<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
89 Käyttäjää paikalla! 0.0062270164489746
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-260
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: OY EDITA AB, HELSINKI1998
19:          Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
20:                                        ASIAKIRJAT A-F
21: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
22: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
23: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
24: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
25: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
26: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
27: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
28: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
29: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
30: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
31: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
32: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
33: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
34: 
35:                                          PÖYTÄKIRJAT
36: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
37: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
38: 
39:                                            HAKEMISTO
40: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
41: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
42: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
43: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
44: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
45: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
46: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
47: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus,jonka       nä.
48: 
49:                                             INTERNET
50: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
51: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
52: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
53: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
54: 
55: 
56:                                 SARJAN TOIMITTAMINEN
57: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
58: nan asiakirja toimisto. Niiden asiakirjojen osalta,   vain sisällysluettelo ja sidotus.
59: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
60: SISÄLLYSLUETTELO
61: 
62: 
63: 
64: 
65: Kirjalliset kysymykset 1-260
66: 
67:      Heikki Rinne /sd: Vapaaehtoisten maanpuolus-        14   Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten muka-
68:      tusjärjestöjen aseistuksesta                             naan tuomasta rikollisuudesta
69: 
70: 2    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rautaruukin omista-      15   Sulo Aittoniemi /kesk: Olkirakentamisen kehit-
71:      man Transtechinjunavaunutehtaan sulkemisesta             tämisestä
72: 
73: 3    Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen työvoimatoi-       16   Hannu Kemppainen /kesk ym.: Ajoneuvoveron
74:      miston toiminnasta                                       perintään liittyvistä epäkohdista
75: 
76: 4    Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutusjohtajien päte-      17   Hannu Kemppainen /kesk ym.: Suomalaisten te-
77:      vyysvaatimuksista                                        Ievisiolähetysten näkyvyysalueen laajentamises-
78:                                                               ta Suomen lähialueella
79: 5    Matti Väistö /kesk: Kuntien yhteisövero-osuus-
80:      mallin valmistelusta ja alueellisten kokonaisvai-   18   Sulo Aittoniemi /kesk: Jnternetin väärinkäytöstä
81:      kutusten oikeudenmukaisuudesta                           kouluelämässä
82: 
83: 6    Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan ja ly-        19   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtiontalouden valvon-
84:      hytkestoisesta työsuhteesta saadun tulon yhteen-         nan ja tarkastuksen tehostamisesta
85:      sovittamisesta
86:                                                          20   Liisa Hyssälä /kesk: Aikuisväestön hammashuol-
87: 7    Eva Biaudet lr ym.: Psykologin antaman hoidon            topalveluiden parantamisesta
88:      saattamisesta sairausvakuutuslain piiriin
89:                                                          21   Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Närståendevår-
90: 8    Eva Biaudet/r ym.: Suomen tavoitteista ja reuna-         darnas arvoden
91:      ehdoista MAJ-sopimusta koskevissa neuvotte-
92:                                                          21   Margareta Pietikäinen lr ym.: Omaishoitajien
93:      luissa
94:                                                               palkkioista
95: 9    Vaito Koski /sd: Oppisopimuskoulutuksen edis-       22   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Lääkekorvausten
96:      tämisestä                                                omavastuuosuuksien maksamisesta
97: 10   Esa Lahtela /sd: Pyhäselän kunnan ReijoJan ur-      23   Mikko Elo /sd: Eduskunnalleannettavasta selon-
98:      heilukentän rakentamisen rahoittamisesta                 teosta MAJ-sopimuksen merkityksestä Suomelle
99: II   Esa Lahtela /sd ym.: Omais- ja perhehoitajien       24   Mikko Elo /sd: Eläkkeensaajien sairausvakuu-
100:      asemasta työttömyyskassojen jäseninä                     tusmaksun alentamisesta vuonna 1999
101: 12   Håkan Malm /sv m.fl.: Revidering av lagen om        25   Raimo Vistbacka/ps: Velkajärjestelyjä koskevan
102:      dödförklaring                                            lainsäädännön kehittämisestä
103: 12   Håkan Malm /r ym.: Kuolleeksi julistamisesta        26   Anu Vehviläinen /kesk: Ammattikorkeakoulujen
104:      annetun lain uudistamisesta                              rahoituksesta
105: 13   Sulo Aittoniemi /kesk: Huostaan otettujen lasten    27   Sulo Aittoniemi /kesk: Kilpailuttamisen vaiku-
106:      vanhempien oikeuksista                                   tuksista ihmisten elämään
107: 
108: 
109: 280564
110: 4                                              Sisällysluettelo
111: 
112: 
113: 28   Sulo Aittoniemi /kesk: Koirien asuintaloissa ai-    46   Esa Lahtela /sd ym.: Omais- ja perhehoitajien
114:      heuttamasta melusta                                      työttömyysturvan parantamisesta
115: 
116: 29   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen maatalou-        47   Anu Vehviläinen /kesk: Roundup-torjunta-ai-
117:      den kehitysnäkymistä                                     neen käytöstä
118: 
119: 30   Sulo Aittoniemi /kesk: Asuntorahaston lainoi-       48   Juha Karpio /kok: Kuljetusten alueellisesta tuke-
120:      tusmahdollisuuksien parantamisesta                       misesta annetun lain muuttamisesta
121: 
122: 31   Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan alueen avusta-      49   Janne Viitamies /sd ym.: Tielaitoksen uudelleen-
123:      misesta                                                  järjestelyn vaikutuksesta henkilöstön asemaan
124: 
125: 32   Sulo Aittoniemi /kesk: Autojen näkyvyyden pa-       50   Markku Vuorensola /kesk: Lempäälän Lastusiin
126:      rantamisesta liikenteessä                                suunnitellun kompostointikentän ympäristövai-
127:                                                               kutusten arvioinnista
128: 33   Sulo Aittoniemi /kesk: Sotakaluston lahjoittami-
129:      sesta Viroon                                        51   Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista petoeläin-
130:                                                               ten siirtämiseksi eteläiseen ja läntiseen Suomeen
131: 34   Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutusyhtiöiden eläke-
132:      päätöksistä                                         52   Sulo Aittoniemi /kesk: Virkasuhteiden hyödyn-
133:                                                               tämisestä urheiluseurojen sponsoritoiminnassa
134: 35   Sulo Aittoniemi /kesk: Pääomatulojen ja ansiotu-
135:      lojen verotuksesta                                  53   Timo Ihamäki /kok: Tupakan vähittäismyynnis-
136:                                                               tä alle 18-vuotiaine
137: 36   Sulo Aittoniemi /kesk: Eko-anarkistien toimin-
138:      taan myönnetystä tuesta                             54   Pentti Tiusanen /vas: Poliisiviranomaisten ja
139:                                                               nuorison välisestä yhteenotosta Tampereella
140: 37   Sulo Aittoniemi /kesk: Rahapelien eläkeläisille
141:      aiheuttamista ongelmista                            55   Raimo Holopainen /sd: Sotaveteraanien kuntou-
142:                                                               tuksesta
143: 38   Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenalin tarkastusvalio-
144:      kunnan työn tuloksista                              56   Aulis Ranta-Muotio /kesk: Opintotuen vuositu-
145:                                                               lomallista
146: 39   Sulo Aittoniemi /kesk: Kurinpidosta peruskou-
147:      lussa ja lukiossa                                   57   Mikko Kuoppa /va-r: Aravavuokra-asuntojen
148:                                                               tuotannosta
149: 40   Anne Knaapi /kok: Itä-Suomen tieverkoston
150:      kunnossapidosta                                     58   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Omaisten puolesta
151:                                                               maksettavien kotipalvelumaksujen verovähen-
152: 41   Markus Aaltonen /sd: Varallisuusarvojen nou-             nysoikeudesta
153:      susta ja inflaatiosta
154:                                                          59   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Valtion taloudel-
155: 42   Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Den svenska             lisesta tuesta Helsingin talviolympialaishank-
156:      spräkdräkten i studentexamensfrägoma                     keelle
157: 
158: 42   Margareta Pietikäinen /r ym.: Ylioppilastutkin-     60   Timo Ihamäki /kok: Metsähallituksen suunnitel-
159:      tokysymysten ruotsin kielen asusta                       mista myydä maata Kivimäensalossa Joroisissa
160: 43   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Maatalouslomitta-        61   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Aerosolitölkkien tehok-
161:      jien työtilanteesta                                      kaan hävittämisen edistämisestä
162: 
163: 44   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Työmatkakustannusten       62   Mikko Elo /sd: Osa-aikakalastajien kalastusoi-
164:      kohtuullistamisesta                                      keuksien säilyttämisestä
165: 
166: 45   Raimo Vistbacka /ps: Työttömän oikeudesta           63   Tauno Pehkonen /skl: Maataloustuotannosta
167:      opiskella nykyistä laajemmin menettämättä työt-          määräaikaisesti luopuneiden toimeentulon tur-
168:      tömyysturvaansa                                          vaamisesta
169:                                                   Sisällysluettelo                                              5
170: 
171: 64   Janne Viitamies /sd: MökkiJäisten tarvitsemien         80   Päivi Räsänen /skl: Apteekkipalvelujen turvaa-
172:      kunnallisten palveluiden rahoittamisesta                    misesta
173: 
174: 65   Päivi Räsänen /skl: Lasten kanssa työskentele-         81   Pentti Tiusanen /vas: Suursaaren ja muiden Suo-
175:      vien taustojen selvittämisestä                              menlahden suurten saarten matkailukäytöstä
176: 
177:                                                             82   Kari Rajamäki /sd: Työkyvyttömien työttömien
178: 66   Kari Kantalainen /kok ym.: Auto- ja Kuljetus-               toimeentulosta
179:      alan Työntekijäliiton AKT ry:nja työnantajaliit-
180:      toon kuulumattomien yritysten työehtosopi-             83   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työpaikkojen lisää-
181:      muksista                                                    misestä puolustusvoimien Tervolan varikolla
182: 
183: 67   Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin ja nuorison välistä    84   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kevyen liikenteen
184:      yhteenottoa koskevasta sisäasiainministerin lau-            väylien rakentamisesta Tervolassa
185:      sunnosta
186:                                                             85   Erkki Pulliainen /vihr: Harmaan talouden ehkäi-
187: 68   Anu Vehviläinen /kesk: Ulosmittauksen kohtee-               semisestä ravintola-alalla
188:      na olevien tulojen suojaosuudesta
189:                                                             86   Erkki Pulliainen /vihr: Kansallispuistojen hoidon
190: 69   Matti Väistö /kesk: Valtimon työllistämiskokei-             keskittämisestä
191:      lua koskevan esityksen antamisesta
192:                                                             87   Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisten Natura-suoje-
193: 70   Annika Lapintie /vas: Eläkkeensaajien tulo- ja              lualueiden lunastamisesta valtiolle
194:      verokohtelusta
195:                                                             88   Sulo Aittoniemi /kesk: Hierontapalvelujen saat-
196: 71   Pehr Löv /sv m.tl.: Radonhalten i bostäder och              tamisesta Kela-korvauksen piiriin
197:      dricksvatten
198:                                                             89   Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsin kielen pakolli-
199: 71   Pehr Löv /r ym.: Radonpitoisu uksista asunnoissa            suudesta kouluopetuksessa
200:      ja juomavedessä
201:                                                             90   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisuuden Liiton
202: 72   Pehr Löv /sv m.tl.: Underhållsavtal mellan makar            taloudellisten toimintamahdollisuuksien paran-
203:                                                                  tamisesta
204: 72   Pehr Löv /r ym.: Puolisoiden välisestä elatussopi-
205:      muksesta                                               91   Sulo Aittoniemi /kesk: Rangaistusmääräysme-
206:                                                                  nettelyn käyttämisestä lievissä rattijuopumusta-
207: 73   Esa Lahtela /sd ym.: Luonnontuotealan ammat-                pauksissa
208:      tikoulutuksen järjestämisestä
209:                                                             92   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion, kuntien ja seura-
210: 74   Timo Ihamäki /kok: Etelä-Savolle myönnettävän               kuntien poistotavaroiden myynnistä
211:      aluekehitysrahan lisäämisestä
212:                                                             93   Sulo Aittoniemi /kesk: Rasismiväitteiden ehkäi-
213: 75   Mikko Elo /sd ym.: Varojen siirtämisestä ulko-              semisestä
214:      maisiin veroparatiiseihin
215:                                                             94   Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeakoulujen arvioin-
216: 76   Mikko Elo /sd ym.: Porin ja Haapamäen välisen               tineuvoston valintojen vaikutuksista lääketieteen
217:      radan käytöstä                                              koulutukseen Tampereella
218:                                                             95   Sulo Aittoniemi /kesk: Alikulkutunnelin raken-
219: 77   Paula Kokkonen /kok ym.: Luukasvainten diag-                tamisesta Tampere- Parkano-radalle Ikaalisten
220:      nostiikan ja hoidon tason turvaamisesta                     Sisätössä
221: 78   Bjarne Kallis /skl: Pitkäaikaistyöttömien koulu-       96   Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvollisten sosiaalis-
222:      tusmäärärahojen käytöstä                                    ten olojen parantamisesta
223: 
224: 79   Jaakko Laakso /vas: Rasistisen motiivin lisäämi-       97   Sulo Aittoniemi /kesk: Kotimaisen puolustusvä-
225:      sestä rangaistusten koventamisperusteisiin                  lineteollisuuden kannattavuuden turvaamisesta
226: 6                                              Sisällysluettelo
227: 
228: 
229: 98   Anu Vehviläinen/kesk: Valtimon työllistämisko-      115 Eva Biaudet /sv m.fl.: Svenskspråkig fortbildning
230:      keiluhankkeesta                                         inom social- och hälsovården vid länsstyrelserna
231:                                                              i Västra och Södra Finlands Iän samt i landskapet
232: 99   Liisa Hyssälä /kesk: Laitoshoidosta perittävistä        Åland
233:      maksuista
234:                                                          115 Eva Biaudet /r ym.: Länsi-Suomen ja Etelä-Suo-
235: 100 Henrik Lax /sv: Om avdragsrätten för frivilligt          men läänien lääninhallitusten sekä Ahvenan-
236:     pensionssparande                                         maan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
237:                                                              ruotsinkielisestä jatko koulutuksesta
238: 100 Henrik Lax /r: Vapaaehtoisen eläkesäästämisen
239:     vähennysoikeudesta                                   116 Reijo Kallio /sd: Velkajärjestelyn ulkopuolelle
240:                                                              jäävien velallisten aseman parantamisesta
241: 101 Liisa Hyssälä /kesk: Ylivelkaantuneiden takaa-
242:     jien aseman helpottamisesta                          117 Anu Vehviläinen /kesk: Huumausaineiden ja lää-
243:                                                              keaineiden käytön lisääntymisestä
244: 102 Kari Rajamäki /sd: Pohjois-Savon pk-yritysten
245:     toimintaedellytysten parantamisesta                  118 Jouko Jääskeläinen /skl: Vuokralaisten aseman
246:                                                              turvaamisesta aravavuokratalojen myynnin yh-
247: 103 Reijo Kallio /sd: Eläketuloa saavan paluumuut-           teydessä
248:     tajan verotuksen kohtuullistamisesta
249:                                                          119 Sakari Smeds /skl: Seurakuntien ylimääräisen
250: 104 Eva Biaudet /sv: Finlands tvåspråkighet i EU             sosiaaliturvamaksun poistamisesta
251: 104 Eva Biaudet /r: Suomen kaksikielisyydestä            120 Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitoksen henkilökun-
252:     EU:ssa                                                   nan lomautuksista
253: 105 Markku Pohjola /sd ym.: Asumisoikeusasunto-          121 Sulo Aittoniemi /kesk: Lottoarvonnan luotetta-
254:     jen tuotannosta                                          vuudesta
255: 106 Esa Lahtela /sd ym.: Tavarajunayhteyden säilyt-      122 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinsuomalaisten siir-
256:     tämisestä ja radan perusparantamisesta välillä           tolaisten autonkäyttöoikeudesta
257:     Joensuu- Nurmes- Kontiomäki- Oulu
258:                                                          123 Sulo Aittoniemi /kesk: Kyläkauppojen perusta-
259: 107 Sinikka Hurskainen /sd: Armeijan uskottavuu-             misen ja ylläpitämisen tukemisesta
260:     desta puolueettomana laitoksena
261:                                                          124 Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisten vanhusten
262: 108 Satu Hassi /vihr ym.: Suomeen tuodun uraanin
263:                                                              hoitokotien toiminnan kehittämisestä
264:     ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista
265:                                                          125 Sulo Aittoniemi /kesk: Itsenäisen maan tunnus-
266: 109 Raimo Vistbacka /ps: Ilmailulaitoksen menette-
267:                                                              merkeistä
268:     lystä pelastushelikopteritoiminnan järjestämises-
269:     sä
270:                                                          126 Sulo Aittoniemi /kesk: Peltopyykannan elvyttä-
271:                                                              misestä
272: 110 Pia Viitanen /sd ym.: Asumisoikeusasuntojen
273:     tuotannosta
274:                                                          127 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläimen pitämistä koske-
275:                                                              van kiellon valvomisesta
276: 111 Päivi Räsänen /skl: Vakuutusten myöntämisestä
277:     mielenterveyden häiriöistä kärsiville
278:                                                          128 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtatie 9:n parantamises-
279: 112 Päivi Räsänen /skl: Asumisoikeusasuntojärjes-            ta välillä Orivesi - Jämsä
280:     telmän kehittämisestä
281:                                                          129 Sulo Aittoniemi /kesk: Luontoaktivistien toimin-
282: 113 Raimo Vistbacka /ps: Työnantajan lakisääteisten          nan arvioinnista
283:     maksujen suorittamisvastuun siirtämisestä
284:                                                          130 Sulo Aittoniemi /kesk: Kiropraktikkojenja nap-
285: 114 Satu Hassi /vihr ym.: Kouluille jaettavan tiedon         rapaattien antamien hoitopalveluiden saamisesta
286:     tasapuolisuuden turvaamisesta                            Kela-korvauksen piiriin
287:                                               Sisällysluettelo                                             7
288: 
289: 131 Sulo Aittoniemi /kesk: Virkamiesten tavoitetta-     150 Annika Lapintie /vas: Vanhustenhoidon laadun
290:     vuoden parantamisesta                                   turvaamisesta
291: 
292: 132 Juhani Alaranta /kesk: Kansalaisten oikeustur-      151 Ulla Anttila /vihr ym.: Matkakeskushankkeen
293:     van toteutumisesta                                      toteuttamisesta
294: 
295: 133 Juhani Alaranta /kesk: Omaishoitajien vapaapäi-     152 Raimo Vistbacka/ps: Pinta-alaverotuksen uudis-
296:     västä                                                   tamisvähennykseen oikeuttavanpinta-alan mää-
297:                                                             ritteleruisestä
298: 134 Mari Kiviniemi /kesk: Asumisoikeusasuntojen
299:     tuotannon vähentämisestä                            153 Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan jousta-
300:                                                             mattomuudesta
301: 135 Tarja Filatov /sd: Zyprexa-nimisen psyykelääk-
302:     keen erityiskorvattavuudesta                        154 Erkki Pulliainen /vihr: Geenimaissin maahan-
303:                                                             tuonnista
304: 136 Mikko Elo /sd: Ammatillisten oppilaitosten työ-
305:     harjoittelusta                                      155 Margareta Pietikäinen /sv: De sjuka barnens rät-
306:                                                             tigheter
307: 137 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Synnytystoiminnan
308:     tukemisesta Ivalon terveyskeskuksessa               155 Margareta Pietikäinen /r: Sairaiden lasten oi-
309:                                                             keuksista
310: 138 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Terveyspalvelujen
311:     käytön joustavuudesta länsirajalla                  156 Eila Rimmi /vas ym.: Puhelinosakkeiden myynti-
312:                                                             tulojen huomioon ottamisesta toimeentulotuen
313: 139 Pentti Tiusanen /vas: Kotkan Hietasenja Mussa-          myöntämisessä
314:     lon tullitoimipaikkojen tilanteesta
315:                                                         157 Jukka Vihriälä/kesk ym.: Viljelijäväestön tulota-
316: 140 Pirkko Peltomo /sd: Ydinvoimapaikkakuntien              son turvaamisesta Agenda 2000-uudistuksessa
317:     tasapuolisesta kohtelusta
318:                                                         158 Armas Komi /kesk: Helikopterilentäjien palk-
319: 141 Erkki Pulliainen /vihr: ED-komission viesteistä         kauksesta valmiusyhtymissä
320:     Suomen hallitukselle
321:                                                         159 Armas Komi /kesk: Maataloustaitojen opetuk-
322: 142 Erkki Pulliainen /vihr: Kehitysyhteistyövarojen         sesta peruskoululaisille
323:     jakamisesta korkotukiluottoina
324:                                                         160 Markku Pohjola /sd ym.: Huumeongelmaisten
325: 143 Erkki Pulliainen /vihr: Nepalin metsävarojen in-        hoidosta
326:     ventoinnin tukemisesta
327: 144 Erkki Pulliainen /vihr: Kehitysyhteistyövarojen     161 Gunnar Jansson /sv: Snuttarbetens inverkan på
328:     käytön valvonnasta                                      arbetslöshetsdagpenningen
329: 
330: 145 Pirkko Peltomo /sd: Opiskelija-asuntotuotannon      161 Gunnar Jansson /r: Pätkätöiden vaikutuksesta
331:     lisäämisestä                                            työttömyyspäivärahaan
332: 
333: 146 Pirkko Peltomo /sd ym.: Harkinnanvaraiselle         162 Jukka Mikkola /sd: Yliopistokirjastojen resurssi-
334:     varhennetulle eläkkeelle pääsyn helpottamisesta         tilanteen heikkenemisen vaikutuksista opiskelun
335:                                                             ja tutkimustyön edellytyksiin
336: 147 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Toimeentulotukea
337:     saavan velvollisuudesta myydä omistamansa pu-       163 Tero Mölsä /kesk ym.: Viljelemättömyyssopi-
338:     helinosakkeet                                           muksin sidottujen peltojen palauttamisesta vilje-
339:                                                             lyyn
340: 148 Kari Rajamäki /sd ym.: Kalastuslupamaksujen
341:     jakoperusteista                                     164 Raimo Vistbacka /ps: Lastenlippuun oikeutta-
342:                                                             van ikärajan nostamisesta 16 vuoteen
343: 149 Säde Tahvanainen /sd ym.: Korkeakoulujen ja
344:     yliopistossa annettavan perustutkintoon tähtää-     165 Raimo Vistbacka /ps: Kansanterveyslain ja ham-
345:     vän opetuksen maksuttomuudesta                          mashoitoasetuksen muuttamisesta
346: 8                                              Sisällysluettelo
347: 
348: 
349: 166 Tuija Pohjola /sd: Komission puuttumisesta yk-       185 Päivi Räsänen /skl: Sjögrenin syndroomaa sai-
350:     sittäisiin TV-ohjelmiin                                  rastavien hammashoitokorvauksista
351: 
352: 167 Marjaana Koskinen /sd ym.: Oppilaitosten ruo-        186 Liisa Hyssälä /kesk: Pääomatulojen ja varallisuu-
353:     kaJoiden verotuksesta                                    den vaikutuksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen
354:                                                              maksuihin
355: 168 Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien
356:     verotuskohtelusta                                    187 Liisa Hyssälä /kesk: Perhehoitajan oikeudellises-
357:                                                              ta asemasta
358: 169 Timo Ihamäki /kok: Sydänpotilaiden liikunta-
359:     koulutuksen korvaamisesta                            188 Esa Lahtela /sd ym.: "Pyydystä ja päästä" -kalas-
360:                                                              tuksen hyväksyttävyydestä
361: 170 Marjatta Vehkaoja /sd: Henki-Kansan vakuu-
362:     tuksenottajien asemasta                              189 Esa Lahtela /sd: Rajavartijan oikeudesta eläk-
363:                                                              keeseen
364: 171 Seppo Kääriäinen /kesk: Ulkomaisten investoin-
365:     tien sijoittumisesta Suomeen                         190 Esa Lahtela /sd: Työmarkkinat-lehden lähettä-
366: 172 Sulo Aittoniemi /kesk: Työajan lyhentämisen              misestä
367:     vaikutuksesta työllisyyden parantamiseen
368:                                                          191 Esko-Juhani Tennilä /va-r: TEN-tieverkoston
369: 173 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansaneläkeuudistuksen            uudistamisesta
370:     neljännen vaiheen toteuttamisesta
371:                                                          192 Mikko Elo /sd: Sotainvalidien leski en oikeudesta
372: 174 Sulo Aittoniemi /kesk: Kerrostalojen pelastus-           kuntoutukseen
373:     turvallisuuden parantamisesta
374:                                                          193 Erkki Pulliainen /vihr: Kuusamon yhteismetsän
375: 175 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotirauhan suojaaman              henkilökunnan lomautuksista
376:     alueen määrittämisestä
377:                                                          194 Erkki Pulliainen /vihr: Kotimaisten luonnonmar-
378: 176 Sulo Aittoniemi /kesk: Veren alkoholipitoisuu-           jojen hyödyntämisestä
379:     den määrityksestä aiheutuvien kustannusten
380:     korvaamisesta                                        195 Erkki Pulliainen /vihr: Vajaatuottoisten metsien
381:                                                              kunnostamisesta Lapissa ja Kuusamossa
382: 177 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäläisille autoilijoille
383:     määrättyjensakkojen perinnästä                       196 Jaakko Laakso /vas: Länsimetron rakentamises-
384:                                                              ta Helsingistä Espooseen
385: 178 Sulo Aittoniemi /kesk: Rangaistuksen määrää-
386:     mistä koskevien säännösten muuttamisesta             197 Tuija Pohjola /sd: Tietoverkkoja koskevan lain-
387:                                                              säädännön uudistamisesta
388: 179 Sulo Aittoniemi /kesk: Narkomaanien hoidon
389:     tehostamisesta                                       198 Raimo Holopainen /sd: Liikenneturvallisuuden
390:                                                              parantamisesta
391: 180 Sulo Aittoniemi /kesk: Verottajan toiminnasta
392:     erään kansalaisen verotuksessa                       199 Raimo Vistbacka /ps: Koulukuvauksia koske-
393:                                                              vien määräysten laatimisesta
394: 181 Sulo Aittoniemi /kesk: Roskapankki Arsenalin
395:     toiminnan tutkimisesta                               200 Raimo Holopainen /sd: Moottoriveneiden käyt-
396:                                                              töverotuksesta
397: 182 Mikko Elo /sd: Elektroniikka-alan yrityksen si-
398:     joittamisesta Poriin                                 201 Pirkko Peltomo /sd ym.: Työttömyysturvalain-
399:                                                              säädännön kannustusvaikutuksista
400: 183 Mikko Elo /sd ym.: Ns. taitetun indeksijäijestel-
401:     män muuttamisesta                                    202 Henrik Lax /sv m.fl.: Europeiska gemenskaper-
402:                                                              nas kommissions inblandning i enstaka TV-pro-
403: 184 Timo Ihamäki /kok: Luonnon talousveden ja ki-            gram
404:     vennäisvesien verokohtelusta ja nykyisen vero-
405:     tuksellisen kivennäisvesipitoisuusrajan määrää-     202 Henrik Lax /r ym.: Euroopan yhteisöjen komis-
406:     misestä                                                 sion puuttumisesta yksittäisiin TV-ohjelmiin
407:                                                 Sisällysluettelo                                             9
408: 
409: 203 Pentti Tiusanen /vas: Vanhuksille tarkoitettujen      221 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Peräme-
410:     hoitopalvelujen turvaamisesta (Kysymyksen 150             ren padottujen jokien vaellussiian hoidosta
411:     yhteydessä)
412:                                                          222 Jouko Jääskeläinen /skl: EY -hissidirektiivin vai-
413: 204 Päivi Räsänen /skl: Avustushakemusten käsitte-           kutuksesta hissirakentamiseen
414:     lystä Raha-automaattiyhdistyksessä
415:                                                           223 Janne Viitamies /sd ym.: Tietoyhteiskunnan ta-
416: 205 Paula Kokkonen /kok ym.: Keskussotilassairaa-             saisesta alueellisesta toteutumisesta
417:     lan peruskorjauksen toteuttamisesta
418:                                                          224 Markus Aaltonen /sd: Maanteiden suolauksen
419:                                                              haitoista
420: 206 Arto Lapiolahti /sd: Rataverkon turvallisuudesta
421:     ja radanpidon investoinneista                         225 Ossi Korteniemi /kesk: Munnikurkkion rajavar-
422:                                                               tioaseman käyttämisestä matkailutarkoitukseen
423: 207 Päivi Räsänen /skl: Ekokem Oy:n ongelmajäte-
424:     laitoksen aiheuttamista riskeistä Riihimäellä        226 Erkki Pulliainen /vihr: Viranomaisten mahdolli-
425:                                                              suudesta luovuttaa poliisille huumausainerikok-
426: 208 Irja Tulonen /kok: Terveydenhuollon henkilös-            siin liittyviä tietoja
427:     tön, erityisesti sairaalafyysikkojen tutkinnosta
428:                                                          227 Toimi Kankaanniemi /skl: Rikosvahingon kor-
429: 209 Leena Luhtanen /sd: Lapinjärven - Haapajär-              vaaruiskäytännön muuttamisesta
430:     ven- Veikkolan tien liikennejärjestelyjen paran-
431:     tamisesta                                            228 Toimi Kankaanniemi /skl: Kristittyjen aseman
432:                                                              parantamisesta islamilaisissa maissa
433: 210 Klaus Bremer /r: Ilmailuviranomaisten hallinto-
434:     menettelyistä                                         229 Matti Väistö /kesk: Marjamehuja koskevan vir-
435:                                                               voitusjuomaveron poistamisesta
436: 211 Esa Lahtela /sd ym.: Työttömyysturvaa koske-         230 Sulo Aittoniemi /kesk: Sairaskuljetuksia koske-
437:     vien säännösten kehittämisestä                           vien Kelan maksatusohjeiden uudistamisesta
438: 212 Raimo Vistbacka /ps: Vaihtoehtolääkityksen hy-       231 Sulo Aittoniemi /kesk: Helikopterihankintojen
439:     väksymisestä Kela-korvauksen piiriin                     toteuttamisesta
440: 213 Juha Karpio /kok: Haapasuon-Syysniemen               232 Sulo Aittoniemi /kesk: Ilmatieteen laitoksen
441:     luonnonsuojelualueen opastuskeskuksen sijoit-            Tampereen yksikön tulevaisuuden turvaamisesta
442:     tamisesta
443:                                                          233 Sulo Aittoniemi /kesk: Inhimillisten tekijöiden
444: 214 Mikko Immonen /vas: Työvoimapoliittisen ai-              vaikutuksestajunaonnettomuuksiin
445:     kuiskoulutuksen opiskelijavalinnoista
446:                                                          234 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeyhtiöiden sijoitus-
447: 215 Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveystoimen            toiminnan sallittavuudesta
448:     kustannusten kuntakohtaisista eroista
449:                                                          235 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen Puhelinosuus-
450: 216 Raimo Vistbacka /ps: Piensahojen asemasta ja             kunnan puhelinosuuden vaikutuksesta toimeen-
451:     raaka-aineen saannista Suomessa                          tulotuen myöntämiseen
452:                                                          236 Sulo Aittoniemi /kesk: Eduskuntavaaleja koske-
453: 217 Raimo Vistbacka /ps: Alihintasäännösten sovel-           van lainsäädännön uudistamisesta
454:     tamisesta pakkohuutokaupoissa
455:                                                          237 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikunnan ja terveystie-
456: 218 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Vanhusväestön asun-              don opetuksen lisäämisestä
457:     tojen korjausavustuksista
458:                                                          238 Arja Ojala /sd: Ilmatieteen laitoksen Länsi-Suo-
459: 219 Matti Saarinen /sd ym.: Sosiaali- ja terveyden-          men alueyksikön siirtämisestä Turkuun
460:     huoltolaitosten opiskelijaohjausmaksuista
461:                                                          239 Esa Lahtela /sd ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden
462:  220 Reijo Laitinen /sd: Joukkoliikenteen turvallisuu-       määrittelystä ja ammatillista pätevyyttä ylläpitä-
463:      desta                                                   vistä kursseista
464: 
465:  2 280564
466: 10                                               Sisällysluettelo
467: 
468: 240 Helena Vartiainen/sd: Kuntien verotulontasauk-         251 Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointi-
469:     sen viivästymisestä                                        tukijärjestelmän kehittämisestä
470: 241 Reijo Kallio /sd: Pienten ja keskisuurten yritysten    252 Hannu Takkula /kesk: Kalottialueen verolain
471:     hallinto- ja lupamenettelyjen keventämisestä               uudistamisesta
472: 242 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rintamasotilastun-          253 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Maatalousyrittäjille
473:     nuksen myöntämisestä                                       myönnettävästä opintorahasta
474: 243 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Posiolie suunnitelta-       254 Päivi Räsänen /skl: Afganistanin naisten ihmisoi-
475:     van poroteurastamon taloudellisesta avustami-              keuksien ja elinmahdollisuuksien palauttamises-
476:     sesta                                                      ta
477: 
478: 244 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Maataloudellisten            255 Reijo Laitinen /sd ym.: Oppisopimustoiminnan
479:     yhdistysten verotuksesta                                   valvonnan tehostamisesta
480: 
481: 245 Mikko Elo /sd: Emissiovoittojenja korkotulojen        256 Tuija Nurmi /kok: Luukadon ehkäisystä ja hoi-
482:     huomioon ottamisesta talousarvion menokehyk-              dosta
483:     sissä
484:                                                           257 Marjut Kaarilahti /kok: Lastensuojelun kustan-
485: 246 Timo Ihamäki /kok: Työllisyyden hoidosta                  nusten tasausjärjestelmästä
486:                                                           258 Risto Kuisma /rem: Salon, Halikon ja Perttelin
487: 247 Erkki Pulliainen /vihr: Biofyysikoiden koulutuk-          vedenottosuunnitelman ympäristövaikutusten
488:     sesta Oulun yliopistossa                                  arvioinnista
489: 248 Erkki Pulliainen /vihr: Sjögrenin syndroomaa          259 Raimo Holopainen /sd: Kotitarvekalastuksen
490:     sairastavien hammashoidon korvaamisesta                   turvaamisesta
491: 249 Raimo Vistbacka /ps: Perintökaaren määräysten         260 Ulla-Maj Wideroos /sv: Tryggad service på
492:     uudistamisesta                                            svenska i de nya rättshjälpsbyråema
493: 250 Martti Tiuri /kok: Puun polton aiheuttamien ter-      260 Ulla-Maj Wideroos /r: Uusien oikeusaputoimis-
494:     veyshaittojen vähentämisestä                              tojen ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta
495:                                                KK 1/1998 vp
496: 
497: Kirjallinen kysymys 1
498: 
499: 
500: 
501: 
502:                                     Heikki Rinne /sd: Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen aseis-
503:                                          tuksesta
504: 
505: 
506:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
507: 
508:     Kirjalliseen kysymykseen 18 päivänä joulu-              Esko Ahon hallituksen suojeluksessa kulke-
509: kuuta 1997 annetussa vastauksessa (1176/1997            nut ensimmäinen 700 rynnäkkökiväärin lasti jäi
510: vp) puolustusministeri Anneli Taina vastaa ase-         kiinni Hampurin satamassa. Saksalaiset sotilas-
511: tyyppiä koskevaan kysymykseen. Vastaus on               viranomaiset luokittelivat ne (kuten nykyisen
512: tyhjentävä: kysymyksessä on sotilasase.                 hallituksen vastauksessakin todetaan) erittäin
513:     Puolustusministeri Anneli Tainan vastaus kir-       tehokkaiksi sotilasaseiksi. Saksan tulliviran-
514: jalliseen kysymykseen 18 päivänä joulukuuta             omaiset uskoivat iskeneensä merkittävän kan-
515:  1997:                                                  sainvälisen terroristijärjestön aseiden salakulje-
516:     "Norinco 56 S on itselataavalla kertatulella        tukseen, kunnes yllättäen selvisi, että lasti kulki
517: toimiva rynnäkkökiväärin muunnos. Kyseessä              suomalaisen sisäasiainministerin siipien alla suo-
518: olevat aseet ovat sarjatulitoiminnan puuttumi-          jaamaan suomalaisia koteja. Takavarikko puret-
519: sesta huolimatta tehokkaita sotilasaseita, jotka        tiin pitkien neuvottelujen jälkeen uskossa, että
520: yleensä soveltuvat huonosti muuhun toimintaan           aseet ovat varmassa tallessa.
521: kuin esim. taisteluammuntatyyppisiin lajeihin."             Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa maan
522:     Esko Ahon hallituksen silloisen sisäasiainmi-       hallituksella ei ole tietoa, miten paljon näitä asei-
523: nisterin Mauri Pekkarisen 9 päivänä syyskuuta           ta on anastettu ja mikä määrä anastetuista aseis-
524:  1994 kirjalliseen kysymykseen samasta aseesta          ta on viety ulkomaille. Kyseiset aseet ovat tässä
525: antama vastaus:                                         merkityksessä erittäin "kuumaa tavaraa". Kii-
526:     "Kyseistä puoliautomaattista kivääriä ei Suo-       nan kansanarmeija myi niitä jokamiehen hintaan
527:  messa pidetä sotilasaseena. Se on sotilaskivääriä      3 000 markkaa kappale. Alhainen hinta edellytti
528:  huomattavasti pitempi ja muistuttaa metsästys-         suurien erien kertaostoja.
529:  käyttöön tarkoitettuja puoliautomaattikivääre-             Kyseisiä aseita ovat hankkineet pääasiassa
530: jä."                                                    niin sanotut hyväosaiset reserviläiset, mikä ei ole
531:     Esko Ahon hallituksen harhautus johti tuhan-        kahtia jakautuneessa maassa maanpuolustus-
532:  sien (ehkä kymmenientuhansien) sotilasaseiden          tahtoa yhtenäistävä tekijä. Siviilieliittiarmeija ja-
533: ja ampumatarvikkeiden vaivihkaiseen kulkeutu-           kaa reserviläiset "tosi-isänmaallisiin reserviläi-
534:  miseen siviilien yksityiskoteihin. Yhteys "kodin-      siin" ja "tavallisiin reserviläisiin".
535:  turvajoukkojen" perustamiseen, jonka komenta-              Paavo Lipposen hallituksen puolustusminis-
536: jaksi myöhemmin tuli silloinen valtiovarainmi-          terin antamassa vastauksessa 18 päivänä joulu-
537:  nisteri Iiro Viinanen, käy yhä selvemmäksi.            kuuta 1997 on kohtia, jotka antavat aiheita to-
538:     Mauri Pekkarisen vastauksessa sotilasase            delliseen huoleen: "Maassa olevien aseiden luku-
539:  naamioitiin siviiliaseeksi ikään kuin kysymykses-      määrästä ei sisäasiainministeriöllä ole tietoa."
540:  sä olisi metsästyksen, tarkkuusammunnan tai ai-            Maan hallituksella ei vastauksen mukaan ole
541:  tan takana tapahtuvan peltipurkkiin paukutte-          mitään käsitystä aseiden määrästä, ampumatar-
542:  lun harrastelu leikkipyssyllä. Syynä saattoi olla      vikkeista, varastoinnista eikä myöskään siitä,
543:  myös se, että Hampurin satamassa takavari-             paljonko niitä on varastettu tai muutettu sarjatu-
544:  koidut aseet oli pakko luokitella täällä siviili-      lella toimiviksi.
545:  aseiksi. Sotilasaseiden tuonti siviileille olisi ai-       Hallituksen johtavien ministerien (ainakin si-
546:  heuttanut julkisen kohun ja aselasti olisi ehkä        säasiainministerin) on pakko olla jyvällä tai ha-
547:  menetetty.                                             julla näin raskaasti aseistetun "maanalaisen ar-
548:     On syytä lyhyesti kerrata operaation alku ja        meijan" aseistuksen määrästä.
549:  tausta:
550: 
551: 280043
552: 2                                               KK 1/1998 vp
553: 
554:     Vastauksessa todetaan lisäksi:                           "Korrekti. He tietävät tekemiseni. Olen ollut
555:     "Tällä hetkellä Norincon malliset aseet ovat         mukana vapaaehtoisen koulutuksen tehtävissä ja
556: yksityisten henkilöiden kodeissa säilytettävinä."        pitänyt nykysodankäynnin luentoja valmennus-
557:     Yleinen kansalaismielipide on sitä mieltä, että      kursseilla."
558: sotilasaseiden paikka on armeijan vartioimissa               Hallituksen vastauksessa kielletään palkkaso-
559: varastoissa ja varikoissa eikä siviilien vesipatjo-      turin esittämä väite sekä puolustushallinnon että
560: jen alla, kesämökeillä ja autojen tavaratiloissa         vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta koko-
561: minkä tahansa kansallisen tai kansainvälisen ri-         naan. Viimeistään nyt on syytä saada selville,
562: kollisjärjestön ulottuvilla, ikään kuin tarjottimel-     kumpi osapuoli puhuu totta. Nimettömänä hän
563: la.                                                      ei ole voinut osallistua, jos on osallistunut. Mistä
564:     Vastauksessa todetaan myös:                          kursseista on kysymys, milloin niitä on pidetty ja
565:     "Kyseisiä aseita ei ole Suomessa anastettu tai       missä sekä ketkä, siviilit tai sotilashenkilöt, mu-
566: kadonnut suhteellisesti enemmän kuin muita               kaan luettuina reservissä olevat eläkeläisupsee-
567: ampuma-aseita."                                          rit, ovat vastuussa kursseilla annetusta koulutuk-
568:     Miten voidaan tietää anastettujen aseiden            sesta?
569: suhteellinen osuus, kun ei tiedetä yhden vertai-             Kyseinen palkkasoturi on lähes runollisesti
570: lussa olevan asetyypin kokonaislukumäärää?               kuvannut nautintoaan, jota hän tunsi tulittaes-
571:     Esimerkiksi armeijan aseet on luetteloitu, ko-       saan apua huutaneita haavoittuneita sotilaita tai
572: konaismäärä tiedetään ja myös anastettujen asei-         siviilejä entisen Jugoslavian alueella, ja lisää, että
573: den määrä on tiedossa, mutta Norincojen koko-            jos Suomessa tulee joitain ongelmia, niin "olen
574: naismäärää hallitus ei vastauksensa mukaan tie-          heti valmis tulemaan sinne otteineni hyvin hyö-
575: dä. Suhteellista osuutta ei ymmärtääkseni voi            dyllisenä miehenä".
576: laskea luvusta, jota ei tiedetä. Vastaus osoittaa            Viime aikoina on puhuttu siitä, ettei ole tarvet-
577: piittaamattomuutta tai virkamiesten perilais-            ta eikä syytä perustaa sotilasasein varustettuja
578: kuutta ottaa asiasta selvää. Laskenta tietysti on        aseellisia järjestöjä, puolisotilaallisia siviilikaar-
579: hankalaa, jos ei tiedetä, missä aseet ovat.              teja. Ongelma kuitenkin on se, että ne on jo
580:     Jotain tietoa siviiliaseistautumisesta kuitenkin     perustettu. "Kodinturvajoukoilla" on sotilas-
581: on, koska vastauksessa todetaan seuraavaa:               aseita kodeissaan. Kysymys tässä vaiheessa on
582:     "Sisäasiainministeriöstä saadun tiedon mu-           enää vain siitä, riisutaanko ne aseista ja kerä-
583: kaan lupien antamiselle Norincon ja vastaavan            täänkö aseet armeijan vartioituihin varastoihin
584: mallisten, sotilasaseisiin pohjautuvien aseiden          siviilien kodeista.
585: maahantuonnille on kasvavaa tarvetta."                       Ristiriita on myös siinä, että niin sanotun va-
586:     Aikooko sisäasiainministeriö tyydyttää kas-          paaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat kas-
587: vavaksi arvioimaansa siviilien aseistautumistar-         vavat huikean kolmanneksen. Nämähän ovat
588: vetta Amerikan mallin mukaan?                            juuri niitä puolustusvoimista irrallisia ja erillisiä
589:     Pahin vaihtoehto olisi se, että hallitus ei uskal-   aseellisia "yksiköitä",joiden tarvetta valtionpää-
590: la julkisesti kertoa aseiden ja ampumatarvikkei-         mies on julkisuudessa kritisoinut ja joita kansan
591: den todellista määrää, koska se saattaisi aiheut-        syvät rivit eivät hyväksy.
592: taa levottomuutta kansalaisten keskuudessa.                  Suomessa tarvitaan maanpuolustus ulkoista
593: Myös järjestystä valvoville poliiseille tämän luo-       uhkaa vastaan. Poliisivoimat ovat välttämättö-
594: kan sotilasaseet ilman asiaankuuluvaa valvontaa          mät sisäisen turvallisuuden takaamiseksi. Niiden
595: ovat vakava työturvallisuusuhka.                         välissä tapahtuva toiminta on arveluttavaa, yli-
596:     Palkkasoturia koskevassa hallituksen vas-            määräistä ja turhaa pyssyjen kanssa hosumista,
597: tauksessa 18 päivänä joulukuuta 1997 (1176/              josta meillä ja muualla on yksinomaan huonoja
598: 1997 vp) puolustusministeri kieltää, että puolus-        kokemuksia.
599: tushallinto olisi käyttänyt kysymyksessä tarkoi-             Erityisen outoa on se, että hallitukset ovat
600: tetun palkkasoturin palveluksia. Kysymyksessä            koko 1990-luvun ajan jatkuvasti lisänneet seko-
601: kysyttiin myös sitä, onko kyseinen palkkasoturi          päisessä pyssyuskossa lepikkojen läpi ryntäävien
602: osallistunut niin sanotun vapaaehtoisen maan-            (tyrät rytkyen) neljännen luokan nostomiesten
603: puolustuksen toimintaan, joka lienee sisäasiain-         naamojen noennin maskirahoja.
604: ministeriön toimialaa.                                       Samaan aikaan jätetään täyttämättä poliisin
605:     Turun Sanomat 15.3.1997:                             virkoja kansalaisten turvallisuuden kustannuk-
606:     - Mikä on suhteesi Suomen puolustusvoi-              sella. Perusteluna esitetään rahapulaa.
607: miin?
608:                                             KK 1/1998 vp                                                3
609: 
610:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              paljonko Suomeen on tuotu kyseisen
611: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              aseen ampumatarvikkeita ja säi1ytetään-
612: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              kö myös niitä yksityiskodeissa eikä puo-
613: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      lustusvoimien vartioimissa asianmukai-
614:                                                              sissa varastoissa,
615:            Paljonko maassa on Norinco 56 S                      pitääkö hallituksen 18 päivänä joulu-
616:        -itselataavia kertatulikiväärejä (rynnäk-             kuuta 1997 (KK 1176/1997 vp) antama
617:        kökiväärejä) tällä hetkellä ja erityisesti,           vastaus paikkansa, jonka mukaan kysei-
618:        jatkuuko niiden tuonti Suomeen koteihin               nen palkkasoturi ei ole osallistunut puo-
619:        edelleen,                                             lustushallinnon tai vapaaehtoisen maan-
620:            mihin Hallitus perustaa sisäasiainmi-             puolustuksen toimintaan, sekä
621:        nisteriön antaman tiedon, jonka mukaan                   riisuuko Hallitus kysymyksessä tar-
622:        kyseisten sota-aseiden siviilikysyntään on            koitetut aseelliset järjestöt sotilasaseista?
623:        maassamme kasvavaa tarvetta,
624: 
625:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
626: 
627:                                           Heikki Rinne /sd
628: 4                                             KK 1/1998 vp
629: 
630: 
631: 
632: 
633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
634: 
635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaisesta poliisilaitoksesta erikseen. Tällainen
636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suuritöinen selvitys on laadittu sisäasiainministe-
637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riön toimeksiannosta yleensä parin vuoden vä-
638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            lein. Se on laadittu viimeksi vuotta 1995 koskien.
639: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Selvityksestä ilmenee mm. eri asetyypeille kysei-
640: n:o 1:                                                 senä vuonna annetut luvat. Sen avulla ei sen
641:                                                        sijaan voida selvittää jonkin tietyn merkkiselle
642:            Paljonko maassa on Norinco 56 S             aseelle annettujen lupien määrää.
643:        -itselataavia kertatulikiväärejä (rynnäk-           Ampuma-aselaki (1/1998) tulee voimaan 1
644:        kökiväärejä) tällä hetkellä ja erityisesti,     päivänä maaliskuuta 1998. Lain voimaantulon
645:        jatkuuko niiden tuonti Suomen koteihin          yhteydessä otetaan koko maassa käyttöön auto-
646:        edelleen,                                       maattisen tietojenkäsittelyn avulla toimiva am-
647:           mihin Hallitus perustaa sisäasiainmi-        puma-aserekisteri. Kun kaikkia lupia koskevat
648:        nisteriön antaman tiedon, jonka mukaan          tiedot on tallennettu mainittuun rekisteriin, ovat
649:        kyseisten sota-aseiden siviilikysyntään on      esim. jotakin tiettyä asemerkkiä koskevat tiedot
650:        maassamme kasvavaa tarvetta,                    vaivatta selvitettävissä.
651:           paljonko Suomeen on tuotu kyseisen               Ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-
652:        aseen ampumatarvikkeita ja säilytetään-         tun asetuksen 19 §:n 2 momentissa säädetään
653:        kö myös niitä yksityiskodeissa eikä puo-        luvan antamisen edellytyksistä siinä tapauksessa,
654:        lustusvoimien vartioimissa asianmukai-          että hakemuksen kohteena on sotilaskäyttöön
655:        sissa varastoissa,                              tarkoitettu ampuma-ase. Mainittu käsite on
656:           pitääkö hallituksen 18 päivänä joulu-        osoittautunut käytännössä hyvin tulkinnanva-
657:        kuuta 1997 (KK 1176/1997 vp) antama             raiseksi. Esimerkiksi Norinco 56 S vastaa ulko-
658:        vastaus paikkansa, jonka mukaan kysei-          näöstään huolimatta toimintatavaltaan ja kalii-
659:        nen palkkasoturi ei ole osallistunut puo-       periltaan eräitä metsästyksessä tavanomaisesti
660:        lustushallinnon tai vapaaehtoisen maan-         käytettyjä aseita. Ase vastaa kuitenkin tehonsa,
661:        puolustuksen toimintaan, sekä                   tulivoimansa ja käsiteltävyytensä puolesta pit-
662:           riisuuko Hallitus kysymyksessä tar-          kälti myös nykyaikaista rynnäkkökivääriä vaik-
663:        koitetut aseelliset järjestöt sotilasaseista?   kei siinä olekaan sarjatulitoimintoa. Tulkinta-
664:                                                        vaikeuksien vuoksi uuteen ampuma-aselakiin ei
665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sisällykään sotilasaseen käsitettä. Laissa on py-
666: vasti seuraavaa:                                       ritty muilla keinoin rajoittamaan Norincon 56 S
667:                                                        kiväärin kaltaisten aseiden hankkimista. Hyväk-
668:    Ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-             syttävänä käyttötarkoituksena mainitun tyyppi-
669: tun asetuksen (34/1933) 30 §:n mukaan poliisin         sille aseille on hallituksen esityksen (HE 183/1997
670: tulee pitää luetteloa tai kortistoa käsittelemis-      vp s. 92) mukaan pidettävä mm. eräitä reservi-
671: tään ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden                 läisammunnan lajeja. Lupaviranomaisen on esi-
672: hankkimista ja hallussapitoa koskevista hake-          tyksen perustelujen mukaan suhtauduttava eri-
673: muksista. Käytännössä poliisilaitoksissa on pi-        tyisellä varovaisuudella mainitun tyyppisiä asei-
674: detty mainitun pykälän johdosta manuaalista            ta koskeviin lupahakemuksiin.
675: asekorttia, johon on merkitty tiedot luvanhalti-           Sisäasiainministeriö antaa ampuma-aseista ja
676: joista ja heidän hallussaan pitämistä aseista.         ampumatarpeista annetun asetuksen 9 §:n 1 mo-
677:    Maassamme olevien ampuma-aseiden mää-               mentin nojalla luvan ampuma-aseiden maahan-
678: rässä tai laadussa tapahtuvia muutoksia on vai-        tuontiin kaupallista tarkoitusta varten. Ministe-
679: kea seurata, koska valvontatiedostoja pidetään         riön antamassa luvassa ei yksilöidä aseiden val-
680: edellä kuvatulla tavalla poliisilaitoskohtaisesti.     mistajaa. Norinco 56 S kiväärien maahantuon-
681: Valtakunnallisen kuvan saamiseksi on ampuma-           tiin oikeuttaa näin ollen lupa itselataavien kerta-
682: aseita koskevat tiedot hankittava näin ollen jo-       tulikiväärien maahantuontiin. Sisäasiainministe-
683:                                             KK 1/1998 vp                                                5
684: 
685: riön käsityksen mukaan Norinco 56 S merkkisiä          kaikkeen yhteistyöhön palkkasotilaiden kanssa.
686: kivääreitä on tuotu maahan vuodesta 1995 läh-          Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat yk-
687: tien enintään kolme tuhatta kappaletta.                sityisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden mahdolli-
688:    Norinco 56 S kiväärin lisäksi markkinoilla on       suudet selvittää jäsenistönsä taustoja ovat rajoi-
689: lukuisia muitakin sarjatulitoiminnon puuttumis-        tetummat kuin viranomaisten. Puolustushallin-
690: ta lukuunottamatta tosiasiallisesti nykyaikaisia       non tiedossa ei kuitenkaan ole mitään sellaista
691: sotilasaseita vastaavia aseita. Tämän tyyppisten       tietoa, joka osoittaisi em. järjestöjen kannan
692: aseiden maahantuontia koskevien lupahakemus-           poikkeavan puolustushallinnon kannasta.
693: ten määrä on sisäasiainministeriön havaintojen             Maanpuolustusjärjestöjen ja puolustushallin-
694: mukaan kasvanut viime vuosina. Käytännössä             non väliset suhteet perustuvat lakiin puolustus-
695: sisäasiainministeriö on yleensä edellyttänyt ns.       voimista (402/1974). Lain 2 §:ssä todetaan mm.,
696: loppukäyttäjätodistuksen esittämistä näiden            että puolustusvoimien tehtävänä on tukea va-
697: aseiden osalta.                                        paaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Puolus-
698:    Norinco 56 S kivääriä valmistetaan 7,62 x 39        tusvoimat tukee em. toimintaa antamalla sen jär-
699: kaliiperisena. Kaliiperi on Suomen puolustusvoi-       jestäjille materiaalista ja koulutuksellista tukea.
700: mien rynnäkkökivääreissä mutta myös metsäs-            Puolustusvoimien antamaan koulutukseen sisäl-
701: tyksessä käytetty. Sisäasiainministeriöllä ei ole      tyvä ase- ja ampumakoulutus annetaan puolus-
702: tietoa siitä, paljonko juuri mainitun kaliiperisia     tusvoimien aseilla puolustusvoimien henkilö-
703: patruunoita on tuotu maahan, koska kyseessä on         kunnan johtamana noudattaen pääesikunnan
704: metsästyksessäkin käytetty patruuna, jonka ka-         antamia turva- ym. määräyksiä.
705: liiperia ei yleensä yksilöidä luvassa. Yksityinen         Ampuma-aseen hallussapitoluvan peruutta-
706: henkilö voi säilyttää aseeseen kuuluvia patruu-        misen edellytyksistä säädetään ampuma-aseista
707: noita kotonaan lukitussa paikassa siten kuin rä-       ja ampumatarpeista annetun lain (33/1933) 1 §:n
708: jähdeasetuksen (473/1993) 71 §:n 2 momentissa          2 momentissa. Maaliskuun 1 päivänä voimaan-
709: säädetään.                                             tulevan ampuma-aselain 67 §.ssä säädetään hal-
710:     Edustaja Rinteen kirjalliseen kysymykseen          lussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamisesta.
711:  1176/1997 vp annettuun vastaukseen ei puolus-         Kummankaan edellä mainitun lainkohdan no-
712: tusministeriöstä saadun tiedon mukaan ole mi-          jalla ei annettua lupaa voida peruuttaa sillä pe-
713: tään lisättävää. Suomen puolustuksessa ei käyte-       rusteella, että asetta käytetään vapaaehtoisen
714: tä palkkasotilaita eikä puolustuksemme perustu         maanpuolustuskoulutuksen piirissä järjestettyi-
715: palkkaarmeijaan. Suomi suhtautuu kielteisesti          hin harjoituksiin.
716: 
717:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
718: 
719:                                                      Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestamin sijaisena
720:                                                                              ministeri Jouni Backman
721: 6                                             KK 1/1998 vp
722: 
723: 
724: 
725: 
726:                                          Till Riksdagens Talman
727: 
728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ovan beskrivs. För att man skall kunna få en
729: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            uppfattning av förhållandena på riksnivå måste
730: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        man således skaffa uppgifterna om skjutvapen
731: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål            skilt från varje polisinrättning. En dylik arbetsam
732: nr 1:                                                  utredning har i allmänhet sammanställts på upp-
733:                                                        drag av inrikesministeriet med några års mellan-
734:           Hur många Norinco 56 S självladdan-          rum. Senast uppgjordes den för år 1995. Avut-
735:        de halvautomatiska gevär (stormgevär)           redningen framgår bl.a. de tillstånd som bevilja-
736:        finns det i vårt land för tillfållet, och i     des för olika vapentyper under året. Med hjälp av
737:        synnerhet, fortgår importen av dem allt-        den kan man däremot inte utreda antalet bevilja-
738:        jämt till privata hem i Finland,                de tillstånd för vapen av något speciellt märke.
739:           vad baserar Regeringen inrikesminis-            Skjutvapenlagen (1/1998) träder i kraft den 1
740:        teriets uppgift på att det i vårt land skulle   mars 1998. I samband med att lagen träder i kraft
741:        finnas ett tilltagande behov av civil efter-    tas i hela Jandet i bruk ett på automatisk databe-
742:        frågan på dylika militära vapen,                handling baserat register över skjutvapen. När
743:           hur mycket ammunition för vapnet i           uppgifterna om alla tillstånd har lagrats i detta
744:        fråga har importerats tili Finland och för-     register går det enkelt att få fram uppgifter om
745:        varas den också i privata hem i stället för     t.ex. en speciell vapentyp.
746:        i vapenupplag som övervakas av för-                Av 19 § 2 mom. skjutvapenförordningen fram-
747:        svarsmakten,                                    går förutsättningarna för beviljande av tillstånd i
748:           gäller Regeringens svar av den 18 de-        det fall att föremålet för ansökan är ett skjutva-
749:        cember 1997 på det skriftliga spörsmålet        pen avsett för militärt bruk. Detta begrepp har i
750:        1176/1997 rd fortfarande enligt vilket den      praktiken visat sig mycket mångtydigt. T.ex.
751:        i spörsmålet åsyftade legosoldaten inte         Norinco 56 S motsvarar, trots utseendet, i fråga
752:        har deltagit i försvarsförvaltningens verk-     om funktionssätt och kaliber vissa vapen som
753:        samhet eller verksamhet inom det frivilli-      vanligen används vid jakt. Vapnet motsvarar
754:        ga försvaret, samt                              emellertid i fråga om effekt, eldkraft och hante-
755:           kommer Regeringen att frånta sådana          ringsegenskaper i hög grad även det moderna
756:        beväpnade organisationer som avses i            stormgeväret även om det saknar automateld-
757:        spörsmålet deras militära vapen?                funktion. På grund av tolkningssvårigheter ingår
758:                                                        inte begreppet militära vapen i den nya skjutva-
759:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          penlagen. A vsikten har varit att med hjälp av
760: anföra följande:                                       andra ruedel i lagen begränsa anskaffningen av
761:                                                        vapen av modell Norinco 56 S. Enligt regeringens
762:    Enligt 30 § förordningen angående skjutvapen        proposition (RP 18311997 rd s. 92) bör bl.a. vissa
763: och skjutförnödenheter (34/1933) skall polisen         skyttegrenar för reservister anses som godtagba-
764: hålla en förteckning eller ett kortregister över de    ra användningssyften för nämnda typer av va-
765: ansökningar om tillstånd att anskaffa eller inne-      pen. Tillståndsmyndigheten skall enligt motive-
766: ha skjutvapen och skjutförnödenheter som den           ringen tili propositionen iaktta särskild försiktig-
767: har behandlat. Med anledning av detta lagrum           het i fråga om ansökningar om tillstånd för
768: har polisinrättningarna i praktiken haft manuel-       nämnda typer av vapen.
769: Ja vapenkartotek i vilka man har antecknat upp-           Inrikesministeriet beviljar med stöd av 9 §
770: gifter om tillståndsinnehavare och de vapen de         1 mom. förordningen angående skjutvapen och
771: innehar.                                               skjutförnödenheter tillstånd för import av vapen
772:    Det är svårt att följa med de förändringar i        i kommersiellt syfte. I det tillstånd som ministe-
773: mängderna och typerna av skjutvapen som äger           riet bevi1jar specificeras inte vapentillverkaren.
774: rum i vårt land eftersom varje polisinrättning         Ett tillstånd att importera självladdande halvau-
775: fortfarande har ett eget tillsynsregister såsom        tomatiska gevär berättigar således även tili im-
776:                                               KK 1/1998 vp                                                 7
777: 
778: port av gevär av modell Norinco 56 S. Enligt           nerna är privaträttsliga föreningar vilkas möjlig-
779: inrikesministeriets uppfattning har högst 3 000 st     heter att utreda sina medlemmars bakgrund är
780: gevär av märket Norinco 56 S importerats till          mera begränsade än myndigheternas. Försvars-
781: Jandet sedan 1995.                                     förvaltningen har emellertid ingen sådan infor-
782:    Utöver Norinco 56 S finns det på marknaden          mation som tyder på att nämnda organisationers
783: även många andra vapen som de facto motsvarar          ståndpunkt skulle avvika från försvarsförvalt-
784: moderna militära vapen, trots att de saknar auto-      ningens ståndpunkt.
785: mateldfunktion. Vid inrikesministeriet har man             Relationerna mellan försvarsorganisationer-
786: noterat att tillståndsansökningarna för import av      na och försvarsförvaltningen baserar sig på lagen
787: vapen av denna typ ökat under de senaste åren. 1       om försvarsmakten (402/1974). Av Iagens 2 §
788: praktiken har inrikesministeriet i allmänhet           framgår bl.a. att en av försvarsmaktens uppgifter
789: krävt att ett s.k. slutanvändarintyg skall f6retes i   är att stöda den frivilliga försvarsutbildningen.
790: fråga om dessa vapen.                                  Försvarsmakten stöder nämnda verksamhet i
791:     Geväret N orineo 56 S tillverkas med en kaliber    form av materia! och utbildning tili arrangörer-
792: om 7,62 x 39. Denna kaliber används i finska           na. Vid vapen- och skjututbildning som ingår i
793: försvarsmaktens stormgevär men används även            den utbildning som försvarsmakten ger används
794: vidjakt. Inrikesministeriet har inga uppgifter om      försvarsmaktens vapen under Iedning av för-
795: den mängd patroner av nämnd kaliber som har            svarsmaktens personai och med iakttagande av
796: importerats tilllandet, eftersom det är fråga om       huvudstabens säkerhetsföreskrifter och andra
797: en patron som också används vid jakt och dess          föreskrifter.
798: kaliber i allmänhet inte specificeras i tillståndet.       Förutsättningarna för återkallande av till-
799: Privatpersoner kan förvara patroner som är av-         stånd för innehav av skjutvapen framgår av 1 §
800: sedda •ör vapnet i sina hem inlåsta så som avses i     2 mom. Iagen angående skjutvapen och skjutför-
801:  71 § 2 mom. förordningen om explosiva varor           nödenheter (33/1933). 1 67 § skjutvapenlagen,
802:  (473/1993).                                           som träder i kraft den 1 mars, fastställs i vilka fall
803:     Enligt uppgift från försvarsministeriet finns      tillstånd som berättigar tili innehav av skjutva-
804: det inget att tillägga tili svaret på riksdagsman      pen skall återkallas. Ett tillstånd som givits kan
805:  Rinnes skriftliga spörsmål 1176/1997 rd. Fin-         inte med stöd av någotdera av de nämnda lag-
806:  lands försvar utnyttjar inga legosoldater och det     rummen återkallas på den grund att vapnet an-
807:  baserar sig inte heller på nägon yrkesarme. Fin-      vänds vid övningar som ordnas inom ramen för
808:  land förhåller sig negativt tili allt samarbete med   den frivilliga f6rsvarsutbildningen.
809:  Iegosoldater. De frivilliga försvarsorganisatio-
810: 
811:      Helsingfors den 24 februari 1998
812: 
813:                                               Ställföreträdare för inrikesminister Jan-Erik Enestam
814:                                                                             minister Jouni Backman
815:                                               KK 2/1998 vp
816: 
817: Kirjallinen kysymys 2
818: 
819: 
820: 
821: 
822:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rautaruukin omistaman Transtechin
823:                                        junavaunutehtaan sulkemisesta
824: 
825: 
826:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
827: 
828:    Rautaruukin omistaman Transtechin juna-                Hallituksen on lopetettava sivustaseuranta ja
829: vaunutehtaita uhkaa sulkeminen. Tämä olisi eri-        tultava aktiiviseksi toimijaksi ja varmistettava
830: tyisen suuri katastrofi Taivalkosken kunnalle ja       Transtechin työpaikat. Halutessaan hallituksella
831: myös Posiolle.                                         on vaikutusmahdollisuus. Jollei sitä käytetä,
832:    Sulkemisuhkaan on vaikuttamassa, paitsi val-        työttömyysaste nousee Taivalkoskella jopa
833: tionyhtiöiden kasvava välinpitämättömyys työl-         40 %:iin ja useat kymmenet työntekijät jäävät
834: lisyys- ja aluepolitiikasta, myös se, että valtio on   työttömiksi myös Posiolla.
835: katsellut sivusta sitä, että Transtech jäi osatto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
836: maksi Suomeen tulevien Pendolinojen toimituk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
837: sista. Tilauksia ulkomailta suunniteltaessa pide-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
838: tään kauniita julistelupuheita siitä, että suoma-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
839: laiset saavat osatoimituksia. Käytännön tilan-
840: teessa puheet kuitenkin unohdetaan - kumma                       Mihin välittömiin toimiin Hallitus
841: kyllä myös Suomen hallitus unohtaa ulkomais-                  ryhtyy Transtechin työpaikkojen turvaa-
842: ten tahojen kaupoista sovittaessa antamat lu-                 miseksi estääkseen katastrofaalisen työt-
843: paukset. Niin nytkin.                                         tömyyden syntymisen Taivalkoskelie ja
844:                                                               työttömyyden pahenemisen Posiolla?
845:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
846: 
847:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
848: 
849: 
850: 
851: 
852: 280043
853: 2                                            KK 2/1998 vp
854: 
855: 
856: 
857: 
858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
859: 
860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        louspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyijou-
861: manitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lukuussa 1994 tarvittavat tukitoimenpiteet
862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Transtechin toiminnan jatkamiseksi. Tällöin
863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         keskeisenä perusteena toiminnan kannattavalle
864: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         jatkamiselle olivat näkyvissä olevat kotimaan
865: myksen n:o 2:                                         kiskokalustotilaukset. Päätöstä tehtäessä tiedos-
866:                                                       tettiin myös se mahdollisuus, että tilauksia koti-
867:            Mihin välittömiin t01mnn Hallitus maan projekteista ei tule riittävästi. Tästä syystä
868:         ryhtyy Transtechin työpaikkojen turvaa- päätös kirjattiin siihen muotoon, että Rauta-
869:         miseksi estääkseen katastrofaalisen työt- ruukki kantaa taloudellisen riskin vuoden 1997
870:         tömyyden syntymisen Taivalkoskelie ja loppuun, minkä jälkeen Transtechin toimintaa
871:         työttömyyden pahenemisen Posiolla?            jatketaan siinä laajuudessa kuin se taloudellisesti
872:                                                       on mahdollista.
873:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Nyt kun kaikki tiedossa olleet kotimaan kis-
874: vasti seuraavaa:                                      kokalusteprojektit on päätetty, on Transtech
875:                                                       päätoimittaja kaksikerrosvaunuprojektissa ja
876:    Rautaruukki aloitti vuonna 1985 Otanmäessä alihankkijana sähköveturi- sekä raitiotievaunu-
877: ja Taivalkoskella erikoistavaravaunutuotannon. projekteissa. Ulkomaisille toimittajille ovat men-
878: Tuotannon aloittaminen perustui Rautaruukin neet lähiliikennejunat, metrojunat ja Pendolino-
879: ja neuvostoliittolaisen tilaajan allekirjoittamaan sarjan junat. Tämä tilauskanta sekä saatavissa
880: puitesopimukseen, jonka mukaan Rautaruukki olevat ulkomaiset tavaravaunutoimitukset eivät
881: rakensi Suomeen vaunutehtaan ja neuvostoliit- työllistä kaikkia Transtechin noin 600 henkilöä.
882: tolainen tilaaja sitoutui ostamaan tehtaan tuo-          Transtechin nykyiset resurssit on mitoitettu
883: tannon ainakin vuoteen 1995 asti.                     vastaamaan noin 500-600 milj. markan/vuosi
884:    Vuodesta 1986 vuoteen 1990 tuotannollinen liikevaihtotasoa. Tämä taso perustui Helsingin
885: yhteistyö erikoisvaunutuotannon osalta toteutui metrojunien tilauksien saamiseen ja Pendolinon
886: varsin hyvin. Oy Transtech Ltd syntyi vuoden option toteutumiseen sekä 150 milj. markan/vuo-
887: 1990 lopussa, kun Rautaruukki ja Valmet yhdis- si liikevaihdon saamiseen tavaravaunuista. Met-
888: tivät kiskokalustotuotantonsa. Tällä toimenpi-        rojunat ja Pendolinon optio jäivät Transtechin
889: teellä pyrittiin keskittämään kotimaisen alan osalta toteutumatta sekä tavaravaunujen hinta-
890: osaaminen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä taso on ylikapasiteetin vuoksi painunut liian al-
891: vähentämään Rautaruukin vaunutuotannon haiseksi.
892: riippuvuutta Neuvostoliitosta ja Valmetin kis-           Edellä mainituista syistä realistisesti saatavis-
893: kokalustotuotannon riippuvuutta kotimaisista sa oleva kannattava liikevaihto voisi olla noin
894: asiakkaista.                                          350 milj. markkaa/vuosi. Tämän tuloksen saa-
895:    1990-luvun alkupuolella Neuvostoliiton ta- vuttaminen edellyttää olennaisesti Transtechin
896: loudelliset vaikeudet ja siirtyminen Suomen ja kustannusten pienentämistä. Yhtiö on esittänyt
897: Neuvostoliiton kaupassa clearingkaupasta vaih- tämän toteutettavaksi seuraavasti: luovutaan
898: dettavilla valuutoilla käytävään kauppaan py- kannattamattomasta liiketoiminnasta, sopeute-
899: sähdyttivät vaunutoimitukset Neuvostoliittoon. taan henkilöstön määrä realistisen liikevaihto-
900: Tästä seurasi, että Transtechille jäi varastoon tason mukaiseksi ja organisoidaan toiminta vas-
901: noin 550 valmista vaunua. ·                           taamaan realistista liikevaihtotasoa.
902:    Transtechin vaikeuksien selvittämiseksi kaup---=._    Kannattamattomasta liiketoiminnasta luopu-
903: pa- ja teollisuusministeriön toimesta asetettiin minen merkitsisi tavaravaunuliiketoiminnan
904: 1990-luvun alkupuolella työryhmät selvittämään        keskittämistä vain olemassa olevien konstruk-
905: toimenpiteitä,joilla syntyneitä haittavaikutuksia tioiden tai poikkeuksellisen merkittävien uusien
906: voitaisiin vähentää ja korvaavia työpaikkoja luo- vaunutyyppien toteuttamiseen kannattavasti.
907: da. Viimeisimmän työryhmän työn pohjalta ta- Uusia tavaravaunukauppoja tehtäisiin ainoas-
908:                                               KK 2/1998 vp                                               3
909: 
910: taan, jos niistä saatava kate on riittävä kannat-       suuren määrän työpaikkoja pitemmällä aikavä-
911: tavaan toimintaan. Henkilöstömäärän sopeutta-           lillä. Neuvotteluja käydään parhaillaan useam-
912: minen koskisi Transtechin kaikkia toimipaik-            man konepajayrittäjän kanssa ja ratkaisuun toi-
913: koja.                                                   votaan päästävän lähiaikoina.
914:    Edellä mainitun tilanteen selvittämiseksi                Kauppa- ja teollisuusministeriön ja työminis-
915: Trantechin      eri   toimipaikoilla     aloitettiin    teriön yhteinen työryhmä on selvittänyt tilannet-
916: 17.12.1997 yt-neuvottelut ja ne kestivät kuusi          ta ja pyrkii myötävaikuttamaan tuotannollisen
917: viikkoa. Neuvottelujen tuloksena ilmoitettiin 28.       toiminnan jatkamiseen Taivalkoskella.
918: tammikuuta, että Rautaruukin Transtechin yk-                Työhallinnolla on valmius järjestää ja tukea
919: sikkö vähentää Otanmäen tehtaalta 120 työnte-           työvoiman uudelleenkoulutusta sen mukaan
920: kijää ja Oulun kanttorilta 15. Taivalkosken teh-        kuin tuotantosuunnan mahdollinen muuttami-
921: taan lopettamista koskevia ratkaisuja siirrettiin       nen edellyttää. Tarvittaviin investointeihin on
922: kahdella viikolla eteenpäin eli 11. päivään helmi-      uuden yrittäjän mahdollista saada kauppa- ja
923: kuuta. Tällöin ilmoitettiin kuitenkin luovutta-         teollisuusministeriön hallinnonalalla käytössä
924: vaksi tehtaan toiminnan lopettamisesta toistai-         olevia avustuksia ja takuita tavanomaisin eh-
925: seksi, koska Rautaruukki Oy:n taholta suoritetut        doin, mikäli hanke ja investoinnit täyttävät nor-
926: ponnistelut uuden tuotannonharjoittajan löytä-          maalit mm. kannattavuuteen ja luottokelpoisuu-
927: miseksi näyttivät niin lupaavilta, että em. päätös      teen liittyvät muut edellytykset.
928: voitiin tehdä. Useita vaihtoehtoja on selvitetty            Vaikean tilanteen ratkaisemiseksi työryhmä
929: nykyisentyyppisen tai uudistetun toiminnan              jatkaa edelleen työtään yhteistyössä yhtiön
930: käynnistämiseksi. Tavoitteena on päästä sellai-         omien ponnistelujen kanssa.
931: seen ratkaisuun, joka turvaa mahdollisimman
932: 
933:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
934: 
935:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
936: 4                                              KK 2/1998 vp
937: 
938: 
939: 
940: 
941:                                           Tili Riksdagens Talman
942: 
943:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ersättande arbetsplatser. På basis av det arbete
944: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          som den senast tillsatta arbetsgruppen hade gjort
945: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        godkände det finanspolitiska ministerutskottet i
946: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            december 1994 nödvändiga stödåtgärder som
947: mål nr 2:                                               möjliggjorde fortsatt verksamhet vid Transtech.
948:                                                         De viktigaste grunderna för en fortsatt lönsam
949:            Vilka direkta åtgärder ämnar Reger-          verksamhet utgjordes då av förestående inhem-
950:         ingen vidta för att arbetsplatserna vid         ska beställningar av materiel för spårburen tra-
951:         Transtech skall kunna tryggas och att en        fik. När beslutet fattades skedde detta i medve-
952:         massarbetslöshet i Taivalkoski och en           tenhet om att detfinnsen möjlighet att inhemska
953:         försämring av sysselsättningsläget i Posio      projekt inte ger tillräckligt många beställningar.
954:         skall kunna förhindras?                         Av denna anledning fick beslutet en lydelse enligt
955:                                                         viiken Rautaruukki svarar för den ekonomiska
956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           risken fram till slutet av år 1997, varefter Trans-
957: anföra följande:                                        techs verksamhet skall fortsätta i den omfattning
958:                                                         som ur ekonomisk synvinke1 är möjlig.
959:     År 1985 inledde Rautaruukki produktion av              Nu när beslut om samtliga kända inhemska
960: specialgodsvagnar i Otanmäki och Taivalkoski.           projekt beträffande materiel för spårbunden tra-
961: Produktionsstarten kunde ske tack vare ett ram-         fik har fattats är Transtech huvudleverantör vid
962: avtal som undertecknats mellan Rautaruukki              ett projekt för tvåvåningsvagnar och underleve-
963: och en beställare från Sovjetunionen om att Rau-        rantör vid elloks- och spårvagnsprojekt. Utländ-
964: taruukki bygger en vagnfabrik i Finland och att         ska leverantörer har fått beställningar på tåg som
965: beställaren från Sovjetunionen förbinder sig att        används i närtrafiken, på metrotåg och tåg i
966: köpa fabrikens hela produktion åtminstone fram          Pendolino-serien. Den nämnda orderstocken
967: tili år 1995.                                           och de beställningar på godsvagnar som kan fås
968:     Mellan 1986 och 1990 utvecklade sig produk-         från utländska köpare räcker inte tili för att sys-
969: tionssamarbetet re1ativt väl när det gäller pro-        selsätta alla anställda vid Transtech vilkas antal
970: duktion av specialgodsvagnar. Oy Transtech Ltd          uppgår tili ca 600.
971: kom till i slutet av 1990 när Rautaruukkis och             Transtechs nuvarande resurser har dimensio-
972: Valmets produktion av materiel för spårburen            nerats så att de motsvarar en omsättning på ca
973: trafik sammanslogs. Syftet med denna åtgärd var         500-600 milj. mk/år. Denna siffra baserade sig
974: att koncentrera inhemsk know-how på området             på antagandet att Transtech får beställningen på
975: tili ett ställe för att konkurrenskraften skulle kun-   metrotåg från Helsingfors och att optioneo på
976: na ökas och Rautaruukkis beroende av Sovjet-            Pendolino-tåg förverkligas samt att omsättning-
977: unionen och Valmets beroende av inhemska kun-           en från försäljningen av godsvagnar uppgår tili
978: der skulle kunna minskas.                               ca 150 milj. mark. Varken beställningen på met-
979:     1 början av 1990-talet slutade vagnleveranser-      rotåg eller optionen på Pendolino blev verklighet
980: na tili Sovjetunionen på grund av de ekonomiska         för Transtechs del och dessutom hade priset på
981: svårigheter som drabbat Sovjetunionen och               godsvagnar sjunkit för lågt på grund av överka-
982: övergången från clearing-handel tili handel med         pacitet.
983: konvertibla valutori handeln mellan Finland och            Av de ovan nämnda orsakerna kan man be-
984: Sovjeutnionen. En följd av detta var att Trans-         trakta en omsättning på ca 350 milj. mk/år som
985: tech hade ca 550 fårdiga vagnar kvar på lager.          realistiskt möjlig. F ör att detta resultat skall kun-
986:     1 syfte att reda ut de svårigheter som Transtech    na nås måste Transtechs kostnader minska vä-
987: hade råkat i tillsattes i början av 1990-talet ar-      sentligt. Bolaget har framlagt följande förslag om
988: betsgrupper med uppgift att utreda vilka åtgär-         detta: den del av affårsverksamheten som är
989: der kunde vidtas för att man skulle kunna minska        olönsam skall avvecklas, antalet anställda skall
990: de negativa effekterna av det skedda och skapa          anpassas efter den realistiska omsättningsnivån
991:                                               KK 2/1998 vp                                              5
992: 
993: och verksamheten skall organiseras om så att            undersökt flera alternativa möjligheter för att
994: också den motsvarar den realistiska omsätt-             verksamhet av samma typ som den nuvarande
995: ningsnivån.                                             eller av ny typ skall kunna inledas. Målet är att
996:    A vvecklande av den olönsamma del en av af-          hitta en lösning som på längre sikt tryggar ett så
997: fårsverksamheten innebär att man i fråga om             stort antal arbetsplatser som möjligt. Förhand-
998: godsvagnsproduktion skall koncentrera sig en-           lingar pågår som bäst med flera ägare av meka-
999: dast på lönsam produktion av befintliga kon-            niska verkstäder och en lösning kommer för-
1000: struktioner och på nya vagntyper av exceptio-           hoppningsvis att hittas inom en snar framtid.
1001: nellt stor betydelse. Nya avtal om godsvagnar              En arbetsgrupp med representanter både för
1002: skall träffas endast om den täckning som de ger         handels- och industriministeriet och för arbets-
1003: är tillräckligt stor för att verksamheten skall vara    ministeriet har kartlagt situationen och försöker
1004: Iönsam. Anpassningen av antalet anställda gäller        medverka tili att produktioneo i Taivalkoski
1005: samtliga orter där Transtech har verksamhet.            skall fortsätta.
1006:    För att reda ut den ovan nämnda situationen             Arbetskraftsförvaltningen är beredd att ordna
1007: inleddes den 17 december 1997 samverkansför-            och stödja omskolning av arbetskraften om och
1008: handlingar på samtliga ställen där Transtech har        när en eventuell ändring av produktionsinrikt-
1009: verksamhet. Förhandlingarna varade i sex veck-          ningen det kräver. För nödvändiga investeringar
1010: or. Den 28 januari meddelades att resultatet av         har den nya företagaren möjlighet att få sådana
1011: förhandlingarna var att Rautaruukkis Trans-             understöd och garantier på sedvanliga villkor
1012: tech-enhet skall minska sin personai med 120            som beviljas inom handels- och industriministeri-
1013: anställda vid fabriken i Otanmäki och med 15            ets förvaltningsområde, om projektet och inves-
1014: anställda på kontoret i Uleåborg. Beslutet om           teringarna uppfyller andra normala krav rörande
1015: avvecklande av fabriken i Taivalkoski sköts upp         bl.a. lönsamhet och kreditvärdighet.
1016: två veckor, dvs. tili den II februari. Då meddela-         Vid sidan av bolagets egna ansträngningar
1017: des det att man tills vidare avstår från att avveck-    fortsätter arbetsgruppen ännu sitt arbete för att
1018: Ia fabriken eftersom Rautaruukki Ab:s ansträng-         en utväg ur den svåra situationen skall kunna
1019: ningar att hitta en ny producent verkade så lo-         hittas.
1020: vande att ett dylikt beslut kunde fattas. Man har
1021: 
1022:      Helsingforsden 24 februari 1998
1023: 
1024:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1025:                    j
1026:                   j
1027:                  j
1028:                 j
1029:                j
1030:               j
1031:              j
1032:             j
1033:            j
1034:           j
1035:          j
1036:         j
1037:        j
1038:       j
1039:      j
1040:     j
1041:    j
1042:   j
1043:  j
1044: j
1045:                                                KK 3/1998 vp
1046: 
1047: Kirjallinen kysymys 3
1048: 
1049: 
1050: 
1051: 
1052:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen työvoimatoimiston toiminnasta
1053: 
1054: 
1055: 
1056:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1057: 
1058:     Yhteiskunnassa on olemassa pysyvä epäilys              Ihan yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta ky-
1059: siitä, että työvoimaviranomaiset eivät ohjaa kor-       syn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
1060: tistoissaan olevaa työvoimaa työnantajien käyt-         viitaten ja toivoen tämän vääryyden ja viekaste-
1061: töön erityisesti silloin, kun työtön saa ansiosi-       lun aikana rehellistä vastausta:
1062: donnaista työttömyyspäivärahaa eikä ole halu-
1063: kas töihin. Työvoimaministeriö ja työvoimavi-                      Kuinka monta työtöntä lasittajaa Hal-
1064: ranomaiset ovat tämän ankarasti kiistäneet.                    lituksen tietämän mukaan on Tampereen
1065:     Tampereen työvoimatoimistosta on eräs pai-                 työvoimatoimiston työttömien listoilla
1066: kallinen yrittäjä 3.2.1998 kysynyt tarpeeseensa                ollut 3.2.1998, ja jos on ollut,
1067: lasittajia. Toinen virkailija on vastannut työttö-                 miksi kyseisen alan paikallisen työnan-
1068: miä lasittajia olevan 24. Toinen taas, että ei ole             tajan tarpeeseen ei ole osoitettu työnteki-
1069: yhtään lasittajaa kortistossa työnantajan käyt-                jää, ja vielä
1070: töön ohjattavaksi. Kun ristiriitaa lausumien vä-                  onko tämäntyyppinen toimintamuoto
1071: lillä on selvitetty, se virkailija, jonka mielestä ei          yleinen työministeriön alaisten työvoi-
1072: ole ollut yhtään työtöntä lasittajaa kortistossa,              matoimistojen osalta?
1073: on vastannut, että kyseiset lasittajat ovat eläke-
1074: putkessa eikä ole asianmukaista osoittaa heitä
1075: työelämään.
1076: 
1077:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
1078: 
1079:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
1080: 
1081: 
1082: 
1083: 
1084: 280043
1085: 2                                            KK 3/1998 vp
1086: 
1087: 
1088: 
1089: 
1090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        avointen työpaikkojen vaatimukset ja valintape-
1092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rusteet vaihtelevat; esimerkiksi pk-yrittäjä ei
1093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       välttämättä katso teollisuuden palveluksessa
1094: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        työskennelleen lasittajan ammattitaidon riittä-
1095: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vän yrityksensä tarpeisiin. Joissakin yrityksissä
1096: n:o 3:                                                vaadittava päivystysvalmius ja ajokortti asetta-
1097:                                                       vat omat rajoituksensa.
1098:            Kuinka monta työtöntä lasittajaa Hal-         Koska lasiteollisuuden ala on Tampereella
1099:        lituksen tietämän mukaan on Tampereen          suhteellisen pieni, työnhakijat tuntevat alan yri-
1100:        työvoimatoimiston työttömien listoilla         tyksetjoko oman kokemuksensa tai muilta työn-
1101:        ollut 3.2.1998, ja jos on ollut,               tekijöiltä kuullun tiedon kautta. Samoin useim-
1102:            miksi kyseisen alan paikallisen työnan-    mat työnantajat tuntevat pitkälti alan ammatti-
1103:        tajan tarpeeseen ei ole osoitettu työnteki-    laiset, ainakin oman erikoisalueensa osaajat.
1104:        jää, ja vielä                                  Alan yrityksissä on tämän käsityksen mukaan
1105:            onko tämäntyyppinen toimintamuoto          sellaisia, joihin työnhakijat eivät halua töihin.
1106:        yleinen työministeriön alaisten työvoi-        Vastaavanlaisia tietoja ja käsityksiä työnantajilla
1107:        matoimistojen osalta?                          on alan ammattilaisista.
1108:                                                          Tehtyjen palautekyselyjen perusteella Tampe-
1109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          reen työvoimatoimiston työnantajapalveluyk-
1110: vasti seuraavaa:                                      sikkö on neljän toimintavuotensa aikana onnis-
1111:                                                       tunut palvelujensa kehittämisessä hyvin - toki
1112:    Tampereen työvoimatoimiston totmmtaa               parantamisen varaakin on. Myös suurin osa lasi-
1113: koskevassa kyselyssä ei ole yksilöity nimeltä         alan yrityksistä on antanut palveluista hyvän pa-
1114: työnantajaa, johon kyselyssä viitataan. Näin ol-      lautteen. Tampereen työvoimatoimistolla on
1115: len mainitun tapauksen tarkka selvittäminen ei        kuitenkin sellaisiakin kokemuksia myös lasialal-
1116: ole ollut mahdollista eikä kaikkiin esitettyihin      ta, jossa useiden vuosien ajan toisaalta työnan-
1117: kysymyksiin voida antaa yksityiskohtaisia vas-        taja ei ole hyväksynyt hänelle esitettyjä tai hänen
1118: tauksia.                                              luonaan käyneitä työnhakijoita, ja toisaalta
1119:    Tampereen työvoimatoimistossa oli 12.2.1998        työnhakijat ovat saamaansa epäasialliseen koh-
1120: työnhakijoina yhteensä 20 lasittajaa. 3.2.1998        teluun vedoten kieltäytyneet menemästä ko.
1121: olevaa tilannetta ei jälkikäteen saada tietojärjes-   työnantajan palvelukseen. Syy siihen, miksi avoi-
1122: telmästä esille, mutta tilanne ei ole tässä ajassa    meksi ilmoitettua työpaikkaa ei saada täytettyä,
1123: oleellisesti muuttunut. Lasitustyötä hakeneista       on tällaisessa tapauksessa muualla kuin työvoi-
1124: 15 oli työtöntä, yksi yrittäjä, yksi työssä, yksi     matoimiston palvelussa. Ei liene tarkoituksen-
1125: lomautettu, yksi uudelleenkoulutuksessa ja yksi       mukaista osoittaa samoja työnhakijoita jatku-
1126: työttömyyseläkkeellä. Työttömistä 12 henkilöä         vasti samaan yritykseen, mikäli sopimukseen ei
1127: on joko esitelty työnantajalle tai heille on tehty    aiemmissakaan neuvotteluissa ole päästy.
1128: työhönosoitus parin viimeisen kuukauden aika-            Työhallinnossa on viime vuosien aikana kiin-
1129: na. Lopuille työhönosoituksia ei ole viime aikoi-     nitetty erityistä huomiota työnantajapalvelujen
1130: na tehty, koska heidän ammattitaitonsa ei ole         kehittämiseen ja avointen työpaikkojen laaduk-
1131: vastannut työnantajien esittämiä kriteereitä.         kaaseen täyttämiseen. Eräs olennainen tehtävä
1132:    Yleensäkin lasittajien ammattitaidossa ja          on löytää avoinna oleviin paikkoihin työnanta-
1133: osaamisessa on suuria eroja. Osa lasittajista on      jan asettamat kriteerit täyttäviä ehdokkaita.
1134: työskennellyt ja hankkinut ammattitaitonsa alan          Tästä syystä avointa paikkaa vastaanotettaes-
1135: teollisuuden palveluksessa, osa rakennuksilla,        sa työvoimatoimisto aina neuvottelee työnanta-
1136: osa lasialan pk-yrityksissä. Myös työnhakijoiden      jan kanssa siitä, millaisia vaatimuksia hän paik-
1137: ikä ja työkokemuksen määrä vaihtelevat suuresti       kaa hakeville asettaa sekä millaisella ja kuinka
1138: ja osalla ammattitaito on vanhentunut. Samoin         laajalla hakuprosessilla ja tiedottamisella hän
1139:                                               KK 3/1998 vp                                                3
1140: 
1141: toivoo ehdokkaita etsittävän. Työnantajan koh-         lytyksenä voi olla jokin erityistaito, jota hakijoil-
1142: tuulliset vaatimukset pyritään täyttämään.             la ei ole. Rekrytointiongelmiin pyritään yhteis-
1143:    Työnantajan asettamat kriteerit ja työnhaki-        työssä etsimään ratkaisuja; esimerkkinä työnan-
1144: joiden ammattitaito, osaaminen ja muut ominai-         tajan ja työvoimatoimiston yhteishankintana os-
1145: suudet eivät valitettavasti aina kohtaa. Tällöin       tettu työvoimakoulutus, jolla koulutetaan työn-
1146: voi syntyä tilanne, että tietyllä alalla samanaikai-   tekijöitäjuuri kyseisen työnantajan työvoimatar-
1147: sesti on työttömiä työnhakijoita, mutta työnan-        peisiin. Myös tämän vuoden alusta toteutettu
1148: tajan vaatimuksettäyttäviä ehdokkaita ei k uiten-      työnhakijoiden palveluprosessin uudistus sekä
1149: kaan löydy. Syynä saattaa olla esimerkiksi haki-       tietojärjestelmäuudistus antavat mahdollisuu-
1150: joiden vanhentunut tai puutteellinen ammattitai-       den kartoittaa entistä tarkemmin työnhakijoiden
1151: to ja osaaminen. Työnantajan asettamat vaati-          osaamista ja siten tehostaa myös työpaikkojen
1152: mukset voivat myös olla erityisen tiukat tai edel-     täyttöä.
1153: 
1154:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
1155: 
1156:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
1157: 4                                             KK 3/1998 vp
1158: 
1159: 
1160: 
1161: 
1162:                                          Tili Riksdagens Talman
1163: 
1164:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            delstora glasföretag. Stora variationer finns det
1165: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            också i fråga om arbetssökandenas ålder och
1166: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        arbetserfarenhet och en del har föråldrade yrkes-
1167: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade              kunskaper. Också kraven och urvalsgrunderna
1168: spörsmål nr 3:                                         för de lediga platserna varierar; till exempel anser
1169:                                                        en sm-företagare nödvändigtvis inte att en glas-
1170:             Hur många arbetslösa glasmästeriar-        mästeriarbetare som arbetat inom industrin har
1171:         betare, efter vad Regeringen vet, fanns        tillräckig yrkeskunnighet för hans företags be-
1172:         det vid Tammerfors arbetskraftsbyrå            hov. Jourberedskap och körkort som vissa före-
1173:         3.2.1998, och                                  tag kräver ställer också sina begränsningar.
1174:            om det fanns några, varför har man              Eftersom glasindustrin i Tammerfors är rela-
1175:         inte anvisat någon till en lokal arbetsgiva-   tivt liten, känner arbetssökandena branshens fö-
1176:         re inom branschen som hade behov av en         retag antingen genom egen erfarenhet eller efter
1177:         sådan arbetstagare,                            vad de hört andra arbetstagare berätta. På sam-
1178:            samt är det allmänt att arbetskraftsby-     ma sätt känner de flesta arbetsgivare en stor del
1179:         råer som lyder under arbetsministeriet         av fackfolket, åtminstone sakkunniga inom sitt
1180:         förfar på detta sätt?                          eget specialområde. Enligt deras uppfattning
1181:                                                        finns det bland branschens företag sådana, tili
1182:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vilka arbetssökande inte vill söka sig. Likadana
1183: anföra följande:                                       uppgifter och uppfattningar har arbetsgivarna
1184:                                                        om fackfolket.
1185:    1 en förfrågan om Tammerfors arbetskrafts-              Enligt feedbackförfrågningar har enheten för
1186: byrås förfarande nämns den arbetsgivare som            arbetsgivarservice vid Tammerfors arbetskrafts-
1187: man hänvisar tili inte vid namnet. Därför har det      byrå under sina fyra verksamhetsår lyckats ut-
1188: inte varit möjligt att ge en noggrann utredning        veckla sin service väl- men visst finns det för-
1189: om detta fall och man kan ej heller ge detaljerade     bättringsmån. Också en stor del av glasbran-
1190: svar på alla de frågor som ställts.                    schens företag har gett positiv respons i fråga om
1191:    Tammerfors arbetskraftsbyrå hade bland sina         servicen. Tammerfors arbetskraftsbyrå har dock
1192: arbetssökande 12.2.1998 sammanlagt 20 glas-            också sådana erfarenheter från flera års tid, ock-
1193: mästeriarbetare. Man kan inte efteråt få fram ur       så från glasbranschen, enligt vilka å ena sidan
1194: datasystemet läget 3.2.1998, men situationen kan       arbetsgivaren inte har godkänt de arbetssökande
1195: på så kort tid inte ha förändrats väsentligt. Bland    som presenterats för eller besökt honom och å
1196: dem som sökte arbete inom glasningsbranschen           andra sidan arbetssökande har vädjat tili att de
1197: fanns 15 arbetslösa, en företagare, en person som      blivit osakligt behandlade och därför vägrat att
1198: var i arbete, en permitterad, en som deltog i          ta emot arbete hos arbetsgivaren i fråga. Orsaken
1199: omskolning och en som var på arbetslöshetspen-         till att en lediganmäld plats inte kunnat besättas
1200: sion. Tolv av de arbetslösa har under de par           ligger i dessa fall vid någon annan omständighet
1201: senaste månaderna antingen blivit presenterade         än arbetskraftsbyråns service. Det torde inte vara
1202: för en arbetsgivare eller fått anvisning tili ett      ändamålsenligt att upprepade gånger anvisa
1203: arbete. De övriga har inte getts arbetserbjudan-       samma arbetssökande till ett företag med vilket
1204: den under den senaste tiden därför att deras yr-       man tidigare inte kunnat komma överens.
1205: keskunskap inte motsvarat de kriterier som ar-             Inom arbetsförvaltningen har på senare år
1206: betsgivarna ställt.                                    fåsts särskild uppmärksamhet vid utveckling av
1207:    1 allmänhet finns det ju stora skillnader i olika   arbetsgivarservicen och kvalitativa aspekter vid
1208: glasmästeriarbetares yrkeskunnighet och kom-           besättande av lediga arbetsplatser. En central
1209: petens. En del av dem har arbetat och förvärvat        uppgift är att man till de lediga platserna försöker
1210: sin yrkesskicklighet inom glasindustrin, andra på      finna sådana kandidater som uppfyller arbetsgi-
1211: byggarbetsplatser och en del igen i små och me-        varnas kriterier.
1212:                                            KK 3/1998 vp                                            5
1213: 
1214:    När arbetskraftsbyrån tar emot en ledig plats    bristfålliga yrkeskunskap och kompetens. Ar-
1215: rådgör den därför alltid med arbetsgivaren om       betsgivaren kan också ha ställt för stränga krav
1216: vilka krav denne ställer på dem som söker platsen   eller så krävs det en sådan specialfårdighet som
1217: och vad slags och hur omfattande ansökningsför-     de sökande inte har. Rekryteringsproblem försö-
1218: farande och information som han önskar att skall    ker man lösa genom samarbete. Ett exempel på
1219: användas. Arbetsgivarens skäliga krav försöker      detta är att arbetsgivaren och arbetskraftsbyrån
1220: man uppfylla.                                       gemensamt köper arbetskraftsutbildning avsedd
1221:    Arbetsgivarens krav och arbetssökandenas         att utbilda arbetstagare för just denna arbetsgi-
1222: yrkeskunskap, kompetens och andra egenskaper        vares arbetskraftsbehov. Också den reform av
1223: motsvarar tyvärr inte alltid varandra. Då kan det   arbetssökandes serviceprocess som infördes i
1224: uppstå en situation där det inom en viss bransch    början av detta år samt en reform inom datasys-
1225: finns arbetslösa arbetssökande samtidigt som        temet möjliggör en noggrannare kartläggning av
1226: man ändå inte kan finna sådana sökande som          arbetssökandenas kunnande vilket samtidigt ef-
1227: skulle uppfylla arbetsgivarens krav. En orsak       fektiverar besättandet av arbetsplatser.
1228: kan tili exempel vara sökandenas föråldrade eller
1229: 
1230:      Helsingforsden 27 februari 1998
1231: 
1232:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1233:                                              KK 4/1998 vp
1234: 
1235: Kirjallinen kysymys 4
1236: 
1237: 
1238: 
1239: 
1240:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutusjohtajien pätevyysvaatimuksista
1241: 
1242: 
1243: 
1244:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1245: 
1246:    Vakuutusyhtiölakiin (7luku 3 §)on sisällytet-               Onko Hallitus huolehtinut siitä, että
1247: ty pätevyysvaatimus, joka edellyttää vakuutus-              esimerkiksi vakuutusyhtiö Pohjolan pää-
1248: yhtiön johtajalta ja hallituksenjäseneltä riittävää         johtaja ja vakuutusyhtiö Sammon toimi-
1249: vakuutustoiminnan tuntemusta. Lain noudatta-                tusjohtaja ovat hankkineet tehtäväänsä
1250: mista valvoo sosiaali- ja terveysministeriö, joka           lain tarkoittaman pätevyyden, ja jos näin
1251: monien pikkuyhtiöiden osalta on asiassa hyvin-              on,
1252: kin tarkka.                                                    milloin ja millä perusteella Hallitus,
1253:    Kun en ole ihan selvillä, miten on suurempien            toisin sanoen sen asianomainen ministe-
1254: yhtiöiden suhteen, kysyn valtiopäiväjärjestyksen            riö, on tämän pätevyyden hyväksynyt?
1255: 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
1256: 
1257:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
1258: 
1259:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1260: 
1261: 
1262: 
1263: 
1264: 280043
1265: 2                                             KK 4/1998 vp
1266: 
1267: 
1268: 
1269: 
1270:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1271: 
1272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         johtajan pätevyyden. Näin ollen myöskään sel-
1273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          laista päätöstä, jolla esimerkiksi nykyisen Va-
1274: olette 5 päivänä helmikuuta 1998 päivätyn kir-         kuutusosakeyhtiö Pohjolan tai Vakuutusosake-
1275: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       yhtiö Sammon toimitusjohtajan pätevyys olisi
1276: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-         hyväksytty, ei ole tehty.
1277: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Siihen, millaista vakuutusalan asiantuntemus-
1278: n:o 4:                                                 ta vakuutusyhtiön toimitusjohtajalta voidaan
1279:                                                        edellyttää, vaikuttavat siis vakuutusyhtiön toi-
1280:           Onko Hallitus huolehtinut siitä, että        minnan laatu ja laajuus. Kaikissa tapauksissa
1281:        esimerkiksi vakuutusyhtiö Pohjolan pää-         toimitusjohtajalla on luonnollisesti oltava va-
1282:        johtaja ja vakuutusyhtiö Sammon toimi-          kuutustoiminnan tuntemusta. Pienemmissä yh-
1283:        tusjohtaja ovat hankkineet tehtäväänsä          tiöissä toimitusjohtajan rooli nimenomaan va-
1284:        lain tarkoittaman pätevyyden, ja jos näin       kuutusalan asiantuntijana on kuitenkin keskei-
1285:        on,                                             sempi kuin suuremmissa yhtiöissä. Jälkimmäisis-
1286:           milloin ja millä perusteella Hallitus,       sä yhtiöissä toimitusjohtaja on ennen muuta yri-
1287:        toisin sanoen sen asianomainen ministe-         tysjohtaja, jolla on substanssikysymyksissä mah-
1288:        riö, on tämän pätevyyden hyväksynyt?            dollisuus käyttää hyväkseen yhtiön laajan orga-
1289:                                                        nisaation asiantuntemusta.
1290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vakuutusyhtiölain 7 luvun 3 §:n nojalla so-
1291: vasti seuraavaa:                                       siaali- ja terveysministeriö on puuttunut yhden
1292:                                                        vakuutusyhtiön toimitusjohtajan pätevyyteen.
1293:     Vakuutusyhtiölain 7 luvun 3 §:n mukaan va-         Muiden yhtiöiden -pienten tai suurten -toi-
1294: kuutusyhtiön toimitusjohtajalla on oltava sellai-      mitusjohtajien osalta sosiaali- ja terveysministe-
1295: nen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin            riö ei ole havainnut syytä epäillä, ettei toimitus-
1296: vakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen         johtajan vakuutustoiminnan tuntemus olisi yh-
1297: katsoen on tarpeen. Säännöksen tarkoituksena           tiön vakuutustoiminnan laatu ja laajuus huo-
1298: on ennen muuta velvoittaa vakuutusyhtiöiden            mioon ottaen riittävää. Sekä Vakuutusosakeyh-
1299: toimielimiä vakuutusyhtiön toimitusjohtajaa va-        tiö Pohjolan että Vakuutusosakeyhtiö Sammon
1300: littaessa. Toiseksi se antaa sosiaali- ja terveysmi-   nykyiset toimitusjohtajat ovat hankkineet ennen
1301: nisteriölle mahdollisuuden yleisen valvontaval-        toimitusjohtajaksi nimittämistään vakuutusalan
1302: tansa puitteissa puuttua vakuutusyhtiön toimi-         kokemusta työskentelemällä vakuutusyhtiöiden
1303: tusjohtajan yleiseen vakuutustoiminnan tunte-          hallintoelimissä. Sammon toimitusjohtaja on li-
1304: mukseen silloin, kun ministeriö katsoo aihetta         säksi aloittanut tehtävässään jo ennen puheena
1305: olevan. Vakuutusyhtiölaissa ei sen sijaan edelly-      olevan vakuutusyhtiölain 7luvun 3 §:n säännök-
1306: tetä, että sosiaali- ja terveysministeriö nimen-       sen voimaantuloa eli ennen 1.1.1994.
1307: omaisesti hyväksyisi vakuutusyhtiön toimitus-
1308: 
1309:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
1310: 
1311:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Simkka Mönkäre
1312:                                               KK4/1998 vp                                                3
1313: 
1314: 
1315: 
1316: 
1317:                                          Tili Riksdagens Talman
1318: 
1319:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tats något beslut som skulle ha inneburit ett god-
1320: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          kännande av de nuvarande verkställande direk-
1321: 5 februari 1998 tili vederbörande medlem av              törernas behörighet för t.ex. Försäkringsaktie-
1322: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo         bolaget Pohjolas eller Försäkringsaktiebolaget
1323: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 4:                  Sampos del.
1324:                                                             Vilket slags sakkännedom om försäkrings-
1325:           Har Regeringen sett tili att t.ex. ge-         branschen som kan krävas av ett försäkringsbo-
1326:        neraldirektören för försäkringsbolaget            lags verkställande direktör beror alltså på arten
1327:        Pohjola och verkställande direktören för          och omfattningen av försäkringsbolagets verk-
1328:        försäkringsbolaget Sampo har skaffat sig          samhet. Verkställande direktören skall givetvis
1329:        sådan behörighet som avses i lagen, och           alltid ha kännedom om försäkringsverksamhet. 1
1330:        om så är fallet,                                  mindre bolag har verkställande direktören likväl
1331:           när och på vilka grunder har Regering-         en mer betydande roll som sakkunnig inom just
1332:        en, dvs. vederbörande ministerium, god-           försäkringsbranschen än vad han har i större
1333:        känt denna behörighet?                            bolag. 1 större bolag är verkställande direktören
1334:                                                          framför allt en företagsledare, som i substansfrå-
1335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gor kan utnyttja den sakkunskap som finns i
1336: anföra följande:                                         bolagets breda organisation.
1337:                                                             Med stöd av 7 kap. 3 § Jagen om försäkrings-
1338:    Enligt 7 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag           bolag har social- och hälsovårdsministeriet en
1339: skall verkställande direktören för ett försäkrings-      gång ingripit i frågan om verkställande direktö-
1340: bolag ha sådan allmän kännedom om försäk-                rens behörighet vid ett försäkringsbolag. När det
1341: ringsverksamhet som kan anses vara behövlig              gäller verkställande direktören i andra bolag -
1342: med beaktande av arten och omfattningen av               det mä sedan gälla små eller stora - har social-
1343: försäkringsbolagets verksamhet. A vsikten med            och hälsovårdsministeriet inte sett någon anled-
1344: bestämmelsen är framför allt att förplikta försäk-       ning att betvivla att verkställande direktören,
1345: ringsbolagens organ när de skall utse verkställan-       med hänsyn tili försäkringsverksamhetens art
1346: de direktör för sitt försäkringsbolag. För det           och omfattning, skulle ha tillräcklig kännedom
1347: andra ger bestämmelsen social- och hälsovårds-           om försäkringsverksamhet. De nuvarande verk-
1348: ministeriet en möjlighet att, när ministeriet anser      ställande direktörerna för såväl Försäkringsak-
1349: att det finns anledning, inom ramen för sin all-         tiebolaget Pohjola som Försäkringsaktiebolaget
1350: männa tillsynsbefogenhet ingripa i frågan om ett         Sampo har före sin utnämning skaffat sig känne-
1351: försäkringsbolags verkställande direktörs all-           dom om försäkringsbranschen genom sitt arbete
1352: männa kännedom om försäkringsverksamhet.                 i försäkringsbolagens förvaltningsorgan. Sam-
1353: Lagen om försäkringsbolag innehåller däremot             pos verkställande direktör hade dessutom redan
1354: ingen bestämmelse som förutsätter att social- och        påbörjat sitt arbete innan den ovan nämnda be-
1355: hälsovårdsministeriet uttryckligen skall godkän-         stämmelsen i 7 kap. 3 § lagen om försäkringsbo-
1356: na behörigheten för ett försäkringsbolags verk-          Jag trädde i kraft den 1 januari 1994.
1357: ställande direktör. Således har det heller inte fat-
1358: 
1359:      Helsingforsden 26 februari 1998
1360: 
1361:                                                        Sosial- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1362:                                             KK 5/1998 vp
1363: 
1364: Kirjallinen kysymys 5
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                                   Matti Väistö /kesk: Kuntien yhteisövero-osuusmallin valmistelusta
1370:                                      ja alueellisten kokonaisvaikutusten oikeudenmukaisuudesta
1371: 
1372: 
1373:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1374: 
1375:     Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-    vaisuudesta. Voiko tämä olla Lipposen hallituk-
1376: kunta päätti tiistaina 3. helmikuuta kuntien yh-     sen tarkoituksena, kun toisaalta hallitus koros-
1377: teisöveron jakoa koskevasta uudesta mallista.        taa ltä-Suomi-ystävällisyyttään?
1378: Ratkaisun valmistelu tehtiin työryhmässä, joka          Hallituksen ratkaisuista tuntuu kokonaan
1379: työskenteli poikkeuksellisen salaisesti. Valmiste-   puuttuvan aluepoliittisten vaikutusten tarkaste-
1380: lun sisältö, sen tietoperusta ja kuntakohtaiset      lu puhumattakaan, että ratkaisun perustana olisi
1381: vaikutukset tulivat julki vasta päätöksenteon jäl-   laajempi alueellisen oikeudenmukaisuuden tar-
1382: keen.                                                kastelu. Niinpä Pohjois-Karjalan osuus koko
1383:     Kuntien yhteisövero-osuuksien jakoa koske-       maan yhteisöverosta alenisi nykyisestä 2, 7 pro-
1384: van uuden mallin valmistelu poikkeaa tyystin         sentista peräti 2,0 prosenttiin. Maakunnan väes-
1385: avoimuutta korostavasta yhteiskunnallisesta toi-     töosuus on kuitenkin noin kolme prosenttia
1386: mintatavasta. Niinpä edes aluekehityksestä vas-      koko maan asukkaista.
1387: taavat maakuntien liitot yksittäisistä kunnista         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1388: puhumattakaan eivät saaneet valmistelusta tie-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1389: toa. Näitä tahoja ei kuultu ennakkoon, saati että    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1390: ne olisivat voineet vaikuttaa ratkaisun sisältöön    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1391: ennen ministerivaliokunnan päätöstä.
1392:     Ministerivaliokunnan päätöksen jälkeen jul-                 Miten Hallitus perustelee kuntien yh-
1393: kisuuteen tulleet tiedot yhteisöveron jakomallis-           teisöveromallin valmistelu- ja päätöksen-
1394: ta ja kuntakohtaisesta kohtaantumisesta on Poh-             tekotapaa, päätöksen vaikutusten alueel-
1395: jois-Karjalassa ja monissa muissa maakunnissa               lisen kokonaistarkastelun puuttumista
1396: otettu tyrmistyneenä vastaan. Suuriin menettä-              sekä monista menetyksistä ja vaikeuksis-
1397: jiin lukeutuvassa Pohjois-Karjalan metsämaa-                ta kärsivän Pohjois-Karjalan kuntien yh-
1398: kunnassa on syntynyt epäily jopa valmistelun                teisövero-osuuden voimakasta alenemis-
1399: tietoperustan oikeellisuudesta.                             ta, ja
1400:     Vaikeasta työttömyydestä, rajusta muutto-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1401: liikkeestäjajo ennestään valtionosuuksien mene-             ryhtyä luottamuksen palauttamiseksi yh-
1402: tyksistä ja kuntatalouden vaikeista ongelmista              teiskunnallisen päätöksenteon perustei-
1403: kärsivässä Pohjois-Karjalassa hallituksen päätös            siin ja alueellisen oikeudenmukaisuuden
1404: on yhä murentamassa pohjaa paremmasta tule-                 toteutumiseen?
1405: 
1406:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
1407: 
1408:                                           Matti Väistö /kesk
1409: 
1410: 
1411: 
1412: 
1413: 280043
1414: 2                                           KK 5/1998 vp
1415: 
1416: 
1417: 
1418:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1419: 
1420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       3.2.1998. Työryhmän ehdotuksen ja ministeriva-
1421: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        liokunnan käsittelyn välille jäi vain 3 arkipäivää.
1422: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Uudistuksen kiireellisyyden vuoksi ja jo tapahtu-
1423: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           neen laajapohjaisen käsittelyn vuoksi ei ollut pe-
1424: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rusteltua viivästää asian käsittelyä talouspoliitti-
1425: n:o 5:                                               sessa ministerivaliokunnassa.
1426:                                                          Yhteisöveron jaon tiedossa olleet periaatteet
1427:            Miten Hallitus perustelee kuntien yh-     saivat myös kunnissa varsin laajan kannatuksen.
1428:        teisöveromallin valmistelu- ja päätöksen-     Tyytymättömyyttä on esiintynyt vasta koelaskel-
1429:        tekotapaa, päätöksen vaikutusten alueel-      mien valmistuttua. Tiedot perustuvat vuoden
1430:        lisen kokonaistarkastelun puuttumista         1995 tilanteeseen. Lakeja sovelletaan vuoden
1431:        sekä monista menetyksistä ja vaikeuksis-       1997 tietojen perusteella.
1432:        ta kärsivän Pohjois-Karjalan kuntien yh-          Ehdotus ja siihen sisältyvät yhteisöveron jaon
1433:        teisövero-osuuden voimakasta alenemis-        periaatteet hyväksyttiin työryhmässä yksimieli-
1434:        ta, ja                                        sesti. Työryhmän käsityksen mukaan uudistus
1435:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pikaises-
1436:        ryhtyä luottamuksen palauttamiseksi yh-       ti, koska vanhojen perusteiden ylläpitäminen on
1437:        teiskunnallisen päätöksenteon perustei-       koettu epäoikeudenmukaiseksi ja samalla kun-
1438:        siin ja alueellisen oikeudenmukaisuuden       tien korostaman verotusoikeuden näkökulmasta
1439:        toteutumiseen?                                kestämättömäksi.
1440:                                                          Ehdotettu yhteisöverojen jakomalli aiheuttaa
1441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sellaisenaan huomattavia alueellisia vaikutuksia.
1442: vasti seuraavaa:                                     On kuitenkin otettava huomioon, että valtion-
1443:                                                      osuusjärjestelmään sisältyvällä verotuloihin pe-
1444:    Talouspoliittisen ministerivaliokunnan paa-       rustuvalla valtionosuuksien tasauksella turva-
1445: töksen kohteena ollut yhteisövero-osuustyöryh-       taan kuntien mahdollisuudet selviytyä tehtävis-
1446: män esitys valmisteltiin siten, että työryhmässä     tään. Kunnat, joissa yhteisövero alenee uudis-
1447: oli edustettuna poikkeuksellisen laajasti keskei-    tuksen seurauksena, saavat kompensaation vero-
1448: nen intressitahoeli veronsaajina olevat kunnat ja    tuloihin perustuvan tasauksen kautta. Kompen-
1449: kuntia edustava Suomen Kuntaliitto. Samanai-         saatio, joka valtionosuuksiin tulee- tosin kol-
1450: kaisesti Kuntaliitossa toimi uudistusta pohtiva      men vuoden viiveellä - on esimerkiksi useim-
1451: seurantaryhmä, jonka kannanotot saatiin työ-         missa Pohjois-Karjalan kunnissa täydellinen:
1452: ryhmän tietoon. Sisäasiainministeriön työryh-        valtionosuudet lisääntyvät samalla määrällä
1453: mään oli asiantuntijoiksi valittu eri tyyppisten     kuin yhteisöverot alenevat. Tämä koskee kaikkia
1454: kuntien edustajat. Työn kuluessa työryhmän           niitä kuntia, joissa verotulot (kunnallisveron,
1455: käyttöön saatettiin lisäksi useiden muiden kun-      yhteisöveron ja kiinteistöveron yhteismäärä)
1456: tien esittämät kannanotot.                           jäävät alle verotulotasauksessa sovellettavan
1457:    Yhteisövero-osuustyöryhmän ehdotus viiväs-        tasausrajan. Tasausmenettelyn seurauksena
1458: tyi muun muassa koelaskelmissa tarvittujen tie-      alueelliset vaikutukset jäävät varsin vähäisiksi.
1459: tojen saannin vuoksi. Viimeiset laskelmat saatiin    Hallituksen esitys on parhaillaan valmisteilla lo-
1460: valmiiksi vasta 28.1., jolloin työryhmän jäsenet     pulliseen muotoonsa. Keskusteluissa on ollut ja
1461: yksimielisesti hyväksyivät ja allekirjoittivat eh-   on esillä myös eräitä muita toimenpiteitä, joilla
1462: dotuksen. Talouspoliittisen ministerivaliokun-       lievitetään kysyjän tarkoittamien kuntien ongel-
1463: nan käsittely oli jo aiemmin sovittu pidettäväksi    mia.
1464: 
1465:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
1466: 
1467:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
1468:                                             KK 5/1998 vp                                             3
1469: 
1470: 
1471:                                         Tili Riksdagens Talman
1472: 
1473:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Endast 3 vardagar skilde åt arbetsgruppens för-
1474: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          slag och behandlingen i ministerutskottet. Tili
1475: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      följd av reformens brådskande natur och den
1476: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål          omfattande tidigare behandlingen var det inte
1477: nr 5:                                                motiverat att ytterligare fördröja behandlingen
1478:                                                      av ärendet i finanspolitiska ministerutskottet.
1479:           Hur motiverar Regeringen sättet att        Uppgifterna grundar sig på situationen 1995.
1480:        bereda och fatta beslut i fråga om model-     Lagarna tillämpas utgående från uppgifterna för
1481:        len för kommunernas samfundsskatt, av-        1997.
1482:        saknaden av en regional omfattande               Principerna för fördelningen av samfunds-
1483:        granskning av beslutets verkningar samt       skatten, vilka man kände tili från tidigare, fick
1484:        den kraftiga nedgången i de nordkarelska      också i kommunerna ett rätt omfattande under-
1485:        kommunernas samfundsskattedandel, i           stöd. Missnöje har förekommit först efter det att
1486:        synnerhet som Norra Karelen har lidit av      försöksberäkningarna blev fårdiga.
1487:        många förluster och svårigheter, och             Förslaget och de däri ingående principerna för
1488:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      fördelningen av samfundsskatten godkändes en-
1489:        för att återställa förtroendet för grunder-   häiiigt i arbetsgruppen. Enligt arbetsgruppens
1490:        na för att samhäiieliga beslutsfattandet      uppfattning bör reformen träda i kraft så snart
1491:        och för genomf6randet av regional rättvi-     som möjligt, eftersom det har upplevts som orätt-
1492:        sa?                                           vist att hålla kvar de gamla grunderna och samti-
1493:                                                      digt som ohållbart med tanke på den av kommu-
1494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nerna betonade beskattningsrätten.
1495: anföra följande:                                        Den föreslagna modeiien för fördelningen av
1496:                                                      samfundsskatter medför som sådan betydande
1497:    Förslaget av arbetsgruppen för samfundsskat-      regionala verkningar. Det bör emellertid beaktas
1498: teandelarna, vilket har varit föremål för finans-    att genom en i statsandelssystemet ingående ut-
1499: politiska ministerutskottets beslut, bereddes så     jämning av statsandelarna på basis av skattein-
1500: att den centrala intressegrupp, dvs. kommuner-       komsterna kan man trygga kommunernas möj-
1501: na, som deltog i egenskap av skattetagare och        ligheter att klara av sina uppgifter. De kommu-
1502: Finlands Kommunförbund, som företrädde               ner där samfundsskatten sjunker tili följd av re-
1503: kommunerna, var representerade på ett exceptio-      formen får kompensation genom en utjämning
1504: nellt omfattande pian i arbetsgruppen. lnom          på basis av skatteinkomsterna. Kompensationen
1505: Kommunförbundet dryftades reformen samti-            som tas in i statsandelarna- dock med en efter-
1506: digt av en uppföljningsgrupp, vars ställningsta-     släpning på tre år- är t.ex. i de flesta kommuner
1507: ganden kom tili arbetsgruppens kännedom. Tili        i Norra Karelen fullständig; statsandelarna ökar
1508: sakkunniga i inrikesministeriets arbetsgrupp         med samma belopp som samfundsskatterna
1509: hade valts representanter för olika typer av kom-    minskar. Detta gäiier alla de kommuner där skat-
1510: muner. 1 och med att arbetet framskred fick ar-      teinkomsterna (det sammanlagda beloppet av
1511: betsgruppen dessutom ta del av ett flertal andra     kommunalskatt, samfundsskatt och fastighets-
1512: kommuners ställningstaganden.                        skatt) understiger den utjämningsgräns som till-
1513:    Förslaget av arbetsgruppen för samfundsskat-      lämpas vid utjämningen av skatteinkomsterna.
1514: teandelarna fördröjdes bl.a. tili följd av de upp-   Tili följd av utjämningsförfarandet blir de regio-
1515: gifter som behövdes för försöksberäkningarna.        nala verkningarna rätt små. 1 diskussionerna har
1516:  De sista beräkningarna blev fårdiga först den 28    behandlats och behandlas fortfarande även vissa
1517: januari, då arbetsgruppens medlemmar enhälligt       andra åtgärder, vilka är avsedda att lindra pro-
1518: godkände och undertecknade förslaget. Finans-        blemen i de kommuner som spörsmålsställaren
1519: politiska ministerutskottets behandling var re-      avser.
1520:  dan tidigare fastslagen tili den 3 februari 1998.
1521: 
1522:      Helsingfors den 26 februari 1998
1523: 
1524:                                                                            Minister Jouko Skinnari
1525:                                              KK 6/1998 vp
1526: 
1527: Kirjallinen kysymys 6
1528: 
1529: 
1530:                                    Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan ja lyhytkestoisesta työsuh-
1531:                                       teesta saadun tulon yhteensovittamisesta
1532: 
1533: 
1534:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1535: 
1536:     Työvoimahallinnon määräyksiä siitä, miten         kijälle kannattavampaa. Tähän ongelmaan olisi
1537: työttömän tekemä paikallinen Iyhytkestoinen ns.       olemassa varsin yksinkertainen ratkaisu: työviik-
1538: pätkätyö vaikuttaa hänen saamaansa työttö-            ko olisi edelleen viiden päivän mittainen viikon-
1539: myyskorvaukseen, on muutettu toistuvasti. Ai-         päivien nimistä välittämättä, työttömällä olisi
1540: nakin hallituksen lakiehdotustensa perusteluissa      oikeus saada täysi työttömyyskorvaus ilman ka-
1541: esittämä kanta on ollut se, että kyseisillä muutok-   rensseja ja viivästymiä niiltä päiviltä, joina hän
1542: silla pyrittäisiin helpottamaan työttömän mah-        on työttömänä, ja niiltä päiviltä, joina hän on
1543: dollisuutta ottaa vastaan lyhyitäkin työsuhteita      työssä, hän saisi pitää palkkansa siitä vähennet-
1544: ilman kohtuutonta paperisotaa, seuraavan työt-        tyjen verojen ja muiden lakisääteisten maksujen
1545: tömyysjakson korvauksen viivästymistä tai sen         jälkeen lyhentämättömänä ilman työttömyystur-
1546: alentumista kohtuuttomasti verrattuna saatui-         van leikkaamista minään tarkastelujaksona.
1547: hin työtuloihin. Pyrkimyksenä on väitetty olevan         Mikäli tarkastellaan kyseistä mallia tarkem-
1548: saada työttömät aktiivisemmiksi ja halukkaam-         min, on helppo laskea, että se olisi työttömän
1549: miksi ottamaan vastaan tarjolla olevia pätkätöi-      lisäksi edullinen myös yhteiskunnalle, sillä jo
1550: tä.                                                   muutaman työssäolopäivän tuoma verokertymä
1551:     Valitettavasti järjestelmä on edelleenkin jäyk-   ja työttömyysturvaa säästävä vaikutus yhdessä
1552: kä ja byrokraattinen, sillä saadusta työtulosta       työnantajalta tulevien maksujen kanssa kustan-
1553: Ieikkautuu työttömyyspäivärahan yhteensovi-           taisi lukuisten työttömyyspäivien aiheuttaman
1554: tuksessa ylisuuri osuus ja päivärahan maksatus-       menon. Lisäksi väistämättä myös sosiaalisekto-
1555: rytmi kangertelee aina työssäolojakson jälkeen        rin menot pienenisivät, kun riittämätöntä työttö-
1556: aiheuttaen "hallaa" työttömän taloustilanteelle.      myysturvaa voisi "ilman taloudellisia rangaistus-
1557: Tämän takia edelleenkin on erittäin yleistä se,       seuraamuksia" täydentää vaikka päivän parin
1558: että työttömät suostuvat lyhyisiin, yleensä muu-      työllä, kuten jakamalla mainoksia, siivoamalla,
1559: taman päivän pituisiin työsuhteisiin vain sillä       lastenhoitotyöllä jne. Nykyisin näistä töistä mer-
1560: ehdolla, että palkka maksetaan "pimeänä" eli          kittävä osa jää kokonaan tekemättä tekijöiden
1561: ilmoittamatta sitä verottajalle tai työttömyystur-    puuttuessa, tai ne teetetään pimeänä työnä ohi
1562: vaa maksavalle taholle. Tästä aiheutuu haitalli-      verotuksen ym. kontrollin. Kohtuullisen lyhyellä
1563: nen tapahtumaketju useille eri tahoille: työnte-      aikavälillä esitetty käytäntö tulisi yhteiskunnalle
1564: kijä ei saa eläkettä saamastaan työtulosta, työn-     kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmaksi
1565: antaja joutuu hankkimaan pimeää tuloa ohi kir-        ja ennen kaikkea se toisi mielekkyyttä monen
1566: janpidon maksaakseen ko. palkan, yhteiskunta          työttömän elämään ja lähentäisi heitä yhteiskun-
1567: jää vaille työntekijän tuloveroa, työnantajan la-     taan sekä vähentäisi katkeruutta työssäkäyviä
1568: kisääteisiä maksuja ja mahdollisia arvonlisäve-       kohtaan.
1569: roja sekä maksaa aiheettomasti työttömyystur-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1570: vaa työssäolopäiviltä. Kaikki tämä vain liian         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1571: joustamattoman, monimutkaisen ja kannatta-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1572: mattoman järjestelmän takia.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1573:     Käytännössä kaikki työttömänä olevat työn-
1574: hakijat olisivat valmiita tekemään lyhyitäkin,                  Aikooko Hallitus yhteensovittaa työt-
1575: vaikka yhden päivän kestäviä työtehtäviä, mikäli             tömyysturvan ja lyhytkestoisista työsuh-
1576: työttömyysturvan ja työtulon yhteensovittami-                teista saadun työtulon työttömälle talou-
1577: nen olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja työnte-              dellisesti nykyistä edullisemmin?
1578: 
1579:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
1580: 
1581:                                          Raimo Vistbacka /ps
1582: 280043
1583: 2                                           KK 6/1998 vp
1584: 
1585: 
1586: 
1587: 
1588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1589: 
1590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa         valmisteltaessa työttömyysturvan uudistamista
1591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja toisaalta ns. kannustinloukkuhankkeessa. Sel-
1592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vitysten tuloksena päädyttiin työttömyysturvan
1593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           ja ansiotulojen yhteensovituksessa nyt voimassa
1594: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        olevaan menettelyyn, jossa ansiotuloista 50 pro-
1595: sen n:o 6:                                           senttia vähentää maksettavaa työttömyyspäivä-
1596:                                                      rahaa. Soviteltuna maksettavien päivärahojen
1597:           Aikooko Hallitus yhteensovittaa työt-      lukumäärä on vuoden 1997 aikana kasvanut sel-
1598:        tömyysturvan ja lyhytkestoisista työsuh-      västi aikaisempaan verrattuna eikä sovittelun
1599:        teista saadun työtulon työttömälle talou-     laskusäännössä tai yhteensovituksen periaatteis-
1600:        dellisesti nykyistä edullisemmin?             sa näytä tällä hetkellä olevan tarvetta muutok-
1601:                                                      siin.
1602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kysymyksen osalta viitataan myös vastauk-
1603: vasti seuraavaa:                                     siin kirjallisiin kysymyksiin n:ot 237, 366, 551,
1604:                                                      565 ja 694 vuodelta 1997, joissa on selvitetty
1605:   Työttömyysturvan ja ansiotulojen yhteensovi-       sovittelun lähtökohtia ja valittujen ratkaisujen
1606: tuksessa tarvittavia muutoksia selvitettiin varsin   perusteita.
1607: perinpohjaisesti vuoden 1996 aikana toisaalta
1608: 
1609:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
1610: 
1611:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
1612:                                            KK 6/1998 vp                                                3
1613: 
1614: 
1615: 
1616: 
1617:                                        Tili Riksdagens Talman
1618: 
1619:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningen av reformen av utkomstskyddet för ar-
1620: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        betslösa, dels i samband med det s.k. flitfållepro-
1621: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      jektet. Som ett resultat av utredningarna stanna-
1622: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            de man vid samordningen av utkomstskyddet för
1623: nr 6:                                                 arbetslösa och förvärvsinkomsten för det förfa-
1624:                                                       rande som tillämpas för närvarande, dvs. att den
1625:           Ämnar Regeringen samordna ut-               arbetslöshetsdagpenning som utbetalas minskas
1626:        komstskyddet för arbetslösa och den ar-        med 50 % av förvärvsinkomsten. De arbetslös-
1627:        betsinkomst som fås i kortvariga arbets-       hetsdagpenningar som betalades ut i form av
1628:        förhållanden så att den ekonomiska nyt-        jämkad dagpenning 1997 har antalsmässigt ökat
1629:        tan för arbetslösa personer blir större än     betydligt jämfört med tidigare år och därför an-
1630:        för närvarande?                                ses det för närvarande inte motiverat att ändra
1631:                                                       vare sig räkneregeln för den jämkade dagpen-
1632:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt         ningen eller samordningsprinciperna.
1633: anföra följande:                                         När det gäller frägan hänvisas ocksä tili svaren
1634:                                                       på de skriftliga spörsmålen nr 237, 366, 551, 565
1635:    De ändringar som behövs med tanke på sam-          och 694 frän är 1997, i vilka har redogjorts för
1636: ordningen av utkomstskyddet för arbetslösa och        utgängspunkterna för samordningen och grun-
1637: förvärvsinkomsten utreddes tämligen uttöm-            derna för de tillämpade lösningarna.
1638: mande under 1996, dels i samband med bered-
1639: 
1640:      Helsingforsden 26 februari 1998
1641:                                                     Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
1642:                                               KK 7/1998 vp
1643: 
1644: Kirjallinen kysymys 7
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649:                                     Eva Biaudet /r ym.: Psykologin antaman hoidon saattamisesta sai-
1650:                                         rausvakuutuslain piiriin
1651: 
1652: 
1653:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1654: 
1655:    Suomalaisten mielenterveyden tila on huoles-        nut huomioon, että sairausvakuutuslain mukaan
1656: tuttava. Perheiden ongelmat ovat lisääntyneet ja       sairaanhoitona korvataan lääkärin määräämä,
1657: nuoret oireilevat useammin. Ongelmia pahentaa          asetuksella tarkemmin säädetty tutkimus tai hoi-
1658: se, että hoitoa ei haeta tarpeeksi aikaisin ja moni    to. Lisäksi sv-asetuksen mukaan sairausvakuu-
1659: lapsi jää täysin hoidotta. Mielenterveyshoito on       tuslaissa tarkoitettuna asianmukaisen ammatti-
1660: yhä enemmän siirtynyt avohoidon puolelle il-           koulutuksen saaneena henkilönä pidetään sitä,
1661: man, että avohoidon resursseja olisi lisätty. Julki-   jonka Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on
1662: sen sektorin tarjoamat mielenterveyspalvelut           sairaanhoitajana, terveydenhoitajana, kätilönä,
1663: ovat osoittautuneet riittämättömäksi, joten            fysioterapeuttina, laboratoriohoitajana tai eri-
1664: myös psykologien yksityisesti antamaa hoitoa           koishammasteknikkona merkinnyt terveyden-
1665: tulisi hyödyntää enemmän saattamalla se sai-           huoltohenkilöstöstä pitämäänsä luetteloon.
1666: rausvakuutuskorvausten piiriin.                        Asianmukaisen koulutuksen saaneena pidetään
1667:    Sairausvakuutuslainsäädäntö         (jäljempänä     myös psykologia hänen suorittaessaan lääkärin
1668: myös sv-laki) asettaa psykologin perustutkinnon        määräämään tutkimukseen ja hoitoon liittyvää
1669: suorittaneet psykoterapeutit eriarvoiseen ase-         testausta tai muuta siihen verrattavaa psykolo-
1670: maan lääkärin perustutkinnon suorittaneisiin           gista tutkimusta. Kilpailuvirasto huomioi Psy-
1671: psykoterapeutteihin verrattuna. Tällä hetkellä         kologiliiton esityksen, että lääkärin määräämänä
1672: lääkärin antama hoito korvataan sv-lain perus-         psykoterapia tulisi olla sv-korvaukseen oikeutta-
1673: teella, mutta psykologin antamaa hoitoa ei. Ai-        vaa hoitoa, kun sitä antaa rekisteröity psykotera-
1674: noa hoito, jossa lääkäri ja psykologi asetetaan        peutti. Tämän perusteella Kilpailuvirasto esit-
1675: samanarvoiseen asemaan, on kuntoutuslain mu-           tää, että sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi
1676: kainen harkinnanvarainen psykoterapia, joka on         uudelleen sairausvakuutuslainsäädännön vaiku-
1677: tarkoitettu opiskelu- tai työkyvyn säilyttämiseksi     tukset ja pyrkisi saattamaan psykoterapiapalve-
1678: tai ylläpitämiseksi. Muun hoidon yhteydessä po-        luja asianmukaisella koulutuksella tarjoavat pal-
1679: tilaan on hakeuduttava lääkärikoulutuksen saa-         veluntuottajat keskenään tasavertaiseen ase-
1680: neen hoitoon saadakseen sv-korvausta. Kela pe-         maan lakisääteisissä sairausvakuutuskorvauk-
1681: rustelee korvaussääntöjä potilasturvalla. Psyko-       sissa. Tämä lisäisi asiakkaiden valinnan vapautta
1682: logeilla ja psykoterapeuteilla on kuitenkin 6-10       ja palvelujen saatavuutta.
1683: vuoden yliopistollinen koulutus takanaan ja hei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1684: dän antamansa psykologinen hoito edustaa alan          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1685: korkeinta asiantuntemusta Suomessa. Lisäksi            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1686: sv-korvaus koskisi vain lääkärin tarpeelliseksi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1687: katsomaa hoitoa, mikä vastaa täysin Kelan ny-
1688: kyistä kuntoutusterapiakäytäntöä.                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1689:     Psykologiliitto on tehnyt Kilpailuvirastolie              jotta Kilpailuviraston sosiaali- ja terveys-
1690: selvityspyynnön sairausvakuutuslainsäädännön                  ministeriölle osoittama kehotus saattaa
1691: kilpailua estävistä vaikutuksista psykoterapia-               psykologin antama hoito sv-korvausten
1692: palveluissa. Kilpailuvirasto on arviossaan otta-              piiriin toteutettaisiin?
1693: 
1694:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
1695: 
1696:                      Eva Biaudet /r                             Margareta Pietikäinen /r
1697: 280043
1698: 2                                            KK 7/1998 vp
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1704: 
1705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, korvausjärjestelmää ei ole voitu ulottaa pi-
1706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         demmälle kuin mitä terveydenhuollon ammatti-
1707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       henkilöistä annettu säännöstö mahdollistaa. Si-
1708: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva              ten nykyisen lain perusteella sairaanhoidon kor-
1709: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vaamisen edellytyksenä on, että kyseessä on lää-
1710: myksen n:o 7:                                         kärin tutkimukseen ja hänen määrittelemäänsä
1711:                                                       hoidon tarpeeseen perustuva hoito. Sairausva-
1712:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kuutuksesta maksetaan tarpeellisen sairaanhoi-
1713:        jotta Kilpailuviraston sosiaali- ja terveys-   don kustannukset. Sairaanhoidosta suoritetaan
1714:        ministeriölle osoittama kehotus saattaa        korvausta vain siltä osin, minkä hoito tarpeetto-
1715:        psykologin antama hoito sv-korvausten          mia kustannuksia välttäen vakuutetun tervey-
1716:        piiriin toteutettaisiin?                       dentilaa kuitenkaan vaarantamatta olisi tullut
1717:                                                       vakuutetulle maksamaan.
1718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa
1719: vasti seuraavaa:                                      taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään
1720:                                                       psykoterapiasta. Säädösten korvausjärjestelmän
1721:    Sairausvakuutuslaki sisältää säännökset sai-       luonteen johdosta niissä ei ole mainittu erikseen
1722: rausvakuutuskorvausten maksamiseksi vakuu-            muutakaan hoitoa, jonka lääkäri antaa tai mää-
1723: tetuille. Sairausvakuutus korvaa yksityislääkä-       rää. Siten ei ole ollut tarpeen psykologienkaan
1724: rinja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy-       antaman hoidon osalta sisällyttää määräyksiä
1725: töstä aiheutuneita kustannuksia. Sairausvakuu-        sairausvakuutusta koskevaan lainsäädäntöön.
1726: tuslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella         Psykologin suorittama testaus tai muu psykolo-
1727: vakuutetulle korvataan osa lääkärin antamasta         ginen tutkimus korvataan sairausvakuutusjär-
1728: hoidosta, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkä-        jestelmästä silloin, kun toimenpide perustuu lää-
1729: rin suorittama mahdollisen sairauden toteami-         kärin määräämään tutkimukseen tai liittyy lää-
1730: seksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen       kärin antamaan hoitoon.
1731: tutkimus sekä tämän lain mukaisen etuuden ha-            Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen psy-
1732: kemista varten tarvittava lääkärintodistus.           kologien taholta esitetystä tarpeesta saattaa hei-
1733:    Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa,         dän antamansa hoito sairausvakuutusjärjestel-
1734: jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoit-    män korvattavaksi. Suomen Psykologiliitto ry:n
1735: taa lääkärintointa Suomessa. Sairausvakuutus-         näkemyksen mukaan sairausvakuutuslainsää-
1736: asetuksen 5 §:n mukaan psykologia pidetään sai-       dännöllä on kilpailua estäviä vaikutuksia psyko-
1737: rausvakuutuslain tarkoittamana asianmukaisen          terapiapalveluissa, mistä kysymyksestä liitto on
1738: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä hänen           tehnyt Kilpailuvirastolie selvityspyynnön. Sai-
1739: suorittaessa lääkärin määräämään tutkimukseen         rausvakuutusjärjestelmää kehitettäessä psykolo-
1740: ja hoitoon liittyvää testausta tai muuta siihen       gien kanta on otettu huomioon sairausvakuutus-
1741: verrattavaa psykologista tutkimusta. Psykologi-       järjestelmän korvausperusteissa. Tämän asian
1742: sen tutkimuksen suorittajan tulee olla laillistettu   osalta on aikaisemminkin psykologien näkemyk-
1743: psykologi.                                            set saatettu sosiaali- ja terveysministeriön tietoi-
1744:    Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-          suuteen.
1745: tun lain 22 §:ssä säädetään taudinmäärityksestä          Kilpailuvirasto on sosiaali- ja terveysministe-
1746: ja oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan         riölle osoittamanaan aioitteelia pyytänyt minis-
1747: lääketieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää     teriötä arvioimaan uudelleen sairausvakuutus-
1748: mainitun lain mukaan aina lääketieteellisen hoi-      lainsäädännön vaikutuksia sekä saattamaan psy-
1749: don kyseessä ollen laillistettu lääkäri. Tällaista    koterapiapalveluja asianmukaisella koulutuksel-
1750: oikeutta ei ole psykologeilla. Kun sairausvakuu-      la tarjoavat palveluntuottajat keskenään tasa-
1751: tuslain perusteella saa korvausta vain yksityis-      vertaiseen asemaan lakisääteisissä sairausvakuu-
1752: sektorilla suoritetusta lääketieteellisestä hoidos-   tuskorvauksissa.
1753:                                             KK 7/1998 vp                                              3
1754: 
1755:    Kilpailuviraston tekemän aloitteen johdosta       veysministeriö on pyytänyt Kansaneläkelaitok-
1756: sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään parhail-   selta selvityksen Kilpailuviraston aloitteessa esi-
1757: laan selvitystä, kuinka voimassa oleva sairausva-    tetyistä näkökohdista. Selvitys valmistuu kevään
1758: kuutuslainsäädäntö vastaa nykyhetken tervey-         1998 aikana, jonka jälkeen on vasta tarkoituk-
1759: denhuoltopalveluiden tilannetta. Sosiaali- ja ter-   senmukaista päättää toimenpiteistä.
1760: 
1761:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
1762: 
1763:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1764: 4                                            KK 7/1998 vp
1765: 
1766: 
1767: 
1768: 
1769:                                         Tili Riksdagens Talman
1770: 
1771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      säkringslagen, har ersättningssystemet inte kun-
1772: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nat utsträckas längre än vad som är möjligt enligt
1773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bestämmelserna om yrkesutbildade personer
1774: man Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörsmål          inom hälso- och sjukvärden. För att på grundval
1775: nr7:                                                  av nuvarande lag fä ersättning för sjukvärd krävs
1776:                                                       det säledes att det är fråga om värd och behand-
1777:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ling som grundar sig pä en läkarundersökning
1778:        ta för att förverkliga Konkurrensverkets       och pä en läkares uppfattning om behovet av
1779:        uppmaning tili social- och hälsovårdsmi-       värd. Sjukförsäkringen ersätter kostnaderna för
1780:        nisteriet om att vård som ges av psykolog      den nödvändiga sjukvärden. För sjukvården be-
1781:        skali omfattas av sjukförsäkringsersätt-       talas ersättning endast tili den del den försäkrade
1782:        ningen?                                        haft kostnader när onödiga kostnader undvikits,
1783:                                                       utan att den försäkrades hälsotillstånd dock
1784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         äventyrats.
1785: anföra följande:                                         Varken i gäliande sjukförsäkringslag elier
1786:                                                       -förordning omnämns separat nägonting om
1787:     Sjukförsäkringslagen innehålier bestämmel-        psykoterapi. Till följd av ersättningssystemets
1788: ser om utbetalning av sjukförsäkringsersättning       beskaffenhet omnämns inte helier i bestämmel-
1789: tili de försäkrade. Sjukförsäkringen ersätter         serna någon annan av läkare given elier ordine-
1790: kostnader som de försäkrade haft för att de anli-     rad behandling. Det har därför inte helieri fråga
1791: tat privatläkare och annan privat sjukvårdsservi-     om den behandling som psykologerna ger varit
1792: ce. Med stöd av 5 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäk-      nödvändigt att ta in särskilda bestämmelser i
1793: ringslagen ersätts den försäkrade delvis för vård     sjukförsäkringslagstiftningen. Testning eller an-
1794: som givits av läkare, vartili även hänförs av läka-   nan psykologisk undersökning som utförs av
1795: re företagna behövliga undersökningar för kon-        psykolog ersätts genom sjukförsäkringssystemet
1796: staterande av eventueli sjukdom elier bestäm-         när ätgärden grundar sig pä undersökning som
1797: mande av vård samt läkarintyg som behövs för          ordinerats av läkare elier hänför sig tili behand-
1798: att ansöka om de förmäner som avses i lagen i         ling som givits av läkare.
1799: fråga.                                                   Social- och hälsovärdsministeriet är medvetet
1800:     Säsom av läkare given vård anses sädan värd       om att det frän psykologhäli yrkats på att den
1801: som ges av en person som har rättighet att utöva      värd psykologerna ger skali omfattas av sjukför-
1802: läkaryrket i Finland. Enligt 5 § sjukförsäkrings-     säkringssystemet. Finlands Psykologförbund rf.
1803: förordningen anses säsom person med behörig           anser att sjukförsäkringslagstiftningen hämmar
1804: yrkesutbildning en psykolog, dä han utför test-       konkurrensen inom psykoterapitjänsterna och
1805: ning elier annan därmed jämförbar psykologisk         förbundet har därför bett Konkurrensverket om
1806: undersökning i anslutning till undersökning elier     en utredning. Vid utvecklandet av sjukförsäk-
1807: värd som föreskrivits av läkare. Den som utför        ringssystemet har psykologernas ståndpunkt be-
1808: psykologisk undersökning skali vara legitimerad       aktats när det gäller ersättningsgrunderna för
1809: psykolog.                                             sjukförsäkringssystemet. Psykologernas åsikt i
1810:     1 22 § lagen om yrkesutbildade personer inom      denna fråga har ocksä tidigare kommit tili social-
1811: hälso- och sjukvärden föreskrivs om rätt att stälia   och hälsovårdsministeriets kännedom.
1812: diagnos och ordinera läkemedel samt om medi-             Konkurrensverket har i ett initiativ riktat tili
1813: cinska undersökningar av en patient. En legiti-       social- och hälsovärdsministeriet bett ministeriet
1814: merad läkare beslutar enligt nämnda lag alitid        ompröva effekterna av sjukförsäkringslagstift-
1815: om detta dä det är fräga om medicinsk värd och        ningen samt vidta ätgärder för att producenter av
1816: behandling. Psykologer har inte denna rätt. Ef-       psykoterapitjänster med behörig utbildning skall
1817: tersom endast medicinsk vård och behandling           ges en likvärdig stälining i fråga om de lagstadga-
1818: utförd inom privatsektorn ersätts enligt sjukför-     de sjukförsäkringsersättningarna. På grund av
1819:                                             KK 7/1998 vp                                                5
1820: 
1821: Konkurrensverkets initiativ utreder social- och        Folkpensionsanstalten utreda de synpunkter
1822: hälsovårdsministeriet som bäst på vilket sätt gäl-     som presenteras i Konkurrensverkets initiativ.
1823: lande sjukförsäkringslagstiftning motsvarar si-        Utredningen blir fårdig under våren 1998 och
1824: tuationen beträffande dagens hälsovårdstjäns-          först därefter är det lämpligt att besluta om några
1825: ter. Social- och hälsovårdsministeriet har bett        åtgärder.
1826: 
1827:      Helsingfors den 25 februari 1998
1828: 
1829:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1830:                                               KK 8/1998 vp
1831: 
1832: Kirjallinen kysymys 8
1833: 
1834: 
1835: 
1836:                                     Eva Biaudet /r ym.: Suomen tavoitteista ja reunaehdoista MAJ-
1837:                                        sopimusta koskevissa neuvotteluissa
1838: 
1839: 
1840:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1841: 
1842:     OECD valmistelee monenkeskistä investointi-        markkinoillaan enteilee, että myös MAJ-sopi-
1843: sopimusta, joka alustavien suunnitelmien mu-            mus kaventaisi sopimusmaiden itsemääräämis-
1844: kaan valmistuisi keväällä 1998. Multilateral Ag-        oikeutta. Epätasapaino teollisuus- ja kehitysmai-
1845: reement on Investment eli MAJ-sopimus poistai-         den välillä merkitsee sitä, että sopimus voijohtaa
1846: si allekirjoittajamaiden kansallisessa lainsäädän-     köyhissä maissa ongelmiin.
1847: nössä erityisesti ulkomaalaisille investoijille ase-       On olemassa vaara, että investointien kohde-
1848: tetut esteet. Sopimusta valmistellaan teollistu-       maat yrittävät polkea ympäristönsuojelun, kan-
1849: neiden maiden kesken, joista käsin toimivien yh-        santerveydenja työelämän normeja houkutellak-
1850: tiöiden ja muiden sijoittajien investointeja sopi-     seen investointeja. MAI ei kunnioita eri valtioi-
1851: mus eniten hyödyttää. OECD:hen kuulumatto-             den oikeuksia, etenkään siirtymävaiheen tai ke-
1852: mat maat voivat liittyä sopimukseen sen valmis-        hitysmaiden talooksien teollisuusmaista poik-
1853: tumisen jälkeen, mikä tarkoittaa, että mm. kehi-       keavia investointi- ja kehitystarpeita. Se poistaa
1854: tysmaat, jotka tarvitsevat investointeja, joutuvat     monikansallisilta yrityksiltä aiemmin OECD:ssä
1855: allekirjoittamaan sopimuksen, jota he eivät ole        sovitut vastuutja voi heikentää Rion 1992 huip-
1856: itse olleet mukana tekemässä.                          pukokouksenjälkeen saavutettuja askeleita koh-
1857:     Investointien vapauttaminen koskee kaikkia         ti kestävää kehitystä. Jotta ihmisoikeudet ja ym-
1858: sektoreita paitsi kansallista turvallisuutta. Sopi-    päristö eivät vaarantuisi, MAJ-sopimuksen kiin-
1859: musmaissa pääoman liikkeitä ei saa rajoittaa ja        teäksi osaksi olisi vähintään sisällytettävä vaati-
1860: ulkomaisia investoijia on kohdeltava vähintään         mukset maailmanlaajuisten ympäristösopimus-
1861: yhtä hyvin kuin kansallisia. Herää kysymys,            ten, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien kun-
1862: ovatko erityistuet esim. paikallisille, pienille tai   nioittamisesta.
1863: tietyn alueen yrityksille ulkomaisten investoijien         Suomi on yksi OECD-maista ja mukana sopi-
1864: diskriminointia. Sopimus ei edellytä, että koti-       muksen valmisteluissa. Suomen tulisi vaatia sa-
1865: maisia investoijia kohdellaan tasavertaisesti ul-      mojen sääntöjen noudattamista MAJ-sopimuk-
1866: komaisten kanssa. Jos investoija ei ole tyytyväi-      sessa kuin mitä se itsekin noudattaa toiminnas-
1867: nen kohdemaan toimintaan tai kansallinen lain-         saan kansainvälisillä areenoilla ympäristönsuo-
1868: säädäntö tuottaa esteitä investoijan toiminnalle       jelun ja kehitysyhteistyön periaatteiden puitteis-
1869: suhteessa maan omiin yrityksiin, investoijana on       sa.
1870: oikeus haastaa maan hallitus, alue- tai paikallis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1871: viranomainen oikeuteen ja vaatia korvausta.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1872: Asia käsitellään kansainvälisessä tuomiois-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1873: tuimessa suljettujen ovien takana eikä vaikutus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1874: mahdollisuutta ole. Kohdemaa ei saa edellyttää
1875: investoijalta paikallisen johdon tai työvoiman                   Miten Hallitus aikoo toimia, jotta
1876: palkkausta, alihankintoja, teknologiasiirtoja tai             MAJ-sopimuksen kiinteäksi osaksi saa-
1877: taitotiedon jakamista eikä myöskään paikallis-                daan sisällytettyä vaatimuksia ympäris-
1878: ten raaka-aineiden käyttöä tai tietyn tuotto-                 tönsuojelun, kestävän kehityksen, ihmis-
1879: osuuden uudelleen investointia kohdemaahan.                   oikeuksien ja kehitysmaiden tarpeiden
1880: Viime aikojen esimerkki WTO:n päätöksestä pa-                 kunnioittamisesta?
1881: kottaa Euroopan unioni sallimaan hormoniliha
1882: 
1883:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
1884: 
1885:           Eva Biaudet /r             Satu Hassi /vihr                     Klaus Heliberg /sd
1886:                    Janina Andersson /vihr                       Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
1887: 280043
1888: 2                                            KK 8/1998 vp
1889: 
1890: 
1891: 
1892: 
1893:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1894: 
1895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tönsuojelun lainsäädännön ja kansainvälisesti
1896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hyväksyttyjen sosiaalistandardien alentaminen
1897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi
1898: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva          kielletään sopimuksessa. Hallitus katsoo edel-
1899: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         leen, että sopimuksessa tulisi mainita myös kan-
1900: myksen n:o 8:                                         sainvälisen työjärjestön, JLO:n, työntekijöiden
1901:                                                       maailmanlaajuisia oikeuksia koskevat suosituk-
1902:           Miten Hallitus aikoo toimia, jotta          set sekä ympäristönsuojeluun liittyvät Rion Dek-
1903:        MAJ-sopimuksen kiinteäksi osaksi saa-          laraatio ympäristöstä ja kehityksestä, Agenda 21
1904:        daan sisällytettyä vaatimuksia ympäris-        sekä kestävän kehityksen periaate.
1905:        tönsuojelun, kestävän kehityksen, ihmis-          MAJ-sopimus on OECD-maiden neuvottele-
1906:        oikeuksien ja kehitysmaiden tarpeiden          ma ja toistaiseksi niihin ensi sijassa rajoittuva.
1907:        kunnioittamisesta?                             Sopimuksesta ovat tässä vaiheessa olleet kiinnos-
1908:                                                       tuneita muutamat OECD:n ulkopuoliset maat.
1909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vaikka aloite maailmanlaajuisesta sopimusjär-
1910: vasti seuraavaa:                                      jestelystä onkin nyt lähtenyt liikkeelle OECD:n
1911:                                                       piirissä, voidaan otaksua, että kehitysmaiden
1912:     Hallituksen tavoitteena on edistää taloudellis-   kiinnostus sopimukseen liittymiseen tulee kasva-
1913: ta toimeliaisuutta myös siten, että suomalaiselle     maan sitä mukaa kuin niiden oma suhtautumi-
1914: elinkeinoelämälle turvataan mahdollisuudet toi-       nen kansainvälisiin sijoituksiin vapautuu. Kehi-
1915: mia tasavertaiselta pohjalta maan rajojen ulko-       tysmaat voivat halutessaan liittyä sopimukseen,
1916: puolellakin muiden maiden yrittäjien kanssa.          kun niiden lainsäädännölliset edellytykset täyttä-
1917: Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua ympäristön-           vät MAJ-sopimuksen korkean velvoitetason ja
1918: suojelun, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien        kun ne ovat valmiit hyväksymään sopimusvel-
1919: ja kehitysmaiden tarpeiden kustannuksella.            voitteet. Mikään ei kuitenkaan edellytä kehitys-
1920:     Hallitus pyrkii siihen, että Taloudellisen yh-    maita liittymään sopimukseen. Kuitenkin juuri
1921: teistyön ja kehityksen järjestössä, OECD:ssä,         kehitysmaat tarvitsevat sijoituspääomia ja uutta
1922: neuvoteltavana oleva monenvälinen investointi-        teknologiaa. Näiden houkuttelemisessa MAJ-so-
1923: sopimus, MAJ, edistäisi näitä tavoitteita huomi-      pimukseen liittymisellä voi tulevaisuudessa olla
1924: oiden samalla erityisesti ympäristönsuojelulliset     tärkeäkin merkitys.
1925: ja sosiaaliset tavoitteet siten kuin niistä on kan-      Kehitysmaat voivat toisaalta, niin halutes-
1926: sainvälisissä sopimuksissa ja suosituksissa sovit-    saan,jatkaa myös kahdenvälisten investointisuo-
1927: tu ja sopijapuolten kansallisessa lainsäädännössä     jasopimusten verkostojensa kehittämistä. Tällai-
1928: määrätty.                                             set sopimukset on yleensä tehty jonkin teollisuus-
1929:     Sopimuksen perusperiaatteena on kaikenlai-        maan ja kehitysmaan välillä. Sisällöllisesti ne ei-
1930: sen syrjimisen kieltäminen sijoitustoiminnassa.       vät ole täysin yhteneviä MAJ-sopimuksen kans-
1931: Sopimuksen hyväksyneiden valtioiden sijoittajil-      sa, vaikka niidenkin tarkoitus on varmistaa tasa-
1932: la tulee olla oikeus sijoitustoimintaan missä ta-     puolinen kohtelu ulkomaisten ja kotimaisten in-
1933: hansa toisessa sopimusmaassa. Toiminnan edel-         vestointien kesken.
1934: lytykset eivät saa olla epäedullisemmat kuin vas-        Hallitus tulee MAJ-neuvotteluissa edelleen
1935: taanottajamaan omille sijoittajilleen tai minkä       jatkamaan jo johdonmukaisesti omaksumaansa
1936: tahansa kolmannen maan sijoittajille tarjoamat        linjaa, että sopimuksessa tullaan noudattamaan
1937: edut. Hallitus pitää tätä Suomen etujen mukaise-      samoja sääntöjä, kuin mitä hallitus noudattaa
1938: na, kun suomalaisyritykset kasvavassa määrin          muissakin kansainvälisissä yhteyksissä ympäris-
1939: hakeutuvat laajemmille markkinoille maan rajo-        tönsuojelun, kestävän kehityksen, ihmisoikeuk-
1940: jen ulkopuolelle.                                     sien ja kehitysyhteistyön periaatteiden osalta.
1941:     Meneillään olevissa neuvotteluissa hallitus on
1942: vaatinut voimakkaasti, että erityisesti ympäris-
1943:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
1944: 
1945:                                                                              Ministeri Ole Norrback
1946:                                               KK 8/1998 vp                                                3
1947: 
1948: 
1949: 
1950: 
1951:                                          Tili Riksdagens Talman
1952: 
1953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kraftfullt krävt att avtalet skall förbjuda särskilt
1954: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         att miljölagstiftningen och internationellt antag-
1955: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       na sociala normer försvagas i syfte att locka inter-
1956: man Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörsmål           nationella investeringar. Regeringen anser vidare
1957: nr 8:                                                  att avtalet också bör omnämna den internatio-
1958:                                                        nelia arbetsorganisationen ILO:s rekommenda-
1959:           Vad ämnar Regeringen göra för att            tioner om arbetstagarnas globala rättigheter
1960:        kraven på respekt för mi1jön, en hållbar        samt Riodeklarationen om miljö och utveck1ing
1961:        utveckling, de mänskliga rättigheterna          och Agenda 21 samt principen om hållbar ut-
1962:        och u-ländernas behov skall bli en fast det     veckling.
1963:        av MAI-avtalet?                                     MAI-avtalet har förhandlats av OECD-sta-
1964:                                                        terna och tills vidare är det i första hand begrän-
1965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sat tili dem. 1 detta skede har vissa Iänder utanför
1966: anföra följande:                                       OECD visat intresse för avtalet. Ä ven om initia-
1967:                                                        tivet tili ett världsomspännande avta1sarrange-
1968:     Regeringen har som mål att främja ekonomisk        mang utgått från OECD-kretsen, kan man anta
1969: företagsamhet också på så sätt att det finska          att u-ländernas intresse för en ans1utning till av-
1970: näringslivet garanteras möjligheter att agera på       talet kommer att öka i takt med att deras inställ-
1971: jämbördig basis med företagare från andra Iän-         ning tili internationella investeringar 1iberalise-
1972: der, även utanför vårt lands gränser. Detta får        ras. U-länderna kan ansluta sig tili avta1et om de
1973: dock inte ske på bekostnad av mi1jön, den hållba-      så önskar, när deras lagstiftningsmässiga förut-
1974: ra utvecklingen, de mänsk1iga rättigheterna eller      sättningar motsvarar förp1iktelserna i MAI-avta-
1975: u-ländernas behov.                                     1et, vi1ka håller en hög nivå. Dessutom skali u-
1976:     Regeringen strävar efter att det multilaterala     länderna vara villiga att godta avtalsförpliktel-
1977: investeringsavtalet MAJ, som förhandlas fram           serna. Däremot finns det ingenting som förutsät-
1978: inom Organisationen för ekonomiskt samarbete           ter att u-länderna ansluter sig tili avtalet, men det
1979: och utveckling, OECD, skall främja dessa mål           är u-länderna som behöver investeringskapital
1980: och samtidigt särski1t ta hänsyn till miljömässiga     och ny teknologi. Denna lockelse kan i framtiden
1981: och socia1a mål på det sätt som har överenskom-        spela en t.o.m. viktig roll för anslutningen tili
1982:  mits i internationella överenskommelser och re-       MAJ.
1983:  kommendationer och i parternas nationella lag-           Å andra sidan kan u-länderna, om de så öns-
1984:  stiftningar.                                          kar, fortsätta att utveckla sina nät av bilaterala
1985:     A vtalets grundläggande princip är att förbju-     avtal om investeringsskydd. Sådana avtal har i
1986:  da alla slag av diskriminering inom investerings-     regel ingåtts mellan ett industriland och ett u-
1987:  verksamhet. Investerare från de stater som har        land. Till sitt innehåll sammanfaller de inte helt
1988:  antagit avtalet skall ha rätt att bedriva investe-    med MAI-avtalet, även om avsikten med dem är
1989:  ringsverksamhet i alla de andra avtalsslutande        att säkerställa jämbördig behandling av utländ-
1990:  länderna. Verksamhetsvillkoren får inte vara          ska och inhemska investerare.
1991:  mindre förmånliga än de som gäller för motta-            Under MAI-förhandlingarna kommer reger-
1992:  garlandets egna investerare eller för investerare     ingen fortsättningsvis att betona linjen att avtalet
1993:  från något tredje land. Regeringen anser att detta    skali följa de regler som regeringen iakttar i andra
1994:  är förenligt med Finlands intresse, då finska före-   internationella sammanhang i fråga om princi-
1995:  tag i allt högre grad söker sig tili större markna-   perna för skyddet av miljön, en hålibar utveck-
1996:  der även utanför landets gränser.                     ling, de mänskliga rättigheterna och utvecklings-
1997:      1 de pågående förhandlingarna har regeringen      samarbetet.
1998: 
1999:       Helsingfors den 20 februari 1998
2000: 
2001:                                                                                 Minister Ole Norrback
2002:                                              KK 9/1998 vp
2003: 
2004: Kirjallinen kysymys 9
2005: 
2006: 
2007: 
2008: 
2009:                                    Vaito Koski /sd: Oppisopimuskoulutuksen edistämisestä
2010: 
2011: 
2012:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2013: 
2014:     Oppisopimuskoulutus monipuolistaa koulu-          300 oppisopimussuhdetta. Koulutustarkastajan
2015: tusmuotoja ja mahdollistaa vaihtoehtoisen kou-        yleisenä tehtävänä on kehittää alueen oppisopi-
2016: lutusreitin niille, jotka haluavat suorittaa käy-     muskoulutusta. Hänen tulee mm. arvioida työ-
2017: tännöllispainotteisen ammattitutkinnon. Oppi-         paikan mahdollisuudet toteuttaa oppisopimus-
2018: sopimuskoulutus toimii siltana työelämään ja          koulutusta, osallistua yhdessä työnantajan ja
2019: vastaa yritysten spesifeihin työvoimatarpeisiin.      opiskelijan kanssa opiskelijan henkilökohtaiseen
2020: Viime vuosina oppisopimuskoulutukseen osal-           opiskelusuunnitelman laadintaan, tietopuolisen
2021: Iistuvien määrä on kasvanut voimakkaasti -            koulutuksen järjestämiseen sekä työpaikalla an-
2022: suunta on ollut positiivinen. Oppisopimuskoulu-       nettavan opetussuunnitelman tai tutkintojen pe-
2023: tusta käytetään koulutusmuotona eniten teknii-        rusteiden mukaan annettavan opetuksen valvon-
2024: kan, terveys- ja sosiaalialalla sekä kaupan ja hal-   taan.
2025: linnon alalla. Oppisopimusmäärän kasvu ei ole             Oppisopimustoimistoille tehtiin tammikuussa
2026: kuitenkaan ollut ongelmatonta, sillä oppisopi-         1997 empiirinen kysely, josta ilmeni, että 17 toi-
2027: musten lisääntyminen on johtanut myös kasva-          miston mielestä resurssit eivät kuitenkaan ole
2028: viin väärinkäytöksiin. Oppisopimuksen toteutu-        riittävät näiden tehtävien hoitamiseen. Oppiso-
2029: minen ei aina vastaa lain ja asetusten määräyksiä.    pimuskoulutusta on tarkoitus tulevaisuudessa
2030: Kunnissa ollaan huolestuneita ennen kaikkea           yhä lisätä; valtioneuvoston tavoitteena on, että
2031: joidenkin työnantajien tahallisista väärinkäy-        vuonna 2000 nuorten toisen asteen ammatiilisis-
2032: töksistä. Suurimpia ongelmia esiintyy palkkauk-       ta aloituspaikoista 20% siirretään täytettäväksi
2033: sessa, työajassa, työhön opastamisessa, vuosilo-      oppisopimuksilla. Tällöin yhtä koulutustarkas-
2034: makorvauksessa jne. Työnantaja ei aina noudata        tajaa kohden nykyisillä resursseilla olisi keski-
2035: oppisopimukseen sovellettavaa työsopimuslakia         määrin 305 oppisopimussuhdetta. Tämän perus-
2036: eikä muita oppisopimuskoulutuksesta annetun           teella kuntien tulee pelkästään nuorten oppisopi-
2037: lain 20 §:n mukaisia säännöksiä. Usein oppisopi-      muskoulutuksen kasvunjohdosta varautua noin
2038: musta käytetään myös tietoisesti väärin palkat-       40 koulutustarkastajatyövuoden lisäämiseen,
2039: taessa uusia työntekijöitä. CEDEFOPPin ED-            mikä tarkoittaa noin 40 miljoonan markan vuo-
2040: maiden oppisopimuskoulutuksesta tekemän ver-          sittaista menojen lisäystä.
2041: tailun "Apprenticeship in the EU-Member                   Opetusministeriö on asettanut oppisopimus-
2042: States 1995" -raportin mukaanjärjestelmää olisi       koulutuksenja työelämäyhteyksien kehittämisen
2043: kehitettävä siten, ettei oppisopimusta käytettäisi    johtoryhmän (OPSO) 1996--2000. Työryhmältä
2044: halvan työvoiman rekrytoimiseen, ja oppisopi-         on valmistunut esitys oppisopimuskoulutuksen
2045: musten valvontaa olisi kehitettävä niin, että         esteiden purkamiseksi nuorten toisen asteen am-
2046: työnantaja ei pelkästään työllistä opiskelijoita      matillisessa koulutuksessa,jossa asiaan on otettu
2047: vaan myös kouluttaa heitä.                            varsin laajasti kantaa. Selvitykseen liittyy eriävä
2048:     Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa lain-        mielipide, jossa tuodaan esiin joukko ongelma-
2049:  säädäntöuudistuksessa oppisopimuskoulutuk-           kysymyksiä, johon työryhmä ei ottanut selvää
2050: sen järjestäminen säilytettiin kunnallisena tehtä-    kantaa. Johtopäätöksenä todetaan, että työssä
2051:  vänä. Kunnissa ja kuntayhtymissä on tällä het-       oppimisen onnistuminen edellyttää yritysten
2052:  kellä 45 oppisopimustoimistoa, joissa työskente-     koulutuskulttuurin voimakasta kehittämistä.
2053:  lee 53 vakinaista ja noin 20 määräaikaista koulu-    Tämä on jäänyt täysin pois toimenpide-esityksis-
2054:  tustarkastajaa, jotka vastaavat paikallisesta op-    tä, ja huomio on kiinnitetty yrityksille maksetta-
2055:  pisopimuskoulutuksesta. Yhdellä koulutustar-         viin korvauksiin ja työehtosopimusjärjestelmän
2056:  kastajalla on hoidettavanaan keskimäärin 200-        heikentämiseen.
2057: 
2058: 280043
2059: 2                                           KK 9/1998vp
2060: 
2061:    Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämi-         tu alipalkka, jonka yhteiskunta maksaa palkka-
2062: nen edellyttää laajaa yhteistyötä. Tässä tarkoi-     turvana. Oppisopimuksia ei tulisi tehdä yrittäjil-
2063: tuksessa työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat        le, jotka keinottelevat konkursseilla, yrittäjille,
2064: parhaillaan neuvottelemassa tavoitteenaan kou-       joita ei ole todettu arvonlisäverovelvollisiksi ja
2065: lutuksen ja työelämän yhteistyön tukeminen so-       jotka eivät ole ennakkoperintärekisterissä. Mi-
2066: pimusjärjestelyin. OPSO-johtoryhmän erimieli-        käli yrittäjällä on verojäämiä, ulosotossa maksu-
2067: nen muistio ei edistä työpaikkakoulutuksen ja        velvoitteita, yrityssaneerauksia, konkursseja ja
2068: koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä,         palkkaturvan maksamia palkkoja, näille ei tulisi
2069: päinvastoin.                                         myöskään myöntää oppisopimustukea.
2070:    Palkkaturvaviranomaisten taholta on saatu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2071: tietoja, joiden mukaan oppisopimuksiin liittyviä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2072: palkkaturvahakemuksia tulee työvoima- ja elin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2073: keinokeskuksiin huomattava määrä. Hakemuk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2074: sista käy ilmi, että työnantajat eivät ole noudat-
2075: taneet tehdyn sopimuksen mukaan alan valta-                     Miten Hallitus aikoo menetellä, jotta
2076: kunnallista työehtosopimusta, vaan ovat maksa-               oppisopimuskoulutusta voidaan edistää
2077: neet selvää alipalkkaa. Tällä menettelyllä yhteis-           tarpeen mukaisesti, ja
2078: kunnan tuki tulee oppisopimuksiin nähden mo-                    miten Hallitus aikoo puuttua peruste-
2079: ninkertaiseksi, kun maksetaan oppisopimustu-                 luissa esitettyjen ongelmien poistami-
2080: ki, mahdollinen työvoimatoimiston myöntämä                   seen?
2081: tuki, TES:n palkan alennus ja tietoisesti makset-
2082: 
2083:     Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
2084: 
2085:                                            Valto Koski /sd
2086:                                            KK 9/1998 vp                                              3
2087: 
2088: 
2089: 
2090: 
2091:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2092: 
2093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja
2094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työkokemukseltaan sellainen henkilöstö, joka
2095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kou-
2096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valto Kos-     luttajaksi. Paikallishallintoviranomainen voi
2097: ken näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 9:     keskeyttää oppisopimuskoulutuksen, jos työn-
2098:                                                     antaja tai opiskelija annetusta varoituksesta huo-
2099:           Miten Hallitus aikoo menetellä, jotta     limatta laiminlyö oppisopimuksen ehtoja.
2100:        oppisopimuskoulutusta voidaan edistää            Kirjallisesti laadittavassa oppisopimuksessa
2101:        tarpeen mukaisesti, ja                       on mainittava sopimuksen voimassaoloaika,
2102:           miten Hallitus aikoo puuttua peruste-     koeajan pituus, noudatettava opetussuunnitel-
2103:        luissa esitettyjen ongelmien poistami-       man tai tutkinnon peruste ja opiskelijan palk-
2104:        seen?                                        kauksen perusteet. Muilta osin oppisopimukseen
2105:                                                     sovelletaan, mitä työntekijän osalta säädetään
2106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja
2107: vasti seuraavaa:                                    työntekijän muusta suojelusta. Sopimukseen tu-
2108:                                                     lee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskelu-
2109:    Opetusministeriö maksaa oppisopimuskoulu-        ohjelma.
2110: tuksen järjestämisestä paikallishallintoviran-          Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan
2111: omaisille valtionosuutena 97% vuosittain vah-       välinen työsopimus,johon sovelletaan oppisopi-
2112: vistettavasta laskennallisesta yksikköhinnasta.     muskoulutuksesta annetun lain 19 §:ssä mainit-
2113: Vuonna 1998 peruskoulutuksen yksikköhinta on        tuja poikkeuksia lukuun ottamatta työsopimus-
2114: 27 000 markkaaja lisäkoulutuksen 15 000 mark-       lain (32011970) säännöksiä. Työnantajien ja op-
2115: kaa. Valtion merkittävästä maksuosuudesta           pisopimusopiskelijoiden toimintaa valvotaan
2116: huolimatta oppisopimuskoulutuksen paikalli-         oppisopimuksen paikallishallintoviranomaisten
2117: nen johto ja valvonta on kunnallinen tehtävä        toimien lisäksi samojen valvontamekanismien
2118: oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/        kautta, joita sovelletaan myös muihin työsuhtei-
2119: 1992) 13 §:n mukaan. Tätä varten kunnalla tai       siin kuin oppisopimukseen. Opiskelijana tai
2120: kunnilla on opetustoimen hallinnosta annetun        työnantajalla on työsopimuslain 43 ja 44 §:ssä
2121: lain (70611992) 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen   säädetyin perustein oikeus purkaa oppisopimus.
2122: toimielin, jonka tehtävänä on valvoa muun           Osapuolilla on myös oikeus purkaa oppisopimus
2123: muassa opetussuunnitelmien ja tutkintojen pe-       enintään neljä kuukautta kestävän koeajan aika-
2124: rusteitten sekä oppisopimusten noudattamista.       na.
2125: Oppisopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun pai-         Kuluvana vuonna opetusministeriö jatkaa yh-
2126: kallishallintoviranomainen on sopimuksen hy-        teistyössä Euroopan sosiaalirahaston ja työmi-
2127: väksynyt. Hyväksymisen edellytyksistä on sää-       nisteriön kanssa valtakunnallista mainoskam-
2128: detty tarkemmin oppisopimuskoulutuksesta an-        panjaa,johon sisältyy muun muassa laajalle levi-
2129: netussa asetuksessa (1606/1992).                    tettävää eri tahojen tarpeita huomioon ottavaa
2130:    Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintovi-      tiedotus- ja tukimateriaalia. Näillä toimenpiteillä
2131: ranomainen voi hyväksyä oppisopimuksen, jos         pyritään parantamaan oppilaitosten, työelämän
2132: suunniteltu koulutus täyttää opetussuunnitel-       ja muiden toimijoiden oppisopimustietämystä,
2133: man tai tutkinnon perusteitten mukaiset ammat-      mikä osaltaan vähentää oppisopimustoimistoi-
2134: titaidon saavuttamiselle asetettavat vaatimukset.   hin kohdistuvia kyselyjä. Oppisopimustoimistot
2135: Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on li-        voivat käyttää hyödykseen uusien apuvälineiden
2136: säksi, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä    lisäksi kampanjan kirjallista esitemateriaalia,
2137: koulutuksen järjestämisen kannalta laadultaan       mikä puolestaan vapauttaa niiden voimavaroja
2138: ja laajuudeltaan riittävää tuotantotoimintaa ja     rutiinitöistä oppisopimuskoulutuksen sisällölli-
2139: opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteitten       siin kysymyksiin ja oppisopimusten ehtojen to-
2140: toteuttamisen kannalta tarpeellinen työvälineis-    teutumisen valvontaan.
2141: 4                                         KK 9/1998 vp
2142: 
2143:    Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 1997        tapahtuva opettaminen lisääntyy nykyiseen ver-
2144: lopussa lähes 25 000 opiskelijaa, mikä on 37 %     rattuna huomattavasti.
2145: enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellise-         Opetusministeriö pitää tärkeänä sitä, että am-
2146: nä vuonna. Kasvu on ollut ennakoitua suurem-       matillisen koulutuksen ja työelämän lähentämi-
2147: paa, minkä johdosta paikallishallintoviran-        sessä ovat mukana kaikki työelämän keskeiset
2148: omaisten ylläpitämät oppisopimustoimistot ovat     toimijat. Tässä tarkoituksessa valtio ja työmark-
2149: ajoittain ruuhkaantuneet. Opetusministeriö on      kinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat opetus-
2150: kiinnittänyt ongelmaan huomiota informaatio-       ministeriön aloitteesta tammikuussa 1998 nuor-
2151: ohjauksen keinoin. Kunnat ja kuntayhtymät          ten työssäoppimisen edistämisestä sopimuksen.
2152: ovatkin lisänneet asteittain oppisopimustoimis-    Sopimuksessa todetaan, että opetusministeriö
2153: tojen henkilöresursseja. Opetusministeriö seuraa   käynnistää yhteistyössä työmarkkinoiden kes-
2154: tilanteen kehittymistä.                            kusjärjestöjen kanssa työssäoppimisen laajenta-
2155:    Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste       miseksi tarvittavat lainsäädäntö- ja muut jatko-
2156: on koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Vas-     toimenpiteet. Tässä yhteydessä voidaan myös
2157: taisuudessa ammatillisten tutkintojen tavoitepi-   kiinnittää huomiota oppisopimuskoulutuksen
2158: tuus on kolme vuotta, ja kaikkiin tutkintoihin     asemaan ja myös kysymyksessä tarkoitettuihin
2159: sisällytetään vähintään puolen vuoden työssäop-    mahdollisiin epäkohtiin osana työssäoppimisen
2160: pimisen jakso. Tämän seurauksena työpaikoilla      laajentamista koskevaa kehittämistyötä.
2161: 
2162:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
2163: 
2164:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2165:                                              KK 9/1998 vp                                               5
2166: 
2167: 
2168: 
2169: 
2170:                                         Tili Riksdagens Talman
2171: 
2172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      läroplansgrunderna eller examensgrunderna
2173: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skall kunna följas samt anställda vars yrkeskun-
2174: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skap, utbildning och arbetserfarenhet är sädan
2175: man Vaito Koski undertecknade spörsmål nr 9:          att de kan förordnas till ansvariga utbildare för
2176:                                                       läroavtalsstuderande. Den lokala förvaltnings-
2177:           H ur ämnar Regeringen göra så att           myndigheten kan avbryta en läroavtalsutbild-
2178:        läroa vtalsutbildningen kan främjas enligt     ning om arbetsgivaren eller studeranden trots
2179:        behovet, och                                   utfårdad varning försummar villkoren för läro-
2180:           på vilket sätt ämnar Regeringen ingri-      avtalet.
2181:        pa i arbetet med att undanröja de pro-            Ett läroavtal skali upprättas i skriftlig form
2182:        blem som anförs i motiveringarna?              och där skall uppges giltighetstiden, längden på
2183:                                                       prövotiden, den läroplansgrund eller examens-
2184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grund som skall följas, och grunderna för avlö-
2185: anföra följande:                                      ningen av den studerande. På läroavtal tillämpas
2186:                                                       i övrigt vad som för en arbetstagares del finns
2187:    För ordnande av läroavtalsutbildning betalar       föreskrivet om arbetstid, semester, arbetarskydd
2188: undervisningsministeriet i statsandel ut 97 % av      och annat skydd för arbetstagaren. Tili avtalet
2189: det årligen faststälida kalkylerade priset per er-    skall bifogas den studerandes personliga studie-
2190: het tili de lokala förvaltningsmyndigheterna. Ar      program.
2191: 1998 är priset per enhet inom den grundläggande          Läroavtalet är ett arbetsavtal mellan stude-
2192: utbildningen 27 000 mk och inom den fortsatta         randen och arbetsgivaren och pä avtalet tilläm-
2193: utbildningen 15 000 mk. Trots statens betydande       pas, frånsett de undantag som nämns i 19 § i lagen
2194: betalningsandel är det enligt 13 § i lagen om läro-   om läroavtalsutbildning, bestämmelserna i lagen
2195: avtalsutbildning (160511992) en uppgift för kom-      om arbetsavtal (32011970). Arbetsgivarens och
2196: munen att sköta den lokala ledningen och över-        läroavtalsstuderandens verksamhet övervakas
2197: vakningen av läroavtalsutbildningen. För denna        inte bara av de lokala myndigheterna för läroav-
2198: uppgift har kommunen eller flera kommuner ge-         talsverksamhet utan ocksä genom samma kon-
2199: mensamt ett sådant kollegialt organ som avses i       trollmekanismer som tillämpas på andra anställ-
2200: 2 § i lagen om kommunernas undervisningsför-          ningsförhållanden. Studeranden eller arbetsgiva-
2201: valtning (70611992) och som har tili uppgift att      ren har pä grundval av vad som föreskrivs i 43
2202: övervaka att läroplansgrunderna och examens-          och 44 § i lagen om arbetsavtal rätt att upphäva
2203: grunderna samt läroavtalen följs. Ett läroavtal       läroavtalet. Parterna har också rätt att upphäva
2204: träder i kraft genast då den lokala förvaltnings-     läroavtalet under den högst fyra månader långa
2205: myndigheten har godkänt det. Förutsättningar-         prövotiden.
2206: na för att ett läroavtal skali godkännas regleras        Undervisningsministeriet fortsätter detta år
2207: närmare i förordningen om läroavtalsutbildning        den riksomfattande reklamkampanjen i samråd
2208: (160611992).                                          med Europeiska socialfonden och arbetsministe-
2209:    Den lokala förvaltningsmyndigheten för läro-       riet. Den omfattar bl.a. informations- och stöd-
2210: avtalsutbildningen kan godkänna ett läroavtal         material som uppmärksammar behov på olika
2211: om den planerade utbildningen fylier de krav på       håll och som skall ges en stor spridning. Genom
2212: yrkesskicklighet som ställs i läroplansgrunderna      dessa åtgärder strävar man efter att göra läroav-
2213: elier examensgrunderna. En förutsättning för att      talen bättre kända i läroanstalterna, i arbetslivet
2214: ett läroavtal skali godkännas är dessutom att         och bland andra aktörer, vilket för sin del mins-
2215: arbetsplatsen där utbildningen sker har en med        kar antalet förfrågningar tillläroavtalsbyräerna.
2216: tanke på utbildningen tillräcklig produktions-        Läroavtalsbyräerna kan förutom de nya hjälp-
2217: verksamhet vad kvaliteten och omfattningen be-        medlen utnyttja kampanjens broschyrer och på
2218: träffar och nödvändig arbetsutrustning för att        så sätt frigöra resurser frän vissa rutinarbeten för
2219: 6                                            KK 9/1998 vp
2220: 
2221: övervakningen av de innehållsmässiga frågorna i       detta ökar den inlärning som sker på arbetsplat-
2222: läroavtalsutbildningen och för övervakningen av       serna anmärkningsvärt.
2223: att villkoren för läroavtal uppfylls.                     U ndervisningsministeriet anser det viktigt att
2224:    Inom läroavtalsutbildningen fanns i slutet av      närmandet mellan yrkesutbildningen och arbets-
2225: 1997 inemot 25 000 studerande, vilket är 37 %         livet sker under medverkan av alla centrala aktö-
2226: mer än motsvarande tid ifjol. Ökningen är större      rer inom arbetslivet. 1 detta syfte undertecknade
2227: än väntat, med påföljd att det tidvis uppstått köer   staten och arbetsmarknadens centralorganisa-
2228: på de Jo kala förvaltningsmyndigheternas läroav-      tioner i januari 1998 på initiativ av undervis-
2229: talsbyråer. Undervisningsministeriet har upp-         ningsministeriet en rekommendation om inlär-
2230: märksammat problemet genom sin informa-               ning i arbetet för unga. 1 rekommendationen
2231: tionsstyrning. Och kommunerna och samkom-             konstateras att undervisningsministeriet i sam-
2232: munerna har faktiskt gradvis ökat sina personal-      råd med arbetsmarknadens centralorganisatio-
2233: resurser på läroavtalsbyråerna. Undervisnings-        ner vidtar sådana fortsatta åtgärder i fråga om
2234: ministeriet följer utvecklingen av situationen.       lagstiftning och i övrigt som behövs för att inlär-
2235:    Den centrala utmaningen för yrkesutbildning-       ningen i arbetet skall kunna utökas. 1 samband
2236: en är att närma utbildning och arbetsliv tili var-    med detta kan man även uppmärksamma den
2237: andra. Målet är att en yrkesexamen i framtiden        ställning läroavtalsutbildningen har och även de
2238: skall avläggas på tre år och att alla examina skall   eventuella missförhållanden som avses i spörs-
2239: omfatta en period på minst ett halvt år då stude-     målet inom utvecklingsarbetet för ökad inlärning
2240: randen lär sig genom arbete. Som en följd av          i arbetet.
2241: 
2242:      Helsingforsden 2 mars 1998
2243: 
2244:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2245:                                            KK 10/1998 vp
2246: 
2247: Kirjallinen kysymys 10
2248: 
2249: 
2250: 
2251: 
2252:                                   Esa Lahtela /sd: Pyhäselän kunnan ReijoJan urheilukentän rakenta-
2253:                                       misen rahoittamisesta
2254: 
2255: 
2256:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2257: 
2258:    Pyhäselän kunta on vuoden 1998 talousar-         puute juuri tällaisista mahdollisuuksista, ja Rei-
2259: viossaan varautunut ReijoJan yleisurheilukentän     joJan kenttä tulisi keskeisen sijaintinsa puolesta
2260: rakentamisen aloittamiseen 3 miljoonan markan       tarjoamaan harjoitusmahdollisuuden myös naa-
2261: summalla, mikäli valtionosuus hankkeelle tul-       purikuntalaisille.
2262: laan saamaan. Kentän rakentamisen kokonais-            Todettakoon, että Pyhäselän alueella toimiva
2263: kustannukseksi on arvioitu 6 miljoonaa mark-        urheiluseura on tehnyt merkittävää nuorison ja
2264: kaa. Kenttä rakennettaisiin vuosina 1998-1999.      urheilun kasvatustyötä. Kuuluisimpia seuran
2265:    Suunnitelma lähtee siitä, että ReijoJan urhei-   kasvatteja ovat Akija Mika Parviainen sekä Ari
2266: lukenttä rakennettaisiin täysin uuteen paikkaan.    Pakarinen. Seura on myös valtakunnallisesti erit-
2267: Nykyinen Pyhäselän urheilukenttä sijaitsee kun-     täin menestynyt. Pyhäselän Urheilijat nousi tänä
2268: takeskuksessa Hammaslahdessa. Kenttä on             vuonna ylempien sarjojen luokittelussa ns. super-
2269: hiekkakenttä, jossa on vain 350 metriä pitkät       luokkaan, johon kuuluvat Suomen kaksikym-
2270: juoksuradat. Pienuutensa lisäksi kentän juoksu-     mentä parasta urheiluseuraa.
2271: ratojen materiaalina on käytetty savea ja hiek-        Suomen 70 parhaasta seurasta Pyhäselän ur-
2272: kaa, joten sateella radat ovat käyttökelvottomia.   heilijat on ainoa, jolla ei ole kestopäällysteistä
2273: Sanottujen syiden johdosta kentällä ei pystytä      kenttää. Kestopäällysteisen kentän rakentami-
2274: järjestämään esim. piirimestaruuskisoja.            nen antaisi mahdollisuuden nuorten SM-kilpai-
2275:    Uuden kentän sijaintia mietittäessä on todet-    lujen vetoapukisojen järjestämiseen paikkakun-
2276: tu, ettei maasto-olosuhteiden vuoksi olejärkevää    nalla.
2277: lähteä rakentamaan ajanmukaista kenttää Ham-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2278: maslahteen. Uuden kentän rakentaminen Reijo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2279: laan tulee edullisemmaksi kuin vanhan kentän        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2280: kunnostaminen. Toisena puoltavana seikkana          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2281: on sekin, että vanhaa kenttää voidaan hyödyntää
2282: vielä harjoituskenttänä.                                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
2283:    ReijoJan uudelle kentälle on suunniteltu nur-            jotta Pyhäselän kunnan ReijoJan yleisur-
2284: mipäällyste, joka mahdollistaisi myös jalkapal-             heilukentälle kohdennettaisiin valtion-
2285: loilijoiden harjoittelun. Joensuussa on huutava             apuosuus jo tämän vuoden budjetista?
2286: 
2287:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
2288: 
2289:                                           Esa Lahtela /sd
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 
2294: 280043
2295: 2                                         KK 10/1998 vp
2296: 
2297: 
2298: 
2299: 
2300:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2301: 
2302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tettu 69 867 000 markan määräraha valtionavus-
2303: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen perus-
2304: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tamiskustannuksiin. Liikuntalain mukaan avus-
2305: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    tusta myönnetään ensisijaisesti kunnille ja kun-
2306: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 10:   nan tai kuntainliiton määräämisvallassa oleville
2307:                                                    osakeyhtiöille. Lain mukaan avustusta myönnet-
2308:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,    täessä on kiinnitettävä huomiota olemassa ole-
2309:         jotta Pyhäselän kunnan ReijoJan yleisur-   viin valtakunnallisiin liikuntapaikkasuunnitel-
2310:         heilukentälle kohdennettaisiin valtion-    miin. Avustuksen edellytyksenä on myös, että
2311:         apuosuus jo tämän vuoden budjetista?       liikuntapaikka on tarkoituksenmukaisesti suun-
2312:                                                    niteltu. Pyhäselän kunta on hakenut mainittua
2313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       määrärahaa.
2314: vasti seuraavaa:                                      Hakemukset käsitellään opetusministeriössä
2315:                                                    maalis-huhtikuun aikana 1998.
2316:     Valtion vuoden 1998 talousarviossa on osoi-
2317: 
2318:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
2319: 
2320:                                                                       Ministeri Claes Andersson
2321:                                            KK 10/1998 vp                                           3
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 
2326:                                         Tili Riksdagens Talman
2327: 
2328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    anslag på 69 867 000 mark för beviljande av
2329: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      statsunderstöd för idrottsanläggningars anlägg-
2330: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningskostnader. Enligt idrottslagen beviljas un-
2331: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr 10:       derstöd i första hand kommuner och aktiebolag
2332:                                                     där kommuner eller kommunalförbund har be-
2333:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      stämmanderätt. Enligt lagen skall gällande riks-
2334:        ta för att Reijola allmänna idrottsplan i    omfattande planer för idrottsanläggningar beak-
2335:        Pyhäselkä korumun skall anvisas statsbi-     tas när understöd beviljas. En förutsättning är
2336:        drag i budgeten för i år?                    också att idrottsanläggningen har planerats än-
2337:                                                     damålsenligt. Pyhäselkä korumun har ansökt om
2338:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nämnda anslag.
2339: anföra följande:                                       Ansökningarna behandlas vid undervisnings-
2340:                                                     ministeriet under mars-aprill998.
2341:   I statsbudgeten för 1998 har det anvisats ett
2342: 
2343:      Helsingfors den 25 februari 1998
2344: 
2345:                                                                        Minister Claes Andersson
2346:                                              KK 11/1998 vp
2347: 
2348: Kirjallinen kysymys 11
2349: 
2350: 
2351: 
2352: 
2353:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Omais- ja perhehoitajien asemasta työttömyys-
2354:                                        kassojen jäseninä
2355: 
2356: 
2357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2358: 
2359:   Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut           kuin äitiysloma, sairausloma tai vanhempainlo-
2360: 23.9.1997 omais- ja perhehoitajien asemaa kos-        ma.
2361: kevan tarkennetun ohjeistuksen työttömyyskas-            Ministeriön tulisikin antaa tältä osin työttö-
2362: soille. Ohjeistossa todetaan, että omaishoitajina     myyskassoille ohjeistus,jolla turvattaisiin omais-
2363: ja perhehoitajina toimiminen on pääsääntöisesti       ja perhehoitajan asema työttömyyskassan jäse-
2364: työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentin tarkoit-        nenä saman pituisena kuin laki mahdollistaa
2365: tamiin hyväksyttäviin syihin verrattava muu syy       muille, joilla katsotaan olevan hyväksyttävä syy
2366: olla poissa työmarkkinoilta, ellei hoitotyö ole       olla poissa työmarkkinoilta.
2367: vähäistä.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2368:    Ko. henkilöiden työn ei katsota täyttävän työ-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2369: suhteelle kuuluvia ominaispiirteitä eikä heitä voi    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2370: pitää myöskään yrittäjinä, koska työnantajana         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2371: toimiva kunta tai kuntayhtymä maksaa heidän
2372: eläkemaksunsa. Kuitenkin työttömyyskassat                       Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
2373: rinnastavat heidät yrittäjiksi, joten 18 kuukau-             mista, jotka liittyvät omais- ja perhehoi-
2374: den jälkeen tällaiselle henkilölle tulee kuin yllä-          tajien oikeuksiin ja asemaan, ja
2375: tyksenä työttömyyskassasta erottaminen, vaikka                  aikooko Hallitus antaa työttömyys-
2376: hän olisikin maksanut jäsenmaksunsa myös                     kassoille ohjeistuksen,jolla omais- ja per-
2377: omais- tai perhehoitajana saamastaan hoitopalk-              hehoitajien asema turvataan samalla ta-
2378: kiosta.                                                      voin kuin muiden työttömyyskassanjäse-
2379:    Nykyinen käytäntö tuntuukin epäoikeuden-                  nien, joilla on työttömyysturvalain mu-
2380: mukaiselta, koska omais- ja perhehoitajana olo               kainen hyväksyttävä syy olla poissa työ-
2381: rinnastetaan työttömyysturvalain hyväksyttä-                 markkinoilta?
2382: viin syihin olla poissa työmarkkinoilta samoin
2383: 
2384:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
2385: 
2386:                      Esa Lahtela /sd                           Marjaana Koskinen /sd
2387: 
2388: 
2389: 
2390: 
2391: 280043
2392: 2                                           KK 11/1998 vp
2393: 
2394: 
2395: 
2396: 
2397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2398: 
2399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minnan piiriin. Saman säännöksen mukaan yrit-
2400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täjäksi siirtynyt palkansaajakassan jäsen voi säi-
2401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa kor-
2402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       keintaan puolentoista vuoden ajan yritystoimin-
2403: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nan aloittamisesta lukien.
2404: n:o 11:                                                  Sosiaalihuoltolain 27 b § :n mukaan omaishoi-
2405:                                                       don tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työ-
2406:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-       sopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopi-
2407:        mista, jotka liittyvät omais- ja perhehoi-     muksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai
2408:        tajien oikeuksiin ja asemaan, ja               hoidettavan huoltajaan. Vastaava, työsopimuk-
2409:           aikooko Hallitus antaa työttömyys-          sen poissulkeva säännös on perhehoitajalain
2410:        kassoille ohjeistuksen,jolla omais- ja per-    1 §:n 3 momentissa. Työttömyyskassalain sään-
2411:        hehoitajien asema turvataan samalla ta-        nösten perusteella on selvää, ettei henkilöä voida
2412:        voin kuin muiden työttömyyskassanjäse-         omaishoitajana tai perhehoitajana toimiessaan
2413:        nien, joilla on työttömyysturvalain mu-        ottaa työttömyyskassan jäseneksi, koska työso-
2414:        kainen hyväksyttävä syy olla poissa työ-       pimuksen puuttumisen johdosta omaishoitajaa
2415:        markkinoilta?                                  ei voida pitää palkkatyöntekijänä.
2416:                                                          Omaishoitajana toimineo ei ole työttömyys-
2417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          turvalaissa tai työttömyyskassalaissa tarkoitet-
2418: vasti seuraavaa:                                      tua yrittäjätoimintaa eikä työttömyyskassalla ole
2419:                                                       tämän perusteella oikeutta erottaa jäsenyydes-
2420:    Työttömyyskassalain 3 ja 4 § sisältävät sään-      tään omaishoitajana toimivaa henkilöä. Sosiaali-
2421: nökset työttömyyskassan jäsenyydestä ja sen eh-       ja terveysministeriö antaa työttömyysturvalain
2422: doista. Sen lisäksi kunkin työttömyyskassan           33 §:n nojalla yleiset ohjeet yhdenmukaisen käy-
2423: sääntöihin, jotka sosiaali- ja terveysministeriö      tännön aikaansaamiseksi perusturvassaja ansio-
2424: vahvistaa, saattaa sisältyä jäsenyyttä koskevia       turvassa.     Ministeriön      työttömyyskassoille
2425: määräyksiä. Työttömyyskassalain 3 §:n mukaan          23.9.1997 antamissa soveltamisohjeissa on ni-
2426: palkansaajan työttömyyskassanjäseneksi pääsee         menomaisesti todettu, että jos henkilö on liitty-
2427: Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole          nyt työttömyyskassanjäseneksi palkkatyötä teh-
2428: täyttänyt 65 vuotta ja joka työskentelee sellaises-   dessään, ei jäsenyydestä erottamisen peruste voi
2429: sa ammatissa tai sellaisella työalalla,joka kuuluu    olla pelkästään se, että henkilö toimii omaishoi-
2430: kassan toiminnan piiriin. Palkkatyöntekijänä pi-      tajana tai perhehoitajana. Sen sijaan työttömyys-
2431: detään saman pykälän 2 momentin mukaan sel-           kassalla on oikeus erottaa jäsenyydestään sellai-
2432: laista palkansaajaa, jonka toimeentulon on kat-       nen omaishoitajana toimiva henkilö, jonka voi-
2433: sottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saa-    daan- vastaavalla tavalla kuin muiden työttö-
2434: tavaan palkkatuloon. Työttömyyskassa voi mai-         myyskassan jäsenten ollessa kyseessä- arvioida
2435: nitun lain 4 §:n 3 momentin mukaan erottaa jäse-      työttömyyskassalain 4 §:n 3 momentin edellyttä-
2436: nyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois      min perustein siirtyneen pysyvästi pois kassan
2437: ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toi-      toimialalta.
2438: 
2439:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
2440: 
2441:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2442:                                             KK 11/1998 vp                                            3
2443: 
2444: 
2445: 
2446: 
2447:                                         Tili Riksdagens Talman
2448: 
2449:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     företagare bevara sitt medlemskap i löntagarkas-
2450: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       san under högst ett och ett halvt år efter att han
2451: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     har inlett företagarverksamhet.
2452: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmäl            Enligt 27 b § socialvärdslagen stär inte den
2453: nr 11:                                               som ingätt ett avtal om stöd för närståendevärd i
2454:                                                      ett sådant arbetsförhäliande som avses i arbets-
2455:           Är Regeringen medveten om de pro-          avtalslagen tili den kommun, den värdbehövan-
2456:        blem som ansluter sig tili närstäende- och    de elier vårdbehövandens värdnadshavare som
2457:        familjevärdarnas stälining, och               har ingätt avtalet. En motsvarande bestämmelse
2458:           ämnar Regeringen ge arbetslöshets-         som utesluter arbetsavtal finns i 1 § 3 mom. fa-
2459:        kassorna anvisningar som tryggar stäli-       miljevärdarlagen. Utgäende frän lagen om ar-
2460:        ningen för närstående- och familjevär-        betslöshetskassor är det klart att en person som
2461:        dare, pä samma sätt som övriga arbetslös-     arbetar som närstäendevårdare elier familjevär-
2462:        hetskassemedlemmar som med stöd av            dare inte kan bli medlem i en arbetslöshetskassa,
2463:        lagen om utkomststöd för arbetslösa har       eftersom en närståendevärdare på grund av att
2464:        ett godtagbart skäl att vara borta frän       arbetsavtal saknas inte kan anses vara lönearbe-
2465:        arbetsmarknaden?                              tare.
2466:                                                         Verksamhet som närstäendevärdare är inte
2467:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        sädan företagarverksamhet som avses i lagen om
2468: anföra följande:                                     utkomststöd för arbetslösa elier lagen om arbets-
2469:                                                      löshetskassor, och en arbetslöshetskassa har inte
2470:    Bestämmelserna om medlemskap i arbetslös-         rätt att pä denna grund utesluta en person som är
2471: hetskassor och vilikoren för medlemskapet ingär      verksam som närstäendevårdare. Social- och häl-
2472: i 3 och 4 § lagen om arbetslöshetskassor. Dess-      sovårdsministeriet meddelar med stöd av 33 §
2473: utom kan bestämmelser som gälier medlemska-          lagen om utkomststöd för arbetslösa alimänna
2474: pet ingä i varje arbetslöshetskassas stadgar, som    anvisningar för att ästadkomma en enhetlig
2475: faststälis av social- och hälsovärdsministeriet.     praxis i fråga om grundskyddet och förtjänst-
2476: Enligt 3 § lagen om arbetslöshetskassor kan en       skyddet. 1 de tiliämpningsanvisningar som minis-
2477: lönearbetare som är bosatt i Finland, som inte       teriet meddelat arbetslöshetskassorna den 23
2478: har fylit 65 är och som arbetar i ett sädant yrke    september 1997 konstaterades uttryckligen att
2479: elier inom en sådan bransch som omfattas av          när en person har blivit medlem i arbetslöshets-
2480: kassans verksamhetsområde bli medlem i en ar-        kassan medan han var lönearbetare, kan grund
2481: betslöshetskassa för löntagare. Som lönearbetare     för uteslutande inte enbart vara att han arbetar
2482: betraktas enligt nämnda paragafs 2 mom. en           som närståendevårdare elier familjevårdare.
2483: löntagare vars utkomst bör anses grunda sig pä       Däremot har arbetslöshetskassan rätt att ur kas-
2484: löneinkomst av arbete som utförs för annan.          san utesluta en närståendevärdare- på motsva-
2485: Arbetslöshetskassan kan enligt 4 § 3 mom. i          rande sätt som när det gälier arbetslöshetskas-
2486: nämnda lag utesluta en kassamedlem som varak-        sans övriga medlemmar - som på de grunder
2487: tigt lämnat ett sådant yrke elier en sädan bransch   som anges i 4 § 3 mom. lagen om arbetslöshets-
2488: som omfattas av kassans verksamhet. Enligt           kassor kan anses varaktigt ha lämnat kassans
2489: samma bestämmelse kan en medlem som blivit           verksamhetsområde.
2490: 
2491:      Helsingfors den 27 februari 1998
2492: 
2493:                                                  Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2494:                                             KK 12/1998 vp
2495: 
2496: Skriftligt spörsmål12
2497: 
2498: 
2499: 
2500: 
2501:                                   Håkan Malm /sv m.fl.: Revidering av lagen om dödförklaring
2502: 
2503: 
2504: 
2505:                                        Tili Riksdagens Talman
2506: 
2507:    Tiden för att dödförklara någon är i Finland      för änkan/änklingen och minderåriga barn samt
2508: 3-10 år. Om man skall kunna dödförklara nå-          försäkringarnas utfallande tili förmånstagaren
2509: gon efter 3 år krävs en mycket klar bevisföring.     redan efter en mycket kort tid efter olyckan borde
2510: När t.ex. en fiskare förolyckas och inte blir fun-   vara möjligt.
2511: nen ute tili havs medför det stora psykosociala         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
2512: samt ekonomiska problem för en eventuell fa-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2513: milj. Försäkringsbolag kan ej betala ut försäk-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2514: ringar, familjen lyfter ingen pension, fiskebåten    följande spörsmål:
2515: får ej säljas om den står i den förolyckades namn.
2516: En person som ej åtefunnits efter att ha befunnit              Vad ämnar Regeringen göra för att
2517: sig ombord på en båt som förlist borde kunna bli            revidera lagen för dödförklaring så att det
2518: dödförklarad snabbare, om inte misstanke om                 är möjligt att dödförklara en person snab-
2519: brott föreligger. Rätten att ansöka om pension              bare än nuvarande lagstiftning tillåter?
2520: 
2521:      Helsingforsden 5 februari 1998
2522: 
2523:           Håkan Malm /sv                 Gunnar Jansson /sv            Klaus Bremer /sv
2524:           Ulla-Maj Wideroos /sv          Margareta Pietikäinen /sv     Henrik Lax /sv
2525:                                          Eva Biaudet /sv
2526: 
2527: 
2528: 
2529: 
2530:  280043
2531: 2                                             KK 12/1998 vp
2532: 
2533: Kirjallinen kysymys 12                                                                        Suomennos
2534: 
2535: 
2536: 
2537: 
2538:                                     Håkan Malm/r ym.: Kuolleeksijulistamisesta annetun lain uudista-
2539:                                        misesta
2540: 
2541: 
2542:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2543: 
2544:     Henkilön kuolleeksijulistamisaika on Suo-           saajalle jo hyvin nopeasti onnettomuuden jäl-
2545: messa 3-l 0 vuotta. Jotta henkilö voitaisiin julis-     keen pitäisi olla mahdollista.
2546: taa kuolleeksi kolmen vuoden kuluttua, tarvi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2547: taan hyvin selkeät todisteet. Kun esim. kalastaja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2548: menehtyy eikä häntä löydetä mereltä, tämä ai-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2549: heuttaa suuria psykososiaalisia sekä taloudellisia      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2550: ongelmia mahdolliselle perheelle. Vakuutusyh-
2551: tiöt eivät voi maksaa vakuutuksia, perhe ei saa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2552: eläkettä, kalastusalusta ei saa myydä, jos se on               ryhtyä tarkistaakseen kuolleeksi julista-
2553: menehtyneen nimissä. Haaksirikkoutuneessa                      misesta annettua lakia siten, että henki-
2554: aluksessa ollut henkilö, jota ei ole löydetty, tulisi          lön julistaminen kuolleeksi nopeammin
2555: voidajulistaa kuolleeksi nopeammin, ellei epäillä              kuin nykyinen lainsäädäntö sallii on
2556: rikosta. Eläkkeen hakemisen leskelle ja alaikäi-               mahdollista?
2557: sille lapsille sekä vakuutusten maksamisen edun-
2558: 
2559:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
2560: 
2561:           Håkan Malm /r                    Gunnar Jansson /r              Klaus Bremer /r
2562:           Ulla-Maj Wideroos /r             Margareta Pietikäinen /r       Henrik Lax /r
2563:                                            Eva Biaudet /r
2564:                                               KK 12/1998 vp                                                3
2565: 
2566: 
2567: 
2568: 
2569:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2570: 
2571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koineen ei pidetty tarkoituksenmukaisena onnet-
2572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tomuustapauksissa. Se aiheutti kohtuutonta vii-
2573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         västystä ja hankaluutta esimerkiksi perhe- ja pe-
2574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan              rintöoikeudellisissa asioissa.
2575: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Kuolleeksi julistamisen edellytykset on asian
2576: sen n:o 12:                                             laadun vuoksi oltava tiukat. Jos kuolleeksijulis-
2577:                                                         tamisen jälkeen havaitaan, että kuolleeksi julis-
2578:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tettu on elossa, on omaisuus, ja muiden asioiden
2579:         ryhtyä tarkistaakseen kuolleeksi julista-       selvittäminen vaikeaa. Vaikka poissa olevaa,
2580:         misesta annettua lakia siten, että henki-       jonka kuolema tuntuu varmalta, ei heti voida
2581:         lön julistaminen kuolleeksi nopeammin           saada julistetuksi kuolleeksi, muu lainsäädäntö
2582:         kuin nykyinen lainsäädäntö sallii on            antaa poissa olevan perheelle keinoja selvitä siitä
2583:         mahdollista?                                    välivaiheesta, joka on katoamisen tai onnetto-
2584:                                                         muuden ja kuolleeksi julistamisen välillä.
2585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Nykyinen eläke- ja osittain myös tapaturma-
2586: vasti seuraavaa:                                        vakuutuslainsäädäntö antaa mahdollisuuden
2587:                                                         suorittaa etuuksia sellaisen henkilön perheenjä-
2588:     Kuolleeksi julistamisesta annetun lain 1 §:n        senille, jota ei ole julistettu kuolleeksi mutta jon-
2589: (351/1975) mukaan kuolleeksi voidaan julistaa           ka kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä.
2590: paitsi pitemmän aikaa kadoksissa ollut Suomen           Etuus myönnetään määräajaksi, tavallisesti kun-
2591: kansalainen myös sellainen Suomen kansalai-             nes kuolleeksi julistamisesta voidaan päättää.
2592: nen,joka ilmeisesti on saanut surmansa ja tuhou-        Kalastajat, jotka olematta työsuhteessa harjoit-
2593: tunut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa            tavat ammattimaista kalastusta, ovat vakuutet-
2594: onnettomuudessa.                                        tuja maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969)
2595:     Kadonneen henkilön osalta kuolleeksijulista-        mukaisesti. Kalastajan perheenjäsenet voivat
2596: minen on sallittua, jos vähintään kymmenen              saada mainitun lain mukaiset etuudet, vaikka
2597: vuotta on kulunut siitä kalenterivuodesta,jolloin       kadonnutta tai onnettomuudessa ilmeisesti kuol-
2598: kadonnut henkilö tiettävästi viimeksi oli elossa        lutta kalastajaa ei ole julistettu kuolleeksi (maa-
2599: (2 §). Kadonnut henkilö voidaan kuitenkin jo            talousyrittäjien eläkelain 6 §ja työntekijäin elä-
2600: kolmen vuoden kuluttua siitä kalenterivuodesta,         kelain (395/1961) 19 b §).
2601: jolloin hän viimeksi tiettävästi oli elossa, julistaa      Poissa olevan henkilön perhe voi holhouslain
2602: kuolleeksi, jos hän on sodassa tai aseellisessa         säännösten nojalla pyytää tuomioistuinta mää-
2603: kapinassa joutunut tietymättömiin, taikka ollut         räämään esimerkiksi poissa olevan puolison
2604: laivassa, joka on haaksirikkoutunut tai josta vä-       poissa olevan uskotuksi mieheksi, jotta poissa
2605: hintään kahteen vuoteen ei ole saatu tietoa, tai        olevan taloudelliset asiat saataisiin hoidetuksi
2606: muuten on ollut hengenvaarassa, eikä tiedetä            (holhouslain 67 §). Holhouslain 69 §:n mukaan
2607: hänen pelastuneen (3 §).On katsottu, ettäjälkim-        uskottu mies ei lähtökohtaisesti saa myydä hä-
2608: mäisen pykälän nojalla tuomioistuin voi julistaa        nen omaisuuttaan ennen kuin kolme vuotta on
2609: kuolleeksi suurimman osan niistä henkilöistä,           kulunut siitä, kun viimeksi oli tietoja poissa ole-
2610: jotka ovat hukkuneet (LaVM 3/1975 vp).                  vasta. Säännös ei kuitenkaan estä omaisuuden,
2611:     Onnettomuudessa ilmeisesti tuhoutuneen              esimerkiksi kalastusveneen, myymistä, jos sen
2612: henkilön osalta kuolleeksi julistaminen voidaan         myyminen on välttämätöntä velan maksamiseksi
2613:  suorittaa heti, kun onnettomuudesta ja hänen           tai muusta tarpeesta.
2614: ruumiinsa tuhoutumisesta on saatu riittävä selvi-          Oikeusministeriössä ei tällä hetkellä ole vireil-
2615:  tys (2 §:n 3 momentti). Tämä nopea kuolleeksiju-       lä kuolleeksi julistamisen edellytyksiin kohdistu-
2616: listamismenettely sisällytettiin kuolleeksi julista-    vaa laajempaa uudistusta. Tällainen uudistus
2617:  misesta annettuun lakiin vuonna 1975, koska            saattaa ajan myötä tulla ajankohtaiseksi, koska
2618:  kuolleeksijulistamismenettelyä pitkine määräai-        vuodelta 1901 peräisin oleva kuolleeksijulistami-
2619: 4                                           KK 12/1998 vp
2620: 
2621: sesta annettu laki ei enää kaikilta osin vastaa      kään kadoksissa olleiden iäkkäiden henkilöiden
2622: nykyaikaiselle lainsäädännölle asetettavia vaati-    kuolleeksijulistamismenettelyn yksinkertaista-
2623: muksia. Parhaillaan ministeriössä on vireillä pit-   mista koskeva valmistelu.
2624: 
2625:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
2626: 
2627:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
2628:                                              KK 12/1998 vp                                                 5
2629: 
2630: 
2631: 
2632:                                          Tili Riksdagens Talman
2633: 
2634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            man efter en dödförklaring upptäcker att den
2635: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dödförklarade lever så är det svårt att utreda
2636: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        egendoms- och övriga frågor. Ä ven om det inte
2637: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                 skulle gå att genast få en dödförklaring för en
2638: spörsmål nr 12:                                        frånvarande, som man tycker säkert har omkom-
2639:                                                        mit, står den övriga lagstiftningen tili hands med
2640:           Vad ämnar Regeringen göra för att            medel för den frånvarandes familj att klara sig
2641:        revidera lagen för dödförklaring så att det     under det mellanskede som råder mellan försvin-
2642:        är möjligt att dödförklara en person snab-      nandet eller olyckan och dödförklaringen.
2643:        bare än nuvarande lagstiftning tillåter?           Den nuvarande pensions- och delvis också
2644:                                                        olycksfallsförsäkringslagstiftningen ger en möj-
2645:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lighet att betala förmåner tili familjemedlemmar-
2646: anföra följande:                                       na tili en sådan person som inte har dödförklarats
2647:                                                        men som med sannolikhet kan antas vara död.
2648:    Enligt 1 § (351/1975) lagen om dödförklaring        Förmånerna beviljas för viss tid, vanligen tills en
2649: kan förutom en finsk medborgare som har varit          dödförklaring kan ske. En fiskare, som utan att
2650: försvunnen en längre tid också en sådan finsk          stå i ett arbetsförhållande bedriver yrkesmässigt
2651: medborgare dödförklaras som uppenbarligen              fiske, är försäkrad enlig lagen om pension för
2652: har omkommit och förintats i en olycka som             lantbruksföretagare (46711969). Fiskarens famil-
2653: förorsakat omedelbar livsfara.                         jemedlemmar kan få de förmåner som nämns i
2654:    Beträffande en försvunnen person kan död-           lagen trots att den försvunne eller den uppenbar-
2655: förklaring ske om minst tio år förflutit från det      ligen i en olycka omkomna fiskaren inte har död-
2656: kalenderår, då den försvunne veterligen senast         förklarats (6 § lagen om pension för lantbruksfö-
2657: varit vid Iiv (2 §).En försvunnen person kan likväl    retagare och 19 b § lagen om pension för arbetsta-
2658: redan efter tre år räknat från det kalenderår då       gare 395/1961).
2659: han senast veterligen Ievat dödförklaras, om han          En frånvarande persons familj kan med stöd
2660: har försvunnit under krig eller väpnat uppror          av förmynderskapslagen be domstolen att utse
2661: eller varit ombord pä ett fartyg, som förlist eller    t.ex. den frånvarandes make tili god man för den
2662: under minst två år ej avhörts, eller eljest befunnit   frånvarande för att den frånvarandes ekonomis-
2663: sig i livsfara, och om man inte vet att han har        ka ärenden skall kunna bli skötta (67 § förmyn-
2664: räddats (3 §). Det har framförts att domstolen         derskapslagen). Enligt 69 § förmynderskapslagen
2665: med stöd av den sistnämnda paragrafen kan död-         kan en god man som regel inte sälja dennes egen-
2666: förklara största delen av dem som har drunknat         dom förrän tre år förflutit från det man senast
2667: (LaUB 3/1975 rd).                                      hade kunskap om den frånvarande. Bestämmel-
2668:    Den som har förintats i en olycka kan dödför-       sen hindrar likväl inte att egendom, t.ex. fiskebå-
2669: klaras så snart tiiiräcklig utredning har erhållits    ten, säljs, om det är nödvändigt för att betala
2670: om olyckan och om att hans kropp har förintats         skulder eller på grund av annat behov.
2671: (2 § 3 mom.). Detta snabba dödförklaringsförfa-           För närvarande pågär inte vidjustitieministe-
2672: rande infördes i lagen om dödförklaring år 1975,       riet någon större reform av förutsättningarna för
2673: eftersom dödförklaringsförfarandet med de              dödförklaring. En sådan här reform kan med
2674: Iånga tidsfristerna inte ansågs ändamålsenligt i       tiden bli aktuell, eftersom lagen för dödförkla-
2675: olycksfall. Det sistnämnda förfarandet ledde tili      ring, som är frän år 1901, inte längre tili alla delar
2676: oskäliga dröjsmäl och svårigheter i t.ex. familje-     fyller kraven på modern lagstiftning. Som bäst
2677: och arvsrättsliga frågor.                              bereds vid ministeriet en ändring med syfte att
2678:     Det följer av sakens natur att förutsättningar-    förenkla dödförklaringsförfarandet för äldre
2679: na för en dödförklaring bör vara stränga. Om           personer som har varit försvunna en lång tid.
2680: 
2681:      Helsingfors den 3 mars 1998
2682: 
2683:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
2684:                                             KK 13/1998 vp
2685: 
2686: Kirjallinen kysymys 13
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Huostaan otettujen lasten vanhempien oi-
2692:                                       keuksista
2693: 
2694: 
2695:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2696: 
2697:    Kun lapsen biologisten vanhempien katso-          perusteli näkemyksensä sillä, että isä ei pariin-
2698: taan olevan kyvyttömiä huolehtimaan lapses-          kymmeneen vuoteen ollut häneen yhteydessä.
2699: taan, lapsi otetaan huostaan ja useissa tapauksis-       Huostaan otetun lapsen olinpaikan saiaarni-
2700: sa annetaan sijaiskotiin sellaisten henkilöiden      neo on perusteltua siitä syystä, että biologiset
2701: kasvatettavaksi, jotka ovat siihen halukkaita ja     vanhemmat saattaisivat merkittävästi häiritä
2702: kykeneviä. Näin on oikein lapsen edun kannalta.      sekä lapsen että sijaiskodin elämää.
2703: Asiaan liittyy kuitenkin eräs ongelma, jonka syyt        Inhimilliset seikat antavat kuitenkin aiheen
2704: ovat perusteltavissa, mutta seuraukset ehkä tie-     kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
2705: tyllä tavoin epäinhimillisiä. Tämän kyselyn poh-     tiin viitaten:
2706: jana olevassa tapauksessa huostaan otetun lap-
2707: sen isä ei pyynnöistään huolimatta saanut sosiaa-              Katsooko Hallitus, että huostaan ote-
2708: liviranomaisilta koskaan tietää huostaan otetun             tun lapsen olinpaikka on syytä salata bio-
2709: lapsen olin paikkaa. Vasta kun parin vuoden ikäi-           logisilta vanhemmilta niin, että he eivät
2710: senä huostaan otettu lapsi oli täysi-ikäinen, isä           ehkä koskaan saa virallista tietä tietää
2711: sai epävirallista tietä tietää hänen olinpaikkansa          huostaan otetun lapsen olinpaikkaa, ja
2712: ja mahdollisuuden yhteydenottoon. Aikuistu-                   jos Hallitus näkee asian toisin, olisiko
2713: neen lapsen vastaus oli isälle tyly. Hän syytti             viranomaiskäytäntö tällaisia tapauksia
2714: isäänsä siitä, että tämä oli hylännyt hänet, ja             varten syytä ohjeistaa uudelleen?
2715: 
2716:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
2717: 
2718:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
2719: 
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 270136
2724: 2                                            KK 13/1998 vp
2725: 
2726: 
2727: 
2728: 
2729:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2730: 
2731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi
2732: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          päättää paitsi lapsen hoidosta, kasvatuksesta,
2733: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        valvonnasta ja muusta huolenpidosta myös lap-
2734: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sen olinpaikasta. Päätöksiä tehdessään lauta-
2735: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan
2736: n:o 13:                                                lapsen vanhempien kanssa.
2737:                                                           Lapsen asema ja oikeusturva sijaishuollossa
2738:            Katsooko Hallitus, että huostaan ote-       on erityisesti myös hänen ja hänelle läheisten
2739:         tun lapsen olinpaikka on syytä salata bio-     henkilöiden välisen yhteydenpidon osalta nimen-
2740:         logisilta vanhemmilta niin, että he eivät      omaisin lastensuojelulain ja -asetuksen säännök-
2741:         ehkä koskaan saa virallista tietä tietää       sin pyritty turvaamaan.
2742:         huostaan otetun lapsen olin paikkaa, ja           Lastensuojelulain 11 §:n mukaan lastensuoje-
2743:            jos Hallitus näkee asian toisin, olisiko    lussa on kussakin tapauksessa tehtävä huolto-
2744:         viranomaiskäytäntö tällaisia tapauksia         suunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen
2745:         varten syytä ohjeistaa uudelleen?              neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tar-
2746:                                                        kistettava tarpeen mukaan.
2747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Huoltosuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä
2748: vasti seuraavaa:                                       säädetään lastensuojeluasetuksen 4 §:ssä. Sään-
2749:                                                        nöksen mukaan suunnitelma tulee laatia yhdessä
2750:    Lastensuojelua koskevat säännökset sisälty-         asianomaisten kanssa. Kodin ulkopuolelle sijoi-
2751: vät lastensuojelulakiin (683/1983) ja sitä täyden-     tettua lasta koskevaan suunnitelmaan tulee kirja-
2752: tävään lastensuojeluasetukseen (1 01 0/1983).          ta, paitsi muuta, sijoituksen tarkoitus ja tavoit-
2753: Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun järjes-        teet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle,
2754: täruisvastuu kuuluu kunnalle. Lastensuojelussa         hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kas-
2755: keskeisenä toimintaa ohjaavana periaatteena on         vattaville henkilöille, myös se, miten yhteistoi-
2756: lapsen etu, jonka tulee olla määräävänä kaikissa       mintaja yhteydenpito lapsen vanhempien ja mui-
2757: lasta koskevissa ratkaisuissa. Lapsen etua selvi-      den hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteute-
2758: tettäessä on aina otettava huomioon myös lapsen        taan. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi,
2759: omat toivomukset ja mielipide häntä itseään kos-       kuinka usein se on tarkistettava.
2760: kevassa asiassa.                                          Lastensuojeluasetusta koskevan perustelu-
2761:    Lastensuojelulain 1 §:n mukaan lapsella on          muistion (16.12.1983) mukaan asianomaisessa
2762: oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvu-      lastensuojeluasetuksen 4 §:ssä tarkoitetaan lasta,
2763: ympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen           lapsen vanhempia ja huoltajia sekä sijaishuollon
2764: kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.         aikana lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvia
2765: Lastensuojelun tarkoituksena on turvata nämä           henkilöitä.
2766: oikeudet. Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa         Lastensuojelulain 24 § velvoittaa turvaamaan
2767: olosuhteissa sellaisen huollon, kuin lapsen yksi-      sijaishuollossa olevalle lapselle hänen kehityk-
2768: tyisoikeudellista asemaa perheessä sääntelevässä       sensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset
2769: lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta annetus-       ihmissuhteet. Säännöksen mukaan lapsella on
2770: sa laissa (361/1983) on säädetty.                      oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle lä-
2771:    Sanotussa lapsenhuoltolain 1 §:ssä todetaan,        heisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä.
2772: paitsi muuta, että lapsen huollon tulee turvata        Säännös velvoittaa lisäksi sosiaalilautakuntaa
2773: myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lap-   tukemaan ja auttamaan sanottua yhteydenpi-
2774: sen ja hänen vanhempiensa välillä.                     toa. Lastensuojelulakia koskevan hallituksen
2775:    Lastensuojelulain nojalla sosiaalilautakunnan       esityksen (HE 13/1983 vp) perustelujen mukaan
2776: huostaan otetun lapsen sijaishuolto voidaan jär-       sosiaalilautakunta voi tarpeen mukaan tukea ja
2777: jestää perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.      auttaa yhteydenpitoa muun muassa osallistu-
2778: Sosiaalilautakunnalla on lain 19 §:n nojalla oi-       malla matkakustannuksiin, järjestämällä majoi-
2779:                                               KK 13/1998 vp                                               3
2780: 
2781: tuspalveluita tai tarjoamalla muuta käytännön           don ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä (las-
2782: apua.                                                   tensuojeluasetus 9 §).
2783:     Lastensuojeluasetuksen 5 § edellyttää lapsen            Sanotuista säännöksistä ilmenevästi lapsen
2784: hoidon ja huollon järjestämistä niin, että sijoi-       oikeutta tavataja pitää yhteyttä hänelle läheisiin
2785: tuspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle          henkilöihin voidaan rajoittaa vain poikkeusta-
2786: hänelle läheisiin henkilöihin. Säännös lisättiin        pauksissa. Rajoittaminen voi tulla kysymykseen
2787: asetukseen vuoden 1990 heinäkuun alusta voi-            lähinnä silloin, kun yhteydenpito muodostaa tur-
2788: maan tulleella asetusmuutoksella (546/1990).            vallisuusriskin lapselle tai jollekin muulle henki-
2789: Asetusmuutosta koskevan perustelumuistion               lölle. Lapsen kohdalla laki kuitenkin mainitsee
2790: (15.6.1990) mukaan säännöksellä haluttiin edel-         uhkatekijänä turvallisuuden vaarantumisen
2791: leen korostaa lapselle tärkeiden ihmissuhteiden         ohella myös kehityksen vaarantumisen. Sään-
2792: huomioon ottamista sijaishuoltopaikasta pää-            nökset soveltuvat siten myös esimerkiksi tilantei-
2793: tettäessä.                                              siin, joissa vanhempi pyrkii estämään lapsen
2794:     Myös edellä mainittu lapsen ja hänelle läheis-      kiinnittymisen perhekotiin muun muassa toistu-
2795: ten henkilöiden välisen yhteydenpitotavan kir-          vana sijaiskodin häirinnällä, lasta voimakkaasti
2796: jaamista huoltosuunnitelmaan koskeva velvoite           manipuloimaila tai aiheuttamaila muulla tavoin
2797: lisättiin lastensuojeluasetuksen 4 §:ään saman          vakavia ristiriitoja lapsen henkiselle kehitykselle.
2798: asetusmuutoksen yhteydessä. Perustelumuistion               Yleisin tilanne, jossa yhteydenpidon rajoitus
2799: mukaan säännösmuutoksella pyrittiin korosta-            tulee kysymykseen, on perhehoitoon sijoittamis-
2800: maan sitä, että huoltosuunnitelmaan aina tulee          ta seuraava ajanjakso. Käytännön kokemuksen
2801: lapsen edun turvaamiseksi mahdollisimman                mukaan lapsen vanhemmat hyväksyvät usein
2802: tarkkaan kirjata, miten lapsen yhteydenpito-oi-         helpommin sijoituksen laitokseen kuin perhee-
2803: keus on tarkoitus toteuttaa ja miten tätä yhtey-        seen. Vanhemmat saattavatjoskus kokea uuden
2804: denpitoa tarvittaessa sosiaalilautakunnan tahol-        perheen kilpailijakseen tavalla, joka saa heidät
2805: ta tuetaan. Perusteluissa todetaan edelleen, että       käyttäytymään jopa aggressiivisesti perhettä ja
2806:  koska huoltosuunnitelman tarkoituksena on tur-         lapsen sijoitusta kohtaan. Lapsen elämäntilan-
2807:  vata riittävän pitkäjänteinen tuki kaikille asian-     teen vakauttaminen vaatii kuitenkin ristiriitojen
2808:  osaisille, sen tulee koskea kaikkia lapselle lähei-    laukaisemista viime kädessä yhteydenpitoa ta-
2809:  siä henkilöitä. Myös kodin ulkopuolelle sijoite-       valla tai toisella rajoittamalla.
2810:  tun lapsen vanhempien tukemista tulee siten jat-           Lastensuojelulain 25 §:n mukaan sosiaalilau-
2811:  kaa sijoituksen jälkeen.                               takunta voi myös pykälässä säädetyin edellä mai-
2812:     Huostaanoton tarkoituksen toteuttamisesta           nituin edellytyksin päättää, ettei rajoituksen
2813: johtuu, että lapsen ja hänelle läheisten henkilöi-      kohteeksi joutuneelle vanhemmalle ilmaista lap-
2814:  den yhteydenpito ei voi olla täysin rajoittamaton.     sen olinpaikkaa. Yhteydenpito-oikeuden luon-
2815:  Oikeus päättää sanotusta yhteydenpidosta kuu-          teen huomioon ottaen tämä voi kuitenkin tulla
2816:  luukin lastensuojelulain nojalla viime kädessä         kysymykseen vain äärimmäisissä poikkeusta-
2817:  sosiaalilautakunnalle tai tietyin edellytyksin         pauksissa. Säännös ei myöskään aseta estettä
2818:  myös lastensuojelulaitoksen johtajalle.                sille, että lapsen olinpaikka salataan, vaikka yh-
2819:     Kuten lastensuojelulakia koskevan lakiehdo-         teydenpitoa ei muuten rajoitettaisi.
2820:  tuksen perusteluissakin on todettu, on yhteyden-           Lastensuojeluasetuksen 9 §:n mukaan yhtey-
2821:  pito-oikeus sijaishuollossa perusoikeus, jota voi-     denpidon rajoittamista ja olinpaikan salaamista
2822:  daan rajoittaa vain erityisen painavista syistä.       koskevan päätöksen tulee aina olla määräaikai-
2823:  Yhteydenpidon rajoittamista koskevat säännök-          nen. Päätöstä ei siten koskaan voida tehdä ole-
2824:  set sisältyvät lastensuojelulain 25 §:ään ja lasten-   maan voimassa toistaiseksi. Tämä on erittäin
2825:  suojeluasetuksen 9 §:ään.                              tärkeätä sekä lapsen että rajoituksen kohteeksi
2826:     Lastensuojelulain 25 §:n mukaan sijaishuol-         joutuvan henkilön oikeusturvan kannalta.
2827:  lossa olevan lapsen oikeutta tavata vanhempiaan            Päätöksessä on myös mainittava, millaista
2828:  ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää        yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuu-
2829:  heihin yhteyttä voidaan rajoittaa, jos siitä on        dessa rajoitus toteutetaan. Päätöksestä tulee si-
2830:  ilmeisen selvästi vaaraa lapsen kehitykselle tai       ten ilmetä paitsi ketä tai keitä henkilöitä se kos-
2831:  turvallisuudelle taikka jos se on välttämätöntä        kee myös esimerkiksi, kohdistuuko rajoitus pu-
2832:  vanhempien, sijaisperheen, laitoksen muiden las-       helimitse tai kirjeitse tapahtuvaan yhteydenpi-
2833:  ten tai laitoksen henkilöstön turvallisuuden           toon, rajoitetaanko tapaamista kokonaan tai
2834:   vuoksi. Rajoituksen tulee lisäksi olla lapsen hoi-    osittain, tuleeko tapaamisessa olla läsnä lapselle
2835: 4                                           KK 13/1998 vp
2836: 
2837: turvallinen henkilö taikka pidetäänkö lapsen            Sosiaali- ja terveysministeriön taholta on kun-
2838: olinpaikka vanhemmilta salassa. Päätöksen tulee      tien sosiaalihuollon työntekijöille suunnatuissa
2839: myös olla kaikilta osin asianmukaisesti perustel-    koulutustilaisuuksissa ja muussa ohjauksessa
2840: tu (lastensuojeluasetus 9 §, hallintomenettelylaki   pyritty erityisesti korostamaan huoltosuunnitel-
2841: 24 §).                                               man tekemisen ja ajantasaistamisen tärkeyttä,
2842:    Kuten edellä esitetystä ilmenee, on sijaishuol-   asianmukaisten yhteydenpidon rajoituspäätös-
2843: lossa olevan lapsen ja hänen vanhempiensa tai        ten tekemisvelvoitetta ja erityisesti myös sitä, että
2844: muiden läheistensä välisistä tapaamisista ja         päätöksiä valmisteltaessa aina asianmukaisesti
2845: muusta yhteydenpidosta ensisijaisesti pyrittävä      kuultaisiin kaikkia asianosaisia.
2846: sopimaan kaikkien asianomaisten kanssa yhdes-           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama las-
2847: sä laadittavassa huoltosuunnitelmassa. Kuiten-       tensuojelulain mukaisia pakotteita ja rajoituksia
2848: kin, mikäli asianomainen, esimerkiksi lapsen         selvittävä työryhmä tullee työnsä kuluessa otta-
2849: vanhempi, on tyytymätön sosiaalilautakunnan          maan kantaa myös yhteydenpidon rajoittamista
2850: esittämään yhteydenpidon määrään tai tapaan,         koskevien säännösten tarkistamistarpeeseen.
2851: hänellä on aina oikeus saada asiasta valituskel-     Työryhmän määräaika päättyy helmikuun lo-
2852: poinen päätös, jotta hän voi saattaa lääninoikeu-    pussa.
2853: den tutkittavaksi, onko yhteydenpidon rajoitus
2854: ollut asianmukainen.
2855: 
2856:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
2857: 
2858:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2859:                                             KK 13/1998 vp                                              5
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864:                                         Tili Riksdagens Talman
2865: 
2866:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gandet rätt att besluta om barnets vård, uppfost-
2867: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ran och övervakning, den övriga omsorgen om
2868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      barnet samt om barnets vistelseort. Socialnämn-
2869: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         den bör när den fattar beslut dock försöka samar-
2870: 13:                                                   beta med barnets föräldrar.
2871:                                                           Man har velat trygga barnets ställning och
2872:           Anser Regeringen att det är skäl att        rättsskydd vid vård utom hemmet särskilt också
2873:        hemlighålla omhändertagna barns vistel-        när det gäller kontakterna mellan barnet och
2874:        seort för föräldrarna så att de kanske         personer som står barnet nära genom uttryckliga
2875:        aldrig på officiell väg får reda på det om-    bestämmelser i barnskyddslagen och barn-
2876:        händertagna barnets vistelseort, och           skyddsförordningen.
2877:           om Regeringen är av annan åsikt, vore           Enligt 11 § barnskyddslagen skall det i varje
2878:        det skäl att ge myndigheterna nya anvis-       enskilt fall som gäller barnskydd utarbetas en
2879:        ningar för sådana situationer?                 vårdplan, om det inte är fråga om tillfållig råd-
2880:                                                       givning och handledning. Vårdplanen skalljuste-
2881:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ras vid behov.
2882: anföra följande:                                         Bestämmelsen om utarbetande av vårdplan
2883:                                                       och vårdplanens innehåll ingår i 4 § barnskydds-
2884:    Bestämme1ser om barnskydd ingår i barn-            förordningen. Enligt den skall planen utarbetas i
2885: skydds1agen (683/1983) och i den kompletteran-        samråd med dem som saken gäller. 1 en pian som
2886: de barnskyddsförordningen (1 010/1983). Enligt        gäller ett barn som är placerat utom hemmet
2887: barnskyddslagen hör ansvaret för ordnandet av         skall, bland annat, antecknas syftet och målet
2888: barnskyddet tili kommunen. lnom barnskyddet           med placeringen, ordnandet av särskilt stöd och
2889: är barnets bästa den centrala princip som styr        särskild hjälp för barnet, barnets föräldrar och
2890: verksamheten. Barnets bästa skall vara avgöran-       dem som vårdar och fostrar barnet samt hur
2891: de i alla beslut som gäller barnet. När barnets       samarbetet med barnets föräldrar och andra bar-
2892: bästa k1arläggs skall också barnets egna önske-       net närstående personer skall genomföras och
2893: mål och egen åsikt beaktas i frågor som gäller        kontakten med dessa personer skall upprätthål-
2894: barnet.                                               las. Av pian en skall också framgå hur ofta den
2895:    Enligt 1 § barnskyddslagen har barn rätt tili en   skall justeras.
2896: trygg och stimulerande uppväxtmiljö, en harmo-           Enligt       den       motiveringspromemoria
2897: nisk och mångsidig utveckling samt företrädes-        (16.12.1983) som gäller barnskyddsförordningen
2898: rätt tili särskilt skydd. Syftet med barnskyddet är   avses i 4 § barnet, barnets föräldrar och vård-
2899: att trygga dessa rättigheter. Målet är att barnet     nadshavare samt under den tid som barnet är
2900: under alla förhållanden får en sådan vårdnad          placerat i vård utom hemmet de personer som
2901: som föreskrivs i lagen angående vårdnad om            huvudsakligen deltar i vården av barnet.
2902: barn och umgängesrätt (361/1983) som är den lag          Barnskyddslagens 24 § innehåller en förplik-
2903: som reglerar barnets privaträttsliga ställning i      telse om att barn som vårdas utom hemmet
2904: familjen.                                             skall tillförsäkras för barnets utveckling viktiga,
2905:     I 1 § i den ovan nämnda lag som gäller vårdnad    fortgående och trygga mänskliga relationer. En-
2906: om barn konstateras bland annat att vårdnaden         ligt bestämmelsen har barnet rätt att träffa sina
2907: bör trygga positiva och nära människokontakter        föräldrar och andra närstående personer och
2908: i synnerhet mellan barnet och föräldrarna.            hålla kontakt med dem. Bestämmelsen ålägger
2909:     Vård utom hemmet av barn som omhänderta-          också socialnämnden att stöda och hjälpa bar-
2910: gits av socialnämnden med stöd av barnskydds-         net att upprätthålla dessa kontakter. Enligt mo-
2911: Iagen kan ordnas i familjehem eller barnskydds-       tiveringen tili regeringens proposition med för-
2912: anstalt. Socialnämnden har med stöd av lagens         slag tili barnskyddslag (RP 13/1983 rd) kan so-
2913:  19 § för uppnående av syftet med omhänderta-         cialnämnden vid behov stöda och hjälpa kon-
2914: 6                                            KK 13/1998 vp
2915: 
2916: takterna bl.a. genom att de1ta i resekostnader,        syn tili säkerheten för föräldrarna, den fami1j där
2917: ordna inkvartering eller erbjuda annan praktisk        barnet vårdas utom hemmet, de övriga barnen i
2918: hjä1p.                                                 ansta1ten eller ansta1tspersona1en. Begränsning-
2919:    1 5 § barnskyddsförordningen förutsätts att         en skall dessutom vara nödvändig med tanke på
2920: vården och omsorgen om barnet ordnas så att            barnets vårdnad och fostran (9 § barnskyddsför-
2921: avståndet till den p1ats där barnet är placerat inte   ordningen).
2922: utgör hinder för upprätthållandet av kontakt               Såsom framgår av dessa bestämme1ser kan
2923: med personer som är viktiga för barnet. Bestäm-        barnets rätt att träffa och hålla kontakt med
2924: melsen fogades tili förordningen i ans1utning tili     barnet närstående personer begränsas endast i
2925: en ändring av förordningen som trädde i kraft vid      undantagsfall. Begränsning kan komma i fråga
2926: ingången av ju1i 1990 (54611990). Enligt motive-       närmast när kontakten utgör en säkerhetsrisk för
2927: ringspromemorian (15.6.1990) ville man med be-         barnet eller någon annan. När det gäller barnet
2928: stämme1sen ytterligare betona att kontakterna          nämner dock lagen som en riskfaktor, utöver fara
2929: med för barnet viktiga personer skall beaktas när      för barnets säkerhet, också fara för barnets ut-
2930: man fattar bes1ut om p1aceringsort.                    veckling. Bestämmelserna lämpar sig alltså också
2931:    Den ovan nämnda sky1digheten att i vårdp1a-         för situationer, där en förälder försöker hindra
2932: nen anteckna hur kontakten med barnets förä1d-         barnet att fåsta sig vid familjehemmet bl.a. ge-
2933: rar och andra barnet närstående personer skall         nom att upprepade gånger störa familjehemmet,
2934: upprätthållas fogades också tili barnskyddsför-        manipulera barnet eller på annat sätt orsaka för
2935: ordningens 4 § i samband med nämnda ändring            barnets andliga utveckling allvarliga konflikter.
2936: av förordningen. En1igt motiveringspromemori-              Den vanligaste situationen när begränsning av
2937: an ville man med ändringen betona att man för          kontakterna kommer i fråga är tiden genast efter
2938: att trygga barnets bästa alltid så noggrant som        placeringen i familjevård. De praktiska erfaren-
2939: möj1igt skall anteckna i vårdp1anen hur barnets        heterna visar att barnets föräldrar ofta har lättare
2940: rätt att upprätthålla kontakten skall genomföras       att acceptera en placering i en anstalt än i en
2941: och hur socialnämnden vid behov stöder denna           fami1j. Föräldrar kan ibland uppleva den nya
2942: kontakt. 1 motiveringen konstateras vidare att         familjen som en konkurrent på ett sätt som får
2943: eftersom avsikten med vårdp1anen är att trygga         dem att uppträda t.o.m. aggressivt mot familjen
2944: ett tillräckligt 1ångsiktigt stöd tili alla dem som    och placeringen av barnet. För att barnets livssi-
2945: saken gäller, skall den gälla alla barnet närståen-    tuation skall stabiliseras krävs dock att man löser
2946: de personer. Det innebär att också stödet tili         konflikterna, i sista hand genom att kontakterna
2947: förä1drarna tili barn som är p1acerade i vård          begränsas på ett eller annat sätt.
2948: utom hemmet skall fortsätta efter p1aceringen.             Enligt 25 § barnskyddslagen kan socialnämn-
2949:    Att kontakten mellan barnet och barnet när-         den också, under ovan nämnda förutsättningar
2950: stående personer inte kan vara helt obegränsad         som ingår i samma bestämmelse, besluta att bar-
2951: beror på genomförandet av syftet med p1acering-        nets vistelseort inte yppas för den förälder som
2952: en. Rätten att bes1uta om kontakten tillkommer         omfattas av begränsningen. Med tanke på kon-
2953: en1igt barnskyddslagen också i sista hand socia1-      takträttighetens karaktär kan detta dock komma
2954: nämnden eller under vissa förhållanden chefen          i fråga endast i extrema undantagsfall. Bestäm-
2955: för barnskyddsansta1ten.                               melsen ställer inte heller något hinder för att
2956:    Såsom konstaterats i motiveringen till propo-       barnets vistelseort hemlighålls fastän kontakten
2957: sitionen med förs1ag tili barnskydds1ag, är rätten     annars inte är begränsad.
2958: att upprätthålla kontakten vid p1acering i vård            Enligt 9 § barnskyddsförordningen skall ett
2959: utom hemmet en grund1äggande rättighet som             beslut om begränsning av kontakten och hemlig-
2960: kan begränsas endast på grund av särski1t vägan-       hållande av vistelseorten alltid ges för viss tid.
2961: de skäl. Bestämmelserna om begränsning av kon-         Beslutet kan alltså aldrig gälla tills vidare. Detta
2962: takterna finns i 25 § barnskydds1agen och 9 §          är mycket viktigt med tanke på rättsskyddet så-
2963: barnskyddsförordningen.                                väl för barnet som den person som omfattas av
2964:     En1igt 25 § barnskydds1agen kan, när barnet är     begränsningen.
2965: p1acerat i vård utom hemmet, rätten att träffa och         1 beslutet skall också nämnas det slag av kon-
2966: hålla kontakt med förä1drarna och andra barnet         takt som begränsningen gäller och i viiken ut-
2967: närstående personer begränsas, om kontakten            sträckning kontaktbegränsningen skall genom-
2968: uppenbart är tili fara för barnets utveckling eller    föras. Av beslutet skall följaktligen också fram-
2969: säkerhet, eller om detta är nödvändigt med hän-        gå, förutom vem eller vilka personer det gäller,
2970:                                             KK 13/1998 vp                                               7
2971: 
2972: t.ex. om begränsningen gäller kontakt per telefon     kan få kontaktbegränsningen prövad av länsrät-
2973: eller brev, om umgänge begränsas helt eller del-      ten.
2974: vis, om en person som är trygg för barnet skall          Social- och hälsovårdsministeriet har i kurser
2975: vara närvarande vid umgänget, eller om barnets        och annan handledning som riktar sig tili kom-
2976: vistelseort skall hemlighållas för föräldrarna.       munernas socialvårdspersonal särskilt försökt
2977: Beslutet skall också till alla delar vara motiverat   betona hur viktigt det är att utarbeta en vårdplan
2978: på ett korrekt sätt (9 § barnskyddsförordningen,      och uppdatera den, skyldigheten att fatta be-
2979: 24 § lagen om förvaltningsforfarande).                gränsningsbeslut i korrekt ordning och särskilt
2980:    Såsom framgår av det ovan anförda, skall           det, att alla de som saken gäller borde höras på
2981: frågan om umgänge och andra kontakter mellan          behörigt sätt vid beredningen av beslut.
2982: barnet och barnets föräldrar eller andra barnet          En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
2983: närstående personeri första hand alltid avtalas i     arbetsgrupp med uppgift att utreda de tvångsåt-
2984: en vårdplan som utarbetas tillsammans med alla        gärder och begränsningar som grundar sig på
2985: dem som saken gäller. Om docken av dessa, t.ex.       barnskyddslagen kommer troligtvis att under sitt
2986: barnets förälder, är missnöjd med socialnämn-         arbete också ta ställning tili behovet att justera
2987: dens förslag till kontakternas omfattning eller       bestämmelserna som gäller kontaktbegränsning.
2988: slaget av kontakter, harhan alltid rätt att i ären-   Arbetsgruppens tidsfrist löper ut i slutet av febru-
2989: det få ett beslut som kan överklagas, så att han      ari.
2990: 
2991:      Helsingfors den 24 februari 1998
2992: 
2993:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
2994:                                              KK 14/1998 vp
2995: 
2996: Kirjallinen kysymys 14
2997: 
2998: 
2999: 
3000: 
3001:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten mukanaan tuomasta rikolli-
3002:                                        suudesta
3003: 
3004: 
3005:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3006: 
3007:    Hiljattain eräs korkea poliisijohtaja totesi sen   myös maan muut osat saataneen nauttimaan ri-
3008: tosiasian, että eteläisen Suomen alueella tietyn      kollisuuden kasvusta.
3009: tyyppisestä rikollisuudestajopa 40 prosenttia on         Kansanedustajan pitää olla kuitenkin huolis-
3010: ulkomaalaisten tekemää. Syy siihen, että suhde        saan kehityksestä ja kysynkin valtiopäiväjärjes-
3011: muualla maassa on toinen,johtuu siitä, että ulko-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
3012: maalaisten osuus väestöstä on muualla maassa
3013: vähäinen.                                                       Miten Hallitus aikoo estää ulkomaa-
3014:    Tämä ulkomaalaisten osuus rikoksentekijöi-                laisten tekemien rikosten kasvun maas-
3015: nä ei ole mikään yllätys, vaan olen ennustanut               samme erityisesti sen jälkeen, kun
3016: näin tapahtuvan jo ajat sitten. Kun vielä Scheng-            Schengenin sopimus tulee kokonaisuu-
3017: enin sopimus tulee voimaan täydessä laajuudes-               dessaan voimaan ja meille saadaan minis-
3018: saan ja ministeri Enestamin kovasti puuhaama                 teri Enestamin ja hänen ministeriönsä
3019: ehkä maanosan tai koko maailmankin vapaa-                    valmistelema ehkä maailman vapaamieli-
3020: mielisin ulkomaalaislaki saadaan aikaiseksi,                 sin ulkomaalaislaki?
3021: 
3022:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
3023: 
3024:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
3025: 
3026: 
3027: 
3028: 
3029: 280043
3030: 2                                            KK 14/1998 vp
3031: 
3032: 
3033: 
3034: 
3035:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3036: 
3037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tenkin valtakunnan kokonaisrikollisuuteen ver-
3038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rattuna ulkomaalaisilla on ainoastaan marginaa-
3039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       linen merkitys.
3040: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Schengenin sopimuksen, johon Suomi on po-
3041: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 14:               liittisesti sitoutunut, tarkoituksena on taata hen-
3042:                                                       kilöiden vapaa liikkuvuus jäsenmaiden alueilla.
3043:           Miten Hallitus aikoo estää ulkomaa-         Käytännössä Schengenin sopimus tarkoittaa,
3044:        laisten tekemien rikosten kasvun maas-         että jäsenmaiden ulkorajojen valvontaa tehoste-
3045:        samme erityisesti sen jälkeen, kun             taan ja sisärajojen valvonta pääosin poistuu.
3046:        Schengenin sopimus tulee kokonaisuu-               Ulkorajavalvonnassa kiinnitetään huomiota
3047:        dessaan voimaan ja meille saadaan minis-       jäsenmaiden yhteiseen viisumipolitiikkaan sekä
3048:        teri Enestamin ja hänen ministeriönsä          seulotaan esille rikoksiin syyllistyneet henkilöt.
3049:        valmistelema ehkä maailman vapaamieli-         Sisärajojen valvonnan poistuminen kompensoi-
3050:        sin ulkomaalaislaki?                           daan niin sanotuilla korvaavilla toimenpiteillä.
3051:                                                       Näitä ovat esimerkiksi valvontaviranomaisten
3052:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           yhteiset kansainväliset tietojärjestelmät, mah-
3053: taen seuraavaa:                                       dollisuus jäsenmaiden rajojen yli tapahtuvaan
3054:                                                       tarkkailuun ja takaa-ajoon sekä maan sisäisen
3055:     Edustaja Aittoniemen kysymyksessä lähde-          valvonnan tehostaminen.
3056: tään siitä, että ulkomaalaisten tekemät rikokset          Käyttöön otettavaan tietojärjestelmään voi-
3057: olisivat keskeinen rikollisuuteen liittyvä ongelma    daan muun muassa tallentaa tiedot maahantulo-
3058: Suomessa. Tilastotiedot osoittavat, ettei tälle nä-   kiellossa olevista henkilöistä. Tiedot ovat koko
3059: kemykselle ole perusteita.                            valtakunnassa poliisin ja rajavalvontaviran-
3060:     Virallisen tilaston mukaan Suomessa oli vuon-     omaisten käytettävissä reaaliaikaisina. Siten vi-
3061: na 1996 yhteensä 73 754 ulkomaalaista, joilla oli     ranomaisilla on itse asiassa nykyistä paremmat
3062: oleskelulupa. Samana aikana Suomessa yöpyi            mahdollisuudet kansainvälisen rikollisuuden ja
3063: yhteensä 1 724 109 ulkomaalaista turistia.            siihen liittyvän muun rikollisuuden torjuntaan,
3064:     Samana vuonna poliisin selvittämistä rikok-       valvontaan ja tutkimiseen.
3065: sista yhteensä 10 836:ssa syylliseksi epäiltynä oli       Perusteilla olevan Euroopan poliisiviraston,
3066: ulkomaalainen, jolla oli Suomessa vakituinen          Europolin, tavoitteena on Euroopan unionin jä-
3067: asuinpaikka. Ulkomaalaisia turisteja oli epäiltyi-    senvaltioiden alueella ilmenevän vakavan rikolli-
3068: nä yhteensä 10 504 henkilöä. Kun otetaan huo-         suuden torjunta. Europotin toimivaltaan kuulu-
3069: mioon, että samanaikaisesti poliisin tietoon tuli     vat muun muassa huumausainerikollisuuden,
3070: koko maassa yhteensä noin 750 000 rikosta, jois-      laittoman maahantulon, ihmiskaupan sekä va-
3071: ta noin 381 000 oli rikoslakirikoksia, havaitaan,     rastettujen kulkuneuvojen laittoman kaupan es-
3072: että ulkomaalaisten merkitys rikollisuuden ken-       täminen ja paljastaminen. Tärkein keino on jä-
3073: tässä ei ole mitenkään ratkaiseva.                    senvaltioiden viranomaisten välisen sujuvan tie-
3074:    Yhteenvetona voidaan todeta, että noin kol-        donvaihdon järjestäminen sekä rikoksia koske-
3075: messa prosentissa selvitetyistä rikoksista tekijäk-   vien tietojen systemaattinen kokoaminen ja ana-
3076: si on epäilty ulkomaalaista. Alueelliset erot ovat    lysointi.
3077: toki suuret. Esimerkiksi Helsingissä, joka on vil-        Kansallisella tasolla poliisin rikostorjunta-
3078: kas rajanylityspaikka, keskustan poliisipiirissä      strategian eräänä peruselementtinä on varsinkin
3079: vuonna 1997 43 prosentissa varkauksista, 39 pro-      ammatti- ja taparikollisten osalta tekijäkeskei-
3080: sentissa ryöstöistä, 25 prosentissa pahoinpitelyis-   syys. Se tarkoittaa, että rikoksiin syyllistyvän
3081: täja 21 prosentissa törkeistä huumausainerikok-       henkilön koko rikollinen toiminta paljastetaan ja
3082: sista tekijäksi on epäilty Suomessajokopysyvästi      selvitetään. Ulkomaalaisten rikollisuus otetaan
3083: tai tilapäisesti oleskelevaa ulkomaalaista. Kui-      siinä luonnollisesti huomioon.
3084:                                             KK 14/1998 vp                                            3
3085: 
3086:    Edellä esitetyn lisäksi poliisin omaksuma lähi-      Käsitys siitä, että uudistettavat säännökset
3087: poliisitoiminta antaa mahdollisuuden puuttua         tulisivat saamaan aikaan sen, että Suomeen al-
3088: toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.         kaisi virrata rikollisia ulkomailta, on virheelli-
3089: Lähipoliisitoiminnan etuina ovat poliisin paikai-    nen. Uudistuksella on tarkoitus lähinnä edistää
3090: Iistuntemus ja tehokas sidosryhmäyhteistyö sekä      turvapaikan saaneiden henkilöiden perheiden
3091: mahdollisuus nopeasti puuttua uusiin ilmiöihin.      yhdistämismahdollisuuksia viranomaisten pää-
3092:    Valmisteilla oleva ulkomaalaislain muutos pe-     töksillä sekäjonkin verran tarkistaa turvapaikan
3093: rustuu pääosin valtioneuvoston periaatepäätök-       myöntämisen edellytyksiä. Ratkaisun turvapaik-
3094: seen maahanmuutto-ja pakolaispoliittiseksi oh-       ka-asiassa tekee edelleenkin viranomainen asian-
3095: jelmaksi, jolla on takanaan laaja pariamentaali-     mukaisen selvityksen perusteella.
3096: nen kannatus.
3097: 
3098:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
3099: 
3100:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
3101: 4                                           KK 14/1998 vp
3102: 
3103: 
3104: 
3105: 
3106:                                         Tili Riksdagens Talman
3107: 
3108:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riket spelar utlänningarna dock endast en margi-
3109: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nell roll.
3110: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Syftet med Schengenavtalet, som Finland po-
3111: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          litiskt har förbundit sig att följa, är att personer
3112: mål nr 14:                                            garanteras fri rörlighet inom medlemsländernas
3113:                                                       områden. 1 praktiken innebär Schengenavtalet
3114:           På vilket sätt ämnar Regeringen för-        att övervakningen av medlemsländernas yttre
3115:        hindra att antalet brott som begås av ut-      gränser effektiveras och att övervakningen av de
3116:        länningar ökar i vårt land, särskilt efter     inre gränserna till stor del upphör.
3117:        att Schengenavtalet trätt i kraft i sin hel-       Vid övervakningen av de yttre gränserna följs
3118:        het och vi får en av minister Enestam och      medlemsländernas gemensamma visumpolitik
3119:        hans ministerium beredd, kanske värl-          och personer som gjort sig skyldiga tili brott
3120:        dens liberalaste utlänningslag?                sållas ut. Den slopade övervakningen av de inre
3121:                                                       gränserna kompenseras med s.k. ersättande åt-
3122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gärder. Tili dessa hör t.ex. de för tillsynsmyndig-
3123: anföra följande:                                      heterna gemensamma, internationella datasyste-
3124:                                                       men, möjligheten att utsträcka observationer och
3125:     Riksdagsman Aittaniemi utgår i sitt spörsmål      förföljande över gränsen tili medlemsländerna
3126: från att de brott som utlänningar begår är ett        och effektiveringen av den interna övervakning-
3127: centralt problem då det gäller brottsligheten i       en i landet.
3128: Finland. Statistiken visar att denna uppfattning          1 det datasystem som tas i bruk kan bl.a. upp-
3129: saknar grund.                                         gifter om personer som nekats inresa i landet
3130:    Enligt officiell statistik befann sig i Finland    registreras. Polisen och gränsövervakningsmyn-
3131: 1996 sammanlagt 73 754 utlänningar som hade           digheterna har tillgång tili dessa uppgifter i hela
3132: uppehållstillstånd. Under samma tid övernatta-        riket i realtid. Myndigheterna får därför i själva
3133: de sammanlagt 1 724 109 utländska turister i          verket bättre möjligheter än vad som nu är fallet
3134: Finland.                                              att förhindra, övervaka och undersöka den inter-
3135:     1 fråga om de brott som polisen utredde sam-      nationella brottsligheten och därmed förbunden
3136: ma år var den misstänkte i sammanlagt 10 836 fall     övrig brottslighet.
3137: en i Finland stadigvarande bosatt utlänning. 1            Europeiska polisbyrån, Europol, som man
3138: sammanlagt 10 504 fall var den misstänkte en          håller på att inrätta, har som mål att bekämpa
3139: utländsk turist. Med beaktande av att totalt cirka    den allvarliga brottslighet som uppträder i EU :s
3140: 750 000 brott under samma tid koru tili poliseos      medlemsländer. Europol har behörighet att hin-
3141: kännedom i hela landet, av vilka 381 000 var          dra och avslöja bl.a. narkotikabrottslighet, ille-
3142: brott mot straftlagen, är det uppenbart att utlän-    gal inresa, människohandel samt illegal handel
3143: ningarna inte på något sätt spelar en avgörande       med stulna fordon. Den viktigaste ruetoden är att
3144: roll i fråga om brottsligheten.                       ordna ett smidigt informationsutbyte mellan
3145:    Det kan sammanfattningsvis konstateras att         myndigheterna i medlemsländerna samt att sys-
3146: en utlänning misstänks vara gärningsman i cirka       tematiskt sammanställa och analysera brotts-
3147: tre procent av de utredda brotten. De regionala       uppgifter.
3148: variationerna är dock stora. Exempelvis i Hel-            Ett av grundelementen i den strategi polisen
3149: singfors, som är en livlig plats för gränsövergång-   tillämpar vid bekämpningen a v brott på nationell
3150: ar, misstänktes i polisdistriktet i centrum 1997 en   nivå är att man arbetar utgående från gärnings-
3151: i Finland permanent eller tillfålligt boende utlän-   mannen då det gäller professionella brottslingar
3152: ning vara gärningsman i 43 procent av stölderna,      och vanebrottslingar. Det betyder att denperson
3153: 39 procent av rånen, 25 procent av misshandels-       som gör sig skyldig tili brott får hela sin brottsliga
3154: fallen och 21 procent av de grova narkotikabrot-      verksamhet avslöjad och utredd. Utlänningarnas
3155: ten. Jämfört med den totala brottsligheten i hela     brottslighet beaktas självfallet också här.
3156:                                             KK 14/1998 vp                                             5
3157: 
3158:    Tiii det ovan nämnda kan tilläggas att den           Uppfattningen att de reviderade bestämmel-
3159: vedertagna verksamheten inom närpolisen gör          serna kommer att förorsaka en ström av brotts-
3160: det möjligt att reagera på förändringar i verksam-   Iingar från utlandet är felaktig. Syftet med refor-
3161: hetsmiljön. Fördelarna med närpolisverksamhe-        men är närmast att genom myndighetsbeslut ge
3162: ten är att polisen då har lokalkännedom och ett      personer som har beviljats asyl en möjlighet att
3163: effektivt samarbete med olika intressegrupper        förena sig med sina familjer och att i någon mån
3164: samt en möjlighet att snabbt ingripa i nya före-     se över kriterierna för beviljandet av asyl. Asyl-
3165: teelser.                                             ärenden kommer även i fortsättningen att avgö-
3166:    De ändringar av utlänningslagen som för när-      ras av myndigheterna på basis av behövlig utred-
3167: varande bereds grundar sig i huvudsak på stats-      ning.
3168: rådets principbeslut om ett invandrar- och flyk-
3169: tingpolitiskt program som har ett brett parla-
3170: mentariskt stöd.
3171:      Helsingforsden 27 februari 1998
3172: 
3173:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
3174:                                            KK 15/1998 vp
3175: 
3176: Kirjallinen kysymys 15
3177: 
3178: 
3179: 
3180: 
3181:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Olkirakentamisen kehittämisestä
3182: 
3183: 
3184: 
3185:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3186: 
3187:    Perinteisen kiviaineksesta tapahtuvan raken-     va tulevaisuus, mutta esimerkiksi valtiovalta ei
3188: tamisen lisäksi ja sijaan Suomessa on meneillään    osoita minkäänlaista kiinnostusta asian tukemi-
3189: tietynasteinen puurakentamisen buumi, jota          seen, vaikka sellainen olisi tärkeä asia markki-
3190: myös valtiovalta käsitykseni mukaan tukee. Ai-      noiden alkuvaiheessa.
3191: kojen kuluessa on rakentamista elvytetty myös          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3192: muista materiaaleista. Jossakin Kemijoen varrel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3193: la Rovaniemeltä pohjoiseen oli taannoisina vuo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3194: sina savesta tehty asuinrakennus. Miten sen laita   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3195: lienee nykyään, siitä ei minulla ole tietoa.
3196:    Tällä hetkellä on päätään nostamassa oljesta               Onko Hallitus tietoinen ns. olkimate-
3197: tai paremminkin olkipaaleista tapahtuva raken-             riaalin käytön kehityksestä rakentami-
3198: taminen. Valmiita rakennuksia on ainakin Hä-               sessa, ja
3199: meessä ja toteuttamista suunnitellaan muun                    aikooko Hallitus valtiovallan edusta-
3200: muassa Järvenpäässä ja Laukaalla. Helsinki-                jana tutustua asiaan sekä niin oikeaksi
3201: Lahti-moottoritiellä on kokeiluluonteisena me-             havaitessaan ohjata varoja asiaan liitty-
3202: luesteenä muutama kymmenen metriä mainitus-                vään tutkimukseen ja kehittämiseen, ku-
3203: ta materiaalista tehtyä rakennetta.                        ten on tapahtunut muun muassa puura-
3204:    Olkirakentamista eteenpäin vievien alan pio-            kentamisen osalta?
3205: neerien mielestä olkirakentamisella olisi mahta-
3206: 
3207:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
3208: 
3209:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
3210: 
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 280043
3215: 2                                          KK 15/1998 vp
3216: 
3217: 
3218: 
3219: 
3220:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3221: 
3222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      useisiin vapaa-ajan asuinrakennuksiin. Savesta
3223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja oljesta koostuvasta kevytsavesta on tehty va-
3224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rasto- ja asuinrakennuksia. Raision asuntomes-
3225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      suilla kesällä 1997 toteutettu savitalo esiteltiin
3226: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       keskeneräisenä ja messuvierailla oli mahdolli-
3227: n:o 15:                                             suus tutustua materiaaliin ja rakentamisperiaat-
3228:                                                     teisiin.
3229:           Onko Hallitus tietoinen ns. olkimateri-      Kehitystyö luonnonmateriaalien osalta on
3230:        aalin käytön kehityksestä rakentamises-      Suomessa vielä alkuvaiheessa. Lämmöneristä-
3231:        sa, ja                                       vyyden, paloturvallisuuden sekä äänen ja kosteu-
3232:           aikooko Hallitus valtiovallan edusta-     den eristävyyden vaatimusten tulee täyttyä kai-
3233:        jana tutustua asiaan sekä niin oikeaksi      kissa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa
3234:        havaitessaan ohjata varoja asiaan liitty-    rakennuksissa, myös olkirakennuksissa. Olki-
3235:        vään tutkimukseen ja kehittämiseen, ku-      materiaali sinänsä on ekologinen. Sen sijaan olki-
3236:        ten on tapahtunut muun muassa puura-         paalin ja olkisaviharkon teknisten ominaisuuk-
3237:        kentamisen osalta?                           sien ja tasalaatuisuuden kehittäminen on vielä
3238:                                                     kesken, mikä on eniten rajoittanut olki- ja saviol-
3239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kirakentamista. Pienten tuotantoerien ja työvoi-
3240: vasti seuraavaa:                                    mavaltaisen tuotantotavan johdosta hintakilpai-
3241:                                                     lukykykään tosin ei ole vielä riittävän hyvä.
3242:    Kiinnostus olkipaali- ja saviolkirakentami-         Työvoimahallinnon ja Euroopan sosiaalira-
3243: seen on lisääntynyt viime vuosina. Teknillisen      haston rahoituksella on koulutettu yrittäjiä ja
3244: korkeakoulun arkkitehtiosastolla käynnistettiin     maanviljelijöitä olkipaali- ja saviolkirakennus-
3245: syksyllä 1991 tutkimus savirakentamisesta ym-       aineiden pienteolliseen tuotantoon. Alalla on jo
3246: päristöministeriön tuella. Tutkimustyö on laa-      muutamia vakiintuneita tuotekehitystyötä teke-
3247: jentunut nyttemmin luonnonmukaisten raken-          viä yrityksiä. Järvenpään kaupungin ja tielaitok-
3248: nusaineiden tutkimushankkeeksi. Siinä on selvi-     sen yhteisessä meluaidan kokeiluprojektissa tut-
3249: tetty mm. korsipuristelevyn ja savi-olkiharkon      kitaan ja kehitetään olkipaaliaidan kosteuden-
3250: teknisiä ominaisuuksia, ympäristöominaisuuk-        sietoa, ääneneristyskykyä sekä aurauskuormien
3251: sia sekä sitä, minkälaisia kokonaisvaikutuksia      vaikutuksia ennen sen laajempaa käyttöä.
3252: luonnonmukaisten rakennusaineiden laajem-              Hallitus katsoo maassamme jo tuettavan olki-
3253: malla käytöllä on ympäristöömme. Muita pie-         materiaalin käyttöä rakentamisessa. Meneillään
3254: nempiä tutkimuksia ja kehittämishankkeita on        oleva tutkimus- ja kehitystyö antaa olkirakenta-
3255: myös käynnissä.                                     miselle hyvät edellytykset etenkin omatoimisessa
3256:    Olkipaalitekniikkaa on sovellettu koemielessä    rakentamisessa.
3257: 
3258:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
3259: 
3260:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3261:                                                KK 15/1998 vp                                               3
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 
3266:                                           Tili Riksdagens Talman
3267: 
3268:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1997 tili bostadsmässan i Reso visades för all-
3269: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-         mänheten i halvfårdigt skick, och besökarna på
3270: de medlem av statsrådet översänt följande av             mässan kunde se både materialet och byggnads-
3271: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                principerna på nära håll.
3272: spörsmål nr 15:                                              1 fråga om utveckling av naturmaterialen be-
3273:                                                          finner vi oss tills vidare på elementarstadiet. Kra-
3274:           Är Regeringen medveten om hur an-              ven på värmeisolering, brandsäkerhet och ljud-
3275:        vändningen av så kallat halmmaterial ut-          och fuktisolering måste uppfyllas i alla byggna-
3276:        vecklats inom byggandet och                       der som är avsedda att användas året om, och
3277:           ämnar Regeringen som representant              detta gäller också halmhusen. Materialet halm är
3278:        för statsmakten sätta sig in i frågan och,        i sig ekologiskt. Men däremot har utvecklingen
3279:        om det befinns rätt och riktigt, kanalisera       av de tekniska egenskaperna och den erforderliga
3280:        medel tili forskning och utveckling i an-         jämna kvaliteten på halmbalar och ler-halm-
3281:        slutning tili detta, så som skett bl.a. i fråga   block tills vidare inte kommit tillräckligt Iångt
3282:        om träbyggandet?                                  utan begränsar möjligheterna att bygga i halm
3283:                                                          och lerhalm. På grund av den ringa produktioneo
3284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            och det arbetsintensiva produktionssättet är ma-
3285: anföra följande:                                         terialens förmåga att konkurrera prismässigt
3286:                                                          ännu inte tillräckligt bra.
3287:    Under de senaste åren har intresset för byg-              Företagare ochjordbrukare har med finansie-
3288: gande med halmbalar och med halm och lera                ring från arbetskraftsförvaltningen och Euro-
3289: ökat. Vid Tekniska högskolans arkitektavdel-             peiska socialfonden fått utbildning i småindustri-
3290: ning inleddes hösten 1991 med stöd från miljömi-         ell produktion av byggnadsmaterial av halmba-
3291: nisteriet en undersökning kring byggande i Iera.         lar och lerhalm. Det finns redan etablerade före-
3292: Undersökningen har sedermera breddats och är             tag som sysslar med produktutveckling inom det-
3293: nu ett forskningsprojekt som gäller användning-          ta område. Järvenpää stad och vägverket har ett
3294: en av naturmaterial inom byggandet. Inom pro-            gemensamt försöksprojekt som gäller bullerval-
3295: jektet har bl.a. de tekniska egenskaperna och            Iar, där man undersöker och utvecklar halmbals-
3296: miljöegenskaperna hos pressade halmplattor och           staketets fuktresistens och ljudisoleringsförmåga
3297: Ier-halmblock undersökts, vidare vilket slags            samt inverkan av belastningen från snöplogning-
3298: övergripande verkningar en bredare användning            en, innan halmbalsstaket kan tas i användning i
3299: av naturenliga byggnadsmaterial kunde ha på              större utsträckning.
3300: miljön. Samtidigt pågår vissa andra smärre                   Regeringen anser att det redan existerar stöd
3301: forsknings- och undersökningsprojekt.                    tili användningen av halmmaterial inom byggan-
3302:    Halmbalstekniken har redan tillämpats på ett          det. Det pågående forsknings- och utvecklingsar-
3303: antal fritidshus i försökssyfte. Lättlera, som be-       betet ger goda förutsättningar att använda halm
3304: står av Iera och halm, har använts i lager- och          för byggande, särskilt om man bygger i egen regi.
3305: bostadshus. Det Ierhus som byggdes sommaren
3306: 
3307:      Helsingforsden 25 februari 1998
3308: 
3309:                                                                          Miljöminister Pekka Haavisto
3310:                                               KK 16/1998 vp
3311: 
3312: Kirjallinen kysymys 16
3313: 
3314: 
3315: 
3316: 
3317:                                      Hannu Kemppainen /kesk ym.: Ajoneuvoveron perintään liittyvistä
3318:                                         epäkohdista
3319: 
3320: 
3321:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3322: 
3323:     Hallituksen esityksen mukaan eduskunta on               Toinen vaikeasti ymmärrettävä veronmaksu-
3324: päättänyt aikaisemmin perityn auton käyttö-             tilanne on syntynyt, jos auto on kolaroitunut ja
3325: maksun muuttamisesta tämän vuoden alusta läh-           poistettu käytöstä ennen veron maksuunpanoa.
3326: tien ajoneuvoveroksi. Uusi vero ja perimistapa              Museorekisterissä olevien autojen ajoneuvo-
3327: on aiheuttanut runsaasti epäselvyyksiä. Monessa         vero on myös vaikeasti perusteltavissa. Kun ajo-
3328: tilanteessa veron periminen tuntuu erittäin epä-        neuvo ei ole tarkoitettu henkilön tai perheen jo-
3329: oikeudenmukaiselta, eikä sitä voi pitää perustel-       kapäiväiseen liikkumiseen, tulee vero näissä ta-
3330: tuna.                                                   pauksissa vain yhdeksi uudeksi lisäkuluksi hy-
3331:     Esimerkiksi se, että vaikka auto on vain pie-       välle ja yleisestikin kannatettavalle harrastuksel-
3332: nenkin osan vuotta käytössä, niin siitä joutuu          le. Hallituksen pitäisi kiireesti ryhtyä toimenpi-
3333: maksamaan täyden veron, ei sovi tavallisen kan-         teisiin, jotta veron aivan ilmeiset epäkohdat ja
3334: salaisen oikeustajuun. Tällainen tilanne syntyy         yleisen oikeustajun vastaiset menettelytavat kor-
3335: mm., kun auto laitetaan seisontavakuutukselle ja        jattaisiin.
3336: pois käytöstä. Vaikka autolla ei ajettaisi vuoden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3337: aikana ollenkaan, vero tullaan ilmeisesti kaikesta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3338: huolimatta perimään. Tällaisessa tapauksessa            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3339: olisi tietysti mahdollista poistaa auto rekisteristä,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3340: mutta sen uudelleen rekisteröiminen tulisi taas
3341: maksamaan enemmän kuin ajoneuvoveron mak-                         Aikooko Hallitus kiireellisesti antaa
3342: samatta jättäminen. Kun ajoneuvovero ymmär-                    esitykset, joilla ajoneuvoveron kohtuut-
3343: retään yleisessä oikeustajussa yhä käyttömak-                  tomuudet seisontavakuutuksen, kolari-
3344: suksi, on vaikea perustella maksua, jos autolla ei             tapausten, museoajoneuvojen ja muiden
3345: ajeta.                                                         vastaavien tilanteiden kohdalla korja-
3346:                                                                taan?
3347:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
3348: 
3349:                       Hannu Kemppainen /kesk               Ossi Korteniemi /kesk
3350:                       Liisa Hyssälä /kesk                  Timo Kalli /kesk
3351:                                           Armas Komi /kesk
3352: 
3353: 
3354: 
3355: 
3356: 280043
3357: 2                                           KK 16/1998 vp
3358: 
3359: 
3360: 
3361: 
3362:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3363: 
3364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavasta verosta. Tämä tarkoitus ilmaistiin selväs-
3365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ti hallituksen päättäessä autoveron alentamisesta
3366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keväällä 1993, jolloin pöytäkirjaan merkittiin,
3367: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            että tarkoituksena on korvata näin menetetty
3368: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        autoveron tuotto vuotuisella, kaikilta ajoneu-
3369: myksen n:o 16:                                        voilta perittävällä verolla.
3370:                                                           Voimassa olevan ajoneuvoverolain mukaan
3371:           Aikooko Hallitus kiireellisesti antaa       vero on suoritettava ajoneuvoista, jotka ovat re-
3372:        esitykset, joilla ajoneuvoveron kohtuut-       kisterissä verokauden alkaessa sekä ajoneuvois-
3373:        tomuudet seisontavakuutuksen, kolari-          ta, jotka rekisteröidään verokauden aikana. Jäl-
3374:        tapausten, museoajoneuvojen ja muiden          kimmäisistä vero kannetaan verokauden jäljellä
3375:        vastaavien tilanteiden kohdalla korja-         olevaa osaa vastaavana. Veroa ei palauteta, jos
3376:        taan?                                          ajoneuvo poistetaan rekisteristä kesken vero-
3377:                                                       kautta eikä muunkaan ajoneuvon käyttämättö-
3378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myyden perusteella. Palautusjärjestelmä on kui-
3379: vasti seuraavaa:                                      tenkin ollut selviteltävänä työryhmässä, jonka
3380:                                                       ehdotukset ovat lähiaikoina käytettävissä. Eh-
3381:    Ajoneuvovero on vuotuinen vero, joka ny-           dotukset tulevat tämän jälkeen tavanomaiseen
3382: kyään kannetaan siltä, joka on verokauden al-         jatkovalmisteluun. Mahdolliset lain muutokset
3383: kaessa merkitty ajoneuvorekisteriin ajoneuvon         saattaisivat koskea aikaisintaan vuoden 1999
3384: omistajaksi tai haltijaksi. Kysymys on veronkan-      ajoneuvoverotusta.
3385: totekniikkaa lukuun ottamatta muutoin aivan               Kysymyksen perusteluissa viitataan ongel-
3386: samasta verosta, jota on ajoneuvoveron nimise-        miin, joita syntyy, jos ajoneuvo on kolaroitunut
3387: nä kannettu jo vuodesta 1994 lukien. Tätä veroa       ja poistettu käytöstä ennen veron maksuunpa-
3388: kannettiin vuosina 1994-1996 auton tuulilasiin        noa. Jos tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa ajo-
3389: kiinnitettävällä veromerkillä, joka tarkoitti sitä,   neuvo poistetaan rekisteristä ennen verokauden
3390: että vero oli suoritettava kaikista autoista, joita   alkua, mitään epäkohtia ei voi syntyä, koska
3391: verokauden aikana käytettiin. Mitään veronpa-         veroa ei maksuunpanna. Verokauden aikana ta-
3392: lautusmenettelyä niitä tapauksia varten, joissa       pahtuvien rekisteristä poistojen osalta viitataan
3393: ajoneuvoa lakattiin kesken verokautta käyttä-         edellä sanottuun.
3394: mästä, ei ollut. Tämän tapainen verotusmuoto ei           Kysymyksessä katsotaan, että museorekiste-
3395: ota eikä voikaan ottaa huomioon eri ajoneuvojen       rissä olevien ajoneuvojen vero on vaikeasti perus-
3396: käyttömäärissä olevia eroja. Kysymys ei siten ole     teltavissa. Ajoneuvoverosta annetun lain 8 §:n
3397: ajoneuvon käytön verotuksesta, vaan tietyltä          mukaan museoajoneuvot ovat verosta vapaat.
3398: ajanjaksolta fiskaalisissa tarkoituksissa kannet-
3399: 
3400:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
3401: 
3402:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
3403:                                              KK 16/1998 vp                                             3
3404: 
3405: 
3406: 
3407: 
3408:                                         Tili Riksdagens Talman
3409: 
3410:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      period. Denna avsikt framgick tydligt när reger-
3411: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ingen fattade sitt beslut om sänkning av bilskat-
3412: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ten vären 1993, då det antecknades i protokollet
3413: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade              att avsikten var att de skatteintäkter som går
3414: spörsmål nr 16:                                       förlorade skulle ersättas med en årlig skatt som
3415:                                                       uppbärs för samtliga fordon.
3416:           Ämnar Regeringen med det snaraste               Enligt den gällande lagen om fordonsskatt
3417:        förelägga riksdagen propositioner i syfte      skall skatt betalas för fordon som antecknats i
3418:        att avlägsna de orimligheter som föran-        fordonsregistret vid skatteperiodens början samt
3419:        leds av fordonsskatten i samband med           för fordon som antecknas i registret under skatte-
3420:        avställningsförsäkring, kollisioner, mu-       perioden. 1 det senare fallet uppbärs skatten i
3421:        seifordon och andra motsvarande situa-         relation tili den tid som återstår av skatteperio-
3422:        tioner?                                        den. Skatten återbärs inte fastän fordonet avre-
3423:                                                       gistreras under skatteperioden eller om det an-
3424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nars inte har använts. Systemet med återbäring
3425: anföra följande:                                      har dock utretts i en arbetsgrupp, vars förslag
3426:                                                       kommer att stä tiligängliga inom kort. Förslagen
3427:     Fordonsskatten är en årligen återkommande         går därefter tili fortsatt beredning på sedvanligt
3428: skatt, som numera uppbärs av den som vid skat-        sätt. Eventuella lagändringar kan bli aktuella
3429: teperiodens början antecknats i fordonsregistret      tidigast i samband med fordonsbeskattningen för
3430: som ägare eller innehavare av ett fordon. Med         1999.
3431: undantag för skatteuppbördstekniken är det allt-         I motiveringen tili spörsmälet hänvisas tili så-
3432: så fråga om samma skatt som ända sedan 1994           dana problem som uppstår om ett fordon är med
3433: uppburits under namnet fordonsskatt. Skatten          i en kollision och tas ur bruk innan skatten debi-
3434: uppbars 1994---1996 genom ett skattemärke som         teras. Om man med detta avser sådana situatio-
3435: fåstes på bilens vindruta och som innebar att         ner där ett fordon avregistreras före skatteperio-
3436: skattskyldigheten gällde alla bilar som var i an-     dens början, kan inga olägenheter uppstå efter-
3437: vändning under skatteperioden. Det fanns alltsä       som skatten då inte debiteras. 1 fråga om fordon
3438: inget skatteåterbäringsförfarande för sädana fall     som avförs från registret under skatteperioden
3439: att ett fordon togs ur bruk mitt under skattepe-      hänvisas tili det som sagts ovan.
3440: rioden. En dylik beskattningsform beaktar inte           I spörsmälet anses att skatten för fordon som
3441: och kan inte heller beakta skilinaderna i använd-     är antecknade i registret över museifordon är
3442: ningen avolika fordon. Sälunda är avsikten inte       svär att försvara. Enligt 8 § lagen om fordons-
3443: att beskatta användningen av ett fordon, utan att     skatt är museifordon fria från fordonsskatt.
3444: i fiskalt hänseende uppbära skatt för en viss tids-
3445: 
3446:      Helsingfors den 2 mars 1998
3447: 
3448:                                                                             Minister Jouko Skinnari
3449:                                              KK 17/1998 vp
3450: 
3451: Kirjallinen kysymys 17
3452: 
3453: 
3454: 
3455: 
3456:                                    Hannu Kemppainen /kesk ym. : Suomalaisten televisiolähetysten
3457:                                       näkyvyysalueen laajentamisesta Suomen lähialueella
3458: 
3459: 
3460:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3461: 
3462:    Karjalan ja suomenkielen osaamisen ylläpitä-       vaisuudesta huolta kantavien kanssa. Television
3463: misessä lähialueellamme Karjalassa ollaan koh-        merkitys kielitaidon ylläpitämisessä Venäjän
3464: taamassa uhkia. Vaikka Neuvostoliiton romah-          alueella korostuu, koska televisiolla on Venäjällä
3465: taminen on antanut enemmän vapauksia vähem-           Suomeen verrattuna paljon muita tiedotusväli-
3466: mistöasemassa olevien kielten kehittämiselle,         neitä hallitsevampi asema. Paluumuuttoa odot-
3467: ovat taloudelliset vaikeudet monessa tapaukses-       taville olisi TV-lähetyksillä kieliopintojen tehos-
3468: sa vain huonontaneet omakielisen opetuksen to-        tamisen ohella huomattava merkitys myös ylei-
3469: teuttamista. Paikallisten ja alueellisten tiedotus-   sen yhteiskuntatietouden opettajana ja välittäjä-
3470: välineiden mahdollisuudet tuottaa vähemmistö-         nä. Tätä kautta paraneva valmius olisi omiaan
3471: asemassa olevan kielen ohjelmia sähköisissä väli-     nopeuttamaan Suomeen kotiutumista muuttolu-
3472: neissä, erityisesti televisiossa, sekä saada sano-    van jälkeen. Samanlaista tarvetta on luonnolli-
3473: malehtiä laajempaan jakeluun ovat heikenty-           sesti myös Pietarissa ja Leningradin alueella.
3474: neet. Suomenkielisten paluumuuttajien lähtö              Näkyvyysalueen laajentaminen on tietenkin
3475: Suomeen on vähentänyt merkittävästi ammatti-          TV-yhtiöiden kanavien päätettävissä oleva asia,
3476: taitoisten omakielisten opettajien ja tiedottajien    mutta kun asialla olisi huomattavaa yhteiskun-
3477: määrää.                                               nallista merkitystä, tulisi hallituksen olla aktiivi-
3478:     Eestin alueella meillä on viimeisten kahden-      sesti myötävaikuttamassa tällaiseen kehitykseen.
3479: kymmenen vuoden ajalta paljon myönteisiä ko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3480: kemuksia, miten nimenomaan suomalaisen TV:n           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3481: näkyminen on kehittänyt ja ylläpitänyt siellä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3482: suomenkielen taitoa,josta nyt on suunnattomas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3483: ti hyötyä. Vaikka tällaista viestintää voidaan ar-
3484: vostella yksisuuntaisuudesta, ovat hyödyt mo-                    Aikooko Hallitus aktiivisesti myötä-
3485: nenkertaisesti mahdollisia haittoja suuremmat.                vaikuttaa siihen, että mm. tässä kysy-
3486:     Suomalaisten televisiolähetysten näkyvyyden               myksessä perustelluista syistä suomalais-
3487: parantamista on useaan otteeseen toivottu esi-                ten TV-lähetysten näkyvyysaluetta voi-
3488: merkiksi allekirjoittaneilta, kun on oltu tekemi-             daan laajentaa lähialueellamme?
3489: sissä Karjalassa karjalan ja suomen kielen tule-
3490: 
3491:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
3492: 
3493:                      Hannu Kemppainen /kesk               Ossi Korteniemi /kesk
3494:                      Liisa Hyssälä /kesk                  Armas Komi /kesk
3495:                                          Timo Kalli /kesk
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 
3500: 280043
3501: 2                                          KK 17/1998 vp
3502: 
3503: 
3504: 
3505: 
3506:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3507: 
3508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dellisia ongelmakohtia. Näkyvyysalueen laajen-
3509: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taminen merkitsee tekijänoikeudellisesti televi-
3510: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     siolähetysten edelleenlähettämistä Venäjän alu-
3511: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          eelle, josta ohjelmien tekijöillä on oikeus saada
3512: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      erillinen edelleenlähetyskorvaus. Tämän vuoksi
3513: myksen n:o 17:                                      suomalaisilla televisioyhtiöillä on oikeus ohjel-
3514:                                                     mien edelleenlähettämiseen vain ,jos siitä on erik-
3515:            Aikooko Hallitus aktiivisesti myötä- seen sovittu joko oikeuksien haltijoiden tai oi-
3516:         vaikuttaa siihen, että mm. tässä kysy- keuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa.
3517:         myksessä perustelluista syistä suomalais- Oikeuksien saaminen edellyttää käytännössä,
3518:         ten TV-lähetysten näkyvyysaluetta voi- että kohdemaassa on olemassa tekijöitä edustava
3519:         daan laajentaa lähialueellamme?             ja oikeuksia valvova yhteishallintajärjestö, joka
3520:                                                     myös perii ja tilittää tekijänoikeuskorvaukset.
3521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Venäjällä tällaista kattavaajärjestöä ei ainakaan
3522: vasti seuraavaa:                                    toistaiseksi ole, mikä on maiden tekijänoikeus-
3523:                                                     lainsäädännön ja -hallinnon erilaisuuden sekä
3524:    Eri maiden televisioyhtiöiden käyttämät taa- tekijänoikeuskorvausten saantiin liittyvän epä-
3525: juusalueet ja lähetystehot on tarkoin määritelty varmuuden lisäksi vaikeuttanut edelleen sopi-
3526: kansainvälisillä sopimuksilla, joiden tarkoituk- mista.
3527: sena on estää lähetysten päällekkäisyyksistä ai-       Mainituista ongelmakohdista huolimatta suo-
3528: heutuvat häiriöt. Suomalaiset televisioyhtiöt ei- malaiset televisio-ohjelmat ovat jo tällä hetkellä
3529: vät siten voi lisätä lähetystensä näkyvyyttä Suo- rajoitetusti katsottavissa Venäjän Euroopan
3530: men rajojen ulkopuolella ilman muiden sopimus- puoleisella alueella satelliittiteitse lähetetyn TV
3531: osapuolten myötävaikutusta. Näkyvyysalueen Finlandin kautta. Yleisradio Oy ja MTV 3:n
3532: laajentaminen nykyisestä edellyttäisi lisäksi lähe- tuottamista ohjelmista koostuvien lähetysten
3533: tystehojen kasvattamista ja uusien asemien ra- vastaanotto on kuitenkin maksullista ja edellyt-
3534: kentamista joko raja-alueelle tai Venäjän valtion tää erityisen satelliittiantennin, digitaalisen de-
3535: alueelle. Asemien rakentaminen ja ylläpitäminen kooderin sekä salauksen purkuun mahdollista-
3536: samoin kuin niistä aiheutuvien kustannusten van kortin hankintaa.
3537: kattaminen - kuten koko näkyvyysalueen laa~ ·          Kysymyksessä mainittu suomalaisten televi-
3538: jentaminen Venäjän valtion alueelle - vaatisi siolähetysten näkyvyys Viron ja Venäjän raja-
3539: luonnollisesti Venäjän viranomaisten myötävai- alueilla taas perustuu siihen, ettei radioaaltojen
3540: kutusta.                                            kantavuus noudata valtioiden rajoja.
3541:    Huomattava käytännöllinen este suomalais-           Suomalaisten televisiolähetysten näkyvyys-
3542: ten televisiolähetysten näkyvyydelle Venäjällä on alueen laajentaminen Suomen rajojen ulkopuo-
3543: teknisten vastaanottimien erilaisuus. Suomessa lelle ei edellä mainituista syistä ole yksin Suomen
3544: ja useimmissa muissa Euroopan maissa käytössä päätettävissä oleva asia, vaan edellyttää teknis-
3545: oleva PAL-normi eroaa venäläisten käyttämästä ten järjestelmien yhdenmukaistamisen ja asian-
3546: SECAM-normista siten, ettei suomalaisten tele- mukaisten yhteishallintajärjestöjen olemassa-
3547: visiolähetysten vastaanotto Venäjällä yleisesti olon lisäksi valtioiden, televisio- ja radioyhtiöi-
3548: käytössä olevalla vastaanotintyypillä ole mah- den ja muiden intressiryhmien myötävaikutusta
3549: dollista.                                           sekä valmiutta vastata edelleenlähettämisestä ai-
3550:    Teknisten kysymysten lisäksi näkyvyysalueen heutuvista kustannuksista.
3551: laajentamiseen Venäjälle sisältyy tekijänoikeu-
3552: 
3553:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
3554: 
3555:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
3556:                                              KK 17/1998 vp                                              3
3557: 
3558: 
3559: 
3560: 
3561:                                          Tili Riksdagens Talman
3562: 
3563:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            området utvidgas tili Ryssland. Upphovsrättsligt
3564: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            innebär en utvidgning av sebarhetsområdet en
3565: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        distribution till ryskt område, varvid program-
3566: dagsman Hannu Kemppainen m.fl. underteck-              makarna har rätt att få en särskild distributions-
3567: nade spörsmål nr 17:                                   ersättning. Därför är det för finländska televi-
3568:                                                        sionsbolag tillåtet att distribuera program endast
3569:           Ämnar Regeringen aktivt bidra tili att       om det särskilt avtalats om detta antingen med
3570:        de finländska TV-sändningarnas sebar-           innehavarna av upphovsrätten eller med organi-
3571:        hetsområde utvidgas tili våra närområ-          sationer som representerar upphovsrättsinneha-
3572:        den, bl.a. av de orsaker som nämns i mo-        varna. 1praktiken innebär erhållande av tillstånd
3573:        tiveringen tili detta spörsmål?                 att det i mottagarlandet finns någon sambesitt-
3574:                                                        ningsorganisation som representerar upphovs-
3575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          männen och övervakar upphovsmännens rättig-
3576: anföra följande:                                       heter. Denna organisation skall även indriva er-
3577:                                                        sättningar tili upphovsmännen och skall redovisa
3578:    Sebarhetsområdena och sändningseffekten             för dessa. Det finns dock inte tillsvidare någon
3579: för olika länders televisionsbolag är noggrant         sådan organisation i Ryssland, vilket förutom
3580: definierade i internationella avtal, vars syfte är     skillnader i upphovsrättslagstiftningen och upp-
3581: att förhindra störningar tili följd av att sändning-   hovsrättsförvaltningen samt osäkerheten beträf-
3582: arna överlappar varandra. Därför kan de fin-           fande ersättningar tili upphovsrättsinnehavaren
3583: ländska televisionsbolagen inte utvidga sebar-         ytterligare försvårat en överenskommelse.
3584: hetsområdet för sina sändningar utanför Fin-               De nämnda problemen tili trots kan de fin-
3585: lands gränser utan andra avtalsparters medver-         ländska televisionsprogrammen för närvarande
3586: kan. Vidare skulle en utvidgning av nuvarande          redan ses i begränsad utsträckning i Rysslands
3587: sebarhetsområde förutsätta en ökning av sänd-          europeiska områden tack vare TV Finlands satel-
3588: ningseffekten och byggande av nya stationer an-        litsändningar. Mottagning av program som pro-
3589: tingen i gränsområdet eller på ryska statens om-       duceras av Rundradion Ab och MTV 3 är dock
3590: råde. Byggande och upprätthållande av stationer        avgiftsbelagd och förutsätter en särskild satellit-
3591: liksom även täckande av de kostnader detta för         antenn, en digital dekoder samt ett kort som
3592: med sig- t.ex. en utvidgning av sebarhetsområ-         möjliggör dekodning.
3593: det tili ryska statens område - skulle givetvis           1 spörsmålet nämns att de finländska televi-
3594: förutsätta att de ryska myndigheterna medver-          sionssändningarna syns på gränsområdena i Est-
3595: kar.                                                   land och Ryssland, vilket beror på att radiovå-
3596:    Ett betydande praktiskt hinder för sebarheten       gornas hörbarhet inte följer staters gränser.
3597: av finländska televisionssändningar i Ryssland             Utvidgandet av sebarhetsområdet för finländ-
3598: utgörs av skillnaderna i den tekniska mottagar-        ska televisonssändningar utanför Finlands grän-
3599: apparaturen. PAL-normen, som används i Fin-            ser är inte - p.g.a. ovan nämnda skäl - ett
3600: land och i de flesta övriga europeiska länder,         ärende som Finland ensamt kan besluta om, utan
3601: avviker från SECAM-normen som används i                det krävs en harmonisering av de tekniska syste-
3602: Ryssland såtillvida att det inte är möjligt att i      men och förutom en behörig sambesittningsor-
3603: Ryssland motta finländska televisionssändning-         ganisation även staters, televisions- och radiobo-
3604: ar med den mottagarapparatur som allmänt är i          Iags samt andra intressegruppers medverkan
3605: bruk i Ryssland.                                       samt beredskap att svara för kostnader som upp-
3606:    Förutom de tekniska frågorna tillkommer             står vid distribution.
3607: problem beträffande upphovsrätt ifall sebarhets-
3608: 
3609:      Helsingfors den 20 februari 1998
3610: 
3611:                                                                          Trafikminister Matti Aura
3612:                                            KK 18/1998 vp
3613: 
3614: Kirjallinen kysymys 18
3615: 
3616: 
3617: 
3618: 
3619:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Internetin väärinkäytöstä kouluelämässä
3620: 
3621: 
3622: 
3623:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3624: 
3625:    Internetin käyttömahdollisuuksien räjähdys-      Opetukselle tietokoneita käyttäen lääninhallitus
3626: mäisesti kasvaessa siitä on tullut merkittävä on-   ei halua asettaa esteitä, eikä tämä tietysti ole
3627: gelma myös kouluelämässä. Internetin kautta         mahdollistakaan nykyaikaisen opetuksen vaati-
3628: oppilaat vastaanottavat ja välittävät opetustar-    mukset huomioon ottaen.
3629: koitukseen hankittujen ja käytettyjen laitteiden       Vastuu on siis hallituksella, jonka opetusmi-
3630: avulla esimerkiksi hyvin härskiä pornoa ja väki-    nisterin puoleen asiassa jo lienee käännyttykin.
3631: valtaa sekä toisten oppilaiden että myös opetta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3632: jakunnan nähtäväksi. Yhtä tällaista tapausta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3633: koskevaan kanteluun antamassaan vastauksessa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3634: n:o 76 SIV/B/15.1.1998 Hämeen lääninhallitus        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3635: on todennut, että tällainen ongelma on havaittu
3636: useissa kouluissa. Lääninhallituksen vastaukses-              Minkälaisia lainsäädännöllisiä toi-
3637: sa todetaan, että toiminnan estäminen on vaikea-           menpiteitä tai ohjeistusta Hallitus suun-
3638: ta, koska koululainsäädännössä ei ole asiasta              nittelee sen estämiseksi, että koulujen
3639: erityistä mainintaa. Lääninhallitus ei ole löytä-          opetuskäytössä olevien tietokoneiden In-
3640: nyt asian korjaamiseksi keinoja muuten kuin                ternet-mahdollisuuksia ei käytetä raako-
3641: toistamalla yleiset lausekkeet,joissa korostetaan          jen porno- ja väkivaltakuvien levittämi-
3642: koulun rehtorin ja henkilökunnan vastuuta.                 seksi kouluelämässä?
3643: 
3644:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
3645: 
3646:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
3647: 
3648: 
3649: 
3650: 
3651: 280043
3652: 2                                           KK 18/1998 vp
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 
3657:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3658: 
3659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        väksytty oppikirja. Kaikki ne lieveilmiöt, jotka
3660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhteiskunnassa esiintyvät, löytävät valitettavasti
3661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tiensä myös verkkoon. Koulussa ja kotona jou-
3662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        dutaan lapsia sen vuoksi ohjaamaan oikeaan
3663: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         käyttäytymiseen myös tietoyhteiskunnassa.
3664: n:o 18:                                                    Pedagogisten ja kasvatuksellisten keinojen
3665:                                                       käyttöä kysyjän tarkoittamien epäkohtien eh-
3666:           Minkälaisia lainsäädännöllisiä toi-         käisemiseksi on pidettävä ensi sijalla. Näiden kei-
3667:        menpiteitä tai ohjeistusta Hallitus suun-      nojen ohella on kuitenkin nykyisin jo käytettävis-
3668:        nittelee sen estämiseksi, että koulujen        sä monia teknisiä menetelmiä tietoverkon
3669:        opetuskäytössä olevien tietokoneiden In-       asiaankuulumattoman käytön ehkäisemiseksi.
3670:        ternet-mahdollisuuksia ei käytetä raako-       Tietoisuus näistä mahdollisuuksista lisääntyy
3671:        jen porno- ja väkivaltakuvien levittämi-       oppilaitoksissa koko ajan. Tällaisia ovat esimer-
3672:        seksi kouluelämässä?                           kiksi ns. palomuurijärjestely, eri ohjelmistoval-
3673:                                                       mistajien proxy-palvelimiin asennettavat rajoit-
3674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teet, tilastointi lokitiedostojen avulla sekä työ-
3675: vasti seuraavaa:                                      asemiin sijoitettavat seulontaohjelmat.
3676:                                                            Esto- ja sallimislistojen rinnalle on tulossa
3677:    Viime vuosien tekninen kehitys erityisesti tie-    myös uusia palveluja. Aihekohtaiset linkkilistat
3678: donvälityksen alalla on ollut ennennäkemättö-         ja käyttö ainoastaan niiden kautta ovat yksi mal-
3679: män nopeaa. Maailma ei ole sama kuin muuta-           li, jolloin koti- ja koulukäyttöön sopivia aiheko-
3680: mia vuosia sitten, saatikka sama kuin mikä se oli     konaisuuksia voidaan kerätä valmiiksi linkkilis-
3681: minun tai kysyjän lapsuudessa. Näin joudumme          toiksi. Luokkayhteisön sosiaalinen kontrolli
3682: toteamaan halusimmepa sitä tai emme. Suhteelli-       puolestaan toimii myös tehokkaasti kun työase-
3683: sen uusia asioita ovat historian perspektiivissä      mien sijoitteluun kiinnitetään huomiota ja toi-
3684: vaikkapa radio, televisio, puhelin ja kännykät.       mintaa asianmukaisesti ohjataan. Oppilaiden in-
3685: Kaikille niille on ominaista, että ne ovat nopeut-    formointi siitä, että yhteydet tallentuvat lokitie-
3686: taneet tiedonvälitystä, lyhentäneet etäisyyksiä ja    dostoihin on myös omiaan ehkäisemään asiaton-
3687: kutistaneet maailmaa sekä avanneet aivan uusia        ta käyttöä.
3688: myönteisiä mahdollisuuksia ihmisten ja kulttuu-            Oulun lyseossa on liikuttu verkossa jo vuodes-
3689: rien väliselle vuorovaikutukselle. Kaikilla niillä    ta 1993. Verkon käyttöä ohjaillaan erillisenä
3690: on voinut olla myös kielteisiä vaikutuksia, riip-     käyttöohjeistolla, jossa on paneuduttu myös ns.
3691: puen siitä millä tavoin uutta tekniikkaa on halut-    netikettiin. Verkon sääntöjen vastaisesta käytös-
3692: tu käyttää.                                           tä on määrätty sanktioksi määräaikainen käyttö-
3693:    Nyt tapahtunut ja käynnissä oleva tekninen         kielto. Tämä on yksi ratkaisumalli asiaan, mutta
3694: kehitys merkitsee hyppäystä itse asiassa aiemmin      kuten totesin, monia muitakin on käytettävissä.
3695: kekemattomaan eri kansoista ja kulttuureista              Oppilaitoksissa pyritään estämään väärin-
3696: olevien ihmisten ja yhteisöjen ajantasaiseen vuo-     käyttöä ensisijaisesti kasvatuksenisin keinoin ja
3697: rovaikutukseen. Ehkä ainakin teoriassa olisim-        toissijaisesti teknisen rajoittamisen tai seurannan
3698: me voineet valita eristäytymisenjajättäytymisen       avulla. Tämä on mielestäni oikea lähestymistapa
3699: näennäisesti turvalliseen ja pettävään olotilaan      asiaan, joka tuottaa myös entistä parempaa tu-
3700: maailman muuttuessa ympärillämme. Näin                losta. Oppilaitostemme ammattitaitoinen opet-
3701: emme ole halunneet tehdä. Olemme päättäneet           tajisto osaa arvioida tässä asiassa eteen tulevia
3702: suomalaisina pysyä kehityksessä mukana ja             tilanteita myös ilman keskushallinnosta tulevia
3703: eräiltä osin jopa johtaa sitä.                        määräyksiä. Lainsäädännöllisiä toimenpiteitä
3704:    Internetin käytön yhteydessä esiintyneitä lie-     Internetin käytön rajoittamiseksi koulutoimessa
3705: veilmiöitä ei tule väheksyä. Internet ei ole mikään   ei ole suunnitteilla.
3706: suojattu maailma tai etukäteen tarkastettu ja hy-
3707: 
3708:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
3709: 
3710:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3711:                                               KK 18/1998 vp                                                 3
3712: 
3713: 
3714: 
3715:                                        Tili Riksdagens Fru Talman
3716: 
3717:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        därför nödvändigt att hemma och i skolan hand-
3718: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          leda barnen i riktigt beteende också när det gäller
3719: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        informationssamhället.
3720: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr               Användningen av pedagogiska metoder och
3721: 18:                                                     uppfostringsmetoder bör ställas i främsta rum-
3722:                                                         met för att förhindra de missförhållanden som
3723:           Vilka lagstiftningsåtgärder avser Re-         spörsmålsställaren avser. Vid sidan av dessa finns
3724:        geringen vidta eller vilka anvisningar äm-       det dock för närvarande många tekniska meto-
3725:        nar Regeringen utfårda för att förhindra         der att tillgå för att hindra att nätet används på fel
3726:        att Internetförbindelserna i de datorer          sätt. Kunskapen om dessa möjligheter växer hela
3727:        som används i undervisningen i skolorna          tiden i läroanstalterna. Exempel på sådana är
3728:        inte skall användas för att sprida råa por-      systemet med s.k. brandväggar, begränsningar
3729:        nografi- och våldsbilder i skolmiljön?           som kan installeras i olika programtillverkares
3730:                                                         proxy-servrar, statistikföring med hjälp av logg-
3731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           register samt sållningsprogram som placeras i
3732: anföra följande:                                        arbetsstationerna.
3733:                                                             Vid sidan av förteckningar som hindrar och
3734:     De senaste årens tekniska utveckling i synner-      tillåt~r håller det också på att komma nya tjäns-
3735: het inom informationsförmedlingen har skett             ter. Amnesvisa länkförteckningen och använd-
3736: oerhört snabbt. Väriden är inte densamma som            ning endast genom dem är en modell, varvid
3737: för några år sedan, för att inte tala om världen i      ämneshelheter som är lämpade för hem- och
3738: min eller spörsmålsställarens barndom. Det är           skolbruk kan samlastili fårdiga länkförteckning-
3739: något vi får lov att konstatera om vi sedan vill det    ar. Den sociala kontrollen i klassen fungerar ock-
3740: eller inte. Relativt nya företeelser i ett historiskt   så effektivt när placeringen av arbetsstationerna
3741: perspektiv är t.ex. radion, televisionen, telefonen     är genomtänkt och verksamheten styrs på rätt
3742: och mobiltelefonen. Utmärkande för demalla är           sätt. I och med att eleveroa informeras om att
3743: att de har bidragit tili att göra informationsför-      förbindelserna sparas i loggregister förhindras
3744: medlingen snabbare, förkortat avstånden och             också obefogad användning.
3745: gjort världen mindre samt öppnat alldeles nya               Oulun lyseo har varit anslutet tili nätet sedan
3746: positiva möjligheter för växelverkan mellan             1993. Användningen av nätet styrs genom sär-
3747: människor och kulturer. De har kanske också             skilda instruktioner, där man också tar upp den
3748: haft negativa verkningar, beroende på hur man           s.k. netiketten. Följderna av att använda nätet på
3749: velat utnyttja den nya tekniken.                        ett sätt som strider mot reglerna är förbud för viss
3750:     Den redan upplevda och den pågående teknis-         tid. Detta är en lösningsmodell, men som jag
3751: ka utvecklingen innebär ett stort kliv in i en aldrig   redan konstaterade, det finns andra.
3752: tidigare skådad aktuell växelverkan mellan män-            I läroanstalterna försöker man förhindra
3753: niskor och grupper från olika folk och kulturer.        missbruk i första hand med pedagogiska metoder
3754: Åtminstone i teorin hade vi kanske kunnat välja         och i andra hand genom teknisk begränsning
3755: att isolera oss och stanna kvar i ett tillstånd av      eller uppföljning. Detta är enligt min mening det
3756: skenbar trygghet medan världen f6rändras runt           riktiga sättet att ta sig an frågan och det ger också
3757: omkring oss. Det har vi inte velat göra. Som            bättre resultat. De yrkeskunniga lärarna vid våra
3758: finländare har vi beslutat av följa utvecklingen        läroanstalter kan också utan bestämmelser från
3759: och tili vissa delar rentav gå i ledningen f6r den.     centralförvaltningen själva ta ställning tili de si-
3760:     De negativa följderna av användningen av In-        tuationer som uppstår i detta avseende. Några
3761: ternet skall inte underskattas. Internet är ingen       lagstiftningsåtgärder för att begränsa använd-
3762: skyddad värld eller en på förhand granskad och          ningen av Internet inom skolväsendet är inte
3763: godkänd Iärobok. Allt som är negativt i samhäl-         under planering.
3764:  let finner tyvärr också vägen tili nätet. Det är
3765: 
3766:      Helsingfors den 2 mars 1998
3767: 
3768:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3769: 1
3770: 1
3771:  1
3772:  1
3773:   1
3774:   1
3775:    1
3776:    1
3777:     1
3778:     1
3779:      1
3780:      1
3781:       1
3782:       1
3783:        1
3784:        1
3785:         1
3786:         1
3787:          1
3788:          1
3789:           1
3790:           1
3791:            1
3792:            1
3793:             1
3794:             1
3795:              1
3796:              1
3797:               1
3798:                                             KK 19/1998 vp
3799: 
3800: Kirjallinen kysymys 19
3801: 
3802: 
3803: 
3804: 
3805:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtiontalouden valvonnan ja tarkastuksen
3806:                                       tehostamisesta
3807: 
3808: 
3809:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3810: 
3811:    Suomessa valtiontalouden tarkastus ja val-        den tarkastusta voitaisiin merkittävästi tehostaa
3812: vonta on rempallaan. Yksi syy tähän on muun          muun muassa yhdistämällä valtiontilintarkasta-
3813: muassa se, että alueella toimivien Valtiontalou-     jien ja Valtiontalouden tarkastusviraston resurs-
3814: den tarkastusviraston ja valtiontilintarkastajien    sit.
3815: työskentely on toiminnallisesti erillään. Tämä on        Hallituksen näkemysten selkeyttämiseksi ky-
3816: johtanut siihen, että muun muassa eduskunta ei       syn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
3817: saa riittävästi luotettavaa kontrollitietoa. Edus-   viitaten:
3818: kunta on etupäässä niiden tietojen varassa, jotka
3819: valtiovarainministeriö ylivertaisessa, jopa yli-              Katsooko Hallitus, että valtiontalou-
3820: mielisessä viisaudessaan eduskunnan suuntaan                den valvontaaja tarkastustoimintaa tulee
3821: antaa. Kun yhteiskunnan taloudelliset toiminnot             nopealla aikajaksolla merkittävästi te-
3822: käyvät jatkossa yhä monimutkaisemmiksi, val-                hostaa, ja jos Hallitus näin näkee,
3823: vonnan tehostaminen on välttämätöntä.                         mitkä ovat ne keinot, joiden avulla
3824:    Esitettyjen näkemysten mukaan valtiontalou-              tämä tulee toteuttaa?
3825:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
3826: 
3827:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3828: 
3829: 
3830: 
3831: 
3832: 280043
3833: 2                                           KK 19/1998 vp
3834: 
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3839: 
3840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusimuotoisen hallinnonalan toimintakerto-
3841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muksen laatimisvelvoitteesta, aikataulusta ja si-
3842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sällöstä. Hallinnonalojen toimintakertomukset
3843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lähetetään eduskunnalle hallituksen toimenpide-
3844: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kertomuksen oheisaineistona.
3845: n:o 19:                                                  Hallinnonalan toimintakertomuksen tehtävä-
3846:                                                      nä on toteuttaa ministeriön vastuullisuutta ja
3847:          Katsooko Hallitus, että valtiontalou-       tilivelvollisuutta eduskunnalle ja hallitukselle
3848:        den valvontaaja tarkastustoimintaa tulee      hallinnonalan käyttöön osoitetulla määräraha-
3849:        nopealla aikajaksolla merkittävästi te-       kehyksenä rahoitetustaja muusta sen toimialaan
3850:        hostaa, ja jos Hallitus näin näkee,           kuuluvasta toiminnasta. Hallinnonalan toimin-
3851:          mitkä ovat ne keinot, joiden avulla         takertomus on raportti eduskunnalle ja halli-
3852:        tämä tulee toteuttaa?                         tukselle valtion talousarviossa asetettujen tulos-
3853:                                                      tavoitteiden saavuttamisesta ja siten tärkeä osa
3854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulosohjausprosessia. Ministeriöt raportoivat
3855: vasti seuraavaa:                                     toimintakertomuksessa talousarvion pääluokan
3856:                                                      eli koko hallinnonalansa tavoitteiden toteutumi-
3857:     Hallitusmuodon 71 §:n mukaan valtiontilin-       sesta.
3858: tarkastajien tehtävänä on valvoa valtion talou-          Hallituksen kertomukseen eduskunnalle val-
3859: denhoitoa ja valtion talousarvion noudattamis-       tiovarain hoidosta ja tilasta tullaan myös ensim-
3860: ta. Valtion taloudenhoidon ja talousarvion nou-      mäisen kerran vuodelta 1997 sisällyttämään
3861: dattamisen tarkastamista varten on hallitusmuo-      osuus, jossa raportoidaan hallinnonalojen tulok-
3862: don 71 §:n mukaan valtiontalouden tarkastus-         sellisuudesta. Tämä hallituksen kertomus anne-
3863: virasto. Valtiontilintarkastajain johtosäännön       taan eduskunnalle syksyllä samanaikaisesti val-
3864: (391/1951) 5 §:n mukaan valtiontilintarkastajat      tion talousarvioesityksen kanssa, joten kerto-
3865: voivat järjestää toimintaansa myös yhteistyössä      muksen toteutumatiedot täydentävät myös ta-
3866: valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Tar-       lousarvioesityksen perusteluja.
3867: kastusvirasto toimittaa valtiontilintarkastajille        Valtiontalouden tarkastusvirasto on, toimin-
3868: valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain          nallisesti erillisenä ja riippumattomana valtion-
3869: (96711947) 18 §:n ja asetuksen (267/1993) 21 §:n     taloutta hoitavista viranomaisista, myös 1990-
3870: mukaisesti toimintasuunnitelmansa, toiminta-         luvulla uudistanut toimintansa sisältöä ja organi-
3871: kertomuksensa, tarkastuskertomuksensa ja             sointia sekä toimintatapojaan. Muutokset ovat
3872: muut julkaisunsa.                                    koskeneet sekä vuositilintarkastusta että toimin-
3873:     Tämän hallituksen aikana valtionhallinto siir-   nantarkastusta. Toimintaa on myös hajautettu
3874: tyi kokonaisuudessaan tulosohjauksen piiriin         perustamalla kolme alueellista työpistettä (Tur-
3875: aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Hallitus      ku, Jyväskylä ja Oulu).
3876: on tiedostanut tulosohjaukseen liittyvän edus-           Vuositilintarkastusten osalta tarkastusvirasto
3877: kunnan valvontatarpeen. Tässä tarkoituksessa         on viime vuosina vakiinnuttanut tilanteen, jossa
3878: eduskunnan valvontaedellytysten parantamisek-        kaikki valtion kirjanpidosta ja maksuliikkeestä
3879: si on hallitus uudistanut eduskunnalle annettavat    vastaavat virastot tarkastetaan vuosittain. Tar-
3880: kertomusmenettelyt. Hallituksen toimenpide-          kastukset kattoivat vielä 1990-luvun alussa vain
3881: kertomus vuodelta 1997 annetaan eduskunnalle         noin joka neljännen viraston tai laitoksen. Tar-
3882: uudistetussa muodossaan kuluvana vuonna en-          kastuksen sisällön kehittämiseen on panostettu.
3883: simmäisen kerran. Ministeriöiden on ensimmäi-        Samanaikaisesti kun vuositilintarkastusten kat-
3884: sen kerran vuodelta 1997 myös laadittava hallin-     tavuutta on laajennettu ja tarkastusten laatua
3885: nonalan toimintakertomus. Valtion talousar-          parannettu tarkastusvirasto on nopeuttanut ra-
3886: viosta annettuun asetukseen otettiin vuonna          portointiaan. Vuositilintarkastusten keskimää-
3887: 1996 säännökset (1 042/1996) ministeriöiden          räistä valmistumispäivää on voitu aientaa joka
3888:                                             KK 19/1998 vp                                            3
3889: 
3890: vuosi 1990-luvulla,ja se on tuona aikana varhen-     toiminnantarkastusta ja sen kehittämistyötä. Sen
3891: tunut noin viisi kuukautta.                          perusteella on voitu havainnoida, että toimin-
3892:    Kun valtion hallintopolitiikkaa on 1990-lu-       nantarkastus Suomessa on laadullisesti ainakin
3893: vulla muutettu toiminnan tuloksellisuutta pai-       vastaavalla tasolla kuin keskimäärin muissa jä-
3894: nottavaan suuntaan, on valtiontalouden tarkas-       senvaltioissa.
3895: tusvirasto reagoinut hallintopolitiikan muutok-         Hallitus on osaltaan tietoisesti pyrkinyt pa-
3896: seen muuttamalla vastaavasti toiminnantarkas-        rantamaan eduskunnan edellytyksiä valvoa val-
3897: tuksensa strategiaa. Strategian eri ulottuvuudet,    tion taloudenhoitoa. Tähän suuntaan hallitus
3898: tavoitteet, kriteerit, menetelmät ja tarkastuskoh-   pyrkii edelleenkin toiminnassaan jatkamaan.
3899: teet on muutettu. Suomen ED-jäsenyyden myötä         Hallitus toteaa myös, että valtiontalouden ul-
3900: on myös entistä paremmin voitu seurata muiden        koista tarkastustoimintaa ja sen vaikuttavuutta
3901: jäsenvaltioiden tarkastusvirastojen suorittamaa      on viime vuosina kehitetty asianmukaisesti.
3902: 
3903:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
3904: 
3905:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3906: 4                                           KK 19/1998 vp
3907: 
3908: 
3909: 
3910: 
3911:                                         Tili Riksdagens Talman
3912: 
3913:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hetsberättelser sänds till riksdagen som komplet-
3914: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        terande material till berättelsen om regeringens
3915: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      åtgärder.
3916: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            Verksamhetsberättelsen för ett förvaltnings-
3917: 19:                                                   område skall för riksdagen och regeringen utvisa
3918:                                                       att ministeriet uppfyllt sina redovisnings- och
3919:          Anser Regeringen att övervakningen           andra skyldigheter i fråga om verksamhet som
3920:        och granskningen av statsekonomin              finansieras med de anslag som anvisats förvalt-
3921:        snabbt borde effektiveras märkbart och         ningsområdet och annan verksamhet som faller
3922:        om detta är Regeringens åsikt,                 inom dess verksamhetsområde. Den är en rap-
3923:          med hjälp av vilka medel skall det ske?      port till riksdagen och regeringen om hur man
3924:                                                       uppnått de i statsbudgeten uppställda resultat-
3925:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         målen och således en viktig del av resultatstyr-
3926: anföra följande:                                      ningsprocessen. Ministerierna avger i sin verk-
3927:                                                       samhetsberättelse en rapport om hur målen un-
3928:    Enligt 71 § regeringsformen skall statsrevi-       der huvudtiteln i budgeten, dvs. målen för hela
3929: sorerna övervaka statshushållningen och iaktta-       förvaltningsområdet, har uppnåtts.
3930: gandet av statsbudgeten. För granskning av               F ör första gången kommer en del som redogör
3931: statshushållningen och iakttagande av budgeten        för förvaltningsområdenas resultat att ingå i re-
3932: finns statens revisionsverk. Enligt 5 § instruktio-   geringens relation till riksdagen angående stats-
3933: nen för statsrevisorerna (39111951) kan statsrevi-    verkets förvaltning och tillstånd. Denna redo-
3934: sorerna ordna sin verksamhet även i samarbete         görelse kommer att tillställas riksdagen på hösten
3935: med statens revisionsverk. Revisionsverket till-      samtidigt som budgetpropositionen. Således
3936: ställer, i enlighet med 18 § lagen om revision av     kompletterar uppgifterna i berättelsen även mo-
3937: statshushållningen (967/1947) och 21 § förord-        tiveringarna i budgetpropositionen.
3938: ningen om revision av statshushållningen (267/           Statens revisionsverk är i funktionellt hän-
3939: 1993), statsrevisorerna sin verksamhetsplan, sin      seende fristående och oberoende i förhållande tili
3940: verksamhetsberättelse, sin revisionsberättelse        de myndigheter som sköter statsekonomin, och
3941: och sina övriga publikationer.                        verket har även på 1990-talet förnyat innehållet i
3942:    Under denna regerings tid har man inom hela        sin verksamhet, ~in organisation och sina verk-
3943: statsförvaltningen i enlighet med tidigare beslut     samhetsrutiner. Andringarna har gällt både års-
3944: övergått till resultatstyrning. Regeringen är med-    revisionerna och granskningen av verksamhet.
3945: veten om de behov som gäller övervakning från         Man har dessutom utlokaliserat verksamheten
3946: riksdagens sida som anknyter till resu1tatstyr-       genom att inrätta tre regionala arbetsställen
3947: ningen. Därför har regeringen för att förbättra       (Åbo, Jyväskylä och Uleåborg).
3948: övervakningsförutsättningarna för riksdagen re-          1 fråga om årsrevisionerna har revisionsverket
3949: viderat förfarandena beträffande de berättelser       under de senaste åren etablerat ett förfarande,
3950: som skalllämnas till riksdagen. I år lämnas berät-    enligt vilket alla ämbetsverk som bär ansvar för
3951: telsen om regeringens åtgärder under år 1997 för      statens b9kföring och betalningsrörelse granskas
3952: första gången isin reviderade form till riksdagen.    årligen. Annu vid ingången av 1990-talet omfat-
3953: Det är även nu första gången som ministerierna        tade revisionerna bara ca en fjärdedel av ämbets-
3954: skall avfatta en verksamhetsberättelse över det       verken och inrättningarna. Man har satsat på att
3955: gångna året. År 1996 fogades till förordningen        utveckla innehållet i revisionen. Samtidigt som
3956: om statsbudgeten bestämmelser ( 1042/1996) om         omfattningen av årsrevisionerna har utvidgats
3957: ministeriernas skyldighet att avfatta verksam-        och kvaliteten förbättrats har revisionsverket
3958: hetsberättelsen för förvaltningsområdet i en ny       försnabbat sin rapportering. Under 1990-talet
3959: form samt om tidtabellen för och innehållet i         har man varje år kunnat tidigarelägga den ge-
3960: berättelsen. Förvaltningsområdenas verksam-           nomsnittliga tidpunkten för slutförd årsrevision.
3961:                                             KK 19/1998 vp                                             5
3962: 
3963: U nder denna tid har den tidpunkten tidigarelagts    från detta har man kunnat konstatera att gransk-
3964: med ca fem månader.                                  ningen i Finland kvalitetsmässigt står på en nivå
3965:    Då statens politik som gäller förvaltningen på    som åtminstone motsvarar genomsnittet i de an-
3966: 1990-talet ändrades i en riktning som betonar        dra medlemsstaterna.
3967: resultaten av verksamheten, reagerade statens           Regeringen har för sin del medvetet strävat
3968: revisionsverk genom att på motsvarande sätt          efter att förbättra riksdagens förutsättningar att
3969: ändra strategin för sin granskning av verksam-       övervaka statshushållningen. 1 sin verksamhet
3970: het. Strategins dimensioner, mål, kriterier, meto-   strävar regeringen alltjämt efter att fortsätta på
3971: der och granskningsobjekt har ändrats. På grund      samma linje. Regeringen konstaterar också att
3972: av Finlands medlemskap i EU har man dessutom         man under de senaste åren har utvecklat den
3973: bättre än tidigare kunnat iaktta hur revisionsverk   utomstående granskningen av statsekonomin
3974: i de andra medlemsstaterna granskar verksamhet       och förbättrat granskningens effektivitet.
3975: och hur de utvecklar sin granskning. Utgående
3976: 
3977:      Helsingforsden 27 februari 1998
3978: 
3979:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
3980: 1
3981: 1
3982: 1
3983: 1
3984:     1
3985:     1
3986:     1
3987:     1
3988:         1
3989:         1
3990:         1
3991:         1
3992:             1
3993:             1
3994:             1
3995:             1
3996:                 1
3997:                                             KK 20/1998 vp
3998: 
3999: Kirjallinen kysymys 20
4000: 
4001: 
4002: 
4003: 
4004:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Aikuisväestön hammashuoltopalveluiden pa-
4005:                                       rantamisesta
4006: 
4007: 
4008:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4009: 
4010:    Syksyn tuloneuvottelujen yhteydessä oli myös      keesta saatavien tietojen vertaaminen noihin tie-
4011: hammashuolto esillä, ja kaikki tulopoliittisen so-   toihin ja näin saatavien tulosten käyttäminen
4012: pimuksen sopijapuolet ovat yhteisenä kirjeellä       tämän päivän toimintaa ohjaamaan on kyseen-
4013: lähestyneet valtioneuvostoa asiassa. Tämä osoit-     alaista. Tutkijankoulutuksen saaneena olisi mie-
4014: taa, että aikuisväestön hammashuolto koetaan         lestäni ennen hankkeen käynnistymistä erittäin
4015: hyvin tärkeäksi asiaksi. Eduskunta on edenyttä-      tarkoin harkittava, mitä mitataan, mitkä ovat
4016: nyt kokonaisvaltaista selvitystä siitä, miten koko   mittarit ja miten tulokset arvioidaan. Yksityis-
4017: aikuisväestön hammashoitopalvelut voitaisiin         kohtaisia hankkeita tarkasteltaessa ihmettelee,
4018: turvata. Lepäämässä oleva aikuisten hammas-          mitä koko väestöä koskevia tietoja hankkeilla
4019: hoidon korvauksia koskeva laki otetaan uudel-        pyritään aikaansaamaan.
4020: leen käsiteltäväksi vuonna 1999 valmisteltaessa         Edenä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4021: ja päätettäessä vuoden 2000 budjetista.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4022:    Nyt sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4023: yhdessä STAKESin kanssa hanketta, jonka ta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4024: voitteena on selvittää, voidaanko nykyisillä voi-
4025: mavaroilla aikaansaada kattavammatja kustan-                   Missä tarkoituksessa suun terveyden-
4026: nusvaikutuksiltaan paremmat suun terveyden-                 huonon hankesuunnitelma on tehty ja
4027: huollon palvelut. Suunnitelman mukaan hanke                 mitä sillä toivotaan saavutettavan tilan-
4028: koskisi vain julkista sektoria. Ainoa maininta              teessa, jossa koko väestöä koskevaa läh-
4029: yksityisen sektorin huomioon ottamisesta ovat               tökohtatilannetta ei ole haluttu selvittää,
4030: ostopalvelut,joita on tarkoitus kokeina Vantaal-            ja
4031: la ja Seinäjoena. Eduskunta kuitenkin edellytti                yritetäänkö nyt vesittää eduskunnan
4032: kaikkien voimavarojen huomioon ottamista lau-               useampia kertoja esittämä velvoite tuoda
4033: sumassaan. Ministeriö ei ole laatinut kokonais-             esitys koko aikuisväestön suun tervey-
4034: suunnitelmaa, jonka se olisi esittänyt kunnille             denhuonon hoitopalvelujen järjestämi-
4035: niiden suunnitelmien pohjaksi, vaan päinvastoin             sestä sairausvakuutuksen ja kansanter-
4036: kunnissa jo ainakin osittain valmiina olleet suun-          veystyön yhteistyönä, esitys, jota edus-
4037: nitelmat on otettu hankkeeseen mukaan. Toi-                 kunta edellytti ensimmäisen kerran syk-
4038: saalta aikuisväestön suun terveydentilasta ei ole           syllä 1995, sekä
4039: saatavissa tämän päivän tilannetta kuvaavia tie-               onko ministeriö tietoinen siitä, että
4040: toja. Tämä ilmenee parhaiten kansanterveys-                 työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat
4041: työstä annetussa selonteossa, jossa viitataan               kiirehtineet aikuisväestön suun tervey-
4042:  Mini-Suomi-tutkimuksen tuloksiin. Tutkimus-                denhuollon palvelujen järjestelyjä valtio-
4043: tulokset,jotkajulkaistiin vuonna 1991, on kerät-            neuvostolle tupo-neuvottelujen yhteydes-
4044: ty vuosina 1977-1979. Siten lähtökohtatiedot                sä jättämässään kirjelmässä?
4045: olisivat kahdenkymmenen vuoden takaa. Hank-
4046: 
4047:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
4048: 
4049:                                          Liisa Hyssälä /kesk
4050: 
4051: 
4052: 
4053: 280043
4054: 2                                           KK 20/1998 vp
4055: 
4056: 
4057: 
4058: 
4059:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4060: 
4061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä on muun sairauden kuin hammashoidon pa-
4062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rantamiseksi välttämätön hoito tai sädehoidon
4063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tai sytostaattihoidon kannalta tarpeellinen hoi-
4064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      to.
4065: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Samassa yhteydessä eduskunta piti tärkeänä,
4066: 20:                                                  että rintamaveteraanien hammashuolto varmen-
4067:                                                      netaan. Tämä toteutetaan toukokuun alusta
4068:           Missä tarkoituksessa suun terveyden-        1998 lukien siten, että myös protetiikan teknistä
4069:        huollon hankesuunnitelma on tehty ja          työtä korvataan 50 %enintään taksan mukaises-
4070:        mitä sillä toivotaan saavutettavan tilan-     ta määrästä.
4071:        teessa, jossa koko väestöä koskevaa läh-          Kansanterveyslainsäädännön           perusteella
4072:        tökohtatilannetta ei ole haluttu selvittää,   kunnalla on myös vastuu aikuisväestön hammas-
4073:        ja                                            huollonjärjestämisestä asukkailleen. Kansanter-
4074:           yritetäänkö nyt vesittää eduskunnan        veysasetuksen perusteella kunnan on ensisijaises-
4075:        useampia kertoja esittämä velvoite tuoda      ti järjestettävä vuonna 1956 ja sen jälkeen synty-
4076:        esitys koko aikuisväestön suun tervey-        neiden henkilöiden sekä pään ja kaulan alueelle
4077:        denhuollon hoitopalvelujen järjestämi-        sädehoitoa saaneiden potilaiden hampaiden tut-
4078:        sestä sairausvakuutuksen ja kansanter-        kimus ja hoito.
4079:        veystyön yhteistyönä, esitys, jota edus-          Edellä mainittu hallituksen esitys pohjautui
4080:        kunta edellytti ensimmäisen kerran syk-       sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1996 aset-
4081:        syllä 1995, sekä                              taman Aikuisväestön hammashuoltotyöryhmän
4082:           onko ministeriö tietoinen siitä, että      (STM 1996: 13) selvitykseen. Yhtenä ehdotukse-
4083:        työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat          na oli kuntien hammashoitopalvelujen tehosta-
4084:        kiirehtineet aikuisväestön suun tervey-       minen. Tämän mukaisesti eduskunnan lausuman
4085:        denhuollon palvelujen järjestelyjä valtio-    perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on käyn-
4086:        neuvostolle tupo-neuvottelujen yhteydes-      nistänyt Stakesin kanssa suun terveydenhuollon
4087:        säjättämässään kirjelmässä?                   kehittämishankkeen vuosille 1998-2000 tarkoi-
4088:                                                      tuksenaan selvittää tarkemmin eduskunnan edel-
4089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lyttämällä tavalla aikuisväestön hammashoidon
4090: vasti seuraavaa:                                     järjestämismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveys-
4091:                                                      ministeriön näkemyksen mukaan hankkeen
4092:    Kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä      käynnistämiseksi on riittävästi käytettävissä ai-
4093: aikuisväestön hammashuollon lykkäämisestä,           kuisväestöä koskevia paikallisia tutkimuksia,
4094: eduskunta päätti, että järjestelmällisen hammas-     terveyskeskusten seurantatietoa sekä koko väes-
4095: huollon toteuttaminen laajennetaan lokakuun          töä edustavia haastattelututkimuksia. Tavoittee-
4096: 1997 alusta koskemaan osin jo ennen vuotta 1956      na on selvittää, voidaanko käytettävissä olevat
4097: syntyneitä. Tämän mukaisesti sairausvakuutus-        voimavarat suunnata nykyistä kattavammin vas-
4098: lain perusteella korvataan ennen vuotta 1956         taamaan väestön terveystarpeita suun ja hampai-
4099: syntyneiden osalta joka kolmas vuosi hammas-         den terveydenhuollossa, kehittää hammashuol-
4100: lääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus       lon kustannusvastaavuutta ja tiivistää yhteistyö-
4101: ja ennalta ehkäisevä hoito sekä vuonna 1956 ja       tä muun terveydenhuollon kannalta. Kyseessä
4102: sen jälkeen syntyneille hammaslääkärin suoritta-     on suun terveyspalvelujen kehittämishanke eikä
4103: ma järjestelmällisen hammashuollon periaatteita      yliopistotasoinen tieteellinen tutkimus. Sosiaali-
4104: noudattava suun ja hampaiden tutkimus ja hoito       ja terveysministeriön tavoitteena on suunnata
4105: lukuun ottamatta oikomishoitoa, proteettisia         käytettävissä olevat hammashuollon voimavarat
4106: toimenpiteitä ja hammasteknisiä kustannuksia.        sinne, missä tarve on suurin. On mahdollista, että
4107: Lisäksi edelleen kaikille vakuutetuille korvataan    hankkeen edetessä tulee harkittavaksi myös ko-
4108: myös hammassairauksien hoito, jos kysymykses-        keilla, voitaisiinko sairausvakuutuksen korvaus-
4109:                                            KK 20/1998 vp                                            3
4110: 
4111: käytäntöä soveltaa käytettäväksi joissakin ko-          Eduskunta on edellyttänyt vuoteen 2000 men-
4112: keilukunnissa. Näin voidaan selvittää kaikki        nessä selvitettäväksi nyt lepäämässä olevan ai-
4113: käytettävissä olevat hammashuollon voimava-         kuisväestön hammashuollon korvausta koske-
4114: rat. Luonnollista on, että sairausvakuutuskor-      van lainsäädäntökokonaisuuden. Kokonais-
4115: vausjärjestelmän käyttömahdollisuus tulee esille    uudistuksen selvittämis- ja etenemismahdolli-
4116: otettavaksi.                                        suuksia tahdistetaan tässä aikataulussa.
4117:    Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut tie-       Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavä-
4118: toonsa, että aikuisväestön hammashuolto on ol-      lin tavoiteohjelmassa Terveyttä kaikille vuoteen
4119: lut mukana tulopoliittisten neuvotteluiden koko-    2000 asetetaan hammashuollon kehittämisen
4120: naisuudessa. Työmarkkinajärjestöt eivät kuiten-     painopisteeksi aikuisväestön hammashuollon
4121: kaan tehneet tästä ehdotusta. Hallituksen kan-      parantaminen ja erityisesti sen peittävyyden li-
4122: nanotossa 26.11.1997 saavutettuun tulopoliitti-     sääminen. Tämän mukaisesti on tarkoituksen-
4123: seen sopimukseen vuosille 1998-1999 ei ole kiin-    mukaista myös eduskunnan lausuma huomioon
4124: nitetty huomiota, päinvastoin kuin esitetyssä ky-   ottaen aloittaa edellä esitetty suun terveyden-
4125: symyksessä annetaan ymmärtää, aikuisväestön         huollon kehittämishanke.
4126: suun terveydenhuoltopalveluihin.
4127: 
4128:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
4129: 
4130:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4131: 4                                           KK 20/1998 vp
4132: 
4133: 
4134: 
4135: 
4136:                                        Tili Riksdagens Talman
4137: 
4138:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     behandling av tandsjukdomar, om det är fråga
4139: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       om annan behandling än vård som är nödvändig
4140: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     för att förbättra tandvården eller vård som är
4141: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          nödvändig för strålbehandling eller behandling
4142: 20:                                                  med cytostatika.
4143:                                                         I detta sammanhang ansåg riksdagen att det
4144:           I viiken avsikt har projektplanen för      var viktigt att säkerställa frontveteranernas tand-
4145:        munvård uppgjorts och vad önskar man          vård. Denna genomförs från och med ingången
4146:        uppnå med den i en situation där det har      av maj 1998 så att också tekniskt arbete i sam-
4147:        saknats vilja att utreda utgångsläget för     band med protetik ersätts tili högst 50% av be-
4148:        hela befolkningen, och                        loppet enligt taxan.
4149:           är det nu fråga om ett försök att omin-       Enligt folkhälsolagstiftningen har kommunen
4150:        tetgöra den av riksdagen flera gånger fö-     också ett ansvar för att ordna tandvården för
4151:        reslagna förpliktelsen att avlåta en pro-     vuxna kommuninvånare. Enligt folkhälsoför-
4152:        position om ordnande av hälsovårds-           ordningen skall en kommun i första hand ordna
4153:        tjänster för munvård för hela den vuxna       undersökning och vård av tänderna för personer
4154:        befolkningen i form av ett samarbete mel-     som är födda 1956 och därefter samt för patienter
4155:        lan sjukförsäkringen och folkhälsoarbe-       som fått strålbehand1ing i trakten av huvudet och
4156:        tet, en proposition som riksdagen första      halsen.
4157:        gången förutsatte hösten 1995, samt              Ovan nämnda regeringspropostion grundade
4158:           är ministeriet medvetet om att arbets-     sig på en utredning av arbetsgruppen för tand-
4159:        marknadens centralorganisationer ge-          vård för vuxna, som social- och hälsovårdsminis-
4160:        nom en skrivelse riktad tili statsrådet i     teriet tillsatte 1996 (SHM 1996:13). Det utgicks
4161:        samband med de inkomstpolitiska för-          bl.a. ifrån att kommunerna skulle effektivera sin
4162:        handlingarna påskyndat anordnandet av         tandvårdsservice. Social- och hälsovårdsministe-
4163:        hälsovårdstjänster för munvård för alla       riet inledde därför tillsammans med Stakes ut-
4164:        vuxna?                                        ifrån riksdagens uttalande ett utvecklingsprojekt
4165:                                                      om munvård för åren 1998-2000 i syfte att på
4166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det sätt riksdagen förutsatt närmare utreda möj-
4167: anföra följande:                                     ligheterna att ordna tandvården för vuxna. So-
4168:                                                      cial- och hälsovårdsministeriet anser att det, för
4169:    När regeringens proposition med förslag tili      en inledning av projektet, för den vuxna befolk-
4170: uppskjutande av tandvården för vuxna behand-         ningens del föreligger tillräckligt med lokal forsk-
4171: lades i riksdagen, beslöt man genomföra att den      ning, uppföljningsmaterial från hä1sovårdscen-
4172: systematiska tandvården från och med ingången        tralerna och intervjuundersökningar som är re-
4173: av oktober 1997 utvidgas till att delvis omfatta     presentativa för hela befolkningen. Målet är att
4174: personer födda redan före 1956. Det innebär att      utreda om tili buds stående resurser mera täckan-
4175: personer som är födda före 1956 med stöd av          de än hittills kan inriktas på den hälsovård som
4176: sjukförsäkringslagen vart tredje år får ersättning   gäller munnen och tänderna som befolkningen
4177: för av tandläkare utförd undersökning och be-        har behov av, att utveckla kostnadsmotsvarighe-
4178: handling av mun och tänder och förebyggande          ten för tandvårdens del och att intensifiera sam-
4179: vård samt att personer som är födda 1956 och         arbetet med den övriga hälso- och sjukvården.
4180: därefter får ersättning för av tandläkare enligt     Det är fråga om ett utvecklingsprojekt kring häl-
4181: principen om systematisk tandvård utförd un-         sovårdstjänsterna för munvård och inte om ve-
4182: dersökning och vård av mun och tänder med            tenskaplig forskning på universitetsnivå. Social-
4183: undantag för regleringsvård, protetiska åtgärder     och hälsovårdsministeriet har som mål att styra
4184: och tandtekniska kostnader. Alla försäkrade får      tandvårdsresurserna tili de områden där behovet
4185: dessutom fortsättningsvis ersättning också för       är störst. Det är möjligt att man under projektets
4186:                                             KK 20/1998 vp                                              5
4187: 
4188: gång kommer att överväga möjligheterna att se          uppmärksamheten på hälsovårdstjänsterna som
4189: om sjukförsäkringens ersättningspraxis even-           gäller vuxnas munvård.
4190: tuellt kunde tillämpas i några försökskommuner.           Riksdagen utgår från att hela den lagstift-
4191: Detta är ett sätt att utreda alla de resurser för      ningshelhet om ersättningen för tandvård för
4192: tandvården som finns att tillgå. Det är naturligt      vuxna, som nu vilar, utreds före år 2000. Det är
4193: att sjukförsäkringsersättningssystemet kommer          den tidtabell som gäller för totalreformen.
4194: med i bilden som ett handlingsalternativ.                 1 social- och hälsovårdsministeriets långsikti-
4195:    Social- och hälsovårdsministeriet har fått kän-     ga målprogram om hälsa tili alla före år 2000 är
4196: nedom om att tandvården för vuxna har ingått i         tyngdpunkten i fråga om utvecklingen av tand-
4197: den inkomstpolitiska förhandlingshelheten. Ar-         vården förlagd tili en förbättring av tandvården
4198: betsmarknadsorganisationerna kom dock inte             för vuxna och särskilt en utvidgning av denna. 1
4199: med något förslag i saken. Regeringens ställ-          enlighet härmed är det ändamålsenligt att, också
4200: ningstagande av den 26 november 1997 tili det          med beaktande av riksdagens uttalande, inleda
4201: inkomstpolitiska avtalet för åren 1998-1999 har        med det ovan presenterade utvecklingsprojektet
4202: inte, så som detta spörsmål låter förstå, riktat       för munvård.
4203: 
4204:      Helsingfors den 26 februari 1998
4205: 
4206:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4207: 1
4208: 1
4209:  1
4210:  1
4211:   1
4212:   1
4213:    1
4214:    1
4215:     1
4216:     1
4217:      1
4218:      1
4219:       1
4220:       1
4221:        1
4222:        1
4223:         1
4224:         1
4225:          1
4226:          1
4227:           1
4228:           1
4229:            1
4230:            1
4231:             1
4232:             1
4233:              1
4234:              1
4235:               1
4236:                                            KK 21/1998 vp
4237: 
4238: Skriftligt spörsmål 21
4239: 
4240: 
4241: 
4242: 
4243:                                   Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Närståendevårdarnas arvoden
4244: 
4245: 
4246: 
4247:                                        Tili Riksdagens Talman
4248: 
4249:    Regeringens proposition med förslag tili lag     skillnader i arvodesbeloppen mellan kommuner-
4250: om ändring av 27 b § socialvårdslagen medförde      na, vilket betyder att närstäendevärdarnas ställ-
4251: vissa förbättringar beträffande närståendevår-      ning kommuner emellan är ojämlik.
4252: darnas ställning bl.a. om ledighet och minimi-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
4253: vårdarvode. Nivåstruktureringen av vårdarvo-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4254: det bestäms dock inte längre genom förordning,      ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
4255: utan kommunerna fär själva bestämma om arvo-        följande spörsmäl:
4256: desbeloppen. 1 förordningen (166/1 997) stadgas
4257: det att det lägsta värdarvodet är 1 135,14 mk per             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
4258: mänad och att arvodets storlek päverkas av hur             ta för att närståendevärdarnas reella in-
4259: bindande och krävande vården är. Vårdarvodet               komst skall höjas för att bättre motsvara
4260: är skattepliktig inkomst. 1 praktiken betyder det          deras tunga arbete, och att närstående-
4261: att närstäendevårdarens reella inkomst blir                värdarnas arvodesbelopp i olika kommu-
4262: mycket låg. Det förekommer dessutom stora                  ner förenhetligas?
4263: 
4264:      Helsingfors den 6 februari 1998
4265: 
4266:                      Margareta Pietikäinen /sv              Klaus Heliberg /sd
4267: 
4268: 
4269: 
4270: 
4271: 280043
4272: 2                                          KK 21/1998 vp
4273: 
4274: Kirjallinen kysymys 21                                                                    Suomennos
4275: 
4276: 
4277: 
4278: 
4279:                                  Margareta Pietikäinen /r ym. : Omaishoitajien palkkioista
4280: 
4281: 
4282: 
4283:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4284: 
4285:    Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuoltolain     den määrissä, minkä vuoksi omaishoitajat ovat
4286: 27 b §:n muuttamisesta toi joitakin parannuksia     eri kunnissa eriarvoisessa asemassa.
4287: omaishoitajien asemaan mm. vapaan ja vähim-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4288: mäishoitopalkkioiden osalta. Hoitopalkkion          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4289: porrastuksesta ei enää säädetä asetuksella, vaan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4290: kunnat voivat itse päättää palkkion määrästä.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4291: Asetuksella (166/1997) säädetään, että alin palk-
4292: kio on 1 135,14 markkaa kuukaudessa ja että                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4293: palkkion määrään vaikuttaa hoidon sitovuus ja              ryhtyä omaishoitajien todellisten tulojen
4294: vaativuus. Hoitopalkkio on verollista tuloa.               korottamiseksi siten, että ne vastaisivat
4295: Käytännössä tämä merkitsee omaishoitajan to-               paremmin heidän raskasta työtään ja että
4296: dellisten tulojen muodostumista hyvin alhaisiksi.          omaishoitajien palkkiot eri kunnissa yh-
4297: Lisäksi kuntien välillä on suuria eroja palkkioi-          denmukaistettaisiin?
4298: 
4299:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
4300: 
4301:                     Margareta Pietikäinen /r                 Klaus Heliberg /sd
4302:                                            KK 21/1998 vp                                             3
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 
4307:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4308: 
4309:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Omaishoidon tuen lainsäädäntöä on kehitetty
4310: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pienin askelin julkistalouden suomien edellytys-
4311: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ten mukaisesti. Omaishoidon tuesta annetun ase-
4312: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       tuksen säännöksiä omaishoidon hoitopalkkiosta
4313: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      on täsmennetty 1.4.1997 lähtien. Hoitopalkkioi-
4314: myksen n:o 21:                                       den määrää koskevat säännökset sisältyvät
4315:                                                      omaishoidon tuesta annetun asetuksen 6 ja
4316:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        7 §:ään. Asetuksessa säädetään palkkion minimi-
4317:        ryhtyä omaishoitajien todellisten tulojen     määrästä. 1.1.1998 lukien omaishoitajalle mak-
4318:        korottamiseksi siten, että ne vastaisivat     settavan hoitopalkkion vähimmäismäärä on
4319:        paremmin heidän raskasta työtään ja että      1 156,69 markkaa kuukaudessa. Se määräytyy
4320:        omaishoitajien palkkiot eri kunnissa yh-      ainoastaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden
4321:        denmukaistettaisiin?                          mukaan. Hoitopalkkion porrastuksesta ei enää
4322:                                                      säädetä asetuksessa, vaan kunnat voivat määri-
4323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tellä palkkiot tarkoituksenmukaisimmaksi kat-
4324: vasti seuraavaa:                                     somaliaan tavalla.
4325:                                                          1.1.1998 voimaan tulleen eläkesääntömuutok-
4326:     Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) 17 §:n mukaan     sen perusteella omaishoitajalle kertyy eläkettä,
4327: kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluidenjär-      vaikka hänen hoitopalkkionsa määrä jäisi kuu-
4328: jestämisestä. Omaishoidon tukijärjestelmä on         kaudessa alle 1 156,69 markan vähimmäismää-
4329: yksi vaihtoehto sosiaalihuollon palvelutarpeen       rän. Tästä huolimatta on katsottu erittäin tär-
4330: toteuttamiseksi. 1990-luvun alussa luotiin omais-    keäksi säätää lainsäädännössä edelleenkin hoito-
4331: hoidon tukea koskeva perussäädöstö sosiaali-         palkkion vähimmäismäärä, jotta omaishoitajien
4332: huoltolakiin (1365/1992) ja annettiin asetus         palkkioita ei alennettaisi nykyisestä minimistä.
4333: omaishoidon tuesta (318/1993). Näin lisättiin        Omaishoitopalkkioiden tasoa on pyritty turvaa-
4334: omaishoidon tuki näihin kunnan järjestettäviin       maan myös siten, että palkkiot on sidottu TEL-
4335: sosiaalipalveluihin. Omaishoidon tuen osalta         indeksiin omaishoidon tuesta annetun asetuksen
4336: kuntia velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja     7 §:n 2 momentin nojalla.
4337: palvelusuunnitelmaa, omaishoidon tuesta kun-            Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (320/70)
4338: nan ja hoitajan välillä tehtävää sopimusta sekä      tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidetta-
4339: hoitopalkkion minimimäärää.                          vaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitopalkkio
4340:     Omaishoidon tuki on monimuotoinen sosiaa-        on kuitenkin omaishoitajalle korvausta tehdystä
4341:  lipalvelukokonaisuus,johon voi kuulua hoitajal-     työstä samaan tapaan kuin työsopimussuhteessa
4342:  le maksettava hoitopalkkio, erilaiset hoitotyötä    olevalle työntekijälle maksettu palkka tai esimer-
4343:  tukevat palvelut sekä hoitajalle annettava vapaa.   kiksi perhehoitosopimuksen perusteella makset-
4344:  Valtakunnallisen omaishoidon tuesta tehdyn sel-     tu palkkio. Ei ole perusteltua, että omaishoidon
4345:  vityksen mukaan vuonna 1995 hoitopalkkiota          palkkiota kohdeltaisiin verotuksessa eri tavalla
4346:  maksettiin yli 17 000 omaishoitajalle. Omaishoi-    kuin muita vastaavia suorituksia.
4347:  don tukeen liittyviksi ongelmiksi kunnat mainit-       Omaishoitajien vapaanjärjestämistä on halut-
4348:  sivat suuruusjärjestyksessä hoidon raskauden,       tu tukea vuoden 1997lopussa päättyneellä palve-
4349:  hoitajien väsymyksen, hoitajan haluttomuuden        lusetelikokeilulla. Omaishoidon palveluseteliko-
4350:  pitää vapaatajajättää hoidettava toisten hoitoon    keilun yhteydessä tehdyn vieläjulkaisemaUoman
4351:  sekä hoitopalkkioiden pienuuden. Selvityksestä      selvityksen mukaan vain noin 20 prosenttia
4352:  ilmeni myös, että omaishoidon tukiuudistus oli      omaishoitajista jaksaa nykytilanteessa suorittaa
4353:  vaikuttanut hoitopalkkioita korottavasti verrat-    hoitotehtävän hyvin. Hoitajista 80 prosenttia il-
4354:  tuna aikaisempaan vanhusten, vammaisten ja          moitti väsyneensä hoitoon ainakin ajoittain. Jak-
4355:  pitkäaikaissairaiden     kotihoidontukijärjestel-   samisen äärirajoilla oli selvityksen mukaan noin
4356:  mään.                                               23 prosenttia hoitajista.
4357: 4                                           KK 21/1998 vp
4358: 
4359:    Vuoden 1998 alusta voimaan tulleella lailla       vähennä hoitopalkkion maaraa. Se on siten
4360: sosiaalihuoltolain muuttamisesta (11 09/1997) on     omaishoitajalle palkkiollista samaan tapaan
4361: säädetty omaishoitajan lakisääteinen oikeus va-      kuin vuosiloma on paikallista työsuhteessa ole-
4362: paaseen. Lakimuutoksen perusteella omaishoi-         ville henkilöille. Kunnan on huolehdittava hoi-
4363: don tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä        dettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjes-
4364: omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähin-       tämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.
4365: tään yksi vuorokausi sellaista kalenterikuukaut-         Sosiaalihuoltolain mukaisesti omaishoidon
4366: ta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai    tuen järjestäminen ja käytännön toteuttaminen
4367: vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympäri-        on kuntien vastuulla. Kunnat vastaavat lakisää-
4368: vuorokautisesti taijatkuvasti päivittäin. Säännös    teisten velvotteiden toteuttamisesta kuitenkin it-
4369: ei korvaa asetuksen 5 §:n suositusta vapaan jär-     senäisesti määrärahojensa puitteissa. Säädöstö
4370: jestämisestä, vaan vapaa tulisi edelleen pyrkiä      jättää tilaa kuntakohtaiselle harkinnalle. Kun-
4371: järjestämään suosituksen mukaisesti.                 tien tulisi nähdä omaishoito yhtenä tärkeänä
4372:    Käytännöstä saadut kokemukset ovat kuiten-        osana avopalveluita. Omaishoidon tuenjärjestä-
4373: kin osoittaneet, että asetukseen (31811993) sisäl-   minen on kunnalle edullista verrattuna laitoshoi-
4374: tyvästä vapaan suosituksesta huolimatta osa si-      toon, vaikka maksettaisiinkin huomattavasti mi-
4375: tovaa hoitotyötä tekevistä omaishoitajista on        nimimäärää korkeampaa omaishoidon tukea.
4376: jäänyt kokonaan vaille mahdollisuutta pitää va-          Sosiaali- ja terveysministeriö teettää tänä
4377: paata, vaikka he uupumuksensa vuoksi olisivat        vuonna valtakunnallisen selvityksen omaishoi-
4378: selvästi olleet sen tarpeessa. Lakiuudistuksella     dosta. Selvityksen perusteella tarkastellaan, mil-
4379: pyritään parantamaan heidän mahdollisuuttaan         tä osin järjestelmää tulisi edelleen kehittää ja
4380: vapaaseen. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei         millaisia keinoja käyttäen sen tulisi tapahtua.
4381: 
4382:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
4383: 
4384:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4385:                                             KK 21/1998 vp                                              5
4386: 
4387: 
4388: 
4389: 
4390:                                         Tili Riksdagens Talman
4391: 
4392:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Lagstiftningen om stöd för närstäendevård
4393: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        har utvecklats i små steg på den offentliga ekono-
4394: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      mins villkor. Bestämmelserna om vårdarvodet i
4395: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade         förordningen om stöd för närståendevärd har
4396: spörsmå1 nr 21:                                       preciserats fr.o.m. den 1 april 1997. Bestämmel-
4397:                                                       ser om vårdarvodenas belopp finns i 6 och 7 §
4398:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förordningen om stöd för närståendevård. I för-
4399:        ta för att närståendevårdarnas reella in-      ordningen bestäms om arvodets minimibelopp.
4400:        komst skall höjas för att bättre motsvara      Fr.o.m. den 1 januari 1998 är det lägsta vårdar-
4401:        deras tunga arbete, och att närstående-        vodet för närståendevårdare 1 156,69 mk per må-
4402:        vårdarnas arvodesbe1opp i olika kommu-         nad. Arvodets storlek påverkas endast av hur
4403:        ner förenhetligas?                             bindande och krävande vården är. Nivåstruk-
4404:                                                       tureringen av vårdarvodet bestäms inte längre
4405:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genom förordning, utan kommunerna kan be-
4406: anföra följande:                                      stämma arvodesbeloppena på det sätt som de
4407:                                                       anser vara ändamålsenligast.
4408:     Enligt 17 § socialvårdslagen (71 011 982) skall      Enligt den ändring i pensionsstadgan som
4409: en kommun ombesörja anordnandet av olika              trädde i kraft den 1januari 1998 tjänar en närstå-
4410: former av socialservice. Systemet med stöd för        endevårdare in pension, även om beloppet på
4411: närståendevård är ett alternativ när det gäller att   vårdarvodet       underskrider      minimibeloppet
4412: tillfredsställa servicebehovet inom socialvården.     1 156,69 mk per månad. Trots det anses det syn-
4413: Vid ingången av 1990-talet infördes grundläg-         nerligen viktigt att fortfarande i 1ag bestämma ett
4414: gande bestämmelser om stöd för närståendevård         minimibe1opp för vårdarvoden så att närstående-
4415: (1365/1992) i socialvårdslagen och utfårdades en      vårdarnas arvoden inte sänks från nuvarande
4416: förordning om stöd för närståendevård (318/           miniminivå. Man har också försökt att trygga
4417: 1993). Således fogades stödet för närståendevård      nivån pä närståendevårdarnas arvoden genom
4418: tili de former av socialservice som en kommun         att med stöd av 7 § 2 mom. förordningen om stöd
4419: skall anordna. När det gäller stödet för närståen-    för närståendevård binda arvodena till APL-in-
4420: devård förpliktas kommunerna av författningar         dex.
4421: som gäller vård- och serviceplanen, det avtal om         En närståendevårdare står inte i ett sådant
4422: stöd för närståendevård som skall ingås mellan        arbetsförhållande tili kommunen, den vårdbehö-
4423: kommunen och vårdaren samt vårdarvodets mi-           vande eller den vårdbehövandens vårdnadshava-
4424: nimibelopp.                                           re som avses i arbetsavtalslagen (320/1970).
4425:     Stödet för närståendevård är en mångsidig         Värdarvodet är dock närståendevårdarens er-
4426: socialservicehelhet som kan innefatta värdarens       sättning för utfört arbete pä samma sätt som
4427: vårdarvode, olika tjänster som stöder vårdarbe-       lönen för en anställd i arbetsavtalsförhällande
4428: tet samt vårdarens ledighet. Enligt en riksomfat-     eller arvodet som betalas på basis av t.ex. ett
4429: tande utredning över stödet för närståendevård        familjevårdsavtal. Det är inte motiverat att i be-
4430: betalades 1995 vårdarvoden tili över 17 000 när-      skattningen behandla arvoden för närstående-
4431: ståendevärdare. Enligt kommunerna är proble-          vård annorlunda än andra motsvarande presta-
4432: men med stöd för närstäendevård, uppräknade i         tioner.
4433: storleksordning, att vården är tung, att vårdarna        Man har velat stöda anordnandet av ledighet
4434: är uttröttade och inte villiga att ta ledigt och      för närståendevårdare genom ett försök med
4435:  lämna den vårdbehövande i andras vård samt att       vårdsedlar, vilket avslutades vid utgängen av
4436:  vårdarvodena är små. Av utredningen framgick         1997. Enligt en ännu opublicerad utredning som
4437:  också att reformen av stödet för närståendevård      gjordes i samband med försöket med vårdsedlar
4438:  har höjt vårdarvodena jämfört med det tidigare       är det endast ca 20 % av närståendevårdarna som
4439:  systemet med stöd för vård i hemmet av äldre,        i nuläget orkar utföra sina vårduppgifter väl. Av
4440:  handikappade och långtidssjuka.                      värdarna sade 80% att de åtminstone tidvis blir
4441: 6                                           KK 21/1998 vp
4442: 
4443: uttröttade av vården. Enligt utredningen befann       vårdaren skall således få arvode för lagstadgad
4444: sig ca 23% av vårdarna på gränsen tili att inte       ledighet på samma sätt som personeri arbetsför-
4445: orka längre.                                          hållande får lön för semester. Kommunen skall
4446:    1 lagen om ändring av socialvårdslagen (1109/      sörja för att vården av den vårdbehövande ord-
4447: 1997) som trädde i kraft vid ingången av 1998         nas på ett ändamålsenligt sätt under vårdarens
4448: bestäms om en närståendevårdares lagstadgade          lagstadgade ledighet.
4449: rätt tillledighet. Enligt lagändringen har en när-       Enligt socialvårdslagen skall kommunerna
4450: ståendevårdare som ingått avtal med kommunen          ordna stöd för närståendevård och se till att det
4451: om stöd för närståendevård rätt tili minst ett        genomförs i praktiken. Kommunerna ansvarar
4452: dygn ledig tid per sådan kalendermånad under          emellertid självständigt för uppfyllandet av de
4453: viiken han oavbrutet eller med få avbrott varit       lagstadgade förpliktelserna inom ramen för sina
4454: bunden vid vården dygnet runt eller fortgående        anslag och författningarna lämnar rum för pröv-
4455: varje dag. Bestämmelsen ersätter inte rekommen-       ning i varje enskild kommun. Kommunerna bor-
4456: dationen i förordningens 5 § om anordnande av         de se närståendevården som en viktig del av den
4457: ledighet, utan man borde även i fortsättningen        öppna vården. 1 jämförelse med den slutna vår-
4458: sträva efter att ordna ledigt i enlighet med rekom-   den är det förmånligt för kommunen att ordna
4459: mendationen.                                          stöd för närståendevård, även om stödet för när-
4460:    Erfarenheterna i praktiken har dock visat att      ståendevård vore betydligt större än minimibe-
4461: trots rekommendationen om ledighet i förord-          loppet.
4462: ningen (318/1993) har en del av närståendevår-           1 år låter social- och hälsovårdsministeriet
4463: darna som är bundna vid sitt vårdarbete inte alls     göra en riksomfattande utredning över närståen-
4464: haft möjlighet tillledighet, fastän de på grund av    devården. Utgående från utredningen tar man
4465: utmattning verkligen skulle behöva det. Genom         ställning tili vilka delar av systemet som borde
4466: lagreformen försöker man förbättra deras möj-         vidareutvecklas och med vilka medel det skall
4467: ligheter tillledighet. Den lagstadgade ledigheten     ske.
4468: minskar inte vårdarvodets belopp. Närstående-
4469: 
4470:      Helsingfors den 24 februari 1998
4471: 
4472:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
4473:                                             KK 22/1998 vp
4474: 
4475: Kirjallinen kysymys 22
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 
4480:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym. : Lääkekorvausten omavastuuosuuksien
4481:                                      maksamisesta
4482: 
4483: 
4484:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4485: 
4486:    Lääkekustannukset ovat nousseet. Kustan-           Pienituloisille ihmisille nämä lisäkustannukset
4487: nusten nousu merkitsee erityisesti pienituloisille    ovat kohtuuttomia ja tarpeettomia. On järkevää,
4488: eläkeläisille tai työttömille yhä pahenevia toi-     ettei lääkkeitä osteta koko vuodeksi yhdellä ker-
4489: meentulovaikeuksia. Pitkäaikaissairaat, pienitu-     taa, mutta omavastuuosuuden periminen aina
4490: loiset eläkeläiset ja työttömät eivät pysty aina     joka kolmen kuukauden päästä on kohtuutonta.
4491: ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä, jotka ovat         Omavastuuosuus tulee periä ainoastaan kerran
4492: välttämättömiä heidän sairauksiensa hoitoon. Il-     vuodessa, jos omavastuusta ei voida kokonaan
4493: man säännöllistä lääkehoitoa sairaudet usein pa-     luopua.
4494: henevat niin, että lääkehoidon sijaan joudutaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4495: yhteiskunnalle kalliiseen sairaala- tai laitoshoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4496: toon. Monissa kroonisissa sairauksissa lääkärit      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4497: kirjoittavat lääkemääräykset koko vuodeksi,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4498: mutta potilas saa apteekista Kelan määräyksestä
4499: vain kolmen kuukauden lääkkeet kerrallaan.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4500:    Tämä merkitsee sitä, että potilas joutuu mak-            ryhtyä, että ostaessaan yli kolmeksi kuu-
4501: samaan neljä kertaa vuodessa omavastuuosuu-                 kaudeksi lääkärin määräämiä lääkkeitä
4502: den, joka on peruskorvattavissa lääkkeissä 50               asiakas ei joudu maksamaan kuin enin-
4503: markkaa kerralta ja erikoiskorvattavissa lääk-              tään yhden kerran omavastuuosuuden
4504: keissä 25 markkaa kerralta. Omavastuuosuus voi              vuodessa peruskorvattavista ja erikois-
4505: olla 200 markkaa tai 100 markkaa vuodessa.                  korvattavista lääkkeistä?
4506: 
4507:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
4508: 
4509:          Mikko Kuoppa /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r       Veijo Puhjo /va-r
4510: 
4511: 
4512: 
4513: 
4514: 280043
4515: 2                                          KK 22/1998 vp
4516: 
4517: 
4518: 
4519: 
4520:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4521: 
4522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Uudistusta valmistellut työryhmä perusteli
4523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kiinteän markkamääräisen omavastuun lisää-
4524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mistä kaikkiin korvausryhmiin lääkekorvausme-
4525: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          nojen vähentämisellä ja sillä, että potilaan moti-
4526: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vaatio käyttää lääkkeitään lisääntyisi. Muutosta
4527: sen n:o 22:                                         perusteltiin myös sillä, että potilaan hintatietoi-
4528:                                                     suus lääkehankintoja kohtaan lisääntyy, kun hän
4529:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      joutuu itse maksamaan ainakin pienen osan lää-
4530:        ryhtyä, että ostaessaan yli kolmeksi kuu-    keostoistaan. Jos lääkkeet ovat potilaalle mak-
4531:        kaudeksi lääkärin määräämiä lääkkeitä        suttomia, niitä saatetaan hankkia myös tarpeet-
4532:        asiakas ei joudu maksamaan kuin enin-        tomasti. Lääkkeet voivat myös osoittautua poti-
4533:        tään yhden kerran omavastuuosuuden           laalle sopimattomiksi. Etenkin erityiskorvaus-
4534:        vuodessa peruskorvattavista ja erikois-      ryhmiin kuuluvia lääkkeitä palautetaan hävitet-
4535:        korvattavista lääkkeistä?                    täviksi apteekkeihin runsain määrin.
4536:                                                        Markkamääräinen omavastuuosuus perus-
4537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        korvausluokassa merkitsee, ettei alle 50 markan
4538: vasti seuraavaa:                                    jäävistä ostokerroista korvata mitään. Erityis-
4539:                                                     korvausluokissa korvausta ei makseta alle 25
4540:     Suomalaisessa lääkehoidossa on parantami-       markkaa maksavista ostokerroista. Prosenttipe-
4541: sen varaa, vaikka lääkkeitä määrätään ja käyte-     rusteisen korvausjärjestelmän ja korvauksen Ias-
4542: tään meillä eurooppalaisen mittapuun mukaan         kemistavan vuoksi markkamääräisen kiinteän
4543: kohtuullisesti. Ongelmia ovat muun muassa iäk-      omavastuuosuuden vaikutus potilaalle aiheutu-
4544: käiden henkilöiden monilääkityksen yleistymi-       viin kustannuksiin on peruskorvausluokassa 25
4545: nen, vaikuttavuudeltaan kyseenalaisten lääke-       markkaa ja alemmassa erityiskorvausluokassa
4546: hoitojen määrääminen, halpojen rinnakkaisval-       18,75 markkaa verrattuna tilanteeseen, ettei ky-
4547: misteiden niukka käyttö, reseptien uusiruiskäy-     seisiin korvausluokkiin sisältyisi kiinteää mark-
4548: täntöön liittyvät epäkohdat, lääkkeille vaihtoeh-   kamääräistä omavastuuosuutta. Vain sadan pro-
4549: toisten tai niiden tehoa lisäävien muiden hoito-    sentin korvausluokassa vaikutus potilaan kus-
4550: keinojen huono toteutuminen, kroonisen kivun        tannuksiin on kiinteän markkamäärän suurui-
4551: lääkehoidon vähyys, potilaiden laiminlyömät         nen eli 25 markkaa.
4552: pitkäaikaislääkitykset ja lääkehoidon osin huo-        Lääkekorvausjärjestelmän muuttaminen si-
4553: mattavat alueittaiset erot.                         ten, että yli kolmeksi kuukaudeksi lääkärin mää-
4554:     Edellä mainitut näkökohdat on otettu huo-       räämiä lääkkeitä ostettaessa asiakas ei joudu
4555: mioon myös lääkekorvausjärjestelmää uudistet-       maksamaan kuin enintään yhden kerran oma-
4556: taessa muun muassa saattamalla potilaat osaksi      vastuuosuuden vuodessa, merkitsisi kansanelä-
4557: vastaamaan omista lääkekustannuksistaan.            kelaitoksesta saadun tiedon mukaan lääkekor-
4558:     Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestel-      vauksiin noin 310 miljoonan markan lisäystä
4559: mää muutettiin 1 päivästä huhtikuuta 1994 al-       vuoden 1997 tietojen perusteella arvioiden. Kan-
4560: kaen siten, että peruskorvaus on 50 prosenttia 50   saneläkelaitos on arviossaan olettanut, ettei pe-
4561: markkaa ylittävältä osalta ostokertaa kohti.        ruskorvausluokassa korvattaisi missään tilan-
4562: Alemmassa erityiskorvausryhmässä korvaus on         teessa alle 50 markan ostokertoja eikä erityiskor-
4563: 75 prosenttia 25 markkaa ylittävältä osalta ja      vausluokissa alle 25 markan ostokertoja. Lisäksi
4564: ylemmässä erityiskorvausryhmässä 100 prosent-       on oletettu, että yhdellä ostokerralla kaikki kor-
4565: tia 25 markkaa ylittävältä osalta ostokertaa koh-   vauksen saajat ostavat kolmen kuukauden lääke-
4566: ti. Markkamääräinen kiinteä omavastuuosuus          määrän. Todellisuudessa peruskorvausluokassa
4567: oli aiemmin ollut vain peruskorvausryhmässä.        on ostokertakohtaisten kustannusten perusteella
4568:                                              KK 22/1998 vp                                              3
4569: 
4570: arvioiden suuri joukko vakuutettuja, joiden            tyiskorvausluokan korvauksen saajia oli 344 700
4571: hankkima lääkemäärä ostokertaa kohti jää alle          henkilöä ja heille korvattiin 1,5 miljoonaa osto-
4572: kolmen kuukauden.                                      kertaa, jotka perustuivat 2,0 miljoonaan lääke-
4573:    Lääkekorvausjärjestelmän muuttaminen eh-            määräykseen.
4574: dotetulla tavalla merkitsisi mittavia hallinnollisia      Jotta väestölle taataan mahdollisuus hankkia
4575: toimenpiteitä. Lähes 96 prosenttia lääkekor-           tarpeelliset lääkkeet kohtuulliseen hintaan ja
4576: vauksista maksetaan asiakkaille apteekkien väli-       jotta lääkekustannusten kasvua voitaisiin tule-
4577: tyksellä Kelan ja apteekkien välisen suorakor-         vaisuudessa hillitä, on edelleen toteutettava usei-
4578: vaussopimuksen perusteella. Asiakkailla on ap-         ta muita toimenpiteitä tavoitteiden toteuttami-
4579: teekkien valinnan vapaus, ja apteekeissa ei ole        seksi. Lääkkeiden hintoihin vaikuttavat alenta-
4580: käytössä keskitettyjä tietojärjestelmiä. Sen sei-      vasti muun muassa lääkkeiden hinnoista poistet-
4581: kan toteaminen, milloin vakuutettu on yhden            tu velvoitevarastointilisä, arvonlisäveron alen-
4582: kerran omavastuuosuuden maksanut, nähdään              nus sekä apteekkien myyntipalkkion määräävän
4583: Kelassa vasta tietyn viiveen jälkeen. Koska Kela       lääketaksan tarkistus. Lisäksi lääkkeiden hinta-
4584: saa apteekeilta ostohetken mukaiset tiedot, eivät      lautakunta toteuttaa markkinoilla olevien kor-
4585: ne kaikkien asiakkaiden osalta ole ajan tasalla        vattavien lääkkeiden tukkuhintojen tarkistaruis-
4586: olevia.                                                projektin kahden vuoden aikana. Sosiaali- ja ter-
4587:    Suurin osa Suomessa asuvista henkilöistä saa        veysministeriön tarkoituksena on toteuttaa myös
4588: vuosittain sairausvakuutuksesta lääkekorvauk-          lääkkeiden määrääruiskäytännön järkeistämistä
4589: sia. Lääkekorvausmenot olivat 3 288,4 miljoo-          koskeva projekti. Toimenpiteiksi on valittu kei-
4590: naa markkaa vuonna 1997 ja ne kasvoivat edel-          noja,jotka palvelevat sekä potilaiden että yhteis-
4591: lisvuodesta lähes 290 miljoonaa markkaa. Sai-          kunnan etuja. Muutokset ovat jo laskeneet ja
4592: rausvakuutus korvasi 12,2 miljoonaa peruskor-          tulevat edelleen laskemaan useiden lääkkeiden
4593: vattavan lääkkeen ostokertaa, jotka perustuivat        vähittäishintoja siitä, mitä ne olivat vuonna
4594: noin 17,6 miljoonaan lääkemääräykseen. Kor-            1997. Lisäksi suurten lääkekustannusten kor-
4595: vauksia sai 3,1 miljoonaa henkilöä. Alemman            vausmenettely (3 240 markkaa vuonna 1998) ta-
4596: erityiskorvausluokan korvauksen          saajia oli    kaa sen, ettei kukaan joudu maksamaan kor-
4597: 720 000 henkilöä ja sairausvakuutus korvasi heil-      vausjärjestelmän piiriin kuuluvista lääkkeistä
4598: le 3,6 miljoonaa ostokertaa,jotka perustuivat 5,4      kohtuuttoman suuria kustannuksia.
4599: miljoonaan lääkemääräykseen. Ylemmän eri-
4600: 
4601:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
4602: 
4603:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4604: 4                                           KK 22/1998 vp
4605: 
4606: 
4607: 
4608: 
4609:                                         Tili Riksdagens Talman
4610: 
4611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      självriskandel endast i grundersättningsgrup-
4612: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        pen.
4613: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          Den arbetsgrupp som beredde reformen moti-
4614: man Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-           verade införandet av en fast, i mark angiven
4615: mål nr 22:                                            självriskandel i alla ersättningsgrupper med att
4616:                                                       utgifterna för 1äkemede1sersättningar på det sät-
4617:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tet kunde sänkas och att patientens mqtivation
4618:        ta för att patienter som köper av läkare       att använda sitt läkemede1 kunde öka. Andring-
4619:        ordinerade läkemede1 för mer än tre må-        en motiverades också med att patientens pris-
4620:        naders bruk inte skall behöva beta1a sjä1v-    medvetenhet i fråga om läkemedelsanskaffning-
4621:        riskandelen för 1äkemede1 som grunder-         ar ökar när han själv måste betala åtminstone en
4622:        sätts och specialersätts mer än högst en       1iten del av sina 1äkemedelsköp. Om läkemedlen
4623:        gång om året?                                  inte kostar patienten någonting kan det också
4624:                                                       hända att han skaffar läkemede1 i onödan. Det
4625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kan också visa sig att läkemedlen inte 1ämpar sig
4626: anföra följande:                                      för patienten. 1 synnerhet läkemede1 som hör tili
4627:                                                       den grupp som specia1ersätts återlämnas i stora
4628:    Det finns rum för förbättringar i den finländ-     mängder tili apoteken för förstöring.
4629: ska läkemede1sbehand1ingen, också om läkeme-              En i mark angiven självriskandel i grunder-
4630: del efter europeisk måttstock ordineras och an-       sättningsk1assen betyder att ingenting ersätts i
4631: vänds i en skä1ig utsträckning hos oss. Problemen     fråga om de inköpstillfållen som understiger
4632: består bl.a. i att allt fler äldre människor använ-   50 mk. I specia1ersättningsklasserna beta1as ing-
4633: der många olika slags 1äkemede1, att 1äkemede1s-      en ersättning för inköpstillfållen under 25 mk. På
4634: behandlingar med tvivelaktig verkan ordineras,        grund av det procentbaserade ersättningssyste-
4635: att förmån1iga parallellpreparat används endast i     met och det sätt på vilket ersättningen räknas har
4636: en begränsad utsträckning, att praxis för förny-      den i mark angivna fasta sjä1vriskandelen i
4637: ande av recept är förenade med o1ägenheter, att       grundersättningsklassen en effekt på 25 mk på
4638: andra vårdformer som kunde användas i stället         patientens kostnader och i den lägre specialer-
4639: för 1äkemedel eller som skulle öka 1äkemedlens        sättningsk1assen en effekt på 18,7 5 mk jämfört
4640: verkan är då1igt utvecklade, att det råder brist på   med en sådan situation att ingen fast, i mark
4641: 1äkemede1sbehand1ingar som gäller kronisk             angiven sjä1vriskandel skulle ingå i dessa ersätt-
4642: smärta, att patienterna försummar sin långtids-       ningsk1asser. Endast i den 100-procentiga ersätt-
4643: medicinering och att det de1vis finns betydande       ningsklassen påverkas patientens kostnader tili
4644: regiona1a skillnader i fråga om 1äkemede1sbe-         ett fast be1opp, dvs. 25 mk.
4645: hand1ingar.                                               En ändring av läkemedelsersättningssystemet
4646:    Ovan nämnda synpunkter har beaktats också          så att en patient, då han köper a v 1äkaren ordine-
4647: vid reformeringen av läkemede1sersättningssys-        rade läkemedel för över tre månaders bruk, inte
4648: temet, bl.a. genom att patienterna delvis sjä1va      behövde betala sjä1vriskande1en mer än högst en
4649: måste svara för sina egna läkemede1skostnader.        gång om året, skulle enligt folkpensionsanstalten
4650:    Systemet för 1äkemedelsersättningar en1igt         innebära en ökning av 1äkemede1sersättningarna
4651: sjukförsäkrings1agen ändrades den 1 apri1 1994        med ca 310 mi1j. mk beräknat enligt de uppgifter
4652: så att grundersättningen är 50% för den del           som finns att tillgå för 1997. F o1kpensionsansta1-
4653: som överstiger 50 mk per inköpstillfålle. 1 den       ten har i sin beräkning utgått ifrån att inköpstill-
4654: 1ägre specia1ersättningsgruppen är ersättningen       fållen under 50 mk inte under några som he1st
4655: 75 '!-(, för dendel som överstiger 25 mk och i den    omständigheter skulle ersättas i grundersätt-
4656: högre specialersättningsgruppen 100 'Yo för den       ningsklassen och inte heller inköpstillfållen un-
4657: del som överstiger 25 mk per inköpstillfålle. Ti-     der 25 mk i specia1ersättningsk1assen. Vidare ut-
4658: digare hade det funnits en fast, i mark angiven       går beräkningen ifrån att alla de som får ersätt-
4659:                                              KK 22/1998 vp                                                5
4660: 
4661: ningar vid ett inköpstillfålle köper en mängd lä-        personer för 3,6 milj. inköpstillfållen som basera-
4662: kemedel som räcker för tre månader. 1 själva             de sig på 5,4 mi1j. 1äkemede1sordinationer. 1 den
4663: verket finns det i grundersättningsklassen, beräk-       högre specia1ersättningsklassen fick 344 700 per-
4664: nat utifrån kostnaderna vid de enskilda inköps-          soner ersättningar, och dessa fick ersättning för
4665: tillfållena, ett stort antal försäkrade som perin-        1,5 milj. inköpstillfållen som baserade sig på
4666: köpstillfålle köper en mängd läkemedel som inte          2,0 milj.läkemedelsordinationer.
4667: räcker för tre månader.                                      För att medborgarna skall ha möjligheter att
4668:     En ändring av läkemedelsersättningssystemet          skaffa de läkemedel som de behöver tili ett rimligt
4669: på det föreslagna sättet skulle kräva betydande          pris och för att läkemedelskostnaderna inte skall
4670: administrativa åtgärder. Nästan 96% a v läkeme-          skjuta i höjden i framtiden måste ännu många
4671: delsersättningarna betalas tili kunderna via apo-        andra åtgärder vidtas för att målen skall uppnås.
4672: teken på grundval av det avtal om direkt ersätt-         Läkemedelspriserna har sjunkit bl.a. på grund av
4673: ning som ingåtts mellan FPA och apoteken.                det tillägg för obligatorisk upplagring som slo-
4674: Kunderna har rätt att välja apotek och apoteken          pats för läkemedelspriserna, mervärdesskatte-
4675: har inte tillgång tili några centraliserade datasys-     sänkningen samt revidering av den läkemedels-
4676: tem. Uppgiften om när en försäkrad har betalt            taxa som bestämmer apotekens provision. Dess-
4677: självriskandelen redan en gång syns hos FPA              utom skallläkemedelsprisnämnden under loppet
4678: först efter en viss tid. Eftersom FPA av apoteken        av två år göra en revision av partipriserna pä de
4679: får de uppgifter som gäller vid köpögonblicket           läkemedel som finns på marknaden och för vilka
4680: stämmer de inte för alla kunders vidkommande             ersättning betalas. Social- och hälsovårdsminis-
4681: helt överens med det faktiska läget.                     teriet har också för avsikt att genomföra ett pro-
4682:     Största delen av dem som bor i Finland fär           jekt som går ut på att rationalisera praxis för
4683: årligen läkemedelsersättningar frän sjukförsäk-          ordination av läkemedel. Man har valt sådana
4684: ringen. Läkemedelsersättningarna uppgick är              metoder som tjän<);r både patienternas och sam-
4685:  1997 tili 3 288,4 mi1j. mk och de ökade från året       hällets intressen. Andringarna har redan sänkt
4686: innan med nästan 290 mi1j. mk. Sjukförsäkringen          och kommer ytterligare att sänka minutpriserna
4687: ersatte 12,2 mi1j. inköpstillfållen som gällde läke-     på många läkemedel jämfört med 1997 års priser.
4688: medel som grundersätts och som baserade sig på           Dessutom garanterar ersättningsförfarandet i
4689: ca 17,6 milj.läkemedelsordinationer. Ersättning-         fråga om stora läkemedelskostnader (3 240 mk år
4690: ar betalades tili 3,1 mi1j. människor. 1 den lägre       1998) att ingen behöver betala oskäligt höga
4691:  specialersättningsklassen fick 720 000 personer         kostnader för sådana läkemedel som faller inom
4692: ersättningar, och sjukförsäkringen ersatte dessa         ramen för ersättningssystemet.
4693: 
4694:      Helsingforsden 27 februari 1998
4695: 
4696:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4697:                   j
4698:                  j
4699:                 j
4700:                j
4701:               j
4702:              j
4703:             j
4704:            j
4705:           j
4706:          j
4707:         j
4708:        j
4709:       j
4710:      j
4711:     j
4712:    j
4713:   j
4714:  j
4715: j
4716:                                              KK 23/1998 vp
4717: 
4718: Kirjallinen kysymys 23
4719: 
4720: 
4721: 
4722: 
4723:                                     Mikko Elo /sd: Eduskunnalle annettavasta selonteosta MAJ-sopi-
4724:                                         muksen merkityksestä Suomelle
4725: 
4726: 
4727:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4728: 
4729:    Talous on viime vuosina nopeasti kehittynyt         koska pääomat ohjautuvat sinne, missä työvoi-
4730: maailmanlaajuiseksi. Yritykset siirtävät yhä suu-      ma on halvin, ympäristönsuojelu vähäisin ja so-
4731: remmassa määrin toimintojaan maihin, joissa            siaaliturva heikoin. Näidenjärjestöjen näkemyk-
4732: palkkataso on alhainen, sosiaaliturva lähes ole-       sen mukaan ulkomaiset investoinnit ovat kyllä
4733: matoojajoissa lapsityövoiman käyttö on yleistä.        hyödyllisiä, jos maat voivat itse säädellä niitä.
4734: Myöskään ympäristöarvoille ei panna kovin-                 Myös Suomessa keskustelu OECD:n neuvot-
4735: kaan suurta painoa. Tätä globaalistumiseksi kut-       telemasta MAJ-sopimuksesta on ollut vähäistä.
4736: suttua ilmiötä on Suomessa analysoitu varsin           Onneksi viime aikoina erilaiset järjestöt ovat
4737: vähän ja erityisesti globaalistumisen aiheuttamia      käynnistäneet keskustelua MAJ-sopimuksen
4738: seurauksia Suomen palkkatasoon, sosiaalitur-           merkityksestä Suomelle ja kehitysmaille. Erityi-
4739: vaan ja ympäristönsuojeluun.                           sesti näissä keskusteluissa on ollut esillä pelko
4740:    Taloudellisen yhteistyön ja kehityksenjärjestö      liian vapaiden investointisäännösten aiheutta-
4741: OECD ja maailman kauppajärjestö WTO ovat               mista menetyksistä kaikkein köyhimmille maille.
4742: voimakkaimpia globaalistumisen puolesta pu-            Kuitenkaan maamme virallinen taho ei ole ollut
4743: hujia. Niinpä vuoden 1995 toukokuusta lähtien          innostunut käymään keskustelua OECD:n suun-
4744: OECD on neuvotellut monikeskisestä investoin-          nittelemasta MAJ-sopimuksesta. On kuitenkin
4745: tisopimuksesta (Multilateral Agreement on Jn-          todennäköistä, että MAI-sopimus aiheuttaa tar-
4746: vestment, MAJ). Varsin yleisesti arvioidaan, että      peita myös Suomen lainsäädännön muuttami-
4747: MAJ toteutuessaan lisäisi ratkaisevasti ylikan-        seen.
4748: sallisten yhtiöiden oikeuksia ja valtaa sekä valjas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4749: taisi valtiokoneiston käyttämään omaa valtaan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4750: sa yhtiöiden hyväksi. Maailmankauppajärjestö           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4751: WTO:n pääjohtaja Renato Ruggerio on nimittä-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4752: nyt MAJ:taja sitä vastaavia sopimuksia "globaa-
4753: lin yhtenäistalouden perustuslaiksi".                            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
4754:    Monet kansainvälisetjärjestöt ovat arvioineet              selonteon, jossa tarkastellaan MAJ-sopi-
4755: MAJ-sopimuksen seuraukset kielteisiksi. Näiden                muksen merkitystä erityisesti Suomen
4756: järjestöjen mukaan MAI pakottaa köyhät maat                   lainsäädännön ja talouden kannalta?
4757: kilpailemaan sijoituspääomista tuhoisin keinoin,
4758: 
4759:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
4760: 
4761:                                              Mikko Elo /sd
4762: 
4763: 
4764: 
4765: 
4766: 280043
4767: 2                                            KK 23/1998 vp
4768: 
4769:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4770: 
4771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen on
4772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Suomessa hankittava toiminnalleen viranomais-
4773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lupa. Lisäksi yrityksen kotipaikan täytyy sijaita
4774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            Suomessa ja sen omistuksen enemmistön täytyy
4775: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         olla peräisin ETA-maista. Myös merikuljetuksia
4776: 23:                                                   ja sisävesiliikennettä säätelevät vastaavan tyyp-
4777:                                                       piset, joskin tiukemmat rajoitukset. Suomen li-
4778:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         pun alla purjehtivan aluksen omistuksesta yli
4779:        selonteon, jossa tarkastellaan MAJ-sopi-       60 %:n täytyy olla suomalaisissa käsissä.
4780:        muksen merkitystä erityisesti Suomen               OECD-maiden pääosaan verrattuna Suomen
4781:        lainsäädännön ja talouden kannalta?            varaumatarve on kuitenkin suhteellisen vähäi-
4782:                                                       nen.
4783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Käynnissä olevissa neuvotteluissa hallitus
4784: vasti seuraavaa:                                      vastustaisi voimakkaasti sellaista globalisaatiota
4785:                                                       ja irtisanoutuisi kaikista sellaisista toimista, jot-
4786:     Hallituksen tavoitteena on edistää taloudelli-    ka edistäisivät alhaista palkka tasoa, lähes olema-
4787: sia toimintaedellytyksiä myös siten, että suoma-      tonta sosiaaliturvaa ja lapsityövoiman käyttöä.
4788: laisen elinkeinoelämän mahdollisuudet toimia          Neuvoteltavana oleva sopimus kieltää erityisesti
4789: maan rajojen ulkopuolellakin tasavertaiselta          ympäristönsuojelun lainsäädännön ja kansain-
4790: pohjalta muiden maiden yrittäjien kanssa turva-       välisesti hyväksyttyjen työolosuhteita koskevien
4791: taan. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär-     periaatteiden alentamisen kansainvälisten inves-
4792: jestössä OECD:ssä neuvoteltavana oleva monen-         tointien houkuttelemiseksi. Näitä päämääriä
4793: välinen investointisopimus MAJ kohentaa näitä         hallitus tukee voimakkaasti. Ne ovat työntekijöi-
4794: mahdollisuuksia. Varsinaiset sijoituspäätökset        den ja kuluttajien edun mukaisia.
4795: on yritysten kuitenkin itse tehtävä.                      Lisäksi on korostettava, että MAI-sopimus on
4796:     Käynnissä olevien neuvottelujen tässä vai-        ensi sijassa OECD-maiden neuvottelema ja nii-
4797: heessaei näytä siltä, että MAJ-sopimus aiheuttai-     hin rajoittuva. Sopimuksesta ovat tässä vaihees-
4798: si tarpeita Suomen lainsäädännön muutoksiin.          sa olleet kiinnostuneita muutamat OECD:n ul-
4799: Niiltä osin kuin Suomen lainsäädäntö on ristirii-     kopuoliset maat. Mikään ei edellytä kehitysmai-
4800: dassa MAJ-sopimuksen edellyttämän kansalli-           ta liittymään sopimukseen. Ne voivat sen tehdä,
4801: sen ja suosituimman maan kohtelun periaattei-         kun niiden lainsäädäntö täyttää MAJ-sopimuk-
4802: den kanssa, Suomi tekee sopimukseen varaumat.         sen korkean velvoitetason.
4803: Varaumat liittyvät mm. kesäasuntojen omistuk-             Sopimuksen perusperiaatteena on kaikenlai-
4804: seen, Ahvenanmaan itsehallintoon, saamelais-          sen syrjimisen kieltäminen investointitoiminnas-
4805: elinkeinoihin, ydinenergiaan, kaivostoimintaan        sa - ei monikansallisten yritysten oikeuksien
4806: sekä kansainväliseen liikenteeseen.                   lisääminen. Hallitus pitää tätä Suomen edun
4807:     Todettakoon tässä yhteydessä, että ydinener-      mukaisena suomalaisyritysten hakeutuessa kas-
4808: gian käyttöön liittyvän varauman tekeminen pe-        vavassa määrin laajemmille markkinoille myös
4809: rustuu Suomen haluun taata erityisesti korkea         maan rajojen ulkopuolelle. MAJ-sopimus ei si-
4810: kotimainen turvallisuus ja luotettavuus tällä alal-   sällä sellaisia kohtia, jotka lisäisivät monikansal-
4811: la.                                                   listen yritysten oikeuksia suhteessa kotimaisiin
4812:     Kaivos- ja louhintatoiminnan osalta haluam-       yrityksiin.
4813: me jatkuvasti turvata kansainvälisesti korkean            Nykyisen tilanteen valossa hallituksen tarkoi-
4814: lainsäädäntömme tason sekä ylläpitää myös yri-        tuksena ei ole antaa kysymyksessä tarkoitettua
4815: tyksiin kohdistuvat kattavat ympäristönsuoje-         selontekoa eduskunnalle. Sen sijaan hallitus tie-
4816: lulliset velvoitteet.                                 dottaa tarvittaessa jatkossakin eduskunnan ao.
4817:     Liikenteeseen liittyvät varaumat Suomi tekee      valiokunnalle MAJ-neuvottelujen tilanteesta.
4818: noudattaen yleistä kansainvälistä käytäntöä täl-      Monenvälinen investointisopimus tulee aika-
4819: lä alalla. Näiden varaumien mukaan kaupallista        naan eduskuntaan normaaliin ratifiointikäsitte-
4820: lentoliikennettä harjoittavan ulkomaalaisen tai       lyyn.
4821: 
4822:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
4823: 
4824:                                                                               Ministeri Ole Norrback
4825:                                                 KK 23/1998 vp                                                  3
4826: 
4827:                                            Tili Riksdagens Talman
4828: 
4829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ländsk ägo skaffa myndighetstillstånd i Finland
4830: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            för sin verksamhet. Dessutom skall företagets
4831: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          hemort ligga i Finland och majoriteten av ägan-
4832: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 23:               det skall härröra från EES-länderna. Motsvaran-
4833:                                                           de, men striktare regler gäller också för transpor-
4834:            Ämnar Regeringen i en redogörelse tili         ter tili havs och i de inre vattnen. Fartyg som
4835:         riksdagen redovisa för MAI-avtalets be-           seglar under finsk flagg måste till mer än 60 % ha
4836:         tydelse med särskild utgångspunkt i finsk         finskt ägarskap.
4837:         lagstiftning och finsk ekonomi?                       Jämfört med huvuddelen av OECD-länderna
4838:                                                           är det finska behovet av reservationer dock rela-
4839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             tivt lågt.
4840: anföra följande:                                              Under de pågående förhandlingarna kommer
4841:                                                           regeringen med kraft att motsätta sig en globali-
4842:    Regeringen har som mål att främja förutsätt-           sering som kunde främja en låg lönenivå, nästan
4843: ningarna för ekonomisk verksamhet också på så             obefintligt socialskydd och användning av barn-
4844: sätt att det finska näringslivet garanteras möjlig-       arbetskraft. Regeringen tar avstånd från alla så-
4845: heter att agera påjämbördig basis med företaga-           dana åtgärder. Det aktuella avtalet förbjuder sär-
4846: re från andra länder, även utanför vårt lands             skilt att miljölagstiftningen och principer som
4847: gränser. Det multilaterala investeringsavtalet            antagits internationellt om arbetsvillkoren skall
4848: MAJ, som förhandlas fram inom Organisationen              försämras för attlocka investeringar. Regeringen
4849: för ekonomiskt samarbete och utveckling,                  stöder dessa mål kraftigt. De överensstämmer
4850: OECD, förbättrar dessa förutsättningar. De                med arbetstagarnas och konsumenternas intres-
4851: egentliga investeringsbesluten skall dock fattas          sen.
4852: av företagen själva.                                          Vidare bör det understrykas att MAI-avtalet i
4853:    I detta skede av de pågående förhandlingarna           första hand har förhandlats av OECD-länderna
4854: verkar det inte som om MAI-avtalet kommer att             och är begränsat till dem. I detta skede har vissa
4855: medföra behov av att ändra den finska lagstift-           Iänder utanför OECD visat intresse för avtalet.
4856: ningen. Finland kommer att lämna in reservatio-           Det finns ingenting som kräver att u-länderna
4857: ner tili avtalet tili de delar den finska lagstiftning-   skall ansluta sig tili avtalet. De får ansluta sig tili
4858: en strider mot MAI-avtalets principer om natio-           avtalet när deras lagstiftning motsvarar förplik-
4859: nell behandling och behandling som mest gynnad            telserna i MAI-avtalet, vilka håller en hög nivå.
4860: nation. Reservationerna gäller bl.a. ägande av                A vtalets grundläggande princip är att förbju-
4861: sommarställen, den åländska självstyrelsen, sa-           da alla slag av diskriminering inom investerings-
4862: menäringarna, kärnenergi, gruvdrift och interna-          verksamhet - inte att öka de multinationella
4863: tionella transporter.                                     företagens rättigheter. Regeringen anser att detta
4864:    1 detta sammanhang kan man notera att reser-           är förenligt med Finlands intresse, då finska före-
4865: vationen som gäller användningen av kärnenergi            tag i allt högre grad söker sig tili större markna-
4866: grundar sig på Finlands önskan att på detta om-           der även utanför landets gränser. MAI-avtalet
4867: råde särskilt garantera en hög inhemsk säkerhet           innehåller inga sådana punkter som ökar de mul-
4868: och tillförlitlighet.                                     tinationella företagens rättigheter i förhållande
4869:    Vad gäller utvinning och gruvbrytning vili vi          tili inhemska företag.
4870: fortsättningsvis garantera vår lagstiftnings höga             1 dagens läge avser regeringen inte att lämna
4871: standard samt ha kvar de omfattande miljöskyl-            någon sådan redogörelse tili riksdagen som avses
4872: digheterna som också gäller företag.                      i spörsmålet. Däremot informerar regeringen vid
4873:    De finska reservationerna som gäller trans-            behov vederbörande utskott i riksdagen om läget
4874: porter överensstämmer med allmän internatio-              i MAI-förhandlingarna också i fortsättningen.
4875: nell praxis på detta område. Enligt reservationer-        Det multilaterala investeringsavtalet kommer i
4876: na skall företag som bedriver kommersiell luft-           sinom tid att inges för sedvanlig ratificering av
4877: fart och som ägs av en utlänning eller är i ut-           riksdagen.
4878: 
4879:      Helsingfors den 26 februari 1998
4880: 
4881:                                                                                     Minister Ole Norrback
4882:                                             KK 24/1998 vp
4883: 
4884: Kirjallinen kysymys 24
4885: 
4886: 
4887: 
4888: 
4889:                                   Mikko Elo /sd: Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alentami-
4890:                                       sesta vuonna 1999
4891: 
4892: 
4893:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4894: 
4895:    Eläkkeensaajilta on vuodesta 1993 peritty ko-        Se, että hallitus teki päätöksensä tulopoliitti-
4896: rotettua sairausvakuutusmaksua. Eläkeläisiltä        sen sopimuksen yhteydessä, kuvastaa eläkkeen-
4897: perittiin myös korotettua kansaneläkemaksua          saajien heikkoa neuvotteluasemaa. Eläkeläisillä
4898: vuosina 1993- 1995, mutta nykyinen hallitus          ei ole edustajia sovittaessa heitä koskevista
4899: poisti kansaneläkevakuutusmaksun vuonna              asioista. Täten on myös vaikea ymmärtää, että
4900: 1996. Korotetun sairausvakuutusmaksun määrä          eläkkeensaajien korotettu sairausvakuutusmak-
4901: on ollut kolme penniä veroäyriltä vuoden 1997        su olisi osa tulopoliittista ratkaisua erityisesti,
4902: loppuun asti.                                        koska hallitus ei ottanut huomioon eduskunnan
4903:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuon-       ilmaisemaa tahtoa.
4904: na 1997 perittävien sosiaaliturvamaksujen rahoi-        Eläkkeensaajien keskuudessa on suurta tyyty-
4905: tusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 170/l996        mättömyyttä hallituksen päätökseen, koska
4906: vp) eduskunta edellytti, että vuonna 1998 voi-       myös eläkeläiset odottivat hallituksen panevan
4907: daan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sai-       toimeen eduskunnan hyväksymän ponnen.
4908: rausvakuutusmaksua vähintään yhdellä pennillä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4909: veroäyriltä. Hallitus on 27.11.1997 ilmoittanut,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4910: että eläkeläisten sairausvakuutusmaksu alenee        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4911: kuitenkin kahden vuoden aikana vain yhteensä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4912: yhden pennin veroäyriltä. Tämä toteutetaan si-
4913: ten, että tämän vuoden alusta eläkeläisten sai-                Onko eläkkeensaajien sairausvakuu-
4914: rausvakuutusmaksua alennettiin 0, 7 pennillä äy-            tusmaksun alentaminen Hallituksen mie-
4915: riltä nykyisestä 4,9 pennistä 4,2 penniin äyriltä.          lestä osa tulopoliittista sopimusta, ja
4916: Hallituksen päätöksen mukaisesti eläkkeensaa-                  onko Hallituksen mielestä mahdollista
4917: jien sairausvakuutusmaksu alenee vuonna 1999                alentaa eläkkeensaajien sairausvakuutus-
4918: edelleen 0,3 penniä äyriltä. Hallituksen ratkaisu           maksua yhdellä pennillä jo vuonna 1999?
4919: tehtiin tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä.
4920: 
4921:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
4922: 
4923:                                             Mikko Elo /sd
4924: 
4925: 
4926: 
4927: 
4928: 280043
4929: 2                                           KK 24/1998 vp
4930: 
4931: 
4932: 
4933: 
4934:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4935: 
4936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuoden 1998 talousarvioesityksen käsittelyn
4937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhteydessä eduskunta vahvisti eläkkeensaajilta
4938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuonna 1998 perittävän sairausvakuutusmak-
4939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            sun. Maksu aleni yhteensä 0, 7 pennillä veroä yril-
4940: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tä. Sen lisäksi hallitus on 27 päivänä marraskuuta
4941: 24:                                                    1997 tekemällään päätöksellä sitoutunut vuonna
4942:                                                        1999 alentamaan eläkkeensaajilta perittävää ko-
4943:           Onko eläkkeensaajien sairausvakuu-          rotettua sairausvakuutusmaksua 0,3 pennillä ve-
4944:        tusmaksun alentaminen Hallituksen mie-         roäyriltä. Vuoden 1999 alusta poistetaan lisäksi
4945:        lestä osa tulopoliittista sopimusta, ja        sekä palkansaajilta että eläkkeensaajilta peritty
4946:           onko Hallituksen mielestä mahdollista       sairausvakuutusmaksun 0,45 pennin suuruinen
4947:        alentaa eläkkeensaajien sairausvakuutus-       korotus 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta.
4948:        maksua yhdellä pennillä jo vuonna 1999?            Hallitus teki edellä tarkoitetun päätöksen
4949:                                                       vuosina 1998 ja 1999 toteutettavista eläkkeen-
4950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saajien sairausvakuutusmaksun alennuksista yh-
4951: vasti seuraavaa:                                      dessä mainittuja vuosia koskevien veroratkaisu-
4952:                                                       jen kanssa. Vaikka päätös tehtiin samanaikaises-
4953:     Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia       ti tulopoliittisen ratkaisun syntymisen kanssa,
4954: eläkkeensaajilta alettiin vuonna 1993 periä koro-     eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alenta-
4955: tettua sairausvakuutusmaksua. Korotetun mak-          minen ei ole osa tulopoliittista sopimusta, vaan
4956: sun määrä oli vuonna 1993 kaksi penniä veroäy-        maksuista päättää eduskunta.
4957: riltä ja vuosina 1994-1997 kolme penniä vero-             Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut huo-
4958: äyriltä. Vuodesta 1993 eläkkeensaajilta alettiin      mioon eläkeläisten tietotarpeet asettamalla 20
4959: lisäksi periä yhdellä pennillä veroäyriltä korotet-   päivänä maaliskuuta 1997 vanhuus- ja eläkepo-
4960: tua kansaneläkevakuutusmaksua.                        liittisen neuvottelukunnan. Sen tehtävänä on
4961:     Pääministeri Lipposen hallitusohjelman mu-        muun muassa seurata vanhusten ja eläkeläisten
4962: kaan ansiotulojen verotusta kevennetään poista-       toimeentuloturvan ja elinolojen kehitystä. Neu-
4963: malla vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksu.            vottelukunnan työn yhteydessä on eläkkeensaa-
4964: Lisäksi poistetaan asteittain vakuutetun sairaus-     jajärjestöjen edustajia pidetty ajan tasalla valmis-
4965: vakuutusmaksun porrastus 80 000 äyrin ylittä-         teilla olevista uudistuslinjoista.
4966: vien tulojen osalta. Vakuutetun kansaneläkeva-            Jotta jo vuoden 1999 alusta voidaan riittävällä
4967: kuutusmaksun perimisestä luovuttiin vuoden            varmuudella toteuttaa luvatut verojen ja sairaus-
4968:  1996 alusta. Tällöin päättyi myös eläkkeensaa-       vakuutusmaksujen alennukset, hallitus tulee ke-
4969: jien korotetun kansaneläkevakuutusmaksun pe-          vätistuntokauden aikana antamaan eduskunnal-
4970: riminen. Vakuutetun sairausvakuutusmaksun             le tarvittavat lakiehdotukset. Eläkkeensaajilta
4971: porrastusta 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta    perittävä sairausvakuutusmaksu alenee vuoden
4972: on lievennetty vuosina 1996 ja 1997.                  1999 alusta yhteensä yhdellä pennillä veroäyriltä
4973:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuon-        vuoden 1997 maksutasoon verrattuna. Päätösten
4974: na 1997 perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kan-       aikaistamisella voidaan myös hallinnollisesti
4975: saneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsää-      varmistaa veron ennakonpidätyksen ja eläkkei-
4976: dännöksi (HE 170/1996 vp) eduskunta edellytti         siin tehtävän tarkistuksen yhdenmukainen aika-
4977: hallituksen huolehtivan siitä, että vuonna 1998       taulu.
4978: voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä
4979: sairausvakuutusmaksua vähintään yhdellä pen-
4980: nillä veroäyriltä.
4981: 
4982:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1998
4983: 
4984:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4985:                                            KK 24/1998 vp                                                 3
4986: 
4987: 
4988: 
4989: 
4990:                                        Tili Riksdagens Talman
4991: 
4992:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 samband med behandlingen av budgetpro-
4993: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         positionen för 1998 faststäiide riksdagen den
4994: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       sjukförsäkringspremie som skall uppbäras av
4995: man Mikko Elo undertecknade spörsmäl nr 24:            pensionstagarna 1998. Premien sänktes med to-
4996:                                                        talt 0, 7 penni per skatteöre. Därtill har regering-
4997:           Anser Regeringen att sänkningen av           en genom ett beslut av den 27 november 1997
4998:        pensionstagarnas sjukförsäkringspremie          förbundit sig att sänka pensionstagarnas förhöj-
4999:        utgör ett Ied i det inkomstpolitiska avta-      da sjukförsäkringspremie med 0,3 penni per skat-
5000:        Iet, och                                        teöre 1999. Från ingången av 1999 kommer man
5001:            anser Regeringen att det är möjligt att     dessutom att slopa förhöjningen om 0,45 penni
5002:        sänka pensionstagarnas sjukförsäkrings-         för både löntagarnas och pensionstagarnas sjuk-
5003:        premie med ett penni redan 1999?                försäkringspremie tili den del inkomsterna över-
5004:                                                        stiger 80 000 skatteören.
5005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Regeringen fattade ovan avsedda beslut om de
5006: anföra följande:                                       sänkningar av pensionstagarnas sjukförsäk-
5007:                                                        ringspremie som kommer att genomföras åren
5008:    Som en del av de ätgärder som syftar tili att       1998 och 1999 samtidigt s9m skatteuppgörelser-
5009: balansera statsekonomin började man 1993 upp-          na för nämnda år ingicks. A ven om beslutet fatta-
5010: bära förhöjd sjukförsäkringspremie av pensions-        des samtidigt som den inkomstpolitiska uppgö-
5011: tagarna. Den förhöjda premien uppgick tili två         relsen kom tili, utgör sänkningen av pensionsta-
5012: penni per skatteöre år 1993 och tre penni per          garnas sjukförsäkringspremie inte något led i det
5013: skatteöre åren 1994--1997. Sedan 1993 började          inkomstpolitiska avtalet, utan premierna fast-
5014: man dessutom av pensionstagarna uppbära folk-          stäiis av riksdagen.
5015: pensionspremie som förhöjts med en penni per              Social- och hälsovårdsministeriet beaktade
5016: skatteöre.                                             pensionärernas informationsbehov då det tiiisat-
5017:     Enligt statsminister Lipponens regeringspro-       te äldre- och pensionspolitiska delegationen den
5018: gram skaii beskattningen av förvärvsinkomster          20 mars 1997. Delegationen fick bl.a. i uppdrag
5019: göras lindrigare genom att den försäkrades folk-       att följa med hur utkomstskyddet och levnads-
5020: pensionspremie slopas. Dessutom slopas stegvis         förhåiiandena för äldre människor och pensionä-
5021: differentieringen av den försäkrades sjukförsäk-       rer utvecklas. 1 anknytning tili delegationens ar-
5022: ringspremie i fråga om inkomster som överstiger        bete har representanter för pensionstagarnas or-
5023: 80 000 skatteören. Den försäkrades folkpen-            ganisationer informerats om linjerna för de refor-
5024: sionspremie slopades från ingången av 1996.            mer som är under beredning.
5025: Härvid slopades också uppbörden av pensionsta-            För att man med tillräcklig säkerhet redan
5026: garnas förhöjda folkpensionspremie. Diffe-             från ingången av 1999 skaii kunna genomföra de
5027: rentieringen av den försäkrades förhöjda sjuk-         skattesänkningar och sänkningar av sjukförsäk-
5028: försäkringspremie i fräga om inkomster som             ringspremierna som utlovats kommer regeringen
5029: överstiger 80 000 skatteören har lindrats under        att avlåta nödvändiga propositioner tili riksda-
5030:  1996 och 1997.                                        gen under vårsessionen. Pensionstagarnas sjuk-
5031:     1 riksdagens svar på regeringens proposition       försäkringspremie kommer att sänkas från in-
5032:  med förslag tili lagstiftning om socialskyddsav-      gången av 1999 med totalt en penni per skatteöre
5033:  gifter för 1997 och om folkpensionsanstaltens         jämfört med 1997 års premienivå. Genom att
5034: finansiering (RP 17011996 rd) förutsatte riksda-       tidigarelägga beslut kan man också administra-
5035:  gen att regeringen ser tili att pensionstagarnas      tivt garantera att man får en enhetlig tidtabell för
5036:  förhöjda sjukförsäkringspremie kan sänkas med         den justering som skall göras pä förskottsinne-
5037:  minst en penni per skatteöre 1998.                    håiiningen av skatt och på pensionerna.
5038: 
5039:      Helsingforsden 23 februari 1998
5040: 
5041:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5042:                                               KK 25/1998 vp
5043: 
5044: Kirjallinen kysymys 25
5045: 
5046: 
5047: 
5048: 
5049:                                     Raimo Vistbacka /ps: Velkajärjestelyjä koskevan lainsäädännön
5050:                                        kehittämisestä
5051: 
5052: 
5053:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5054: 
5055:    Velkajärjestelymenettely luotiin sitä ohjailevi-     vaation loppumiseen, työttömyyteen, avioeroi-
5056: ne lainsäädäntöineen siksi, että pankkikriisinjäl-      hin, alkoholisoitumiseen, mielenterveysongel-
5057: keen Suomessa oli vähintäänkin tuhansia yrityk-         miin, täydelliseen syrjäytymiseen sekä yhteiskun-
5058: siä tai yksityisiä kansalaisia, joille oli syystä tai   tavihamielisyyteen taijopa itsemurhiin. Kun mo-
5059: toisesta jäänyt huomattavia velkavastuita ilman         nissa tapauksissa kyseessä ovat nuoret perheet ja
5060: kiinteää realisoitavaa vakuutta. Ilman erityistoi-      henkilöt, tulisi yhteiskunnan tarjota heille aivan
5061: mia nämä ihmiset olisivat olleet käytännössä täy-       toisenlainen mahdollisuus kuin edellä luetellut
5062: dellisessä velkavankeudessa lopun elämäänsä il-         uhkakuvat. Valtiontaloudellisestikin olisi mer-
5063: man mahdollisuutta normaaliin elämään. Järjes-          kittävästi edullisempaa "palauttaa elämän edel-
5064: telyn ansiosta he pääsevät viiden vuoden "säästö-       lytykset" kaikille ylivelkaantuneille,jotta he pää-
5065: liekillä" elämisenjälkeen aloittamaan "puhtaalta        sisivät jälleen yrittämään ja tekemään työtä ja
5066: pöydältä".                                              sitä kautta työllistämään ja maksamaan veroja
5067:     Valitettavasti voimassa olevan velkajärjestely-     sen sijaan, että he ja heidän perheensä ajautuvat
5068: lainsäädännön avulla ei ole pystytty auttamaan          täydellisesti yhteiskunnan holhottaviksi vuosiksi
5069: läheskään kaikkia ylivelkaantuneita. Suomessa           tai vuosikymmeniksi.
5070: on edelleen suuri joukko kansalaisia, jotka ovat           Nykyistä velkajärjestelyä koskevaa lainsää-
5071: ilman omaa syytään tai minkäänlaista laitonta           däntöä tulee pikaisesti kehittää niin, että sen pii-
5072: tai moitittavaa menettelyäjoutuneetjoko velalli-        riin pääsevät kaikki ylivelkaantuneet lukuun ot-
5073: sina tai takaajina tilanteeseen, jossa heidän mak-      tamatta laittomiin toimiin syyllistyneitä. Maksu-
5074: settavakseen on tullut mittavia velkavastuita.          varan pienuus tai peräti sen puuttuminen ei saa
5075: Vastuut ovat monasti niin suuret, ettei heillä          olla "tuomio lopulliseen velkaorjuuteen", vaan
5076: omaisuuden realisoinnin jälkeenkään ole käy-            kaikilla ylivelkaantuneilla tulee olla mahdolli-
5077: tännön mahdollisuutta hoitaa niitä. Kaiken kuk-         suus paluuseen normaaliin elämään.
5078:  kuraksi monissa tapauksissa näiltä ihmisiltä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5079:  mennyt samassa yhteydessä työpaikka oman yri-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5080: tyksen konkurssin myötä. Itse asiassa velkajär-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5081: jestelyyn tai Takuu-Säätiön takuisiin ei ole mah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5082:  dollisuutta niillä, joilla tilanne on kaikkein pa-
5083:  hin, koska heille ei laskennallisesti jää riittävää              Mihin toimii Hallitus aikoo ryhtyä,
5084:  määrää maksuvaraa.                                            jotta kaikilla ylivelkaantuneilla lukuun
5085:     Tämänkaltainen umpikujatilanne on ylivel-                  ottamatta rikoksiin syyllistyneitä olisi
5086:  kaantuneille ja heidän perheilleen kestämätön ja              mahdollisuus päästä velkajärjestelyn
5087:  se tulee melko suurella varmuudella johtamaan                 kautta velkataakastaan kohtuullisen ajan
5088:  loputtomaan ulosmittauskierteeseen, työmoti-                  kuluessa?
5089: 
5090:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
5091: 
5092:                                            Raimo Vistbacka /ps
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 280043
5098: 2                                             KK 25/1998 vp
5099: 
5100: 
5101: 
5102: 
5103:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5104: 
5105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          le ja -ikäiselle velalliselle vahvistettiin nollaohjel-
5106: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,            ma, se oli omiaan passivoimaan velallista. Työn
5107: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vastaanottamiseen ei ollut motivaatiota, koska
5108: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              silloin velallinen olisi joutunut maksamaan vel-
5109: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kojaan. Järjestelmä ei tosiasiassa vaatinut velalli-
5110: sen n:o 25:                                             selta aktiivisia toimia sen eteen, että velkojille
5111:                                                         kertyisi suorituksia. Maksuvelvollisuuden pois-
5112:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         taruismahdollisuudesta aiheutui myös muita
5113:         jotta kaikilla ylivelkaantuneilla lukuun        epäkohtia, kun maksuvaraa pyrittiin tietoisesti
5114:         ottamatta rikoksiin syyllistyneitä olisi        sääntelemään velan maksulta välttymiseksi.
5115:         mahdollisuus päästä velkajärjestelyn                Tällaisenaan järjestelmä oli omiaan heikentä-
5116:         kautta velkataakastaan kohtuullisen ajan        mään yleistä maksumoraalia. Järjestelmä aiheut-
5117:         kuluessa?                                       ti kritiikkiä niiden velallisten keskuudessa, jotka
5118:                                                         heikosta taloudellisesta asemastaan huolimatta
5119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kaikin mahdollisin keinoin pyrkivät vastaamaan
5120: vasti seuraavaa:                                        velvoitteistaan. Epäkohdat korostuivat erityises-
5121:                                                         ti niissä tilanteissa, joissa velalliselle vahvistettiin
5122:    Velkajärjestelylainsäädännön sisältöä tarkis-        nollaohjelma ja hänen velkansa maksoi takaaja.
5123: tettiin 1 päivänä helmikuuta 1997 voimaantul-               Lakiin lisätyn 9 a §:n osalta on olennaista
5124: leella lailla (63/1997). Laki oli tuolloin ollut voi-   havaita se, että säännös ei lopullisesti epää ylivel-
5125: massa lähes neljä vuotta ja järjestelmän piiriin oli    kaantuneelta mahdollisuutta velkajärjestelyyn.
5126: hakeutunut huomattavan suuri määrä velallisia.          Osa velallisista kykenee ennen pitkää hankki-
5127:     Lainmuutoksen tarkoituksena oli aikaisem-           maan maksuvaraa. Jos taas velallisen heikenty-
5128: paa paremmin ajoittaa velkajärjestely sellaiseen        nyt maksukyky osoittautuu pysyväksi tai on pe-
5129: aikaan, jolloin velallinen kykenee maksamaan            rusteita ennakoida, että se ei tule merkittävällä
5130: edes osan veloistaan tai jolloin ei enää ole perus-     tavalla paranemaan, velkojien etukaan ei enää
5131: teita olettaa velallisen maksukyvyn paranevan.          puollajärjestelyn siirtämistä. Velkajärjestely voi-
5132: Lakiin lisättiin uusi 9 a §,jonka nojalla velkajär-     daan tällöin myöntää ja velalliselle vahvistetaan
5133: jestely voi estyä, jos velallisen maksukykyyn vai-      nollaohjelma. Kaikkein vaikeimmassa tilantees-
5134: kuttaa väliaikainen syy, minkä vuoksi hän ei            sa oleville velkajärjestely voidaan siis yleensä
5135: maksaisi velkojaan lainkaan tai maksaisi niitä          myöntää, koska heidän heikko taloudellinen ti-
5136: vain vähän. Tällainen väliaikainen syy voi olla         lanteensa ja maksuvaran puutteeosa on pitkäai-
5137: esimerkiksi velallisen opiskelu tai työttömyys,         kaista tai pysyvää.
5138: joka on alkanut melko hiljattain ja jonka kestoa            Velkajärjestelylain muutokset ovat käytän-
5139: ei pystytä arvioimaan. Myös muu velallisen olo-         nössä täyttäneet asetettuja tavoitteita. Säännös
5140: suhteiden vakiintumattomuus voi siirtää velka-          on aktivoinut velallisia velanmaksuun ja maksu-
5141: järjestelyn myöhempään ajankohtaan. Lainsää-            varan hankkimiseen velkajärjestelyyn pääsemi-
5142: dännön tiukennuksista huolimatta se on kan-             seksi. Uusitun järjestelmän aikana velkojien
5143: sainvälisesti vertaillen edelleen velallisystävälli-    kanssa on myös saatu aikaisempaa enemmän
5144: simpiä järjestelmiä.                                    aikaan sovintoratkaisuja. Osalla niistä velallisis-
5145:    Muutoksen toteuttamiselle oli monia syitä.           ta, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia parantaa
5146: Velkajärjestelyssä vahvistetuista maksuohjelmis-        maksukykyään ja jotka "odottavat" velkajärjes-
5147: ta noin kolmannes oli nollaohjelmia. Arviolta           telyyn hakeutumista, voi olla ulosmitattavia tu-
5148: puolet näistä koski iältään varsin nuoria, alle 40-     loja. Heidän asemaansa on lainsäädäntötoimin
5149: vuotiaita velallisia. Vain osalla nollaohjelmaisis-     helpotettu. Toukokuun 15 päivänä 1997 voi-
5150: ta velallisista taloudellinen tilanne oli pysyvästi     maan tulleen ulosottolain muutoksen (37811997)
5151: tai pitkäaikaisesti niin heikko, että maksuvaraa        jälkeen on ollut mahdollista keskeyttää pitkäkes-
5152: ei voida olettaa enää syntyvän. Kun työkykyisel-        toinen, yli vuoden jatkunut ulosmittaus yhdestä
5153:                                               KK 25/1998 vp                                              3
5154: 
5155: kolmeen kuukauteen,jona aikana velallisen tulot            Velkajärjestelyä on hakenut yli 55 000 velallis-
5156: jäävät kokonaan hänen omaan käyttöönsä.                 ta. Tilastot ja käytännön kokemukset osoittavat
5157:     Velkajärjestely voidaan lain mukaan evätä ,jos      velkaongelmien määrän selvää vähentymistä.
5158: velkajärjestelyIIe on este (1 0 §). Yhtenä esteperus-   Viime vuonna velkajärjestelyhakemuksia tehtiin
5159: teena voi olla rikokseen perustuva velkaantumi-         vain noin kolmannes huippuvuosiin 1994-1995
5160: nen, mutta esteitä on myös muita. Esteitä koske-        verrattuna. Velkajärjestelyn toimivuutta on seu-
5161: villa säännöksillä on haluttu vaikuttaa siihen,         rattu tiiviisti koko lain Voimassaoloajan ja seu-
5162: että mahdollisuudella velkajärjestelyyn ei hei-         rantaa jatketaan edelleen oikeusministeriössä ja
5163: kennetä yleistä yhteiskunta- ja maksumoraalia.          oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella. Lakiin
5164: Esteestä huolimatta velkajärjestely voidaan kui-        tehdyt muutokset ovat olleet voimassa vasta vä-
5165: tenkin myöntää, jos siihen on erityisiä vastasyitä.     hän yli vuoden. Seurantatyössä ei ole tullut esiin
5166:  Esteperusteet eivät siis ole ehdottomia, vaan tuo-     sellaisia seikkoja, joiden perusteella järjestel-
5167: mioistuimella on niiden soveltamisessa harkinta-        mään puuttuminen olisi tässä vaiheessa ajankoh-
5168: valta. Tuomioistuinkäytännössä on tapauksia,            taista.
5169: joissa velkajärjestely on esteestä huolimatta              Velkajärjestely koskee vain laissa säädetyt
5170:  myönnetty joko jo silloin, kun velallinen on en-       edellytykset täyttäviä velallisia. Tätä on pidetty
5171:  simmäisen kerran hakenut velkajärjestelyä tai          tarpeellisena muun muassa yleiseen maksumo-
5172: myöhemmin sen jälkeen, kun velallisen hakemus           raaliin liittyvistä syistä. Viime aikoina on ollut
5173:  on aikoinaan kertaalleen hylätty. Erityisiä vasta-     esillä kysymys, pitäisikö veloista vapautumisen
5174:  syitä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota koh-        tulla laajemminkin kysymykseen. Ulosotto 2000
5175:  tuusnäkökohtien ohella muun muassa velallisen          -toimikunta on tammikuussa 1998 valmistunees-
5176:  maksukykyyn ja -haluun.                                sa mietinnössään pitänyt välttämättömänä sel-
5177:     Velkajärjestelylain muutoksen ei tarvitse ajaa      laisenjärjestelmän luomista, joka estäisi elinikäi-
5178:  ketään epätoivoisiin tekoihin tai lisätä sosiaalisia   sen velkavastuun tai ainakin täytäntöönpanotoi-
5179:  tai terveydellisiä ongelmia, kun muutoksen jäl-        mien kohdistamisen velalliseen kohtuuttoman
5180:  keenkin mahdollisuus ylivoimaisesta velkataa-          pitkän ajan. Tässä tarkoituksessa toimikunta on
5181:  kasta selviytymiseen on säilynyt. Tärkeää on,          ehdottanut harkittavaksi yhtäältä mahdollisuut-
5182:  että säännöksen sisällöstä ja merkityksestä on         ta säätää ulosottoperusteelle vanhentumisaikaja
5183:  tarjolla oikeaa tietoa. Tätä tietoa on saatavissa      toisaalta sovitella suuria velkoja velan syntyolo-
5184:  velkaneuvonnasta ja muun muassa yleisistä oi-          suhteisiin liittyvien syiden perusteella. Toimi-
5185:  keusaputoimistoista. Velkajärjestely on ollutjul-      kunnan mietintö on parhaillaan laajalla lausun-
5186:  kisuudessa niin paljon esillä, ettei ole luultavaa,    tokierroksella. Toimikunnan ehdotukset tulevat
5187:  etteivätkö ylivelkaantuneet ihmiset osaisi ottaa       arvioitaviksi oikeusministeriössä valmisteilla
5188:  velkaneuvojaan yhteyttä.                               olevan ulosottolain kokonaisuudistuksen yhtey-
5189:                                                         dessä.
5190: 
5191:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
5192: 
5193:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
5194: 4                                             KK 25/1998 vp
5195: 
5196: 
5197: 
5198: 
5199:                                          Tili Riksdagens Talman
5200: 
5201:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             betsför älder, bidrog detta tili att passivera gäl-
5202: anger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            denären. Det fanns ingen motivation att ta emot
5203: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         arbete, eftersom gäldenären i sädant fall hade
5204: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade               blivit tvungen att avbetala pä sina skulder. Syste-
5205: spörsmål nr 25:                                         met krävde i realiteten inga aktiva åtgärder av
5206:                                                         gäldenären i syfte att se tili att fordringsägarna
5207:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        erhöll betalningsprestationer. Att det fanns möj-
5208:         för att alla överskuldsatta, med undantag       lighet att betalningsskyldigheten kunde elimine-
5209:         för dem som gjort sig skyldiga tili brott,      ras ledde också till andra missförhållanden, då
5210:         skall ha möjlighet att genom skuldsane-         det hände att man medvetet försökte reglera be-
5211:         ring kunna avlasta sin skuldbörda inom          talningsmänen i syfte att undvika skuldbetal-
5212:         rimlig tid?                                     ning.
5213:                                                            Detta system bidrog i sig tili att försämra den
5214:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt           allmänna betalningsmoralen. Systemet föranled-
5215: anföra följande:                                        de kritik bland de gäldenärer som trots en svag
5216:                                                         ekonomisk situation med alla medel försökte fyl-
5217:    Skuldsaneringslagens innehäll justerades ge-         la sina förpliktelser. Missförhållandena blev ac-
5218: nom en lag (63/1997) som trädde i kraft den 1           centuerade särskilt i de situationer, där ett noll-
5219: februari 1997. Lagen hade dä varit i kraft nästan       program fastställdes för en gäldenär och bor-
5220: fyra är och ett betydande antal skuldsatta hade         gensmannen betalade hans skuld.
5221: ansökt om att anlita systemet.                             När det gäller den tilllagen fogade 9 a § är det
5222:    Syftet med lagändringen var att bättre än förut      väsentligt att observera att bestämmelsen inte
5223: kunna förlägga skuldsaneringen tidsmässigt sä           slutgiltigt utesluter de överskuldsatta från möj-
5224: att den skuldsatte kan betala åtminstone en del av      ligheten att ingä i skuldsanering. En del av gälde-
5225: sina skulder eller då det inte längre finns skäl att    närerna är inom kort i stånd att skaffa sig betal-
5226: anta att hans betalningsförmåga kommer att för-         ningsmån. Om åter gäldenärens försämrade be-
5227: bättras. Tilllagen fogades en ny 9 a §, enligt viiken   talningsförmåga visar sig vara permanent eller
5228: skuldsanering inte beviljas, om gäldenärens be-         om det finns grund att anta att den inte kommer
5229: talningsförmåga påverkas av en temporär orsak           att förbättras i betydande grad, talar inte heller
5230: som gör att han inte alls eller endast i ringa män      fordringsägarnas intresse längre för inträde i sys-
5231: kan betala sina skulder. En sådan temporär orsak        temet. Skuldsanering kan då beviljas och ett noll-
5232: kan vara t.ex. studier eller arbetslöshet som har       program fastställas för gäldenären. F ör dem som
5233: börjat relatiyt nyligen och vars längd inte går att     befinner sig i det allra svåraste läget kan alltså
5234: uppskatta. Aven annan instabilitet i gäldenärens        skuldsanering i allmänhet beviljas, eftersom de-
5235: förhållanden kan framskjuta skuldsaneringen.            ras svaga ekonomiska situation och brist på be-
5236: Trots skärpningarna i lagstiftningen är den i in-       tah~_ingsmän är långvarig eller permanent.
5237: ternationelljämförelse fortfarande ett av de mest          Andringarna i skuldsaneringslagen har i prak-
5238: gäldenärvänliga systemen.                               tiken fyllt de mål som uppställts. Bestämmelsen
5239:    Genomförandet av ändringen hade många or-            har aktiverat gäldenärerna till skuldbetalning
5240: saker. Av de betalningsprogram som hade fast-           och anskaffande av betalningsmån för att kunna
5241: ställts för skuldsanering var en tredjedel s.k. noll-   tas med i skuldsaneringssystemet. Under det re-
5242: program. Uppskattningsvis hälften av dessa gäll-        fomerade systemet har ocksä flera förlikningslös-
5243: de rätt unga gäldenärer under 40 är. Endast en del      ningar med fordringsägarna kunnat fås tili stånd.
5244: av gäldenärerna med nollprogram hade en eko-            En del av de gäldenärer som inte har haft möjlig-
5245: nomisk situation som permanent eller för lång tid       heter att förbättra sin betalningsförmåga och
5246: var så svag att någon betalningsmån inte längre         som "väntar på" att ansöka om skuldsanering,
5247: kunde antas uppstå. Då ett nollprogram fastställ-       kan ha utsökningsbara inkomster. Deras ställ-
5248: des för en gäldenär som var arbetsför och i ar-         ning har underlättats lagstiftningsvägen. Efter en
5249:                                              KK 25/1998 vp                                              5
5250: 
5251: ändring av utsökningslagen (378/1997), som                Mer än 55 000 gäldenärer har ansökt om
5252: trädde i kraft den 15 maj 1997, har det varit          skuldsanering. Statistiken och de praktiska erfa-
5253: möjligt att avbryta en långvarig utsökning, som        renheterna visar på en tydlig minskning av skuld-
5254: har varat över ett år, för en period av en till tre    problemens volym. I fjol inlämnades bara en
5255: månader, under viiken inkomsterna helt står till       tredjedel så många skuldsaneringsansökningar
5256: gäldenärens eget förfogande.                           som under toppåren 1994-1995. Skuldsane-
5257:     Skuldsanering kan enligt lagen avslås, om det      ringssystemets funktion har noggrant följts upp
5258: finns hinder för skuldsanering (1 0 §). En grund       under hela den tid lagen har varit gällande, och
5259: för hinder kan vara skuldsättning på grund av ett      uppföljningen fortgår alltjämt vid justitiemini-
5260: brott, men det finns också andra hinder. Syftet        steriet och rättspolitiska forskningsinstitutet. De
5261: med bestämmelserna om hinder har varit att man        ändringar som gjorts i lagen har varit i kraft
5262: har önskat verka därhän, att möjligheten tili         endast litet över ett år. Vid uppföljningen har
5263: skuldsanering inte skall försämra den allmänna        inga sådana omständigheter kommit fram som
5264: samhälls- och betalningsmoralen. Trots hinder          skulle göra ett ingripande i systemet aktuellt i
5265: kan skuldsanering dock beviljas om särskilda          dagens läge.
5266: motargument för detta finns. Grunderna för hin-           Skuldsaneringen gäller endast gäldenärer som
5267: der är alltså inte ovillkorliga, utan domstolen har   fyller de i lagen stipulerade villkoren. Detta har
5268: prövningsrätt vid tillämpningen. Inom domsto-         ansetts vara behövligt bland annat av skäl som
5269: larnas praxis finns fall, där skuldsanering trots     har att göra med den allmänna betalningsmora-
5270: hinder har beviljats antingen redan då gäldenä-       len. Under den senaste tiden har det diskuterats
5271: ren första gången ansökt om skuldsanering eller       huruvida befrielse från skulder borde komma i
5272: senare, efter att gäldenärens ansökan på sin tid en   fråga i bredare utsträckning. Kommissionen Ut-
5273: gång har förkastats. Vid bedömningen av de sär-       sökning 2000 har i sitt i januari 1998 fårdigställda
5274: skilda motargumenten har vikt lagts både vid          betänkande ansett det vara nödvändigt att till-
5275:  rimlighetsaspekterna och vid bl.a. gäldenärens       skapa ett system som skulle förhindra livslångt
5276:  betalningsförmåga och betalningsvilja.               skuldansvar eller åtminstone att en gäldenär ut-
5277:      Ändringen av lagen om skuldsanering för pri-     sätts för exekutivåtgärder under en oskäligt lång
5278:  vatpersoner behöver inte driva någon tili despe-     tid. I detta syfte har kommissionen föreslagit att
5279:  rata handlingar eller öka de sociala eller hälso-    man skall pröva dels möjligheten att bestämma
5280:  mässiga problemen, eftersom det även efter änd-      en preskriptionstid för en utsökningsgrund, dels
5281:  ringen har bevarats möjlighet att klara av en        att stora skulder skall kunnajämkas på grundval
5282:  övermäktig skuldbörda. Det är viktigt att riktig     av skäl som har anknytning till omständigheter-
5283:  information står till buds om bestämmelsens          na vid skuldens tillkomst. Kommissionens betän-
5284:  innehåll och betydelse. Sådan information står       kande är för närvarande ute på en omfattande
5285:  att få hos skuldrådgivningen och bl.a. hos de        remissbehandling. Kommissionens förslag kom-
5286:  allmänna rättshjälpsbyråerna. Skuldsaneringen        mer att värderas i samband med den totalreform
5287:  har behandlats så mycket i offentligheten att det    av utsökningslagen som är under beredning vid
5288:  inte är troligt att överskuldsatta människor inte    justitieministeriet.
5289:  skulle förstå att ta kontakt med en skuldrådgiva-
5290:  re.
5291: 
5292:      Helsingfors den 3 mars 1998
5293: 
5294:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
5295:                                                 KK 26/1998 vp
5296: 
5297: Kirjallinen kysymys 26
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302:                                       Anu Vehviläinen /kesk: Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta
5303: 
5304: 
5305: 
5306:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
5307: 
5308:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-           tavat ammattikorkeakoulut taas eivät ole voineet
5309: netun lain mukaan ammattikorkeakoulujen ra-               sallia, että opiskelupaikan saaneet saisivat lyk-
5310: hoitus perustuu kokonaisopiskelijamäärään ja              käystä opintojen aloittamisesta, koska silloin op-
5311: yksikköhintaan. Rahoituksen ulkopuolelle sul-             pilaitosten rahoitus vaarantuu.
5312: jettiin kustannusten leikkaamiseksi asetuksella              Käsitellessään opetus- ja kulttuuritoimen ra-
5313: (A 353/1996) kaikki ne opiskelijat, jotka eivät saa       hoituksesta annettua hallituksen esitystä (HE
5314: tutkintoansa valmiiksi ohjeeilisessa normiajassa.         122/1997 vp) eduskunnan sivistysvaliokunta
5315: Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista on noin              edellytti, että hallituksen tulee antaa eduskunnal-
5316:  10 prosenttia tällaisia ns. yliaikaisia opiskelijoita.   le pikimmiten erillinen esitys lain muuttamisesta
5317:     Ongelma on, että rahoituksen ulkopuolelle             siten, että yksikköhintojen laskentaperusteisiin
5318: siirretyt opiskelijat eivät ole poissa seuraavien         nyt sisältyvä epäkohta poistetaan. Samalla valio-
5319: vuosien yksikköhintojen laskennasta. Tämä tar-            kunta edellytti, että esitys annetaan eduskunnalle
5320: koittaa, että ammattikorkeakoulujen yksikkö-              siten, että korjaukset voidaan saattaa voimaan jo
5321: hinta määrittyy jokaisella laskentakierroksella           vuoden 1999 rahoituspohjien laskennassa.
5322: noin 10% todellisia kustannuksia alhaisemmalle               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5323: tasolle. Yksikköhintoja määriteltäessä opiskeli-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5324: joiden yhteismäärästä pitäisikin rajata pois ne           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5325: opiskelijat, joihin ammattikorkeakoulut eivät             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5326: ole saaneet rahoituslain mukaista rahoitusta.
5327:     Nykyinen käytäntö aiheuttaa myös opiskeli-                      Aikooko Hallitus antaa esityksen am-
5328: joille hankaluuksia. Esimerkiksi useiden opiske-                 mattikorkeakoulujen yksikköhintojen
5329: lijoiden kannalta olisi järkevää suorittaa varus-                laskentaperusteiden muuttamisesta siten,
5330: miespalvelus ennen opintojen aloittamista, jotta                 että ns. yliaikaisten opiskelijoiden ongel-
5331: jouheva siirtyminen työelämään olisi opintojen                   ma poistuisi vuoden 1999 rahoituspohjaa
5332: loppuessa mahdollista. Järkevästi asioitaan hoi-                 laskettaessa?
5333: 
5334:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
5335: 
5336:                                            Anu Vehviläinen /kesk
5337: 
5338: 
5339: 
5340: 
5341: 280043
5342: 2                                            KK 26/1998 vp
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5348: 
5349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         netun lain (70511992) 14 a §:n mukaan ammatti-
5350: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korkeakoulujen yksikköhinnat opiskelijaa kohti
5351: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lasketaan joka toinen vuosi ammattikorkeakou-
5352: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          lututkinnoittain niin, että kuhunkin tutkintoon
5353: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          johtavasta koulutuksesta yksikköhintojen mää-
5354: n:o 26:                                                räämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet valta-
5355:                                                        kunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan tut-
5356:            Aikooko Hallitus antaa esityksen am-        kintoa suorittavien opiskelijoiden yhteismääräl-
5357:         mattikorkeakoulujen yksikköhintojen            lä mainittuna vuonna. Tältä pohjalta ammatti-
5358:         laskentaperusteiden muuttamisesta siten,       korkeakoulujen yksikköhinnat lasketaan seu-
5359:         että ns. yliaikaisten opiskelijoiden ongel-    raavan kerran kuluvana vuonna vuotta 1999 var-
5360:         ma poistuisi vuoden 1999 rahoituspohjaa        ten vuoden 1997 todellisten kustannusten perus-
5361:         laskettaessa?                                  teella.
5362:                                                           Ammattikorkeakoulut ovat siis saaneet vuo-
5363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           den 1997 valtionosuusrahoituksen sellaisen opis-
5364: vasti seuraavaa:                                       kelijamäärän perusteella, josta on vähennetty
5365:                                                        edellä tarkoitetut yliaikaiset opiskelijat. Ammat-
5366:    Ammattikorkeakouluopinnoista annetun ase-           tikorkeakoulujen yksikköhinnat jouduttaisiin
5367: tuksen (256/1995) 11 §:n 2 momentin mukaan             kuitenkin määräämään vuodelle 1999 voimassa
5368: ammattikorkeakoulun opiskelijan on suoritetta-         olevan lainsäädännön mukaan pitäen laskenta-
5369: va opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laa-         perusteena opiskelijamäärää, jossa myös yliai-
5370: juutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkea-        kaiset opiskelijat ovat edustettuina.
5371: koulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle täs-        Tarkoitettujen voimassa olevien säännösten
5372: tä poikkeusta. Vastaava säännös on myös väliai-        ristiriitaisuus johtaisi ammattikorkeakoulujen
5373: kaisia ammattikorkeakouluja koskevassa nuori-          valtionosuuksien säännönmukaiseen leikkautu-
5374: soasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen          miseen kahden vuoden välein. Tästä syystä edus-
5375: kokeiluista annetun asetuksen (392/1991) 8 §:ssä.      kunta on edellyttänyt, että hallitus valmistelee
5376:    Ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyy            erillisen esityksen opetus- ja kulttuuritoimen ra-
5377: ammattikorkeakoulun vuosittaisen opiskelija-           hoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten,
5378: määrän ja tutkintokohtaisten yksikköhintojen           että edellä mainitut rahoitusta koskevat sään-
5379: perusteella. Kun ammattikorkeakoulu-uudis-             nökset selkeytetään ja yksikköhintojen laskenta-
5380: tuksesta saadut kokemukset osoittivat luku-            perusteisiin sisältyvä epäkohta poistetaan, ja si-
5381: vuonna 1995-96, että taloudellisilta vaikutuk-         ten, että korjaukset voidaan saattaa voimaan
5382: siltaan merkittävä määrä opiskelijoita näytti          vuoden 1999 rahoituspohjien laskennassa.
5383: käyttävän opiskeluunsa opintojen normatiivista            Asiaa on valmisteltu opetusministeriössä.
5384: laajuutta eli kolmea ja puolta vuotta tai neljää       Tarkoitus on laatia hallituksen esitys eduskun-
5385: vuotta pitemmän ajan, jouduttiin valtion meno-         nalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
5386: jen kasvun estämiseksi ja valtion talousarvion         annetun lain muuttamisesta siten, että ammatti-
5387: rajoissa toimimisen turvaamiseksi säätämään,           korkeakoulujen vuoden 1999 yksikköhintojen
5388: ettei näitä niin sanottuja yliaikaisia opiskelijoita   määräämisessä vuoden 1997 todellisten kustan-
5389: oteta huomioon ammattikorkeakoulujen val-              nusten perusteella käytetään samaa opiskelija-
5390: tionosuuden perustana olevaa opiskelijamäärää          määrää kuin vuonna 1997 käytettiin valtion-
5391: laskettaessa. Asiasta säädettiin opetus- ja kult-      osuuksia myönnettäessä ja maksettaessa. Halli-
5392: tuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen            tuksen tarkoituksena on antaa tarpeellinen laki-
5393: muuttamisesta annetulla asetuksella (353/1996).        esitys eduskunnalle ensi tilassa kuluvan kevätis-
5394:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-        tuntokauden aikana.
5395: 
5396:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
5397: 
5398:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5399:                                             KK 26/1998 vp                                               3
5400: 
5401: 
5402: 
5403: 
5404:                                         Tili Riksdagens Talman
5405: 
5406:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      beräknas vartannat år per yrkeshögskoleexamen
5407: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        genom att de riksomfattande tota1kostnaderna
5408: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      under året före det år då priset per enhet bestäms
5409: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål            för utbi1dning som 1eder tili en yrkeshögskolexa-
5410: nr 26:                                                men divideras med det tota1a antalet e1ever som
5411:                                                       avlägger denna examen nämnda år. Utgående
5412:           A vser Regeringen avge en proposition       från detta beräknas priserna per enhet för yrkes-
5413:        med förslag till ändring av grunderna för      högskolorna nästa gång innevarande år för år
5414:        beräkning av priserna per enhet för yrkes-     1999 på basis av de verkliga kostnaderna för
5415:        högskolorna så att problemet med s.k.          1997.
5416:        överlånga studier försvinner vid beräk-            Yrkeshögskolorna har således fått statsan-
5417:        ningen av finansieringsbasen för 1999?         de1sfinansieringen för 1997 utgående från ett stu-
5418:                                                       derandeantal som minskats med ovan nämnda
5419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         studerande vars studietid överskridit norma1stu-
5420: anföra följande:                                      dietiden. Priserna per enhet för yrkeshögsko1or-
5421:                                                       na för 1999 måste dock enligt gäliande lagstift-
5422:    Enligt 11 § 2 mom. förordningen om yrkes-          ning bestämmas så att man som beräknings-
5423: högskolestudier (256/1995) skali en yrkeshög-         grund utgår från ett studerandeanta1 där också
5424: skolestuderande slutföra studierna inom en tid        studerande med studier som överskrider normal-
5425: som är högst ett år längre än den tid som motsva-     studietiden är representerade.
5426: rar deras omfattning, om inte yrkeshögskolan av           Genom att ovan nämnda gäliande bestämme1-
5427: särskilda skäl beviljar studeranden undantag          ser står i strid med varandra blir man för att följa
5428: från detta. Motsvarande bestämmelse finns ock-        dem tvungen att skära ner statsande1arna med
5429: så i 8 § förordningen om försök med utbildning        två års melianrum. Riksdagen har därför förut-
5430: på ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor              satt att regeringen skali bereda en särskild propo-
5431: (39211991 ).                                          sition med förslag tilllag om ändring av 1agen om
5432:    Finansieringen för yrkeshögskolorna bestäms        finansiering av undervisnings- och kulturverk-
5433: enligt det årliga antalet studerande vid yrkeshög-    samhet så att ovan nämnda finansieringsbestäm-
5434: sko1an och priset per enhet för varje examen. När     me1ser görs klarare och det missförhåliande som
5435: erfarenheterna av yrkeshögsko1ereformen 1äsår-        hänför sig till grunderna för beräkning av priser-
5436: et 1995-96 visade att ett med hänsyn tili de          na per enhet stryks och ändringarna kan träda i
5437: ekonomiska verkningarna betydande antal stu-          kraft vid beräkningen av finansieringsbasen för
5438: derande föreföli att använda en 1ängre tid för sina   1999.
5439: studier än den normativa tiden, dvs.längre än tre        Ärendet har beretts vid undervisningsministe-
5440: och ett halvt år elier fyra år, var man för att       riet. A vsikten är att utarbeta en proposition tili
5441: hindra en ökning av statens utgifter och för att      riksdagen med förslag till ändring av lagen om
5442: kunna agera inom budgetramarna tvungen att            finansiering av undervisnings- och kulturverk-
5443: bestämma att studerande vars studier överskridit      samhet så att man vid bestämmande av yrkes-
5444: den angivna tiden inte skali beaktas när statsan-     högskolornas priser per enhet för 1999 på basis
5445: de1sgrunden för yrkeshögskolorna räknas ut. Be-       av de verkliga kostnaderna för 1997 använder
5446: stämme1ser om detta togs in i förordningen om         samma studerandeantal som användes 1997 vid
5447: ändring av förordningen om finansiering av un-        beviljande och utbetalning av statsandelar. Re-
5448: dervisnings- och kulturverksamhet (353/1996).         geringen har för avsikt att avge ett lagförslag tili
5449:    Enligt 14 a § 1agen om finansiering av under-      riksdagen så snabbt som möjligt under riksda-
5450: visnings- och kulturverksamhet (70511992) skall       gens vårsession.
5451: priset per enhet per studerande i yrkeshögskolor
5452: 
5453:      Helsingfors den 3 mars 1998
5454: 
5455:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5456:                                            KK 27/1998 vp
5457: 
5458: Kirjallinen kysymys 27
5459: 
5460: 
5461: 
5462: 
5463:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kilpailuttamisen vaikutuksista ihmisten elä-
5464:                                       mään
5465: 
5466: 
5467:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5468: 
5469:     Kilpailuttaminen on 1990-luvun muotisana,       kennusosastojen työntekijät joudutaan sano-
5470: mutta myös kirous. Kaikkialla kilpailutetaan, ja    maan irti tai tekemään pätkätyöläisiksi, koska
5471: pian on se tilanne, että myös poliisin ja vangin-   kilpailu vie työt.
5472: vartijan työsarka kilpailutetaan. Ja ministerin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5473: tehtävät. Tässä viimeksi mainitussa olisikin jär-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5474: keä.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5475:     Kilpailuttaminen on johtanut suuriin yhteis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5476: kunnallisiin ongelmiin, jotka vain pahenevat, el-
5477: lei muoti-ilmiöstä tehdä loppua. Juuri tällä het-             Onko Hallitus havainnut, että hillitön
5478: kellä ongelma on esillä pääkaupunkiseudun lii-             kilpailuttaminen yhteiskunnan eri toi-
5479: kenteessä. Eri yhtiöiden välillä kilpailuttaminen          mintojen alueella on viemässä kaiken va-
5480: vie työntekijöiltä kaiken sen työsuhdeturvan,              kaudenja turvan työntekijöiltä, kuten on
5481: joka vuosikymmenien aikana on pystytty ai-                 nähtävissä esimerkiksi siinä kilpailutta-
5482: kaansaamaan. Toinen esimerkki on kaupunkien                misessa, joka on johtanut pääkaupunki-
5483: rakennustöiden kilpailuttaminen. Jokaisessa                seudun liikennelakkoon ja on konkreetti-
5484: suuressa kaupungissa on rakennusosasto, joka               sena olemassa myös kaupunkien raken-
5485: yleensä tekee kaupunkien korjaus- ja rakennus-             nustöiden kilpailuttamisessa?
5486: työt. Kilpailuttamisen käyttöönoton jälkeen ra-
5487: 
5488:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
5489: 
5490:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
5491: 
5492: 
5493: 
5494: 
5495: 280043
5496: 2                                              KK 27/1998 vp
5497: 
5498: 
5499: 
5500: 
5501:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5502: 
5503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tää säännökset hankinnoissa noudatettavista
5504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            pääperiaatteista sekä menettelyihin osallistuvien
5505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tahojen oikeusturvakeinoista. Asetus kynnysar-
5506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           vot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista
5507: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sekä rakennusurakaista (243/1995) puolestaan
5508: n:o 27:                                                  sisältää yksityiskohtaiset säännökset EY:n han-
5509:                                                          kintadirektiivien mukaisista hankintamenette-
5510:            Onko Hallitus havainnut, että hillitön        lyistä. Asetus soveltuu arvoltaan vähintään tie-
5511:         kilpailuttaminen yhteiskunnan eri toi-           tyn markkamääräisen rajan (ns. kynnysarvo)
5512:         mintojen alueella on viemässä kaiken va-         suuruisiin hankintoihin.
5513:         kaudenja turvan työntekijöiltä, kuten on             Julkisten hankintojen lainsäädännön tavoit-
5514:         nähtävissä esimerkiksi siinä kilpailutta-        teena on avata julkisten hankintojen markkinat
5515:         misessa, joka on johtanut pääkaupunki-           avoimelle ja rehelliselle kilpailulle sekä tehostaa
5516:         seudun liikennelakkoon ja on konkreetti-         julkisten varojen käyttöä. Julkisten hankintojen
5517:         sena olemassa myös kaupunkien raken-             lainsäädännön mukaan hankinnassa on käytet-
5518:         nustöiden kilpailuttamisessa?                    tävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdolli-
5519:                                                          suudet ja hankinnasta on lähtökohtaisesti aina
5520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            järjestettävä tarjouskilpailu. Tarjouskilpailuun
5521: vasti seuraavaa:                                         osallistuvia tarjoajia on kohdeltava tasapuolises-
5522:                                                          ti ja syrjimättömästi, tarjouskilpailusta on tiedo-
5523:    Julkisten palvelujen ostamisella eli toiminto-        teHava avoimesti ja tarjouksista on valittava
5524: jen ulkoistamisella ja siihen liittyvällä kilpailutta-   joko ennalta asetettujen valintakriteerien mukai-
5525: misella pyritään tehostamaan julkishallintoa ja          sesti kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnal-
5526: saavuttamaan paras mahdollinen palvelutaso               taan alin. Esimerkiksi palveluhankinnoissa ja ra-
5527: käytettävissä olevien, rajallisten resurssien puit-      kentamisessa pelkällä hinnalla kilpaileminen
5528: teissa. Veronmaksajilla on oikeus saada vero-            johtaa usein huonoon lopputulokseen, ja näissä
5529: markoilleen vastineeksi kustannustietoiset, te-          sekä muissa monimutkaisissa hankinnoissa tu-
5530: hokkaat ja toimivat julkiset palvelut. Kilpailut-        lisikin käyttää valintaperusteena ensisijaisesti
5531: taminen on ainut avoin, tasapuolinen ja syrjimä-         kokonaistaloudellista edullisuutta.
5532: tön tapa mitatajulkisen toiminnan kustannuste-               Hankintalainsäädännön säännökset koskevat
5533: hokkuutta verrattuna yksityiseen sektoriin ja va-        vain hankintaan sovellettavia menettelyjä eivät-
5534: lita joka tilanteessa paras ja tehokkain palvelun-       kä määrää siitä, voidaanko jokin tehtävä suorit-
5535: tuottaja. Avoin ja tasapuolinen kilpailuttaminen         taa julkisyhteisön itsensä toimesta vai tuleeko se
5536: on myös ainut keino karsia niitä epäkohtia, jotka        hankkia tarjouskilpailun perusteella ostopalve-
5537: etenkin takavuosina leimasivat esimerkiksi suu-          luna. Ainoan poikkeuksen tästä muodostavat
5538: riajulkisia rakennushankkeita. Julkisten hankin-         eräät hankekohtaista valtionapua saavat raken-
5539: tojen lainsäädännön ja hyvän hankintatavan               nushankkeet, joissa kilpailuttaminen tulee pa-
5540: mukaisesti järjestetty kilpailuttaminen ei myös-         kolliseksi 1. maaliskuuta 1998 voimaan tulevan
5541: kään edellytä hintojen tai palkkojen polkemista          lainmuutoksen myötä (laki julkisista hankin-
5542: taikka työntekijöiden työsuhdeturvasta tinki-            noista annetun lain muuttamisesta 1247/1997).
5543: mistä.                                                   Niissä tapauksissa, joissa on päädytty hankki-
5544:     Julkisen sektorin yksiköiden on kaikissa             maan palvelu sopimuksen perusteella ulkoa, on
5545: hankinnoissaan noudatettava julkisista hankin-           noudatettava hankintalainsäädännön mukaisia
5546: noista annettua lainsäädäntöä, joka tuli pääosin         menettelyjä.
5547: voimaan ETA-sopimuksen yhteydessä vuonna                     Järjestäessään hankintalainsäädännön mu-
5548:  1994. Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/       kaista tarjouskilpailua hankintayksikkö voi vaa-
5549: 1992) soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiinjulkisiin        tia mm. tarjoajia todistamaan, että ne noudatta-
5550: hankintoihin niiden arvosta riippumatta ja sisäl-        vat toiminnassaan Suomen työsuojelumääräyk-
5551:                                              KK 27/1998 vp                                               3
5552: 
5553: siäja että ne ovat muuten täyttäneet lainsäädän-        kaistaisiin työsuhdeturvaa heikentämällä. Käy-
5554: nölliset velvoitteensa. Työntekijöiden työsuhde-        tännössä tähän lopputulokseen voidaan päästä
5555: turvaa koskevilla seikoilla ei tarjouskilpailuissa      esimerkiksi painottamalla tarjousten valinnassa
5556: tulisi kilpailla eikä kilpailuttaminen saisi johtaa     muita seikkoja kuin pelkkää hintaa.
5557: sellaisiin tilanteisiin, joissa tarjouskilpailu rat-
5558: 
5559:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
5560: 
5561:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
5562: 4                                             KK 27/1998 vp
5563: 
5564: 
5565: 
5566: 
5567:                                           Tili Riksdagens Talman
5568: 
5569:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             handling (1505/1992) äger i princip tillämpning
5570: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             på all offent1ig upphandling oberoende av upp-
5571: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-         handlingens värde och innehåller bestämmelser
5572: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            om de centrala principer som skall följas vid
5573: mål nr 27:                                              upphandlingen samt de rättsskyddsmedel som
5574:                                                         står tili förfogande för de parter som deltar i
5575:            Har Regeringen 1agt märke till att en        upphandlingen. Förordningen om sådan upp-
5576:         urskillningslös tillämpning av anbudsför-       hand1ing av varor, tjänster och byggnadsentre-
5577:         farande i fråga om o1ika samhällsfunktio-       prenader som överskrider tröskelvärdet (243/
5578:         ner håller på att beröva de anställda all       199 5) å andra sidan innhåller detaljerade bestäm-
5579:         stabi1itet och trygghet så som vi kunde se      melser om upphand1ingsförfaranden som stäm-
5580:         t.ex. i samband med det anbudsförfaran-         mer överens med EG:s upphandlingsdirektiv.
5581:         de som 1edde till strejken inom kollektiv-      Förordningen äger tiliämpning på upphandling
5582:         trafiken i huvudstadsregionen och som i         vars värde uppgår minst till ett visst markbelopp
5583:         praktiken gäller även de byggnadsarbe-          (s.k. tröskelvärde).
5584:         ten som städerna 1åter entreprenörerna             Må1et för lagstiftningen angående offentlig
5585:         konkurrera om?                                  upphandling är att marknaden för offentlig upp-
5586:                                                         handling öppnas för en öppen och ärlig konkur-
5587:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rens samt att användningen av offentliga medel
5588: anföra följande:                                        effektiveras. En1igt lagstiftningen angående of-
5589:                                                         fent1ig upphand1ing skall befintliga konkurrens-
5590:    Syftet med köpta offent1iga tjänster, dvs. att       möjligheter utnyttjas vid upphand1ing och an-
5591: uppgifter 1äggs ut på underleverantör och att           budstävlan skall i princip anordnas vid all upp-
5592: anbudsförfarande tillämpas i anslutning därtill,        handling. De anbudsgivare som de1tar i en an-
5593: är att göra den offentliga förva1tningen effektiva-     budstävlan skall få ett opartiskt och icke-diskri-
5594: re och att kunna uppnå högsta möjliga serviceni-        minerande bemötande, anbudsbegäran skall
5595: vå inom ramen för de begränsade resurser som            kungöras offent1igt och b1and anbuden skall väl-
5596: står till buds. Skattebeta1arna har rätt att såsom      jas det som enligt de urvalskriterier som fast-
5597: veder1ag för de skatter de beta1ar få effektiva och     ställts på förhand är som he1het det ekonomiskt
5598: vä1fungerande offentliga tjänster som produce-          mest förmånliga eller som är billigast. När det
5599: ras så att kostnadsaspekterna b1ir beaktade. Att        gäller upphandling som rör t.ex. tjänster eller
5600: 1åta entreprenörerna konkurrera om uppdragen            byggande leder en konkurrens som sker enbart
5601: är ett öppet, opartiskt och icke-diskriminerande        med hjälp av priset till då1igt slutresultat, varför
5602: sätt att mä ta den offentliga verksamhetens kost-       man vid dylik upphand1ing och i andra komplice-
5603: nadseffektivitet jämfört med den privata sek-           rade fall av upphandling i första hand bör använ-
5604: torns och att välja ut den bästa och effektivaste       da totalekonomisk förmånlighet som urvalskri-
5605: serviceproducenten i varje enskilt fall. De an-         terium.
5606: budstävlingar som anordnas i överensstämmelse              Upphandlingslagstiftningen innehåller endast
5607: med bestämmelserna i 1agstiftningen angående            bestämme1ser om de förfaranden som skall til-
5608: offentlig upphand1ing och god upphand1ings-             1ämpas vid upphandling. Den bestämmer inte
5609: praxis förutsätter inte heller att priser eller 1öner   när någon uppgift kan utföras av det offentliga
5610: dumpas eller att man ger avkall på de anställdas        samfundet som dess eget arbete eller när den skall
5611: anstä11ningstrygghet.                                   köpas av en utomstående på basis av en anbuds-
5612:    Enheterna inom den offentliga sektorn skall          tävlan. Det enda undantaget från detta utgörs av
5613: vid all sin upphandling fö1ja bestämme1serna i          vissa byggnadsprojekt för vilka projektbundet
5614: 1agstiftningen angående offent1ig upphandling           statsbidrag beviljas och vid vilka anbudsförfa-
5615: som trädde i kraft huvudsakligen i samband med          rande skall tillämpas från och med den 1 mars
5616: EES-avtalet år 1994. Lagen om offentlig upp-            1998 i och med att en ändring av lagen träder i
5617:                                             KK 27/1998 vp                                             5
5618: 
5619: kraft (lag om ändring av Iagen om offentlig upp-      tarskydd som gäller i Finland och att de i övrigt
5620: handling 1247/1997). I de fall där man bestämt        har uppfyllt sina lagenliga förpliktelser. Omstän-
5621: sig för att tjänsten skall köpas av en utomstående    digheter som rör de anställdas anställningstrygg-
5622: på basis av ett avtal skall man tillämpa sådana       het skall inte användas som konkurrensmedel vid
5623: förfaranden som överensstämmer med bestäm-            en anbudstävlan och tillämpning av anbudsför-
5624: melserna i upphandlingslagstiftningen.                farande skall inte få leda tili sådana situationer
5625:    När en upphandlingsenhet anordnar en an-           där en anbudstävlan avgörs genom att anställ-
5626: budstävlan i enlighet med bestämmelserna i upp-       ningstryggheten görs sämre. I praktiken kan det-
5627: handlingslagstiftningen kan upphandlingsenhe-         ta uppnås t.ex. genom att man vid vai av anbud
5628: ten kräva bl.a. att anbudsgivarna bevisar att de i    framhäver andra omständigheter än enbart det
5629: sin verksamhet följer de bestämmelser om arbe-        billigaste priset.
5630: 
5631:      Helsingforsden 27 februari 1998
5632: 
5633:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
5634:                                            KK 28/1998 vp
5635: 
5636: Kirjallinen kysymys 28
5637: 
5638: 
5639: 
5640: 
5641:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Koirien asuintaloissa aiheuttamasta melusta
5642: 
5643: 
5644: 
5645:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5646: 
5647:    Koirien lukumäärä kaupunkiolosuhteissa on        Kuuden koiran laumaansa ulos kuljettava ei pidä
5648: räjähdysmäisesti kasvanut. Koirien lukumäärää       kouluttamattomia koiria hallinnassaan, vaan ne
5649: ei ole lisännyt yksistään se, että yhä useampi on   hyppelevät, kuolaavat ja ehkä purevatkin vas-
5650: hankkinut koiran. Yhä useampi koiranomistaja        taantulevia. Loppujen lopuksi pienin haitta ovat
5651: on hankkinut useita koiria. Yhdellä henkilöllä      pitkin pihamaita ja nurmikkoja haisevat kököt.
5652: saattaa olla kuusikin koiraa, eli asuinhuoneisto    Taloyhtiöt eivät saa koiranomistajia järjestyk-
5653: on pikemminkin koiratarha kuin ihmisasunto.         seen.
5654:    On kuitenkin jokaisen asia, miten asuntoaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5655: käyttää. Asukkaiden yhteiseksi ongelmaksi on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5656: kehittynyt se, että yleensä kouluttamattomat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5657: koirat haukkuvat vuorokaudet ympäriinsä. On         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5658: varmaa, että kello kolmen maissa parhaiden yö-
5659: unien aikaan Helsingin Sanomien tai Aamuleh-                  Tulisiko Hallituksen mielestä tehdä
5660: den jakaja saa kerrostalossa yleisen herätyksen.           tutkimus koirien kerros- ja rivitaloissa ai-
5661: Kun joka kerroksessa on jonkinlainen koiratar-             heuttamasta asuinrauhan häirinnästä ja
5662: ha ja niiden asukkaat kilvan toivottavat lehden-           sen perusteella tarpeen mukaan ryhtyä
5663: jakajan tervetulleeksi, on yörauha lopullisesti            lainsäädäntötoimiin koirien pitämisen
5664: mennyttä.                                                  rajoittamiseksi ainakin kerrostaloissa?
5665:    Eikä ongelmana ole pelkästään äänihäiriöt.
5666: 
5667:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
5668: 
5669:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
5670: 
5671: 
5672: 
5673: 
5674: 280043
5675: 2                                           KK 28/1998 vp
5676: 
5677: 
5678: 
5679:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5680: 
5681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Rivi- ja kerrostaloasuminen on yhteisöllistä
5682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asumista. Asukkaiden huoneistot ovat lähekkäin
5683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai päällekkäin. Lisäksi on yhteisiä tiloja ja aluei-
5684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ta sekä varastoja. Asukkaiden elämänpiirit koh-
5685: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taavat jokapäiväisissä toiminnoissa. Kaikissa
5686: n:o 28:                                               asumismuodoissa ja niin myös rivi- ja kerrostalo-
5687:                                                       asumisessakin on silti oikeus myös yksilölliseen
5688:           Tulisiko Hallituksen mielestä tehdä         asumiseen ja kohtuulliseen asumisrauhaan. Asu-
5689:        tutkimus koirien kerros- ja rivitaloissa ai-   misen yhteisöllisestä luonteesta kuitenkin joh-
5690:        heuttamasta asuinrauhan häirinnästä ja         tuu, että muut asukkaat on otettava huomioon
5691:        sen perusteella tarpeen mukaan ryhtyä          ehkä enemmän kuin jos asuttaisiin omakotitalos-
5692:        lainsäädäntötoimiin koirien pitämisen          sa. On annettava tilaa myös toisten yksilöllisille
5693:        rajoittamiseksi ainakin kerrostaloissa?        käsityksille asumisesta.
5694:                                                           Rivi- ja kerrostaloasuminen perustuu yleensä
5695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osakeomistukseen, huoneenvuokra- tai asumis-
5696: vasti seuraavaa:                                      oikeussopimukseen. Kaikissa näissä oikeussuh-
5697:                                                       teissa asukas voi menettää oikeutensa pitää huo-
5698:    Kysymyksenasettelu on mielenkiintoinen,            neistoa hallinnassaan, jos huoneistoa hoidetaan
5699: koska se ikään kuin jo päätyy oletukseen, että        huonosti, huoneiston huonosta hoidosta aiheu-
5700: tutkimus osoittaisi koirien yleisesti häiritsevän     tuu haittaa yhtiölle tai muulle osakkeenomista-
5701: asumisrauhaa siinä määrin, että ainakin kerros-       jalle tai asukkaalle, huoneistoa käytetään muu-
5702: taloissa niiden pitäminen olisi kiellettävä. Kysy-    hun tarkoitukseen kuin kuuluu, huoneistossa
5703: myksen perusteluissa annetaan lisäksi ymmär-          vietetään häiritsevää elämää tai rikotaan, mitä
5704: tää, että koiria on nykyisin yhä useammalla rivi-     terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on sää-
5705: tai kerrostaloasukkaalla ja yhä useammmalla           detty tai määrätty. Kun näillä perusteilla pure-
5706: heistä useampia koiria. Yhä useammin koirat           taan huoneenvuokrasopimus tai asumioikeusso-
5707: myös käyttäytyvät huonosti ja ovat koulutta-          pimus tai asunto-osakeyhtiö ottaa huoneiston
5708: mattomia, mistä johtuu, että omistajat eivät aina     hallintaansa, asukkaan oikeus pitää huoneistoa
5709: pysty hallitsemaan koiriansa esimerkiksi rappu-       hallinnassaan voi päättyä heti. Myös yhteisiä ti-
5710: käytävissä liikuttaessa. Taloyhtiöt eivät saa koi-    loja ja piha-aluetta käytetään saman sopimuksen
5711: ranomistajia järjestykseen.                           purku-uhan tai huoneiston yhtiön hallintaan ot-
5712:    Onko näin vai ei, voidaan toki selvittää. Sel-     touhan alaisina.
5713: vää kuitenkin on, että ennen kuin mitään uusia           Taloyhtiöillä on siis jo nyt varsin laajat ja
5714: rajoitustoimia on syytä ottaa käyttöön tai edes       tehokkaat oikeudet puuttua erilaisiin muiden
5715: suunnitella, on selvitettävä koirien pidosta          asukkaiden asumisrauhaa häiritseviin tilanteisiin
5716: aiheutuvien häiriöitten laatu ja laajuus sekä oi-     ja saada aikaan kaikkien asukkaiden kannalta
5717: keussuojakeinojen puute ja lisätarve. On myös         hyväksyttävissä oleva asuminen. Asumisen yh-
5718: otettava huomioon, että on ihmisryhmiä, jotka         teisöllinen luonne ja kaikkien saman talon asuk-
5719: tarvitsevat jokapäiväisistä toiminnoista selvitäk-    kaiden oikeus kohtuulliseen ja yksilölliseenkin,
5720: seen koiransa apua. Tällaisia ovat muun muassa        mutta samalla myös muiden vastaavat oikeudet
5721: näkövammaiset, joille opaskoirat ovat välttä-         huomioon ottavaan asumisrauhaan on tunnus-
5722: mättömiä. On myös yhä enemmän erilaisia am-           tettu näillä säännöksillä. Ne voivat tulla sovel-
5723: mattialoja, joissa koira erityiskykyjensä ansiosta    lettaviksi myös silloin, kun ongelmien aiheuttaja
5724: osallistuu työn tekemiseen. On selvää, että nämä      on koira. Taloyhtiöistä ja asukkaista itsestään
5725: koirat asuvat isäntänsä kanssa. On myös selvää,       jää sitten riippumaan, käyttävätkö ne edellä ku-
5726: että näitä väestöryhmiä ei voida sulkea rivi- tai     vattuja oikeuksiaan.
5727: kerrostaloasumisen ulkopuolelle.
5728: 
5729:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
5730: 
5731:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
5732:                                                 KK 28/1998 vp                                               3
5733: 
5734: 
5735:                                            Tili Riksdagens Talman
5736: 
5737:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Att bo i ett radhus eller i ett flervåningshus
5738: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-          innebär att man bor i ett samfund. De boendes
5739: de medlem av statsrådet översänt följande av              lägenheter ligger intill varandra eller ovanför var-
5740: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                 andra. Dessutom har de boende gemensamma
5741: spörsmål nr 28:                                           lokaliteter och områden samt förrådsutrymmen.
5742:                                                           De boendes livssfårer överlappar i det dagliga
5743:            Anser Regeringen att man borde göra            livet. Inom alla typer av boende, också i flervå-
5744:         en undersökning av den störning av hem-           ningshus och radhus, har de boende trots detta
5745:         friden som hundar orsakar i flervånings-          rätt att bo individuellt och likaså rätt tili skälig
5746:         hus och radhus och på denna grund i mån           hemfrid. På grund av att man bor tillsammans
5747:         av behov vidta lagstiftningsåtgärder för          måste de övriga boende dock beaktas, kanske i
5748:         att begränsa håliandet av hund åtminsto-          större utsträckning än om man bor i ett egna-
5749:         ne i flervåningshus?                              hemshus. Man måste också ge utrymme för an-
5750:                                                           dras individuella åsikter om hur de vill bo.
5751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Boendet i radbus och flervåningshus bygger i
5752: anföra följande:                                          alimänhet på att man äger bostaden, hyr den elier
5753:                                                           har ett bostadsrättsavtal. I alla dessa juridiska
5754:    Frågeställningen är intressant, eftersom den           förhålianden kan en boende mista sin rätt till
5755: redan verkar mynna ut i antagandet att en sådan           innehav av bostaden, om han vanvårdar lägenhe-
5756: undersökning skulle visa att hundar rent alimänt          ten, om vanvården orsakar bolaget elier de andra
5757: stör hemfriden i sådan utsträckning att det borde         aktieägarna elier boende olägenhet, om lägenhe-
5758: bli förbjudet att ha hund åtminstone i flervå-            ten används för ett annat bruksändamål än det
5759: ningshus. I motiveringen tili spörsmålet låter            avsedda, om man i lägenheten har en störande
5760: spörsmålsstäliaren ytterligare förstå att det nu-         livsföring elier bryter mot vad som stadgats eller
5761: mera är allt fler personer bosatta i radhus eller         bestämts i syfte att skydda hälsan eller den all-
5762: flervåningshus som har hund och att allt fler av          männa ordningen. Då ett hyresavtal eller ett bo-
5763: dem har allt fler hundar. Allt oftare skall också         stadsrättsavtal hävs på dessa grunder, eller då
5764: dessa hundar uppföra sig illa och sakna träning,          bostadsaktiebolaget övertar besittningen av lä-
5765: vilket gör att ägarna inte alltid kan kontrollera         genheten, kan den boendes rätt tili innehav av
5766: sina hundar t.ex. då de rör sig i trappuppgångar-         lägenheten upphöra omedelbart. Också använd-
5767: na. Bostadsbolagen skall sakna möjlighet att få           ningen av gemensamma utrymmen och av går-
5768: ordning på hundägarna.                                    den är underställd samma hot om att avtalet kan
5769:    Det är naturligtvis möjligt att undersöka om           hävas eller lägenheten kan tas i bolagets besitt-
5770: detta verkligen är fallet. Men det är i alla fall klart   ning.
5771: att innan det är skäl att vidta eller ens planera            Bostadsbolagen har alltså redan synnerligen
5772: några nya begränsningsåtgärder, måste arten och           vidsträckta och effektiva möjligheter att ingripa i
5773: omfattningen av de störningar som hundarna                situationer som stör de övriga boendes hemfrid,
5774: orsakar undersökas, vidare den eventuella avsak-          varigenom man kan komma fram tili ett boende
5775: naden och det ytterligare behovet av rättsmedel.          som tilifredsställer samtliga berörda. Genom
5776: Man måste också beakta att det finns sådana               dessa bestämmelser garanteras det gemensamma
5777: människor som behöver hjälp av en hund för att            boendet och varje boendes rätt tili en skälig och
5778: klara av det dagliga livet. Tili dem hör bl.a. de         individuell hemfrid, där också de andras motsva-
5779: synskadade, för vilka ledarhundar är oundgäng-            rande rättigheter beaktas. Bestämmelserna kan
5780: liga. Det finns också allt fler olika branscher där       också tillämpas i sådana fall där det störande
5781: hundar på grund av sina speciella egenskaper tar          elementet är en hund. Det beror sedan på bo-
5782: del i själva arbetet. Det är självklart att sådana        stadsbolaget och de boende själva om de använ-
5783: hundar bor med sin husbonde. Det är också                 der de rättigheter som beskrivs ovan.
5784: självklart att sådana befolkningsgrupper inte kan
5785: stängas ute från radhusen eller flervåningshusen.
5786: 
5787:       Helsingforsden 3 mars 1998
5788: 
5789:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
5790:                                              KK 29/1998 vp
5791: 
5792: Kirjallinen kysymys 29
5793: 
5794: 
5795: 
5796: 
5797:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen maatalouden kehitysnäkymistä
5798: 
5799: 
5800: 
5801:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5802: 
5803:     Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäsenek-        hyvin suuri, saattaa viljelijä juuri saada kituvan
5804: si, niin silloinen hallitusryhmä kokoomus ja so-       elantonsa. Keskivertoisen tilan omistaja ei pärjää
5805: siaalidemokraatitkin samalla hyväksyivät maa-          millään.
5806: talouden tukipaketin. Kun totesin silloin, niin           Kun tuet siirtymäkauden jälkeen hupenevat,
5807: kuin eduskunnan pöytäkirjoista varmasti näkee,         on suomalaisella viljelijällä "ruuperä ottassa"
5808: että ilmassa on poliittisen petoksen haju, olin        Kalle Päätalon sanontaa lainatakseni. Kun ei ole
5809: oikeassa. Välittömästä nykyisen sateenkaarihal-        tuloa, ei ole eloa.
5810: lituksen toimesta leikattiin maataloudelle sovit-         Kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
5811: tua kotimaista tukipakettia 750 miljoonan mar-         menttiin viitaten, vaikka tiedän jo vastauksen
5812: kan edestä. Jo silloin meni talonpojan usko tule-      etukäteen:
5813: vaisuuteen eikä syyttä. Sama alasajo on jatkunut
5814: ja kiihtyy koko ajan.                                            Miten Hallitus edellä esitetty huo-
5815:     Maanviljelijä ei saa enää tuottamastaan maa-              mioon ottaen aikoo 2000-luvulla Agenda
5816: taloustuotteesta juuri mitään palkkaa, koska                  2000 -aikakaudella huolehtia siitä, että
5817: tuotantopanos on tuotteesta saatavan hinnan                   Suomessa on elävä maatalous, elävä
5818: kanssa samansuuruinen, useissa tapauksissa kor-               maaseutu ja omavaraisuuden pohjalta
5819: keampi. Maanviljelijän tuloksijäävät vain parja-              toimiva elintarviketeollisuus?
5820: tut pinta-ala- ym. tuet. Jos tilan peltopinta-ala on
5821: 
5822:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
5823: 
5824:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
5825: 
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 280043
5830: 2                                          KK 29/1998 vp
5831: 
5832: 
5833: 
5834: 
5835:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5836: 
5837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Komission antaman Agenda 2000 -tiedonan-
5838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       non mukaan eurooppalainen maatalous on jat-
5839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kossakin perheviljelmiin perustuvaa kestävää ja
5840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kilpailukykyistä maataloutta, jota harjoitetaan
5841: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kaikilla yhteisön alueilla ja joka ottaa huomioon
5842: n:o 29:                                             ympäristön ja eläinten suojelun sekä kuluttajien
5843:                                                     vaatimukset elintarvikkeiden korkeasta laadusta
5844:           Miten Hallitus edellä esitetty huo-       ja turvallisuudesta. Agenda 2000 -tiedonannon
5845:        mioon ottaen aikoo 2000-luvulla Agenda       julkistamisen yhteydessä komissio myönsi maa-
5846:        2000 -aikakaudella huolehtia siitä, että     talouspolitiikan uudistamisesta Suomelle aiheu-
5847:        Suomessa on elävä maatalous, elävä           tuvat vaikeudet.
5848:        maaseutu ja omavaraisuuden pohjalta              Euroopan unionin maatalousministerit totea-
5849:        toimiva elintarviketeollisuus?               vat Agenda 2000 -tiedonantoa koskevissa päätei-
5850:                                                     missään (Bryssel, 17.-19.11.1997), että "Elin-
5851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voimaisen maaseudun säilyttämiseksi kaikkialla
5852: vasti seuraavaa:                                    Euroopassa monipuolista maataloutta on harjoi-
5853:                                                     tettava koko Euroopan alueella mukaan lukien
5854:    Hallituksen maatalouspolitiikan tavoitteena      alueet, joilla on erityisiä vaikeuksia. Näin ollen
5855: on Suomen maatalouden kestävän kilpailukyvyn        on erityisesti valvottava, että luonnon aiheutta-
5856: parantaminen yhteismarkkinoilla. Hallitus kat-      mista rajoituksista ja haitoista saadaan oikeu-
5857: soo, että yhteisen maatalouspolitiikan tulee so-    denmukainen korvaus ja että maanviljelijän osal-
5858: veltua tuotannon mahdollisuuksiin myös Euroo-       listuminen alueen asuttuna säilyttämiseen, mai-
5859: pan pohjoisilla alueilla ja tukea maaseudun tasa-   semanhoitoon ja luonnonvarojen suojeluun
5860: painoista kehittämistä, maatalouden erikoistu-      otetaan tasavertaisesti huomioon". Lisäksi
5861: mista sekä kunkin alueen luontaisten tuotanto-      Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä
5862: olosuhteiden hyödyntämistä. Euroopan unionin        todetaan, että "Euroopan maatalouden on yhte-
5863: yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä Suomen liit-     nä talouselämän aloista täytettävä sillä olevat
5864: tymissopimuksen antamia mahdollisuuksia hyö-        moninaiset tehtävät ja oltava kestävä ja kilpailu-
5865: dynnetään suomalaisen elintarviketuotannon          kykyinen, ja sitä on harjoitettava koko Euroo-
5866: toimintaedellytysten turvaamiseksi.                 pan alueella mukaan lukien alueet, joilla on eri-
5867:    Näitä tavoitteita Suomi on koko Agenda           tyisongelmia".
5868: 2000:n käsittelyn ajan tuonut esille painottaen         Komission tarkennettu ehdotus yhteisen maa-
5869: erityisesti, että yhteisen maatalouspolitiikan      talouspolitiikan uudistamisesta julkaistaan 18
5870: uudistaminen ei saa vaarantaa maataloustuotan-      päivänä maaliskuuta 1998. Suomi osallistuu yh-
5871: non jatkuvuutta yhteisön epäsuotuisilla ja tuo-     tenä jäsenmaana muiden mukana Agenda 2000
5872: tanto-olosuhteiltaan heikommilla alueilla. Tämä     -tiedonannon pohjalta käytäviin neuvotteluihin
5873: Suomen keskeinen vaatimus näkyy myös Agen-          ja sen lisäksi keskustelee erikseen komission
5874: da 2000:ta koskevissa johtopäätöksissä.             kanssa Suomen erityisongelmista.
5875: 
5876:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
5877: 
5878:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5879:                                             KK 29/1998 vp                                               3
5880: 
5881: 
5882: 
5883: 
5884:                                        Tili Riksdagens Talman
5885: 
5886:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt kommissionens Agenda 2000-medde-
5887: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          lande kommer det europeiska jordbruket även i
5888: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      fortsättningen att utgöras av ett sådant på famil-
5889: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         jejordbruk baserat hålibart och konkurrenskraf-
5890: mål nr 29:                                           tigt jordbruk som idkas inom alla gemenskaps-
5891:                                                      områden och som tar hänsyn tili miljö- och djur-
5892:           Hur ämnar Regeringen, med beaktan-         skydd samt tili konsumenternas krav på hög livs-
5893:        de av vad som anförts ovan, sörja för att     medelskvalitet och trygga livsmedel. I samband
5894:        Finland på 2000-talet, under Agenda           med offentliggörandet av Agenda 2000-medde-
5895:        2000-tidevarvet, har ett livskraftigt jord-   landet medgav kommissionen de svårigheter som
5896:        bruk, en levande landsbygd samt en livs-      Finland kommer att förorsakas i samband med
5897:        medelsindustri som fungerar på självför-      reformen av jordbrukspolitiken.
5898:        sörjande basis?                                  EU:s jordbruksministrar har i sina slutsatser
5899:                                                      beträffande Agenda 2000-meddelandet (Bryssel,
5900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         17-19.11.1997) ansett att det för bevarandet av
5901: anföra följande:                                     en livskraftig landsbygd överalit i Europa krävs
5902:                                                      att det i hela Europa, inklusive områden med
5903:      Målet för regeringens jordbrukspolitik är att   särskilda svårigheter, idkas ett mångsidigt jord-
5904: det finska jordbrukets bestående konkurrens-         bruk. Sålunda är det viktigt att särskilt se tili att
5905: kraft på den gemensamma marknaden skall för-         det för begränsningar och olägenheter orsakade
5906: bättras. Regeringen anser att den gemensamma         av naturen betalas en rättvis ersättning och att
5907: jordbrukspolitiken bör lämpa sig också för pro-      jordbrukarnas insatser när det gälier att bibehål-
5908: duktionsmöjligheterna i de nordliga regionerna i     la ett område bebott samt i fråga om landskaps-
5909: Europa och att den bör stöda en balanserad ut-       vård och skyddande av naturtiligångar beaktas
5910: veckling av landsbygden, specialisering inom         på ett likvärdigt sätt. Dessutom har Europeiska
5911: jordbruket samt ett utnyttjande av de naturbe-       rådet i Luxemburg i sina slutsatser ansett att det
5912: tingade produktionsförhållandena i varje region.     europeiskajordbruket är en av näringslivets sek-
5913: Europeiska unionens gemensamma jordbruks-            torer som bör fullgöra sina mångahanda uppgif-
5914: politik samt de möjligheter som ingår i anslut-      ter och vara hållbart och konkurrenskraftigt,
5915: ningsfördraget för Finland tas tili vara för tryg-   samt att jordbruk bör idkas överallt i Europa,
5916: gade av förutsättningarna för den finska livsme-     inklusive de områden som har särskilda svårighe-
5917: delsproduktionens verksamhet.                        ter.
5918:      Finland har framhåliit dessa mål under hela        Kommissionens preciserade förslag tili en re-
5919:  beredningen av Agenda 2000 och särskilt betonat     form av den gemensamma jordbrukspolitiken
5920:  att en reform av den gemensammajordbrukspo-         offentliggörs den 18 mars 1998. Finland deltar
5921:  litiken inte får ä ventyra jordbruksproduktionens   som en medlemsstat bland de andra i de förhand-
5922:  kontinuitet inom de mindre gynnade områdena i       lingar som förs på basis av Agenda 2000-medde-
5923:  gemenskapen och inom sådana områden som är          landet och diskuterar dessutom separat med
5924:  svagare med tanke på produktionsförhålianden.       kommissionen om Finlands särproblem.
5925:  Detta centrala mål som Finland företrätt syns
5926:  också i slutsatserna om Agenda 2000.
5927: 
5928:      Helsingfors den 3 mars 1998
5929: 
5930:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5931:                                            KK 30/1998 vp
5932: 
5933: Kirjallinen kysymys 30
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asuntorahaston lainoitusmahdollisuuksien
5939:                                       parantamisesta
5940: 
5941: 
5942:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5943: 
5944:    Haja-asutusalueilla työttömyys myös raken-       Lipposen hallituksen suurta tavoitetta, työttö-
5945: nusalalla jatkuu korkeana. Näillä alueilla suun-    myyden puolittamista.
5946: nitellaan kuitenkin vilkkaasti erilaista rakenta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5947: mista, esimerkiksi rivitaloja niin tavanomaiseen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5948: asumiseen kuin vanhustentaloiksi. Asuntorahas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5949: ton suunnasta on kuitenkin toistuvasti näytetty     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5950: punaista valoa valtion rahoitukselle. Niin kävi
5951: viimeksi pienen Jämijärven kunnan yritykselle                 Mistä johtuu asuntorahaston nihkeä
5952: käynnistää pienehkö vanhustentalon rakennus-               suhtautuminen maaseudun ja haja-asu-
5953: projekti. Esimerkkejä on monia muitakin.                   tusalueiden pyrkimyksiin rakennuskoh-
5954:    Liekö asuntorahastolla syynä varojen puute?             teiden käynnistämisessä, toisin sanoen,
5955: Rakentamisen ylikuumentumista ei noissa pie-               onko kysymys määrärahojen puutteesta
5956: nissä kunnissa ainakaan ole odotettavissa, mutta           vai Hallituksen suunnitelmasta maaseu-
5957: kohteiden käynnistämisellä voitaisiin ainakin              dun ja haja-asutusalueiden tyhjentämi-
5958: vähän helpottaa työttömyyttä ja kulkea kohti               seksi asukkaista?
5959:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
5960: 
5961:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966: 280043
5967: 2                                           KK 30/1998 vp
5968: 
5969: 
5970: 
5971: 
5972:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5973: 
5974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aikavälillä. Tästä johtuen asuntorahasto joutuu
5975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suhtautumaan hyvin harkiten tavallisten vuok-
5976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ratalojen rakentamiseen väkiluvultaan pienene-
5977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        vissä kunnissa.
5978: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vanhusten palvelutaloja on lainoitettu har-
5979: n:o 30:                                               kinnan mukaan myös pienehköihin kuntiin. Hy-
5980:                                                       väksyessään vanhusten vuokra- ja palvelutalo-
5981:           Mistä johtuu asuntorahaston nihkeä          kohteita asuntorahasto pyrkii yhdessä Raha-au-
5982:        suhtautuminen maaseudun ja haja-asu-           tomaattiyhdistyksen kanssa siihen, että kohteet
5983:        tusalueiden pyrkimyksiin rakennuskoh-          saavat samaan aikaan sekä Raha-automaattiyh-
5984:        teiden käynnistämisessä, toisin sanoen,        distyksen avustuksen että valtion tukeman lai-
5985:        onko kysymys määrärahojen puutteesta           noituksen. Jos kohde ei saa Raha-automaatti-
5986:        vai Hallituksen suunnitelmasta maaseu-         yhdistyksen avustusta, asuntorahasto ei käytän-
5987:        dun ja haja-asutusalueiden tyhjentämi-         nössä !ainoita tällaista kohdetta, koska vuokrat
5988:        seksi asukkaista?                              nousisivat liian suuriksi.
5989:                                                          Jämijärven kunta ei ole hakenut aravalaina-
5990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtuutta vuosille 1997-1998 eikä kunnan kaut-
5991: vasti seuraavaa:                                      ta ole toimitettu vuokra-asuntojen korkotukilai-
5992:                                                       nahakemuksia. Sen sijaan Raha-automaattiyh-
5993:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-         distys on tammikuussa 1997 hylännyt avustusha-
5994: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-      kemuksen, joka koski Jämijärvelle toteutetta-
5995: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,         vaksi aiottua vanhustentalohanketta. Arava-
5996: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-      vuokra-asuntojen osalta voidaan todeta, että Jä-
5997: toa sekä peruskorjaustoimintaa. Asuntojen ky-         mijärven kunnassa on vuoden 1997lopussa ollut
5998: synnän alueellisten erojen vuoksi hallitus on val-    enemmän tyhjiä aravavuokra-asuntoja kuin mitä
5999: tion talousarvion mukaisesti edellyttänyt, että       niihin on hakijoita.
6000: valtion tukea uustuotantoon kohdeunetaan vain            Valtion asuntolainavaroja on aiempaa niu-
6001: niille alueille, joilla on kohtuuhintaisten asunto-   kemmin käytettävissä, mistä johtuen asuntora-
6002: jen tarvetta ja kysyntää.                             hasto joutuu selvittämään ja arvioimaan vuokra-
6003:    Valtion asuntorahaston tulee huolehtia siitä,      ja palvelutalojen tarvetta aikaisempaa tarkem-
6004: että valtio tukee hyvälaatuistenja kohtuuhintais-     min. Toisaalta, maaseudun ja haja-asutusaluei-
6005: ten asuntojen rakentamista siellä, missä asunto-      den tyhjenemistä asukkaista ei voida estää ai-
6006: jen tarve on suurin. Asuntolainojen alueellisessa     noastaan ohjaamalla näille alueille valtion tuke-
6007: ohjauksessa tulee ottaa huomioon myös raken-          maa asuntorakentamista.
6008: nettavien asuntojen tarve ja käyttö myös pitkällä
6009: 
6010:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
6011: 
6012:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
6013:                                               KK 30/1998 vp                                              3
6014: 
6015: 
6016: 
6017: 
6018:                                           Tili Riksdagens Talman
6019: 
6020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningen måste bostadsfonden noga överväga byg-
6021: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gande av vanliga hyreshus i kommuner med Iitet
6022: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        in vånaran tai.
6023: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr               Servicehus för äldre har enligt prövning finan-
6024: 30:                                                     sierats med lån också i mindre kommuner. När
6025:                                                         bostadsfonden godkänner bygganda av hyres-
6026:            Viiken är orsaken tili bostadsfondens        och servicehus för äldre försöker tilisammans
6027:         avoga inställning tili försöken att inleda      med Penningautomatföreningen se tili att bygg-
6028:         byggnadsprojekt på landsbygden och i            nadsprojekten samtidigt får både understöd av
6029:         glesbygdsområden, med andra ord, är det         Penningautomatföreningen och lånefinansiering
6030:         frågan om brist på anslag eller Regering-       som understöds av staten. Om ett projekt inte får
6031:         ens planer att tömma landsbygden och            understöd av Penningautomatföreningen, bevil-
6032:         glesbygdsområden på invånare?                   jas bostadsfonden i praktiken inte lån för projek-
6033:                                                         tet eftersom hyrorna blir för höga.
6034:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Jämijärvi kommun har inte ansökt om full-
6035: anföra följande:                                        makt för aravalån för åren 1997-1998 och några
6036:                                                         ansökningar on räntestödslån har inte inkommit
6037:    Enligt regeringsprogrammet är ett centralt           via kommunen. Däremot har Penningautomat-
6038: mål för regeringens långsiktiga bostadspolitik att      föreningen i januari 1997 gett avslag på en ansö-
6039: öka produktionen av bostäder tili ett skäligt pris,     kan om understöd som gällde ett servicehus för
6040: i synnerhet produktionen av hyresbostäder och           äldre i Jämijärvi. 1 fråga om aravahyresbostäder
6041: bostadsrättsbostäder samt ombyggnadsverk-               kan man konstatera, att det i Jämijärvi vid ut-
6042: samheten. På grund av de regionala skillnaderna         gången av 1997 fanns fler tomma aravahyreslä-
6043: i efterfrågan på bostäder har regeringen i enlighet     genheter än det fanns sökande tili dessa bostäder.
6044: med statsbudgeten förutsatt att statens stöd till           De statliga bostadslånemedel som står tili för-
6045: nyproduktion riktas endast tili sådana områden          fogande är knappare än tidigare, vilket är anled-
6046: där det finns behov av och efterfrågan på bostä-        ningen tili att bostadsfonden noggrannare än f6r-
6047: der tili ett skäligt pris.                              ut måste undersöka och bedöma behovet av hy-
6048:     Statens bostadsfond skall se till att staten stö-   reshus och servicehus. Å andra sidan kan lands-
6049: der byggande av högklassiga bostäder tili rimligt       bygdens och glesbygdsområdenas avfolkning
6050: pris på orter där behovet av bostäder är störst.        inte avstyras enbart genom att man riktar stats-
6051: När det gäller den regionala styrningen av bo-          understödd bostadsproduktion tili dessa områ-
6052: stadslån skall också behovet och användningen           den.
6053: av bostäder på lång sikt beaktas. Av den anled-
6054: 
6055:      Helsingfors den 3 mars 1998
6056: 
6057:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
6058:                                              KK 31/1998 vp
6059: 
6060: Kirjallinen kysymys 31
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan alueen avustamisesta
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6070: 
6071:     Televisiossa esitettiin hiljattain ohjelma Suo-       Siitä huolimatta valtio suunnittelee lisää sa-
6072: men valtion Karjalan alueelle antamasta tuesta.        manlaisia projekteja. Kun siinä ei ole mitään
6073: Ohjelmassa käsitelty tuki koski sekä maataloutta       järkeä, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
6074: että erilaisia laitteistoja ja rakennuksia, joita      momenttiin viitaten:
6075: Suomen tuella on rakennettu. Ohjelman esiin-
6076: tuoma totuus oli järkyttävä. A vustuksena toimi-                 Aikooko Hallitusjatkaa yhteiskunnan
6077: tetut jalostetut lehmät oli teurastettu niin, että            varoilla Karjalan alueen maatalouden ja
6078: viimeisen tuore nahka roikkui vielä nahkurin or-              teollisuuden sekä kunnallistekniikan ra-
6079: silla. Traktorit olivat ruostuneina metsissä tai              kentamisen tukemista, vaikka kaikki tä-
6080: viety parempiosaisten huviloille lumitraktoreik-              hän saakka sinne uhratut varat ovat men-
6081: si. Rakennukset ja laitteistot olivat olleet pitkään          neet kuin Kankkulan kaivoon, toisin sa-
6082: poissa toiminnasta muun muassa Kostamukses-                   noen kuin tuhka tuuleen?
6083: sa.
6084:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6085:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
6086: 
6087: 
6088: 
6089: 
6090: 280043
6091: 2                                           KK 31/1998 vp
6092: 
6093: 
6094: 
6095: 
6096:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6097: 
6098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       otettu myönteisesti vastaan sekä Euroopan unio-
6099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nissa että Venäjällä ja Baltian maissa. Suomen
6100: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lähialueyhteistyössä tullaan huomioimaan poh-
6101: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       joisen ulottuvuuden haasteet ja tavoitteet. Uusi
6102: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lähialuestrategia on parhaillaan valmisteilla.
6103: n:o 31:                                                  Ulkoministeriön tekemä laaja lähialueyhteis-
6104:                                                      työn arviointi vuonna 1995 osoitti, että saavute-
6105:           Aikooko Hallitus jatkaa yhteiskunnan       tut tulokset olivat vaihtelevia, pääosin kuitenkin
6106:        varoilla Karjalan alueen maatalouden ja       myönteisiä. Hajautettu järjestelmä oli vaikeutta-
6107:        teollisuuden sekä kunnallistekniikan ra-      nut Suomen kokonaisvaltaisten intressien arvi-
6108:        kentamisen tukemista, vaikka kaikki tä-       ointia. Myös hankevalmistelu oli ollut kirjavaa.
6109:        hän saakka sinne uhratut varat ovat men-      Lähialueyhteistyötä oli myös toteutettu vaikeissa
6110:        neet kuin Kankkulan kaivoon, toisin sa-       ja muuttuvissa olosuhteissa, joissa ei vältytä epä-
6111:        noen kuin tuhka tuuleen?                      onnistumisilta. Monesti myös vastaanottaja-
6112:                                                      maan sitoutuminen on ollut puutteellista, ja tämä
6113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on osaltaan vaikeuttanut hanketoteutusta.
6114: vasti seuraavaa:                                         Karjalan tasavallassa taloudelliset ja poliitti-
6115:                                                      set uudistukset ovat edenneet hitaammin ja toi-
6116:    Suomi on osallistunut lähialueidensa taloudel-    mintaympäristö on ollut vaikeampi kuin muilla
6117: lisen ja poliittisen muutosprosessin tukemiseen      lähialueilla. Siirtyminen yksityismaatalouden to-
6118: sekä monen- että kahdenvälisten hankkeiden           teutukseen ei ole sujunut toivotulla tavalla. Tämä
6119: kautta. Suomen tukitoimet ovat keskittyneet          on ollut eräs syy joidenkin hankkeiden epäonnis-
6120: Luoteis-Venäjälle sekä Baltian maihin. Suomen        tumiseen.
6121: apu on ollut osa laajaa kansainvälistä tukiope-          Maatalousministeriön rahoittama maatalous-
6122: raatiota, johon kaikki läntiset teollisuusmaat       sektorin yhteistyö on ollut laajaa ja se on tarkoi-
6123: ovat 90-luvulla osallistuneet. Suomelle on erityi-   tus arvioida kokonaisvaltaisesti ja puolueetto-
6124: sen tärkeää, että kehitys sen lähialueilla on va-    masti vuoden 1998 kuluessa. Vasta arvioinnin
6125: kaata ja että Suomeen haitallisesti kohdistuvia      jälkeen voidaan vetää objektiivisia johtopäätök-
6126: ilmiöitä voidaan ehkäistä ja lievittää. Erityistä    siä maataloushankkeiden osalta. On kuitenkin
6127: huomiota on kiinnitetty lähialueiden ydinvoima-      selvää, että yksityismaatalouden kehittämiseen
6128: loiden turvallisuuden parantamiseen ja ympäris-      tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomio-
6129: töriskien lievittämiseen. Yhteistyö kansainvälis-    ta.
6130: ten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa on ol-       Suomen kokonaisapu Venäjälle vuosina
6131: lut keskeistä. Suomalaiset yritykset ovat päässeet   1991-1997 on ollut 560 miljoonaa markkaa.
6132: hyvin mukaan kansainvälisesti rahoitettuihin         Karjalan tasavaltaan on ohjautunut tästä 28 %,
6133: hankkeisiin Suomen lähialueilla.                     eli noin 180 miljoonaa markkaa. Maataloussek-
6134:    Yhteistyössä ovat olleet alusta lähtien muka-     torin osuus on ollut tästä noin 30 %.
6135: na laajasti kaikki sektoriministeriöt Määrärahat         Kysymyksessä mainitussa tv-ohjelmassa otet-
6136: olivatmyös kunkin ministeriön pääluokissa vuo-       tiin esille tiettyjä yksittäisiä hankkeita, joiden
6137: den 1996loppuun, jolloin ne keskitettiin ulkomi-     johdosta ei tulisi tehdä liian pitkälle meneviä
6138: nisteriön budjettiin toiminnan tehokkuuden ja        johtopäätöksiä. On hyvä, että tiedotusvälineet-
6139: koordinaation parantamiseksi. Samanaikaisesti        kin ovat kiinnostuneita Suomen lähialueyhteis-
6140: perustettiin pääministerin johtama lähialueyh-       työstä ja tuovat esiin siihen liittyviä näkökohtia.
6141: teistyön ministerivaliokunta ohjaamaan ja koor-          Hallituksen tarkoituksena on jatkaa lähialue-
6142: dinoimaan toimintaa. Tämä on antanut mahdol-         yhteistyötä tulevina vuosina. Suomen tavoittee-
6143: lisuuden hallitukselle arvioida lähialueyhteis-      na on pyrkiä vaikuttamaan entistä enemmän
6144: työn prioriteettejä kokonaisvaltaisesti.             sekä Euroopan unioniin että kansainvälisiin ra-
6145:    Suomen pohjoisen ulottuvuuden aloite on           hoituslaitoksiin, jotta lähialueillemme saadaan
6146:                                             KK 31/1998 vp                                           3
6147: 
6148: merkittäviä hankkeita, joissa on yhteinen eu-            Karjalan tasavallassa yhteistyö tulee jatku-
6149: rooppalainen intressi. Suomen pohjoisen ulottu-       maan lähivuosina Suomen ja Venäjän federaa-
6150: vuuden aioitteelia on tässä tärkeä rooli. Erityistä   tion sekä Karjalan tasavallan viranomaisten so-
6151: huomiota tullaan kiinnittämään myös yksittäis-        pimien toimintalinjojen puitteissa.
6152: ten hankkeiden valmisteluun ja arviointiin, jotta
6153: niihin liittyvät riskit voitaisiin minimoida.
6154: 
6155:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
6156: 
6157:                                                                            Ministeri Ole Norrback
6158: 4                                            KK 31/1998 vp
6159: 
6160: 
6161: 
6162: 
6163:                                          Tili Riksdagens Talman
6164: 
6165:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det finska initiativet om en nordisk dimension
6166: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            har mottagits positivt inom såväl Europeiska
6167: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        unionen som i Ryssland och de baltiska länderna.
6168: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           Det finska närområdessamarbetet kommer att
6169: mål nr 31:                                             beakta de utmaningar och mål som följer av den
6170:                                                        nordiska dimensionen. En ny strategi för närom-
6171:           Ämnar Regeringen fortsätta att stödja        rådet är som bäst under arbete.
6172:        jordbruk, industri och byggande av kom-            Den breda utvärdering av närområdessamar-
6173:        munalteknik med offentliga medel i den          betet som utrikesministeriet gjorde 1995 visade
6174:        karelska regionen, trots att alla resurser      att de resultat som man hade uppnått var varie-
6175:        som hittills offrats på dessa projekt har       rande, till största delen var de dock positiva. Det
6176:        varit bortkastade, dvs. spritts som aska        decentraliserade systemet hade försvårat en ut-
6177:        för vinden?                                     värdering av de övergripande finska intressena.
6178:                                                        Projektberedningen hade också varit brokig.
6179:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Dessutom hade närområdessamarbetet genom-
6180: anföra följande:                                       förts under svåra och föränderliga förhållanden
6181:                                                        där det inte går att undvika misslyckanden. 1
6182:     Finland har deltagit i stödjandet av de ekono-     många fall har också mottagarlandets engage-
6183: miska och politiska förändringarna i närområdet        mang varit bristfålligt och detta har för sin del
6184: genom såväl multilaterala som bilaterala projekt.      försvårat genomförandet av projekt.
6185: De finska insatserna har koncentrerats till nord-         1 Karelska republiken har de ekonomiska och
6186: västra Ryssland och de baltiska länderna. Det          politiska reformerna framskridit långsammare
6187: finska biståndet har utgjort en del av en omfat-       och förhållandena har varit svårare än i det övri-
6188: tande internationell stödoperation som samtliga        ga närområdet. Övergången till privat jordbruk
6189: industrialiserade västländer har deltagit i på         har inte skett på önskvärt sätt. Detta är en av
6190: 90-talet. För Finland är det särskilt viktigt att      orsakerna tili att vissa projekt har misslyckats.
6191: utvecklingen i närområdet är stabil och att för           Samarbetet inom jordbrukssektorn, vilket fi-
6192: Finland skadliga fenomen kan förebyggas och            nansieras av jordbruksministeriet, har varit om-
6193: lindras. Man har särskilt uppmärksammat för-           fattande och meningen är att göra en övergripan-
6194: bättringar av säkerheten i kärnkraftverken i när-      de och opartisk utvärdering av arbetet under
6195: området och reduceringen av miljöriskerna.             1998. Efter utvärderingen är det möjligt att dra
6196: Samarbetet med internationella finansiella insti-      objektiva slutsatser i fråga om jordbruksprojek-
6197: tut och organisationer har varit centralt. Finska      ten. Det står dock redan nu klart att större upp-
6198: företag har fått en roll i de internationellt finan-   märksamhet kommer att läggas vid utvecklandet
6199: sierade projekten i närområdet.                        av det privata jordbruket.
6200:     Från första början har samtliga fackministe-          Finlands bistånd tili Ryssland har uppgått till
6201: rier deltagit i samarbetet på bred basis. Tidigare     sammanlagt 560 milj. mk åren 1991-1997. Av
6202: upptogs anslagen under de olika ministeriernas         denna summa har 28 % gått tili Karelska republi-
6203: huvudtitlar, men från och med utgången av 1996         ken, dvs. ca 180 milj. mk. Av detta har ca 30%
6204: har de koncentrerats till UM:s budget för att          gällt jordbrukssektorn.
6205: åstadkomma bättre effektivitet och samordning.            1 det TV-program som spörsmålet hänvisar till
6206: Samtidigt inrättades ett ministerutskott för när-      tog man fram vissa enskilda projekt. På basis av
6207: områdessamarbetet. Utskottet arbetar under             dessa borde man inte dra några alltför långtgåen-
6208: ledning av statsministern och skallleda och sam-       de slutsatser. Det är bra att även massmedierna
6209: ordna verksamheten. Detta har gett regeringen          visar intresse för Finlands närområdessamarbete
6210: möjlighet att göra en övergripande bedömning           och tar fram synpunkter i anslutning till det.
6211: av prioriteringarna inom närområdessamarbe-               Regeringen har för avsikt att fortsätta närom-
6212: tet.                                                   rådessamarbetet under de kommande åren. Fin-
6213:                                             KK 31/1998 vp                                          5
6214: 
6215: land strävar efter att försöka påverka såväl Euro-   da projekt i syfte att minimera riskerna i sam-
6216: peiska unionen som de internationella finansin-      band med dem.
6217: stituten allt mer så att betydande projekt kan          Samarbetet i Karelska republiken kommer att
6218: inledas i vårt närområde. Detta är av gemensamt      fortsätta under de närmaste åren inom ramen för
6219: europeiskt intresse. Härvid spelar Finlands ini-     de handlingsprogram som myndigheterna i Fin-
6220: tiativ om en nordisk dimension en viktig roll.       land och Ryska Federationen och i Karelska
6221: Särskild uppmärksamhet kommer också att läg-         republiken har kommit överens om.
6222: gas vid beredningen och utvärderingen av enskil-
6223: 
6224:      Helsingfors den 26 februari 1998
6225: 
6226:                                                                            Minister Ole Norrback
6227:                                               KK 32/1998 vp
6228: 
6229: Kirjallinen kysymys 32
6230: 
6231: 
6232: 
6233: 
6234:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Autojen näkyvyyden parantamisesta liiken-
6235:                                         teessä
6236: 
6237: 
6238:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6239: 
6240:    Toisen ajoneuvon havaitseminen liikenteessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6241: on eräs liikenneturvallisuuden tai liikenneturvat-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6242: tomuuden kulmakivi. Erityisesti yöllä ja sateessa,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6243: mutta nimenomaan silloin kun tiellä on kevyttä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6244: tuiskuavaa lunta, näkyvyys on hyvin rajoitettu.
6245:    Hiljattain televisiossa esiteltiin erästä Suomes-             Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
6246: sa liikennöivää rekka-autoa, jonka valaistus                  tötoimiin, joiden kautta erityisesti pi-
6247: ulospäin oli aivan omaa luokkaansa. Vaikka re-                meässä liikkuvien autojen huomiovalais-
6248: kasta saikin jossain määrin joulukuusirnaisen                 tusta lisätään niin, että sekä kohdattavat
6249: kuvan, se näkyi myös huonoissa olosuhteissa                   että edellä ajavat ajoneuvot olisivat huo-
6250: kauas moninkertaisen huomiovalaistuksensa an-                 noissa olosuhteissa paremmin havaitta-
6251: siosta. Yksi ongelma liikenteessä tietysti on se,             vissa?
6252: että jos tällaisia korostetusti valaistuja ajoneuvo-
6253: ja tulee liikenteeseen runsaasti, kokonaiskuva
6254: saattaa olla sekava ja erehdyttävä.
6255: 
6256:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6257: 
6258:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6259: 
6260: 
6261: 
6262: 
6263: 280043
6264: 2                                          KK 32/1998 vp
6265: 
6266: 
6267: 
6268: 
6269:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6270: 
6271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       EU:n jäsenmaiden ajoneuvolainsäädännön kes-
6272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kinäiseen harmonisoimiseen tähtäävään direktii-
6273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vistöön. Näin on tilanne myös tieliikenteen ajo-
6274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       neuvojen valojen ja heijastinten asentamissään-
6275: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        töjen osalta. Mitkään omaperäiset maakohtaiset
6276: n:o 32:                                              valo- tai heijastinkeksinnöt eivät ole mahdollisia
6277:                                                      ilman, että ne ensin saadaan markkinaitua kan-
6278:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-        sainvälisiin Geneven E-sääntöihin ja sitä kautta
6279:        tötoimiin, joiden kautta erityisesti pi-      asianomaisiin direktiiveihin.
6280:        meässä liikkuvien autojen huomiovalais-           Kysymyksen yhteydessä mainittu "joulukuu-
6281:        tusta lisättäisiin niin, että edellä ajavat   simainen rekka" oli varustettu E-säännön n:o 104
6282:        ajoneuvot olisivat huonoissa olosuhteissa     mukaisilla heijastavilla ääriviivamerkinnöillä,
6283:        paremmin havaittavissa?                       jotka tulivat sallituiksi viime syyskuussa annetul-
6284:                                                      la ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun
6285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asetuksen (902/1997) muutoksella. Samassa yh-
6286: vasti seuraavaa:                                     teydessä lainsäädäntöömme otettiin uusinta va-
6287:                                                      loteknologiaa edustavien kaasunpurkauslamp-
6288:    Nykyinen kansainvälinen ajoneuvojen valo-         pujen käytön sallivat direktiivien muutokset.
6289: ja heijastinjärjestelmä muodostaa maailmanlaa-       Hallituksella ei ole tietoa näiden viimeisimpien
6290: juisen yhteisesti sovitun symbolijärjestelmän,       muutostenjälkeen mahdollisesti seuraavina tule-
6291: jonka historia ulottuu pitkälle hevosvetoisten       vista ajoneuvojen näkyvyyttä huonoissa oloissa
6292: ajoneuvojen aikaan. Viimeisimmän tieteellisen        parantavista kansainvälisistä valo- tai heijastin-
6293: käsityksen mukaan nykyinen järjestelmä ei ole        laitesäännöksistä. Hallitus tulee kuitenkin huo-
6294: esimerkiksi värisymboliikaltaan paras mahdolli-      lehtimaan siitä, että tällaiset ajoneuvojen havait-
6295: nen, mutta sen yhtenäisyyden tarjoamien turval-      tavuuttaja näkyvyyttä parantavat kansainväliset
6296: lisuusetujen vuoksi sitä ei olla muuttamassa.        säännökset ja direktiivit otetaan Suomen lain-
6297:    Jo vuodesta 1993 alkaen suomalainen ajoneu-       säädäntöön mahdollisimman pian eli maakoh-
6298: volainsäädäntö on ollut kiinteästi sidoksissa        taisesti katsottuna ensimmäisten joukossa.
6299: 
6300:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
6301: 
6302:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
6303:                                              KK 32/1998 vp                                               3
6304: 
6305: 
6306: 
6307: 
6308:                                          Tili Riksdagens Talman
6309: 
6310:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            donslagstiftningen i EU:s medlemsländer. Så är
6311: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            fallet också i fråga om de bestämmelser som
6312: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gäller monteringen av ljus och reflektorer på for-
6313: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           don i vägtrafik. Några egna för Jandet specifika
6314: mål nr 32:                                             ljus- och reflektoruppfinningar är inte möjliga
6315:                                                        utan att de först accepteras i de internationella E-
6316:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-        reglementena i Geneve och därefter intas i de
6317:        åtgärder i syfte att öka varselbelysningen      direktiv som saken gäller.
6318:        särskilt för de bilar som rör sig i mörker så       Den långtradare med "julgransbelysning" som
6319:        att framförkörande fordon skulle synas          nämns i samband med spörsmålet var försedd
6320:        bättre i dåliga förhållanden?                   med sådana reflekterande konturmarkeringar
6321:                                                        som anges i E-reglemente nr 104 och som blev
6322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillåtna genom den ändring av förordningen om
6323: anföra följande:                                       fordons konstruktion och utrustning (902/1997)
6324:                                                        som gavs förra september. 1 det sammanhanget
6325:     Det nuvarande internationella systemet för         ändrades vår lagstiftning i enlighet med de direk-
6326: fordonens ljus och reflektorer bildar ett världs-      tivändringar som tillåter användningen av gasur-
6327: omfattande, gemensamt överenskommet sym-               laddningslampor som representerar det nyaste
6328: bolsystem, vars historia sträcker sig långt tilihaka   inom ljustekniken. Utöver dessa ändringar är
6329: till den tid då ännu hästdragna fordon användes.       regeringen inte medveten om vilka nya interna-
6330: Enligt den senaste vetenskapliga uppfattningen         tionella bestämmelser som eventuellt kommer att
6331: är det nuvarande systemet t.ex. i fråga om fårg-       komma om ljus- och reflektoranordningar som
6332: symboliken inte det bästa möjliga, men på grund        förbättrar fordonens sebarhet i dåliga förhållan-
6333: av de trygghetsfaktorer som det enhetliga syste-       den. Regeringen kommer dock att se till att nya
6334: met erbjuder finns det inga planer på att ändra        internationella bestämmelser och direktiv som
6335: det.                                                   förbättrar fordonens skönjbarhet och sebarhet
6336:     Alitsedan 1993 har den finländska fordonslag-      intas i den finska lagstiftningen så snart som
6337: stiftningen varit starkt bunden tili de direktiv       möjligt, dvs. att Finland är ett av de första Iänder
6338: som syftar tili en inbördes harmonisering av for-      som genomför dem.
6339: 
6340:      Helsingfors den 2 mars 1998
6341: 
6342:                                                                            Trafikminister Matti Aura
6343:                                              KK 33/1998 vp
6344: 
6345: Kirjallinen kysymys 33
6346: 
6347: 
6348: 
6349: 
6350:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sotakaluston lahjoittamisesta Viroon
6351: 
6352: 
6353: 
6354:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6355:    Suomen poliittisissa piireissä on pidetty aina      kaksikymmentä tykkiä tässä yhteydessä ovat so-
6356: kovaa porua, jos meiltä myydään kalustoa, jota         tilaallisesti kuin hyttysen hipaisu, tällainen sota-
6357: voidaan käyttää sotilastoiminnassa. Erityisinä         kaluston lahjoittelu on varsin kyseenalaista aina-
6358: perusteina on pidetty ihmisoikeuskysymyksiä ja         kin Suomen yleisesti noudattaman linjan pohjal-
6359: sitä, onko omistajamaa jollakin tavoin sotilaalli-     ta.
6360: sesti tulenarassa asemassa. Asekauppoja on pi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6361: detty poliittisissa piireissä silmällä jopa huvitta-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6362: valla tarkkuudella.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6363:    Mutta entäs nyt. Suomi menee lahjoittamaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6364: Virolie 20 tykkiä tuosta noin vaan ikään kuin
6365: puolustusministerin huomenlahjana, maalle, jol-                  Millä Hallitus perustelee sotakaluston
6366: la on edelleen merkittäviä kiistakysymyksiä enti-             lahjoittamisen Venäjän kanssa vihamieli-
6367: sen emämaansa Venäjän kanssa muun muassa                      sissä suhteissa elävälle Virolle, ottaen
6368: raja-asioista. Toisaalta Suomi valvoo hyvin tar-              huomioon maamme sotakaluston myy-
6369: kasti suhteitaan kyseiseen Venäjään. Vaikka nuo               misessä omaksuman yleisen linjan?
6370: 
6371:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6372: 
6373:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
6374: 
6375: 
6376: 
6377: 
6378: 280043
6379: 2                                          KK 33/1998 vp
6380: 
6381: 
6382: 
6383: 
6384:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6385: 
6386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen apu Viron maanpuolustuksen kehit-
6387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tämiseksi on ollut Suomessa tapahtuvaa virolai-
6388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sen henkilökunnan koulutusta sekä Virossa ta-
6389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      pahtuvaa asiantuntijatoimintaa. Asiantuntija-
6390: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       avun päämääränä on Viron puolustusvoimien
6391: n:o 33:                                             kehittäminen ml. kenttätykistöaselajin luomi-
6392:                                                     nen. Tässä tarkoituksessa hallitus päätti
6393:           Millä Hallitus perustelee sotakaluston    8.11.1997 lahjoittaa Viron puolustusvoimille 19
6394:        lahjoittamisen Venäjän kanssa vihamieli-     meillä käytöstä poistuvaa kenttätykkiä (105 H
6395:        sissä suhteissa elävälle Virolle, ottaen     61-37) sekä muun kaluston, mitä tarvitaan kent-
6396:        huomioon maamme sotakaluston myy-            tätykistöpatteriston perustamiseen.
6397:        misessä omaksuman yleisen linjan?               Tykkien lahjoitus perustui hallituksen ulko- ja
6398:                                                     turvallisuuspoliittisen valiokunnan kantaan, kun
6399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        se maaliskuussa 1996 hyväksyi puolustusministe-
6400: vasti seuraavaa:                                    riön ehdotuksen Suomen Viroon suuntautuvasta
6401:                                                     asiantuntija-avusta. Tässä yhteydessä todettiin
6402:    Suomi on harjoittanut sekä kansainvälisellä      myös aseiden viemisen Viroon olevan mahdollis-
6403: että kahdenvälisellä tasolla laajaa yhteistyötä     ta normaaleja menettelyjä noudattaen.
6404: Baltian maiden kanssa painopisteen ollessa ED-         Viron ja muiden Baltian maiden puolustus-
6405: jäsenyyden edistäminen, ympäristö, hallinnon        voimat ovat vakiinnuttaneet asemansa niin, että
6406: kehittäminen sekä suvereenius ja demokratia-        niille vietävien puolustustarvikkeiden hallinta ja
6407: hankkeet. Virossa keskeisiä alueita ovat rajavar-   käyttö tapahtuu vastuullisesti.
6408: tiolaitoksen ja kansallisen maanpuolustuksen
6409: sekä eri väestöryhmien välisten myönteisten suh-
6410: teiden kehittyminen.
6411: 
6412:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
6413:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
6414:                                             KK 33/1998 vp                                                3
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419:                                         Tili Riksdagens Talman
6420: 
6421:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Finlands hjälp när det gälit att utveckla Est-
6422: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lands försvar har bestått av utbildning av estnisk
6423: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      personai i Finland samt expertverksamhet i Est-
6424: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         land. A vsikten med experthjälpen är att utveckla
6425: 33:                                                   Estlands försvarsmakt, inklusive skapande av
6426:                                                       fåltartilierivapenslaget. 1 detta syfte beslutade re-
6427:           Hur motiverar Regeringen donationen         geringen 8.11.1997 att tili Estlands försvarsmakt
6428:        av krigsmateriel tili Estland, vars relatio-   donera 19 fåltkanoner (105 H 61-37) som tas ur
6429:        ner tili Ryssland är fientliga, med beak-      bruk hos oss samt annan materiel som behövs för
6430:        tande av den alimänna linje för försälj-       att stälia upp en fåltartillerisektion.
6431:        ning av krigsmateriel som vårt land har           Donationen av kanoner baserade sig på ett
6432:        gått in för?                                   stäliningstagande av regeringens utrikes- och sä-
6433:                                                       kerhetspolitiska utskott, som i mars 1996 god-
6434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kände försvarsministeriets förslag om expert-
6435: anföra följande:                                      hjälp från Finland tili Estland. 1 detta samman-
6436:                                                       hang konstaterades också att export av vapen tili
6437:    Finland har på både internationeli och natio-      Estland är möjlig med iakttagande av normala
6438: neli nivå bedrivit ett omfattande samarbete med       förfaranden.
6439: de baltiska länderna. Tyngdpunkten i samarbetet          Försvarsmakten i Estland och i de övriga bal-
6440: har legat vid främjandet av EU- medlemskapet,         tiska länderna har befåst sin stälining på så sätt,
6441: miljön, utvecklandet av förvaltningen samt suve-      att kontrolien över och användningen av för-
6442: räniteten och demokratiprojekten. Tili de centra-     svarsmateriel som sänds tili dessa Iänder sköts på
6443: la områdena i Estland hör utvecklandet av gräns-      ett ansvarsfulit sätt.
6444: bevakningsväsendet och det nationelia försvaret
6445: samt av konstruktiva relationer mellan de olika
6446: befolkningsgrupperna.
6447: 
6448:      Helsingfors den 3 mars 1998
6449: 
6450:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
6451:                                             KK 34/1998 vp
6452: 
6453: Kirjallinen kysymys 34
6454: 
6455: 
6456: 
6457: 
6458:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutusyhtiöiden eläkepäätöksistä
6459: 
6460: 
6461: 
6462:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6463: 
6464:     Eri vakuutusyhtiöt Kela mukaan luettuna             Vakuutusyhtiöiden vetkuttelun mahdollistaa
6465: päättävät ihmiselle myönnettävästä eläkkeestä        myös sekava lainsäädäntö. Hallituksen tulisi no-
6466: muun muassa tapaturmasta tai muuten aiheutu-         peasti tutkia vakuutusyhtiöiden tapa ratkaista
6467: van työkyvyttömyyden perusteella. Vakuutus-          eläkehakemuksia, ja jos havainnot tukevat edellä
6468: prosessiin liittyy monasti useita eri vakuutuksia,   esitettyä, ryhtyä myös lainsäädäntö- ja muihin
6469: esimerkiksi vapaaehtoiset vakuutukset, jotka         toimiin yhä pahenevan ongelman korjaamiseksi.
6470: eläkkeenhakija on itse maksanut.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6471:     Eläkettä hakeville on oikeudenmukaisen eläk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6472: keen saamisesta muodostunut suoranainen on-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6473: gelma, joka pahenee koko ajan. Vakuutusyhtiö         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6474: tekee tietoisesti virheellisen päätöksen menoja
6475: säästääkseen ja vakuutusyhtiön edustaja kehot-                 Katsooko Hallitus tarpeelliseksi suo-
6476: taa olkapäitään kohauttaen eläkkeenhakijaa va-              rittaa laajan tutkimuksen siitä, noudatta-
6477: littamaan, jos katsoo päätöksen virheelliseksi.             vatko vakuutusyhtiöt ja Kela voimassa
6478: Oikeudenkäynteihin lähteneet ovat suureksi osin             olevaa lainsäädäntöä ja sen henkeä va-
6479: juttunsa voittaneet, mutta vain harva sellainen,            kuutuksiin liittyviä eläkeratkaisuja teh-
6480: jolla ei ole oikeusturvavakuutusta, uskaltaa läh-           dessään, ja
6481: teä valittamaan, koska asianajaja on kallis. Va-               onko Hallitus valmis ryhtymään riittä-
6482: kuutusyhtiölle asialla ei ole merkitystä, koska             viin lainsäädäntö- ym. toimenpiteisiin
6483: kuukausipalkalla tuolissaan nojailevat vakuu-               asian vaatimalla tavalla?
6484: tusjuristit saavat palkan joka tapauksessa.
6485: 
6486:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6487: 
6488:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
6489: 
6490: 
6491: 
6492: 
6493: 280043
6494: 2                                           KK 34/1998 vp
6495: 
6496: 
6497: 
6498: 
6499:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6500: 
6501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välttämätöntä, että hän saa tietää ratkaisun ja
6502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siihen vaikuttaneet seikat. Nämä tiedot hänen
6503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tulee saada ensisijaisesti asiassa annetusta pää-
6504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       töksestä: sen ratkaisuosasta, perusteluista ja pää-
6505: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        töksessä ilmoitetuista lainkohdista. Erityisesti
6506: n:o 34:                                              kielteisten eläkepäätösten perustelujen tulee olla
6507:                                                      hakijan oikeusturvan toteuttamiseksi riittävän
6508:            Katsooko Hallitus tarpeelliseksi suo-     seikkaperäiset ja selkeät. Sosiaali- ja terveysmi-
6509:        rittaa laajan tutkimuksen siitä, noudatta-    nisteriö on kiinnittänyt tähän seikkaan useaan
6510:        vatko vakuutusyhtiöt ja Kela voimassa         otteeseen huomiota.
6511:        olevaa lainsäädäntöä ja sen henkeä va-            Kansaneläkelaitoksen ja edellä tarkoitettujen
6512:        kuutuksiin liittyviä eläkeratkaisuja teh-     vakuutusyhtiöiden päätöksistä on mahdollista
6513:        dessään,ja                                    hakea muutosta asianomaiselta ensiasteen muu-
6514:           onko Hallitus valmis ryhtymään riittä-     toksenhakuelimeltä, jonka päätöksestä on mah-
6515:        viin lainsäädäntö- ym. toimenpiteisiin        dollisuus valittaa vielä ylimpään muutoksenha-
6516:        asian vaatimalla tavalla?                     kuelimeen, joka sosiaalivakuutusasioissa on
6517:                                                      yleensä vakuutusoikeus. Lainsäädännössä on
6518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muutoksenhakuoikeudella nimenomaisesti ha-
6519: vasti seuraavaa:                                     luttu varmistaa se, että eläkkeenhakija saa oi-
6520:                                                      kean päätöksen asias.saan,jos eläkelaitoksen yk-
6521:    Kysymyksessä tuodaan esiin sellainen näkö-        sittäisessä asiassa antama päätös on virheellinen.
6522: kohta, että Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitok-     Sosiaalivakuutusasioissa muutoksenhaku on
6523: set sosiaalivakuutusta hoitaessaan ja toisaalta      tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Lisäksi
6524: vapaaehtoista vakuutusta hoitavat vakuutusyh-        asianomaisen eläkelaitoksen ja muutoksenha-
6525: tiöt kohtelisivat korvauksen hakijoita erityisesti   kuelimien tulee neuvoa eläkkeenhakijaa asiansa
6526: eläkeasioissa vastoin voimassa olevia lakeja. So-    hoitamiseksi ja tarvittaessa pyytää eläkkeenhaki-
6527: siaalivakuutuslainsäädännössä ja myös vakuu-         jaa toimittamaan asian ratkaisemisen kannalta
6528: tussopimuslaissa on kuitenkin näitä laitoksia vel-   tärkeänä pitämäänsä lisäselvitystä. Asian viran-
6529: voittavat selvät säännökset. Sosiaalivakuutusta      omaisluonteesta johtuen valitusmenettely on
6530: koskevia asioita hoitaessaan nämä laitokset hoi-     maksutonta. Muutoksenhausta ei muutenkaan
6531: tavat niille lainsäädännöllä delegoitua julkista     aiheudu hakijalle juurikaan kustannuksia, ellei
6532: tehtävää. Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeus-       hän itse nimenomaisesti halua palkata esimerkik-
6533: kansleri valvovat myös niiden toimintaa.             si asianajajaa valituskirjelmän laatimiseksi.
6534:    Kansaneläkelaitoksen on eläke- ja muita sen       Yleensä valittajan oma näkemys riittää valitus-
6535: hoidettavana olevia etuusasioita käsitellessään ja   kirjelmän tekemiseen.
6536: ratkaistessaan noudatettava hallintomenettely-           Vapaaehtoiset työeläkevakuutukset perustu-
6537: lakia ja asianomaisia etuuslakeja ja näitä alem-     vat yksityisoikeudelliseen vakuutussopimuk-
6538: manasteisia säädöksiä ja määräyksiä. Sosiaali- ja    seen. Vapaaehtoisten vakuutusten sisältö määri-
6539: terveysministeriö on myös vuonna 1994 tuonut         tellään vakuutussopimuksessa, jota vakuutusyh-
6540: eduskuntaan hallituksen esityksen, jonka mu-         tiön tulee noudattaa eläkeratkaisua tehdessään.
6541: kaan myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta          Lisäksi vakuutusyhtiön tulee toimia vakuutusso-
6542: hoitavat vakuutusyhtiöt ja lakisääteistä työelä-     pimuslain 70 §:n mukaisesti. Vakuutusyhtiön on
6543: kevakuutusta hoitavat eläkelaitokset ovat eläke-     joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua
6544: asioiden käsittelyssä velvolliset noudattamaan       siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämiseksi
6545: hallintomenettelylain periaatteita ja asianomai-     tarvittavat tiedot, suoritettava vakuutustapahtu-
6546: sia tapaturmaeläke- tai työeläkelakeja ja näitä      masta johtuva vakuutussopimuksen mukainen
6547: koskevia alemmanasteisia säädöksiä ja määräyk-       korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suorite-
6548: siä. Eläkkeenhakijan oikeusturvan kannalta on        ta. Viivästyneelle korvaukselle on maksettava
6549:                                             KK 34/1998 vp                                               3
6550: 
6551: korkolain mukainen viivästyskorko. Vapaa-             sääteistä tai vapaaehtoista eläketurvaa hoitaes-
6552: ehtoista vakuutusta koskeva muutoksenhaku             saan täyttäisivät niille laissa säädetyt tehtävät ja
6553: eroaa sosiaalivakuutusta koskevasta muutok-           muut niille asetetut velvollisuudet. Näillä laitok-
6554: senhausta siten, että riita-asiana asia käsitellään   silla ei voi olla omaa intressiä näiden velvolli-
6555: yleensä ensin kuluttajien vakuutustoimistossa ja      suuksien toteuttamisessa. Kansaneläkelaitoksen
6556: viime kädessä yleisessä alioikeusjärjestelmässä.      osalta sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta
6557:    Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo oman toi-    ulottuu lainmuutosehdotusten tekemiseen edus-
6558: mivaltansa puitteissa kysymyksessä tarkoitettu-       kunnalle. Parhaillaan on sosiaalivakuutuksen
6559: jen vakuutusyhtiöiden toimintaa. Kansaneläke-         osalta vireillä useita hallinnon selkeyttämistä
6560: laitoksen toimintaa valvovat eduskunnan kes-          koskevia hankkeita, joiden tarkoituksena on
6561: kuudestaan valitsemat valtuutetut. Sosiaali- ja       vahvistaa sosiaalivakuutuksen avoimuutta ja
6562: terveysministeriön tavoitteena on toimivaltansa       toimivuutta julkisen hallinnon osana.
6563: puitteissa varmistaa, että vakuutusyhtiöt laki-
6564: 
6565:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
6566: 
6567:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6568: 4                                             KK 34/1998 vp
6569: 
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                                           Tili Riksdagens Talman
6574: 
6575:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rang i anknytning till dessa. Med hänsyn tili de
6576: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          pensionssökandes rättsskydd är det nödvändigt
6577: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att de får kännedom om beslut som gäller dem
6578: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              samt om de omständigheter som har påverkat
6579: nr 34:                                                  beslutet. Dessa uppgifter skali i första hand fås ur
6580:                                                         beslutet i ärendet; ur beslutsdelen, motiveringen
6581:             Anser Regeringen att det är nödvän-         och de lagrum som nämns i beslutet. 1 synnerhet
6582:          digt att göra en omfattande undersökning       motiveringen tili en pensionsansökan som avsla-
6583:          av huruvida försäkringsbolagen och FPA         gits skall vara tillräckligt detaljerad och tydlig för
6584:          följer den gäliande lagstiftningen och dess    att sökandens rättsskydd skall tryggas. Social-
6585:          anda då de fattar beslut om pensioner          och hälsovårdsministeriet har vid flera olika till-
6586:          som anknyter till försäkringar, och            fallen fåst uppmärksamhet vid detta.
6587:             är Regeringen redo att vidta tiliräckli-        Det är möjligt att söka ändring i Folkpen-
6588:          ga lagstiftnings- m.fl. åtgärder på det sätt   sionsanstaltens och ovan avsedda försäkringsbo-
6589:          som saken kräver?                              lags beslut hos vederbörande första besvärsin-
6590:                                                         stans, över vars beslut det ytterligare är möjligt
6591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att söka ändring hos den högsta besvärsinstan-
6592: anföra följande:                                        sen, viiken i allmänhet är försäkringsdomstolen i
6593:                                                         sociala försäkringsfrågor. 1 lagstiftningen har
6594:     1 spörsmålet framförs åsikten att Folkpen-          man med rätten tili ändringssökande uttryckli-
6595: sionsanstalten och arbetspensionsanstalterna vid        gen velat försäkra sig om att en pensionssökande
6596: skötseln av socialförsäkringar samt försäkrings-        erhåller ett riktigt beslut i sitt ärende, om pen-
6597: bolag som sköter frivilliga försäkringar i synner-      sionsanstaltens beslut är oriktigt. 1 socialförsäk-
6598: het i pensionsfrågor behandlar ersättningssökan-        ringsfrågor har ändringssökandet gjorts så enkelt
6599: de på ett sätt som strider mot gäliande lagar. 1        som möjligt. Därtill kommer att pensionsanstal-
6600: socialförsäkringslagstiftningen och också i lagen       ten och besvärsinstanserna skall ge råd tili pen-
6601: om försäkringsa vtal ingår dock tydliga bestäm-         sionssökanden och vid behov be pensionssökan-
6602: melser som är förpliktande för dessa institutio-        den att inkomma med tiliäggsutredning som an-
6603: ner. När dessa institutioner sköter socialförsäk-       ses vara viktig för att ärendet skali kunna avgö-
6604: ringsfrågor sköter de en offentlig uppgift som          ras. Eftersom ärendet är av myndighetskaraktär
6605: genom lagstiftning har delegerats till dem. Riks-       är besvärsförfarandet avgiftsfritt. Ändringssö-
6606: dagens justitieombudsman och justitiekanslern           kandet medför knappast alls några kostnader för
6607: övervakar också deras verksamhet.                       sökanden, utom i det fall att han uttryckligen vill
6608:     Folkpensionsanstalten skali, när den behand-        anställa t.ex. en advokat för att uppgöra besvärs-
6609: lar och avgör pensionsärenden och andra för-            skriften. 1 allmänhet räcker ändringssökandens
6610: månsärenden som den sköter, följa lagen om              egen uppfattning för uppgörandet av en besvärs-
6611: förvaltningsförfarande och vederbörande för-            skrift.
6612: månslagar samt författningar och bestämmelser               Frivilliga arbetspensionsförsäkringar grundar
6613: av lägre rang. Social- och hälsovårdsministeriet        sig på ett privaträttsligt försäkringsavtal. Inne-
6614: förelade även 1994 riksdagen en regeringspropo-         hållet i de frivilliga försäkringarna definieras i
6615: sition, enligt viiken även försäkringsbolag som         försäkringsavtalet, som försäkringsbolaget skall
6616: sköter lagstadgade olycksfalisförsäkringar och          iaktta då det fattar beslut om pensionen. Försäk-
6617: pensionsanstalter som sköter lagstadgade arbets-        ringsbolagen skall också agera i enlighet med 70 §
6618: pensionsförsäkringar när de behandlar pensions-         lagen om försäkringsavtal. Ett försäkringsbolag
6619: ärenden är skyldiga att iaktta principerna i lagen      skall snabbt och senast en månad efter det att det
6620: om förvaltningsförfarande och vederbörande              har erhållit de uppgifter som behövs för klarläg-
6621: olycksfalispensions- elier arbetspensionslagar          gandet av dess ansvar betala den ersättning som
6622: samt författningar och bestämmelser av lägre            enligt försäkringsavtalet skall betalas för försäk-
6623:                                               KK 34/1998 vp                                                5
6624: 
6625: ringsfallet i fråga eller meddela att ersättning inte     inom ramen för sina befogenheter säkerställa att
6626: betalas. På f6rsenad ersättning ~.kall dröjsmåls-         försäkringsbolagen när de sköter det lagstadgade
6627: ränta enligt räntelagen betalas. Andringssökan-           eller frivilliga pensionsskyddet fullgör såväl de
6628: de som gäller frivilliga försäkringar skiljer sig         uppgifter som ålagts dem i lag som övriga skyl-
6629: från ändringssökande som gäller socialförsäk-             digheter som har pålagts dem. Dessa institutio-
6630: ringar så att ärendet i egenskap av tvistemål i           ner kan inte ha några egna intressen vad gäller
6631: allmänhet först behandlas av Konsumenternas               uppfyllandet av dessa skyldigheter. För Folkpen-
6632: försäkringsbyrå och i sista hand i det allmänna           sionsanstaltens del sträcker sig social- och hälso-
6633: underrättssystemet.                                       vårdsministeriets behörighet tili uppgörandet av
6634:    Social- och hälsovårdsministeriet övervakar            förslag tilllagändringar. Som bäst pågår för soci-
6635: inom ramen för sina befogenheter de i spörsmålet          alförsäkringens del ett flertal projekt som syftar
6636: avsedda försäkringsbolagens verksamhet. Folk-             tili att göra förvaltningen enklare och klarare,
6637: pensionsanstaltens verksamhet övervakas av                och avsikten med dessa projekt är att göra social-
6638: fullmäktige, som riksdagen valt inom sig. Social-         försäkringen tili en mera öppen och bättre funge-
6639: och hälsovårdsministeriets målsättning är att             rande del av den offentliga förvaltningen.
6640: 
6641:      Helsingfors den 2 mars 1998
6642: 
6643:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6644:                                             KK 35/1998 vp
6645: 
6646: Kirjallinen kysymys 35
6647: 
6648: 
6649: 
6650: 
6651:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksesta
6652: 
6653: 
6654: 
6655:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6656: 
6657:    Pieni prosentti suomalaisista kahmii taskuun-     kertaistaa. Ratkaisu on hoidettava siten, että
6658: sa valtaosan suomalaisten tuloista. Veroja tämä      pääomaverotuksen rakennetta muutetaan niin,
6659: pieni prosentti maksaa kuitenkin minimaalisen        että vain puhtaat pääomatulot kulkevat pää-
6660: vähän. Tämä johtuu siitä, että suurituloiset käyt-   omaverotuksen kautta.
6661: tävät pääomaverotusta hyväkseen kaikkine                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6662: mausteineen. Tulo, joka pitäisi verottaa ansiotu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6663: Iona, juoksutetaan osinkoina erilaisten yhtiöiden    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6664: kautta. Sellaisenaan tämä on tuttuajopa tavalli-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6665: selle tossunkuluttajalle,jokajoskus saa sivutulo-
6666: na pienen kirjoituspalkkion. Palkkion maksaja                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä tositoi-
6667: kysyy säännöllisesti, onko kirjoittajalla yhtiötä,          miin pääomaverotuksen rakenteiden
6668: jonka tilille palkkion voi maksaa.                          muuttamiseksi niin, että pääomaverotuk-
6669:    Asiaa tuskin korjataan sillä, että pääomave-             sen suhteellisen alhaista veroprosenttia ei
6670: ron veroprosenttia nostettaisiin, koska perittävä           voida käyttää sellaisten tulojen verotuk-
6671: pääomavero pitäisi silloin enemmän kuin kaksin-             sessa, jotka pitäisi katsoa ansiotuloksi?
6672: 
6673:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6674:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6675: 
6676: 
6677: 
6678: 
6679: 280043
6680: 2                                            KK 35/1998 vp
6681: 
6682: 
6683: 
6684: 
6685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6686: 
6687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusajan jälkeen. Vasta 1980-luvun puolessavälis-
6688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sä suuret myyntivoitot tulivat omistusajasta riip-
6689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pumatta verolle, mutta veroton osuus oli edel-
6690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        leenkin suuri. Vasta viime uudistuksen myötä
6691: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         myyntivoitot ovat tulleet kattavasti verotettavik-
6692: n:o 35:                                               si.
6693:                                                           Uudistuksen yhteydessä pohdittiin paljon
6694:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä tositoi-      omistajayrittäjien verokohtelua. Päädyttiin sii-
6695:        miin pääomaverotuksen rakenteiden              hen, että myös yrittäjän yrityksestään saarnat
6696:        muuttamiseksi niin, että pääomaverotuk-        tulot on jaettava ansiotulo-osuuteen ja pääoma-
6697:        sen suhteellisen alhaista veroprosenttia ei    tulo-osuuteen. Jako koskee kaikkia yritysmuoto-
6698:        voida käyttää sellaisten tulojen verotuk-      ja, myös muita osakeyhtiöitä kuin pörssiyhtiöitä
6699:        sessa, jotka pitäisi katsoa ansiotuloksi?      sekä maatalouden- tai elinkeinonharjoittajaa.
6700:                                                           Pääomaverouudistus on toiminut tavoitellulla
6701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavalla: suomalaisten yritysten taseet ovat vah-
6702: vasti seuraavaa:                                      vistuneet ja sijoittaminen kotimaisiin yrityksiin
6703:                                                       on käynyt kannattavaksi. Hyvän taloudellisen
6704:     Viime aikoina käydyssä julkisessa keskuste-       tilanteen vuoksi monet omistajayrittäjät ovat vii-
6705: lussa on esitetty, että omistajayrittäjät olisivat    me vuosina saaneet sijoituksistaan yrityksiinsä
6706: nostaneet yrityksistään huomattavan vähän an-         osinkoja, mikä on vähentänyt palkan maksami-
6707: siotuloja ja pyrkineet nostamaan tulon pääoma-        sen tarvetta. Kuten edellä on tullut esille, pää-
6708: tulona. Verotuksen tasapuolisuuden kannalta ti-       omatuloja ja yhteisöjen tuloja ei ole Suomessa
6709: lanne on herättänyt arvostelua varsinkin, kun         milloinkaan aikaisemmin tosiasiassa verotettu
6710: ansiotulojen ja pääomatulojen verokantaero on         niin ankarasti kuin nykyisin. Verotulot pääoma-
6711: niinkin suuri kuin meillä.                            tuloista ja yhteisöiltä ovatkin moninkertaistu-
6712:     Ennen vuoden 1993 alusta voimaan tullutta         neet pääomaverouudistusta edeltäneisiin aikoi-
6713: verouudistusta pääomatulojen verotus oli erit-        hin verrattuna.
6714: täin epäyhtenäistä. Verojärjestelmä suosi erityi-         Tosiasia on, että ansiotulojen ja pääomatulo-
6715: sesti korkotuloja, jotka olivat pitkälti verovapai-   jen verokantaero on aivan liian suuri. Tilannetta
6716: ta. Sitä vastoin osinkojen verottaminen margi-        on korjattava alentamalla ansiotulojen verotusta
6717: naaliverona ei kannustanut osakesäästämiseen          mahdollisuuksien mukaan, niin kuin tällä halli-
6718: eikä houkutellut yrittäjiä kasvattamaan yritys-       tuskaudella on tehtykin. Ansiotulojen verotusta
6719: tensä omaa pääomaa. Verotuksellisesti oli edul-       keventävistä muutoksista on lisäksi sovittu myös
6720: lista turvautua velkarahoitukseen. Yritysten          vuotta 1999 koskien.
6721: pääomarakenne vinoutui.                                   Pääomatulojen verokantaa on tällä vaalikau-
6722:     Näennäisesti yritystuloja ja pääomatuloja ve-     della jo kertaalleen korotettu kolmella prosentti-
6723: rotettiin korkeilla veroprosenteilla ansiotulojen     yksiköllä eikä verokantaa ole perusteltua enää
6724: tapaan. Totuus oli kuitenkin toisennäköinen, sil-     nostaa. Yksittäisiä muutoksia pääomatulojen
6725: lä erilaiset veronhuojennukset johtivat siihen,       verotukseen on kuitenkin parhaillaan selvitettä-
6726: että useimpien pääomatulojen samoin kuin yri-         vänä. Tässä yhteydessä on pohdittavana eräitä
6727: tystulojen todellinen veroprosentti jäi hyvin al-     pääomaverotusta kiristäviä lainmuutoksia. Sel-
6728: haiseksi. Takavuosina varsinkin myyntivoitot          vitystyötä tehdään valtiovarainministeriössä
6729: olivat laajasti kokonaan verovapaita tietyn omis-     parhaillaan.
6730: 
6731:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
6732: 
6733:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
6734:                                               KK 35/1998 vp                                              3
6735: 
6736: 
6737: 
6738: 
6739:                                           Tili Riksdagens Ta/man
6740: 
6741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ägartid. Först i mitten av 1980-talet blev stora
6742: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          försäljningsvinster skattepliktiga oberoende av
6743: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ägartiden, men den skattefria andelen var fortfa-
6744: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              rande stor. Först efter den senaste revideringen
6745: nr 35:                                                  har försäljningsvinsterna på ett heltäckande sätt
6746:                                                         blivit beskattningsbara.
6747:            När ämnar Regeringen ta i med hård-              1 samband med revideringen var frågan om
6748:         handskarna för att ändra kapitalbeskatt-        den skattemässiga behandlingen av företagare
6749:         ningens strukturer så att den relativt låga     föremål för livlig diskussion. Man kom då fram
6750:         skatteprocentsatsen inom kapitalbeskatt-        tili att även inkomster som en företagare får från
6751:         ningen inte skall kunna användas i be-          sitt företag skall delas i en förvärvsinkomstandel
6752:         skattningen av sådana inkomster som bör         och en kapitalinkomstandel. lndelningen gäller
6753:         betraktas som förvärvsinkomst?                  alla företagsformer, även andra aktiebolag än
6754:                                                         börsbolag, samt jordbrukare och näringsidkare.
6755:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Kapitalskattereformen har fungerat på önskat
6756: anföra följande:                                        sätt: finska företags balansräkningar har stärkts
6757:                                                         och det har blivit lönsamt att investera i inhem-
6758:    1 de diskussioner som har förts i offentligheten     ska företag. Tack vare den goda ekonomiska
6759: på senaste tid har framförts att företagare i sina      situationen har många företagare under de senas-
6760: företag har lyft påfallande Ii te förvärvsinkomster     te åren erhållit dividender på sina investeringar i
6761: och strävat efter att lyfta inkomsten i form av         sina företag, vilket har minskat behovet av att
6762: kapitalinkomst. Kravet på objektivitet i beskatt-       betala ut lön. Såsom ovan har framkommit har
6763: ningen har medfört att denna situation väckt            kapitalinkomster och samfundsinkomster inte
6764: kritik i synnerhet därför att skillnaden i skattesat-   någonsin tidigare de facto beskattats så hårt i
6765: sen för förvärvsinkomster och kapitalinkomster          Finland som för närvarande. Skatteinkomsterna
6766: är så pass stor som den är hos oss.                     av kapitalinkomster och från samfund har också
6767:    Före den skattereform som trädde i kraft vid         mångdubblats i jämförelse med tiden före kapi-
6768: ingången av 1993 var beskattningen av kapitalin-        talskattereformen.
6769: komster ytterst oenhetlig. Skattesystemet gynna-            Faktum är att skillnaden mellan skattesatsen
6770: de i synnerhet ränteinkomster, vilka tili stor del      för förvärvsinkomster och skattesatsen för kapi-
6771: var skattefria. Däremot sporrade beskattningen          talinkomster är alldeles för stor. Situationen bör
6772: av dividender med marginalskatt inte tili aktie-        rättas tili genom att beskattningen av förvärvs-
6773: sparande och den lockade inte heller företagarna        inkomster sänks. Så har även skett under denna
6774: att öka sina företags egna kapital. Skattemässigt       regeringsperiod. Överenskommelser om änd-
6775: sett var det förmånligt att tillgripa skuldfinansie-    ringar som gör beskattningen av förvärvsin-
6776: ring. Företagens kapitalstruktur blev snedvri-          komster Iindrigare har gjorts även för 1999.
6777: den.                                                        Skattesatsen för kapitalinkomster har under
6778:    Företagsinkomster och kapitalinkomster be-           denna valperiod redan en gång höjts med tre
6779: skattades skenbart med höga skatteprocentsatser         procentenheter, och det är inte motiverat att höja
6780: på samma sätt som förvärvsinkomster. Sanning-           skattesatsen ytterligare. Möjligheterna att företa
6781: en var dock en annan, eftersom olika former av          enskilda ändringar i beskattningen av kapitalin-
6782: skattelättnader ledde tili att den verkliga skatte-     komster utreds som bäst. 1 detta sammanhang
6783: procentsatsen för de flesta kapitalinkomsternas         dryftas vissa lagändringar ägnade att göra kapi-
6784: liksom även för företagsinkomsternas del blev           talbeskattningen strängare. Finansministeriet ut-
6785: mycket låg. Förr var i synnerhet försäljningsvins-      reder saken som bäst.
6786: ter i stor utsträckning helt skattefria efter en viss
6787: 
6788:      Helsingfors den 2 mars 1998
6789: 
6790:                                                                               Minister Jouko Skinnari
6791:                                              KK 36/1998 vp
6792: 
6793: Kirjallinen kysymys 36
6794: 
6795: 
6796: 
6797: 
6798:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eko-anarkistien toimintaan myönnetystä
6799:                                        tuesta
6800: 
6801: 
6802:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6803: 
6804:    Suomessa on viime kuukausien aikana koh-           jestöjä, joiden jäsenet suunnitelmallisesti osallis-
6805: distettu kettutarhoihin eräiden näkemysten mu-        tuvat rikolliseen toimintaan, yhteiskunta ei voi
6806: kaan terrorismiksi luokiteltavaa toimintaa. Pari-     tukea.
6807: sen viikkoa sitten osin samoihinjärjestöihin kuu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6808: luvat Eko-anarkisteiksi itseään kutsuneet nuoret      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6809: aiheuttivat häiriötä Tampereella rikkomalla po-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6810: Iiisiautoja ja vastustamaila virkavaltaa syystä,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6811: jota kukaan ei ole jälkeenpäin pystynyt ilmaise-
6812: maan. Nuoret sanoivat haluavansa muuttaa jär-                    Katsooko Hallitus, että yhteiskunta
6813: jestelmää, mutta eivät sanoneet, minkälainen oli-             voi myöntää avustuksia sellaisille järjes-
6814: si se uusi järjestelmä.                                       töille, joiden jäsenet syyllistyvät suunni-
6815:     On ilmiselvää, että osa kettutarhoihin iske-              telmalliseen terrorismiksi luokiteltavaan
6816: neistäja Tampereen mellakoitsijoista kuuluu jär-              toimintaan ja mellakoivat laillista yhteis-
6817: jestöihin, joiden toimintaa valtiovalta avustuksin            kuntajärjestelmää vastaan?
6818: tukee. On kuitenkin ilmiselvää, että sellaisia jär-
6819: 
6820:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6821:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
6822: 
6823: 
6824: 
6825: 
6826: 280043
6827: 2                                            KK 36/1998 vp
6828: 
6829: 
6830: 
6831: 
6832:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6833: 
6834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuja laajuus sekä avustuksen suunniteltu käyttö-
6835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tapa. Valtionavustuksen myöntämistä koskevas-
6836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa päätöksessä mainitaan muun muassa tarkoi-
6837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tus, johon avustusta on myönnetty, avustuksen
6838: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tarkoitukseensa käyttämistä koskevat ehdot
6839: n:o 36:                                                sekä seuraamukset avustuksen käyttöä koske-
6840:                                                        vien ehtojen noudattamatta jättämisestä tai vää-
6841:            Katsooko Hallitus, että yhteiskunta         rien tietojen antamisesta tahi asiaan vaikuttavien
6842:         voi myöntää avustuksia sellaisille järjes-     seikkojen salaamisesta taikka valvontatoimenpi-
6843:         töille, joiden jäsenet syyllistyvät suunni-    teiden vaikeuttamisesta. Myöntävä viranomai-
6844:         telmalliseen terrorismiksi luokiteltavaan      nen valvoo valtionavustuksen käyttöä. Jos val-
6845:         toimintaan ja mellakoivat laillista yhteis-    tionavustuksen myöntänyt viranomainen kat-
6846:         kuntajärjestelmää vastaan?                     soo, että avustusta on käytetty vastoin sille mää-
6847:                                                        rättyä käyttötarkoitusta tai että avustuksen saaja
6848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muutoin on jättänyt noudattamatta avustuksen
6849: vasti seuraavaa:                                       ehtoja, viranomaisen on asian laadun ja sen mu-
6850:                                                        kaan, mitä avustuksen myöntämispäätöksessä
6851:    Valtion talousarvion valtionavustuksiin osoi-       on määrätty, ryhdyttävä asian laadun vaatimiin
6852: tetuista määrärahoista voidaan maksaa avustuk-         toimenpiteisiin, kuten annettava asiasta vastai-
6853: sia erilaisille järjestöille määrärahojen käyttötar-   sen varalta huomautus, peruutettava maksamat-
6854: koitusten mukaisesti. Näitä määrärahoja voi olla       ta oleva avustus tai sen osa, määrättävä jo mak-
6855: järjestöjen toimialasta riippuen eri ministeriöi-      settu osa avustuksesta palautettavaksi ja mah-
6856: den hallinnonaloilla.                                  dollisesti vaadittava sille suoritettavaksi korkoa.
6857:    Valtion talousarvioon otetuista määrärahois-            Lakisääteisen valtionavustuksen saaruisoi-
6858: ta maksettavat valtionavustukset voivat olla           keudesta on säädetty asianomaisessa laissa tai
6859: joko lakisääteisiä tai harkinnanvaraisia.              lakiin perustuvissa säännöksissä. Näissä säädök-
6860:    Kun valtion talousarvioon otetusta määrära-         sissä on myös säännökset valtionavustuksen
6861: hasta annetaan valtionapuja, joiden myöntämi-          käyttötarkoituksesta ja takaisinperinnästä.
6862: nen on harkinnanvaraista, noudatetaan pää-                 On itsestään selvää, että valtionavustuksia
6863: sääntöisesti valtioneuvoston antamaa päätöstä          koskevat säädökset eivät salli sitä, että avustusta
6864: valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi         voitaisiin myöntää lainvastaista toimintaa var-
6865: (490/1965). Tässä valtioneuvoston päätöksessä          ten.
6866: on seikkaperäiset määräykset valtionavustuksen             Valtionavustusta, joka myönnetään järjestöl-
6867: myöntämisestä, käyttämisestä, maksamisesta ja          le, ei voida evätä tai periä takaisin järjestön jon-
6868: käytön valvonnasta.                                    kin yksittäisen jäsenen yksityisen toiminnan
6869:    Kysymyksen johdosta valtioneuvoston pää-            vuoksi. Asianomainen jäsen vastaa henkilökoh-
6870: töksen määräyksistä voidaan todeta seuraavaa.          taisesti omista toimistaan.
6871: Haettaessa valtionavustusta on hakemuksessa                Hallituksen tiedossa ei ole, että valtion varois-
6872: muiden seikkojen ohella selvitettävä, kenen toi-       ta olisi myönnetty avustuksia sellaisille järjestöil-
6873: mesta ja miten valtionavustus aiotaan käyttää          le, joiden jäsenet syyllistyisivät suunnitelmalli-
6874: tarkoitukseensa. Avustuksen tarkoituksenmu-            seen terrorismiksi luokiteltavaan toimintaan ja
6875: kaisuutta harkittaessa otetaan huomioon monia          mellakoisivat laillista yhteiskuntajärjestystä vas-
6876: seikkoja, kuten hakijan toiminnan tarkoitus, laa-      taan.
6877: 
6878:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
6879: 
6880:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6881:                                             KK 36/1998 vp                                               3
6882: 
6883: 
6884: 
6885: 
6886:                                         Tili Riksdagens Talman
6887: 
6888:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som t.ex. verksamhetens ändamål, art och om-
6889: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           fattning och den planerade användningen avun-
6890: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       derstödet. 1 beslutet om beviljande av statsunder-
6891: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          stöd omnämns bl.a. det syfte för vilket under-
6892: mål nr 36:                                            stödet beviljats, villkoren som gäller under-
6893:                                                       stödets användning för avsett syfte och följderna
6894:           Anser Regeringen att samhället kan          av underlåtenhet att iaktta villkoren för bidra-
6895:        bevilja understöd tili organisationer vil-     gets användning eller av att oriktiga uppgifter
6896:        kas medlemmar gör sig skyldiga tili verk-      lämnats eller på saken inverkande omständighe-
6897:        samhet som bör klassas som systematisk         ter hemlighållits eller tillsynsåtgärder försvårats.
6898:        terrorism och uppror mot den lagliga           Den beviljande myndigheten övervakar använd-
6899:        samhällsordningen?                             ningen av statsunderstödet. Anser den myndig-
6900:                                                       het som beviljat statsbidraget att bidraget an-
6901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vänts i strid med det föreskrivna ändamålet eller
6902: anföra följande:                                      att bidragstagaren annars underlåtit att iaktta
6903:                                                       bidragsvillkoren, skall den i enlighet med vad
6904:    Av de anslag som i statsbudgeten anvisats för      saken kräver och i beslutet om bidragets beviljan-
6905: statsunderstöd kan bidrag utbetalas tili olika or-    de är föreskrivet vidta av saken påkallade åtgär-
6906: ganisationer i enlighet med anslagens använd-         der, såsom meddela påminnelse för framtiden,
6907: ningsändamål. Dessa anslag kan hänföra sig till       indra obetalt bidrag eller del därav, bestämma
6908: olika ministeriers förvaltningsområden beroende       om återkrav av redan utbetalt bidrag och eventu-
6909: på organisationernas verksamhetsområde.               ellt kräva ränta därpå.
6910:    De statsunderstöd som betalas av anslag som           1 lag eller bestämmelser som grundar sig på lag
6911: finns upptagna i statbudgeten kan antingen vara       föreskrivs om rätt att få Iagstadgat statsunder-
6912: Iagstadgade eller beroende av prövning.               stöd. Dessa bestämmelser innehåller också regler
6913:    När statsbidrag ges av anslag som ingår i stats-   om användningsändamål och återkrav av bidrag.
6914: budgeten och bidragets beviljande är beroende av          Det är självklart att bestämmelserna om stats-
6915: prövning iakttas i allmänhet statsrådets beslut       understöd inte tillåter att bidrag beviljas för lag-
6916: om allmänna föreskrifter om statsbidrag och           stridig verksamhet.
6917: -understöd (490/1965). Statsrådsbeslutet inne-           Statsunderstöd som beviljas en organisation
6918: håller detaljerade bestämmelser om beviljande,        kan inte stoppas eller återkrävas på grund av
6919: användning, utbetalning och övervakning av an-        privat verksamhet som någon enskild medlem i
6920: vändningen av statsunderstöd.                         organisationen bedrivit. Medlemmen i fråga an-
6921:    Med anledning av spörsmålet kan följande           svarar personligen för sina egna handlingar.
6922: konstateras angående bestämmelserna i statsrå-            Regeringen har inte kännedom om att under-
6923: dets beslut. Ansökan om statsunderstöd skall          stöd från statsmedel skulle ha beviljats sådana
6924: bl.a. innehålla utredning om vem som skall an-        organisationer, vilkas medlemmar gör sig skyldi-
6925: vända statsunderstödet och hur det skall använ-       ga tili systematisk verksamhet som är att betrakta
6926: das för sitt ändamål. När understödets ända-          som terrorism och uppror mot den lagliga sam-
6927:  målsenlighet bedöms beaktas många faktorer, så       hällsordningen.
6928: 
6929:      Helsingfors den 27 februari 1998
6930: 
6931:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
6932:                                               KK 37/1998 vp
6933: 
6934: Kirjallinen kysymys 37
6935: 
6936: 
6937: 
6938: 
6939:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rahapelien eläkeläisille aiheuttamista ongel-
6940:                                         mista
6941: 
6942: 
6943:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6944: 
6945:    Raha-automaattiyhdistyksen peliautomaatit                Kun pelikoneiden käyttöä valvoo ainakinjos-
6946: tuottavat vuosittain miljardeja markkoja hyviin         sain määrin niiden sijoituspaikan haltija, valvon-
6947: yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. RA Y:n voitoilla      ta pelihimon valtaan joutuneiden eläkeläisten
6948: rakennetaan vanhustentaloja, avustetaan erilai-         osalta voitaisiin ainakin jossain määrin antaa
6949: sia yhteisöjä ja poliittisten puolueiden ylläpitä-      tällaiselle henkilölle. Onhan esimerkiksi pajatson
6950: miä kylpylöitä. Raha-automaattiyhdistyksen              käyttö ainakin aikaisemmin ollut kielletty tiet-
6951: suuri tuotto johtuu siitä, että suomalaiset ovat        tyyn ikärajaan saakka ja valvonta pelipaikan hal-
6952: pelikansaa.                                             tijan vastuulla.
6953:    Asiassa on kuitenkin eräs suuri ongelma, jota            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6954: on yritetty tuoda esille toimenpiteitä varten, mut-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6955: ta turhaan. Täytyy myös myöntää, että keinot            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6956: ongelman poistamiseksi ovatkin rajallisia. On-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6957: gelma on sairaalloinen pelihimo, jonka valtaan
6958: on joutunut ja joutuu koko ajan lisää esimerkiksi                 Tulisiko Hallituksen mielestä Raha-
6959: eläkeläisvanhuksia. Tullaan aamulla huoltoase-                 automaattiyhdistyksen omistamien peli-
6960: man baariin tarkoituksena uhrata koneelliseen                  automaattien käytön valvontaa tehostaa
6961: korttipeliin pajatsoon tai omenapeliin vain                    esimerkiksi niiden sijaintipaikan haltijan
6962: markka tai pari. Muutamassa tunnissa on men-                   velvollisuutena sairaalloisen pelihimon
6963: nyt kuukauden eläke. Kone kun voittaa aina                     valtaan joutuneiden eläkeläisten talou-
6964: pitkässä juoksussa. Se on niin ohjelmoitu. Ongel-              delliseen asemaan vaikuttavan pelaami-
6965: ma on hieman samanlainen kuin seksipuhelimet                   sen estämiseksi?
6966: eräille eläkeläisille, tosin suhteellisen harvalukui-
6967: sesti peliautomaatteihin verrattuna.
6968: 
6969:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
6970: 
6971:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
6972: 
6973: 
6974: 
6975: 
6976: 280043
6977: 2                                            KK 37/1998 vp
6978: 
6979: 
6980: 
6981: 
6982:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6983: 
6984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         läisiä. Raha-automaattiyhdistyksen teettämien
6985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tutkimusten mukaan tämä mielikuva ei vastaa
6986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        todellisuutta. Eläkeläisten pelaaminen on muuta
6987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         väestöä paljon vähäisempää.
6988: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Tutkimusten mukaan eläkeläiset pelaavat
6989: n:o 37:                                                pääosin kaupoissa, joissa heidän osuutensa pe-
6990:                                                        laajakunnasta on huomattava. Vastaavasti an-
6991:           Tulisiko Hallituksen mielestä Raha-          niskelupaikoissa ja huoltoasemilla eläkeläisten
6992:        automaattiyhdistyksen omistamien peli-          osuus pelaajakunnasta on varsin pieni. Kaupois-
6993:        automaattien käytön valvontaa tehostaa          sa pelaaminen on kuitenkin näkyvämpää ja il-
6994:        esimerkiksi niiden sijaintipaikan haltijan      meisesti juuri tästä syystä monille muodostuu
6995:        velvollisuutena sairaalloisen pelihimon         väärä käsitys raha-automaattipelaajien ikära-
6996:        valtaan joutuneiden eläkeläisten talou-         kenteesta. Virheellinen käsitys muodostunee
6997:        delliseen asemaan vaikuttavan pelaami-          useimmiten myös siitä, että tutkimusten mukaan
6998:        sen estämiseksi?                                monet eläkeläiset tosiasiassa kuluttavat aikaansa
6999:                                                        kauppojen pelipaikoissa lähinnä seuraten mui-
7000:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            den pelaajien pelejä. Viikoittain pelaavista henki-
7001: taen seuraavaa:                                        löistä on tutkimusten mukaan 65-74-vuotiaita
7002:                                                        vain noin 5 %.
7003:     Raha-automaattiyhdistyksellä on noin 14 000            Rahapelejä pelataan tutkimusten mukaan
7004: raha-automaattia sijoitettuna ympäri Suomea            useimmiten satunnaisesti ja pienillä panoksilla.
7005: erilaisiin sijoituspaikkoihin. Tyypillisimpiä sijoi-   Keskimäärin pelikertaa kohden käytetään 14
7006: tuspaikkoja ovat huoltoasemat, kioskit, kahvi-         markkaa. Eläkeläisten eli noin 65-74-vuotiai-
7007: lat, kaupat ja ravintolat. Raha-automaattitoi-         den osuus pelimarkoista on tutkimusten mukaan
7008: minnan tuotoista vajaa viidennes (18 o;,,) kertyy      runsaat 3 %. Raha-automaattien sijoittelu eri
7009: vähittäiskaupoista. Tuoton kannalta tärkeimpiä         sijoituspaikoista ongelmallisimmaksi katsottui-
7010: liikepaikkoja ovat anniskeluravintolat (27 %) ja       hin kauppoihin on ollut erityisen maltillista. Tä-
7011: huoltoasemat (24 %).                                   män vuoksi kauppojen tuotto-osuus eri sijoitus-
7012:    Raha-automaattiyhdistys on harjoittanut             paikoista on Raha-automaattiyhdistyksen ilmoi-
7013: 1980-luvun loppupuolelta järjestelmällistä raha-       tuksen mukaan 1980-luvulta 1990-luvulle pu-
7014: pelien pelaajiin ja pelitottumuksiin liittyvää tut-    donnut yli neljänneksestä alle viidennekseen.
7015: kimustoimintaa. Merkittävimpinä näistä tutki-              Tutkimukset eivät myöskään tue sitä näke-
7016: muksista voidaan mainita Tilastokeskuksen              mystä, että erityisesti eläkeläisten ikäryhmään
7017: vuonna 1989 tekemä "Tutkimus rahapelien pe-            liittyisi peliriippuvuutta ja ongelmapelaamista.
7018: laamisesta      Suomessa", Taloustutkimuksen           Tutkimuksissa ilmenee, että eläkeläisten ikäryh-
7019: vuonna 1993 tekemä tutkimus "Rahapelit Suo-            mässä koetaan keskimääräistä harvemmin pe-
7020: messa", Lasse Murronja Jorma Niemelän vuon-            l~amista itselle ongelmalliseksi riippuvuudek-
7021: na 1993 tekemä ongelmapelaamista käsittelevä           SL
7022: tutkimus "Kun on pakko pelata" sekä parhail-              Arpajaislain 5 §:n 2 momentissa on todettu,
7023: laan meneillään oleva Suomen Gallupin tekemä           että pelikasinossa pelin toimeenpanijana on oi-
7024: tutkimus "Rahapelien pelaaminen Suomessa".             keus kieltää henkilöltä pelaaminen tai rajoittaa
7025: Kahden viime vuoden aikana Raha-automaatti-            hänen pelaamistaan,jos pelaaminen ilmeisesti on
7026: yhdistys on kartoittanut noin kymmenentuhan-           aiheuttanut tai on aiheuttamassa henkilölle ta-
7027: nen 15-74-vuotiaan suomalaisen henkilön                loudellisesta tai terveydellisestä syystä johtuvaa
7028: raha-automaattipelaamista.                             sosiaalista haittaa. Vastaavaa säännöstä ei ole
7029:    Yleinen julkisuudessa esiintyvä raha-auto-          olemassa kasinon ulkopuolella sijaitsevien raha-
7030: maatteihin liittyvä käsitys näyttää olevan, että       automaattien osalta. Voimassa oleva lainsäädän-
7031: raha-automaattien pelaajista valtaosa olisi eläke-     tö ei siten tee pelikasinoa lukuun ottamatta poik-
7032:                                            KK 37/1998 vp                                               3
7033: 
7034: keusta pääsäännöstä, jonka mukaan täysivaltai-      automaattiyhdistys on kuitenkin kouluttanut
7035: nen kansalainen voi itse päättää rahankäytös-       omaa henkilökuntaansa peliriippuvuuksiin liit-
7036: tään.                                               tyvien kysymysten osalta. Jos peliriippuvainen
7037:    Raha-automaattiyhdistys tekee raha-auto-         henkilö itse pyytää apua Raha-automaattiyhdis-
7038: maatin sijoittamisesta sijoituspaikkasopimuk-       tyksen henkilökunnalta, henkilökunta ohjaa pe-
7039: sen sijoituspaikan haltijan kanssa. Vakiosopi-      liriippuvaisen henkilön paikallisesti sovittuun
7040: muslomakkeelle tehtävän sijoituspaikkasopi-         hoitopisteeseen. Hoitopisteinä toimivat esimer-
7041: muksen mukaan sijoituspaikan haltija sitoutuu       kiksi paikalliset A-klinikat.
7042: myös tarvittaessa laatimaan raha-automaattien           Raha-automaattiyhdistys on myös normaalin
7043: valvontasuunnitelman ja ylläpitämään sitä. Val-     avustusjärjestelmänsä puitteissa rahoittanut eri-
7044: vontasuunnitelmia laaditaan käytännössä sellai-     laisia projekteja, joilla sosiaali- ja terveydenhuol-
7045: sissa sijoituspaikoissa, joissa on ilmennyt raha-   lon henkilöstöä on koulutettu ongelmapelaami-
7046: automaattien käyttöön liittyviä ongelmia. Jos       seen liittyvissä kysymyksissä. Projektien tulokse-
7047: raha-automaatteja ei pystytä valvomaan asian-       na on syntynyt muun muassa oma-apuopas ja
7048: mukaisesti, raha-automaattiyhdistyksellä on si-     muuta vastaavaa materiaalia jaettavaksi ongel-
7049: joituspaikkasopimuksen mukaan oikeus purkaa         mapelaajille pelipaikoilla.
7050: sopimus ilman irtisanomisaikaa.                         Raha-automaattiyhdistyksen peliautomaa-
7051:     Raha-automaattien sijoituspaikan haltijoita     teissa pelaajille palautuu pitkällä aikavälillä voit-
7052: ei velvoiteta valvomaan mahdollisia peliongel-      toina 80-90 prosenttia automaattiin kertyneistä
7053: maisia pelaajia. Tällaisen valvonnan järjestämi-    pelimaksuista. Palautusprosentti vaihtelee pelis-
7054: nen olisi automaattien runsaasta lukumäärästä       tä ja pelaajan panoksesta riippuen. Tietoa ja tai-
7055: ja sijoituspaikkojen luonteesta johtuen mahdo-      toa vaativissa peleissä palautusprosentti on suu-
7056: tonta. Peliongelmaisen pelaajan tunnistaminen       rempi kuin puhtaasti sattumaan perustuvissa pe-
7057: on vaikeata eikä huoltoasemien, kioskien, kahvi-    leissä.
7058: loiden, kauppojen ja ravintoloiden henkilökun-          Tutkimusten mukaan raha-automaattitoi-
7059:  nalla ole tähän sopivaa ammattitaitoa tai koulu-   minnalla on kansalaisten laaja hyväksyntä ja
7060: tusta. Sijoituspaikan henkilökunnalla ei myös-      tuki. Raha- automaattiyhdistys tulouttaa pelitoi-
7061:  kään ole käytettävissään mitään oikeuskeinoja,     mintojensa tuottoina yli 70 % liikevaihdostaan
7062: joilla he estäisivät peliongelmaista pelaajaa pe-   yleishyödylliseen toimintaan. Vuodelta 1997
7063:  laamasta.                                          yleishyödylliseen avustustoimintaan tuloutettiin
7064:     Tutkimusten perusteella Suomessa on arvioi-     1,705 miljardia markkaa. Pelitoimintaan liittyviä
7065:  tu olevan noin 2 000 peliongelmaista henkilöä.     haittavaikutuksia on pidettävä marginaalisina
7066:  Peliriippuvuudesta kärsivien henkilöiden mää-      toiminnan hyötyihin nähden.
7067:  rän voidaan siten todeta olevan vähäinen. Raha-
7068: 
7069:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
7070: 
7071:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
7072: 4                                              KK 37/1998 vp
7073: 
7074: 
7075: 
7076: 
7077:                                            Tili Riksdagens Talman
7078: 
7079:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ens med verkligheten. Pensionärerna spelar
7080: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              mycket mera sällan än den övriga befolkningen.
7081: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Enligt undersökningarna spelar pensionärer-
7082: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             na mest i affårer, där de utgör en betydande andel
7083: mål nr 37:                                               av spelarna. 1 utskänkningslokaler och på servi-
7084:                                                          cestationer är andelen spelare som är pensionärer
7085:            Anser Regeringen att tili synen över          relativt liten. 1 affårerna är spelandet dock mera
7086:         användningen av de spelautomater som             synligt och det är sannolikt j ust a v den anledning-
7087:         ägs av Penningautomatföreningen bör              en som många får en felaktig uppfattning om
7088:         effektiveras t.ex. så att innehavaren av         åldersstrukturen hos spelarna. Den felaktiga
7089:         den loka! i viiken automaterna placeras          uppfattningen torde oftast också bero på det
7090:         förpliktigas att förhindra att pensionärer       faktum, vilket forskningen visar, att många pen-
7091:         som har gripits av ett sjukligt spelbegär        sionärer de facto tillbringar sin tid på spelplatser-
7092:         genom spel äventyrar sin ekonomi?                na i affårerna med att se på när andra spelare
7093:                                                          spelar. Enligt undersökningarna utgör 65-74-
7094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            åringarna bara 5 % av de personer som spelar
7095: anföra följande:                                         varje vecka.
7096:                                                             Enligt undersökningarna är penningspelandet
7097:    Penningautomatföreningen har omkring                  oftast sporadiskt och insatserna är små. 1 snitt
7098: 14 000 penningautomater uppställda på olika              används 14 mk per gång. Pensionärernas, dvs.
7099: placeringsställen runtom i Finland. De mest ty-          65-74-åringarnas, andel av spelpenningarna är
7100: piska placeringsställena är servicestationer, kios-      enligt undersökningarna drygt 3 %. När det gällt
7101: ker, cafeer, affårer och restauranger. Knappt en         att placera penningautomater i de affårer som
7102: femtedel (18 %) av avkastningen från penningau-          bland placeringsställena varit de mest problema-
7103: tomatverksamheten kommer från detaljhandeln.             tiska har linjen varit särskilt återhållsam. På den
7104: 1 avkastningshänseende hör restaurangerna                grunden har affårernas andel av avkastningen
7105: (27 %) och servicestationerna (24 °1<>) tili de vikti-   om man jämför de olika placeringsställena enligt
7106: gaste ställena.                                          uppgift från Penningautomatföreningen sjunkit
7107:    Fr.o.m. slutet av av 1980-talet har Penningau-        från drygt en fjärdedel tili mindre än en femtedel
7108: tomatföreningen bedrivit en systematisk forsk-           från 1980-talet till 1990-talet.
7109: ningsverksamhet som gäller penningspel, särskilt            Undersökningarna ger inte heller stöd åt den
7110: spelare och deras spelvanor. Bland de viktigaste         uppfattningen att särskilt pensionärernas ålders-
7111: av dessa undersökningar kan nämnas Statistik-            grupp är drabbad av spelberoende och problem
7112: centralens undersökning om penningautomat-               förknippade med spelandet. Undersökningarna
7113: spel i Finland från 1989, Taloustutkimus under-          visar att den åldersgrupp till viiken pensionärer-
7114: sökning om penningspel i Finland från 1993,              na hör mera sällan än i genomsnitt upplever att
7115: Lasse Murtos och Jorma Niemeläs undersökning             spelandet utgör ett beroendeframkallande pro-
7116: om spelare som lider av spelbegär från 1993 samt         blem för dem själva.
7117: Finska Gallups pågående undersökning om pen-                1 5 § 2 mom. lotterilagen sägs att den som
7118: ningautomatspel i Finland. Under de två senaste          anordnar spel i ett spelkasino har rätt att förbju-
7119: åren har Penningautomatföreningen undersökt              da en person att spela eller att begränsa hans
7120: spelvanorna hos omkring tiotusen finländare i            spelande, om spelandet uppenbarligen har vållat
7121: åldern 15-74 år.                                         eller håller på att vålla honom sociala men av
7122:    En allmän uppfattning som förekommit i of-            ekonomiska orsaker eller hälsoskäl. Någon mot-
7123: fentligheten verkar vara att största delen av dem        svarande bestämmelse finns inte när det gäller
7124: som spelar på penningautomater är pensionärer.           penningautomater utanför kasinot. Den gällan-
7125: Enligt de undersökningar som Penningautomat-             de lagstiftningen gör således utom i fråga om
7126: föreningen låtit utföra stämmer detta inte över-         spelkasinon inget undantag från huvudregeln,
7127:                                               KK 37/1998 vp                                              5
7128: 
7129: enligt viiken en myndig medborgare själv be-            egen personai kring frågor som hänger ihop med
7130: stämmer över användningen av sina pengar.               spelberoende. Om en person som är beroende ber
7131:    Penningautomatföreningen ingår ett avtal om          om hjälp av Penningautomatföreningens perso-
7132: uppställning av penningautomater med den som            nai, så hänvisas personen tili ett vårdställe som
7133: innehar ett placeringsställe. Enligt avtalet, som       man lokalt kommit överens om. T.ex. de lokala
7134: uppgörs på en standardblankett för avtal, förbin-       A-klinikerna fungerar som vårdställen.
7135: der sig innehavaren att vid behov också göra upp            Penningautomatföreningen har också inom
7136: en pian för tillsynen över penningautomaterna           ramen för det normala understödssystemet fi-
7137: och att svara för den. Tillsyn planeras i praktiken     nansierat olika projekti vilka personai inom soci-
7138: för sådana placeringsställen där det förekommit         al- och hälsovårdssektorn utbildats i frågor som
7139: problem vid användningen av penningautoma-              gäller spelproblem. Resultatet av dessa projekt är
7140: terna. Om det inte går att få tili stånd tillsyn över   att bl.a. en guide för självhjälp och annat liknan-
7141: penningautomaterna på lämpligt sätt, har Pen-           de materia! har utarbetats och kan delas ut på
7142: ningautomatföreningen enligt avtalet rätt att           spelplatserna tili personer som har problem med
7143: häva avtalet utan uppsägningstid.                       sitt spelande.
7144:    Innehavarna av placeringsställen för penning-           Spelarna får på lång sikt tilihaka 80-90% ur
7145: automater åläggs inte att övervaka eventuella           Penningautomatföreningens automater som vin-
7146: spelare med problem. Det är på grund av det             ster på de spelavgifter som samlats i automaten.
7147: stora antalet automater och spellokalernas be-          Återbäringsprocenten varierar beroende på spe-
7148: skaffenhet omöjligt att ordna med sådan tillsyn.        let och spe1arens insats. 1 de spe1 som kräver
7149: Det är svårt att känna igen en spelare som har          kunskaper och skick1ighet är återbäringsprocen-
7150: problem och personalen på servicestationer, i           ten större än i spel som grundar sig på rena
7151: kiosker, cafeer, affårer och restauranger har inte      s1umpen.
7152: lämplig yrkesskicklighet eller utbildning för det-          Enligt undersökningarna godkänner och un-
7153: ta. Personalen på ett placeringsställe har inte         derstöder medborgarna penningautomatverk-
7154: heller några rättsmedel tili sitt förfogande genom      samheten på bred front. Penningautomatför-
7155: vilka den skulle kunna hindra en problemspelare         eningen intäktsför över 70 % av sin omsättning
7156: från att spela.                                         som avkastning av spelverksamheten på allmän-
7157:    På basis av undersökningar bedöms omkring            nyttig verksamhet. Från 1997 intäktsfördes 1, 705
7158: 2 000 personer ha problem som har att göra med          mrd. mark på allmännyttig understödsverksam-
7159: spelandet. Antalet personer som lider av spelbe-        het. De negativa effekterna av spelverksamheten
7160: roende kan således konstateras vara litet. Pen-         bör anses vara marginella med beaktande av den
7161: ningautomatföreningen har dock utbildat sin             nytta verksamheten medför.
7162:      Helsingforsden 27 februari 1998
7163: 
7164:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
7165:                                             KK 38/1998 vp
7166: 
7167: Kirjallinen kysymys 38
7168: 
7169: 
7170: 
7171: 
7172:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenalin tarkastusvaliokunnan työn tulok-
7173:                                       sista
7174: 
7175: 
7176:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7177: 
7178:    Roskapankki Arsenalin toimintaa kohtaan on           Työn tuloksista ja siitä, mitä yleensä tutki-
7179: esitetty sen toiminnan aikana runsaasti arvoste-     taan, ei ole kuulunut mitään. Sen vuoksi ja että
7180: lua. Syystä tai syyttä. Tärkeätä on ehkä ollut se,   asia ei kokonaan unohtuisi, lienee syytä kysyä
7181: että yhteiskuntataloudellisesti merkittävää toi-     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
7182: mintaa kohtaan on tunnettu kiinnostusta ja pi-       teella:
7183: detty sormea ikään kuin ajan hermolla.
7184:    Asiaan liittyen valtioneuvosto asetti taannoin              Onko Hallitus seurannut, miten roska-
7185: eräänlaisen tarkastusvaliokunnan tutkiskele-                pankki Arsenalin toimintaa selvittämään
7186: maan Arsenalin asioita ja toimintaa. Sitä vetä-             asetetun valiokunnan toiminta on suju-
7187: mään nimettiin kansanedustaja. Pahat kielet ker-            nut, mitä se on tutkinut ja millä menetel-
7188: toivat, että valiokunnan toiminta oli alkanut aa-           millä, mitä tutkimuksissa on ilmennyt ja
7189: mupäiväkahvien merkeissä Arsenalin johdon                   milloin valiokunta niin sanotustijuhlalli-
7190: kanssa ja jatkunut kerran viikossa samalla ta-              sessa audienssissa luovuttaa yhteenvedon
7191: voin. En usko moisia puheita, vaan ne ovat pa-              työnsä tuloksista, sekä onko yhteenveto
7192: hanilkisten panetteluja. Varmasti valiokunnan               julkinen eli kaikkien luettavissa?
7193: johtaja ja jäsenet ovat tomeraa väkeä.
7194:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
7195: 
7196:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
7197: 
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 280043
7202: 2                                          KK 38/1998 vp
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7208: 
7209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       linnointi järjestetään niin, että yhtiöiden yhteis-
7210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kunnallista valvontaa vahvistetaan. Eduskunta
7211: olette 10 päivänä helmikuuta 1998 päivätyn kir-      kiirehti järjestelyn toteuttamista.
7212: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Hallituksen esityksessä (HE 6/1996) todettiin,
7213: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         että "hallitus selvittää vielä erikseen, miten omai-
7214: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-     suudenhoitoyhtiöiden hallintoa ja valvontaa tu-
7215: myksen n:o 38:                                       lee tässä yhteydessä uudistaa vastaamaan yhtiöi-
7216:                                                      den muuttunutta ja laajentunutta toimintaa".
7217:           Onko Hallitus seurannut, miten roska-         Edellä todetun perusteella päädyttiin ratkai-
7218:        pankki Arsenalin toimintaa selvittämään       suun, jonka mukaisesti Omaisuudenhoitoyhtiö
7219:        asetetun valiokunnan toiminta on suju-        Arsenal Oy:n yhtiökokous päätti 19.12.1996 pe-
7220:        nut, mitä se on tutkinut ja millä menetel-    rustaa yhtiöön tarkastusvaliokunnan. Valiokun-
7221:        millä, mitä tutkimuksissa on ilmennyt ja      nalla ei ole yhtiöoikeudellista asemaa, vaan se
7222:        milloin valiokunta niin sanotusti juhlalli-   perustuu yhtiökokouksen päätökseen. Yhtiöko-
7223:        sessa audienssissa luovuttaa yhteenvedon      kous asettaa valiokunnan toistaiseksi jatkuvaksi
7224:        työnsä tuloksista, sekä onko yhteenveto       toimikaudeksi, kuitenkin kerrallaan enintään
7225:        julkinen eli kaikkien luettavissa?            eduskunnan vaalikaudeksi.
7226:                                                         Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kahdeksan
7227:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          varsinaistajäsentä ja kolme varajäsentä. Jäsenis-
7228: taen seuraavaa:                                      tä nimeää eduskunnan valitsema valtion vakuus-
7229:                                                      rahaston valtuusto viisi varsinaista jäsentä ja
7230:     Hallitus antoi 8. päivänä maaliskuuta 1996       kaikki varajäsenet eduskuntaryhmien ehdotta-
7231: eduskunnalle esityksen (HE 6/1996) laiksi valtion    mista henkilöistä sekä valtiovarainministeriö ja
7232: vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta.         yhtiön tilintarkastajina toimivat tilintarkastus-
7233: Esityksen keskeinen ehdotus oli rahaston siirtä-     yhteisöt kukin yhden varsinaisen jäsenen. Tar-
7234: minen eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston        kastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii kan-
7235: alaisuuteen. Samalla rahaston tehtävien hoitami-     sanedustaja Kari Kantalainen (kok), varapu-
7236: nen ehdotettiin siirrettäväksi valtiovarainminis-    heenjohtajana kansanedustaja Ulla Juurola (sd)
7237: teriölle ja rahaston omien toimielinten toiminta     sekä muina varsinaisina jäseninä kansanedusta-
7238: sekä henkilöstön palvelussuhteet ehdotettiin         jat Klaus Bremer (r), Vuokko Rehn (kesk), Kari
7239: päättyviksi.                                         Uotila (vas), KHT-tilintarkastajat Johan Kron-
7240:     Lakimuutoksen eduskuntakäsittelyssä edus-        berg, Pertti Sundqvist ja Yrjö Tuokko sekä vara-
7241: kunnan talousvaliokunta ehdotti mietinnössään        jäseninä kansanedustajat Erkki Pulliainen (vihr),
7242: (TaVM 2/1996 vp) perustuslakivaliokunnan lau-        Matti Ryhänen (kesk) ja Janne Viitamies (sd).
7243: suntoon (PeVL 4/1996 vp) viitaten muutettavak-          Valiokunta piti ensimmäisen kokouksensa
7244: si vakuusrahastolakiehdotuksen 4 §:n 1 moment-       16.4.1997. Valiokunta kokoontuu tarkastusva-
7245: tia siten, että vakuusrahaston valtuuston valitsee   liokunnan ohjesäännön mukaan vähintään kaksi
7246: valtioneuvoston yleisistunnon sijasta eduskunta.     kertaa kalenterivuoden aikana. Vuonna 1997
7247: Näin muutettuna lakiehdotus turvaa eduskun-          valiokunta on kokoontunut 11 kertaa. Kuluvan
7248: nalle sellaisen erityisaseman vakuusrahastossa,      vuoden aikana se on kokoontunut yhden kerran.
7249: että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa         Valiokunnan tehtävänä on sen ohjesäännön
7250: lainsäädäntöjärjestyksessä. Eduskunta hyväksyi       mukaan edistää yhtiön toiminnan ja sen saaman
7251: lain viitaten vastauksessaan (EV 26/1996) talous-    tuen käytön parlamentaarista valvontaa pereh-
7252: valiokunnan mietintöön ja eduskunta edellytti,       tymällä ohjesäännössä mainituin tavoin yhtiön
7253: että omaisuudenhoitoyhtiöissä olevan arvok-          toimintaan. Valiokunnalla on oikeus pyytää tar-
7254: kaan omaisuusmassan kansantaloudellisen mer-         peellisiksi katsomiaan selvityksiä sekä antaa suo-
7255: kityksen vuoksi omaisuudenhoitoyhtiöiden hal-        situksia yhtiön toiminnan tehostamiseksi. Valio-
7256:                                              KK 38/1998 vp                                               3
7257: 
7258: kunnan tulee tässä tarkoituksessa perehtyä eri-        pyytää selvitystä toimintakertomuksen johdosta
7259: tyisesti yhtiön toimintasuunnitelmiin ja taloudel-     valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n 2 momentin nojal-
7260: lisen aseman kehitykseen sekä hallinnon järjestä-      la.
7261: miseen, henkilöstöperiaatteisiin ja yhtiön val-            Tarkastusvaliokunta on käsitellyt syksyn 1997
7262: vontatarkastusperiaatteisiin.                          aikana seitsemässä kokouksessa valtion vakuus-
7263:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy -konserni          rahastosta annetun lain 14 a §:n mukaisten eri-
7264: muodostaa noin 16,5 miljardin markan taseen            tyistarkastusten perusteella käynnistettyjä va-
7265: omaavan kokonaisuuden, johon kuuluu noin               hingonkorvausoikeudenkäyntiasioita koskevaa
7266: 1 500 tytär- ja osakkuusyhtiötä. Konsernilla oli       päätöksentekomenettelyä ja entisen STS-Pankki
7267: vuoden 1997 lopussa noin 8 700 omaa asiakasta          Oy:n vahingonkorvausasiassa pankin pääjohtaja
7268: ja noin 60 000 taselainausasiakasta. Arsenal-          Ulf Sundqvistin kanssa tehtyä sovitteluratkai-
7269: konserni omisti noin 3 700 kiinteistökohdetta,         sua. Tarkastusvaliokunta antoi asiasta valtiova-
7270: joissa oli noin 14 800 myytävää kiinteistöä tai        rainministeriölle 8.12.1997 päivätyn lausunton-
7271: huoneistoa. Niiden osalta oli tehty noin 8 700         sa. Valiokunta esitti myös kantanaan, että vahin-
7272: vuokrasopimusta. Toiminta-aikanaan Arsenal-            gonkorvausasioissa noudatettavista periaatteis-
7273: konsernissa on tehty lähes 70 000 luottopäätöstä       ta tehdään tarpeelliset linjapäätökset ja että pää-
7274: ja noin 13 500 kauppaa.                                töksentekomenettelyä valtion vakuusrahastossa/
7275:     Ohjesääntönsä mukaisen tehtävän suorittami-        valtiovarainministeriössä kehitetään esimerkiksi
7276: nen edellyttää valiokunnalta laajaa perehtymistä       niin, että ainakin linjaratkaisut ja merkittävim-
7277: omaisuudenhoitoyhtiön toiminnalle asetettuihin         mät yksittäiset ratkaisut tehtäisiin kollegiossa.
7278: tavoitteisiin sekä toimintaperiaatteisiin ja pää-          Tässä yhteydessä voidaan todeta, että valtio-
7279: tösprosesseihin, joiden mukaan edellä kuvattua         neuvoston 23.10.1997 asettama ministeri työryh-
7280:  kokonaisuutta hoidetaan. Tarkastusvaliokunta          mä, jonka tuli tehdä vuoden 1997 loppuun men-
7281:  on tässä tarkoituksessa perehtynyt Arsenalin ju-      nessä tarvittavat toimenpidesuositukset ja yh-
7282:  ridiseen ja hallinnolliseen taustaan ja yhtiön        teenveto mm. valtion vakuusrahaston päätök-
7283:  muodostamiseen liittyviin keskeisiin viranomais-      sentekomenettelystä ottaen tällöin huomioon
7284:  päätöksiin sekä yhtiön saamaan valtion ja val-        myös omaisuudenhoitoyhtiöiden asema, on pää-
7285:  tion vakuusrahaston pääomatukeen ja sen julki-        tynyt toimenpide-ehdotuksenaan harkittuaan eri
7286:  seen valvontaan. Valiokunta on niinikään pereh-       vaihtoehtoja vahingonkorvaus- ja rikosasioihin
7287:  tynyt yhtiön strategiaan ja tavoitteisiin, toimin-    liittyvän päätöksentekojärjestelmän kehittämi-
7288:  tasuunnitelmaan ja budjettiin sekä keskeisten         seksi, että näissä asioissa tulisi oikeus toimioh-
7289:  liiketoiminta-alueiden (kiinteistöliiketoiminta,      jeen antamiseen siirtää ministeriöitä erikseen pe-
7290:  asiakasliiketoiminta ja taselainaus) toimintaperi-    rustettavalle lautakuntatyyppiselle toimielimel-
7291:  aatteisiin ja volyymien sekä tuloksen kehitykseen     le,jossa olisi edustettuna mm. vahingonkorvaus-
7292:  yhtiön toiminta-aikana. Lisäksi valiokunta on         oikeuden, ulosottotoimen ja velkajärjestelyasioi-
7293:  saanut tilintarkastajilta selostuksen konsernin       den tuntemus. Tällaista kollegiaalista päätöksen-
7294:  tarkastuksen järjestämisestä ja valiokunnalle         tekomenettelyä ministerityöryhmä piti muun
7295:  valmistellun raportin yhtiön toiminnasta.             muassa sen tuoman monipuolisen asiantuntija-
7296:      Tarkastusvaliokunta ei käsittele yksittäistä      panoksen perusteella parhaana vaihtoehtona.
7297:  asiakasta koskevia asioita. Koska valiokunnan         Lisäksi työryhmän mielestä omaisuudenhoito-
7298:  jäseniä ei koske lain mukainen pankkisalaisuus-       yhtiöiden varsinaiseen liiketoiminta-alueeseen
7299:  velvollisuus, he eivät voi saada pankkisalaisuu-      kuuluvan luottohallinnon osalta tulisi kiinnittää
7300:  den piiriin kuuluvia yksittäistä asiakasta koske-     erityistä huomiota siihen, etteivät omaisuuden-
7301:  via tietoja. Yksittäistä asiakasta koskevien asioi-   hoitoyhtiöt noudata luottoasiakkaisiinsa näh-
7302:  den käsittely ei myöskään kuulu valiokunnan           den erityisesti vapaaehtoisissa velkajärjestelyasi-
7303:  varsinaiseen tehtävään eli omaisuudenhoitoyh-         oissa muita velkojaryhmiä tiukempaa linjaa.
7304:  tiön toiminnan ja sen saaman tuen käytön parla-       Työryhmä ehdotti, että edellä mainitun lauta-
7305:  mentaariseen valvontaan.                              kunnan tehtäviin voisi kuulua myös yleisten peri-
7306:      Tarkastusvaliokunta antaa vuosittain huhti-       aatteiden vahvistaminen toimiohjein velkajärjes-
7307:   kuun loppuun mennessä valtiovarainministeriöl-       telyä koskevissa asioissa ja erityisistä syistä lau-
7308:  le kertomuksen toiminnastaan. Koska valiokun-         takunta voisi antaa toimiohjeen myös yksittäistä
7309:   ta aloitti toimintansa vasta keväällä 1997, se an-   asiakasta koskevassa asiassa, esimerkiksi silloin,
7310:  taa ensimmäisen kertomuksensa ministeriölle           jos asia on periaattellisesti tärkeä. Tarkastusva-
7311:   tänä vuonna. Eduskunnan talousvaliokunta voi         liokunnan kannanotto kollegiaaliseen päätök-
7312: 4                                          KK 38/1998 vp
7313: 
7314: sentekomenettelyyn siirtymisestä vastaa siten       ole valtioneuvostolle eikä valtiovarainministe-
7315: ministerityöryhmän ehdotuksia.                      riölle alisteinen elin, vaan sen asema perustuu
7316:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain ja val-    yhtiön yhtiökokouksen päätökseen. Ohjesään-
7317: tioneuvoston ohjesäännön mukaisesti valtion         tönsä mukaisesti valiokunnan on kuitenkin an-
7318: vakuusrahastoa hoitaa valtiovarainministeriö.       nettava kertomus toiminnastaan valtiovarainmi-
7319: Valtiovarainministeriön tehtäviin lain perusteel-   nisteriölle. Valtiovarainministeriö valvontateh-
7320: la kuuluu siten valtion vakuusrahastosta anne-      täväänsä hoitaessaan ottaa huomioon tarkastus-
7321: tun lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen omai-    valiokunnan kertomuksissaan esittämät kan-
7322: suudenhoitoyhtiöiden valvonta. Omaisuuden-          nanotot ja ryhtyy tarvittaessa niiden edellyttä-
7323: hoitoyhtiö Arsenal Oy:n tarkastusvaliokunta ei      miin toimenpiteisiin.
7324: 
7325:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
7326: 
7327:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
7328:                                               KK 38/1998 vp                                               5
7329: 
7330: 
7331: 
7332: 
7333:                                           Tili Riksdagens Talman
7334: 
7335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1 regeringens proposition (RP 6/1996 rd) kon-
7336: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         staterades: "Regeringen utreder ytterligare sepa-
7337: 10 februari 1998 tili vederbörande medlem av            rat hur egendomsförvaltningsbolagens förvalt-
7338: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        ning och övervakning bör revideras i detta sam-
7339: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 38:                manhang för att motsvara bolagens förändrade
7340:                                                         och utvidgade verksamhet".
7341:           Har Regeringen följt med hur arbetet              På basis av det ovan nämnda kom man tili en
7342:        för det utskott som tillsattes för att reda      lösning enligt viiken Egendomsförvaltningsbola-
7343:        ut "avstjälpningsbanken" Arsenals verk-          get Arsenal Ab vid sin bolagsstämma den 19
7344:        samhet har förlöpt, vad utskottet har un-        december 1996 beslöt att tillsätta ett gransk-
7345:        dersökt och med vilka metoder, vad som           ningsutskott i bolaget. Utskottet har inte någon
7346:        har kommit fram i undersökningarna och           bolagsrättslig ställning, utan dess tiiikomst base-
7347:        när utskottet vid s.k. högtidlig audiens         rar sig på bolagsstämmans beslut. Bolagsstäm-
7348:        kommer att överlämna ett sammandrag              man tillsätter utskottet för en tillsvidare fortlö-
7349:        av resultatet av sitt arbete, och är sam-        pande verksamhetsperiod, per gång dock högst
7350:        mandraget offentligt, dvs. tillgängligt för      för riksdagens valperiod.
7351:        alla?                                               Tili granskningsutskottet hör åtta ordinarie
7352:                                                         medlemmar och tre suppleanter. Av medlemmar-
7353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           na utses fem ordinarie medlemmar av de säker-
7354: anföra följande:                                        hetsfondsfullmäktige som riksdagen väljer och
7355:                                                         alla suppleanter bland personer som riksdags-
7356:    Regeringen avlät den 8 mars 1996 en proposi-         grupperna föreslår. Dessutom väljer finansmi-
7357: tion till riksdagen (RP 6/1996) med förslag tilllag     nisteriet och de revisionssamfund som verkar
7358: om ändring av lagen om statens säkerhetsfond.           som bolagets revisorer varsin ordinarie medlem.
7359: Det centrala förslaget i propositionen var att          Ordförande för granskningsutskottet är riks-
7360: fonden överförs från riksdagen tili statsrådet.         dagsman Kari Kantalainen (saml.), vice ordfö-
7361: Samtidigt föreslogs att skötseln av fondens upp-        rande riksdagsman Ulla Juurola (sd), övriga or-
7362: gifter överförs till finansministeriet och verksam-     dinarie medlemmar riksdagsman Klaus Bre-
7363: heten vid fondens egoa organ samt personalens           mer (sd), Vuokko Rehn (cent), Kari Uotila
7364: anställningsförhållanden upphör.                        (vänst), CGR-revisorerna Johan Kronberg, Pert-
7365:    Vid behandling av lagändringen i riksdagen           ti Sundqvist och Yrjö Tuokko samt suppleanter
7366: föreslog riksdagens ekonomiutskott i sitt betän-        riksdagsman Erkki Pulliainen (gröna), Matti Ry-
7367: kande (EkUB 2/1996 rd) med hänvisning tili              hänen (cent) och Janne Viitamies (sd).
7368: grundlagsutskottets utlåtande (GrUU 411996 rd)             Utskottet höll sitt första sammanträde den 16
7369: att förslaget tili ändring av 4 § 1 mom. lagen om       aprill997. Granskningsutskottet skall enligt sitt
7370: statens säkerhetsfond ändras så att säkerhets-          reglemente sammanträda minst två gånger under
7371: fondens fullmäktige väljs a v riksdagen i stället för   kalenderåret. Under 1997 har utskottet samman-
7372: av statsrådets allmänna sammanträde. Genom              trätt II gånger. Under innevarande år har ut-
7373: denna ändring ger lagförslaget riksdagen en så-         skottet sammanträtt en gång.
7374: dan särställning i säkerhetsfonden att propositio-         Enligt reglementet skall utskottet främja bola-
7375: nen kan behandlas i vanlig lagstiftningsordning.        gets verksamhet och den parlamentariska över-
7376:  Riksdagen godkände lagen och hänvisade i sitt          vakningen av användningen av det stöd som bo-
7377:  svar (RSv 26/1996 rd) till ekonomiutskottets ut-       laget får genom att sätta sig in i bolagets verksam-
7378: låtande samt förutsatte att samhällets tillsyn över     het på det sätt som sägs i reglementet. Utskottet
7379: egendomsförvaltningsbolagen stärks, eftersom            har rätt att inbegära erforderliga utredningar
7380:  bolagen innehar en värdefull egendom med stor          samt att ge rekommendationer för effektiverande
7381:  samhällsekonomisk betydelse. Riksdagen på-             av bolagets verksamhet. Utskottet skall i detta
7382:  skyndade en sådan reglering.                           syfte särskilt sätta sig in i bolagets verksamhets-
7383: 6                                             KK 38/1998 vp
7384: 
7385: planer och utvecklingen av bolagets ekonomiska          den att lämna sin första berättelse tili ministeriet
7386: stälining samt i ordnandet av förvaltningen, i          i år. Med stöd av 53 § 2 mom. regeringsformen
7387: personalprinciperna och i principerna för bola-         kan riksdagens ekonomiutskott be om en utred-
7388: gets övervakningsrevision.                              ning med anledning av verksamhetsberättelsen.
7389:     Koncernen Egendomsförvaltningsbolaget Ar-               Granskningsutskottet har under hösten 1997
7390: senal Ab är en helhet med en balansräkning på ca        på sju sammanträden behandlat beslutsproces-
7391: 16,5 mrd. mk, tili viiken hör ca 1 500 dotterbolag      sen i samband med de skadeståndsrättegångar
7392: och delägarbolag. Koncernen hade i slutet av            som inletts på basis av den specialgranskning
7393: 1997 ca 8 700 egna kunder och ca 60 000 balans-         som anges i 14 a § lagen om statens säkerhetsfond
7394: utlåningskunder. Arsenalkoncernen ägde ca               och den uppgörelse som träffats med förre
7395: 3 700 fastighetsobjekt som omfattade ca 14 800          STS-bankdirektören Ulf Sundqvist i det skade-
7396: fastigheter elier lokaler som var tili salu. Ca 8 700   ståndsärende som gällde banken. Gransknings-
7397: arrende- elier hyresavtal hade ingåtts för deras        utskottet har lämnat sitt utlåtande av den 8 de-
7398: del. Under verksamhetsperioden har Arsenal-             cember 1997 tili finansministeriet. Utskottet an-
7399: koncernen fattat närmare 70 000 kreditbeslut            såg också, att behövliga linjebeslut fattas om de
7400: och avslutat ca 13 500 affårer.                         principer som skall iakttas i skadeståndsärenden
7401:     För utförande av uppgifter enligt reglementet       och att beslutsprocessen i statens säkerhetsfond/
7402: måste utskottet grundligt sätta sig in i de mål som     finansministeriet utvecklas t.ex. så att åtminsto-
7403: stälits upp för egendomsförvaltningsbolagets            ne linjebesluten och de viktigaste enskilda beslu-
7404: verksamhet samt de verksamhetsprinciper och             ten fattas som kollegiebeslut.
7405: beslutsprocesser enligt vilka ovan beskrivna hel-           1 detta sammanhang kan det konstateras att
7406: het sköts. 1 detta syfte har granskningsutskottet       statsrådet den 23 oktober 1997 tillsatte en minis-
7407: satt sig in i Arsenals juridiska och administrativa     terarbetsgrupp som före utgången av 1997 skulie
7408: bakgrund, de viktigaste myndighetsbeslut som            ge rekommendationer tili åtgärder som bör vid-
7409: hänför sig till bildandet av bolaget samt det kapi-     tas och utarbeta ett sammandrag som gälier bl.a.
7410: talunderstöd som bolaget fått av staten och sta-        statens säkerhetsfonds beslutsprocess med beak-
7411: tens säkerhetsfond och den offentliga tillsynen         tande också av egendomsförvaltningsbolagens
7412: över detta understöd. Utskottet har dessutom            ställning. Efter att ha övervägt olika alternativ
7413: satt sig in i bolagets strategi, mål, verksamhets-      för utvecklande av beslutsprocessen i skade-
7414: plan och budget, i verksamhetsprinciperna för de        ståndsärenden och brottmål har ministerarbets-
7415: viktigaste affårsverksamhetsområdena (fastig-           gruppen beslutat föreslå att rätten att ge anvis-
7416: hetsaffårer, kundrelaterad affårsverksamhet och         ningar i sådana ärenden överförs från ministeriet
7417: balansutlåning) samt i hur volymen och resulta-         till ett särskilt organ av nämnd typ som inrättas
7418: tet har utvecklats under bolagets verksamhetstid.       och i vilket tillräcklig sakkunskap inom bl.a. om-
7419: Utskottet har också av revisorerna fått en redo-        rådena skadeståndsrätt, utsökningsväsende och
7420: görelse om hur granskningen av koncernen har            skuldsanering är representerad. Ministerarbets-
7421: ordnats och en rapport om bolagets verksamhet           gruppen ansåg att en sådan kollegial beslutspro-
7422: som fårdigstälits för utskottet.                        cess är det bästa alternativet bl.a. på grund av den
7423:     Granskningsutskottet behandlar inte ärenden         mångsidiga expertinsats som den medför. Dess-
7424: som gälier enskilda kunder. Eftersom utskottets         utom ansåg arbetsgruppen att man i fråga om
7425: medlemmar berörs av den banksekretess som               den kreditförvaltning som hör tili egendomsför-
7426: anges i lag kan de inte få sådana uppgifter om          valtningsbolagens egentliga affårsverksamhets-
7427: enskilda kunder som hör tili området för bank-          område bör fåsta särskild uppmärksamhet vid
7428: sekretessen. Behandlingen av enskilda kunders           att egendomsförvaltningsbolagen i fråga om sina
7429: ärenden hör inte helier tili utskottets egentliga       kreditkunder inte iakttar en strängare linje än
7430: uppgifter, dvs. tili området för den parlamenta-        andra borgenärer, särskilt då det gäller friviliig
7431: riska övervakningen av egendomsförvaltnings-            skuldsanering. Arbetgruppen föreslog att tili
7432: bolagets verksamhet och användningen av det             ovan nämnda nämnds uppgifter även kunde höra
7433: stöd som beviljats bolaget.                             att förstärka de allmänna principerna genom an-
7434:     Granskningsutskottet lämnar årligen före ut-        visningar om skuldsanering. Av särskilda skäl
7435: gången av april en berättelse om sin verksamhet         kunde nämnden utfårda anvisningar också i
7436: tili finansministeriet. Eftersom utskottet inledde      ärenden som gäller en enskild kund, t.ex. när ett
7437: sin verksamhet först sommaren 1997 kommer               ärende är principiellt viktigt. Granskningsut-
7438:                                             KK 38/1998 vp                                            7
7439: 
7440: skottets ståndpunkt i fråga om en övergång tili en   skott lyder inte under statsrådet eller finansmi-
7441: kollegial beslutsprocess svarar således mot minis-   nisteriet utan dess ställning baserar sig på bola-
7442: terarbetsgruppens förslag.                           gets bolagsstämmas beslut. Enligt sitt reglemente
7443:    Enligt lagen om statens säkerhetsfond och reg-    skall utskottet dock avge en redogörelse om sin
7444: lementet för statsrådet sköts statens säkerhets-     verksamhet tili finansministeriet. Finansministe-
7445: fond av finansministeriet. Tili finansministeriets   riet beaktar de ståndpunkter som granskningsut-
7446: uppgifter hör således övervakningen av egen-         skottet framför i sina redogörelser och vidtar vid
7447: domsförvaltningsbolag som avses i 1 § 4 mom.         behov de åtgärder som dessa redogörelser ger
7448: lagen om statens säkerhetsfond. Egendomsför-         anledning tili.
7449: valtningsbolaget Arsenal Ab:s granskningsut-
7450: 
7451:      Helsingfors den 4 mars 1998
7452: 
7453:                                                                            Minister Jouko Skinnari
7454:                                              KK 39/1998 vp
7455: 
7456: Kirjallinen kysymys 39
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kurinpidosta peruskoulussa ja lukiossa
7462: 
7463: 
7464: 
7465:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7466: 
7467:    Kurinpito-ongelmat ovatjatkuva piina koulu-           Ongelman ydin on siinä, että opettajilta on
7468: opetuksessamme niin peruskoulussa kuin lukios-        viety pois kaikki kurinpidon välineet. Ennen,
7469: sa. Pahimmillaan ongelmat saattavat olla perus-       vanhaan hyvään aikaan opettaja kävi kiinni hius-
7470: koulun puolella. Asiasta saa tietoa myös tavalli-     kuontaloon, pani nurkkaan ja hujautti karttake-
7471: nen rivikansanedustaja, johon yhtenään otetaan        pillä ensihätään. Siihen lisäksi jälki-istuntoa yh-
7472: yhteyksiä niin opettajien kuin vanhempienkin          dellä päätöksellä kaksi viikkoa iltaisin kello kuu-
7473: taholta. Jopa joissakin tapauksissa oppilaat itse     teen saakka, jos koulu päättyi kahden eli neljän-
7474: ovat rohjenneet kertoa kouluelämän ongelmista.        toista maissa. Samoin on suuri ongelma, etteivät
7475:    Asiasta kirjoittaa Helsingin Sanomien Nuor-        vanhemmat voi yhtyä kurinpitoon. Ennen van-
7476: ten Posti -osastolla 13.12.1997 nimimerkki Ars        haan, kun tulit iltasella kuuden jälkeen koulusta
7477: longa, vita brevis, mitä se sitten tarkoittaneekin.   jälki-istunnosta, sait selkääsi vielä kotona. Se
7478: Kirjoituksen sisältö antaa karmean kuvan aina-        teki terää ja vei kaljalla istumiset mielestä.
7479: kin sen kirjoittajan näkemysten kannalta. Oppi-          Enemmittä puheitta kysyn valtiopäiväjärjes-
7480: laat tulevat kouluun milloin sattuu, jos tulevat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin sekä mainittuun Hel-
7481: ollenkaan. Tupakkatauollajuostaan yhtenään ja         singin Sanomien kirjoitukseen viitaten valtio-
7482: siinä sivussa annetaan turpiin niitä ,joiden muoto    neuvoston asianomaiselta jäseneltä:
7483: ei miellytä. On selvää, että opettaja, jonka motii-
7484: veista on oppiminen pitkälti kiinni, ei ole kovin               Mitä Hallitus aikoo tehdä koululai-
7485: motivoitunut, kun laskee minuutteja ja sekun-                toksessamme jatkuvasti kasvavan kurit-
7486: teja, milloin tunti loppuu. Ruokatunti kuluu ruo-            tomuuden ja ilkivallan kitkemiseksi niin,
7487: kalan töhrimisessä ja iltapäivän tunneilta onkin             että koululaitos alkaa palvella yhteiskun-
7488: jo suuri osa oppilaista pois, koska he ovat lähte-           taa sen tehtäviin kuuluvalla tavalla?
7489: neet kaljalle.
7490: 
7491:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
7492: 
7493:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
7494: 
7495: 
7496: 
7497: 
7498: 280043
7499: 2                                           KK 39/1998 vp
7500: 
7501: 
7502: 
7503: 
7504:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7505: 
7506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jos aikuisten omalla käyttäytymisellään välittä-
7507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mät mallit vaikeuttavat koulun opetus- ja kasva-
7508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tustyötä.
7509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Maassamme on kouluja, joissa työrauhaon-
7510: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        gelmat saattavat olla varsin vakavia: koulupin-
7511: n:o 39:                                              nausta, myöhästymisiä ja päivittäistä koulutyön
7512:                                                      keskeyttämistä. Myönteistä on kuitenkin, että
7513:           Mitä Hallitus aikoo tehdä koululai-        koulunkäynnin keskeyttäminen ilman oppivel-
7514:        toksessamme jatkuvasti kasvavan kurit-        vollisuuden suorittamista on Suomessa tilastojen
7515:        tomuuden ja itkivallan kitkemiseksi niin,     mukaan muihin maihin verrattuna erittäin vä-
7516:        että koululaitos alkaa palvella yhteiskun-    häistä.
7517:        taa sen tehtäviin kuuluvalla tavalla?            Rehtori ja opettajat ovat avainasemassa työ-
7518:                                                      rauhan ylläpitäjinä. Oppilaiden tulee saada ko-
7519:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kea, että pieniinkin ongelmiin ja häiriötilanteisiin
7520: vasti seuraavaa:                                     puututaan johdonmukaisesti, kun niitä koulussa
7521:                                                      ilmenee. Ilmeistä on, että erittäin vaikeita työ-
7522:     Peruskoulun tehtävänä on kasvattaa oppilas       rauhaongelmia, kuten saattaa olla tilanne kuva-
7523: hyviin tapoihin, ja koulun on toimittava yhteis-     tussa tapauksessa, on harvoja. Kysymys on sil-
7524: työssä kotien kanssa. Oppilaan on suoritettava       loin useimmiten kouluista, joissa pedagoginen
7525: tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asialli-    johtaminen ei suju ja joissa opetus- ja kasvatus-
7526: sesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja      työ ei ole asianmukaisesti hoidettua. Näitä puut-
7527: käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.         teita pyritään torjumaan opetushenkilöstön pe-
7528: Koulujen työrauhan ja kurinpidon tueksi on kei-      rus- ja täydennyskoulutuksen turvin.
7529: noja, joiden avulla koulut voivat selvittää synty-      Koulukiusaamisen ja koulun työrauhaan liit-
7530: neet ongelmatilanteet. Näitä kurinpitokeinoja        tyvien selvitysten perusteella ovat opetusviran-
7531: ovat oppilaan poistaminen oppitunnilta, jälki-       omaiset laatineet koulujen käyttöön toiminta-
7532: istunnot ja kirjallinen varoitus. Oppilas voidaan    malleja kiusaamisen vähentämiseksi ja kehittä-
7533: lisäksi erottaa koulusta enintään kolmeksi kuu-      neet käytännön keinoja ongelmatilanteiden rat-
7534: kaudeksi kerrallaan. Ruumiillinen kuritus on         kaisemiseksi. Opetushallitukseen on perustettu
7535: koululaitoksessa kielletty.                          koulukiusaamista varten palveleva puhelin.
7536:     Uudessa koululainsäädännössä on tarkoituk-       Euroopan unioni on perustanut kouluväkivallan
7537: sena säilyttää oppilaan rangaistukset ja ojenta-     ehkäisemiseksi eri maiden asiantuntijoista koos-
7538: miskeinot ennallaan. Lisäksi on tarkoituksena        tuvan projektin. Sen perusteella on käynyt ilmi,
7539: säätää oppilaan oikeudesta turvalliseen opiske-      että Suomessa varsinainen kouluväkivalta on
7540: luympäristöön, mikä velvoittaa koulutuksenjär-       keskimäärin harvinaisempaa kuin muissa
7541: jestäjän huolehtimaan esimerkiksi siitä, ettei op-   Euroopan maissa.
7542: pilas joudu koulussa tai muussa koulun toimin-          Työrauhan ylläpitäminen on osa kouluissa
7543: nassa väkivallan tai muun kiusaamisen kohteek-       tehtävää opetus- ja kasvatustyötä. Lasten, nuor-
7544: si.                                                  ten ja aikuisten mielenterveysongelmat, turvallis-
7545:     Kurinpito-ja ilkivaltatilanteiden hoitamisessa   ten ihmissuhteiden puute ja itsetunnon ongelmat
7546: tarvitaan usein laajaa ammatillista osaamista ja     saattavat tulla ilmi käytöshäiriöinä, päihteiden
7547: pitkäjänteistä apua ongelmanuorille. Nuorten li-     käyttönä ja väkivaltaisuutena. Koulukiusaami-
7548: sääntyvä tupakointi ja päihteiden käyttö vapaa-      nen ja koulupinnaus on yksi näiden ongelmien
7549: aikana ilman, että siihen puututaan, tekevät kou-    ilmenemismuoto. Toisaalta tutkimuksiin ja selvi-
7550: lujen tupakoimattomuutta ja päihteettömyyttä         tyksiin perustuvat tiedot oppilaiden koulun-
7551: edistävän ohjaustyön vaikeaksi. Koululaitosta        käynnin säännöllisyydestä, peruskoulun lop-
7552: ohjaavat säännöt ja normit eivät ole useinkaan       puunsuorittamisen kattavuudesta sekä laajasta
7553: riittäviä hyviin tapoihin juurruttamisen keinoja,    hakeutumisesta jatko-opintoihin osoittavat kan-
7554:                                             KK 39/1998 vp                                             3
7555: 
7556: sainvälisestikin arvioiden huippulukuja. Sekä         asianmukaisesti, ja saavutetut oppimistulokset
7557: koululaiset että koko väestö arvostavat koulu-        kestävät vaativankin vertailun. Uudessa koulu-
7558: tusta ja koululaitosta erittäin paljon.               lainsäädännössä on tarkoituksena luoda lakisää-
7559:    Opetusministeriö katsoo, että koululaitosta        teinen arviointijärjestelmä nykyisin jo käytössä
7560: koskeviin säännöksiin sisältyvät kurinpitoa kos-      olevien arviointikäytäntöjen kehittämiseksi.
7561: kevat säännökset täyttävät hyvin tehtävänsä ja        Opetusministeriö pitää oppimistavoitteiden to-
7562: ongelmatilanteet ovat nykytilanteessa yksittäisiä     teutumisen seurantaa ja koulun työrauhakysy-
7563: oppilaitoksia koskevia. Koulun ja opettajien          mysten jatkuvaa ja johdonmukaista tarkkailua
7564: käytössä on riittävät asianmukaiset kurinpito-        tärkeänä ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli tilanne
7565: keinot eikä niitä ole heiltä poistettu. Koulut ovat   sitä vaatii.
7566: selviytyneet opetus- ja kasvatustehtävästään
7567: 
7568:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
7569: 
7570:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7571: 4                                               KK 39/1998 vp
7572: 
7573: 
7574: 
7575: 
7576:                                            Tili Riksdagens Talman
7577: 
7578:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Det finns i vårt land skolor där problemen med
7579: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            arbetsron kan vara synnerligen allvarliga -
7580: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          skolkning, förseningar och dagliga avbrott i skol-
7581: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             arbetet. Det är ändå positivt att avbruten skol-
7582: 39:                                                       gång utan fullgjord läroplikt enligt statistiken är
7583:                                                           en relativt obetydlig företeelse i Finland jämfört
7584:            Vad ämnar Regeringen göra för att              med andra länder.
7585:         rensa bort den ständigt växande disciplin-            Rektorn och lärarna har en nyckelposition
7586:         lösheten och vandalismen inom skolvä-             som upprätthållare av arbetsron. Eleverna bör få
7587:         sendet så att skolan kan börja tjäna sam-         känna att även smä problem och störningar kon-
7588:         hället så som det hör till uppgiften?             sekvent leder till ingripanden när de förekommer
7589:                                                           i skolan. Uppenbart är det sällsynt med sä svåra
7590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             problem med arbetsron, som kan vara fallet i det
7591: anföra följande:                                          beskrivna exemplet. Det är dä oftast fråga om
7592:                                                           skolor där den pedagogiska ledningen inte funge-
7593:     Grundskolan skall fostra eleverna till goda           rar och där undervisnings- och fostringsarbetet
7594: seder och skolan skall samarbeta med hemmen.              inte sköts pä ett adekvat sätt. Dylika brister för-
7595: Eleven skall fullgöra sina uppgifter samvets-             söker man motarbeta med hjälp av grund- och
7596: grant, uppträda korrekt, följa skolans ordnings-          tilläggsutbildning för undervisningspersonalen.
7597: regler och hantera skolans egendom med om-                    På basis av utredningar om mobbning och
7598: sorg. Till stöd för arbetsron och disciplinen i           arbetsron i skolorna har undervisningsmyndig-
7599: skolorna finns medel med vars hjälp skolorna              heterna utarbetat handlingsmodeller, som sko-
7600: kan reda upp problemsituationer. Dessa disci-             lorna kan använda för att minska mobbningen,
7601: plinära åtgärder är utvisning från lektionen,             och utvecklat sätt att i praktiken lösa problem-
7602: kvarsittning och skriftlig varning. En elev kan           situationer. Vid utbildningsstyrelsen finns en
7603: dessutom avstängas från skolan för högst tre              servicetelefon för mobbning. Europeiska unio-
7604: månader åt gången. Kroppsaga är förbjuden i               nen har grundat ett projekt för förebyggande av
7605: skolan.                                                   väld i skolan med sakkunniga frän olika länder.
7606:     Avsikten är att straffen och tillrättavisningsåt-     1 samband med projektet har det framgått att
7607: gärderna skall kvarstå som tidigare i den nya             det egentliga väldet i de finländska skolorna i
7608: skollagstiftningen. Dessutom är avsikten att fö-          genomsnitt är mer sällsynt än i andra europeiska
7609: reskriva om elevens rätt till en trygg studiemiljö,       länder.
7610: vilket gör utbildningsanordnaren skyldig att se               Att vidmakthålla arbetsron är en del a v under-
7611: till exempelvis att eleven inte i skolan eller i övrigt   visnings- och fostringsarbetet i skolorna. Bar-
7612: i skolverksamheten blir utsatt för våld eller an-         nens, ungdomarnas och de vuxnas mentala pro-
7613: nan plåga.                                                blem, brist på trygga människorelationer och
7614:     1hanteringen av vandalism och då disciplinära         problem med självkänslan kan ta sig uttryck i
7615: åtgärder blir aktuella behövs ofta omfattande             störande uppförande, användning av alkohoi el-
7616: yrkeskompetens och långvarig hjälp för de unga            ler droger och våldsyttringar. Mobbning och
7617: med problem. När rökning och bruket av alkohoi            s.kolkning är uttrycksformer för dessa problem.
7618: och droger ökar bland de unga på fritiden utan            A andra sidan vittnar uppgifter i undersökningar
7619: att någon ingriper, försvåras skolornas handle-           och utredningar om regelbundenhet i fråga om
7620: dande arbete i syfte att främja ett Iiv fritt från        skolgäng, täckning när det gäller avslutad grund-
7621: tobak och droger. Ofta är de bestämmelser och             skola och antal sökande till vidarestudier om
7622: normer som styr skolväsendet otillräckliga medel          toppsiffror även i en internationell bedömning.
7623: för att få goda seder att slå rot, om de förebilder       Både skoleleverna och hela folket värdesätter
7624: som de vuxna visar i sitt uppträdande försvårar           utbildningen och utbildningsväsendet mycket
7625: skolans undervisnings- och fostringsarbete.               högt.
7626:                                             KK 39/1998 vp                                           5
7627: 
7628:    Undervisningsministeriet anser att bestäm-        håller också vid en krävande jämförelse. Avsik-
7629: melserna om disciplin i lagstiftningen om skolvä-    ten är att det i den nya skollagstiftningen skall
7630: sendet mycket väl fyller sin uppgift, och problem-   skapas ett lagstadgat utvärderingssystem för att
7631: situationerna gäller som det nu är enstaka läro-     utveckla den redan nu tillämpade utvärderings-
7632: anstalter. Skolorna och lärarna kan vidta till-      praxisen. Undervisningsministeriet anser det vik-
7633: räckliga adekvata disciplinära åtgärder, de har      tigt att följa upp hur inlärningsmålen uppfylls
7634: inte fråntagits dem. Skolorna har klarat av sin      och att ständigt och konsekvent observera frå-
7635: undervisnings- och fostringsuppgift på ett adek-     gorna om skolans arbetsro och vidtar åtgärder
7636: vat sätt och de uppnådda inlärningsresultaten        om situationen så kräver.
7637: 
7638:      Helsingforsden 3 mars 1998
7639: 
7640:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7641:                                              KK 40/1998 vp
7642: 
7643: Kirjallinen kysymys 40
7644: 
7645: 
7646: 
7647: 
7648:                                     Anne Knaapi /kok: Itä-Suomen tieverkoston kunnossapidosta
7649: 
7650: 
7651: 
7652:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7653: 
7654:    Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1998         tömiä, talvisin kelirikon aiheuttamat haitat sora-
7655: talousarvioksi todetaan, että tienpidon lähtö-         teiiiä ovat uhkatekijä liikenneturvallisuudelle.
7656: kohtana on yleisten teiden hoidon ja ylläpidon            Huomattakoon, että Itä-Suomen laaja maata-
7657: tason sekä kunnon säilyttäminen nykyisellään.          lous ja metsä- ja kaivosteollisuus edellyttävät tie-
7658: Toimenpiteitä suunnataan moniongelmaisille             verkoston riittävää hoitoaja kunnossapitoa. Lii-
7659: vilkasliikenteisille pääteille ja kelirikosta aiheu-   kenteen sujuvuutta ja tiellä liikkuvien turvalli-
7660: tuvien rajoitusten poistamiseen sorateiiiä.            suutta olisi mahdollista parantaa esimerkiksi pa-
7661:    Talousarvioesityksen selvitysosassa todetaan        nostamalla nykyistä enemmän teiden hiekoituk-
7662: edelleen, että käytettävissä olevalla perustienpi-     seen ja auraamiseen.
7663: don rahoituksella huonokuntoisten päällystetty-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7664: jen teiden määrä lisääntyy alemmalla tieverkolla,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7665: teiden kuntotaso jää tienpitäjän ja tienkäyttäjän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7666: kunnostuksen optimoivan tason alapuolelle.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7667:    Itä-Suomessa suuri joukko autoilijoita joutuu
7668: päivittäin käyttämään pääteiden lisäksi alempaa                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Itä-Suomen
7669: tieverkkoa, joka on kunnoltaan varsin heikko.                 alemman tieverkoston kunnossapidon
7670: Noin puolet Itä-Suomen teistä on päällystämät-                parantamiseksi?
7671: 
7672:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
7673: 
7674:                                            Anne Knaapi /kok
7675: 
7676: 
7677: 
7678: 
7679: 280043
7680: 2                                           KK 40/1998 vp
7681: 
7682: 
7683: 
7684: 
7685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7686: 
7687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viatekstissä todetaan, johtaa alemman tieverkon
7688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liian alhainen investointitaso aikaa myöten lii-
7689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kenteelle ja tienpidolle koituviin lisäkustannuk-
7690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne             siin. Rahoituksen painuminen alas näkyy väistä-
7691: Knaapin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mättä tienpidon tasossa. Vähäliikenteisten tei-
7692: n:o 40:                                               den talvikunnossapidon kustannukset ovat ajo-
7693:                                                       kilometriä kohden 5-1 0-kertaiset vilkkaimpiin
7694:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Itä-Suomen        pääväyliin verrattuna. Perustienpidon sisäisin
7695:        alemman tieverkoston kunnossapidon             painopistemuutaksin ei siten ole nykyisellä ra-
7696:        parantamiseksi?                                hoitustasolla mahdollista nostaa merkittävästi
7697:                                                       hoitotasoa laajalla alempiasteisella tieverkolla.
7698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tienpitotoimien kohdentaminen perustuu
7699: vasti seuraavaa:                                      koko maan eri osien liikennetarpeiden tasapuoli-
7700:                                                       seen huomioon ottamiseen, eikä minkäänlaista
7701:    Tiestön hoito, ylläpito ja peruskorjaukset sekä    Itä-Suomen jättämistä muita alueita huonom-
7702: myös pienehköt laajennus- ja uusinvestoinnit ja       paan asemaan ole tapahtunut. Tielaitos pitää
7703: tutkimus- ja kehittämistoiminta katetaan perus-       lain mukaisesti kaikki yleiset tiet liikennöitävässä
7704: tienpidon määrärahalla (mom. 31.24.21). Mää-          kunnossa, poikkeuksena tilapäiset rajoitukset,
7705: räraha on muutamassa vuodessa vähentynyt              joita erityisesti kelirikon johdosta joudutaan
7706: noin neljänneksellä (lähes miljardilla markalla),     asettamaan. Laitos on kuitenkin saanut kaikkial-
7707: mikä on tienpidon tehokkuuden noususta huoli-         ta maasta palautetta vähäliikenteisten teiden
7708: matta pakottanut toimenpidekriteerien tiukenta-       alentuneesta hoitotasosta ja pyrkii parhaillaan
7709: miseen useilla tienpidon osa-alueilla. Jotta haitta   mm. tarkennetuin ohjein lieventämään koettuja
7710: liikkumisen turvallisuudelle ja sujuvuudelle olisi    ongelmia. Teiden kunnossapidon tasoa ei luon-
7711: mahdollisimman vähäinen, on vähennykset koh-          nollisesti saada ratkaisevasti kohennettua vain
7712: distettu ensi sijassa investointitoimintaan ja        ohjeita tarkistamalla, vaan kysymys on alussa
7713: mahdollisimman vähäisessä määrin vilkkaiden           mainitun perustienpidon määrärahan tasosta,
7714: teiden hoito- ja ylläpitotoimiin.                     josta viime kädessä päättää eduskunta.
7715:     Kuten kysymyksessä referoidussa talousar-
7716: 
7717:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
7718: 
7719:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
7720:                                                KK 40/1998 vp                                                 3
7721: 
7722: 
7723: 
7724: 
7725:                                            Tili Riksdagens Talman
7726: 
7727:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              reras i det skriftliga spörsmålet leder en alltför låg
7728: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              investeringsnivå i fråga om det lägre vägnätet i
7729: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          det långa loppet tili ökade kostnader för trafiken
7730: dagsman Anne Knaapi undertecknade spörsmål               och väghållningen. Det faktum att finansieringen
7731: nr40:                                                    minskar inverkar direkt på väghållningens nivå.
7732:                                                          Kostnaderna för vinterunderhållet på svagt trafi-
7733:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          kerade vägar är per körkilometer 5-10 gånger
7734:         ta för att förbättra underhållet av det          större än på de livligast trafikerade huvudleder-
7735:         lägre vägnätet i Östra Finland?                  na. Det är således inte med nuvarande finansie-
7736:                                                          ring möjligt att genom tyngdpunktsförskjutning-
7737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ar inom basväghållningen märkbart höja nivån
7738: anföra följande:                                         på skötseln inom det omfattande lägre vägnätet.
7739:                                                             Inriktningen av väghållningsåtgärderna base-
7740:    Skötsel, underhåll och grundlig förbättring av        rar sig på ett objektivt beaktande av trafikbeho-
7741: vägnätet, mindre utvidgnings- och nyinvestering-         ven i olika delar av landet, och Östra Finland har
7742: ar samt forsknings- och utvecklingsverksamhet            inte försatts i sämre ställning än andra områden.
7743: täcks med anslag för basväghållningen (mom.              Vägverket håller, enligt lag, alla allmänna vägar i
7744: 31.24.21 ). Anslaget har på några år minskat med         trafikdugligt skick, med undantag för tillfålliga
7745: cirka en fjärdedel (nästan 1 mrd. mk), vilket trots      begränsningar på grund av dåligt väglag. Vägver-
7746: att väghållningen har blivit effektivare har lett tili   ket har dock från alla delar av Jandet fått rappor-
7747: en skärpning av åtgärdskriterierna på flera av           ter om att skötseln av svagt trafikerade vägar har
7748: väghållningens delområden. För att detta skall           blivit sämre och försöker som bäst, bl.a. genom
7749: orsaka så lite men som möjligt med tanke på              justerade anvisningar, avhjälpa problemen. Man
7750: trafiksäkerheten och trafikens smidighet har             kan naturligtvis inte lösa problemen med vägun-
7751: minskningarna i första hand inriktats på investe-        derhållet bara genom att justera anvisningarna,
7752: ringsverksamheten och i så liten utsträckning            utan frågan gäller närmast storleken av det an-
7753: som möjligt på skötseln och underhållet av livligt       slag för basväghållningen som nämns ovan. I
7754: trafikerade vägar.                                       sista hand är det riksdagen som beslutar om detta
7755:    Såsom konstateras i den budgettext som refe-          anslag.
7756: 
7757:      Helsingfors den 26 februari 1998
7758: 
7759:                                                                               Trafikminister Matti Aura
7760: 1
7761: 1
7762:  1
7763:  1
7764:   1
7765:   1
7766:    1
7767:    1
7768:     1
7769:     1
7770:      1
7771:      1
7772:       1
7773:       1
7774:        1
7775:        1
7776:         1
7777:         1
7778:          1
7779:          1
7780:           1
7781:           1
7782:            1
7783:                                               KK 41/1998 vp
7784: 
7785: Kirjallinen kysymys 41
7786: 
7787: 
7788: 
7789: 
7790:                                     Markus Aaltonen /sd: Varallisuusarvojen noususta ja inflaatiosta
7791: 
7792: 
7793: 
7794:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7795: 
7796:     1980-luvun jälkipuoliskolla tapahtunut raha-        uudelleen arvioimiseen olisi tarvetta myös kan-
7797: markkinoiden vapauttaminen aiheutti Suomessa            sainvälisesti, jotta varallisuusarvojen katteeton
7798: varallisuusarvojen (kiinteistöt, maa, arvopape-         hinnannousu kyettäisiin rahapoliittisin toimen-
7799: rit) erittäin nopean nousun. Keskuspankki ei ra-        pitein torjumaan ajoissa ennen suurten kansan-
7800: hapolitiikallaan pyrkinyt juuri lainkaan hillitse-      taloudellisten vahinkojen syntymistä.
7801: mään tätä; ilmeisesti siksi, että kulutustavaroi-           Vastatessaan inflaatiokäsitteen uudelleen ar-
7802: den inflaatio pysyi samanaikaisesti melko alhai-        vioimista koskevaan kirjalliseen kysymykseeni
7803: sena. Vuosina 1987-1989 asuntojen hinnat nou-           1120/1997 vp valtiovarainministeri Niinistö tote-
7804: sivat pääkaupunkiseudulla noin 80 prosenttia.           si seuraavaa: "Mikäli inflaation osalta tarkaste-
7805: Kun ylikuumenneet pääomahyödykkeiden                    lukulma painottuisi varallisuushintojen nousun
7806: markkinat pysähtyivät, varallisuusarvot putosi-         hillintään, tällöin jouduttaisiin työllisyystavoit-
7807: vat vuosina 1990-1993 kiinteistöjen osalta noin         teista luopumaan, ja talouspolitiikan tavoitteet
7808: puoleen huippuvuoden 1989 hinnoista.                    yleisestikin hämärtyisivät."
7809:     Kyseisestä varallisuushintojen pudotuksesta,           Tämä panee kuitenkin kysymään, miten edellä
7810: jota voitaneen jälkikäteen pitää väistämättömä-         kuvattuun 1980-luvun tapahtumakulkuun liit-
7811: nä seurauksena kiinteistömarkkinoiden holtitto-         tyen on perusteltavissa käsitys, että varallisuus-
7812: malle ylikuumenemiselle, koitui tuona aikana            arvojenjyrkän nousun hillintä vaikuttaisi pitkän
7813: kiinteistöjä ostaneille yksityisille kansalaisille ja   aikavälin työllisyystavoitetta ja talouspolitiikan
7814: yrityksille erittäin raskaat seuraamukset. Varalli-     vakautta heikentävästi.
7815: suusarvojen pudotus heijastui kiinteistöjen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7816: kauppoja luotottaneiden pankkien taseisiin ai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7817: heuttaen massiivisen pankkituen tarpeen, johon          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7818: arvioidaan kuluvan noin 50 miljardia markkaa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7819: verovaroja. Yritysten taseiden epätasapainoon
7820: joutuminen johti samanaikaisesti merkittävään                     Katsooko Hallitus, että varallisuus-
7821: konkurssiaaltoon sekä työvoiman saneeraustar-                  hintojen jyrkkää nousua tulisi nykyisen
7822: peeseen, minkä suoranaisena seurauksena varo-                  määritelmän, arvonnousun, sijasta ryh-
7823: vastikin arvioituna 100 000-150 000 suomalais-                 tyä pitämään inflaationa,jota suurten ta-
7824: ta menetti työpaikkansa vuosikymmenen alku-                    seriskien vuoksi on syytä torjua yhtä pon-
7825: vuosina. Tästä johtuva työttömyyden lisäys on                  nekkaasti kuin kulutustavarainflaatiota,
7826: merkinnyt valtiontaloudelle kuluvan vuosikym-                  ja
7827: menen aikana pelkästään työttömyysturvan                          tulisiko rahapoliittisten ohjailumeka-
7828: osalta lähes 10 miljardin markan vuosittaista li-              nismien kehittämiseksi käyttää varalli-
7829: säkustann usta.                                                suusarvojen nousua kuvaavaa hintain-
7830:     Edellä kuvatun kaltainen kehitys on tällä het-             deksiä (esim. asuntojen hintaindeksi) ku-
7831: kellä havaittavissa myös Kaakkois-Aasian val-                  luttajahintaindeksin rinnalla inflaatiota
7832:  tioissa. Tämä osoittanee, että inflaatiokäsitteen             mitattaessa?
7833: 
7834:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
7835: 
7836:                                            Markus Aaltonen /sd
7837: 
7838: 280043
7839: 2                                           KK 41/1998 vp
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7845: 
7846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joittavaa talouspolitiikkaa ja siten esimerkiksi
7847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        korkeita korkoja, mikä olisi varsinkin nykyolois-
7848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     sa investointitoiminnan ja siten työllisyyden kan-
7849: le jäsenelle kansanedustaja Markus Aaltosen          nalta tuhoisaa.
7850: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 41:            Historian valossa näyttää siltä, että varalli-
7851:                                                      suushintojen ja esimerkiksi kuluttajahintojen
7852:           Katsooko Hallitus, että varallisuus-       muutokset eivät ole olleet täysin toisistaan riip-
7853:        hintojen jyrkkää nousua tulisi nykyisen       pumattomia. Aihetta koskevat tutkimukset ja
7854:        määritelmän, arvonnousun, sijasta ryh-        selvitykset osoittavat kuitenkin, että kovin pit-
7855:        tyä pitämään inflaationa,jota suurten ta-     källe meneviä johtopäätöksiä varallisuusarvojen
7856:        seriskien vuoksi on syytä torjua yhtä pon-    roolista inflaatioprosessissa ei voida tehdä. Osit-
7857:        nekkaasti kuin kulutustavarainflaatiota,      tain tämä selittynee sillä, että rahamarkkinoiden
7858:        ja                                            vapautumisen ja valuuttakurssijärjestelmän
7859:           tulisiko rahapoliittisten ohjailumeka-     muuttumisen sekä EMU-jäsenyyden lähestymi-
7860:        nismien kehittämiseksi käyttää varalli-       sen myötä inflaatiodynamiikka näyttäisi selvästi
7861:        suusarvojen nousua kuvaavaa hintain-          muuttuneen.
7862:        deksiä (esim. asuntojen hintaindeksi) ku-        Edustaja Aaltosen rahapoliittisten ohjausme-
7863:        luttaja hintaindeksin rinnalla inflaatiota    kanismien kehittämistä koskevassa kysymykses-
7864:        mitattaessa?                                  sä mainitun kysymyksen osalta oikeampi osoite
7865:                                                      olisi Suomen Pankki, joka nykyisellään vastaa
7866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rahapolitiikasta. EMU-jäsenyyden toteuduttua
7867: vasti seuraavaa:                                     nämä tehtävät siirtyvät Euroopan Keskuspank-
7868:                                                      kijärjestelmälle,jonka osana Suomen Pankki on.
7869:    Kuten edustaja Aaltosen aiemmin esittämään           Siinä olen edustaja Aaltosen kanssa yhtä miel-
7870: kirjalliseen kysymykseen 1120/1997 vastasin, ei      tä, että inflaatiota tarkasteltaessa huomiota ei
7871: ole olemassa yhtä ainoaa indeksiä, joka yksiselit-   tule kiinnittää pelkästään yhteen mittariin, vaan
7872: teisesti kuvaisi inflaatiokehitystä, vaan mittari    kaikki relevantti informaatio tulee käyttää hy-
7873: on valittava kulloisenkin käyttötarkoituksen         väksi. Näin on myös menetelty niin keskuspan-
7874: mukaan.                                              kin rahapoliittisessa suunnittelussa kuin halli-
7875:    Kestävän talouden kasvun ja työllisyyden pa-      tuksen yleisen talouspolitiikan suunnittelussa-
7876: rantamisen kannalta katsottuna on mielekästä         kin. Pääomaliikkeiden vapautumisen jälkeen on
7877: kiinnittää huomiota nimenomaan kustannus-            myös varallisuushintojen liikkeitä ryhdytty niin
7878: aspektiin ja kilpailukyvyn säilymiseen eikä niin-    meillä kuin muuallakin seuraamaan entistä tar-
7879: kään varallisuushintoihin. Esimerkiksi osake-        kemmin. Keskeistä on ollut pyrkiä löytämään
7880: kurssien nousu kuvaa pikemminkin tuotannolli-        varallisuushintakehityksestä sellaista enna-
7881: sen toiminnan tuotto-odotuksia kuin inflaatio-       koivaa informaatiota, joka auttaisi riittävän hy-
7882: kehitystä. Jos päähuomio kustannusnäkökul-           vissä ajoin varautumaan taloutta mahdollisesti
7883: man sijasta kiinnitettäisiin varallisuushintojen     uhkaaviin inflaatiopaineisiin tai muihin tasapai-
7884: nousun hillintään, tämä merkitsisi kysyntää ra-      nottomuuksiin.
7885: 
7886:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
7887: 
7888:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
7889:                                             KK 41/1998 vp                                                  3
7890: 
7891: 
7892: 
7893: 
7894:                                        Tili Riksdagens Talman
7895: 
7896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ten vid stävjandet av stegringen i tillgångspriser-
7897: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          na innebär en ekonomisk politik som begränsar
7898: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      efterfrågan samt således t.ex. höga räntor, vilket
7899: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                särskilt i nuläget vore förödande för investerings-
7900: spörsmål nr 41:                                      verksamheten och därmed sysselsättningen.
7901:                                                         Historiskt sett verkar det som om inträffade
7902:           Anser Regeringen att man i fråga om        förändringar i tillgångspriserna och t. ex . konsu-
7903:        den snabba stegringen i tillgångspriserna     mentpriserna inte har varit helt oberoende av
7904:        borde frångå nuvarande definition , en-       varandra. Undersökningar och utredningar i
7905:        Iigt viiken stegringen betraktas som en       ämnet visar dock att inga långtgående slutsatser
7906:        värdestegring, och i stället betrakta steg-   kan dras om förmögenhetsvärdenas roll i infla-
7907:        ringen som en inflation, som det på grund     tionsprocessen. Detta förklaras delvis av att in-
7908:        av stora balansräkningsrisker är skäl att     flationsdynamiken förefaller att klart ha föränd-
7909:        bekämpa lika kraftigt som inflation i frå-    rats i och med att penningmarknaden liberalise-
7910:        ga om konsumtionsvaror, och                   rats och växelkurssystemet förändrats samt att
7911:            borde man vid mätning av inflation för    EMU-medlemskapet närmar sig.
7912:        att utveckla de penningpolitiska styr-           Vad gäller riksdagsman Aaltonens fråga om
7913:        ningsmekanismerna vid sidan av konsu-         utvecklandet av de penningpolitiska styrnings-
7914:        mentprisindex använda ett prisindex som       mekanismerna kan det konstateras att frågan
7915:        utvisar stegringen i förmögenhetsvärdena      egentligen borde besvaras av Finlands Bank, som
7916:        (t.ex. bostadsprisindex)?                     nu ansvarar för penningpolitiken. Då Finland
7917:                                                      blir medlem i EMU överförs dessa uppgifter på
7918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Europeiska centralbankssystemet, av vilket Fin-
7919: anföra följande:                                     lands Bank utgör en del.
7920:                                                         Jag håller med riksdagsman Aaltonen då han
7921:    Såsom av mitt svar på riksdagsman Aaltonens       säger att man vid granskning av inflationen inte
7922: skriftliga spörsmål 112011997 framgår finns det      borde beakta endast en mätare, utan att all rele-
7923: inte bara ett index som entydigt kan beskriva        vant information borde utnyttjas. Så har man
7924: inflationsutvecklingen, utan mätaren måste väl-      också gått tillväga såväl vid planeringen av cen-
7925: jas separat för varje ändamål.                       tralbankens penningpolitik som vid planeringen
7926:    Med tanke på en hållbar ekonomisk tillväxt        av regeringens allmänna ekonomiska politik. Ef-
7927: och förbättrandet av sysselsättningen är det än-     ter liberaliseringen av kapitalrörelserna har man
7928: damålsenligt att fåsta uppmärksamhet uttryckli-      både här och på annat håll börjat iaktta tillgångs-
7929: gen vid kostnadsaspekten och bibehållandet av        prisernas rörelser noggrannare än tidigare. Det
7930: konkurrenskraften och inte så mycket vid till-       viktigaste har varit att i utvecklingen av tillgångs-
7931: gångspriserna. T.ex. stegringen i aktiekurserna      priserna försöka finna sådan varslande informa-
7932: beskriver snarare de förväntningar i fråga om        tion som är tili hjälp när det gäller att i tillräckligt
7933: avkastning som man har på produktionsverk-           god tid börja förbereda sig för inflationstryck
7934:  samheten än inflationsutvecklingen. Att frångå      eller andra instabiliteter som eventuellt kan hota
7935:  kostnadsaspekten och i stället lägga tyngdpunk-     ekonomin.
7936: 
7937:      Helsingforsden 6 mars 1998
7938: 
7939:                                                                          Finasminister Sauli Niinistö
7940:                                              KK 42/1998 vp
7941: 
7942: Skriftligt spörsmål 42
7943: 
7944: 
7945: 
7946: 
7947:                                     Margareta Pietikäinen /sv m.tl.: Den svenska språkdräkten i stu-
7948:                                        dentexamensfrågorna
7949: 
7950: 
7951:                                          Tili Riksdagens Talman
7952: 
7953:     Enligt studentexamensförordningen är exa-          de tili den mån att tolkningsfel har uppkommit.
7954: mensspråken finska och svenska samt enligt vad         Om abiturienterna förväntas skriva korrekt
7955: undervisningsministeriet beslutar något annat          språk, borde även frågorna vara språkligt kor-
7956: språk. Vidare stadgas det i samma förordning att       rekta. Såsom situationen är idag kan de svensk-
7957: den nämnd som utses av undervisningsministe-           språkiga elevernas rättsskydd kränkas.
7958: riet skall medlemmarna vara väl förtrogna med             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7959: ämnena i studentexamen, m.a.o. också svenska.          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7960:     1 verkligheten är det så att det inte finns en     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7961: enda svenskspråkig sekreterare vid studentexa-         följande spörsmål:
7962: mensnämnden. De svenska censorerna översät-
7963: ter frågorna och de språkgranskas innan de går                   Vad ämnar Regeringen göra för att
7964: ut till abiturientema, men språket har inte varit             frågorna i studentexamen är korrekt
7965: tilifredsställande. Det har varit otilifredsställan-          svenska?
7966: 
7967:      Helsingfors den 10 februari 1998
7968: 
7969:           Margareta Pietikäinen /sv       Ulla-Maj Wideroos /sv          Pehr Löv /sv
7970:           Raimo Tiilikainen /sv           Håkan Malm /sv                 Henrik Lax /sv
7971:           Klaus Bremer /sv                Eva Biaudet /sv                Ola Rosendahl /sv
7972: 
7973: 
7974: 
7975: 
7976: 280043
7977: 2                                           KK 42/1998 vp
7978: 
7979: Kirjallinen kysymys 42                                                                     Suomennos
7980: 
7981: 
7982: 
7983: 
7984:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Ylioppilastutkintokysymysten ruot-
7985:                                      sin kielen asusta
7986: 
7987: 
7988:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7989: 
7990:    Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan tutkin-        vää, että on syntynyt tulkintavirheitä. Jos abitu-
7991: tokieliä ovat suomen ja ruotsin kieli sekä sen       rienteilta odotetaan moitteetonta kieltä, tulisi
7992: mukaan kuin opetusministeriö määrää jokin            myös kysymysten olla kielellisesti moitteettomia.
7993: muu kieli. Samassa asetuksessa säädetään edel-       Nykyisessä tilanteessa ruotsinkielisten oppilai-
7994: leen, että lautakunnanjäsenten tulee olla ylioppi-   den oikeusturva voi tulla loukatuksi.
7995: lastutkintoaineita, toisin sanoen myös ruotsin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7996: kieltä, hyvin tuntevia henkilöitä.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7997:    Todellisuudessa ylioppilastutkintolautakun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7998: nalla on yksi ainoa ruotsinkielinen sihteeri.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7999: Ruotsinkieliset tarkastajat kääntävät kysymyk-
8000: set, ja niiden kieliasu tarkistetaan ennen kuin ne             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8001: menevät abiturienteille. Kieli ei ole kuitenkaan            ryhtyä, jotta ylioppilastutkinnon kysy-
8002: ollut tyydyttävää vaan siinä määrin epätyydyttä-            mykset olisivat moitteetonta ruotsia?
8003: 
8004:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8005: 
8006:          Margareta Pietikäinen /r        Ulla-Maj Wideroos /r          Pehr Löv /r
8007:          Raimo Tiilikainen /r            Håkan Malm lr                 Henrik Lax /r
8008:          Klaus Bremer /r                 Eva Biaudet /r                Ola Rosendahl /r
8009:                                              KK 42/1998 vp                                              3
8010: 
8011: 
8012: 
8013: 
8014:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8015: 
8016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyväksyttyä tehtävän se toimitetaan kielentar-
8017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kastajalle. Mikäli jaos ei ole tehnyt ehdotusta
8018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käännökseksi, tehtävä toimitetaan käännettä-
8019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         väksi. Kielentarkastuksen tai käännöksen jäl-
8020: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        keen kyseisen kielenjaos varmistaa, että käännös
8021: myksen n:o 42:                                         on asianmukainen asiasisällön suhteen ja neu-
8022:                                                        vottelee tarvittaessa kääntäjän kanssa. Ylioppi-
8023:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lastutkintolautakunnan ruotsin kielen tarkasta-
8024:        ryhtyä, jotta ylioppilastutkinnon kysy-         jina ja kääntäjinä toimivat henkilöt ovat Helsin-
8025:        mykset olisivat moitteetonta ruotsia?           gin yliopiston professori Ann-Marie Ivarsja FT,
8026:                                                        lehtori Ingegerd Nyström.
8027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ylioppilastutkintolautakunta laatii vuosittain
8028: vasti seuraavaa:                                       lähes 100 koetta. Tällöin on luonnollista, että
8029:                                                        joskus ollaan eri mieltä yksittäisestä termistä tai
8030:     Ylioppilastutkintolautakunnan kaikilla sih-        käännöksen muotoilusta. Lisäksi eri oppikirjois-
8031: teereillä on ylempi korkeakoulututkinto. Heillä        sa saatetaan käyttää erilaisia käsitteitä kuvaa-
8032: on myös virkamieheltä vaadittava todistus toisen       maan samaa ilmiötä. Lautakunnan tietoon tul-
8033: kotimaisen kielen taidosta. Lautakunnan sihtee-        leet väitteet käännösvirheistä ja epätarkkuuksis-
8034: rien tehtävät ovat hallinnollisia ja ylioppilastut-    ta on esitetty varsin usein yksilöimättöminä, jol-
8035: kinnon tekniseen toimeenpanoon liittyviä tehtä-        loin niihin ei voida ottaa kantaa. Yksilöidyt vir-
8036: viä. Sihteerit eivät vastaa tehtävien sisällöstä ei-   heiksi väitetyt tapaukset ovat yleensä osoittautu-
8037: vätkä koetehtävien kieliasun oikeellisuudesta.         neet väärinkäsityksiksi siitä syystä, että kokelas
8038:     Ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät teh-         ei ole hallinnut ko. oppiaineen käsitteitä.
8039: dään ainejaoksissa,joissa yleensä on myös äidin-          Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii toimi-
8040: kieleltään ruotsinkielinen jäsen. Esimerkiksi kie-     maan siten, että kaikkia kokelaita kohdellaan
8041: len jaos, joka laatii ehdotuksen kielikokeeksi,        täysin tasapuolisesti. Kenenkään oikeusturva ei
8042: tekee yleensä alustavan ehdotuksen käännöksek-         saa vaarantua.
8043: si. Sen jälkeen tehtävän käsittelee lautakunnan           Opetusministeriön tehtävänä on huolehtia sii-
8044: kielivaliokunta, jossa on edustettuna eri kielten      tä, että ylioppilastutkinto pysyy luotettavana ja
8045: edustajia. Kielivaliokunnan 12 jäsenestä kolme         tasapuolisena kansallisena tutkintona.
8046: on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Valiokunnan
8047: 
8048:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
8049: 
8050:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8051: 4                                           KK 42/1998 vp
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:                                        Tili Riksdagens Talman
8057: 
8058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ter att utskottet godkänt en uppgift skickas den
8059: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       till en språkgranskare. Om sektionen inte har lagt
8060: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fram något förslag tili översättning, sänds upp-
8061: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade        giften ut för översättning. Efter språkgransk-
8062: spörsmål nr 42:                                      ningen eller översättningen kontrollerar sektio-
8063:                                                      nen för det ifrågavarande språket att översätt-
8064:           Vad ämnar Regeringen göra för att          ningen är korrekt beträffande sakinnehållet och
8065:        frågorna i studentexamen är korrekt           rådgör vid behov med översättaren. Granskare
8066:        svenska?                                      och översättare för studentexamensnämnden när
8067:                                                      det gäller svenska är professor Ann-Marie Ivars
8068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och FD, lektor lngegerd Nyström, båda vid Hel-
8069: anföra följande:                                     singfors universitet.
8070:                                                          Studentexamensnämnden sammanställer årli-
8071:    Alla sekreterare vid studentexamensnämnden        gen nästan 100 prov. Det är därför naturligt att
8072: har högre högskoleexamen. De har också det           man ibland är oense om enskilda termer eller
8073: intyg över kunskaper i det andra inhemska språ-      formuleringar i en översättning. Dessutom kan
8074: ket som krävs av tjänstemän. Sekreterarna i          olika läroböcker använda olika begrepp för att
8075: nämnden har administrativa uppgifter och upp-        beskriva samma fenomen. De påståenden om
8076: gifter som ansluter sig tili det tekniska genomfö-   översättningsfel och inexakthet som kommit till
8077: randet av studentexamen. Sekreterarna svarar         nämndens kännedom har väldigt ofta framförts
8078: inte för innehållet i uppgifterna och inte för att   utan specifikation, och därför går det inte att ta
8079: provuppgifternas språkdräkt är korrekt.              ståndpunkt tili dem. De påstådda felen i specifi-
8080:    Uppgifterna i studentexamensproven utfor-         serade fall har i allmänhet visat sig vara missupp-
8081: mas i ämnessektioner som vanligen också har en       fattningar beroende på att examinanden inte har
8082: medlem med svenska som modersmål. Exempel-           behärskat terminologin i ämnet.
8083: vis språksektionen, som utarbetar förslagen tili         Studentexamensnämnden strävar efter att ar-
8084: språkprov, lägger vanligen fram ett preliminärt      beta så att alla examinander behandlas fullstän-
8085: förslag tili översättning. Därefter behandlas upp-   digt lika. Ingens rättsskydd får äventyras.
8086: giften av nämndens språkutskott med företräda-           Undervisningsministeriets uppgift är att se tili
8087: re för de olika språken. Av språkutskottets 12       att studentexamen bevarar sin tillförlitlighet och
8088: medlemmar har tre svenska som modersmål. Ef-         objektivitet som nationell examen.
8089: 
8090:      Helsingforsden 4 mars 1998
8091: 
8092:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
8093:                                             KK 43/1998 vp
8094: 
8095: Kirjallinen kysymys 43
8096: 
8097: 
8098: 
8099: 
8100:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Maatalouslomittajien työtilanteesta
8101: 
8102: 
8103: 
8104:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8105: 
8106:     Maatalouslomittajien tilanne on monissa kun-      pyrkimys siihen, että yhteiskunnallista lomitus-
8107: nissa jo täysin kestämätön. Lomittajat on pako-       järjestelmää ajetaan alas ja tilalle puuhataan yk-
8108: tettu tai saatu painostettua osa-aikatyöhön tai       sityistä maatalousyrittäjien lomituspalvelua -
8109: osa-aikaeläkkeelle, mutta työaika ei tosiasiassa      valtion tuella tietenkin.
8110: ole lyhentynyt. Osa-aikaiseksi irtisanomis- tai           Joka tapauksessa nyt ollaan jo niin vaikeassa
8111: karenssiuhkalla painostettu maatalouslomitta-         tilanteessa, että Ranuan kunta on joutunut lähes
8112: jan päivä voi olla (ja usein on) esimerkiksi Lapis-   miljoonan markan korvausvastuuseen. Kunta ir-
8113: sa sellainen, että lomittajan on lähdettävä aja-      tisanoi kaikki 10 maatalouslomittajaansa kesällä
8114: maan aamulypsylle navetalle jo kuuden maissa           1994 ja tarjosi tilalle osa-aikaista työsuhdetta.
8115: aamulla. Aamuinen työrupeama kestää ajamisi-           Kun siihen ei suostuttu, kunnan vastaus oli irtisa-
8116: neen kolmisenkin tuntia. Sama toistuu iltalypsyn      nominen, joka siis maksaa kunnalle nyt paljon
8117: aikana. Välillä on sitten tuntikausien odottelu.      rahaa.
8118:     Kun tätä nimitetään puolipäivätyöksi, kyse            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8119: on käsitteen hirvittävästä väärinkäytöstä. Ai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8120: noa, mikä puolittuu, on palkka.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8121:     Lomittajien ahdinkotilanteen taustalta löytyy     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8122: ensinnäkin sotkuisa hallintojärjestelmä. Työn-
8123: antajana on kunta, mutta hallintoa hoitaa, oma-                  Onko Hallitus tietoinen, että maata-
8124: laatuista kyllä, Maatalousyrittäjien eläkelaitos,             louslomittajien työehdot ovat monissa
8125:  kun taas rahoituksesta vastaavat valtio ja sosiaa-           kunnissa huonontuneet suorastaan sietä-
8126: li- ja terveysministeriö.                                     mä ttömiksi, ja jos on,
8127:     Surkeilla työehdoilla lomittajiksi halukkaita                aikooko Hallitus puuttua maatalous-
8128: ei tällä menolla löydy kohta enää ollenkaan. Lo-              lomittajien painostukseen palkkojen
8129: mittajien asemaa huonontavan puuhastelun ta-                  alentamiseksi, joka on jo purkautumassa
8130: kana onkin nähty myös sellainen hyvin tietoinen               oikeudenkäynneiksi?
8131: 
8132:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8133: 
8134:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
8135: 
8136: 
8137: 
8138: 
8139: 280043
8140: 2                                            KK 43/1998 vp
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8146: 
8147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         heutuviin kustannuksiin kunnat saavat las-
8148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kennallisen valtion korvauksen. Valtion kor-
8149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vauksiin liittyvät tehtävät samoin kuin lomitus-
8150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          palvelujen ohjaus ja valvonta siirtyivät vuonna
8151: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-           1996 lääninhallituksilta ja osin sosiaali- ja ter-
8152: myksen n:o 43:                                         veysministeriöitä Maatalousyrittäjien eläkelai-
8153:                                                        tokselle (Mela), joka muutoinkin huolehtii maa-
8154:            Onko Hallitus tietoinen, että maata-        talousyrittäjien sosiaaliturvaan kuuluvien etuuk-
8155:         louslomittajien työehdot ovat monissa          sien hallinnoinnista.
8156:         kunnissa huonontuneet suorastaan sietä-            Valtiontalouden säästötoimet ovat vuodesta
8157:         mättömiksi, ja jos on,                          19941ähtien kohdistuneet myös maatalousyrittä-
8158:            aikooko Hallitus puuttua maatalous-         jien 1omituspa1veluihin. Vuoden 1993 talousar-
8159:         lomittajien painostukseen palkkojen            viossa 1omituspa1ve1ujen valtion korvaukseen
8160:         alentamiseksi, joka on jo purkautumassa        varattu määräraha oli 1 290 miljoonaa markkaa.
8161:         oikeudenkä ynneiksi?                           Vuosien 1997 ja 1998 talousarvioissa se oli enää
8162:                                                        676 miljoonaa markkaa. Määräraha on supistu-
8163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nut kaikkiaan 614 miljoonalla markalla. Tästä
8164: vasti seuraavaa:                                       määrästä arviolta 112 miljoonaa markkaa on
8165:                                                        maatalousyrittäjien määrän supistuksen aiheut-
8166:    Maatalousyrittäjällä on oikeus vuosilomaan          tamaa määrärahan tarpeen vähennystä. Osa
8167: ja sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalve-       määrärahan supistuksesta, 52 miljoonaa mark-
8168: lulaissa (1231/1996) säädetyin perustein. Kunnat       kaa, aiheutuu siitä, että johtavien lomittajien
8169: vastaavat lomituspalvelujen paikallishallinnosta       palkkakustannuksia vastaava määrä on vuodes-
8170: ja palvelujen järjestämisestä. Kunta voi järjestää     ta 1997 sisällytetty lomituspalvelujen hallinto-
8171: palvelut palkkaamiensa lomittajien avulla tai os-      kustannusmomentille. Aktiivisilla säästötoimen-
8172: tamalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä palve-   piteillä on siten tavoiteltu yhteensä 450 miljoo-
8173: lujen tuottajalta. Käytännössä ostopalvelujen          nan markan säästöjä vuoden 1993 talousarvion
8174: käyttö on jäänyt vähäiseksi.                           mukaiseen kustannustasoon verrattuna.
8175:    Vuodesta 1996 maatalousyrittäjät ovat voi-              Valtaosa lomituspalvelujen kustannuksista ai-
8176: neet valita, käyttävätkö he kunnan järjestämiä         heutuu kunnan palveluksessa olevien lomittajien
8177: palveluja vaijärjestävätkö lomituksensa itse, jol-     palkkauksesta. Lomituspalveluihin varattujen
8178: loin kunta maksaa heille korvausta tästä aiheutu-      määrärahojen supistuminen heijastuu siten viime
8179: neisiin kustannuksiin. Valintamahdollisuus si-         kädessä lomittajien työllisyyteen ja ansiotasoon.
8180: sällytettiin lakiin pääasiassa kustannussäästöjen          Lomittajatyövoiman tarve on viime vuosina
8181: toteuttamista silmälläpitäen. Uudistuksella ei         jatkuvasti pienentynyt. Tämä johtuu vain osit-
8182: pyritty syrjäyttämään kunnallista lomituspalve-        tain aktiivisten säästötoimien aiheuttamasta lo-
8183: lua, johon maatalousyrittäjät olivat tutkimusten       mituspalvelujen käytön vähentymisestä. Lomit-
8184: mukaan olleet varsin tyytyväisiä. Tutkimustieto-       tajatyövoiman tarvetta on merkittävästi vähen-
8185: jen perusteella arvioitiin, että enintään viidennes    tänyt lomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien
8186: lomaan oikeutetuista olisi halukas järjestämään        määrän supistuminen. Vielä vuosikymmenen
8187: itse lomituksensa. Toistaiseksi vain noin 10 pro-      alussa lomaan oikeutettuja oli noin 92 000. Vuo-
8188: senttia heistä on käyttänyt tätä mahdollisuutta.       teen 1997 mennessä määrä oli supistunut
8189: Valtaosa lomituksista toteutetaan siten edelleen       55 OOO:een eli lähes 40 prosentilla. Kuntien palve-
8190: kunnan palkkaamien lomittajien avulla.                 luksessa olevien vakinaisten kuukausipaikkais-
8191:    Lomituspalveluista aiheutuvat kustannukset          ten lomittajien määrä on vastaavana aikana su-
8192: korvataan kunnille kustannusperusteisesti ko-          pistunut 8 500:sta 4 500:aan eli noin 47 prosentil-
8193: konaan valtion varoista. Paikallishallinnosta ai-      la. Lomittajien määrän supistuminen on suurim-
8194:                                             KK 43/1998 vp                                               3
8195: 
8196: maksi osaksi tapahtunut luonnollisen poistuman          Paineet lomittajien osa-aikaistamiseen olivat
8197: kautta. Irtisanomisia on viime vuosina riitautet-    tiedossa säästötoimenpiteitä suunniteltaessa.
8198: tu alle kymmenessä kunnassa.                         Osa-aikaistamisen tarvetta on pyritty vähentä-
8199:     Maatalouslomittajien täysiaikainen työllisty-    mään monin tavoin. Nykyisessä lomituspalvelu-
8200: minen lomitustehtävissä on aina ollut ongelmal-      laissa edellytetään muun muassa, että kahden
8201: lista työn luonteen vuoksi. Täysien työpäivien       yrittäjän tiloilla toimivat viljelijät pitävät puolet
8202: aikaansaamista on osaltaan vaikeuttanut se, että     vuosilomastaan samanaikaisesti, jos lomitus voi-
8203: päivittäinen lomitustyö tehdään yleensä kahdes-      daan hoitaa yhden lomittajan työpanosta käyt-
8204: sa osassa, aamu- ja ilta-askareilla. Lomitusta       täen. Lomittajan työpäivä pitenee, kun tehtävä-
8205: koskevilla säädöksillä ei voida vaikuttaa lomitta-   nä on kahden yrittäjän työt. Lisäksi maksullista
8206: jien työsuhteen ehtoihin kuten esimerkiksi siihen,   lomittaja-apua koskevilla säännöksillä on pyrit-
8207: missä määrin työmatkoihin käytetty aika luetaan      ty edistämään lomittajien työajan täyttymistä.
8208: lomittajan työajaksi. Työsuhteen ehdot määräy-       Maksullisen lomittaja-avun käyttömahdolli-
8209: tyvät työlainsäädännön ja työehtosopimuksen          suuksia ei ehkä ole vielä täysin osattu hyödyntää
8210: mukaan. Lomituspalvelulain mukainen valtion          kunnissa. Tähän olisi ehkä syytä kiinnittää huo-
8211: korvaus maksetaan pääsääntöisesti lomittajia         miota Melan kuntaohjauksessa.
8212: koskevan työehtosopimuksen mukaisiin palk-              Osa-aikaisten lomittajien suhteellinen osuus
8213: kauskustannuksiin.                                   vakinaisten lomittajien kokonaismäärästä on
8214:     Säästötavoitteiden toteuttamiseksi on joudut-    säästötoimenpiteiden johdosta kasvanut siten,
8215: tu kiinnittämään entistä enemmän huomiota lo-        että vuonna 1993 se oli 8,6 prosenttia ja viime
8216: mittajien työajan käytön tehostamiseen. Valtion      vuonna 32,3 prosenttia. Edelleen kuitenkin val-
8217: rahoituksen turvin on perusteltua hoitaa vain ne     taosa, yli 67 prosenttia, kuntien palveluksessa
8218: lomitettavan yrittäjän tehtävät, joiden suoritta-    olevista lomittajista on täyttä työaikaa tekeviä.
8219:  minen on välttämätöntä maatalousyrityksen toi-         Lomituspalvelulain mukaan kunnan on pal-
8220: minnan turvaamiseksi. Lisäksi rahoituksen teho-      kattava riittävä ja tarkoituksenmukainen määrä
8221:  kas kohdentuminen edellyttää, että valtion kor-     lomittajia siten, että lain edellyttämät palvelut
8222:  vaus maksetaan pääasiassa vain tehdystä lomi-       voidaan turvata joustavasti ja taloudellisesti.
8223:  tustyöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä       Lomittajien työnantajana kunta on velvollinen
8224:  näkökohtia silmällä pitäen lomituksessa on otet-    huolehtimaan siitä, että mahdolliset irtisanomi-
8225:  tu käyttöön Työtehoseuran kehittämä työajan         set ja osa-aikaistamiset toteutetaan laissa sääde-
8226:  mitoitusjärjestelmä, mikä on osaltaan johtanut      tyin perustein ja muutoinkin lain mukaisesti.
8227:  lomittajan päivittäisen työajan lyhenemiseen.
8228: 
8229:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
8230: 
8231:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8232: 4                                           KK 43/1998 vp
8233: 
8234: 
8235: 
8236: 
8237:                                         Tili Riksdagens Talman
8238: 
8239:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hov tili på basis av kostnaderna. För de kostna-
8240: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        der den 1oka1a förvaltningen orsakar kommuner-
8241: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      na får de en kalkylerad ersättning av staten. Upp-
8242: man Esko-Juhani Tennilä beträffande under-            gifterna i anslutning tili ersättningarna från sta-
8243: tecknade spörsmål nr 43:                              ten liksom styrningen och övervakningen av av-
8244:                                                       bytarservicen övergick år 1996 från länsstyrelser-
8245:           Är Regeringen medveten om att ar-           na och delvis från socia1- och hälsovårdsministe-
8246:        betsvillkoren för lantbruksavbytare i          riet till Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt
8247:        många kommuner har försämrats tili det         som även annars sköter förvaltningen av förmå-
8248:        outhärdligas gräns, och                        ner som ingår i lantbruksföretagarnas social-
8249:           ämnar Regeringen i så fall ingripa mot      skydd.
8250:        de påtryckningar beträffande sänkta lö-            Sparåtgärderna i den offent1iga ekonomin har
8251:        ner för lantbruksavbytare som för närva-       från och med 1994 drabbat även avbytarservicen
8252:        rande håller på att mynna ut i rättegång-      för lantbruksföretagare. 1 statsbudgeten för 1993
8253:        ar?                                            hade 1 290 milj. mk reserverats för statlig ersätt-
8254:                                                       ning för avbytarservicen. 1 budgeten för 1997 och
8255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1998 har endast 676 mi1j. mk reserverats för än-
8256: anföra följande:                                      damå1et. Anslaget har minskat med sammanlagt
8257:                                                       614 milj. mk. Av detta belopp utgör uppskatt-
8258:     Lantbruksföretagare har rätt tili semester och    ningsvis 112 mi1j. mk den minskning i anslagen
8259: vikariehjälp enligt de grunder som fastställs i       som föran1eds av det minskade antalet lantbruks-
8260: lagen om avbytarservice för lantbruksföretagare       företagare. En del av minskningen av ans1agen,
8261: (1231/1996). Kommunerna svarar för den lokala         52 milj. mk, föranleds av att ett be1opp motsva-
8262: förvaltningen av avbytarservicen och för ordnan-      rande lönekostnaderna för ledande avbytare se-
8263: det av den. Kommunen kan ordna servicen med           dan år 1997 ingår i momentet som gäller förvalt-
8264: hjälp av avbytare som den själv avlönar eller         ningsutgifterna för avbytarservicen för lant-
8265: genom att köpa tjänster av en offentlig eller pri-    bruksföretagare. Genom aktiva sparåtgärder har
8266: vat serviceproducent. 1 praktiken har köpta           man därmed strävat efter inbesparingar om sam-
8267: tjänster utnyttjats i mycket liten utsträckning.      manlagt 450 milj. mk jämfört med kostnadsnivån
8268:     Fr.o.m. 1996 har lantbruksföretagarna kun-        i 1993 års budget.
8269: nat välja om de vill använda den service kommu-           Den övervägande de1en av kostnaderna för
8270: nen ordnar eller om de vill ordna avbytarservice      avbytarservicen föranleds av 1önerna för de av-
8271: sjä1va, varvid kommunen beta1ar dem ersättning        bytare som är i kommunens tjänst. Minskningen
8272: för de kostnader som uppkommer. Valmöj1ighe-          av anslagen för avbytarservice avspeglas därmed
8273: ten togs med i lagen huvudsakligen med tanke på       i sista hand i avbytarnas sysselsättnings- och för-
8274: genomförandet av kostnadsinbesparingar. Syftet        tjänstnivå.
8275: var inte att åsidosätta den korumunala avbytar-           Behovet av avbytare har fortsättningsvis
8276: servicen som lantbruksföretagarna enligt under-       minskat under de senaste åren. Detta beror en-
8277: sökningar har varit rätt nöjda med. Enligt under-     bart delvis på att användningen av avbytarservi-
8278: sökningsresultaten uppskattades att högst var         ce har minskat på grund av de aktiva sparåt-
8279: femte av dem som hade rätt tili semester var          gärderna. Behovet av avbytare har minskat
8280: villiga att själva ordna avbytare. Hittills har en-   märkbart på grund av att antalet lantbruksföre-
8281: dast ca 10% av dessa utnyttjat denna möjlighet.       tagare som har rätt tili semester har gått ner. Så
8282: Den största delen av avbytarservicen sköts där-       sent som i början av årtiondet var antalet lant-
8283: med fortfarande med hjälp av avbytare som är          bruksföretagare som hade rätt tili semester ca
8284: anställda av kommunen.                                92 000. Fram tili år 1997 hade antalet gått ner tili
8285:     Kommunerna ersätts helt och hållet av statens     55 000, d.v.s. med nästan 40 %. Antalet ordinarie
8286: medel för de kostnader avbytarservicen ger upp-       avbytare med månadslön i kommunens tjänst
8287:                                               KK 43/1998 vp                                              5
8288: 
8289: hade under samma tid gått ner från 8 500 tili               Redan då sparåtgärderna planerades var man
8290: 4 500, d.v.s. med ca 47 %. Minskningen av anta-         medveten om det tryck som sparåtgärderna ska-
8291: let avbytare har tili största delen skett genom         par på en övergång tili deltidsarbete. Man har
8292: naturlig avgång. Uppsägningar har under de se-          dock strävat efter att minska behovet av en över-
8293: naste åren lett tili rättstvister i fårre än tio kom-   gång tili deltidsarbete på flera sätt. 1 den nuva-
8294: muner.                                                  rande lagen om avbytarservice förutsätts bl.a. att
8295:    Att sysselsätta lantbruksavbytare på heltid          två lantbruksföretagare som arbetar i samma
8296: inom avbytarservicen har alltid varit problema-         företag håller halva semestern samtidigt om av-
8297: tiskt på grund av arbetets natur. Att åstadkom-         bytarservicen kan skötas med enbart en avbyta-
8298: ma fulla arbetsdagar har delvis försvårats av att       res arbetsinsats. A vbytarens arbetsdag blir läng-
8299: det dagliga avbytararbetet i allmänhet utförs i två     re när två företagares sysslor skall skötas. Dess-
8300: omgångar, morgon- och kvällssysslorna. Genom            utom har man sökt främja fyllandet av avbytar-
8301: de författningar som gäller avbytarservice kan          nas arbetstid med hjälp av bestämmelserna om
8302: man inte påverka avbytarnas arbetsviiikor, som          avgiftsbelagd avbytarhjälp. Man har kanske inte
8303: t.ex. i viiken mån den tid som används för arbets-      ännu förstått att tili fullo utnyttja möjligheterna
8304: resor räknas tili avbytarens arbetstid. Viiikoren       tili avgiftsbelagd avbytarhjälp i kommunerna.
8305: för arbetsförhållandet bestäms av arbetslagstift-       Det vore kanske skäl för Lantbruksföretagarnas
8306: ningen och kollektivavtalet. Den ersättning sta-        pensionsanstalt att uppmärksamma detta i sin
8307: ten betalar enligt lagen om avbytarservice betalas      handledning tili kommunerna.
8308: i regel för lönekostnaderna enligt kollektivavta-           Den relativa andelen deltidsarbetande avbyta-
8309: let för avbytare.                                       re av det totala antalet ordinarie avbytare har
8310:     För att uppfylla målen för sparåtgärderna har       med anledning av sparåtgärderna ökat så att den
8311: man tvingats fåsta större vikt än tidigare vid att      år 1993 uppgick tili 8,6 1% och senaste år tili
8312: effektivera avbytarnas arbetstidsanvändning.            32,3 %. Fortfarande arbetar dock den största
8313: Med statens medel är det motiverat att sköta            delen, över 67 %, av kommunernas lantbruksav-
8314: endast de uppgifter som är nödvändiga för att           bytare heltid.
8315: trygga lantbruksföretagets verksamhet hos de                Enligt lagen om avbytarservice skall kommu-
8316: företagare som får avbytare. Dessutom förutsät-         nen anställa ett tillräckligt stort och ändamålsen-
8317: ter en effektiv fördelning av finansieringen att        ligt antal avbytare för att den service som lagen
8318: staten i huvudsak betalar ersättning endast för de      förutsätter skall kunna tryggas på ett flexibelt
8319: kostnader som orsakats av utfört arbete. Det            och ekonomiskt sätt. 1 egenskap av arbetsgivare
8320: system för mätning av arbetstiden som Arbetsef-         för avbytarna är kommunen skyldig att se tili att
8321: fektivitetsföreningen utvecklat har med beaktan-        eventuella uppsägningar och övergångar tili del-
8322: de av dessa synpunkter tagits i bruk, vilket delvis     tidsarbete verkställs på de grunder som anges i
8323: har lett tili att avbytarnas dagliga arbetstid har      lag och även annars i enlighet med lagen.
8324: blivit kortare.
8325: 
8326:      Helsingfors den 26 februari 1998
8327: 
8328:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
8329:                                              KK 44/1998 vp
8330: 
8331: Kirjallinen kysymys 44
8332: 
8333: 
8334: 
8335: 
8336:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Työmatkakustannusten kohtuullistami-
8337:                                        sesta
8338: 
8339: 
8340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8341:    Työmatkakustannukset ovat yksi tekijä, joka        oli se, että verotus kiristyi tätä kautta 110 miljoo-
8342: aiheuttaa ns. tuloloukun etenkin syrjäseuduilla       naa markkaa. Työmatkavähennys on verotuk-
8343: asuville ihmisille ja usein myös taajamien asuk-      sessa ollut käytännössä ennallaan yli kymmenen
8344: kaille. Linja-autovuoroja on entisestäänkin vä-       vuotta ja se on reaalisesti puolittunut.
8345: hennetty, joten auto on pakko hankkia työmat-            Työsuhteiden ollessa entistä useammin lyhyt-
8346: koja varten. Ei ole oikein, että työssä käyminen      aikaisia ei voida kohtuudella vaatia työntekijän
8347: on niin kallista, ettei pienituloiselle monissa ta-   perhettä muuttamaan paikkakunnalta toisen
8348: pauksissajää ansiotulosta käteenjuurikaan työt-       puolison työpaikan perässä. Omistusasunnon
8349: tömyyskorvausta suurempaa summaa. Oman                myymisen vaikeus, perheen lasten koulutus ja
8350: auton käyttökustannukset ovat kohonneet vii-          sosiaalisen ympäristön vaihtuminen yleensä estä-
8351: meisen vuoden aikana muun muassa polttoaine-          vät koko perheen siirtymisen paikkakunnalta
8352: veron nousun ja autonkäyttömaksun johdosta.           toiselle.
8353: Tämän vuoden alusta nostettiin hallituksen esi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8354: tyksestä liikennepolttonesteiden veroja bensiinin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8355: osalta 20 penniä ja dieselpolttoaineiden osalta 15    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8356: penniä. Lisäksi joukkoliikenteen arvonlisäveroa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8357: korotettiin.
8358:    Työmatkavähennysten enimmäismäärän sää-                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8359: täminen alhaiselle tasolle on omiaan ehkäise-                 ryhtyä työmatkakustannusten kohtuul-
8360: mään aktiivista työnhakua toiselta paikkakun-                 listamiseksi, ja
8361: nalta. Hallituksen esityksestä nostettiin työmat-                 miten Hallitus aikoo edistää ihmisten
8362: kavähennyksen alaraja 3 000 markkaan ja ylä-                  aktiivista työnhakua toiselta paikkakun-
8363: raja 20 000 markan suuruiseksi. Lopputuloksena                nalta?
8364: 
8365:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8366: 
8367:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
8368: 
8369: 
8370: 
8371: 
8372: 280043
8373: 2                                           KK 44/1998 vp
8374: 
8375: 
8376: 
8377: 
8378:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8379: 
8380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Matkakustannukset asunnosta työpaikkaan
8381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja takaisin voidaan vähentää vain halvimman
8382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten
8383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-       mukaan. Halvimpana kulkuneuvona pidetään
8384: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yleensä junaa, linja-autoa, raitiovaunua tai lai-
8385: n:o44:                                                vaa. Muutakin kuin julkista kulkuneuvoa voi-
8386:                                                       daan pitää lain tarkoittamana halvimpana kul-
8387:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuneuvona esimerkiksi silloin, kun julkista kul-
8388:        ryhtyä työmatkakustannusten kohtuul-           kuneuvoa ei ole käytettävissä.
8389:        listamiseksi, ja                                  Jos halvimpana kulkuneuvona pidetään muu-
8390:            miten Hallitus aikoo edistää ihmisten      ta kuin julkista kulkuneuvoa, vähennys laske-
8391:        aktiivista työnhakua toiselta paikkakun-       taan verohallituksen vuosittain antaman päätök-
8392:        nalta?                                         sen mukaan. Vähennyksellä ei ole tarkoitus kat-
8393:                                                       taa kaikkia kulkuneuvon käytöstä aiheutuvia
8394:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kustannuksia, vaan ainoastaan se kohtuullinen
8395: vasti seuraavaa:                                      kustannusten lisäys, joka työmatkasta verovel-
8396:                                                       volliselle aiheutuu. Verohallituksen viimeisim-
8397:    Tuloverolain 93 §:n mukaan tulon hankkimi-         män matkakuluvähennyksen määrästä antaman
8398: sesta johtuneita menoja ovat myös matkakustan-        päätöksen (986/1997) mukaan verovelvollisen
8399: nukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin hal-         käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen mat-
8400: vimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kus-          kaan omistamaansa tai hallitsemaansa autoa vä-
8401: tannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakus-          hennyksen määrä on 105 penniä kilometriltä.
8402: tannuksia voidaan vähentää enintään 20 000               Edellä olevan perusteella asunnon ja työpai-
8403: markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät vero-   kan väliset työmatkat voidaan jo nykyisin vähen-
8404: vuonna 3 000 markkaa. Matkakuluvähennyksel-           tää kohtuullisesti. Tämän vuoden alusta matka-
8405: le säädetystä 3 000 markan omavastuuosuudesta         kustannusten enimmatsmaaraa korotettiin
8406: johtuen vähennyksen enimmäismäärä saadaan             16 000 markasta 20 000 markkaan, jolloin ne
8407: 23 000 markan matkakuluilla.                          verovelvolliset, joiden matkakustannukset ovat
8408:     Matkakuluvähennys tehdään tulonhankki-            suurimmat, saivat useamman tuhannen markan
8409: ruisvähennyksen lisäksi, jos verovelvollisella on     korotuksen vähennykseen. Jo toteutetun muu-
8410: ollut asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja        toksen lisäksi hallitus tulee seuraamaan tilannet-
8411: yli 3 000 markkaa. Matkakuluvähennys ei siten         ta ottaen erityisesti huomioon kysyjän tarkoitta-
8412: kuulu tulonhankkimisvähennyksen piiriin. Työ-         man näkökulman.
8413: matkan pituudella ei ole merkitystä. Vähennys
8414: voidaan myöntää lyhyestäkin matkasta, jos mat-
8415: kalla on käytetty kulkuvälinettä.
8416: 
8417:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
8418: 
8419:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
8420:                                             KK 44/1998 vp                                             3
8421: 
8422: 
8423: 
8424: 
8425:                                        Tili Riksdagens Ta/man
8426: 
8427:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Kostnaderna för resan mellan bostaden och
8428: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       arbetsplatsen kan dras av endast enligt de kost-
8429: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nader som föranleds av det biliigaste fortskaff-
8430: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål         ningsmedlet. Som billigaste fortskaffningsmedel
8431: nr44:                                                anses i alimänhet tåg, buss, spårvagn elier båt.
8432:                                                      Också andra fortskaffningsmedel än offentliga
8433:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kan betraktas som det i lagen avsedda billigaste
8434:        ta för att resekostnaderna skali bli rimli-   fortskaffningsmedlet t.ex. i sådana fali där det
8435:        ga, och                                       inte finns något offentligt fortskaffningsmedel
8436:           på vilket sätt ämnar Regeringen främja     att tillgå.
8437:        ett aktivt arbetssökande på annan ort?           Om det billigaste fortskaffningsmedlet inte är
8438:                                                      ett offentligt fortskaffningsmedel räknas avdra-
8439:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        get enligt ett beslut som årligen meddelas av skat-
8440: anföra följande:                                     testyrelsen. Avsikten är inte att avdraget skali
8441:                                                      täcka samtliga kostnader för användningen av
8442:    Enligt 93 § inkomstskattelagen betraktas även     fortskaffningsmedlet, utan endast den skäliga
8443: kostnader för resor melian bostaden och arbets-      kostnadsökning som arbetsresan förorsakar den
8444: platsen, beräknade enligt kostnaderna för anli-      skattskyldige. Enligt skattestyrelsens senaste be-
8445: tande av det billigaste fortskaffningsmedlet, så-    slut om storleken av resekostnadsavdraget (986/
8446: som utgift för inkomstens förvärvande. Sådana        1997) uppgår avdraget tili 105 penni per kilome-
8447: kostnader kan dras av tili ett belopp av högst       ter om den skattskyldige använder en bil som han
8448: 20 000 mk och endast tili dendel de under skatte-    äger eller innehar för resan melian bostaden och
8449: året överstiger 3 000 mk. På grund av den själv-     arbetsp1atsen.
8450: riskandel på 3 000 mk som gälier för resekost-          Som det framgår av det ovan anförda kan
8451: nadsavdraget blir avdraget som störst om rese-       kostnaderna för resorna mellan bostaden och
8452: kostnaderna uppgår tili 23 000 mk.                   arbetsplatsen redan i dag dras av i rimlig grad.
8453:    Resekostnadsavdraget görs utöver avdraget         Vid ingången av det här året höjdes maximibe-
8454: för inkomstens förvärvande, om den skattskyldi-      loppet för resekostnaderna från 16 000 mk tili
8455: ge har haft kostnader på mer än 3 000 mk för         20 000 mk, varvid avdraget för de skattskyldiga
8456: resan melian bostaden och arbetsplatsen. Rese-       som har de högsta resekostnaderna höjdes med
8457: kostnadsavdraget falier sålunda inte under av-       flera tusen mark. Utöver denna ändring som
8458: draget för inkomstens förvärvande. Arbetsresans      redan genomförts kommer regeringen att följa
8459: längd har ingen betydelse. A vdrag kan beviljas      upp situationen och därvid särskilt beakta den
8460: också för korta resor om fortskaffningsmedel har     synpunkt som spörsmålsställaren avser.
8461: anlitats på resan.
8462: 
8463:      Helsingfors den 2 mars 1998
8464: 
8465:                                                                            Minister Jouko Skinnari
8466:                                               KK 45/1998 vp
8467: 
8468: Kirjallinen kysymys 45
8469: 
8470: 
8471: 
8472: 
8473:                                      Raimo Vistbacka /ps: Työttömän oikeudesta opiskella nykyistä
8474:                                         laajemmin menettämättä työttömyysturvaansa
8475: 
8476: 
8477:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8478: 
8479:     Työttömille sallitaan tällä hetkellä työttö-        niin, että työtön saisi menettämättä työttömyys-
8480: myysturvaa menettämättä opiskelua varsin ra-            turvaansa täydentää ammattitaitoaan esimer-
8481: joitetusti. Periaatteena on pitkälti se, että opiske-   kiksi yliopiston täydennysopiskelijana tietyn
8482: lun on oltava harrastusluonteista ja yleissivistä-      opintoviikkomäärän vuodessa myös päiväopis-
8483: vää, iltaopiskelua tai muutoin mihinkään jatko-         keluna sillä ehdolla, että mahdollisen työpaikan
8484: tutkintoon tähtäämätöntä. Toinen vaihtoehto             löytyessä hän sitoutuu lopettamaan opiskelun ja
8485: on tietysti työvoimahallinnon omat ns. työlli-          ottamaan tarjotun työn vastaan. Samoin tulisi
8486: syyskurssit, joihin työtön veivoitetaan osallistu-      sallia muu ammatillinen täydennysopiskelu
8487: maan työttömyyskorvauksensa menettämisen                myös muualla kuin työvoimahallinnon kursseil-
8488: uhalla. Lisäksi pitkäaikaistyöttömille on sallittu      la, jotka valitettavan usein osoittautuvat työn
8489: myös pitempikestoinen, johonkin perustutkin-            saamisen kannalta tehottomiksi. Yhteiskunnalle
8490: toonkin tähtäävä päivälläkin tapahtuva opiske-          olisi varmasti nykyistä edullisempaa edellä esitet-
8491: lu.                                                     ty menettely vielä niinkin toteutettuna, että työ-
8492:     Mikäli työtön henkilö haluaisi työnsaanti-          tön saisi työvoimatoimistosta "opintomääräyk-
8493: mahdollisuuksiensa lisäämiseksi täydentää am-           sen" haluamaansa paikkaan, esimerkiksi yliopis-
8494: mattitaitoaan tai tutkintoaan, hänelle ei tätä          toon tiettyyn tiedekuntaan tiettyä täydentävää
8495: mahdollisuutta sallita. Esimerkiksi yliopistossa        opiskelua varten ja hänelle maksettaisiin päivä-
8496: perustutkinnon suorittanut työtön ei saa suorit-        rahan lisäksi vielä ateriakorvausta ja matka-
8497: taa opintoviikkoja yliopiston päiväluennoilla           avustusta. Opintoviikoille voitaisiin asettaa vaik-
8498:  menettämättä työttömyyspäivärahaansa, vaik-            ka 5-10 opintoviikon vuosittainen katto, jottei
8499: kei tarkoitus olisikaan suorittaa jatkotutkintoa        opiskelu muodostuisi päätoimiseksi.
8500: esimerkiksi lisensiaatiksi. Samoin ammattikou-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8501: lun tai teknisen opiston jonkin linjan käynyt ei        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8502:  saa käydä ammattitaitoaan lisäävää kurssia päi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8503:  väsaikaan.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8504:     Edellä kuvattu tilanne on mieletön, kunjulki-
8505:  suudessa korostetaan työttömien aktiivisuuden                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8506:  tärkeyttä mutta toisaalta estetään heitä paranta-             muuttaakseen työttömien ammattiaan
8507:  masta mahdollisuuksiaan työllistää itseään.                   täydentävien opintojen salliruiskäytän-
8508:  Kuka tästä passiivisuuteen pakottamisesta hyö-                töä niin, että sallittaisiin työvoimatoimis-
8509:  tyy? Myöskään vetoaminen opintotukimahdolli-                  ton luvalla opiskella täydennysopiskelija-
8510:  suuteen ei ole mahdollinen esimerkkitapauksis-                na tietty opintoviikkomäärä myös päi-
8511:  sa, koska opiskelua ei kerry päätoimiseksi asti.              väsaikaan tähtäämättä mihinkään jatko-
8512:  Järkevämmältä kuin nyt noudatettu menettely                   tutkintoon?
8513:  tuntuisi muuttaa työttömyysturvan maksuehtoja
8514: 
8515:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8516: 
8517:                                            Raimo Vistbacka /ps
8518: 
8519: 
8520: 
8521: 
8522: 280043
8523: 2                                           KK 45/1998 vp
8524: 
8525: 
8526: 
8527: 
8528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8529: 
8530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        tiilinen täydennyskoulutus, työnhakijana vaihto-
8531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehtoina ovat joko osallistuminen työvoimapoliit-
8532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tiseen aikuiskoulutukseen tai omaehtoisesti har-
8533: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          joitettava sivutoiminen opiskelu työttömyys-
8534: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 45:          turvana.
8535:                                                           Pää- ja sivutoimisen opiskelun välinen rajan-
8536:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         veto on tehty työttömyysturvalaissa: tiettyjä
8537:        muuttaakseen työttömien ammattiaan             opintoja, kuten esim. korkeakouluopiskelua tai
8538:        täydentävien opintojen sallimiskäytän-         opiskelua ammatillisen oppilaitoksen päivälin-
8539:        töä niin, että sallittaisiin työvoimatoimis-   jalla pidetään laajuutensa ja työllistävyytensä
8540:        ton luvalla opiskella täydennysopiskelija-     vuoksi aina päätoimisina. Muun opiskelun osal-
8541:        na tietty opintoviikkomäärä myös päi-          ta opiskelun työllistävyys arvioidaan tapauskoh-
8542:        väsaikaan tähtäämättä mihinkään jatko-         taisesti. Jos esim. ammatillisen täydennyskoulu-
8543:        tutkintoon?                                    tuksen vaatiman työmäärän katsotaan olevan
8544:                                                       niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen
8545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työn vastaanottamiselle, mainitunlainen opiske-
8546: vasti seuraavaa:                                      lu on mahdollista myös työttömyysturvalla. Jos
8547:                                                       opiskelun työllistävyys on sen sijaan niin suuri,
8548:    Työttömyysturvaa maksetaan työttömyydes-           että se katsotaan päätoimiseksi opiskeluksi, hen-
8549: tä aiheutuneiden taloudellisten menetysten kom-       kilöllä on lähes poikkeuksetta oikeus saada opin-
8550: pensoimiseksi ja työnhaun aikaisen toimeentu-         tojensa ajalta opintotukea, joka luonnollisesti
8551: lon turvaamiseksi. Työttömyysturvaa on mah-           onkin ensisijainen toimeentuloetuus päätoimisen
8552: dollista maksaa myös esimerkiksi sivutoimiseksi       opiskelun ajalta.
8553: katsottavan yritystoiminnan tai opiskelun ajalta.         Kuten edellä totesin, työttömyysturvaa mak-
8554: Opiskelu katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun        setaan työnhaun aikaisen toimeentulon turvaa-
8555: sen vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikai-        miseksi. Työnhakijana oleminen ei ole pelkäs-
8556: sen työn vastaanottamiselle.                          tään työvoimatoimiston työtarjouksen odotta-
8557:    Vaikkakin opintojen aikainen toimeentulo on        mista, vaan itse asiassa se on pääosiltaan työnha-
8558: pääsääntöisesti turvattava opintososiaalisten         kijan omatoimista ja aktiivista työmarkkinoille
8559: etuuksien avulla, ei työttömyysturvajärjestelmän      hakeutumista. Henkilön opiskellessa päiväsai-
8560: pyrkimyksenä ole estää työelämässä ollutta hen-       kaan hänen mahdollisuutensa omatoimiseen
8561: kilöä kehittämästä ammatillisia valmiuksiaan.         työnhakuun ovat tuona aikana luonnollisesti ra-
8562: Esimerkiksi kuluvan vuoden alusta voimaan tul-        jalliset. Näin ollen perusteena päätoimisen päivä-
8563: leella työttömien omaehtoisen opiskelun tukijär-      opiskelun sallimiselle työttömyysturvana ei voi
8564: jestelmällä on juuri päinvastainen tarkoitus. Jär-    olla se, että työnhakija ilmoittaa keskeyttävänsä
8565: jestelmässä vakiintuneesti työmarkkinoilla ol-        opintonsa heti työtarjouksen saatuaan. Mikäli
8566: leelle, omaehtoisen ammatillisia valmiuksia edis-     tämä olisi mahdollista, heräisi kysymys, pitäisikö
8567: tävään koulutukseen hakeutuvalle työnhakijalle        työttömyysturvaa johdonmukaisuuden nimissä
8568: maksetaan koulutuksen ajalta hänen työttö-            maksaa myös esim. yritystoimintaa harjoittaval-
8569: myyspäivärahansa tai työmarkkinatukensa suu-          le henkilölle, joka ilmoittaa lopettavansa yri-
8570: ruista koulutuspäivärahaa. Näin ollen työnhaki-       tystoiminnan työvoimatoimiston tehdessä työ-
8571: jan on mahdollista kehittää ammatillisia val-         tarjouksen.
8572: miuksiaan paitsi työvoimapoliittisen aikuiskou-           Työttömän työnhakijan mahdollisuudet ke-
8573: lutuksen, niin myös omaehtoisen koulutuksen           hittää ammatillisia valmiuksiaan ovat viimeai-
8574: avulla.                                               kaisten uudistusten johdosta suuresti parantu-
8575:    Edellä mainittua koulutustukea voi saada           neet. Vaihtoehtoina tulevat kysymykseen työvoi-
8576: pääsääntöisesti ammatilliseen tutkintoon täh-         mapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen tut-
8577: täävään opiskeluun. Mikäli kyseessä on amma-          kintotavoitteinen koulutus koulutuspäivärahal-
8578:                                            KK 45/1998 vp                                           3
8579: 
8580: la sekä muu opiskelu sivutoimisesti työttömyys-     jaan päätoimisen opiskelun mahdollistamista
8581: turvana. Eri järjestelmien kannustavuutta voi-      työttömyysturvana vielä nykyistäkin laajemmas-
8582: daan toki edelleen parantaa. Näissä kehittämis-     sa mitassa ei voida pitää työttömyysturvajärjes-
8583: pyrkimyksissä näkisin pääpainon kohdistuvan         telmän kokonaisuuden kannalta tarkoituksen-
8584: lähinnä opintososiaaliseen järjestelmään. Sen si-   mukaisena.
8585: 
8586:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
8587: 
8588:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
8589: 4                                             KK 45/1998 vp
8590: 
8591: 
8592: 
8593: 
8594:                                          Tili Riksdagens Talman
8595: 
8596:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fråga om yrkesinriktad påbyggnadsutbildning,
8597: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          har den arbetssökande två alternativ: att delta i
8598: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      arbetskraftspolitisk vuxenutbildning eller att på
8599: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-              eget initiativ bedriva studier på deltid med ut-
8600: mål nr 45:                                              komstskydd.
8601:                                                             En gränsdragning mellan studier på heltid och
8602:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         studier på deltid har gjorts i lagen om utkomst-
8603:         ta för att förändra förfarandet vid god-        skydd för arbetslösa; vissa studier såsom t.ex.
8604:         kännande av yrkesinriktade påbyggnads-          högskolestudier eller studier på dagslinje vid en
8605:         studier så att arbetskraftsbyrån skall till-    yrkesläroanstalt anses alltid som studier på heltid
8606:         låta påbyggnadsstudier också på dagen           på grund av studiernas omfattning och den ar-
8607:         ett visst antal studieveckor utan att stu-      betsmängd de kräver. 1 fråga om övriga studier
8608:         dierna går ut på avläggande av en på-           bedöms den arbetsmängd studierna förutsätter
8609:         byggnadsexamen?                                 fall för fall. Om t.ex. yrkesinriktad påbyggnads-
8610:                                                         utbildning kräver en så liten arbetsmängd att den
8611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inte utgör hinder för mottagande av heltidsarbe-
8612: anföra följande:                                        te, är det möjligt att bedriva också sådana studier
8613:                                                         med utkomstskydd. Om studierna däremot krä-
8614:    Utkomstskydd för arbetslösa betalas för att          ver en så stor arbetsmängd att de betraktas som
8615: kompensera ekonomiska förluster som arbets-             studier på heltid, har personen i fråga nästan utan
8616: lösheten medför och trygga utkomsten under den          undantag rätt att under utbildningstiden få stu-
8617: tid man söker arbete. Utkomstskydd kan också            diestöd som naturligtvis är den huvudsakliga ut-
8618: betalas till exempel under den tid man idkar före-      komstskyddsförmånen under tiden för heltids-
8619: tagsverksamhet i bisyssla eller studier på deltid.      studier.
8620: Studier betraktas som deltidsstudier när den ar-            Som jag redan konstaterade betalas utkomst-
8621: betsmängd de kräver inte utgör hinder för motta-        skydd för arbetslösa för att trygga utkomsten
8622: gal1_de av heltidsarbete.                               under den tid man söker arbete. Att vara arbets-
8623:    A ven om utkomsten under studietiden i regel         sökande betyder inte att man bara väntar på ett
8624: skall tryggas genom studiesociala förmåner, är          arbetserbjudande från arbetskraftsbyrån utan
8625: avsikten med utkomstskyddssystemet inte att             det är i själva verket närmast fråga om att på eget
8626: förhindra en person som tidigare deltagit i arbets-     initiativ och aktivt söka inträde på arbetsmark-
8627: livet från att utveckla sina fårdigheter. Till exem-    naden. Den som studerar på dagtid har naturligt-
8628: pel det system med stödjande av långtidsarbetslö-       vis begränsade möjligheter att på eget initiativ
8629: sas frivilliga studier som trädde i kraft i början av   söka arbete. Därför kan tillåtandet av heltidstu-
8630: det här året har rakt motsatt syfte. Systemet           dier på dagen med utkomstskydd inte motiveras
8631: innebär att tili en arbetssökande som länge varit       med att arbetssökanden uppgett sig avbryta sina
8632: i arbetslivet och som söker sig till sådan frivillig    studier genast när han får ett arbetserbjudande.
8633: utbildning som främjar hans yrkesfårdigheter            Om detta nämligen var möjligt, kunde man fråga
8634: betalas under utbildningstiden en utbildnings-          sig om utkomstskydd då i logikens namn också
8635: dagpenning som är lika stor som den arbetslös-          borde betalas exempelvis tili en person som idkar
8636: hetsdagpenning eller det arbetsmarknadsstöd             företagsverksamhet och som uppger att han upp-
8637: som denne skulle få som arbetslös. Arbetssökan-         hör med sin verksamhet, om arbetskraftsbyrån
8638: de har således möjlighet att utveckla sina yrkes-       erbjuder honom arbete.
8639: fårdigheter förutom med hjälp av arbetskrafts-              Arbetslösa arbetssökandes möjligheter att ut-
8640: politisk vuxenutbildning också genom frivillig          veckla sina yrkesfårdigheter har betydligt för-
8641: utbildning.                                             bättrats tack vare den senaste tidens reformer.
8642:    Nämnda utbildningsstöd kan i regel fås för           Som alternativ kommer i fråga arbetskraftspoli-
8643: studier som leder tili en yrkesinriktad examen. 1       tisk vuxenutbildning, frivillig examensinriktad
8644:                                           KK 45/1998 vp                                           5
8645: 
8646: utbildning med utbildningsdagpenning samt öv-      sociala systemet. Att i ännu större utsträckning
8647: riga studier på deltid med utkomstskydd. De        än nu tillåta studier på heltid med utkomstskydd
8648: olika systemen kan förstås utvecklas och göras     kan däremot inte anses vara ändamålsenligt när
8649: mera sporrande. Dessa utvecklingssträvanden        man tänker på utkomstskyddssystemet som hel-
8650: anser jag att främst bör inriktas på det studie-   het.
8651: 
8652:      Helsingfors den 6 mars 1998
8653: 
8654:                                                                Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8655:                                             KK 46/1998 vp
8656: 
8657: Kirjallinen kysymys 46
8658: 
8659: 
8660: 
8661: 
8662:                                    Esa Lahtela /sd ym. : Omais- ja perhehoitajien työttömyysturvan
8663:                                        parantamisesta
8664: 
8665: 
8666:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8667: 
8668:     Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työt-   tenkin he yhteiskunnan ja hoidettavan kannalta
8669: tömyyskassoille 23.9.1997 tarkennetun ohjeis-         ovat tehneet taloudellisesti edullista, mutta inhi-
8670: tuksen omais- ja perhehoitajien asemasta. Oh-         millisesti samalla arvokasta hoitotyötä.
8671: jeistossa todetaan, että omaishoitajina tai perhe-       Jotta omais- tai perhehoitajana toimiminen ja
8672: hoitajina toimimista ei voida lukea työttömyys-       tähän työhön lähteminen olisi houkuttelevaa,
8673: turvan työssäoloehtoon oikeuttavaksi.                 tulisi sen ehtojen olla vertailukelpoiset työsuh-
8674:     Näitä omais- ja perhehoitajan hoitosopimuk-       teessa olevien kanssa. Yksi merkittävä osa työn-
8675: sia ei pidetä työsopimuslain tarkoittamina työ-       tekijän turvallisuutta on työttömyysturva, joka
8676: suhteina. Ei niissäkään tapauksissa, joissa työtä     tulisi näidenkin omais- tai perhehoitoa tekevien
8677: ei voida pitää vähäisenä ja saatu hoitokorvaus-       henkilöiden osalta saada kuntoon siten, että täl-
8678: kin täyttäisi muutoin työttömyysturvasäännös-         lainen täysipäiväinen hoitotyö kartuttaisi työttö-
8679: tön minimiehdot. Työnantaja joutuu maksa-             myysturvan työssäoloehtoa.
8680: maan näiden henkilöiden eläkemaksut, mikä tar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8681: koittaa, että heillä on oikeus kunnallisten viran-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8682:  haltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/1964)     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8683:  tarkoitettuun peruseläketurvaan. Näitä henki-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8684:  löitä ei voi lukea myöskään yrittäjiksi.
8685:     Nyt kun yhä enemmän laitoshoidon sijasta on                 Onko Hallitus tietoinen niistä puut-
8686:  pyritty vanhusten ja vammaisten osalta siirty-              teista ja epäkohdista, jotka liittyvät
8687:  mään avohoitoon, tällaisia hoivahenkilöitä tar-             omais- ja perhehoitajien asemaan, ja
8688:  vitaan enemmän. Monille henkilöille,jotka 1990-                onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin
8689:  luvulla työttömäksi jouduttuaan ryhtyivät                   omais- tai perhehoitajan aseman paran-
8690:  omais- tai perhehoitajiksi, on ollut hoitosuhteen           tamiseksi siten, että heidänkin työnsä oli-
8691:  päätyttyä suuri pettymys, ettei hoitajana olo ole-          si jatkossa työttömyysturvan työssä-
8692:  kaan kartuttanut heidän työssäoloehtoaan. Kui-              oloehtoon oikeuttavaa?
8693: 
8694:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8695: 
8696:           Esa Lahtela /sd                Helena Vartiainen /sd           Pirkko Peltomo /sd
8697:           Raimo Mähönen /sd              Erkki Partanen /sd              Marjaana Koskinen /sd
8698: 
8699: 
8700: 
8701: 
8702: 280043
8703: 2                                           KK 46/1998 vp
8704: 
8705: 
8706: 
8707: 
8708:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8709: 
8710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       mavakuutukseen. Koska omais- tai perhehoitoa
8711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ei voida pitää ammattina, hoitajien työmarkki-
8712: olette toimittanut valtioneuvoston vastattavaksi     na-aseman vahvistamista työaikalakia tai vuosi-
8713: kansanedustaja Esa Lahtelan ym. näin kuuluvas-       lomalakia muuttamalla ei ole pidetty tarkoituk-
8714: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                senmukaisena.
8715:                                                         Vaikka omaishoidon tukea koskeva lainsää-
8716:           Onko Hallitus tietoinen niistä puut-       däntö ei aseta ehtoja hoidettavan ja omaishoita-
8717:        teista ja epäkohdista, jotka liittyvät        jan väliselle sukulais- tai läheissuhteelle, on
8718:        omais- ja perhehoitajien asemaan, ja          omaishoidon lähtökohtana elämäntilanne, jossa
8719:           onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin       nimenomaan omainen tai läheinen voi ryhtyä
8720:        omais- ja perhehoitajan aseman paranta-       hoitajaksi. Omaishoidon joustava määrittely
8721:        miseksi siten, että heidänkin työnsä olisi    mahdollistaa kuitenkin sen, että myös muut kuin
8722:        jatkossa työttömyysturvan työssäoloeh-        sukulaiset voivat tehdä omaishoitoa koskevan
8723:        toon oikeuttavaa?                             sopimuksen: noin viidellä prosentilla omaishoi-
8724:                                                      tajista ei ole sukulaisuus- tai läheissuhdetta hoi-
8725:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dettavaan. Jos kuitenkin omaishoidon tukea
8726: vasti seuraavaa:                                     koskeva sopimus on tehty esimerkiksi kotiavus-
8727:                                                      taja- tai kodinhoitajakoulutuksen saaneen hen-
8728:    Omaishoitajien asemaa ja omaishoitotyön           kilön kanssa siten, että hoitajalla on useampia
8729: suhdetta työttömyyspäivärahaoikeuteen on kä-         hoidettavia eikä taustalla ole aiempaa omais- tai
8730: sitelty aikaisemmin muun muassa kirjallisissa        läheissuhdetta hoidettavaan, on kysymyksessä
8731: kysymyksissä 811/1997, 678/1997 ja 341/1997.         ammatillinen hoito- ja huolenpitotyö, jolloin
8732: Perhehoitajien oikeutta työttömyyspäivärahaan        kunnan ja hoitajan välille tulisi laatia työsopimus
8733: koskevat vastaavat periaatteet.                      eikä sopimusta omaishoidon tuesta. Tällöin
8734:    Työttömyyspäivärahaoikeutta arvioitaessa          myös työttömyyspäivärahan edellytyksenä ole-
8735: on lähtökohtana mainittuja hoitosopimuksia           vassa työssäoloehdossa voidaan tämä omaishoi-
8736: koskevat säännökset. Sosiaalihuoltolain 27 b §:n     totyö ottaa huomioon.
8737: mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt             Työttömyysturvan tarkoituksena on kompen-
8738: henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa         soida työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia
8739: työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan,          menetyksiä ja turvata työttömien toimeentuloa
8740: hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Vas-        aktiivisen työnhaun aikana. Työttömyyspäivä-
8741: taava nimenomainen säännös sisältyy myös per-        rahaa maksetaan henkilölle, jonka vakiintunut
8742: hehoitajalakiin. Perhehoitoa annetaan perheolo-      toimeentulo ennen työttömyyttä on perustunut
8743: suhteissa yksityiskodissa. Kunta ei siten voisi      ansiotyöhön, joko palkkatyössä tai yrittäjänä.
8744: myöskään sopija-osapuolena valvoa perhehoita-        Työssäoloehdon täyttymisen tarkoituksena on
8745: jia, jotka omassa kodissaan antavat pääsääntöi-      osoittaa, että henkilö on ansiotyöstä hankkinut
8746: sesti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa.     vakiintuneesti toimeentulonsa. Ensimmäistä
8747:    Omaishoidon tukea koskevaa lainsäädäntöä          kertaa työmarkkinoille tulevalle ja työmarkki-
8748: luotaessa oli keskeistä järjestää sosiaalipalvelu-   noilta pitkäaikaisesti poissa olleelle maksetaan
8749: muoto, jolla voidaan tukea omaisiaan ja läheisi-     työmarkkinatukea, joka perusturvaetuutena ei
8750: ään hoitavia. Tämän elämänmuodon valinneille         edellytä työssäoloehdon täyttämistä.
8751: haluttiin luoda myös taloudellisia edellytyksiä         Työttömyyspäivärahan rahoituksessa keskei-
8752: määrittelemällä lainsäädännössä hoitopalkkion        nen merkitys on työstä sekä työnantajilta että
8753: markkamääräminimija säätämällä hoitopalkkio          palkansaajilta perittävillä vakuutusmaksuilla.
8754: eläkettä kartuttavaksi tuloksi. Samojen tavoittei-   Toisaalta ansiopäivärahan taso määräytyy työt-
8755: den mukaisesti myös perhehoitajilla on lainsää-      tömyyttä lähinnä edeltäneen vakiintuneen ansio-
8756: dännössä määritelty oikeus hoitopalkkioon, kus-      tason perusteella. Tätä vakuutusperiaatetta eli
8757: tannusten korvauksiin, eläketurvaan ja tapatur-      ansiotyön ja sen avulla hankittavan ansioon suh-
8758:                                          KK 46/1998 vp                                            3
8759: 
8760: teutetun sosiaaliturvan välistä yhteyttä sekä     jollei työalalla ole työehtosopimusta. Työssäolo-
8761: etuuksien että maksujen määräytymisessä on        ehtoa koskevan poikkeuksen tekeminen joiden-
8762: vahvistettu viimeksi vuoden 1997 alusta voimaan   kin työnhakijaryhmien kohdalla olisi vakuutus-
8763: tulleen työttömyysturvauudistuksen yhteydessä.    periaatteelle vastakkainen kehityssuunta, jolle
8764: Vaadittava työssäoloehto pidennettiin 43 viik-    työttömyysturvan kehittämisen näkökulmasta ei
8765: koon ja työssäoloehtoon kelpaavalle kokoaika-     ole perusteita.
8766: työlle säädettiin palkkaminimi 4 720 markkaa,
8767: 
8768:      Helsingissä 3 päivänä maaliskunta 1998
8769: 
8770:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8771: 4                                           KK 46/1998 vp
8772: 
8773: 
8774: 
8775: 
8776:                                          Tili Riksdagens Talman
8777: 
8778:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vårdarvodet och genom att införa bestämmelser
8779: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        om att vårdarvodet beaktas som pensionsgrun-
8780: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dande inkomst. Enligt samma principer har ock-
8781: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          så familjevårdarna lagstadgad rätt tili vårdarvo-
8782: nr46:                                                 de, ersättning för kostnader, pensionsskydd och
8783:                                                       olycksfallsförsäkring. Eftersom närståendevård
8784:            Är Regeringen medveten om de brister       och familjevård inte kan anses vara ett yrke, har
8785:        och missförhållanden som ansluter sig tili     det inte ansetts ändamålsenligt att stärka vårdar-
8786:        närstående- och familjevårdarnas ställ-        nas ställning på arbetsmarknaden genom änd-
8787:        ning, och                                      ringar av arbetstidslagen eller semesterlagen.
8788:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för           A ven om lagstiftningen om stöd för närståen-
8789:        att förbättra närstående- och familjevår-      devård inte uppställer några villkor beträffande
8790:        darnas ställning så att också deras arbete     släkt- eller annat nära förhållande mellan vårda-
8791:        i fortsättningen skall beaktas då det gäller   ren och den som vårdas, är utgångspunkten för
8792:        uppfyllandet av arbetsvillkoret i anslut-      närståendevården en livssituation där uttryckli-
8793:        ning tili utkomstskyddet för arbetslösa?       gen någon anhörig eller närstående kan bli vår-
8794:                                                       dare. Den flexibla definitionen på begreppet när-
8795:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ståendevård gör det dock möjligt att också andra
8796: anföra följande:                                      än släktingar kan ingå avtal om närståendevård
8797:                                                       - ca fem procent av närståendevårdarna är inte
8798:    Närståendevårdarnas ställning och närståen-        närstående eller släkt med den som vårdas. Om
8799: devårdarbetets förhållande tili rätten tili arbets-   avtalet om stöd för närståendevård har ingåtts
8800: löshetsdagpenning har tidigare behandlats bl.a. i     med en person som har t.ex. hemhjälpar- eller
8801: spörsmålen 811/1997, 678/1997 och 34111997.           hemvårdarutbildning, och vårdaren har flera
8802: Motsvarande principer gäller familjevårdarnas         vårdbehövande att sköta och det inte finns tidi-
8803: rätt tili arbetslöshetsdagpenning.                    gare släkt- eller närståenderelationer, är det dock
8804:    När man bedömer rätten till arbetslöshetsdag-      fråga om yrkesmässig vård och omsorg, vilket
8805: penning är utgångspunkten bestämmelserna om           innebär att kommunen och vårdarna borde ingå
8806: de nämnda vårdavtalen. Enligt 27 b § social-          ett arbetsavtal och inte ett avtal om stöd för
8807: vårdslagen står inte den som ingått ett avtal om      närståendevård. 1 så fall kan denna närstående-
8808: stöd för närståendevård i ett sådant arbetsförhål-    vård beaktas i arbetsvilikoret för arbetslöshets-
8809: lande som avses i arbetsavtalslagen till den kom-     dagpenning.
8810: mun som har ingått avtalet, den vårdbehövande            Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa är
8811: eller vårdbehövandens vårdnadshavare. En mot-         att kompensera de ekonomiska förlusterna av
8812: svarande uttrycklig bestämmelse finns också i         arbetslösheten och trygga den arbetslösas ut-
8813: familjevårdarlagen. Familjevård ges under fa-         komst medan han aktivt söker arbete. Arbetslös-
8814: miljeliknande förhållanden i ett privathem.           hetsdagpenning betalas till personer, vars stabili-
8815: Kommunen kan sålunda inte heller i egenskap av        serade inkomst före arbetslösheten har grundat
8816: avtalspart övervaka familjevårdarna, som i regel      sig på förvärvsarbete, antingen lönearbete eller
8817: dygnet runt ordnar vård och omvårdnad i sitt          företagarverksamhet. Syftet med arbetsvillkoret
8818: eget hem.                                             är att visa att en person har haft en stabiliserad
8819:    När lagstiftningen om närståendevården utar-       inkomst av förvärvsarbete. Tili personer som för
8820: betades ansågs det viktigt att skapa en sådan         första gången är tillgängliga på arbetsmarknaden
8821: form av socialservice som gör det möjligt att ge      och personer som inte har varit tillgängliga på
8822: stöd tili dem som sköter anhöriga och närståen-       arbetsmarknaden under en lång tid betalas ar-
8823: de. Man ville också skapa ekonomiska förutsätt-       betsmarknadsstöd, som eftersom det är en
8824: ningar för dem som valt att leva på detta sätt        grundskyddsförmån inte omfattas av arbetsvili-
8825: genom att bestämma ett minimibelopp i mark för        koret.
8826:                                            KK 46/1998 vp                                                5
8827: 
8828:    Av central betydelse för finansieringen av ar-     skyddet för arbetslösa som trädde i kraft vid
8829: betslöshetsdagpenningen är de försäkringsavgif-       ingången av 1997. Arbetsvillkoret förlängdes till
8830: ter som uppbärs hos både arbetsgivare och lönta-      43 veckor, och 1önen för heltidsarbete som kan
8831: gare. Å andra sidan bestäms den inkomstrelate-        räknas med i arbetsvillkoret faststälJdes till minst
8832: rade dagpenningen på grundval av den stabilise-       4 720 mk, om det inte finns ett koiiektivavtal
8833: rade inkomsten närmast före arbetslösheten.           inom branschen. Att för vissa grupper arbetssö-
8834: Denna försäkringsprincip, dvs. att det finns en       kande tillåta undantag i fråga om arbetsvillkoret
8835: förbindelse melJan förvärvsarbetet och den in-        innebär en i förhåiJande tili försäkringsprincipen
8836: komstrelaterade sociala tryggheten både när det       direkt motsatt utvecklingstrend, som det inte
8837: gälJer förmåner och avgifter, har bekräftats se-      finns grunder för med tanke på utvecklandet av
8838: nast i samband med den revidering av utkomst-         utkomstskyddet för arbetslösa.
8839: 
8840:      Helsingforsden 3 mars 1998
8841: 
8842:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8843:                     1
8844:                     1
8845:                     1
8846: 
8847:                 1
8848:                 1
8849: 
8850:                 1
8851:             1
8852: 
8853:             1
8854:             1
8855: 
8856:         1
8857:         1
8858: 
8859:     1
8860:     1
8861: 
8862:     1
8863: 1
8864: 
8865: 1
8866:                                            KK 47/1998 vp
8867: 
8868: Kirjallinen kysymys 47
8869: 
8870: 
8871: 
8872: 
8873:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Roundup-torjunta-aineen käytöstä
8874: 
8875: 
8876: 
8877:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8878: 
8879:    Suomen liittyessä Euroopan unioniin oli ylei-    nuksen myötä sitä saa levittää viljapelloille myös
8880: senä käsityksenä, että Suomen ei tarvitse höllen-   kymmenen päivää ennen puintia.
8881: tää omia ympäristönsuojelunormejaan, ja toi-           Käyttöoikeuden Iaajentamispäätös on perus-
8882: saalta, että Suomi saa itse päättää esimerkiksi     tunut aineen maahantuojan omiin selvityksiin
8883: tiukemmista torjunta-ainekriteereistä kuin mitä     aineen vaarattomuudesta. Riippumattomam-
8884: EU-direktiivit vaativat.                            pien tutkimusten mukaan torjunta-aineen vai-
8885:    Tämä oli tärkeää suomalaisen maatalouden         kuttavana ainesosana oleva glyfosaatti on ongel-
8886: kannalta, sillä suomalainen maatalous on huo-       mallinen. Jäämien epäillään aiheuttavan mm.
8887: mattavasti ympäristöystävällisempää ja vähem-       geenimutaatioita ja syöpää. EU-maista Ruotsi
8888: män erilaisia myrkkyjen jäämiä sisältävää kuin      on kieltäytynyt laajentamasta kyseisen torjunta-
8889: esimerkiksi keskieurooppalainen. Suomalaisten       aineen käyttöoikeutta.
8890: maataloustuotteiden vahvin markkinavaltti              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8891: myös kansainvälisillä markkinoilla on säilyttää     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8892: tämä "puhtaan maatalouden" leima myös perus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8893: elintarviketuotannossaan, ei pelkästään luomu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8894: tuotannossa.
8895:    Nyt kuitenkin Suomi on ottanut ristiriitaisen              Miksi ympäristöministeriö on ollut
8896: askeleen puhtaiden elintarvikkeiden tuottajana.            valmis luopumaan EU :ta tiukemmista
8897: Torjunta-ainelautakunta on hyväksynyt Round-               torjunta-aineiden ympäristönormeista
8898: up-nimisen torjunta-aineen käyttöoikeuden Iaa-             sallimalla glyfosaattia sisältävän Round-
8899: jennuksen juolavehnän torjunnassa. Aiemmin                 up-torjunta-aineen käytön, vaikka esi-
8900: torjunta-ainetta on saanut ruiskuttaa vasta puin-          merkiksi Ruotsi ei ole niin tehnyt?
8901: nin jälkeiselle sängelle. Käyttöoikeuden laajen-
8902: 
8903:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
8904: 
8905:                                        Anu Vehviläinen /kesk
8906: 
8907: 
8908: 
8909: 
8910: 280043
8911: 2                                           KK 47/1998 vp
8912: 
8913: 
8914: 
8915: 
8916:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8917: 
8918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tös sallia valmisteen käyttö rikkakasvien torjun-
8919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nassa ennen sadonkorjuuta on ristiriidassa puh-
8920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taiden elintarvikkeiden tuottamisen vaatimuk-
8921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        sen kanssa, sen kanssa, että suomalaista maata-
8922: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        loutta pidetään ympäristöystävällisempänä ja
8923: n:o 47:                                              vähemmän erilaisia myrkkyjen jäämiä sisältävä-
8924:                                                      nä kuin esimerkiksi keskieurooppalaista. Olen
8925:           Miksi ympäristöministeriö on ollut         itse kiinnittänyt huomiota tähän näkökohtaan ja
8926:        valmis luopumaan EU:ta tiukemmista            sen vuoksi pyytänyt lautakunnalta selvityksen
8927:        torjunta-aineiden ympäristönormeista          sen päätöksestä.
8928:        sallimalla glyfosaattia sisältävän Round-        Vastauksessaan lautakunta toteaa, että
8929:        up-torjunta-aineen käytön, vaikka esi-        Roundupin käyttö on ollut Ruotsia ja Suomea
8930:        merkiksi Ruotsi ei ole niin tehnyt?           lukuun ottamatta sallittua muissa EU :n jäsen-
8931:                                                      maissa, silloinkin kun sen sallittujäämäpitoisuus
8932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          oli vain 2 mg/kg. Nyttemmin hyväksytty jäämä-
8933: taen seuraavaa:                                      pitoisuus on EU:ssa nostettu tasolle 20 mg/kg.
8934:                                                      Roundupin valmistaja on tämän jäämäpitoi-
8935:    Kysymyksen muotoilunjohdosta on aluksi ai-        suutta koskevan tarkistuksen jälkeen hakenut
8936: hetta todeta, että ympäristöministeriö ei ole toi-   Roundupin edellä selostettua käyttöä myös Suo-
8937: mivaltainen viranomainen hyväksymään tai hyl-        messa. Lautakunta on tutkittuaan hakemuksen
8938: käämään torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-         ja todettuaan, että ei ole lakiin perustuvia syitä
8939: ainelain mukaan toimivalta on valtioneuvoston        olla suostumatta hakemukseen, hyväksynyt yksi-
8940: asettamalla torjunta-ainelautakunnalla. Lauta-       mielisesti hakemuksen.
8941: kunta on itsenäinen viranomainen; siihen kuulu-         Kysymyksessä esitetään, että riippumatto-
8942: vat muun muassa ympäristönsuojeluoja terveys-        mien tutkimusten mukaan torjunta-aineen vai-
8943: hallinnon edustajat. Hallinnollisesti lautakunta     kuttavana ainesosana oleva glyfosaatti on ongel-
8944: on sijoitettu maa- ja metsätalousministeriön hal-    mallinen: että jäämien epäillään aiheuttavan
8945: linnonalalle.                                        mm. geenimutaatioitaja syöpää. Lautakunta to-
8946:    Torjunta-ainelaissa on säädetty perusteet, joi-   teaa antamassaan selvityksessä, että rekisteröin-
8947: den mukaan lautakunnan tulee ratkaista torjun-       nin pohjana olevan aineiston perusteella tehoai-
8948: ta-aineiden rekisteröintihakemuksiin annettavat      netta ei ole voitu luokitella mutageeniseksi. Ky-
8949: päätökset; valmistetta ei saa hyväksyä torjunta-     symyksessä esitettyjen epäilyjen vuoksi aineesta
8950: aineeksi, jos se käyttöohjeen mukaan käytettynä      tehdään parhaillaan uudelleen arviointi. Asiaa
8951: aiheuttaisi vaaraa ympäristölle tai ihmisten ja      tutkitaan myös muissa pohjoismaissa ja Saksas-
8952: eläinten terveydelle. Hyväksyessään valmisteen       sa, joka komission toimeksiannosta valmistelee
8953: torjunta-aineena käytettäväksi lautakunta vah-       glyfosaatin arviointiraporttia tehoaineen sisäl-
8954: vistaa sen käytön ehdot ja rajoitukset.              lyttämiseksi komission pitämään hyväksyttyjen
8955:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että pää-      tehoaineiden luetteloon.
8956: 
8957:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
8958: 
8959:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8960:                                              KK 47/1998 vp                                              3
8961: 
8962: 
8963: 
8964: 
8965:                                         Till Riksdagens Talman
8966: 
8967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beslutet att tillåta användningen av preparatet
8968: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           Roundup för bekämpning av ogräs före skörden
8969: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       står i kontlikt med de krav som ställs på produk-
8970: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          tion av rena livsmedel och med det faktum att
8971: mål nr 47:                                            jordbruket i Finland anses vara miljövänligare
8972:                                                       ochjordbruksprodukterna innehålla mindre res-
8973:           Varför har miljöministeriet varit berett    ter avolika gifter än fallet är t.ex. i Centraleuro-
8974:        att avstå från miljönormer som är sträng-      pa. Jag har själv fåst uppmärksamhet vid denna
8975:        are än EU:s genom att tillåta använd-          synpunkt och därför bett att få en redogörelse för
8976:        ningen av bekämpningsmedlet Roundup            beslutet av nämnden.
8977:        som innehåller glyfosat, trots att t.ex.          1 sitt svar konstaterar nämnden att använd-
8978:        Sverige inte har gjort det?                    ningen av Roundup, med undantag för Sverige
8979:                                                       och Finland, har varit tillåten i övriga EU-länder,
8980:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         också då den tillåtna resthalten var endast 2 mg!
8981: anföra följande:                                      kg. Numera har den inom EU godkända resthal-
8982:                                                       ten höjts tili 20 mg!kg. Roundups tillverkare har
8983:     Med anledning av spörsmålets formulering är       efter denna justering av resthalten lämnat in ovan
8984: dettili en början skäl att påpeka att miljöministe-   nämda ansökan om användning också i Finland.
8985: riet inte är behörig myndighet när det gälier att     Nämnden har, efter att ha undersökt ansökan
8986: godkänna eller förbjuda användningen av be-           och efter att ha konstaterat att det inte med stöd
8987: kämpningsmedel. Enligt lagen om bekämpnings-          av lag finns grunder för avslag, enhälligt godkänt
8988: medel är den bekämpningsmedelsnämnd som               ansökan.
8989: tillsätts av statsrådet den behöriga myndigheten i       1 spörsmålet anförs att glyfosat, som är den
8990: dessa ärenden. Nämnden är en självständig myn-        verksamma beståndsdelen i bekämpningsmedlet,
8991: dighet, med representanter för bl.a. miljövården      enligt oberoende undersökningar är problema-
8992: och hälsoförvaltningen. Förvaltningsmässigt           tiskt, och att man misstänker att resterna bl.a.
8993: hör nämnden tili jord- och skogsbruksministeri-       orsakar genmutationer och cancer. Nämnden
8994: ets förvaltningsområde.                               konstaterar i sin redogörelse att den verksamma
8995:     1 lagen om bekämpningsmedel finns bestäm-         beståndsdelen enligt det materia! som registre-
8996: melser om de grunder som nämnden skall tilläm-        ringen grundar sig på inte kan klassificeras som
8997: pa på avgöranden som gäller ansökningar om            mutagen. På grund av de misstankar som fram-
8998: registrering av bekämpningsmedel. Ett preparat        stälis i spörsmålet görs för närvarande en ny
8999: får inte godkännas som bekämpningsmedel, om           bedömning av bekämpningsmedlet. Frågan un-
9000: det använt på det sätt som anges i bruksanvis-        dersöks också i de övriga nordiska länderna och
9001: ningen orsakar fara för omgivningen eller män-        i Tyskland, där man på uppdrag av kommissio-
9002: niskors och djurs hälsa. Samtidigt som nämnden        nen utarbetar en utvärderingsrapport om glyfo-
9003: godkänner en produkt som bekämpningsmedel             sat för att den verksamma beståndsdelen skali
9004: fastställer den villkor och begränsningar beträf-     införas på kommissionens lista över godkända
9005: fande användningen.                                   verksamma beståndsdelar.
9006:     1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att
9007: 
9008:      Helsingfors den 4 mars 1998
9009: 
9010:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9011:                                              KK 48/1998 vp
9012: 
9013: Kirjallinen kysymys 48
9014: 
9015: 
9016: 
9017: 
9018:                                     Juha Karpio /kok: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun
9019:                                        lain muuttamisesta
9020: 
9021: 
9022:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9023:    Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun       betoniatao yritykselle kuljetustukea ei voida
9024: lain mukaan Suomessa suoritettavista tavaran           maksaa, vaikka kuljetusmatkat sen päämarkki-
9025: kuljetuksista, jotka alkavat Lapin, Pohjois-Poh-       na-alueelle, pääkaupunkiseudulle, ovat lähes 400
9026: janmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-           kilometriä. Sen sijaan Etelä-Savon maakunnassa
9027: Savon maakunnista, voidaan maksaa valtion va-          toimivalle alan yritykselle kuljetustukea makse-
9028: roista kuljetustukea määritellyin edellytyksin.        taan alle 300 kilometrin kuljetuksista samalle
9029: Kuljetustukea voidaan maksaa kotimaiselle yri-         alueelle. Tämä on vääristänyt kilpailua, koska
9030: tykselle vähintään 266 kilometrin pituisista rau-      kuljetuskustannuksilla on olennainen merkitys
9031: tatie- ja kuorma-autokuljetuksista.                    näinkin raskaiden ja suurikokoisten tuotteiden
9032:    Kuljetustukeen oikeuttavaa aluejakoa muu-           kuljetuksessa.
9033: tettiin vuonna 1995 siten, että kuljetustukea voi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9034: taisiin myöntää vain sellaisille EU :n 6 tavoitealu-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9035: eille,joissa asukastiheys on enintään 12,5 asukas-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9036: ta neliökilometriä kohden. Näin kuljetustuen ul-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9037: kopuolelle on jäänyt mm. Keski-Suomen maa-
9038: kuntaan kuuluva osa (Saarijärven ja Viitasaaren                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9039: seutukunnat) Suomenselän aluetta. EU:n 6 ta-                   ryhtyä, jotta kuljetusten alueellisesta tu-
9040:  voitealueeseen on kuitenkin Suomesta hyväksyt-                kemisesta annettua lakia muutettaisiin si-
9041: ty ne harvaan asutut alueet, joissa asukastiheys               ten, että tukea voitaisiin myöntää kaikilla
9042: on enintään kahdeksan asukasta neliökilometriä                 EU:n tavoite 6 -alueilla ja/tai kotimaisen
9043: kohden.                                                        aluepolitiikan mukaisella l tukivyöhyk-
9044:    Todettakoon mm., että Kyyjärvellä toimivalle                keellä olevilla seutukunnilla?
9045: 
9046:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
9047: 
9048:                                             Juha Karpio /kok
9049: 
9050: 
9051: 
9052: 
9053: 280043
9054: 2                                            KK 48/1998 vp
9055: 
9056: 
9057: 
9058: 
9059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9060: 
9061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ka perustuvat komission vuonna 1994 tekemään
9062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           päätökseen (EYVL N:o C 364, 20.12.1994),jossa
9063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         määritellään ehdot kuljetustuen maksamiselle
9064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-          EU:n alueella. Komissio on hyväksynyt näiden
9065: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           pohjalta Suomen kuljetustukilain vuosille
9066: 48:                                                     1997-1999.
9067:                                                             Edellä mainitun komission päätöksen eräänä
9068:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         edellytyksenä on, että kuljetustukea sovelletaan
9069:         ryhtyä, jotta kuljetusten alueellisesta tu-     vain NUTS III alueilla, joiden asukastiheys on
9070:         kemisesta annettua lakia muutettaisiin si-      enintään 12,5 asukasta neliökilometrillä. Suo-
9071:         ten, että tukea voitaisiin myöntää kaikilla     men NUTS III alueet on määritelty maakunnit-
9072:         EU:n tavoite 6 -alueilla ja/tai kotimaisen      tain, ja maakunnista vain Lapin, Pohjois-Poh-
9073:         aluepolitiikan mukaisella 1 tukivyöhyk-         janmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-
9074:         keellä olevilla seutukunnilla?                  Savon maakuntien asukastiheys on alle 12,5 asu-
9075:                                                         kasta neliö kilometrillä. Kuljetustuen piiristä jäi-
9076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vät tämän vuoksi pois kokonaisuudessaan Kes-
9077: vasti seuraavaa:                                        ki-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjan-
9078:                                                         maan, Vaasan rannikkoseudun sekä Pohjois-Sa-
9079:    Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua       von maakunnat. Lisäksi kuljetustuen ulkopuo-
9080: lakia muutettiin l.l.l997lukien siten, että valtio-     lelle jäivät ne alueet Satakunnan, Hämeen ja Ete-
9081: neuv06ton päätöksellä määritellään alueet, jotka        lä-Karjalan maakunnista, jotka kuuluvat alue-
9082: oikeuttavat alueelliseen kuljetustukeen. Asiaa          poliittisen aluejaon perusteella kehitysalueisiin.
9083: koskeva valtioneuvoston päätös (1144/1996) tuli             Saariston kuljetustukea on yhteisymmärryk-
9084: voimaan l.l.l997lukien,ja sen mukaan kuljetus-          sessä komission kanssa päätetty jatkaa pieni-
9085: tukeen oikeuttavat Lapin, Pohjois-Pohjan-               muotoisena ns. de minimis -tukena. Tämä on
9086: maan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Sa-            todettu perustelluksi saariston poikkeuksellisten
9087: von maakunnista lähtevät kuljetukset.                   olojen vuoksi. Sen sijaan varsinaisen kuljetustu-
9088:    Kuljetustukijärjestelmäämme ovat merkittä-           kilain soveltamisalueen laajentaminen hyvin pie-
9089: västi vaikuttaneet EU:n valtiontukisäännökset,          nimuotoiseksi rajatun de minimis -säännöstön
9090: joiden mukaan kuljetustukea on mahdollista so-          puitteissa ei ole perusteltua sen johtaessa vaikut-
9091: veltaa EU :n jäsenmaissa vain rajoitetussa mää-         tavuudeltaan vähäiseen valtion varojen käyt-
9092: rin. Neuvoteltaessa Suomen liittymisestä EU:n           töön. Vähäinen ja satunnaiseksi mielletty kulje-
9093: jäseneksi eräänä neuvottelujen kohteena oli             tuskustannusten tuki ei merkittävästi aktivoi yri-
9094: myös kuljetustuen maksamisen jatkuminen Suo-            tyksien toimintaa kasvattaviin investointeihin.
9095: men jäsenyyden aikana. Perusteluna kuljetus-                Kuljetustukilain määräaikaisuudesta johtuen
9096: tuenjatkamiselle oli mm. Suomen pitkät välimat-         tulee sen mahdollinen uudistaminen käsiteltä-
9097: kat ja harvaan asuttu alue. Tämän mukaisesti            väksi vuonna 1999. Tässä vaiheessa lain muutta-
9098: kuljetustukea voidaan maksaa edellytyksin, jot-         minen ei ole perusteltua.
9099: 
9100:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
9101: 
9102:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9103:                                              KK 48/1998 vp                                              3
9104: 
9105: 
9106: 
9107: 
9108:                                         Tili Riksdagens Talman
9109: 
9110:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        portstöd inom EU definieras. Utgående från
9111: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         dessa har kommissionen godkänt Iagen som rör
9112: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       transportstöd i Finland för åren 1997-1999.
9113: man Juha Karpio undertecknade spörsmå1 nr 48:              Enligt kommissionens ovan nämnda beslut är
9114:                                                        en av förutsättningarna för att system med trans-
9115:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         portstöd skall kunna tillämpas att det tillämpas
9116:        ta för att Iagen om regionalt stödjande av      endast inom NUTS 111-områden med en boende-
9117:        transporter skall ändras så att stöd skall      täthet som inte överskrider 12,5 invånare per
9118:        kunna beviljas inom samtliga områden            kvadratkilometer. 1 Finland har NUTS III-om-
9119:        enligt EU:s mä! 6 och/eller på samtliga         rådena definierats Iandskapsvis och av våra Iand-
9120:        orter inom den första stödzonen enligt          skap har endast Lappland, Norra Österbotten,
9121:        den regionalpolitiska områdesindelning-         Kajanaland, Norra Karelen och Södra Savolax
9122:        en i Finland?                                   en boendetäthet som understiger 12,5 invånare
9123:                                                        per kvadratkilometer. Av denna anled!ling ute-
9124:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          slöts hela Mellersta Finland, Mellersta Osterbot-
9125: anföra följande:                                       ten, Södra Österbotten, Vasa kustregion samt
9126:                                                        Norra Savolax från transportstöd enligt ovan.
9127:    Lagen om regionalt stödjande av transporter         Dessutom uteslöts de områden inom landskapen
9128: ändrades från och med den 1 januari 1997 så att        Satakunta, Tavastland och Södra Karelen som
9129: de områden på vilka regionalt transportstöd kan        enligt den regionalpolitiska områdesindelningen
9130: beviljas definieras i ett statsrådsbeslut. Statsrå-    är utvecklingsområden.
9131: dets beslut i ärendet (1144/1996) trädde i kraft           Ett beslut om fortsatt transportstöd i mindre
9132: den 1 januari 1997. Enligt beslutet är sådana          skala, s.k. de minimis-stöd, tili skärgården har
9133: varutransporter SQID börjar inom landskaperna          fattats i samråd med kommissionen. Detta har
9134: Lappland, Norra Osterbotten, Kajanaland, Nor-          ansetts motiverat med tanke på de extrema för-
9135: ra Karelen och Södra Savolax berättigade tili          hållanden som råder i skärgården. Däremot är
9136: transportstöd.                                         det inte motiverat att utvidga tillämpningsområ-
9137:    Vårt system med transportstöd har i stor            det för den egentliga transportstödslagen inom
9138: usträckning påverkats av EU:s bestämmelser om          ramen för de ytterst begränsade de minimis-reg-
9139: statligt stöd. Enligt dem får system med trans-        Ierna, eftersom detta skulle endast ha en mycket
9140: portstöd tillämpas endast i en begränsad omfatt-       Iiten effekt på användningen av statsmedel. 1
9141: ning i EU:s medlemsstater. Vid förhandlingarna         fråga om transportkostnader uppmuntrar ett
9142: om Finlands anslutning tili EU var fortsatt utbe-      ringa stöd som uppfattas som sporadiskt inte
9143: talning av transportstöd under Finlands EU-            företag tili några betydande investeringar som
9144: medlemskap också en av frågorna. Som argu-             kunde resultera i utvidgad verksamhet.
9145: ment för fortsatt stöd framfördes bl.a. att avstån-        På grund av att Iagen om regionalt stödjande
9146: den är Iånga och Jandet glesbebyggt. 1 enlighet        av transporter har begränsad giltighetstid kom-
9147: därmed kan transportstöd utbetalas under de            mer en eventull ändring av lagen att bli aktuell år
9148: förusättningar som grundar sig på kommissio-           1999. Att i detta skede börja göra ändringar i
9149: nens beslut av 1994 (EGT L Nr C 364,                   Iagen är inte motiverat.
9150: 20.12.1 994) där villkor för utbetalning av trans-
9151: 
9152:      Helsingfors den 25 februari 1998
9153: 
9154:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9155: 1
9156: 1
9157:  1
9158:   1
9159:   1
9160:    1
9161:     1
9162:     1
9163:      1
9164:       1
9165:       1
9166:        1
9167:         1
9168:         1
9169:          1
9170:           1
9171:           1
9172:            1
9173:             1
9174:             1
9175:              1
9176:               1
9177:               1
9178:                1
9179:                                              KK 49/1998 vp
9180: 
9181: Kirjallinen kysymys 49
9182: 
9183: 
9184: 
9185: 
9186:                                     Janne Viitamies /sd ym. : Tielaitoksen uudelleenjärjestelyn vaiku-
9187:                                        tuksesta henkilöstön asemaan
9188: 
9189: 
9190:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9191: 
9192:    Tielaitos on jaettu rakenteellisesti kahtia, hal-   sa. Yleisö ei ole voinut välttyä saamasta tietoja
9193: lintoon ja tuotantoon. Tielaitoksen strategiassa       esimerkiksi julkisen sanan välityksellä tielaitok-
9194: ajatellaan, että tuotantopuolen on tarkoituksen-       sen kiristyneestä työilmapiiristä. Henkilöstö pel-
9195: mukaista valmistautua vapaaseen kilpailutilan-         kää irtisanomisia. Yleisö on huolissaan tielaitok-
9196: teeseen,joka strategian mukaan koittaisi muuta-        sen tunnetusti hyvän toimintatason säilymisestä.
9197: man vuoden kuluttua. Saadakseen perustienpi-           Tiedossa näet on, että ammattitaitoisen henkilö-
9198: don ja tienrakentamisen töitä pitäisi tuotannon        kunnan rekrytointi on ollut lähes olematonta.
9199: aikanaan voittaa tarjouskilpailuissa urakoista         Epätietoisuus tilanteesta uhkaa tietysti johtaa
9200: kiinnostuneet yksityiset kotimaiset ja ulkomaiset      ammattitaidostaan ja työmoraalistaan ylpeän
9201: yritykset. Tästä syystä tielaitoksen strategia ta-     henkilökunnan toimintatason alenemiseen.
9202: voittelee tuotannolle nykyistä parempaa kilpai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9203: lukykyä, mikä - kuten useista eri yhteyksistä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9204: voidaan kokemusperäisesti tietää- tarkoittanee         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9205: radikaaleja henkilöstömenojen leikkauksia.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9206:    Tielaitoksen tuotannon henkilöstöä on vähen-
9207: netty varsin rajusti tällä vuosikymmenellä. Vuo-                  Kuinka turvataan tielaitoksen tuotan-
9208: den 1990 yli 10 000 henkilöstä on tultu nykyiseen             non myönteinen työskentelyilmapiiri,
9209: noin 6 000 henkilöön. Tielaitoksen strategisessa                  kuinka arvioidaan tielaitoksen tuotan-
9210: Visio 2002 -paperissa tavoitellaan tuotannon                  non henkilöstömäärän tarve, jotta perus-
9211: henkilöstömäärän alentamista alle 4 000 henki-                tienpidon ja rakentamisen velvoitteista
9212: löön.                                                         selviydytään, ja
9213:    On ymmärrettävää, että laitoksen työntekijät                   aiotaanko tielaitoksen henkilöstöpo-
9214: ovat ahdistuneita puheista yli 30 %:n ylimääräi-              liittisena linjana säilyttää irtisanomisista
9215: sestä henkilöstökapasiteetista, josta laitoksen               pidättäytyminen?
9216: johto haluaa päästä eroon muutamassa vuodes-
9217: 
9218:    Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
9219: 
9220:                      Janne Viitamies /sd                        Erkki Partanen /sd
9221: 
9222: 
9223: 
9224: 
9225: 280043
9226: 2                                            KK 49/1998 vp
9227: 
9228: 
9229: 
9230: 
9231:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9232: 
9233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vittaessa toimimaan laadukkaanaja kilpailuky-
9234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kyisenä tie- ja liikennepalveluiden tuottajana
9235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös avoimilla markkinoilla. Tuotannon uudis-
9236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       tustyöhön osallistuu sen koko henkilöstö. On
9237: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          luonnollista, että suuri muutos aiheuttaa henki-
9238: myksen n:o 49:                                        löstössä myös huolestumista.
9239:                                                           Tuotannon henkilöstömäärä on nyt noin
9240:            Kuinka turvataan tielaitoksen tuotan-      5 600 ja tiehallinnon noin 1 100. Nykyisellä tien-
9241:        non myönteinen työskentelyilmapiiri,           pidon rahoitustasolla tiehallinnon riittäväksi
9242:            kuinka arvioidaan tielaitoksen tuotan-     henkilöstömääräksi on arvioitu vajaat 1 000 hen-
9243:        non henkilöstömäärän tarve, jotta perus-       kilöä ja nykyisellä oman toiminnan volyymilla
9244:        tienpidon ja rakentamisen velvoitteista        tuotannon kilpailukykyiseksi vahvuudeksi on
9245:        selviydytään, ja                               arvioitu alle 4 000 henkilöä.
9246:            aiotaanko tielaitoksen henkilöstöpo-           Tielaitoksessa on jo vuodesta 1991 seurattu
9247:        liittisena linjana säilyttää irtisanomisista   henkilöstön työtyytyväisyyttä kyselytutkimuk-
9248:        pidättäytyminen?                               sin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan työtyy-
9249:                                                       tyväisyyden taso Tielaitoksessa on huonompi
9250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuin 1990-luvun alussa, mutta kuitenkin edelleen
9251: vasti seuraavaa:                                      välillä tyydyttävä - hyvä huolimatta lähes jat-
9252:                                                       kuvista organisaatiomuutoksista.
9253:     Tienpidon määrärahojen voimakkaan supis-              Liikenneministeriön mielestä kestävää työ-
9254: tamisen ja työn tuottavuuden jatkuvan nousun          suhdeturvaa ja siihen perustuvaa myönteistä
9255: seurauksena Tielaitoksen henkilöstö on vähenty-       työskentelyilmapiiriä voidaan ylläpitää vain si-
9256: nyt huomattavasti koko 1990-luvun ajan. Tien-         ten, että Tielaitoksen tuotanto kehittää toimin-
9257: pidon määrärahathan ovat pudonneet 1990-lu-           tansa kilpailukykyiseksi. Lähivuosien aikana on
9258: vun alun kuuden miljardin markan tasosta neljän       jatkettava uudistamista ja henkilöstön määrän
9259: miljardin tasolle. Liikenneministeriön toiminta-      sopeuttamista määrätietoisesti tiiviissä yhteis-
9260: ja taloussuunnitelman mukaan rahoitustaso tu-         työssä koko henkilöstön kanssa.
9261: lee edelleen hieman laskemaan.                            Henkilöstön tuleva määrä riippuu tienpidon
9262:     Tielaitos organisoitiin vuoden 1998 alusta uu-    määrärahojen tasosta ja siitä, kuinka suuren
9263: delleen (asetus 541/1997). Uusi organisaatio ra-      osan Tielaitoksen oma organisaatio onnistuu
9264: kentuu laitoksen sisäiseen jakoon, tiehallintoon      saamaan yleisten teiden töistä ja muista mahdol-
9265: ja tuotantoon. Keskeisenä tavoitteena on tuotan-      lisista ulkopuolisista töistä sen mukaan kuin Tie-
9266: non tehokkuuden ja taloudellisuuden paranta-          laitokselle on mahdollisuus niitä tarjota. Nykyi-
9267: minen. Liikenneministeriö on asettanut Tielai-        sen laajuinen tuotanto pystytään alle 4 000 hen-
9268: tokselle vuoden 1998 tulostavoitteeksi kiinteiden     kilön määrällä saamaan kilpailukykyiseksi.
9269: kustannusten alentamisen kahdella prosentilla.            Tielaitoksen uudistaminen ja henkilöstön
9270: Tulostavoitteen mukaan Tielaitoksen tuotannon         määrän sopeuttaminen toteutetaan yhteisesti hy-
9271: tulee parantaa kilpailukykyään ja valmistautua        väksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisesti ilman
9272: avoimeen kilpailuun.                                  irtisanomisia. Tähän päästään nykyisen suurui-
9273:     Tielaitos on koko ajan oma-aloitteisesti uudis-   sella henkilöstön poistuman määrällä muuta-
9274: tanut ja tehostanut toimintaansa. Määrärahojen        massa vuodessa. Edellytyksenä on lisäksi, että
9275: supistuksista huolimatta on täten kyetty säilyttä-    henkilöstö on tarvittaessa valmis vaihtamaan
9276: mään kohtuullinen tiestön palvelutaso. Tielai-        työtehtävää ja työpaikkaa. Ikärakenteen takia
9277: toksen tuotanto keskittyy nyt tehostamaan toi-        on myös vähitellen käynnistettävä henkilöstön
9278: mintaansa siten, että se kykenee lähivuosina tar-     uusrekrytointi.
9279: 
9280:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
9281: 
9282:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
9283:                                                KK 49/1998 vp                                               3
9284: 
9285: 
9286: 
9287: 
9288:                                           Tili Riksdagens Talman
9289: 
9290:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         cent av väg- och trafiktjänster också på den öpp-
9291: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           na marknaden. 1 reformarbetet deltar hela den
9292: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         personai som arbetar inom produktionen. Det är
9293: man Janne Viitamies m.fl. undertecknade spörs-           naturligt att en stor ändring också orsakar oro
9294: mål nr49:                                                bland personalen.
9295:                                                             Antalet anställda inom produktionen är nu ca
9296:           Hur tryggas ett positivt arbetsklimat          5 600 personer och inom vägförvaltningen 1 100
9297:         och                                              personer. Med den nuvarande finansieringsnivån
9298:           hur bedöms behovet av personai inom            har ett tillräckligt antal anställda f6r vägförvalt-
9299:         vägverkets produktion, för att verket            ningen uppskattats tili något under 1 000 perso-
9300:         skall klara av basväghållningen och              ner och med den nuvarande volymen egen verk-
9301:            skyldigheten att bygga vägar, och             samhet har en konkurrenskraftig personalstyrka
9302:         kommer man att bibehålla vägverkets              för produktionen uppskattats tili under 4 000
9303:         personalpolitiska linje, som går ut på att       personer.
9304:         man avstår från uppsägningar?                       Vägverket har redan sedan 1991 följt med per-
9305:                                                          sonalens tilifredsställelsen med arbetet med hjälp
9306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            av enkätundersökningar. Enligt de senaste un-
9307: anföra följande:                                         dersökningarna har tillfredsställelsen varit sämre
9308:                                                          än i början av 1990-talet, men alltjämt legat mel-
9309:    Som en följd av den kraftiga minskningen av           lan nöjaktig och god trots nästan oavbrutna or-
9310: anslagen för väghållningen och den kontinuerli-          ganisationsf6rändringar.
9311: ga ökningen av arbetsproduktiviteten har Väg-               Enligt trafikministeriets uppfattning kan ett
9312: verkets personai minskat betydligt under hela            hållbart anställningsskydd och ett därpå baserat
9313: 1990-talet. Anslagen för väghållningen har också         positivt arbetsklimat upprätthållas endast ge-
9314: sjunkit från sex miljarders nivå i början av 1990-       nom att Vägverkets produktion utvecklas så att
9315: talet tili fyra miljarders nivå. Enligt trafikministe-   den blir konkurrenskraftig. Under de närmaste
9316: riets verksamhets- och ekonomipian kommer fi-            åren måste man målmedvetet fortsätta reformar-
9317: nansieringsnivån att ytterligare sjunka något.           betet och anpassningen av antalet anställda i
9318:    Vägverket omorganiserades vid ingången av             nära samarbete med hela personalen.
9319: 1998 (förordning 541/1997). Dennya organisa-                Personalens framtida storlek beror på nivån
9320: tionen baserar sig på verkets interna indelning,         på anslagen tili väghållningen och på hur stor del
9321: väghållning och produktion. Det centrala målet           Vägverkets egen organisation lyckas få av de
9322: är att f6rbättra produktionens effektivitet och          allmänna vägarbetena och andra eventuella ex-
9323: lönsamhet. Trafikministeriet har som resultat-           terna arbeten i den mån det är möjligt att erbjuda
9324: mål för Vägverket uppställt en sänkning av de            Vägverket sådana. En produktion av den nuva-
9325: fasta kostnaderna med två procent 1998. Enligt           rande omfattningen kan göras konkurrenskraf-
9326: resultatmålet skall produktionen förbättra sin           tig med en personalstyrka på under 4 000 perso-
9327: konkurrenskraft och förbereda sig för öppen              ner.
9328: konkurrens.                                                 Omorganiseringen av Vägverket och anpass-
9329:    Vägverket har hela tiden på eget initiativ för-       ningen av antalet anställda genomförs enligt den
9330: nyat och förbättrat sin verksamhet. Trots att            gemensamt godkända personalpolitiken utan
9331: anslagen har minskat har man på så sätt kunnat           uppsägningar. Målet uppnås på några år med en
9332: bibehålla en rimlig nivå på vägnätets servicenivå.       personalavgång av den nuvarande storleken. En
9333: 1 Vägverkets produktion koncentrerar man sig             förutsättning är vidare att personalen är beredd
9334: nu på att effektivera verksamheten så att verket         att vid behov byta arbetsuppgift och arbetsplats.
9335:  under de närmaste åren vid behov kan fungera            På grund av åldersstrukturen måste man också
9336:  som en högklassig och konkurrenskraftig produ-          småningom inleda rekryteringen av ny personal.
9337: 
9338:      Helsingfors den 5 mars 1998
9339: 
9340:                                                                              Trafikminister Matti Aura
9341:                                             KK 50/1998 vp
9342: 
9343: Kirjallinen kysymys 50
9344: 
9345: 
9346: 
9347: 
9348:                                   Markku Vuorensola /kesk: Lempäälän Lastusiin suunnitellun kom-
9349:                                      postointikentän ympäristövaikutusten arvioinnista
9350: 
9351: 
9352:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9353: 
9354:    Lempäälän kunnan Lastusten kylään on pe-          saatu vastausta ympäristökeskukselta tai ympä-
9355: rusteilla Pirkanmaan alueen suurin kompostoin-       ristöministeriöltä.
9356: tikenttä. Kolmen hehtaarin maa-alueella on tar-         YV A-lain mukaista menettelyä puolustaa se,
9357: koitus käsitellä vuodessa 20 000 tonnia teollisuu-   että hankkeen hakemus on varsin ylimalkainen ja
9358: den ja yhdyskuntien puhdistamojätettä ja johtaa      osin virheellinenkin. Lisäksi kyläläiset epäilevät
9359: valumavedet 2 000 km 3:n altaaseen. Kyseinen         vahvasti hankkeen toteuttajan mahdollisuuksia
9360: alue sijaitsee 250 m:n päässä lähimmästä asutuk-     hoitaa hanketta hyvin ja huolellisesti. Myös haju-
9361: sesta, ja kahden kilometrin säteellä sijaitsee 40    haitat tulevat ilmeisesti olemaan melkoinen on-
9362: asuntoa, 30 kesämökkiä, koulu sekä leirikeskus.      gelma.
9363:    Lastusten kylässä laaditaan parhaillaan kylän        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9364: kehittämissuunnitelmaa ja PO M 0-rahoitteisena       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9365: kaavoitetaan omaehtoisesti lisää viihtyisiä asuin-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9366: paikkoja. Kylän kannalta kompostointihanke           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9367: vaarantaa koko alueen suunnittelun ja myös
9368: koko alueen taloudellisen ja maisemallisen ar-                 Aikooko Hallitus selvittää Lempäälän
9369: von.                                                        Lastusiin suunnitellun kompostointiken-
9370:    Lempäälän Lastusten kylän ihmiset ovat huo-              tän ympäristövaikutukset, ja
9371: lestuneita kompostointihankkeesta ja vastusta-                 aikooko Hallitus jatkossa sallia vas-
9372: vat sitä. Hankkeesta on kuitenkin tehty ympäris-            taavat hankkeet, vaikka kompostointi-
9373: tölupamenettelyn mukainen lupahakemus. Las-                 kentät tulevat lähivuosina ED-päätök-
9374: tusten kylän ihmiset ovat vaatineet erillisen               senteossa kokonaan kielletyiksi tai aina-
9375: YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista                   kin erityisen kovan tarkkailun kohteiksi?
9376: hankkeeseen. Tähän vaatimukseen ei ole vielä
9377: 
9378:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
9379: 
9380:                                      Markku Vuorensola /kesk
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 280043
9386: 2                                          KK 50/1998 vp
9387: 
9388: 
9389: 
9390: 
9391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9392: 
9393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ristövaikutusten arviointimenettelystä annetun
9394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lain (468/1994) ja asetuksen (792/1994), jäljempä-
9395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nä YVA-lakija -asetus, mukaan arviointimenet-
9396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         telyä sovelletaan asetuksen hankeluettelon koh-
9397: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      dassa 6 mainittuihin ongelmajätteiden polttolai-
9398: sen n:o 50:                                         toksiin, fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin
9399:                                                     ja kaatopaikkoihin, yhdyskuntajätteiden pohto-
9400:           Aikooko Hallitus selvittää Lempäälän      laitoksiin sekä sellaisiin muihin kaatopaikkoihin,
9401:        Lastusiin suunnitellun kompostointiken-      jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuo-
9402:        tän ympäristövaikutukset, ja                 tuiselle jätemäärälle. Kompostointikentät eivät
9403:           aikooko Hallitus jatkossa sallia vas-     sisälly hankeluetteloon eivätkä ne siten edellytä
9404:        taavat hankkeet, vaikka kompostointi-        suoraan arviointimenettelyä.
9405:        kentät tulevat lähivuosina ED-päätök-           Arviointimenettelyä voidaan soveltaa kuiten-
9406:        senteossa kokonaan kielletyiksi tai aina-    kin yksittäistapauksessa myös muuhun kuin
9407:        kin erityisen kovan tarkkailun kohteiksi?    hankeluettelon hankkeeseen, joka todennäköi-
9408:                                                     sesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös
9409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ot-
9410: vasti seuraavaa:                                    taen, hankeluettelossa tarkoitettujen hankkeiden
9411:                                                     vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitalli-
9412:    Kysymyksen ensimmäisessä osassa tiedustel-       sia ympäristövaikutuksia. Päätöksen harkinnan-
9413: laan, aikooko hallitus selvittää Lempäälän Las-     varaisesta YV A-menettelystä tekee ympäristö-
9414: tusiin suunnitellun kompostointikentän ympä-        ministeriö alueellisen ympäristökeskuksen esi-
9415: ristövaikutukset Kysymyksessä todetaan, että        tyksestä tai omasta aloitteestaan.
9416: Lastusten kylän ihmiset ovat vaatineet erillisen       Hämeen ympäristökeskus ei ole tehnyt ympä-
9417: YV A-lain mukaisen menettelyn soveltamista          ristöministeriölle esitystä kyseessä olevan hank-
9418: hankkeeseen, mutta tähän vaatimukseen ei vielä      keen määräämisestä arviointimenettelyyn eikä
9419: ole saatu vastausta ympäristökeskukselta tai ym-    asia ole muutoinkaan ollut vireillä ministeriössä
9420: päristöministeriöltä.                               ennen edellä mainittuja kirjeitä. Arviointimenet-
9421:    Alueen asukkaat ovat toimittaneet ympäristö-     telyn soveltamisesta kompostointikenttiin ei
9422: ministeriölle 16.2.1998 päivätyn kirjeen, jossa     myöskään ole aikaisempia kokemuksia. Asiasta
9423: esitetään, että ympäristöministeriö päättäisi       nyt saatujen lisätietojen vuoksi arviointimenette-
9424: YV A-menettelyn suorittamisesta hankkeessa.         lyn mahdollinen soveltaminen hankkeeseen sel-
9425: Lastusten kylätoimikunta on 20.2.1998 päivätyl-     vitetään kuitenkin vielä erikseen ennen ympäris-
9426: lä kirjeellään lähettänyt ympäristöministeriölle    tölupahakemuksen jatkokäsittelyä.
9427: tiedoksi kylätoimikunnan muistutuksen hanket-          YV A-lakia ja asetusta tarkistetaan parhail-
9428: ta koskevasta ympäristölupahakemuksesta.            laan ympäristöministeriön asettamassa työryh-
9429: Muistutukseen sisältyy vaatimus asian käsittele-    mässä. Tarkistustyön yhteydessä täsmennetään
9430: misestä YV A-menettelyn mukaisesti ja kirjee-       asetuksen hankeluettelon jätehuoltohankkeita
9431: seen toteamus, että ympäristökeskus tullee lain     koskevaa kohtaa ja harkitaan myös kompostoin-
9432: edellyttämällä tavalla ottamaan yhteyttä minis-     tikentän sisällyttämistä hankeluetteloon.
9433: teriöön. Ympäristölupahakemus on vireillä Hä-          Kysymyksen toisessa osassa on tiedusteltu, ai-
9434: meen ympäristö keskuksessa. Hakemuksen käsit-       kooko hallitus jatkossa sallia vastaavat hank-
9435: telyn yhteydessä selvitetään ympäristövaikutuk-     keet, vaikka kompostointikentät tulevat lähivuo-
9436: set ympäristölupamenettelylain (735/1991) edel-     sina ED-päätöksenteossa kokonaan kielletyiksi
9437: lyttämällä tavalla.                                 tai ainakin erityisen kovan tarkkailun kohteiksi.
9438:    Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä            Tiedossa ei ole, että kompostointikentät tulisi-
9439: sovelletaan hankkeisiin, joilla saattaa olla mer-   vat lähivuosina kielletyiksi ED-lainsäädännön
9440: kittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympä-    perusteella eikä niiden kieltämistä suunnitella
9441:                                              KK 50/1998 vp                                            3
9442: 
9443: toteutettavaksi myöskään kansallisella lainsää-       ta annetun lain (2611920) ja tapauksesta riippuen
9444: dännöllä. Molempia lainsäädäntöjä kylläkin to-        myös ilmansuojelulain (6711982) nojalla. Ta-
9445: dennäköisesti tiukennetaan.                           pauksesta riippuen toiminta voi edellyttää myös
9446:     Kompostointi on ympäristönsuojelun kannal-        joko vesilain (264/1961) mukaista lupaa jäteve-
9447: ta parempi jätteenkäsittelymenetelmä kuin kaa-        den johtamiseen tai vesien suojelua koskevista
9448: topaikka, jonka osittainen vaihtoehto se on. Täs-     ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/
9449: tä syystä kompostointi on viime vuosina yleisty-      1962) mukaista ilmoitusta. Lupia ei voida myön-
9450: nyt. Se mahdollistaa myös jätteiden hyödyntämi-       tää, jos toiminnasta aiheutuvia terveys- ja ympä-
9451: sen, mitä etua kaatopaikoilla ei ole. Tämä ei         ristöhaittoja ei voida toiminnanharjoittajan esit-
9452: kuitenkaan oikeuta toteuttamaan kompostoin-           tämin toimin tai lupaehdoin ehkäistä.
9453: tia siten, että toiminnasta aiheutuu vaaraa tai          Silloin kun toiminnalle myönnetään luvat, nii-
9454: haittaa terveydelle tai ympäristölle.                 hin liitetään myös asianmukaiset tarkkailu- ja
9455:     Kysymyksessä tarkoitettu aumakompostoin-          raportointivelvoitteet lupapäätösten ja niiden
9456: ti, kuten vastaava laitoskompostointikin, edel-       ehtojen toteutumisen seurantaaja valvontaa var-
9457: lyttää ympäristölupamenettelylain (735/1991)          ten. Valvontaa toteutetaan myös tarkkailu- ja
9458: mukaista ympäristölupaa, jonka myöntämis-             raportointivelvoitteista riippumatta pistokokein
9459: edellytykset ja lupaehdot määräytyvät yleensä         ja aina, jos toiminnasta havaitaan aiheutuvan
9460: usean lain, kuten jätelain (1 072/1993), terveyden-   haittaa tai jos sellaisesta on valitettu.
9461: suojelulain (763/1994), eräistä naapuruussuhteis-
9462:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
9463: 
9464:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
9465: 4                                              KK 50/1998 vp
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:                                            Tili Riksdagens Talman
9471: 
9472:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsförfarandet tillämpas på projekt givna i
9473: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-         punkt 6 i förordning: anläggningar för förbrän-
9474: de medlem av statsrådet översänt följande av             ning av problemavfall, fysikalisk kemiska be-
9475: riksdagsman Markku Vuorensola underteckna-               handlingsanläggningar och avstjälpningsplatser
9476: de spörsmål nr 50:                                       samt andra avstjälpningsplatser som är dimen-
9477:                                                          sionerade för minst 20 000 ton avfall om året.
9478:            Ämnar Regeringen utreda miljökonse-           Komposteringsfålt ingår inte i projektförteck-
9479:         kvenserna av det planerade komposte-             ningen och kräver därför inte direkt en konse-
9480:         ringsfåltet i byn Lastunen i Lempäälä och        kvensbedömning.
9481:            avser Regeringen tillåta motsvarande              Bedömningsförfarandet tillämpas emellertid
9482:         projekt i framtiden, trots att EU kommer         vidare i enskilda fall på andra projekt om projek-
9483:         att fatta bes1ut om förbud mot komposte-         tet sannolikt föranleder betydande skadliga mil-
9484:         ringsfålt inom de närmaste åren eller åt-        jökonsekvenser som, även med de sammantagna
9485:         minstone att de skall kontrolleras ytterst       konsekvenserna av olika projekt, till sin natur
9486:         noggrant?                                        och omfattning kan jämföras med konsekvenser-
9487:                                                          na av projekt som är upptagna i förteckningen.
9488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Miljöministeriet beslutar på framställning av den
9489: anföra följande:                                         regionala miljöcentralen eller på eget initiativ om
9490:                                                          tillämpning av bedömningsförfarandet.
9491:     1 den första delen av spörsmålet ställs frågan           Tavastlands miljöcentral har inte gjort någon
9492: om regeringen ämnar utreda mi1jökonsekvenser-            framställan till mi1jöministeriet om att bedöm-
9493: na av komposteringsfåltet i Lastus i Lembois.            ningsförfarandet skall tillämpas på det aktuella
9494: Frågeställaren konstaterar att invånarna i byn           projektet och ärendet har inte heller på annat sätt
9495: Lastus har krävt att förfarandet enligt MKB-             varit anhängigt vid ministeriet före de ovan
9496: lagen skall tillämpas på projektet, men att varken       nämnda breven anlände. Erfarenheter från tidi-
9497: miljöcentralen eller miljöministeriet ännu har           gare tillämpningar av miljökonsekvensbedöm-
9498: besvarat kravet.                                         ningar av komposteringsfålt finns inte heller att
9499:     1 ett brev a v 16.2.1998 till miljöministeriet har   tillgå. På basis av de tilläggsuppgifter som nu
9500: invånarna framfört att ministeriet skulle fatta          erhållits kommer en eventuell tillämpning av be-
9501: beslut om att tillämpa MKB-förfarandet på pro-           dömningsförfarandet att särskilt utredas innan
9502: jektet. Byalaget i byn Lastunen har i ett brev av        ansökan om miljötillstånd behandlas vidare.
9503: 20.2.1998 till miljöministeriet sänt för kännedom            MKB-1agen och förordningen revideras för
9504: byalagets anmärkning med anledning av ansö-              närvarande av en arbetsgrupp tillsatt av miljömi-
9505: kan om miljötillstånd för projektet. 1 anmärk-           nisteriet. 1 samband med revideringen preciseras
9506: ningen ingår ett krav på att ärendet skall behand-       punkten om avfallshanteringsprojekt i projekt-
9507: las enligt MKB-förfarandet och ett konstateran-          förteckningen i förordningen och förteckningen
9508: de att miljöcentralen kommer att ta kontakt med          skall eventuellt kompletteras med komposte-
9509: miljöministeriet såsom lagen föreskriver. Ansö-          ringsfålt.
9510: kan om miljötillstånd är anhängig vid Tavast-                1 spörsmå1ets senare del ställs frågan om reger-
9511: lands miljöcentral. När ansökan behandlas ut-            ingen kommer att tillåta motsvarande projekt i
9512: reds miljökonsekvenserna enligt lagen om miljö-          framtiden, även om komposteringsfålten inom
9513: tillståndsförfarande (735/1991 ).                        de närmaste åren kommer att förbjudas av EU
9514:     Förfarandet vid miljökonsekvensbedömning             eller åtminstone utsättas för en synnerligen nog-
9515: tillämpas på projekt som kan medföra betydande           grann kontroll.
9516: skadliga miljökonsekvenser. Enligt lagen (468/               Det föreligger inga uppgifter om att kompos-
9517: 1994) och förordningen (792/1994) om förfaran-           teringsfålten kommer att förbjudas genom EU:s
9518: det vid miljökonsekvensbedömning, nedan                  lagstiftning inom de närmaste åren och det finns
9519: MKB-lagen och -förordningen, skall bedöm-                inte planer på att förbjuda dem genom nationell
9520:                                             KK 50/1998 vp                                              5
9521: 
9522: lagstiftning. 1 båda fallen kommer lagstiftningen    granne1agsförhållanden (2611920) och ib1and
9523: troligtvis att skärpas.                              även luftvårds1agen (67/1982). Miljötillstånden
9524:    Ur miljöskyddssynvinkel är kompostering en        kan ibland även förutsätta tillstånd en1igt vatten-
9525: bättre avfallshanteringsmetod än en avstjälp-        1agen (26411961) för att 1eda ut av1oppsvatten
9526: ningsplats, som i viss mån är ett alternativ. Kom-   eller anmälan en1igt förordningen om f6rhands-
9527: posteringen har därför ökat de senaste åren. Den     åtgärder för skydd av vatten (283/1962). Till-
9528: ger även möjlighet att återanvända avfallet vilket   stånd kan inte beviljas om de hä1so- eller mi1jö-
9529: avstjälpningsplatsen inte ger. Men för den skull     skador som verksamheten orsakar inte kan före-
9530: får man inte kompostera så att verksamheten kan      byggas på det sätt som verksamhetsidkaren an-
9531: medföra hälso- eller miljöolägenheter.               ger eller genom tillståndvillkoren.
9532:    Miljötillstånd för kompostering i sträng, som        När en verksamhet beviljas tillstånd ställs vill-
9533: nu är aktuell, liksom för sluten kompostering        kor för kontroll och rapportering av övervakning
9534: beviljas enligt lagen om miljötillståndsförfarande   och tillsyn av verksamheten. 1 tillsynen ingår
9535: (735/1991). Förutsättningarna och tillståndsvill-    stickprov utöver kravet på kontroll och rappor-
9536: koren bestäms i allmänhet på basis av många          tering och verksamheten kontrolleras alltid om
9537: lagar, såsom avfallslagen (1072/1993), hälso-        olägenheter noteras eller om besvär anförts över
9538: skydds1agen (763/1994), 1agen angående vissa         sådana.
9539: 
9540:      Helsingforsden 10 mars 1998
9541: 
9542:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
9543:                                                KK 51/1998 vp
9544: 
9545: Kirjallinen kysymys 51
9546: 
9547: 
9548: 
9549: 
9550:                                      Sulo Aitioniemi /kesk: Suunnitelmista petoeläinten siirtämiseksi
9551:                                          eteläiseen ja läntiseen Suomeen
9552: 
9553: 
9554:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9555: 
9556:    Petokantamme susien ja karhujen osalta on             kansalaisnäkemystä, jonka mukaan petokantaa
9557: merkittävästi lisääntynyt. Pohjoisella itärajalla        pitäisi päinvastoin vähentää.
9558: Ilomantsista Kajaaniin se on merkinnyt esimer-              Vaikka tiedot petojen siirtämistä koskevasta
9559: kiksi hirvikantojen alenemista, koska pedot tap-         päätöksestä ovat hieman hataralla pohjalla, ky-
9560: pavat niitä kasvavassa määrin. Petokantojen li-          syn edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9561: sääntyminen eteläisessä ja läntisessä Suomessa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
9562: on vaikuttanut muun muassa sen, että ihmiset
9563: eivät enää uskalla lähteä marja- ja sienimetsälle                  Onko Hallituksen tiedossa suunnitel-
9564: ilman aseistusta tai naiset ilman aseistettua saat-             mia eteläisen ja läntisen Suomen peto-
9565: tajaa. Läntisen ja eteläisen Suomen petokantaa                  eläinkannan lisäämisestä siirtämällä näil-
9566: on lisätty tiettävästi osin salaisilla siirroilla poh-          le alueille petoeläimiä, nimenomaan kar-
9567: joisesta ja itäisestä Suomesta.                                 huja ja susia pohjoisesta ja itäisestä Suo-
9568:    Saatujen tietojen mukaan hiljattain olisi salai-             mesta, kun petokantaa kyseisellä alueella
9569: sessa kabinettikokouksessa tehty päätös, että pe-               pitäisi perusteluosassa esille tuoduista
9570: tojen siirtämistä eteläiseen ja läntiseen Suomeen               syistä päinvastoin vähentää?
9571: oltaisiin lisäämässä. Tämä on vastoin yleistä
9572: 
9573:    Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
9574: 
9575:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
9576: 
9577: 
9578: 
9579: 
9580: 280043
9581: 2                                              KK 51/1998 vp
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 
9586:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9587: 
9588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kevia järjestelyjä. Sopimusta ratifioidessaan
9589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            Suomi on tehnyt varauman, jonka mukaan se ei
9590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sovella sopimusta karhuun ja suteen. EU :n elin-
9591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           ympäristödirektiivin (92/43/ETY) mukaan kar-
9592: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            hu, susi ja ilves kuuluvat ns. tiukasti suojeltavien
9593: n:o 51:                                                  eläinten ryhmään. Jäsenyysneuvottelujen yhtey-
9594:                                                          dessä Suomi sai poikkeuksen poronhoitoalueena
9595:            Onko Hallituksen tiedossa suunnitel-          tapahtuvan sudenmetsästyksen osalta.
9596:         mia eteläisen ja läntisen Suomen peto-               Petoeläinkantojen kehittäminen kansainvälis-
9597:         eläinkannan lisäämisestä siirtämällä näil-       ten velvoitteiden mukaisesti edellyttää passiivi-
9598:         le alueille petoeläimiä, nimenomaan kar-         sen rauhoituksen ohella myös aktiivisia toimen-
9599:         huja ja susia pohjoisesta ja itäisestä Suo-      piteitä kantojen hoitamiseksi. Eräs toimenpide
9600:         mesta, kun petokantaa kyseisellä alueella        on juuri eläinten siirtäminen niille sopivaromille
9601:         pitäisi perusteluosassa esille tuoduista         alueille. Esimerkiksi vahinkojen vähentämiseksi
9602:         syistä päinvastoin vähentää?                     vahinkoa aiheuttavan petoeläimen siirtäminen
9603:                                                          vähemmän vahinkoalttiille alueelle saattaa olla
9604:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            eläimen tappamisen sijasta käyttökelpoinen rat-
9605: vasti seuraavaa:                                         kaisu. Vaikka monikaan ei halua petoeläimiä
9606:                                                          omille alueilleen, kuuluu vastuu kantojen kehit-
9607:    Suurpetojaon sutta lukuun ottamatta siirretty         tämisestä yhtäläisesti kaikille kansalaisille.
9608: maassamme alueilta toisille jo parinkymmenen                 Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston aset-
9609: vuoden ajan. Siirtojen tarkoituksena on ollut en-        tama suurpetotyöryhmä esitti raportissaan mar-
9610: sisijaisesti vahinkojen estäminen. Samalla on sel-       raskuussa 1996 Länsi- ja Sisä-Suomen petokan-
9611: vitetty eläinten pyydystämiseen, kuljettamiseen,         tojen lisäämistä sekä jo suoritettujen ahman siir-
9612: vapauttamiseen, merkitsemiseen ja vapauttami-            toistutusten jatkamista poronhoitoalueelta sen
9613: senjälkeen tapahtuvaan seurantaan liittyviä me-          eteläpuolisille alueille. Mahdollisia yksittäisiä
9614: netelmiä sekä vahvistettu siirtoalueiden kantojen        vahinkotapauksia lukuun ottamatta maa- ja
9615: geneettistä perimää. Kokemukset siirroista ovat          metsätalousministeriössä ei kuitenkaan ole suun-
9616: olleet myönteisiä eikä tiedossa ole yhtään tapaus-       nitteilla mitään laajempia siirtoja petoeläinkan-
9617: ta, jossa siirretty eläin olisi siirtämisen jälkeen      tojen voimistamiseksi maan millään alueella.
9618: aiheuttanut valtion varoista korvattavaa vahin-              Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä
9619: koa. Siirrot eivät ole olleet salaisia, vaan niihin on   eräiden suojelujärjestöjen suunnitelma maan su-
9620: ollut sekä toimivaltaisen viranomaisen että aluei-       sikannan kehittämiseksi ja siihen liittyvä hanke
9621: den omistajien luvat. Tältä osin ne eivät miten-         susien radiomerkitsemiseksija mahdollisesti siir-
9622: kään poikkea muiden riistaeläinten vastaavista           tämiseksi Länsi-Suomeen maan muilta alueilta.
9623: hoitotoimenpiteistä.                                     Toistaiseksi maa- ja metsätalousministeriössä
9624:    Vuonna 1979 Bernissä solmitussa Euroopan              susien siirtämistä ei ole pidetty tarpeellisena. Su-
9625: luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä nii-        sien suuri luontainen liikkuvuus sekä yhteys Ve-
9626: den elinympäristöjen suojelua koskevassa yleis-          näjän kantaan on varmistanut perimän säilymi-
9627: sopimuksessa meillä esiintyvät suurpedot luoki-          sen riittävän laajana. Myöskään nyt esillä olleen
9628: tellaan joko täysin rauhoitettuihin tai suojelta-        hankkeen kohdalla mitään hakemusta susien
9629: viin eläinlajeihin. Täysin rauhoitettuja ovat kar-       siirtämiseksi ei ole vireillä eikä maa- ja metsäta-
9630: hu, susi ja ahma. Ilves kuuluu suojelta viin eläin-      lousministeriö ole toistaiseksi ottanut hankkee-
9631: lajeihin, joiden hoito edellyttää mm. rauhoitusai-       seen kantaa.
9632: kojen määräämistä ja muita hyödyntämistä kos-
9633: 
9634:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
9635: 
9636:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9637:                                               KK 51/1998 vp                                                3
9638: 
9639:                                           Tili Riksdagens Talman
9640: 
9641:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ratificeringen av konventionen gjorde Finland
9642: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          förbehållet att överenskommelsen inte tiliämpas
9643: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        på björn och varg. Enligt EU :s habitatdirektiv
9644: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           (92/43/EEC) hör björnen, vargen och lodjuret tili
9645: 51:                                                     den grupp av djur som skall ges ett kraftigt skydd.
9646:                                                         1 samband med förhandlingarna om medlem-
9647:           Har Regeringen kännedom om planer-            skap erhöll Finland ett undantag för den inom
9648:        na på att öka rovdjursstammen i södra            renskötselområdet bedrivna vargjaktens del.
9649:        och västra Finland genom att flytta rov-             Utvecklandet av rovdjursstammarna i över-
9650:        djur, uttryckligen björnar och vargar, tili      ensstämmelse med de internationella förpliktel-
9651:        dessa områden från norra och Östra Fin-          serna förutsätter vid sidan av den passiva fred-
9652:        land trots att rovdjursstammen inom              ningen även aktiv skötsel av stammarna. En så-
9653:        området i fråga av orsaker som framförts         dan åtgärd är just flyttandet av djur tili för dem
9654:        i motiveringarna tvärtom borde decime-           lämpligare marker. För att exempelvis minska
9655:        ras?                                             skadornas omfattning kan en flyttning av ett
9656:                                                         rovdjur som åsamkar skador tili ett område som
9657:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är mindre känsligt för skador vara en användbar
9658: anföra följande:                                        lösning i stället för att döda djuret. Trots att
9659:                                                         många inte vili ha rovdjur inom sina marker vilar
9660:     Med undantag för vargen har rovdjur redan i         ansvaret för utvecklingen av stammarna lika på
9661: omkring tjugo år flyttats från vissa delar av vårt      alla medborgare.
9662: land tili andra. Syftet med flyttningarna har i             Den av rådet för miljö- och naturtiligångar
9663: första hand varit förebyggande av skador. 1 an-         tillsatta rovdjursgruppen föreslog i sin rapport i
9664: slutning till flyttningarna har det samtidigt gjorts    november 1996 att rovdjursstammarna i de väst-
9665: utredningar av metoder för infångande, trans-           ra och de inre delarna av landet skall ökas samt
9666: port, frisläppande och märkning av djuren samt          att flyttningarna av järv från renskötselområdet
9667: för uppföljning av dem efter frisläppandet. Ge-         tili områden söder om detta skall fortsättas. Med
9668: nom förflyttningarna har även arvsmassan hos            undantag för eventuella enstaka skadefall har
9669: stammarna inom mottagande områden kunnat                jord- och skogsbruksministeriet dock inte under
9670: stärkas. Erfarenheterna av flyttningarna harva-         planering någon mera omfattande flyttningsope-
9671: rit positiva och tili kännedom har inte kommit ett      ration i syfte att stärka rovdjursstammarna i nå-
9672: enda fall där det flyttade djuret efter förflyttning-   gon del av landet.
9673: en skulle ha orsakat skada som skall ersättas med           Under den senaste tiden har det i offentlighe-
9674: statens medel. Flyttningarna har inte hemlighål-        ten berättats om vissa skyddsorganisationers pla-
9675: lits utan de har haft tillstånd av såväl behörig        ner på att utveckla vargstammen i landet och om
9676: myndighet som av ägarna tili områdena ifråga.           ett med dessa planer sammanhängande projekt
9677: Tili denna del avviker inte åtgärden i något avse-      som går ut på att radiomärka vargar och eventu-
9678: ende från motsvarande viltvårdsåtgärder beträf-         ellt flytta över sådana från landets övriga delar
9679: fande annat vilt.                                       tili västra Finland. Inom jord- och skogsbruks-
9680:     Enligt Bernkonventionen av år 1979 om skydd         ministeriet har det inte tilisvidare ansetts vara
9681: av europeiska vilda djur och växter och deras           nödvändigt att flytta vargar. Vargarnas stora
9682: levnadsområden klassificeras de stora rovdjur           naturliga rörlighet samt kontakt med stammen i
9683: som förekommer hos oss antingen som arter som           Ryssland har säkrat att arvsmassan bevaras på
9684: helt måste fredas eller som arter som måste skyd-       en tillräckligt bred bas. Någon ansökan om flytt-
9685: das. Tili de förstnämnda och sålunda helt fredade       ning av vargar i anslutning till nämnda projekt är
9686: hör björn, varg ochjärv. Lodjuret hör tili de arter     inte anhängiggjord och jord- och skogsbruksmi-
9687: vars skydd måste regleras och vården förutsätter        nisteriet har inte heller tillsvidare tagit ställning
9688: sålunda bl.a. fastställande av fredningstider och       tili projektet.
9689: andra arrangemang beträffande nyttjandet. Vid
9690: 
9691:       Helsingfors den 27 februari 1998
9692: 
9693:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9694: 1
9695: 1
9696:  1
9697:  1
9698:   1
9699:   1
9700:    1
9701:    1
9702:    1
9703:    1
9704:    1
9705:    1
9706:     1
9707:     1
9708:      1
9709:      1
9710:       1
9711:       1
9712:                                             KK 52/1998 vp
9713: 
9714: Kirjallinen kysymys 52
9715: 
9716: 
9717: 
9718: 
9719:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Virkasuhteiden hyödyntämisestä urheilu-
9720:                                       seurojen sponsoritoiminnassa
9721: 
9722: 
9723:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9724: 
9725:    Oululainen jääkiekkoseura Kärpät oli taan-        ti hoitelee suhteita yrityselämän suuntaan. Näin
9726: noin Suomen mestari. Menestys kuitenkin hiipui       ollen ja jos näin on, vuorovaikutus saattaa olla
9727: ja seura ajautui myös taloudellisiin vaikeuksiin.    kaksisuuntaista. Ainakin se herättää perusteltuja
9728: Nyt seura on taas pyrkimässä maan huipulle ja        kysymyksiä.
9729: taloudelliset asiatkin ovat kohentuneet. Tämä on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9730: hyvä asia.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9731:    Katselin erästä televisio-ohjelmaa, jossa ker-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9732: rottiin mainitun seuran toiminnasta. Siinä ker-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9733: rottiin myös, että seuran taloudellinen tilanne on
9734: merkittävästi parantunut pohjoisen Suomen ja                   Katsooko Hallitus oikeaksi, että Kehi-
9735: tietysti nimenomaan Oulun alueen yrityselämän               tysaluerahaston tietyn piirin varatoimi-
9736: ryhdyttyä sitä sponsoroimaan. Asia oli tältä osin           tusjohtaja toimii sikäläisen urheiluseuran
9737: ihan kunnossa, mutta kuitenkin jouduin suuren               sponsorihankinnassa yrityselämän suun-
9738: ihmetyksen valtaan jopa niin, että en tiedä, ym-            taan siten, että vuorovaikutus voi olla
9739: märsinkö oikein. Kyseisen seuran johto- ja tuki-            kaksisuuntaista toisaalta yritystukien ja
9740: toiminnoissa puuhailee Kehitysaluerahaston                  toisaalta sponsoroinnin suhteen?
9741: pohjoisen piirin varatoimitusjohtaja, joka tietys-
9742: 
9743:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
9744: 
9745:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
9746: 
9747: 
9748: 
9749: 
9750: 280043
9751: 2                                           KK 52/1998 vp
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9757: 
9758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jä. Ensimmäisellä tasolla päätökset tekee alue-
9759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         konttoreissa aluejohtaja yritystutkijan esittelys-
9760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tä. Seuraava taso on varatoimitusjohtajan pää-
9761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        töksentekotaso, jossa esittely tapahtuu yritystut-
9762: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kijan esityksestä ja joka edellyttää aluejohtajan
9763: n:o 52:                                               puoltoa. Seuraava taso on toimitusjohtajan taso
9764:                                                       ylimmän tason ollessa yhtiön johtokunta. Pää-
9765:           Katsooko Hallitus oikeaksi, että Kehi-      töksentekotason määräytymiseen vaikuttaa
9766:        tysaluerahaston tietyn piirin varatoimi-       paitsi luoton suuruus yrityksellä ennestään ole-
9767:        tusjohtaja toimii sikäläisen urheiluseuran     vien vastuiden määrä ja yrityksen riskiluokitus.
9768:        sponsorihankinnassa yrityselämän suun-         Suurin osa päätöksistä tehdään ensin mainitulla
9769:        taan siten, että vuorovaikutus voi olla        tasolla aluekonttoreissa.
9770:        kaksisuuntaista toisaalta yritystukien ja          Rahoitusasioiden käytännön hoitoa varten
9771:        toisaalta sponsoroinnin suhteen?               asiakkaat on jaettu yritystutkijoille ja aluejohta-
9772:                                                       jille. Sen sijaan varatoimitusjohtajalle ja toimi-
9773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tusjohtajalle yritysasiakkaita ei ole kohdistettu.
9774: vasti seuraavaa:                                      Näin ollen varatoimitusjohtaja ei ole suorassa
9775:                                                       asiakasvastuussa eikä asiakasvastuullisella neu-
9776:     Yritystoiminnan, politiikan ja julkishallinnon    vottele yritysten rahoittamisesta. Varatoimitus-
9777: johtohenkilöt toimivat usein urheilujärjestöjen ja    johtaja toimii yritystutkijan ja aluejohtajan esi-
9778: -seurojen sekä muun yhteiskunnallisen toimin-         tyksestä päätöksentekijänä sekäjohtaa piirin toi-
9779: nan johtotehtävissä. Näillä henkilöillä on tar-       mintaa.
9780: peellisia johtamistaitoja sekä liikkeenjohdollista        Alueellisesti merkittävän urheiluseuran joh-
9781: ja taloudellista asiantuntemusta. Tällaista toi-      dossa toimimista on Kera Oyj:n näkökulmasta
9782: mintaa arvostetaan ja se luetaan toimiville henki-    pidetty myönteisenä asiana, jolla on voitu lisätä
9783: löille ansioksi.                                      yhtiön tunnettavuutta. Menestyvä urheiluseura
9784:     Kera Oyj:n varatoimitusjohtaja, jonka toimi-      puolestaan parantaa alueen palveluja lisäten sen
9785: alueeseen kuuluu yhtiön pohjoinen piiri, toimii       vetovoimaa, millä on merkitystä erityisesti kehi-
9786: urheiluseura Oulun Kärpät 46 r.y:njohtokunnan         tysalueilla.
9787: puheenjohtajana. Kysymyksessä olevassa seu-               Nyt kysymyksessä olevan laatuista osallistu-
9788: rassa on päätoiminen toimitusjohtaja. Talousasi-      mista urheiluseuran johtotehtäviin voidaan joh-
9789: oista ja markkinoinnista vastaavat tahot hoita-       tamiskykyisten ja talousasioissa ammattitaitoa
9790: vat mainonnan ja sponsorointisopimukset, jotka        omaavien henkilöiden osalta pitää myönteisenä
9791: nykyisin perustuvat usein pitkäaikaisiin sopi-        kansalaisaktiivisuuden ilmiönä. Ottaen huo-
9792: muksiin. Saadun selvityksen mukaan puheenjoh-         mioon, että urheiluseuran toiminta siihen liitty-
9793: tajan tehtäviin ei kuulu sponsorisopimuksista         vistä taloudellisista kysymyksistä huolimatta on
9794: neuvotteleminen. Palkattuja toimihenkilöitä           pohjimmiltaan aatteellista toimintaa, ei valtion
9795: ovat toimitusjohtaja ja muutama toimistohenki-        erityisrahoitusyhtiön varatoimitusjohtajan toi-
9796: lö. Puheenjohtajan toimesta ei makseta palkkaa        mimista seuran puheenjohtajana voida sinänsä
9797: eikä palkkioita, joten se on puhdas luottamustoi-     pitää valtion erityisrahoitusyhtiön toiminnan ta-
9798: mi.                                                   sapuolisuutta ja uskottavuutta heikentävänä te-
9799:     Vaihtoehtoisia päätöksentekotasoja lainojen       kijänä.
9800: ja takausten myöntämisessä on Kera Oyj:ssä nel-
9801: 
9802:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
9803: 
9804:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9805:                                              KK 52/1998 vp                                                3
9806: 
9807: 
9808: 
9809: 
9810:                                          Tili Riksdagens Ta!man
9811: 
9812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tagsanalytiker på regionkontoret. Följande nivå
9813: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          är vice verkställande direktörens nivå där före-
9814: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dragning sker genom en företagsanalytiker och
9815: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           förutsätter att regionchefen har gett sitt förord.
9816: 52:                                                     Följande nivå är verkställande direktören och
9817:                                                         den högsta nivån utgörs av bolagets direktion. På
9818:           Anser Regeringen det riktigt att vice         viiken nivå beslut fattas beror förutom på kredit-
9819:        verkställande direktören för ett av Ut-          beloppet också på det ansvarighetsbelopp som
9820:        vecklingsområdesfondens distrikt vid an-         företaget i fråga har sedan förut och företagets
9821:        skaffning av sponsorer tili den lokala           riskklass. Största delen av besluten fattas på den
9822:        idrottsföreningen har kontakter med fö-          förstnämnda nivån på regionkontoren.
9823:        retagsverksamheten vilket möjliggör                 För den praktiska handläggningen av finan-
9824:        dubbelriktad växelverkan i fråga om å            sieringsärenden har kunderna fördelats mellan
9825:        ena sidan företagsstöd och å andra sidan         företagsanalytikerna och regionchefen. Däremot
9826:        sponsorering?                                    har vice verkställande direktören eller verkstäl-
9827:                                                         lande direktören inte hand om några företags-
9828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kunder. Detta innebär att vice verkställande di-
9829: anföra följande:                                        rektören inte har något direkt ansvar för kunder-
9830:                                                         na och förhandlar sälunda inte i egenskap av
9831:     Personer i ledande ställning inom företags-         kundansvarig om finansiering för företag. Vice
9832: verksamheten, politiken eller den offentliga för-       verkställande direktören fattar beslut i de ären-
9833: valtningen innehar också ofta ledande poster            den där företagsanalytikern eller regionchefen
9834: inom idrottsorganisationer och -föreningar samt         fungerar som föredragande samt leder verksam-
9835: i det övriga samhälleliga livet. Dessa personer har     heten i distriktet.
9836: behövlig ledarförmåga samt sakk unskap på före-            lnnehav av en ledande post inom en regionalt
9837: tagsledningens och ekonomins område. Dylika             betydelsefull idrottsförening har ur Kera Abp:s
9838: aktiviteter uppskattas och räknas som merit för         synvinkel betraktats som en positiv sak som bi-
9839: de personer som deltar i dem.                           dragit tili att man har kunnat göra bolaget mera
9840:     Vice verkställande direktören för Kera Abp          känt. En framgångsrik idrottsförening å sin sida
9841: vars verksamhetsområde omfattar bolagets nor-           medverkar tili att servicen i regionen förbättras
9842: ra distrikt fungerar som direktionsordförande i         och att regionens attraktionskraft ökar vilket har
9843: idrottsföreningen Oulun Kärpät 46 ry. Idrotts-          betydelse särskilt för ett utvecklingsområde.
9844: föreningen i fråga har en heltidsanställd verkstäl-        Innehav av en ledande post inom en idrottsför-
9845: lande direktör. De personer som ansvarar för de         ening av sådan art som vi nu talar om kan i fråga
9846: ekonomiska frågorna och marknadsföringen har            om sådana personer som har ledaregenskaper
9847: även hand om reklam och sponsorkontrakt som             och sakkunskap på ekonomins område betraktas
9848: nuförtiden ofta grundar sig på långvariga avtal.        som ett positivt fenomen och teeken på medbor-
9849:  Enligt den redogörelse som vi erhållit hör det inte    gerlig aktivitet. Med beaktande av att en idrotts-
9850: tili ordförandens uppgifter att förhandla fram          förenings verksamhet trots de ekonomiska frå-
9851: sponsorkontrakt. A vlönade anställda vid för-           gor som är förenade därmed i grund och botten
9852: eningen är verkställande direktören och några           är ideell verksamhet kan inte det faktum att vice
9853:  kontorsanställda. Ordföranden uppbär varken            verkställande direktören för ett statligt specialfi-
9854:  någon lön eller några arvoden för sitt ordföran-       nansieringsbolag fungerar som ordförande för
9855: deskap som alltså är ett rent förtroendeuppdrag.        föreningen i och för sig inte betraktas som en
9856:     Vid beviljande av lån samt borgen och garan-        faktor som minskar opartiskheten och trovärdig-
9857:  tier har Kera Apb fyra alternativa nivåer för          heten i det statliga specialfinansieringsbolagets
9858:  beslutsfattande. På den lägsta nivån fattas beslu-     verksamhet.
9859:  ten av regionchefen på föredragning av en före-
9860: 
9861:      Helsingfors den 4 mars 1998
9862: 
9863:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9864:                                             KK 53/1998 vp
9865: 
9866: Kirjallinen kysymys 53
9867: 
9868: 
9869: 
9870: 
9871:                                   Timo Ihamäki /kok: Tupakan vähittäismyynnistä alle 18-vuotiaille
9872: 
9873: 
9874: 
9875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9876: 
9877:    Tupakoinnin terveyshaittojen välttäminen          gaistuksien koventamista, koska nykyisellään
9878: lainsäädännöllisin keinoin on edennyt Suomessa       lain rikkomisesta saadut rangaistukset ovat lie-
9879: paremmin kuin osattiin odottaa. Etenkin tupa-        viä. Esimerkiksi tupakanmyynnin kieltäminen
9880: koinnin kieltäminen työpaikoilla ja julkisissa ti-   kokonaan määräajaksi olisi tehokas keino.
9881: loissa on onnistunut hyvin.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9882:    Ongelmana on kuitenkin tupakan myynti ala-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9883: ikäisille. Tupakan myyntiä koskevaa lakia näy-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9884: tään rikottavanjatkuvasti. Etelä-Savossa tehdyn      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9885: tutkimuksen mukaan vain yksi kauppa kymme-
9886: nestä kieltäytyi myymästä tupakkaa alaikäisille.               Onko Hallitus tietoinen tupakkalain
9887: Tilanne oli samankaltainen myös huoltoasemilla              toistuvasta rikkomisesta siten, että tu-
9888: ja kioskeilla. Tulokset olivat yhtä huonoja Keski-          pakkaa myydään alle 18-vuotiaille, ja
9889: Suomessa, joten lain rikkomisen voi olettaa ole-               mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan
9890: van yleistä koko maassa.                                    lainvastaisen vähittäismyynnin lopetta-
9891:    Tupakkalakien laiminlyöntien keskeisin syy               miseksi?
9892: lienee sanktioiden puute. Olisikin harkittava ran-
9893: 
9894:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
9895: 
9896:                                          Timo Ihamäki /kok
9897: 
9898: 
9899: 
9900: 
9901: 280043
9902: 2                                            KK 53/1998 vp
9903: 
9904: 
9905: 
9906: 
9907:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9908: 
9909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tämä oli tärkein peruste tupakkatuotteiden
9910: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myyntikiellon säätämiselle.
9911: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tupakkalain myyntikieltoa säädettäessä läh-
9912: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         dettiin siitä, että kauppa kantaa vastuunsa lasten
9913: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ja nuorten terveyden edistämisestä eikä myy tu-
9914: 53:                                                    pakkatuotteita alle 18-vuotiaille. Monet seuran-
9915:                                                        tatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että
9916:            Onko Hallitus tietoinen tupakkalain         myyntikieltoa ei noudateta niin kuin laki mää-
9917:         toistuvasta rikkomisesta siten, että tu-       rää. Siten huoli nuorten tupakoinnista ja tupak-
9918:         pakkaa myydään alle 18-vuotiaille, ja          katuotteiden myyntikiellon rikkomisesta on pe-
9919:            mitä Hallitus aikoo tehdä tupakan           rusteltu.
9920:         lainvastaisen vähittäismyynnin lopetta-           Tilanteesta on neuvoteltu sosiaali- ja terveys-
9921:         miseksi?                                       ministeriön ja kaupan keskusjärjestöjen kesken.
9922:                                                        Neuvotteluissa on pyritty löytämään keinoja,
9923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joilla kauppa itse voisi edistää myyntikiellon täy-
9924: vasti seuraavan:                                       täntöönpanoa. Meneillään on viranomaisval-
9925:                                                        vonnan ja kaupan yhteistyöhanke. Kauppa on
9926:     Lapsena ja nuorena alkanut pysyvä tupakoin-        ilmoituksensa mukaan informoinut ja koulutta-
9927: ti on terveydelle kaikkein tuhoisin ta, koska tupa-    nut jäsenistöään myyntikiellon tehostamiseksi.
9928: kansavun haitailisille aineille altistumisesta tulee      Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
9929: suurin mahdollinen. Pahinta lasten ja nuorten          parhaillaan tupakkalain muutosehdotusta, jossa
9930: tupakoinnin aloittamisessa on, etteivät lapset ja      mm. pyritään etsimään keinoja kehittää myynti-
9931: nuoret ole tupakointia aloittaessaan riittävän         kiellon täytäntöönpanoa ja valvontaa. Eräänä
9932: kypsiä päättämään pysyvästä tupakoinnistaaan           lähestymistapana on ollut esillä mm. kaupan
9933: ja ottamaan tässä päätöksenteossaan huomioon           omavalvontaa koskevien suunnitelmien toteut-
9934: tupakoinnista aiheutuvia vakavia terveysseuraa-        taminen.
9935: muksia.
9936: 
9937:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
9938: 
9939:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9940:                                              KK 53/1998 vp                                                 3
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945:                                          Tili Riksdagens Talman
9946: 
9947:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          När det gäller försäljningsförbudet i tobaksla-
9948: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gen utgick man ifrån att handeln känner sitt
9949: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ansvar för barnens och de ungas hälsa och låter
9950: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             bli att sälja tobaksprodukter tili personer under
9951: 53:                                                    18 år. Många uppföljande undersökningar har
9952:                                                        dock visat att försäljningsförbudet inte iakttas på
9953:           Är Regeringen medveten om att över-          det sätt som lagen föreskriver. Sålunda är oron
9954:        trädelser av tobakslagen sker ideligen ge-      för ungdomens tobaksrökning och överträdel-
9955:        nom att tobak säljs tili personer under 18      serna av försäljningsförbudet i fråga om tobaks-
9956:        år, och                                         produkter befogad.
9957:           vad ämnar Regeringen göra för att det           Förhandlingar om situationen har förts mel-
9958:        skall bli ett slut på denna lagstridiga mi-     lan social- och hälsovårdsministeriet och han-
9959:        nutförsäljning av tobak?                        delns centralorganisationer. 1 förhandlingarna
9960:                                                        har man försökt finna medel med vilka handeln
9961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          själv bättre skulle kunna se tili att försäljningsför-
9962: anföra följande:                                       budet verkligen följs. Som bäst pågår ett samar-
9963:                                                        betsprojekt mellan myndigheter och represen-
9964:    Kontinuerlig tobaksrökning som börjat i             tanter för handeln angående myndighetstillsy-
9965: barndomen eller ungdomen är den allra mest             nen. Handeln har meddelat att den har informe-
9966: förödande formen av rökning, eftersom man då           rat och utbildat sina medlemmar för att försälj-
9967: utsätts för tobaksrökens skadliga ämnen i maxi-        ningförbudet skall bli bättre åtlytt än hittills.
9968: mal utsträckning. Det värsta med att barn och             Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
9969: unga börjar röka är att de ännu inte är tiliräckligt   som bäst ett förslag tili ändring av tobakslagen,
9970: mogna för att inse vad kontinuerlig tobaksrök-         som bl.a. syftar tili att finna medel för att effekti-
9971: ning innebär och för att kunna beakta alla de          vera genomförandet och tillsynen gällande efter-
9972: allvarliga följder som tobaksrökningen har för         levnaden av försäljningsförbudet. Som ett sätt att
9973: hälsan.                                                närma sig saken har tagits upp bl.a. genomföran-
9974:    Det här var det viktigaste motivet tili att be-     de av planer angående självövervakning inom
9975: stämmelser om försäljningsförbud togs in i to-         handeln.
9976: bakslagen.
9977:       Helsingforsden 25 februari 1998
9978: 
9979:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
9980:                                             KK 54/1998 vp
9981: 
9982: Kirjallinen kysymys 54
9983: 
9984: 
9985: 
9986: 
9987:                                    Pentti Tiusanen /vas: Poliisiviranomaisten ja nuorison välisestä yh-
9988:                                       teenotosta Tampereella
9989: 
9990: 
9991:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9992: 
9993:    Viikonloppuna 23.ja 24. päivänä tammikuuta         kään ole, miten 24 päivänä tammikuuta 1998
9994:  1998 tapahtui Tampereella nuorison ja poliisin       tapahtuneet kokoontumiset ja tapaamiset olisi-
9995: välinen yhteenotto. Julkisuudessa olleiden tieto-     vat loukanneet kenenkään muun ihmisen perus-
9996: jen mukaan on mahdollista, että myös virkavalta       tuslaissa taattuja oikeuksia.
9997: on provosoitunut ja mahdollisesti myös provo-             Poliisin toiminnasta päällimmäiseksi kohosi
9998: soinut tapahtumia, joiden seurauksena useiden         kuva pamputtavista huppupäistä, joiden taipu-
9999: nuorten Suomen kansalaisten perusoikeuksia            mus väkivallan käyttöön on ilmeinen. Liikkeellä
10000: kuten henkilökohtaista koskemattomuutta ja            oli noina päivinä Tampereen kaduilla poliisin
10001: kokoontumisvapautta näyttää loukatun.                 joukkojenhallintayksiköitä pamppuineen, kilpi-
10002:     Mikälijulkisuudessa olleet tiedot pitävät paik-   neen ja koirineen. Poliisilaitoksen pihalla odotte-
10003: kansa (mm. Suomen Kuvalehti 6.2.1998), näyt-          li Pasi-vaunuja vesi tykki, ilmassa lenteli helikop-
10004: tää poliisin toimiin liittyneen mielivaltaa,joka on   teri.
10005: johtanut mm. kiinniotetun kansalaisen pahoin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10006: pitelyyn ja selkeästi lievää vakavamman ruu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10007: miinvamman tuottamiseen.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10008:     Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä uu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10009: deksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp).
10010:  Esityksen keskeisenä osana on 2 luku, sen 6 §                   Aikooko Hallitus selvittää poliisin toi-
10011: yhdenvertaisuudesta, 7 §oikeudesta henkilökoh-                minnan laillisuuden ja sen, ovatko laajat
10012: taiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, 12 §                  poliisitoimet liittyneet johonkin laajem-
10013:  oikeudesta sananvapauteen ja 13 § oikeudesta                 paan operaatioon, ja erityisesti sen, onko
10014: järjestää kokouksia ja mielenosoituksia.                      poliisi ylittänyt toimivaltansa kohdelles-
10015:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näyt-              saanjulkisuudessa kuvatulla tavalla kiin-
10016: tää siltä, että kaikkia edellä mainittuja neljää 2            ni otettuja Suomen kansalaisia Tampe-
10017: luvun pykälää on loukattu. Tiedossa ei myös-                  reella 23.-25.1.1998?
10018: 
10019:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
10020: 
10021:                                          Pentti Tiusanen /vas
10022: 
10023: 
10024: 
10025: 
10026: 280043
10027: 2                                             KK 54/1998 vp
10028: 
10029: 
10030: 
10031: 
10032:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10033: 
10034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          poliisi. Jotta tutkinnan puolueettomuus muiden
10035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           osallisten kohdalla myös muodollisesti varmis-
10036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tettaisiin, Länsi-Suomen läänin poliisin läänin-
10037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        johto on poikkeuksellisesti määrännyt rikosten
10038: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          esitutkinnan suorittajaksi Turun kihlakunnan
10039: 54:                                                     poliisilaitoksen. Tutkinnan yhteydessä tulevat
10040:                                                         tutkittaviksi niin poliisin toimenpiteet kuin vas-
10041:            Aikooko Hallitus selvittää poliisin toi-     tapuolena olleiden mielenosoittajien tekemiset.
10042:         minnan laillisuuden ja sen, ovatko laajat       Arvioitaessa mahdollisia Suomen Hallitusmuo-
10043:         poliisitoimet liittyneet johonkin laajem-       dossa säädettyjen perusoikeuksien rikkomisia
10044:         paan operaatioon, ja erityisesti sen, onko      on otettava huomioon, että laissa säädetyin edel-
10045:         poliisi ylittänyt toimivaltansa kohdelles-      lytyksin voidaan poiketa perusoikeuksista. Täl-
10046:         saan julkisuudessa kuvatulla tavalla kiin-      laisia poikkeussäännöksiä on mm. yleisistä ko-
10047:         ni otettuja Suomen kansalaisia Tampe-           kouksista annetussa laissa, pakkokeinolaissa ja
10048:         reella 23.-25.1.1998?                           poliisilaissa.
10049:                                                             Erillistä selvitystä Tampereella 23.-25.1.
10050:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1998 tapahtuneista mielenosoittajien ja poliisin
10051: vasti seuraavaa:                                        välisistä yhteenotoista ei ole tarpeen tehdä, koska
10052:                                                         tapahtumien osalta on käynnistetty esitutkinta.
10053:    Kysymyksessä esitetyt poliisin lainvastaisiksi       Tutkinnan päätyttyä syyteharkinnan tekee syyt-
10054: väitetyt teot perustunevat joko toisen käden tie-       täjä, joka poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten
10055: toihin taikka lehdessä olleeseen artikkeliin. Kun       osalta on eri syyttäjä kuin tutkinnan johtajana
10056: ajallisesti ja asiallisesti kokonaisuutena käsiteltä-   toiminut syyttäjä. Jos syyteharkinnan perusteella
10057: västä, lähes kolme vuorokautta kestäneestä ta-          asiassa nostetaan syytteitä, ne ratkaisee riippu-
10058: pahtumasarjasta irrotetaan yksittäisiä tekoja ja        maton tuomioistuin.
10059: niiden perusteella tehdään johtopäätöksiä, asian            Muilta osin voidaan todeta, että Tampereen
10060: todellinen luonne saattaa vääristyä. Käsityksen         poliisitoimet eivät olleet poikkeuksellisen laajo-
10061: muodostumiseen saattaa vaikuttaa myös saata-            ja. Naapurikihlakuntien poliisilaitoksilta jou-
10062: van tiedon yksipuolisuus. Edellä mainittuun ta-         duttiin hälyttämään 24.1.1998 lisää poliisipar-
10063: pahtumaan liittyvistä virkamiesten väkivaltaisis-       tioita, koska Tampereen kihlakunnassa käytettä-
10064: ta vastustamisista ja omaisuuden vahingoittami-         vissä olevien partioiden voimavarat eivät riittä-
10065: sista oli tehty rikosilmoitukset. Esitutkintaan liit-   neet tilanteen hallitsemiseen. Myös odotettavissa
10066: tyvä aineisto on lain perusteella salassa pidettä-      olleet uudet mielenosoitukset edellyttivät, että
10067: vää siihen asti, kunnes asia on ollut esillä oikeu-     poliisilla olisi riittävät voimavarat mahdollisten
10068: dessa taikka tutkinta lopetettu. Tämän vuoksi           uusien lainvastaisten tilanteiden hallitsemiseksi.
10069: poliisi ei ole julkisuudessa selvittänyt omalta             Poliisin toimet Tampereella eivät liity mihin-
10070: osaltaan tapahtumien kulkua.                            kään laajempaan operaatioon. Nuorisojoukon
10071:    Joulukuun 1. päivänä 1997 voimaan tulleen            odottamaton ja laaja väkivallan käyttäminen
10072: esitutkintalain muutoksen johdosta poliisin vi-         edellytti tilanteen hallintaan saamiseksi poliisilta
10073: rantoimituksessa tekemiksi epäiltyjen rikosten          runsaita voimavaroja. Vaikka Tampereella ta-
10074: esitutkinnassa tutkinnanjohtajana on syyttäjä.          pahtuneiden yhteenottojen lisäksi Suomessa on
10075: Nyt kysymyksessä olevien poliisin tekemiksi väi-        esiintynyt erilaisia iskuja turkistarhoille, turkis-
10076: tettyjen tekojen esitutkinnassa tutkinnanjohtaja-       liikkeisiin ja lihanjalostuslaitosten kuljetusautoi-
10077: na on Turun kihlakunnanviraston kihlakunnan-            hin, näyttää kuitenkin siltä, etteivät nuorison-
10078: syyttäjä ja tutkijoina keskusrikospoliisin läntisen     kaan toimet liity laajempaan operaatioon. Käsi-
10079: alueen tutkijat. Muiden kuin poliisin virantoimi-       teltävänä olevaa tapahtumaa voitaneen pitää
10080: tuksessa tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkin-       eräänlaisena huipentumana, johon osallistui
10081: nan suorittaa pääsääntöisesti tekopaikkakunnan          nuorison erilaisia intressiryhmiä.
10082: 
10083:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
10084: 
10085:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
10086:                                              KK 54/1998 vp                                               3
10087: 
10088: 
10089: 
10090: 
10091:                                         Tili Riksdagens Talman
10092: 
10093:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dra brott än sådana som misstänks ha begåtts av
10094: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           polismän i tjänsteutövning utförs i regel av poli-
10095: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sen på den ort där gärningen begåtts. För att man
10096: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          även formellt skall kunna säkerställa att under-
10097: mål nr 54:                                            sökningen är opartisk också med hänsyn tili an-
10098:                                                       dra som har del i saken har polisens länsledning i
10099:           Ämnar Regeringen utreda huruvida            Västra Finlands Iän med avvikelse från gängse
10100:        polisens agerande var lagligt och huruvi-      praxis bestämt att polisinrättningen i Åbo härad
10101:        da de omfattande polisingripandena har         skall utföra förundersökningen av brotten i frå-
10102:        anknutit tili någon större operation och i     ga. 1 samband med undersökningen kommer
10103:        synnerhet huruvida polisen överskred           både polisens åtgärder och motpartens, dvs. de-
10104:        sina befogenheter, då den behandlade de        monstranternas, beteende att utredas. När man
10105:        ftnska medborgare som greps i Tammer-          bedömer huruvida brott mot de grundläggande
10106:        forsden 23 -25 januari 1998 på det sätt        fri- och rättigheterna i Regeringsformen för Fin-
10107:        som har beskrivits i offentligheten?           land eventuellt har begåtts, bör man beakta att
10108:                                                       det är möjligt att avvika från de grundläggande
10109:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fri- och rättigheterna under förutsättningar som
10110: anffira fflljande:                                    nämns i Iag. Dylika undantagsbestämmelser in-
10111:                                                       går i bl.a. lagen om allmänna sammankomster,
10112:    De uppgifter som tas upp i spörsmålet och som      tvångsmedelslagen och polislagen.
10113: gäller polisens agerande, vilket påstås vara lag-         Det är inte nödvändigt att göra en separat
10114: stridigt, torde grunda sig på antingen andra-         utredning om sammandrabbningarna mellan de-
10115: handsuppgifter eller på en tidningsartikel. Om        monstranter och poliser i Tammerfors den 23-
10116: man ur ett händelseförlopp, som pågick nästan         25 januari 1998, eftersom förundersökning har
10117: tre dygn och som i fråga om tid och i sak måste ses   inletts. När undersökningen är slutförd utförs
10118: som en helhet, lösgör enskilda gärningar och på       åtalsprövning av åklagaren, viiken i fråga om de
10119: basis av dessa drar slutsatser, kan sakens verkliga   brott som misstänks vara begångna av polismän
10120: karaktär bli snedvriden. Om den tillbudsstående       är en annan än den som var undersökningsledare.
10121: informationen är ensidig kan detta också påver-       Om åtal väcks i ärendet på basis av åtalspröv-
10122: ka det sätt på vilket man bildar sig en uppfattning   ningen, avgörs de av en oavhängig domstol.
10123: om händelseförloppet. Anmälan om brott hade i             Till övriga delar kan konstateras att polisens
10124: det föreliggande fallet gjorts för våldsamt mot-      ingripande i Tammerfors inte var exceptionellt
10125: stånd mot tjänsteman och egendomsskada. Ma-           omfattande. Det visade sig den 24 januari 1998
10126: teria! som ansluter sig tili förundersökning skall    nödvändigt att tillkalla mera polispatruller från
10127: enligt lag hållas hemligt tills ärendet har varit     polisinrättningarna i grannhäradena, eftersom
10128: uppe tili behandling i domstol eller förunder-        de tillbudsstående patrullernas resurser i Tam-
10129: sökningen har avslutats. Polisen har därför inte      merfors härad inte räckte tili för att få situationen
10130: utrett händelseförloppet i offentligheten.            under kontroll. Också de nya demonstrationer
10131:     Enligt den ändring av förundersökningslagen       som var att vänta förutsatte att polisen hade
10132: som trädde i kraft den 1 decem ber 1997 är allmän     tillräckliga resurser för att kunna behärska even-
10133: åklagare undersökningsledare vid förundersök-         tuella nya lagstridiga situationer.
10134: ning av brott som en polisman misstänks ha                Polisens ingripande i Tammerfors anknyter
10135: begått i tjänsteutövningen. Häradsåklagaren vid       inte tili någon större operation. Ungdomarnas
10136: häradsämbetet i Åbo är undersökningsledare i          oväntade och omfattande bruk av våld innebar
10137: fårundersökningen av de nu ifrågavarande gär-         att det krävdes avsevärda polisresurser för att få
10138: ningar som polismän påstås ha begått, och cen-        situationen under kontroll. Fastän det utöver
10139: tralkriminalpolisens undersökare i den västra re-     sammandrabbningarna i Tammerfors har fåre-
10140: gionen är undersökare. Förundersökning av an-         kommit olika former av räder mot pälsfarmer,
10141: 4                                          KK 54/1998 vp
10142: 
10143: pälsaffårer och köttförädlingsfabrikers trans-      under utredning torde kunna ses som ett slags
10144: portbilar i Finland, verkar det emellertid som om   kulmination, i viiken olika intressegrupper bland
10145: inte heller ungdomarnas aktioner skulle vara led    ungdomen deltog.
10146: i någon större operation. Den incident som nu är
10147: 
10148:      Helsingforsden 3 mars 1998
10149: 
10150:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
10151:                                             KK 55/1998 vp
10152: 
10153: Kirjallinen kysymys 55
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                    Raimo Holopainen /sd: Sotaveteraanien kuntoutuksesta
10159: 
10160: 
10161: 
10162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10163: 
10164:     Sotaveteraanien kuntoutukseen ja asuntojen        naan tai ainakin suurelta osin loppuneet. Totta
10165: korjaukseen on kuluvan vuoden budjetissa osoi-        kai myös peruskorjaukseen täytyisi olla jonkin
10166: tettu määrärahoja aikaisempaa enemmän. Tämä           verran rahaa, mutta painopisteen tulisi olla
10167: on erinomainen ja kannatettava asia. Sotavete-        enemmänkin kuntoutuksessa ja tarvittaessa pal-
10168: raanit ikääntyvätja tulevat entistä huonokuntoi-      veluasuntorakentamisessa. Asiasta toki keskus-
10169: semmiksi. Sen takia on paine tulevina vuosina         teltaneen asianomaisten tahojen kanssa ennen
10170: juuri kuntoutusmäärärahojen lisäämiseen. Kes-         uusia ratkaisuja.
10171: kusteltuani useiden sotaveteraanien kanssa olen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10172: saanut informaatiota, että tulevien vuosien bud-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10173: jetissa tulisi painopisteen rahoituksessa olla mie-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10174: luummin kuntoutuksen kuin asuntojen perus-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10175: korjauksen puolella. Sitä mukaa kuin ikää tulee
10176:  lisää ja sairaudet korostuvat, eivät veteraanit                Aikooko Hallitus panostaa tulevai-
10177:  pysty enää asumaan omassa asunnossaan kenties               suudessa sotaveteraanien kuntoutukseen
10178:  kaukana taajamasta. Nykyinen suuntaus näyt-                 lisää määrärahoja silläkin uhalla, että
10179:  tää olevan, että yhä useammat ihmiset hakeutu-              kuntoutukseen jouduttaisiin siirtämään
10180:  vat taajamiin, kun haja-asutusalueilta ovat lii-            rahoja veteraanien asuntojen peruskor-
10181:  kenne-, kauppa- ja avohoitopalvelutjoko koko-               jauksesta?
10182: 
10183:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
10184: 
10185:                                         Raimo Holopainen /sd
10186: 
10187: 
10188: 
10189: 
10190:  280043
10191: 2                                          KK 55/1998 vp
10192: 
10193: 
10194: 
10195: 
10196:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10197: 
10198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Veteraanien normaalin vanhenemisen tuomat
10199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toimintakyvyn muutokset sekä vanhenemiseen
10200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     liittyvät sairausryhmät ovat lisääntyvässä mää-
10201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          rin siirtäneet veteraanikuntoutuksen osaksi
10202: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ikääntyvän väestön saamia kokonaispalveluja.
10203: sen n:o 55:                                         Veteraanien kuntoutustarpeen muutoksesta on
10204:                                                     sosiaali- ja terveysministeriön tukemana tehty
10205:           Aikooko Hallitus panostaa tulevai-        useita tutkimuksia. Näistä laajamittaisin oli
10206:        suudessa sotaveteraanien kuntoutukseen       "Suomalaisen rintamaveteraanin muotokuva",
10207:        lisää määrärahoja silläkin uhalla, että      johon liittyvään postikyselyyn vastasi yli 93 %
10208:        kuntoutukseen jouduttaisiin siirtämään       veteraaneista. Vastanneista 78% ilmoitti tarvit-
10209:        rahoja veteraanien asuntojen peruskor-       sevansa palveluja. Kaikista palvelutarpeista kun-
10210:        jauksesta?                                   toutuspalvelujen osuus oli 42 %, sosiaalipalvelu-
10211:                                                     jen 21 %, terveyspalvelujen 17 %, taloudellisen
10212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tilanteen parantamistarpeen 4% ja virkistystar-
10213: vasti seuraavaa:                                    peen 10 %. Koska kunnalla on palvelujen järjes-
10214:                                                     tämisvelvollisuus väestölleen, on suuri osa ikään-
10215:    Veteraanikuntoutus perustuu rintamavete-         tyneistä veteraaneista normaalien sosiaali- ja ter-
10216: raanien kuntoutuksesta annettuun lakiin ja sitä     veydenhuollon palvelujen piirissä. Veteraani-
10217: on annettu valtion talousarvioissa hyväksyttyjen    kuntoutus on painottunut useimmissa kuntou-
10218: määrärahojen puitteissa. Kaikki sotainvalidien      tusyksiköissä fyysisen toimintakyvyn paranta-
10219: kuntoutuksesta aiheutuvat kulut maksetaan so-       miseen. Veteraanikuntoutusta tulee entistä sel-
10220: tilasvammalain perusteella. Vuoden 1998 talous-     vemmin muuttaa geriatrisen kuntoutuksen suun-
10221: arviossa on veteraanikuntoutukseen varattu 190      taan, jotta se voisi palvella suurta osaa ikäänty-
10222: miljoonaa markkaa, mistä suurin osa eli 185 mil-    västä veteraanijoukosta. Muutoksen yhteydessä
10223: joonaa markkaa myönnetään Raha-automaatti-          häviää myös perinteisen veteraanikuntoutuksen
10224: yhdistyksen tuotosta. Rintamaveteraanien kun-       tunnistettavuus. Niinpä esimerkiksi veteraani,
10225: toutuksesta annetun lain mukaan kuntoutusta         joka on saanut kuntoutusjaksonsa sopeutumis-
10226: voidaan antaa henkilölle, jolle on annettu rinta-   valmennuskurssilla, voi mieltää saamansa palve-
10227: masotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus,     lun muuna kuin kuntoutuksena. Veteraaneissa
10228: sekä hänen aviopuolisolleen. Kuntoutukseen          on myös muistihäiriöistä (dementia) kärsiviä, joi-
10229: voidaan valita veteraani, jolle kuntoutuksen an-    den hoidon toteuttaminen ja toimintakykyisyy-
10230: taminen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyttä-      den säilyttäminen vaatii erillistoimenpiteitä.
10231: miseksi tai muusta syystä on tarpeellista. Vete-        Toimintakyvyn säilymisen kannalta keskeistä
10232: raanien lukumäärä on tällä hetkellä kaikkiaan       on myös asumisen taso. Vuosina 1992-93 suori-
10233: noin 180 000 ja keski-ikä noin 78 vuotta.           tetun laajan veteraanitutkimuksen mukaan oli
10234:    Useat kunnat ovat paikallisten veteraanijär-     puutteellisesti asuvia veteraaneja yli 20 000 eli
10235: jestöjen esityksestä ottaneet talousarvioonsa       noin 10 % veteraaneista. Puutteellisesti asuvaksi
10236: määrärahan veteraanien kuntoutustoimintaan.         katsotaan henkilöt, joiden asunnosta puuttuu
10237: Tämä määräraha ei ole millään tavoin vaikutta-      sisä-wc ja lämmin vesi.
10238: nut lakisääteisen veteraanikuntoutuksen toteut-         Puutteellisen asunnon on todettu olevan lai-
10239: tamiseen, vaan valtion talousarviossa oleva mää-    toshoidon syynä 10-20 prosentilla laitoksissa
10240: räraha jaetaan kunnille veteraanien lukumäärän      olevista vanhuksista. Sotainvalidien ja muiden
10241: suhteessa. Kuntien talousarviossa oleva määrä-      rintamaveteraanien toiveena on useimmiten voi-
10242: raha on useissa tapauksissa mahdollistanut myös     da asua mahdollisimman pitkään omassa kodis-
10243: ulkomailla tapahtuvan kuntoutuksen, mihin la-       saan. Tämän tavoitteen toteuttaminen on myös
10244: kisääteistä määrärahaa ei ole ollut mahdollista     yhteiskunnan edun mukaista. Perusmukavuuk-
10245: käyttää.                                            silla varustetun ja kunnoltaan asiallisen asunnon
10246:                                              KK 55/1998 vp                                             3
10247: 
10248: lisäksi ratkaiseva merkitys veteraanien kotona         minen edellyttäisi. Raha-automaattiyhdistyksen
10249: selviytymisen kannalta on kuntien riittävillä ko-      varojen turvin käynnistettyä sotainvalidien ja
10250: tihoidon ja kotisairaanhoidon palveluilla.             muiden veteraanien asuntojen korjausneuvontaa
10251:     Asuntojen korjausavustusten määrästä pääte-        on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 1999 lop-
10252: tään valtion talousarviossa. Tarkemmat ohjeet          puun saakka.
10253: määrärahan käytöstä annetaan vuosittain valtio-            Korjaustoiminnan tuloksena aikaansaatavaa
10254: neuvoston päätöksessä. Korjausavustusta hae-           sotainvalidien ja muiden rintamaveteraanien ko-
10255: taan kunnalta, jonka alueella korjattava asunto        tihoidon helpottumista ja heidän elämänsä laa-
10256: tai asuinrakennus sijaitsee. Vuonna 1997 valtion       dullisia parannuksia on vaikea arvioida taloudel-
10257: asuntorahaston varoista osoitettiin 27 miljoonaa       lisia mittareita käyttäen. Riittävän varustetason
10258: markkaa veteraanien asuntojen korjauksiin. Ku-         ja kunnon omaavalla asunnolla on kuitenkin
10259: luvalle vuodelle on tarkoitukseen varsinaisessa        yleensä ratkaiseva merkitys kotona selviytymi-
10260: talousarviossa varattu 17 miljoonaa markkaa.           sen kannalta. Jos oletetaan laitoshoidon kustan-
10261: Sekä sotainvalidien että muiden rintamaveteraa-        nuksiksi 600 markkaa vuoro kaudelta, niin keski-
10262: nien asuntojen korjausavustusten saamisen edel-        määräinen 16 000 markan korjausavustus vastaa
10263: lytyksiä on helpotettu omarahoitusosuuden pie-         vajaan kuukauden laitoshoitoa. Korjauksilla
10264: nentämiseksi. Keskimääräinen korjausavustus            voidaan yleensä vaikuttaa pitkäaikaisesti kotona
10265: oli viime vuonna noin 16 000 markkaa. Vuoden           selviytymiseen, vaikka sotainvalidien ja muiden
10266:  1997 lisätalousarviossa osoitettiin Suomen itse-      veteraanien asuntojen korjaustoiminnalla ai-
10267:  näisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuotosta 2 mil-       kaansaatavasta laitoshoidon tarpeen vähentymi-
10268: joonan markan määräraha käytettäväksi avus-            sestä ei voida esittää tarkkoja laskelmia.
10269:  tuksina puutteellisesti asuvien sotainvalidien ja         Rintamaveteraanien tukemiseen käytettävissä
10270:  muiden rintamaveteraanien asuntojen korjauk-          olevilla voimavaroilla suurin mahdollinen hyöty
10271:  siin.                                                 niin inhimillisesti kuin taloudellisesti voidaan
10272:     Palveluasumisen järjestäminen kuuluu kun-          saavuttaa panostamalla toimenpiteisiin, jotka
10273:  nan lakisääteisiin tehtäviin sosiaalihuoltolain       tukevat monipuolisesti veteraanin itsenäistä sel-
10274:  nojalla. Palveluasuminen sijoittuu kotona asu-        viytymistä. Kuntoutuksen, omassa kodissa asu-
10275:  misen ja laitoshoidon välimaastoon ja on tarkoi-      misen edellytysten parantamistoimenpiteiden
10276:  tettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua ja tukea    sekä kunnan yleisten sosiaali- ja terveyspalvelu-
10277:  asumiseensa. Palveluasumista on järjestetty run-      jen mahdollisimman tehokas yhteensovittami-
10278:  saalle 2 %:lle 65 vuotta täyttäneistä. Palveluasun-   nen on sotainvalidien ja muiden rintamaveteraa-
10279:  toja on kaikkiaan noin 13 OOO,ja ne ovat pääosin      nien itsenäisen selviytymisen keskeinen perus-
10280:  Valtion asuntorahaston ja Raha-automaattiyh-          edellytys myös lähivuosina.
10281:  distyksen rahoittamia. Voidaan arvioida, että             Veteraanikuntoutuksen määrärahan tasoa on
10282:  nykyisistä sotainvalideista ja muista rintamave-      korotettu huolimatta valtion vaikeasta rahoitus-
10283:  teraaneista runsaat 4 000 asuu palvelutaloissa.       asemasta. Hallitus pyrkii myös jatkossa turvaa-
10284:  Koska palveluasumisen kysyntä kasvaa veteraa-         maan veteraanikuntoutukseen riittävät voima-
10285:  nien keski-iän noustessa, niin palveluasuntojen       varat.
10286:  tarve vähenee hitaammin kuin ryhmän supistu-
10287: 
10288:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
10289: 
10290:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10291: 4                                            KK 55/1998 vp
10292: 
10293: 
10294: 
10295: 
10296:                                          Tili Riksdagens Talman
10297: 
10298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har i allt större grad gjort att veteranrehabilite-
10299: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ringen blivit en del av den helhetsservice som
10300: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        erbjuds äldre personer. Med social- och hälso-
10301: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                 vårdsministeriets stöd har flera undersökningar
10302: spörsmål nr 55:                                        gjorts om ändringar i behovet av rehabilitering
10303:                                                        för veteraner. Den mest omfattande av dessa
10304:            Ämnar Regeringen i framtiden satsa          undersökningar var "Porträtt av en finländsk
10305:        på större anslag för rehabiliteringen av        frontveteran" och i anslutning därtill gjordes en
10306:        krigsinvalider t.o.m. i det fallet att det      postenkät som över 93% av veteranerna besvara-
10307:        finns risk för att medel måste överföras        de. Av dem som svarade angav 78% att de behöv-
10308:        till rehabiliteringen från renoveringen av      de service. Av alla servicebehov utgjorde rehabi-
10309:        veteranernas bostäder?                          literingstjänsterna 42 %, socialservicen 21 %, häl-
10310:                                                        sovårdstjänsterna 17 %, behovet att förbättra
10311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den ekonomiska situationen 4% och rekreations-
10312: anföra följande:                                       behovet 10%. Eftersom kommunen är skyldig att
10313:                                                        ordna service för sina invånare omfattas en stor
10314:     Rehabiliteringen av veteraner grundar sig på       del av de till åren komna veteranerna av den
10315: lagen om rehabilitering av frontveteraner och          normala social- och hälsovården. Vid de flesta
10316: rehabilitering har getts inom ramen för de anslag      rehabiliteringsenheter går veteranrehabilitering-
10317: som godkänts i statsbudgeten. Alla utgifter för        en i första hand ut på att förbättra den fysiska
10318: rehabiliteringen av krigsinvalider betalas med         funktionsförmågan.         Veteranreha bili teringen
10319: stöd av lagen om skada, ådragen i militärtjänst. 1     måste allt tydligare ändras i riktning mot geria-
10320: budgeten för 1998 har 190 milj. mk reserverats         trisk rehabilitering, så att den kunde tjäna en
10321: för veteranernas rehabilitering, varav merparten,      större del av de allt äldre veteranerna. l och med
10322: dvs. 185 milj. mk, kommer från Penningautomat-         ändringen försvinner också det som känneteck-
10323: föreningens avkastning. Enligt lagen om rehabi-        nar den traditionella veteranrehabiliteringen. Så
10324: litering av frontveteraner kan rehabilitering ges      kan t.ex. en veteran som har genomgått sin reha-
10325: till personer som tilldelats frontmanna-, front-       biliteringsperiod på en ADL-träningskurs upp-
10326: tjänst- eller fronttecken samt till maken. För re-     fatta den service som han fått som något annat än
10327: habilitering kan utses en veteran som behöver få       rehabilitering. Bland veteranerna finns det också
10328: rehabilitering för att främja eller upprätthälla       sådana som lider av minnesstörningar (demens)
10329: funktionsförmågan eller av någon annan orsak. 1        och det krävs särskilda åtgärder för vården av
10330: dag finns det sammanlagt ca 180 000 veteraner          dessa och för upprätthållande av deras funk-
10331: och deras medelålder är ca 78 år.                      tionsförmåga.
10332:     Flera kommuner har på framställning av de             Också bostaden är mycket viktig med tanke på
10333: lokala veteranorganisationerna i sin budget re-        upprätthållandet av funktionsförmågan. En om-
10334: serverat anslag för veteranernas rehabiliterings-      fattande veteranundersökning som utfördes
10335: verksamhet. Dessa anslag har på intet sätt påver-      1992-93 visade att över 20 000 veteraner, dvs. ca
10336: kat den lagstadgade veteranrehabiliteringen,           10% av dem, hade en bristfållig bostad. Personer
10337: utan anslaget i statsbudgeten fördelas mellan          som inte har wc och varmt vatten inomhus anses
10338: kommunerna i förhållande till antalet veteraner i      bo bristfålligt.
10339: kommunen. Anslaget i kommunens budget har i                En bristfållig bostad har konstaterats vara or-
10340: flera fall möjliggjort rehabilitering också i utlan-   saken tili institutionsvård hos 10-20 % av åld-
10341: det, som det lagstadgade anslaget inte har kunnat      ringarna som bor på anstalt. Krigsinvalidernas
10342: användas tili.                                         och de övriga frontveteranernas önskan är i all-
10343:     De förändringar i funktionsförmågan som är         mänhet att kunna bo så länge som möjligt i det
10344: en naturlig följd av att veteranerna åldras samt de    egna hemmet. Det ligger också i samhällets in-
10345: sjukdomsgrupper som ansluter sig till åldrandet        tresse att detta mål uppnås. Förutom att bosta-
10346:                                             KK 55/1998 vp                                                   5
10347: 
10348: den är försedd med alla grundläggande bekväm-           re än vad gruppens minskning skulie förutsätta.
10349: ligheter och i behörigt skick är det med tanke på       A vsikten är att den reparationsrådgivning i fråga
10350: veteranernas hemmaboende av avgörande bety-             om krigsinvalidernas och övriga veteraners bo-
10351: delse att kommunen tillhandahålier tillräcklig          städer som startades med stöd av Penningauto-
10352: hemvård och hemsjukvårdsservice.                        matföreningens ruedel skali fortsätta åtminstone
10353:    Beloppen för reparationsunderstöden för bo-          tili utgången av 1999.
10354: städer slås fast i statsbudgeten. Närmare anvis-            Det är svårt att med ekonomiska mätare bedö-
10355: ningar för användningen av anslaget ges årligen         ma de förbättringar i krigsinvalidernas och de
10356: genom ett beslut av statsrådet. Ansökan om re-          övriga frontveteranernas hemvård och av deras
10357: parationsunderstöd görs i den korumun inom              livskvalitet som man kan åstadkomma genom
10358: vars område bostaden elier bostadshuset som             reparationsverksamhet. Med tanke på att de
10359: skall repareras ligger. År 1997 anvisades av sta-       skall klara sig i det egna hemmet är det dock i
10360: tens bostadsfonds ruedel 27 milj. mk tili repara-       allmänhet av en avgörande betydelse att bosta-
10361: tion av veteranernas bostäder. För innevarande          den är tillräckligt välutrustad och i tillräckligt bra
10362: år har i den ordinarie budgeten 17 milj. mk reser-      skick. Om vi utgår ifrån att ett dygn i anstaltsvård
10363: verats för ändamålet. Villkoren för erhåliande av       kostar 600 mk så motsvarar ett reparationsun-
10364: reparationsunderstöd både när det gäller krigsin-       derstöd på 16 000 mk en knapp månad i anstalts-
10365: validernas och de övriga frontveteranernas bo-          vård. Reparationer leder i alimänhet tili att krigs-
10366: städer har förmildrats för att den egna finansie-       invaliderna och de övriga veteranerna klarar sig
10367: ringsandelen skall bli mindre. Reparationsun-           längre i det egna hemmet, också om man inte kan
10368: derstödet uppgick i fjol i medeltal tili ca 16 000      presentera några exakta kalkyler över hur myck-
10369: mk. I tiliäggsbudgeten för 1997 anvisades av av-        et behovet av anstaltsvård minskar tili följd av
10370: kastningen av jubileumsmynten med anledning             reparationsverksamheten.
10371: av Finlands 80-åriga självständighet ett anslag på          Resurserna för stödjande av frontveteraner
10372: 2 milj. mk att användas tili understöd för repara-      kan nyttjas på bästa möjliga vis, såväl mänskligt
10373: tion av krigsinvaliders och andra frontveteraners       som ekonomiskt sett, om man satsar på åtgärder
10374: bristfåliiga bostäder.                                  som på ett mångsidigt sätt stödjer veteranerna så
10375:    Att ordna serviceboende hör till kommunens           att de klarar sig på egen hand. Rehabilitering,
10376: lagstadgade uppgifter en1igt socialvårdslagen.          åtgärder för förbättrande av vilikoren för boende
10377: Serviceboende är ett melianting melian boende i         i det egna hemmet samt en så effektiv samordning
10378: det egna hemmet och anstaltsvård och är avsett          av kommunens alimänna social- och hälsovårds-
10379: för personer som behöver hjälp och stöd. Service-       tjänster som möjligt är också under de närmaste
10380: boende har ordnats för drygt 2% av dem som              åren av grundläggande betydelse i arbetet för att
10381: fylit 65 år. Det finns sammanlagt ca 13 000 servi-      krigsinvaliderna och de övriga frontveteranerna
10382: cebostäder och de är tili största delen finansiera-     skall reda sig på egen hand.
10383: de av statens bostadsfond och Penningautomat-               Anslaget för rehabiliteringen av veteraner har
10384: föreningen. Uppskattningsvis bor drygt 4 000            höjts trots statens svåra finansielia läge. Reger-
10385: krigsinvalider och andra frontveteraner i service-      ingen har som mål att också i fortsättningen se tili
10386: hus. Eftersom efterfrågan på serviceboende väx-         att rehabiliteringen av veteraner får tillräckliga
10387: er i takt med att veteranernas medelålder stiger så     resurser.
10388: minskar behovet av servicebostäder långsamma-
10389:      Helsingfors den 5 mars 1998
10390: 
10391:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10392: 1
10393: 
10394: 1
10395: 
10396: 
10397: 
10398: 
10399:     1
10400: 
10401:     1
10402:                                             KK 56/1998 vp
10403: 
10404: Kirjallinen kysymys 56
10405: 
10406: 
10407: 
10408: 
10409:                                   Aulis Ranta-Muotio /kesk : Opintotuen vuositulomallista
10410: 
10411: 
10412:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10413: 
10414:    Opintotuen tarveharkinta muuttui vuoden           epäkohdat tulisi poistaa mallin soveltamisesta.
10415: 1998 alusta. Tällöin siirryttiin käyttämään ns.      Lisäksi nämä epäkohdat asettavat opintosuunni-
10416: vuositulomallia, jonka tarkoituksena on yksin-       telmaan kuuluvan työharjoittelun ja harjoittelu-
10417: kertaistaa opintotukeen vaikuttavien tulojen las-    jaksot asemaan, jossa opintotuella elävän opis-
10418: kemista ja kontrollointia. Malli perustuu siihen,    kelijan kannattaa ennemmin mennä muuhun
10419: että opiskelijan koko vuoden huomioon otetta-        työhön kuin koulutuksen kannalta hyödyllisem-
10420: vat tulot lasketaan yhteen ja sitä verrataan va-     pään työharjoitteluun tai harjoittelujaksolle.
10421: paan tulon rajaan. Mallin soveltamiseen on kui-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10422: tenkin jäänyt kaksi poikkeusta, joissa normaalia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10423: mallia ei sovelleta. Kansaneläkelaitoksen tiedot-    nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
10424: teen Kela-info 98 mukaan oppilaitokselta saa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10425: dun toimeentulon turvaamiseen tarkoitetun apu-
10426: rahan määrän ollessa vähintään 1 270 mk/kk                     Onko Hallitus tietoinen opintotuen
10427: opintorahaa ei myönnetä. Opintorahaa ei myös-               tarveharkintaan kohdistuvaan ns. vuosi-
10428: kään myönnetä silloin, kun opiskelija saa tutkin-           tulomalliin jääneistä epäkohdista, ja
10429: toon tai opintosuunnitelmaan kuuluvasta työ-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10430: harjoittelusta tai harjoittelujaksolta palkkaa vä-          ryhtyä kaikkien opintotuen tarveharkin-
10431: hintään 1 800 mk/kk.                                        taan vaikuttavien tulojen saamiseksi mal-
10432:    Mallin selkeyden säilyttämisen takia kyseiset            lin piiriin?
10433: 
10434:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
10435:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
10436: 
10437: 
10438: 
10439: 
10440: 280043
10441: 2                                            KK 56/1998 vp
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10447: 
10448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         netä, jos oppilaitokselta saatu toimeentulon tur-
10449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaamiseen tarkoitettu apuraha on vähintään
10450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1 270 markkaa kuukaudessa. Harjoitteluajan
10451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis             toimeentuloturvaa on parannettu 1 päivänä
10452: Ranta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysy-          maaliskuuta 1997 voimaan tulleella opintotuki-
10453: myksen n:o 56:                                         lain muutoksella, joka mahdollistaa kuitenkin
10454:                                                        lainatakauksen myöntämisen kyseisessä tilan-
10455:           Onko Hallitus tietoinen opintotuen           teessa olevalle opiskelijalle. Lisäksi voidaan
10456:        tarveharkintaan kohdistuvaan ns. vuosi-         maksaa myös asumislisää. Näin ollen opiskelijal-
10457:        tulomalliin jääneistä epäkohdista, ja           le turvataan vähintäänkin minimitoimeentulo.
10458:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Opintotuessa sovellettava tarveharkinta on
10459:        ryhtyä kaikkien opintotuen tarveharkin-         muutoin varsin joustava. Tämän vuoden alusta
10460:        taan vaikuttavien tulojen saamiseksi mal-       opiskelijan omien tulojen perustella tapahtuva
10461:        lin piiriin?                                    tarveharkinta perustuu vuosituloihin, eikä luku-
10462:                                                        kausien aikana ansaittuihin keskimääräisiin tu-
10463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           loihin, kuten aiemmin. Vuosituloraja määräytyy
10464: vasti seuraavaa:                                       uudessa mallissa tuettavien kuukausien luku-
10465:                                                        määrän perusteella ja opiskelija voi ansaita tulo-
10466:    Syyslukukauden 1995 alusta lukien on opinto-        rajan puitteissa tulonsa vuoden aikana milloin
10467: tuessa ollut opiskeluun kuuluvan pakollisen työ-       tahansa. Opetusministeriö seuraa opintotuen
10468: harjoittelun ajalle erillinen tarveharkinta. Erilli-   tarveharkinnan toimivuutta yhteistyössä opinto-
10469: seen tarveharkintaan päädyttiin osana hallituk-        tuen toimeenpanoa hoitavan Kansaneläkelai-
10470: sen säästöohjelmaa. Tarveharkinta on pakollisen        toksen kanssa. Uuden mallin parantamista voi-
10471: harjoittelun ajalta tiukka, koska se ei mahdollista    daan harkita vasta, kun sen toimivuudesta on
10472: opintorahan maksamista lainkaan, jos harjoitte-        saatu riittävästi tietoa. Harjoitteluajan erillisestä
10473: lusta saatu palkka on vähintään 1 800 markkaa          kohtelusta luopuminen ei näytä valtiontaloudel-
10474: kuukaudessa. Opintorahaa ei myöskään myön-             lisista syistä tällä hetkellä mahdolliselta.
10475: 
10476:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
10477: 
10478:                                                                             Ministeri Claes Andersson
10479:                                            KK 56/1998 vp                                              3
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                        Tili Riksdagens Talman
10485: 
10486:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     trygga utkomsten uppgående tili minst 1 270
10487: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      mark i månaden. Utkomstskyddet under prak-
10488: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    tiktiden har förbättrats genom den ändring av
10489: man Aulis Ranta-Muotio undertecknade spörs-         1agen om studiestöd som trädde i kraft den 1 mars
10490: mål nr 56:                                           1997, som tillåter bevi1jande av borgen för 1ån när
10491:                                                     det gäller en studerande i nämnda situation. Ock-
10492:           Är Regeringen medveten om det miss-       så bostadstillägg kan beta1as. På så sätt garante-
10493:        förhållande i fråga om behovsprövningen      ras åtminstone minimiutkomsten för den stude-
10494:        vid studiestöd som finns i den s.k. årsin-   rande.
10495:        komstmodellen och                                Den behovsprövning som tillämpas inom stu-
10496:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta     diestödet är annars rätt smidig. Från och med
10497:        för att modellen skall omfatta alla inkom-   början av detta är år baserar sig den behovspröv-
10498:        ster som inverkar på behovsprövningen        ning som sker utgående från den studerandes
10499:        vid studiestöd?                              egna inkomster på årsinkomsterna och inte så-
10500:                                                     som tidigare på de genomsnitt1iga inkomsterna
10501:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       under terminerna. Arsinkomstgränsen bestäms i
10502: anföra följande:                                    den nya modellen på basis av anta1et stödmåna-
10503:                                                     der och den studerande kan inom inkomstgrän-
10504:    Serlan början av höstterminen 1995 har det i     sen förtjäna sin inkomst när som helst under året.
10505: samband med studiestödet funnits en särskild        I samarbete med Folkpensionsanstalten, som
10506: behovsprövning för obligatorisk arbetspraktik       sköter verkställandet av studiestödet, kommer
10507: som hör tili studierna. Detta förfarande utgör en   undervisningsministeriet att följa hur behovs-
10508: del av regeringens sparprogram. Under den tid       prövningen vid studiestöd fungerar. En förbätt-
10509: den obligatoriska praktiken pågår är behovs-        ring av den nya modellen kan övervägas först när
10510: prövningen sträng, eftersom den inte tillåter ut-   tillräcklig information om modellen har inhäm-
10511: betalning av studiepenning om lönen för prakti-     tats. Att avstå från den nuvarande särbehand-
10512: ken är minst 1 800 mark i månaden. Studiepen-       lingen av praktiktiden torde av statsekonomiska
10513: ning beviljas inte heller om den studerande av      skäl inte vara möjligt för närvarande.
10514: läroanstalten fått ett stipendium avsett för att
10515: 
10516:      Helsingfors den 5 mars 1998
10517: 
10518:                                                                          Minister Claes Andersson
10519:                                           KK 57/1998 vp
10520: 
10521: Kirjallinen kysymys 57
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526:                                  Mikko Kuoppa /va-r: Aravavuokra-asuntojen tuotannosta
10527: 
10528: 
10529: 
10530:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10531: 
10532:    Hallitus on supistanut valtion asuntotuotan-    den lopussa lähes 8 000 asunnonhakijaa odotta-
10533: tomäärärahoja vuodelle 1998. Erityisesti valtion   massa vuokra-asuntoa. Tampereen seudulla on
10534: tukema vuokra-asuntotuotanto uhkaa supistua.       edelleen runsaasti työttömiä rakennustyöläisiä,
10535: Vuokra-asuntojen kysyntä on voimakkaasti kas-      joten vuokra-asuntotuotannon lisäämisen estee-
10536: vanut erityisesti Suomen kasvukeskuksissa. Va-     nä työvoimapulaa ei ole.
10537: pailla markkinoilla asuntojen vuokrat ovat nous-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10538: seet voimakkaasti ja vuokra-asuntopulan pahen-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10539: tuminen nostaa edelleen vuokratasoa.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10540:    Marraskuussa 1997 aravavuokra-asuntojo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10541: noissa oli yhteensä koko maassa yli 95 000 haki-
10542: jaruokakuntaa, joka on yli 6 000 enemmän kuin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10543: edellisenä vuonna. Tampereen seutu on yksi niis-          ryhtyä kohtuuvuokraisten aravavuokra-
10544: tä kasvukeskuksista, joissa vuokra-asuntopula             asuntojen tuotannon lisäämiseksi kysyn-
10545: pahenee. Pirkanmaalla asuntojanoissa oli vuo-             tää vastaavaksi?
10546: 
10547:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
10548:                                        Mikko Kuoppa /va-r
10549: 
10550: 
10551: 
10552: 
10553: 270136
10554: 2                                           KK 57/1998 vp
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10559: 
10560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuokra-asuntomarkkinoiden tasapainon säilyt-
10561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tämiseksi tukea suunnataan nimenomaan vuok-
10562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ra-asuntojen tuottamiseen kasvukeskuksissa.
10563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           Vuonna 1997 valtion tukemasta lainoituksesta
10564: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          noin 40 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseu-
10565: n:o 57:                                              dulle ja yli 20 prosenttia muille suurimmille kas-
10566:                                                      vukeskuspaikkakunnille.
10567:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Ympäristöministeriön vuoden 1998 toimin-
10568:        ryhtyä kohtuuvuokraisten aravavuokra-         nan yhtenä painopistealueena on asuntomarkki-
10569:        asuntojen tuotannon lisäämiseksi kysyn-       noiden tasapaino ja tavoitteena vuokra- ja asu-
10570:        tää vastaavaksi?                              misoikeusasuntojen tarjonnan lisääminen pää-
10571:                                                      kaupunkiseudulla ja muilla kasvukeskuspaikka-
10572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunnilla.
10573: vasti seuraavaa:                                        Myös Valtion asuntorahaston keskeisimmäk-
10574:                                                      si tavoitteeksi on asetettu siitä huolehtiminen,
10575:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen harjoit-      että valtio tukee hyvälaatuisten ja kohtuuhintais-
10576: taman pitkäjänteisen asuntopolitiikan keskeise-      ten asuntojen tuotantoa siellä, missä asuntojen
10577: nä tavoitteena on lisätä kohtuuhintaista asunto-     tarve on suurin. Tavoitteena on suunnata valtion
10578: tuotantoa, erityisesti vuokra- ja asumisoikeus-      tukemaa tuotantoa entistä enemmän pääkau-
10579: asuntotuotantoa sekä peruskorjaustoimintaa.          punkiseudulle ja muille kasvukeskuspaikkakun-
10580: Näin on myös tapahtunut.                             nille sekä painottaa uustuotantoa perusparan-
10581:    Valtion tukema asuntotuotanto on pidetty          nusta enemmän kasvualueilla, joilla asuntojen
10582: koko hallituskauden ajan korkealla tasolla. Vuo-     tarjonta ei vastaa lisääntynyttä kysyntää.
10583: sina 1995-1997 on valtion tuella lainoitettu yh-        Suhdanne- tai rakennuskustannuskehityksen
10584: teensä noin 44 000 asuntoa. Näistä pääosa eli        perusteella tälle ei ole näillä näkymin esteitä.
10585: noin 36 000 asuntoa on vuokra- ja asumisoikeus-      Vaikka toteutuneiden hankkeiden kustannukset
10586: asuntoja. Tänä vuonna tarkoituksena on aloittaa      ovat nousseet ensin pääkaupunkiseudulla ja
10587: lähes 16 000 arava- ja korkotukiasunnon raken-       myöhemmin myös muissa kasvukeskuksissa, ra-
10588: taminen. Näistäkin valtaosa on vuokra- ja asu-       kennuskustannusten nousu on viime syksystä lu-
10589: misoikeusasuntoja.                                   kien hidastunut. Valtion tukeman tuotannon
10590:     Hallituksen tarkoituksena on jatkossakin pa-     kustannukset ovat vuoden 1997 heinäkuun jäl-
10591: nostaa erityisesti valtion tukemaan vuokra- ja       keen jopa laskeneet 1,8 %, kun Asuntorahasto on
10592: asumisoikeusasuntotuotantoon. Tarvitaan kui-         hillinnyt kustannuksia jättämällä kaikkein kal-
10593: tenkin myös vapaarahoitteista tuotantoa vuok-        leimmat hankkeet hyväksymättä. Koska raken-
10594: ra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi. Uusia mah-      nusalan noususuhdanne helposti nostaa kustan-
10595: dollisuuksia tähän tarjoaa maaliskuun alussa         nuspaineita eikä valtion tuella ole syytä voimis-
10596: tänä vuonna voimaan tuleva kiinteistörahasto la-     taa kustannusten nousua, rakentamisen hinta-
10597: ki. Se mahdollistaa yleisöltä kerättävien varojen    suhdanteet otetaan jatkossakin huomioon hank-
10598: sijoittamisen myös vuokra-asuntoihin.                keiden aloituksia ajoitettaessa.
10599:    Hallitus seuraa tarkoin asuntomarkkinoilla           Myös vuosina 1999-2002 hallitus pyrkii
10600: tapahtuvia muutoksia sekä markkinatilanteen          suuntaamaan valtion tukea asuntojen uustuo-
10601: vaihteluita maan eri osissa. Asuntojen kysyntä       tantoon selvästi nykyistä enemmän pääkaupun-
10602: on kasvanut sisäisen muuttoliikkeen voimistumi-      kiseudulle ja muille kasvupaikkakunnille, joilla
10603: senjohdosta kasvupaikkakunnilla kuten Tampe-         on vuokra-asuntojen tarvetta. Alueittaisten
10604: re, Turku ja Oulu ja erityisesti pääkaupunkiseu-     asuntomarkkinoiden kehitystä ennakoivaa selvi-
10605: dulla. Asuntojen kysynnän alueellisten erojen        tystoimintaa ja tietojen hyväksikäyttöä tuen alu-
10606: vuoksi hallitus on edellyttänyt, että valtion tuki   eellisessa kohdentamisessa on tarkoitus edelleen
10607: kohdeunetaan vain niille alueille, joilla on koh-    lisätä.
10608: tuuhintaisten asuntojen tarvetta ja kysyntää.
10609: 
10610:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
10611: 
10612:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
10613:                                               KK 57/1998 vp                                               3
10614: 
10615: 
10616:                                           Tili Riksdagens Talman
10617: 
10618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jämvikten på hyresbostadsmarknaden styrs stö-
10619: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          det uttryckligen tili produktionen av hyresbostä-
10620: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        der i tillväxtcentra. Av den lånefinansiering som
10621: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål                 staten stödde 1997 fördelades 40 procent i huvud-
10622: nr 57:                                                  stadsregionen och över 20 procent på de övriga
10623:                                                         största tillväxtcentrumorterna.
10624:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Ett av miljöministeriets tyngdpunktsområden
10625:         ta för att produktionen av aravahyres-          i 1998 års verksamhet är jämvikten på bostads-
10626:         bostäder med rimliga hyror skali ökas så        marknaden. Syftet är att åstadkomma en ökning
10627:         att den motsvarar efterfrågan?                  av utbudet av hyres- och bostadsrättsbostäder i
10628:                                                         huvudstadsregionen och på de övriga tillväxtcen-
10629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           trumorterna.
10630: anföra följande:                                            Huvudmålsättningen för Statens bostadsfond
10631:                                                         är likaså att se tili att staten stöder produktionen
10632:     Enligt regeringsprogrammet har regeringens          av bostäder av god kvalitet och tili rimliga priser
10633: Iångsiktiga bostadspolitik som viktigt syfte att        i områden där bostadsbehovet är störst. Målet är
10634: öka produktionen av bostäder, särskilt hyres-           att alit mer styra den statsstödda produktionen
10635: och bostadsrättsbostäder, tili rimliga priser samt      tili huvudstadsregionen och övriga tiliväxtcen-
10636: ombyggnadsverksamheten. Så har också skett.             trumorter och att fåsta större vikt vid nybyggna-
10637:     Den bostadsproduktion som får statsstöd har         tion än vid ombyggnader i tiliväxtområden där
10638: under hela regeringsperioden hållits på en hög          utbudet inte motsvarar den ökade efterfrågan på
10639: nivå. Under åren 1995-1997 lånefinansierades            bostäder.
10640: sammanlagt omkring 44 000 bostäder med stats-               1 dagens läge utgör utvecklingen av konjunk-
10641: stöd. De flesta av dessa, dvs. omkring 36 000           turerna och byggpadskostnaderna inte några
10642: bostäder, är hyres- och bostadsrättsbostäder. 1 år      hinder för detta. Aven om kostnaderna för ge-
10643: är det meningen att inleda byggandet av nära            nomförda projekt stigit, först i huvudstadsregio-
10644: 16 000 arava- och räntestödsbostäder. Också av          nen och senare också i andra tillväxtcentra, har
10645: dessa är största de1en hyres- och bostadsrättsbo-       kostnadsstegringen avtagit fr.o.m. förra hösten.
10646: städer.                                                 Kostnaderna för den produktion som staten stö-
10647:     Regeringen avser att också i fortsättningen         der har t.o.m. efter juli 1997 gått ned med 1,8 %,
10648: särskilt satsa på den hyres- och bostadsrättsbo-        genom att Bostadsfonden i kostnadssänkande
10649: stadsproduktion som staten stöder. Det behövs           syfte gått in för att inte godkänna de alira dyraste
10650: dock också sådan produktion som är fritt finan-         projekten. Eftersom en konjunkturuppgång
10651: sierad för att utbudet av hyresbostäder skali öka.      inom byggnadsbranschen lätt ger upphov till ett
10652: Den Iag om fastighetsfonder som trätt i kraft i         kostnadstryck och det inte är skäl att genom
10653: början av mars erbjuder nya möjligheter tili det-       statsstöd underblåsa kostnadsstegringar, beak-
10654: ta. Den möj1iggör att medel som insam1as från           tas priskonjunkturerna för byggnationens del
10655:  alimänheten också placeras i hyresbostäder.            också i fortsättningen när man avgör tidpunk-
10656:     Regeringen följer noga förändringarna på bo-        terna för när olika projekt skali inledas.
10657:  stadsmarknaden samt marknadsfluktuationerna                Regeringen strävar också efter att under åren
10658:  i de olika delarna av landet. Efterfrågan på bostä-    1999-2002 i betydligt högre grad än för närva-
10659:  der har i takt med den alit kraftigare inre flytt-     rande styra statsstödet för nyproduktionen av
10660:  ningsrörelsen ökat på tiliväxtorter som Tammer-        bostäder tili huvudstadsregionen och till andra
10661:  fors, Åbo och Uleåborg samt särskilt i huvud-          tiliväxtorter som är i behov av hyresbostäder.
10662:  stadsregionen. Tili följd av de regionala skillna-     Det är meningen att fortsättningsvis öka den
10663:  derna i efterfrågan på bostäder har regeringen         utredningsverksamhet genom viiken trenderna
10664:  förutsatt att statsstöd endast skali fördelas i om-    på den regionala bostadsmarknaden kan förutses
10665:  råden där det finns ett behov av och en efterfrå-      samt det utnyttjande av information som ligger
10666:  gan på bostäder tili rimliga priser. F ör att bevara   tili grund när stöd fördelas i regionerna.
10667: 
10668:       Helsingfors den 6 mars 1998
10669: 
10670:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
10671:                                              KK 58/1998 vp
10672: 
10673: Kirjallinen kysymys 58
10674: 
10675: 
10676: 
10677: 
10678:                                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Omaisten puolesta maksettavien koti-
10679:                                        palvelumaksujen verovähennysoikeudesta
10680: 
10681: 
10682:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10683: 
10684:     Väestömme ikääntyessä vanhustenhuoltoon               Lähiomaisten kotipalvelutyöstä aiheutuvien
10685: liittyvät kysymykset vaativat entistä monimuo-         maksujen verovähennysoikeus on kannatettava
10686: toisempia ratkaisuja. Laitos- ja välimuotoisten        apua saavan omaisen, kotipalvelun maksavan
10687: palvelujen lisäksi on kotona asuminen järkevä          omaisen sekä yhteiskunnan kannalta, koska näin
10688: vaihtoehto etenkin, jos itsenäistä asumista tue-       pienellä panostuksella tuetaan vanhuksen itse-
10689: taan riittävillä palveluilla. Vanhuspalveluiden        näistä asumista ja vältetään kallista laitoshoi-
10690: riittävyys huolestuttaa myös omaisia, jotka usein      toon siirtymistä.
10691: rahoittavat lisäpalveluja ikääntyville läheisilleen.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10692:     Parhaillaan käynnissä oleva kotona tehtävän        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10693: työn verovähennyskokeilu koskee vain palvelun          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10694: ostajan omassa kotitaloudessa tehtävää työtä.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10695: Lähiomaisten kotitaloudessa tehtävästä työstä
10696: aiheutuvia kustannuksia ei voi vähentää vero-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10697: tuksessa, vaikka usein esimerkiksi omien tai puo-             siin, jotta omaisten maksamat kotipalve-
10698: lison ikääntyneiden vanhempien itsenäinen asu-                lumaksut saadaan verovähennyksen pii-
10699: minen merkitsee lapsille huomattavan paljon li-               riin?
10700: sätyötä ja huolta.
10701:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
10702: 
10703:                                       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
10704: 
10705: 
10706: 
10707: 
10708: 280043
10709: 2                                          KK 58/1998 vp
10710: 
10711: 
10712: 
10713: 
10714:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10715: 
10716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta
10717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       (728/1997) on kokeilunluonteisesti voimassa ve-
10718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rovuosilta 1997-1999 toimitetta vissa verotuk-
10719: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-     sissa. Verotuksessa tehtävää kotitalousvähen-
10720: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      nystä kokeillaan Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin
10721: myksen n:o 58:                                      läänin alueilla. Samanaikaisesti niin sanottua
10722:                                                     yritystukimallia kokeillaan Itä- ja Länsi-Suomen
10723:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     läänin alueilla. Kotitalousvähennyksen voi saa-
10724:        siin, jotta omaisten maksamat kotipalve-     da muun muassa verovelvollisen kotona tehtä-
10725:        lumaksut saadaan verovähennyksen pii-        vän kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön pe-
10726:        riin?                                        rusteella.
10727:                                                         Vähennys on rajattu koskemaan vain verovel-
10728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vollisen asunnossa tehtävää työtä muun muassa
10729: vasti seuraavaa:                                    sen vuoksi, että verotuksessa toisen henkilön
10730:                                                     menot eivät ole verovelvolliselle vähennyskelpoi-
10731:    Verotuksessa ovat vähennyskelpoisia vain tu-     sia, ja siksi, että kokeilusta aiheutuvat kustan-
10732: lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat      nukset pysyisivät kurissa.
10733: menot. Yksityistalouden menoja, joita ovat              Molemmista tukikokeiluista on tarkoituksena
10734: muun muassa kotitalouteen hankittavista palve-      saada kokemuksia, joiden perusteella voidaan
10735: luista aiheutuneet menot, ei lähtökohtaisesti voi   harkita jatkotoimenpiteitä. Kun kokeilut ovat
10736: vähentää. Verovelvollinen voi vähentää pää-         vasta käynnistyneet, hallitus ei aio tässä vaihees-
10737: sääntöisesti vain omat tulonhankkimismenonsa,       sa ryhtyä toimenpiteisiin omaisten maksamien
10738: jotka hän on maksanut. Vähennysoikeus ei kos-       kotipalvelumaksujen saamiseksi verovähennyk-
10739: ke muiden verovelvollisten menoja. Edellä ole-      sen piiriin. Hallitus tulee kuitenkin seuraamaan
10740: vasta johtuen kotitalousmenot eivät ole ilman       tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
10741: nimenomaista säännöstä vähennyskelpoisia, teh-      ta.
10742: tiinpä työ verovelvollisen tai hänen lähiomaisen-
10743: sa taloudessa.
10744: 
10745:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1998
10746: 
10747:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
10748:                                                KK 58/1998 vp                                             3
10749: 
10750: 
10751: 
10752: 
10753:                                           Tili Riksdagens Talman
10754: 
10755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Lagen om temporärt skattestöd för hushålls-
10756: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           arbete (728/1 997) gäller vid beskattningen för
10757: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         1997-1999 på försök. Försök med hushållsav-
10758: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade                drag vid beskattningen görs i Södra Finlands,
10759: spörsmål nr 58:                                          Uleåborgs och Lapplands Iän. Samtidigt görs
10760:                                                          försök med den s.k. företagsstödsmodellen i Ost-
10761:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ra och Västra Finlands Iän. Man kan få hushålls-
10762:         att de avgifter som anhöriga betalar för         avdrag bl.a. för hushållsarbete samt omsorgs-
10763:         hemservice skall omfattas av skatteav-           och vårdarbete som utförs i den skattskyldiges
10764:         dragen?                                          hem.
10765:                                                             Avdraget är begränsat och gäller endast arbete
10766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            som utförs i den skattskyldiges bostad bl.a. på
10767: anföra följande:                                         grund av att en annan persons utgifter inte är
10768:                                                          avdragbara för den skattskyldige vid beskatt-
10769:    Endast utgifter för inkomstens förvärvande            ningen och för att kostnaderna i samband med
10770: eller bibehållande är avdragbara i beskattningen.        försöket skall minimeras.
10771: Utgångspunkten är att utgifter i privata hushåll,           Genom de båda försöken med stöd avser man
10772: bl.a. utgifter för service som levereras till ett hus-   att inhämta erfarenheter till grund för eventuella
10773: håll, inte skall kunna dras av. Huvudregeln är att       fortsatta åtgärder. Eftersom försöken nyss inletts
10774: den skattskyldige kan dra av endast de egna ut-          ämnar regeringen inte i detta skede vidta åtgärder
10775: gifter som han haft för inkomstens förvärvande.          för att de avgifter som anhöriga betalar för hem-
10776: Rätt till avdrag gäller inte utgifter som andra          service skall omfattas av skatteavdragen. Reger-
10777: skattskyldiga haft. På grund av detta är hushålls-       ingen kommer dock att hålla sig ajour med Iäget
10778: utgifter inte avdragbara, om det inte uttryckligen       avsett från spörsmålsställarens synpunkt.
10779: bestämts så, oavsett om arbetet har utförts i ett
10780: hushåll som tillhör den skattskyldige eller dennes
10781: närmaste anhöriga.
10782: 
10783:      Helsingfors den 9 mars 1998
10784: 
10785:                                                                                Minister Jouko Skinnari
10786:                                                  KK 59/1998 vp
10787: 
10788: KirjaJiinen kysymys 59
10789: 
10790: 
10791: 
10792: 
10793:                                        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Valtion taloudellisesta tuesta Hel-
10794:                                            singin talviolympialaishankkeelle
10795: 
10796: 
10797:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
10798: 
10799:    Valtioneuvosto teki 28.1.1998 periaatepää-              ti taloudellinen riski kisoista jää kuitenkin koko-
10800: töksen "Helsinki 2006 -talviolympialaisten to-             naan suomalaisille.
10801: teuttamisen kannalta välttämättömästä valtion                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10802: myötä vaikuttamisesta". Päätöksessä luvataan               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10803: rahoittaa puolet kisojen hakukustannuksista,               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10804: kuitenkin enintään 7,5 miljoonaa markkaa sekä              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10805: antaa Helsingin kaupungille 2 miljardin markan
10806: tappiontakuu, jos kisat Suomeen saadaan. Jäl-                        Pitääkö Hallitus olympiakisojen hake-
10807: kimmäinen lupaus edellyttää myös eduskunnan                       miseen liittyvät lieveilmiöt huomioon ot-
10808: päätöksen.                                                        taen 15 miljoonan markan hakukustan-
10809:    Yleisesti tiedetään, että olympiakisojen hake-                 nuksia kohtuullisina ja niiden käyttöta-
10810: minen on niiden kaupallistuttua muuttunut räi-                    paa julkiselle varainkäytölle sopivana ja
10811: keäksi mielikuvamarkkinoinniksi,jossa kansain-                    ongelmattomana, ja
10812: välisen olympiakomitean jäsenten tuki pyritään                       rajoittaako Hallituksen periaatepää-
10813: hankkimaan mm. perheenjäseniinsaakka ulottu-                      tös 2 miljardin markan tappiontakuusta
10814: villa ylellisillä matkoilla, juhlilla ja lahjoilla. Suo-          eduskunnan tosiasiallista päätäntävaltaa
10815: malaisen tapakulttuurin mittapuun mukaan                          asiasta kisojen mahdollisen myöntämis-
10816: markkinointikeinot täyttävät lahjonnan tunnus-                    päätöksen ennakkoehtona, sekä
10817: merkit.                                                              voiko Lillehammerissa järjestettäväksi
10818:    Helsinki 2006 -talviolympialaishanke on tar-                   suunnitellun kisaosuuden tappio tulla
10819: koitus toteuttaa yhteistyössä Norjassa sijaitse-                  em. takausvastuun kautta Suomen val-
10820: van Lillehammerin kaupungin kanssa. Tiettäväs-                    tion maksettavaksi?
10821: 
10822:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
10823: 
10824:                                         Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
10825: 
10826: 
10827: 
10828: 
10829: 280043
10830: 2                                           KK 59/1998 vp
10831: 
10832: 
10833: 
10834: 
10835:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10836: 
10837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eritelty varsin tarkasti ne menokohteet, joihin
10838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tukea voidaan käyttää. Kansainvälinen Olym-
10839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piakomitea on myös määritellyt yksityiskohtai-
10840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            sesti ohjeet, joiden mukaisesti materiaalia voi-
10841: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-       daan tuottaa, mahdollisia henkilökohtaisia
10842: symyksen n:o 59:                                      muistolahjoja hankkia tai toteuttaa KOK:n jä-
10843:                                                       senten tutustumiskäynneistä aiheutuneita kus-
10844:           Pitääkö Hallitus olympiakisojen hake-       tannuksia.
10845:        miseen liittyvät lieveilmiöt huomioon ot-         Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä
10846:        taen 15 miljoonan markan hakukustan-           edellytetään, että "Olympiahankkeen taloudelli-
10847:        nuksia kohtuullisina ja niiden käyttöta-       sen valvonnan varmistamiseksi asetetaan erilli-
10848:        paa julkiselle varainkäytölle sopivana ja      nen talouden tarkastustoimikunta. Toimikun-
10849:        ongelmattomana, ja                             nan tehtävänä on valvoa, että hankkeen toteutta-
10850:           rajoittaako Hallituksen periaatepää-        misessa noudatetaan huolellista taloudenpitoa.
10851:        tös 2 miljardin markan tappion takuusta        Toimikunnassa olisi valtiovarainministeriöstä,
10852:        eduskunnan tosiasiallista päätäntävaltaa       opetusministeriöstä, kauppa- ja teollisuusminis-
10853:        asiasta kisojen mahdollisen myöntämis-         teriöstä, Helsingin kaupungista ja Lahden kau-
10854:        päätöksen ennakkoehtona, sekä                  pungista kustakin yksi edustaja henkilökohtaisi-
10855:           voiko Lillehammerissa järjestettäväksi      ne varamiehineen."
10856:        suunnitellun kisaosuuden tappio tulla             Opetusministeriön näkemyksen mukaan ha-
10857:        em. takausvastuun kautta Suomen val-           kukustannustenja -käytäntöjen osalta ei ole nä-
10858:        tion maksettavaksi?                            kyvissä ongelmia.
10859:                                                          Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tode-
10860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taan, että "Valtioneuvosto päättää esittää edus-
10861: vasti seuraavaa:                                      kunnalle, että Helsingin kaupungille annettaisiin
10862:                                                       valtion omavelkainen takaus talviolympialaisten
10863:     Valtioneuvoston kanslia asetti 15.12.1997 työ-    mahdollisesta nettotappiosta niin, että takaus-
10864: ryhmän selvittämään Helsinki 2006 -olympia-           vastuun enimmäismäärä on 2 miljardia mark-
10865: hanketta, hankkeen kustannuksia investointien         kaa." Näin eduskunta käsittelee asian ja takauk-
10866: ja järjestelykustannusten osalta, arvioimaan laa-     sesta on säädettävä laki.
10867: ditun alustavan kisabudjetin realistisuutta sekä         Kisoilla on ainoastaan yksi talousarvio, jota
10868: ministeriöiden asiaan liittyviä vastuita. Lisäksi     valvotaan Helsingistä käsin. Talousarviossa on
10869: tehtäväksiantona oli selvittää, tulisiko Suomen       huomioitu Lillehammerin kustannukset. Tarkoi-
10870: valtion sitoutua ottamaan vastattavakseen talvi-      tuksena on maksaa kisapaikoista vuokraa kah-
10871: olympialaisten järjestämiskustannusten takaus         den edellisen vuoden keskiarvon mukaisesti siltä
10872: mukaan lukien Paraolympiakisat, sekä arvioida,        ajalta kuin rinteet ovat poissa käytöstä Olympia-
10873: sitoutuisika Suomen valtio vastaamaan kaikista        kisojen ja Paraolympialaisten takia. Lisäksi nor-
10874: niistä velvoitteista,joista vastuuta olympiakisoja    jalaiset saavat 25 prosenttia Norjassa myydyistä
10875: koskevat säännöt edellyttävät siltä valtiolta, jos-   lipputuloista. Kaikki TV- ja muut tuotot tulou-
10876: sa kisat järjestetään.                                tuvat Helsingille.
10877:     Työryhmä luovutti muistionsa (VNK 1998:1)            Helsinki 2006 -talviolympialaishanke on ko-
10878: Pääministeri Paavo Lipposelle 19.1.1998, ja val-      konaisuus Helsingin, Lahden, Lillehammerin ja
10879: tioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksensä          sen lähikuntien kesken. Kisojen järjestämisen
10880: muistion pääperiaatteiden mukaisesti 28.1. 1998.      kannalta välttämättömät investointikustannuk-
10881:     Esityksen 15 miljoonan markan tuesta haku-        set ovat poikkeuksellisen pienet verrattuna aikai-
10882: kustannuksiin ovat tehneet Helsinki ja muut ha-       sempiin olympiakisajärjestäjiin. Tästä johtuen
10883: kijayhteisöt yhdessä. Työryhmän muistiossa on         kisojen odotetaan tuottavan voittoa, josta valtio-
10884:                                             KK 59/1998 vp                                             3
10885: 
10886: neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 10 pro-        ta tulisi, vastoin kaikkia tällä hetkellä tiedossa
10887: senttia ohjautuu valtiolle terveyttä edistävän lii-   olevia tosiseikkoja, niin se arvioidaan samalla
10888: kunnanharrastuksen tukemiseen. Mikäli tappio-         tavalla kaikkien järjestäjäpaikkakuntien osalta.
10889: 
10890:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1998
10891: 
10892:                                                                           Ministeri Claes Andersson
10893: 4                                           KK 59/1998 vp
10894: 
10895: 
10896: 
10897: 
10898:                                        Tili Riksdagens Talman
10899: 
10900:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fors och de andra sammanslutningar som är med
10901: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          om ansökningen tillsammans. 1 arbetsgruppens
10902: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      promemoria specifiseras mycket noggrant de ut-
10903: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen underteckna-         gifter som stödet kan användas för. lnternatio-
10904: de spörsmål nr 59:                                   nella olympiska kommitten har också detaljerat
10905:                                                      fastställt de anvisningar enligt vilka man får pro-
10906:           Anser Regeringen med beaktande av          ducera material, skaffa eventuella personliga gå-
10907:        de negativa följder det innebär att ansöka    vor tili minnet av spelen eller betala kostnaderna
10908:        om de olympiska spelen att 15 milj. mk i      för IOK-medlemmarnas besök för att bekanta
10909:        ansökningskostnader är skäligt och sättet     sig med orten.
10910:        för penningbruket passande och pro-              Dessutom förutsätter statsrådets principbe-
10911:        blemfritt för den offentliga användningen     slut att det "1 syfte att säkerställa den ekonomis-
10912:        av medel, och                                 ka tillsynen över OS-projektet tillsätts en fristå-
10913:           inskränks riksdagens faktiska beslu-       ende revisionskommission. Kommissionens upp-
10914:        tanderätt i frågan av Regeringens prin-       gift är att tillse att noggrann ekonomi iakttas vid
10915:        cipbeslut om att gå i borgen för en förlust   genomförandet av projektet. 1 kommissionen
10916:        på 2 mrd mk som ett förhandsvillkor för       skall finansministeriet, undervisningsministeriet,
10917:        ett eventuellt beslut om att bevilja spelen   handels- och industriministeriet, Helsingfors
10918:        samt                                          stad och Lahtis stad ha en representant var och
10919:           kan en förlust av de tävlingar som man     för var och en av dessa utses en personlig supple-
10920:        planerar ordna i Lillehammer genom bor-       ant."
10921:        gensansvaret påföras finska staten?              Enligt undervisningsministeriets uppfattning
10922:                                                      kan några problem i fråga om ansökningskostna-
10923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        derna och ansökningskutymerna inte förutses.
10924: anföra följande:                                        1 statsrådets principbeslut konstateras att
10925:                                                      "Statsrådet beslutar för riksdagen föreslå att
10926:    Statsrådets kansli tillsatte den 15 december      Helsingfors stad skall beviljas statlig propriebor-
10927:  1997 en arbetsgrupp för att utreda Helsingfors      gen för en eventuell nettoförlust av vinterspelen
10928: OS-projekt 2006, kostnaderna för projektet med       så, att detmaximala beloppet av borgensansvaret
10929: tanke på investeringar och arrangerande och för      är 2 mrd mk." Sålunda skall riksdagen behandla
10930: att bedöma hur realistisk den preliminära OS-        ärendet och en lag stiftas om borgen.
10931: budgeten är samt ministeriernas ansvar i frågan.        Spelen har bara en budget som övervakas av
10932: Dessutom ingick det i uppdraget att utreda om        Helsingfors. Budgeten beaktar kostnaderna för
10933: finska staten bör förbinda sig att gå i borgen för   Lillehammer. Avsikten är att betala hyra för täv-
10934: kostnaderna för ordnandet av vinter-OS inklusi-      lingsarenorna enligt medeltalet för de två föregå-
10935: ve Paraolympiska spelen samt bedöma om finska        ende åren för den tid backarna är avstängda på
10936: staten skall förbinda sig att ansvara för alla de    grund av OS och Paraolympiaden. Dessutom får
10937: förpliktelser som bestämmelserna om dc olym-         norrmännen 25 procent av intäkterna för de bil-
10938: piska spelen förutsätter att den stat som arrange-   jetter som säljs i Norge. Alla televisions- och and-
10939: rar spelen skall ansvara för.                        ra intäkter bokförs på Helsingfors.
10940:    Arbetsgruppen överlämnade sin promemoria             Helsingfors vinter-OS-projekt 2006 är en hel-
10941: (SRK 1998:1) tili Statsminister Paavo Lipponen       het som bildas av Helsingfors, Lahtis, Lilleham-
10942: den 19 januari 1998 och statsrådet fattade den 28    mer med närliggande kommuner. De nödvändi-
10943: januari ett principbeslut i frågan som följer hu-    ga investeringskostnaderna med tanke på OS-
10944: vudprinciperna i promemorian.                        arrangemangen är exceptionellt små jämfört med
10945:    Framställningen om ett stöd på 15 milj. mk för    vad tidigare OS-arrangörer haft. Därför förvän-
10946: ansökningskostnaderna har giorts av Helsing-         tas spelen inbringa en vinst, varav 10 procent
10947:                                                KK 59/1998 vp                                          5
10948: 
10949: enligt statsrådets principbeslut tillfaller staten för   känner tili, uppstå förlust, så bedöms den på
10950: stöd tili hälsobefrämjande idrottsutövning. Skul-        samma sätt för alla arrangörsorter.
10951: le det, trots alla de fakta som man för tillfållet
10952: 
10953:      Helsingfors den 9 mars 1998
10954: 
10955:                                                                            Minister Claes Andersson
10956:                                              KK 60/1998 vp
10957: 
10958: 
10959: Kirjallinen kysymys 60
10960: 
10961: 
10962: 
10963: 
10964:                                     Timo Ihamäki /kok: Metsähallituksen suunnitelmista myydä maata
10965:                                        Kivimäensalossa Joroisissa
10966: 
10967: 
10968:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10969: 
10970:    Saatujen tietojen mukaan metsähallitus on              Lisäksi valtion talousarviossa todetaan, että
10971: myymässä maa-aluetta "Savonmuan Inari"                 maa- ja vesialueiden käyttö tulee suunnitella
10972: -hankkeeseen varatulta alueelta Kivimäensalos-         matkailuelinkeinoa tukevaksi.
10973: ta Joroisista. Kyseessä on 3 300 hehtaarin suu-           Valtion toimet maakunnan kehittämislinjauk-
10974: ruinen alue. Toteutuessaan omistajan vaihtumi-         sia vastaan sopivat huonosti nykyiseen EU-hal-
10975: nen voisi vaikeuttaa "Savonmuan Inari" -projek-        lintomalliin,joka korostaa maakuntien keskeistä
10976: tiin liittyvien luonto- ja elämysmatkailuhankkei-      roolia alueiden kehittämisessä.
10977: den toteutumista. Kaupan on myös katsottava               Alueen luontomatkailuun on sijoitettu jo yli
10978: olevan maakunnassa päätettyjen kehittämislin-          500 000 markkaa. Avustuksista puolet on tullut
10979: jauksien vastainen. Mm. naapurikunnan, Jäppi-          LEADER II -ohjelman kautta EU:lta. Alueen
10980: län, kunnanhallitus suhtautuu kielteisesti metsä-      kehittämiseen sijoitettu ED-rahoitus uhkaa va-
10981: hallituksen maakauppahankkeisiin. Mikäli               lua hukkaan.
10982: kauppa kuitenkin toteutuu, kaupan ehdoissa oli-           Maakaupan jälkeen alue jäisi lähinnä yksityi-
10983: si kunnanhallituksen mukaan otettava huo-              sen maanomistajan käyttöön. Tällöin kaupalli-
10984: mioon luontomatkailun ja metsästyksen edelly-          sen luontomatkailunjärjestäminen alueella kävi-
10985: tykset.                                                si mahdottomaksi.
10986:     Myyntineuvottelujen        kohteena     olevalla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10987: alueella sijaitsee Savon suurin lailla suojeltu van-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10988: hojen metsien suojelualue, Ahvenisenmäki.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10989: Vaikka Ahvenisenmäkijätettäisiin kaupan ulko-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10990: puolelle, aiheutettaisiin maakaupalla alueen suo-
10991: jeluarvon alenemista. Toisaalta metsähallituksen                 Onko Hallitus tietoinen metsähallituk-
10992: velvollisuus on hankkia maanvaihdolla luonnon-                sen mahdollisista maakaupoista Joroisis-
10993: suojelualueita valtion omistukseen. Alueen                    sa, ja
10994:  myynnin on sanottu olevan metsähallituksen                      katsooko Hallitus asian olevan hyväk-
10995:  kaikkien tulosyksiköiden tavoitteiden vastainen.             syttävissä?
10996: 
10997:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
10998: 
10999:                                            Timo Ihamäki /kok
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004: 280043
11005: 2                                            KK 60/1998 vp
11006: 
11007: 
11008: 
11009: 
11010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11011: 
11012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suojeluohjelmien        rahoittamiseksi   vuosina
11013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1996--2004 yhteensä 1 090 miljoonan markan
11014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       arvosta. Osa rahoituksesta tapahtuu myymällä
11015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        Metsähallituksen hallinnassa olevia maita ja
11016: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         käyttämällä myyntitulot luonnonsuojelualuei-
11017: 60:                                                   den hankintaan. Osaksi Metsähallituksen hallin-
11018:                                                       nassa olevia alueita käytetään maanvaihdoissa
11019:           Onko Hallitus tietoinen metsähallituk-      vaihtomaina hankittaessa suojelualueita valtiol-
11020:        sen mahdollisista maakaupoista Joroisis-       le. Hankinnat suoritetaan yhteistyössä ympäris-
11021:        sa, ja                                         töministeriön kanssa. Myytävän alueen lähistöl-
11022:           katsooko Hallitus asian olevan hyväk-       lä on tehty suuria hankintoja sekä luonnonsuoje-
11023:        syttävissä?                                    lun että metsätalouden tulosalueille.
11024:                                                           Metsähallituksen luonnonsuojelualuehankin-
11025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tatavoite vuodelle 1998 on valtion talousarvion
11026: vasti seuraavaa:                                      mukaan yhteensä 245 miljoonaa markkaa. Mi-
11027:                                                       käli nyt esillä oleva kauppa toteutuu, Metsähalli-
11028:     Maa- ja metsätalousministeriössä on vireillä      tus voi täyttää loput myyntitavoitteesta myymäl-
11029: Metsähallituksen 26.1.1998 päivätty esitys Jo-        lä erityisarvoa omaavia kohteita kuten rakennus-
11030: roisten kunnassa sijaitsevan valtion metsämaa-        paikkoja, rakennuksia ja pieniä erillisiä metsä-
11031: han kuuluvan Rantahovi-nimisen tilan RN :o 1:4        kappaleita, eikä muita Metsähallituksen talou-
11032: myymisestä eräälle yhtiölle lukuun ottamatta          delliseen tulokseen vaikuttavia merkittävämpiä
11033: Natura 2000 -ohjelmaehdotuksen sekä vanhojen          metsäkiinteistöjen myyntejä tarvitse tänä vuon-
11034: metsien suojelusta annetun asetuksen mukaisia         na käynnistää. Alueen myyminen on Metsähalli-
11035: määräaloja, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on        tuksen kokonaistavoitteen kannalta suotuisaa
11036: noin 258 ha. Tilan kokonaispinta-ala on noin          eikä aiheuta minkään tulosyksikön toiminnoille
11037: 2 515 ha. Kauppahinnaksi on sovittu 37,5 mil-         haittaa.
11038: joonaa markkaa. Koska luovutettavan kiinteis-             Metsähallitus on ilmoittanut saaneensa osta-
11039: tön arvo ylittää 30 miljoonaa markkaa, voidaan        jatahon kanssa käymissään neuvotteluissa sen
11040: luovutus voimassa olevan lainsäädännön mu-            käsityksen, ettei ostaja suhtaudu kielteisesti
11041: kaan toteuttaa vain erillisenä lailla. Myynti pal-    alueelle suunniteltuihin hankkeisiin vaan on val-
11042: velisi luonnonsuojelualueiden hankkimistarpei-        mis edesauttamaan niiden toteutumista.
11043: ta.                                                       Metsähallituksen kiinteistönluovutusta kos-
11044:     Metsähallitukselle on asetettu tavoitteet käyt-   kevaa esitystä on edellä kerrotuista syistä pidet-
11045: tää sen hallinnassa olevia valtion maita luonnon-     tävä hyväksyttävänä ja tarkoituksenmukaisena.
11046: 
11047:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1998
11048: 
11049:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11050:                                              KK 60/1998 vp                                               3
11051: 
11052: 
11053: 
11054: 
11055:                                         Tili Riksdagens Talman
11056: 
11057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gram tili ett värde av 1 090 milj. mk åren 1996-
11058: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        2004. En del av finansieringen sker så att områ-
11059: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      den som är i Forststyrelsens besittning säljs och
11060: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            intäkterna av försäljningen används tili förvärv
11061: 60:                                                   av naturskyddsområden. Tili en del används de
11062:                                                       områden som är i Forststyrelsens besittning så-
11063:           Är Regeringen medveten om Forststy-         som bytesmark vid anskaffning av skyddsområ-
11064:        relsens eventuella markaffårer i Jorois,       den tili staten genom markbyte. Markanskaff-
11065:        och                                            ningarna görs i samarbete med miljöministeriet. 1
11066:           anser Regeringen att detta kan anses        närheten av det område som skall säljas har
11067:        acceptabelt?                                   gjorts stora anskaffningar såväl med tanke på
11068:                                                       resultatområdet för naturskydd som resultatom-
11069:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rådet för skogsbruk.
11070: anföra följande:                                         Forststyrelsens målsättning för 1998 när det
11071:                                                       gäller förvärv av naturskyddsområden uppgår
11072:    Vid jord- och skogsbruksministeriet håller         enligt statsbudgeten tili sammanlagt 245 milj.
11073: man på att behandla Forststyrelsens förslag av        mk. Om nu nämnda affår blir av, kan Forststyrel-
11074: den 26 januari 1998 om försäljning av den tili        sen uppfylla återstoden av sina försäljningsmål
11075: statens skogsmark hörande lägenheten Ranta-           genom att sälja objekt av särskilt värde, såsom
11076: hovi RNr 1:4 i Jorois kommun, med undantag            byggnadsplatser, byggnader och små separata
11077: för de outbrutna områden som ingår i Natura           stycken av skog, varvid man i år inte behöver
11078: 2000-programförslaget samt outbrutna områden          inleda annan mer betydande och på Forststyrel-
11079: enligt förordningen om skydd av gamla skogar,         sens ekonomiska resultat inverkande försäljning
11080: vilkas sammanlagda areal uppgår tili ca 258 ha.       av skogsfastigheter. Försäljningen av området
11081: Lägenhetens totala yta är ca 2 515 ha. Köparen        gynnar Forststyrelsens helhetsresultat och med-
11082: är ett bolag, och köpesumman har fastslagits tili     för inte skada för någon resultatenhet.
11083: 37,5 milj. mk. Eftersom värdet av den fastighet          Forststyrelsen har meddelat att den i samband
11084: som överlåts överstiger 30 milj. mk, kan överlå-      med de förhandlingar som förts med den eventu-
11085: telsen enligt gällande lagstiftning verkställas en-   ella köparen fått den uppfattningen att köparen
11086: dast med stöd av en särskild lag. Försäljningen       inte f6rhåller sig negativ tili de projekt som plane-
11087: tjänar de syften som är förknippade med förvär-       rats inom området, utan är redo att bistå i ge-
11088: vet av naturskyddsområden.                            nomförandet av dem.
11089:    För Forststyrelsen har uppställts som mål att         F orststyrelsens förslag om fastighetsöverlåtel-
11090: statsägd mark som besitts av Forststyrelsen skall     se bör av ovan anförda skäl anses som accepta-
11091: användas för finansiering av naturskyddspro-          belt och ändamålsenligt.
11092: 
11093:      Helsingfors den 9 mars 1998
11094: 
11095:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11096:                                               KK 61/1998 vp
11097: 
11098: Kirjallinen kysymys 61
11099: 
11100: 
11101: 
11102: 
11103:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk: Aerosolitölkkien tehokkaan hävittämisen
11104:                                        edistämisestä
11105: 
11106: 
11107:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11108: 
11109:    Aerosoli- ja peltitölkkien hävittäminen kaato-       riin, joka toimitetaan edelleen ongelmajätelai-
11110: paikoille on paitsi ympäristöriski niin myös ta-        tokselle.
11111: loudellista haaskausta. Kaatopaikoille toimitet-           Tämän vuosikymmenen alkuun mennessä
11112: tavien tölkkien kaasut ja nesteet pääsevät suo-         maailmassa on tunnistettu 10 000 000 erilaista
11113: raan kulkeutumaan luontoon. Väitöskirjatutki-           kemiallista yhdistettä. Määrä on suuri ja niiden
11114: mus vahvistaa, että (aerosoli- ja peltitölkkien si-     yhteisvaikutukset ovat arvaamattomia. Ympä-
11115: sältämät) kemikaalit voivat aiheuttaa myös peri-        ristörasitteita tulisi tehokkaammin vähentää tu-
11116: mävaurioita sukusoluissa.                               levia sukupolvia ajatellen.
11117:    Tyhjien aerosoli- ja peltitölkkien järkevän ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11118: turvallisen hävittämisen tehostamiseksi tarvi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11119: taan tehokas ja kattava järjestelmä. Juuri esimer-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11120: kiksi tyhjät tölkit tulee kerätä tarkasti ja puristaa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11121: kokoon sulatettavien metallien joukkoon. Puris-
11122: tetuille tölkeille löytyy varmasti uusiokäyttöä.                  Mitä Hallitus aikoo tehdä aerosoli- ja
11123: Puristuksessa tölkeistä valuvat kemikaalit tulee               peltitölkkien tehokkaamman hävittämi-
11124: voida tehokkaasti valuttaa ongelmajätetynny-                   sen edistämiseksi?
11125: 
11126:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
11127: 
11128:                                           Olavi Ala-Nissilä /kesk
11129: 
11130: 
11131: 
11132: 
11133: 280043
11134: 2                                             KK 61/1998 vp
11135: 
11136: 
11137: 
11138: 
11139:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11140: 
11141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vaarallisia aineita sisältäneiden käytöstä pois-
11142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tettujen aerosoli- ja peltitölkkien talteenotto, kä-
11143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sittely ja hyödyntäminen jätteenä on hoidettava
11144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-         jätelain (1072/1993) ongelmajätteitä koskevien
11145: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           säännösten mukaisesti. Jätelain 13 §:n mukaan
11146: 61:                                                     kunnan on järjestettävä asumisessa sekä maa- ja
11147:                                                         metsätaloudessa syntyvien ongelmajätteiden
11148:            Mitä Hallitus aikoo tehdä aerosoli- ja       hyödyntäminen tai käsittely, jollei ole kyse koh-
11149:         peltitölkkien tehokkaamman hävittämi-           tuuttomasta määrästä. Muiden ongelmajättei-
11150:         sen edistämiseksi?                              den jätehuollosta vastaa jätelain 8 ja 12 §:n mu-
11151:                                                         kaan ongelmajätteen haltija.
11152:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ongelmajätteinä pidettävien aerosoli- ja pelti-
11153: vasti seuraavaa:                                        tölkkien hyödyntäminen tulee kyseeseen vain
11154:                                                         poikkeustapauksissa ja tarkoin valvotuissa olois-
11155:     Kemikaalit voivat vaikuttaa ympäristön eliöi-       sa niiden räjähdys- ja muun vaaran takia. Tästä
11156: hin ja ihmisten terveyteen monin eri tavoin. Va-        syystä tällaiset jätteet on yleensä hyödyntämisen
11157: kavimpina vaikutuksina pidetään usein ihmisen           sijasta loppukäsiteltävä ongelmajätteiden käsit-
11158: lisääntymistoimintoihin liittyviä vaikutuksia. Li-      telyyn oikeutetuissa laitoksissa, joihin ne toimite-
11159: sääntymiselle vaaralliseksi tai perimää vaurioit-       taan kuntien ongelmajätteiden vastaanottopai-
11160: tavaksi luokiteltuja aineita sisältävien, kuluttajil-   koista tai suoraan yrityksistä.
11161: le tarkoitettujen kemiallisten valmisteiden mark-           Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston
11162: kinoille luovuttaminen on EU:ssa kielletty. Suo-        päätöksen (861/1997) 4 §:n 3 kohdan mukaan
11163: messa kielto on toimeenpantu kemikaalilakiin            kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, hapettavaa
11164: (744/1989) perustuvalla valtioneuvoston päätök-         taikka helposti syttyvää tai sytyttävää jätettä ei
11165: sellä (137511995). Kieltoa laajennetaan määrä-          saa sijoittaa kaatopaikalle, vaikka kyseessä olisi
11166: ajoin kemikaalien luokituksesta saatavan uuden          erityinen ongelmajätteiden kaatopaikka. Tästä-
11167: tiedon perusteella.                                     kin syystä kyseiset ongelmajätteet on loppukäsi-
11168:     Vaarallisten kemikaalien luokittelusta, pak-        teltävä asianmukaisissa ympäristöluvan saaneis-
11169: kaamisesta ja merkinnöistä säädetään kemikaa-           sa ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa.
11170: lilaissa. Käytännössä määräykset perustuvat                 Kysymyksessä tarkoitetut käytöstä poistetut
11171: vastaaviin Euroopan yhteisön direktiiveihin.            aerosoli- ja peltitölkit ovat myös pakkauksista ja
11172: Vaarallisten kemikaalien pakkauksissa on annet-         pakkausjätteistä annetussa valtioneuvoston pää-
11173: tava tietoja kemikaalin sisältämistä aineosista,        töksessä (962/1997) tarkoitettuja pakkausjättei-
11174: kemikaalin vaaraominaisuuksista sekä turvalli-          tä, joihin sovelletaan mainittua päätöstä. Tämä
11175: sen käytön edellyttämistä varotoimista. Kemial-         päätös sisältää muun ohella pakkaajille, kaupalle
11176: listen aineiden osalta luokitus- ja merkintäsää-        ja kunnille asetettuja erityisiä velvoitteita huoleh-
11177: dökset kattavat myös ympäristövaarallisuuden            tia pakkauksiaja pakkausjätteitä koskevasta tie-
11178: ja niistä johtuvat jätehuolto-ohjeet. Ympäristö-        dottamisesta, neuvonnasta sekä erityisesti ylei-
11179: vaarallisuusluokitusta ollaan laajentamassa             sölle ja taloudellisille toimijoille suunnatusta tie-
11180: kaikkiin kemiallisiin valmisteisiin. Direktiivieh-      dotuskampanjasta. Tiedotuksessa ja neuvonnas-
11181: dotus vaarallisten kemikaalien luokituksesta,           ta on päätöksen mukaan varmistettava, että
11182: merkinnöistä ja pakkaamisesta, jolla asiasta on         kaikki pakkausten käyttäjät ja erityisesti kulutta-
11183: tarkoitus säätää, on parhaillaan EU:n neuvoston         jat saavat tarvittavat tiedot esimerkiksi pakkaus-
11184: työryhmässä käsiteltävänä. Direktiivi on tarkoi-        ten palautus- ja kierrätysjärjestelmistä sekä pak-
11185: tus saada hyväksytyksi tämän vuoden aikana.             kauksissa käytettävistä merkinnöistä.
11186: Suomi on direktiivin käsittelyn aikana tukenut              Vastauksen yhteenvetona voidaan todeta, että
11187: aktiivisesti    ympäristövaarallisuusluokituksen        käytöstä poistettujen aerosoli- ja peltitölkkien
11188: voimaansaattamista.                                     talteenotto ja loppukäsittely ongelmajätteenä on
11189:                                            KK 61/1998 vp                                        3
11190: 
11191: lainsäädännöllisesti ja käytännön toimin järjes-    donkulkuun on valmisteilla oleva vaarallisten
11192: tetty. Tiedottamista ja neuvontaa kuitenkin tar-    kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän
11193: vitaan sekä lainsäädännöstä että käytettävissä      täydentäminen ja käyttöönotto.
11194: olevista järjestelyistä. Merkittävä parannus tie-
11195:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
11196: 
11197:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
11198: 4                                           KK 61/1998 vp
11199: 
11200: 
11201: 
11202: 
11203:                                         Tili Riksdagens Talman
11204: 
11205:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en av direktivet aktivt arbetat för att miljöfarlig-
11206: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           hetsklassificeringen skall sättas i kraft.
11207: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Tilivaratagande, behandling och återvinning
11208: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-        av ur bruk tagna aerosol- och plåtburkar som
11209: mål nr 61:                                            innehållit farliga ämnen skall skötas i en1ighet
11210:                                                       med de bestämmelser om problemavfall som
11211:           Vad ämnar Regeringen göra för att           finns i avfallslagen (1072/1993). Enligt 13 § av-
11212:        förstöringen av aerosol- och plåtburkar        fallslagen skall kommunen ordna återvinning
11213:        skall bli effektivare?                         och behandling av problemavfall från bosättning
11214:                                                       samt från jord- och skogsbruket, om det inte är
11215:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om en oskälig mängd. Enligt 8 och 12 §
11216: anföra följande:                                      avfallslagen svarar problemavfallsinnehavaren
11217:                                                       för avfallshanteringen av annat problemavfall.
11218:     Kemikalier kan påverka miljöns organismer            Återvinning av aerosol- och plåtburkar, som
11219: och människornas hälsa på många olika sätt. De        betraktas som problemavfall, kommer på grund
11220: verkningar som hänför sig tili människans fort-       av den explosionsfara och andra faror som är
11221: plantning anses ofta vara de allvarligaste. Det är    förknippade med dem i fråga endast i undantags-
11222: förbjudet inom EU att tili marknaden överlämna        fall och under noggrant övervakade förhållan-
11223: för konsumenterna avsedda kemiska preparat            den. Dylikt avfall skall därför i allmänhet, i stället
11224: innehållande ämnen som klassificerats som farli-      för att återvinnas, slutgiltigt behandlas i pro-
11225: ga för fortplantningen eller som skadliga för         blemavfallsanläggningar dit de förs från kommu-
11226: arvsmassan. 1 Finland har förbudet verkställts        nernas mottagningsplatser för problemavfall el-
11227: genom ett statsrådsbeslut (1375/1995) som stöd-       ler direkt från företagen.
11228: jer sig på kemikalielagen (744/1989). Förbudet           Enligt 4 § 3 punkten statsrådets beslut om
11229: utvidgas allteftersom nya uppgifter om klassifi-      avstjälpningsplatser (861/1997) får sådant avfall
11230: ceringen av kemikalier finns tiligäng1iga.            som, beroende på de förhållanden som råder på
11231:     Bestämmelser om klassificering, förpackning       avstjälpningsplatsen, är explosivt, oxiderande el-
11232: och märkning av farliga kemikalier finns i kemi-      ler brandfarligt inte deponeras på avstjälpnings-
11233: kalielagen. 1 praktiken grundar sig bestämmel-        platser, inte ens på avstjälpningsplatser som är
11234: serna på motsvarande EG-direktiv. På förpack-         avsedda särskilt för problemavfall. Också av den
11235: ningarna för farliga kemikalier skall finns uppgif-   här orsaken skall det ifrågavarande problemav-
11236: ter om de beståndsdelar som kemikalien innehål-       fallet slutbehandlas i ändamålsen1iga problemav-
11237: ler, farliga egenskaper hos kemikalien samt de        fallsanläggningar som fått miljötillstånd.
11238: försiktighetsåtgärder som en trygg användning            De i spörsmålet avsedda ur bruk tagna aero-
11239: förutsätter. När det gäller de kemiska ämnena         sol- och plåtburkarna utgör också sådant i stats-
11240: framgår av klassificerings- och märkningsför-         rådets beslut om förpackningar och förpack-
11241: fattningarna även mi1jöfarligheten och de av-         ningsavfall (962/1997) avsett förpackningsavfall
11242: fallshanteringsanvisningar som följer därav.          på vilket nämnda beslut tillämpas. Det här beslu-
11243: Klassificeringen i fråga om miljöfarligheten skall    tet innehåller bl.a. de särskilda skyldigheter som
11244: så småningom omfatta alla kemiska preparat.           förpackarna, handeln och kommunerna har när
11245: Ett förslag tili direktiv om klassificering, märk-    det gäller informationen och rådgivningen angå-
11246: ning och förpackning av farliga kemika1ier, som       ende förpackningar och förpackningsavfall samt
11247: skall innehålla föreskrifter om dessa frågor, be-     särskilt den informationskampanj om dessa frå-
11248: handlas som bäst i en arbetsgrupp vid Europeis-       gor som riktar sig tili allmänheten och de ekono-
11249: ka rådet. A vsikten är att få direktivet godkänt      miska aktörerna. Enligt beslutet skall man i in-
11250: inom det här året. Finland har under behandling-      formationen och rådgivningen försäkra sig om
11251:                                            KK 61/1998 vp                                           5
11252: 
11253: att alla de som använder förpackningarna och i      fall är ordnade i lagstiftningen och genom prak-
11254: synnerhet konsumenterna får behövlig informa-       tiska arrangemang. Det behövs likväl informa-
11255: tion om t.ex. returnering och återvinning av för-   tion och rådgivning både om lagstiftningen och
11256: packningarna samt om påskrifterna på förpack-       de arrangemang som står tili buds. Informatio-
11257: ningarna.                                           nen blir avsevärt bättre när den komplettering av
11258:     Sammanfattningsvis kan det konstateras att      klassificerings- och märkningssystemet för farli-
11259: tillvaratagandet och slutbehandlingen av ur bruk    ga kemikalier som är under beredning som bäst
11260: tagna aerosol- och plåtburkar såsom problemav-      tas i bruk.
11261: 
11262:      Helsingfors den 6 mars 1998
11263: 
11264:                                                                    Miljöminister Pekka Haavisto
11265:                                              KK 62/1998 vp
11266: 
11267: Kirjallinen kysymys 62
11268: 
11269: 
11270: 
11271: 
11272:                                     Mikko Elo /sd: Osa-aikakalastajien kalastusoikeuksien säilyttämi-
11273:                                        sestä
11274: 
11275: 
11276:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11277: 
11278:    Nykyisen kalastusasetuksen mukaan osa-              takunnallinen osa-aikakalastajain liitto ry. Tä-
11279: aika- ja kotitarvekalastajat saavat valtion yleisel-   män lisäksi monelta muultakaan kalastukseen
11280: le vesialueelle laskea pyyntiin seuraavat pyydys-      liittyvältä järjestöitä ei ole pyydetty asiasta lau-
11281: määrät: pitkäsiima enintään 250 koukkua ja pin-        suntoa.
11282: taan ajelehtivat verkot enintään 900 metriä. Poh-          Osa-aikakalastajain ja kotitarvekalastajain
11283: javerkkojen määrää ei ole rajoitettu.                  keskuudessa onkin käsitys, ettei kalastusasetuk-
11284:    Yleisesti on tiedossa, että maa- ja metsätalous-    sen muutokselle ole minkäänlaisia perusteita,
11285: ministeriö on valmistellut asetuksen muutoseh-         koska yleisveden kalastusoikeuksia rajoittamalla
11286: dotuksen, jonka mukaan osa-aika- ja kotitarve-         ei paranneta lohen ammattikalastajien toimeen-
11287: kalastajat saisivat käyttää vain sellaista pitkäsii-   tuloa.
11288: maa, jossa on enintään 100 koukkua, ja vain                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11289: sellaista verkkorataa, joka ei ole 200 metriä pi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11290: tempi. Lisäksi ehdotuksen mukaan yleiskalastus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11291: oikeuden rajoittamista koskeva kalastusasetuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11292: sen muutos koskisi nyt myös pohjaverkkoja,
11293: vaikka niillä kalastetaan vain ahvenia, siikoja ja               Onko Hallitus tietoinen erityisesti osa-
11294: kampeloita. Kyseisiä kalalajeja ei ole millään                aikakalastajien     tyytymättömyydestä
11295:  EU:n säädöksellä kiintiöity.                                 suunnitteilla olevaan kalastusasetuksen
11296:    Voidaan perustellusti väittää, että asetuksen              muutosesitykseen, ja jos on,
11297: muutosta on valmisteltu salassa sellaisilta järjes-              aikooko Hallitus peruuttaa suunnitel-
11298: töiltä, jotka ovat asianomaisia, kuten esim. Vai-             lun muutosehdotuksen?
11299: 
11300:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
11301: 
11302:                                               Mikko Elo /sd
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 
11307: 280043
11308: 2                                            KK 62/1998 vp
11309: 
11310: 
11311: 
11312: 
11313:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11314: 
11315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         varaamalla entistä enemmän tehokkaiden pyy-
11316: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dysten käyttöoikeutta heille. Tasapuolisenja yh-
11317: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        denvertaisen kohtelun johdosta muutos koskisi
11318: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             kaikkien kalalajien pyyntiä.
11319: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Koska kalakannat eivät kestä rajoittamatonta
11320: 62:                                                    kalastusta, on niihin kohdistuvaa pyyntiponnis-
11321:                                                        tusta usein rajoitettava siitä riippumatta onko
11322:            Onko Hallitus tietoinen erityisesti osa-    kyseisen kalalajin kalastus kiintiöity. Toisaalta
11323:         aikakalastajien     tyytymättömyydestä         kalamarkkinoiden toimivuuden kannalta kalas-
11324:         suunnitteilla olevaan kalastusasetuksen        tuksen on tapahduttava asianmukaisin menetel-
11325:         muutosesitykseen, ja jos on,                   min ja mahdollisimman jatkuvasti. Tämän to-
11326:            aikooko Hallitus peruuttaa suunnitel-       teuttamiseksi tulee mahdollistaa se, että amma-
11327:         lun muutosehdotuksen?                          tikseen kalastavat elinkeinonharjoittajat tuotta-
11328:                                                        vat kalatuotteet markkinoille. Tämän valtio voi
11329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           turvata nimenomaan meren yleisvesialueelia ja
11330: vasti seuraavaa.                                       kalastusvyöhykkeellä. Sen sijaan yksityisoikeu-
11331:                                                        dellisilla vesialueilla kalastaminen ja siitä mää-
11332:     Kalastuslain (286/1982, lis. 526/1996) 6 a §:ssä   rääminen kuuluu kalastuslain 5 §:n mukaan vesi-
11333: säädetään, millaista henkilöä on pidettävä am-         alueen omistajalle.
11334: mattikalastajana. Pykälässä olevan määritelmän            Kauppaan tulevan kalan laadun sekä tasaisen
11335: mukaan ammattikalastajat on jaettu kahteen             kulutusta vastaavan tarjonnan mahdollistami-
11336: ryhmään.                                               seksi ammattikalastuksen kehittyminen on tur-
11337:    Edellä tarkoitettua ammattikalastusta har-          vattava. Ammattimaista kalastusta onkin ohjat-
11338: joittavien asemaa tai oikeuksia ei ole tarkoitus       tava entistä ammattimaisempaan suuntaan. Täl-
11339: rajoittaa. Kalastusasetuksen 8 a §:n valmisteilla      laisilla yrityksillä on parempi kyky toimia ja suu-
11340: oleva muutos rajoittaisi sen sijaan muiden kalas-      rempi intressi panostaa laadun kehittämiseen ja
11341: tajien mahdollisuuksia ammattimaisten pyydys-          tuotteiden monipuolistamiseen.
11342: ten käyttöön meren yleisvesialueelia sekä kalas-          Kysymyksessä tarkoitetun asetuksen muutos
11343: tusvyöhykkeellä. Tarkoituksena on parantaa             on edelleen valmisteilla. Asetuksen sisältö rat-
11344: ammattikalastajien asemaa sekä toimeentuloa            keaa valtioneuvoston käsittelyssä.
11345: 
11346:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
11347: 
11348:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11349:                                              KK 62/1998 vp                                              3
11350: 
11351: 
11352: 
11353: 
11354:                                          Tili Riksdagens Talman
11355: 
11356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och jämlikhetens skull skall ändringen gälla
11357: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         fångst av alla fiskarter.
11358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Eftersom fiskbestånden inte håller för obe-
11359: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 62:            gränsat fiske måste den fiskeinsats bestånden är
11360:                                                        föremål för ofta begränsas oberoende av om fisk-
11361:            Är Regeringen medveten om att sär-          arten ifråga är kvoterad eller inte. Med tanke på
11362:        skilt deltidsfiskarna är missnöjda med          fiskmarknadens funktionsduglighet bör fisket å
11363:        den planerade propositionen om en änd-          andra sidan ske med ändamålsenliga metoder
11364:        ring av förordningen om fiske, och om så        och så kontinuerligt som möjligt. För att det här
11365:        är,                                             skall kunna genomföras bör de näringsidkare
11366:            har Regeringen för avsikt att dra tillba-   som bedriver yrkesmässigt fiske ha möjligheter
11367:        ka den planerade propositionen om änd-          att producera fiskprodukter för marknaden. Det
11368:        ring?                                           här kan staten trygga uttryckligen inom allmän-
11369:                                                        na vattenområden i havet och inom fiskezonen.
11370:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Inom privaträttsliga vattenområden tillkommer
11371: anföra följande:                                       däremot enligt 5 § Iagen om fiske rätten att bedri-
11372:                                                        va fiske och att bestämma därom vattenområdets
11373:    I Iagen om fiske (286/1982, ändr. 526/1996)         ägare.
11374: 6 a § stadgas om de personer som klassificeras            Utvecklingen av yrkesfisket måste tryggas för
11375: som yrkesfiskare. Enligt dendefinition som ingår       att möjliggöra att den fisk som kommer ut i
11376: i paragrafen indelas yrkesfiskarna i två grupper.      handeln är av god kvalitet samt att utbudet mot-
11377:    A vsikten är inte att begränsa den ställning        svarar en jämn konsumtion. Därför bör det yr-
11378: eller de rättigheter ovan avsedda personer som         kesmässiga fisket styras i en allt professionellare
11379: bedriver yrkesmässigt fiske har. Däremot be-           riktning. Företag av denna typ har bättre funk-
11380: gränsar den ändring av 8 a § i förordningen om         tionsförmåga och större intresse för satsningar
11381: fiske som är under beredning andra fiskares möj-       på utveckling av kvaliteten och på att göra pro-
11382: ligheter att använda yrkesmässiga fångstredskap        duktsortimentet mångsidigare.
11383: inom allmänt vattenområde i havet samt inom               Den i spörsmålet avsedda ändringen av för-
11384: fiskezonen. A vsikten är att förbättra yrkesfiskar-    ordningen är fortfarande under beredning. Inne-
11385: nas ställning samt deras utkomst genom att i           hållet i förordningen avgörs vid behandlingen i
11386: högre grad än tidigare förbehålla dem rätten att       statsrådet.
11387: använda effektiva fångstredskap. För rättvisans
11388: 
11389:      Helsingforsden 26 februari 1998
11390: 
11391:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11392: \
11393: 
11394: 
11395:                     1
11396:                     1
11397:                     1
11398:                 1
11399:                 1
11400:             1
11401:             1
11402:         1
11403:         1
11404:     1
11405:     1
11406:     1
11407:     1
11408:                                              KK 63/1998 vp
11409: 
11410: 
11411: Kirjallinen kysymys 63
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 
11416:                                    Tauno Pehkonen /skl: Maataloustuotannosta määräaikaisesti luo-
11417:                                       puneiden toimeentulon turvaamisesta
11418: 
11419: 
11420:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11421: 
11422:     Kun Suomen maataloustuotantoa 1990-lu-            ta, ettei alle 20 lehmän tilalla ole juurikaan mah-
11423: vulla alettiin siivota ED-kuntoon, monet, erityi-     dollisuutta ansaita elantoa. Kyseenalaista on
11424: sesti iäkkäämmät henkilöt, tekivät sopimuksia,        myös se, onko jo lähes eläkeiässä olevan paris-
11425: ns. bonussopimuksia,joissa he luopuivat määrä-        kunnan mahdollista hoitaa sellaista tilaa.
11426: ajaksi viljelemisestä. Nyt sopimukset ovat päät-         Jotkut viljelijät ovat maksaneet viljelemättö-
11427: tyneet tai päättymässä ennen eläkkeen alkamis-        mältä ajalta maatalousyrittäjäin eläkemaksut
11428: ta. Sopimuskauden aikana maatalouden tilanne          varmistaakseen eläketurvansa.
11429: on muuttunut ennalta arvaamattomalla tavalla,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11430: jota sopimuksen tekijät eivät voineet ottaa huo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11431: mioon sopimuksia tehdessään.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11432:     Suomen EU:hun liittymisenjälkeen useilla vil-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11433: jelijöillä on se tilanne, ettei viljelyn uudelleen-
11434: käynnistäminen ole mahdollista mm. vaaditta-                    Onko sopimukselle, joka koskee maa-
11435: vien investointien tähden sekä useimmilla myös               taloustuotannosta luopumista määrä-
11436: muutaman vuoden päästä täyttyvän eläkeiän                    ajaksi, tulossa jatkoa, ja
11437: tähden. Monet määräajaksi sopimuksella vilje-                   onko sopimuksen tehneillä mahdolli-
11438: lystä luopuneet kärsivät myös erilaisista ammat-             suus päästä varhaiseläkkeelle, ja jos ei,
11439: tisairauksista, jotka vaikeuttavat ja kyseenalais-              kuinka he muutoin tulevat toimeen
11440: tavat viljelijöiksi palaamisen järkevyyttä. Nykyi-           ennen eläkeiän alkamista?
11441: set tuotantovaatimukset ovat myös niin korkei-
11442: 
11443:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
11444: 
11445:                                          Tauno Pehkonen /skl
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450: 280043
11451: 2                                          KK 63/1998 vp
11452: 
11453: 
11454: 
11455: 
11456:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11457: 
11458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taisella tilarakenteella Suomen maataloudella ei
11459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ole menestymisen mahdollisuuksia. Edellä mai-
11460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nitut määräaikaiset tuotannonvähentämissopi-
11461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno          mukset eivät ole enää mahdollisia ED-jäsenyy-
11462: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       dessä. Sopimuksesta vapautuvat pellot ovat vilje-
11463: n:o 63:                                             lijän vapaasti käytettävissä viljelyyn tai metsityk-
11464:                                                     seen. Pellot voi luonnollisesti myös vuokrata tai
11465:           Onko sopimukselle, joka koskee maa-       myydä.
11466:        taloustuotannosta luopumista määrä-              Liittymissopimuksen 141 artiklassa tarkoitet-
11467:        ajaksi, tulossa jatkoa, ja                   tuun ns. vakavien vaikeuksien tukeen liittyen
11468:           onko sopimuksen tehneillä mahdolli-       EY:n komissio on antanut Suomelle luvan mak-
11469:        suus päästä varhaiseläkkeelle, ja jos ei,    saa kansallisista varoistaan väliaikaista tulotu-
11470:           kuinka he muutoin tulevat toimeen         kea,jonka suuruus enintään viiden vuoden ajalta
11471:        ennen eläkeiän alkamista?                    on enintään 25 000 markkaa vuodessa sellaiselle
11472:                                                     maatalousyrittäjälle, joka lähtee kehittämään
11473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maatilalleen uutta tuotantosuuntaa. Kyseinen
11474: vasti seuraavaa:                                    järjestelmä on tarkoitus panna täytäntöön lähiai-
11475:                                                     koina. Uutta järjestelmää on tosin mahdollista
11476:    Vuonna 1992 valtion ja maataloustuottajien       soveltaa vain A-ja B-tukialueilla, mutta se voisi
11477: välisten määräaikaisten tuotannonvähentämis-        antaa kuitenkin joillekin tuotantoaan jatkaville
11478: sopimusten voimassaoloaika päättyy kuluvana         mahdollisuuden saada helpotusta uuden tuotan-
11479: vuonna siten, että sopimuksen alaiset pellot ovat   non käynnistysvaiheessa.
11480: viljelijän vapaasti käytettävissä peltoviljelyyn,       Kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa
11481: jos viljelijä on ollut kuusi kasvukautta peltoaan   maataloustuottajan on mahdollista päästä ennen
11482: viljelemättä. Kyseisten sopimusten voimassaolo-     eläkeikää yleisten työeläkeoikeudellisten perus-
11483: aikana Suomen liityttyä Euroopanunioniin ovat       teiden mukaan yksilölliselle varhaiseläkkeelle,
11484: maatalouden toimintaedellytykset merkittävästi      osa-aikaeläkkeelle tai varhennetulle vanhuus-
11485: muuttuneet. Maatilojen määrän voidaan arvioi-       eläkkeelle.
11486: da jatkossa merkittävästi laskevan. Entisen kai-
11487: 
11488:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1998
11489: 
11490:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11491:                                                KK 63/1998 vp                                                  3
11492: 
11493: 
11494: 
11495: 
11496:                                            Tili Riksdagens Talman
11497: 
11498:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningen sjunka märkbart. Med den gamla gårds-
11499: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           strukturen har det finska jordbruket dåliga fram-
11500: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tidsutsikter. De ovan nämnda avtalen om tids-
11501: man Tauno Pehkonen undertecknade spörsmål                bunden minskning av lantbruksproduktionen är
11502: nr 63:                                                   inte längre möjliga i EU-medlemskapet. De åkrar
11503:                                                          som frigörs från avtalet kan fritt användas av
11504:            Ser det ut att bli en förlängning av          jordbrukaren för odling eller beskogning. Det är
11505:         avtalen om tidsbunden minskning av               naturligtvis också möjligt att arrendera eller sälja
11506:         lantbruksproduktionen, och                       åkrarna.
11507:            har de som ingått avtal möjlighet att få          EU-kommissionen har i anslutning tili stödet
11508:         förtidspension och                               för s.k. allvarliga svårigheter, vilket avses i artikel
11509:            om så inte är fallet, hur skall de annars      141 i anslutningsfördraget, gett Finland tillstånd
11510:         få sin utkomst före pensionsåldern?              att av sina nationella medel betala ett temporärt
11511:                                                          inkomststöd, vars storlek är högst 25 000 mk/år
11512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            under högst fem år tili en sådan lantbruksföreta-
11513: anföra följande:                                         gare som börjar utveckla produktionen på sin
11514:                                                          gårdsbruksenhet i en ny riktning. A vsikten är att
11515:     Giltighetstiden för de avtal om tidsbunden           detta system skall verkställas under den närmaste
11516: minskning av lantbruksproduktionen som staten            framtiden. Det är dock endast möjligt att tilläm-
11517: och lantbruksproducenterna ingick 1992 upphör            pa det nya systemet på A- och B-stödområden,
11518: i år så att jordbrukaren fritt kan använda de            men det kan dock ge vissajordbrukare som fort-
11519: åkrar som omfattas av avtalet för åkerodling, om         sätter sin produktion en möjlighet tilllättnader i
11520: han har låtit bli att odla åkrarna under sex             det skede då den nya produktionen inleds.
11521: växtperioder. Under den tid ovan nämnda avtal                1 de fall som avses i spörsmålet har en lant-
11522: har varit i kraft och efter det att Finland anslöt sig   bruksproducent möjlighet att före pensionsål-
11523: tili Europeiska unionen har verksamhetsförut-            dern i enlighet med de allmänna arbetspensions-
11524: sättningarna för jordbruket avsevärt ändrats.            rättsliga grunderna få individuell förtidspension,
11525: Antalet gårdsbruksenheter beräknas i fortsätt-           deltidspension eller förtida ålderspension.
11526: 
11527:      Helsingfors den 9 mars 1998
11528: 
11529:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11530:                                             KK 64/1998 vp
11531: 
11532: Kirjallinen kysymys 64
11533: 
11534: 
11535: 
11536: 
11537:                                   Janne Viitamies/sd: MökkiJäisten tarvitsemien kunnallisten palve-
11538:                                      luiden rahoittamisesta
11539: 
11540: 
11541:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11542: 
11543:     Erityisesti Itä-Suomen maalaiskunnissa sijait-   kaan kattaisi vain noin kolmanneksen aiheutu-
11544: see paljon vapaa-ajan asuntoja, joiden omistajat     neista kustannuksista. Sisäasiainministeriön vas-
11545: asuvatjoko alueen kaupunkikeskuksissa taijopa        tavalmistuneen selvityksen perusteella julkisuu-
11546: pääkaupunkiseudulla. Vapaa-ajan asukkaat             dessa onkin esitetty tietoja, että mökkiläisten ai-
11547: ovat monella tavoin hyödyksi kesäkuntien yri-        heuttamat kustannukset mökkikuntien taloudel-
11548: tyksille. He piristävät varsinkin kesäisin kuntien   le ovat kunnallistaloudellisia hyötyjä suurem-
11549: elämää. Esimerkiksi eteläsavolaisten Mäntyhar-       mat.
11550: junja Puumalan kuntien väkiluku moninkertais-           Tutkimuksen mukaan mökkiläisten tarvitse-
11551: tuu kolmen neljän kesäkuukauden aikana. Mök-         mien kunnallisten palveluiden rahoitukseen on
11552: kiläiset ovat kiitettävästi oppineet käyttämään      ennen pitkää otettava kantaa. Ei liene tarkoituk-
11553: kesäkuntiensa kaupallisia ja julkisia palveluita,    senmukaista lisätä mökkiläisten verorasitusta,
11554: mm. terveyskeskuksia ja kirjastoja. Kuntien oma      vaan pikemmin tasata vakinaisen asuinkunnan
11555: asenne on muuttunut yhä selvemmin myöntei-           ja kesämökkikunnan saamaa verotuloa kesä-
11556: seksi mökkiläisiä kohtaan. Esimerkiksi Pertuu-       mökkikunnan hyväksi. Em. tutkimuksessa on
11557: maan kunta palkkasi jo muutama vuosi sitten          tiettävästi ehdotettu vapaa-ajan asutuksen otta-
11558: erityisen mökkiasiamiehen tarjoamaan palvelui-       mista yleisen valtionosuuden perusteeksi tai ul-
11559: ta vieraspaikkakuntalaisille mökkiläisille. Tämä     kokuntalaisten vapaa-ajan asuntojen kiinteistö-
11560: osoittaa, että ainakin osa Itä-Suomen kunnista       verojen jättämistä verotulojen tasauksen ulko-
11561: on oivaltanut vapaa-ajan asukkaisiin ja laajem-      puolelle.
11562: minkin matkailuun sisältyvän kaupallisen poten-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11563: tiaalin. Vapaa-ajan asukkaiden muodostaman           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11564: asiakaskunnan varassa toimii moni kyläkauppa,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11565: ravintola, rakennusliike jne.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11566:     Todennäköistä on, että oleilu vapaa-ajan
11567: asunnoilla kasvaa tulevaisuudessa. Se merkitsee                Kuinka Hallitus suhtautuu tietoihin,
11568: lisääntyvää kaupallisten ja myös julkisten palve-           joiden mukaan mökkiläisten vaikutus ke-
11569: luiden kysyntää. Kunnallisten palveluiden osalta            sämökkikunnan talouteen on negatiivi-
11570: tilanne on kaupallisia palveluita ongelmallisem-            nen,ja
11571: pi, koska ne rahoitetaan pääosin kuntalaisten                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kesä-
11572:  verovaroin. Vieraspaikkakuntalaisista mökkiläi-            mökkiläisten tarvitsemien kunnallisten
11573:  sistä koituu kunnille välittömiä verotuloja vain           palveluiden rahoitus turvataan nykyistä
11574: kiinteistöveron muodossa, mikä selvitysten mu-              paremmin?
11575: 
11576:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
11577: 
11578:                                          Janne Viitamies /sd
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583: 280043
11584: 2                                           KK 64/1998 vp
11585: 
11586: 
11587: 
11588: 
11589:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11590: 
11591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mökkeily kehittyy kakkosasumisen suuntaan.
11592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tämä lisää kunnallistenkin palvelujen tarvetta
11593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mökkikunnissa. On sekä mökkiläisten että yh-
11594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-      teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista, että
11595: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vapaa-ajan asukas saa ainakin välttämättömät
11596: n:o 64:                                              kakkosasunnollaan tarvitsemansa peruspalvelut
11597:                                                      mökkikunnasta tarvitsematta noutaa niitä usein
11598:           Kuinka Hallitus suhtautuu tietoihin,       kaukanakin sijaitsevasta vakituisesta asuinkun-
11599:        joiden mukaan mökkiläisten vaikutus ke-       nastaan.
11600:        sämökkikunnan talouteen on negatiivi-             Merkittävä osaratkaisu vapaa-ajan asukkai-
11601:        nen, ja                                       den palvelujen rahoittamisessa tehtiin vuonna
11602:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kesä-     1997, jolloin ulkokuntalaisten, siis myös mökki-
11603:        mökkiläisten tarvitsemien kunnallisten        läisten kiireellisesti tarvitseman terveyskeskus-
11604:        palveluiden rahoitus turvataan nykyistä       avun nettokustannukset tulivat mahdollisiksi
11605:        paremmin?                                     laskuttaa vakituiselta asuinkunnalta.
11606:                                                          Rahoitustarpeeseen myös muiden palvelujen
11607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osalta on ennen pitkää otettava kantaa. Asiaa
11608: vasti seuraavaa:                                     voidaan selvittää tehdyn tutkimuksen ja mahdol-
11609:                                                      listen tarvittavien lisäselvitysten pohjalta ilman
11610:    Kysymyksessä tarkoitetun saaristoasiain neu-      välitöntä kiirettä, sillä mökkiläisten palvelujen
11611: vottelukunnan vapaa-ajan asumistutkimuksen           käyttö ja tästä aiheutuvat nettokustannukset
11612: lopputulos oli kolmiosainen. Ensiksi mökkeily        muodostavat vielä yleensä mökkikuntien talou-
11613: aiheuttaa käytetyillä laskentaperusteilla enem-      desta pienehkön osan. Palvelujen käyttö epäile-
11614: män menoja kuin tuloja useimpien mökkikun-           mättä kasvaa kuitenkin, kun myös oikeus palve-
11615: tien kassaan, mikäli verotulojen tasaus otetaan      lujen käyttöön tehdään selvemmäksi ja tästä tie-
11616: huomioon. Toiseksi ilman verotulojen tasauksen       dotetaan riittävästi.
11617: huomioimista vapaa-ajan asuminen tuottaa                 Hallitus tulee selvittelemään asiaa siten, että
11618: enemmän kuin aiheuttaa kustannuksia. Ja kol-         asian huomioimiseen tarvittava valmius on ole-
11619: manneksi, mikäli työllisyys-, palvelutaso- ja hen-   massa valtionosuusjärjestelmän seuraavassa ko-
11620: kisten virikkeiden vaikutukset otetaan suorien       konaistarkastelussa.
11621: kunnallistalousvaikutusten lisäksi huomioon, on
11622: mökkeily kuntien kannalta entistä pasitiivisempi
11623: asia.
11624: 
11625:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
11626: 
11627:                                                                           Ministeri Jouni Backman
11628:                                             KK 64/1998 vp                                               3
11629: 
11630: 
11631: 
11632: 
11633:                                         Tili Riksdagens Talman
11634: 
11635:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Fritidsboendet utvecklas i riktning mot ett se-
11636: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           kundärboende. Detta ökar behovet av kommu-
11637: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       nal service i de kommuner där fritidsbostäderna
11638: dagsman Janne Viitamies undertecknade spörs-          ligger. Det är ändamålsenligt från såväl stugägar-
11639: mål nr 64:                                            nas som samhällets synpunkt att fritidsbostäder-
11640:                                                       nas invånare har tillgång tili åtminstone den bas-
11641:           Hur förhåller sig Regeringen tili upp-      service de behöver i den kommun där deras se-
11642:        gifterna om att stugägare inverkar nega-       kundärbostad är belägen, utan att behöva uppsö-
11643:        tivt på ekonomin för de kommuner där           ka den stadigvarande bostadskommunen, som
11644:        deras stugor ligger, och                       ofta ligger långt borta.
11645:           vad ämnar Regeringen göra för att fi-           Ett betydelsefullt steg i fråga om finansiering-
11646:        nansieringen av stugägarnas korumunala         en av service för invånare i fritidsbostäder togs
11647:        service skall tryggas bättre än hittills?      1997, då det blev möjligt att fakturera den stadig-
11648:                                                       varande bostadskommunen för nettokostnader-
11649:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na för icke-kommuninvånares, d.v.s. även fri-
11650: anföra följande:                                      tidsboendes, brådskande besök vid hälsovårds-
11651:                                                       central.
11652:    S1utresultatet av skärgårdsdelegationens un-            Man måste så småningom ta ställning tili frå-
11653: dersökning av fritidsboendet, som spörsmålsstäl-      gan om finansieringsbehovet även i fråga om
11654: laren hänvisar tili, är tredelat. För det första      andra tjänster. Saken kan, utgående från den
11655: föranleder fritidsboendet enligt de beräknings-       genomförda undersökningen och eventuella till-
11656: grunder som använts större utgifter än inkomster      läggsutredningar, utredas utan någon större
11657: i kassan för de flesta kommuner med fritidsbo-        brådska, eftersom den service som fritidsinvå-
11658: sättning, om man tar hänsyn tili utjämningen av       narna utnyttjar och de nettokostnader som detta
11659: skatteinkomsterna. För det andra är kommuner-         ger upphov till i allmänhet fortfarande utgör en
11660: nas intäkter större än kostnaderna för fritidsbo-     relativt liten del av fritidskommunernas ekono-
11661: endet, om skatteutjämningen inte beaktas. Och         mi. Serviceanvändningen ökar dock utan tvekan
11662: för det tredje är fritidsboendet en ännu positivare   när reglerna för utnyttjandet av servicen blir kla-
11663: sak för kommunerna än tidigare, om man utöver         rare och tillräcklig information ges.
11664: de direkta effekterna på kommunalhushållning-             Regeringen kommer att utreda saken och se
11665: en dessutom beaktar faktorerna sysselsättning,        tili att den beredskap som krävs i sammanhanget
11666: servicenivå och mental stimulans.                     föreligger vid följande totalrevision av statsan-
11667:                                                       de1ssystemet.
11668:      Helsingforsden 3 mars 1998
11669: 
11670:                                                                             Minister Jouni Backman
11671:                                            KK 65/1998 vp
11672: 
11673: Kirjallinen kysymys 65
11674: 
11675: 
11676: 
11677: 
11678:                                   Päivi Räsänen /skJ: Lasten kanssa työskentelevien taustojen selvit-
11679:                                       tämisestä
11680: 
11681: 
11682:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11683: 
11684:    Lasten hyväksikäyttö on tällä vuosikymme-        sistä velvoitteistamme YK:n lapsen oikeuksien
11685: nellä noussut vakavasti otettavaksi yhteiskun-      julistuksen koulutusta ja hyväksikäyttöä koske-
11686: nalliseksi kysymykseksi. Suomen lainsäädäntö        vat 29 ja 34 § velvoittavat valvomaan lapsen
11687: on kuitenkin edelleen monelta osin puutteellinen.   turvallisuutta käsillä olevan ongelman suhteen.
11688: Tuomio lapseen kohdistuneesta seksuaalirikok-          Taustaselvityksen ja työnsaannin esteen sää-
11689: sesta ei esimerkiksi estä saamasta työpaikkaa       tämiseen liittyy lukuisia kysymyksiä. Mukaan
11690: alalta, jolla työskennellään lasten kanssa.         otettavien ammattiryhmien rajaaminen, mah-
11691:    Suomessa tunnetaan tapauksia, joissa hyväk-      dolliset tietosuojakysymykset ja koko hyväksi-
11692: sikäytöstä tuomittu lasten kanssa työskennellyt     käytön ongelmakentän laajuuden selvittäminen
11693: on onnistunut saamaan uudelleen saman alan          ovat tällaisia.
11694: työpaikan ja syyllistynyt uudelleen hyväksikäyt-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11695: töön.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11696:    Ratkaisuna ongelmaan voisi toimia laki, joka     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11697: mahdollistaisi lasten kanssa työskentelevien        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11698: taustan tarkistamisen kattavasti. Aiempi tuomio
11699: lapseen kohdistuvasta rikoksesta muodostaisi                      Näkeekö Hallitus tarpeelliseksi estää
11700: esteen työskentelylle kyseisellä alalla. Vastaa-              lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin
11701: vanlaisia taustaselvityksiä tehdään lukuisilla                syyllistyneiden työskentelemisen lasten
11702: muilla aloilla. Mikäli esimerkiksi ylinopeussakot             kanssa, ja
11703: voivat eräillä aloilla toimia esteinä koulutuksen                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11704: ja työn saannille, lapseen kohdistuneiden rikos-              siin, esimerkiksi taustaselvityksistä säätä-
11705: ten selvittäminen ei liene kohtuuton edellytys                miseen,joilla tähän tavoitteeseen päästäi-
11706: työskentelylle lasten kanssa.                                 siin?
11707:    Ainakin Norjassa ja Yhdysvalloissa on voi-
11708: massa tämän sisältöiset säädökset. Kansainväli-
11709: 
11710:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
11711: 
11712:                                          Päivi Räsänen /skl
11713: 
11714: 
11715: 
11716: 
11717: 280043
11718: 2                                             KK 65/1998 vp
11719: 
11720: 
11721: 
11722: 
11723:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11724: 
11725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sien myöntämistä varten; 5) vankeinhoitolaitos
11726: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sen palvelukseen hakevista; 6) Suomen Pankki ja
11727: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen omistama setelipaino niiden palvelukseen
11728: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          pyrkivistä sekä 7) ulkoasiainministeriö sen vir-
11729: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kaa hakevista. Rikosrekisterin otteen voi saada
11730: 65:                                                     esityksen tai ehdollepanon tekevä, lausunnon
11731:                                                         antava tai asian ratkaiseva viranomainen asiassa,
11732:             Näkeekö Hallitus tarpeelliseksi estää       joka koskee tuomarin tai syyttäjän virkaan ni-
11733:         lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin      mittämistä tai ottamista. Rikosrekisterin ote voi-
11734:         syyllistyneiden työskentelemisen lasten         daan antaa tuomioistuimelle sen palvelukseen
11735:         kanssa, ja                                      pyrkivistä ja hovioikeudelle myös hovioikeuden
11736:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         auskultantiksi ottamista koskevassa asiassa. (Ri-
11737:         siin, esimerkiksi taustaselvityksistä säätä-    kosrekisteriasetus 772/1993).
11738:         miseen, joilla tähän tavoitteeseen päästäi-        Oikeusministeriön kansliapäällikkö voi pai-
11739:         siin?                                           navista syistä luovuttaa viranomaiselle rikosre-
11740:                                                         kisterin otteen henkilön luotettavuuden tai hen-
11741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja ar-
11742: vasti seuraavaa:                                        viointia varten. Tällaisia pyyntöjä ei oikeusmi-
11743:                                                         nisteriöön ole viime vuosina tullut.
11744:    Henkilön tekemiä rikoksia ja niistä tuomittuja           Jos tuomioistuin on tuominnut viran tai toi-
11745: rangaistuksia koskevat tiedot merkitään rikosre-        men haltijan rangaistukseen rikoksesta, on pää-
11746: kisteriin. Tällainen tieto liittyy keskeisesti henki-   töksestä kolmessakymmenessä päivässä sen an-
11747: lön yksityisyyteen, jota suojataan tietojen salas-      tamisesta ilmoitettava sille viranomaiselle, jonka
11748: sapidolla. Rikosrekisterilain (770/1993) mukaan         alainen viran tai toimen haltija on, jollei mainit-
11749: rikosrekisteriin merkityt tiedot on pidettävä sa-       tua viranomaista ole rikoksen johdosta oikeu-
11750: lassa.                                                  dessa kuultu (Asetus tietojen antamisesta viran
11751:    Henkilöstöä valittaessa henkilön mahdollisen         tai toimen haltijan syyttämistä koskevista jutuis-
11752: rikollisen taustan selvittämiseksi rikosrekisteri-      ta 27211926).
11753: otteen saaminen on mahdollista vain tietyillä toi-          Sosiaaliviranomaiset eivät voi saada tietoja
11754: mialoilla. On katsottu, että yhteiskunnan yleisen       henkilön henkilökohtaisista ominaisuuksista vi-
11755: edun mukaista on, että henkilön luotettavuutta          ran- tai toimentäytön yhteydessä. On selvää, että
11756: tai soveltuvuutta voidaan joissakin tapauksissa         on suuri riski hoidettaville lapsille, jos pedofiilisiä
11757: arvioida hänen menneisyytensä perusteella käyt-         taipumuksia omaava henkilö työskentelee lasten
11758: täen hyväksi niitä tietoja, joita on saatavissa ri-     kanssa. Tiedossa on, että osa pedofiileista hakeu-
11759: kosrekisteristä. Rikosrekisterin otteen voi saada       tuu työtehtäviin,joissa työn puolesta on mahdol-
11760: käytettäväksi henkilökohtaisen soveltuvuuden            lista olla läheisessä kontaktissa lapsiin. Työyhtei-
11761: selvittämisessä ja arvioinnissa: 1) puolustusmi-        söjen tulisikin entistä paremmin tiedostaa myös
11762: nisteriö ja puolustusvoimat niiden palvelukseen         tämä asia, pystyä tarvittaessa havainnoimaan ja
11763: pyrkivistä ja sotilaspoliisin, reservin aliupseerin     välittömästi myös työyhteisön omin keinoin sekä
11764: ja reservin upseerin koulutukseen sekä Yhdisty-         käyttämällä saatavissa olevaa ulkopuolista asi-
11765: neiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus-           antuntemusta puuttumaan niin seksuaaliseen
11766: ja yhteistyökonferenssin rauhanturvatehtäviin           häirintään kuin muuhunkin lapsiin kohdistu-
11767: määräämistä varten; 2) sisäasiainministeriö tai         vaan väkivaltaan ja epäasialliseen kohteluun.
11768: rajavartiolaitos poliisihallinnon virkaa tai raja-      Kouluikäisten lasten omia valmiuksia kohdata
11769: vartiolaitoksen sotilasvirkaa hakevista; 3) tulli-      erilaisia riskitilanteita on viime aikoina vahvis-
11770: laitos sen virkaa hakevista; 4) poliisi poliisikou-     tettu mm. erityisellä Skidikantti-ohjelmalla. Jos
11771: luun ja -opistoon pyrkivistä, poliisihallinnon vir-     henkilö on tuomittu lapsiin kohdistuvasta seksu-
11772: kaa hakevista sekä rajoitettujen poliisivaltuuk-        aalirikoksesta, sosiaali- ja terveysministeriön kä-
11773:                                             KK 65/1998 vp                                            3
11774: 
11775: sityksen mukaan tällaisen henkilön ei tulisi voida   ressi. Tuolloin kongressiin osallistuneet valtiot
11776: työskennellä lasten kanssa.                          sitoutuivat laatimaan kansallisen toimintaohjel-
11777:    Seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn, totea-      man. Suomessa ohjelman valmistelu käynnistyy
11778: miseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty       tämän vuoden aikana. Valmistelussa tulevat ole-
11779: runsaasti huomiota sosiaali- ja terveydenhuol-       maan mukana useat eri hallinnonalat sekä kan-
11780: lossa. Asiasta on järjestetty koulutusta henkilös-   salaisjärjestöt. Pedofiilikysymykset kuuluvat oh-
11781: tö He, julkaistu tutkimuksia ja julkaistu opas       jelmassa käsiteltäviin kysymyksiin. Näin ollen
11782: (Lapsen seksuaalisen riiston selvittäminen ja hoi-   toimintaohjelman laadinnan yhteydessä on mah-
11783: to, Stakesin oppaita 23, 1994). Vuonna 1996 jär-     dollista käsitellä myös kirjallisessa kysymyksessä
11784: jestettiin Tukholmassa lasten kaupallista seksu-     esitettyä asiaa sekä harkita käytännössä mahdol-
11785: aalista hyväksikäyttöä koskeva maailmankong-         lisia ja tarvittavia toimenpiteitä.
11786: 
11787:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
11788: 
11789:                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
11790:                                                      sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11791: 4                                             KK 65/1998 vp
11792: 
11793: 
11794: 
11795: 
11796:                                          Tili Riksdagens Talman
11797: 
11798:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            befogenheter, 5) fångvårdsväsendet om den som
11799: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             söker anställning inom fångvårdsväsendet, 6)
11800: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Finlands Bank och dess sedeltryckeri om den
11801: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            som söker anställning inom dessa samt 7) utrikes-
11802: nr 65:                                                  ministeriet om den som söker tjänst inom minis-
11803:                                                         teriet. Straffregisterutdrag kan ges tili de myndig-
11804:            Anser Regeringen att det är nödvän-          heter som gör framställningar eller förslag, ger
11805:         digt att hindra personer som gjort sig          utlåtanden eller avgör ärenden som gäller utnäm-
11806:         skyldiga tili sexualbrott mot barn att ar-      ning tili eller antagning i domar- eller åklagar-
11807:         beta med barn och                               tjänster. Straffregisterutdrag kan ges tili domsto-
11808:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          larna om den som söker anställning vid en dom-
11809:         att detta mål skall kunna uppnås, t.ex.         stol och tili hovrätterna även för ett ärende som
11810:         genom att föreskriva om bakgrundsut-            gäller antagning tili hovrättsauskultant. (Straff-
11811:         redningar?                                      registerförordningen 772/1993).
11812:                                                            Justitieministeriets kanslichef kan av vägande
11813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skäl ge straffregisterutdrag tili myndigheter för
11814: anföra följande:                                        utredning och bedömning av en persons tillförlit-
11815:                                                         lighet och personliga lämplighet. Justitieministe-
11816:     1 straffregistret antecknas uppgifter om de         riet har inte fått några dylika förfrågningar under
11817: brott som personer har begått och om de straff          de senaste åren.
11818: som har dömts ut. Dylika uppgifter är nära för-            Om en innehavare av en tjänst eller befattning
11819: knippade med den personliga integriteten, som           av domstol har dömts tili straff för brott, skall
11820: skyddas genom att vissa uppgifter är sekretessbe-       den myndighet under viiken hans tjänst eller be-
11821: lagda. Enligt straffregisterlagen (770/1993) skall      fattning lyder underrättas inom trettio dagar ef-
11822: uppgifterna i straffregistret hemlighållas.             ter utslaget, om myndigheten inte har hörts vid
11823:     När det gäller att anställa personai är det en-     domstolen med anledning av brottet (Förord-
11824: dast i vissa branscher möjligt att få straffregister-   ningen angående meddelande av uppgifter över
11825: utdrag för utredning av en persons eventuella           mål rörande åtal mot innehavare av tjänst eller
11826: brottsliga bakgrund. Det har ansetts förenligt          befattning 272/1926).
11827: med allmänt intresse i samhället att man i vissa           Socialmyndigheterna kan inte få information
11828: fall med stöd av uppgifter ur straffregistret kan       om en persons personliga egenskaper när det
11829: bedöma hur pålitlig eller hur lämplig en person är      gäller att besätta en tjänst eller befattning. Det är
11830: utgående från hans förflutna. För utredning och         helt klart att det utgör en stor risk för barnen om
11831: bedömning av personlig lämplighet kan straffre-         en person med pedofil böjelse arbetar tillsam-
11832: gisterutdrag ges tilll) försvarsministeriet och för-    mans med barn. Det är känt att en del pedofiler
11833: svarsmakten om den som söker anställning vid            försöker få sådana arbetsuppgifter där det är
11834: dem och för militärpolis-, reservunderofficers-         möjligt att ha nära kontakt med barn. Detta bör
11835: och reservofficersutbildning samt för förordnan-        man därför på arbetsplatserna bli alltmer medve-
11836: de tili fredsbevarande uppdrag inom Förenta             ten om och vid behov kunna ge akt på såväl
11837: Nationerna och Konferensen om säkerhet och              sexuella övergrepp som andra former av våld mot
11838: samarbete i Europa, 2) inrikesministeriet eller         barn och osakligt bemötande av barn bör också
11839: gränsbevakningsväsendet om den som söker                genast kunna åtgärdas med befintliga medel på
11840: tjänst inom polisförvaltningen eller militär tjänst     arbetsplatsen samt med hjälp av tillgänglig utom-
11841: inom gränsbevakningsväsendet, 3) tullverket om          stående sakkunskap. Under densenaste tiden har
11842: den som söker tjänst i verket, 4) polisen om den        man försökt stärka skolbarnens egna fårdigheter
11843: som söker inträde tili polisskolan eller polisinsti-    att möta olika riskfyllda situationer bl.a. med ett
11844: tutet, den som söker tjänst inom polisförvalt-          särskilt program, det s.k. Skidikantti-program-
11845: ningen samt för beviljande av begränsade polis-         met. Social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
11846:                                            KK 65/1998 vp                                           5
11847: 
11848: ning är att personer som har dömts för sexual-      gressen förband sig att göra upp nationella verk-
11849: brott mot barn inte borde ha möjlighet att arbeta   samhetsprogram. Beredningen av ett dylikt pro-
11850: tillsammans med barn.                               gram kommer att inledas i Finland i år. Många
11851:     Under de senaste åren har man inom social-      olika förvaltningsområden och medborgarorga-
11852: och hälsovården fåst mycket uppmärksamhet vid       nisationer kommer att delta i förberedelserna.
11853: förebyggande, fastställande och behandling av       Frågor som anknyter tili pedofili kommer att tas
11854: sexuellt utnyttjande. Man har ordnat utbildning     upp inom ramen för programmet. I samband
11855: för personalen, offentliggjort undersökningar       med att verksamhetsprogrammet görs upp är det
11856: och gett ut en handbok (Att utreda och behandla     således även möjligt att behandla den fråga som
11857: sexuella övergrepp mot barn, Stakes handbok 23,     tas upp i spörsmålet samt även att överväga vilka
11858: 1994). 1 Stockholm ordnades 1996 en världskon-      åtgärder som är tänkbara och nödvändiga i prak-
11859: gress med temat sexuellt utnyttjande av barn i      tiken.
11860: kommersiellt syfte. De Iänder som deltog i kon-
11861: 
11862:      Helsingfors den 6 mars 1998
11863: 
11864:                                             Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
11865:                                             social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11866:                                              KK 66/1998 vp
11867: 
11868: Kirjallinen kysymys 66
11869:                                    Kari Kantalainen /kok ym.: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton
11870:                                        AKT ry:nja työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten työ-
11871:                                        ehtosopimuksista
11872: 
11873:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11874: 
11875:    Yhä useampi suomalainen kuljetusalan yrittä-       maistun yhdistymisvapauden vastainen menette-
11876: jä on viime kuukausien aikana joutunut asiatto-       ly. Yhdistymisvapauteen kuuluu, että jokaisella,
11877: man ja jopa laittomalta näyttävän painostuksen        myös yrittäjällä, on oikeus olla kuulumatta yh-
11878: kohteeksi. Kysymys on Auto- ja Kuljetusalan           distykseen. Painostaminen liittymään yhdistyk-
11879: Työntekijäliitto AKT ry:n toimeenpanemasta            seen on lisäksi säädetty rangaistavaksi rikoslain
11880: kampanjasta, jossa työnantajaliittoon kuulu-           14 luvun 5 §:ssä. Sanotun kaltainen painostami-
11881: mattomia yrityksiä vaaditaan tekemään AKT:n           nen merkitsee niin ikään hallitusmuodon 15 §:ssä
11882: kanssa yrityskohtainen työehtosopimus sillä           turvatuo elinkeinovapauden loukkaamista.
11883: uhalla, että AKT muussa tapauksessa kohdistaa             Painostustoimintaa ei ole estänyt se, että yri-
11884: yritykseen haitallisia toimenpiteitä. Vaadittu yri-   tyksessä työsuhdeasiat ovat työsuojeluviran-
11885: tyskohtainen työehtosopimus olisi sisällöltään        omaisten mukaan kunnossa, eikä edes yrityksen
11886: työnantajalle selvästi epäedullisempi kuin alan       työntekijöiden yhteinen ja yksimielinen vetoo-
11887: yleinen työehtosopimus. Edellä mainitut haitta-       mus AKT:lle painostuksen lopettamiseksi, jotta
11888: toimenpiteet ovat tähän asti tarkoittaneet las-       työpaikkoja ei vaarannettaisi. Eräässä AKT:n
11889: taus- ja purkausboikottien kohdistamista yrityk-      Pohjois-Suomessa toteuttamassa 15 työntekijän
11890: seen.                                                 yrityksen painostustapauksessa olivat yrityksen
11891:    Vaikka AKT kirjallisesti yrityksille esittämis-    kärsimät taloudelliset vahingot yli miljoona
11892: sään vaatimuksissa vaatii yrityskohtaisen työeh-      markkaa. AKT:n toimeenpaneman boikotin
11893: tosopimuksen tekemistä, se tosiasiassa painostaa      seurauksena taloudellisten menetysten käytyä
11894: yrityksiä liittymään alan työnantajaliittoon saat-    kestämättömäksi kyseinen yritys oli lopulta pa-
11895: taakseen alan työehtosopimuksen yleissitovaksi.       kotettu liittymään työnantajaliittoon, jolloin
11896: Kyseisen työehtosopimuksen mahdollinen yleis-         boikottikin välittömästi purettiin.
11897: sitovuushan on viime aikoina tunnetusti ollut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11898: kiistanalainen. Se, että AKT tosiasiassa painos-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11899: taa työnantajaliittoon liittymiseen, käy ilmi osal-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11900: taan siitä, että painostustoimet lopetetaan yri-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11901: tyksen liityttyä työnantajaliittoon. AKT tulee
11902: luonnollisesti myös velvolliseksi lopettamaan                   Aikooko Hallitus turvata yrittäjille pe-
11903: painostustoimet, kun työnantajaliittoon liittynyt            rusoikeutena kuuluvan oikeuden olla liit-
11904: yritys saa hyväkseen työehtosopimuksestajohtu-               tymättä yhdistykseen ja harjoittaa elin-
11905: van työrauhavelvoitteen.                                     keinoa, ja vastaavasti, kuinka pitkälle
11906:    Yrityksen painostaminen liittymään johonkin               meneviä painostuskeinoja yrityksemme
11907: yhdistykseen käyttämällä taloudellisen vahingon              ja yhteiskuntamme ovat velvolliset sietä-
11908: aiheuttamisuhkaa on meillä perusoikeutenakin                 mään?
11909: voimassa olevan, hallitusmuodon 10 a §:ssä il-
11910:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
11911: 
11912:           Kari Kantalainen /kok          Pekka Kuosmanen /kok            Heikki Koskinen /kok
11913:           Juhani Sjöblom /kok            Riitta Korhonen /kok            Paula Kokkonen /kok
11914:           Ville Itälä /kok               Timo Ihamäki /kok               Kaarina Dromberg /kok
11915:           Jukka Tarkka /nuors            Anne Knaapi l'kok               Raimo Liikkanen /kesk
11916:           Oiva Savela /kok               Osmo Kurola /kok                Kalevi Lamminen /kok
11917:           Outi Siimes /kok               Tuija Nurmi /kok                Klaus Bremer /r
11918:           Markku Markkula /kok           Seppo Kanerva /kok              Hannu Takkula /kesk
11919:           Suvi Linden /kok               Kyösti Karjula /kesk            Hannu Kemppainen /kesk
11920:           Kari Myllyniemi /kesk          Bjarne Kallis /skl              Juha Karpio /kok
11921:           Matti Vanhanen /kesk           Irja Tuloneo /kok               Vuokko Rehn /kesk
11922:           Armas Komi /kesk               Raimo Tiilikainen /r            Kirsti Ala-Harja /kok
11923: 280043
11924: 2                                          KK 66/1998 vp
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 
11929:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11930: 
11931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaanjokaisella on oikeus lain mukaan hank-
11932: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, amma-
11933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tilla tai elinkeinona. Pääperiaatteeksi sinänsä
11934: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari            tunnustettua elinkeinon harjoittamisen vapautta
11935: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      on mahdollista rajoittaa lailla.
11936: myksen n:o 66:                                           Yhdistymisvapautta ja elinkeinon harjoitta-
11937:                                                      misen vapautta koskevat hallitusmuodon sään-
11938:           Aikooko Hallitus turvata yrittäjille pe-   nökset on uudistettu vuonna 1995 perusoikeus-
11939:        rusoikeutena kuuluvan oikeuden olla liit-     uudistuksen yhteydessä eikä ole nähtävissä tar-
11940:        tymättä yhdistykseen ja harjoittaa elin-      vetta niiden tarkistamiseen.
11941:        keinoa, ja vastaavasti, kuinka pitkälle           Poliittisia toimintavapauksia suojataan myös
11942:        meneviä painostuskeinoja yrityksemme          kirjallisessa kysymyksessä mainitulla rikoslain
11943:        ja yhteiskuntamme ovat velvolliset sietä-     14 luvun 5 §:n säännöksellä. Säännöksessä on
11944:        mään?                                         säädetty rangaistavaksi teko, jolla painostetaan
11945:                                                      väkivallalla tai vakavan vaaran toisen hyvin-
11946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voinnille käsittävällä uhkauksella liittymään yh-
11947: vasti seuraavaa:                                     distykseen vastoin tahtoaan.
11948:                                                          Kysymyksessä on viitattu Auto- ja Kuljetus-
11949:     Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan        alan Työntekijäliitto AKT:n toimenpiteisiin eräi-
11950: jokaisella on yhdistymisvapaus. Siihen sisältyy      tä kuljetusalan työnantajaliiton ulkopuolisia
11951: oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai     työnantajia kohtaan. Auto- ja Kuljetusalan
11952: olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdis-    Työntekijäliiton toimenpiteiden tueksi on järjes-
11953: tyksen toimintaan. Perustuslaissa turvataan siten    tetty myös myötätuntotyötaistelutoimia. Myötä-
11954: nimenomaisesti myös negatiivinen yhdistymisva-       tuntotyötaistelutoimien laillisuus on ollut työ-
11955: paus eli oikeus olla kuulumatta yhdistykseen ja      tuomioistuimen tutkittavana.
11956: erota siitä. Yhdistymisvapaus merkitsee myös             Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtoso-
11957: sitä, ettei vapauttaan käyttävälle saa aiheutua      pimukseen sidotun yhdistyksen ja työnantajan
11958: siitä haitallisia seuraamuksia.                      on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä,
11959:     Yhdistymisvapauteen sisältyvät oikeudet kos-     jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonai-
11960: kevat myös ammatillista järjestäytymistä. Am-        suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen mää-
11961: matillinen yhdistymisvapaus on lisäksi turvattu      räykseen. Puhtaat poliittiset ja myötätuntotyö-
11962: perusoikeutena hallitusmuodossa erityissään-         taistelutoimet ovat lain mukaan sallittuja. Täl-
11963: nöksellä, joka koskee niin työntekijöiden kuin       löin edellytyksenä on, että työtaistelulla ei pyritä
11964: työnantajienkin yhdistymisvapautta. Ammatilli-       osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopi-
11965: nenjärjestäytymisvapaus turvataan myös useissa       mukseen. Työtuomioistuimen päätöksen mu-
11966: Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoi-      kaan myötätunnon osoittaminen AKT:n toi-
11967: keussopimuksissa.                                    menpiteiden tukemiseksi ei kyseisessä tapaukses-
11968:     Elinkeinon harjoittamisen vapaudesta sääde-      sa ollut työehtosopimuslain vastainen.
11969: tään hallitusmuodon 15 §:n 1 momentissa, jonka
11970: 
11971:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
11972: 
11973:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
11974:                                               KK 66/1998 vp                                               3
11975: 
11976: 
11977: 
11978: 
11979:                                           Tili Riksdagens Talman
11980: 
11981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1 mom. regeringsformen, enligt vilket var och en
11982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          har rätt enligt lag att skaffa sin utkomst genom
11983: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      arbete, yrke eller näring som han fritt valt. Den i
11984: damot Kari Kantalainen m.fl. undertecknade              och för sig erkända huvudprincipen om friheten
11985: spörsmål nr 66:                                         att idka näring kan inskränkas genom lag.
11986:                                                             De bestämmelser i regeringsformen som gäller
11987:            Ämnar Regeringen trygga företagarna          föreningsfriheten och friheten att idka näring har
11988:        deras grundläggande rätt att inte tillhöra       reformerats 1995 genom grundrättighetsrefor-
11989:        till föreningar och att idka näring, och         men, och behov att justera dem kan inte skönjas.
11990:        hur långtgående påtryckningsåtgärder är              Den politiska handlingsfriheten skyddas ge-
11991:        våra företag och vårt samhälle skyldiga          nom 14 kap. 5 § strafflagen, som också omnämns
11992:        att tolerera?                                    i spörsmålet. Enligt bestämmelsen är en sådan
11993:                                                         gärning genom viiken någon med våld eller ge-
11994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nom hot som innebär allvarlig fara för annans
11995: anföra följande:                                        välbefinnande mot sin vilja förmås att ansluta sig
11996:                                                         tili en förening straffbar.
11997:     Enligt 10 a § 2 mom. regeringsformen har var            1 spörsmålet har hänvisats till åtgärder som
11998: och en föreningsfrihet. Till denna hör rätten att       bil- ja transportbranschens arbetstagarförbund
11999: utan tillstånd bilda föreningar, tillhöra eller inte    (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT)
12000: tillhöra föreningar och ta del i föreningars            riktat mot vissa arbetsgivare som inte hör tili
12001: verksamhet. 1 grundlagen tryggas således ut-            transportbranschens arbetsgivarförbund. Ar-
12002: tryckligen även den negativa föreningsfriheten,         betstagarförbundets åtgärder har även stötts ge-
12003: d.v.s. rätten att inte tillhöra och att utträda ur en   nom sympatiåtgärder. Lagligheten hos sympati-
12004: förening. Föreningsfriheten innebär också att           åtgärderna har behandlats i arbetsdomstolen.
12005: menliga påföljder inte får åsamkas den som an-              Enligt 8 § lagen om kollektivavtal skall för-
12006: vänder sig av denna frihet.                             eningar och arbetsgivare som är bundna vid ett
12007:     De rättigheter som hör tili föreningsfriheten       kollektivavtal undvika alla kampåtgäder som är
12008: gäller också den fackliga organiseringen. Den           riktade mot avtalet i dess helhet eller någon en-
12009: fackliga föreningsfriheten är dessutom tryggad          skild bestämmelse i detta. Rent politiska och
12010: som en grundläggande rättighet i regeringsfor-          solidariska stridsåtgärder är tillåtna enligt lagen.
12011: men genom en specialbestämmelse som gäller              F örutsättningen är då, att arbetskonfliktens syfte
12012: såväl arbetstagares som arbetsgivares förenings-        inte ens delvis är att påverka det egna kollektiv-
12013: frihet. Den fackliga rätten tili organisering är        avtalet. Enligt arbetsdomstolens avgörande ut-
12014: dessutom garanterad i flera för Finland förplik-        gjorde sympatiåtgärderna i syfte att stöda bil-
12015: tande internationella överenskommelser om               och transportbranschens arbetstagarförbunds
12016: mänskliga rättigheter.                                  åtgärder i fallet i fråga inget brott mot kollektiv-
12017:     Om friheten att idka näring föreskrivs i 15 §       avtalslagen.
12018: 
12019:      Helsingfors den 10 mars 1998
12020: 
12021:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
12022:                                               KK 67/1998 vp
12023: 
12024: Kirjallinen kysymys 67
12025: 
12026: 
12027: 
12028: 
12029:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin ja nuorison välistä yhteenottoa kos-
12030:                                         kevasta sisäasiainministerin lausunnosta
12031: 
12032: 
12033:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12034: 
12035:     Torstaina 12.2. 1998 suullisella kyselytunnilla    tää kasvot avoimiksi. Näin ollen sisäasiainminis-
12036: poliisiasioista    vastaava      sisäasiainministeri   teri Enestam suorana televisiointina lähetetyllä
12037: Enestam vastasi kansanedustaja Huotarin Tam-           kyselytunnilla osoitti mitä suurinta tietämättö-
12038: pereella 24.-25.1.1998 sattuneita mellakoita ja        myyttä tai sitten asenteellisuutta ja halua saattaa
12039: niihin liittyvää poliisitoimintaa koskien näin:        poliisi huonoon valoon.
12040: (toinen kappale)                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12041:     "Niin sanotut mellakkajoukot kutsuttiin kool-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12042: le, koska siinä oli yli 200 nuorta, varmasti valta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12043: osa sellaisia, joiden tarkoitus oli hyvin rauhan-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12044: omainen, muttajoukossa myös muita. Näin ollen
12045: oli syytä kutsua koolle. Se, että oli varustauduttu               Aikooko Hallitus julkisesti korjata
12046: muun muassa kommandopipoilla, oli mielestäni                  suullisella kyselytunnilla (12.2. 1998) an-
12047: selvä virhe."                                                 netun lausunnon poliisin toiminnasta po-
12048:     Mellakkapoliisit eivät käyttäneet kyseisessä              liisin ja nuorison välisessä yhteenotossa
12049: tilanteessa mitään kommandopipoa, vaan kypä-                  Tampereella?
12050: rän alla pidettävää pehmustinsuojusta, joka jät-
12051: 
12052:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
12053: 
12054:                                     Sulo Aittaniemi /kesk
12055: 
12056: 
12057: 
12058: 
12059: 280043
12060: 2                                            KK 67/1998 vp
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12066: 
12067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         na keskusrikospoliisin läntisen alueen tutkijat.
12068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              Muiden kuin poliisin virantoimituksessa teke-
12069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan suorittaa
12070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         pääsääntöisesti tekopaikkakunnan poliisi. Jotta
12071: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tutkinnan puolueettomuus muiden osallisten
12072: n:o 67:                                                kohdalla myös muodollisesti varmistettaisiin,
12073:                                                        Länsi-Suomen läänin poliisin lääninjohto on
12074:            Aikooko Hallitus julkisesti korjata         poikkeuksellisesti määrännyt rikosten esitutkin-
12075:        suullisella kyselytunnilla (12.2.1998) an-      nan suorittajaksi Turun kihlakunnan poliisilai-
12076:        netun lausunnon poliisin toiminnasta po-        toksen. Tutkinnan yhteydessä tulevat tutkitta-
12077:        liisin ja nuorison välisessä yhteenotossa       viksi niin poliisin toimenpiteet kuin vastapuolena
12078:        Tampereella?                                    olleiden mielenosoittajien tekemiset.
12079:                                                            Poliisin toiminnasta tapahtumien yhteydessä
12080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on myös kanneltu eduskunnan oikeusasiamie-
12081: vasti seuraavaa:                                       helle ja poliisin Länsi-Suomen lääninjohdolle.
12082:                                                        Esitutkinnan valmistuttua myös sisäasiainminis-
12083:    Kyseisestä lähes kolme vuorokautta kestä-           teriön poliisiosasto tulee arvioimaan poliisin toi-
12084: neestä tapahtumasarjasta ja poliisin toiminnasta       mintaa tapahtumien yhteydessä kokonaisuudes-
12085: sen yhteydessä on olemassa varsin erilaisia käsi-      saan. Tässä yhteydessä varmasti myös selviää,
12086: tyksiä. Jotkut tilanteessa mukana olleista nuoris-     millaisia päähineitä poliisin joukkojenhallinta-
12087: ta ovat kertoneet poliisin olleen varustautunut        yksikön poliisimiehet ovat tilanteessa käyttäneet
12088: muun muassa kommandopipoilla. Joistakin ti-            ja ovatko ne olleet käyttökelpoisia huomioiden
12089: lanteista otetuista kuvista on voitu myös todeta,      sen, että niiden käyttämisestä on saattanut syn-
12090: että osa poliiseista on käyttänyt sellaista päähi-     tyä joillekin tapahtumaan osallisille ja myös ul-
12091: nettä, joka ainakin kuvissa on muistuttanut            kopuolisille mielikuva ns. kommandopiposta.
12092: kommandopäähinettä. Kannanotto eduskun-                    Mitä tulee eduskunnassa esitetyn kannanoton
12093: nassa on perustunut tähän, sillä hetkellä tiedossa     sanamuodon korjaamiseen, se voidaan toistaa
12094: olevien asioiden pohjalta tehtyyn arvioon.             siinä muodossa, että mikäli poliisin joukkojen-
12095:    Nyt kysymyksessä olevaa tapahtumasarjaa             hallintayksikköön kuuluvat poliisit käyttivät po-
12096: selvitetään varsin perusteellisesti. Tässä tapauk-     liisin varustukseen kuuluvia päähineitä käyttö-
12097: sessa poliisin tekemiksi väitettyjen tekojen esitut-   tarkoituksensa vastaisesti tai sellaisia päähineitä,
12098: kinnassa tutkinnanjohtajana on Turun kihla-            jotka eivät kuulu poliisin varustukseen, on sitä
12099: kunnanviraston kihlakunnansyyttäjä ja tutkijoi-        pidettävä virheenä.
12100: 
12101:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
12102: 
12103:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
12104:                                              KK 67/1998 vp                                             3
12105: 
12106: 
12107: 
12108: 
12109:                                          Tili Riksdagens Talman
12110: 
12111:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som misstänks ha begåtts av polismän i tjänsteut-
12112: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            övning utförs i regel av polisen på den ort där
12113: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gärningen begåtts. För att man även formellt
12114: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           skall kunna säkerställa att undersökningen är
12115: mål nr 67:                                             opartisk också med hänsyn tili andra som har del
12116:                                                        i saken har polisens länsledning i Västra Finlands
12117:           Ämnar Regeringen offentligt korrige-         Iän med avvikelse från gängse praxis bestämt att
12118:        ra det utlåtande som vid den muntliga           polisinrättningen i Åbo härad skall utföra förun-
12119:        frågetimmen (den 12 februari 1998) gavs i       dersökningen av brotten i fråga. 1 samband med
12120:        fråga om polisens agerande i samband            undersökningen kommer både polisens åtgärder
12121:        med sammandrabbningen melian polis              och motpartens, dvs. demonstranternas, beteen-
12122:        och ungdomar i Tammerfors?                      de att utredas.
12123:                                                            Ä ven riksdagens justitieombudsman och poli-
12124:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sens länsledning i Västra Finland har fått ta emot
12125: anföra följande:                                       klagomål som gäller polisens agerande i samband
12126:                                                        med ovan nämnda händelser. När förundersök-
12127:    Det förekommer rätt olika uppfattningar om          ningen har slutförts kommer även inrikesministe-
12128: de ifrågavarande händelserna, vilka utspelades         riets polisavdelning att bedöma polisens ageran-
12129: under närmare tre dygn, och om polisens ageran-        de som en helhet i samband med händelserna. 1
12130: de i samband med dem. Vissa av de ungdomar             detta sammanhang kommer det säkert också att
12131: som var närvarande har berättat att polismännen        klarläggas hurudana huvudbonader polismän-
12132: hade varit utrustade med bl.a. kommandoluvor.          nen vid polisens kravalienhet har använt vid det-
12133: Av vissa fotografier som togs vid upploppet har        ta tillfålie och om dessa huvudbonader har varit
12134: man också kunnat konstatera att en del av polis-       de rätta för tillfållet, med beaktande av att an-
12135: männen använde en huvudbonad som åtminsto-             vändningen av dylika huvudbonader kan ha gett
12136: ne på fotografierna påminner om en kommando-           upphov tili en bild av en s.k. kommandoluva hos
12137: luva. Stäliningstagandet i riksdagen har grundat       vissa av dem som hade del i saken och även hos
12138: sig på denna bedömning, som gjordes utgående           utomstående.
12139: från de fakta som man vid det tillfåliet kände tili.       Vad beträffar en korrigering av ordalydelsen i
12140:    De händelser det nu är fråga om utreds grund-       det ställningstagande som framfördes i riksda-
12141: ligt. 1 detta fali är häradsåklagaren vid härads-      gen, kan stäliningstagandet upprepas i den for-
12142: ämbetet i Åbo undersökningsledare i förunder-          men att, ifali de polismän som hör tili polisens
12143: sökningen av de nu ifrågavarande gärningar som         kravallenhet använde huvudbonader som hör tili
12144: polismän påstås ha begått, och centralkriminal-        polisutrustningen i ett syfte som strider mot hu-
12145: polisens undersökare i den västra regionen är          vudbonadens användningsändamål elier sådana
12146: undersökare.                                           huvudbonader som inte hör tili polisutrustning-
12147:     Förundersökning av andra brott än sådana           en, skali detta betraktas som ett fel.
12148: 
12149:      Helsingfors den 3 mars 1998
12150: 
12151:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
12152:                                              KK 68/1998 vp
12153: 
12154: Kirjallinen kysymys 68
12155: 
12156: 
12157: 
12158: 
12159:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Ulosmittauksen kohteena olevien tulojen
12160:                                       suojaosuudesta
12161: 
12162: 
12163:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12164: 
12165:    Pienituloisten takaajien toimeentulo-ongel-        kausia voi olla maksimissaan kolme kuukautta
12166: mat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä.       vuodessa.
12167: Erityisesti pieneläkeläiset ovat joutuneet usein         Suojaosuuden tarkoituksena on ulosottolain
12168: kestämättömään tilanteeseen siksi, että ovat hy-      mukaanjättää ulosmitattavalle sen verran tuloja,
12169: vää hyvyyttään ryhtyneet takaajiksi läheisilleen.     kuin hänen katsotaan tarvitsevan omaan elatuk-
12170: Takausvastuussa olevan pientä eläkettä saavan         seensa ja hänen elatuksensa varassa olevien eli
12171: eläkeläisen elämä voi muuttua ulosottomenette-        aviopuolisoosa sekä omien ja puolisonsa lasten ja
12172: lyn vuoksi kohtuuttomaksi.                            ottolasten elatukseen. Tulorajat ja suojaosuudet
12173:    Jos tulot yksin elävällä henkilöllä ylittävät      ovat indeksiin sidottuja, jolloin ne nousevat elin-
12174: 4 968 markkaa kuukaudessa, ulosmitataan hä-           kustannusten myötä. Niiden perustaso on kui-
12175: nen tuloistaan yksi kolmasosa. Yksin elävällä         tenkin niin alhainen, että esimerkiksi pienen
12176: suojaosuus tuloista on 2 760 markkaa kuussa.          eläkkeen varassa elävän toimeentulo on käytän-
12177: Jos tulotjäävät tämän rajan alapuolelle, ulosmit-     nössä lähes mahdotonta ilman muuta toimeen-
12178: tausta ei suoriteta. Kovimmassa ahdingossa ovat       tulotukea.
12179: todennäköisesti kuitenkin ne, joiden kuukausitu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12180: lot sijoittuvat 2 760 ja 4 968 markan välille. Täl-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12181: löin 2 760 markan ylimenevästä osuudesta ulos-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12182: mitataan kolme neljäsosaa. Perheillä vastaava         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12183: suojaosuus on 3 750 markkaa kuussa.
12184:    Ulosmittauksen kohteelle voidaan pyynnöstä                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12185: myöntää vapaakuukausia erityisin perustein                   siin ulosmittauksen kohteena olevien tu-
12186: (esim. hammaslääkärikulut tms.). Vapaakuu-                   lojen suojarajojen nostamiseksi?
12187:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1998
12188: 
12189:                                         Anu Vehviläinen /kesk
12190: 
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 280043
12195: 2                                           KK 68/1998 vp
12196: 
12197: 
12198: 
12199: 
12200:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12201: 
12202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Oikeusministeriön tietojen mukaan ulosotto-
12203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käytännössä on vakiintunut kanta, jonka mu-
12204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaan tulorajaulosmittaus on peruste myöntää
12205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         vapaakuukausia. Vapaakuukausia voidaan
12206: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         myöntää myös sillä perusteella, että velallisen
12207: n:o 68:                                               välttämättömät elinkustannukset ovat hänelle
12208:                                                       ulosmittauksen jälkeen jäävään rahamäärään
12209:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nähden korkeat, ja myös silloin, kun ulosmit-
12210:        siin ulosmittauksen kohteena olevien tu-       tauksen keskeyttämiseen on jokin muu erityinen
12211:        lojen suojarajojen nostamiseksi?               syy (esim. kodinkoneen tms. muun tärkeän ker-
12212:                                                       tahankinnan tekeminen).
12213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän
12214: vasti seuraavaa:                                      selvityksen (Niemi-Kiesiläinen-Varis, Ulosot-
12215:                                                       tovelallisten toimeentulo, 1996) mukaan toi-
12216:    Palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa nouda-         meentulotukea saaneiden ulosottovelallisten net-
12217: tettavaa suojaosuutta on perinteisesti verrattu       totulot vaihtelivat 3 930 mk ja 8 200 markan vä-
12218: kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteenlasket-          lillä mediaanin ollessa 5 500 mk/kk. Selvityksen
12219: tuun markkamäärään. Yksinäisen henkilön suo-          mukaan toimeentulotuen tarpeeseen eivät siten
12220: jaosuus on tällä hetkellä 2 760 markkaa ja vas-       joutuneet kaikkein pienituloisimmat velalliset.
12221: taava kansaneläkkeen ja rintamamieslisän yh-          Ainakaan helsinkiläisiä velallisia koskeneessa ai-
12222: teismäärä on 2 812 markkaa. Käytännössä ulos-         neistossa ei esiintynyt merkittävästi sellaisia toi-
12223: ottovelalliselle jää aina tätä enemmän varoja         meentulotukea saaneita velallisia, joiden tulot
12224: käyttöönsä. Tämä johtuu siitä, että sitä tulon        olisivat vain niukasti ylittäneet ulosmittauksen
12225: osaa, joka ylittää suojaosuuden, ei saa ulosmi-       suojaosuuden tason.
12226: tata kokonaisuudessaan. Tulosta, joka ylittää             Vapaakuukaudet helpottavat paitsi tuloraja-
12227: suojaosuuden, velallinen saa itse pitää vähintään     ulosmittauksen piirissä olevia velallisia, myös
12228: neljänneksen (ns. tulorajaulosmittaus, UL 4 lu-       niitä velallisia, joiden palkasta ulosmitataan 1/3.
12229: vun 6 §:n 1 momentti).                                Tällaisten velallisten toimeentulovaikeudet joh-
12230:    Yleensä velallisen tulon täytyy lisäksi vähäistä   tuvat osin siitä, että he eivät tulojensa vuoksi
12231: enemmän ylittää suojaosuuden määrä. Tämä              juurikaan saa sosiaalietuuksia kuten asumistu-
12232: johtuu siitä, että ulosmittaukseen ei saa ryhtyä,     kea. Tällainenkin velallinen voi saada vapaakuu-
12233: jos velkojalle ei jäisi jaettavaa ulosottokulujen     kausia sillä perusteella, että hänen elinkustan-
12234: vähentämisen jälkeen (UL 4 luvun 15 §).               nuksensa, esimerkiksi asumiskulut, ovat korkeat
12235:    Velallisen asemaa palkan ja eläkkeen ulosmit-      suhteessa määrään ,joka hänelle jää ulosmittauk-
12236: tauksessa on parannettu toukokuussa 1997 voi-         sen jälkeen.
12237: maan tulleella uudistuksella (378/1997). Uudis-           Näin ollen voidaan todeta, että vapaakuukau-
12238: tuksessa mahdollistettiin ns. vapaakuukausien         sijärjestelmän avulla voidaan aikaansaada riittä-
12239: saaminen. Sen jälkeen kun palkan tai eläkkeen         vä helpotus ulosottovelallisille palkan ja eläk-
12240: ulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden,       keen ulosmittauksessa. Velallisen asemaa on li-
12241: velallinen voi ulosottolain 4 luvun 6 a §:n 2 mo-     säksi parantanut ns. erottamisedun tuntuva laa-
12242: mentin nojalla saada l-3 vapaakuukautta, jol-         jentaminen, jonka johdosta velallinen saa säilyt-
12243: loin palkasta tai eläkkeestä ei toimiteta ulosmit-    tää omaisuuttaan aikaisempaa laajemmassa
12244: tausta. Velallisella on oikeus saada vapaakuu-        määrin.
12245: kausia, jos hänelle on jäänyt käyttöönsä vain
12246: jonkin verran suojaosuuden ylittävä määrä.
12247: 
12248:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
12249: 
12250:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
12251:                                             KK 68/1998 vp                                               3
12252: 
12253: 
12254: 
12255: 
12256:                                         Tili Riksdagens Talman
12257: 
12258:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt vad justitieministeriet har erfarit har i
12259: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utmätningspraxis etablerats den ståndpunkten,
12260: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    att inkomstgränsutmätning är en grund för bevil-
12261: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-            jande av frimånader. Frimånader kan beviljas
12262: mål nr 68:                                            även på den grund att gäldenärens ofrånkomliga
12263:                                                       levnadskostnader är höga i relation tili det pen-
12264:           A vser Regeringen att vidta åtgärder i      ningbelopp son förfogar över efter utmätningen,
12265:        syfte att höja skyddsgränserna för inkom-      och även då det finns något annat särskilt skäl att
12266:        ster som är föremål för utmätning?             avbryta utmätningen (t.ex. köp av en hushålls-
12267:                                                       maskin eller någon annan liknande engångsan-
12268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skaffning).
12269: anföra följande:                                          Enligt en utredning (Niemi-Kiesiläinen-Va-
12270:                                                       ris, Ulosottovelallisten toimeentulo, 1996) som
12271:    Den skyddsandel som skall iakttas vid utmät-       företagits av Rättspolitiska forskningsinstitutet
12272: ning av Iön och pension har traditionellt relate-     varierade nettoinkomsterna för gäldenärer under
12273: rats tili det sammanlagda beloppet av folkpensio-     utmätning som erhöll utkomststöd mellan 3 930
12274: nen och frontmannatillägget. Skyddsandelen för        mark och 8 200 mark med ett medianvärde på
12275: en ensamstående person är för närvarande 2 760        5 500 mk/månad. Enligt utredningen blev sålun-
12276: mark och det motsvarande sammanlagda belop-           da inte gäldenärerna med de allra minsta inkom-
12277: pet av folkpensionen och frontmannatillägget          sterna i behov av utkomststöd. Åtminstone i det
12278: 2 812 mark. 1 praktiken har en gäldenär som är        materia! som gällde gäldenärer i Helsingfors fö-
12279: föremål för utmätning alltid ett större belopp än     rekom det inte i nämnvärd mån sådana gäldenä-
12280: detta tili sitt eget förfogande. Detta beror på att   rer som erhöll utkomststöd, vilkas inkomster en-
12281: dendel av inkomsten som överstiger skyddsande-        dast knappt skulle ha överstigit skyddsandelen
12282: len inte får utmätas i sin helhet. Av den inkomst     vid utmätning.
12283: som överstiger skyddsandelen får gäldenären               Frimånaderna underlättar situationen inte en-
12284: själv behålla minst en fjärdedel (s.k. inkomst-       dast för de gäldenärer som är föremål för in-
12285: gränsutmätning UL 4 kap. 6 § 1 mom.).                 komstgränsutmätning, utan också för dem, av
12286:    Vanligen måste gäldenärens inkomst dess-           vilkas lön 1/3 utmäts. Utkomstsvårigheterna för
12287: utom överstiga skyddsandelens belopp med ett          sådana gäldenärer beror delvis på att de på grund
12288: icke obetydligt belopp. Detta beror på att utmät-     av sina inkomster nästan inte alls får sociala
12289: ning inte får företas, om gäldenären inte får något   förmåner som t.ex. boendestöd. Även en sådan
12290: att dela på efter att verkställighetskostnaden för    gäldenär kan få frimånader på den grunden, att
12291: utmätningen har avdragits (UL 4 kap. 15 §).           hans Ievnadskostnader, t.ex. boendekostnader-
12292:     Gäldenärens ställning vid utmätning av lön        na, är höga i förhållande tili vad han förfogar
12293: och pension har förbättrats genom den reform          över efter utmätningen.
12294: som trädde i kraft i maj 1997 (378/1997). Vid             Sålunda kan man konstatera att det med hjälp
12295: denna reform blev det möjligt att få s.k. frimåna-    av frimånadssystemet är möjligt att åstadkomma
12296: der. Efter att utmätningen av lönen eller pensio-     en tillräcklig lättnad för gäldenärerna under ut-
12297: nen har pågått ett år i sträck, kan gäldenären med    mätning a v lön och pension. Gäldenärernas ställ-
12298: stöd av 4 kap. 6 a § 2 mom. utsökningslagen få        ning har dessutom förbättrats genom en bety-
12299:  1-3 frimånader, under vilka utmätning på lönen       dande utvidgning av den s.k. avskillningsförmå-
12300: eller pensionen inte verkställs. Gäldenären har       nen, enligt viiken gäldenären får behålla sin egen-
12301:  rätt tili frimånader, om det som står tili hans      dom i större omfattning än tidigare.
12302: förfogande endast i någon mån överstiger
12303:  skyddsandelen.
12304: 
12305:      Helsingforsden 10 mars 1998
12306: 
12307:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
12308:                                             KK 69/1998 vp
12309: 
12310: Kirjallinen kysymys 69
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                                    Matti Väistö /kesk: Valtimon työllistämiskokeilua koskevan esityk-
12316:                                       sen antamisesta
12317: 
12318: 
12319:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12320: 
12321:    Valtimon Sivakkavaaran kylän työllistämis-         sesti vastaan. Nyt maakunnassa odotetaan Siva-
12322: kokeilu on saanut vaikean työttömyysalueen            kan työllistämiskokeilua koskevan hallituksen
12323: kansalaisilta laajasti tukea. Kansalaispalkka-        esityksen antamista. Lähtökohta asian etenemi-
12324: tyyppinen hanke on nähty perusteltuna ja kiireel-     selle on sinänsä suotuisa, sillä hankkeella on laaja
12325: lisenä paikallisena hankkeena. Työministeriössä       tuki ja se on hyvin valmisteltu.
12326: kokeiluhanke kuitenkin ensi alkuun tyrmättiin.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12327: Hylkäyspäätöstä perusteltiin sillä, että se vaaran-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12328: taisi kansalaisten tasa-arvoista kohtelua.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12329:    Sittemmin työministeri Liisa Jaakonsaari on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12330: lehtihaastattelussa ilmoittanut, että hän aikoo
12331: tutkituttaa työllistämiskokeiluhankkeen edus-                   Milloin ja minkä sisältöisenä Hallitus
12332: kunnan perustuslakivaliokunnalla. Käytännös-                 aikoo antaa Valtimon Sivakkavaaran
12333: sä ministerin ilmoitus tarkoittaa kokeilua koske-            työllistämiskokeilua koskevan hallituk-
12334: van hallituksen esityksen antamista eduskunnal-              sen esityksen eduskunnalle, ja
12335: le. Tämän jälkeen perustuslakivaliokunta voi                    aikooko Hallitus samassa yhteydessä
12336: tutkia kokeiluesityksen ja antaa siitä eduskun-              käynnistää myös muita vastaavanlaisia
12337: nalle säätämisjärjestystä koskevan lausuntonsa.              määräaikaisia ja kansalaispalkkatyyppi-
12338:     Ministeri Jaakonsaaren lausunto on Pohjois-              siä työllistämiskokeiluja?
12339: Karjalassa ja etenkin Valtimolla otettu myöntei-
12340: 
12341:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
12342:                                            Matti Väistö /kesk
12343: 
12344: 
12345: 
12346: 
12347: 280043
12348: 2                                             KK 69/1998 vp
12349: 
12350: 
12351: 
12352: 
12353:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12354: 
12355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tumiseen oikeutettu olisi, ilman viiden kuukau-
12356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           den odotusaikaa, jokainen ko. kylissä vakinai-
12357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        sesti asuva tai sinne kokeilun aikana asumaan
12358: le jäsenelle kansanedustaja Matti Väistön näin          muuttava täysi-ikäinen työtön, vaikka hän ei en-
12359: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 69:                 nen kokeilun aloittamista olisi ollut työtön työn-
12360:                                                         hakija.
12361:            Milloin ja minkä sisältöisenä Hallitus           Myös tätä aloitteeseen liittyvää ehdotusta on
12362:         aikoo antaa Valtimon Sivakkavaaran              tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta, kan-
12363:         työllistämiskokeilua koskevan hallituk-         salaisten perusoikeuksien kannalta eli miten eh-
12364:         sen esityksen eduskunnalle, ja                  dotetunlainen rajattu kokeilu soveltuu nykyiseen
12365:            aikooko Hallitus samassa yhteydessä          yhteiskuntajärjestelmäämme, johon kiinteästi
12366:         käynnistää myös muita vastaavanlaisia           liittyy periaate siitä, että työttömyysturvaa kos-
12367:         määräaikaisia ja kansalaispalkkatyyppi-         keva lainsäädäntömme on voimassa kaikkia
12368:         siä työllistämiskokeiluja?                      kansalaisia koskevana samansisältöisenä asuin-
12369:                                                         paikasta riippumatta.
12370:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Perusoikeuksien käyttämisestä säädetään lail-
12371: vasti seuraavaa:                                        la. Tämä perusoikeuskysymyksissä tärkeä lailla
12372:                                                         säätämisen vaatimus ulottuu myös yhdenvertai-
12373:     Pidän edelleen Valtimon Sivakkavaaran työl-         suusperiaatteeseen. Kysymyksen perusteluissa
12374: listämiskokeilulle asetettuja tavoitteita elävän        viitatussa lehtihaastattelussa olen tarkoittanut
12375: maaseudun ja sen kulttuurikylien säilyttämiseksi        sitä, että jos eduskunnassa tehdään lakialoite
12376: erittäin arvokkaina. Työvoimapoliittisen järjes-        alueellisesti rajatun työllistämiskokeilun käyn-
12377: telmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta           nistämisestä, pidän tärkeänä asian viemistä edus-
12378: on myös tärkeää, että vaikean työttömyysalueen          kunnan perustuslakivaliokuntaan, joka lakieh-
12379: työllisyyden parantamista tuetaan erityistoimen-        dotusten osalta antaa kannanottonsa valtiosään-
12380: pitein.                                                 töoikeudellisista kysymyksistä ja siten myös la-
12381:     Koska alueellisesti rajatun kansalaispalkka-        kien säätämisjärjestyksestä.
12382: kokeilun piirissä oleva henkilö saisi muun muas-            Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen työvoi-
12383: sa ansiosidonnaista päivärahaa eri perustein            mapolitiikan uudistuksen tavoitteena on tehos-
12384: kuin kokeilualueen ulkopuolella asuva työnha-           taa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikut-
12385: kija, ei aloitteeseen liittyvässä keskustelussa voi-    tavuutta koko valtakunnan alueella. Vuoden
12386: da kuitenkaan sivuuttaa kysymystä kansalaisten          alusta käyttöön otettujen yhdistelmätuen ja työl-
12387: yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta,joka kuu-         lisyyspoliittisen projektituen avulla on tarkoitus
12388: luu Suomen Hallitusmuodossa säänneltyihin               aktivoida ja edistää etenkin paikallistasolla to-
12389: kansalaisten perusoikeuksiin.                           teutettavia projekteja ja tätä kautta estää syrjäy-
12390:     Aloitteessa on myös esitetty työmarkkinatuki-       tymiskehitystä myös vaikeilla työttömyysalueil-
12391: lain odotusaikaa koskevia säännöksiä muutetta-          la.
12392: vaksi siten, että kokeilun ja tuen piiriin ilmoittau-
12393: 
12394:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
12395: 
12396:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
12397:                                             KK 69/1998 vp                                               3
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                                         Tili Riksdagens Talman
12403: 
12404:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ändras så att varje myndig arbets1ös person som
12405: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        är varaktigt bosatt i eller som under försöket
12406: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    flyttat till de byar som försöket gäller skulle ha
12407: damot Matti Väistö undertecknade spörsmål nr          rätt att, utan någon väntetid på fem månader,
12408: 69:                                                   anmäla sig tili försöket och b1i omfattad av stöd,
12409:                                                       även om han inte hade varit arbetslös arbetssö-
12410:           När kommer Regeringen att förelägga         kande innan försöket började.
12411:        riksdagen en proposition som gäller sys-          Också detta förslag som anknyter till motio-
12412:        selsättningsförsöket i Sivakkavaara i Vai-     nen bör betraktas ur ett vidare perspektiv, med-
12413:        timo korumun och hurudant innehåll             borgarnas grundläggande rättigheter, dvs. hur
12414:        kommer den att ha, samt                        det föreslagna begränsade försöket lämpar sig
12415:           ämnar Regeringen att i samband med          för vårt nuvarande samhällssystem som är intimt
12416:        detta också sätta i gång andra motsvaran-      förknippat med principen att vår lagstiftning om
12417:        de tidsbundna sysselsättningsförsök som        utkomstskydd för arbetslösa skall på samma sätt
12418:        har karaktären av medborgarlön?                gälla alla medborgare oavsett boningsort.
12419:                                                          Om utövning av grund1äggande rättigheter
12420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bestäms genom lag. Detta med avseende på de
12421: anföra följande:                                      medborgerliga fri- och rättigheterna så viktiga
12422:                                                       krav om bestämmande genom lag omfattar även
12423:    Jag anser fortfarande att de mä! som ställts för   likställighetsprincipen. 1 den tidningsintervju tili
12424: sysselsättningsförsöket i Sivakkavaara i Vaitimo      viiken det hänvisas i spörsmå1ets motivering har
12425: korumun är synnerligen värdefulla med tanke på        jag avsett att, om det i riksdagen väcks en lagmo-
12426: bevarandet av en levande landsbygd och dess           tion som gäller inledande av ett regiona1t begrän-
12427: kulturbyar. För att det arbetskraftspolitiska sys-    sat sysselsättningsförsök, anser jag det viktigt att
12428: temet skall fungera och ha avsedd effekt är det       ärendet förs tili riksdagens grundlagsutskott,
12429: viktigt att sysselsättningen i detta område med       som i fråga om lagmotioner ger sitt ställnigsta-
12430: svår arbetslöshet stöds genom specialåtgärder.        gande i författningsrätts1iga frågor och därige-
12431:    Eftersom en person som omfattas av ett re-         nom också om lagstiftningsordning.
12432: gionalt begränsat försök med medborgarlön                Syftet med den arbetskraftspolitiska reformen
12433: bland annat skulle få inkomstrelaterad dagpen-        som trädde i kraft i början av 1998 är att intensi-
12434: ning på andra grunder än en arbetssökande som         fiera de arbetskraftspolitiska åtgärdernas effek-
12435: bor utanför försöksområdet, kan man i debatten        ter i hela rikets område. Med hjälp av samman-
12436: om denna motion dock inte förbigå frågan som          satt stöd och sysselsättningspolitiskt projektstöd
12437: gäller principen om lika behandling av medbor-        vi1ka togs i bruk i början av året har man för
12438: garna, som är en av de grundläggande rättighe-        avsikt att aktivera och främja i synnerhet sådana
12439: terna enligt Regeringsformen i Finland.               projekt som verkställs på 1okalnivå, vilket därige-
12440:    I motionen föreslås också att de väntetider        nom också förebygger utslagningsutveckling i
12441: som avses i lagen om arbetsmarknadsstöd skall         områden med svår arbetslöshet.
12442: 
12443:      Helsingforsden 12 mars 1998
12444: 
12445:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
12446:                                             KK 70/1998 vp
12447: 
12448: Kirjallinen kysymys 70
12449: 
12450: 
12451: 
12452: 
12453:                                    Annika Lapintie /vas: Eläkkeensaajien tulo- ja verokohtelusta
12454: 
12455: 
12456: 
12457:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12458: 
12459:    Suomi on kuluneen vuosikymmen aikana ko-           mikä tarkoittaa sitä, että jokainen sukupolvi ra-
12460: kenut syvän talouden laman. Menneinä vuosi-           hoittaa omat eläkkeensä.
12461: kymmeninä bruttokansantuote kasvoi jopa 40-               Koska Suomen eläkejärjestelmä on hyvin ja-
12462: 50 prosenttia vuosikymmenessä, mutta vuoden           kopainotteinen, on väestönkasvun pienenemi-
12463: 1995 kokonaistuotanto oli vajaat 4 prosenttia         nen, talouden lama sekä työntekijöitä ja työiässä
12464: pienempi kuin vuoden 1990 kokonaistuotanto.           olevia kohdannut tuloshokki aiheuttanut myös
12465:    Sekä väestönkasvun alenemisella että talou-        monenlaisia eläkkeisiin kohdistuvia paineita. Ti-
12466: den lamalla on vaikutuksensa myös eläkeläisten        lannetta on ratkaistu muun muassa muuttamalla
12467: asemaan. Eläkeläiset ovat lisäksijoutuneet mak-       kansaneläke aiemmasta pohjaosa-lisäosa-järjes-
12468: samaan vuodesta 1994 muita veronmaksajia 3            telmästä yhdeksi eläketulosidonnaiseksi eläk-
12469: penniä äyriltä korkeampaa sairausvakuutus-            keeksi.
12470: maksua,jota tosin on kuluvallevuodelle alennet-           Aiemmin pohjaosan sai jokainen eläkeoikeu-
12471: tu 0, 7 penniä veroäyriltä.                           tettu riippumatta muista eläketuloista.
12472:    Eläkkeensaajat ovat kokeneet tehdyt muutok-            Tämän lisäksi työeläkkeiden indeksitarkistus-
12473: set epäoikeudenmukaisina, koska he ovat etunsa        järjestelmää on muutettu niin sanotun taitetun
12474: ansainneet vuosikymmenten työnteolla. Koska           indeksin järjestelmäksi, joka aiheuttaa jossain
12475: eläkejärjestelmä on edelleen käymistilassa, koke-     määrin erilaiset indeksikorotukset alle 65-vuoti-
12476: vat eläkkeensaajat jatkuvaa uhkaa asemansa            aille ja yli 65-vuotiaille eläkeläisille.
12477: heikkenemisestä. Erityisesti huolta aiheuttaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12478: kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tilanne.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12479:    Suomen väestörakenne sekä talouden ja sosi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12480: aaliturvan tilanne ovat nyt hyvin erilaiset kuin ne   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12481: olivat silloin, kun työeläkejärjestelmä luotiin.
12482: Väestönkasvu alentui 1960-1970-lukujen vaih-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12483: teessa ja on vakiintunut alhaiselle tasolle. On              ryhtyä, jotta uudistuvasta eläkejärjestel-
12484: arvioitu, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhtä               mästä tulisi mahdollisimman selkeä jär-
12485: eläkeläistä kohden 1,5 työntekijää, kun suhde                jestelmä, joka turvaa erityisesti kaikkein
12486: vielä 1990 oli 2,4 työntekijää yhtä eläkeläistä              pienituloisimpien eläkeläisten aseman
12487: kohden.                                                      sekä takaa oikeudenmukaisen tulo- ja ve-
12488:      Suomen eläkejärjestelmä on pääosin, noin                rotuskohtelun niille nyt eläkeiässä olevil-
12489: kolmelta neljäsosaltaan, jakojärjestelmä, jossa              le ihmisille, jotka ovat vuosikymmenten
12490: seuraava sukupolvi rahoittaa yhden itseään edel-             työllä Suomen hyvinvoinnin rakenta-
12491: tävän sukupolven eläkkeet. Noin yhdeltä neljäs-              neet?
12492: osaltaan Suomen eläkejärjestelmä on rahastoiva,
12493: 
12494:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
12495: 
12496:                                          Annika Lapintie /vas
12497: 
12498: 
12499: 
12500: 
12501: 280043
12502: 2                                            KK 70/1998 vp
12503: 
12504: 
12505: 
12506: 
12507:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12508: 
12509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaikkein pienituloisimpiin eläkkeensaajiin. Vuo-
12510: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          desta 1997 alennuksen määrä on 20 prosenttia
12511: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuodessa. Pohjaosan alennus pyritään toteutta-
12512: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika            maan siten, että kenenkään nettoeläke ei alene,
12513: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kun otetaan huomioon myös kansaneläkkeisiin
12514: n:o 70:                                                ja työeläkkeisiin tulevat indeksikorotukset sekä
12515:                                                        verotusperusteisiin tehtävät muutokset. Tämän
12516:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tavoitteen varmistamiseksi valtioneuvosto teki
12517:        ryhtyä, jotta uudistuvasta eläkejärjestel-      vuonna 1996 erikseen päätöksen, jolla noin 4 000
12518:        mästä tulisi mahdollisimman selkeä jär-         eläkkeensaajan kansaneläkkeen pohjaosaa alen-
12519:        jestelmä, joka turvaa erityisesti kaikkein      nettiin helmikuun alusta 1997lukien vähemmän
12520:        pienituloisimpien eläkeläisten aseman           kuin 20 prosenttia.
12521:        sekä takaa oikeudenmukaisen tulo- ja ve-           Vuoden 1996 alusta tehtiin myös työeläkejär-
12522:        rotuskohtelun niille nyt eläkeiässä olevil-     jestelmään muutoksia, joiden tarkoituksena on
12523:        le ihmisille, jotka ovat vuosikymmenten         varmistaa työeläkejärjestelmän etuuksien ja
12524:        työllä Suomen hyvinvoinnin rakenta-             maksujen välinen tasapaino sekä turvata ansio-
12525:        neet?                                           perusteisen työeläketurvan säilyminen. Valtaosa
12526:                                                        työeläkejärjestelmän muutoksista koskee tulevia
12527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eläkkeensaajia. Kysymyksessä tarkoitettuihin
12528: vasti seuraavaa:                                       eläkeikäisiin vaikutti indeksijärjestelmän uudis-
12529:                                                        tus. Niin sanotussa taitetun indeksin järjestel-
12530:     Kansaneläkejärjestelmä takaa vähimmäistur-         mässä muutettiin 65 vuotta täyttäneiden indek-
12531: van henkilöille, jotka eivät ole itse pystyneet        sin määräytymisperusteita. Eläkeikäisten indek-
12532: hankkimaan riittävää työeläkettä. Kokonaiselä-         sitarkistus määräytyy 80-prosenttisesti kulutta-
12533: ke on muodostunut aiemmin työeläkkeestä ja             jahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoin-
12534: kansaneläkkeestä, johon on kuulunut kaikille           deksin muutosten perusteella. Työikäisten in-
12535: samansuuruinen pohjaosa ja eläkevähenteinen            deksitarkistus määräytyy edelleen puoliksi ku-
12536: lisäosa. Lisäosan määrään on vaikuttanut vä-           luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek-
12537: hentävästi lähinnä työeläke. Aikaisemman lain          sin perusteella. Muutoksen jälkeen myös eläke-
12538: mukaan kaikille on kuitenkin maksettu vähin-           ikäisten työeläkkeiden indeksiturvaan on pystyt-
12539: tään kansaneläkkeen pohjaosa.                          ty takaamaan osuus palkkakehityksestä toisin
12540:     Kun työeläkkeen määrä on kasvanut siihen           kuin esimerkiksi kansainvälisessä indeksikäytän-
12541: määrään, että se pystyy turvaamaan kohtuullisen        nössä. Kansainvälisissä työeläkejärjestelmissä
12542: toimeentulon, kansaneläkejärjestelmää uudistet-        vanhuuseläkkeitä tarkistetaan yleensä vain elin-
12543: tiin vuoden 1996 alusta siten, että kansaneläk-        kustannusindeksin muutosten perusteella.
12544: keen pohjaosasta tuli eläkevähenteinen. Vuoden            Hallitus on pyrkinyt helpottamaan myös eläk-
12545: 1997 alusta kansaneläkkeestä poistettiin erillinen     keensaajien verorasitusta. Vuoden 1996 kansan-
12546: pohjaosa ja lisäosa. Näillä muutoksilla pystytään      eläkejärjestelmän uudistuksen yhteydessä pois-
12547: korostamaan kansaneläkkeen merkitystä vähim-           tettiin vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksu.
12548: mäisturvan antajana sellaisille kaikkein pienitu-      Maksu poistettiin sekä palkka- että eläketuloa
12549: loisimmille henkilöille, joilla ei ole lainkaan työ-   saavilta. Samassa yhteydessä poistettiin eläk-
12550: eläkettä tai työeläkkeen määrä jää vähäiseksi.         keensaajilta peritty korotettu kansaneläkeva-
12551:     Kansaneläkemenojen rahoituksen riittävyy-          kuutusmaksu. Eläkkeensaajien maksurasitus
12552: den turvaamiseksi on jouduttu asteittain poista-       aleni yhteensä 1,55 penniä veroäyriltä. Lisäksi
12553: maan kansaneläkkeen pohjaosa riittävää työelä-         eläkkeensaajilta perittävä sairausvakuutusmak-
12554: kettä saaviita eläkkeensaajilta. Alennus koskee        su aleni vuonna 1998 yhteensä 0, 70 penniä vero-
12555: eläkkeensaajia,joilla ei ole ollut oikeutta kansan-    äyriltä. Hallituksen tarkoituksena on edelleen
12556: eläkkeen lisäosaan. Alennus ei siten kohdistu          alentaa eläkkeensaajilta perittävää sairausva-
12557:                                            KK 70/1998 vp                                             3
12558: 
12559: kuutusmaksua 0,30 pennillä veroäyriltä edus-        toimenpiteillä ja aktiivisella työvoimapolitiikalla
12560: kunnalle kevätistuntokaudella annettavana la-       saadaan mahdollisimman moni henkilö pysy-
12561: kiehdotuksella. Näillä toimenpiteillä on pystytty   mään työssä sen sijaan, että he aiheettomasti
12562: poistamaan niitä korotettuja maksuja,joita eläk-    jäisivät sosiaaliturvan varaan. Tällä toimintapo-
12563: keensaajiltakin on 1990-luvun alkuvuosista jou-     litiikalla pystytään osaltaan varmistamaan se,
12564: duttu perimään osana valtiontalouden säästötoi-     että vanhusten ja työkyvyttömien eläketurva voi-
12565: mia.                                                daan jatkossakin rahoittaa.
12566:    Hallituksen tavoitteena on, että työllistämis-
12567: 
12568:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
12569: 
12570:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12571: 4                                                KK 70/1998 vp
12572: 
12573: 
12574: 
12575: 
12576:                                             Tili Riksdagens Talman
12577: 
12578:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           lägsta inkomsterna. Fr.o.m. 1997 är sänkningen
12579: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-             20 procent om året. A vsikten är att sänkningen
12580: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           av basdelen skall genomföras så att pensionsta-
12581: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål                 garnas nettopensioner inte minskar, då man sam-
12582: nr 70:                                                     tidigt beaktar arbetspensionernas och folkpen-
12583:                                                            sionernas indexförhöjningar och de ändringar
12584:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            som skall göras i fråga om beskattningsgrunder-
12585:         ta för att det reviderade pensionssystemet         na för pensionerna. För att säkerställa att detta
12586:         skall bli ett så klart system som möjligt,         må1 uppnås fattade statsrådet 1996 ett separat
12587:         som särskilt tryggar ställningen för de            beslut om att ca 4 000 pensionstagares basdel
12588:         pensionärer som har de minsta inkom-               sänks med mindre än 20 procent från ingången av
12589:         sterna och garanterar en rättvis behand-           februari 1997.
12590:         ling när det gäller inkomster och beskatt-             Vid ingången av 1996 gjordes också ändringar
12591:         ning för dem som nu är i pensionsåldern            i arbetspensionssystemet för att säkerställa ba-
12592:         och som med sitt arbete byggt upp Fin-             lansen mellan förmåner och avgifter och det in-
12593:         lands välfård under årtionden?                     komstrelaterade arbetspensionssystemets fortbe-
12594:                                                            stånd. Största delen av dessa ändringar gäller
12595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              framtida pensionstagare. Ändringen av indexsys-
12596: anföra följande:                                           temet inverkade på de pensioner som avses i
12597:                                                            spörsmålet. Systemet med s.k. varierat index
12598:     Folkpensionssystemet garanterar ett minimi-            ändrades genom en ändring av grunderna för
12599: skydd för personer som inte själva har tjänat in           indexet för personer över 65 år. lndexet för perso-
12600: tiliräckligt arbetspension. Den totala pensionen           ner över 65 fastställs nu tili 80 procent på grund-
12601: bildades tidigare av arbetspension och folkpen-            va1 av förändringarna i konsumentprisindex och
12602: sion, som bestod av en jämnstor basdel och en              tili 20 procent på grundva1 av förändringarna i
12603: pensionsavhängig tilläggsdel. Det var närmast              löneindex. lndexet för personer under 65 år fast-
12604: arbetspensionen som hade en minskande inver-               ställs fortfarande tili hälften på grundva1 av kon-
12605: kan på tiliäggsdelen. Enligt den tidigare lagen            sumentprisir..dex och tili hälften på grundval av
12606: fick alla pensionstagare åtminstone folkpensio-            löneindex. Andringen innebär att man också i
12607: nens basdel.                                               fråga om index för personer i pensionsåldern har
12608:     1 och med att arbetspensionen har ökat tili ett        kunnat garantera en andel av löneutvecklingen,
12609: sådant belopp att den kan garantera en skälig              vilket inte är fallet t.ex. när det gäller internatio-
12610: utkomst, ändrades fo1kpensionssystemet vid in-             nell indexpraxis. 1 andra Iänder justeras arbets-
12611: gången av 1996 så att folkpensionens basdel blev           pensionssystemens ålderspensioner i regel endast
12612: pensionsavhängig. Vid ingången av 1997 s1opa-              i förhållande tili ändringarna i 1evnadskostnads-
12613: des in1edningen av fo1kpensionen i en basdel och           index.
12614: en tiliäggsdel. Genom ändringarna betonas folk-                Regeringen har också försökt lätta på pen-
12615: pensionens betydelse som grundskydd för perso-             sionstagarnas skattebörda. 1 samband med 1996
12616: ner med de allra lägsta inkomsterna, dvs. de som           års revidering av folkpensionssystemet slopades
12617: inte alls har arbetspension eller en mycket liten          de försäkrades folkpensionspremie, både pre-
12618: arbetspension.                                             mien för löntagare och premien för pensionstaga-
12619:     F ör att säkerställa en tillräcklig finansiering a v   re. Samtidigt slopades den förhöjda folkpen-
12620: folkpensionsutgifterna har man varit tvungen att           sionspremien för pensionstagare. Pensionstagar-
12621: stegvis slopa folkpensionens basdel för pensions-          nas avgifter minskade med sammanlagt 1,55 pen-
12622: tagare som har en tiliräckligt stor arbetspension.         ni per skattöre. Dessutom sänktes sjukförsäk-
12623: Sänkningen gäller pensionstagare som inte haft             ringspremien for pensionstagare med samman-
12624: rätt tili folkpensionens tiliäggsdel. Sänkningen           lagt 0, 70 penni per skattöre. Regeringen har för
12625: gäller sålunda inte de pensionstagare som har de           avsikt att sänka sjukförsäkringspremien för pen-
12626:                                             KK 70/1998 vp                                                 5
12627: 
12628: sionstagare med ytterligare 0,30 penni genom en        åtgarder och en aktiv arbetskraftspolitik få så
12629: proposition som skall avlåtas tili riksdagen under     många personer som möjligt att stanna kvar i
12630: vårsessionen. Med hjälp av dessa åtgärder har          arbetslivet, i stället för att de utan orsak övergår
12631: man kunnat slopa de förhöjda avgifter som man          tili att få sin utkomst via det sociala trygghetssys-
12632: var tvungen att uppbära också av pensionstagare        temet. Med en sådan aktiv politik kan man också
12633: fr.o.m början av 1990-talet i samband med spar-        säkerställa en fortsatt finansiering av pensions-
12634: åtgärderna inom statsekonomin.                         skyddet f6r åldringar och personer med sänkt
12635:    Regeringens mål ar att genom sysselsättnings-       arbetsförmåga.
12636: 
12637:      Helsingfors den 6 mars 1998
12638: 
12639:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12640:                                               KK 71/1998 vp
12641: 
12642: Skriftligt spörsmål71
12643: 
12644: 
12645: 
12646: 
12647:                                     Pehr Löv /sv m.fl. : Radonhalten i bostäder och dricksvatten
12648: 
12649: 
12650: 
12651:                                           Tili Riksdagens Talman
12652: 
12653:    Radon är ett radioaktivt ämne av vilket det          i Finland, har man tagit problemet med större
12654: förekommer speciellt mycket i den finska berg-          allvar och hunnit betydligt längre i arbetet med
12655: grunden. Allmänheten kommer främst i kontakt            att få en tjänligare bostadsmiljö och bättre
12656: med radonet via vatten ur borrbrunnar och ge-           dricksvatten.
12657: nom att byggteknik och valet av byggmaterial               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
12658: och byggplats vid byggandet av bostäder lett tili       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12659: att höga halter av radon också finns i luften i våra    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12660: bostäder. De höga halterna av radon utgör en            följande spörsmål:
12661: stor hälsorisk. Trots att problemet varit känt en
12662: tid har inga gränsvärden för vad som anses vara                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12663: hälsovådligt utarbetats. Inte heller har tili offent-          ta för att förbättra informationen tili all-
12664: ligheten kommit några planer på hur allmänhe-                  mänheten om riskerna med höga radon-
12665: ten skall informeras om problemet eller hur det                halter i bostäder och dricksvatten och
12666: skall åtgärdas.                                                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12667:    1 Sverige, där radonhalten överlag är lägre än              för att åtgärda problemen?
12668: 
12669:      Helsingfors den 17 februari 1998
12670: 
12671:           Pehr Löv /sv                     Ulla-Maj Wideroos /sv          Ola Rosendahl /sv
12672: 
12673: 
12674: 
12675: 
12676: 280043
12677: 2                                            KK 71/1998 vp
12678: 
12679: Kirjallinen kysymys 71                                                                      Suomennos
12680: 
12681: 
12682: 
12683: 
12684:                                    Pehr Löv /r ym.: Radonpitoisuuksista asunnoissa ja juomavedessä
12685: 
12686: 
12687: 
12688:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12689: 
12690:    Radon on radioaktiivinen aine, jota esiintyy       jan ovat Suomea alhaisemmat, ongelmaan on
12691: erityisen runsaasti Suomen kallioperässä. Ihmi-       suhtauduttu vakavammin ja edetty työssä huo-
12692: set joutuvat kosketuksiin radonin kanssa ensisi-      mattavasti pidemmälle asumisympäristön ja juo-
12693: jaisesti porakaivojen veden välityksellä. Raken-      maveden parantamisessa.
12694: nustekniikka ja rakennusmateriaalin ja -paikan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12695: valinta asuntojen rakentamisessa ovat myös joh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12696: taneet suuriin radonpitoisuuksiin asuntojemme         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12697: ilmassa. Suuret radonpitoisuudet muodostavat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12698: terveysvaaran. Siitä huolimatta, että ongelma on
12699: ollut jonkin aikaa tunnettu, minkäänlaisia raja-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12700: arvoja ei ole laadittu sille, mitä pidetään tervey-          ryhtyä parantaakseen tiedotusta kansa-
12701: delle vaarallisena. Myöskään julkisuudessa ei ole            laisille asuntojen ja juomaveden suurten
12702: esitetty suunnitelmia ihmisten informoimiseksi               radonpitoisuuksien vaaroista, ja
12703: ongelmasta tai ongelman korjaamisesta.                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12704:    Ruotsissa, jossa radonpitoisuudet kautta Iin-             ryhtyä ongelmien korjaamiseksi?
12705: 
12706:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
12707: 
12708:           Pehr Löv /r                    Ulla-Maj Wideroos /r           Ola Rosendahl /r
12709:                                             KK 71/1998 vp                                                 3
12710: 
12711: 
12712: 
12713: 
12714:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12715: 
12716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nin rakennusteknillistä torjuntaa koskevia ohjei-
12717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta ja oppaita.
12718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-             Lääkintöhallituksen vuonna 1980 antamaan
12719: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr         talousveden terveydellisen laadun valvontaa kos-
12720: Lövin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kevaan yleiskirjeeseen (170 111980) sisältyi velvoi-
12721: n:o 71:                                               te selvittää talousveden radioaktiivisuus ennen
12722:                                                        uuden vedenottamon käyttöönottoa. Vuonna
12723:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         1990 annetussa yleiskirjeessä 1977/1990 esitettiin
12724:        ryhtyä parantaakseen tiedotusta kansa-         lisäksi tarve tutkia myös yksityisten kaivovesien
12725:        laisille asuntojen ja juomaveden suurten       radioaktiivisuutta sellaisilla alueiiia, joilla tiede-
12726:        radonpitoisuuksien vaaroista, ja               tään esiintyvän uraania maa- tai kallioperässä.
12727:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Säteilyturvakeskus on antanut vuonna 1993
12728:        ryhtyä ongelmien korjaamiseksi?                turvallisuustavoitteet vesilaitosvesien radioaktii-
12729:                                                       visuudelle ST-ohjeessa 12.3. Tavoitteena on, ettei
12730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säteilyannos saa ylittää 0,5 mSv vuodessa. Vesi-
12731: vasti seuraavaa:                                      laitosvesien lisäksi ohje koskee myös juomien ja
12732:                                                       elintarvikkeiden valmistukseen käytettävää vet-
12733:    Radon on radioaktiivinenjalokaasu,jota syn-        tä, vesihuoltoyhtymien ja omaa kaivoa käyttä-
12734: tyy maaperässä radiumin hajoamistuotteena.            vien erilaisten julkisten laitosten kuten koulujen,
12735: Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitys-        sairaaloiden ja varuskuntien käyttämiä vesiä.
12736: ilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama              Käytännössä ohje merkitsee sitä, että veden ra-
12737: säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdolli-        donpitoisuus saa olla korkeintaan 300 Bq/1. Mi-
12738: suutta. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski    käli vedessä on myös muita luonnon radioaktiivi-
12739: on suurempi kuin tupakoimattomilla. Radonia           sia aineita, on veden radonpitoisuuden oltava
12740: koskeva tutkimus aloitettiin maassamme jo             vastaavasti jonkin verran pienempi.
12741: 1970-luvun alkupuolella. 1980-luvulla havaittiin,         Talousveden luonnon radioaktiivisuutta kos-
12742: että maaperästä asuntoon tunkeutuva radon oli         keva ST-ohje lähetettiin sen voimaantulon jäl-
12743: pääasiallinen syy asunnon sisäilman korkeaan          keen yli 800 vesilaitokselle, joita muistutettiin
12744: radonpitoisuuteen. Eräissä tapauksissa myös           velvollisuudesta selvittää veden radioaktiivisuus,
12745: pohjaveden korkea radonpitoisuus - lähinnä            jollei sitä ollut aikaisemmin tehty. Ohje lähetet-
12746: porakaivovesissä - on ollut omiaan lisäämään          tiin tiedoksi myös kuntien ja kuntainliittojen ter-
12747: asukkaiden radonaltistusta. Korkeimmat radon-         veydensuojeluviranomaisiiie, joita pyydettiin
12748: alueet Suomessa ovat Itä-Uusimaa, Kymenlaak-          huomioimaan talousveden radioaktiivisuutta
12749: so ja Häme.                                           koskevat säädökset omassa valvonta toimessaan.
12750:     Ensimmäiset asuntojen radonia koskevat oh-        ST-ohje ei kuitenkaan koske yksittäisiä kaivon-
12751: jearvot julkaistiin vuonna 1986 Lääkintöhalli-        omistajia,jotka ovat itse vastuussa vedenhankin-
12752: tuksen yleiskirjeessä (2/1986). Ohjearvot koski-      nasta. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituk-
12753: vat sekä jo rakennettuja rakennuksia (800 Bq/m3)      sena on sisällyttää kaiken talousveden radioak-
12754: ja uudisrakentamista (200 Bq/m3). Sosiaali- ja        tiivisuutta koskeva enimmäisarvo kuluvan vuo-
12755: terveysministeriö antoi vuonna 1992 säteilylain       den lopulla uudistettaviin talousvesimääräyk-
12756: nojalla radonin huoneilman enimmäispitoisuuk-         siinsä.
12757: sia koskevan päätöksen (994/1992), jossa raken-           Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000
12758: nettujen asuntojen radonin enimmäispitoisuus          asuntoa, joissa huoneilman radonpitoisuus ylit-
12759: alennettiin 400 Bq:iin/m3• Sosiaali- ja terveysmi-    tää korjausrajan 400 Bq/m 3• Korjausrajan ylittä-
12760:  nisteriö on lisäksijulkaissut 1997 sisäilmaohjeen,   viä asuntoja on tähän mennessä löytynyt noin
12761: jossa on ohjeita radonin mittaamisesta sekä toi-      7 000 ja STUKin tiedossa on noin 700 asunnossa
12762:  menpiteistä radonpitoisuuden alentamiseksi.          tehty radonkorjaus. Korjauksia on kuitenkin
12763:  Ympäristöministeriö on julkaissut useita rado-       suoritettu eniten niissä asunnoissa, joissa radon-
12764: 4                                           KK 71/1998 vp
12765: 
12766: pitoisuudet ovat kaikkein korkeimpia, tuhansia        missa,joihin STUK osallistuu. Esitteitä on saata-
12767: tai jopa yli 10 000 Bq/m3• Radonkorjausten kes-       vana sekä suomen että ruotsin kielellä painettui-
12768: kihinnaksi on arvioitu 6 000 mk ja koko asunto-       na. Ensimmäinen yleistajuinen esite asuntojen
12769: kannan radonkorjausten hinnaksi noin 500 mil-         radonista julkaistiin vuonna 1986. Sen jälkeen
12770: joonaa markkaa.                                       siitä on tehty useita korjattuja uusinta painoksia.
12771:    Suomessa on käytettävissä runsaaseen tutki-        Työpaikkojen radonista ja asuntojen radonkor-
12772: mukseen perustuvaa hyvää opasmateriaalia ra-          jaamisesta julkaistiin esitteet vuonna 1992 ja ta-
12773: donkorjausten suorittamiseksi. Oppaat on toimi-       lousveden radioaktiivisista aineista vuonna 1994.
12774: tettu kuntien terveydensuojelu- ja rakennusval-           Vuonna 1993 järjestettiin radonkampanja,
12775: vontaviranomaisille.                                  jonka aikana lähetettiin 95lehdelle ja paikallisra-
12776:    Vuonna 1986 käynnistyi Lääkintöhallituksen         diolle radonaiheista materiaalia. Radon oli yhte-
12777: ohjekirjeeseen perustuva laaja yhteistyö Säteily-     nä aiheena tv:n tietoiskusarjassa, ja kaikissa Suo-
12778: turvakeskuksenja kuntien terveysvalvontaviran-        men postikonttoreissa oli saatavilla radonmit-
12779: omaisten kanssa. Tarkoitus on ollut korkeiden         taustilauskortteja ja radonesitteitä.
12780: radonpitoisuuksien löytäminen ja radonhaitta-             STUK avasi tänä vuonna internet-sivut. "Sä-
12781: alueiden rajaaminen. Yhteistyötä jatketaan so-        teily ja ihminen" -osassa on paljon tietoa radonis-
12782: siaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 anta-       ta, mm. läänien radonkartat, ja mahdollisuus
12783: man sisäilmaohjeen mukaisesti.                        tilata asunnon tai työpaikan radonmittaus. Si-
12784:    Vuonna 1994 saavutettiin tilanne, jossa Sätei-     vuilla on tietoa myös veden radioaktiivisista ai-
12785: lyturvakeskus oli laatinut radonmittaussuunni-        neista. Veden radonmittauspalvelu lisätään si-
12786: telman kaikkiin Suomen kuntiin. Kaikissa kun-         vuille kevään 1998 aikana.
12787: nissa ei kuitenkaan vielä ole aloitettu mittauksia.       Vastauksenaan kirjalliseen kysymykseen 71/
12788: Kun kunta on toteuttanut ensimmäisen vaiheen           1998 vp sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että
12789: radonmittausohjelman, Säteilyturvakeskus laatii       radonia koskevaa tiedotus- ja opasaineistoa sekä
12790: pyydettäessä katsauksen kunnan tai kuntayhty-         viranomaisjulkaisuja on runsaasti saatavissa.
12791: män radontilanteesta.                                 Asuntojen ja juomaveden suurten radonpitoi-
12792:     Säteilyturvakeskuksen ja kuntien yhteistyönä      suuksien vaaroista on tiedotettu aktiivisesti. Suo-
12793: tekemä suunnitelmallinen radonkartoitus on            messa on myös yhteistyössä ympäristö- ja sosiaa-
12794: tuottanut tähän mennessä kymmeniätuhansia             li- ja terveysministeriöiden, Säteilyturvakeskuk-
12795: mittaustuloksia eri puolilta Suomea. Nämä muo-        sen ja kuntien terveysvalvonnan kanssa aktiivi-
12796: dostavat perustan laajalle radontiedostolle, joka     sesti toimittu radonin aiheuttamien terveyshait-
12797: tuottaa näin ollen arvokasta tietoa myös uudisra-     tojen ehkäisemiseksi. Hallitus pitää edellä mai-
12798: kentajia varten.                                      nittuja toimenpiteitä tarpeellisina ja tässä vai-
12799:     Säteilyturvakeskus jakaa yleisölle tarkoitettu-   heessa riittävinä radonhaittojen torjuntatoimen-
12800: ja radonesitteitä kaikille mittauspalvelujen käyt-    piteinä.
12801: täjille, kuntien viranomaisille ja yleisötapahtu-
12802: 
12803:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
12804: 
12805:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12806:                                             KK 71/1998 vp                                              5
12807: 
12808: 
12809: 
12810: 
12811:                                         Tili Riksdagens Talman
12812: 
12813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1medicinalstyrelsens cirkulär om övervakning
12814: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av hushållsvattnets hygieniska kvalitet (1701/
12815: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      1980) ingick en skyldighet att utreda hushålls-
12816: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr          vattnets radioaktivitet innan en ny vattentäkt tas
12817: 71:                                                   i bruk. 1 cirkuläret 1977/1990 som gavs år 1990
12818:                                                       framställdes dessutom ett behov av att undersö-
12819:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ka även radioaktiviteten i privat brunnsvatten på
12820:        ta för att förbättra informationen tili all-   sådana områden där man vet att det förekommer
12821:        mänheten om riskerna med höga radon-           uran i jord- och berggrunden.
12822:        halter i bostäder och dricksvatten och            Strålsäkerhetscentralen har år 1993 fastställt
12823:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       säkerhetsmålet för radioaktiviteten i vatten-
12824:        för att åtgärda problemen?                     verksvatten i ST-direktivet 12.3. Målet är att
12825:                                                       strålningsdosen inte får överstiga 0,5 mSv per år.
12826:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Förutom vattenverksvatten gäller direktivet
12827: anföra följande:                                      även vatten som används tili drycker och livs-
12828:                                                       medel, vattenförsörjningsbolag och vatten som
12829:     Radon är en radioaktiv ädelgas, som bildas i      används av olika offentliga inrättningar som an-
12830: jordmånen när radium sönderfaller. Radons sön-        vänder egen brunn, såsom sko1or, sjukhus och
12831: derfallsprodukter förs med inandningsluften tili      garnisoner. 1 praktiken innebär direktivet att
12832: lungorna. Den strålningsmängd som når lungor-         vattnets radonhalt får vara högst 300 Bq/1. Om
12833: na ökar risken för lungcancer. För tobaksrökare       vattnet även innehåller andra naturens radioakti-
12834: är risken större än för icke rökare. Forskningen      va ämnen skall vattnets radonhalt i motsvarande
12835: angående radon startade i vårt land redan i bör-      mån vara något lägre.
12836: jan av 1970-talet. På 1980-talet märkte man att          Efter att strålsäkerhetscentralens direktiv om
12837: radon som tränger sig från jordmånen in i bosta-      hushållsvattnets naturliga radioaktivitet trädde i
12838: den är den huvudsakliga orsaken tili rumsluftens      kraft sändes det tili mer än 800 vattenverk, som
12839:  höga radonhalt. 1 vissa fall har även grundvatt-     påmindes om sin skyldighet att undersöka vatt-
12840:  nets höga radonhalt - främst i borrbrunnsvat-        nets radioaktivitet, om det inte tidigare gjorts.
12841: ten- bidragit tili att öka befolkningens utsatthet    Direktivet skickades för kännedom även tili häl-
12842: för radon. De områden i Finland som har de            soskyddsmyndigheterna i kommunerna och
12843:  högsta radonhalterna är Östra Nyland, Kymme-         kommunförbunden, som ombads att iaktta för-
12844:  nedalen och Tavastland.                              fattningarna om hushållsvattnets radioaktivitet i
12845:     De första riktvärdena beträffande radon i bo-     sin egen tillsynsverksamhet. Direktivet gäller
12846:  städer publicerades år 1986 i Medicinalstyrelsens    dock inte enskilda brunnsägare som sjä1va ansva-
12847:  cirkulär (2/1986). Riktvärdena gällde både fårdi-    rar för vattenanskaffningen. Social- och hälso-
12848:  ga byggnader (800 Bq/m 3) och nybyggen (200 Bq/      vårdsministeriets avsikt är att ta med maximivär-
12849:  m3). Social- och hälsovårdsministeriet fattade år    det för radioaktiviteten i allt hushållsvatten i de
12850:  1992 med stöd av strålskyddslagen beslut om          föreskrifter om hushållsvatten som kommer att
12851:  maximivärden för radonhalten i rumsluften (994/      förnyas i slutet av innevarande år.
12852:  1992), där maximivärdet för radon i fårdiga             Man beräknar att det i Finland finns cirka
12853:  byggnader sänktes till 400 Bq/m 3). Social- och      70 000 bostäder där radonhalten i rumsluften
12854:  hälsovårdsministeriet har dessutom år 1997 pu-       överstiger den justerade gränsen på 400 Bq/m 3.
12855:  blicerat direktiv om inomhusluften, där det finns    Man har hittills hittat 7 000 bostäder där radon-
12856:  direktiv om mätning av radon samt om åtgärder        halten överstiger denjusterade gränsen och strål-
12857:  för att sänka radonhalten. Miljöministeriet har      säkerhetscentralen känner tili att man gjort ra-
12858:  publicerat flera direktiv och handböcker om          donsanering i cirka 700 bostäder. Saneringar har
12859:  byggnadsteknisk bekämpning av radon.                 dock gjorts mest i sådana bostäder där radon-
12860: 6                                           KK 71/1998 vp
12861: 
12862: halterna varit de aUra högsta, flera tusen eller      för allmänheten där strålsäkerhetscentralen
12863: t.o.m. över 10 000 Bq/m3). Medelpriset på en          medverkar. Broschyrerna finns både på finska
12864: radonsanering beräknas tili 6 000 mk och priset       och svenska. Den första lättbegripliga broschy-
12865: på en radonsanering för hela bostadsbeståndet         ren om radon i bostäder publicerades år 1986.
12866: beräknas tili cirka 500 milj. mk.                     Efter det har det gjorts flera korrigerade nytryck
12867:    1 Finland finns att få bra handböcker, som         av den. Broschyrer om radon på arbetsplatserna
12868: grundar sig på en omfattande forskning, om hur        och om bostädernas radonsanering publicerades
12869: man genomför radonsanering. Handböckerna              år 1992 och om radioaktiva ämnen i hushållsvatt-
12870: har sänts till hä1soskydds- och byggnadstillsyns-     net år 1994.
12871: myndigheterna i kommunerna.                               År 1993 ordnades en radonkampanj då man
12872:    År 1986 startade ett omfattande samarbete          sände material om radon till 95 tidningar och
12873: mellan strå1säkerhetscentralen och hä1soskydds-       lokalradiostationer. Radon var ett av ämnena i
12874: myndigheterna i kommunerna, som baserade sig          informationsinslagen i TV och i alla postkontor i
12875: på medicina1styrelsens föreskrifter. Syftet har       Finland fanns till hands beställningskort för ra-
12876: varit att hitta höga radonhalter och att avgränsa     donmätning och broschyrer om radon.
12877: områden med radonrisker. Samarbetet fortsätter           Strålsäkerhetscentralen öppnade i år inter-
12878: i en1ighet med det direktiv om inomhus1uften          netsidor. 1 avsnittet om strålning och människan
12879: som socia1- och hälsovårdsministeriet gett år         ("Säteily ja ihminen") finns rikligt med informa-
12880: 1997.                                                 tion om radon, bl.a. länens radonkartor, och en
12881:    År 1994 uppnåddes en sådan situation att           möjlighet att beställa mätning av radon i bostad
12882: strålsäkerhetscentralen hade uppgjort en plan för     eller på arbetsplats. Sidorna innehåller även in-
12883: mätning av radon för alla kommuner i Finland.         formation om radioaktiva ämnen i vatten. Mät-
12884: Alla kommuner har dock ännu inte påbörjat             ning av radon i vatten fogas till sidorna under
12885: mätningarna. När en kommun har genomfört              våren 1998.
12886: den första fasen i programmet uppgör strålsäker-         Som svar på spörsmål 71/1998 rd konstaterar
12887: hetscentralen på begäran en översikt över radon-      social- och hälsovårdsministeriet att det finns att
12888: situationen i kommunen eller samkommunen.             få rik1igt med informationsmaterial och broschy-
12889:    Den planmässiga radonkartläggningen som            rer samt publikationer som myndigheterna ut-
12890: strålsäkerhetscentralen gjort i samarbete med         gett om radon. Om riskerna med höga radonhal-
12891: kommunerna har hittills gett tiotusentals mät-        ter i bostäder och dricksvatten har informerats
12892: ningsresultat från olika håll i Finland. Dessa bi1-   aktivt. 1 Finland har man även i samarbete med
12893: dar grunden för ett mera omfattande radonregis-       miljöministeriet, social- och hälsovårdsministe-
12894: ter som på så sätt ger värdefull information även     riet, strålsäkerhetscentralen och hälsotillsynen i
12895: för nybyggare.                                        kommunerna aktivt verkat för att förebygga de
12896:    Strålsäkerhetscentralen delar ut broschyrer        hälsorisker som radon orsakar. Regeringen anser
12897: om radon avsedda för allmänheten till alla dem        att de ovannämnda åtgärderna är nödvändiga
12898: som använder mätningsservicen och till myndig-        och för tillfållet tillräckliga som åtgärder för att
12899: heterna i kommunerna samt vid olika evenemang         bekämpa riskerna med radon.
12900: 
12901:      Helsingfors den 10 mars 1998
12902: 
12903:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
12904:                                             KK 72/1998 vp
12905: 
12906: Skriftligt spörsmål 72
12907: 
12908: 
12909: 
12910: 
12911:                                   Pehr Löv /sv m.fl. : Underhållsavtal mellan makar
12912: 
12913: 
12914: 
12915:                                         Tili Riksdagens Talman
12916: 
12917:     När en person är sjuk och intagen på sjukhus     medan inkomsterna drastiskt skärs ner. Följden
12918: eller annan anstalt och vårdavgiften skall räkn~s    kan bli att den hemmaboende parten får lämna
12919: ut ser man tili personen i frågas inkomster. Ar      det gemensamma hemmet.
12920: den insjuknade personen pensionär och hans in-          För att undvika ovan nämnda ekonomiska
12921: komster p.g.a. vårdavgiften skärs ned med upp        trångmål för den part av ett pensionärspar som är
12922: tili 80 % under vårdtiden kan detta få ödesdigra     friskare och kan bo kvar hemma kunde man
12923: ekonomiska följder för den hemmaboende fris-         uppgöra ett inbördes underhållsavtal. Ur under-
12924: kare äkta hälften.                                   hållsavtalet skulle framgå att den insjuknade har
12925:     Det finns många äldre familjer där den ena       ett större ansvar för de gemensamma hushållsut-
12926: parten arbetade och stod för familjens inkomster     gifterna vilket skulle binda socialnämnden då
12927: medan den andra parten, oftast kvinnan, var          vårdavgiften fastställs. Ett dylikt system med ett
12928: hemma och skötte barn och hem. Då pensionsål-        bindande underhållsavtal finns inte idag.
12929: der uppnås fortsätter den ekonomiska fördel-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
12930: ningen - den som arbetat får en högre pension        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12931: och står fortfarande i högre grad för familjens      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12932: inkomster.                                           följande spörsmål:
12933:     Om den part i familjen som har den högre
12934: pensionsinkomsten insjuknar och hamnar på                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12935: sjukh us eller annan anstalt uppbärs vårdavgift av          ta för att skapa ett system med under-
12936: kommunen för den tid han vistas där. Då kan den             hållsavtal som skulle trygga den hemma-
12937: parten som har lägre pensionsinkomster hamna i              boende pensionärens ekonomiska situa-
12938: ekonomiskt trångmål. Hyres- och andra utgifter              tion vid makaslmakes insjuknande?
12939: för det gemensamma hushållet förblir lika stora
12940: 
12941:      Helsingfors den 17 februari 1998
12942: 
12943:          Pehr Löv /sv                    Ulla-Maj Wideroos /sv         Ola Rosendahl/sv
12944: 
12945: 
12946: 
12947: 
12948: 280043
12949: 2                                           KK 72/1998 vp
12950: 
12951: Kirjallinen kysymys 72                                                                      Suomennos
12952: 
12953: 
12954: 
12955: 
12956:                                   Pehr Löv /r ym. : Puolisoiden välisestä elatussopimuksesta
12957: 
12958: 
12959: 
12960:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12961: 
12962:    Henkilön sairastuessa ja joutuessa sairaalaan     kotona asuva osapuoli joutuu lähtemään yhtei-
12963: tai laitoshoitoon tarkastellaan hoitomaksua          sestä kodista.
12964: määrättäessä kyseisen henkilön tuloja. Kun sai-         Eläkeläispariskunnan terveemmälle ja kotona
12965: rastunut henkilö on eläkeläinen ja hänen tulonsa     asumaan pystyvälle osapuolelle aiheutuvien
12966: alenevat hoitomaksun vuoksi jopa 80% hoito-          edellä mainittujen taloudellisten vaikeuksien
12967: ajalta, tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset ko-   välttämiseksi voitaisiin laatia keskinäinen elatus-
12968: tona asuvalle terveemmälle aviopuolisolle.           sopimus. Elatussopimuksesta kävisi ilmi, että
12969:    Monissa vanhoissa perheissä toinen osapuoli       sairastuneelia osapuolella on suurempi vastuu
12970: oli töissä ja vastasi perheen tuloista toisen osa-   yhteisistä talousmenoista, mikä sitoisi sosiaali-
12971: puolen, useimmiten naisen, ollessa kotona lapsia     lautakuntaa hoitomaksun määräämisessä. Täl-
12972: ja kotia hoitamassa. Eläkeiän täytyttyä taloudel-    laista sitovan elatussopimuksen järjestelmää ei
12973: linen jako jatkuu - töissä ollut saa suurempaa       nykyään ole.
12974: eläkettä ja vastaa edelleen suuremmassa määrin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12975: perheen tuloista.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12976:    Jos suurempaa eläketuloa saava osapuoli per-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12977: heessä sairastuu ja joutuu sairaalaan tai muuhun     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12978: laitokseen, kunta perii hoitomaksun ajalta, jon-
12979: ka hän on hoidossa. Tuolloin alhaisempaa eläke-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12980: tuloa saava osapuoli voijoutua taloudellisiin vai-          ryhtyä sellaisen elatussopimusjärjestel-
12981: keuksiin. Yhteisen talouden vuokra- ja muut                 män luomiseksi,joka turvaisi kotona asu-
12982: menot pysyvät yhtä suurina, kun taas tulot piene-           van eläkeläisen taloudellisen tilanteen
12983: nevät tuntuvasti. Seurauksena saattaa olla, että            aviopuolison sairastuessa?
12984: 
12985:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
12986: 
12987:          Pehr Löv /r                     Ulla-Maj Wideroos /r           Ola Rosendahl /r
12988:                                              KK 72/1998 vp                                                3
12989: 
12990: 
12991: 
12992: 
12993:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12994: 
12995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puolison tai perheen taloudellisen tilanteen ja
12996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alentavat maksua siten, että laitoshoidosta ai-
12997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        heutuva taloudellinen rasitus ei ole perheen kan-
12998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          nalta ylivoimainen. Sosiaali- ja terveysministe-
12999: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           riön keväällä 1997 tekemän selvityksen mukaan
13000: n:o 72:                                                maksujen alentamista oli viimeisen puolen vuo-
13001:                                                        den aikana soveltanut 83 prosenttia kunnista.
13002:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Syynä maksujen alentamiseen olivat usein huol-
13003:        ryhtyä sellaisen elatussopimusjärjestel-        lolliset syyt.
13004:        män luomiseksi,joka turvaisi kotona asu-           On kuitenkin tilanteita, joissa maksua mää-
13005:        van eläkeläisen taloudellisen tilanteen         räävä taho ei ole tietoinen niistä ongelmista, joita
13006:        aviopuolison sairastuessa?                      pääsäännön mukainen maksu aiheuttaisi. Tällai-
13007:                                                        sissa tilanteissa asianomaisen henkilön itsensä tai
13008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hänen omaistensa tulee olla yhteydessä maksun
13009: vasti seuraavaa:                                       määränneeseen viranomaiseen, jotta tilanne voi-
13010:                                                        daan selvittää. Käsitykseni mukaan kuntien vi-
13011:     Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen        ranomaiset ovat yleensä alentaneet maksua hoi-
13012: maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuol-         dettavan tai omaisten yhteydenoton jälkeen sil-
13013: lon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen         loin, kun siihen on perusteltua syytä. Jos maksun
13014: perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa mak-       alentamisesta ei päästä yhteiseen näkemykseen,
13015: su on kysymyksessä kuvatulla tavalla 80 prosent-       voi maksun suuruudesta tarvittaessa valittaa lää-
13016: tia nettotuloista. Hoidossa olevalle jää siten käyt-   ninoikeuteen.
13017: tövaraksi 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin          Edellä olevan perusteella maksusäännökset
13018: aina vähintään 450 markkaa kuukaudessa.                antavat riittävät mahdollisuudet pitkäaikaisessa
13019:     Tilanteessa, jossa toinen puolisoista joutuu       laitoshoidossa olevan henkilön omaisten talou-
13020: pitkäaikaiseen laitoshoitoon, aiheuttaa hoito-         dellisen tilanteen huomioon ottamiseen. Maksu-
13021: maksu ymmärrettävästi ison rasituksen perheen          jen alentamista myös sovelletaan varsin laajasti.
13022: taloudelle. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun     Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa sään-
13023: hoitoon joutuva on suurempituloinen. Aivan             nöksiä ei aina tunneta riittävän hyvin esimerkiksi
13024: sama tilanne on myös silloin, kun omassa kodis-        henkilökunnan vaihtumisen vuoksi. Tämän
13025: saan asuvalla henkilöllä on paljon kustannuksia        vuoksi asiaa on mahdollisuuksien mukaan pyrit-
13026: sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Tältä osin    ty tuomaan esille erilaisissa koulutustilaisuuksis-
13027: pitkäaikainen laitoshoito ei ole poikkeus hoidon       sa, tiedotteissa ja neuvonnassa, jota sosiaali- ja
13028: tarpeen aiheuttamiin kustannuksiin ja sen ai-          terveysministeriöstä on annettu.
13029: heuttamaan taloudelliseen rasitukseen.                    Mikäli joissain yksittäisissä tilanteissa ei saa-
13030:     Siltä osin kuin perheen elatus on ollut riippu-    vuteta tyydyttävää tulosta edellä mainittua asia-
13031:  vaista hoitoon joutuneen tuloista, tulee tämä ot-     kasmaksulain säännöstä soveltamalla, voidaan
13032: taa huomioon maksun suuruutta määrättäessä.            kotiin jääneen puolison riittävästä elatuksesta
13033: Tätä koskeva säännös on sosiaali- ja terveyden-        huolehtia myös kysymyksessä mainitun elatusso-
13034:  huollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:ssä.       pimuksen avulla. Avioliittolain 46 §:n perusteella
13035:  Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuol-         kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ot-
13036: lon palvelumaksu voidaan jättää perimättä tai          taa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoi-
13037:  sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvolli-    den elatukseen. Lisäksi lain 50 §:n mukaan puoli-
13038:  suus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset nä-    sot voivat tehdä keskenään sopimuksen toiselle
13039:  kökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.             puolisolle suoritettavasta elatusavusta. Sopimus
13040:     Mainitun säännöksen perusteella kunnat ja          tehdään kirjallisesti ja se tulee toimittaa sosiaali-
13041:  kuntayhtymät ottavat maksua määrättäessä              lautakunnan vahvistettavaksi. Sopimus, jonka
13042:  yleensä automaattisesti huomioon kotiin jäävän        sosiaalilautakunta on vahvistanut, voidaan pan-
13043: 4                                         KK 72/1998 vp
13044: 
13045: na täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
13046: lainvoimainen päätös. Jos tällaista sopimusta ei   voimassa olevan lainsäädännön mukaan laitos-
13047: saada tehdyksi vapaaehtoisesti, voidaan puoli-     hoitoon siirtyneen henkilön kotiinjääneen puoli-
13048: son elatusavun määrä vahvistaa myös tuomiois-      son taloudellinen tilanne voidaan turvata sosiaa-
13049: tuimen päätöksellä.                                li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-
13050:    Jos puolisolle suoritettava elatusapu on vah-   tun lain sekä avioliittolain säännösten perusteel-
13051: vistettu sopimuksella tai tuomioistuimen pää-      la. Avioliittolaki myös mahdollistaa kysymyk-
13052: töksellä, tulee tällainen elatusapu ottaa auto-    sessä esitetyn elatussopimuksen tekemisen aina
13053: maattisesti asiakasmaksuasetuksen 30 §:n perus-    puolisoiden niin halutessa, esimerkiksi aviopuo-
13054: teella huomioon maksun määräämisen perustee-       lison sairastuessa ja joutuessa laitoshoitoon.
13055: na olevien tulojen vähennyksenä.
13056: 
13057:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
13058: 
13059:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13060:                                               KK 72/1998 vp                                                5
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065:                                           Tili Riksdagens Talman
13066: 
13067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mänhet automatiskt, då de skall fastställa avgif-
13068: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ten, den hemmaboende maken eller familjens
13069: lem av statsrådet översänt f6Ijande av riksdags-        ekonomiska situation och sänker avgiften så att
13070: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr            den ekonomiska belastningen tili följd av an-
13071: 72:                                                     staltsvården inte blir övermäktig för familjen.
13072:                                                         Enligt en utredning som social- och hälsovårds-
13073:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ministeriet gjorde våren 1997 hade 83% av kom-
13074:         ta för att skapa ett system med under-          munerna under de senaste sex månaderna tilläm-
13075:         hållsavtal som skulle trygga den hemma-         pat sänkning av avgifterna. Orsakerna tili av-
13076:         boende pensionärens ekonomiska situa-           giftssänkningarna hänförde sig ofta tili vården.
13077:         tion vid makas/makes insjuknande?                   Det finns Iikväl situationer där den instans
13078:                                                         som bestämmer avgiften inte är medveten om de
13079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           problem som en avgift enligt huvudregeln skulle
13080: anföra följande:                                        medföra. 1 sådana situationer måste personen i
13081:                                                         fråga själv eller hans anhöriga kontakta den
13082:    A vgifterna för den kommunala social- och            myndighet som fastställt avgiften så att situatio-
13083: hälsovården fastställs med stöd av Iagen och för-       nen kan redas upp. Jag har den uppfattningen att
13084: ordningen om klientavgifter inom social- och            de kommunala myndigheterna i allmänhet har
13085: hälsovården. Om det är fråga om långvarig an-           sänkt avgiften efter det att den vårdbehövande
13086: staltsvård utgör avgiften i sådana fall som avses i     eller de anhöriga har varit i kontakt med myndig-
13087: spörsmålet 80% av nettoinkomsterna. Den som             heten, förutsatt att det har funnits grundad an-
13088: vårdas har således 20% av nettoinkomsterna tili         ledning. Om man inte lyckas komma överens om
13089: sitt förfogande, dock alltid minst 450 mk i måna-       en sänkning av avgiften kan man vid behov anfö-
13090: den.                                                    ra besvär över avgiftens storlek hos länsrätten.
13091:    1 en situation där den ena av makarna hamnar             Som det framgår av det ovan anförda ger
13092: i anstaltsvård för en Iängre tid blir vårdavgiften      avgiftsbestämmelserna tillräckliga möjligheter
13093: självfallet en stor belastning för familjens ekono-     att beakta den ekonomiska situationen för de
13094: mi. Detta blir särskilt tydligt i de fall när den som   anhöriga tili en person i långvarig anstaltsvård.
13095: tas in för vård har de högre inkomsterna. Alldeles      Det förekommer också i stor utsträckning att
13096: likadana situationer uppstår när en person som          avgifter sänks. 1praktiken förekommer det likväl
13097: bor i det egna hemmet har stora utgifter för            situationer där man inte alltid tillräckligt väl kän-
13098: social- och hälsovården. Tili denna del utgör en        ner tili bestämmelserna, t.ex. på grund av att
13099: långvarig anstaltsvård inget undantag när det           personalen har bytts. Man har därför i mån av
13100: gäller vårdkostnader och den ekonomiska belast-         möjlighet försökt lyfta fram denna fråga i medde-
13101: ning som dessa innebär.                                 landen och på olika kurser samt i den informa-
13102:     Tiliden del som familjens försörjning har varit     tion som social- och hälsovårdsministeriet till-
13103: beroende av den partens inkomster som insjuk-           handahåller.
13104: nat skall detta faktum beaktas när storleken av             Om man i något enskilt fall inte kan uppnå ett
13105: avgiften fastställs. 1 11 § lagen om klientavgifter     tillfredsställande resultat genom att tillämpa den
13106: inom social- och hälsovården finns en bestäm-           ovan nämnda bestämmelsen i lagen om klientav-
13107: melse om detta. Enligt detta Iagrum kan klientav-       gifter inom social- och hälsovården kan man
13108: giften inom social- och hälsovården efterskänkas        också genom ett i spörsmålet nämnt underhålls-
13109: eller nedsättas, om det finns skäl därtill med          avtal sörja för att den hemmaboende maken får
13110: beaktande av den betalningsskyldiges försörj-           ett tillräckligt underhåll. Enligt 46 § äktenskaps-
13111:  ningsplikt eller utkomstmöjligheten eller vård-        lagen skall vardera maken efter förmåga bidra tili
13112:  synpunkter.                                            familjens gemensamma hushåll och makarnas
13113:     Med stöd av den ovan nämnda bestämmelsen            underhåll. Dessutom kan makarna enligt 50 §
13114:  beaktar kommunerna och samkommunerna i all-            inbördes ingå avtal om underhållsbidrag som
13115: 6                                             KK 72/1998 vp
13116: 
13117: skall betalas till den andra maken. A vtalet skall      och hälsovården beaktas som avdrag från de
13118: ingås skriftligen och skall tillställas socialnämn-     inkomster som ligger tili grund för avgiften.
13119: den för fastställelse. Ett a vtal som socialnämnden        Med stöd av det ovan anförda kan det konsta-
13120: har fastställt kan verkställas så som ett laga kraft    teras att gällande lagstiftning, närmare bestämt
13121: vunnet utslag av domstol. Om ett sådant avtal           lagen om klientavgifter inom social- och hälso-
13122: inte kan fås tili stånd på frivillig väg kan beloppet   vården samt äktenskapslagen, ger möjligheter att
13123: av makens underhållsbidrag också fastställas ge-        trygga den ekonomiska situationen för den som
13124: nom ett domstolsbeslut.                                 blir kvar hemm~. efter det att maken tagits in på
13125:    Om det underhållsbidrag som skall betalas till       en vårdanstalt. Aktenskapslagen möjliggör ock-
13126: maken har fastställts genom avtal eller domstols-       så ett sådant underhållsavtal som avses i spörs-
13127: beslut skall bidraget automatiskt med stöd av           målet om makarna så önskar, t.ex. i sådana fall
13128: 30 § förordningen om klientavgifter inom social-        när maken insjuknar och hamnar på vårdanstalt.
13129: 
13130:      Helsingforsden 10 mars 1998
13131: 
13132:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
13133:                                             KK 73/1998 vp
13134: 
13135: Kirjallinen kysymys 73
13136: 
13137: 
13138: 
13139: 
13140:                                   Esa Lahtela /sd ym. : Luonnontuotealan ammattikoulutuksen jär-
13141:                                      jestämisestä
13142: 
13143: 
13144:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13145:    Suomalaisissa metsissä kasvaa metsän ohella          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13146: taloudellisestikin mittava määrä erilaisia luon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13147: nontuotteita kuten marjoja, sieniä, yrttejä ym.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13148: luonnosta saatavia luonnontuotteita. Tällä het-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13149: kellä 90 prosenttia yrteistäja mausteista on tuon-
13150: titavaraa. Maassamme on lukuisia pienimuotoi-                  Onko Hallitus tiedostanut, mitä mah-
13151: sia hankkeita, jotka liittyvät luonnontuotealasta           dollisuuksia luonnontuotealalla on työl-
13152: saatavien mahdollisuuksien parempaan hyödyn-                lisyyden parantamisen suhteen, ja
13153: tämiseen. Ala on osaamisen ja verkottumisen                    aikooko Hallitus edesauttaa luonnon-
13154: osalta vasta alkutaipaleella. Yhtenä merkittävä-            tuotealan valtakunnallisen ammattikou-
13155: nä puutteena on se, että maastamme puuttuu                  lutuksen aikaansaamista?
13156: kokonaan luonnontuotealan ammattikoulutus.
13157: Tämä asia tulisi mitä pikimmin saattaa kuntoon.
13158:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
13159: 
13160:          Esa Lahtela /sd                Tuija Pohjola /sd              Markku Vuorensola /kesk
13161:          Jorma Kukkonen /sd             Raimo Mähönen /sd              Erkki Pulliainen /vihr
13162:          Kari Rajamäki /sd              Erkki Partanen /sd             Reino Ojala /sd
13163:          Timo Laaksonen /vas            Tapio Karjalainen /sd          Tauno Pehkonen /skl
13164:          Pekka Saarnio /vas             Marjaana Koskinen /sd          Säde Tahvanainen /sd
13165:          Päivi Räsänen /skl             Janne Viitamies /sd            Kalevi Olin /sd
13166:          Heikki Rinne /sd               Jukka Roos /sd                 Juha Korkeaoja /kesk
13167: 
13168: 
13169: 
13170: 
13171: 280043
13172: 2                                            KK 73/1998 vp
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 
13177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13178: 
13179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tavoitteena on uusien työpaikkojen syntyminen,
13180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luontoyrittämisen edellytysten parantaminen
13181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sekä yritystoiminnan esteiden poistaminen.
13182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        Muistioon sisältyy jonkin verran myös aikuisten
13183: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ammatillista koulutusta koskevia ehdotuksia,
13184: n:o 73:                                                jotka voidaan toteuttaa tällä hetkellä nähtävissä
13185:                                                        olevan kysynnän mukaisessa laajuudessa ole-
13186:            Onko Hallitus tiedostanut, mitä mah-        massa olevan koulutusorganisaation puitteissa
13187:         dollisuuksia luonnontuotealalla on työl-       aikuisten ammatilliseen koulutukseen osoitetuil-
13188:         lisyyden parantamisen suhteen, ja              la määrärahoilla.
13189:            aikooko Hallitus edesauttaa luonnon-           Ammattikorkeakoulujärjestelmän perustami-
13190:         tuotealan valtakunnallisen ammattikou-         sesta johtuen valtioneuvosto hyväksymässään
13191:         lutuksen aikaansaamista?                       koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
13192:                                                        tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on päät-
13193:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tänyt, että toisen asteen ammatilliset opinnot
13194: vasti seuraavaa:                                       uudistetaan vuoteen 2000 mennessä. Työelämä-
13195:                                                        yhteyden parantamiseksi valtioneuvoston pää-
13196:     Luontoon ja luonnontuotteisiin perustuva yri-      töksen mukaisesti kaikkiin tutkintoihin liitetään
13197: tystoiminta kuuluu yhtenä kasvavana osana par-         vähintään puolen vuoden työssä oppimisen jak-
13198: haillaan nopeasti uudistuviin ja kehittyviin maa-      so. Toisen asteen perustutkinnon tavoitepituus
13199: seutuelinkeinoihin. Maaseudun luontaisiin voi-         on vastaisuudessa kolme vuotta.
13200: mavaroihin perustuvalla elinkeinotoiminnalla              Ehdotusta uudeksi kolmivuotiseksi tutkinto-
13201: voidaan vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen mo-     rakenteeksi luonnonvara-alalla valmistellaan
13202: nilla perinteisesti vaikeillakin työllisyysalueilla.   parhaillaan. Valmistelutyössä on huomioitu
13203:     Tähän asti luonnontuotteisiin liittyvää amma-      myös luontaistalouden/luonnontuotealan kou-
13204: tillista koulutusta on annettu pääasiassa aikuis-      lutustarve. Valmistelutyötä jatketaan siten, että
13205: koulutuksena. Muun muassa kauppasienten ke-            uuteen rakenteeseen tullaan sisällyttämään eri-
13206: ruuseen liittyvällä koulutuksella on jo pitkät pe-     tyinen koulutusohjelma tai sitä vastaava osio,
13207: rinteet. Nuorille tarkoitetusta ammatillisesta pe-     joka antaisi valmiudet luonnon ja sen tuotteiden,
13208: ruskoulutuksesta vain luonnonvara-alan koulu-          niin aineellisten kuin aineettomienkin, hyödyn-
13209: tukseen kuuluvassa luontais- ja metsätalouden          tämiselle, jatkojalostamiselle sekä näihin poh-
13210: perustutkinnossa annetaan tällä hetkellä jonkin        jautuvalle kaupalliselle toiminnalle ja yrittäjyy-
13211: verran luonnontuotteisiin liittyvää koulutusta.        delle. Tämän koulutuksen tarkoituksena on pal-
13212:     Viime vuoden lopussa valmistui maa- ja met-        vella mm. luomuviljelyä, lammas- ja vuohita-
13213: sätalousministeriön työryhmän muisto, jossa on         loutta, luonto- ja maatilamatkailua, porotalout-
13214: tehty ehdotus luontoyrittämisen toimintaohjel-         ta sekä kalastukseen, metsästykseen ja riistan-
13215: maksi. Ehdotus perustuu hallituksen hyväksy-           hoitoon liittyvää toimintaa.
13216: mään maaseutuohjelmaan. Toimintaohjelman
13217: 
13218:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
13219: 
13220:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13221:                                            KK 73/1998 vp                                                3
13222: 
13223: 
13224: 
13225: 
13226:                                        Tili Riksdagens Talman
13227: 
13228:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-     program för naturföretagsamhet. Förslaget byg-
13229: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ger på det landsbygdsprogram som regeringen
13230: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     godkänt. Handlingsprogrammet syftar tili att
13231: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål         nya arbetsplatser skall uppstå, förutsättningarna
13232: nr 73:                                               för naturföretagsamhet skall förbättras och tili
13233:                                                      att undanröja hinder för företagsverksamhet.
13234:           Har Regeringen insett vilka möjlighe-      Promemorian innehåller också en del f6rslag som
13235:        ter naturproduktsektorn har med tanke         gäller yrkesutbildning för vuxna och som i den
13236:        på att förbättra sysselsättningen, och        utsträckning som det för tilifållet verkar finnas
13237:           ämnar Regeringen hjälpa tili att åstad-   efterfrågan kan genomföras inom ramarna för
13238:        komma en riksomfattande yrkesutbild-          den existerande utbildningsorganisationen och
13239:        ning inom naturproduktsektorn?                med de anslag som har anvisats för yrkesutbild-
13240:                                                      ningen för vuxna.
13241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           På grund av yrkeshögskolesystemet har stats-
13242: anföra följande:                                    rådet i den godkända planen för utveckling av
13243:                                                     utbildningen och av forskningen vid högskolor-
13244:    Företagsverksamhet med utgångspunkt i na-        na beslutat att yrkesstudierna på andra stadiet
13245: turen och naturprodukter är en växande del inom     skall reformeras fram tili år 2000. I avsikt att
13246: landsbygdsnäringarna, som just nu genomgår           förbättra kontakten tili arbetslivet skall det enligt
13247: snabba reformer och snabb utveckling. Med nä-       statsrådets beslut i alla examina ingå en period på
13248: ringar som bygger på landsbygdens naturresur-       minst ett halvt års inlärning i arbete.
13249: ser kan man inverka positivt på sysselsättningen        Ett förslag tili ny treårig examensstruktur
13250: också på många områden som traditionellt varit      inom naturbruket är under beredning. Bered-
13251: svära.                                              ningsarbetet har också beaktat behovet av ut-
13252:    Hittilis har yrkesutbildning som anknyter tili   bildning för naturhushållning/naturproduktsek-
13253: naturprodukter huvudsakligen getts i form av        torn. Arbetet förs vidare så att den nya struktu-
13254: vuxenutbildning. Bl.a. har utbildningen som gäl-    ren kommer att innehålla ett särskilt utbildnings-
13255: ler plockning av svamp som saluförs redan långa     program eller motsvarande avsnitt som i fråga
13256: traditioner. lnom den grundläggande yrkesut-        om naturen och dess produkter, såväl materiella
13257: bildningen för unga ges för närvarande i någon      som immateriella, skall ge fårdigheter för utnytt-
13258: utsträckning utbildning med anknytning tili na-     jande, vidareförädling och därpå grundad kom-
13259: turprodukter endast för grundexamen inom na-        mersiell verksamhet och entreprenörskap. Syftet
13260: tur- och skogsbruk, som hör tili området övrig      med denna utbildning är att den skall tjäna bl.a.
13261: utbildning inom naturbruk.                          naturenlig odling, får- och gethushållning, natur-
13262:    I slutet av 1997 blev en arbetsgrupp inomjord-   och gårdsturism, renskötsel samt verksamhet i
13263: och skogsbruksministeriet klar med en prome-        anslutning tili fiskeri, jakt och viltvård.
13264: moria som innehåller ett förslag tili handlings-
13265: 
13266:      Helsingfors den lO mars 1998
13267: 
13268:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13269:                                            KK 74/1998 vp
13270: 
13271: 
13272: Kirjallinen kysymys 74
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 
13277:                                   Timo Ihamäki /kok: Etelä-Savolle myönnettävän aluekehitysrahan
13278:                                      lisäämisestä
13279: 
13280: 
13281:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13282: 
13283:    Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Etelä-           Määrä vastaa lähes Etelä-Savon asukasmää-
13284: Savo on Suomen köyhintä aluetta, kun perus-         rän suhdetta koko maan asujaimistoon, muttei
13285: teeksi otetaan BKT asukasta kohden. Myös muu        sovi köyhien ja rikkaiden alueiden hyvinvointi-
13286: Itä-Suomi on sijoittunut tilastoissa huonosti.      kuilun kaventamistavoitteeseen. Päinvastoin
13287:    Valtioneuvosto perusti aikanaan ns. Itä-Suo-     k~ilu Etelä-Savon ja muun Suomen välillä syve-
13288: mi-työryhmän etsimään tilanteeseen ratkaisuaja      m.
13289: teki periaatepäätöksen, että Itä-Suomen ongel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13290: mat otetaan huomioon ministeriöiden päätök-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13291: senteossa.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13292:    Tästä huolimatta esimerkiksi valtion tilinpää-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13293: töstiedot vuodelta 1994 kertovat, että Etelä-Savo
13294: sai merkittävästi vähemmän aluekehitysrahaa                   Onko Hallitus tietoinen, että Etelä-
13295: asukasta kohden kuin maan muut osat. Alueke-               Savo on saanut aluekehitysrahaa merkit-
13296: hitysrahaa oli kyseisenä vuonna valtion budjetis-          tävästi vähemmän kuin muut maakunnat
13297: sa 9,5 miljardia markkaa. Tästä lohkesi Etelä-             Suomessa ja että Hallituksen periaate-
13298: Savoon 370 miljoonaa markkaa, eli noin 4 pro-              päätös Itä-Suomen huomioon ottamises-
13299: senttia.                                                   ta ei ministeriöiden toiminnassa ole tältä
13300:                                                            osin toteutunut?
13301: 
13302:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
13303: 
13304:                                         Timo Ihamäki /kok
13305: 
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 280043
13310: 2                                           KK 74/1998 vp
13311: 
13312: 
13313: 
13314: 
13315:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13316: 
13317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahoituksella toimivia instituutioita kuten kor-
13318: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keamman opetuksen yksiköitä.
13319: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          - Alueen työllisyystilanne on heikosta kehi-
13320: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tyksestään huolimatta jatkuvasti ollut parempi
13321: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kuin muissa kehitysaluemaakunnissa.
13322: 74:                                                      - Etelä-Savo on Suomen maatalousvaltai-
13323:                                                       simpia alueita, mutta maataloustuet eivät sisälly
13324:            Onko Hallitus tietoinen, että Etelä-       aluekehitysrahaksi luokiteltuihin menoihin.
13325:         Savo on saanut aluekehitysrahaa merkit-          - Alueen yrityskanta on alhainen, mikä pie-
13326:         tävästi vähemmän kuin muut maakunnat          nentää aluekehitysrahaksi luokiteltujen inves-
13327:         Suomessa ja että Hallituksen periaate-        tointitukien kautta alueelle saatavaa rahoitusta.
13328:         päätös Itä-Suomen huomioon ottamises-            Vuonna 1995 käynnistyneellä tavoite 6 -ohjel-
13329:         ta ei ministeriöiden toiminnassa ole tältä    malla pyritään vaikuttamaan edellä lueteltujen
13330:         osin toteutunut?                              tekijöiden kehitykseen mm. aktivoimalla yritys-
13331:                                                       toimintaa ja lisäämällä koulutuskapasiteettia.
13332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ohjelman kautta Etelä-Savoon ohjautuu kaudel-
13333: vasti seuraavaa:                                      la 1995-99 noin 1,2 miljardia markkaa julkista
13334:                                                       rahoitusta. Ensimmäiset arviot ohjelman vaiku-
13335:    Aluekehitysrahaksi luokiteltujen valtion me-       tuksista valtion menovirtojen alueelliseen jakau-
13336: nojen alueellista jakaumaa arvioitaessa on muis-      maan voidaan kuitenkin tehdä vasta sitten, kun
13337: tettava, että kyse ei ole yksittäisillä päätöksillä   käytettävissä ovat vuoden 1996 valtion tilinpää-
13338: harkinnanvaraisesti jaettavasta erästä vaan laa-      töstiedot.
13339: jasta kokonaisuudesta, joka vuonna 1998 käsit-           Valtion menojen alueellista jakaumaa arvioi-
13340: tää kokonaan tai osittain 29 momenttia eri hal-       taessa on huomioitava myös valtion saamien tu-
13341: linnonaloilta. Rahallisesti suurimmat momentit        lojen jakautuminen. Etelä-Savon alhainen brut-
13342: ovat 1998 34.05.61 EU:n osallistuminen työvoi-        tokansantuote ja tulotaso heijastuvat alueelta
13343: ma- ja sosiaalipolitiikkaan (882 Mmk), 34.05.62       saatavaan verokertymään sitä alentavasti, mikä
13344: EU:n sosiaalirahaston kansallisen rahoituksen         kasvattaa alueen valtiolta saamaa nettorahoitus-
13345: TM:ssä (665 Mmk), 31.57.61 Joukkoliikenteen           ta. Pelkästään valtion menoihin luettavien erien
13346: palvelujen ostot ja kehittäminen (osa, 450 Mmk),      tarkastelu antaa siten yksittäisen alueen asemaan
13347: 34.06.77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaami-         vaikuttavista valtion rahavirroista harhaanjoh-
13348: seksi (271 Mmk) sekä 34.06.63 Työllisyysperus-        tavan kuvan.
13349: teiset siirtomenot investointeihin (245 Mmk).            Itä-Suomi-työryhmä asetettiin vuoden 1996
13350:    Aluekehitysrahaksi luokiteltujen menojen ja-       tammikuussa ja Itä-Suomen huomioon ottamis-
13351: kaumaan vaikuttavat mm. vaihtelut eri alueiden        ta koskeva periaatepäätös tehtiin vuoden 1997
13352: elinkeinorakenteessa ja työllisyystilanteessa sekä    helmikuussa, joten niillä ei ole ollut vaikutuksia
13353: valtiorahoitteisten instituutioiden määrässä.         vuoden 1994 menoihin. Työryhmän esityksien
13354: Etelä-Savon osuutta näistä menoista pienentävät       toteutumista seuraamaan on asetettu seuranta-
13355: mm. seuraavat seikat:                                 työryhmä, jonka seuraava raportti julkaistaan
13356:    -Etelä-Savossa on suhteellisen vähän valtion       huhtikuun 1998 lopussa.
13357: 
13358:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
13359: 
13360:                                                                            Ministeri Jouni Backman
13361:                                              KK 74/1998 vp                                               3
13362: 
13363: 
13364: 
13365: 
13366:                                          Tili Riksdagens Talman
13367: 
13368:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tioner som får statsfinansiering, t.ex. enheter för
13369: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            undervisning på högre nivå.
13370: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-           - Sysselsättningsläget har trots den svaga ut-
13371: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              vecklingen i regionen hela tiden varit bättre än i
13372: mål nr 74:                                             övriga landskap som kategoriseras som utveck-
13373:                                                        lingsområden.
13374:           Är Regeringen medveten om att Södra             - Södra Savolax hör tili de mestjordbruksbe-
13375:        Savolax har fått avsevärt mindre region-        tonade regionerna i Finland, men lantbruksstö-
13376:        utvecklingspengar än de övriga landska-         den ingår inte i de utgifter som klassificeras som
13377:        pen i Finland och att Regeringens p_rin-        regionutvecklingspengar.
13378:        cipbeslut som gäller utvecklandet av Ost-          - Företagsbeståndet i regionen är litet, vilket
13379:        ra Finland inte har förverkligats tili den-     minskar den finansiering som regionen får via
13380:        na del i ministeriernas verksamhet?             investeringsstöd som klassificeras som regionut-
13381:                                                        vecklingspengar.
13382:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Med hjälp av målprogram 6 som inleddes 1995
13383: anföra följande:                                       försöker man påverka utvecklingen i fråga om
13384:                                                        ovan nämnda faktorer bl.a. genom att aktivera
13385:     När det gäller att bedöma den regionala för-       företagsverksamheten och utöka utbildningska-
13386: delningen av de statsutgifter som klassificeras        paciteten. Via programmet tilidelas Södra Savo-
13387: som regionutvecklingspengar bör man komma              lax ca 1,2 mrd. mk i offentlig finansiering under
13388: ihåg att det inte är fråga om någon post som           perioden 1995-99. Programmets verkningar på
13389: fördelas enligt prövning med stöd av enskilda          den regionala fördelningen av statens utgifts-
13390: beslut utan om en omfattande helhet som år 1998        strömmar kan emellertid bedömas först efter det
13391: helt eller delvis omfattar 29 moment inom olika        att man har fått uppgifterna om statens bokslut
13392: förvaltningsområden. År 1998 är de största mo-         för 1996.
13393: menten i pengar uträknat följande: 34.05.61 EU:s          Vid bedömningen av den regionala fördel-
13394: deltagande i arbetskrafts- och socialpolitiken         ningen av statsutgifterna bör man också beakta
13395: (882 milj. mk), 34.05.62 Arbetsministeriets andel      hur statens inkomster fördelar sig. Den låga brut-
13396: av den nationella delfinansieringen av Europeis-       tonationalprodukten och inkomstnivån i Södra
13397: ka socialfondens mål (665 milj. mk), 31.57.61          Savolax har en reducerande effekt på de skatter
13398: Köp och utvecklande av kollektivtrafiktjänster         som flyter in i regionen, vilket ökar den nettofi-
13399: (del, 450 milj. mk), 34.06.77 Investeringsutgifter     nansiering som regionen får av staten. Om man
13400: för tryggande a":'. sysselsättningen (271 milj. mk)    endast betraktar de poster som bör räknas som
13401: samt 34.06.63 Overföringsutgifter för investe-         statens utgifter uppstår således en missvisande
13402: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (245 milj.     bild av hur de statliga penningströmmarna inver-
13403:  mk).                                                  kar på en enskild regioJ1.-
13404:     På fördelningen av de utgifter som klassifice-        En arbetsgrupp för Ostra Finland tillsattes i
13405:  ras som regionutvecklingspengar inverkar bl.a.        januari 1996 ocb det principbeslut som gäller
13406:  variationer i näringsstrukturen och sysselsätt-       utvecklandet av Ostra Finland fattades i februari
13407:  ningsläget samt antalet institutioner som får         1997, vilket således inte på något sätt har inverkat
13408:  statsfinansiering i de olika regionerna. Bl.a. föl-   på 1994 års utgifter. 1 syfte att utreda hur arbets-
13409: jande omständigheter har en reducerande effekt         gruppens förslag har realiserats tillsattes en upp-
13410:  på Södra Savolax andel av dessa utgifter:             följningsarbetsgrupp som kommer att publicera
13411:     - 1Södra Savolax finns det relativt få institu-    sin nästa rapport i slutet av april 1998.
13412: 
13413:      Helsingfors den 6 mars 1998
13414: 
13415:                                                                              Minister Jouni Backman
13416:                                            KK 75/1998 vp
13417: 
13418: 
13419: Kirjallinen kysymys 75
13420: 
13421: 
13422: 
13423: 
13424:                                   Mikko Elo /sd ym.: Varojen siirtämisestä ulkomaisiin veroparatii-
13425:                                       seihin
13426: 
13427: 
13428:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13429: 
13430:     Viime aikoina on paljon keskusteltu ns. vero-   maassaan, olisi todennäköistä, ettei laillisuuden
13431: paratiiseista. Suomessa ehkä parhaiten tunnet-      savuverhon takana toimiva huumerahan pesu-
13432: tuja näistä ovat Cayman- ja Neitsytsaaret. Näillä   kaan onnistuisi, kun kaikki osaisivat epäillä lä-
13433: saarilla ei veroja makseta käytännössä lainkaan.    hettävän pankin rahojen laillisuutta. Julkisuu-
13434:     Veroparatiisin yritykset ovat käytännössä ns.   dessa onkin esitetty ajatus lain säätämisestä,jolla
13435: postilaatikko yrityksiä. Niinpä Suomessa on viit-   verotetaan ulkomaiset näennäisoperaatiot.
13436: tä miljoonaa asukasta varten runsaat satatuhatta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13437: yritystä, mutta esimerkiksi Caymansaarten           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13438: 18 000 asukkaan palveluksessa on 12 000 yritys-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13439: tä.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13440:     Veroparatiisitoimintaan yhdistetään usein
13441: myös huume- ja muun rikollisen rahan pesu.                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13442: Rahan jäljittäminen on käytännössä mahdoton-               siin sellaisen lain säätämiseksi, jolla este-
13443: ta.                                                        tään ulkomaisten veroparatiisien käyttö
13444:     Jos nämä moraalittomat, mutta lailliset ra-            verotuksen kiertämiseen?
13445: hankierto-operaatiot verotettaisiin alkuperä-
13446:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
13447: 
13448:                     Mikko Elo /sd                            Kalevi Olin /sd
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453: 280043
13454: 2                                                KK 75/1998 vp
13455: 
13456: 
13457: 
13458: 
13459:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
13460: 
13461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Verokeidasvaltioiden hyväksikäytön estämi-
13462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              sen osalta työryhmä on todennut, että kysymyk-
13463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            sessä on tiedonsaantiongelma. Merkittävää kor-
13464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                 jausta asiaan voidaan saada vain kansainvälistä
13465: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              yhteistyötä tiivistämällä, kansallisin toimenpi-
13466: n:o 75:                                                    tein tietojen saannin tehostaminen on vaikeata.
13467:                                                            Eräänä sellaisena Suomen lainsäädäntövaltaan
13468:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            kuuluvana toimenpiteenä, jolla saattaisi olla
13469:         siin sellaisen lain säätämiseksi, jolla este-      merkitystä kansainvälisen veropaon estämisessä,
13470:         tään ulkomaisten veroparatiisien käyttö            työryhmä on pitänyt käännetyn todistustaakan
13471:         verotuksen kiertämiseen?                           soveltamista eräissä tapauksissa, esimerkiksi sil-
13472:                                                            loin, kun on saatu tieto siitä, että Suomen vero-
13473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               tusvaltaan kuuluvaa tuloa on todennäköisesti
13474: vasti seuraavaa:                                           siirretty veroparatiisiin. Asia on tällä hetkellä
13475:                                                            valmisteltavana valtiovarainministeriössä.
13476:    Tuloverotuksessa tarkoitetaan veroparatii-                  Työryhmä on käsitellyt myös omaisuuden siir-
13477: seilla sellaisia valtioita tai alueita, joissa tulovero-   tämistä velkojien ulottumattomiin veroparatii-
13478: tuksen taso on matala tai tuloa ei veroteta lain-          seissa oleviin yhtiöihin, joka ongelma koskee yk-
13479: kaan. Toinen tyypillinen piirre näille valtioille ja       sityisoikeudellisten velkojen ohella myös vero-
13480: alueille on, että niissä on tiukka pankkisalaisuus.        velkoja. Kysymys pakkotäytännön kohdistami-
13481: Ne eivät myöskään ole halukkaita tekemään ve-              sesta tällaisten yhtiöiden Suomessa olevaan
13482: rosopimuksia, jotka yleensä sisältävät tietojen            omaisuuteen on työryhmän loppuraportin mu-
13483: antamiseen velvoittavan määräyksen.                        kaan tarkoitus ratkaista oikeusministeriössä vi-
13484:    Valtioneuvosto asetti 23.10.1997 työryhmän,             reillä olevien ulosottolain ja konkurssilainsää-
13485: jonka tehtävänä oli mm. tehdä tarvittavat toi-             dännön uudistamisen yhteydessä.
13486: menpidesuositukset ja yhteenveto talousrikolli-                Tämä ei ole yksin Suomen ratkaistavissa oleva
13487: suuden ja harmaan talouden torjuntaohjelman                ongelma. Suomi on aktiivisesti mukana valmiste-
13488: toteutumisesta. Työryhmä antoi loppuraporttin-             lemassa kansainvälisiä toimenpiteitä veropara-
13489: sa 8.1.1998.                                               tiisiasiassa mm. EU:ssaja OECD:ssä.
13490: 
13491:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
13492: 
13493:                                                                                 Ministeri Jouko Skinnari
13494:                                            KK 75/1998 vp                                                 3
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499:                                        Tili Riksdagens Talman
13500: 
13501:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     teparadisstater konstaterade arbetsgruppen att
13502: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       det centrala problemet i detta fallligger i att få
13503: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppgifter. En märkbar förbättring på denna
13504: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål           punkt kan man få endast genom ett ökat interna-
13505: nr75:                                                tionellt samarbete, medan det är svårt att genom
13506:                                                      nationella åtgärder göra det lättare att få uppgif-
13507:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ter. Att tillämpa omvänd bevisbörda i vissa fall,
13508:        att en sådan lag blir stiftad som hindrar     t.ex. då man har fått uppgifter om att inkomster
13509:        utnyttjandet av utländska skatteparadis i     som omfattas av Finlands beskattningsrätt san-
13510:        syfte att kringgå beskattning?                nolikt har överförts tili ett skatteparadis, är enligt
13511:                                                      arbetsgruppen en sådan åtgärd i Finlands lag-
13512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stiftningsmakt som kunde vara av betydelse i
13513: anföra följande:                                     försöken att hindra internationell skatteflykt.
13514:                                                      Saken bereds som bäst vid finansministeriet.
13515:    1 inkomstbeskattningen avses med skattepara-         Arbetsgruppen har också behandlat överfö-
13516: dis sådana stater eller områden där inkomst-         ringen av egendom till bolag i skatteparadis så att
13517: skattenivån är låg eller inkomst inte alls beskat-   borgenärerna inte kommer åt tillgångarna. Det
13518: tas. Ett annat särdrag för dessa stater och områ-    här problemet gäller förutom privaträttsliga
13519: den är att där råder en sträng bankhemlighet. De     skulder också skatteskulder. Frågan om att verk-
13520: är inte heller viliiga att ingå skatteavtal, som i   ställa utsökning av den egendom som sådana
13521: allmänhet innehåller en bestämmelse som för-         bolag har i Finland skall enligt arbetsgruppens
13522: pliktar att lämna ut uppgifter.                      slutrapport avgöras i samband med den revide-
13523:    Statsrådet tillsatte den 23 oktober 1997 en       ring av utsökningslagen och av konkurslagstift-
13524: arbetsgrupp som bl.a. hade i uppgift att framläg-    ningen som pågår som bäst vid justitieministe-
13525: ga behövliga åtgärdsrekommendationer och ett         riet.
13526: sammandrag av hur ett program för bekämpning            Det här är ett problem som Finland inte kan
13527: av den ekonomiska brottsligheten och den eko-        lösa ensamt. Finland medverkar aktivt bl.a. inom
13528: nomiska gråzonen kunde genomföras. Arbets-           EU och OECD i beredningen av internationella
13529: gruppen gav sin slutrapport den 8 januari 1998.      åtgärder i skatteparadisfrågan.
13530:    När det gäller att hindra utnyttjandet av skat-
13531: 
13532:      Helsingforsden 12 mars 1998
13533: 
13534:                                                                             Minister Jouko Skinnari
13535:                j
13536:               j
13537:              j
13538:             j
13539:            j
13540:           j
13541:          j
13542:         j
13543:        j
13544:       j
13545:      j
13546:     j
13547:    j
13548:   j
13549:  j
13550: j
13551:                                             KK 76/1998 vp
13552: 
13553: 
13554: Kirjallinen kysymys 76
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 
13559:                                   Mikko Elo /sd ym. : Porin ja Haapamäen välisen radan käytöstä
13560: 
13561: 
13562: 
13563:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13564: 
13565:     Haapamäki-Pori-rautatien rakentaminen si-        simielisesti päättänyt jyrkästi vastustaa suunni-
13566: sältyi aikanaan jo Snellmanin Suomen rautatei-       teltuja kiskotusten purkuja. Ratahallintokeskus
13567: den rataverkkoesitykseen. Vuoden 1900 valtio-        onkin toistaiseksi pidättäytynyt radan purkami-
13568: päivillä ehdotettiin rautateiden rakentamista Po-    seen tähtäävistä toimenpiteistä.
13569: rista Haapamäelle. Pitkällisen kädenväännön             Keuruun ja Virtain kaupungit ovat esittäneet,
13570: jälkeen eduskunta hyväksyi lain, jolla vahvistet-    että käynnistetään selvitys yhteistyössä Ratahal-
13571: tiin rautateiden rakennusohjelma vuosina             lintokeskuksen ja alueen kuntien sekä maakun-
13572:  1926-1930. Rakennusohjelmaan sisältyi nor-          nallisten liittojen kanssa mahdollisuuksista saa-
13573: maaliraiteisen radan rakentaminen Porista Kan-       da ED-rahoitusta selvitykseen radan käyttöön-
13574: kaanpään kautta Haapamäelle.                         ottokustannuksista elämysmatkailuratana.
13575:     Radan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1929          Myös Satakunnassa on osoitettu kiinnostusta
13576: ja ne kestivät lähes JO vuotta. Valmistuneen ra-     Pori-Haapamäki-radan tulevaan käyttöön. Sa-
13577: dan lopputarkastus suoritettiin 24.10.1938 ja vih-   takuntaliitto on kuitenkin ilmoittanut mielen-
13578: kiäiset olivat 12.11.1938. Valmistuneen radan        kiintonsa lähinnä radan uudelleen rakentami-
13579: kokonaiskustannukset olivat nykyrahassa noin         seen tavarankuljetusreitiksi. Satakuntaliiton
13580: 380 miljoonaa markkaa.                               mielestä on oltava mahdollista pitkällä tähtäi-
13581:     Haapamäki-Pori-rautatie oli alueen maa-          mellä ottaa käyttöön myös Kankaanpää-Pori-
13582: kunnille, kunnille ja asukkaille erittäin merkit-    väli.
13583: tävä hanke. Vähitellen kuitenkin liikenne Pori-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13584:  Haapamäki-rataosuudella väheni ja varsinainen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13585: liikenne lopetettiin vuonna 1985. Tosin rata-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13586: osuuksia Aitoneva-Kihniö-Parkano-Niini-              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13587:  salo (n. 70 kilometriä) käytetään edelleen puuta-
13588: varan ja puolustusvoimien kuljetuksiin.                        Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
13589:     Ratahallintokeskuksen johtoryhmä on päät-               ta, jotka tähtäävät Porin ja Haapamäen
13590:  tänyt Ruosniemi-Kankaanpää- ja Aitoneva-                   välisen radan purkamiseen, ja jos on,
13591:  Haapamäki-rataosuuksien osalta purkaa kisko-                  aikooko Hallitus päinvastoin edistää
13592:  tuksenja tasata ratalinjan. Asian tultuajulkisuu-          radan kunnostamista sen käyttämiseksi
13593:  teen rata-alueen maakuntia edustava "maakun-               tavaraliikenteen ja elämysmatkailun tar-
13594:  taparlamentti" on kokouksessaan 11.4.1997 yk-              peisiin?
13595: 
13596:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
13597: 
13598:                      Mikko Elo /sd                            Kalevi Olin /sd
13599: 
13600: 
13601: 
13602: 
13603: 280043
13604: 2                                           KK 76/1998 vp
13605: 
13606: 
13607: 
13608: 
13609:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13610: 
13611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leenrakennettava rata rakennettaisiin luonnolli-
13612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesti ajan teknisten vaatimusten mukaiseksi,
13613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mikä mm. tarkoittaa nykyistä huomattavasti ras-
13614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           kaampia kiskoja ja sepelin käyttämistä radan
13615: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        päällysmateriaalina sekä keskitettyä liikenteen-
13616: n:o 76:                                              ohjausta.
13617:                                                          Rataosa Parkano-Kankaanpää ja Parka-
13618:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-      no-Aitoneva kuuluvat valtion päärataverk-
13619:        ta, jotka tähtäävät Porin ja Haapamäen        koon, eikä purkupäätöksellä ole vaikutusta näi-
13620:        välisen radan purkamiseen, ja jos on,         den rataosuuksien liikennöintiin. Rataosat ovat
13621:           aikooko Hallitus päinvastoin edistää       VR Osakeyhtiön tavaraliikenteen käytössä.
13622:        radan kunnostamista sen käyttämiseksi             Radan purkupäätöksen johdosta eräät yksi-
13623:        tavaraliikenteen ja elämysmatkailun tar-      tyishenkilöt, alueen kunnat ja Keski-Suomen
13624:        peisiin?                                      Liitto ovat ottaneet asiassa yhteyttä Ratahallin-
13625:                                                      tokeskukseen. Alueen edustajat ovat oiieet kes-
13626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kustelemassa asiasta Ratahallintokeskuksessa
13627: vasti seuraavaa:                                     viimeksi 24.2.1998, jolloin siiie on luovutettu ns.
13628:                                                      elämysratahanketta koskeva esiselvitys ja pyy-
13629:    Ratahallintokeskus on päättänyt purkaa            detty kaksi vuotta lisäaikaa varsinaisen selvityk-
13630: Pori-Haapamäki-rataosasta osuudet Ruosnie-           sen tekemiseen. Ratahallintokeskus vastaa pyyn-
13631: mi-Kankaanpää (49 km) ja Aitoneva-Haapa-             töön maaliskuun puoliväliin mennessä.
13632: mäki (65 km), koska kyseisillä osuuksilla liikenne       Rautatieliiketoiminnan eriydyttyä vuonna
13633: on lopetettu vuonna 1985. Haapamäen ja Virto-        1995 valtion radanpidosta Ratahallintokeskus
13634: jen välillä on oHut kuitenkin turistiliikennettä     on toimivaltainen viranomainen eri rataosia kos-
13635: vuosina 1989-1995. Radan päällysrakenne on           kevassa päätöksenteossa rataverkosta, radanpi-
13636: näillä osuuksilla heikon kunnon ja metsittymisen     dosta ja rataverkon käytöstä annetun lain (21/
13637: vuoksi osittain liikennöimiskelvoton, ja radassa     1995) perusteella. Ratahallintokeskus on liiken-
13638: on epäjatkuvuuskohtia tasoristeysten ja poistet-     neministeriön alainen virasto, joka tekee toimi-
13639: tujen siltojen vuoksi. Radan purkamiseiia pyri-      valtaansa kuuluvat päätökset itsenäisesti. Lii-
13640: tään siihen, että nykyisen pääiiysrakenteen ta-      kenneministeriö on saanut tämän mukaisen ja
13641: loudeiiisesti hyödynnettävät osat realisoidaan,      riittävän informaation edellä selvitetyssä asiassa.
13642: ennen kuin radan metsittyminen haittaa merkit-           Purkupäätöksen alaiset rataosat ovat täiiä
13643: tävästi purkutyötä, ja että ratapengertä voidaan     hetkeiiä liikenteeiie kelpaamattomassa kunnos-
13644: käyttää rajoitetusti ajoväylänä. Työt oli suunni-    sa. Niiden välttämätön ensi vaiheen kunnostami-
13645: teltu aloitettavaksi kesäiiä 1997, mutta toistai-    nen liikenteelle maksaisi vähintään 50 Mmk.
13646: seksi purkupäätöstä ei ole toteutettu.               Nykyisessä valtiontalouden rahoitustilanteessa
13647:    Edeiiä mainituista toimenpiteistä huolimatta      radanpidon määrärahojen käyttö jaetaan liiken-
13648: ratapohjan maanomistus jää joka tapauksessa          netarpeen perusteena. Liikenneministeriö ei pidä
13649: kokonaisuudessaan valtiolle Ratahaiiintokes-         tarpeellisena kysymyksessä tarkoitettujen puret-
13650: kuksen hallintaan,joiioin rataosa on mahdollista     taviksi esitettyjen rataosien kunnostamista val-
13651: myöhemmin ottaa olosuhteiden mahdoiiisesti           tion varoin.
13652: muuttuessa osaksi valtion rataverkkoa. Uudel-
13653: 
13654:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
13655: 
13656:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
13657:                                               KK 76/1998 vp                                               3
13658: 
13659: 
13660: 
13661: 
13662:                                           Tili Riksdagens Talman
13663: 
13664:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tekniska krav, vilket bl.a. innebär betydligt tyng-
13665: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          re rälsar, makadamöverbyggnad och centralise-
13666: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rad trafikstyrning.
13667: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr               Banavsnitten Parkano-Kankaanpää och
13668: 76:                                                     Parkano-Aitoneva hör tili statens huvudban-
13669:                                                         nät och rivningsbeslutet har därför ingen inver-
13670:            Är Regeringen medveten om planerna           kan på trafiken på dessa banor. Banavsnitten
13671:         att riva banan mellan Björneborg och            används för VR Aktiebolags godstrafik.
13672:         Haapamäki, och om den är det,                       På grund av rivningsbeslutet har några privat-
13673:            ämnar Regeringen tvärtom verka för           personer, kommunerna i området och Mellersta
13674:         att banan inståndsätts för att användas         Finlands Förbund vänt sig tili Banförvaltnings-
13675:         för godstrafik och upplevelseturism?            centralen. Företrädare för området besökte se-
13676:                                                         nast den 24 februari 1998 Banförvaltningscentra-
13677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           len för att diskutera frågan och överlämnade då
13678: anföra följande:                                        en första utredning om ett s.k. upplevelsejärn-
13679:                                                         vägsprojekt samt bad om två år förlängd tid för
13680:    Banförvaltningscentralen har beslutat att riva       att göra den egentliga utredningen. Banförvalt-
13681: banavsnitten Ruosniemi-Kankaanpää (49 km)               ningscentralen kommer att ge sitt svar på denna
13682: och Aitoneva-Haapamäki (65 km) på Björne-               begäran före mitten av mars.
13683: borg-Haapamäki-banan, eftersom trafiken på                  Efter det att järnvägstrafiken avskildes från
13684: dessa banavsnitt har upphört 1985. Mellan Haa-          statens banhållning 1995, är Banförvaltningscen-
13685: pamäki och Virdois har det dock förekommit              tralen behörig myndighet när det gäller beslut
13686: turisttrafik 1989-1995. På grund av överbygg-           enligt lagen om statens bannät, banhållningen
13687: nadens dåliga skick och vegetationen har hanan          och användningen av bannätet (2111995). Ban-
13688: delvis blivit oduglig för trafik, och det finns dess-   förvaltningscentralen är ett ämbetsverk som ly-
13689: utom avbrott i banan på ställen där plankors-           der under trafikministeriet och den fattar själv-
13690: ningar och broar har rivits. Syftet med rivingen        ständigt de beslut som hör tili förvaltningsområ-
13691: av banan är att realisera de delar av överbyggna-       det. Den information som trafikministeriet har
13692: den som kan utnyttjas ekonomiskt innan vegeta-          fått i ärendet överenstämmer med detta och är
13693: tionen gör rivningen betydligt svårare och så           tillräcklig.
13694: länge banvallen kan användas som körväg. En-                De banavsnitt som omfattas av rivningsbeslu-
13695: ligt planerna skulle arbetet inledas sommaren           tet är för närvarande i sådant skick att de inte kan
13696: 1997, men hittills har rivningsbeslutet inte verk-      trafikeras. En första nödvändig iståndsättning
13697: ställts.                                                skulle kosta minst 50 milj. mk. 1 statsekonomins
13698:    Trots de ovan nämnda åtgärderna förblir              nuvarande finansieringssituation fördelas ansla-
13699: bankroppen helt i statens ägo och kommer att            gen tili banhållningen enligt trafikens behov.
13700: förvaltas av Banförvaltningscentralen, vilket           Trafikministeriet anser det inte vara nödvändigt
13701: innebär att banavsnittet senare, om omständig-          att med statens ruedel iståndsätta de banavsnitt
13702: heterna förändras, kan anslutas tili statens ban-       som avses i spörsmålet.
13703: nät. 1så fall byggs banan naturligtvis enligt tidens
13704: 
13705:       Helsingforsden 5 mars 1998
13706: 
13707:                                                                             Trafikminister Matti Aura
13708:                                           KK 77/1998 vp
13709: 
13710: Kirjallinen kysymys 77
13711: 
13712: 
13713: 
13714: 
13715:                                   Paula Kokkonen /kok ym.: Luukasvainten diagnostiikan ja hoidon
13716:                                      tason turvaamisesta
13717: 
13718: 
13719:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13720: 
13721:    Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa    l 0.2.1998 ilmoitettu, että ko. osasto suljetaan
13722: (HYKS) on nykymuodossaan toiminut luutuu-           1.3.1998 ja luukasvainten hoitoon erikoistunut
13723: moriryhmä vuodesta 1981 alkaen. Ortopedien         hoitotiimi hajautetaan eri osastoille. Tästä on
13724: ohella luutuumoriryhmään kuuluvat onkolo-          seurauksena, että vuosien myötä kertynyt taito-
13725: gian, radiologian, patologian ja genetiikan eri-   tieto murentuu eikä toimintaa voida pitää yllä
13726: tyisasiantuntijat. Osaston henkilökunta on vas-    saatikka kehittää suunnitelmallisella tavalla.
13727: tannut luukasvainpotilaiden primaaridiagnostii-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13728: kasta ja kirurgisesta hoidosta kokonaisuudes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13729: saan.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13730:    Työryhmä edustaa alansa huippua ja potilaita    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13731: on tullut kaikkialta maasta. Laaja kansainväli-
13732: nen tieteellinen toiminta on ollut hyvin menes-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13733: tyksellistä ja ryhmä on saanut useita apurahoja.           ryhtyä turvatakseen maassamme luukas-
13734:    HYKS:n säästötoimien yhteydessä Töölön                  vainpotilaiden diagnostiikan ja hoidon
13735: sairaalassa toimivalle luutuumoriyksikölle on              nykyisen korkean tason?
13736: 
13737:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
13738: 
13739:          Paula Kokkonen /kok           Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Maria Kaisa Aula /kesk
13740:          Seppo Kääriäinen /kesk        Markku Koski /kesk             Markku Pohjola /sd
13741:          Paavo Nikula /vihr            Erkki Partanen /sd             Raimo Mähönen /sd
13742:          Esko Helle /vas               Leena Luhtanen /sd             Pekka Saarnio /vas
13743:          Maija Rask /sd                Jorma Huuhtanen /kesk          Kirsti Ala-Harja /kok
13744:          Klaus Bremer /r               Aino Suhola /kesk              Pentti Tiusanen /vas
13745: 
13746: 
13747: 
13748: 
13749: 280043
13750: 2                                            KK 77/1998 vp
13751: 
13752: 
13753: 
13754: 
13755:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13756: 
13757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tosairaaloissa sekä eri lääketieteellisen erikois-
13758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alojen asiantuntijoiden että yliopistosairaaloiden
13759: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        välisenä yhteistyönä. Telelääketieteen, esimer-
13760: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             kiksi teleradiologian, kehittyminen on lisännyt
13761: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           merkittävästi mahdollisuuksia yhteistyöhön.
13762: myksen n:o 77:                                             HYKSin luukasvainpotilaat on hoidettu Töö-
13763:                                                        lön sairaalan osastolla, joka on sovittu suljetta-
13764:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vaksi työnjakosopimuksesta johtuvista säästö-
13765:        ryhtyä turvatakseen maassamme luukas-           syistä. Luukasvainpotilaita on ollut osastolla
13766:        vainpotilaiden diagnostiikan ja hoidon          keskimäärin 2--4, joten osaston 25 sairaansijaa
13767:        nykyisen korkean tason?                         ovat olleet myös muiden ortopedisten potilaiden
13768:                                                        käytössä. Sosiaali- ja terveysministeriön saaman
13769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tiedon mukaan luukasvainpotilaiden hoito jat-
13770: taen seuraavaa:                                        kuu keskitetysti toisella osastolla, jonne myös
13771:    Helsingin sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopis-     entiset lääkärit siirtyvät. Luukasvainpotilaiden
13772: tollinen sairaala (HYKS) ja Uudenmaan sai-             tutkimusten ja hoidon suunnittelusta vastaavat
13773: raanhoitopiiri tekivät loppuvuodesta 1996              eri erikoisalojen lääkäreiden yhteiskokoukset
13774: HYKS-lain edellyttämän työnjakosopimuksen              jatkuvat ennallaan. Myös hoitohenkilökunta py-
13775: erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta          ritään sijoittamaan heidän osaamistaan vastaa-
13776: 1.1.1997 alkaen. Sopimuksen tarkoituksena on           ville avoimille osastoille.
13777: erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin ja kustan-            Alustavat tiedot viime vuoden työnjakosopi-
13778: nusten alentaminen. Uudenmaan ja erityisesti           muksen toteutumisesta eivät ole vastanneet odo-
13779: pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon ylika-          tuksia. Muun muassa Uudenmaan erikoissai-
13780: pasiteetti ja korkeat kustannukset ovat useissa        raanhoidon kustannukset ovat kasvaneet. Työn-
13781: selvityksissä todettuja tosiasioita. Työnjakosopi-     jaon onnistuminen edellyttää kuntasektorin po-
13782: muksen ja siihen pohjautuvien kuntien ja erikois-      liittisen luottamus- ja virkamiesjohdon sekä hen-
13783: sairaanhoidon palveluntuottajien välisten palve-       kilöstön hyvää yhteistyötä, jotta välttämättömät
13784: lusopimusten toteuttaminen edellyttävät myös           uudistukset voidaan toteuttaa palvelujen saata-
13785: sairaaloiden sisäisiä järjestelyjä. Järjestelyt voi-   vuutta ja laatua heikentämättä. Sosiaali- ja ter-
13786: daan toteuttaa niin, että palvelujen saatavuus ja      veysministeriö seuraa työnjakosopimuksen to-
13787: laatu eivät heikkene.                                  teutumista ja ryhtyy tarvittaessa asian vaatimiin
13788:    Luukasvainten diagnostiikka ja hoito ovat eri-      toimenpiteisiin.
13789: tyistason sairaanhoitoa,joka toteutetaan yliopis-
13790: 
13791:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
13792: 
13793:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13794:                                             KK 77/1998 vp                                            3
13795: 
13796: 
13797: 
13798: 
13799:                                        Tili Riksdagens Talman
13800: 
13801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tetssjukhusen ordnar genom samarbete mellan
13802: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       såväl experter inom olika medicinska specialite-
13803: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ter som universitetssjukhusen. Utvecklingen av
13804: man Paula Kokkonen undertecknade spörsmål            telemedicinen, t.ex. teleradiologin, har betydligt
13805: nr 77:                                               förbättrat samarbetsmöjligheterna.
13806:                                                         Bentumörpatienterna på HUCS har behand-
13807:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lats vid Tölö sjukhus på en avdelning som man
13808:        ta för att nuvarande höga nivå på diag-       har kommit överens om att stänga på grund av
13809:        nostik och behandling av patienter med        sparmotiv som nämns i avtalet om arbetsfördel-
13810:        bentumör skall kunna tryggas?                 ning. A vdelningen har i medeltal haft 2-4 bentu-
13811:                                                      mörpatienter, så de 25 bäddarna på avdelningen
13812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har använts också av andra ortopediska patien-
13813: anföra följande:                                     ter. Enligt den information som social- och hälso-
13814:                                                      vårdsministeriet har fått fortsätter vården av
13815:     1 slutet av 1996 ingicks med stöd av lagen om    bentumörpatienterna centraliserat på en annan
13816: Helsingfors universitetscentralsjukhus ett servi-    avdelning dit också de tidigare läkarna överförs.
13817: ceavtal om arbetsfördelning i fråga om produk-       Gemensamma möten mellan läkare inom olika
13818: tionen av specialiserad sjukvård från den 1janua-    specialiteter, som ansvarar för planeringen av
13819: ri 1997 mellan Helsingfors sjukvårdsdistrikt,        undersökningen och vården av bentumörpatien-
13820: Helsingfors universitetscentralsjukhus (HUCS)        terna, hålls som förut. Man försöker också place-
13821: och Nylands sjukvårdsdistrikt. Syftet med avta-      ra vårdpersonalen på sådana öppna avdelningar
13822: let är att få ner kostnaderna och överkapaciteten    som motsvarar de anställdas kunnande.
13823: inom den specialiserade sjukvården. Överkapaci-         De preliminära uppgifterna om effekten av
13824: teten och de höga kostnaderna för specialiserad      senaste års arbetsfördelningsavtal visar att det
13825: sjukvård i Nyland och särskilt i huvudstadsregio-    inte motsvarat förväntningarna. Bl.a. har kost-
13826: nen har de facto konstaterats i flera utredningar.   naderna för den specialiserade sjukvården i Ny-
13827: För att avtalet om arbetsfördelning jämte vid-       land stigit. Om arbetsfördelningen skall lyckas
13828: hängande serviceavtal mellan kommunerna och          krävs det att ett gott samarbete etableras mellan
13829: producenterna av specialiserad sjukvård skall        den korumunala sektorns politiska förtroende-
13830: uppfyllas förutsätts också att sjukhusen genom-      och tjänstemannaledning samt personalen, så att
13831: för interna omorganiseringar. Omorganisering-        nödvändiga reformer skall kunna genomföras
13832: arna kan genomföras så att tillgången och kvali-     utan att äventyra tillgången eller kvaliteten på
13833: teten på servicen inte försämras.                    servicen. Social- och hälsovårdsministeriet följer
13834:     Diagnostik och behandling av bentumörer hör      upp avtalet om arbetsfördelning och vidtar vid
13835: tili den högspecialiserade sjukvård som universi-    behov de åtgärder som krävs.
13836: 
13837:      Helsingfors den 10 mars 1998
13838: 
13839:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
13840:                                           KK 78/1998 vp
13841: 
13842: Kirjallinen kysymys 78
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847:                                  Bjarne Kallis /skl: Pitkäaikaistyöttömien koulutusmäärärahojen
13848:                                      käytöstä
13849: 
13850: 
13851:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13852: 
13853:    Laki pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen          haa tuskin on tarvittu seitsemää miljoonaa mark-
13854: opiskelun tukemisesta (70911 997) tuli voimaan     kaa enempää. Käyttämättä jääneen määrärahan
13855: 1.8.1997. Sen toteuttamista varten oli vuoden      osuus olisi siten noin 330 miljoonaa markkaa.
13856: 1997 talousarviossa myönnetty opiskelunaikai-      Lain 709/1997 toteutusta varten vuodelle 1998 on
13857: seen toimeentuloon sosiaali- ja terveysministe-    jo varattu määrärahat valtion kuluvan vuoden
13858: riön pääluokassa 300 miljoonaa markkaa ja kou-     talousarviossa.
13859: lutukseen opetusministeriön pääluokassa 337           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13860: miljoonaa markkaa. Koulutuspaikkoja varattiin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13861: syksyä 1997 varten 4 000 paikkaa. Sosiaali- ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13862: terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan työt-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13863: tömiä opiskelijoita oli vuoden 1997 lopussa 691.
13864:    Opiskelunaikaista toimeentuloa varten myön-                   Paljonko opetusministeriön pääluok-
13865: netystä 300 miljoonan markan määrärahasta                     kaan lain 709/1997 täytäntöönpanoa var-
13866: käyttämättäjääneet 290 miljoonaa markkaa siir-                ten myönnetystä 337 miljoonan markan
13867: rettiin eduskunnan päätöksellä vuodelle 1998.                 määrärahasta käytettiin syksyn 1997 ai-
13868:    Opetusministeriön pääluokkaan myönnetystä                  kana työttömien koulutukseen, ja
13869: 337 miljoonan markan kohtalosta ei sen sijaan                    miten opetusministeriö aikoo menetel-
13870: ole tietoa. Oppilasmäärän huomioon ottaen ra-                 lä määrärahan loppuosan suhteen?
13871: 
13872:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
13873: 
13874:                                          Bjarne Kallis /skl
13875: 
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 280043
13880: 2                                           KK 78/1998 vp
13881: 
13882: 
13883: 
13884: 
13885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13886: 
13887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syysohjelman päätöksiä mitoitettu yhteensä
13888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        10 200 vuosiopiskelijapaikan valtionosuus (337
13889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mmk) vastaamaan koulutustuen toimeenpanon
13890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne          aiheuttamaan työttömien omaehtoisen koulu-
13891: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tuksen lisäkysyntään vuosina 1997-1999.
13892: n:o 78:                                                 Talousarviossa em. vuosiopiskelijapaikoista
13893:                                                      pääosa suunnattiin aikuisten ammatilliseen pe-
13894:           Paljonko opetusministeriön pääluok-        ruskoulutukseen (4 200), aikuisten ammatilli-
13895:        kaan lain 709/1997 täytäntöönpanoa var-       seen lisäkoulutukseen (4 300) ja yliopistojen täy-
13896:        ten myönnetystä 337 miljoonan markan          dennyskoulutukseen (1 000). Em. koulutustar-
13897:        määrärahasta käytetään syksyn 1997 ai-        jonta ei ollut varsinaista lisäystä opetusministe-
13898:        kana työttömien koulutukseen, ja              riön pääluokan resursseihin vaan ennemminkin
13899:           miten opetusministeriö aikoo menetel-      aikuiskoulutukseen suunnattujen leikkausten
13900:        lä määrärahan loppuosan suhteen?              kompensointia koulutustuen toimeenpanoedel-
13901:                                                      lytysten turvaamiseksi.
13902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Pitkäaikaistyöttömien samoin kuin työttö-
13903: vasti seuraavaa:                                     mien omaehtoisen opiskelun tukemista koske-
13904:                                                      van valmistelun lähtökohtana on ollut, että työt-
13905:    Syksyn 1995 työmarkkinaratkaisun ja halli-        tömät voivat saada työttömyysturvansa tasoista
13906: tuksen periaatepäätösten jatkotoimina valtio-        koulutustukea tai koulutuspäivärahaa hakeu-
13907: neuvosto kutsui 4.6.1996 silloisen maaherra Ka-      tuessaan vähintään 20 opintoviikon laajuiseen,
13908: levi Kivistön ja johtaja Tuulikki Petäjäniemen       yhtäjaksoiseen työmarkkinakelpoisuutta edistä-
13909: laatimaan selvitystä aikuiskoulutuksen toi-          vään koulutukseen julkisen valvonnan alaisissa
13910: meentuloturvan järjestämisestä. 8.1.1997 julkis-     oppilaitoksissa em. laeissa määritellyin perus-
13911: tettu selvittäjien ehdotus jakautui kolmeen          tein.
13912: osaan: ehdotus pitkäaikaistyöttömien koulutus-          Lähtökohtana on niin ikään ollut, että työttö-
13913: tuesta 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana alka-      mät hakeutuvat em. opintoihin samoin kuin
13914: vaan koulutukseen, ehdotus 1.8.1998 jälkeen al-      muutkin pyrkijät, eikä heille ole varattu erityisiä
13915: kavaa koulutusta koskevasta työttömän koulu-         kiintiöitä käytettävissä olevista opiskelupaikois-
13916: tustuesta sekä ehdotus 1.8.1999 voimaan tulevas-     ta, eikä heihin myöskään sovelleta muista poik-
13917: ta aikuisten yleisestä koulutustuesta.               keavia valintaperusteita. Koulutustarjonnan mi-
13918:    Valtioneuvoston kanslia asetti välittömästi       toituksen osalta on molempien lakiesitysten pe-
13919: selvittäjien ehdotuksen julkistamisen jälkeen eli    rusteluissa korostettu myös, että työttömien ha-
13920: 17.1.1997 aikuiskoulutuksen toimeentuloturvan        keutuminen omaehtoiseen koulutukseen ei saisi
13921: kehittämishankkeiden jatkovalmistelua varten         tapahtua muiden aikuisopiskelijaryhmien koulu-
13922: ministeriryhmän. Hallituksen esitys pitkäaikais-     tukseen pääsyn kustannuksella.
13923: työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta            Aikuisille soveltuvan koulutuksen tarjontaa
13924: annettiin ja käsiteltiin eduskunnassa kevätistun-    on pyritty monipuolistamaan 1990-luvulla työ-
13925: tokaudella. Laki tuli voimaan 1.8.1997. Kuten        elämän muutokseen vastaamiseksi sekä aikuis-
13926: tunnettua, vastaava lakiesitys työttömän koulu-      ten ammatillisen peruskoulutuksen puutteiden
13927: tuspäivärahaa koskevaksi laiksi annettiin ja käsi-   korjaamiseksi tutkintoon johtavassa koulutuk-
13928: teltiin eduskunnassa syysistuntokaudella. Laki       sessa ja eri muotoisena lisäkoulutuksena sekä
13929: tuli voimaan 1.1.1998.                               avoimen opetuksen tarjontana. Pitkäaikaistyöt-
13930:    Ohjelman toimeenpanoa ennakoiden oli vuo-         tömien koulutustukeen oikeuttavankoulutuksen
13931: den 1997 talousarviossa varattu STM:n pääluok-       kokonaistarjonta aloituspaikkoina vuonna 1997
13932: kaan 300 mmk pitkäaikaistyöttömien koulutus-         eri oppilaitosryhmissä jakautuu seuraavasti: pe-
13933: tuesta aiheutuviin kustannuksiin. Opetusminis-       rustutkintoihin johtava koulutus ammatillisissa
13934: teriön pääluokassa oli osana syksyn 1996 työlli-     oppilaitoksissa ja va ammattikorkeakouluissa
13935:                                               KK 78/1998 vp                                               3
13936: 
13937: 7 000, tutkintoon johtava koulutus vakinaisissa         ja sekä motivaatio-ongelmat ennen muuta epäto-
13938: ammattikorkeakouluissa 6 500, peruskoulun ja            dennäköisen työllistymisen takia.
13939: lukion oppimäärään tähtäävät opinnot aikuislu-              Tavoitteiden alittumista voidaan selittää uu-
13940: kioissa, aikuisiinjoilla ja kansanopistoissa 3 500,     distuksen ensimmäisen vaiheen osalta myös ajoi-
13941: ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmen-          tuksella. Selvittäjien ehdotus koulutustuen jär-
13942: tava koulutus osana aikuisten ammatillista lisä-        jestämisvaihtoehdoista valmistui vuoden 1997
13943: koulutusta 10 000, ammattikorkeakoulujen eri-           toimeenpanoa ajatellen liian myöhään. Pääosa
13944: koistumisopinnot 3 500 ja yliopistojen erikoistu-       lääninhallitusten tekemistä aikuisten ammatilli-
13945: misopinnot 3 000.                                       sen lisäkoulutuksen hankinnoista vuoden 1997
13946:     Edellä esitettyjen lähtökohtien mukaisesti täs-     osalta oli tehty siinä vaiheessa, kun selvittäjien
13947: tä tarjonnasta kilpailevat pitkäaikaistyöttömien        ehdotus julkistettiin. Niin ikään ammatillisen
13948: lisäksi myös muut aikuisopiskelijat. Omaehtoi-          peruskoulutuksen yhteishaku ja opiskelijavalin-
13949: sen aikuiskoulutuksen kysyntä on keskimäärin            nat tapahtuvat pääosin kevätkaudella, jolloin la-
13950: kaksi kertaa tarjontaa suurempi. Viime vuoden           kiesityksen valmistelu oli vielä meneillään.
13951: lopun seurantatiedot osoittavat, että aikuisille            Kuten edellä todetaan, pitkäaikaistyöttömien
13952: suunnatut koulutuspaikat ovat täysimääräisesti          omaehtoisen opiskelun tukemista koskeva laki
13953: käytössä. Arvioidun 6 000-7 000 sijasta koulu-          koskee kertaratkaisuna 1.8.1997-31.7.1998 vä-
13954: tustukeen oikeuttavaan omaehtoiseen koulutuk-           lisenä aikana alkavaa koulutusta. Voidaan ar-
13955: seen oli hakeutunut noin 700 pitkäaikaistyötön-         vioida, että kuluvan vuoden heinäkuun loppuun
13956: tä. Tämä antaa aiheen kahdensuuntaisiin johto-          mennessä koulutukseen hakeutuvien määrä kak-
13957: päätöksiin. Vaikka koulutustukeen oikeutettu-           sinkertaistuu viime vuoden lopun tilanteeseen
13958: jen pitkäaikaistyöttömien potentiaalista (60 000)       verrattuna. 1.8.1998 jälkeen alkavaa koulutusta
13959: vain 10 prosentin arvioitiin hakeutuvan omaeh-          koskeva laki työttömien omaehtoisen opiskelun
13960: toiseen koulutukseen, tämäkin pessimistinen ar-         tukemisesta (koulutuspäiväraha) on tullut voi-
13961: vio oli selvästi liian optimistinen. Toisaalta: ta-     maan 1.1.1998. Em. koulutuksen yhteishaku ja
13962: voitteen mukainen pitkäaikaistyöttömien hakeu-          opiskelijavalinnat tapahtuvat pääosin kevään ja
13963: tuminen koulutustukeen oikeuttaviin opintoihin          kesän aikana. Potentiaalisten opiskelijoiden, op-
13964:  olisi tapahtunut pääosin muiden aikuisopiskeli-        pilaitosten ja työvoimaviranomaisten informoin-
13965: joiden koulutukseen pääsyn kustannuksella.              tia ja aktivointia varten on kolmen ministeriön
13966:     Opetusministeriö samoin kuin muut ministe-          yhteistyönä valmisteltu yleisopas, jonka jakelu
13967:  riöt ovat pyrkineet tiedotuksella ja informaatio-      alkaa helmikuu aikana.
13968:  ohjauksena tukemaan uudistuksen toimeenpa-                 Osana työllisyysohjelmaa opetusministeriön
13969:  noa omalla hallinnonalallaan. Opetusministeriö         pääluokan resursseissa huomioonotettu 10 200
13970:  toimitti välittömästi lakiesityksen antamisen jäl-     vuosiopiskelijapaikan lisätarjonta on myös
13971:  keen keväällä 1997 oppilaitoskentälleen tietopa-       vuonna 1998 tarpeen koulutustuen 1- ja II-vai-
13972:  ketin tulevasta uudistuksesta. Informaatiota tar-      heen toimeenpanon edellytytysten turvaamisek-
13973:  kennettiin sen jälkeen kun eduskunta oli hyväk-        si. Erityisesti siksi, että kuluvan vuoden talousar-
13974:  synyt eräin muutoksin lain. Tiedotusta lisäämäl-       viossa on sekä aikuisten ammatillisen peruskou-
13975:  lä tuskin olisi voitu muuttaa oleellisesti tilannet-   lutuksen että lisäkoulutuksen vuosipaikkojen
13976:  ta. Pääsyy arvioitua pienempään tulokseen on           kokonaistarjontaa jouduttu viime vuoteen ver-
13977:  pitkäaikaistyöttömän työhistorian ja työttömyy-        rattuna merkittävästi supistamaan opetusminis-
13978:  den keston tiukka määrittely, kohderyhmän ikä-         teriön pääluokan menopaineiden hoitamiseksi
13979:  rakenne (keski-ikä 46-47 vuotta), koulutuspoh-         tiukan kehyksen puitteissa.
13980: 
13981:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
13982: 
13983:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13984: 4                                           KK 78/1998 vp
13985: 
13986: 
13987: 
13988: 
13989:                                         Tili Riksdagens Talman
13990: 
13991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och hälsovårdsministeriets huvudtitel för kost-
13992: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        nader som förorsakas av utbildningsstödet för
13993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      långtidsarbetslösa. Som en del av besluten i sam-
13994: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr           band med sysselsättningsprogrammet hösten
13995: 78:                            .                      1996 hade det under undervisningsministeriets
13996:                                                       huvudtitel dimensionerats en statsandel (337
13997:            Hur mycket av det anslag på 337 miljo-     mmk) för samman1agt 10 200 årsstudieplatser
13998:        ner mark som beviljats under undervis-         för att svara på den ökade efterfrågan på frivillig
13999:        ningsministeriets huvudtitel för verkstäl-     utbildning för arbetslösa som genomförandet av
14000:        lande av lagen 709/1997 används för ut-        utbildningsstödet medför under 1997-1999.
14001:        bildning av arbetslösa hösten 1997, och            1 budgeten riktades största delen av nämnda
14002:            hur avser undervisningsministeriet gå      årsstudieplatser tili den grund1äggande yrkesut-
14003:        tili väga i fråga om återstoden av ansla-      bildningen för vuxna (4 200), den yrkesinriktade
14004:        get?                                           tilläggsutbildningen för vuxna (4 300) och uni-
14005:                                                       versitetens fortbildning (1 000). Detta utbi1d-
14006:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsutbud innebar ingen egentlig ökning av re-
14007: anföra följande:                                      surserna under undervisningsministeriets huvud-
14008:                                                       titel utan snarare en kompensering av nedskär-
14009:    Arbetsmarknadsuppgörelsen och regeringens          ningarna i vuxenutbildningen för att trygga för-
14010: principbeslut hösten 1995 1edde tili att statsrådet   utsättningarna för verkställandet av utbildnings-
14011: 4.6.1996 kallade dåvarande 1andshövdningen            stödet.
14012: Kalevi Kivistö och direktör Tuulikki Petäjäniemi          Utgångspunkten för beredningen av stöd för
14013: att göra en utredning om hur utkomstskyddet           frivilliga studier för såvällångtidsarbets1ösa som
14014: skall ordnas inom vuxenutbi1dningen. Utredar-         arbetslösa har varit att de arbetslösa kan få ett
14015: nas förslag, som offentliggjordes 8.1.1997, var       utbildningsstöd av samma storlek som arbetslös-
14016: tredelat: ett förslag om utbildningsstöd för 1ång-    hetsskyddet eller utbildningsdagpenning när de
14017: tidsarbetslösa i fråga om utbildning som inleds       söker sig tili utbildning som främjar kompeten-
14018: 1.8.1997-31.7.1998, ett förs1ag till utbi1dnings-     sen på arbetsmarknaden omfattande minst 20
14019: stöd för arbetslösa i fråga om utbildning som         studieveckor i en fö1jd och som ordnas i läroan-
14020: inleds efter 1.8.1998 och ett förslag tili allmänt    stalter under offentlig tillsyn på de grunder som
14021: utbildningsstöd för vuxna som skall träda i kraft     anges i ovan nämnda lagar.
14022: 1.8.1999.                                                 Utgångspunkten har också varit att de arbets-
14023:    Omedelbart efter att utredarnas förslag hade       lösa söker sig till ovan nämnda studier på samma
14024: offentliggjorts, dvs. 17.1.1997, tilisatte statsrå-   sätt som andra sökande och att det inte reserve-
14025: dets kansli en ministergrupp för den fortsatta        rats särskilda kvoter för dem av de studieplatser
14026: beredningen av utvecklingsprojekt kring ut-           som står tili förfogande och att det inte heller
14027: komstskyddet inom vuxenutbildningen. Reger-           tillämpas avvikande antagningsgrunder i fråga
14028: ingens proposition med förslag om stödjande av        om dem. När det gäller dimensioneringen avut-
14029: långtidsarbetslösas frivilliga studier avläts och     bildningsutbudet betonas också i motiveringarna
14030: behandlades i riksdagen under vårsessionen. La-       i båda propositionerna att den omständigheten
14031: gen trädde i kraft 1.8.1997. En motsvarande pro-      att arbetslösa söker sig tili friviliig utbildning inte
14032: position med förslag tili lag om stödjande av         får försvåra möjligheterna för andra kategorier
14033: arbetslösas frivilliga studier (utbildningsdagpen-    av vuxenstuderande att kunna inleda samma ut-
14034: ning) avläts och behandlades i riksdagen under        bildning.
14035: höstsessionen. Lagen trädde i kraft 1.1.1998.             Man har under 1990-talet försökt göra utbu-
14036:    Som en föregripande åtgärd med tanke på            det av utbildning lämpat för vuxna mångsidigare
14037: genomförandet av programmet hade det i budge-         för att det bättre skall motsvara förändringarna i
14038: ten för 1997 reserverats 300 mmk under social-        arbetslivet. Syftet har också varit att rätta till
14039:                                                KK 78/1998 vp                                               5
14040: 
14041: bristerna i den grundläggande yrkesutbildningen          mindre än beräknat är den stränga definitionen
14042: för vuxna i utbildning som leder tili examen och         av arbetserfarenheten f6r en långtidsarbetslös
14043: genom olika former av kompletterande utbild-             och av arbetslöshetens varaktighet, målgruppens
14044: ning och öppen undervisning. Det totala utbudet          åldersstruktur (genomsnittsålderna 4fr-47 år),
14045: i utbildning som berättigar tili utbildningsstöd         skolunderbyggnad samt bristande motivation
14046: för långtidsarbetslösa fördelades på följande sätt       framför allt på grund av att sysselsättning inte
14047: mellan de olika läroanstaltsgrupperna 1997 ut-           förefaller sannolikt.
14048: tryckt i nybörjarplatser: utbildning som leder tili          Att målen inte uppnåtts kan i fråga om refor-
14049: grundexamina i yrkesläroanstalter och temporä-           mens första fas förklaras med att tidpunkten inte
14050: ra yrkeshögskolor 7 000, utbildning som leder tili       var den rätta. Utredarnas förslag tili olika alter-
14051: examen i ordinarie yrkeshögskolor 6 500, studier         nativ för ordnande av utbildningsstödet blev
14052: som siktar på grundskolans och gymnasiets läro-          klart alltför sent för att kunna verkställas 1997.
14053: kurs i vuxengymnasier, på vuxenlinjer och i folk-        Största delen av länsstyrelsernas upphandling av
14054: högskolor 3 500, utbildning som förbereder för           yrkesinriktad tiliäggsutbildning för vuxna för
14055: yrkes- och specialyrkesexamina som en del av             1997 hade redan gjorts i det skede då utredarnas
14056: den yrkesinriktade tiliäggsutbildningen för vux-         förslag offentliggjordes. Både den gemensamma
14057: na 10 000, yrkeshögskolornas specialiseringsstu-         elevansökan tili den grundläggande yrkesutbild-
14058: dier 3 500 och universitetens specialiseringsstu-        ningen och antagningen av studerande sker hu-
14059: dier 3 000.                                              vudsakligen under våren då beredningen av lag-
14060:    Enligt ovan relaterade utgångspunkter är det          förslaget ännu pågick.
14061: inte bara de långtidsarbetslösa som konkurrerar              Såsom det konstaterats ovan gäller lagen om
14062: om denna utbildning utan också andra vuxenstu-           stödjande av långtidsarbetslösas friviliiga studier
14063: derande. Efterfrågan på frivillig vuxenutbildning        sådan utbildning som inleds 1.8.1997-
14064: är i genomsnitt två gånger större än utbudet.            31.7.1998. Det är att anta att antalet personer
14065: Uppföljningsuppgifterna för slutet av fjolåret vi-       som söker sig tili utbildningen före juli i år kom-
14066: sar att de utbildningsplatser som riktar sig tili        mer att fördubblas jämfört med läget i slutet av
14067: vuxna används tili fullo. 1 stället för uppskattade      fjolåret. Lagen om stödjande av arbetslösas fri-
14068: 6 000-7 000 hade ca 700 långtidsarbetslösa sökt          villiga studier (utbildningsdagpenning), som gäl-
14069: sig tili den frivilliga utbildning som berättigar tili   ler utbildning som inleds efter 1.8.1998, trädde i
14070: utbildningsstöd. J?.etta ger anledning tili två skil-    kraft I.l.1998. Den gemensamma elevansökan
14071: da slutledningar. Aven om bara 10 procent av en          och antagningen av studerande tili denna utbild-
14072: potential på 60 000 långtidsarbetslösa berättiga-        ning sker huvudsakligen under våren och som-
14073: de tili utbildningsstöd antogs söka tili friviliig       maren. För att informera och aktivera potentiella
14074: utbildning, var även denna pessimistiska bedöm-          studerande, läroanstalter och arbetskraftsmyn-
14075: ning av allt att döma alltför optimistisk. Å andra       digheter har tre ministerier gemensamt samman-
14076: sidan: om de arbetslösa hade sökt tili studier som       ställt en allmän handbok som börjar distribueras
14077: berättigar tili utbildningsstöd helt enligt målen        i februari.
14078: hade detta huvudsakligen skett på andra vuxen-               Det ökade utbudet på 10 200 årsstudieplatser,
14079: studerandes bekostnad.                                   som beaktats i resurserna under undervisnings-
14080:    Undervisningsministeriet har i likhet med             ministeriets huvudtitel som en del av sysselsätt-
14081: andra ministerier genom information och infor-           ningsprogrammet, behövs också 1998 för att
14082: mationsstyrning försökt stödja verkställandet av         trygga förutsättningarna för genomförande av
14083: reformen på sitt verksamhetsområde. Omedel-              fas 1 och II av utbildningsstödet. Detta speciellt
14084: bart efter att propositionen hade avlåtits våren         av den anledningen att man i budgeten för inne-
14085:  1997 sände undervisningsministeriet ett informa-        varande år varit tvungen att avsevärt minska det
14086: tionspaket tillläroanstalterna om den komman-            totala utbudet årsplatser inom den grundläggan-
14087: de reformen. lnformationen preciserades efter            de yrkesutbildningen och den yrkesinriktade till-
14088: det att riksdagen med vissa ändringar hade anta-         läggsutbildningen för vuxnajämfört med senaste
14089: git lagen. Situationen hade knappast kunnat änd-         år i syfte att lindra utgiftstrycket under undervis-
14090: ras väsentligt med hjälp av ökad information.            ningsministeriets huvudklass inom de knappa
14091:  Den huvudsakliga orsaken tili att resultatet är         ramar som råder.
14092: 
14093:      Helsingforsden 11 mars 1998
14094: 
14095:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14096:                                              KK 79/1998 vp
14097: 
14098: Kirjallinen kysymys 79
14099: 
14100: 
14101: 
14102: 
14103:                                    Jaakko Laakso /vas: Rasistisen motiivin lisäämisestä rangaistusten
14104:                                       koventamisperusteisiin
14105: 
14106: 
14107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14108: 
14109:     Julkisuudessa on ollut esillä hälyttäviä esi-     yleisiin koventamisperusteisiin on vastustettu
14110: merkkejä rasististen asenteiden lisääntymisestä       mm. sillä, että nykyisin ei ole tarpeeksi tietoa
14111: ja Suomessa asuviin ulkomaalaisiin kohdistuvas-       rasistisesti motivoituneesta rikollisuudesta. Tie-
14112: ta väkivallasta. Skinheadien tapaisten ryhmien        toa ei ole, koska asiaan ei aikaisemmin ole kiinni-
14113: avoimen väkivallan ja väkivallalla uhkaamisen         tetty huomiota. Lainsäädännön muuttaminen
14114: on arveltu heijastavan laajemmin valtaväestön         niin, että rasistinen motiivi on aina tutkittava
14115: muukalaisvastaisia asenteita.                         rikoksen esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsitte-
14116:     Suomalaisten kiristyneisiin asenteisiin viittaa   lyssä,johtaisi siihen, että ilmiöön myös kiinnitet-
14117: myös viimeisin EU-komission eurobarometritut-         täisiin huomiota. Näin tieto rasistisesti motivoi-
14118: kimus, jonka mukaan neljä viidestä suomalaises-       dusta rikollisuudesta myös karttuisi.
14119: ta ilmoittaa ajattelevaosa rasistisesti.                 Mainitulla rikoslain muutoksella valtiovalta
14120:     Rasistisesti motivoitunut rikollisuus on myös     voisi osoittaa, että se ei hyväksy missään muo-
14121: lisääntynyt. Tällaisen väkivallan edessä yhteis-      dossa tapahtuvaa rasistisesti motivoitunutta ri-
14122: kunta ei saa antaa vähääkään periksi. Perustel-       kollisuutta.
14123: tua olisi, että yhteiskunta suhtautuisi erityisellä      Vuoden 1997 valtiopäivillä 101 kansanedusta-
14124: ankaruudella juuri rasistisesti motivoituneeseen      jaa teki lakialoitteen rasistisen motiivin lisäämi-
14125:  rikollisuuteen. Nykyinen lainsäädäntö antaa pe-      sestä rikoslain yleisiin koventamisperusteisiin
14126:  riaatteessa mahdollisuuden rangaista rasistisista    (LA 8/1997 vp). Lakialoitteen mukaan rikoslain
14127:  motiiveista tehdyn rikoksen rankaisemisen nor-       6luvun 2 §:ää muutettaisiin niin, että siihen tulisi
14128:  maaliasteikkoa ankarammin käyttämällä teon           uusi kohta 5, jonka mukaan rangaistuksen ko-
14129:  normaaliasteikolla normaalia kovempaa ran-           ventamisperuste olisi, jos "rikollisen teon motii-
14130:  gaistusta. Toinen mahdollisuus on rikoksen tuo-      vina on ollut toisen ihmisen rotu, ihonväri, kan-
14131:  mitseminen teon törkeän tekomuodon rangais-          sallisuus tai etninen alkuperä, uskonto taikka
14132:  tusasteikolla. Tällainen arvottaminen on kuiten-     muu näihin verrattava syy". Asia ei ole kuiten-
14133:  kin käytännössä kiinni vain tuomarin omista ar-      kaan edennyt eduskunnassa. Siksi hallituksen
14134:  volähtökohdista, koska laissa ei yksiselitteisesti   pitäisi olla asiassa aloitteellinen.
14135:  määrätä rasistista motiivia tuomion koventamis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14136:  perusteeksi. Siksi nykyisen lainsäädännön oi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14137:  keuspoliittista tehokkuutta voi syystä epäillä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14138:  yleis- ja erityisestävyyden kannalta.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14139:      Suomen rikoslaki on nykyisin rasististen mo-
14140:  tiivien sääntelyn osalta puutteellinen, näytön                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14141:  esittämisen kannalta hankaJajajättää asian har-             ryhtyä, jotta rikoksen rasistinen motiivi
14142:  kinnan riippumaan liikaa syyttäjän ja tuomarin              lisättäisiin rikoslain rangaistusten yleisiin
14143:  omista arvostuksista.                                       koventamisperusteisiin?
14144:      Rasistisen motiivin lisäämistä tuomioiden
14145: 
14146:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
14147: 
14148:                                           Jaakko Laakso /vas
14149: 
14150: 
14151: 
14152: 280043
14153: 2                                            KK 79/1998 vp
14154: 
14155: 
14156: 
14157: 
14158:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14159: 
14160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nökset ovat rikoslain uudistustyössä parhaillaan
14161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kokonaisuudessaan pohdittavina.
14162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Poliisin ohjeiden mukaan on rikosilmoituk-
14163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            seen vuoden 1997 alkupuolelta lähtien tullut teh-
14164: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           dä merkintä, jos rikoksella on ollut rasistinen
14165: n:o 79:                                                motiivi. Sisäasiainministeriössä selvitetään par-
14166:                                                        haillaan poliisin käytäntöä asiassa ja samalla
14167:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         käydään läpi tiedot kaikista ulkomaalaisiin vii-
14168:        ryhtyä, jotta rikosten rasistinen motiivi       me vuonna kohdistuneista rikoksista. Selvityk-
14169:        lisättäisiin rikoslain rangaistusten yleisiin   sen on määrä valmistua maaliskuun aikana.
14170:        koventamisperusteisiin?                         Näin olemme saamassa suhteellisen tarkan ku-
14171:                                                        van siitä, millaisiin rikoksiin rasistisia motiiveja
14172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           todella sisältyy. Työministeriössä puolestaan on
14173: vasti seuraavaa:                                       käynnistymässä hanke, jossa muun muassa tut-
14174:                                                        kitaan näihin rikoksiin liittyviä syyttäjien ja tuo-
14175:    Oikeusministeriö on 20 päivänä toukokuuta           mioistuinten ratkaisuja. Suomalaista todellisuut-
14176: 1997 antanut eduskunnan lakivaliokunnalle lau-         ta koskeva tieto on siis olennaisesti lisääntymäs-
14177: suntonsa kysymyksessä mainitusta 101 kansan-           sä. Oikeusministeriöön taas on hankittu lähetys-
14178: edustajan lakialoitteesta,joka myös koski rasisti-     töjen kautta selvityksiä siitä, miten rikosten rasis-
14179: sen motiivin lisäämistä rikoslain yleisiin koventa-    tiset motiivit on ulkomaisessa lainsäädännössä
14180: misperusteisiin. Lausunnon pääsisältö voidaan          otettu huomioon. Selvitykset on tarkoitettu pal-
14181: tiivistää seuraavasti: Ensinnäkään emme vielä          velemaan rikoslakiprojektin työtä sen harkitessa
14182: tiedä kovin paljoa rasististen motiivien liittymi-     rikoslain koventamisperusteiden uutta sisältöä.
14183: sestä rikoksiin Suomessa. Toiseksi emme ilman              Rikoksiin liittyvien rasististen motiivien sel-
14184: erillistä selvitystyötä pysty sanomaan, olisiko        vittäminen on siis hyvässä vauhdissa useilla ta-
14185: uuden koventamisperusteen lisääminen rikoslain         hoilla. Sekä sisällöllisten tavoitteiden että työn
14186: yleissäännöksiin lakiteknisesti ja asiallisesti pa-    järkevän organisoinnin kannalta on edelleenkin
14187: ras tapa tehdä lainsäädäntöön mahdollisesti tar-       aiheellista odottaa sitä, kun rikoslakiprojekti
14188: vittavia muutoksia. Kolmantena, työn järjestä-         työnsä normaalissa etenemisvauhdissa piakkoin
14189: miseen vaikuttavana seikkana lakivaliokunnalle         ottaa kantaa siihen, miten rikosten rasistiset mo-
14190: ilmoitettiin, että rangaistuksen mittaamissään-        tiivit tulisi lainsäädännössä ottaa huomioon.
14191: 
14192:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
14193: 
14194:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
14195:                                             KK 79/1998 vp                                                  3
14196: 
14197: 
14198: 
14199: 
14200:                                         Tili Riksdagens Talman
14201: 
14202:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de i sin he1het föremål för en genomgång i sam-
14203: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        band med strafflagsreformen.
14204: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags1e-       Polisen har fått anvisningar om att från början
14205: damot Jaakko Laakso undertecknade spörsmål            av år 1997 skall anmälan om brott förses med en
14206: nr 79:                                                anteckning, ifaii motivet för brottet varit rasis-
14207:                                                       tiskt. Vid inrikesministeriet utreds som bäst vii-
14208:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ken praxis polisen iakttar i det här hänseendet
14209:        ta för att rasistiskt motiv för brott skaii    och samtidigt sker en genomgång av uppgifterna
14210:        tas in som en allmän straffskärpnings-         om de brott som begåtts mot utlänningar ifjol.
14211:        grund i strafflagen?                           Utredningen skall s1utföras i mars. På det här
14212:                                                       sättet kan vi få en förhållandevis klar bild av vi1ka
14213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slags brott verk1igen är förknippade med rasistis-
14214: anföra fö1jande:                                      ka motiv. Arbetsministeriet åter håller på att
14215:                                                       starta ett projekt där bl.a. åk1agarnas och dom-
14216:     Justitieministeriet har den 20 maj 1997 avgivit   stolarnas avgöranden i ans1utning tili dessa brott
14217: tili riksdagens lagutskott sitt utlåtande angående    kommer att undersökas. Kunskapen om den fin-
14218: den i spörsmålet omnämnda 1agmotionen som             ländska verk1igheten håller således på att öka
14219: undertecknats av 101 riksdagsledamöter och som        markant. Justitieministeriet har å sin sida via
14220: även berörde fogandet av rasistiskt motiv tili de     ambassaderna skaffat utredning om på vilket sätt
14221: aiimänna straffskärpningsgrunderna i straffla-        rasistiska motiv beaktats i utländsk lagstiftning.
14222: gen. Det huvudsakliga innehåiiet i utlåtandet kan     Utredningarna är avsedda att tjäna strafflagpro-
14223: sammanfattas som följer. För det första vet vi        jektets arbete när det nya innehållet för straff-
14224: ännu inte så särskilt mycket om rasistiska motiv i    skärpningsgrunderna i strafflagen dryftas.
14225: samband med brott i Finland. För det andra kan           Utredningen av rasistiska motiv som ansluter
14226: vi inte utan ett särskilt utredningsarbete säga om    sig tili brott har således fått god fart på flera o1ika
14227: fogandet av en ny straffskärpningsgrund tili de       håll. Både med tanke på de innehållsmässiga
14228: aiimänna bestämmelserna i strafflagen är 1agtek-      målen och en förnuftig organisering av arbetet är
14229: niskt och sakligt sett det bästa sättet att göra      det fortsättningsvis motiverat att vänta tills
14230: eventueiia ändringar i lagstiftningen. För det        strafflagsprojektet i takt med att dess arbete fort-
14231: tredje, såsom en faktor som påverkar arbetets         skrider inom en snar framtid tar ställning tili på
14232: organisering, uppgavs för lagutskottet att be-        vi1ket sätt rasistiska motiv skall beaktas i lagstift-
14233: stämmelserna om straffmätning är för närvaran-        ningen.
14234: 
14235:      Helsingforsden 12 mars 1998
14236: 
14237:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
14238: 1
14239: 1
14240: 1
14241:     1
14242:     1
14243:     1
14244:         1
14245:         1
14246:         1
14247:         1
14248:             1
14249:             1
14250:             1
14251:                 1
14252:                 1
14253:                 1
14254:                 1
14255:                                             KK 80/1998 vp
14256: 
14257: Kirjallinen kysymys 80
14258: 
14259: 
14260: 
14261: 
14262:                                   Päivi Räsänen /skl: Apteekkipalvelujen turvaamisesta
14263: 
14264: 
14265: 
14266:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14267: 
14268:    Suomen apteekkiverkosto näyttää joutuvan          tavoitteeseen hillitä lääkekustannusten kasvua.
14269: lähiaikoina tuntuvan harventamisen kohteeksi.        Tätä tavoitetta voitaisiin kuitenkin toteuttaa
14270: Huhtikuun alussa voimaan tuleva lääketaksa           myös esimerkiksi laskemalla lääkkeiden arvonli-
14271: leikkaa apteekkien katetta voimakkaasti, ja al-      säverotus ainakin eurooppalaiselle keskitasolle
14272: kukesästä on tiettävästi tulossa esitys apteekki-    tai Ruotsin tapaan Vapauttamalla reseptilääk-
14273: maksun poistamisesta. Näiden toimenpiteiden          keet verosta.
14274: uskotaan aiheuttavan noin 40-60 apteekin kuo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14275: leman. Nämä apteekit ovat tyypillisesti pienten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14276: taajamien ainoita apteekkeja.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14277:    Näyttää siltä, että lukuisat maaseutuvaltaiset    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14278: alueet jäävät täysin vaille apteekkipalveluja. Ti-
14279: lanne, jossa kunnassa on terveyskeskus, mutta                  Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo
14280: apteekki on kymmenien kilometrien päässä, on                turvata apteekkipalvelujen saannin koko
14281: sosiaalisesti erittäin epätoivottava. Hallituksen           maassa, ja
14282: tulisikin ryhtyä toimiin apteekkipalvelujen saan-              aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yksi-
14283: nin turvaamiseksi koko maassa.                              tyisten ja julkisten lääkekustannusten
14284:    Apteekkien tulonmuodostukseen liittyvien                 kasvun hillitsemiseen lääkkeiden arvonli-
14285: maksujen muutokset pohjautunevat valtiovallan               säveroa alentamalla?
14286: 
14287:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
14288: 
14289:                                           Päivi Räsänen /skl
14290: 
14291: 
14292: 
14293: 
14294: 280043
14295: 2                                           KK 80/1998 vp
14296: 
14297: 
14298: 
14299: 
14300:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14301: 
14302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tus tulee laatia siten, että lääkejakelun alueellinen
14303: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kattavuus ei olennaisesti huonone.
14304: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Lääkelaitokselle annettu toimeksianto lähtee
14305: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       edellä olevan mukaisesti siitä, että lääkejakelun
14306: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       alueellinen kattavuus ei olennaisesti huonone.
14307: 80:                                                  Tämän toimeksiannossa olevan ehdon tarkoi-
14308:                                                      tuksena on nimenomaisesti turvata lääkkeiden
14309:           Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo      saatavuus maan eri osissa.
14310:        turvata apteekkipalvelujen saannin koko           Lääkelain 1ja 39 §lähtee nimenomaisesti siitä,
14311:        maassa, ja                                    että lääkkeiden saatavuus maan eri osissa on
14312:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yksi-      turvattu. Lääkelaki ja sen perusteella myönnetyt
14313:        tyisten ja julkisten lääkekustannusten        apteekkioikeudet sekä lääkkeiden hintojen mää-
14314:        kasvun hillitsemiseen lääkkeiden arvonli-     räävä lääketaksa ovat mahdollistaneet nykyiset
14315:        säveroa alentamalla?                          kattavat apteekkipalvelut. Nämä palvelut voi-
14316:                                                      daan turvata jatkossakin siten, että myös maa-
14317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seudulla toimivien apteekkien kannattavuus on
14318: vasti seuraavaa:                                     riittävä. Tämän vuoksi apteekkimaksun mahdol-
14319:                                                      lisen poiston edellytyksenä tulee olla se, että
14320:    Kysymyksen taustalla on sosiaali- ja terveys-     myös maaseudulla voi olla riittävät taloudelliset
14321: ministeriön asettaman lääkekustannustyöryh-          edellytykset ylläpitää apteekkitoimintaa.
14322: män ehdotus apteekkimaksun poistamisesta ja              Koska Lääkelaitoksen selvitystyö on vielä
14323: siihen liittyvästä lääketaksan muuttamisesta si-     kesken, en tässä vaiheessa voi ottaa kantaa yksi-
14324: ten, että lääkkeiden hinnat alenisivat. Tähän työ-   tyiskohtaisesti siihen, miten mainitut taloudelli-
14325: ryhmän ehdotukseen liittyen olen edellisten val-     set edellytykset voidaan turvata. Joka tapaukses-
14326: tiopäivien aikana vastannut useisiin kirjallisiin    sa on selvää, että apteekkimaksun poistamisen
14327: kysymyksiin.                                         edellytyksenä oleva hallituksen esitys apteekki-
14328:    Lääkekustannustyöryhmän ehdotuksen pe-            maksusta annetun lain kumoamiseksi annetaan
14329: rusteella ei ole tehty päätöstä apteekkimaksun       eduskunnalle ainoastaan siinä tapauksessa, että
14330: poistamisesta, vaan sosiaali- ja terveysministeriö   lääkelain edellyttämä lääkejakelun kattavuus
14331: on määrännyt Lääkelaitoksen selvittämään             voidaan säilyttää. Tämän vuoksi esitetyt arvelut,
14332: 30.6.1998 mennessä apteekkimaksun poistamis-         joiden mukaan apteekkien toimintaa rasittavan
14333: mahdollisuudet. Apteekkimaksu perustuu ap-           veronluonteisen apteekkimaksun poistaminen
14334: teekkimaksusta annettuun lakiin, ja se on aptee-     voisi johtaa kymmenien apteekkien toiminnan
14335: keilta liikevaihdon perusteella perittävä veron-     lopettamiseen, ovat aiheettomia.
14336: luonteinen maksu. Apteekkimaksuna perittiin              Kysymyksen toisessa osassa otetaan esille
14337: vuonna 1996 noin 390 miljoonaa markkaa, mikä         mahdollisuus alentaa lääkekustannuksia arvon-
14338: on noin 7 prosenttla apteekkien liikevaihdosta.      lisäveroa alentamalla. Näin onkin tehty kuluvan
14339:    Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen tulee         vuoden alussa voimaan tulleella arvonlisävero-
14340: selvittää, millä edellytyksillä apteekkimaksu voi-   säännösten uudistuksella. Lääkkeiden arvonlisä-
14341: taisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa       vero aleni 4 prosenttiyksiköllä 12 prosentista 8
14342: vuoden 2000 alusta lukien niin, että lääkkeiden      prosenttiin.
14343: hinnat alenisivat. Selvitykseen perustuva ehdo-
14344: 
14345:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
14346: 
14347:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14348:                                             KK 80/1998 vp                                              3
14349: 
14350: 
14351: 
14352: 
14353:                                        Tili Riksdagens Talman
14354: 
14355:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     läkemedelsdistributionen inte väsentligt försäm-
14356: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ras.
14357: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Läkemedelsverkets uppdrag utgår, så som
14358: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          ovan nämnts, ifrån att den regionalt heltäckande
14359: 80:                                                  läkemedelsdistributionen inte väsentligt skall få
14360:                                                      försämras. Uppdraget innehåller detta villkor
14361:           Genom vilka åtgärder ämnar Reger-          uttryckligen för att tillgången på läkemedel i de
14362:        ingen trygga tillgången på apotekstjäns-      olika delarna av landet skall tryggas.
14363:        ter över hela landet, och                        Läkemedelslagens 1 och 39 § utgår tydligt och
14364:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        klart ifrån att tillgången på läkemedel är tryggad
14365:        att dämpa ökningen av de privata och          i de olika delarna av landet. Läkemedelslagen
14366:        offentliga kostnaderna för läkemedel, ge-     och apoteksrättigheterna som beviljas med stöd
14367:        nom att t.ex. sänka mervärdesskatten på       av den samt läkemedelstaxan som bestämmer
14368:        läkemedel?                                    priserna på läkemedel har möjliggjort nuvarande
14369:                                                      heltäckande apotekstjänster. Dessa tjänster kan
14370:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tryggas också i fortsättningen genom att också
14371: anföra följande:                                     landsbygdsapoteken ges tillräcklig lönsamhet.
14372:                                                      Ett krav vid ett eventuellt slopande av apoteksav-
14373:    Bakom spörsmålet ligger ett förslag från den      giften bör därför vara att det också på landsbyg-
14374: arbetsgrupp som social- och hälsovårdsministe-       den skall finnas tillräckliga ekonomiska förut-
14375: riet har tillsatt för att dryfta läkemedelskostna-   sättningar för apoteksverksamhet.
14376: derna, ett förslag om att apoteksavgiften slopas        Eftersom Läkemedelsverkets utredningsarbe-
14377: och den därtill hörande läkemedelstaxan ändras       te ännu är på hälft, kan jag inte i det här skedet i
14378: så att priserna på läkemedel sjunker. Jag har        detalj ta ställning tili hur nämnda ekonomiska
14379: under föregående riksdag besvarat flera spörs-       förutsättningar skall kunna tryggas. Det är dock
14380: mål i anslutning tili detta förslag.                 klart att den regeringsproposition med förslag tili
14381:    Något beslut om slopande av apoteksavgiften       upphävande av lagen om apoteksavgift som
14382: har inte fattats med anledning av läkemedels-        krävs för slopande av apoteksavgiften föreläggs
14383: kostnadsarbetsgruppens förslag, utan social- och     riksdagen endast i det fall att den heltäckande
14384: hälsovårdsministeriet har gett Läkemedelsverket      läkemedelsdistribution som förutsätts i läkeme-
14385: i uppdrag att före den 30 juni 1998 utreda möjlig-   delslagen kan bibehållas. Därför finns det ingen
14386: heterna att slopa apoteksavgiften. Apoteksavgif-     grund för de framförda antagandena om att ett
14387: ten grundar sig på lagen om apoteksavgift och är     slopande av den skattemässiga apoteksavgiften,
14388: en avgift av skattenatur som uppbärs av apote-       som belastar apoteksverksamheten, skuHe kunna
14389: ken på basis av omsättningen. Under 1996 upp-        leda till att verksamheten vid tiotals apotek upp-
14390: bars omkring 390 milj. mk i apoteksavgifter, vil-    hör.
14391: ket är ca 7 % av apotekens omsättning.                  1 den andra delen av spörsmålet framförs möj-
14392:    Enligt uppdraget skall Läkemedelsverket ut-       ligheten att sänka läkemedelskostnaderna ge-
14393: reda förutsättningarna att slopa apoteksavgiften     nom en sänkning av mervärdesskatten. Detta har
14394: och samtidigt ändra läkemedelstaxan fr.o.m.          också gjorts genom den reform av bestämmelser-
14395: början av år 2000 så att läkemedelspriserna sjun-    na om mervärdesskatt som trädde i kraft vid årets
14396: ker. Det förslag som läggs fram efter utredningen    början. Mervärdesskatten på läkemedel sjönk
14397: bör utarbetas så att den regionalt heltäckande       med 4 procentenheter, från 12% ti118 %.
14398: 
14399:      Helsingfors den 10 mars 1998
14400: 
14401:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
14402:                                              KK 81/1998 vp
14403: 
14404: Kirjallinen kysymys 81
14405: 
14406: 
14407: 
14408: 
14409:                                    Pentti Tiusanen /vas: Suursaaren ja muiden Suomenlahden suurten
14410:                                       saarten matkailukäytöstä
14411: 
14412: 
14413:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14414: 
14415:    Venäjän ja Suomen ympäristöviranomaisten           ret,jotka on ministeri Fokinin mukaan jo rauhoi-
14416: yhteistyössä ovat vuosien aikana olleet mukana        tettu, ja Seiskari, josta puolet kuuluu luonnon-
14417: myös Suomenlahden suuret saaret. Saarten avaa-        puistoon.
14418: minen matkailukäyttöön on ollut esillä eri neu-          Lisäksi Karjalan kannakselle ministeri Foki-
14419: vonpidoissa. Konkreettisena tuloksena ovat ol-        nin mukaan perustetaan tänä vuonna kolme
14420: leet muutamat saarille suuntautuneet vierailut,       muuta luonnonsuojelualuetta, jotka sijaitsevat
14421: joiden jatkuminen kuitenkin katkesi.                  Lesogorskissa (Jääski) ja Kusnetsnojessa (Kaar-
14422:    Julkisuuteen on kerrottu Suomenlahden saa-         lahti) sekä suojeliaan Suursuo Viipurin lähellä.
14423: ret -nimisen luonnonpuiston suunnittelusta, jos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14424: ta mm. eduskunnan ympäristövaliokuntaa infor-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14425: moitiin elokuussa 1997. Viimeksi asiasta kertoi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14426: Leningradin alueen ympäristöministeri F okin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14427: Lappeenrannassa 13. tammikuuta. Ympäristö-
14428: ministeri Fokinin käsityksen mukaan Venäjän                     Miten Suomi on valmistautunut Suur-
14429: federaation hallitus antaa luonnonpuiston perus-             saaren ja Koiviston saarten avautumi-
14430: taruisasetuksen kuluvan vuoden alkupuoliskolla.              seen matkailukohteeksi, ja
14431:    Luonnonpuisto käsittää kymmenen Suomen-                      miten Suomen Hallitus aikoo vauhdit-
14432: lahden saarta ja siitä tulee pääosin suljettu alue.          taa näiden saarten saamista hallitun ja
14433: Julkisiksi matkailukohteiksi avataan luonnon-                ekologisesti kestävän luontomatkailun
14434: puiston ulkopuolelta Suursaari ja Koiviston saa-             piiriin?
14435: 
14436:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1998
14437:                                           Pentti Tiusanen /vas
14438: 
14439: 
14440: 
14441: 
14442: 280043
14443: 2                                         KK 81/1998 vp
14444: 
14445: 
14446: 
14447: 
14448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14449: 
14450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     saan, joten ehdotukseen liittyvien yksityiskoh-
14451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tien selvittäminen on vielä kesken. Hankkeeseen
14452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ei ole osoitettu budjettivaroja.
14453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      Suomalaisten matkailualan järjestöjen selvi-
14454: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nro     tysten mukaan Suursaari näyttäisi kiinnostavan
14455: 81:                                                suomalaisia matkailijoita, Koiviston saaret sen
14456:                                                    sijaan eivät. Muut Venäjälle kuuluvat Suomen-
14457:           Miten Suomi on valmistautunut Suur-      lahden saaret taas kuuluvat Venäjän suunnittele-
14458:        saaren ja Koiviston saarten avautumi-       miin tiukasti suojeltuihin luonnonsuojelualuei-
14459:        seen matkailukohteeksi, ja                  siin, joille matkailuinfrastruktuurin rakentami-
14460:           miten Suomen Hallitus aikoo vauhdit-     nen ei ole mahdollista. Suomen puolella nähtäi-
14461:        taa näiden saarten saamista hallitun ja     siin Suursaari luontevana jatkona Itäisen Suo-
14462:        ekologisesti kestävän luontomatkailun       menlahden kansallispuistolle, varsinkin kun Ve-
14463:        piiriin?                                    näjäkin saatujen tietojen mukaan suunnittelee
14464:                                                    Suursaaresta kansallispuistoa, jolle matkailu-
14465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       infrastruktuurin rakentaminen olisi mahdollista.
14466: vasti seuraavaa:                                      Selvitettäessä Venäjän mahdollisesti avaa-
14467:                                                    mien saarten matkailukäyttöä tulisi samalla sel-
14468:   Venäjä on esittänyt, että Suomenlahden saaria    vittää luonnon kestokyky matkailun kannalta
14469: voitaisiin avata matkailukäyttöön. Hallituksen     sekä toisaalta se minkälaisia mahdollisuuksia
14470: periaatteellinen suhtautuminen asiaan on myötä-    matkailulle, ml. luontomatkailulle, nämä saaret
14471: mielinen. Ehdotuksesta on keskusteltu Venäjän      tarjoavat.
14472: edustajien kanssa. Neuvottelut ovat alkuvaihees-
14473: 
14474:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1998
14475: 
14476:                                                              Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
14477:                                              KK 81/1998 vp                                               3
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 
14482:                                          Tili Riksdagens Talman
14483: 
14484:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       länge och man håller därför fortfarande på att
14485: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         utreda förslagets detaljer. Budgetmedel har inte
14486: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       anvisats för förslaget.
14487: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr             Enligt utredningar som utförts av finska orga-
14488: 81:                                                    nisationer i turistbranschen verkar Hogland vara
14489:                                                        intressant för finska turister, Bjqrkö och kringlig-
14490:           Hur har Finland förberett sig inför ett      gande öar är det däremot inte. Ovriga ryska öar i
14491:        öppnande av Hogland och Björkö som              Finska viken hör tili de strängt skyddade natur-
14492:        turistmål och                                   skyddsområden som Ryssland planerar och där
14493:           hur avser Finlands regering påskynda         är det inte möjligt att bygga den infrastruktur
14494:        arbetet för att få med dessa öar i kretsen      som förutsätts av turism. På finskt håll kunde
14495:        av kontrollerad och ekologiskt hållbar          Hogland bli en naturlig del av naturparken i Östra
14496:        naturturism?                                    Finska viken, särskilt som även Ryssland, enligt
14497:                                                        uppgift, planerar en nationalpark på Hogland
14498:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          där det vore möjligt att bygga infrastruktur för
14499: anföra följande:                                       turism.
14500:                                                           När användningen av de öar som Ryssland
14501:    Ryssland har föreslagit att öar i Finska viken      eventuellt öppnar för turism diskuteras bör man
14502: kunde öppnas för turism. Regeringen intar en           samtidigt utreda dels hur mycket turism naturen
14503: principiellt positiv inställning tili saken. Försla-   tål, dels vilka möjligheter för turism, inbegripet
14504: get ha~. diskuterats med företrädare från Ryss-        naturturism, som dessa öar kan erbjuda.
14505: land. Overläggningarna har inte förts särskilt
14506: 
14507:      Helsingfors den 9 mars 1998
14508: 
14509:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
14510:                                             KK 82/1998 vp
14511: 
14512: Kirjallinen kysymys 82
14513: 
14514: 
14515: 
14516: 
14517:                                    Kari Rajamäki /sd: Työkyvyttömien työttömien toimeentulosta
14518: 
14519: 
14520: 
14521:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14522:     Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan saadessa           mukset eivät kuitenkaan riitä, kun tosiasiassa
14523: kielteisen eläkepäätöksen on hakija usein sai-        työkyvyttömiä ihmisiä arvioidaan osittain työ-
14524: rauslomalla työkyvyttömyyden perusteella, ta-         kykyisiksi tai työkykyisiksija heiltä evätään työ-
14525: vallisesti työpaikkalääkärin määräyksestä. Työ-       kyvyttömyyseläke ja mahdollisuus kohtuulliseen
14526: kykyiseksi määritellyn työkyvyttömyyseläk-            heille kuuluvaan toimeentuloon.
14527: keenhakijan toimeentulo perustuu sairauspäivä-           Työkyvyttömille, työttömyysturvan piiriin
14528: rahaan, kunnes päivärahakausi päättyy. Tämän          joutuneille ikääntyneille työttömille ja pitkäai-
14529: jälkeen työkykyiseksi todetulla henkilöllä ei ole     kaistyöttömille on löydyttävä kunniallinen ja oi-
14530: tuloja, ellei häntä hyväksytä työttömyysturvan        keudenmukainen keino poistua työmarkkinoilta
14531: piiriin sillä perusteella, ettei hän pysty omaa am-   eläkkeelle, jonka he ovat terveytensä menettänei-
14532: mattiaan vastaavaan työhön. Kyseisessä tilan-         nä ansainneet.
14533: teessa tosiasiallisesti työkyvytön henkilö ajautuu       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14534:  syyttään sosiaalivakuutusjärjestelmän ulkopuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14535:  lelle.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14536:      Eläkeuudistuksen yhteydessä nostettiin työ-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14537:  kykyä ylläpitävät toimet ja kuntoutus etusijalle
14538:  liian varhaisen eläköitymisen estämiseksi. Työ-                Miten Hallitus aikoo parantaa tosi-
14539:  kyvyttömyyseläkkeelle pääsyä muutettiin mm.                 asiassa työkyvyttömien työttömyystur-
14540:  siltä osin, että määräaikainen työkyvyttömyys-              van varassa elävien työttömien asemaaja
14541:  eläke muutettiin kuntoutustueksi. Hyvät aiko-               toimeentuloa?
14542: 
14543:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1998
14544:                                            Kari Rajamäki /sd
14545: 
14546: 
14547: 
14548: 
14549:  280043
14550: 2                                         KK 82/1998 vp
14551: 
14552: 
14553: 
14554: 
14555:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14556: 
14557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      jestettävä asiantuntijalääkärien konsultaatiot
14558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ikääntyneiden työkyvyn ja kuntoutustarpeen sel-
14559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vittelyä varten. Näiden asiantuntijakonsultaati-
14560: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-     oiden nojalla hoidon tarpeessa olevat asiakkaat
14561: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ohjattaisiin terveydenhuoltoon. Kuntoutuksen
14562: 82:                                                 tarpeessa olevat ohjattaisiin kansaneläkelaitok-
14563:                                                     sen kuntoutustarveselvityksiin ja tarvittaessa pi-
14564:           Miten Hallitus aikoo parantaa tosi-       dempikestoisiin kuntoutustutkimus- ja valmen-
14565:        asiassa työkyvyttömien työttömyystur-        nusohjelmiin, joissa asiakkaan jäljellä oleva työ-
14566:        van varassa elävien työttömien asemaa ja     kyky voidaan perusteellisesti selvittää. Tarkoi-
14567:        toimeentuloa?                                tuksena on myös tehostaa kansaneläkelaitoksen
14568:                                                     kuntoutusta siten, että kohderyhmille voidaan
14569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        entistä laajemmassa mitassa järjestää tarpeellisia
14570: vasti seuraavaa:                                    kuntoutustarveselvityksiä, joilla asiakkaiden jäl-
14571:                                                     jellä oleva työkyky voidaan riittävän perusteelli-
14572:    Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien palvelu-       sesti selvittää. Myös paikallistason kuntoutuk-
14573: tarveselvitys käynnistyi vuonna 1996 osana Suo-      sen asiakasyhteistyötä tehostettaisiin.
14574: men työllisyysohjelmaa vuosille 1996--1999. Ta-         Kansaneläkelaitoksen seurantatutkimuksen
14575: voitteena on selvittää 50-58-vuotiaiden pitkäai-     mukaan haastatelluista asiakkaista noin 8 pro-
14576: kaistyöttömien työllistymisedellytyksiä sekä         senttia on kuntoutuslaitosten ja terveydenhuol-
14577: koulutus- ja kuntoutustarpeita kuin myös eläke-      lon eläkesuositusten mukaan työkyvyttömiä.
14578: vaihtoehtoja. Vuoden 1997 loppuun mennessä           Tätä ryhmää ei voida työhallinnon palveluilla
14579: oli työvoimatoimistoissa kymmenellä paikka-          auttaa. Tällöin on tarpeen tarkoin selvittää,
14580: kunnalla haastateltu 11 000 asiakasta.               kuinka jäljellä olevaa työkykyä voidaan kun-
14581:    Haastattelujen perusteella asiakkaat on ryh-      touttamistoimenpitein auttaa, ja mikäli tämä ei
14582: mitelty heidän omien näkemystensä perusteella        ole mahdollista eikä henkilö työkyvyttömyyten-
14583: neljään ryhmään, joita ovat 1) työhön suuntautu-     sä johdosta pysty itseään elättämään, henkilölle
14584: neet, ikänsä mukaan terveet asiakkaat, 2) vajaa-     myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke.
14585: kuntoiset asiakkaat, 3) työttömyyseläkkeelle            Toimenpideohjelma on parhaillaan lausunto-
14586: suuntautuneet asiakkaat sekä 4) sosiaalis-talou-     kierroksella, joka päättyy 15.3.1998. Sosiaali- ja
14587: dellisesti syrjäytyneet asiakkaat.                   terveysministeriön asettama ns. LETKA-työryh-
14588:    Palvelutarveselvitysprojektin ohjaus- ja seu-     mä,jossa on muun muassa työmarkkinajärjestö-
14589: rantaryhmään kuului työministeriön, sosiaali- ja     jen edustus, selvittää parhaillaan eri eläkejärjes-
14590: terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Työ-         telmien työkyvyttömyysmääritelmien yhtenäis-
14591: eläkelaitosten Liiton, kansaneläkelaitoksen ja       tämismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia
14592:  Kuntoutussäätiön edustus. Tämä palvelutarve-        kuntoutustoimenpiteiden mahdollisimman var-
14593: selvitysprojektin ohjaus- ja seurantaryhmä on        haiseen aloittamiseen. Näiden selvitysten valmis-
14594: laatinut saatujen selvitysten perusteella toimen-    tuttua ministeriö tarkastelee kokonaisuutena
14595: pideohjelman.                                        hankkeiden edellyttämät tarkoituksenmukaiset
14596:    Toimenpideohjelman mukaan vajaakuntoisia          toimenpiteet.
14597: asiakkaita varten työvoimatoimistoihin olisi jär-
14598: 
14599:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
14600: 
14601:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14602:                                             KK 82/1998 vp                                                 3
14603: 
14604: 
14605: 
14606: 
14607:                                         Tili Riksdagens Talman
14608: 
14609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             arbetsföra för att utreda dessa klienters arbets-
14610: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             förmåga och behov av rehabilitering. Med stöd
14611: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         av konsultationerna kan sedan de klienter som är
14612: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-              i behov av vård lotsas vidare tili hälsovården. De
14613: mål nr 82:                                              som är i behov av rehabilitering kan hänvisas tili
14614:                                                         folkpensionsanstalten som utreder rehabilite-
14615:           Hur ämner Regeringen förbättra ställ-         ringsbehovet och vid behov tilllängre rehabilite-
14616:        ningen och utkomsten för de arbetslösa           ringsundersöknings- och träningsprogram som
14617:        som är beroende av utkomstskyddet för            omfattar en grundlig kartläggning av klientens
14618:        arbetslösa men egentligen är arbetsoför-         återstående arbetsförmåga. A vsikten är också att
14619:        mögna?                                           folkpensionsanstaltens rehabilitering skall effek-
14620:                                                         tiveras så att man i större utsträckning än tidigare
14621:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kan ordna sådana undersökningar av rehabilite-
14622: anföra följande:                                        ringsbehovet hos dessa målgrupper som tillräck-
14623:                                                         ligt grundligt kartlägger klienternas återstående
14624:    Som en del av sysselsättningsprogrammet för          arbetsförmåga. Också på lokal nivå skall klient-
14625: åren 1996-1999 inleddes 1996 en kartläggning            samarbetet i rehabiliteringsfrågor effektiveras.
14626: av äldre långtidsarbetslösas servicebehov. Målet           Enligt folkpensionsanstaltens uppföljning är
14627: är att utreda sysselsättningsförutsättningarna för      ca 8 % av de intervjuade klienterna arbetsoför-
14628: långtidsarbetelösa i åldern 50-58 år, deras be-         mögna enligt rehabiliteringsanstalternas och häl-
14629: hov av utbildning och rehabilitering och också          sovårdens pensionsrekommendationer. Denna
14630: olika pensioneringsalternativ. Fram tili slutet av      grupp kan inte hjälpas med de tjänster som er-
14631: 1997 hade II 000 klienter på arbetskraftsbyråer-        bjuds inom arbetsförvaltningen. 1 så fall är det
14632: na på tio orter intervjuats.                            nödvändigt att noga undersöka hur man med
14633:    På grundval av intervjuerna indelades                rehabiliteringsåtgärder kan upphjälpa den åter-
14634: klienterna enligt deras egna åsikter i fyra grup-       stående arbetsförmågan. Om detta inte är möj-
14635: per: 1) klienter som är inställda på att arbeta och     ligt, och den arbetslösa inte kan försörja sig själv
14636: är friska för sin ålder, 2) klienter som är begrän-     på grund av att han är oförmögen tili arbete,
14637: sat arbetsföra, 3) klienter som är inställda på att     beviljas han arbetslöshetspension.
14638: få arbetslöshetspension och 4) socialt och ekono-          Åtgärdsprogrammet är som bäst på remiss
14639: miskt utslagna klienter.                                fram tili 15.3.1998. Den av social- och hälso-
14640:     Tili lednings- och uppföljningsgruppen för          vårdsministeriet tillsatta s.k. LETKA-arbets-
14641: projektet hörde företrädare för arbetsministeriet,      gruppen, som bl.a. består av företrädare för ar-
14642: social- och halsovårdsministeriet, Finlands             betsmarknadsorganisationerna, utreder för till-
14643:  Kommunförbund, Arbetspensionsanstalternas              fållet möjligheterna att samordna definitionen på
14644:  Förbund, folkpensionsanstalten och Stiftelsen          begreppet arbetsoförmåga i de olika pensionssys-
14645:  för rehabilitering. På basis av de inkomna utred-      temen samt möjligheterna att inleda rehabilite-
14646:  ningarna utarbetade lednings- och uppföljnings-        ringsåtgärder i ett så tidigt skede som möjligt.
14647:  gruppen ett åtgärdsprogram.                            När dessa utredningar ar klara skall ministeriet
14648:     Enligt åtgärdsprogrammet borde det ordnas           som en helhet granska de ändamålsenliga åtgär-
14649:  konsultationer med sakkunnigläkare på arbets-          der som projekten föranleder.
14650:  kraftsbyråerna för de klienter som är begränsat
14651: 
14652:      Helsingforsden 10 mars 1998
14653: 
14654:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14655:                                                 KK 83/1998 vp
14656: 
14657: Kirjallinen kysymys 83
14658: 
14659: 
14660: 
14661: 
14662:                                       Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Työpaikkojen lisäämisestä puolustus-
14663:                                          voimien Tervolan varikolla
14664: 
14665: 
14666:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
14667: 
14668:    Tervolassa toimiva armeijan varikko palvelee           armeijan vakansseja on näin ollen "valumassa"
14669: pääsääntöisesti pohjoista puolustusaluetta. Va-           pohjoisesta etelään.
14670: rikon toiminta on ollut menestyksellistä. Töitä 88           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14671: vakituiselle työntekijälle ja työllistetylle olisi tar-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14672: jolla enemmän kuin varikolla ehditään tehdä.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14673:    Työllisyysrahoilla palkattujen kohdalla suu-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14674: rena ongelmana on työsuhteiden lyhyys, pää-
14675: sääntöisesti puoli vuotta. Onkin tarpeen nostaa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
14676:  1980-luvulla perustetun ja hyvät toimipaikat                    armeijan Tervolassa toimivan varikon
14677: omaavan varikon vakituisen väen määrä alun                       vakituisen työntekijämäärän nostami-
14678: perin suunniteltuun 102 työn tekijään. Asian hoi-                seksi alun perin suunniteltuun 102 työnte-
14679: taminen on kiireellistä juuri nyt myös siksi, että               kijään,jolloin varikolla ehditään tehdä ne
14680:  Sodankylän varuskuntaa ollaan supistamassa ja                   työt, jotka sinne tarjolla ovat?
14681: 
14682:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1998
14683:                                           Esko-Juhani Tennilä Iva-r
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:  280043
14689: 2                                          KK 83/1998 vp
14690: 
14691: 
14692: 
14693: 
14694:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14695: 
14696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      löstöä on supistettu mm. Vammalassa, Kuopios-
14697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sa ja Iisalmessa. Tervolan Varikon henkilöstöä ei
14698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ole jouduttu vähentämään.
14699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          Tervolan Varikon kysymyksessä mainittu
14700: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       suunniteltu työntekijämäärä on peräisin vuosi-
14701: myksen n:o 83:                                      kymmenen vaihteesta, jolloin evät olleet tiedossa
14702:                                                     1990-luvun taloudelliset vaikeudet ja henkilös-
14703:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     tön vähentämisvaatimukset. Tämän päivän nä-
14704:        armeijan Tervolassa toimivan varikon         kökulmasta ei tuon ajan tarpeisiin tehtyjä henki-
14705:        vakituisen työntekijämäärän nostami-         löstösuunnitelmia voida enää pitää ajankohtaisi-
14706:        seksi alun perin suunniteltuun 102 työnte-   na. Maavoimien huollon kannalta tärkeän Ter-
14707:        kijään,jolloin varikolla ehditään tehdä ne   volan Varikon nykyiset tehtävät ja henkilöstö-
14708:        työt, jotka sinne tarjolla ovat?             määrä ovat puolustusvoimien tarpeiden kannal-
14709:                                                     ta oikein mitoitetut,joten suunnitelmia henkilös-
14710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tön lisäyksiin tai supistuksiin ei ole olemassa.
14711: vasti seuraavaa:                                       Puolustushallinnon kannalta keskeisen tär-
14712:                                                     keää on tällä hetkellä huolehtia siitä, että perus-
14713:    Puolustusministeriön hallinnonalan henkilös-     tettaville valmisyhtymille voidaan taata riittävät
14714: tö on supistunut 1990-luvulla lähes 2 000 henki-    henkilöresurssit. Koska puolustusvoimien toi-
14715: löllä. Henkilöstön voimakkaaseen vähentämi-         mintaa supistetaan Sodankylässä sijaitsevassa
14716: seen puolustushallinnossa on jouduttu siksi, että   Jääkäriprikaatissa, siirretään sieltä henkilöstöä
14717: hallinnonalan menot on sopeutettu asetettuihin      valmiusyhtymiin. Jääkäriprikaatista siirrettävä
14718: säästövaatimuksiin.                                 henkilöstö on lähes kokonaisuudessaan sotilas-
14719:    Edellä mainituista supistuksista osa on koh-     henkilöstöä (upseereita ja opistoupseereita), joi-
14720: distunut Puolustusvoimien Materiaalilaitok-         ta ei ole mahdollista siirtää Tervolan Varikon
14721: seen, johon myös Tervolan Varikko kuuluu.           tuotantotehtäviin.
14722: Materiaalilaitoksen tuotantotoimintaa ja henki-
14723: 
14724:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
14725: 
14726:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
14727:                                            KK 83/1998 vp                                               3
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:                                        Tili Riksdagens Talman
14733: 
14734:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Personalen vid Tervolan Varikko har inte mins-
14735: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          kats.
14736: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Det i spörsmålet nämnda planerade antalet
14737: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            arbetstagare vid Tervolan Varikko härstammar
14738: spörsmål nr 83:                                      från decennieskiftet. Vid tidpunkten i fråga var
14739:                                                      90-talets ekonomiska svårigheter och kravet på
14740:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen i syf-    minskning av personalen inte kända. Ur dagens
14741:        te att öka antalet arbetstagare i ordinarie   pespektiv kan sådana planer som gäller personal-
14742:        anställning vid armens depå i Tervola tili    behovet vid denna tidpunkt inte längre anses
14743:        det ursprungligen planerade antalet om        vara aktuella. De nuvarande uppgifterna och
14744:        102, varvid man hinner utföra de arbeten      storleken av personalen vid Tervolan Varikko,
14745:        som erbjuds depån?                            som är viktig med tanke på underhållet inom
14746:                                                      landstridskrafterna, är rätt dimensionerade vad
14747:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        försvarsmaktens behov beträffar, och det finns
14748: anföra följande:                                     därför inte några planer på att öka eller minska
14749:                                                      person alen.
14750:    Personalen inom försvarsministeriets förvalt-         Ur försvarsförvaltningens synpunkt är det för
14751: ningsområde har under 1990-talet minskat med         närvarande av central betydelse att se tili att de
14752: närmare 2 000 personer. Denstora minskningen         beredskapsförband som skall ställas upp kan ga-
14753: av antalet anställda inom försvarsförvaltningen      ranteras tillräckliga personalresurser. Eftersom
14754: har föranletts av att förvaltningsområdets utgif-    försvarsmaktens verksamhet vid Jägarbrigaden i
14755: ter har anpassats till de uppställda inbesparings-   Sodankylä inskränks, förflyttas personai där-
14756: kraven.                                              ifrån tili beredskapsförbanden. Den personai
14757:    Av den ovan nämnda minskningen har en del         som förflyttas från Jägarbrigaden består nästan i
14758: gällt försvarsmaktens materielverk, tili vilket      sin helhet av militär personai (officerare och in-
14759: också Tervolan Varikko hör. Materielverkets          stitutofficerare), som inte kan flyttas tili uppgif-
14760: produktionsverksamhet och personai har mins-         ter som hänför sig till produktionen vid Tervolan
14761: kats bl.a. i Vammala, Kuopio och Idensalmi.          Varikko.
14762: 
14763:      Helsingforsden II mars 1998
14764: 
14765:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
14766:                                              KK 84/1998 vp
14767: 
14768: Kirjallinen kysymys 84
14769: 
14770: 
14771: 
14772: 
14773:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Kevyen liikenteen väylien rakentamises-
14774:                                       ta Tervolassa
14775: 
14776: 
14777:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14778:    Tervolan kunnassa on tarpeen rakentaa välit-       väylien rakentamiseen tulee käyttää tarvittaessa
14779: tömästi lisää kevyen liikenteen väyliäjalkaisin tai   työllisyysrahaa, jotta ne saadaan liikkeelle heti.
14780: pyörällä kulkevien lasten, vanhusten ja muiden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14781: tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden parantami-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14782: seksi molemmille puolin Kemijokea. Kevyen lii-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14783: kenteen väylää tarvitaan itäpuolen tielle välttä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14784: mättä kirkonkylän keskustaan Esson risteykseen
14785: saakka sekä kirkonkylän ja Mattisen välille.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14786: Myös Kemin-Rovaniemen päätien varrelle                       ryhtyä kevyen liikenteen väylien rakenta-
14787: Kätkävaaran risteyksen ja Louen välille tarvi-               miseksi Tervolan kuntaan liikenneturval-
14788: taan kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen              lisuuden parantamiseksi?
14789: 
14790:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1998
14791: 
14792:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 
14797: 280043
14798: 2                                           KK 84/1998 vp
14799: 
14800: 
14801: 
14802: 
14803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14804: 
14805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen. Näin muun muassa mahdollisuudet kevyen
14806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liikenteen väylien toteuttamiseen ovat kaikissa
14807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tiepiireissä erittäin rajalliset.
14808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             Lapin tiepiirin alueella on vireillä noin 60 ke-
14809: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vyen liikenteen väylähanketta. Nykyisellä rahoi-
14810: myksen n:o 84:                                        tustasolla näistä voidaan vuosittain toteuttaa
14811:                                                       enintään 5-6 hanketta. Tielaitos valitsee yhdes-
14812:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sä kuntien kanssa toteutettavat hankkeet. Valin-
14813:        ryhtyä kevyen liikenteen väylien rakenta-      nassa painotetaan sellaisia hankkeita, joilla pys-
14814:        miseksi Tervolan kuntaan liikenneturval-       tytään mahdollisimman paljon vaikuttamaan
14815:        lisuuden parantamiseksi?                       henkilövahinkoja aiheuttavien onnettomuuk-
14816:                                                       sien vähentämiseen. Niinpä kysymyksessä mai-
14817:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nittuun Kätkävaaran risteykseen on tulossa tie-
14818: vasti seuraavaa:                                      valaistus. Seuraava kevyen liikenteen väylähan-
14819:                                                       ke Tervolan keskustassa on maantien 926 kevyen
14820:    Perustienpidon määrärahalla (mom. 31.24.21)        liikenteen väylän jatkaminen. Väylää jatketaan
14821: katetaan tiestön hoidon, ylläpidon ja peruskor-       1,2 kilometriä ja tälle uudelle osuudelle rakenne-
14822: jausten kustannukset, suoritetaan pienehköjä          taan myös yksi silta. Hanke, jonka kustannusar-
14823: investointeja sekä rahoitetaan tiehallinnon ja tut-   vio on 2,6 milj. markkaa, aloitetaan toiminta-
14824: kimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ta-        suunnitelman mukaan vuonna 1999.
14825: lousarviomomentin selvitysosassa olevan alusta-           Kirjallisessa kysymyksessä esitettyjen muiden
14826: van suunnitelman pohjalta. Määräraha on muu-          kohteiden aloittaminen on mahdollista vastajos-
14827: tamassa vuodessa vähentynyt noin neljänneksel-        kus myöhemmin. Kohteille ei ole yrityksistä huo-
14828: lä ja vähennykset on kohdistettu ensi sijassa in-     limatta saatu työllisyysrahoitusta, jolla niitä olisi
14829: vestointitoimintaan, jotta päivittäiselle liikkumi-   voitu nopeuttaa.
14830: selle koituva haitta olisi mahdollisimman vähäi-
14831: 
14832:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
14833: 
14834:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
14835:                                              KK 84/1998 vp                                              3
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840:                                          Tili Riksdagens Talman
14841: 
14842:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       långt som möjligt undvika olägenheter i den dag-
14843: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         liga trafiken. Därför är t.ex. möjligheterna att
14844: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bygga lättrafikleder ytterst begränsade i alla
14845: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           vägdistrikt.
14846: mål nr 84:                                                Inom Lapplands vägdistrikt är ungefår 60 lät-
14847:                                                        trafikledsprojekt aktuella. Med nuvarande fi-
14848:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen skri-        nansieringsnivå kan 5-6 av dessa årligen för-
14849:        da till för att bygga lättrafikleder i Tervo-   verkligas. Vägverket utser tillsammans med
14850:        la korumun i syfte att förbättra trafiksä-      korumuneroa de projekt som skall förverkligas.
14851:        kerheten?                                       Vid valet prioriteras sådana projekt som så
14852:                                                        mycket som möjligt bidrar till att minska olyckor
14853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som leder till personskador. Därför kommer
14854: anföra följande:                                       Kätkävaara korsning, som nämns i spörsmålet,
14855:                                                        att få vägbelysning. F öljande Iättrafikledsprojekt
14856:    Anslagen för basväghållning (mom. 31.24.21)         i Tervo Ia centrum är en fortsättning på lättrafik-
14857: skall täcka kostnaderna för skötsel, underhåll         leden längs landsväg 926. Trafikleden får en fort-
14858: och grundrenovering av vägnätet. Anslaget anvi-        sättning på 1,2 kilometer och på denna nya
14859: sas även för smärre investeringar samt för finan-      sträcka byggs även en bro. Projektet, vars kost-
14860: siering av kostnaderna för vägförvaltning och          nadskalkyl är 2,6 milj. mk, inleds enligt verksam-
14861: forsknings- och utvecklingsverksamhet. Alloke-         hetsplanen år 1999.
14862: ringen sker på basis av den preliminära planen            De övriga projekt som nämns i det skriftliga
14863: i budgetpropositionsmomentets förklaring. An-          spörsmålet kan inledas först i ett senare skede.
14864: slagen har på några år minskat med en fjärdedel        Objekten har inte kunnat få sysselsättningsfinan-
14865: och minskningarna drabbar i första hand inves-         siering - trots försök därtill - som kunde ha
14866: teringsverksamheten eftersom målet är att så           försnabbat projekten.
14867: 
14868:      Helsingfors den II mars 1998
14869: 
14870:                                                                           Trafikminister Matti Aura
14871:                                              KK 85/1998 vp
14872: 
14873: Kirjallinen kysymys 85
14874: 
14875: 
14876: 
14877: 
14878:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Harmaan talouden ehkäisemisestä ravintola-
14879:                                       alalla
14880: 
14881: 
14882:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14883: 
14884:     Harmaa talous veronkiertoineen on oikeus-         vasti auttaa selvitettäessä ravintolanpitäjien ve-
14885: valtiossa rikollista toimeliaisuutta. Käytännön       ronkiertoa. Näiden tietojen luovuttamiseen ve-
14886: tasolla se vääristää kilpailuaja karsii markkinoil-   rorikostutkijoille sillä ei kuitenkaan ole lupaa.
14887: ta rehellisesti toimivia yrittäjiä/yrityksiä. Saa-    Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Ao. lain-
14888: matta jääneet tulot puolestaan vaikeuttavat jul-      muutos on saatava pikaisesti aikaan.
14889: kisen vallan toimintaa ja lisäävät painetta velan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14890: ottoon.                                               tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14891:     Selvitetyt tapaukset ovat vahvistaneet oletta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14892: mukset järjestäytyneestä rikollisuudesta oikeik-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14893: si. Rikolliset ainekset ovat löytäneet toisensa ja
14894: luoneet toiminta verkoston. Erityisesti ravintola-              Koska Hallitus antaa eduskunnalle la-
14895: ala ja rakennustoimi näyttävät tarjoavan tällai-             kiesityksen, jonka mukaan lakia muutet-
14896: selle puuhailulle monia muita aloja väljemmän                taisiin niin, että Tuotevalvontakeskus voi
14897: toimintakentän.                                              luovuttaa verorikostutkijoille näiden tar-
14898:     Ravintolatoimintaan kuuluu alkoholin myyn-               vitsemia tietoja veronkierrosta epäillyistä
14899: ti, jota valvoo Tuotevalvontakeskus. Sillä on                ravintolanpitäjistä?
14900: usein tiedossaan asioita, jotka voisivat ratkaise-
14901: 
14902:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
14903: 
14904:                                          Erkki Pulliainen /vihr
14905: 
14906: 
14907: 
14908: 
14909: 280043
14910: 2                                             KK 85/1998 vp
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 
14915:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14916: 
14917:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiin myös lisättäväksi säännökset, joiden perus-
14918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           teella sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon-
14919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          takeskuksella ja lääninhallituksella olisi salassa-
14920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         pitosäännösten estämättä oikeus saada alkoho-
14921: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lin lupahallintoa ja siihen liittyvää valvontaa var-
14922: 85:                                                     ten tarpeellisia tietoja muilta viranomaisilta. La-
14923:                                                         kiesitys on edennyt eduskunnassa siten, että
14924:            Koska Hallitus antaa eduskunnalle la-         12.2.1998 sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli
14925:         kiesityksen, jonka mukaan lakia muutet-         esitystä tehden siihen eräitä periaatteellisesti vä-
14926:         taisiin niin, että Tuotevalvontakeskus voi      häisiä täsmennyksiä.
14927:         luovuttaa verorikostutkijoille näiden tar-           Erään ongelman harmaan talouden ja mah-
14928:         vitsemia tietoja veronkierrosta epäillyistä     dollisen rikollisen toiminnan ehkäisemisen kan-
14929:         ravintolanpitäjistä?                            nalta muodostaa viimeisin oikeuskäytäntö, jos-
14930:                                                         sa on katsottu, että elinkeinon ja yrittämisen
14931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vapautta on rajoitettava mahdollisimman vä-
14932: vasti seuraavaa:                                        hän. Hallitusmuodon 15 §:n 1 momentti (969/
14933:                                                          1995) takaa jokaiselle oikeuden hankkia toi-
14934:     Valtioneuvosto on 1.2.1996 vahvistanut ta-          meentulonsa valitsemaliaan työllä, ammatilla
14935: lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumi-          tai elinkeinona. Elinkeinon harjoittamisen va-
14936: seksi tarkoitetun toimintaohjelman, jonka sisäl-        pautta voidaan tämän vuoksi rajoittaa vain lail-
14937: tämät tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät rikol-       la. Koska alkoholilaissa ei ole nimenomaisia
14938: listen tekojen suorittamismahdollisuuksien vä-          säännöksiä alkoholielinkeinolupien myöntämis-
14939: hentämiseen, talousrikosten selvittämisedelly-          harkinnasta, ei tällaista harkintaa voida käyt-
14940: tysten tehostamiseen valvonnan avulla, seuraa-          tää. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä
14941: musten vaikutusten ja talousrikoksilla saadun           hetkellä vireillä ehdotus alkoholilain muuttami-
14942: hyödyn takaisinsaannin tehostamiseen sekä               seksi siten, että anniskelulupa voitaisiin jättää
14943: asenteisiin vaikuttamiseen ja viranomaisten             myöntämättä tai anniskelutoimintaa voitaisiin
14944: osaamisen lisäämiseen. Lisäksi valtioneuvosto           rajoittaa esimerkiksi alkoholilain (1143/1994)
14945: asetti 23.10.1997 ministerityöryhmän tekemään           tarkoituksen saavuttamiseksi, tai jos anniskelua
14946: vuoden 1997 loppuun mennessä tarvittavat toi-           on syytä rajoittaa ottaen huomioon paikalliset
14947: menpidesuositukset ja yhteenvedon Valtion va-           olosuhteet, kuten paikkakunnan asukasluku,
14948: kuusrahaston päätöksentekomenettelystä ottaen           anniskelupaikkojen lukumäärä ja niiden etäi-
14949: huomioon myös omaisuudenhoitoyhtiöiden ase-             syys toisiinsa nähden sekä muut paikalliset olo-
14950: man, talousrikollisuuden ja harmaan talouden            suhteet.
14951: torjuntaohjelman toteutumisesta sekä ylivel-                Sosiaali- ja terveysministeriö on 20 päivänä
14952: kaantumisen seurauksista ja sen korjaamiseen            helmikuuta 1998 antanut 15.3.1998 voimaan tu-
14953: käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuu-           levan päätöksen alkoholijuomien anniskelulu-
14954: desta.                                                  van myöntämisestä ja anniskelutoiminnasta, jos-
14955:     Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut tietoinen   sa on anniskeluluvan myöntämisedellytyksiä
14956: ravintola-alan ja muiden alkoholielinkeinojen           koskevia määräyksiä, kuten hakijalta vaaditta-
14957: piirissä tapahtuvasta rikollisesta toiminnasta ja       vista ammatillisista ja teknisistä edellytyksistä,
14958: harmaan talouden leviämisen riskeistä. Tämän            anniskelupaikan sijainnin asianmukaisuudesta,
14959: johdosta annettiin 28.11.1997 hallituksen esitys        anniskelutilojen asianmukaisuudesta sekä val-
14960: eduskunnalle laiksi alkoholilain 44 ja 47 §:n           vonnasta ja sen toteuttamisesta. Päätös antaa
14961: muuttamisesta. Esityksessä ehdotettiin lisättä-         viranomaisille mahdollisuudet tehokkaasti eh-
14962: väksi alkoholilakiin säännökset laissa tarkoitet-       käistä harmaan talouden syntymistä alalle ja tor-
14963: tujen lupa-asioiden käsittelyä varten tarvittavas-      jua sitä. Päätöksen avulla voidaan myös ehkäistä
14964: ta alkoholielinkeinorekisteristä. Lakiin ehdotet-       mahdollista rikollista toimintaa.
14965:                                           KK 85/1998 vp                                          3
14966: 
14967:   Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-   tä paremmin ehkäistä, kun lainsäädäntöä on
14968: kaan ravintola-alalla mahdollisesti tapahtuvaa     muutettu ja viranomaisille on taattu entistä pa-
14969: veronkiertoa ja harmaata taloutta voidaan entis-   remmat toimintaedellytykset.
14970: 
14971:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
14972: 
14973:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14974: 4                                           KK 85/1998 vp
14975: 
14976: 
14977: 
14978: 
14979:                                         Tili Riksdagens Talman
14980: 
14981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stämmelserna om tystnadsplikt skall ha rätt att
14982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av andra myndigheter få de upplysningar som de
14983: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      behöver för alkoholtillståndsförvaltningen och
14984: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        den därtill anslutna övervakningen. Lagförsla-
14985: 85:                                                   gets behandling i riksdagen pågår och social- och
14986:                                                       hälsovårdsutskottet gjorde 12.2.1998 vissa juste-
14987:           När ämnar Regeringen till riksdagen         ringar som inte är av någon större principiell
14988:        avlåta en proposition om en lagändring         betydelse.
14989:        som ger Produkttillsynscentralen möjlig-          Ett problem när det gäller förebyggandet av
14990:        heter att till brottsutredare överlämna de     grå ekonomi och brottslig verksamhet består i att
14991:        uppgifter som dessa behöver för att un-        rättspraxis på senaste tid har utvecklats i den
14992:        dersöka misstankar om att restaurang-          riktningen att det anses att friheten att idka nä-
14993:        innehavare kringgår skatt?                     ring och företagsverksamhet bör begränsas i
14994:                                                       minsta möjliga utsträckning. Enligt 15 § 1 mom.
14995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         (969/1995) regeringsformen har var och en rätt
14996: anföra följande:                                      att enligt lag skaffa sin utkomst genom arbete,
14997:                                                       yrke eller näring som han fritt valt. Näringsfrihe-
14998:     Statsrådet fastställde 1.2.1996 ett handlings-    ten kan så1unda begränsas endast genom lag.
14999: program för bekämpning av ekonomisk brotts-           Eftersom det i alkohollagen inte finns några ut-
15000: lighet och grå ekonomi. Programmet syftar till        tryckliga bestämmelser om prövning vid bevil-
15001: att minska tillfållena att begå denna typ av brott,   jande av tillstånd att idka alkoholnäringar, är
15002: effektivera övervakningen och förutsättningarna       prövning utesluten i dessa sammanhang. Vid so-
15003: för utredning av ekonomiska brott, 1indra följ-       cial- och hä1sovårdsministeriet bereds som bäst
15004: derna och effektivera återvinningen av den eko-       ett förslag till ändring av alkohollagen så att
15005: nomiska nyttan av ekonomiska brott samt påver-        serveringstillstånd kan förvägras eller serverings-
15006: ka attityderna och öka myndigheternas insyn i         verksamhet begränsas t.ex. för att syftet med
15007: sektorn. Statsrådet tillsatte 23.10.1997 en minis-    alkohollagen (1143/1994) skall uppnås eller om
15008: terarbetsgrupp med uppgift att före utgången av       det finns anledning att begränsa serveringen med
15009: 1997 göra upp åtgärdsrekommendationer och ett         beaktande av de lokala förhållandena, t.ex. invå-
15010: sammandrag av statens säkerhetsfonds besluts-         narantalet på en ort, serveringsställenas antal
15011: förfarande, med beaktande också av egendoms-          och hur tätt de ligger samt övriga lokala förhål-
15012: förvaltningsbolagens ställning, genomförandet         landen.
15013: av programmet för bekämpning av ekonomisk                Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade
15014: brottslighet och grå ekonomi samt skuldsane-          den 20 februari 1998 ett beslut om beviljande av
15015: ringsmetodernas ändamålsenlighet.                     serveringstillstånd för alkoholdrycker och om
15016:     Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet     serveringsverksamhet. 1 beslutet, som träder i
15017: om riskerna för att brottslighet och grå ekonomi      kraft 15.3.1998, finns bestämmelser om de yrkes-
15018: sprider sig inom restaurangbranschen och annan        mässiga och tekniska förutsättningarna för bevil-
15019: alkoholrelaterad näringsverksamhet. Av denna          jande av serveringstillstånd, om serveringsstäl-
15020: anledning avlät regeringen 28.11.1997 tili riksda-    lets ändamålsenliga läge, om serveringslokaler-
15021: gen en proposition med förslag till ändring av 44     nas ändamålsenlighet samt om övervakningen
15022: och 47 § alkohollagen. Enligt propositionen skall     och hur den skall genomföras. Beslutet ger myn-
15023: tili alkohollagen fogas bestämmelser om ett alko-     digheterna möjligheter att effektivt förebygga
15024: holnäringsregister för behandlingen av sådana         och bekämpa uppkomsten av grå ekonomi inom
15025: tillståndsärenden som avses i lagen. Vidare före-     branschen. Bes1utet gör det också möjligt att
15026: slogs till lagen bli fogade bestämmelser enligt       förebygga eventuell brottslig verksamhet.
15027: vilka social- och hälsovårdens produkttillsyns-          Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
15028: central och länsstyrelserna utan hinder av be-        fattning kommer den ändrade lagstiftningen och
15029:                                        KK 85/1998 vp                                         5
15030: 
15031: myndigheternas utökade befogenheter att för-    kringgående av skatt och uppkomsten av grå
15032: bättra möjligheterna att förebygga eventuellt   ekonomi inom restaurangbranschen.
15033: 
15034:     Helsingforsden II mars 1998
15035: 
15036:                                                             Minister Terttu Huttu-Juntunen
15037:                                           KK 86/1998 vp
15038: 
15039: Kirjallinen kysymys 86
15040: 
15041: 
15042: 
15043: 
15044:                                  Erkki Pulliainen /vihr: Kansallispuistojen hoidon keskittämisestä
15045: 
15046: 
15047: 
15048:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15049: 
15050:   Luonnonsuojelu on viime vuosina tehostunut,          Ko. momentin määrärahaa on "jakamassa"
15051: mihin uhanalaisten eliölajien suuren lukumäärän     Metsäntutkimuslaitos, jonka hoidossa on osa
15052: vuoksi on ollut erityisen suurta tarvetta. Niinpä   kansallispuistoista. Olisi erittäin järkevää keskit-
15053: yksin metsähallinnon hoidossa olevien kansallis-    tää kaikkien kansallispuistojen hoito samalle
15054: puistojen lukumäärää nostettiin eduskunnan          instituutiolle, tässä tapauksessa tehtävän luon-
15055: päätöksillä vuoden 1993 kahdestakymmenestä-         teen vuoksi eräänlaiselle työvirastolle,joka koor-
15056: neljästä tähän vuoteen viidellä. Muiden luon-       dinoidusti hoitaa tämän vaativan työn.
15057: nonsuojelualueiden määrä nousi vuoden 254:stä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15058: 349:ään vuonna 1997 ja on tänä vuonna edelleen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15059: nousussa.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15060:    Määrällinen puoli on siis oikeansuuntaisessa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15061: kehitysurassa. Samaa ei voida sanoa niistä mää-
15062: rärahoista, joita ympäristöministeriö on osoitta-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15063: nut Metsähallitukselle näiden alueiden hoitoon.             kaikkien kansallispuistojen hoidon kes-
15064: Vuonna 1993 se (mom. 35.30.22) oli 64,9 mmkja               kittämiseksi Metsähallitukselle ja luon-
15065: vuonna 1997 63,5 mmk eli vähemmän kuin                      nonsuojelualueiden hoitoon tarkoitetun
15066: vuonna 1993.                                                määrärahan korottamiseksi tarpeen mu-
15067:                                                             kaiselle tasolle?
15068: 
15069:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15070: 
15071:                                        Erkki Pulliainen /vihr
15072: 
15073: 
15074: 
15075: 
15076:  280043
15077: 2                                              KK 86/1998 vp
15078: 
15079: 
15080: 
15081: 
15082:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15083: 
15084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nen on periaatteessa hyvä lähtökohta, mutta
15085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             Metsäntutkimuslaitoksen alueiden siirtäminen
15086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Metsähallitukselle ei lisänne ainakaan lyhyellä
15087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-           tähtäyksellä suojelualueiden hoidon resursseja ja
15088: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          rahoitusmahdollisuuksia. Sama suojelualueiden
15089: 86:                                                       hoidon momentti on kyseessä joka tapauksessa.
15090:                                                           Metsäntutkimuslaitos on itse asiassa ollut "jaka-
15091:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            massa" momentin määrärahaa suhteelli~esti pie-
15092:         kaikkien kansallispuistojen hoidon kes-           nemmällä osuudella ottaen huomioon laitoksen
15093:         kittämiseksi Metsähallitukselle ja luon-          hallinnassa olevien eräiden, varsin tunnettujen ja
15094:         nonsuojelualueiden hoitoon tarkoitetun            suosittujen suojelualueiden hoitovelvoite. Tämä
15095:         määrärahan korottamiseksi tarpeen mu-             on ollut osittain mahdollista siksi, että osa maa-
15096:         kaiselle tasolle?                                 ja metsätalousministeriön pääluokkaan kuulu-
15097:                                                           vasta laitoksen tutkimusrahoituksesta on koitu-
15098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              nut myös näiden suojelualueiden hoidon hyväk-
15099: vasti seuraavaa:                                          si.
15100:                                                              Luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön
15101:    Luonnonsuojelualueiden hallinnan ja hoidon             määrärahat ovat riittämättömät ottaen huo-
15102: päävastuu on Metsähallituksella,ja sen merkitys           mioon lähivuosien kehitysnäkymät. Luonnon-
15103: vain kasvaa suojelualueiden määrän lisääntyes-            suojelun ja suojelualueiden hoidon keskeiseksi
15104: sä. Metsäntutkimuslaitos on jo pitkään hallin-            perustaksi on muodostunut biologisen moni-
15105: noinut vain pientä osaa luonnonsuojelualueis-             muotoisuuden turvaaminen ja ylläpito. Tämä on
15106: tamme. Niistä useimmat sijaitsevat lähellä lai-           seurausta mm. kansainvälisten sopimusten sol-
15107: toksen tutkimusasemia ja -metsiä, joten niiden            mimisesta, monimuotoisuuskäsitteen ja sen taus-
15108: merkitys tutkimukselle on korostunut. Tämä on             talla olevien ekologisten ja luonnonsuojelubiolo-
15109: sopusoinnussa Metsäntutkimuslaitoksesta anne-             gisten tekijöiden entistä paremmasta tunnistami-
15110: tun asetuksen (37 4/1991) kanssa, joka määrää             sesta sekä suojelutavoitteiden uudelleenarvioin-
15111: laitoksen hoitamaan hallinnassaan olevia tutki-           nista. Siksi ympäristöministeriö on esittänyt hal-
15112: mus- ja suojelualueita. Suojelualueillekin on pe-         linnonalansa menokehysten 1999-2002 tarkis-
15113: rustettu tutkimuksen tarvitsemaa infrastruktuu-           tamista siten, että luonnonsuojelualueiden hoi-
15114: ria, ja lisäksi käytettävissä on avustavaa henki-         don ja kunnossapidon momentin 35.30.22 mää-
15115: löstöä. Viime aikoina Metsäntutkimuslaitos on             rärahaa nostettaisiin vuosittain vajaalla kymme-
15116: myös panostanut erityisesti eräiden tärkeiden             nellä miljoonalla markalla siten, että vuonna
15117: kansallispuistojen, kuten Pallas-Ounastunturin            2002 se olisi 92 miljoonaa markkaa. Hoitomää-
15118: ja Kolin kansallispuistojen hoidon ja käytön ke-          rärahan korottamispaineen aiheuttavat ennen
15119: hittämiseen.                                              kaikkea alueiden määrän huomattava kasvu lä-
15120:    Suomen luonnonsuojelualuehallinnon mah-                hivuosina uuden luonnonsuojelulain, vanhojen
15121: dollisen keskittämisen tavoitteita ja vaikutuksia         suojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston to-
15122: ei ole toistaiseksi perusteellisesti selvitetty. Asial-   teuttamisen myötä. Metsähallituksen hallinnas-
15123: la ei ole katsottu olevan nykytilanteessa myös-           sa olevien luonnonsuojelualueiden määrä kol-
15124: kään erityistä kiirettä, koska suojelualueiden            minkertaistuu lähitulevaisuudessa erityisesti Ete-
15125: hoidon ja käytön keskeiset ongelmat ovat tällä            lä-Suomessa. Lisäksi työllisyysmäärärahojen
15126: hetkellä voimavaroissa, eivätkä niinkään hallin-          saaminen hoidon tarpeisiin on vaikeutunut.
15127: nollisissa kysymyksissä. Ympäristöministeriö              Edellä todetulla summalla kyettäisiin turvaa-
15128: selvittää parhaillaan alustavasti asiaan liittyviä        maan ainakin tyydyttävästi nykyisten ja tulevien
15129: eri vaihtoehtoja sekä niiden kustannus- ja hallin-        suojelualueiden hoidolle ja käytölle asetetut ta-
15130:  non rakennevaikutuksia. Hallinnon keskittämi-            voitteet.
15131:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
15132: 
15133:                                                                     Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15134:                                             KK 86/1998 vp                                                3
15135: 
15136: 
15137: 
15138: 
15139:                                         Tili Riksdagens Talman
15140: 
15141:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        centralisering av forvaltningen är i princip en god
15142: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-      utgångspunkt, men på kort sikt torde en över-
15143: de med1em av statsrådet översänt följande av          flyttning av Skogsforskningsinstitutets områden
15144: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            tili F orststyrelsen inte öka skötselresurserna eller
15145: spörsmål nr 86:                                       finansieringsmöjligheterna. Samma moment för
15146:                                                       skötsel av skyddsområden används ändå. 1själva
15147:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       verket har Skogsforskningsinstitutet "delat" an-
15148:        för att koncentrera skötseln av alla natio-    slaget under momentet med en förhållandevis
15149:        nalparker tili Forststyrelsen och för att      mindre del då man beaktar att institutet har an-
15150:        höja anslagen för skötseln naturskydds-        svaret för skötseln av vissa mycket kända och
15151:        områden tili en nivå som motsvarar beho-       populära skyddsområden. Detta har varit möj-
15152:        ven?                                           Iigt delvis på grund av att man för skötseln av
15153:                                                       dessa skyddsområden delvis kunnat utnyttja en
15154:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del av forskningsmedlen för institutet,som räk-
15155: anföra följande:                                      nas tilljord- och skogsbruksministeriets huvudti-
15156:                                                       tel.
15157:    Forststyrelsen har huvudansvaret för att leda          Anslagen för naturskyddsområdenas skötsel
15158: och sköta naturskyddsområdena och dess bety-          och användning är otillräckliga med avseende på
15159: de1se ökar varefter antalet skyddsområden växer.      utvecklingsperspektivet för de närmaste åren.
15160: Skogsforskningsinstitutet har redan länge enbart      Att bevara och upprätthålla den biologiska
15161: haft hand om en liten del av våra naturskyddsom-      mångfalden har blivit den centrala grunden för
15162: råden. De flesta av dem är belägna nära institu-      naturskyddet och skötse1n av naturskyddsom-
15163: tets forskningsstationer och -skogar, vi1ket har      rådena. Detta är en följd av internationella avtal,
15164: höjt deras värde för forskningen. Detta står i        begreppet diversitet och en f6rdjupad kunskap
15165: samk1ang med förordningen om Skogsforsk-              om dess ekologiska och naturskyddsbiologiska
15166: ningsinstitutet (374/1991), som anger att institu-    bakgrund samt en omvärdering av målen för
15167: tet skall sköta de forsknings- och naturskydds-       skyddet. Miljöministeriet föres1år därför att bud-
15168: områden som institutet har i sin besittning. Den      getramarna för 1999-2002 för ministeriets an-
15169: infrastruktur som forskningen kräver har byggts       svarsområde justeras så att anslaget under mo-
15170: upp i skyddsområdena där det även finns biträ-        mentet 35.30.22 för skötsel och underhåll av na-
15171: dande personai att tillgå. Under senaste tid har      turskyddsområden höjs årligen med tio miljoner
15172: Skogsforskningsinstitutet alldeles särskilt arbe-     mark så att det år 2002 är 92 miljoner mark.
15173: tat med att utveckla skötseln och nyttjandet av       Skötselanslaget bör ökas främst på grund av att
15174: vissa viktiga nationalparker såsom Pallas-Ou-         antalet skyddsområden växer under de närmaste
15175: nastunturi och Koli nationalparker.                   åren tili följd av den nya naturvårdslagen och
15176:     Tili dags dato har behovet och inverkan av en     genomförandet av gamla skyddsprogram samt
15177: centralisering av förvaltningen fö~ naturskydds-      nätet Natura 2000. Antalet naturskyddsområden
15178:  områdena inte utretts grundligt. Ar endet anses      i Skogsforskningsinstitutets besittning tredubb-
15179:  inte heller i dag vara särskilt brådskande, efter-   las inom kort i synnerhet i södra Finland. Det har
15180:  som de största problemen beträffande skydds-         därtill blivit svårare att erhålla sysselsättnings-
15181:  områdenas skötsel och användning gäller resur-       medel för skötseln. Med den ovan nämnda sum-
15182:  serna och inte administrativa frågor. Vid miljö-     man kan målen för skötsel och användning av de
15183:  ministeriet görs för närvarande en preliminär ut-    nuvarande och blivande skyddsområden nås åt-
15184:  redning avolika alternativ och hur dessa inverkar    minstone tili en nöjaktig nivå.
15185:  på kostnaderna och förvaltningsstrukturen. En
15186: 
15187:      Helsingfors den 16 mars 1998
15188: 
15189:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
15190: 1
15191: 
15192: 1
15193: 
15194: 1
15195: 
15196: 1
15197: 
15198:     1
15199: 
15200:     1
15201: 
15202:     1
15203: 
15204:     1
15205: 
15206:         1
15207: 
15208:         1
15209: 
15210:         1
15211: 
15212:         1
15213: 
15214:             1
15215: 
15216:             1
15217:                                             KK 87/1998 vp
15218: 
15219: Kirjallinen kysymys 87
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisten Natura-suojelualueiden lunasta-
15225:                                        misesta valtiolle
15226: 
15227: 
15228:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15229: 
15230:    Natura-ohjelmaa hierotaan eteenpäin kuin           näkemys on, että Natura-holhoukseen tulevat
15231: käärmettä pyssyyn. Maanomistajat, jotka joko          maanomistajat joutuvat odottamaan vähäisiä-
15232: menettävät oikeuden maansa käyttämiseen elin-         kin korvauksia loputtomiin.
15233: keinonsa tarkoittamassa muodossa tai joiden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15234: maa joutuu merkittävien rajoitusten kohteeksi,        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15235: ovat levottomia, jopa toivottomia. Monen              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15236: maanomistajan maa menettää kokonaan kau-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15237: pallisen arvonsa, sillä ei kukaan osta maata, jolla
15238: ei ole mitään käyttöarvoa.                                      Pystyykö valtio heti ja täydestä arvos-
15239:    Jos valtio pystyisi täydestä hinnasta lunasta-            ta lunastamaan Natura-ohjelmaan tule-
15240: maan tai maksamaan täysimääräisenä rajoitus-                 vat yksityiset alueet tai korvaamaan käyt-
15241: ten aiheuttaman tappion, asia olisi ymmärrettä-              törajoitukset Natura-ohjelman tultua
15242: vissä. Valtiolla on kuitenkin vanhaakin velkaa               voimaan?
15243: hoitamatta vastaavassa merkityksessä, ja yleinen
15244: 
15245:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15246:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
15247: 
15248: 
15249: 
15250: 
15251:  280043
15252: 2                                            KK 87/1998 vp
15253: 
15254: 
15255: 
15256: 
15257:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15258: 
15259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kinyt arvioimaan mainittujen luontotyyppien ja
15260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lajien säilymisen näkökulmasta alueelle tulevien
15261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         maankäyttörajoitusten laatua ja määrää. Aluei-
15262: jäsenen vastattavaksi kansanedustajata Sulo Ait-        den osalta on lueteltu ne lait, joiden mukaan
15263: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Natura-alue tulee toteuttaa. Mainittujen lakien
15264: n:o 87:                                                 mukainen maankäyttö on siten edelleen mahdol-
15265:                                                         lista, kunhan kunkin lain säännökset ja lain mu-
15266:           Pystyykö valtio heti ja täydestä arvos-       kaisen toiminnan vaikutukset Naturan perustee-
15267:        ta lunastamaan Natura-ohjelmaan tule-            na olevien luontotyyppien ja lajien säilymiseen
15268:        vat yksityiset alueet tai korvaamaan käyt-       otetaan huomioon. Siten jos Natura-alue toteu-
15269:        törajoitukset Natura-ohjelman tultua             tetaan esim. rakennuslain, metsälain, maa-aine-
15270:        voimaan?                                         lain tai vesilain mukaan, merkitsee se sitä, että
15271:                                                         lakien mukainen maankäyttö on edelleen sallittu
15272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tai sitä rajoitetaan vain mainitun lain säännöksil-
15273: vasti seuraavaa:                                        lä.
15274:                                                             Mikäli Natura-alueen toimeenpanokeinoksi
15275:     Natura 2000 -verkoston alueet valitaan EU:n         on merkitty luonnonsuojelulaki, on arvioitu, että
15276: luonto- ja lintudirektiivien liitteissä lueteltujen     alueen perusteena olevien luontotyyppien ja la-
15277: luontotyyppien ja lajien suojelemiseksi. Ympä-          jien säilyminen vaatii varsinaisia luonnonsuoje-
15278: ristöhallinto on laatinut oman ehdotuksensa             lulain mukaisia toimia, mm. luonnonsuojelu-
15279: Natura 2000 -verkostoksi siten, että ehdotuksen         alueen perustamista. Silloin myös Naturan luon-
15280: runkona ovat jo perustetut luonnonsuojelualueet         totyyppien ja lajien suojeleminen käytännössä
15281: tai vahvistettuihin luonnonsuojeluohjelmiin             johtaa myös varsin laajoihin maankäytön rajoi-
15282: kuuluvat alueet. Lisäksi ehdotukseen liittyy vah-       tuksiin, jotka tulevat korvattavaksi luonnonsuo-
15283: vistetuilla seutu- ja yleiskaavoilla suojeluun tai      jelulain ja yleisen lunastuslain korvaussäännös-
15284: virkistyskäyttöön varattuja alueita, Metsähalli-        ten mukaan. Mikäli alue hankitaan valtiolle,
15285: tuksen omalla päätöksellä suojeltuja alueita sekä        maksetaan siitä käypä hinta, joka arvioidaan sen
15286: perustettuja virkistysalueita. Vain pieneltä osin        mukaan, mikä arvo olisi ollut, jos maa-aluetta ei
15287: Natura-ehdotus sisältää kokonaan uusia, aikai-           olisi varattu luonnonsuojelutarkoituksiin. Yksi-
15288: sempien suojelutoimien ulkopuolella olevia alu-          tyisen suojelualueen perustamisen yhteydessä
15289: eita. Kuuleruiskierroksen jälkeen ympäristömi-           maanomistajalle maksetaan korvaus hänelle rau-
15290: nisteriön ehdotusta on edelleen tarkistettu siten,       hoituksesta koituvasta hyödyn menetyksestä.
15291: että rajauksia on supistettu ja alueita poistettu           Ympäristöministeriö on vastuussa luonnon-
15292: kokonaan ehdotuksesta.                                   suojelulain mukaisesta toimeenpanosta ja siitä
15293:     Kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen Suo-          syntyvistä korvauksista. Vuonna 1996 vahvistet-
15294: men esityksestä Natura 2000 -verkostoon, tule-           tiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa
15295: vat kyseisillä alueilla voimaan luonnonsuojelu-          luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelma, joka
15296: lain 10 luvun mukaiset oikeus vaikutukset.               turvaa riittävän suuret voimavarat luonnonsuo-
15297: Alueen kuuluminen Natura-verkostoon ei sinän-           jelulain mukaisiin toteuttamistoimiin. Rahoitus
15298:  sä kuitenkaan aiheuta suoria käytön rajoituksia.        kattaa sekä jo vahvistetut luonnonsuojeluohjel-
15299:  Sellaiset toimet, jotka eivät todennäköisesti mer-      mat että uudet, mm. Naturasta aiheutuvat to-
15300: kityksellisesti heikennä alueen niitä luontotyyp-        teuttamisvastuut. Rahoitusohjelmalla turvataan
15301: pejä tai lajien elinympäristöjä, joiden takia alue       aikaisempaa paremmin maanhankinta luonnon-
15302: hyväksytään verkostoon, ovat edelleen direktii-          suojelutarkoituksiin sekä luonnonsuojelulain
15303:  vien liitteiden mukaiset luontotyypit ja lajit, jot-    mukaisten korvausten maksaminen. Tavoitteek-
15304:  ka on lueteltu kunkin verkostoon ehdotetun              si on asetettu kaikkien luonnonsuojeluohjelmien
15305:  alueen perusteissa, jako. tyyppien ja lajien säily-     toimeenpano yksityismaiden osalta vuoteen 2004
15306:  misen edellytykset. Ympäristöministeriö on pyr-         mennessä. Saman tavoitteen piiriin tulevat myös
15307:                                           KK 87/1998 vp                                         3
15308: 
15309: Natura-verkostoon mahdollisesti sisältyvät         aloitteisiin maan myymisestä tai korvaamisesta
15310: uudet alueet. Rahoitusohjelma on lisäksi etupai-   voidaan vastata kohtuullisessa ajassa.
15311: notteinen siten, että maanomistajien tekemiin
15312: 
15313:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
15314: 
15315:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15316: 4                                            KK 87/1998 vp
15317: 
15318: 
15319: 
15320:                                          Till Riksdagens Talman
15321: 
15322:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         användningsbegränsningar i framtiden. De arter,
15323: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       på basis av vilka området utvalts till nätet Natu-
15324: de medlem av statsrådet översänt fölljande av          ra, finns angivna per område. Det är alltså fortfa-
15325: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              rande möjligt att använda marken enligt givna
15326: spörsmål nr 87:                                        lagar förutsatt att man beaktar de lagenliga bes-
15327:                                                        tämmelserna och verksamhetens inverkan på
15328:           Kan staten omedelbart och tili fullt         bevarandet av de naturtyper och arter, vilka låg
15329:        värde lösa in de privata områden som            till grund för valet tili nätet Natura. Detta in-
15330:        medtas i nätet Natura 2000 eller ersätta        nebär att om ett Naturaområde förverkligas med
15331:        begränsningar i nyttjande då nätet Natu-        stöd av t.ex. byggnadslagen, skogslagen, mark-
15332:        ra verkställs?                                  täktslagen eller vattenlagen är det fortsättnings-
15333:                                                        vis tillåtet att använda marken såsom lagen före-
15334:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skriver eller sedan begränsas markanvändningen
15335: anföra följande:                                       endast av bestämmelser i lagen.
15336:                                                            Då ett Naturaområde anges inrättas med stöd
15337:    Valet av områden till nätet Natura 2000 base-       av naturvårdslagen har man utgått från att beva-
15338: ras på skyddet av de naturtyper och arter som          randet av naturtyperna och arterna i området
15339: finns upptagna i bilagorna till EU:s habitat- och      kräver åtgärder enligt naturvårdslagen, d.v.s. att
15340: fågeldirektiv. Miljöförvaltningen har utarbetat        ett naturskyddsområde inrättas. Detta innebär i
15341: ett eget förslag till nätet Natura, där stommen        praktiken att skyddet av naturtyper och arter för
15342: utgörs av redan existerande naturskyddsområ-           nätet Natura medför relativt vittgående begräns-
15343: den och områden som ingår i fastställda natur-         ningar av markanvändningen, som skall ersättas
15344: skyddsprogram. 1 förslaget ingår dessutom              enligt naturskyddslagen eller lagen om inlösen.
15345: skydds- och rekreationsområden i de fastställda        När ett område köps till staten betalas gängse
15346: region- och generalplanerna, områden som fre-          pris och det beräknas på basis av markens värde
15347: dats genom beslut av Forststyrelsen samt existe-       om den inte reserverats för naturskyddsändamål.
15348: rande friluftsområden. Förslaget till Natura om-       När ett privat skyddsområde inrättas ersätts
15349: fattar endast tili en liten del nya, ickeskyddade      markägaren för nyttjoförlust till följd av fridlys-
15350: områden. Efter hörandet har miljöministeriets          ningen.
15351: förslag justerats så att avgränsningarna har för-          Miljöministeriet ansvarar för verkställigheten
15352: minskats och hela områden uteslutits.                  enligt naturvårdslagen och de ersättningar den
15353:    När statsrådet fattat beslut om Finlands för-       medför. År 1996 fastställdes i det ekonomiskpoli-
15354: slag till nätet Natura 2000 träder rättsverknin-       tiska ministerutskottet ett finansieringsprogram
15355: garna enligt 10 kap. naturvårdslagen i kraft i de      för naturskyddsprogrammen, vilket säkerställer
15356: områden som ingår i nätet. Att ett område hör till     tillräckliga resurser för att genomföra åtgärder
15357: nätverket Natura 2000 orsakar inte direkt några        enligt naturvårdslagen. Finansieringen gäller
15358: begränsningar i fråga om hur området används.          såväl redan fastställda naturskyddsprogram som
15359: Sådana åtgärder är alltjämt tillåtna som sanno-        nya verkställighetsansvar bl.a. tili följd av Natu-
15360: likt inte i betydelsefull omfattning försvagar de      ra. Finansieringsprogrammet säkrar bättre än
15361: naturtyper eller arters livsmiljöer på grund av        förr köpen av mark för naturskyddsändamål och
15362: vilka området godkänts för nätverket.                  utbetalning av ersättningar enligt naturvårdsla-
15363:    När Naturaområden förverkligas är sålunda           gen. Målet är att alla naturskyddsprogram på
15364: de naturtyper och arter i bilagorna till direktiven,   privat mark skall verkställas före utgången av år
15365: som finns uppräknade i motivering till att områ-       2004. Målet omfattar även sådana nya områden
15366: det utväljs, av stor vikt och likaså förutsättning-    som väljs till nätet Natura. Finansieringspro-
15367: arna för att trygga bevarandet av naturtyperna         grammet är dessutom fördelsbetonat, vilket in-
15368: och arterna.Utgående från behovet att bevara           nebär att markägarinitiativ till försäljning eller
15369: naturtyperna och arterna har miljöministeriet          ersättning kan besvaras inom rimlig tid.
15370: strävat efter att utvärdera principerna för mark-
15371: 
15372:      Helsingfors den 18 mars 1998
15373: 
15374:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
15375:                                           KK 88/1998 vp
15376: 
15377: Kirjallinen kysymys 88
15378: 
15379: 
15380: 
15381: 
15382:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Hierontapalvelujen saattamisesta Kela-kor-
15383:                                      vauksen piiriin
15384: 
15385: 
15386:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15387: 
15388:    Suomessa on hierojien palveluksia alettu käyt-   rin lähetettä, että koko hoito tapahtuu hieronnan
15389: tää vuosi vuodelta entistä enemmän. Myös hiero-     muodossa. Hieronta pitäisi saada sille kuuluvaan
15390: jien ammattitaito on alan koulutuksen myötä         yksinomaiseen arvoonsa.
15391: noussut merkittävästi. Erityisesti hartiaseudun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15392: hieronta on erinomainen parannuskeino moniin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15393: sairauksiinjajännitystiloihin. Muutaman kerran      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15394: hierontakuuri saattaa estää paljon vaikeammin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15395: hoidettavan sairauden puhkeamisen, ja se on
15396:  myös työkyvyn ja -vireen kannalta erinomainen                Katsooko Hallitus, että hieronta kou-
15397:  asia.                                                     lutetun hierojan tekemänä tulisi sisällyt-
15398:     Jos lääkäri määrää hoitomuotona pelkkää                tää Kela-korvattavan hoidon piiriin yk-
15399:  hierontaa, se ei kuulu Kela-korvattavien hoito-           sinomaisena hoitomuotona ilman muita
15400:  muotojen piiriin, vaan siihen täytyy sisällyttää          fysikaalisia lisäkkeitä, ja
15401:  myös muuta fysikaalista hoitoa, joka monta ker-              aikooko Hallitus ryhtyä tämänsuun-
15402:  taa on aivan tarpeeton oheismuoto. Monasti hoi-           taisiin toimenpiteisiin?
15403:  don antajan kanssa jopa sovitaan vastoin lääkä-
15404: 
15405:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15406:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
15407: 
15408: 
15409: 
15410: 
15411:  280043
15412: 2                                          KK 88/1998 vp
15413: 
15414: 
15415: 
15416: 
15417:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15418: 
15419:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoitokokonaisuus on yleisin sairausvakuutuk-
15420: säädetyssä tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesta korvattu fysioterapian hoitomuoto. Näin
15421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      fysioterapian osalta pystytään kannustamaan
15422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       myös potilasta omaa fyysistä kuntoa hoitamaan
15423: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ja aktivoimaan oikeisiin omaehtoisiin toimiin.
15424: n:o 88:                                              Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mu-
15425:                                                      kaan ihmisiä pitäisi yhä enemmän rohkaista liik-
15426:           Katsooko Hallitus, että hieronta kou-      kumaan omaehtoisestija siten jo ennaltaehkäise-
15427:        lutetun hierojan tekemänä tulisi sisällyt-    mään niitä fysiologisia rajoitteita, joihin hieron-
15428:        tää Kela-korvattavan hoidon piiriin yk-       nalla haetaan apua.
15429:        sinomaisena hoitomuotona ilman muita              Siten sairausvakuutusjärjestelmästä korva-
15430:        fysikaalisia lisäkkeitä, ja                   taan lääkärin määräämänä hieronta, kun se on
15431:           aikooko Hallitus ryhtyä tämänsuun-         osa edellä mainittua terapeuttista hoito kokonai-
15432:        taisiin toimenpiteisiin?                      suutta. Tämä käytäntö perustuu edellä mainittu-
15433:                                                      jen sairausvakuutuslain periaatteiden ohella
15434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan
15435: vasti seuraavaa:                                     suosituksiin. Sosiaalilääketieteellinen neuvotte-
15436:                                                      lukunta on asiantuntijaelin, jossa on edustettui-
15437:    Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-      na sairausvakuutuksen toteuttamisen kannalta
15438: lääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalve-       kaikki tärkeimmät lääketieteen erikoisalat sekä
15439: lun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Sai-       riittävä määrä sairausvakuutuskäytännön tunte-
15440: rausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaanhoito-      via lääkäreitä. Neuvottelukunnassa on edustet-
15441: na korvataan lääkärin antama hoito taikka lää-        tuina myös lääketieteelliset tiedekunnat, lääkä-
15442: kärin määräämä tutkimus ja hoito, joka on suo-        reitä edustava järjestö sekä terveydenhuollon
15443: ritettu sairausvakuutusasetuksen 2 §:n 1 momen-       oikeusturvakeskus.
15444: tin tarkoittamassa laitoksessa.                           Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan
15445:    Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-         näkemyksen mukaan sairausvakuutuskorvaus-
15446: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon       järjestelmän piiriin ei tule ottaa muita kuin sellai-
15447: kustannuksista. Korvausta ei kuitenkaan suori-        sia hoitotoimenpiteitä,joilla on luotettavasti voi-
15448: teta enempää kuin minkä hoito tarpeettomia            tu osoittaa olevan merkitystä sairauksien hoidos-
15449: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydenti-        sa. Lisäedellytyksenä on vielä ollut, että hoito-
15450: laa kuitenkaan vaarantamatta, olisi vakuutetulle      muoto on otettu kliiniseen käyttöön.
15451: tullut maksamaan. Näiden sairausvakuutuslain              Edellä esitetyn perusteella sairausvakuutus-
15452: 4 ja 6 §:ään perustuvien periaatteiden mukaisesti    järjestelmästä korvataan vain toimenpiteitä, jot-
15453: vakuutetulle korvataan sairausvakuutuksesta           ka kuuluvat suomalaisen koululääketieteen pii-
15454: lääkärin määräämät toimenpiteet.                      riin. Tämänjohdosta ulkopuolellejäävät hieron-
15455:    Sairausvakuutuslain mukaan korvattavaan            nan ohella monet muut vaihtoehtoiset hoito-
15456: fysioterapiaan kuuluu myös hieronta, ja se on         muodot niin kauan kunnes niistä jonkin vaikut-
15457: fysioterapiataksassa nimellä yksilöllinen tera-       tavuus sairauden hoidossa on tieteellisesti luotet-
15458: peuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hieronta.    tavasti osoitettu.
15459: Kansaneläkelaitoksen tietojen perusteella ko.
15460: 
15461:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
15462: 
15463:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15464:                                             KK 88/1998 vp                                                3
15465: 
15466: 
15467: 
15468: 
15469:                                         Tili Riksdagens Talman
15470: 
15471:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             uppgift från Folkpensionsanstalten är denna
15472: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             vårdhelhet den allmännaste vårdform inom fy-
15473: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sioterapin som ersätts från sjukförsäkringen. På
15474: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            detta sätt kan man i fråga om fysioterapin även
15475: mål nr 88:                                              sporra patienten att sköta sin egen fysiska kondi-
15476:                                                         tion och aktivera tili rätta former av aktivitet på
15477:          Anser Regeringen att massage som ges           egen hand. Enligt social- och hälsovårdsministe-
15478:        av utbildade massörer borde räknas tili          riet borde människor uppmuntras tili att på eget
15479:        sådan vård som ersätts av FPA såsom              initiativ röra på sig mer och på så sätt förebygga
15480:        ensam vårdform utan någon annan fysi-            sådana fysiologiska begränsningar för vilka man
15481:        kalisk komplettering, och                        söker hjälp genom massage.
15482:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i                Massage som föreskrivs av läkare ersätts såle-
15483:        denna riktning?                                  des från sjukförsäkringen då den utgör en del av
15484:                                                         den ovan nämnda terapeutiska vårdhelheten.
15485:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Denna praxis baserar sig, förutom på ovan
15486: anföra följande:                                        nämnda principer som ingår i sjukförsäkringsla-
15487:                                                         gen, också på de rekommendationer som social-
15488:    Från sjukförsäkringen ersätts en del av de           medicinska delegationen gett. Socialmedicinska
15489: kostnader som uppkommer då privatläkare och             delegationen är ett sakkunnigorgan i vilket ingår
15490: annan privat sjukvårdsservice anlitas. Med stöd         representanter för de viktigaste medicinska speci-
15491: av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom sjuk-         alområden som aktualiseras inom sjukförsäk-
15492: vård av läkare given vård eller av läkare föreskri-     ringen samt ett tillräckligt antalläkare som kän-
15493: ven undersökning eller behandling i sådana an-          ner tili sjukförsäkringspraxis. 1 delegationen in-
15494: stalter som avses i 2 § l mom. sjukförsäkringsför-      går även representanter för de medicinska fakul-
15495: ordningen.                                              teterna, en organisation som representerar läkar-
15496:    Den försäkrade har rätt att på grund av sjuk-        na samt rättsskyddscentralen för hälsovården.
15497: dom få ersättning för kostnaderna för nödvändig            Enligt socialmedicinska delegationen skall
15498: sjukvård. Det betalas dock inte mer ersättning än       systemet med sjukförsäkringsersättningar inte
15499: vad kostnaderna för vården skulle ha uppgått tili       omfatta annan än sådan vård som tillförlitligt
15500: fOr den försäkrade med undvikande av onödiga            kan påvisas ha betydelse för behandlingen av
15501: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-          sjukdomar. Dessutom har man förutsatt att
15502: rades hälsa. 1 enlighet med dessa principer som         vårdformen har börjat användas kliniskt.
15503: grundar sig på 4 och 6 § sjukförsäkringslagen               Med stöd av det som anförts ovan ersätts inom
15504: skall den försäkrade betalas ersättning från sjuk-      sjukförsäkringssystemet endast sådana åtgärder
15505: försäkringen för sådana åtgärder som föreskrivs         som omfattas av den finska skolmedicinen. Tili
15506: av läkare.                                              följd av detta blir förutom massage även många
15507:    Tili den fysioterapi som ersätts enligt sjukför-     andra alternativa vårdformer utanför tills någon
15508: säkringslagen hör också massage som i fysiotera-        av dessa vårdformers inverkan på behandlingen
15509: pitaxan benämns såsom individuell fysioterapeu-         av någon sjukdom har kunnat bevisas på ett i
15510: tisk träning och därtill hörande massage. Enligt        vetenskapligt hänseende tillförlitligt sätt.
15511: 
15512:      Helsingforsden 12 mars 1998
15513: 
15514:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15515:                                                 KK 89/1998 vp
15516: 
15517: Kirjallinen kysymys 89
15518: 
15519: 
15520: 
15521: 
15522:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsin kielen pakollisuudesta kouluopetuk-
15523:                                         sessa
15524: 
15525: 
15526:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15527: 
15528:     Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa, jonka         vastaista. Tilalle olisi tärkeämpää ottaa mikä
15529: teettäjänä on ilmeisesti ollut Suomalaisuuden          muu kieli tahansa, vaikka hindustania.
15530: liitto, niin sanottua pakkoruotsia kouluissa vas-        Jotta kansalaisten haluama tärkeä asia ei
15531: tusti 72 prosenttia haastatelluista. Eräässä toises-   unohtuisi, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
15532: sa tutkimuksessa vastustajien määrä on ollut vie-      momenttiin viitaten:
15533: lä suurempi.
15534:     Kansainvälistyminen aiheuttaa opinnoissa ja                    Aikooko Hallitus noudattaa kansa-
15535: nimenomaan kieliopinnoissa yhä suurempia vaa-                   laisten vankkaa mielipidettä ja ryhtyä toi-
15536: timuksia. Näin ollen merkityksettömänjäänteen                   menpiteisiin pakkoruotsin poistamiseksi
15537: pitäminen koululaisten selkärepussa on järjen                   kouluistamme pakollisena aineena?
15538: 
15539:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15540: 
15541:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
15542: 
15543: 
15544: 
15545: 
15546: 280043
15547: 2                                            KK 89/1998 vp
15548: 
15549: 
15550: 
15551: 
15552:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15553: 
15554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         monisäikeisiä sosiaalisia ilmiöitä. Tosiasia on
15555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myös se, ettei kysymystä jonkin oppiaineen va-
15556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        paaehtoisuudesta tai pakollisuudesta ole pidetty
15557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         perusteltuna ratkaista oppiaineen mieluisuuden
15558: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tai epämieluisuuden perusteella. Ruotsin kieltä
15559: n:o 89:                                                koskevat asennetutkimukset ovat itse asiassa ai-
15560:                                                        noita peruskoulun oppiaineita koskevia selvityk-
15561:            Aikooko Hallitus noudattaa kansa-           siä, joita on tehty koko väestön osalta.
15562:         laisten vankkaa mielipidettä ja ryhtyä toi-        Valtioneuvosto päätti vuonna 1993 nykyisin
15563:         menpiteisiin pakkoruotsin poistamiseksi        voimassa olevasta peruskoulun tuntijaosta. Sen
15564:         kouluistamme pakollisena aineena?              mukaan toista kotimaista kieltä, joka on suo-
15565:                                                        menkielisille oppilaille ruotsin kieli ja ruotsinkie-
15566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisille oppilaille suomen kieli, opiskellaan perus-
15567: vasti seuraavaa:                                       koulussa kaikille yhteisenä aineena joko perus-
15568:                                                        koulun ala-asteelta alkavana kielenä (Al ja A2)
15569:     Maassamme on tehty useita kielitaidon tarvet-      tai yläasteelta alkavana kielenä (B 1). Opiskelee-
15570: ta koskevia tutkimuksia sekä selvityksiä väestön       ko oppilas ruotsin kieltä ala-asteelta alkavan tai
15571: asenteista maan kaksikielisyyttä, ruotsin kieltä ja    yläasteelta alkavan oppimäärän mukaan, perus-
15572: suomenruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaidon tar-        tuu oppilaan ja hänen vanhempiensa tekemään
15573: vetta koskevat tutkimukset ovat antaneet, vaik-        valintaan koulun tarjoaman opinto-ohjelman
15574: kakin ne ovat olleet eri menetelmin tehtyjä ja         mukaisesti. Huomattava on, että periaatteessa
15575: ovat kohdistuneet eri ammateissa vaadittavaan          jokaisessa peruskoulussa voidaan valita yläas-
15576: kielitaitoon, samansuuntaista tietoa suomenkie-        teelta alkavan oppimäärän mukainen vaihtoeh-
15577: listen eniten tarvitsemista kielistä. Tutkimusten      to, kun taas ala-asteen oppimäärän mukaista
15578: mukaan eri kielten taidon tarve vaihtelee jossain      opetusta on tarjolla harvemmissa kouluissa.
15579: määrin ammatillisesta taustasta johtuen. Eniten            Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
15580: tarvittuja kieliä ovat kuitenkin aina olleet englan-   ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
15581: ti ja ruotsin kieli. Näiden jälkeen tärkeysjärjes-     kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000
15582: tyksessä ovat tulleet saksan, ranskan, venäjän ja      on linjattu koulutuksen kansainvälistymisen ja
15583: espanjan kielet.                                       kieltenopetuksen kehittämisen tavoitteet. Kehit-
15584:     Väestön asenteita ruotsin kieleen ja kulttuu-      tämissuunnitelman mukaan peruskoulun tunti-
15585: riin on selvittänyt ainakin Taloustutkimus mm.         jako ja siihen perustuvat opetussuunnitelman
15586: Suomalaisuuden liiton ja Folktingetin aloittees-       perusteet on tarkoituksena säilyttää suunnittelu-
15587: ta. Tällöin on eri yhteyksissä ja erilaisin kysy-      kauden ajan tehtyjen päätösten mukaisena.
15588: myksenasetteluin pyritty selvittämään eri suku-        Tämä merkitsee samalla, ettei kieltenopetuksen
15589: puolta olevien asenteita koulutustaustaa, asuin-       rakennetta ole tarkoitus muuttaa.
15590: paikkaa, tulotasoa ja muita muuttujia hyväksi              Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulun
15591: käyttäen. Kun kysyttiin esimerkiksi "Pitäisikö         tuntijakoa on nykyisellään eri oppiaineiden pa-
15592: ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista suo-       kollisuuden ja valinnaisuuden osalta pidettävä
15593: menkielisille koululaisille?", antoi myönteisen        asianmukaisena, eikä ole ilmennyt perusteltuja
15594: vastauksen suurin osa väestöstä. Kun taas kysy-        syitä tuntijaon muuttamiseen. Kielitaidon tar-
15595: mys asetettiin vähän toisin "Mielestäni ruotsin        peellisuutta koskevat tutkimukset ja selvitykset
15596: kielen opiskelun tulisi olla jatkossakin pakollista    tukevat nykyisten linjausten mukaisen kieliohjel-
15597: Suomen peruskouluissa", antoi siihenkin myön-          man säilyttämistä. Peruskoulussa opetettavat
15598: teisen kannanoton vastaajien enemmistö. Haas-          kielet ovat niitä, joita työelämässä tarvitaan eni-
15599: tattelututkimuksin voidaan tuskin tyydyttävästi        ten. Koska peruskoulun tuntijako ja siihen liitty-
15600: saatikka sitten perusteellisesti tutkia ja kuvata      vä kieliohjelma on sekä ruotsin kielen että mui-
15601:                                           KK 89/1998 vp                                         3
15602: 
15603: den kielten osalta peruslinjaltaan tarkoituksen-   ruskoulussa valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi
15604: mukainen, hallituksella ei ole suunnitelmia toi-   oppiaineeksi.
15605: sen kotimaisen kielen aseman muuttamiseksi pe-
15606: 
15607:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
15608: 
15609:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15610: 4                                           KK 89/1998 vp
15611: 
15612: 
15613: 
15614: 
15615:                                         Tili Riksdagens Ta/man
15616: 
15617:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ett läroämne skall vara frivilligt eller obligato-
15618: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        riskt på basis av hur populärt eller impopulärt
15619: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ämnet är. Attitydundersökningarna beträffande
15620: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         svenskan är i själva verket de enda utredningarna
15621: 89:                                                   om ett läroämne i grundskolan som gjorts bland
15622:                                                       hela befolkningen.
15623:           Avser Regeringen följa medborgarnas             Statsrådet fattade 1993 beslut om den gällande
15624:        bestämda åsikt och vidta åtgärder för att      timfördelningen i grundskolan. Enligt den skall
15625:        slopa tvångssvenskan som obligatoriskt         det andra inhemska språket, som för finskspråki-
15626:        ämne i våra skolor?                            ga elever är svenska och för svenskspråkiga ele-
15627:                                                       ver är finska, i grundskolan studeras som ett för
15628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         alla gemensamt ämne antingen så att språkun-
15629: anföra följande:                                      dervisningen inleds på lågstadiet (A 1- och A2-
15630:                                                       språk) eller på högstadiet (B1-språk). Läser en
15631:     Det har gjorts flera undersökningar om beho-      elev svenska enligt den lärokurs som inleds i
15632: vet av språkkunskaper och utredningar av be-          lågstadiet eller den som inleds i högstadiet grun-
15633: folkningens attityd tili tvåspråkigheten i vårt       dar sig på det val eleven och föräldrarna gör
15634: land, tili svenskan och gentemot finlandssvensk-      enligt skolans studieprogram. Det bör observe-
15635: heten. Undersökningarna om behovet av språk-          ras att man i princip i varje grundskola kan välja
15636: kunskaper har, trots olika undersökningsmeto-         alternativet enligt den lärokurs som inleds i hög-
15637: der och inriktning på språkkunskapskrav i olika       stadiet, medan undervisningen enligt lärokursen
15638: yrken, gett liknande information om vilka språk       för 1ågstadiet inte erbjuds i lika många skolor.
15639: de finskspråkiga behöver mest. Enligt undersök-          l den plan för utveckling av utbildningen och
15640: ningarna varierar behovet av fårdigheter i olika      av forskningen vid högskolorna för åren 1995-
15641: språk i någon utsträckning beroende på yrkes-         2000 har målen för internationaliseringen av ut-
15642: bakgrund. De språk som behövs mest har ändå           bildningen och utvecklingen av språkundervis-
15643: alltid varit engelska och svenska. Efter dem i        ningen dragits upp. Enligt utvecklingsplanen är
15644: rangordning har kommit tyska, franska, ryska          avsikten att timfördelningen i grundskolan och
15645: och spanska.                                          grunderna för läroplanen under planeringsperio-
15646:     Befolkningens attityder tili svenskan och den     den skall stå kvar enligt de fattade besluten. Det-
15647: svenska kulturen har utretts åtminstone av Ta-        ta innebär på samma gång att strukturen i språk-
15648: loustutkimus, bl.a. på initiativ av Suomalaisuu-      undervisningen inte avses bli ändrad.
15649: den liitto och Folktinget. Man har då i olika            Med beaktande av det som anförts ovan bör
15650: sammanhang och genom olika frågeställningar           timfördelningen i grundskolan som den nu är i
15651: försökt klarlägga attityderna hos personer av         fråga om obligatoriska och valfria läroämnen
15652: olika kön sedda mot utbildning, bostadsort, in-       anses adekvat och det har inte framkommit moti-
15653: komstnivå och andra variabler. Då man t.ex.           verade orsaker att ändra den. Undersökningarna
15654: frågade "Borde undervisningen i svenska vara          och utredningarna i fråga om nödvändigheten av
15655: frivillig för finskspråkiga skolelever?" svarade de   språkkunskaper ger stöd för att språkprogram-
15656: flesta instämmande. När frågan ställdes lite an-      met enligt de nuvarande vägvalen skall bevaras.
15657: norlunda, "Jag tycker att det också i fortsättning-   De språk som det ges undervisning i i grundsko-
15658: en skall vara obligatoriskt att studera svenska i     lan är de som behövs mest i arbetslivet. Eftersom
15659: grundskolan i Finland" svarade majoriteten in-        timfördelningen i grundskolan och därtill höran-
15660: stämmande också på detta. Det är knappast ge-         de språkprogram både vad gäller svenskan och
15661: nom intervjuundersökningar möjligt att på ett         de övriga språken tili sin grundlinje är ändamåls-
15662: tillfredsställande, för att inte tala om grundligt    enlig, har regeringen inte planer på att ändra det
15663: sätt undersöka och beskriva mångskiftande so-         andra inhemska språkets ställning i grundskolan
15664: ciala fenomen. Det är också ett faktum att det        så att det blir ett valfritt eller frivilligt läroämne.
15665: inte har ansetts motiverat att avgöra frågan om
15666: 
15667:      Helsingfors den 11 mars 1998
15668: 
15669:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15670:                                             KK 90/1998 vp
15671: 
15672: 
15673: Kirjallinen kysymys 90
15674: 
15675: 
15676: 
15677: 
15678:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisuuden Liiton taloudellisten toi-
15679:                                        mintamahdollisuuksien parantamisesta
15680: 
15681: 
15682:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15683: 
15684:     Suomalaisuuden Liitto on perustettu vuonna        maa, tuntuu Suomalaisuuden Liiton kohtelu
15685: 1906. Liitto toimii laajalla alueeliaja myös viral-   kohtuuttomalta.
15686: lisissa puitteissa antaen lippu- ja nimivalistusta.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15687: Liitto joutuu toimimaan kohtuuttoman vähin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15688: taloudellisin resurssein. Se saa harkinnanvarais-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15689: ta avustusta vuosittain 130 000 markkaa, ja har-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15690: kinnanvaraisena sekin voidaan lopettaa milloin
15691: tahansa.                                                        Onko Hallituksen mahdollista ryhtyä
15692:     Kun katsotaan suunnilleen vastaavaa toimin-              toimiin Suomalaisuuden Liiton taloudel-
15693: taa suomenruotsalaisella puolella, Suomenruot-               lisenja toiminnallisen aseman parantami-
15694: salaiset kansankäräjät saavat vuodessa lakisää-              seksi tekemällä sitä koskeva ja nykyistä
15695: teistä apua valtiolta 1,8 miljoonaa markkaa.                 mahdollisesti hieman suurempi vuosittai-
15696: Vaikka ei kohtakaan kadehtisi suomenruotsa-                  nen toiminta-avustus lakisääteiseksi?
15697:  laisten muutenkin maassamme ylivertaista ase-
15698: 
15699:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15700:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
15701: 
15702: 
15703: 
15704: 
15705:  280043
15706: 2                                          KK 90/1998 vp
15707: 
15708: 
15709: 
15710: 
15711:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15712: 
15713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kea valtion varoilla. Tärkeää on, että kansalaisil-
15714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        la on mahdollisuus saada tietoja ja neuvontaa
15715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytännön liputusasioisssa.
15716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Valtionavustus on myönnetty niitä menoja
15717: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        varten, joita liitolla on lippu- ja nimivalistustyös-
15718: n:o90:                                               sä. Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole seikkoja,
15719:                                                      jotka edellyttäisivät Suomalaisuuden liiton lip-
15720:           Onko Hallituksen mahdollista ryhtyä        pu- ja nimitysvalistustoiminnan johdosta mak-
15721:        toimiin Suomalaisuuden Liiton taloudel-       settavan valtionavun korottamista. Ministeriön
15722:        lisen ja toiminnallisen aseman parantami-     käsityksen mukaan kyseinen valistustoiminta on
15723:        seksi tekemällä sitä koskeva ja nykyistä      voitu vuosittain hoitaa ministeriön myöntämän
15724:        mahdollisesti hieman suurempi vuosittai-      valtionavun turvin.
15725:        nen toiminta-avustus lakisääteiseksi?              Kyseistä valtionapua ei ole eikä ole voitukaan
15726:                                                      myöntää Suomalaisuuden liiton taloudellisen ja
15727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toiminnallisen aseman parantamiseksi, vaan val-
15728: vasti seuraavaa:                                     tionavun turvin on pyritty mahdollistamaan lii-
15729:                                                      ton tekemä tärkeä valistus- ja neuvonta työ. Sisä-
15730:    Sisäasiainministeriö on myöntänyt Suomalai-       asiainministeriön tarkoituksena ei ole ryhtyä toi-
15731: suuden liitto r.y:lle harkinnanvaraista valtion-      menpiteisiin yksityisen yhdistyksen aseman pa-
15732: apua vuosittain käytettäväksi lippu- ja nimivalis-    rantamiseksi.
15733: tusasioista aiheutuviin menoihin. Vuonna 1997             Sisäasiainministeriön tulee huolehtia siitä,
15734: valtionavun suuruus on ollut 130 000 mk liiton       että kansalaisilla on mahdollisuus saada neuvon-
15735: hakemuksen mukaisesti. Valtionapu oli saman-          taa liputusasioissa. Harkinnanvaraista valtion-
15736: suuruinen myös vuonna 1996.                           apua käyttämällä tähän voidaan vaikuttaa pa-
15737:    Suomalaisuuden liiton suorittama lippu- ja         remmin kuin lakisääteisellä toiminta-avustuksel-
15738: nimivalistustyö on vuosittain katsottu sellaiseksi    la.
15739: yleishyödylliseksi toiminnaksi, jota on voitu tu-
15740: 
15741:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
15742: 
15743:                                                                             Ministeri Jouni Backman
15744:                                              KK 90/1998 vp                                               3
15745: 
15746: 
15747: 
15748: 
15749:                                         Tili Riksdagens Talman
15750: 
15751:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            medel. Det är viktigt att medborgarna har möj-
15752: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            lighet att få uppgifter och råd i praktiska frågor
15753: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som gäller flaggning.
15754: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-              Statsunderstödet har beviljats för de utgifter
15755: mål nr 90:                                             som förbundet har i flaggupplysnings- och
15756:                                                        namnupplysningsarbetet.           Inrikesministeriet
15757:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          känner inte tili några omständigheter som moti-
15758:        att förbättra Suomalaisuuden Liittos            verar en höjning av det statsunderstöd som beta-
15759:        ekonomiska ställning och verksamhets-           las med anledning av Suomalaisuuden Liittos
15760:        betingelser genom att göra det årliga           flagg- och namnupplysningsverksamhet. Enligt
15761:        verksamhetsunderstödet som gäller för-          ministeriets uppfattning har ifrågavarande upp-
15762:        bundet lagstadgat och eventuellt något          lysningsverksamhet årligen kunnat skötas med
15763:        större än för närvarande?                       det statsunderstöd som ministeriet har beviljat.
15764:                                                           Ifrågavarande statsunderstöd har inte bevil-
15765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          jats och har inte heller kunnat beviljas Suoma-
15766: anföra följande:                                       laisuuden Liitto för att förbättra dess ekonomis-
15767:                                                        ka ställning och verksamhetsbetingelser utan
15768:    Inrikesministeriet har beviljat Suomalaisuu-        strävan har varit att genom statsunderstödet
15769: den Liitto ry ett årligt statsunderstöd enligt pröv-   möjliggöra det viktiga upplysnings- och rådgiv-
15770: ning för utgifter som föranleds av flaggupplys-        ningsarbete som förbundet utför. Inrikesministe-
15771: nings- och namnupplysningsärenden. 1997 var            riet har inte för avsikt att vidta åtgärder för att
15772: statsunderstödet 130 000 mk i enlighet med för-        förbättra en privat förenings ställning.
15773: bundets ansökan. Statsunderstödet var av sam-             Inrikesministeriet skall se till att medborgarna
15774: ma storlek också 1996.                                 har möjlighet att få råd i flaggningsärenden. Ge-
15775:    Det flaggupplysnings- och namnupp1ysnings-          nom att använda statsunderstöd enligt prövning
15776: arbete som Suomalaisuuden Liitto har utfört har        kan ministeriet bättre inverka på detta än genom
15777: årligen ansetts vara sådan allmännyttig verksam-       ett lagstadgat verksamhetsunderstöd.
15778: het, som har kunnat understödjas med statliga
15779: 
15780:      Helsingforsden 16 mars 1998
15781: 
15782:                                                                               Minister Jouni Backman
15783: 1
15784: 1
15785:                                               KK 91/1998 vp
15786: 
15787: Kirjallinen kysymys 91
15788: 
15789: 
15790: 
15791: 
15792:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rangaistusmääräysmenettelyn käyttämises-
15793:                                         tä lievissä rattijuopumustapauksissa
15794: 
15795: 
15796:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15797:    Olen vuonna 1996 tehnyt eduskuntakyselyn,              Kehitys kulkee kulkuaan ja on syytä nostaa
15798: jonka kysymysosa kuului seuraavasti: "Mitä             asia uudelleen esille.
15799: mieltä Hallitus on rattijuopumusta koskevan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15800: seuraamusjärjestelmän kehittämisestä niin, että        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15801: Iievemmät rattijuopumustapaukset voitaisiin kä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15802: sitellä heti paikan päällä rangaistusvaatimusme-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15803: nettelyä käyttäen ja ajokortin peruuttaminen ta-
15804: pahtuisi samalla tavoin kuin jos kyseessä olisi                  Ovatko liikennevalvonnassa veren al-
15805: muu vakava piittaamattomuus liikennesään-                     koholimääritykseen käytettävät laitteet
15806: nöistä ajokortin peruuttamista edellyttävällä ta-             kehittyneet niin, että lievien rattijuopu-
15807: valla?''                                                      mustapausten osalta voitaisiin siirtyä
15808:    Antamassaan vastauksessa silloinen oikeus-                 käyttämään rangaistusvaa tim usmenette-
15809: ministeri suhtautui asiaan periaatteessa myötä-               lyä tien päällä ja ajokiellon antaminen
15810: mielisesti, mutta katsoi silloin esteenä olevan               tapahtuisi siten kuin silloin, kun kyseessä
15811: muun muassa sen, että poliisilla ei ollut käytös-             on muu vakava piittaamattomuus liiken-
15812: sään tarkkuusalkometrejä, joilla veren alkoholi-              nesääntöjen noudattamisesta?
15813: määrä voitiin riittävän tarkasti määritellä. Sellai-
15814: sia oli kuitenkin poliisille tulossa.
15815:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15816: 
15817:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
15818: 
15819: 
15820: 
15821: 
15822: 280043
15823: 2                                             KK 91/1998 vp
15824: 
15825: 
15826: 
15827: 
15828:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15829: 
15830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarkkuusalkometri varmennetaan huollon jäl-
15831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           keen valtuutetussa mittauslaitoksessa, jona toi-
15832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mii Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
15833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Sisäasiainministeriö on antanut poliisille oh-
15834: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           jeet tarkkuusalkometrien käytöstä. Lisäksi Kan-
15835: n:o 91:                                                 santerveyslaitos ja oikeusministeriö ovat anta-
15836:                                                         neet poliisille, syyttäjille ja oikeuksille omat oh-
15837:            Ovatko liikennevalvonnassa veren al-         jeensa tarkkuusalkometrillä tehtävistä hengitys-
15838:         koholimääritykseen käytettävät laitteet         ilman alkoholimittauksista.
15839:         kehittyneet niin, että lievien rattijuopu-         Tarkkuusalkometrien käyttöönottamisesta
15840:         mustapausten osalta voitaisiin siirtyä          järjestetään keväällä 1998 yleisölle tiedotuskam-
15841:         käyttämään rangaistusvaatimusmenette-           panja osana perinteistä liikenneraittiuskampan-
15842:         lyä tien päällä ja ajokiellon antaminen         jointia.
15843:         tapahtuisi siten kuin silloin, kun kyseessä         Rangaistusmääräysmenettelyn käytön estää
15844:         on muu vakava piittaamattomuus liiken-          rattijuopumukseen säännönmukaisesti liittyvän
15845:         nesääntöjen noudattamisesta?                    ajokiellon määrääminen, joka on voimassa ole-
15846:                                                         van lainsäädännön mukaan tuomioistuimen
15847:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             asia. Oikeusministeri Häkämies on 4. 6.1996 vas-
15848: taen seuraavaa:                                         tauksessaan kansanedustaja Aittaniemelle to-
15849:                                                         dennut, ettei liene olemassa periaatteellisia estei-
15850:     Eduskunnan rikoslain 23 luvun muutokseen            tä lainsäädännön muuttamiseksi niin, että viralli-
15851: liittämän lausuman mukaisesti sisäasiainministe-        nen syyttäjä voisi rangaistusvaatimuksen antaes-
15852: riö on toteuttanut tarkkuusalkometrien käyt-            saan määrätä rattijuopumuksen seurauksena
15853: töönoton huolellisesti ja hallitusti. Suomeen han-      ajokiellon.
15854: kitut tarkkuusalkometrit täyttävät laiteteknisesti         Sisäasiainministeriö katsoo, ettei ole periaat-
15855: ja toimintavarmuudeltaan korkeat laatuvaati-            teellista estettä sellaisen lainmuutoksen valmiste-
15856: mukset. Laitteiden käyttäjät ovat saaneet perus-        lun käynnistämiselle, joka mahdollistaisi ran-
15857: teellisen koulutuksen. Lääneissä on nimetty ja          gaistusmääräysmenettelyn käytön lievien ratti-
15858: koulutettu tarkkuusalkometritoiminnan vastuu-           juopumustapausten käsittelyssä. Ennen valmis-
15859: henkilöt. Toimitettavien puhallutusten laadun-          telua tulisi kuitenkin hankkia selvitystä ja käydä
15860: seurannasta huolehtii Kansanterveyslaitos eri-          keskustelua siitä, mikä vaikutus muutoksella
15861: tyisen tarkoitukseen suunnitellun ja rakennetun         mahdollisesti olisi nykyistä pelkistetymmässä ri-
15862: valvontatietojärjestelmän avulla.                       kosprosessissa tuomittavan rangaistuksen yleis-
15863:     Tarkkuusalkometrit on sijoitettu poliisilai-        estävään vaikutukseen ja rattijuopumuksen tuo-
15864: toksilla erityisiin niille varattuihin huonetiloihin.   mittavuuteen rikoksena yleisön keskuudessa.
15865: Laitteiden huoltojärjestelmä on luotu. Jokainen
15866: 
15867:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
15868: 
15869:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
15870:                                            KK 91/1998 vp                                               3
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                                        Tili Riksdagens Talman
15876: 
15877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utförd service på en auktoriserad mätningsan-
15878: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       stalt, som i det fallet är statens tekniska forsk-
15879: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     ningsanstalt.
15880: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           Inrikesministeriet har gett polisen anvisningar
15881: 91:                                                  om hur precisionsalkometrarna skall användas.
15882:                                                      Dessutom har folkhälsoinstitutet och justitiemi-
15883:           Har den apparatur som används för att      nisteriet gett polisen, åklagare och domstolar an-
15884:        fastställa alkoholhalten i blodet vid tra-    visningar om hur mätning av alkoholhalten i
15885:        fikövervakning utvecklats så att man i        utandningsluften skall utföras med precisionsal-
15886:        fråga om lindriga fall av rattfylleri kunde   kometer.
15887:        övergå tili straffanspråksförfarande på          Som en del av det traditionella trafiknykter-
15888:        vägen och att meddelande av körförbud         hetsarbetet kommer det under våren 1998 att
15889:        kunde ske på samma sätt som i fråga om        ordnas en tili allmänheten riktad informations-
15890:        annan allvarlig likgiltighet vad gäller       kampanj om användningen av de nya precisions-
15891:        iakttagande av trafikregler?                  alkometrarna.
15892:                                                         Det är inte möjligt att tillämpa strafforderför-
15893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        farande därför att körförbud, som i regel följer på
15894: anföra följande:                                     rattfylleri, enligt gällande lagstiftning endast kan
15895:                                                      utfårdas av domstol. Av justitieminister Häkä-
15896:    Enligt riksdagens uttalande som bifogats änd-     mies svar av den 4 juni 1996 på riksdagsman
15897: ringen av 23 kap. strafflagen har inrikesministe-    Aittoniemis spörsmål framgår att det inte torde
15898: riet genomfårt ibruktagandet av precisionsalko-      föreligga några principiella hinder för att ändra
15899: metrar noggrant och behärskat. De precisionsal-      lagstiftningen sä att allmänna åklagaren då han
15900: kometrar som skaffats tili Finland uppfyller         delger straffanspräk kan utfårda körförbud tili
15901: höga kvalitetskrav i fråga om teknik och funk-       följd av rattfylleri.
15902: tionssäkerhet. De som skall använda dem har fått        Inrikesministeriets uppfattning är att det inte
15903: grundlig utbildning. Inom länen har man utsett       finns några principiella hinder för att påbörja
15904: och utbildat personer som skall ansvara för preci-   beredningen av en dylik lagändring som skulle
15905: sionsalkometrarna. Folkhälsoinstitutet ansvarar      göra det möjligt att tillämpa strafforderförfaran-
15906: för kvalitetskontrollen av utförda utandnings-       de i fråga om lindriga fall av rattfylleri. Före
15907: prov med hjälp av ett särskilt övervakningsupp-      beredningen bör man dock utreda och diskutera
15908: giftssystem som planerats och byggts upp för         viiken effekt en sådan ändring eventuellt skulle
15909: detta ändamål.                                       ha på den allmänpreventiva effekten av ett straff
15910:    Precisionsalkometrarna förvaras i särskilda       som utdöms i en straffprocess som är mer förenk-
15911: utrymmen på polisstationerna. Utrustningen ge-       lad än i dag och pä den allmänna uppfattningen
15912: nomgår service enligt ett bestämt system. Varje      om hur förkastligt rattfylleri är såsom brott.
15913: precisionsalkometers tillförlitlighet testas efter
15914: 
15915:      Helsingforsden 10 mars 1998
15916: 
15917:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
15918:                                           KK 92/1998 vp
15919: 
15920: Kirjallinen kysymys 92
15921: 
15922: 
15923: 
15924: 
15925:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion, kuntien ja seurakuntien poistotava-
15926:                                      roiden myynnistä
15927: 
15928: 
15929:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15930: 
15931:    Valtion, kuntien ja seurakuntien varastoista       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15932: myydään vuosittain miljardien markkojen arvos-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15933: ta käytöstä poistettua tavaraa. Tavaran myynti     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15934: tapahtuu yleisimmin työpaikoilla työntekijöille    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15935: pilkkahintaan, ilman hintoja nostavaa yleistä
15936: huutokauppaa. Parhaiten säilyneiden ja käyttö-               Aikooko valtiovalta puuttua valtion,
15937: kelpoisten tavaroiden osalta on olemassa myös             kuntien ja seurakuntien poistotavaroiden
15938: tietynlainen hyvä veli -järjestelmä.                      myyntiin lainsäädännöllä tai ohjeilla si-
15939:    Vakiintunut tapa pitää muuttaa ja poistetut            ten, että poistotavarat myydäänjulkisella
15940: tavarat myydäjulkisella huutokaupalla, jossajo-           huutokaupalla eikä viraston sisäisesti
15941: kainen voi tehdä tarjouksen haluamastaan tava-            hyvä veli -järjestelmää noudattaen kuten
15942: rasta, myös ulkopuolinen. Julkisyhteisöille koi-          tähän saakka?
15943: tuva tulo on melkoinen ja peli reilua.
15944: 
15945:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
15946: 
15947:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
15948: 
15949: 
15950: 
15951: 
15952: 280043
15953: 2                                            KK 92/1998 vp
15954: 
15955: 
15956: 
15957: 
15958:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15959: 
15960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös myydä tai vastikkeetta luovuttaa toiseen
15961: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valtion virastoon tai laitokseen.
15962: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tarkemmat määräykset siitä, mitä menettely-
15963: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jä tilivirastossa käytetään irtainta omaisuutta
15964: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          luovutettaessa ja myytäessä, ovat valtion talous-
15965: n:o 92:                                                arviosta annetun asetuksen 26 §:n 1 momentin 3
15966:                                                        kohdan (600/1997) ja 26 §:n 2 momentin (1243/
15967:            Aikooko valtiovalta puuttua valtion,        1992) mukaisesti tiliviraston taloussäännössä,
15968:         kuntien ja seurakuntien poistotavaroiden       materiaaliohjesäännössä tai muussa ohjesään-
15969:         myyntiin lainsäädännöllä tai ohjeilla si-      nössä.
15970:         ten, että poistotavarat myydäänjulkisella         Valtion talousarvion yksityiskohtaisissa pe-
15971:         huutokaupalla eikä viraston sisäisesti         rusteluissa annetaan virastoille ja laitoksille oi-
15972:         hyvä veli -järjestelmää noudattaen kuten       keus nettouttaa toimintamenomäärärahan kans-
15973:         tähän saakka?                                  sa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttö-
15974:                                                        omaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toi-
15975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mintamenomäärärahasta. Tämä on merkinnyt
15976: vasti seuraavaa:                                       käytännössä sitä, että varsinkin nettobudjetoin-
15977:                                                        tia käyttävät virastot ja laitokset ovat omaehtoi-
15978:    Valtion irtaimen omaisuuden luovuttamista           sesti siirtyneet käyttämään irtaimen omaisuuden
15979: koskevat yleiset laintasoiset säännökset ovat ny-      luovutuksessaan ja myynnissään menettelyitä,
15980: kyisellään valtion talousarviosta annetun lain         jotka varmimmin antavat parhaat tuotot.
15981: 22 §:n 1 momentissa (16511992). Siinä säädetään,          Valtion kannalta on irtaimen omaisuuden
15982: että valtion omaisuutta on sen käyttötarkoitus         myyntiä koskevana linjauksena valtion talousar-
15983: huomioon ottaen käytettävä tuottavalla tavalla.        vion yleisten soveltamismääräysten mukaisesti,
15984: Valtioneuvoston antamiin valtion talousarvion          että omaisuus myydään valtiolle edullisimmalla
15985: yleisiin soveltamismääräyksiin on perinteisesti        tavalla. Edullisuusvertailu suoritetaan tapauk-
15986: sisällytetty käytännön tasolla olevat yleiset sään-    sittain erilaisten asiaan vaikuttavien seikkojen
15987: nökset siitä, miten valtion virastojen ja laitosten    pohjalta. Myytävistä tavaroista ja niiden kun-
15988: tulee toimia hallinnassaan olevaa valtion irtainta     nosta yms. riippuen julkinen huutokauppa saat-
15989: omaisuutta luovuttaessaan.                             taa myyntitilanteessa osoittautua edullisimmaksi
15990:    Nykyisin virastot ja laitokset noudattavat val-     tavaksi tai erääksi edullisimmista tavoista.
15991: tioneuvoston 12.4.1995 annettuja valtion talous-          Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä
15992: arvion yleisiä soveltamismääräyksiä (No TM             on virastoon tai laitokseen tekemänsä vuositilin-
15993: 9509) mitä tulee käytöstä poistetun irtaimen           tarkastuksen yhteydessä myös varmistaa, että
15994: omaisuuden luovuttamiseenja myyntiin. Näiden           valtion irtaimen omaisuuden poistamisessa ja
15995: määräysten mukaan valtion virastojen ja laitos-        luovuttamisessa on noudatettu asiassa annettuja
15996: ten tulee myydä niille tarpeettomaksi käyvä ir-        säännöksiä ja määräyksiä. Jos tarkastusvirasto
15997: tain omaisuus kuten koneet, laitteet ja muu ka-        havaitsee virheellistä menettelyä, virasto puuttuu
15998: lusto sekä tarvikkeet. Omaisuus tulee myydä val-       siihen sen mukaisesti kuin valtiontalouden tar-
15999: tiolle edullisimmalla tavalla. Edullisuusvertailus-    kastuksesta annetun lain 8-11 §:ssä (856/1981)
16000: sa tulee ottaa huomioon muun muassa myynti-,           säädetään.
16001: käsittely- ja varastointikustannukset. lrtain             Valtioneuvoston oikeuskanslerin kiinnitettyä
16002: omaisuus voidaan myydä esimerkiksi uuden               huomiota siihen, että valtion irtaimen omaisuu-
16003: hankinnan yhteydessä. Myynti voidaan toteut-           den vastikkeettoman luovuttamisen edellytyksis-
16004: taa myös suorana myyntinä, tarjousten perus-           tä ei ole laintasoisia perussäännöksiä, on valtio-
16005: teella tai huutokaupalla. Virastolie tai laitokselle   varainministeriö asettanut 13.11.1997 työryh-
16006: tarpeettomaksi käyvä irtain omaisuus voidaan           män tämän lähtökohdan mukaisesti selvittä-
16007:                                              KK 92/1998 vp                                               3
16008: 
16009: maan valtion virastojen ja laitosten irtaimen             Opetusministeriö toteaa lausunnossaan, että
16010: omaisuuden luovuttamisen sääntelyyn liittyviä          seurakunnilla tulee olla kirkkojärjestyksen 15lu-
16011: kysymyksiä. Työryhmälle asetettu määräaika             vun 8 §:n (1305/1997) mukaan kirkkovaltuuston
16012: päättyy kuluvan maaliskuun lopussa.                    hyväksymä varainhoitosääntö, joka sisältää
16013:    Siltä osin kuin kirjallinen kysymys koskee          määräykset myös omaisuuden hoitamisesta.
16014: kuntien ja seurakuntien poistotavaroiden myyn-         Seurakuntien käyttöomaisuudessa ovat poista-
16015: tiä koskevia määräyksiä ja myynnin nykytilaa,          misen kohteena lähes yksinomaan atk-laitteet ja
16016: on asianjohdosta pyydetty sisäasiainministeriön        konttorikalusteet, joita seurakunnat ovat huo-
16017: ja opetusministeriön lausunnot.                        mattavassa määrin lahjoittaneet ystävyysseura-
16018:    Sisäasiainministeriö toteaa lausunnossaan,          kunnilleen Virossa ja Venäjällä Inkerin kirkon
16019: että kunnallishallintoa varten ei lailla eikä johto-   seurakunnille ja muuhun kirkolliseen käyttöön.
16020: sääntömalleilla ole annettu määräyksiä tai suosi-      Opetusministeriön käsityksen mukaan lainsää-
16021: tuksia siitä, miten kunnan poistotavaroiden            dännöllä eikä muilla ohjaustoimenpiteillä ei voi-
16022: myynnissä tulisi menetellä. Käytöstä poistetun         da vaikuttaa seurakuntien omaisuudenhoitoon
16023: tavaran myyntitavasta päättäminen on kunnan            ottaen huomioon seurakuntien itsenäinen asema
16024: päätösvallan varassa. Päätösvallan käyttö järjes-      osana evankelisluterilaista kirkkoa tai ortodok-
16025: tetään kunnan päätösvallassa olevillajohtosään-        sista kirkkokuntaa.
16026: nöillä, mutta ei yleensä anneta menettelyä koske-         Valtion virastojen ja laitosten poistotavaroi-
16027: via määräyksiä. Kunnallishallinnossa tulee nou-        den myymistä koskevia nykyisiä säännöksiä voi-
16028: dattaa hyvän hallinnon periaatteita eikä ketään        daan edellä sanotun perusteella pitää riittävinä ja
16029: saa suosia epäasianmukaisin perustein. Huuto-          tulosohjauksen kannalta asianmukaisina. Val-
16030: kauppoja on myös järjestetty avoimen menette-          tion kirjanpitouudistukseen liittyvä tilivirastojen
16031: lyn toteuttamiseksi esimerkiksi poistettaessa sai-     taloussääntöjen uudistaminen on parhaillaan vi-
16032:  raalan vielä toimintakuntoisia laitteita, mutta       reillä. Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia syitä,
16033: hintataso on saattanut jäädä huutokaupassa hy-         jotka antaisivat aiheen lähteä muuttamaan val-
16034: vinkin alhaiseksi. Sisäasiainministeriön tietoon       tion poistotavaroiden myyntitoimintaa nykyistä
16035: ei ole kunnallishallinnon irtaimen omaisuuden          rajoitetummissa puitteissa tapahtuvaksi. Kun-
16036:  poistotavaroiden myynnissä tullut esille sellaisia    tien ja seurakuntien poistotavaroiden myymisen
16037: epäkohtia, joiden vuoksi olisi tarpeen ryhtyä toi-     osalta ei ole myöskään tiedossa perusteita ny-
16038:  menpiteisiin.                                         kyisten menettelyjen muuttamiseksi.
16039: 
16040:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
16041: 
16042:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
16043: 4                                            KK 92/1998 vp
16044: 
16045: 
16046: 
16047: 
16048:                                          Tili Riksdagens Talman
16049: 
16050:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning överlåtas till andra stat1iga ämbetsverk eller
16051: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         inrättningar.
16052: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Räkenskapsverkets ekonomistadga, material-
16053: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          reg1emente eller annat reg1emente skall en1igt 26 §
16054: 92:                                                    1 mom. 3 punkten förordningen om statsbudge-
16055:                                                        ten (600/1997) och 26 § 2 mom. (1243/1992) inne-
16056:           Ämnar statsmakten genom lagstift-            hålla noggrannare föreskrifter för vilka förfaran-
16057:        ning eller anvisningar ingripa i försälj-       den verket skall tillämpa vid överlåte1se och för-
16058:        ningen av statens, kommunernas och för-         sä1jning av 1ös egendom.
16059:        samlingarnas utmönstrade inventarier så             Statliga ämbetsverk och inrättningar har en-
16060:        att utmönstrade inventarier säljs på of-        1igt deta1jmotiveringen i statsbudgeten rätt att
16061:        fentlig auktion och inte internt inom äm-       nettobudgetera försä1jningsintäkterna av sådana
16062:        betsverken enligt "Bästa Bror" -principen       1ösa an1äggningstillgångar för vilkas del anskaff-
16063:        som hittills?                                   ningen finansieras med omkostnadsans1aget.
16064:                                                        Detta har i praktiken 1ett till att i synnerhet de
16065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ämbetsverk och inrättningar som använder sig av
16066: anföra följande:                                       nettobudgetering frivilligt har övergått till att vid
16067:                                                        över1åtelse och försäljning av 1ös egendom an-
16068:     De allmänna bestämmelserna på lagnivå som          vända sig av det förfarande som säkrast ger de
16069: gäller överlåtelse av statens 1ösegendom står för      största intäkterna.
16070: närvarande att läsa i 22 § 1 mom. 1agen om stats-         Staten intar den hållningen att rikt1injerna
16071: budgeten (165/1992). Där föreskrivs att statens        som gäller försäljningen av 1ös egendom skall
16072: egendom med beaktande av vad den är avsedd             fö1ja de allmänna föreskrifterna för tillämpning-
16073: för skall användas på ett 1önsamt sätt. Statsrå-       en av statsbudgeten, och egendom~n skall alltså
16074: dets allmänna föreskrifter om tillämpning av           sä1jas på det sätt som är förmånligast för staten.
16075: statsbudgeten innehåller av tradition allmänna         Förmån1ighetsbedömningen görs för varje en-
16076: regler på praktisk nivå för hur statens ämbets-        skilt fall på basis av de o1ika omständigheter som
16077: verk och inrättningar skall överlåta lösegendom        inverkar på ärendet. På grund avarten av mate-
16078: tillhörande staten som de har i sin besittning.        riel som skall sä1jas och i vilket skick de befinner
16079:     Numera följer ämbetsverk och inrättningar          sig m.m. kan en offent1ig auktion vid försä1j-
16080: statsrådets allmänna föreskrifter av den 12 apri1      ningstillfållet visa sig vara det mest förmån1iga
16081: 1995 om tillämpningen av statsbudgeten (Nr TM          sättet, eller ett av dem.
16082: 9509) då det gäller överlåte1se och försä1jning av        Statens revisionsverk har till uppgift att i sam-
16083: lös egendom som tagits ur bruk. En1igt dessa           band med den årliga revisionen av äm betsverkets
16084: föreskrifter skall statens ämbetsverk och inrätt-      eller inrättningens räkenskaper försäkra sig om
16085: ningar sälja sådan 1ös egendom som de inte 1äng-       att man också vid avskrivning och överlåte1se av
16086: re behöver, t.ex. maskiner, anordningar och an-        statens egendom har fö1jt utfårdade bestämme1-
16087: dra inventarier samt förnödenheter. Egendomen          ser. Om revisionsverket noterar att ett fe1aktigt
16088: skall säljas på det sätt som är förmån1igast för       förfarande har tillämpats, skall revisionsverket
16089: staten. Då o1ika a1ternativ jämförs skall avseende     ingripa på det sätt som bestäms i 8-11 § lagen
16090: fåstas vid bl.a. försäljnings-, hanterings- och 1ag-   om revision av statshushållningen (856/1981).
16091: ringskostnader. Lös egendom kan sä1jas t.ex. i            Efter att justitiekans1ern i statsrådet påpekat
16092: samband med att ny egendom anskaffas. Försä1j-         att det inte finns några grund1äggande bestäm-
16093: ningen kan ske också som direktförsäljning, på         me1ser på 1agnivå då det gäller förutsättningarna
16094: basis av anbud eller genom auktion. Lös egen-          för överlåte1se av statens egendom utan vederlag
16095: dom som ett ämbetsverk eller en inrättning inte        i pengar, tillsatte finansministeriet den 13 novem-
16096: 1ängre behöver kan också sä1jas eller utan ersätt-     ber 1997 en arbetsgrupp för att utgående från
16097:                                              KK 92/1998 vp                                              5
16098: 
16099: detta utreda frågor i anslutning tili regleringen av      Undervisningsministeriet konstaterar i sitt ut-
16100: överlåtelsen av statliga ämbetsverks och inrätt-       låtande att församlingarna enligt 15 kap. 8 § kyr-
16101: ningars lösegendom. Arbetsgruppens tidsfrist           koordningen (1305/1997) skall ha en av kyrko-
16102: går ut i slutet av mars i år.                          fullmäktige godkänd ekonomiförvaltningsstad-
16103:     Tili den del det skriftliga spörsmålet gäller      ga med bestämmelser också beträffande egendo-
16104: föreskrifter för och det aktuella läget i fråga om     mens skötsel. Då det gäller församlingarnas an-
16105: försäljningen av kommunernas och församling-           läggningstillgångar är det nästan enbart datoran-
16106: arnas utmönstrade inventarier har utlåtande be-        läggningar och kontorsmöbler som avskrivs, och
16107: gärts av inrikesministeriet och undervisningsmi-       dessa har församlingarna i stor utsträckning
16108: nisteriet.                                             skänkt tili sina vänförsamlingar i Estland, tili
16109:     Inrikesministeriet konstaterar i sitt utlåtande    församlingarna inom ingermanländska kyrkan i
16110: att varken någon lag eller något normalförslag         Ryssland och tili andra kyrkliga ändamål. Enligt
16111: tili instruktion innehåller föreskrifter eller re-     undervisningsministeriets uppfattning kan man
16112: kommendationer då det gäller hur kommuner              inte påverka kyrkans egendomsförvaltning vare
16113: skall förfara vid försäljning av utmönstrad lös        sig genom lagstiftningen eller andra styråtgärder
16114: egendom. Kommunerna har själva beslutande-             med beaktande av församlingarnas självständiga
16115: rätten i fråga om hur materiel som tagits ur bruk      position som en del av den evangelisk-lutherska
16116: skall säljas. Hur beslutanderätten skall användas      kyrkan eller ortodoxa kyrkosamfundet.
16117: regleras genom de instruktioner kommunen själv            De nuvarande reglerna för försäljningen av
16118: har rätt att utarbeta, men i allmänhet utfårdas        statens ämbetsverks och inrättningars avskrivna
16119: inga föreskrifter för ifrågavarande förfaranden.       egendom kan på de ovan nämnda grunderna
16120: Inom kommunalförvaltningen skall god förvalt-          anses vara tillräckligt ingående och från resultat-
16121: ningssed iakttas, och ingen får gynnas på oriktiga     styrningssynpunkt ändamålsenliga. En ändring
16122: grunder. Auktioner har också ordnats för för-          av ekonomistadgan för räkenskapsverk pågår
16123: verkligande av principen om ett öppet förfaran-        för närvarande i anslutning tili revideringen av
16124: de, t.ex. då ett sjukhus har avskrivit utrustning      statens bokföring. Regeringen känner inte tili
16125: som fortfarande är funktionsduglig, men prisni-        några sådana skäl som skulle göra det nödvän-
16126: vån har ibland förblivit på mycket låg nivå. Det       digt att begränsa det nuvarande förfarandet i
16127: har inte kommit tili inrikesministeriets känne-        fråga om försäljningen av statens utmönstrade
16128: dom att det vid försäljningen av utmönstrad lös        lösegendom. Inte heller då det gäller försäljning-
16129: egendom inom kommunalförvaltningen skulle              en av kommunernas och församlingarnas ut-
16130: ha förekommit några sådana oegentligheter som          mönstrade egendom finns det några grunder för
16131:  skulle göra det nödvändigt att vidta åtgärder.        att ändra det nuvarande förfarandet.
16132: 
16133:      Helsingforsden 12 mars 1998
16134: 
16135:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
16136:                                               KK 93/1998 vp
16137: 
16138: Kirjallinen kysymys 93
16139: 
16140: 
16141: 
16142: 
16143:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rasismiväitteiden ehkäisemisestä
16144: 
16145: 
16146: 
16147:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16148: 
16149:     Suomalaisessa yhteiskunnassa pidetään kei-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16150: notekoisesti yllä rasismin olemusta. Tämä hyö-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16151: dyttää niitä, joiden väitetään olevan rasismin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16152: kohteena. Kun sosiaaliviraston virkailija ei us-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16153: kalla kieltää esimerkiksi värillisen ulkomaalaisen
16154: taloudellisia vaatimuksia peläten joutuvansa lei-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16155: matuksi rasismista tai poliisi ei uskalla puuttua              siin ns. etnisten eli värillisten poliisien ja
16156: heidän tekemisiinsä samasta syystä, keinotekoi-                sosiaalivirkailijoiden pestaamiseksi vir-
16157: sesti ylläpidetty rasismin olemus on täyttänyt                 koihin, jotta keinotekoisesti ylläpidetty
16158: sille asetetut odotukset.                                      rasismin olemus lakkaisi hyödyntämästä
16159:     Suomessa pitäisi ottaa virkaan etnisiä poliiseja           sen kohteeksi väitettyjä siinä muodossa
16160: ja sosiaalivirkailijoita. Amerikkalaisen koke-                 kuin nykyisin tapahtuu, kun poliisi lai-
16161: muksen mukaan värilliset poliisit ovat kaikkein                minlyö heitä kohtaan tehtävänsä ja sosi-
16162: kovakätisimpiä ja värilliset sosiaalivirkailijat ky-           aaliviranomaiset myöntävät heille yli-
16163: keneviä tekemään tiukkoja ja lainmukaisia pää-                 määräisiä etuja rasismiväitteiden pelos-
16164: töksiä. Näin ollen poliisi tekisi tehtävänsä ja sosi-          sa?
16165: aalivirkailija kieltäytyisi antamasta ylimääräistä
16166: rahaa joutumatta rasismiväitteiden kohteeksi.
16167: Asiat olisivat silloin kohdallaan.
16168: 
16169:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16170:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
16171: 
16172: 
16173: 
16174: 
16175: 280043
16176: 2                                             KK 93/1998 vp
16177: 
16178: 
16179: 
16180: 
16181:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16182: 
16183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hemmistöryhmiin kuuluvia hakeutumaan polii-
16184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sikoulutukseen sekä pyrkimään sellaisiin tehtä-
16185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         viin, joissa heidän erityisosaamistaan voidaan
16186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          hyödyntää. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti sel-
16187: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           laiset asiakaspalvelutehtävät, joissa ollaan pal-
16188: n:o 93:                                                 jon tekemisissä vähemmistöryhmiin kuuluvien
16189:                                                         kanssa. Ongelmana tällä hetkellä on ollut, että
16190:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          hyvin harva etniseen vähemmistöryhmään kuu-
16191:        siin ns. etnisten eli värillisten poliisien ja   luva henkilö hakee poliisin peruskoulutukseen.
16192:        sosiaalivirkailijoiden pestaamiseksi vir-        Poliisissa valmistellaankin esitettä, jolla pyritään
16193:        koihin, jotta keinotekoisesti ylläpidetty        rohkaisemaan etnisiin vähemmistöryhmiin kuu-
16194:        rasismin olemus lakkaisi hyödyntämästä           luvia pyrkimään poliisikouluun tai muuten etsi-
16195:        sen kohteeksi väitettyjä siinä muodossa          mään poliisihallinnosta heille sopivia muita teh-
16196:        kuin nykyisin tapahtuu, kun poliisi lai-         täviä.
16197:        minlyö heitä kohtaan tehtävänsä ja sosi-            Mitään maahanmuuttajakiintiötä tai etnistä
16198:        aaliviranomaiset myöntävät heille yli-           kiintiötä ei poliisikouluun voida ajatella. Jokai-
16199:        määräisiä etuja rasismiväitteiden pelos-         sen Suomessa toimivan poliisimiehen on täytet-
16200:        sa?                                              tävä samat vähimmäisvaatimukset. Kukaan ei
16201:                                                         saa päästä poliisiksi helpommalla, sillä muutoin
16202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             niin kantaväestön kuin poliisikunnan käsitykset
16203: taen seuraavaa:                                         ammattikunnan rakenteesta ja ammattitaidosta
16204:                                                         kärsivät. Suomessa luottamus poliisiin on kor-
16205:     Kysymys koskee sekä etnisten poliisien että         kea, eikä luottamusta saa lyhytnäköisenä toimin-
16206: sosiaalivirkailijoiden paikkaamista. Vastaukses-        nalla murentaa.
16207: sani käsittelen vain etnisten poliisien palkkaa-           Mitä tulee kysymyksessä mainittuun kytken-
16208: misasiaa, koska sosiaalivirkailijoiden paikkaa-         tään etniseen vähemmistöryhmään kuuluvan
16209: minen ei kuulu edustamani ministeriön toimi-            rekrytoimisesta poliisiin, jotta poliisin laimin-
16210: alaan.                                                  lyönnit etnisiin ryhmiin kuuluvia henkilöitä koh-
16211:     Poliisivirkaan voidaan virkamieslain (750/          taan lakkaisivat, ei näiden kahden asian välillä
16212: 1994) 7 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan nimit-           voida löytää järkevää yhteyttä. Päinvastoin on
16213: tää vain Suomen kansalainen. Näin ollen ulko-           ilmeistä, että epäluulo ulkomaalaisia, maahan-
16214: maalaista ei voida Suomessa ottaa edes poliisi-         muuttajia ja etnisiin ryhmiin kuuluvia kohtaan
16215: koulutukseen, koska poliisin peruskoulutukseen          kasvaa, jos palkataan tiettyjä henkilöitä hoita-
16216: hyväksytty henkilö tulee nimitetyksi poliisivir-        maan vain tiettyjen henkilöiden asioita. Suoma-
16217: kaan eli poliisikokelaaksi. Kysymyksessä tarkoi-        laiset poliisimiehet eivät laiminlyö tehtäviään
16218: tetaan mitä ilmeisimmin sellaisten etnisten vä-         minkään henkilöryhmän kohdalla, vaan pyrki-
16219: hemmistöryhmien edustajien paikkaamista po-             myksenä on kohdella kaikkia poliisin asiakkaina
16220: liiseiksi, jotka ovat Suomen kansalaisia.               olevia henkilöitä tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.
16221:     Sisäasiainministeriön 30.6.1997 (15/0 11197)           Poliisin ylijohdon 30.6.1997 päivätyssä (5/600/
16222: antamassa ohjeessa, joka käsittelee suvaitsevai-        97) saatekirjeessä todetaan, että moniarvoisessa
16223: suuden lisäämistä ja rasismin ehkäisemistä polii-       demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten
16224: sissa, on käsitelty myös etnisiin vähemmistöryh-        turvallisuudesta vastaavien viranomaisten täy-
16225: miin kuuluvien henkilöiden rekrytointia poliisi-        tyy kiinnittää erityistä huomiota heikommassa ja
16226: hallintoon. Ohjeessa todetaan, että poliisihallin-      turvattomammassa asemassa olevien ihmisten
16227: nossa on useita tehtäviä, joissa vähemmistöryh-         tarpeisiin. Kirjeessä myös todetaan, että eräät
16228: män edustaja voisi työskennellä samoin edelly-          maahanmuuttajista ja etnisiin vähemmistöryh-
16229: tyksin kuin kantaväestöön kuuluvakin. Poliisin          miin kuuluvista henkilöistä saattavat myös jou-
16230: on ohjeen mukaan pyrittävä kannustamaan vä-             tua kohtaamaan kantaväestölle harvinaisempia
16231:                                            KK 93/1998 vp                                               3
16232: 
16233: turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä. Näiden        väittää, että poliisi olisi syyllistynyt etnisiin vä-
16234: henkilöiden tarpeeseen saada viranomaisilta         hemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden koh-
16235: apuaja suojelua tulee pystyä vastaamaan. Yksit-     dalla laiminlyönteihin. Poliisissa ollaan, etenkin
16236: täistapauksissa tapahtuvat mahdolliset laimin-      vuonna 1997, panostettu merkittävästi pyrki-
16237: lyönnit on saatettava välittömästi poliisimiesten   myksiin parantaa etnisiin vähemmistöryhmiin
16238: esimiesten tietoon ja niihin tulee puuttua.         kuuluvien henkilöiden luottamusta poliisia koh-
16239:    Edellä sanotun perusteella on kohtuutonta        taan.
16240: 
16241:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
16242: 
16243:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
16244: 4                                            KK 93/1998 vp
16245: 
16246: 
16247: 
16248: 
16249:                                         Tili Riksdagens Talman
16250: 
16251:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           person som tillhör urbefolkningen. Enligt anvis-
16252: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ningarna skall polisen försöka uppmuntra repre-
16253: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sentanter för olika minoritetsgrupper att söka
16254: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          inträde tili polisutbildningen och att söka anställ-
16255: mål nr 93:                                            ning i sådana uppgifter där man kan utnyttja
16256:                                                       deras specialkunskap. Dylika uppgifter finns i
16257:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         synnerhet inom den kundservice där man har
16258:        att det skall anstälias människor från oli-    mycket kontakt med personer som hör tili mino-
16259:        ka s.k. etniska grupper, dvs. fårgade poli-    ritetsgrupper. För tilifållet består problemet i att
16260:        ser och socialtjänstemän, för att rasis-       ytterst få personer som hör tili någon etnisk mi-
16261:        mens väsen, som upprätthålis artificielit,     noritetsgrupp söker in tili polisens grundutbild-
16262:        skali sluta gagna sådana personer som          ning. Vid polisen håller man på att sammanställa
16263:        påstås ha blivit föremål för rasism i den      en broschyr med hjälp av viiken man försöker
16264:        form som förekommer i dag, då polisen          uppmuntra dem som hör tili olika etniska mino-
16265:        försummar sina uppgifter i fråga om            ritetsgrupper att söka inträde tili polisskolan eller
16266:        dessa personer och socialmyndigheterna         i övrigt att söka anställning i andra lämpliga
16267:        beviljar dem extra förmåner av rädsla för      uppgifter inom polisförvaltningen.
16268:        att bli beskylida för rasism?                      Det går inte för sig att införa någon kvot för
16269:                                                       intagning av invandrare elier etniska minoriteter
16270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tili polisskolan. Alla polismän i Finland skall
16271: anföra följande:                                      uppfylla samma minimikrav. lngen skall kunna
16272:                                                       få bli polis lättare än någon annan, för i så fall
16273:    Spörsmålet gälier anställning av personer av       kommer såväl urbefolkningens som poliskårens
16274: olika etnisk tilihörighet både som poliser och        uppfattning om yrkeskårens uppbyggnad och
16275: som socialtjänstemän. 1 svaret tar jag endast upp     yrkeskunskap att bli lidande. 1 Finland är förtro-
16276: frågan om anstälining av dylika poliser eftersom      endet för polisen mycket gott och det får inte
16277: anställningen av socialtjänstemän inte hör tili       raseras med någon form av kortsiktig verksam-
16278: verksamhetsområdet för det ministerium som jag        het.
16279: representerar.                                            Vad gäller den i spörsmålet nämnda koppling-
16280:    Enligt 7 § 1 mom. 8 punkten statstjänsteman-       en angående rekrytering av medlemmar från et-
16281: nalagen (750/1994) kan endast finska medborga-        niska minoritetsgrupper tili polisen för att få ett
16282: re utnämnas tili polistjänster. Följaktligen kan      slut på polisens försummelser i fråga om personer
16283: utlänningar inte ens antas tili polisutbildning i     som hör tili etniska grupper, går det inte att hitta
16284: Finland eftersom en person som har antagits tili      något förnuftigt samband mellan dessa två.
16285: polisens grundutbildning blir utnämnd tili en         Tvärtom är det uppenbart att misstron mot ut-
16286: polistjänst, dvs. tili polisaspirant. 1 spörsmålet    länningar, invandrare och olika etniska grupper
16287: avses uppenbarligen anställning av sådana repre-      ökar om man anställer särskilda personer för att
16288: sentanter för etniska minoritetsgrupper som är        sköta endast vissa personers ärenden. De finska
16289: finska medborgare.                                    poliserna försummar inte sina uppgifter i fråga
16290:    1 inrikesministeriets anvisningar av den 30 juni   om någon grupp av människor, utan de försöker
16291: 1997 (15/011/97), som handlar om ökad tolerans        behandla alla sina kunder rättvist och jämlikt.
16292: och motarbetande av rasism inom polisen, be-              1 ett följebrev av den 30 juni 1997 (5/600/97)
16293: handlas också rekrytering av personer från olika      från polisens högsta ledning sägs att i ett pluralis-
16294: etniska minoritetsgrupper till polisförvaltningen.    tiskt demokratiskt samhälle skall de myndigheter
16295: Av anvisningarna framgår att det inom polisför-       som ansvarar för medborgarnas säkerhet fåsta
16296: valtningen finns många uppgifter som en repre-        särskild vikt vid behoven hos de människor som
16297: sentant för någon minoritetsgrupp skulle kunna        befinner sig i en svagare och mer utsatt situation.
16298: ha hand om under samma förutsättningar som en         1 brevet sägs också att en del av invandrarna och
16299:                                          KK 93/1998 vp                                                5
16300: 
16301: medlemmarna av etniska minoritetsgrupper ock-        Med stöd av det ovan nämnda är det oskäligt
16302: så kan stöta på sådana otrygghetsfaktorer som     att påstå att polisen skulle ha gjort sig skyldig tiii
16303: urbefolkningen mer sällan råkar ut för. Myndig-   försummelser i fråga om personer som hör tili
16304: heterna bör kunna svara på dessa personers be-    etniska minoritetsgrupper. Vid polisen har man, i
16305: hov av hjälp och beskydd. Polisernas förmän bör   synnerhet under 1997, satsat mycket på att för-
16306: omedelbart informeras om eventuella enskilda      bättra förtroendet för polisen bland personer
16307: försummelser och dessa försummelser bör åtgär-    som hör tili etniska minoritetsgrupper.
16308: das.
16309: 
16310:      Helsingforsden 10 mars 1998
16311: 
16312:                                                                Inrikesminister Jan-Erik Enestam
16313:                                            KK 94/1998 vp
16314: 
16315: Kirjallinen kysymys 94
16316: 
16317: 
16318: 
16319: 
16320:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeakoulujen arviointineuvoston valinto-
16321:                                       jen vaikutuksista lääketieteen koulutukseen Tampereella
16322: 
16323: 
16324:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16325: 
16326:    Poliittiset päätöksentekijät ovat ilmeisesti         Nyt korkeakoulujen arviointineuvosto on va-
16327: erään opetusministeriön korkean virkamiehen          linnut 18 opetuksen laatuyksikköä ja viisi aikuis-
16328: johdolla olleet jatkuvasti Tampereen yliopiston      koulutuksen laatuyliopistoa. Valinta on asian-
16329: lääketieteen tiedekunnan kimpussa. Jo kuluvan        tuntijoiden, ei poliitikkojen tai poliittisten virka-
16330: vuosikymmenen alkupuolella tiedekuntaa oltiin        miesten tekemä. Tampereen yliopiston lääketie-
16331: lakkauttamassa säästösyihin vedoten, ottamatta       teen tiedekunta on ainoana alan tiedekuntana
16332: lainkaan huomioon tiedekunnan voimakasta ke-         päässyt nimettyjen joukkoon.
16333: hitystä kohti alan koulutuksen huippua maas-            On syytä kysyä valtioneuvoston asianomaisel-
16334: samme. Tiedekunta pelastettiin, mutta sen si-        ta jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
16335: säänottopaikkojen määrä laski yli puolella, ny-      menttiin viitaten niin kauan kuin se on vielä voi-
16336: kyiseen 40:een.                                      massa:
16337:    Nyt kun lääketieteen koulutusta ollaan lisää-
16338: mässä, Tampereen aloituspaikkojen lukumäärää                   Ovatko Tampereen yliopiston lääke-
16339: on oltu nostamassa vain 15:llä eli 55:een, kun              tieteen tiedekunnan mahdollisuudet tasa-
16340: samanaikaisesti muissa tiedekunnissa suunnitel-             arvoisen aseman saavuttamiseen muiden
16341: lut sisäänoton lisäykset ovat olleet merkittävästi          lääketieteen tiedekuntien rinnalla paran-
16342: suurempia. Päätöstä asiasta ei liene vielä opetus-          tuneet korkeakoulujen arviointineuvos-
16343: ministeriössä tehty.                                        ton sille osoittaman arvostuksen myötä?
16344: 
16345:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16346: 
16347:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
16348: 
16349: 
16350: 
16351: 
16352: 280043
16353: 2                                          KK 94/1998 vp
16354: 
16355: 
16356: 
16357: 
16358:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16359: 
16360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tampereen yliopiston osalta päätettiin lisäksi,
16361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       että yliopisto ottaa vuodesta 1997 lähtien valta-
16362: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    kunnallisen vastuun terveydenhuoltoalan moni-
16363: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen        tieteisestä jatko- ja täydennyskoulutuksesta ke-
16364: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 94:        hittämällä valtakunnallisen Publie Health
16365:                                                     Schoolin. Täydennyskoulutuksen kehittämiseen
16366:           Ovatko Tampereen yliopiston lääke-        samoin kuin bioteknologisen tutkimuksen tuke-
16367:        tieteen tiedekunnan mahdollisuudet tasa-     miseen osoitettiin päätöksen yhteydessä erillistä
16368:        arvoisen aseman saavuttamiseen muiden        kehittämisrahaa.
16369:        lääketieteen tiedekuntien rinnalla paran-        Lääketieteen peruskoulutuksen aloituspaik-
16370:        tuneet korkeakoulujen arviointineuvos-       kojen lisääminen on tullut ajankohtaiseksi so-
16371:        ton sille osoittaman arvostuksen myötä?      siaali- ja terveysministeriön lääkärinlaskentatyö-
16372:                                                     ryhmä IV:n sosiaali- ja terveysministeriölle 13.6.
16373:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          1997 jättämien esitysten perusteella. Lisääruis-
16374: taen seuraavaa:                                     tarpeen keskeisin syy on vuodesta 2003 lähtien
16375:                                                     jyrkästi kasvava eläkepoistuma. Työryhmä esit-
16376:    Valtioneuvosto hyväksyessään koulutuksen ja      ti, että aloituspaikkojen vuotuisen määrän tulisi
16377: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ja       vuodesta 1998 alkaen olla vähintään 480. Luku-
16378: koulutuksen kehittämissuunnitelman päätti           vuonna 1997-1998 aloituspaikkoja oli 355.
16379: (VNP 18.6.1993) myös eräistä korkeakoululai-            Opetusministeriö on käynyt yliopistojen kans-
16380: tosta koskevista rakenteellisen kehittämisen toi-   sa neuvotteluja aloituspaikkojen lisääruismah-
16381: mista. Tässä yhteydessä valtioneuvosto päätti       dollisuuksista vuosina 1998 ja 1999 sekä lisäysten
16382: myös lääketieteellisen koulutuksen voimavaro-       rahoitusjärjestelyistä. Viimeisin neuvottelu jär-
16383: jen supistamisesta 20 prosentilla vuoteen 1998      jestettiin 20.1.1998. Päätettiin, että kaikki tiede-
16384: mennessä. Supistamisen perusteena oli lääketie-     kunnat selvittävät vielä mahdollisuutensa aloi-
16385: teellisen koulutuksen sisäänottojen voimakas vä-    tuspaikkojen lisäämiseen ja kirjaavat aloitus-
16386: hentäminen, joka perustui sosiaali- ja terveysmi-   paikkoja ja rahoitustarvetta koskevat esityksen-
16387: nisteriön työryhmän esitykseen.                     sä vuoden 1999 toiminta- ja taloussuunnitelmiin
16388:    Asettamansa selvitysmiehen ehdotusten ja nii-    20.2.1998 mennessä. Opetusministeriö antaa
16389: den jatkovalmistelun pohjalta opetusministeriö      kannanottonsa esityksiin budjettikehyksen sel-
16390: päätti lääketieteen koulutuksen voimavarojen        vittyä maaliskuun puolivälissä, ja asiasta pääte-
16391: supistamisesta 34 miljoonalla markalla sekä su-     tään kunkin yliopiston osalta huhtikuussa 1998
16392: pistusten kohdentamisesta.                          pidettävissä tulossopimusneuvotteluissa. Lääke-
16393:    Voimavarasupistusten osalta Tampereen yli-       tieteellisten tiedekuntien ja opetusministeriön
16394: opiston osalta päätettiin, että lääketieteellinen   yhteinen aloituspaikkojen lisäämistä koskeva
16395: peruskoulutus säilyy Tampereen yliopistossa ko-     seurantaneuvottelu järjestetään 13.5.1998.
16396: konaisuutena ja tiedekunta painottuu opetukses-         Opetusministeriö on osana tulossopimusten
16397: saan perusterveydenhuoltoon suuntautuneiden         valmistelua pyytänyt Korkeakoulujen arviointi-
16398: lääkäreiden kouluttamiseen ja että ammatillinen     neuvostoa tekemään ehdotukset korkealaatui-
16399: jatko- ja täydennyskoulutus painottuu yleislää-     sen koulutuksen yksiköistä vuosille 1999-2000.
16400: ketieteen koulutukseen. Selvitysmiehen ehdo-        Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotukses-
16401: tuksesta poiketen koulutuksen kokonaisuutena        sa esitetään Tampereen yliopiston lääketieteelli-
16402: säilyttämistä painotettiin, koska Tampereen yli-    sen tiedekunnan valitsemista korkealaatuisen
16403: opiston lääketieteellinen tiedekunta oli jo käyn-   koulutuksen yksiköksi vuosille 1999-2000. Esi-
16404: nistänyt lääketieteen perusopetuksen uudistami-     tyksen perusteluissa on tuotu esiin koulutuksen
16405: sen. Sen vahvuus oli koulutuksen selkeä suuntaa-    monipuolinen sisällöllinen ja käytännöllinen
16406: minen perusterveydenhuoltoon.                       uudistaminen, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä
16407:                                            KK 94/1998 vp                                          3
16408: 
16409: uudenlaiset oppimisteoreettiset lähtökohdat.        pereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan
16410: Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekun-    kehittämistyötä ja mm. ottanut sen huomioon
16411: ta on tehnyt pitkän kehittämistyön, ja opetusmi-    aiemmin rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja
16412: nisteriö pitää arviointineuvoston esitystä kanna-   tehtäessä.
16413: tettavana. Opetusministeriö on arvostanut Tam-
16414: 
16415:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
16416: 
16417:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
16418: 4                                           KK 94/1998 vp
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 
16423:                                         Tili Riksdagens Talman
16424: 
16425:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           medicin. Dess styrka var utbildningens tydliga
16426: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           inriktning på primärhälsovården.
16427: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          1 fråga om Tammerfors universitet beslöts
16428: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          dessutom att universitetet fr.o.m. 1997 påtar sig
16429: mål nr 94:                                            det riksomfattande ansvaret för den mångveten-
16430:                                                       skapliga vidareutbildningen och fortbildingen
16431:           Har möjligheterna för Tammerfors            inom hälsovården genom att utveckla en lands-
16432:        universitets medicinska fakultet att upp-      omfattande Publie Health School. 1 samband
16433:        nå samma ställning som de andra fakulte-       med detta beslut anvisades särskilda utvecklings-
16434:        terna förbättrats i och med det positiva       medel både för utvecklandet av fortbildningen
16435:        omdöme som rådet för utvärdering av            och för stödjande av den bioteknologiska forsk-
16436:        högskolorna har gjort?                         ningen.
16437:                                                          En ökning av nybörjarp1atserna inom grund-
16438:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utbildningen i medicin har blivit aktuell på basis
16439: anföra följande:                                      av de förslag som den fjärde arbetsgruppen för
16440:                                                       beräkning av läkarbehovet vid social- och hälso-
16441:     När statsrådet godkände pianeo för utveck-        vårdsministeriet lade fram för social- och hälso-
16442: ling av utbildningen och av forskningen vid hög-      vårdsministeriet 13.6.1997. Den viktigaste orsa-
16443: skolorna (SRb 18.6.1993) beslöt det också om          ken tili en ökning är att ett allt större antalläkare
16444: vissa åtgärder för strukturell utveckling av hög-     börjar uppnå pensionsåldern fr.o.m. 2003. Ar-
16445: skoleväsendet. 1 detta sammanhang beslöt stats-       betsgruppen föreslog att antalet nybörjarplatser
16446: rådet också att minska resurserna för den medi-       per år fr.o.m. 1998 skall vara minst 480. Läsåret
16447: cinska utbildningen med 20 procent före 1998.         1997-1998 var antalet nybörjarplatser 355.
16448: Orsaken tili minskningen var att intagningen till        Undervisningsministeriet har fört diskussio-
16449: den medicinska utbildningen kraftigt hade sku-        ner med universiteten om möjligheterna att öka
16450: rits ned, vilket baserade sig på ett förslag av en    nybörjarplatserna under 1998 och 1999 och hur
16451: arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministe-        dessa ökningar skall finansieras. Den senaste dis-
16452: riet.                                                 kussionen ordnades 20.1.1998. Det beslöts att
16453:     Utgående från de förslag som en av undervis-      alla fakulteter ytterligare utreder sina möjligheter
16454: ningsministeriet tillsatt utredningman lade fram      att öka nybörjarplatserna och skriver in sitt för-
16455: och på basis av den fortsatta beredningen beslöt      slag i fråga om nybörjarplatserna och finansie-
16456: ministeriet skära ner resurserna för den medicin-     ringsbehovet i verksamhets- och ekonomipianer-
16457: ska utbildningen med 34 miljoner mark. Vidare         oa för 1999 före 20.2.1998. Undervisningsmini-
16458: beslöt ministeriet var nedskärningarna skulle sät-    steriet ger sin ståndpunkt tili förslagen efter det
16459: tas in.                                               att budgetramen blivit klar i mitten av mars.
16460:    1 fråga om resursminskningarna beslöts för         Beslut om de enskilda universiteten fattas vid
16461: Tammerfors universitets del att grundutbild-          resultatdiskussionerna som hålls i april 1998. De
16462: ningen i medicin vid Tammerfors universitet           medicinska fakulteterna och undervisningsmi-
16463: skall kvarstå som en helhet och att fakulteten isin   nisteriet håller gemensamma uppföljningsdis-
16464: undervisning skall koncentrera sig på utbildning      kussioner om ökning av nybörjarplatserna
16465: av läkare med inriktning på primärhälsovård och       13.5.1998.
16466: att den yrkesinriktade vidareutbildningen och            Undervisningsministeriet har som en del av
16467: fortbildningen främst skall gälla utbildningen i      beredningen av resultatdiskussionerna bett Rå-
16468: allmänmedicin. Avvikande från utredningsman-          det för utvärdering av högskolorna lägga fram
16469: nens förslag lade man vikt vid att utbildningen       förslag tili enheter för högklassig utbildning för
16470: som helhet kvarstår, eftersom Tammerfors uni-         åren 1999-2000. Utvärderingsrådet föreslår att
16471: versitets medicinska fakultet redan hade inlett en    medicinska fakulteten vid Tammerfors universi-
16472: reform av den grundläggande undervisningen i          tet utses tili en sådan enhet för 1999-2000. 1
16473:                                            KK 94/1998 vp                                             5
16474: 
16475: motiveringarna tili förslaget nämns det mångsi-     anser att utvärderingsrådets förslag skall under-
16476: diga sätt på vilket utbildningen förnyat sig både   stödjas. Undervisningsministeriet har satt stort
16477: innehållsmässigt och praktiskt, samarbetet med      värde på utveck1ingsarbetet vid Tammerfors uni-
16478: olika instanser samt inlärningsteoretiska ut-       versitets medicinska fakultet och bl.a. beaktat det
16479: gångspunkter av ny typ. Tammerfors universitets     tidigare när beslut om strukturell utveck1ing har
16480: medicinska fakultet har utfört ett omfattande       fattats.
16481: utvecklingsarbete och undervisningsministeriet
16482: 
16483:      Helsingforsden 16 mars 1998
16484: 
16485:                                                                         Trafikminister Matti Aura
16486:                                              KK 95/1998 vp
16487: 
16488: Kirjallinen kysymys 95
16489: 
16490: 
16491: 
16492: 
16493:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Alikulkutunnelin rakentamisesta Tampere-
16494:                                        Parkano-radalle Ikaalisten Sisätössä
16495: 
16496: 
16497:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16498: 
16499:    Pirkan kierros on luontopolku, joka lähtee             Alueen kunnat ja retkeilyjärjestöt ovat ryhty-
16500: alun perin Ikaalisten kylpyiästä ja kulkee Itä-       neet puuhiin alikulkutunnelin saamiseksi paikal-
16501: Ikaalisista Seitsemisen kansallispuiston kautta       le. Valtionrautateiden asiaankuuluva organisaa-
16502: Kuruunja edelleen Ruovedelle, Virroille ja Ähtä-      tio tuskin asiaa vastustaa, mutta kysymys on
16503: riin. Luontopolkua käyttää kesäisin kasvava           rahasta, koska tunneli tulisi maksamaan ehkä
16504: määrä myös ulkomaalaisia samoilijoita, ja usean       miljoonan markan verran. Kyseinen toteutus jos
16505: vuoden ajan samoja reittejä on kuljettu moottori-     mikä olisi EU-rahaaja työllisyysvaroja kaipaava
16506: keikoilla.                                            toteutuakseen. Täytyy toivorikkaana kysyä val-
16507:     Ikaalisten Sisätössä luontoreitti ja keikkailu-   tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
16508: ura joutuu kulkemaan noin 6 kilometriä Luha-          ten:
16509: lahden Sisätön maantieltä pohjoiseen Tampe-
16510: re-Parkano-Seinäjoki-radan yli Seitsemisen                      Olisiko valtiovallalla varoja ja halua
16511: kansallispuiston kohdalla, koska alitunnelia ei              osallistua alikulkutunnelin rakentami-
16512: ole. Luontoreitin käytön kasvaessa paikasta                  seen Tampere-Parkano-radan alitse
16513: saattaa muodostua tietynasteinen "giljotiini",               Ikaalisten Sisätössä myös kansainvälisel-
16514: niin vaarallinen ylitys on erityisesti moottorikel-          tä käytöltään nopeasti kasvavan Pirkan
16515: koille mutta myös jalankulkijoille vilkkaana ra-             kierroksen jalkapatikoinnin ja moottori-
16516: taosuudella. Milloin ensimmäinen onnettomuus                 keikkaharrastuksen turvallisuuden ta-
16517: sattuu, sitä odotetaan pelolla.                              kaamiseksi?
16518: 
16519:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16520:                                          Sulo Aittoniemi lkesk
16521: 
16522: 
16523: 
16524: 
16525: 280043
16526: 2                                           KK 95/1998 vp
16527: 
16528: 
16529: 
16530: 
16531:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16532: 
16533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä mainittu luontopolku on tehty
16534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Tampere-Seinäjoki-radan yli kysymättä lupaa
16535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen paremmin VR-konsernin yhtiöiltä kuin Ra-
16536: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tahallintokeskukseltakaan. Reitin suunnittelija
16537: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ja merkitsijä ovat ajattelemattomuudellaan vaa-
16538: n:o 95:                                               rantaneet luontopolun käyttäjien turvallisuuden.
16539:                                                       Lisäksi on rikottu maastoliikenteestä annettua
16540:           Olisiko valtiovallalla varoja ja halua      lakia, kun reittiä on ajettu moottorikeikalla kysy-
16541:        osallistua alikulkutunnelin rakentami-         mättä lupaa maanomistajalta. Radalla liikkumi-
16542:        seen Tampere-Parkano-radan alitse              nen on rangaistuksen uhalla kielletty ja moottori-
16543:        Ikaalisten Sisätössä myös kansainvälisel-      keikalla radalla liikkuminen voidaan tulkitajopa
16544:        tä käytöltään nopeasti kasvavan Pirkan         rautatieliikenteen vaarantamiseksi.
16545:        kierroksen jalkapatikoinnin ja moottori-           Rataosalla on useita siltoja ja alikulkutunne-
16546:        keikkaharrastuksen turvallisuuden ta-          leita. Tämän vuoksi reitin turvallisuuden kannal-
16547:        kaamiseksi?                                    ta olisi perusteltua, että luontopolku ohjattaisiin
16548:                                                       jollekin valmiille ylityspaikalle. Tilanteen korjaa-
16549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miseksi Oy VR-Rata Ab on lähettänyt 23.2.1998
16550: vasti seuraavaa:                                      Ikaalisten kaupunginhallitukselle tämän mukai-
16551:                                                       sen kehotuksen muuttaa luontoreitti turvalliseen
16552:    Rataosalla Tampere-Seinäjoki voidaan               paikkaan.
16553: käyttää 140 km tunnissa ylittäviä nopeuksia,              Liikenneministeriön käsityksen mukaan rata-
16554: koska rataosalla ei ole yhtään tasoristeystä ja se    verkolla löytyy runsaasti tasoristeyksiä, joiden
16555: on varustettu nykyaikaisilla turvalaitteilla ku-      korvaaminen alikulkutunneliHa tai sillalla voi-
16556: lunvalvonta mukaan lukien. Rata on varattu pel-       daan luokitella tässä käsiteltyä kohdetta perus-
16557: kästään junaliikenteelle, joten sillä liikkuminen     tellummaksi,joten rahoituksen myöntämistä ali-
16558: ja myös sen ylittäminen on hyvin vaarallista.         kulkutunnelin rakentamiseen ei voida puoltaa.
16559: Tasoristeykset eivät ole tällä radalla mahdollisia.
16560: 
16561:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
16562: 
16563:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
16564:                                               KK 95/1998 vp                                               3
16565: 
16566: 
16567: 
16568: 
16569:                                           Tili Riksdagens Talman
16570: 
16571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Den naturstig som nämns i spörsmålet har
16572: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          dragits över banan mellan Tammerfors och Sei-
16573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        näjoki utan tillstånd varken från VR-koncernen
16574: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              eller från Banförvaltningscentralen. De som pla-
16575: nr 95:                                                  nerat och märkt ut rutten har isin oeftertänksam-
16576:                                                         het riskerat säkerheten för dem som använder
16577:            Har statsmakten medel och vilja att          naturstigen. Dessutom har man brutit mot ter-
16578:         bygga en gångtunnel under järnvägen             rängtrafiklagen eftersom man kört med snösko-
16579:         mellan Tammerfors och Parkano vid Si-           ter på rutten utan markägarens tillstånd. Det är
16580:         sättö i lkalis i syfte att trygga säkerheten    vid hot om straff förbjudet att röra sig på banan
16581:         på naturstigen Pirkan kierros, för viiken       och att röra sig med snöskoter på banan kan
16582:         intresset ökar allt snabbare, även interna-     t.o.m. toikas som äventyrande av tågtrafiken.
16583:         tionellt, bland fotvandrare och personer           På banavsnittet finns det flera broar och gång-
16584:         med snöskoteråkning som hobby?                  tunnlar. Därför är det med tanke på ruttens sä-
16585:                                                         kerhet motiverat att naturstigen ändras att löpa
16586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           via något fårdigt övergångsställe. För att korri-
16587: anföra följande:                                        gera saken har Oy VR-Rata Ab den 23.2.1998
16588:                                                         enligt detta sänt stadsstyrelsen i lkalis en uppma-
16589:    På banavsnittet mellan Tammerfors och Sei-           ning att förflytta naturstigens rutt till ett tryggt
16590: näjoki kan hastigheten överstiga 140 km/h, efter-       ställe.
16591: som det på banavsnittet inte finns en enda plan-           Enligt trafikministeriets uppfattning finns det
16592: korsning och eftersom avsnittet utrustats med           många plankorsningar som kommer före spörs-
16593: moderna säkerhetsanordningar, inklusive passa-          målets objekt i prioritetsordningen beträffande
16594: gekontroll. Banan är reserverad uteslutande för         byggande av gångtunnlar eller broar, varför fi-
16595: tågtrafik. Därför är det ytterst farligt att röra sig   nansiering för byggande av en gångtunnel inte
16596: på banan eller korsa den. Plankorsningar kan            kan förordas.
16597: inte godkännas på detta banavsnitt.
16598: 
16599:      Helsingforsden 10 mars 1998
16600: 
16601:                                                                             Trafikminister Matti Aura
16602:                                              KK 96/1998 vp
16603: 
16604: Kirjallinen kysymys 96
16605: 
16606: 
16607: 
16608: 
16609:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvollisten sosiaalisten olojen paranta-
16610:                                         misesta
16611: 
16612: 
16613:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16614:    Puolustusvoimille on ostettu 18 miljardin           hat ovat vielä suunniteltujen korotustenkin jäl-
16615: markan hävittäjäkalusto asejärjestelmineen. Nyt        keen kohtuuttoman alhaisella tasolla muihin
16616: puolustusvoimat pyytää valmiuksia hankkia lä-          pohjoismaihin nähden. Kaiken lisäksi lomapäi-
16617: hes 8 miljardin markan arvosta helikopterikalus-       viltä pitäisi maksaa korotettu päiväraha, koska
16618: toa mausteineen. Tämän lisäksi tulevat päälle          asevelvollinen joutuu itse maksamaan toimeen-
16619: muut hankintamenot.                                    tulonsa varuskunnan ulkopuolella.
16620:    Puolustusvoimat on pidettävä materiaalisesti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16621: iskukykyisenä. Tästä lienee valtaosa kansalaisis-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
16622: ta ja kansanedustajista yhtä mieltä, kunhan han-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16623: kinnat mietitään perusteellisesti. Moni olisi asial-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16624: le vielä suopeampi, jos samalla pyrittäisiin huo-
16625: lehtimaan asevelvollisten sosiaalisista eduista                  Milloin Hallitus alkaa kiinnittää huo-
16626: asianmukaisella tavalla. Tämä maksaisi vain                   miota Hometien ja helikoptereiden hank-
16627: murto-osan muista mainituista kustannuksista,                 kimisen ohella myös asevelvollisten so-
16628: mutta ylläpitäisi korkeata maanpuolustushen-                  siaalisiin etuihin, kuten päivärahoihin,
16629: keä, jota ei korvata millään helikoptereilla eikä             korotettuihin lomapäivärahoihin sekä
16630: Horneteilla. Tarkoitan sosiaalisilla eduilla mene-            kotiuttamisrahaan niiden saattamiseksi
16631: tettyjä kotiuttamisrahoja sekä sitä, että päivära-            muiden pohjoismaiden tasolle?
16632: 
16633:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16634: 
16635:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
16636: 
16637: 
16638: 
16639: 
16640: 280043
16641: 2                                         KK 96/1998 vp
16642: 
16643: 
16644: 
16645: 
16646:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16647: 
16648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     että varusmiehille korvataan matkakustannuk-
16649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sia 12-30 matkaa palvelusaikaan porrastettui-
16650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    na. Samalla hyväksyttiin näihin liittyvien paikal-
16651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     lisliikenteen kustannusten korvaaminen. Varus-
16652: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      miesten itsensä kustannettaviksi jää edelleen osa
16653: n:o 96:                                            lomamatkoista.
16654:                                                        Puolustusministeriö on pitänyt tässä vaihees-
16655:           Milloin Hallitus alkaa kiinnittää huo-   sa pidempään palveluksessa olevien päivärahan
16656:        miota Hometien ja helikoptereiden hank-     korottamista ja maksuttomien lomamatkojen li-
16657:        kimisen ohella myös asevelvollisten so-     säämistä oikeudenmukaisimpana varusmiesten
16658:        siaalisiin etuihin, kuten päivärahoihin,    taloudellisen aseman parantamiskeinona.
16659:        korotettuihin lomapäivärahoihin sekä            Kotiuttamisrahalakia 1970-luvulla säädet-
16660:        kotiuttamisrahaan niiden saattamiseksi      täessä asetettiin tavoitteeksi, että kotiuttamisra-
16661:        muiden pohjoismaiden tasolle?               han tulisi riittää asevelvollisen elatukseen kahden
16662:                                                    viikon ajan kotiuttamisen jälkeen. Kotiutuneen
16663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       varusmiehen ensimmäisen palkan tai työttö-
16664: vasti seuraavaa:                                   myysturvan nähtiin olevan hänen käytettävis-
16665:                                                    sään vasta tämän ajan kuluttua. Kotiuttamis-
16666:    Puolustusministeriö muutti päätöksellään        raha maksettiin sosiaali- ja terveysministeriön
16667: 22.1.1998 varusmiesten päivärahat kesän 1998       määrärahoista ja se oli aluksi 150 markkaa ja
16668: saapumiserästä alkaen siten, että ensimmäiseltä    korotettiin 300 markkaan vuonna 1986. Kotiut-
16669: kuudelta kuukaudelta maksetaan 19,00 mk/pv,        tamisrahasta luovuttiin vuoden 1993 alusta lu-
16670: 7-9 kuukaudelta 34,00 mk/pv ja 10-12 kuu-          kien sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä.
16671: kaudelta 49,00 mk/pv. Päivärahan suuruus si-           Loma-ajan ruokarahan puuttuminen, jota ky-
16672: dottiin palvelusajan pituuteen. Korotus pidem-     symyksessä ensisijaisesti tarkoitettaneen puhut-
16673: pään palvelevilla on merkittävä. Kuusi kuukaut-    taessa korotetuista lomapäivärahoista, on ollut
16674: ta palvelevien varusmiesten osalta päiväraha jää   varusmiesten kannalta ongelma. Uusi päivära-
16675: ennalleen.                                         hajärjestelmä lieventänee tilannetta jonkin ver-
16676:    Puolustusministeriö päätti 22.1.1998 myös,      ran.
16677: 
16678:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
16679: 
16680:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
16681:                                              KK 96/1998 vp                                            3
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:                                         Tili Riksdagens Talman
16687: 
16688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i fråga om 12-30 resor beroende på tjänstgö-
16689: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ringstidens längd. Samtidigt beslöts att lokal-
16690: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      trafikkostnader som har samband med de ovan
16691: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         nämnda resorna skall ersättas. Beväringarna stär
16692: 96:                                                   alltjämt själva för kostnaderna för en del av per-
16693:                                                       missionsresorna.
16694:           När börjar Regeringen fåsta uppmärk-           Försvarsministeriet har i detta skede ansett
16695:        samhet förutom vid anskaffningen av            höjningen av dagspenningen för dem som tjänst-
16696:        Hornet-jaktplanen och helikoptrarna            gör längre tid och ett ökat antal avgiftsfria per-
16697:        också vid de värnpliktigas sociala förmå-      missionsresor vara det rättvisaste sättet att för-
16698:        ner, såsom dagspenningen, en förhöjd           bättra beväringarnas ekonomiska ställning.
16699:        permissionsdagspenning samt hemför-               När lagen om hemförlovningspenning stifta-
16700:        lovningspenningen i syfte att se tili att      des på 1970-talet angavs som mål att hemförlov-
16701:        dessa förmåner är på samma nivå som i de       ningspenningen bör räcka tili för den värnplikti-
16702:        övriga nordiska länderna?                      ges försörjning under två veckor efter hemförlov-
16703:                                                       ningen. En hemförlovad värnpliktig ansågs kun-
16704:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt         na förfoga över sin första lön eller utkomstskydd
16705: anföra följande:                                      för arbetslösa först efter förloppet av denna tid.
16706:                                                       Hemförlovningspenningen utbetalades från so-
16707:    Försvarsministeriet ändrade genom sitt beslut      cial- och hälsovärdsministeriets anslag och upp-
16708: 22.1.1998 beväringarnas dagspenning börjande          gick tili en början tili 150 mk samt höjdes tili
16709: från inryckningskontingenten sommaren 1998 så         300 mk är 1986. Hemförlovningspenningen slo-
16710: att för de första sex mänaderna utbetalas 19,00       pades från och med början av är 1993 pä fram-
16711: mk/dag, för 7-9 månaden 34,00 mk/dag och för          ställning av social- och hälsovårdsministeriet.
16712: 10-12 månaden 49,00 mk/dag. Dagspenningens               Den omständigheten att matpenning inte ut-
16713: storlek relaterades tili tjänstgöringstidens längd.   betalas för permissionstiden, vilket i första hand
16714: Förhöjningen för dem som tjänstgör den längre         torde avses i spörsmålet när det talas om förhöjd
16715: tiden är betydande. För de beväringar som tjänst-     permissionsdagspenning, har utgjort ett problem
16716: gör sex månader förblir dagspenningen av sam-         ur beväringarnas synpunkt. Detnya systemet för
16717: ma storlek som förut.                                 utbetalning av dagspenningen torde i nägon mån
16718:    F örsvarsministeriet beslutade 22.1.1998 också     underlätta situationen.
16719: att beväringarna får ersättning för resekostnader
16720: 
16721:      Helsingfors den 13 mars 1998
16722: 
16723:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
16724:                                             KK 97/1998 vp
16725: 
16726: Kirjallinen kysymys 97
16727: 
16728: 
16729: 
16730: 
16731:                                    Sulo Aittoniemi lkesk: Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden
16732:                                        kannattavuuden turvaamisesta
16733: 
16734: 
16735:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16736: 
16737:     Yhä useammat puolustusvälineteollisuudessa        dolliset puolustusvoimien hankinnat kotimaa-
16738: työskentelevät henkilöt ovat yhteydessä kansan-       han. Silloin suuret ja kiistanalaisetkin hankinnat
16739: edustajiin mainitun teollisuudenalan ja työllisyy-    hyväksyttäisiin paremmin kansalaisten keskuu-
16740: den tulevaisuudesta. Maassamme ollaan nytkin          dessa.
16741: lyömässä lukkoon usean miljardin markan ar-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16742: vosta sellaisia hankintoja, jotka kokonaan suun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16743: tautuvat ulkomaille. Näitä erikoishankintoja ei       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16744: voi kotimaahan kohdistaakaan, mutta hyvin             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16745: huolestuttavaa on se, että myös varusteiden, vaa-
16746: tetuksen ja jopa ruoan ostamisessa tähyillään                   Miksi valtiovalta ja puolustusvoimat
16747: ulkomaiden suuntaan. Tämä tuntuujärjettömäl-                 syrjivät koko ajan kotimaista teollisuutta
16748: tä, kun samalla omassa teollisuudessa työpaikat              sellaisten ostojen osalta, jotka sekä laa-
16749: vähenevät ja kokonaisia tuotantoyksiköitä lope-              dullisesti että kansantalous huomioon ot-
16750:  tetaan.                                                     taen myös kilpailukykyisesti voitaisiin
16751:     Asioissa pitäisi ottaa käteen edes jonkinlainen          hankkia kotimaasta?
16752: järki, jos sitä vielä on, ja kohdistaa kaikki mah-
16753: 
16754:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16755: 
16756:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
16757: 
16758: 
16759: 
16760: 
16761:  280043
16762: 2                                          KK 97/1998 vp
16763: 
16764: 
16765: 
16766: 
16767:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tänyt, että materiaalihankintoja olisi suunnatta-
16769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        va ensisijaisesti niille puolustusvoimille tärkeille
16770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yrityksille, jotka ovat eniten riippuvaisia toimi-
16771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tuksista puolustusvoimille.
16772: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Niissä materiaalihankkeissa (esim. Hornet-
16773: n:o 97:                                              hankinta), joita ei kotimaasta voida hankkia,
16774:                                                      kotimainen teollisuus otetaan huomioon siten,
16775:           Miksi valtiovalta ja puolustusvoimat       ette kauppoihin sisällytetään myyjälle vastaosto-
16776:        syrjivät koko ajan kotimaista teollisuutta    velvoite. Vastikään voimaan tulleissa uusitoissa
16777:        sellaisten ostojen osalta, jotka sekä laa-    vastaostosäännöissä kotimaiset puolustustarvi-
16778:        dullisesti että kansantalous huomioon ot-     keteollisuuteen liittyvät hankkeet (kotimaan
16779:        taen myös kilpailukykyisesti voitaisiin       puolustusmateriaaliteollisuuden viennin edistä-
16780:        hankkia kotimaasta?                           minen ja teknologian siirto) on erityisesti priori-
16781:                                                      soitu. Uusien ulkomaisten järjestelmien hankin-
16782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nan yhteydessä pyritään myös järjestelmien
16783: vasti seuraavaa:                                     huolto varmistamaan kotimaan yrityksille.
16784:                                                          Muissakin hankinnoissa puolustusvoimat
16785:    Puolustusvoimat ei syrji kotimaista teollisuut-   pyrkii suuntaamaan mahdollisimman suuren
16786: ta. Kaikissa puolustusvoimien hankinnoissa ote-      osan kotimaiselle teollisuudelle. Puolustusvoi-
16787: taan kotimainen teollisuus huomioon. Koti-           mat hankkii mm. elintarvikkeita vuosittain noin
16788: maasta hankitaan niin puolustustarvikkeita kuin       130 miljoonalla markalla. Näiden hankintojen
16789: mm. vaatetusta ja elintarvikkeita.                   kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Ulkomailta
16790:    Puolustustarviketeollisuus muodostaa osan         hankitaan ensisijaisesti niitä elintarvikkeita, joita
16791: kansallista puolustusvalmiutta. Valtio pyrkii yl-    kotimaassa ei viljellä tai jotka ovat kausituottei-
16792: läpitämään ja kehittämään puolustustarvike-           ta. Näidenkin tuotteiden jalostus ja pakkaus ta-
16793: teollisuutta. Alan toimintaedellytysten kehittä-     pahtuvat suurelta osin Suomessa.
16794: miseksi onkin tehty lukuisia toimenpiteitä. Näi-         Puolustusvoimien on noudatettava Euroopan
16795: hin kuuluvat mm. valtio-omisteisen puolustus-         unionin tavara- ja palveluhankintoja koskevien
16796: tarviketeollisuuden yhdistäminen Patria In-           direktiivien mukaista menettelytapaa ja otettava
16797: dustries Oy -konserniin, puolustustarviketeolli-      tarjoukset EU:n sisältä silloin, kun hankinnan
16798: suuden nostaminen etusijalle vastaostosäännöis-       arvo ylittää 200 000 ecua. Annetuista tarjouksis-
16799: sä, alan tutkimus- ja tuotekehitysedellytysten pa-    ta on tapauksesta riippuen hyväksyttävä se, joka
16800: rantaminen sekä huoltovarmuuden kannalta tär-         on kokonaistaloudellisesti edullisin tai se, joka
16801: keän, mutta liiketaloudellisesti kannattamauo-        on hinnaltaan alin.
16802: man tuotantokyvyn ylläpitojärjestelmän kehittä-          Kotimainen puolustustarviketeollisuus on
16803: minen.                                                olennainen osa kansallista puolustuskykyämme.
16804:     Em. rakenteellisista toimista huolimatta teol-    Kotimaassa tapahtuva puolustusvälineiden val-
16805: lisuudenalalle aiheuttaa välittömän ongelman          mistus lisää puolustuskykymme uskottavuutta.
16806:  kotimaahan kohdennettavissa olevien määrära-         Puolustusvoimat on aina pyrkinyt suuntaamaan
16807: hojen vähäisyys erityisesti vuoden 1999 alkana.       mahdollisimman suuren osan hankinnoista koti-
16808: Tämän vuoksi on mm. puolustusvälineteollisuu-         maahan ja tulee sen tekemään myös jatkossakin.
16809:  den aseman turvaamista tutkinut työryhmä esit-
16810: 
16811:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
16812: 
16813:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
16814:                                            KK 97/1998 vp                                                3
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819:                                        Tili Riksdagens Talman
16820: 
16821:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningarna i f6rsta hand bör göras från de för
16822: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          försvarsmakten viktiga företag som är mest bero-
16823: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ende av Ieveranser tili försvarsmakten.
16824: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            När det gäller sådana materielprojekt (t.ex.
16825: mål nr 97:                                           Hornet-anskaffningen) i fråga om vilka anskaff-
16826:                                                      ningen inte kan göras i hemlandet beaktas den
16827:           Varfor åsidosätter statsmakten och         inhemska industrin så att en motköpsförpliktelse
16828:        försvarsmakten hela tiden den inhemska        för försäljaren ingår i affåren. I de reviderade
16829:        industrin när det gäller sådana inköp som     motköpsregler som nyligen trätt i kraft har såda-
16830:        både med tanke på kvaliteten och med          na projekt som hänför sig tili den inhemska för-
16831:        beaktande av nationalekonomin även            svarsmaterielindustrin (främjande av exporten
16832:        vad konkurrenskraften beträffar kunde         av inhemsk försvarsmaterielindustri och överfö-
16833:        anskaffas i hemlandet?                        ring av teknologi) särskilt prioriterats. I samband
16834:                                                      med anskaffningen av nya utländska system är
16835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avsikten också att se tili att underhållet av syste-
16836: anföra följande:                                     men sköts av inhemska företag.
16837:                                                         Också i fråga om andra anskaffningar försö-
16838:     Försvarsmakten åsidosätter inte den inhem-       ker f6rsvarsmakten företa en så stor del som
16839: ska industrin. I all upphandling inom f6rsvars-      möjligt från den inhemska industrin. Försvars-
16840: makten beaktas den inhemska industrin. An-           makten anskaffar bl.a. årligen Iivsmede1 för ca
16841: skaffning av såväl försvarsmateriel som bl.a. be-    130 milj. mk. I fråga om dessa anskaffningar är
16842: klädnad och Iivsmedel görs i hemlandet.              produkterna tili över 80% av inhemsk tillverk-
16843:     Försvarsmaterielindustrin utgör en del av den    ning. Från utlandet anskaffas i f6rsta hand såda-
16844: nationella försvarsberedskapen. Staten strävar       na livsmedel som inte odlas i Finland eller som är
16845: tili att upprätthålla och utveckla försvarsmateri-   säsongprodukter. Också i fråga om dessa livs-
16846: elindustrin. Ett flerta1 åtgärder har också vidta-   medel sker f6rädlingen och förpackningen tili
16847: gits i syfte att utveckla verksamhetsf6rutsätt-      stor del i Finland.
16848: ningarna på området. Tilidem hör bl.a. samman-          Försvarsmakten måste iaktta förfarandena
16849: s1agningen av den statsägda försvarsmaterielin-      enligt Europeiska unionens direktiv om upp-
16850: dustrin till Patria Industries Oy-koncernen, f6r-    handling av varor och tjänster och ta emot anbud
16851: svarsmaterielindustrins centrala ställning i mot-    inom EU när upphandlingens värde överstiger
16852: köpsreglerna, de förbättrade forsknings- och         200 000 ecu. Av de erbjudanden som gjorts måste
16853: produktionsförutsättningarna inom branschen          i det enskilda fallet det godkännas som totaleko-
16854: samt den med tanke på tillförlitligheten vad un-     nomiskt sett är förmånligast eller som har det
16855: derhållet beträffar viktiga, men affårsekono-        lägsta priset.
16856: miskt olönsamma utvecklingen av underhållssy-           Den inhemska försvarsindustrin är en väsent-
16857: stemet.                                              lig del av vår nationella försvarsförmåga. Den
16858:     Oavsett de ovan nämnda strukturella arrange-     inhemska tillverkningen av försvarsmateriel
16859:  mangen utgör knappheten i fråga om de anslag        ökar trovärdigheten i vår försvarsförmåga. För-
16860:  som i hemlandet kan tilldelas denna industri-       svarsmakten har alltid försökt se till att en så stor
16861:  bransch ett omedelbart problem särskilt under år    del av upphandlingen som möjligt görs i hem
16862:  1999. Därfor har en arbetsgrupp som har under-      landet, och förfarandet kommer att vara det sam-
16863:  sökt bl.a. hur försvarsmaterielindustrins ställ-    ma också i framtiden.
16864:  ning kan tryggas föreslagit, att materielanskaff-
16865: 
16866:      Helsingfors den 13 mars 1998
16867: 
16868:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
16869:                                              KK 98/1998 vp
16870: 
16871: Kirjallinen kysymys 98
16872: 
16873: 
16874: 
16875: 
16876:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Valtimon työllistämiskokeiluhankkeesta
16877: 
16878: 
16879: 
16880:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16881: 
16882:     Työministeriössä oli 17.9.1997 lähetystö Poh-         Helmikuun alussa sanomalehti Karjalaisen
16883: jois-Karjalasta Vaitimoita esittelemässä aloitet-      haastattelussa ministeri Jaakonsaari totesi aiem-
16884: taan vaikeilla työttömyysalueilla tehtävästä kan-      man kannanottonsa johtuneen siitä, ettei hän
16885: salaistyökokeilusta, jossa passiivisen työttömyy-      voinut olla ottamatta huomioon ministeriönsä
16886: den sijasta ihmisille annettaisiin mahdollisuus        juridista asiantuntemusta. Kokeilun säätämistä
16887: tehdä työtä perustulon turvin. Työministeriö           perustuslainsäätämisjärjestyksessä Jaakonsaari
16888: suhtautui tähän Sivakka-Rasimäki-esitykseen            itsekin kummasteli. Haastattelussa Jaakonsaari
16889: hyvin tylysti. Perustuslakiin vedoten paikalla ol-     suhtautui positiivisesti Sivakka-Rasimäki-aloit-
16890: leet virkamiehet totesivat, ettei kokeilu olisi mah-   teen kaltaisten kokeilujen edistämiseen syvän
16891: dollinen, koska kansalaisten yhdenvertaisuus           maaseudun kehittämisessä. Jaakonsaari lupasi
16892: vaarantuisi.                                           viedä Valtimon kokeilun perustuslakivaliokun-
16893:     Vastauksessaan aiempaan kirjalliseen kysy-         nan tutkittavaksi.
16894: mykseeni Sivakka-Rasimäen kansalaistyökokei-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16895: lusta ministeri Jaakonsaari totesi, että "Sivakka-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16896: Rasimäki-aloitteessa olisi kyseessä alueellisesti      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16897: rajattu kokeilu, joka poikkeaisi huomattavasti         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16898: voimassa olevasta työttömyysturvalainsäädän-
16899: nöstä. Kokeilun toteuttaminen vain osassa maa-                   Minkälaisiin toimenpiteisiin työminis-
16900: ta loukkaamatta kokeilualueen ulkopuolella                    teri Jaakonsaari aikoo ryhtyä saattaak-
16901: asuvien kansalaisten yhdenvertaisuutta ei työ-                seen Valtimon kansalaistyökokeilua kos-
16902: ministeriön käsityksen mukaan ole mahdollis-                  kevan asian perustuslakivaliokunnan kä-
16903:  ta."                                                         siteltäväksi?
16904: 
16905:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
16906:                                          Anu Vehviläinen /kesk
16907: 
16908: 
16909: 
16910: 
16911: 280043
16912: 2                                           KK 98/1998 vp
16913: 
16914: 
16915: 
16916: 
16917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16918: 
16919:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työmarkkinatukilain odotusaikaa koskevia
16920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säännöksiä ehdotetaan aloitteessa muutettavak-
16921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     si siten, että työmarkkinatukilain viiden kuukau-
16922: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     den odotusaikaa ei sovellettaisi kokeilualueelia
16923: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 98:              samoin perustein kuin muualla maassa. Koska
16924:                                                      lähtökohtana on, että muun muassa työttömyys-
16925:           Minkälaisiin toimenpiteisiin työminis-     turvaa koskeva lainsäädäntömme on voimassa
16926:        teri Jaakonsaari aikoo ryhtyä saattaak-       kaikkia kansalaisia koskevana samansisältöise-
16927:        seen Valtimon kansalaistyökokeilua kos-       nä asuinpaikasta riippumatta, olisi alueellisesti
16928:        kevan asian perustuslakivaliokunnan kä-       rajoitetun kansalaistyökokeilun käsitteleminen
16929:        siteltäväksi?                                 eduskunnan perustuslakivaliokunnassa välttä-
16930:                                                      mätöntä.
16931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vaikka Valtimon Sivakkavaaran työllistämis-
16932: vasti seuraavaa:                                     kokeilulle asetetut tavoitteet ovat sekä maaseu-
16933:                                                      dun elvyttämisen että työllisyyden hoidon kan-
16934:    Kysymyksen perusteluissa viitatussa sanoma-       nalta tärkeitä, emme voi sivuuttaa aloitteeseen
16935: lehti Karjalaisen haastattelussa olen lausumalla-    liittyviä kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun
16936: ui tarkoittanut sitä, että jos eduskunnassa teh-     liittyviä kysymyksiä. Perusoikeuksien käyttämi-
16937: dään lakialoite kansalaistyökokeilusta Pohjois-      sestä säädetään lailla, ja tämä perusoikeuskysy-
16938: Karjalan Valtimon kunnassa, pidän tärkeänä           myksissä tärkeä lailla säätämisen vaatimus ulot-
16939: asian viemistä eduskunnan perustuslakivalio-         tuu myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Tästä
16940: kuntaan, joka lakiehdotusten osalta antaa lau-       syystä olen antamassani nyt esitetyn kysymyksen
16941: suntonsa muun muassa lakien säätäruisjärjestyk-      perusteluissa mainitussa lehtihaastattelussa tar-
16942: seen liittyvistä kysymyksistä.                       koittanut sitä, että jos eduskunta tekee kansalais-
16943:    Aloitteeseen kansalaistyökokeilusta liittyy eh-   työkokeilusta lakialoitteen, olisi lakiehdotuksen
16944: dotuksia, joiden perusteella kokeilualueen piiris-   vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin ja lain
16945: sä oleva työnhakija saisi esimerkiksi ansiosidon-    säätäruisjärjestykseen tutkittava perustuslakiva-
16946: naista päivärahaa eri perustein kuin kokeilu-        liokunnassa.
16947: alueen ulkopuolella asuva työnhakija. Lisäksi
16948: 
16949:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
16950: 
16951:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
16952:                                             KK 98/1998 vp                                             3
16953: 
16954: 
16955: 
16956: 
16957:                                         Tili Riksdagens Talman
16958: 
16959:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionen att bestämmelserna om de väntetider som
16960: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        avses i Iagen om arbetsmarknadsstöd skall änd-
16961: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ras så att den i lagen nämnda väntetiden på fem
16962: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-            månader inte skall tillämpas i försöksområdet på
16963: mål nr 98:                                            samma grunder som i det övriga landet. Eftersom
16964:                                                       utgångspunkten är att vår lagstiftning bl.a. om
16965:           Vilka åtgärder ämnar arbetsminister         utkomstskydd för arbetslösa skall ha samma
16966:        Jaakonsaari vidta för att föra ärendet         innehåll och tillämpning för alla medborgare
16967:        som gäller försöket med medborgararbe-         oberoende av boningsort, vore det nödvändigt
16968:        te i Vaitimo kommun tili grundlagsut-          att ett begränsat försök med medborgararbete
16969:        skottet?                                       ska.JI behandlas i riksdagens grundlagsutskott.
16970:                                                           Aven om de mål som ställts för sysselsätt-
16971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsförsöket i Sivakkavaara i Vaitimo kommun
16972: anföra följande:                                      är viktiga med tanke på Iandsbygdens livskraft
16973:                                                       och skötseln av sysselsättningen, kan vi inte för-
16974:    I den intervju för tidningen Karjalainen som       bigå de frågor som anknyter tili motionen och
16975: hänvisas tili spörsmålets motivering har jag med      som gäller lika behandling av medborgare. Om
16976: mitt uttalande avsett att om det i riksdagen väcks    utövning av grundläggande rättigheter bestäms
16977: en Iagmotion som gäller ett försök med medbor-        genom lag, och dettai fråga om de medborgerliga
16978: gararbete i Vaitimo kommun i Norra Karelen,           fri- och rättigheterna så viktiga krav om bestäm-
16979: anser jag det viktigt att ärendet förs tili riksda-   mande genom lag omfattar även likställighets-
16980: gens grundlagsutskott, som ger sitt utlåtande i       principen. Av denna anledning har jag i den tid-
16981: fråga om lagmotioner bl.a. vad gäller lagstift-       ningsintervju som nämns i spörsmålets motive-
16982: ningsordning.                                         ring menat att, om riksdagen väcker en lagmo-
16983:    Till motionen om försöket med medborgarar-         tion som gäller ett försök med medborgararbete,
16984: bete anknyter förslag, på basis av vilka en arbets-   skulle lagförslagets verkningar för medborgar-
16985: sökande som bor inom försöksområdet tili exem-        nas grundläggande rättigheter samt i fråga om
16986: pel skulle få inkomstrelaterad dagpenning på an-      lagstiftningsordningen prövas av grundlagsut-
16987: dra grunder än en arbetssökande som bor utan-         skottet.
16988: för försöksområdet. Dessutom föreslås det i mo-
16989: 
16990:      Helsingforsden 12 mars 1998
16991: 
16992:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16993:                                             KK 99/1998 vp
16994: 
16995: Kirjallinen kysymys 99
16996: 
16997: 
16998: 
16999: 
17000:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Laitoshoidosta perittävistä maksuista
17001: 
17002: 
17003: 
17004:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17005: 
17006:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17007: pääomatulojen ja varallisuuden ottamista laitos-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17008: paikkahoidon maksujen suorituksiksi. Tämä            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17009: saattaa johtaa yhä kärjistyvämpiin alueellisiin
17010: eroihin Suomessa. Samalla se asettaa myös yksi-                Ollaanko STM:ssä valmistelemassa
17011: löt eriarvoiseen asemaan. Varaton kunta joutuu              asetusta, jossa säädettäisiin mahdollisuus
17012: pakkoJunastamaan miltei jokaisen pitkäaikais-               myydä laitoshoidossa olevan kuntataisen
17013: hoidettavan omaisuuden, mutta varakas kunta,                omaisuus maksujen vastineeksi, ja
17014: kuten esimerkiksi Kauniainen, voi jättää sen te-               ollaanko tätä konfiskointia suoritta-
17015: kemättä kokonaan.                                           massa siten, että ehdoista säädettäisiin
17016:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          laissa?
17017: 
17018:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
17019:                                          Liisa Hyssälä /kesk
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 
17024: 280043
17025: 2                                          KK 99/1998 vp
17026: 
17027: 
17028: 
17029: 
17030:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17031: 
17032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      li-ja terveyspalveluista määrätyt maksut voidaan
17033: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuitenkin ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä
17034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen pe-
17035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     rimisestä ulosottotoimin säädetään. Tällainen
17036: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      mahdollisuus maksamatta jätettyjen maksujen
17037: 99:                                                 perimiseen ulosoton avulla ilman erillistä tuo-
17038:                                                     miota tai päätöstä on ollut voimassa jo ainakin
17039:           Ollaanko STM:ssä valmistelemassa          1960-luvulta lähtien. Jos maksut menevät ulosot-
17040:        asetusta, jossa säädettäisiin mahdollisuus   toon, voidaan velallisen omaisuutta myydä siten
17041:        myydä laitoshoidossa olevan kuntataisen      kuin siitä erikseen säädetään.
17042:        omaisuus maksujen vastineeksi, ja                Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
17043:           ollaanko tätä konfiskointia suoritta-     sen sijaan mahdollisuutta ottaa huomioon so-
17044:        massa siten, että ehdoista säädettäisiin     siaali- ja terveyspalveluja saavan henkilön varal-
17045:        laissa?                                      lisuus maksukyvyn mukaan määräytyvän palve-
17046:                                                     lumaksun suuruuteen vaikuttavana tekijänä pal-
17047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        velun käyttäjän henkilökohtaisten tulojen ohel-
17048: vasti seuraavaa:                                    la. Tästä selvitystyöstä voidaan todeta, että sen
17049:                                                     on yhtenä keskeisenä lähtökohtana ollut se, että
17050:    Kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia säädös-       henkilön omassa tai hänen perheensä käytössä
17051: muutoksia, jotka antaisivat mahdollisuuden          olevan asunnon arvo ei missään tilanteessa vai-
17052: myydä laitoshoidossa olevan kuntataisen omai-       kuta maksun suuruuteen. Omaisuuden huo-
17053: suutta maksujen vastineeksi, ei ole valmisteilla    mioon ottamisesta voi todeta, että jo nyt metsä-
17054: sosiaali- ja terveysministeriössä. Voimassa ole-    omaisuus vaikuttaa laskennallisesti maksun suu-
17055: van lainsäädännön mukaan kunnallisista sosiaa-      ruuteen.
17056: 
17057:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
17058: 
17059:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17060:                                             KK 99/1998 vp                                             3
17061: 
17062: 
17063: 
17064: 
17065:                                         Tili Riksdagens Talman
17066: 
17067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ning kan avgifter för korumunala social- och
17068: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        hälsovårdstjänster dock utsökas utan dom eller
17069: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utslag i den ordning som föreskrivs om indriv-
17070: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           ning av skatter och avgifter i utsökningsväg. En
17071: 99:                                                   dylik möjlighet att genom utsökning driva in
17072:                                                       obetalda avgifter utan separat dom eller utslag
17073:           Bereder social- och hälsovårdsministe-      har varit i kraft åtminstone sedan 1960-talet. Om
17074:        riet en förordning med bestämmelser om         avgifterna går tili utsökning kan egendom som
17075:        möjligheten att sälja ut en kommuninvå-        tillhör gäldenären säljas på det sätt som särskilt
17076:        nares egendom som ersättning för avgif-        är bestämt.
17077:        ter medan kommuninvånaren befinner                 På social- och hälsovårdsministeriet utreds
17078:        sig i anstaltsvård, och                        däremot möjligheten att såsom en faktor som
17079:           skall denna konfiskering utföras så att     påverkar storleken av den tili betalningsförmå-
17080:        om villkoren bestäms i lag?                    gan relaterade serviceavgiften hos klienten som
17081:                                                       mottar social- och hälsovårdstjänster beakta för-
17082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mögenheten vid sidan av de personliga inkom-
17083: anföra följande:                                      sterna. 1 fråga om utredningsarbetet kan vi kon-
17084:                                                       statera att en av de centrala utgångspunkterna
17085:    Social- och hälsovårdsministeriet bereder inte     har varit att inte låta värdet på den bostad som
17086: några sådana författningsändringar som avses i        personen i fråga eller dennes familj disponerar i
17087: spörsmålet och enligt vilka det skulle bli möjligt    någon som helst situation inverka på avgiftens
17088: att sälja ut en kommuninvånares egendom som           storlek. 1 fråga om beaktandet av egendom kan
17089: ersättning för avgifter medan denne kommunin-         det konstateras att skogsinnehav redan nu kal-
17090: vånare vårdas på anstalt. Enligt gällande lagstift-   kylmässigt inverkar på avgiftens storlek.
17091: 
17092:      Helsingforsden 10 mars 1998
17093: 
17094:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
17095:                                              KK 100/1998 vp
17096: 
17097: Skriftligt spörsmål 100
17098: 
17099: 
17100: 
17101: 
17102:                                     Henrik Lax /sv: Om avdragsrätten för frivilligt pensionssparande
17103: 
17104: 
17105: 
17106:                                           Tili Riksdagens Talman
17107: 
17108:     En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-        enskilda individen tänker över hur pensionerna i
17109: nisteriet har nyligen föreslagit att rätten att i       framtiden skall finansieras.
17110: beskattningen avdra frivilliga pensionsinbetal-            Landets skattepolitik bör verka i en riktning
17111: ningar skall kringskäras. Taoken är förkastlig.         som ger medborgarna möjlighet att pianeroa sin
17112: Privatpersoner skall om de så önskar kunna beta-        framtid i ett längre perspektiv än ett år. Inom
17113: la in tili sin egen pension och ha rätt att avdra den   skattelagstiftningen bör kontinuitet framom
17114: kostnaden i beskattningen. Dessa privatpersoner         kortsiktiga skattelösningar eftersträvas.
17115: har i god tid sett om sitt hus inför sin pensionering      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
17116: och skall inte straffas för det. Bland dem finns        ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
17117: också personer som inte i arbetslivet t.ex. de,         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17118: oftast kvinnor, som stannat hemma för att sköta         följande spörsmål:
17119: hem och barn.
17120:     Rätten att i beskattningen avdra frivilliga pen-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17121: sionsinbetalningar är fortfarande viktigt för att              ta för att avdragsrätten för frivilligt pen-
17122: stimulera det privata sparandet i landet. Viktigt              sionssparande skall bestå nu och i framti-
17123: är att såväl beslutsfattarna i samhället som den               den?
17124: 
17125:      Helsingforsden 20 februari 1998
17126: 
17127:                                               Henrik Lax /sv
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132: 280043
17133: 2                                          KK 100/1998 vp
17134: 
17135: Kirjallinen kysymys 100                                                                     Suomennos
17136: 
17137: 
17138: 
17139: 
17140:                                    Henrik Lax /r: Vapaaehtoisen eläkesäästämisen vähennysoikeu-
17141:                                       desta
17142: 
17143: 
17144: 
17145:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17146:    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on        nen kansalainen miettivät, miten eläkkeet tule-
17147: äskettäin ehdottanut, että vapaaehtoisten eläke-      vaisuudessa rahoitetaan.
17148: maksujen vähennysoikeutta tulisi leikata vero-           Veropolitiikan on oltava sen suuntaista, että
17149: tuksessa. Ajatus on huono. Yksityishenkilöiden        se antaa kansalaisille mahdollisuuden suunnitel-
17150: on niin halutessaan voitava saada kartuttaa           la tulevaisuuttaan pitemmällä kuin yhden vuo-
17151: omaa eläkettään ja heillä on alta va oikeus vähen-    den tähtäimellä. Verolainsäädännössä on pyrit-
17152: tää tuo kustannus verotuksessa. Nämä yksityis-        tävä jatkuvuuteen lyhytjännitteisten veroratkai-
17153: henkilöt ovat hyvissä ajoin varautuneet eläkkeel-     sujen asemesta.
17154: le siirtymiseensä eikä heitä pidä rangaista siitä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17155: Heidän joukossaan on myös henkilöitä, jotka           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17156: eivät ole työelämässä. Useimmiten kyse on nai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17157: sista, jotka olleet kotona kotia ja lapsia hoita-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17158: massa.
17159:    Oikeus vähentää vapaaehtoisia eläkemaksuja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17160: verotuksessa on edelleen tärkeä tekijä elvytettä-            ryhtyä vapaaehtoisen eläkesäästämisen
17161: essä yksityistä säästämistä maassamme. Tärkeää               vähennysoikeuden säilyttämiseksi myös
17162: on, että sekä yhteiskunnan päättäjät että yksittäi-          tulevaisuudessa?
17163: 
17164:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
17165: 
17166:                                              Henrik Lax /r
17167:                                            KK 100/1998 vp                                            3
17168: 
17169: 
17170: 
17171: 
17172:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17173: 
17174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paaehtoisen eläkevakuutuksen että pakollisen tai
17175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmak-
17176: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suja. Puolison oikeus vähentää toisen puolison
17177: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik          vakuutusmaksuja perustui ajatukseen, että puo-
17178: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       liso usein ne myös maksaa.
17179: 100:                                                    Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Pää-
17180:                                                      omatulojenja varallisuuden vaikutuksia sosiaali-
17181:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      turvaan selvittäneen työryhmän muistiossa
17182:         ryhtyä vapaaehtoisen eläkesäästämisen        (1997:30) on esitetty muutoksia vapaaehtoisten
17183:         vähennysoikeuden säilyttämiseksi myös        eläkevakuutusten vakuutusmaksujen vähennys-
17184:         tulevaisuudessa?                             oikeuteen. Vähennyksen edellytyksenä oleva
17185:                                                      eläkkeen tavoitetaso alennettaisiin 66 prosentista
17186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         60 prosenttiin ja eläkkeen alkamisikä nostettai-
17187: vasti seuraavaa:                                     siin 58 vuodesta 60 vuoteen. Verovelvollisella ei
17188:                                                      myöskään olisi enää oikeutta vähentää puolison-
17189:    Vapaaehtoisten eläkevakuutusten vakuutus-         sa eläkevakuutuksen vakuutusmaksuja. Vapaa-
17190: maksujen vähennysoikeus oli laajasti esillä val-     ehtoisten eläkevakuutusten verohyöty on nyt
17191: misteltaessa vuonna 1993 voimaan tullutta vero-      noin 600 miljoonaa markkaa.
17192: uudistusta. Eläketurvan taso, johon maksujen             Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen avulla yksi-
17193: vähennysoikeus on kytketty, määriteltiin 58 vuo-     tyishenkilöt voivat täydentää lakisääteistä eläke-
17194: den eläkeikärajan avulla ja rajoittamalla eläk-      turvaansa. Tätä voidaan pitää yhteiskunnan
17195: keen taso 66 prosenttiin sen perusteena olevista     kannalta tavoiteltavana. Eläkkeen täydentämi-
17196: tuloista. Ikäraja perustui tuolloin yleisesti käy-   nen vapaaehtoisinjärjestelyin on eläkevakuutuk-
17197: tössä olleeseen aikaisimpaan mahdolliseen eläk-      sen ottajan näkökulmasta yleensä useampaan
17198: keen varhentamisikään ja prosenttiosuus kor-         vuoteen ulottuva taloudellinen päätös.
17199: keimpaan mahdolliseen lakisääteiseen eläketur-           Ko. työryhmän ehdotukset ovat lausuntokier-
17200: van tasoon.                                          roksella. Kaikki pyydetyt lausunnot eivät ole
17201:    Verovelvollisella on oikeus vähentää paitsi       saapuneet. Lausuntojen perusteella päätetään,
17202: oman myös puolison eläkevakuutuksesta suori-         onko aihetta jatkotoimenpiteisiin.
17203: tetut maksut. Vähennysoikeus koskee sekä va-
17204: 
17205:        Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
17206: 
17207:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
17208: 4                                           KK 100/1998 vp
17209: 
17210: 
17211: 
17212: 
17213:                                         Tili Riksdagens Talman
17214: 
17215:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           obligatorisk eller lagstadgad pensionsförsäkring.
17216: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           Den ena makens rätt att avdra den andras försäk-
17217: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ringspremier var baserad på tanken att den först-
17218: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål nr          nämnda maken ofta också är den som betalar
17219: 100:                                                  premierna.
17220:                                                          1 den promemoria (1997:30) som en arbets-
17221:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        grupp vid social- och hälsovårdsministeriet utar-
17222:        ta för att avdragsrätten för frivilligt pen-   betat om effekterna av kapitalinkomster och för-
17223:        sionssparande skall bestå nu och i framti-     mögenhet på socialskyddet, har ändringar före-
17224:        den?                                           slagits i avdragsrätten för försäkringspremier för
17225:                                                       frivilliga pensionsförsäkringar. Målnivån på den
17226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pension som utgör grund för avdraget skulle en-
17227: anföra följande:                                      ligt förslaget sänkas från 66 % till 60 % och
17228:                                                       pensionsåldern höjas från 58 til160 år. Den skatt-
17229:    Rätten att i beskattningen avdra försäkrings-      skyldige skulle inte heller längre ha rätt att avdra
17230: premier för frivilliga pensionsförsäkringar var       makens pensionsförsäkringspremier. Den skat-
17231: föremål för en livlig debatt under beredningen av     temässiga nyttan av en frivillig pensionsförsäk-
17232: den skattereform som trädde i kraft 1993. Nivån       ring är nu ca 600 milj. mk.
17233: på pensionsskyddet, till vilken avdragsrätten för        Genom en frivillig pensionsförsäkring kan pri-
17234: premierna är kopplad, bestämdes med hjälp av          vatpersoner komplettera sitt lagstadgade pen-
17235: att pensionsåldern sattes till 58 år och pensions-    sionsskydd. Ur samhällets synvinkel kan detta
17236: nivån begränsades till 66 % av de pensionsgrun-       ses som önskvärt. En komplettering av pensionen
17237: dande inkomsterna. Åldersgränsen baserade sig         genom frivilliga arrangemang innebär ur pen-
17238: på den pensionsålder som då var allmän vid tidi-      sionstagarens perspektiv i allmänhet ett ekono-
17239: gareläggning av pensioneringen och procentan-         miskt beslut som sträcker sig över flera år.
17240: delen på den högsta möjliga nivån på det lagstad-         De förslag som nämnda arbetsgrupp lade fram
17241: gade pensionsskyddet.                                 är ute på remissrond. Alla begärda utlåtanden
17242:    Den skattskyldige har rätt att förutom egna        har ännu inte inkommit. På grundval av utlåtan-
17243: pensionsförsäkringspremier avdra också makens         dena avgörs huruvida det finns orsak till fortsatta
17244: premier. Avdragsrätten gäller försäkringsper-         åtgärder.
17245: mierna både för frivillig pensionsförsäkring och
17246: 
17247:      Helsingforsden 19 mars 1998
17248: 
17249:                                                                              Minister Jouko Skinnari
17250:                                              KK 101/1998 vp
17251: 
17252: Kirjallinen kysymys 101
17253: 
17254: 
17255: 
17256: 
17257:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Ylivelkaantuneiden takaajien aseman helpot-
17258:                                         tamisesta
17259: 
17260: 
17261:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17262: 
17263:    Pankkikriisin jäljiltä monet kansalaiset ovat       da myös kohtuullisuusnäkökulmista silloin, kun
17264: huomattavan ylivelkaantuneita. Velan määrä on          takaaja on ajautunut pankkikriisin seurauksena
17265: usein sellainen, ettei kansalaisella ole realistista   hallitsemattomaan velkakierteeseen.
17266: mahdollisuutta maksaa velkaa pois jäljellä ole-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17267: van elämänsä aikana. Ylivelkaantunut kansalai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17268: nen passivoituu herkästi, sillä vakavat luottohäi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17269: riömerkinnät estävät aktiivisen osallistumisen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17270: yhteiskunnan toimintaan. Suuri osa ylivelkaan-
17271: tuneista on ajautunut vaikeaan elämäntilantee-                   Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
17272: seensa velan takaajan asemasta. Takaajanjuridi-               tai oikeusministeriö suunnata tai valmis-
17273: nen vastuu velasta on selkeä. Pankkikriisi aiheut-            tella erillisiä toimenpiteitä ylivelkaantu-
17274: ti maassamme tilanteen, joka oli varsin poik-                 neiden takaajien aseman parantamiseksi?
17275: keuksellinen. Takaajien vastuuta tulisikin arvioi-
17276: 
17277:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
17278: 
17279:                                            Liisa Hyssälä /kesk
17280: 
17281: 
17282: 
17283: 
17284: 280043
17285: 2                                            KK 101/1998 vp
17286: 
17287: 
17288: 
17289: 
17290:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17291: 
17292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ulosotto 2000 -toimikunta on tammikuussa
17293: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,           1998 valmistuneessa mietinnössään pitänyt vält-
17294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tämättömänä sellaisen järjestelmän luomista,
17295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        joka estäisi elinikäisen velkavastuun tai ainakin
17296: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         täytäntöönpanotoimien kohdistamisen velalli-
17297: 101:                                                   seen kohtuuttoman pitkän ajan. Tässä tarkoituk-
17298:                                                        sessa toimikunta on ehdottanut harkittavaksi
17299:            Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö      yhtäältä mahdollisuutta säätää ulosottoperus-
17300:         tai oikeusministeriö suunnata tai valmis-      teelle vanhentumisaika,ja toisaalta sovitella suu-
17301:         tella erillisiä toimenpiteitä ylivelkaantu-    ria velkoja velan syntyolosuhteisiin liittyvien syi-
17302:         neiden takaajien aseman parantamiseksi?        den perusteella. Toimikunnan mietintö on par-
17303:                                                        haillaan laajalla lausuntokierroksella. Toimi-
17304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunnan ehdotukset tulevat arvioitaviksi oikeus-
17305: vasti seuraavaa:                                       ministeriössä valmisteilla olevan ulosottolain
17306:                                                        kokonaisuudistuksen yhteydessä.
17307:     Yksityishenkilön velkajärjestelyn avulla moni         Vuonna 1994 luotonantajan tiedonantovel-
17308: takaaja on saanut mahdollisuuden selviytyä             vollisuutta takauksesta lisättiin. Tämän myötä
17309: maksukykyynsä nähden ylivoimaisesta takaus-            takaussitoumuksen antajat tietävät aikaisempaa
17310: vastuustaan. Velkajärjestelyssä takaaja maksaa         paremmin sitoumuksensa oikeudellisen ja talou-
17311: yleensä viiden vuoden maksuohjelmalla takaus-          dellisen merkityksen. Oikeusministeriössä on
17312: ja muita velkojaan. Maksuohjelman toteutet-            valmisteilla takauslainsäädännön kokonais-
17313: tuaan hän saa loppuosan veloistaan anteeksi.           uudistus maaliskuussa 1996 valmistuneen ta-
17314: Osaksi velkajärjestelylainsäädännön vaikutuk-          kaustoimikunnan mietinnön pohjalta. Työryh-
17315: sesta on takausvastuun kohtuullistamisesta             män ehdotus valmistuu lähiviikkoina. Työryh-
17316: päästy useissa tapauksissa sopimukseen velkojan        män tavoitteena on parantaa yksityistakaajan
17317: kanssa. Lakiin yksityishenkilön velkajärjestelys-      asemaa ja lainsäädännön keinoin vaikuttaa sii-
17318: tä sisältyvät lisäksi säännökset erityisestä takaus-   hen, ettei yksityistakaaja sitoutuisi kohtuutto-
17319: vastuun järjestelystä. Järjestelyn avulla takaaja      man suureen takausvastuuseen.
17320: voi saada maksuaikaa takausvelan maksami-                 Pankkikriisin ja taloudellisen laman seurauk-
17321: seksi.                                                 sena on toteutettu useita edellä selostettuja lain-
17322:    Takausvelkaa voidaan periä ulosottoteitse,          säädäntöuudistuksia, joilla ylivelkaantuneiden
17323: jollei takaaja ole hakenut tai hänelle ei ole myön-    yksityishenkilöiden taloudellista tilannetta on
17324: netty velkajärjestelyä. Ulosottovelallisten ase-       voitu lieventää. Takauslainsäädännön uudistuk-
17325: maa on lainsäädäntötoimin helpotettu. Touko-           sessa pyritään osaltaan ylivelkaantumisen ehkäi-
17326: kuun 15 päivänä 1997 voimaan tulleen ulosotto-         semiseen. Elinikäisen velkavastuun välttäminen
17327: lain muutoksen (378/1997) jälkeen on ollut mah-        on esillä ulosottolainsäädännön kokonaisuudis-
17328: dollista keskeyttää pitkäkestoinen, yli vuoden         tuksessa. Erillisiä toimenpiteitä ylivelkaantunei-
17329: jatkunut ulosmittaus yhdestä kolmeen kuukau-           den takaajien aseman parantamiseksi ei tällä het-
17330: teen, jona aikana velallisen tulot jäävät koko-        kellä ole vireillä tai suunnitteilla.
17331: naan hänen omaan käyttöönsä.
17332: 
17333:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
17334: 
17335:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
17336:                                              KK 101/1998 vp                                             3
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                           Tili Riksdagens Talman
17342: 
17343:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Kommissionen Utsökning 2000 har i sitt be-
17344: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tänkande, som fårdigställdes i januari 1998, an-
17345: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-      sett det vara oundgängligt att det tillskapas en
17346: damot Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           ordning som förhindrar att ett livslångt skuldan-
17347: 101:                                                    svar uppstår eller åtminstone att verkställighets-
17348:                                                         åtgärder riktas mot en gäldenär under en oskäligt
17349:           A vser socia1- och hälsovårdsministe-         lång tid. 1detta syfte har kommissionen föreslagit
17350:        riet eller justitieministeriet att rikta eller   dels möjligheten att bestämma en preskripitions-
17351:        bereda särskilda åtgärder för att förbätt-       tid för utsökningsgrunder och dels möjligheten
17352:        ra situationen för överskuldsatta bor-           tili förlikning av stora skulder på grundval av
17353:        gensmän?                                         omständigheterna i samband med skuldens till-
17354:                                                         komst. Kommissionens betänkande är som bäst
17355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ute på en omfattande remissrunda. Kommissio-
17356: anföra följande:                                        nens förslag kommer att värderas i justitieminis-
17357:                                                         teriet i samband med beredningen av en helhets-
17358:    Tack vare systemet med skuldsanering för pri-        reform av utsökningslagen.
17359: vatpersoner har många borgensmän fått möjlig-               År 1994 ökades kreditgivarens informations-
17360: het att k1ara av ett borgensansvar som kan ha           skyldighet om borgen. 1 och med detta är de som
17361: varit övermäktigt med hänsyn tili betalningsför-        ger en borgensförbindelse bättre informerade än
17362: mågan. Vid skuldsanering betalar borgensman-            tidigare om den juridiska och ekonomiska inne-
17363: nen i allmänhet med ett femårigt betalningspro-         börden av förbindelsen. Vid justitieministeriet
17364: gram sina borgens- och andra skulder. Efter att         bereds en helhetsreform av borgenslagstiftningen
17365: ha genomfört betalningsprogrammet får han res-          på grundval av det år 1996 fårdigställda betän-
17366: ten av skulderna efterskänkta. Delvis genom in-         kandet från borgenskommissionen. Arbetsgrup-
17367: verkan av skuldsaneringslagstiftningen har man          pens förslag blir fårdigt inom de närmaste veck-
17368: vid strävandena att göra borgensansvaret rimligt        orna. Arbetsgruppens målsättning är att förbätt-
17369: i många fall nått överenskommelse med borgenä-          ra den privata borgensmannens ställning och att
17370: ren. 1 lagen om skuldsanering för privatpersoner        lagstiftningsvägen medverka tili att en privat
17371: ingår dessutom bestämmelser om särskild regle-          borgensman inte binder sig vid ett oskäligt stort
17372: ring av borgensansvar. Med hjälp av denna ord-          borgensansvar.
17373: ning kan en borgesman få betalningstid för betal-           Som följd av bankkrisen och den ekonomiska
17374: ning av borgensskulden.                                 depressionen har flera ovan beskrivna lagstift-
17375:    En borgensskuld kan uppbäras utsökningsvä-           ningsrevisioner verkställts, genom vilka de över-
17376: gen, om borgesmannen inte har ansökt om eller           skuldsatta privatpersonernas ställning har kun-
17377: inte har beviljats skuldsanering. Utmätningsgäl-        nat underlättas. Vid reformen av borgenslagstift-
17378: denärernas ställning har underlättats genom Iag-        ningen är ett mål att medverka tili att förebygga
17379: stiftningsåtgärder. Efter den ändring av utsök-         överskuldsättning. Undvikande av livslångt
17380: ningslagen som trädde i kraft den 15 maj 1997           skuldansvar är aktuellt vid helhetsreformen av
17381: (378/1997) har det varit möjligt att avbryta en         utsökningslagstiftningen. Särskilda åtgärder för
17382: Iångvarig utmätning som pågått över ett år med          att förbättra situationen för överskuldsatta bor-
17383: en period på en tili tre månader, under viiken          gensmän är för närvarande inte anhängiga eller
17384: gäldenären helt och hållet förfogar över sina in-       planerade.
17385: komster.
17386: 
17387:      Helsingforsden 12 mars 1998
17388: 
17389:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
17390:                                             KK 102/1998 vp
17391: 
17392: 
17393: Kirjallinen kysymys 102
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398:                                    Kari Rajamäki /sd: Pohjois-Savon pk-yritysten toimintaedellytys-
17399:                                        ten parantamisesta
17400: 
17401: 
17402:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17403:    Elinkeinoelämässä erityisesti innovatiivisella     kriittiseen tarkasteluun löytyy erityisesti perus-
17404: pk-sektorilla on saatavissa aikaan oikealla poli-     teita, kun tarkastellaan Pohjois-Karjalan yli 30
17405: tiikalla merkittävää myönteistä kehitystä. Omal-      prosentin rakennuskustannusten suhteellista
17406: ta osaltaan Pohjois-Savossa on tehty merkittä-        osuutta tai Kainuun 46 prosentin. Ei voine olla
17407: vää työtä ja autettu tilannetta keräämällä merkit-    perusteltua, että Pohjois-Savossa on tulkinta ra-
17408: tävän pk-yrityksiin sijoittavan Savon kasvura-        kennuskustannusten osuudessa näin kova. On
17409: hasto 1 Ky:n. Esimerkiksi osakkuusyhtiöillä on        myös muistettava, että Kuopion seutu on ollut
17410: käsissään pitkälti Tekesin tuella kehitettyjä huip-   kokonaan valkoista aluetta ja 5 b-alueella mää-
17411: putuotteita. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodos-        rärahoja on ollut Pohjois-Savossa todella niu-
17412: tuneet investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä     kasti. Tämä on johtanut "nuukailuun" tuen
17413: rakennuksiin ja tietenkin osaamispääomaan ja          myöntämisessä eikä tukien ylärajoihin ole pääs-
17414: -ihmisiin. Tähän voidaan nimenomaan vaikuttaa         ty.
17415: oikealla tukipolitiikalla myös investointi- ja kau-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17416: pallistamisvaiheessa.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17417:     KTM:n tuet auttaisivat osaltaan yritysten ki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17418: reää rahoitus- ja tulostilannetta sekä pienentäisi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17419: vät poistoja. Pohjois-Savon tukipolitiikassa vai-
17420: kuttaa kuitenkin olevan tiukempi lainsäädännön                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17421: ja myöntämiskriteerien tulkinta kuin alueen in-              ryhtyä, jotta Pohjois-Savon investointi-
17422: vestointitarpeet ja työpaikkojen lisäämispyrki-              kynnys pidetään riittävän alhaisena ja
17423: mykset edellyttäisivät.                                      että myös rakennuskustannusten osuus
17424:     Rakennuskustannusten osuus tuista on Poh-                tukiratkaisuissa vastaa paitsi kysyntää
17425: jois-Savossa ollut 22 prosenttia, kun maan keski-            niin myös Itä-Suomen yleistä tasoa?
17426: arvo on 26 prosenttia. Tukiratkaisutulkinnan
17427: 
17428:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
17429: 
17430:                                           Kari Rajamäki /sd
17431: 
17432: 
17433: 
17434: 
17435: 280043
17436: 2                                           KK 102/1998 vp
17437: 
17438: 
17439: 
17440: 
17441:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17442: 
17443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aloittamis- tai laajennushanke. Laajennushank-
17444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keelta edellytetään, että laajentamisella arvioi-
17445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        daan saavutettavan hankkeen kohteena olevan
17446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        toimintayksikön työpaikkojen, tuotannon jalos-
17447: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tusarvon tai palvelusten olennainen lisäys. Tästä
17448: 102:                                                   voidaan kuitenkin poiketa, jos yritys uudistaa
17449:                                                        käyttöomaisuuttaan tekniikaltaan olennaisesti
17450:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         korkeatasoisemmaksi. Muun muassa tästä syys-
17451:        ryhtyä, jotta Pohjois-Savon investointi-        tä laajennushankkeissa hyväksytään aloitusvai-
17452:        kynnys pidetään riittävän alhaisena ja          heen hankkeita rajatummin rakennuskustan-
17453:        että myös rakennuskustannusten osuus            nuksia. Rakennuskustannusten hyväksymiseen
17454:        tukiratkaisuissa vastaa paitsi kysyntää         vaikuttaa myös hankkeen sisältö ja hankkeen
17455:        niin myös Itä-Suomen yleistä tasoa?             merkitys ja olennaisuus yritykselle.
17456:                                                            Pohjois-Savo on pääosin EU:n 5b-tavoite-
17457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aluetta. Kuopion seutu on EU :n tavoitealueen
17458: vasti seuraavaa:                                       ulkopuolista aluetta ja pieni osa on tavoite 6
17459:                                                        -aluetta. Yritystuesta annetun lain mukaisiin
17460:    Investointihankkeisiin voidaan myöntää sekä         hankkeisiin on käytettävissä sekä EU:n tavoite-
17461: kehitysalueen investointitukea että pienyritystu-      ohjelmien mukaista rahoitusta että puhtaasti
17462: kea. Kummassakin tukimuodossa voidaan tuen             kansallista rahoitusta. Puhtaasti kansallista ra-
17463: piiriin hyväksyä rakennuskustannuksia.                 hoitusta on kuitenkin pääsääntöisesti suunnattu
17464:    Vuonna 1997 Pohjois-Savon TE-keskus on              EU:n tavoitealueiden ulkopuolisille alueille joh-
17465: myöntänyt kehitysalueen investointitukea ja            tuen valtuuden pienuudesta. Pohjois-Savolle on
17466: pienyritystukea yhteensä 69 investointihankkee-        kiintiöity myöntämisvaltuutta vuodelle 1998 val-
17467: seen noin 20 milj. mk. Pohjois-Savon TE-keskuk-        tioneuvoston päätöksellä yhteensä 16,2 milj. mk,
17468: sen investointihankkeissa rakennuskustannuk-           joka on yritystukilain mukaisiin hankkeisiin yh-
17469: sia on tuen piiriin hyväksytty keskimäärin noin        teensä käytettävissä olevasta valtuudesta noin
17470: 21 %. Koko maassa on keskimäärin hyväksytty            4 %. Alueellinen kiintiöinti perustuu TE-keskus-
17471: rakennuskustannuksia noin neljännes ja muissa          ten esityksiin tarvittavasta myöntämisvaltuudes-
17472: Itä-Suomen TE-keskuksissa 23 % kehitysalueen           ta sekä ED-rahoituksen osalta myös maakunnan
17473: investointi- ja pienyritystuen piiriin. Näin ollen     liitoittaisiin kehyksiin. Ilman EU:n osarahoitus-
17474: Pohjois-Savon osuus ei merkittävästi poikkea           ta toteutettaviin hankkeisiin käytettävissä olevaa
17475: koko maan keskiarvosta ja Itä-Suomen muiden            valtuutta on esitetty lisättäväksi hallituksen esi-
17476: TE-keskusten keskiarvosta.                             tyksessä eduskunnalle vuoden 1998 lisätalous-
17477:    Rakennuskustannusten hyväksyminen kehi-             arvioksi 40 milj. markalla. Tämä myöntämisval-
17478: tysalueen investointituen ja pienyritystuen piiriin    tuus on esitetty suunnattavaksi kehitysalueelle,
17479: riippuu paljon rahoitettavasta hankkeesta. Ra-         mikä mahdollistaa sen käytön myös EU :n
17480: kennuskustannusten hyväksyminen on erilaista           tavoitealueisiin kuuluvalla kehitysalueella.
17481: riippuen siitä, onko kysymyksessä toiminnan
17482: 
17483:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
17484: 
17485:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17486:                                               KK 102/1998 vp                                              3
17487: 
17488: 
17489: 
17490: 
17491:                                           Tili Riksdagens Talman
17492: 
17493:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          att inleda eller att bredda verksamheten. Av ett
17494: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           breddningsprojekt förutsätts att det bedöms att
17495: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         en väsentlig ökning av arbetsplatserna, föräd-
17496: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr              lingsvärdet av produktionen eller tjänsterna i den
17497: 102:                                                     verksamhetsenhet som är föremål för projektet
17498:                                                          kan uppnås genom breddandet av verksamheten.
17499:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-         Från detta kan undantag dock göras, om företa-
17500:         sikt att vidta för att investeringströskeln i    get förnyar sina anläggningstillgångar så att de
17501:         norra Savolax skall hållas tiliräckligt låg      tili tekniken får en väsentligt högre nivå. Bland
17502:         och för att också byggnadskostnadernas           annat av detta skäl godkänns byggnadskostna-
17503:         andel i stödavgörandena skall motsvara           der i mera begränsad utsträckning i breddnings-
17504:         såväl efterfrågan som den allmänna nivån         projekt än i projekt som gäller ett företags begyn-
17505:         i östra Finland?                                 nelseskede. På godkännandet av byggnadskost-
17506:                                                          naderna inverkar också projektets innehåll och
17507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            viiken betydelse det har och hur viktigt det är för
17508: anföra följande:                                         företaget.
17509:                                                              Norra Savolax är huvudsakligen ett 5b-mål-
17510:    För investeringsprojekt kan både investe-             område inom EU. Kuopionejden står utanför
17511: ringsstöd och småföretagsstöd för utvecklings-           EU:s målområde, menen liten del hör tili områ-
17512: området beviljas. I båda stödformerna kan bygg-          det för mål 6. För projekt enligt lagen om före-
17513: nadskostnader godkännas att omfattas av stö-             tagsstöd kan användas både finansiering enligt
17514: det.                                                     EU:s målprogram och rent nationell finansie-
17515:    År 1997 beviljade norra Savolax arbetskrafts-         ring. Den rent nationella finansieringen inriktas
17516: och näringscentral totalt ca 20 milj. mk i investe-      dock i regel på områden som inte hör tili EU:s
17517: ringsstöd och småföretagsstöd för utvecklings-           målområden tili följd av att fullmakten är så
17518: området till totalt 69 investeringsprojekt. I norra      ringa. För norra Savolax har en beviliningsfull-
17519: Savolax arbetskrafts- och näringscentrals inves-         makt på totalt 16,2 milj. mk genom ett statsråds-
17520: teringsprojekt har i genomsnitt ca 21% av bygg-          beslut kvoterats för år 1998 och detta belopp
17521: nadskostnaderna godkänts att omfattas av stö-            utgör ca 4% av den fullmakt som totalt kan
17522: det. I hela landet har i genomsnitt ca en fjärdedel      användas för projekt enligt lagen om företags-
17523: av byggnadskostnaderna godkänts och i övriga             stöd. Den regionala kvoteringen grundar sig på
17524: arbetskrafts- och näringscentraler i östra Finland       den bevillningsfullmakt som behövs för arbets-
17525: har 23% godkänts att omfattas av investerings-           krafts- och näringscentralernas framställningar
17526: och småföretagsstödet för utvecklingsområdet.            samt i fråga om EU-finansieringen också på ra-
17527: Således avviker norra Savolax andel inte i bety-         mar som har ställts per landskapsförbund. Den
17528: dande grad från medelvärdet för hela landet och          fullmakt som kan användas för projekt som skall
17529: inte heller från medelvärdet för de övriga arbets-       realiseras utan delfinansiering från EU har före-
17530: krafts- och näringscentralerna i östra Finland.          slagits bli ökad med 40 milj. mark i regeringens
17531:    Om byggnadskostnaderna godkänns att om-               proposition tili riksdagen om en tilläggsbudget
17532: fattas av investeringsstödet och småföretagsstö-         för 1998. Det har föreslagits att denna bevill-
17533: det för utvecklingsområdet beror mycket på det           ningsfullmakt skall inriktas på utvecklingsområ-
17534: projekt som skall finansieras. Godkännandet av           det, vilket gör det möjligt att använda den också
17535: byggnadskostnaderna sker på olika sätt beroen-           på ett utvecklingsområde som hör tili EU:s mål-
17536: de på om det är fråga om ett projekt som syftar tili     områden.
17537: 
17538:        Helsingforsden 13 mars 1998
17539: 
17540:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17541:                                          KK 103/1998 vp
17542: 
17543: Kirjallinen kysymys 103
17544: 
17545: 
17546: 
17547: 
17548:                                  Reijo Kallio /sd: Eläketuloa saavan paluumuuttajan verotuksen
17549:                                      kohtuullistamisesta
17550: 
17551: 
17552:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
17553: 
17554:    Eläkeläinen, joka saa eläketuloa esimerkiksi       Eläkkeiden verotuskohtelu Pohjoismaiden
17555: Ruotsista ja jolla on verotettavaa tuloa myös      kesken kaipaakin tältä osin tarkistamista ja koh-
17556: Suomesta, joutuu Ruotsin perimän korkeahkon        tuullistamista.
17557: lähdeveron ja Suomen verotuksen progression           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17558: vuoksi maksamaan kohtuuttoman suuren osan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17559: tuloistaan veroa.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17560:    Edellä mainittu yhteisvaikutus nostaa tällai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17561: sen eläkeläisen kokonaistulojen veron joskus
17562: huomattavastikin korkeammaksi kuin mitä hän                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17563: joutuisi maksamaan vastaavan suuruisesta, pel-              ryhtyä eläketuloa saavien paluumuutta-
17564: kästään Suomesta saatavasta tulosta.                        jien verotuksen kohtuullistamiseksi?
17565: 
17566:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
17567: 
17568:                                          Reijo Kallio /sd
17569: 
17570: 
17571: 
17572: 
17573:  280043
17574: 2                                        KK 103/1998 vp
17575: 
17576: 
17577: 
17578: 
17579:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17580: 
17581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maksun määräämisessä huomioon ikään kuin
17582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       verosopimusta ei olisi, koska mainittu maksu ei
17583: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuulu sopimuksen piiriin eikä sopimus siis vaiku-
17584: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-     ta vakuutetun velvollisuuteen suorittaa tätä
17585: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           maksua. Näin ollen myös ulkomailta maksetta-
17586: n:ol03:                                             vat eläkkeet vaikuttavat vakuutetulle Suomessa
17587:                                                     määrättävän sairausvakuutusmaksun suuruu-
17588:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      teen.
17589:        ryhtyä eläketuloa saavien paluumuutta-           Jos tarkoituksena on saattaa ulkomailta Suo-
17590:        jien verotuksen kohtuullistamiseksi?         meen muuttavat henkilöt sairausvakuutusmak-
17591:                                                     sun osalta samaan asemaan kuin yksinomaan
17592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Suomesta saman suuruista ansiotuloa saavat,
17593: vasti seuraavaa:                                    nykyistä maksukäytäntöä ei tarvitse muuttaa.
17594:                                                     Paluumuuttajilta peritään yhdenvertaisuusperi-
17595:    Pohjoismaiden välisen tulo- ja varallisuusve-    aatteen mukaisesti sairausvakuutusmaksua täs-
17596: roja koskevan kaksinkertaisen verotuksen vält-      mälleen yhtä paljon kuin vastaavasta pelkästään
17597: tämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 91/89) mu-        Suomesta saadusta ansiotulosta. Poikkeuksen
17598: kaan Ruotsista Suomeen maksettavasta eläk-          tästä yhdenvertaisuusperiaatteesta muodostaa
17599: keestä verotetaan vain Ruotsissa. Suomessa asu-     vain tilanne, jossa eläketuloa saavalla paluu-
17600: van henkilön Suomesta saamasta ansiotulosta,        muuttajalla ei ole lainkaan oikeutta eläkkeeseen
17601: esim. eläkkeestä, verotetaan kuitenkin verovel-     Suomesta. Tällöin EU-maasta Suomeen muutta-
17602: vollisten tasavertaisen kohtelun vuoksi sen vero-   valta eläkkeensaajalta ei peritä täällä lainkaan
17603: prosentin mukaan, joka vastaa hänen Suomesta        sairausvakuutusmaksua, koska EU :n sosiaali-
17604: ja ulkomailta saamansa ansiotulon yhteismää-        turva-asetuksen 1408/71 mukaan tällaisessa ta-
17605: rää. Menettelyllä pyritään siihen, että Suomesta    pauksessa maksua saa periä vain eläkkeen mak-
17606: saadun tulon veroprosentti on yhtä suuri kuin       sava valtio.
17607: sellaisella eläkkeensaajalla, joka saa vastaavan         Paluumuuttajat eivät kuitenkaan aina vertaa
17608: kokonaistulon pelkästään Suomesta. Tämä ta-         maksujaan Suomessa asuvien vastaaviin maksui-
17609: voite ei kuitenkaan toteutunut silloin, kun eläk-   hin, vaan entisessä asuinmaassaan maksamiinsa
17610: keen maksavan valtion verotuksen taso oli kysei-    maksuihin. Paluumuuttajista suurin osa on eläk-
17611: sen ulkomaaneläkkeen osalta korkeampi kuin          keensaajia. Sairausvakuutusmaksua ei peritä
17612: Suomessa. Tällaisten eläkkeensaajien verotuk-       eläkkeensaajilta kaikissa maissa, esimerkiksi
17613: sen kohtuullistamiseksi tuloverolain 136 §:ää        Ruotsissa. Suomi ei myöskään ole perinyt sai-
17614: muutettiin 1.1.1997 lukien (707/1997) siten, että    rausvakuutusmaksua ulkomaille maksettavista
17615: sitä progressiovaikutusta,joka eräillä ulkomailta    eläkkeistä. Ruotsissa asuva henkilö, joka saa elä-
17616: saaduilla eläkkeillä on Suomesta saadun ansiotu-     kettä sekä Ruotsista että Suomesta, ei siten mak-
17617: lon verotukseen, lievennetään siihen tasoon, joka    sa lainkaan sairausvakuutusmaksua. Kun tällai-
17618: Suomesta saatuun tuloon kohdistuisi, jos koko        nen henkilö muuttaa Suomeen, häneltä aletaan
17619: tulo olisi Suomesta saatua. Lainmuutoksen jäl-       periä sairausvakuutusmaksua sekä Suomesta
17620: keen tavoite yhdenmukaisesta verotuksesta to-        että Ruotsista saadusta eläkkeestä. Maksua vas-
17621: teutuu.                                              taan paluumuuttaja saa Suomesta sairausvakuu-
17622:     Veronluonteisen sosiaaliturvamaksun suorit-      tusetuudet. Jos maksua ei perittäisi, tällaisen
17623: tamisvelvollisuus syntyy Suomessa asumisen pe-       henkilön sairausvakuutusetuudet pitäisi rahoit-
17624:  rusteella. Vaikka Ruotsista saatu eläketulo on      taa muilta perittävillä sairausvakuutusmaksuil-
17625:  verosopimuksella vapautettu verosta Suomessa,       la.
17626: vapautettu eläketulo otetaan sairausvakuutus-
17627: 
17628:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
17629: 
17630:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
17631:                                             KK 103/1998 vp                                                 3
17632: 
17633: 
17634: 
17635: 
17636:                                          Till Riksdagens Talman
17637: 
17638:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            komsten när sjukförsäkringspremien fastställs
17639: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            som om skatteavtalet inte fanns, eftersom pre-
17640: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mien inte omfattas av avtalet och avtalet därför
17641: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål            inte påverkar den fårsäkrades skyldighet att be-
17642: nr 103:                                                tala denna premie. Det betyder att också pensio-
17643:                                                        ner från ett annat land inverkar på storleken av
17644:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den sjukfårsäkringspremie som fastställs får den
17645:        ta för att beskattningen av återflyttarens      försäkrade i Finland.
17646:        pensionsinkomst skall bli skäligare?               Om avsikten är att personer som flyttar tili
17647:                                                        Finland i fråga om sjukförsäkringspremien skall
17648:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vara likställda med dem som har en lika stor
17649: anföra följande:                                       förvärvsinkomst utesl utande från Finland, behö-
17650:                                                        ver nuvarande avgiftspraxis inte ändras. Åter-
17651:     Enligt avtalet mellan de nordiska länderna för     flyttare betalar i enlighet med likställighetsprinci-
17652: att undvika dubbelbeskattning beträffande skat-        pen exakt lika mycket i sjukförsäkringspremie
17653: ter på inkomst och på förmögenhet (FördrS 911          som man betalar för motsvarande inkomst som
17654: 1989) beskattas pension som betalas från Sverige       förvärvats uteslutande i Finland. Undantag från
17655: tili Finland endast i Sverige. För att de skattskyl-   denna likställighetsprincip är endast en situation
17656: diga skall behandlas jämlikt beskattas en i Fin-       där en återflyttare som har pensionsinkomst inte
17657: land bosatt persons från Finland erhållna för-         alls har rätt tili pension från Finland. 1sådana fall
17658: värvsinkomst, t.ex. pension, dock enligt den skat-     uppbärs inte sjukförsäkringspremie av pensions-
17659: teprocent som motsvarar hans sammanlagda för-          tagare som flyttar tili Finland från ett EU-land,
17660: värvsinkomst från Finland och utlandet. Avsik-         eftersom en sådan avgift enligt EU:s fårordning
17661: ten med förfarandet är att skatteprocenten för         1408/71/EEG om social trygghet endast får upp-
17662: inkomsten från Finland skall vara lika stor som        bäras av den stat som betalar ut pensionen.
17663: skatteprocenten för en pensionstagare som får             Återflyttare jämför inte alltid sina avgifter
17664: motsvarande sammanlagda inkomst uteslutande            med motsvarande avgifter som betalas av dem
17665: från Finland. Detta mål uppfylldes dock inte i de      som är bosatta Finland, utan med de avgifter som
17666: fall där det utbetalande landets skattenivå i fråga    de har betalt i sitt tidigare bosättningsland. Den
17667: om utlandspensionen var högre än i Finland. F ör       största delen av återflyttarna är pensionstagare.
17668: att göra beskattningen av sådana pensionstaga-         Sjukfårsäkringspremie uppbärs inte av pensions-
17669: res inkomster skäligare ändrades 136 § inkomst-        tagarna i alla länder, tex. inte i Sverige. Finland
17670: skattelagen l.l.l997 (707/1997) så att den pro-        uppbär inte heller sjukföräkringspremier på pen-
17671: gressionseffekt som vissa pensioner från utlandet      sioner som utbetalas tili ett annat land. En person
17672: har på beskattningen av förvärvsinkomst i Fin-         som är bosatt i Sverige och som får pension både
17673:  land, lindras tili den nivå som skatten på inkom-     från Sverige och Finland, betalar alltså inte alls
17674:  sten från Finland hade uppgått tili om hela den       sjukförsäkringspremie. Nären sådan person flyt-
17675:  sammanlagda förvärvsinkomsten hade förvär-            tar tili Finland, uppbärs sjukfårsäkringspremie
17676:  vats i Finland. Efter lagändringen uppfylls kravet    både för pensionen från Finland och pensionen
17677:  på enhetlig beskattning.                              från Sverige. 1 utbyte får återflyttaren tillgång tili
17678:      Skyldigheten att betala socialskyddsavgift,       sjukförsäkringsförmåner i Finland. Om premien
17679:  som är en avgift av skattenatu_r, uppstår på          inte uppbars skulle man vara tvungen att finan-
17680:  grundval av boende i Finland. Aven om pen-            siera sjukförsäkringsförmånerna får en sådan
17681:  sionsinkomst från Sverige genom skatteavtalet är      person med de sjukförsäkringspremier som upp-
17682:  befriad från skatt i Finland, beaktas pensionsin-     bärs av andra försäkrade.
17683: 
17684:      Helsingfors den 16 mars 1998
17685: 
17686:                                                                                Minister Jouko Skinnari
17687:                                            KK 104/1998 vp
17688: 
17689: Skriftligt spörsmål 104
17690: 
17691: 
17692: 
17693: 
17694:                                    Eva Biaudet /sv: Finlands tvåspråkighet i EU
17695: 
17696: 
17697: 
17698:                                         Tili Riksdagens Talman
17699: 
17700:    1 ett tidigare skriftligt spörsmål (rdm Jansson       Ett sorgligt bevis på detta står att finna i en av
17701: m.fl, SS 708/1996 rd) har Svenska riksdagsgrup-       en hög tjänsteman vid finansministeriet nyligen
17702: pen påtalat missförhållandet att Finlands offici-     avfattad rapport från en EU -konferens i Barcelo-
17703: ella tvåspråkighet inte tycks ha "slagit igenom"      na. Den skriftliga rapporten avslutas med "fun-
17704: inom EU, i motsats tili Belgiens. 1 sitt svar redo-   deringar" kring varför det nästan alltid är ett
17705: gör regeringen bl.a. för de formella regler som       lidande att höra finländare använda utländska
17706: styr språkanvändningen inom unionens organ.           språk, t.ex. engelska. Slutsatsen är att "om vi inte
17707:    Det har emellertid visat sig att vetskapen om      är dummare än andra, måste orsaken vara att
17708: Finlands tvåspråkighet inom EU-administratio-         vårt begränsade språkhuvud fylls redan av
17709: nen och hur den beaktas i praktiken fortsätt-         tvångssvenska: detta är en börda som andra inte
17710: ningsvis är på en helt oacceptabel nivå.              behöver bära".
17711:    Som exempel kan nämnas att Ålands repre-              Detta då vi vet att man t.ex. i Holland allmänt
17712: sentant i den s.k. regionkommitten fått sitt mate-    läser 3-4 språk i skolorna och tycker det är
17713: ria! enbart på finska. 1 Europa-parlamentet har       nyttigt.
17714: finländska representanter upplevt samma sak              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
17715: och kunnat konstatera att officiella beteckningar     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17716: upptagit endast "Suomi". MEP Jörn Donner,             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17717: bl.a. med fårsk erfarenhet från utrikesförvalt-       följande spörsmål:
17718: ningen, har gjort bedömningen att bakom detta
17719: döljer sig en massiv rootvilja inom statsförvalt-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17720: ningen att göra PR för Finland som ett tvåsprå-               ta för att en gång för alla göra Finlands
17721: kigt samhälle.                                                officiella tvåspråkighet känd och fullt ut
17722:                                                               beaktad inom EU?
17723: 
17724:      Helsingforsden 23 februari 1998
17725: 
17726:                                             Eva Biaudet /sv
17727: 
17728: 
17729: 
17730: 
17731: 280043
17732: 2                                           KK 104/1998 vp
17733: 
17734: Kirjallinen kysymys 104                                                                      Suomennos
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 
17739:                                    Eva Biaudet /r: Suomen kaksikielisyydestä ED:ssa
17740: 
17741: 
17742: 
17743:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17744: 
17745:    Aikaisemmassa kirjallisessa kysymyksessä           korkean valtiovarainministeriön virkamiehen
17746: (ed. Jansson ym., KK 708/1996 vp) Ruotsalainen        Barcelonan ED-konferenssista äskettäin laati-
17747: eduskuntaryhmä on huomauttanut, että Suomen           masta raportista. Kirjallisen raportin lopussa
17748: virallinen kaksikielisyys ei tunnu "menneen peril-    "pohdiskellaan", miksi melkein aina on kärsimys
17749: le" ED:ssa, päinvastoin kuin Belgian. Vastauk-        kuunnella suomalaisten käyttävän vierasta kiel-
17750: sessaan hallitus tekee selkoa muun muassa niistä      tä, esim. englantia. Johtopäätös on, että" jos me
17751: muodollisista säännöistä, jotka ohjaavat eri kiel-    emme ole tyhmempiä kuin muut, täytyy syyn olla
17752: ten käyttöä unionin elimissä.                         se, että rajallinen kielipäämme täyttyy jo pakko-
17753:    On kuitenkin osoittautunut, että ED-hallin-        ruotsista: siinä meillä on taakka, jota muiden ei
17754: non tietämys Suomen kaksikielisyydestä ja sen         tarvitse kantaa".
17755: huomioimisesta käytännössä on edelleen tasolla,           Näin siitäkin huolimatta, että esim. Hollannin
17756: jota on täysin mahdoton hyväksyä.                     kouluissa luetaan yleisesti kolmea neljää kieltä ja
17757:    Esimerkkinä voidaan mainita, että Ahvenan-         sitä pidetään hyödyllisenä.
17758: maan edustaja ns. alueiden komiteassa on saanut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17759: aineistoosa vain suomen kielellä. Euroopan par-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17760: lamentin suomalaiset jäsenet ovat kokeneet sa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17761: man asian ja ovat voineet todeta, että virallisissa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17762: yhteyksissä käytetään vain "Suomi" -nimeä. Par-
17763: lamentin jäsen Jörn Donner, jolla on myös tuo-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17764: reita kokemuksia ulkoasiainhallinnosta, on arvi-              ryhtyä, jotta Suomen virallinen kaksikie-
17765: oinut, että taustalla on valtionhallinnon massii-             lisyys kerta kaikkiaan tehtäisiin tunne-
17766: vinen vastustus tehdä Suomea tunnetuksi kaksi-                tuksi ja huomioitaisiin koko laajuudes-
17767: kielisenä maana.                                              saan ED:ssa?
17768:    Tästä on löydettävissä surullinen todiste erään
17769: 
17770:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1998
17771: 
17772:                                              Eva Biaudet /r
17773:                                              KK 104/1998 vp                                            3
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17779: 
17780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vutuksena sitä, että niinkin pienet kielet kuin
17781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suomi ja ruotsi ovat voineet saada sen aseman
17782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Euroopassa, joka niillä unionissa on. Huomio-
17783: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva               tamme arkipäivän toiminnassa Euroopan unio-
17784: Biaudefn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nin toimielimissä vaatiijatkuvasti näiden oikeuk-
17785: n:o 104:                                               sien toteuttaminen käytännön työssä.
17786:                                                           Tämä on ollut samalla myös suuri muutos ja
17787:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        haaste Euroopan unionin toimielimille: esimer-
17788:        ryhtyä, jotta Suomen virallinen kaksikie-       kiksi korkeatasoisten suomen kielen simultaani-
17789:        lisyys kerta kaikkiaan tehtäisiin tunne-        tulkkien ammattikuntaa ei käytännöllisesti kat-
17790:        tuksi ja huomioitaisiin koko laajuudes-         soen ollut ennenjäsenyyttämme lainkaan. Tulk-
17791:        saan EU:ssa?                                    keja koulutetaan koko ajan. Ammattitaitoisen
17792:                                                        tulkin koulutuksen on arvioitu kestävän vähin-
17793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tään 3-4 vuotta ja heitä tarvitaan kymmeniä.
17794: vasti seuraavaa:                                       Muutos on niin suuri, että väistämättä kohtuulli-
17795:                                                        nen siirtymäkausi ja työrauha sen aikana on täy-
17796:    Suomessa kielten käyttöä määrittävätja sään-        tynyt voida suoda.
17797: televät hallitusmuoto, Ahvenanmaan itsehallin-             Suomen keskeisin tavoite on ollut se, että mo-
17798: tolaki sekä yksityiskohtaisemmin kielilainsää-         lempia kansalliskieliämme voidaan yhteisön toi-
17799: däntö. Unionissa kielistä on säädetty neuvoston        mielimissä käyttää yhdenvertaisesti muiden vi-
17800: historian ensimmäisessä asetuksessa (neuvoston         rallisten kielien kanssa. Muun muassa ruotsin ja/
17801: asetus N :o 1, 15.4.1958) sekä jäsenvaltioiden liit-   tai suomen kielen tulkkauksen saatavuuteen
17802: tymissopimuksissa.                                     kiinnitetään nyt järjestelmällisemmin huomiota
17803:    Suomessa hallitusmuotoa muutettiin hiljat-          kuin jäsenyytemme alussa. EU-asiain komitea
17804: tain perusoikeusuudistuksessa, jossa suomen ja         päätti 18.3. toimenpiteistä, joilla nimenomaan
17805: ruotsin kielten asemaa Suomen kansalliskielinä         kummankin kansalliskielen tulkkausta vaadi-
17806: edelleen tähdennettiin ja jokaiselle - perusoi-        taan useammin ja niiden puuttumiseen reagoi-
17807: keutena- turvattiin oikeus käyttää omaa kiel-          daan.
17808: tään, joko suomeatai ruotsia. Tätä perusoikeut-           Käännösten osalta tilanne on yleisesti ottaen
17809: ta täydennettiin vielä hallitusmuodossa erikseen       jäsenyytemme alkuaikoihin nähden parantunut.
17810: asettamalla velvollisuus eri kieliryhmien yhden-       Ongelmana on ollut toisinaan, ettei esimerkiksi
17811: vertaiseen kohteluun ja kieleen perustuvan syr-        kaikkia komission asiakirjoja ole ollut saatavilla
17812: jinnän kielto.                                         ruotsiksi. Suomi kiinnitti tähän puutteeseen vii-
17813:    Euroopan unionissa suomen ja ruotsin kielet         me joulukuussa komission pääsihteerin huomio-
17814: ovat unionin virallisia ja työ kieliä. Tämä tarkoit-   ta. Pääsihteeri antoi tämän seurauksena sihtee-
17815: taa muun muassa sitä, että yhteisön lainsäädäntö       ristölleen ohjeen, että on varmistettava, että
17816: laaditaan aina kaikilla 11 virallisella kielellä.      kaikki viralliset asiakirjatoimitukset sisältävät
17817: Asema työkielenä turvaa periaatteessa oikeuden         sekä suomen- että ruotsinkieliset käännökset.
17818: myös omakieliseen tulkkaukseen toimielimien            Suomen pysyvä edustusto muun muassa seuraa
17819: kokouksissa.                                           tämän toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa toi-
17820:    Tapa,jolla kielellisistä oikeuksista on säädetty    menpiteisiin, mikäli ruotsinkieliset asiakirjat
17821: sekä Suomessa että Euroopan unionissa, kuvas-          puuttuvat.
17822: tanee kieliasioiden suurta periaatteellista ja käy-        Myös kotimaisessa ED-asioiden valmistelussa
17823: tännöllistä merkitystä. Vaatimus suomenja ruot-        kaksikielisyyteen kiinnitetään huomiota: esimer-
17824: sin kielen virallisesta asemasta olikin täysin kes-    kiksi EU-asiain komitean ja ministerivaliokun-
17825: kei_ne~. edellytys Suomen liittyessä Euroopan          nan asiakirjoissa ryhdytään käyttämään ruotsia
17826: umonnn.                                                enenevässä määrinsuomenkielen rinnalla. Ulko-
17827:    On kannaltamme pidettävä merkittävänä saa-          asiainministeriässä on myös valmisteilla ohjeita,
17828: 4                                           KK 104/1998 vp
17829: 
17830: joilla yhtenäistetään suomen ja ruotsin kielen        kuten Belgian- etuna, jotka ovat olleet mukana
17831: käyttöä virallisissa nimikkeissä Suomen ilmoit-       Euroopan yhteisössä sen alusta lukien.
17832: taessa EU :lle yhteisölainsäädännön täytäntöön-          Euroopassakin on useita esimerkkejä siitä,
17833: panosta Suomessa.                                     miten vaikeaa näin tärkeässä ja kaikkia elämän-
17834:    Suomi on tehnyt kaksikielisyyttämme tunne-         aloja usealla eri tasolla koskevassa kysymyksessä
17835: tuksi Euroopan unionissa nimenomaan pyrki-            on yhdistää periaatteelliset ja käytännölliset nä-
17836: mällä parantamaan sekäsuomenettä ruotsin kie-         kökohdat oikealla tavalla. Yhteistyössä Euroo-
17837: len asemaaja näillä kielten palvelujen saatavuut-     pan unionissa nämä haasteet ovat moninkertai-
17838: ta. Tässäkin asiassa Suomen tavoitteena on ollut      sia.
17839: kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti toimien vaikut-      Olemme Suomessa saavuttaneet tässä asiassa
17840: tamalla saada aikaan nimenomaan käytännön             sovinnollisesti ja joustavasti toimien mallin, joka
17841: työtä helpottavia parannuksia. Luonnollisesti         voisi olla kiinnostava ja hyödyllinen esimerkki
17842: mikään ei estä kiinnittämästä enemmän huomio-         myös EU:ssa. Myös tätä kautta kaksikielisyy-
17843: ta myös siihen, että Suomen kaksikielisyyttä tuo-     temme tulee aivan uudella tavalla tunnetuksi ja
17844: daan paremmin esille.                                 huomioiduksi EU:ssa, esimerkkinä onnistumi-
17845:    On luonnollista, että ylipäänsä se tunnettui-      sesta. Ehkä tässäkin asiassa olemme - suoma-
17846: suus, joka jäsenvaltioiden kansallisista erityis-     laisen tapaan- olleet vähän turhan vaatimatto-
17847: piirteistä unionissa vallitsee, on niiden maiden-     mia ja voisimme olla äänekkäämmin ylpeitä.
17848:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
17849: 
17850:                                                                              Ministeri Ole Norrback
17851:                                              KK 104/1998 vp                                                5
17852: 
17853: 
17854: 
17855: 
17856:                                          Tili Riksdagens Talman
17857: 
17858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Från vår synpunkt måste det ses som ett bety-
17859: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            delsefullt resultat att även så små språk som
17860: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        finska och svenska har kunnat erhålla den status
17861: dagsman Eva Biaudet undertecknade spörsmål             i Europa som de har i unionen. Att dessa rättighe-
17862: nr 104:                                                ter faktiskt verkställs i det praktiska arbetet krä-
17863:                                                        ver ständig uppmärksamhet från vår sida i det
17864:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dagliga arbetet inom EU-administrationen.
17865:           ta för att en gång för alla göra Finlands        Detta har inneburit en stor förändring och
17866:           officiella tvåspråkighet känd och fullt ut   utmaning också för Europeiska unionens institu-
17867:           beaktad inom EU?                             tioner. Innan vi blev medlemmar fanns det t.ex.
17868:                                                        praktiskt taget inga tolkar som kunde prestera
17869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          simultantolkning tili finska på tillräckligt hög
17870: anföra följande:                                       nivå. Tolkar utbildas hela tiden. Man räknar med
17871:                                                        att det tar minst tre tili fyra år att utbilda en
17872:    I Finland bestäms och regleras språkanvänd-         yrkesskicklig tolk, och det behövs tiotals sådana.
17873: ningen av regeringsformen, självstyrelselagen för      Förändringen är så stor att det har varit ofrån-
17874: Åland och mera i detalj av språklagstiftningen.        komligt med en rimlig övergångstid och under
17875: För unionens del finns bestämmelser om unions-         denna tid har det varit nödvändigt med arbetsro.
17876: språken i rådets allra första förordning (rådets           Finlands centrala mål har varit att våra två
17877: förordning nr 1, 15.4.1958) och i medlemsstater-       nationalspråk skall kunna användas i gemen-
17878: nas anslutningsfördrag.                                skapens institutioner på lika grunder som de öv-
17879:    Regeringsformen för Finland ändrades nyli-          riga officiella språken. Numera fåster man på ett
17880: gen i samband med reformen som avsåg de                mera systematiskt sätt än i början av vårt med-
17881: grundläggande fri- och rättigheterna. Man beto-        Iemskap uppmärksamhet vid tillgången på tolk-
17882: nar fortsättningsvis det finska och det svenska        ning tili svenska och/eller finska. Kommitten för
17883: språkets ställning som Finlands nationalspråk          EU-ärenden beslutade 18.3 om åtgärder genom
17884: och var och en garanteras - som en grundläg-           vilka man oftare kommer att kräva tolkning ut-
17885: gande rättighet - rätten att använda sitt eget         tryckligen tili de båda nationalspråken och reage-
17886: språk, antingen finska eller svenska. Denna            ra om sådan tolkning saknas.
17887: grundläggande rättighet kompletteras ytterligare           I fråga om översättningarna är situationen
17888: genom att i regeringsformen särskilt bestämma          numera generellt sett bättre än i början av med-
17889: om skyldigheten att behandla olika språkgrup-          lemskapet. Ibland har det varit problem t. ex.
17890: per lika och förbjuda diskriminering på grund av       med att alla kommissionens handlingar inte har
17891: språk.                                                 funnits tiligängliga på svenska. Finland fåste
17892:    1 Europeiska unionen är finska och svenska          kommissionens generalsekreterares uppmärk-
17893: unionens officiella språk och arbetsspråk. Detta       samhet vid detta i december. Detta ledde tili att
17894: betyder bl. a. att gemenskapslagstiftningen alltid     generalsekreteraren anmodade sitt sekretariat att
17895: upprättas på samtliga elva officiella språk. Status    tillse att samtliga expeditioner av officiella hand-
17896: som arbetsspråk tryggar i princip rätten tili tolk-    Iingar skall innehålla översättningar tili så väl fin-
17897: ning tili personens eget språk vid möten inom          ska som svenska. Finlands permanenta represen-
17898: EU-administrationen.                                   tation följer bl.a. tillämpningen av detta och vid-
17899:    Det sätt på vilket de språkliga rättigheterna       tar vid behov åtgärder om handlingar saknas på
17900: regleras i såväl Finland som Europeiska unionen        svenska.
17901: torde beskriva den stora principiella och praktis-         Den nationella beredningen av EU-ärenden
17902: ka betydelse som språkfrågorna har. Kravet på          fåster också uppmärksamhet vid tvåspråkighe-
17903: finskans och svenskans officiella ställning var        ten. I t.ex. handlingar som behandlas i kommit-
17904: sålunda ett centralt villkor vid Finlands anslut-      ten för EU-ärenden och ministerutskottet börjar
17905: ning tili Europeiska unionen.                          man använda svenska allt mer vid sidan av det
17906: 6                                          KK 104/1998 vp
17907: 
17908: finska språket. Dessutom håller utrikesministe-      - som har varit med i det europeiska samarbetet
17909: riet på att bereda anvisningar som förenhetligar     från början.
17910: användningen av finska och svenska i de officiel-       Ocksä i Europa finns flera exempel pä hur
17911: la namnen då Finland meddelar EU om genom-           svårt detäratt kombinera principiella och prak-
17912: förande av gemenkapslagstiftning i Finland.          tiska synpunkter pä rätt sätt i en fråga som är sä
17913:    Finland har gjort vår tvåspråkighet känd i        viktig och som berör samtliga områden i livet på
17914: Europeiska unionen uttryckligen genom att för-       flera olika pian. 1 samarbetet i Europeiska unio-
17915: söka förbättra såväl det finska som det svenska      nen har dessa utmaningar mängdubblats.
17916: språkets ställning och tillgången till tjänster på      1 Finland har vi genom medgörlighet och flexi-
17917: dessa språk. Också i denna fräga har Finland haft    bilitet åstadkommit en modell som kunde tjäna
17918: som mäl att genom tälmodigt och ihärdigt arbete      som ett intressant och nyttigt exempel för EU.
17919: åstadkomma förbättringar som underlättar ut-         Vär tväspråkighet blir känd ocksä pä detta sätt
17920: tryckligen det praktiska arbetet. Det finns själv-   och beaktad pä ett alldeles nytt sätt i EU, som ett
17921: fallet ingenting som hindrar att man också fåster    exempel på en modell som lyckats. Kanske vi
17922: mera uppmärksamhet vid ett bättre framhävan-         även i denna fräga har- som vi brukar i Finland
17923: de av Finlands tväspråkighet.                        - varit lite för anspråkslösa och kunde vara
17924:    Det är naturligt att kännedomen i unionen om      mera högröstat stolta.
17925: medlemsstaternas nationella särdrag i allmänhet
17926: utfaller till förmän för de Iänder - t.ex. Belgien
17927:      Helsingforsden 23 mars 1998
17928: 
17929:                                                                              Minister Ole Norrback
17930:                                             KK 105/1998 vp
17931: 
17932: Kirjallinen kysymys 105
17933: 
17934: 
17935: 
17936: 
17937:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Asumisoikeusasuntojen tuotannosta
17938: 
17939: 
17940: 
17941:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17942: 
17943:    Hallitusohjelmassa lähdetään asumisoikeus-          tä. Tämä olisi kokonaisvaltaisen asuntopolitii-
17944: asumisen kehittämisestä ja tukemisesta. Valtio-        kan kannalta paha takaisku, sillä tässä asumis-
17945: varainministeriö on kuitenkin varannut asumis-         muodossa asukkaat sijoittavat tuntuvasti myös
17946: oikeusasuntojen (ASO-asuntojen) lainoihin täksi        omia rahojaan likoon. ASO-asuminen on monen
17947: vuodeksi vain 900 milj. markkaa, mikä summa            lapsiperheen pelastus ja asukkaiden suosima asu-
17948: käytännöllisesti katsoen menee jo viime vuonna         mismuoto.
17949: hyväksytyille taloille. Se riittänee vain noin 1 750      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17950: asunnon rakentamiseen, kun tarve on kuntien            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17951: puoltolauseiden mukaan noin 5 000 asuntoa.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17952:    Pääkaupunkiseudulla ASO-hakijoiden jonot            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17953: ovat noin 33 500 ruokakuntaa ja koko maassa
17954: arvioidaan olevan jonoissa noin 50 000-60 000                     Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
17955: ruokakuntaa.                                                   seen kysyntää ja tarvetta vastaavan asu-
17956:    Tehdyt päätökset merkitsevät käytännössä                    misoikeusasuntojen tuotannon?
17957: asumisoikeusasuntotuotannon liki pysähtymis-
17958: 
17959:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
17960: 
17961:           Markku Pohjola /sd              Matti Saarinen /sd              Lauri Metsämäki /sd
17962: 
17963: 
17964: 
17965: 
17966:  280043
17967: 2                                        KK 105/1998 vp
17968: 
17969: 
17970: 
17971: 
17972:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17973: 
17974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Koska vuodelle 1997 siirtyi aiempina vuosina
17975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       käyttämätöntä aravalainojen myöntämisval-
17976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuutta, Valtion asuntorahasto on kyseisenä
17977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         vuonna voinut käyttää aravalainojen myöntä-
17978: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        misvaltuutta 6,4 miljardia markkaa. Tästä mää-
17979: myksen n:o 105:                                     rästä käytettiin asumisoikeusasuntojen aravalai-
17980:                                                     noitukseen 1,8 miljardia markkaa, mikä on
17981:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-       28,3 % käytetystä myöntämisvaltuudesta. Asu-
17982:        seen kysyntää ja tarvetta vastaavan asu-     misoikeusasuntojen suhteellinen lainoitusosuus
17983:        misoikeusasuntojen tuotannon?                on siis pysynyt edellisen vuoden tasolla vuonna
17984:                                                     1998.
17985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Arava-asumisoikeusasuntojen lainapäätöksiä
17986: vasti seuraavaa:                                    on tehty Valtion asuntorahastossa tähän men-
17987:                                                     nessä vuonna 1998 yhteensä 387 asunnolle, mihin
17988:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      on käytetty myöntämisvaltuutta vajaat 170 mil-
17989: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    joonaa markkaa. Lisäksi lainavarauksia ja osa-
17990: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,       päätöksiä on tehty 2 126 asunnon rakentamista
17991: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    varten. Näiden lainoittamiseen tarvittaisiin
17992: toa.                                                myöntämisvaltuutta noin 1 000 miljoonaa mark-
17993:     Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen       kaa.
17994: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-         Ympäristöministeriössä on lähdetty siitä, että
17995: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-     mikäli ehdollinen 1 500 milj. markan valtuus saa-
17996: tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998          daan käyttöön, tästä valtuudesta osoitetaan ara-
17997: talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu      va-asumisoikeusasunnoille vähintään sama suh-
17998: 4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-          teellinen osuus kuin osakäyttösuunnitelmassa eli
17999: valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500       noin 30 %. Tällöin arava-asumisoikeusasuntoi-
18000:  miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-           hin osoitettaisiin lisää myöntämisvaltuutta noin
18001:  tuus. Valtuuksista on kuitenkin varattu 1 500       300 miljoonaa markkaa, mikä riittäisi noin 600
18002:  miljoonan markan suuruinen erä, jonka käyttä-       asunnon rakentamiseen.
18003:  misestä hallitus päättää viimeistään elokuussa         Osakäyttösuunnitelmassa on varattu asumis-
18004:  1998 ottaen huomioon toteutuvan rakennusalan        oikeustalojen korkotukilainoihin hyväksymis-
18005:  suhdanne- ja hintakehityksen.                       valtuutta 165 miljoonaa markkaa, josta määräs-
18006:     Valtioneuvostossa joulukuussa 1997 hyväksy-      tä on tehty varauksia, osapäätöksiä tai lainapää-
18007:  tyssä vuotta 1998 koskevassa osakäyttösuunni-       töksiä 30 miljoonalla markalla. Korkotukival-
18008:  telmassa on vahvistettu asuntolainojen käyttöpe-    tuutta olisi siten käytettävissä asumisoikeus-
18009:  rusteet 3 000 miljoonan markan suuruiselle ara-     asuntojen tuotantoon.
18010:  valainojen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 mil-          Asumisoikeusasuntojen lainoitusta puoltaa
18011:  joonan markan suuruiselle korkotukilainojen         muun muassa se, että niitä käytetään pysyvästi
18012:  hyväksymisvaltuudelle.                              alkuperäiseen tarkoitukseensa. Lisäksi asumisoi-
18013:     Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-       keusasunnot tarjoavat hyvän vaihtoehdon vuok-
18014:  valainojen 3 000 miljoonan markan myöntämis-        ra- ja omistusasuntojen välille erityisesti nuorelle
18015:  valtuudesta 30 % eli 900 miljoonaa markkaa on       perheen perustamisiässä olevalle väestölle. Asu-
18016:  osoitettu asumisoikeusasuntojen tuotantoon.         misoikeusasuminen on hyvä vaihtoehto myös
18017:  Tällä valtuudella arvioidaan voitavan lainaittaa    ylivelkaantuneille kotitalouksille.
18018:  vajaat 2 000 asumisoikeusasuntoa.
18019: 
18020:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
18021: 
18022:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
18023:                                             KK 105/1998 vp                                               3
18024: 
18025: 
18026: 
18027: 
18028:                                         Tili Riksdagens Talman
18029: 
18030:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Eftersom frän tidigare är outnyttjad fullmakt
18031: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-         att beviija aravaiän överfördes på I997, har Sta-
18032: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tens bostadsfond under året i fråga kunnat an-
18033: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-          vända en fullmakt att bevilja aravaiän för
18034: mål nr 105:                                            6,4 mrd mk. Av detta belopp användes 1,8 mrd
18035:                                                        mk för finansiering av bostadsrättsbostäder, vil-
18036:           Vad ämnar Regeringen göra för att            ket utgör 28,3% av den använda bevillningsfull-
18037:        trygga en sådan produktion av bostads-          makten. Den relativa andelen länefinansiering
18038:        rättsbostäder som motsvarar efterfrägan         för bostadsrättsbostäderna har säledes under
18039:        och behov?                                      I998 hällits pä föregående års nivä.
18040:                                                            Statens bostadsfond har hittills under I998
18041:   Som svar pä detta spörsmäi fär jag vördsamt          fattat 1änebeslut som gäller aravabostadsrättsbo-
18042: anföra följande:                                       städer för samman1agt 387 bostäder, för viika
18043:                                                        knappt I70 mi1j. mk av beviliningsfullmakten
18044:     Enligt regeringsprogrammet är ett centralt         använts. Dessutom har länereserveringar gjorts
18045: mäl för regeringens längsiktiga bostadspolitik att     och de1bes1ut fattats för byggande av 2 I26 bostä-
18046: öka produktionen av bostäder tili skäliga priser,      der. För denna 1ängivning behövs omkring I 000
18047: i synnerhet produktionen av hyresbostäder och          miij. mk av bevillningsfullmakten.
18048: bostadsrättsbostäder.                                      Miljöministeriet utgär frän att ifall den vill-
18049:     Grunderna för användning av räntestöd för          korliga fullmakten om 1 500 mi1j. mk kan utnytt-
18050: aravaiän och bostadsiän fastställs är1igen genom       jas, kan av denna fullmakt minst samma re1ativa
18051: ett beslut av statsrädet sedan riksdagen godkänt       andel användas för aravabostadsrättsbostäder
18052: statsbudgeten. 1 1998 ärs budget har för aravaiän      som enligt de1dispositionsp1anen, dvs. omkring
18053: anvisats fullmakt att bevilja Iän tili ett belopp av   30%. Det betyder att ytterligare 300 milj. mk av
18054: 4 000 milj. mk och fullmakt att godkänna ränte-        bevillningsfullmakten skulle användas tili arava-
18055: stödslän för bostäder tili ett belopp av 3 500 miij.   Iän för bostadsrättsbostäder, vilket är tillräckligt
18056: mk. Av fullmakterna har dock en post om I 500          för att bygga 600 bostäder.
18057: milj. mk reserverats, och regeringen beslutar om           1 deldispositionsplanen har för fullmakten att
18058: användningen av denna post senast i augusti            godkänna räntestödslän för bostadsrättshus re-
18059:  I998 med beaktande av då rädande konjunktur-          serverats I65 milj. mk, och av denna summa
18060: och prisutveckiing i byggnadsbranschen.                omfattas 30 milj. mk av reserveringar, delbeslut
18061:     1den deldispositionspian för I998 som statsrä-     eller lånebeslut. Det finns säledes ännu ränte-
18062:  det godkände i december I997 har grunderna för        stödsfullmakt att tillgå för produktion av bo-
18063: användningen av bostadslänen fastställts i fräga        stadsrättsbostäder.
18064:  om 3 000 milj. mk av fullmakten att bevilja ara-          Det som talar för en längivning för bostads-
18065:  vaiän och 3 000 milj. mk av fullmakten att god-       rättsbostäder är bl.a. att dessa bostäder bestäen-
18066:  känna räntestödslän.                                  de används för sitt ursprungliga ändamäl. Bo-
18067:     Av den fullmakt om 3 000 miij. mk att bevilja      stadsrättsbostäderna erbjuder dessutom ett gott
18068:  aravaiän som fastställts i deidispositionspianen      a1ternativ mitt emellan hyres- och ägobostäderna
18069:  har 30 %, dvs. 900 miij. mk, anvisats för produk-      särskilt för den unga befolkningen som bildar
18070:  tion av bostadsrättsbostäder. Genom denna full-        familj. Bostadsrättsboendet är ett gott alternativ
18071:  makt kommer man uppskattningsvis att kunna            ocksä för överskuldsatta hushäll.
18072:  bevilja Iån för inemot 2 000 bostadsrättsbostä-
18073:  der.
18074: 
18075:      Helsingforsden II mars 1998
18076: 
18077:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
18078:                                             KK 106/1998 vp
18079: 
18080: Kirjallinen kysymys 106
18081: 
18082: 
18083: 
18084: 
18085:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Tavarajunayhteyden säilyttämisestä ja radan
18086:                                        perusparantamisesta välillä Joensuu-Nurmes-Kontiomä-
18087:                                        ki-Oulu
18088: 
18089: 
18090:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18091: 
18092:    Tiettävästi VR on suunnittelemassa lopettaa         sa, joten radan peruskorjauksen aloittaminen
18093: ensi kesään mennessä tavarajunayhteys välillä          olisi osaltaan kipeään kaivattu työllisyyttä pa-
18094: Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-Oulu. Tätä                   rantava asia. Samalla se tukisi koko maan asut-
18095: reittiä pitkin on rahdattu tavaraa Uimaharjusta,       tuna pysymisen periaatetta.
18096: Lieksastaja Nurmeksesta. Jatkossa on tarkoitus             Hallituksen tulisikin jo kuluvan vuoden aika-
18097: hoitaa Joensuusta pohjoiseen suuntautuva tava-         na kohdentaa radanpidon ja työllisyysvaroista
18098: raliikenne kierrättämällä se Viinijärven, Siilinjär-   riittävät varat Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-
18099: ven, Iisalmen ja Kontiomäen kautta Ouluun.             radan perusparantamiseen.
18100:     Nurmeksen ja Kontiomäen välille jäisi ainoas-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18101: taan jonkin verran raakapuu- ja talkkikuljetuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18102: sia. Kyseisen tavaraliikenneyhteyden lopettami-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18103: sen voi katsoa olevan lopullinen kuolinisku Nur-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18104: meksesta pohjoiseen suuntautuvalle junaliiken-
18105: teelle.                                                           Mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-
18106:     Mikäli näin tulisi toteutumaan, lisäisi se pas-            tyä, että ratayhteys Joensuu-Nurmes-
18107: siivisen mielialan lisääntymistä ja merkitsisi sa-             Kontiomäki saataisiin pysymään jatkos-
18108:  malla lisää elämisen edellytysten kaventamista                sakin liikennöintikelpoisenaja ettei se lo-
18109:  Itä-Suomessa.                                                 petusuhka, mikä kuljetusten siirtämisen
18110:     Koska ko. rata on heikkokuntoinen, on usei-                osalta on olemassa, toteutuisi, ja
18111:  den vuosien ajan kyseiselle rataosuudelle odotet-                onko mahdollista, että jo tämän vuo-
18112:  tu valtion tukitoimia perusparantamisen aloitta-              den radanpidon ja työllisyysvarojen koh-
18113:  miseen.                                                       dennuksella ko. radan peruskorjaus voi-
18114:     Ylä-Karjalan työttömyysaste on pysytellyt                  taisiin saada alulle?
18115:  pitkään kolmenkymmenen prosentin tuntumas-
18116: 
18117:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
18118: 
18119:                       Esa Lahtela /sd                           Säde Tahvanainen /sd
18120: 
18121: 
18122: 
18123: 
18124:  280043
18125: 2                                          KK 106/1998 vp
18126: 
18127: 
18128: 
18129: 
18130:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18131: 
18132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksia ja alentaa kokonaiskustannuksia ja paran-
18133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Ta-
18134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voitteena on eriyttää esim. pääosa raakapuukul-
18135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       jetuksista hoidettaviksi kokonaisina junina suo-
18136: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          raan kuormausasemilta purkausasemille ilman
18137: n:o 106:                                              välikäsittelyä.
18138:                                                            VR-Osakeyhtiö on ilmoittanut, että uusi kul-
18139:           Mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-      jetusjärjestelmä ei merkitse kokonaiskuljetusten
18140:        tyä, että ratayhteys Joeosuu-Nurmes-           vähenemistä ko. rataosalla. Uuteen liikennöinti-
18141:        Kontiomäki saataisiin pysymään jatkos-         järjestelmään siirtyminen edellyttää vielä neu-
18142:        sakin liikennöintikelpoisena ja ettei se lo-   votteluja asiakkaiden sekä henkilöstöjärjestöjen
18143:        petusuhka, mikä kuljetusten siirtämisen        kesken.
18144:        osalta on olemassa, toteutuisi, ja                  Tavaraliikenteen kuljetusmäärä vuonna 1996
18145:           onko mahdollista, että jo tämän vuo-         oli välillä Joensuu-Uimaharju 1,9 milj. tonnia
18146:        den radanpidon ja työllisyysvarojen koh-       ja välillä Uimaharju-Kontiomäki alle 0,5 milj.
18147:        dennuksella ko. radan peruskorjaus voi-         tonnia. Henkilöliikenteessä oli vuonna 1996 vä-
18148:        taisiin saada alulle?                           lillä Joensuu-Lieksa 100 000 matkaa ja välillä
18149:                                                        Lieksa-Nurmes 55 000 matkaa.
18150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Tekniseltä tasoltaan Nurmes-Vuokatti-rata
18151: vasti seuraavaa:                                       on K 30 -kiskoilla (30 kg/m) varustettu sorarata,
18152:                                                       jolla sallitaan 20 tonnin akselipainoinen liikenne.
18153:     VR-Osakeyhtiö vastaa rautatiekuljetuksiin          Vuokatti-Kontiomäki-väli on K 43 -kiskoilla
18154: liittyvistä operatiivisista toiminnoista rautatei-     (43 kg/m) varustettua sorarataa, jolla sallitaan
18155: den liiketoiminnan eriydyttyä valtion radanpi-         22,5 tonnin akselipainoinen liikenne. Joeosuu-
18156: dosta vuonna 1995. Mitä tulee kysymyksessä             Nurmes-rataosa on pääosin K -43 -kiskoin varus-
18157: mainittuun Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-                  tettua sepelirataa.
18158: rataosan liikennöintiin, todettakoon, että VR-             Perusparannuksen kustannusarvio välillä
18159: Osakeyhtiö on alustavasti selvittänyt uuteen lii-      Nurmes-Kontiomäki on noin 65 milj. markkaa,
18160: kennöintimalliin siirtymistä.                          kun hanke toteutetaan käytetyillä kiskoilla. Lii-
18161:     Rautatiekuljetusten kustannukset jakaantu-         kenneministeriön vuonna 1994 tekemän selvityk-
18162: vat siten, että vaunujen vientijanouto asiakkaille     sen mukaan rataosan yhteiskuntataloudellinen
18163: sekä matkalla tapahtuva vaunujen käsittely             kannattavuus puoltaa liikennöinoin jatkamista
18164: muodostavat suuren osan tavaraliikenteen kus-          nykyisillä liikennemäärillä edellyttäen, että rata
18165: tannuksista. VR-Cargo kehittää kuljetusjärjes-         voidaan pitää kunnossa nykyisen tasoisilla yllä-
18166: telmää vähentämällä matkalla tapahtuvan vaih-          pitokustannuksilla.
18167: totyön tarvetta ja keskittämällä junan muodos-             Edellä mainitun rataosan päällysrakenteen
18168: tusta entistä harvemmille ratapihoille. VR-Car-        uusiruistarve ajoittuu vuosille 2004--2007. Lii-
18169: go selvittää myös yhdessä asiakkaiden kanssa           kenneministeriö toteaa, että tässä vaiheessa rata-
18170: mahdollisuuksia ajaa entistä enemmän asiakas-           osan peruskorjaaminen ei ole ajankohtaista eikä
18171: ja kokojunia suoraan lähtöasemalta määräase-            myöskään mahdollista.
18172: malle. Tällöin on mahdollista nopeuttaa kulje-
18173: 
18174:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
18175: 
18176:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
18177:                                             KK 106/1998 vp                                             3
18178: 
18179: 
18180: 
18181: 
18182:                                         Tili Riksdagens Talman
18183: 
18184:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       transporterna och sänka helhetskostnaderna och
18185: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        därmed ökajärnvägstransporternas konkurrens-
18186: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kraft. Målet är att avskilja t.ex. huvuddelen av
18187: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          råvirkestransporterna så att de sköts med heltåg
18188: nr 106:                                               direkt från lastningsstationen tilllossningsstatio-
18189:                                                       nen utan hantering melian dessa.
18190:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen            VR-Aktiebolag har meddelat att det nya
18191:        skrida för att även i fortsättningen trygga    transportsystemet inte innebär en minskning av
18192:        trafikdugligheten på banavsnittet Joen-        transporterna som helhet på det ifrågavarande
18193:        suu-Nurmes-Kontiomäki och för att              banavsnittet. En övergång tili det nya trafiksyste-
18194:        det hot om nedläggning som en överflytt-       met förutsätter ännu underhandlingar med kun-
18195:        ning av godstrafik innebär inte skali reali-   der och med personalorganisationerna.
18196:        seras, och                                         Godstrafikens transportvolym var 1996
18197:           är det möjligt att genom anvisning av       1,9 milj. ton på avsnittet Joensuu-Uimaharju
18198:        banhållnings- . och sysselsättningsmedel       och under 0,5 milj. ton på avsnittet Uimaharju-
18199:        redan i år påbörja en grundlig renovering      Kontiomäki. Inom persontrafiken företogs 1996
18200:        av ifrågavarande bana?                         100 000 resor på sträckan Joensuu-Lieksa och
18201:                                                       55 000 resor på sträckan Lieksa-Nurmes.
18202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Tili sin tekniska nivå är hanan mellan Nurmes
18203: anföra följande:                                      och Vuokatti en grusbana med K 30-räler (30 kg/
18204:                                                       m), där ett axeltryck på 20 ton är tillåtet. Banan
18205:     VR-Aktiebolag ansvarar för de operativa           mellan Vuokatti och Kontionmäki är en grusba-
18206: funktionerna beträffande järnvägstransporter          na med K 43-räler (43 kg/m), där ett axeltryck på
18207: sedan affårsverksamheten 1995 avskildes från          22,5 ton är tillåtet. Banavsnittet Joensuu-Nur-
18208: statens banhålining. Vad trafiken på det i spörs-     mes är en makadambana med i huvudsak K-43-
18209: målet nämnda banavsnittet Joensuu-Nur-                räler.
18210: mes-Kontiomäki gälier mä det nämnas att VR-               Kostnadskalkylen för en grundlig renovering
18211: Aktiebolag preliminärt utrett en övergång till en     av banavsnittet Nurmes-Kontiomäki uppgår
18212: ny trafikmodeli.                                      tili ca 65 milj. mk om projektet utförs med begag-
18213:     Kostnaderna för järnvägstransporterna för-        nade räler. Enligt en utredning som trafikminis-
18214: delar sig så att en betydande del av godstrafikens    teriet gjorde 1994 stöder banavsnittets samhälls-
18215: utgifter uppstår då vagnar förs fram tili kunden      ekonomiska lönsamhet en fortsatt trafik med
18216: och avhämtas från kunden samt då vagnarna             nuvarande trafikvolym förutsatt att hanan kan
18217: hanteras under resan. VR -Cargo utvecklar ett         hållas i skick med nuvarande nivå på underhålls-
18218: transportsystem där behovet av växelarbete un-        kostnaderna.
18219: der resan minskas och där tågbildningen koncen-           Behovet av att förnya överbyggnaden på ovan
18220: treras tili alit fårre bangårdar. VR-Cargo utreder    nämnda banavsnitt kommer att infalla åren
18221: även i samråd med kunderna vilka möjligheter          2004--2007. Trafikministeriet konstaterar att en
18222: det finns att köra mer kund- och heltåg direkt        grundlig renovering av banavsnittet varken är
18223:  från avgångsstationen tili bestämmelsestationen.     aktueli eller möjlig i detta skede.
18224:  På detta sätt skulie detvara möjligt att försnabba
18225: 
18226:      Helsingforsden 13 mars 1998
18227: 
18228:                                                                           Trafikminister Matti Aura
18229:                                            KK 107/1998 vp
18230: 
18231: Kirjallinen kysymys 107
18232: 
18233: 
18234: 
18235: 
18236:                                    Sinikka Hurskainen /sd: Armeijan uskottavuudesta puolueettoma-
18237:                                        na laitoksena
18238: 
18239: 
18240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18241:     Oikeusministeriön asettama sotilasrikostyö-          Suomen puolustusvoimat ja sen palveluksessa
18242: ryhmä luovutti oikeusministerille muutosehdo-         olevat upseerit eivät tähän asti ole osanistuneet
18243: tuksensa sotilasrikoslain uudistamiseksi. Työ-        poliittiseen tai poliittisluontoiseen toimintaan.
18244: ryhmä ehdotti rikoslain 45 luvun muuttamista          Kuitenkin edellä mainittuun tilaisuuteen osallis-
18245: siten, että sotilaiden poliittista toimintaa koske-   tui upseeristoa runsaslukuisena, kuten Härmät-
18246: va sananvapauden rajoitus poistuisi. Ehdotuk-         tehti asian ilmaisi. Valkoisen armeijan muistoti-
18247: sen taustaiia on vuonna 1995 voimaan tullut hal-      laisuus tuskin edustaa luonteeltaan neutraalia
18248: litusmuodon muutos, jonka mukaan sotilaat             maanpuolustusjuhlaa.
18249: ovat perusoikeuksien suhteen samassa asemassa            Edeiiä olevan perusteelia ja valtiopäiväjärjes-
18250: kuin muutkin suomalaiset.                             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18251:     Lauantaina 24. tammikuuta 1998 järjestettiin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18252: Seinäjoeiia valkoisten vapaussotureiden muisto-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18253: tilaisuus ja kunniakäynti vuoden 1918 sodan val-
18254: koisten ylipäällikön, kenraali Mannerheimin                     Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
18255: patsaaiia. TV l raportoi tilaisuudesta klo 20.30             puolustusvoimien palveluksessa olevia
18256: pääuutislähetyksessään. Myös useat lehdet huo-               henkilöitä, osa armeijan virallisessa juh-
18257: mioivat muistotilaisuuden, samoin seuraavana                 la-asussa, otti osaa valkoisen armeijan
18258: päivänä Ylihärmällä vietetyn tammisunnuntain                 muistoa kunnioittaviin, vuoden 1918 so-
18259:  valtakunnallisen muistojuhlan. Esimerkiksi Här-             dan 80-vuotisjuhliin,
18260:  mät-lehti kertoi tammikuun 28. päivän numeros-                 onko armeijan palveluksessa olevien
18261:  saan, että "kenraali Jaakko Valtasen lisäksi tam-           henkilöiden puolueettomuusvaatimuk-
18262:  misunnuntain juhlassa, runsaslukuisen upseeris-             seen tuiiut muutoksia, ja
18263:  ton rintamassa kenraalikuntaa edustivat prikaa-                mitä Haiiitus aikoo tehdä, jotta armei-
18264:  tin kenraali Asko Kilpinen sekä kenraali Lauri              jan uskottavuus puolueettomana laitok-
18265:  Koho Suomen Vapaussodan Perinneliitosta".                   sena säilyy?
18266: 
18267:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
18268: 
18269:                                         Sinikka Hurskainen /sd
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 
18274:  280043
18275: 2                                           KK 107/1998 vp
18276: 
18277: 
18278: 
18279: 
18280:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18281: 
18282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sotilaan osallistuminen säännöksessä tarkoi-
18283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettuun puolueen tai puoluepoliittista toimintaa
18284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyksen julki-
18285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka           seen tilaisuuteen tai muuhun kokoukseen on ran-
18286: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          gaistavaa, jos hän sanotussa tilaisuudessa ilman
18287: sen n:o 107:                                           esimiehen lupaa pitää alustuksia tai esitelmiä tai
18288:                                                        lausuu mielipiteitä puoluepoliittisista asioista.
18289:           Onko Hallitus tietoinen, että Suomen            Seinäjoella tammikuun 24 päivänä 1998 jär-
18290:        puolustusvoimien palveluksessa olevia           jestetty muistotilaisuus ja kunniakäynti marsalk-
18291:        henkilöitä, osa armeijan virallisessa juh-      ka Mannerheimin patsaalla ja Ylihärmässä seu-
18292:        la-asussa, otti osaa valkoisen armeijan         raavana päivänä järjestetty tammisunnuntain
18293:        muistoa kunnioittaviin, vuoden 1918 so-         muistojuhla eivät olleet minkään puolueenjärjes-
18294:        dan 80-vuotisjuhliin,                           tämiä eivätkä millään tavoin puoluepoliittisia ti-
18295:           onko armeijan palveluksessa olevien          laisuuksia.
18296:        henkilöiden puolueettomuusvaatimuk-                Puolustusvoimien upseerit olivat tilaisuuksis-
18297:        seen tullut muutoksia, ja                       sa kutsuttuina puolustusvoimien edustajina ja
18298:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta armei-      käyttivät tällöin sotilaspukua. Vakinaisesta pal-
18299:        jan uskottavuus puolueettomana laitok-          veluksesta eronnut upseeri saa puolustusvoimien
18300:        sena säilyy?                                    sotilaspuvuista ja virkapuvuista annetun asetuk-
18301:                                                        sen (136/1997) mukaan niinikään käyttää sotilas-
18302:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           arvonsa mukaista sotilaspukua puheena olevan
18303: vasti seuraavan:                                       kaltaisissa juhlatilaisuuksissa.
18304:                                                            Suomalaiset upseerit ovat perinteisesti osallis-
18305:    Puolustusvoimien puoluepoliittinen sitoutu-          tuneet tilaisuuksiin, joissa on kunnioitettu so-
18306: mattomuus on perinteisesti nähty tärkeäksi.            tiemme veteraaneja ja heidän saavutuksiaan. Sa-
18307: Puolustusvoimien on kyettävä hoitamaan tehtä-           moin on kunnioitettu vakaumuksensa puolesta
18308: vänsä riippumatta maassa kulloinkin vallitsevis-       kaatuneiden muistoa.
18309: ta poliittisista voimasuhteista. Tätä tavoitetta il-
18310: mentää myös rikoslain 45 luvun 26 §:n säännös
18311: sotilaan luvattomasta poliittisesta toiminnasta.
18312: 
18313:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
18314: 
18315:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
18316:                                            KK 107/1998 vp                                                3
18317: 
18318: 
18319: 
18320: 
18321:                                         Tili Riksdagens Talman
18322: 
18323:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En krigsmans deltagande i en i bestämmelsen
18324: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           avsedd offentlig tillställning eller annan sam-
18325: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mankomst, anordnad av ett parti eller en för-
18326: dagsman Sinikka Hurskainen undertecknade              ening som bedriver eller understöder partipoli-
18327: spörsmål nr 107:                                      tisk verksamhet är straffbart, om person en i fråga
18328:                                                       utan förmannens tillstånd håller inledningsan-
18329:           Är Regeringen medveten om, att per-         föranden eller föredrag eller framför åsikter i
18330:        soner som är anställda inom Finlands för-      partipolitiska angelägenheter.
18331:        svarsmakt, en del av dem i armens offici-         Den minnesstund som arrangerades i Seinäjo-
18332:        ella festdräkt, tog del i det 80-årsjubileum   kiden 24 januari 1998 och uppvaktningen vid
18333:        med anledning av 1918 års krig där min-        marskalk Mannerheims staty och den i Ylihärmä
18334:        net av den vita armen hedrades,                följande dag arrangerade minneshögtiden tili
18335:           har förändringar gjorts när det gäller      minnet av den 27 januari 1918 hade inte ordnats
18336:        kravet på obundenhet för personer som          av något parti och var i intet avseende partipoli-
18337:        är anställda inom försvaret, och               tiska tillställningar.
18338:           vad ämnar Regeringen göra för att ar-           Försvarsmaktens officerare var vid tillfällena i
18339:        mens trovärdighet som en oavhängig in-         fråga injudna som försvarsmaktens representan-
18340:        rättning skall bibehållas?                     ter och använde därvid militärdräkt. En person
18341:                                                       som avgått från ordinarie tjänstgöring får enligt
18342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förordningen om försvarsmaktens militärdräk-
18343: anföra följande:                                      ter och uniformer (136/1997) likaså bära militär-
18344:                                                       dräkt enligt sin militära grad vid tillställningar av
18345:    Det har traditionellt ansetts vara viktigt att     ifrågavarande slag.
18346: fOrsvarsmakten är partipolitiskt obunden. För-            Finländska officerare har traditionellt del tagit
18347: svarsmakten bör kunna sköta sin uppgift obero-        i evenemang där veteranerna från våra krig och
18348: ende av de politiska styrkeförhållandena i Jandet     deras prestationer har hedrats. Likaledes har
18349: vid en enskild tidpunkt. Denna målsättning ut-        man hedrat minnet av dem som fallit för sin
18350: trycks också i bestämmelsen om krigsmans olov-        övetygelses skull.
18351: liga politiska verksamhet i 45 kap. 26 § straffla-
18352: gen.
18353: 
18354:      Helsingforsden 17 mars 1998
18355: 
18356:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
18357:                                             KK 108/1998 vp
18358: 
18359: Kirjallinen kysymys 108
18360: 
18361: 
18362: 
18363: 
18364:                                    Satu Hassi /vihr ym.: Suomeen tuodun uraanin ympäristö- ja ihmis-
18365:                                        oikeusvaikutuksista
18366: 
18367: 
18368:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18369: 
18370:     Noin neljäsosa Suomessa käytetystä sähköstä           Suomi on osaltaan vaikuttanut uraanikaivos-
18371: tuotetaan ydinvoimalla. Merkittävä osa suoma-         ten olemassaoloon ja Australian tapaan kohdella
18372: laisten voimaloiden käyttämästä uraanista oste-       alkuperäiskansansa oikeuksia ostamalla jatku-
18373: taan Australiasta. Australian uraanikaivokset si-     vasti uraania Australian uraanikaivoksilta. Tu-
18374: jaitsevat aboriginaalien mailla.                      lisikin viipymättä selvittää Suomeen tuodun
18375:     Uraani louhitaan joko maanalaisissa kaivok-       uraanin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset
18376: sissa tai avolouhoksilla. Erityisesti avolouhoksil-   terveysvaikutukset, maanomistusloukkaukset,
18377: la on suuret ympäristövaikutukset. Sen lisäksi,       yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja henkisen elä-
18378: että ne jättävät maastoon ja maisemaan näkyvät        män häiriintymiset kaivostoiminnan seuraukse-
18379: jäljet, maastoon jää suuria kuonakasoja, jotka        na. Tulisi selvittää myös Suomen mahdollinen
18380: sisältävät radioaktiivisia aineita.                   korvausvelvollisuus näistä vaikutuksista siltä
18381:     Jotta saataisiin aikaan tonni ydinvoimalan        osin kuin ne ovat johtuneet Suomeen tuodun
18382: polttoaineena käytettävää uraania, syntyy keski-      uraanin louhinnasta.
18383: määrin 1 000 tonnia jätettä, joka jätetään kuo-           Pitemmällä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu
18384: nakasoihin kaivoksille. Kun kasat kuivuvat, ra-       on rakentaa energiatalous uusiutuvien energia-
18385: dioaktiivinen aines leviää pölynä tuulen mukana.      varojen (biomassa, aurinko, tuuli) varaan sekä
18386: Usein radioaktiivista ainesta päätyy myös vesis-      edistää energiaa säästävän tekniikan kehitystä ja
18387: töihin ja niitä pitkin laajalle koko ekosysteemiin    käyttöönottoa. Tämä on todettu muun muassa
18388: pohjavesiä myöten.                                    YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa 19.6.
18389:     Uraanimalmin jatkokäsittelyssä käytetään           1997.
18390: suuria määriä vettä ja myrkyllisiä aineita, kuten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18391: rikkihappoa. Kaivosalueilla tai niiden välittö-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18392: mässä läheisyydessä sijaitsevissa kaupungeissa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18393: on mitattu asuintaloista korkeita radonarvoja.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18394:     Maailman uraanivarannoista 70 % sijaitsee
18395: alkuperäiskansojen alueilla. Nämä kansat ovat                   Mitä Hallitus aikoo tehdä puolueetto-
18396: saaneet kärsiä uraanikaivosten vaikutuksista il-             man tutkimuksen aikaansaamiseksi Suo-
18397: man, että olisivat millään tavalla päässeet osalli-          meen tuodun uraanin ihmisoikeus- ja
18398:  siksi kaivoksista saatavaan hyötyyn. Australian             ympäristövaikutuksista sekä mahdolli-
18399: aboriginaalit ovat yksi esimerkki tällaisista kan-           sesta korvausvelvollisuudesta alkuperäis-
18400: soista. Kansainvälisten sopimustenkin mukaan                 kansoille kaivostoiminnasta aiheutunei-
18401: alkuperäiskansoilla tulisi olla omistusoikeus ja             den vahinkojen johdosta, siltä osin kuin
18402: päätäntävalta omasta maastaan.                               ne johtuvat Suomeen tuodun uraanin
18403:                                                              louhinnasta?
18404:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
18405: 
18406:           Satu Hassi /vihr               Erkki Pulliainen /vihr          Ulla Anttila /vihr
18407:           Eila Rimmi /vas                Eva Biaudet /r                  Sirpa Pietikäinen /kok
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412: 280043
18413: 2                                           KK 108/1998 vp
18414: 
18415: 
18416: 
18417: 
18418:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18419: 
18420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        esittää maanomistusvaatimuksia tuomiois-
18421: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuimissa. Samalla kun maanomistusolot ovat
18422: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       parantuneet myös muut elinolosuhteet ovat ke-
18423: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        hittyneet,joskin hitaasti. Luonnonvarojen kestä-
18424: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      vä hyödyntäminen vaikuttaa myös myönteisesti
18425:  108:                                                 aboriginaalien elin oloihin. Aboriginaalit ja kai-
18426:                                                       vosyhtiöt ovat useissa tapauksissa päässeet kes-
18427:           Mitä Hallitus aikoo tehdä puolueetto-       kinäiseen sopimukseen kaivostoiminnan ja alku-
18428:        man tutkimuksen aikaansaamiseksi Suo-          peräisväestön intressien yhteensovittamisessa.
18429:        meen tuodun uraanin ihmisoikeus- ja             Kaivostoiminnasta saadut rojaltitulot ovat mer-
18430:        ympäristövaikutuksista sekä mahdolli-          kittävä tekijä aboriginaalien sosiaalisen aseman
18431:        sesta korvausvelvollisuudesta alkuperäis-      parantamisessa.
18432:        kansoille kaivostoiminnasta aiheutunei-            Australiassa käydään parhaillaan ympäristö-
18433:        den vahinkojen johdosta, siltä osin kuin       vaikutusselvityksen pohjalta keskustelua Poh-
18434:        ne johtuvat Suomeen tuodun uraanin             jois-Territoriossa sijaitsevan Jabilukan uuden
18435:        louhinnasta?                                   uraanikaivoksen avaamisesta. Jabilukan kaivok-
18436:                                                       sen avaamiseen liittyy myös kysymys alkuperäis-
18437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          väestön oikeuksista, sillä kaivos sijaitsee alkupe-
18438: vasti seuraavaa:                                      räisväestön omistamalla alueella. Jabiluka sijait-
18439:                                                       see myös UNESCOn maailmanperintöalueella.
18440:     Hallitus korostaa ulko- ja turvallisuuspolitii-   Hallitus huomioi Euroopan parlamentin Jabilu-
18441: kassaan ihmisoikeuksien vahvistamisen puolesta        kan kaivosta koskevan päätöslauselman viime
18442: tehtävää työtä. Ihmisoikeuspolitiikan yhdeksi         tammikuulta ja seuraa kaivoksen ympäristövai-
18443: painopistealueeksi on määritetty alkuperäiskan-       kutusten ja muiden vaikutusten selvittämistä.
18444: sojen ja vähemmistöjen oikeudet. Suomi seuraa             Australiassa toimii tällä hetkellä kaksi uraani-
18445: ja osallistuu aktiivisesti mm. Australian ja Kana-    kaivosta: Rangerin kaivos Australian Pohjois-
18446: dan kanssa alkuperäiskansojen pysyvän forumin         Territoriossa ja Olympic Dam Etelä-Australias-
18447: perustamista       käsitteleviin   neuvotteluihin     sa. Ranger on aboriginaalien omistamalla maal-
18448: YK:ssa. Alkuperäiskansojen pysyvä foorum olisi        la. Hallituksen tietojen mukaan maan omistama
18449: kansainvälisesti kattava ja sopiva elin käsittele-    heimo saa sopimuksen mukaan rojalteina 4,25 %
18450: mään kriittisiä alkuperäisväestön oikeuksiin liit-    kaivoksen tuotosta. Rojalteista saatuja tuloja on
18451: tyviä kysymyksiä, kuten luonnonvarojen hyö-           käytetty paikalliseen sivistys-, terveys- ja kult-
18452: dyntämistä. Suomi osallistuu myös alkuperäis-         tuuritoimintaan.
18453: väestöjen oikeuksia koskevanjulistuksen valmis-          Olympic Dam on kuparikaivos,jonka toimin-
18454: teluun Geneven ihmisoikeustoimikunnan alai-           ta on ympäristösertifioitua. Kupari tuotetaan
18455: sessa työryhmässä. Toiminnan päämääränä on            suomalaisella teknologialla, ja sen jäteaineesta
18456: saattaa alkuperäiskansojen erityiset oikeudet         otetaan talteen uraani, kulta ja hopea ennenjäte-
18457: kansainvälisen oikeuden piiriin. Hallitus tukee       kiviaineksen palauttamista kaivokseen. Olympic
18458: myös muussa politiikassaan ja päätöksissään al-       Dam ei sijaitse alkuperäisväestön maalla. Kaivos
18459: kuperäisväestöjen oikeuksien toteutumista. Hal-       sijaitsee maan alla, joten sen ympäristövaikutuk-
18460: litus pitääkin kysymyksen perusteluissa esitettyjä    set ovat vähäisemmät.
18461: näkökohtia poliittisesti merkittävinä.                   Suomen uraanituonoilla ei sen määrän vuoksi
18462:     Australian hallituksen mukaan alkuperäis-         ole olennaista vaikutusta uraanikaivosten ole-
18463: väestön, aboriginaalien, elinolosuhteissa ja          massaoloon. Maailman uraanimarkkinat perus-
18464: maanomistusoloissa on tapahtunut huomatta-            tuvat toisaalta uraanintuottajien ja uraanin käyt-
18465: vaa kehitystä 1960-luvun lopulta lähtien. Native      täjien välisiin pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin
18466: Title Act -lainsäädännöllä kumottiin terra nul-       ja toisaalta spot-markkinoihin. Suomen osuus
18467: lius -käsite, ja aboriginaaleilla on ollut oikeus     esimerkiksi Australian uraaniviennistä on alle
18468:                                            KK 108/1998 vp                                             3
18469: 
18470: yhden prosentin (n. 50 tonnia vuodessa). Suurim-        Teollisuuden Voima Oy on hankkinut lyhytai-
18471: pia asiakkaita ovat Yhdysvallat ja Japani (mo-       kaisemmilla sopimuksilla lisäeriä mm. Euroopan
18472: lemmat n. 1 500 tonnia vuodessa). Ruotsi tuo         ja Yhdysvaltain voimayhtiöiltä sekä välittäjiltä.
18473: uraania Australiasta kuusi kertaa enemmän kuin       IVY-maiden, erityisesti Venäjän, suurista varas-
18474: Suomi.                                               toista on vapautunut uraania, jota myös Teolli-
18475:    Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon voima-         suuden Voima Oy on ostanut.
18476: laitoksen reaktoreiden polttoainehuolto perus-          Imatran Voima Oy:n Loviisan voimalaitoksen
18477: tuu pitkäaikaissopimuksiin kanadalaisten ja          reaktoreihin uraani tuodaan valmiina ydinpolt-
18478: australialaisten kaivosyritysten kanssa. Sopi-       toainenippuina. Myyjän ilmoituksen mukaan
18479: musten tekemistä on yrityksen antamien tietojen      ydinpolttoaine on venäläistä alkuperää.
18480: mukaan edeltänyt toimittajan toimintatapojen            Edellä todetun nojalla hallitus ei pidä hyödyl-
18481: arviointi.                                           lisenä erillisen tutkimuksen tekemistä Suomeen
18482:    Kanadasta on toimitettu TVO:lle uraania           tuodun uraanin ihmisoikeus- ja ympäristö vaiku-
18483: vuodesta 1974 alkaen Key Lake-ja Rabbit Lake         tuksista.
18484: -kaivoksista. Hallituksen tietojen mukaan näi-           Hallituksen käsityksen mukaan lisäksi juridi-
18485: den kaivosten avaamista edelsi ympäristövaiku-       sesti vahingonkorvausvastuu kaivostoiminnasta
18486: tusten arviointia vastaava menettely, ja arviointi   ei kuuluisi uraanin ostajille, vaan lähinnä kaivos-
18487: on jatkunut jo 20 vuoden ajan. Kaivosrikasta-        toiminnan harjoittajalle tai ko. tuottajamaille,
18488: mon jätteenkäsittelyn vaatimukset ovat tiukat.       joiden oikeudelliseen kompetenssiin asia kuuluu.
18489: 
18490:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
18491: 
18492:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
18493: 4                                            KK 108/1998 vp
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498:                                          Tili Riksdagens Talman
18499: 
18500:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de. Samtidigt som jordägoförhållandena har bli-
18501: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vit bättre har också andra levnadsvilikor utveck-
18502: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lats, om ock långsamt. En hållbar utvinning av
18503: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-          naturresurserna påverkar ocksä levnadsvillkoren
18504: mål nr 108:                                            positivt för aboriginerna. Aboriginerna och
18505:                                                        gruvbolagen har i flera fall uppnätt ömsesidigt
18506:            Vad ämnar Regeringen göra för att en        samförständ om sammanjämkningen av gruv-
18507:         opartisk utredning skall tillsättas för att    driftens och urbefolkningens intressen. Royaltyn
18508:         undersöka konsekvenser pä mänskliga            från gruvdriften är en viktig faktori arbetet som
18509:         rättigheter och miljön av uran som im-         strävar efter att förbättra aboriginernas sociala
18510:         porteras tili Finland, och eventuell ersätt-   status.
18511:         ningsskyldighet tili urfolken för skador          Med utgångspunkt i en miljökonsekvensbe-
18512:         som orsakats genom gruvdriften till den        dömning diskuterar Australien som bäst öpp-
18513:         del dessa är en följd av utvinning av uran     nandet av en ny urangruva, Jabiluka, i N ordterri-
18514:         som införts i Finland?                         toriet. Tili öppnandet av Jabiluka hör också frå-
18515:                                                        gan om urbefolkningens rättigheter eftersom
18516:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          gruvan finns i ett område som ägs av urbefolk-
18517: anföra följande:                                       ningen. Dessutom är Jabiluka beläget i ett av
18518:                                                        Unescos världsarvsområden. Regeringen beak-
18519:     l regeringens utrikes- och säkerhetspolitik be-    tar Europaparlamentets Jabiluka-resolution
18520: tonas det arbete som utförs för att stärka de          frånjanuari och följer utredningen av miljökon-
18521: mänskliga rättigheterna. Ett av de tyngdspunkts-       sekvenserna och andra verkningar av gruvan.
18522: områden som regeringen har fastställt för män-            För tillfållet pågår arbetet i tvä urangruvor i
18523: niskorättspolitiken gäller urfolkens och minori-       Australien: i Ranger-gruvan i Nordterritoriet
18524: teternas rättigheter. l FN följer Finland tillsam-     och i Olympic Dam i Sydaustralien. Ranger finns
18525: mans med bl.a. Australien och Kanada förhand-          i ett område som ägs av aboriginerna. Enligt de
18526: lingarna och deltar aktivt i arbetet som avser att     uppgifter som regeringen fätt erhäller den stam
18527: upprätta ett permanent forum för urfolken. Ett         som äger gruvmarken 4,25 % av intäkterna från
18528: permanent urfolksforum kunde vara ett lämpligt         gruvan i royalty. lntäkterna från denna royalty
18529: globalt organ för besvärliga frägor om urbefolk-       har använts till den lokala utbildningen, hälso-
18530: ningarnas rättigheter, t. ex. utvinningen av natur-    vården och kulturen.
18531: resurser. Finland deltar också i beredningen av           Olympic Dam är en koppargruva med miljö-
18532: en resolution om urbefolkningar i en arbetsgrupp       certifikat för verksamheten. Kopparn produce-
18533: under FN-kommissionen för mänskliga rättighe-          ras med finsk teknik och ur restprodukterna tar
18534: ter i Geneve. Arbetet syftar tili att urfolkens sär-   man tilivara uran, guld och silver innan resten
18535: skilda rättigheter skall omfattas av folkrätten.       äterförs tili gruvan. Olympic Dam finns inte på
18536: Dessutom stödjer regeringen urbefolkningarnas          urbefolkningens mark. Gruvan finns under jord,
18537: rättigheter även i övrig politik och i andra beslut.   vilket betyder att miljökonsekvenserna är rätt
18538: Regeringen anser synpunkterna i spörsmålets            obetydliga.
18539: motivering vara politiskt betydande.                      Importen av uran tili Finland har på grund av
18540:    Enligt regeringen i Australien har en betydan-      importvolymerna inte någon avsevärd inverkan
18541: de utveckling skett i fräga om aboriginernas, den      på urangruvornas existens. Världshandeln med
18542: australiensiska urbefolkningens levnadsvillkor         uran grundar sig dels pä långa leveranskontrakt
18543: och jordägande sedan slutet av 1960-talet. Lag-        mellan producenter och användare, dels på s.k.
18544: stiftningen Native Title Act upphävde terra nulli-     spot-marknad. Finlands andel av t. ex . den aus-
18545: us-begreppet och aboriginerna har haft rätt att        traliska uranexporten utgör mindre än en pro-
18546: inför domstol föra fram yrkanden om jordägan-          cent (ca 50 ton om året). Bland de största kunder-
18547:                                            KK 108/1998 vp                                              5
18548: 
18549: na finns Förenta staterna och Japan (bägge ca        peiska och amerikanska kraftbolag samt via för-
18550: 1 500 ton om året). Sverige importerar sex gånger    medlare. Industrins Kraft Ab har också köpt
18551: mer uran från Australien än Finland.                 uran som funnits att tillgå i de stora Iagren i OSS-
18552:    Bränsleförsörjningen för reaktorerna vid In-      länderna, särskilt Ryssland.
18553: dustrins Kraft Ab:s kraftverk i Olkiluoto grun-         Imatran Voima Oy:s kraftverk iLovisa impor-
18554: dar sig på långtidskontrakt med kanadensiska         terar uran för sina reaktorer i form av fårdiga
18555: och australiska gruvbolag. Enligt uppgift från       kärnbränsleknippen. Enligt uppgift från försälja-
18556: bolaget föregicks kontrakten av bedömningar av       ren är kärnbränslet av ryskt ursprung.
18557: Ieverantörens metoder.                                  Med stöd av det ovan nämnda anser regering-
18558:    Kanada har levererat uran till Industrins         en det inte tillbörligt att särskilt utreda konse-
18559: Kraft sedan 1974 från gruvorna Key Lake och          kvenserna på de mänskliga rättigheterna och mil-
18560: Rabbit Lake. Enligt uppgifter som regeringen         jön för det uran som importeras till Finland.
18561: har fått föregicks öppnandet av dessa gruvor av         Enligt regeringens uppfattning vilar dessutom
18562: ett förfarande som motsvarar miljökonsekvens-        skadeståndsansvaret tili följd av gruvdrift juri-
18563: bedömningen och förfarandet har redan pågått i       diskt sett inte på den som köper uran utan när-
18564: 20 år. Kraven är stränga i fråga om behandlingen     mast på den som bedriver gruvdriften eller på det
18565: av restprodukter från anrikningsanläggningar.        producerande Jandet i fråga, under vars jurisdik-
18566:    Genom kortare kontrakt har Industrins Kraft       tion ärendet hör.
18567: Ab skaffat ytterligare leveranser från bl.a. euro-
18568: 
18569:      Helsingfors den 18 mars 1998
18570: 
18571:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
18572:                                             KK 109/1998 vp
18573: 
18574: Kirjallinen kysymys 109
18575: 
18576: 
18577: 
18578: 
18579:                                    Raimo Vistbacka /ps: Ilmailulaitoksen menettelystä pelastusheli-
18580:                                       kopteritoiminnan järjestämisessä
18581: 
18582: 
18583:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18584: 
18585:     Ilmailulaitos valitsee tarjouskilpailun perus-         Ilmailulaitoksen toiminnassa ihmetyttää vuo-
18586: teella yhtiön, jolta se tilaa pelastuslentopalvelun.   desta toiseenjatkuva yhden yhtiön suosiroineoja
18587: Lähinnä helikopteritoiminnassa ovat näistä len-        se, ettei laitos suostu noudattamaan edes KHO:n
18588: noista kilpailemassa Helikopteripalvelu Oy ja          päätöksiä. Kilpailutilanne on ollut täysin aito,
18589: Copter Action Oy. Kiista Ilmailulaitoksen puo-         sillä molemmat yhtiöt lentävät samoilla koneilla,
18590: lueellisuudesta ja Helikopteripalvelun suosimi-        joten eroa on ollut vain vaaditussa hinnassa.
18591: sesta alkoi, kun Ilmailulaitos päätti tilata Etelä-    Väistämättä syntyy epäilys, johtuuko kilpailu-
18592: Suomen pelastuslennot Helikopteripalveluita            neuvostooja KHO:n tuomitsema puolueellisuus
18593: huolimatta Copter Actionin halvemmasta tar-            ja suosiota mahdollisesti siitä, ettäjoku päätök-
18594: jouksesta. Kilpailuneuvosto kumosi kyseisen            sentekoon osallistuva olisi hyötynyt henkilökoh-
18595: päätöksen ja Ilmailulaitos neuvotteli sopimuk-         taisesti toisen yhtiön toistuvasta kyseenalaisin
18596: sesta Copter Actionin kanssa, mutta teki kuiten-       perustein tapahtuvasta suosinnasta. Olipa ta-
18597: kin sopimuksen kalliimman tarjouksen jättäneen         pahtuneeseen puolueellisuuteen syynä mikä ta-
18598:  Helikopteripalvelun kanssa vedoten luotetta-          hansa, tulee asia selvittää perusteellisesti ja pa-
18599: vuussyihin. Viime vuoden kesällä korkein hallin-        kottaa Ilmailulaitos toimimaan voimassa olevan
18600:  to-oikeus totesi Ilmailulaitoksen menetelleen          lainsäädännön mukaisesti tasapuolisesti ketään
18601:  lainvastaisesti päätöstä tehdessään, mutta laitos     suosimatta tai syrjimättä. Se on myös koko yh-
18602:  ei välittänyt KHO:n kannasta. Tämän vuoden             teiskunnan etu.
18603:  tammikuussa eduskunnan oikeusasiamies ryhtyi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18604:  tutkimaan tapahtumia ja sen syitä.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18605:      Perämerellä suoritettavista jäänmurtajalen-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18606:  noista Copter Action Oy voitti lähes vastaavan-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18607:  laisen kahakan jälkeen. Sopimusta edelsivät
18608:  KHO:n kumouspäätös ja uusi tarjouskilpailu.                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18609:  Helikopteripalvelu Oy:n toimesta on myös kam-                 että Ilmailulaitos saadaan toimimaan kil-
18610:  panjoitu sisäasiainministeriön suuntaan Itä-Suo-              pailuneuvostooja KHO:n päätösten mu-
18611:  men pelastushelikopterin tuki ry:n RA Y:ltä saa-              kaisesti tasapuolisesti pelastushelikopte-
18612:   maa avustusta vastaan, koska yhdistys valitsi                ripalvelutoimintaa harjoittavia yhtiöitä
18613:   toimintaa hoitamaan Copter Action Oy:n.                      kohtaan?
18614: 
18615:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
18616: 
18617:                                           Raimo Vistbacka /ps
18618: 
18619: 
18620: 
18621: 
18622:  280043
18623: 2                                         KK 109/1998 vp
18624: 
18625: 
18626: 
18627: 
18628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asian uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-
18630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oikeus ei näiltä osin muuttanut kilpailuneuvos-
18631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ton päätöstä.
18632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Kun kysymyksen perusteluissa selitetään kor-
18633: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        keimman hallinto-oikeuden todenneen Ilmailu-
18634: sen n:o 109:                                         laitoksen menetelleen lainvastaisesti päätöstä
18635:                                                      tehdessään, tarkoittaa tämä korkeimman hallin-
18636:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       to-oikeuden päätöksen mukaan sitä, että tar-
18637:        että Ilmailulaitos saadaan toimimaan kil-     jouksia arvioitaessa aiemmalle tarjoushinnalle ei
18638:        pailuneuvoston ja KHO:n päätösten mu-         annettu riittävästi painoa muihin tarjousten ar-
18639:        kaisesti tasapuolisesti pelastushelikopte-    viointiperusteisiin verrattuna.
18640:        ripalvelutoimintaa harjoittavia yhtiöitä          Välittömästi kilpailuneuvoston päätöksenjäl-
18641:        kohtaan?                                      keen Copter Action Oy:n kanssa käynnistettiin
18642:                                                      hankintamenettely siten, että tältä yritykseltä
18643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pyrittiin ostamaan palveluja. Neuvotteluja käy-
18644: vasti seuraavaa:                                     tiin noin kaksi kuukautta ja viime vaiheessa tä-
18645:                                                      män tarjoajan olisi sallittu aloittaa toiminta tar-
18646:     Pelastuslentotoiminta on osa yleistä pelastus-   jouspyyntöä huomattavasti vähäisemmin vaati-
18647: palvelua. Koska lentoteitse tapahtuva toiminta       muksin. Tähänkään Copter Action Oy ei kyen-
18648: edellyttää ilmaliikennepalvelujen (lennonjohto-      nyt. Tarjaajalla ei tuolloin ollut tarjoamaansa
18649: palvelut) antamista, Suomessa lentopelastuspal-      kalustoa eikä miehistöä ja siltä puuttui kyky toi-
18650: velun johtaminen on hoidettu tietyistä lennon-       minnan aloittamiseen.
18651: johdoista. Helikoptereiden osalta lentopelastus-          Kysymyksen perusteluissa viitattuihin jään-
18652: palveluun voidaan käyttää puolustusvoimien,          murtajalentohankintoihin llmailulaitos ei ole
18653: rajavartiolaitoksen tai sopimuksiin perustuen         osallistunut.
18654: yksityistä kalustoa. Sisäasiainministeriö vastaa          Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,
18655: näistä kustannuksista.                               että joku Ilmailulaitoksessa päätöksentekoon
18656:     Siviilihelikopteripäivystyssopimuksia on teh-     osallistuva olisi hyötynyt henkilökohtaisesti toi-
18657: ty 1980-luvulta alkaen ensin sisäasiainministe-       sen yhtiön toistuvasta suosinnasta. Väittämä on
18658: riön toimesta ja 1990-luvun puolivälistä lukien       vakava ja se on kohdennettavissa Ilmailulaitok-
18659: sisäasiainministeriön valtuuttamana Ilmailulai-       sessa vain yhteen päätökset tehneeseen henki-
18660: toksen toimesta. Päivystyssopimusten laatuvaa-        löön. Tässä asiassa Copter Action Oy:n toimesta
18661: timuksista ja sisällöstä on sovittu sisäasiainmi-     on tehty kantetuja ja valituksia valtiontilintar-
18662: nisteriön ja Ilmailulaitoksen välillä.                kastajille, valtiontalouden tarkastusvirastolle, si-
18663:     Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa oli        säasiainministeriölle ja liikenneministeriölle.
18664: tilanne, jossa hankinta suoritettiin julkisia han-    Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kante-
18665: kintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ky-        lun käsittely on liikenneministeriön tietojen mu-
18666: seessä oli kahden kotimaisen tarjoajan välinen        kaan kesken. Perusteita edellä esitetyille väitteille
18667: kilpailu. Hankinnan kestäessä Ilmailulaitos teki      ei ole tähän mennessä voitu osoittaa.
18668: päätöksen, ettei se jatka tuossa hankinnassa han-         llmailulaitos on lopettanut kyseisten hankin-
18669:  kintamenettelyä Copter Action Oy:n kanssa,           tojen suorittamisen sisäasiainministeriölle.
18670: koska kilpaileva yritys Helikopteripalvelu Oy oli         Liikenneministeriö katsoo, ettei asia anna ai-
18671:  todettu paremmaksi. Sittemmin kilpailuneuvos-        hetta enempiin toimenpiteisiin ministeriön tahol-
18672:  to kumosi llmailulaitoksen päätöksen ja palautti     ta.
18673: 
18674:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
18675: 
18676:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
18677:                                              KK 109/1998 vp                                              3
18678: 
18679: 
18680: 
18681: 
18682:                                          Tili Riksdagens Talman
18683: 
18684:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         slut och återförvisade ärendet tili ny behandling.
18685: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Högsta förvaltningsdomstolen ändrade inte kon-
18686: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kurrensrådets beslut i detta avseende.
18687: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                 När det i motiveringen tili spörsmålet förkla-
18688: nr 109:                                                 ras att högsta förvaltningsdomstolen konstaterat
18689:                                                         att Luftfartsverket handlat lagstridigt när beslu-
18690:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tet fattades, så betyder det enligt högsta förvalt-
18691:        ta för att förmå Luftfartsverket att i enlig-    ningsdomstolens beslut att det lägre anbudspri-
18692:        het med beslut av konkurrensrådet och            set jämfört med de övriga bedömningsgrunderna
18693:        högsta förvaltningsdomstolen verka               inte gavs tillräcklig tyngd vid bedömningen av
18694:        opartiskt gentemot bolag som bedriver            offerterna.
18695:        räddningstjänst med helikoptrar?                    Omedelbart efter konkurrensrådets beslut
18696:                                                         startades ett upphandlingsförfarande med Cop-
18697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ter Action Oy i akt och mening att köpa tjänster
18698: anföra följande:                                        av företaget. Förhandlingarna pågick i omkring
18699:                                                         två månader och i slutskedet var man fårdig att
18700:     Räddningsflygningarna är en del av den all-         Iåta anbudsgivaren inleda verksamheten med be-
18701: männa räddningstjänsten. Eftersom verksamhet            tydligt lägre krav än vad som ställts i anbudsbe-
18702: som bedrivs flygledes forutsätter tillhandahål-         gäran. Copter Action Oy klarade dock inte ens
18703: Iande av flygtrafikledningstjänster (flygkon-           detta. Anbudsgivaren forfogade då varken över
18704: troll), har Iedningen av flygräddningstjänsten i        den utrustning eller det manskap som offererats
18705: Finland skötts från vissa bestämda flygkontrol-         och företaget hade inga förutsättningar att inleda
18706: Ier. När det gäller helikoptrar kan man inom            verksamheten.
18707: flygräddningstjänsten använda materiel från för-            Luftfartsverket har inte deltagit i de anskaff-
18708: svarsmakten eller gränsbevakningsväsendet, el-          ningar som gäller isbrytarflygningar som nämns i
18709: ler också privat utrustning enligt avtal. lnrikes-      motiveringen tili spörsmålet.
18710: ministeriet står f6r kostnaderna.                          1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili att
18711:     Jouravtal som gäller civila helikoptrar har in-     någon på Luftfartsverket som deltar i beslutsfat-
18712: gåtts sedan 1980-talet, först av inrikesministeriet     tandet personligen skulle ha dragit nytta av att
18713: och från mitten av 1990-ta1et av Luftfartsverket        det ena av bolagen gynnades upprepade gånger.
18714: genom fullmakt från inrikesministeriet. lnrikes-        Påståendet är allvarligt och kan riktas endast mot
18715: ministeriet och Luftfartsverket har kommit över-        en person på Luftfartsverket som har fattat be-
18716: ens om kvalitetskraven och innehållet ijouravta-        sluten. Copter Action Oy har anfort klagomål
18717: Ien.                                                    och besvär i ärendet hos statsrevisorerna, statens
18718:     1det fall som avses i spörsmålet var situationen    revisionsverk, inrikesministeriet och trafikminis-
18719:  den att anskaffningen skedde i enlighet med lag-       teriet. Behandlingen av det klagomål som anförts
18720:  stiftningen för offentlig upphandling. Det var         hos riksdagens justitieombudsman är enligt de
18721:  fråga om konkurrens mellan två inhemska an-            uppgifter trafikministeriet fått på hälft. Hittills
18722:  budsgivare. När det dröjde med anskaffningen           har man inte kunnat finna några grunder för
18723:  fattade Luftfartsverket ett beslut om att inte fort-   ovan nämnda påståenden.
18724:  sätta upphandlingsforfarandet med aktiebo1aget             Luftfartsverket har upphört med att för inri-
18725:  Copter Action Oy i fråga om den nämnda an-             kesministeriets räkning sköta ifrågavarande an-
18726:  skaffningen, eftersom det hade konstaterats            skaffningar.
18727:  att det konkurrerande foretaget, aktiebolaget              Trafikministeriet anser att ärendet inte föran-
18728:  Helikopteripalvelu Oy, var bättre. Sedermera           leder ytterligare åtgärder från ministeriets sida.
18729:  upphävde konkurrensrådet Luftfartsverkets be-
18730: 
18731:       Helsingfors den 12 mars 1998
18732: 
18733:                                                                             Trafikminister Matti Aura
18734:                                            KK 110/1998 vp
18735: 
18736: Kirjallinen kysymys 110
18737: 
18738: 
18739: 
18740: 
18741:                                    Pia Viitanen /sd ym.: Asumisoikeusasuntojen tuotannosta
18742: 
18743: 
18744: 
18745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18746:    Valtiovarainministeriö on varannut asumisoi-       misen sijaan. Näin ollen sekä vuokra- että aso-
18747: keusasuntojen lainoihin tälle vuodelle 900 mil-       asuntojen tuotanto on turvattava eikä niitä pidä
18748: joonaa. Käytännössä kyseinen summa kuluu jo           laittaa vastakkain.
18749: viime vuoden puolella hyväksyttyihin kohteisiin          Asumisoikeusasumista on kritisoitu mm. siitä,
18750: ja vaarana on, että koko asumisoikeusasunto-          ettei asukkaiden valinnassa käytetä samoja val-
18751: tuotanto pysähtyy lähes kokonaan.                     tioneuvoston määräämiä tulorajoja kuin arava-
18752:     Toistaiseksi jäädytetyn 1,5 miljardin markan      vuokra-asunnoissa. Ympäristöministeriön selvi-
18753: myöntämisvaltuuksien purkaminenkaan suun-             tys osoittaa kuitenkin, että suurin osa aso-asun-
18754: nitellun mukaisesti jo keväällä ei auta tilannetta,   noissa asuvista sijoittui aravavuokra-asunnonja
18755: sillä kyseiseen erään ei ole osoitettu aravarahaa     -omistusasunnon valinnassa käytettyjen tulora-
18756: asumisoikeusasuntoihin.                               jojen väliin. Tämä vie kritiikiltä pohjan pois.
18757:     Samaan aikaan kysyntä asumisoikeusasumi-              Keskustelussa on herännyt epäilyjä, että asu-
18758:  seen on lisääntynyt. Kasvava hakijoiden joukko,      misoikeusjärjestelmää haluttaisiin tarkoituksel-
18759:  kunnat sekä rakennuttajat suosisivat kyseistä        lisesti ajaa alas. Näin ei pidä toimia, vaan järjes-
18760:  asumismuotoa. Kuntien mukaan todellinen tar-         telmää on kehitettävä toimivaksi kokonaisuu-
18761:  ve onkin aiottuun määrään nähden kaksinkertai-       deksi niin, ettei se jää torsoksi.
18762:  nen.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18763:     Asumisoikeusasuminen on esimerkiksi monil-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18764:  le lapsiperheille ja nuorille tarkoituksenmukai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18765:  nen asumismuoto. Moni nuori ei työuran alussa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18766:  halua tai kykene sitomaan itseään omistusasun-
18767:  toon. Vaikka vapaarahoitteinen tuotanto lähtisi-                Miten Hallitus aikoo turvata asumis-
18768:  kin käyntiin, ei sen kautta yksinomaan kyetä                 oikeusasuntojen tuotannon jatkumisen
18769:  vastaamaan tämän päivän tarpeisiin. Kysyntä                  niin, että se vastaa ihmisten tarpeita ja
18770:  kohdistuu entistä enemmän kohtuuhintaisiin                   kysyntää?
18771:  vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin omistusasu-
18772: 
18773:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
18774: 
18775:                      Pia Viitanen /sd                          Janne Viitamies /sd
18776:                      Tuija Pohjola /sd                         Raimo Mähönen /sd
18777: 
18778: 
18779: 
18780: 
18781:  280043
18782: 2                                        KK 110/1998 vp
18783: 
18784: 
18785: 
18786: 
18787:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18788: 
18789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tällä valtuudella arvioidaan voitavan lainoittaa
18790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vajaat 2 000 asumisoikeusasuntoa.
18791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koska vuodelle 1997 siirtyi aiempina vuosina
18792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-     käyttämätöntä aravalainojen myöntämisval-
18793: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuutta, Valtion asuntorahasto on kyseisenä
18794: n:o 110:                                            vuonna voinut käyttää aravalainojen myöntä-
18795:                                                     misvaltuutta 6,4 miljardia markkaa. Tästä mää-
18796:           Miten Hallitus aikoo turvata asumis-      rästä käytettiin asumisoikeusasuntojen aravalai-
18797:        oikeusasuntojen tuotannon jatkumisen         noitukseen 1,8 miljardia markkaa, mikä on
18798:        niin, että se vastaa ihmisten tarpeita ja    28,3% käytetystä myöntämisvaltuudesta. Asu-
18799:        kysyntää?                                    misoikeusasuntojen suhteellinen lainoitusosuus
18800:                                                     on siis pysynyt edellisen vuoden tasolla vuonna
18801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1998.
18802: vasti seuraavaa:                                        Lainoitukseen käytettävissä olevien määrära-
18803:                                                     hojen pienenemisen vuoksi asumisoikeusasunto-
18804:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      jen tuotantoon käytettävissä oleva markkamää-
18805: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    räinen lainoitusvaltuus on alentunut vuodesta
18806: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,       1997. Tilanne on kuitenkin tältä osin sama myös
18807: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    muun lainoitettavan valtion tukeman asuntotuo-
18808: toa.                                                tannon osalta.
18809:     Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen           Ympäristöministeriössä on lähdetty siitä, että
18810: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-     mikäli ehdollinen 1 500 miljoonan markan val-
18811: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-     tuus saadaan käyttöön, tästä valtuudesta osoite-
18812: tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998          taan arava-asumisoikeusasunnoille vähintään
18813: talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu     sama suhteellinen osuus kuin osakäyttösuunni-
18814: 4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-         telmassa eli noin 30 %. Tällöin arava-asumisoi-
18815:  valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500     keusasuntoihin osoitettaisiin lisää myöntämis-
18816:  miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-          valtuutta noin 300 miljoonaa markkaa, mikä riit-
18817:  tuus. Valtuuksista on kuitenkin varattu 1 500       täisi noin 600 asunnon rakentamiseen.
18818:  miljoonan markan suuruinen erä, jonka käyttä-          Osakäyttösuunnitelmassa on varattu asumis-
18819:  misestä hallitus päättää viimeistään elokuussa      oikeustalojen korkotukilainoihin hyväksymis-
18820:  1998 ottaen huomioon toteutuvan rakennusalan        valtuutta 165 miljoonaa markkaa, josta määräs-
18821:  suhdanne- ja hintakehityksen.                       tä on tehty varauksia, osapäätöksiä tai lainapää-
18822:     Valtioneuvostossa joulukuussa 1997 hyväksy-      töksiä 30 miljoonalla markalla. Korkotukival-
18823:  tyssä vuotta 1998 koskevassa osakäyttösuunni-       tuutta olisi siten käytettävissä asumisoikeus-
18824:  telmassa on vahvistettu asuntolainojen käyttöpe-    asuntojen tuotantoon.
18825:  rusteet 3 000 miljoonan markan suuruiselle ara-        Asumisoikeusasuntojen lainoitusta puoltaa
18826:  valainojen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 mil-       muun muassa se, että niitä käytetään pysyvästi
18827: joonan markan suuruiselle korkotukilainojen          alkuperäiseen tarkoitukseensa. Lisäksi asumisoi-
18828:  hyväksymisvaltuudelle.                              keusasunnot tarjoavat hyvän vaihtoehdon vuok-
18829:     Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-       ra- ja omistusasuntojen välille erityisesti nuorelle
18830:  valainojen 3 000 miljoonan markan myöntämis-        perheen perustamisiässä olevalle väestölle. Asu-
18831:  valtuudesta 30 % eli 900 miljoonaa markkaa on       misoikeusasuminen on hyvä vaihtoehto myös
18832:  osoitettu asumisoikeusasuntojen tuotantoon.         ylivelkaantuneille kotitalouksille.
18833: 
18834:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
18835: 
18836:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
18837:                                             KK 110/1998 vp                                               3
18838: 
18839: 
18840: 
18841: 
18842:                                          Tili Riksdagens Talman
18843: 
18844:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-        bevilja Iän för inemot 2 000 bostadsrättsbostä-
18845: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         der.
18846: Iem av statsrädet översänt följande av riksdags-           Eftersom frän tidigare år outnyttjad fullmakt
18847: man Pia Viitanen m.fl. undertecknade spörsmäl          att bevilja aravaiän överfördes pä 1997, har
18848: nr IIO:                                                Statens bostadsfond under äret i fråga kunnat
18849:                                                        använda en fullmakt att bevilja aravaiän för
18850:           Hur ämnar Regeringen trygga fort-            6,4 mrd mk. Av detta belopp användes
18851:        sättningen pä en sädan produktion av            I ,8 mrd mk för finansiering av bostadsrättsbo-
18852:        bostadsrättsbostäder viiken motsvarar           städer, vilket utgör 28,3 %av den använda bevill-
18853:        människornas behov och efterfrågan?             ningsfullmakten. Den relativa andeien Iänefinan-
18854:                                                        siering för bostadsrättsbostäderna har säledes
18855:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt          under 1998 hällits pä föregäende ärs nivä.
18856: anföra följande:                                           De Iänefullmakter som finns tili förfogande
18857:                                                        för produktion av bostadsrättsbostäder har
18858:    Enligt regeringsprogrammet är ett centralt          markmässigt minskat från är I997 pä grund av de
18859: mål för regeringens längsiktiga bostadspolitik att     minskade ansiagen för Iängivning. Situationen är
18860: öka produktioneo av bostäder tili skäliga priser,      dock tili dessa deiar densamma som i fråga om
18861: i synnerhet produktioneo av hyresbostäder och          den övriga statsunderstödda bostadsproduktio-
18862: bostadsrättsbostäder.                                  nen.
18863:     Grunderna för användning av räntestöd får              Miljöministeriet utgär från att ifall den vill-
18864: aravaiän och bostadslän fastställs ärligen genom       korliga fullmakten om I 500 milj.mk kan utnytt-
18865: ett beslut av statsrådet sedan riksdagen godkänt       jas, kan av denna fullmakt minst samma reiativa
18866: statsbudgeten. 1 I998 ärs budget har för aravaiän      andei användas för aravabostadsrättsbostäder
18867: anvisats fullmakt att bevilja Iän tili ett belopp av   som enligt deldispositionspianen, dvs. omkring
18868: 4 000 milj.mk och fullmakt att godkänna ränte-         30 %. Det betyder att ytterligare 300 miij.mk av
18869: stödslän för bostäder tili ett belopp av               bevillningsfullmakten skulle användas tili arava-
18870: 3 500 milj.mk. Av fullmakterna har docken post         Iän för bostadsrättsbostäder, viiket är tillräckligt
18871: om 1 500 milj.mk reserverats, och regeringen be-       för att bygga 600 bostäder.
18872: slutar om användningen av denna post senast i              1 deidispositionspianen har för fullmakten att
18873: augusti I998 med beaktande av dä rädande kon-          godkänna räntestödsiän för bostadsrättshus re-
18874: junktur- och prisutveckling i byggnadsbran-            serverats I65 milj.mk, och av denna summa om-
18875:  schen.                                                fattas 30 miij.mk av reserveringar, delbesiut eller
18876:     1 den deldispositionsplan för 1998 som statsrä-    Iänebeslut. Det finns säiedes ännu räntestödsfull-
18877:  det godkände i december 1997 har grunderna för        makt att tillgä för produktion av bostadsrättsbo-
18878:  användningen av bostadsiånen fastställts i fräga      städer.
18879:  om 3 000 milj.mk av fullmakten att bevilja arava-         Det som talar för en Iängivning för bostads-
18880:  Iän och 3 000 milj.mk av fullmakten att godkän-       rättsbostäder är bl.a. att dessa bostäder beståen-
18881:  na räntestödslän.                                     de används för sitt ursprungliga ändamäl. Bo-
18882:     Av den fullmakt om 3 000 milj.mk att bevilja       stadsrättsbostäderna erbjuder dessutom ett gott
18883:  aravaiän som fastställts i deldispositionsplanen      alternativ mitt emellan hyres- och ägobostäderna
18884:  har 30 %, dvs. 900 milj.mk, anvisats för produk-      särskilt för den unga befoikningen som bildar
18885:  tion av bostadsrättsbostäder. Genom denna full-       familj. Bostadsrättsboendet är ett gott alternativ
18886:  makt kommer man uppskattningsvis att kunna            ocksä för överskuidsatta hushäll.
18887: 
18888:      Helsingforsden II mars I998
18889: 
18890:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
18891:                                            KK 111/1998 vp
18892: 
18893: KirjaiJinen kysymys 111
18894: 
18895: 
18896: 
18897: 
18898:                                    Päivi Räsänen /skl: Vakuutusten myöntämisestä mielenterveyden
18899:                                        häiriöistä kärsiville
18900: 
18901: 
18902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18903: 
18904:      Suomen lainsäädännössä vakuutusyhtiöillä            Tulisikin harkita toimenpiteitä, joilla estettäi-
18905: on vapaan sopimusoikeuden puitteissa varsin           siin aiheeton diskriminaatio. Ei liene tarkoituk-
18906: suuret mahdollisuudet laatia vakuutusehdot par-       senmukaista, että vakuutusyhtiöiden riskin mini-
18907: haaksi näkemällään tavalla. Henkilöä koskevis-        mointi johtaa tilanteeseen, jossa tietyn väestö-
18908: sa vakuutuksissa on tullut tavaksi sulkea kor-        ryhmän on käytännössä mahdotonta vakuuttaa
18909: vausvelvollisuuden ulkopuolelle jo aikaisemmin        itseään sellaisiakaan riskejä vastaan,joiden koh-
18910: esiintyneiden sairausryhmien tapaukset. Muuta-        dalla heidän riskialttiutensa ei voida katsoa poik-
18911: mat terveydelliset ongelmat on kuitenkin vakuu-       keavan koko väestöstä keskimäärin.
18912: tusyhtiöiden toimesta nähty vakuutusyhtiöiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18913: yhteisissä sisäisissä ohjeissa siinä määrin ongel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18914: mallisiksi, että niiden aikaisempi esiintyminen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18915: käytännössä estää useiden vakuutustyyppien            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18916: myöntämisen.
18917:      Käytännössä tilanne on sellainen, että esimer-              Näkeekö Hallitus vakuutusehtojen ja
18918: kiksi ohimenneestä synnytyspsykoosista kärsi-                 synnytyspsykoosin ynnä muiden vastaa-
18919: nyt, nyt täysin terve henkilö ei voi saada matka-             vien mielenterveyden häiriöiden välisen
18920: vakuutusta. Mielenterveyden häiriöiden kirjaa-                suhteen ongelmalliseksi, ja
18921: mista vakuutuksen ulkopuolelle ei pidetä riittä-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18922: vänä, vaan vakuutus evätään kokonaan. Vakuu-                  siin vakuutusyhtiöiden ohjaamiseksi si-
18923:  tusyhtiöiden riskit tämä luonnollisesti minimoi,             ten, että perusteeton diskriminaatio esi-
18924:  mutta ongelmaryhmään kuuluvien mahdollisuu-                  merkiksi mielenterveyden häiriöiden
18925:  det järjestää asioitaan heikkenevät tarpeettomas-            kohdalla poistuisi?
18926:  ti.
18927:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
18928: 
18929:                                            Päivi Räsänen /skl
18930: 
18931: 
18932: 
18933: 
18934:  280043
18935: 2                                            KK 111/1998 vp
18936: 
18937:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18938: 
18939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lan perusteella. Erilaisilla mielenterveyden häi-
18940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           riöillä on siten vaikutusta vakuutuksensaanti-
18941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mahdollisuuksiin sekä myönnettävän vakuutuk-
18942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          sen ehtoihin ja maksuihin. Jotta vakuutushake-
18943: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          muksen hylkääminen tai poikkeuksellisten ehto-
18944: 111:                                                    jen tai korotettujen maksujen käyttö olisi perus-
18945:                                                         teltua ja hyvän vakuutustavan mukaista, mielen-
18946:           Näkeekö Hallitus vakuutusehtojen ja           terveyden häiriöllä on oltava nimenomaan sitä
18947:        synnytyspsykoosin ynnä muiden vastaa-            riskiä lisäävä vaikutus, jonka vakuuttamisesta
18948:        vien mielenterveyden häiriöiden välisen          on kyse.
18949:        suhteen ongelmalliseksi, ja                           Erilaisten mielenterveyden häiriöiden vaiku-
18950:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          tus vakuutuksensaantimahdollisuuksiin on eri-
18951:        siin vakuutusyhtiöiden ohjaamiseksi si-          lainen siitä riippuen, mistä vakuutuksesta- esi-
18952:        ten, että perusteeton diskriminaatio esi-        merkiksi henkivakuutuksesta, yksityistapatur-
18953:        merkiksi mielenterveyden häiriöiden              mavakuutuksesta tai matkustajavakuutuksesta
18954:        kohdalla poistuisi?                              - on kyse. Ratkaisevaa on se, miten suureksi
18955:                                                         vakuutusyhtiö arvioi kyseisestä häiriöstä aiheu-
18956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tuvan riskin lisääntymisen. Akuutissa psykoosis-
18957: vasti seuraavaa:                                         sa olevalle, jonka itsemurhariski on normaalia
18958:                                                          selvästi korkeampi, tuskin myönnettäisiin henki-
18959:     Suomen lainsäädäntö antaa vakuutusyhtiöille          vakuutusta. Akuutin vaiheen mentyä ohi vakuu-
18960: varsin suuren mahdollisuuden laatia vakuutus-           tus ehkä myönnettäisiin rajoitusehdoin ja koro-
18961: ehdot parhaaksi katsomailaan tavalla. Vakuu-             tetuin maksuin. Mikäli psykoosista olisi kulunut
18962: tustuotteiden on kuitenkin aina täytettävä hyvän         riittävän pitkä aika, se ei ehkä enää vaikuttaisi
18963: vakuutustavan vaatimukset. Koska vakuutusyh-             vakuutukseen lainkaan. Matkavakuutukset, joi-
18964: tiöillä ei vapaaehtoisissa vakuutuslajeissa ole so-      hin kuuluu henkilövakuutuksena matkustajava-
18965: pimuspakkoa, vakuutusyhtiö voi myöntää va-               kuutus, myönnetään yleensä ilman terveysselvi-
18966: kuutuksen jollekin vakuutuksenhakijalle vain             tystä,jolloin asiakkaan nykyisellä terveydentilal-
18967: poikkeuksenisin ehdoin tai korotetuin maksuin.           la tai aikaisemmalla sairaushistorialla ei ole vai-
18968: Vakuutusyhtiö voi myös kokonaan kieltäytyä               kutusta niiden myöntämiseen, ehtoihin tai mak-
18969: myöntämästä vakuutusta, mutta tällaiselle kiel-          suihin.
18970: täytymiselle on oltava hyväksyttävä syy.                     Sosiaali- ja terveysministeriö pitää asianmu-
18971:     Vakuutus on riskin jakamista samanlaiselle           kaisena sitä, että vakuutusyhtiö arvioi kannetta-
18972: riskille alttiina olevien kesken. Käytännössä ris-       vakseen tarjotun riskin huolellisesti. Siksi on
18973: keissä on luonnollisesti jonkin verran eroja. Jos        luonnollista, että mielenterveyden häiriöillä voi
18974: samaa vakuutusta myytäisiin samoin ehdoin ja             olla vaikutusta henkilön mahdollisuuksiin saada
18975: maksuin sellaisille asiakkaille, joiden riskit poik-     vakuutus. Mielenterveyshäiriöistä kärsivien tai
18976: keavat merkittävästi toisistaan, seurauksena oli-        kärsineiden diskriminoinnista on kyse vasta sit-
18977: si, että ne, joiden riskit ovat pienimmät, maksai-       ten, jos tällaiseen häiriöön vedoten vaikeutetaan
18978: sivat riskiinsä nähden liian suuriaja suurempiris-       henkilön mahdollisuuksia vakuuttaa sellaisia ris-
18979: kiset liian pieniä vakuutusmaksuja. Pieniriskiset        kejä, joihin häiriöllä ei ole vaikutusta. Ministe-
18980:  toisin sanoen rahoittaisivat osan Suurempiriskis-        riön tietoon ei ole tullut, että yhtiöt harjoittaisi-
18981: ten vakuutusturvasta. Koska tällaista tilannetta         vat tällaista diskriminointia. Mikäli sellaista kui-
18982:  ei voida pitää oikeudenmukaisena pieniriskisiä          tenkin ilmenisi, ministeriö voisi puuttua siihen
18983:  kohtaan, vakuutusyhtiöt käyttävät erilaisia ra-         valvontavaltansa nojalla. Koska vakuutusyh-
18984: joitusehtoja ja perivät korotettuja maksuja. Mi-          tiöillä ei vapaaehtoisissa vakuutuksissa ole sopi-
18985:  käli riski on kovin suuri, vakuutusyhtiö ei ota sitä     muspakkoa eli velvollisuutta myöntää niiltä
18986:  lainkaan kannettavaksi.                                  haettua vakuutusta, tällaisen diskriminoinnin
18987:     Henkilövakuutuksissa vakuutetun riski mää-            ehkäiseminen lainsäädäntötoimin on käytännös-
18988:  ritellään henkilön iän, sukupuolen ja terveydenti-       sä mahdotonta.
18989: 
18990:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
18991: 
18992:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18993:                                              KK 111/1998 vp                                                 3
18994: 
18995:                                          Tili Riksdagens Talman
18996: 
18997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          hälsotillstånd. Olika mentala störningar inverkar
18998: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            således på möjligheterna att teckna försäkring
18999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          och på försäkringsvillkor och premier. För att
19000: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr               det skall anses vara motiverat och i överensstäm-
19001: 111:                                                      melse med god försäkringssed att avslå en försäk-
19002:                                                           ringsansökan eller använda undantagsvillkor el-
19003:           Anser Regeringen att det råder en pro-          ler höjda premier, skall den mentala störningen
19004:        blematisk relation mellan försäkringsvill-         inverka ökande just på den risk om vars försäk-
19005:        koren och fOrlossningspsykoser och an-             ring det är fråga.
19006:        dra motsvarande mentala störningar, och                Inverkan av olika mentala störningar på möj-
19007:           ämnar Regeringen vidta åtgärder som             ligheterna att teckna försäkring är olika beroen-
19008:        avser att instruera försäkringsbolagen så          de på vilket slag av försäkring- t.ex. livförsäk-
19009:        att ogrundad diskriminering t.ex. vid              ring, privat olycksfallsförsäkring eller resenär-
19010:        menta1a störningar kan e1imineras?                 försäkring- det är frågan om. Det a vgörande är
19011:                                                           hur stor riskökning försäkringsbolaget bedömer
19012:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             att störningen orsakar. En person som lider av
19013: anföra följande:                                          akut psykos och för vars del självmordsrisken är
19014:                                                           betyd1igt större än normalt tillåts knappast att
19015:     Den fin1ändska 1agstiftningen ger försäkrings-        teckna livförsäkring. Efter att det akuta stadiet
19016: bolagen tämligen fria händer att utarbeta försäk-         har passerat beviljas försäkringen kanske på be-
19017: ringsvillkoren så som de finner för gott. Försäk-         gränsande viiikor och tiii höjda premier. Om en
19018: ringsprodukterna bör dock alltid uppfylla kravet          tiilräckligt lång tid förlöpt efter psykosen, inver-
19019: på god försäkringssed. Eftersom försäkringsbo-            kar den kanske inte längre alls på en försäkring.
19020: lagen i fråga om frivilliga försäkringar inte är          Reseförsäkringar, där det är ink1uderat en rese-
19021: tvingade att sluta avtal, är det möjligt för ett          närförsäkring som personförsäkring, beviljas i
19022: försäkringsbolag att bara på vissa villkor eller tili     allmänhet utan utredning om hälsan, och klien-
19023: höjda premier bevi1ja försäkringar tili en försäk-        tens aktuella hälsotillstånd eller tidigare sjuk-
19024: ringssökande. Ett försäkringsbo1ag kan också              domshistoria inverkar inte på beviljandet, på viii-
19025: helt vägra att bevilja en försäkring, men för en          koren eller på premierna.
19026: dylik vägran måste det finnas ett godtagbart skäl.            Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
19027:     En försäkring är en fördelning av risken mel-         är vederbörligt att försäkringsbolaget grundligt
19028: lan aktörer som är utsatta för en Iiknande risk. I        bedömer den risk som erbjuds bolaget tili att
19029: praktiken finns det naturligtvis vissa skillnader i       bära. Det är därför naturligt att en mental stör-
19030: fråga om riskerna. Ifall samma försäkring säljs           ning kan inverka på en persons möjligheter att få
19031: på samma villkor och tili samma premier tili              en försäkring. Det är fråga om diskriminering
19032: sådana klienter som löper avsevärt olika risk,            mot dem som lider eller har lidit av mentala
19033:  vore följden den att de som löper en mindre risk         störningar först om man med hänvisning till en
19034:  beta1ar alltför stora försäkringspremier i förhål-       sådan störning försvårar en persons möjligheter
19035:  lande tili sin risk medan de som löper en större         att försäkra sådana risker som störningen inte
19036:  risk betalar alltför små försäkringspremier. De          inverkar på. Ministeriet har inte fått kännedom
19037:  som löper en mindre risk skulle m.a.o. finansiera        om att försäkringsbolagen skulle utöva sådan
19038:  en del av försäkringsskyddet för dem som löper           diskriminering. Om diskriminering ändå uppda-
19039:  en större risk. Eftersom en dylik situation inte         gas, kan ministeriet ingripa med stöd av sin över-
19040:  kan anses vara rättvis mot dem som löper en liten        vakningsbehörighet. Eftersom försäkringsbola-
19041:  risk, använder försäkringsbolagen olika begräns-         gen när det gäller friviiiiga försäkringar inte är
19042:  ningsvillkor och uppbär höjda premier. Om ris-           tvingade att sluta avtal och alltså inte är skyldiga
19043:  ken är mycket stor undviker försäkringsbolaget           att bevilja en försäkring om viiken ansöks hos
19044:  all risktäckning.                                        dem, är det i praktiken omöjligt att genom lag-
19045:     När det gäller personförsäkringar definieras          stiftning förebygga dylik diskriminering.
19046:  den försäkrades risk på basis av ålder, kön och
19047: 
19048:       Helsingforsden 13 mars 1998
19049: 
19050:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19051:                                           KK 112/1998 vp
19052: 
19053: Kirjallinen kysymys 112
19054: 
19055: 
19056: 
19057: 
19058:                                  Päivi Räsänen /skl: Asumisoikeusasuntojärjestelmän kehittämi-
19059:                                      sestä
19060: 
19061: 
19062:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19063:     Asumisoikeusasuminen on asumismuotona              Istuva hallitus toteaa ohjelmassaan, että aso-
19064: suositumpi kuin koskaan. Asumisoikeusasuntoa        asumista tullaan kehittämään ja tukemaan.
19065: jonottaa tällä hetkellä jopa 60 000 ruokakuntaa,    Tämä on voimakkaasti ristiriidassa valtiovarain-
19066: ja rakennuttajat jättivät kuluvaa vuotta varten     ministeriön lausuntojen kanssa ja sen kanssa,
19067: hakemukset 6 000 uuden asunnon osalta, joista       ettei asuntorahasto tule määrärahojensa puitteis-
19068: suurin osa sai lainoittamiselleen kunnan puollon.   sa voimaan myöntää rahaa kuin muutaman sa-
19069: Tutkimusten mukaan viihtyvyys aso-asunnoissa        dan asunnon rakentamiseen.
19070: on huomattavasti vuokra-asumista korkeam-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19071:  malla tasolla.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19072:     Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19073:  aso-järjestelmää oltaisiin kuitenkin ajamassa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19074:  alas. Valtiovarainministeriön virkamiehen julki-
19075:  suudessa antamien lausuntojen mukaan tämä on                Onko Hallitus tietoinen asumisoikeus-
19076:  aiheellista, koska vapaarahoitteinen tuotanto             asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuh-
19077:  toimii hyvin.                                             dasta, sekä
19078:     Useimmille aso-asunnon hakijoille vapaara-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asu-
19079:  hoitteinen tuotanto ei kuitenkaan ole minkään-            misoikeusasumismahdollisuuksien kehit-
19080:  lainen ratkaisu. Kasvukeskuksissa asuntojen               tämiseksi?
19081:  hinnat ovat voimakkaassa nousussa sekä vuok-
19082:  rien että ostohintojen osalta.
19083: 
19084:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
19085:                                          Päivi Räsänen /skl
19086: 
19087: 
19088: 
19089: 
19090:  280043
19091: 2                                        KK 112/1998 vp
19092: 
19093: 
19094: 
19095:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19096: 
19097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vajaat 2 000 asumisoikeusasuntoa. Ottaen huo-
19098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mioon asumisoikeusasuntojen voimakkaan ky-
19099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     synnän, ympäristöministeriössä on lähdetty siitä,
19100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      että mikäli ehdollinen 1 500 miljoonan markan
19101: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      valtuus saadaan käyttöön, tästä valtuudesta
19102:  112:                                               osoitetaan arava-asumisoikeusasunnoille vähin-
19103:                                                     tään sama suhteellinen osuus kuin osakäyttö-
19104:          Onko Hallitus tietoinen asumisoikeus-      suunnitelmassa. Tällöin arava-asumisoikeus-
19105:        asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuh-      asuntoihin osoitettaisiin lisää myöntämisval-
19106:        dasta, sekä                                  tuutta noin 300 miljoonaa markkaa, mikä riittäi-
19107:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asu-      si noin 600 asunnon rakentamiseen. Näin ollen
19108:        misoikeusasumismahdollisuuksien kehit-       vuonna 1998 voitaisiin lainoittaa noin 2 600 ara-
19109:        tämiseksi?                                   va-asumisoikeusasunnon uustuotanto.
19110:                                                         Vuonna 1997 käytettiin asumisoikeusasunto-
19111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jen aravalainoitukseen 28,3 % käytetystä myön-
19112: vasti seuraavaa:                                    tämisvaltuudesta. Asumisoikeusasuntojen suh-
19113:                                                     teellinen lainoitusosuus pysyisi siis edellisen vuo-
19114:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      den tasolla vuonna 1998.
19115: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-        Vaikka asumisoikeusasuntojen myöntämis-
19116: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,       valtuuden prosentuaalinen osuus lainoituksesta
19117: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    säilyy ennallaan, lainoitukseen käytettävissä ole-
19118: toa.                                                vien määrärahojen pienenemisen vuoksi myös
19119:     Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen       asumisoikeusasuntojen tuotantoon käytettävis-
19120: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-     sä oleva lainoitusvaltuus on markkamääräisesti
19121: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-     alentunut vuodesta 1997. Tilanne on kuitenkin
19122: tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998          tältä osin sama myös muun valtion tukeman
19123: talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu      asuntotuotannon osalta.
19124: 4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-             Kunnat ovat puoltaneet noin 2 330 miljoonan
19125: valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500       markan myöntämistä asumisoikeusasuntoja var-
19126: miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-            ten aravalainoina. Vuodelle 1998 kunnat ovat
19127: tuus. Valtuuksista on kuitenkin varattu 1 500        puoltaneet aravalainoitettavia kohteita yhteensä
19128: miljoonan markan suuruinen erä, jonka käyttä-        noin 8 900 miljoonaa markkaa, kun talousar-
19129: misestä hallitus päättää viimeistään elokuussa       viossa oleva myöntämisvaltuus on kokonaisuu-
19130:  1998 ottaen huomioon toteutuvan rakennusalan        dessaan 4 000 miljoonaa markkaa. Näin ollen yli
19131:  suhdanne- ja hintakehityksen.                       puolta kuntien puoltamista lainoituskohteista ei
19132:     Valtioneuvostossajoulukuussa 1997 hyväksy-       voida lainoittaa vuonna 1998.
19133:  tyssä vuotta 1998 koskevassa osakäyttösuunni-          Asumisoikeusasuntoja on nykyisin mahdollis-
19134:  telmassa on vahvistettu asuntolainojen käyttöpe-    ta tuottaa ainoastaan valtion lainoittamana ara-
19135:  rusteet 3 000 miljoonan markan suuruiselle ara-     valainalla tai korkotukilainaksi hyväksytyllä lai-
19136:  valainojen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 mil-       nalla. Ympäristöministeriössä on valmisteilla la-
19137: joonan markan suuruiselle korkotukilainojen          kiesitys, jolla mahdollistettaisiin myös vapaara-
19138:  hyväksymisvaltuudelle.                              hoitteiset asumisoikeusasunnot. Lisäksi valmis-
19139:     Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-       tellaan mahdollisuutta siihen, että asumisoikeus-
19140:  valainojen 3 000 miljoonan markan myöntämis-        asunnoiksi voisi lainoittaa tai hankkia myös yk-
19141:  valtuudesta 30 % eli 900 miljoonaa markkaa on       sittäisiä osakehuoneistoja, mikä ei nykyisin ole
19142:  osoitettu asumisoikeusasuntojen tuotantoon.         mahdollista.
19143:  Tällä valtuudella arvioidaan voitavan lainoittaa
19144: 
19145:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
19146: 
19147:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
19148:                                            KK 112/1998 vp                                             3
19149: 
19150: 
19151: 
19152:                                        Tili Riksdagens Talman
19153: 
19154:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rättsbostäder har man vid miljöministeriet utgätt
19155: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       frän att om den villkorliga fullmakten om
19156: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     1 500 milj. mk fås tili förfogande, skall av denna
19157: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmäl nr          fullmakt för bostadsrättsbostäder med aravaiän
19158: 112:                                                 anvisas en minst lika stor relativ andel som den
19159:                                                      andel som anvisats i deldispositionsplanen. Då
19160:           Är Regeringen medveten om det sned-        ökar de för bostadsrättsbostäder med aravaiän
19161:        vridna förhällandet mellan tillgängen och     anvisade bevillningsfullmakterna med ca 300
19162:        efterfrägan pä bostadsrättsbostäder,          milj. mk, vilket räcker till för att bygga ca 600
19163:        samt                                          bostäder. Sälunda kunde man 1998 finansiera
19164:           ämnar Regeringen vidta ätgärder för        nyproduktion av ca 2 600 bostadsrättsbostäder
19165:        att utveckla möjligheterna tili bostads-      med arava1än.
19166:        rättsboende?                                     År 1997 användes 28,3% av de använda be-
19167:                                                      villningsfullmakterna tili aravalängivning för
19168:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        bostadsrättsbostäder. Sälunda skulle är 1998 den
19169: anföra följande:                                     relativa andelen av Iän för bostadsrättsbostäder
19170:                                                      bib~hållas pä föregäende ärs nivä.
19171:     Enligt regeringsprogrammet är ett centralt          Aven om den procentuella andelen av långiv-
19172: mäl för regeringens Iängsiktiga bostadspolitik att   ningen i fräga om bevillningsfullmakter för bo-
19173: öka produktioneo av bostäder till skäliga priser,    stadsrättsbostäder bibehålls pä nuvarande nivä,
19174: i synnerhet produktioneo av hyresbostäder och        har även de Jänefullmakter som finns till förfo-
19175: bostadsrättsbostäder.                                gande med tanke pä produktion av bostadsrätts-
19176:     Grunderna för användning av räntestöd får        bostäder minskat markmässigt frän är 1997 på
19177: arava- och bostadslån fastställs ärligen genom ett   grund av de minskade anslagen får längivning.
19178: beslut av statsrådet sedan statsbudgeten god-        Situationen är dock till dessa deiar densamma
19179: känts i riksdagen. 1 budgeten för 1998 har anvi-     som i fräga om den övriga statsunderstödda bo-
19180: sats en fullmakt om 4 000 milj. mk att bevilja       stadsproduktionen.
19181: aravaiän och en fullmakt om 3 500 milj. mk att          Kommunerna har förordat beviijandet av ca
19182: godkänna räntestödslån för bostäder. Av full-        2 330 milj. mk i aravaiän för bostadsrättsbostä-
19183: makterna har dock reserverats en post om             der. För 1998 har kommunerna förordat objekt
19184:  1 500 milj. mk, om vars användning regeringen,      som finansieras med aravaiän till ett värde av
19185: med beaktande av konjuktur- och prisutveck-          sammanlagt ca 8 900 milj. mk, medan bevill-
19186: lingen inom byggnadsbranschen, fattar beslut         ningsfullmakten i statsbudgeten isin heihet utgör
19187: senast i augusti 1998.                               4 000 milj. mk. Säiunda blir över häiften av de
19188:     1 den de1dispositionsp1an för 1998 som god-      objekt för viika kommunerna förordat Iängiv-
19189: kändes av statsrädet i december 1997 har grun-       ning utan Iän 1998.
19190: derna för användning av bostads1ån fastställts          Bostadsrättsbostäder kan för närvarande en-
19191:  för en fullmakt om 3 000 mi1j. mk att bevi1ja       dast produceras med statligt aravaiän eller med
19192:  aravaiän och en fullmakt om 3 000 milj. mk att      Iän som godkänts som räntestödslån. Vid miljö-
19193:  godkänna räntestödslän.                             ministeriet håller man på att bereda ett Jagförslag
19194:     Av den fullmakt om 3 000 milj. mk att bevilja    som möjliggör även fritt finansierade bostads-
19195:  aravaiän som fastställts i deldispositionsplanen    rättsbostäder. Dessutom häller man på att bere-
19196:  har 30%, dvs. 900 milj. mk, anvisats för produk-    da möjligheter tili att även enskilda aktielägenhe-
19197:  tion av bostadsrättsbostäder. Enligt uppskatt-      ter kan få Jängivning eller anskaffas som bostads-
19198:  ning kan inemot 2 000 bostadsrättsbostäder          rättsbostäder. För närvarande är detta inte möj-
19199:  Jänefinansieras med denna fullmakt. Med beak-       ligt.
19200:  tande av den stora efterfrägan pä bostads-
19201: 
19202:      Helsingforsden 11 mars 1998
19203: 
19204:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
19205:                                                KK 113/1998 vp
19206: 
19207: Kirjallinen kysymys 113
19208: 
19209: 
19210: 
19211: 
19212:                                       Raimo Vistbacka /ps: Työnantajan lakisääteisten maksujen suorit-
19213:                                          tamisvastuun siirtämisestä
19214: 
19215: 
19216:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
19217: 
19218:    Harmaa talous on ollut suomalaisessa yhteis-           työn teettäjä vastaisi myös aliurakoitsijoiden kai-
19219: kunnassa viimeisten vuosien aikana kasvava on-            kista lakisääteisistä yhteiskuntavastuista, mikä
19220: gelma, jota lamakausi lieveilmiöineen on kärjis-          puolestaan huomioitaisiin alentavana tekijänä
19221: tänyt. Harmaata taloutta on yhteiskunnan toi-             laskettaessa aliurakan hintaa. Tämä menettely
19222: mesta yritetty karsia ja estää monin eri keinoin          tekisi harmaan talouden huomattavasti vai-
19223: lainsäädännön muutoksia ja tehotarkastusiskuja            keammaksi ja pakottaisi tilaajina toimivat pää-
19224: myöten. Käytännössä tilanne ei ole kuitenkaan             urakoitsijat huolellisuuteen ja tarkkuuteen ali-
19225: merkittävästi kohentunut, ja senjohdosta valtio-          urakoitsijoiden valinnassa. Suurimmat hyötyjät
19226: valta, kunnat, eläkelaitokset jne. jäävät vaille          olisivat kuitenkin yhteiskunta ja työntekijät eläk-
19227: jopa miljardien markkojen vuosittaisia maksu-             keelle tai sairauspäivärahalle päästessään.
19228: kertymiä.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19229:     Harmaa nk. kuutamourakointi on yleisintä              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19230: ilmeisesti rakennusalalla, mutta sitä esiintyy run-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19231: saasti myös muualla. Pienet aliurakoitsijayrityk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19232: set ottavat vastaan urakoita, joiden työn ne teet-
19233: tävät pimeänä työntekijöillä, ja tuolloin rehelli-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19234:  sen pääurakoitsijan eli työn tilaajan on mahdo-                 lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
19235:  tonta tietää ainakaan heti lyhytkestoisempien                   pääurakoitsija tai työn tilaaja vastaisi ali-
19236:  aliurakoin tien laillisuutta. Vuosittaiset tilastot ja          urakoitsijoidensa lakisääteisten maksu-
19237:  tarkastukset ovat tuolloin monasti myöhäisiä ja                 jen hoitamisesta tilauksensa tai toimeksi-
19238:  maksutjäävät saamatta. Tilannetta parantaisi se,                autonsa osalta?
19239:  että aliurakoinnin tilannut pääurakoitsija eli
19240: 
19241:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
19242: 
19243:                                              Raimo Vistbacka /ps
19244: 
19245: 
19246: 
19247: 
19248:  280043
19249: 2                                           KK 113/1998 vp
19250: 
19251: 
19252: 
19253: 
19254:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19255: 
19256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viranomaisresursseja on lisätty, kansainvälistä ja
19257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kansallista yhteistyötä tehostettu sekä tiedotusta
19258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        järjestetty ohjelman edellyttämällä tavalla.
19259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                 Harmaa talous on noussut, kuten kysymyk-
19260: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sessäkin todetaan, merkittäväksi ongelmaksi eri-
19261: sen n:o 113:                                           tyisesti rakennusalalla, jossa pitkät aliurakoitsi-
19262:                                                        jaketjut antavat mahdollisuuden ainakin ketjun
19263:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          alapäässä toimia pimeästi. Asiaan on jo puututtu
19264:        lainsäädännön muuttamiseksi niin, että          verohallinnon ja rakennusalan sopimin vapaaeh-
19265:        pääurakoitsija tai työn tilaaja vastaisi ali-   toisin järjestelyin: rakennusliikkeet ovat anta-
19266:        urakoitsijoidensa lakisääteisten maksu-         neet säännöllisesti verohallinnolle tietoja käyttä-
19267:        jen hoitamisesta tilauksensa tai toimeksi-       mistään aliurakoitsijoista, jolloin verohallinnol-
19268:        antonsa osalta?                                 la on mahdollisuus valvoa aliurakoitsijoiden ve-
19269:                                                         ronmaksua. Lisäksi rakennusala on omin toimin
19270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ryhtynyt torjumaan harmaita markkinoita ja ter-
19271: vasti seuraavaa:                                        vehdyttämään kilpailua. Muun ohessa uusien
19272:                                                         urakoiden yhteydessä urakkaohjelmassa vaadi-
19273:    Valtioneuvosto on 1.2.1996 vahvistanut toi-          taan selvitys verojen, ennakonpidätystilitysten,
19274: mintaohjelman talousrikollisuuden ja harmaan            sosiaaliturvamaksujen ja eläkemaksujen täyttä-
19275: talouden torjumiseksi. Keinoina ja toimenpitei-         misestä. Työnantajavelvoitteiden laiminlyönti
19276: nä ovat tekomahdollisuuksien vähentäminen, il-          on yleisten sopimusehtojen mukainen pätevä syy
19277: mituloriskin lisääminen valvontaa tehostamalla,         olla hyväksymättä urakoitsijaa tai alihankkijaa.
19278: sanktioiden ja talousrikoksilla saadun hyödyn              Kysymyksessä ehdotetaan, että pääurakoitsi-
19279: takaisinsaannin tehostaminen sekä asenteisiin           ja tai työn tilaaja vastaisi aliurakoitsijoidensa
19280: vaikuttaminen ja viranomaisten osaamisen lisää-         lakisääteisten maksujen hoitamisesta tilauksensa
19281: minen.                                                  tai toimeksiantonsa osalta. Asiaa on harkittu
19282:    Suurin osa talousrikostorjuntaohjelmaan si-          aikaisemminkin. Ongelmaa seurataan nyt myös
19283: sältyneistä lainsäädäntöhankkeista on joko to-          kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
19284: teutunut tai valmistelu on hyvin pitkällä. Myös
19285: 
19286:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
19287: 
19288:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
19289:                                             KK 113/1998 vp                                             3
19290: 
19291: 
19292: 
19293: 
19294:                                          Tili Riksdagens Talman
19295: 
19296:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        verats samt informationen ordnats på det sätt
19297: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         som förutsätts i programmet.
19298: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           Denekonomiska gråzonen har, såsom i spörs-
19299: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             målet konstateras, spritt sig och blivit ett stort
19300: nr 113:                                                problem i synnerhet inom byggnadsbranschen
19301:                                                        där långa underentreprenörskedjor ger möjlighet
19302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tili svartjobb åtminstone i ändan av kedjan. Man
19303:        ta för att ändra lagstiftningen så att hu-      har redan tagit itu med problemet genom frivilli-
19304:        vudentreprenören eller den som beställer        ga arrangemang som skatteförvaltningen och
19305:        arbetet ansvarar för underentreprenörens        byggnadsbranschen har kommit överens om.
19306:        lagstadgade avgifter till den del det gäller    Byggnadsfirmorna har regelbundet gett skatte-
19307:        beställningen eller uppdraget?                  förvaltningen uppgifter om sina underentrepre-
19308:                                                        nörer, vilket innebär att skatteförvaltningen kan
19309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kontrollera hur underentreprenörerna betalar
19310: anföra följande:                                       skatt. Dessutom har byggnadsbranschen på eget
19311:                                                        initiativ börjat bekämpa den ekonomiska gråzo-
19312:    Statsrådet har den 1 februari 1996 fastställt ett   nen och sanera konkurrensen. BI.a. krävs i entre-
19313: åtgärdsprogram om förebyggande av ekonomisk            prenadavtal som gäller nya entreprenader en ut-
19314: brottslighet och den ekonomiska gråzonen. Som          redning över skatterna och en redovisning som
19315: medel och åtgärder nämns effektivare övervak-          gäller förskottsinnehållningarna, socialskydds-
19316: ning som minskar möjligheterna att begå brott          avgifterna och pensionsavgifterna. Om arbetsgi-
19317: och ökar riskerna att bli avslöjad, effektivare        varen har försummat att sköta sina uppgifter är
19318: sanktioner och åtgärder för att man skall få tili-     detta enligt de allmänna avtalsvillkoren en giltig
19319: haka vinsten av ekonomiska brott samt dess-            orsak att inte godkänna entreprenören eller
19320: utom en ändring av attityderna och en förbätt-         underentreprenören.
19321: ring av myndigheternas kunnande.                           1 spörsmålet föreslås att huvudentreprenören
19322:     Första delen av de lagstiftningsprojekt som        eller den som beställer arbetet ansvarar för un-
19323: hänfår sig tili programmet för förebyggande av         derentreprenörens lagstadgade avgifter då det
19324: ekonomisk brottslighet har genomförts, eller           gäller beställningen eller uppdraget. Denna fråga
19325: också är beredningen långt framskriden. Myn-           har tagits upp redan tidigare. Problemet kommer
19326: digheternas resurser har också utökats, det inter-     nu också att hållas a jour med läget avsett från
19327: nationella och det nationella samarbetet effekti-      spörsmålsställarens synpunkt.
19328: 
19329:      Helsingfors den 20 mars 1998
19330: 
19331:                                                                              Minister Jouko Skinnari
19332:                                                KK 114/1998 vp
19333: 
19334: Kirjallinen kysymys 114
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339:                                      Satu Hassi /vihr ym.: Kouluille jaettavan tiedon tasapuolisuuden
19340:                                          turvaamisesta
19341: 
19342: 
19343:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19344: 
19345:     Päivänsäde-projekti, jonka takana ovat Ta-               Esimerkiksi Päivänsäde-projektin tapaukses-
19346: loudellinen Tiedotustoimisto, Säteilyturvakes-           sa on selvää, ettei vaihtoehtoista materiaalia
19347: kus, Energia-alan Keskusliitto, Imatran Voima            tuottavilla intressitahoilla ole vastaavia taloudel-
19348: ja Teollisuuden Voima, on jakanut kouluissa eri-         lisia edellytyksiä viedä fysiikanopettajia laivalle,
19349: tyisesti fysiikan opettajien välityksellä materiaa-      järjestää oppilaille tutustumiskäyntejä ja tuottaa
19350: lia säteilystä.                                          monisatasivuisia kansioita roolileikkeineen. Tä-
19351:     Erilainen yrityssponsoroitu oppimateriaali ja        mänkaltaisissa tapauksissa samanpainoisen,
19352: välineistö on lisääntynyt. Tulevaisuuden aikui-          vaihtoehtoisen materiaalin hankkiminen koului-
19353: set, jotka ovat vasta hankkimassa omia mielipi-          hin kansalaisjärjestöiltä onkin käytännössä mah-
19354: teitään ja tietopohjaansa, ovat kiinnostava koh-         dotonta. Opetusviranomaisten täytyisi tällöin
19355: de kaikille intressitahoille. Olisikin pikaisesti sel-   vastata materiaalin tuottamisesta ja jakamisesta.
19356: vitettävä sponsoroidun materiaalin volyymi ja                Päivänsäde-projekti vaatisi vastapainokseen
19357: luotava selkeät pelisäännöt, jotka olisivat niin         vastaavan määrän tietoa uusiutuvista energia-
19358: opettajien kuin vanhempienkin tiedossa.                  muodoista. Kouluissa tulisi käsitellä myös riittä-
19359:     Vanhemmilla tulisi olla realistiset mahdolli-        västi kansalaisjärjestöjen tuottamaa materiaalia
19360: suudet tietää, minkätyyppistä tietoa heidän lap-         esimerkiksi aurinkovoimasta ja ydinvoiman
19361: silleen jaetaan poliittisesti kiistanalaisista kysy-     koko elinkaareen liittyvistä ekologisista ongel-
19362: myksistä. Päävastuubao lasten kasvatuksesta on           mista ja uraanin louhintaan liittyvistä alkupe-
19363: kuitenkin kodilla.                                       räiskansojen oikeuksien loukkauksista. Kansa-
19364:     Jotta yhden intressitahonjakama tieto poliitti-      laisjärjestöille tulisi myös taata riittävällä rahoi-
19365: sesti mielipiteitä voimakkaastijakavasta aiheesta        tuksella mahdollisuudet vaihtoehtoisen tiedon
19366: ei jäisi ainoaksi oppilaille jaettavaksi "totuudek-      tuottamiseen ja jakamiseen.
19367: si", olisi luotava selkeät pelisäännöt kouluissa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19368: jaettavalle materiaalille. Tämä pätee myös muu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19369: hun yritysten harjoittamaan mainontaan kou-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19370: luissa. Pelkkä luottamus siihen, että opettajat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19371: itsenäisesti hankkivat materiaalia vaihtoehtoisis-
19372: ta näkökulmista ja kertovat oppilaille heille jaet-                 Miten Hallitus pitää huolta poliittises-
19373: tavan materiaalin takana olevista intressitahois-                ti kiistanalaisia kysymyksiä koskevasta
19374: ta, ei riitä.                                                    tasapuolisesta tiedonjaosta kouluissa?
19375: 
19376:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
19377: 
19378:                       Satu Hassi /vihr                            Irina Krohn /vihr
19379: 
19380: 
19381: 
19382: 
19383: 280043
19384: 2                                            KK 114/1998 vp
19385: 
19386: 
19387: 
19388: 
19389:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19390: 
19391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mana oli radon ja sen esiintyminen luonnossa.
19392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Koulut saivat tilaamansa materiaalin syksyn tie-
19393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         de- ja teknologiaviikkoa varten. Tilauksia oli lä-
19394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          hes 400. Vuoden 1996 teemana oli valo, ja map-
19395: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        peja jaettiin tilausten perusteella yli 400. Viime
19396: 114:                                                    vuoden teemana oli ihmistä ja ympäristöä uh-
19397:                                                         kaavat riskit. Mappeja tilattiin yli 200, riskiliitet-
19398:            Miten Hallitus pitää huolta poliittises-     tä 550 kpl ja riskipelejä yli 3 000 kpl.
19399:         ti kiistanalaisia kysymyksiä koskevasta             Teemoja on käsitelty eri näkökulmista varsin
19400:         tasapuolisesta tiedonjaosta kouluissa?          monipuolisesti. Esimerkiksi riskit voidaan nähdä
19401:                                                         sekä uhkina että haasteina. Julkaisuissa on keho-
19402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tettu kriittisyyteen ja väittelyyn. Pedagogisesti
19403: vasti seuraavaa:                                        hyvä keskustelu syntyy tilanteessa, jossa ei löydy
19404:                                                         vain yhtä oikeata vastausta. Varautuminen koh-
19405:     Koulujen käyttöön tarkoitettujen oppikirjo-         taamaan epävarmuutta ja tietoisuus omista vai-
19406: jen ennakkotarkastuksesta ja hyväksymismenet-           kutusmahdollisuuksista vähentävät mahdollisia
19407: telystä luovuttiin vuonna 1991. Peruskoulussa           pelkoja.
19408: käytettävistä oppikirjoista tekee ehdotuksen                Päivänsäde-projektin toteutusta on arvioitu
19409: yleensä asianomaisen aineen opettaja tai opetta-        viime syksystä lähtien. Opettajille on tehty kyse-
19410: jat. Tämän perusteella koulu valitsee oppikirjat.       ly, jonka perusteella hanketta kehitetään edel-
19411: Lukion opiskelija ostaa itse oppikirjat sekä muun       leen. Vastanneiden opettajien joukosta arvottiin
19412: materiaalin opettajan tekemän valinnan mukai-           noin 30 opettajaa, joiden kanssa toteutettiin kak-
19413: sesti.                                                  sipäiväinen arviointiseminaari laivalla yhdessä
19414:     Oppilaitokset, yritykset ja järjestöt julkaisevat   asiantuntijoiden kanssa.
19415: erilaista opetuksen avuksi tarkoitettua oheisma-            Päivänsäde-hankkeella ei ole mitään yhteyttä
19416: teriaalia, johon kuuluu mm. esitteitä, julkaisuja,      ydinvoimakeskusteluihin tai -kampanjointeihin.
19417: elokuvia, videonauhoja ja CO-oppikirjoja. Tästä         Materiaalien tekijöinä on käytetty maan parhai-
19418: oheisaineistosta opettajat käyttävät valitsemiaan       ta asiantuntijoita, ja niiden valmistamisessa sekä
19419: opetusaiheeseen soveltuvia osia.                        aineiston tarjoamisessa on noudatettu avoimuut-
19420:     Oheismateriaalia voidaan lähettää kouluille         ta ja objektiivisuutta.
19421: tai suoraan eri aineiden opettajille. Yleensä opet-         Kuluttaja-asiamies on antanut viime vuonna
19422: tajat tilaavat itse sen aineiston, joka heitä kiin-     ohjeet koulusponsoroinnista ja muusta markki-
19423: nostaa. Aineistoa ei saa lähettää suoraan oppi-         noinnista kouluissa. Ohjeiden mukainen sponso-
19424: laille.                                                 rointi on yrityksen tai järjestön markkinointia,
19425:     Koulukäyttöön tarkoitettujen materiaalien           joka perustuu sponsorin ja koulun väliseen yh-
19426: tulee olla opetussuunnitelman mukaisia tai nii-         teistyösopimukseen. Kysymyksessä ei ole vastik-
19427: den tulee tukea opetussuunnitelman mukaista             keeton tuki, jota voidaan verrata hyväntekeväi-
19428: opetusta. Niissä ei saa olla virheitä, kiistanalaista   syyteen. Sopimus ei velvoita oppilaita tai heidän
19429: tietoa eikä piilomainontaa. Erityisesti on pidettä-     vanhempiaan osallistumaan yhteistyöhön, ellei-
19430: vä huolta siitä, etteivät koulussa käytetyt mate-       vät he ole sopimuksen osapuolia. Kaupalliseen
19431: riaalit ole ristiriidassa koulun kasvatustavoittei-     yhteistyöhön painostaminen on sopimatonta
19432: den kanssa.                                             markkinointia. Sponsorointiaineisto tai -toimet
19433:     Taloudellinen Tiedotustoimisto on julkaissut        eivät saa sisältää nimenomaista kehotusta ostaa
19434: vuodesta 1995 ns. Päivänsädeviikkoa varten ai-          sponsorin tavaroita tai palveluja.
19435: neiston, jonka koulut ovat voineet halutessaan              Maamme opettajankoulutus on korkeatasois-
19436: tilata käyttöönsä. Kysymyksessä on peruskou-            ta, ja se annetaan kokonaisuudessaan yliopistois-
19437: lun 9. luokan oppilaille kohdistettu aineisto, jon-     sa ja korkeakouluissa. Koulutukseen sisältyy
19438: ka teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 1995 tee-           myös kriittisyyteen kasvattamista ja kouluille
19439:                                           KK 114/1998 vp                                            3
19440: 
19441: jaettavan tiedon tasapuolisuuden arviointia.           Opetusministeriö seuraa tilannetta ja pyrkii
19442: Opettajat kykenevät itse valikoimaan tarjolla       toimimaan siten, että kouluille jaettavan tiedon
19443: olevasta tietoaineksesta sen, joka täyttää heidän   tasapuolisuus on turvattu myös niissä kysymyk-
19444: asettamaosa tasapuolisuusvaatimukset. Opetta-       sissä,jotkajuuri sillä hetkellä ovat ajankohtaisia
19445: jat osaavat myös kysyä ja käyttää hyväksi asian-    ja poliittisesti kiistanalaisia.
19446: tuntijoita.
19447: 
19448:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
19449: 
19450:                                                               Kulttuuriministeri Claes Andersson
19451: 4                                            KK 114/1998 vp
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 
19456:                                          Tili Riksdagens Talman
19457: 
19458:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ställningar gjordes. Temat för 1996 var ljuset, och
19459: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            över 400 pärmar distribuerades på beställning.
19460: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        lfjol var ..temat risker som hotar människan och
19461: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-          miljön. Over 200 pärmar beställdes, av riskbila-
19462: må1 nr 114:                                            gan 550 exemplar och av riskspelet över 3 000
19463:                                                        exemplar.
19464:            På vi1ket sätt ser Regeringen till att         Temaområdena har behandlats mycket mång-
19465:         informationen om po1itiskt omtvistade          sidigt ur olika perspektiv. Exempelvis risker kan
19466:         frågor är objektiv i sko1an?                   ses både som hot och utmaningar. Det skriftliga
19467:                                                        materialet har uppmanat till kritiskhet och de-
19468:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          batt. En pedagogiskt sett bra diskussion uppstår
19469: anföra fö1jande:                                       när det finns fler än ett rätt svar. Att man fär
19470:                                                        beredskap att möta osäkerhet och känner tili sina
19471:    Förfarandet med att förhandsgranska och             egna möjligheter att påverka minskar eventuella
19472: godkänna 1äroböcker som är avsedda att använ-          rädslor.
19473: das i sko1orna s1opades 1991. F örs1agen om vi1ka          Genomförandet av solstråleprojektet har ut-
19474: 1äroböcker som skall användas i grundskolan            värderats sedan hösten. En rundfråga har gått ut
19475: 1äggs van1igen fram av läraren eller lärarna i         tilllärarna och på basis av svaren vidareutvecklas
19476: respektive ämne. På basis av detta väljer skolan       projektet. Bland dem som besvarade frågorna
19477: läroböckerna. Den som studerar i gymnasiet kö-         Iottades ca 30 lärare ut som fick deltai en tvåda-
19478: per själv sina läroböcker och annat materia] en-       garsutvärdering på ett båtseminarium tillsam-
19479: ligt lärarens val.                                     mans med sakkunniga.
19480:    Läroanstalter, företag och organisationer ger           Solstråleprojektet har inget samband med
19481: ut olika stödmaterial som är avsett att vara till      kärnkraftsdiskussionerna eller -kampanjerna.
19482: hjälp i undervisningen. Hit hör bl.a. broschyrer,      Landets främsta experter har anlitats för att utar-
19483: skrifter, filmer, videoband och CD-böcker. Av          beta materialet och öppenhet och objektivitet har
19484: detta stödmaterial använder lärarna sådana de-         iakttagits vid framställningen och marknadsfö-
19485: lar som de väljer som lämpliga för läroämnet.          ringen.
19486:    Stödmaterial kan sändas till skolorna eller di-         Konsumentombudsmannen utfardade ifjol
19487: rekt tilllärarna i olika ämnen. Vanligen beställer     anvisningar om skolsponsorering och annan
19488: lärarna själv det materia] som intresserar dem.        marknadsföring i skolorna. Enligt anvisningarna
19489: Materia] får inte sändas direkt till eleverna.         är sponsorering marknadsföring av ett företag
19490:    Materia] som är avsett för skolbruk skall vara      eller en organisation och den grundar sig på ett
19491: förenligt med läroplanen eller stöda den läro-         samarbetsavtal mellan sponsorn och skolan. Det
19492: plansenliga undervisningen. Materialet får inte        är inte fråga om ett sådant stöd utan motpresta-
19493: innehålla fel, omtvistad kunskap eller smygre-         tion som kan jämföras med välgörenhet. Ett av-
19494: klam. Särskilt bör ses till att det materia] som       tai gör inte eleverna eller deras föräldrar skyldiga
19495: används i skolan inte står i strid med skolans         att deltai samarbetet, om de inte är avtalsparter.
19496: fostringsmål.                                          Påtryckning för att åstadkomma kommersiellt
19497:    Ekonomiska informationsbyrån har sedan              samarbete är olämplig marknadsföring. Spon-
19498: 1995 gett ut materia] för den s.k. Solstråleveckan     sormaterial eller sponsoråtgärder får inte inne-
19499: och skolorna har om de så önskat kunnat beställa       hålla en uttrycklig uppmaning att köpa spon-
19500: och använda materialet. Det är frågan om ett           sorns varor eller tjänster.
19501: materia] som vänder sig tili eleverna i grundsko-          Lärarutbildningen i vårt land är av hög klass
19502: lans klass 9. Temat växlar från år till år. År 1995    och den ges i sin helhet i universitet och högsko-
19503: var det radon och dess förekomst i naturen. Sko-       lor. 1utbildningen ingår också fostran till kritisk-
19504: lorna fick det materia] som de beställt till höstens   het, liksom bedömning av objektiviteten i den
19505: vetenskaps- och teknologivecka. lnemot 400 be-         information som delas ut till skolorna. Lärarna
19506:                                             KK 114/1998 vp                                             5
19507: 
19508: är kapabla att bland det erbjudna informations-       och strävar efter att agera så att objektiviteten i
19509: materialet själv välja sådant som fyller deras krav   det materia! som delas ut tili skolorna tryggas
19510: på objektivitet. Lärarna kan också fråga och          även i frågor somjust för ögonblicket är aktuella
19511: anlita sakkunniga.                                    och politiskt omstridda.
19512:    Undervisningsministeriet följer situationen
19513: 
19514:      Helsingforsden 18 mars 1998
19515: 
19516:                                                                     Kulturminister Claes Andersson
19517:                                               KK 115/1998 vp
19518: 
19519: Skriftligt spörsmål115
19520: 
19521: 
19522: 
19523: 
19524:                                      Eva Biaudet /sv m.fl. : Svenskspråkig fortbildning inom social- och
19525:                                          hälsovården vid länsstyrelserna i Västra och Södra Finlands Iän
19526:                                          samt i Iandskapet Åland
19527: 
19528: 
19529:                                           Tili Riksdagens Talman
19530: 
19531:    För personai och förtroendevalda inom soci-              Nåvå, som har ett välutbyggt nätverk inom
19532: al- och hälsovården ordnas regelbundet fortbild-         Svenskfinland, blir också gärna en aktiv svensk
19533: ning på försorg av länsstyrelserna och social- och       samarbetspartner tili social- och hälsovårdsmi-
19534: hälsovårdsministeriet. Denna fortbildning sker           nisteriet då riksomfattande kampanjer och pro-
19535: genomgående på finska. Ansvaret för svensk               jekt genomförs inom social- och hälsovården.
19536: fortbildning har därför fallit på Nåvå som på ett        Nåvå kan var behjälplig där svensk service an-
19537: förtjänstfullt sätt skött uppgiften.                     nars blir bristfållig eller uteblir helt.
19538:     Nåvå är en samarbetsgrupp där representan-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19539: ter från social- och hälsovårdsavdelningarna vid         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19540: Västra och Södra Finlands Iän samt landskapet             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19541: Åland och social- och hälsovårdsministeriet sit-         följande spörsmål:
19542: ter med. Sammansättningen är lös och baserar sig
19543: långt på medlemmarnas intresse för uppdraget.                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19544: Namnet Nåvå härrör sig från de tidigare länens                  ta för att den svenskspråkiga personalen
19545: namn (Nyland, Åbo och Björneborg, Vasa och                      och de svenskspråkiga förtroendevalda
19546:  landskapet i Åland).                                           inom social- och hälsovården i Västra och
19547:     Nåvå har beviljats medel för anordnande av                  Södra Finlands Iän, samt i landskapet
19548:  fortbildning på svenska ur social- och hälso-                  Åland också i fortsättningen skall få be-
19549:  vårdsministeriets projektanslag och med stöd av                hövlig fortbildning på sitt modersmål,
19550:  tobakslagens 27 §. Storleken för dessa bidrag har              och
19551:  varierat från år tili år och det vore önskvärt att få             hur ämnar Regeringen utveckla sam-
19552:  en bättre kontinuitet i beviljandet av understöd.              arbetet mellan social- och hälsovårdsmi-
19553:  Ett mera kontinuerligt system skulle garantera                 nisteriet och Nåvå?
19554:  att svenskspråkig fortbildning i den offentliga
19555:  sektorns regi ges också i fortsättningen.
19556: 
19557:       Helsingforsden 26 februari 1998
19558: 
19559:            Eva Biaudet /sv           Håkan Malm /sv             Ulla-Maj Wideroos /sv
19560:            Margareta Pietikäinen /sv Gunnar Jansson /sv         Raimo Tiilikainen /sv
19561:                     Klaus Bremer /sv                    Ola Rosendahl /sv
19562: 
19563: 
19564: 
19565: 
19566:  280043
19567: 2                                          KK 115/1998 vp
19568: 
19569: Kirjallinen kysymys 115                                                                      Suomennos
19570: 
19571: 
19572: 
19573: 
19574:                                   Eva Biaudet Jr ym.: Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen läänien läänin-
19575:                                      hallitusten sekä Ahvenanmaan maakunnan sosiaali- ja tervey-
19576:                                       denhuollon ruotsinkielisestä jatkokoulutuksesta
19577: 
19578: 
19579:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19580:     Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja      Nåvålla on hyvin rakennettu verkosto ruot-
19581: luottamushenkilöille järjestetään säännöllisesti     sinkielisessä Suomessa, ja se ryhtyy myös mielel-
19582: jatkokoulutusta lääninhallitusten ja sosiaali- ja    lään sosiaali- ja terveysministeriön aktiiviseksi
19583: terveysministeriön toimesta. Jatkokoulutusta on      ruotsinkieliseksi yhteistyökumppaniksi, kun
19584: kauttaaltaan suomeksi. Vastuu ruotsinkielisestä      maanlaajuisia kampanjoita ja hankkeita toteute-
19585: jatkokoulutuksesta on sälytetty Nåvålle, joka on     taan sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Nåvå
19586: hoitanut tehtävän ansiokkaasti.                      voi olla avuksi alueilla, joissa ruotsinkieliset pal-
19587:     Nåvå on yhteistyöryhmä,jossa Länsi-Suomen        velut muutoinjäävät vajaiksi tai puuttuvat koko-
19588: ja Etelä-Suomen läänien sosiaali- ja terveysosas-    naan.
19589: tot ja Ahvenanmaan maakunta sekä sosiaali- ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19590: terveysministeriö ovat edustettuina. Sen ko-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19591: koonpano on löyhä ja sen toiminta perustuu pal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19592: jolti jäsenten tehtäväänsä kohtaan tuntemaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19593: mielenkiintoon. Nåvå-nimi tulee vanhojen lää-
19594: nien ruotsinkielisistä nimistä. (Nyland, Åbo,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19595:  Björneborg, Vasa, landskapet Aland).                        ryhtyä, jotta Länsi-Suomen ja Etelä-Suo-
19596:     Nåvålle on myönnetty varoja ruotsinkieliseen             men läänien sekä Ahvenanmaan maa-
19597: jatkokoulutukseen sosiaali- ja terveysministe-               kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
19598:  riön hankemäärärahoista ja tupakkalain (laki                ruotsinkielinen henkilöstö ja ruotsinkieli-
19599: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi)                   set luottamushenkilöt saavat myös jat-
19600:  27 §:n perusteella. Avustusten suuruus on vuosit-           kossa tarvittavan jatkokoulutuksen äi-
19601:  tain vaihdellut ja olisi toivottavaa, että tukien           dinkielellään, ja
19602:  myöntämiseen saataisiin jatkuvuus. Yhtäjaksoi-                  miten Hallitus aikoo kehittää sosiaali-
19603:  sempi järjestelmä turvaisi myös jatkossa ruotsin-           ja terveysministeriöoja Nåvån välistä yh-
19604:  kielisen jatkokoulutuksen julkisen sektorin oh-             teistyötä?
19605: jauksessa.
19606: 
19607:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
19608: 
19609:           Eva Biaudet lr                 Håkan Malm /r                 Ulla-Maj Wideroos /r
19610:           Margareta Pietikäinen /r       Gunnar Jansson /r             Raimo Tiilikainen /r
19611:                    Klaus Bremer /r                             Ola Rosendahl/r
19612:                                            KK 115/1998 vp                                              3
19613: 
19614: 
19615: 
19616: 
19617:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19618: 
19619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       litukset suuntaavat koulutushankinnat opetus-
19620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ministeriön vuosittain antaman ohjeen mukaan
19621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutuksen järjestäjien anomusten perusteella.
19622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva             Tämä rahoitus on tarkoitettu sekä suomen- että
19623: Biaudet' n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ruotsinkieliseen koulutukseen. Sosiaali- ja ter-
19624: myksen n:o 115:                                      veysministeriö ei järjestä eikä rahoita alan täy-
19625:                                                      dennyskoulutusta harvinaisia poikkeuksia lu-
19626:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuun ottamatta. Nämä poikkeukset liittyvät eri-
19627:        ryhtyä, jotta Länsi-Suomen ja Etelä-Suo-      tyistilanteisiin, joilloin esimerkiksi ajankohtaiset
19628:        men läänien sekä Ahvenanmaan maa-             säädösmuutokset edellyttävät tiedottamista tie-
19629:        kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon          tylle henkilöstöryhmälle. Sosiaali- ja terveysmi-
19630:        ruotsinkielinen henkilöstö ja ruotsinkieli-   nisteriö on myöntänyt Nåvålle rahoitusta tupak-
19631:        set luottamushenkilöt saavat myös jat-        kalain 27 §:n perusteella. Sosiaali- ja terveysmi-
19632:        kossa tarvittavan jatkokoulutuksen äi-        nisteriö päättää vuosittain määrärahan jakope-
19633:        dinkielellään, ja                             rusteista, ja määräraha jaetaan anomusten pe-
19634:            miten Hallitus aikoo kehittää sosiaali-   rusteella. Kaikille hakijoille ei ole voitu myöntää
19635:        ja terveysministeriön ja Nåvån välistä yh-    rahoitusta, vaan ainoastaan tärkeimmät hank-
19636:        teistyötä?                                    keet ovat päässeet rahoituksen piiriin.
19637:                                                          Edellä sanotun perusteella sosiaali- ja terveys-
19638:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ministeriö toteaa, että olemassa olevat rahoitus-
19639: taen seuraavaa:                                      kanavat ovat myös ruotsinkielisen täydennys- ja
19640:                                                      lisäkoulutuksen järjestäjien käytössä. Väestön
19641:    Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske-         tarpeiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
19642: va laki velvoittaa työnantajat luomaan edellytyk-    muutokset edellyttävät jatkuvaa henkilöstön
19643: set täydennyskoulutukseen osallistumiselle. Lää-     ammatillisten valmiuksien kehittämistä. Sosiaa-
19644: ninhallitukset järjestävät tarpeen mukaan so-        li- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan so-
19645: siaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suo-       siaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuk-
19646: men- ja ruotsinkielistä täydennys- ja lisäkoulu-     seen liittyviä kehittämistarpeita ja rahoitukseen
19647: tusta sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisis-   liittyviä kysymyksiä. Tällöin kiinnitetään huo-
19648: ta kysymyksistä. Sisäministeriö vastaa lääninhal-    miota myös ruotsinkielisen henkilöstön ja luotta-
19649: litusten resursseista, mutta opetusministeriö ra-    mushenkilöiden täydennyskoulutuksen järjestä-
19650: hoittaa ammatillista lisäkoulutusta. Laki amma-      miseen. Ministeriö pitää erittäin tärkeänä, että
19651: tillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta pyrkii pa-    kehittämistarpeita tuodaan aktiivisesti ministe-
19652: rantamaan aikuisväestön ammatillista osaamis-        riön ja koulutuksen järjestäjien tietoon.
19653: ta ja tukemaan elinikäistä oppimista. Lääninhal-
19654: 
19655:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
19656: 
19657:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19658: 4                                          KK 115/1998 vp
19659: 
19660: 
19661: 
19662: 
19663:                                        Tili Riksdagens Talman
19664: 
19665:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anvisningar från undervisningsministeriet, på
19666: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          basis av de ansökningar som lämnats in av dem
19667: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      som anordnar utbildning. Denna finansiering är
19668: dagsman Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörs-       avsedd både för den finskspråkiga och den
19669: mål nr 115:                                          svenskspråkiga utbildningen. Social- och hälso-
19670:                                                      vårdsministeriet varken anordnar eller finansie-
19671:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rar någon fortbi1dning i branschen utom i säll-
19672:        ta för att den svenskspråkiga personalen      synta undantagsfall. Dessa undantag har att göra
19673:        och de svensk-språkiga förtroendevalda        med specialsituationer när t.ex. aktuella författ-
19674:        inom social- och hälsovården i Västra och     ningsändringar kräver att en viss yrkesgrupp in-
19675:        Södra Finlands Iän, samt i landskapet         formeras. Social- och hälsovårdsministeriet har
19676:        Åland också i fortsättningen skall få be-     bevi1jat Nåvå medel med stöd av 27 § tobaksla-
19677:        hövlig fortbildning på sitt modersmål,        gen. Social- och hälsovårdsministeriet beslutar
19678:        och                                           årligen om fördelningsgrunderna för de penning-
19679:           hur ämnar Regeringen utveckla sam-         mede1 som fördelas på basis av ansökningarna.
19680:        arbetet mellan social- och hälsovårdsmi-      Samtliga sökande har inte kunnat beviljas finan-
19681:        nisteriet och Nåvå?                           siering, endast de viktigaste projekten har fått
19682:                                                      me del.
19683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Med stöd av det ovan nämnda konstaterar
19684: anföra följande:                                     social- och hä1sovårdsministeriet att tili buds stå-
19685:                                                      ende finansieringskällor står tili förfogande ock-
19686:    Enligt lagen om yrkesutbildade personer inom      så för arrangörerna av svensk fortbildning och
19687: hälso- och sjukvården skall arbetsgivarna möj1ig-    tilläggsutbi1dning. Befo1kningens behov samt
19688: göra deltagande i den yrkesinriktade fortbild-       ändringarna inom social- och hälsovården krä-
19689: ningen. Länsstyrelserna anordnar efter behov         ver en ständig utveckling av yrkesfårdigheterna
19690: finsk- och svenskspråkig fortbildning och till-      hos personalen. Social- och hälsovårdsministe-
19691: läggsutbildning i aktuella frågor inom social- och   riet utreder som bäst utvecklingsbehovet samt
19692: hälsovården för personalen inom sektorn. Inri-       finansieringsfrågorna i anslutning till fortbild-
19693: kesministeriet ansvarar för länsstyrelsernas re-     ningen inom social- och hälsovården. Här fåsts
19694: surser, men undervisningsministeriet finansierar     också uppmärksamhet vid ordnandet av fort-
19695: den yrkesinriktade tilläggsutbildningen. Syftet      bildning för svenskspråkig personai och svensk-
19696: med lagen om finansiering av yrkesinriktad till-     språkiga förtroendevalda. På ministeriet anser
19697: läggsutbildning är att förbättra den vuxna be-       man att det är mycket viktigt att ministeriet och
19698: folkningens yrkeskunnande samt att stöda livs-       de som anordnar utbi1dning aktivt blir informe-
19699: långt lärande. Länsstyrelserna styr utbildnings-     rade om utvecklingsbehoven.
19700: anskaffningarna, enligt årligen återkommande
19701: 
19702:      Helsingforsden 18 mars 1998
19703: 
19704:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
19705:                                                KK 116/1998 vp
19706: 
19707: Kirjallinen kysymys 116
19708: 
19709: 
19710: 
19711: 
19712:                                      Reijo Kallio /sd: Velkajärjestelyn ulkopuolelle jäävien velallisten
19713:                                          aseman parantamisesta
19714: 
19715: 
19716:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19717: 
19718:    Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua          nen sekä edelleen varsin korkealla tasolla oleva
19719: lakia muutettiin 1.2.1997 voimaan tulleella lailla.      työttömyys. Erityisenä riskiryhmänä ovatkin pit-
19720: Uudistuksen tavoitteena oli kannustaa velallista         käaikaistyöttömät.
19721: tulojen hankintaan ja velkojen maksuun. Uudis-              Erityisen tarkkaan pitäisikin selvittää velka-
19722: tuksella haluttiin myös lisätä järjestelmän yleistä      järjestelyn ulkopuolelle jääneiden ja jäävien,
19723: hyväksyntää, jota erityisesti nollaohjelmien kat-        muun muassa työttömien velallisten asema ja
19724: sottiin heikentäneen. Vahvistetuista maksuohjel-         ryhtyä toimenpiteisiin sen parantamiseksi. Tär-
19725: mista noin kolmannes oli ollut nollaohjelmia.            keää olisi löytää keinoja, joilla heidän tilanteensa
19726:    Muutos merkitsi sitä, että esimerkiksi työtön         olisi saatavissa hallintaan.
19727: henkilö voi yleensä saada velkajärjestelyn vasta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19728: parin vuoden työttömyyden jälkeen.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19729:    Velkajärjestelylain muutosesitystä annettaes-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19730: sa lähdettiin siitä, että lain sosiaalisia vaikutuksia   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19731: seurataan varsin tarkkaan ja tarvittaessa ryhdy-
19732: tään saatujen kokemusten edellyttämiin toimen-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19733: piteisiin.                                                       ryhtyä vähävaraisten, usein työttömien
19734:    Velkaongelmat eivät ole yhteiskunnastamme                     velallisten, jotka eivät ole päässeet velka-
19735: poistumassa. Taloudellista epävarmuutta ja tuo-                  järjestelyn piiriin, elämäntilanteen paran-
19736: tonmaksukyvyn heikentymistä lisäävätkin eri-                     tamiseksi?
19737: tyisesti työsuhteiden määrä- ja osa-aikaistumi-
19738: 
19739:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1998
19740: 
19741:                                               Reijo Kallio /sd
19742: 
19743: 
19744: 
19745: 
19746: 280043
19747: 2                                           KK 116/1998 vp
19748: 
19749: 
19750: 
19751: 
19752:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19753: 
19754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velallisen heikentynyt maksukyky osoittautuu
19755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pysyväksi tai on perusteita ennakoida, että se ei
19756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tule merkittävästi paranemaan, velkojien etu-
19757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       kaan ei enää puolla velkajärjestelyn siirtämistä.
19758: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Velkajärjestely voidaan tällöin myöntää ja velal-
19759: 116:                                                  liselle vahvistaa maksuohjelma. Kaikkein vai-
19760:                                                       keimmassa tilanteessa oleville velkajärjestely voi-
19761:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        daan siis yleensä myöntää, koska heidän heikko
19762:        ryhtyä vähävaraisten, usein työttömien         taloudellinen tilanteensa ja maksuvaran puut-
19763:        velallisten, jotka eivät ole päässeet velka-   teeosa on pitkäaikaista tai pysyvää. Työtön hen-
19764:        järjestelyn piiriin, elämäntilanteen paran-    kilö voi yleensä saada velkajärjestelyn vasta pa-
19765:        tamiseksi?                                     rin vuoden työttömyyden jälkeen. Hänen työllis-
19766:                                                       tymistään tulisi eri toimenpitein tukea, ettei odo-
19767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tusaika muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi.
19768: vasti seuraavaa:                                          Toisaalta osalla niistä velallisista, joilla ei ole
19769:                                                       ollut mahdollisuutta parantaa maksukykyään ja
19770:    Kotitalouksien velkatilanne on yhteiskunnas-       jotka odottavat velkajärjestelyyn pääsyä, voi olla
19771: samme paranemassa. Ylivelkaantumisen anka-            ulosmitattavia tuloja. Heidän asemaansa on lain-
19772: rin vaihe, jossa velat keskimäärin olivat hyvin       säädäntötoimin helpotettu. Toukokuun 15 päi-
19773: suuret, on vähitellen ohittumassa. Ylivelkaon-        vänä 1997 voimaan tulleen ulosottolain muutok-
19774: gelma itsessään ei kuitenkaan ole helpottumassa.      sen (37811997) jälkeen on ollut mahdollista kes-
19775: Asiantuntija-arvioiden perusteella kulutusluot-       keyttää pitkäkestoinen, yli vuodenjatkunut ulos-
19776: toa ottavien, ulosottovelallisten ja maataloudes-     mittaus yhdestä kolmeen kuukauteen, jona aika-
19777: sa velkaantuneiden tilanne on vaikeutumassa.          na velallisen tulot jäävät kokonaan hänen omaan
19778: Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys         käyttöönsä.
19779: sekä työsuhteiden määrä- ja osa-aikaistuminen             Velkajärjestelylain toimivuutta on seurattu
19780: ovat keskeisiä ylivelkaantumisen riskitekijöitä.      tiiviisti koko lain Voimassaoloajan ja seurantaa
19781:    Vuonna 1993 voimaan tulleessa laissa yksi-         jatketaan edelleen. Lain muutosten sosiaalisia
19782: tyishenkilön velkajärjestelystä säädetään menet-      vaikutuksia seurattaessa velkajärjestelystä kar-
19783: telystä, jonka avulla ylivoimaisiin maksuvai-         siutuvien asemaan tullaan kiinnittämään huo-
19784: keuksiin joutuneen henkilön tilanne voidaan           miota. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Stakes
19785: korjata. Velkajärjestelyssä velallisen kaikki velat   pyrkivät selvittämään vielä tämän vuoden aika-
19786: järjestellään vahvistamalla velalliselle hänen        na erityisesti niiden velallisten asemaa, jotka ei-
19787: maksukykyään vastaava ohjelma, jonka toteu-           vät syystä tai toisesta pääsee velkajärjestelyn pii-
19788: tettuaan hän vapautuu loppuosasta veloistaan.         riin.
19789: Maksuohjelmia on vahvistettu yhteensä noin                Ulosotto 2000 -toimikunta on tammikuussa
19790: 40 000.                                               1998 valmistuneessa mietinnössään pitänyt vält-
19791:    Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua       tämättömänä sellaisen järjestelmän luomista,
19792: lakia muutettiin 1.2.1997lukien siten, että velka-    joka estäisi elinikäisen velkavastuun tai ainakin
19793: jätjestelyä ei voida myöntää henkilölle, joka väli-   täytäntöönpanotoimien kohdistamisen velalli-
19794: aikaisena pidettävän syyn vuoksi ei kykene mak-       seen kohtuuttoman pitkän ajan. Tässä tarkoituk-
19795: samaan velkajärjestelyssä velkojaan lainkaan tai      sessa toimikunta on ehdottanut harkittavaksi
19796: maksaisi niitä vain vähän. Lakiin lisätyn 9 a §:n     yhtäältä mahdollisuutta säätää ulosottoperus-
19797: osalta on olennaista havaita se, että säännös ei      teelle vanhenemisaika ja toisaalta sovitella suuria
19798: lopullisesti evää ylivelkaantuneen mahdollisuut-      velkoja velan syntyolosuhteisiin liittyvien syiden
19799: ta velkajärjestelyyn. Osa velallisista kykenee en-    perusteella. Toimikunnan mietintö on parhail-
19800: nen pitkää hankkimaan maksuvaraa. Jos taas            laan laajalla lausuntokierroksella. Toimikunnan
19801:                                           KK 116/1998 vp                                           3
19802: 
19803: ehdotukset tulevat arvioitaviksi oikeusministeri-   misesta 30.4.1998 mennessä. Samaan aikaan mi-
19804: össä valmisteilla olevan ulosottolain kokonais-     nisteriryhmän rinnalla on työskennellyt sosiaali-
19805: uudistuksen yhteydessä.                             ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka
19806:    Ylivelkaantumisen seurauksia ja sen korjaa-      tehtävänä on tehdä esityksiä velkaantuneiden
19807: miseen käytettyjen menetelmien tarkoituksen-        kotitalouksien toimeentulo-ongelmien lievittä-
19808: mukaisuutta on pohtinut VN:n asettama minis-        miseksija syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työryh-
19809: terityöryhmä, joka teki ehdotuksia mm. velka-       män määräaika päätyy 31.3.1998.
19810: neuvonnan kehittämisestä, takaajien aseman pa-         Kotitalouksien velkaongelmia tullaan käsitte-
19811: rantamisesta ja sosiaalisen luoton kehittämises-    lemään myös tänä keväänä eduskunnalle annet-
19812: tä. Asianomaisten ministeriöiden tulee raportoi-    tavassa hallituksen sosiaali- ja terveyskertomuk-
19813: da työryhmää toimenpide-ehdotusten toteutu-         sessa.
19814: 
19815:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
19816: 
19817:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19818: 4                                          KK 116/1998 vp
19819: 
19820: 
19821: 
19822: 
19823:                                        Tili Riksdagens Talman
19824: 
19825:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av gäldenärerna förmår förr eller senare skaffa
19826: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          betalningsmån. Om gäldenärens försämrade be-
19827: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      talningsförmåga åter visar sig vara permanent
19828: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmåi          eller det finns skäl att misstänka att den inte
19829: nr 116:                                              nämnvärt kommer att förbättras, förordar inte
19830:                                                      heller borgenärernas intressen längre en upp-
19831:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skjutning av skuldsaneringen. Skuldsanering kan
19832:        ta for att förbättra livssituationen för      då beviljas och ett betalningsprogram fastställas
19833:        mindre bemedlade, ofta arbetslösa gälde-      för gäldenären. För de allra mest skuldsatta kan
19834:        närer som inte har beviljats skuldsane-       skuldsanering alltså i allmänhet beviljas, efter-
19835:        ring?                                         som deras dåliga ekonomiska situation och av-
19836:                                                      saknaden av betalningsmån är långvarig eller
19837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bestående. En arbetslös kan i allmänhet beviljas
19838: anföra följande:                                     skuldsanering först efter ett par års arbetslöshet.
19839:                                                      Sysselsättning av den arbetslöse bör stödas ge-
19840:    Skuldsituationen i hushållen håller på att för-   nom olika åtgärder så att inte väntetiden blir
19841: bättras i vårt samhälle. Kulmen på överskuld-        oskäligt lång.
19842: sättningen, då skulderna i genomsnitt var väldigt       Å andra sidan kanendel av de gäldenärer som
19843: stora, håller småningom på att passeras. Någon       inte har haft möjlighet att förbättra sin betal-
19844: lösning på själva problemet med överskuldsätt-       ningsförmåga och som väntar på att bli beviljade
19845: ning finns dock inte inom synhåll. Experter bedö-    skuldsanering ha utmätningsbara inkomster.
19846: mer att situationen för personer som lyfter kon-     Deras ställning har underlättats genom lagstift-
19847: sumtionskrediter samt för utmätningsgäldenärer       ningsåtgärder. Efter en ändring av utsökningsla-
19848: och skuldsatta inomjordbruket håller på att för-     gen, som trädde i kraft den 15 maj 1997 (378/
19849: värras. Arbetslöshet, i synnerhet långtidsarbets-     1997), har det varit möjligt att avbryta en långva-
19850: löshet, samt de allt allmännare visstids- och del-   rig utmätning, som pågått mer än ett år, för en till
19851: tidsanställningarna är centrala riskfaktorer vid     tre månader. Under denna period står gäldenä-
19852: överskuldsättning.                                   rens inkomster helt tili hans eget förfogande.
19853:    I lagen om skuldsanering för privatpersoner,         Under hela den tid som skuldsaneringslagen
19854: som trädde i kraft 1993, fåreskrivs om ett förfa-    varit i kraft har man på nära håll följt hur den
19855: rande med hjälp av vilket situationen för en per-    fungerar och uppföljningen fortsätter alltjämt.
19856: son som råkat i övermäktiga betalningssvårighe-      Vid uppföljningen av lagändringarnas sociala
19857: ter kan rättas till. Vid skuldsanering ordnas gäl-   verkningar kommer man att uppmärksamma si-
19858: denärens alla skulder så att ett betalningspro-      tuationen för personer som faller utanför skuld-
19859: gram som motsvarar hans betalningsförmåga            saneringssystemet. Rättspolitiska forskningsin-
19860: fastställs för honom och att han sedan program-      stitutet och Stakes har som mål att före utgången
19861: met genomförts befrias från de resterande skul-      av året utreda situationen för i synnerhet sådana
19862: derna. Sammanlagt ca 40 000 betalningsprogram        gäldenärer som av en eller annan orsak inte bevil-
19863: har fastställts.                                     jas skuldsanering.
19864:    Lagen om skuldsanering för privatpersoner            Kommissionen utsökning 2000 ansåg i sitt be-
19865: ändrades den 1 februari 1997 så att skuldsanering    tänkande, som blev fårdigt i januari 1998, att det
19866: inte längre kan beviljas en person som av en orsak   vore nödvändigt att skapa ett system som förhin-
19867: som kan anses vara temporär inte alls förmår         drar att en gäldenär omfattas av ett livslångt
19868: betala sin skulder vid skuldsaneringen eller beta-   skuldansvar eller åtminstone verkställighetsåt-
19869: lar endast en del av dem. Vad gäller 9 a §, som      gärder under en oskäligt lång tid. I detta syfte har
19870: fogats till lagen, är det väsentligt att märka att   kommissionen föreslagit att man kunde övervä-
19871: bestämmelsen inte definitivt förvägrar den över-     ga å ena sidan en möjlighet att föreskriva en
19872: skuldsatte möjligheten till skuldsanering. En del    preskriptionstid för utmätningsgrunder och å
19873:                                               KK 116/1998 vp                                            5
19874: 
19875: andra sidan en möjlighet att jämka stora skulder        och en utveckling av sociala krediter. Vederbö-
19876: på basis av orsakerna tili de omständigheter un-        rande ministerier bör senast den 30 april 1998
19877: der vilka skulden uppstått. Kommissionens be-           rapportera tili arbetsgruppen om genomförandet
19878: tänkande är för närvarande ute på en omfattande         av åtgärdsförslagen. En annan arbetsgrupp, som
19879: remiss. Kommissionens förslag skall utvärderas i        tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet för
19880: samband med den totalreform av utsökningsla-            att komma med förslag tili hur skuldsatta hus-
19881: gen som är under beredning vid justitieministe-         hålls utkomstproblem kan underlättas och ut-
19882: riet.                                                   slagning förhindras, har arbetat samtidigt som
19883:    Följderna av överskuldsättning och ända-             ministerarbetsgruppen. Arbetsgruppens tidsfrist
19884: målsenligheten i de metoder som använts för att         går ut den 31 mars 1998.
19885: rätta tili den har dryftats av en ministerarbets-           Hushållens skuldproblem kommer även att
19886: grupp, som tillsatts av statsrådet och som fram-        behandlas i regeringens social- och hälsovårdsbe-
19887: lagt förslag bl.a. tili en utveckling av skuldrådgiv-   rättelse som avlåts tili riksdagen i vår.
19888: ningen, förbättring av borgensmännens ställning
19889: 
19890:      Helsingforsden 18 mars 1998
19891: 
19892:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
19893:                                             KK 117/1998 vp
19894: 
19895: Kirjallinen kysymys 117
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Huumausaineiden ja lääkeaineiden käytön
19901:                                       lisääntymisestä
19902: 
19903: 
19904:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19905: 
19906:    Kenttätyötä tekevien poliisien piirissä on oltu    tynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuo-
19907: huolestuneita siitä, että varsinaisten huumausai-     den aikana nuorten keskuudessa. Pillereiden ja
19908: nerikosten ohella myös erilaisten lääkeaineiden       alkoholin sekakäyttö on yleistynyt erityisesti
19909: käyttö huumaavassa tarkoituksessa on kovasti          nuorten naisten keskuudessa. Mielipiteet huu-
19910: lisääntynyt. Käytännön ongelmaksi on tullut,          meita kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi,
19911: että nuorilta, myös alaikäisiltä, löytyy hallustaan   eikä niiden kokeilua mielletä välttämättä tuomit-
19912: lääkeaineita, joita ilmiselvästi on aikomus vää-      tavaksi teoksi. Mielipiteiden muuttumiseen vai-
19913: rinkäyttää. Poliisin mukaan on ongelma, että          kuttavat huumaavien aineiden yleistyminen sekä
19914: monta kertaa näitä rikkomuksia katsotaan "läpi        se, että mahdollisesta kiinnijäämisestä ei välttä-
19915: sormien" eli niistä jätetään syyttämättä ja siten     mättä seuraa minkäänlaista rangaistusta. Tällai-
19916: myös rankaisematta.                                   sissa tapauksissa syyttämättäjättämisen voidaan
19917:    Rikoslain 50 luvun 7 §:n mukaan voidaan huu-       katsoa heikentävän yleistä lainkuuliaisuutta.
19918: mausainerikoksesta "jättää syyte ajamatta tai            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19919: rangaistus tuomitsematta, jollei teko olosuhteet      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19920: huomioon ottaen ollut omiaan heikentämään             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19921: yleistä lainkuuliaisuutta". Vuodesta 1991 vuo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19922: teen 1995 mennessä syyttämättä jääneiden rik-
19923: keiden määrä kolminkertaistui. Samaan aikaan                    Miten Hallitus aikoo puuttua lisäänty-
19924: ja erityisesti aivan viime aikoina ovat huumausai-           neisiin huumausainerikoksiin sekä lääke-
19925: nerikoksetja lääkkeiden väärinkäytökset lisään-              aineiden väärinkäyttöön, ja
19926: tyneet.                                                         katsooko Hallitus, että lainsäädäntöä
19927:     Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan                    muuttamalla asiaan voitaisiin vaikuttaa?
19928: päihteidenja huumausaineiden käyttö on !isään-
19929: 
19930:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
19931: 
19932:                                         Anu Vehviläinen/ kesk
19933: 
19934: 
19935: 
19936: 
19937: 280043
19938: 2                                            KK 117/1998 vp
19939: 
19940: 
19941: 
19942: 
19943:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19944: 
19945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dettiin, että yleisten toimenpiteistä luopumis-
19946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säännösten soveltaminen huumausainerikoksis-
19947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa on ollut harvinaista. Erityisellä toimenpiteistä
19948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          luopumissäännöksellä haluttiin korostaa mah-
19949: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dollisuutta toimenpiteistä luopumiseen, silloin
19950: n:o 117:                                               kun on kyse omasta käytöstä tai siihen läheisesti
19951:                                                        liittyvistä huumausainerikoksista.
19952:            Miten Hallitus aikoo puuttua lisäänty-          Samoin kuin muista rikoksista myös huu-
19953:         neisiin huumausainerikoksiin sekä lääke-       mausainerikoksista syyttämätiä jättäminen on
19954:         aineiden väärinkäyttöön, ja                    lukumääräisesti 1990-luvulla lisääntynyt. Vuon-
19955:            katsooko Hallitus, että lainsäädäntöä       na 1996 jätettiin 576 henkilöä syyttämättä, kun
19956:         muuttamalla asiaan voitaisiin vaikuttaa?       vastaava luku vuonna 1991 oli 103. Vuosina
19957:                                                         1991-1995 noin 4---6 prosenttia poliisin tietoon
19958:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-           tulleista huumausainerikoksista jätettiin syyttä-
19959: vaa:                                                   mätiä. Syyttämättä jättäminen on suhteellisesti
19960:                                                        hieman lisääntynyt vuonna 1996, jolloin huu-
19961:     Kouluterveystutkimuksen ja nuorten terveys-        mausainerikoksista syyttämätiä jätettyjen osuus
19962: tapatutkimuksen mukaan alkoholi on edelleen-           oli 7,3 prosenttia.
19963: kin nuorten eniten käyttämä päihde, ja alkoholin           Huumausainerikoksista jätettiin samana
19964: käytöstä aiheutuvat myös suurimmat nuorten             vuonna 59 syytettyä rangaistukseen tuomitse-
19965: terveysongelmat. Alkoholin ja lääkkeiden seka-         matta. Rangaistukseen tuomitsematta jättämi-
19966: käyttö on tutkimusten mukaan lisääntynyt viime         nen huumausainerikoksista on jo pitkään ollut
19967: vuosina, samoin huumekokeilut. Alkoholin ja            harvinaista. 1970-luvulla jätettiin huumausaine-
19968: lääkkeiden sekakäyttö on 14---15-vuotiaiden            rikoksista tuomitsematta 15-30 prosenttia syy-
19969: ikäryhmässä yleisempää tytöillä kuin pojilla. Al-      tetyistä. Nykyisin luku on ollut 2-3 prosentin
19970: koholin kanssa nuoret käyttävät yleisemmin re-         luokkaa.
19971: septivapaita särkylääkkeitä mutta myös resepti-            Syyttämätiä jättämispäätökset huumausaine-
19972: lääkkeitä, jotka useimmiten on hankittu laitto-        rikoksissa ovat osaksi lisääntyneet, koska toi-
19973: masti. Pelkästään lääkkeitä päihteenä käyttäviä        menpiteistä luopuminen on yleisesti lisääntynyt
19974: nuoria on todella vähän.                                1990-1uvulla. Vuonna 1994 säädetyn erityisen
19975:     Nuoriin suunnattua ehkäisevää päihdetyötä          toimenpiteistä luopumissäännöksen vaikutus
19976: on kehitetty ottaen huomioon nuorten päihtei-          saattaa myös alkaa näkyä tilastoissa. Syyttämäi-
19977: den käytössä tapahtuneet muutokset. Tutkimus-          tä jättäminen huumausaineen käyttörikoksissa
19978: ten tuloksia on laajasti julkistettu. Sosiaali- ja     on lisääntynyt hitaasti. Säännöstä, jonka nojalla
19979: terveysministeriö on yhdessä Stakesin, opetus-         hoitoon motivoitunut huumeiden käyttäjä voi-
19980: hallituksen, poliisin ja järjestöjen kanssa kehittä-   taisiin rangaistuksen sijasta ohjata hoitoon, so-
19981: nyt nuoriin suunnattua tiedotusta, valistusta ja       velletaan käytännössä harvemmin kuin mitä la-
19982: muuta vaikutustoimintaa. Tavoitteena on tehos-         kia säädettäessä arvioitiin. Sosiaali-ja terveysmi-
19983: taa moniammatillista, nuoriin suuntautuvaa työ-        nisteriön ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
19984: tä ja parantaa yhteistyötä viranomaisten, järjes-      yhteistyönä on käynnistymässä tutkimushanke,
19985: töjen ja lasten vanhempien kesken. Viime vuosi-        jossa on tarkoitus perusteellisesti selvittää vallit-
19986: na on kiinnitetty erityishuomiota päihteiden käy-      seva oikeuskäytäntö huumausainerikosasioissa.
19987: tön varhaiseen tunnistamiseen ja tuki- ja autta-           Nuoret ovat ryhmä, jonka rikosoikeudellisella
19988: mistaimien nopeaan käynnistämiseen sekä nuo-           erityiskohtelulla ei katsota oleva välitöntä vaiku-
19989: rille soveltuvien hoitomuotojen kehittämiseen.         tusta yleiseen lainkuuliaisuuteen. Monilla nuoria
19990:     Vuonna 1994 lisättiin lainsäädäntöön huu-          koskevilla, lievempään seuraamukseenjohtavilla
19991: mausainerikoksia koskeva erityinen toimenpi-           järjestelyillä on yleisen mielipiteen tuki ja hyväk-
19992: teistä luopumissäännös. Lakia säädettäessä to-         syntä takanaan. Nuoren syyttämättä jättäminen
19993:                                             KK 117/1998 vp                                              3
19994: 
19995: huumausaineen käytöstä ei myöskään merkitse,           mat huumausaine-erät viranomaisten haltuun jo
19996: ettei teosta olisi minkäänlaisia seuraamuksia.         ennen niiden joutumista katukauppaan. Huu-
19997: Nuoren syyttämättä jättämisestä on lähetettävä         mausaineiden käytön ja kysynnän torjumiseksi
19998: tieto sosiaaliviranomaisille. Sosiaali- ja terveys-    poliisi suorittaa myös katutason valvontaa. Tar-
19999: viranomaisten toimenpiteet ovatkin huumeita tai        koituksena on tehdä myyjän ja asiakkaan koh-
20000: lääkkeitä väärinkäyttävän nuoren kuntoutumi-           taaminen mahdollisimman vaikeaksi ja estää
20001: sen ja sosiaalistumisen kannalta yleensä rangais-      yleisesti tiedossa olevien myyntipaikkojen muo-
20002: tusta tarkoituksenmukaisempia.                         dostuminen.
20003:     Huumausaineiden käytöstä kiinnijääminen               Sisäasiainministeriö on antanut huumausai-
20004: on monelle nuorelle sangen kova kokemus, joka          nerikostorjunnasta määräyksen vuonna 1997.
20005: on omiaan ehkäisemään syyllistymistä vastaa-           Määräys velvoittaa laatimaan sekä läänin että
20006: vaan uudelleen. Se tarjoaa erinomaisen tilaisuu-       kihlakunnan tason poliisin toimintasuunnitel-
20007: den tuki- ja hoitotoimenpiteiden käynnistämi-          mat huumausainerikosten torjumiseksi. Paikalli-
20008: seen sekä saattaa herättää myös motivaation ha-        sen tason torjuntasuunnitelmissa on kiinnitettä-
20009: kea apua päihdeongelmiin. Rangaistukseen tuo-          vä erityistä huomiota huumausaineiden katu-
20010: mitseminen ei ole omiaan lisäämään hoitomoti-          kauppaan. Määräyksessä korostetaan myös, että
20011: vaatiota ja halua päästä eroon ongelmaisesta           avun tarpeessa oleville käyttäjille tulee tiedottaa
20012: päihteiden käytöstä.                                   hoitomahdollisuuksista.
20013:     Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkelaitok-       Voimassa olevat huumausainerikoksia koske-
20014: sen huumaavaan tarkoitukseen soveltuvien lääk-         vat rangaistussäännökset ovat poliisin toimin-
20015: keiden määräämistä ja luovuttamista koskevissa         nan kannalta asianmukaiset. Poliisin näkemyk-
20016: määräyksissä korostetaan varovaisuutta ja lääk-       sen mukaan yhä vaikeutuvassa huumausaineti-
20017: keiden oikean käyttötarkoituksen varmistamis-          lanteessa rangaistussäännösten lieventäminen
20018: ta. Vuoden 1998 aikana Lääkelaitos ja Tervey-          olisi kohtalokasta. Huumausaineiden käyttäjien
20019: denhuollon oikeusturvakeskus tulevat kartoitta-       syyttämättä ja rankaisematta jättäminen ei ole
20020: maan pääasiassa keskushermostoon vaikutta-            poliisin kannalta ongelmallinen. Käyttäjiin tulee
20021: vien lääkevalmisteiden väärinkäytön yleisyyttä        soveltaa samoja periaatteita kuin muihinkin ri-
20022: selvittämällä potilaiden määrää, jotka käyttävät       koksentekijöihin ja syyttämättä ja rangaistuk-
20023: näitä lääkkeitä muuhun kuin lääketieteelliseen        seen tuomitsematta jättäminen ovat perusteltuja
20024: tarkoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on      etenkin nuoria koskevissa tapauksissa.
20025: käynnistänyt ohjelman, jossa kiinnitetään huo-            Huumausaineiden ja lääkeaineiden väärin-
20026: miota lääkkeiden määräämiskäytäntöihin.               käytön ehkäisyyn liittyvää työtä tehdään laajalti
20027:     Katukauppaan huumaavaan tarkoitukseen             eri viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Eri-
20028: soveltuvat lääkkeet tulevat kuitenkin pääosin         tyisesti nuorten osalta parhaat tulokset saadaan
20029: varkauksien, salakuljetuksen, apteekkimurtojen        kehittämällä nuorten päihteiden käytön ehkäi-
20030: tai reseptiväärennösten kautta. Lääkelaitoksen        syyn liittyvää moniammatillista yhteistyötä sekä
20031: mukaan reseptiväärennöksiin liittyviä rankaise-       lisäämällä nuoriin suunnattua varhaisvaiheen
20032: matta- ja syyttämättäjättämispäätöksiä on kriti-      tukitoimintaa sekä kehittämällä nuorille päihde-
20033: soitu usealta taholta. Reseptiväärennöksistä teh-     ongelmaisille tarkoitettuja hoitopalveluita.
20034: tyjen rankaisematta- tai syyttämättäjättämispää-      Nuorten syyttämistä ja tuomitsemista huumaus-
20035: tösten määrää ja nuorten osuutta niissä tullaan       aineiden käyttörikoksista ei tule lisätä. Valvonta-
20036:  selvittämään viranomaisten yhteistyönä.              viranomaisten ja sosiaali- ja terveysviranomais-
20037:     Huumausainekysymyksissä poliisin toimin-          ten yhteistyötä huumeiden käytöstä kiinni saatu-
20038:  nassa painotetaan ennalta estävää toimintaa,         jen nuorten ohjaamiseksi tuki- ja hoitopalvelui-
20039: jonka tarkoituksena on ehkäistä lasten ja nuor-       hin tulee edelleen kehittää. Lainsäädännön muu-
20040:  ten altistumista huumausaineiden kokeilulle ja       tostarvetta koskien huumausaineiden käyttöri-
20041:  käytölle. Huumausaineiden laittomassa kaupas-        koksista syyttämättä tai tuomitsemattajättämis-
20042:  sa poliisi kiinnittää erityistä huomiota tarjonnan   tä ei ole.
20043:  vähentämiseen, pyrkimyksenä on saada laitto-
20044: 
20045:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
20046: 
20047:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20048: 4                                            KK 117/1998 vp
20049: 
20050: 
20051: 
20052: 
20053:                                          Tili Riksdagens Talman
20054: 
20055:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               År 1994 fogades tilllagstiftningen en särskild
20056: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            bestämmelse om åtgärdseftergift som gäller nar-
20057: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        kotikabrott. Då lagen stiftades konstaterade
20058: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-           man att de allmänna bestämmelserna om åt-
20059: mål nr 117:                                            gärdseftergift sällan tillämpats vid narkotika-
20060:                                                        brott. Med en särskild bestämmelse om åtgärds-
20061:           Hur ämnar Regeringen ingripa i det           eftergift ville man poängtera möjligheten till åt-
20062:         ökade antalet narkotikabrott samt i läke-      gärdseftergift då det är fråga om eget bruk eller
20063:         medelsmissbruket, och                          om narkotikabrott som har nära samband med
20064:           anser Regeringen att man genom att           det.
20065:         ändra lagstiftningen kunde påverka sa-            På samma sätt som vid andra brott har även
20066:         ken?                                           antalet åtalseftergifter vid narkotikabrott ökat
20067:                                                        på 1990-talet. År 1996 avstod man från att väcka
20068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åtal mot 576 personer, då motsvarande siffra år
20069: anföra följande:                                       1991 var 103. Åren 1991-1995 avstod man från
20070:                                                        att väcka åtal vid cirka 4-6 procent av de narko-
20071:     Enligt de undersökningar som gjorts om skol-       tikabrott som kommit till polisens kännedom.
20072: hälsovården och om ungas hälsovanor är alko-           Antalet åtalseftergifter har proportionellt ökat
20073: holen fortfarande det rusmedel som de unga an-         en aning år 1996, då andelen narkotikabrott för
20074: vänder mest och alkoholbruket förorsakar även          vilka man avstod från att väcka åtal var 7,3
20075: de största hälsoproblemen för de unga. Ett             procent.
20076: blandmissbruk av alkohoi och läkemedel har en-            Samma år avstod man från att döma tili straff
20077: ligt undersökningarna ökat under de senaste åren       för narkotikabrott 59 åtalade. Att avstå från att
20078: liksom narkotikaexperimenten. Ett blandmiss-           döma tili straff för narkotikabrott har redan
20079: bruk av alkohoi och läkemedel är i åldersgruppen       länge varit ovanligt. På 1970-talet avstod man
20080: 14-15 år vanligare bland flickor än pojkar. Till-      från att döma tili straff 15-30 procent av de
20081: sammans med alkohoi använder de unga vanli-            åtalade. Numera har antalet varit omkring 2-3
20082: gen receptfria värktabletter men även receptbe-        procent.
20083: lagda läkemedel, som oftast skaffats på ett olag-         Besluten om åta1seftergift vid narkotikabrott
20084: ligt sätt. Antalet unga som använder endast läke-      har tili en del ökat då åtgärdseftergifterna all-
20085: medel som rusmedel är ytterst litet.                   mänt har ökat på 1990-talet. Verkan av bestäm-
20086:     Det förebyggande rusmedelsarbetet som rik-         melsen om åtgärdseftergift, som stiftades år
20087: tar sig till de unga har utvecklats med beaktande      1994, kan även börja synas i statistiken. Att avstå
20088: av de förändringar som skett i rusmedelsbruket         från att väcka åta1 i brott som gäller narkotika-
20089: bland unga. Forskningsresultaten har offentlig-        bruk har ökat långsamt. Bestämmelsen, med stöd
20090: gjorts i stor utsträckning. Social- och hälsovårds-    av viiken en narkotikamissbrukare som är moti-
20091: ministeriet har tillsammans med Stakes, utbild-        verad till vård kunde hänvisas till vård i stället för
20092: ningsstyrelsen, polisen och organisationcrna ut-       straff, tillämpas i praktiken mera sällan än vad
20093: vecklat den information, upplysning och annan          man antog då lagen stiftades. Som ett samarbete
20094: påverkningsverksamhet som riktat sig till de           mellan social- och hälsovårdsministeriet och
20095: unga. Målet är att effektivera det av flera yrkes-     rättspo1itiska forskningsinstitutet håller man på
20096: grupper bestående arbetet som riktar sig till de       att starta ett forskningsprojekt, där det är me-
20097: unga och att förbättra samarbetet mellan myn-          ningen att grundligt utreda den rådande rätts-
20098: digheterna, organisationerna och barnens för-          praxisen i fråga om narkotikabrott.
20099: äldrar. De senaste åren har man fåst speciell             De unga är en grupp, vars straffrättsliga särbe-
20100: uppmärksamhet vid att identifiera drogmissbruk         handling inte anses ha någon direkt inverkan på
20101: i ett tidigt skede och att snabbt få igång stöd- och   den allmänna laglydnaden. Flera arrangemang
20102: hjälpåtgärder samt att utveckla vårdformer som         som gäller de unga och som leder till lindrigare
20103: lämpar sig för de unga.                                sanktioner har den allmänna opinionens stöd och
20104:                                                KK 117/1998 vp                                              5
20105: 
20106: godkännande bakom sig. Att avstå från att väcka           det, målet är att myndigheterna far tag på de
20107: åtal mot en ung person för narkotikabruk bety-            olagliga narkotikapartierna redan innan de kom-
20108: der inte heller att brottet inte skulle leda tili några   mer ut i gatuhandeln. För att bekämpa använd-
20109: som helst sanktioner. Uppgifter om att man av-            ningen av och efterfrågan på narkotika utför
20110: stått från att väcka åtal mot en ung person skall         polisen övervakning även på gatunivå. Syftet är
20111: sändas tili socialmyndigheterna. Social- och häl-         att göra mötet mellan försäljaren och kunden så
20112: sovårdsmyndigheternas åtgärder är i allmänhet             svårt som möjligt och an hindra an det bi1das
20113: mera ändamålsenliga än ett straff med tanke på            forsäljningsplatser som ar allmänt kända.
20114: den unga narkotika- eller läkemedelsmissbruka-               Inrikesministeriet har år 1997 gett föreskrifter
20115: rens rehabilitering och socialisering.                    om bekämpning av narkotikabrott. Föreskrifter-
20116:     Att bli ertappad för narkotikabruk är för             na förpliktar att göra upp verksamhetsplaner för
20117: många unga en synnerligen svår upplevelse, som            polisen för att bekämpa narkotikabrott både på
20118: i sig förebygger att den unga gör sig skyldig tili        läns och häradsnivå. 1 bekämpningsplanerna på
20119: liknande på nytt. Det ger ett utmärkt tillfålle tili      loka! nivå skall speciell uppmärksamhet fåstas
20120: att starta stöd- och vårdåtgärder samt kan även           vid gatuhandeln med narkotika. 1 föreskrifterna
20121: väcka motivation för att söka hjälp för rusme-            poängteras vidare att vårdbehövande skall infor-
20122: delsproblem. A tt döma tili straff hjälper inte tili      meras om olika vårdmöjligheter.
20123: att öka motivationen för vård och viljan att bli av          De straffbestämmelser om narkotikabrott
20124: med drogmissbruket.                                       som är i kraft är ändamålsenliga med tanke på
20125:     1 social- och hälsovårdsministeriets och Läke-        polisens verksamhet. Enligt polisens uppfattning
20126: medelsverkets föreskrifter om ordination och              kan en lindring av straffbestämmelserna ha ödes-
20127: överlåtelse av läkemedel som kan användas i               digra följder i en allt svårare narkotikasituation.
20128: berusningssyfte poängteras försiktighet och att           Ur polisens synvinkel är det inte problematiskt
20129: man försäkrar sig om läkemedlets rätta använd-            att man avstår från att väcka åta1 mot narkotika-
20130: ningssyfte. Under år 1998 kommer Läkemedels-              missbrukare och att döma till straff. På missbru-
20131: verket och Rättsskyddscentralen för hälsovården           kare skall tillämpas samma principer som på
20132: att kartlägga hur allmänt missbruket av läkeme-           andra som begått ett brott och åtals- och på-
20133: del som i huvudsak påverkar centrala nervsyste-           följdseftergifter är motiverade speciellt i de fall
20134: met är, genom att utreda anta1et patienter som            som gäller unga personer.
20135: använder dessa läkemedel för annat än medi-                  Arbetet i anslutning till förebyggande av nar-
20136: cinskt syfte. Social- och hälsovårdsministeriet           kotika- och läkemedelsmissbruk utförs i stor ut-
20137: har startat ett program, där man fåster uppmärk-          sträckning som ett samarbete mellan olika myn-
20138:  samhet vid praxisen för ordination av 1äkemedel.         digheter och organisationer. Speciellt med tanke
20139:     Läkemedel som kan användas i berusningssyf-           på de unga får man de bästa resultaten genom att
20140:  te kommer dock ut i gatuhandeln i huvudsak via           utveckla samarbetet mellan o1ika yrkesgrupper
20141:  stölder, smuggling, apoteksinbrott eller recept-         för att förebygga unga personers drogmissbruk
20142:  förfalskning. Enligt Läkemedelsverket har beslu-         samt genom att öka den stödverksamhet i ett
20143:  ten om eftergift i fråga om straff eller åta1 för        tidigt stadium som riktar sig till de unga samt
20144:  receptförfalskning kritiserats på flera håll. Anta-      genom att utveckla de vårdtjänster som är avsed-
20145:  let beslut om eftergift i fråga om straff eller åtal     da för unga drogmissbrukare. Att väcka åtal och
20146:  för receptförfalskning och unga personers andel i        döma unga personer för narkotikabruk skall inte
20147:  dem kommer att utredas som ett samarbete me1-            ökas. Samarbetet mellan övervakningsmyndig-
20148:  lan myndigheterna.                                       heterna och social- och hälsovårdsmyndigheter-
20149:     1 polisens verksamhet i narkotikafrågor po-           na f6r att hänvisa de unga som blivit fast för
20150:  ängteras den förebyggande verksamheten, vars             narkotikabrak till stöd- och vårdtjänster skall
20151:  syfte är att förebygga att unga och barn b1ir            ytterligare utveck1as. Det finns inget behov av att
20152:  utsatta för narkotikaexperiment och missbrak. 1          ändra lagstiftningen angående eftergift i fråga
20153:  den olagliga handeln med narkotika fåster poli-          om åtal och straff för narkotikabruk.
20154:  sen speciell uppmärksamhet vid att minska utbu-
20155: 
20156:       Helsingfors den 17 mars 1998
20157: 
20158:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
20159:                                          KK 118/1998 vp
20160: 
20161: Kirjallinen kysymys 118
20162: 
20163: 
20164: 
20165: 
20166:                                  Jouko Jääskeläinen /skl: Vuokralaisten aseman turvaamisesta ara-
20167:                                     vavuokratalojen myynnin yhteydessä
20168: 
20169: 
20170:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20171: 
20172:    Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paheneva          Asukkaat ovat huolissaan perheidensä kohta-
20173: pula vuokra-asunnoista. Samanaikaisesti arava-     losta ja mahdollisten asumiskustannustensa koh-
20174: vuokrataloja vapautuu asuntotuotantolakien         tuuttomasta noususta.
20175: asettamista käyttö- ja luovutusrajoituksista.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20176:    Asukastahojen puolelta on tullut huolenil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20177: mauksia. Luovutusrajojen poistuttua asuntoja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20178: myydään omistusasunnoiksi. Kun asunnot on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20179: myyty, on uusi omistaja usein välittömästi sano-
20180: nut asukkaat irti ja tarjonnut uutta sopimusta               Miten Hallitus on arvioinut aravatalo-
20181: korotetuna vuokralla. Talojen asukkaat ovat               jen myynnin vaikutuksia, ja
20182: asuneet vuosikausia asunnoissaan. He ovat kulu-              mihin toimenpiteisiin Hallitus on mah-
20183: neina vuosina vuokrillaan lyhentäneet lainaa,             dollisesti ryhtynyt vuokralaisten aseman
20184: maksaneet vuokran muodossa peruskorjauksia                ja kohtuullisten asumiskustannuksien
20185: ja saneerauksia. Asukasviihtyvyyden lisäämisek-           turvaamiseksi tilanteissa, joissa asunto-
20186: si he ovat tehneet usein runsaasti talkootöitä.           tuotantolakien mukaiset käyttö- ja luo-
20187:    Asuntoja pyritään myös myymään ennen                   vutusrajoitukset ovat vuokrataloista
20188: käyttö- ja luovutusrajojen poistamista anomalla           poistuneet?
20189: poikkeuslupia konkurssien yhteydessä, jollaisia
20190: aikeita on esim Henki-Kansan konkurssipesällä.
20191: 
20192:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20193: 
20194:                                      Jouko Jääskeläinen /skl
20195: 
20196: 
20197: 
20198: 
20199: 280043
20200: 2                                           KK 118/1998 vp
20201: 
20202: 
20203: 
20204: 
20205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20206: 
20207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rajoituksen aikana asuntoja tulee käyttää sosiaa-
20208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lisin perustein vuokra-asuntoina, asukasvalinta
20209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voi tapahtua kuitenkin jonkin verran väljemmin
20210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            perustein kuin aikaisemmin.
20211: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Sen sijaan aravavuokranmääritys ns. omakus-
20212: sen n:o 118:                                          tannusperusteella ei enää jatku jatkorajoitusai-
20213:                                                       kana. Tämä ei kuitenkaan vaikuta vuokrasopi-
20214:           Miten Hallitus on arvioinut aravatalo-      muksen pysyvyyteen. Vuokra muodostuu ja
20215:        jen myynnin vaikutuksia, ja                    muuttuu pääsääntöisesti osapuolten keskeisin
20216:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on mah-      sopimuksin asuinhuoneiston vuokrauksesta an-
20217:        dollisesti ryhtynyt vuokralaisten aseman       netun lain (481/1995) mukaisesti.
20218:        ja kohtuullisten asumiskustannuksien               Myöskään aravavuokratalon tai sen osakkeen
20219:        turvaamiseksi tilanteissa, joissa asunto-      luovutushinnan tai luovutuskorvauksen sääntely
20220:        tuotantolakien mukaiset käyttö- ja luo-        ei jatku jatkorajoitusaikana. Luovutuksen osa-
20221:        vutusrajoitukset ovat vuokrataloista           puolet voivat siten vapaasti sopia luovutuksesta
20222:        poistuneet?                                    suoritettavasta vastikkeesta ja muista luovutuk-
20223:                                                       sen taloudellisista ehdoista.
20224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Käyttö- ja luovutusjärjestelmään on vuoden
20225: vasti seuraavaa:                                       1980 alusta alkaen kuulunut mahdollisuus saada
20226:                                                       tiettyä rakennusta tai sen osaa koskeva vapautus
20227:     Aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalo-         joko kaikista käyttö- ja luovutusrajoituksista tai
20228: jen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastami-       joistakin rajoituksista. Rajoituksista vapautet-
20229: sesta annetun lain (1190/1993) 3 §:ssä säädetään      taessa otetaan huomioon asuntomarkkinatilan-
20230: siitä ajasta, jonka aikana aravavuokra-asunnot        ne ja vuokralaisten asema. Vapautuksen on en-
20231: ja -talot ovat käyttö- ja luovutusrajoitusten alai-   nen vuotta 1994 myöntänyt asuntohallitus ja sen
20232: sia. Säännökset koskevat vuokra-asuntojen asu-        jälkeen Valtion asuntorahasto.
20233: kasvalintaa, vuokranmääritystä sekä asuntojen             Valtion asuntorahaston toimivalta aravara-
20234: 1uovutusta.                                           joituksista vapauttamiseen perustuu aravavuok-
20235:     Vuosina 1949-1979lainoitettujen aravakoh-         ra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä,
20236: teiden käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat olleet     luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun
20237: voimassa sen ajan, joksi laina on myönnetty.          lain 16 §:n 1 momenttiin. Asuntorahasto voi eri-
20238: Ennen vuoden 1971 lokakuun alkua lainaa saa-          tyisestä syystä myöntää asettamillaan ehdoilla
20239: neiden kohteiden laina-aika on vaihdellut, mutta      osaksi tai kokonaan vapautuksen mainitun lain
20240: se on kuitenkin aina ollut vähintään 45 vuotta.       mukaisista rajoituksista edellyttäen, että valtion
20241: Lokakuun 1971 alun ja vuoden 1979 lopun väli-         asuntolaina tai aravalaina maksetaan kokonaan
20242: senä aikana lainaa saaneiden kohteiden laina-         takaisin vapautettavan asunnon tai talon osalta.
20243: aika on noin 25 vuotta. Näistä lainoista seuran-          Vapauttaessaan talon rajoituksista Valtion
20244: neet alkuperäiset käyttö- ja luovutusrajoitukset      asuntorahasto voi sopia uuden omistajan kanssa
20245: päättyvät vuosina 1995-2015.                          asuntojen käyttöön liittyvistä mahdollisista eh-
20246:    Syyskuun alusta 1997 voimaan tulleella arava-      doista, jotka voivat olla esimerkiksi asuntojen
20247: vuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytös-        säilyminen vuokrauskäytössä, asukkaiden ase-
20248: tä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta anne-       man turvaaminen ja mahdollinen vuokrien koro-
20249: tun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta annetulla lailla    tusaika taulu.
20250: (682/1997) pidennettiin eräitä aravarajoituksia           Kun eduskunta hyväksyi aravavuokra-asun-
20251: 10 vuodella. Jatkorajoitukset koskevat niitä en-      tojenja arava vuokratalojen käytöstä, luovutuk-
20252: nen vuotta 1980 lainoitettuja aravavuokra-asun-       sesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 2 ja
20253: toja ja -taloja, jotka olivat vuoden 1997 syyskuun    3 §:n muutoksen, se lisäsi lakiin säännöksen siitä,
20254: alussa alkuperäisten rajoitusten alaisina. Jatko-     että omistajana on oikeus saada vapautus 10
20255:                                             KK 118/1998 vp                                              3
20256: 
20257: vuoden jatkorajoitusaikana voimaan jäävistä           säksi voidaan aravalain (1 189/1 993) 15 §:n 1 mo-
20258: käyttö- ja luovutusrajoituksista ilmeisen koh-        mentin 3 kohdan mukaan myöntää vuokra-ara-
20259: tuuttomiksi muodostuvissa tilanteissa. Eduskun-       valainoja asuntojen vuokraamista sosiaalisin pe-
20260: nan vastauksen mukaan kohtuuttomuuden syy-            rustein harjoittavalle ns. yleishyödylliselle yhtei-
20261: nä voisi olla muun muassa se, että rajoitusten        sölle, jonka Valtion asuntorahasto on nimennyt.
20262: jatkaminen johtaa omaisuuden arvon merkittä-           Nimeämisen tarkemmista edellytyksistä ei ole
20263: vään heikentymiseen tai omaisuuden arvon ko-          lainsäädännössä säännöksiä.
20264: hoamista koskevan perustellun ja konkreettisen           Ympäristöministeriössä on valmisteilla peri-
20265: odotuksen merkityksettömäksi käymiseen sellai-        aatteet arava- ja korkotukilainoja saavien yleis-
20266: sessa tapauksessa, jossa vuokratalo tai -asunto       hyödyllisten yhteisöjen nimeämiselle asetettavis-
20267: olisi muuten vapautunut rajoituksista lyhyen          ta edellytyksistä. Lähtökohtana on valtion tuen
20268: ajan kuluttua.                                        ohjautuminen kokonaisuudessaan asukkaille.
20269:     Jos rajoitusten jatkaminen loukkaisi omista-      Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yhteisön
20270: jan oikeutta varallisuutensa normaaliin, koh-         toiminnan tavoitteet eivät voi olla ristiriidassa
20271: tuulliseen ja järkevään käyttöön tai muodostuisi      yhteiskunnan sosiaaliselle asuntopolitiikalle
20272: muutoin ilmeisen kohtuuttomaksi, Valtion asun-        asettamien tavoitteiden kanssa. Nimettävän yh-
20273: torahaston tulee em. lain 3 §:n mukaan myöntää        teisön tulee mm. noudattaa toiminnassaan kai-
20274:  rajoituksista vapautus. Valtion lainat tulee täl-    kin puolin hyvää vuokranantajatapaa.
20275: löin myös ensin maksaa kokonaisuudessaan ta-             Ympäristöministeriössä asiaa koskevan vir-
20276:  kaisin.                                              kamiestyön valmistelussa on lähdetty siitä, että
20277:     Aravavuokra-asuntoja on vapautunut alku-          jos nimetty yhteisö toimisi vastoin lakeja, nimeä-
20278:  peräisistä rajoituksista ennen em. lain muutok-      miskriteerejä tai muuten epäasiallisesti, Valtion
20279:  sen voimaantuloa noin 20 000. Nämä asunnot           asuntorahastolla tulisi olla mahdollisuus myös
20280:  ovat muuttuneet vapaarahoitteisiksi vuokra-          peruuttaajo tehty nimeäminen. Nimeämisen pe-
20281:  asunnoiksi, joiden tulevaisuuteen valtio ei enää     ruuttamisen jälkeen yhteisö ei voisi enää olla
20282:  voi vaikuttaa, vaan siitä päättää omistaja. Asun-    aravavuokra-asuntojen Iuovutuksensaajana eikä
20283:  tojen käyttö ja vuokra määräytyy silloin sen mu-     myöskään saada uusia arava- tai korkotukilai-
20284:  kaan, mitä osapuolet ovat siitä keskenään sopi-      noja.
20285:  neet.                                                   Ympäristöministeriön asiaa koskeva muistio
20286:     Asuntorahasto on vapauttanut ennenaikai-          on parhaillaan kommenttikierroksella. Tämän
20287:  sesti rajoituksista noin 2 600 aravavuokra-asun-     jälkeen ympäristöministeriön tarkoituksena on
20288:  toa vuoden 1997 loppuun mennessä. Lisäksi            vielä tämän vuoden aikana valmistella nopeasti
20289:  asuntorahasto on vapauttanut 10 vuoden jatko-        asiaa koskeva arava- ja korkotukilainsäädännön
20290:  rajoituksen alaisina olleita vuokra-asuntoja 230     muutosehdotus hallituksen esitykseksi. Muutos-
20291:  vuoden 1997 syyskuun jälkeen.                        ten eräänä tavoitteena on myös vuokralaisten
20292:     Vuokra-aravalainoja voidaan myöntää kun-          aseman ja kohtuullisten asumiskustannusten tur-
20293:  nille, seurakunnille ja vakuutusyhtiöille. Sen Ii-   vaaminen vuokratalon elinkaaren eri vaiheissa.
20294: 
20295:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
20296: 
20297:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
20298: 4                                          KK 118/1998 vp
20299: 
20300: 
20301: 
20302: 
20303:                                        Tili Riksdagens Talman
20304: 
20305:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningstiden skall bostäderna användas på sociala
20306: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       grunder som hyresbostäder, men valet av boende
20307: lem av statsrådet översänt f61jande av riksdags-     kunde dock ske pä mindre strikta grunder än
20308: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-          tidigare.
20309: mål nr 118:                                             Däremot fortsätter inte bestämmandet avara-
20310:                                                      vahyran pä s.k. sjäivkostnadsgrunder under den
20311:           Hur har Regeringen bedömt vilka            förlängda begränsningstiden. Detta inverkar
20312:        verkningar försäljningen av aravahus          dock inte pä hyresavtaiets varaktighet. Hyran
20313:        har, och                                      bestäms och ändras huvudsakligen enligt avtal
20314:           vilka åtgärder har Regeringen even-        mellan parterna pä det sätt som anges i lagen om
20315:        tuellt vidtagit för att trygga hyresgäster-   hyra av bostadslägenhet (481/1995).
20316:        nas ställning och skäliga bostadskostna-         Regleringen av överlätelsepriset eller överlä-
20317:        der för dem i den situation då använd-        telseersättningen för ett aravahyreshus eller en
20318:        nings- och överlåtelsebegränsningarna         aravaaktie fortsätter inte heller under den för-
20319:        enligt lagarna om bostadsproduktion har       längda begränsningstiden. Överlätelseparterna
20320:        upphört i hyreshus?                           kan säledes fritt komma överens om vederlaget
20321:                                                      och övriga ekonomiska vilikor som gäller överiå-
20322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        teisen.
20323: anföra följande:                                        Till användnings- och överlåtelsesystemet har
20324:                                                      sedan ingängen av 1980 hört möjligheten att be-
20325:    1 3 § lagen om användning, överlåtelse och        frias från antingen alla eller vissa användnings-
20326: inlösen av aravahyresbostäder och aravahyres-        och överläteisebegränsningar som gäller en sär-
20327: hus (119011993) bestäms om begränsningstiden         skild byggnad eller en del av den. Vid befrielse
20328: för användning och överlåtelse av aravahyres-        från begränsningar beaktas situationen pä bo-
20329: bostäder och aravahyreshus. Bestämmeiserna           stadsmarknaden och hyresgästens ställning. Be-
20330: gäller vai av boende tili hyreshus, bestämmande      frielsen har före 1994 beviljats av bostadsstyrel-
20331: av hyra samt överlåtelse av bostäder.                sen och efter det av Statens bostadsfond.
20332:    Begränsningarna som gäller användning och            Statens bostadsfonds befogenhet att bevilja
20333: överlätelse av aravaobjekt för vilka beviijats Iän   befrielse från aravabegränsningar baserar sig pä
20334: under ären 1949-1979 har gällt för den tid Iånet     16 § 1 mom. lagen om användning, överlåtelse
20335: beviljats. Länetiden för de Iän som har beviljats    och inlösen av aravahyresbostäder och aravahy-
20336: före ingängen av oktober 1971 har varierat, men      reshus. Statens bostadsfond kan av särskilda skäi
20337: har dock alltid varit minst 45 är. Lånetiden för     på ansökan och pä vilikor som den bestämmer
20338: objekt för viika bevi1jats Iän mellan oktober 1971   helt eller delvis bevilja befrielse frän begräns-
20339: och utgängen av är 1979 är ca 25 år. De ursprung-    ningarna enligt nämnda lag, förutsattatt det stat-
20340: Iiga användnings- och överläteisebegränsningar       Iiga bostadslänet eller aravaiän et isin helhet åter-
20341: som föijt av dessa 1än upphör att gälla 1995-        betalas i fråga om den bostad eller det hus som
20342: 2015.                                                befrielsen gäller.
20343:    Med den Iag om ändring av 2 och 3 § Iagen om         Då Statens bostadsfond befriar ett hus frän
20344: användning, överlätelse och inlösen av aravahy-      begränsningar kan fonden med den nya ägaren
20345: resbostäder och aravahyreshus (682/1997), som        komma överens om eventuella villkor som gäller
20346: trädde i kraft vid ingången av september 1997,       användningen a v bostäderna. Sädana villkor kan
20347: förlängdes vissa aravabegränsningar med 10 är.       vara t.ex. att bostäderna bevaras som hyresbo-
20348: F örlängningen a v begränsningarna gäller sådana     städer, att hyresgästernas ställning tryggas eller
20349: aravahyresbostäder och aravahyreshus för vilka       tidtabellen för en eventuell hyresförhöjning.
20350: beviljats lån före 1980 och som vid ingången av         Då riksdagen godkände ändringen av 2 och 3 §
20351: september 1997 berördes av de ursprungliga be-       lagen om användning, överlätelse och inlösen av
20352: gränsningarna. Under den förlängda begräns-          aravahyresbostäder och aravahyreshus, införde
20353:                                             KK 118/1998 vp                                              5
20354: 
20355: den en bestämmelse om att ägaren har rätt att         Dessutom kan enligt 15 § 1 mom. 3 punkten ara-
20356: beviljas befrielse från användnings- och överlå-      valagen (1189/1993) hyresbostadsaravalån bevil-
20357: telsebegränsningarna om förlängningen av dem          jas allmännyttiga samfund som Statens bostads-
20358: med 10 år eller deras fortsatta giltighet under       fond har angivit och som hyr ut bostäder på
20359: denna tid blir uppenbart oskäliga. Enligt riksda-     sociala grunder. 1 lagstiftningen finns inga när-
20360: gens svar kunde orsaken till oskälighet vara bl.a.    mare bestämmelser om hur samfunden skall an-
20361: att förlängningen av begränsningarna leder till       ges.
20362: att egendomens värde sjunker avsevärt eller att          Vid miljöministeriet håller man som bäst på
20363: en motiverad och konkret förväntan att egendo-        att utarbeta principerna för de villkor som skall
20364: mens värde stiger förlorar sin betydelse i det fall   uppställas för angivandet av sådana allmännytti-
20365: att hyreshuset eller hyresbostaden annars skulle      ga samfund som får arava- och räntestödslån.
20366: ha befriats från begränsningarna inom en kort         Utgångspunkten är att statens stöd i sin helhet
20367: tid.                                                  styrs tili invånarna. På en allmän nivå kan man
20368:    Om förlängningen av begränsningarna krän-          konstatera att målet för ett samfunds verksamhet
20369: ker ägarens rätt att använda sina tillgångar på ett   inte får stå i strid med de mål som uppställts för
20370: normalt, skäligt och förnuftigt sätt eller i övrigt   samhällets sociala bostadspolitik. De samfund
20371: blir uppenbart oskäligt, skall Statens bostads-       som fonden anger skall bl.a. på allt sätt iaktta god
20372: fond enligt 3 § i ovan nämnda lag bevilja befrielse   hyresvärdssed i sin verksamhet.
20373: från begränsningarna. Härvid skall även statens          Vid miljöministeriet har man vid beredningen
20374: lån först återbetalas i sin helhet.                   av det tjänsteuppdrag som gäller ärendet utgått
20375:    Innan ovan nämnda lag trädde i kraft har ca        från principen att om ett samfund som angivits
20376: 20 000 aravahyresbostäder befriats från sina ur-      verkar i strid med lagen, angivningskriterierna
20377: sprungliga begränsningar. Dessa bostäder har          eller annars osakligt, borde Statens bostadsfond
20378: ändrats till fritt finansierade hyresbostäder, vil-   ha möjligheter att återkalla angivningen. Efter
20379: kas framtid staten inte längre kan påverka, utan      detta kan samfundet inte längre vara mottagare
20380: det är ägaren som beslutar om den. Användning-        vid överlåtelse av aravahyresbostäder och inte
20381: en av och hyran för bostäderna bestäms då enligt      heller få nya arava- eller räntestödslån.
20382: parternas inbördes överenskommelse.                      Miljöministeriets promemoria i ärendet är
20383:    F öre utgången av år 1997 har bostadsfonden i      som bäst på remiss. Efter det kommer miljömi-
20384: förtid befriat ca 2 600 aravahyresbostäder från       nisteriet snabbt, före årets slut, att bereda en
20385: begränsningar. Dessutom har bostadsfonden ef-         regeringsproposition med förslag tilllag om änd-
20386: ter september 1997 befriat 230 hyresbostäder för      ring av arava- och räntestödslagstiftningen. Ett
20387: vilka gällt förlängda begränsningar på 10 år.         syfte med ändringen är också att trygga hyresgäs-
20388:    Aravaiän för hyresbostäder kan beviljas kom-       ternas ställning och skäliga boendekostnader i
20389: muner, församlingar och försäkringsbolag.             olika skeden av ett hyreshus livscykel.
20390: 
20391:      Helsingfors den 13 mars 1998
20392: 
20393:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
20394:                                            KK 119/1998 vp
20395: 
20396: Kirjallinen kysymys 119
20397: 
20398: 
20399: 
20400: 
20401:                                    Sakari Smeds /skl: Seurakuntien ylimääräisen sosiaaliturvamaksun
20402:                                       poistamisesta
20403: 
20404: 
20405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20406: 
20407:    Suomen evankelisluterilaiselta kirkolta, orto-     vaikeuttaa seurakuntien mahdollisuuksia lisä-
20408: doksiselta kirkkokunnalta sekä niiden seurakun-       työllistämiseen. Seurakunnat tekevät koko ajan
20409: nilta kerätään muita työnantajia selvästi korke-      yhteiskunnallisestikin erittäin merkittävää pal-
20410: ampaa sosiaaliturvamaksua. Seurakunnat mak-           velu- ja auttamistyötä. Tämä työ on helpottanut
20411: savat työntekijöidensä palkasta sotu-maksua           monien ihmisten selviytymistä lamasta ja muista
20412: 10,8 prosenttia, kun yksityisillä työnantajilla       henkilökohtaisista kriiseistä täydentäenja paika-
20413: maksun suuruus on 4,0-6,5 prosenttia.                 ten yhteiskunnallisen turvaverkon aukkoja. Seu-
20414:    Tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa laissa       rakunnat ovat tärkeä osa sosiaalista turvaver-
20415: työnantajan sairausvakuutusmaksuista maksut           kostoamme, varsinkin kun niiden työntekijät
20416: on porrastettu siten, että yksityiseltä ja kunta-     ovat valmiita palvelemaan kansalaisia tarvittaes-
20417: työnantajalta sekä valtion liikelaitokselta peri-     sa minä vuorokauden ajankohtana tahansa.
20418: tään 1,60 prosenttia, muulta valtion laitokselta ja      Seurakuntavaalien lähestyessä olisi varsinkin
20419: Ahvenanmaan maakunnalta 2,85 prosenttia ja            hallituspuolueilla nyt näytön paikka - halua-
20420: evankelisluterilaiselta kirkolta, sen seurakunnal-    vatko he todella ajaa seurakuntien parasta ja
20421: ta ja seurakuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta         edistää kirkon mahdollisuuksia sen arvokkaassa
20422: kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta sava-mak-         työssä. Mielestäni kirkkotyönantajan sotu-mak-
20423: sua peritään 6,85 prosenttia. Lisäksi työnantajan     sun alentaminen normaalille, muiden työnanta-
20424: kansaneläkemaksu on luterilaiselle ja ortodoksi-      jien sotu-maksua vastaavalle tasolle olisi hyvin
20425: selle kirkolle 3,95 prosenttia, kun maksun vaihte-    perusteltuja siksi toteutettava pikimmiten.
20426: luväli on 2,40-4,90 prosenttia.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20427:     Valtion kassaan kerääntyy näistä kirkkojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20428: korkeammista maksuista toistasataa miljoonaa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20429:  markkaa. Korkeammat maksut rasittavat seura-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20430:  kuntien taloutta, koska palkkamenot muodosta-
20431:  vat merkittävän osan niiden menoista. Tällainen                  Mitä Hallitus aikoo tehdä evankelislu-
20432:  maksupolitiikka ei ole työllisyyden ja yhteisvas-             terilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkko-
20433:  tuun hengen mukaista eikä vastaa yleistä oikeu-               kunnan ylimääräisen sotu-maksun pois-
20434:  denmukaisuuskäsitystä. Korotettu sotu-maksu                   tamiseksi?
20435: 
20436:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20437:                                            Sakari Smeds /skl
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 
20442:  280043
20443: 2                                        KK 119/1998vp
20444: 
20445: 
20446: 
20447: 
20448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20449: 
20450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kuntien uudistuksen yhteydessä kasvaneet ve-
20451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rotulot otettiin huomioon pienentämällä kunnil-
20452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     le maksettavaa valtionosuutta.
20453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari             Kirkkotyönantajien        sosiaaliturvamaksua
20454: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        alennettiin vuoden 1997 alusta yhdellä prosentti-
20455: n:o 119:                                            yksiköllä. Alennuksella korvataan ne kustan-
20456:                                                     nukset,jotka kirkko otti vastatakseen tuomioka-
20457:           Mitä Hallitus aikoo tehdä evankelislu-    pitulien ylläpidon siirryttyä valtiolta kirkolle.
20458:        terilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkko-    Siirrosta aiheutuvat kustannukset on neljän vuo-
20459:        kunnan ylimääräisen sotu-maksun pois-        den ajan sovittu korvattaviksi alentamalla kirk-
20460:        tamiseksi?                                   kotyönantajien sosiaaliturvamaksua. Nykykäy-
20461:                                                     tännön mukaan alennus on toteutettu yksivuoti-
20462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        silla säännöksillä. Myös kustannusten pysyvä
20463: vasti seuraavaa:                                    korvaaminen on mahdollista alentamalla kirk-
20464:                                                     kotyönantajilta perittävää sosiaaliturvamaksua.
20465:    Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,           Kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksu alen-
20466: kirkkotyönantajilta perittävä työnantajan sosi-     nettiin työllisyysperustein vuoden 1997 alusta
20467: aaliturvamaksu on tällä hetkellä 10,80 prosenttia   yksityisten työnantajien keskimääräistä maksua
20468: ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Maksu        vastaavalle tasolle. Tämä maksualennus toteu-
20469: on suurempi kuin muilla työnantajaryhmillä.          tettiin pienentämällä kunnille maksettavia val-
20470: Kirkkotyönantajien sosiaaliturvamaksua korot-        tionosuuksia. Periaatteessa myös kirkkotyönan-
20471: tamalla on palautettu osa verotuksen muutosten       tajien muita korkeampaa sosiaaliturvamaksua
20472: yhteydessä kirkolle kertyneistä verotulojen lisä-    olisi mahdollista alentaa,jos siitä aiheutuva Kan-
20473: yksistä sosiaaliturvan rahoitukseen. Näin tehtiin    saneläkelaitoksen maksutuottojen pieneneminen
20474: vuonna 1985, kun eräät sosiaalietuudet tulivat       voitaisiin korvata muuttamatta valtion ja kirkon
20475: veronalaisiksi. Vastaavasti korotettiin silloin      välistä kustannusjakoa.
20476: myös kuntatyönantajilta perittävää sosiaalitur-         Sosiaali-ja terveysministeriö on komiteanmie-
20477: vamaksua.                                            tinnöstä Valtion ja kirkon taloudelliset suhteet 21
20478:    Vuonna 1994 korotettiin kirkkotyönantajien        päivänä marraskuuta 1997 opetusministeriölle
20479: sosiaaliturvamaksua 3,5 prosenttiyksiköllä, kun      antamassaan lausunnossa todennut, että yhtenä
20480: verotuksen lapsivähennys ja yksinhuoltajavä-         mahdollisena kirkkotyönantajien sosiaaliturva-
20481: hennys poistettiin. Kirkon saamien verotulojen       maksun alentamisen toteuttamistapana voisi olla
20482: arvioitiin uudistuksen johdosta kasvavan noin        kirkon saamien yhteisöverotuottojen pienentä-
20483: 150 miljoonalla markalla. Verotulojen kasvu oli      minen sosiaaliturvamaksutuottojen vähenemistä
20484: tarkoitus palauttaa sosiaaliturvan rahoitukseen      vastaavalla määrällä. Lausunnon mukaisesti so-
20485: korottamalla kirkolta perittävää sosiaaliturva-      siaali- ja terveysministeriö on valmis neuvottele-
20486: maksua ja poistamalla kirkolta yhteisöveron          maan kirkon edustajien kanssa keinoista alentaa
20487: tuotto. Kun yhteisöveron tuottoa ei poistettu,       kirkkotyönantajien sosiaaliturvamaksua säilyt-
20488: kirkon kasvaneista verotuloista palautui arviolta    täen kirkon ja valtion nykyinen kustannusjako
20489: noin kolmasosa sosiaaliturvan rahoitukseen.          ennallaan.
20490: 
20491:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
20492: 
20493:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20494:                                           KK 119/1998 vp                                                3
20495: 
20496: 
20497: 
20498: 
20499:                                       Tili Riksdagens Talman
20500: 
20501:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ökade skatteinkomsterna beaktades så att stats-
20502: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           andelen tili kommunerna minskade.
20503: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          De kyrkliga arbetsgivarnas socialskyddsavgift
20504: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmål           sänktes med en procentenhet i början av 1997.
20505: nr 119:                                               Sänkningen ersätter de kostnader som kyrkan
20506:                                                       åtog sig att bestrida efter det att upprätthållandet
20507:           Vad ämnar Regeringen göra för att           av domkapitlen överförts från staten på kyrkan.
20508:        slopa den extra socialskyddsavgiften för       De av överföringen föranledda kostnaderna er-
20509:        den evangelisk-lutherska kyrkan och det        sätts under fyra år enligt överenskommelse så att
20510:        ortodoxa kyrkosamfundet?                       de kyrkliga arbetsgivarnas socialskyddsavgift
20511:                                                       sänks. Enligt gällande praxis har sänkningen ge-
20512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nomförts genom ettåriga bestämmelser. Det är
20513: anföra fö1jande:                                      också möjligt att ersätta kostnaderna permanent
20514:                                                       så att den socialskyddsavgift som uppbärs hos de
20515:    Enligt vad som konstateras i motiveringsdelen      kyrkliga arbetsgivarna sänks.
20516: av spörsmålet är den hos kyrkliga arbetsgivare           De kommunala arbetsgivarnas socialskydds-
20517: uppburna socialskyddsavgiften för närvarande          avgift sänktes på sysselsättningsrelaterade grun-
20518: 10,80 % på löner som är underkastade förskotts-       der i början av 1997 tili en nivå som motsvarar
20519: uppbörd. A vgiften är högre än för andra arbets-      medelnivån för privata arbetsgivare. Denna av-
20520: givargrupper. Genom höjningen av social-              giftssänkning genomfördes genom sänkta stats-
20521: skyddsavgiften för kyrkliga arbetsgivare har en       andelar tili kommunerna. Det är i princip möjligt
20522: del av den ökade skatteinkomst som tillföll kyr-      att sänka den högre socialskyddsavgiften för de
20523: kan i samband med ändringarna i beskattningen         kyrkliga arbetsgivarna, om de därav minskade
20524: återburits tili finansieringen av socialskyddet.      intäkterna tili Folkpensionsanstalten kan ersät-
20525: Detta gjordes 1985 då vissa sociala förmåner blev     tas utan att man ändrar kostnadsfördelningen
20526: skattepliktiga. På motsvarande sätt höjdes då         mellan staten och kyrkan.
20527: också den socialskyddsavgift som uppbärs hos             1ett utlåtande tili undervisningsministeriet om
20528: korumunala arbetsgivare.                              ett kommittebetänkande om de ekonomiska re-
20529:    År 1994 höjdes de kyrkliga arbetsgivarnas so-      lationerna mellan staten och kyrkan, konstatera-
20530: cialskyddsavgift med 3,5 procentenheter när           de social- och hälsovårdsministeriet den 21 no-
20531: barnavdraget och ensamförsörjaravdraget i be-         vember 1997 att en möjlighet att sänka de kyrkli-
20532: skattningen slopas. Kyrkans skatteinkomster be-       ga arbetsgivarnas socialskyddsavgift är att kyr-
20533: räknades genom reformen öka med omkring               kans intäkter av samfundsskatten minskar med
20534: 150 milj. mk. Det var meningen att återbära           ett belopp som motsvarar minskningen i intäk-
20535: ökningen av skatteinkomsterna tili finansiering-      terna av socialskyddsavgiften. 1 enlighet med ut-
20536: en av socialskyddet genom att höja den social-        låtandet är social- och hälsovårdsministeriet be-
20537: skyddsavgift som uppbärs hos kyrkan och slopa         rett att med representanter för kyrkan förhandla
20538: kyrkans intäkt av samfundsskatten. Eftersom           om hur man skulle kunna sänka de kyrkliga
20539: samfundsskatteintäkten inte slopades, återbars        arbetsgivarnas socialskyddsavgift och samtidigt
20540: uppskattningsvis omkring en tredjedel av kyr-         hålla fast vid nuvarande kostnadsfördelning mel-
20541: kans ökade skatteinkomster tili finansieringen av     lan kyrka och stat.
20542: socialskyddet. De genom kommunreformen
20543: 
20544:      Helsingfors den 13 mars 1998
20545: 
20546:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20547:                                             KK 120/1998 vp
20548: 
20549: Kirjallinen kysymys 120
20550: 
20551: 
20552: 
20553: 
20554:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitoksen henkilökunnan lomautuksista
20555: 
20556: 
20557: 
20558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20559: 
20560:     Tielaitos on käynnistämässä saneeraustoimia,      kunnasta. Kuitenkin sen alaiset instituutiot toi-
20561: joihin kuuluu henkilökunnan lomautuksia.              mivat hallituksen tahdon vastaisesti. "Tarttis
20562: Muun muassa Oulun tiepiiri on lomauttamassa           tehdä jotain!"
20563: runsaasti väkeä, vaikka viime vuodelta siirtyi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20564: tälle vuodelle kymmeniä miljoonia markkoja ra-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20565: haa. Pahinta on se, että 01-tasonjohtoportaasta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20566: ei lomauteta ketään. Sen alapuolella olevasta ra-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20567: kennusmestari- ja muusta työnjohto- yms. tasos-
20568:  ta sen sijaan löytyy lomautettavia. Erityisen vai-             Mitä mieltä Hallitus on siitä, että lo-
20569:  non kohteena ovat neli-viisikymppiset henkilöt.             mauttaessaan henkilökuntaansa Tielai-
20570:  Operaatio täyttää ikä- ja luokkarasismin tunnus-            tos ei Iomauta lainkaan johtoportaaseen
20571:  merkit.                                                     kuuluvia diplomi-insinöörioja muun vas-
20572:     Hallitus on julistanut, että se toimii kaikin            taavan koulutuksen omaavia henkilöitä?
20573:  tavoin ikä- ja muun rasismin kitkemiseksi yhteis-
20574: 
20575:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20576:                                          Erkki Pulliainen /vihr
20577: 
20578: 
20579: 
20580: 
20581:  280043
20582: 2                                         KK 120/1998 vp
20583: 
20584: 
20585: 
20586: 
20587:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20588: 
20589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      talvikautena. Talvikausien lomautukset on tois-
20590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taiseksi voitu välttää erityistoimin kuten työaika-
20591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ja vuosilomajärjestelyin sekä monitaitoisuuteen
20592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     kouluttamalla.
20593: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Kuluvana vuonna valtion talousarvio mah-
20594:  120:                                               dollistaa entistäkin vähemmän rakennushank-
20595:                                                     keita. Tielaitos on tämän vuoksi selvittänyt
20596:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että lo-   muun muassa Pohjois-Suomen tuotantoalueen
20597:        mauttaessaan henkilökuntaansa Tielai-        työllisyysnäkymiä. Lomautusuhka kohdistuu ni-
20598:        tos ei 1omauta lainkaan johtoportaaseen      menomaan rakennushankkeilla työskenteleviin.
20599:        kuuluvia diplomi-insinöörin ja muun vas-     Rakennushankkeilla ei ole työssä korkeakoulu-
20600:        taavan koulutuksen omaavia henkilöitä?       tutkinnon suorittaneita, ja koko Pohjois-Suo-
20601:                                                     men tuotantoalueenkin noin tuhannesta työnte-
20602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kijästä vain yhdeksällä on korkeakoulututkinto.
20603: vasti seuraavaa:                                        Kysymyksen perusteluissa mainitun vainon
20604:                                                     kohdistumista erityisesti neli-viisikymppisiin ei
20605:    Tielaitoksen henkilöstö on vähentynyt voi-       Pohjois-Suomen tuotantoalueen ilmoituksen
20606: makkaasti koko 90-luvun ajan. Se on luonnolli-      mukaan tunnisteta. Toisaalta on todettava, että
20607: nen seuraus työn tuottavuuden jatkuvasta nou-       Tielaitoksen henkilökunnan keski-ikä on 47
20608: susta ja tienpidon määrärahojen supistumisesta       vuotta, joten irtisanomisia kohdistuu myös neli-
20609: vuosikymmenen alun kuuden miljardin markan           viisikymppisiin.
20610: tasosta neljän miljardin markan tasolle. Liiken-        Tielaitoksen koko vakinaisesta henkilöstöstä
20611: neministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman        (noin 6 300 henkilöä) on diplomi-insinöörejä
20612: mukaan rahoitus on edelleen lievästi laskeva.        3,9 %ja muita ylemmän korkeakoulututkinnon
20613:    Tuotannon henkilöstömäärä on nyt noin             suorittaneita 1,4 %. Korkea koulutustaso on tyy-
20614: 5 600. On arvioitu, että nykyisellä tienpidon ra-    pillistä erityisesti johto-, suunnittelu- ja tutki-
20615: hoitustasolla tuotannon kilpailukykyinen vah-        mustehtävissä, joihin kausivaihtelut eivät vaiku-
20616: vuus nykyisellä oman toiminnan volyymillä on         ta samalla tavoin kuin varsinaisiin rakennus-
20617: alle 4 000 henkilöä.                                 hankkeisiin.
20618:     Tielaitoksen uudistaminen ja henkilöstön            Tielaitos on alustavien selvitysten pohjalta
20619: määrän sopeuttaminen toteutetaan yhteisesti hy-      päättänyt, että lomautusten ennakkoilmoitusta
20620: väksytyn henkilöstöpolitiikan mukaisesti ilman       ei anneta. Lomautukset pyritään välttämään
20621: irtisanomisia. Tielaitoksen töiden luonteeseen       henkilöstön kanssa yhteistyössä sovittavin hen-
20622: kuuluu kuitenkin myös kausi vaihtelu, jossa työt     kilöstöhallinnollisin keinoin.
20623: vähenevät erityisesti rakennushankkeiden osalta
20624: 
20625:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
20626: 
20627:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
20628:                                            KK 120/1998 vp                                             3
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633:                                         Tili Riksdagens Talman
20634: 
20635:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vinterperioden har tills vidare kunnat undvikas
20636: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        genom specialåtgärder, t.ex. arbetstids- och se-
20637: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mesterarrangemang samt genom breddande av
20638: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        personalens utbildning och kunnande.
20639: 120:                                                      Under det kommande året möjliggör stats-
20640:                                                       budgeten ännu fårre byggnadsprojekt än tidiga-
20641:           Vad anser Regeringen om Vägverkets          re. Vägverket har därför utrett bl.a. sysselsätt-
20642:        förfarande vid permitteringar av sin per-      ningsutsikterna i norra Finlands produktions-
20643:        sonal, då diplomingenjörer och andra           område. Permitteringshotet gäller uttryckligen
20644:        med motsvarande utbildning i ledande           byggnadsprojektens personal. Det finns ingen
20645:        ställning inte permitteras?                    personai med högskoleexamen vid byggnadspro-
20646:                                                       jekten och av hela personalen på cirka tusen
20647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         personer i norra Finiands produktionsområde
20648: anföra följande:                                      har endast nio avlagt högskoieexamen.
20649:                                                           Den förföljeise av arbetstagare i fyrtio- och
20650:    Vägverkets personai har kraftigt minskat un-       femtioårsåidern som nämns i spörsmålets moti-
20651: der hela nittiotalet. Detta är en naturlig följd av   vering är inte bekant för norra Finiands produk-
20652: arbetets kontinuerligt ökade effektivitet och av      tionsområde enligt ett meddelande därifrån. Å
20653: minskade anslag för väghållningen. 1 början av        andra sidan kan det konstateras att medelåidern
20654: decenniet sänktes anslagen från sex miljarder         för Vägverkets personai är 47 år, varför uppsäg-
20655: mark tili fyra miljarder mark. Enligt trafikminis-    ningar drabbar även personai i fyrtio- och fem-
20656: teriets verksamhets- och finansieringsplan uppvi-     tioårsåldern.
20657: sar finansieringen en lätt nedåtgående trend.             Av Vägverkets totaia ordinarie personai på
20658:    Personalen inom produktionen uppgår för            omkring 6 300 personer är 3,9 % diplomingenjö-
20659: närvarande tili 5 600 personer. Det har uppskat-       rer och 1,4% personer med annan högre högsko-
20660: tats att väghållningens konkurrenskraft med nu-       Ieexamen. En hög utbildningsnivå är typisk sär-
20661: varande finansieringsnivå inom produktionen            skilt inom Iednings-, planerings- och forsknings-
20662: och med nuvarande verksamhetsvolym skulle             uppgifter. Säsongvariationerna gäller inte dessa
20663: kräva under 4 000 personer.                            uppgifter i lika hög grad som uppgifter inom de
20664:    Reformeringen av Vägverket och anpassning-         egentliga byggnadsprojekten.
20665: en av antalet anställda förverkligas i enlighet med       Vägverket har på basis av preliminära utred-
20666: en gemensamt godkänd personalpolitik utan             ningar beslutat att inte ge förhandsvarsel om
20667: uppsägningar. Tili arbetets natur vid Vägverket       permitteringar. Vägverket strävar efter att undvi-
20668: hör även säsongvariation som innebär att arbets-       ka permitteringar genom personaladministrativa
20669: mängden minskar under vintern särskilt för             åtgärder som vidtas i samarbete med personalen.
20670: byggnadsprojektens del. Permitteringarna under
20671: 
20672:      Helsingfors den 20 mars 1998
20673: 
20674:                                                                           Trafikminister Matti Aura
20675:                                            KK 121/1998 vp
20676: 
20677: Kirjallinen kysymys 121
20678: 
20679: 
20680: 
20681: 
20682:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lottoarvonnan luotettavuudesta
20683: 
20684: 
20685: 
20686:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20687: 
20688:     Lotossa liikkuvat isot rahat, ja sydän syrjäl-    näyttää. Paitsi hyvää iltaa, joka on ollut sama
20689: lään on lottoava kansalainen pelännyt, milloin        ainakin kahdentoista vuoden ajan.
20690: ensimmäinen suuri puhallus eli väärinkäytös tu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20691: lee esille. Virallisina eli muodollisina valvojina    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20692: ovat toki mukana korkeat poliisiupseerit, jotka       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20693: lauantai-illasta toiseen toivottavat samat "hyvää     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20694: iltaa", mutta se ei ole absoluuttinen tae. Suurten
20695: rahojen äärellä kaikki on mahdollista.                          Toteutuiko lauantaina 21.2.1998 illal-
20696:     Viime lauantai-iltana oli säpsähdyksen aika.             la suoritettu lottoarvoota lain mukaisesti
20697: Lehti kirjoitti, tosin virheellisesti jo seuraavana          myös ns. ylimääräisen lottopotin osalta,
20698: aamuna, että ylimääräisen lottopotin arvonnassa              ja
20699: oli jotakin häikkiä. Myöhemmin selvisi, että ar-                jos arvoota oli nauhoitus, miksi niin
20700: vonta seitsemän numeroa ja lisänumerot oli suo-              oli, ja vielä,
20701:  ritettu jo aikaisemmin ja että sitä koskeva tv-                millä tavoin valtion valvoma Oy
20702:  lähetys oli nauhoitus. Asia herättää hämmentä-              Veikkaus Ab palauttaa hieman järkky-
20703:  viä kysymyksiä. Oliko arvoota lain mukainen                 neen kansalaisluottamuksen toimintaan-
20704:  vaiko ei, ja myös, eikö kaikki olekaan sitä miltä           sa?
20705: 
20706:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20707: 
20708:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20709: 
20710: 
20711: 
20712: 
20713:  280043
20714: 2                                          KK 121/1998 vp
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20720: 
20721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ka tällä tavalla palautuvat pelaajille. Ylimääräi-
20722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        set arvonnat on puhtaasti ohjelmateknisistä syis-
20723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tä nauhoitettu noin kello 20.15 ennen samana
20724: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       päivänä toimeenpantavaa varsinaista arvontaa,
20725: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        joka lähetetään suorana televisiolähetyksenä.
20726: n:o 121:                                                 Oy Veikkaus Ab:n toimeenpaneroan Lotto-
20727:                                                      pelin suorana televisiolähetyksenä välitettävä
20728:           Toteutuiko lauantaina 21.2.1998 illal-     arvonta on pitkään ollut television katsotuimpia
20729:        la suoritettu lottoarvon ta lain mukaisesti   ohjelmia. Ohjelman lähetysaika, kesto ja sisältö
20730:        myös ns. ylimääräisen lottopotin osalta,      ovat pysyneet vuodesta toiseen samanlaisina.
20731:        ja                                            Näillä tekijöillä ei kuitenkaan ole mitään teke-
20732:           jos arvonta oli nauhoitus, miksi niin      mistä arvonnan laillisuuden kanssa. Arvonnan
20733:        oli, ja vielä,                                laillisuutta ovat aina paikalla valvomassa valtion
20734:           millä tavoin valtion valvoma Oy            nimeämät valvojat, joiden tehtävät ja toimenku-
20735:        Veikkaus Ab palauttaa hieman järkky-          va eivät riipu siitä, suoritetaanko arvon ta suoras-
20736:        neen kansalaisluottamuksen toimintaan-         sa lähetyksessä vai etukäteen nauhoitettavassa
20737:        sa?                                           arvontatilaisuudessa.
20738:                                                          Lotto-pelin arvonta on ainoa Oy Veikkaus
20739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Ab:n toimeenpanemista arvonnoista,joka suori-
20740: taen seuraavaa:                                      tetaan suorassa televisiolähetyksessä. Yhtiön toi-
20741:                                                       meenpanemat muut televisioitavat arvonnat
20742:    Oy Veikkaus Ab on viime aikoina toimeen-           Speden Spelit, BingoLotto ja Sapattiarpa -nimi-
20743: pannut useita ylimääräisen päävoiton arvontoja        sissä peleissä sekä arvon ta Viking Lotto -nimises-
20744: Lotto-pelissä. Ylimääräisissä arvonnoissa käyte-      sä pelissä esitetään televisiossa aina nauhoituksi-
20745: tään yhtiön voittorahastoon kertyneitä varoja,        na.
20746: muun muassa lunastamattajääneitä voittoja,jot-
20747: 
20748:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
20749: 
20750:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
20751:                                            KK 121/1998 vp                                            3
20752: 
20753: 
20754: 
20755: 
20756:                                        Tili Riksdagens Talman
20757: 
20758:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          sätt delas ut tili spelarna. De extra dragningarna
20759: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          bandas av rent programtekniska skäl ca kl. 20.15
20760: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      före den egentliga dragningen samma dag som
20761: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         direktsänds i TV.
20762: mål nr 121:                                              Direktsändningen av dragningen i Lotto-spe-
20763:                                                      let, som verkställs av Oy Veikkaus Ab, har en
20764:           Genomfördes lottodragningen på lör-        längre tid hört tili de populäraste TV-program-
20765:        dag kväll den 21 februari 1998 lagenligt      men. Programmets sändningstid, längd och inne-
20766:        även i fråga om den s.k. extra lottovin-      håll har varit oförändrade under årens lopp.
20767:        sten, och                                     Dessa faktorer har dock ingen betydelse för lag-
20768:           om dragningen var bandad, så varför        enligheten i dragningen. Staten utser de överva-
20769:        var den det, och                              kare som alltid är närvarande vid dragningen för
20770:           på vilket sätt kommer det statsöverva-     att se tilllagenligheten, och deras uppgifter och
20771:        kade Oy Veikkaus Ab att för sin verksam-      befattningsbeskrivning påverkas inte av huruvi-
20772:        het återställa medborgarnas förtroende        da dragningen sker i direktsändning eller om den
20773:        som rubbats genom detta?                      bandas på förhand.
20774:                                                          Dragningen i Lotto-spelet är den enda av de
20775:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dragningar som verkställs av Oy Veikkaus Ab
20776: anföra följande:                                     som direktsänds i TV. De övriga dragningarna
20777:                                                      som bolaget verkställer och som televiseras, näm-
20778:    Oy Veikkaus Ab har under densenaste tiden         ligen dragningarna i spelen Spedes Spel, Bingo-
20779: verkställt många dragningar av extra huvudvin-       Lotto och Sapattiarpa samt dragningen i spelet
20780: ster i Lotto-spelet. Vid extra dragningar används    Viking Lotto, visas alltid som bandade sändning-
20781: sådana medel som har flutit in i bolagets vinst-     ari TV.
20782: fond bl.a. i form av outlösta vinster som på detta
20783: 
20784:      Helsingforsden 19 mars 1998
20785: 
20786:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
20787:                                            KK 122/1998 vp
20788: 
20789: Kirjallinen kysymys 122
20790: 
20791: 
20792: 
20793: 
20794:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinsuomalaisten siirtolaisten auton-
20795:                                       käyttöoikeudesta
20796: 
20797: 
20798:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20799: 
20800:     Euroopan unionin jäsenyyden piti selkiyttää      tullilaitos ei pysty antamaan kysyville ohjeita,
20801: jäsenvaltioiden välillä kaiken inhimillisen. Sen     jotka olisivat voimassa eri viranomaispiireissä,
20802: piti vapauttaa ihmisten, työvoiman, pääomien ja      vaan ohjeet ja päätökset ovat kovin ristiriitaisia.
20803: palveluiden liikkeet. Suomi ja Ruotsi ovat Eu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20804: roopan unionin jäsenmaita, mutta mitä vielä.         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20805:  Ruotsista Suomeen Iomalleen tai muuten käy-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20806:  mään tuleva ruotsinsuomalainen ei uskalla tänne     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20807:  Ruotsista ostamaliaan autolla tulla, koska se voi
20808: joutua tullin haltuun epäselvien säännösten                     Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin yk-
20809:  vuoksi. Pienempi paha on se, että jättää auton              siselitteisen ohjeiston antamiseksi siitä,
20810:  Haaparantaan ja lähtee jalkapatikassa sukulais-             miten suomalainen tulli ja verottaja suh-
20811:  ten luokse Kärsämäelle.                                     tautuvat tänne Ruotsista lomailemaan,
20812:     Yhtä suuri kuin on Iomalaisten tai tänne koti-           muuten käymään tai paluumuuttajina tu-
20813:  konnuilleen käymään tulevien ihmisten epävar-               levien omistamiin autoihin ja niihin koh-
20814:  muus, on Suomeen tulevien paluumuuttajien,                  distuvaan verotukseen, koska asiaan liit-
20815:  eläkeläisten tai muiden ongelma sen suhteen, mil-           tyy selkeää epätietoisuutta ja jopa epäoi-
20816:  lä perusteilla omistamansa auton voi tuoda tänne            keudenmukaisia päätöksiä viime aikoi-
20817:  mukanaan joutumatta maksamaan siitä koh-                    na?
20818:  tuuttomia veroja. Hassuinta asiassa on se, että
20819: 
20820:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20821: 
20822:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
20823: 
20824: 
20825: 
20826: 
20827:  280043
20828: 2                                         KK 122/1998 vp
20829: 
20830: 
20831: 
20832: 
20833:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ajoneuvojen väliaikaisen käytön verotto-
20835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muutta koskeva menettely ei siten lyhyempää
20836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      määräaikaa lukuun ottamatta millään erityisellä
20837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tavalla poikkea siitä, mikä on ollut lakina niin
20838: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pitkään kuin Suomessa on autoverotusta harjoi-
20839: n:o 122:                                             tettu. Tullihallitus on viimeksi kesäkuussa 1997
20840:                                                      antanut ohjeet ajoneuvon väliaikaisesta käytöstä
20841:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin yk-      Suomessa, jotka ovat yleisön saatavilla tullitoi-
20842:        siselitteisen ohjeiston antamiseksi siitä,    mipaikoissa. Jos asiassa esiintyy epätietoisuutta,
20843:        miten suomalainen tulli ja verottaja suh-     kuten kysymyksessä esitetään, tämä johtunee
20844:        tautuvat tänne Ruotsista lomailemaan,         enemmänkin siitä, että ohjeita ja säännöksiä ei
20845:        muuten käymään tai paluumuuttajina tu-        lueta tai niitä ei muutoin haluttaisi noudattaa,
20846:        levien omistamiin autoihin ja niihin koh-     kuin siitä, että järjestelmään olisi tehty vaikeasti
20847:        distuvaan verotukseen, koska asiaan liit-     hallittavia tai pitkäaikaiseen käytäntöön juuri-
20848:        tyy selkeää epätietoisuutta ja jopa epäoi-    kaan vaikuttavia muutoksia.
20849:        keudenmukaisia päätöksiä viime aikoi-             Kysymyksessä viitataan myös muuttotavara-
20850:        na?                                           na tuotujen ajoneuvojen verotukseen. Tässä koh-
20851:                                                      den järjestelmä muuttui jonkin verran väliaikai-
20852:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen käytön verotusta enemmän vuoden 1995
20853: vasti seuraavaa:                                     alusta, jolloin uusi autoverolaki tuli voimaan.
20854:                                                      Muutokset koskivat ennen kaikkea sitä, että
20855:    Säännökset, jotka koskevat muussa maassa          aiemmasta täydestä verottomuudesta siirryttiin
20856: kuin Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön ul-       osittaiseen verovapauteen. Myös eräät määrä-
20857: komailla rekisteröidyn ajoneuvon tilapäistä          ajat muuttuivat jonkin verran. Eniten käytännön
20858: käyttöä Suomessa, ovat olleet asiallisesti nykyis-   ongelmia tässä kohden on epäilemättä aiheutta-
20859: tä vastaavassa muodossaan voimassa ainakin           nut muuttoautona tuodusta autosta suoritetta-
20860: vuodesta 1939. Tuolloin säädetyssä tullilaissa       van veron määrän selvittäminen. Tätä koskevia
20861: myönnettiin tullittomuus täällä tilapäisesti enin-   säännöksiä kuitenkin huomattavasti yksinker-
20862: tään vuoden ajan käytetylle autolle. Tämä sään-      taistettiin 1 päivänä kesäkuuta 1997 voimaan
20863: nöstö on heijastunut autoverotukseen vastaava-       tulleella autoverolain muutoksella. Myös tästä
20864: na verovapautena niin kauan, kuin Suomessa on        tullihallitus on antanut ohjeet kesäkuussa 1997.
20865: autoverotusta harrastettu. Miltei ainoa asialli-     Kummatkin mainitut ohjeet ovat yleisön saata-
20866: nen muutos tuli vuoden 1995 alusta voimaan           villa useilla eri kielillä. Tämän lisäksi ajoneuvo-
20867: tulleen autoverolain myötä, jolloin väliaikaisen     jen käyttäjät voivat tavanomaisen hallintokäy-
20868: verottomuuden määräaikaa lyhennettiin perin-         tännön mukaisesti saada kysyttäessä neuvontaa
20869: teisestä yhdestä vuodesta 185 päivään 12 kuu-        tullihallinnon virkamiehiltä. Jos esille tulee tul-
20870: kauden jakson aikana. Tässä kohden autovero-         kinnanvaraisia kysymyksiä, verovelvollisella on
20871: lain säännökset vastaavat hyvin tarkasti, mitä       autoverotuksessakin viime kädessä mahdolli-
20872: yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliai-     suus ennakkoratkaisun hakemiseen tullihallituk-
20873: kaisessa maahantuonnissa sovellettavista vero-        selta.
20874: vapauksista annettu neuvoston direktiivi 83/182/         Tiedossa ei ole, että ajoneuvon väliaikaista
20875: ETY määrää väliaikaisesta verottomuudesta,            käyttöä tai muuttoauton tuontia koskevissa tulli-
20876: vaikka tuo direktiivi ei suoranaisesti koskekaan      hallituksen ohjeissa olisi olennaisia puutteita. Jos
20877: rekisteröintiveroja.                                  sellaisia havaitaan, ohjeita luonnollisestikin täy-
20878:                                                       dennetään tai uusitaan.
20879: 
20880:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
20881: 
20882:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
20883:                                             KK 122/1998 vp                                                3
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                          Tili Riksdagens Talman
20889: 
20890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Förfarandet som gäller skattefrihet för tillfål-
20891: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            lig användning av fordon avviker således, med
20892: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-        undantag för en kortare period, inte på något
20893: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           särskilt sätt från vad som har stått i lagen sedan
20894: mål nr 122:                                            Finland införde bilskatt. Tullstyrelsen har senast
20895:                                                        ijuni 1997 gett anvisningar om tillfällig använd-
20896:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ning av bil i Finland. Allmänheten kan få anvis-
20897:        meddelande av enhetliga anvisningar för         ningarna på tullanstalterna. Om det, såsom an-
20898:        hur den finska tullen och de finska skatte-     ges i spörsmålet, förekommer ovetskap i frågan
20899:        myndigheterna skall förhålla sig tili de        beror det snarast på att man inte läser anvisning-
20900:        bilar och beskattningen av dem som ägs          arna och bestämmelserna eller att man inte vill
20901:        av personer som kommer från Sverige tili        iaktta dem, och inte på att systemet skulle ha
20902:        Finland på semester eller på besök eller        ändrats så att det är svårt att förstå eller så att
20903:        som återflyttar, eftersom det under den         gammal praxis ändrats.
20904:        senaste tiden har rått direkt ovetskap om          1 spörsmålet hänvisas också tili beskattningen
20905:        förfarandet och rentav orättvisa beslut         av fordon som införs i samband med flyttning. På
20906:        har fattats?                                    den här punkten ändrades systemet något mer än
20907:                                                        beskattningen som gäller tillfållig användning
20908:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vid ingången ay 1995 då den nya bilskattelagen
20909: anföra följande:                                       trädde i kraft. Andringarna innebar närmast att
20910:                                                        man från tidigare fullständig skattefrihet över-
20911:     De bestämmelser som gäller tillfållig använd-      gick tili partiell skattefrihet. Likaså ändrades vis-
20912: ning i Finland av ett utomlands registrerat for-       sa tidsfrister något. Det största problemet i prak-
20913: don, som ägs av en person som är permanent             tiken har varit att bestämma hur mycket skatt
20914: bosatt i ett annat land än Finland, har i sak haft     som skall uppbäras för en bil som införs som
20915: samma innehåll ända sedan 1939. I den tullag           flyttbil. Bestämmelserna om detta fOrenklades
20916: som då stiftades beviljades tullfrihet för en bil      betydligt genom den ändring av bilskattelagen
20917: som tillfålligt används i Finland högst ett år.        som trädde i kraft den 1 juni 1997. Också om
20918: Denna bestämmelse har återspeglat sig på bilbe-        detta har tullstyrelsen gett anvisningar i juni
20919: skattningen och motsvarande skattefrihet har            1997. Båda anvisningarna finns för allmänheten
20920: gällt så länge Finland har beskattat bilar. Nästan     på flera olika språk. Dessutom kan fordonsföra-
20921: den enda ändringen i sak som har gjorts är den         ren enligt sedvanlig förvaltningspraxis vid behov
20922: bilskattelag som trädde i kraft vid ingången av år     få information av tullförvaltningens tjänstemän.
20923: 1995, genom viiken den tillfålliga skattefriheten      Om det uppstår oklarheter kan den skattskyldige
20924: förkortades från ett år tili 185 dagar under en 12     även i fråga om bilbeskattning i sista hand ansö-
20925: månaders period. På den här punkten motsvarar          ka om förhandsavgörande av tullstyrelsen.
20926: bilskattelagen mycket exakt vad som bestäms om             Det finns inga uppgifter om att det skulle fin-
20927: tillfällig skattefrihet i rådets direktiv 83/182/EEG   nas väsentliga brister i tullstyrelsens anvisningar
20928: om skattebefrielser inom gemenskapen för vissa         om tillfållig användning av fordon eller införsel
20929: transportmedel som tillfålligt införs från en an-      av flyttbil. Om sådana brister konstateras, kom-
20930: nan medlemsstat, även om direktivet inte direkt        mer bestämmelserna naturligtvis att komplette-
20931: gäller registreringsskatt.                             ras eller ändras.
20932: 
20933:      Helsingforsden 31 mars 1998
20934: 
20935:                                                                               Minister Jouko Skinnari
20936:                                            KK 123/1998 vp
20937: 
20938: Kirjallinen kysymys 123
20939: 
20940: 
20941: 
20942: 
20943:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Kyläkauppojen perustamisen ja ylläpitämi-
20944:                                       sen tukemisesta
20945: 
20946: 
20947:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20948: 
20949:    Kyläkaupat ovat yhtä katoavaa kantaa kuin         Kankkulan kaivoon, mutta kyläkaupan perusta-
20950: maaseudun tanssitavat ja pienviljelystilat. Yhä      miseen ei markkoja taida löytyä. Näin siitä huo-
20951: useampi kyläkauppa lopettaa varsinkin silloin,       limatta, että kauppias työllistäisi ainakin itsensä
20952: kun kauppias vanhenee eikä jatkajaa ole näkö-        ja ehkä kumppaninsakin. Esimerkiksi parempaa
20953: piirissä. Kaupparakennus lahoaa alakuloisena         ED-rahoituksen kohdetta maaseudun elävänä
20954: alakuloisen maiseman keskellä.                       pitämiselle ei ole kuin kyläkaupan ylläpitämisen
20955:     Erityisesti kesämökkiläiset haluaisivat, että    ja perustamisen tukeminen.
20956: kylässä olisi kauppa ja että lopetetulle kaupalle       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20957: löytyisi jatkaja. Monet mökkiläiset ovat jopa hil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20958: jaisesti sitoutuneet ostamaan kaikki kesäiset os-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20959: toksensa kyläkaupasta, jos sellainen pysyisi. Ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20960: pysyisihän se, koska jatkajia löytyisi pienelläkin
20961: kannattavuudella muun muassa henkilöistä, jot-                  Onko Hallituksella suunnitelmia maa-
20962: ka ovat joutuneet työttömiksi eivätkä keski-iän              seudulle tärkeiden kyläkauppojen ylläpi-
20963:  saavuttaneina näe enää paljon mahdollisuuksia               tämiseksi kohdistamalla niiden toimin-
20964:  työpaikan saamiseen. Ongelmana kyläkaupan                   taan välttämättömiä tukitoimia ja hel-
20965:  perustamisessa on kuitenkin se, että pääomaa                pottamalla niiden perustamista jonkin-
20966:  tarvittaisiin jonkin verran kaupan lunastamiseen            laisen starttirahajärjestelmän turvin sekä
20967: ja alkutoimintoihin. Valtio tukee kaikenlaisia               ohjaamalla ED-rahoitusta niiden toimin-
20968:  hirsimökkihankkeita ja usein rahat menevät                  nan ylläpitämiseen?
20969: 
20970:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
20971:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
20972: 
20973: 
20974: 
20975: 
20976:  280043
20977: 2                                         KK 123/1998 vp
20978: 
20979: 
20980: 
20981: 
20982:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20983: 
20984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       la kuin muidenkin pienyritystukihankkeiden.
20985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Pienyritystuen myöntäminen edellyttää, että yri-
20986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyksellä katsotaan olevan edellytykset jatkuvaan
20987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kannattavaan toimintaan. Pienyritystukea suun-
20988: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nataan investointihankkeisiin, jotka parantavat
20989: n:o 123:                                             yrityksen kilpailukykyä, parantavat alueen elin-
20990:                                                      keinorakennetta tai parantavat alueen työllisyys-
20991:           Onko Hallituksella suunnitelmia maa-       tilannetta ja luovat uusia työpaikkoja. Pienyri-
20992:        seudulle tärkeiden kyläkauppojen ylläpi-      tystukea voidaan myöntää myös käynnistystuke-
20993:        tämiseksi kohdistamalla niiden toimin-        na palkkakustannuksiin pääsääntöisesti yhdeltä
20994:        taan välttämättömiä tukitoimia ja hel-        vuodelta.
20995:        pottamalla niiden perustamista jonkin-            Vuonna 1997 haja-asutusalueiden vähittäis-
20996:        laisen starttirahajärjestelmän turvin sekä    kaupoille myönnettiin pienyritystukea 32 hank-
20997:        ohjaamalla ED-rahoitusta niiden toimin-       keeseen noin 1,3 milj. mk. Näistä hankkeista osa
20998:        nan ylläpitämiseen?                           oli Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitta-
20999:                                                      mia.
21000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Haja-asutusalueiden kauppojen toiminnan
21001: vasti seuraavaa:                                     aloitus- ja laajennushankkeiden rahoittamiseen
21002:                                                      on käytettävissä myös Kera Oyj:n pienlaina ja
21003:    Erillinen haja-asutusalueiden kyläkauppojen       palveluyritysten investointi- ja kehittämistakaus.
21004: tukijärjestelmä lakkautettiin vuonna 1993. Tä-        Haja-asutusalueiden kauppojen toiminnan ke-
21005: män jälkeen on yritystuesta annetun lain (1136/      hittämiseen on käytettävissä myös TE-keskusten
21006: 1993) mukaista pienyritysten investointi- ja         neuvonta- ja yrittäjäkoulutuspalvelut. Haja-asu-
21007: käynnistystukea voitu myöntää maaseutualueel-        tusalueiden vähittäiskauppojen toimintaa on py-
21008: la myös kyseisen alueen palvelujen saatavuuden        ritty edistämään myös vapauttamaila ne liikeai-
21009: kannalta tärkeille yrityksille esimerkiksi haja-     kalain sunnuntaikaupan säännöksistä jo 1.3.
21010: asutusalueiden vähittäiskauppojen investointi-        1990 alkaen.
21011: hankkeisiin. Haja-asutusalueiden vähittäiskaup-           Edellä mainitun johdosta hallitus ei näe ai-
21012: pojen investointihankkeiden tulee täyttää pien-       heelliseksi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin ko.
21013: yritystuen myöntämisedellytykset samalla taval-       asiassa.
21014: 
21015:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
21016: 
21017:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21018:                                           KK 123/1998 vp                                               3
21019: 
21020: 
21021: 
21022: 
21023:                                       Tili Riksdagens Talman
21024: 
21025:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          na beviljas på samma sätt som andra projekt som
21026: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          får småföretagsstöd. För att småföretagsstöd
21027: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skall beviljas förutsätts att företaget anses ha
21028: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         förutsättningar för fortsatt lönsam verksamhet.
21029: mål nr 123:                                          Småföretagsstödet inriktas på investeringspro-
21030:                                                      jekt som förbättrar företagets konkurrenskraft,
21031:           Har Regeringen planer på att upprätt-      näringsstrukturen eller sysselsättningsläget i om-
21032:        hålla bybutikerna, som är viktiga för         rådet och skapar nya arbetsplatser. Småföretags-
21033:        landsbygden, genom att inrikta stödåt-        stöd kan beviljas också som startstöd för löne-
21034:        gärder som är nödvändiga för deras verk-      kostnader i regel för ett år.
21035:        samhet och genom att underlätta grun-             År 1997 beviljades ca 1,3 mi1j. mk i småföre-
21036:        dandet av dem med hjälp av ett start-         tagsstöd till32 projekt som minuthandelsbutiker
21037:        pengssystem av något slag samt genom          i glesbygdsområden realiserade. Av dessa projekt
21038:        att styra EU-finansiering för upprätthål-     var en del sådana som får delfinansiering från
21039:        landet av deras verksamhet?                   Europeiska regiona1a utvecklingsfonden.
21040:                                                          För finansiering av projekt som syftar tili att
21041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inleda eller bredda verksamheten hos butikerna i
21042: anföra följande:                                     glesbygdsområdena kan även Kera Abp:s små-
21043:                                                      1ån och investerings- och utvecklingsgaranti för
21044:    Det särskilda stödsystemet för bybutiker i        serviceföretag utnyttjas. För utvecklandet av
21045: glesbygden drogs in år 1993. Efter detta har in-     verksamheten hos butiker i glesbygden kan även
21046: vesterings- och startstöd för småföretag enligt      T&E-centralernas rådgivnings- och företagarut-
21047: lagen om företagsstöd (1136/1993) kunnat bevil-      bildningstjänster användas. Verksamheten hos
21048: jas på landsbygdsområdet också tili företag som      minuthandelsbutikerna i glesbygden har man
21049: är viktiga med tanke på tillgången på tjänster i     också försökt främja genom att frigöra dem från
21050: området i fråga t.ex. för investeringsprojekt som    bestämmelserna om handel på söndagen i affårs-
21051: butiker inom minuthandeln i glesbygden realise-      tidslagen redan den 1 mars 1990.
21052: rar. De investeringsprojekt som minuthandels-            Tili följd av ovanstående anser regeringen att
21053: butiker i glesbygden genomför bör uppfylla för-      det inte är motiverat att vidta särskilda åtgärder i
21054: utsättningarna för att småföretagsstöd skall kun-    denna sak.
21055: 
21056:      Helsingforsden 20 mars 1998
21057: 
21058:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
21059:                                             KK 124/1998 vp
21060: 
21061: Kirjallinen kysymys 124
21062: 
21063: 
21064: 
21065: 
21066:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisten vanhusten hoitokotien toimin-
21067:                                        nan kehittämisestä
21068: 
21069: 
21070:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21071: 
21072:    Vanhustenhuolto näyttää Suomessa olevan            laisten pitämiä vanhuskoteja tarvittaisiin hoita-
21073: kriisissä. Jatkuvat taloudelliset säästöt merkitse-   maan huomattavasti halvemmalla vielä tietynas-
21074: vät kunnallisessa vanhustenhoidossa sitä, että        teisessa vireessä olevia vanhuksia. Syntyneet
21075: vanhuksia yhä enemmän lyödään laimin niin             säästöt voitaisiin yhteiskunnan taholta käyttää
21076: kuin eräissä tiedotusvälineissä on annettu ym-        huonokuntoisten vanhusten hoitoon yhteiskun-
21077: märtää jo nyt olevan. Vanhukset joutuvat ma-          nan laitoksissa.
21078: kaamaan ulosteissaan, ja hankalille annetaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21079: ruoan sijasta rauhoittavaa lääkettä. Laiminlyön-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21080: neissä vika ei ole henkilökunnan vaan kysymys         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21081: on siitä, että heitä on liian vähän ja he ovat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21082: väsyneitä.
21083:    Huonokin hoito yhteiskunnan toimin tulee                     Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
21084: hirmuisen kalliiksi. Yksityinen hyvin suunniteltu            näkee siihen, että vanhustenhoito Suo-
21085: bisnestoiminta tuottaa palveluja halvemmalla                 messa kohdennettaisiin entistä enemmän
21086: erityisesti sellaisille vanhuksille, jotka oikein            mammuttimaisten vanhainkotikomplek-
21087: kohdeltuina pystyvät vielä jonkinasteiseen oma-              sien sijasta yksityisenä bisneksenä toteu-
21088: toimisuuteen. Hyvä, joskin viihteellinen esimerk-            tettavaan pienimuotoisempaan laitoshoi-
21089: ki hyvin toimivasta yksityisestä vanhainkodista              toon,joka tulisi halvemmaksi ja valvottu-
21090: on erään televisio-ohjelman "nitrokabinetti".                na takaisi vanhuksille persoonallisem-
21091: Tällaisia, nimenom~,tan yksityisten alan ammatti-            man hoidon vanhuudenpäivinä?
21092: 
21093:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
21094:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
21095: 
21096: 
21097: 
21098: 
21099: 280043
21100: 2                                            KK 124/1998 vp
21101: 
21102: 
21103: 
21104: 
21105:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21106: 
21107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kien     lääninhallitusten    toimintayksiköitten
21108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alueella, mutta ne jakaantuvat eri tavoin vaihte-
21109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        luvälin ollessa 18,3-2,4% kaikkien toimintayk-
21110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         siköiden määrästä. Eniten yksityisiä asumisyk-
21111: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sikköjä on Uudellamaalla, Hämeessä ja Oulun
21112: n:o 124:                                               läänissä. Kunnat ostavat noin puolet yksityisten
21113:                                                        tuottamista asumispalveluista.
21114:            Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus           Kunnallisia vanhainkotipaikkoja v. 1993 oli
21115:         näkee siihen, että vanhustenhuolto Suo-        22 098 hoitopaikkaa ja vanhainkoteja 424. Vuo-
21116:         messa kohdennettaisiin entistä enemmän         den 1996 lopussa vanhainkotipaikkoja oli
21117:         mammuttimaisten vanhainkotikomplek-            22 018. Kunnat tuottivat itse v. 1993 asumispal-
21118:         sien sijasta yksityisenä bisneksenä toteu-     veluja 8 457 ja vuonna 1996 11 956 vanhusasuk-
21119:         tettavaan pienimuotoisempaan laitoshoi-        kaalle. Asumispalvelujen kasvu oli 41,3 %. Van-
21120:         toon,joka tulisi halvemmaksi ja valvottu-      hainkotipaikoissa ei ole tapahtunut kyseisenä ai-
21121:         na takaisi vanhuksille persoonallisem-         kana suurta muutosta, mutta vanhainkodeissa
21122:         man hoidon vanhuudenpäivinä?                   olevien asukkaiden keski-ikä on selvästi noussut,
21123:                                                        78% asukkaista oli 75 v. täyttäneitä tai sitä van-
21124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hempia.
21125: vasti seuraavaa:                                          Kuten edellä esitetyistä tilastoista käy ilmi,
21126:                                                        muutos vanhustenhuollon palvelurakenteessa on
21127:    Valtioneuvoston vuosittain vahvistamassa so-        käynnistynyt.
21128: siaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa            Suomalaisessa yhteiskunnassa valtaosa so-
21129: suunnitelmassa on vuodesta 1993 esitetty tavoit-       siaali- ja terveydenhuollon yksityisestä palvelu-
21130: teeksi palvelurakenteen uudistaminen avohuol-          tuotannosta tapahtuu yleishyödyllisten järjestö-
21131: toa ja asumispalveluja kehittämällä ja omaishoi-       jen ja yhteisöjen toimintana. Rakennusinvestoin-
21132: toa tukemalla.                                         neista enemmistö toteutetaan Raha-automaatti-
21133:    Samana vuonna voimaan tullut valtionosuus-          yhdistyksen ja Valtion asuntorahaston rahoituk-
21134: laki (733/1992) määrittelee sosiaali- ja terveyden-    sen turvin. Puhtaasti itserahoitettuja, voittoa
21135: huollon palvelujen järjestämisvastuun kunnalle.        tuottavia yrityksiä on vanhustenhuollossa vä-
21136: Kunta voijärjestää tehtävät 1) hoitamalla ne itse,     hän. Voittoa tuottavien ja pienimuotoisten van-
21137: 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden           hainkotien ja asumisyksiköiden kysyntä maassa
21138: kuntien kanssa, 3) olemalla jäsenenä toimintaa         on pieni ainakin nyt elävän yli 75-vuotiaan väes-
21139: hoitavassa kuntainliitossa tai 4) hankkimalla          tön tulotason huomioon ottaen, eikä myöskään
21140: palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainlii-    kuntien taloudellinen tilanne mahdollista entistä
21141: tolta tai muultajulkiselta tai yksityiseltä palvelu-   korkeampikustanteisten osastopalvelujen lisää-
21142: jen tuottajalta.                                       mistä. Esimerkit itsekannattavien voittoa tuotta-
21143:    Palvelurakentaan muutoksen seurauksena yk-          mattomien vanhusten palveluyksiköiden koh-
21144: sityinen palvelutuotanto on lisääntynyt. Vuoden        dallakin osoittavat, että kannattavuus edellyttää
21145: 1993 lopussa oli yksityisiä vanhainkotipaikkoja        melko suurta yksikkökokoa, sijaintikunta- tai
21146: 3 656 ja ne sijaitsivat 67 vanhain kodissa, ja vuo-    aluekokoa ja monipuolisia palveluja.
21147: den 1996lopussa vanhainkotipaikkoja oli 3 716             Vanhusten palvelujen kasvu ja palvelutuotan-
21148: ja ne sijaitsivat 98 vanhainkodissa. Asumispalve-      non lisääntyminen kuntasektorin ulkopuolella
21149: luja v. 1993 tarjosi 183 yksityistä palvelujen tuot-   on lisännyt velvoitteita valvonnassa. Vanhuksis-
21150: tajaa ja asumispaikkoja oli 6 520. Vuoden 1996         ta on lähes puolet yksinasuvia, joilla ei ole omai-
21151: lopussa maassa oli 507 asumispalveluja tarjo-          sia tai omaiset asuvat niin kaukana, ettei heillä
21152: avaa yksityistä palveluntuottajaaja asumispaik-        ole mahdollisuutta toimia vanhuksen asioiden
21153: koja oli 8 376, joten asumispalvelujen kasvu on        hoitajana ja etujen valvojana. Osalle vanhuksista
21154: ollut 129 %. Yksityisiä asumispalveluja on kaik-       on määrätty uskottumies, jonka valvonta-alue
21155:                                            KK 124/1998 vp                                              3
21156: 
21157: kohdistuu etupäässä taloudellisten asioiden val-     nat, jotka tekevät ostosopimuksen yksityisen
21158: vontaan ja hoitoon, jolloin vanhuksen kannalta       palveluntuottajan kanssa, ovat ostosopimuksen
21159: keskeiset kysymykset, palvelun laatuja hoivanja      kautta valvontavelvollisia.
21160: hoidon riittävyys, jäävät edelleen vähäiselle val-      Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteil-
21161: vonnalle. Laki yksityisten sosiaalipalvelujen val-   la laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-
21162: vonnasta (603/1996) tuli voimaan 1.1.1997 ja         keuksista, joka tulee lisäämään asiakkaan mah-
21163: edellyttää sekä yksityisiltä vanhainkodeilta että    dollisuuksia vaikuttaa ja osallistua hänelle järjes-
21164: asumispalveluilta lupamenettelyä, jonka antaa        tettävien palvelujen suunnitteluun ja toteuttami-
21165: lääninhallitus. Lääninhallituksella on myös tie-     seen. Myös tätä kautta lisätään mahdollisuutta
21166: donsaantioikeus ja tarkastusoikeus. Myös kun-        vaikuttaa vanhuksille tuotettaviin palveluihin.
21167: 
21168:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
21169: 
21170:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21171: 4                                           KK 124/1998 vp
21172: 
21173: 
21174: 
21175: 
21176:                                         Tili Riksdagens Talman
21177: 
21178:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           service och 8 376 boendeplatser, ökningen i bo-
21179: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           endeservicen var alltså 129 %. Privat boendeser-
21180: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vice finns inom alla länsstyrelsers verksamhets-
21181: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          enheters områden, men de fördelar sig olika med
21182: må1 nr 124:                                           en variation på 18,3-2,4% av det totala antalet
21183:                                                       verksamhetsenheter. Största antalet privata bo-
21184:           Hurdan möjlighet ser Regeringen att         endeenheter finns i Nyland, Tavastland och i
21185:        det finns för att inrikta äldreomsorgen i      Uleåborgs Iän. Kommunerna köper cirka hälften
21186:        Finland, i stället för på mastodontiska        av den privata boendeservicen.
21187:        åldringshemskomplex, mera än förut på              År 1993 fanns 22 098 korumunala åldrings-
21188:        småskalig institutionsvård som genom-          hemsplatser och 424 åldringshem. 1 slutet av år
21189:        förs som privat business, som skulle bli       1996 fanns det 22 018 åldringshemsplatser. År
21190:        billigare och som, genom att den skulle        1993 producerade kommunerna själv 8 457 boen-
21191:        vara övervakad, skulle garantera de äldre      qetjänster för äldre invånare och år 1996 11 956.
21192:        en mera personlig vård under de äldre          Okningen i boendeservicen var 41,3 %. 1 antalet
21193:        dagarna?                                       åldringshemsplatser har det inte skett någon
21194:                                                       större förändring under den ovan nämnda tiden,
21195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         men medelåldern för dem som bor i åldringshem-
21196: anföra följande:                                      men har stigit tydligt, 78 % av invånarna hade
21197:                                                       fyllt 75 år.
21198:    1 den riksomfattande planen för anordnande             Såsom det framgår av ovan nämnda statistik
21199: av social- och hälsovården, som statsrådet årli-      har en förändring i servicestrukturen för äldre-
21200: gen fastställer, har från år 1993 framförts som       omsorgen börjat.
21201: mål en reformering av servicestrukturen genom             1 det finländska samhället sköts största delen
21202: utvecklande av den öppna servicen och boende-         av social- och hälsovårdens privata servicepro-
21203: servicen och stödande av närståendevården.            duktion av allmännyttiga organisationer och
21204:    Lagen om planering av och statsandel för soci-     samfund. Av byggnadsinvesteringarna genom-
21205: al- och hälsovården (733/1992), som trädde i          förs största delen med hjälp av finansiering av
21206: kraft samma år, fastställer att kommunen bär          Penningautomatföreningen och Statens bostads-
21207: ansvar för ordnande av social- och hälsovårdens       fond. Det finns endast få rent självfinansierade,
21208: tjänster. Kommunen kan ordna uppgifterna 1)           vinstgivande företag inom äldreomsorgen. Efter-
21209: genom att sköta verksamheten själv, 2) genom          frågan på vinstgivande och små åldringshem och
21210: avtal tillsammans med en annan kommun eller           boendeenheter är liten i Finland åtminstone med
21211: andra kommuner, 3) genom att vara medlem i ett        beaktande av inkomstnivån hos den nu levande
21212: kommunalförbund som sköter verksamheten, el-          befolkningen som fyllt 75 år. lnte heller kommu-
21213: ler 4) genom att anskaffa service från staten, en     nernas ekonomiska situation möjliggör en ök-
21214: annan kommun, ett kommunalförbund eller nå-           ning av antalet köpta tjänster med högre kostna-
21215: gon annan offentlig eller privat serviceprodu-        der än förut. Exemplen beträffande livsdugliga
21216: cent.                                                 vinstbringande serviceenheter för äldre visar att
21217:    Den privata serviceproduktionen har ökat           lönsamheten förutsätter att enheten eller kom-
21218: som en följd av en förändring i servicestrukturen.    munen där verksamheten är placerad är rätt så
21219: 1 slutet av år 1993 fanns det 3 656 privata åld-      stor eller att området är rätt så stort, dessutom
21220: ringshemplatser i 67 åldringshem och i slutet av      förutsätts att servicen är mångsidig.
21221: år 1996 3 716 å1dringshemsp1atser i 98 å1drings-          En ökning i antalet tjänster för äldre och i
21222: hem. År 1993 erbjöd 183 privata serviceprodu-         serviceproduktionen utanför kommunsektorn
21223: center boendeservice och det fanns 6 520 boende-      har lett tili ökade förpliktelser med tanke på
21224: p1atser. 1 s1utet av år 1996 fanns det i landet 507   tillsyn. Av de äldre är nästan hälften ensamboen-
21225: privata serviceproducenter som erbjöd boende-         de som inte har några anhöriga eller vars anhöri-
21226:                                              KK 124/1998 vp                                           5
21227: 
21228: ga bor så långt borta att de inte har möjlighet att    verksamheten och rätt att inspektera den. Ä ven
21229: sköta den äldres ärenden eller övervaka den äld-       de kommuner, som uppgör köpeavtal med en
21230: res rättigheter. För en del av de äldre har man        privat serviceproducent, är via köpeavtalet skyl-
21231: utsett en god man, vars tillsyn i första hand riktar   diga att övervaka verksamheten.
21232: sig på övervakning och skötsel av ekonomiska              Vid social- och hälsovårdsministeriet håller
21233: ärenden, och då blir fortfarande de frågor som är      man på att bereda en lag om klientens ställning
21234: centrala för den äldre, servicekvaliteten och om-      och rättigheter inom socialvården, som kommer
21235: sorgens och vårdens tillräcklighet, mindre beva-       att öka klientens möjligheter att påverka och
21236: kade. Lagen om tillsyn över privat socialservice       delta i planeringen och genoll}.förandet av den
21237: (603/1996) trädde i kraft 1.1.1997 och förutsätter     service som ordnas för honom. A ven på detta sätt
21238: av både privata åldringshem och privat boende-         ökas möjligheterna att påverka den service som
21239: service tillstånd, som beviljas av länsstyrelsen.      ges åt de äldre.
21240: Länsstyrelsen har även rätt att få uppgifter om
21241: 
21242:      Helsingfors den 20 mars 1998
21243: 
21244:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
21245:                                             KK 125/1998 vp
21246: 
21247: Kirjallinen kysymys 125
21248: 
21249: 
21250: 
21251: 
21252:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Itsenäisen maan tunnusmerkeistä
21253: 
21254: 
21255:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21256:    Hallitusmuodon, myös eduskunnan käsitte-                     Mitkä ovat Hallituksen mielestä itse-
21257: lyssä olevan uuden version mukaan Suomi on                   näisen täysivaltaisen tasavallan tunnus-
21258: täysivaltainen tasavalta. Siis itsenäinen maa. Jos-          merkit, ja vielä,
21259: kus kuitenkin tuntuu siltä, että itsenäisyyden                  jos nyt menetämme oman rahamme,
21260: määrämitat ovat käyneet kovin epämääräisiksi.                kansallisen ulkopolitiikkamme sekä soti-
21261: Tai ainakin ovat käymässä.                                   laallisen liittoutumattomuutemme, olem-
21262:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           meko tosiaankin itsenäinen maa, täysi-
21263: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-              valtainen tasavalta?
21264: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21265: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21266: 
21267:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
21268: 
21269:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
21270: 
21271: 
21272: 
21273: 
21274: 280043
21275: 2                                            KK 125/1998 vp
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21281: 
21282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         valtaisuuden rajoituksena, vaan valtion mahdol-
21283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lisuudet vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin
21284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riippuvat nykyisin olennaisesti osallistumisesta
21285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tällaiseen yhteistyöhön. Suomen ED-jäsenyyden
21286: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          merkitystä täysivaltaisuuden kannalta voidaan-
21287: n:o 125:                                               kin eduskunnan perustuslakivaliokunnan tavoin
21288:                                                        (PeVL 14/1994 vp) luonnehtia siten, että Euroo-
21289:            Mitkä ovat Hallituksen mielestä itse-       pan unioninjäsenenä Suomi käyttää osaa suvere-
21290:         näisen täysivaltaisen tasavallan tunnus-       niteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten jä-
21291:         merkit, ja vielä,                              senvaltioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoi-
21292:            jos nyt menetämme oman rahamme,             minnan hyväksi. Lisätessään Suomen vaikutus-
21293:         kansallisen ulkopolitiikkamme sekä soti-       mahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla Euroo-
21294:         laallisen liittoutumattomuutemme, olem-        pan unioninjäsenyys on pohjimmiltaan Suomen
21295:         meko tosiaankin itsenäinen maa, täysi-         itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta vahvistava, eikä
21296:         valtainen tasavalta?                           kaventava tekijä. Vastaavalla tavalla on hallituk-
21297:                                                        sen käsityksen mukaan tulkittava myös Suomen
21298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osallistumista euroalueeseen. Kuten eduskun-
21299: vasti seuraavaa:                                       nalle 24 päivänä helmikuuta 1998 annetussa val-
21300:                                                        tioneuvoston tiedonannossa Suomen osallistu-
21301:    Voimassa olevan hallitusmuodon l §:n mu-            misesta euroalueeseen todetaan, osallistuminen
21302: kaan Suomi on täysivaltainen tasavalta. Vastaa-        euroalueen muodostamiseen heti alusta alkaen
21303: va säännös sisältyy eduskunnan käsiteltävänä           tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin keskei-
21304: olevan hallitusmuotoehdotuksen 1 §:ään (HE l/          siin ratkaisuihin, joiden perusteella yhteistä raha-
21305: 1998 vp). Valtion täysivaltaisuus käsittää sekä        ja valuuttakurssipolitiikkaa ryhdytään harjoitta-
21306: sisäisen että ulkoisen suvereenisuuden. Sisäisellä     maan Euroopan keskuspankkijärjestelmän puit-
21307: suvereenisuudella tarkoitetaan sitä, että valtion      teissa. Muut vaihtoehdot eivät antaisi talouspoli-
21308: sisällä valtiovalta on korkein oikeudellinen mui-      tiikalle suurempaa liikkumavaraa, mutta mah-
21309: den yläpuolella oleva valta. Sen keskeisenä sisäl-     dollisuutemme vaikuttaa taloudelliseen ympäris-
21310: tönä on kyky säätää kaikkien valtion alueella          töämme ja sen kehitykseen olisivat selvästi hei-
21311: julkista valtaa käyttävien viranomaisten ja mui-       kommat.
21312: den toimielinten toimivallasta. Siihen kuuluu              Hallituksen käsityksen mukaan näköpiirissä
21313: myös valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä,      ei ole muutoinkaan kehitystä, joka merkitsisi
21314: määrätä valtioelinten toiminnasta ja oikeus käyt-      Suomen itsenäisyyden kaventumista. Esimerkik-
21315: tää eri tavoin julkista valtaa valtion alueella ole-   si Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvalli-
21316: viin ihmisiin ja esineisiin nähden. Ulkoisella su-     suuspolitiikka on luonteeltaan valtioiden ja nii-
21317: vereenisuudella taas tarkoitetaan valtion vapaut-      den hallitusten välistä yhteistyötä. Se ei merkitse
21318: ta päättää itsenäisesti suhteistaan toisiin valtioi-   kansallisen ulkopolitiikan päättymistä.
21319: hin ja kansainvälisiin järjestöihin.                       Osallistuminen kansainväliseen yhteistoimin-
21320:    Valtion täysivaltaisuus ei kuitenkaan ole sisäl-    taan on nykyisin olennainen osa valtion täysival-
21321: löltään muuttumaton käsite. Se ei voi olla nykyi-      taisuutta. Kansainvälisen yhteistoiminnan ulko-
21322: sen vilkkaan kansainvälisen kanssakäymisen ai-         puolelle jäävä valtio ei voi päättää olennaisista
21323: kana rajoittamaton, vaan kansainvälinen oikeus         itseään koskevista asioista, vaan sellaisen valtion
21324: ja kansainväliset velvoitteet sekä jäsenyys kan-       osaksi jää sopeutuminen muualla tehtäviin pää-
21325: sainvälisissä järjestöissä asettavat rajoituksia       töksiin. Tämän vuoksi uuden hallitusmuodon
21326: Suomen toimintavapaudelle eri aloilla. Toisaalta       l §:ään onkin ehdotettu nimenomaista säännös-
21327: valtion osallistumista kansainväliseen yhteistoi-      tä, jonka mukaan Suomi osallistuu kansainväli-
21328: mintaan ei tule nähdä pelkästään valtion täysi-        seen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien tur-
21329:                                            KK 125/1998 vp                                           3
21330: 
21331: vaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.         tasavalta. Tiivis osallistuminen eurooppalaiseen
21332: Tämä säännös antaa sisältöä myös täysivaltai-        yhteistoimintaan on osaltaan vahvistanut käy-
21333: suuden tulkinnalle.                                  tännössä Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa
21334:    Hallituksen käsityksen mukaan Suomi on täy-       omiin asioihinsa ja siten myös turvannut Suomen
21335: sin riidattomasti itsenäinen maa ja täysivaltainen   itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta.
21336: 
21337:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
21338: 
21339:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
21340: 4                                             KK 125/1998 vp
21341: 
21342: 
21343: 
21344: 
21345:                                           Tili Riksdagens Talman
21346: 
21347:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         själv beror numera väsentligt på dess deltagande
21348: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           i internationellt samarbete. Betydelsen av Fin-
21349: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       lands EU-medlemskap med avseende på suverä-
21350: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             niteten kan beskrivas såsom riksdagens grund-
21351: nr 125:                                                  lagsutskott (GrUU 14/1994 rd) gjort i sitt konsta-
21352:                                                          terande om att Finland som EU-medlem utövar
21353:           Vad anser Regeringen vara känneteck-           en del av sin suveränitet tillsammans med andra
21354:        en på en självständig suverän republik,           suveräna medlemsstater tili nytta för det euro-
21355:        och ytterligare                                   peiska samarbetet. När Finland utökar sina på-
21356:           om vi nu förlorar den finska marken,           verkningsmöjligheter på internationell nivå är
21357:        vår nationella utrikespolitik samt vår mi-        EU-medlemskapet i grund och botten en faktor
21358:        litära alliansfrihet, är vi faktiskt ett själv-   som förstärker Finlands självständighet och su-
21359:        ständigt land, en suverän republik?               veränitet, inte en faktor som inskränker dessa. På
21360:                                                          motsvarande sätt bör man enligt regeringens
21361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            uppfattning tolka Finlands deltagande i valuta-
21362: anföra följande:                                         unionen. 1 statsrådets meddelande tili riksdagen
21363:                                                          om Finlands deltagande i euroområdet av den 24
21364:     Enligt 1 § i den gällande regeringsformen är         februari 1998 konstateras att deltagandet i euro-
21365: Finland en suverän republik. Motsvarande be-             området ända från första början erbjuder en
21366: stämmelse ingår i propositionen med förslag till         möjlighet att påverka de centra1a avgöranden, på
21367: ny regeringsform (RP 1/1998 rd), som är under            grundva1 av vi1ka en gemensam monetär och
21368: behandling i riksdagen. En stats suveränitet om-         valutakurspo1itik skall drivas inom Europeiska
21369: fattar både inre och yttre suveränitet. Med inre         centra1bankssystemet. De övriga alternativen ger
21370: suveränitet avses att statsmakten utgör den hög-         inte den ekonomiska politiken något större spel-
21371: sta rättsliga makten i staten. Den viktigaste kon-       rum, men våra möjligheter att påverka vår eko-
21372: sekvensen av den inre suveräniteten är att be-           nomiska omvärld och dess utveckling skulle vara
21373: stämma om de myndigheters och andra organs               klart sämre.
21374: behörighet som utövar makt inom statens terri-               Enligt regeringens uppfattning är någon sådan
21375: torium. Behörigheten omfattar även makt att              utveckling som skulle innebära en inskränkning
21376: besluta om rättsordningens innehåll, bestämma            av Finlands suveränitet för övrigt heller inte i
21377: om de statliga organens verksamhet och rätt att          sikte. Tili exempel Europeiska unionens gemen-
21378: på olika sätt utöva offentlig makt i förhållande         samma utrikes- och säkerhetspolitik är tili sin
21379: till människor och föremål inom statens territo-         natur ett samarbete mellan staterna och deras
21380: rium. Med yttre suveränitet avses åter statens           regeringar. Den innebär inte ett slut för den na-
21381: frihet att självständigt besluta om sina förhållan-      tionella utrikespolitiken.
21382: den tili andra stater och till internationella orga-         Deltagandet i internationellt samarbete utgör
21383: nisationer.                                              nuförtiden en väsentlig del av en stats suveräni-
21384:     Statens suveränitet är dock inte till innehållet     tet. En stat som blir utanför det internationella
21385: ett oföränderligt begrepp. 1 tider av intensiva          samarbetet kan inte fatta beslut om viktiga frå-
21386: internationella kontakter kan statens suveränitet        gor som berör den sjä1v, utan måste anpassa sig
21387: emellertid inte vara obegränsad, utan den inter-         enligt de beslut som fattas på annat håll. Av
21388: nationella rätten och internationella förpliktelser      denna orsak föreslås att den nya 1 § i regerings-
21389: samt medlemskap i internationella organisatio-           formen skall innehålla en uttrycklig bestämmel-
21390: ner begränsar Finlands handlingsfrihet på olika          se, enligt viiken Finland deltar i internationellt
21391: områden. Å andra sidan skall inte deltagandet i          samarbete i syfte att trygga freden och mänskliga
21392: internationellt samarbete ses enbart som en be-          rättigheter samt att utveck1a samhället. Bestäm-
21393: gränsning av en stats suveränitet, utan statens          melsen ger även suveräniteten ett innehåll vid
21394: möjligheter att påverka beslut som gäller den            tolkning.
21395:                                             KK 125/1998 vp                                             5
21396: 
21397:    Enligt regeringens uppfattning är Finland          Finlands möjligheter att påverka sina angelägen-
21398: ostridligen ett självständigt land och en suverän     heter och sålunda tryggat Finlands självständig-
21399: republik. Ett intensivt deltagande i det europeis-    het och suveränitet.
21400: ka samarbetet har för sin del i praktiken förstärkt
21401: 
21402:      Helsingfors den 24 mars 1998
21403: 
21404:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
21405:         1
21406: 
21407: 
21408:         1
21409: 
21410: 
21411: 
21412: 
21413:     1
21414: 
21415: 
21416:     1
21417: 
21418: 
21419: 
21420: 
21421: 1
21422: 
21423: 
21424: 1
21425:                                               KK 126/1998 vp
21426: 
21427: Kirjallinen kysymys 126
21428: 
21429: 
21430: 
21431: 
21432:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Peltopyykannan elvyttämisestä
21433: 
21434: 
21435: 
21436:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21437: 
21438:    Valtiovallan siunauksella rahdataan itärajalta       pitäisi vain nopeasti saada vireille, ennen kuin on
21439: eteläiseen Suomeen karhuja ja susia marjastajien        myöhäistä.
21440: kauhuksi. Lainkaan ei huomata sitä, että maas-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21441: tamme on kokonaan sukupuuttoon kuolemassa               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21442: peltomaisemien hyvälihainen ja vikkelä kanalin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21443: tu, peltopyy. Luonnonvaraisena sitä esiintyy            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21444: enää vähäisessä määrin Pohjanmaalla. Jos mi-
21445: tään ei tehdä, lyhyellä aikavälillä se kuolee sieltä-            Onko Hallituksen taholta mahdolli-
21446: kin sukupuuttoon.                                              suus nopeasti virittää toimenpiteitä suku-
21447:    Peltopyykantaa voitaisiin elvyttää vielä, ja in-            puuttoon kuolemassa olevan peltopyy-
21448: nokkaita asian harrastajiakin löytyy. Kysymys                  kannan elvyttämiseksi esimerkiksi ED-
21449: on rahasta ja siitä, että yhteiskunta ottaisi tämän            rahoitusta hyväksi käyttäen, ja
21450: asian ikään kuin vastuulleen. Jos missä, niinjuuri               millä tavoin Hallitus on valmis tuke-
21451: tässä esimerkiksi EU:n apurahat menisivät sellai-              maan asiaan liittyviä yksityisen tahon toi-
21452: senaan käyttöön, joka hyväksyttäisiin niin unio-               menpiteitä?
21453: nissa kuin suomalaistenkin keskuudessa. Asia
21454: 
21455:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
21456: 
21457:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
21458: 
21459: 
21460: 
21461: 
21462: 280043
21463: 2                                            KK 126/1998 vp
21464: 
21465: 
21466: 
21467: 
21468:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21469: 
21470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Peltopyy on koko esiintymisensä ajan ollut
21471: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          metsästäjien ja etenkin kanakoiraharrastajien
21472: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suosima hoitokohde. Mm. tarhoissa kasvatettu-
21473: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jen lintujen istutuksilla, luonnosta pyydystetty-
21474: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          jen lintujen siirroilla, ruoka- ja suojakasvien istu-
21475: n:o 126:                                               tuksilla sekä pienpetojen pyynnillä on pyritty
21476:                                                        kantojen voimistamiseen. Hoitotoimenpiteitä
21477:           Onko Hallituksen taholta mahdolli-           koskevissa selvityksissä on samalla tullut ilmi
21478:        suus nopeasti virittää toimenpiteitä suku-      elinympäristöjen ratkaiseva merkitys kantojen
21479:        puuttoon kuolemassa olevan peltopyy-            hoidossa.
21480:        kannan eheyttämiseksi esimerkiksi ED-              Viime vuosikymmenen vaihteessa toteutettu
21481:        rahoitusta hyväksi käyttäen, ja                 maatalouden velvoitekesannointi sekä myöhem-
21482:          millä tavoin Hallitus on valmis tuke-         min EU:n maatalouden ympäristöohjelma ovat
21483:        maan asiaan liittyviä yksityisen tahon toi-     olennaisesti lisänneet mahdollisuuksia peltoriis-
21484:        menpiteitä?                                     tan elinympäristöjen parantamiseen. Tämä on
21485:                                                        myös otettu hoitotoimenpiteiden suunnittelussa
21486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           huomioon. Maatalouden ympäristötukia lukuun
21487: vasti seuraavaa:                                       ottamatta mitään muita esim. EU:lta anottavia
21488:                                                        varoja hoitotoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole
21489:    Peltopyy kuuluu alun perin Euraasian sisä-          suunniteltu käytettäväksi. Sen sijaan riistanhoi-
21490: osien aroalueiden eläimistöön, ja saatavissa ole-      tomaksuvaroista on vuonna 1996 tuettu erään
21491: vien tietojen mukaan se on levinnyt maahamme           Pohjanmaalla olevan metsästysyhdistyksen han-
21492: 1700-luvulla. Koko esiintymisajan kanta ja sen         ketta EU:n ympäristöohjelman mahdollisuuksi-
21493: levinneisyysalue ovat voimakkaasti vaihdelleet.        en huomioon ottamiseksi peltoriistan hoidossa.
21494: Voimakkaimmillaan kanta oli vuosisadan vaih-           Hankkeen nimenomaisena tarkoituksena on juu-
21495: teessa, jolloin lintuja tavattiin jopa Kittilässä ja   ri peltopyyn elinympäristöjen parantamismah-
21496: Sailassa asti. Tämänjälkeen kanta romahti, elpyi       dollisuuksien selvittäminen. Hankkeesta on saa-
21497: vielä 1930-luvulla ja on sen jälkeen voimakkaasti      tu hyviä kokemuksia ja sen tukemista on tarkoi-
21498: vähentynyt. Vähentyminen on ollut yleismaail-          tus myös kuluvana vuonna edelleen jatkaa.
21499: mallista.
21500: 
21501:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
21502: 
21503:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21504:                                               KK 126/1998 vp                                             3
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                                            Tili Riksdagens Talman
21510: 
21511:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Bland jägare och särskilt bland fågelhundsin-
21512: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           tresserade har rapphönan under hela den tid den
21513: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         förekommit varit ett populärt objekt för vilt-
21514: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            vårdsåtgärder. Bland annat har man försökt stär-
21515: 126:                                                     ka bestånden genom att plantera ut uppfödda
21516:                                                          fåglar, flytta i naturen fångade fåglar, plantera
21517:            Har Regeringen möjligheter att snabbt         foder- och skyddsväxter samt genom fångst av
21518:         inleda åtgärder för att stärka rapphöns-         små rovdjur. 1 utredningar som gjorts av vårdåt-
21519:         beståndet som håller på att dö ut, exem-         gärdernas effekter har det samtidigt framkommit
21520:         pelvis genom att utnyttja EU-finansie-           att livsmiljöerna har en avgörande betydelse vid
21521:         ring, och                                        vården av rapphönsbestånden.
21522:            på vilket sätt är Regeringen beredd att          Tvångsträdan inom jordbruket kring senaste
21523:         stöda privata åtgärder i anslutning tili         decennieskifte samt EU:s miljöprogram för jord-
21524:         denna fråga?                                     bruket i ett senare skede har väsentligt ökat möj-
21525:                                                          ligheterna att förbättra fåltviltets livsmiljöer.
21526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Detta har även beaktats vid planeringen av vilt-
21527: anföra följande:                                         vårdsåtgärder. Med undantag för miljöstödet för
21528:                                                          jordbruket finns det dock inte planer på att ut-
21529:    Rapphönan hör ursprungligen tili faunan               nyttja andra medel, t.ex. bidrag som anhålls av
21530: inom stäppområdena i Eurasiens inre delar och            EU, fOr viltyårdsåtgärder. Däremot har enjakt-
21531: har enligt tillgängliga uppgifter spritt sig tili vårt   förening i Osterbotten år 1996 fått bidrag av
21532: land på 1700-talet. Under hela den tid rapphönan         jaktvårdsavgiftsmedel som stöd för ett projekt
21533: har förekommit här har beståndet och dess ut-            som syftar tili att beakta de möjligheter EU:s
21534: bredningsområde varierat kraftigt. Livskrafti-           miljöprogram erbjuder för vården av fåltviltet.
21535: gast var beståndet kring sekelskiftet. Då påträf-        Projektets uttryckliga mål är utreda möjligheter-
21536: fades fåglar tili och med ända uppe i Kittilä och        na att förbättra just rapphönans livsmiljöer. Pro-
21537: Salla. Därefter kollapsade beståndet för att ännu        jektet har gett goda erfarenheter och avsikten är
21538: under 1930-talet återhämta sig, men har sedan            att även under innevarande år fortsätta stödet av
21539: dess kraftigt decimerats. Beståndets nedgång har         projektet.
21540: varit global.
21541: 
21542:      Helsingforsden 16 mars 1998
21543: 
21544:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21545:                                            KK 127/1998 vp
21546: 
21547: Kirjallinen kysymys 127
21548: 
21549: 
21550: 
21551: 
21552:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eläimen pitämistä koskevan kiellon valvomi-
21553:                                       sesta
21554: 
21555: 
21556:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21557: 
21558:    Eläinsuojelulain 15 §:n mukaan eläinrääkkä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21559: yksestä tuomitulle henkilölle voidaan antaa kiel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21560: to pitää eläimiä. Kiellon noudattamisen valvonta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21561: toteutuu jotenkin, jos henkilö asuu edelleen sa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21562: malla paikkakunnalla. Kun henkilö muuttaa
21563: paikkakuntaa, kielto menettää merkityksensä ja                 Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
21564: henkilö voi ottaa vaikka miten monta eläintä                näkee eläimen pitämistä koskevia kieltoja
21565: tahansa ehkä uudelleen kiusatakseen. Käytän-                sisältävän rekisterin tai muun järjestel-
21566: nön esimerkkejä tästä on paljon.                            män kehittämiseksi niin, että eläimenpi-
21567:    Asia olisi hoidettavissa ehkä siten, että eläi-          tokiellossa oleva, mutta toiselle paikka-
21568: menpitokielto merkittäisiin sitä varten perustet-           kunnalle muuttava henkilö ei voisi pitää
21569: tuun rekisteriin.                                           eläimiä hoidossaan annetun kiellon mu-
21570:                                                             kaisesti?
21571: 
21572:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
21573:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
21574: 
21575: 
21576: 
21577: 
21578:  280043
21579: 2                                         KK 127/1998 vp
21580: 
21581: 
21582: 
21583: 
21584:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21585: 
21586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tuomioistuimet toimittavat maa- ja metsäta-
21587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lousministeriölle tiedon henkilölle tuomitusta
21588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eläintenpitokiellosta, minkä jälkeen ministeriö
21589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tiedottaa asiasta edelleen muille eläinsuojeluvi-
21590: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ranomaisille. Eläintenpitokiellosta tiedotetaan
21591: n:o 127:                                             lääninhallituksille, eläinlääkäreille ja sosiaali- ja
21592:                                                      terveysministeriölle, jonka hallinnonalalla toimi-
21593:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus       vat kunnissa terveydensuojeluvalvontaa hoita-
21594:        näkee eläimen pitämistä koskevia kieltoja     vat viranhaltijat, sekä sisäasiainministeriölle,
21595:        sisältävän rekisterin tai muun järjestel-     jonka hallinnonalaan poliisit kuuluvat. Tiedotta-
21596:        män kehittämiseksi niin, että eläimenpi-      malla eläintenpitokiellosta sekä paikallisille että
21597:        tokiellossa oleva, mutta toiselle paikka-     alueellisille eläinsuojeluviranomaisille ministeriö
21598:        kunnalle muuttava henkilö ei voisi pitää      pyrkii varmistamaan sen, että kullakin paikka-
21599:        eläimiä hoidossaan annetun kiellon mu-        kunnalla eläinsuojelusäädösten noudattamista
21600:        kaisesti?                                     valvovat viranomaiset saavat tiedot eläintenpito-
21601:                                                      kielloista. Koska tiedot eläintenpitokielloista toi-
21602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mitetaan myös kaikille eläinlääkäreille, saavat
21603: vasti seuraavaa:                                     sellaisetkin eläinlääkärit,jotka eivät ole eläinsuo-
21604:                                                      jelulaissa tarkoitettuja eläinsuojeluviranomaisia,
21605:    Eläinsuojelulain (247/1996) 55 §:n 1 momentin      tiedon asiasta. Näin hekin voivat omalta osal-
21606: mukaan se, joka tuomitaan eläinrääkkäyksestä,         taan seurata eläinlääkärinapua ja -hoitoa tarvit-
21607: voidaan samalla tuomita menettämään oikeu-            sevaa asiakaskuntaansa ja tarvittaessa ilmoittaa
21608: tensa pitää eläimiä. Eläintenpitokielto voidaan       epäilemästään kiellon rikkomisesta viranomai-
21609: määrätä myös henkilölle, joka jätetään rangais-       sille.
21610: tukseen tuomitsematta rikoslain 3 luvun 3 §:ssä           Hallitus katsoo, että maa- ja metsätalousmi-
21611: tarkoitetuista syistä. Eläintenpitokielto voi olla    nisteriöön tulevat tiedot eläintenpitokielloista
21612: määräaikainen tai pysyvä ja se voi koskea mää-        sekä niistä edelleen tiedottaminen alueellisille ja
21613: rättyjen eläinlajien pitämistä tai eläintenpitoa      paikallisille viranomaisille riittävät takaamaan
21614: yleensä. Eläintenpitokiellon noudattamisen val-       kieltojen noudattamisen asianmukaisen valvon-
21615: vomiseksi lain 55 §:n 3 momentissa säädetään,         nan. Hallitus ei näin ollen pidä erityisen eläinten-
21616: että jos henkilölle on määrätty eläintenpitokiel-     pitokieltorekisterin luomista tarpeellisena.
21617: to, tuomioistuimen on lähetettävä jäljennös asiaa
21618: koskevasta pöytäkirjasta maa-ja metsätalousmi-
21619: nisteriölle.
21620: 
21621:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
21622: 
21623:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21624:                                              KK 127/1998 vp                                              3
21625: 
21626: 
21627: 
21628: 
21629:                                          Tili Riksdagens Talman
21630: 
21631:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bruksministeriet om de djurhållningsförbud som
21632: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             meddelats, varefter ministeriet informerar övriga
21633: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         djurskyddsmyndigheter om saken. Länsstyrel-
21634: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            serna, veterinärerna och social- och hälsovårds-
21635: mål nr 127:                                             ministeriet, tili vars förvaltningsområde de tjäns-
21636:                                                         temän hör som utövar tillsyn över hälsoskyddet i
21637:           Vilka möj1igheter anser Regeringen att        kommunerna, samt inrikesministeriet, till vars
21638:        det finns för att utveckla ett register eller    förvaltningsområde polisen hör, får information
21639:        något annat system som innehåller för-           om djurhållningsförbuden. Genom att informera
21640:        bud mot hållande av djur så att den som          både lokala och regionala djurskyddsmyndighe-
21641:        har meddelats djurhållningsförbud och            ter om djurhållningsförbuden strävar ministeriet
21642:        flyttar tili en annan ort inte kan hålla djur    efter att säkerställa att de myndigheter som på
21643:        i enlighet med förbudet?                         orten i fråga övervakar iakttagandet av djur-
21644:                                                         skyddsförfattningarna får kännedom om djur-
21645:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hållningsforbuden. Eftersom också alla veterinä-
21646: anföra fö1jande:                                        rer blir informerade om djurhållningsförbuden,
21647:                                                         får också de veterinärer som inte är djurskydds-
21648:     En1igt 55§ 1 mom. djurskyddslagen (247/1996)        myndigheter enligt djurskyddslagen meddelande
21649: kan den som döms för djurplågeri samtidigt dö-          om saken. På detta sätt kan också de för sin del ge
21650: mas att förverka sin rätt att hålla djur. Djurhåll-     akt på den kundkrets som behöver veterinärhjälp
21651: ningsförbud kan också meddelas personer som             och veterinärvård och vid behov meddela myn-
21652: lämnas obestraffade av skäl som avses i 3 kap. 3 §      digheterna sina misstankar om brott mot förbu-
21653: straffiagen. Djurhållningsforbudet kan meddelas         den.
21654: for viss tid eller så att det blir bestående, och det      Regeringen anser att de meddelanden om
21655: kan gälla hållande av vissa djurarter eller djur-       djurhållningsförbud som inkommer tilljord- och
21656: hållning i allmänhet. Med tanke på övervakning-         skogsbruksministeriet och den information om
21657: en av att djurhållningsförbudet iakttas föreskrivs      dem som vidarebefordras tili de regionala och
21658: i lagens 55§ 3 mom. att domstolen, om någon har         lokala myndigheterna är tillräcklig för att garan-
21659: meddelats djurhållningsförbud, skall sända en           tera en ändamålsenlig övervakning av att förbu-
21660: kopia a v protokollet i ärendet tili jord- och skogs-   den iakttas. Regeringen anser således att det inte
21661: bruksministeriet.                                       är nödvändigt att skapa något särskilt register
21662:     Domstolarna underrättar jord- och skogs-            över djurhållningsförbuden.
21663: 
21664:      Helsingforsden 20 mars 1998
21665: 
21666:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21667:                                          KK 128/1998 vp
21668: 
21669: KirjaiJinen kysymys 128
21670: 
21671: 
21672: 
21673: 
21674:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Valtatie 9:n parantamisesta välillä Orivesi-
21675:                                      Jämsä
21676: 
21677: 
21678:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21679:    Valtatie 9:n parantaminen välillä Orivesi-         Supistukset tielaitoksen määrärahoissa tiede-
21680: Jämsä ei ota onnistuakseen, vaikka sitä on         tään varsin hyvin.
21681: useampienkin kansanedustajien ja tienvarsikun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21682: tien taholta jatkuvasti kiirehditty. Esimerkiksi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21683: Oriveden kaupungin maankäyttösuunnitelmien         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21684: osalta tielinjojen vahvistaminen on tärkeätä ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21685: samoin on asia tietysti myös Längelmäen kunnan
21686: osalta. Tie on erityisen vilkkaasti liikennöity,             Milloin valtatie 9:n peruskorjaus välil-
21687: mutta mäkineen ja mutkineen se ei enää ole kel-           lä Orivesi-Jämsä on tarkoitus viimeis-
21688: vollinen nykyajan vaatimusten kulkuväyläksi.              tään aloittaa?
21689: 
21690:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
21691: 
21692:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
21693: 
21694: 
21695: 
21696: 
21697:   280043
21698: 2                                          KK 128/1998 vp
21699: 
21700: 
21701: 
21702: 
21703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21704: 
21705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neet hankkeen toteutusta. Koska hanketta ei ole
21706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voitu sijoittaa tienpidon toiminta- ja taloussuun-
21707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nitelman vuosien 1998-2001 määrärahakehys-
21708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ten mukaiseen vaihtoehtoon, tarkistetaan tie-
21709: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        suunnitelmaa parhaillaan, ja samalla selvitetään
21710: n:o 128:                                             myös mahdollisuuksia toteuttaa hanke vaiheit-
21711:                                                      tain. Hankkeen uusi kustannusarvio asettunee
21712:           Milloin valtatie 9:n peruskorjaus välil-   200 miljoonan markan vaiheille.
21713:        lä Orivesi-Jämsä on tarkoitus viimeis-            Liikenneministeriön juuri valmistuneessa
21714:        tään aloittaa?                                Suomen liikennejärjestelmä 2020 -selvityksessä
21715:                                                      välin Orivesi-Jämsä parantaminen on priori-
21716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         soitu vuoteen 2005 mennessä aloitettavien hank-
21717: vasti seuraavaa:                                     keiden joukkoon. Valtion talousarviossa ei ke-
21718:                                                      hysnäkymien valossa ole vuonna 1999 tilaa yh-
21719:    Perusteluihin hankkeen tarpeellisuudesta on       dellekään uudelle hankkeelle ja myös vuoden
21720: helppo yhtyä. Valtatie 9 kuuluu Suomen tär-          2000 rahoitus on käytännössä kokonaan sidottu
21721: keimpään päätieverkkoon. Se on nimetty sekä          jo käynnissä oleviin hankkeisiin. Näin ollen Ori-
21722: eurooppatieverkkoon (numerolla E 63) että            vesi-Jämsä-hanke voisi alkaa aikaisintaan
21723: EU:n yleiseurooppalaiseen TEN-päätieverk-            vuonna 2001 ja nykynäkymin viimeistään vuon-
21724: koon. Tällaiselta tieltä on maaseutuoloissa          na 2005. Asia on kuitenkin kiinni aikanaan istu-
21725: kohtuullista edellyttää turvallista ja sujuvaa       vasta hallituksesta ja eduskunnasta sekä niiden
21726: 100 kmlh:n nopeustasoa.                              kyseisten vuosien talousarvioista ja määräraha-
21727:    Tiejakson Orivesi-Jämsä parantamiseksi on         kehyksistä tekemistä päätöksistä.
21728: laadittu tiesuunnitelma jo kymmenisen vuotta             Jämsässä valtateiden 9 ja 24 liittymään on
21729: sitten. Päätieverkon muut kiireellisemmät koh-       perustienpidon rahoituksella käynnissä kierto-
21730: teet ja hankkeen lähes 300 miljoonan markan          liittymän rakentaminen sekä PartaJanmäen koh-
21731: suuruinen kustannusarvio ovat kuitenkin tienpi-       dan parantaminen. Molemmat pienehköt koh-
21732: don rahoituksen vähentyessä toistuvasti lykän-        teet valmistuvat tänä vuonna.
21733:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
21734:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
21735:                                            KK 128/1998 vp                                             3
21736: 
21737: 
21738: 
21739: 
21740:                                        Tili Riksdagens Talman
21741: 
21742:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som projektet inte har kunnat placeras inom an-
21743: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       slagsramarna i väghåliningens verksamhets- och
21744: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     finansieringsplan för åren 1998-2001, granskas
21745: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        vägplanen som bäst och på samma gång utreds
21746: 128:                                                 möjligheterna att genomföra projektet etappvis.
21747:                                                      Projektets nya kostnadskalkyl torde uppgå tili
21748:           När kommer den grundliga renove-           ungefår 200 miljoner mark.
21749:        ringen av riksväg 9 mellan Orivesi och           Trafikministeriet har i den nyligen utkomna
21750:        Jämsä senast att inledas?                     utredningen om Finlands trafiksystem i framti-
21751:                                                      den, "Suomen liikennejärjestelmä 2020", priori-
21752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terat avsnittet mellan Orivesi och Jämsä bland de
21753: anföra följande:                                     projekt som skali inledas innan 2005. Inom ra-
21754:                                                      marna för statens budget finns det inte 1999 plats
21755:    Det är lätt att instämma i motiveringarna tili    för ett enda nytt projekt och även finansieringen
21756: varför projektet är befogat. Riksväg 9 hör tili de   under år 2000 är i praktiken helt bunden tili redan
21757: viktigaste huvudvägnäten i Finland. Den har ut-      inledda projekt. Därför kan projektet Orivesi-
21758: setts såväl tili europavägnätverket (med num-        Jämsä tidigast påbörjas 2001 och t?.nligt utsikter-
21759: mern E 63) som tili det transeuropeiska TEN-         na för närvarande senast 2005. Arendet beror
21760: huvudnätet. På en sådan väg är det rimligt att i     dock på den regering och den riksdag som sitter
21761: landsbygdsförhålianden förutsätta en trygg och       den aktuella perioden samt på besluten som fat-
21762: smidig fartnivå på 100 krnfh.                        tas om den aktuella periodens budget och an-
21763:    För vägavsnittet melian Orivesi och Jämsä har     slagsramar.
21764: det redan för ett tiotal år sedan uppgjorts en          Vid korsningen av riksvägarna 9 och 24 i Jäm-
21765: vägplan. På grund av huvudvägnätets mer bråd-        sä har byggandet av en rondell inletts med bas-
21766: skande objekt samt på grund av projektets kost-      väghåliningsmedel. Dessutom pågår ett förbätt-
21767: nadskalkyl på närmare 300 miljoner mark och          ringsprojekt vid Partalanmäki. Båda dessa rela-
21768: väghåliningens minskade anslag har projektet         tivt små objekt blir färdiga i år.
21769: upprepade gånger skjutits på framtiden. Efter-
21770: 
21771:      Helsingfors den 19 mars 1998
21772:                                                                          Trafikminister Matti Aura
21773:                                            KK 129/1998 vp
21774: 
21775: Kirjallinen kysymys 129
21776: 
21777: 
21778: 
21779: 
21780:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Luontoaktivistien toiminnan arvioinnista
21781: 
21782: 
21783: 
21784:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21785: 
21786:    Luontoaktivisteiksi itseään kutsuvat mutta lä-    tiedä pian luottaa mihinkään. Yhteiskunnan tu-
21787: hinnä terroristien tavoin toimivat aktivistit ovat   lee turvata se, että kansalaiset saavat toteuttaa
21788: lukemattomia kertoja estäneet yhteiskunnassa         laillisia oikeuksiaan.
21789: laillisesti päätetyt toimet esimerkiksi metsien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21790: hakkaamisessa. Viimeisin tapaus on Forssan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21791: seudulla Konikalliolla, jossa aktivistit estivät     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21792: puiden kaatamisen ja kiviaineksen ottamisen pie-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21793: neltä muutaman hehtaarin alueelta. Viralliset ta-
21794: hot, kuten ympäristöviranomaiset, olivat katso-                Aikooko Hallitus ottaa maassa ohjat
21795: neet, ettei hakkuuseen tai kiviaineksen ottami-             käsiinsä niin, etteivät tietyt terroristityyp-
21796: seen ole estettä.                                           piset ryhmät estä kansalaisia toteutta-
21797:    Jos yksityisen oikeutta lailliseen ja viran-             masta laillisia ja viranomaisten hyväksy-
21798: omaisten hyväksymään maaomaisuuden ja met-                  miä toimenpiteitä omaisuuttaan koh-
21799: sän käyttöön jatkuvasti häiritään ja estetään tie-          taan, kuten Forssan Konikalliolla on pari
21800: tynlaistenjärjestöjen toimesta, ei yhteiskunnassa           päivää sitten jälleen käynyt?
21801: 
21802:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
21803:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
21804: 
21805: 
21806: 
21807: 
21808: 280043
21809: 2                                            KK 129/1998 vp
21810: 
21811: 
21812: 
21813: 
21814:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21815: 
21816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jolloin koneen kuljettajan oli ollut luovuttava
21817: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käyttämästä konetta, koska hän muutoin olisi
21818: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         saattanut aiheuttaa tahallansa tai tuottamuksel-
21819: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          laan koneen toimintasäteen sisäpuolella olleille
21820: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 129:                henkilöille ruumiinvamman ja siten syyllistyä ri-
21821:                                                         kokseen. Kysymyksessä tarkoitettujen terroristi-
21822:           Aikooko Hallitus ottaa maassa ohjat           tyyppisten ryhmien teot voivat olla rangaistavia
21823:        käsiinsä niin, etteivät tietyt terroristityyp-   myös rikoslain muiden säännösten nojalla. Va-
21824:        piset ryhmät estä kansalaisia toteutta-          hingon aiheuttajan korvausvastuusta taas on
21825:        masta laillisia ja viranomaisten hyväksy-        säädetty vahingonkorvauslailla (412/197 4).
21826:        miä toimenpiteitä omaisuuttaan koh-                 Poliisin tehtävänä on poliisilain (493/1995)
21827:        taan, kuten Forssan Konikalliolla on pari        1 §:n mukaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen
21828:        päivää sitten jälleen käynyt?                    turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
21829:                                                         den ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estämi-
21830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattami-
21831: vasti seuraavaa:                                        nen. Poliisimiehellä on poliisilain 20 §:n 1 mo-
21832:                                                         mentin mukaan oikeus poistaa paikalta henkilö,
21833:     Rikoksena rangaistavista teoista säädetään          jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäyty-
21834: lailla. Rikoslain 25 luvun 8 §:n mukaan tuomi-          misestään voidaan päätellä, että hän todennäköi-
21835: taan pakottamisesta se, joka oikeudettomasti            sesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen,
21836: väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen teke-      kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan ri-
21837: mään, sietämään tai tekemättä jättämään jota-           kokseen.
21838: kin. Oikeuskäytännössä pakottamisrikoksen                  Hallitus toimii vastaisuudessakin voimassa
21839: tunnusmerkistön on katsottu täyttyneen, kun             olevien lakien mukaisesti, jotta rikosten tekijät
21840: syytetyt olivat maansiirtotyömaalla tunkeutu-           saatettaisiin vastuuseen teoistaan ja jotta kenen-
21841: neet kaivinkoneen toimintasäteen sisäpuolelle,          kään laillisia oikeuksia ei loukattaisi.
21842: 
21843:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
21844: 
21845:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
21846:                                                KK 129/1998 vp                                                3
21847: 
21848: 
21849: 
21850: 
21851:                                            Tili Riksdagens Talman
21852: 
21853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         vända grävmaskinen, eftersom han annars upp-
21854: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           såtligen eller av oaktsamhet kunde ha förorsakat
21855: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       en kroppsskada för de människor som befann sig
21856: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             inom grävmaskinens operationsradie och där-
21857: nr 129:                                                  med gjort sig skyldig tili ett brott. Gärningar
21858:                                                          begångna av grupper av terroristtyp vilka avses i
21859:              Ämnar Regeringen fatta tyglarna så          spörsmålet kan också vara straffbara enligt an-
21860:           att vissa grupper av terroristtyp inte skall   dra bestämmelser i strafflagen. Bestämmelser om
21861:           hindra medborgarna att vidta lagliga och       skadevållarens ersättningsskyldighet finns åter i
21862:           av myndigheterna godkända åtgärder i           skadeståndslagen (412/1974).
21863:           fråga om sin egendom, såsom åter var              Polisen har enligt 1 § polislagen (493/1995) tili
21864:           fallet vid Konikallio i Forssa för ett par     uppgift att trygga rätts- och samhällsordningen,
21865:           dagar sedan?                                   upprätthålla allmän ordning och säkerhet samt
21866:                                                          förebygga och utreda brott samt sörja för att
21867:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            brott blir föremål för åtalsprövning. Enligt 20 §
21868: anföra följande:                                         1 mom. polislagen har en polisman rätt att av-
21869:                                                          lägsna en person från en plats, om det av hans
21870:    Om gärningar som bestraffas som brott regle-          hotelser eller övriga uppförande kan dras den
21871: ras i lag. Enligt 25 kap. 8 § strafflagen skall den      slutsatsen att han sannolikt kommer att göra sig
21872: som orättmätigt med våld eller hot tvingar någon         skyldig tili brott mot Iiv, hälsa, frihet eller hem-
21873: att göra, tåla eller underlåta något dömas för           frid eller till egendomsbrott.
21874: olaga tvång. I rättspraxis har rekvisiten för olaga         Regeringen verkar också i fortsättningen ge-
21875: tvång ansetts vara uppfyllda när de åtalade inom         nom iakttagande av gällande lagar så att de som
21876: ett schaktningsområde hade gjort ett intrång så          begår brott skall ställas tili svars för sina gärning-
21877: att de befann sig inom grävmaskinens opera-              ar och så att någons lagliga rättigheter inte skall
21878: tionsradie med den påföljden att grävmaskinens           kränkas.
21879: förare hade varit tvungen att avstå från att an-
21880:      Helsingforsden 12 mars 1998
21881: 
21882:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
21883:                                            KK 130/1998 vp
21884: 
21885: Kirjallinen kysymys 130
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:                                   Sulo Aittoniemi/kesk: Kiropraktikkojenja naprapaattien antamien
21891:                                       hoitopalveluiden saamisesta Kela-korvauksen piiriin
21892: 
21893: 
21894:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21895: 
21896:     Kiropraktikot sekä naprapaatit kasvattavat          Oli miten oli, mainittujen alan ihmisten palve-
21897: koko ajan palveluidensa suosiota ja määrää.          lut ovat niin yleistyneet ja hyviksi tunnetut, että
21898: Suurin osa, voidaan sanoa jopa lähes kaikki,         korvattavuusasialle pitäisi tehdä jotakin.
21899: toimivat yksityisvastaanoton puitteissa.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21900:     Suuri ongelma on se, että mainittujen ammat-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21901: ti-ihmisten palveluita ei ole merkitty Kela-kor-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21902: vauksen piiriin, joten palveluksia käyttävät eivät   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21903: saa asianomaisessa laissa määrättyä osakorvaus-
21904: ta. On kuitenkin väitetty, että sekä kiropraktik-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21905: kojen että naprapaattien palvelut olisi alun perin          siin kiropraktikkojen ja naprapaattien
21906: tarkoitettu Kela-korvattaviksi, mutta asiaa kos-            antamien hoitopalveluiden sisällyttämi-
21907: kevasta asetuksesta puuttuu tätä koskeva mai-               seksi Kela-korvattavien hoitotoimenpi-
21908: ninta.                                                      teiden piiriin?
21909: 
21910:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
21911:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
21912: 
21913: 
21914: 
21915: 
21916:  280043
21917: 2                                          KK 130/1998 vp
21918: 
21919: 
21920:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21921: 
21922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        matinharjoittajana. Terveydenhuollon ammatti-
21923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilöistä annetussa laissa itsenäiseksi amma-
21924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tinharjoittajaksi katsotaan laillistettu, luvan saa-
21925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        nut ja nimikesuojattu ammattihenkilö. Koulu-
21926: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti ja
21927: n:o 130:                                              koulutettu osteopaatti kuuluvat terveydenhuol-
21928:                                                       lon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 1 §:n
21929:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mukaan edellä mainittuihin nimikesuojattuihin
21930:        siin kiropraktikkojen ja naprapaattien         ammattihenkilöihin.
21931:        antamien hoitopalveluiden sisällyttämi-            Voimassa oleva sairausvakuutuskorvausjär-
21932:        seksi Kela-korvattavien hoitotoimenpi-         jestelmä turvaa nykyisen käytännön pohjalta va-
21933:        teiden piiriin?                                kuutetuille tarpeellisen hoidon tarpeettomia kus-
21934:                                                       tannuksia välttäen potilaan terveydentilaa kui-
21935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tenkaan vaarantamatta. Edellä todetun mukai-
21936: vasti seuraavaa:                                      sesti sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin
21937:                                                       määräämä fysikaalinen hoito edellyttäen, että
21938:     Sairausvakuutusjärjestelmästä korvataan osa       hoidon on antanut lääkintävoimistelija taikka
21939: yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoi-       hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan
21940: topalvelun käytöstä aiheutuneista sairaanhoi-         hyväksytyssä laitoksessa. Kiropraktikon ja nap-
21941: don kustannuksista. Sairausvakuutuslain 5 §:n         rapaatin antama fysikaalinen hoito korvataan
21942: 1 momentin 2 kohdan perusteella sairaanhoitona        sairausvakuutuksesta, mikäli hän toimii läänin-
21943: korvataan lääkärin määräämä, asetuksella tar-         hallituksen luvan saaneen yksityisen terveyden-
21944: kemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tutki-       huollon laitoksen työntekijänä. Itsenäisenä am-
21945: mus tai annettu hoito.                                 matinharjoittajana kiropraktikon tai naprapaa-
21946:     Kiropraktikko ja naprapaatti toimivat lähin-       tin antamaa hoitoa ei korvata sairausvakuutus-
21947: nä fysikaalisen hoidon alueella siltä osin, mikä      järjestelmästä.
21948: koskee sairauksien hoitoa. Sairausvakuutusase-            Vakuutetulla on voimassa olevan järjestelmän
21949: tuksen 6 §:n mukaan fysikaaliseksi hoidoksi kat-       puitteissa mahdollisuus hankkia valintansa mu-
21950: sotaan lääkärin määräämä fysikaalinen liikunta-        kaan tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut
21951: hoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely    joko yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Siten
21952: sekä lääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito.         vakuutettu voi hakeutua fysikaalisen hoidon ja
21953: Mainitun lainkohdan perusteella fysikaalinen           kuntoutuksen erikoislääkärin eli fysiatrin poti-
21954: hoito tulee sairausvakuutusjärjestelmästä kor-         laaksi joko yksityisesti taikka julkisella sektoril-
21955: vattavaksi vain, jos hoidon on antanut lääkintä-       la. Tämän alan lääkäri voi määrätä käynnin yh-
21956: voimistelija tai hoito on annettu fysikaalista hoi-    teydessä tarpeelliset röntgen- ja laboratoriotutki-
21957: toa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä          mukset sekä suorittaa myös itse tarvittavia fysi-
21958: laboratoriossa. Sairausvakuutusasetuksen 5 §           kaalisen hoidon toimenpiteitä. Lääkärin koulu-
21959: puolestaan määrittelee, ketkä ovat sairausva-          tuksensa ja lisätutkimusten avulla tekemä ero-
21960: kuutuslaissa tarkoitettuja, asianmukaisen am-          tusdiagnostinen arviointi varmistaa sairausva-
21961:  mattikoulutuksen saaneita henkilöitä. Kiroprak-       kuutuslain 6 §:n edellyttämän potilasturvallisuu-
21962:  tikkoa ja naprapaattia ei ole mainittu sairausva-     den toteutumisen. Lääkärin määräykseen perus-
21963:  kuutusasetuksessa tällaisina henkilöinä.              tuva fysikaalinen hoito asianomaisen alan yksi-
21964:     Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain       tyisessä terveydenhuollon laitoksessa annettuna
21965:  2 § määrittelee fysikaalisen hoidon, hieronnan        korvataan sairausvakuutuslain periaatteiden
21966:  sekä terveydentilan määrittelemiseksi tehtävät         mukaisesti myös silloin, kun hoidon toteuttajana
21967:  toimenpiteet terveydenhuollon palveluiksi ja           on kyseisessä laitoksessa työntekijänä toimiva
21968:  määrittelee myös ketä pidetään itsenäisenä am-        kiropraktikko tai naprapaatti.
21969: 
21970:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1998
21971: 
21972:                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
21973:                                                                     ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21974:                                           KK 130/1998 vp                                              3
21975: 
21976: 
21977:                                        Tili Riksdagens Talman
21978: 
21979:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          merade yrkesutbildade personer, yrkesutbildade
21980: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          personer som beviljats tillstånd eller yrkesutbil-
21981: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dade personer med skyddad yrkesbeteckning
21982: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         som självständiga yrkesutövare. Enligt 1 § för-
21983: mål nr 130:                                          ordningen om yrkesutbildade personer inom häl-
21984:                                                      so- och sjukvården tillhör en utbildad kiroprak-
21985:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        tor, en utbildad naprapat och en utbildad osteo-
21986:        att den behandling som ges av kiroprakti-     pat ovan nämnda kategori yrkesutbildade perso-
21987:        ker och naprapater skall innefattas i de      ner med skyddad yrkesbeteckning.
21988:        behandlingsåtgärder som ersätts av Folk-         Det ersättningssystem som nu gäller för sjuk-
21989:        pensionsanstalten?                            försäkringen tryggar, utifrån nuvarande praxis,
21990:                                                      nödvändig vård med undvikande av onödiga
21991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kostnader och utan äventyrande av patientens
21992: anföra följande:                                     hälsotillstånd. 1 enlighet med det ovan nämnda
21993:                                                      ersätter sjukförsäkringen fysikalisk vård som fö-
21994:    Sjukförsäkringssystemet ersätter en del av        reskrivits av läkare förutsatt att behandlingen
21995: sjukvårdskostnaderna när privatläkare och an-        getts av medikalgymnast eller i anstalt som god-
21996: nan privat sjukvårdsservice anlitas. Med stöd av     känts för givande av fysikalisk behandling. Den
21997: 5 § 1 mom. 2 punkten sjukförsäkringslagen er-        fysikaliska behandling som ges av en kiroprakti-
21998: sätts såsom sjukvård av läkare föreskriven un-       ker eller en naprapat ersätts av sjukförsäkringen
21999: dersökning eller behandling i anstalter som när-     förutsatt att den som ger behandlingen är an-
22000: mare anges i förordning.                             ställd hos en sådan privat hälsovårdsinrättning
22001:     Kiropraktiker och naprapater verkar, vad be-     som har tillstånd av länsstyrelsen. Behandling
22002: handlingen av sjukdomar beträffar, närmast           som ges av en kiropraktiker eller en naprapat
22003: inom området fysikalisk behandling. Enligt 6 §       som är självständig yrkesutövare ersätts inte av
22004: sjukförsäkringsförordningen anses såsom fysi-        sjukförsäkringssystemet.
22005: kalisk behandling fysikalisk motionsbehandling          lnom ramen för gällande system har den för-
22006: och därtill ansluten nödig förbehandling samt        säkrade möjlighet att själv välja den hälsovårds-
22007: annan fysikalisk behandling som föreskrivits av      service han behöver antingen i den privata eller
22008: 1äkare. Med stöd av nämnda lagrum skall fysika-      den offentliga sektorn. Den försäkrade kan såle-
22009: Iisk behandling ersättas av sjukförsäkringssyste-    des få fysikalisk vård och rehabilitering som pa-
22010: met endast om behandlingen getts av medika1-         tient hos specialistläkare, dvs. fysiater, inom den
22011: gymnast eller i medicinskt 1aboratorium som          privata eller den offentliga sektorn. En läkare i
22012: godkänts för givande av fysikalisk behandling. I     branschen kan i samband med ett besök föreskri-
22013: 5 § sjukförsäkringsförordningen definieras vilka     va röntgen- och laboratorieundersökningar samt
22014:  de personer är som har den behöriga yrkesutbild-    också själv ge fysikalisk behandling. Den diag-
22015:  ning som sjukförsäkringslagen avser. Kiroprak-      nostiska bedömning som läkaren utför mot bak-
22016:  tiker och naprapater finns inte med bland de        grunden av sin utbildning och verkställda till-
22017:  yrkeskategorier som sjukförsäkringsförordning-      läggsundersökningar säkerställer patienttrygg-
22018:  en omnämner.                                        heten så som 6 § sjukförsäkringslagen förutsätter.
22019:     I 2 § lagen om privat hälso- och sjukvård är     Fysikalisk behandling som grundar sig på läkar-
22020:  fysikalisk vård, massage och åtgärder som vidtas    ordination och som ges hos privat hälsovårdsin-
22021:  för att konstatera hälsotillstånd definierade så-   rättning inom vederbörande bransch ersätts en-
22022:  som hälso- och sjukvårdstjänster, och där defi-     ligt principerna i sjukförsäkringslagen också när
22023:  nieras också vem som avses med självständig         den som utför behandlingen är en kiropraktiker
22024:  yrkesutövare. 1 lagen om yrkesutbildade perso-      eller en naprapat som är anställd hos inrättning-
22025:  ner inom hälso- och sjukvården betraktas legiti-    en i fråga.
22026: 
22027:       Helsingforsden 16 mars 1998
22028: 
22029:                                           1 social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
22030:                                                                    minister Terttu Huttu-Juntunen
22031:                                              KK 131/1998 vp
22032: 
22033: Kirjallinen kysymys 131
22034: 
22035: 
22036: 
22037: 
22038:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Virkamiesten tavoitettavuoden parantami-
22039:                                         sesta
22040: 
22041: 
22042:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22043: 
22044:     Kansalaisille tulee aina joskus tarvetta esimer-    myös paluuajan keskukselle (jos yleensä enää
22045: kiksi puhelimitse asioida valtion virastossa, joko      sinä päivänä palaa), jotta henkilöä ei useiden
22046: peräti ministeriössä tai sitten vähemmän alem-          minuuttien ja "hetkinen vielä" -lausumien säes-
22047: paa kastia olevassa. Se on monelle kova paikka          tyksellä turhaan haettaisi talosta.
22048: siitä syystä, että palvelu vastaajuuri ennakkoluu-         Ja sitten lopuksi, vaikka onkin inhottavaa kun
22049: loja. Se on passiivista, jopa töykeätä.                 virkamiehen rauhaa häiritään, että hän ystävälli-
22050:     Suurin ongelma jopa kansanedustajalla on se,        sesti ja asiallisesti vastailisi itsekin jo tympäänty-
22051: että soittaessaan ministeriön tai viraston keskuk-      neen kansalaisen kysymyksiin.
22052: seen siellä ei ensinnäkään osata yhdistää oikealle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22053: henkilölle soittajan usein tarkastikin esittämästä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22054: asia-analyysistä huolimatta. Puhelinkontakti            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22055: pyörii virkamieheltä toiselle, niille, jotka sattuvat   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22056: olemaan paikalla, eivät ole lomalla, matkalla,
22057: neuvottelussa, sairauslomalla tai vain piipahta-                   Aikooko Hallitus käynnistää ministe-
22058: massa jossakin eikä paluuaikaa tiedetä. Puolen                  riöissä ja valtion muissa virastoissa byro-
22059: tunnin puhelinsurffailun päätteeksi ylirasitettu ja             kratiataikoot kansalaisten taholta esi-
22060: hermostunut keskusneiti painaa vahingossa nap-                  merkiksi puhelimitse tapahtuvan asioin-
22061: pulaa ja puhelu katkeaa.                                        nin helpottamiseksi kouluttamalla puhe-
22062:     Ministeriöissä ja valtion virastoissa olisi kor-            linvaihteen hoitajia, pitämällä virkamie-
22063: kea aika kehittää ensinnäkin menettely, jonka                   het työpaikalla tai ainakin tiedon siitä,
22064:  kautta keskusneiti voi kohtuullisilla selvityksillä            missä ovat ja koska palaavat, ja vielä, että
22065:  osata yhdistää kansalaisen puhelun ainakin oike-               kun virkamies vihdoin saadaan langan-
22066:  alle osastolle. Toinen tärkeä asia on saada tietää,            päähän, hän ystävällisesti palvelisi mo-
22067:  milloin joku virkamies olisi varmuudella saata-                nasti jo itsekin perusteellisesti tympään-
22068:  vissa langanpäähän. Kolmas, että esimerkiksi                   tynyttä kansalaista?
22069:  ostoksille piipahtanut virkamies ilmoittaa siitä ja
22070: 
22071:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
22072: 
22073:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
22074: 
22075: 
22076: 
22077: 
22078:  280043
22079: 2                                          KK 131/1998 vp
22080: 
22081: 
22082: 
22083: 
22084:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22085: 
22086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ED-tehtävät ja muut kansainväliset tehtävät ai-
22087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         heuttavat yleensä kokonaisen työpäivän tai pi-
22088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tempään kestäviä poissaoloja työpaikalta. Myös
22089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        muu yhteistyö eri viranomaisten ja asiakastaho-
22090: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jen kanssa voi edellyttää poistumista työpaikat-
22091: n:o 131:                                              ta. Virkamiesten tavoitettavuuteen vaikuttavat
22092:                                                       luonnollisesti myös sairaus- ja vuosilomat.
22093:           Aikooko Hallitus käynnistää ministe-            Varsinaisissa asiakaspalvelutehtävissä asian-
22094:        riöissä ja valtion muissa virastoissa byro-    tuntevat virkamiehet palvelevatjatkuvasti asiak-
22095:        kratiataikoot kansalaisten taholta esi-        kaita. Ensisijaisesti asiakaspalvelujen häiriötön
22096:        merkiksi puhelimitse tapahtuvan asioin-        saatavuus turvataan myös virkamiesten poissa-
22097:        nin helpottamiseksi kouluttamalla puhe-        olotapauksissa ja ruuhka-aikoina. Ministeriöt
22098:        linvaihteen hoitajia, pitämällä virkamie-      kuten muutkin virastot ovat viime aikoina pyrki-
22099:        het työpaikalla tai ainakin tiedon siitä,      neet parantamaan myös muissa kuin varsinaisis-
22100:        missä ovat ja koska palaavat, ja vielä, että   sa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien vir-
22101:        kun virkamies vihdoin saadaan langan-          kamiesten tavoitettavuutta ja sitä koskevien il-
22102:        päähän, hän ystävällisesti palvelisi mo-       moitusten järjestämistä. Sihteeripalvelujen lisäk-
22103:        nasti jo itsekin perusteellisesti tympään-     si keskusten puhelinpalveluja on monipuolistettu
22104:        tynyttä kansalaista?                           sekä otettu käyttöön automaattisia puhelinvas-
22105:                                                       taajia ja puheposteja. Erityisesti paljon liikkeellä
22106:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            oleville virkamiehille on hankittu matkapuheli-
22107: taen seuraavaa:                                        mia sekä hakulaitteita. Virkamiesten ja asiakkai-
22108:                                                        den välinen yhteydenpito tapahtuu nykyisin yhä
22109:    Informaatio- ja palvelunäkökohdat ovat kes-         useammin myös sähköisesti ja tietoverkkoja hy-
22110: keisiä valtion virastojen toiminnassa. Virkamies-      väksikäyttäen. Perinteinen kirjeenvaihto on tie-
22111: ten tavoitettavuus ja puhelinpalvelujen saata-         tenkin edelleen myös mahdollista.
22112: vuus ovat osa palvelutasoa, josta viime kädessä           Käsitykseni on, että niin ministeriöiden kuin
22113: virasto itse vastaa toteuttaessaan tulostavoittei-     muidenkin valtion viranomaisten palveluhenki-
22114: taan. Virastot huolehtivat palvelutasosta käy-         syys sekä tavoitettavuus puhelimitse ja muuten
22115: tettävissä olevien resurssien puitteissa ja niiden     ovat pääsääntöisesti hyvät. Näin ollen erityisten
22116: toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmu-         byrokratiatalkoidenjärjestäminen ei ole tarpeen.
22117: kaisimmalla tavalla.                                   Asioiden kehittymistä kuitenkin seurataan kysy-
22118:    Virkamiesten työtehtävät vaativat usein pois-       jän tarkoittamasta näkökulmasta.
22119: saoloa työpaikalta. Erityisesti ministeriöissä
22120: 
22121:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
22122: 
22123:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
22124:                                               KK 131/1998 vp                                                3
22125: 
22126: 
22127: 
22128: 
22129:                                           Tili Riksdagens Talman
22130: 
22131:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              medför i synnerhet i ministerieroa sådan frånva-
22132: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              ro från arb<?.tsplatsen som tar en hei dag eller mera
22133: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          i anspråk. A ven det övriga samarbetet med olika
22134: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             myndigheter och kundkategorier kan kräva att
22135: mål nr 131:                                              man måste avlägsna sig från arbetsplatsen.
22136:                                                          Tjänstemännens anträffbarhet påverkas natur-
22137:            Ämnar Regeringen sätta i gång byrå-           ligtvis också av sjukfrånvaro och semestrar.
22138:         krattalkon i ministerieroa och i övriga              När det gäller den egentliga kundservicen be-
22139:         statliga ämbetsverk för att göra det lätta-      tjänas kunderoa kontinuerligt av sakkunniga
22140:         re för medborgaroa att sköta ärenden per         tjänstemän. I första rummet tryggas en ostörd
22141:         telefon, t.ex. genom att utbilda de anställ-     tillgång tili kundservice också när tjänstemännen
22142:         da i te1efonväxeln, genom att hålla tjäns-       är borta och under rusningstid. Ministerieroa har
22143:         temännen kvar på arbetsp1atsen eller åt-         liksom även andra ämbetsverk på sistone försökt
22144:         minstone uppge var de befinner sig och           förbättra situationen i fråga om tjänstemännens
22145:         när de återvänder, och ytterligare genom         anträffbarhet och arrangemangen i samband
22146:         att förmå en tjänsteman, när han äntligen        med informationen om denna också när det gäl-
22147:         nås per telefon, att på ett vänligt sätt         Ier tjänstemän som arbetar med andra uppgifter
22148:         betjäna medborgaren, som i många fall            än med egentlig kundservice. Förutom sekrete-
22149:         redan själv med fog blivit utled?                rarservicen har även service via telefonväxel
22150:                                                          gjorts mångsidigare. Dessutom har man tagit i
22151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bruk automatiska telefonsvarare och röstbrevlå-
22152: anföra fö1jande:                                         dor. Tjänstemän som rör sig särskilt mycket har
22153:                                                          fått mobiltelefoner och personsökare. Nuförti-
22154:     Information och service är begrepp av central        den sker kontakteroa mellan tjänstemän och
22155: betydelse för de statliga ämbetsverken i deras           kunder allt oftare elektroniskt och via nätet. Tra-
22156: verksamhet. Tjänstemän som är anträffbara och            ditioneil skriftväxling är givetvis också fortfaran-
22157: tillgången till telefonservice är en del av den servi-   de möjlig.
22158: ce som varje ämbetsverk i sista hand själ':'.t svarar        Min uppfattning är att serviceandan samt an-
22159: för när det realiserar sina resultatmål. Ambets-         träffbarheten per te1efon och tillgängligheten
22160: verken sörjer för sin servicenivå inom ramen för         även i övrigt i regel är god såvä1 vid ministerieroa
22161: tili buds stående resurser och på det sätt som med       som vid andra statliga myndigheter. Sålunda är
22162: beaktande av deras verksamhet och ekonomi är             det inte nödvändigt att ordna särskilda byråkrat-
22163: mest ändamålsenligt.                                     talkon. Vi följer dock upp hur situationen ut-
22164:     Tjänstemännens arbetsuppgifter kräver ofta           vecklas ur den synvinkel spörsmålsställaren av-
22165: att de är borta från arbetsplatsen. EU-uppdrag           ser.
22166: och andra interoationella uppgifter i allmänhet
22167: 
22168:      Helsingfors den 31 mars 1998
22169: 
22170:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
22171:                                               KK 132/1998 vp
22172: 
22173: Kirjallinen kysymys 132
22174: 
22175: 
22176: 
22177: 
22178:                                      Juhani Alaranta /kesk: Kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta
22179: 
22180: 
22181: 
22182:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22183:     Sekä julkisuudessa että esimerkiksi kansan-          ryhtyä toimenpiteisiin niin hyvin tuomareiden
22184: edustajien saamassa kansalaispalautteessa tulee          väitetyn virkavirheen kuin apulaisoikeuskansle-
22185: jatkuvasti esille tapauksia, joissa kansalaiset          rin ja oikeuskanslerinviraston esittelijän toimin-
22186: väittävät, etteivät he saa oikeutta osakseen Suo-        nan johdosta."
22187: messa. Eduskunnan käydessä 10. päivänä helmi-               Tässä tapauksessa, johon oikeusministeri vas-
22188: kuuta tänä vuonna lähetekeskustelua Suomen               tasi, on kysymys apulaisoikeuskanslerin päätök-
22189: Hallitusmuodon uudistamisesta, eräs ryhmäpu-             sestä Dnro/640/1/97, jossa toteutui edellä laina-
22190: huja totesi muun muassa seuraavaa: "Tavallisen           tussa eduskuntapuheessa kuvattu tilanne, ettei
22191:  kansalaisen mahdollisuus saada oikeutta Suo-            kansalainen kokenut saaneensa oikeutta asias-
22192:  messa on tänä päivänä heikosti turvattu. Valta-         saan. Vastauksessa viitataan muihin vastauksiin
22193:  osassa käsiteltäviä tapauksia päätös on oikea ja        ja tuomareiden riippumattomuuteen. Tämänkin
22194:  oikeudenmukainen. Näyttää siltä, että mitä kor-         esimerkkitapauksen valossa syntyy helposti sel-
22195:  keammalle suomalaisessa oikeuslaitoksessa               lainen vaikutelma, ettei ole olemassa oikeusastet-
22196:  mennään, sitä pienempi mahdollisuus on tavalli-         ta, jossa yksittäinen kansalainen tulisi tasaveroi-
22197:  sella kansalaisella saada oikeutta. Alioikeudessa       sesti kuulluksi esimerkiksi yritysten tai pankkien
22198:  ja hovioikeudessa väärille raiteille joutunutta         rinnalla. Jos jokin kanta on asiaan otettu, se
22199:  asiaa on lähes toivotonta saada korjatuksi kor-         kanta viedään koko oikeusprosessin läpi eikä
22200:  keimmissa oikeusasteissa tai suomalaisissa lailli-      asioita tutkita uudestaan ns. puhtaalta pöydältä.
22201:  suuden valvontaelimissä."                               Tämä sama toteutuu, jos kansalainen tekee kan-
22202:      Oikeusministeri Kari Häkämies vastasi               telun valtioneuvoston oikeuskanslerille tai edus-
22203:   17.2.1998 eräälle kansalaiselle, joka oli kirjoitta-   kunnan oikeusasiamiehelle.
22204:  nut ministerille siitä, ettei saa oikeutta asiassaan:       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22205:  "Pidän valitettavana, että ette katso saaneenne         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22206:   oikeutta asiassanne. Ymmärrän hyvin, että olette        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22207:   tässä tilanteessa kääntynyt valtioneuvoston puo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22208:   leen korjauksen saamiseksi kokemaanne epä-
22209:   kohtaan. Olen kuitenkin pakotettu toteamaan,                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22210:   että yhtä lailla minulta oikeusministerinä kuin                ryhtyä kansalaisten oikeusturvan paran-
22211:   koko valtioneuvostoitakin puuttuu toimivalta                   tamiseksi?
22212: 
22213:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
22214:                                            Juhani Alaranta /kesk
22215: 
22216: 
22217: 
22218: 
22219:  280043
22220: 2                                          KK 132/1998 vp
22221: 
22222: 
22223: 
22224: 
22225:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Oikeusaputoimistojen ylläpito siirretään ke-
22227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         säkuusta 1998 alkaen kunnilta valtiolle ja oi-
22228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keusapujärjestelmän uudistamista jatketaan.
22229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani           Oikeusministeriön hallinnonalalle perustetaan
22230: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          noin 70 valtion ylläpitämää oikeusaputoimistoa,
22231: sen n:o 132:                                          joka sijaitsevat pääsääntöisesti käräjäoikeus-
22232:                                                       paikkakunnilla. Kesäkuun 1998 alusta tulevat
22233:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         voimaan säännökset julkisesta puolustuksesta.
22234:        ryhtyä kansalaisten oikeusturvan paran-        Säännökset syytteestä vapautetun oikeuden-
22235:        tamiseksi?                                     käyntikulujen korvaamisesta tulevat voimaan
22236:                                                       1999. Oikeudenkäyntiä hovioikeuksissa koskeva
22237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lainmuutos tulee voimaan toukokuun alusta
22238: vasti seuraavaa:                                       1998. Lainmuutoksella oikeudenkäyntiä hovioi-
22239:                                                       keudessa järjestetään entistä välittömämmäksi,
22240:     Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin mukaan           keskitetymmäksi ja suullisemmaksi. Tuomarei-
22241: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi       den nimittämistä ja asemaa on tarkasteltu erilli-
22242: asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä        sessä toimikunnassa. Tuomarinjääviä koskevien
22243: lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa         säännösten uudistamista jatketaan.
22244: tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oi-           Oikeusministeriön tuleviksi tavoitteiksi on
22245: keuksiaan tai velvollisuuksiaan koskeva päätös        kirjattu muun ohella selvityksen käynnistäminen
22246: tuomioistuimen tai muun riippumattoman lain-           sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioiden
22247: käyttöelimen tutkittavaksi. Hallitusmuodon             muutoksenhakujärjestelmän         lähentämisestä
22248:  16 §:n 2 momentin mukaan lailla turvataan oi-         muuhun hallintolainkäytön järjestelmään. Oi-
22249: keudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hal-           keuslaitoksen henkilöstön koulutuksessa paino-
22250: linnon takeet. Näihin takeisiin kuuluu muun            pistettä siirretään ammatillisen osaamisen pa-
22251: muassa oikeus tulla kuulluksi.                         rantamiseen. Tavoitteisiin kuuluu luonnollisesti
22252:     Oikeusministeriön hallinnonalalla on jatku-        sekin, että tuomioistuinlaitosta koskevia uudis-
22253:  vasti vireillä hankkeita oikeusjärjestyksen kehit-    tuksia seurataan mahdollisten muutostarpeiden
22254:  tämiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi. Tällä       nopeaksi korjaamiseksi.
22255:  hetkellä vireillä olevista hankkeista voidaan mai-       Oikeusturvan kehittämiseen kuuluu lisäksi se,
22256:  nita ensinnäkin hanke hallintotuomioistuinten         että oikeusministeriö antaa lausuntoja eri minis-
22257:  kehittämiseksi. Vireillä on myös hanke vakuu-         teriöiden lainsäädäntöhankkeista. Erityistä huo-
22258:  tusoikeudenja sen alaisten oikaisuelinten menet-      miota kiinnitetään lainsäädännön selkeyteen.
22259:  telyn kehittämiseksi hallintolainkäyttölain (586/     Oikeusministeriö on myös mukana hankkeissa,
22260:  1996) periaatteiden mukaisesti. Samoin on vireil-     joilla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia
22261:  lä valmistelutyö oikeudenkäymiskaaren 2lluvun         saada tietoa lainsäädännön sisällöstä.
22262:  oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien              Kaikissa kehittämishankkeissa pyritään halli-
22263:  säännösten tarkistamiseksija sen selvittämiseksi,     tusmuodon 16 §:n vaatimukset täyttävän oikeus-
22264:  mitkä eri tekijät vaikuttavat oikeudenkäyntiku-       turvan toteutumiseen.
22265:  lujen määrään.
22266: 
22267:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
22268: 
22269:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
22270:                                             KK 132/1998 vp                                               3
22271: 
22272: 
22273: 
22274: 
22275:                                          Tili Riksdagens Talman
22276: 
22277:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       staten, och reformeringen av rättshjälpssystemet
22278: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skall fortgå. lnom justitieministeriets förvalt-
22279: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     ningsområde inrättas cirka 70 rättshjälpsbyåer
22280: damot Juhani Alaranta undertecknade spörsmål           som upprätthålls av staten. Rättshjälpsbyråer
22281: nr 132:                                                inrättas i regel på tingsrättsorterna. 1 början av
22282:                                                        juni 1998 träder bestämmelserna om offentliga
22283:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         försvarare i kraft. Bestämmelserna som gäller
22284:        ta för att förbättra medborgarnas rätts-        ersättning för rättegångskostnader som tilldöms
22285:        skydd?                                          sådana somt blivit frikända från åtal träder i
22286:                                                        kraft 1999. Lagändringen som gäller rättegången
22287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i hovrätten träder i kraft i början av maj 1998.
22288: anföra följande:                                       Genom lagändringen skall rättegången i hovrät-
22289:                                                        ten ordnas så att den blir mera direkt, koncentre-
22290:    Enligt 16 § 1 mom. regeringsformen har var          rad och muntlig. Utnämningen av domare och
22291: och en rätt att på tillbörligt sätt och utan dröjs-    domarnas ställning har granskats av en särskild
22292: mål få sin sak behandlad av en domstol eller           kommission. Revideringen av bestämmelserna
22293: någon annan myndighet som är behörig enligt            om domarjäv fortsätter.
22294: lag samt att få ett beslut som gäller hans rättighe-       Tili justitieministeriets framtida mål hör bl.a.
22295: ter och skyldigheter behandlat vid domstol eller       att starta en utredning om hur systemet för änd-
22296: något annat oavhängigt lagskipningsorgan. En-          ringssökande i socialförsäkrings- och socialbi-
22297: ligt 16 § 2 mom. regeringsformen skall en rättvis      dragsärenden skall kunna närmas det övriga för-
22298: rättegång och god förvaltning tryggas i lag. Tili      valtningsprocessystemet. Tyngdpunkten i utbild-
22299: dessa garantier hör bl.a. rätten att bli hörd.         ningen som gäller personalen inom rättsväsendet
22300:     lnom justitieministeriets förvaltningsområde       skall flyttas över på att förbättra den professio-
22301: är olika projekt för att utveckla rättsordningen       nella sakkunskapen. Tili målen hör naturligtvis
22302: och för att förbättra rättsskyddet ständigt under       också att följa upp refomerna som gäller dom-
22303: arbete. Av de projekt som för närvarande är            stolsväsendet så att eventuella ändringsbehov
22304: aktuella kan nämnas för det första proj~_ktet för      snabbt kan åtgärdas.
22305: att utveckla förvaltningsdomstolarna. A ven en             Tili utvecklingen av rättsskyddet hör också att
22306: reform för att i enlighet med principerna i förvalt-   justitieministeriet ger utlåtanden om lagstift-
22307: ningsprocesslagen (586/1996) utveckla förfaran-         ningsprojekt som drivs vid olika ministerier. Sär-
22308: det vid försäkringsdomstolen och rättelseorga-          skild uppmärksamhet fåsts vid lagstiftningens
22309: nen underordnade denna är under arbete. Likaså          klarhet. Justitieministeriet deltar också i projekt
22310:  bereds enjustering av bestämmelserna som gäller        som syftar tili att förbättra medborgarnas möj-
22311:  rättegångskostnader i 21 kap. rättegångsbalken         ligheter att tillgå information om lagstiftningens
22312:  och för att utreda vilka olika faktorer påverkar       innehåll.
22313:  beloppet av rättegångskostnader.                          1 alla lagstiftningsprojekt eftersträvar man att
22314:     Skyldigheten att upprätthålla rättshjälpsbyrå-      garantera rättsskyddet i enlighet med de krav
22315:  er övergår i början av juni från kommunerna tili       som 16 § regeringsformen ställer.
22316: 
22317:       Helsingforsden 20 mars 1998
22318: 
22319:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
22320:                                             KK 133/1998 vp
22321: 
22322: Kirjallinen kysymys 133
22323: 
22324: 
22325: 
22326: 
22327:                                    Juhani Alaranta /kesk: Omaishoitajien vapaapäivästä
22328: 
22329: 
22330: 
22331:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22332: 
22333:    Eduskunta muutti syksyllä 1997 sosiaalihuol-       don tukea, moni omaishoitaja odotti, että nyt on
22334: tolakia siten, että ns. omaishoitajille säädettiin    mahdollisuus edes yhteen vapaapäivään. Tällä
22335: mahdollisuus vähintään yhteen vapaaseen vuo-          hetkellä tilanne on todella epäoikeudenmukai-
22336: rokauteen sellaista kuukautta kohti, jonka aika-      nen. Niille omaishoitajille, jotka eivät saa tukea,
22337: na hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyk-     rangaistus on kaksinkertainen, kun he eivät saa
22338: sin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai         myöskään vapaata.
22339: jatkuvasti päivittäin. Tarkasti siteeraten maini-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22340: tun lain 27 b §:n mukaan "omaishoidon tuesta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22341: kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22342: on oikeus pitää vapaata". Lain säätämisen yhtey-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22343: dessä ei ainakaan julkisesti tullut esille se, että
22344: vapaaseen on oikeutettu vain sellainen omaishoi-                Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
22345: taja, jolla on tämä sopimus kunnan kanssa eli                tyä omaishoitajille myönnettävän vapaa-
22346: joka saa jo myös omaishoidon tukea. Niinpä                   ajan    laajentamiseksi      myös    niille
22347: monelle omaishoitajalle uusi laki on ollut suuri             omaishoitajille, jotka eivät saa omaishoi-
22348: pettymys. Kun läheskään kaikki kunnat eivät ole              don tukea kunnalta?
22349: maksaneet eivätkä maksa ollenkaan omaishoi-
22350: 
22351:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
22352: 
22353:                                          Juhani Alaranta /kesk
22354: 
22355: 
22356: 
22357: 
22358: 280043
22359: 2                                         KK 133/1998 vp
22360: 
22361: 
22362: 
22363: 
22364:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22365: 
22366:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Omaishoidon tuki voi olla hoitopalkkio ja palve-
22367: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       luita, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja
22368: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     palvelusuunnitelmassa. Vaikka hoitaja ei saisi-
22369: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani         kaan palkkiota, sopimuksessa kunnan kanssa
22370: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tulee sopia mm. hoitajalle järjestettävästä va-
22371: sen n:o 133:                                        paasta.
22372:                                                        Omaisten toimesta hoidetaan kodeissa arviol-
22373:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ta noin 300 000 vanhusta, vammaista tai sairasta
22374:        ryhtyä omaishoitajille myönnettävän va-      henkilöä. Lakisääteistä omaishoidon tukea on
22375:        paa-ajan laajentamiseksi myös niille         vuonna 1996 saanut lähes 19 500 asiakasta.
22376:        omaishoitajille, jotka eivät saa omaishoi-      Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvas-
22377:        don tukea kunnalta?                          tuu kuuluu erityislainsäädännön mukaan kun-
22378:                                                     nalle. Kunnalla on mahdollisuus tukea kotona
22379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hoidettavana olevaaja samalla hänen hoitajaan-
22380: vasti seuraavaa:                                    sa esimerkiksi kotipalvelun avulla tai vanhainko-
22381:                                                     din tai terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidon
22382:     Kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen      avulla, vaikka omaishoitajanja kunnan kesken ei
22383: järjestämisestä asukkailleen kuten sosiaalihuol-    olisikaan tehty sopimusta omaishoidon tuesta
22384: tolaki (71 0/1982) säätää. Eräs sosiaalipalvelu-    (sosiaalihuoltolaki 6 §, kansanterveyslaki 66/
22385: muoto on omaishoidon tuki.                          1972, 17 §).
22386:     Omaishoidon tuki perustuu 1.7.1993 voimaan         Omaishoitajan vapaanjärjestäminen on olen-
22387: tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen (1365/     nainen, ratkaistava kysymys, kun asiakkaalle
22388:  1992) sekä asetukseen omaishoidon tuesta (318/     tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Lainsää-
22389:  1993). Kuntia velvoittavat säädökset koskevat      däntö korostaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden
22390: hoito- ja palvelusuunnitelmaa, omaishoidon tu-      ja olosuhteiden huomioonottamista sekä yhdes-
22391: esta kunnan ja hoitajan välillä tehtävää sopimus-   sä asiakkaan kanssa tehtävän hoito- ja palvelu-
22392: ta sekä hoitopalkkion minimimäärää. Omaishoi-       suunnitelman merkitystä (sosiaalihuoltoasetus
22393: don tukea koskevaa asetusta on muutettu             607/1983, 6 §ja asetus vammaisuuden perusteella
22394:  1.4.1997 voimaan tulleella asetuksen muutoksel-    järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/
22395: la (166/1997), joka koskee hoitopalkkion suu-       1987,2§).
22396: ruutta. Lisäksi vuoden 1998 alusta voimaan tul-        Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti vuosina
22397: leella lailla sosiaalihuoltolain muuttamisesta      1995-1997 omaishoidon palvelusetelikokeilun,
22398: (II 09/1997) on säädetty omaishoitajan lakisää-     jonka tavoitte.ena oli etsiä toimintamuotoja, joil-
22399: teinen oikeus vapaaseen.                            la tuetaan omaistaan kotona hoitavan henkilön
22400:     Omaishoidon tuki on luotu yhdeksi avohuol-      mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä uu-
22401: lon vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveydenhuollon     pumuksen välttämiseksi. Mukana oli 20 kuntaa,
22402: palvelujärjestelmään. Omaishoidon tuen avulla       useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä
22403: tuetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hen-       Raha-automaattiyhdistys. Kokeilun eräänä tu-
22404: kilön kotona selviämistä mahdollisimman pit-        loksena oli, että omaishoitajan vapaan järjestä-
22405: kään. Omaishoidon tukea koskevien säädösten         misessä tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä rat-
22406: keskeisenä tavoitteena on ollut omaishoitajan       kaisuja, jotta omaishoitajat todella voisivat pitää
22407: oikeudellisen aseman selkiyttäminen ja sosiaali-    vapaata hoitotyöstä. Kokeilun tulokset johto-
22408: turvan parantaminen.                                päätöksineen julkistetaan kevään 1998 aikana.
22409:     Omaishoitajan lakisääteinen oikeus vapaa-          Sosiaali- ja terveysministeriössä päättymässä
22410: seen (L 1109/1997, 27 b §)samoin kuin jo aikai-     olevassa valtakunnallisessa hoitotyön kehittä-
22411: semmin voimaan tullut mahdollisuus vapaaseen        misprojektissa on ollut mukana 87 kuntaa ja
22412: (A 318/1993, 5 §) koskee kunnan kanssa omais-       kuntayhtymää. Ammatillista kehittämistyötä on
22413: hoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia.         tehty yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosi-
22414:                                          KK 133/1998 vp                                            3
22415: 
22416: aalihuollon kanssa. Projektin mittavin osapro-     kunnallisen selvityksen, jolloin saadaan ajanta-
22417: jekti (28 kuntaa) keskittyy omaishoidon ja am-     saista tietoa kuntien tilanteesta. Selvityksen pe-
22418: matillisen yhteistyön kehittämiseen.               rusteella on mahdollista arvioida omaishoidon
22419:    Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo-   tuen kehittämistarpeet sekä nykyisen lainsää-
22420: den 1998 aikana yhteistyössä Stakesin kanssa       dännön riittävyys ja valtiontaloudelliset edelly-
22421: omaishoidon tuen toteutumista koskevan valta-      tykset mahdollisiin muutostarpeisiin.
22422: 
22423:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
22424: 
22425:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22426: 4                                           KK 133/1998 vp
22427: 
22428: 
22429: 
22430: 
22431:                                         Tili Riksdagens Talman
22432: 
22433:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vård kan bestå av värdarvode och av tjänster som
22434: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           bestäms i ~;trd- och servicep1anen för den vårdbe-
22435: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       hövande. A ven om värdaren inte får nägot arvo-
22436: dagsman Juhani Alaranta undertecknade spörs-          de skall avtalet med kommunen bl.a. innehålla
22437: mål nr 133:                                           regler om hur ledighet för vårdaren skall ordnas.
22438:                                                          1 hemmen sköter de anhöriga uppskattnings-
22439:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vis 300 000 åldringar, handikappade eller sjuka.
22440:        ta för att den fritid som beviljas närståen-   År 1996 fick nästan 19 500 klienter det lagstadga-
22441:        devårdare skall utvidgas tili att gälla ock-   de stödet för närståendevård.
22442:        så de närståendevårdare som inte av kom-          Ansvaret för att ordna social- och hälsovårds-
22443:        munen får stöd för närståendevård?             tjänsterna ligger enligt speciallagstiftningen på
22444:                                                       kommunen. Kommunen har möj1ighet att stöda
22445:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         en person som vårdas hemma och samtidigt den-
22446: anföra följande:                                      nes vårdare, t.ex. genom hemservice eller kort-
22447:                                                       tidsvård på ålderdomshem eller hälsocentral-
22448:    Kommunen skall enligt socia1vårdslagen             sjukhus även om det inte har ingåtts något avtal
22449: (71 0/1982) sköta anordnandet a v o1ika former av     mellan vårdaren och kommunen om stöd för
22450: socialservice för sina invånare. En sådan form av     närståendevård (6 § socialvårdslagen, 17 § folk-
22451: socialservice är stödet för närståendevård.           hälsolagen 66/1972).
22452:    Stödet för närståendevård grundar sig på en           Ledigheten för vårdaren är en väsentlig fråga
22453: ändring av socialvårdslagen (1365/1992) som           som skall lösas när vård- och serviceplanen för
22454: trädde i kraft den 1 juli 1993 samt på förordning-    klienten görs upp. Lagstiftningen betonar beak-
22455: en om stöd för närståendevård (318/1993). De          tandet av klientens individuella behov och för-
22456: bestämmelser som kommunen skall följa gäller          hållanden samt betydelsen av den vård- och ser-
22457: vård- och serviceplanen, avtalet mellan kommu-        viceplan som skall utarbetas tillsammans med
22458: nen och vårdaren om stöd för närståendevård           klienten (6 § socialvårdsförordningen 607/1983,
22459: samt vårdarvodets minimibe1opp. Förordningen          och 2 § förordningen om service och stöd på
22460: om stöd för närståendevård ändrades genom för-        grund av handikapp 759/1987).
22461: ordning 166/1997 som trädde i kraft den 1 april          Under åren 1995-1997 genomförde socia1-
22462: 1997 och gäller vårdarvodets storlek. Genom en        och hälsovårdsministeriet ett försök med service-
22463: lag om ändring av socialvårdslagen (1109/1997)        sedlar för närståendevärd med målet att finna
22464: som trädde i kraft i början av 1998 har dessutom      sådana verksamhetsformer genom vilka en per-
22465: föreskrivits om vårdarens lagstadgade rätt tili       son som vårdar en anhörig i hemmet ges möjlig-
22466: ledighet.                                             het att lösgöra sig från vårduppgiften för att
22467:    Stödet för närståendevård har tillkommit som       undvika utmattning. 1 försöket deltog 20 kom-
22468: ett alternativ i öppenvården inom ramen för soci-     muner, flera organisationer inom social- och
22469: al- och hälsovårdens servicesystem. Stödet för        hälsovårdsbranschen samt Penningautomatför-
22470: närståendevård är utformat sä att åldringar, han-     eningen. Ett resultat av försöket var att det be-
22471: dikappade och sjuka skall kunna klara sig hem-        hövs individuella och skräddarsydda lösningar
22472: ma så länge som möjligt. Ett centralt mål när det     för att ordna ledighet för vårdarna, för att dessa
22473: gäller bestämmelserna om stödet för närstående-       verkligen ska kunna vara lediga från vårdarbetet.
22474: vård har varit att klarlägga vårdarens rättsliga      Resultatet av försöket jämte slut1edningar publi-
22475: ställning och att förbättra socialskyddet.            ceras under vårens lopp.
22476:    Vårdarens lagstadgade rätt tili ledighet (L           1 ett riksomfattande utvecklingsprojekt om
22477: 1109/1997, 27 b §) samt den möjlighet tillledighet    vårdarbete som håller på att avslutas vid social-
22478: som fanns redan tidigare (F 318/1993, 5 §), gäller    och hälsovårdsministeriet deltog 87 kommuner
22479: vårdare som ingått avtal med kommunen om              och samkommuner. Yrkesinriktat utvecklingsar-
22480: stöd för närståendevård. Stödet för närstående-       bete har utförts i samarbete med primärvärden
22481:                                          KK 133/1998 vp                                             5
22482: 
22483: och socialvården. Det största delprojektet inom    verkligandet av stödet for närståendevård, vilket
22484: projektet (28 kommuner) koncentrerar sig på att    innebär att vi då får fårska uppgifter om situatio-
22485: utveckla närståendevården och det yrkesmässiga     nen i kommunerna. På grundva1 av utredningen
22486: samarbetet.                                        blir det möjligt att bedöma hur stödet för närstå-
22487:    Social- och hälsovårdsministeriet genomför      endevård borde utvecklas samt om nuvarande
22488: under 1998 i samarbete med F orsknings- och        lagstiftning är tillräcklig och om det finns stats-
22489: utvecklingscentralen för social- och hälsovården   ekonomiska förutsättningar med tanke på even-
22490: (Stakes) en riksomfattande utredning om för-       tuella behov av förändringar.
22491: 
22492:      Helsingfors den 19 mars 1998
22493: 
22494:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
22495:                                           KK 134/1998 vp
22496: 
22497: Kirjallinen kysymys 134
22498: 
22499: 
22500: 
22501: 
22502:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Asumisoikeusasuntojen tuotannon vähentä-
22503:                                      misestä
22504: 
22505: 
22506:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22507: 
22508:    Ensi vuonna asumisoikeusasuntojen tuotanto           Vaikka asumisoikeustuotanto lähes pysähtyy,
22509: pysähtyy lähes kokonaan. Valtionvarainministe-       asunnon hakijoiden joukko kasvaa nopeasti.
22510: riö on varannut asumisoikeusasuntojen lainoihin      Heidän kannaltaan tulevaisuus näyttää todella
22511: vain 900 miljoonaa markkaa tänä vuonna. Tämä         epävarmalta. Jos tämä asumismuoto ajetaan
22512: summa kuluu jo viime vuonna rakennettavaksi          alas, on kyse poukkoilevasta asuntopolitiikasta.
22513: hyväksytyille taloille, tuskin riittää niihinkään.   Se ei ole järkevää.
22514: Vaikuttaa siltä, että vasta 1990-luvun alussa ra-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22515: kennettua asumisoikeusjärjestelmää ollaan jo hi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22516: taasti purkamassa, vaikka hallitusohjelmassa sa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22517: notaan selvästi, että asumisoikeusasumista kehi-     nen vastattavaksi seuraavaan kysymyksen:
22518: tetään ja tuetaan.
22519:    Asumisoikeusasunnosta on tullut vuosi vuo-                  Onko Hallitus tietoinen asumisoikeus-
22520: delta yhä suositumpi kuntien, rakennuttajien ja             tuotannon vähenemisestä, ja
22521: asuntoa hakevien keskuudessa. Asumisoikeus-                    aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin
22522: asunnoista on tullut erityisesti pelastus monille           asiassa?
22523: lapsiperheille sekä nuorille, koska vuokrat ovat
22524:  kaupunkiseuduilla korkeat ja omistusasuntojen
22525:  hinnat hipovat taivaita.
22526: 
22527:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
22528: 
22529:                                          Mari Kiviniemi /kesk
22530: 
22531: 
22532: 
22533: 
22534:  280043
22535: 2                                        KK 134/1998 vp
22536: 
22537: 
22538: 
22539: 
22540:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22541: 
22542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      noitukseen 1,8 miljardia markkaa, mikä on
22543: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       28,3 %käytetystä myöntämisvaltuudesta.
22544: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja
22545: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-     varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-
22546: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolaino-
22547: n:o 134:                                            ja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen hy-
22548:                                                     väksymisvaltuus. Valtuuksista on kuitenkin va-
22549:           Onko Hallitus tietoinen asumisoikeus-     rattu 1 500 miljoonan markan suuruinen erä,
22550:        asuntojen vähenemisestä, ja                  jonka käyttämisestä hallitus päättää viimeistään
22551:           aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin         elokuussa 1998.
22552:        asiassa?                                         Valtioneuvostossa joulukuussa 1997 hyväksy-
22553:                                                     tyssä vuotta 1998 koskevassa osakäyttösuunni-
22554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telmassa on vahvistettu asuntolainojen käyttöpe-
22555: vasti seuraavaa:                                    rusteet 3 000 miljoonan markan suuruiselle ara-
22556:                                                     valainojen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 mil-
22557:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen harjoit-     joonan markan suuruiselle korkotukilainojen
22558: taman pitkäjänteisen asuntopolitiikan keskeise-     hyväksymisvaltuudelle.
22559: nä tavoitteena on lisätä kohtuuhintaista asunto-        Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-
22560: tuotantoa, erityisesti vuokra- ja asumisoikeus-     valainojen 3 000 miljoonan markan myöntämis-
22561: asuntotuotantoa. Näin on myös tapahtunut.           valtuudesta 30 % eli 900 miljoonaa markkaa on
22562:    Valtion tukema asuntotuotanto on pidetty          osoitettu asumisoikeusasuntojen tuotantoon.
22563: koko hallituskauden ajan korkealla tasolla. Vuo-    Tällä valtuudella arvioidaan voitavan lainaittaa
22564: sina 1995-1997 on valtion tuella lainoitettu yh-     vajaat 2 000 asumisoikeusasuntoa. Ottaen huo-
22565: teensä noin 44 000 asuntoa. Näistä pääosa eli        mioon asumisoikeusasuntojen voimakas kysyntä
22566: noin 36 000 asuntoa on vuokra- ja asumisoikeus-      ympäristöministeriössä on lähdetty siitä, että
22567: asuntoja. Tänä vuonna on tarkoituksena aloittaa      mikäli ehdollinen 1 500 miljoonan markan val-
22568: lähes 16 000 arava- ja korkotukiasunnon raken-       tuus saadaan käyttöön, tästä valtuudesta osoite-
22569: taminen.                                             taan arava-asumisoikeusasunnoille vähintään
22570:    Hallituksen tarkoituksena on jatkossakin pa-      sama suhteellinen osuus kuin osakäyttösuunni-
22571: nostaa erityisesti valtion tukemaan vuokra- ja       telmassa. Tällöin arava-asumisoikeusasuntoihin
22572: asumisoikeusasuntotuotantoon. Koska vapaa-           osoitettaisiin lisää myöntämisvaltuutta noin 300
22573: rahoitteisen tuotannon lisääntymiselle on edelly-    miljoonaa markkaa, mikä riittäisi noin 600 asun-
22574: tyksiä, valtion tukeman asuntotuotannon mää-         non rakentamiseen. Näin ollen vuonna 1998 voi-
22575: rää on vuoden 1998 talousarviossa vähennetty         taisiin lainaittaa noin 2 600 arava-asumisoikeus-
22576: vuoden 1997 voimakkaasti korotetusta tasosta.        asunnon uustuotanto.
22577:     Valtion asuntorahasto on vuonna 1997 voinut         Vuonna 1997 käytettiin asumisoikeusasunto-
22578: käyttää aravalainojen myöntämisvaltuutta 6,4         jen aravalainoitukseen 28,3% käytetystä myön-
22579: miljardia markkaa, koska kyseiselle vuodelle         tämisvaltuudesta. Asumisoikeusasuntojen suh-
22580:  1997 siirtyi aiempina vuosina käyttämätöntä         teellinen lainoitusosuus pysyisi siis edellisen vuo-
22581: aravalainojen myöntämisvaltuutta. Tästä mää-         den tasolla vuonna 1998.
22582:  rästä käytettiin asumisoikeusasuntojen aravalai-
22583: 
22584:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
22585: 
22586:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
22587:                                                KK 134/1998 vp                                               3
22588: 
22589: 
22590: 
22591: 
22592:                                           Tili Riksdagens Talman
22593: 
22594:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               gör 28,3 % av den använda bevillningsfullmak-
22595: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               ten.
22596: medlem av statsrådet översänt följande av riks-               1 1998 års budget har för aravaiän anvisats
22597: dagsman Mari Kiviniemi undertecknade spörs-               fullmakt att bevilja lån tili ett belopp av
22598: mål nr 134:                                               4 000 milj. mk och fullmakt att godkänna ränte-
22599:                                                           stödslån för bostäder tili ett belopp av 3 500
22600:            Är Regeringen medveten om att bo-              milj.mk. Av fullmakterna har dock en post om
22601:         stadsrättsbostäderna har minskat och              1 500 milj. mk reserverats, och regeringen beslu-
22602:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i              tar om användningen av denna postsenasti au-
22603:         ärendet?                                          gusti 1998.
22604:                                                               1den deldispositionsplan för 1998 som statsrå-
22605:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             det godkände i december 1997 har grunderna för
22606: anföra följande:                                          användningen av bostadslånen fastställts i fråga
22607:                                                           om 3 000 milj.mk av fullmakten att bevilja arava-
22608:     Enligt regeringsprogrammet är ett centralt            Iän och 3 000 milj.mk av fullmakten att godkänna
22609: mål för regeringens långsiktiga bostadspolitik att        rän testödslån.
22610: öka produktionen av bostäder tili skäliga priser,             Av den fullmakt om 3 000 milj.mk att bevilja
22611: i synnerhet produktionen av hyresbostäder och             aravaiän som fastställts i deldispositionsplanen
22612: bostadsrättsbostäder. Så har också skett.                 har 30 %, dvs. 900 milj.mk, anvisats för produk-
22613:     Den bostadsproduktion som får statsstöd har           tion av bostadsrättsbostäder. Genom denna full-
22614: under hela regeringsperioden hållits pä en hög            makt kommer man uppskattningsvis att kunna
22615: nivå. Under åren 1995-1997 lånefinansierades              bevilja lån för inemot 2 000 bostadsrättsbostä-
22616: sammanlagt omkring 44 000 bostäder med stats-             der. Med beaktande av den stora efterfrågan på
22617: stöd. De flesta av dessa, dvs. omkring 36 000             bostadsrättsbostäder har man vid miljöministe-
22618: bostäder, är hyres- och bostadsrättsbostäder. 1är         riet utgätt från att om den villkorliga fullmakten
22619: är det meningen att inleda byggandet av nära              om 1 500 milj. mk fås till förfogande, skall av
22620:  16 000 arava- och räntestödsbostäder.                    denna fullmakt för bostadsrättsbostäder med
22621:     Regeringen avser att också i fortsättningen           aravaiän anvisas en minst lika stor relativ andel
22622:  särskilt satsa pä den hyres- och bostadsrättsbo-         som den andel som anvisats i deldispositionspla-
22623:  stadsproduktion som staten stöder. Eftersom det          nen. Då ökar de för bostadsrättsbostäder med
22624:  finns förutsättningar tili att öka den fritt finansie-   aravaiän anvisade bevillningsfullmakterna med
22625:  rade produktionen, har volymen av den stats-             ca 300 milj. mk, vilket räcker tili för att bygga ca
22626:  stödda bostadsproduktionen minskats i 1998 ärs           600 bostäder. Sålunda kunde man 1998 finansie-
22627:  budget med jämförelse med den kraftigt höjda             ra nyproduktion av ca 2 600 bostadsrättsbostä-
22628:  nivån år 1997.                                           der med aravalån.
22629:     Eftersom från tidigare år outnyttjad fullmakt             År 1997 användes 28,3% av de använda bevill-
22630:  att bevilja aravaiän överfördes pä 1997, har Sta-        ningsfullmakterna tili aravalångivning för bo-
22631:  tens bostadsfond under året i fräga kunnat an-           stadsrättsbostäder. Sälunda skulle är 1998 den
22632:  vända en fullmakt att bevilja aravaiän för 6,4 mrd        relativa andelen av lån för bostadsrättsbostäder
22633:  mk. Av detta belopp användes 1,8 mrd mk för               bibehållas på föregående ärs nivä.
22634:  finansiering av bostadsrättsbostäder, vilket ut-
22635: 
22636:       Helsingforsden 13 mars 1998
22637: 
22638:                                                                                Minister Sinikka Mönkäre
22639:                                              KK 135/1998 vp
22640: 
22641: Kirjallinen kysymys 135
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646:                                     Tarja Filatov /sd: Zyprexa-nimisen psyykelääkkeen erityiskorvatta-
22647:                                         vuudesta
22648: 
22649: 
22650:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22651: 
22652:     Suomalainen yhteiskunta pyrkii siihen, ettei       noin 560 markkaa. Psyykepotilaiden taloudelli-
22653: kukaan joutuisi taloudellisesti kohtuuttomaan          nen tilanne on monesti hyvin huono, ja usein he
22654: tilanteeseen sairastaessaan, vaan sairaudesta ai-      ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita.
22655: heutuvia kuluja korvataan yhteisistä veromar-          Kuntien säästäessä toimeentulotuen harkinnan-
22656: koista. Kaikkia kustannuksia ei jätetä sairaan         varaisista menoista kallista psyykelääkettä ei
22657: henkilön yksin kannettavaksi. Yksi osa tätä ku-        oteta huomioon, mikä johtaa siihen, että potilas
22658: lujen yhteisvastuuta ovat kokonaan tai osin kor-       jää ilman tarvitsemaansa lääkitystä.
22659: vattavat lääkkeet.                                        Vuoden 1998 alustalääkekustannusten korva-
22660:     Mielenterveydellisistä ongelmista tai sairauk-     uksiin tulee muutoksia. Valtioneuvosto päättää
22661: sista kärsivät henkilöt ovat usein heikommassa         edelleen erityiskorvattavuuteen oikeuttavat sai-
22662: asemassa kuin muut potilaat. Heidän mahdolli-          raudet ja lääkkeet. Valtioneuvoston päätöstä an-
22663: suutensa ajaa omia oikeuksiaan ovat rajoitetum-        nettaessa otetaan huomioon sairauden laatu,
22664: mat. Epätasa-arvo on näkynyt muun muassa               lääkkeen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käy-
22665: korkeina sairaalamaksuina ja riittämättömänä           tössä ja tutkimuksessa osoitettu lääkkeen hoidol-
22666: avohoitona.                                            linen arvo. Lääkkeen erityiskorvattavuudesta
22667:     Uusiaja usein kalliita lääkkeitä tulee jatkuvas-   päätettäessä ei oteta huomioon sosiaalisia syitä,
22668: ti markkinoille ja niiden vaikuttavuutta on tut-       vaikka esimerkiksi psyykepotilaiden kokonaisti-
22669: kittava, ennen kuin ne hyväksytään korvattaviin        lanteen ja moniongelmaisuuden huomioon otta-
22670: lääkkeisiin. Ilman kontrollia yhteiskunnan kus-        minen olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta oikean
22671: tannukset nousevat kohtuuttomiksi, vaikka tu-          lääkityksen saaminen varmistuu.
22672: loksista ei ole varmuutta. Kuitenkaan ei ole oi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22673: kein, että potilas jää taloudellisista syistä ilman    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22674: tarvittavaa lääkitystä.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22675:     Zyprexa-niminen lääke kuuluu neuroleptien          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22676: lääkeryhmään ja sitä käytetään muun muassa
22677: skitsofrenian hoidossa. Tällä hetkellä Zyprexa                    Aikooko Hallitus muuttaa Zyprexa-
22678: on hyvä ja toimiva lääke sekä psykiatrisessa avo-               nimisen psyykelääkkeen kokonaan kor-
22679: että laitoshoidossa. Yleensä potilaat käyttävät                 vattavaksi, ja
22680: Zyprexaa 5 tai 10 milligrammaa kerran päivässä.                   onko mahdollista, että lääkekorvaus-
22681: Pakkauksen hinta on 1 990 markkaa, josta poti-                  prosentteja määritettäessä otetaan huo-
22682: las itse maksaa noin 1 000 markkaa. Kuukaudes-                  mioon myös sosiaaliset vaikutukset lää-
22683: sa potilaalle tulee lääkekustannuksia Zyprexasta                ketieteellisten vaikutusten lisäksi?
22684: 
22685:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
22686: 
22687:                                             Tarja Filatov /sd
22688: 
22689: 
22690: 
22691: 
22692: 280043
22693: 2                                             KK 135/1998 vp
22694: 
22695: 
22696: 
22697: 
22698:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22699: 
22700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa psykooseissa ja muissa vaikeissa mielentervey-
22701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           den häiriöissä 100 prosenttia omavastuun ylittä-
22702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vältä osalta, sisältyy tällä hetkellä noin 15 eri
22703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Fila-        neuroleptiä, joita myydään yli 20:llä eri kauppa-
22704: tovin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nimellä.
22705: 135:                                                        Eli Lilly Export S.A. on elokuussa 1997 so-
22706:                                                         siaali- ja terveysministeriölle osoittamanaan kir-
22707:            Aikooko Hallitus muuttaa Zyprexa-            jeellä ehdottanut ylempää erityiskorvattavuutta
22708:         nimisen psyykelääkkeen kokonaan kor-            skitsofrenian hoidossa käytettävälle olantsapii-
22709:         vattavaksi, ja                                  nia sisältävälle Zyprexa-lääkevalmisteelle. So-
22710:            onko mahdollista, että lääkekorvaus-         siaali- ja terveysministeriö on pyytänyt asiasta
22711:         prosentteja määritettäessä otetaan huo-         Kansaneläkelaitoksen lausunnon.
22712:         mioon myös sosiaaliset vaikutukset lää-             Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan Eli
22713:         ketieteellisten vaikutusten lisäksi?            Lilly Export S.A. on aiemmin tehnyt Kansanelä-
22714:                                                         kelaitokselle samansisältöisen ehdotuksen, jota
22715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            on käsitelty sosiaalilääketieteellisen neuvottelu-
22716: vasti seuraavaa:                                        kunnan lääkejaostossa. Neuvottelukunnan lää-
22717:                                                         kejaosto puolsi olantsapiinin erityiskorvatta-
22718:    Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan lääkkeen            vuutta sen hetkisen hyväksytyn käyttöaiheen
22719: erityiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa ylit-        mukaisesti käytettynä, ei kuitenkaan ensisijai-
22720: tävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun ky-         seksi lääkkeeksi.
22721: symyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairau-              Lausunnon mukaan olantsapiini (Zyprexa) on
22722: den hoidossa tarvittava välttämätön lääke,ja 100        lääkekustannuksiltaan verrattaessa sitä sairaus-
22723: prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä kul-         vakuutuksesta korvattaviin neurolepteihin eni-
22724: takin osto kerralta, kun kysymyksessä on vaikean        ten käytetyin annoksin selkeästi kalliimpaa kuin
22725: ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava          muut skisofrenian hoidossa käytetyt lääkkeet.
22726: vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava välttä-         Olantsapiinista aiheutuvat lääkehoitokustan-
22727: mätön lääke. Valtioneuvosto päättää erityiskor-         nukset ovat vuodessa 2 000 potilaan mukaan
22728: vattavuuteen oikeutetut sairaudet ja lääkkeet.          laskettuna yli 20 miljoonaa markkaa suuremmat
22729: Tätä valtioneuvoston päätöstä annettaessa ote-          kuin perinteisillä neurolepteillä. Kalleimpiin täl-
22730: taan sairausvakuutuslain mukaan huomioon sai-           lä hetkellä erityiskorvattaviin neurolepteihin ver-
22731: rauden laatu, lääkkeen tarpeellisuusja taloudelli-      rattuna olantsapiini aiheuttaa eniten käytetyin
22732: suus sekä käytössä ja tutkimuksissa osoitettu           annoksin 7-10 miljoonaa markkaa suuremmat
22733: lääkkeen hoidollinen arvo. Lääke voidaan mää-           lääkekustannukset.
22734: rätä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua perus-            Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan
22735: korvattuna vähintään kaksi vuotta.                      olantsapiinilla saattaa joillakin skitsofreniapoti-
22736:    Z yprexa -lääkev almiste sisältää oJan tsa piinia.   lailla olla saavutettavissa parempi hoitotulos
22737: Olantsapiini kuuluu skitsofrenian hoidossa käy-         kuin aiemmin käyttöön otetuilla neurolepteillä.
22738: tettävien neuroleptien lääkeryhmään.                    Ottaen huomioon vaikeahoitoiseen skitsofreni-
22739:    Neuroleptejä käyttää sairausvakuutuksesta            aan liittyvät ongelmat ja muun muassa laitoshoi-
22740: erityiskorvattuina ylemmän erityiskorvausryh-           dosta johtuvat huomattavat muut kustannukset
22741: män (100 %) mukaan vuosittain yli 50 000 suo-           voidaan olantsapiinin erityiskorvattavuutta
22742: malaista. Eniten käytettyjen tämän ryhmän lääk-         Kansaneläkelaitoksen käsityksen mukaan pitää
22743: keiden potilaskohtaiset kustannukset ovat vuo-          perusteltuna potilailla, joilla hyväksyttävää hoi-
22744: dessa 500-900 markkaa. Valtioneuvoston pää-             totulosta ei voida saavuttaa muulla lääkityksellä.
22745: tökseen vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista       Kansaneläkelaitoksen mukaan rajaus tulisi ottaa
22746: ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista      huomioon mahdollista valtioneuvoston päätöstä
22747: sairausvakuutuslain mukaan korvataan vaikeis-           valmisteltaessa. Kansaneläkelaitos kiinnitti huo-
22748:                                           KK 135/1998 vp                                             3
22749: 
22750: miota myös siihen, että Zyprexa-lääkevalmiste       teen otettavaksi toistakymmentä uutta lääkettä
22751: on tullut sairausvakuutuksesta korvattavaksi va-    sairauksiin, jotka valtioneuvoston päätöksellä
22752: jaa vuosi sitten.                                   on luokiteltu erityiskorvattavien piiriin kuulu-
22753:    Viime vuosina lääkekorvausjärjestelmää on        viksi. Tämä merkitsisi huomattavia lisäkustan-
22754: voimakkaasti kehitetty. Ennen vuoden 1998 uu-       nuksia sairausvakuutukselle.
22755: distuksia toteutettiin sekä EU:n voimaantulon          Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että
22756: että valtion säästötarpeiden lääkehuoliolle aset-   sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansaneläkelai-
22757: tamat lääkekorvausjärjestelmän muutokset.           tos selvittävät yhteistyössä, vastaavatko nyt eri-
22758: Huhtikuussa 1994 voimaan tulleilla sairausva-       tyiskorvattaviksi ehdotetut lääkkeet voimassa
22759: kuutuslain säännöksillä (1644/1993) muun            olevassa laissa ja sen taustalla olevassa lääkekor-
22760: muassa alennettiin erityiskorvattavien lääkkei-     vaustyöryhmän muistiossa hyväksyttyjä erityis-
22761: den korvaustasoaja lisättiin lääkkeiden omavas-     korvattavuuksien periaatteita. Työssä on otetta-
22762: tuuosuutta. Tänä aikana uusia lääkkeitä ei ole      va huomioon ministeriön palveluosastolla vireil-
22763: vahvistettu erityiskorvattaviksi. Lääketeollisuu-   lä oleva lääkkeiden määräämiskäytännön kehit-
22764: den taholta on kuitenkin tehty esityksiä saattaa    tämistyö.
22765: sairausvakuutusjärjestelmän erityiskorvattavuu-
22766: 
22767:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
22768: 
22769:                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
22770:                                                                   ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22771: 4                                            KK 135/1998 vp
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 
22776:                                          Tili Riksdagens Talman
22777: 
22778:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som används vid behandling av dessa ingår för
22779: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            närvarande ca 15 neuroleptika under 20 olika
22780: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        handelsnamn vilka enligt sjukförsäkringslagen
22781: dagsman Tarja Filatov undertecknade spörsmål           ersätts med 100% av det belopp som överstiger
22782: nr 135:                                                självriskandelen vid behandlingen av svåra psy-
22783:                                                        koser och andra svåra mentala störningar.
22784:           Ämnar Regeringen göra läkemedlet                 1 augusti 1997 har Eli Lilly Export S.A. i ett
22785:        Zyprexa, som hör tili gruppen psykofar-         brev ställt till social- och hälsovårdsministeriet
22786:        maka, fullt ersättningsgillt och                föreslagit att läkemedelspreparatet Zyprexa, som
22787:           är det möjligt att också beakta sociala      innehåller olanzapin och som används för vård
22788:        effekter vid sidan av de medicinska effek-      av schizofreni, skulle berättiga tili en högre speci-
22789:        terna vid fastställandet av ersättningspro-     alersättning. Social- och hälsovårdsministeriet
22790:        centen i fråga om läkemedel?                    har begärt utlåtande från Folkpensionsanstalten
22791:                                                        i ärendet.
22792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Enligt Folkpensionsanstalten har Eli Lilly Ex-
22793: anföra följande:                                       port S.A. tidigare framställt samma förslag tili
22794:                                                        Folkpensionsanstalten, och det har behandlats i
22795:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen är specialer-       socialmedicinska delegationens läkemedelsut-
22796: sättningen för läkemedel 75% av det belopp som         skott. Delegationens läkemedelsutskott under-
22797: vid varje inköpstillfålle överstiger 25 mk då det är   stödde förslaget att olanzapin borde vara speci-
22798: fråga om nödvändiga läkemedel som används              alersättningsgillt för det användningsändamål
22799: vid behandlingen av svåra och långvariga sjuk-         som det för tillfållet var godkänt för, dock inte
22800: domar och 100 % av det belopp som vid varje            som ett förstahandsläkemedel.
22801: inköpstillfålle överstiger 25 mk då det är fråga           Enligt utlåtandet är olanzapin (Zyprexa) vid
22802: om ett nödvändigt läkemedel med ersättande el-         en jämförelse av kostnaderna för de mest ordine-
22803: ler korrigerande verkan som används vid be-            rade doserna av olanzapin och de neuroleptika
22804: handlingen av svåra och 1ångvariga sjukdomar.          som ersätts av sjukförsäkringen märkbart dyrare
22805: Genom beslut av statsrådet bestäms vilka sjuk-         än övriga läkemedel som används vid behandling
22806: domar och läkemedel som berättigar till special-       av schizofreni. De kostnader för läkemedelsbe-
22807: ersättning. Enligt sjukförsäkringslagen skall när      handling som olanzapin årligen ger upphov tili är
22808: beslutet utfårdas beaktas sjukdomens art, hur          räknat på 2 000 patienter över 20 milj. mk dyrare
22809: nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt läke-           än traditionella neuroleptika. Jämfört med de för
22810: medlet är samt vilket terapeutiskt värde som har       tillfållet dyraste neuroleptika som är specialer-
22811: påvisats för läkemedlet genom användning och           sättningsgilla föranleder olanzapin i sina mest
22812: forskning. Ett läkemedel kan bli specialersätt-        använda doseringar 7-10 milj. mk högre läke-
22813: ningsgillt först efter att grundersättning betalts     medelskostnader.
22814: för det i minst två år.                                    Enligt Folkpensionsanstaltens utlåtande kan
22815:    Läkemedelspreparatet Zyprexa innehåller             olanzapin hos vissa schizofrenipatienter leda tili
22816: olanzapin. Olanzapin hör tillläkemedelsgruppen         bättre vårdresultat än de neuroleptika som tagits
22817: neuroleptika, som används vid behandling av            i bruk tidigare. Med beaktande av de problem
22818: schizofreni.                                           som ansluter sig till den svårbehandlade sjukdo-
22819:    Över 50 000 finländare använder årligen neu-        men schizofreni och tili de ansenliga övriga kost-
22820: roleptika som ersätts av sjukförsäkringen enligt       nader som uppkommer bl.a. i sluten vård, kan
22821: den högre specialersättningen (100 %). Kostna-         det enligt Folkpensionsanstalten vara befogat att
22822: derna per patient för de läkemedel inom denna          betala specialersättning för olanzapin i fråga om
22823: grupp som används mest uppgår tili mellan 500          patienter för vilka ett acceptabelt vårdresultat
22824: och 900 mk om året. 1 statsrådets beslut om svåra      inte kan uppnås med annan medicinering. Enligt
22825: och långvariga sjukdomar samt om läkemedel             Folkpensionsanstalten bör denna begränsning
22826:                                              KK 135/1998 vp                                              5
22827: 
22828: beaktas vid beredningen av ett eventuellt stats-       del skulle bli specialersättningsgilla i sjukförsäk-
22829: rådsbeslut. Folkpensionsanstalten påpekade             ringssystemet. Det är fråga om sådana läkemedel
22830: också att läkemedelspreparatet Zyprexa ersätts         som ordineras för sjukdomar som i statsrådets
22831: av sjukförsäkringen sedan knappt ett år tillbaka.      beslut klassificerats som specialersättningsgilla.
22832:    Under de senaste åren har systemet för läke-        Detta skulle innebära ansenliga merkostnader
22833: medelsersättning utvecklats kraftigt. Före in-         för sjukförsäkringen.
22834: gången av år 1998 har de revideringar av lagstift-        Av denna anledning är det ändamålsenligt att
22835: ningen verkställts som såväl EU-medlemskapet           social- och hälsovårdsministeriet och Folkpen-
22836: som statens behov av inbesparingar ställde på          sionsanstalten tillsammans utreder om de läke-
22837: läkemedelsförsörjningen i fråga om ändringar av        medel som nu föreslagits bli specialersättnings-
22838: systemet för läkemedelsersättningar. Genom de          gilla svarar mot principerna för specialersätt-
22839: bestämmelser i sjukförsäkringslagen som trädde i       ningar i gällande lag och i de promemorior från
22840: kraft i april 1994 (1644/1993) sänktes bl.a. ersätt-   arbetsgruppen för läkemedelsersättningar som
22841: ningsnivån för specialersättningsgilla läkemedel       ligger tili grund för lagstiftningen. I arbetet bör
22842: och en självriskandel för läkemedel tillkom. Se-       hänsyn också tas tili det utvecklingsarbete gäl-
22843: dan dess har inga nya läkemedel blivit specialer-      lande praxis för ordination av läkemedel som är
22844: sättningsgilla. Läkemedelsindustrin har dock           aktuellt vid ministeriets serviceavdelning.
22845: framlagt förslag om att ett tjugotal nya läkeme-
22846: 
22847:      Helsingfors den 23 mars 1998
22848: 
22849:                                            Isocial-och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
22850:                                                                   minister Terttu Huttu-Juntunen
22851:                                           KK 136/1998 vp
22852: 
22853: Kirjallinen kysymys 136
22854: 
22855: 
22856: 
22857: 
22858:                                   Mikko EJo /sd: Ammatillisten oppilaitosten työharjoittelusta
22859: 
22860: 
22861: 
22862:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22863: 
22864:    Majoitus- ja ravitsemisalan oppilaitosten ope-   harjoitteluaika voijoissakin tapauksissa olla var-
22865: tussuunnitelmiin sisällytetystä pakollisesta työ-   sin pitkä. Alan vakituisia työntekijöitä on osa-
22866: harjoittelusta on syntynyt uusi ja erikoinen työn   aikaistettu, Iomautettu ja irtisanottu ja heidän
22867: tekemisen muoto. Työharjoittelun aikana oppi-       työpanoksensa korvattu käyttämällä harjoitteli-
22868: las ei nimittäin ole työsopimussuhteessa työn       joita. Työharjoitteluun liittyvä ongelma tunne-
22869: varsinaiseen teettäjään eli työnantajaan.           taan myös muilla aloilla ja se on niin ikään tiedos-
22870:    Laki ammatillisista oppilaitoksista antaa        tettu työvoima poliittisessa koulutuksessa.
22871: työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden so-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22872: pia keskenään, että oppilas tekee työtä työnanta-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22873: jalle ilman työsopimussuhdetta. Työharjoittelus-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22874: ta ei myöskään tarvitse maksaa oppilaalle palk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22875: kaa. Näin työnantaja voi käyttää ilmaista työvoi-
22876: maa ilman työnantajan velvollisuuksia ja vastuu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22877: ta. Työharjoittelussa on syntynyt monenlaisia               ryhtyä, jotta ammatillisten oppilaitosten
22878: ongelmia, kun oppilasiharjoittelija ei ole ollut            oppilaiden suorittama työharjoittelu kat-
22879: työsopimussuhteessa työnantajaan. Esimerkiksi               sotaan aina työsopimussuhteeksi?
22880: 
22881:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
22882: 
22883:                                            Mikko Elo /sd
22884: 
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 280043
22889: 2                                           KK 136/1998 vp
22890: 
22891: 
22892: 
22893: 
22894:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22895: 
22896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettu oppilaitoksissa opiskelevien opintososiaali-
22897: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-          siin etuihin.
22898: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-           Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja
22899: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopi-
22900: Mikko Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mukseen, jossa opiskelija on oikeutettu työehto-
22901: sen n:o 136:                                          sopimuksen mukaiseen palkkaan ja opintososi-
22902:                                                       aalisiin etuihin lähiopetuksena annettavan tieto-
22903:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puolisen opetuksen aikana.
22904:        ryhtyä, jotta ammatillisten oppilaitosten          Eduskunnan käsittelyssä olevassa koululain-
22905:        oppilaiden suorittama työharjoittelu kat-      säädännön uudistusehdotuksessa (HE 86/1997
22906:        sotaan aina työsopimussuhteeksi?               vp) koulutussopimusjärjestelmä on esitetty säily-
22907:                                                       tettävän pääpiirteittäin nykyisellään. Ammatil-
22908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lista koulutusta koskevassa lakiesityksessä on
22909: vasti seuraavaa:                                      laatuun ja työturvallisuuteen liittyen ehdotettu
22910:                                                       säädettäväksi, että opiskelijana on oikeus turval-
22911:     Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-       liseen opiskeluympäristöön sekä oikeus saada
22912: van tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuo-         opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opin-
22913: sille 1995-2000 on asetettu tavoitteeksi toisen       toihin liittyvää ohjausta. Säännökset koskevat
22914: asteen ammatillisten tutkintojen uudistaminen         myös työssäoppimista. Oppisopimuskoulutuk-
22915: vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteena on sisällyt-       sessaja muussa työpaikallajärjestettävässä kou-
22916: tää kaikkiin tutkintoihin vähintään vuoden työs-      lutuksessa työnantaja vastaisi myös uuteen lain-
22917: säoppimisen jakso. Opintojen työharjoittelujak-       säädäntöön sisältyvän erityissäännöksen mu-
22918: sojen lisääminen on keskeinen keino koulutuk-         kaan opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin
22919: sen ja työelämän vuorovaikutuksen parantami-          työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään,
22920: seksi. Uudistus merkitsee laajimmillaan noin          vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa
22921: 40 000 työssäoppimisen paikan tarvetta vuosit-        työnantajaan. Työturvallisuuslakia (299/1958)
22922: tain.                                                 sovelletaan työhön, jota työntekijä sopimuksen
22923:     Toisen asteen ammatilliset tutkintoihin sisäl-    perusteella tekee työnantajalle tämän johdon ja
22924: tyvät työharjoittelujaksot ovat melko lyhyitä.        valvonnan alaisena. Lakia sovelletaan myös
22925: Tällä hetkellä 30 % toisen asteen ammatillisen        opiskelijan työharjoitteluun ja harjoitustöihin
22926: koulutuksen tarjonnasta sisältää tavoitellun 20       koulussa, laitoksessa tai opetuskursseilla.
22927: opintoviikon työssäoppimisen jakson. Opetus-              Koulutuksen työelämävastaavuuden paran-
22928: suunnitelmiin merkitty työharjoittelu toteute-        taminen edellyttää yhteiskunnan keskeisten osa-
22929: taan koulutusalasta riippuen joko koulutussopi-       puolien laajamittaisia yhteisiä toimia, jotta nuo-
22930: muksilla tai työsuhteessa.                            rille ammattiin opiskeleville voidaan järjestää
22931:     Lain ammatillisista oppilaitoksista (487/1987)    työmarkkinoilta määrällisesti ja sisällöllisesti
22932: 32 c §:n mukaan koulutussopimus on ammatilli-         riittävästi työssäoppimispaikkoja. Valtioneu-
22933: sen oppilaitoksen ja työnantajan välinen kirjalli-    vosto ja työmarkkinoiden keskusjärjestöt alle-
22934: nen sopimus oppilaitoksen opetussuunnitelmaan         kirjoittivat vuoden 1998 tammikuussa nuorten
22935: kuuluvan työpaikalla annettavan opetuksen jär-        työssäoppimista koskevan suosituksen, jonka
22936: jestämisestä. Koulutussopimuksessa sovitaan           tavoitteena on muun muassa turvata nuorille
22937: työpaikkaopetuksen tavoitteista, sisällöstä, kes-     korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hank-
22938: tosta, ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista      kimismahdollisuudet, yrityksille ammattitaitoi-
22939: opiskelijoista, osapuolten tehtävistä sekä muista     sen työvoimansaannin helpottaminen sekä nuor-
22940: tarpeellisista opetuksen toteuttamiseen ja järjes-    ten työllistyminen ammatillisen koulutuksen jäl-
22941: tämiseen liittyvistä seikoista. Opiskelija on kou-    keen. Tämän lisäksi työmarkkinoiden keskusjär-
22942: lutussopimuksen aikana oppilaitoksen kirjoilla.       jestöt tekivät niin ikään vuoden 1998 tammi-
22943: Opiskelija ei saa tällöin palkkaa, ja hän on oikeu-   kuussa jäsenliitoilleen suosituksen, jonka ta voit-
22944:                                           KK 136/1998 vp                                             3
22945: 
22946: teena on luoda työssäoppimista ja työharjoitte-     aattein kuin nykyisin voimassa olevassa koulu-
22947: lua edistävät sopimusmääräykset Keskusjärjes-       tussopimusjärjestelmässä. Suosituksena on myös
22948: töjen mielestä työssäoppiminen tulisi pääsään-      tarkoitus ehkäistä ristiriitatilanteiden syntymistä
22949: töisesti toteuttaa ilman työsuhdetta samoin peri-   turvaamalla yritysten henkilöstön asema.
22950: 
22951:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
22952: 
22953:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22954: 4                                           KK 136/1998 vp
22955: 
22956: 
22957: 
22958: 
22959:                                         Tili Riksdagens Talman
22960: 
22961:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bundet arbetsavtal mellan en studerande och en
22962: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        arbetsgivare och studeranden har rätt tili kollek-
22963: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      tivavtalsenlig lön och studiesociala förmåner un-
22964: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 136:          der den tid teoretisk undervisning ges som närun-
22965:                                                       dervisning.
22966:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           1reformförslaget beträffande skollagstiftning-
22967:        ta för att den arbetspraktik som yrkeslä-      en (RP 86/1997 rd), som är under behand1ing i
22968:        roanstalternas elever gör alltid skall be-     riksdagen, föreslås att systemet med utbi1dnings-
22969:        traktas som ett arbetsavtalsförhållande?       avta1 i huvudsak bevaras som det är. 1 lagförsla-
22970:                                                       get om yrkesutbildningen föreslås i samband med
22971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kvalitet och säkerhet i arbetet bli bestämt att en
22972: anföra följande:                                      studerande har rätt till en trygg studiemiljö och
22973:                                                       rätt att få läroplansenlig undervisning och hand-
22974:    1 planen för utveckling av utbildningen och av     ledning i samband med studierna. Bestämmelser-
22975: forskningen vid högskolorna för åren 1995-            na gäller även inlärning i arbetet. 1 fråga om
22976: 2000 har man ställt målet upp att andra stadiets      läroavtalsutbildning och annan utbildning som
22977: yrkesexamina skall reformeras fram till år 2000.      ordnas på en arbetsp1ats föreslås arbetsgivaren
22978: Meningen är att alla examina skall omfatta en         enligt en specialbestämmelse i den nya lagstift-
22979: period av inlärning i arbete på minst ett år. Att     ningen svara också för den studerandes säkerhet
22980: öka arbetspraktikperioderna i studierna är ett        i arbetet så som föreskrivs och bestäms för ar-
22981: viktigt sätt att förbättra växe1verkan mellan ut-     betstagare, även om studeranden inte står i ar-
22982: bildning och arbetsliv. Reformen innebär som          betsavtalsförhållande till arbetsgivaren. Lagen
22983: mest ett behov av ca 40 000 platser för lärande i     om skydd i arbete (299/1958) tillämpas på arbete
22984: arbetet per år.                                       som en arbetstagare på basis av ett avtal utför för
22985:    De arbetspraktikperioder som ingår i andra         arbetsgivaren under dennes ledning och övervak-
22986: stadiets yrkesexamina är rätt korta. För närva-       ning. Lagen tillämpas också på en studerandes
22987: rande har 30 procent av yrkesutbildningsutbudet       arbetspraktik och övningsarbeten i skolan, en
22988: på andra stadiet den eftersträvade 20 studieveck-     inrättning eller på en kurs.
22989: or långa perioden med inlärning i arbete. Arbets-        För att utbildningen bättre skall fås att mot-
22990: praktiken som ingår i läroplanen genomförs be-        svara arbetslivet krävs omfattande gemensamma
22991: roende på utbildningsområde antingen genom            åtgärder av centrala parter i samhället så att man
22992: utbildningsavta1 eller som anställningsförhållan-     för unga som studerar för ett yrke kan ordna
22993: den.                                                  kvantitativt och innehållsmässigt sett tillräckligt
22994:    Enligt 32 c § lagen om yrkesläroanstalter (487/    med platser för inlärning i arbetet på arbetsmark-
22995: 1987) är ett utbildningsavtal en skriftlig överens-   naden. Statsrådet och arbetsmarknadens central-
22996: kommelse mellan yrkesläroanstalten och arbets-        organisationer undertecknade i januari i år en
22997: givaren om att på en arbetsplats anordna under-       rekommendation om inlärning i arbetet för unga.
22998: visning som hör till skolans läroplan. 1 utbild-      Rekommendationen syftar bl.a. till att säkra de
22999: ningsavtalet bestäms målen, innehållet, längden       unga möj1igheter att förvärva högklassig yrkes-
23000: och tidpunkten för undervisningen på arbetsplat-      fårdighet och kunskap, underlätta företagens
23001: sen, vilka studerande som skall delta, parternas      möjligheter att få yrkeskunnig arbetskraft och att
23002: uppgifter och andra omständigheter som är av          ge de unga sysselsättning efter yrkesutbildning-
23003: vikt för genomförandet och anordnandet avun-          en. Dessutom utformade arbetsmarknadens cen-
23004: dervisningen. Den studerande är inskriven i läro-     tralorganisationer ijanuari i år för sina medlems-
23005: anstalten under avtalstiden. Studeranden får inte     förbund en rekommendation, vars syfte är att
23006: lön och har rätt till de studiesociala förmånerna     skapa avtalsbestämmelser som främjar inlärning
23007: för studerande i yrkesläroanstalter.                  i arbete och arbetspraktik. Centralorganisatio-
23008:    Läroavtalsutbildning grundar sig på ett tids-      nerna anser att inlärning i arbete i regel skall
23009:                                          KK 136/1998 vp                                           5
23010: 
23011: genomföras utan arbetsavtal enligt samma prin-     nen genom att trygga de företagsanställdas ställ-
23012: ciper som i det gällande utbildningsavtalssyste-   ning skall hindra uppkomsten av konfliktsitua-
23013: met. Det är också meningen att rekommendatio-      tioner.
23014: 
23015:      Helsingfors den 25 mars 1998
23016: 
23017:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23018:                                            KK 137/1998 vp
23019: 
23020: Kirjallinen kysymys 137
23021: 
23022: 
23023: 
23024: 
23025:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Synnytystoiminnan tukemisesta Ivalon
23026:                                      terveyskeskuksessa
23027: 
23028: 
23029:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23030: 
23031:    Lappi on erittäin pitkien etäisyyksien maa-       Joissakin tilanteissa näin kohtuuttoman pitkä
23032: kunta. Tämä tulee ottaa huomioon myös sellai-        etäisyys synnytyspaikkaan voi olla suuri riski
23033: sessa asiassa kuin valtion tuki synnytyssairaaloi-   synnyttäjälle ja lapselle.
23034: den sijoittamiselle. Asia on nyt noussut ajankoh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23035: taiseksi siksi, että Ivalossa on uhkana synnytys-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23036: toiminnan lopettaminen terveyskeskuksen vuo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23037: deosastolla. Taustalla ovat rajut kuntien valtion-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23038: apujen leikkaukset.
23039:    Jos pohjoiset kunnat joutuvat tällaiseen rat-               Mihin erityisiin tukitoimiin Hallitus
23040: kaisuun, synnyttäjien on Utsjoelta ja Inarin kun-           aikoo ryhtyä, jotta synnytystoimintaa
23041: nasta matkustettava aina Rovaniemelle saakka,               Ivalossa voidaan jatkaa?
23042: pisimmillään matka olisi jopa 500 kilometriä.
23043: 
23044:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
23045: 
23046:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:  280043
23052: 2                                          KK 137/1998 vp
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23058: 
23059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrä on kuitenkin koko maassa melko pieni.
23060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Nykyisin matkalla sairaalaan tai suunnittelemat-
23061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta kotona syntyy alle 100 lasta vuodessa. Stake-
23062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-            sissa tehdyn matkasynnytyksiä koskevan tutki-
23063: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       muksen alustavien tulosten mukaan matkasyn-
23064: myksen n:o 137:                                       nytyksiin liittyy kohonnut perinataalikuoleman
23065:                                                       riski. Lapsen perinataalikuoleman riski oli mat-
23066:           Mihin erityisiin tukitoimiin Hallitus       kasynnytyksissä kolminkertainen sairaalasynny-
23067:        aikoo ryhtyä, jotta synnytystoimintaa          tyksiin verrattuna, kun lapsen syntymäpaino
23068:        Ivalossa voidaan jatkaa?                       otettiin huomioon. Pohjois-Suomessa matkasyn-
23069:                                                       nytyksen riski oli 2,5-kertainen Etelä-Suomeen
23070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          verrattuna ja maaseutukunnissa 3,2-kertainen
23071: vasti seuraavaa:                                      kaupunkeihin verrattuna.
23072:                                                           Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
23073:    Synnytysten hoitopaikkaa koskevissa periaat-       että sairaanhoitopiirin alueella olisi päästävä so-
23074: teissa korostetaan synnytysten hoidon keskittä-       pimaan synnytysten hoidon tarkoituksenmukai-
23075: mistä sairaaloihin ja riskisynnyttäjien hoidon        sesta järjestämisestä. Ivalon terveyskeskuksessa
23076: keskittämistä yliopistollisiin sairaaloihin, joissa   toimii synnytystoiminnan järjestämistä selvittä-
23077: on mahdollisuudet synnyttäjän ja vastasynty-          vä työryhmä, jonka määräaika päättyy syys-
23078: neen tehostettuun hoitoon. Suomessa oli vuonna        kuussa 1998. Synnytysten hoito Lapissa edellyt-
23079: 1996 12 terveydenhuollon toimintayksikköä,            tää hoidon porrastuksen mukaisesti riskisynnyt-
23080: joissa hoidettiin alle 500 synnytystä. Näistä kah-    täjien hoidon keskittämistä sekä valikoidun syn-
23081: dessa oli alle 250 synnytystä. Syntymärekisterin      nyttäjäaineiston hoidossa tarvittavan ammatti-
23082: perusteella Stakesissa tehdyn tutkimuksen mu-         taidon ylläpitämistä pienessä terveyskeskukses-
23083: kaan terveyskeskuksissa ja pienissä sairaaloissa      sa. Hoidon järjestämisen edellytyksiin kuuluu
23084: syntyneillä lapsilla ei ollut suurempaa perinataa-    myös ammattitaitoisen henkilöstön saaminen.
23085: likuolleisuuden riskiä kuin yliopistollisissa sai-    Lisäksi Lapissa on otettava huomioon myös pit-
23086: raaloissa syntyneillä, kun lapsen syntymäpaino        kät matkat sairaalaan sekä matkasynnytyksiin
23087: ja raskauden kesto otettiin huomioon. Tulos           liittyvät riskit synnytyksen hoitoa järjestettäessä.
23088: osoittaa, että synnytysriskien havaitseminen ja           Sosiaali- ja terveysministeriö on tutustunut
23089: synnytyksen hoidon porrastus eli synnytyksen          synnytysten hoitoon Ivalon terveyskeskuksessa
23090: hoitaminen tarkoituksenmukaisessa hoitopai-           ja seuraa tilannetta jatkossakin. Hallituksen ta-
23091: kassa toimivat Suomessa hyvin.                         voitteena on terveyspalveluiden tasavertainen
23092:     Tilastot osoittavat, että kun Pohjois-Suomes-      saatavuus asuinpaikasta riippumatta. Hallituk-
23093: sa lakkautettiin pieniä synnytysyksiköitä, mat-        sen on tarvittaessa etsittävä keinoja tämän ta-
23094: kasynnytysten määrä kasvoi. MatkasynnytysteD           voitteen toteutumisen turvaamiseksi.
23095: 
23096:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
23097: 
23098:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23099:                                             KK 137/1998 vp                                              3
23100: 
23101: 
23102: 
23103: 
23104:                                          Tili Riksdagens Talman
23105: 
23106:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ma. Enligt de preliminära resultaten av Stakes
23107: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         undersökning om förlossningar som sker på väg
23108: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tili sjukhuset är en förhöjd risk för perinatal död
23109: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           förknippad med denna typ av förlossningar. Ris-
23110: mål nr 137:                                            ken för perinatal död vid förlossningar på väg tili
23111:                                                        sjukhuset var tredubbel jämfört med sjukhusför-
23112:           Vilka särskilda stödåtgärder ämnar           lossningar, med beaktande av barnets födelse-
23113:        Regeringen vidta för att förlossnings-          vikt. 1 norra Finland var risken för sådana för-
23114:        verksamheten skall kunna fortsätta i            lossningar 2,5-faldigjämfört med södra Finland
23115:        Ivalo?                                          och i landsbygdskommuner 3,2-faldig jämfört
23116:                                                        med städerna.
23117:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Med stöd av det ovan sagda kan det framhål-
23118: anföra fö1jande:                                       las att man inom sjukvårdsdistriktets område
23119:                                                        borde kunna komma överens om hur skötseln av
23120:    Principerna för var förlossningarna skall skö-      förlossningar skall ordnas på ett ändamålsenligt
23121: tas betonar att förlossningarna skall koncentre-       sätt. Vid hälsovårdscentralen i Ivalo utreder en
23122: ras tili sjukhusen och vården av riskföderskor tili    arbetsgrupp som bäst frågan om hur förloss-
23123: universitetssjukhusen, som har beredskap för ef-       ningsverksamheten skall ordnas. Arbetsgrup-
23124: fektiv vård av barnaföderskor och nyfödda. År          pens mandattid löper ut i september 1998. För att
23125: 1996 fanns det i Finland 12 enheter inom hälso-        man skall kunna sköta förlossningar i Lappland
23126: och sjukvården där man skötte mindre än 500            förutsätts enligt nivåstruktureringen att vården
23127: förlossningar. Vid två av dessa låg antalet under      av riskföderskor koncentreras och att man vid
23128: 250 förlossningar. Enligt en undersökning som          små hälsovårdscentraler upprätthåller sådan yr-
23129: gjorts vid Stakes och som baserar sig på registret     keskunskap som krävs i vården av en särskild
23130: över födda var risken för perinatal död inte större    grupp av föderskor. En förutsättning för att vår-
23131: för sådana barn som föddes på hälsovårdscentra-        den skall kunna ordnas är också att man får
23132: ler och små sjukhus än för sådana barn som             yrkeskunnig personal. När det gäller att ordna
23133: föddes på universitetssjukhusen, då man beakta-        skötseln av förlossningar bör man dessutom i
23134: de barnens födelsevikt och graviditetens 1ängd.        Lappland också beakta de 1ånga avstånden till
23135:  Resultatet visar att konstaterandet av för1oss-       sjukhusen samt de risker som är förknippade
23136: ningsrisker och nivåstruktureringen av vården          med förlossningar på vägen tili sjukhuset.
23137:  när det gäller förlossningar, dvs. skötseln av för-        Social- och hälsovårdsministeriet har informe-
23138:  lossningar i ändamålsenliga vårdinrättningar,         rat sig om hur förlossningarna sköts vid Ivalo
23139:  fungerar bra i Finland.                               hälsovårdscentral och följer situationen också i
23140:     Statistiken visar att då man drog in små för-      fortsättningen. Regeringens mål är att hälso-
23141:  lossningsenheter i norra Finland ökade antalet        vårdstjänsterna skall vara tillgängliga på samma
23142:  förlossningar på vägen tili sjukhuset. Antalet för-   sätt för alla overoende av boningsort. Vid behov
23143:  lossningar av denna typ är dock rätt lågt i hela      måste regeringen försöka finna metoder för att se
23144:  landet. Nuförtiden föds det mindre än 100 barn         tili att målet kan nås.
23145:  per år på vägen tili sjukhuset eller oplanerat hem-
23146: 
23147:       Helsingfors den 18 mars 1998
23148: 
23149:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
23150:                                            KK 138/1998 vp
23151: 
23152: Kirjallinen kysymys 138
23153: 
23154: 
23155: 
23156: 
23157:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Terveyspalvelujen käytönjoustavuudes-
23158:                                      ta länsirajalla
23159: 
23160: 
23161:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23162: 
23163:    Sen jälkeen kun ETA-sopimus vuonna 1994           purivaltion alueella. Silloinkin kun oikeus kor-
23164: tuli voimaan ja kun sekä Suomi että Ruotsi liit-     vaukseen on, sen hakeminen on melko mutki-
23165: tyivät EU:n jäseniksi vuonna 1995, Suomen ja         kasta, Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon
23166: Ruotsin raja-alueella asuva väestö Tornionjoen       mukaan jopa hankalampaa kuin ennen ETA-
23167: kummallakin puolella on odottanut, että yhteyk-      sopimusta. Aikaisemmin korvaukset käsiteltiin
23168: sien ylläpitäminen ja käytännöllisten asioiden       ja maksettiin nopeammin.
23169: hoitaminen olisi aikaisempaa helpompaa, koska           Joustavampi suhtautuminen rajan ylitse ta-
23170: EU-perussopimus ja EU-Iait korostavat kansa-         pahtuvaan terveydenhoitopalvelujen käyttöön
23171: laisten, työvoiman, tavaroiden ja palvelujen va-     olisi kaiken järjen mukaan edullista ja se takaisi
23172: paata liikkuvuutta. Käytännössä asia on kuiten-      niukkojen voimavarojen tehokkaamman hyväk-
23173: kin usein päinvastoin. Esimerkiksi sosiaali- ja      sikäytön. Suomen valtiolle siitä tuskin aiheutuisi
23174: terveysalan toimintojen ja oikeuksien yhteenso-      merkittäviä lisäkustannuksia.
23175: vittamista koskevat sopimukset ja lait ovat edel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23176: leen varsin mutkikkaita ja vaikeaselkoisia ja nii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23177: den soveltamiseen liittyy paljon paperisotaa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23178:    Yhtenä käytännöllisenä ongelmana on nous-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23179: sut esille se, että Suomen sairausvakuutus ei
23180: yleensä korvaa sairaudenhoitoa ja tutkimusta,                  Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
23181: joka tapahtuu Ruotsin puolella. Jos esimerkiksi             joita terveyspalvelujen käyttöön liittyy
23182: Torniossa asuva käy lääkärissä Haaparannassa,               Suomen ja Ruotsin raja-alueella, ja
23183: hoitoa ja tutkimusta ei yleensä korvata Suomen                 onko Hallituksen tarkoituksena kehit-
23184: sairausvakuutuslain perusteella. Sairausvakuu-              tää lainsäädäntöä siten, että rajan ylitse
23185: tuslain 25 §:ssä naapurivaltion alueella tapah-             tapahtuva yhteistyö ja palvelujen hyväk-
23186: tuva hoidon korvaus on rajoitettu tapauksiin,               sikäyttö helpottuvat?
23187: joissa hoidon tarve on syntynyt rajaseudulla naa-
23188: 
23189:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
23190: 
23191:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
23192: 
23193: 
23194: 
23195: 
23196: 280043
23197: 2                                           KK 138/1998 vp
23198: 
23199: 
23200: 
23201: 
23202:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23203: 
23204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on, että korvattavaksi tuli hoito ainoastaan sel-
23205: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laisessa maassa, jonka kanssa Suomella ei ole
23206: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimusta. Jos
23207: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         Suomi on tehnyt asianomaisen maan kanssa so-
23208: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         pimuksen, on Suomessa vakuutetun henkilön oi-
23209: myksen n:o 138:                                       keus sairaanhoitoon turvattu sopimuksessa tar-
23210:                                                       koitetulla tavalla.
23211:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista,             Sopimusmääräyksiä vastaava oikeus sairaan-
23212:        joita terveyspalvelujen käyttöön liittyy       hoitoon on Suomessa vakuutetuilla myös EY-
23213:        Suomen ja Ruotsin raja-alueella, ja            lainsäädännön perusteella heidän liikkuessaan
23214:           onko Hallituksen tarkoituksena kehit-       EU- ja ETA-maiden alueella. EY:n asetuksessa
23215:        tää lainsäädäntöä siten, että rajan ylitse     (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien
23216:        tapahtuva yhteistyö ja palvelujen hyväk-       soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin pal-
23217:        sikäyttö helpottuvat?                          kattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatin-
23218:                                                       harjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä on sään-
23219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nökset oikeudesta saada välitöntä hoitoa henki-
23220: vasti seuraavaa:                                      lön oleskellessa tilapäisesti toisen jäsenvaltion
23221:                                                       alueella. Annettu välitön hoito korvataan val-
23222:     Sairausvakuutuslain 25 §:ssä säädettiin aikai-    tioiden välillä.
23223: semmin, että vakuutetulle ulkomailla annetun              Näin ollen yhteisölainsäädännön perusteella
23224: hoidon korvaamisesta säädetään asetuksella.           Pohjoismaissa liikkuvilla ihmisillä on oikeus vä-
23225: Pykälän 2 momentissa oli erityissäännös hoidon        littömään hoitoon samoin ehdoin kuin maassa
23226: korvaamisesta, jos vakuutettu on sairastunut          asuvilla. Ennen yhteisölainsäädännön sovelta-
23227: valtakunnan rajan läheisyydessä ja saanut hoitoa      mista tällainen oikeus perustui pohjoismaiseen
23228: naapurivaltion alueella. Tällöin siellä annettu       sosiaaliturvasopimukseen.
23229: hoito säädettiin korvattavaksi enintään siihen            Sairausvakuutuslain uudessa 25 §:ssä on edel-
23230: määrään asti, joka olisijouduttu maksamaan,jos        leen säännös,jonka mukaan hoito korvataan, jos
23231: hoitoa olisi annettu Suomessa.                        hoidon tarve on syntynyt valtakunnan rajan lä-
23232:     Sairausvakuutuslaissa tarkoitetut tarkemmat       heisyydessä ja hoitoa on annettu naapurivaltion
23233: säännökset annettiin sairausvakuutusasetuksen         alueella.
23234: 7 §:ssä, jossa oli säännökset ulkomailla annetun          Tarkoituksena on ollut erityisesti säilyttää
23235: hoidon korvaamisesta muissa kuin valtakunnan          tämä mahdollisuus niissä tapauksissa, joissa ky-
23236: rajan läheisyydessä annetuissa hoidoissa. Tällöin     symys on Pohjoismaiden välillä tapahtuvasta
23237: korvaus maksettiin enintään siihen määrään asti,      henkilöiden liikkumisesta. Kuitenkin säännök-
23238: mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi        sessä sairausvakuutuksen korvattaviksi hoidoik-
23239: annettu Suomessa, mutta kuitenkin siten, ettei        si on ajateltu lähinnä akuutit päivystystapaukset
23240: matkakustannuksia korvattu. Poikkeuksellisesti        sekä tapaukset, joissa lähin mahdollinen hoito-
23241: kuitenkin pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-         paikka on naapurivaltiossa. Tämän vuoksi esi-
23242: sen tarkoittamissa tilanteissa hoidon tarpeeseen      merkiksi suomalaisen lääkärin tai fysiotera-
23243: joutuneen paluumatkasta aiheutuneet lisäkus-          peutin antamat hoidot rajan läheisyydessä Ruot-
23244: tannukset säädettiin asetuksessa korvattaviksi.       sin puolella ovat jääneet sairausvakuutuskor-
23245:     Sairausvakuutuslain     25 §:ää     muutettiin    vausten ulkopuolelle.
23246:  1.1.1995 voimaan tulleella lailla (986/1994), jon-       Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytännös-
23247: ka mukaan ulkomailla annettu hoito korvataan          sä Pohjoismaissa annettua hoitoa ei kuitenkaan
23248: vain silloin, kun vakuutettu on joutunut hoidon       ole aikaisemminkaan korvattu sairausvakuutus-
23249: tarpeeseen toisessa valtiossa eikä hänellä ole oi-    lain 25 §:n nojalla, vaan korvaus on perustunut
23250: keutta hoitoon siellä. Säännöksen lähtökohtana        sairausvakuutusasetuksen 7 §:ään, jonka mu-
23251:                                             KK 138/1998 vp                                            3
23252: 
23253: kaan ulkomailla annettu hoito korvattiin lähes        omaan ilmi sairausvakuutuslain muutoksesta,
23254: aina. Vuoden 1995 alusta lukien tämä säännös on       jolla edellä kerrotuin tavoin pyritään selkiyttä-
23255: kumottu sairausvakuutuslain 25 §:n muutoksen          mään niidenjärjestelyjen asemaa, joilla henkilön
23256: yhteydessä.                                           oikeus sairaan- ja terveydenhoitoon kussakin ta-
23257:    Jos harkitaan, tulisiko lainmuutoksella tai tul-   pauksessa on turvattu henkilön liikkuessa ulko-
23258: kinnan muuttamisella sairausvakuutuskorvauk-          mailla.
23259: sia maksaa myös esimerkiksi Ruotsissa annetus-           Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä raja-
23260: ta yksityisestä terveyspalvelusta, tulee ottaa huo-   seudun terveyspalvelujen korvaaminen on nykyi-
23261: mioon, että sairausvakuutusjärjestelmä on luotu       sen laajuisena sekä lainsäädännön että käytän-
23262: ja tarkoitettu ensisijaisesti Suomessa annettavaa     nön osalta tyydyttävää.
23263: terveydenhoitoa varten. Tämä ajatus käy nimen-
23264: 
23265:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
23266: 
23267:                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
23268:                                                                     ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23269: 4                                          KK 138/1998 vp
23270: 
23271: 
23272: 
23273: 
23274:                                         Tili Riksdagens Talman
23275: 
23276:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att ersättning skall ges endast för vård i ett land
23277: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        med vilket Finland inte har ingätt något avtal om
23278: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      social trygghet eller om sjukvärd. Om Finland
23279: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          har ingått ett sädant avtal med landet i fråga, är
23280: mål nr 138:                                           rätten tili sjukvård tryggad pä det sätt som avses
23281:                                                       i avtalet för en person som är försäkrad i Finland.
23282:           Är Regeringen medveten om vilka pro-            Rätt tili sjukvård som motsvarar avtalsbe-
23283:        blem som ansluter sig tili användningen        stämmelserna har en i Finland försäkrad ocksä
23284:        av hälsovårdstjänster i områdena kring         utgående frän EG-lagstiftningen när den försäk-
23285:        gränsen mellan Sverige och Finland och         rade rör sig på EU- och EES-staternas territori-
23286:           har Regeringen för avsikt att utveck1a      um. EG-förordningen (EEG) nr 1408/71 om till-
23287:        lagstiftningen sä att samarbetet och ut-       lämpning av systemen för socia1 trygghet när
23288:        nyttjandet av tjänsterna över gränsen un-      anställda, egenföretagare eller deras familjemed-
23289:        derlättas?                                     lemmar flyttar inom gemenskapen innehäller be-
23290:                                                       stämmelser om rätten för en person som tillfålligt
23291:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt         befinner sig på en annan medlemsstats territori-
23292: anföra följande:                                      um att få omedelbar värd. Sådan vård ersätts
23293:                                                       sedan staterna emellan.
23294:     1 25 § sjukförsäkringslagen angavs tidigare att       Härmed har en person som rör sig i de nordis-
23295: angående ersättande av värd som givits en för-        ka länderna enligt gemenskapslagstiftningen rätt
23296: säkrad utomlands bestäms genom förordning. 1          tili omedelbar värd på samma villkor som en i
23297: paragrafens 2 mom. fanns en särskild bestämmel-       landet bosatt person. lnnan gemenskapslagstift-
23298: se om ersättning för vård, om den försäkrade          ningen började tillämpas grundade sig denna rätt
23299: hade insjuknat i närheten av riksgränsen och          på den nordiska konventionen om social trygg-
23300: åtnjutit värd inom en grannstats område. Härvid       het.
23301: bestämdes att för denna vård skulle utges ersätt-         1 sin nya lydelse innehåller 25 § sjukförsäk-
23302: ning tili högst det belopp som skulle ha utgetts      rings1agen fortfarande en bestämmelse enligt vii-
23303: om vården givits i Finland.                           ken vård ersätts, om behovet av vård har uppstått
23304:     De noggrannare bestämmelser som avsågs i          i närheten av riksgränsen och erhållits inom
23305: sjukförsäkringslagen äterfanns i 7 § sjukförsäk-      grannstatens område.
23306: ringsförordningen, som innehöll bestämmelser              A vsikten har varit att bevara denna möjlighet
23307: om ersättande av annan värd utomlands än så-          särskilt med tanke på de fall, där det är fräga om
23308: dan som erhällits nära riksgränsen. Härvid ut-        personer som rör sig mellan de nordiska länder-
23309: gavs ersättning tili högst det belopp som skulle ha   na. Tanken är dock den, att den vård som enligt
23310: utgetts om vården hade givits i Finland, dock så      bestämmelsen skall ersättas av sjukförsäkringen
23311: att resekostnader inte ersattes. Ett undantag         skall vara närmast akuta jourfall samt sädana fall
23312: gjordes för sådana fall som avses i den nordiska      där den närmaste möjliga värdplatsen finns på
23313: konventionen om social trygghet, i vilka tilläggs-    grannstatens område. Därför har t.ex. sådan
23314: kostnader för returresan för en person som in-        vård som en finländare erhållit i närheten av
23315: sjuknat i ett fördragsslutande land enligt förord-    riksgränsen av en läkare eller fysioterapeut i
23316: ningen skulle ersättas.                               Sverige inte omfattats av sjukförsäkringen.
23317:     Sedermera ändrades 25 § sjukförsäkringsla-            Enligt Folkpensionsanstaltens tillämpnings-
23318: gen genom en lag som trädde i kraft 1.1.1995          praxis har dock vård som givits inom de nordiska
23319: (986/1994), enligt viiken vård som givits utom-       länderna inte heller tidigare ersatts med stöd av
23320: lands ersätts endast om den försäkrade har blivit     25 § sjukförsäkringslagen, utan ersättningen har
23321: i behov av vården i en annan stat och inte har rätt   grundat sig på 7 § sjukförsäkringsförordningen,
23322: tili värd i denna stat. Bestämmelsen utgår ifrån      enligt viiken vård som givits utomlands nästan
23323:                                            KK 138/1998 vp                                            5
23324: 
23325: alltid ersattes. Denna bestämmelse upphävdes         ringslagen, genom viiken man på det sätt som
23326: från och med ingången av år 1995 i samband med       redovisats ovan strävar efter att skapa klarhet i
23327: ändringen av 25 § sjukförsäkringslagen.              de olika arrangemangens ställning då det gäller
23328:    Då man överväger huruvida en lagändring           hur rätten tili sjuk- och hälsovård för en person
23329: eller ändrad tolkning av lagen skall göras för att   som rör sig utomlands är tryggad i varje enskilt
23330: sjukförsäkringsersättningar skall utbetalas för      fall.
23331: t.ex. privata hälsovårdstjänster som givits i           Social- och hälsovårdsministeriet anser att den
23332: Sverige, bör man beakta att sjukförsäkrings-         ersättning för hälsovårdstjänster som erhålls i
23333: systemet i första hand har skapats och är avsett     gränstrakterna så väl enligt lagstiftningen som i
23334: för hälsovård som ges i Finland. Denna tanke         praktiken är tillfredsställande i sin nuvarande
23335: framgår uttryckligen av ändringen av sjukförsäk-     omfattning.
23336: 
23337:      Helsingfors den 19 mars 1998
23338: 
23339:                                          1 socia1- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
23340:                                                                   minister Terttu Huttu-Juntunen
23341:                                              KK 139/1998 vp
23342: 
23343: Kirjallinen kysymys 139
23344: 
23345: 
23346: 
23347: 
23348:                                     Pentti Tiusanen /vas: Kotkan Hietasen ja Mussalon tullitoimipaik-
23349:                                        kojen tilanteesta
23350: 
23351: 
23352:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23353: 
23354:     Kotka on maamme transitoliikennesatamista          den palvelun tullitoimipaikkana vaativat nykyi-
23355: ylivoimaisesti suurin. Kuusikymmentä prosent-          sen 11 hengen vahvuuden sijasta 25 hengen vah-
23356: tia Suomen kautta kulkevasta transitotavarasta         vuuden.
23357: käsitellään Kotkan satamassa. Kotkan kanttilii-           Kotkan sataman liikennetilaston mukaan
23358: kenne on tähän saakka hoidettu Hietasen sata-          konttitransito oli 71 386 kappaletta vuonna 1994,
23359: man kautta. Venäjälle suuntautuva transito on          78 188 kappaletta vuonna 1995, 97 294 kappalet-
23360: ollut jatkuvasti kasvussa. Samalla Hietasen sata-      ta vuonna 1996 ja vuoden 1997 luku lähentelee
23361: man ongelmaksi on tullut ahtaus. Sataman laa-          110 000 kappaletta, TED-yksikköinä n. 190 000
23362: jentaminen on alueelle läjitettyjen dioksiinipi-       (arvio).
23363: toisten ruoppausmassojen vuoksi kuitenkin                 Ilman tullin resurssien selvää lisäämistä ei
23364: mahdotonta. Ruoppausmassojen käyttö sata-              Kotkan sataman kautta kulkeva kanttiliikenne
23365: malaajentamisen pohjana on Itä-Suomen vesioi-          pysty kasvamaan. Kotkan sataman kilpailukyky
23366: keuden päätöksellä kielletty.                          heikkenee heijastuen koko talousalueeseen tu-
23367:     Kotka onkin perustamassa uutta kanttisata-         lonmenetyksinä. Samalla osa transitoliikenteestä
23368: maa Kotkan syväsatamaan, Mussaloon. Uusi               uhkaa siirtyä mm. Baltian satamiin. Jo tällä het-
23369: kanttisatama tarvitsee tullipalveluja. Jo tällä het-   kellä tullin vajaat henkilöstöresurssit vaikeutta-
23370:  kellä Mussaloon on siirretty konttiliikennettä,       vat Kotkan sataman kanttiliikenteen esteetöntä
23371: joka jo nyt tarvitsee kauttakulkupassituksen           toimintaa.
23372:  suorittamista sitoen tullin työvoimaa.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23373:     Henkilöstön riittämättömyys muodostaa tällä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23374:  hetkellä Hietasen kanttiterminaalin pullonkau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23375:  lan. Viikonloppuisin on Hietasen kanttisatamas-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23376:  sa tullin palveluja voitu tarjota vain yhdessä vuo-
23377:  rossa. Välttämätön viikonlopun lisätyövuoro                     Mitä Hallitus aikoo tehdä Kotkan
23378:  vaatii kolmen henkilön lisäyksen Kotkan tullika-             Hietasen kanttisataman ruuhkautumista
23379:  marin vahvuuteen.                                            aiheuttavan tullin resurssivajeen poista-
23380:     Ahtausyrityksen, Kotkan kaupungin ja eri lii-             miseksi ja mahdollistaakseen Kotkan sy-
23381:  kennöitsijöiden vaatimuksena on ollut Hietasen               väsataman, Mussalon oman tullitermi-
23382:  kanttisataman tullin ympärivuorokautinen toi-                naalin rakentamisen ja miehityksen?
23383:  minta. Kolmivuorotyö ja tullin toiminta ns. täy-
23384: 
23385:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
23386: 
23387:                                            Pentti Tiusanen /vas
23388: 
23389: 
23390: 
23391: 
23392: 280043
23393: 2                                          KK 139/1998 vp
23394: 
23395: 
23396: 
23397: 
23398:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23399: 
23400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tullilaitoksen mukaan Hietasen tullitoimipai-
23401: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kan vakinaista henkilöstöä on lisätty viime syk-
23402: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syyn verrattuna yhdellä eli yhteentoista. Lisäksi
23403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      työllistettyjä on neljä henkilöä. Tullilaitoksen
23404: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Itäisen tullipiirin niukkoja resursseja on tarkoi-
23405:  139:                                                 tus kohdistaa uudelleen siten, että kaksi tai kol-
23406:                                                       me henkilöä siirrettäisiin muista yksiköistä Hie-
23407:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Kotkan            taseen. Tällöin voidaan tullitoimipaikan palvelu-
23408:        Hietasen kanttisataman ruuhkautumista          aika pidentää myös viikonloppuisin arkipäiviä
23409:        aiheuttavan tullin resurssivajeen poista-      vastaavaksi eli klo 6.00-22.00 väliseksi ajaksi.
23410:        miseksi ja mahdollistaakseen Kotkan sy-        Ympärivuorokautisen tullipalvelun järjestämi-
23411:        väsataman, Mussalon oman tullitermi-           nen, mikä tarve harkitaan erikseen, edellyttäisi
23412:        naalin rakentamisen ja miehityksen?            14 vakinaisen työntekijän lisäystä. Tullilaitos
23413:                                                       onkin tehnyt esityksen valtiovarainministeriölle
23414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laitoksen toimintamenokehysten tarkistamiseksi
23415: vasti seuraavaa:                                      siten, että muun muassa tarvittava lisähenkilöstö
23416:                                                       voitaisiin palkata.
23417:    Nopeasti kasvaneen idänviennin ja kauttakul-           Valtiovarainministeriö on ottanut huomioon
23418: kuliikenteen lisääntymisen yleistä merkitystä         tullilaitoksen esittämät lisäresurssitarpeet laitok-
23419: sekä niiden seurauksia tullilaitokselle ja myös       sen toimintamenokehyksiä vuodelle 1999 vahvis-
23420: Kotkan Hietasen tullitoimipaikalle ja satamalle       taessaan. Tullilaitos voi kohdistaa sille osoitetut
23421: on käsitelty kirjalliseen kysymykseen n:o 912         määrärahat laitoksen sisällä tarkoituksenmukai-
23422: vuonna 1997 annetussa vastauksessa. Kuten             simmaksi katsomaliaan tavalla. Tullihallituksen
23423: kansanedustaja Tiusasen kysymyksen taustatie-         mukaan mainitun kehystarkistuksen avulla
23424: doista ilmenee, kanttiliikenteen kasvu Kotkan         myös Kotkan Hietasen ja Mussalon toimipaik-
23425: sataman kautta on ollut merkittävää neljän viime      kojen henkilöstövajaus voidaan poistaa ja sitä
23426: vuoden aikana.                                        koskeviin toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä vä-
23427:    Tullilaitoksen selvityksen mukaan tilanne          littömästi.
23428: Hietasessa on ruuhkainen, siellä on päivittäin            Tulli on saanut uudet toimitilat Hietasessa
23429: kontteja sinne mahtuva enimmäismäärä eli noin          maaliskuun alussa 1998, myös Mussalossa on
23430: 10 000 kappaletta. Tilanne johtuu kanttiliiken-        parhaillaan järjestymässä riittävät työtilat. Tä-
23431: teen jatkuvasta kasvusta, minkä vuoksi Mussa-          män vuoksi ja lähiaikoina toteuttaviksi ilmoitet-
23432: lon käyttöönotto on tärkeätä, vaikka se ei sinän-      tujen henkilölisäystenjälkeen tullilla on mahdol-
23433: sä muuta tilannetta Hietasen satamassa. Mussa-         lisuus riittävään ja tehokkaaseen palveluun.
23434: loon on siirretty muutama tuhat kanttia ja maa-        Näin myös tulliterminaalienja muiden tarpeellis-
23435: Hs-huhtikuun 1998 vaihteessa sinne tulevat en-         ten tilojen, joista kaupunki ja yrittäjät vastaavat,
23436: simmäiset kanttilaivat Yrityksiltä saatujen tie-       rakentaminen on mahdollista aloittaa.
23437: tojen mukaan myös uusia laivalinjoja olisi mah-
23438: dollista saada Kotkaan sitten, kun tullilaitoksel-
23439: la on mahdollisuus tarjota riittävät tullipalvelut.
23440: 
23441:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
23442: 
23443:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
23444:                                             KK 139/1998 vp                                               3
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                                          Tili Riksdagens Ta/man
23450: 
23451:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            när tullverket kan erbjuda tillräckliga tulltjäns-
23452: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ter.
23453: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Enligt tullverket har den ordinarie personalen
23454: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-           vid tullanstalten i Hietanen utökats med en per-
23455: mål nr 139:                                            sonjämfört med förra hösten så att den nuvaran-
23456:                                                        de personalstyrkan är elva. Dessutom har fyra
23457:           Vad ämnar Regeringen göra för att            personer sysselsatts med sysselsättningsmedel.
23458:        avhjälpa det resursunderskott vid tullen i      ~ vsikten är att tullverkets knappa resurser inom
23459:        containerhamnen i Hietanen i Kotka som          Ostra tulldistriktet skall omfördelas så att från
23460:        f6rorsakar stockning och för att göra det       andra enheter flyttas två eller tre personer tili
23461:        möjligt att bygga och bernanna en egen          Hietanen. Då kan tullanstaltens öppettider för-
23462:        tuliterminai i Mussalo, dvs. djuphamnen i       längas även under veckosluten så att de motsva-
23463:        Kotka?                                          rar vardagsöppettiderna, dvs. kl. 6.00-22.00.
23464:                                                        Behovet av en dygnet-runt-tullservice, vilket
23465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skulle kräva att 14 nya ordinarie arbetstagare
23466: anföra följande:                                       anställs, övervägs separat. Tullverket har redan
23467:                                                        gjort en framställning tili finansministeriet om att
23468:     Den allmänna innebörden av den snabbt väx-         utgiftsramarna för verkets omkostnader skall ses
23469: ande exporten österut och den tilltagande transi-      över så att bl.a. nämnda tilläggspersonal kan
23470: totrafiken samt de verkningar dessa har på tull-       avlönas.
23471: verket samt på tullanstalten jämte hamnen i Hie-           Finansministeriet har vid fastställandet avut-
23472: tanen i Kotka har behandlats i svaret på det           giftsramarna för tullverkets omkostnader för
23473: skriftliga spörsmålet nr 912 från år 1997. Såsom       1999 beaktat tullverkets behov av tilläggsresur-
23474: det framgår av bakgrundsfakta tili riksdagsman         ser. Tullverket kan fördela de anvisade anslagen
23475: Tiusanens spörsmål har tillväxten i fråga om           inom verket på det sätt som det anser som mest
23476: containertrafiken via Kotka hamn varit betydan-        ändamålsenligt. Enligt tullstyrelsen kan perso-
23477: de under de fyra senaste åren.                         nalbristen vid verksamhetsställena i Hietanen
23478:     Enligt tullverkets utredning är det rusning i      och Mussalo i Kotka avhjälpas med nämnda
23479: Hietanen, varje dag uppgår antalet containrar tili     ändring av utgiftsramarna och avsikten är att
23480: den maximala mängd som ryms på området, dvs.           man omedelbart vidtar åtgärder i denna sak.
23481:  10 000 stycken. Situationen är en följd av den           Tullen har i början av mars 1998 fått nya
23482: ständigt ökande containertrafiken, varför det är       lokaliteter i Hietanen, och även i Mussalo håller
23483: viktigt att Mussalo tas i bruk även om detta inte      problemet med arbetsutrymmen på att lösas. På
23484: i sig förändrar situationen för hamnen i Hieta-        grund av detta och efter de personalökningar
23485: nen. Ett par tusen containrar har flyttats tili        som kommer att verkställas inom kort kommer
23486:  Mussalo och vid månadsskiftet mars-aprill998          tullen att kunna erbjuda en tillräcklig och effektiv
23487:  angörs hamnen av de första containerfartygen.         service. Då kan även byggandet av tullterminaler
23488:  Enligt uppgifter från företagen är det också möj-     och andra nödvändiga lokaler, för vilka staden
23489:  ligt att även få nya fartygslinjer tili Kotka sedan   och företagarna bär ansvaret, inledas.
23490: 
23491:      Helsingforsden 31 mars 1998
23492: 
23493:                                                                               Minister Jouko Skinnari
23494:                             j
23495:                         j
23496:                         j
23497:                     j
23498:                     j
23499:                 j
23500:                 j
23501:             j
23502:             j
23503:         j
23504:         j
23505:     j
23506:     j
23507: j
23508: j
23509:                                             KK 140/1998 vp
23510: 
23511: Kirjallinen kysymys 140
23512: 
23513: 
23514: 
23515: 
23516:                                    Pirkko Peltomo /sd: Ydinvoimapaikkakuntien tasapuolisesta koh-
23517:                                        telusta
23518: 
23519: 
23520:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23521: 
23522:     Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta. Toinen          Kaksi ydinvoimapaikkakuntaa Eurajoki ja
23523: eli Teollisuuden Voima Oy:n omistama ydinvoi-         Loviisa ovat joutuneet näin ollen eriarvoiseen
23524: malaitos sijaitsee Eurajoen Olkiluodossa ja toi-      asemaan yhteisöverotulojen osalta edellä kuva-
23525: nen eli Imatran Voima Oy:n omistama ydinvoi-          tusta syystä. Tasapuolisuus toteutuisi paremmin,
23526: malaitos sijaitsee Loviisassa.                        jos otettaisiin käyttöön sähköntuotantoon pe-
23527:     Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalaitos           rustuva sähköntuotantomaksu ydinvoimaloiden
23528: toimii ns. omakustannusperiaatteella eli tuottaa      osalta.
23529: sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Yh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23530: tiö tekee siten tilinpäätöksessään ns. nollatulok-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23531: sen. Tällöin yhtiö ei luonnollisestikaan maksa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23532: yhteisveroa.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23533:     Sen sijaan toinen maamme ydinvoimalaitok-
23534: sista toimii toisella liikeperiaatteella. Imatran               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23535: Voima Oy toimii ns. normaalein liikeperiaattein              ryhtyä, jotta kahta ydinvoimapaikka-
23536: ja on viime vuosina tuottanut liikevoittoa erittäin          kuntaa, Eurajokea ja Loviisaa, ei koh-
23537: runsaasti, jolloin myös Loviisan kaupunki ydin-              della eriarvoisesti?
23538: voimalaitoksen kotikuntana tulee saamaan yh-
23539: teisöverotuloja useita kymmeniä miljoonia.
23540: 
23541:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
23542: 
23543:                                           Pirkko Peltomo /sd
23544: 
23545: 
23546: 
23547: 
23548:  280043
23549: 2                                            KK 140/1998 vp
23550: 
23551: 
23552: 
23553: 
23554:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23555: 
23556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat niin sanottuja resurssiyhtiöitä eli keskinäi-
23557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siä tuotantoyhtiöitä, joiden tarkoituksena on
23558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuottaa omistajayhtiöilleen sähköä omakustan-
23559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            nushintaan. Tällä periaatteella toimivat yritykset
23560: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          eivät näytä voittoa, vaan edullinen sähkön hinta
23561: n:o 140:                                               näkyy lopulta omistajayhtiöiden tuloksessa ja
23562:                                                        niiden maksamassa yhteisöverossa.
23563:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Resurssiyhtiöjärjestelyyn liittyy sijaintikun-
23564:         ryhtyä, jotta kahta ydinvoimapaikka-           nan kannalta se epäedullinen piirre, että osakas-
23565:         kuntaa, Eurajokea ja Loviisaa, ei koh-         yhtiöiden toiminnot voivat sijaita eri paikkakun-
23566:         della eriarvoisesti?                           nilla eikä kunta hyödy niiden maksamista yhtei-
23567:                                                        söveroista. Jos kunta ei vuosina 1991-1992 van-
23568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           han yhteisöverojärjestelmän aikana saanut vero-
23569: vasti seuraavaa:                                       tuloja, jotka vaikuttaisivat nykyisten jako-
23570:                                                        osuuksien laskentaan, ei laitoksen toiminta vai-
23571:    Y dinvoimalaitoksen, kuten muunkin yrityk-          kuta kunnan nykyisiinkään yhteisöverotuloihin.
23572: sen, sijaintikunta voi saada yritykseltä verotuloja        Käsiteltävänä olevan esityksen mukainen yh-
23573: yhteisöverona tai kunnallisena kiinteistöverona.       teisöveron jakoperusteiden muutos lisäisi kun-
23574:    Vuoteen 1992 asti yhteisöt maksoivat suoraan        tien yhteisöverotulojen riippuvuutta niiden
23575: sijaintikunnalle tulokseen perustuvaa tuloveroa.       alueella sijaitsevien yritysten tuloksesta ja saat-
23576: Vuodesta 1993 alkaen tulokseen perustuvan yh-          taisi lisätä eroja kuntien yhteisöverotuloissa. Esi-
23577: teisöveron valtakunnallisesta kokonaiskerty-           tyksen yksityiskohtia erilaisten yhtiöjärjestelyjen
23578: mästä on maksettu tietty prosenttiosuus (40%           osalta valmistellaan edelleen.
23579: vuonna 1998) kunnille. Kunkin kunnan saama                 Aikaisempien verouudistusten yhteydessä
23580: osuus on määrätty valtiovarainministeriön pää-         poistettiin kunnallinen harkintaverotus, jolloin
23581: töksellä. Osuuden laskennassa on otettu huo-           erityisesti resurssiyhtiöiden omistamien voima-
23582: mioon mm. kunnan vuosina 1991 ja 1992 saarnat          laitosten sijaintikuntien verotulot uhkasivat vä-
23583: yhteisöverotulot. Tässä järjestelmässä kunnan          hentyä merkittävästi. Tilannetta pyrittiin korjaa-
23584: alueella toimivien yritysten tulosten vuosittaisilla   maan siten, että voimalaitoksille säädettiin ta-
23585: vaihteluilla ei ole ollut merkitystä yhteisöverotu-    vanomaista korkeampi veroprosentti kunnalli-
23586: lojen suhteelliseen jakautumiseen kuntien kes-         sessa kiinteistöverotuksessa. Kun yleinen kun-
23587: ken.                                                   nallinen kiinteistöveroprosentti on enintään
23588:    Yhteisöverotuksen uudistus kuntien keski-           0,8 %, niin tavanomaisten voimalaitosten kiin-
23589: näisten jakosuhteiden osalta on parhaillaan val-       teistöveroprosentti voi olla enintään 1,0% ja
23590: misteltavana. Asiaa käsitelleen työryhmän esi-         ydinvoimalaitosten 1,8 %.
23591: tyksen mukaan kunnalle maksettaisiin tietty                Resurssiyhtiöjärjestelyä on käsitelty kauppa-
23592: osuus sen alueella toimivan yhteisön maksamista        ja teollisuusministeriön asettaman sähkömarkki-
23593: veroista. Mikäli yhteisöllä on toimintaa usean         noiden vertikaali-integraatiota käsitelleen työ-
23594: kunnan alueella, yhteisöveron jakautuminen ky-         ryhmän mietinnössä (KTM:n työryhmä- ja toi-
23595: seisten kuntien kesken määräytyisi kunkin kun-         mikuntaraportteja 11/1997), jossa todetaan, että
23596: nan alueella sijaitsevien toimipisteiden henkilös-     ei ole perusteltua pyrkiä puuttumaan resurssiyh-
23597: tömäärien suhteessa. Kuntaliiton lausunnossa           tiöiden asemaan sähkömarkkinoilla ainakaan lä-
23598: ehdotettiin, että myös kuntien asukasluku otet-        hiaikoina.
23599: taisiin huomioon jakosuhteita laskettaessa.                Kysymyksessä todetaan, että tasapuolisuus
23600:    Eräät sähköntuotantoyhtiöt, esimerkiksi Eu-         ydinvoimapaikkakuntien kesken toteutuisi pa-
23601: rajoen kunnassa sijaitsevan Olkiluodon ydinvoi-        remmin, jos otettaisiin käyttöön sähköntuotan-
23602: malaitoksen omistava Teollisuuden Voima Oy,            toon perustuva sähköntuotantomaksu ydinvoi-
23603:                                            KK 140/1998 vp                                              3
23604: 
23605: maloiden osalta. On kuitenkin huomattava, että        siihen, että samantapaista tuotantoa harjoitta-
23606: sähköntuotantomaksu olisi luonteeltaan valmis-        vien yhtiöiden tulos ja niiden maksama yhteisö-
23607: tevero, joka Suomen verojärjestelmässä makset-        vero voi vaihdella merkittävästi. Syynä ovat kui-
23608: taisiin valtiolle.                                    tenkin yritysten voimassa olevan yleisen vero-
23609:    Vuonna 1997 toteutetun energiaverotuksen           lainsäädännön puitteissa tekemät omaa toimin-
23610: uudistuksen mukaan sähkövero kohdistuu säh-           taansa koskevat ratkaisut.
23611: kön kulutukseen tuotantotavasta riippumatta.             Hallituksen käsityksen mukaan ei siten voida
23612: Ajatus yhteen tuotantotapaan kohdistuvasta            katsoa, että ydinvoimapaikkakuntia kohdeltai-
23613: sähköntuotantomaksusta olisi siten myös vas-          siin verotuskysymyksissä epätasa-arvoisesti.
23614: toin energiaverotuksen nykyisiä periaatteita.         Hallituksella ei myöskään ole suunnitelmia ydin-
23615:    Yhteisöverotuksessa vero määräytyy tuloksen        voimayhtiöiden erityiskohteluksi yhteisövero-
23616: mukaan. Tietyn toiminnan, esimerkiksi sähkön-         tuksessa tai ydinvoimaloissa tuotetun sähkön
23617: tuotannon, harjoittaminen voi tapahtua erityyp-       verotuksen muuttamiseksi.
23618: pisten yritysjärjestelyjen puitteissa. Tämä johtaa
23619: 
23620:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
23621:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23622: 4                                            KK 140/1998 vp
23623: 
23624: 
23625: 
23626: 
23627:                                          Tili Riksdagens Talman
23628: 
23629:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        narantal skall beaktas när fördelningsförhållan-
23630: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         dena beräknas.
23631: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          Vissa elproduktionsbolag, t.ex. lndustrins
23632: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr           Kraft Ab som äger kraftverket Olkiluoto i Eura-
23633: 140:                                                   åminne kommun, är s.k. resursbolagd.v.s. ömse-
23634:                                                        sidiga produktionsbolag vilkas avsikt är att pro-
23635:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ducera el till självkostnadspris för sina ägarbo-
23636:         sikt att vidta för att de två kärnkraft-       lags räkning. Företag som verkar enligt denna
23637:         verksorterna Euraåminne och Lovisa inte        princip uppvisar ingen vinst, utan det förmånliga
23638:         skall behandlas ojämlikt?                      elpriset kan till slut ses i ägarbolagens resultat
23639:                                                        och i den samfundsskatt de betalar.
23640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Med resursbolagsarrangemanget samman-
23641: anföra följande:                                       hänger det ur förläggningskommunens synvinkel
23642:                                                        oförmånliga draget att delägarbolagens funktio-
23643:     Ett kärnkraftverks, liksom också ett annat         ner kan vara belägna på andra orter och då kan
23644: företags, förläggningskommun kan få skattein-          kommunen inte dra nytta av de samfundsskatter
23645: komster av företaget i form av samfundsskatt           dessa betalar. Om kommunen åren 1991-1992
23646: eller kommunal fastighetsskatt.                        under det gamla samfundsskattesystemet inte
23647:     Fram tili år 1992 betalade samfunden direkt        fick några skatteinkomster som skulle påverka
23648: till förläggningskommunen en inkomstskatt som          beräkningen av de nuvarande fördelningsande-
23649: baserade sig på samfundens resultat. Från år           larna, påverkar ett kraftverks verksamhet inte
23650: 1993 har en viss procentandel (år 1998 40 %) av        heller kommunens nuvarande samfundsskattein-
23651: det riksomfattande totalbelopp som influtit av         komster.
23652: den samfundsskatt som grundar sig på resultatet           En ändring av fördelningsgrunderna för sam-
23653: betalts till kommunerna. Varje kommuns andel           fundsskatten, i enlighet med den framställning
23654: har fastställts genom ett beslut av finansministe-     som behandlas som bäst, skulle göra kommuner-
23655: riet. Vid beräkningen av andelen har bl.a. kom-        nas samfundsskatteinkomster mera beroende av
23656: munens inkomster av samfundsskatten åren 1991          resultatet hos de företag som är belägna på deras
23657: och 1992 beaktats. 1 detta system har de årliga        områden och kunna öka skillnaderna i kommu-
23658: variationerna i resultaten hos de företag som är       nernas samfundsskatteinkomster. Beredningen
23659: verksamma på kommunens område inte haft nå-            av de detaljer i framställningen som gäller olika
23660: gon betydelse för den relativa fördelningen av         bolagsarrangemang fortgår.
23661: inkomsterna av samfundsskatten mellan kom-                1 samband med tidigare skattereformer slopa-
23662: munerna.                                               des den kommunala beskattningen enligt pröv-
23663:     En reform av samfundsbeskattningen bereds          ning, varvid särskilt skatteinkomsterna tili för-
23664: som bäst vad gäller fördelningsförhållandena           läggningskommunerna för de kraftverk som re-
23665: mellan kommunerna. Enligt en framställning             sursbolagen ägde hotade att minska betydligt.
23666: från den arbetsgrupp som behandlat ärendet             Man försökte korrigera situationen på så sätt att
23667: skall tili en kommun betalas en viss andel av de       för kraftverken fastställdes en högre skattepro-
23668: skatter som ett samfund som är verksamt i områ-        cent än den sedvanliga vid den kommunala fas-
23669: det har betalt. lfall samfundet har verksamhet på      tighetsbeskattningen. Eftersom den allmänna
23670: flera kommuners områden, skall fördelningen av         kommunala fastighetsskatteprocenten är högst
23671: samfundsskatten mellan ifrågavarande kommu-            0,8 %, kan fastighetsskatteprocenten för konven-
23672: ner fastställas i förhållande tili personalantalet i   tionella kraftverk vara högst 1,0% och för kärn-
23673: de verksamhetsenheter som är belägna på varje          kraftverk 1,8 %.
23674: kommuns område. 1 kommunförbundets utlå-                  Arrangemanget med resursbolag har behand-
23675: tande föreslogs det att också kommunernas invå-        lats i ett betänkande av en arbetsgrupp som han-
23676:                                             KK 140/1998 vp                                             5
23677: 
23678: dels- och industriministeriet tillsatte för att be-    därmed också mot energibeskattningens nuva-
23679: handla den vertikala integrationen av elmarkna-        rande principer.
23680: den (HIM:s arbetsgrupps- och kommissionsrap-              1 samfundsbeskattningen fastställs skatten en-
23681: porter 11/1997). 1 betänkandet konstateras att         ligt resu1tatet. Utövandet av en viss verksamhet,
23682: det inte är motiverat att försöka ingripa i resurs-    t.ex. ei produktion, kan ske inom ramen för före-
23683: bolagens ställning på elmarknaden åtminstone           tagsarrangemang avolika typ. Detta leder till att
23684: inom en nära framtid.                                  resu1tatet hos bo1ag som utövar produktion av
23685:    1 spörsmålet konstateras att kärnkraftverk-         samma slag och den samfundsskatt som de beta-
23686: sorterna skulle bli jämlikare, om en elproduk-         lar kan variera märkbart. Orsaken till detta är
23687: tionsavgift som grundar sig på elproduktionen          dock de avgöranden som företagen har fattat i
23688: skulle tas i bruk i fråga om kärnkraftverken. Det      fråga om sin verksamhet inom ramen för gällan-
23689: bör dock uppmärksammas att en elproduktions-           de allmänna skattelagstiftning.
23690: avgift tili sin art vore en accis, som i det finska       Enligt regeringens åsikt kan det följaktligen
23691: skattesystemet skulle betalas till staten.             inte anses att kärnkraftverksorterna behandlas
23692:    1 enlighet med den revidering av energibe-          olika i beskattningsfrågor. Regeringen har inte
23693: skattningen som genomfördes år 1997 inriktas           heller några planer på att särbehandla kärn-
23694: elskatten på elförbrukning oberoende av pro-           kraftsbolagen i samfundsbeskattningen eller att
23695: duktionssättet. Tanken på en elproduktionsav-          ändra beskattningen av den el som produceras i
23696: gift som inriktas på produktionssättet strider         kärnkraftverk.
23697: 
23698:      Helsingforsden 20 mars 1998
23699: 
23700:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23701:                                             KK 141/1998 vp
23702: 
23703: Kirjallinen kysymys 141
23704: 
23705: 
23706: 
23707: 
23708:                                    Erkki Pulliainen /vihr: ED-komission viesteistä Suomen hallituk-
23709:                                       selle
23710: 
23711: 
23712:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23713: 
23714:    Lehtitietojen mukaan ED :n komissio on när-        luuttaa vastaan on, ettei työttömyys kuulu
23715: kästynyt siitä, että Yleisradio on ollut "tukemas-    EMU-kriteereihin. Korkea työttömyysastehan
23716: sa" Mirja Pyykön vetämää 30 markkaa viikossa          heikentää minkä tahansa valtion mahdollisuutta
23717: 30 000 työpaikkaa vuodessa -televisiokampan-          selvitä taloudellisesti ja erityisesti yhteiskunnalli-
23718: jaa, jossa kehotettiin ostamaan kotimaista. Ko-       sesti EMD-kurissa, kuten Ranskan työttömien
23719: mission mielestä Yleisradio ei saisi "viranomaise-    päivittäiset mielenosoitukset osoittavat. Komis-
23720: na" suosia suomalaisia tuotteita muiden ED-           sion reaktio osoittaa, ettei EU :n komissiossa to-
23721: maiden tuotteisiin nähden. Saman lehtilähteen         dellakaan anneta mitään arvoa tällaisille näkö-
23722: (Ilta-Sanomat) mukaan myös Ekoisti-ohjelman           kohdille. Se on instituutio, joka ilmiselvästi kai-
23723: joutsenmerkki on joutunut ED:n komission              vaa näin omaa hautaansa hyvää vauhtia.
23724: hampaisiin. Paheksunta on esitetty kauppa- ja            Samalla kun Suomi on näköjään edelleen
23725: teollisuusministeriön kautta, joka on puolestaan      kummallinen ED:n mallioppilas, se voisi hivenen
23726: lähestynyt Oy Yleisradio Ab:tä kirjeellä. KTM         analysoida, minkälaisiin operaatioihin se kirkas-
23727:  on lähtenyt komission kelkkaan muistuttamalla        otsaisesti lähtee mukaan.
23728: sisämarkkinoiden periaatteista.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23729:     Ilta-Sanomien 2.3.1998 julkaiseman aineiston      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23730:  mukaan komissiossa ei tiedetä, mikä Oy Yleisra-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23731: dio Ab on. Se ei ainakaan ole "viranomainen".         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23732:  Sitä ei siis näytä tietävän myöskään KTM. On-
23733:  neksi Oy Yleisradio Ab:ssä tiedetään, mikä se itse              Aikooko Hallitus ryhtyä vihdoinkin
23734:  on.                                                          analysoimaan järkevyyskriteerillä niitä
23735:     Suomessa kuten monessa muussakin ED-                      viestejä, joita ED :n komissiosta Suomen
23736:  maassa käydään parhaillaan EMD-keskustelua.                  hallitukselle ja sen alaisille ministeriöille
23737:  Eräs vankimmista argumenteista yhtenäisva-                   saapuu?
23738: 
23739:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
23740: 
23741:                                          Erkki Pulliainen /vihr
23742: 
23743: 
23744: 
23745: 
23746:  280043
23747: 2                                           KK 141/1998 vp
23748: 
23749: 
23750: 
23751: 
23752:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23753: 
23754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tässä yhteydessä on kuitenkin selkeästi ku-
23755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mottava se mahdollinen väärinkäsitys, että
23756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Yleisradion liittymä valtioon vähentäisi jotenkin
23757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        sen mahdollisuuksia käyttää tosiasiallisesti sa-
23758: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       nanvapauttaan tiedotusvälineenä. Suomen val-
23759:  141:                                                  tio ei voi mitenkään määrätä Yleisradion yksit-
23760:                                                        täisten ohjelmien sisältöä, puhumattakaan, että
23761:           Aikooko Hallitus ryhtyä vihdoinkin           se voisi käskeä esimerkiksi tekemään kysymyk-
23762:        analysoimaan järkevyyskriteereillä niitä        sessä tarkoitettuja ohjelmia. Julkisen palvelun
23763:        viestejä, joita EU:n komissiosta Suomen         velvoite lähinnä tarkoittaa- yleisradiolain mu-
23764:        hallitukselle ja sen alaisille ministeriöille   kaan- monipuolista ja välittömästi kaupallisis-
23765:        saapuu?                                         ta paineista riippumatonta ohjelmatarjontaa.
23766:                                                        Toisin sanoen se itse asiassa takaa suuremman
23767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimituksellisen itsenäisyyden ja sananvapau-
23768: vasti seuraavaa:                                       den.
23769:                                                           Komissio on pyrkinyt tässä tapauksessa tur-
23770:     EU:n yksi perimmäisiä tavoitteita on edistää       vaamaan muun muassa yhtenäismarkkinoiden
23771: eurooppalaisten hyvinvointia luomalla yhtenäis-        toiminnan kiinnittämällä huomiota mahdollisiin
23772: markkinoiden avulla kilpailukykyinen Euroop-           kaupan esteisiin. Kansainvälistä kilpailukykyä
23773: pa, jossa tuotteet liikkuvat vapaasti. Kansainvä-      luovat toimivat sisämarkkinat Euroopassa ovat
23774: listä kilpailukykyä haetaan tuotteiden laadulla        pitkäjänteisesti työttömyyttä vastaan tehok-
23775: eikä kilpailua vääristä väliä, suoran tai epäsuoran    kaampi toimi kuin kotimaisuuskampanjat. Suo-
23776: julkisen tuen avulla ylläpidetyllä tehottomalla        men kannalta olisi onnetonta, jos suomalaisten
23777: tuotannolla.                                           tuotteiden markkinoillepääsy muissa 14 jäsen-
23778:     Ilmiö, jota kysymys koskee, ei ole EU:ssa tun-     valtiossa olisi vaikeaa vain sen takia, että tuotteet
23779: tematon. Erilaisia kotimaisuuskampanjoita on           ovat alkuperältään suomalaisia. Parhaiden tuot-
23780: käyty myös muissa EU:n jäsenvaltioissa, jolloin        teiden tulee pärjätä, eikä niiden alkuperä sinänsä
23781: ne ovat olleet muun muassa suomalaisten tuottei-       takaa niiden korkeaa laatua. Tämä on Suomen
23782: den markkinoillepääsyä estämässä ja siten suo-         kaltaiselle pienen, viennistä riippuvaisen ja avoi-
23783: malaista työttömyyttä lisäämässä. Tällaiset piile-      men talouden kilpailukyvylle ja siten yhteiskun-
23784: vät kaupan esteet ovat markkinoille pyrkivien           tamme hyvinvoinnille keskeinen periaate.
23785: yritysten kannalta usein vaikeimpia.
23786: 
23787:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
23788: 
23789:                                                                                Ministeri Ole Norrback
23790:                                             KK 141/1998 vp                                               3
23791: 
23792: 
23793: 
23794: 
23795:                                         Tili Riksdagens Talman
23796: 
23797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 detta sammanhang måste man dock tydligt
23798: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dementera det eventuella missförståndet att
23799: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kopplingen mellan Rundradion och staten på
23800: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          något sätt kunde minska Rundradions möjlighe-
23801: mål nr 141:                                            ter att använda sin yttrandefrihet som massmedi-
23802:                                                        um. Finska staten kan inte på något sätt bestäm-
23803:           Har Regeringen för avsikt att omsider        ma om innehållet i enskilda program, för att inte
23804:        börja tillämpa förnuftskriterier när den        tala om att staten skulle kunna bestämma att t.ex.
23805:        analyserar de budskap som EU-kommis-            sådana program som spörsmålet avser skall gö-
23806:        sionen skickar tili den finska regeringen       ras. Publie service- uppgiften betyder närmast-
23807:        och dess underlydande ministerier?              enligt lagen om Rundradion Ab- ett mångsidigt
23808:                                                        programutbud som är oberoende av direkta eko-
23809:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           nomiska påtryckningar. Med andra ord garante-
23810: följande:                                              ras sålunda de facto en större redaktionell själv-
23811:                                                        ständighet och yttrandefrihet.
23812:     Ett av EU:s primära mål är att främja euro-            Kommissionen har i detta fall strävat efter att
23813: peernas vä1fård genom att med hjälp av den inre        trygga bl.a. verksamheten på den gemensamma
23814: marknaden skapa ett konkurrenskraftigt Europa          marknaden genom att fåsta uppmärksamhet vid
23815: där varorna kan röra sig fritt. Internationell kon-    eventuella handelshinder. En fungerande inre
23816: kurrenskraft eftersträvas med hjälp av hög kvali-      marknad i Europa, som skapar internationell
23817: tet på produkterna, inte med ineffektiv produk-        konkurrenskraft, är på lång sikt en effektivare
23818: tion som upprätthålls med direkta eller indirekta      insats mot arbetslösheten än köp inhemsktkam-
23819: statliga stöd och som därigenom snedvrider kon-        panjerna. Det vore olyckligt för Finland om
23820: kurrensen.                                             marknadstillträdet i de övriga 14 medlemslän-
23821:     Det fenomen som spörsmålet gäller är inte          derna vore svårt tili följd av att produkterna är av
23822: okänt i Europa. Olika köp inhemskt-kampanjer           finskt ursprung. De bästa produkterna skall kla-
23823: har drivits även i andra medlemsstater inom EU,        ra sig, och deras ursprung garanterar inte i sig en
23824: där de har bidragit tili att hindra bl.a. finländska   hög kvalitet. Detta är en central princip för ett
23825: produkters tillträde tili marknaden och således        litet land som Finland som är beroende av export
23826: tili att öka arbetslösheten i Finland. Dylika dolda    och öppen ekonomisk konkurrens och sålunda
23827: hande1shinder är ofta de svåraste för företag som      också för välfården i vårt samhälle.
23828: försöker ta sig in på marknaden.
23829: 
23830:      Helsingfors den 25 mars 1998
23831: 
23832:                                                                                Minister Ole Norrback
23833:                                            KK 142/1998 vp
23834: 
23835: Kirjallinen kysymys 142
23836: 
23837: 
23838: 
23839: 
23840:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Kehitysyhteistyövarojen jakamisesta korko-
23841:                                      tukiluottoina
23842: 
23843: 
23844:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23845:    Kehitysyhteistyö on ollut vuosien saatossa        miettimään hankkeen mielekkyyden. Samalla
23846: hyvin monenlaista. Se on voinut olla miltei mitä     hankkeet muuttuisivat entistä konkreettisem-
23847: tahansa ideologisista pyrkimyksistä suoranai-        miksi.
23848: seen köyhäinapuun. Kun maailma ympärillä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23849: muuttuu myös kehitysyhteistyön kohdevaltioi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23850: den osalta ja kun kokemuksia erilaisista kokei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23851: luista karttuu koko ajan, tuleeko. politiikkaakin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23852: muuttaa tarpeen ja kokemusten mukaan.
23853:    Monen asiantuntijan kokemusten perusteella                  Onko Hallituksen piirissä pohdittu
23854: näyttää ilmeiseltä, että suoranainen apu ei ole             sitä, että kehitysyhteistyöhankkeissa siir-
23855: paras ja kestäviin tuloksiin johtava keino. On              ryttäisiin suoranaisesta lahja-avusta kor-
23856: ehdotettu, että se korvattaisiin korkotukiluotoil-          kotukiluottoihin?
23857: la, jolloin kohdevaltio joutuisi itsekin tarkoin
23858: 
23859:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
23860:                                         Erkki Pulliainen /vihr
23861: 
23862: 
23863: 
23864: 
23865: 280043
23866: 2                                          KK 142/1998 vp
23867: 
23868: 
23869: 
23870: 
23871:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23872: 
23873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan viranomaisten hyväksyntää sekä huolehti-
23874: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mista omalta osaltaan tämän kehitysapumuodon
23875: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hallinnosta. Useiden kohdemaiden poliittisesta,
23876: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      taloudellisesta sekä hallintokulttuurillisesta läh-
23877: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 142:              tökohdasta johtuen maiden hallitukset eivät ole
23878:                                                      halukkaita tai hallinnollisesti valmiita ottamaan
23879:           Onko Hallituksen piirissä pohdittu         vastaan luottojen muodossa annettavaa apua.
23880:        sitä, että kehitysyhteistyöhankkeissa siir-       Korkotukiluotot soveltuvat luonteensa mu-
23881:        ryttäisiin suoranaisesta lahja-avusta kor-    kaisesti tietyillä sektoreilla tapahtuvan yhteis-
23882:        kotukiluottoihin?                             työn rahoittamiseen. Voimassa olevien säännös-
23883:                                                      ten mukaan luotoilla rahoitetaan kohdemaiden
23884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taloudellista kehitystä tukevan suomalaisen tek-
23885: vasti seuraavaa:                                     nologian vientiä kehitysmaihin. Hallituksen peri-
23886:                                                      aatepäätöksessä vuodelta 1996 todetaan, että
23887:    Kehitysyhteistyövaroista maksettavan korko-       korkotukiluottoja voidaan käyttää pääasiallises-
23888: tuen käyttöä säätelee laki kehitysmaiden talou-      ti ympäristöteknologian siirtoon sosiaalisektorin
23889: dellista kehitystä varten myönnettävien luottojen    hankkeiden rahoittamiseen. Edellä mainittu jät-
23890: korkotuesta (1 058/1986). Voimassa olevan lain       tää apumuodon mahdollisuuksien ulkopuolelle
23891: mukaan luotot myöntää Suomen Vientiluotto            aloja, jotka on määritelty Suomen, EU:n ja
23892: Oyj,joka noudattaa lainojen myöntämisessä Juo-       OECD:nkehitysavun painopisteiksi. Tyypillisin
23893: totustoimintaan yleisesti liittyviä periaatteita.    esimerkki tästä on demokratian ja ihmisoikeuk-
23894: Luoton hyväksyy korkotukituotoksi ulkoasiain-        sien edistämisen tukeminen. Useissa kohdemais-
23895: ministeriö arvioituaan rahoitettavan hankkeen        sa tietyt sektorit ovat myös maiden sisäisestä
23896: kehitysvaikutukset.                                  tilanteesta johtuen poissuljettuja ulkomaisilla
23897:    Valtioneuvoston päätöksen (no 200; 12.2.          lainoilla tapahtuvalle rahoitukselle.
23898: 1987) mukaan korkotukiluottoja myönnetään                Korkotukiluottojen ehtojen osalta noudate-
23899: ensisijaisesti Maailmanpankin matala- ja keski-      taan niitä sääntöjä ja periaatteita, jotka Talou-
23900: tuloisiksi määrittelemille kehitysmaille, jotka      dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä
23901: täyttävät Suomen kehitysyhteistyössä omaksu-         (OECD) on sekarahoitusta varten hyväksytty.
23902: tut kohdemaiden valintaperusteet, edellyttäen,       Kehitysyhteistyövaroin tuetut korkotukiluotot
23903: että maat ovat luotto- ja vientitakuukelpoisia.      kuluvat julkisista varoista tuettujen vientiluotto-
23904: Takuun Iuotoilie myöntää Valtiontakuukeskus,         jen säännöstöjen piiriin, joiden noudattamista
23905: joka noudattaa päätöksenteossaan takuiden            OECD valvoo notifiointimenettelyllä. Siirtymi-
23906: myöntämiseen liittyviä yleisiä periaatteita. Kor-    nen pois lahja-avun käyttämisestä alistaisi kai-
23907: kotukea myönnetään myös erityisistä syistä           ken annettavan avun em. säännöstöjen alaiseksi,
23908: maille, jotka on luokiteltu vähiten kehittyneiden    mikä rajoittaisi merkittävästi Suomen hallituk-
23909: kehitysmaiden joukkoon. Korkotukiluotoilla ra-       sen mahdollisuuksia itsenäisen kehitysyhteistyö-
23910: hoitettavien hankkeiden tulee edistää kohdemai-      strategian toteuttamiseen. Toistaiseksi yksikään
23911: den taloudellista kehitystä.                         OECD:n jäsenmaa ei ole indikoinut tällaiseen
23912:    Edellä mainittu ehto luotto- ja vientitakuukel-   menettelyyn ryhtymistä.
23913: poisuudesta sulkee pois mahdollisuuden korko-            Ulkoasiainministeriö on parastaikaa selvittä-
23914: tukiluottojen käyttöön osassa kehitysmaista.         mässä uusien rahoitusmuotojen käyttöönottoa.
23915: Korkotukiluottojen alkuperäisenä tarkoitukse-        Yksi vaihtoehdoista on kehitysluottoinstrument-
23916: na onkin ollut pitää yllä mahdollisuutta luotto-     ti, joka mahdollistaa luottojen antamisen myös
23917: instrumentin käyttöön lahja-apua täydentävänä        köyhimmille ja muutoin luottokelvottomille
23918: apumuotona sektoreilla ja hankkeissa, joihin pe-     maille.
23919: rinteinen lahja-apu ei luontevasti sovellu.              Edustaja Pulliainen on kiinnittänyt huomiota
23920:    Korkotukiluottojen käyttö edellyttää kohde-       siihen tärkeään asiaan, että kohdemaan viran-
23921:                                           KK 142/1998 vp                                         3
23922: 
23923: omaisten tulee tarkoin miettiä suunniteltavien      sin korkea lahjaelementti. Kaikenlaisen avun
23924: hankkeiden mielekkyyttä ja toteutettavuutta         edelleenkanavoimisessa kohdemaassa tulee nou-
23925: riippumatta siitä, onko apu lahjamuotoista vai      dattaa hyvän taloudenhoidon periaatteita.
23926: luottoa. Korkotukiluottoihinkin liittyy aina var-
23927:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
23928: 
23929:                                                                       Ministeri Pekka Haavisto
23930: 4                                           KK 142/1998 vp
23931: 
23932: 
23933: 
23934: 
23935:                                         Tili Riksdagens Talman
23936: 
23937:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Räntestödskrediterna måste godkännas av
23938: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           myndigheterna i mottagarlandet, och dessa myn-
23939: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       digheter skall sköta administreringen av denna
23940: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         biståndsform. På grund av det politiska, ekono-
23941: mål nr 142:                                           miska och förvaltningskulturella utgångsläget i
23942:                                                       många av mottagarländerna är deras regeringar
23943:           Har man inom Regeringen övervägt            inte villiga eller i administrativ bemärkelse redo
23944:        att i fråga om biståndsprojekten övergå        att ta emot hjälp i form av krediter.
23945:        från direkt bistånd i form av gåvor till          Räntestödskrediterna lämpar sig på grund av
23946:        räntestödskrediter?                            sin karaktär för finansiering av samarbete inom
23947:                                                       vissa sektorer. Enligt gällande bestämmelser fi-
23948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nansieras med krediterna export av sådan fin-
23949: anföra följande:                                      ländsk teknologi till utvecklingsländerna som
23950:                                                       stöder en ekonomisk utveckling i mottagarlän-
23951:    Användningen av räntestöd som betalas av           derna. 1ett av regeringens principbeslut från I996
23952: biståndsmedel regleras i lagen om räntestöd för       konstateras att räntestödskrediter kan användas
23953: krediter för den ekonomiska utvecklingen i ut-        huvudsakligen till överföring av miljöteknologi
23954: vecklingsländer (I058/1986). Enligt gällande Iag      och till finansiering av projekt inom den sociaia
23955: beviljas krediterna av Finlands Exportkredit Ab,      sektorn. Det ovan sagda utesluter sektorer som
23956: som när lånen beviljas följer allmänna kreditgiv-     har angetts som prioritetsområden för Finiands,
23957: ningsprinciper. Utrikesministeriet godkänner en       EU:s och OECD:s utvecklingshjäip. Det mest
23958: kredit som räntestödskredit efter att ha bedömt       typiska exempiet på detta är stödet för främjande
23959: utvecklingseffekterna av det projekt som skall        av demokrati och mänskliga rättigheter. 1 många
23960: finansieras.                                          mottagariänder kan vissa sektorer på grund av
23961:    Enligt ett statsrådsbeslut (nr 200; I2.2.I987)     Iäget inom Iandet inte heller komma i fråga när
23962: beviljas räntestödskrediter i främsta rummet så-      det gäller finansiering med utländska Iän.
23963: dana utvecklingsländer med låga eller medelstora         På villkoren för räntestödskrediterna tilläm-
23964: inkomster som angivits av Världsbanken och            pas de regier och principer som Organisationen
23965: som motsvarar Finlands principer för val avut-        för ekonomiskt samarbete och utveckling
23966: vecklingssamarbetsländer, förutsatt att länderna      (OECD) har antagit för biandad finansiering.
23967: är kredit- och exportgarantivärdiga. Garanti för      Räntetstödskrediter som stöds med bistånds-
23968: krediterna beviljas av Statsgaranticentralen, som     medei omfattas av bestämmeiserna om export-
23969: då den fattar sitt beslut iakttar de allmänna prin-   krediter som stöds med allmänna medel. OECD
23970: ciperna för beviljande av garantier. Räntestöd        övervakar med hjäip av ett anmäiningsförfaran-
23971: beviljas också av särskilda skälländer som finns      de att dessa bestämmeiser föijs. Om man frångår
23972: klassificerade bland de minst utvecklade utveck-      bruket av gåvor blir allt bistånd underställt dessa
23973: lingsländerna. De projekt som finansieras med         bestämmeiser, viiket avsevärt begränsar den fin-
23974: räntestödskrediter skall främja den ekonomiska        Iändska regeringens möjligheter till en sjäivstän-
23975: utvecklingen i mottagarländerna.                      dig biståndsstrategi. Tills vidare har inte ett enda
23976:    Det ovan nämnda kravet på kredit- och ex-          OECD-Iand antytt att det ämnar gå in för ett
23977: portgarantivärdighet utesluter möjligheten att        sådant förfarande.
23978: använda räntestödskrediter i fråga om en del av          Utrikesministeriet utreder som bäst ibrukta-
23979: utvecklingsländerna. Det ursprungliga syftet          gandet av nya finansieringsformer. Ett aiternativ
23980: med räntestödskrediterna har varit att upprätt-       är ett instrument för biståndskredit som gör det
23981: hålla en möjlighet att använda kreditinstrumen-       möjiigt att bevilja kredit också tili de allra fatti-
23982: tet som en kompletterande hjälpform till gåvor        gaste Iänderna och Iänder som annars inte är
23983: inom sektorer och projekt där det inte lämpar sig     kreditvärdiga.
23984: med traditionella gåvor.                                 Riksdagsman Pulliainen har uppmärksammat
23985:                                           KK 142/1998 vp                                             5
23986: 
23987: den viktiga frågan att myndigheterna i mottagar-    diterna är gåvoinslaget alltid avsevärt. Principer-
23988: länderna noggrant måste tänka igenom hur me-        na för en god ekonomisk förvaltning måste följas
23989: ningsfulla och genomförbara de planerade pro-       när hjälpen kanaliseras vidare i mottagarlandet,
23990: jekten är, oberoende av om hjälpen ges i gåvo-      oberoende av i viiken form den ges.
23991: eller kreditform. Också i fråga om räntestödskre-
23992: 
23993:      Helsingfors den 25 mars 1998
23994: 
23995:                                                                          Minister Pekka Haavisto
23996:                                              KK 143/1998 vp
23997: 
23998: Kirjallinen kysymys 143
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Nepalin metsävarojen inventoinnin tukemi-
24004:                                        sesta
24005: 
24006: 
24007:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24008: 
24009:    Suomi tukee kehitysyhteistyövaroiiia Nepalin        suhteessa suomalainenkin kehitysyhteistyö lie-
24010: metsävarojen inventointia. Työ on tarkoitus saa-       nee vuosikymmenien aikana pahimmin klikan-
24011: da valmiiksi ensi vuonna. Toistaiseksi ei ole tullut   nut.
24012: yleiseen tietoisuuteen, mihin näitä inventointitie-       Näissä asioissa tarvitaan kehitysyhteistyö-
24013: toja aiotaan käyttää. Ei ole selvinnyt, onko tar-      osastolta selkeää ulostuloa linjausmielessä.
24014: koitus siirtyä Nepalin metsävarojen käytössä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24015: kestävän käytön periaatteeseen. Nykymenolla-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24016: han Nepalin metsävarojen ennustetaan loppu-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24017: van ennen vuotta 2030, millä olisi eroosion joh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24018: dosta katastrofaaliset vaikutukset vuoristoisella
24019: alueella. Vai onko tarkoitus vain antaa puun-                    Onko Hallitus varmistanut, että sen
24020: myyjille ja -ostajille varantoluettelot käyttöön?             Nepalin    metsävarantoinventointeihin
24021:    Ylipäätään Nepalin metsäprojektin kaltaisiin               myöntämät varat palvelevat metsien kes-
24022: toimiin ryhdyttäessä pitäisi ennakkoon kartoit-               tävään käyttöön siirtymistäko. valtiossa?
24023: taa työn kaikkinaiset vaikutukset. Juuri tässä
24024:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
24025:                                           Erkki Pulliainen /vihr
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030:  280043
24031: 2                                           KK 143/1998 vp
24032: 
24033: 
24034: 
24035: 
24036:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24037: 
24038:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuitenkin myös muita tahoja sekä Nepalissa että
24039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ulkomailla.
24040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tällä hetkellä on menossa inventointihank-
24041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       keen kolmas vaihe,joka käynnistyi vuoden 1996
24042: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      heinäkuussa ja päättyy vuoden 1999 kesäkuussa.
24043:  143:                                                 Hankkeen avulla on saatu inventoitua metsä-
24044:                                                       alueet kolmessa maan viidestä maakunnasta. In-
24045:            Onko Hallitus varmistanut, että sen        vestoinnin tuottama metsävaratieto perustuu
24046:         Nepalin    metsävarantoinventointeihin        maastomittauksiin. Maastokoealoilla mitataan
24047:         myöntämät varat palvelevat metsien kes-       tietoa puista ja maaperästä, kirjataan ihmisen ja
24048:         tävään käyttöön siirtymistä ko. valtiossa?    karjan aiheuttamat vaikutukset luontoon ja in-
24049:                                                       ventoidaan muutkin kuin puutuotteet (esim. lää-
24050:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         ke- ja hyötykasvit). Hankkeen loppuvaiheen ai-
24051:                                                       kana on tarkoitus kartoittaa metsien hyödyntä-
24052:    Suomen ja Nepalin välinen yhteistyö metsä-         mismahdollisuuksia sekä kehittää metsien biodi-
24053: sektorilla alkoi vuonna 1983 Hill F orest Deve-       versiteettt-mventoinnin menetelmiä. Lisäksi
24054: lopment -hankkeella, joka kesti vuoteen 1990.         hankkeeseen sisältyy Posio-ekonominen tutki-
24055: Yhteistyö monipuolistui 1980-luvulla käsittäen        mus metsien häviämisen syiden kartoittamisesta.
24056: useita projekteja metsävarojen yleissuunnittelus-        Hankkeesta saadut metsävaratiedot osoitta-
24057: ta valuma-alueiden hoitoon ja metsäsektorin ins-      vat Nepalin metsissä olevan suurta kansantalou-
24058: titutionaalisesta vahvistamisesta Sagarnathin is-     dellista arvoa, mikä koostuu paitsi puu tavarasta,
24059: tutusmetsän hoito- ja käyttösuunnitelmien laati-      myös ei-puumaisista metsän tuotteista, etenkin
24060: miseen sekä kokonaisvaltaisen metsäsektorin ke-       Nepalin vuoristo-osissa. Tätä varallisuutta on
24061: hittämissuunnitelman, Forestry Sector Master          Nepalissa tähän mennessä käytetty ohjaamat-
24062: Planin valmistumiseen.                                tomasti, mistä kertoo Nepalin metsäpinta-alan
24063:     1990-luvulla Suomi on tukenut lähinnä kahta       väheneminen merkittävästi viimeisten 15 vuoden
24064: hanketta: metsävarojen inventointi- eli FRISP-        aikana.
24065: (Forest Resource Information System Project)             Metsävarojen kestävän käytön pohjaksi in-
24066: hanketta sekä metsien hoito- ja käyttösuunnitel-      ventoinnin antamat tiedot ovat siis olleet ensiar-
24067: mien kehittämis- eli FMUD- (Forest Manage-            voisen tärkeitä. On kuitenkin selvää, että viime
24068: ment and Utilization Development) hanketta.           kädessä suvereenin maan hallitus itse päättää,
24069: Kumpikin hanke on sisältynyt keskeisenä osana         miten se tulee käyttämään metsävaroistaan saa-
24070: edellä mainittuun metsäsektorin kehittämis-           mansa tiedon hyväkseen. Suomi on pitänyt vält-
24071: suunnitelmaan.                                        tämättömänä jouduttaa nepaliosapuolen pää-
24072:     FRISP-hanke käynnistettiin vuonna 1990,           töstä ja siksi vuoden 1996 maaohjelmaneuvotte-
24073: yhteistyössä Nepalin metsätutkimuslaitoksen           lujen pöytäkirjaan kirjattiin metsäalan yhteis-
24074: kanssa, kehittämissuunnitelmaan sisältyneen           työn jatkumisen edellytykseksi, että Nepalista
24075: seuranta- ja arviointijärjestelman luomiseksi.        löytyy poliittista tahtoa sitovan päätöksen teke-
24076: Järjestelmän luomisen nähtiin osaltaan vahvista-      miseksi metsäsektorin kehittämissuunnitelmien
24077: van kestävää metsätalouden harjoittamista ja          toteuttamiseksi kestävän kehityksen periaattei-
24078: metsien suojelun toteuttamista tarjoamalla met-       den mukaisesti.
24079: sien tilasta pitkän aikavälin luotettavaa tietoa.        FRISP-hankkeella tuotettua perustietoa on
24080: FRISP-hankkeen tavoitteena on tuottaa metsä-          käytetty myös FMUD-hankkeessa, jonka avulla
24081: varatietoutta päätöksenteon tueksi, jotta metsiä      on tähän mennessä laadittu 15 paikallistason
24082: voitaisiin käyttää taloudellisesti ja ympäristön      metsätaloussuunnitelmaa. Metsätaloussuunnit-
24083: kannalta kestävästi. Hankkeesta saatuja tietoja       telun menetelmällä haluttiin varmistaa, että val-
24084: käyttävät ensisijaisesti Nepalin hallinto- ja suun-   takunnan metsien inventoinnin tietoja nimen-
24085: nitteluviranomaiset. Tulokset kiinnostanevat          omaan käytetään kestävän metsätalouden ja
24086:                                             KK 143/1998 vp                                          3
24087: 
24088: metsänhoidon ja suojelun edellytysten luomi-             Edellä kuvatun pohjalta on perusteltua tode-
24089: seen. Vuoden 1996 aikana päättyneen FMUD-             ta, että Suomen ja Nepalin metsäyhteistyö on
24090: hankkeen jatkotyö on siirtynyt nepalilaisten          rakentunut metsien kestävän käytön varmenta-
24091: asiantuntijoiden vastuulle. Selvää on, että luotet-   miseen ja se tulee jatkossakin olemaan ehtona
24092: tavan tiedon saatavuus ei yksistään riitä takaa-      Suomen harkitessa osallistumistaan metsäsekto-
24093: maan kestävyyttä. Sen sijaan tiedon olemassaolo       rin yhteistyöhön.
24094: on edellytys muulle, kestävään metsätalouteen
24095: tähtäävälle toiminnalle.
24096:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
24097: 
24098:                                                                          Ministeri Pekka Haavisto
24099: 4                                           KK 143/1998 vp
24100: 
24101: 
24102: 
24103: 
24104:                                         Tili Riksdagens Talman
24105: 
24106:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förvaltnings- och planeringsmyndigheterna i Ne-
24107: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           pal, men det finns antagligen intresse för resulta-
24108: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ten också pä annat håll, säväl inom som utanför
24109: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         Nepal.
24110: mål nr 143:                                               För närvarande är inventeringsprojektet inne i
24111:                                                       sin tredje fas, som inleddes i juli 1996 och a vslutas
24112:           Har Regeringen försäkrat sig om att de      i juni 1999. Med hjälp av projektet har man
24113:        medel som beviljats för inventeringar av       inventerat skogsområdena i tre av landets fem
24114:        skogsbeståndet i Nepal tjänar en över-         regioner. Inventeringsuppgifterna om skogstill-
24115:        gäng till hållbar användning av de nepale-     gångarna baserar sig på mätningar i terrängen.
24116:        siska skogarna?                                På försöksytor i terrängen samlar man uppgifter
24117:                                                       om träden och jordmånen, registrerar männi-
24118:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt         skans och boskapens inverkan på naturen och
24119: anföra följande:                                      inventerar även annat än enbart träd (t.ex. medi-
24120:                                                       cinal- och nyttoväxter). Avsikten är att i projek-
24121:     Finlands och Nepals samarbete inom skogs-         tets slutfas kartlägga möjligheterna att utnyttja
24122: sektorn inleddes 1983 med projektet Hill Forest       skogarna och utveckla metoder för inventering
24123: Development, som pägick till 1990. Samarbetet         av skogarnas biodiversitet. Projektet omfattar
24124: utvidgades pä 1980-talet och omfattar flera pro-      dessutom en socioekonomisk undersökning av
24125: jekt, från allmän planering av skogstillgångarna      orsakerna till att skogarna försvinner.
24126: till skötsel av avrinningsomräden och från en             De uppgifter man genom projektet fått om
24127: institutionell stärkning av skogssektorn till pla-    skogstillgängarna visar att de nepalesiska sko-
24128: ner för skötsel och användning av den planterade      garna är av stort samhällsekonomiskt värde, som
24129: skogen i Sagarnath och utarbetandet av en hel-        inte bara inbegriper trävaror utan ocksä skogs-
24130: hetsinriktad utvecklingsplan för skogssektorn,        produkter som inte är av trä, i synnerhet i Nepals
24131: Forestry Sector Master Plan.                          bergsomräden. Hittills har användningen av
24132:     Under 1990-talet har Finland stött främst två     dessa tillgängar inte styrts på något sätt. Ett ut-
24133: projekt: projektet FRISP (Forest Resource In-         tryck för det är att skogsarea1en i Nepal har
24134: formation System Project) för inventering av          minskat avsevärt under de senaste 15 åren.
24135: skogstillgångarna och projektet FMUD (F orest             Uppgifterna frän inventeringen har säledes
24136: Management and Utilization Development) för           utgjort en ytterst viktig grund för en hällbar an-
24137: utveckling av planer för skötsel och användning       vändning av skogstillgångarna. Det är ändå klart
24138: av skogen. Båda projekten har utgjort ett viktigt     att det i ett suveränt land i sista hand är landets
24139: led i den ovan nämnda planen för en utveckling        regering som beslutar hur uppgifterna om skogs-
24140: av skogssektorn.                                      tillgångarna kommer att utnyttjas. Finland har
24141:     Projektet FRISP inleddes 1990 i samarbete         funnit det nödvändigt att skynda pä den nepale-
24142: med det nepa1esiska skogsforskningsinstitutet.        siska partens beslut. Därför antecknades i proto-
24143: Syftet var att utarbeta ett sädant uppföljnings-      kollet för 1996 ärs förhandlingar om landpro-
24144: och utvärderingssystem som ingick i utvecklings-      grammen att en förutsättning för fortsatt samar-
24145: planen. Ett sädant system ansägs bidra till att       bete inom skogssektorn är att Nepal visar poli-
24146: stärka ett hällbart skogsbruk och skogsskydd          tisk vilja att fatta ett bindande beslut om att
24147: eftersom det erbjuder längsiktig, tillförlitlig in-   genomföra utvecklingsplanerna för skogssek-
24148: formation om skogarnas tillstånd. Målet med           torn enligt principerna för hållbar utveckling.
24149: FRISP är att till stöd för bes1utsfattandet produ-        De grundläggande uppgifterna från projektet
24150: cera information om skogstillgångarna, sä att         FRISP har också använts i projektet FMUD,
24151: skogarna kan användas ekonomiskt och pä ett ur        med vars hjälp man hittills har gjort upp 15
24152: miljöperspektiv hällbart sätt. Den information        lokala skogsbruksplaner. Med skogsbruksplane-
24153: som fås från projektet används i första hand av       ringen ville man säkerställa att uppgifterna frän
24154:                                               KK 143/1998 vp                                            5
24155: 
24156: inventeringen av landets skogar används uttryck-           Mot bakgrunden av det ovan framställda är
24157: ligen tili att skapa förutsättningar för hållbart       det motiverat att säga att Finlands och Nepals
24158: skogsbruk, skogsskötsel och skydd av skogarna.          samarbete i skogsfrågor har baserat sig på ett
24159: Projektet FMUD avslutades under 1996, och det           säkerställande av en hållbar användning av sko-
24160: fortsatta arbetet har överförts på de nepalesiska       garna. Detta kommer också i fortsättningen att
24161: experternas ansvar. Det är klart att tillgången på      vara ett villkor när Finland överväger att delta i
24162: tillförlitliga uppgifter inte är tillräckligt för att   samarbetsprojekt inom skogssektorn.
24163: garantera en hållbar utveckling. Däremot är
24164: uppgifterna en förutsättning för annan verksam-
24165: het som syftar tili hållbart skogsbruk.
24166: 
24167:      Helsingfors den 17 mars 1998
24168: 
24169:                                                                              Minister Pekka Haavisto
24170:                                             KK 144/1998 vp
24171: 
24172: Kirjallinen kysymys 144
24173: 
24174: 
24175: 
24176: 
24177:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Kehitysyhteistyövarojen käytön valvonnasta
24178: 
24179: 
24180: 
24181:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24182: 
24183:     Suomi, kuten monet muutkin EU:n jäsenval-            Suomi voisi hyvin tormm aloitteentekijänä
24184: tiot, harjoittavat kehitysyhteistyötä valtioissa,     edellä kuvatussa asiassa.
24185: joissa korruptio rehottaa. Jos kehitysyhteistyö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24186: varojen käyttöä ei tässä suhteessa ehdollisteta,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24187: myönteiseksi tarkoitettu toiminta ruokkiikin eri-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24188: arvoisuuden kärjistymistä ko. kohdevaltioissa.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24189:     Tilanteeseen tulisi merkittävä parannus, jos
24190: EU :n tai tätä laajemman kansainvälisen yhteisön                Onko Hallituksella suunnitelmia toi-
24191: puitteissa kehitysyhteistyö "pantaisiin uusiin               mia EU:n puitteissa ja laajemminkin
24192: puihin" puuttumalla kollektiivisesti tilanteeseen            aloitteentekijänä siinä, että yhteisellä
24193: eli korruption nujertamiseen kohdevaltioissa. Jo             päätöksellä kehitysyhteistyövaroja ei an-
24194:  korruption poistaminen ilman taloudellisia pa-              neta korruptiostaan tunnettuihin kohde-
24195:  nostuksia tervehdyttäisi niiden yhteiskunnallista           valtioihin?
24196: elämää ja taloudellista toimeliaisuutta, jos pide-
24197:  tään huoli siitä, että ylikansalliset yhtiöt eivät
24198:  pääse pilaamaan tilannetta.
24199: 
24200:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
24201:                                          Erkki Pulliainen /vihr
24202: 
24203: 
24204: 
24205: 
24206: 280043
24207: 2                                            KK 144/1998 vp
24208: 
24209: 
24210: 
24211: 
24212:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24213: 
24214:    Valtiopäiväjärjestyken 37 §:n 1 momentissa          miseen tähtäävää politiikkaa ja pelisääntöjä.
24215: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Suomi on myös käytännön kehitysyhteistyössä
24216: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        panostanut korruption vastaisen toiminnan tu-
24217: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        kemiseen mm. yhteistyössä Maailmanpankin ja
24218: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       UNDP:n kanssa sekä yhteistyössä yhteistyömai-
24219: 144:                                                   den kanssa. Lisäksi Suomi tukee uuden kansain-
24220:                                                        välisen kansalaisjärjestön Transparency Interna-
24221:            Onko Hallituksella suunnitelmia toi-        tionalin toimintaa.
24222:         mia EU:n puitteissa ja laajemminkin                Korruptio on yleismaailmallinen ilmiö, mutta
24223:         aloitteentekijänä siinä, että yhteisellä       pahiten korruptoituneet maat on pyritty rajaa-
24224:         päätöksellä kehitysyhteistyövaroja ei an-      maan Suomen yhteistyömaiden piirin ulkopuo-
24225:         neta korruptiostaan tunnettuihin kohde-        lelle. Poliittisella dialogilla pyritään sopimaan
24226:         valtioihin?                                    yhteisistä tavoitteista ja ratkaisemaan näkemys-
24227:                                                        eroja yhteistyömaiden kanssa. Tarvittaessa apu
24228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voidaan keskeyttää tai jäädyttää, jos kehitys
24229: vasti seuraavaa:                                       asianomaisessa maassa on epäsuotuisaa. Näin
24230:                                                        on tapahtunut viime vuosina mm. Tansanian
24231:     Korruptio johtuu ensisijaisesti julkishallinnon    (Sansibarin), Kenian ja Sambian kohdalla epä-
24232: tehottomuudesta ja avoimuuden puutteesta sekä          tyydyttävän demokratiakehityksen vuoksi.
24233: valvonnan ja lainsäädännön kehittymättömyy-                Rakentavampi tapa, jos tilanne sallii, on kui-
24234: destä. Kansanvalta, hyvä hallinto ja ihmisoikeu-       tenkin panostaminen hyvän hallinnon edistämi-
24235: det ovat koko 1990-luvun ajan kuuluneet kan-           seen. Suomen yhteistyömaat ovatkin viime vuo-
24236: sainvälisen kehitysyhteistyön tärkeimpiin tee-         sina osoittaneet kasvavaa kiinnostusta taloudel-
24237: meihin. Korruption vastaista työtä on tehty sekä       listen rakenteiden ja julkishallinnon kehittämi-
24238: kansainväliseen kauppaan että kehitysyhteistyö-        seen sekä demokratian edistämiseen. Useita tä-
24239: hön liittyvissä yhteyksissä. Korruption vastais-       mäntyyppisiä hankkeita on juuri aloitettu taival-
24240: ten normien luomisessa mm. YK, OECD,                   mistellaan parhaillaan. Esimerkkinä korruption
24241: UNDP, IMF, Maailmanpankki ja Aasian kehi-              vastaisista hankkeista voidaan mainita mm. Tan-
24242: tyspankki ovat olleet erityisen aktiivisia. Norma-     sanian verohallinnon kehittämishanke, jossa ve-
24243: tiivista työtä tehdään myös EU:ssa ja Euroopan         ro hallintoa ja tarkastustoimintaa kehittämällä
24244: neuvostossa.                                           voidaan ratkaisevasti vähentää korruptiota suo-
24245:     Suomen 1990-luvun kehitysyhteistyöstrategia        sivaa käyttäytymistä. Toinen vastaava hanke
24246: ja valtioneuvoston vuonna 1996 hyväksymä ke-           on Valtiontalouden tarkastusviraston tukema
24247: hitysyhteistyön periaatepäätös velvoittavat Suo-       hanke Nicaraguassa. Suomi on myös mukana
24248: mea taistelemaan kehitysyhteistyössä esiintyvää        Maailmanpankin johdolla toteutettavassa SPA-
24249: korruptiota vastaan. Kansanvallan edistäminen          ohjelmassa (Special Programme of Assistance).
24250: ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluvat            Ohjelman puitteissa tuetaan velkaongelmien
24251: kahdenvälisen ja monenkeskisen kehitysyhteis-          kanssa kamppailevia Afrikan vähiten kehittynei-
24252: työmme tärkeimpiin sisällöllisiin tavoitteisiin        tä maita, jotka ovat päättäneet viedä läpi kansan-
24253: köyhyyden vähentämisen ja ympäristötavoittei-          talouden rakennesopeutumisohjelmia. Ohjel-
24254: den rinnalla. Suomi tukee moniarvoista ja avoin-       man puitteissa Suomi on tukenut mm. Etiopian,
24255: ta yhteiskuntajärjestystä kaikissa maissa sekä oi-     Mosambikin, Sambianja Tansanian taloudellis-
24256: keusvaltion arvoja ja toimintatapoja, kuten hal-       ta tervehdyttämistä ja hallinnollista avoimuutta
24257: linnon lainalaisuutta, korruption torjuntaa ja         eri sektoreilla. Suomi on sitoutunut käyttämään
24258: päättäjien poliittista ja oikeudellista vastuunalai-   yhteensä 200 miljoonaa markkaa maksutasetu-
24259: suutta.                                                kea tähän tarkoitukseen käynnissä olevan nel-
24260:     Suomi on aktiivisesti mukana kansainvälises-       jännen SPA-ohjelman aikana vuosina 1997-
24261: sä yhteistyössä kehittämässä korruption kitke-         1999.
24262:                                             KK 144/1998 vp                                              3
24263: 
24264:     Ensimmäinen kansainvälisoikeudellinen inst-        min tukea niitä maita, jotka ovat valmiita kor-
24265: rumentti taistelussa korruptiota vastaan on syn-       ruption vastaiseen toimintaan sekä ottaa korrup-
24266: tymässä. OECD:n piirissä saatiin vuonna 1997           tio huomioon maastrategioiden Iaadinnassa, eri
24267: valmiiksi yleissopimus kansainvälisissä liikesuh-      maiden kanssa käytävässä poliittisessa dialogissa
24268: teissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin koh-       ja lainapäätöksiä tehtäessä. Pankin tulee myös
24269: distuvan lahjonnan torjunnasta. Järjestö antoi         antaa tukeaan kansainväliselle korruptiota vas-
24270: korruption vastaisen suosituksensa jo vuonna           tustavalle rintamalle. Alueellisista kehityspan-
24271: 1994. Yleissopimus on avoin myös muille kuin           keista Aasian kehityspankissa on juuri korrup-
24272: OECD:n jäsenmaille. Sen on määrä tulla voi-            tion vastaisen policy-paperin käsittely loppusuo-
24273: maan vuoden 1998 loppuun mennessä. Yleisso-            ralla.
24274: pimuksen tavoite on vähentää kansainvälisissä             YK:n kehitysohjelma UNDP on ollut aktiivi-
24275: liiketoimissa esiintyvää viranomaisiin ja virka-       nen hyvän hallinnon edistämisessä. Noin 40 pro-
24276: miehiin kohdistuvaa lahjontaa. Sopimus velvoit-        senttia järjestön apupanoksesta käytettiin tähän
24277: taa sopimusvaltiot kriminalisoimaan ulkomai-           tarkoitukseen vuonna 1996. UNDP tekee myös
24278: seen virkamieheen kohdistuvan, kansainvälisissä       selvityksiä korruption posio-ekonomisista vai-
24279: liikesuhteissa tapahtuvan lahjonnan. Hallituk-         kutuksista kehitysmaissa. Suomi kohdisti vuon-
24280: sen esitys eduskunnalle yleissopimuksen eräiden        na 1997 osan UNDP-avustuksestaan erityisesti
24281: määräysten hyväksymisestä sekä laiksi rikoslain        hyvän hallinnon ohjelmille. Suomi tukee myös
24282: muuttamisesta on tarkoitus antaa kevätistunto-         UNDP:n ns. PACT-ohjelmaa,jonka tavoitteena
24283: kaudella 1998.                                         on parantaa kehitysmaiden taloudellisen suun-
24284:     Samanaikaisesti kun OECD:n kansainvälis-          nittelun ja tilastoinuin mekanismeja mukaan lu-
24285: ten investointien ja monikansallisten yritysten        kien avoimuuteen perustuvien kirjanpitojärjes-
24286: komiteassa käsiteltiin yleissopimusta päätettiin       telmien kehittäminen ja korruption eliminointi.
24287: järjestön kehitysapukomiteassa suosittaa jäsenil-         EU harkitsee sulkevansa pois kehitysyhteis-
24288: le, että otetaan käyttöön kehitysyhteistyövaroilla     työvaroilla toteutettavista hankkeista korrup-
24289: tehtäviä hankintoja koskevat korruption vastai-        tioon syyllistyneet yritykset ja henkilöt. Syksyllä
24290: set määräykset. Ulkoasiainministeriö määräsi           1998 alkavia Lome-sopimuksen uusiruisneuvot-
24291:  toukokuussa 1997 yleiskirjeellä, että korruption     teluja varten on kehitysneuvoston komissiolle
24292:  vastaiset lausekkeet sisällytetään 16.6.1997 al-     esittämään mandaattiluonnokseen sisällytetty
24293:  kaen kaikkiin hanketoteutusta ja hankintoja          hyvä hallinto-osuus, jonka yksi elementti on kor-
24294:  koskeviin kehitysyhteistyösopimuksiin. Vastaa-       ruption vastustaminen. Lome-sopimuksen jat-
24295:  va Iauseke on sisällytettävä myös kaikkiin tar-      koneuvottelut tulevat tapahtumaan Suomen pu-
24296: jouspyyntöihin.                                       heenjohtajakauden aikana.
24297:     YK:n yleiskokous hyväksyi tammikuussa                 Vuonna 1997 Suomi antoi kansainvälisten
24298:  1997 hyvää hallintoa koskevan päätöslauselman,       kansalaisjärjestöjen ihmisoikeuksia, demokra-
24299: jossa mm. veivoitetaan YK:tajäsenmaiden aut-          tiaa ja hyvää hallintoa koskeville hankkeille yh-
24300:  tamiseen korruption vastaisten strategioiden laa-    teensä 1,3 miljoonaa markkaa, 12 prosenttia
24301:  dinnassa. YK:n alaisessa kriminaalipoliittisessa     kansainvälisten kansalaisjärjestöjen saamasta
24302:  toimikunnassa aloitettiin helmikuussa 1998 jär-      kokonaisavustuksesta. Korruption vastainen
24303:  jestäytynyttä rikollisuutta vastustavan yleissopi-   uusi kansainvälinen kansalaisjärjestö, Berliinissä
24304:  muksen laatiminen. Sopimus tulee käsittelemään       toimiva Transparency lnternational, on saanut
24305:  useita asioita, niidenjoukossa korruption vastus-    hyvän maineen innovatiivisen lähestymistapansa
24306:  taminen.                                             vuoksi. Järjestö kokoaa kaikki merkittävään tar-
24307:     Kansainvälisistä rahoituslaitoksista Kansain-     jouskilpailuun osallistuvat yritykset yhteen sopi-
24308:  välinen Valuuttarahasto ja Maailmanpankki hy-        maan, että ne eivät turvaudu lahjontaan nimen-
24309:  väksyivät vuonna 1997 ensimmäisinä korruption        omaisessa kilpailussa. Suomi tukee sekä Trans-
24310:  vastaiset linjaukset. Maailmanpankki on jo pit-      parency Internationalin toimintaa yleensä että
24311:  kään kehittänyt menetelmiä korruption kitkemi-       järjestön Malawi-hanketta.
24312:  seksi pankin rahoittamasta toiminnasta ja osal-          Suomi tulee jatkossakin aktiivisesti vastusta-
24313:  listunut talouden rakenneuudistukseen ja julkis-     maan korruptiota kehitysyhteistyössä ja kehitys-
24314:   hallinnon kehittämiseen monessa maassa. Tä-         yhteistyön keinoin.
24315:   män lisäksi pankin tulee nyt entistä aktiivisem-
24316: 
24317:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
24318: 
24319:                                                                            Ministeri Pekka Haavisto
24320: 4                                            KK 144/1998 vp
24321: 
24322: 
24323: 
24324:                                          Tili Riksdagens Talman
24325: 
24326:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samhet mot korruption bl.a. i samarbete med
24327: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            Världsbanken och UNDP samt i samarbete med
24328: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        samarbetsländerna. Dessutom har Finland stött
24329: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          den nya internationella medborgarorganisatio-
24330: mål nr 144:                                            nen Transparency Internationals verksamhet.
24331:                                                           Korruption är ett globalt fenomen, men de
24332:           Har Regeringen planer på att inom            mest korrumperade länderna har man försökt
24333:        ramen för EU och i ett vidare perspektiv        lämna utanför kretsen av Iänder som hör tili
24334:        såsom initiativtagare agera för att medel       Finlands samarbetspartners. Man strävar efter
24335:        avsedda för utvecklingssamarbete med            att komma överens om gemensamma mål och
24336:        ett gemensamt beslut inte beviljas sådana       eliminera skillnader i synsättet tillsammans med
24337:        Iänder som är kända för sin korruption?         samarbetsländerna genom politisk dialog. Vid
24338:                                                        behov kan biståndet avbrytas eller frysas ned om
24339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utvecklingen i ifrågavarande land inte är gynn-
24340: anföra följande:                                       sam. Detta har även skett under de senaste åren
24341:                                                        bl.a. i Tanzania (Zanzibar), Kenya och Zambia
24342:     Korruption beror främst på att den offentliga      med anledning av en otillfredsställande utveck-
24343: förvaltningen är ineffektiv och uppvisar brist på      ling i fråga om demokratin.
24344: öppenhet samt på att övervakningen och lagstift-          Ett mera konstruktivt sätt, om situationen till-
24345: ningen är outvecklad. Demokrati, en god admi-          låter, är dock att satsa på att främja en god
24346: nistration och de mänskliga rättigheterna har          administration. Finlands samarbetsländer har
24347: under hela 1990-talet hört till det internationella    under de senaste åren visat ett ökande intresse för
24348: utvecklingssamarbetets viktigaste teman. Arbete        att utveckla de ekonomiska strukturerna och den
24349: mot korruption har utförts i sammanhang som            offentliga förvaltningen samt att främja demo-
24350: anknyter tili internationell handel eller utveck-      kratin. Ett flertal projekt av denna typ har nyli-
24351: lingssamarbete. Särskilt aktiva har bl.a. FN,          gen påbörjats eller förbereds som bäst. Som ex-
24352: OECD, UNDP, IMF, Världsbanken och Asiatis-             empel på projekt mot korruption kan nämnas
24353: ka utveck1ingsbanken varit när det gäller att ska-     bl.a. projektet för utvecklande av skatteförvalt-
24354: pa normer mot korruption. Normativt arbete             ningen i Tanzania, där det är möjligt att på ett
24355: utförs även inom EU och i Europarådet.                 avgörande sätt minska beteende som gynnar kor-
24356:     Finlands strategi för utvecklingssamarbetet        ruptioneo genom att utveckla skatteförvaltning-
24357: på 1990-talet och principbes1utet om Finlands          en och tillsynsverksamheten. Ett annat motsva-
24358: bistånd, vilket statsrådet godkände 1996, ålägger      rande projekt är stödet tili det statliga revisions-
24359: Finland att kämpa mot korruption i utvecklings-        verket i Nicaragua. Finland deltar även i SPA-
24360: samarbetet. Tili de viktigaste målen vad innehål-      programmet (Special Programme of Assistence)
24361: let beträffar i vårt bilaterala och multilaterala      under ledning av Världsbanken. Inom ramen för
24362: utvecklingssamarbete hör att man vill främja de-       programmet stöds de minst utvecklade länderna
24363: mokratin och respektera de mänskliga rättighe-         i Afrika som brottas med skuldproblem och som
24364: terna samtidigt som man försöker minska fattig-        har beslutat att genomföra program för anpass-
24365: domen och ta hänsyn till de miljömål som upp-          ning av den samhällsekonomiska strukturen.
24366: ställts. Finland stöder en pluralistisk och öppen      Inom ramen för detta program har Finland stött
24367: samhällsordning i alla Iänder samt värden och          den ekonomiska saneringen och den administra-
24368: tillvägagångssätt som är typiska för en rättsstat,     tiva öppenheten inom olika sektorer i bl.a. Etio-
24369: såsom förvaltningens lagbundenhet, motarbe-            pien, Moqambique, Tanzania och Zambia. Fin-
24370: tande av korruption och beslutsfattarnas politis-      land har förbundit sig att använda sammanlagt
24371: ka och rättsliga ansvarsskyldighet.                    200 milj. mk i betalningsbalansstöd för detta
24372:     Finland deltar aktivt i det internationella sam-   ändamål under det pågående fjärde SPA-pro-
24373: arbetet genom att utveckla en sådan politik och        grammet åren 1997-1999.
24374: sådana spelregler som strävar efter att rensa bort        Det första internationellrättsliga instrumentet
24375: korruptionen. Finland har också i det praktiska        i kampen mot korruption håller på att ta form,
24376: utvecklingssamarbetet satsat på att stöda verk-        dvs. OECD fårdigställde 1997 ett fördrag gällan-
24377:                                             KK 144/1998 vp                                              5
24378: 
24379: de motarbetande av mutor som riktar sig tili          samt beakta korruptionen vid uppgörandet av
24380: utländska tjänstemän i internationella affårsrela-    landstrategier, i den politiska dialog som förs
24381: tioner. Organisationen utfårdade sin rekommen-        med olika Iänder och när banken fattar lånebe-
24382: dation mot korruption redan 1994. Fördraget är        slut. Banken skall också ge sitt stöd tili den front
24383: öppet även för andra än OECD:s medlemslän-            som motarbetar internationell korruption. Av de
24384: der. Avsikten är att fördraget skall träda i kraft    regionala utvecklingsbankerna håller Asiatiska
24385: före utgången av 1998. Syftet med fördraget är        banken just på att slutföra behandlingen av ett
24386: att minska antalet mutor som förekommer i in-         policy-papper mot korruption.
24387: ternationell affårsverksamhet och som riktar sig          FN:s utvecklingsprogram UNDP har varit
24388: till myndigheter och tjänstemän. Fördraget åläg-      aktivt i främjandet av en god administration. Ca
24389: ger fördragsländerna att kriminalisera mutor i        40 % av organisationens hjälpsatsning gick 1996
24390: samband med internationella affårsrelationer då       tili detta ändamål. UNDP gör även utredningar
24391: mutorna riktar sig tili en utländsk tjänsteman.       om korruptionens socioekonomiska verkningar i
24392: Syftet är att regeringens proposition till Riksda-    utvecklingsländerna. Finland riktade 1997 en del
24393: gen med förslag tilllag om godkännande av vissa       av sitt UNDP-bidrag särskilt tili program för en
24394: bestämmelser i fördraget samt tilllag om ändring      god administration. Finland stöder även
24395: av strafflagen skall avlåtas tili riksdagen under     UNDP:s s.k. PACT-program, som har tili syfte
24396: vårsessionen 1998.                                    att förbättra mekanismerna för den ekonomiska
24397:      Samtidigt som fördraget behandlades i            planeringen och statistikföringen i utvecklings-
24398: OECD:s kommitte för internationella investe-          länderna inklusive utvecklandet av bokförings-
24399: ringar och multinationella företag, beslöt organi-    system som grundar sig på öppenhet och elimine-
24400: sationens biståndskommitte att rekommendera           ringen av korruption.
24401: sina medlemmar att införa bestämmelser mot                EU överväger att lämna sådana företag och
24402: korruption i fråga om anskaffningar som görs          personer som gjort sig skyldiga tili korruption
24403: med hjälp av biståndsmedel. Utrikesministeriet        utanför projekt som genomförs med bistånds-
24404: beslöt i maj 1997 genom ett cirkulär att k1ausuler-   medel. Med tanke på förhandlingarna om en ny
24405:  na mot korruption införs fr.o.m. den 16 juni 1997    Lome-konvention, vilka inleds hösten 1998, har i
24406:  i alla utveck1ingssamarbetsavtal som rör projekt-    det mandatutkast som utvecklingsrådet har
24407:  genomförande och anskaffningar. Motsvarande          framlagt för kommissionen införts ett avsnitt
24408:  klausu1 skall även införas i alla anbudsinford-      som gäller god förvaltning, och ett element i detta
24409:  ringar.                                              är motarbetandet av korruption. Förhandlingar-
24410:      FN:s genera1försam1ing godkände i januari        na om en fortsatt Lome-konvention kommer att
24411:  1997 en resolution om god administration, i vii-     gå av stapeln under Finlands ordförandeskap.
24412:  ken bl.a. FN å1äggs att hjä1pa medlemsländerna           År 1997 gav Finland internationella medbor-
24413:  att uppgöra strategier mot korruption. 1 krimi-      garorganisationers projekt gällande mänskliga
24414:  nalpolitiska kommissionen, viiken är underställd     rättigheter, demokrati och god förvaltning sam-
24415:  FN, började man i februari 1998 utarbeta ett         man1agt 1,3 milj. mk, dvs. 12 % av det totala
24416:  fördrag om bekämpning av organiserad brotts-         biståndet tili internationella medborgarorganisa-
24417:  lighet. Fördraget kommer att omfatta ett flertal     tioner. En ny internationell medborgarorganisa-
24418:  frågor, bland dessa motarbetandet av korrup-         tion mot korruption, den i Berlin verksamma
24419:  tion.                                                Transparency International, har fått ett gott ryk-
24420:      Av de internationella finansieringsinstituten    te tack vare sitt innovativa sätt att närma sig
24421:  godkände Internationella valutafonden och            saken. Organisationen samlar alla företag som
24422:  Världsbanken år 1997 de första linjedragning-        deltar i en betydande anbudstävling, och dessa
24423:  arna mot korruption. Världsbanken har redan          kommer överens om att inte ty sig tili mutor i den
24424:  Iänge utvecklat metoder för att rensa bort kor-      ifrågavarande anbudstävlingen. Finland stöder
24425:  ruptionen från den verksamhet som banken fi-         såväl Transparency Internationals verksamhet
24426:  nansierar, och den har deltagit i den ekonomiska     allmänt som organisationens projekt i Malawi.
24427:  strukturreformen och i utvecklandet av den of-           Finland kommer även i fortsättningen att ak-
24428:  fentliga förvaltningen i många länder. Utöver        tivt motarbeta korruption i utvecklingssamarbe-
24429:  detta skall banken allt aktivare stöda de Iänder     tet och med utvecklingssamarbetets medel.
24430:  som är redo att vidta åtgärder mot korruptionen
24431: 
24432:      Helsingforsden 24 mars 1998
24433: 
24434:                                                                             Minister Pekka Haavisto
24435:                                            KK 145/1998 vp
24436: 
24437: Kirjallinen kysymys 145
24438: 
24439: 
24440: 
24441: 
24442:                                   Pirkko Peltomo /sd: Opiskelija-asuntotuotannon lisäämisestä
24443: 
24444: 
24445: 
24446:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24447: 
24448:    Opiskelija-asuntojen tarve on kasvanut huo-          Opiskelija-asuntotuotannon määrärahojen
24449: mattavasti lähes kaikilla suurilla opiskelupaik-     niukkuuden vuoksi opiskelija-asuntoyhteisöillä
24450: kakunnilla tällä vuosikymmenellä. Asuntojen          vireillä olevia hyviä asuntohankkeita ei pystytä
24451: tarvetta on kasvattanut opiskelijoiden määrän        aloittamaan.
24452: kasvu, vanhempien luona asumisen vähentymi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24453: nen sekä 1990-luvun vähäinen opiskelija-asunto-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24454: tuotanto.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24455:    Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelman       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24456: mukaan vuosina 1997-2006 pitäisi rakentaa
24457: 2 500-3 300 opiskelija-asuntopaikkaa vuosit-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24458: tain, jotta opiskelijoiden asuntojen tarve saatai-          ryhtyä, jotta opiskelija-asuntotuotan-
24459: siin tyydytettyä. Tämän lisäksi pitäisi noin 2 800          toon saadaan riittävästi määrärahoja ja
24460: asuntopaikkaa perusparantaa vuosittain. Jono-               opiskelija-asuntojen tarve saadaan tyy-
24461: tusta on erityisesti opiskelija-asuntoyhteisöihin.          dytettyä?
24462:  Helmikuussa 1998 jonotti keskeisillä opiskelu-
24463:  paikkakunnilla 9 000 yksinäistä opiskelijaa ja
24464:  3 000 opiskelijaperhettä.
24465:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
24466:                                          Pirkko Peltomo /sd
24467: 
24468: 
24469: 
24470: 
24471:  280043
24472: 2                                        KK 145/1998 vp
24473: 
24474: 
24475: 
24476: 
24477:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-
24479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       valainojen 3 000 miljoonan markan myöntämis-
24480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     valtuudesta 6, 7 % eli 200 miljoonaa markkaa on
24481: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko         osoitettu opiskelija-asuntojen uustuotantoon ja
24482: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       perusparantamiseen. Tällä valtuudella arvioi-
24483: n:o 145:                                            daan voitavan lainoittaa noin 400 opiskelija-
24484:                                                     asunnon uustuotanto ja noin 800 opiskelija-
24485:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asunnon perusparantaminen.
24486:        ryhtyä, jotta opiskelija-asuntotuotan-          Koska vuodelle 1997 siirtyi aiempina vuosina
24487:        toon saadaan riittävästi määrärahoja ja      käyttämätöntä aravalainojen myöntämisval-
24488:        opiskelija-asuntojen tarve saadaan tyy-      tuutta, Valtion asuntorahasto on kyseisenä
24489:        dytettyä?                                    vuonna voinut käyttää aravalainojen myöntä-
24490:                                                     misvaltuutta 6,4 miljardia markkaa. Tästä mää-
24491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rästä käytettiin opiskelija-asuntojen aravalainoi-
24492: vasti seuraavaa:                                    tukseen 348 miljoonaa markkaa, mikä on 5,5%
24493:                                                     käytetystä myöntämisvaltuudesta. Opiskelija-
24494:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      asuntojen suhteellinen lainoitusosuus on siis py-
24495: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    synyt edellisen vuoden tasolla vuonna 1998.
24496: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,           Vaikka opiskelija-asuntojen myöntämisval-
24497: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    tuuden prosentuaalinen osuus lainoituksesta säi-
24498: toa.                                                lyy ennallaan, lainoitukseen käytettävissä ole-
24499:     Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen       vien määrärahojen pienenemisen vuoksi myös
24500: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-     opiskelija-asuntojen tuotantoon käytettävissä
24501: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-     oleva lainoitusvaltuus on markkamääräisesti
24502: tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998          alentunut vuodesta 1997. Tilanne on kuitenkin
24503: talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu     tältä osin sama myös muun valtion tukeman
24504: 4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-         asuntotuotannon osalta.
24505: valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500          Opiskelija-asuntojen lainapäätöksiä on tehty
24506:  miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-          Valtion asuntorahastossa maaliskuun 1998 al-
24507:  taus. Valtuuksista on kuitenkin varattu 1 500      kuun mennessä 46 asunnon uustuotantoon ja 247
24508:  miljoonan markan suuruinen erä, jonka käyttä-       asunnon perusparantamiseen, mihin on käytetty
24509:  misestä hallitus päättää viimeistään elokuussa      myöntämisvaltuutta noin 31,5 miljoonaa mark-
24510:  1998 ottaen huomioon toteutuvan rakennusalan       kaa. Lisäksi lainavarauksia ja osapäätöksiä on
24511:  suhdanne- ja hintakehityksen.                       tehty 222 opiskelija-asunnon rakentamista ja 347
24512:     Valtioneuvostossa joulukuussa 1997 hyväksy-      asunnon perusparantamista varten. Näiden lai-
24513:  tyssä vuotta 1998 koskevassa osakäyttösuunni-       noittamiseen tarvitaan myöntämisvaltuutta noin
24514:  telmassa on vahvistettu asuntolainojen käyttöpe-    123 miljoonaa markkaa. Aravalainojen myöntä-
24515:  rusteet 3 000 miljoonan markan suuruiselle ara-     misvaltuutta on siten vielä jäljellä opiskelija-
24516:  valainojen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 mil-       asuntojen uustuotantoon ja perusparantamiseen
24517: joonan markan suuruiselle korkotukilainojen          vuonna 1998.
24518:  hyväksymisvaltuudelle.
24519: 
24520:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
24521: 
24522:                                                            Ministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
24523:                                                                          ministeri Pekka Haavisto
24524:                                             KK 145/1998 vp                                              3
24525: 
24526: 
24527: 
24528: 
24529:                                          Tili Riksdagens Talman
24530: 
24531:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             aravaiän som fastställts i deldispositionsplanen
24532: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             har 6,7 %, dvs. 200 milj.mk, anvisats för nypro-
24533: medlem av statsrädet översänt följande av riks-         duktion och ombyggning av studiebostäder. Ge-
24534: dagsman Pirkko Peltomo undertecknade spörs-             nom denna fullmakt kommer man uppskatt-
24535: mäl nr 145:                                             ningsvis att kunna bevilja Iän för nyproduktion
24536:                                                         av cirka 400 studiebostäder och för ombyggande
24537:           Vilka ätgärger ämnar Regeringen vid-          av cirka 800 studiebostäder.
24538:        ta för att fä tiliräckliga anslag för produk-       Eftersom frän tidigare är outnyttjad fullmakt
24539:        tion av studiebostäder och att behovet av        att bevilja aravaiän överfördes pä 1997, har Sta-
24540:        studiebostäder kan tillfredställas?              tens bostadsfond under äret i fräga kunnat an-
24541:                                                         vända en fullmakt att bevilja aravaiän för
24542:   Sam svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt           6,4 mrd mk. Av detta belopp användes 348 milj.
24543: anföra följande:                                        mk för finansiering av studiebostäder, vilket ut-
24544:                                                         gör 5,5% av den använda bevillningsfullmakten.
24545:    Enligt regeringsprogrammet är ett centralt           Den relativa andelen länefinansiering för studie-
24546: mäl för regeringens längsiktiga bostadspolitik att      bostäderna har sä1edes under 1998 hällits på före-
24547: öka produktionen av bostäder tili skäliga priser,       gående ärs nivä.
24548: i synnerhet produktionen av hyresbostäder och              Ä ven om den procentuella andelen av Iängiv-
24549: bostadsrättsbostäder.                                   ningen i fräga om bevillningsfullmakter för stu-
24550:    Grunderna för användning av aravaiän och av          diebostäder bibehålls pä nuvarande nivå, har
24551: räntestöd för bostadslän fastställs ärligen genom       även de länefullmakter som finns tili förfogande
24552: ett beslut av statsrädet sedan riksdagen godkänt        med tanke på produktion av studiebostäder
24553: statsbudgeten. 1 1998 ärs budget har för aravaiän       minskat markmässigt frän är 1997 pä grund av de
24554: anvisats fullmakt att bevilja Iän tili ett belopp av    minskade anslagen fdr långivning. Situationen är
24555: 4 000 milj.mk och fullmakt att godkänna ränte-          dock tili dessa de1ar densamma som i fräga om
24556: stöd för bostadslän tili ett belopp av                  den övriga statsunderstödda bostadsproduktio-
24557: 3 500 milj .mk. Av fullmakterna har dock en post        nen.
24558: om 1 500 milj.mk reserverats, och regeringen be-           År 1998 Statens bostadsfond har fram tili bör-
24559: s1utar om användningen av denna post senast i           jan av mars fattat lånebes1ut som gäller nypro-
24560: augusti 1998 med beaktande av dä rädande kon-           duktion av studiebostäder för 46 bostäder och
24561: junktur- och prisutveckling i byggnadsbran-             ombyggande av 247 bostäder, för vilka cirka
24562:  schen.                                                 31,5 milj.mk av bevillningsfullmakten använts.
24563:     1den de1dispositionsp1an för 1998 som statsrä-      Dessutom har lånereserveringar gjorts och delbe-
24564:  det godkände i december 1997 har grunderna för         slut fattats för nyproduktion av 222 bostäder och
24565:  användningen av bostadslänen fastställts i fräga       för ombyggande av 347 bostäder. För denna lån-
24566:  om 3 000 milj.mk av fullmakten att bevilja arava-      givning behövs omkring 123 milj. mk av beviii-
24567:  Iän och 3 000 milj. mk av fullmakten att godkän-       ningsfullmakten. Det finns således ännu bevill-
24568:  na räntestödslän.                                      ningsfullmakt att tillgä för nyproduktion och
24569:     Av den fullmakt om 3 000 milj.mk att bevilja        ombyggande av studiebostäder.
24570: 
24571:      Helsingfors den 20 mars 1998
24572: 
24573:                                                        Ställföreträdare för minister Sinikka Mönkäre,
24574:                                                                               minister Pekka Haavisto
24575:                                            KK 146/1998 vp
24576: 
24577: Kirjallinen kysymys 146
24578: 
24579: 
24580: 
24581: 
24582:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Harkinnanvaraiselle varhennetulle eläk-
24583:                                       keelle pääsyn helpottamisesta
24584: 
24585: 
24586:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24587:     Nykyinen yksilölliselle varhaiseläkkeelle pää-   kin kuin eläkkeelle siirtyvän tehtävään. Työttö-
24588: sy perustuu ulkopuolisen hakijan työkyvystä te-      män palkkaukseen osoitettaisiin työllistämisva-
24589: kemään arviointiin, johon kaikki eivät halua alis-   roja ja työtön työllistetään siihen saakka kunnes
24590: tua. Harkinnanvarainen yksilöllinen eläkepäätös      harkinnanvaraiselle yksilölliselle varhaiseläk-
24591: perustuisi hakijan ja hänen työnantajansa yhtei-     keelle siirtynyt saavuttaa vanhuuseläkeikänsä.
24592: seen harkintaan, jossa otetaan huomioon mo-             Harkinnanvaraisen yksilöllisen varhaiseläk-
24593: lempien osapuolten tarpeet.                          keen saajaan sovelletaan varhennetun vanhuus-
24594:     Määräaikainen kaksivuotinen toteutus koh-        eläkkeen laskentaperusteita, jolloin on määritel-
24595: dentaisi vaikutukset haluttuihin kohderyhmiin,       tävä kohtuullinen varhennetun eläkkeen miinus-
24596: joita ovat yli 58-vuotiaat varhennetulle eläkkeel-   taso. Vanhuuseläkeiän täyttyessä lopullinen elä-
24597: le halukkaat ja toisaalta työttömät työttömyys-      ketaso palautuisi yksilöllisen varhaiseläkkeen
24598: korvauksilla olevat. Määräaikaisella varhenne-       perusteiden mukaiselle tasolle.
24599: tulle eläkkeelle siirtymismahdollisuudella voi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24600: daan purkaa nyt työelämässä nääntymässä ole-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24601: vien ikääntyvien työntekijöiden terveysriskejä.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24602:     Kynnys omaan harkintaan perustuvaan siirty-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24603: miseen sivuun pitkän ja jo raskaaksi koetun työ-
24604: uranjälkeen mataloituu, kun tietää samalla työl-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24605: listävänsä nuoremman työttömän. Ratkaisuun                  jotta ikääntyvien vapaaehtoinen siirtymi-
24606: liittyen työnantajan on patkattava palvelukseen-            nen harkinnanvaraiselle varhennetulle
24607: sa työtön työntekijä, joka voi sijoittua muuhun-            eläkkeelle olisi mahdollista?
24608: 
24609:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
24610: 
24611:                     Pirkko Peltomo /sd                        Jorma Vokkolainen /vas
24612:                     Heikki Rinne /sd                          Marja-Leena Viljamaa /sd
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617: 280043
24618: 2                                           KK 146/1998 vp
24619: 
24620: 
24621: 
24622: 
24623:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24624: 
24625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ehdotettu eläkemuoto asettaisi sille ja perin-
24626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyjät
24627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hyvin eriarvoiseen asemaan. Samanikäisistä, sa-
24628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           mansuuruista varhennettua eläkettä saavista toi-
24629: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sella eläke nousisi vanhuuseläkeiässä enimmil-
24630: myksen n:o 146:                                        läänjopa useankertaiseksi, kun toisella eläke säi-
24631:                                                        lyisi ennallaan. Onkin ilmeistä, että kysymykses-
24632:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        sä ehdotetun kahden vuoden määräajan kuluessa
24633:        jotta ikääntyvien vapaaehtoinen siirtymi-      ei juuri myönnettäisi perinteisiä varhennettuja
24634:        nen harkinnanvaraiselle varhennetulle          vanhuuseläkkeitä, etenkään, jos uuden eläke-
24635:        eläkkeelle olisi mahdollista?                  muodon työllistämisvelvoitetta ja sen valvontaa
24636:                                                       ei saataisi aukottomaksi. Toisaalta, jos varhen-
24637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nusvähennys olisi nykyisen kaltainen eli eläkkeen
24638: vasti seuraavaa:                                      alkamishetkeen mennessä karttuneesta yhteen-
24639:                                                       sovitetusta eläkkeestä vähennettäisiin puoli pro-
24640:     Kysymyksessä ehdotetaan uuden työeläke-           senttia jokaiselta varhennuskuukaudelta, var-
24641: muodon käyttöönottoa kahden vuoden määrä-             hennetun eläkkeen määrä voi ennen vanhuuselä-
24642: ajaksi. Ehdotettu eläkemuoto sijoittuisi tyypil-      keikää olla hyvinkin pieni. Toimeentulo pelkän
24643: tään nykyisten yksilöllisen varhaiseläkkeen ja        eläkkeen varassa voi tällöin olla vaikeaa, mikä
24644: varhennetun vanhuuseläkkeen välimaastoon.             lisää muun toimeentuloturvan tarvetta. Myös
24645: Harkinnanvaraiselle varhennetulle eläkkeelle          kansaneläkkeen asema tulisi ehdotetun muutok-
24646: voisi päästä yksilöllisen varhaiseläkkeen tapaan      sen yhteydessä selvittää.
24647: 58 vuoden iästä alkaen. Eläke ei edellyttäisi haki-       Ehdotuksen tavoitteena on myös työttömyy-
24648: jalta työkyvyn alentumista, vaan se perustuisi        den vähentäminen. Työeläkejärjestelmien tehtä-
24649: hakijan ja työnantajan yhteiseen harkintaan, jos-     vänä ei kuitenkaan ole työttömyyden hoitami-
24650: sa työnantaja samalla sitoutuisi työllistämään        nen. On myös kyseenalaista, voitaisiinko ehdo-
24651: työttömän työnhakijan eläkkeelle siirtyjän 65         tettua, pisimmilläänjopa seitsemän vuotta kestä-
24652: vuoden iän täyttymiseen asti. Varhennetun var-        vää työllistämisvelvoitetta asettaa eläkkeen saa-
24653: haiseläkkeen tavoin eläkkeeseen tehtäisiin var-       misedellytykseksi. Hyvin suurella osalla työnan-
24654: hennusvähennys kuitenkin siten, että 65 vuoden        tajayrityksistä koko elinkaarikaan ei olisi näin
24655: iästä eläke nousisi yksilöllisen varhaiseläkkeen      pitkä, ja suotuisissakin tapauksissa työllistämis-
24656: mukaiselle tasolle. Kysymyksessä ei ole otettu        velvoitteen valvonta tulisi olemaan äärimmäisen
24657: kantaa siihen, miten ehdotetun eläkelajista ai-       työlästä ja vaikeaa.
24658: heutuvat kustannukset rahoitettaisiin.                    Kysymyksessä ehdotettu järjestely olisi myös
24659:    Työeläkejärjestelmässä yksilölliset varhais-       ristiriidassa työeläkemaksujen ja eläke-etujen ta-
24660: eläkkeet rahoitetaan työkyvyttömyyseläkkeiden         sapainotuspyrkimysten kanssa, jossa keskeisenä
24661: tavoin työnantajan koosta riippuen osin tai ko-       keinona on ollut keskimääräisen eläkkeellesiirty-
24662: konaan työnantajan omavastuutekniikalla, eli          misiän astettainen nostaminen paremmin vastaa-
24663: työnantaja rahoittaa eläkkeen alkaessa eläkevas-      maan kilpailijamaidemme eläkkeellesiirtymis-
24664: tuun, joka määräytyy eläkkeen alkumäärän pe-          ikiä.
24665: rusteella. Varhennetussa vanhuuseläkkeessä                Nykyiset työeläkelakien mukaiset varhaiselä-
24666: työnantajalle ei aiheudu ylimääräisiä kustannuk-      kejärjestelmät saivat alkunsa vuoden 1986 alusta
24667: sia, koska eläkettä pienennetään pysyvästi eläk-      lukien asteittain toteutuvasta niin sanotusta
24668: keen varhentamista vastaavasti. Kysymyksessä          joustavasta eläkejärjestelystä. Tämäjärjestely on
24669: ehdotetussa eläkemuodossa varhennusvähennys           toteutettu työmarkkinaosapuolten sopimuksen
24670: ei olisi pysyvä, joten todennäköisesti sen rahoit-    pohjalta ammatillisten eläkeikien sijaan. Jousta-
24671: tamiseen tulisi soveltaa työkyvyttömyyseläkkei-       van eläkeikäjärjestelyn tavoitteeksi asetettiin,
24672: den rahoitustekniikkaa.                               että eläkkeelle siirtymisessä otettaisiin työn Jaa-
24673:                                               KK 146/1998 vp                                            3
24674: 
24675: dun lisäksi entistä enemmän huomioon työnteki-             Hallitus on lisäksi 27.11.1997 antamassaan
24676: jän terveydentila ja muut henkilökohtaiset omi-         kannanotossa sitoutunut toteuttamaan työ-
24677: naisuudet ja työolosuhteet.                             markkinoiden keskusjärjestöjen 12.12.1997 saa-
24678:    Joustavaan eläkeikäjärjestelyyn kuuluvat työ-        vuttamaan tulopoliittiseen sopimukseen sisälty-
24679: kyvyttömyyseläkkeen lisäksi vuoden 1986 alusta          neet osa-aikatyötä ja osa-aikaeläkettä koskevat
24680: uusina eläkemuotoina voimaan tulleet yksilölli-         parannukset. Tämän johdosta eduskunnassa on
24681: nen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke            parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys
24682: sekä vuoden 1987 alusta voimaan tullut osa-aika-        ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamis-
24683: eläke. Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja on       ta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 1311998 vp).
24684: 58 vuotta ja varhennetun vanhuuseläkkeen sekä           Ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä jat-
24685: osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 60 vuotta. Myös          kamisen ja jaksamisen tukemiseksi siinä ehdote-
24686: julkisella sektorilla siirryttiin vuoden 1989 alusta    taan muun muassa osa-aikaeläkkeen alaikärajan
24687: ammatillisten eläkeikien sijasta yksilölliseen          alentamista määräajaksi 1. 7.1998-31.12.2000
24688: joustavaan eläkeikäjärjestelyyn.                        nykyisestä 58 vuoden iästä 56 vuoden ikään ja
24689:     Vuoden 1991 lokakuussa voimaan tulleella            samalla siinä ehdotetaan tehostettavaksi työnan-
24690: kuntoutuslainsäädäntöuudistuksella          pyrittiin   tajan velvollisuutta järjestää osa-aikatyötä osa-
24691: tukemaan työntekijän mahdollisuuksia säilyttää          aikaeläkkeelle haluavalle. Hallituksen esitykses-
24692:  työkykynsä entistä pidempään. Työkykyä ylläpi-         sä ehdotetaan myös yksityisen puolen työeläke-
24693: tävä toiminta tuli samalla osaksi lakisääteistä         lakien mukaiselta osa-aikaeläkkeeltä työkyvyt-
24694:  työterveyshuoltoa. Vuoden 1996 alusta eläkela-         tömyys- tai työttömyyseläkkeelle siirtyvän tule-
24695:  keja muutettiin edelleen siten, että kuntoutustoi-     van ajan karttumaa parannettavaksi 1.4.1998lu-
24696:  menpiteiden ensisijaisuus korostuu pysyviin elä-       kien.
24697:  keratkaisuihin nähden. Kuntoutuslainsäädän-               Edellä mainitussa kannanotossaan hallitus si-
24698:  nön uudistuksilla on pyritty myös tehostamaan          toutui tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti
24699:  kuntoutusta toteuttavien tahojen yhteistyötä ja        myös siihen, että eri varhaiseläkemuotojen käyt-
24700:  toisaalta selvittämään niiden välistä työnjakoa,       töön liittyvät kysymykset ja muutostarpeet selvi-
24701: jotta kuntoutusjärjestelmä toimisi kattavasti ja        tetään vuoden 1998 loppuun mennessä.
24702:  tehokkaasti.
24703:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
24704: 
24705:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen
24706:                                                                       ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24707: 4                                            KK 146/1998 vp
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 
24712:                                          Tili Riksdagens Talman
24713: 
24714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       reslås i spörsmålet skulle inte vara bestående,
24715: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         varför metoderna för dess finansiering troligen
24716: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       skulle samordnas med dem som används för fi-
24717: man Pirkko Pe1tomo m.fl. undertecknade spörs-          nansiering av invalidpension.
24718: mål nr 146:                                                Den föreslagna pensionsformen skulle försät-
24719:                                                        ta arbetstagare som går i förtidspension enligt
24720:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         prövning och arbetstagare som går i traditionell
24721:        ta för att äldre arbetstagare skall ha möj-     förtida ålderspension i mycket olika ställning.
24722:        lighet att frivilligt gå i förtidspension en-   För lika gamla pensionstagare som får lika stor
24723:        ligt prövning?                                  förtidspension stiger pensionen vid uppnåendet
24724:                                                        av å1derspensionsåldern för vissa t.o.m. flera
24725:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gånger om, medan den för vissa förblir på samma
24726: anföra följande:                                       nivå som förut. Det står klart att det under den
24727:                                                        tvåårsperiod som föreslås i spörsmålet knappast
24728:    1 spörsmålet föreslås att en ny form av arbets-     alls skulle beviljas någon traditionell förtida ål-
24729: pension tas i bruk for en tvåårsperiod. Den före-      derspension, i synnerhet om det inte går att få det
24730: slagna pensionsformen skulle placera sig mellan        sysselsättningsvillkor som ingår i pensionsfor-
24731: de nuvarande formerna individuell förtidspen-          men och övervakningen i anslutning till detta
24732: sion och förtida ålderspension. En arbetstagare        villkor vattentätt. Om förtidsminskningen där-
24733: skulle på samma sätt som då det gäller individuell     emot motsvarade det nuvarande, d.v.s. den sam-
24734: förtidspension ha möjlighet att gå i förtidspen-       ordnade pension som har intjänats fram till pen-
24735: sion enligt prövning vid 58 års ålder. Beviljande      sionsfallet börjar utbetalas minskad med en halv
24736: av pension skulle inte vara betingat av nedsatt        procent för varje månad fram tili ålderspensions-
24737: arbetsförmåga hos den sökande, utan pensionen          ålderns inträde, kan förtidspensionens belopp
24738: skulle grunda sig på den sökandes och arbetsgi-        fram tili dess att ålderspensionen börjar utbetalas
24739: varens gemensamma prövning och arbetsgivaren           vara mycket litet. Det kan härvid vara svårt för
24740: skulle samtidigt förbinda sig att sysselsätta en       pensionstagaren att få sin utkomst av enbart pen-
24741: arbetslös arbetstagare fram tili dess att den som      sionen, vilket ökar behovet av annat utkomst-
24742: går i pension fyllt 65 år. Liksom när det gäller       skydd. Också folkpensionens ställning borde ut-
24743: förtida ålderspension skulle en förtidsminskning       redas i samband med den ändring som föresla-
24744: göras, dock så att pensionen när pensionären           gits.
24745: fyller 65 år skulle stiga tili en nivå som motsvarar       Syftet med förslaget är också att minska ar-
24746: den individuella förtidspensionens nivå. 1 spörs-      betslösheten. Arbetspensionssystemens uppgift
24747: målet har ställning inte tagits till hur de kostna-    är dock inte att råda bot på arbetslösheten. Det är
24748: der pensionsslaget ger upphov tili skulle finansie-    också tveksamt om den föreslagna upp tili sju år
24749: ras.                                                   1ånga sysselsättningsskyldigheten kan uppställas
24750:    lnom arbetspensionssystemet finansieras indi-       som villkor för erhållande av pension. För en
24751: viduell förtidspension på samma sätt som inva-         mycket stor del av arbetsgivarföretagen är hela
24752: lidpension beroende på arbetsplatsens storlek          livscykeln inte ens så lång, och även i gynnsamma
24753: helt eller delvis genom en teknik som baserar sig      fall skulle övervakningen i fråga om sysselsätt-
24754: på arbetsgivarens självrisk, d.v.s. arbetsgivaren      ningsskyldigheten komma att bli synnerligen ar-
24755: finansierar då pensionen börjar löpa ett pen-          betskrävande och besvärlig.
24756: sionsansvar, som bestäms utgående från pen-                Det arrangemang som föreslås i spörsmålet
24757: sionens inledande belopp. Förtida ålderspension        skulle också strida mot strävandena för att upp-
24758: medför inte några extra kostnader för arbetsgiva-      nå jämvikt mellan arbetspensionsavgifterna och
24759: ren, eftersom pensionen minskas permanent i            pensionsförmånerna, i vilka strävanden det vikti-
24760: motsvarighet till hur mycket i förtid den tas ut.      gaste medlet har varit en stegvis genomförd höj-
24761: Förtidsminskningen i den pensionsform som fö-          ning av den genomsnittliga pensionsåldern så att
24762:                                             KK 146/1998 vp                                             5
24763: 
24764: sistnämnda ålder bättre motsvarar pensionsål-         pensionsarrangemang av bestående karaktär be-
24765: dern i våra konkurrentländer.                         tonas. Genom revideringen av rehabiliteringslag-
24766:     De nutida förtidspensionssystemen enligt ar-      stiftningen har man också strävat efter att effek-
24767: betspensionslagarna infördes 1986 med det s.k.        tivera samarbetet mellan de instanser som verk-
24768: arrangemang med flexibel pensionsålder som då         ställer rehabiliteringen samt att klarlägga arbets-
24769: stegvis togs i bruk. Detta arrangemang har ge-        fördelningen mellan dem för att rehabiliterings-
24770: nomförts utgående från avtal mellan arbets-           systemet skall fungera heltäckande och effektivt.
24771: marknadsparterna i stället fOr från yrkesbasera-         Regeringen har dessutom i sitt ställningsta-
24772: de pensionsåldrar. Som mål för arrangemanget          gande av den 27 november 1997 förbundit sig att
24773: med flexibel pensionsålder uppställdes att det vid    genomföra de förbättringar gällande deltidsarbe-
24774: pensioneringen vid sidan avarten av arbetet skul-     te och deltidspension som nämns i det inkomst-
24775: le tas större hänsyn tili arbetstagarens hälsotill-   politiska avtal som arbetsmarknadens centralor-
24776: stånd och övriga personliga egenskaper och ar-        ganisationer nådde den 12 december 1997. Till
24777: betsförhållanden.                                     följd av detta är regeringens proposition med
24778:     1 arrangemanget med flexibel pensionsålder        förslag tilllagstiftning om förbättrande av äldre
24779: ingår förutom invalidpension också individuell        arbetstagares ställning (RP 13/1998 rd) för när-
24780: förtidspension och förtida ålderspension, som         varande under behandling i riksdagen. För att
24781: kom med som nya pensionsformer år 1986, samt          stöda äldre arbetstagares fortsatta deltagande i
24782: deltidspension, som beviljats från och med år         arbetslivet och främja deras arbetsmotivation
24783:  1987. Den nedre åldersgränsen för individuell        föreslås i propositionen bl.a. en sänkning av den
24784: förtidspension är 58 år och den nedre åldersgrän-     nedre åldersgränsen för deltidspension från nu-
24785: sen för förtida ålderspension och deltidspension      varande 58 år till 56 år för tiden 1. 7.1998-
24786: är 60 år. Också inom den offentliga sektorn till-     31.12.2000. Samtidigt föreslås att arbetsgivarens
24787: lämpas sedan ingången av år 1989 arrangemang-         skyldighet att ordna de1tidsarbete för dem som
24788: et med personlig, flexibel pensionsålder i stället    önskar gå i deltidspension skall göras strängare. 1
24789: för ett system som bygger på yrkesbaserade pen-       propositionen föreslås också förbättringar från
24790: sionsåldrar.                                          och med 1.4.1998 i fråga om tillväxten av återstå-
24791:     Genom den revidering av rehabiliteringslag-       ende tid för den som övergår från deltidpension
24792: stiftningen som trädde i kraft i oktober 1991         enligt arbetspensionlagarna för den privata sek-
24793:  strävar man efter att understöda arbetstagarens      torn tili invalidpension eller arbetslöshetspen-
24794:  möjligheter att uppehålla sin arbetsförmåga          sion.
24795:  längre än tidigare. Verksamhet som uppehåller           1 det ställningstagande som nämns ovan för-
24796:  arbetsförmågan blev samtidigt en del av den lag-     band sig regeringen också enligt det inkomstpoli-
24797:  stadgade företagshälsovården. Från ingången av       tiska avtalet därtill att frågor och ändringsbehov
24798:  1996 ändrades pensionslagarna dessutom så att        i anslutning tili bruket av de olika formerna av
24799:  rehabiliteringsåtgärdernas företräde framom          förtidspension utreds före utgången av år 1998.
24800:      Helsingforsden 24 mars 1998
24801:                                            Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
24802:                                                                   minister Terttu Huttu-Juntunen
24803:                                            KK 147/1998 vp
24804: 
24805: Kirjallinen kysymys 147
24806: 
24807: 
24808: 
24809: 
24810:                                    Mikko Kuoppa /va-r ym.: Toimeentulotukea saavan velvollisuudes-
24811:                                       ta myydä omistamansa puhelinosakkeet
24812: 
24813: 
24814:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24815: 
24816:    Toimeentulotuen leikkaukset ovat tulleetjuu-       oikeuden toimeentulotukeen. Yleensä toimeen-
24817: ri voimaan, mikä merkitsee pelkästään toimeen-        tulotuen hakijalla on ollut vain yksi puhelin-
24818: tulotuen varassa oleville elämiseen käytettävän       osuus,joka on merkinnyt alempia perusmaksuja.
24819: tulon vähentymistä. Yleisin syy toimeentulotuen       Nyt puhelimen käyttö on samanhintaista puhe-
24820: myöntämiselle on työttömyys. Työttömistä suuri        linyhtiön osakkeiden omistamisesta riippumat-
24821: joukko on pudonnut ansiosidonnaiselta työttö-         ta. Pitkäaikaistyöttömällä, joka on joutunut toi-
24822: myysturvalta peruspäivärahalle tai työmarkki-         meentulotukiasiakkaaksi, ei ole ollut taloudelli-
24823: natuelle, joka on tasoltaan niin alhainen, että       sia mahdollisuuksia uusia kodin perusvarustus-
24824: lähes poikkeuksetta joudutaan hakemaan toi-           ta, jotka myös kuluvat. Nyt ilman puhelinosak-
24825: meentulotukea. Pitkäaikainen työttömyys on            keen "pakkosyöntiä" sellaiseen olisi mahdolli-
24826: useasti vienyt talouden kestämättömän heik-           suus.
24827: koon kuntoon. Mitään tarpeellisia kodin perus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24828: hankintoja ei ole voinut vuosikausiin tehdä. Eh-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
24829:  käisevää toimeentulotukea eivät kunnat viime         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24830:  vuosina juuri ole myöntäneet kuntatalouden vai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24831:  keuksiin vedoten.
24832:     Eräät paikalliset puhelinosuuskunnat ovat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24833:  muuttuneet osakeyhtiöiksi, ja entisistä puhelin-             ryhtyä, että toimeentulotukea saavaa pie-
24834:  osuuksista on tullut puhelinyhtiön osakkeita.                nituloista ihmistä ei pakotettaisi myy-
24835:  Eräät kunnat ovat ottaneet tiukan tulkinnan si-              mään puhelinosakkeita, jotka hän on
24836:  ten, että toimeentulotuen saajanon ensin käytet-             saanut haltuunsa puhelinosuuskunnan
24837:  tävä toimeentuloansa puhelinosakkeesta saata-                muuttuessa osakeyhtiöksi, vaan hän voisi
24838:  va tulo, ja vasta kun se on kulunut, saa uudelleen           käyttää varat kodin perushankintoihin?
24839: 
24840:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
24841:                      Mikko Kuoppa /va-r                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
24842: 
24843: 
24844: 
24845: 
24846:  280043
24847: 2                                         KK 147/1998 vp
24848: 
24849: 
24850: 
24851:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24852: 
24853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asmmr-
24854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taimistoa; 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
24855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin
24856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa
24857: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        huomioon otettavat menot; eikä 4) muita varoja,
24858: sen n:o 147:                                         joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toi-
24859:                                                      meentulon turvaamiseksi.
24860:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt
24861:        ryhtyä, että toimeentulotukea saavaa pie-     kunnille 27.2.1998 suositusluonteisen oppaan
24862:        nituloista ihmistä ei pakotettaisi myy-       toimeentulotuen soveltamisesta (STM Oppaita
24863:        mään puhelinosakkeita, jotka hän on            1998:2). Oppaan mukaan käytettävissä olevat
24864:        saanut haltuunsa puhelinosuuskunnan           varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti
24865:        muuttuessa osakeyhtiöksi, vaan hän voisi      realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huo-
24866:        käyttää varat kodin perushankintoihin?        mioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimer-
24867:                                                      kiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa
24868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutu-
24869: vasti seuraavaa:                                     misen turvaksi. Kunnan harkinnan perusteella
24870:                                                      voidaan osa varoista, joiden katsotaan olevan
24871:     Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään lais-     tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamisek-
24872: sa toimeentulotuesta (1412/1997), joka on tullut      si, jättää ottamatta huomioon toimeentulotuki-
24873: voimaan 1.3.1998 lukien. Aikaisemmin vastaa-          laskelmaa tehtäessä. Mikäli varat eivät ole käy-
24874: vat säännökset sisältyivät sosiaalihuoltolakiin       tettävissä, voidaan tukea myönnettäessä tuki
24875: (71 0/1982) ja sen perusteella toimeentulotuen        määrätä perittäväksi sellaisesta varallisuudesta,
24876: yleisistä perusteista annettuun valtioneuvoston      joka ei ole tarpeen hakijan toimeentulon turvaa-
24877: päätökseen (988/1993). Seuraavassa asiaa tar-         miseksi.
24878: kastellaan toimeentulotukilain säännösten poh-            Kansanedustaja Kuopan esittämän kysymyk-
24879: jalta.                                                sen on aikaansaanut lähinnä Tampereen kau-
24880:     Toimeentulotukilain 2 §:n mukaan jokaisella       pungin sosiaali- ja terveystoimen piirissä toteu-
24881: on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on          tettu menettely, missä puhelinosuuskunnan
24882: tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa an-        muututtua osakeyhtiöksi ja osuustodistusten
24883: siotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa      muututtua puhelinyhtiön osakkeiksi nämä osak-
24884: turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tu-        keet otetaan varoina huomioon tukea myönnet-
24885: loistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvel-     täessä. Osakkeen arvo on suuruusluokaltaan
24886: vollisen henkilön huolenpidolla tai muulla taval-     runsaat 8 000 markkaa.
24887: la.                                                       Tampereen kaupungin antaman selvityksen
24888:     Toimeentulotukilain 6 §:n mukaan tuen määrä       mukaan Tampereen Puhelin Oyj:n osakkeet ovat
24889: on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen           helposti realisoitavissa olevia osakkeita. Sillä,
24890: menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja va-     omistaako puhelimen käyttäjä osakkeen vai ei, ei
24891: rojen erotus. Siten, jos henkilön tai perheen toi-    ole vaikutusta puhelimen käyttömenoihin. Puhe-
24892: meentulotukeen oikeuttavat menot ovat suurem-         linyhtiön osakkeita voidaan siten verrata mihin
24893: mat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat,         tahansa muihin helposti ja nopeasti realisoitavis-
24894: myönnetään erotus toimeentulotukena.                  sa oleviin osakkeisiin, esim. pankkiosakkeisiin.
24895:     Toimeentulotuessa huomioon otettavista tu-        Näiden edellytysten täyttyessä puhelinyhtiön
24896: loista säädetään lain 11 §:ssäja huomioon otetta-     osakkeet voidaan ottaa varoina huomioon toi-
24897: vista varoista lain 12 §:ssä.                          meentulotukea myönnettäessä. Tällöin kuiten-
24898:     Toimeentulotukilain 12 §:n mukaan varoina          kin edellytetään, että myös muutoin menetellään
24899:  otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten         siten, että toimeentulotukilaissa tarkoitetulla ta-
24900: toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä           valla edistetään henkilön ja perheen itsenäistä
24901:  olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huo-        selviytymistä ja turvataan ihmisarvoisen elämän
24902:  mioon 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa         kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
24903:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
24904: 
24905:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24906:                                            KK 147/1998 vp                                              3
24907: 
24908: 
24909: 
24910: 
24911:                                         Tili Riksdagens Talman
24912: 
24913:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt 12 § lagen om utkomststöd beaktas som
24914: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           tillgångar ifrågavarande persons och familje-
24915: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       medlemmarnas disponibla tiligångar då ut-
24916: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              komststödet beviljas. Som tillgångar beaktas
24917: spörsmål nr 147:                                      dock inte 1) den stadigvarande bostad som är i
24918:                                                       personens eller familjens bruk och behövligt bo-
24919:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        stadslösöre, 2) nödvändiga arbets- och studiered-
24920:        ta för att en låginkomsttagare som får         skap, 3) tillgångar som tilihör ett barn under 18
24921:        utkomststöd inte skall tvingas sälja tele-     år, tili den del dessa tillgångar är större än de
24922:        fonaktier som han fått isin ägo i samband      utgifter som i utkomststödet skall beaktas för
24923:        med att ett telefonandelslag ombildats tili    hans del, samt 4) andra tillgångar som anses
24924:        aktiebolag, utan att han skall kunna an-       nödvändiga för tryggande av fortsatt utkomst.
24925:        vända dessa medel tili basanskaffningar i          Social- och hälsovårdsministeriet har den 27
24926:        hemmet?                                        februari 1998 sänt kommunerna en handbok
24927:                                                       med rekommendationer om tillämpningen avut-
24928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         komststödet (SHM Handböcker 1998:2). Enligt
24929: anföra följande:                                      handboken beaktas de disponibla tiligångarna,
24930:                                                       såsom inbesparingar, värdepapper och andra lätt
24931:     Om rätten tili utkomststöd bestäms i lagen om     rea1iserbara tillgångar med tillämpande av skä-
24932: utkomststöd (1412/1997), som trädde i kraft den       1ighetsprincipen t.ex. så att en ringa del av inbe-
24933: 1 mars 1998. Förut ingick motsvarande bestäm-         sparingarna kan lämnas obeaktade för att trygga
24934: melser i socialvårdslagen (71 0/1982) och i det       en persons eller familjs möjligheter att klara sig
24935: statsrådsbeslut (988/1993) som gäller de allmän-      på egen hand. Utgående från kommunens pröv-
24936: na grunderna för utkomststöd som utfårdats            ning kan en sådan del av tiligångarna som anses
24937: med stöd av lagen. Nedan granskas ärendet utgå-       vara nödvändig för att trygga utkomsten för den
24938: ende från bestämme1serna i lagen om utkomst-          som söker stöd lämnas obeaktad när behovet av
24939: stöd.                                                 utkomststöd beräknas. Om tillgångarna inte är
24940:     Enligt 2 § lagen om utkomststöd gäller rätten     disponibla, kan vid beviljande av stöd föreskrivas
24941: tili utkomststöd var och en som är i behov av stöd    att stödet skall återkrävas från sådana tillgångar
24942: och inte kan få sin utkomst genom förvärvsarbe-       som inte anses nödvändiga för att trygga sökan-
24943: te, verksamhet som företagare, med hjälp av an-       dens utkomst.
24944: dra förmåner som tryggar utkomsten, genom                 Anledningen tili riksdagsman Kuoppas spörs-
24945: andra inkomster eller tillgångar, genom omvård-       mål är främst det förfarande som tillämpats i
24946: nad från en sådan persons sida som är försörj-        Tammerfors stads social- och hälsovårdsförvalt-
24947: ningspliktig gentemot honom eller på något an-        ning. Enligt detta förfarande har sådana aktier
24948: nat sätt.                                             som förvärvats i samband med att telefonandels-
24949:     Enligt 6 § 1agen om utkomststöd är utkomst-       laget omvandlades tili aktiebolag och andelsbe-
24950: stödets be1opp skillnaden mellan de utgifter och      visen tili aktier i te1efonbolaget betraktats som
24951: de disponibla inkomster och tillgångar som fast-      tillgångar vid beviljande av utkomststöd. Värdet
24952: ställs enligt lagen om utkomststöd. Om de utgif-      av en aktie är drygt 8 000 mark.
24953:  ter för en person eller familj som berättigar tili       Enligt Tammerfors stads utredning anses ak-
24954:  utkomststöd är större än de disponibla inkom-        tier i Tammerfors Te1efon Ab som lätt realiserba-
24955:  sterna och tillgångarna, beviljas skillnaden så-      ra aktier. Huruvida den som använder telefonen
24956:  lunda som utkomststöd.                               äger aktien eller inte påverkar inte utgifterna för
24957:      Lagens 11 § innehåller bestämmelser om de         telefonens användning. Sålunda kan telefonbola-
24958:  inkomster och lagens 12 § bestämmelser om de          gets aktier jämföras med vilka som helst andra
24959:  tiligångar som skall beaktas i fråga om utkomst-      lätt och snabbt realiserbara aktier, t.ex. bankak-
24960:  stödet.                                               tier. Om dessa krav uppfylls kan telefonbolagets
24961: 4                                        KK 147/1998 vp
24962: 
24963: aktier beaktas som tillgångar då utkomststöd       främjas och att minst den oundgängliga utkomst
24964: beviljas. Härvid förutsätts dock att förfarandet   som en person och familj behöver för ett männis-
24965: även i övrigt tar hänsyn till att en persons och   kovärdigt Iiv tryggas i enlighet med bestämmel-
24966: familjs möjligheter att klara sig på egen hand     serna i lagen om utkomststöd.
24967: 
24968:      Helsingfors den 23 mars 1998
24969: 
24970:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
24971:                                              KK 148/1998 vp
24972: 
24973: Kirjallinen kysymys 148
24974: 
24975:                                     Kari Rajamäki /sd ym.: Kalastuslupamaksujen jakoperusteista
24976: 
24977:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24978: 
24979:     Valtio on viime kymmenvuotiskaudella jaka-          edistävää- kuinka jatkossa, jos nuoria ei saada
24980: nut kalastuksenhoitomaksujen kertymästä nel-            mukaan?
24981: jänneksen kalastusalan järjestöjen toimintaan.              Kalastuslupajärjestelmämme on kunnossa ja
24982: Kertymä on vaihdellut 10-13 miljoonan mar-              kaikki pääsevät nyt kalaan. Tätä eivät vanhoilli-
24983: kan välillä. Valtaosa tästä määrärahasta on osoi-       set tahot ja vanhoihin rakenteisiin nojaavat päät-
24984: tettu kalavesien omistajajärjestöille (Kalatalou-       täjät ole halunneet. Vapaa-ajan kalastusjärjestö-
24985: den Keskusliitto, KKL)ja loput kolmelle vapaa-          jen määrärahoilla edistettäviä ja tavoiteltavia
24986: ajan kalastusjärjestölle (Suomen Kalamiesten            asioita ovat mm.:
24987:  Keskusliitto, SKK, Suomen Metsästäjä- ja Ka-               - kotimaisen kalavaran talteenotto
24988: lastajaliitto, SMKL ja Suomen Urheilukalasta-               - kalavaran käsittelyn osaaminen ja käyttö
24989: jain Liitto, SUKL). Kalatalouden Keskusliitto               - luonnossa liikkuminen häiriötä tuotta-
24990:  on kolmena viime vuotena saanut 7,3 miljoonas-         matta
24991:  ta 8,2 miljoonaan markkaan avustusta, joka on              - harrastusta siirretään nuorille
24992:  vastannut 76 prosenttia koko kertymästä. Tämä              - tehdään tunnetuksi kalastukseen ja luon-
24993: jako ei vastaa kalastuksen nykyistä rakennetta,         nossa liikkumiseen liittyviä määräyksiä ja hyviä
24994:  vaan periytyy vuosikymmenen takaa tarkasti             tapoja.
24995:  varjeltuna kummajaisena. Maa- ja metsätalous-               Eräitä keskeisiä asioita, jotka Kalatalouden
24996:  ministeriö ei ole noteerannut kalastuksen tun-         Keskusliiton neuvontatyön piirissä ovat vastaa-
24997:  nuslukujen muuttumista. Jakosuhteen suunnan            vasti muuttuneet erilaisen keskittymisen ja ra-
24998:  tulisi olla toisin päin.                                kennemuutoksen johdosta, ovat:
24999:      RKTL:n tutkimusten mukaan Suomessa oli                  - kalastuskuntien rooli on supistunut mo-
25000:  vuonna 1996 noin 2,1 miljoonaa vapaa-ajan ka-          nen eri tekijän johdosta
25001:  lastajaa. He nostivat sisävesien kalansaaliista 94          - valtion oma piirihallinto vastaa kalastus-
25002:  prosenttia ja merialueen kalansaaliista 86 pro-         alueiden toiminnan ohjauksesta
25003:  senttia, kun silakkaa ei lasketa mukaan.                    - toimiva kalastuslupajärjestelmä on saatu
25004:      Taloudellisesti vapaa-ajan kalastus on kalata-     ja lupamahdollisuuksista tiedottaminen on tieto-
25005:  louden merkittävin osa-alue. Harrastuksessa             yhteiskunnassa järkevissä puitteissa
25006:   käytettiin RKTL:n tutkimusten mukaan rahaa                 - kalaistutuksista valtaosa tehdään velvoite-
25007:   kalastuskuluihin toissa vuonna peräti 1,6 miljar-      varoin (47 prosenttia) ja kalastuskuntien osuus
25008:   dia markkaa. Tämä summa lomauttaa kansalai-            istutuskustannuksista on vain noin 16 prosenttia
25009:   sia kotimaassa ja tuo maaseudulle rahaa, työllis-      koko maan lukuna.
25010:   tää kalastusvälinekaupan ja -valmistuksen piiris-          Enää ei voi olla perusteltua etujärjestötyyppi-
25011:   sä ja rahoittaa koko kalataloutta aina kalavesien      nen rahoitus kalastuksenhoitomaksun kertymäl-
25012:   hoitoa myöten.                                         lä.
25013:      Kalastusharrastus on pelkästään myönteinen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25014:   asia ja heijastuu siten myös muuhun kalatalou-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25015:   teen. Harrastus on juurtunut syvälle suomalai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25016:   suuteen ja on elämisen laatumme myönteisimpiä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25017:   puolia. Suurille ikäluokille kalastus on läheinen
25018:   harrastus. Nämä ikäluokat tulevat eläkeikään                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25019:   vuoden 2010 tienoilla. Terveellä tavalla luonnos-             ryhtyä, jotta vanhakantaiset nykyistä ti-
25020:   sa kansalaisia liikuttava ja ravinnollistakin ulot-           lannetta vastaamattomat kalastuksen-
25021:   tuvuutta omaava harrastus on kansanterveyttä                  hoitomaksukertymän jakoperusteet kor-
25022:                                                                 jataan pikaisesti?
25023: 
25024:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
25025: 
25026:                       Kari Rajamäki /sd                           Erkki Pulliainen /vihr
25027:  280043
25028: 2                                         KK 148/1998 vp
25029: 
25030: 
25031: 
25032: 
25033:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25034: 
25035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ton raha-asiainvaliokunnassa nelijaon osalta ja
25036: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        samassa yhteydessä on esitetty periaatteet myös
25037: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yksityiskohtaisemman jaon tekemisestä.
25038: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-          Nyt puheena olevassa kysymyksessä tarkas-
25039: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tellaan vain kalastuksenhoitomaksuvarojen
25040: n:o 148:                                             myöntämistä kalastusalan järjestöjen toiminnan
25041:                                                      tukemiseen tarkoitetusta neljänneksestä. On kui-
25042:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tenkin huomattava, että järjestöjen toiminnan
25043:        ryhtyä, jotta vanhakantaiset nykyistä ti-     rahoittaminen valtion toimesta koostuu pää-
25044:        lannetta vastaamattomat kalastuksen-          asiassa em. järjestörahasta ja kalatalouden edis-
25045:        hoitomaksukertymän jakoperusteet kor-         tämiseen myönnettävistä määrärahoista.
25046:        jataan pikaisesti?                                Vuosina 1988-1992 järjestömäärärahasta
25047:                                                      myönnettiin vuosittain 79,5-82,6% Kalatalou-
25048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den Keskusliitolle jäsenjärjestöineen. Vastaava
25049: vasti seuraavaa:                                     luku on ollut vuodesta 1994lähtien 76%. Loput
25050:                                                      näistä määrärahoista on myönnetty vapaa-ajan-
25051:     Kalastusalan järjestöjen toimintaa on rahoi-     kalastusjärjestöille. Kalastuksenhoitomaksuva-
25052: tettu vuosina 1975-1993 ns. valtionapumomen-         roista ohjattiin vuosina 1988-1992 Kalatalou-
25053: tilta (30.36.49, aiemmin 30.37.49) sekä kalastuk-    den Keskusliitolle ja sen jäsenjärjestöille vuosit-
25054: senhoitomaksuvaroista. Vuoden 1994 alusta läh-       tain 31,0-38,0 %ja vapaa-ajankalastusjärjes-
25055: tien järjestöjen rahoitustilanne kuitenkin muut-     töille 8,6-10,5 %. Vuonna 1997 kalastuksenhoi-
25056: tui kalastuslain muutoksen (1355/1993) seurauk-      tomaksuvarojen edistämistoimintamäärärahas-
25057: sena. Kalastuksenhoitomaksun hinta nostettiin        ta myönnettiin 31,5% Kalatalouden Keskuslii-
25058: 30 markasta 80 markkaan. Samassa yhteydessä          tolle, 16,4 % vapaa-ajankalastusjärjestöille ja
25059: valtion talousarviosta poistettiin em. valtion-      30,7 % kalastusalueille.
25060: apumomentti ja järjestöjen toiminnan rahoitta-            Järjestömäärärahan tai sitä vastaavan osuu-
25061: misen edellytettiin tapahtuvan jatkossa kalastuk-    den jako perustuu pitkälti järjestöjen tehtäviin,
25062: senhoitomaksuvaroista eli momentilta 30.36.45        toimintaan ja käytettävissä olevien henkilö- ym.
25063: (Kalatalouden edistäminen).                           resurssien tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Ku-
25064:     Kalastuksenhoitomaksuvarat on vuodesta           ten edellä esitetystä ilmenee, muut toimintaan
25065: 1994 lähtien jaettu siten, että ministeriölle mak-    liittyvät määrärahat ovat olleet myöntöperusteil-
25066: sun kannosta aiheutuvien kulujen vähentämisen         taanjoustavampiaja sitä kautta on pyritty otta-
25067: jälkeen loput määrärahasta on jaettu kalastus-        maan huomioon yhteiskunnan muuttumisen
25068: lain 91 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin: vesi-       seurauksena ym. syistä esiin nousseet aiempaan
25069: alueen omistajille kalavesien käytöstä maksetta-      käytäntöön kohdistuneet muutospaineet.
25070: viin korvauksiin ja kalastusaluetoiminnasta, ka-          Kalastuksenhoitomaksuvarojen jako on vähi-
25071: lastusalan järjestöjen toiminnasta sekä kalata-       tellen muotoutunut varsin monitahoiseksija vai-
25072: louden edistämisestä aiheutuvien menojen mak-         keasti ohjeistettavaksi. Mahdollisia jakomenet-
25073: samiseen. Kuhunkin näistä neljästä käyttötar-         telyyn tai -suhteisiin liittyviä muutostarpeita har-
25074: koituksesta on ohjattu yhtä suuri osuus käytettä-     kittaessa tulee tarkastella ensin kokonaisuutta ja
25075: vissä olevista määrärahoista.                         vasta sen jälkeen, jos on aihetta, mahdollisesti
25076:     Kalastuksenhoitomaksuvarojen jakoesitys on        yksittäisiä osa-alueita.
25077:  käsitelty viime aikoina vuosittain valtioneuvos-
25078: 
25079:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
25080: 
25081:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25082:                                              KK 148/1998 vp                                              3
25083: 
25084: 
25085: 
25086:                                          Tili Riksdagens Talman
25087: 
25088:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             skott och i samband härmed har även principer-
25089: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             na för en mera detaljerad fördelning presenterats.
25090: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             1 det nu aktuella spörsmålet granskas enbart
25091: dagsman Kari Rajamäki m.fl. undertecknade               beviljandet av fiskevårdsavgiftsmedel från den
25092: spörsmål nr 148:                                        fjärdedel som är avsedd för stöd av den verksam-
25093:                                                         het organisationerna inom fiskeribranschen be-
25094:           Tili vilka åtgärder har Regeringen för        driver. Det bör dock observeras att den finansie-
25095:        avsikt att skrida för att de föråldrade          ring av organisationernas verksamhet som staten
25096:        grunderna för fördelningen av influtna           sörjer för i huvudsak består av tidigare nämnda
25097:        fiskevårdsavgifter, som inte motsvarar nu        för organisationer avsedda medel och av anslag
25098:        rådande situation, snabbt skall korrige-         som beviljas för främjande av fiskerihushållning-
25099:        ras?                                             en.
25100:                                                             Av de för organisationer avsedda medlen be-
25101:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         viljades under åren 1988-1992 Centralförbun-
25102: anföra följande:                                        det får fiskerihushållning jämte medlemsorgani-
25103:                                                         sationer årligen 79,5-82,6 %. Från och med år
25104:    Under åren 1975-1993 finansierades den               1994 har motsvarande tai varit 76 %. Resten av
25105: verksamhet organisationerna inom fiskerihus-            detta anslag har beviljats fritidsfiskeorganisatio-
25106: hållningen bedrev med medel från det s.k. statsbi-      nerna. Av fiskevårdsavgiftsmedlen styrdes åren
25107: dragsmomentet (30.36.49, tidigare 30.37 .49)            1988-1992 årligen 31,0-38,0% tili Centralför-
25108: samt med fiskevårdsavgiftsmedel. Som en följd           bundet för fiskerihushållning och dess medlems-
25109: av ändringen av lagen om fiske (1355/1993) för-         organisationer och 8,6-10,5% tili fritidsfiskeor-
25110: ändrades dock de avsedda organisationernas fi-          ganisationerna. År 1997 beviljades Centra1för-
25111: nansieringssituation från och med början av år          bundet för fiskerihushållning 31,5 %, fritidsfiske-
25112: 1994. Fiskevårdsavgiften höjdes från 30 mark tili       organisationerna 16,4 % och fiskeområdena
25113: 80 mark. Samtidigt ströks ovan nämnda statsbi-          30,7% av de för främjande av fiskerihushållning-
25114: dragsmoment ur statsbudgeten och det förutsat-          en avsedda fiskevårdsavgiftsmedlen.
25115: tes att organisationernas verksamhet därefter               Organisationsans1aget eller fördelningen av
25116: skulle finansieras med fiskevårdsavgiftsmedel,          motsvarande andel grundar sig 1ångt på organi-
25117: dvs. medel från moment 30.36.45 (Främjande av           sationernas uppgifter, verksamhet och ända-
25118: fiskerihushållningen).                                  målsenliga användning av disponib1a person-
25119:    De i form av fiskevårdsavgifter influtna med-        m.fl. resurser. Såsom av de presenterade siffrorna
25120: len har från och med år 1994 fördelats så att           framgår har grunderna för beviljande av övriga
25121: anslaget ifråga, efter avdrag för betalning av de       tili verksamheten knutna anslag varit flexiblare
25122: utgifter som fåranletts ministeriet för avgiftens       och syftet har varit att den vägen beakta de krav
25123: uppbörd, fördelats mellan de 91 § lagen om fiske        på förändringar i tidigare praxis som uppkommit
25124: nämnda ändamålen; ägarna av vattenområden               som en följd av förändringar i samhället med
25125: som ersättning för utnyttjandet av vattenområ-          flera orsaker.
25126: den, fiskeområdenas verksamhet, fiskebran-                  Fördelningen av de i form av fiskevårdsavgif-
25127: schens organisationer för verksamheten samt ut-         ter influtna medlen har så småningom blivit allt
25128: gifter för främjande av fiskerihushållningen.           mera komplicerad och svårare att ge anvisningar
25129:  Vart och ett av dessa fyra användningsändamål          för. Vid en prövning av eventuella behov av att
25130:  har fått en lika stor andel av det disponibla ansla-   ändra förfarandet och förhållandena vid fördel-
25131:  get.                                                   ningen bör man först se tili helheten och först
25132:     Förslaget tili fördelning av fiskevårdsavgifts-     därefter, om orsak före1igger, eventuellt gå in på
25133:  medlen har för fyrdelningens del under de senaste      enskilda delområden.
25134:  åren årligen behandlats i statsrådets finansut-
25135: 
25136:       Helsingforsden 20 mars 1998
25137: 
25138:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25139:                                            KK 149/1998 vp
25140: 
25141: Kirjallinen kysymys 149
25142: 
25143: 
25144: 
25145: 
25146:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Korkeakoulujen ja yliopistossa annetta-
25147:                                      van perustutkintoon tähtäävän opetuksen maksuttomuudesta
25148: 
25149: 
25150:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25151: 
25152:    Viime vuonna hyväksytyn yliopistolain mu-            Pääasia on kuitenkin se, että ohjelmat ovat
25153: kaan tutkintoon johtava opetus on aina maksu-        maksullisia. Nähdäkseni tämä on paitsi lainvas-
25154: tonta. Tämä periaate on yleisesti hyväksytty ja      taista, niin se rikkoo myös räikeästi koulutuk-
25155: sen on todettu olevan tasa-arvoinen ja tehokas       seen pääsyn tasavertaisuutta vastaan.
25156: tapa nostaa osaamisemme tasoa kansallisesti.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25157: Nyt tätä periaatetta ollaan ilmeisesti rikkomassa.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25158:    Teknillisessä korkeakoulussa ja sen tuotanto-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25159: talouden osastolla on perustettu uusi maisteri- ja   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25160: tohtorikoulu, joka kantaa nimeä ExiMa. Nimi
25161: on lyhenne englanninkielisistä sanoista Executi-               Onko opetusministeriö tietoinen näis-
25162: ve School oflndustrial Management. ExiMa tar-               tä maksullisista perustutkintoon johta-
25163: joaa diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin               vista opinnoista ja kuinka yleistä maksul-
25164: tutkintoja lähinnä teollisuudessa johtavissa ase-           listen perustutkintojen tarjoaminen yli-
25165: missa työskenteleville. Diplomi-insinööriohjel-             opistoissa ja korkeakouluissa on, sekä
25166: man kesto on kaksi ja tohtoriohjelman kolme                     tulkitseeko ministeriö kyseisten tyyp-
25167: vuotta. Saman tyyppisiä koulutusohjelmia on il-             pisten tutkintojen rikkovan yliopistolain
25168: meisesti myös muissa yliopistoissa.                         8 §:ää korkeakouluopetuksen maksut-
25169:                                                             tomuudesta?
25170: 
25171: 
25172:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
25173: 
25174:          Säde Tahvanainen /sd         Irina Krohn /vihr           Jorma Rantanen /sd
25175:          Janne Viitamies /sd          Pia Viitanen /sd            Riitta Prusti /sd
25176:          Kalevi Olin /sd              Tuija Pohjola /sd           Tuula Haatainen /sd
25177:          Helena Vartiainen /sd        Klaus Heliberg /sd          Jorma Kukkonen /sd
25178:          Raimo Holopainen /sd         Veijo Puhjo /va-r           Mikko Kuoppa /va-r
25179:          Vaito Koski /sd              Marjaana Koskinen /sd       Arto Bryggare /sd
25180:          Tarja Filatov /sd            Reino Ojala /sd             Esa Lahtela /sd
25181:          Erkki Partanen /sd           Pirkko Peltomo /sd          Ulla Juurola /sd
25182:          Tapio Karjalainen /sd        Kimmo Kiljunen /sd          Leena Luhtanen /sd
25183:          Arja Ojala /sd               Johannes Koskinen /sd       Pekka Saarnio /vas
25184:          Kari Uotila /vas             Pentti Tiusanen /vas        Tarja Kautto /sd
25185:          Jaakko Laakso /vas           Eila Rimmi /vas             Jukka Gustafsson /sd
25186:          Martti Korhonen /vas         Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Matti Vähänäkki /sd
25187:          Sulo Aittoniemi /kesk        Marja-Leena Viljamaa /sd    Pauli Saapunki /kesk
25188:          Arja Alho /sd                Sinikka Hurskainen /sd      Juha Korkeaoja /kesk
25189:          Ossi Korteniemi /kesk        Liisa Hyssälä /kesk         Mari Kiviniemi /kesk
25190:          Kari Myllyniemi /kesk        Vuokko Rehn /kesk           Anu Vehviläinen /kesk
25191:          Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha RehuJa /kesk           Raimo Mähönen /sd
25192:          Pekka Leppänen /vas          Reino Laine /vas            Hannu Takkula /kesk
25193:          Päivi Räsänen /skl           Tauno Pehkonen /skl         Matti Väistö /kesk
25194:                                       Olavi Ala-Nissilä /kesk
25195: 
25196: 280043
25197: 2                                          KK 149/1998 vp
25198: 
25199: 
25200: 
25201: 
25202:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25203: 
25204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan ohjelma on tarkoitettu lähinnä teollisuuden
25205: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehi-
25206: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai
25207: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       keskeisissä asiantuntijatehtävissä olevien jatko-
25208: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet
25209: sen n:o 149:                                         ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtä-
25210:                                                      viä. Koulutukseen otettaviita edellytetään tekni-
25211:             Onko opetusministeriö tietoinen näis-    sen alan opistotason tai ammattikorkeakoulun
25212:         tä maksullisista perustutkintoon johta-      tutkintoa, vähintään viiden vuoden työkokemus-
25213:         vista opinnoista ja kuinka yleistä maksul-   ta ja toimimista keskijohdon, johdon tai merkit-
25214:         listen perustutkintojen tarjoaminen yli-     tävissä asiantuntijatehtävissä. Lisäksi edellyte-
25215:         opistoissa ja korkeakouluissa on, sekä       tään työnantajan kirjallista sitoutumista opiske-
25216:             tulkitseeko ministeriö kyseisten tyyp-   lun tukemiseen ja ohjelman vaatimusten hyväk-
25217:         pisten tutkintojen rikkovan yliopistolain    symiseen.
25218:         8 §:ää korkeakouluopetuksen maksut-             Teknillinen korkeakoulu toteaa kirjallisen ky-
25219:         tomuudesta?                                  symyksen johdosta opetusministeriölle antamas-
25220:                                                      saan selvityksessä muun muassa seuraavaa:
25221:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           "Elinkeinoelämän tietyillä aloilla jyrkästi kas-
25222:                                                      vaneen koulutustarpeen johdosta korkeakoulu
25223:     Kuluvan vuoden elokuun alusta voimaan tu-        on järjestänyt maksullista tutkinto-opetusta vii-
25224: levan yliopistolain (645/1997) 8 §:n mukaan kor-     me vuosikymmenen lopulta lähtien. Koulutuk-
25225: keakoulututkintoon johtava opetus on opiskeli-       seen on osallistunut tähän mennessä runsaat
25226: jalle maksutonta. Pykälän mukaan avoimen yli-        puolentoistasataa opiskelijaa.
25227: opisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen osal-          Kyseistä koulutusta annetaan pääasiassa säh-
25228: ta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelain        kö- ja tietoliikennetekniikan ja elektroniikan
25229: (150/1992) nojalla päätetään.                        aloilla, joilla elinkeinoelämän lisäkoulutustarve
25230:     Tutkintoihin johtava opetus on pitkään ollut     on huutava. Koulutus rahoitetaan korkeakoulun
25231: Suomessa maksutonta. Maksuttomuus on perus-          ulkopuolisin varoin. Siihen osallistuvat ovat nor-
25232: tunut aiemmin yliopistoissa noudatettuun käy-        maalisti suorittaneet insinööritutkinnon tai
25233: täntöön ja sittemmin valtion maksuperustelain        alemman korkeakoulututkinnon, eivätkä he si-
25234: (150/1992) nojalla annettuun opetusministeriön       ten vie pois normaaliopiskelijoiden aloituspaik-
25235: päätökseen (81/1993) korkeakoulujen eräistä          koja. Todettakoon, että myös opetusministeriö
25236: suoritteista perittävistä maksuista. Päätöksen       on kannustanut yliopistoja tällaiseen koulutuk-
25237: 2 §:n mukaan opetus ja sen edellyttämät tai siihen   seen tietoteollisuuden koulutustarpeen tyydyttä-
25238: liittyvät tehtävät, kuten kuulustelut, arvioinnit,   miseksi.
25239: valinta- ja tasokokeet, opinnäytteiden ohjaus ja        ExiMA-ohjelman tyyppistä diplomi-insinöö-
25240: tarkastus, opintoneuvonta, todistukset opinto-       ritutkintoon johtavaa koulutusta korkeakoulu
25241: suorituksista sekä tutkintotodistukset ovat jul-     antaa Disko- ja Ditra-ohjelmien puitteissa. Oh-
25242: kisoikeudellisia suoritteita, jotka ovat koulutus-   jelmat liittyvät elinkeinoelämän erittäin voimak-
25243: ja kulttuuritoimintaan liittyvistä syistä maksut-    kaasti kasvaneeseen sähkö- ja tietoliikennetek-
25244: tornia.                                              niikan diplomi-insinööritarpeeseen. Disko-kou-
25245:     Teknillinen korkeakoulu on päättänyt käyn-       lutus on aloitettu vuonna 1988 ja siinä on ollut
25246: nistää syksyllä 1998 korkeakoulun tuotantota-        opiskelijoita yhteensä noin 130. Koulutuksen
25247: louden osastolla insinööristä diplomi-insinöö-       maksavat lukuisat yritykset, joiden työntekijät
25248: riksi suuntautuneen Master-ohjelman (ExiMA).         ovat voineet hakeutua varsin tiukoin valintape-
25249: Korkeakoulun hallitus on 1.12.1997 päättänyt         rustein opiskelijoiksi. Ditra-koulutus puolestaan
25250: ohjelmaan lukuvuodeksi 1998-1999 otettavien          on korkeakoulun yhdessä Turun ammattikor-
25251: opiskelijoiden valintaperusteet. Päätöksen mu-       keakoulun kanssa järjestämä tutkintoon johtava
25252:                                            KK 149/1998 vp                                            3
25253: 
25254: koulutus insinööreille. Koulutus on aloitettu        dennyskoulutusta. Täydennyskoulutukseen on
25255: vuonna 1995 ja siihen on osallistunut tähän men-     sovellettava opetusministeriön päätöstä korkea-
25256: nessä noin 30 opiskelijaa. Koulutuksen rahoitta-     koulujen eräistä suoritteista perittävistä mak-
25257: vat opetusministeriön ohessa Turun ja Salon          suista (81/1993), jonka mukaan koulutuksesta
25258: kaupungit sekä Nokia Oy. Tällaisesta koulutuk-       perittävistä hinnoista päättää korkeakoulu liike-
25259: sesta on saatu hyviä kokemuksia.                     taloudellisin perustein. Koska korkeakoulutut-
25260:    Korkeakoulun tarkoituksena on näin ollut          kintoonjohtava opetus on säädetty 1.8.1998 voi-
25261: osaltaan vastata elinkeinoelämän kannalta kes-       maan tulevassa yliopistolaissa maksuttomaksi,
25262: keisiin koulutustarpeisiin vähentämättä normaa-      sitä ei voida antaa maksullisena täydennyskoulu-
25263: liopiskelijoiden kiintiöitä ja heidän mahdolli-      tuksena. Opetusministeriö tulee saattamaan kä-
25264: suuksiaan tutkinto-opintoihin."                      sityksensä asiasta Teknillisen korkeakoulun sekä
25265:    Teknillinen korkeakoulu toteaa edelleen:          muiden yliopistojen tietoon.
25266:    "ExiMA muistuttaa rakenteeltaan ja yleisiltä         Yliopistojen ulkopuoliset tahot ovat useissa
25267: tavoitteiltaan täydennyskoulutuskeskuksessam-        tapauksissa osallistuneet yliopistollisen, tutkin-
25268: me toteutettavaa Disko-ohjelmaa; sen toteutus-       toonjohtavan koulutuksen rahoittamiseen. Vas-
25269: vastuu vain on kokonaisuudessaan osastolla.          taavanlainen osallistuminen rahoitukseen on
25270: Disko- ja muista vastaavista ohjelmista saatujen     mahdollista yliopistolain voimaan tultuakin. Ul-
25271: kokemusten mukaan tutkinnon suorittaminen            kopuolisella rahoituksella ei kuitenkaan saa olla
25272: (suorittamismahdollisuus) on erittäin vahvasti       vaikutusta otettaessa opiskelijoita suorittamaan
25273: opiskelua motivoivaaja kannustavaa. Myös yri-        korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Toi-
25274: tyksissä arvostetaan sitä, että tutkintotavoittei-   nen keskeinen periaate on se, että koulutuksessa
25275: sen täydennyskoulutuksen kautta henkilöstön          on noudatettava tutkinnoista annettuja säädök-
25276: osaamisen taso yleisesti nousee ja osaamisen alue    siä ja määräyksiä.
25277: levenee. Korkeakoulun käsityksen mukaan saa-            Teknillisen korkeakoulun selvityksessä mai-
25278: vutettavalla tutkintonimikkeellä on tämän tyyp-      nittu opetusministeriön kannustama tietoteolli-
25279: pisessä täydennyskoulutuksessa suuri merkitys        suuden koulutustarpeen tyydyttämiseen tähtää-
25280: sen kaikille osapuolille: Teknilliselle korkeakou-   vä insinöörien kouluttaminen diplomi-insinöö-
25281: lulle, opiskelijalle ja yritykselle."                reiksi tapahtuu pääosin opetusministeriön ra-
25282:    Opetusministeriössä on käynnissä selvitys sii-    hoittamana. Opiskelijoiden valinta tapahtuu ala-
25283: tä, onko muissa yliopistoissa annettu tai suunni-    kohtaisin yhdenmukaisin valintaperustein.
25284: teltu annettavaksi vastaavanlaista opetusta kuin        Yliopistolaissa korkeakoulututkintoon johta-
25285: Teknillisessä korkeakoulussa.                        van opetuksen maksuttomuudesta on säädetty
25286:    Opetusministeriö katsoo, että kysymyksessä        erityisen selkeästi eikä säännöstä voida tulkita
25287: olevan kaltainen, jonkin teollisuusyrityksen tar-    siten, että se antaisi mahdollisuuden joissakin
25288:  peesta johtuva ja tiettyihin tehtäviin valmiudet    tapauksissa järjestää korkeakoulututkintoon
25289: antava koulutus on luonteeltaan tyypillistä täy-     johtavaa opetusta opiskelijalle maksullisena.
25290:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
25291: 
25292:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25293: 4                                           KK 149/1998 vp
25294: 
25295: 
25296: 
25297: 
25298:                                          Tili Riksdagens Talman
25299: 
25300:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för läsåret 1998-1999. Enligt beslutet är pro-
25301: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            grammet avsett närmast för fortbildning av per-
25302: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        soner som arbetar inom industrin och de tekniska
25303: dagsman Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade           serviceområdena inom ledningen på mellannivå
25304: spörsmå1 nr 149:                                       eller med viktiga sakkunniguppgifter inom pro-
25305:                                                        duktion, produktutveckling och teknologisk ut-
25306:           Är undervisningsministeriet medvetet         veckling. Målet är att ge fårdigheter att lösa ut-
25307:        om dessa avgiftsbelagda studier för en          manande utvecklingsuppgifter inom industrin.
25308:        grundexamen och hur allmänt är det att          Av dem som antas till utbildningen krävs teknisk
25309:        avgiftsbelagda grundexamina bjuds ut i          examen på institutnivå eller från yrkeshögskola,
25310:        universitet och högsko1or samt                  minst fem års arbetserfarenhet och uppgifter
25311:           tolkar ministeriet denna typ av exami-       inom ledningen på mellannivå, inom ledningen
25312:        na så att de bryter mot 8 § i universitetsla-   eller i viktiga sakkunniguppgifter. Y tterligare
25313:        gen om att högskoleundervisningen skall         krävs att arbetsgivaren skriftligt förbinder sig att
25314:        vara avgiftsfri?                                stöda studierna och godkänna kraven i program-
25315:                                                        met.
25316:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Tekniska högskolan konstaterar i sin utred-
25317: anföra följande:                                       ning till undervisningsministeriet med anledning
25318:                                                        av spörsmålet bl.a. följande:
25319:    En1igt 8 § universitets1agen (645/1997) som             "På grund av det brant stigande utbildnings-
25320: träder i kraft vid ingången av augusti i år är         behovet på vissa områden inom näringslivet har
25321: undervisningen som leder till en högskoleexamen        högskolan anordnat avgiftsbelagd examensun-
25322: avgiftsfri för de studerande. 1 fråga om den öpp-      dervisning sedan slutet av förra decenniet. Drygt
25323: na universitetsundervisningen och fortbildning-        150 studerande har hittills deltagi t i u tbildningen.
25324: en iakttas enligt paragrafen vad som bestäms               Utbildningen ges främst inom områdena el-
25325: med stöd av lagen om grunderna för avgifter till       och datakommunikationsteknik och elektronik,
25326: staten (150/1992).                                     där näringslivets behov av mer utbildning är skri-
25327:    Undervisning som leder till en examen har           ande. Utbildningen finansieras med externa me-
25328: länge varit avgiftsfri i Finland. Avgiftsfriheten      del. De som deltar har normalt avlagt ingenjörs-
25329: har tidigare baserat sig på praxis i universiteten     examen eller lägre högskoleexamen, och de tar
25330: och senare på undervisningsministeriets beslut         alltså inte nybörjarplatser av normalstudenterna.
25331: (81/1993) med stöd av lagen om grunderna för           Det må påpekas att också undervisningsministe-
25332: avgifter till staten (150/1992), om avgifter för       riet har uppmuntrat universiteten till dylik ut-
25333: högskolors prestationer. Enligt beslutets 2 § är       bildning för att tillfredsställa dataindustrins ut-
25334: undervisningen och de uppgifter som den förut-         bildningsbehov.
25335: sätter eller som hör till undervisningen, så som           Högskolan ger utbildning av programtypen
25336: förhör, bedömningar, urvalsprov och nivåtest,          ExiMA för diplomingenjörsexamen inom ramen
25337: handledning och granskning när det gäller lär-         för programmen Disko och Ditra. Programmen
25338: domsprov, studierådgivning, betyg över studie-         anknyter till näringslivets synnerligen kraftigt
25339: prestationer samt examensbetyg offentligrättsli-       ökade behov av diplomingenjörer inom el- och
25340: ga prestationer som av orsaker som hänför sig till     datakommunikationstekniken.            Disko-utbild-
25341: utbildnings- och kulturverksamhet är avgiftsfria.      ningen inleddes 1988 och det sammanlagda anta-
25342:    Tekniska högskolan har fattat beslut om att         let studerande är ca 130. Utbildningen betalas av
25343: hösten 1998 på produktionsekonomiska avdel-            ett flertal företag, vars anställda har kunnat an-
25344: ningen inleda ett Master-program (ExiMA) för           söka om studieplats med mycket stränga urvals-
25345: ingenjörer som vill bli diplomingenjör. Högsko-        grunder. Ditra-utbildningen igen är utbildning
25346: lans styrelse beslöt den 1.12.1997 om grunderna        som anordnas tillsammans med Åbo yrkeshög-
25347: för antagningen av studerande till programmet          skola och som syftar till en examen för den som
25348:                                                KK 149/1998 vp                                                5
25349: 
25350: redan är ingenjör. Utbildningen inleddes 1995            nisteriets beslut om avgifter för högskolors pre-
25351: och hittilis har ca 30 studerande deltagit. Utbild-      stationer (81/1993) tiliämpas. Enligt beslutet be-
25352: ningen finansieras förutom av undervisningsmi-           stämmer högskolan priset på utbildningen på
25353: nisteriet av städerna Åbo och Salo samt Oy No-           affårsekonomiska grunder. Eftersom undervis-
25354: kia Ab. Erfarenheterna av utbildningen har varit         ning som leder tili en högskoleexamen i universi-
25355: goda.                                                    tetslagen som träder i kraft den 1 augusti 1998
25356:    Högskolans avsikt har varit att på detta sätt         föreskrivs vara avgiftsfri, kan den inte ges som
25357: för sin del fylla de för näringslivet centrala utbild-   a vgiftsbelagd fortbildning. U ndervisningsminis-
25358: ningsbehoven utan att minska kvoten för nor-             teriet kommer att underrätta Tekniska högsko-
25359: malstuderande och deras möjligheter tili exa-            Ian och de övriga universiteten om sin uppfatt-
25360: mensstudier."                                            ning.
25361:    Tekniska högskolan konstaterar vidare:                   Instanser utanför universiteten har i flera fall
25362:    "ExiMA påminner tili strukturen och de all-           deltagit i finansieringen av universitetsutbildning
25363: männa målen om Disko-programmet som ge-                  för en examen. Motsvarande medverkan i finan-
25364: nomförs i vår fortbildningscentral, ansvaret för         sieringen är möjlig även efter att universitetsla-
25365: genomförandet vilar bara i sin helhet på avdel-          gen har trätt i kraft. Den externa finansieringen
25366: ningen. Erfarenheterna av Disko- och andra               får dock inte inverka på antagningen av stude-
25367: motsvarande program säger att möjligheten att            rande som skall bedriva studier som leder tili en
25368: avlägga en examen är ett mycket starkt motiv och         högskoleexamen. En annan central princip är att
25369: en drivfjäder för studier. Också i företagen sätter      utbildningen skall iaktta alla bestämmelser och
25370: man värde på att nivån på personalens kunnande           föreskrifter om examina.
25371: generellt stiger och kunnighetsområdet breddas              Den av undervisningsministeriet understödda
25372: genom fortbildning som leder till en examen.             utbildningen av ingenjörer till diplomingenjörer
25373: Enligt högskolans uppfattning har den slutliga           som Tekniska högskolan nämner i sin utredning
25374: examensbenämningen i den här typen av fort-              och som syftar tili att fylla ett utbildningsbehov
25375: bildning stor betydelse för alla parter: för Teknis-     hos dataindustrin finansieras i huvudsak avun-
25376: ka högskolan, studeranden och företaget."                dervisningsministeriet. Studerandena antas på
25377:    Undervisningsministeriet håller på att utreda         enhetliga antagningsgrunder för respektive
25378: om också andra universitet har gett eller planerar       bransch.
25379: börja med motsvarande undervisning som Tek-                 Universitetslagen föreskriver mycket tydligt
25380: niska högskolan.                                         och klart att undervisning som leder tili en hög-
25381:    Undervisningsministeriet anser att den här            skoleexamen skall vara avgiftsfri, och bestäm-
25382: sortens utbildning, påkallad av behovet i ett in-        melsen kan inte toikas så att den i en del fall skulle
25383: dustriföretag och medförande fårdighet för be-           ge möjlighet att anordna undervisning för en
25384: stämda uppgifter, tili sin karaktär är typisk fort-      högskoleexamen så att studeranden måste betala
25385: bildning. På fortbildning skall undervisningsmi-         för undervisningen.
25386: 
25387:      Helsingfors den 25 mars 1998
25388: 
25389:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25390:                                             KK 150, 203/1998 vp
25391: 
25392: Kirjallinen kysymys 150, 203
25393: 
25394: N:o 150
25395: 
25396: 
25397: 
25398:                                      Annika Lapintie /vas: Vanhustenhoidon laadun turvaamisesta
25399: 
25400: 
25401: 
25402:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25403:     Julkisessa keskustelussa ovat viime aikoina          yhtenä syynä vanhustenhoidon laadun ongel-
25404: nousseet voimakkaasti esiin vanhustenhoidon              miin, halvin tarjous ei ehkä takaa tasokasta hoi-
25405: laatuun liittyvät asiat. Keskustelu vanhustenhoi-        toa. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
25406: dosta on muodostunut keskusteluksi ihmisarvos-           joissakin kunnissa on ollut myös haluttomuutta
25407: ta, oikeudesta päättää itseään ja läheisiään kos-        järjestää yksityisen hoidon laadun valvontaa.
25408: kevasta hoidosta. Keskustelu hoidon laadusta on             Sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöjä on tehty
25409: keskustelua ihmisarvoisesta kohtelusta kaikissa          henkilökuntaa vähentämällä. Julkisessa keskus-
25410: elämänvaiheissa, myös silloin, kun ei enää it-           telussa on esitetty, että jopa kolmasosa vanhus-
25411: seään koskevia tarpeita pysty sanallisesti ilmaise-      ten laitoshoidon henkilökunnasta on tilapäistä.
25412: maan.                                                    Tämä ei voi olla vaikuttamatta hoitohenkilökun-
25413:     Sosiaalimenot nousivat 1990-luvun alussa no-         nan töiden järjestämiseen, motivaatioonjajaksa-
25414: peasti nimenomaan työttömyyden takia, joka on            miseen sekä sellaisten uusien ammattikäytäntö-
25415: vaikuttanut sosiaalimenojen rahoitusrakentee-            jen ja ammattietiikan kehittämiseen, joka vie
25416: seen. Yli puolet sosiaalimenojen kasvusta johtui         vanhustenhoitoa eteenpäin kaikkia osapuolia
25417: työttömyydestä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin          tyydyttävällä tavalla.
25418: käytettyjen menojen suhteellinen osuus pieneni              Kunnissa on tehty myös sellaisia "linjapäätök-
25419: samanaikaisesti, kun työttömyysturvamenojen              siä", että vanhustenhoidon säästöt tehdään hoi-
25420: suhteellinen osuus sosiaalimenoista kasvoi. So-          don tasoa laskemalla. Tämä tarkoittaa esimer-
25421: siaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen on kui-         kiksi ainoastaan kahta vaippaa vuorokaudessa,
25422: tenkin vanhenevien ihmisten kannalta erityisen           useampia potilaita joka huoneeseen, enemmän
25423: tärkeää.                                                 potilaita jokaiselle hoitajalle ja vaikkapa ravin-
25424:     Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saata-      toa, jonka energiamäärä kylläkin on riittävä,
25425: vuus, hinta ja laatu vaikuttavat ratkaisevasti sekä      muttajosta puuttuvat mielihyvää tuovat osateki-
25426: vanhusten toimeentuloon että heidän elämänlaa-           jät. Sulaa se sokeri mummonkin suussa, sanoo
25427: tuunsa. Se, miten suomalaisen hyvinvoinnin ra-           kuitenkin suomalainen sananlasku.
25428: kentaneet ihmiset vanhuutensa viettävät, on                 Nyt virinnyt keskustelu osoittaa kansalaisten
25429: paitsi inhimillisesti tärkeä asia, myös poliittinen      odottavan julkiselta vailaita sellaisia toimenpi-
25430: ja moraalinen kysymys, jonka korjaamiseen ei             teitä ja poliittisia päätöksiä, jotka ovat myös
25431: ainoastaan raha auta.                                    inhimillisesti ja moraalisesti kestäviä. Kansalai-
25432:     Alueelliset erot kuntien järjestämien vanhus-        set odottavat julkisen vallan turvaavan järkevät
25433: palvelujen määrässä sekä laadussa ovat suuria.           työskentelyolosuhteet vaativalla hoitoalalla
25434: On kuntia, joissa on kehitetty voimakkaasti avo-         työskenteleville ihmisille sekä tukevan hoitoalan
25435: palveluja. On kuntia, joissa vanhukset hoidetaan         ammattilaisten ammattieettisiä pohdintoja ja
25436:  laitoksissa, joihin voi olla pitkiäkin jonoja.          ratkaisuja, jotka vaikuttavat myös hoidon laa-
25437:  !kääntyneet ihmiset ovat alueellisesti hyvin eriar-     tuun. Elämän, elämänkokemuksen ja vanhuu-
25438: voisessa asemassa: tällä hetkellä he voivat valita       den kunnioittaminen on yksi sivistyskansan tun-
25439:  vain asuinpaikkansa, eivät omia tarpeitaan vas-         nusmerkeistä. Hyvinvointivaltion kuuluu hoitaa
25440:  taavia palveluja. Valinnanmahdollisuus on vain          hyvin myös ne kansalaisensa, jotka eivät ehkä
25441:  varakkailla, heillä, jotka voivat itse ostaa mielei-    pysty itse tarpeitaan muotoilemaan ja oikeuk-
25442:  sensä palvelut.                                         siaan vaatimaan.
25443:     Osa kunnista kilpailuttaa vanhuspalveluja ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25444:  ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä. Tätä on pidetty   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25445: 
25446: 280043
25447: 2                                       KK 150, 203/1998 vp
25448: 
25449: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25450: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   ryhtyä, jotta vanhuspalveluja tarvitsevat
25451:                                                           eri puolilla maata asuvat kansalaiset olisi-
25452:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-             vat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa ase-
25453:        seen sen, että vanhuspalvelut ovat käyttä-         massa, sekä
25454:        jien tarpeita vastaavat, riittävät ja laa-             miten Hallitus aikoo vaikuttaa van-
25455:        dukkaat,                                           hustenhuollossa työskentelevien ihmis-
25456:                                                           ten työolosuhteisiin ja jaksamiseen?
25457: 
25458:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
25459: 
25460:                                         Annika Lapintie /vas
25461:                                         KK 150, 203/1998 vp                                           3
25462: 
25463: N:o203
25464: 
25465: 
25466: 
25467: 
25468:                                   Pentti Tiusanen /vas: Vanhuksille tarkoitettujen hoitopalvelujen
25469:                                       turvaamisesta
25470: 
25471: 
25472:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25473: 
25474:    Kunnat ovat vuosien ajan etsineet menosääs-           Vanhusten avohoito- ja laitospalvelut ovat
25475: töjä mm. vanhusten hoidosta. Työvoimaa on vä-         pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Valtiovallalla
25476: hennetty vanhainkodeissa ja muissa vanhusten          on kuitenkin seurantavastuu ja tarpeen tullen
25477: hoitolaitoksissa. Vanhustenhoidon käyttöme-           velvollisuus puuttua vanhusten epäinhimilliseen
25478: noja on karsittu, mikä on osaltaan johtanut hoi-      kohteluun.
25479: don tason laskuun.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25480:    Maamme suurimman vanhainkodin johtajan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25481: ero protestina vanhustenhoidon resurssien riittä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25482: mättömyydelle on vakava hätähuuto myös val-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25483: tiovallan suuntaan. Vanhusten omaiset ovat sa-
25484: moin kiinnittäneet huomiota hoidon tasoon ja                    Mitä Hallitus aikoo tehdä lopettaak-
25485: riittämättömiin resursseihin.                                seen julkisuuteen eri puolilla maata tul-
25486:                                                              leet vanhusten hoidon laiminlyönnit?
25487: 
25488:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
25489: 
25490:                                         Pentti Tiusanen /vas
25491: 4                                        KK 150, 203/1998 vp
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 
25496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25497: 
25498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaan kunnan on varattava voimavaroja sosiaali-
25499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveyspalve-
25500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lujen järjestäruisvastuu kuuluu erityislainsää-
25501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           dännön mukaan kunnalle. Sosiaali- ja terveyden-
25502: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        huollon käyttökustannuksiin maksetaan lasken-
25503: n:o 150:                                              nallisin perustein määräytyvä valtionosuus,joka
25504:                                                       on vuonna 1998 24,2 prosenttia kunnallisen so-
25505:            Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        siaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
25506:        seen sen, että vanhuspalvelut ovat käyttä-         Valtiovallan taholta harjoitettava kunnallisen
25507:        jien tarpeita vastaavat, riittävät ja laa-     palvelutuotannon ohjaus on vähentynyt muun
25508:        dukkaat,                                       ohella 1980-luvun puolestavälistä alkaen toteute-
25509:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tun normien purun, keskusvirastojen lakkautta-
25510:        ryhtyä, jotta vanhuspalveluja tarvitsevat      misen, valtionosuusuudistuksen ja kunnallisen
25511:        eri puolilla maata asuvat kansalaiset olisi-   itsehallinnon vahvistamisen myötä. Lainsäädän-
25512:        vat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa ase-      nön lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon val-
25513:        massa, sekä                                    mistellaan vuosittain talousarvioesityksen yhtey-
25514:           miten Hallitus aikoo vaikuttaa van-         dessä valtioneuvoston hyväksymä valtakunnalli-
25515:        hustenhuollossa työskentelevien ihmis-         nen suunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toi-
25516:        ten jaksamiseen?                               mintaperiaatteet seuraavaksi nelivuotiskaudek-
25517:                                                       si. Se ei kuitenkaan sido kuntia. Valtakunnalli-
25518:   sekä kansanedustaja Pentti Tiusasen näin            nen suunnitelma vuosille 1998-2001 korostaa
25519: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 203:              kehittämisen painoalueina mm. toimivien lähi-
25520:                                                       palvelujen kehittämistä sekä henkilöstön osaa-
25521:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lopettaak-        misen, jaksamisen ja työllistymisen tukemista.
25522:        seen julkisuuteen eri puolilta maata tul-      Lähipalvelujen kehittämisessä se tähdentää ni-
25523:        leet vanhusten hoidon laiminlyönnit?           menomaan myös asiakkaiden tarpeiden huo-
25524:                                                       mioon ottamista sekä asiakkaiden oikeutta hy-
25525:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen         vään ja laadukkaaseen palveluun. Vuosina
25526: seuraavaa:                                             1999-2002 valtakunnallisessa suunnitelmassa
25527:                                                       tullaan edelleen korostamaan suomalaisen yh-
25528:    Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa lain-     teiskunnan ikääntymistä ja vanhustenhuollon
25529: säädännössä ei ole erillistä lakia vanhustenhuol-     kehittämistarpeita.
25530: losta. Vanhustenhuollossa sovellettavat sään-             Merkittävimmät ohjausvälineet kuntien suun-
25531: nökset sisältyvät eri lakeihin, joista merkittävim-   taan ovat lainsäädäntö ja budjetin kautta tapah-
25532: piä ovat sosiaalihuoltolaki (71 0/1982), kansan-      tuva rahoitusohjaus. Informaatio-ohjauksena
25533: terveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki        on niin ikään keskeinen tehtävä. Ministeriön
25534: (1062/1989) sekä potilaan hoidon ja kohtelun          vanhuspoliittinen strategia- ja tavoiteohjelma
25535: kannalta keskeinen laki potilaan asemasta ja oi-      valmistui vuoden 1995 lopulla. Toimenpideoh-
25536: keuksista (785/1992). Siinä säädetään, että poti-     jelman täytäntöönpanoa tehostetaan mm. yh-
25537: laalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja      teistyössä lääninhallitusten kanssa.
25538: sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä           Valmisteilla olevat lainsäädäntöhankkeet
25539: ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisar-    koskevat palvelujen ohjausta sekä sosiaali- ja
25540: voaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja         terveydenhuollon asiakasmaksuja. Vuoden 1997
25541: yksityisyyttään kunnioitetaan. Vastaava halli-        alussa tulivat voimaan laki (603/1996) ja asetus
25542: tuksen esitys sosiaalihuollon asiakkaan asemasta      (1208/1996) yksityisten sosiaalipalvelujen val-
25543: ja oikeuksista on tarkoitus antaa kuluvan kevät-      vonnasta.
25544: istuntokauden aikana eduskunnalle.                        Vanhusten hyvän hoidon ja palvelujen kehit-
25545:    Sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja     tämiseksi on tehty runsaasti erilaisia tutkimuksia
25546: valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mu-          ja kehittämisprojekteja. Esimerkkejä tällaisista
25547:                                          KK 150, 203/1998 vp                                         5
25548: 
25549: sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamista vii-   Stakes tekee interventiotutkimuksen vanhusten-
25550: meaikaisista projekteista ovat:                      huollon laitoksista ja niiden työkäytännöistä.
25551:    - Vanhusten perhepäivähoidon kehittämis-             Laadukas ja vanhuksen omia tarpeita vastaa-
25552: hanke,                                               va hoito on määriteltävissä vain yksilöllisesti;
25553:    - Kotona annettavien palvelujen maksuja           jokaisen kohdalla erikseen. Tässä apuvälineenä
25554: selvittäneen työryhmän työ,                          on hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palve-
25555:    - Omaishoidon palvelusetelikokeilu,               lusuunnitelman käyttöönotto ja kehittäminen
25556:    - Valtakunnallinen hoitotyön kehittämis-          yksilöllisen hoidon ja kuntoutuksen apukeinona
25557: projektija                                           on ollut viime vuosina keskeinen sisältö koulu-
25558:    - Lähipalvelujen kehittämisprojekti.              tuksessa ja informaatio-ohjauksessa.
25559:    Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut vuo-       Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
25560: den 1998 tulossopimuksessa Stakesin kanssa,          mään erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspal-
25561: että Stakes toteuttaa Vanhuusbarometrin sekä         velujen ohjaukseen niin lääninhallitusten kuin
25562: omaishoidon tukea koskevan valtakunnallisen          ministeriönkin työssä.
25563: selvityksen. Lisäksi ministeriö edellyttää, että
25564: 
25565:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
25566: 
25567:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25568: 6                                         KK 150, 203/1998 vp
25569: 
25570: 
25571: 
25572: 
25573:                                          Tili Riksdagens Talman
25574: 
25575:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommun reservera resurser för social- och hälso-
25576: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            vården. Ansvaret för att social- och hälsovårds-
25577: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tjänsterna ordnas ligger enligt speciallagstift-
25578: dagsman Annika Lapintie undertecknade spörs-           ningen på kommunen. För driftskostnaderna för
25579: mål nr 150:                                            social- och hälsovården betalas, enligt kalkylera-
25580:                                                        de grunder, en statsandel som 1998 utgör 24,2%
25581:            Vad ämnar Regeringen göra för att           av kostnaderna för den kommunala social- och
25582:        trygga sådana tjänster för äldre som mot-       hälsovården.
25583:        svarar deras behov, är tillräckliga och av           Den statliga styrningen av den kommunala
25584:        tillräckligt hög kvalitet,                      serviceproduktionen har minskat bl.a. på grund
25585:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       av att normerna har luckrats upp sedan mitten av
25586:        för att medborgare som bor i olika delar        1980-talet, de centrala ämbetsverken har lagts
25587:        av landet och är i behov av tjänster för        ned och statsandelsreformen och det kommunala
25588:        äldre skall vara sinsemellan jämställda,        självstyret har stärkts. 1 samband med budget-
25589:        samt                                            propositionen bereds årligen vid sidan av lagstift-
25590:            på vilket sätt ämnar Regeringen hand-       ningen en riksomfattande plan för social- och
25591:        la för att de människor som arbetar inom        hälsovården som statsrådet godkänner och som
25592:        äldreomsorgen skall orka med uppgiften?         innehåller mål och verksamhetsprinciper för näs-
25593:                                                        ta fyraårsperiod. Denna plan är dock inte bin-
25594:   samt följande av riksdagsman Pentti Tiusanen         dande för kommunerna. 1 den riksomfattande
25595: undertecknade spörsmål nr 203:                         planen för åren 1998-2001 betonas som tyngd-
25596:                                                        punktsområden för utvecklingen bl.a. utvecklan-
25597:           Vad ämnar Regeringen göra för att få         det av en fungerande närservice samt stödet till
25598:        ett slut på de försummelser i vården av de      personalen för att denna skall vara kunnig, orka
25599:        äldre, som i offentligheten rapporterats        med sin uppgift och kunna sysselsättas. 1 fråga
25600:        från olika delar av landet?                     om utvecklandet av närservicen betonas i planen
25601:                                                        uttryckligen också att hänsyn skall tas till klien-
25602:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt          ternas behov och rätt till service av god kvalitet.
25603: anföra följande:                                       Under 1999-2002 kommer man i den riksomfat-
25604:                                                        tande planen fortsättningsvis att betona att det
25605:    Social- och hälsovårdslagstiftningen innehål-       finländska samhället blir allt äldre och att detta
25606: ler ingen separat lag om äldreomsorg. De be-           medför ett behov att utveckla äldreomsorgen.
25607: stämmelser som tillämpas inom äldreomsorgen                 De viktigaste styrmedlen i riktning mot kom-
25608: ingår i olika lagar. De viktigaste av dessa lagar är   munerna är lagstiftningen och finansieringsstyr-
25609: socialvårdslagen (71 0/1982), folkhälsolagen (66/      ningen genom budgeten. lnformationsstyrning
25610: 1972), lagen om specialiserad sjukvård (1 062/         iJ:r också en viktig uppgift. Ministeriets projekt
25611: 1989) samt den för vården och bemötandet av            Aldrepolitiska mål och strategier blev fårdigt i
25612: patienten centrala lagen om patientens ställning       slutet av 1995. Verkställigheten av åtgärdspro-
25613: och rättigheter (785/1992). 1 den sistnämnda la-       grammet effektiveras bl.a. i samarbete med läns-
25614: gen bestäms att varje patient har rätt till hälso-     styrelserna.
25615: och sjukvård a v god kvalitet. Vården skall ordnas          De lagstiftningsprojekt som är under bered-
25616: och patienten bemötas så att hans människovär-         ning rör styrningen av servicen samt klientav-
25617: de inte kränks och att hans övertygelse och inte-      gifterna inom social- och hälsovården. Lagen
25618: gritet respekteras. Regeringen har för avsikt att      (603/1996) och förordningen (1208/1996) om till-
25619: förelägga riksdagen en motsvarande proposition         syn över privat socialservice trädde i kraft i bör-
25620: om klientens ställning och rättigheter inom soci-      jan av 1997.
25621: alvården under denna vårsession.                            Det har gjorts många olika undersökningar
25622:    Enligt lagen om planering av och statsandel         och genomförts ett stort antal utvecklingsprojekt
25623: för social- och hälsovården (733/1992) skall varje     för att utveckla en god vård och service för de
25624:                                            KK 150, 203/1998 vp                                           7
25625: 
25626: äldre. Nedan följer några exempel på fårska pro-        devård. Ministeriet förutsätter också att Stakes
25627: jekt som genomförts vid social- och hälsovårds-         genomför en interventionsundersökning kring
25628: ministeriet:                                            anstalterna för äldreomsorg och deras arbetsruti-
25629:     - Utvecklingsprojektet för familjedagvård           ner.
25630: får äldre,                                                  En sådan vård av hög kvalitet som motsvarar
25631:     - Arbetsgruppen för utredning av avgifter           de äldres egna behov kan bara definieras indivi-
25632: för service i hemmet,                                   duellt: separat för var och en. En vård- och servi-
25633:     - Försök med servicesedel för närstående-           ceplan är här ett hjälpmedel. En användning och
25634: vårdare,                                                utveckling av vård- och serviceplanen som hjälp-
25635:     - Det riksomfattande utvecklingsprojektet           medel i den individuella vården och rehabilite-
25636: för vårdarbete, och                                     ringen har under de senaste åren varit det centra-
25637:     - Utvecklingsprojektet för närservice.              la innehållet i utbildningen och informationsstyr-
25638:     1 resultatavtalet för 1998 har socia1- och hä1so-   ningen.
25639: vårdsministeriet i samarbete med forsknings- och            Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
25640:  utvecklingscentralen för social- och hälsovården       fåsta särskild vikt vid styrningen av social- och
25641: (Stakes) överenskommit om att Stakes genomför           hälsovårdstjänsterna både i länsstyrelsernas och
25642: Aldersbarometern (Vanhuusbarometri) samt en             ministeriets arbete.
25643:  riksomfattande utredning om stöd får närståen-
25644: 
25645:      Helsingforsden 24 mars 1998
25646: 
25647:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
25648: 1
25649: 
25650: 1
25651:                                           KK 151/1998 vp
25652: 
25653: Kirjallinen kysymys 151
25654: 
25655: 
25656: 
25657: 
25658:                                   Ulla Anttila /vihr ym.: Matkakeskushankkeen toteuttamisesta
25659: 
25660: 
25661: 
25662:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25663: 
25664:    Liikenneministeriö asetti työryhmän, joka         sinki. Jotta hanke etenisi, on olennaista, että val-
25665: hahmotteli Suomeen toteutettavaa matkakes-           tio omalta osaltaan osallistuu hankkeen suunnit-
25666: kusverkostoa viime kesänä laatimassaan rapor-        teluun ja myös sen rahoitukseen. Hankkeella on
25667: tissa. Työryhmä laati myös kaupunkikohtaiset         laajakantoisempaa merkitystä myös sen vuoksi,
25668: tarkastelut. Alustavasti tarkasteltiin 23 mahdol-    että se vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja sii-
25669: lisen matkakeskuspaikkakunnan sisällyttämistä        hen, että tulevaisuudessa matkakeskukset suun-
25670: matkakeskusverkostoon. Toteuttamisaikatau-           nitellaan eläväksi osaksi kaupunkirakennetta.
25671: lun oli tarkoitus olla sellainen, että osassa kau-   Näin ollen matkakeskushankkeella on kaupun-
25672: punkeja hanke toteutettaisiin välittömästi 1-2       kipoliittinen ulottuvuutensa.
25673: vuoden aikana, osassa keskipitkällä aikavälillä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25674: 3-10 vuodessa ja osassa pitkällä aikavälillä, yli    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25675:  10 vuoden aikajänteellä.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25676:     Matkakeskuksen perusideana on yhdistää eri       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25677: liikennemuotojen asemat ja niihin liittyvät palve-
25678: lut. Näin vaihtaminen kulkuneuvosta toiseen                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
25679: onnistuu helposti ja miellyttävästi. Tästä seuraa           jotta matkakeskushanke etenee alkupe-
25680: joukkoliikenteen kilpailukyvyn kasvua, millä on             räisten suunnitelmien mukaisessa aika-
25681:  myös positiivinen vaikutus ympäristön tilaan.              taulussa vuosina 1998-2005,
25682:     Matkakeskusverkoston pilottihankkeet to-                   ja onko hanke otettu huomioon ta-
25683:  teutettaisiin Hämeenlinnassa, Lahdessa, Seinä-             lousarviosuunnitelmissa liikenneministe-
25684: joella ja Tampereella. Lisäksi mukana olisivat              riön osalta?
25685:  pääkaupunkiseudulta esimerkiksi Vantaaja Hei-
25686:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
25687: 
25688:    Ulla Anttila /vihr                 Arja Ojala /sd                 Heikki Rinne /sd
25689:    Satu Hassi /vihr                   Tuija Brax /vihr               Janina Andersson /vihr
25690:    Erkki Pulliainen /vihr             Osmo Soininvaara /vihr         Paavo Nikula /vihr
25691:    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Kari Rajamäki /sd              Tarja Kautto /sd
25692:    Riitta Prusti /sd                  Säde Tahvanainen /sd           Irina Krohn /vihr
25693:    Pirjo-Riitta Antvuori /kok         Maija Perho /kok               Hanna Markkula-Kivisilta /kok
25694:    Matti Saarinen /sd                 Pekka Saarnio /vas             Johannes Koskinen /sd
25695:    Raimo Mähönen /sd                  Reino Ojala /sd                Anssi Rauramo /kok
25696:    Marjaana Koskinen /sd              Sinikka H urskainen /sd        Sirpa Pietikäinen /kok
25697: 
25698: 
25699: 
25700: 
25701:  280043
25702: 2                                         KK 151/1998 vp
25703: 
25704: 
25705: 
25706: 
25707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25708: 
25709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le paikkakunnalleen 22 kaupunkia vastasi myön-
25710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tävästi.
25711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vuoden 1998 alussa liikenneministeriö kokosi
25712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     matkakeskusverkon toteuttamista varten laaja-
25713: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         pohjaisen eri intressiryhmistä koostuvan ohjaus-
25714: n:o 151:                                             ryhmän, jonka tavoitteena on viedä hanke pää-
25715:                                                      tökseen alkuperäisessä aikataulussa (1998-
25716:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       2005). Ohjausryhmä on valinnut ensimmäisiksi
25717:        jotta matkakeskushanke etenee alkupe-         matkakeskuspaikkakunniksi Seinäjoen, Tampe-
25718:        räisten suunnitelmien mukaisessa aika-        reen, Hämeenlinnan ja Lahden. Matkakeskuk-
25719:        taulussa vuosina 1998-2005, ja                sen toteuttaminen on näillä paikkakunnilla tar-
25720:           onko hanke otettu huomioon talous-         koitus aloittaa tänä vuonna. Myös muilla matka-
25721:        arviosuunnitelmissa liikenneministeriön       keskuspaikkakunnilla hankkeeseen on tartuttu
25722:        osalta?                                       ripeästi ja matkakeskuksen yleissuunnitteluvai-
25723:                                                      heen on käynnistänyt jo noin puolet matkakes-
25724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuspaikkakunnista.
25725: vasti seuraavaa:                                         Kaupunkikohtaisen yleissuunnittelun kanssa
25726:                                                      samanaikaisesti eri liikennemuotojen edustajat
25727:     Eri liikennemuotojen yhteistyön lisääminen       neuvottelevat periaatteista, joilla palveluja voi-
25728: on eräs EU:n liikennepolitiikan keskeisiä tavoit-    daan yhteisesti tarjota uusissa matkakeskuksis-
25729: teita. EU onkin joukkoliikennepolitiikkaa lin-       sa, ja tämän vuoden aikana on tarkoitus luoda
25730: jaavassa vihreässä kirjassaan "Kansalaisten          liiketoimintakonsepti, jolla kaupallisia palveluja
25731: verkko" maininnut eri liikennemuotojen yhteiset       tarjotaan matkakeskuksissa.
25732: terminaatit yhdeksi kolmesta pääkehittämiskoh-           Koko matkakeskusverkon rakentamisen on
25733: teesta.                                              arvioitu maksavan n. 500 Mmk. Yleisesti rahoi-
25734:     Liikenneministeriö käynnisti vuonna 1995 yh-      tusvastuun on suunniteltu kohdistuvan hyödyn
25735: dessä liikennepalvelun tuottajien, kaupunkien ja      saajille, joista tärkeimpiä ovat kaupunki, liiken-
25736: eri liikennealan viranomaisten kanssa hankkeen        nepalvelun tuottajat ja terminaalien ylläpitäjät
25737: eri liikennemuotojen yhteisen matkakeskusver-            Liikenneministeriö on varautunut rahoitta-
25738: koston luomiseksi Suomeen. Tavoitteena onpa-          maan joukkoliikenteen kehittämismäärärahois-
25739: rantaa matkustajien kokonaispalvelua ja antaa         ta matkakeskusten suunnittelua ja eri liikenne-
25740: liikennepalvelun tuottajille mahdollisuus tehos-      muotojen yhteisten informaatiojärjestelmien ra-
25741: taa toimintojaan terminaaleissa. Kehittämistyön       kentamista. Liikenneministeriö on myös varau-
25742: tueksi matkakeskustyöryhmä laati suositukset          tunut viemään matkakeskushanketta eteenpäin
25743: matkakeskusten mitoittamiselle, ohjeet kaupun-        suunnitellussa aikataulussa, mutta erillistä mää-
25744: geille hankkeen paikalliselle toteuttamiselle, in-    rärahaa matkakeskusten rakentamisen rahoitta-
25745: formaatiojärjestelmien     yleissuunnitteluohjeet     miseen tai muiden kaupunkien liikennejärjestel-
25746: sekä ohjeet siitä, miten matkakeskusten vaiku-        mäsuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden toteut-
25747: tuksia voidaan etukäteen arvioida. Tärkeimpänä        tamiseen ei vuoden 1999 talousarvioon ole liiken-
25748:  osatyönä valmistui syksyllä 1997 projektisuunni-     neministeriön pääluokkaan suunniteltu. Rata-
25749:  telma "Valtakunnallisesti merkittävät matkakes-      hallintokeskus ja VR Osakeyhtiö osallistuvat
25750:  kukset".                                             hankkeiden rahoittamiseen oman vastuualueen-
25751:     Suunnitelmassa ehdotettiin 23 matkakeskuk-        sa osalta kussakin tapauksessa erikseen neuvo-
25752:  sesta muodostuvan verkoston perustamista Suo-        teltavalla tavalla, ja jokaisen matkakeskuksen
25753:  meen. Tiedusteltaessa kaupungeilta halukkuutta       rahoituskokonaisuus rakentuu paikallisten neu-
25754:  osallistua matkakeskuksen rakentamineen omal-        vottelujen tuloksena.
25755: 
25756:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
25757: 
25758:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
25759:                                             KK 151/1998 vp                                                3
25760: 
25761: 
25762: 
25763:                                          Tili Riksdagens Talman
25764: 
25765:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nai på den egna orten utreddes uppgav sig 22
25766: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            städer vara intresserade.
25767: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           1 början av 1998 sammankallade trafikminis-
25768: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-        teriet en styrgrupp för bildande av terminalnät-
25769: mål nr 151:                                            verket. 1 styrgruppen var olika intressegrupper
25770:                                                        representerade på bred bas. Målet för gruppen
25771:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         var att projektet skall förverkligas enligt den ur-
25772:        ta för att projektet för intermodala passa-     sprungliga tidtabellen (1998-2004). Styrgrup-
25773:        gerartermina1er skall framskrida i enlig-       pen har som första passagerarterminalorter valt
25774:        het med den ursprungliga tidtabellen åren       Seinäjoki, Tammerfors, Tavastehus och Lahtis.
25775:        1998-2005,och                                   lntermodala passagerarterminaler *all enligt
25776:           har projektet beaktats i trafikministe-      planerna grundas på dessa orter i år. Aven andra
25777:        riets budgetplan?                               passagerarterminalorter har ivrigt hakat på pro-
25778:                                                        jektet och generalplaneringsskedet har redan in-
25779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          letts i ungefår hälften av passagerarterminalorte-
25780: anföra följande:                                       rna.
25781:                                                           Samtidigt som städerna ortsvis uppgör gene-
25782:     Ett ökat samarbete mellan olika trafikformer       ralplaner, förhandlar representanter för olika
25783: är en av de viktigaste målsättningarna inom EU :s      trafikformer om principerna för tjänsteutbudet i
25784: trafikpolitik. EU har i sin grönbok om linjedrag-      de nya passagerarterminalerna, och under årets
25785: ningar i kollektivtrafikpo1itiken, "Medborgar-         lopp är det meningen att skapa ett affårskoncept
25786: nas nät", nämnt gemensamma termina1er för oli-         för de kommersiella tjänster som skall erbjudas i
25787: ka trafikformer som en av de tre viktigaste ut-        passagerarterminalerna.
25788: vecklingsobjekten.                                         Utbyggnaden av passagerarterminalnätet be-
25789:     Trafikministeriet startade 1995 i samarbete        räknas i sin helhet kosta ca 500 miljoner mark.
25790: med producenter av trafiktjänster, städer och          Allmänt är det tänkt att finansieringsansvaret
25791: myndigheter ett projekt för att skapa av ett nät-      skulle Iigga hos dem som drar nytta av projektet.
25792: verk av intermodala passagerarterminaler i Fin-        De viktigaste av dessa är städerna, producenter-
25793: land. Målet är att förbättra helhetsservicen för       na av trafiktjänster och terminalinnehavarna.
25794: resenärerna och att ge producenter av trafik-              Trafikministeriet har berett sig på att med
25795: tjänster möjlighet att effektivera sina funktioner i   kollektivtrafikens utvecklingsmedel finansiera
25796: terminalerna. För att stöda utvecklingsarbetet         planeringen av passagerarterminalerna och upp-
25797: har arbetsgruppen för intermodala passagerar-          byggnaden av olika trafikformers gemensamma
25798: terminaler uppgjort rekommendationer för di-           informationssystem. Trafikministeriet har även
25799:  mensioneringen av passagerarterminalerna, in-         berett sig på att bidra till att passagerarterminal-
25800:  struktioner för städerna om projektets genom-         projektet går framåt enligt den planerade tidta-
25801:  förande på det Iokala planet, instruktioner om        bellen, men särskilda anslag för finansierande av
25802:  generalplanering av informationssystem och in-        passagerarterminalbyggen eller förverkligande
25803:  struktioner om hur effekterna av de intermodala       av övriga städers projektplaner inom trafiksek-
25804:  passagerarterminalerna på förhand kan förutses.       torn har inte anvisats i trafikministeriets planera-
25805:  Den viktigaste delen av arbetet blir klart under      de huvudtitel i statsbudgeten för 1999. Banför-
25806:  hösten 1997 i form av en projektplan om intermo-      valtningscentralen och VR-Aktiebolag deltar i
25807:  dala passagerarterminaler av riksomfattande be-       finansieringen av projektet inom sina respektive
25808:  tydelse, "Valtakunnallisesti merkittävät matka-       ansvarsområden genom särskilda förhandlingar
25809:  keskukset".                                           från fall tili fall. Finansieringen av varje passage-
25810:     1 planen föreslogs att ett nätverk av 23 inter-    rarterminal bygger på resultaten av förhandling-
25811:  modala passagerarterminaler bildas i Finland.         arna på det lokala planet.
25812:  Då städernas intresse för grundande av en termi-
25813: 
25814:       Helsingforsden 25 mars 1998
25815: 
25816:                                                                             Trafikminister Matti Aura
25817:                                              KK 152/1998 vp
25818: 
25819: Kirjallinen kysymys 152
25820: 
25821: 
25822: 
25823: 
25824:                                     Raimo Vistbacka /ps: Pinta-alaverotuksen uudistamisvähennyk-
25825:                                        seen oikeuttavan pinta-alan määrittelemisestä
25826: 
25827: 
25828:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25829: 
25830:    Metsänuudistamista on pyritty tekemään               desta eri alasta, ja tästä syystä hakijalle myönnet-
25831: metsänomistajille houkuttelevaksi pinta-alave-          tiin uudistamisvähennys vain toisesta, 0,8 heh-
25832: rotuksessa myönnettävällä uudistusalan verova-          taarin alasta, mikäjohtui määräysten 0,5 hehtaa-
25833: paudella, jonka määrä on istutuksessa 3 200 mk          rin alarajasta hankkeille. Tulkinta on omituinen,
25834: hehtaarilta. Uudistusalan verovapaus on voi-            kun tiedetään, kuinka lähellä toisiaan määräalat
25835: massa vuoden 2005 loppuun saakka. Tätä mah-             ovat ja kun ne ovat samalla tilalla. Määräyksiä
25836: dollisuutta onkin käytetty kiitettävästi hyväksi,       tulisi muuttaa ja täsmentää tai niiden tulkintaoh-
25837: ja sen avulla on metsänuudistaminen tehostunut.         jeita tarkentaa siten, että esimerkin kaltaisista
25838:     Valitettavasti määräykset uudistamisvähen-          epäoikeudenmukaisuuksista päästäisiin eroon.
25839: nyksen myöntämiseksi ovat osin epämääräisiä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25840: tai niitä tulkitaan hakijalle epäedullisesti. Seu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25841: raavana eräs esimerkki mainitusta epäoikeuden-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25842: mukaisesta tulkintatavasta:                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25843:     Eräs keskipohjalainen maanviljelijä toteutti
25844:  uudistamissuunnitelman mukaisesti vuonna                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25845:  1997 samalla tilalla kahdella 0,8 ja 0,4 hehtaarin             metsänuudistuksen uudistusalan verova-
25846:  määräalalla hakkuunja uudistustoimet. Yhteen-                  pauden ehtojen ja määräysten tarkenta-
25847:  sä uudistamisala oli siis tilalla 1,2 hehtaaria kah-           miseksi ja sovellusohjeiden muuttamisek-
25848:  dessa eri osassa, joiden välillä on vain noin 100              si niin, että muun muassa perusteluissa
25849:  metrin mittainen suoalue. Ilmeisesti säännösten                esitetyn kaltaisilta epäoikeudenmukai-
25850:  epämääräisyyden tai väärän tulkinnan takia pai-                suuksilta jatkossa vältyttäisiin?
25851:  kallinen MHY laittoi lautakuntaan tiedot kah-
25852: 
25853:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
25854: 
25855:                                            Raimo Vistbacka /ps
25856: 
25857: 
25858: 
25859: 
25860:  280043
25861: 2                                         KK 152/1998 vp
25862: 
25863: 
25864: 
25865: 
25866:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25867: 
25868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hehtaarin suuruisen yhtenäisen alueen muodos-
25869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taviin taimikoihin, jotka on perustettu vuonna
25870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     1991 tai sen jälkeen.
25871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa ta-
25872: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       pauksessa kysymyksessä on kaksi eri uudistus-
25873: sen n:o 152:                                        alaa, joista toinen on suuruudeltaan 0,8 hehtaa-
25874:                                                     ria ja toinen 0,4 hehtaaria. Ne eivät yhdessä muo-
25875:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       dosta laissa tarkoitettua yhtenäistä aluetta, ja
25876:        metsänuudistuksen uudistusalan verova-       vain toinen niistä täyttää vähimmäispinta-ala-
25877:        pauden ehtojen ja määräysten tarkenta-       vaatimuksen.
25878:        miseksija sovellusohjeiden muuttamisek-          Voimassa olevat säännökset taimikeilta vaa-
25879:        si niin, että muun muassa perusteluissa      dittavasta vähimmäispinta-alasta ovat selkeitä ja
25880:        esitetyn kaltaisilta epäoikeudenmukai-       käytännössä vakiintuneita. Puolen hehtaarin vä-
25881:        suuksilta jatkossa vältyttäisiin?            himmäispinta-ala on perusteltavissa ainakin
25882:                                                     metsätaloudellisilla syillä. Metsän uudistamiseen
25883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        liittyvien toimenpiteiden, kuten raivaus, maan-
25884: vasti seuraavaa:                                    muokkaus, istutus tai kylvö, ja myöhemmin seu-
25885:                                                     raavien taimikonhoitotoimenpiteiden ja harven-
25886:    Metsänomistajana on oikeus maatilan metsä-       nushakkuiden kannalta on tarkoituksenmukais-
25887: talouden puhtaasta tulosta erikseen vähentää        ta, että kuvion koko on riittävän suuri. Hallituk-
25888: metsän uudistamismenot uudistamisvähennyk-          sen esityksen (HE 207/1991 vp) perusteluissa oli
25889: sen muodossa. Samalla myönnetään metsämaan          mainittu, että puolen hehtaarin kokoisen alueen
25890: uudistusalalle perustetulle taimikelle määräai-     selvittämisestä aiheutuvat hallintomenot ovat li-
25891: kainen verovapaus.                                  kimain verovapausalueen verovaikutuksen suu-
25892:     Maatilatalouden tuloverolain 13 §:n 3 momen-    ruiset.
25893: tissa on uudistamisvähennyksen myöntämisen               Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
25894: edellytykseksi erikseen säädetty, että metsämaan    metsänhoitoyhdistys on toiminut lain ja Vero-
25895: uudistusalan on oltava kooltaan vähintään puoli     hallituksen ohjeiden mukaisesti ilmoittaessaan
25896: hehtaaria. Alle puolen hehtaarin suuruisten         taimikeiden tietoja verohallinnolle verovapau-
25897: uudistusalojen uudistamiskustannukset eivät ole     den ja uudistamisvähennyksen saamista varten.
25898: tilakohtaisesti erikseen vähennettävissä uudista-   Uudistusalan verovapauden edellytyksistä on
25899: misvähennyksenä, mutta näiden pienten uudis-         säädetty lailla. Hallituksen saamien tietojen mu-
25900: tusalojen uudistamiskulut ovat mukana vero-         kaan Verohallitus on antanut asiasta selkeät oh-
25901: kuutiometrin raha-arvon laskennassa huomioon        jeet, ja käytäntö on vakiintunut. Vuoden 1993
25902: otettavassa niin sanotussa keskimääräisvähen-        alusta metsänomistajilla oli mahdollisuus valita
25903: nyksessä, kuten metsäveroasetuksen 20 §:ssä sää-    pinta-alaperusteinen metsäverotus vuoden 2005
25904: detään.                                              loppuun. Valintaa tehtäessä valinnan perustana
25905:     Verohallitus on toimittanut edellä selostetut    on ollut voimassa olevan pinta-alaperusteisen
25906: säännökset tiedoksi metsäkeskuksille, silloisille   verotuksen taso. Ei ole pidettävä oikeudenmu-
25907: metsälautakunnille, metsäverotukseen liittyvien      kaisena, että enää määräajan voimassa olevaa
25908: tehtävien hoitamista varten. Säännöksiä täyden-      pinta-alaperusteista verotusta siirtymäkauden
25909: tävässä ohjetekstissä Verohallitus on toistanut      aikana muutettaisiin. Hallitus kuitenkin seuraa
25910: maatilatalouden tuloverolain 14 a §:n 6 momen-       tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
25911: tin mukaisena ohjauksena, että uudistusalan ve-      ta.
25912: rovapautta sovelletaan kaikkiin vähintään 0,5
25913: 
25914:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
25915: 
25916:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
25917:                                            KK 152/1998 vp                                             3
25918: 
25919: 
25920: 
25921: 
25922:                                        Tili Riksdagens Talman
25923: 
25924:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          elseareal tillämpas på alla plantbestånd som bil-
25925: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          dar ett enhetligt område på minst 0,5 hektar och
25926: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      som har grundats år 1991 eller därefter.
25927: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   1 det fall som avses i riksdagsspörsmålet är det
25928: spörsmål nr 152:                                     fråga om två olika förnyelsearealer, av vilka den
25929:                                                      ena är 0,8 hektar och den andra 0,4 hektar. Dessa
25930:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       arealer bildar inte tilisammans ett sådant enhet-
25931:        ta för att precisera de villkor och bestäm-   ligt område som avses i lagen, och endast den ena
25932:        melser som gäller skattefrihet för areal      arealen uppfyller minimikravet i fråga om stor-
25933:        som skall förnyas i samband med skogs-        lek.
25934:        förnyelse samt för att ändra tillämpnings-       Gällande bestämmelser om den minimiareal
25935:        anvisningarna så att det i fortsättningen     som krävs i fråga om plantbestånd är tydliga och
25936:        är möjligt att undvika bl.a. sådana orätt-    i praktiken etab1erade. Minimiarealen på en halv
25937:        visor som de som avses i motiveringen?        hektar kan motiveras med åtminstone forstliga
25938:                                                      skäl. Det är med tanke på åtgärder som hänför
25939:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sig tili skogsförnyelse, såsom röjning, markbe-
25940: anföra fö1jande:                                     redning, plantering eller sådd, och senare följan-
25941:                                                      de plantbeståndsvård och gallringsavverkning
25942:     En skogsägare har rätt att från nettoinkom-      ändamålsenligt att storleken på projektet är till-
25943: sten av skogsbruket på gårdsbruksenheten sepa-       räcklig. 1 motiveringen tili regeringens proposi-
25944: rat dra av utgifterna för skogsförnyelse i form av   tion (RP 207/1991) har nämnts att de förvalt-
25945: förnyelseavdrag. Samtidigt bevi1jas för p1antbe-     ningsutgifter som uppstår av klarläggandet av ett
25946: stånd på skogsförnyelseareal tidsbestämd skatte-     område på en halv hektar nästan är i samma
25947: frihet.                                              storleksklass som skatteverkningarna för ett
25948:     I 13 § 3 mom. inkomstskattelagen för gårds-      skattefritt områdes del.
25949: bruk har i fråga om förutsättningarna för bevil-         På grundval av det ovan anförda kan det fram-
25950: jande av förnyelseavdrag separat bestämts att        hållas att skogsvårdsföreningen har agerat i en-
25951: skogsförnyelsearealen skall vara minst en halv       lighet med lagen och skattestyrelsens anvisningar
25952: hektar. Förnyelsekostnaderna för förnye1searea-      när den gav skatteförvaltningen uppgifter om
25953: ler som är mindre än en halv hektar kan inte för     plantbestånden för erhållande av skattefrihet och
25954: den enskilda gårdsbruksenhetens del avdras se-       förnyelseavdrag. Förutsättningarna för skatte-
25955: parat som förnye1seavdrag, men förnyelseutgif-       frihet på en förnyelseareal har reglerats i lag.
25956: terna för dylika små förnyelsearealer ingår i det    Enligt de uppgifter som regeringen har erhållit
25957:  s.k. genomsnittsavdrag som beaktas vid beräk-       har skattestyrelsen meddelat tydliga anvisningar
25958:  ningen av penningvärdet av en skattekubikme-        i ärendet, och praxis har blivit vedertagen. Skogs-
25959: ter, såsom anges i 20 § skogsskatteförordningen.     ägarna hade fr.o.m. ingången av 1993 möjlighet
25960:     Skattestyrelsen har för kännedom tillställt      att välja arealbaserad skogsbeskattning tili ut-
25961:  skogscentralerna, de dåvarande skogsnämnder-        gången av år 2005. Grunden för valet har varit
25962:  na, de ovan angivna bestämmelserna för skötseln     nivån på den gällande arealbaserade beskatt-
25963:  av uppgifter i anknytning tili skogsbeskattning-    ningen. Det kan inte anses rättvist att under över-
25964:  en. Skattestyrelsen har i de anvisningar, som       gångsperioden ändra den arealbaserade beskatt-
25965:  kompletterar bestämmelserna, som vägledning         ningen, som endast gäller för en bestämd tid.
25966:  enligt 14 a § 6 mom. inkomstskattelagen för         Regeringen kommer dock att hålla sig ajour med
25967:  gårdsbruk upprepat att skattefrihet för en förny-   läget avsett från spörsmålsställarens synpunkt.
25968: 
25969:      Helsingfors den 25 mars 1998
25970: 
25971:                                                                            Minister Jouko Skinnari
25972:                           j
25973:                          j
25974:                         j
25975:                        j
25976:                       j
25977:                      j
25978:                     j
25979:                    j
25980:                   j
25981:                  j
25982:                 j
25983:                j
25984:               j
25985:              j
25986:             j
25987:            j
25988:           j
25989:          j
25990:         j
25991:        j
25992:       j
25993:      j
25994:     j
25995:    j
25996:   j
25997:  j
25998: j
25999:                                            KK 153/1998 vp
26000: 
26001: 
26002: Kirjallinen kysymys 153
26003: 
26004: 
26005: 
26006: 
26007:                                    Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan joustamattomuudesta
26008: 
26009: 
26010: 
26011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26012: 
26013:     Työttömyysturvalaki pyrkii turvaamaan pe-         markkinoille kuin kotiäitinä olleena ja hän jää
26014: rustyöttömyysturvan niille, jotka eivät kuulu mi-     näin ollen ilman työttömyysturvaa. Koska useat
26015: hinkään työttömyyskassaan eivätkä saa sitä            ovat lähellä eläkeikää, 55-60-vuotiaita, ovat
26016: kautta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tätä        heidän mahdollisuutensa saada työtä varsin ole-
26017: järjestelmää täydentää työmarkkinatuki, jota          mattomat. Käytännössä he jäävät kaikkien tur-
26018: maksetaan muun muassa nuorille ja pitkäaikais-        vajärjestelmien väliin ilman korvauksia odotta-
26019: työttömille. Valitettavasti järjestelmät ovat jous-   maan eläkeiän täyttymistä. Tämä ei voi olla oi-
26020: tamattomia ja jättävät osan työttömistä ns. vä-       kein satojatuhansia ellei miljoonia omaishoitajia
26021: liinputoajaryhmiksi. Eräs tällainen väliinputoa-      kohtaan, jotka ovat säästäneet yhteiskunnan va-
26022: jaryhmä ovat omaishoitajat, jotka ovat saatta-        roja käyttämättä jääneinä laitoshoitopaikkoina.
26023: neet hoitaa omaistaan jopa l 0---15 vuotta ja saa-    Myös heille tulisi kaikissa tapauksissa olla ole-
26024: neet siitä kuntansa sosiaalilautakunnalta omais-      massa taloudellinen turvaverkko.
26025: hoidon tukea eräänlaisena palkkana tekemäs-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26026: tään arvokkaasta ja yhteiskunnan varoja merkit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26027: tävästi säästävästä työstä. Monet näistä              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26028:  omaishoitajista ovat hoidettavan omaisen kuol-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26029:  lessa tai joutuessa lopulta laitoshoitoon varsin
26030:  lähellä eläkeikää. Kun omaishoitaja "joutuu                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26031:  työttömäksi" hoidettavan poistuessa, hänen ei               työttömyysturvasäännösten muuttami-
26032:  tuikitakaan olleen työssä huolimatta kunnan                 seksi niin, että omaishoitajina toimineilla
26033:  maksamasta korvausluonteisesta palkasta ja                  olisi kaikissa tapauksissa mahdollisuus
26034:  laissa määritellyistä lomaeduista. Työvoimavi-              hoitosuhteen lakatessa päästä työttö-
26035:  ranomaiset katsovat omaishoitajan tulevan työ-              myysturvan piiriin?
26036: 
26037:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
26038: 
26039:                                          Raimo Vistbacka /ps
26040: 
26041: 
26042: 
26043: 
26044:  280043
26045: 2                                          KK 153/1998 vp
26046: 
26047: 
26048: 
26049: 
26050:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keen vasta, kun hän on työvoimatoimistoon il-
26052: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         moittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltävän
26053: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kahden vuoden aikana ollut yhteensä viisi kuu-
26054: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          kautta työssä, yrittäjänä tai työttömänä työnha-
26055: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 153:         kijana työvoimatoimistossa. Mainitulla sään-
26056:                                                       nöksellä on pyritty siihen, että ammatillista kou-
26057:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         lutusta vailla olevat henkilöt hankkisivat ensin
26058:        työttömyysturvasäännösten muuttami-            itselleen ammatillisen pätevyyden ja hakeutuisi-
26059:        seksi niin, että omaishoitajina toimineilla    vat työmarkkinoille vasta sen jälkeen.
26060:        olisi kaikissa tapauksissa mahdollisuus            Kuten edellä todettiin, omaishoidontyö ei ole
26061:        hoitosuhteen lakatessa päästä työttö-          työsuhdetyötä. Koska työssäoloehtoon voidaan
26062:        myysturvan piiriin?                            lukea ainoastaan vakuutuksenalainen työ, ei
26063:                                                       omaishoidontyö kerrytä työttömyyspäivärahan
26064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saamisedellytyksenä olevaa työssäoloehtoa. Toi-
26065: vasti seuraavaa:                                      saalta toimintaa ei voida katsoa myöskään yri-
26066:                                                       tystoiminnaksi, eikä henkilö voi omaishoito-
26067:    Omaishoitoa koskevan lainsäädännön tarkoi-         työnsä aikana olla työttömänä työnhakijana työ-
26068: tuksena on alun perin ollut erityisesti sellaisen     voimatoimistossa. Tämän johdosta omaishoi-
26069: sosiaalipalvelumuodon luominen, jolla voidaan         dontyön aika ei kerrytä myöskään työmarkkina-
26070: tukea omaisiaan tai läheisiään hoitavien henki-       tuen odotusaikaa. Omaishoidontuella työllisty-
26071: löiden toimeentuloa. Omaishoidon joustava             mistä pidetään kuitenkin aina sellaisena hyväk-
26072: määrittely on mahdollistanut kuitenkin myös           syttävänä syynä työmarkkinoilta poissaololle,
26073: sen, että omaishoidontukea voidaan myöntää            joka ei aiheuta korvauksettoman määräajan
26074: muillekin kuin omaa perheenjäsentään tai suku-        asettamista työmarkkinoille palattaessa.
26075: laistaan hoitaville hoitotyön tarjoajille.                Omaishoitotyötä tehnyt henkilö ei kuitenkaan
26076:    Sosiaalihuoltolain mukaan omaishoitosopi-          ole työmarkkinoille palatessaan muita työmark-
26077: muksen tehnyt henkilö ei ole työsopimussuhtees-       kinoiden ulkopuolista toimintaa harjoittaneita
26078: sa sen enempää kuntaan, hoidettavaan henki-           henkilöitä huonommassa asemassa; omaishoita-
26079: löön kuin hoidettavan henkilön omaiseenkaan.          jana toiminut tulee työmarkkinatukijärjestelmän
26080: Omaishoitotyö ei siis ole työsuhdetyötä.              piiriin täsmälleen samoin edellytyksin kuin
26081:    Työttömyyspäivärahajärjestelmän rahoitus           muutkin työmarkkinoilta poissaolleet, ammatti-
26082: tapahtuu keskeisiltä osiltaan työnantajien ja          koulutusta vailla olevat henkilöt. Käytännössä
26083: työntekijöiden maksamien vakuutusmaksujen             tämä tarkoittaa sitä, että hänelle asetetaan enim-
26084: kautta. Toisaalta ansiopäivärahajärjestelmässä         millään viiden kuukauden odotusaika, jolta työ-
26085: etuuden taso määräytyy aina työttömyyttä välit-        markkinatukea ei voida maksaa. Odotusajan jäl-
26086: tömästi edeltäneen vakiintuneen ansiotason mu-         keen henkilö on oikeutettu ajallisesti rajoittamat-
26087: kaisesti. Tätä ns. vakuutusperiaatetta on vahvis-      tomaan työmarkkinatukeen.
26088: tettu viimeksi vuoden 1997 alusta lukien, jolloin         Työssäoloehdon täyttämisen mahdollistami-
26089: voimaan tulleen työttömyysturvauudistuksen             nen muulla kuin palkkatyöllä ei olisi sopusoin-
26090: myötä mm. työttömyyspäivärahan saamisedelly-           nussa edellä mainitun vakuutusperiaatteen kans-
26091: tyksenä oleva työssäoloehto pidentyi 26 viikosta       sa. Myöskään omaishoidontyön, niin yhteiskun-
26092: 43 viikkoon.                                           nallisesti arvokkaasta työstä kuin kyse onkin,
26093:    Työmarkkinatukijärjestelmässä ammattikou-           asettamista työmarkkinatuen odotusajan suh-
26094: lutusta vailla oleva henkilö, joka ei täytä työttö-    teen eri asemaan muun työmarkkinoiden ulko-
26095:  myyspäivärahan saamisedellytyksenä olevaa             puolella harjoitettavan toiminnan kanssa ei voi-
26096:  työssäoloehtoa, on oikeutettu työmarkkinatu-          da pitää tarkoituksenmukaisena.
26097: 
26098:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
26099: 
26100:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
26101:                                             KK 153/1998 vp                                             3
26102: 
26103: 
26104: 
26105:                                         Tili Riksdagens Talman
26106: 
26107:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nadsstöd först sedan han, efter det att han har
26108: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        anmält sig hos arbetskraftsbyrån eller under de
26109: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    två år som föregått anmälningen i sammanlagt
26110: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-            fem månader har varit i arbete, idkat företags-
26111: mål nr 153:                                           verksamhet eller varit arbetslös arbetssökande
26112:                                                       vid arbetskraftsbyrån. Syftet med denna bestäm-
26113:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        melse har varit att personer utan utbildning först
26114:        ta för att ändra bestämmelserna om ut-         skulle skaffa sig yrkeskompetens och först där-
26115:        komstskydd för arbetslösa så att när-          efter söka inträde på arbetsmarknaden.
26116:        ståendevårdare alltid när ett vårdförhå1-         Som ovan konstaterades anses närstående-
26117:        1ande upphör skulle ha möjlighet tili ut-      vård inte som arbete i arbetsavtalsförhållande.
26118:        komstskydd för arbets1ösa?                     Eftersom endast försäkringsgrundat arbete räk-
26119:                                                       nas in i arbetsvillkoret, anses närståendevård inte
26120:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som sådant arbete som räknas in i arbetsvillkoret
26121: anföra fö1jande:                                      f6r betalning av arbets1öshetsdagpenning. Men
26122:                                                       närståendevård kan inte heller betraktas som fö-
26123:    A vsikten med lagstiftningen om närstående-        retagsverksamhet, och därför kan vårdaren inte
26124: vård var ursprungligen att skapa speciellt en så-     under sitt nåstendevårdarbete vara anmäld som
26125: dan form av socialservice som kan trygga utkom-       arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån.
26126: sten för personer som vårdar någon anhörig eller      Därför inräknas tiden i närståendevård inte hel-
26127: närstående person. Den flexibla definieringen på      1er i den väntetid som tillämpas på arbetsmark-
26128: begreppet närståendevård har dock möjliggjort         nadsstödet. Sysselsättning genom stöd för när-
26129: även det att också andra än de som vårdar sin         ståendevård betraktas dock alltid som sådan
26130: egen fami1jemedlem eller släkting kan bevi1jas        godtagbar anledning tili frånvaro från arbets-
26131: stöd för närståendevård.                              marknaden att den inte leder tili en tid utan
26132:     Enligt socialvårdslagen står den som ingått       ersättning vid återinträde på arbetsmarknaden.
26133: avtal om stöd för närståendevård inte i ett arbets-      Den som varit närståendevårdare är när han
26134: förhållande tili vare sig kommunen, den vårdbe-       återinträder på arbetmarknaden inte sämre ställt
26135: hövande eller den vårdbehövandes anhöriga.            än andra som bedrivit verksamhet utanför ar-
26136: Närståendevården är således inte arbete som ut-       betsmarknaden; en närståendevårdare omfattas
26137: förs i arbetsförhållande.                             av systemet med arbetsmarknadsstöd på exakt
26138:     Systemet med arbetslöshetsdagpenning finan-       samma villkor som andra personer utan yrkesut-
26139: sieras huvudsakligen via försäkringsavgifter som      bildning som varit borta från arbetsmarknaden. I
26140: både arbetsgivare och arbetstagare beta1ar. Å         praktiken betyder det här att han får en högst fem
26141: andra sidan bestäms förmånsnivån i systemet           månaders väntetid under viiken arbetsmark-
26142: med inkomstre1aterad dagpenning alltid enligt         nadsstöd inte kan betalas. Efter väntetiden är
26143: den stabiliserade inkomstnivån omede1bart             personen berättigad till arbetsmarknadsstöd
26144: innan arbetslösheten började. Denna s.k. försäk-      utan någon tidsbegränsning.
26145: ringsprincip fastslogs senast genom den revide-          Att göra uppfyllande av arbetsvillkoret möj-
26146: ring av utkomstskyddet för arbetslösa som träd-       ligt på annat sätt än genom lönearbete vore inte
26147: de i kraft i början av 1997 och som bl.a. innebar     förenligt med ovan nämnda försäkringsprincip.
26148: att arbetsvillkoret för erhållande av arbetslös-      Ej heller det kan anses vara ändamålsenligt att
26149:  hetsdagpenning förlängdes från 26 till43 veckor.     närståendevårdarbete, hur värdefullt det än är
26150:     Enligt systemet med arbetsmarknadsstöd har        för samhället, skulle med avseende på arbets-
26151: en person som saknar yrkesutbildning och som          marknadsstödets väntetid behandlas på ett annat
26152:  inte uppfyller arbetsvillkoret för erhållande av     sätt än övrig verksamhet som bedrivs utanför
26153:  arbetslöshetsdagpenning rätt tili arbetsmark-        arbetsmarknaden.
26154: 
26155:      Helsingfors den 27 mars 1998
26156: 
26157:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26158:                                             KK 154/1998 vp
26159: 
26160: Kirjallinen kysymys 154
26161: 
26162: 
26163: 
26164: 
26165:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Geenimaissin maahantuonnista
26166: 
26167: 
26168: 
26169:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26170: 
26171:    Olen käynyt kirjallisilla kysymyksillä 1251 ja      Näihin olennaisiin näkökohtiin arvoisa ministeri
26172: 1322/1997 vp keskustelua ministeri Terttu Huttu-       ei ole ottanut kantaa eikä liioin arvioinut niiden
26173: Juntusen kanssa geenimaissin maahantuonnista           merkitystä riskianalyysin kannalta.
26174: ja ylipäätään suhtautumisesta geenimuunnettu-             Joudun näin ollen jälleen uudistamaan kysy-
26175: jen organismien siirtämiseen EU :n alueelle ja         mykseni.
26176: ED-alueen sisällä. Vastauksissaan ministeri Hut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26177: tu-Juntunen on vetäytynyt EY:n direktiivien            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26178: taakse haluamatta vastata esittämiini olennaisiin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26179:  biologisiin ja pitkän aikavälin uhkatekijänäkö-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26180:  kohtiin. Kuitenkin juuri tässä vaiheessa, kun en-
26181:  simmäiset geenimaissierät on tarjottu Euroopas-                 Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,
26182:  sa kansainväliseen kauppaan, pitää käydä asias-              että EU:njäsenvaltio ei voi kieltää geeni-
26183:  sa rehellinen poliittinen keskustelu.                        maissin tuontia alueelleen, kun se pitää
26184:     Kirjallisen kysymykseni 125111997 vp peruste-             geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-
26185:  luissa totesin mm., että "lisää tutkimustietoa tar-          kijöitä liian suurina ja muun muassa eri-
26186:  vitaan muun muassa maissikoisan parittelukäyt-               laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-
26187:  täytymisestä, toukkien mahdollisesta liikkumi-               sesti tutkittuina, ja
26188:  sesta kasviyksilöiden ja kasvinosien välillä sekä               aikooko Hallitus vihdoinkin kommen-
26189:  geenivirroista populaatioiden ja osapopulaatioi-             toida niitä tähän liittyviä näkökohtia,jot-
26190:  den välillä". Lisäksi kiinnitin erityistä huomiota           ka on esitetty kirjallisissa kysymyksissä
26191:  Bt-teknologian rajallisuuteen luonnonvarana.                 1251 ja 1322/1997 vp?
26192: 
26193:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
26194: 
26195:                                           Erkki Pulliainen /vihr
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200:  280043
26201: 2                                          KK 154/1998 vp
26202: 
26203: 
26204: 
26205: 
26206:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26207: 
26208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Torjunta-aineita käsittelevä komission tiede-
26209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          komitea on ko. maissia koskevassa lausunnos-
26210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saan 12.5.1997 pitänyt välttämättömänä, että
26211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        torjunta-aineiden käyttö edellyttää mahdollisen
26212: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       hyönteisille syntyvän resistenssin kehittymisen
26213:  154:                                                  seurantaa. Kun tuhohyönteisiä torjutaan Bt-
26214:                                                        toksiinilla, on hyönteisten vastustuskyvyn kehit-
26215:           Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,           tyminen periaatteessa aina mahdollista, oli sitten
26216:        että EU:njäsenvaltio ei voi kieltää geeni-      kyse toksiinin ruiskuttamisesta tai Bt-toksiinia
26217:        maissin tuontia alueelleen, kun se pitää        sisältävästä kasvista. Usealla tuholaisena esiinty-
26218:        geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-      vällä perhoslajilla on todettu Bt-toksiinille vas-
26219:        kijöitä liian suurina ja muun muassa eri-       tustuskykyisiä kantoja. Silti ei tutkimuslaborato-
26220:        laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-         rioiden ponnisteluista huolimatta ole löydetty tai
26221:        sesti tutkittuina, ja                           saatu aikaan ainoatakaan Bt-toksiinille vastus-
26222:           aikooko Hallitus vihdoinkin kommen-          tuskykyistä maissikoisaa. Yhtään tieteellistä tut-
26223:        toida niitä tähän liittyviä näkökohtia, jot-    kimusta, joka viittaisi siihen, että maissikoisalla
26224:        ka on esitetty kirjallisissa kysymyksissä       olisi tavanomaista herkempi taipumus kehittää
26225:        1251 ja 1322/1997 vp?                           vastustuskykyä Bt-toksiinille, ei ole julkaistu.
26226:                                                            Geenitekniikalla muunnetun Bt-maissin vilje-
26227:    Lisäksi kansanedustaja Pulliaisen kirjallisen        ly edellyttää maissikoisalle mahdollisesti kehitty-
26228: kysymyksen 125111997 vp perusteluissa todetaan          vän vastustuskyvyn seuranta- ja hallintaohjel-
26229: mm., että "lisää tutkimustietoa tarvitaan muun          maa. Komissio on koonnut tieteellisen asiantun-
26230: muassa maissikoisan parittelukäyttäytymisestä,        , tijatyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia tutki-
26231: toukkien mahdollisesta liikkumisesta kasviyksi-         musohjelma vastustuskyvyn mahdollisen kehit-
26232: löiden ja kasvinosien välillä sekä geenivirroista       tymisen ennakoimiseksija seuraamiseksi käytän-
26233: populaatioiden ja osapopulaatioiden välillä."           nön maissiviljelyssä. Ohjelmasta saatavat tutki-
26234:                                                         mustulokset antavat tieteellisen perustan Bt-
26235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            maissin parhaiden viljelytapojen valitsemiseksija
26236: vasti seuraavan:                                        antavat lisävalaistusta kansanedustaja Pulliaisen
26237:                                                         esittämiin näkökohtiin.
26238:    Direktiivin (90/220/ETY) artiklan 13 kohdan              Muilta osin vastauksena edustaja Pulliaisen
26239: 4 mukaisesti Ranskan viranomaiset ovat anta-            kysymykseen hallitus toteaa viitaten aikaisem-
26240: neet luvan, jonka mukaan Bt-maissia saa yhtei-          pien kysymysten vastauksiin, ettäjäsenvaltio voi
26241: sölainsäädännön mukaisesti käyttää koko yhtei-          kieltää geenimaissin tuonnin väliaikaisesti alu-
26242: sön alueella.                                           eelleen, mikäli se katsoo siihen olevan riittävät
26243:    Kansanedustaja Pulliainen on kiinnittänyt            perustelut. Kielto on kuitenkin, kuten edellä on
26244: kysymyksessään huomiota maissikoisan käyt-               todettu, perusteltava komissiolle direktiivin (90/
26245: täytymiseen sekä Bt-teknologian rajallisuuteen           220/ETY) edellyttämällä tavalla. Komissio voi
26246: ja pyytänyt arvioimaan näiden merkitystä riski-          kuitenkin direktiivin (90/220/ETY) artiklan 21
26247: analyysin kannalta.                                      edellyttämällä tavalla kumota jäsenvaltion pää-
26248:                                                          töksen.
26249: 
26250:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
26251:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26252:                                            KK 154/1998 vp                                              3
26253: 
26254: 
26255: 
26256: 
26257:                                        Tili Riksdagens Talman
26258: 
26259:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          maj 1997 om detta slag av majs ansett det vara
26260: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          nödvändigt att användningen av bekämpnings-
26261: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-      medel förutsätter en uppföljning av en eventuell
26262: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        hos insekterna utvecklad resistens. När skadein-
26263: mål nr 154:                                          sekter bekämpas med Bt-toxin är det i princip
26264:                                                      alltid möjligt att de utvecklar resistens mot toxi-
26265:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sin        net, vare sig det är fråga om toxinbesprutning
26266:        ståndpunkt att en EU-medlemsstat inte         eller om en växt som innehåller Bt-toxin. Hos
26267:        kan fårbjuda import av genmajs tili sitt      flera fjärilsarter som uppträder som skadegörare
26268:        område, om den anser att riskerna i sam-      har stammar som är motståndskraftiga mot Bt-
26269:        band med produktionen av genmajs är           toxin konstaterats. Trots forskningslaborato-
26270:        för stora och att bl.a. olika miljöverk-      riernas ansträngningar har dock inte en enda
26271:        ningar inte har undersökts tillräckligt       majsmott som är motståndskraftig mot Bt-toxin
26272:        noggrant, och                                 påträffats eller åstadkommits. Inte en enda ve-
26273:           ämnar Regeringen äntligen kommen-          tenskaplig undersökning som skulle antyda att
26274:        tera de synpunkter i anslutning till detta    majsmotten skulle vara mera benägen än andra
26275:        som har anförts i de skriftliga spörsmålen    insekter att utveckla motståndskraft mot Bt-tox-
26276:        1251 och 132211997 rd?                        in har publicerats.
26277:                                                         Odlingen av genmodifierad Bt-majs kräver att
26278:    Dessutom konstateras i motiveringen tili riks-    det finns ett uppföljnings- och handlingsprogram
26279: dagsman Pulliainens skriftliga spörsmål 125 II       för den händelse att majsmotten utvecklar resis-
26280: 1997 rd bl.a. att ytterligare undersökningar be-     tens. Kommissionen har tilisatt en vetenskaplig
26281: hövs beträffande majsmottens parningsbeteen-         sakkunnigarbetsgrupp med uppgift att utarbeta
26282: de, larvernas eventuella rörelser mellan olika       ett forskningsprogram i syfte att förutse en even-
26283: växtindivider och växtdelar samt genflödet mel-      tuell utveckling av motståndskraft och att följa
26284: lan populationer och delpopulationer.                upp detta i det praktiska odlingsarbetet. De
26285:                                                      forskningsresultat som programmet leder tiii
26286:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommer att ge en vetenskaplig grund då det gäl-
26287: anfOra följande:                                     ler att välja de bästa metoderna för odling av Bt-
26288:                                                      majs och ytterligare be1ysa de synpunkter riks-
26289:     Med stöd av artikel 13.4 i direktiv (EEG) nr     dagsman Pulliainen har framfört.
26290: 901220 har de franska myndigheterna utfårdat ett         Som svar på riksdagsman Pulliainens spörs-
26291: tillstånd enligt vilket Bt-majs i enlighet med ge-   mål i övrigt framhåller regeringen med hänvis-
26292: menskapslagstiftningen får användas inom hela        ning tili svaren på tidigare spörsmål att en med-
26293: gemenskapens område.                                 lemsstat tillfålligt kan förbjuda import av genmo-
26294:     Riksdagsman Pulliainen har i sitt spörsmål       difierad majs tili sitt område, om den anser sig
26295: velat fåsta uppmärksamhet vid majsmottens be-        kunna anföra tillräckliga skäl för sitt beslut. För-
26296: teende samt Bt-teknologins begränsning och bett      budet skall dock, såsom ovan har anförts, kunna
26297: om en utvärdering av deras betydelse utgående        motiveras på det sätt som förutsätts i kommissio-
26298: från en riskanalys.                                  nens direktiv (90/220/EEG). Kommissionen kan
26299:     Kommissionens vetenskapliga kommitte för         dock upphäva medlemsstatens beslut på det sätt
26300: bekämpningsmedel har i sitt yttrande av den 12       som förutsätts i artikel21 i direktivet.
26301: 
26302:      Helsingforsden 24 mars 1998
26303: 
26304:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
26305:                                             KK 155/1998 vp
26306: 
26307: Skriftligt spörsmål155
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:                                    Margareta Pietikäinen /sv: De sjuka barnens rättigheter
26313: 
26314: 
26315: 
26316:                                          Tili Riksdagens Talman
26317: 
26318:     Barn har rätt tilllek, inlärning, utveckling och      I vårt land vårdas ca 100 000 barn (0-14 år)
26319: livskvalitet. Sjuka barn på sjukhus får inte utgöra    årligen på sjukhus. Besparingarna inom sjukvår-
26320: ett undantag. De behöver en alldeles speciell typ      den påverkar även vården av sjuka barn: kortare
26321: av vård. Barn på sjukhus är i en ömtålig livssitua-    vårdtider och fårre personai med utbildning att
26322: tion och de behöver vårdare som kan förstå             vårda barn. Barn borde ha rätt tili behövlig vård-
26323: deras behov. Sjuka barn skall ha möjlighet att få      personal och lekterapi för att kunna bearbeta sin
26324: stöd som är anpassat för barn t.ex. terapi genom       sjukdom och svåra upplevelser och behandling-
26325: lek.                                                   ar.
26326:     I Finland förutsätter skollagen endast att            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
26327: kommunerna skall ordna med skolundervisning            ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
26328: tili sjukhusen. I många andra Iänder innehåller        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26329: lagen även att barnens utveckling skall stödas på      följande spörsmål:
26330: ett pedagogiskt och terapeutiskt sätt. Terapeu-
26331: tisk lekverksamhet innebär att man strävar tili att              Vad ämnar Regeringen göra för att
26332: underlätta barnens anpassning tili sjukhusmil-                förbättra barnens situation på våra sjuk-
26333: jön, man ger barnen möjlighet tili att bearbeta               hus så att barnens behov tillgodoses, och
26334: sina sjukhusupplevelser på ett terapeutiskt sätt              att barnens utveckling under sjukhusti-
26335: samt att man stöder barnens utveckling och reha-              den stöds på ett terapeutiskt och pedago-
26336:  bilitering.                                                  giskt sätt?
26337: 
26338:      Helsingfors den 3 mars 1998
26339: 
26340:                                         Margareta Pietikäinen /sv
26341: 
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 280043
26346: 2                                           KK 155/1998 vp
26347: 
26348: Kirjallinen kysymys 155                                                                      Suomennos
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 
26353:                                    Margareta Pietikäinen /r: Sairaiden lasten oikeuksista
26354: 
26355: 
26356: 
26357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26358: 
26359:    Lapsilla on oikeus leikkiin, oppimiseen, kehi-         Maassamme hoidetaan noin 100 000 lasta
26360: tykseen ja elämänlaatuun. Sairaalassa olevat sai-      (0-14-vuotiaita) vuosittain sairaalassa. Sai-
26361: raat lapset eivät saa olla poikkeus tästä. He tar-     raanhoitoa koskevat säästöt vaikuttavat myös
26362: vitsevat aivan erityistä hoitoa. Sairaalassa olevat    sairaiden lasten hoitoon: hoitoajat ovat lyhyem-
26363: lapset ovat herkässä elämäntilanteessa, ja he tar-     piä ja lasten hoitamiseen koulutettua henkilö-
26364: vitsevat hoitajia, jotka pystyvät ymmärtämään          kuntaa on vähemmän. Lapsilla tulisi olla oikeus
26365: heidän tarpeensa. Sairailla lapsilla on oltava         tarvittavaan hoitohenkilöstöön ja leikkitera-
26366: mahdollisuus saada lapsille soveltuvaa tukea,          piaan, jotta he voisivat työstää sairauttaan ja
26367: esim. terapiaa, leikin kautta.                         vaikeita kokemuksia ja hoitoja.
26368:    Suomessa koululaki edellyttää ainoastaan,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26369: että kunnat järjestävät kouluopetuksen sairaa-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26370: loihin. Monissa muissa maissa laki edellyttää          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26371: myös, että lapsien kehitystä on tuettava pedago-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26372: gisesti ja terapeuttisesti. Terapeuttinen leikkitoi-
26373: minta merkitsee sitä, että lasten sopeutumista                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26374: sairaalaympäristöön pyritään helpottamaan,                    ryhtyä parantaakseen lasten tilannetta
26375: että lapsille annetaan mahdollisuus työstää sai-              maamme sairaaloissa siten, että lasten
26376: raalakokemuksiaan terapeuttisella tavalla ja että             tarpeista huolehditaan ja että lasten kehi-
26377: lasten kehitystä ja kuntoutumista tuetaan.                    tystä sairaalassaoloaikana tuetaan tera-
26378:                                                               peuttisesti ja pedagogisesti?
26379:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
26380: 
26381:                                         Margareta Pietikäinen /r
26382:                                             KK 155/1998 vp                                              3
26383: 
26384: 
26385: 
26386: 
26387:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26388: 
26389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pedagogisen koulutuksen saaneita erityis-
26390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työntekijöitä, lastentarhanopettajia ja nuoriso-
26391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ohjaajia on useissa lasten ja nuorten sairaalayksi-
26392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         köissä tarpeeseen nähden liian vähän. Pedagogi-
26393: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sesti koulutetun ammattihenkilöstön työpanosta
26394: sen n:o 155:                                           on pyritty lisäämään useissa maamme sairaalois-
26395:                                                        sa yhteistyössä kuntien ja seurakuntien leikin- ja
26396:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nuoriso-ohjaajien kanssa. Samoin on tärkeää
26397:        ryhtyä parantaakseen lasten tilannetta          varmistaa leikki- ja vapaa-ajan toiminnan riittä-
26398:        maamme sairaaloissa siten, että lasten          vä osuus lasten ja nuorten sairaanhoitohenkilös-
26399:        tarpeista huolehditaan ja että lasten kehi-     tön perus- ja täydennyskoulutuksessa.
26400:        tystä sairaalassaoloaikana tuetaan tera-           Olennaisena osana lapsen kehityksen tukemi-
26401:        peuttisesti ja pedagogisesti?                   seen sairaalassaoloaikana kuuluu vanhempien
26402:                                                        mukanaolo. Tämä on voitu toteuttaa pääosin
26403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maamme sairaaloissa erilaisin järjestelyin. Toi-
26404: vasti seuraavaa:                                       minnalla on todettu olevan selkeä positiivinen
26405:                                                        vaikutus lasten ja nuorten sopeutumiseen ja kehi-
26406:    Valtaosa (yli 90 prosenttia) lasten ja nuorten      tykseen.
26407: sairaalahoidosta on lyhyitä, l-3 vuorokauden              Koululaitos huolehtii pitkäaikaissairaiden
26408: mittaisia. Näin lyhyen ajan sairaalassa viipyvän       lasten kohdalla kouluopetuksen järjestämisestä.
26409: lapsen ja nuoren kannalta on ratkaisevan tärkeää          Eduskunnan käsiteltävänä olevan perusope-
26410: oikean lääketieteellisen hoidon ohella hyvä ko-        tuslakiehdotuksen mukaan sairaalan sijaintikun-
26411: konaishoidon suunnittelu ja toteuttaminen.             ta on velvollinen järjestämään sairaalassa poti-
26412:    Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten osalta       laana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin
26413: tilanne on toinen, vaikka heidänkin hoitonsa to-       kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet
26414: teutetaan nykyisin lyhyinä toistuvina hoitojak-        huomioon ottaen on mahdollista. Sairaalan si-
26415: soina. Näille lapsille ja nuorille on tärkeää osoit-   jaintikunnalla on oikeus laskuttaa oppilaan koti-
26416: taa kehitysvaiheesta riippuen lastentarhanopet-        kunnalta sairaalaopetuksen järjestämisestä ai-
26417: tajan tai nuoriso-ohjaajan erityisohjausta nor-        heutuvat kustannukset siltä osin kuin sairaalan
26418: maalin kehityksen tukemiseksi. Erityisesti nuori-      sijaintikunnan sairaalaopetusta varten saarnat
26419: soikäiset potilaat tarvitsevat virikkeitä ja tukea     valtionosuudet eivät niitä kata.
26420: itsenäistymisvaiheessaan.
26421: 
26422:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
26423: 
26424:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26425: 4                                         KK 155/1998 vp
26426: 
26427: 
26428: 
26429: 
26430:                                       Tili Riksdagens Talman
26431: 
26432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        På många sjukhusenheter för barn och unga
26433: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      finns det i förhållande tili behovet alltför få spe-
26434: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    cialarbetare, barnträdgårdslärare och ungdoms-
26435: man Margareta Pietikäinen undertecknade             ledare med pedagogisk utbildning. Vid flera sjuk-
26436: spörsmål nr 155:                                    hus i vårt land har man försökt öka den pedago-
26437:                                                     giskt utbildade personalens arbetsinsatser genom
26438:           Vad ämnar Regeringen göra för att         ett samarbete med lek- och ungdoms1edarna i
26439:        förbättra barnens situation på våra sjuk-    kommunerna och församlingarna. Det är också
26440:        hus så att barnens behov tillgodoses, och    viktigt att säkerställa att lek- och fritidsverksam-
26441:        att barnens utveckling under sjukhusti-      heten är tiliräckligt omfattande inom grundut-
26442:        den stöds på ett terapeutiskt och pedago-    bildningen och fortbildningen för den sjukvårds-
26443:        giskt sätt?                                  personal som har hand om barn och unga.
26444:                                                         Föräldrarnas närvaro är viktig som stöd för
26445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       barnets utveckling under en sjukhusvistelse.
26446: anföra följande:                                    Denna närvaro har man via olika arrangemang
26447:                                                     kunnat ordna vid de flesta sjukhus i vårt land.
26448:    Sjukhusvården för barn och unga består tili      Det har kunnat konstateras att förä1dranärvaron
26449: största delen (över 90 %) av kortvariga, 1-3        har en klart positiv effekt på barnens och de
26450: dygn långa sjukhusvistelser. För barn och unga      ungas anpassning och utveckling.
26451: som stannar så kort tid på sjukhus är det av            Det är skolväsendet som ordnar skolundervis-
26452: yttersta vikt att en god helhetsvård planeras och   ningen för 1ångtidssjuka barn.
26453: genomförs vid sidan av den medicinska vården.           Enligt ett lagf0rs1ag om grundundervisning
26454:    Situationen är en annan när det gäller lång-     som behand1as i riksdagen är den kommun där
26455: tidssjuka barn och unga, trots att också deras      ett sjukhus är beläget skyldig att ordna undervis-
26456: vård nuförtiden ordnas i form av korta, återkom-    ning för elever som är patienter på sjukhuset, så
26457: mande vårdtillfållen. Det är viktigt att erbjuda    långt dessas hälsa och andra omständigheter det
26458: dessa barn och unga, beroende på i vilket utveck-   tiliåter. Sjukhuskommunen har rätt att debitera
26459: lingsskede de befinner sig, särskild hand1edning    e1evens hemkommun för kostnaderna för sjuk-
26460: av barnträdgårdslärare eller ungdomsledare som      husundervisningen tilidendel dessa inte täcks av
26461: stöd för den normala utvecklingen. Speciellt ung-   sjukhuskommunens statsandel för undervisning-
26462: domspatienter behöver i en ålder då de frigör sig   en i fråga.
26463: både stimulans och stöd.
26464: 
26465:      Helsingforsden 25 mars 1998
26466: 
26467:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26468:                                              KK 156/1998 vp
26469: 
26470: Kirjallinen kysymys 156
26471: 
26472: 
26473: 
26474: 
26475:                                     Eila Rimmi /vas ym.: Puhelinosakkeiden myyntitulojen huomioon
26476:                                         ottamisesta toimeentulotuen myöntämisessä
26477: 
26478: 
26479:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26480: 
26481:     Maassamme on menossa puhelinlaitosten                    Eräissä työryhmä- ja komiteajulkaisuissa kat-
26482: osuustodistuksien muuttaminen vastaavien osa-           sottiin vanhan lain aikana, että tukea on mahdol-
26483: keyhtiöiden osakkeiksi. Ensimmäisenä Tampe-             lista myöntää menojen ja tulojen välistä erotusta
26484: reen sosiaalivirasto on omaksunut kannan, että          enemmän. Tätä perusteltiin sillä periaatteella,
26485: puhelinosuustodistuksen-joka oli edellytys en-          johon myös sosiaalihuoltolain esitöissä viitattiin
26486: nen yhtiöittämistä edullisemman puhelinliitty-          ja jonka mukaan epäselvissä tapauksissa tulee
26487: män hallintaan- muuttuminen osakkeiksi leik-            valita tuen hakijan kannalta myönteinen ratkai-
26488: kaa toimentukiasiakkaiden tukea saadun "voi-            suvaihto.
26489: ton" täyteen määrään saakka ja laskennallisesti              Vanhan lain aikaisessa oikeuskäytännössä
26490: "tulon" saaruishetkestä eteenpäin. Jos asiakas on       kertatulon pääomittamiseen suhtauduttiin osit-
26491: pääomaverojen ja liittymän alkuperäisen han-            tain ristiriitaisesti. Ilmeisesti pääosassa tapauk-
26492: kintahinnan vähennyksen jälkeen saanut myyn-            sia omaisuuden myyntitulot on jaksotettu toi-
26493: tihintana osakkeista 8 442 markkaa, tämäjohtaa          meentulotuen hakijan käytettävissä oleviksi tu-
26494: Tampereen sosiaaliviraston tulkintalinjan mu-           loiksi eteenpäin ja eräissä tapauksissa kertaluon-
26495: kaan siihen, että henkilö ei voi saada noin neljään     toisen tuen lukemiseen hakijan tuloksi usealla
26496:  seuraavaan kuukauteen toimeentulotukea. Mi-             kuukaudelle eteenpäin on suhtauduttu kielteises-
26497:  käli tuen hakija voi osoittaa, että osuustodistus       ti. Jälkimmäisestä esimerkkinä on Hämeen LO:n
26498:  on ollut alaikäisen lapsen nimissä, sitä vastaavien     päätös 28.12.1987 T.1272/I:
26499:  osakkeiden omistaminen ei vaikuta perheen oi-               "Arvioitaessa henkilön toimeentulotuen tar-
26500:  keuteen saada toimeentulotukea. Tulkinta on             vetta ei tuloksi voida lukea laskennallisia säästö-
26501:  myös se, että mikäli asiakas jatkossakin aikoo         jä aikaisemmilta kuukausilta, vaan riittävä edel-
26502:  omistaa saamansa puhelinyhtiön osakkeet, hä-            lytys toimeentulotuen antamiselle on tosiasialli-
26503:  nelle ei voida myöntää toimeentulotukea.                nen e1atukseen käytettävissä olevien varojen
26504:      Ennen kuluvan vuoden maaliskuuta oli voi-           puute."
26505:  massa sosiaalihuoltolain 30 §:n säännös (710/               Vanhan lain aikaisista ratkaisuista voitiin en-
26506:   1982) toimeentulotuen myöntämisestä. Sen mu-           sin mainittua linjaa perustella tuloa koskevilla
26507:  kaan toimeentulotukea oli oikeutettu saamaan            normeilla ja jälkimmäistä linjaa sosiaalihuolto-
26508:  henkilö,joka oli tuen tarpeessa eikä voinut saada       lain esitöillä. Uuden toimeentulotuesta annetun
26509:  tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai         lain 12 §:ssä määritellään (1 momentti), että va-
26510:  yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai va-        roina otetaan huomioon henkilön ja perheen-
26511:   roistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henki-       jäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käy-
26512:   lön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Nyt             tettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan
26513:   1.3.1998 voimaan tulleessa laissa toimeentulotu-       oteta huomioon muun muassa henkilön tai per-
26514:   kioikeudesta on tätä säännöstä vastaava normi          heen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä
26515:   hieman täsmennettynä. Tarpeen mukainen toi-            tarpeellista asuinirtaimistoa (12 §:n 2 momentin
26516:   meentulo saadaan määriteltyä tarpeellisia meno-         1 kohta). Puhelinosuustodistus oli kiistatta kiin-
26517:  ja ja tosiasiallisia tuloja vertailemalla. Aikaisem-     teä osa tarpeellista asuinirtaimistoa, jonka sijaan
26518:   min valtioneuvoston päätöksessä ja nykyisin             on tullut yhtiömuodon muutoksessa osakeyh-
26519:   laissa määritellään, mitkä menot ja tulot voidaan      tiön osakkeita.
26520:   ottaa huomioon. Näiden menojen ja tulojen väli-             Uuden toimeentukilain 15 §:n 1 momentin
26521:   nen erotus määrää sen tason, jota annettava tuki        mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudet-
26522:   ei saa alittaa.                                         ta, joka on lain pääsääntö. Lain 15 §:n 2 momen-
26523: 
26524:  280043
26525: 2                                         KK 156/1998 vp
26526: 
26527: tissa viranomaisille annetaan nimenomainen toi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26528: mivaltuus jakaa tuen hakijan saama kertatulo        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26529: eriin otettavaksi huomioon useampana toimeen-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26530: tulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26531: kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai
26532: käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullis-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26533: ta. Nyt on olemassa vaarana, että Tampereen                ryhtyä, jotta kuntien sosiaaliviranomai-
26534: sosiaaliviraston omaksumasta linjasta, joka leik-          set soveltaisivat toimeentulotuesta anne-
26535: kaa kategorisesti toimeentulotuen hakijan tuen             tun lain 15 §.n 2 momentissa mainittua
26536: kokonaan seuraaviksi neljäksi kuukaudeksi tuen             kertatulon jaksottamista niin, että toi-
26537: hakemiskuukaudesta eteenpäin, on tulossa ylei-             meentulotukiasiakkaiden puhelinliitty-
26538: sempi tulkintalinja. Voidaan sanoa, että tulos on          mien muuttaminen osakkeiksi ei keskeyt-
26539: hakijan kannalta kohtuuton ja lain tulkinnassa             täisi asiakkaiden mahdollisuutta toi-
26540: tulisi omaksua toimeentulotuen hakijan toi-                meentulotuen saantiin ja johtaisi tuen ha-
26541: meentulotuen tarpeen paremmin huomioon ot-                 kijoita kohtuuttomaan elämäntilantee-
26542: tava kanta.                                                seen?
26543:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
26544: 
26545:                     Eila Rimmi /vas                          Arja Ojala /sd
26546:                                            KK 156/1998 vp                                               3
26547: 
26548: 
26549: 
26550: 
26551:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26552: 
26553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tissa mainittua kertatulon jaksottamista niin,
26554: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         että toimeentulotukiasiakkaiden puhelinliitty-
26555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mien muuttaminen osakkeiksija näiden osakkei-
26556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        den realisointi ei keskeyttäisi toimeentulotuen
26557: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saantia useamman kuukauden ajaksi.
26558: n:o 156:                                                 Toimeentulotukilain 15 §:n 2 momentissa sää-
26559:                                                       detään menojen, tulojen ja varojen jaksottami-
26560:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesta seuraavasti:
26561:        ryhtyä, jotta kuntien sosiaaliviranomai-          Toimeentulotuen perusteena olevia 7 §:ssä tar-
26562:        set soveltaisivat toimeentulotuesta anne-      koitettuja menoja sekä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja
26563:        tun lain 15 §:n 2 momentissa mainittua         tuloja ja varoja laskettaessa menot, tulot ja varat
26564:        kertatulon jaksottamista niin, että toi-       otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koske-
26565:        meentulotukiasiakkaiden puhelinliitty-         vana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan
26566:        mien muuttaminen osakkeiksi ei keskeyt-        kuitenkin jakaa eriin otettavaksi huomioon
26567:        täisi asiakkaiden mahdollisuutta toi-          useampana toimeentulotuen määräämisen ajan-
26568:        meentulotuen saantiin ja johtaisi tuen ha-     jaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen
26569:        kijoita kohtuuttamaan elämäntilantee-          saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon
26570:        seen?                                          ottaen on kohtuullista.
26571:                                                          Tampereen kaupungin ilmoituksen mukaan
26572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puhelinosakkeet ovat helposti realisoitavissa
26573: vasti seuraavaa:                                      eikä osakkeen omistamisella ole vaikutusta pu-
26574:                                                       helimen käyttöoikeuteen eikä puhelinlaskujen
26575:    Kysymys koskee Tampereen kaupungin so-             määräytymisperusteisiin. Tällöin puhelinosak-
26576: siaali- ja terveystoimen piirissä toteutettua me-     keita voidaan verrata mihin tahansa muihin rea-
26577: nettelyä, missä puhelinosuuskunnan muututtua          Iisoitavissa oleviin osakkeisiin ja tätä kautta kat-
26578: osakeyhtiöksi ja osuustodistusten muututtua pu-       soa tuen hakijan käytettävissä olevaksi varalli-
26579: helinyhtiön osakkeiksi nämä osakkeet otetaan          suudeksi, minkä myyntihinta vähennettynä mah-
26580: varoina huomioon tukea myönnettäessä. Osak-           dollisilla veroilla voi olla toimeentulotuessa huo-
26581: keen arvo on suuruusluokaltaan runsaat 8 000          mioon otettavaa tuloa. Puhelinyhtiön osaketta ei
26582: markkaa.                                              edellä olevan perusteella voi pitää kiinteänä osa-
26583:     Tältä osin voidaan todeta, että helposti reali-   na asuinirtaimistoa, kuten kysymyksessä tode-
26584: soitavissa olevat puhelinyhtiön osakkeet voidaan      taan.
26585: toimeentulotukilain mukaan ottaa tuen hakijan             Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
26586: varoina huomioon toimeentulotukea myönnet-            puhelinyhtiön osakkeen myynnistä saatavaa ker-
26587: täessä samaan tapaan kuin muutkin realisoita-         taluonteista tuloa voidaan kohtuullisuusharkin-
26588: vissa olevat osakkeet, esimerkiksi pankkiosak-        taa noudattaen jaksottaa useammalle kuukau-
26589: keet.                                                 delle edellyttäen, että tällöin myös muutoin me-
26590:     Kansanedustaja Rimmin kysymyksessä kysy-          netellään toimeentulotukilain edellyttämällä ta-
26591: tään, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä,    valla siten, että henkilön tai perheen itsenäinen
26592: jotta kuntien sosiaaliviranomaiset soveltaisivat      selviytyminen ja vähintään välttämätön toimeen-
26593:  toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n 2 momen-       tulo tulevat turvatuiksi.
26594: 
26595:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
26596: 
26597:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26598: 4                                          KK 156/1998 vp
26599: 
26600: 
26601: 
26602: 
26603:                                         Tili Riksdagens Talman
26604: 
26605:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           komststödsklienter som omvandlar te1efonan-
26606: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           s1utningar tili aktier och realiserar dessa inte av-
26607: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       bryts för flera månader.
26608: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-            I 15 § 2 mom. 1agen om utkomststöd föreskrivs
26609: må1 nr 156:                                           fö1jande om periodisering av utgifter, inkomster
26610:                                                       och tillgångar:
26611:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Då de utgifter enligt 7 § som utgör grund för
26612:        ta för att kommunernas socia1a myndig-         utkomststödet samt inkomsterna och tillgångar-
26613:        heter skall börja tillämpa en sådan perio-     na enligt 11 och 12 § räknas ut, beaktas utgifter-
26614:        disering av inkomster av engångsnatur          na, inkomsterna och tillgångarna för den tidspe-
26615:        som avses i 15 § 2 mom. 1agen om ut-           riod för viiken utkomststödet fastställs. Inkom-
26616:        komststöd, att omvand1ing av te1efonan-        sterna kan dock de1as upp i poster som beaktas
26617:        s1utningar tili aktier inte försämrar möj-     under flera sådana tidsperioder för vilka ut-
26618:        1igheterna för k1ienter att få utkomststöd     komststöd fastställs, om det är skäligt med beak-
26619:        samt så att de som söker stöd inte försätts    tande av inkomstens engångsnatur eller grunden
26620:        i en orim1ig 1ivssituation?                    för den eller dess användningsändamål.
26621:                                                           En1igt uppgift från Tammerfors stad är te1e-
26622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fonaktier lätta att realisera och ägandet av såda-
26623: anföra fö1jande:                                      na aktier påverkar inte rätten att använda telefo-
26624:                                                       nen och inte heller grunderna för fastställande av
26625:    Spörsmå1et gäller det förfarande som tilläm-       telefonräkningen. Sålunda kan telefonaktier
26626: pats i Tammerfors stads social- och hä1sovårds-       jämfOras med vilka som helst andra realiserbara
26627: förva1tning. En1igt detta förfarande har sådana       aktier och därmed beaktas som sökandens dispo-
26628: aktier som förvärvats i samband med att te1efon-      nibla tillgångar, i fråga om vilka försäljningspri-
26629: ande1s1aget omvand1ades tili aktiebo1ag och an-       set minskat med eventuella skatter kan räknas
26630: de1sbevisen till aktier i te1efonbo1aget betraktats   som sådan inkomst som skall beaktas i utkomst-
26631: som tillgångar vid bevi1jande av utkomststöd.         stödet. En aktie i ett telefonbolag kan med stöd
26632: Värdet av en aktie är drygt 8 000 mark.               av det ovan sagda inte betraktas som en fast del
26633:    Beträffande detta kan konstateras att enligt       av bostadslösöret såsom det framhålls i spörsmå-
26634: lagen om utkomststöd kan vid beviljande av ut-        let.
26635: komststöd 1ätt realiserbara aktier i te1efonbo1ag         Med stöd av vad som anförts ovan kan sådan
26636: beaktas som sökandens tillgångar på samma sätt        inkomst av engångsnatur som fås vid försäljning
26637: som vilka som he1st andra 1ätt rea1iserbara aktier,   av telefonbolagsaktier med iakttagande av skä-
26638: t.ex. bankaktier.                                     lighetsprincipen delas upp i poster som beaktas
26639:    1 riksdagsman Rimmis spörsmå1 frågas vi1ka         under flera månader under förutsättning att be-
26640: åtgärder regeringen ämnar vidta för att kommu-        stämmelserna i lagen om utkomstskydd iakttas
26641: nernas socia1a myndigheter skall börja tillämpa       även i övrigt så att en persons eller familjs möjlig-
26642: en sådan periodisering av inkomster av engångs-       heter att klara sig på egen hand och åtminstone
26643: natur som avses i 15 § 2 mom.1agen om utkomst-        personens eller familjens oundgängliga utkomst
26644: stöd, att utbetalningen av utkomststödet för ut-      tryggas.
26645: 
26646:      Helsingforsden 24 mars 1998
26647: 
26648:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
26649:                                           KK 157/1998 vp
26650: 
26651: Kirjallinen kysymys 157
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Viljelijäväestön tulotason turvaamisesta
26657:                                      Agenda 2000 -uudistuksessa
26658: 
26659: 
26660:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26661: 
26662:    Euroopan unioni valmistelee Agenda 2000           taa myös sen, että eläinten ja karkearehuvarasto-
26663: -uudistusta. Maatalouspoliittiselta osaltaan uu-     jen arvon alenemisen korvaus oli alimitoitettu
26664: distus on tuhoamassa suomalaisen perheviljely-       EU:hun liityttäessä. Arvonalennuksestajäi koko
26665: pohjaisen maatalouden. Selvitykset osoittavat,       maan tasolla korvaamatta arviolta yli kaksi mil-
26666: että Suomen maatalous menettäisi uudistuksessa       jardia markkaa.
26667: noin 900 milj. mk, viljan kohdalla noin 350 milj.,       Pohjoisen maatalouden tulevaisuuden turvaa-
26668: maidon kohdalla 320 milj. ja naudanlihan koh-        misesta on lausuttu kauniita sanoja ja luvattu
26669: dalla 230 milj. markkaa. Menetykset tietäisivät      ottaa huomioon erityisolot. Suomalaiset viljelijät
26670: maataloustulon rajua putoamista vuoden 2000          pelkäävät kuitenkin, että komissio on taipumas-
26671: jälkeen: .      . .          .       .       .. .    sa EU:n suurten maatalousmaiden painostuk-
26672:     Helsmgm y110p1ston se1v1tys osoittaa, etta ni-   seen. Nyt on kysymys suomalaisen maatalouden
26673: mellinen maataloustulo laskee ajanjaksolla           ja maaseudun tulevaisuudesta.
26674:  1993-2000 tuotantosuunnasta riippuen 30-50              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26675: prosenttia. Viljatilojen tulo alenee siirtymäkau-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26676:  della vajaat 45 prosenttia. Pudotus on jyrkintä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26677:  kooltaan pienillä tiloilla. Maataloustulo alenee    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26678:  tutkimuksen mukaan lähes 80 prosentilla viljati-
26679:  loista. Selvityksen mukaan maidontuottajien                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26680:  keskituntiansio putoaa 17 markkaan, viljantuot-             ryhtyä viljelijäväestön tulotason turvaa-
26681:  tajien keskituntiansio jää noin 20 markkaan ja              miseksi Agenda 2000 -uudistuksen yhtey-
26682:  sikatalousyrittäjän 24 markkaan. Selvitys osoit-            dessä?
26683: 
26684:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
26685: 
26686:            Jukka Vihriälä /kesk          Markku Vuorensola /kesk        Juha RehuJa /kesk
26687:            Eero Lämsä /kesk              Juha Korkeaoja /kesk           Aulis Ranta-Muotio /kesk
26688: 
26689: 
26690: 
26691: 
26692:   280043
26693: 2                                           KK 157/1998 vp
26694: 
26695: 
26696: 
26697: 
26698:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26699: 
26700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         korvaus ja että maanviljelijän osallistuminen
26701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alueen asuttuna säilyttämiseen, maisemanhoi-
26702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toon ja luonnonvarojen suojeluun otetaan tasa-
26703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        vertaisesti huomioon." Eri alueiden erityispiirtei-
26704: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        den huomioon ottamisen tarve on ilmaistu myös
26705: n:o 157:                                               Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä,
26706:                                                        joissa todetaan: "Euroopan maatalouden on yh-
26707:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tenä talouselämän aloista täytettävä sillä olevat
26708:        ryhtyä viljelijäväestön tulotason turvaa-       moninaiset tehtävät ja oltava kestävä ja kilpailu-
26709:        miseksi Agenda 2000 -uudistuksen yhtey-         kykyinen, ja sitä on harjoitettava koko Euroo-
26710:        dessä?                                          pan alueella mukaan lukien alueet, joilla on eri-
26711:                                                        tyisongelmia."
26712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Suomen kannalta uudistuksen yleiset tavoit-
26713: vasti seuraavaa:                                       teet ovat kannatettavia. Uudistuksen käytännön
26714:                                                        toteutuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon se,
26715:     Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudis-        että maatalouden tuotanto-olosuhteet vaihtele-
26716: tus muuttaa viljan, maidon ja naudanlihan mark-        vat suuresti unionin erijäsenmaiden välillä. Suo-
26717: kina- ja tukijärjestelmiä. Se koskettaa välillisesti   men pohjoinen sijainti tuo maatalouden harjoit-
26718: myös muita tuotantosuuntia. Maaseutu- ja ra-            tamiselle muista EU-maista poikkeavia erityis-
26719: kennepolitiikka kuuluvat myös uudistuksen pii-         piirteitä. Suomi lähtee siitä, että maatalousneu-
26720: riin. Suomelle tärkeistä maatalouden horison-          voston ja Eurooppa-neuvoston lausumien peri-
26721: taalisisista tukijärjestelmistä (luonnonhaittakor-      aatteiden tulee näkyä myös konkreettisina Suo-
26722: vaus ja ympäristötuki) laaditaan uudet ohjelmat         mea koskevina toimenpiteinä.
26723: tulevalle rahastokaudelle vuosille 2000-2006.               Agenda 2000 -tiedonannon julkaisemisen yh-
26724:     Komission lähtökohtana Agenda 2000 -esi-            teydessä komissio ilmoitti tiedostaneensa esityk-
26725: tyksessä on perheviljelmiin perustuva ns. euroop-       sestä Suomelle aiheutuvan erityisongelmia, jotka
26726: palaisen maatalouden malli, jonka tavoitteena           tulee pystyä ratkaisemaan. Komission kanssa on
26727: on kestävä ja kilpailukykyinen maatalous, jota          käyty asiasta neuvotteluita kaikilla tasoilla. Suo-
26728: harjoitetaan kaikilla yhteisön alueilla ja joka ot-     mi on näissä neuvotteluissa voimakkaasti koros-
26729: taa huomioon ympäristön ja eläinten suojelun            tanut esityksen ongelmallisuutta Suomen koko
26730: sekä kuluttajien vaatimukset elintarvikkeiden           maataloudelle, ei yksinomaan viljantuotannolle.
26731: korkeasta laadusta ja turvallisuudesta. Tavoittei-      Suomen lähtökohtana näissä neuvotteluissa on
26732: siin kuuluvat myös maatalousväestön kohtuulli-          ollut se, että yhteisen maatalouspolitiikan muu-
26733: sen toimeentulon ja maataloustulojen vakiinnut-         toksesta aiheutuvat tulonmenetykset maata-
26734: taminen sekä täydentävien tulo- ja työllisyys-          loudenemme tulee korvata yhteisörahoituksella
26735: mahdollisuuksien kehittäminen.                          täysimääräisesti.
26736:     Agenda 2000 -esityksessä kirjattu tavoite maa-          Kansalliset tukijärjestelmät täydentävät yh-
26737: talouden harjoittamisesta koko yhteisön alueella        teisen maatalouspolitiikan mukaisia tukimuoto-
26738: on kirjattu marraskuun 1997 maatalousneuvos-            ja. Niiden merkitys viljelijäväestön tulotason tur-
26739: ton päätelmiin seuraavasti: "Elinvoimaisen maa-         vaamisessa on keskeinen. Yhteisen maatalous-
26740:  seudun säilyttämiseksi kaikkialla Euroopassa           politiikan uudistuksessa Suomen kannalta hyvä-
26741:  monipuolista maataloutta on harjoitettava koko         kään lopputulos ei poista kansallisten tukijärjes-
26742:  Euroopan alueella mukaan lukien alueet, joilla         telmien tarvetta. Hallitus tulee huolehtimaan sii-
26743:  on erityisiä vaikeuksia. Näin ollen on erityisesti      tä, että liittymissopimuksen mahdollistamia kan-
26744:  valvottava, että luonnon aiheuttamista rajoituk-        sallisia tukijärjestelmiä voidaan myös jatkossa
26745:  sista ja haitoista saadaan oikeudenmukainen            soveltaa koko maassa.
26746: 
26747:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
26748: 
26749:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26750:                                              KK 157/1998 vp                                             3
26751: 
26752: 
26753: 
26754: 
26755:                                          Till Riksdagens Talman
26756: 
26757:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ett rimligt hänsynstagande tili jordbrukares bi-
26758: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             drag när det gäller markutnyttjande, bevarande
26759: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         av landskapet och skydd av naturresurserna."
26760: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade              Behovet av att beakta de olika områdens speciel-
26761: spörsmål nr 157:                                        la drag har tagits upp även i Europeiska rådets
26762:                                                         resolutioner i Luxemburg i vilka konstateras:
26763:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         "Det europeiska jordbruket måste såsom ekono-
26764:         ta för att tryggajordbrukarbefolkningens        misk sektor vara multifunktionellt, hållbart,
26765:         inkomstnivå i samband med de föränd-            konkurrenskraftigt och fördelat på hela det euro-
26766:         ringar som Agenda 2000 för med sig?             peiska territoriet, inbegripet de regioner som har
26767:                                                         särskilda problem."
26768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Ur Finlands synvinkel kan de allmänna målen
26769: anföra följande:                                        för reformen understödas. När reformen genom-
26770:                                                         förs i praktiken bör man dock beakta att det
26771:     Reformen av Europeiska unionensjordbruks-           råder stora skillnader i produktionsförhållande-
26772: politik innebär att marknads- och stödsystemen          na inomjordbruket i de olika medlemsländerna.
26773: för spannmål, mjölk och nötkött ändras. Indirekt        Finlands nordliga läge innebär att jordbruket i
26774: berör reformen också andra produktionsinrikt-           vårt land har sådana särdrag som avviker från de
26775: ningar. Landsbygds- och strukturpolitiken kom-          övriga EU-länderna. Finland utgår från att prin-
26776: mer också att revideras. För de horisontala stöd-       ciperna i rådets (jordbruk) och Europeiska rådets
26777: system för jordbruket som är viktiga för Finland,       uttalanden bör synas även som konkreta åtgär-
26778: dvs. kompensationsstödet och miljöstödet, utar-         der som berör Finland.
26779: betas nya program för den kommande finansie-                I samband med publiceringen av rapporten
26780: ringsperioden som omfattar åren 2000-2006.              om Agenda 2000 uppgav kommissionen att man
26781:     Kommissionens utgångspunkt i förslaget tili         var medveten om de särskilda problem som för-
26782: Agenda 2000 är den s.k. europeiska jordbruks-           slaget föranleder Finland och att man borde kun-
26783: modellen som baserar sig på familjebrukningsen-         na lösa dem. I dessa frågor har det på alla nivåer
26784: heter. Målet för modellen är ett hållbart och           förts förhandlingar med kommissionen. Finland
26785: konkurrenskraftigtjordbruk som bedrivs på alla          har i dessa förhandlingar kraftigt understrukit de
26786: territorier i gemenskapen och som beaktar miljö-        problem som förslaget föranleder det finska jord-
26787: vården och djurskyddet samt konsumenternas              bruket som helhet, och inte enbart spannmåls-
26788: krav på livsmedelskvalitet och livsmedelssäker-         produktionen. I förhandlingarna har Finland ut-
26789: het. Tili målet hör också en skälig utkomst för         gått från att de inkomstförluster som reformen av
26790: Iandsbygdsbefolkningen och en stabilisering av          den gemensamma jordbrukspolitiken föranleder
26791: jordbrukarnas inkomster samt utveckling av              vårt jordbruk bör ersättas med gemenskapens
26792: kompletterande inkomst- och sysselsättnings-            medel tili fullt belopp.
26793: möjligheter.                                                De nationella stödsystemen kompletterar de
26794:     Målet i Agenda 2000 att man skall kunna             olika formerna för stöd inom den gemensamma
26795:  bedriva jordbruk inom hela det europeiska terri-       jordbrukspolitiken. Deras betydelse för tryggan-
26796:  toriet har tagits upp i rådets (jordbruk) slutsatser   de av jordbrukarbefolkningens inkomstnivå är
26797: i november 1997 som följer: "För att bibehålla en       avgörande. Inte ens om reformen av den gemen-
26798:  Ievande Iandsbygdsstruktur överallt i Europa           sammajordbrukspolitiken leder tili ett bra resul-
26799:  bör det multifunktionella jordbruket vara spritt       tat för Finlands del försvinner behoven av ett
26800:  över hela det europeiska territoriet, däri inbegri-    nationellt stödsystem. Regeringen kommer att se
26801:  pet områdena med specifika svårigheter. Följakt-       tili att de nationella stödsystem som anslutnings-
26802:  ligen måste det särskilt sörjas för en rättvis kom-    fördraget ger möjlighet tili även i fortsättningen
26803:  pensation för krav och naturliga nackdelar och         kan tillämpas i hela landet.
26804:       Helsingforsden 18 mars 1998
26805: 
26806:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26807:                                           KK 158/1998 vp
26808: 
26809: Kirjallinen kysymys 158
26810: 
26811: 
26812: 
26813: 
26814:                                   Armas Komi /kesk: Helikopterilentäjien palkkauksesta valmiusyh-
26815:                                      tymissä
26816: 
26817: 
26818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26819: 
26820:    Suomeen hankittaviksi aiottujen helikopterei-     tuksineen, hän on palvelussuhteessa eläkeikään
26821: den yhden helikopterilentäjän koulutuksen arvi-      saakka, poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
26822: oidaan maksavan noin 10 miljoonaa markkaa.              Näyttäisi, että normaalin sotilaskoulutuksen
26823: Jos lentäjiä koulutetaan noin 60, on koulutuk-       saavien puolustusvoimien henkilöstön ja värvät-
26824: seen käytettävä summa huomattava.                    tyjen lentäjien välillä olisi merkittäviä eroavai-
26825:    On esitetty, että lentäjät olisivat työsuhtees-   suuksia työsuhteessa.
26826: saan värvättyjäja solmisivat esimerkiksi 10 vuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26827: deksi sopimuksen valtion kanssa. Tämänjälkeen        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26828: kouluttautunut henkilö voisi lähteä siviili-ilmai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26829: lun palvelukseen, esimerkiksi ulkomaille. Tilalle    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26830: tarvitaan uusi koulutettava.
26831:    Sen sijaan, jos lentäjä kuuluu normaaliin soti-             Miten helikopterilentäjien ja muun he-
26832: lashenkilökuntaan arvomerkkeineen ja koulu-                 likopterihenkilöstön työsopimukset aio-
26833:                                                             taan toteuttaa?
26834: 
26835:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
26836: 
26837:                                           Armas Komi /kesk
26838: 
26839: 
26840: 
26841: 
26842:  280043
26843: 2                                          KK 158/1998 vp
26844: 
26845: 
26846: 
26847: 
26848:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26849: 
26850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rakenteen hallitsemiseksi sekä ammattitaitoisen
26851: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         reservin määrän lisäämiseksi. Vuoden 1998 aika-
26852: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       na on tarkoitus selvittää periaatteet määräaikai-
26853: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas            sen sotilashenkilöstön koulutuksesta ja palvelus-
26854: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        suhteen ehdoista sekä rahoituksesta.
26855:  158:                                                     Helikopteritoiminnan sodan ajan henkilöstö-
26856:                                                       tarve saattaa edellyttää myös tarvetta kouluttaa
26857:           Miten helikopterilentäjien ja muun he-      tiettyä erikoishenkilöstöä reserviin. Sotilaseläke-
26858:        likopterihenkilöstön työsopimukset aio-        järjestelmän säännöksistä johtuen ilmavoimien
26859:        taan toteuttaa?                                lentäjien palvelussuhteet ovat nykyisinkin lyhy-
26860:                                                       empiä kuin muulla henkilöstöllä. Lentäjille ase-
26861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tettujen psykofysiologisten suoritusvaatimusten
26862: taen seuraavaa:                                       takia heidän lentotehtävänsä vähenevät 40 ikä-
26863:                                                       vuodenjälkeen. Näin ollen lentäjien koulutustar-
26864:     Puolustusvoimien helikoptereiden hankin-          ve ei merkittävästi kasvaisi mahdollisten määrä-
26865: taan liittyy luonnollisena osana henkilöstö- ja       aikaisten palvelussuhteiden vuoksi eikä välttä-
26866: koulutusjärjestelmän kehittäminen. Helikopteri-       mättä aiheuttaisi siitä syystä merkittäviä lisäkus-
26867: toiminnan kannalta on välttämätöntä, että sillä       tannuksia.
26868: on määrällisesti riittävä ja asetettuja laatuvaati-       Ilmavoimien ohjaajien sekä lento- ja lennon-
26869: muksia vastaava henkilöstö. Helikopteritoimin-        varmistusteknillisen henkilöstön palvelussitou-
26870: taan sitoutuvasta henkilöstöstä vain noin viides-     musjärjestelmän tarkoituksena on ollut varmis-
26871: osa on lentäjiä, pääosan ollessa järjestelmään        taa ilmavoimien avainhenkilöstön pysyvyys. Tä-
26872: liittyvää teknistä ja huoltohenkilöstöä. Koulu-       män henkilöstön palkkaukseen kuuluu myös li-
26873: tus- ja palvelussuhdejärjestelmän eräs keskeinen       säjärjestelmä. Nykyisiä periaatteita ja käytäntöjä
26874: tavoite on varmistaa helikopteritoiminnan teho-        on tarkoitus noudattaa myös maavoimien heli-
26875: kas ja häiriötön toimintakyky sitouttamalla vaa-       kopteritoiminnan henkilöstön virka- ja työehto-
26876: timukset täyttävien henkilöiden työpanos riittä-       sopimuksissa.
26877: vän pitkäksi ajaksi puolustusvoimien käyttöön.            Henkilöstö- ja koulutusjärjestelmän kehittä-
26878: Valtaosa henkilöstöstä koulutetaan omassa kou-         miseen liittyvä selvitystyö on puolustusvoimissa
26879: lutusjärjestelmässä ja henkilöstö palvelee pysy-       vielä kesken. Vasta sen jälkeen kun päätökset
26880: vissä palvelussuhteissa.                               helikopteriprojektista on tehty ja mainittu selvi-
26881:     Toisaalta puolustusvoimien tehtävät edellyt-       tystyö on saatu loppuun, voidaan tehdä yksityis-
26882: tävät, että tulevaisuudessa osa sotilashenkilös-       kohtaiset ratkaisut palvelussuhdekysymyksistä.
26883: töstä on määräaikaisessa palvelussuhteessa ikä-
26884: 
26885:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
26886: 
26887:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
26888:                                                KK 158/1998 vp                                               3
26889: 
26890: 
26891: 
26892: 
26893:                                            Tili Riksdagens Talman
26894: 
26895:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               kunniga reservens storlek. A vsikten är att under
26896: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               år 1998 utreda principerna för utbiidning av mili-
26897: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           tärpersonal i anställningsförhållande för viss tid
26898: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål                 och för villkoren i deras anställningsförhållande
26899: nr 158:                                                   samt för finansieringen.
26900:                                                               Helikopterverksamhetens krigstida personal-
26901:           Hur ämnar man träffa arbetsavtal för            behov kan komma att förutsätta behov också av
26902:         helikopterflygarna och den övriga heli-           att utbilda vissa siag av specialpersonai för reser-
26903:         kopterpersonalen?                                 ven. Beroende på militärpensionssystemets be-
26904:                                                           stämmelser är anställningsförhållandet för luft-
26905:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             stridskrafternas flygare för närvarande kortare
26906: anföra följande:                                          än för den övriga personalen. På grund av de
26907:                                                           psykofysiologiska prestationskrav som ställs på
26908:     Utvecklingen av personal- och utbildningssys-         flygarna minskar deras flyguppgifter efter att de
26909: temet utgör en naturlig del av försvarsmaktens            har fyllt 40 år. Sålunda skulle flygarnas utbild-
26910: helikopteranskaffning. Med tanke på helikopter-           ningsbehov inte i betydande grad öka på grund
26911: verksamheten är det nödvändigt att det för denna          av eventuella anställningsförhållanden för viss
26912: verksamhet finnsen tillräckligt stor personai som         tid, inte helle skulle det på grund därav nödvän-
26913: motsvarar de kvalitetskrav som har ställts upp.           digtvis uppstå några betydande tiliäggskostna-
26914: Av denpersonai som knyts tili helikopterverk-             der.
26915: samheten är endast ca en femtedel flygare, medan              A vsikten med det system för tjänstgöringsför-
26916: huvuddelen utgörs av teknisk personai och un-             bindelse som gäller för luftstridskrafternas pilo-
26917: derhållspersonal som hör tili systemet. Ett av de         ter samt för den flygtekniska personalen och flyg-
26918: centrala målen när det gäller systemet för utbild-        trafiktjänstpersonalen har varit att säkra att per-
26919: ning och anställningsförhållande är att säkra he-         sonalen i nyckelposition inom luftstridskrafterna
26920: likopterverksamhetens effektiva och störnings-            är beständig. Tili denna personals avlöning hör
26921: fria funktionsförmåga genom att tili försvars-            också systemet med tillägg. A vsikten är att iaktta
26922: maktens förfogande för tillräckligt lång tid ställa       nuvarande principer och praxis också när det
26923: den arbetsinsats som kan presteras av personer            gäller tjänste- och arbetskollektivavtalen för den
26924: som uppfyller kraven. Den övervägande del en av           personai inom landstridskrafterna som arbeter
26925: personalen utbildas inom det egna utbildnings-            med helikopterverksamheten.
26926:  systemet och personalen tjänstgör i anställ-                 Det utredningsarbete som gäller utvecklingen
26927:  ningsförhållanden av bestående natur.                    av personal- och utbildningssystemet pågår allt-
26928:     A andra sidan förutsätter försvarsmaktens             jämt inom försvarsmakten. Först efter att beslu-
26929:  uppgifter att en del av militärpersonalen i fram-        ten om helikopterprojektet har fattats och utred-
26930:  tiden är anställd i anställningsförhållanden för         ningsarbetet i fråga slutförts är det möjligt att få
26931:  viss tid för att det skall vara möjligt att ha ålders-   tili stånd detaljerade lösningar i frågor som gäller
26932:  strukturen under kontroll och att öka den yrkes-         anställningsförhållandet.
26933: 
26934:       Helsingforsden 24 mars 1998
26935: 
26936:                                                                           Försvarsminister Anneli Taina
26937:                                             KK 159/1998 vp
26938: 
26939: Kirjallinen kysymys 159
26940: 
26941: 
26942: 
26943: 
26944:                                    Armas Komi /kesk: Maataloustaitojen opetuksesta peruskoululai-
26945:                                       sille
26946: 
26947: 
26948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26949: 
26950:    Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 0--            pitää itsestäänselvyytenä, että ruoan tuotanto
26951: 14-vuotiasta väestöä noin 971 000 henkeä. So-         onnistuu aina, olivatpa taloudelliset tai luonnon-
26952: sioekonomisen aseman mukaan maatalouden               olosuhteet mitkä hyvänsä. Myös väestön osuus,
26953: ammattia harjoittavissa perheissä asuu 4,1 pro-       jolla on omakohtaista käytännön kokemusta
26954: senttia väestöstä, joilla 0--14-vuotiaita lapsia on   ruoan tuotannosta, supistuu.
26955: yhteensä noin 55 000.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26956:    Näin laskien noin 915 000 alle 15-vuotiasta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26957: lasta olisi käytännön ruoantuotannon perustei-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26958: den ja arkirutiinien ulkopuolella omassa elinpii-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26959: rissään. Heidän käsityksensä maataloudesta jää
26960: pitkälti koulun ja muun yhteiskunnan tuottaman                  Olisiko peruskoulussa järjestettävä
26961: tiedon varaan.                                               erillistä opetusta edes jonkinlaisten käy-
26962:    Maatalousväestön osuus supistuu yhä. Vaara-               tännön maataloustaitojen säilyttämiseksi
26963: na on, että yhä suurempi osa uusista kuluttajista            kansalaisten perussivistyksessä?
26964: 
26965:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
26966:                                           Armas Komi /kesk
26967: 
26968: 
26969: 
26970: 
26971: 280043
26972: 2                                           KK 159/1998 vp
26973: 
26974: 
26975: 
26976: 
26977:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26978: 
26979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriö ei nykysäännösten mukaan
26980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voi määrätä, mitä oppiaineita eri kouluissa ja
26981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kunnissa olisi opetettava. On kuitenkin todet-
26982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas            tava opetussuunnitelmien väljyyden nimen-
26983: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        omaan mahdollistavan joustavia muutoksia
26984: 159:                                                  opetustyöhön. Eri aihekokonaisuuksien avulla
26985:                                                       opetustyöhön voidaan sisällyttää oppiainerajat
26986:           Olisiko peruskoulussa järjestettävä         ylittäviä, kulloinkin tärkeiksi ja ajankohtaisiksi
26987:        erillistä opetusta edes jonkinlaisten käy-     koettuja teemoja. Näitä voidaan toteuttaa eri-
26988:        tännön maataloustaitojen säilyttämiseksi       laisina eri oppiaineiden yhteistyöteemoina ja
26989:        kansalaisten perussivistyksessä?               -projekteina. Jo nykyisellään peruskoulun ala-
26990:                                                       asteella maatalous ja maataloustaidot voivat
26991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulla luonnollisella tavalla esille ympäristön ja
26992: vasti seuraavaa:                                      luonnontiedon oppiainekokonaisuuksien yhtey-
26993:                                                       dessä.
26994:     Valtioneuvosto on 1980-luvulla päättänyt pe-          Myöskään ei sovi unohtaa sitä, että edelleen
26995: ruskoululain 30 §:n perusteella peruskoulun tun-      oppilaat valitsevat yläasteella ns. valinnaisaine-
26996: tijaosta. Tällöin peruskoulun yläasteen valio-        tarjottimelta maa- ja metsätaloutta niin sovelta-
26997: naisten aineiden joukkoon kuului mm. maa- ja          vina kuin syventävinäkin kursseina. Riippuu
26998: metsätalous sekä puutarhanhoito, joita voitiin        suuresti sekä kunnan että koulun aktiivisuudes-
26999: opettaa kahdeksannella ja yhdeksännenä vuosi-         ta, miten ne korostavat kyseistä oppiainetta ja
27000: luokalla yhteensä 4-8 vuosiviikkotuntia. Tuol-        sen merkitystä ja miten maataloustaitoja halu-
27001: loin valtakunnallisten opetussuunnitelman pe-         taan edistää. Tässäkin pätee tarjonnan kiinnos-
27002: rusteiden mukaan kyseisen oppiaineen tavoittee-       tavuoden laki: valinnaisaineiden kirjo yläasteella
27003: na oli "herättää kiinnostusta ja arvostusta maa-      on miltei rajaton, mutta valinnan määrä rajalli-
27004: ja metsätaloutta sekä puutarhanhoitoa kohtaan         nen.
27005: ja antaa niissä tarvittavia perustaitoja sekä antaa      Peruskoulun oppilaiden viikkotuntimäärä ja
27006: valmiuksia ymmärtää maa- ja metsätalouden             eri oppiaineiden määrä lienevät nykyisellään riit-
27007: sekä puutarhanhoidon kansantaloudellinen mer-         tävät. Varsinaisia uusia oppiaineita tuskin on
27008: kitys".                                               tarkoituksenmukaista lisätä. Myös valtioneu-
27009:     Valtioneuvosto on sittemmin vuonna 1993           voston hyväksymässä koulutuksen ja korkea-
27010: antanut uuden päätöksen peruskoulun tuntijaos-        kouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-
27011: ta. Tässä tuntijaossa ei enää erikseen mainita        missuunnitelmassa vuosille 1995-2000 perus-
27012: valionaisten aineiden nimiä, ainoastaan näiden        koulun tuntijako ja opetussuunnitelman perus-
27013: oppiaineiden enimmäistuntimäärä,joka on koko          teet on tarkoitus säilyttää suunnittelukauden
27014: yläasteella yhteensä 20 tuntia.                       ajan tehtyjen päätösten mukaisina.
27015:     Viime vuosien yhteiskunnalliselle kehitykselle       Opetusministeriö ei voi määrätä erillistä ope-
27016: on ollut ominaista valtion keskusjohtoisuuden         tusta maataloustaitojen säilyttämiseksi. Luon-
27017: väheneminen. Tämä näkyy opetustoimen alalla           nollisimmalla tavalla maatalous ja maataloustai-
27018: päätösvallan siirtymisenä entistä enemmän yk-         tojen säilyttäminen voivat kuitenkin olla esillä
27019: sittäisen kunnan ja jopa koulun tasolle. Väljyys      koko peruskoulun ajan eri oppiainekokonai-
27020: valtakunnallisessa tuntijaossa, jossa määritel-       suuksiin nivoutuneina ja yläasteella erityisesti
27021: lään enää kaikille oppilaille yhteiset aineet ja      valinnaisaineiden valinnoissa sekä biologian ja
27022: väljyys opetussuunnitelman perusteissa, joissa        maantiedon yhteydessä. Lisäksi oivallinen tapa
27023: annetaan vain kehykset opetukselle, mahdollis-        näiden taitojen säilyttämiseksi on toivon mu-
27024: tavat hyvinkin suuren vaihtelun paikallistasolla      kaan nykyisestään enenevässä koulujen kerho-
27025: paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.        toiminnassa.
27026:                                            KK 159/1998 vp                                           3
27027: 
27028:    Maatalousalan Tiedotuskeskus on aikoinaan            Opetusministeriö seuraa tilannetta ja pyrkii
27029: ansiokkaasti tuottanut maatalousaineistoa kou-       toimimaan siten, että kotimaan maataloustaito-
27030: lujen käyttöön ja jopa järjestänyt opettajille ke-   jen säilyttäminen yhdentyvässä Euroopassa olisi
27031: säisin kurssitusta. Viime vuonna Finfood on ryh-     myös peruskoululaisten ulottuvilla. Tästä yhtenä
27032: tynyt tuottamaan tietoverkkoon maatilamate-          konkreettisena esimerkkinä on jo matemaattis-
27033: riaalia, joka on suurelta osin jo koulujen käytet-   luonnontieteellinen projekti, joka on kouluis-
27034: tävissä. Tämä lisännee osaltaan jälleen kiinnos-     samme parastaikaa käynnissä ja jonka yhteydes-
27035: tusta maatalouden opetusta ja opiskelua koh-         sä myös maataloustaitojen merkitys ja niiden säi-
27036: taan peruskouluissamme.                              lyttäminen voivat tulla esille.
27037: 
27038:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
27039: 
27040:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27041: 4                                           KK 159/1998 vp
27042: 
27043: 
27044: 
27045: 
27046:                                          Tili Riksdagens Talman
27047: 
27048:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt nuvarande bestämmelser kan undervis-
27049: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ningsministeriet inte bestämma i vilka läroämnen
27050: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       undervisning skall meddelas i olika skolor och
27051: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr               kommuner. Det bör dock konstateras att just
27052: 159:                                                   spelrummet i läroplanerna medger flexibilitet i
27053:                                                        undervisningsarbetet. Med hjälp avolika ämnes-
27054:            Borde man i grundskolan ordna sepa-         helheter kan ämnesöverskridande teman som vid
27055:         rat undervisning för att upprätthålla åt-      ett givet tillfålle upplevs som viktiga och aktuella
27056:         minstone ett viss mått av praktiska får-       tas in i undervisningen. De kan genomföras i
27057:         digheter i jordbruk som en del a v medbor-     form av samarbetsteman och samarbetsprojekt i
27058:         garnas grundläggande bildning?                 olika läroämnen. 1 dagens läge kan lantbruk och
27059:                                                        lantbruksfårdigheter på ett naturligt sätt komma
27060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fram i samband med ämneshelheter i miljö- och
27061: anföra följande:                                       naturkunskap på grundskolans lågstadium.
27062:                                                           Det gäller också att hålla i minnet att eleverna
27063:    Statsrådet beslöt på 1980-talet med stöd av         fortfarande på högstadiet ur ett stort utbud till-
27064: 30 § grundskolelagen om timfördelningen i              valsämnen kan välja lant- och skogsbruk både
27065: grundskolan. Tillvalsämnena på grundskolans            som tillämpade och fördjupade kurser. Det beror
27066: högstadium omfattade då bl.a. lant- och skogs-         i stor utsträckning på kommunens och skolans
27067: bruk samt trädgårdsskötsel. Undervisning i             aktivitet hur de för fram det här läroämnet och
27068: dessa ämnen kunde ges under sammanlagt 4-8             dess betydelse och på vilket sätt de vill främja
27069: årsveckotimmar i årskurs åtta och nio. Enligt de       fårdigheterna i lantbruk. Det avgörande är också
27070: dåvarande riksomfattande grunderna för läro-           hur intressant utbudet är: eleverna har ett så gott
27071: planen var målet för detta läroämne "att väcka         som obegränsat antal tillvalsämnen att välja mel-
27072: elevernas intresse för lant- och skogsbruk samt        lan, men de kan bara välja ett visst antal.
27073: trädgårdsskötsel och lära för dessa ämnen nöd-            Antalet veckotimmar och antalet läroämnen
27074: vändiga grundfårdigheter samt att ge eleverna          för eleverna i grundskolan torde vara tillräckligt
27075: beredskap att förstå lant- och skogsbrukets samt       såsom läget är nu. Det är knappast ändat11ftlsen-
27076: trädgårdsskötselns nationalekonomiska betydel-         ligt att ta in några egentliga nya ämnen. Aven i
27077: se".                                                   den av statsrådet godkända planen för utveckling
27078:    Statsrådet har senare, dvs. år 1993, utfårdat ett   av utbildningen och av forskningen vid högsko-
27079: nytt beslut om timfördelningen i grundskolan. 1        lorna för åren 1995-2000 sägs att avsikten är att
27080: det nämns inte längre särskilt tillvalsämnena vid      iaktta grundskolans timfördelning och grunder-
27081: namn, utan endast maximiantalet timmar i dessa         na för läroplanen under planeringsperioden i en-
27082: ämnen. För hela högstadiet uppgår de till totalt       lighet med de beslut som fattats.
27083: 20 timmar.                                                Undervisningsministeriet kan inte bestämma
27084:    Utmärkande för samhällsutvecklingen under           om särskild undervisning i syfte att upprätthålla
27085: de senaste åren har varit en minskning av statens      fårdigheterna i lantbruk. Strävan att upprätthål-
27086: centralstyrning. Detta syns inom undervisnings-        la dessa fårdigheter kan dock naturligast komma
27087: sektorn så att beslutsfattandet i allt högre grad      fram under hela grundskolan som en integrerad
27088: överförs till den enskilda kommunen, rentav tili       del av olika ämneshelheter och på högstadiet
27089: den enskilda skolan. Spelrummet i den riksom-          särskilt vid vai av tillvalsämnen samt i samband
27090: fattande timfördelningen, där numera endast de         med biologi och geografi. Ett utmärkt sätt att
27091: för alla elever gemensamma ämnena anges, och           upprätthålla dessa fårdigheter är genom skolans
27092: spelrummet i läroplansgrunderna, där endast ra-        klubbverksamhet, som förhoppningsvis utvidgas
27093: marna för undervisningen ges, möjliggör en             jämfört med dagens läge.
27094: mycket stor variation på lokalnivå beroende på            Lantbrukets Informationscentral har tidigare
27095: de lokala behoven och förhållandena.                   på ett förtjänstfullt sätt utarbetat lantbruksmate-
27096:                                             KK 159/1998 vp                                             5
27097: 
27098: rial för skolorna och även ordnat kurser för lärar-   också för grundskoleeleverna att skaffa sig får-
27099: na sommartid. 1 fjol började Finfood producera        digheter i finländskt jordbruk i ett integrerat Eu-
27100: lantbruksmaterial på datanätet. Materialet kan        ropa. Ett konkret exempel på detta är det mate-
27101: tili stor del redan utnyttjas av skolorna. Detta      matisk-naturvetenskapliga projekt som pågår i
27102: torde ytterligare öka intresset för undervisning      skolorna som bäst. 1 samband med det kan bety-
27103: och studier i lantbruk i våra grundskolor.            delsen av lantbruksfårdigheter och bevarandet
27104:     Undervisningsministeriet följer situationen       av dem betonas.
27105: och försöker agera så att det skall vara möjligt
27106: 
27107:      Helsingforsden 26 mars 1998
27108: 
27109:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27110:                                             KK 160/1998 vp
27111: 
27112: Kirjallinen kysymys 160
27113: 
27114: 
27115: 
27116: 
27117:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Huumeongelmaisten hoidosta
27118: 
27119: 
27120: 
27121:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27122: 
27123:    Säännöllisesti huumeita käyttävien määrä on        kästään taloudellisista syistä, inhimillisistä syistä
27124: Helsingin seudulla noussut tuhansiin. Esimerkik-      puhumattakaan, huumeiden käyttäjien hoito on
27125: si viime vuonna Kurvin huumepoliklinikan neu-         yhteiskunnalle kannattavaa. Kansalaisyhteis-
27126: vontapalveluun tuli noin 10 000 puhelua.              kunnassa tulisi huolehtia siitä, että niille, jotka
27127:    Tukholman ja Kööpenhaminan esimerkkien             tahtovat pelastautua elämälle, olisi siihen myös
27128: perusteella on ilmeistä, että edellä mainittua huu-   tosiasiallinen mahdollisuus asianmukaisen hoi-
27129: meaaltoa seuraa lähivuosina ruuhka vieroitus-         don kautta.
27130: hoitoon. Tuolloin ne, jotka ovat selvinneet hen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27131: gissä, alkavat omasta tahdostaan hakeutua hoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27132: toon.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27133:    Jo nyt ongelmaksi on muodostunut se, että          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27134: esimerkiksi heroiinia saa helpommin kuin hoi-
27135: toa, koska päihdehuoltolain määrärahat on jo                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että hoitoa
27136: monessa sosiaalitoimistossa käytetty loppuun.                 tahtovilla huumeongelmaisilla olisi mah-
27137:     Huume-, rikos-, vankila- ja tautikierre käy               dollisuus päästä hoitoon?
27138: veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi. Jo pel-
27139: 
27140:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
27141: 
27142:           Markku Pohjola /sd             Kalevi Olin /sd                  Matti Saarinen /sd
27143:           Arja Ojala /sd                 Lauri Metsämäki /sd              Erkki Pulliainen /vihr
27144:           Tapio Karjalainen /sd          Reijo Kallio /sd                 Ulla Juurola /sd
27145:                                          Maija Rask /sd
27146: 
27147: 
27148: 
27149: 
27150: 280043
27151: 2                                            KK 160/1998 vp
27152: 
27153: 
27154: 
27155: 
27156:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27157: 
27158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttöön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien
27159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja vammojen hoito sekä osin myös vieroitushoito
27160: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        (katkaisuhoito) tapahtuu monissa terveyskes-
27161: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            kuksissa.
27162: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-               Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan
27163: myksen n:o 160:                                        yleissairaaloiden poliklinikoilla ja psykiatrisissa
27164:                                                        sairaaloissa sekä mielenterveystoimistoissa.
27165:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että hoitoa          Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelu-
27166:         tahtovilla huumeongelmaisilla olisi mah-       jen lisäksi huumeongelmaisella on käytettävis-
27167:         dollisuus päästä hoitoon?                      sään päihdehuollon erityispalveluiden järjestel-
27168:                                                        mä: polikliiniset avohoitopalvelut (A-klinikat,
27169:   Vastauksen kysymykseen esitän kunnioitta-            nuorisoasemat), välimuotoiset palvelut (palvelu-
27170: vasti seuraavaa:                                       asumisyksiköt ja päivätoimintakeskukset), tila-
27171:                                                        päishoitoy ksiköt (ensisuojat ja selviämisasemat),
27172:    Kysymyksen perusteena on tieto, jonka mu-           päihdehuollon laitospalvelut (kuntoutusyksiköt
27173: kaan säännöllisesti huumeita käyttävien määrä          ja vieroitushoitoyksiköt) sekä nuorten laitoshoi-
27174: on Helsingin seudulla noussut tuhansiin. Kurvin        toyksiköt.
27175: huumepoliklinikan neuvontapalveluun tuli noin              Kaikille päihdeongelmaisille tarkoitettujen
27176: 10 000 puhelua.                                        päihdehuollon palvelujen lisäksi on erityisesti
27177:    Kysyjät arvioivat, että edellä mainittua huu-       pääkaupunkiseudulla olemassa noin kymmenen
27178: meaaltoa seuraa lähivuosina ruuhka vieroitus-          huumausaineongelmiin erikoistunutta päihde-
27179: hoitoon. Kysyjät esittävät, että jo nyt on ongel-      huollon yksikköä. Alaikäisten huumausaineiden
27180: maksi muodostunut se, että esimerkiksi heroiinia       käyttäjien laitoshoito tapahtuu osana lastensuo-
27181: saa helpommin kuin hoitoa, koska päihdehuol-           jelua.
27182: tolain määrärahat on jo monessa sosiaalitoimis-            Huumausaineiden käyttäjä pääsee Suomessa
27183: tossa käytetty loppuun. Kysyjät esittävät, että        halutessaan useimmiten ongelmitta päihdehuol-
27184: kansalaisyhteiskunnassa tulisi huolehtia siitä,        lon avohoitoyksikköön. Vaikka huumausaine-
27185: että niille, jotka tahtovat pelastautua elämälle,      poliittisen toimikunnan vuonna 1997 jättämän
27186: olisi siihen myös tosiasiallinen mahdollisuus          mietinnön mukaan huumehoidon kapasiteetti on
27187: asianmukaisen hoidon kautta.                           Suomessa valtakunnan tasolla arvioitu riittäväk-
27188:    Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia huolehti-        si ja hoitoon pääsy kohtalaisen helpoksi, on riit-
27189: maan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl-      tävän tehokkaiden hoitojaksojen rahoittaminen
27190: löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnissa     ollut epävarmaa. Ylipäänsä laitoskuntoutukseen
27191: esiintyvä tarve edellyttää.                            pääsy on kuntien säästötoimien vuoksi vaikeutu-
27192:    Kunta voi järjestää päihdehuollon palvelut          nut. Ongelmakohtia ovat myös olleet eri hoito-
27193: joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai os-       muotojen keskinäisen koordinaation puutteet
27194: tamalla palvelut muualta.                              sekä kitka hoidon jatkuvuudessa ja porrastami-
27195:    Hoito tapahtuu joko yleisinä sosiaali- ja ter-      sessa.
27196: veydenhuollon palveluina tai tarvittaessa päih-            Päihdehuollon laitosten käytössä esiintyy suu-
27197: dehuollon erityispalveluina                            ria kuntakohtaisia vaihteluita. Tämä voi osittain
27198:    Päihdehuoltotyötä tehdään sosiaalihuollon           selittyä kuntakohtaisten tarpeiden vaihtelulla
27199: yleisten palveluiden yhteydessä esimerkiksi osa-       sekä paikallisen työnjaon erilaisuudella. Varsi-
27200: na yleistä sosiaali työtä, lastensuojelua, kasvatus-   nainen hoito muodostuu yhteisöhoidosta, tera-
27201: ja perheneuvolatyötä, toimeentulotukea, koti-          peuttisista yhteisöistä sekä yksilö- ja ryhmätera-
27202: palvelua tai vanhustenhuoltoa.                         piasta, lääkkeellisistä hoidoista ja näiden hoito-
27203:    Terveydenhuollossa päihdetyötä tehdään osa-         muotojen yhdistelmistä. Monella ongelmakäyt-
27204: na terveyskeskusten neuvolatoimintaa, koulu-,          täjällä on ns. kaksoisdiagnoosi, eli huumeriippu-
27205: opiskelija- ja työterveydenhuoltoa. Päihteiden         vuuden lisäksi myös psykiatrineo sairaus.
27206:                                              KK 160/1998 vp                                             3
27207: 
27208:     Sosiaalisinaja terveydellisinä ongelmina alko-     kiintumaton. Buprenorfiinihoitoon on nopeasti
27209: holi- ja huumeongelmat ovat varsin samankaltai-        ohjattu uusia resursseja, mutta siitä huolimatta
27210: sia. Lisäksi Suomessa harvoin esiintyy pelkkää         näyttää tämän hoitomuodon kysyntä ylittävän
27211: huumeiden ongelmakäyttöä. Ylivoimaisesti ylei-         tällä hetkellä tarjolla olevat resurssit pääkaupun-
27212: simmin ongelmat liittyvät pelkkään alkoholin           kiseudulla. Kysynnän lisäys on tapahtunut jo
27213: käyttöön. Huumausaineiden, lääkkeiden ja               tuloksellisiksi todettujen hoitomuotojen kustan-
27214: liuottimien ongelmakäyttäjät taas ovat useimmi-        nuksella.
27215: ten ns. sekakäyttäjiä, eli heillä on ongelmia myös        Ministeriö tiedusteli määräyksessä mainituilta
27216: alkoholin käyttöön liittyen.                           vastuutahoilta Helsingin, Espoon ja Vantaan
27217:     Sosiaali- ja terveysministeriön 8.7.1997 anta-     kaupungeilta kokemuksia 31.10.1997 mennessä.
27218: ma ja 1.9.1997 voimaan tullut määräys opioidi-         2.2.1998 järjestettiin vastaavien tahojen kanssa
27219: riippuvaisten potilaiden hoidosta eräillä (bupre-      palaveri aiheesta. Todettiin, että resursseja on
27220: norfiini, metadoni ja levasetyylimetadoli) lääk-       lisätty perustuen ministeriön määräykseen. Hoi-
27221: keillä tähtää siihen, että terveydenhuolto ottaa       toketjujen rakentaminen oli vielä jossakin mää-
27222: aikaisempaa selvemmän roolin ko. potilaiden            rin kesken. Kolmen kuukauden vieroitushoito
27223: hoidon arvioinnista ja toteutuksesta sekä uusien       todettiin liian lyhyeksi ajatellen niitä poti-
27224: hoitomenetelmien kehittämisestä, kokeilemises-         laita, jotka tulivat buprenorfiinivieroitukseen.
27225: ta ja arvioinnista. Tämä tapahtuisi ainoastaan         HYKSin osastolla tapahtuvaan arviointiin ja
27226: sellaisissa yksiköissä, joissa on tähän edellytyksiä   vieroitus/korvaushoidon aloittamiselle oli kuu-
27227: elijoissa on korkeatasoista ja monipuolista tietoa     kausien odotusaika. Ministeriön edustajat il-
27228: ja taitoa sekä riittävästi resursseja. Tämän perus-    moittivat, että vieroitushoidon enimmäispituut-
27229: teella keskitettiin vieroitushoidon aloittaminen       ta (kolme kuukautta) tullaan esittämään piden-
27230: buprenorfiinilla, metadonilla ja levasetyylimeta-      nettäväksi ja samalla tullaan tarkistamaan vie-
27231: dolilla viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan ja   roitushoidon tarpeen arviointia ja hoidon aloit-
27232: Helsingin kaupungin psykiatristen sairaaloiden         tavien hoitolaitosten määrää. Helsingin kaupun-
27233: yksikköön.                                             ki hyväksyi päihdehuollon kehittämisohjelman
27234:     Korvaushoidon tarpeen arviointi sekä hoidon        vuonna 1997, Espoon kaupunki hyväksyi oman-
27235: aloittaminen ja hoidon seuranta keskitettiin           sa muutama viikko sitten ja Vantaan kaupunki
27236: HYKSin huumevieroitusyksikköön ja OYKSin               on valmistelemassa omaansa. Suunnitelmat si-
27237: psykiatrian klinikkaan. Sekä vieroitushoidon           sältävät sekä ennalta ehkäisevän päihdetyön,
27238: että korvaushoidon jatkohoito tapahtuu sellai-         huumeen käytön varhaisen toteamisen, hoitoon
27239: sessa yksikössä, jossa hoidon aloittanut taho ar-      ohjauksen sekä varsinaisen hoitojärjestelmän.
27240:  vioi olevan riittävät edellytykset hoidon antami-     Suunnitelmat, joihon sisältyvät myös tarvittavat
27241: seen. Tällaisessa yksikössä tulee olla toiminnasta     resurssit, muodostavat hyvän pohjan järjestel-
27242:  vastaava lääkäri, josta tulee ilmoittaa hoidon        mällisille huumausainepoliittisille toimille.
27243:  aloittaneelle yksikölle ja Terveydenhuollon oi-          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että Suo-
27244:  keusturvakeskukselle.                                 messa huumeiden käyttäjä pääsee halutessaan
27245:     Määräyksen jälkeen ovat erityisesti pääkau-        useimmiten ongelmitta päihdehuollon avohoi-
27246:  punkiseudun kunnat myöntäneet uusia resurs-           toyksikköön. Riittävien tehokkaiden laitosjak-
27247:  seja mm. opioidiriippuvaisten potilaiden vieroi-      sojen rahoittaminen voi joissakin kunnissa olla
27248:  tus- ja korvaushoitoon buprenorfiinilla. Esimer-      epävarmaa. Erityisesti buprenorfiinivieroitus-
27249:  kiksi Espoon kaupungin päihdehuollon määrä-           hoidon kysyntä ylittää tällä hetkellä hoidon ar-
27250:  rahan käyttö oli vuonna 1997 16,8 miljoonaa           viointia ja aJoitusta suorittavien sairaaloiden re-
27251:  markkaa ja vuoden 1998 budjetissa on 19,7 mil-        sursseja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunki-
27252: joonaa markkaa. Sen lisäksi on tämän vuoden            seudun suuret kunnat ovat kuitenkin jo lisänneet
27253:  budjetissa 1,6 miljoonaa markkaa erillisrahana        voimavaroja hoidon kehittämiseen, ja on odotet-
27254:  päihdelinjan budjetissa. Tämän vuoden määrä-          tavissa, että tämän johdosta tilanne tulee jatkos-
27255:  rahoista on n. 20% käytetty.                          sa paranemaan. Ministeriö on lisäksi valmistele-
27256:     Koska buprenorfiinin käytöstä narkomaa-            massa uutta määräystä, jolla hoitoketjussa ha-
27257:  nien hoidossa on vasta rajoitetusti kokemusta         vaittuihin ongelmiin puututaan.
27258:  kansainvälisestikin, niin sen asema on vielä va-
27259: 
27260:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
27261: 
27262:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27263: 4                                           KK 160/1998 vp
27264: 
27265: 
27266: 
27267: 
27268:                                         Tili Riksdagens Talman
27269: 
27270:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Missbrukarvård inom hälso- och sjukvården
27271: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        utförs som en del av rådgivningen vid hä1sovårds-
27272: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      centraler, skol-, studerande- och företagshälso-
27273: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-         vården. Behand1ing av förgiftningstillstånd,
27274: mål nr 160:                                           sjukdomar och skador i anknytning tili använd-
27275:                                                       ningen av rusmede1 samt delvis också avvänjning
27276:          Vad ämnar Regeringen göra för att            (avgiftning) äger rum på många hälsovårdscent-
27277:        narkotikamissbrukare som vill ha vård          ra1er.
27278:        skall ha möjlighet att få vård?                    Patienter som behöver sjukhusvård vårdas på
27279:                                                       de allmänna sjukhusens po1ikliniker och på psy-
27280:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kiatriska sjukhus samt mentalvårdsbyråer.
27281: anföra följande:                                          Utöver den allmänna servicen inom social-
27282:                                                       och hälsovården har en narkotikamissbrukare
27283:    Spörsmålet baserar sig på uppgifter om att         tillgång tili systemet med specialservice inom
27284: anta1et personer som regelbundet använder nar-        missbrukarvården: po1ikliniska öppenvårds-
27285: kotika har stigit tili tusental inom He1singforsre-   tjänster (A-kliniker, ungdomskliniker), service
27286: gionen. Rådgivningsservicen vid narkotikapo1i-        av blandform (serviceboendeenheter och dag- el-
27287: kliniken Kurvi fick ta emot ca 10 000 samtal.         ler verksamhetscentrer), tillfålliga vårdenheter
27288:    Spörsmålsställarna uppskattar att den ovan         (skyddshärbärgen och tillnyktringsstationer),
27289: nämnda knarkvågen kommer att åtföljas av en           anstaltsservice inom missbrukarvården (rehabili-
27290: rusning tili avgiftning under de närmaste åren.       teringsenheter och avgiftningsenheter) samt en-
27291: Spörsmålsställarna påstår att det redan nu har        heter för anstaltsvård för unga.
27292: blivit ett problem att det är lättare att få t.ex.        Utöver den service inom missbrukarvården
27293: heroin än vård, eftersom de anslag som erhållits      som är avsedd för alla missbrukare finns det i
27294: med stöd av lagen om missbrukarvård redan har         synnerhet inom huvudstadsregionen ca tio enhe-
27295: tagit slut vid många socialbyråer. Spörsmålsstäl-     ter inom missbrukarvården som är specialiserade
27296: larna föreslår att man i ett medborgarsamhälle        på narkotikaproblem. Anstaltsvården av min-
27297: bör sörja för att de som vill rädda sig tili 1ivet    deråriga narkotikamissbrukare sker som en del
27298: också ska ha en faktisk chans att göra så med         av barnskyddet.
27299: hjä1p av 1ämp1ig vård.                                    En narkoman kommer i Finland, om han så
27300:    Lagen om missbrukarvård ålägger kommu-             vill, för det mesta utan problem in vid en öppen-
27301: nerna att sörja för att vården av missbrukare         vårdsenhet inom missbrukarvården. Enligt ett
27302: ordnas så att dentili sin innebörd och sin omfatt-    betänkande av narkotikapolitiska kommissio-
27303: ning motsvarar behovet i kommunen.                    nen från 1997 är kapaciteten för rusmedelsvård i
27304:    En kommun kan ordna service inom missbru-          Finland tillräcklig på en riksomfattande nivå;
27305: karvården antingen sjä1v, tillsammans med an-         finansieringen av tillräckligt effe)stiva vårdperio-
27306: dra kommuner eller genom att köpa servicen            der har emellertid varit osäker. Overhuvudtaget
27307: annanstans.                                           har det blivit svårare att komma in på anstaltsre-
27308:    Vården sker antingen som allmän service inom       habilitering tili följd av kommunernas sparåtgär-
27309: social- och hälsovården eller vid behov som spe-      der. Också vissa brister i den inbördes koordina-
27310: cialservice inom missbrukarvården.                    tionen mellan olika vårdformer samt i fråga om
27311:    Missbrukarvård utförs i samband med den            kontinuiteten och differentieringen av vården
27312: allmänna servicen inom social- och hälsovården,       har vållat problem.
27313: t.ex. som en del av det allmänna socialarbetet,           När det gäller utnyttjande av anstalter inom
27314: barnskyddet, arbetet på rådgivningsbyråer för         missbrukarvården förekommer stora variationer
27315: uppfostringsfrågor samt fami1jerådgivningsar-         i kommunerna. Detta kan delvis förklaras med
27316: betet, utkomststödet, hemservicen och å1drings-       variationerna i behovet i de olika kommunerna
27317: vården.
27318:                                              KK 160/1998 vp                                               5
27319: 
27320: samt med olikheter i den lokala arbetsfördelning-       budgeten för 1998 finns anslag på 19,7 milj. mk.
27321: en. Den egentliga vården består av s.k. Commu-          Därtill ingår i årets budget 1,6 milj. mk i form av
27322: nity Care, terapeutiska team samt individ- och         ett särskilt anslag i budgeten för missbrukarlin-
27323: gruppterapi, behandling med läkemedel och              jen. Ca 20% av årets anslag har använts.
27324: kombinationer av dessa vårdformer. Många                  Eftersom det också internationellt sett finns
27325: missbrukare har en s.k. dubbeldiagnos, dvs. ut-        begränsad erfarenhet av användningen av bupre-
27326: över rusmedelsberoendet lider de också av en            norfin i vården av narkomaner är dess ställning
27327: psykiatrisk sjukdom.                                   fortfarande obefåst. Man har i snabb takt kana-
27328:     1 egenskap av sociala problem och hälsopro-        Iiserat nya resurser tili buprenorfinvården, men
27329: blem är alkohol- och narkotikaproblemen rätt           trots detta ser det ut som om efterfrågan pä denna
27330: likadana. Dessutom är det i Finland sällsynt att       vårdform för närvarande överskrider de tili buds
27331: man enbart missbrukar narkotika. 1 de aUra fles-       stående resurserna i huvudstadsregionen. Ök-
27332: ta fallen hör problemen enbart ihop med alkohol-       ningen i efterfrågan har skett på bekostnad av de
27333: missbruk. Missbrukare av narkotika, läkemedel          vårdformer som redan har konstaterats ge resultat.
27334: och lösningsmedel är återigen oftast s.k. bland-          Ministeriet frågade sådana ansvariga instan-
27335: missbrukare, dvs. de har också problem med             ser som nämns i föreskriften, dvs. Helsingfors,
27336: alkoholen.                                             Esbo och Vanda städer, om deras erfarenheter
27337:     Den föreskrift om vård av opioidberoende           före den 31 oktober 1997. En diskussion ordna-
27338: patienter med vissa läkemedel (buprenorfin, me-        des den 2 februari 1998 i ärendet tillsammans
27339: tadon och levacetylmetadol) som social- och häl-       med de ansvariga instanserna. Det framhölls att
27340: sovårdsministeriet meddelade den 8 juli 1997 och       resurserna har ökats tili följd av ministeriets före-
27341: som trädde i kraft den 1 september 1997 syftar tili    skrift. Mobiliseringen av vårdkedjor var fortfa-
27342: att hälso- och sjukvården skall inta en tydligare      rande i viss mån på hälft. Det framhölls ocksä att
27343: roll än tidigare vid bedömningen och genomfö-          avgiftning under tre månader är en för kort peri-
27344: randet av vården av patienterna i fråga samt när       od med tanke på de patienter som kom för att få
27345: det gäller att utveckla, utvärdera och pröva nya       buprenorfinavgiftning. Väntetiden tili bedöm-
27346: vårdmetoder. Detta skall försiggå endast vid så-       ning och inledandet av avgiftning eller ersättande
27347: dana enheter som har förutsättningar därtill, dvs.     värd vid HUCS avdelning var flera månader.
27348: vid enheter med högklassiga och mångsidiga             Ministeriets representanter meddelade att det
27349: kunskaper och fårdigheter samt tiliräckliga re-        skall föreslås att maximilängden på avgiftning
27350: surser. lnledandet av avgiftning med buprenor-         (tre månader) förlängs och samtidigt skall man
27351: fin, metadon och levacetylmetadol koncentrera-         justera antalet vårdanstalter som bedömer beho-
27352: des därför tili de fem universitetscentralsjukhu-      vet av avgiftning och som inleder värd. Helsing-
27353: sen och en enhet i anknytning tili Helsingfors         fors stad godkände ett utvecklingsprogram för
27354: stads psykiatriska sjukhus.                            missbrukarvård 1997, Esbo stad godkände sitt
27355:     Bedömningen av behovet av substitutionsbe-         program för nägon vecka sedan och Vanda stad
27356: handling samt inledandet och uppföljningen av          bereder som bäst sitt program. 1 planerna ingår
27357: vården koncentrerades tili narkomanvårdsenhe-          såväl förebyggande missbrukararbete, ett tidigt
27358: ten vid HUCS och tili den psykiatriska kliniken        konstaterande av användningen av narkotika,
27359: vid UUCS. Bäde avgiftningen och substitutions-         värdhänvisning samt det egentliga vårdsystemet.
27360:  behandlingen kan fortsätta vid en sådan enhet         Planerna, vilka även omfattar de resurser som
27361:  som av den instans som har inlett värden bedöms       behövs, bildar en god grund för systematiska
27362:  ha tiliräckliga förutsättningar att ge vården. Vid    narkotikapolitiska åtgärder.
27363:  en sådan enhet skall det finnas en läkare som            Social- och hälsovårdsministeriet anser att en
27364:  ansvarar för verksamheten. Den enhet som inlett       narkotikamissbrukare i Finland för det mesta
27365:  värden och rättsskyddscentralen för hälsovården       utan problem kommer in på en öppenvårdsenhet
27366:  skall underrättas om denna läkare.                    inom missbrukarvården om han så vill. 1 vissa
27367:     Efter det att ministeriets föreskrift kom ut har   kommuner kan det vara osäkert hur man skall
27368:  i synnerhet kommunerna i huvudstadsregionen           finansiera tiliräckligt effektiva anstaltsperioder. 1
27369:  beviljat nya resurser för bl.a. avgiftning och sub-   synnerhet efterfrågan på buprenorfinavgiftning
27370:  stitutionsbehandling av opioidberoende patien-        överskrider för närvarande resurserna på de
27371:  ter med buprenorfin. T.ex. Esbo stads missbru-        sjukhus som bedömer och inleder vård i huvud-
27372:  karvård använde 1997 inalles 16,8 milj. mk och i      stadsregionen. De stora kommunerna i huvud-
27373: 6                                             KK 160/1998 vp
27374: 
27375: stadsregionen har emellertid redan ökat sina re-        ta. Ministeriet håller dessutom på att bereda en
27376: surser för att utveckla vården och situationen          ny föreskrift med hjälp av viiken man skall ta itu
27377: väntas i fortsättningen bli bättre till följd av det-   med problemen i vårdkedjan.
27378: 
27379:      Helsingfors den 25 mars 1998
27380: 
27381:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
27382:                                             KK 161/1998 vp
27383: 
27384: Skriftligt spörsmål 161
27385: 
27386: 
27387: 
27388: 
27389:                                     Gunnar Jansson /sv: Snuttarbetens inverkan på arbetslöshetsdag-
27390:                                        penningen
27391: 
27392: 
27393:                                          Tili Riksdagens Talman
27394: 
27395:    Ett av de centrala målen för de ändringar som       arbetslöshetsdagpenning respektive semesterda-
27396: gjorts i socialförsäkringssystemet har varit att det   gar inte är synkroniserade, vilket leder tili att
27397: alltid skalllöna sig att ta emot arbete. På dethela    arbetstagaren går miste om arbetslöshetsersätt-
27398: taget har ändringarna varit lyckade, men då och        ning för flera dagar än han de facto har rätt tili
27399: då dyker det upp situationer där effekterna -          enligt semesterlagstiftningen. Detta upplevs som
27400: antagligen - omedvetet blivit motsatta.                orättvist, inte minst p.g.a. att arbetstagare som
27401:    Det senaste exemplet är den effekt kortvariga       blir arbetslösa blir behandlade på olika sätt bero-
27402: arbetsförhållanden, s.k. snuttarbeten, genom ut-       ende på hurudant arbetsförhållandet varit.
27403: betald semesterersättning kan ha på arbetslös-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27404: hetsförmånerna. Inom byggnadsbranschen har             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27405: man registrerat fall där ett halvt års arbetsförhål-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27406: lande just p.g.a. semesterersättningen ledde till      följande spörsmål:
27407: upp tili 70 dagar utan ersättning efter arbetsför-
27408: hållandets slut.                                                 Ämnar Regeringen avhjälpa den nega-
27409:     Då det gäller kortvariga arbetsförhållanden               tiva effekt på viljan att ta emot kortvariga
27410: erläggs ju införtjänad semester av praktiska skäl             arbeten som följer av att semesterlagstift-
27411:  oftast i form av semesterersättning. Problemet               ningen och reglerna för arbetslöshetser-
27412:  tycks då vara att de lagar som styr rätten tili              sättning inte är synkroniserade?
27413: 
27414:       Helsingforsden 5 mars 1998
27415: 
27416:                                            Gunnar Jansson /sv
27417: 
27418: 
27419: 
27420: 
27421:  280043
27422: 2                                          KK 161/1998 vp
27423: 
27424: Kirjallinen kysymys 161                                                                     Suomennos
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429:                                   Gunnar Jansson /r: Pätkätöiden vaikutuksesta työttömyyspäivära-
27430:                                      haan
27431: 
27432: 
27433:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27434:     Yhtenä keskeisenä tavoitteena sosiaalivakuu-     että työttömyyspäivärahaan sekä lomapäiviin
27435: tusjärjestelmään tehdyissä muutoksissa on ollut      oikeuttavat lait eivät ole keskenään synkronisoi-
27436: se, että työn vastaanottamisen on oltava aina        tuja, minkä vuoksi työntekijä menettää työttö-
27437: kannattavaa. Kaiken kaikkiaan muutokset ovat         myyskorvausta useammilta päiviltä kuin mihin
27438: olleet onnistuneita, mutta silloin tällöin ilmenee   hänellä itse asiassa on oikeus vuosilomalainsää-
27439: tilanteita, joissa vaikutukset - luultavasti tie-    dännön mukaan. Tämä koetaan epäoikeuden-
27440: dostamatta- ovat muodostuneet vastakkaisik-          mukaiseksi varsinkin sen vuoksi, että työttömäk-
27441: si.                                                  si joutuvat työntekijät saavat erilaisen kohtelun
27442:     Viimeisimpänä esimerkkinä on vaikutus, joka      työsuhteesta riippuen.
27443: lyhytaikaisilla työsuhteilla, ns. pätkätöillä, voi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27444: maksetun lomakorvauksen vuoksi olla työttö-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27445: myysturvaetuihin. Rakennusalalla on ilmennyt         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27446: tapauksia, joissa puolen vuoden työsuhde juuri       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27447: lomakorvauksen vuoksijohtijopa 70päivän kor-
27448: vauksettomaan aikaan työsuhteen päättymisen                    Aikooko Hallitus puuttua siihen, että
27449: jälkeen.                                                    vuosilomalainsäädännön ja työttömyys-
27450:     Lyhytaikaisissa työsuhteissa ansaittu loma              korvausta koskevien säännösten synkro-
27451: suoritetaan käytännön syistä useimmiten loma-               nisoimattomuus vaikuttaa kielteisesti ha-
27452: korvauksena. Ongelmana näyttää tällöin olevan,              luun ottaa vastaan lyhytaikaisia töitä?
27453: 
27454:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
27455:                                           Gunnar Jansson /r
27456:                                             KK 161/1998 vp                                                3
27457: 
27458: 
27459: 
27460: 
27461:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27462: 
27463:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuutusosaston työttömyysturvayksikkö suoritti
27464: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhdessä II työttömyyskassan kanssa selvityksen
27465: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lomakorvausten jaksottamisesta lokakuun vii-
27466: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar           meisellä viikolla 1997. Kyseinen selvitys on toi-
27467: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        mitettu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokun-
27468: n:o 161:                                              nalle 10.12.1997.
27469:                                                          Selvitys käsitti 1 480 lomakorvauksen jakso-
27470:           Aikooko Hallitus puuttua siihen, että       tustapausta. Kuudesosassa päiväraha oli evätty
27471:        vuosilomalainsäädännön ja työttömyys-          korkeintaan 2 päivältä jaksotuksen vuoksi, enin-
27472:        korvausta koskevien säännösten synkro-         tään 5 päivän jaksotoksia oli runsas kolmannes ja
27473:        nisoimattomuus vaikuttaa kielteisesti ha-      kaksi kolmasosaa tapauksista oli sellaisia, joissa
27474:        luun ottaa vastaan lyhyaikaisia töitä?         jaksotettavien päivien lukumäärä oli enintään 10
27475:                                                       päivää. Kaikissa pitkissä jaksotustapauksissa
27476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös edeltävä työsuhde oli ollut pitkä, jolloin
27477: vasti seuraavaa:                                      pitämätöntä lomaa oli ehtinyt kertyä. Viidennek-
27478:                                                       sessä kaikista tapauksista voimassa olevan lain
27479:    Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömän           mukaan jaksotettuja päiviä oli yhtä paljon kuin
27480: toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä          vuosilomalain mukaisia päiviä ja 77 %: ssa ta-
27481: aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaami-       pauksista päivien määrä poikkesi enintään kol-
27482: seksi ja lieventämiseksi. Jos työnantaja työsuh-      mella puoleen tai toiseen. Jaksotettavia päiviä
27483: teen päättyessä maksaa työntekijälle erilaisia        tuli vähemmän vuosilomalain mukaan 30 %:ssa
27484: palkkioita tai korvauksia, hänellä ei välittömästi    tapauksista ja enemmän 50 %:ssa tapauksista.
27485: työsuhteen päättyessä olekaan taloudellisia me-          Lomakorvauksenjaksotusta koskeva säännös
27486: netyksiä, koska kyseiset korvaukset turvaavat         on rakenteellinen säästötoimenpide, jonka la-
27487: hänen toimeentulonsa. Tällaisiksi oli työttö-         kiehdostusta koskevan hallituksen esityksen (HE
27488: myysturvalaissa jo aiemmin katsottu ns. kultai-       72/1996 vp) taloudellisia vaikutuksia koskevissa
27489: set kädenpuristukset, muut työnantajalta saadut       perusteluissa on arvioitu säästävän työttömyys-
27490: taloudelliset etuudet ja yrittäjien myyntivoitto      turvassa noin 270 miljoonaa markkaa vuonna
27491: sekä vuoden 1997 alusta lukien myös lomakor-           1997. Tehdyn selvityksen mukaan säästövaiku-
27492: vaukset                                               tukset näyttävät toteutuvan arvioidun suuruisi-
27493:     Kaikissa mainituissa tapauksissa ansiopäivä-      na. Selvityksen yhteydessä ei tullut esiin yksiselit-
27494: raha evätään niin monelta päivältä kuin kyseinen      teisiä, nykykäytäntöä parempiaja toimeenpanon
27495: korvaus tai rahasuoritus voidaan jaksottaa hen-       kannalta yksinkertaisia jaksotusvaihtoehtoja,
27496: kilön vakiintuneena pidettävän palkan perusteel-      joilla ei olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaiku-
27497: la. Jaksotusmenettelyn perusteena on työttö-          tuksia.
27498: myysturvan keskeinen periaate: työttömyysaika-           Tilastot eivät osoita, että säännökset vaikut-
27499: na henkilölle turvataan toimeentulo vakiintu-         taisivat kielteisesti haluun ottaa vastaan lyhytai-
27500:  neen ansiotason mukaisesti. Vuoden 1997 alusta       kaisia töitä. Vuonna 1997,jonka alusta lomakor-
27501:  lukien vakiintunut ansiotulo määritellään 10         vauksenjaksotus on ollut työttömyysturvalaissa,
27502: kuukauden mittaiselta ajalta.                         alle kuukauden mittaisia kokoaikatöitä tekevien
27503:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta         määrä kasvoi ansioturvassa 9 %, kun kaikkien
27504:  pyysi syyskuussa 1997 sosiaali- ja terveysministe-   ansiopäivärahan saajien määrä väheni 9 %. Alle
27505:  riötä selvittämään, mitä ongelmia lomakorvauk-       kuukauden mittaisia töitä tekeville maksetut so-
27506:  sen jaksottamisesta työttömyysturvassa on ai-        vitellut päivärahat kasvoivat 18%, kun kaikkien
27507:  heutunut ja mitä ministeriö aikoo tehdä syntynei-    päivärahapäivien määrä väheni 9 %.
27508:  den ongelmien poistamiseksi. Ministeriön va-
27509: 
27510:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
27511: 
27512:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27513: 4                                           KK 161/1998 vp
27514: 
27515: 
27516: 
27517: 
27518:                                         Tili Riksdagens Talman
27519: 
27520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             med 11 arbets1öshetskassor en utredning av peri-
27521: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             odiseringarna av semesterersättningarna under
27522: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         den sista veckan i oktober 1997. Denna utredning
27523: dagsman Gunnar Jansson undertecknade spörs-             överlämnades tili riksdagens socia1- och hä1so-
27524: mål nr 161:                                             vårdsutskott den 10 december 1997.
27525:                                                            Utredningen omfattade periodiseringen av
27526:           Ämnar Regeringen avhjälpa den nega-           1480 semesterersättningar. 1 en sjättedel av fallen
27527:        tiva effekt på viljan att ta emot kortvariga     hade dagpenning förvägrats för högst 2 dagar på
27528:        arbeten som följer av att semesterlagstift-      grund av periodiseringen, en dryg tredjedel var
27529:        ningen och reg1erna för arbets1öshetser-         periodiseringar omfattande högst 5 dagar och två
27530:        sättning inte är synkroniserade?                 tredjedelar a v fallen var sådana där antalet perio-
27531:                                                         diserade dagar var högst 10. 1 alla långa periodi-
27532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           seringar hade också det föregående arbetsförhål-
27533: anföra följande:                                        landet varit långt, varvid arbetstagaren hade
27534:                                                         hunnit samla ihop semesterdagar. 1 en femtedel
27535:    Arbetslöshetsdagpenning betalas för att tryg-        av alla fall var antalet periodiserade dagar enligt
27536: ga utkomsten för en arbetslös och för ersättning        gällande lag lika många som dagarnas antal hade
27537: och lindring av de ekonomiska förluster som             blivit enligt semesterlagen och i 77 % av fallen
27538: arbets1ösheten medför. Om arbetsgivaren vid ar-         avvek antalet med högst tre åt det ena eller det
27539: betsförhållandets s1ut till arbetstagaren beta1ar       andra hållet. Antalet periodiserade dagar blev
27540: olika s1ags arvoden eller ersättningar lider den        fårre enligt semesterlagen i 30% av fallen och fler
27541: arbetslöse inte några ekonomiska för1uster ge-          i 50 % av fallen.
27542: nast när arbetsförhållandet upphör, eftersom de            Bestämmelsen om periodisering av semester-
27543: nyssnämnda ersättningarna tryggar hans ut-              ersättningen är en strukturell sparåtgärd, som
27544: komst. Redan tidigare hade i lagen om utkomst-          enligt motiveringen tili de ekonomiska verkning-
27545: skydd för arbets1ösa de s.k. fallskärmsavtalen,         arna i regeringens proposition (RP 72/1996 rd)
27546: övriga ekonomiska förmåner av arbetsgivaren,            har beräknats ge en besparing om ca 270milj. mk
27547: företagarnas försäljningsvinst och fr.o.m. in-          år 1997 i utkomstskyddet för arbetslösa. Enligt
27548: gången av 1997 också semesterersättningarna             en utredning som gjorts ser det ut som om bespa-
27549: betraktats som sådana ersättningar.                     ringarna i verkligheten blir i den storleksklassen.
27550:    1 alla de nämnda fallen förvägras den inkomst-       Det kom inte fram i utredningen några sådana
27551: relaterade dagpenningen för så många dagar som          entydiga periodiseringsalternativ som skulle vara
27552: ersättningen eller beta1ningen kan periodiseras         bättre än det nuvarande och lätta att genomföra,
27553: utgående från den lön som skall anses som per-          och som inte skulle ha haft betydande ekonomis-
27554: sonens stabiliserade lön. Periodiseringsförfaran-       ka verkningar.
27555: det grundar sig på den centrala principen inom             Statistiken ger inget belägg för att bestämmel-
27556: utkomstskyddet för arbetslösa: under arbets1ös-         serna skulle ha en negativ effekt på viljan att ta
27557: hetstiden tryggas en persons utkomst enligt hans        emot kortvariga arbeten. Under 1997 - från
27558: stabiliserade lönenivå. Fr.o.m. ingången av 1997        ingången av det året har periodiseringen av se-
27559: fastställs den stabiliserade lönenivån på grundval      mesterersättningen ingått i lagen om utkomst-
27560: av en tid av tio månader.                               skydd för arbetslösa - ökade antalet personer
27561:    Riksdagens social- och hälsovårdsutskott bad         med ett heldagsarbete som varade mindre än en
27562: i september 1997 social- och hälsovårdsministe-         månad med 9 % i förtjänstskyddet, medan det
27563: riet utreda vilka problem periodiseringen av se-        totala antalet personer som fick inkomstrelate-
27564: mesterersättningen i utkomstskyddet för arbets-         rad dagpenning minskade med 9 %. De jämkade
27565: lösa har medfört och vad ministeriet ämnar göra         dagpenningar som betalades till personer som
27566: för att undanröja de problem som uppstått. En-          utförde arbeten som varat mindre än en månad
27567: heten för utkomstskydd för arbetslösa vid minis-        ökade med 18 %, medan det totala antalet dagar
27568: teriets försäkringsavdelning gjorde tillsammans          då dagpenning utbetalades minskade med 9 %.
27569:      Helsingforsden 26 mars 1998
27570: 
27571:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27572:                                           KK 162/1998 vp
27573: 
27574: Kirjallinen kysymys 162
27575: 
27576: 
27577: 
27578: 
27579:                                  Jukka Mikkola /sd: Yliopistokirjastojen resurssitilanteen heikkene-
27580:                                     misen vaikutuksista opiskelun ja tutkimustyön edellytyksiin
27581: 
27582: 
27583:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27584:    Yliopistokirjastojen määräraha, joka on käy-        Kun samanaikaisesti tiedon saatavuus ja elin-
27585: tettävissä kirjojen ja aikauslehtien hankintaan,    ikäinen koulutus ovat keskeisiä tavoitteita yh-
27586: on laskenut siten, että vuoteen 1996 mennessä se    teiskunnassamme, on tieteellistä tietoa välittä-
27587: on pudonnut kaikissa korkeakouluissa kolmas-        vän keskeisen instituution, korkeakoulukirjasto-
27588: osalla kymmenen viimeisen vuoden aikana. Esi-       jen, mahdollisuudet suorittaa tehtäväänsä hei-
27589: merkiksi Turun yliopistossa tämä tarkoittaa, että   kentyneet. Yliopistokirjastojen käyttäjämäärät
27590: kun vuonna 1991 oli käytettävissä kirjastohan-      ovat kuitenkin koko ajan lisääntyneet, omalta
27591: kintoihin 6,5 miljoonaa mk, vuoden 1998 määrä-      osaltaan muun muassa aikuisopiskelijoiden ja
27592: rahajaossa kirjallisuuden hankintaan voitiin        ammattikorkeakoulujen myötä.
27593: osoittaa vain 5,4 miljoonaa mk. Määrärahan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27594: reaaliarvo on huomattavasti pienempi kuin ni-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27595: mellisarvo, mikä johtuu ulkomaisen kirjallisuu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27596: den hintojen noususta ja markan kehityksestä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27597: tärkeimpään ostovaluuttaan, dollariin, verrattu-
27598: na.                                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
27599:     Hankintamäärärahojen käyttö on muuttunut               tynyt, ettei yliopistokoulutuksen, tieteen
27600:  määrärahojen vähetessä entistä voimakkaam-                ja tutkimuksen taso vaarantuisi sen vuok-
27601:  min kausijulkaisupainotteiseksi, ja tutkimus-             si, että yliopistokirjastoilla ei ole resurs-
27602:  kirjallisuusmonografioiden hankinta on vähen-             seja suorittaa pääasiallisinta tehtäväänsä
27603:  tynyt.                                                    määrärahojen puutteen vuoksi?
27604: 
27605:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
27606:                                          Jukka Mikkola /sd
27607: 
27608: 
27609: 
27610: 
27611:  280043
27612: 2                                           KK 162/1998 vp
27613: 
27614: 
27615: 
27616: 
27617:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27618: 
27619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yliopistolaitoksen     toimintamenomäärära-
27620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoista on sovittu opetusministeriön ja yliopisto-
27621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jen välisissä tulossopimuksissa. Osa toimintame-
27622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka             noista on sovittu kohdeunettavaksi tiettyihin tar-
27623: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koituksiin. Muutoin määrärahojen tarkempi
27624: n:o 162:                                               kohdentaminen, esimerkiksi kirjastolle, kuuluu
27625:                                                        yliopistojen omaan toimivaltaan.
27626:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          Opetusministeriö on marraskuussa 1997 aset-
27627:        tynyt, ettei yliopistokoulutuksen, tieteen      tanut tutkimusedellytystyöryhmän, jonka erää-
27628:        ja tutkimuksen taso vaarantuisi sen vuok-       nä tehtävänä on laatia selvitys yliopistojen tutki-
27629:        si, että yliopistokirjastoilla ei ole resurs-   musedellytysten kehityksestä 1990-luvullaja teh-
27630:        seja suorittaa pääasiallisinta tehtäväänsä      dä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä tutki-
27631:        määrärahojen puutteen vuoksi?                   muksen ja tutkijankoulutuksen perusedellytys-
27632:                                                        ten turvaamiseksi. Selvityksen piiriin kuuluvat
27633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myös kirjastot, tietohuolto ja tiedon siirto. Tähän
27634: vasti seuraavaa:                                       mennessä saatujen selvitysten perusteella näyttää
27635:                                                        ilmeiseltä, että resurssien suuntaamisessa on eroa
27636:    Valtiontalouden säästötoimet johtivat vuosi-        yliopistojen välillä. Kirjallisuuden hankintaan
27637: na 1993 ja 1994 siihen, että eduskunnan hyväksy-       käytetyt määrärahat ovat vähentyneet 1990-lu-
27638: missä talousarvioissa yliopistolaitoksen käyt-          vulla useimmissa yliopistoissa, mutta eivät kui-
27639: töön osoitettuja määrärahoja leikattiin voimak-         tenkaan kaikissa. Tutkimusedellytystyöryhmän
27640: kaasti aiempaan verrattuna. Rahoituksen taso           selvitysten pohjalta opetusministeriö ryhtyy tar-
27641: on voitu tämänjälkeen kohtuullisesti turvatajat-       vittaviin lisätoimenpiteisiin opetuksen ja tutki-
27642: kamalla korkeakoulujen kehittämislain 3 §:n voi-        muksen perusedellytysten turvaamiseksi.
27643: massaoloa. Tutkimusedellytysten vahvistami-                Taloudellisten reunaehtojen ohella tulosoh-
27644: seen tähtää valtioneuvoston hyväksymä tutki-           jaukseen perustuva päätösvallan delegointi ja
27645: musrahoituksen lisäysohjelma, jonka mukaan             johtamisedellytysten parantaminen ovat luoneet
27646: yliopistojen tutkimusmäärärahoja lisätään vuo-          yliopistojen sisälle hyvinkin toisistaan poikkea-
27647: teen 1999 mennessä 250 milj. markalla vuoden            via määrärahojenjakokäytäntöjäja toimintame-
27648: 1997 talousarvioesityksen tasosta. Vuonna 1998          kanismeja. Yliopistot ovat lisäksi toteuttaneet eri
27649: lisäys on 210 milj. markkaa. Osa näistä määrä-          tahdissa toimintoihinsa liittyviä rakenteellisia
27650: rahoista kohdeunetaan kansallisen elektronisen          kehittämistoimenpiteitä. Tämä kehitys ei voi olla
27651: kirjaston ja tietopalveluiden kehittämiseen.            heijastumatta myös yliopistokirjastoihin.
27652: 
27653:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
27654: 
27655:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27656:                                              KK 162/1998 vp                                               3
27657: 
27658: 
27659: 
27660: 
27661:                                           Tili Riksdagens Talman
27662: 
27663:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         versiteten. En del av omkostnaderna skall enligt
27664: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          överenskommelserna tilldelas bestämda ända-
27665: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        mål. I övrigt hör dettili universitetens egen kom-
27666: man Jukka Mikkola undertecknade spörsmål nr             petens att närmare fördela anslagen, exempelvis
27667: 162:                                                    tili biblioteket.
27668:                                                             Undervisningsministeriet tillsatte i november
27669:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       1997 en arbetsgrupp för forskningsvillkor och
27670:         så att inte nivån på universitetsutbild-        den har bl.a. tili uppgift att göra en utredning av
27671:         ningen, vetenskapen och forskningen             utvecklingen av universitetens forskningsvillkor
27672:         äventyras därför att universitetsbibliote-      på 1990-talet och lägga fram ett förslag tili åtgär-
27673:         ken på grund av anslagsbrist inte har re-       der som behövs för att trygga grundförutsätt-
27674:         surser att fullgöra sin huvudsakliga upp-       ningarna för forskning och forskarutbildning.
27675:         gift?                                           Utredningen täcker också biblioteken, informa-
27676:                                                         tionsförsörjningen och dataöverföringen. På ba-
27677:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sis av de rapporter som hittills influtit verkar det
27678: anföra följande:                                        uppenbart att resurstilldelningen skiljer sig mel-
27679:                                                         lan de olika universiteten. Anslagen för littera-
27680:     Sparåtgärderna i statsekonomin ledde åren           turinköp har på 1990-talet minskat i de flesta
27681: 1993 och 1994 tili att riksdagen godkände bud-          universiteten, men dock inte i alla. Utgående från
27682: getar med kraftiga nedskärningar i anslagen för         de utredningar som arbetsgruppen för forsk-
27683: universitetsväsendet. Finansieringsnivån har ef-        ningsvillkor gör kommer undervisningsministe-
27684: ter detta kunnat tryggas i skälig grad genom att        riet att vidta nödvändiga vidareåtgärder för att
27685: 3 § i lagen om utveckling av högskoleväsendet           säkra grundförutsättningarna för undervisning
27686: getts förlängd giltighet. Forskningsbetingelserna       och forskning.
27687: avses kunna stärkas genom ett av statsrådet god-            Den delegerade beslutanderätten och de för-
27688: känt program för ökad forskningsfinansiering            bättrade ledningsbetingelserna utgående från re-
27689: enligt vilket universitetens forskningsanslag före      sultatstyrningen har skapat ekonomiska minimi-
27690: utgången av 1999 skall ökas med 250 milj. mk            villkor men också högst varierande verksamhets-
27691: från nivån i 1997 års budgetförslag. År 1998 är         mekanismer och sätt att fördela anslag inom
27692: ökningen 210 milj. mk. En del av dessa anslag går       universiteten. Universiteten har dessutom i olika
27693: tili utvecklingen av ett nationellt elektroniskt bib-   takt genomfört strukturella utvecklingsåtgärder i
27694: liotek och informationstjänster.                        anslutning tili sina funktioner. Denna utveckling
27695:     Överenskommelser om anslagen för universi-          kan inte gå universitetsbiblioteken obemärkt för-
27696: tetsväsendets omkostnader har träffats i resultat-      bi.
27697: avtalen mellan undervisningsministeriet och uni-
27698: 
27699:        Helsingfors den 26 mars 1998
27700: 
27701:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27702:                                            KK 163/1998 vp
27703: 
27704: Kirjallinen kysymys 163
27705: 
27706: 
27707: 
27708: 
27709:                                   Tero Mölsä /kesk ym.: Viljelemättömyyssopimuksin sidottujen pel-
27710:                                      tojen palauttamisesta viljelyyn
27711: 
27712: 
27713:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27714: 
27715:    Viljelemättömyyssopimuksia tehtiin vuonna         sia hehtaareja poissa viljelystä maksimiaikaa,
27716: 1992, jotta silloin vallinnutta ylituotantoa olisi   vaan tilanteen helpottamiseksi tulisi myöntää
27717: voitu tasapainottaa. ED-sopimuksen myötä ei          mahdollisuus vapautua sopimuksista jo aiem-
27718: tällaisten peltojen pitäminen viljelyn ulkopuolel-   min.
27719: la ole enää kansallisen intressin mukaista. Näi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27720: den sopimusten mukaisten peltoalojen hoitovel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27721: voitetta ei myöskään ole vuoden 1997 jälkeen.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27722: Voidaankin olettaa, että myöskään maisema ei         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27723: pusikoitumisen myötä parane.
27724:    Maatalouteen kohdistetaan rakennemuutos-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27725: vaatimuksia, mikä ammattiinjäävien osalta mer-              ryhtyä, jotta viljelemättömyyssopimus-
27726: kitsee tilakoon kasvattamista. Tämän takia ei ole           ten alaiset pellot saataisiin palautetuksi
27727: järkevää pitää viljelemättömyyssopimusten alai-             viljelyyn?
27728: 
27729:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998
27730: 
27731:                      Tero Mölsä /kesk                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
27732:                      Armas Komi /kesk                         Markku Lehtosaari /kesk
27733: 
27734: 
27735: 
27736: 
27737:  280043
27738: 2                                             KK 163/1998 vp
27739: 
27740: 
27741: 
27742: 
27743:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           arvioida saaneen täyden korvauksen viljelystä
27745: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            luopumisesta.
27746: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Edellä mainittu laki kumottiin lailla (1 099/
27747: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-            1994) vuoden 1995 alusta lukien niin, että lakia
27748: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             kuitenkin sovelletaan nyt puheena oleviin sopi-
27749: n:o 163:                                                 muksiin valtion ja viljelijän välillä. Valtio on
27750:                                                          omalta osaltaan maksanut sopimuksen mukaiset
27751:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          korvaukset viljelijöille lain kumoamisesta huoli-
27752:         ryhtyä, jotta viljelemättömyyssopimus-           matta. Jos viljelijä ryhtyisi sopimusta rikko-
27753:         ten alaiset pellot saataisiin palautetuksi       maan, esimerkiksi luvattomasti viljelemään pel-
27754:         viljelyyn?                                       tojaan, voidaan maksettu tuki periä takaisin.
27755:                                                          Maksettuja korvauksia ei kuitenkaan voida enää
27756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             periä takaisin, kun kymmenen vuotta on kulunut
27757: vasti seuraavaa:                                         sopimuksen solmimisesta. Viljelemättömyysso-
27758:                                                          pimuksen alaisen pellon käyttöön ottamiseen
27759:    Vuonna 1992 tehtiin tuolloin voimassa olleen          voidaan hakemuksesta erityisistä syistä myöntää
27760: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-             lupa. Maatilahallituksen lakattua kyseisen luvan
27761: tun lain (126111989) perusteella kahdenlaisia so-        voi nykyisin myöntää maa- ja metsätalousminis-
27762: pimuksia valtion ja viljelijöiden välillä. Valtaosa      teriö. Tähän mennessä periaatteena on ollut, että
27763: kyseisenä vuonna tehdyistä sopimuksista oli              lupia on myönnetty vain äärimmäisen harvoissa
27764: määräaikaisia, kuusivuotisia sopimuksia, joiden          tapauksissa lähinnä taloudellisesti vakavissa vai-
27765: alaiset pellot vapautuvat takaisin maanviljelys-         keuksissa oleville viljelijöille.
27766: käyttöön kuluvana vuonna. Vähäisempi osa so-                 Koska viljelemättömyyssopimuksiin on sovel-
27767: pimuksista oli kysymyksessä tarkoitettuja viljele-       lettava edellä mainittua kumottua lakia, sen no-
27768: mättömyyssopimuksia, joissa viljelijä periaat-           jalla annettua valtioneuvoston päätöstä sekä kir-
27769: teessa sitoutui poistamaan peltoosa pysyvästi            jallisesta sopimuksesta ilmeneviä sopimusehtoja,
27770: pois maanviljelyskäytöstä. Tämän vuoksi sopi-             ei ole perusteita muuttaa edellä mainittua käy-
27771: musten perusteella maksettiin viiden ensimmäi-            täntöä. Näin ollen viljelemättömyyssopimukses-
27772: sen vuoden aikana korvausta, jonka taso ylitti            ta voi päästä vapaaksi ilman maksetun tuen ta-
27773: merkittävästi Suomen maatalousmaan keski-                 kaisinmaksuvelvollisuutta vasta kymmenen vuo-
27774: määräisen vuokratason. Koska pellon omistus-              den kuluttua sopimuksen alkamisesta.
27775: oikeus jäi viljelijälle, voidaan viljelijän näin ollen
27776: 
27777:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1998
27778: 
27779:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27780:                                             KK 163/1998 vp                                              3
27781: 
27782: 
27783: 
27784: 
27785:                                          Tili Riksdagens Talman
27786: 
27787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ovan nämnda lag upphävdes genom en lag
27788: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande            (1099/1994) från ingången av 1995 så att lagen
27789: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-        ändå nu tillämpas på de avtal mellan staten och
27790: dagsman Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörs-          jordhrukarna som här avses. Staten har för sin
27791: mål nr 163:                                            del hetalt ersättningar tili jordhrukarna enligt
27792:                                                        avtalen trots att Iagen upphävts. Om enjordhru-
27793:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kare hryter mot avtalet t.ex. genom att utan till-
27794:         ta för att åkrar som omfattas av avtal om      stånd hörja odla sina åkrar, kan ersättningen
27795:         att inte odla åker kan hörja hrukas?           krävas tillhaka. Betalda ersättningar kan dock
27796:                                                        inte mera krävas tilihaka när tio år har fOrflutit
27797:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          från det att avtalet ingicks. Av särskilda skäl kan
27798: anföra följande:                                       på ansökan heviljas tillstånd för att en åker som
27799:                                                        omfattas av ett avtal om att inte odla åker tas i
27800:    År 1992 ingicks på hasis av den då gällande         hruk. Då jordhruksstyrelsen dragits in heviljas
27801: lagen om halansering av lanthruksproduktionen          tillståndet nu av jord- och skogshruksministeriet.
27802: (1261/1989) två typer av avtal mellan staten och       Hittilis har principen varit att tillstånd heviljas
27803: jordhrukarna. Största delen av de avtal som då         endast i mycket få fall närmast tili jordhrukare
27804: ingicks gjordes upp för viss tid, sex år, och dessa    som hefinner sig i stora ekonomiska svårigheter.
27805: åkrar hlir fria för lanthruksproduktion i år. En-          Eftersom ovan nämnda upphävda lag, det
27806: dast en liten del av avtalen är sådana avtal om att    statsrådsheslut som utfårdats med stöd av den
27807: inte odla åker som avses i spörsmålet. På hasis av     och de villkor som framgår av det skriftliga avta-
27808: ett sådant avtal förhinder sig jordhrukaren att        let skall tillämpas på avtal om att inte odla åker
27809:  permanent lägga ned lanthruksproduktionen på          finns det inga skäl att ändra ovan nämnda praxis.
27810: en åker. Av denna anledning hetalades enligt           Sålunda kan den som ingått avtal om att inte odla
27811:  avtalen under de första fem åren en ersättning        åker hefrias från avtalet först tio år efter att
27812:  som hetydligt översteg den genomsnittliga arren-      avtalet hörjat gälla, utan att han är skyldig att
27813:  denivån för jordhruksjord i Finland. Eftersom          hetala tilihaka stödet.
27814: jordhrukarna hehöll ägenderätten tili åkern kan
27815:  de anses ha fått full ersättning för nedläggning av
27816:  produktionen.
27817:       Helsingforsden 21 mars 1998
27818: 
27819:                                                         Jord- och skogshruksminister Kalevi Hemilä
27820:                                               KK 164/1998 vp
27821: 
27822: Kirjallinen kysymys 164
27823: 
27824: 
27825: 
27826: 
27827:                                      Raimo Vistbacka /ps: Lastenlippuun oikeuttavanikärajan nostami-
27828:                                         sesta 16 vuoteen
27829: 
27830: 
27831:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27832: 
27833:    Tällä hetkellä ovat yleensä puolihintaiseen las-      16 vuotta. Asian aseoteeilisen ja psyykkisen vai-
27834: ten lippuun oikeutettuja alle 12-vuotiaat nuoret.        kutuksen lisäksi muutos helpottaisi perheiden
27835: Tämän ikärajanjälkeen he joutuvat maksamaan              yhteisiä harrastuksia ja liikkumista. Yhteiskun-
27836: täyden hinnan muun muassa liikkuessaan ylei-             nalle uudistuksesta koituisi pieniä tukien Iisään-
27837: sissä kulkuneuvoissa muutoin kuin opiskelijoina          tymisiä, mutta toisaalta perheiden liikkumisen
27838: ja pääsylipuista. Poikkeu~siaki_n tästä.ikärajast~       lisääntymisestä ja sosiaalimäärärahojen tarpeen
27839: tosin on, mutta se on kmtenkm varsm yletsesti            laskusta saattaisi koitua lähes vastaavat lisätulot
27840: käytössä. Lasten vanhemmille aiheutuvien ko-             ja säästöt.
27841: honneiden kustannusten lisäksi kyseinen "12-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27842: vuotiaan aikuistuminen" luo lapselle virheellisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27843:  kuvan siitä, että hän olisijo aikuistumassa. Tämä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27844: ei ole kuitenkaan totta, sillä aikuistuminen ta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27845:  pahtuu vasta olennaisesti myöhemmässä iässä.
27846:     Asiantilaan saataisiin korjausta sillä, että yh-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27847:  teiskunta säätäisi, suosittelisi ja indikoisi eri ta-          ns. lastenlippukäytännön jatkamisesta
27848:  hoja niin, että lastenlippukäytäntöä tulisi jat-               yleisesti noudatettavana siihen saakka,
27849:  kaa aina siihen saakka, kunnes nuori täyttää                   kunnes nuori on täyttänyt 16 vuotta?
27850: 
27851:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
27852:                                             Raimo Vistbacka /ps
27853: 
27854: 
27855: 
27856: 
27857:  280043
27858: 2                                           KK 164/1998 vp
27859: 
27860: 
27861: 
27862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27863: 
27864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voiteasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan
27865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myös velvoitetta soveltaa tiettyihin matkustaja-
27866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ryhmiin julkisen viranomaisen vahvistamia tai
27867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             hyväksymiä maksuja, jotka ovat ristiriidassa yri-
27868: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tyksen taloudellisen edun kanssa ja jotka aiheu-
27869: sen n:o 164:                                           tuvat tiettyjen hintatoimenpiteiden vahvistami-
27870:                                                        sesta tai kieltäytymisestä muuttaa tällaisia toi-
27871:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          menpiteitä. Mikäli toimivaltainen viranomainen
27872:        ns. lastenlippukäytännön jatkamisesta           päättää kuitenkin pitää voimassa tai asettaa kul-
27873:        yleisesti noudatettavana siihen saakka,         jetusyritykselle tällaisen hintavelvoitteen, on täs-
27874:        kunnes nuori on täyttänyt 16 vuotta?            tä aiheutuvat taloudelliset rasitukset hyvitettävä
27875:                                                        palveluvelvoiteasetuksessa säädettyjen yhteisten
27876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           menettelyjen mukaisesti.
27877: vasti seuraavaa:                                           Liikenneministeriön määräraha joukkoliiken-
27878:                                                        teen palvelujen ostoon ja kehittämiseen on tänä
27879:     Henkilöliikennelain 11 §:n 1 momentin nojalla      vuonna 492 Mmk.
27880: liikenneministeriö voi tarvittaessa vahvistaa lin-         Joukkoliikennerahalla ostetaan junaliiken-
27881: jaliikenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan.        nettä 229 miljoonalla markalla. Alueellisen linja-
27882: Liikenneministeriö on viimeksi 18 päivänä joulu-       autoliikenteen ja läänin rajat ylittävän pikavuo-
27883: kuuta 1997 vahvistanut 44-matkan älykortin              roliikenteen ostoihin sekä kaupunkiliikenteen
27884: matkustajahinnat. Tämä päätös sisältää myös             rahoittamiseen on varattu 241 Mmk. Vuodesta
27885: määräykset koululaisliikenteessä alle 12-vuo-           1992 liikenneministeriön koko joukkoliikenne-
27886: tiaille myytävien sarjalippujen hinnoittelusta.        määrärahaa on supistettu neljänneksellä. Tämä
27887:     Linja-autoyhtiöt päättävät itsenäisesti liiketa-    vähennys tulevien säästöpaineiden lisäksi aiheut-
27888: loudellisin perustein asiakkailta perittävistä ker-     taa sen, ettei nykyinen määrärahojen taso anna
27889: talippujen hinnoista, pikavuorojen lisämaksusta,        mahdollisuuksia lisätä erityisryhmille kohdistet-
27890: yömaksusta sekä erityisryhmille myönnettävistä          tavien taksaalennusten rahoitusta.
27891: alennuksista.                                               Liikenneministeriön saamien tietojen mukaan
27892:     Kilpailuvirasto on erikseen myöntänyt pää-          linja-autoalalla on myös tiedostettu se tosiasia,
27893:  osaa yksityistä linja-autosektoria edustavalle         että bussiliikenteessä 12-16-vuotiaat ovat "vä-
27894:  Linja-autoliitolle poikkeusluvan antaa Oy Mat-         liinputoajia"; he maksavat aikuisen hinnan sii-
27895: kahuolto Ab:lle hinnoitteluohjeita sellaisista lip-     hen saakka, kunnes heistä tulee keskiasteen opis-
27896: putuotteista,joita Matkahuolto myy ja jotka kel-        kelijoita ja pääsevät tällä hetkellä 50 %:n alen-
27897: paavat kaikissa Linja-autoliiton jäsenyritysten         nuksen piiriin. VR:llä, samoin kuin liikennelai-
27898:  linja-autoissa.                                        toksilla lapsen ikäraja on ollut 16 vuotta. Opiske-
27899:     Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksessa           lijoiden ja nuorison matkalippujen alennusehto-
27900:  (ETY) N:o 1191/69, muutettuna 20.6.1991 N:o            jen muuttamisesta on keskusteltu Linja-autolii-
27901:  1893/91 (neuvoston palveluvelvoiteasetus) 1 ar-        ton hallintoelimissä, mutta näissä keskusteluissa
27902:  tiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden toimi-          ei ole päästy asiasta yksimielisyyteen.
27903:  valtaisten viranomaisten on lakkautettava kaikki           Liikenneministeriössä katsotaan, että linja-
27904:  tässä asetuksessa tarkoitetut julkisten palvelujen     autoyritysten tulee keskinäisissä neuvotteluis-
27905:  käsitteeseen olennaisesti kuuluvat rautatie-,          saan pyrkiä etsimään sellaiset opiskelijoiden ja
27906:  maantie- ja sisävesiliikennettä koskevat velvoit-      nuorison matkalippuja koskevat hinnoittelurat-
27907:  teet, joita ovat 2 artiklan 2 kohdan mukaan kul-       kaisut, joita kaikki bussiyritykset voisivat ja ha-
27908: jetusyritykselle asetettu liikennöintivelvoite,         luaisivat noudattaa. Tämä voi tapahtua myös
27909:  kuljetusvelvoite ja hintavelvoite. Hintavelvoit-       liikenneministeriön myötävaikutuksella.
27910:  teella on tässä yhteydessä tarkoitettu palveluvel-
27911:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
27912: 
27913:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
27914:                                             KK 164/1998 vp                                               3
27915: 
27916: 
27917: 
27918:                                          Tili Riksdagens Talman
27919: 
27920:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sammanhang också skyldighet att, särskilt får
27921: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vissa kategorier av resande och för vissa godsslag
27922: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        eller på vissa linjer, tillämpa av myndigheter fast-
27923: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  ställda eller godkända taxor, som inte är förenli-
27924: spörsmål nr 164:                                       ga med företagets affärsintresse och som är en
27925:                                                        följd av att bestämmelser om särskilda taxor be-
27926:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen         slutats eller bibehållits oförändrade trots fram-
27927:        skrida för att barnbiljett allmänt skall gäl-   ställning om ändring. Om dock en behörig myn-
27928:        la för de unga tills de fyllt 16 år?            dighet beslutar att bibehålla sådan skyldighet
27929:                                                        eller beslutar påföra ett transportfåretag en så-
27930:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dan skyldighet, skall de ekonomiska kostnader
27931: anföra följande:                                       och intäkter som följs av skyldigheten kompense-
27932:                                                        ras i enlighet med de gemensamma förfaranden
27933:    Med stöd av II § 1 mom. persontrafiklagen           som bestäms i förordningen.
27934: kan trafikministeriet vid behov fastställa den            Trafikministeriets anslag för upphandling och
27935: riksomfattande seriebiljettaxan för linjetrafiken.     utveckling av kollektivtrafiktjänster är i år
27936: Trafikministeriet har senast den 18 december           492 miljoner mark. Med kollektivtrafikmedel
27937: 1997 fastställt passagerarpriserna på 44 resors        upphandlas tågtrafik för 229 miljoner mark. För
27938: smartkort. Detta beslut innehåller också bestäm-       upphandling av regional busstrafik, länens grän-
27939: melser om prissättning i skoltrafiken av de serie-     ser överskridande snabbusstrafik och finansie-
27940: biljetter som säljs tili barn under tolv år. Bussfö-   ring av stadstrafik har 241 miljoner mark reserve-
27941: retagen bestämmer självständigt kundpriserna           rats. Sedan 1992 har trafikministeriets anslag
27942: på enkelbiljetterna, tilläggsavgifterna i express-     minskats med en fjärdedel. Denna minskning
27943: turerna, nattavgifterna och rabatten som beviljas      leder utöver de kommande inbesparingarna tili
27944: åt specialgrupper. Konkurrensverket har separat        en situation, där anslagsnivån inte möjliggör att
27945: beviljat Finlands Bussförbund, som represente-         finansieringen av de taxarabatter som beviljas åt
27946: rar största delen av den privata bussektorn, en        specialgrupperna ökar.
27947: dispens att ge Oy Matkahuolto Ab prissättnings-           Enligt trafikministeriets uppgifter har också
27948: anvisningar för sådana biljetter som Matkahuol-        bussbranschen blivit medveten om att det är just
27949: to säljer och som duger i alla bussar som ägs av       12-16 åriga barn som missgynnas i busstrafi-
27950: medlemsföretagen i Finlands Bussförbund.               ken; de betalar samma avgift som vuxna tills de
27951:     Enligt punkt 3 i artikel 1 i rådets förordning     blir skolelever i mellanstadiet och får en rabatt på
27952: (EEG)nr 1893/91 avden20juni 1991 omändring             50 %. VR anser i likhet med trafikverken att ett
27953: av förordning (EEG) nr 1191/69 skall medlems-          barn är under 16 år. Ändring av rabattförutsätt-
27954:  staternas behöriga myndigheter upphäva de med         ningarna för studerande och unga har diskute-
27955:  begreppet offentlig tjänst förbundna förpliktel-      rats i bussförbundets förvaltningsorgan, men i
27956:  ser som definieras i förordningen och som avser       dessa diskussioner har enighet inte uppnåtts.
27957:  transporter på järnväg, väg eller inre vattenväg.        Trafikministeriet anser att bussföretagen sins-
27958:  Enligt punkt 2 artikel 2 innebär dessa fårpliktel-    emellan bör sträva efter att hitta en sådan pris-
27959:  ser skyldighet för transportföretag att bedriva       sättning på resebiljetter för studerande och unga
27960:  verksamhet, utföra transporter och följa taxabe-      som alla bussföretag kan och vill fålja. Detta kan
27961:  stämmelser. Med skyldigheten att följa taxabe-        ske också under medverkan av trafikministeriet.
27962:  stämmelser avses enligt punkt 5 i artikel 2 i detta
27963: 
27964:       Helsingforsden 20 mars 1998
27965: 
27966:                                                                            Trafikminister Matti Aura
27967: 1
27968: 
27969: 1
27970: 
27971: 
27972: 
27973: 
27974:     1
27975: 
27976:     1
27977: 
27978: 
27979: 
27980: 
27981:         1
27982: 
27983:         1
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 
27988:             1
27989: 
27990: 
27991:             1
27992: 
27993: 
27994: 
27995: 
27996:                 1
27997: 
27998:                 1
27999: 
28000: 
28001: 
28002: 
28003:                     1
28004:                                            KK 165/1998 vp
28005: 
28006: Kirjallinen kysymys 165
28007: 
28008: 
28009: 
28010: 
28011:                                    Raimo Vistbacka /ps: Kansanterveyslain ja hammashoitoasetuksen
28012:                                       muuttamisesta
28013: 
28014: 
28015:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28016: 
28017:     Kansanterveyslaissa ja sitä täydentävässä            Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tiettä-
28018: hammashoitoasetuksessa (802/1992) määritel-           västi aloittamassa kolmivuotinen projekti suun
28019: lään ikäjakauma, jonka mukaan maksutonta              ja hampaiden terveydenhuollon kehittämiseksi.
28020: hammashoitoa annetaan kuntien asukkaille. Va-         Valitettavasti kyseinen projekti ei näytä saavan
28021: litettavasti kyseisen asetuksen mukainen oikeus       varoja kuin yhden sihteerin palkan verran. Sillä
28022: saada ilmaista hammashoitoa silloin, kun henki-       ei kansalaisten suiden kuntoa paljoakaan kohen-
28023: lö on syntynyt vuonna 1956 tai sen jälkeen, ei        neta. Tulisi saada asetusmuutos, jolla kunnat
28024: kaikissa kunnissa toteudu. Eräänä esimerkkinä         ensiksikin sitovasti velvoitettaisiin hoitamaan
28025: on Helsingin kaupunki, joka hoitaa vain 34-vuo-       vuonna 1956ja senjälkeen syntyneiden ilmainen
28026: tiaiden tai sitä nuorempien hampaat. Kyseiseen        hammashoito, ja lakimuutoksella laajennettai-
28027: menettelyyn ei ole saatu korjausta valittamalla-      siin nopealla aikavälillä ilmaiseen hammashoi-
28028: kaan, ja myös sosiaali- ja terveysministeriö siu-     toon oikeutettujen piiriä ennen vuotta 1956 syn-
28029:  naa mainitun käytännön.                              tyneisiin.
28030:     Suomessa on hammaslääkäreitä paljon, huo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28031:  mattavasti enemmän kuin esimerkiksi Saksassa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28032:  Puolet Suomen kunnista pystyy järjestämään il-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28033:  maisen hammashoidon kaikille asukkailleen, ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28034:  muun muassa Jyväskylässä kaupunki tarkistut-
28035:  taa asukkaidensa hampaat kolmen vuoden vä-                      Mihin toimiin ja millä aikataululla
28036:  lein. Tiedossa ovat myös ne monet ja osin erittäin           Hallitus aikoo ryhtyä veivoittaakseen
28037:  vakavatkin sairaudet, jotka aiheutuvat huonosti              kaikki kunnat huolehtimaan vuonna
28038:  hoidetuista hampaista. Lasku tuleville vuosille              1956 ja sen jälkeen syntyneiden ilmaisesta
28039:  kasvaa jatkuvasti, ja jopa kuolemantapauksia on              hammashoidosta sekä Iaajentaakseen ky-
28040:  aiheutunut laman aiheuttaman rahanpuutteen                   seisen hoidon koskemaan myös ennen
28041:  takia Iaiminlyödystä hammashoidosta.                         mainittua vuotta 1956 syntyneitä kansa-
28042:                                                               laisia?
28043: 
28044:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
28045:                                           Raimo Vistbacka /ps
28046: 
28047: 
28048: 
28049: 
28050:  280043
28051: 2                                          KK 165/1998 vp
28052: 
28053: 
28054: 
28055: 
28056:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28057: 
28058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käyntien lukumäärä hammaslääkäriä kohti oli
28059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuonna 1994 keskimäärin 2 670 ja nettokustan-
28060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nukset asukasta kohti 231 markkaa vuodessa.
28061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            Vastaavat luvut asetuksen mukaisille ryhmille
28062: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         palveluja tarjoavissa kunnissa olivat 2 607 käyn-
28063: sen n:o 165:                                          tiä ja 214 markkaa. Palvelutarjontaa eniten ra-
28064:                                                       janneissa kunnissa luvut olivat 2 463 käyntiä ja
28065:           Mihin toimiin ja millä aikataululla          198 markkaa. Erot yksittäisten terveyskeskusten
28066:        Hallitus aikoo ryhtyä veivoittaakseen          välillä olivat suuria.
28067:        kaikki kunnat huolehtimaan vuonna                   Lasten ja nuorten hammashuolto on kansan-
28068:        1956 ja sen jälkeen syntyneiden ilmaisesta     terveyslain voimaan tulemisesta alkaen ollut etu-
28069:        hammashoidosta sekä laajentaakseen ky-         sijalla. Terveystulokset ovat olleet hyviä ja näi-
28070:        seisen hoidon koskemaan myös ennen             den ryhmien hoidon tarve on vähentynyt. Hoi-
28071:        mainittua vuotta 1956 syntyneitä kansa-         don tarve on nykyisin suurempaa keski-ikäisellä
28072:        laisia?                                        ja sitä vanbernmaHa väestöllä. Tästä huolimatta
28073:                                                       vuonna 1994 noin 85 % terveyskeskuksen poti-
28074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laista oli alle 40-vuotiaita. Järjestelmällisessä hoi-
28075: vasti seuraavaa:                                       dossa olleiden lasten ja nuorten aikuisten suun
28076:                                                        terveydentilan paraneminen antaa mahdollisuu-
28077:    Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kansanter-          den suunnata käytettävissä olevia hammashuol-
28078: veystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee            lon voimavaroja ja henkilöstöresursseja vastaa-
28079: muun muassa ylläpitää hammashuoltoa, johon             maan paremmin hoidon tarvetta. Näin on monis-
28080: luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan       sa kunnissa tehty ja tulokset ovat olleet rohkaise-
28081: asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito siinä           via. Eniten kehittämistarvetta on osassa suuria ja
28082: laajuudessa, kuin asetuksella tarkemmin sääde-         keskisuuria kuntia.
28083: tään. Asetuksen mukaan kunnan tulee järjestää              Hyväksyessään hammashuollon sairausva-
28084: ensisijaisesti vuonna 1956 ja sen jälkeen syntynei-    kuutuskorvausta koskevan lakimuutoksen edus-
28085: den henkilöiden sekä pään ja kaulan alueelle sä-       kunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön sel-
28086: dehoitoa saaneiden potilaiden hampaiden tutki-         vittävän tarkemmin aikuisten hammashoidon
28087: mus ja hoito. Sosiaali- ja terveydenhuollon asia-      järjestämismahdollisuuksia. Tämän vuoksi so-
28088: kasmaksuista annetussa laissa edellä mainittu          siaali- ja terveysministeriö käynnisti hankkeen
28089: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta alle         suun terveydenhuollon kehittämiseksi. Hanke
28090: 19-vuotiaille. Sosiaali- ja terveydenhuollon asia-     toteutetaan vuosina 1998-2000 yhteistyössä mi-
28091: kasmaksuasetuksessa määrätään tarkemmin 19             nisteriön, Stakesin, hankkeeseen osallistuvien
28092: vuotta täyttäneiden asiakasmaksuista.                  kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
28093:    Puolet maamme terveyskeskuksista tarjoaa            Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten käytet-
28094: hammashoitopalveluja koko väestölleen (1 ,2            tävissä olevat voimavarat voitaisiin suunnata
28095: milj. asukasta). Kolmannes (2,1 milj. asukasta)        nykyistä kattavarumin vastaamaan väestön ter-
28096: antaa palvelut vuonna 1956 syntyneille tai sitä        veystarpeita, tarkistaa suun terveydenhuollon
28097: nuoremmille. 15% terveyskeskuksista (1,7 milj.         henkilöstön työnjakoa, kokeilla väestövastuista
28098: asukasta) rajoittaa palvelutarjontaansa asetusta       toimintatapaa, kehittää hammashuollon kustan-
28099: suppeammaksi.                                          nusvaikuttavuutta ja tiivistää yhteistyötä muun
28100:    Koko väestölle hammashuollon palveluja tar-         terveydenhuollon kanssa.
28101: jotaan etupäässä pienehköissä kunnissa. Eniten             Hankkeesta saatavien tulosten perusteella so-
28102: palveluja on rajoitettu suurissa kaupungeissa.          siaali- ja terveysministeriö tulee päättämään tar-
28103: Kunnissa, joissa koko väestö on terveyskeskuk-          vittavista jatkotoimenpiteistä mukaan lukien
28104: sen hammashoitopalvelujen piirissä, potilas-            mahdollinen lainsäädännön uudistamistarve.
28105:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
28106: 
28107:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28108:                                            KK 165/1998 vp                                              3
28109: 
28110: 
28111: 
28112:                                         Tili Riksdagens Talman
28113: 
28114:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           let patientbesök per tandläkare år 1994 i mede1tal
28115: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           2 670 och nettokostnaderna per invånare 231 mk
28116: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       per år. 1 de kommuner som erbjöd service tili de
28117: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 grupper som förordningen förutsätter var mot-
28118: spörsmål nr 165:                                      svarande siffror 2 607 besök och 214 mk. 1 de
28119:                                                       kommuner som begränsade serviceutbudet allra
28120:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        mest var siffrorna 2 463 besök och 198 mk. Skill-
28121:        ta, och enligt viiken tidtabell, för att       naderna mellan de enskilda hä1sovårdscentraler-
28122:        tvinga alla kommuner att ordna avgiftsfri      na var stora.
28123:        tandvård för de personer som är födda år           Sedan fo1khälsolagen trädde i kraft har tand-
28124:        1956 och senare och för att utvidga vår-       vården för barn och unga prioriterats. Hä1sore-
28125:        den i fråga tili att gälla också de medbor-    sultatet har varit gott och behovet av vård har
28126:        gare som är födda före nämnda år 1956?         minskat inom dessa grupper. Numera är vårdbe-
28127:                                                       hovet större hos den medelålders och ä1dre be-
28128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         folkningen. Trots det var ca 85% av hä1sovårds-
28129: anföra följande:                                      centra1patienterna 1994 under 40 år. Det förbätt-
28130:                                                       rade hälsotillståndet i munnen hos barn och unga
28131:     Enligt 14 § folkhälsolagen åligger det kommu-     vuxna som haft tillgång tili systematisk vård gör
28132: nen att inom folkhälsoarbetet bl.a. svara för         det möj1igt att styra de personal- och andra resur-
28133: tandvård, tili viiken hänförs upplysningsverk-        ser som står tili förfogande inom tandvården så
28134: samhet och forebyggande verksamhet samt un-           att de bättre motsvarar vårdbehovet. Många
28135: dersökning och vård av kommuninvånarnas tän-          kommuner har gjort så med uppmuntrande re-
28136: der i den omfattning som närmare anges genom          sultat. Utveck1ingsbehovet är störst i en del av de
28137: förordning. Enligt folkhälsoförordningen skall        stora och medelstora kommunerna.
28138: kommunen ordna undersökning och vård a v tän-             1 samband med godkännandet av 1agändring-
28139: derna för i första hand de personer som är födda      en som gäller sjukförsäkringsersättning för tand-
28140: år 1956 och senare, samt för patienter som har        vård förutsatte riksdagen att social- och hälso-
28141: fått strålbehandling av huvudet och halsen. En-       vårdsministeriet närmare utreder möjligheterna
28142: ligt lagen om klientavgifter inom social- och häl-    att ordna tandvård för vuxna. Social- och hä1so-
28143: sovården är ovan nämnda undersökning och              vårdsministeriet in1edde därfor ett projekt för
28144: vård av tänderna avgiftsfri för personer som inte     utvecklande av munnens hälsovård. Projektet
28145: fyllt 19 år. 1 förordningen om klienta vgifter inom   genomförs under åren 1998-2000 i samarbete
28146: social- och hälsovården finns närmare bestäm-         mellan ministeriet, Stakes, de kommuner som
28147: melser om klientavgifter för dem som har fyllt 19     deltar i projektet och andra samarbetsparter.
28148: år.                                                   Projektet har som mål att klarlägga hur existe-
28149:     Hälften av vårt lands hälsovårdscentraler er-     rande resurser kan styras så att de mer heltäck-
28150:  bjuder hela sin befolkning tandvårdsservice (1,2     ande än vad nu är fallet motsvarar befolkningens
28151:  milj. invånare). En tredjedel (2,1 milj. invånare)   hälsobehov, att gå igenom arbetsfördelningen
28152:  erbjuder personer som är födda 1956 eller yngre      för den personai som arbetar med munnens häl-
28153: denna service. Av hälsovårdscentralerna är 15 %       sovård, att göra försök med verksamhet baserad
28154:  (1,7 milj. invånare) sådana som begränsar sitt       på befolkningsansvar, att utveckla kostnadsef-
28155:  serviceutbud mer än vad förordningen forutsät-       fektiviteten inom tandvården och att intensifiera
28156:  ter.                                                 samarbetet med den övriga hälsovården.
28157:     Det är främst de mindre kommunerna som                På basis av resultatet av projektet kommer
28158:  erbjuder hela sin befolkning tandvårdsservice. 1     social- och hälsovårdsministeriet att besluta om
28159:  de stora städerna begränsas servicen mest. 1 de      fortsatta åtgärder och om en eventuell revidering
28160:  kommuner där hela befolkningen omfattas av           av lagstiftningen.
28161:  hälsovårdscentralens tandvårdsservice var anta-
28162: 
28163:      Helsingforsden 25 mars 1998
28164: 
28165:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
28166:                                              KK 166/1998 vp
28167: 
28168: Kirjallinen kysymys 166
28169: 
28170: 
28171: 
28172: 
28173:                                     Tuija Pohjola /sd: Komission puuttumisesta yksittäisiin TV-ohjel-
28174:                                         miin
28175: 
28176: 
28177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28178: 
28179:     Toimittaja Mirja Pyykkö on tullut tunnetuksi           Komission puuttuminen yksittäisiin TV-oh-
28180: erinomaisista televisio-ohjelmistaan. Näihin oh-        jelmiin on tuomittavaa eikä suomalaisten viran-
28181: jelmiin kuuluu myös Mirja Pyykön "30 mk vii-            omaisten pitäisi komission kirjelmien johdosta
28182: kossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa".                  ryhtyä minkäänlaisiin toimiin. On myös muistet-
28183:     Suomalaisten suureksi hämmästykseksi on             tava, että suomalaisilla on lähimenneisyydestä
28184: näitä ohjelmia katsottu myös EU:n komissiossa.          huonoja muistoja yrityksistä puuttua ulkopuo-
28185:  Komission pääosasto XV on tiettävästi käänty-          lelta siihen, mitä Suomessa saa sanoa.
28186: nyt sekä suullisesti että kirjallisesti Suomen vi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28187:  ranomaisten puoleen paheksumalla TV-ohjel-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28188:  mia, joissa on ollut kotimaisia tuotteita esillä.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28189:  Komission XV pääosaston aloitteellisuudenjoh-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28190:  dosta kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettä-
28191:  nyt Yleisradiolle kirjeen, jonka sisällön voi tulki-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28192:  ta yritykseksi rajoittaa kotimaisen tuotannon ja                ryhtyä sen turvaamiseksi, ettei EU :n ko-
28193:  työllisyyden hyväksi käytävääjulkista keskuste-                 mission toimesta mitenkään puututa suo-
28194:  lua. Sananvapauden kannalta ministeriön kirjel-                 malaisten sananvapauteen ja suomalai-
28195:  möinti on kyseenalaista. Mitkään puheet sisä-                   sen työn hyväksi tehtävään toimintaan?
28196:  markkinoiden vapaudesta eivät oikeuta sanan-
28197:  vapauteen puuttumista.
28198: 
28199:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
28200:                                              Tuija Pohjola /sd
28201: 
28202: 
28203: 
28204: 
28205:  280043
28206: 2                                          KK 166/1998 vp
28207: 
28208: 
28209: 
28210: 
28211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28212: 
28213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jäsenvaltiot ovat antaneet komissiolle tehtä-
28214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         väksi valvoa, että yhteisölainsäädäntöä noudate-
28215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taan kaikissa jäsenvaltioissa. Tässä tarkoitukses-
28216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       sa ja nimenomaisen pyynnön perusteella komis-
28217: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sio oli ottanut asian esille suomalaisten viran-
28218: 166:                                                  omaisten kanssa. Komissio oli edellyttänyt, että
28219:                                                       väärinkäsitysten välttämiseksi Oy Yleisradio
28220:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Ab:lle selostettaisiin yhteisölainsäädännön sisäl-
28221:          ryhtyä sen turvaamiseksi, ettei EU:n ko-     töä. Tämän perusteella kauppa- ja teollisuusmi-
28222:          mission toimesta mitenkään puututa suo-      nisteriö oli yleisellä tasolla lähinnä muistuttanut
28223:          malaisten sananvapauteen ja suomalai-        yhteismarkkinoiden periaatteista Oy Yleisradio
28224:          sen työn hyväksi tehtävään toimintaan?       Ab:ta, ottamatta itse edes kantaa siihen, oliko
28225:                                                       Yleisradion menettely asianmukainen vai ei. Kir-
28226:     Edustaja Pulliainen on tehnyt samaan asiaan       jeestä ei mitenkään ilmennyt pyrkimystä puuttua
28227: liittyvän kysymyksen, johon olen jo vastannut.        sananvapauden käyttöön.
28228: Toiston välttämiseksi keskityn tässä vastaukses-         Tässä yhteydessä on myös oikaistava se mah-
28229: sa sananvapauskysymykseen.                            dollinen väärinkäsitys, että Yleisradion yhteys
28230:     Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa suo-       Suomen valtioon vähentäisi jotenkin sen mah-
28231: malainen tuontiyritys oli tehnyt komissiolle selvi-   dollisuuksia käyttää tosiasiallisesti sananvapaut-
28232: tyspyynnön siitä, oliko Yleisradion kahdessa oh-      taan tiedotusvälineenä. Suomen valtio ei voi mi-
28233: jelmassa syyllistytty yhteisöoikeuden vastaisiin      tenkään määrätä Yleisradion yksittäisten ohjel-
28234: menettelyihin, kun niissä oli pyynnön Iaatijan        mien sisältöä, puhumattakaan, että se voisi käs-
28235: mukaan kehotettu viranomaisia ja kuluttajia           keä esimerkiksi tekemään kysymyksessä tarkoi-
28236: suosimaan ostoissaan Suomessa valmistettuja tai       tettuja ohjelmia. Yleisradiolla valtionyhtiönä on
28237: pohjoismaisella ympäristömerkillä varustettuja        täydet mahdollisuudet tuottaa välittömästi kau-
28238: tuotteita. Toisin sanoen joidenkin suomalaisten       pallisista paineista riippumattomia ohjelmia ja
28239: tuotteiden menekkiä pyrittiin lisäämään niiden        keskittyä tehtäväänsä objektiivisen ja monipuo-
28240: suomalaisen alkuperän vuoksi ja vastaavasti ul-       lisen tiedon välittäjänä.
28241: komaisten tuotteiden menekkiä vähentämään
28242: niiden ulkomaisen alkuperän vuoksi.
28243:        Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
28244: 
28245:                                                                              Ministeri Ole Norrback
28246:                                              KK 166/1998 vp                                              3
28247: 
28248: 
28249: 
28250: 
28251:                                          Tili Riksdagens Talman
28252: 
28253:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Medlemsstaterna har gett kommissionen i
28254: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            uppdrag att kontrollera att gemenskapslagstift-
28255: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningen följs i samtliga medlemsländer. 1 detta
28256: dagsman Tuija Pohjola undertecknade spörsmål           syfte och på uttrycklig begäran hade kommissio-
28257: nr 166:                                                nen tagit upp frågan med finska myndigheter.
28258:                                                        Kommissionen hade förutsatt att man för att
28259:              Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-     undvika missförstånd skulle redogöra för inne-
28260:           ta fOr att säkerställa att man via EU-       hållet i gemenskapslagstiftningen för Rundra-
28261:           kommissionen inte på något sätt blandar      dion Ab. På en generell nivå hade därför handels-
28262:           sig i yttrandefriheten i Finland och i den   och industriministeriet närmast påmint Rundra-
28263:           verksamhet som utförs tili gagn för det      dion om den gemensamma marknadens princi-
28264:           finska arbetet?                              per, utan att själv överhuvudtaget ta ställning tili
28265:                                                        om Rundradions förfarande var korrekt eller
28266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte. Brevet var inte på något sätt ett uttryck fOr
28267: anföra fOljande:                                       en strävan att ingripa i användningen av yttran-
28268:                                                        defriheten.
28269:     Riksdagsman Pulliainen har ställt ett liknande        1 detta sammanhang måste man också tydligt
28270: spörsmål som jag redan har besvarat. För att           rätta tili det eventuella missförståndet att kopp-
28271: undvika upprepning koncentrerar jag mig i detta        lingen mellan Rundradion och finska staten på
28272: svar på frågan om yttrandefriheten.                    något sätt kunde minska Rundradions möjlighe-
28273:     I det fall som spörsmålet avser hade ett finskt    ter att de facto använda sin yttrandefrihet som
28274: importföretag bett kommissionen utreda om              massmedium. Finska staten kan inte på något
28275: Rundradion i två program hade gjort sig skyldig        sätt bestämma om innehållet i enskilda program,
28276: tili förfarande som strider mot gemenskapsrätten       än mindre kan staten befalla t.ex. att sådana
28277: då programmen enligt företaget som begärde ut-         program som spörsmålet avser skall göras.
28278: redning hade uppmanat myndigheterna och kon-           Rundradion har som statsbolag fulla möjligheter
28279: sumenterna att vid inköp gynna produkter som           att producera program som är oberoende av di-
28280: tillverkats i Finland eller som försetts med det       rekta ekonomiska påtryckningar och att koncen-
28281: nordiska miljömärket. Med andra ord försökte           trera sig på sin uppgift som objektiv och mångsi-
28282: man öka efterfrågan på finska varor med deras          dig informationsförmedlare.
28283: inhemska ursprung som motivering, och på mot-
28284: svarande sätt minska efterfrågan på utländska
28285: varor på grund av deras utländska ursprung.
28286: 
28287:      Helsingforsden 27 mars 1998
28288: 
28289:                                                                                Minister Ole Norrback
28290:                                           KK 167/1998 vp
28291: 
28292: Kirjallinen kysymys 167
28293: 
28294: 
28295: 
28296: 
28297:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Oppilaitosten ruokaJoiden verotuk-
28298:                                      sesta
28299: 
28300: 
28301:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28302: 
28303:    Korkeimman hallinto-oikeuden 7.3.1997 pää-       toiminnan ja oppimateriaalin tukemiseen saa-
28304: töksen mukaan Turun teknillisen oppilaitoksen       mansa tulot.
28305: oppilaskunta ry:n omistaman Teknotori Oy:n             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28306: ylläpitämä kahvila on arvonlisäverollinen toisin    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
28307: kuin samassa kiinteistössä toimiva Amican oppi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28308: lasruokala, joka on KHO:n päätöksellä vapau-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28309: tettu arvonlisäverosta koskien myös Amican tar-
28310: joilemia kahvilatuotteita.                                    Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-
28311:    KHO:n päätöksen seurauksena Amica sai kil-              senmukaista, että verotuksellisin keinoin
28312: pailijaansa nähden kohtuuttoman edun, minkä                oppilaitoksiin luodaan yksityinen ruoka-
28313: seurauksena oppilasyhdistyksen omistaman                   la- ja kahvilamonopoli ja että opiskelija-
28314: kahvilan toimintaa uhkaa lopettaminen, sillä               yhdistysten ylläpitämien kahviloiden toi-
28315: kahvilatoiminnassa, jossa kiinteät palkkakus-              minta tehdään mahdottomaksi ja siten
28316: tannukset ovat suuret, pienikin myyntikatteen              vaikeutetaan oppilasyhdistysten ja mui-
28317: nousu on merkittävä kilpailuetu. Näin oppilai-             den vastaavien opiskelijoiden omaehtois-
28318: toksen kahvila- ja ruokalatoiminta uhkaa muut-             ta toimintaa tukevien järjestöjen toimin-
28319: tua Amican monopoliksi,ja opiskelijat menettä-             tamahdollisuuksia ja varainhankintaa, ja
28320:  vät vuosikymmenten ajan ylläpitämänsä kahvi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
28321: lan ja siitä vuosittain mm. opiskelijoiden kerho-          kyseisen epäkohdan poistamiseksi?
28322: 
28323:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
28324: 
28325:          Marjaana Koskinen /sd          Ville Itälä /kok              Liisa Hyssälä /kesk
28326:          Hannu Takkula /kesk            Virpa Puisto /sd              Säde Tahvanainen /sd
28327:          Mikko Immonen /vas             Janina Andersson /vihr        Maija Perho /kok
28328:          Jukka Roos /sd                 Annika Lapintie /vas          Tarja Filatov /sd
28329:                                         Arto Bryggare /sd
28330: 
28331: 
28332: 
28333: 
28334: 280043
28335: 2                                           KK 167/1998 vp
28336: 
28337: 
28338: 
28339: 
28340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Euroopan unionin jäseneksi (HE 222/1994 vp).
28342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Hallituksen esityksen mukaan oppilaitosruokai-
28343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lu olisi kuitenkin säilynyt lain 39 §:n 2 momentin
28344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         nojalla verottomana silloin, kun ruokalanpitäjä
28345: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          on koulutustoimen harjoittaja, ateriat luovute-
28346: myksen n:o 167:                                       taan oppilaille koulutuksen yhteydessä ja aterioi-
28347:                                                       den luovutus liittyy kiinteästi koulutukseen.
28348:           Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-            Esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä val-
28349:        senmukaista, että verotuksellisin keinoin      tiovarainvaliokunta katsoi kuitenkin, että oppi-
28350:        oppilaitoksiin luodaan yksityinen ruoka-       laitosruokailun verokohteluun ei tulisi vaikuttaa
28351:        la- ja kahvilamonopoli ja että opiskelija-     se, ,kenen toimesta oppilaitosruokailu on järjes-
28352:        yhdistysten ylläpitämien kahviloiden toi-      tetty eikä se, tapahtuuko ruokailu samassa oppi-
28353:        minta tehdään mahdottomaksi ja siten           laitoksessa tai samassa rakennuksessa, jossa
28354:        vaikeutetaan oppilasyhdistysten ja mui-        opiskelu pääasiallisesti tapahtuu. Tämänjohdos-
28355:        den vastaavien opiskelijoiden omaehtois-       ta lain 39 §:ään lisättiin eduskuntakäsittelyssä
28356:        ta toimintaa tukevien järjestöjen toimin-      nykyinen 3 momentti, jonka mukaan oppilaitos-
28357:        tamahdollisuuksia ja varainhankintaa, ja       ruokailu on verotonta myös silloin, kun ruokai-
28358:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       lun järjestää muu kuin oppilaitos.
28359:        kyseisen epäkohdan poistamiseksi?                  Verotuskäytännössä verovapaussäännöstä
28360:                                                       tulkittiin alun perin siten, että oppilaitosruokailu
28361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          olisi verotonta vain silloin, kun velvollisuus ate-
28362: vasti seuraavaa:                                      rian tarjoamiseen perustuu nimenomaiseen lain
28363:                                                       säännökseen. Sen sijaan muun tarjoilutoiminnan
28364:    Arvonlisäverolain (150111993) mukaan tarjoi-       katsottiin olevan lain yleisten säännösten nojalla
28365: lutoiminta on verollista palvelun myyntiä. Oppi-      verollista. Korkein hallinto-oikeus tulkitsi vero-
28366: laitosruokailu on kuitenkin verotonta lain 39 §:n     vapaussäännöstä kuitenkin tätä laajemmin.
28367: 2 momentin nojalla, kun oppilaitos itse järjestää         Oikeuskäytännössä muun muassa korkea-
28368: ruokailun, ja pykälän 3 momentin (1218/1994)          kouluissa harjoitettu oppilaitosruokailu on hy-
28369: nojalla, kun ruokailun järjestää muu kuin oppi-       väksytty verottomaksi, vaikka ruokailua ei ole
28370: laitos. Nämä poikkeukset tarjoilutoiminnan ylei-      järjestettävä lain nojalla. Oikeuskäytännössä on
28371: sestä verollisuudesta koskevat tarjoilua niissä       myös katsottu, että oppilaitosruokalassa nautit-
28372: oppilaitoksissa, joissa annettava koulutus on ve-     tavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden luovutta-
28373: rotonta lain 39 §:n 1 momentin ja 40 §:n nojalla.     minen on verotonta, kun myyjänä on oppilaitos-
28374: Verottomuus edellyttää, että tarjoilu tapahtuu        ruokailun järjestäjä. Sen sijaan oppilaitoksen
28375: koulutuksen yhteydessä ja liittyy tavanomaisesti      oppilaskunnan omistaman osakeyhtiön harjoit-
28376: koulutukseen. Poikkeuksena yleisestä verolli-         tamaa erillistä kahvilatoimintaa ei ole oikeus-
28377: suudesta verovapaussäännöksiä tulisi tulkita          käytännössä katsottu lain 39 §:n 3 momentissa
28378: suppeasti.                                            tarkoitetuksi koulutuksen yhteydessä tapahtu-
28379:    Ennen 1.1.1995 voimassa olleen arvonlisäve-        vaksi ja koulutukseen tavanomaisesti liittyväksi
28380: rolain 54 §:n mukaan veroa ei suoritettu oppilai-     tarjoiluksi, vaan varsinaisesta oppilaitosruokai-
28381: toksessa tapahtuvasta tarjoilusta, jos tarjoilu ta-   lusta erilliseksi kahvilatoiminnaksi ja siten verol-
28382: pahtui oppilaitoksen toimesta taijos muu tarjoi-      liseksi.
28383: lutoimen harjoittaja ei ollut muusta tarjoilutoi-         Verovapauden laajentaminen koskemaan op-
28384: minnasta verovelvollinen. Verovapaus oli laa-         pilaskunnan omistaman osakeyhtiön tarjoamia
28385: juudessaan EY:n kuudennen arvonlisäverodi-            pelkkiä kahvilapalveluja on EY :n lainsäädännön
28386: rektiivin (77/388/ETY) vastainen, minkä vuoksi        vuoksi ongelmallista. Direktiivin 13 artiklan
28387: se ehdotettiin kumottavaksi Suomen liityttyä          A kohdan 1 alakohdan i alakohdan mukaan ve-
28388:                                          KK 167/1998 vp                                            3
28389: 
28390: rosta voidaan vapauttaa vain verovapaaseen         mioiden muun muassa kysymyksen esittäjän esit-
28391: koulutukseen suoraan liittyvät tarjoilupalvelut    tämät näkökohdat. Mikäli verottomuus johtaa
28392: oppilaitoksen tarjoamina.                          käytännössä merkittäviin kilpailuvääristymiin,
28393:    Hallituksen käsityksen mukaan oppilaitos-       tulee selvittää mahdollisuudet oppilaitosruoka-
28394: ruokaJoiden tarjoamien kahvilapalvelujen vero-     Joiden ja erillisten kahviloiden epäneutraalin ve-
28395: vapaudesta aiheutuvia vaikutuksia kilpailutilan-   rokohtelun poistamiseksi EY:n direktiivin mah-
28396: teeseen tulee kuitenkin selvittää tarkemmin huo-   dollistamissa puitteissa.
28397: 
28398:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
28399: 
28400:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
28401: 4                                          KK 167/1998 vp
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 
28406:                                         Tili Riksdagens Talman
28407: 
28408:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          blev medlem i Europeiska unionen (RP 222/1994
28409: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           rd). Enligt regeringens proposition skulle dock
28410: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skattefriheten för serveringar i läroinrättningar
28411: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-          ha bibehållits med stöd av 39 § 2 mom. i de fall då
28412: de spörsmål nr 167:                                   serveringen bedrivs av den som bedriver utbild-
28413:                                                       ningsverksamhet, måltiderna överlåts till elever-
28414:           Anser Regeringen det vara ändamåls-         na i samband med utbildningen och överlåtandet
28415:        enligt att man genom beskattningen ska-        av måltiderna är nära anknutet tili utbildningen.
28416:        par ett privat bespisnings- och kafemono-         1 anslutning till riksdagsbehand1ingen ansåg
28417:        pol i läroinrättningarna och omöjliggör        statsutskottet dock att den skattemässiga be-
28418:        studentföreningarnas      kafeverksamhet       handlingen av serveringsverksamheten i 1äroin-
28419:        samt på så sätt försvårar verksamhetsför-      rättningar inte borde få påverkas av vem som
28420:        utsättningarna för elevföreningar och an-      ordnar elevbespisningen eller av huruvida serve-
28421:        dra motsvarande organisationer som stö-        ringen är ordnad i samma läroinrättning eller
28422:        der frivillig verksamhet som drivs av          samma byggnad som den där undervisningen i
28423:        studenter samt deras medelsanskaffning,        huvudsak försiggår. Under riksdagsbehandling-
28424:        och                                            en fogades därför till 39 § det nuvarande 3 mom.,
28425:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       enligt vilket e1evbespisning är skattefri också när
28426:        för att avhjälpa detta missförhållande?        den ordnas av någon annan än läroinrättningen.
28427:                                                          1 praxis to1kades bestämme1sen om skattefri-
28428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         het ursprungligen så att e1evbespisningen skulle
28429: anföra följande:                                      vara skattefri endast då skyldigheten att erbjuda
28430:                                                       måltider var 1agstadgad. Däremot ansågs annan
28431:     Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) är        serveringsverksamhet med stöd av lagens all-
28432: servering skattepliktig försäljning av tjänster. 1    männa bestämmelser vara skattep1iktig. Högsta
28433: läroinrättningar är dock elevbespisningen skatte-     förva1tningsdomstolens tolkning av skattefri-
28434: fri med stöd av lagens 39 § 2 mom., när 1äroinrätt-   hetsbestämmelsen var dock vidare.
28435: ningen sjä1v ordnar bespisningen, och med stöd           Rättspraxis har bl.a. godkänt skattefrihet för
28436: av samma paragrafs 3 mom. (1218/1994), när            serveringsverksamhet i högskolor även om dessa
28437: bespisningen ordnas av någon annan. Dessa un-         inte enligt lag är skyldiga att ordna bespisning. 1
28438: dantag från den allmänna skatteplikten för serve-     rättspraxis har det också ansetts att överlåtelse av
28439: ring gäller servering i de läroinrättningar där       livsmedel att intas i en läroinrättningsservering är
28440: utbildningen är skattefri med stöd av 39 § 1 mom.     skattefri, när den som säljer varorna är identisk
28441: och 40 §. Skattefriheten förutsätter att servering-   med den som bedriver serveringsverksamheten i
28442: en sker i samband med utbildningen och normalt        läroinrättningen. Däremot har kafeverksamhet
28443: anknyter till utbildningen. Som undantag från         som bedrivs separat av ett aktiebolag som ägs av
28444: den allmänna skatteplikten skall bestämmelser-        elevkåren vid en läroinrättning i rättspraxis inte
28445: na om skattefrihet ges en snäv tolkning.              ansetts vara sådan i 39 § 3 mom. avsedd servering
28446:     Enligt 54§ i den mervärdesskattelag som gäll-     som sker i samband med utbildningen och nor-
28447: de fram ti111.1.1995 betalades inte skatt på serve-   malt anknyter tili utbildningen, utan kafeverk-
28448: ring i läroinrättningar, om serveringen tillhanda-    samhet som ordnas skilt från den egentliga elev-
28449: hölls av läroanstalten eller om den som bedrev        bespisningen och därför skattepliktig.
28450: serveringen inte var skattskyldig för annan serve-       Att utvidga skattefriheten tili att omfatta blot-
28451: ringsverksamhet. Skattefrihet i denna utsträck-       ta kafetjänster som tillhandahålls av ett aktiebo-
28452: ning stred mot Europeiska gemenskapernas sjät-        lag som ägs av en elevkår är prob1ematiskt på
28453: te mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG), varför       grund av EG-1agstiftningen. En1igt artike113.A 1
28454: det föreslogs att den skulle upphävas när Finland     punkt i direktivet kan endast serveringstjänster
28455:                                          KK 167/1998 vp                                           5
28456: 
28457: som är nära besläktade med den skattefria under-   ställaren anför. Om skattefriheten i praktiken
28458: visningen och som tillhandahålls av läroinrätt-    leder tili betydande snedvridningar i konkurren-
28459: ningen befrias från skatt.                         sen, borde det göras en utredning om möjlighe-
28460:    Enligt regeringens uppfattning bör det dock     terna att inom ramen för EG-direktivet slopa den
28461: närmare utredas vilka följder skattefriheten för   icke-neutrala skattemässiga behandlingen av
28462: kafetjänster som tillhandahålls av serveringar i   serveringar i läroinrättningar och separata
28463: läroinrättningar har fOr konkurrensen, med be-     kafeer.
28464: aktande bl.a. av de synpunkter som spörsmåls-
28465:      Helsingfors den 27 mars 1998
28466: 
28467:                                                                         Minister Jouko Skinnari
28468:                                           KK 168/1998 vp
28469: 
28470: Kirjallinen kysymys 168
28471: 
28472: 
28473: 
28474: 
28475:                                   Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien verotuskohtelusta
28476: 
28477: 
28478: 
28479:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28480: 
28481:    Heinolan Viikinäisistä on löydetty ainoa Suo-    Ensinnäkin pullojen pesu vaatisi vesijohdon sekä
28482: messa kaupallista arvoa omaava kivennäisve-         viemärin, ja toiseksi pullojen tulee olla virheettö-
28483: siesiintymä. Esiintymä on arvioitu maailman         miä täyttövaiheessa, koska Viqua itse on täysin
28484: parhaiden kivennäisvesien luokkaan kuuluvaksi.      kirkasta ja mikrobivapaata. Kaikki naarmut pul-
28485:    Laissa määrätään kivennäisvesille valmisteve-    loissa näkyvät heti. Täten ei voida kierrättää edes
28486: roja, mikäli vesi pakataan kertakäyttöpulloon,      muovipulloja.
28487: kertakäyttöpakkausvero. Tämä on vaikeuttanut           Lainmuutoksen tarve on yleisesti tunnustettu
28488: Heinolan Viikinäisten kivennäisveden kaupallis-     eri ministeriöissä, ja mm. vuonna 1996 pakkaus-
28489: ta hyödyntämistä.                                   ainejaosto suositteli mietinnössään lainmuutos-
28490:    Säädettäessä aikoinaan virvoitusjuoma- ja        ta,jossa luontainen kivennäisvesi rinnastettaisiin
28491: makeisvalmisteiden valmisteveroja ja siihen liit-   talousveteen. Asiaankuuluvaa lainmuutosta on
28492: tyen kertakäyttöpakkausten ns. sakkoveroa jä-       myös valmisteltu valtiovarainministeriössä.
28493: tettiin kertakäyttöiseen muovipulloon pakattu          Tiettävästi ministeriön valmistelu oli edennyt
28494: talousvesi kummankin veromuodon ulkopuolel-         pitkälle jääden kuitenkin esitystä vaille.
28495: le. Silloin ei maassamme tunnettu ainoatakaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28496: esiintymää, josta olisi voitu kaupallisesti hyö-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28497: dyntäen pakata luontaista kivennäisvettä. Nyt       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28498: kun esiintymä on löytynyt, on se joutunut lain      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28499: tulkinnan mukaan molempien edellä mainittujen
28500: verojen kohteeksi. Olisi kuitenkin oikeus ja koh-            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ym-
28501: tuus rinnastaa se talousveteen.                            päristöperusteinen lisävero haittaa luon-
28502:     EU-direktiivin mukaan luontainen kivennäis-            non kivennäisvesien taloudellista hyö-
28503: vesi onpakattava lähteellä. Tämä asettaa esim.             dyntämistä, ja
28504: Heinolan Viikinäisissä olevan Viquan sen tosi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28505: asian eteen, että ainoa mahdollisuus on käyttää            ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
28506: kertakäyttöisiä muovipulloja kahdesta syystä.
28507: 
28508:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
28509: 
28510:                                         Timo Ihamäki /kok
28511: 
28512: 
28513: 
28514: 
28515: 280043
28516: 2                                          KK 168/1998 vp
28517: 
28518: 
28519: 
28520: 
28521:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28522: 
28523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ole katsottu kivennäisvesiksi niiden hyvin vähäi-
28524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen suolapitoisuuden vuoksi, eivätkä ne ole tä-
28525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      män vuoksi olleet valmisteverojärjestelmän pii-
28526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       rissä. Nämä talousvedeksi puUotetut kotimaiset
28527: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lähdevedet onkin yleensä pakattu kertakäyttö-
28528: 168:                                                 päällyksiin. Niiden volyymi on erittäin pieni ki-
28529:                                                      vennäisvesiin verrattuna.
28530:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että ym-         Heinolan Viikinäisistä löydetty luonnon ki-
28531:        päristöperusteinen lisävero haittaa luon-     vennäisvesiesiintymä sisältää Suomen oloihin
28532:        non kivennäisvesien taloudellista hyö-        nähden poikkeuksellisen runsaasti kivennäissuo-
28533:        dyntämistä, ja                                loja. Voimassa olevan makeis- ja virvoitusjuo-
28534:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maverolain nojalla se katsotaan verojärjestelmän
28535:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?              piiriin kuuluvaksi kivennäisvedeksi. Sen päällys-
28536:                                                      ten kierrätysjärjestelmien luomiseen liittyvien ta-
28537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loudellisten käynnistysvaikeuksien vuoksi veden
28538: vasti seuraavaa:                                     pullottajalle on kuitenkin myönnetty määräai-
28539:                                                      kaisia veronhuojennuksia.
28540:     Kertakäyttöpäällyksiin pakatuista virvoitus-         Lisäverojärjestelmäämme liittyviä ongelmia
28541: juomista ja kivennäisvesistä kannetaan alkoholi-     selvitettiin ympäristötaloustyöryhmän asetta-
28542: juomien ohella ympäristöperusteista lisäveroa        massa pakkausjaostossa, joka jätti muistionsa
28543: neljä markkaa litralta. Lisäveroa kannetaan          loppuvuodesta 1996. Jaosto katsoi lisäverojärjes-
28544: markka litralta, jos päällys kuuluu ympäristömi-     telmän yhden ongelman olevan se, että veropoh-
28545: nisteriön hyväksymään kierrätysjärjestelmään ja      jaan kuuluvat vain tiettyjen nestemäisten juo-
28546: päällys on raaka-aineena hyödynnettävä. Lisä-        mien päällykset, mikä ei ole toisiaan läheisesti
28547: verosta vapautuu kokonaan, jos päällys kuuluu        vastaavien tuotteiden kannalta neutraalia. Jaos-
28548: sellaiseen ympäristöministeriön hyväksymään          to esitti muun ohella erilaisten vesien verotus-
28549: järjestelmään, jossa päällys talteenoton jälkeen     kohtelua muutettavaksi hieman linjakkaammak-
28550: käytetään juomapäällykseksi uudelleen. Lisäve-       si siten, että kaikki luonnon kivennäisvedet jätet-
28551: rojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1976.         täisiin lisäveron ulkopuolelle samalla tavalla
28552: Tällä hetkellä sitä koskevat säännökset sisältyvät   kuin pullotettavat talousvedet, jolloin vero kos-
28553: makeis- ja virvoitusjuomaverolakiin (1474/1994)      kisi ainoastaan sellaisia vesiä, joihin on lisätty
28554: sekä alkoholijuomaverolakiin (1471/1994). Kyt-       kivennäissuoloja taikka jotka on maustettu tai
28555: kemällä lisävero juomista kannettavaan fiskaali-     muutoin aromatisoitu. Jaoston esittämä muutos
28556: seen valmisteveroon on voitu saavuttaa mahdol-       merkitsisi sitä, että Heinolan Viikinäisistä löy-
28557: lisimman yksinkertainen veromalli, jolla on ollut    detty, luonnon kivennäissuoloja runsaasti sisäl-
28558: varsin tehokas juomien päällysten kierrätykseen      tävä vesi jäisi virvoitusjuomaveron ja sen pääl-
28559: kannustava ja kertakäyttöpäällysten käyttöä eh-      Iyksiin kohdistuvan lisäveron ulkopuolelle.
28560: käisevä vaikutus.                                        Kuten jaosto muistiossaan totesi, luonnon ki-
28561:     Lisävero on kohdennettu sellaisiin juoma-        vennäisvesien verovapaus edellyttäisi Euroopan
28562: päällyksiin, joiden volyymi on suuri ja joissa ve-   yhteisöjen lainsäädäntöön perustuvan syrjimät-
28563: rolla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri         tömyysperiaatteen mukaisesti sitä, että verosta
28564: hyöty ympäristön kannalta. Virvoitusjuomave-         olisi vapautettava myös vastaavat maahantuo-
28565: ron lisävero on alusta lähtien koskenut hiilihapo-   dut luonnon kivennäisvedet. Näitä vesiä on
28566: tettujen limonadien lisäksi niihin rinnastettavia    markkinoillamme huomattavasti enemmän kuin
28567: kivennäisvesiä, joilla tarkoitetaan sekä keinote-    kotimaisia luonnonvesiä. Verosta vapautumisen
28568: koisesti valmistettuja että luonnosta sellaisenaan   myötä myös tuontivesiä ryhdyttäisiin oletetta-
28569: saatavia vesiä, jotka sisältävät kivennäissuoloja.   vasti pakkaamaan ei-kierrätettäviin päällyksiin,
28570: Suomalaisia luonnosta saatavia vesiä ei yleensä      jolloin kertakäyttöisten päällysten määrä Suo-
28571:                                            KK 168/1998 vp                                            3
28572: 
28573: men markkinoilla kasvaisi merkittävästi. Tällä       ta vapautettaisiin sellaiset juomapäällykset, joi-
28574: saattaisi olla haitallisia heijastusvaikutuksia      hin pakataan luonnon kivennäisvettä.
28575: myös toimiviin kierrätysjärjestelmiin. Hallitus ei      Hallitus tulee kuitenkin yleisesti seuraamaan
28576: ole tämän vuoksi, ainakaan tässä vaiheessa, kat-     juomapäällysten lisäverojärjestelmän toimivuut-
28577: sonut tarkoituksenmukaiseksi antaa ehdotusta,        ta ja järjestelmän mahdollisia muutostarpeita
28578: jonka mukaan ympäristöperusteisesta Iisäveros-       kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
28579: 
28580:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
28581: 
28582:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
28583: 4                                          KK 168/1998 vp
28584: 
28585: 
28586: 
28587: 
28588:                                        Tili Riksdagens Talman
28589: 
28590:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          heller inte omfattats av accissystemet. Dessa in-
28591: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          hemska källvatten avsedda att användas som
28592: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      hushållsvatten är i allmänhet förpackade i en-
28593: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            gångsemballageo Deras volym är synnerligen li-
28594: må1 nr168:                                           ten jämfört med de vatten som framställs på
28595:                                                      konstgjord vägo
28596:           Är Regeringen medveten om att den             Den mineralvattensfyndighet som nyligen
28597:        miljöbaserade tilläggsskatten utgör ett       upptäcktes i Viikinäinen i Heinola innehåller för
28598:        hinder för ett ekonomiskt utnyttjande av      finländska förhållanden ovanligt stora mängder
28599:        naturligt minera1vatten,                      mineralsalter. Vattnet betraktas enligt gällande
28600:           och vi1ka åtgärder ämnar Regeringen        lag om sötsaks- och läskedrycksaccis som ett
28601:        vidta för att rätta til11äget?                sådant mineralvatten som omfattas av systemet
28602:                                                      med acciser 0 Man har likväl beviljat det bolag
28603:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        som tappar vattnet skattelättnader för en viss tid
28604: anföra fö1jande:                                     på grund av de ekonomiska initialsvårigheter
28605:                                                      som hänför sig till etableringen av återvinnings-
28606:     För 1äskedrycker och minera1vatten i engångs-    system för förpackningarnao
28607: förpackningar samt för a1koho1drycker uppbärs           Problem i anslutning till vårt tilläggsskattesys-
28608: en mi1jöbaserad tilläggsskatt om fyra mark per       tem har utretts i en förpackningssektion tillsatt
28609: 1iter 0 Tilläggsskatten är en mark per 1iter om      av miljöekonomiarbetsgruppen, som överlämna-
28610: förpackningen hör till ett av miljöministeriet       de sin promemoria i slutet av 19960 Sektionen
28611: godkänt återvinningssystem i vi1ket förpackning-     ansåg att ett problem med tilläggsskattesystemet
28612: en insam1as och återvinns som råämneo Ingen          är att endast vissa dryckers förpackningar omfat-
28613: tilläggsskatt uppbärs om förpackningen hör till      tas av skattebasen, vilket inte är rättvist med
28614: ett sådant av mi1jöministeriet godkänt system i      tanke på att produkterna står mycket nära varan-
28615: vi1ket förpackningen efter tillvaratagandet åter-    drao Sektionen föreslog bl.ao att den skattemässi-
28616: används som dryckesförpackningo Tilläggskatte-       ga behandlingen av olika vatten skall bli lite
28617: systemet togs i bruk 19760 Bestämme1ser om till-     enhetligare så att alla naturliga mineralvatten
28618: 1äggsskatt finns för närvarande i 1agen om söt-      slipper tilläggsskatten på samma sätt som butel-
28619: saks- och 1äskedrycksaccis (1474/1994) och i la-     jerade hushållsvatten, varvid skatten endast skul-
28620: gen om accis på alkohoi och alkoholdrycker           le gälla sådana vatten i vilka har tillsatts mine-
28621: (1471/1994)0 Genom att knyta tilläggsskatten till    ralsalter eller som har kryddats eller på annat sätt
28622: den fiskala accisen för drycker har man fått en så   aromatiseratso Den av sektionen föreslagna änd-
28623: enkel skattemodell som möjligt, som rätt effek-      ringen skulle innebära att det vatten som man
28624: tivt har sporrat till en effektiv återvinning av     funnit i Viikinäinen i Heinola och som innehåller
28625: dryckesförpackningar och motarbetat använd-          rikligt med naturliga mineralsalter skulle slippa
28626: ningen av engångsförpackningar.                      läskedrycksaccisen och den tilläggsskatt som
28627:     Tilläggsskatten gäller dryckesförpackningar      läggs på förpackningarnao
28628: med stor volym i fråga om vilka man med hjälp av        Såsom sektionen konstaterade isin promemo-
28629: skatten kan uppnå den största miljönyttano Till-     ria skulle accisfriheten för naturliga mineral-
28630: läggsskatten i form av läskedrycksaccis har ända     vatten, i enlighet med principen om icke-diskri-
28631: från början utöver kolsyrehaltiga lemonader          minering i Europeiska gemenskapernas lagstift-
28632: gällt därmed jämförbara mineralvatten som            ning, innebära att också alla de naturliga mine-
28633: inbegriper både på konstgjord väg framställda        ralvatten som importeras till Finland befrias från
28634: vatten och naturliga vatten som innehåller mine-     skatto Andelen importerade vatten på vår mark-
28635: ralsalter. Vatten från den finländska naturen har    nad är betydligt större än andelen inhemska na-
28636: i allmänhet inte betraktats som mineralvatten på     turvatteno 1 och med att de importerade vattnen
28637: grund av deras mycket låga salthait och de har       skulle befrias från accis skulle också dessa vatten
28638:                                            KK 168/1998 vp                                            5
28639: 
28640: antagligen börja förpackas i förpackningar som       ningar som innehåller naturligt mineralvatten
28641: inte kan återvinnas, varvid mängden engångsför-      skall befrias från den miljöbaserade tilläggsskat-
28642: packningar på den finländska marknaden skulle        ten.
28643: öka avsevärt. Detta kunde återverka negativt            Regeringen kommer likväl på ett allmänt pian
28644: också på de återvinningssystem som redan är i        att följa upp från spörsmålsställarens synpunkt
28645: bruk. Regeringen har därför inte, åtminstone inte    hur systemet med tilläggsskatt på dryckesför-
28646: i detta skede, ansett det vara ändamålsenligt att    packningar fungerar och vilka behov tili ändring-
28647: lägga fram förslag tili att sådana dryckesförpack-   ar i systemet som eventuellt finns.
28648: 
28649:      Helsingfors den 25 mars 1998
28650: 
28651:                                                                            Minister Jouko Skinnari
28652:                                                KK 169/1998 vp
28653: 
28654: Kirjallinen kysymys 169
28655: 
28656: 
28657: 
28658: 
28659:                                      Timo Ihamäki /kok: Sydänpotilaiden liikuntakoulutuksen korvaa-
28660:                                         misesta
28661: 
28662: 
28663:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28664: 
28665:      Sydäntautiliiton kuntoutussuositus suosittaa         tiloissa. Jos toiminta tapahtuisi yksityisissä tilois-
28666: fysioterapeutin ohjaamaa ja valvomaa ohjattua             sa, korvaukset maksettaisiin.
28667: liikuntaa lääkärin lähetteellä toipumisvaiheessa              Kyseessä oleva kansaneläkelaitoksen päätös
28668: oleville potilaille, joiden harjoittelu vaatii erityis-   perustuu sairasvakuutuslain 11 a §:n ja sosiaali-
28669: tä tarkkailua. Tällaisia potilaita ovat henkilöt,         ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
28670: joilla on matala kipukynnys, joilla turvallisen           osuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin tulkin-
28671: liikunnan rajojen löytäminen on tärkeää, joilla           taan. On tulkittu, että sairausvakuutuslain mu-
28672: on huono fyysinen suorituskyky, joilla on lievää          kaan ei korvata sellaista hoito- ja terapiatoimin-
28673: vasemman kammion vajaatoimintaa tai oireeton              taa, joka tapahtuu julkisissa tiloissa ja joiden
28674:  iskemia ja joiden harjoittelu vaatii kuormitus-          toimintaan kunta jo saa valtionosuutta. Jos toi-·
28675:  tasojen määrittelyn sekä sykkeen seurannan.              minta tapahtuisi missä tahansa yksityisissä tilois-
28676:       Sydänpotilaille ohjattu liikuntaryhmä on tar-       sa, korvaukset maksettaisiin.
28677:  peellista kuntoutusta, fysioterapiaa. Sydänyh-               On selkeästi ennakoitu, että liikunnallisen
28678:  distykset ovat alkaneet järjestää toimintaa, kos-        kuntoutuksen toiminta tyrehtyy tai ainakin sel-
28679:  ka julkisella terveydenhuoliolla ei ole ollut re-        västi supistuu kansaneläkelaitoksen tulkinnan
28680:  sursseja toiminnan järjestämiseen. Sydänyhdis-           takia. Kuitenkin edellä mainittu toiminta on po-
28681:  tykset ovatjärjestäneet kuntoutusta sairaaloiden         tilaiden kannalta välttämätöntä. Korvauksen
28682:  ja terveyskeskusten tiloissa. Perusteluna sairaa-        epääminen johtaa laajalti huonompaan kuntou-
28683:  loiden ja terveyskeskusten tilojen käytölle voi-         tuksen lopputulokseen eikä ole yhteiskunnan
28684:  daan pitää turvallisuutta. Määräysten mukaan             kannalta järkevää.
28685:   tilojen tulee olla sijainniltaan ja varustukseltaan         Keväällä 1997 esitin vastaavan kirjallisen ky-
28686:   sellaiset, että hätätilanteet voidaan hoitaa turval-    symyksen. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriö
28687:   lisesti. Lisäksi tilojen tulee olla riittävän ilmavat   lupasi selvittää asiaa käynnistämällä syksyllä
28688:  ja liikuntavarustukseltaan asianmukaiset.                 1997 jatkovalmistelut julkisen terveydenhuollon
28689:       Useimmiten kunta ei hyödy toiminnasta, vaan         ja sosiaalivakuutuksen yhteensovittamisesta.
28690:   tilat annetaan käyttöön ilman vuokraa hyvänte-           Mitään ei kuitenkaan ole kuulunut.
28691:   keväisyysmielessä. Pienissä kunnissa ei tahdo               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28692:   löytyä muita kuin julkisia tiloja, jotka olisivat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28693:   sopivia kyseessä olevaan liikuntaryhmätoimin-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28694:    taan. Myös sydänyhdistyksille toiminnasta ai-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28695:    heutuu kuluja, koska yhdistykset vastaavat kai-
28696:    kista kustannuksista.                                             Onko Hallitus tietoinen, että potilaille
28697:       Ongelmaksi on muodostunut se, että liikun-                  ei korvata sairausvakuutuslain mukaan
28698:    nallisen kuntoutuksen ryhmissä käyville potilail-              sellaista hoito- tai terapiatoimintaa, joka
28699:    le ei korvata sairausvakuutuslain mukaista                     tapahtuu julkisissa tiloissa, ja
28700:    osuutta terapian kokonaiskustannuksista, koska                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28701:    liikuntaryhmät järjestetään julkisyhteisöllisissä              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
28702: 
28703:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
28704: 
28705:                                              Timo Ihamäki /kok
28706: 
28707: 
28708:  280043
28709: 2                                           KK 169/1998 vp
28710: 
28711:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28712: 
28713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tut-
28714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmen-
28715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nus- ja ohjaustoiminta sekä muut näihin rinnas-
28716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         tettavat toiminnat.
28717: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Kuten kirjalliseen kysymykseen n:o 202/1997
28718: 169:                                                   annetussa vastauksessakin on todettu, sydänyh-
28719:                                                        distysten järjestämä liikunnallinen ryhmäkun-
28720:           Onko Hallitus tietoinen, että potilaille     toutus ei sisälly kansaneläkelaitoksen järjestä-
28721:        ei korvata sairausvakuutuslain mukaan           mästä kuntoutuksesta annetun lain 3 ja 4 §:ssä
28722:        sellaista hoito- tai terapiatoimintaa, joka     tarkoitettuun lääkinnälliseen kuntoutukseen.
28723:        tapahtuu julkisissa tiloissa, ja                Kun kunnan velvollisuuteen kuuluujärjestää so-
28724:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         peutumisvalmennus- ja ohjaustoimintaa sisältä-
28725:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?                vää kuntoutustoimintaa, sydänyhdistysten toi-
28726:                                                        minnan on katsottava kuuluvan tällaiseen toi-
28727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mintaan. Myös sairausvakuutuksen korvaus-
28728: vasti seuraavaa:                                       käytännössä on katsottu, että kysymys on kun-
28729:                                                        nan järjestäruisvastuulle kuuluvasta kansanter-
28730:    Sairausvakuutuslain 11 a §:n perusteella va-        veystyöstä silloinkin, kun kunta ostaa nämä pal-
28731: kuutetulle ei suoriteta korvausta tämän terveys-        velut yksityiseltä palveluntuottajalta tai antaa
28732: keskukselle sairaanhoidosta maksamasta mää-             kunnan tilat yksityisen palveluntuottajan käyt-
28733: rästä. Sairausvakuutuslain mukaista korvausta          töön. Tämän käytännön ovat hyväksyneet sai-
28734: ei myöskään suoriteta sairaanhoidon kustannuk-          rausvakuutusjärjestelmän muutoksenhakueli-
28735: sista,jos terveydenhuollon palvelut on järjestetty      met.
28736: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja            Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sai-
28737: valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4        rausvakuutuslain 11 a §:ään liittyvistä tulkinta-
28738: kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos tosiasiassa      ongelmista. Linjanveto aloitettiin sairausvakuu-
28739: on kysymys mainitussa lainkohdassa tarkoite-            tuskorvausjärjestelmän ja julkisen terveyden-
28740: tustajärjestelystä. Mainitun lainkohdan mukaan          huollon kesken 1.1.1994 voimaan tulleella sai-
28741: kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon       rausvakuutuslain 11 a §:n muutoksella, joka kos-
28742: alaan liittyvät tehtävät hoitamalla ne itse, sopi-      ki sairaankuljetuksesta vakuutetulle aiheutunei-
28743: muksin yhdessä muun kunnan taikka muiden                den kustannusten korvaamista. Sen lisäksi avo-
28744: kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoi-       ja laitoshoidon välinen rajanveto määriteltiin ai-
28745: tavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palve-           kaisempaa yksityiskohtaisemmin 1.4.1995 voi-
28746: luja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymäitä       maan tulleella lainsäädännöllä.
28747: tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuot-       Julkistaloudelliset voimavarat huomioon ot-
28748: tajalta.                                                taen ei ole tarkoituksenmukaista laiminlyödä nii-
28749:     Kunnan tehtävänä on kansanterveyslain               tä mahdollisuuksia, joilla potilasta kannustetaan
28750: 14 §:n 1 momentin perusteella järjestää kunnan          hoitamaan omaa fyysistä kuntoa ja aktivoitu-
28751: asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin         maan oikeisiin omaehtoisiin toimiin. Sosiaali- ja
28752: suorittaman tutkimuksen ja hänen antamansa tai          terveysministeriön näkemyksen mukaan ihmisiä
28753: valvomansa hoidon lisäksi muun muassa lääkin-           pitäisi yhä enemmän rohkaista liikkumaan oma-
28754: nällinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuk-           ehtoisestija siten jo ennaltaehkäistä niitä fysiolo-
28755: sen järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin siltä         gisia rajoitteita, joihin eri kuntoutustoimilla hae-
28756: osin kuin sitä ei ole säädetty kansaneläkelaitok-       taan apua. Sydäntautiliitto tekee tämän asian
28757: sen tehtäväksi. Pykälän 3 momentin mukaan lää-          osalta arvokasta työtä ja jo se, että sydänyhdis-
28758: kinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kuntoutta-            tykset saavat käyttöönsä julkiset tilat toimintan-
28759: vien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kun-         sa järjestämiseen, tukee näitä pyrkimyksiä.
28760: 
28761:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
28762: 
28763:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
28764:                                                                      ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28765:                                             KK 169/1998 vp                                              3
28766: 
28767:                                         Tili Riksdagens Talman
28768: 
28769:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           terna, hjälpmedelsservice, anpassningsträning
28770: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           och anpassningshandledning samt andra därmed
28771: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       jämförbara funktioner.
28772: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                 Som det konstaterades i svaret på spörsmål nr
28773: mål nr 169:                                           202/1997 är hjärtsjukdomsförbundets motions-
28774:                                                       inriktade grupprehabilitering inte sådan i 3 och
28775:           Är Regeringen medveten om att pa-           4 § lagen om rehabilitering avsedd medicinsk re-
28776:        tienter enligt sjukförsäkringslagen inte       habilitering som ordnas av folkpensionsanstal-
28777:        får ersättning för sådan vård- och terapi-     ten. Då kommunen är skyldig att ordna rehabili-
28778:        verksamhet som äger rum i offentliga lo-       teringsverksamhet som inbegriper anpassnings-
28779:        kaler, och                                     träning och anpassningshandledning, skall hjärt-
28780:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sjukdomsföreningarnas verksamhet anses höra
28781:        för att rätta tili situationen?                tili sådan verksamhet. Också när det gäller sjuk-
28782:                                                       försäkringens ersättningspraxis har man ansett
28783:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att det är fråga om folkhälsoarbete som kommu-
28784: anföra följande:                                      nen är skyldig att anordna även i sådana fall då en
28785:                                                       kommun köper dessa tjänster av en privat servi-
28786:    Enligt II a § sjukförsäkringslagen betalas med     ceproducent eller överlåter kommunens lokaler
28787: stöd av sjukförsäkringslagen inte ersättning tili     åt en privat serviceproducent. Denna ersätt-
28788: försäkrad för belopp som han har betalt tili häl-     ningspraxis har godkänts av sjukförsäkringens
28789: sovårdscentral för sjukvård. Ersättning enligt        besvärsinstanser.
28790: sjukförsäkringslagen betalas inte heller för kost-        Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
28791: nader för sjukvård om hälso- och sjukvårdsservi-      medveten om problemen i anslutning tili tolk-
28792: cen har ordnats så som avses i4§ 1 mom. 4 punk-       ningen a v 11 a § sjukförsäkringslagen. Den första
28793: ten lagen om planering av och statsandel för          klarläggningen gjordes för den offentliga hälso-
28794: social- och hälsovården eller om det i själva ver-    och sjukvårdens och sjukförsäkringsersättning-
28795: ket är fråga om ett sådant arrangemang som            arnasdelgenom den ändringav 11 a§ sjukförsäk-
28796: avses i det nämnda lagrummet. Enligt nämnda           ringslagen som trädde i kraft den 1 januari 1994
28797: lagrum kan en kommun ordna de uppgifter som           och enligt viiken den försäkrade får ersättning ur
28798: hör tili social- och hälsovården genom att sköta      sjukförsäkringen för de kostnader som han haft
28799: verksamheten själv, genom avtal tillsammans           för sjuktransporter. Dessutom fastställdes gräns-
28800: med en annan kommun eller andra kommuner,             dragningen mellan öppen vård och anstaltsvård
28801: genom att vara medlem i en samkommun som              mera exakt genom den lagstiftning som trädde i
28802: sköter verksamheten eller genom att anskaffa          kraft den l april 1995.
28803: service från staten, en annan kommun, en sam-             Med beaktande av den offentliga ekonomins
28804: kommun eller någon annan offentlig eller privat       resurser är det inte ändamålsenligt att försumma
28805: serviceproducent.                                     de möjligheter med hjälp av vilka patienterna
28806:     Enligt 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen       uppmuntras att sköta sin egen fysiska kondition
28807: åligger det kommunen att ordna kommuninvå-            och självmant aktivera sig på rätt sätt. Social- och
28808: narnas sjukvård, som utöver undersökningar            hälsovårdsministeriet anser att alla människor i
28809: som utförs av läkare och vård som ges eller över-     allt högre grad borde uppmuntras att motionera
28810: vakas av läkare också omfattar medicinsk reha-        på egen hand och på så sätt förebygga de fysiolo-
28811: bilitering. Kommunen skall sörja för anordnan-        giska begränsningar som olika rehabiliteringsåt-
28812: det av medicinsk rehabilitering tilidendel det inte   gärder försöker avhjälpa. Hjärtsjukdomsförbun-
28813: hör tili folkpensionsanstaltens uppgifter. Tili       det gör ett värdefullt arbeta i detta syfte och det
28814: medicinsk rehabilitering hänförs enligt paragra-      att hjärtsjukdomsföreningarna tillåts ordna sin
28815: fens 3 mom. utöver rehabiliterande åtgärder även      verksamhet i offentliga lokaler stödjer dessa strä-
28816: rådgivning, undersökning för utredande av reha-       vanden.
28817:  biliteringsbehovet och rehabiliteringsmöjlighe-
28818: 
28819:      Helsingfors den 26 mars 1998
28820: 
28821:                                           1 social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
28822:                                                                    minister Terttu Huttu-Juntunen
28823:                                             KK 170/1998 vp
28824: 
28825: Kirjallinen kysymys 170
28826: 
28827: 
28828: 
28829: 
28830:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Henki-Kansan vakuutuksenottajien ase-
28831:                                       masta
28832: 
28833: 
28834:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28835: 
28836:    Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin            den selvittämisen jälkeen voitaisiin siirtyä neu-
28837: konkurssiin Helsingin käräjäoikeuden päätök-           vottelemaan kannansiirrosta.
28838: sellä 30.12.1994. Vuoden 1995 alussa siirrettiin          Ministeriö ilmoittijoulukuussa 1997 edellyttä-
28839: sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Hen-       vänsä, että vakuuskannan siirtoa tai muita mah-
28840: ki-Kansan vastuuvelan katteena oleva ja yhtiön         dollisia toimenpiteitä koskevat neuvottelut saa-
28841: muu omaisuus erityiseen selvityspesään toimi-          tettaisiin loppuun "lähiaikoina". Toimitusmies-
28842: tusmiesten hallintaan. Samalla ministeriö mää-         ten tehtävä on päättynyt. Asian selvittely on enti-
28843: räsi, ettei pesästä saa suorittaa maksuja kuin         sen Henki-Kansan vakuutuksenottajien mielestä
28844: sosiaali- ja terveysministeriön luvalla. Tällaisiksi   kestänyt varmasti riittävän kauan.
28845: nostoiksi katsottiin ainoastaan erääntyneet mak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28846: sutja siinäkin tapauksessa korvattavaksi vain 80-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28847: prosenttisesti. Henkivakuutusten takaisinostoja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28848: ei sen sijaan sallittu lainkaan.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28849:    Vakuutusyhtiölain mukaan toimitusmiesten
28850: tulee pyrkiä mahdollisimman pian aikaansaa-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
28851: maan sopimus yhden tai useamman vakuutusyh-                   jotta sopimus Henkivakuutusosakeyhtiö
28852: tiön kanssa vakuuskannan luovuttamisesta. En-                 Kansan vakuusomaisuuden luovuttami-
28853: nen näihin neuvotteluihin ryhtymistä on arvioi-               sesta saataisiin aikaan ja vakuutuksenot-
28854: tava selvityspesän varojen ja vastuiden määrä.                tajien pikainen mahdollisuus takaisinos-
28855:  Vuoden 1997 lopulla oli pesän selvittäjien mu-               toihin turvattaisiin vuosien odottelun jäl-
28856:  kaan jäljellä enää eräitä erityiskysymyksiä, joi-            keen?
28857: 
28858:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
28859: 
28860:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
28861: 
28862: 
28863: 
28864: 
28865:  280043
28866: 2                                          KK 170/1998 vp
28867: 
28868: 
28869:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28870: 
28871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Henkivakuutusten takaisinostoja ei sen sijaan
28872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ole sallittu. Takaisinostojen salliminen saattaisi
28873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         johtaa siihen, että erityisen selvityspesän likvidit
28874: selle jäsenelle kansanedustaja Marjatta Vehka-        varat loppuisivat nopeasti, mikä vaarantaisi jäl-
28875: ojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jelle jäävän vakuutuskannan edut. Tämä tekisi
28876: 170:                                                  käytännössä myös mahdottomaksi saada aikaan
28877:                                                       sopimusta erityiseen selvityspesään kuuluvien
28878:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        vakuutusten vakuutuskannan luovuttamisesta.
28879:        jotta sopimus Henkivakuutusosakeyhtiö              Vakuutusyhtiölain 15 luvun 12 §:n mukaan
28880:        Kansan vakuusomaisuuden luovuttami-            erityisen selvityspesän hallinnon eli toimitus-
28881:        sesta saataisiin aikaan ja vakuutuksenot-       miesten tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
28882:        tajien pikainen mahdollisuus takaisinos-       yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa ai-
28883:        toihin turvattaisiin vuosien odottelun jäl-    kaansaamaan sopimus vakuutuskannan luovut-
28884:        keen?                                           tamisesta vakuutusyhtiölain 16 a luvun säännös-
28885:                                                        ten mukaisesti.
28886: -·· Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Ennen kuin neuvotteluihin vakuutuskannan
28887: vasti seuraavaa:                                      luovuttamisesta voidaan ryhtyä, toimitusmiesten
28888:                                                        on muun muassa arvioitava erityisen selvityspe-
28889:    Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin            sän varojen ja vastuiden määrä. Kun Henkiva-
28890: konkurssiin Helsingin käräjäoikeuden päätök-           kuutusosakeyhtiö Kansan lisäksi konkurssissa
28891: sellä 30.12.1994. Sosiaali- ja terveysministeriö       on yhtiön emoyhtiö ja muun muassa kolme muu-
28892: määräsi vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mu-          ta samaan konserniin kuuluvaa vakuutusyhtiö-
28893: kaisesti 4.1.1995 tekemällään päätöksellä erityi-      tä, ovat mainittujen yhtiöiden keskinäisten vel-
28894: sen selvityspesän erotettavaksi konkurssihallin-       kasuhteiden selvittely ja näistä johtuneet, osin
28895: nosta. Samalla ministeriö määräsi, että Henkiva-       vielä keskeneräiset oikeudenkäynnit, olennaises-
28896: kuutusosakeyhtiö Kansan vakuutusteknisen               ti pitkittäneet ja vaikeuttaneet selvitystehtävää.
28897: vastuuvelan katteena oleva ja yhtiön muu omai-             Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutus-
28898: suus on siirrettävä erityiseen selvityspesään.         kannan siirtoa koskevat neuvottelut on käynnis-
28899:    Vakuutusyhtiölain 15luvun 10 §:n 3 momen-           tetty keväällä 1996, jolloin yhtiön taloudellisesta
28900: tin mukaan erityisestä selvityspesästä saadaan         asemasta oli saatavissa riittävät tiedot. Kannan-
28901: ennen sen lopullista selvittämistä suorittaa mak-      siirtoneuvottelut ovat kuitenkin pesän antaman
28902: suja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön        tiedon mukaan päättyneet tuloksettomina tämän
28903: luvalla. Antaessaan Henkivakuutusosakeyhtiö            vuoden alussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
28904: Kansan erityiselle selvityspesälle luvan suorittaa     sen vuoksi pyytänyt erityistä selvityspesää kar-
28905: pesästä maksuja on ministeriö noudattanut va-          toittamaan ne eri vaihtoehdot, joiden mukaan
28906: kuutussopimuksiin perustuvien suoritusten osal-        pesän jatkoselvittäminen ja korvausten maksa-
28907: ta periaatetta, jonka mukaan korvauksia ja mui-        minen voidaan hoitaa. Tämä selvitys on nyt val-
28908: ta suorituksia voidaan maksaa silloin, kun ne          mistunut, ja sen perusteella erityisessä selvitys-
28909: vakuutussopimusten mukaan erääntyvät mak-              pesässä päätetään lähiviikkoina asiaa koskevista
28910: settaviksi, ja siihen määrään, jonka ministeriö        jatkotoimista.
28911: erityisen selvityspesän esityksestä harkitsee mah-         Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii osaltaan
28912: dolliseksi muiden selvityspesään kuuluvien va-         edesauttamaan sellaisen ratkaisun löytämistä,
28913: kuutuksenottajien ja edunsaajien oikeutta vaa-         jossa Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuu-
28914: rantamatta .. Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan            tuksenottajien ja vakuutettujen edut turvattaisiin
28915: erityisen selvityspesän osalta ennen sen lopullista     mahdollisimman tasapuolisesti ja kattavasti.
28916: selvittämistä maksettava määrä on pääsääntöi-              Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan erityinen
28917: sesti ollut 80 prosenttia korvauksesta tai muusta       selvityspesä ja konkurssipesä informoivat pää-
28918: suorituksesta.                                          töksistä vakuutusyhtiön asiakkaita.
28919: 
28920:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
28921: 
28922:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
28923:                                             KK 170/1998 vp                                             3
28924: 
28925: 
28926:                                          Tili Riksdagens Talman
28927: 
28928:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tili att det särskilda administrationsboets likvida
28929: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ruedel snabbt tar slut, vilket skulle äventyra de
28930: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förmåner som är förknippade med det återståen-
28931: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-             de försäkringsbeståndet. 1 praktiken skulle detta
28932: må1 nr 170:                                            också omintetgöra möjligheten att få tili stånd ett
28933:                                                        avtal om överlåtelse av det försäkringsbestånd
28934:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som hör tili det särskilda administrationsboet.
28935:        ta för att det skulle åstadkommas ett avtal         Enligt 15 kap. 12 § lagen om försäkringsbolag
28936:        om överförande av Livförsäkringsaktie-          skall förvaltningen för det särskilda administra-
28937:        bolaget Kansas säkerhetsegendom samt            tionsboet, dvs. förrättningsmännen, sträva efter
28938:        att försäkringstagarnas snabba möjlighet        att så fort som möjligt nå överenskommelse med
28939:        tili återköp skulle tryggas efter många års     ett eller flera försäkringsbolag om överlåtelse av
28940:        väntan?                                         försäkringsbeståndet i enlighet med stadgandena
28941:                                                        i 16 a kap. lagen om försäkringsbolag.
28942:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              lnnan förhand1ingar om överlåtelse av försäk- .
28943: anföra följande:                                       ringsbeståndet kan inledas skall förrättnings-
28944:                                                        männen bl.a. uppskatta det särskilda administra-
28945:     Livförsäkringsaktiebolaget Kansa försattes i       tionsboets medel och ansvarsbelopp. När utom
28946: konkurs genom Helsingfors tingsrätts beslut            Livförsäkringsaktiebolaget Kansa även bolagets
28947: 30.12.1994. Social- och hälsovårdsministeriet be-      moderbolag och bl.a. tre andra försäkringsbolag
28948: stämde i enlighet med 15 kap. 21 § lagen om            inom samma koncern har försatts i konkurs, har
28949: försäkringsbolag genom sitt beslut 4.1. 1995 att       utredningen av de nämnda bolagens ömsesidiga
28950: ett särskilt administrationsbo skall avskiljas från    skuldförhållanden och de rättegångar de lett tili,
28951: konkursförvaltningen. Samtidigt bestämde mi-           av vilka en del fortfarande pågår, väsentligt för-
28952: nisteriet att den egendom som täcker Livförsäk-        dröjt och försvårat utredningsuppdraget.
28953: ringsaktiebolaget Kansas försäkringstekniska                Förhandlingarna om en överföring av Livför-
28954: ansvarsskuld och bolagets övriga egendom skall         säkringsaktiebolaget Kansas försäkringbestånd
28955: överföras tili det särskilda administrationsboet.      inleddes våren 1996, när tillräckliga uppgifter om
28956:     Enligt 15 kap. 10 § 3 mom. lagen om försäk-        bolagets ekonomiska situation fanns tillgängliga.
28957: ringsbolag får före den slutliga avvecklingen av       Enligt boets uppgifter har förhandlingarna om
28958: det särskilda administrationsboet utdelning ur         överföringen av beståndet slutat resultatlösa i
28959: detta äga rum endast med tillstånd av social- och      början av detta år. På grund härav har social- och
28960: hälsovårdsministeriet. När ministeriet gav Liv-        hälsovårdsministeriet bett det särskilda admini-
28961: försäkringsaktiebolaget Kansas särskilda admi-         strationsboet att kartlägga de olika alternativ,
28962: nistrationsbo tillstånd tili utdelning ur boet iakt-   enligt vilka boets fortsatta Iikvidation och betal-
28963: tog ministeriet i fråga om prestationer som base-      ning av ersättningar kan skötas. Denna utred-
28964: rar sig på försäkringsavtal principen att ersätt-      ning har nu blivit fårdig och med stöd av den skall
28965:  ningar och andra prestationer kan betalas när de      det särskilda administrationsboet inom de när-
28966: enligt försäkringsavtalet förfaller tili betalning     maste veckorna besluta om fortsatta åtgärder i
28967:  och tili ett belopp som ministeriet på förslag av     saken.
28968:  det särskilda administrationsboet anser vara               Social- och hälsovårdsministeriet försöker för
28969:  möjligt utan att andra tili särskilda administra-     sin del främja finnandet av en lösning som tryg-
28970:  tionsboet hörande försäkringstagares och för-         gar Livförsäkringsaktiebolaget Kansas försäk-
28971:  månstagares rätt äventyras. 1 fråga om Livför-         ringstagares och försäkrades förmåner så objek-
28972:  säkringsaktiebolaget Kansas särskilda administ-        tivt och omfattande som möjligt.
28973:  rationsbo har det belopp som betalas före den              Livförsäkringsaktiebolaget Kansas särskilda
28974:  slutliga utredningen i regel utgjort 80% av ersätt-    administrationsbo och konkursbo skall informe-
28975:  ningen eller av någon annan prestation.                ra försäkringsbolagets kunder om nämnda be-
28976:      Aterköp av livförsäkringar är däremot inte         slut.
28977:  tillåtna. Om återköp vore tillåtna kunde det leda
28978: 
28979:       Helsingforsden 27 mars 1998
28980: 
28981:                                                                              Minister Jouko Skinnari
28982:                                              KK 171/1998 vp
28983: 
28984: Kirjallinen kysymys 171
28985: 
28986: 
28987: 
28988: 
28989:                                     Seppo Kääriäinen /kesk: Ulkomaisten investointien sijoittumisesta
28990:                                        Suomeen
28991: 
28992: 
28993:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28994: 
28995:     Amerikkalainen korkean teknologian yritys           mahdollisen investoinnin Turkuun, Tampereel-
28996: Atmel Oy suunnittelee parhaillaan merkittävää           le, Mikkeliin, Jyväskylään tai Kuopioon. Kun-
28997: investointia sen oman ilmoituksen mukaan Poh-           nat tekevät paraikaa omia tarjouksiaan.
28998: joismaihin. Vaihtoehtona on myös Suomi. Laa-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28999: jennusinvestoinnin mittasuhteet ovat merkittä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29000: vät: investointi itsessään on 5 miljardin markan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29001: luokkaa ja uusia työpaikkoja se tuo noin 1 000.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29002:      Lehtitietojen mukaan Lipposen hallitus ei
29003: houkuttele investointeja Suomeen rahallisesti,                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29004:  siis erilaisilla tukimuodoilla. Suomen kannalta               ryhtyä, että esimerkiksi nyt ajankohtai-
29005:  on kuitenkin aivan välttämätöntä saada nimen-                 nen Atmel Oy:n merkittävä investointi ja
29006:  omaan korkean teknologian investointeja, myös                 vastaavat investoinnit suuntautuvat ny-
29007:  ulkomaisia investointeja, mieluusti pahiten                   kyisestä enemmässä määrin Suomeen, ja
29008:  muuttoliikkeestä kärsiville alueille, joilla kuiten-             aikooko Hallitus tarkistaa tässä mie-
29009:  kin on tarjottavanaan mm. korkeakouluun ja                    lessä tukipolitiikkaansa ulkomaisia in-
29010:  liikenteeseen liittyviä etuisuuksia. Lehtitietojen            vestointeja houkuttelevaan suuntaan?
29011:  mukaan Atmel Oy on kiinnostunut sijoittamaan
29012: 
29013:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
29014: 
29015:                                           Seppo Kääriäinen /kesk
29016: 
29017: 
29018: 
29019: 
29020:  280043
29021: 2                                         KK 171/1998 vp
29022: 
29023: 
29024: 
29025: 
29026:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29027: 
29028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen etuina liiketoiminnan ja tuotannon
29029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sijaintivertailuissa ovat toimiva infrastruktuuri
29030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja osaava työvoima. Nämä edut kiinnostavat yri-
29031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo           tyksiä, jotka etsivät laadukkaita resursseja ja jot-
29032: Kääriäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ka suuntaavat liiketoimintaansa kasvaville aloil-
29033: sen n:o 171:                                         le.
29034:                                                          Tämä on hallituksen mielestä edelleenkin kes-
29035:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tävin investointeja- sekä koti- että ulkomaisia
29036:        ryhtyä, että esimerkiksi nyt ajankohtai-      -tukevan politiikan perusta.
29037:        nen Atmel Oy:n merkittävä investointi ja          Myös yritystuilla on oma tärkeä osansa elin-
29038:        vastaavat investoinnit suuntautuvat ny-       keino- ja aluepolitiikassa. Taitamattomasti käy-
29039:        kyisestä enemmässä määrin Suomeen, ja         tettynä tuet kuitenkin ovat kalliita ja pitkällä
29040:           aikooko Hallitus tarkistaa tässä mie-      aikavälillä usein tehottomia. Hyödyllisimpiä
29041:        lessä tukipolitiikkaansa ulkomaisia in-       ovat teknologiaan ja uusiin innovaatioihin liitty-
29042:        vestointeja houkuttelevaan suuntaan?          vät tuet, yritysten ja oppilaitosten välinen yhteis-
29043:                                                      työ sekä koulutus laajalla alueella.
29044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Näihin ja kaikkiin muihinkin yritystukiimme
29045: vasti seuraavaa:                                     ovat oikeutettuja kaikki yritykset niiden omis-
29046:                                                      tuspohjasta riippumatta. Tähän on myös kan-
29047:     Yrityksen investointipäätöksen perusteena on     sainvälisiä velvoitteita.
29048: investointiin perustuvan liiketoiminnan kannat-          Edustaja Kääriäisen esitys siitä, että yritystu-
29049: tavuus.                                              kipolitiikkaa muutettaisiin ulkomaisia yrityksiä
29050:     Tämä voidaan perustaa erilaisiin lähtökoh-        suosivaan ja siten kotimaisia yrityksiä syrjivään
29051: tiin: halpoihin tuotannontekijöihin (mm. työvoi-      suuntaan, on paitsi epäoikeudenmukainen ja kil-
29052: ma), tuote- tai tuotannontekijämarkkinoiden lä-       pailua vääristävä, myös taloudellisesti vahingol-
29053: heisyyteen tai liiketoiminnalle tärkeiden korkea-     linen. Hallitus pitää kiinni syrjimättömyydestä ja
29054: tasoisten resurssien saatavuuteen.                    kaikkien yritysten tasapuolisesta kohtelusta.
29055:     Sijaintipaikkapäätökseen vaikuttaa yleinen
29056: liiketoimintaympäristö, sekä aineellinen että ai-
29057: neeton infrastruktuuri.
29058: 
29059:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
29060: 
29061:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29062:                                             KK 171/1998 vp                                               3
29063: 
29064: 
29065: 
29066: 
29067:                                         Tili Riksdagens Talman
29068: 
29069:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Finlands fördelar, när jämförelser görs fOr att
29070: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             hitta en Iämplig förläggningsort för en rörelse
29071: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         och produktion, är en fungerande infrastruktur
29072: dagsman Seppo Kääriäinen undertecknade                  och kunnig arbetskraft. Dessa fördelar intresse-
29073: spörsmål nr 171:                                        rar företag som söker kvalitativa resurser och
29074:                                                         som inriktar sin rörelse på växande sektorer.
29075:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-            Detta är enligt regeringens åsikt fortsättnings-
29076:        sikt att vidta för att t.ex. Atmel Oy:s bety-    vis den hållbaraste grunden för en politik som
29077:        dande investering, som nu är aktuell, och        stöder investeringar - både inhemska och ut-
29078:        motsvarande investeringar i framtiden i          ländska sådana.
29079:        högre grad än i dagens läge skall inriktas          Även företagsstöden har en viktig funktion i
29080:        på Finland och                                   närings- och regionpolitiken. Använda på ett
29081:           har Regeringen för avsikt att i detta         oskickligt sätt är stöden dock dyra och på lång
29082:        hänseende justera sin stödpo1itik i en rikt-     sikt ofta ineffektiva. Nyttigare är de stöd som
29083:        ning som är mera lockande för utländska          anknyter tili teknologi och innovationer, samar-
29084:        investeringar?                                   betet mellan företag och läroinrättningar samt
29085:                                                         utbildningen på ett brett område.
29086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Dessa stöd och även alla andra företagsstöd är
29087: anföra följande:                                        alla företag berättigade tili oberoende av ägar-
29088:                                                         bas. Om detta finns det även internationella för-
29089:    Grunden för ett företags investeringsbeslut är       pliktelser.
29090: Iönsamheten i den rörelse som grundar sig på               Riksdagsman Kääriäinens framställning om
29091: investeringen.                                          att företagsstödspolitiken borde ändras i en så-
29092:    Detta kan man motivera med olika slags ut-           dan riktning att den gynnar utländska företag
29093: gångspunkter: billiga produktionsfaktorer (bl.a.        och därmed diskriminerar inhemska är förutom
29094: arbetskraft), närheten tili marknaden för pro-          orättvis och konkurrenssnedvridande också
29095: dukter eller produktionsfaktorer eller tillgången       skadlig för ekonomin. Regeringen håller fast vid
29096: på resurser av hög klass som är viktiga för rörel-      att alla företag skall behandlas lika och ingen
29097: sen.                                                    diskriminering skall få förekomma.
29098:    På beslutet om förläggningsplats inverkar den
29099: allmänna omgivningen för rörelsen, både den
29100: materiella och den immateriella infrastrukturen.
29101: 
29102:      Helsingforsden 24 mars 1998
29103: 
29104:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
29105:                                            KK 172/1998 vp
29106: 
29107: Kirjallinen kysymys 172
29108: 
29109: 
29110: 
29111: 
29112:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Työajan lyhentämisen vaikutuksesta työlli-
29113:                                       syyden parantamiseen
29114: 
29115: 
29116:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29117: 
29118:    Eduskunnassa tulee aina silloin tällöin esitte-   seen, kurssittamalla työttömiä työmarkkinatuel-
29119: lyyn kansanedustajien työllisyyden kohentamis-       la.
29120: ta koskevia aloitteita. Yksi sellainen oli juuri         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29121: edustaja Karjalaisen ym. allekirjoittama aloite      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29122: työajan lyhentämisestä. Työajan lyhentäminen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29123: on ainoita konkreettisia ja kokeiltujakin keinoja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29124: työttömyyden ongelmaan, ja kyseinen aloite kir-
29125: voitti eduskuntasalissa tuntien keskustelun. Työ-               Näkeekö Hallitus mitään perusteita
29126: ajan lyhentämistä koskevat suunnitelmat ovat                työllisyyden kohentamiseen työaikaa ly-
29127: saaneet myös eräiden ammattiyhdistysliikkeen                hentämällä, ja jos näkee,
29128: korkeidenjohtajien tuen tietyin varauksin.                      minkälaisiin toimenpiteisiin ja millä
29129:    Hallitus pyrkii työllisyyden kohentamiseen,              aikataululla Hallitus aikoo asiassa ryh-
29130: toisin sanoen työttömyyslukujen kaunistami-                 t ya.
29131:                                                                ""?
29132: 
29133: 
29134:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
29135:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29136: 
29137: 
29138: 
29139: 
29140: 280043
29141: 2                                          KK 172/1998 vp
29142: 
29143: 
29144: 
29145: 
29146:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29147: 
29148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtio kannustaa kunnissa toteutettavia työaika-
29149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kokeiluja. Työaikakokeilujen tukemiseksi työlli-
29150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     syysasetusta muutettiin väliaikaisesti 1. 7.1996
29151: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         voimaan tulleella asetuksella (467/1996). Työlli-
29152: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 172:        syysmäärärahoista voidaan myöntää työllistä-
29153:                                                      mistukea kunnalle tai kunta yhtymälle, joka työ-
29154:           Näkeekö Hallitus mitään perusteita         aikakokeilusta sopimaHa lyhentää työnteki-
29155:        työllisyyden kohentamiseen työaikaa ly-       jöidensä työaikaa ja samalla palkkaa työaikaan-
29156:        hentämällä, ja jos näkee,                     sa lyhentävien työntekijöiden lisäksi työvoima-
29157:           minkälaisiin toimenpiteisiin ja millä      toimistossa työttömänä työnhakijana olevan
29158:        aikataululla Hallitus aikoo asiassa ryh-      työvoimatoimiston osoittaman henkilön. Työl-
29159:        tyä?                                          listämistuki voi olla enintään 50 % työaikakokei-
29160:                                                      luun palkattavien työttömien työllistämisestä ai-
29161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heutuvista hyväksyttävistä palkkauskustannuk-
29162: vasti seuraavaa:                                     sista. Työministeriö on valinnut hakemusten pe-
29163:                                                      rusteella työllisyysvaroin tuettuun kuntien työ-
29164:    Yleistä työajan lyhentämistä esimerkiksi 35       aikakokeiluun yhteensä 20 kuntaa. Tätä nykyä
29165: viikkotunnin mallin mukaan ei pidetä perusteltu-     19 kunnassa on käynnissä työaikakokeilu.
29166: na, vaan työaikajärjestelyjä pyritään kehittä-           Tämän vuoden 1998loppuun saakka voimas-
29167: mään erilaisia kokeiluja hyödyntäen sekä sopi-       sa olevan kokeilun tarkoituksena on kannustaa
29168: mustoimintaa edistäen.                               kuntia ja kuntayhtymiä työn jakamiseen ja eri-
29169:    Osa-aikalisäjärjestelmä tarjoaa yhden mah-        laisten työaikamallien kokeilemiseen. Kokeilu-
29170: dollisuuden työn jakamiseen. Työvoimatoimisto        jen tavoitteena on myös löytää toimintatapoja,
29171: voi myöntää harkintansa ja käytettävissä olevien     jotka pidemmällä tähtäimellä edistäisivät myön-
29172: määrärahojen rajoissa kokoaikatyöstä vapaaeh-        teisiä työllisyysvaikutuksia sekä julkisella että
29173: toisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle henkilölle an-   yksityisellä sektorilla. Pääosa työaikakokeiluissa
29174: sionvähennyksen korvauksena osa-aikalisää, jos       mukana olevasta kuntien henkilöstöstä toimii
29175: työnantaja samanaikaisesti palkkaa osa-aikali-       kunnan sosiaalitoimen ja terveydenhoidon alal-
29176: säkauden ajaksi palvelukseensa työttömän työn-       la. Kokeilukunnissa käytetään erilaisia työajan
29177: hakijan. Työajan lyhentäminen osa-aikalisäjär-       lyhentämismuotoja, kuten viikoiHaista ja päivit-
29178: jestelmässä tapahtuu siten, että osa-aikalisään      täistä työajan lyhentämistä, tasoitusjaksoja tai
29179: oikeuttavan työajan tulee palkanmaksukautta          kokonaisia viikkovapaita. Työajan lyhentämi-
29180: vastaavana ajanjaksona olla 40-60% osa-aika-         nen on työministeriön työaikapoliittisen työryh-
29181: työhön siirtyneen henkilön kokoaikaisesta sään-      män tekemän seurantakyselyn mukaan helpotta-
29182: nöllisestä työajasta.                                nut vakituisen henkilöstön jaksamista ja paran-
29183:    Osa-aikalisäjärjestely perustuu työnantajan ja    tanut työtyytyväisyyttä.
29184: työntekijän väliseen sopimukseen ja on siten va-         Ns. 6+6-työaikamallia kokeillaan joissakin
29185: paaehtoinen. Osa-aikatyöhön siirtynee He makse-      yrityksissä, kunnissa ja työvoimatoimistoissa.
29186: taan osa-aikapalkan lisäksi osa-aikalisänä 50 %      Euroopan sosiaalirahaston kolmivuotinen pilot-
29187: kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotukses-       tiprojekti "Flexibility through 6-hour shifts" on
29188: ta, kuitenkin enintään 4 300 markkaa kuukau-         alkanut vuoden 1997 alkupuolella. Pilottihank-
29189: dessa. Osa-aikalisäjärjestelmä otettiin käyttöön     keeseen kuuluvat kolmen kaupungin (Jyväskylä,
29190: kokeilunluonteisesti maaliskuussa 1994 ja järjes-    Naantali, Espoo) 6+6-kokeilut. Kokeilukaupun-
29191: telmä vakinaistettiin vuoden 1997 alusta lukien.     git ovat saaneet työllistettyjen palkkakustannuk-
29192:    Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymässä           siin 20 %:n tuen ESR-projektista ja 30 % kansal-
29193: Suomen työllisyysohjelmassa on todettu, että         lista tukea. Hankkeen puitteissa seurataan myös
29194:                                            KK 172/1998 vp                                              3
29195: 
29196: kahdentoista eri yrityksen 6+6-mallin kokeiluja.     taa työkierron. Vuorotteluvapaakokeilussa yh-
29197: Kokeiluja seuraava tutkijaryhmä osallistuu           distyvät työttömyyden hoito ja työkyvyn ylläpi-
29198: myös muiden kuntakokeilujen seurantaan.              täminen sekä työyhteisön kehittäminen.
29199:     Yhden työn jakamisen muodon tarjoaa myös             Vuorotteluvapaajärjestelmä on kokeilunluon-
29200: vuorotteluvapaakokeilu, joka perustuu lakiin          teisena voimassa 31.12.2000 saakka. Lakia sovel-
29201: vuorotteluvapaakokeilusta (1663/1995). Kokeilu        letaan vuorottelu vapaisiin, joita koskeva vuorot-
29202: käynnistyi 1.1.1996. Vuorotteluvapaakokeilu ra-      telusopimus tehdään lain voimassa ollessa, jos
29203: kentuu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa         vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2001 mennessä.
29204: muotoilluille periaatteille. Vuorotteluvapaa on       Vuorotteluvapaakokeilusta saatuja kokemuksia
29205: työn jakamisen muoto, johon liittyy työkyvyn ja      on seurattu erityisenä tutkimushankkeena, jota
29206: osaamisen ylläpitämisen ohella myös työllistämi-     työministeriö rahoitti. Tutkimusta ohjattiin yh-
29207: sen tavoite. Tavoitteena on työvuorottelun myö-      teistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen
29208: tä mahdollistaa työssä oleville koulutus ja kun-     kanssa. Tutkimuksen loppuraportti valmistui lo-
29209: toutus aikaisempaa paremmin. Työttömille työ-        kakuussa 1997. Vuorottelijoiden, sijaisten ja
29210: vuorottelu tarjoaa mahdollisuuden työkoke-           työnantajien kokemukset ovat sangen myöntei-
29211: muksen kartuttamiseen. Samanaikaisesti työn-         siä. Työvuorotteluun kohdistuu myös varsin laa-
29212: antajille tarjoutuu mahdollisuus hankkia jousta-     ja yleinen kiinnostus ja myönteinen asennoitumi-
29213: vasti uutta osaamista työyhteisöön. Ikääntyvien      nen. Vuorotteluvapaan käyttöä työpaikoilla on
29214: työntekijöiden määrän työmarkkinoilla lisään-        pyritty edistämään työministeriön toimesta laa-
29215: tyessäja työvoiman tarjontarakenteen muuttues-       jamittaisella tiedotuksella.
29216: sa työvuorottelu ja työn jakaminen muutoinkin            Työministeriö seuraa jatkuvasti käynniste-
29217: ovat toisaalta yksi tärkeä vaihtoehto työmarkki-     tyistä työn jakamismalleista saatavia kokemuk-
29218: navalmiuksien edistämisessä ja työkyvyn ylläpi-      sia sekä niiden vaikutuksia työllisyyden edistä-
29219: tämisessä.                                           miseen. Työministeriö on toisaalta asettanut
29220:     Työntekijä voijäädä 90-359 kalenteripäivän       20.6.1996 työaikapoliittisen työryhmän, jonka
29221: pituiselle vuorotteluvapaalle, jos työssäolo ja      yleisenä työaikapoliittisena tehtävänä on seurata
29222: palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa        yleisesti työaikapolitiikan kansainvälistä ja kan-
29223: on kestänyt vähintään vuoden. Vuorotteluvapaa        sallista tutkimusta ja kehitystä sekä arvioida näi-
29224: koskee kokoaikaisten työntekijöiden lisäksi sel-     den pohjalta työaikapolitiikan mahdollisuuksia
29225: laisia työntekijöitä, joiden työaika on yli 75 %     Suomessa edistää työllisyyttä ja parantaa työelä-
29226: alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän      män laatua, valmistella yhteistyössä työasiain-
29227: työajasta. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan       neuvoston kanssa työaikapolitiikkaa käsitteleviä
29228: on patkattava työtön työnhakija. Vuorotteluva-       seminaareja sekä olla yhteistyössä työmarkkina-
29229: paa perustuu vapaaehtoisuuteen.                      järjestöjen kanssa mahdollisten konkreettisten
29230:     Vuorottelukorvauksena vuorotteluvapaalle         työllisyyttä tukevien työaikaa koskevien ratkai-
29231: lähtevälle maksetaan 70 % siitä työttömyyspäi-       sujen löytämiseksi. Työryhmän väliraportti val-
29232:  värahasta,johon hän olisi oikeutettu työttömäk-     mistui 31.10.1997. Siinä käsitellään työaikapoli-
29233: si jäädessään. Korvaus korotettiin vuodenvaih-       tiikkaa, ongelma-alueita sekä alustavia kehittä-
29234:  teessa 60 %:sta 70 %:iin ja samassa yhteydessä      mistoimenpiteitä. Väliraportin tarkoituksena oli
29235:  korvaukselle säädetty enimmäismäärä, 4 500 mk       keskustelun aikaansaamiseksi esittää alustavia
29236:  kuukaudessa, poistettiin.                           työaikapolitiikan kehittämistarpeita, joita pyri-
29237:     Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen          tään jatkotyöskentelyn aikana täsmentämään.
29238:  osallistuva voi vuorottelukorvauksen lisäksi saa-   Työryhmän toimikausi päättyy 31.7.1999.
29239:  da, täyttäessään osittaisen ammattikoulutusra-          Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki
29240:  han saantiehdot, osittaista ammattikoulutusra-      14.1.1997 periaatepäätöksen, jossa määritellään
29241:  haa 1 100 markkaa verottomana koulutuskuu-          työaikapoliittiset periaatteet. Periaatteiden mu-
29242:  kaudelta. Tällä pyritään kannustamaan vuorot-       kaan työaikapolitiikan tulee parantaa talouden
29243:  teluvapaalle lähteviä käyttämään vapaansa kou-      dynaamisuutta ja työllisyyttä. Samassa periaate-
29244:  lutukseen, joka edistää ammatillisia valmiuksia.    päätöksessä korostettiin vapaaehtoisuuteen pe-
29245:  Vuorotteluvapaan käyttötarkoitusta ei ole laissa    rustuvan paikallistason sopimisen merkitystä.
29246:  kuitenkaan rajoitettu.                              Suomessa on valittu linja, joka työaikapolitiikas-
29247:     Vuorotteluvapaan ajaksi patkattavaa työtön-      sa on muuallakin Pohjois-Euroopassa yleinen.
29248:  tä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita    Vaikka valtio kokeilutoiminnalla ja muutoin ak-
29249:  vapaalle siirtyvä on hoitanut. Tämä mahdollis-      tiivisesti selvittää työajan lyhennysten työllisyys-
29250: 4                                           KK 172/1998 vp
29251: 
29252: vaikutuksia, työmarkkinaosapuolten vuorovai-             Uusi työaikalaki, joka tuli voimaan
29253: kutus ja joustavat sopimismahdollisuudet ovat         23.11.1996, pyrkii edistämään työaikojenjousto-
29254: edellytys sille, että työllisyyttä voidaan osaltaan   mahdollisuuksia muun muassa paikallisen sopi-
29255: edistää työaikapolitiikalla.                          misen myötä.
29256: 
29257:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
29258: 
29259:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
29260:                                               KK 172/1998 vp                                               5
29261: 
29262: 
29263: 
29264: 
29265:                                           Tili Riksdagens Talman
29266: 
29267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        staterats att staten uppmuntrar tili försök med
29268: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          olika arbetstidsmodeller i kommunerna. För att
29269: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      främja arbetstidsförsöken ändrades sysselsätt-
29270: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            ningsförordningen temporärt genom en forord-
29271: nr 172:                                                 ning (467/1996) som trädde i kraft 1.7.1996. Av
29272:                                                         sysselsättningsanslagen kan beviljas sysselsätt-
29273:            Ser Regeringen några grunder för att         ningsstöd tili sådana kommuner eller samkom-
29274:         kunna förbättra sysselsättningen genom          muner som genom överenskommelser om försök
29275:         arbetstidsförkortning, och om detta är          med alternativa arbetstider förkortar arbetstiden
29276:         fallet,                                         for sina arbetstagare och samtidigt utöver de
29277:            vilka åtgärder, och med viiken tidta-        arbetstagare som förkortar sin arbetstid avlönar
29278:         bell, ämnar Regeringen vidta i ärendet?         en av arbetskraftsbyrån anvisad person som är
29279:                                                         arbetslös arbetssökande hos arbetskraftsbyrån.
29280:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Sysselsättningsstödet kan uppgå tili högst 50 %
29281: anföra följande:                                        av de godtagbara lönekostnaderna för sysselsät-
29282:                                                         tande av arbetslösa i försök med alternativa ar-
29283:    En allmän förkortning av arbetstiden tili ex-        betstider. På basis av ansökningarna har arbets-
29284: empel enligt 35 veckotimmarsmodellen anses inte         ministeriet valt 20 kommuner tili detta försök.
29285: motiverad, utan man forsöker utveckla arbets-           För tillfållet pågår dessa försök i 19 kommuner.
29286: tidsarrangemangen genom att utnyttja olika för-            Syftet med detta försök som är i kraft tili slutet
29287: sök och främja avtalsverksamheten.                      av 1998 är att uppmuntra kommuner och sam-
29288:    Systemet med deltidsarbete erbjuder en möj-          kommuner att dela på arbetet och att pröva på
29289: lighet att dela på arbetet. Arbetskraftsbyrån kan       olika arbetstidsmodeller. Ett av forsökets syften
29290: enligt prövning och inom ramen för de disponi-          är vidare att finna sådana handlingsmodeller
29291: bla anslagen bevilja ett deltidstillägg som ersätt-     som på längre sikt skulle främja positiva syssel-
29292: ning för den inkomstminskning som friviliig             sättningseffekter både inom den offentliga och
29293: övergång från heltids- tili deltidsarbete medför        den privata sektorn. Merparten av de kommu-
29294: for en arbetstagare, om arbetsgivaren för samma         nalt anställda som deltar i arbetstidsförsöken är
29295: tid avlönar en arbetslös arbetssökande i hans           verksam inom den sociala sektorn eller hälsovår-
29296: ställe. Arbetstidsförkortningen via deltidstili-        den. Försökskommunerna utnyttjar olika for-
29297: läggssystemet innebär att den arbetstid som be-         mer för arbetstidsförkortning, såsom förkort-
29298: rättigar tili deltidstiliägg skall under den tid som    ning av den veckovisa eller dagliga arbetstiden,
29299: motsvarar lönebetalningsperioden uppgå tili             utjämningsperioder eller hela lediga veckor. En-
29300: 40-60 % av den ordinarie arbetstiden i heltids-         ligt en uppföljningsutredning som arbetstidspoli-
29301: arbete för den person som övergått tili deltidsar-      tiska arbetsgruppen vid arbetsministeriet har ut-
29302: bete.                                                   fört har förkortad arbetstid gjort det lättare for
29303:    Deltidstiliäggsarrangemanget beserar sig på          de ordinarie anställda att orka med sitt arbete
29304: ett avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren        samtidigt som den forbättrar trivseln i arbetet.
29305: och är således frivilligt. Den som övergått tili           Den s.k. 6+6-modellen provas i vissa företag,
29306: deltidsarbete får utöver lönen för deltidsarbetet       kommuner och arbetskraftsbyråer. Ett treårigt
29307: dessutom ett deltidstillägg som är 50% av skill-        pilotprojekt "Flexibility through 6-hour shifts"
29308: naden mellan lönen för heltidsarbetet och               som finansieras av Europeiska socialfonden har
29309: deltidsarbetet, dock högst 4 300 mk i månaden.          inletts i början av 1997. Pilotprojektet omfattar
29310: Systemet med deltidstillägg infördes i forsöks-         6+6-modellförsöken i tre städer (Jyväskylä, Nå-
29311: syfte i mars 1994 och blev permanent från början        dendal, Esbo). Försöksstäderna har för de syssel-
29312: av 1997.                                                sattas lönekostnader fått 20% stöd via ESF-pro-
29313:    1 det a v sta tsrådet 19.1 0.1995 godkända syssel-   jektet och 30% i nationellt stöd. Inom ramen för
29314: sättningsprogrammet för Finland har det kon-            projektet följer man också upp tolv olika företags
29315: 6                                             KK 172/1998 vp
29316: 
29317: 6+6-modellförsök. Samma forskargrupp deltar              gan med utvecklandet av den gemensamma ar-
29318: också i uppföljningen av andra kommunförsök.             betsplatsen.
29319:    Ytterligare ett sätt att dela på arbetet är alter-        Försöket med alterneringsledighet är i kraft
29320: neringsledighet som baserar sig på lagen om för-         fram till 31.12.2000. Lagen tillämpas på sådan
29321: sök med alterneringsledighet (1663/1995). Försö-         ledighet om viiken alterneringsavtal ingås medan
29322: ket in1eddes 1.1.1996 och bygger på principer            lagen är i kraft, om ledigheten tas ut före
29323: som formu1erades tillsammans med arbetsmark-             31.12.2001. De erfarenheter som man fått av för-
29324: nadsorganisationerna. Alternerings1edighet är            söket har kartlagts genom en undersökning som
29325: en form av arbetsdelning som syftar till förutom         arbetsministeriet har finansierat och som utförts
29326: att upprätthålla arbetsförmågan och kunnandet            tillsammans med de centrala arbetsmarknadsor-
29327: även att ge sysselsättning. Syftet är att erbjuda        ganisationerna. Slutrapporten blev fårdig i de-
29328: personer i arbete bättre möjligheter till utbild-        cember 1997. Både de alterneringslediga, vikarier
29329: ning och rehabilitering. De arbetslösa erbjuds           och arbetsgivare har haft rätt positiva erfarenhe-
29330: möjlighet att öka sin arbetserfarenhet. Samtidigt        ter. Arbetsalterneringen har väckt rätt allmänt
29331: ges arbetsgivarna möjlighet att införa flexibilitet      intresse och man har ställt sig positiv till den.
29332: och nytt kunnande till arbetsplatsen. När antalet        Arbetsministeriet har genom omfattande infor-
29333: äldre arbetstagare ökar på arbetsmarknaden och           mation försökt uppmuntra arbetsplatserna att
29334: arbetskraftens utbudsstruktur förändras blir ar-         utnyttja möjligheten till alterneringsledighet.
29335: betsalternering och andra former av arbetsdel-               Arbetsministeriet uppföljer fortlöpande de er-
29336: ning ett viktigt alternativ för utvecklande av ar-       farenheter man fått av pågående modeller för
29337: betsmarknadsfårdigheterna och upprätthållande            arbetsdelning samt de sysselsättningseffekter
29338: av arbetsförmågan.                                       som de medfört. Arbetsministeriet har dessutom
29339:    En arbetstagare som har varit i arbete och stått      20.6.1996 tillsatt en arbetstidspolitisk arbets-
29340: i anställningsförhållande till samma arbetsgivare        grupp med uppgift att uppfölja den internatio-
29341: i minst ett år kan bli alterneringsledig under 90-       nella och nationella forskningen och utveckling-
29342: 359 dagar. Alterneringsledigheten gäller utom            en inom arbetstidspolitiken samt att på basis av
29343: heltidsanställda även sådana arbetstagare vars           dessa utredningar bedöma vilka möjligheter ar-
29344: arbetstid överskrider 75% av arbetstiden för hel-        betstidspolitiken i Finland har att främja syssel-
29345: tidsanställda arbetstagare inom branschen. För           sättningen och förbättra arbetslivets kvalitet.
29346: samma tid skall arbetsgivaren anställa en arbets-        Gruppen skulle också tillsammans med rådet för
29347: lös arbetssökande. Alterneringsledighet baserar          arbetsärenden förbereda arbetstidspolitiska se-
29348: sig på frivillighet.                                     minarier och samarbeta med arbetsmarknadsor-
29349:    Till den som blir alterneringsledig betalas som       ganisationerna för att finna sådana konkreta ar-
29350: alterneringsersättning 70 % av den arbetslöshets-        betstidslösningar som främjar sysselsättningen.
29351: dagpenning som han skulle ha rätt till om han var        Arbetsgruppen fick 31.10.1997 fårdig sin mellan-
29352: arbetslös. Ersättningen höjdes vid årsskiftet från       rapport, som behandlar arbetstidspolitik och vis-
29353: 60 % till70% och samtidigt slopades det maximi-          sa problemområden samt föreslår utvecklingsåt-
29354: belopp på 4 500 mk som fastställts för ersättning-       gärder. Mellanrapporten lade fram som diskus-
29355: en.                                                      sionsunderlag preliminära förslag till utveckling
29356:    Till den som deltar i frivillig yrkesinriktad         av arbetstidspolitiken, vilka kommer att precise-
29357: utbildning kan dessutom, om han uppfyller vissa          ras under det fortsatta arbetet. Arbetsgruppens
29358: villkor, betalas ett partiellt yrkesutbildningsbi-       mandattid upphör 31.7.1999.
29359: drag på 1 100 mk skattefritt per utbildningsmå-              Finanspolitiska ministerutskottet fattade
29360: nad. Syftet med detta är att uppmuntra dem som           14.1.1997 ett principbeslut om arbetstidspoliti-
29361: blir alterneringslediga att utnyttja sin ledighet till   ken. Enligt dessa principer är målet för arbets-
29362: utbildning som främjar hans yrkesmässiga får-            tidspolitiken att göra ekonomin mer dynamisk
29363: digheter. Lagen begränsar dock inte det syfte för        och förbättra sysselsättningen. Samma princip-
29364: vilket alterneringsledigheten används.                   beslut betonade också vikten av lokalt avtalande
29365:    Den arbetslösa person som anställs för tiden          som bygger på frivillighet. Finland har för sin
29366: för alterneringsledighet behöver inte ges samma          arbetstidspolitik valt en linje som följs allmänt
29367: uppgifter som den alterneringslediga har skött.          också i det övriga Nordeuropa. Staten utreder
29368: Detta möjliggör arbetsrotation. 1 försöket med           aktivt bl.a. genom försöksverksamhet arbetstids-
29369: arbetsalternering kombineras skötseln av syssel-         förkortningarnas sysselsättningseffekter, men
29370: sättningen och upprätthållandet av arbetsförmå-          det krävs växelverkan mellan arbetsmarknads-
29371:                                          KK 172/1998 vp                                           7
29372: 
29373: parterna och flexibla avtalsmöjligheter för att      Den nya arbetstidslagen som trädde i kraft
29374: genom arbetstidspolitiken kunna främja syssel-    23.11.1996 försöker främja möjligheten tili flexi-
29375: sättningen.                                       bla arbetstider bland annat via lokala avtal.
29376: 
29377:     Helsingfors den 1 april 1998
29378: 
29379:                                                               Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29380:                                               KK 173/1998 vp
29381: 
29382: Kirjallinen kysymys 173
29383: 
29384: 
29385: 
29386: 
29387:                                      Sulo AUtoniemi /kesk: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen
29388:                                          toteuttamisesta
29389: 
29390: 
29391:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29392: 
29393:     Vielä 1980-luvun lopulla käytiin eduskunnas-         hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen. Mutta mi-
29394: sa ja poliittisissa piireissä ankaraa kiistaa ns. kan-   täpä hänkään mahtoi tuulimyllyjä vastaan.
29395: saneläkeuudistuksen neljännen vaiheen toteutta-             Kun aikaa on vierähtänyt, mutta jotta asia ei
29396: misesta. Kiistan vuoksi silloinen Suomen Maa-            unohtuisi, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
29397: seudun Puolue lähti Holkerin hallituksesta osoit-        momenttiin viitaten:
29398: taen suurta selkärankaisuutta vähäosaisten elä-
29399: keläisten puolesta. Kyseinen vaadittu eläkepo-                        Tietääkö Hallitus, mitä kuuluu tänään
29400: liittinen uudistus olisi merkinnyt muun muassa                  kansaneläkeuudistuksen neljännelle vai-
29401: aviopuolisoiden asettamista samaan asemaan                      heelle, ja jos tietää, niin missä vaiheessa
29402: eläkkeen määrään nähden yhdessä asumisesta                      asia on ja onko kyseisestä suunnitelmasta
29403: huolimatta. Uudistuksen lämminhenkinen                          enää mitään toteuttamiskelpoista jäljel-
29404: asiantuntija sosiaali- ja terveysministeriössä oli               .. ?
29405:                                                                 1a.
29406: 
29407:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
29408:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
29409: 
29410: 
29411: 
29412: 
29413:  280043
29414: 2                                         KK 173/1998 vp
29415: 
29416: 
29417: 
29418: 
29419:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29420: 
29421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kejärjestelmän kokonaisuudistus, jossa tavoit-
29422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teena on ollut varmistaa työeläkkeen ja kansan-
29423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eläkkeen kokonaisturva siten, että kansaneläk-
29424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       keellä pystytään turvaamaan syntymästään
29425: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        saakka työkyvyttömien ja ilman työeläketuloja
29426: n:o 173:                                             olevien henkilöiden vanhuus-, työttömyys- ja
29427:                                                      työkyvyttömyyseläketurva. Vaalikauden aikana
29428:              Tietääkö Hallitus, mitä kuuluu tänään   on poistettu kansaneläkemaksu työntekijöiltä ja
29429:        kansaneläkeuudistuksen neljännelle vai-       eläkkeensaajilta. Kansaneläkejärjestelmä turvaa
29430:        heelle, ja jos tietää, niin missä vaiheessa   siten vailla suurta työeläkettä olevien henkilöi-
29431:        asia on ja onko kyseisestä suunnitelmasta     den eläkeaikaisen toimeentulon.
29432:        enää mitään toteuttamiskelpoista jäljel-          Kansaneläkkeen kehittäminen kysymyksessä
29433:         .. ?
29434:        1a.                                           olevaan suuntaan siten, että eläke olisi kummal-
29435:                                                      lekin puolisolle yksinäiselle eläkkeensaajalle
29436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksettavan kansaneläkkeen suuruinen, vaatisi
29437: vasti seuraavaa:                                     noin 830 miljoonan markan vuosittaiset lisäme-
29438:                                                      not Näin kohdistettuna uudistus ei olisi sosiaali-
29439:     Pääministeri Lipposen hallitusohjelman mu-       poliittisesti perusteltu. Sosiaali- ja terveysminis-
29440: kaan sosiaali- ja terveyspalvelut, ansiosidonnai-    teriön 16.5.1994 asettama avo- ja laitoshoidon
29441: nen sosiaaliturva ja vähimmäisturva muodosta-        määrittelytyöryhmä katsoi, että pitkällä aikavä-
29442: vat hyvinvointiyhteiskunnan ytimen. Hallitusoh-      lillä tarkasteltuna kansaneläkkeen maksamisen
29443: jelman mukaan niiden turvaamiseksi sosiaali- ja      ei tulisi olla riippuvainen siitä, onko etuuden-
29444: terveysturvassa tarvitaan vaalikauden aikana          saaja avo- vai laitoshoidossa. Ratkaisu edellyt-
29445: merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja menojen      täisi kuitenkin merkittäviä muutoksia sosiaaliva-
29446: karsintaa. Lisäksi tukijärjestelmiä on kehitettävä   kuutukseen ja kunnalliseen sosiaali- ja tervey-
29447: niin, että työn tekeminen parantaa aina taloudel-     denhuoltoon käytettävien rahavirtojen ohjaami-
29448: lista tilannetta. Myös vähimmäisturvan etuusjär-      seen. Laitoshoidossa olevien kansaneläkkeen-
29449: jestelmää on selkeytettävä.                           saajien alennetun kansaneläkkeen nostamisesta
29450:     Hallitusohjelman mukaan vähimmäisturva            tavalliselle tasolle aiheutuisi puolestaan noin 330
29451: rahoitetaan veronmaksajilta perittävin yleisin        miljoonan markan vuosittaiset lisäkustannukset.
29452: verovaroin. Yritysten työn tekemiseen liittymät-         Kansaneläkkeen merkitystä vailla työeläkettä
29453: tömät sosiaaliturvamaksut poistetaan asteittain.      olevien henkilöiden eläketurvana tulee korosta-
29454:  Myös palkansaajien ja eläkeläisten kansaneläke-      maan myös parhaillaan sosiaali- ja terveysminis-
29455: vakuutusmaksut poistetaan. Lisäksi hallitusoh-        teriössä vireillä oleva uudistus, jossa kansanelä-
29456: jelmassa todetaan, että kansaneläkkeitä ja sai-       kejärjestelmää kehitetään siten, että vammaisten
29457:  rausvakuutusta varten on oltava omat rahaston-       henkilöiden hakeutumista työelämään helpote-
29458: sa. Kokonaiseläketurva muodostuu työ- ja kan-         taan. Harkittavana on, että kansaneläke voisi
29459:  saneläkkeestä. Tämän vuoksi eläkejärjestelmiä        levätä, eli sitä ei maksettaisi, jos eläkkeellä oleva
29460:  kehitetään kokonaisuutena siten, että kansan-        henkilö hakeutuisi työelämään. Siten kansanelä-
29461:  eläkkeen pohjaosan eläkevähenteisyys toteute-        kejärjestelmän avulla kannustettaisiin henkilöä
29462:  taan.                                                kartuttamaan omaa ansiosidonnaista sosiaali-
29463:     Hallitusohjelman mukaisesti on 1.1.1996 läh-      turvaa.
29464:  tien aloitettu kansaneläkejärjestelmän ja työelä-
29465: 
29466:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
29467: 
29468:                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
29469:                                                                     ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29470:                                             KK 173/1998 vp                                             3
29471: 
29472: 
29473: 
29474: 
29475:                                         Tili Rfksdagens Talman
29476: 
29477:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      temet och arbetspensionssystemet den l januari
29478: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        1996. Målet för revisionen har varit att säkerstäl-
29479: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      la det totala arbetspensions- och folkpensions-
29480: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr         skyddet på så sätt att ålderdoms-, arbetslöshets-
29481: 173:                                                  och invaliditetspensionsskyddet med hjälp av
29482:                                                       folkpensionen skall kunna tryggas för personer
29483:           Vet Regeringen hur det i dag står tili      som har varit arbetsoförmögna sedan födelsen
29484:        med den fjärde fasen av folkpensionsre-        och som saknar arbetspensionsinkomster. Under
29485:        formen och i så fall, på vilket stadium är     valperioden har folkpensionspremien för arbets-
29486:        ärendet och återstår det längre något ge-      tagare och pensionstagare slopats. På så sätt
29487:        nomförbart av planen i fråga?                  tryggar folkpensionssystemet utkomsten för pen-
29488:                                                       sionstagare som inte har någon stor arbetspen-
29489:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sion.
29490: anföra följande:                                          Det krävs merutgifter på ca 830 milj. mk per år
29491:                                                       om man utvecklar folkpensionen i den riktning
29492:    Enligt programmet för statsminister Lippo-         som anges i spörsmålet, dvs. så att båda makarna
29493: nens regering utgör social- och hälsovårdsservi-      har lika hög pension som den folkpension som
29494: cen, det inkomstrelaterade socialskyddet och mi-      betalas tili en ensamstående pensionstagare. En
29495: nimiskyddet kärnan i välfårdssamhället. För           reform med en sådan inriktning är inte socialpo-
29496: tryggandet av dessa element krävs enligt reger-       litiskt motiverad. Den arbetsgrupp som social-
29497: ingsprogrammet att betydande strukturella änd-        och hälsovårdsministeriet den 16 maj 1994 tillsat-
29498: ringar och nedskärningar i utgifterna under           te med uppgift att definiera begreppen öppen-
29499: valperioden görs i social- och hälsovårdsskyddet.     vård och anstaltsvård ansåg att utbetalningen av
29500: Dessutom måste stödsystemen utvecklas så att          folkpension på lång sikt inte bör vara beroende
29501: den som arbetar alltid kan räkna med att hans         av om förmånstagaren får öppen- eller anstalts-
29502: ekonomiska situation därmed förbättras. Också         vård. Denna lösning kräver dock avsevärda änd-
29503: det förmånssystem som avser minimiskyddet bör         ringar i socialförsäkringen och i kanaliseringen
29504: preciseras.                                           av det penningflöde som används för den koru-
29505:    Enligt regeringsprogrammet finansieras mini-       munala social- och hälsovården. Om den sänkta
29506: miskyddet med allmänna skattemedel, som tas ut        folkpensionen för folkpensionstagare i anstalts-
29507: av skattebetalarna. De socialskyddsavgifter som       vård höjs tili den vanliga nivån blir merkostna-
29508: inte hänför sig tili utförandet av arbete i företa-   derna ca 330 milj. mk om året.
29509: gen slopas stegvis. Löntagarnas och pensionsta-           Folkpensionens betydelse som pensionsskydd
29510: garnas folkpensionsförsäkringspremier slopas li-      för dem som inte får arbetspension kommer att
29511: kaså. 1 regeringsprogrammet konstateras vidare        accentueras också genom den reform som för
29512: att folkpensionsförsäkringen och sjukförsäk-          närvarande pågår vid social- och hälsovårdsmi-
29513: ringen skall ha sina egna fonder. Arbetspensio-       nisteriet. Genom reformen utvecklas folkpen-
29514: nen och folkpensionen bildar tillsammans det          sionssystemet på ett sätt som gör det lättare för
29515: totala pensionsskyddet. Därför utvecklas pen-         handikappade att söka sig ut i arbetslivet. Man
29516: sionssystemen som en helhet på så sätt att folk-      överväger ett system där folkpensionen kan vila,
29517: pensionens basdel blir avhängig av den försäkra-      dvs. den betalas inte ut, om en pensionstagare
29518: des andra pensioner.                                  börjar arbeta. På så sätt kan människor med
29519:    1 överensstämmelse med regeringsprogram-           hjälp av folkpensionssystemet sporras att tjäna in
29520:  met inleddes en totalrevision av folkpensionssys-    inkomstrelaterat socialskydd.
29521: 
29522:      Helsingforsden 27 mars 1998
29523: 
29524:                                          1 social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
29525:                                                                   minister Terttu Huttu-Juntunen
29526: 1
29527: 1
29528:  1
29529:  1
29530:   1
29531:   1
29532:    1
29533:    1
29534:     1
29535:     1
29536:      1
29537:      1
29538:       1
29539:       1
29540:        1
29541:        1
29542:         1
29543:         1
29544:          1
29545:          1
29546:           1
29547:           1
29548:            1
29549:            1
29550:             1
29551:             1
29552:              1
29553:              1
29554:               1
29555:               1
29556:                                              KK 174/1998 vp
29557: 
29558: Kirjallinen kysymys 174
29559: 
29560: 
29561: 
29562: 
29563:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kerrostalojen pelastusturvallisuuden paran-
29564:                                         tamisesta
29565: 
29566: 
29567:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29568: 
29569:     Suomen rakentamismääräyskokoelman ra-               loturvallisuusasiat kuuluvat, saadakseen systee-
29570: kenteellista paloturvallisuutta koskevan mää-           min käyttömahdollisuudet virallisesti tällä tahol-
29571: räysosan E 1 mukaan rakennuksen jokaisesta              la arvioiduiksi. Tämä on ollut kuitenkin turhaa,
29572: poistumisosastosta, jossa muutoin kuin tilapäi-         sillä posti on ollut yksipuolista. Vastauksia ei ole
29573: sesti oleskellaan, tulee olla vähintään kaksi toisis-   tullut ja tämä on ideoitsijasta tietysti turhautta-
29574: taan riippumatonta uloskäytävää. Enintään               vaa. Erityisesti, kun idea saattaisi olla vastaus
29575: kahdeksankerroksisissa asuinrakennuksissa riit-         vakavaan ongelmaan.
29576: tää kuitenkin vain yksi uloskäytävä ja lisäksi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29577: hätäpoistumismahdollisuus.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29578:     Esimerkiksi kerrostaloissa on tapahtunut            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29579: useita vakavia vaaratilanteita tulipalojen yhtey-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29580: dessä, järkyttävimpänä ns. Lahden tapaus, jossa
29581: yksi nuori menehtyi, koska ei ollut riittävää hätä-               Onko Hallituksella suunnitelmia eri-
29582: poistumismahdollisuutta. Kuten tavallista, tämä                tyisesti kerrostalojen palo- ja pelastustur-
29583: tapaus herätti myös viranomaispiireissä kovan                  vallisuuden kohentamiseksi esimerkiksi
29584: keskustelun, ja sisäasiainministeriö vannoi ryh-               ns. Lahden tapauksen kirvoittamana eri-
29585: tyvänsä hiomaan suunnitelmia tapauksen toistu-                 tyisesti niin, että Suomen rakentamis-
29586: mien estämiseksi.                                              määräyskokoelman säännösten noudat-
29587:     Myös yksityiset ideoitsijat ovat asialla. Rau-             tamista valvotaan ja että esimerkiksi rau-
29588: malla toimiva Fullwell Oy Ltd on kehittänyt hä-                malaisen Fullwell Oy Ltd:n kehittämiä
29589: tätikasjärjestelmän kerros- ja pientaloihin. Sys-              ideoita ulospääsyreittien kehittämiseksi
29590: teemi on patentoitu, ja se on saanut runsaasti                 arvioidaan ja kannustetaan vastaamalla
29591:  kiitosta ja palkintoja sekä hyväksynnän muun                  niitä koskeviin esityksiin muullakin kuin
29592:  muassa työsuojelupiiriltä. Firma ja sen puuha-                hiljaisuudella, sekä
29593:  mies Timo Lepistö ovat lähestyneet myös kaikkia                  milloin ministeriö aikoo ottaa kantaa
29594:  sisäasiainministeriön elimiä, joiden kontolle pa-             mainitun yhtiön esittämiin ratkaisuihin?
29595: 
29596:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
29597: 
29598:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
29599: 
29600: 
29601: 
29602: 
29603:  280043
29604: 2                                          KK 174/1998 vp
29605: 
29606: 
29607: 
29608: 
29609:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29610: 
29611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaatimusten tiukentamiseen ei ole syytä suin päin
29612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ryhtyä. Onnettomuuden tutkinnasta tehty selvi-
29613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tys on ollut ympäristöministeriön käytössä sen
29614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        uusiessa rakennusten paloturvallisuutta koske-
29615: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vat määräykset viime vuonna.
29616: n:o 174:                                                  Sisäasiainministeriö on uusinut palotarkas-
29617:                                                       tusohjeen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota
29618:           Onko Hallituksella suunnitelmia eri-        mm. yli kolmikerroksisten asuinrakennusten tur-
29619:        tyisesti kerrostalojen palo- ja pelastustur-   vallisuusjärjestelyihin. Kunnat ovat tarkistaneet
29620:        vallisuuden kohentamiseksi esimerkiksi         asuinkerrostalojen rappukäytävien savunpoisto-
29621:        ns. Lahden tapauksen kirvoittamana eri-        järjestelyt ja piha-alueiden pelastustiet. Lisäksi
29622:        tyisesti niin, että Suomen rakentamis-         ne ovat parantaneet omaa valmiuttaan kerrosta-
29623:        määräyskokoelman säännösten noudat-            losta pelastamiseen mm. hankkimalla nostolava-
29624:        tamista valvotaan ja että esimerkiksi rau-     ja puomitikasautoja ja hyppytyynyjä sekä har-
29625:        malaisen Fullwell Oy Ltd:n kehittämiä          joittelemalla niiden käyttöä.
29626:        ideoita ulospääsyreittien kehittämiseksi           Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö laatii si-
29627:        arvioidaan ja kannustetaan vastaamalla         säasiainministeriön toimeksiannosta oppaan jo
29628:        niitä koskeviin esityksiin muullakin kuin      käytössä olevien kerrostalojen turvallisuuden
29629:        hiljaisuudella, sekä                           parantamiseksi. Uudisrakennusten turvallisuus-
29630:           milloin ministeriö aikoo ottaa kantaa       taso tarkistetaan rakennuslupakäsittelyn yhtey-
29631:        mainitun yhtiön esittämiin ratkaisuihin?       dessä. Rakennusten paloturvallisuutta koskevat
29632:                                                       määräykset edellyttävät, että palotilanteessa tar-
29633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vittavan varatien järjestämisestä neuvotellaan
29634: vasti seuraavaa:                                      aina tapauskohtaisesti paikallisen paloviran-
29635:                                                       omaisen kanssa.
29636:    Lahdessa joulukuussa 1996 tapahtunut kah-              Puheena olevasta onnettomuudesta saatu
29637: den ihmisen hengen vaatinut tulipalo tutkittiin        oppi näkyy sekä alan perus- että jatkokoulutuk-
29638: sisäasiainministeriön toimesta perusteellisesti.       sessa.
29639: Tutkinnasta on julkaistu selvitys. Toisen kyselys-        Sisäasiainministeriöön on toimitettu mainitun
29640: sä mainitun onnettomuuden uhrin kuolema joh-           onnettomuuden jälkeen useita kymmeniä ehdo-
29641: tui useiden rakenneratkaisujen toteutuksista ja        tuksia pelastus välineistä, joista on hyötyä pelas-
29642: puutteista sekä toimenpiteiden epäonnistumisis-        tautumisessa ja pelastamisessa korkealla sijaitse-
29643: ta. Vastaavanlaista onnettomuutta ei ole tiettä-       vasta ikkunasta tai parvekkeelta. Ensi tutustumi-
29644: västi ennen Suomessa tapahtunut. Uhkaavia ti-          selta lähes kaikki näyttävät toimivilta. Aktiivi-
29645: lanteita on ollut. Toinen uhreista kuoli myrkylli-     suutta osoittaneita on erikseen kiitetty. Neuvoja
29646: siin savukaasuihin, joka taas on yleisin kuole-       ja asiantuntija-apua tarvitseville on annettu
29647: mansyy tulipaloissa.                                   kaikki mahdollinen tuki sekä opastettu otta-
29648:    Tästä yksittäisestä parvekkeelta putoamista-        maan yhteyttä sopiviin asiantuntijoihin. Näin on
29649: pauksesta on otettu kaikki se oppi ja tieto, jolla     menetelty myös kysymyksessä mainitun rauma-
29650: vastaavan kaltaiset onnettomuudet voidaan vas-         laisen yrityksen kanssa.
29651: taisuudessa ehkäistä. Kalliisiin rakenteellisten
29652: 
29653:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
29654: 
29655:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29656:                                             KK 174/1998 vp                                               3
29657: 
29658: 
29659: 
29660: 
29661:                                          Tili Riksdagens Talman
29662: 
29663:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skärpa kraven på dyra byggnadskonstruktioner.
29664: ger har Ni Fru Talman, tili vederbörande med-          Rapporten om utredningen av olyckan har fun-
29665: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-       nits tili miljöministeriets förfogande då miljömi-
29666: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          nisteriet reviderade bestämmelserna om bygg-
29667: 174:                                                   naders brandsäkerhet i fjol.
29668:                                                           Inrikesministeriet har förnyat brandsynean-
29669:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         visningen, där speciell uppmärksamhet ägnas
29670:         att förbättra brand- och räddningssäker-       bl.a. säkerhetsarrangemangen i bostadshus som
29671:         heten framför allt i flervåningshus, tili      är högre än tre våningar. Kommunerna har in-
29672:         exempel med tanke på det s.k. Lahtisfa1-       spekterat rökevakueringen i bostadsflervånings-
29673:         let, så att det tillses att bestämmelserna i   husens trapphus och räddningsvägarna på gårds-
29674:         Finlands byggbestämmelsesamling iakt-          planerna. Dessutom har de förbättrat sin egen
29675:         tas och att tili exempel de ideer som Full-    beredskap att rädda folk från flervåningshus
29676:         well Oy Ltd från Raumo har utvecklat om        bl.a. genom att skaffa bilar med bakgaffellyft och
29677:         utgångar, bedöms och uppmuntras ge-            bomstege och språngkuddar samt genom att ord-
29678:         nom något annat svar än tystnad, samt          na övningar i hur de används.
29679:              när ämnar ministeriet ta ställning tili      Räddningsbranschens Centralorganisation i
29680:         de Iösningar som nämnda bolag har pre-         Finland utarbetade på uppdrag av inrikesmini-
29681:         senterat?                                      steriet en handbok för att förbättra säkerheten i
29682:                                                        de existerande flervåningshusen. Säkerhetsnivån
29683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          på nybyggen inspekteras i samband med behand-
29684: anföra följande:                                       lingen av byggnadslov. Bestämmelserna om
29685:                                                        byggnaders brandsäkerhet förutsätter förhand-
29686:    Den eldsvåda som inträffade i Lahtis i decem-       lingar från fall tili fall med den Jo kala brandmyn-
29687: ber 1996 och som krävde två människors Iiv             digheten om ordnande av de reservutgångar som
29688: utreddes grundligt av inrikesministeriet. En rap-      behövs vid en brand.
29689: port om utredningen har publicerats. Orsaken tili         Lärdomen av den ifrågavarande olyckan syns
29690: att det ena offret i den olycka som nämns i spörs-     både i grund- och vidareutbildningen.
29691: målet omkom var genomforandet av och brister-             Inrikesministeriet har efter olyckan fått flera
29692: na i många byggnadskonstruktioner samt att åt-         tiotals forslag tili räddningsredskap, som kunde
29693: gärderna misslyckades. Någon motsvarande               vara tili nytta vid räddning och räddning från ett
29694: olycka har veterligen inte inträffat i Finland. Det    högt beläget fönster eller en balkong. Vid första
29695: har förekommit hotande situationer. Det andra          anblicken verkar de nästan alla fungera. De som
29696: offret omkom av giftiga rökgaser, vilket isin tur      visat aktivitet har tackats för sin insats. De som
29697: är den vanligaste dödsorsaken vid eldsvådor.           har behövt råd och sakkunnig hjälp har getts allt
29698:    Vi har tagit alllärdom och kunskap av detta         tänkbart stöd samt anvisats att kontakta lämpli-
29699: enskilda fall, där en människa föll från en bal-       ga sakkunniga. Så har skett också med ifrågava-
29700: kong, för att i framtiden kunna forebygga liknan-      rande företag från Raumo.
29701: de olyckor. Det finns ingen orsak att förhastat
29702: 
29703:        Helsingforsden 27 mars 1998
29704: 
29705:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29706:                                            KK 175/1998 vp
29707: 
29708: Kirjallinen kysymys 175
29709: 
29710: 
29711: 
29712: 
29713:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kotirauhan suojaaman alueen määrittämi-
29714:                                       sestä
29715: 
29716: 
29717:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29718:     Hallituksen eduskunnalle antamassa lakiesi-      vonja sen tavaratilan kelpoisuus kotirauhan suo-
29719: tyksessä HE 23911997 vp, joka koskee muun            jaamaksi alueeksi on ollut epäselvä jo vuosikym-
29720: muassa kotirauhan suojaa, määritellään rikos-        menet ja oikeusministeriöllä ja toisaalta Iiikenne-
29721: lain 24 luvun II §:ssä ne paikat, jotka ovat koti-   ministeriöllä viimeksi mainitun esityksen antaja-
29722: rauhan suojaamia. Luettelossa ei ole autoa eikä      na tuntuu olevan eri kanta ja ajatus hukassa.
29723: sen tavaratilaa.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29724:     Hallituksen esityksen HE 242/1997 vp, joka       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29725: koskee liikennevalvontaa vaikeuttavien laittei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29726: den kieltämistä, 8 §:ssä on kotietsintää koskeva     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29727: kohta, jossa sallitaan kotietsintä ajoneuvossa,
29728: siis myös sen tavaratilassa, vaikka rikoksen ran-              Onko Hallituksen mielestä esimerkiksi
29729: gaistusmaksimi ei olekaan riittävä pakkokeino-              henkilöauto tavaratiloineen kotirauhan
29730: lain tarkoittamaan kotietsintään.                           suojaama alue vai ei, ja mistä johtuu, että
29731:     Kun ajoneuvo ei ensiksi mainitun lain mukaan            oikeusministeriö ja liikenneministeriö
29732: ole kotirauhan suojaama alue, miksi on ollut                omissa lakiesityksissään HE 239/1997 vp
29733: aihetta viimeksi mainitussa laissa säätää kotiet-           ja HE 242/1997 vp suhtautuvat asiaan
29734: sinnän mahdollistava poikkeussäännös. Ajoneu-               selvästi eri tavoin?
29735: 
29736:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
29737: 
29738:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29739: 
29740: 
29741: 
29742: 
29743: 280043
29744: 2                                           KK 175/1998 vp
29745: 
29746: 
29747: 
29748: 
29749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la. Kotietsinnän edellytykset vaihtelevat sen mu-
29751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan, missä paikassa tai kenen luona etsintä suo-
29752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ritetaan.
29753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Viime vuosisadalta peräisin olevassa rikoslain
29754: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         24 luvun 1 §:n 1 momentissa määritellään koti-
29755: n:o 175:                                              rauhan rikkomisen kohteeksi asunto, huone,
29756:                                                       talo, kartano tahi alus. Henkilöautoa ei ole sellai-
29757:           Onko Hallituksen mielestä esimerkiksi       senaan katsottu rikosoikeudellisen kotirauhan
29758:        henkilöauto tavaratiloineen kotirauhan         suojan piiriin kuuluvaksi. Kulkuneuvo voi olla
29759:        suojaamaalue vai ei, ja mistä johtuu, että     rikosoikeudellisen kotirauhan suojaama paikka
29760:        oikeusministeriö ja liikenneministeriö         vain siinä tapauksessa, että se on tarkoitettu asu-
29761:        omissa lakiesityksissään HE 239/1997 vp        miskäyttöön. Myöskään hallitusmuodon 8 §:n
29762:        ja HE 242/1997 vp suhtautuvat asiaan           mukaan kotirauhan suoja ei ulotu ajoneuvoon,
29763:        selvästi eri tavoin?                           paitsi milloin kysymyksessä on asuntovaunu tai
29764:                                                       matka-auto.
29765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lisäksi rikoslaki suojaa myös ns. julkisen koti-
29766: vasti seuraavaa:                                      rauhan piiriä, jolla tarkoitetaan lähinnä viras-
29767:                                                       toja. Julkinen kotirauha on oikeustieteen luoma
29768:    Hallitusmuodon 8 §:n mukaan jokaisen koti-         käsite, jolla ei kuitenkaan ole tarkoitettulaajen-
29769: rauha on turvattu. Kotirauhaa suojataan rikos-        taa hallitusmuodon tai rikoslain määrittelemää
29770: laissa mm. oikeudettomalta tunkeutumiselta.           varsinaisen kotirauhan käsitettä. Rikosoikeu-
29771: Pakkokeinojen käytölle kotirauhan piirissä on         dessa kotirauhan suojaama paikka on siten sel-
29772: asetettu rajoituksia mm. pakkokeinolaissa.            västi suppeampi kuin pakkokeinolain tunteman
29773:    Rikoslaissa tarkoitettu kotirauhan suojaama        kotietsinnän kohdealue.
29774: paikka ja pakkokeinolaissa säädetyn kotietsin-            Hallituksen esityksessä yksityiselämän, rau-
29775: nän tarkoittama paikka eivät ole rajoiltaan yhte-     han ja kunnian suojaamiseksi (HE 239/1997 vp)
29776: neväisiä. Molemmilla tosin on yhteisenä ydin-         kotirauhan suojaamaila paikalla tarkoitettaisiin
29777: alueena asunto. Rikosoikeudellinen suoja on           selkeästi vain yksityisen kotirauhan piiriä, jota
29778: kuitenkin perinteisesti rajattu ahtaammin kuin        esityksessä pyritään ainoastaan täsmentämään.
29779: paikat, joissa esimerkiksi poliisin suorittamalle     Kotirauhan rikosoikeudellista suojaa ei katsottu
29780: etsinnälle on katsottu olevan syytä asettaa rajoi-    olevan tarpeen ehdottaa ulotettavaksi yleisesti
29781: tuksia. Vaikka käsite "kotietsintä" viittaakinjos-    kulkuneuvoihin. Edelleenkin vain asuntoautot ja
29782: sain määrin harhaan johtavasti asuntoihin ja          muut vastaavat asuinkäytössä olevat kulkuneu-
29783: muihin koteihin, se on vakiintunut tietyn tyyppi-     vot saavat rikosoikeudellista suojaa. Mainitussa
29784: sen pakkokeinolajin nimeksi. Kotietsinnälle ase-      hallituksen esityksessä laajennetaan tosin rikos-
29785: tetaan rajoituksia myös kotirauhan piiriin kuulu-     oikeudellista suojaa mm. oikeudetonta tunkeu-
29786: mattomissa paikoissa.                                 tumista vastaan myös liikehuoneistoihin ja mui-
29787:    Pakkokeinolain tunteman kotietsinnän koh-          hinkin rakennuksiin ja huoneistoihin kuin viras-
29788: teena voi olla, paitsi rakennus ja huone, myös        toihin. Rangaistavuuden alan laajennuksessa on
29789: suljettu säilytyspaikka ja kulkuneuvo. Tällaises-     kuitenkin kysymys työskentely- ym. rauhan suo-
29790: sa paikassa voidaan suorittaa kotietsintä vain        jaamisesta, ei sen sijaan kotirauhan suojaamises-
29791: tietyin edellytyksin takavarikoitavan esineen löy-    ta.
29792: tämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimi-           Hallituksen esityksessä n:o 242/1997 vp ehdo-
29793: seksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittä-   tetaan lievennystä pakkokeinolaissa säädettyi-
29794: misessä. Lisäksi kotietsintänä pidetään myös          hin kulkuneuvoissa tapahtuvan kotietsinnän
29795: vastaavassa tarkoituksessa suoritettavaa etsin-       edellytyksiin. Poikkeussäännös on tarpeellinen,
29796: tää mm. huoneistossa, johon yleisöllä on pääsy        ei sen vuoksi, että ajoneuvo olisi perustuslaissa
29797: taikka jossa rikoksentekijöillä on tapana oleskel-    tai rikosoikeudessa turvatuo kotirauhan piiriin
29798:                                             KK 175/1998 vp                                            3
29799: 
29800: kuuluva paikka, vaan sen vuoksi, että se sisältäisi   siinä mielessä, että todennäköisin syin epäilty
29801: poikkeuksen pakkokeinolaissa säädetyistä kul-         valvontalaiterikkomus olisi riittävä syy kotiet-
29802: kuneuvoissa tapahtuvan kotietsinnän edellytyk-        sinnän suorittamiseen ajoneuvossa. Sen sijaan
29803: sistä. Esityksessä halutaan mahdollistaa mm.          asunnossa tai muussa vastaavassa paikassa toi-
29804: henkilöautoihin tai niiden tavaratiloihin kohdis-     mitettavalle kotietsinnälle esitetään suurempia
29805: tuva kotietsintä epäiltäessä valvontalaiterikko-      vaatimuksia. Luonnollisesti myöskään mitään
29806: musta, joka on vain sakkorikos. Vastaava sään-        ristiriitaa rikosoikeudellisen kotirauhan suojaa-
29807: nös on jo voimassa olevassa tutkanpaljastuslais-      man alueen määrittelyn kanssa ei ole.
29808: sakin. Lakiehdotus on johdonmukainen myös
29809: 
29810:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
29811: 
29812:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
29813: 4                                            KK 175/1998 vp
29814: 
29815: 
29816: 
29817: 
29818:                                          Tili Riksdagens Talman
29819: 
29820:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lokal som är tillgänglig för allmänheten eller som
29821: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         brukar vara tillhåll för brottslingar. Förutsätt-
29822: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     ningarna för husrannsakan varierar beroende på
29823: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           platsen och personen som är föremål för hus-
29824: nr 175:                                                rannsakan.
29825:                                                            Enligt 24 kap. 1 § 1 mom. straffiagen, som
29826:           Är till exempel en personbil jämte ba-       härstammar från förra århundradet, kan hem-
29827:        gageutrymme enligt Regeringen ett så-           vist, rum, hus, gård och fartyg vara föremål för
29828:        dant område som skyddas av hemfrid el-          hemfridsbrott. En personbil i sig har inte ansetts
29829:        ler inte, och vad beror det på att justitie-    höra tili den straffrättsliga hemfridssfåren. Ett
29830:        ministeriet och trafikministeriet i sina lag-   fordon kan vara en plats som skyddas av straff-
29831:        förslag i RP 239/1997 rd respektive RP          rättslig hemfrid endast i det fall att det är avsett
29832:        242/1997 rd förhåller sig till saken på oli-    att användas som bostad. Inte heller 8 § reger-
29833:        ka sätt?                                        ingsformen utsträcker hemfriden tili fordon, för-
29834:                                                        utom när det är fråga om husvagn eller husbil.
29835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Dessutom skyddar straffiagen även s.k. of-
29836: anföra följande:                                       fentlig hemfrid, dvs. närmast ämbetsverk. Of-
29837:                                                        fentlig hemfrid är ett begrepp som skapats inom
29838:    Enligt 8 § regeringsformen är envars hemfrid        rättsvetenskapen och som inte är avsett att utvid-
29839: tryggad. Hemfriden tryggas i straffiagen bl.a.         ga det hemfridsbegrepp som defineras i reger-
29840: mot orättmätigt intrång. Inskränkningar som            ingsformen och straffiagen. Inom straffrätten är
29841: gäller användningen av tvångsmedel inom hem-           således det hemfridsskyddade området klart
29842: fridssfåren ingår bl.a. i tvångsmedelslagen.           mera inskränkt än det område som kan vara
29843:    De områden som enligt straffiagen skyddas av        föremål för husrannsakan enligt tvångsmedelsla-
29844: hemfrid och de områden där husrannsakan kan            gen.
29845: företas enligt tvångsmedelslagen sammanfaller              I regeringens proposition som gäller skydd för
29846: inte i fråga om gränserna. Visserligen utgör bo-       privatliv, frid och ära (RP 239/1997 rd) avses med
29847: staden ett kärnområde i bägge fallen. Det straff-      ett hemfridsskyddat område klart och tydligt en-
29848: rättsliga skyddet är emellertid traditionellt mera     dast den enskilda hemfridssfåren, viiken man i
29849: begränsat än vad som är fallet t.ex. beträffande       lagförslaget försöker precisera. I fråga om det
29850: sådana platser där man ansett detvara motiverat        straffrättsliga skyddet för hemfrid har man inte
29851: begr~.nsa sådan eftersökning som utförs av poli-       funnit något behov av att utsträcka dettili fordon
29852: sen. Aven om begreppet "husrannsakan" något            i allmänhet. Alltjämt åtnjuter enbart husbilar och
29853: missvisande hänvisar tili bostäder och andra           motsvarande fordon som används som bostad
29854: hem, är det en vedertagen benämning på en viss         straffrättsligt skydd. 1 ovan nämnda regerings-
29855: typ av tvångsmedel. För husrannsakan gäller be-        proposition utvidgas visserligen det straffrättsli-
29856: gränsningar även inom områden som inte hör tili        ga skyddet mot bl.a. orättmätigt intrång så att
29857: hemfridssfåren.                                        det även omfattar affårslokaler samt andra bygg-
29858:    Förutom byggnader och rum kan även slutna           nader och lokaler liksom även ämbetsverk. Den
29859: förvaringsställen och kommunikationsmedel              utvidgade straffbarheten är emellertid avsedd att
29860: vara föremål för sådan husrannsakan som avses i        trygga bl.a. arbetsron, inte hemfriden.
29861: tvångsmedelslagen. På en sådan plats får hus-              1 regeringens proposition nr 24211997 rd före-
29862: rannsakan företas endast under vissa förutsätt-        slås att bestämmelserna i tvångsmedelslagen som
29863: ningar för att eftersöka föremål som skall tas i       gäller förutsättningarna för företagande av hus-
29864: beslag eller annars för att utröna omständigheter      rannsakan i fordon skalllindras. Undantagsbe-
29865: som kan ha betydelse för utredningen av brottet.       stämmelsen är behövlig, inte för den skull att
29866: Husrannsakan kan också bestå av bl.a. sådan            fordon skulle höra till den hemfridssfår som tryg-
29867: eftersökning som sker i motsvarande syfte i en         gas i grundlagen och straffiagen, utan för att
29868:                                           KK 175/1998 vp                                              5
29869: 
29870: föreskriva om undantag från de förutsättningar      också i det hänseendet att för företagande av
29871: som enligt tvångsmedelslagen gäller för husrann-    husrannsakan räcker att det finns sannalika skäl
29872: sakan i fordon. Enligt propositionen skall det      att misstänka att en förseelse som gäller övervak-
29873: vara möjligt att företa husrannsakan bl.a. i per-   ningsanordning har begåtts. 1 fråga om förutsätt-
29874: sonbilar och deras bagageutrymmen, när man          ningarna för företagande av husrannsakan i en
29875: misstänker att en förseelse som gäller övervak-     bostad eller annan motsvarande plats ställs där-
29876: ningsanordning har begåtts. För en sådan förse-     emot större krav. Självfallet står förslaget heller
29877: else kan bestämmas endast böter, och en motsva-     inte i konflikt med definitionen av område som
29878: rande bestämmelse finns redan i den gällande        hör tili den straffrättsliga hemfridssfåren.
29879: radardetektorlagen. Lagförslaget är konsekvent
29880: 
29881:      Helsingfors den 30 mars 1998
29882: 
29883:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
29884:                                             KK 176/1998 vp
29885: 
29886: Kirjallinen kysymys 176
29887: 
29888: 
29889: 
29890: 
29891:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Veren alkoholipitoisuuden määrityksestä
29892:                                        aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
29893: 
29894: 
29895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29896: 
29897:    Rattijuoppoudesta epäilty kuljetetaan nykyi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29898: sin verikokeeseen. Mikäli hänet tuomitaan ratti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29899: juoppoudesta, oikeus määrää hänen maksetta-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29900: vakseen veren alkoholimäärityksestä aiheutu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29901: neet kustannukset.
29902:    Nyt ollaan pikku hiljaa siirtymässä siihen, että             Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,
29903: veren alkoholimääritystä ei enää tehdä veriko-               jonka perusteella uudella alcometri-mää-
29904: keena eikä lääkärin luona, vaan alcometri-mää-               rityksellä rattijuoppoudesta epäiliyltä
29905: rityksenä poliisin toimesta. Tästäkin aiheutuu               otetun veren alkoholipitoisuuden totea-
29906: kustannuksia yhteiskunnalle, mutta on epävar-                misen kustannukset voidaan määrätä
29907: maa, voidaanko kustannukset verikokeesta ai-                 syyllisen maksettavaksi, vai
29908: heutuneiden kustannusten tavalla tuomita tuo-                   katsooko Hallitus, että asian toteutta-
29909:  mitun maksettavaksi ilman lainmuutosta.                     miseen riittää voimassa oleva lainsää-
29910:                                                              däntö?
29911:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
29912: 
29913:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29914: 
29915: 
29916: 
29917: 
29918:  280043
29919: 2                                          KK 176/1998 vp
29920: 
29921: 
29922: 
29923: 
29924:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29925: 
29926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        ta tutkimuksista aiheutuneet kustannukset voisi-
29927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vat tulla korvattaviksi vain, jos niiden laskutus-
29928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oikeudesta säädetään erikseen. Nykyisten sään-
29929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        nösten nojalla ei vastaajaa voida velvoittaa kor-
29930: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vaamaan valtiolle laskennallista osuutta viran-
29931: n:o 176:                                              omaisten tekemästä työstä. Esimerkiksi mielenti-
29932:                                                       latutkimukset suoritetaan asianomaisten lääkin-
29933:           Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,       töviranomaisten virkatyönä eikä niistä aiheutu-
29934:        jonka perusteella uudella alcometri-mää-       neita kustannuksia voida määrätä tuomitun kor-
29935:        rityksellä rattijuoppoudesta epäiliyltä        vattaviksi.
29936:        otetun veren alkoholipitoisuuden totea-            Voimassa olevan rikoslain mukaan liikenne-
29937:        misen kustannukset voidaan määrätä             juopumusrikoksissa kuljettajan nauttiman alko-
29938:        syyllisen maksettavaksi, vai                   holin määrä voidaan mitata myös hänen
29939:           katsooko Hallitus, että asian toteutta-     uloshengitysilmansa alkoholipitoisuus mittaa-
29940:        miseen riittää voimassa oleva lainsää-         malla. Tällöin ei veren alkoholipitoisuutta enää
29941:        däntö?                                         erikseen tarvitse mitata. Puhallusmääritys on ve-
29942:                                                       rinäytemääritystä nopeampi ja halvempi tapa
29943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mahdollisen liikennejuopumuksen selvittämi-
29944: taen seuraavaa:                                       seen.
29945:                                                           Poliisin suorittaessa tehtäviään liikennejuop-
29946:    Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä ali-        pousrikostenkin selvittämisessä aiheutuu siitä
29947: oikeudessa koskeva lainsäädäntö on juuri uudis-       yhteiskunnalle kustannuksia. Voimassa oleva
29948: tettu ja se on tullut voimaan l.l0.1997. Tuon         lainsäädäntömme ei kuitenkaan lähde siitä, että
29949: uudistuksen yhteydessä säädettiin myös rikosasi-      poliisin toimintaan liittyvät niin sanotut yleisku-
29950: assa tuomitun korvausvelvollisuudesta valtiolle.      lut voitaisiin laskennallisesti jakaa korvattavaksi
29951: Laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL           esimerkiksi kaikkien rikoksesta syylliseksi tuo-
29952: 9:1) säädetään, että jos vastaaja tuomitaan ran-      mittujen kesken. Toisenlainenjärjestelmäjohtai-
29953: gaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seu-        si muun muassa siihen, että yksittäiseen rikok-
29954: raamukseen, hän on velvollinen suorittamaan           seen syylliseksi tuomitun korvausvelvollisuuden
29955: valtiolle valtion varoista maksettavista todistelu-    määrä valtiolle kasvaisi esimerkiksi sillä perus-
29956: kustannuksista annetun lain nojalla maksetta-         teella, että toisessa tai muissa vastaavanlaisen
29957: vaksi määrätyt korvaukset sekä muut todistelus-        rikoksen laajoissa aikaa, kalustoa ja miestyövuo-
29958: ta ja oikeuslääkeopillisista tutkimuksista esitut-     sia vaativissa tutkimuksissa ei saavuteta tulosta
29959: kinnan tai oikeudenkäynnin aikana aiheutuneet         ja rikos tai rikokset jäävät selvittämättä. Tällai-
29960: erityiset kustannukset, jos nämä ovat olleet tar-      nen korvausvastuun sattumanvaraisuus sopii
29961: peen asian selvittämiseksi.                            taas huonosti oikeusvaltioajatukseen.
29962:    Tuomitun korvattavaksi voimassa olevan lain            Myös uloshengitysilman alkoholipitoisuuden
29963: mukaan siis tulevat myös muut todistelusta ja          määrittämisessä tarpeellisten laitteiden hankin-
29964: oikeuslääkeopillisista tutkimuksista aiheutuneet       taanjaniiden käyttöön liittyvät kulut lukeutuvat
29965: erityiset kustannukset. Tällaisia kustannuksia         poliisin yleiskuluihin. Voimassa oleva lainsää-
29966: voi aiheutua esimerkiksi esitutkinta- tai syyttäjä-    däntömme ei mahdollista sitä, että tällaisten ri-
29967: viranomaisten hankkimista asiantuntijalausun-          kostutkinnasta aiheutuneiden yleiskulujen las-
29968: noista, joita on käytetty todisteina oikeuden-         kennallinen määrä voitaisiin määrätä tuomitun
29969: käynnissä. Sen sijaan tällaisia erityisiä kustan-      korvattavaksi. Tällä hetkellä ei ole vireillä suun-
29970: nuksia ei voida katsoa aiheutuvan poliisiviran-        nitelmia voimassa olevan lainsäädännön muut-
29971: omaisten tai muiden valtion virkamiesten omana         tamiseksi ko. osin.
29972: virkatyönään tekemistä tutkimuksista. Tällaisis-
29973: 
29974:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
29975: 
29976:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
29977:                                               KK 176/1998 vp                                               3
29978: 
29979: 
29980: 
29981:                                           Till Riksdagens Talman
29982: 
29983:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              undersökningar kan uppbäras endast om rätten
29984: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              att uppbära ersättning bestämts särskilt. Enligt
29985: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          gällande bestämmelser kan svaranden inte för-
29986: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade                pliktas att betala ersättning tili staten för den
29987: spörsmål nr 176:                                         kalkylmässiga andelen av det arbete som myn-
29988:                                                          digheterna utfört. Tili exempel sinnesundersök-
29989:            Ämnar Regeringen avlåta en proposi-           ningar utförs av vederbörande medicinalmyndig-
29990:         tion med förslag tili lag på grundval av         heter som tjänsteuppdrag och kostnaderna som
29991:         viiken sådana kostnader som fOranleds            föranleds av dessa kan inte bestämmas att betalas
29992:         av bestämmande av blodets alkohoihait            av den dömde.
29993:         hos den som misstänks för rattfylleri med            Enligt den gällande strafflagen kan i fråga om
29994:         hjälp av nya alcometeranordningar kan            trafikfylleribrott den mängd alkohoi som föraren
29995:         å1äggas att betalas av den skyldige, eller       förtärt också bestämmas genom att mäta alko-
29996:            anser Regeringen att den gällande lag-        holhalten i hans utandningsluft. Då behöver inte
29997:         stiftningen är tillräcklig i det här hänseen-    blodets alkohoihait mätas särskilt. Bestämman-
29998:         det?                                             det av alkoholhalten på basis av utandningsluf-
29999:                                                          ten är ett snabbare och billigare sätt att utreda
30000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            eventuella trafikfyllerifall än blodprovsunder-
30001: anföra följande:                                         sökningar.
30002:                                                              Också när polisen utför sina uppgifter i syfte
30003:     Lagstiftningen som gäller rättegång i brottmål       att utreda trafikfylleribrott föranleder det kost-
30004: i underrätten har nyligen reviderats och reformen        nader för samhället. Vår gällande lagstiftning
30005: trädde i kraft 1.10.1997. 1 samband med denna            utgår emellertid inte från att s.k. allmänna kost-
30006: reform antogs även bestämmelser om ersätt-               nader som ansluter sig tili polisverksamheten kal-
30007: ningsskyldighet tili staten för den som döms tili        kylmässigt kunde fördelas t.ex. mellan alla dem
30008: straffi ett brottmål. 1 lagen om rättegång i brott-      som dömts tili straff för att få dessa kostnader
30009: mål (9 kap. l §) bestäms att om svaranden döms           ersatta. Ett annorlunda system skulle bl.a. leda
30010: tili straff eller annan straffrättslig påföljd, är han   tili att ersättningsbeloppet som åläggs den som
30011: skyldig att tili staten betala de ersättningar som       dömts tili straff i ett enskilt fall ökar, om t.ex.
30012: bestämts att betalas enligt lagen om bestridande         undersökningen i ett annat fall eller i fråga om
30013: av bevisningskostnader med statens medel samt            andra motsvarande brott är omfattande och krä-
30014: de andra särskilda kostnader som orsakats av             ver tid, materiel och årsverken och den inte leder
30015: bevisning och rättsmedicinska undersökningar,            tili resultat, utan brottet eller brotten förblir
30016: om de har uppstått under förundersökningen               ouppklarade. En sådan slumpmässighet i fråga
30017: eller rättegången och om dessa har varit nödvän-         ersättningsansvar rimmar illa med rättsstatsprin-
30018: diga för utredningen av målet.                           cip~n.
30019:     Den dömde är således enligt gällande lag skyl-          Aven kostnaderna för de anordningar som
30020: dig att ersätta även andra särskilda kostnader           behövs får bestämmande av alkoholhalten i ut-
30021: som föranleds av bevisning eller rättsmedicinsk          andningsluften och kostnaderna för använd-
30022: undersökning. Sådana kostnader kan uppstå                ningen av dessa anordningar hör tili polisens
30023:  t.ex. när förundersöknings- eller åklagarmyndig-        allmänna kostnader. Enligt vår gällande lagstift-
30024: heterna skaffar sakkunnigutlåtanden som an-              ning kan inte den dömde åläggas att betala ett
30025:  vänds som bevis i rättegången. Däremot kan inte         kalkylmässigt belopp för sådana allmänna kost-
30026:  sådana särskilda kostnader anses uppstå tili fOljd      nader som orsakats av en brottsutredning. För
30027:  av undersökningar som polismyndigheter eller            närvarande finns inga planer på att revidera den
30028:  andra statstjänstemän utför som tjänsteuppdrag.         gällande lagstiftningen i fråga om det ovan
30029:  Ersättning för kostnader som orsakas av sådana          nämnda.
30030: 
30031:       Helsingforsden 24 mars 1998
30032: 
30033:                                                                        Justitieminister Jussi Järventaus
30034:                                               KK 177/1998 vp
30035: 
30036: Kirjallinen kysymys 177
30037: 
30038: 
30039: 
30040: 
30041:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Venäläisille autoilijoille määrätty jen sakko-
30042:                                          jen perinnästä
30043: 
30044: 
30045:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30046: 
30047:      Venäläiset, jotka liikkuvat Suomessa useasti,      menomaan täällä rangaistusvaatimuksen eli sa-
30048:   maksavat yleensä täällä saamansa liikennesakot,       kon kohteeksi joutuneita ulkomaalaisia? Kuitti-
30049:   koska niiden laiminlyöminen saattaa estää viisu-      vihko taskuun ja rahat pois niitä tarjoa viita.
30050:   min saamisen. Toisin on asia niiden osalta, jotka        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30051:   liikkuvat täällä vain satunnaisesti. Sakot jäävät     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30052:   yleensä maksamatta.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30053:      Näillä satunnaisilla kulkijoilla on kuitenkin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30054:   rahaa, ja useasti he tarjoavat sakon kirjoittaneel-
30055:   le poliisille rahaa haluten maksaa saamansa sa-                 Katsooko Hallitus mahdolliseksi siir-
30056:   kon heti. Poliisilla ei kuitenkaan ole mahdolli-             tyä käytäntöön, jossa liikennettä valvova
30057:   suutta sitä vastaanottaa.                                    poliisi voisi periä liikennerikkomuksesta
30058:       Perihän poliisi ennen sakot ulosottoapulaisen            määrätyn sakon hinnan ulkomaalaiselta
30059:   ominaisuudessa. Miksi ei poliisille voisi antaa              autoilijalta, jos tämä sellaista suoritusta
30060: · samanlaista mahdollisuutta nytkin koskien ni-                tarjoaa?
30061: 
30062:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1998
30063:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
30064: 
30065: 
30066: 
30067: 
30068:   280043
30069: 2                                          KK 177/1998vp
30070: 
30071: 
30072: 
30073: 
30074:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30075: 
30076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       panoon liittyviä ongelmia on käsitelty äskettäin
30077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        liikenneturvallisuusasiain     neuvottelukuntaan
30078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perustetussa itäliikennejaostossa. Koska seuraa-
30079: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       musjärjestelmää ja sakkojen täytäntöönpanoa
30080: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        koskevat asiat ovat oikeusministeriön hallinnon-
30081: n:o 177:                                             alalle kuuluvia tehtäviä, on jaostossa sovittu, että
30082:                                                      oikeusministeriö selvittää näitä kysymyksiä.
30083:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi siir-          Sakkojen perinnän järjestäminen siten, että
30084:        tyä käytäntöön, jossa liikennettä valvova     liikennevalvontaa suorittava poliisimies ottaisi
30085:        poliisi voisi periä liikennerikkomuksesta     vastaan rahasuorituksen, edellyttäisi muun
30086:        määrätyn sakon hinnan ulkomaalaiselta         muassa työlästä kassa- ja tilitysmenettelyä, joka
30087:        autoilijalta, jos tämä sellaista suoritusta   saattaisi synnyttää erinäisiä ongelmia. Sisäasi-
30088:        tarjoaa?                                      ainministeriö uskoo, että sakkojen täytäntöön-
30089:                                                      panon tehostamiseen on löydettävissä kysymyk-
30090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sessä esitettyä tarkoituksenmukaisempia menet-
30091: vasti seuraavaa:                                     telytapoja, mutta niitä voidaan arvioida lähem-
30092:                                                      min vasta selvitysten valmistuttua.
30093:    Ulkomaalaisille liikennerikkomusten johdos-
30094: ta määrättävien sakkorangaistusten täytäntöön-
30095: 
30096:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
30097: 
30098:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
30099:                                           KK 177/1998 vp                                            3
30100: 
30101: 
30102: 
30103: 
30104:                                       Tili Riksdagens Talman
30105: 
30106:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trafikförseelser har nyligen behandlats i den sek-
30107: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         tion för östtraflk som bildats inom trafiksäker-
30108: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     hetsdelegationen. Eftersom ärenden som gäller
30109: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknande spörs-       påföljdssystemet och verkställigheten av böter
30110: mål nr 177:                                         hör tili justitieministeriets förvaltningsområde
30111:                                                     har man i sektionen kommit överens om att justi-
30112:          Anser Regeringen att det finns möjlig-     tieministeriet skall utreda dessa frågor.
30113:        heter att införa en sådan praxis där de         Det skulle bl.a. krävas ett arbetsdrygt kassa-
30114:        poliser som övervakar trafiken av utländ-    och redovisningsförfarande, som kunde skapa
30115:        ska bilister kunde uppbära de bötesbe-       diverse problem, för att uppbörden av böter skul-
30116:        lopp som fastställts för trafikförseelser,   le kunna ordnas sä att den polisman som överva-
30117:        om dessa bilister erbjuder sig att betala?   kar trafiken kunde ta emot betalning. Inrikesmi-
30118:                                                     nisteriet tror att det är möjligt att finna ända-
30119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mälsenligare förfaranden än det i spörsmålet
30120: anföra följande:                                    nämnda för att verkställigheten av böter skall bli
30121:                                                     effektivare, men dessa tillvägagångssätt kan vär-
30122:   Problem i anslutning tili verkställigheten av     deras närmare först när utredningarna är fårdi-
30123: bötesstraff som påförts utlänningar på grund av     ga.
30124:      Helsingfors den 25 mars 1998
30125: 
30126:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
30127:                                             KK 178/1998 vp
30128: 
30129: Kirjallinen kysymys 178
30130: 
30131: 
30132: 
30133: 
30134:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Rangaistuksen määräämistä koskevien sään-
30135:                                        nösten muuttamisesta
30136: 
30137: 
30138:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30139: 
30140:    Ennen vanhaan hyvään aikaan, jos rikoksen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30141: tekijä oli ennen kiinnijäämistään syyllistynyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30142: useihin rikollisiin tekoihin, rangaistus laskettiin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30143: niin, että jokaisesta teosta määrättiin oma ran-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30144: gaistuksensa. Sen jälkeen rankimpaan rangais-
30145: tukseen lisättiin yleensä puolet yhteenlasketuista              Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,
30146: muista rangaistuksista. Tämä oli selvää systee-              jonka perusteella rangaistuksen mittaa-
30147: miäja rikoksentekijä myös tiesi, minkä arvoisek-             misessa ja rangaistusten yhdistämisessä
30148: si mikin teko oli alkuperäisesti arvioitu.                   palattaisiin vanhaan käytäntöön niin,
30149:     Nykyisessä yhtenäisrangaistuksessa mitataan              että usean rikollisen teon ollessa kyseessä
30150: kuin vuotavalla mitalla. Rangaistuksen kohtee-               päärangaistukseen lisättäisiin tietty osa
30151: na oleva tietää kyllä kokonaisrangaistuksen,                 muiden rangaistusten yhteenlasketusta
30152: mutta ei tiedä, mitä kukin hairahdus tuli itses-             määrästä, ja näin myös jokaisen teon
30153:  sään maksamaan. Asiassa pitäisi kiireesti palata            kohdalla tulisi selväksi siitä annetun ran-
30154: aikaisempaan käytäntöön ainakin soveltuvin                   gaistuksen määrä?
30155:  osin.
30156:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
30157: 
30158:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
30159: 
30160: 
30161: 
30162: 
30163:  280043
30164: 2                                          KK 178/1998 vp
30165: 
30166: 
30167: 
30168: 
30169:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30170: 
30171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rikoksesta seurannut rangaistus voitaisiin tar-
30172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kasti selvittää. On kuitenkin erittäin vaikea luoda
30173: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      järjestelmää, joka soisi tämän edun, mutta olisi
30174: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       samalla yhtä yksinkertainen kuin nykyinen.
30175: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Aiemmat säännökset rangaistusten yhdistämi-
30176: n:o 178:                                             sestä aiheuttivat esimerkiksi lukuisia niin sano-
30177:                                                      tun konkurenssimuodon valitsemiseen liittyviä
30178:           Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,      tulkintaongelmia. Kysymys oli pelkistetysti il-
30179:        jonka perusteella rangaistuksen mittaa-       maistuna siitä, milloin tuomittavina olevista ri-
30180:        misessa ja rangaistusten yhdistämisessä       koksista piti tuomita yksi rangaistus ja milloin
30181:        palattaisiin vanhaan käytäntöön niin,         useampia, yhdisteHäviä rangaistuksia.
30182:        että usean rikollisen teon ollessa kyseessä       On myös huomattava, että nykyisiäkin sään-
30183:        päärangaistukseen lisättäisiin tietty osa     nöksiä sovellettaessa eri rikoksista tuomittujen
30184:        muiden rangaistusten yhteenlasketusta         rangaistusten osuus on usein melko hyvin päätel-
30185:        määrästä, ja näin myös jokaisen teon          tävissä. Tuomioistuimet soveltavat edelleenkin
30186:        kohdalla tulisi selväksi siitä annetun ran-   usein sitä periaatetta, että törkeimmästä rikok-
30187:        gaistuksen määrä?                              sesta tuomittava rangaistus otetaan mittaamisen
30188:                                                      lähtökohdaksi ja siihen lisätään noin kolmasosa
30189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muiden tuomittavina olevien rikosten rangais-
30190: vasti seuraavaa:                                      tuksista. Päärikoksesta yleensä tuomittavan ran-
30191:                                                       gaistuksen suuruus puolestaan voidaan päätellä
30192:    Nykyisin sovellettava järjestelmä rangais-         tuomioistuintilastoista tutkimalla yksittäisistä
30193: tusten mittaamisessa silloin, kun tuomioistui-        rikoksista tuomittuja rangaistuksia.
30194: messa on yhtä aikaa käsiteltävänä saman tekijän          Lain soveltajilta saatua palautetta nykyisestä
30195: useampi rikos, on ollut voimassa melko tarkal-        yhtenäisrangaistusjärjestelmästä ovat hallinneet
30196: leen kuusi vuotta. Palaaminen ennen vuotta 1992       myönteiset arviot. Ainoa laajempi arvostelu koh-
30197: voimassa olleeseen rangaistusten yhdistämistä         distui yhteisen rangaistuksen määräämiseen jäl-
30198: koskevaan lainsäädäntöön uuden lainsäädän-            kikäteen. Tätä pidettiin liian monimutkaisena ja
30199: nön oltua näin lyhyen aikaa voimassa vaatisi          suuritöisenä. Vuoden 1997lokakuun alusta tästä
30200: erittäin hyviä perusteita. Merkittävien lainmuu-      menettelystä luovuttiinkin, pitkälti lain sovelta-
30201: tosten peruuttaminen lyhyen voimassaolon jäl-        jien ilmaiseman tyytymättömyyden vuoksi. Tällä
30202: keen olisi huonoa lainsäädäntöpolitiikkaa sekä        lainmuutoksella yksinkertaistettiin huomatta-
30203: lain soveltajien että niiden kannalta, joille ran-    vasti rangaistuksen määräämistä monissa
30204: gaistuksia tuomitaan.                                 useamman rikoksen tapauksissa. Voimassa ole-
30205:    Kysymyksessä tuodaan esiin se nykyjärjestel-       vaa yhteisen rangaistuksen määräämistä koske-
30206: män piirre, ettei yhteisestä rangaistuksesta käy      vaa lainsäädäntöä pidetään varsin laajalti onnis-
30207: ilmi, miten suuri osa rangaistuksesta on mistäkin     tuneena.
30208: teosta tuomittu. Parempi olisikin, jos kustakin
30209: 
30210:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
30211: 
30212:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
30213:                                              KK 178/1998 vp                                                 3
30214: 
30215: 
30216: 
30217: 
30218:                                          Tili Riksdagens Talman
30219: 
30220:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         brott kunde noggrant klarläggas. Det är emeller-
30221: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tid mycket svårt att skapa ett system med denna
30222: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      fördel, men som samtidigt skulle vara lika enkelt
30223: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            som det nuvarande systemet. Detidigare bestäm-
30224: nr 178:                                                 melserna om sammanläggning av straffföranled-
30225:                                                         de t.ex. ett stort antal to1kningsprob1em beträf-
30226:           Tänker Regeringen avlåta en proposi-          fande valet av s.k. konkurrensform. Förenklat
30227:        tion med förslag tili lag med stöd a v viiken    sagt gällde frågan när skulle man döma ut ett
30228:        det är möjligt att återgå tili tidigare praxis   enda straff för flera olika brott som var uppe tili
30229:        i fråga straffmätning och sammanlägg-            behandling, och när skulle man döma ut flera
30230:        ning av straff så att i fråga om flera olika     straff som sammanläggs.
30231:        brottsliga gärningar tili huvudgärningen             Beaktas bör att även vid tillämpningen av de
30232:        läggs en viss del av det sammanlagda             gällande bestämmelserna kan man av straffet
30233:        straffet för de övriga brotten och att det       ofta ganska lätt sluta sig tili hur stor straffandelen
30234:        på så vis klart framgår hur stort straff         för de olika gärningarna är. Domstolarna tiliäm-
30235:        utmätts för varje gärning?                       par fortfarande ofta den principen att straffet för
30236:                                                         det grövsta brottet 1äggs som grund för straffut-
30237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mätningen och tili det läggs cirka en tredjedel av
30238: anföra följande:                                        det straff som döms ut för de övriga brotten. Hur
30239:                                                         stort straff som i allmänhet döms ut för huvud-
30240:    Det nuvarande systemet för straffmätning             brottet kan man sluta sig tili genom att granska
30241: som tillämpas när domsto1en behandlar samti-            domsto1sstatistiken över straff som dömts ut för
30242: digt flera o1ika brott som begåtts av en och sam-       enskilda brott.
30243: ma gärningsman har varit i kraft ganska exakt               Den respons som lagtillämparna 1ämnat om
30244: sex år. Att efter en så kort tid återgå tili den        enhetsstraffsystemet har tili övervägande del va-
30245: Iagstiftning som före år 1992 gällde sammanlägg-        rit positiv. Den enda mera genomgående kritiken
30246: ning av straff skulle kräva mycket goda grunder.        gällde bestämmande av gemensamt straffi efter-
30247: En återkallning av betydande 1agändringar efter         hand. Det här ansågs vara alltför komplicerat
30248: att de varit i kraft endast en kort tid är dålig        och arbetsdrygt. 1 början av oktober 1997 avstod
30249: Iagstiftningspolitik såvä1 med tanke på lagtilläm-      man från detta förfarande, tili stor del tili följd av
30250: parna som dem som döms tili straff.                     missnöjet bland lagtillämparna. Genom lagänd-
30251:    1 spörsmålet tas fram det faktum att vid till-       ringen förenklades avsevärt förfarandet för be-
30252: lämpningen av det nuvarande systemet kan man            stämmande av straff för flera olika brott. Den
30253: inte av det gemensamma straffet s1uta sig tili hur      gällande lagstiftningen angående bestämmande
30254: stor straffandelen för de enskilda gärningarna är.      av gemensamt straff anses i ganska stor utsträck-
30255: Därför vore det bättre om straffandelen för varje       ning vara 1yckad.
30256: 
30257:      Helsingforsden 30 mars 1998
30258: 
30259:                                                                        Justitieminister Jussi Järventaus
30260:                                             KK 179/1998 vp
30261: 
30262: Kirjallinen kysymys 179
30263: 
30264: 
30265: 
30266: 
30267:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Narkomaanien hoidon tehostamisesta
30268: 
30269: 
30270: 
30271:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30272: 
30273:    Suomessa poliisi taistelee ankarasti leviävää      seenja solvaamiseen hoidon kehittämisen sijasta.
30274: huumerikollisuutta ja siihen liittyvää huumeiden      Näin ollen on myös luultavaa, että tohtori Pentti
30275: käyttöä vastaan. Poliisi on onnistunut hyvin.         Karvosen Temgesic-hoitoon kohdistuneet hyök-
30276:    Yhtä hyvin ei ole onnistuttu huumeiden käyt-       käykset ovat kateellisten ja katkerien alan ihmi-
30277: täjien eli narkomaanien hoidossa, joiden hoitoon      siksi itseään luulevien lääkäreiden aiheuttamaa
30278: saaminen riittävän pitkäksi ajaksi näyttää olevan     ajojahtia. Lääkäriltä, jonka toimissa oli jotakin
30279: mahdottomuus, sillä maksuvaikeuksissa olevat          tehoa, on otettu pois mahdollisuudet ja hänellä
30280: kunnat eivät anna maksusitoumuksia. Harvat            on linnatuomion vaara.
30281: vanhemmat taas pystyvät suoriutumaan lapsen-             Tyypillistä suomalaista toimintaa.
30282: sa hoitokustannuksista ja itse huumeiden käyttä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30283: jällä, joka joutuu kamansakin hankkimaan ri-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30284: kosten kautta, ei ole maksuvalmiutta.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30285:    Mirja Pyykön televisio-ohjelma 2.3. illalla        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30286: osoitti myös hoitotason säälittävyyden ja sen,
30287: että hoitotuloksia ei edes valvota. Mukana ollut                Aikooko Hallitus ryhtyä tositoimiin
30288: sosiaali- ja terveysministeriön edustaja ei tiennyt          narkomaanien hoidon saattamiseksi
30289: tervehtymisprosentin tasoa HYKS:n asianomai-                 Suomessa kansainväliselle tasolle tuo-
30290: sella klinikalla ehkä siksi, että se ohjelman mu-            malla tänne muun muassa tohtori Wais-
30291: kaan on naurettava, 2-3 prosentin luokkaa, kun               manin kehittämiäja Amerikassakin käy-
30292: se esimerkiksi israelilaisen tohtori Waismanin               tössä olevia uusia hoitomuotoja, sekä
30293: narkoosihoidossa liikkuu 60 prosentissa, kustan-             huolehtimaan siitä, että tohtori Pentti
30294: nustenkin ollessa kohtuulliset.                              Karvosen tyyppiset ennakkoluulottomat
30295:    Vaikuttaa kaikessa karmeudessaan siltä, että              ja uusia uria luovat lääkärit saavatjatkaa
30296: Suomessa on keskitytty toistensa arvostelemi-                toimintaansa?
30297: 
30298:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
30299: 
30300:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
30301: 
30302: 
30303: 
30304: 
30305: 280043
30306: 2                                          KK 179/1998 vp
30307: 
30308: 
30309: 
30310: 
30311:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30312: 
30313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hoito tapahtuu joko yleisinä sosiaali- ja ter-
30314: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        veydenhuollon palveluina tai tarvittaessa päih-
30315: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dehuollon erityispalveluina
30316: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Päihdehuoltotyötä tehdään sosiaalihuollon
30317: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        yleisten palveluiden yhteydessä esimerkiksi osa-
30318: n:o 179:                                             na yleistä sosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus-
30319:                                                      ja perheneuvolatyötä, toimeentulotukea, koti-
30320:           Aikooko Hallitus ryhtyä tositoimiin        palvelua tai vanhustenhuoltoa.
30321:        narkomaanien hoidon saattamiseksi                Terveydenhuollossa päihdetyötä tehdään osa-
30322:        Suomessa kansainväliselle tasolle tuo-        na terveyskeskusten neuvolatoimintaa, koulu-,
30323:        malla tänne muun muassa tohtori Wais-         opiskelija- ja työterveydenhuoltoa. Päihteiden
30324:        manin kehittämiä ja Amerikassakin käy-        käyttöön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien
30325:        tössä olevia uusia hoitomuotoja, sekä         ja vammojen hoito sekä osin myös vieroitushoito
30326:        huolehtimaan siitä, että tohtori Pentti       (katkaisuhoito) tapahtuu monissa terveyskes-
30327:        Karvosen tyyppiset ennakkoluulottomat         kuksissa.
30328:        ja uusia uria luovat lääkärit saavat jatkaa      Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan
30329:        toimintaansa?                                 yleissairaaloiden poliklinikoilla ja psykiatrisissa
30330:                                                      sairaaloissa sekä mielenterveystoimistoilla.
30331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelu-
30332: vasti seuraavaa:                                     jen lisäksi huumeongelmaisella on käytettävis-
30333:                                                      sään päihdehuollon erityispalveluiden järjestel-
30334:    Kysymyksen perusteena on tieto, jonka mu-         mä: polikliiniset avohoitopalvelut (A-klinikat,
30335: kaan narkomaanien riittävän pitkän hoidon saa-       nuorisoasemat), välimuotoiset palvelut (palvelu-
30336: minen näyttäisi olevan mahdottomuus, sillä kun-      asumisyksiköt ja päivätoimintakeskukset), tila-
30337: nat eivät anna maksusitoumuksia. Kysyjän mie-        päishoitoyksiköt (ensisuojat ja selviämisasemat),
30338: lestä vanhemmat eivät pysty suoriutumaan lap-        päihdehuollon laitospalvelut (kuntoutusyksiköt
30339: sensa hoitokustannuksista niinkuin eivät itse        ja vieroitushoitoyksiköt) sekä nuorten laitoshoi-
30340: huumeiden käyttäjätkään.                             toyksiköt.
30341:    Kysymyksessä viitataan erääseen TV-ohjel-            Kaikille päihdeongelmaisille tarkoitettujen
30342: maan, joka kysyjän mielestä osoitti hoitotason       päihdehuollon palvelujen lisäksi on erityisesti
30343: säälittävyyden ja että hoitotuloksia ei valvota.     pääkaupunkiseudulla olemassa noin kymmenen
30344: TV-ohjelmassa tuotiin esille tri Waismanin hoi-      huumausaineongelmiin erikoistunutta päihde-
30345: to-ohjelma, jonka tervehtymisprosentti TV-oh-        huollon yksikköä. Alaikäisten huumausainei-
30346: jelmassa annetun tiedon mukaan olisi 60 kustan-      denkäyttäjien laitoshoito tapahtuu osana lasten-
30347: nusten ollessa kohtuulliset.                         suojelua.
30348:    Kysyjän mielestä on Suomessa keskitytty tois-        Huumausaineiden käyttäjä pääsee Suomessa
30349: tensa arvostelemiseen hoidon kehittämisen sijas-     halutessaan useimmiten ongelmitta päihdehuol-
30350: ta. Kysyjä esittää, että tri Pentti Karvosen Tem-    lon avohoitoyksikköön. Huumausainepoliittisen
30351: gesic-hoitoa kohtaan kohdistuneet hyökkäykset        toimikunnan vuonna 1997 jättämän mietinnön
30352: ovat kateellisten ja katkerien itseään alan ihmi-    mukaan huumehoidon kapasiteettia on Suomes-
30353: siksi luulevien lääkäreiden ajojahtia.               sa valtakunnan tasolla riittävästi. Kuitenkin riit-
30354:    Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia huolehti-      tävän tehokkaiden hoitojaksojen rahoittaminen
30355: maan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl-    on ollut epävarmaa. Ylipäätänsä laitoskuntou-
30356: löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnissa   tukseen pääsy on kuntien säästötoimien vuoksi
30357: esiintyvä tarve edellyttää.                          vaikeutunut. Ongelmakohtia ovat myös olleet eri
30358:    Kunta voi järjestää päihdehuollon palvelut        hoitomuotojen keskinäisen koordinaation puut-
30359: joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai os-     teet sekä kitka hoidonjatkuvuudessa ja porrasta-
30360: tamalla palvelut muualta.                            misessa.
30361:                                                KK 179/1998 vp                                              3
30362: 
30363:     Päihdehuollon laitosten käytössä esiintyy suu-            Uusien hoitomenetelmien käyttöön ottami-
30364: ria kuntakohtaisia vaihteluita. Tämä voi osittain        sessa on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon
30365: selittyä kuntakohtaisten tarpeiden vaihtelulla           henkilökunnan kouluttaminen keskeisellä sijal-
30366: sekä paikallisen työjaon erilaisuudella. Varsinai-       la.
30367: nen hoito muodostuu yhteisöhoidosta, terapeut-                Huumausainekoulutus on liitetty sosiaali- ja
30368: tisista yhteisöistä sekä yksilö- ja ryhmäterapias-       terveydenalan perustutkintoihin. Perustutkintoi-
30369: ta, lääkkeellisistä hoidoista ja näiden hoitomuo-        hin liittyy monissa tapauksissa myös mahdolli-
30370: tojen yhdistelmistä. Monella ongelmakäyttäjällä          suus erikoistua päihdehuoltoon.
30371: on ns. kaksoisdiagnoosi, eli huumeriippuvuuden               Vuonna 1997 toteutettiin laaja koulutuspaket-
30372: lisäksi myös psykiatrineo sairaus.                       ti, jonka yhteydessä järjestettiin kaikissa sairaan-
30373:     Sosiaalisinaja terveydellisinä ongelmina alko-       hoitopiireissä mm. narkomaanien hoidon käyn-
30374: holi- ja huumeongelmat ovat varsin samankaltai-          nistämiseen liittyvää koulutusta. Samalla kartoi-
30375: sia. Lisäksi Suomessa esiintyy harvoin pelkkää           tettiin alueellisia huumehoitojärjestelyjä resurs-
30376: huumeiden ongelmakäyttöä. Ylivoimaisesti ylei-           sien tehokkaamman käytön edistämiseksi. Vuo-
30377: simmin ongelmat liittyvät pelkkään alkoholin             den 1998 aikana on jo pidetty useita valtakunnal-
30378: käyttöön. Huumausaineiden, lääkkeiden ja                 lisia koulutustilaisuuksia narkomaanien hoidos-
30379: liuottimien ongelmakäyttäjät taas ovat useimmi-          ta erityisesti buprenorfiinilla.
30380: ten nk. sekakäyttäjiä, eli heillä on ongelmia myös            Vuoden 1997 aikana aloitettiin myös kaksi
30381: alkoholin käyttöön liittyen.                             huumehoitojärjestelmää koskevaa tutkimusta.
30382:     Hoitomenetelmien arviointia hankaloittaa             Molempien tarkoituksena on kuvata olemassa
30383: huumeriippuvuuden moninaisuus ja siihen liitty-          olevan päihdehuollon palvelujärjestelmän anta-
30384: vät monet sosiaaliset ja terveydelliset riskit. Hoi-     mia palveluja huumausaineiden ongelmakäyttä-
30385: tomotivaation puute on tavallisin hoidon me-             jille.
30386: nestyksellisyyttä estävä tekijä. Tutkimusten va-             Tri Waismanin hoidon tuloksista ei ole tie-
30387: lossa on voitu todeta tehokkaiksi vain pitkät            teellisiä raportteja. Sen sijaan on hoidon sivuvai-
30388: hoidot ns. terapeuttisissa yhteisöissä sekä meta-        kutuksia raportoitu, niidenjoukossa mm. kuole-
30389: donikorvaushoito valvotusti yhdistettynä psy-            mantapauksia. Tri Waismanin hoitomenetelmä,
30390: kososiaaliseen kuntoutukseen. Myönteiseen                joka tällä hetkellä on kansainvälisellä tasolla
30391: hoitotulokseen vaikuttavaksi tekijäksi on todet-         kiistelyn kohteena, arvioidaan Suomessa kuten
30392: tu myös psykiatristen sairauksien varhainen              muutkin uudet hoitomuodot niihin sisältyvän
30393: tunnistaminen.                                           hyödyn ja haitan suhteessa kustannuksiin.
30394:     Uusien hoitomenetelmien kehittämisessä ja                Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kevään
30395: arvioinnissa sosiaali- ja terveysministeriö ja sen       kuluessa koulutustilaisuuden, jonka yhteydessä
30396: alaiset laitokset ovat olleet aktiivisia. Sosiaali- ja   on tarkoitus arvioida hoitomuotojen vaikutta-
30397:  terveysministeriön 8. 7.1997 antama ja 1.9.1997         vuutta.
30398:  voimaan tullut määräys opioidiriippuvaisten po-             Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on seu-
30399:  tilaiden hoidosta eräillä (buprenorfiini, kauppa-       rannut tri Pentti Karvosen ammatinharjoittami-
30400:  nimet Temgesic ja Subutex, metadoni ja levase-          sen asianmukaisuutta jo 1980-luvulta lähtien.
30401:  tyylimetadoli) lääkkeillä tähtää siihen, että ter-      Valvonnan tuloksena sosiaali- ja terveyshallitus
30402:  veydenhuolto ottaa aikaisempaa selvemmän                antoi Karvoselle vuonna 1991 vakavan huomau-
30403:  roolin ao. potilaiden hoidon arvioinnista ja to-        tuksen ja Karvoselle ilmoitettiin tällöin, että val-
30404:  teutuksesta sekä uusien hoitomenetelmien kehit-         vontaa tullaanjatkamaan sen selvittämiseksi, ta-
30405:  tämisessä, kokeilemisessa ja arvioinnissa. Ennen        pahtuuko hänen toiminnassaan korjaantumista.
30406:  ministeriön määräystä oli buprenorfiinin Phar-          Koska korjaantumista ei todettu tapahtuneen,
30407:  maca Fennican mukainen ainoa käyttöalue vai-            päätti terveydenhuollon oikeusturvakeskus
30408:  keat ja keskivaikeat kipu tilat.                        23.5.1997 kieltää lääk.lis. Pentti Karvosta tois-
30409:      Määräyksen jälkeen ovat erityisesti pääkau-         taiseksi määräämästä apteekeista pääasiassa kes-
30410:  punkiseudun kunnat myöntäneet uusia resurs-             kushermostoon vaikuttavia lääkeaineita ja
30411:  seja buprenorfiinin vieroitus- ja korvaushoitoon        varsinaisia huumausaineita. Tri Karvoseen koh-
30412:  perustuvaan hoitomenetelmän käyttöönottoon,             distuneet hallinnolliset toimenpiteet perustuvat
30413:  kehittämiseen ja arviointiin. Koska buprenorfii-        laajaan asiantuntijakuulemiseen mm. yleislääke-
30414:  nin käytöstä narkomaanien hoidossa on rajoite-          tieteen, psykofarmakologian ja päihdelääketie-
30415:  tusti kokemusta kansainvälisestikin, niin sen ase-      teen aloilta. Asiantuntijoiden yksimielisen arvion
30416:  ma on vielä vakiintumaton.                              mukaan Karvonen on ryhtynyt hoitamaan psy-
30417: 4                                           KK 179/1998 vp
30418: 
30419: kiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvia, vaati-     teen vieroitushoidon tarpeen arvion ja hoidon
30420: via psykiatrisia potilaita, mm. opiaattiriippuvai-    aloituksen osalta yliopistosairaaloille sekä Hel-
30421: sia narkomaaneja. Opiaattiriippuvaisten potilai-      singin kaupungin Hesperian sairaalalle. Jatko-
30422: den hoidossa Karvosen hoito ei ole toteuttanut        hoito voidaan järjestää esim. perusterveyden-
30423: kansainvälisestikin tärkeänä pidettyä hoidon          huollon tai sosiaalihuollon yksiköissä ja päihde-
30424: kontrollia. Asiantuntijat ovat katsoneet, että        huollon erityisyksiköissä. Tällä tavalla turva-
30425: opiaattiriippuvaisten hoito edellyttää suurta lää-    taan, että hoito on huumausainepoliittisen toimi-
30426: ketieteellistä asiantuntemusta ja riittävää kont-     kunnan mietinnön mukaisesti moniammatillises-
30427: rollia sekä lisäksi asianmukaisia sosiaalisia tuki-   ti suunniteltua, siihen kytketään psykososiaalista
30428: ja kuntoutuspalveluita. Karvosen tarjoama hoi-        kuntoutusta ja se on tiukasti valvottua. Samalla
30429: to ei asiantuntijoiden mielestä täytä näitä kritee-   kehitetään uutta hoitomenetelmää ja suoritetaan
30430: rejä. Karvosen esittämät hoitotulokset eivät          sen seurantaa ja arviointia.
30431: myöskään täytä tieteelliselle tutkimukselle ase-          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että nar-
30432: tettavia vaatimuksia ja ne edustavatkin lähinnä       komaanien hoidossa sekä resurssoinnin, hoito-
30433: Karvosen omia mielipiteitä. Näin vaativan poti-       menetelmien kehittämisen ja arvioinnin ja am-
30434: lasryhmän hoito edellyttää moniammatillista ja        mattihenkilökunnan koulutuksen että potilaiden
30435: -puolista asiantuntemusta ja resurssointia eikä       kokonaisvaltaisen hoidon organisoinnin osalta
30436: näin ollen voida edellyttää, että yksittäisenä lää-   on tapahtunut nopeaa kehitystä. Ministeriö ai-
30437: kärillä olisi edellytyksiä tähän.                     koo jatkossakin yhdessä mm. kuntien, yliopisto-
30438:    Sosiaali- ja terveysministeriön 1.9.1997 voi-      jen, järjestöjen ja yksityisten hoitolaitosten kans-
30439: maan tullut määräys opiaattiriippuvaisten poti-       sa tukea myönteisen kehityksen jatkumista.
30440: laiden hoidosta eräillä lääkkeillä antoi velvoit-
30441: 
30442:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
30443: 
30444:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30445:                                              KK 179/1998 vp                                            5
30446: 
30447: 
30448: 
30449: 
30450:                                          Tili Riksdagens Talman
30451: 
30452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dra kommuner eller genom att köpa servicen
30453: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         annanstans.
30454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Vården sker antingen som allmän service inom
30455: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          social- och hälsovården eller vid behov som spe-
30456: 179:                                                   cialservice inom missbrukarvården.
30457:                                                            Missbrukarvård utförs i samband med den
30458:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          allmänna servicen inom social- och hälsovården,
30459:        att få narkomanvården i Finland på en           t.ex. som en del av det allmänna socialarbetet,
30460:        internationell nivå genom att i vårt land       barnskyddet, arbetet på rådgivningsbyråer för
30461:        bl.a. introducera sådana nya vårdformer         uppfostringsfrågor samt familjerådgivningsar-
30462:        som utvecklats av doktor Waisman och            betet, utkomststödet, hemservicen och åldrings-
30463:        som är i bruk i Amerika, samt att sörja för     vården.
30464:        att fördomsfria och nyskapande läkare               Missbrukarvård inom hälso- och sjukvården
30465:        såsom Pentti Karvonen får fortsätta sin         utförs som en del av rådgivningen vid hälsovårds-
30466:        verksamhet?                                     centraler, skol-, studerande- och företagshälso-
30467:                                                        vården. Behand1ing av förgiftningstillstånd,
30468:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sjukdomar och skador i anknytning tili använd-
30469: anföra följande:                                       ningen av rusmedel samt delvis också avvänjning
30470:                                                        (avgiftning) äger rum på många hälsovårdscen-
30471:    Grunden för spörsmålet är uppgiften om att          traler.
30472: det verkar vara omöjligt att få tillräckligt långva-       Patienter som behöver sjukhusvård vårdas på
30473: rig vård för narkomaner, eftersom kommunerna           de allmänna sjukhusens polikliniker och på psy-
30474: inte ger betalningsförbinde1ser. Spörsmålsställa-      kiatriska sjukhus samt mentalvårdsbyråer.
30475: ren anser att föräldrarna inte klarar av att betala        Utöver den allmänna servicen inom social-
30476: sitt barns vårdkostnader, vi1ket inte heller narko-    och hälsovården har en narkotikamissbrukare
30477: manerna själva klarar av.                              tillgång tili systemet med specialservice inom
30478:    I spörsmålet hänvisas tili ett TV-program, som      missbrukarvården: polikliniska öppenvårds-
30479: enligt spörsmålsställaren visade hur eländig ni-       tjänster (A-k1iniker, ungdomskliniker), service
30480: vån på vården är och att vårdresultaten inte över-     av blandform (serviceboendeenheter och dag-
30481: vakas. I TV-programmet fördes doktor Wais-             eller verksamhetscentrer), tillfålliga vårdenheter
30482: mans vårdprogram fram, och med denna vård              (skyddshärbärgen och tillnyktringsstationer),
30483: skulle antalet tillfrisknade enligt TV-program-        anstaltsservice inom missbrukarvården (rehabili-
30484: met uppgå tili 60 %, medan kostnaderna stanna-         teringsenheter och avgiftningsenheter) samt en-
30485: de på en skälig nivå.                                  heter för anstaltsvård för unga.
30486:    Spörsmålsställaren anser att man i Finland              Utöver den service inom missbrukarvården
30487: har koncentrerat sig på att kritisera varandra i       som är avsedd för alla missbrukare finns det i
30488: stället för att utveckla vården. Enligt spörsmåls-     synnerhet inom huvudstadsregionen ca tio enhe-
30489: ställaren är attackerna mot doktor Pentti Kar-         ter inom missbrukarvården som är specialiserade
30490: vonens Temgesic-vård en hetsjakt genomförd av          på narkotikaproblem. Anstaltsvården av min-
30491: avundsjuka och bittra läkare som tror sig vara         deråriga narkotikamissbrukare sker som en del
30492: proffs på området.                                     av barnskyddet.
30493:     Lagen om missbrukarvård ålägger kommu-                 En narkoman kommer i Finland, om han så
30494: nerna att sörja för att vården av missbrukare          vill, för detmesta utan problem in vid en öppen-
30495: ordnas så att dentili sin innebörd och sin omfatt-     vårdsenhet inom missbrukarvården. Enligt ett
30496: ning motsvarar behovet i kommunen.                     betänkande av narkotikapolitiska kommissio-
30497:     En kommun kan ordna service inom missbru-          nen från 1997 är kapaciteten för rusmedelsvård i
30498: karvården antingen själv, tillsammans med an-          Finland tillräcklig på en riksomfattande nivå;
30499: 6                                           KK 179/1998 vp
30500: 
30501: finansieringen av tillräckligt effe~tiva vårdperio-   det gäller att utveckla, utvärdera och pröva nya
30502: der har emellertid varit osäker. Overhuvudtaget       vårdmetoder. Före ministeriets föreskrift använ-
30503: har det blivit svårare att komma in på anstaltsre-    des buprenorfin enligt Pharmaca Fennica endast
30504: habilitering tili följd av kommunernas sparåtgär-     för svåra och medelsvåra smärttillstånd.
30505: der. Också vissa brister i den inbördes koordina-         Efter det att föreskriften kom ut har i synner-
30506: tionen mellan olika vårdformer samt i fråga om        het kommunerna inom huvudstadsregionen be-
30507: kontinuiteten och differentieringen av vården         viljat mera resurser för ibruktagandet, utveck-
30508: har vållat problem.                                   landet och bedömningen av en vårdmetod som
30509:    När det gäller utnyttjande av anstalter inom       grundar sig på avgiftning och substitutionsbe-
30510: missbrukarvården förekommer stora variationer         handling med buprenorfin. Eftersom det t.o.m.
30511: i kommunerna. Detta kan delvis förklaras med          internationellt sett finns begränsad erfarenhet av
30512: variationerna i behovet i de olika kommunerna         buprenorfin i vården av narkomaner är dess ställ-
30513: samt med olikheter i den lokala arbetsfördelning-     ning fortfarande obefåst.
30514: en. Den egentliga vården består av s.k. Commu-            När nya vårdmetoder tas i bruk intar utbild-
30515: nity Care, terapeutiska team samt individ- och        ningen av personalen inom hälso- och sjukvården
30516: gruppterapi, behandling med läkemedel och             samt socialvården en central ställning.
30517: kombinationer av dessa vårdformer. Många                  Rusmedelsutbildningen har knutits tili grund-
30518: missbrukare har en s.k. dubbeldiagnos, dvs. ut-       examina inom social- och hälsovårdsbranschen.
30519: över rusmedelsberoendet lider de också av en          1 många fall hör tili grundexamina också möjlig-
30520: psykiatrisk sjukdom.                                  heter att specialisera sig på missbrukarvård.
30521:    1 egenskap av sociala problem och hälsopro-            År 1997 genomfördes ett omfattande utbild-
30522: blem är alkohol- och narkotikaproblemen rätt          ningspaket, och i samband med detta ordnades i
30523: likadana. Dessutom är det i Finland sällsynt att      alla sjukvårdsdistrikt utbildning för inledandet
30524: man enbart missbrukar narkotika. 1 de aUra fles-      av vård av bl.a. narkomaner. Samtidigt kartlades
30525: ta fallen hör problemen enbart ihop med alkohol-      regionala narkotikavårdsarrangemang för att
30526: missbruk. Missbrukare av narkotika, läkemedel         främja en effektivare användning av resurserna. 1
30527: och lösningsmedel är återigen oftast s.k. bland-      år har redan ett flertal riksomfattande kurser
30528: missbrukare, dvs. de har också problem med            hållits i fråga om vården av narkomaner med i
30529: alkoholen.                                            synperhet buprenorfin.
30530:    En utvärdering av vårdmetoderna försvåras              Ar 1997 påbörjades också två undersökningar
30531: av de många formerna av narkotikaberoende och         som gäller narkotikavårdssystemet. Syftet med
30532: de därtill hörande många sociala och hälsomässi-      de båda undersökningarna är att för narkotika-
30533: ga riskerna. Bristen på vårdmotivation är den         missbrukare beskriva den service som det existe-
30534: vanligaste faktorn som förhindrar en framgångs-       rande servicesystemet inom missbrukarvården
30535: rik vård. Man har genom undersökningar kun-           ger.
30536: nat konstatera att det enda effektiva är långvarig        Det finns inga vetenskapliga rapporter om re-
30537: vård i s.k. terapeutiska team samt metadonsub-        sultaten av doktor Waismans vård. Däremot har
30538: stitutionsbehandling under övervakade former i        biverkningar av vården rapporterats, bl.a. döds-
30539: kombination med psykosocial rehabilitering.           fall. Doktor Waismans vårdmetod, som för när-
30540: ldentifieringen av psykiatriska sjukdomar i ett       varande är föremål för debatt på internationell
30541: tidigt skede har konstaterats vara en faktor som      nivå, bedöms i Finland på samma sätt som andra
30542: bidrar till ett positivt vårdresultat.                nya vårdformer, på basis av nyttan och olägen-
30543:    1 utvecklingen och utvärderingen av nya vård-      heterna i förhållande tili kostnaderna.
30544: metoder har social- och hälsovårdsministeriet            Social- och hälsovårdsministeriet ordnar un-
30545: samt de inrättningar som lyder under det varit        der vårens lopp en kurs, och i samband med den
30546: aktiva. Den föreskrift om vård av opioidberoen-       är avsikten att bedöma hur framgångsrika vård-
30547: de patienter med vissa läkemedel (buprenorfin,        formerna är.
30548: handelsnamnen Temgesic och Subutex, metadon              Ända sedan 1980-talet har rättsskyddscentra-
30549: och levacetylmetadol) som social- och hälso-          len för hälsovården följt tillbörligheten i doktor
30550: vårdsministeriet meddelade den 8 juli 1997 och        Pentti Karvonens yrkesutövning. Som ett resul-
30551: som trädde i kraft den 1 september 1997 syftar tili   tat av övervakningen gav social- och hälsostyrel-
30552: att hälso- och sjukvården skall inta en tydligare     sen år 1991 Karvonen en allvarlig anmärkning.
30553: roll än tidigare vid bedömningen och genomfö-         Karvonen informerades då om att övervakning-
30554: randet av vården av patienterna i fråga samt när      en kommer att fortsätta i syfte att utreda om han
30555:                                            KK 179/1998 vp                                            7
30556: 
30557: rättar tili sin verksamhet. Eftersom ingentingför-   resurser. Det kan således inte förutsättas att en
30558: bättrades förbjöd rättsskyddscentralen för hälso-    enskild läkare skall ha förutsättningar för detta.
30559: vården med.lic. Pentti Karvonenden 23 maj 1997          Social- och hälsovårdsministeriets föreskrift
30560: att tillsvidare ordinera läkemedel som i huvudsak    om vården av opiatberoende patienter med vissa
30561: påverkar det centrala nervsystemet och egentlig      läkemedel, viiken trädde i kraft den 1 september
30562: narkotika på apotek. De administrativa åtgärder      1997, ålade universitetssjukhusen samt Helsing-
30563: som riktades mot Karvonen grundade sig på            fors stads Hesperia sjukhus att vidta åtgärder i
30564: hörande av ett stort antal experter, bl.a. sakkun-   fråga om bedömningen av behovet av avgiftning
30565: niga inom områdena för allmän medicin, psyko-        och inledandet av vården. Den fortsatta vården
30566: farmakologi och det område inom medicinen            kan ordnas t.ex. i enheter inom bashälso- och
30567: som sysslar med rusmedel. Enligt experternas         sjukvården eller socialvården och i specialenheter
30568: enhälliga bedömning har Karvonen börjat be-          inom missbrukarvården. På detta sätt kan man
30569: handla krävande psykiatriska patienter som hör       säkerställa att vården i enlighet med narkotika-
30570: tili den psykiatriska specialsjukvården, bl.a.       politiska kommissionens betänkande är plane-
30571: opiatberoende narkomaner. I vården av opiatbe-       rad av många yrkesgrupper, att därtill anknyts
30572: roende patienter har Karvonen inte genomfört         psykosocial rehabilitering och att den är strängt
30573: den kontroll av vården som även internationellt      övervakad. Samtidigt utvecklas en ny vårdmetod
30574: sett anses vara viktig. De sakkunniga har ansett     samt utförs uppföljning och utvärdering av den-
30575: att vården av opiatberoende patienter förutsätter    na.
30576: stor medicinsk sakkunnighet och tillräcklig kon-        Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
30577: troll samt dessutom ändamålsenliga sociala stöd-     har skett en snabb utveckling beträffande vården
30578: och rehabiliteringstjänster. Enligt experterna       av narkomaner, resurserna, utvecklingen och be-
30579: uppfyller inte Karvonens behandling dessa krite-     dömningen av vårdmetoder, utbildningen av per-
30580: rier. De forskningsresultat som Karvonen har         sonai och organiseringen av en helhetsbetonad
30581: presenterat uppfyller inte heller kraven på veten-   vård av patienterna. Ministeriet kommer även i
30582: skaplig forskning och de representerar också när-    fortsättningen i samarbete med bl.a. kommuner,
30583: mast Karvonens egna åsikter. Vården av en så         universitet, organisationer och privata vårdan-
30584: pass krävande patientgrupp förutsätter mångsi-       stalter att stöda en fortsatt positiv utveckling.
30585: dig sakkunskap inom flera yrkesområden samt
30586: 
30587:      Helsingforsden 26 mars 1998
30588: 
30589:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
30590:                                            KK 180/1998 vp
30591: 
30592: Kirjallinen kysymys 180
30593: 
30594: 
30595: 
30596: 
30597:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Verottajan toiminnasta erään kansalaisen
30598:                                       verotuksessa
30599: 
30600: 
30601:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30602: 
30603:    Minua verottaja on kohdellut aina hyvin ja           27. 1.1998 kansalainen Henttonen sai jälleen
30604: asiallisesti. Joskus verottaja on kuitenkin usko-    Hämeenkyrön verotoimistolta metsätalouden
30605: maton. Se ei usko mitään. Sen on kokenut kar-        veroilmoituslomakkeet, joissa hänet on edelleen
30606: vaasti Tampereella osoitteessa Peräkorvenkatu 2      merkitty hänelle tuntemattoman Hietikko-nimi-
30607: B 13 asuva kansalainen Orvo Kalevi Henttonen.        sen tilan 0001143407 693 (maatilatunnus
30608:    Kansalainen Orvo Kalevi Henttosen verotuk-        8233610-5) omistajaksi Ikaalisten kaupungin
30609: sessa vuodelta 1997 todettiin, että hänellä on       Isoröyhiön kylässä. Kansalainen Henttonenjou-
30610: Ikaalisten Isoröyhiön kylässä omistamastaan          tuu siis jälleen asioimaan Tampereen veroviras-
30611: Hietikko-nimisestä tilasta 0001143407 693 (maa-      tossa huoneessa 409, jossa muuten on mukavia
30612: tilatunnus 8233610-5) pinta-alaltaan yhteensä        virkailijoita, mutta tilanne on vuodesta toiseen
30613: 32,1 hehtaaria, pinta-alaperusteista puhdasta        toistuen tietyllä tavoin turhauttava. Toinen mah-
30614: tuottoa 12 943 markkaa. Koska kansalainen ja         dollisuus on, että kansalainen Henttonen ottaa
30615: eläkeläinen Henttosen ennakonpidätykset eivät        moottorisahan, lähtee kaatamaan perämetsää
30616: riittäneet, hänelle esitettiin jälki veroa.          Hietikon tilalta 0001143407 693 (maatilatunnus
30617:     Kansalainen Orvo Kalevi Henttonen ei unis-       8233610-5) ja maksaa verot mukisematta.
30618: saankaan haaveillut omistavaosa tällaista tilaa,        Koska tämäntyyppisiä juoksutettavia kansa-
30619: eikä omistanutkaan. Vaikka mainittua metsäta-        lainen Henttosia on maassamme verottajan ham-
30620: loutta koskeva verotus oli Hämeenkyrön vero-         paissa pilvin pimein, kysyn valtiopäiväjärjestyk-
30621: toimiston alueella, kansalainen Henttonen kään-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
30622: tyi asuinpaikkansa Tampereen veroviraston
30623: puoleen ja asioi huoneessa 409. Siellä tehtiin oi-              Voisiko Hallitus antaa verohallituksen
30624: kaisu vaatimus, jonka perusteella itse jälkivero            kautta kehotuksen vapauttaa kansalai-
30625: poistettiin, mutta verotodistukseen jäi merkintä            nen Orvo Kalevi Henttonen Hietikon ti-
30626: "Maatalouden pinta-alakohtaiset varat 4 128                 lan (maatilatunnus 8233610-5) kirouk-
30627: markkaa". Kun kansalainen Henttonen meni                    sesta ja samalla pyrkiä veroviranomais-
30628:  uudelleen 28.10.1997 huoneeseen 409 tiedustele-            ten ohjeistuksella siihen, että vastaavissa
30629:  maan mainitun merkinnän perusteella sitä, missä            tapauksissa verotuksen ikeen alla hikoile-
30630:  mainittu tila mahtaa sijaita, hänelle vastattiin,          viakansalaisia uskottaisiin, eikä pyrittäi-
30631:  että korjauksia ei verotukseen enää voida tehdä,           si väkisin vääntämään mustaa valkoisek-
30632:  mutta asia ei aiheuta verotusseuraamuksia, kos-            si?
30633:  ka tuo varallisuus 4 128 markkaa on niin vähäi-
30634:  nen.
30635:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
30636: 
30637:                                         Sulo Aittoniemi lkesk
30638: 
30639: 
30640: 
30641: 
30642:  280043
30643: 2                                          KK 180/1998 vp
30644: 
30645: 
30646: 
30647: 
30648:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30649: 
30650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Virheen jääminen korjaamatta maatilarekis-
30651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teriin ei johtunut siitä, että verohallinnossa ei
30652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olisi uskottu, että Henttonen ei omista Hietikon
30653: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tilaa. Hämeen verovirastossa oli samalla, kun
30654: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuoden 1996 lopullinen verotus korjattiin, ereh-
30655: n:o 180:                                              dyksessä jäänyt korjaamatta tilan omistajatiedot
30656:                                                       verohallinnon maatilarekisteriin. Tällainen virhe
30657:            Voisiko Hallitus antaa verohallituksen     on poikkeuksellinen, sillä verotuksen pohjana
30658:        kautta kehotuksen vapauttaa kansalai-          olevien rekisteritietojen korjaaminen välittömäs-
30659:        nen Orvo Kalevi Henttonen Hietikon ti-         ti erilaisten muutosverotustilanteiden yhteydessä
30660:        lan (maatilatunnus 8233610-5) kirouk-          on aivan rutiiniluonteinen toimenpide.
30661:        sesta ja samalla pyrkiä veroviranomais-            Toisin kuin kysymyksessä on esitetty, kiinteis-
30662:        ten ohjeistuksella siihen, että vastaavissa    töjen omistajatiedot verohallinnon rekisterissä
30663:        tapauksissa verotuksen ikeen alla hikoile-     ovat erittäin hyvässä kunnossa. Verohallituksen
30664:        via kansalaisia uskottaisiin, eikä pyrittäi-   käsityksen mukaan Orvo Henttosen tapauksessa
30665:        si väkisin vääntämään mustaa valkoisek-        on sattunut harvinainen yksittäinen virhe. Kiin-
30666:        si?                                            teistöjen omistajatietojen muutoksia verohallin-
30667:                                                       to saa tiedoksi paitsi verovelvollisilta itseltään
30668:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös kattavasti kaupanvahvistajien kiinteistön-
30669: vasti seuraavaa:                                      luovutusilmoituksilta. Verotoimistoilta on mah-
30670:                                                       dollisuus käyttää omistajatietojen tarkistuksiin
30671:    Saatuaan verolipun verovuodelta 1996 Orvo          myös oikeushallinnon ylläpitämän lainhuuto-ja
30672: Henttonen on toiminut aivan oikein ottaessaan         kiinnitysrekisterin tietoja suorakäyttöisen pääte-
30673: välittömästi yhteyttä kotikuntansa verotoimis-        yhteyden avulla.
30674: toon, jotta selvä virhe voitaisiin korjata. Näin          Verohallinnon maatilarekisteriin tarvittavat
30675: ollen voitiin aiheeton metsän puhdas tuotto pois-     omistajatietojen korjaukset ovat Hämeen verovi-
30676: taa Henttoselta ennen verotuksen lopullista val-      rastolla tiedossa, ja ne tehdään seuraavaan mah-
30677: mistumista. Henttosen omistukseen virheellisesti      dolliseen rekisteripäivitykseen. Orvo Henttoselle
30678: merkityn maatilan omistajatietoja ei kuitenkaan       vuoden 1997 verotuksesta toimitettavassa veroli-
30679: korjattu ennen joulukuun alkua erikseen myös           pussa ei ole enää näkyvissä maatila varallisuutta,
30680: verohallinnon maatilarekisterissä, joten tästä ai-    jota hän ei omista.
30681: heutui vielä verovuoden 1997 metsätalouslomak-
30682: keiden tulostuminen ja koneellinen postitus
30683: Henttoselle.
30684: 
30685:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
30686: 
30687:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
30688:                                             KK 180/1998 vp                                                3
30689: 
30690: 
30691: 
30692: 
30693:                                          Tili Riksdagens Talman
30694: 
30695:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Att felet inte korrigerades i gårdsbruksregi-
30696: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            stret berodde inte på att man inom skatteförvalt-
30697: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningen inte skulle ha trott på att Henttonen inte
30698: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           äger lägenheten Hietikko. Vid tidpunkten för
30699: må1 nr 180:                                            korrigeringen av den slutgiltiga beskattningen
30700:                                                        för 1996 hade man vid Tavastlands skatteverk av
30701:           Kan Regeringen genom skattestyrel-           misstag glömt att korrigera uppgifterna om lä-
30702:        sens förmedling anbefalla att medborgare        genhetens ägare i skatteförvaltningens gårds-
30703:        Orvo Kalevi Henttonen skall befrias från        bruksregister. Misstag av detta slag är sällsynta
30704:        den förbannelse som lägenheten Hietikko         eftersom det är rutinmässig praxis att omedelbart
30705:        (gårdbrukskod 8233610-5) åsamkat ho-            korrigera sådana registeruppgifter som ligger tili
30706:        nom och samtidigt genom sina anvisning-         grund för beskattningen i samband med olika
30707:        ar tili skattemyndigheterna eftersträ va a tt   slags ändringar i beskattningen.
30708:        medborgare som i motsvarande situatio-              1 motsats tili vad som vidhålls i spörsmålet är
30709:        ner svettas under beskattningens tunga          uppgifterna som gäller fastighetsägare i skatte-
30710:        ok skall bli trodda i stället för att myndig-   förvaltningens register mycket fårska. Enligt
30711:        heterna med vå1d försöker ändra svart tili      uppgift från skattestyrelsen har i Orvo Hentto-
30712:        vitt?                                           nens fall skett ett sällsynt enskilt misstag. Skatte-
30713:                                                        förvaltningen får utöver av de skattskyldiga även
30714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          genom de meddelanden om fastighetsöverlåtelse
30715: anföra följande:                                       som avges av köpvittnen på ett heltäckande sätt
30716:                                                        information om de ändringar som sker i uppgif-
30717:    Efter att ha fått sin debetsedel för 1996 har       terna om fastighetsägare. Skattebyråerna har
30718: Orvo Henttonen gått tili väga alldeles riktigt då      ä ven möjlighet att via en dataförbindelse i direkt-
30719: han omedelbart kontaktat skattebyrån på sin            användning kontrollera uppgifterna i det av
30720: hemort för att få det uppenbara felet rättat. Så-      justitieförvaltningen upprätthållna lagfarts- och
30721: lunda har den ogrundade nettointäkten för skog         in teckningsre gistret.
30722: kunnat slopas i Henttonens uppgifter före full-            Vid Tavastlands skatteverk är man medveten
30723: bordandet av beskattningen. Agaruppgifterna            om de rättelser som bör göras i skatteförvaltning-
30724: om den gårdsbruksenhet som felaktigt registre-         ens gårdsbruksregister beträffande ägaruppgif-
30725: rats i Henttonens namn hade dock inte korrige-         terna och dessa rättelser avses bli införda i sam-
30726: rats separat i skatteförvaltningens gårdsbruksre-      band med följande möjliga uppdatering av regi-
30727: gister före ingången av december, vilket ledde tili    stret. Orvo Henttonens debetsedel för 1997 kom-
30728: att skogsbruksblanketterna för skatteåret 1997         mer inte längre att innehålla några uppgifter om
30729: skrevs ut och postades maskinellt tili Henttonen.      sådana gårdsbrukstillgångar som han inte äger.
30730: 
30731:      Helsingforsden 27 mars 1998
30732: 
30733:                                                                               Minister Jouko Skinnari
30734:                                            KK 181/1998 vp
30735: 
30736: Kirjallinen kysymys 181
30737: 
30738: 
30739: 
30740: 
30741:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Roskapankki Arsenalin toiminnan tutkimi-
30742:                                       sesta
30743: 
30744: 
30745:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30746:    Roskapankki Arsenalin toimien lainmukai-          varsin kehno luotettavuus. Otanta kun aina jos-
30747: suuden tutkimista on yhteiskunnassa vaadittu         kus jostakin syystä saattaa olla todella armolli-
30748: jos miten ja pitkään. Myös niin allekirjoittanut     nen.
30749: kuin monet muutkin kansanedustajat ovat sekä            Sattumaan perustuva otanta tutkinnan koh-
30750: sanallisesti eduskunnan istunnoissa kuin myös        teeksi on yhtä tyhjän kanssa.
30751: kirjallisin kysymyksin vaatineet Arsenalin toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30752: mien seurantaa. Parhaillaan on hallituksen vas-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30753: tattavana yksi asiaa koskeva kysymykseni. Arse-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30754: nalin toimien tarkan seuraamisen on tehnyt eri-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30755: tyisen perustelluksi se, että sen johtava henkilö-
30756: kunta on koostunut pääasiassa sellaisista pan-                 Aikooko Hallitus huolehtia roska-
30757: kinjohtajista, jotka pankkikriisin tapahtumien              pankki Arsenalin toimien tutkimisesta
30758: yhteydessä ovat itse menettäneet työpaikkansa.              riittävän tiheällä kammalla ja kattavasti
30759:    Hallituksen asettama tarkastusvaliokunta on              niin, että Arsenalin toimintaa koskevat
30760: nyt ilmoittanut ryhtyvänsä tarkempaan tutki-                epäilykset tulevat riittävän hyvin selvitet-
30761: mukseen. Tutkimus tapahtuu otantana, toden-                 tyä ja että selvityksen tekee riittävän am-
30762: näköisesti tapahtuma sieltä, toinen täältä, ikään           mattitaitoinen, luotettava ja puolueeton
30763: kuin arpomalla, mitä ttitkitaän.Tällaisella tutki-          henkilöstö esimerkiksi Valtiontalouden
30764: muksella, jos sen luonteen oikein ymmärrän, on              tarkastusvirastosta?
30765: 
30766:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1998
30767:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
30768: 
30769: 
30770: 
30771: 
30772: 280043
30773: 2                                           KK 181/1998 vp
30774: 
30775: 
30776: 
30777: 
30778:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30779: 
30780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten noudattamista. Tähän valvontatehtävään
30781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuuluvat myös asiakasvalitukset omaisuuden-
30782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hoitoyhtiöiden toiminnasta.
30783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Valtion tilintarkastajilla ja Valtiontalouden
30784: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tarkastusvirastolla on vakuusrahastolain 7 §:n
30785: n:o 181:                                              mukaisesti oikeus tarkastaa rahastoa samoin
30786:                                                       kuin lain mukaista tukea ja rahoitusta saaneen
30787:            Aikooko Hallitus huolehtia roska-          pankin, vakuusrahaston, omaisuudenhoitoyh-
30788:        pankki Arsenalin toimien tutkimisesta          tiön tai muun yhteisön taikka säätiön taloutta ja
30789:        riittävän tiheällä kammalla ja kattavasti      toimintaa sen selvittämiseksi, ovatko tuen ja ra-
30790:        niin, että Arsenalin toimintaa koskevat        hoituksen saamiseksi annetut tiedot oikeat ja riit-
30791:        epäilykset tulevat riittävän hyvin selvitet-   tävät sekä onko tukea ja rahoitusta asianmukai-
30792:        tyä ja että selvityksen tekee riittävän am-    sesti käytetty annettuun tarkoitukseen.
30793:        mattitaitoinen, luotettava ja puolueeton           Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n parla-
30794:        henkilöstö esimerkiksi Valtiontalouden         mentaarisen valvonnan tehostamiseksi yhtiöön
30795:        tarkastusvirastosta?                           perustettiin vuonna 1996 tarkastusvaliokunta,
30796:                                                       jonka jäsenistä nimeää valtion vakuusrahaston
30797:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtuusto viisi varsinaista jäsentä ja kaikki vara-
30798: vasti seuraavaa:                                      jäsenet eduskuntaryhmien ehdottamista henki-
30799:                                                       löistä sekä valtiovarainministeriö ja yhtiön tilin-
30800:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimin-          tarkastajina toimivat tilintarkastusyhteisöt ku-
30801: taa valvoo ja tarkastaa eri muodoin sen omien         kin yhden varsinaisen jäsenen. Valiokunnan teh-
30802: yhtiöoikeudellisten elimien lisäksi seuraavat ta-     tävänä on edistää yhtiön toiminnan ja sen saa-
30803: hot:                                                  man tuen käytön parlamentaarista valvontaa.
30804:    -Valtion vakuusrahastoa hoitava valtiova-          Valiokunnalla on oikeus pyytää tarpeellisiksi
30805: rainministeriö,                                       katsomiaan selvityksiä sekä antaa suosituksia
30806:    - Rahoitustarkastus,                               yhtiön toiminnan tehostamiseksi. Tarkastusva-
30807:    -valtion tilintarkastajat,                         liokunta antaa vuosittain huhtikuun loppuun
30808:    -Valtiontalouden tarkastusvirasto,                 mennessä valtiovarainministeriölle kertomuksen
30809:    - Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tar-           toiminnastaan. Koska valiokunta aloitti toimin-
30810: kastusvaliokunta ja                                   tansa vasta keväällä 1997, se antaa ensimmäisen
30811:    -Valtion vakuusrahaston valtuusto.                 kertomuksensa ministeriölle tänä vuonna. Edus-
30812:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/        kunnan talousvaliokunta voi pyytä selvitystä toi-
30813: 1992) 3 §:n mukaisesti valtiovarainministeriö         mintakertomuksen johdosta valtiopäiväjärjes-
30814: hoitaa omaisuudenhoitoyhtiöitä omistavaa Val-         tyksen 53 §:n 2 momentin nojalla.
30815: tion vakuusrahastoa. Omaisuudenhoitoyhtiö                Valtion vakuusrahaston valtuustossa on yh-
30816: Arsenal Oy ja sen tytäryhtiöt Omaisuudenhoito-        deksän jäsentä, jotka eduskunta valitsee. Val-
30817: yhtiö Arsenal-SSP Oy sekä Omaisuudenhoitoyh-          tuuston tehtävänä on mm. valvoa pankkituelle
30818: tiö Arsenal-Silta Oy raportoivat säännöllisesti       asetettujen ehtojen noudattamista sekä tehdä eh-
30819: toiminnastaan vakuusrahastolle. Arsenalin halli-      dotuksia myönnetyn tuen ja omaisuudenhoito-
30820: tuksen käsiteltäväksi tulevat asiat informoidaan      yhtiöiden toiminnan valvonnassa noudatettavik-
30821: etukäteen vakuusrahastolle toimittamalla ko-          si periaatteiksi.
30822: kousten esityslistat ja esittelyaineisto. Vakuusra-      Valtioneuvosto asetti 23.10.1997 ministerityö-
30823: hasto voi tarvittaessa puuttua esityslistalla ole-    ryhmän, jonka tuli tehdä vuoden 1997 loppuun
30824: viin asioihin.                                        mennessä tarvittavat toimenpidesuositukset ja
30825:    Vakuusrahastolain 19 a §:n 3 momentin mu-          yhteenvedon mm. Valtion vakuusrahaston pää-
30826: kaisesti Rahoitustarkastus valvoo omaisuuden-         töksentekomenettelystä ottaen tällöin huomioon
30827: hoitoyhtiöiden osalta asiakkaansuojasäännös-          myös omaisuudenhoitoyhtiöiden aseman. Mi-
30828:                                                KK 181/1998 vp                                                3
30829: 
30830: nisterityöryhmä päätti toimenpide-ehdotuk-               jeen myös yksittäistä asiakasta koskevassa asias-
30831: senaan harkittuaan eri vaihtoehtoja vahingon-            sa, esimerkiksi silloin, jos asia on periaattellisesti
30832: korvaus- ja rikosasioihin liittyvän päätöksente-         tärkeä. Myös Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
30833: kojärjestelmän kehittämiseksi, että näissä asiois-       Oy:n tarkastusvaliokunta on valtiovarainminis-
30834: sa tulisi oikeus toimiohjeen antamiseen siirtää          teriölle antamassaan lausunnossa 8.12.1997 esit-
30835: ministeriöitä erikseen perustettavalle lautakun-         tänyt, että vahingonkorvausasioissa siirryttäisiin
30836: tatyyppiselle toimielimelle. Siinä olisi edustettu-      kollegiaaliseen päätöksentekomenettelyyn.
30837: na mm. vahingonkorvausoikeuden, ulosottotoi-                 Valtiovarainministeriö valvontatehtäväänsä
30838: men ja velkajärjestelyasioiden tuntemus. Tällais-        hoitaessaan ottaa huomioon kaikkien valvonta-
30839: ta kollegiaalista päätöksentekomenettelyä minis-         ja tarkastustehtävää suorittavien esiin tuomat
30840: terityöryhmä piti muun muassa sen tuoman mo-             seikat ja ryhtyy tarvittaessa niiden edellyttämiin
30841: nipuolisen asiantuntijapanoksen perusteella par-         toimenpiteisiin.
30842: haana vaihtoehtona. Lisäksi työryhmän mielestä               Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n valvon-
30843: omaisuudenhoitoyhtiöiden varsinaiseen liiketoi-          ta ja toiminnan seuranta on järjestetty niin katta-
30844: minta-alueeseen kuuluvan luottohallinnon osal-           vasti kuin se tällä hetkellä on tarpeen. Omaisuu-
30845: ta tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei-   denhoitoyhtiöihin sovelletaan osakeyhtiöistä
30846: vät omaisuudenhoitoyhtiöt noudata luottoasi-             voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka tehtyjen la-
30847: akkaisiinsa nähden erityisesti vapaaehtoisissa           kimuutosten johdosta säätelee vastuukysymyk-
30848: velkajärjestelyasioissa muita velkojaryhmiä tiu-         set entistä ankarammiksi. Lisäksi yhtiöiden toi-
30849: kempaa linjaa. Työryhmä ehdotti, että edellä             mintaan liittyvät vastuukysymykset käsitellään
30850: mainitun lautakunnan tehtäviin voisi kuulua              yhtiöiden yhtiökokouksissa. Hallitus seuraa ti-
30851: myös yleisten periaatteiden vahvistaminen toi-           lanteen kehittymistä kysyjän tarkoittamasta nä-
30852: miohjein velkajärjestelyä koskevissa asioissa.           kökulmasta.
30853: Erityisistä syistä lautakunta voisi antaa toimioh-
30854:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
30855: 
30856:                                                                                 Ministeri Jouko Skinnari
30857: 4                                          KK 181/1998 vp
30858: 
30859: 
30860: 
30861: 
30862:                                        Tili Riksdagens Ta/man
30863: 
30864:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stämmelserna om kundskydd iakttas. Till denna
30865: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          tillsynsuppgift hör också kundernas besvär över
30866: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      egendomsförvaltningsbolagens verksamhet.
30867: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             I enlighet med 7 § säkerhetsfonsdlagen har
30868: mål nr 181:                                          statsrevisorerna och Statens revisionsverk rätt
30869:                                                      att granska fonden och en sådan banks, säker-
30870:            Ämnar Regeringen se till att avstjälp-    hetsfonds, ett sådant egendomsförvaltningsbo-
30871:        ningsbanken Arsenals göranden och låt-        lags eller en sådan annan sammanslutnings eller
30872:        anden finkammas på ett tillräckligt ge-       stiftelses ekonomi och verksamhet som fått stöd
30873:        nomgripande vis så att de misstankar som      och finansiering enligt denna lag, för utredning
30874:        riktas mot Arsenals verksamhet utreds         av om de för erhållande av stödet och finansie-
30875:        tillräckligt väl och att utredningen utförs   ringen lämnade uppgifterna är riktiga och till-
30876:        av en tillräckligt yrkesskicklig, förtroen-   räckliga samt om stödet och finansieringen ve-
30877:        deingivande och opartisk personai t.ex.       derbörligen har använts för det avsedda ändamå-
30878:        från Statens revisionsverk?                   let.
30879:                                                          För att effektivera den parlamentariska över-
30880:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vakningen av Egendomsförvaltningsbolaget Ar-
30881: anföra följande:                                     senal Ab inrättades 1996 i bolaget ett gransk-
30882:                                                      ningsutskott, av vars medlemmar statens säker-
30883:    Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab:s          hetsfonds fullmäktige utser fem ordinarie leda-
30884: verksamhet övervakas och granskas på olika vis       möter och samtliga ersättare bland de av riks-
30885: förutom av bolagets egna rättsorgan också av         dagsgrupperna föreslagna personerna samt fi-
30886: följande instanser:                                  nansministeriet och de revisionssamfund som
30887:    - finansministeriet som sköter Statens sä-        verkar som bolagets revisorer var sin ordinarie
30888: kerhetsfond                                          ledamot. Utskottet har till uppgift att främja
30889:    - Finansinspektionen                              bolagets verksamhet och utöva parlamentarisk
30890:    - statsrevisorerna                                tillsyn över användningen av erhåliet stöd. Ut-
30891:    - Statens revisionsverk                           skottet har rätt att begära de utredningar det
30892:    - Egendomsförvaltningsbolaget          Arsenal    önskar och att ge rekommendationer om hur
30893: Ab:s granskningsutskott och                          bolagets verksamhet kan effektiveras. Gransk-
30894:    - Statens säkerhetsfonds fullmäktige.             ningsutskottet lämnar årligen före utgången av
30895:    I enlighet med 3 § lagen om statens säkerhets-    april en verksamhetsberättelse till finansministe-
30896: fond (37911992) sköter finansministeriet Statens     riet. Eftersom utskottet inledde sin verksamhet
30897: säkerhetsfond, som äger egendomsförvaltnings-        först våren 1997lämnas den första berättelsen till
30898: bolagen. Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal         ministeriet i år. Riksdagens ekonomiutskott kan
30899: Ab och dess dotterbolag Egendomsförvaltnings-        begära en utredning med anledning av verksam-
30900: bolaget Arsenal-SSP Ab samt Omaisuudenhoi-           hetsberättelsen med stöd av 53§ 2 mom. riksdags-
30901: toyhtiö Arsenal-Silta Oy rapporterar om sin          ordningen.
30902: verksamhet regelbundet till säkerhetsfonden. Sä-         Statens säkerhetsfonds fullmäktige har nio
30903: kerhetsfonden informeras på förhand om de            medlemmar valda av riksdagen. Fullmäktiges
30904: ärenden som behandlas i Arsenals styrelse genom      uppgift är att bl.a. övervaka att villkoren för
30905: att fonden får sig tillsänt föredragningslistorna    bankstödet iakttas och att ge förslag om de prin-
30906: och övrigt material. Säkerhetsfonden kan vid         ciper som skall iakttas vid övervakningen av be-
30907: behov ingripa i ärenden som finns upptagna på        viljat stöd och egendomsförvaltningsbolagens
30908: föredragningslistan.                                 verksamhet.
30909:    I enlighet med 19 a § 3 mom. säkerhetsfondsla-        Statsrådet tillsatte den 23 oktober 1997 en
30910: gen skall Finansinspektionen vad gäller egen-        ministerarbetsgrupp med uppgift a tt före utgång-
30911: domsförvaltningsbolag utöva tillsyn över att be-     en av 1997 utarbeta rekommendationer innehål-
30912:                                             KK 181/1998 vp                                              5
30913: 
30914: 1ande åtgärder, och ett sammandrag bl.a. om           lingsreg1er i sku1dsaneringsärenden. Av särskilda
30915: beslutsordningen för Statens säkerhetsfond, och       skä1 kunde nämnden ge hand1ingsreg1er också i
30916: att i det sammanhanget också beakta egendoms-         ärenden avseende en enskild kund, t. ex. om det
30917: förva1tningsbo1agens ställning. Ministerarbets-       är fråga om en principiellt viktig sak. Också
30918: gruppen bes1utade, efter att o1ika a1ternativ dryf-   Egendomsförva1tningsbo1aget Arsena1 Ab:s
30919: tats för utvecklande av bes1utsordningen i fråga      granskningsutskott har i ett utlåtande av den 8
30920: om skadestånd och brottsärenden, föres1å som          december 1997 tili finansministeriet föres1agit en
30921: åtgärd att rätten att utfårda hand1ingsreg1er i       övergång tili kollegia1t bes1utsförfarande när det
30922: dessa ärenden skall överföras från ministeriet tili   gäller skadeståndsärenden.
30923: ett organ som grundas särski1t och som har ka-           Finansministeriet beaktar i skötse1n av sin till-
30924: raktären av en nämnd. 1 nämnden skulle bl.a.          synsuppgift alla faktorer som framförs av samt1i-
30925: skadeståndsrätten, utsökningsväsendet och             ga tillsynsutövare och granskare och vidtar vid
30926: sku1dsaneringsexpertis ingå. Ett dylikt kollegia1t    behov nödvändiga åtgärder.
30927: bes1utsförfarande ansåg ministerarbetsgruppen            Uppfö1jningen av tillsynen över och verksam-
30928: vara det bästa a1ternativet, bl.a. på grund av den    heten i Egendomsförva1tningsbo1aget Arsena1
30929: mångsidiga sakkunskap det representerar. Ar-          Ab har ordnats på ett så heltäckande sätt som det
30930: betsgruppen ansåg också att man i fråga om den        för närvarande är nödvändigt. Den lagstiftning
30931: kreditadministration som hör tili egendomsför-        som gäller för aktiebo1ag tillämpas även på egen-
30932: va1tningsbo1agens egentliga affårsverksamhet,         domsförva1tningsbo1ag och 1agstiftningen re1erar
30933: borde fåsta särskild vikt vid att egendomsförva1t-    ansvarsfrågorna allt strängare genom ny1igen
30934: ningsbo1agen inte gentemot sina kreditkunder          gjorda 1agändringar. Dessutom behand1as an-
30935: tillämpar en stramare 1inje än vad andra borge-       svarsfrågorna avseende bo1agens verksamhet vid
30936: närsgrupper gör, särskilt när det gäller frivillig    bo1agens bo1agsstämmor. Regeringen fö1jer situ-
30937: sku1dsanering. Arbetsgruppen föres1og att ovan        ationens utveck1ing ur den synvinke1 spörsmå1s-
30938: nämnda nämnd också kun de ha som uppgift att          ställaren avser.
30939: fastställa de allmänna principerna genom hand-
30940:      Helsingforsden 27 mars 1998
30941: 
30942:                                                                              Minister Jouko Skinnari
30943:                                            KK 182/1998 vp
30944: 
30945: Kirjallinen kysymys 182
30946: 
30947: 
30948: 
30949: 
30950:                                   Mikko Elo /sd: Elektroniikka-alan yrityksen sijoittamisesta Poriin
30951: 
30952: 
30953: 
30954:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30955: 
30956:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ame-       kin julkisuudessa ainakin Kuopio, Tampere,
30957: rikkalainen elektroniikka-alan yritys Atmel ai-      Vantaa, Joensuu, Mikkeli ja Lahti on mainittu
30958: koo rakentaa seuraavan mikropiiritehtaansa           mahdollisina vaihtoehtoina.
30959: Pohjois-Eurooppaan. Sopivaa paikkakuntaa et-             Pori on tunnettu teollisuuskaupunki, jolla on
30960: sitään mm. Suomesta ja Ruotsista.                    pitkät perinteet teollisesta yritystoiminnasta. Po-
30961:    Kauppa- ja teollisuusministeriö kerää tiettä-     rin lentokenttä sijaitsee lähes kaupungin keskus-
30962: västi parhaillaan informaatiota kunnista, joista     tassa ja muutkin liikenneyhteydet ovat erinomai-
30963: Atmel on kiinnostunut. Tehtaan sijaintipaikalta      set. Porissa on myös runsaasti työvoimaa tarjol-
30964: edellytetään, että siellä on riittävästi työvoimaa   la, ja viime vuosina erityisesti tietotekniikan kou-
30965: tarjolla. Myös muut käytännön asiat, kuten len-      lutus sekä diplomi-insinööri- että insinööritasol-
30966: tokentän läheisyys, muut liikenneyhteydet sekä       la on kehittynyt nopeasti. Näin ollen Porilla olisi
30967: veden ja sähkön hinta kiinnostavat amerikka-         riittävät edellytykset ottaa vastaan nimenomaan
30968: laisyritystä. Edelleen Atmel on kiinnostunut         elektroniikka-alan yritystoimintaa.
30969: myös tuotekehityksestä, joten korkeakoulujen ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30970: muiden koulutuslaitosten läheisyys on tärkeätä.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30971:  Pääosa henkilöstöstä olisi tehdastyöntekijöitä,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30972: jotka Atmel itse kouluttaisi. Myös korkeasti kou-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30973: lutettua työvoimaa, etenkin diplomi- ja muita
30974:  insinöörejä, tarvitaan.                                        Aikooko Hallitus selvittää myös Porin
30975:     Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole kerto-            mahdollisuudet valittaessa amerikkalai-
30976:  nut julkisuuteen kuntia, joiden sopivuutta teh-             sen elektroniikkayrityksen Atmelin sijoi-
30977:  taan sijaintipaikkakunnaksi se selvittää. Kuiten-           tuspaikkakuntaa?
30978: 
30979:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
30980: 
30981:                                             Mikko Elo /sd
30982: 
30983: 
30984: 
30985: 
30986:  280043
30987: 2                                        KK 182/1998 vp
30988: 
30989: 
30990: 
30991: 
30992:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30993: 
30994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Kauppa- ja teollisuusministeriö ei arvioi eri
30995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       paikkakuntien sopivuutta tehtaan sijaintipai-
30996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kaksi. Se on yrityksen itsensä tehtävä. Kauppa-
30997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          ja teollisuusministeriö ei ole myöskään itse ha-
30998: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lunnut kerätä informaatiota kunnista, vaan an-
30999:  182:                                               tanut tehtävän ulkopuoliselle palveluorganisaa-
31000:                                                     tiolle, joka on kartoittanut eri paikkakuntien
31001:           Aikooko Hallitus selvittää myös Porin     osoittamaa kiinnostusta sekä niiden tarjoamia
31002:        mahdollisuudet valittaessa amerikkalai-      mahdollisuuksia ulkomaiselle investoinnille.
31003:        sen elektroniikkayrityksen Atmelin sijoi-    Tarkoituksena on osoittaa, että Suomesta löytyy
31004:        tuspaikkakuntaa?                             useita kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Pori on ol-
31005:                                                     lut alusta alkaen mukana niiden kuntien joukos-
31006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa, joilta tietoja on kerätty.
31007: vasti seuraavaa:
31008: 
31009:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
31010: 
31011:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31012:                                          KK 182/1998 vp                                              3
31013: 
31014: 
31015: 
31016: 
31017:                                       Tili Riksdagens Talman
31018: 
31019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Handels- och industriministeriet bedömer inte
31020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      olika orters lämplighet som förläggningsplats för
31021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    fabriken. Det skall företaget själv göra. Handels-
31022: man Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs-       och industriministeriet har inte heller själv velat
31023: mål nr 182:                                         samla in information om kommunerna utan har
31024:                                                     gett en utomstående serviceorganisation i upp-
31025:           Har Regeringen för avsikt att utreda      drag att göra detta. Denna organisation har kart-
31026:        också Björneborgs chanser vid valet av       lagt olika orters intresse samt de möjligheter de
31027:        förläggningsort för det amerikanska elek-    erbjuder utländska investeringar. Avsikten är att
31028:        tronikföretaget?                             påvisa att i Finland finns flera konkurrenskrafti-
31029:                                                     ga alternativ. Björneborg har från första början
31030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       varit med bland de kommuner om vilka uppgifter
31031: anföra fåljande:                                    har samlats in.
31032: 
31033:      Helsingforsden 20 mars 1998
31034: 
31035:                                                    Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
31036:                                            KK 183/1998 vp
31037: 
31038: Kirjallinen kysymys 183
31039: 
31040: 
31041: 
31042: 
31043:                                   Mikko Elo /sd ym.: Ns. taitetun indeksijärjestelmän muuttamisesta
31044: 
31045: 
31046: 
31047:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31048: 
31049:    Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden         kunta edellytti, että hallitus seuraa kahdesta eril-
31050: 1996 alusta indeksiturvan osalta ns. taitettuun      lisestä indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongel-
31051: indeksiin. Muutoksessa alle 65-vuotiaiden ja 65      mia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongel-
31052: vuotta täyttäneiden eläkeindeksit eriytettiin si-    mien ratkaisemiseksi.
31053: ten, että eläkeikäisten indeksin määräytymispe-          Julkisuudessa on väitetty, että työikäisten in-
31054: rusteita heikennettiin. Eläkkeensaajien indeksi-     deksin käyttöönotto myös eläkeläisten osalta ai-
31055: tarkistus määräytyy nyt 80-prosenttisesti kulut-     heuttaisi työeläkejärjestelmälle lisäkustannuk-
31056: tajahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansio-        sia, jotka jouduttaisiin perimään vastaavilla työ-
31057: tasoindeksin muutosten perusteella. Koska an-        eläkemaksujen korotuksilla. Kuitenkin nykyisel-
31058: siotasoindeksi tunnetusti nousee kuluttajahin-       lä indeksijärjestelmällä saavutetaan varsin vähäi-
31059: taindeksiä nopeammin, merkitsi muutos heiken-        siä säästöjä, jotka voitaisiin saavuttaa myös
31060: nystä eläkeikäisten indeksiin.                       esim. suurten eläkkeiden leikkaamisella, mikä
31061:    Indeksijärjestelmän muutos on aiheuttanut         olisi sosiaalisesti huomattavasti oikeudenmukai-
31062: oikeutettua katkeruutta eläkeläisten keskuudes-      sempaa.
31063: sa. Eläkeläiset ovat myös vaatineet indeksijärjes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31064: telmän muuttamista, koska heidän mukaansa in-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31065: deksijärjestelmän mukainen menettely on ikäsyr-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31066: jintää ja loukkaa tasapuolista ajattelua.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31067:    Indeksijärjestelmän muutoksesta sovittiin
31068: myös työmarkkinajärjestöjen kesken, joten nyt                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
31069: käytössä olevan indeksijärjestelmän uudistami-              teisiin ns. taitetun indeksijärjestelmän
31070: nen vaatii neuvotteluja hallituksen ja työmarkki-           muuttamiseksi siten, että myös 65 vuotta
31071: najärjestöjen välillä. Hyväksyessään omalta                 täyttäneiden ostovoima turvataan ny-
31072: osaltaan indeksijärjestelmän muutoksen edus-                kyistä paremmin?
31073: 
31074:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
31075: 
31076:          Mikko Elo /sd                  Sinikka Hurskainen /sd          Tapio Karjalainen /sd
31077: 
31078: 
31079: 
31080: 
31081: 280043
31082: 2                                          KK 183/1998 vp
31083: 
31084: 
31085: 
31086: 
31087:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31088: 
31089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noussut kuluttajahintoja enemmän. Myös tule-
31090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vaisuudessa ansiotason reaalimuutoksen odote-
31091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taan olevan keskimäärin positiivinen. Juuri tä-
31092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           hän taitetun indeksin järjestelmään siirtymisen
31093: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        eläkemenoja säästävä ja niiden kasvua vaimenta-
31094: n:o 183:                                             va vaikutus perustuu.
31095:                                                          Eläkeikäisten ja työikäisten indeksien muu-
31096:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-          tosten ero riippuu kuluttajahintojen ja ansioiden
31097:        teisiin ns. taitetun indeksijärjestelmän      kehityksestä. Mitä pienempi ansiotason muutos
31098:        muuttamiseksi siten, että myös 65 vuotta      on suhteessa hintatason muutokseen, sitä vä-
31099:        täyttäneiden ostovoima turvataan ny-          hemmän työikäisten ja eläkeikäisten indeksi-
31100:        kyistä paremmin?                              muutokset eroavat toisistaan. Jos ansiotason ke-
31101:                                                      hitys on negatiivinen suhteessa kuluttajahintojen
31102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kehitykseen, eläkeikäisten indeksi nousee työ-
31103: vasti seuraavaa:                                     ikäisten indeksiä enemmän ja päinvastoin.
31104:                                                         Vuosien 1977-1998 aikana ansiotason nousu
31105:    Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden         on ollut neljänä vuonna alhaisempi kuin kulut-
31106:  1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuun     tajahintojen nousu. Keskimäärin ansiotaso on
31107: taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksessa         noussut edellä mainittuina vuosina 1,5 prosent-
31108: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä-    tia. Keskimäärän mukaan laskettuna eläkeikäis-
31109: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in-   ten indeksin vuosittainen muutos jäisi vajaan
31110: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel-     puoli prosenttiyksikköä työikäisten indeksin
31111: lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe-        muutosta pienemmäksi. Ansiotason muutoksen
31112: rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu-         määrää TEL-indeksejä laskettaessa pienentää
31113: kaan eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, jo-   jatkossa se, että työntekijäin työeläkemaksun
31114: hon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa pal-     kasvua vastaava osuus vähennetään ansiotasoin-
31115: kansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Työ-        deksin muutoksesta ennen TEL-indeksien laske-
31116: ikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi ku-     mista.
31117: luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek-         Eläkeikäisten indeksin palauttaminen ns.
31118: sin muutosten perusteella. Eläkeikäisten indeksi-    puoliväli-indeksiksi aiheuttaisi eläkemenoon li-
31119: tarkistus määräytyy 80 prosenttisesti kuluttaja-     säyksen, jonka osuus palkoista olisi Eläketurva-
31120: hintaindeksin ja 20 prosenttisesti ansiotasoin-      keskuksen arvion mukaan 1,5 prosenttia. Työ-
31121: deksin muutosten perusteella.                        eläkemaksua olisi asteittain korotettava vastaa-
31122:    Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty muutos         valla määrällä. On totta, että taitetulla indeksillä
31123: on osa laajempaa työeläkejärjestelmän uudistus-      saatava säästö ei lähimmän vuosikymmenen ai-
31124: hanketta,jolla pyritään turvaamaan työeläkejär-      kana ole palkkasummaosuutena tarkastellen eri-
31125: jestelmän taloudellinen vakaus tinkimättä järjes-    tyisen suuri. Tämä kuitenkin johtuu työeläkela-
31126: telmän päätavoitteista. Tämä tavoite on työssä-      keihin viime vuosina rakennetuista sopeutusme-
31127: oloaikaisen toimeentulotason jatkuvuuden tur-        kanismeista; työeläkemaksu pienentää sekä eläk-
31128: vaaminen, kun työansiot vanhuuden, työkyvyt-         keen perusteena olevia vuosiansioita että indek-
31129: tömyyden tai ikääntyneen työntekijän pitkäai-        sitarkistuksia. Siten eläkeikäisten indeksin enti-
31130: kaistyöttömyyden vuoksi ovat lakanneet.              selleen palauttamisesta aiheutuva kustannusli-
31131:    Suurtyöttömyyden ja väestömme ikääntymi-          säys olisi osin poissa ennen kaikkea nyt työelä-
31132: sen myötä kaventunut vakuutusmaksupohja              mässä olevien tulevista eläkkeistä, mutta myös
31133: edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä eläke-      alle 65-vuotiaiden eläkkeistä.
31134: menojen nousupaineiden vaimentamiseksi.                 Kysyjä ehdottaa eläkeikäisten indeksin enti-
31135: Poikkeukselliseksi luonnehdittavia aikoja lu-        selleen palauttamisesta aiheutuvien kustannus-
31136: kuun ottamatta ansiotasoindeksi on yleensä           ten lisäyksen kompensaatioiksi suurten eläkkei-
31137:                                              KK 183/1998 vp                                              3
31138: 
31139: den leikkaamista. Kysyjän mukaan suurten eläk-         suuden takia suurta eläkettä saavat maksavat
31140: keiden leikkaamisella voitaisiin saavuttaa yhtä        eläkkeestään myös suuret verot, jotka saadaan
31141: suuret eläkemenojen säästöt kuin taitetulla in-        yhteiskunnan käyttöön. Eläkekatto yhdessä
31142: deksillä. Maksettavan eläkkeen enimmäismää-            kansaneläkkeen ja verotuksen tuloja tasaavan
31143: rän eli niin sanotun eläkekaton asettamisella saa-     vaikutuksen kanssa johtaisi kokonaisnettoeläk-
31144: tava säästö riippuu luonnollisesti siitä, mitä pide-   keen kohti tasaeläkejärjestelmää. Eläkekaton
31145: tään suurena eläkkeenä. Vuoden 1996 lopussa            vaarana on myös se, että syntyisi erilaisia täyden-
31146: omaa työeläkettä saavien omaeläke,jolla tarkoi-        täviä järjestelmiä eläkekaton puhkaisemiseksi.
31147: tetaan henkilön omaan työuraan perustuvia laki-        Maissa, joissa eläkekatto leikkaa eläketasoa, on
31148: sääteisiä työeläkkeitä, sotilasvamma-, liikenne-       erittäin tavallista järjestää lisäturvaa tietyille
31149: vakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukaisia            työntekijöille tai työntekijäryhmille yksilöllisin
31150: eläkkeitä sekä kansaneläkettä, ylitti 15 000           lisävakuutuksin. Tämä luo omalta osaltaan eri-
31151: markkaa kuukaudessa noin 15 000 eläkkeensaa-           arvoisuutta työntekijöiden eläketurvassa.
31152: jalla. Jos eläkekattona olisi ollut 15 000 markkaa         Voimassa oleva taitetun indeksin järjestelmä
31153: kuukaudessa vuonna 1996, eläkekaton ylittävät          on eduskunnan hyväksymä ja ehdotetut muutok-
31154: eläkkeen osat olisivat riittäneet puoliväli-indek-     set olivat myös perustuslakivaliokunnan arvioi-
31155: sin mukaisen indeksitarkistuksen rahoittamiseen        tavina. Perustuslakivaliokunta katsoi, että in-
31156: myös 65 vuotta täyttäneille eläkkeensaajille. Toi-     deksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa lain-
31157: saalta eläkekattoa tuskin voitaisiin kuitenkaan        säätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin
31158: asettaa jo maksussa oleville eläkkeille.               edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä
31159:     Pääsääntöisesti eläkekaton asettamisella voi-      indeksistä aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvit-
31160: taisiin saada säästöjä vasta lainmuutoksen jäl-        taessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemisek-
31161: keen alkavista uusista eläkkeistä. Vuosittain esi-     si. Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt sellaisia
31162: merkiksi 15 000 markan kuukausieläkekaton              näkökohtia, joiden perusteella taitetun indeksin
31163: ylittäviä eläkkeitä olisi kuitenkin lukumääräl-        järjestelmää pitäisi ryhtyä muuttamaan.
31164:  tään vähän. Eläkekaton asettaminen edellä mai-            Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-
31165: nitulle tasolle indeksiin sidottuna merkitsisi sitä,   keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa
31166:  että eläkekatosta syntyvät säästöt kompensoisi-       enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-
31167:  vat kysymyksessä ehdotetun indeksin palautta-         huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat
31168:  misesta aiheutuvat kustannukset parin kolmen          lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin
31169:  vuosikymmenen kuluttua.                               verran. Taitetun indeksin järjestelmässä ei ole
31170:     Eläkekatto olisi myös vastoin lakisääteisen        myöskään ilmennyt mitään sellaisia seikkoja, joi-
31171:  työeläkevakuutuksen ansaintaperiaatetta. On           den perusteella voitaisiin katsoa, että järjestel-
31172:  myös muistettava, että valtionveron progressiivi-     mässä olisi kysymys ikäsyrjinnästä.
31173: 
31174:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
31175: 
31176:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
31177:                                                                      ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31178: 4                                            KK 183/1998 vp
31179: 
31180: 
31181: 
31182: 
31183:                                          Tili Riksdagens Talman
31184: 
31185:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sionsutgifterna skulle kunna dämpas. Med un-
31186: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         dantag för vissa perioder av exceptionell karak-
31187: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       tär har förtjänstnivåindex i allmänhet vuxit mera
31188: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr          än konsumentpriserna. Också i framtiden för-
31189: 183:                                                   väntas den reella ändringen i förtjänstnivån i
31190:                                                        genomsnitt vara positiv. På just detta faktum,
31191:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         d.v.s. att besparingar kan göras i pensionsutgif-
31192:         att ändra systemet med s.k. brutet index       terna och att deras tillväxt kan dämpas, grundar
31193:         så att köpkraften även för dem som fyllt       sig övergången tili systemet med brutet index.
31194:         65 år tryggas bättre än hittilis?                 Skillnaderna i ändringarna i index för perso-
31195:                                                        ner i pensionså1dern och personer i arbetsför ål-
31196:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          der beror på utvecklingen i fråga om konsument-
31197: anföra följande:                                       priserna och inkomsterna. Ju mindre ändringen i
31198:                                                        inkomstnivån är i förhållande tili ändringen i
31199:     lnom arbetspensionssystemet övergick man i         prisnivån, desto mindre skiljer sig ändringarna i
31200: fråga om indexskyddet vid ingången av år 1996          index för personeri arbetsför ålder från ändring-
31201: tili ett system med s.k. brutet index. Genom änd-      arna i index för personer i pensionsåldern. Om
31202: ringen differentierades pensionsindex för dem          ändringen i inkomstnivån är negativ i förhållan-
31203: som är under 65 och dem som fyllt 65 år på så sätt     de tili utvecklingen av konsumentpriserna, stiger
31204: att indexet för personeri arbetsför ålder fastställs   index mer för personer i arbetsför ålder och om-
31205: enligt samma grunder som tidigare medan index-         vänt.
31206: et för personer i pensionsåldern fastställs enligt        Under åren 1977-1998 har ökningen av in-
31207: nya grunder. Enligt vartdera indexet justeras          komstnivån varit mindre än konsumentprisök-
31208: pensionerna årligen, och i justeringen ingår vid       ningen under fyra år. 1 medeltal har inkomstni-
31209: sidan av prisändringen en del av den reella änd-       vån under dessa år stigit med 1,5 %. Beräknad
31210: ringen i löntagarnas inkomstnivå. Indexjuste-          enligt medeltalet förblir den år1iga ändringen i
31211: ringen för personer i arbetsför ålder bestäms tili     index för personer i pensionsåldern knappt en
31212: hälften utifrån ändringarna i konsumentprisin-         halv procentenhet mindre än ändringen i index
31213: dex och tili hälften utifrån ändringarna i för-        för personer i arbetsför ålder. Beloppet av änd-
31214: tjänstnivåindex. lndexjusteringen för personer i       ringen i inkomstnivån vid beräkningen av APL-
31215: pensionsåldern bestäms till80 % utifrån ändring-       index minskar i fortsättningen på grund av att
31216: arna i konsumentprisindex och tili 20 % utifrån        den andel som tiliväxten i arbetstagarnas pen-
31217: änq.ringarna i förtjänstnivåindex.                     sionsavgift utgör dras bort från ändringen i för-
31218:     Andringen av indexskyddet för arbetspensio-        tjänstnivåindex före beräkningen av APL-index.
31219: ner är ett led i ett större reformprojekt som gäller      Ett återställande av index för personer i pen-
31220: arbetspensionssystemet, och med vilket avsikten        sionsåldern tili ett s.k. hälftenindex skulle leda tili
31221: är att trygga den ekonomiska stabiliteten inom         en ökning av pensionsutgifterna vars andel av
31222: arbetspensionssystemet utan att pruta på det hu-       lönerna enligt Pensionsskyddscentralens bedöm-
31223: vudsakliga syftet med systemet. Detta syfte är att     ning skulle utgöra 1,5 %. Detta skulle kräva en
31224: trygga att den inkomstnivå en person hade under        stegvis höjning av arbetspensionsavgiften med
31225: sin tid i arbetslivet består när arbetsinkomsterna     motsvarande be1opp. Det stämmer att den inbe-
31226: upphör på grund av ålder, arbetsoförmåga eller         sparing som det brutna indexet ger inte under det
31227: långtidsarbetslöshet för äldre arbetstagare.           närmaste decenniet är särskilt stor betraktat som
31228:     Eftersom basen för försäkringspremierna och        andel av lönesumman. Detta beror dock på de
31229: försäkringsavgifterna har krympt i och med             anpassningsmekanismer som under de senaste
31230: massarbetslösheten och den å1drande befo1k-            åren har byggts in i arbetspensionslagarna; ar-
31231: ningen krävdes det uttryckligen omedelbara be-         betspensionsavgiften minskar såväl den årsin-
31232: sparingar för att trycket på en ökning av pen-         komst som de indexjusteringar som ligger tili
31233:                                             KK 183/1998 vp                                            5
31234: 
31235: grund för pensionen. Därmed skulle den kost-             Pensionstaket skulle också strida mot de prin-
31236: nadsökning som ett återställande av indexet för       ciper för intjänande av pension som regleras ge-
31237: personeri pensionsåldern tili dess förra nivå för-    nom lagstiftningen om arbetspensionsförsäk-
31238: anleder delvis utebli i fråga om den kommande         ring. Man bör också komma ihåg att de som
31239: pensionen för framför allt alla dem som nu befin-     erhåller hög pension på grund av statsbeskatt-
31240: ner sig i arbetslivet, men också i fråga om pensio-   ningens progressivitet även betalar hög skatt på
31241: nen för dem som är under 65.                          den, som sedan kommer samhället tili godo. Pen-
31242:    Spörsmålsställaren föreslår en nedskärning a v     sionstaket tillsammans med folkpensionens och
31243: höga pensioner som kompensation för den kost-         skatteinkomsternas utjämnande inverkan skulle
31244: nadsökning som ett återställande av index tili        leda den totala nettopensionen mot ett utjämnat
31245: dess gamla nivå för personer i pensionsåldern         pensionssystem. Faran med ett pensionstak är
31246: skulle !eda tili. Enligt spörsmålsställaren kan       också den att det skulle uppstå olika komplette-
31247: man genom att skära ner höga pensioner nå lika        ringssystem för att spränga pensionstaket. 1 Iän-
31248: stora inbesparingar i pensionsutgifterna som ge-      der där ett pensionstak sänker pensionsnivån är
31249: nom brutet index. Den inbesparing som skulle          det mycket vanligt att tilläggspensionsskydd ord-
31250: göras genom att man fastställer ett maximibe-         nas för vissa arbetstagare eller arbetstagargrup-
31251: lopp för den pension som skall utbetalas, d.v.s.      per genom individuella tilläggsförsäkringar. Det-
31252: ett slags pensionstak, beror naturligtvis på vad      ta skapar på sitt sätt ojämlikhet i arbetstagarnas
31253: som anses vara en hög pension. 1 slutet av år 1996    pensionsskydd.
31254: översteg egenpensionen för personer som erhöll           Det gällande systemet med brutet index har
31255: egen arbetspension 15 000 mk i månaden för ca         godkänts av riksdagen, och de föreslagna änd-
31256: 15 000 pensionstagare. Härvid avses med egen-         ringarna har också varit uppe för utvärdering i
31257: pension arbetspensioner grundade på personens         grundlagsutskottet. Utskottet ansåg att index-
31258: egen yrkeskarriär och pensioner enligt lagen om       ändringarna inom arbetspensionerna kan göras i
31259: skada, ådragen i militärtjänst, trafikförsäkrings-    vanlig lagstiftningsordning. Riksdagen förutsat-
31260: lagen och olycksfallsförsäkringslagen samt folk-      te dock att regeringen ger akt på de problem som
31261: pension. Om pensionstaket hade varit 15 000 mk        eventuellt uppstår med två separat index och vid
31262: i månaden år 1996, hade delar av pensionen som        behov vidtar åtgärder för att lösa problemen.
31263: översteg pensionstaket räckt tili finansiering av     Hittills har det åtminstone inte framkommit någ-
31264: indexjustering enligt hälftenindex även för 65 år     ra sådana aspekter som skulle kräva ändringar i
31265: fyllda pensionstagare. Å andra sidan hade pen-        systemet med brutet index.
31266: sionstaket knappast kunnat införas för pensioner         Det indexskydd enligt arbetspensionssystemet
31267: som redan hade börjat löpa.                           som för närvarande gäller dem som är i pensions-
31268:    1 regel kan inbesparingar genom införande av       åldern motsvarar i större utsträckning än det
31269: ett pensionstak göras endast då det gäller sådana     tidigare internationell praxis, eftersom pensio-
31270: pensioner som börjar löpa efter att en lagändring     nerna för dem som har uppnått ålderspensionsål-
31271: har trätt i kraft. De pensioner som under ett år      dern i så gott som alla Iänder stiger endast med
31272: når ett pensionstak på t.ex. 15 000 mk i månaden      levnadskostnadsindex. 1 systemet med brutet in-
31273: är dock få tili antalet. Om ett indexbundet pen-      dex har inte heller framgått några sådana om-
31274: sionstak införs på ovan nämnda nivå skulle det        ständigheter som skulle stöda åsikten att det är
31275: innebära att de inbesparingar som görs tack vare      fråga om åldersdiskriminering.
31276: pensionstaket skulle kompensera de kostnader
31277: som det föreslagna återställandet av index ger
31278: upphov tili efter ett par, tre decennier.
31279: 
31280:      Helsingforsden 27 mars 1998
31281: 
31282:                                           1 social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
31283:                                                                     minister Terttu Huttu-Juntunen
31284:                                           KK 184/1998 vp
31285: 
31286: Kirjallinen kysymys 184
31287: 
31288: 
31289: 
31290: 
31291:                                   Timo Ihamäki /kok: Luonnon talousveden ja kivennäisvesien vero-
31292:                                       kohtelusta ja nykyisen verotuksellisen kivennäisvesipitoisuus-
31293:                                       rajan määräämisestä
31294: 
31295: 
31296:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31297: 
31298:    Heinolan Viikinäisissä löydetty kivennäisve-        Ympäristöministeriö on tutkinut valmisteve-
31299: siesiintymä on monessa suhteessa ainutlaatui-       rolainsäädäntöä ja EU:n sille vaatimia muutok-
31300: nen. Se on ainoa Suomesta löydetty kaupallista      sia. Jaosto asettui sille kannalle, että luonnon
31301: arvoa omaava kivennäisvesiesiintymä. Erikoi-        kivennäisvedet tulisi vapauttaa kokonaan val-
31302: seksi tämän suomalaisen esiintymän tekee se, että   misteveron piiristä, myös lisäveron osalta. Muis-
31303: vesi on syntynytjääkauden aikaisestajäästä sula-    tio rinnastaisi luonnon kivennäisvedet - myös
31304: maila. Vesi on pääosin jopa 8 000 vuotta vanhaa,    hapotetut -luonnon talousvesiin. Jaoston kan-
31305: erittäin korkealaatuista ja puhdasta. Se on ar-     nanotot eivät kuitenkaan johtaneet lainsäädän-
31306: vioitu maailman parhaiden kivennäisvesien           tötoimiin, vaan tilanne jatkuu entisellään.
31307: luokkaan kuuluvaksi. Tämän kivennäisveden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31308: kaupallista hyödyntämistä on alusta saakka hai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31309: tannut valmisteverolaki ja valmisteveron lisäve-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31310: ro.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31311:     Verotuksellisesti erotetaan luonnosta saatava
31312: talousvesi ja luonnosta saatava kivennäisvesi.                Miksi luonnon talousveden ja luonnon
31313: Rajana on kokonaiskivennäispitoisuus 500 mg/1.             kivennäisveden verotuksellinen koko-
31314: Luonnosta saatava talousvesi on vapaa sekä val-            naiskivennäispitoisuusraja on 500 mg/lja
31315: misteverosta että valmisteveron lisäverosta, sen           mihin se perustuu, ja
31316: sijaan kivennäisvesi ei ole. Heinolasta löydetyn              eikö raja voisi olla 650 mg/1, jolloin
31317: luonnon kivennäisveden kokonaiskivennäispi-                kivennäisvesiesiintymiä voitaisiin hyö-
31318: toisuus on noin 630 mg/1. Ratkaiseva ero verova-           dyntää taloudellisesti?
31319: pauden suhteen on siis 130 mg!l. Kun ero on näin
31320: pieni, herää kysymys, miksi rajana on juuri 500
31321: mg/1, eikä esimerkiksi 650 mg/1.
31322: 
31323:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
31324: 
31325:                                         Timo Ihamäki /kok
31326: 
31327: 
31328: 
31329: 
31330: 280043
31331: 2                                           KK 184/1998 vp
31332: 
31333: 
31334: 
31335: 
31336:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31337: 
31338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saatu vähäisenkin määrän kivennäissuoloja si-
31339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sältävä vesi, edellyttäen, ettei veteen ole lisätty
31340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keinotekoisesti muuta kuin hiilihappoa. Vaikka
31341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        mainittu direktiivi ei liitykään verotukseen, sillä
31342: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         arveltiin olevan vaikutusta tulkintakysymykseen
31343:  184:                                                 siitä, mitä kivennäisvedellä verotuksessa tarkoi-
31344:                                                       tetaan.
31345:           Miksi luonnon talousveden ja luonnon            Verolaissa olevasta määritelmästä huolimatta
31346:        kivennäisvesien verotuksellinen koko-          on kuitenkin huomattava, että yksin veden ki-
31347:        naiskivennäispitoisuusraja on 500 mg/lja       vennäissuolapitoisuus ei ole ratkaisevaa virvoi-
31348:        mihin se perustuu, ja                          tusjuomaveron kannalta. Virvoitusjuomaveroa
31349:           eikö raja voisi olla 650 mg/1, jolloin      on perinteisesti kannettu ja kannetaan myös voi-
31350:        kivennäisvesiesiintymiä voitaisiin hyö-        massa olevan lain mukaan kivennäisvesien ohel-
31351:        dyntää taloudellisesti?                        la sellaisista vesistä, joihin lisätään hiilihappoa.
31352:                                                       Hiilihapotettu vesi on verolaissa tarkoituksen-
31353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaissuussyistä rinnastettu kivennäissuolapi-
31354: vasti seuraavaa:                                      toisuudestaan riippumatta veron piirissä olevaan
31355:                                                       hiilihapotettuunja makeutettuun tai aromatisoi-
31356:    Virvoitusjuomaveroa ja sen ympäristöperus-         tuun limonadiin.
31357: teista lisäveroa kannetaan hiilihapotettujen li-          On totta, etteivät suomalaiset luonnosta saa-
31358: monadien lisäksi niihin rinnastettavista tullini-     tavat vedet ole yleensä olleet virvoitusjuomave-
31359: mikkeeseen 2201 kuuluvista kivennäisvesistä ja        rotuksen piirissä. Tämä on johtunut vesien vä-
31360: hiilihapotetusta vedestä. Tullinimikkeistön mu-       häisen suolapitoisuuden lisäksi siitä, ettei vesiä
31361: kaan kivennäisvedellä tarkoitetaan sekä keinote-      ole keinotekoisesti hiilihapotettu pullotuksen
31362: koisesti, kivennäissuoloja lisäämällä valmistet-      yhteydessä. Näiden vesien määrä kotimaan
31363: tua vettä että luonnosta sellaisenaan saatavaa        markkinoilla on kuitenkin ollut erittäin pieni ver-
31364: vettä, joka sisältää kivennäissuoloja. Voimassa       rattuna erilaisiin kivennäisvesiin ja limonadei-
31365: olevaan makeis- ja virvoitusjuomaverolakiin           hin.
31366: (147411994) sisältyy määritelmä, jonka mukaan             Heinolan Viikinäisistä löydetty luonnon ki-
31367: kivennäisvedeksi katsotaan sellainen edellä tar-      vennäisvesiesiintymä sisältää Suomen oloihin
31368: koitettu vesi, jonka kivennäissuolapitoisuus on       nähden poikkeuksellisen runsaasti kivennäissuo-
31369: vähintään 500 mg litraa kohden. Määritelmä si-        loja. Runsaan suolapitoisuutensa vuoksi vesi
31370: sällytettiin lakiin eduskuntakäsittelyn aikana        myös hapotetaan sen maun parantamiseksi. Voi-
31371: mukautettaessa valmisteverolakeja Suomen ED-          massa olevan makeis- ja virvoitusjuomaverolain
31372: jäsenyyden myötä sovellettavaksi tulleeseen val-      nojalla se katsotaan verojärjestelmän piiriin kuu-
31373: misteverojärjestelmään (valtiovarainvaliokun-         luvaksi kivennäisvedeksi sekä suolapitoisuuten-
31374: nan mietintö 90/1994 vp) Perusteena oli ilmeisesti    sa että siihen lisätyn hiilihapan vuoksi. Verolain
31375: varmistaa se, ettei kotimaisia lähdevesiä, joiden     suolapitoisuusrajan määritelmän muuttamisella
31376: kivennäissuolapitoisuus on varsin alhainen, kat-      ei siten yksinään olisi vaikutusta veden verokoh-
31377: sottaisi verolaissa kivennäisvedeksi. Tulkinta-       teluun.
31378: epävarmuus johtui siitä, ettei tullinimikkeistössä,       Virvoitusjuomaveron lisäveroon liittyviä on-
31379: jonka luokitteluun verolaki perustuu, tarkem-         gelmia on selvitetty ympäristötaloustyöryhmän
31380: min määritellä, mitä luonnon kivennäisvedellä         asettamassa pakkausjaostossa. Jaosto katsoi li-
31381: tarkoitetaan. Sitä vastoin ED-jäsenyyden myötä        säverojärjestelmän yhden ongelman olevan se,
31382: sovellettavaksi tulleen luonnon kivennäisvesien       että veropohjaan kuuluvat vain tiettyjen neste-
31383: hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta         mäisten juomien päällykset, mikä ei ole toisiaan
31384: annetun direktiivin 801777/ETY mukaan luon-           läheisesti vastaavien tuotteiden kannalta neut-
31385: non kivennäisvedeksi voidaan katsoa luonnosta         raalia. Jaosto esitti muun ohella erilaisten vesien
31386:                                             KK 184/1998 vp                                            3
31387: 
31388: verotuskohtelua muutettavaksi hieman Iinjak-          vapaudella ei näiden juomien osalta olisi suurta
31389: kaammaksi siten, että kaikki direktiivissä 80/7771    valtiontaloudellista merkitystä. Kuitenkin, kos-
31390: ETY määritellyt luonnon kivennäisvedet jätet-         ka juomat vapautettaisiin samalla myös niiden
31391: täisiin virvoitusjuomaveron ja sen lisäveron ul-      ei-kierrätettäviin päällyksiin kohdistuvasta ym-
31392: kopuolelle. Vero koskisi siten ainoastaan sellai-     päristöperusteisesta lisäverosta, tämä merkitsisi
31393: sia vesiä, joihin on keinotekoisesti lisätty kiven-   oletettavasti sitä, että tuontivesiä ryhdyttäisiin
31394: näissuoloja. Luonnon kivennäisvesi voitaisiin         pakkaamaan tällaisiin päällyksiin. Tällöin kerta-
31395: myös hiilihapottaa ilman, että se tulisi veron pii-   käyttöisten juomapäällysten määrä Suomen
31396: riin. Jaoston esittämä muutos merkitsisi sitä, että   markkinoilla kasvaisi merkittävästi. Lisäksi tällä
31397: Heinolan Viikinäisistä löydetty, kivennäissuolo-      saattaisi olla haitallisia heijastusvaikutuksia
31398: ja runsaasti sisältävä luonnonvesi jäisi virvoitus-   muiden juomapäällysten toimiviin kierrätysjär-
31399: juomaveron ja sen päällyksiin kohdistuvan lisä-       jestelmiin. Nämä seikat huomioon ottaen halli-
31400: veron ulkopuolelle.                                   tus ei ole ainakaan tässä vaihessa katsonut tar-
31401:     Kuten jaosto muistiossaan totesi, luonnon ki-     koituksenmukaiseksi antaa ehdotusta, jonka
31402: vennäisvesien verovapaus edellyttäisi Euroopan        mukaan virvoitusjuomaverostaja sen lisäverosta
31403: yhteisöjen lainsäädäntöön perustuvan syrjimät-        vapautettaisiin sellaiset juomapäällykset, joihin
31404: tömyysperiaatteen mukaisesti sitä, että verosta       pakataan luonnon kivennäisvettä. Hallituksen
31405: olisi vapautettava myös vastaavat maahantuo-          tarkoituksena on kuitenkin seurata virvoitusjuo-
31406: dut luonnon kivennäisvedet. Näitä vesiä on            maveron lisäveron yleistä toimivuutta ja mah-
31407: markkinoillamme huomattavasti enemmän kuin            dollisia muutostarpeita.
31408:  kotimaisia luonnonvesiä. Virvoitusjuomavero-
31409: 
31410:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
31411:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
31412: 4                                            KK 184/1998 vp
31413: 
31414: 
31415: 
31416: 
31417:                                          Tili Riksdagens Talman
31418: 
31419:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            håller en liten mängd mineralsalter, under förut-
31420: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            sättning att ingenting annat än kolsyra har till-
31421: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        satts i vattnet på konstgjord väg. Fastän det
31422: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              nämnda direktivet inte anknyter tili beskattning-
31423: mål nr 184:                                            en antog man att det kunde påverka tolkningen
31424:                                                        av vad som i beskattningen avses med mineral-
31425:            Varför är den fiskala gränsen för den       vatten.
31426:         totala mineralinhalten i hushållsvatten            Trots definitionen i accislagen bör man dock
31427:         och naturligt mineralvatten 500 mg/1 och       märka att enbart vattnets mineralsalthalt inte är
31428:         vad grundar sig detta på, och                  avgörande med tanke på läskedrycksaccisen.
31429:            kunde inte gränsen vara 650 mg/1, var-      Läskedrycksaccis har traditionellt uppburits och
31430:         vid mineralvattenförekomster kunde ut-         uppbärs ocksä enligt gällande lag för mineral-
31431:         nyttjas ekonomiskt?                            vatten och dessutom för sådana vatten som kol-
31432:                                                        syras. Kolsyrat vatten har i accislagen av ända-
31433:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mälsenlighetsskäl oberoende av dess mineralsalt-
31434: anföra följande:                                       halt jämställts med kolsyrad och sötad eller aro-
31435:                                                        matiserad lemonad, som omfattas av accisen.
31436:     Läskedrycksaccis och miljöbaserad tilläggs-            Det är sant att finska vatten som utvinns ur
31437: skatt i samband med den uppbärs för kolsyrade          naturen i allmänhet inte har omfattats av läske-
31438: läskedrycker och dessutom för därmed jämför-           drycksaccisen. Detta har utöver vattnens ringa
31439: bara mineralvatten och kolsyrade vatten som            salthait dessutom berott pä att vattnen inte har
31440: hänförs till tullposition 2201. Enligt tullnomen-      kolsyrats pä konstgjord väg i samband med bu-
31441: klaturen avses med mineralvatten såväl vatten          teljeringen. Vatten av detta slag har emellertid
31442: framställt på konstgjord väg genom tillsats av         förekommit i ytterst liten utsträckning pä den
31443: mineralsalter som vatten som sådant från natu-         inhemska marknaden i jämförelse med olika mi-
31444: ren, vilket innehåller mineralsalter. I gällande lag   neralvatten och läskedrycker.
31445: om sötsaks- och läskedrycksaccis (1474/1994) in-           Den mineralvattensfyndighet som nyligen
31446: går en definition, enligt vilken såsom mineral-        upptäcktes i Viikinäinen i Heinola innehäller för
31447: vatten betraktas ett sådant ovan nämnt vatten,         finländska förhällanden ovanligt stora mängder
31448: vars mineralsalthalt är minst 500 mg/1. Definitio-     mineralsalter. Till följd av den rikliga salthalten
31449: nen infördes i lagen under behandlingen i riksda-      kolsyras vattnet för att smaken skall förbättras.
31450: gen när accislagarna anpassades för att kunna          Med stöd av gällande lag om sötsaks- och läske-
31451: tillämpas i det accissystem som trädde i kraft i       drycksaccis betraktas vattnet som ett sädant mi-
31452:                                                        neralvat~en som ~mfat~as av systemet med acci-
31453: och med Finlands EU-medlemskap (statsutskot-
31454: tets betänkande 90/1994 rd). Grunden för detta
31455:                                                                                    1
31456:                                                        ser och tdl detta btdrar aven dess salthait och den
31457: var förmodligen att säkerställa att inhemska käll-     tillsatta kolsyran. En ändring av definitionen av
31458: vatten, vars mineralsalthalt är rätt låg, inte i       salthalten enligt accislagen har således inte som
31459: accislagen skall betraktas som mineralvatten.          sädan nägra verkningar pä den skattemässiga
31460: Den osäkra tolkningen berodde pä att tullno-           behandlingen av vattnet.
31461: menklaturen, vars indelning accislagen grundar             Problem i anslutning tili tilläggsskatten i form
31462: sig pä, inte närmare fastställer vad som avses med     av läskedrycksaccis har utretts i en förpacknings-
31463: naturligt mineralvatten. Däremot kan enligt di-        sektion tillsatt av miljöekonomiarbetsgruppen.
31464: rektiv 80/777 /EEG om tillnärmning av medlems-         Sektionen ansäg att ett problem med tilläggsskat-
31465: staternas lagstiftning om utvinning och saluför-       tesystemet är att endast vissa dryckers förpack-
31466: ande av naturliga mineralvatten, vilket blev till-     ningar omfattas av skattebasen, vilket inte är
31467: lämpligt i och med EU-medlemskapet, såsom              rättvist med tanke pä att produkterna står myck-
31468: naturligt mineralvatten betraktas vatten som har       et nära varandra. Sektionen föreslog bl.a. att den
31469: utvunnits ur naturen och som åtminstone inne-          skattemässiga behandlingen avolika vatten skall
31470:                                              KK 184/1998 vp                                            5
31471: 
31472: bli något enhetligare så att alla naturliga mineral-   inte för dessa dryckers del ha någon större stats-
31473: vatten som definieras i direktiv 80/777/EEG slip-      ekonomisk betydelse. Eftersom dryckerna samti-
31474: per läskedrycksaccisen och tilläggsskatten i sam-      digt skulle befrias från den miljöbaserade till-
31475: band med den. Skatten skulle således endast gälla      läggsskatt som hänför sig tili förpackningar som
31476: sådana vatten i vilka har tillsatts mineralsalter på   inte kan återvinnas innebär detta emellertid an-
31477: konstgjord väg. Naturligt mineralvatten kunde          tagligen att importerade vatten börjar förpackas
31478: också kolsyras utan att det börjar omfattas av         i sådana förpackningar. I detta fall skulle mäng-
31479: accisen. Den av sektionen föreslagna ändringen         den engångsförpackningar på den finländska
31480: skulle innebära att det vatten som man funnit i        marknaden öka avsevärt. Detta kunde återverka
31481: Viikinäinen i Heinola och som innehåller rikligt       negativt också på de återvinningssystem som re-
31482: med naturliga mineralsalter skulle slippa läske-       dan är i bruk för andra dryckesförpackningar.
31483: drycksaccisen och den tilläggsskatt som läggs på       Med beaktande av dessa omständigheter har re-
31484: förpackningarna.                                       geringen inte ännu i detta skede ansett det vara
31485:     Såsom sektionen konstaterade isin promemo-         ändamålsenligt att lägga fram ett förslag tili att
31486: ria skulle accisfriheten för naturliga mineral-        sådana dryckesförpackningar som naturligt mi-
31487: vatten, i enlighet med principen om icke-diskri-       neralvatten förpackas i skall befrias från läske-
31488: minering i Europeiska gemenskapernas lagstift-         drycksaccis och tilläggsskatt i samband med den.
31489: ning, innebära att också alla de naturliga mine-       Regeringen har likväl för avsikt att följa upp hur
31490: ralvatten som importeras tili Finland befrias från     tilläggsskatten i form av läskedrycksaccis funge-
31491: skatt. Andelen importerade vatten på vår mark-         rar allmänt taget och vilka behov tili ändringar
31492: nad är betydligt större än andelen inhemska na-        som eventuellt finns.
31493: turvatten. Skattefriheten för läskedrycker skulle
31494: 
31495:      Helsingfors den 31 mars 1998
31496: 
31497:                                                                              Minister Jouko Skinnari
31498:                                             KK 185/1998 vp
31499: 
31500: Kirjallinen kysymys 185
31501: 
31502: 
31503: 
31504: 
31505:                                    Päivi Räsänen/skl: Sjögrenin syndroomaa sairastavien hammashoi-
31506:                                        tokorvauksista
31507: 
31508: 
31509:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31510: 
31511:    Sjögrenin syndrooma on tulehduksellinen,              Asiantuntijat hammaslääketieteen laitoksilta,
31512: nykytietämyksellä parantumaton sairaus, joka          Suomen Reumatologiyhdistyksestä ja Suomen
31513: kuuluu hajapesäkkeisiin sidekudosreumasai-            Reumaliitosta ovat johdonmukaisesti puoltaneet
31514: rauksiin. Sen tuhoava vaikutus kohdistuu eten-        Sjögrenin syndroomaa sairastavien potilaiden
31515: kin sylki- ja kyynelrauhasiin. Syljenerityksen voi-   hammashoidon ottamista Kelan korvauksen pii-
31516: makkaan vähenemisen johdosta hampaat rei-             riin sekä lääketieteellisin että taloudellisin perus-
31517: kiintyvät ja/tai murenevat tavanomaista helpom-       tein. Hallituksen tulisikin ryhtyä toimiin Sjögre-
31518: min. Asiantuntijoiden mukaan Sjögrenin synd-          nin syndroomaa sairastavien kustannusten koh-
31519: roomaa sairastavien, joita on Suomessa ehkä           tuullistamiseksi ryhtymällä toimiin heidän ham-
31520: noin 30 000, on käytävä hammaslääkärissä vä-          mashoitoosa saattamiseksi Kelan korvausten
31521: hintään kolme kertaa vuodessa. Proteesin käyttö       piiriin.
31522: on usein mahdotonta ohuiden limakalvojen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31523: vuoksi, joten omat hampaat pitäisi pystyä säilyt-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31524: tämään mahdollisimman kauan. Iältään potilaat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31525: ovat suurimmalta osalta yli 50-vuotiaita, eivätkä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31526: siis kuulu nykyisen hammashoidon korvausten
31527: piiriin. Terveyskeskushammashoitoon pääsee                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Sjö-
31528: diagnoosilla vain joissakin kunnissa.                         grenin syndroomaa sairastavien ham-
31529:     Potilaiden suun ja hampaiden terveyden sään-              mashoidon saamiseksi Kelan korvausten
31530: nöllisellä hoidolla voidaan ehkäistä vakavien                 piiriin?
31531: suusairauksien sekä niistä seuraavien yleissai-
31532: rauksien syntymistä. Tämäjohtaa säästöihin sai-
31533: raalahoitopäiväkustannuksissa.
31534: 
31535:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
31536: 
31537:                                           Päivi Räsänen /skl
31538: 
31539: 
31540: 
31541: 
31542: 280043
31543: 2                                         KK 185/1998 vp
31544: 
31545: 
31546: 
31547: 
31548:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31549: 
31550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kanivelen purentafysiologinen hoito ermssa
31551: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       poikkeustilanteissa, jollaisia ovat olleet kasvain,
31552: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nivelreuma, alaleukaluun murtuma, psoriasik-
31553: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      seen liittyvä niveltulehdus sekä nivelnastan ali-
31554: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tai ylikehittyminen. Lisäksi välttämättömäksi
31555:  185:                                               hoito on katsottu hammashoitomateriaalialler-
31556:                                                     gian, fenytoiinilääkityksen aiheuttaman ienten
31557:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      liikakasvun sekä leukojen synnynnäisten kasvu-
31558:        siin Sjögrenin syndroomaa sairastavien       ja kehityshäiriöiden yhteydessä.
31559:        hammashoidon saamiseksi Kelan kor-               Sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin perus-
31560:        vausten piiriin?                             teella hammashoito voi tulla myös korvattavaksi
31561:                                                     eräiden yleissairauksien hoidon yhteydessä. Täl-
31562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laisia sairauksia on muun muassa insuliinihoitoa
31563: vasti seuraavaa:                                    vaativa epävakaa sokeritauti, pitkäjaksoisesti ja
31564:                                                     jatkuvasti oireileva keuhkoastma, nivelreuma,
31565:    Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-     selkärankareuma ja reaktiiviset artriitit, reu-
31566: lääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalve-      maattinen silmätulehdus, LEO-tauti ja siihen
31567: lun käytöstä vakuutetulle aiheutuneista sai-        verrattavat kailageenitaudit sekä multippeliskle-
31568: raanhoitokustannuksista. Sairausvakuutuslain        roosi.
31569: 5 b §:n perusteella sairaanhoitona korvataan            Hammashoidon korvaaminen sairausvakuu-
31570: vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille vakuute-     tusjärjestelmästä edellä mainittujen yleissairauk-
31571: tuille hammaslääkärin suorittama järjestelmälli-    sien yhteydessä edellyttää, että normaalikeinoin
31572: sen hammashoidon periaatteita noudattava suun       saatu hoitovaste ei ole ollut odotusten mukainen.
31573: ja hampaiden tutkimus ja hoito lukuun ottamat-      Hoidon tarpeellisuuden perustelee erikoislääkäri
31574: ta oikomishoitoa sekä proteettisia toimenpiteitä    tai potilasta pitkään hoitanut lääkäri lausunnol-
31575: ja hammasteknisiä kustannuksia. Oikeus ham-         laan. Tällöinkään hampaiden paikkaushoitoa ei
31576: mashoidon korvauksiin laajeni lokakuun alusta       korvata, vaan korvattavaksi tulee suun alueen
31577: 1997lukien ennen vuotta 1956 syntyneisiin siten,    tulehduksen hoito, kuten hammasytimen ja ham-
31578: että heille korvataanjoka kolmas vuosi hammas-      paan juurenkärkeä ympäröivien kudosten tau-
31579: lääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus      tien ja hampaan kiinnityskudoksen sairauksien
31580: ja ennalta ehkäisevä hoito.                         hoitaminen, sekä hampaan poisto.
31581:    Lisäksi sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin        Sjögrenin syndroomaa sairastavien vakuutet-
31582: perusteella kaikilla vakuutetuilla on oikeus saa-   tujen hampaiden hoito korvataan sairausvakuu-
31583: da korvausta hammashoidosta, jos kysymykses-        tusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti silloin,
31584: sä on muun sairauden kuin hammassairauden           kun henkilö on syntynyt vuonna 1956 tai sen
31585: parantamiseksi välttämätön hoito tai sädehoi-       jälkeen. Ennen vuotta 1956 syntyneiden osalta
31586: don tai sytostaattihoidon takia tarpeellinen ham-   korvataan sairausvakuutusjärjestelmän periaat-
31587: mashoito.                                           teita noudattaen hammaslääkärin antama muu
31588:    Sairausvakuutusjärjestelmästä voidaan kor-       kuin hammashoito, jos heille on Sjögrenin synd-
31589: vata myös hammaslääkärin hoitaman toimi-            rooman seurauksena kehittynyt sylkirauhasen
31590: alaansa kuuluvan muun sairauden kuin ham-           surkastuma, -paise tai avanne. Näille vakuute-
31591: massairauden kustannuksia. Tällaisia sairauksia     tuille korvataan myös suun limakalvon sairauk-
31592: ovat muun muassa suun limakalvojen ja sylki-        sien hoito hammaslääkärin tai muun lääkärin
31593: rauhasen sairaudet. Kyseisten sairauksien yhtey-    antamana.
31594: dessä suoritettua hammashoitoa ei korvata, ellei       Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
31595: hammashoito ole välttämätöntä muun sairauden        parhaillaan selvitetään Suomen Reumatologisen
31596: vuoksi. Välttämättömäksi on katsottu oiko-          Yhdistyksen toimesta lääketieteellistä perustaa
31597: mishoito suulakihalkiohoidon yhteydessä ja leu-     Sjögrenin syndroomaa sairastavien potilaiden
31598:                                          KK 185/1998 vp                                             3
31599: 
31600: hammashoidon tarpeellisuudesta, sillä Sjögrenin    järjestämään erikoissairaanhoitoon kuuluu
31601: syndroomaa sairastavat kärsivät vastaavanlai-      myös hammashoitoyksiköitä, joiden antama
31602: sista kuivan suun ongelmista kuin pään ja kaulan   hoito korvataan samoja periaatteita noudattaen
31603: alueelle sädehoitoa saaneet.                       kuin muukin erikoissairaanhoito. Tällöin hoito
31604:    Erikoissairaanhoitolain 3 §:n mukaan kunnan     ei tule korvattavaksi sairausvakuutusjärjestel-
31605: tulee huolehtia erikoissairaanhoidon järjestämi-   mästä, sillä julkisella sektorilla annettua hoitoa
31606: sestä asukkaillensa. Sjögrenin syndrooman diag-    tuetaan jo valtion verovaroin valtionosuusjärjes-
31607: noosi tehdään erikoissairaanhoidossa. Kunnan       telmän kautta.
31608: 
31609:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
31610: 
31611:                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
31612:                                                                   ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31613: 4                                             KK 185/1998 vp
31614: 
31615: 
31616: 
31617: 
31618:                                           Tili Riksdagens Talman
31619: 
31620:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tagsfall, dvs. vid tumör, ledgångsreumatism,
31621: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             fraktur på underkäken, artrit vid psoriasis samt
31622: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         kondylär hypoplasi eller hyperplasi. Vården har
31623: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            ansetts vara nödvändig också i samband med
31624: nr 185:                                                 allergi mot tandvårdsmaterial, hypertrofi av
31625:                                                         tandköttet orsakat av fenytoinmedicinering samt
31626:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          medfödda rubbningar i tillväxt och utveckling av
31627:         att tandvården för dem som lider av Sjö-        käkarna.
31628:         grens syndrom skall omfattas av Folk-              Med stöd av 5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen
31629:         pensionsanstaltens ersättningar?                kan tandvård ersättas också i samband med be-
31630:                                                         handling av vissa allmänna sjukdomar. Tili dessa
31631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sjukdomar räknas bl.a. instabil insulinberoende
31632: anföra följande:                                        diabetes, långvarig symtomatisk astma, led-
31633:                                                         gångsreumatism, pelvospondylit (Bechterews
31634:    Sjukförsäkringen ersätter en del av sjukvårds-       sjukdom) och reaktiv artrit, reumatoid oftalmi
31635: kostnaderna för den försäkrade när privatläkare         (ögoninflammation), SLE (systemisk lupus eryt-
31636: och annan privat sjukvårdsservice anlitas. Med          hematosus) och därmed jämförbara kollagena
31637: stöd av 5 b § sjukförsäkringslagen ersätts såsom        sjukdomar samt multipel skleros.
31638: sjukvård för försäkrade som är födda 1956 och              För att tandvård i samband med ovan nämnda
31639: därefter undersökning och behandling av mun             allmänna sjukdomar skall ersättas genom sjuk-
31640: och tänder som utförs av tandläkare enligt den          försäkringssystemet förutsätts att terapisvaret på
31641: systematiska tandvårdens principer, med undan-          normalt sätt inte har matsvarat förväntningarna.
31642: tag för regleringsvård samt protetiska åtgärder         Nödvändigheten av vården motiveras genom ut-
31643: och tandtekniska kostnader. Rätten att få ersätt-       låtande av en specialist eller en läkare som be-
31644: ning för vård av tänderna utvidgades i början av        handlat patienten under en lång tid. Inte ens i
31645: oktober 1997 tili att omfatta personer födda före       detta fall ersätts tandreparation, utan ersättning-
31646: 1956 så att dessa personer vart tredje år får ersätt-   en omfattar behandling av muninflammationer,
31647: ning för av tandläkare utförd undersökning och          dvs. behandling av sjukdomar i pulpan och i de
31648: profylaktisk behandling av mun och tänder.              periradikulära vävnaderna och behandling av
31649:    Med stöd av 5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen          parodontala sjukdomar samt tandutdragningar.
31650: haralla försäkrade också rätt att få ersättning för        Försäkrade som lider av Sjögrens syndrom får
31651: tandvård, om det är fråga om vård som är nöd-           ersättning för tandvård enligt sjukförsäkrings-
31652: vändig för botande av någon annan sjukdom än            systemets principer om de är födda 1956 eller
31653: en tandsjukdom eller om tandvård som är nöd-            därefter. Personer som är födda före 1956 får
31654: vändig på grund av strål- eller cytostatikabe-          enligt principerna för sjukförsäkringssystemet
31655: handling.                                               ersättning för annan vård än tandvård som ges av
31656:    Genom sjukförsäkringssystemet kan också              tandläkare, om det hos personerna i fråga som en
31657: kostnaderna för annan sjukdom än tandsjukdom            följd av Sjögrens syndrom utvecklats atrofi, en
31658: ersättas när behandlingen ges av en tandläkare          abscess eller en fistel i en spottkörtel. Dessa för-
31659: inom dennes kompetensområde. Tili sådana                säkrade personer får också ersättning för av
31660: sjukdomar hör bl.a. sjukdomar i munslemhin-             tandläkare eller annan läkare utförd behandling
31661: norna och spottkörtlarna. Tandvård i samband            av sjukdomar i munslemhinnorna.
31662: med en sådan sjukdom ersätts inte, såvida den              Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten lå-
31663: inte är nödvändig på grund av sjukdomen. Såsom          ter Finlands reumatologiska förening som bäst
31664: sådan nödvändig vård har betraktats reglerings-         utreda huruvida det finns medicinsk grund för
31665: vård i samband med vården av kluven gom och             nödvändigheten av tandvård för patienter med
31666: bettfysiologisk vård av käkleden i vissa undan-         Sjögrens syndrom, eftersom personer som lider
31667:                                             KK 185/1998 vp                                             5
31668: 
31669: av Sjögrens syndrom lider av liknande problem         ordnas av kommunen hör också tandvårdsenhe-
31670: med torr mun som personer som fått strålbe-           ter, vars vård ersätts enligt samma principer som
31671: handling i trakten av huvudet och halsen.             den övriga specialiserade sjukvården. Vården
31672:    Enligt 3 § lagen om specialiserad sjukvård skall   skall i sådana fall inte ersättas genom sjukförsäk-
31673: kommunen sörja för att det ordnas specialiserad       ringssystemet, eftersom den vård som ges inom
31674: sjukvård för dess invånare. Diagnosen över Sjö-       den offentliga sektorn redan stöds genom de
31675: grens syndrom ställs inom den specialiserade          skattemedel från staten som kanaliseras via stats-
31676: sjukvården. Till den specialiserade sjukvård som      andelssystemet.
31677: 
31678:      Helsingfors den 27 mars 1998
31679: 
31680:                                          Isocial-och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäres ställe
31681:                                                                 minister Terttu Huttu-Juntunen
31682:                                           KK 186/1998 vp
31683: 
31684: Kirjallinen kysymys 186
31685: 
31686: 
31687: 
31688: 
31689:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Pääomatulojen ja varallisuuden vaikutuksesta
31690:                                       sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin
31691: 
31692: 
31693:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31694: 
31695:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31696: pääomatulojen ja varallisuuden vaikutusta lai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31697: tospaikkahoitomaksuihin. Ollaanko sosiaali- ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31698: terveysministeriössä valmistelemassa asetusta,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen?
31699: jolla säädettäisiin mahdollisuus myydä laitoshoi-
31700: dossa ilmeisesti pitkäaikaisessa hoidossa olevan               Aikooko Hallitus tuoda eduskuntaan
31701: kuntataisen omaisuus maksujen vastineeksi?                  esityksiä, jotka koskevat pääomatulojen
31702:    Jos tämä perintä toteutuu, niin uhkana saat-             ja varallisuuden vaikutusta sosiaali- ja
31703: taa olla, että köyhimmät kunnat joutuvat useam-             terveyspalvelujen maksuihin, ja
31704: min tilanteeseen, jossa vanhuksen omaisuus täy-                onko muutosesityksiä odotettavissa
31705: tyy myydä, kuin varakkaammat kunnat. Ollaan-                lain tasaisina sekä huomioidaanko esi-
31706: ko peräti sillä tiellä, että vanhuksen asunto myy-          tyksissä kuntien välisiä eroavuuksia?
31707: dään hoitomaksujen katteeksi?
31708: 
31709:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
31710: 
31711:                                          Liisa Hyssälä /kesk
31712: 
31713: 
31714: 
31715: 
31716:  280043
31717: 2                                         KK 186/1998 vp
31718: 
31719: 
31720: 
31721: 
31722:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31723: 
31724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
31725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        parhaillaan mahdollisuutta ottaa huomioon so-
31726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siaali- ja terveyspalveluja saavan henkilön varal-
31727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      lisuus maksukyvyn mukaan määräytyvän palve-
31728: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lumaksun suuruuteen vaikuttavana tekijänä pal-
31729: 186:                                                 velun käyttäjän henkilökohtaisten tulojen ohel-
31730:                                                      la. Tästä selvitystyöstä voidaan todeta, että sen
31731:           Aikooko Hallitus tuoda eduskuntaan         yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että
31732:        esityksiä, jotka koskevat pääomatulojen       henkilön omassa tai hänen perheensä käytössä
31733:        ja varallisuuden vaikutusta sosiaali- ja      olevan asunnon arvo ei missään tilanteessa vai-
31734:        terveyspalvelujen maksuihin, ja               kuta maksun suuruuteen. Omaisuuden huo-
31735:           onko muutosesityksiä odotettavissa         mioon ottamisesta voi todeta, että jo nyt metsä-
31736:        lain tasoisina sekä huomioidaanko esi-        omaisuus vaikuttaa laskennallisesti maksun suu-
31737:        tyksissä kuntien välisiä eroavuuksia?         ruuteen. Jos tällainen muutos maksusäännöksiin
31738:                                                      tehdään, toteutetaan se sosiaali- ja terveyden-
31739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huollon asiakasmaksuista annetun asetuksen
31740: vasti seuraavaa:                                     muutoksena. Asetuksessa annetaan kaikille kun-
31741:                                                      nille samanlainen mahdollisuus ottaa omaisuus
31742:    Olen vastannut kuluvan kuukauden aikana jo        huomioon maksuja määrättäessä.
31743: kerran edustaja Hyssälän asiallisesti pitkälti sa-       Vielä on syytä todeta, että mahdollisella asia-
31744: man sisältöiseen kirjalliseen kysymykseen n:o 99/    kasmaksuasetuksen muutoksella ei tulla anta-
31745: 1998 vp. Vastauksessa selvitin omaisuuden ja         maan kunnille minkäänlaista oikeutta myydä
31746: pääomatulojen huomioon ottamista sosiaali- ja        sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan
31747: terveydenhuollon palveluista perittäviin maksui-      omaisuutta.
31748: hin.
31749: 
31750:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
31751: 
31752:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31753:                                            KK 186/1998 vp                                              3
31754: 
31755: 
31756: 
31757: 
31758:                                        Tili Riksdagens Talman
31759: 
31760:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På social- och hälsovårdsministeriet utreds
31761: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          som bäst möjligheten att såsom en faktor som
31762: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      påverkar storleken av den tili betalningsförmå-
31763: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål         gan relaterade serviceavgiften hos klienten som
31764: nr 186:                                              mottar social- och hälsovårdstjänster beakta för-
31765:                                                      mögenheten vid sidan av de personliga inkom-
31766:           Ämnar Regeringen tili riksdagen avlå-      sterna. 1 fråga om utredningsarbetet kan vi kon-
31767:        ta propositioner som gäller inverkan av       statera att en av de centrala utgångspunkterna
31768:        kapitalinkomster och förmögenhet på av-       har varit att inte låta värdet på den bostad som
31769:        gifterna för social- och hälsovårdstjänster   personen i fråga eller dennes familj disponerar i
31770:        och                                           någon som helst situation inverka på avgiftens
31771:           är ändringsförslag att vänta på lag-       storlek. 1 fråga om beaktandet av egendom kan
31772:        eller förordningsnivå samt beaktar man i      det konstateras att skogsinnehav redan nu kal-
31773:        propositionerna skillnaderna mellan           kylmässigt inverkar på avgiftens storlek. Om en
31774:        kommunerna?                                   sådan ändring görs i bestämmelserna om avgif-
31775:                                                      ter, förverkligas den som en ändring i förordning-
31776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en om klientagifter inom social- och hälsovården.
31777: anföra följande:                                     Enligt förordningen har alla kommuner samma
31778:                                                      möjlighet att beakta egendom när avgifterna be-
31779:    Jag har under innevarande månad redan en          stäms.
31780: gång besvarat ett i stort sett likalydande spörs-       Det är vidare skäl att konstatera att kommu-
31781: mål, nr 99/1998 rd, av riksdagsman Hyssälä. 1        nerna, om förordningen om klientavgifter even-
31782: svaret utredde jag frågan om hur egendom och         tuellt ändras, inte kommer att ges någon som
31783: kapitalinkomster påverkar de avgifter som debi-      helst rätt att sälja ut egendom som tillhör klienter
31784: teras för social- och hälsovårdstjänsterna.          som använder social- och hälsovårdstjänster.
31785: 
31786:      Helsingforsden 26 mars 1998
31787: 
31788:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31789:                                              KK 187/1998 vp
31790: 
31791: Kirjallinen kysymys 187
31792: 
31793: 
31794: 
31795: 
31796:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Perhehoitajan oikeudellisesta asemasta
31797: 
31798: 
31799: 
31800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31801: 
31802:    Perhehoitajien oikeudellinen asema on epäsel-          Kunnilla ei kulujen ja palkkion määräytymi-
31803: vä. He eivät ole yrittäjiä eivätkä työntekijöitä.      sen eikä muidenkaan toimeksiantosopimuksen
31804: Kunta tekee perhehoitajan kanssa toimeksianto-         kohtien osalta ole yhtenäistä käytäntöä.
31805: sopimuksen, johon sisältyy muun muassa sopi-              Huostaan otettujen lasten lukumäärä on kas-
31806: mus kulujen korvaamisesta ja maksettavasta             vanut ja he ovat aikaisempaa häiriintyneempiä.
31807: palkkiosta.                                            Perhehoitotyötä tekevien asema on selkeytettävä
31808:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen              siten, että he voivat täysipainoisesti keskittyä
31809: mukaan kunnan sosiaalihuoltolain nojalla               vaativaan hoitotyöhön. Epävarmuus toimeentu-
31810: omaishoidon tukea saaville hoitajille maksama          losta ja sosiaaliturvasta vähentää perhehoitajiksi
31811: palkkio sekä perhehoitajalain nojalla perhehoi-        hakeutuvien henkilöiden määrää. Yhteiskunnan
31812: tajille maksama palkkio eivät ole ennakkoperin-        ja yksilön kannalta yksityisessä kodissa annetta-
31813: tälain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa, vaan ennak-       va perhehoito on kuitenkin edullisempaa ja inhi-
31814: koperintälain 6 §:ssä tarkoitettua työstä makset-      millisempää kuin laitoshoito.
31815: tua korvausta. Kunnan ei näin ollen ole suoritet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31816: tava palkkiosta työnantajan sosiaaliturvamak-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31817: sua.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31818:    Perhehoitajat eivät ole saaneet selvitystä siitä,   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31819: millä tavalla palkkio vaikuttaa ansioon sidottui-
31820: hin sosiaalietuuksiin. Samoin on epäselvää, ote-                 Mikä on perhehoitajien oikeudellinen
31821: taanko palkkio huomioon esimerkiksi silloin,                  asema, ja
31822: kun opiskelijan vanhempien tulot vaikuttavat                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31823: hänen etuuksiinsa. Perhehoitajat ovat epätietoi-              ryhtyä selkeyttääkseen ja yhtenäistääk-
31824: sia myös siitä, kenelle perhehoidossa olevan sijoi-           seen kuntien tekemiä perhehoitoa koske-
31825: tuslapsen lapsilisä maksetaan.                                via toimeksiantosopimuksia?
31826: 
31827:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
31828: 
31829:                                            Liisa Hyssälä /kesk
31830: 
31831: 
31832: 
31833: 
31834: 280043
31835: 2                                            KK 187/1998 vp
31836: 
31837: 
31838: 
31839: 
31840:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31841: 
31842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Perhehoidon luonnetta muuna kuin työsopi-
31843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muslain tarkoittamana työnä eli perhehaitajalta
31844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ympärivuorokautista sitoutumista vaativana
31845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        hoito- ja kasvatustehtävänä painotti uudistuksen
31846: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         valmisteluvaiheessa ja sen eduskuntakäsittelyn
31847:  187:                                                  aikana myös Perhehoitoliitto puoltaen perhehoi-
31848:                                                        tajien aseman kohentamista ehdotetuna tavoin
31849:            Mikä on perhehoitajien oikeudellinen        toimeksiantosopimuspohjaisena. Samalla liitto
31850:         asema, ja                                      painotti perhehoitajille annettavan valmennuk-
31851:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sen, koulutuksen ja työnohjauksen velvoitta-
31852:         ryhtyä selkeyttääkseen ja yhtenäistääk-        vuutta ja tärkeyttä.
31853:         seen kuntien tekemiä perhehoitoa koske-           Perhehoitajan työsuhteisuutta on pohdiskeltu
31854:         via toimeksiantosopimuksia?                    myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen
31855:                                                        esityksen johdosta antamassa mietinnössä
31856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            (StVM 17/1991 vp) seuraavasti: "Kun työsopi-
31857: taen seuraavaa:                                        mussuhteen perustunnusmerkistöön kuuluu
31858:                                                        työn tekeminen toiselle korvausta vastaan tämän
31859:    Perhehoitoa koskeva lainsäädäntöuudistus            johdon ja valvonnan alaisena, niin perhehoitaja
31860: tuli voimaan vuoden 1992 heinäkuun alusta. Uu-         työskentelee yksityiskodissa itsenäisesti. Se, että
31861: distuksella yhtenäistettiin sosiaalihuoltolain per-    hoidolle asetetaan tietyt laatuvaatimukset, joita
31862: hehoitoa koskevat säännökset koskemaan kaik-           viranomaiset valvovat, ei muuta työtä työsuhtee-
31863: kea perhehoitoa. Samalla perhehoito erotettiin         seen verrattavaksi työksi. Perhehoitajan työ on
31864: aikaisempaa selvemmin laitoshuollosta. Perhe-          luonteeltaan toimintaa, jota ei voida yksityiskoh-
31865: hoitajaa koskevat säännökset otettiin uuteen           taisesti säädellä esimerkiksi päivittäisen työajan
31866: perhehoitajalakiin (31211992).                         rajoituksilla. Toimeksiantosopimuksessa sovi-
31867:    Uudistuksen tavoitteena oli paitsi perhehoito-      taan perhehoitajalain 4 §:n mukaisesti, miten per-
31868: käytäntöjen selkeyttäminen ja yhdenmukaista-           hehoito kussakin tapauksessa toteutetaan. Sopi-
31869: minen myös avohuoltopainotteisen palvelujär-           mukset ovat hyvin yksilöllisiä ja niiden tulee ot-
31870: jestelmän edistäminen pyrkimällä lisäämään per-        taa huomioon hoitajan ja hoidettavan erityisolo-
31871: hehoitajiksi halukkaiden määrää heidän oikeu-          suhteet."
31872: dellista asemaansa ja sosiaaliturvaansa paranta-          Perhehoitajalaki sisältää perhehoitajan ja per-
31873: malla. Ennen uudistuksen voimaantuloa ei lain-         hehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai
31874: säädäntöön lastensuojelulakia lukuun ottamatta         kuntayhtymän välisen suhteen sekä perhehoita-
31875: sisältynyt nimenomaisia perhehoitoa koskevia           jan sosiaaliturvan sääntelyn. Toimeksiantosopi-
31876: säännöksiä.                                            mus, joka lain 4 §:n perusteella aina tulee laatia
31877:    Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla       perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän kes-
31878: tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämi-         ken kustakin hoitosuhteesta erikseen, sisältää
31879: sestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kans-          yksityiskohtaisen sopimuksen perhehoitajan ase-
31880: sa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perus-             masta ja siitä, miten perhehoitoa on kulloinkin
31881: teella antaa kodissaan perhehoitoa. Säännökses-        kysymyksessä olevan henkilön kohdalla tarkoi-
31882: sä todetaan lisäksi, ettei perhehoitaja ole työsopi-   tus toteuttaa.
31883: muslain 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopi-          Perhehoitajalailla perhehoitajien oikeudellista
31884: muksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.           asemaa ja sosiaaliturvaa parannettiin saattamal-
31885: Kuten perhehoitouudistusta koskevan hallituk-          la heidät eläketurvan ja tapaturmavakuutuksen
31886: sen esityksen (HE 144/1991 vp) perusteluissakin        piiriin sekä säätämällä heille oikeus hoitopalk-
31887: on todettu, säännös lisättiin lakiin sen selventä-     kioonja hoidosta aiheutuvien kustannusten kor-
31888: miseksi, että perhehoito nimenomaisesti oli tar-       vauksiin. Eläketurvasta säädetään kunnallisten
31889: koitus ja haluttiin säilyttää työsopimuslain ulko-     viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa ja tapa-
31890: puolisena toimintana.                                  turmavakuutuksesta tapaturmavakuutuslaissa.
31891:                                               KK 187/1998 vp                                              3
31892: 
31893: Lisäksi perhehoitajalaissa säädetään perhehoita-            Kuten kysymyksessäkin on todettu, on kor-
31894: jan oikeudesta vapaaseen sekä valmennukseen,            kein hallinto-oikeus päätöksessään 10.3.1997
31895: työnohjaukseen ja koulutukseen.                         (taltio 561), yhdenmukaisesti sen kanssa, etteivät
31896:      Perhehoitajan oikeudesta hoitopalkkioon            perhe- eivätkä myöskään omaishoitajat ole työ-
31897: säädetään perhehoitajalain 2 §:ssä ja kustannus-        sopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopi-
31898: ten korvauksiin lain 3 §:ssä. Palkkion ja korvaus-      muksen tehneeseen kuntaan, todennut, ettei per-
31899: ten suuruudesta ja tarkemmista perusteista nii-         he- tai omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio
31900: den määrittämiseksi säädetään perhehoitajalle           ole" ennakkoperintälain 4 §:ssä tarkoitettua työ-
31901: maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta anne-          tai virkasuhteessa saatavaa palkkaa vaan maini-
31902: tussa asetuksessa (42011992). Kuten edellä jo to-       tun lain 6 §:n mukaista kunnalle tehdystä työstä,
31903: dettiin, sovitaan palkkion ja kustannusten kor-         tehtävästä tai palveluksesta maksettavaa kor-
31904: vausten määristä ja suorittamisesta lopullisesti        vausta." Tämän vuoksi kunta ei myöskään ollut
31905: vasta toimeksiantosopimuksessa.                         velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaali-
31906:      Perhehoitajalaki takaa perhehoitajalle oikeu-      turvamaksua omaishoidon tukea saaville hoita-
31907: den hoitopalkkioon. Ainoastaan tilanteessa, jos-        jille tai perhehoitajille maksetuista palkkioista.
31908: sa perhehoitaja hoitaa omaa alle 18-vuotiasta           Riidanalainen ennakkoperintää koskeva (Kaak-
31909: lastaan tai jossa hän on kieltäytynyt palkkiosta,       kois-Suomen) lääninveroviraston päätös oli teh-
31910: palkkiota ei makseta. Palkkion suuruus määräy-          ty alkuvuodesta 1996 koskemaan sanottua vuot-
31911:  tyy hoitoon käytettävän ajan ja hoidon vaativuu-       ta.
31912:  den perusteella. Jotta perhehoito ja siitä suoritet-       Hoitopalkkion vaikutus ansioon sidottuihin
31913:  tava palkkio kartuttaisivat perhehoitajalle myös       sosiaalietuuksiin määräytyy aina kulloistakin
31914:  eläketurvaa, tulee palkkio kuitenkin aina mak-         etuutta sääntelevän erityislain perusteella sen
31915:  saa vähintään kunnallisessa eläkejärjestelmässä        mukaan, keiden henkilöiden ja millaiset tulot
31916:  eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäisansion suu-           sekä miten kyseiset tulot siinä on säädetty huo-
31917:  ruisena. Vuoden alusta palkkion vähimmäis-             mioon otettaviksi. Opintotukilain (65/1994) mu-
31918:  määrä on ollut 1 156,69 markkaa ja enimmäis-           kaan esimerkiksi huomioidaan opiskelijan talou-
31919:  määrä 3 470,10 markkaa hoidettavaa kohti ka-           dellisen tuen tarvetta harkittaessa paitsi hakijan
31920:  lenterikuukaudessa.                                    itsensä myös tietyllä tavoin hänen vanhempansa
31921:      Perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen kotiinsa     tulot. Laki ei puhu muista huollosta vastaavista
31922:  sijoitettuun henkilöön nähden. Tämän vuoksi            tahoista, joten perhehoitoon sijoitetun henkilön
31923:  kustannusten korvaamista koskevassa sääntelys-         opintotuen tarveharkinnassa ei voida huomioida
31924:  sä on lähdetty siitä, ettei perhehoidossa olevan       perhehoitajan tuloja. Lapsilisälaki (79611992)
31925:  henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien           puolestaan mahdollistaa aina lapsilisän maksa-
31926:   kustannusten missään tilanteessa tule jäädä per-      misen lasta tosiasiallisesti huoltavalle henkilölle,
31927:   hehoitajan lopullisesti vastattaviksi. Lähtökoh-      joka näin voi saada perheen mahdollisista muista
31928:   tana onkin, että perhehoitajalle korvataan kaikki     lapsista maksettaviin lapsilisiin useammasta
31929:   todelliset perhehoidossa olevan henkilön hoidos-      kuin yhdestä lapsesta maksettavan sisaruskoro-
31930:   ta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kus-        tuksen. Perhehoidon kustannusten korvaus on
31931:   tannukset. Lisäksi korvataan muun muassa sel-         kuitenkin tarkoitettu kattamaan samoja kuluja
31932:   laiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisis-    kuin lapsilisä. On siten täysin perhehoitajan ja
31933:   tä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuol-      kunnan sopimuksen varassa, maksetaanko lapsi-
31934:   lon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opin-     lisä perhehoitajalle vai nostaako sen kunta hoi-
31935:   noista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita       don kustannusten korvaukseksi. Perhehoitajalle
31936:   muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edelleen       maksettava lapsilisä tulee myös huomioida per-
31937:   voidaan korvata myös perhehoidossa olevan             hehoitajalle samasta lapsesta maksettavan kus-
31938:   henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavan-     tannusten korvauksen määrässä.
31939:   omaista suurempia erityisiä kustannuksia.                 Henkilöpiiriä, jolle perhehoitoa voidaan an-
31940:       Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1 614 ja         taa, ei perhehoitajalaissa ole iän, terveydentilan
31941:   enimmäismäärä 3 228 markkaa perhehoidossa             tai muiden syiden perusteella tarkemmin määri-
31942:   olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Li-       telty. Perhehoitoa voidaan siten antaa aina, kun
31943:   säksi perhehoitajalle korvataan hoidon käynnis-       se hoidollisin tai huolioliisin syin on perusteltua,
31944:    tämisestä aiheutuvina tarpeellisina kustannuksi-     kuten esimerkiksi lastensuojelun toimenpiteiden
31945:    na, ns. käynnistämiskorvaus, enintään 12 913         kohteena oleville lapsille tai nuorille, kehitys-
31946:    markkaa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.         vammaisille henkilöille, päihde-, vammais- tai
31947: 4                                           KK 187/1998 vp
31948: 
31949: vanhustenhuollon asiakkaille sekä mielenter-          tilanteesta ja tarpeesta lähtöisin. Tärkeätä on
31950: veyspalveluina. Eniten perhehoitoa järjestetään       kuitenkin, että myös perhehoitajat tuntevat per-
31951: lastensuojelussa ja kehitysvammahuollossa.            hehoitajalain sisällön ja omat oikeutensa sopi-
31952:     Kuten edellä jo todettiin, sisältää toimeksian-   musta tehtäessä. Näihin kysymyksiin samoin
31953: tosopimus yksityiskohtaiset säännökset perhe-         kuin kunnan velvollisuuteen ohjata ja neuvoa
31954: hoitajan asemasta. Lisäksi sopimus sisältää sään-     perhehoitajia sopimusta tehtäessä on sosiaali- ja
31955: nökset hoidon sisällöstä, tavoitteista ja arvioi-     terveysministeriön kunnan työntekijöille ja per-
31956: dusta kestosta sekä tavoitteiden toteuttamiseksi      hehoitajille suunnatussa koulutuksessa ja ohja-
31957: tarvittavista palveluista ja muista tukitoimista.     uksessa myös pyritty kiinnittämään erityistä
31958: Perhehoidon toteutuksen kannalta on erityisen         huomiota.
31959: tärkeätä, että perhehoidon järjestämisestä vas-           Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
31960: taava kunta tai kuntayhtymä vastaa riittävän          miskeskuksen, Stakesin, sosiaali- ja terveysmi-
31961: valmennuksen, työnohjauksen ja koulutuksen            nisteriön toimeksiannosta tekemä vuonna 1995
31962: järjestämisestä. Tässä työssä myös Perhehoito-        julkaistu perhehoitouudistusta koskeva selvitys
31963: liitto on ollut keskeisessä asemassa.                 (Stakes, Aiheita nro 8/95) tuotti tärkeää palautet-
31964:     Se, miten perhehoito kussakin tapauksessa to-     ta perhehoitopalvelujen tuottamisesta vastuussa
31965: teutetaan, riippuu paljolti paitsi hoidettavana       olevilta tahoilta. Hoidettavien määrä on lisään-
31966: olevasta henkilöstä myös hoidon vaatimasta            tynyt, hoitopalkkioiden maksaminen yleistynyt
31967: ajasta ja hoidettavan henkilön vaatiman hoidon        ja hoitajien sosiaaliturva parantunut. Perhehoi-
31968: sisällöstä. Sopimukset siten ovat ja niiden tulee-    topalvelut ovat positiivisella tavalla monipuolis-
31969: kin voida olla hyvin yksilöllisiä kulloisestakin      taneet sosiaalipalvelujen tarjontaa.
31970: 
31971:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
31972: 
31973:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31974:                                              KK 187/1998 vp                                                5
31975: 
31976: 
31977: 
31978: 
31979:                                          Tili Riksdagens Talman
31980: 
31981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Under beredningen och riksdagsbehandlingen
31982: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            av reformen betonade också Riksförbundet för
31983: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        familjevård i Finland att familjevård tili sin ka-
31984: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål           raktär är annorlunda än vad som i lagen om
31985: nr 187:                                                arbetsavtal avses med arbete, dvs. den är en krä-
31986:                                                        vande vård- och uppfostringsuppgift som binder
31987:            Viiken är familjevårdarnas rättsliga        familjevårdaren dygnet runt. Förbundet talade
31988:         ställning och                                  för en förbättring av familjevårdarnas ställning
31989:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       på föreslaget sätt utgående från uppdragsavtal.
31990:         för att förtydliga och förenhetliga de upp-    Samtidigt betonade förbundet den förpliktande
31991:         dragsavtal som gäller familjevård som          karaktären och betydelsen av den förberedelse,
31992:         kommunerna ingår?                              arbetshandledning och utbildning som skall ges
31993:                                                        familjevårdare.
31994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Arten av familjevårdarnas anställningsförhål-
31995: anföra följande:                                       lande har även behandlats i det betänkande
31996:                                                        (ShUB 17/1991 rd) som med anledning av reger-
31997:     Den reviderade lagstiftningen om familjevård       ingens proposition avgavs av social- och hälso-
31998: trädde i kraft vid ingången av juli 1992. Genom        vårdsutskottet som följer: "Då ett arbetsavtals-
31999: reformen förenhetligades bestämmelserna om             förhållande kännetecknas av att arbetet utförs
32000: familjevård i socialvårdslagen att gälla all famil-    för någon annan och under hans ledning och
32001: jevård. Samtidigt åtskildes familjevård tydligare      uppsikt mot ersättning, arbetar däremot familje-
32002: än tidigare från anstaltsvård. Bestämmelserna          vårdarna självständigt i ett privathem. Det fak-
32003: om familjevårdare ingår i den nya familjevårdar-       tum att det ställs vissa kvalitetskrav på den vård
32004: lagen (31211992).                                      som myndigheterna övervakar gör inte att arbe-
32005:     Målet med reformen var förutom att klarlägga       tet kan jämställas med arbete enligt ett anställ-
32006: och förenhetliga familjevårdspraxis även att           ningsförhållande. Familjevårdarens arbete kan
32007: främja ett servicesystem som betonar öppenvår-         t.ex. inte regleras i detalj när det gäller den dagli-
32008: den. Det innebar att antalet personer som ville bli    ga arbetstiden. 1 uppdragsavtalet kommer par-
32009: familjevårdare måste ökas genom en förbättring         terna i enlighet med 4 § familjevårdarlagen över-
32010: av familjevårdarnas rättsliga ställning och social-    ens om hur familjevården ordnas från fall tili fall.
32011: skydd. lnnan reformen trädde i kraft fanns det i       A vtalen är mycket individuella och bör beakta
32012: lagstiftningen, med undantag f6r barnskyddsla-         vårdarens och vårdtagarens särskilda förhållan-
32013: gen, inga uttryckliga bestämmelser om familje-         den."
32014: vård.                                                     Familjevårdarlagen reglerar förhållandet mel-
32015:     Enligt 1 § familjevårdarlagen avses med famil-     lan familjevårdaren och den kommun eller sam-
32016: jevårdare den som enligt ett uppdragsavtal med         kommun som svarar för familjevården samt
32017: den kommun eller samkommun som svarar för              innehåller bestämmelser om familjevårdarens
32018: ordnandet av vården ger familjevård i sitt hem. 1      socialskydd. Uppdragsavtalet, som på basis av
32019: bestämmelsen konstateras dessutom att en famil-        lagens 4 § alltid skall uppsättas mellan familje-
32020: jevårdare inte står i sådant arbetsförhållande         vårdaren och kommunen eller samkommunen
32021: som avses i 1 § lagen om arbetsavtal till den          särskilt för varje vårdförhållande, innehåller ett
32022: kommun eller samkommun som har ingått avta-            detaljerat avtal om familjevårdarens ställning
32023: let. Som det även framhålls i motiveringen tili        och om hur familjevården för personen i fråga
32024:  regeringens proposition om familjevårdsrefor-         skall genomföras.
32025: men (RP 144/1991 rd) fogades bestämmelsen tili            Genom familjevårdarlagen förbättrades fa-
32026:  lagen för att klargöra att den uttryckliga avsikten   miljevårdarnas rättsliga ställning och social-
32027:  och önskan var att familjevården skulle hållas        skydd i och med att de började omfattas av pen-
32028:  utanför lagen om arbetsavtal.                         sionsskyddet och olycksfallsförsäkringen och
32029: 6                                           KK 187/1998 vp
32030: 
32031: fick lagstadgad rätt tili vårdarvode och ersätt-      maximibelopp är 1 614 mk respektive 3 228 mk
32032: ningar för vårdkostnader. Om pensionsskyddet          per person i familjevård per kalendermånad.
32033: bestäms i lagen om pension för korumunala             Dessutom får en familjevårdare ersättning för de
32034: tjänsteinnehavare och arbetstagare och om             nödvändiga kostnaderna för inledandet av vår-
32035: olycksfallsförsäkringen i lagen om olycksfalls-       den, s.k. startersättning, tili ett belopp av högst
32036: försäkring. Dessutom bestäms det i familjevår-        12 913 mk per person i familjevård.
32037: darlagen om familjevårdares rätt tili ledighet            Som det även sägs i spörsmålet har högsta
32038: samt förberedelse, arbetshandledning och utbild-      förvaltningsdomstolen i sitt utslag av den 10 mars
32039: ning.                                                 1997 (liggare 561), i enlighet med det faktum att
32040:    I 2 och 3 § familjevårdarlagen bestäms om          varken familjevårdare eller närståendevårdare
32041: familjevårdares rätt tili vårdarvode och ersätt-      står i sådant arbetsförhållande som avses i lagen
32042: ningar för kostnader. 1 förordningen om arvoden       om arbetsavtal tili denkorumun som ingått avta-
32043: och ersättningar tili familjevårdare (420/1992)       let, konstaterat att vårdarvodet för familje- eller
32044: bestäms om vårdarvodets och ersättningarnas           närstäendevårdare inte är sådan i 4 § lagen om
32045: storlek och om de närmare grunderna för fast-         förskottsuppbörd avsedd lön som fås i arbets-
32046: ställande av dessa. Som det redan konstaterades       eller tjänsteförhällande, utan sådan ersättning
32047: ovan är det först i uppdragsavtalet som beloppen      som enligt 6 § i nämnda lag betalas för ett arbete,
32048: och utbetalningen av arvodet och ersättningarna       ett uppdrag eller en tjänst som utförts åt kommu-
32049: för kostnader slutligen fastslås.                     nen. Därför var kommunen inte heller skyldig att
32050:    Familjevårdarlagen garanterar en familje-          betala arbetsgivares socialskyddsavgift på arvo-
32051: vårdare rätt tili vårdarvode. Endast i situationer    den som betalts tili familjevårdare eller vårdare
32052: där familjevårdaren sköter sitt eget barn under 18    som får stöd för närståendevård. Beslutet som
32053: år eller har vägrat ta emot arvode betalas inget      gäller den omstridda förskottsuppbörden fatta-
32054: arvode. Arvodets belopp bestäms en1igt den tid        des av Sydöstra Finlands länsskatteverk i början
32055: som används för vården och hur krävande vår-          av 1996 och gällde är 1996.
32056: den är. För att familjevården och arvodet för             Värdarvodets inverkan på inkomstrelaterade
32057: denna också skall utöka familjevårdares pen-          sociala förmåner bestäms alltid på basis av den
32058: sionsskydd, skall arvodet alltid uppgå tili åtmins-   speciallag som gäller förmänen i fråga enligt det
32059: tone det minimibe1opp som berättigar tili pen-        vilka personers och hurudana inkomster som
32060: sion inom det korumunala pensionssystemet. Se-        skall beaktas enligt lagen samt hur dessa inkom-
32061: dan ingången av året har arvodets minimibelopp        ster skall beaktas. Enligt lagen om studiestöd (65/
32062: varit 1 156,69 mk och dess maximibe1opp               1994) beaktas t.ex. då en studerandes behov av
32063: 3 470,10 mk per person i familjevård per kalen-       ekonomiskt stöd prövas utöver sökandens egna
32064: dermånad.                                             inkomster på ett visst sätt även hans föräldrars
32065:    En familjevårdare är inte underhållsskyldig i      inkomster. 1 lagen nämns inte andra som svarar
32066: förhållande tili personer som placerats i hans        för vården och sålunda kan i behovsprövningen
32067: hem. Därför har man i reg1eringen av ersättandet      som gäller studiestöd för en person i familjevård
32068: av kostnader utgått från att familjevårdaren ald-     inte beaktas familjevärdarens inkomster. Barnbi-
32069: rig skall vara den som slutligen svarar för kostna-   dragslagen (796/1992) möjliggör för sin del alltid
32070: derna för vård och underhåll av en person i famil-    att barnbidrag betalas tili den person som de
32071: jevård. Utgångspunkten är också att en familje-       facto sköter barnet. Därför kan den personen
32072: vårdare skall få ersättning för alla sedvanliga       utöver barnbidragen för familjens eventuella öv-
32073: verkliga kostnader för vård och underhåll av en       riga barn få syskonförhöjning för mer än ett
32074: person i familjevård. Dessutom ersätts bl.a. såda-    barn. Ersättningen för kostnader för familjevärd
32075: na särskilda kostnader för terapi och hälsovård       avses dock täcka samma kostnader som barnbi-
32076: som beror på de individuella behoven för den          draget. Sä1edes beror det helt på avtalet mellan
32077: som är i familjevård samt sådana studiekostna-        familjevårdaren och kommunen om barnbidra-
32078: der för ett barn eller en ung person under 21 år i    get betalas tili familjevårdaren eller om kommu-
32079: familjevård som inte ersätts enligt annan lagstift-   nen lyfter det som ersättning för vårdkostnader-
32080: ning. Vidare kan ersättning även beviljas för sär-    na. Det barnbidrag som betalas tili familjevärda-
32081: skilda osedvanligt stora kostnader som beror på       ren skall också beaktas i beloppet av den kost-
32082: de individuella behoven för den som är i familje-     nadsersättning som betalas tili familjevårdaren
32083: vård.                                                 för samma barn.
32084:    Kostnadsersättningens minimibelopp och                 Den kategori av personer som kan ges familje-
32085:                                             KK 187/1998 vp                                            7
32086: 
32087: vård har i familjevårdarlagen inte definierats när-   i anspråk och innehållet i den vård som personen
32088: mare på grundval av ålder, hälsotillstånd eller       kräver. Således är avtalen mycket individuella
32089: andra skäl. Således kan familjevård alltid ges om     och baserar sig på respektive situation och behov,
32090: det är motiverat av vård- eller omsorgsskäl, t.ex.    vilket de också bör göra. Det är dock viktigt att
32091: tili barn eller ungdomar som omfattas av barn-        även familjevårdarna känner tili familjevårdarla-
32092: skyddet, utvecklingsstörda personer, klienter         gens innehåll och sina egna rättigheter när de
32093: inom missbrukar-, handikapp- eller åldringsvår-       ingår avtalet. 1 den utbildning och handledning
32094: den samt som mentalvårdstjänster. Största delen       som social- och hälsovårdsministeriet tillhanda-
32095: av familjevården ordnas inom ramen för barn-          håller för arbetstagare och familjevårdare i kom-
32096: skyddet och omsorgerna om utvecklingsstörda.          munerna har man också försökt fåsta särskild
32097:     Som ovan redan konstateras innehåller upp-        uppmärksamhet vid dessa frågor samt vid kom-
32098: dragsavtalet detaljerade bestämmelser om famil-       munernas skyldighet att ge familjevårdarna råd
32099: jevårdarens ställning. Dessutom innehåller avta-      och vägledning när avtalet ingås.
32100: let bestämmelser om vårdens innehåll, mål och            Den utredning som gäller familjevårdsrefor-
32101: beräknade längd samt om vilka tjänster och an-        men som Forsknings- och utvecklingscentralen
32102: dra stödåtgärder som behövs för att målen skall       för social- och hälsovården, Stakes, gjorde på
32103: nås. Med tanke på genomförandet av familjevår-        uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet och
32104: den är det synnerligen viktigt att den kommun         som publicerades 1995 (Stakes, Aiheita nro 8/95)
32105: eller samkorumun som svarar för familjevården         gav viktig respons från de sektorer som är ansva-
32106: också ordnar tillräcklig förberedelse, arbets-        riga när det gäller att producera familjevårds-
32107: handledning och utbildning. 1 detta arbete har        tjänster. Antalet personer som ges vård har ökat,
32108: även Riksförbundet för familjevård i Finland          utbetalningen av vårdarvoden har blivit vanliga-
32109: haft en central ställning.                            re och vårdarnas socialskydd har förbättrats.
32110:     Hur familjevården i varje enskilt fall genom-     Familjevårdstjänsterna har på ett positivt sätt
32111: förs beror i mångt och mycket förutom på perso-       gjort utbudet av socialservice mer mångsidigt.
32112:  nen i familjevård även på den tid som vården tar
32113: 
32114:      Helsingfors den 26 mars 1998
32115: 
32116:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32117:                                             KK 188/1998 vp
32118: 
32119: Kirjallinen kysymys 188
32120: 
32121:                                     Esa Lahtela /sd ym.: "Pyydystä ja päästä" -kalastuksen hyväksyttä-
32122:                                         vyydestä
32123: 
32124: 
32125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32126: 
32127:     Metsähallitus on suunnittelemassa muuttaa          ka se aiheuttaa vaurioita kaloille, jotka sitten
32128: Ruunaan retkeilyalueen käyttö- ja hoitosuunni-         ovat alttiita sienille ja tulehduksille. Edellä mai-
32129: telmaa siten, että kalastuksen osalta oltaisiin ra-    nituista syistä "rokastus" onkin asetuksella kiel-
32130: justi rajoittamassa nykyisen kalastuskäytännön         lettyä.
32131: mahdollisuuksia. Ruunaan koskialueelta, joka               Myös eläinsuojelun näkökulmasta "pyydystä
32132: on noin 8 km, ollaan erottamassa noin 4 km:n           ja päästä" -pyyntimuotoa voidaan pitää arvelut-
32133: Paasikoski-Haapavitja-aluetta pois normaalis-          tavana, sillä onhan siinä luontokappale, tässä
32134: ta kalastuskäytöstä.                                   tapauksessa viaton kala, tällaisen "juppilajin"
32135:     Kyseisellä alueella on tarkoitus lopettaa on-      kohteena, jossa saalisvietin tyydyttämiseksi elä-
32136: gintakokoisten kalojen istutukset kokonaan ja          välle oliolle aiheutetaan kipua ja vahinkoa.
32137:  muodostaa siitä "pyydystä ja päästä" -kalastus-           Vaikka muualla maailmassa tällaista urheilu-
32138:  alue, joka tarkoittaa sitä, että pyydetyt harjukset   kalastusmuotoa harrastetaankin, sen ei välttä-
32139: ja taimenet päästetään vapaaksi. Suunnitelmissa        mättä tarvitse tarkoittaa sitä, että meillä Suomes-
32140:  tästä kalojen kiduttamistouhusta Metsähallituk-       sa tulisi tehdä samoin. Onhan meillä vesistöjen
32141:  sella on tarkoitus periä 80 markan vuorokausi-        määrän suhteen valtavan paljon suuremmat
32142:  maksua.                                               mahdollisuudet kuin monilla muilla mailla hoi-
32143:      "Pyydystä ja päästä" -kalastuksessa kalastaja     taa kalanistutuksin saaliskalojen riittävyys siten,
32144:  pyydystää kalan perholla tai vieheellä. Pyydetty      että kalastusmatkailumme perustuisi aitoon ka-
32145:  kala irrotetaan koukusta ja lasketaan takaisin        lastustapahtumaan eikä eläinrääkkäyksen raja-
32146:  veteen. Irrotusvaiheessa ainakin koukun tai           mailla olevaan toimintaan.
32147:  koukkujen vahingoittama alue on alttiina sienille         Tällaisen aidon luonnonmukaisen toiminnan
32148:  ja erilaisille tulehdussairauksille. Samoin kalan     luulisi sopivan myös siihen "villipohjola" -lansee-
32149:  kidusten, suomuston tai evien rikkoutuminen on        raukseen, mitä Metsähallitus muutenkin on ha-
32150:  hyvinkin mahdollista, vaikka kyseessä olisi kuin-     kemassa luontomatkailun kehittämisessä.
32151:  ka taitava kalastaja. Siitä voi seurata samoja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32152:  ongelmia ainakin kesäiseen aikaan, jolloin vesi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32153:  on lämpimämpää. Myös kalatautien ja loisten           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32154:  leviämisen vaara on suurempi, koska samoilla          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32155:  desinfioimattomilla välineillä on voitu kalastaa
32156:   missä vain. Kala voi näin saada koukusta tartun-                Onko Hallituksen mielestä "pyydystä
32157:   nan ja irti päästyään olla mahdollinen taudin tai            ja päästä" -kalastusmuoto eläinsuojelul-
32158:   loisen kantaja.                                              lisesti täysin hyväksyttävissä, ja
32159:      Tämäntyyppisestä "pyydystä ja päästä" -ka-                   näkeekö Hallitus jotain mahdollista li-
32160:   lastuksesta ei ole riittävää tutkimustietoa ole-             säarvoa sillä, että luonto- ja kalastusmat-
32161:   massa. Ainoa tutkimustieto lienee "rokastuk-                 kailuamme kehitettäisiin aitoja suomalai-
32162:   sen" osalta. "Rokastukseksihan" kutsutaan sel-               sia mahdollisuuksia ja lähtökohtia hy-
32163:   laista kalastusmuotoa, jossa joesta pyydetään                väksi käyttäen eikä siis matkien joitakin
32164:   kalaa välineellä, jossa on useita koukkuja. Pyyn-            juppikalastuslajeja, jotka eivät meidän
32165:   timuodon on todettu olevan vahingollinen, kos-               ympäristöämme kuulu?
32166: 
32167:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
32168: 
32169:            Esa Lahtela /sd               Pia Viitanen /sd              Anne Huotari /vas
32170:            Marjaana Koskinen /sd         Pertti Virtanen /evir         Eila Rimmi /vas
32171:            Pentti Tiusanen /vas          Tapio Karjalainen /sd         Mikko Kuoppa /va-r
32172:                       Helena Vartiainen /sd                    Pekka Saarnio /vas
32173:  280043
32174: 2                                          KK 188/1998 vp
32175: 
32176: 
32177: 
32178: 
32179:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32180: 
32181:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alamittaiset kalat tulee, jolleivät ne ole sanotta-
32182: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vasti vahingoittuneita, päästää viipymättä takai-
32183: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      sin veteen. Muut saaliiksi saadut kalat taas vedes-
32184: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.          tä noston jälkeen, jos se vain on mahdollista,
32185: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 188:         tainnutetaan ja verestetään. "Pyydystä ja pääs-
32186:                                                       tä" -kalastus ei ole kuulunut suomalaiseen kalas-
32187:           Onko Hallituksen mielestä "pyydystä         tusperinteeseen eikä -kulttuuriin, vaan se on vi-
32188:        ja päästä" -kalastusmuoto eläinsuojelul-       rinnyt täällä viime vuosikymmenen aikana ulko-
32189:        lisesti täysin hyväksyttävissä, ja             maisten esimerkkien mukaisesti. Eläinsuojelula-
32190:            näkeekö Hallitus jotain mahdollista li-    kimme säännöksistä lähtien kalastusmuodon,
32191:        säarvoa sillä, että luonto- ja kalastusmat-    jossa kalastus tähtää vain kalastajan elämykseen
32192:        kailuamme kehitettäisiin aitoja suoma-         ja pyyntivälineeseen tarttuneiden pyyntikokois-
32193:        laisia mahdollisuuksia ja lähtökohtia hy-      ten kalojen palauttamiseen takaisin vesistöön,
32194:        väksi käyttäen eikä siis matkien joitakin      voidaan katsoa altistavan saaliskalan lain tar-
32195:        juppikalastuslajeja, mitkä eivät meidän        koittamalle tarpeettomalle kärsimykselle, kivulle
32196:        ympäristöömme kuulu?                           ja tuskalle.
32197:                                                           Matkailuun liittyvän kalastuksen kehittämi-
32198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sessä on Suomessa pyritty monipuolistamaan
32199: vasti seuraavaa:                                      tarjontaa. Tässä tarkoituksessa on vesistöjemme
32200:                                                       luonnonvaraisen kalaston tarjoamien kalastus-
32201:    Voimassa olevan eläinsuojelulain 3 §:n mu-         edellytysten rinnalle luotu uudenlaisia kalastus-
32202: kaan eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niille saa     mahdollisuuksia mm. tehostamalla kalastajien
32203: aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kysymykses-         arvostamien saalislajien hoitoa, istuttamalla ve-
32204: sä tarkoitetussa "pyydystä ja päästä" -kalastuk-      siin kooltaan välittömästi kalastukseen sopivia
32205: sessa kala altistuu koukkupyydykseen tarttumi-        istukkaita sekä varaamaila kohteita vain tietyn-
32206: sesta, kiinnijäämisen jälkeisestä väsyttämisestä       laiseen kalastukseen tai tietyn kalastajaryhmän
32207: koukun irroittamiseen liittyvästä ym. käsittelys-      käyttöön. Kalavesien omistajat yhdessä matkai-
32208: tä aiheutuville vaurioille. Niistä voi kehittyä ve-    lukalastusta harjoittavien yritysten kanssa ovat
32209: sistöön palautetulle kalalle haitallisia jälkiseu-     useinmiten vastanneet näistä kalastusjärjestelyis-
32210: rauksia. Kotimaisissaja ulkomaisissa tutkimuk-         tä. Metsähallitus on hallitsemillaan kalavesillä
32211: sissa on todettu osassa saaliskaloja eriasteisia       toteuttanut vastaavia kalastusjärjestelyjä. Maa-
32212: vaurioita,jotka osassa tapauksistajohtivat kalan      ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan
32213: kuolemaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-        erilaisia kalastuskohteita myös tarvitaan moni-
32214: toksen tutkimuksissa taimenilla ja harjuksilla         puolistamaan matkailussa tarvittavaa kalastus-
32215: kuolleisuus jäi hyvin vähäiseksi, mutta kalastus-      mahdollisuuksien tarjontaa. Normaalikäytöstä
32216: kirjallisuudessa on selostettu pohjoisamerikka-        on näiden erityisvesien johdosta poistunut varsin
32217: laisia tutkimuksia, joissa kuolleisuus on ollut 5-     pieniä vesialueita, joten perinteellisiin vesiluon-
32218: 20 %:n luokkaa. Suomessa harjoitetussa vapaa-          tomme tarjoamiin edellytyksiin pohjautuvalle
32219: ajankalastuksessakin tarkoituksena on ravinto-         luonto- ja kalastusmatkailutarjonnalle on jäljellä
32220: käyttöön tulevien kalojen pyynti. Kalastuslain-        runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia.
32221: säädännön mukaan pyynnin yhteydessä saadut
32222: 
32223:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
32224: 
32225:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32226:                                               KK 188/1998 vp                                                3
32227: 
32228: 
32229: 
32230: 
32231:                                           Tili Riksdagens Talman
32232: 
32233:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              såvida den int~ skadats märkbart, genast återsät-
32234: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              tas i vattnet. Ovrig fisk som erhållits vid fångst
32235: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          skall efter att ha lyfts ur vattnet såvitt möjligt
32236: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-           bedövas och tappas på blod. "Fånga och släpp"
32237: mål nr 188:                                              -fisket har inte hört tili den finländska fisketradi-
32238:                                                          tionen och -kulturen utan har, inspirerat av ut-
32239:           Anser Regeringen fiskeformen "fånga            ländska förebilder, kommit in i bilden hos oss
32240:        och släpp" vara helt acceptabel ur djur-          först under de senaste tio åren. Utgående från
32241:        skyddssynpunkt, och                               bestämmelserna i vår djurskyddslag kan det mo-
32242:           ser Regeringen något eventuellt till-          tiverat anses att en form för fisket, som är
32243:        läggsvärde i att utveckla vår natur- och          inriktad endast på att ge fiskaren upplevelser
32244:        fisketurism med utnyttjande av genuina            varefter fiskar av fångststorlek som fastnat på
32245:        finländska möjligheter som utgångs-               fångstredskapet återbördas tili vattnet, åsamkar
32246:        punkt, istället för att efterapa yuppiefis-       den fångade fisken sådant onödigt lidande och
32247:        kemetoder som inte hör hemma i vår mil-           onödig smärta och plåga som avses i lagen.
32248:        jö?                                                   Vid utvecklandet av fisket i anknytning tili
32249:                                                          turismen i vårt land har målet varit ett mångsidigt
32250:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utbud. 1 den avsikten har det vid sidan av de
32251: anföra följande:                                         förutsättningar för fiske den naturliga fiskefau-
32252:                                                          nan erbjuder i våra vattendrag även skapats nya
32253:     Enligt 3 § i gällande djurskyddslag skall djur       fiskemöjligheter, bl.a. genom att effektivera vår-
32254: behandlas väl så att de inte åsamkas onödigt             den av fångstarter som värderas av våra fiskare,
32255: lidande. Vid fiske enligt den i spörsmålet avsedda       genom att i vattendragen utplantera sättfisk av
32256: "fånga och släpp" -metoden utsätts fisken för att        en storlek som genast går att fiska samt genom att
32257: krokas på fångstredskap, uttröttning efter att ha        reservera vissa platser enbart för fiske av visst
32258: krokats samt olika skador i samband med lösgö-           slag eller för disposition av viss fiskargrupp. Of-
32259: randet från kroken mm. hantering. För den i              tast är det ägarna av fiskevattnen som tillsam-
32260: vattnet återutsatta fisken kan dessa skador inne-        mans med turistfiskeföretag svarar för dessa fis-
32261: bära menliga följder. Vid undersökningar i såväl         kearrangemang. lnom de vatten, som adminis-
32262: vårt eget land som utomlands har skador avolika          treras av Forststyrelsen har denna genomfört
32263: omfattning kunnat konstateras på en del av               motsvarande arrangemang. Enligt jord- och
32264: fångstfiskarna. 1en del a v fallen har skadorna lett     skogsbruksministeriets uppfattning behövs det
32265: tili döden för fisken. 1 vilt- och fiskeriforsknings-    fiskeplatser avolika typ även för att göra utbudet
32266: institutets undersökningar konstaterades en              av fiskemöjligheter mångsidigare inom turismen.
32267: mycket låg dödlighet för öring och harr, men             1 praktiken är det fråga om relativt små vatten-
32268:  redogörelser för nordamerikanska undersök-              områden som tagits ur normalbruk på grund av
32269: ningar i fiskelitteraturen berättar om dödlighet         de avsedda specialvattnen, vilket innebär att det
32270: av storlekordningen 5-20%. 1 vårt land är syftet         fortfarande kvarstår rikligt med plats och möjlig-
32271:  även för fritidsfiskets del att fånga fisk tili föda.   heter för utbudet av traditionell natur- och fiske-
32272:  Enligt vår fiskelagstiftning skall vid fångst erhål-    turism, som är grundad på de förutsättningar vår
32273:  len fisk som inte fyller fastställda minimimått,        vattennatur erbjuder.
32274: 
32275:       Helsingfors den 30 mars 1998
32276: 
32277:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32278:                                             KK 189/1998 vp
32279: 
32280: Kirjallinen kysymys 189
32281: 
32282: 
32283: 
32284: 
32285:                                    Esa Lahtela /sd: Rajavartijan oikeudesta eläkkeeseen
32286: 
32287: 
32288: 
32289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32290: 
32291:    Valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin mukaan          välittömästi korjata siten, että edellä mainitun-
32292: rajavartijalle luetaan palveluksen päättyessä hy-     laisissa tapauksissa eläke karttuisi koko ajalta
32293: väksi vain rajavartijan palvelusaika. Sen sijaan      täysimääräisesti, vaikka henkilö olisikin välillä
32294: muiden kuin rajavartijoiden osalta kaikki soti-       ollut puolustusvoimien palveluksessa.
32295: lasviroissa palveltu aika otetaan huomioon elä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32296: keiän karttumisessa.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32297:    Edellä mainittujen käsitteiden vuoksi rajavar-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32298: tijan kohdalla onkin epäkohta olemassa, jos hän       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32299: on palvelusaikanaan toiminut myös muussa soti-
32300: lasvirassa puolustusvoimien tai rajavartiolaitok-                 Onko Hallitus ollut tietoinen valtion
32301: sen palveluksessa. Tästä esimerkki elävästä elä-              eläkelain epäkohdasta rajavartijoiden
32302: mästä: Henkilö on astunut rajavartijan tehtä-                 osalta niissä tapauksissa, joissa rajavar-
32303: vään vuonna 1970 ja sitten myöhemmin siirtynyt                tija on palvelusaikanaan toiminut puo-
32304: puolustusvoimien palvelukseen ja taas palannut                lustusvoimien palveluksessa,
32305: rajavartijan tehtävään. Kokonaispalveluaikaa                     ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta edel-
32306: on yhteensä 28 vuotta, siitä rajavartijan tehtävää            lä kuvatun Iaiset väliinputoamiset estet-
32307:  on 9 vuotta 8 kuukautta. Kun hän nyt on jäämäs-              täisiin ja rajavartija olisi oikeutettu täy-
32308:  sä eläkkeelle, hänen eläkkeensä tulee jäämään                teen eläkkeeseen, vaikka hän olisikin ol-
32309:  suhteettoman matalaksi. Tällainen aukko tuntuu               lut välillä puolustusvoimien palvelukses-
32310:  kohtuuttomalta valtion eläkelain osalta. Se tulisi           sa?
32311: 
32312:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
32313: 
32314:                                             Esa Lahtela /sd
32315: 
32316: 
32317: 
32318: 
32319:  280043
32320: 2                                           KK 189/1998 vp
32321: 
32322: 
32323: 
32324: 
32325:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32326: 
32327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nöksiä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
32328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          henkilöstöryhmien osalta muutokset toteutettiin
32329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        näiden laitosten erityispiirteet huomioon ottaen.
32330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-            Rajavartijoiden eroaruisikä on ollut varsin al-
32331: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           hainen eli 50 vuotta. Vuoden 1993 jälkeen palve-
32332: 189:                                                   lukseen tulleilla uusilla rajavartijoilla eroaruisikä
32333:                                                        on 55 vuotta eli sama kuin upseereilla ja opisto-
32334:            Onko Hallitus ollut tietoinen valtion       upseereilla. Ns. vanhojen rajavartijoiden eroa-
32335:        eläkelain epäkohdasta rajavartijoiden           ruisikä nousee asteittain siirtymäkauden kulu-
32336:        osalta niissä tapauksissa, joissa rajavar-      essa 50 vuodesta 55 vuoteen. Siirtymäkausi on
32337:        tija on palvelusaikanaan toiminut puo-          varsin joustava ja siirtymäjärjestelyt koskevat
32338:        lustusvoimien palveluksessa, ja                 kaikkia niitä rajavartijoita, joilla vuoden 1994
32339:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta edellä     lopussa oli vähintään kolme vuotta rajavartijan
32340:        kuvatun laiset väliinputoamiset estettäi-       tehtävässä palveltua aikaa. Ne rajavartijat, joilla
32341:        siin ja rajavartija olisi oikeutettu täyteen    vuoden 1994 lopussa oli rajavartijana palveltua
32342:        eläkkeeseen, vaikka hän olisikin ollut vä-      aikaa vähintään 16 vuotta, jäivät kokonaan van-
32343:        lillä puolustusvoimien palveluksessa?           hojen säännösten piiriin.
32344:                                                            Viime vuoden lopulla syntyneen tulopoliitti-
32345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen kokonaisratkaisun yhteydessä rajavartiolai-
32346: vasti seuraavaa:                                       toksen tarkentavien virkaehtosopimusneuvotte-
32347:                                                        lujen yhteydessä rajavartiolaitos ja henkilöstö-
32348:    Vuosien 1993 ja 1995 alusta toteutetuilla elä-      järjestöt ovat todenneet erään koko eläkejärjes-
32349: keuudistuksilla valtion eläke-edut muutettiin           telmän kannalta pienen mutta yksittäisen raja-
32350: vastaamaan yksityisen sektorin eläketurvan ta-          vartijan kannalta ongelmalliseen lopputulokseen
32351: soa. Uudistukset tulivat voimaan ns. uusilla            eläkeiän karttumisen suhteen johtavan asian.
32352: työntekijöillä välittömästi ja ns. vanhoilla työn-      Voimassa olevan valtion eläkelain 8 §:n 4 mo-
32353: tekijöillä asteittain. Uudistus koski myös ns. soti-    mentin mukaan rajavartijalle luetaan palveluk-
32354: laseläkejärjestelmän piirissä olevia sekä muita         sen päättyessä hyväksi vain rajavartijana palvel-
32355: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henki-          tu aika. Kuitenkinjoissakin tapauksissa rajavar-
32356: löstöryhmiä, joiden eläke-etujen muutokset so-          tija on palvelusaikanaan toiminut myös muussa
32357: peutettiin yleiseen eläkeuudistukseen.                  sotilasvirassa joko puolustusvoimien tai rajavar-
32358:     Uudistukset merkitsivät kaikkien valtion elä-       tiolaitoksen palveluksessa. Muiden kuin rajavar-
32359: kejärjestelmän piirissä olevien virkamiesten ja         tijoiden osalta kaikki sotilasviroissa palveltu
32360: työntekijöiden eläke-etujen asteittaista heikenty-      aika otetaan huomioon eläkeiän karttumisessa.
32361: mistä lukuun ottamatta lähellä eläkeikää olevia,        Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan
32362: joita uudistus ei koskenut. Uudistuksella muutet-       asiaa on syytä selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toi-
32363: tiin mm. eläkeikää, eläkkeen karttumisvauhtia           menpiteisiin, jos selvitys antaa siihen aihetta.
32364: sekä eläkkeen enimmäismäärää koskevia sään-
32365: 
32366:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
32367: 
32368:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
32369:                                            KK 189/1998 vp                                           3
32370: 
32371: 
32372: 
32373: 
32374:                                        Tili Riksdagens Talman
32375: 
32376:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringar som gällde personalgrupperna inom
32377: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet
32378: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-      genomfördes med beaktande av de särdrag som
32379: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmå1           dessa inrättningar har.
32380: nr 189:                                                  Gränsbevakarnas avgångsålder har varit gan-
32381:                                                      ska låg, dvs. 50 år. För sådana gränsbevakare
32382:           Är Regeringen medveten om de miss-         som harträtti tjänst efter 1993 är avgångsåldern
32383:        förhållanden i lagen om statens pensioner     55 år, dvs. densamma som för officerare och
32384:        som gäller gränsbevakarna i sådana fall       institutofficerare. Avgångsåldern för s.k. gamla
32385:        då en gränsbevakare under sin tjänstetid      gränsbevakare kommer att stiga gradvis från 50
32386:        har varit anställd vid försvarsmakten,        tili 55 år under en övergångsperiod. Övergångs-
32387:        och                                           perioden är tämligen smidig och övergångsar-
32388:           vad ämnar Regeringen göra för att för-     rangemangen gäller alla gränsbevakare som vid
32389:        hindra sådana missgynnanden som be-           utgången av 1994 hade tjänstgjort minst 3 år i
32390:        skrivs ovan och för att gränsbevakaren        gränsbevakares uppgifter. Sådana gränsbevaka-
32391:        skall få rätt tili full pension även om han   re som vid utgången av 1994 hade tjänstgjort
32392:        däremellan har varit anställd vid för-        minst 16 år som gränsbevakare blev helt och
32393:        svarsmakten?                                  hållet kvar inom det gamla systemet.
32394:                                                          Gränsbevakningsväsendet och personalorga-
32395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nisationerna har i samband med de preciserande
32396: anföra fö1jande:                                     tjänsteko llektiva vtalsförhandlingar    gällande
32397:                                                      gränsbevakningsväsendet som fördes i samband
32398:    Genom de pensionsreformer som genomför-           med den inkomstpolitiska helhetslösning som
32399: des från och med början av 1993 och 1995 ändra-      nåddes i slutet av förra året fåst uppmärksamhet
32400: des statens pensionsförmåner så att de motsvarar     vid en faktor som med tanke på hela pensionssy-
32401: nivån på pensionsskyddet inom den privata sek-       stemet är av föga betydelse, men som dock i fråga
32402: torn. Reformerna trädde i kraft omedelbart för       om enskilda gränsbevakare kan leda tili ett prob-
32403: s.k. nya arbetstagare och gradvis för s.k. gamla     lematiskt slutresultat vad gäller intjänandet av
32404: arbetstagare. Reformen gällde även personer          pension. Enligt 8 § 4 mom. i den gällande lagen
32405: inom pensionssystemet för militärer samt övriga      om statens pensioner räknas i fråga om gränsbe-
32406: personalgrupper inom försvarsmakten och              vakarna endast tjänstgöringstiden som gränsbe-
32407: gränsbevakningsväsendet i fråga om vilka änd-        y_akarne tili godo när anställningen upphör.
32408: ringarna i pensionsförmånerna anpassades till        Andå har en del av gränsbevakarna under sin
32409: def!. allmänna pensionsreformen.                     anställning även tjänstgjort inom någon annan
32410:    Andringarna innebar en gradvis försämring         militär tjänst antingen vid försvarsmakten eller
32411: av pensionsförmånerna för alla tjänstemän och        gränsbevakningsväsendet. 1 fråga om andra yr-
32412: arbetstagare inom statens pensionssystem, med        kesgrupper än gränsbevakare beaktas vid intjä-
32413: undantag av dem som befann sig nära pensions-        nandet av pension all anställningstid i militär
32414: åldern och som reformen inte gällde. Genom           tjänst. Enligt finansministeriets uppfattning bör
32415: reformen ändrades bestämmelserna om bl.a.            saken utredas och, om det anses nödvändigt,
32416: pensionsåldern, den takt i viiken pensionen tjä-     behövliga åtgärder vidtas.
32417: nas in samt pensionens maximibelopp. De änd-
32418: 
32419:      Helsingforsden 27 mars 1998
32420: 
32421:                                                                           Minister Jouko Skinnari
32422:                                             KK 190/1998 vp
32423: 
32424: Kirjallinen kysymys 190
32425: 
32426: 
32427: 
32428: 
32429:                                    Esa Lahtela /sd: Työmarkkinat-lehden lähettämisestä
32430: 
32431: 
32432: 
32433:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32434: 
32435:    Työhallinnon julkaisu Työmarkkinat-lehti on        voita. Näiden ihmisten osalta Työmarkkinat-
32436: aina helmikuun alkuun asti ollut mahdollista,         lehden lopettamispäätös on vastakkainen aktii-
32437: työttömän niin halutessa, saada määräajaksi           visen työvoimapolitiikan kanssa.
32438: postitse maksutta kotiinsa. Nyt tämä mahdolli-           Siitä syystä toivoisikin, että työministeriö voi-
32439: suus on poistumassa eikä uusia tilauksia enää         si vielä tarkistaa kantansa uudelleen, eli sitä, oli-
32440: oteta vastaan. Tästä lähtien ministeriön suunni-      siko harvempaan asuttujen seutujen osalta mah-
32441: telman mukaan lehti olisi tavoitettavissa työvoi-     dollisuus jatkaa vanhaa käytäntöä ja postittaa
32442: matoimistoissa. Kuitenkin ainakin pitkien väli-       Työmarkkinat-lehti työttömille työnhakijoille.
32443: matkojen seuduilla useat työttömät ovat pitäneet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32444: kotiin kannettua lehteä hyvinkin tarpeellisena        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32445: informaatiokanavana työpaikkojen ja muunkin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32446: ajankohtaisen tiedonsaannin kannalta. Syynä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32447: lehdenjakelun rajoittamiseen lienee ollut paikal-
32448: lispuhelumaksulla toimiva työvoimapalvelu sekä                   Pitääkö Hallitus mahdollisena sitä,
32449:  muukin lisääntynyt informaatiokanavien määrä.                että harvempaan asuttujen seutujen osal-
32450: Syrjäisiä seutuja ja köyhempiä työttömiä monet-               ta Työmarkkinat-lehden postitusta työt-
32451:  kaan näistä uusista välineistä eivät vieläkään ta-           tömille jatkettaisiin edelleen?
32452: 
32453:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
32454: 
32455:                                             Esa Lahtela /sd
32456: 
32457: 
32458: 
32459: 
32460:  280043
32461: 2                                        KK 190/1998 vp
32462: 
32463: 
32464: 
32465: 
32466:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32467: 
32468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työvoimapalvelujärjestelmän uudistamisella
32469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      pyritään edistämään työnhakijoiden omaa aktii-
32470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    visuutta ja omatoimisuutta työhön ja koulutuk-
32471: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    seen haussa. Työministeriön käsityksen mukaan
32472: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       useimmilla aktiivisesti työtä hakevilla henkilöillä
32473:  190:                                              on mahdollisuus hakea kaksi kertaa kuukaudes-
32474:                                                    sa ilmestyvä Työmarkkinat-lehti työvoimatoi-
32475:           Pitääkö Hallitus mahdollisena sitä,      mistosta tai tutustua siihen paikkakuntansa kir-
32476:        että harvempaan asuttujen seutujen osal-    jastossa.
32477:        ta Työmarkkinat-lehden postitusta työt-         Jotkin työvoimatoimistot ovat ilmoittaneet,
32478:        tömille jatkettaisiin edelleen?             että ne aikovat lähettää Työmarkkinat-lehteä
32479:                                                    niille asiakkaille, joilla on pitkien matkojen
32480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuoksi hankala saada lehteä muulla tavalla käyt-
32481: vasti seuraavaa:                                   töönsä. Työministeriön mielestä työvoimatoi-
32482:                                                    mistot, jotka tuntevat parhaiten paikalliset olo-
32483:    Työministeriö jakaa kansalaisten käyttöön eri   suhteet ja asiakkaidensa palvelutarpeet, voivat
32484: muodoissa tietoja työpaikoista, koulutuksesta ja   parhaiten päättää työpaikkalehtien tai muun tie-
32485: työhallinnon palveluista. Kattavin ja ajantasai-   dotusaineiston toimittamisesta asiakkailleen.
32486: sin tieto avoimista työpaikoista ja työvoimakou-   Työministeriö on valmis suosittelemaan työvoi-
32487: lutuksesta on saatavana työhallinnon sähköisten    matoimistoille, että ne voivat harkintansa mu-
32488: viestimien ja Työlinja-puhelinpalvelun kautta.     kaan huolehtia Työmarkkinat-lehden jakelusta
32489: Työpaikkalehdissä julkaistaan vain osa haetta-      omalla alueellaan.
32490: vana olevista työpaikoista, ja kahden viikon il-       Työministeriö katsoo, että Työmarkkinat-
32491: mestymisväli asettaa rajoituksia tiedon ajanta-     lehden keskitetyn kotipostituksen lopettaminen
32492: saisuudelle. Työpaikat myös täyttyvät edelleen      ei heikennä kansalaisten tiedonsaantia työpai-
32493: varsin nopeasti. Työhallinnon työpaikkalehtien      koista ja työvoimakoulutuksesta eikä näe tarkoi-
32494: merkitys ajankohtaisen tiedon työpaikkatiedon       tuksenmukaiseksi muuttaa tekemäänsä päätöstä
32495: välittäjänä on viime vuosina vähentynyt. Niiden     lehden jakelusta. Työministeriö työskentelee
32496: tehtävänä on entistä enemmän tiedottaa yleisesti    edelleen kansalaisille suunnatun tiedottamisen
32497: työhallinnon palveluista sekä työ- ja koulutus-     kehittämiseksi ajantasaisena, kattavanaja asiak-
32498: mahdollisuuksista.                                  kaiden tarpeita vastaavana.
32499: 
32500:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
32501: 
32502:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
32503:                                             KK 190/1998 vp                                              3
32504: 
32505: 
32506: 
32507: 
32508:                                         Tili Riksdagens Talman
32509: 
32510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           denas egen aktivitet och egna initiativ då det
32511: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           gäller att söka arbete och utbildning. Enligt ar-
32512: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       betsministeriets uppfattning har de flesta perso-
32513: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade spörs-          ner som aktivt söker arbete möjlighet att hämta
32514: mål nr 190:                                           den två gånger i månaden utkommande tidning-
32515:                                                       en Työmarkkinat-Arbetsmarknaden från arbets-
32516:           Anser Regeringen det möjligt att post-      kraftsbyrån eller bekanta sig med tidningen på
32517:        ningen av tidningen Työmarkkinat-              ortens bibliotek.
32518:        Arbetsmarknaden tili de arbetslösa kun-            En del arbetskraftsbyråer har meddelat att de
32519:        de fortsättas i glesbygderna?                  ämnar sända tidningen Työmarkkinat-Arbets-
32520:                                                       marknaden tili de kunder som på grund av långa
32521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avstånd har svårt att på annat sätt få tillgång tili
32522: anföra följande:                                      tidningen. Arbetsministeriet anser att arbets-
32523:                                                       kraftsbyråerna, som bäst känner tili de lokala
32524:    Arbetsministeriet ger medborgarna olika form       förhållandena och sina kunders servicebehov,
32525: av information om arbetsplatser, utbildning och       bäst kan avgöra om platsjournalerna eller annat
32526: arbetsförvaltningens servicemöjligheter. Den          informationsmaterial skall sändas tili kunderna.
32527: mest heltäckande och uppdaterade informatio-          Arbetsministeriet är redo att rekommendera ar-
32528: nen om lediga arbetsplatser och arbetskraftsut-       betskraftsbyråerna att dessa enligt egen prövning
32529: bildning finns att få via arbetsförvaltningens        kan se tili att tidningen Työmarkkinat Arbets-
32530: elektroniska medier och telefontjänsten Jobblin-      marknaden delas ut inom arbetskraftsbyråernas
32531: jen. 1 platsjournalerna publiceras endast en del av   eget område.
32532: de ledigförklarade arbetsplatserna och tvä veck-          Arbetsministeriet anser att upphörandet av
32533: ors utgivningsintervall begränsar möjligheterna       den centraliserade postningen av tidningen
32534: att uppdatera uppgifterna. Arbetsplatserna be-        Työmarkkinat-Arbetsmarknaden tili hemmen
32535: sätts dessutom fortfarande mycket snabbt. Bety-       inte försvagar medborgarnas tillgång tili infor-
32536: delsen av arbetsförvaltningens platsjournaler         mation om arbetsplatser och arbetskraftsutbild-
32537: som förmedlare av aktueli information om ar-          ning och anser det inte ändamålsenligt att ändra
32538:  betsplatser har under de senaste åren minskat.       sitt beslut om utdelningen av tidningen. Arbets-
32539:  Deras uppgift är mer och mer att alimänt infor-      ministeriet arbetar vidare med att utveckla den
32540:  mera om arbetsförvaltningens service och om          tili medborgarna riktade informationen så att
32541:  arbets- och utbildningsmöjligheter.                  den är tidsenlig, omfattande och motsvarar kun-
32542:     Genom att reformera systemet med arbets-          dernas behov.
32543:  kraftsservice försöker man främja arbetssökan-
32544: 
32545:      Helsingfors den 31 mars 1998
32546: 
32547:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32548:                                             KK 191/1998 vp
32549: 
32550: Kirjallinen kysymys 191
32551: 
32552: 
32553: 
32554: 
32555:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: TEN-tieverkoston uudistamisesta
32556: 
32557: 
32558: 
32559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32560: 
32561:    Tielaitos on tehnyt alustavan esityksen Suo-       sisällyttää Suomen esitykseen, sillä tietä käyte-
32562: men TEN-verkon uudistamiseksi. Euroopan               tään erittäin paljon myös erityisesti kalan kulje-
32563: unionille menevän esityksen valmistelu jatkuu         tuksiin Norjasta EU:hun.
32564: liikenneministeriössä, jossa Tielaitoksen esitystä       Venäjän osalta pohjoisessa on toistaiseksi vain
32565: on tarvetta korjata.                                  yksi virallinen rajanylityspaikka, Rajajoosepis-
32566:     Ensinnäkin esitykseen tulee palauttaa TEN-        sa, ja siksi onkin kummallista, että myös tieyh-
32567: verkossa nyt oleva viitostie Kajaani-Kuusa-           teys Ivalosta Rajajooseppiin puuttuu Tielaitok-
32568: mo-Kemijärvi,jokajatkuu siitä edelleen Pelko-         sen esityksestä.
32569: senniemen kautta Sodankylään. TEN-tiestöön               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32570: voidaan saada EU-rahaa, ja siihen kuuluminen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32571: auttaa tien saamista yleiseurooppalaisiin tiekart-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32572: toihin ja on siten matkailun kannalta tärkeä.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32573: Koska viitostie on hyvin merkittävä myös mat-
32574: kailutienä, onkin kovin outoa, että Tielaitos on                Tuleeko Hallitus korjaamaan Tielai-
32575: lähtenyt esittämään sen poistamista TEN-ver-                 toksen laatimaa alustavaa Suomen esitys-
32576:  kostosta.                                                   tä EU:lle TEN-tieverkostoksi siten, että
32577:     TEN-tiestöön valittavien teiden yhtenä kritee-           siihen palautetaan viitostie Kajaani-
32578:  rinä on ollut se, että ne ovat teitä, joita pitkin          Kuusamo-Kemijärvi sekä lisätään Tor-
32579:  kuljetaan EU:n naapurimaihin. Tällä perusteella             nio-Kilpisjärvi-tie ja Rajajoosepin tie?
32580:  valtatie 21, Tornio-Kilpisjärvi, on perusteltua
32581: 
32582:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
32583: 
32584:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
32585: 
32586: 
32587: 
32588: 
32589:  280043
32590: 2                                                   91/1998 vp
32591: 
32592: 
32593: 
32594: 
32595:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           neministeriössä juuri valmistuneen Suomen lii-
32597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kennejärjestelmä 2020 -selvityksen lausuntokier-
32598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          roksen yhteydessä. Tähän selvitykseen sisälty-
32599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            vässä alustavassa TEN-verkon tarkistusehdo-
32600: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            tuksessa ovat mukana kaikki nykyiset TEN-tiet
32601: myksen n:o 191:                                          mukaan luettuna valtatie 5 Kemijärvelle asti.
32602:                                                          Tältä osin Tielaitoksen esitystä on jo siis muutet-
32603:            Tuleeko Hallitus korjaamaan Tielai-           tu liikenneministeriössä. Toisaalta siihen ei ole
32604:         toksen laatimaa alustavaa Suomen esitys-         lisätty valtatietä 21 Tornio-Kilpisjärvi eikä Ra-
32605:         tä EU:lle TEN-tieverkostoksi siten, että         jajoosepin tietä.
32606:         siihen palautetaan viitostie Kajaani-                Vasta tämän lausuntokierroksen jälkeen lii-
32607:         Kuusamo-Kemijärvi sekä lisätään Tor-             kenneministeriössä laaditaan ehdotus Suomen
32608:         nio-Kilpisjärvi-tie ja Rajajoosepin tie?         TEN-verkon tarkistamiseksi, ja se käsitellään
32609:                                                          asianmukaisessa järjestyksessä valtioneuvoston
32610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             EU-asioita käsittelevissä elimissä. Suomen tar-
32611: vasti seuraavaa:                                         kistamisesitys valmistunee alkusyksystä. Tämän
32612:                                                          vuoksi hallituksen tai liikenneministeriön puo-
32613:    Yleiseurooppalaiset liikenneverkot eli TEN-           lesta ei lopullisesta Suomen TEN-verkon tarkis-
32614: verkot tulivat voimaan syyskuussa 1996. EU:n             tamisesityksestä voida tässä vaiheessa enempää
32615: tarkoituksena on täydentää ja tarkistaa verkkoja          todeta.
32616: vuosituhannen vaihteessa. Päätös tarkistamises-              Lopuksi totean, että TEN-tieverkko on tärkeä
32617: ta tehtäneen vuoden 1999 loppupuolella, jolloin           osa EU-integraatiossa, mutta sen merkitystä ei
32618: Suomi toimii EU :n puheenjohtajamaana.                    toisaalta pidä liioitella. Vuotuinen tuki on vain
32619:     Suomen tarkistusesityksen valmistelua varten          parinkymmenen miljoonan markan suuruus-
32620: liikenneministeriö on pyytänyt kannanotot ja              luokkaa, eikä sen perusteella ole muutettu eikä
32621: esitykset kaikilta maakunnan liitoilta ja niiltä          muuteta tiehankkeiden kansallisia priorisoin-
32622: alaisiltaan virastoilta ja laitoksilta, joiden ylläpi-    teja. Suomen itsensä on myös TEN-verkkoon
32623: tämiä liikenneväyliä kuuluu TEN-verkkoihin.               kuuluvat tiet rakennettava ja parannettava.
32624: Asiassa on maaliskuussa pidetty keskustelutilai-          TEN-tieverkon ulkopuolelle on myös jäänyt ja
32625: suus, johon oli kutsuttu muun muassa kaikki               tulee vastaisuudessakin jäämään monia vielä
32626: maakunnan liitot. Lisäksi asiassa on kevään ku-           vilkkaampia sekä myös matkailun kannalta tär-
32627: luessa vielä mahdollisuus kannanottoihin liiken-          keämpiä teitä.
32628: 
32629:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
32630: 
32631:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
32632:                                                 191/1998 vp                                            3
32633: 
32634: 
32635: 
32636: 
32637:                                         Tili Riksdagens Talman
32638: 
32639:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med remissrundan om trafikministeriets nyligen
32640: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utkomna utredning om Finlands trafiksystem i
32641: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       framtiden, "Suomen liikennejärjestelmä 2020" ta
32642: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             ställning i ärendet. Det preliminära förslaget tili
32643: spörsmål nr 191:                                      justeringar i TEN-nätet som ingår i utredningen
32644:                                                       inbegriper förutom alla nuvarande TEN-vägar
32645:           Ämnar Regeringen korrigera Finlands         även riksväg 5 ända tili Kemijärvi. Tili denna del
32646:        preliminära framställan tili EU om TEN-        har alltså Vägverkets förslag ändrats vid trafik-
32647:        vägnätet, viiken uppgjorts av Vägverket, i     ministeriet. A andra sidan har varken riksväg 21
32648:        syfte att tili vägnätet återföra riksväg fem   mellan Torneå och Kilpisjärvi eller Rajajoosep-
32649:        på sträckan Kajana-Kuusamo-Kemi-               pivägen lagts tili.
32650:        järvi och i syfte att tillägga vägen mellan       Förslaget tili justering av Finlands TEN-nät
32651:        Torneå och Kilpisjärvi samt Rajajoosep-        uppgörs inte vid trafikministeriet förrän efter
32652:        pivägen?                                       denna remissrunda. Därefter behandlas ärendet i
32653:                                                       behörig ordning i statsrådets organ för EU-ären-
32654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den. Finlands förslag tili justeringar torde bli
32655: anföra följande:                                      klart i början på hösten. Därför kan det slutliga
32656:                                                       förslaget tilljustering av Finlands TEN-nät inte i
32657:    De transeuropeiska transportnäten, d.v.s.          detta skede ytterligare kommenteras varken av
32658: TEN-näten, trädde i kraft i september 1996. EU        statsrådet eller trafikministeriet.
32659: har för avsikt att komplettera och justera näten         Avslutningsvis konstaterar jag att TEN-väg-
32660: vid millennieskiftet. Beslutet om justering torde     nätet är en viktig del av EU-integrationen, men
32661: fattas i slutet av 1999 då Finland fungerar som       dess betydelse skall inte å andra sidan överdrivas.
32662: EU:s ord- förandeland.                                Det årliga stödet uppgår tili endast ett tjugotal
32663:    1 syfte att bereda Finlands justeringsframstäl-    miljoner mark och därför har prioriteringen för
32664: lan har trafikministeriet inbegärt ställningsta-      de nationella vägprojekten inte ändrats och kom-
32665: ganden och förslag från alla landskapsförbund         mer inte heller att ändras på grund av detta. Det
32666: samt från de ämbetsverk och institutioner som         är Finland självt som skall bygga och underhålla
32667: underlyder trafikministeriet och vars trafikleder     även de vägar som hör tili TEN-nätet. Många
32668: hör tili TEN-nätet. 1 mars arrangerades en dis-       vägar som är ännu livligare trafikerade eller som
32669: kussion i ärendet. Tili denna diskussion inbjöds      är ännu viktigare ur turismsynpunkt har lämnats
32670: bl.a. alla landskapsförbund. Dessutom finns det       och kommer även i framtiden att lämnas utanför
32671: ännu under vårens lopp möjlighet att i samband        TEN-vägnätet.
32672:      Helsingfors den 24 mars 1998
32673: 
32674:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32675:                                              KK 192/1998 vp
32676: 
32677: Kirjallinen kysymys 192
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682:                                     Mikko Elo /sd: Sotainvalidien leskien oikeudesta kuntoutukseen
32683: 
32684: 
32685: 
32686:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32687: 
32688:    Sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on oikeus       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32689: veteraanikuntoutukseen. Oikeutta on rajoitettu         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32690: leskien osalta niin, että oikeus on vain niillä les-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32691: killä,joiden sotainvalidipuoliso on kuollut vuon-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32692: na 1976 tai sen jälkeen. Tällä rajataan kuntou-
32693: tuksen ulkopuolelle ne lesket, joiden sotaan osal-               Millä perusteilla sotainvalidien leskien
32694: listuneet puolisot ovat kuolleet ennen vuotta                 oikeus kuntoutukseen on rajattu vuonna
32695:  1976. Rajaus on tehty sosiaali- ja terveysministe-           1976 tai sen jälkeen kuolleiden sotainvali-
32696: riön päätöksellä.                                             dien 1eskiin?
32697: 
32698:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
32699: 
32700:                                               Mikko Elo /sd
32701: 
32702: 
32703: 
32704: 
32705:  280043
32706: 2                                           KK 192/1998 vp
32707: 
32708: 
32709: 
32710: 
32711:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32712: 
32713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         prosenttia. Vuonna 1996 muutettiin kuntoutuk-
32714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          seen pääsyn edellytyksiä niin, että kuntoutuk-
32715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        seen pääsi leski, jonka puoliso oli kuollut vuonna
32716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             1976 tai sen jälkeen. Tänä vuonna poistettiin
32717: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kuntoutusedellytysten joukosta vaatimus, että
32718:  192:                                                  lesken olisi pitänyt hoitaa kolmen viimeisen vuo-
32719:                                                        den ajan puolisoaan ennen tämän kuolemaa.
32720:           Millä perusteilla sotainvalidien leskien     Aikaisemmin invalidin joutuminen pitempiaikai-
32721:        oikeus kuntoutukseen on rajattu vuonna          seen laitoshoitoon juuri ennen kuolemaansa oli
32722:        1976 tai senjälkeen kuolleiden sotainvali-      esteenä lesken kuntoutukseen pääsemiselle.
32723:        dien leskiin?                                       Tämän vuoden määrärahasta on puolisoille ja
32724:                                                        Ieskilie myönnetty tähän mennessä yhteensä noin
32725:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           300 kuntoutusmaksusitoumusta. Hakemuksia
32726: vasti seuraavaa:                                       on tällä hetkellä vireillä 1 661 ja uusia tulee jatku-
32727:                                                        vasti. Nykyinen määräraha ei riitä edes kaikkien
32728:    Valtion talousarviossa on momentille                vireillä olevien hakemusten lähettäjille. Vanhim-
32729: 33.22.56 varattu sotainvalidien puolisoiden, vai-      mat vireillä olevat hakemukset ovat vuodelta
32730: keavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien         1996 ja niitä on 453 kappaletta.
32731: sekä sotaleskien kuntoutustoimintaan tänä                  Sotainvalidien lesket ovat saaneet tähän men-
32732: vuonna yhteensä 13 100 000 markkaa. Määrära-           nessä kuntoutusta enintään neljä kertaa. Toistai-
32733: halla voidaan tänä vuonna kuntouttaa enintään          seksi ei ole ollut mahdollisuuksia aloittaa viidettä
32734: noin 1 400 puolisoa, leskeä ja sotaleskeä.             kierrosta, koska ensimmäistä, toista tai kolmatta
32735:    Sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin-         kertaa kuntoutusta hakevia on ollut niin run-
32736: ta alkoi vuonna 1981. Sotainvalidien leski en kun-     saasti. Ensimmäistä kertaa hakevia on tällä het-
32737: toutus alkoi vuonna 1988. Tuolloin kuntoutuk-          kellä vireillä 141, kerran kuntoutuksessa olleita
32738: seen voitiin hyväksyä leski, jonka puoliso oli         485 ja kolme kertaa olleita 639. Yli kahdelle
32739: kuollut vuoden 1980 jälkeen. Lisäedellytyksenä         sadalle neljä kertaa kuntoutuksessa olleelle on jo
32740: oli, että leski oli vähintään kolmen viimeisen vuo-    kirjeellä ilmoitettu, että heillä ei ole tänä vuonna
32741: den ajan hoitanut vuoden 1918 tai vuosien              mahdollisuutta päästä kuntoutukseen.
32742: 1939-1945 sotien johdosta vahingoittunutta tai             Edellä olevaan viitaten sosiaali- ja terveysmi-
32743: sairastunutta puolisoaan, jonka sotilasvamma-          nisteriö toteaa, että oikeus päästä kuntoutukseen
32744: lain nojalla vahvistettu työkyvyttömyysaste oli        on rajattu vuonna 1976 tai senjälkeen kuolleiden
32745: vähintään 60 prosenttia.                               sotainvalidien leskiin ottaen huomioon käytettä-
32746:     Leskien kuntoutukseen pääsyn edellytyksiä           vissä olevan määrärahan suuruuden ja poten-
32747: on sittemmin sosiaali- ja terveysministeriön pää-       tiaalisten kuntoutukseen oikeutettujen lukumää-
32748: töksellä lievennetty siten, että invalidin työkyvyt-    rän.
32749: tömyysasteen edellytetään olevan nykyisin 50
32750: 
32751:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
32752: 
32753:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32754:                                             KK 192/1998 vp                                              3
32755: 
32756: 
32757: 
32758: 
32759:                                         Tili Riksdagens Talman
32760: 
32761:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kunde ges änkor vilkas make avlidit år 1976 eller
32762: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           därefter. 1 år slopades i rehabiliteringsförutsätt-
32763: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ningarna kravet på att änkan bör ha skött sin
32764: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr           make under de tre sista åren före hans död. Tidi-
32765: 192:                                                  gare utgjorde det att en invalid just före sin död
32766:                                                       togs in för 1ångvarig anstaltsvård ett hinder för
32767:           På vilka grunder har rätten tili rehabi-    att hans änka kunde erbjudas rehabilitering.
32768:        1itering för änkor efter krigsinva1ider be-        Av anslaget för detta år har för makor och
32769:        gränsats tili änkor efter krigsinvalider       änkor hittills beviljats sammanlagt ca 300 betal-
32770:        som avlidit år 1976 eller därefter?            ningsförbindelser för rehabilitering. För närva-
32771:                                                       rande har 1 661 ansökningar anhängiggjorts och
32772:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nya ansökningar inkommer oavbrutet. Det bevil-
32773: anföra följande:                                      jade anslaget räcker inte ens tili för de ansökning-
32774:                                                       ar som kommit in. De äldsta ansökningarna som
32775:     1 statsbudgeten har under moment 33.22.56         ännu är under behandling är från år 1996 och 453
32776: för rehabi1itering av makor tili krigsinvalider och   tili an ta! et.
32777: av änkor som har skött gravt handikappade                 Änkor tili krigsinvalider har hittills kunnat få
32778: krigsinvalider samt av krigsänkor i år reserverats    rehabilitering högst fyra gänger. Hittills har det
32779: samman1agt 13 100 000 mark. Med detta anslag          inte varit möjligt att inleda en femte runda, efter-
32780: kan i år högst ca 1 400 makor, änkor och krigsän-     som antalet personer som ansöker om rehabilite-
32781: kor få rehabilitering.                                ring första, andra eller tredje gången har varit så
32782:     Rehabiliteringen av makor tili krigsinvalider     stort. För närvarande uppgär antalet inlämnade
32783: inleddes år 1981. Rehabi1iteringen av änkor tili      ansökningar frän sökanden som ansöker om re-
32784: krigsinvalider inleddes år 1988. Då kunde sådana      habilitering första gängen till141, frän sökanden
32785: änkor vars make avlidit efter år 1980 godkännas       som fätt rehabilitering en gäng tili 485 och från
32786: tili rehabi1itering. Utöver detta förutsattes att     sökanden som fätt rehabilitering tre gänger tili
32787: änkan minst under de tre sista åren hade skött sin    639. Fler än tvåhundra personer som fätt rehabi-
32788: make, som skadats eller insjuknat i 1918 års krig     litering fyra gänger har per brev meddelats att de
32789: eller under krigen 1939-1945, och vars inva1idi-      inte har möjligheter att få rehabilitering detta år.
32790: tetsgrad enligt 1agen om skada, ådragen i militär-        Med hänvisning tili det ovan nämnda konsta-
32791: tjänst var minst 60 procent.                          terar social- och hälsovårdsministeriet att rätten
32792:     Förutsättningarna för makor att få rehabi1ite-    tili rehabilitering har begränsats tili änkor efter
32793: ring har senare genom ett beslut av social- och       krigsin valider som a v1idit 1976 eller därefter med
32794: hälsovärdsministeriet Iindrats sä att invaliditets-   beaktande av stor1eken av det anslag som anvi-
32795: graden för en invalid numera förutsätts vara 50       sats och det antal potentiella klienter som är
32796: procent. År 1996 ändrades förutsättningarna för       berättigade tili rehabilitering.
32797: erhållande av rehabilitering så att rehabilitering
32798: 
32799:      Helsingforsden 26 mars 1998
32800: 
32801:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32802:                                            KK 193/1998 vp
32803: 
32804: Kirjallinen kysymys 193
32805: 
32806: 
32807: 
32808: 
32809:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Kuusamon yhteismetsän henkilökunnan Io-
32810:                                      mautuksista
32811: 
32812: 
32813:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32814: 
32815:    Lehtitietojen mukaan Kuusamon yhteismetsä            Kuusamon yhteismetsän uutisoinnista ja jat-
32816: on lomauttamassa koko henkilökuntansa. Syyk-         kuvasta politikoinnista saa kuvan, että Kuusa-
32817: si lehti ilmoittaa toiminnanjohtaja Martti Rau-      mon vanhojen metsien suojeluasiassa ei olisi saa-
32818: tiaisen lausuntoon viitaten "vanhojen metsien        tu minkäänlaista sopimusta/tulosta aikaan.
32819: suojeluhankkeen".                                    Asian tila on sen laatuinen, että se edellyttää
32820:     Uutisessa kerrotaan, että yhteismetsälle tule-   ympäristöministeriöitä ulostuloa tässä asiassa.
32821: vien vaihtomaiden puuston määrä on arvioitu,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32822: samoin osa suojeluun menevistä metsistä. Tulos-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32823: ten laskeminen on saman lähteen mukaan vielä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32824: kesken ja Närängänvaaran-Virmajoen yhteis-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32825: metsän puumäärä on mittaamatta. Kuusamon
32826: vanhojen metsien suojelun edellyttämät maan-                   Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Kuu-
32827: vaihdot pitäisi saada päätökseen ensi vuoden ke-            samon yhteismetsä politikoi yhä edelleen
32828:  säkuun loppuun mennessä.                                   toimialueensa vanhojen metsien suojelu-
32829:                                                             hanketta vastaan lomauttamaila henkilö-
32830:                                                             kuntansa?
32831: 
32832:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
32833: 
32834:                                         Erkki Pulliainen /vihr
32835: 
32836: 
32837: 
32838: 
32839:  280043
32840: 2                                          KK 193/1998 vp
32841: 
32842: 
32843: 
32844: 
32845:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32846: 
32847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Maanvaihdosta ja yhteismetsälle maksettavis-
32848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta korvauksista on neuvoteltu lähinnä maa- ja
32849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      metsätalousministeriön ja yhteismetsän välillä
32850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      valtioneuvoston päätöksestä lähtien. Neuvotte-
32851: liaisen näin kuuluvan kirjollisen kysymyksen n:o     luprosessi on ollut varsin työläs, sillä kyseessä
32852:  193:                                                ovat suuret alueet ja niihin sisältyy paljon sekä
32853:                                                      taloudellisia että muita arvoja. Yhteismetsän toi-
32854:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Kuu-   mintaan suojelupäätös on aiheuttanut katkoksia
32855:        samon yhteismetsä politikoi yhä edelleen      ja viivytystä, koska hakkuita on jouduttu siirtä-
32856:        toimialueensa vanhojen metsien suojelu-       mään suojeluun varatuilta alueilta muille alueil-
32857:        hanketta vastaan 1omauttamalla henkilö-       le.
32858:        kuntansa?                                         Vuoden 1997 alussa yhteismetsälle maksettiin
32859:                                                      korvausta yhteismetsän kärsimistä taloudellista
32860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         menetyksiä ja ennakkosuorituksena tulevan
32861: vasti seuraavaa:                                     vaihdon välirahaa yhteensä 30 miljoonaa mark-
32862:                                                      kaa. Jatkoneuvotteluissa asetetun tavoitteen
32863:    Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 1996             mukaan maanvaihto tultaisiin tekemään kevääl-
32864: Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelupää-          lä 1999, eikä aikataulua voitane työmäärä huo-
32865: töksen yhteydessä, että Kuusamon yhteismetsän        mioon ottaen kiristää. Sitä, että Kuusamon yh-
32866: omistuksessa oleville, noin 13 800 hehtaaarin         teismetsä ei ole pystynyt siirtämään metsätalous-
32867: suuruisille vanhan metsän alueille perustetaan        toimiaan riittävästi uusille, vaihtoehtoisille
32868: luonnonsuojelualueet sen jälkeen kun alueet on       alueille ja on siten ennakkoon maksetusta kor-
32869: hankittu valtiolle. Alueiden hankintaan on tar-       vauksesta huolimatta joutunut lomauttamaan
32870: koitus käyttää Metsähallituksen hallinnassa ole-      henkilökuntansa, voidaan pitää valitettavana.
32871: via vaihtomaita.
32872: 
32873:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
32874: 
32875:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
32876:                                              KK 193/1998 vp                                            3
32877: 
32878: 
32879: 
32880: 
32881:                                           Tili Riksdagens Talman
32882: 
32883:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             som skall betalas till Kuusamo samfållda skog
32884: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             förts främst mellanjord- och skogsbruksministe-
32885: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         riet och den samfållda skogen. Förhandlingspro-
32886: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           cessen har varit arbetsam, eftersom det är fråga
32887: mål nr 193:                                             om stora områden som är förknippade med bety-
32888:                                                         dande ekonomiska och andra värden. Skyddsbe-
32889:           Vad anser Regeringen om att Kuu-              slutet har medfört avbrott och dröjsmål i Kuu-
32890:        samo samfållda skog fortfarande motar-           samo samfållda skogsverksamhet, eftersom man
32891:        betar projektet för skydd av gamla skogar        har varit tvungen att flytta avverkningar från de
32892:        inom sitt verksamhetsområde genom att            områden som reserverats för skyddsändamål tili
32893:        permittera personal?                             andra omräden.
32894:                                                            1 början av 1997 betalades tili Kuusamo sam-
32895:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt           fållda skog sammanlagt 30 milj. mk i ersättning
32896: anföra följande:                                        för ekonomiska förluster och i förskott på mel-
32897:                                                         langift för det kommande markbytet. Enligt må-
32898:    Statsrådet beslutade i juni 1996 i anslutning tili   let för de fortsatta förhandlingarna kommer
32899: beslutet om skydd av gamla skogar i norra Fin-          markbytet att äga rum på våren 1999, och tidta-
32900: land att naturskyddsområden inrättas på sådana          bellen torde inte kunna stramas åt på grund av
32901: områden omfattande ca 13 800 ha gamma1 skog             arbetsmängden. Det är beklagansvärt att Kuu-
32902: som är i Kuusamo samfållda skogs ägo, efter att         samo samfållda skog inte i tillräckligt stor ut-
32903: staten har förvärvat områdena. A vsikten är att         sträckning har kunnat överföra sina skogsbruks-
32904: utbytesmark som är i Forststyrelsens besittning         åtgärder till nya alternativa områden och därför,
32905: skall användas för förvärvet av områdena.               trots den ersättning som har betalats i förskott,
32906:    Efter att statsrådets beslut utfårdades har för-     har tvingats permittera personal.
32907: handlingar om markbytet och om de ersättningar
32908: 
32909:      Helsingfors den 1 april 1998
32910: 
32911:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
32912: 1
32913: 1
32914:  1
32915:  1
32916:   1
32917:   1
32918:    1
32919:    1
32920:     1
32921:     1
32922:      1
32923:      1
32924:       1
32925:       1
32926:        1
32927:        1
32928:         1
32929:         1
32930:          1
32931:          1
32932:           1
32933:           1
32934:            1
32935:            1
32936:             1
32937:             1
32938:              1
32939:              1
32940:                                            KK 194/1998 vp
32941: 
32942: Kirjallinen kysymys 194
32943: 
32944: 
32945: 
32946: 
32947:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Kotimaisten luonnonmarjojen hyödyntämi-
32948:                                      sestä
32949: 
32950: 
32951:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32952: 
32953:    Syksyn 1997 marjasato oli hyvä. Ilo runsaasta     kannattaa erityisesti vaalia näiden luonnonta-
32954: sadosta on sittemmin osoittautunut lyhytaikai-       louden työpaikkojen säilymistä. Niiden avulla
32955: seksi, kun hyöty siitä on valunut huomattavalta      saadaan myös vientituloja.
32956: osalta ulkomaille. Ulkomaalaiset ostajat ovat           Keinoina tulevat mieleen kuljetustyön palaut-
32957: kyenneet pelaamaan edun itselleen. Vientihinnat      taminen ja sellainen varastointikorvaus, joka ta-
32958: ovat tulleet kolmanneksella alas.                    soittaaja keskimääräisesti nostaa marjoista saa-
32959:     Tilannetta marjamarkkinoilla on suomalais-       tavaa vientihintaa. Jos keskimääräinen vienti-
32960: ten toimijoiden kannalta heikentänyt mm. se,         hintataso voidaan saada nousemaan, mahdollis-
32961: että viime vuoden aikana poistettiin kuljetustuki.   taa se myös korkeampien kilohintojen maksami-
32962: Tässä vedottiin ED-säännöksiin. Vaikka Ruotsi        sen poimijoille.
32963: on Suomen tavoin EU:njäsen, se jatkaa edelleen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32964: kuljetustuen maksamista. Tämä antaa ruotsalai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32965: sille marjoille kilpailuetua useita kymmeniä pen-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32966: nejä kiloa kohti. Ruotsi voi näin -halutessaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32967: -maksaa myös korkeampia hintoja poimijoille.
32968:     Luonnonmarjataloutta ei sovi väheksyä. Poi-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32969: mintatulot vaihtelevat 40 ja 80 miljoonan mar-              turvatakseen kotimaisten luonnonmarjo-
32970: kan välillä vuodessa. Keruu merkitsee 700-                  jen kaupallisen poiminnan jatkumisen ja
32971:  1 400 työvuoden panosta, mikä sijoittuu vai-               sen edelleen kehittämisen niin, että näistä
32972:  keimmille työttömyysalueille. Kun valtiovallalla           marjoista saadaan hyvään kilohintaan
32973:  ei ole kompensoivia työpaikkoja tarjolla, sen              mahdollisimman paljon vientituloja?
32974: 
32975:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
32976: 
32977:                                         Erkki Pulliainen /vihr
32978: 
32979: 
32980: 
32981: 
32982:  280043
32983: 2                                          KK 194/1998 vp
32984: 
32985: 
32986: 
32987:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32988: 
32989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tysten mukanaolo näissä on kokonaisuuden kan-
32990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nalta oleellisen tärkeää. Mitä poimijahintoihin
32991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tulee, Etelä-Suomessa etsitään paraillaan keinoja
32992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      pysyttää poimijahinnat nykyisellään tai jopa
32993: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     nostaa niitä poimijayhteistyön avulla. Lisäksi
32994:  194:                                                vuonna 1997 perustettu Luonnontuotealan tee-
32995:                                                      maryhmä pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan
32996:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        alan asemaan ja kehittämiseen, jotta se vastaisi
32997:        turvatakseen kotimaisten luonnonmarjo-        ajan vaatimuksia.
32998:        jen kaupallisen poiminnan jatkumisen ja           Luonnontuotealan perusheikkous on nimen-
32999:        sen edelleen kehittämisen niin, että näistä   omaan alhainen jalostusaste, ja tätä heikkoutta
33000:        marjoista saadaan hyvään kilohintaan          valtiovalta on tavallaan myös omilla toimillaan
33001:        mahdollisimman paljon vientituloja?           tukenut. Aiemmin käytössä ollut alkutuotevä-
33002:                                                      hennysjärjestelmä antoi 18 %:n tuen nimenomai-
33003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sesti raaka-aineen viennille. Jalosteita kyseinen
33004: taen seuraavaa:                                      vientituki ei koskenut, mikä osaltaan vaikutti
33005:                                                      siihen, ettei meille syntynyt merkittävää luon-
33006:    Luonnontuotteet ovat Suomen vahvuus. Hy-          nontuotteiden jalostamiseen suuntautunutta
33007: vänä satovuonna helposti hyödynnettävän sieni-       teollisuutta työpaikkoineen. Samaan suuntaan
33008: sadon arvo on vähintään 1,5 mrd markkaa poi-         toimi kehitysalueen kuljetustuki ainakin itse ke-
33009: mijahinnoin laskettuna ja vastaavasti marjojen        hitysalueen kannalta.
33010: 3 mrd markkaa. Marjasadosta kuitenkin poimi-              Poimijatulojen verottomuuden, metsämarjo-
33011: taan vuosittain talteen korkeintaan 10 prosenttia    jen ja -sienien varastointituen sekä aiemmin voi-
33012: ja sienisadosta prosentti.                            massa olleen virvoitusjuomaverovapautuksen
33013:     Luonnonmarjoista saadut poimijahinnat ovat        vaikutukset alaan ovat sen sijaan olleet myöntei-
33014: laskeneet sitten vuoden 1994, jolloin puolukan        set. Varastointitukea maksetaan vuodessa noin
33015: poimijahinta oli poikkeuksellisen korkea, 11,08       yksi miljoona markkaa osana kansallista poh-
33016: mk/kg. Vuonna 1997 keskimääräinen mustikan           joista tukea. Tänä vuonna ilmestyneessä maa- ja
33017: poimijahinta oli 5,18 mk/kg ja puolukan vastaa-       metsätalousministeriön työryhmän raportissa
33018: vasti 4,64 mk/kg. Mustikan hinta on ollut laskus-     Luontoyrittämisen toimintaohjelma korostettiin
33019: sa koko 1990-luvun, minkä selittää paljolti kas-      metsämarjojen ja -sienien varastointituen merki-
33020: vanut mustikan tuonti Venäjältä ja Virosta.           tystä ja esitettiin sen laajentamista.
33021: Edellisen kerran puolukan poimijahinta oli alle           Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt
33022: viiden markan hyvänä marjavuonna 1992.                kehitysalueiden kuljetustukea 1970-luvulta läh-
33023:     Kaupallisessa tarkoituksessa kerättyjen luon-     tien. Euroopan unianiin liittymisen yhteydessä
33024: nonmarjojen poimintatulot jäivät vuonna 1997          Suomi sai kahden vuoden siirtymäajan, jona ai-
33025: noin 63 miljoonaan markkaa, mikä vastaa reilua        kana vielä maksettiin kuljetustukea pakastetuil-
33026: 300 henkilötyövuotta. Keruun kokonaismerki-           le, puhdistetuille puolukoille sekä luonnonmar-
33027: tystä vaikeimmilla työllisyysalueilla, nykyisin       jajalosteille. Komissio totesi vastauksessaan
33028: 700-1 400 työpaikkaa, on mahdollisuus kasvat-         Suomen notifikaatioon kuljetustukilaista yksise-
33029: taa mm. jalostusastetta lisäämällä.                   litteisesti, ettei Euroopan yhteisön perustamisso-
33030:     Luonnontuotteiden talteenoton, jatkojalos-        pimuksen liitteessä lueteltuja tuotteita hyväksytä
33031:  tuksen ja markkinoinnin tehostamiseen on Suo-        kuljetustukiohjelman piiriin. Näihin tuotteisiin
33032:  messa panostettu suhteellisen vähän verrattuna       luetaan myös luonnonmarjat. Näin Suomen hal-
33033:  alan merkitykseen työllistävyyden ja viennin         litukselle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin
33034:  kannalta. Tähän on kylläkin tullut parannusta        muuttaa lakia vastaamaan yhteisön lainsäädän-
33035:  valtakunnallisen maaseutupolitiikan ja alueelli-     töä. Koska nyttemmin on käynyt ilmi, että Ruot-
33036:  sen ohjelmatyön pohjalta. Maakunnissa on syn-        sia koskevat lievemmät säännöt, Suomen hallitus
33037:  tynyt useita kansallisia ja EU-osarahoitteisia       tutkii osaltaan mahdollisuudet tämän kohdan
33038:  luonnontuotteiden talteenottoon, jatkojalostuk-      lieventämiseen.
33039:  seen ja markkinointiin liittyviä hankkeita. Yri-
33040: 
33041:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
33042: 
33043:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33044:                                               KK 194/1998 vp                                               3
33045: 
33046: 
33047: 
33048: 
33049:                                           Tili Riksdagens Talman
33050: 
33051:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              vidareförädling och marknadsföring av natur-
33052: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              produkter. F öretagens medverkan i dessa pro-
33053: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          jekt är av yttersta vikt ur helhetssynvinkel. När
33054: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-            det gälier plockarpriserna söker man i södra Fin-
33055: mål nr 194:                                              land som bäst olika sätt att bibehålia priserna på
33056:                                                          nuvarande nivå elier t.o.m. höja dem genom sam-
33057:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           arbete melian plockarna. Dessutom har den te-
33058:        ta för att trygga framtiden för plockning-        magrupp för naturproduktsbranschen som grun-
33059:        en av inhemska skogsbär i kommersiellt            dades 1997 som mål att påverka branschens ställ-
33060:        syfte och vidareutveckla den så att ett bra       ning och utveckling så att den motsvarar tidens
33061:        kilopris för dessa bär kunde inbringa             krav.
33062:        möjligast höga exportinkomster?                       Den svaga Iänken i naturproduktsbranschen
33063:                                                          är uttryckligen den låga förädlingsgraden, som
33064:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            statsmakten på sätt och vis har understött genom
33065: anföra följande:                                         sina åtgärder. Det tidigare systemet med primär-
33066:                                                          produktavdrag gav ett 18% stöd uttryckligen för
33067:     Naturprodukterna är Finlands styrka. Värdet          export av råvaror. Förädlade produkter berördes
33068: på svampskörden, som under goda skördeår är              inte av exportstödet, vilket bidrog tili att Finland
33069: lättillgänglig, uppgår tili minst 1,5 mrd. mk räk-       varken fick någon betydande industri för föräd-
33070: nat i plockarpriser och på bärskörden till 3 mrd.        ling av naturprodukter eller de arbetsplatser den
33071: mk. Av bärskörden tas dock årligen tili vara             skulle ha fört med sig. Transportstödet för ut-
33072: högst 10% och av svampskörden en procent.                vecklingsområden fungerade på samma sätt, åt-
33073:     Plockarpriserna på skogsbär har sjunkit sedan        minstone i fråga om själva utvecklingsområdet.
33074: 1994, då plockarpriset på lingon var exceptionellt            Däremot har branschen påverkats i positiv
33075: högt, II ,08 mk/kg. År 1997 var det genomsnittli-         riktning av de skattefria plockarinkomsterna,
33076: ga plockarpriset på blåbär 5,18 mk/kg och på             upplagringsunderstödet för skogsbär och skogs-
33077: lingon 4,64 mk/kg. Blåbärspriset har sjunkit un-         svampar samt den befrielse från sötsaks- och
33078: der hela 1990-talet, vilket tili stor del förklaras av   läskedrycksaccis som tidigare var i kraft. 1 upp-
33079: den ökade importen av blåbär från Ryssland och           lagringsunderstöd betalas årligen ca en miljon
33080: Estland. Förra gången plockarpriset på lingon             mark som en del av det nationelia nordliga stö-
33081: understeg fem mark var under det goda bäråret            det. 1 den rapport om ett handlingsprogram för
33082:  1992.                                                   företagarverksamhet kring naturprodukter som
33083:     Förtjänsterna för skogsbär som plockats i            en arbetsgrupp vid jord- och skogsbruksministe-
33084:  kommersiellt syfte stannade 1997 vid ca 63 milj.         riet givit ut i år betonas upplagringsunderstödets
33085:  mk, vilket motsvarar drygt 300 årsverken. Det är         betydelse för skogsbär och skogssvampar och
33086:  möjligt att höja totaleffekten av plockningen, för       föreslås att det skall utvidgas.
33087:  närvarande 700-1 400 arbetsplatser, på de om-                Handels- och industriministeriet har sedan
33088:  råden där arbetslösheten är svårast bl.a. genom          1970-talet beviljat transportstöd för utvecklings-
33089:  att höja förädlingsgraden.                               områden. 1 samband med anslutningen tili Euro-
33090:     Satsningarna på effektivare tillvaratagande,          peiska unionen fick Finland en övergångstid på
33091:  vidareförädling och marknadsföring av natur-             två år, under viiken transportstöd betalades för
33092:  produkter har varit relativt små i Finland i rela-       förpackade och rensade lingon samt förädlade
33093:  tion tili viiken betydelse branschen har för syssel-     skogsbär. Kommissionen konstaterade entydigt i
33094:  sättningen och exporten. F örbättringar på områ-         sitt svar på Finlands anmälan om lagen som
33095:  det har gjorts utgående från det riksomfattande          gälier transportstöd att produkter som räknas
33096:  landsbygdspolitiska och regionala programarbe-           upp i bilagan tili fördraget om upprättande av
33097:  tet. 1landskapen har uppstått flera nationella och       Europeiska gemenskapen inte godkänns inom
33098:  EU-delfinansierade projekt för tillvaratagande,          ramen för programmet för transportstöd. Tili
33099: 4                                      KK 194/1998 vp
33100: 
33101: dessa produkter räknas även skogsbär. Därför     gått att lindrigare bestämmelser gäller för
33102: hade Finlands regering inget annat vai än att    Sverige, undersöker Finlands regering möjlighe-
33103: ändra lagen så att den motsvarar gemenskapens    terna att lindra denna punkt.
33104: lagstiftning. Eftersom det sedermera har fram-
33105: 
33106:     Helsingfors den 27 mars 1998
33107: 
33108:                                                   Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33109:                                              KK 195/1998 vp
33110: 
33111: Kirjallinen kysymys 195
33112: 
33113: 
33114: 
33115: 
33116:                                     Erkki PuJiiainen /vihr: Vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
33117:                                        Lapissa ja Kuusamossa
33118: 
33119: 
33120:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33121: 
33122:    Lapin lääniä ja Kuusamon kuntaa koskevan,           voimaa. Mitä paremmin talousmetsät ylipäätään
33123: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta         tuottavat, sen parempi tilanne niin yleisen kan-
33124: 30.12.1982 annetun lain voimassaoloaika päät-          santalouden kuin aluetaloudenkin kannalta.
33125: tyy tämän vuoden viimeisenä päivänä, jollei            Nämä taas luovat luonnollisia perusteita uusien
33126: eduskunta muuta päätä. Lain perusteella myön-          metsälakien hyvälle soveltamiselle käytäntöön.
33127: netyn rahoitustuen turvin vajaatuottoisia metsiä          Ns. Lapin lain jatkamiseen voitaisiin kytkeä
33128: on kunnostettu tuohon ajankohtaan mennessä             puun energiakäyttö, jolloin hallitus voisi toteut-
33129: noin 155 000 ha, joilta saatu kantorahatulo on         taa samalla tätä hallitusohjelmansa osaa.
33130: saanut olla nykyisellään enintään 5 700 mk/ha.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33131: Vuosittaiset metsänviljelymäärät ovat vaihdel-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33132: leet 7 000 ja 12 000 hehtaarin välillä. Näillä ope-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33133:  raatioilla on tuotettu noin 300 000 kuutiometrin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33134: lisäkasvu.
33135:     Lain jatkamiselle löytyy useita perusteita. Val-             Aikooko Hallitus sittenkin esittää jat-
33136:  miita suunnitelmia, jotka osoittavat samalla tar-            koaikaa ns. Lapin metsälaille, jolloin sen
33137:  vetta, on olemassa. Vanhojen metsien sinänsä                 mukaisen rahoitustuen käyttö voitaisiin
33138:  tarpeellinen suojelu on poistanut metsiä hakkuu-             sitoa esimerkiksi puun käyttöön ener-
33139:  toiminnan piiristä ja osaltaan vapauttanut työ-              gianlähteenä?
33140:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33141:                                           Erkki Pulliainen /vihr
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:  280043
33147: 2                                           KK 195/1998 vp
33148: 
33149: 
33150: 
33151: 
33152:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueille, joissa ne metsien suotuisan kehityksen
33154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kannalta ovat olleet välttämättömiä. Metsiä on
33155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        uudistettu 155 000 hehtaaria ja alueellista suun-
33156: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        nittelua on tehty noin 3 milj. hehtaarin alueella.
33157: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Valtion varoja on käytetty noin 500 milj. mk
33158: 195:                                                   Lapin lain töihin.
33159:                                                            Kestävän metsätalouden rahoituksesta annet-
33160:            Aikooko Hallitus sittenkin esittääjat-      tuun lakiin sisältyy myös mahdollisuuksia ra-
33161:         koaikaa ns. Lapin metsälaille, jolloin sen     hoittaa metsänuudistamista vajaapuustoisilla
33162:         mukaisen rahoitustuen käyttö voitaisiin        alueilla. Lapissa voimassa olevalla rahoitusvyö-
33163:         sitoa esimerkiksi puun käyttöön ener-          hykkeellä edellytetään, että alueella kasvavan ja
33164:         gianlähteenä?                                  siltä kolmen vuoden aikana ennen uudistamista
33165:                                                        hakatuo puuston kantoraha-arvo on enintään
33166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaksi- ja puolikertainen ministeriön vahvista-
33167: vasti seuraavaa:                                       miin keskimääräisiin uudistamiskustannuksiin
33168:                                                        nähden. Lapin lain kohteet sisältyvät siten ilman
33169:    Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami-          muuta kestävän metsätalouden rahoituslain
33170: sesta annettu laki (1 057 /1982) eli Lapin laki tuli   kohteisiin.
33171: voimaan 31.12.1982 ja sitä jatkettiin 1.3.1995             Edellä esitetyn nojalla hallitus ei aio esittää
33172: voimaan tulleella lailla (1125/1994). Laki mah-        jatkoaikaa ns. Lapin laille.
33173: dollistaa vuosien 1982-1998 aikana valtion ra-             Mitä tulee puun energiakäytön tukemiseen,
33174: hoituksen metsätalouden alueelliseen suunnitte-        kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla tue-
33175: luun ja vajaatuottoisten alueiden kunnostami-          taan nuoren metsän kunnostusta sekä sen yhtey-
33176: seen Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa.              dessä saatavan energiapuun korjuuta ja metsä-
33177:    Lapin lain rahoituksen piiriin alue katsotaan       kuljetusta silloin, kun puu luovutetaan energia-
33178: kuuluvaksi, kun arvioidut keskimääräiset met-          käyttöön. Puunenergian tuki on kytketty nimen-
33179: sänviljelykustannukset, jotka maa- ja metsäta-         omaan nuoren metsän hoitoon eikä metsän-
33180: lousministeriö vuosittain vahvistaa, ovat vähin-       uudistamiseen yleensä. Päätehakkuiden yhtey-
33181: tään 2/3 alueella kasvavan markkinakelpoisen           dessä saatavan energiapuun korjuu on muun
33182: puun ja alueelta kahdeksan vuoden aikana ennen         korjuun yhteydessä tapahtuvaa normaalia puu-
33183: metsänviljelytyötä hakatun puuston kantoraha-          kaupallista toimintaa. Sen sijaan nuoren metsän
33184: arvosta.                                               hoitokohteista saatavan energiapuun korjuun
33185:    Lain voimaantulosta sen maaliskuussa 1995           tukemisen on katsottu edellyttävän valtion tuki-
33186: voimaan tulleeseen muutokseen asti valtio ra-          toimia korjuun kalleuden takia.
33187: hoitti toimenpiteet sataprosenttisesti. Lain muu-          Lisäksi voidaan todeta, että kuluvan vuoden
33188: toksen yhteydessä annetussa asetuksen muutok-          alusta on sähkön ja polttoaineiden valmistevero-
33189: sessa maanomistajan omarahoitusosuudeksi tuli           tuksesta annettua lakia muutettu siten, että myös
33190: 15 %työ kustannuksista. Valtion varoin rahoite-        nimellisteholtaan yli 40 MV A:n lämmitysvoima-
33191: taan edelleen kokonaan viljelymateriaali samoin         laitokset, jotka käyttävät puuta polttoaineena,
33192: kuin suunnittelu- ja työnjohtokustannukset.             saavat tukea 2,02 p/k Wh siltä osin kuin ne tuotta-
33193:    Lain voimassaoloaika päättyy kuluvan vuo-            vat sähköä puulla tai puuperäisillä materiaaleil-
33194: den lopussa. Siihen mennessä on saavutettu lain         la. Tätä pienemmät laitoksethan olivat tuen pii-
33195: valmistelussa sille asetetut tavoitteet. Vajaatuot-     rissä jo aikaisemmin.
33196: toisten metsien pinta-ala on pudonnut Lapissa 6             Hallitus katsoo, ettei kysymys anna hallituk-
33197: prosenttiyksikköä. Hakkuut on voitu kohdistaa           sen taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin.
33198: 
33199:        Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
33200: 
33201:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33202:                                            KK 195/1998 vp                                              3
33203: 
33204: 
33205: 
33206: 
33207:                                         Tili Riksdagens Talman
33208: 
33209:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gar har minskat med 6 procentenheter i Lapp-
33210: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           land. A vverkningarna har kunnat riktas tili såda-
33211: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       na områden där de varit nödvändiga med tanke
33212: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         på en gynnsam utveckling av skogen. Skogsför-
33213: mål nr 195:                                           nyelse har genomförts på områden omfattande
33214:                                                       totalt 155 000 hektar och regiona1 planering på
33215:           Ämnar Regeringen trots allt föreslå en      områden omfattande totalt ca 3 miljoner hektar.
33216:        förlängning av giltighetstiden för den s.k.    För arbeten som utförs med stöd av Lapplands-
33217:        skogslagen för Lappland, varvid använd-        lagen har använts statliga medel tili ett belopp av
33218:        ningen av det i lagen avsedda finansie-        ca 500 milj. mk.
33219:        ringsstödet skulle kunna bindas t.ex. tili        Lagen om finansering av hållbart skogsbruk
33220:        användningen av virke som energikälla?         möjliggör även finansiering av skogsförnyelse
33221:                                                       inom områden med fattigt trädbestånd. Ioom
33222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den finansieringszon som tillämpas i Lappland
33223: anföra följande:                                      förutsätts att rotprisvärdet på det trädbestånd
33224:                                                       som växer inom området och det trädbestånd
33225:     Lagen om iståndsättning av underproduktiva        som avverkats på området under de tre år som
33226: skogar i Lappland (1 057 /1982), d.v .s. Lapplands-   föregått förnyelsen är högst 21/z gånger större än
33227: lagen, trädde i kraft den 31 december 1982 och        de av ministeriet fastställda genomsnittliga kost-
33228: dess giltighetstid förlängdes genom en lag (1125/     naderna för skogsförnyelse. De områden som
33229: 1994) som trädde i kraft den 1 mars 1995. Lagen       berörs av Lapp1andslagen ingår så1unda utan
33230: gör det möjligt att under åren 1982-1998 bevilja      vidare i de mål som omfattas av tillämpningsom-
33231: statlig finansiering för genomförande av en om-       rådet för lagen om finansering av hållbart skogs-
33232: rådesplanering för skogsbruket och iståndsätt-        bruk.
33233: ning av underproduktiva områden i Lapplands              Med stöd av det ovan nämnda ämnar reger-
33234: Iän och Kuusamo kommun.                               ingen inte föreslå en förlängning av giltighetsti-
33235:     Ett område anses stå inom ramen för finansie-     den för den s.k. Lapplandslagen.
33236: ring enligt Lapplandslagen när de uppskattade            Vad beträffar stöd för användning av energi-
33237: genomsnittliga kostnaderna för skogsodling, vil-      virke understöds enligt lagen om finansering av
33238: ka kostnader årligen fastställs av jord- och skogs-   hållbart skogsbruk iståndsättning av ungskog
33239: bruksministeriet, är minst 2/3 av rotprisvärdet av    samt tillvaratagande och skogstransporter av så-
33240: det marknadsdugliga trädbestånd som växer på          dant energivirke som erhålls i samband därmed
33241: området och av rotprisvärdet på det trädbestånd       då virket överlåts för energianvändning. Stödet
33242: som avverkats under de åtta år som föregått           för virkesenergi är uttryckligen förknippat med
33243: skogsodlingarbetet.                                   vård av ungskog och inte med skogsförnyelse i
33244:     Från lagens ikraftträdande och fram tili den      allmänhet. Tillvaratagandet av energivirke i sam-
33245: ändring som trädde i kraft i mars 1995 finansiera-    band med slutavverkning är sådan normal vir-
33246:  de staten åtgärderna tili hundra procent. 1 den      kesekonomisk verksamhet som bedrivs i sam-
33247:  ändring av förordningen som genomfördes i            band med virkesdrivning i övrigt. Däremot har
33248:  samband med lagändringen fastställdes mark-          stödjandet av sådant tillvaratagande av energi-
33249:  ägarens självfinansieringsandel tili 15% av ar-      virke som är förknippat med vård av ungskog
33250:  betskostnaderna. Hela odlingsmaterialet liksom       ansetts förutsätta stödåtgärder från statens sida
33251:  även planerings- och arbetsledningskostnaderna       på grund av de höga kostnaderna för tillvarata-
33252:  finansieras alltjämt med statliga medel.             gandet.
33253:     Giltighetstiden för lagen Iöper ut i slutet av       Därtill kan det konstateras att lagen om accis
33254:  innevarande år. F öre det har de i samband med       på elström och vissa bränslen vid ingången av
33255:  beredningen av Iagen uppställda syftena med la-      innevarande år ändrades så att även sådana
33256:  gen uppnåtts. Arealen av underproduktiva sko-        kraftvärmeverk med en nominell effekt på över
33257: 4                                        KK 195/1998 vp
33258: 
33259: 40 megavoltampere som använder ved som                Regeringen anser att spörsmålet inte ger an-
33260: bränsle får 2,02 p/kWh i stöd till den del de      ledning till några vidare åtgärder från regering-
33261: producerar elström med ved eller material som      ens sida.
33262: härstammar från trä. Kraftverk som är mindre
33263: än detta omfattades ju redan tidigare av stödet.
33264: 
33265:      Helsingforsden 25 mars 1998
33266: 
33267:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33268:                                              KK 196/1998 vp
33269: 
33270: Kirjallinen kysymys 196
33271: 
33272: 
33273: 
33274: 
33275:                                     Jaakko Laakso /vas: Länsimetron rakentamisesta Helsingistä Es-
33276:                                        pooseen
33277: 
33278: 
33279:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33280: 
33281:     Varovaisten arvioiden mukaan pääkaupunki-           set liikennejärjestelyt rakennetaan tulevaisuu-
33282: seudun väkiluku on seuraavien 20 vuoden kulut-          dessa vain tieliikenteen varaan, on uhkana liiken-
33283: tua kasvamassa noin 160 000 hengellä. Roh-              neruuhkien räjähdysmäinen kasvu ja haitallisten
33284: keimmat ennusteet lähtevät siitä, että pääkau-          pakokaasupäästöjen jyrkkä lisääntyminen. Sa-
33285: punkiseudulla voi 20 vuoden kuluttua olla jopa          malla paine uusien teiden rakentamiseen kasvaa.
33286: neljännesmiljoona asukasta nykyistä enemmän.               Koska Espoon ja Helsingin kaupunkien on
33287:     Tämän mukaisesti Espoon kaupunki tarkistaa          ollut vaikea päästä yksimielisyyteen länsimetron
33288: parhaillaan väestöennusteitaan ylöspäin. Kau-           rakentamisesta osan espoolaisista päättäjistä
33289: pungin yleiskaavaehdotuksen tavoitteena on li-          vastustaessa hanketta, on valtiovallan oltava
33290: sätä asuinmahdollisuuksia niin, että Espooseen          asiassa aloitteellinen.
33291: voisi tulevaisuudessa sijoittua 280 000 asukasta           Hallituksen on luvattava metrohankkeelle tu-
33292: eli 80 000 nykyistä enemmän. Kasvavalle väes-           kensa ja valmiutensa tulla asiassa taloudellisesti
33293: tölle on turvattava tehokkaat liikenneyhteydet          vastaan esimerkiksi 30 prosentin rahoitusosuu-
33294: Helsingin keskustaan. Vuonna 1994,jolloin edel-         della, kuten Vuosaaren metron rakennustyössä.
33295: linen pääkaupunkiseudun kuntien liikennepoliit-            Pääministeri Paavo Lipponen on suhtautunut
33296: tinen suunnitelma hyväksyttiin, ennustettiin, että      metrohankkeeseen myönteisesti, mutta liikenne-
33297:  seudulla asuu 940 000 ihmistä vuoteen 2020 men-        ministeri Matti Aura on ollut sitä vastaan. Halli-
33298:  nessä. Nyt arvioidaan yleisesti, että raja ylitetään   tus ei tunnu löytävän asiassa yksituumaisuutta,
33299: jo vuonna 2000.                                         vaikka kyse onkin keskeisestä pääkaupunkiseu-
33300:      Tarve tehokkaisiin joukkoliikennejärjestelyi-      dun hallitsemattoman väestönkasvun aiheutta-
33301:  hin on tullut aikaisempaa ajankohtaisemmaksi.          masta ongelmasta.
33302:  Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun joukko-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33303:  liikenne voidaan järjestää vain raideliikenteen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33304:  avulla. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä metrolin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33305:  jan jatkaminen Helsingin Ruoholahdesta itään           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33306:  Etelä-Espooseen.
33307:      Toistaiseksi kaikki Helsingin ja Espoon väliset              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33308:  tieliikennehankkeet ovat toteutuneet odotettua                omalta osaltaan ryhtyä, jotta suunnitel-
33309:  paremmin. Sen sijaan joukkoliikennehankkeet,                  mat länsimetron rakentamisesta Espoos-
33310:  esimerkiksi ns. Jokeri-rata eli pikaraitiotieyhteys           ta Helsinkiin etenisivät toteuttamisen as-
33311:   Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Tapiolaan,                 teelle?
33312:  eivät ole edenneet. Jos Espoon ja Helsingin väli-
33313: 
33314:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33315: 
33316:                                             Jaakko Laakso /vas
33317: 
33318: 
33319: 
33320: 
33321:  280043
33322: 2                                         KK 196/1998 vp
33323: 
33324: 
33325: 
33326: 
33327:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33328: 
33329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
33331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
33332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            Ensimmäinen perusteellinen länsisuunnan lii-
33333: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kennejärjestelmäselvitys valmistui vuonna 1987.
33334: n:o 196:                                            Vertailtavina olivat linja-autojärjestelmä ja met-
33335:                                                     ro Lauttasaaren kautta Matinkylään tai Kiven-
33336:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lahteen. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestel-
33337:        omalta osaltaan ryhtyä, jotta suunnitel-     mäsuunnitelman (PLJ) laadinnan yhteydessä
33338:        mat länsimetron rakentamisesta Espoos-       vuonna 1993 tehtiin seuraava länsisuunnan lii-
33339:        ta Helsinkiin etenisivät toteuttamisen as-   kennejärjestelmäselvitys vuoden 1987 selvityk-
33340:        teelle?                                      sen mukaisilla periaatteilla. Keskeiset vaihtoeh-
33341:                                                     dot ja niiden rakennuskustannukset olivat:
33342: 
33343: 
33344: -Metro Lauttasaaren kautta Tapiolaan (Niittymaahan)                 1 380 milj. mk
33345: -Metro Munkkiniemen kautta Tapiolaan                                1 880 milj. mk
33346: - Metro Lauttasaaren kautta Kivenlahteen (karkea tarkastelu)        2 800 milj. mk
33347: 
33348:    YTV :n valtuuskunnan 30.9.1994 tekemään lii-     kuin aiemmin on arvioitu. Raskaan raideliiken-
33349: kennejärjestelmäpäätökseen kuuluvassa kehittä-      teen hankkeiden kannattavuus riippuu paitsi
33350: misohjelmassa Etelä-Espoon raideyhteyden ra-        väestömäärän lisääntymisestä myös sen sijoittu-
33351: kentamisen aloitus on ajoitettu kaudelle 2011-      misesta hankkeiden vaikutusalueille. Raidelii-
33352: 2020. Lisäksi liikennejärjestelmäpäätöksen mu-      kenteellä on pitkäaikaisia vaikutuksia koko lii-
33353: kaan Etelä-Espoon raideyhteyden suunnittelu-        kennejärjestelmän kehittämistarpeen lisäksi
33354: yhteistyötä ja rahoituksen selvittämistä jatke-     myös kaupunkien maankäyttöön. Keskusteluis-
33355: taan.                                               sa on tuotu esiin myös uudet linjausvaihtoehdot
33356:    Vuoden 1998 liikennejärjestelmäsuunnitel-        Lauttasaaren ja Tapiolan välillä (Keilaniemi)
33357: massa ei ole ainakaan toistaiseksi selvitetty uu-   sekä mahdolliset uudet rahoitusmuodot
33358: destaan länsisuunnan liikennejärjestelmää.             Länsimetron rakentaminen Espoosta Helsin-
33359: YTV:n valtuuskunnan päätöksen mukaisesti lii-       kiin on ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kau-
33360: kennejärjestelmää tulee tarkistaa pääkaupunki-      punkien vastuulla oleva hanke, joka ratkaistaan
33361: seudulla noudatettavan liikenne- ja ympäristö-      pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni-
33362: politiikan edellytysten mukaisesti. Kanta jouk-     telmassa. Tässä vaiheessa selkeät ja yksimieliset
33363: koliikennejärjestelmän kehittämisestä selvinnee     näkemykset pääkaupunkiseudulla hankkeesta
33364: kuluvan vuoden aikana.                              näyttävät puuttuvan. Liikenneministeriö määrit-
33365:    Aiempaa suurempi arvio väestönkasvusta vai-      telee kantansa vasta niiden valmistuttua.
33366: kuttaa siten, että liikenne lisääntyy enemmän
33367: 
33368:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
33369: 
33370:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
33371:                                             KK 196/1998 vp                                            3
33372: 
33373: 
33374: 
33375: 
33376:                                         Tili Riksdagens Talman
33377: 
33378:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33379: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         anföra följande:
33380: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-
33381: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr               Den första grundliga utredningen om trafik-
33382: 196:                                                   systemen i västerled blev klar 1987. Som jämfö-
33383:                                                        relsematerial användes bussystemen och en met-
33384:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen för         rolinje via Drumsö till Mattby eller Stensvik. 1
33385:        egen del vidta för att planerna på att byg-     samband med att huvudstadsregionens trafiksys-
33386:        ga en metrolinje västerut från Helsingfors      templan (PLJ) uppgjordes 1993 gjordes följande
33387:        tili Esbo skall förverkligas?                   utredning om trafiksystemen i västerled enligt
33388:                                                        samma principer som utredningen från 1987. De
33389:                                                        viktigaste alternativen och deras byggkostnader
33390:                                                        var som följer:
33391: 
33392: 
33393: - Metro via Drumsö tili Hagalund (Ängsmalmen)     1 380 milj. mk
33394: -Metro via Munksnäs tili Hagalund                 1 880 milj. mk
33395: -Metro via Drumsö tili Stensvik (ytlig bedömning) 2 800 milj. mk
33396: 
33397: 
33398:    1 trafiksystembeslutet som SAD:s delegation         bundna trafikens lönsamhet är förutom av be-
33399: fattade den 30 september 1994 i anslutning tili        folkningsökningen beroende av styrning av be-
33400: utvecklingsprogrammet har byggandet av södra           folkningen tili det tilltänkta trafikprojektområ-
33401: Esbos spårbundna förbindelse förlagts tili perio-      det. Den spårbundna trafiken har 1ångsiktiga
33402: den 2011-2020. Dessutom fortsätter p1ane-              verkningar såväl på utvecklingsbehovet av tra-
33403: ringsarbetet och finansieringsutredningarna be-        fiksystemet som på städernas markanvändning. 1
33404: träffande södra Esbos spårbundna förbindelse i         diskussionerna har det även framkommit nya
33405: enlighet med trafiksystembes1utet.                     1injealternativ mellan Drumsö och Hagalund
33406:     1 trafiksystemplanen för 1998 har trafiksyste-     (Kägeludden) samt möjliga nya finansieringsfor-
33407: men i västerled inte tills vidare utretts på nytt. 1   mer.
33408: en1ighet med ett bes1ut som SAD:s delegation              Byggandet av västmetron mellan Esbo och
33409: fattat skall trafiksystemen granskas i en1ighet        Helsingfors är i första hand ett projekt som hu-
33410: med förutsättningarna i den trafik- och miljöpo-       vudstadsregionens städer ansvarar för. Projektet
33411: 1itik som skall föras i huvudstadsregionen. Ett        avgörs i huvudstadsregionens trafiksystemplane-
33412: ställningstagande i fråga om utvecklingen av ko1-      ring. 1 detta skede ser det ut som om klara och
33413: lektivtrafiksystemet är att vänta i år.                eniga synpunkter på projektet saknas i huvud-
33414:     En större befolkningsökning än det tidigare        stadsregionen. Trafikministeriet fastställer sin
33415: förutspåtts innebär att trafiken ökar mer än tidi-     ståndpunkt efter att huvudstadsregionen fast-
33416: gare prognoser gett vid handen. Den tunga spår-        ställt sin.
33417: 
33418:      Helsingforsden 24 mars 1998
33419: 
33420:                                                                           Trafikminister Matti Aura
33421:                                            KK 197/1998 vp
33422: 
33423: Kirjallinen kysymys 197
33424: 
33425: 
33426: 
33427: 
33428:                                   Tuija Pohjola /sd: Tietoverkkoja koskevan lainsäädännön uudista-
33429:                                       misesta
33430: 
33431: 
33432:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33433: 
33434:    Internetissä on jo nyt mahdollista lähettää tv-   mykset, tietoverkossa tapahtuva kaupankäynti
33435: kuvaa ja radio-ohjelmia joko suorina lähetyksinä     sekä julkaisu-, radio- ja televisiotoiminnan kont-
33436: tai tilauspalveluna. Tietoverkkojen kehittyessä      rolloimattomuus.
33437: sekä reaaliaikainen että ajasta riippumaton ra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33438: dio- ja televisio-ohjelmien välitys tietoverkoissa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33439: lisääntyy. Televisio ja tietokone tulevat todennä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33440: köisesti yhdistymään kodin tietokeskukseksi.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33441:    Olemassa oleva lainsäädäntö ulottuu sinänsä
33442: koskemaan myös tietoverkkoja. Tietoverkkojen                     Onko Hallitus tietoinen tietoverkoissa
33443: mukanaan tuomia erityiskysymyksiä ja -ongel-                  tapahtuvasta kehityksestä, ja
33444: mia nousee kuitenkin jatkuvasti esille. Tällaisia                mihin toimiin se aikoo ryhtyä tieto-
33445: ovat mm. tekijänoikeuksiin (lähinnä niiden val-               verkkoja koskevan lainsäädännön saat-
33446: vomiseen) liittyvät kysymykset, tietosuojakysy-               tamiseksi ajan tasalle?
33447:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33448: 
33449:                                           Tuija Pohjola /sd
33450: 
33451: 
33452: 
33453: 
33454:  280043
33455: 2                                           KK 197/1998 vp
33456: 
33457: 
33458: 
33459: 
33460:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33461: 
33462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jatkuvasti myös uutta tietoverkkoja koskevaa
33463: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lainsäädäntöä. Esimerkiksi liikenneministeriö
33464: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle luon-
33465: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-        noksen hallituksen esitykseksi yksityisyyden suo-
33466: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietotur-
33467: 197:                                                   vasta, jolla pyritään osaltaan edistämään säh-
33468:                                                        köistä kaupankäyntiä ja sähköistä asiointia
33469:           Onko Hallitus tietoinen tietoverkoissa       muun muassa sääntelemällä televerkkojen tieto-
33470:        tapahtuvasta kehityksestä, ja                   turvatasoa ja selkeyttämällä sähköpostin asemaa
33471:           mihin toimiin se aikoo ryhtyä tieto-         luottamuksellisena viestintänä.
33472:        verkkoja koskevan lainsäädännön saat-               Suomi on kiinteästi ja aktiivisesti mukana
33473:        tamiseksi ajan tasalle?                         myös kansainvälisessä yhteistyössä, jossa tue-
33474:                                                        taan erilaisten kansainvälisten ja kansallisten it-
33475:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sesääntelyjärjestelmien syntymistä osaksi tieto-
33476: vasti seuraavaa:                                       verkkoja koskevaa sääntelyjärjestelmää. Näillä
33477:                                                        toimilla pyritään suojelemaan erityisesti alaikäi-
33478:    Hallitus seuraa tiiviisti tietoverkkojen kehitys-   siä ja ihmisarvoa Ioukkaavan laittoman ja haital-
33479: tä ja niitä koskevan lainsäädännön kansallista ja      lisen aineiston leviämistä muun muassa Interne-
33480: kansainvälisestä tilaa ja kehittämistarpeita. Suu-      tin kautta. Suomessa Internet-palveluntarjoajat
33481: rin osa tietoverkoista tapahtuvasta toiminnasta         ovat parhaillaan perustamassa kansallista itse-
33482: kuuluu jo voimassa olevien säännösten sovelta-          sääntelyjärjestelmää.
33483: misalaan. Suomessa noudatetaan lainsäädän-                  Suomessa seurataan myös tiiviisti eri viestintä-
33484: nössäja sen kehittämisessä yleisesti niin sanottua      muotojen lähentymisen eli niin sanotun konver-
33485: välineneutraalisuuden periaatetta. Tämän myö-           genssin vaikutuksia sääntelytarpeisiin. Suomi on
33486: tä muun muassa viestintää, rikoksia ja sopimus-         kiinteästi mukana Euroopan yhteisöjen asiaa
33487: ten tekemistä koskevia säännöksiä voidaan me-           koskevan vihreän kirjan käsittelyssä (E 7/1998).
33488: nestyksellä soveltaa alati muuttuvien tietoverk-        Eri viestintämuotojen sääntelyjärjestelmien yh-
33489: kojen ilmiöihin. Kaikissa uusissa lainsäädäntö-         teensopivuutta seurataan ja etsitään vaihtoeh-
33490: hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota sään-        toa, jossa vältettäisiin turhaa sääntelyä sekä py-
33491: nösten soveltuvuuteen tietoverkkoihin ja niiden         rittäisiin pitämään viestintäverkkoja ja viestintä-
33492: palveluihin.                                            palveluiden sisältöä koskeva lainsäädäntö eril-
33493:     Liikenneministeriö on vastuuministeriönä            lään. Tarkoituksena on näin taata käyttäjille
33494: tehnyt keskitetyn muistion sähköistä kaupan-            mahdollisimman laaja ja kilpailtu valikoima laa-
33495: käyntiä ja tietoyhteiskuntaa koskevista kansain-        dultaan korkeatasoisia ja hinnaltaan kohtuulli-
33496: välisistä aloitteista sekä niihin liittyvistä Suomen    sia palveluita erilaisten verkkojen välityksellä.
33497: kannoista ja hankkeista. Suomessa valmistellaan
33498: 
33499:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
33500: 
33501:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
33502:                                             KK 197/1998 vp                                              3
33503: 
33504: 
33505: 
33506: 
33507:                                          Tili Riksdagens Talman
33508: 
33509:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kast tili regeringsproposition om integritets-
33510: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            skydd vid telekommunikation och dataskydd
33511: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-        inom televerksamhet genom vilket ministeriet för
33512: dagsman Tuija Pohjola undertecknade spörsmål           sin del eftersträvar att främja den elektroniska
33513: nr 197:                                                handeln och skötseln av ärenden på elektronisk
33514:                                                        väg bl.a. genom att nivån på dataskyddet hos
33515:           Är Regeringen medveten om utveck-            telenäten regleras och den elektroniska postens
33516:        lingen av datanäten och                         ställning som ett konfidentiellt kommunika-
33517:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att       tionsmedel utreds.
33518:        modernisera lagstiftningen avseende da-            Finland deltar också intensivt och aktivt i det
33519:        tanät?                                          internationella samarbetet, inom vilket uppkom-
33520:                                                        sten av olika internationella och nationella sy-
33521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stem för självreglering får stöd och blir en del av
33522: anföra följande:                                       regleringssystemen för datanäten. Genom dessa
33523:                                                        åtgärder försöker man skydda särskilt minder-
33524:     Regeringen följer noga med utvecklingen av         åriga och hindra spridningen via Internet av ille-
33525: datanäten och situationen och utvecklingsbeho-         galt och skadligt materia! som kränker männi-
33526: ven beträffande lagstiftningen nationellt och in-      skovärdet. 1 Finland håller de instanser som er-
33527: ternationellt. Största delen av nätverksamheten        bjuder Internet-tjänster som bäst på att inrätta
33528: omfattas av bestämmelser som redan är i kraft.         ett nationellt självregleringssystem.
33529: 1 Finland iakttas allmänt inom lagstiftningen och         1 Finland följer man också noga med hur de
33530: dess utveckling principen om s.k. medieneutrali-       olika kommunikationsmedlen närmar sig varan-
33531: tet. Det innebär att bl.a. bestämmelser om kom-        dra, dvs. inverkan av den s.k. konvergensen på
33532: munikation, brott och ingående av avtal med            behovet av reglering. Finland deltar intensivt i
33533: framgång kan tillämpas på de ständigt föränder-        behandlingen av den grönbok som gäller saken
33534: liga nätverksföreteelserna. 1 alla nya lagstift-       inom EU (E 7/1998). Kompatibiliteten mellan
33535: ningsprojekt fåsts särskild uppmärksamhet vid          regleringssystemen för olika kommunikations-
33536: att bestämmelserna skall kunna tiliämpas på da-        medel observeras och det söks alternativ för att
33537: tanäten och deras tjänster.                            undvika onödig reglering och för att försöka
33538:     Trafikministeriet har såsom ansvarigt ministe-     hålla isär lagstiftningen om kommunikationsnät
33539: rium utarbetat en centraliserad promemoria som         och lagstiftningen om innehållet i kommunika-
33540:  gäller internationella initiativ angående den elek-   tionstjänsterna. Meningen är att användarna på
33541: troniska handeln och informationssamhället             detta sätt genom förmedling av olika nät skall
33542: jämte den finländska synen på dem och finländ-         garanteras ett så brett och konkurrenskraftigt
33543:  ska projekt. 1 Finland bereds ny lagstiftning om      sortiment av tjänster som möjligt av hög kvalitet
33544:  datanät också hela tiden. Trafikministeriet har       och tili rimliga priser.
33545:  t.ex. begärt ett stort antal utlåtanden om ett ut-
33546: 
33547:      Helsingfors den 2 april 1998
33548: 
33549:                                                                            Trafikminister Matti Aura
33550:                                              KK 198/1998 vp
33551: 
33552: Kirjallinen kysymys 198
33553: 
33554: 
33555: 
33556: 
33557:                                     Raimo Holopainen /sd: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
33558: 
33559: 
33560: 
33561:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33562: 
33563:    Jyväskylän junaonnettomuus, joka vaati 10            sa vain vaivoin henkilöauto pystyi välttämään
33564: kuolenuhria ja jossa loukkaantuneita oli lisäksi        joutumisen rekan alle tiellä olleiden syvien ajo-
33565: lähes 40, aiheutti kymmenien miljoonien mark-           urien takia. Liian usein lumi ehtii liikenteen takia
33566: kojen vahingot ja toi moniin perheisiin korvaa-         jäätyä tiehen uriksi, ennen kuin aura-auto tai
33567: mattomia menetyksiä. Onnettomuuden jälkeen              "tiekarhu" ehtii paikalle. Sen jälkeen urien pois-
33568: ollaan vakavasti miettimässä toimia, joilla vas-        saanti onkin jo vaikeaa. Onko todellakin niin,
33569: taavanlaiset katastrofit voitaisiin estää. Näin on      ettei teiden nykyistä parempaan talvikunnossa-
33570: monasti myös maantieliikenteessä. Monet hank-           pitoon ole mahdollisuuksia?
33571: keet saavat vauhtia sen jälkeen, kun jotakin va-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33572: kavaa on tapahtunut.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33573:    Alempiasteisen tieverkon kunto on säästöjen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33574: takia heikentynyt ratkaisevasti. Talvikunnossa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33575: pidossa on ollut ongelmia sekä alempiasteisilla
33576: että pääteillä. Kuluvan talven aikana, kun lunta                   Onko Hallitus tietoinen alempiastei-
33577:  on tullut välillä runsaasti ja lämpötilat ovat vaih-           sen tieverkon kunnon olennaisesta heik-
33578:  delleet paljon, ovat monet tieosuudet olleen hen-              kenemisestä ja sen aiheuttamista suurista
33579:  genvaarallisessa kunnossa. Teissä on ollut syviä               riskeistä liikenteelle sekä tieverkoston tal-
33580:  uria,jotka ovat aiheuttaneet runsaasti teiltä suis-            vikunnossapidon ongelmista, ja
33581:  tumisia ja yhteenajoja. Ainekset suuronnetto-                     mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
33582:  muuksille ovat olleet olemassa. Olen myös itse                 korjaamiseksi?
33583:  joutunut liikenteessä seuraamaan tilannetta, jos-
33584:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33585:                                           Raimo Holopainen /sd
33586: 
33587: 
33588: 
33589: 
33590:  280043
33591: 2                                            KK 198/1998 vp
33592: 
33593: 
33594: 
33595: 
33596:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33597: 
33598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määrärahasyistä laskenut. Myös liikenneminis-
33599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           teriö ja Tielaitos ovat viime aikoina saaneet siitä
33600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         palautetta. Tielaitoksessa onkin ryhdytty selvit-
33601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              tämään niitä mahdollisia toimenpiteitä, joilla
33602: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           hoitotasossa olevia puutteita voitaisiin poistaa
33603: sen n:o 198:                                            mahdollisimman hyvin ilman, että se vaatisi mer-
33604:                                                         kittävää lisärahoitusta.
33605:           Onko Hallitus tietoinen alempiastei-              Liikenneturvallisuuden kannalta vähäliiken-
33606:        sen tieverkon kunnon olennaisesta heik-          teinen tieverkko ei ole ollut pääongelma. Tällä
33607:        kenemisestä ja sen aiheuttamista suurista        verkolla liikenteen onnettomuusriski talviaikaan
33608:        riskeistä liikenteelle sekä tieverkoston tal-    on ollut jopa pienempi kuin vastaavalla tieställä
33609:        vikunnossapidon ongelmista, ja                   sulanmaan aikaan, jolloin siellä käytetään ko-
33610:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen           vempia nopeuksia. Liikenneturvallisuuden kan-
33611:        korjaamiseksi?                                   nalta selvästi tärkeintä on ollut ja on huolehtia
33612:                                                         päätiestön turvallisuustasosta. Juuri päätiever-
33613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kolla kysymyksessä mainittu suuronnettomuus-
33614: vasti seuraavaa:                                        riski pahiten vaanii: ajateltakoon vaikka poltto-
33615:                                                         ainekuljetusten tai ulkomaisen kaluston ja toi-
33616:     Tienpidossa on tavoitteena tarjota yleisen tie-     saalta henkilöliikenteen välistä vaaramomenttia.
33617: verkon liikenteelle kokonaisuudessaan mahdol-               Tienpidon rahoituksen jatkuva aleneminen on
33618: lisimman varmat ja turvalliset liikenneolot. Mää-       saavuttanut jo sen tason, että tieverkon riittävän
33619: rärahojen kohdentamiseksi mahdollisimman te-            hyvän päivittäisen liikennöitävyystason ylläpito
33620: hokkaasti tiet on ryhmitelty niiden tärkeyden ja        vie niin suuren osan määrärahoista, ettei niitä
33621: tienkäyttäjien määrän mukaan eri laatutavoite-          enää riitä tieverkon parantamiseen ja varsinkaan
33622: luokkiin. Talvikunnossapidon alimpaan tavoite-          liikenneturvallisuuden järjestelmälliseen kohen-
33623: tasoluokkaan kuuluu nykyään - perustienpi-               tamiseen niin paljon kuin hyvin perustellustikin
33624: don määrärahojen pudottua viiden viime vuoden            tarvittaisiin. Liikenneministeriö ja Tielaitos läh-
33625: aikana noin 25 %:lla eli noin 1 mrd:lla markalla         tevät siitä, että tiestön hoito ja ylläpito joudutaan
33626: -selvästi yli puolet koko yleisestä tieverkosta.         asettamaan tässä tilanteessa tienpidossa etusijal-
33627:     Vaikka puhutaankin alempiasteisesta tiever-          le. Tämä tarkoittaa päätieställä hyvien ajo-olo-
33628: kosta tai vähäliikenteisestä tiestöstä, sillä on tär-    suhteiden ylläpitoa ja vähäliikenteisellä tieställä
33629: keä merkitys sekä paikalliselle väestölle että           sellaista hoidon tasoa, että myös tämän tiestön
33630: myös elinkeinoelämän alkutuotannon raaka-ai-             tyydyttävä ja ongelmallisissa sääoloissa vähin-
33631: nekuljetuksille. Esimerkiksi metsäteollisuuden           tään välttävä päivittäinen palvelutaso turvataan.
33632: maantiekuljetuksista yli 70 %on raakapuun kul-               Ratkaisevasti tieverkon kunnon heikentymis-
33633: jetuksia, ja ne tapahtuvat maan kaikilla alueilla        tä voidaan estää ja muun muassa talvikunnossa-
33634: ja koko tieverkolla, myös sen vähäliikenteisellä         pidon ongelmia poistaa tietysti vain lisäämällä
33635: osalla. Suurimmalla osalla vähäliikenteisintä tie-       pudonneita tiemäärärahoja. Tähän ei kuiten-
33636: verkkoa on myös linja-autoliikennettä.                   kaan näytä valtiontaloudellisista syistä lähivuo-
33637:     Kysyjä on oikeassa siinä, että puheena olevan        sina olevan mahdollisuuksia.
33638:  tiestön kunnossapidon taso on edellä mainituista
33639: 
33640:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
33641: 
33642:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
33643:                                             KK 198/1998 vp                                              3
33644: 
33645: 
33646: 
33647: 
33648:                                         Tili Riksdagens Talman
33649: 
33650:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ovan nämnda anslagsminskningar. Ä ven trafik-
33651: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ministeriet och Vägverket har under den senaste
33652: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tiden fått respons på detta. Vägverket hardärför
33653: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              börjat utreda de eventuella åtgärder som skulle
33654: mål nr 198:                                            krävas för att bristerna i underhållsnivån skall
33655:                                                        kunna elimineras utan att förutsätta betydande
33656:           Är Regeringen medveten om det se-            tilläggsfinansiering.
33657:        kundära vägnätets väsentligt försämrade             Ur trafiksäkerhetssynpunkt har det glest trafi-
33658:        skick och om de risker detta innebär för        kerade vägnätet inte varit det huvudsakliga pro-
33659:        trafiken samt om problemen inom vägnä-          blemet. På detta nät har risken för trafikolyckor
33660:        tets vinterunderhåll, och                       vintertid t.o.m. varit mindre än under den tjälfria
33661:           vad ämnar Regeringen göra för att åt-        tiden då hastigheterna är högre. Det viktigaste ur
33662:        gärda saken?                                    trafiksäkerhetssynpunkt har utan tvivel varit -
33663:                                                        och är det fortfarande - att dra försorg om
33664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          huvudvägarnas säkerhetsnivå. Det är just på hu-
33665: anföra följande:                                       vudvägnätet som den i spörsmålet nämnda
33666:                                                        olycksrisken är som störst, t.ex. med tanke på
33667:    Målsättningen inom väghållningen är att i sin       bränsletransporter eller utländsk materiel och å
33668: helhet erbjuda det allmänna vägnätets trafik så        andra sidan riskmomenten inom persontrafiken.
33669: säkra trafikförhållanden som möjligt. För en så            Den ständigt sjunkande finansieringen av väg-
33670: effektiv allokering av anslag som möjligt har          hållningen har nu nått den nivån att den dagliga
33671: vägarna indelats i olika kvalitetsmålsättnings-        omsorgen om att hålla vägnätet i trafikerbart
33672: klasser utgående från deras betydelse och utgåen-      skick slukar en så stor del av anslagen att ansla-
33673: de från antalet väganvändare. Tili den lägsta          gen inte längre räcker tili förbättring och allra
33674: målsättningsnivån inom vinterväghållningen hör         minst tili en organiserad förhöjning av trafiksä-
33675: numera, då basväghållningens anslag under de           kerheten även om detta skulle vara välmotiverat.
33676: fem senaste åren sjunkit med ca 25 % eller ca 1        Trafikministeriet och Vägverket utgår från att
33677: mrd mk, över hälften a v hela det allmänna vägnä-      skötsel och underhåll av vägnätet i denna situa-
33678: tet.                                                   tion måste prioriteras inom väghållningen. Detta
33679:    Ä ven om man talar om sekundära vägnät eller        innebär upprätthållande av goda köromständig-
33680: om glest trafikerad väg har sådana vägar en stor       heter och för de glest trafikerade vägarnas del en
33681: betydelse för den lokala befolkningen och för          sådan nivå på skötseln att åtminstone den mini-
33682: råvarutransporterna inom näringslivets primär-         maJa dagliga servicenivån tryggas i svåra väder-
33683: produktion. Av t.ex. skogsindustrins landsvägs-        leksförhållanden.
33684: transporter utgörs över 70 % av råvirkestrans-             Vägnätets försämrade skick kan inte i avgö-
33685: porter och dessa utförs i landets alla områden och     rande grad förhindras och problemen med vin-
33686: på hela vägnätet, även på glest trafikerade vägar.     terunderhåll kan inte elimineras på andra sätt än
33687: På största delen av de lågtrafikerade vägarna          genom en ökning av de sänkta väganslagen. Av
33688: förekommer även busstrafik.                            orsaker som sammanhänger med statshushåll-
33689:     Frågeställaren har rätti att nivån på underhål-    ningen ser det dock ut som om detta inte skulle
33690: let av de aktuella vägarna har sjunkit tili följd av   vara möjligt inom de närmaste åren.
33691: 
33692:      Helsingforsden 26 mars 1998
33693: 
33694:                                                                            Trafikminister Matti Aura
33695:                                            KK 199/1998 vp
33696: 
33697: Kirjallinen kysymys 199
33698: 
33699: 
33700: 
33701: 
33702:                                   Raimo Vistbacka /ps: Koulukuvauksia koskevien määräysten laati-
33703:                                      misesta
33704: 
33705: 
33706:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33707: 
33708:    Koulukuvaukset ovat vakiintuneet vakitui-         asti tai muutoinkin tiedonkulku kangertelee. Tä-
33709: seksi vuosittaiseksi käytännöksi kaikissa perus-     män seurauksena tulee sitten varsin pian maksu-
33710: kouluissa, lukioissa, ammattikouluissa sekä          muistutuksia vanhemmille ikävänä yllätyksenä.
33711: myös lastentarhoissaja päiväkerhoissa. Tätä toi-     Toiminta vaatisikin ilmeisesti nykyistä tarkem-
33712: mintaa hoitaa muutama iso valtakunnallinen yri-      mat yhtenäiset valtakunnalliset toimintaohjeet
33713: tys, mutta myös paikallisia valokuvausliikkeitä      opetusministeriön tai Kouluhallituksen toimes-
33714: käytetään. Toiminnassa liikkuu varsin suuria ra-     ta,jolloin kirjavuudesta päästäisiin ja oppilaiden
33715: hamääriä, sillä oppilasta kohden "pienin perus-      ja heidän vanhempiensa kuluttajansuoja olisi
33716: pakettikin" maksaa lähes 100 mk ja kuvattavia        riittävällä tasolla.
33717: on lähes miljoona, joten yhteissummaltaan liike-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33718: toiminnassa liikkuu kymmeniä miljoonia mark-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33719: koja.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33720:    Koulukuvaustoiminta on hoidettu lähes poik-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33721: keuksetta kouluilla tapahtuvana niin, että opet-
33722: tajakunta vastaa koteihin ilmoittamisesta ja ku-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33723: vien sekä laskujen jakamisesta. Tässä onkin on-             koulukuvaustoimintaa ohjailevien, ny-
33724: gelma ainakinjoidenkin toimintaa hoitavien yri-             kyistä tarkempien valtakunnallisten oh-
33725: tysten osalta, sillä aina eivät kuvat päädy kotiin          jeiden laatimiseksi?
33726: 
33727:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33728: 
33729:                                          Raimo Vistbacka /ps
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 
33734:  280043
33735: 2                                         KK 199/1998 vp
33736: 
33737: 
33738: 
33739: 
33740:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       synny, jos ostaja jättää vastaamatta myyntitar-
33742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        joukseen. Myyntimenetelmä, jossa kuluttajalle
33743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toimitetaan tuote ilman tilausta ja jossa kulutta-
33744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           jan on toimittava, jottei tulisi kauppaan sidotuk-
33745: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        si, on kuluttajansuojalain mukaan sopimaton.
33746: sen n:o 199:                                             Edellä sanotun mukaisesti vanhemmilta pyy-
33747:                                                      detään suostumus siihen, että alaikäinen saa
33748:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        osallistua kuvaukseen ja siihen, että vanhemmat
33749:        koulukuvaustoimintaa ohjailevien, ny-         ottavat kuvat nähtäväkseen. Valokuvaamon on
33750:        kyistä tarkempien valtakunnallisten oh-       lähetettävä kuvauksesta kotiin ennakkoilmoitus,
33751:        jeiden laatimiseksi?                          johon liittyvän kirjallisen suostumuksen oppilas
33752:                                                      palauttaa valokuvaajalle.
33753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Käytännössä syntyy tilanteita, ettei ole mah-
33754: vasti seuraavaa:                                     dollista evätä lapsen osallistumista valokuvauk-
33755:                                                      seen, vaikka lapsella ei olisikaan suostumusta
33756:     Yritysten mainonta, markkinointi ja sponso-      mukanaan. Kuvien peruuttamisoikeus turvaa
33757: rointi samoin kuin yhteistyö muiden organisaati-      sen, että vanhemmat voivat kotona tutustua ku-
33758: oiden kanssa kuuluvat koulujen arkipäivään.          viin ja lunastaa vain ne kuvat, jotka katsovat
33759: Lapsiin kohdistuvaa markkinointia ja lasten vä-       tarpeellisiksi tai palauttaa kaikki kuvat. Kuvien
33760: lityksellä tapahtuvaa kaupankäyntiä arvostel-         palauttamisaika alkaa vasta sen jälkeen kun van-
33761: laan keskimääräistä tiukemmin. Tämä koskee            hemmat ovat saaneet kuvat nähtäväkseen.
33762: myös valokuvausten markkinointia kouluille.              Kuluttaja-asiamies on vakiintuneessa ratkai-
33763:     Kuluttaja-asiamies on antanut vuonna 1992         sukäytännössään katsonut, että markkinointiai-
33764: ohjeet, jotka koskevat lasten valokuvausta kou-       neistoa ei saa lähettää suoraan alaikäiselle ja että
33765: luissa ja päiväkodeissa. Ohjeissa on otettu huo-      alaikäinen tarvitsee tilaukseensa holhoojan suos-
33766: mioon kuluttajansuojalain markkinointia ja so-        tumuksen. Vaikka 15-vuotias saa päättää omalla
33767: pimusehtoja koskevat säännökset. Ohjeita on           työllään hankkimistaan varoista, kuluttaja-asia-
33768: viimeksi täsmennetty vuonna 1996.                     miehen ratkaisukäytännön mukaisesti tilaukses-
33769:     Ohjeet käsittelevät seikkaperäisesti muun         sa on oltava holhoojan allekirjoitus.
33770: muassa valokuvauksen ennakkoilmoitusta ja sen            Vaikka oppilaiden ja heidän vanhempiensa
33771: sisältöä, peruuttamisoikeutta, kuvien toimitta-       tietämys kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuk-
33772: mista kotiin valokuvauksenjälkeen ja kuvien pa-       sista on selvästi lisääntynyt viime vuosina, ope-
33773: lautusoikeutta.                                       tusviranomaiset seuraavat edelleen myös oppi-
33774:     Sopimuksen valokuvaamon kanssa kuvauk-            laitoksiin kohdistuvaan markkinointiin liittyviä
33775: sesta ja kuvalajitelmasta tekee koulu. Yleensä        kysymyksiä. Markkinointiin liittyviin kulutta-
33776: asiasta päättää rehtori,joissakin kouluissa rehto-    jansuojakysymyksiin kiinnitetään huomiota
33777: ri ja opettajat yhdessä. Koululaisten vanhemmil-      myös koulujen kuluttajakasvatuksen yhteydes-
33778: la voi myös esimerkiksi koulun johtokunnan            sä. Opetusministeriössä ei kuitenkaan ole valmis-
33779: kautta olla mahdollisuus vaikuttaa kuvalajitel-       teilla erityisiä tarkentavia ohjeita koulukuvauk-
33780: man sisältöön.                                        sia varten. Näköpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä,
33781:     Oikeustoimilain mukaan sitovaa sopimusta ei       jotka tähän näyttäisivät antavan aihetta.
33782: 
33783:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
33784: 
33785:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33786:                                             KK 199/1998 vp                                               3
33787: 
33788: 
33789: 
33790: 
33791:                                          Tili Riksdagens Talman
33792: 
33793:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en produkt levereras tili konsumenten utan be-
33794: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ställning och där konsumenten måste agera för
33795: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        att inte bindas av köpet, är enligt konsument-
33796: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  skyddslagen olämpliga.
33797: spörsmå1 nr 199:                                          1 enlighet med detta ber man om föräldrarnas
33798:                                                        samtycke tili att en minderårig får vara med om
33799:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         en fotografering och tili att föräldrarna tar bil-
33800:        ta så att riksomfattande anvisningar med        derna för påseende. Fotoateljen skall på förhand
33801:        noggrannare riktlinjer än de nuvarande          sända hemmen information om fotograferingen
33802:        utarbetas för skolfotograferingsverksam-        och eleverna skall returnera ett skriftligt medde-
33803:        heten?                                          lande om samtycke tili fotoateljen.
33804:                                                           1 praktiken uppstår situationer då det inte är
33805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          möjligt att hindra barnet från att vara med om en
33806: anföra följande:                                       fotografering, även om barnet inte har något
33807:                                                        meddelande om samtycke med sig. Rätten att
33808:     Företagsreklam, marknadsföring och sponso-         returnera bilderna tryggar föräldrarnas möjlig-
33809: rering, liksom samverkan med andra organisa-           het att hemma studera bilderna och inlösa bara
33810: tioner hör tili skolornas vardag. Marknadsföring       dem som de anser sig behöva eller returnera alla
33811: som vänder sig tili barn och handel som sker via       bilder. Returneringstiden börjar först då föräld-
33812: barn kritiseras hårdare än genomsnittet. Detta         rarna har fått bilderna tili påseende.
33813: gäller även marknadsföringen av sko1fotografe-            Konsumentombudsmannen har genom sin
33814: ring tili skolorna.                                    etablerade beslutspraxis ansett att marknadsfö-
33815:     Konsumentombudsmannen utfårdade 1992               ringsmaterial inte får sänkas direkt tili minder-
33816: anvisningar som gäller fotografering av barn i         åriga och att en minderårig behöver målsman-
33817: skolor och daghem. 1 anvisningarna beaktas be-         nens samtycke tili en beställning. Trots att en 15-
33818: stämmelserna om marknadsföring och avtalsvill-         åring får besluta om egenhändigt förtjänade
33819: kor i konsumentskydds1agen. Anvisningarna har          pengar, måste det enligt konsumentombudsman-
33820: senast preciserats 1996.                               nens beslutspraxis finnas underskrift av måls-
33821:     Anvisningarna tar utförligt upp bl.a. för-         mapnen på en beställning.
33822: handsinformationen om fotografering, fotogra-             A ven om elevernas och deras föräldrars vet-
33823: feringens innehåll, annulleringsrätten, hemsän-        skap om konsumentens rättigheter och skyldig-
33824: dandet av bilderna efter fotograferingen och re-       heter klart har ökat de senaste åren, följer utbild-
33825: turneringsrätten.                                      ningsmyndigheterna alltjämt också frågor som
33826:     Ett avtal med fotoateljen om fotografering och     ansluter sig tili marknadsföring riktad tili läroan-
33827: om bildsortiment ingås av skolan. Vanligen be-         stalterna. Konsumentskyddsfrågor när det gäller
33828: slutar rektor om saken, i en del skolor rektor och     marknadsföring uppmärksammas också i sam-
33829:  lärarna tillsammans. Elevernas föräldrar kan          band med skolornas konsumentfostran. Särskil-
33830:  också, exempelvis via skolans direktion, ha möj-      da preciserande anvisningar för skolfotografe-
33831:  lighet att inverka på innehållet i bildsortimentet.   ringen är likväl inte under beredning vid under-
33832:     Enligt lagen om rättshandlingar uppstår inget      visningsministeriet. Inga sådana faktorer kan ur-
33833:  bindande avtal om en köpare låter bli att svara på    skiljas som skulle ge anledning tili detta.
33834: ett försäljningsanbud. Försäljningsmetoder där
33835: 
33836:      Helsingfors den 26 mars 1998
33837: 
33838:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33839:                                            KK 200/1998 vp
33840: 
33841: Kirjallinen kysymys 200
33842: 
33843: 
33844: 
33845: 
33846:                                    Raimo Holopainen /sd: Moottoriveneiden käyttöverotuksesta
33847: 
33848: 
33849: 
33850:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33851: 
33852:    Ajoneuvojen ja polttonesteiden hinnoissa ovat      missa seisoo nykyisin yhä komeampia ja ko-
33853: veroprosentit huikean korkeat. Autoilla on myös       meampia huviveneitä. On tavattoman epäoikeu-
33854: erillinen ajoneuvovero, joka ennen perittiin tar-     denmukaista vaatia muutaman tuhannen mar-
33855: ran muodossa, mutta nykyisin erillisellä tilillepa-   kan autosta 500 markan ajoneuvovero, kun sa-
33856: nokortilla. Ajoneuvovero kohtelee auton omis-         malla satojen tuhansien, jopa miljoonan markan
33857: tajaa samalla tavalla, olipa kysymyksessä henki-      arvoinen huvivene pääsee ilman "moottorivene-
33858: lö, joka ajaa vuodessa 50 000 km tai 1 000 km.        veroa". Uudesta moottoriveneverosta (yli 20 hv)
33859: Monille haja-asutusalueilla asuville ihmisille on     kertyisi varoja vaikkapa terveydenhoitoon, asu-
33860: auto välttämätön, koska julkinen liikenne puut-       miseen tai lapsiperheiden aseman kohentami-
33861: tuu lähes täysin. Se on välttämätön palvelujen        seen.
33862: saannin ja työmatkojen kannalta.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33863:     Suomessa on rekisteröityjä, yli 20 hevosvoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33864: man moottoriveneitä noin 200 000. Veneiden            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33865: koot ja hintaluokat vaihtelevat suuresti. Näistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33866: asuttuja veneitä on noin 35 000. Veneiden käyt-
33867: tökustannukset muodostuvat lähinnä polttoai-                    Onko Hallitus pohdiskellut suurehko-
33868:  neista ja satamamaksuista. Moottoriveneiden                 jen moottoriveneiden asettamista käyttö-
33869:  käyttö kuluttaa yhteisiä luonnonvaroja ja saas-             veron piiriin samoin kuin ajoneuvot on
33870:  tuttaa ympäristöä, yhtä lailla kuin autotkin.               asetettu, ja
33871:  Näin ollen niille kuuluu osavastuu saastuttami-                aikooko Hallitus toteuttaa tämän
33872:  sesta ja luonnonsuojelun kustannuksista. Sata-              uudistuksen?
33873: 
33874:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33875: 
33876:                                         Raimo Holopainen /sd
33877: 
33878: 
33879: 
33880: 
33881:  280043
33882: 2                                       KK 200/1998 vp
33883: 
33884: 
33885: 
33886: 
33887:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
33888: 
33889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa:
33891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
33892: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           Mahdollisuuksia veneveron käyttöönottoon
33893: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     on kyllä selvitetty. Yleensä on katsottu, että ve-
33894: sen n:o 200:                                      nerekisterin tietopohjan puutteellisuus on estee-
33895:                                                   nä tällaisen veron käyttöönotolle. Valtiovarain-
33896:           Onko Hallitus pohdiskellut suurehko-    ministeriö selvittää, olisiko verohallinnolla mah-
33897:        jen moottoriveneiden asettamista käyttö-   dollisuuksia veneiden verotuksen toimittami-
33898:        veron piiriin samoin kuin ajoneuvot on     seen. Tämän jälkeen kysymykseen voidaan pala-
33899:        asetettu, ja                               ta uudelleen.
33900:           aikooko Hallitus toteuttaa tämän
33901:        uudistuksen?
33902: 
33903:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
33904: 
33905:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
33906:                                          KK 200/1998 vp                                              3
33907: 
33908: 
33909: 
33910: 
33911:                                       Till Riksdagens Talman
33912: 
33913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33914: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     anföra följande:
33915: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
33916: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             Möjligheterna att tai bruk skatt fOr båtar har
33917: mål nr 200:                                        utretts. 1 allmänhet har det ansetts att ibrukta-
33918:                                                    gandet aven sådan skatt hindras av att uppgifter-
33919:           Har Regeringen övervägt att låta stora   na i båtregistret är bristfålliga. Finansministeriet
33920:        motorbåtar omfattas av bruksskatt på        utreder om skatteförvaltningen har möjlighet att
33921:        samma sätt som fordon, och                  verkställa beskattning av båtar. Efter detta kan
33922:           ämnar Regeringen genomföra denna         frågan tas upp på nytt.
33923:        reform?
33924: 
33925:      Helsingfors den 2 april 1998
33926: 
33927:                                                                           Minister Jouko Skinnari
33928:                                            KK 201/1998 vp
33929: 
33930: Kirjallinen kysymys 201
33931: 
33932: 
33933: 
33934: 
33935:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Työttömyysturvalainsäädännön kannus-
33936:                                       tusvaikutuksista
33937: 
33938: 
33939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33940: 
33941:     Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen työttö-       taa seuraavan työttömyysjakson päivärahan pe-
33942: myysturvauudistuksen tavoitteena oli kannustaa       rusteena olevaa palkkaa. Osa-aikaisen palkan ja
33943: työn vastaanottamiseen. Erityisesti pyrittiin osa-   alennetun päivärahan yhteenlaskettu määrä jää
33944: aikatyömarkkinoiden kehittämiseen ns. sovitel-       suunnilleen samalle 4 800 markan tasolle kuin
33945: lun päivärahan sääntöjen uudistamisella. Samas-      kokoaikatyöttömyydestä maksetun päivärahan
33946: sa yhteydessä muutettiin kuitenkin päivärahan        määrä.
33947: laskentaa tilanteessa, jossa henkilö on katkaissut      Käytännössä osa-aikatyön vastaanottaminen
33948: työttömyyden ja jäänyt sen jälkeen uudestaan         aiheuttaa myös kustannuksia: työmatkakuluja ja
33949: työttömäksi. Uuden järjestelmän mukaan työt-         lasten päivähoidon tarvetta. Lisäksi sovitelluu
33950: tömyyspäiväraha lasketaan uuden 43 viikkoa           päivärahan maksatus tapahtuu aina myöhässä,
33951: kestäneen työsuhteen palkan mukaan siinäkin          mikä vaikeuttaa arjesta selviämistä.
33952: tapauksessa, että uudesta työstä maksettu palk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33953: ka on aiempaa alhaisempi. Päiväraha siis laskee      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33954: työttömyys- ja työjaksojen vuorotellessa - kui-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33955: tenkin niin, että päivärahan aleneroa on enintään    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33956:  20%.
33957:     Osa-aikatyöstä maksetun palkan ja alennetun                Onko Hallitus selvittänyt osa-aika-
33958:  päivärahan yhteismäärä jää alhaisilla palkka-              työn vastaanottamisen vaikeuksia työt-
33959:  summilla kuitenkin suurin piirtein samalle tasol-          tömyysturvalain uudistuksen voimaan-
33960:  le kuin kokonaan työttömänä saadut päivärahat.             tulon jälkeen, ja
33961:  Jos kuukausipalkka ennen työttömyyskierteen                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33962:  alkamista on esimerkiksi 6 900 markkaa, on työt-           muuttaakseen työttömyysturvalakia sel-
33963:  tömyyskorvaus 4 800 markkaa kuukaudessa. 43                laiseksi, että se selkeästi kannustaa myös
33964:  viikkoa kestävä osa-aikainen työsuhde, jonka               osa-aikaisen työn tekemiseen?
33965:  palkka on 50 % kokoaikatyön palkasta, pudot-
33966: 
33967:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
33968: 
33969:           Pirkko Peltomo /sd             Jorma Vokkolainen /vas        Erkki Partanen /sd
33970:           Raimo Holopainen /sd           Reino Ojala /sd               Jorma Kukkonen /sd
33971:                                          Esa Lahtela /sd
33972: 
33973: 
33974: 
33975: 
33976:  280043
33977: 2                                           KK 201/1998 vp
33978: 
33979: 
33980: 
33981: 
33982:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33983: 
33984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on rajoittaa työttömyysturvan käyttöä työajan
33985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lyhentämisen ja osa-aikatyön subventiona. Vaik-
33986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ka väliaikaisilla työttömyysturvalain muutoksil-
33987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            la lain 19 § on ollut jäädytettynä 1. 7.1994 lukien,
33988: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           periaate on edelleen voimassa.
33989: myksen n:o 201:                                            Ansioon suhteutettu työttömyysturva perus-
33990:                                                        tuu vakuutusperiaatteelle. Henkilön, saadakseen
33991:           Onko Hallitus selvittänyt osa-aika-          ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa, tu-
33992:        työn vastaanottamisen vaikeuksia työt-          lee vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle. Va-
33993:        tömyysturvalain uudistuksen voimaan-            kuuttaminen tapahtuu siten, että henkilö on
33994:        tulon jälkeen, ja                               työttömyyskassan jäsen vähintään kymmenen
33995:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kuukautta ja palkansaajakassassa vakuutettuna
33996:        muuttaakseen työttömyysturvalakia sel-          ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon. Työssä-
33997:        laiseksi, että se selkeästi kannustaa myös      oloehdon pidentäminen 26 viikosta 43 viikkoon
33998:        osa-aikaisen työn tekemiseen?                   lisää tätä vakuutusperiaatetta eli työn ja sen
33999:                                                        kautta hankittavan ansioon suhteutetun sosiaali-
34000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           turvan välistä yhteyttä. Myös se, että päivärahan
34001: vasti seuraavaa:                                       perusteena oleva palkka määritellään aina työs-
34002:                                                        säoloehdon täyttävästä työstä saadusta ansiosta,
34003:    Lailla työttömyysturvalain muuttamisesta            lisää vakuutusperiaatetta. Jos päivärahan taso
34004: (666/1996),joka tuli voimaan vuoden 1997 alusta        alenee tai nousee sitä mukaa kuin henkilö uudes-
34005: lukien, uudistettiin työttömyysturvalakia siten,       taan saa täyteen työssäoloehdon, tarkoittaa se
34006: että ansiopäivärahan perusteena oleva palkka           itse asiassa vain sitä, että päivärahan taso hakeu-
34007: määrätään aina samalta ajanjaksolta, jolta työs-        tuu sille vakiintuneelle palkkatasolle,josta päivä-
34008: säoloehto täyttyy. Työssäoloehto pidennettiin           raha tuleekin määrittää.
34009: samasta ajankohdasta 26 viikosta 43 viikkoon.              Työttömyysturvan toteutumisesta kertyneet
34010: Sovitelluo päivärahan määräytymissääntöjen              tilastotiedot, mm. soviteltuna maksettavien päi-
34011: osalta uudistus sisälsi muutoksen yhteensovitus-        värahojen lisääntyminen, viittaavat siihen, että
34012: prosenttiin, joka laski 80 prosentista 50 prosent-      vuoden 1997 alusta lukien voimaan tulleet muu-
34013: tiin, ja samalla poistui 750 markan suojaosuus.         tokset ovat pääosin vaikuttaneet tarkoitetulla
34014: Yhteensovitusprosentin lieventämisellä yhdessä          tavalla. Valtion vuoden 1999 talousarvion val-
34015: asumistuen tulosidonnaisuuden vähentämisen ja           mistelun yhteydessä on tarkoitus mm. ratkaista,
34016: eräiden muiden toimenpiteiden kanssa turvataan         jatketaanko sovitelluo päivärahan enimmäiskes-
34017: se, että ansiotulojen lisäys lisää aina myös käytet-    tonjäädytystä edelleen, vai toteutuvatko työttö-
34018: tävissä olevia tuloja.                                  myysturvan tavoitteet lyhennettyä työaikaa te-
34019:     Työttömyysturvalain (602/1984) 19 §:n mu-           kevien kohdalla riittävällä tavalla pidennetyn
34020: kaan soviteltua päivärahaa maksetaan enintään           työssäoloehdon ja palkan uudelleen määrittelyn
34021: 150 täyden työttömyyspäivärahan suuruinen               kautta. Jälkimmäisessä tapauksessa sovitelluu
34022: määrä, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin 24          päivärahan enimmäiskestoa koskevista sään-
34023: kuukaudelta, vaikka 150 päivän enimmäismäärä            nöksistä voidaan luopua.
34024: ei olisikaan täyttynyt. Säännösten tarkoituksena
34025: 
34026:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
34027: 
34028:                                                                 Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
34029:                                                                      ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34030:                                             KK 201/1998 vp                                               3
34031: 
34032: 
34033: 
34034: 
34035:                                          Tili Riksdagens Talman
34036: 
34037:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       melserna är att begränsa användningen av ut-
34038: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         komstskyddet för arbetslösa som subvevtion för
34039: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förkortad arbetstid och deltidsarbete. Aven om
34040: man Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörs-          lagens 19 § genom temporära ändringar av lagen
34041: mål nr 201:                                            om utkomstskydd för arbetslösa har varit fryst
34042:                                                        sedan den 1 juli 1994, gäller principen alltjämt.
34043:           Har Regeringen klarlagt svårigheterna           Utkomstskyddet för arbetslösa avvägt enligt
34044:        med mottagande av deltidsarbete efter att       förtjänsten baserar sig på försäkringsprincipen.
34045:        den reviderade lagen om utkomstskydd            För att få arbetslöshetsdagpenning avvägd enligt
34046:        för arbetslösa trädde i kraft, och              förtjänsten skall en person försäkra sig själv mot
34047:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        arbetslöshet. Försäkringen sker genom att perso-
34048:        för att ändra lagen om utkomstskydd för         nen är medlem i en arbetslöshetskassa åtminsto-
34049:        arbetslösa så att den klart sporrar även tili   ne tio månader och som försäkrad i en löntagar-
34050:        deltidsarbete?                                  kassa uppfyllt arbetsvillkoret. Förlängningen av
34051:                                                        arbetsvillkoret från 26 veckor tili 43 veckor för-
34052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stärker denna försäkringsprincip, dvs. samban-
34053: anföra följande:                                       det mellan arbete och det enligt förtjänsten av-
34054:                                                        vägda socialskydd som arbetet ger. Också det
34055:    Genom lagen om ändring av lagen om ut-              faktum att den lön som ligger tili grund för dag-
34056: komstskydd för arbetslösa (666/1996), som träd-        penningen alltid bestäms på basis av inkomsten
34057: de i kraft vid ingången av 1997, reviderades lagen     för arbete som uppfyller arbetsvillkoret förstär-
34058: om utkomstskydd för arbetslösa så att den lön          ker försäkringsprincipen. Om nivån på dagpen-
34059: som ligger tili grund för förtjänstdagpenningen        ningen sjunker eller stigeri takt med att en person
34060: alltid bestäms på basis av den tidsperiod under        på nytt uppfyller arbetsvillkoret, innebär det
34061: viiken arbetsvillkoret uppfylls. Samtidigt för-        egentligen bara att nivån på dagpenningen söker
34062: längdes arbetsvillkoret från 26 veckor tili 43         sig tili den stabiliserade lönenivå på basis av vii-
34063: veckor. När det gäller bestämmelserna om jäm-          ken dagpenningen de facto skall bestämmas.
34064: kad dagpenning innebar revideringen en ändring            Statistiken över genomförandet av utkomst-
34065: i jämkningsprocenten, som sjönk från 80 % tili         skyddet för arbetslösa, bl.a. den antalsmässiga
34066: 50%. Samtidigt avskaffades det skyddade belop-         ökningen i fråga om jämkad dagpenning, tyder
34067: pet om 750 mk. Genom lindringen av jämknings-          på att de ändringar som trädde i kraft vid ingång-
34068: procenten tilisammans med minskningen av bo-           en av 1997 tili största delen har haft avsedd ver-
34069: stadsbidragets inkomstbundenhet och vissa an-          kan. 1 samband med beredningen av statsbudge-
34070: dra åtgärder tryggar man att en ökning av för-         ten för 1999 är avsikten bl.a. att avgöra om frys-
34071: värvsinkomsten alltid också innebär en ökning          ningen av maximitiden för jämkad dagpenning
34072: av den disponibla inkomsten.                           alltjämt skall gälla eller om målen för utkomst-
34073:     Enligt 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-      skyddet för arbetslösa i fråga om personer med
34074: lösa (602/1984) betalas jämkad dagpenning tili         förkortad arbetstid uppnås på ett tillräckligt sätt
34075: ett belopp som motsvarar högst 150 fulla arbets-       genom att arbetsvillkoret förlängs och lönen fast-
34076:  löshetsdagpenningar, dock inte för en längre tid      ställs på nytt. I det senare fallet kan man frångå
34077:  än 24 månader, även om maximibeloppet för 150         bestämmelserna om maximitiden för jämkad
34078:  dagar inte har blivit fullt. A vsikten med bestäm-    dagpenning.
34079: 
34080:      Helsingforsden 1 aprill998
34081: 
34082:                                                 Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
34083:                                                                       minister Terttu Huttu-Juntunen
34084:                                              KK 202/1998 vp
34085: 
34086: Skriftligt spörsmål 202
34087: 
34088: 
34089: 
34090: 
34091:                                     Henrik Lax /sv m.fl.: Europeiska gemenskapernas kommissions
34092:                                        inblandning i enstaka TV-program
34093: 
34094: 
34095:                                          Tili Riksdagens Talman
34096: 
34097:    I slutet av fjolåret fick Finlands representation      Frågan är emellertid om Rundradion, trots att
34098: i Bryssel motta ett brev från generaldirektorat XV     den underlyder parlamentarisk kontroll, kan be-
34099: inom kommissionen, av vilket framgick att man          traktas som en sådan myndighet som avses och
34100: blivit kontaktad angående finländska korumuna-         som är bunden av EU:s principer. Minst lika
34101: Ja och statliga myndigheters eventuella brott mot      viktig är ju den programpolitiska frihet bolaget
34102: gemenskapslagstiftningen om offentliga upp-            har.
34103: handlingar. I brevet kopplas de finländska myn-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
34104: digheternas praxis tili TV-programmet "Ekoisti"        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34105: och den kampanj Förbundet för finländsktarbete         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
34106: drivit tili förmån för inhemska produkter. Enligt      följande spörsmå1:
34107: brevet har i vardera sammanhanget offentliga
34108: upphandlare uppmanats gynna nordiska!inhem-                      Anser Regeringen rundradiobolaget
34109: ska produkter.                                                vara en sådan "myndighet", att det i sin
34110:    Vårt handels- och industriministerium har den              programpolitik måste beakta EU:s prin-
34111: 20.2.1998 skickat ett brev tili rundradiobolaget, i           ciper om den inre marknaden på ett sätt
34112: vilket man påminner om att "myndigheter" inte                 som omöjliggör program av typen
34113: får uppmana privatpersoner eller andra myndig-                "Ekoisti" och "30 mk i veckan ger 30 000
34114: heter att gynna inhemska produkter, eftersom det              arbetsplatser om året"?
34115: strider mot EU:s principer. 1 brevet nämns kon-
34116: kret programmen "30 mk i veckan ger 30 000
34117: arbetsplatser om året" och "Ekoisti".
34118: 
34119:      Helsingforsden 10 mars 1998
34120: 
34121:           Henrik Lax /sv                  Eva Biaudet /sv                Håkan Malm /sv
34122: 
34123: 
34124: 
34125: 
34126: 280043
34127: 2                                          KK 202/1998 vp
34128: 
34129: Kirjallinen kysymys 202                                                                    Suomennos
34130: 
34131: 
34132: 
34133: 
34134:                                   Henrik Lax /r ym.: Euroopan yhteisöjen komission puuttumisesta
34135:                                      yksittäisiin TV -ohjelmiin
34136: 
34137:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34138: 
34139:    Viime vuoden lopussa Suomen Brysselissä ole-         Kysymys on kuitenkin siitä, voidaanko Yleis-
34140: va edustusto sai vastaanottaa komission pää-         radiota siitä huolimatta, että se on parlamentaa-
34141: osastolta XV kirjeen, josta yhteydenoton syyksi      risessa valvonnassa, pitää asiassa tarkoitettuna
34142: ilmeni Suomen kuntien ja valtion viranomaisten       viranomaisena, jota EU:n periaatteet sitovat.
34143: julkisia hankintoja koskevan yhteisölainsäädän-      Vähintään yhtä tärkeäähän on yhtiön ohjelma-
34144: nön mahdollinen rikkominen. Kirjeessä Suomen         poliittinen vapaus.
34145: viranomaisten käytäntö kytketään tv-ohjelmaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34146: "Ekoisti" ja Suomalaisen työn liiton kampan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34147: jaan kotimaisten tuotteiden hyväksi. Kirjeen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34148: mukaan kummassakin yhteydessä julkisten han-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34149: kintojen tekijöitä on kehotettu suosimaan poh-
34150: joismaisia/kotimaisia tuotteita.                               Pitääkö Hallitus yleisradioyhtiötä sel-
34151:    Kauppa- ja teollisuusministeriömme on                    laisena "viranomaisena", jonka tulee oh-
34152: 20.2.1998 lähettänyt kirjeen yleisradioyhtiölle,            jelmapolitiikassaan ottaa huomioon
34153: jossa muistutetaan siitä, että "viranomaiset" ei-           EU:n sisämarkkinoita koskevat periaat-
34154: vät saa kehottaa yksityishenkilöitä tai toisia vi-          teet tavalla, joka tekee sellaisten ohjel-
34155: ranomaisia suosimaan kotimaisia tuotteita, kos-             mien kuten "Ekoisti" ja "30 mk viikossa
34156: ka tämä on ristiriidassa EU:n periaatteiden kans-           tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa" lähettä-
34157: sa. Kirjeessä mainitaan konkreettisesti ohjelmat            misen mahdottomaksi?
34158: "30 mk viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodes-
34159: sa" ja "Ekoisti".
34160: 
34161:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
34162: 
34163:          Henrik Lax /r                   Eva Biaudet /r                Håkan Malm /r
34164:                                               KK 202/1998 vp                                                  3
34165: 
34166: 
34167: 
34168:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34169: 
34170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             si, viranomaisiin verrattavaksi yritykseksi, koska
34171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             Suomen valtio omistaa Yleisradio Oy:stä aina
34172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            vähintään 70 % ja hallintoneuvoston valitsee
34173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik                eduskunta. Yhtiöllä on myös julkisen palvelun
34174: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             velvoite ja siitä johtuva erityisasema muihin vies-
34175: n:o 202:                                                   tintäyrityksiin nähden.
34176:                                                                Nyt esillä olevassa tapauksessa suomalainen
34177:            Pitääkö Hallitus yleisradioyhtiötä sel-        yritys teki komissiolle selvityspyynnön siitä, oli-
34178:         laisena viranomaisena, jonka tulee oh-            ko Yleisradion kahdessa ohjelmassa syyllistytty
34179:         jelmapolitiikassaan ottaa huomioon                yhteisöoikeuden vastaisiin menettelyihin, kun
34180:         EU:n sisämarkkinoita koskevat periaat-            niissä oli pyynnön Iaatijan mukaan kehotettu
34181:         teet tavalla, joka tekee sellaisten ohjel-         viranomaisia ja kuluttajia suosimaan ostoissaan
34182:         mien, kuten "Ekoisti" ja "30 mk viikossa          Suomessa valmistettuja tai pohjoismaisella ym-
34183:         tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa" lähettä-          päristömerkillä varustettuja tuotteita. Ohjelma-
34184:         misen mahdottomaksi?                               sarja "30 mk viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuo-
34185:                                                           dessa" oli nimensä mukaisesti kampanja, jonka
34186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              tarkoituksena oli kotimaisten tuotteiden kysyn-
34187: vasti seuraavaa:                                          nän edistäminen. Kyse ei valittajan mukaan ollut
34188:                                                           pelkästä informaation antamisesta, kotimaisuu-
34189:    EU:n sisämarkkinoiden yleisenä tavoitteena             desta ja sen yhteydestä työllisyyteen, vaan tarkoi-
34190: on edistää eurooppalaista hyvinvointia ja luoda           tuksena oli mm. tuotteita esittelemällä vaikuttaa
34191: yhtenäismarkkinoiden avulla kilpailukykyinen              kuluttajien ja viranomaisten ostopäätöksiin.
34192: Eurooppa, jossa tuotteet liikkuvat vapaasti. Kil-          Kampanja oli järjestelmällinen ja pitkäaikainen,
34193: pailua vääristävän, suoran tai epäsuoran tuen              siinä oli selvästi mainonnallinen ote ja siinä pyrit-
34194: avulla ei haluta ylläpitää tehotonta tuotantoa.           tiin kaupalliseen lopputulokseen eli suomalaisten
34195: Yhtenä tavarakaupan esteenä ovat olleet eri jä-           tuotteiden myynnin lisäämiseen.
34196: senvaltioissa järjestetyt kotimaisuuskampanjat.                Kampanjan suhdetta sisämarkkinasäännök-
34197: Tällaiset piilevät kaupan esteet, joihin viran-           siin käsiteltiin joulukuussa 1997 Suomen viran-
34198: omaiset itse välillisesti tai välittömästi voivat vai-    omaisten ja komission kesken. Komissio edellyt-
34199: kuttaa, ovat olleet estämässä myös suomalaisten           ti, että väärinkäsitysten välttämiseksi Yleisradio
34200: vientituotteiden markkinoillepääsyä.                      Oy:tä informoitaisiin yhteisölainsäädännön si-
34201:    EU:n lainsäädännössä ja Euroopan yhteisöjen            sällöstä. Kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti-
34202: tuomioistuimen oikeuskäytännössä on muotou-               kin Yleisradio Oy:lle tiedoksi lainsäädännön si-
34203: tunut tiettyjä periaatteita. Näistä tärkein on se,        sältöä selvittävän kirjeen. Kirjeessä ei otettu kan-
34204: että viranomainen ei saa käyttää julkista ase-            taa siihen, oliko Yleisradio Oy toiminut yhteisö-
34205: maansa ja arvovaltaansa saadakseen kuluttajat             lainsäädännön vastaisesti.
34206: suosimaanjoitain tuotteita ainoastaan siksi, että              Kauppa-ja teollisuusministeriö on eri tavoin
34207: ne ovat kotimaisia. Yhteisölainsäädännön mää-             selvittänyt, miten suomalaisten tuotteiden me-
34208: ritelmien mukaan velvoitteet ulottuvat myös sel-          nekkiä voitaisiin edistää. Parhaillaan on käyn-
34209: laisiin viranomaisiin sidoksissa oleviin yhteisöi-        nissä tutkimussarja, jossa pyritään selvittämään,
34210: hin, joilla on yleisen edun mukaisia tehtäviä, jot-       miten kotimaisuusargumentti vaikuttaa kulutta-
34211: ka saavat pääasiallisen rahoituksensa viranomai-          jien ostokäyttäytymiseen. Lisäksi ministeriö on
34212: silta tai joita viranomaiset valvovat. Velvoitteet        selvittänyt, miten suomalaiset tuotteet ovat me-
34213: ulottuvat jopa täysin yksityiseen toimijaan, sil-         nestyneet julkisissa hankinnoissa niin Suomessa
34214: loin kun tämä saa rahoitukseensa tukea viran-             kuin muissakin maissa. Tutkimukset osoittavat
34215: omaisilta. Komissio on tulkinnut Yleisradio               selvästi, että suomalaisten tuotteiden kilpailuky-
34216: Oy:n valtiovaltaan kiinteässä yhteydessä olevak-          ky tällä saralla on erittäin hyvä.
34217: 
34218:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
34219: 
34220:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34221: 4                                            KK 202/1998 vp
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226:                                          Tili Riksdagens Talman
34227: 
34228:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har en nära anknytning tili statsmakten och som
34229: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            kan jämställas med en myndighet, eftersom fin-
34230: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ska staten alltid äger minst 70% av Yleisradio Oy
34231: dagsman Henrik Lax m.fl. undertecknade spörs-          och eftersom bolagets förvaltningsråd utses av
34232: mål nr 202:                                            riksdagen. Dessutom har bolaget ålagts en of-
34233:                                                        fentlig serviceuppgift, varför det intar en särställ-
34234:            Anser Regeringen rundradiobolaget           ning jämfört med andra mediaföretag.
34235:         vara en sådan "myndighet", att denisin             1 det aktuella fallet bad ett finländskt företag
34236:         programpo1itik måste beakta EU:s prin-         kommissionen utreda om man i två av Rundra-
34237:         ciper om den inre marknaden på ett sätt        dios program hade gjort sig skyldig tili ett förfa-
34238:         som omöjliggör program av typen                rande som strider mot gemenskapsrätten, efter-
34239:         "Ekoisti" och "30 mk i veckan ger 30 000       som man enligt besväranden i programmen hade
34240:         arbetsplatser om året"?                        uppmanat myndigheter och konsumenter att vid
34241:                                                        sina inköp gynna sådana produkter som hade
34242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillverkats i Finland eller var miljömärkta enligt
34243: anföra följande:                                       det nordiska systemet för miljömärkning. Pro-
34244:                                                        gramserien "30 mk viikossa tuo 30 000 työpaikaa
34245:     Det primära må1et för EU:s inre marknad är         vuodessa" (30 mk i veckan ger 30 000 arbetsplat-
34246: att främja välståndet i Europa och att genom en        ser om året) var som namnet anger en kampanj
34247: gemensam marknad skapa ett konkurrenskraf-             vars syfte var att öka efterfrågan på inhemska
34248: tigt Europa där varorna kan röra sig fritt. Man        produkter. Enligt besväranden var det inte en-
34249: vill inte hålla ineffektiv produktion i gång med       bart fråga om att ge information, produkter av
34250: hjälp av direkt eller indirekt stöd som snedvrider     inhemskt fabrikat eller sambandet mellan dem
34251: konkurrensen. De kampanjer för inhemska pro-           och sysselsättningen utan syftet var bl.a. att ge-
34252: dukter som har drivits i o1ika medlemsländer har       nom en presentation av produkterna påverka
34253: utgjort ett hinder för varuhandeln. Dylika dolda       konsumenternas och myndigheternas inköpsbe-
34254: handelshinder som myndigheterna själva kan             slut. Kampanjen var systematisk, pågick under
34255: påverka antingen direkt eller indirekt har också       en längre period och använde sig av ett klart
34256: varit med om att hindra finländska exportpro-          reklammässigt grepp och man eftersträvade ett
34257: dukters inträde på marknaden.                          kommersiellt slutresultat dvs. att försä1jningen
34258:     1 EU :s lagstiftning och i den rättspraxis som     av fin1ändska produkter skall öka.
34259: tillämpats av Europeiska gemenskapernas dom-               Karupanjens förhållande tili bestämmelserna
34260: stol har vissa principer utformats. Den viktigaste     om inre marknaden behandlades vid ett möte
34261: av dessa är att en myndighet inte får utnyttja sin     mellan finländska myndigheter och kommissio-
34262: offentliga ställning och auktoritet för att få kon-    nen i december 1997. Kommissionen ställde som
34263: sumenterna att gynna vissa produkter endast på         krav att Yleisradio Oy skall informeras om inne-
34264: grund av att produkterna i fråga är inhemska.          hållet i gemenskapslagstiftningen för att missför-
34265: Enligt de definitioner som återfinns i gemen-          stånd skall kunna undvikas. Handels- och indu-
34266: skapslagstiftningen omfattar nämnda förpliktel-        striministeriet skickade också ett brev med en
34267: ser även samfund som har en nära anknytning tili       redogöre1se för innehållet i gemenskapslagstift-
34268: myndigheterna, vilka har uppgifter som är fören-       ningen tili Yleisradio Oy för kännedom. 1 brevet
34269: liga med det allmänna intresset, vars verksamhet       togs inte ställning tili huruvida Yleisradio Oy
34270: finansieras huvudsakligen av myndigheterna el-         hade handlat på ett sätt som stred mot gemen-
34271: ler över vilka myndigheterna utövar tillsyn. Tili      skaps1agstiftningen.
34272: och med en helt privat operatör omfattas av                Handels- och industriministeriet har på olika
34273: förpliktelserna i det fall att operatören får finan-   sätt utrett hur avsättningen för finländska pro-
34274: siellt stöd av myndigheterna. Enligt kommissio-        dukter skall kunna främjas. Det pågår som bäst
34275: nens tolkning är Yleisradio Oy ett företag som         en serie undersökningar vilkas mål är att utreda
34276:                                           KK 202/1998 vp                                             5
34277: 
34278: hur argumentet att varorna är av inhemsk till-       handling både i Finland och i andra Iänder. Un-
34279: verkning påverkar konsumenternas inköpsbete-         dersökningarna visar tydligt att i detta hänseende
34280: ende. Handels- och industriministeriet har dess-     är finländska produkters konkurrenskraft myck-
34281: utom Iåtit utföra en undersökning av hur finländ-    et bra.
34282: ska produkter har klarat sig vid offentlig upp-
34283: 
34284:      Helsingfors den 27 mars 1998
34285: 
34286:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
34287:                                   KK 203/1998 vp
34288: 
34289: Kirjallinen kysymys 203
34290: 
34291: 
34292: 
34293: 
34294:                           Pentti Tiusanen /vas: Vanhuksille tarkoitettujen hoitopalvelujen
34295:                              turvaamisesta
34296: 
34297: 
34298: 
34299: 
34300:                            (Kysymyksen 150 yhteydessä)
34301: 
34302: 
34303: 
34304: 
34305:  280043
34306:                                            KK 204/1998 vp
34307: 
34308: Kirjallinen kysymys 204
34309: 
34310: 
34311: 
34312: 
34313:                                   Päivi Räsänen /skl: Avustushakemusten käsittelystä Raha-auto-
34314:                                       maattiyhdistyksessä
34315: 
34316: 
34317:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34318:    Raha-automaattiyhdistys on julkisoikeudelli-      miäjajopa pedofiilista materiaalia sisältäneeseen
34319: nen yhdistys, jonka toimintaa eduskunta valvoo.      teokseen "Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaa-
34320: Laissa on säädetty ne alat, joille Raha-automaat-    lisen hyväksikäytön selvittelyyn". Huolimatta
34321: tiyhdistyksen varoista voidaan myöntää avus-         kirjan saamasta erittäin kriittisestä vastaanotos-
34322: tuksia. Kilpailu avustuksista on viime vuosina       ta Sexpo ry sai äskettäin avustusta mm. päiväko-
34323: koventunut, kun lakisääteiset julkiset palvelut-     tien seksuaalikasvatusmateriaalia tuottavaan
34324: kin ovat leikkausten vuoksi joutuneet hakeutu-       projektiinsa.
34325: maan yhdistyksen tukien piiriin.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34326:    Raha-automaattiyhdistyksellä ei tällä hetkellä    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34327: ilmeisesti ole tarpeellisia resursseja saamiensa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34328: avustushakemusten käsittelyyn. Yhdistyksen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34329: palveluksessa oleva tarkastaja on julkisuudessa
34330: pahoitellut hakemusruuhkaa, jonka vuoksi ha-                   Onko Hallitus tietoinen Raha-auto-
34331: kemuksia ei kyetä käymään läpi riittävällä tark-            maattiyhdistyksen puutteellisista resurs-
34332: kuudella. Projektit saattavat näin ollen saada              seista avustushakemusten käsittelyssä ja
34333: rahoitusta esimerkiksi pitkälti sillä perusteella,          tapahtuneista ilmeisistä virheistä, sekä
34334: että rahoitusta on myönnetty jo aiemmin.                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34335:    Yksi esimerkki avustusten jakamisessa tapah-             varmistaakseen Raha-automaattiyhdis-
34336: tuneista virheistä on Sexpo ry:n saama avustus              tyksen avustusten asianmukaisen jaon?
34337: tutkijoiden mukaan kategorisesti vääriä päätei-
34338: 
34339:      Helsingissä l 0 päivänä maaliskuuta 1998
34340: 
34341:                                           Päivi Räsänen /skl
34342: 
34343: 
34344: 
34345: 
34346: 280043
34347: 2                                            KK 204/1998 vp
34348: 
34349: 
34350: 
34351: 
34352:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         senjärjestöjen valitsemaa jäsentä ja puheenjohta-
34354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja mukaan lukien seitsemän valtioneuvoston kol-
34355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        meksi vuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä.
34356: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-             Raha-automaattiyhdistys on valmistellut
34357: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         avustusehdotuksen sosiaali- ja terveysministe-
34358: 204:                                                   riön ja Raha-automaattiyhdistyksen välillä käy-
34359:                                                        tyjen tulosneuvottelujen pohjalta. Keskeiset tu-
34360:            Onko Hallitus tietoinen Raha-auto-          lostavoitteet on kirjattu valtion talousarvioon.
34361:         maattiyhdistyksen puutteellisista resurs-      Näitä ovat olleet muun muassa sosiaalisia ja ter-
34362:         seista avustushakemusten käsittelyssä ja       veydellisiä ongelmia ehkäisevän toiminnan ke-
34363:         tapahtuneista ilmeisistä virheistä, sekä       hittäminen ja palvelurakenteen muutoksen tuke-
34364:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         minen.
34365:         varmistaakseen Raha-automaattiyhdis-              Hakemusten käsittelyssä ja jakoehdotuksen
34366:         tyksen avustusten asianmukaisen jaon?          valmistelussa on arpajaislainja raha-automaatti-
34367:                                                        asetuksen lisäksi otettu huomioon valtioneuvos-
34368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ton yleispäätös raha-automaattiavustuksista
34369: vasti seuraavaa:                                       (177/1993) sekä valtioneuvoston edellisen avus-
34370:                                                        tustenjaon yhteydessä kolmelle seuraavalle vuo-
34371:     Valtioneuvosto tekee vuosittain päätöksen          delle vahvistama ohjeellineo avustussuunnitel-
34372: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnet-           ma. Lisäksi valmistelussa kuullaan asiantuntijoi-
34373: tävien avustusten jakamisesta. Vuonna 1998 on          ta ja hankitaan lausuntoja eri ministeriöiltä sekä
34374: jaettu avustuksia yhteensä 1 545 milj. mk sosiaa-      muilta viranomaisilta.
34375: li- ja terveysalan yleishyödyllisille yhteisöille ja      Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastol-
34376: säätiöille. Avustuksia myönnetään yleisavustuk-        la käsiteltiin vuodelle 1998 noin 2 000 avustusha-
34377: sina toimintaan ja erityisavustuksina investoin-       kemusta, joissa oli eri hakemuskohteita noin
34378: teihin ja kokeilu- ja kehittämisprojekteihin.          4 300. Avustuksia myönnettiin noin tuhannelle
34379:     Valtioneuvosto tekee jakopäätöksensä sosiaa-       hakijalle 2 200 eri käyttö kohteeseen.
34380: li- ja terveysministeriön esittelystä ja Raha-auto-       Vaikka hakemusten ja tehtävien määrä onkin
34381: maattiyhdistyksen jakoehdotuksen pohjalta.             viime vuosina huomattavasti lisääntynyt, on
34382:     Raha-automaattiyhdistyksen avustusehdotus          Raha-automaattiyhdistys suoriutunut jaon val-
34383: valmistellaan sen avustusosastolla, joka käsittää      mistelutehtävästään yleisesti ottaen moitteetto-
34384: yhteensä 23 toimihenkilöä. Osaston tehtävänä           masti. Avustusosaston henkilöstön määrää on
34385: on avustustenjaon valmistelun ohella avustusten        vuosittain jonkin verran lisätty. Raha-automaat-
34386: maksatus ja avustusten käytön valvonta.                tiyhdistys voi jatkossakin lisätä avustusosaston
34387:     Avustuskäsittely perustuu kirjallisiin hake-       voimavaroja tarpeittensa mukaan omilla pää-
34388: muksiin, jotka on toimitettava Raha-automaat-          töksillään.
34389: tiyhdistykselle avustusten myöntämisvuotta                Kokeilu- ja kehittämisprojektien osalta avus-
34390: edeltävän syyskuun loppuun mennessä.                   tusosasto on tutkinut hakemusvaiheessa hake-
34391:     Avustushakemusten käsittely tapahtuu Raha-         musten liitteenä olevat suunnitelmat, joita tarvit-
34392: automaattiyhdistyksessä siten, että kukin val-         taessa täydentävät viranomaisten lausunnot.
34393: mistelija esittelee oman toimialueensa avustuseh-      Kun projektiavustus myönnetään ensimmäiselle
34394: dotuksen avustuksia valmistelevalle työryhmäl-         vuodelle, tehdään yleensä samalla avustussuun-
34395: le. Työryhmä tekee tarkennetun ehdotuksen joh-         nitelma jatkovuosille, tyypillisesti kahdelle seu-
34396: tokunnalle, joka antaa oman esityksensä halli-         raavalle vuodelle, jolloin projektin kokonaiskes-
34397: tukselle. Hallitus päättää joulukuussa avustuseh-      toksi on arvioitu kolme vuotta. Tästä huolimatta
34398: dotuksesta, joka tammikuun alussa toimitetaan          avustusta tulee hakea vuosittain ja avustuksen
34399: sosiaali- ja terveysministeriölle. Raha-automaat-      tarve myös vuosittain harkitaan uudelleen, jos-
34400: tiyhdistyksen hallitukseen kuuluu seitsemän jä-        kin avustussuunnitelma toimii eräänlaisena vai-
34401:                                              KK 204/1998 vp                                              3
34402: 
34403: mistelun pohjana. Avustussuunnitelmasta kui-           tisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksi-
34404: tenkin monista eri syistä usein poiketaan. Projek-     käytön selvittelyyn". Kirjoittajina on käytetty
34405: tin tuloksista tulee raportoida vuosittain. Jos        niin suomalaisia kuin ulkomaisia asiantuntijoita.
34406: avustamisen eri vaiheissa tai projektin loppuar-       Korostuneesti tuodaan esille sitä, kuinka helpos-
34407: vioinnin yhteydessä todetaan väärinkäytöksiä           ti lasten hyväksikäytön selvittelyssä voidaan teh-
34408: tai avustusehtojen vastaisia menettelytapoja,          dä virhepäätelmiä.
34409: avustusten maksatus voidaan keskeyttää ja avus-            Kysyjä on viitannut tutkijoiden kirjasta esittä-
34410: tuksia voidaan myös periä takaisin. Edelleen on        miin käsityksiin. Tällä viitattaneen lehtikirjoi-
34411: mahdollista avustussuunnitelmasta poiketen jät-        tukseen (Iltalehti 5.3.1998), jonka mukaan Sta-
34412: tää avustus jatkovuosina osittain tai kokonaan         kesin ylilääkäri Merja-Maaria Turunen olisi to-
34413: myöntämättä.                                           dennut kirjan sisältävän kategorisesti vääriä pää-
34414:     Kysymyksessä on viitattu Sexpo ry:n saamiin        telmiä, kehottanut lukijoita kriittisyyteen ja pitä-
34415: eräisiin avustuksiin. Sexpo ry:lle ja sen työtä jat-   nyt kirjaa mielipidekirjana.
34416: kaneelle Sexpo-säätiölle on myönnetty projekti-            Projektin jatkuessa on ollut tarkoitus mm.
34417: avustusta seksuaalikasvatuksen kehittämispro-          tuottaa satu- ja tarinamuotoista oppimateriaalia
34418: jektiin vuonna 1996 350 000 mk, vuonna 1997            varhaiskasvattajien ja vanhempien käyttöön.
34419: 350 000 mk ja vuonna 1998 200 000 mk. Projek-          Materiaalia on ollut tarkoitus kehittää pilotti-
34420: tin tarkoituksena on ollut kartoittaa olemassa         projekteilla eräiden päiväkotien ja äitiys- ja las-
34421: oleva seksuaaliaineisto eri koulutusaloilla sekä       tenneuvoloiden kanssa. Sosiaali-ja terveysminis-
34422: tuottaa täydentävääja uutta materiaalia. Projek-       teriö tulee kiinnittämään huomiota siihen, että
34423: tin painopiste on ollut varhaiskasvatuksessa.          avustusten käyttöä valvova Raha-automaattiyh-
34424:  Projektin lähtökohtana on se ajatus, että avoin ja    distys edellyttää erityisesti tältä osin kyseiseltä
34425:  oikeita tietoja antava seksuaalikulttuuri edistää     avustuksensaajalta niin kuin muiltakin korkea-
34426:  ihmisen seksuaalista hyvinvointia ja vaikuttaa        tasoista sisällöllistä asiantuntemusta, pedagogis-
34427:  sen kautta fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvoin-        ta osaamista ja laajaa yhteistyötä eri asiantunti-
34428:  tiin. Vanhemmilla ja kasvattajilla tulisi olla val-   jatahojen kesken.
34429:  miudet vastata lasten kysymyksiin ja sallia hei-          Edellä oleva huomioon ottaen voidaan lau-
34430:  dän uteliaisuutensa seksuaalisuuden alueella.         sua, että avustusten valmistelumenettelyssä tai
34431:  Projektin lähtökohtaa voidaan pitää asianmu-          valmistelun voimavaroissa ei ole todettu ilmeisiä
34432:  kaisena. Projektin yhtenä osana on koottu lähin-      puutteita tai virheitä.
34433:  nä ammatti-ihmisille tarkoitettu julkaisu "Kriit-
34434:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
34435:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34436: 4                                             KK 204/1998 vp
34437: 
34438: 
34439: 
34440: 
34441:                                           Tili Riksdagens Talman
34442: 
34443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tionen, som lämnar sitt eget förslag till styrelsen.
34444: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          1 december beslutar styrelsen om understödsför-
34445: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        slaget, som i början av januari tillställs social- och
34446: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr             hälsovårdsministeriet. Till styrelsen för Penning-
34447: 204:                                                    automatföreningen hör sju av medlemsorganisa-
34448:                                                         tionerna valda med1emmar och en ordfårande
34449:            Är Regeringen medveten om bristerna          jämte sju medlemmar som statsrådet utser för tre
34450:         i fråga om Penningautomatföreningens            år åt gången.
34451:         resurser vid behandlingen av ansökning-            Understödsförs1aget har beretts av Penning-
34452:         ar om understöd och om uppenbara fe1            automatföreningen på basis av resultatförhand-
34453:         som gjorts, samt                                lingar mellan social- och hälsovårdsministeriet
34454:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        och Penningautomatföreningen. De centrala re-
34455:         för att säkerställa att understöden förde-      sultatmålen finns antecknade i statsbudgeten.
34456:         1as på ett korrekt sätt?                        Till dessa mål har bl.a. hört utveckling av verk-
34457:                                                         samhet som förebygger sociala problem och häl-
34458:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           soproblem och stöd för förändringar av service-
34459: anföra fö1jande:                                        strukturen.
34460:                                                            När ansökningarna behandlats och fördel-
34461:     Statsrådet fattar årligen beslut om fördelning-     ningen beretts har förutom lotterilagen och pen-
34462: en av understöd som beviljas av Penningauto-            ningautomatförordningen även beaktats statsrå-
34463: matföreningens avkastning. År 1998 har sam-             dets allmänna beslut om understöd som beviljas
34464: manlagt 1 545 milj. mk förde1ats som understöd          av Penningautomatföreningens avkastning (177/
34465: till allmännyttiga samfund och stiftelser inom          1993) och den riktgivande understödsplan som
34466: social- och hälsovårdsbranschen. Understöden            statsrådet i samband med föregående fördelning
34467: beviljas som allmänt understöd för verksamhe-           av understöd fastslagit för de tre följande åren.
34468: ten och som specialunderstöd för investeringar          Dessutom hörs vid beredningen sakkunniga och
34469: och för försöks- och utvecklingsprojekt.                skaffas utlåtanden från olika ministerier och an-
34470:     Statsrådet fattar sitt förde1ningsbeslut på före-   dra myndigheter.
34471: dragning från social- och hälsovårdsministeriet            Vid Penningautomatföreningens understöds-
34472: utifrån det fördelningsförslag som Penningauto-         avdelning behandlades omkring 2 000 under-
34473: matföreningen inkommit med.                             stödsansökningar för 1998 och dessa omfattade
34474:     Penningautomatföreningens förs1ag till un-          omkring 4 300 ansökningsobjekt. Omkring tusen
34475: derstöd bereds vid dess understödsavdelning,            understödstagare beviljades understöd för 2 200
34476: som omfattar sammanlagt 23 tjänstemän. Avdel-           oli~a användningsobjekt.
34477: ningen har till uppgift att vid sidan av beredning-        Aven om mängden ansökningar och uppgifter
34478: en av fördelningen av understöden betala dem            under de senaste åren ökat betydligt, så har Pen-
34479: och övervaka användningen.                              ningautomatföreningen på det hela taget klarat
34480:     Understödsbehandlingen baserar sig på skrift-       sin beredningsuppgift klanderfritt. Personalen
34481: liga ansökningar, som skall tillställas Penningau-      på understödsavdelningen har årligen något utö-
34482: tomatföreningen före utgången av september              kats. På Penningautomatföreningen kan man
34483: månad det år som föregår året för bevi1jande av         också i fortsättningen utöka understödsavdel-
34484: understöd.                                              ningens resurser enligt behovet genom egna be-
34485:     Ansökningarna om understöd behandlas av             slut.
34486: Penningautomatföreningen så att den som bere-              1 fråga om försöks- och utvecklingsprojekt har
34487: der en ansökan presenterar sitt eget verksamhets-       understödsavdelningen i ansökningsskedet un-
34488: områdes förslag till understöd inför den arbets-        dersökt de tili ansökningarna bifogade planerna,
34489: grupp som bereder understödsärenden. Arbets-            som vid behov kompletteras av myndigheternas
34490: gruppen uppgör ett preciserat förslag tili direk-       utlåtanden. När ett projektunderstöd beviljas för
34491:                                               KK 204/1998 vp                                              5
34492: 
34493: det första året uppgörs vanligen samtidigt en           barnens frågor och tillåta dem att vara nyfikna
34494: understödsplan för de följande åren, typiskt sker       på det sexuella området. Utgångspunkten för
34495: det för de två följande åren, varvid projektet          projektet kan anses vara motiverad. Som en del
34496: beräknas ta totalt tre år i anspråk. Trots detta        av projektet har sammanställts en publikation
34497: skall understöd sökas årligen och behovet av            "Kritiska synpunkter på utredningen om sexuellt
34498: understöd övervägs också årligen på nytt även           utnyttjande av barn" avsedd närmast för yrkes-
34499: om understödsplanen fungerar som ett slags un-          folk. Som skribenter har fungerat både finländ-
34500: derlag för beredningen. A vvikelser från under-         ska och utländska experter. Man understryker
34501: stödsplanen görs dock ofta på grund av många            här hur lätt det blir felslut när utnyttjande av
34502: olika orsaker. Resultatet av ett projekt skall rap-     barn utreds.
34503: porteras årligen. Om det i olika skeden av under-           Spörsmålsställaren har hänvisat tili de upp-
34504: stödsperioden eller vid den slutliga utvärderingen      fattningar om boken som forskare kommit med.
34505: av ett projekt uppdagas missbruk eller ett sådant       Här torde hänvisas tili en tidningsartikel (Iltaleh-
34506: förfaringssätt som strider mot understödsvillko-        ti den 5 mars 1998) enligt viiken överläkaren vid
34507: ren, kan betalningen av understöd avbrytas och          Stakes Merja-Maaria Turunen skulle ha konsta-
34508: understöd kan också återkrävas. Det är också            terat att boken innehåller kategoriskt fe1aktiga
34509: möjligt att med avvikelse från understödsplanen         s1utsatser, uppmanat 1äsarna att vara kritiska
34510: delvis eller helt och hållet låta bli att bevilja un-   och ansett boken vara en debattbok.
34511: derstöd under de följande åren.                             Under projektets gång har det varit meningen
34512:    I spörsmålet hänvisas tili vissa understöd som       att bl.a. producera studiematerial i sago- och
34513: föreningen Sexpo ry fått. Sexpo ry och Stiftelsen       berättelseform för förskolepedagoger och föräld-
34514: Sexpo som fortsätter föreningens arbete bevilja-        rar. Det har varit meningen att utveckla materia-
34515: des 1996 ett projektunderstöd på 350 000 mk,            let genom pilotprojekt i samarbete med några
34516:  1997 likaså 350 000 mk och 1998 200 000 mk för         daghem och mödravårds- och barnavårdscentra-
34517: ett utvecklingsprojekt om sexualfostran. Avsik-         ler. Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
34518: ten med projektet var att kartlägga existerande         fåsta uppmärksamhet vid att Penningautomat-
34519: sexualmaterial inom olika utbildningsområden            föreningen som övervakar användningen av un-
34520: samt producera kompletterande och nytt materi-          derstöden, särskilt i detta avseende, av under-
34521: a!. Tyngdpunkten har legat på tidig fostran. Pro-       stödstagaren, liksom av andra, förutsätter sak-
34522: jektet har som utgångspunkt haft tanken att en          kunskap på hög nivå, pedagogiskt kunnande och
34523:  öppen sexualkultur som tillhandahåller riktig          ett brett samarbete mellan olika experter.
34524:  kunskap främjar människans sexuella välbefin-              Med hänsyn tili det ovan nämnda kan det
34525: nande och inverkar den vägen på hennes fysiska          sägas att flagrant försummelse eller fel inte har
34526:  och psykiska välbefinnande. Föräldrar och fost-        konstaterats i samband med beredningsförfaran-
34527:  rare bör ha sådana fårdigheter att de kan svara på     det när det gäller understöden eller resurserna.
34528: 
34529:       Helsingforsden 31 mars 1998
34530:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
34531:                                           KK 205/1998 vp
34532: 
34533: Kirjallinen kysymys 205
34534: 
34535: 
34536: 
34537: 
34538:                                  Paula Kokkonen /kok ym.: Keskussotilassairaalan peruskorjauksen
34539:                                     toteuttamisesta
34540: 
34541: 
34542:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34543: 
34544:     Pari vuotta sitten kysyin eräiden muiden kan-      Nyt talousarvion kehysneuvottelut ovat me-
34545: sanedustajien kanssa, mihin toimenpiteisiin hal-    nossa eikä Tilkan saneerausta tietääkseni ole
34546: litus aikoo ryhtyä sen johdosta, että Keskussoti-   otettu ohjelmaan.
34547: lassairaala Tilkka on erittäin huonossa kunnos-        Saamieni tietojen mukaan tilanne on entises-
34548: sa. Ministeri Anneli Taina vastasi tuolloin:        tään vain pahentunut. Potilas- ja henkilökunta-
34549: "Puolustusministeriö on tietoinen Keskussoti-       turvallisuus huomioon ottaen sairaalan sanee-
34550: lassairaalan tilojen huonosta kunnosta. Mm.         raaminen kiireellisesti on välttämätöntä.
34551: kosteus- ja homevaurioita havaittiin hallinnon-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34552: alan rakennusten kosteusvaurioprojektin yhtey-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34553: dessä. Parhaiiiaan on käynnissä suunnittelu- ja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34554: korjaustöitä vaurioiden poistamiseksi. Keskus-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34555: sotilassairaalan peruskorjaus on hallinnonalan
34556: toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty aloi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34557:  tettavaksi v. 1999. Puolustusministeriö on kui-           ryhtyä, jotta puolustusvoimien tervey-
34558:  tenkin käynnistänyt toimenpiteet hankkeen ai-             denhuoliolle välttämätön Keskussotilas-
34559:  kaistamiseksi siten, että korjaustoimenpiteisiin          sairaalan peruskorjaus, jonka ministeri
34560:  saataisiin määrärahoja luopumalla Tilkan laa-             Taina jo kaksi vuotta sitten lupasi, saa-
34561: jentamiseen aikoinaan varatusta maa-alueesta."             daan käynnistetyksi?
34562: 
34563:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1998
34564:           Paula Kokkonen /kok           Timo Ihamäki /kok                   Kari Kantalainen /kok
34565:           Kalevi Lamminen /kok          Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok       Markku Markkula /kok
34566:           Tuija Nurmi /kok              Margareta Pietikäinen lr            Klaus Bremer lr
34567: 
34568: 
34569: 
34570: 
34571:  280043
34572: 2                                        KK 205/1998 vp
34573: 
34574: 
34575: 
34576: 
34577:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34578: 
34579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tusmuistion mukaan puolustusvoimien ja siviili-
34580: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       terveydenhuollon samanaikaisia kehittämistoi-
34581: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mia tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
34582: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula          Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Kes-
34583: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kussotilassairaalan osalta tulisi tehdä yhdentä-
34584: myksen n:o 205:                                     mismallia koskeva yksityiskohtainen selvitys.
34585:                                                        Puolustusministeriö katsoo vastauksessaan
34586:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tarkastusvirastolle, että tähän mennessä tehdyt
34587:        ryhtyä, jotta puolustusvoimien tervey-       selvitykset ovat osoittaneet löytyvän tarvetta
34588:        denhuollolle välttämätön Keskussotilas-      ulottaa palvelutuotannon yhdentämistarkastelu
34589:        sairaalan peruskorjaus, jonka ministeri      kaikille puolustusvoimien terveydenhuollon osa-
34590:        Taina jo kaksi vuotta sitten lupasi, saa-    alueille. Puolustusministeriö tulee jatkamaan
34591:        daan käynnistetyksi?                         puolustusvoimien ja siviiliterveydenhoidon yh-
34592:                                                     dentämisen tarkastelua erikoissairaanhoidon,
34593:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, työterveys-
34594: vasti seuraavaa:                                    huollon sekä hammashuollon osalta. Näin ollen
34595:                                                     Keskussotilassairaalan toiminnot ja niiden vaati-
34596:    Puolustushallinnossa on jatkettu selvityksiä     mat toimitilat tulevat lähiaikoina erityistarkaste-
34597: puolustusvoimien terveydenhuollon ja sairaala-      lun kohteeksi.
34598: toimen kehittämisestä. Pohjan sotilassairaalan          Samanaikaisesti on käynnistynyt Helsingin
34599: terveydenhoitopalveluiden osalta tullaan selvit-    sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopistollisen
34600: tämään yksityiskohtaisesti mahdollisuudet yh-       keskussairaalan yhdistäminen. Tähän kokonai-
34601: teistyöhön Kainuun keskussairaalan kanssa. Tä-       suuteen liittyy myös Uudenmaan erikoissairaan-
34602: män jälkeen tehdään asiaan liittyvät päätökset.     hoidon uudistaminen.
34603: Pääesikunnalle on lisäksi annettu tehtäväksi sel-       Edellä olevista syistä ei Keskussotilassairaa-
34604: vittää Keuruun varuskunnan tarvitsemien vuo-         lan usean kymmenen miljoonan markan suurui-
34605: deosastohoidon palvelujen järjestäruismahdolli-      seen peruskorjaukseen ole tarkoituksenmukaista
34606: suudet yhteistyössä Keuruun-Multian tervey-          ryhtyä, ennen kuin Keskussotilassairaalan palve-
34607: denhuollon kuntayhtymän kanssa.                      lutuotannon tulevaisuuden ratkaisumalleista on
34608:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on kuluva-       tehty selvitys ja sen perusteella tarvittavat pää-
34609: na vuonna laatinut tarkastusmuistion puolustus-      tökset.
34610: voimien terveydenhuoltojärjestelmästä. Tarkas-
34611: 
34612:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
34613: 
34614:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
34615:                                            KK 205/1998 vp                                                3
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620:                                        Tili Riksdagens Talman
34621: 
34622:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vårdens samtidiga utvecklingsåtgärder granskas
34623: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som en helhet. Enligt revisionsverket bör vad
34624: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Centralmilitärsjukhuset beträffar en detaljerad
34625: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade               utredning om modellen för samordning göras.
34626: spörsmål nr 205:                                        1 sitt svar till revisionsverket anser försvarsmi-
34627:                                                      nisteriet, att det a v de utredningar som hittills har
34628:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gjorts framgår, att det finns ett behov av att
34629:        ta för att den av minister Taina redan för    utvidga samordningsgranskningen av service-
34630:        två år sen utlovade grundliga renovering-     produktionen tili alla delområden inom försvars-
34631:        en av Centralmilitärsjukhuset, som är         maktens hälsovård. Försvarsministeriet kommer
34632:        nödvändigt för hälsovården inom för-          att fortsätta granskningen av den samordning
34633:        svarsmakten, skall kunna inledas?             som gäller försvarsmaktens hälsovård och den
34634:                                                      civila hälsovården i fråga om specialsjukvården,
34635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sjukhusvården på allmänläkarnivå, företagshäl-
34636: anföra följande:                                     sovården samt tandvården. Sålunda kommer
34637:                                                      verksamheten vid Centralmilitärsjukhuset och
34638:     lnom försvarsförvaltningen har utredningar-      de utrymmen som behövs för ändamålet att bli
34639: na gällande utvecklingen av hälsovården och          f6remål för särskild granskning inom den när-
34640: sjukhusverksamheten fortgått. Vad grundvalen         maste tiden.
34641: för militärsjukhusets hälsovårdstjänster beträf-        Samtidigt har sammanslagningen av Helsing-
34642: far kommer man att i detalj utreda möjligheterna     fors sjukvårdsdistrikt och Helsingfors universi-
34643: till samarbete med Kajanalands centralsjukhus.       tetscentralsjukhus inletts. Till denna helhet hör
34644: Därefter fattas de beslut som gäller saken. Hu-      också reformeringen av specialsjukvården i Ny-
34645: vudstaben har dessutom fått i uppgift att i samar-   land.
34646: bete med Keuru-Multia samkommun för häl-                På grund av det som anförts ovan är det inte
34647: sovården utreda möjligheterna att organisera de      ändamålsenligt att inleda en sanering av Central-
34648: tjänster som garnisonen i Keuru behöver för vår-     militärsjukhuset, för viiken kostnaderna skulle
34649: den vid bäddavdelningarna.                           uppgå tili flera tiotals miljoner mark, innan man
34650:     Statens revisionsverk har under innevarande      har utrett modellerna för det sätt på vilket Cen-
34651: år utarbetat en granskningspromemoria för för-       tralmilitärsjukhusets framtida produktion av
34652: svarsmaktens hälsovårdssystem. Enligt prome-         tjänster kan lösas och de beslut som behövs har
34653: morian bör försvarsmaktens och den civila hälso-     fattats på grundval därav.
34654: 
34655:      Helsingforsden 1 april 1998
34656: 
34657:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
34658:                                             KK 206/1998 vp
34659: 
34660: Kirjallinen kysymys 206
34661: 
34662: 
34663: 
34664: 
34665:                                     Arto Lapiolahti /sd: Rataverkon turvallisuudesta ja radanpidon
34666:                                         investoinneista
34667: 
34668: 
34669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34670: 
34671:    Viime aikoina tapahtuneet Jokelan ja Jyväs-         joittaa näin säästyvät arviolta 2,4 mrd. markkaa
34672: kylän valitettavat junaturmat ovat herättäneet         olemassa olevan rataverkon kunnostamiseen ja
34673: huolestumista Suomen rataverkon ja liikenteen          kattavan automaattisen kulunvalvonnan asenta-
34674: turvallisuudesta. Rataverkon turvallisuus ja lii-      miseen nykyiselle rautatieverkolle. Näin kyettäi-
34675: kenteen automaattinen kulunvalvonta tulee ulot-        siin estämään inhimillisistä tekijöistä johtuvat
34676: taa kattamaan koko rataverkkoa mahdollisim-            mahdolliset onnettomuusriskit. Rajallisten re-
34677: man pian. Asiantuntijalausunnoista päätellen           surssien oikealla kohdentamisella voidaan lii-
34678: automaattinen kulunvalvonta olisi mahdollisesti        kenneturvallisuutta parantaa ja matkustusmu-
34679: estänyt kyseiset onnettomuudet.                        kavuutta nostaa.
34680:     Julkisuudessa on ollut esillä, että automaattis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34681: ta kulunvalvontaa ei voitane asentaa kaikille ra-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34682: taosuuksille niiden huonon peruskunnon vuoksi.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34683: Tämän vuoksi onkin ihmeellistä se, että samanai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34684: kaisesti kun kärsitään heikkokuntoisesta rata-
34685: verkosta, suunnitellaan Ratahallintokeskuksen                    Aikooko Hallitus edelleen jatkaa rau-
34686: ja liikenneministeriön toimesta täysin turhaa                 tatieliikenteen kehittämis- ja investointi-
34687:  uutta ns. oikorataa välille Kerava-Lahti muun                päätöksissä tarpeetonta ns. Kerava-
34688:  rautatieverkon perusparantamisen kustannuk-                  Lahti-oikorataa suosivaa linjaa muun
34689:  sella. Tuntuisikin järkevältä luopua tästä uudes-            rautatieverkon perusparantamisen ja lii-
34690:  ta ns. Kerava-Lahti-oikoratahankkeesta ja si-                kenneturvallisuuden kustannuksella?
34691: 
34692:      Helsingissä l 0 päivänä maaliskuuta 1998
34693: 
34694:                                            Arto Lapiolahti /sd
34695: 
34696: 
34697: 
34698: 
34699:  280043
34700: 2                                         KK 206/1998 vp
34701: 
34702: 
34703: 
34704: 
34705:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34706: 
34707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rautatieliikenteen kehittäminen edellyttää
34708: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nykyisen rataverkon turvallisuus- ja liikennöinti-
34709: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tason nostamisen lisäksi myös liikennöintikapa-
34710: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto La-        siteetin lisäystä tietyillä rataosuuksilla. Lisä-
34711: piolahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kapasiteettia on rakennettu Helsinki-Hiekka-
34712: n:o 206:                                             harju-välille ja jatkosuunnitelmiin sisältyy Tik-
34713:                                                      kurilan ja Keravan välinen lisäraide. Kapasiteet-
34714:           Aikooko Hallitus edelleen jatkaa rau-      tiongelmia esiintyy lisäksi Kerava-Hyvinkää-
34715:        tatieliikenteen kehittämis- ja investointi-   Riihimäki-välillä.
34716:        päätöksissä tarpeetonta ns. Kerava-               Pääradan riittämätön kapasiteetti aiheuttaa
34717:        Lahti-oikorataa suosivaa linjaa muun          VR-Osakeyhtiön selvitysten mukaan ongelmia
34718:        rautatieverkon perusparantamisen ja lii-      viimeistään vuosikymmenen vaihteessa. Ongel-
34719:        kenneturvallisuuden kustannuksella?           ma esiintyy jo nyt häiriöherkkyytenä ja vaikeute-
34720:                                                      na lisätä ruuhka-aikoihin junatarjontaa. Lisäksi
34721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hankaloituu junien aikataulujen asettaminen
34722: vasti seuraavaa:                                     matkustuksen kannalta sopivimpiin aikoihin.
34723:                                                          Kerava-Lahti-oikorata merkitsisi merkittä-
34724:     Liikenneturvallisuutta parantavan kulunval-      vää kapasiteetin lisäystä rataverkollemme. Lähes
34725: vonnan rakentamisaikataulua voidaan liikenne-        kaikki itään päin suuntautuva kaukoliikenne
34726: ministeriön ja Ratahallintokeskuksen selvitysten     siirtyisi oikoradalle luoden siten edellytykset lisä-
34727: mukaan aikaistaa kuudella rataosalla eli noin        tä nopeata kaukoliikennettä sekä Tampereen
34728: 800 ratakilometrillä. Tämä edellyttää mm. rato-      suuntaan että Kouvolan suuntaan Itä-Suomeen
34729: jen perusparannuksen nopeuttamista ja muiden         ja Pietariin asti. Osan liikenteestä siirtyessä oiko-
34730: turvalaitteiden uusimista.                           radalle olisi mahdollista säilyttää ja kehittää
34731:     Kulunvalvonnan rakentaminen vilkkaimmin          edelleen pääradan taajamaliikennettä. Lisäksi
34732: liikennöidyille radoille maksaa noin 360 miljoo-     oikorata mahdollistaisi uuden nopean taajama-
34733: naa markkaa. VR Osakeyhtiö maksaa järjestel-         liikenteen kehittämisen pääkaupunkiseudun ja
34734: män edellyttämät veturien laitteet, joiden kus-      Lahden välille.
34735: tannukset ovat noin 200 miljoonaa markkaa.               Rataverkon nykyinen perusparantamistarve
34736: Nykyisen suunnitelman mukaan kulunvalvonta           on seuraus rataverkon ikääntymisestä ja aikai-
34737: rakennetaan 2 000 ratakilometrille. Niiden pää-      sempien vuosikymmenten riittämättömästä pa-
34738: rataosuuksien perusparannustyöt, joille kulun-       nostuksesta rataverkkoon. Tärkeysjärjestys
34739: valvontajärjestelmä vielä asennetaan, maksavat       määräytyy tämän takia sellaiseksi, että ensin pe-
34740: noin 2,8 miljardia markkaa.                          rusparannetaan olemassa oleva rataverkko ja
34741:     Junien automaattisen kulunvalvonnan raken-        saatetaan sen turvallisuustaso nykyistä parem-
34742: tamista nopeutetaan vuodella. Kulunvalvonta           maksi. Vasta tämän jälkeen pitkällä aikavälillä
34743: saadaan näin kattamaan tärkeimmät rataosat            on mahdollista toteuttaa uusia rautatieliikenteen
34744: vuoteen 2001 mennessä. Valtioneuvosto teki            kehittämisen kannalta olennaisia investointeja.
34745:  asiasta periaatepäätöksen 12. maaliskuuta ja        Tämä ei tapahdu perusparannuksen tai liikenne-
34746: päätti osoittaa rakentamisohjelman nopeuttami-        turvallisuuden kustannuksella, vaan tähtää rau-
34747:  seen valtion seuraavassa lisäbudjetissa 150 mil-     tatieliikenteen edelleen kehittämiseen lisäänty-
34748: joonaa markkaa. Summa katetaan valtion osin-          vän kuljetus- ja matkustustarpeen tyydyttämi-
34749:  kotuloilla VR-Yhtymä Oy:n vuoden 1997 tulok-         seksi.
34750:  sesta.
34751: 
34752:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
34753: 
34754:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
34755:                                             KK 206/1998 vp                                              3
34756: 
34757: 
34758: 
34759: 
34760:                                          Tili Riksdagens Talman
34761: 
34762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Utvecklandet av järnvägstrafiken förutsätter
34763: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         förutom en förbättring av säkerhets- och trafike-
34764: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ringsnivån även en förhöjning av trafikeringska-
34765: man Arto Lapiolahti undertecknade spörsmål nr          paciteten på vissa banavsnitt. Satsningar på till-
34766: 206:                                                   läggskapacitet har gjorts på banavsnittet Hel-
34767:                                                        singfors-Sandkulla och det finns planer på ett
34768:           Ämnar Regeringen i sina utvecklings-         tilläggsspår mellan Dickursby och Kervo. Kapa-
34769:        och investeringsbeslut fortsätta sin linje      citetsproblem förekommer dessutom på banav-
34770:        som gynnar den meningslösa s.k. genba-          snittet Kervo-Hyvinge-Riihimäki.
34771:        nan Kervo-Lahtis på bekostnad av                    Huvudbanans otillräckliga kapacitet kommer
34772:        grundlig renovering av det övriga järn-         enligt VR-Aktiebolags utredningar att skapa
34773:        vägsnätet och på bekostnad av det övriga        problem senast vid decennieskiftet. Problemet
34774:        järnvägsnätets säkerhet?                        manifesteras redan nu genom störningskänslig-
34775:                                                        het och svårigheter att under rusningstid öka
34776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utbudet av tägturer. Dessutom försvåras tidta-
34777: anföra följande:                                       bellsplaneringen och det är svårt att anpassa tid-
34778:                                                        tabellerna efter resenärernas önskemål.
34779:     Byggtidtabellen för passagekontroller som              En genbana från Kervo tili Lahtis skulle inne-
34780: förbättrar trafiksäkerheten kan enligt trafikmi-       bära en betydande kapacitetsökning pä våra ban-
34781: nisteriets och Banförvaltningscentralens utred-        nät. Sä gott som all fjärrtrafik österut skulle
34782: ningar tidigareläggas på sex banavsnitt eller ca       överföras tili genbanan och därmed skapa förut-
34783: 800 bankilometer. Detta förutsätter bl.a. att ba-      sättningar för en ökad fjärrtrafik såväl mot Tam-
34784: nornas grundrenovering försnabbas och att övri-        merfors som mot Kouvola och östra Finland
34785: ga säkerhetsanläggningar förnyas.                      ända tili S:t Petersburg. Då en del av trafiken
34786:     Utbyggnaden av passagekontroll på de livli-        överförs tili genbanan är det möjligt att bevara
34787: gast trafikerade banorna kostar ca 360 miljoner        och vidareutveckla tätortstrafiken pä huvudba-
34788: mark. VR Aktiebolag bekostarden lokapparatur           nan. Dessutom möjliggör genbanan att en ny
34789: som systemet kräver. Kostnaderna för detta upp-        form av snabb tätortstrafik utvecklas mellan hu-
34790: går tili ca 200 miljoner mark. Enligt nuvarande        vudstadsregionen och Lahtis.
34791: planer byggs passagekontroller på 2 000 banki-             Bannätets nuvarande behov av grundlig reno-
34792: lometer. Den grundliga renoveringen av de hu-          vering är en följd av bannätets ålder och av tidi-
34793: vudbanor som kommer i fråga och som skall              gare årtiondens otillräckliga satsningar på ban-
34794: utrustas med passagekontroll kostar ca 2,8 mil-        nätet. Prioriteringsordningen fastställs därför så
34795: jarder mark.                                           att det existerande bannätet grundrenoveras och
34796:      Tidtabellen för byggandet av automatisk pas-      dess säkerhetsnivå förbättras. Därefter är det på
34797: sagekontroll för tåg tidigareläggs med ett år.         lång sikt möjligt att göra nyinvesteringar som är
34798:  Därför kommer passagekontrollen att täcka de          väsentliga ur järnvägstrafikens utveck1ingssyn-
34799:  viktigaste banavsnitten före 2001. Statsrådet fat-    vinkel. Detta sker inte på bekostnad av en grund-
34800:  tade ett principbeslut i ärendet den 12 mars och      Iig renovering eller av trafiksäkerheten, utan det-
34801:  beslöt att anvisa 150 miljoner mark i statens nästa   ta siktar på en vidareutveckling av järnvägstrafi-
34802:  tilläggsbudget för att försnabba utbyggnaden av       ken för att tillfredsställa ett ökat behov av tran-
34803:  byggprogrammet. Summan täcks med statens              sporter och resor.
34804:  obligationsinkomster från VR-Group Ab:s re-
34805:  sultat från 1997.
34806: 
34807:      Helsingfors den 25 mars 1998
34808: 
34809:                                                                            Trafikminister Matti Aura
34810:                                            KK 207/1998 vp
34811: 
34812: Kirjallinen kysymys 207
34813: 
34814: 
34815: 
34816: 
34817:                                    Päivi Räsänen /skl: Ekokem Oy:n ongelmajätelaitoksen aiheutta-
34818:                                        mista riskeistä Riihimäellä
34819: 
34820: 
34821:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34822: 
34823:    Valtakunnansyyttäjän virasto on lähettänyt        joista nykyiset liuotinvuodot johtunevat, jäivät
34824: poliisille tutkintapyynnön, joka liittyy Ekokem      aikanaan huomioimatta.
34825: Oy:n Riihimäen ongelmajätelaitoksen liuotin-            Ekokem Oy:n ongelmajätelaitoksen merkitys
34826: päästöihin. Tarkoituksena on selvittää, liittyykö    Riihimäen seudun talouselämälle ja koko suo-
34827: päästöjen syntymiseen lainvastaista toimintaa.       malaisen ympäristöteknologian kehitykselle on
34828:     Ekokem Oy:n ongelmajätelaitos on perusta-        huomattava. Olisikin toivottavaa, että ympäris-
34829: misestaan lähtien aiheuttanut huomattavan voi-       töongelmat voitaisiin ratkaista tavalla, joka olisi
34830: makasta keskustelua Riihimäen alueella. Paikal-      kaikkien osapuolten etujen mukainen.
34831: liset ympäristöaktiivit ovat suhtautuneet epäile-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34832: västi laitoksen turvallisuuteen ja esittäneet huo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34833: mioita puutteista, jotka koskevat muun muassa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34834: ongelmajätelaitoksen ympäristössä mitattujen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34835: liuotinpitoisuuksien tulkintaa, laitoksen häiriö-
34836: tiloista tiedottamista ja tehdasalueen sadeveden               Onko Hallitus tietoinen Ekokem Oy:n
34837: johtamiseen käytettyjen putkistojen turvallisuut-           Riihimäen ongelmajätelaitokseen liitty-
34838: ta. Yrityksen antamien tietojen ja viranomaisra-            vistä ympäristöriskeistä, ja
34839: porttien mukaan mitään hälyttävää ei kuiten-                   näkeekö Hallitus ympäristöhallinnon
34840: kaan ole tähän mennessä tapahtunut.                         toimineen asianmukaisella ja tehokkaalla
34841:     Ongelmajätelaitokseen liittyvät kysymykset              tavalla ongelmajätelaitoksen valvonnas-
34842: ovat työllistäneet ympäristöhallintoa huomatta-             sa, sekä
34843: vassa määrin, viranomaisilmoituksen mukaan                     millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
34844: jopa yhden virkamiehen työpanoksen verran                   tyä Riihimäen alueen ympäristöturvalli-
34845: vuosittain. Valvontaan ei silti olla kaikilta osin          suuden takaamiseksi?
34846:  oltu tyytyväisiä: esimerkiksi rakentajan virheet,
34847: 
34848:       Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
34849:                                           Päivi Räsänen /skl
34850: 
34851: 
34852: 
34853: 
34854:  280043
34855: 2                                           KK 207/1998 vp
34856: 
34857: 
34858: 
34859: 
34860:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        dä niiden johdosta tarvittavat parannusehdotuk-
34862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         set ja valvoa toimien toteuttamista. Tämä jatku-
34863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaan vuorovaikutukseen perustuva toiminta-
34864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        malli on periaatteessa sama, jota viranomaiset
34865: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        noudattavat kaikkia yrityksiä kohtaan. Ongel-
34866: 207:                                                  majätelaitoksen osalta toiminta on kuitenkinjat-
34867:                                                       kuvaa sekä poikkeuksellisen laajaa ja monipuo-
34868:           Onko Hallitus tietoinen Ekokem Oy:n         lista.
34869:        Riihimäen ongelmajätelaitokseen liitty-            Ympäristöhallinnon myöntämissä tuvissa ja
34870:        vistä riskeistä, ja                            muissa sen hyväksymismenettelyissä on annettu
34871:           näkeekö Hallitus ympäristöhallinnon         määräykset jätteiden käsittelystä, polttolaitok-
34872:        toimineen asianmukaisella ja tehokkaalla       sen päästörajoista, päästöjen ja käytön tarkkai-
34873:        tavia ongelmajätelaitoksen valvonnassa,        lusta, ilman laadun tarkkailusta, ympäristön ti-
34874:        sekä                                           lan seurannasta sekä häiriötilanteista ja rapor-
34875:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-      toinnista. Lupamääräykset ovat erittäin tiukat,
34876:        tyä Riihimäen alueen ympäristöturvalli-        ja laitos on velvoitettu raportoimaan toimistaan
34877:        suuden takaamiseksi?                           ja päästöistään niin kunnan kuin vaitionkin vi-
34878:                                                       ranomaisille.
34879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tarkkailua ja valvontaa varten tehtävät mit-
34880: vasti seuraavaa:                                      taukset laitos tekee joko itse, jolloin ulkopuoli-
34881:                                                       nen riippumaton asiantuntija tarkistaa menette-
34882:    Hallitus ja ympäristöhallinto ovat tietoisia       lyn vuosittain, tai mittaukset tekee kokonaan
34883: Ekokem Oy Ab:n Riihimäellä sijaitsevaan ongel-        ulkopuolinen asiantuntija. Viimeksi mainittu
34884: majätelaitokseen liittyvistä ympäristöriskeistä.      asiantuntija suorittaa myös vertailumittaukset
34885: Tästä syystä riskien poistamiseen ja niiden asian-    päästömittareille, suorittaa pinta- ja pohjavesien
34886: mukaiseen hallintaan on pyritty laitoksen suun-       tarkkailua, vesistötarkkailua ja viemäröintivesi-
34887: nittelusta ja perustamisesta lähtien. Tätä työtä      en tarkkailua sekä tekee kasvistotutkimuksia,
34888: on tehty myös laitoksen koko käytön ajan.             lumitutkimuksia ja laskeumatutkimuksia.
34889:    Ympäristöhallinto on osaltaan keskeisessä              Laitos mittaa omilla laitteillaan savukaasujen
34890: asemassa laitoksen aiheuttamien riskien poista-       pitoisuuksia jatkuvatoimisesti ja jaksoittaisesti
34891: misen ja niiden hallinnan kannalta. Se on myön-       sekä pohjavesien ja viemäröityjen vesien laatua
34892: tänyt myös ympäristönsuojelulainsäädännön             jaksoittaisesti. Laitoksen laatu- ja ympäristöjär-
34893: edellyttämät     toimintaa       koskevat   luvat.    jestelmä on sertifioitu standardien BS 7750 ja
34894: Ympäristöhallinnon lisäksi laitoksen toimintaa        ISO 14001 sekä EU:n EMAS-järjestelmän mu-
34895: ohjaavat ja valvovat myös monet muut viran-           kaisesti. Laatujärjestelmien auditoinneissa on ul-
34896: omaiset. Niistä keskeisimpiä ovat terveysviran-       kopuolinen todentaja tarkastanut myös laitok-
34897: omaiset ja rakennusvalvontaviranomaiset sekä          sen toiminnan vastaavuuden viranomaislupiin
34898: vaarallisten kemikaalien teollista varastointia ja    nähden.
34899: käsittelyä valvovat viranomaiset.                        Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
34900:    Yhteistä viranomaisten toiminnalle on, että        että ympäristöhallinto on toiminut laitoksen val-
34901: niiden hyväksymissä tuvissa ja muissa toimintaa       vonnassa asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla.
34902: koskevissa määräyksissä asetetaan ympäristöris-       Monipuolisen tarkkailun ja valvonnan tuloksena
34903: kien poistamista ja hallintaa koskevat eri lakei-     on laitoksen toiminnan aikana yleensä pystytty
34904: hin perustuvat vaatimukset. Yritys itse puoles-       havaitsemaan mahdolliset epäkohdat ja korjaa-
34905: taan selvittää, kehittää ja toteuttaa kustannuk-      maan ne ennen kuin on aiheutunut vakavaa va-
34906: sellaan tarvittavat toimet, joilla vaatimukset täy-   raa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
34907: tetään. Viranomaisten tehtävänä lisäksi on tar-          Viranomaisten määräämän tarkkailun tulok-
34908: kastaa näitä toimia koskevat suunnitelmat, teh-       sena havaittiin myös keväällä 1996 yhdessä poh-
34909:                                              KK 207/1998 vp                                            3
34910: 
34911: javesien tarkkailuputkessa orgaanisen yhdisteen        ken varalta muutamia lähialueen kiinteistöjä on
34912: kohonnut pitoisuus. Tämä havainto käynnisti            kuitenkin yhtiön kustannuksella liitetty kaupun-
34913: välittömästi syyn selvittämisen, johon yhtiön te-      gin juomavesiverkkoon.
34914: kemän ilmoituksen perusteella osallistuivat pian          Pohjavesipäästön saama viimeaikainen julki-
34915: myös viranomaiset. Hämeen ympäristökeskus              suus ei anna täysin oikeata kuvaa todellisista
34916: pyysi kirjeellään jo toukokuussa 1996 yhtiötä          tapahtumista. Päästötaso laitoksen ulkopuolella
34917: tarkentamaan mahdollista havainnon syytä ja            on aivan lähipisteitä lukuun ottamatta alhainen
34918: ryhtymään tarpeellisiin toimiin.                       ja pitoisuudet ovat useimmissa pisteissä laske-
34919:    Tämänjälkeen tehdyt tutkimukset ovat osoit-         neet voimakkaasti alkuvaiheen pitoisuuksista.
34920: taneet, että pohjaveteen on laitosalueella päässyt     Viimeaikaiset toimet onkin voitu suunnata sel-
34921: vuotamaan liuottimia ja että vuodot ovat toden-        vemmin lopullisiin kunnostustöihin.
34922: näköisesti johtuneet osittain rakennusaikaisista          Ekokem Oy Ab on yhdessä ulkopuolisten
34923: puutteista ja virheistä sekä osittain laitoksen käy-   asiantuntijoiden kanssa valistellut ehdotuksen
34924: tön aikaisista vahingoista. Samalla kun asiaa on       koko laitosalueen maaperän ja pohjaveden suo-
34925: selvitetty, on tehty kaikki tarvittavat toimet epä-    jasuunnitelmaksi sekä alueen riskikartoituksen
34926: puhtauksien leviämisen estämiseksi laitosalueen        ja toimenpideohjelman, josta suuri osa on jo to-
34927: ulkopuolelle ja suoritettu korjaustoimet sitä mu-      teutettu.
34928: kaa, kun vikoja on tunnistettu. Myös lähialueen           Koko selvitys- ja kunnostustyön johtamista ja
34929: kaivot on tutkittu.                                    seurantaa varten on asetettu työryhmä, johon
34930:    Terveysviranomaiset pyysivät myös Kansan-           yhtiön edustajien lisäksi osallistuvat tutkijat ja
34931: terveyslaitoksen lausunnon laitoksen ympäris-          viranomaiset. Työryhmä on kokoontunut lähes
34932: tön pohjavesien laadusta ja vertailun pohjavesien      kuukausittain kesästä 1996 lähtien. Ongelmasta
34933: laatuun yleensä Suomessa. Lausunnon mukaan             ja sen poistamiseksi tehdyistä ja tehtävistä toi-
34934: pohjavesien laatu vastaa yleistä tasoa eikä lähi-      mista on myösjatkuvasti tiedotettu alueen asuk-
34935: alueen kaivojen epäpuhtauspitoisuus aiheuta ny-        kaille.
34936: kytietämyksen mukaan varaa terveydelle. Muun              Yhtiö on luvannut tehdä kaikki tarvittavat
34937: muassa juomavettä valmistavien pintavesilaitos-        toimet pohjavesiongelman ratkaisemiseksi ja tu-
34938: ten kloorattujen hiilivetyjen pitoisuus ylittää        levien ongelmien ehkäisemiseksi. Viranomaiset
34939:  normaalisti pitoisuudet, jotka on havaittu ongel-     omalta osaltaan valvovat toimien toteuttamista.
34940:  majätelaitoksen ympäristön pohjavesissä. Kai-
34941:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
34942: 
34943:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
34944: 4                                           KK 207/1998 vp
34945: 
34946: 
34947: 
34948: 
34949:                                         Tili Riksdagens Talman
34950: 
34951:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gärderna vidtas. Denna handlingsmodell, som
34952: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           bygger på ständig växelverkan, är i princip den-
34953: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       samma som myndigheterna följer gentemot alla
34954: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål          företag. 1 fråga om problemavfallsanläggningen
34955: nr 207:                                               är verksamheten emellertid kontinuerlig och ex-
34956:                                                       ceptionellt omfattande och mångsidig.
34957:           Är Regeringen medveten om riskerna              1 de tillstånd som miljömyndigheterna beviljar
34958:        med problemavfallsanläggningen Eko-            och i samband med annat tillståndsförfarande
34959:        kem Oy och                                     utfårdas bestämmelser om avfallshantering, ut-
34960:           anser Regeringen att miljöförvaltning-      släppsgränser för kraftverk, utsläpps- och drift-
34961:        en har övervakat problemavfallsanlägg-         kontroll, kontroll av luftkvaliteten, miljööver-
34962:        ningen på ett ändamålsenligt och effektivt     vakning, tillvägagångssätt i samband med av-
34963:        sätt samt                                      brott och störningar samt om rapportering. Till-
34964:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       ståndsvillkoren är mycket stränga och anlägg-
34965:        för att garantera miljösäkerheten i trak-      ningen är ålagd att rapportera om sin verksamhet
34966:        ten kring Riihimäki?                           och sina utsläpp både till kommunen och de
34967:                                                       statliga myndigheterna.
34968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De mätningar som kontrollen och tillsynen
34969: anföra följande:                                      förutsätter utförs antingen av anläggningen själv
34970:                                                       och då granskas förfarandet år1igen av en utom-
34971:     Regeringen och miljöförvaltningen är medvet-      stående, opartisk sakkunnig, eller så sköts alla
34972: na om miljöriskerna i ans1utning tili problemav-      mätningar av en utomstående sakkunnig. Den
34973: fallsanläggningen Ekokem Oy Ab i Riihimäki.           sistnämnda sakkunniga utför även uts1äppsjäm-
34974: Allt sedan an1äggningen planerades och grunda-        förelsemätningar, yt- och grundvattenkontrol-
34975: des har man arbetat för att avlägsna riskerna och     len, kontrollen i vattenrecipienten och av av-
34976: kontrollera dem på behörigt sätt. Arbetet har         loppsvattnet, undersöker vegetationen, snön
34977: fortgått hela tiden medan anläggningen varit i        samt utför depositionsmätningar.
34978: bruk.                                                     An1äggningen har egen mätapparatur för att
34979:     Miljöförvaltningen spelar en central roll när     kontinuerligt och periodvis mä ta rökgashalterna
34980: det gäller att avlägsna de risker anläggningen        samt periodvis mäta kva1iteten av grundvattnet
34981: medför och att kontrollera dem. Förvaltningen         och avloppsvattnet. Anläggningen har ett certi-
34982: har även beviljat de lagstadgade tillstånd verk-      fierat kvalitets- och miljöprogram som följer
34983: samheten kräver. Många andra myndigheter än           standarderna BS 7750 och ISO 14001 samt EUs
34984: mi1jöförvaltningen styr och övervakar verksam-        system EMAS. Den utomstående sakkunniga,
34985: heten vid anläggningen. Tili de viktigaste räknas     som har auditerat kvalitetssystemet, har även
34986: hälsovårdsmyndigheterna och byggnadstillsyns-         kontrollerat att verksamheten följer villkoren i
34987: myndigheterna samt de, som ansvarar för tillsy-       myndigheternas tillstånd.
34988: nen av industriell upplagring och hantering av            Med stöd av ovanstående kan man konstatera
34989: kemika1ier.                                           att myndigheterna har övervakat prob1emav-
34990:    Gemensamt för myndigheterna är att de stäl-        fallsanläggningen på ett ändamålsenligt och ef-
34991: ler villkor med stöd avolika lagar för att avlägsna   fektivt sätt. Den brett upplagda kontrollen och
34992: och bemästra riskerna när de beviljar tillstånd för   tillsynen har resulterat i att man hunnit observera
34993: eller utfårdar bestämmelser om verksamheten.          och korrigera eventuella störningar i anläggning-
34994: Anläggningen utreder, utvecklar och genomför          en innan de medfört allvarlig hot mot eller skada
34995: på egen bekostnad de åtgärder som krävs för att       för miljön eller hälsan.
34996: uppfylla tillståndsvillkoren. Myndigheterna har           1 och med den kontroll myndigheterna ålagt
34997: därtill i uppgift att granska åtgärdsplanerna, fö-    företaget noterades förhöjda halter av organiska
34998: reslå nödvändiga ändringar och övervaka att åt-       föreningar i ett grundvattenskontrollrör våren
34999:                                             KK 207/1998 vp                                            5
35000: 
35001: 1996. F öretaget började omede1bart reda ut orsa-         Den pub1icitet som grundvattenutsläppet fått
35002: ken och då företaget meddelat om saken deltog         den senaste tiden ger inte rätt bild av händelsen.
35003: snart även myndigheterna i utredningen. I ett         Utsläppsnivån utanför anläggningen är mycket
35004: brev redan i maj 1996 bad Tavastlands mi1jöcen-       låg med undantag för de aUra närmaste provtag-
35005: tra1 företaget precisera den eventuella orsaken       ningspunkterna och i de flesta provtagnings-
35006: och vidta nödvändiga åtgärder.                        punkter har halterna sjunkit kraftigt jämfört med
35007:     Senare utförda undersökningar visar att           de först uppmätta. Åtgärderna under densenaste
35008: grundvattnet förorenats av lösningsmedel, som         tiden har därmed mer konkret kunnat styras tili
35009: 1äckt ut inom industriområdet, och att läckagen       en slutliga renovering.
35010: troligtvis orsakats dels av brister och fe1 under         1 samråd med utomstående experter har Eko-
35011: byggnadstiden och dels av olycksfall medan an-        kem Oy Ab utarbetat ett förslag tili skyddspro-
35012: läggningen varit i drift. Medan saken har utretts     gram för jordmånen och grundvattnet inom in-
35013: har man vidtagit alla nödvändiga åtgärder för att     dustriområdet samt kartlagt riskerna inom om-
35014: förhindra att föroreningarna sprids utanför in-       rådet och tagit fram ett handlingsprogram, som
35015: dustriområdet och korrigerat felen varefter de        tili stor del redan genomförts.
35016: uppdagats. Närliggande brunnar har också un-              Utredningen och renoveringen har letts och
35017: dersökts.                                             övervakats av en tillsatt arbetsgrupp med repre-
35018:     Hälsovårdsmyndigheterna bad om Folkhäl-           sentanter för företaget och därtill forskare och
35019: soinstitutets utlåtande om grundvattenkvaliteten      myndigheter. Arbetsgruppen har sammanträtt så
35020: i trakten kring anläggningen och om enjämfårel-       gott som varje månad sedan sommaren 1996.
35021: se med grundvattenkvaliteten i allmänhet i Fin-       Invånarna i trakten kring anläggningen har kon-
35022: land. Enligt utlåtandet motsvarar grundvattnets       tinuerligt fått information om prob1emet och om
35023: kvalitet den allmänna nivån och föroreningshal-       redan vidtagna samt kommande åtgärder.
35024: terna i de närliggande brunnarna är inte hälso-           Företaget har lovat vidta alla nödvändiga åt-
35025: vådliga en1igt dagens normer. Halten klorerade        gärder för att 1ösa grundvattenprob1emet och
35026:  kolväten i de vattenverk som framställer dricks-     förhindra att liknande uppstår i framtiden. Myn-
35027:  vatten av ytvatten är i allmänhet högre än de, som   digheterna har å sin sida övervakat att åtgärder-
35028:  uppmättes i grundvattnet nära problemavfalls-        na verkställs.
35029: anläggningen. Några fastigheter i närheten har
35030:  för säkerhets skull och på företagets bekostnad
35031:  anslutits tili det kommunala dricksvattennätet.
35032:      Helsingforsden 2 aprill998
35033: 
35034:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
35035:                                             KK 208/1998 vp
35036: 
35037: Kirjallinen kysymys 208
35038: 
35039: 
35040: 
35041: 
35042:                                    Irja Tuloneo /kok: Terveydenhuollon henkilöstön, erityisesti sairaa-
35043:                                         lafyysikkojen tutkinnosta
35044: 
35045: 
35046:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35047: 
35048:     Suomessa on terveydenhuollossa joukko ni-          henkilöistä, 11 §). Kun koulutus ja sen lisäksi
35049: mikesuojattuja ammattihenkilön ammattinimik-           vaadittava harjoittelu on vähintään vuoden lyhy-
35050: keitä. Nimikesuojatulla ammattihenkilöllä tar-         empi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja har-
35051: koitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä          joittelu, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
35052: annetun lain (559/1994) mukaan henkilöä, jolla         voi vaatia hakijalta lisäksi, että hän on harjoitta-
35053: kyseisen lain nojalla on oikeus käyttää asetuksel-     nut ammattia jossakin ETA-valtiossa (Asetus ter-
35054: la säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön          veydenhuollon ammattihenkilöistä, 9 §).
35055: ammattinimikettä. Terveydenhuollon oikeustur-              Esimerkiksi Ruotsissa sairaalafyysikot val-
35056: vakeskus merkitsee terveydenhuollon ammatti-           mistuvat suoraan yliopistosta. Suosituksena on,
35057: henkilöt terveydenhuollon ammattihenkilöiden           että tutkinnon suorittanut työskentelisi muuta-
35058: keskusrekisteriin. Nimikesuojatuo ammattihen-          man vuoden kokeneemman sairaalafyysikon
35059: kilön ammattinimike on muiden muassa sairaa-           alaisuudessa. Sairaalafyysikko ei ole Ruotsissa
35060: lafyysikko (A terveydenhuollon ammattihenki-           nimikesuojattu ammattinimike.
35061: löistä (564/1994), 1 §).                                   Suomessa sairaalafyysikkojen koulutus on
35062:     Pohjoismaisessa sopimuksessa eräiden tervey-       vuodesta l994lähtien perustunut ylempään kor-
35063: den- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä           keakoulututkintoon, jonka jälkeen suoritetaan
35064: eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työ-        filosofian lisensiaatin tai tohtorin tai vastaava
35065: markkinoista (SopS 2/1994) todetaan, että ter-          tutkinto sekä 4-vuotinen käytännön harjoittelu.
35066: veydenhuollon, sairaanhoidon ja eläinlääkintä-          Koulutuksen hyväksyy Terveydenhuollon oi-
35067:  huollon alalla ammattiryhmien virallisesti sää-        keusturvakeskus. Kuopion yliopiston luonnon-
35068:  delty koulutus kyseisissä valtioissa on useimmis-      tieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan ni-
35069:  sa tapauksissa samanarvoinen. Sopimus ei kui-          mittämä sairaalafyysikkojen erikoistumiskoulu-
35070:  tenkaankoske kaikkia terveydenhuollon nimike-          tuksen pätevyyslautakunta seuraa ja kehittää
35071:  suojattuja ammattihenkilöitä. Tämän vuoksi             koulutusta, ohjaa käytännön harjoittelua sekä
35072:  useat terveydenhuollon alalla muissa Pohjois-          myöntää sairaalafyysikon pätevyyden.
35073:  maissa koulutuksensa saaneet Suomen kansalai-             Terveydenhuollon oikeusturvakeskus joutuu
35074:  set, esimerkiksi Ruotsissa koulutuksensa saaneet       arvioimaan muualla kuin Suomessa tutkinnon
35075:  sairaalafyysikot, käsitellään ETA-maiden kan-          suorittaneiden koulutus- ja harjoitteluvaatimuk-
35076:  salaisia koskevien pääsääntöjen mukaan.                sia sellaisiltakin aloilta, joilta sillä itsellään ei ole
35077:      Oikeus Suomessa käyttää asetuksella säädet-        asiantuntemusta. Ratkaisuissa se joutuu nojau-
35078:  tyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammatti-          tumaan asiantuntijaelinten antamiin lausuntoi-
35079:  nimikettä on muun muassa Suomen kansalaisel-           hin. Tällainen on tilanne muun muassa sairaala-
35080:  la, jolle jossakin muussa ETA-valtiossa saadun         fyysikoiden osalta, joiden muissa maissa suorite-
35081:  koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myön-       tun koulutuksen ja harjoittelun Terveydenhuol-
35082:  netty asiakirja, joka asianomaisessa valtiossa         lon oikeusturvakeskus arvioi sairaalafyysikkojen
35083:   vaaditaan oikeuden saamiseksi kyseisiin ammat-        pätevyyslautakunnan lausuntojen pohjalta. Sai-
35084:   teihin. Tutkintotodistuksen tai sen kanssa vastaa-    raalafyysikkojen pätevyyslautakunta toimi yli
35085:   vaksi määritellyn asiakirjan tuottamasta oikeu-       kolmenkymmenen vuoden ajan, ensin sairaala-
35086:   desta käyttää asetuksella säädettyä terveyden-        fyysikkojen oman ammattijärjestön ja myöhem-
35087:   huollon ammattihenkilön ammattinimikettä              min lääkintöhallituksen asettamana. Sosiaali- ja
35088:   päättäähakemuksesta Terveydenhuollon oikeus-          terveyshallitus lääkintöhallituksen seuraajana
35089:   turvakeskus (Laki terveydenhuollon ammatti-           luopui sittemmin lautakunnan rahoittamisesta.
35090: 
35091:  280043
35092: 2                                          KK 208/1998 vp
35093: 
35094:    Sairaalafyysikkojen      pätevyyslautakunnan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35095: lausunnonautotehtävät ovat nykyään Kuopion                  ryhtyä, jotta Suomen kansalaisten muissa
35096: yliopiston sairaalafyysikkojen erikoistumiskou-             Pohjoismaissa suorittamat opinnot ja
35097: lutuksen pätevyyslautakunnalla. Terveyden-                  harjoittelu otettaisiin huomioon siten,
35098: huollon oikeusturvakeskus hyväksyy erikoistu-               että ammatin harjoittaminen tai vaadituo
35099: miskoulutuksen pätevyyslautakunnan kehittä-                 harjoittelun suorittaminen olisi mahdol-
35100: män koulutuksen pätevyyslautakunnan asian-                  lista Suomessa myös siinä tapauksessa,
35101: tuntemukseen nojaten. Myös muissa maissa suo-               että ammattinimike on Suomessa nimike-
35102: ritetun koulutuksen ja harjoittelun riittävyydestä          suojattu terveydenhuollon ammattihen-
35103: lausunnon antaa erikoiskoulutuksen pätevyys-                kilöistä annetun lain (559/1994) mukaan,
35104: lautakunta. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatti-                 onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-
35105: kunta itse määrittelee koulutuksen ja harjoitte-            raalafyysikkojen pätevyyslautakunnan
35106: lun sekä muualla tutkinnon suorittaneiden alalle            tehtävät ovat siirtyneet Kuopion yliopis-
35107: pääsyn riippumatta siitä, mikä koulutuksen ja               ton sairaalafyysikkojen erikoiskoulutuk-
35108: harjoittelun taso olisi tehtävien käytännön hoi-            sen pätevyyslautakunnalle,ja miten tämä
35109: don ja potilasturvallisuuden kannalta järkevin.             vaikuttaa Terveydenhuollon oikeustur-
35110:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vakeskuksen tehtävien hoitoon, sekä
35111: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                 onko sairaalafyysikkojen koulutus
35112: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             Suomessa sellainen, että se takaa potilas-
35113: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     turvallisuuden ja tehtävien käytännön
35114:                                                             hoidon parhaalla mahdollisella tavalla?
35115:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
35116:                                           Irja Tulon en /kok
35117:                                             KK 208/1998 vp                                                3
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35123: 
35124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teispohjoismaisen sopimuksen piiriin. Tämäjoh-
35125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuu toisaalta siitä, että ko. ammatti ei ole säännel-
35126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ty muissa pohjoismaissa ja toisaalta olemassa
35127: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-        olevista koulutusta koskevista eroavaisuuksista.
35128: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Tästä syystä Ruotsissa koulutuksensa saaneen
35129: 208:                                                   sairaalafyysikon koulutusta verrataan suomalai-
35130:                                                        seen vastaavaan koulutukseen, jos asianomainen
35131:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiedustelee Suomen viranomaiselta sitä, onko
35132:         ryhtyä,jotta Suomen kansalaisten muissa        hän koulutuksensa perusteella oikeutettu käyttä-
35133:         Pohjoismaissa suorittamat opinnot ja           mään suojattua sairaalafyysikon ammattinimi-
35134:         harjoittelu otettaisiin huomioon siten,        kettä.
35135:         että ammatin harjoittaminen tai vaaditun          Viranomainen, joka toteaa terveydenhuollon
35136:         harjoittelun suorittaminen olisi mahdol-       ammattihenkilön oikeuden käyttää suojattua
35137:         lista Suomessa myös siinä tapauksessa,         ammattinimikettä, on Terveydenhuollon oikeus-
35138:         että ammattinimike on Suomessa nimike-         turvakeskus. Koska oikeusturvakeskuksella it-
35139:         suojattu terveydenhuollon ammattihen-          sellään ei ole kaikkien ammattien, esim. sairaala-
35140:         kilöistä annetun lain (559/1994) mukaan,       fyysikkojen, koulutuksen aineellista asiantunte-
35141:             onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-   musta, se turvautuu ulkopuoliseen asiantuntija-
35142:         raalafyysikkojen pätevyyslautakunnan           apuun.
35143:         tehtävät ovat siirtyneet Kuopion yliopis-         Sairaalafyysikkojen osalta asiantuntijaelime-
35144:         ton sairaalafyysikkojen erikoiskoulutuk-       nä toimii sairaalafyysikkojen pätevyyslautakun-
35145:         sen pätevyyslautakunnalle, ja miten tämä       ta. Lautakunta on toiminut yli kolmenkymme-
35146:         vaikuttaa Terveydenhuollon oikeustur-          nen vuoden ajan, aluksi sairaalafyysikkojen
35147:         vakeskuksen tehtävien hoitoon, sekä            oman ammattijärjestön ja myöhemmin lääkintö-
35148:             onko sairaalafyysikkojen koulutus          hallituksen asettamana. Lääkintöhallituksen
35149:         Suomessa sellainen, että se takaa potilas-     seuraaja, sosiaali- ja terveyshallitus jatkoi päte-
35150:         turvallisuuden ja tehtävien käytännön          vyyslautakunnan toimintaa, mutta luopui sit-
35151:         hoidon parhaalla mahdollisella tavalla?        temmin lautakunnan toiminnan rahoituksesta.
35152:                                                           Terveydenhuollon oikeusturvakeskus puoles-
35153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taan on katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että
35154: vasti seuraavaa:                                       lautakunta toimii oikeusturvakeskuksen ulko-
35155:                                                        puolisena asiantuntijaelimenä. Kuopion yliopis-
35156:    Terveydenhuoltoalan keskeisten ammattien            ton luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiede-
35157: koulutus on usean ammatin osalta hyvin saman-          kuntaneuvosto nimesi vuonna 1994 nykyisen
35158: kaltaista eri pohjoismaissa. Tämän vuoksi on           Sairaalafyysikoiden erikoistumiskoulutuksen
35159: ollut mahdollista mm.laatia yhteispohjoismaisia        pätevyyslautakunnan.           Pätevyyslautakunnan
35160: sopimuksia ammattihenkilöiden pohjoismaiden            siirtymistä yliopiston yhteyteen on pidettävä tar-
35161: välillä tapahtuvan vapaan liikkumisen edistämi-        peellisena ratkaisuna, koska sairaalafyysikoiden
35162: seksi. Nämä sopimukset on sittemmin koottu             erikoistumiskoulutuksen ohjaaminen on perus-
35163: yhdeksi yhteispohjoismaisia terveydenhuolto-           teltua siirtää eriliisiitä pätevyyslautakunnilta
35164: alan työmarkkinoita koskevaksi sopimukseksi,           normaaliksi yliopistotoiminnaksi.
35165: joka tällä hetkellä käsittää 19 eri ammattia.             Suomalaisen sairaalafyysikon koulutusta on
35166:    Sairaalafyysikko,joka 1.7.1994lähtien on ol-        pidettävä erittäin korkeatasoisena, myös kan-
35167: lut terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-          sainvälisesti verrattuna. Kyseinen koulutus ta-
35168: tun lain (559/1994) mukainen nimikesuojattu            kaa epäilyksettä potilasturvallisuuden.
35169: ammattihenkilö, ei kuitenkaan ole kuulunut yh-
35170: 
35171:        Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
35172: 
35173:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35174: 4                                            KK 208/1998 vp
35175: 
35176: 
35177: 
35178: 
35179:                                          Tili Riksdagens Talman
35180: 
35181:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        utbildade personer inom hälso- och sjukvården
35182: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          (559/1994), har dock inte omfattats av det sam-
35183: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nordiska avtalet. Detta beror dels på att yrket i
35184: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr              fråga inte är reglerat i de övriga nordiska länder-
35185: 208:                                                    na och dels på existerande skillnader i utbildning-
35186:                                                         en. Av denna orsak jämförs den utbildning som
35187:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         en i Sverige utbildad sjukhusfysiker genomgått
35188:         ta för att studier och praktik som finländ-     med motsvarande finländska utbildning om per-
35189:         ska medborgare bedrivit i de övriga nor-        sonen i fråga hör sig för hos de finländska myn-
35190:         diska 1änderna skall beaktas så att yrkes-      digheterna huruvida hans utbildning ger honom
35191:         utövning eller obligatorisk praktik är          rätt att använda den skyddade yrkesbeteckning-
35192:         möj1ig i Finland också i sådana fall då         en för sjukhusfysiker.
35193:         yrkesbeteckningen i fråga i Finland är             Den myndighet som konstaterar att en yrkes-
35194:         skyddad enligt lagen om yrkesutbi1dade          utbildad person har rätt att använda en skyddad
35195:         personer inom hälso- och sjukvården             yrkesbeteckning är Rättsskyddscentralen för
35196:         (559/1994),                                     hälsovården. Eftersom rättsskyddscentralen inte
35197:            är Regeringen medveten om att de             själv är sakkunnig när det gäller all yrkesutbild-
35198:         uppgifter som skötts av sjukhusfysiker-         ning, t.ex. sjukhusfysikerns, förlitar den sig på
35199:         nas behörighetsnämnd har flyttats tili be-      yttre experthjälp.
35200:         hörighetsnämnden för sjukhusfysikernas             När det gäller sjukhusfysiker verkar sjukhus-
35201:         specialutbildning vid Kuopio universitet,       fysikernas behörighetsnämnd som expertorgan.
35202:         och på vilket sätt inverkar detta på upp-       Nämnden har verkat i över trettio år, tili en
35203:         gifternas skötsel vid Rättsskyddscentra-        början tillsatt av sjukhusfysikernas egen fackor-
35204:         len för hälsovården, samt                       ganisation och senare av medicinalstyrelsen.
35205:             är utbildningen av sjukhusfysiker i         Medicina1styrelsens efterträdare, social- och häl-
35206:         Finland sådan att den garanterar patient-       sovårdsstyrelsen fortsatte behörighetsnämndens
35207:         säkerheten och skötseln av uppgifterna i        verksamhet, men upphörde senare med att finan-
35208:         praktiken på bästa möjliga sätt?                siera verksamheten.
35209:                                                            Rättsskyddscentralen för hälsovården har å
35210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sin sida ansett att det är ändamålsenligt att nämn-
35211: anföra följande:                                        den verkar som ett utomstående expertorgan.
35212:                                                         Det natur- och miljövetenskapliga fakultetsrådet
35213:     Utbildningen inom de viktigaste yrkena i häl-       vid Kuopio universitet utnämnde 1994 nuvaran-
35214: so- och sjukvårdsbranschen är i fråga om många          de behörighetsnämnd för sjukhusfysikernas spe-
35215: yrken mycket liknande i de olika nordiska län-          cialiseringsutbildning. Det bör betraktas som en
35216: derna. Det har därför varit möjligt att bl.a. utar-     nödvändig lösning att behörighetsnämnden
35217: beta Samnordiska avtal för att främja den fria          överfördes tili universitetet, eftersom det är moti-
35218: rörligheten av yrkesutbildade personer inom de          verat att styrningen av sjukhusfysikernas specia-
35219: nordiska länderna. A vtalen har sedermera sam-          liseringsutbildning överförs från separata behö-
35220: ta ts tili ett enda a vtal som gäller den samnordiska   righetsnämnder tili normal universitetsverksam-
35221: arbetsmarknaden inom hälso- och sjukvården              het.
35222: och som för närvarande omfattar 19 olika yrken.            Sjukhusfysikernas utbildning i Finland måste
35223:     Sjukhusfysikerna, som från den 1 juli 1994          betraktas som mycket högklassig, också vid en
35224: hört tili de yrkesutbildade personer som har            internationell jämförelse. Utbildningen i fråga
35225: skyddad yrkesbeteckning enligt lagen om yrkes-          garanterar utan tvekan patientsäkerheten.
35226: 
35227:        Helsingfors den 31 mars 1998
35228: 
35229:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
35230:                                             KK 209/1998 vp
35231: 
35232: Kirjallinen kysymys 209
35233: 
35234: 
35235: 
35236: 
35237:                                     Leena Luhtanen /sd: Lapinjärven-Haapajärven-Veikkolan tien
35238:                                         liikennejärjestelyjen parantamisesta
35239: 
35240: 
35241:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35242:     Kirkkonummen kunnan Veikkolan kylässä              myös Kirkkonummen kunta ovat tehneet useita
35243: on asukkaita pitkään huolestuttanut Lapinjär-          esityksiä turvallisuuden parantamiseksi edellä
35244: ven-Haapajärven-Veikkolan tien vaaralli-               mainitulla tiellä sekä myös kevyen liikenteen
35245: suus. Alueen asukkaat ja Kirkkonummen kunta            väylän rakentamiseksi Lapinkylän-Haapajär-
35246: ovat jo vuosia vaatineet parannusta alueen tiejär-     ven-Veikkolan tielle.
35247: jestelyihin. Erityisen vaaratekijän tilanteeseen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35248: tuo se, että alueen kahden koulun sekä Haapajär-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35249: ven että Veikkolan koulun lapset joutuvat käyt-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35250: tämään tätä tietä. Tiellä on erittäin vilkas liiken-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35251: ne, noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta
35252: huomattava osa raskasta liikennettä. Tietä käyt-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35253: tävät myös hälytysajoneuvot, koska sen varrella               Veikkolan alueen tiejärjestelyjen turval-
35254:  sijaitsee paloasema. Niinpä tämä lasten koulutie             lisuuden parantamiseksi ja erityisesti
35255:  onkin v. 1992 luokiteltu vaaralliseksi juuri vilk-           Lapinkylän-Haapajärven-Veikkolan
35256:  kaan liikenteen vuoksi ja myös siitä syystä, että            tielle kevyen liikenteen väylän rakentami-
35257:  tieltä puuttuvat kokonaan pientareet ja kevyen               seksi?
35258:  liikenteen väylä. Veikkolan alueen asukkaat sekä
35259: 
35260:      Helsingissä ll päivänä maaliskuuta 1998
35261: 
35262:                                            Leena Luhtanen /sd
35263: 
35264: 
35265: 
35266: 
35267:  280043
35268: 2                                          KK 209/1998 vp
35269: 
35270: 
35271: 
35272: 
35273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35274: 
35275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jonka toteutus ei ole tienpidon nykyisellä määrä-
35276: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rahatasolla toistaiseksi mahdollista.
35277: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kirkkonummen kunta on kannanotoissaan
35278: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena            pitänyt kiireellisempänä eräitä kunnan keskus-
35279: Luhtasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taajaman tuntumassa olevia kevyen liikenteen
35280: n:o 209:                                              väyliä. Veikkolan taajamassa on liikenneturvalli-
35281:                                                       suuden parantaminen kiireellisintä taajaman läpi
35282:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        kulkevalla maantiellä 110, joka on entinen Hel-
35283:        Veikkolan alueen tiejärjestelyjen turval-      singin ja Turun välinen valtatieyhteys. Maantiel-
35284:        lisuuden parantamiseksi ja erityisesti         lä 110 on estevaikutus Veikkolan taajaman
35285:        Lapinkylän-Haapajärven-Veikkolan               maankäyttöön, tien liittymät sijaitsevat liikenne-
35286:        tielle kevyen liikenteen väylän rakentami-     turvallisuuden kannalta huonosti ja kevyen lii-
35287:        seksi?                                         kenteen asema on turvaton. Myös pohjavesien
35288:                                                       suojausta on tarpeen parantaa. Tiesuunnitelma
35289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maantien 110 parantamiseksi Veikkolan kohdal-
35290: vasti seuraavaa:                                      la on juuri vahvistettu, ja parannustyö käynnis-
35291:                                                       tyy suunnitelmien mukaan vuonna 1999.
35292:    Uudenmaan tiepiiri ja Kirkkonummen kunta              Kirkkonummen kunta laatii parhaillaan
35293: ovat yhteistyössä laatineet tieverkko- ja liikenne-   maankäyttösuunnitelmaa Lapinkylään, ja siinä
35294: turvallisuussuunnitelman Kirkkonummen kun-            yhteydessä laaditaan myös alueen kevyen liiken-
35295: nan alueelle vuonna 1996. Suunnitelmassa toi-         teen järjestelyjen yleissuunnitelma. Lähiaikoina
35296: menpide-esitykset on jaettu kolmeen kiireelli-        laaditaan lisäksi koko Uudenmaan alueella ke-
35297: syysluokkaan, joista lähivuosina on mahdollista       vyen liikenteen tarve- ja kiireellisyysselvitys. Näi-
35298: toteuttaa vain luokkaan 1 kuuluvia hankkeita.         den suunnitelmien pohjalta voidaan Lapinky-
35299: Kysymyksessä mainittu Lapinkylän-Veikko-              län-Veikkolan kevyen liikenteen järjestelyjen
35300: lan maantien 1131 sinänsä tarpeellinen kevyen         kiireellisyys arvioida sitten uudelleen.
35301: liikenteen väylä kuuluu kiireellisyysluokkaan II,
35302: 
35303:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
35304: 
35305:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
35306:                                            KK 209/1998 vp                                              3
35307: 
35308: 
35309: 
35310: 
35311:                                         Tili Riksdagens Talman
35312: 
35313:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Kyrkslätts kommun har i sina ställningstagan-
35314: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        den ansett vissa lättrafikleder i närheten a v kom-
35315: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      munens centrum vara mer brådskande. 1tätorten
35316: man Leena Luhtanen undertecknade spörsmål             Veikkola är det mest brådskande projektet f6r
35317: nr 209:                                               förbättrande av trafiksäkerheten landsväg 110
35318:                                                       som 1öper genom tätorten. Denna är den gam1a
35319:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        riksvägen mellan Helsingfors och Åbo. Lands-
35320:        ta för att förbättra säkerheten i trafikar-    väg 110 har en förhindrande effekt beträffande
35321:        rangemangen vid Veikkola och särskilt          markanvändningen i tätorten Veikkola, vägens
35322:        genom att bygga en trafikled för lätt tra-     ans1utningar är dåligt placerade ur trafiksäker-
35323:        fik på vägsträckan Lappböle-Haapa-             hetens synvinkel och lättrafikens situation är
35324:        järvi-Veikkola?                                otrygg. Aven grundvattenskyddet är i behov av
35325:                                                       förbättring. Vägplanen för förbättring av lands-
35326:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         väg 110 vid Veikkola har nyligen fastställts och
35327: anf6ra följande:                                      förbättringsarbetena inleds enligt pianeroa 1999.
35328:                                                          Kyrkslätts kommun håller på att uppgöra en
35329:    Nylands vägdistrikt och Kyrkslätts kommun          markanvändningsplan för Lappböle, och i sam-
35330: har 1996 i samarbete uppgjort en vägnäts- och         band med denna uppgörs även en generalpian för
35331: trafiksäkerhetsplan för Kyrkslätts kommun. 1          hur den lätta trafiken skall organiseras. Ioom den
35332: pianeo har ätgärdsf6rslagen indelats i tre olika      närmaste framtiden uppgörs dessutom en be-
35333: klasser beroende på hur brådskande de är. Inom        hovs- och prioriteringsutredning om den lätta
35334: de närmaste åren är det möjligt att förverkliga       trafiken på hela Nylands område. Pä basis av
35335: endast projekten i klass 1. Den i spörsmålet          dessa planer kan prioritetsordningen för lättra-
35336: nämnda i och för sig viktiga lättrafikleden vid       fikarrangemangen mellan Lappböle och Veikko-
35337: Iandsväg 1131 mellan Lappböle och Veikkola            la bedömas på nytt.
35338: hör till klass II vars förverkligande inte med väg-
35339: hållningens nuvarande anslag är möjligt.
35340: 
35341:      Helsingforsden 26 mars 1998
35342: 
35343:                                                                           Trafikminister Matti Aura
35344:                                               KK 210/1998 vp
35345: 
35346: Kirjallinen kysymys 210
35347: 
35348: 
35349: 
35350: 
35351:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailuviranomaisten hallintomenettelyistä
35352: 
35353: 
35354: 
35355:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35356: 
35357:      Ilmailuviranomaisemme apulaisjohtaja Lam-          sen päällikön vastuusta, kun koneessa kuljete-
35358: berg näkee tv:ssä ansiolentäjä Weckströmin il-          taan yli 70-prosenttista alkoholinestettä täyttä-
35359: moittavan tullille tuovansa matkustajansa kera          mättä pakkausmääräyksiä.
35360: maahan uuden alkoholilain 306/l997 ja EU:n                 Kun vielä kuukausi on kulunut, ei johtaja
35361: asetuksen Ety 918/1983 mukaisesti kaksi litraa          Lamberg vaan ilmailuviranomaisten lakimies
35362: 96-prosenttista alkoholijuomaa. Tutkimatta,             Luukkonen vastaa:
35363: osapuolia edes kuulematta, johtava viranomai-              1) tv:n kuvamateriaalin perusteella (Weck-
35364: nen ottaa -vakiintuneen tavan mukaan - po-              strömin konetta kuvattiin vain kaukaa ulkoa)
35365: liisin, syyttäjän, tuomarin ja tuomion täytän-          "voitiin pitää ilmeisenä (!) että kyseessä oli mat-
35366: töönpanijan roolin ja ilmoittaa ko. ansiolentäjäl-      katavarakuljetus", jolloin "lentoturvallisuushal-
35367: le: "Te olette rikkonut vaarallisten aineiden kul-      linto ei katsonut välttämättömäksi ryhtyä tar-
35368: jetuksesta annettua lakiaja sen nojalla annettuja       kemmin selvittämään rikkomusta", ja että
35369: säädöksiä ja määräyksiä." Minkä jälkeen hän                2) tullimiehen havainnot ja uutiskuva-aineisto
35370: toimeenpanee muitta mutkitta tuomitsemansa              eivät tue väitettä tavaran pakkaamisesta puulaa-
35371: rangaistuksen. Onko tämä hallituksen hyväksy-           tikkoon".
35372: mä hallintotapa?                                           Seuraavaksi ilmailuviranomainen/Luukkai-
35373:      Kun Weckström vaatii viranomaiselta anteek-        nen vaatii liitteellä 1. Weckströmiltä vastauksia
35374: sipyyntöä väärän, Ioukkaavan syytöksenjohdos-           21 kysymykseen. Niistä 16 on täysin irrelevant-
35375: ta todeten alkoholijuoman olleen vastoin viran-         teja tapaukseen nähden ja yksi sisältää valheelli-
35376: omaisen väitettä koneessa pakattuna siten kuin          sen väittämän, että tullimies olisi tarkastanut
35377: yli 70-prosenttiselta alkoholinesteeltä vaaditaan       Weckströmin koneen. Ko. tullimies on vastannut
35378:  ICAO:n Air DOC. 9284-AN/905 mukaisesti ja              osaltaan kirjallisesti, että hän ei koneeseen edes
35379:  vaatii lisäksi viranomaisen selvitystä 1) miten il-    katsonut.
35380:  mailuviranomainen puolestaan on valvonut vuo-             Ilmailuviranomainen Luukkainen varaa
35381:  sikymmenien ajan lentokoneissa litran pulloissa        Weckströmille mahdollisuuden vastata, minkä
35382:  irrallaan kuljetettua jäänestospriitä, ja 2) Finnai-   jälkeen Luukkainen uhkaa: "Määräajan
35383:  rin koneissa vapaasti myytyä 80-prosenttista           30.4.1998 jälkeen lentoturvallisuushallinto har-
35384:  Stroh-rommia, johtaja Lamberg ei vastaa hänel-         kitsee, miten tapausta mahdollisesti edelleen kä-
35385:  le.                                                    sitellään."
35386:      Ansiolentäjä Weckström toistaa vaatimuk-              Liitteessä 2. ilmailuviranomainen lopultakin
35387:  sensa puolitoista kuukautta myöhemmin. Lam-            tarjoaa vastauksia Weckströmin kolme kuukaut-
35388:  berg jättää edelleen vastaamatta. Sitä vastoin         ta aikaisemmin esittämiin kysymyksiin. Yksi-
35389:  ilmailuviranomaisten ylitarkastaja Torkkeli eh-        kään viranomaisen vastauksista ei selvitä al-
35390:  dotti puhelimitse Lamberginja hänen esimiehen-         kuunkaan Weckströmin kysymyksiä, mistä voi-
35391:  sä Salosen tapaamista. Kun Weckström kieltäy-          daan tehdä ainoastaan johtopäätös, että ilmailu-
35392:  tyy, hän ei vieläkään saa pyytämiänsä vastauk-         viranomainen enempää kuin Finnairkaan eivät
35393:  sia.                                                   ole täyttäneet ICAO:n ja ilmailumääräysten al-
35394:       Kuukausi kuluu jälleen, minkäjälkeen Weck-        koholipitoisuudeltaan yli 70-prosenttisten nes-
35395:  ström toistaa kirjallisesti vaatimuksensa ilmailu-     teiden kuljettamisesta johtuvaa pakkaus- ja tie-
35396:  viranomaiselle ja kysyy lisäksi matkalippumer-         dotusvelvollisuutta.
35397:  kinnöistä yli 70-prosenttisen alkoholinesteen             Ilmailuviranomaisen vastaamatta jää edelleen
35398:   kuljetuskiellosta lentokoneessa sekä ilma-aluk-       mm. seuraavia kysymyksiä:
35399: 
35400: 280043
35401: 2                                          KK 210/1998 vp
35402: 
35403:     1) Onko myös jokaiselle Finnairin koneen         omaiselta, joka vakiintuneen tapansa mukaan
35404: päällikölle lähetetty samanlainen syytös, kuulus-    tutkimatta on hutkinutjajoka puolustautuu vain
35405: telu- ja rangaistuskirje ja selvitysvaatimus kuin    laajentamalla syytöksiään, jolloin tiedetään sen
35406: ansiolentäjä Weckströmille?                          voivan käyttää ilmailulain 27 §:n 2 momentin
35407:     2) Koska Finnair Weckströmin tapauksen kä-       3 kohdan sille myöntämää rajoittamatonta yk-
35408: sittelyn puoliväliin saakka myi lenneillaan mat-     sinvaltaa.
35409: kustajilleen esitteessään mainostamaa 80-pro-           Tapaus Weckström paljastaa lentoturvalli-
35410: senttista Stroh-rommia, esittikö lentoturvalli-      suusviranomaisen johtajien Lambergin ja Salo-
35411: suusviranomainen myös Finnairille vastaavan          sen vuosien takaa omaksumat toimintatavat
35412: selvityspyynnön välittömine rangaistuksineen         pähkinänkuoressa. Ne ovat häpeäksi viranomai-
35413: kuin Weckströmille?                                  sen yleiselle uskottavuudelle ja menettelytaval-
35414:     3) Onko kaikkia Finnairin miehistöjä, jotka      taan täysin tuomittavia. Näin ollen liikennemi-
35415: todistettavasti ovat rikkoneet vaarallisten ainei-   nisteriön normaalia välttelevää, ympäripyöreää
35416: den kuljetuksesta annettua lakia ja sen nojalla      ja epämääräistä vastausta ei tähän kyselyyn voi-
35417: annettuja säännöksiä ja määräyksiä, vaadittu         da hyväksyä!
35418: vastaamaan 21 kysymykseen uhkailemalla kuten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35419: Weckströmiä?                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35420:     Mihin kansainväliseen, tai edes kotimaiseen,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35421: ilmailumääräykseen perustuu ilmailuviranomai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35422: sen 2.3.1998 Dnolla 118/03/97 Weckströmille
35423: esittämä tulkinta, että vaarallisten aineiden kul-              Mitä Hallitus vastaa perusteluissa
35424: jetuksesta annettua lakia ja määräyksiä voidaan              mainittuihin kysymyksiin,
35425: rikkoa, milloin "hyöty turvallisuudelle katsotaan               vastaako ilmailuviranomaisen toimin-
35426: suuremmaksi kuin aineen kuljettamisen aiheut-                ta mainitussa tapauksessa täysin Halli-
35427: tama vaara". Kuka tulkitsee, millä perusteilla, ja           tuksen hyväksymää linjaa, ja
35428: antaisiko ilmailuviranomainen selvyyden vuoksi                  kauanko Hallitus aikoo hyväksyä len-
35429: julkisuuteen täsmällisen luettelon, milloin sen              toturvallisuushallinnon johtajien Lam-
35430: mielestä vaarallisten aineiden kuljetus vastoin              bergin ja Salosen hallintotavat, jotka jat-
35431: määräyksiä antaa aiheuttamaansa vaaraa suu-                  kuvasti vahingoittavat ilmaliikenteemme
35432: remman hyödyn!                                               kilpailukykyä, kuten mm. Mörsky-ta-
35433:     Ansiolentäjä Weckström ei ole saanut vaati-              pauksessa?
35434: maansa kirjallista anteeksipyyntöä ilmailuviran-
35435: 
35436:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
35437:                                            Klaus Bremer /r
35438:                                            KK 210/1998 vp                                             3
35439: 
35440: 
35441: 
35442: 
35443:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35444: 
35445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       mailumääräys OPS M l-18 koskee vaarallisten
35446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aineiden ilmakuljetuksia.
35447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          VAIK-asetuksen 4 §:n mukaan matkustaja tai
35448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      miehistön jäsen ei saa viedä vaarallisia aineita
35449: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ilma-alukseen matkatavaroissaan eikä muutoin-
35450: 210:                                                 kaan mukanaan, ellei Ilmailulaitosjoistakin vaa-
35451:                                                      rallisista aineista määrää toisin. Yli 70-tilavuus-
35452:           Mitä Hallitus vastaa perusteluissa         prosenttiset alkoholit kuuluvat ICAO-TI:n mu-
35453:        mainittuihin kysymyksiin,                     kaan niihin vaarallisiin aineisiin, joita kyseinen
35454:           vastaako ilmailuviranomaisen toimin-       kielto koskee riippumatta siitä, miten ne on pa-
35455:        ta mainitussa tapauksessa täysin Halli-       kattu.
35456:        tuksen hyväksymää linjaa, ja                      Yli 70-tilavuusprosenttisia alkoholeja voi-
35457:           kauanko Hallitus aikoo hyväksyä len-       daan ICAO-TI:n mukaan kuljettaa ilma-alukses-
35458:        toturvallisuushallinnon johtajien Lam-        sa lentorahtina, jos kaikkia rahtikuljetusta kos-
35459:        bergin ja Salosen hallintotavat, jotka jat-   kevia yksityiskohtaisia määräyksiä noudatetaan;
35460:        kuvasti vahingoittavat ilmaliikenteemme       nämä määräykset koskevat mm. aineiden luoki-
35461:        kilpailukykyä, kuten mm. Mörsky-ta-           tusta, pakkaamista, pakkausmerkintöjä ja varoi-
35462:        pauksessa?                                    tuslipukkeita, asiakirjoja, kuormausta, ilma-
35463:                                                      alusten rahtitiloja, kuljetusten eri osapuolien
35464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koulutusta ja ohjeistusta.
35465: vasti seuraavaa:                                         Kyseiset säädökset ja määräykset koskevat
35466:                                                      vaarallisten aineiden ilmakuljetuksia riippumat-
35467:     Kansanedustaja Klaus Bremer on esittänyt         ta ilma-aluksen koosta ja siitä, ovatko lennot
35468: kirjallisen kysymyksen, joka koskee Ilmailulai-      yksityis- vai ansiolentoja.
35469: toksen lentoturvallisuushallinnon menettelyä            Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon
35470:  l8.ll.l997 tapahtuneen tapauksen johdosta.          tehtävänä on ilmailulain (28lll995) 75 §:n ja Il-
35471: Ansiolentäjä Horst Weckström oli tuolloin kul-       mailulaitoksesta annetun lain (1123/1990) 3 §:n
35472: jettanut pienlentokoneella vaaralliseksi aineeksi    nojalla huolehtia yleisestä lentoturvallisuudesta
35473: luokiteltavaa 96-tilavuusprosenttista alkoholia      ja ilmailun valvonnasta sekä muista siviili-ilmai-
35474: eli pirtua.                                          lun lentoturvallisuuteen liittyvistä viranomais-
35475:     Lentoturvallisuushallinto, jonka toimivaltaan    tehtävistä. Tämän vuoksi sekä VAK -lain 6 §:n l
35476: asian käsittely Ilmailulaitoksessa kuuluu, on an-    momentinja VAIK-asetuksen 14 §:n l momentin
35477: tanut kysymyksen johdosta liikenneministeriölle      nojalla lentoturvallisuushallinnon tehtäviin kuu-
35478: selvityksen.                                         luu myös valvoa, että vaarallisten aineiden ilma-
35479:                                                      kuljetuksesta annettuja säädöksiä ja määräyksiä
35480: 1. YLEISTÄ VAARALLISTEN AINEIDEN                     noudatetaan.
35481:    ILMAKULJETUKSESTA
35482:                                                      2. ANSIOLENTÄJÄ HORST WECKSTRÖ-
35483:    Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun          MIN PIRTUN KULJETUKSEEN LIITTY-
35484: lain (719/l994, jäljempänä VAK-laki) nojalla on         y Ä MENETTELY JA LENTOTURVALLI-
35485: annettu asetus vaarallisten aineiden ilmakulje-         SUUSHALLINNON TOIMENPITEET
35486: tuksesta (210/1997, jäljempänä VAIK-asetus).            ASIAN JOHDOSTA
35487: VAIK-asetuksen 2 §:n nojalla Suomessa on saa-
35488: tettu voimaan vaarallisten aineiden ilmakuljetus-       Ansiolentäjä Horst Weckström kuljetti
35489: ta koskevat yksityiskohtaiset kansainväliset         l8.ll.l997 Cessna 152 -tyyppisellä pienlentoko-
35490: määräykset (ICAO-TI). Lisäksi lentoturvalli-         neella OH-CWO Tallinnasta Helsinki-Malmin
35491: suushallinnon määräyskokoelmassa julkaistu il-       lentoasemalle yhteensä kaksi litraa pirtua. Tulli
35492: 4                                            KK 210/1998 vp
35493: 
35494: takavarikoi aineen. Tapaus julkistettiin näyttä-       kälien johdosta joutua rikosprosessin kohteeksi.
35495: västi useissa tiedotusvälineissä, joista saatujen      Yleistä lajia olevat rangaistussäännökset koske-
35496: tietojen perusteella Weckströmin ja hänen kans-        vat kaikkia riippumatta siitä, ovatko he ilmailu-
35497: saan matkustaneen Pekka Pärssisen tarkoitukse-         lupakirjan haltijoita vaiko eivät. Lentoturvalli-
35498: na oli ollut tuoda julki heidän näkemyksensä,          suushallinto toimii niiden suhteen valvontavi-
35499: että Suomen tullin käytäntö alkoholin kuljetuk-        ranomaisena, joka voi saattaa prosessin alkuun
35500: sen suhteen ei vastaa alkoholilakia ja Euroopan        tekemällä poliisiviranomaiselle asianmukaisen
35501: unionissa sovellettavia säännöksiä. Tiedotusväli-      rikosilmoituksen.
35502: neissä ei tapaukseen liittyvän uutisoinnin yhtey-         Suurin osa ilmi tulleista rikkomustapauksista
35503: dessä otettu lainkaan huomioon muita pirtun            on kuitenkin sellaisia, että lentoturvallisuushal-
35504: kuljetusta koskevia säännöksiä kuin alkoholi- ja       linto arvioi niiden olevan merkitykseltään niin
35505: tullisäännökset. Ilmailijat ja yleisö saattoivat       vähäisiä, ettei niitä ole syytä ryhtyä rikkomukse-
35506: saada tapaukseen liittyneistä julkisuudessa ol-        na tarkemmin selvittämään. Jos ilmailutoimin-
35507: leista tiedoista sellaisen virheellisen käsityksen,    nan harjoittajan kuitenkin tällaisessa tapaukses-
35508: että pirtun kuljettaminen ilma-aluksessa matka-        sa havaitaan rikkoneen jotakin ilmailua koske-
35509: tavarana olisi sallittua.                              vaa säädöstä tai määräystä, katsoo lentoturvalli-
35510:    Edellä sanotun johdosta lentoturvallisuushal-       suushallinto, että sen velvollisuus ilmailulain
35511: linto näki ilmailun turvallisuudesta ja valvonnas-     75 §:ssä säädetyn yleisen valvontavelvollisuuden
35512: ta vastaavana viranomaisena velvollisuudekseen         nojalla on tiedottaa hänelle voimassa olevista
35513: tiedottaa sekä yleisölle että Horst Weckströmille      säännöksistä ja kertoa, kuinka hän on niitä rik-
35514: alkoholien lentoturvallisuusmääräyksiin perus-         konut. Tällä pyritään luonnollisesti siihen, ettei
35515: tuvista kuljetusrajoituksista. Tämän johdosta          ilmailutoiminnan harjoittaja enää toiste tekisi
35516: lentoturvallisuushallinto lähetti Weckströmille        vastaavaa rikkomusta. Samalla lentoturvalli-
35517: 26.11.1997 päivätyn kirjeen (kirjeen sisältöä se-      suushallinto ilmoittaa, ettei se harkitse mihin-
35518: lostetaan kohdassa 2.2) sekä julkaisi 27.11.1997       kään seuraamustoimenpiteisiin ryhtymistä, jol-
35519: pirtunja muiden vaarallisten aineiden kuljetusra-      loin asia sen puolesta on loppuunkäsitelty. Kui-
35520: joituksista kertovan lehdistötiedotteen, jonka         tenkin on selvää, että näissäkin tapauksissa len-
35521: tarkoituksena oli antaa yleisölle tietoja vaarallis-   toturvallisuushallinto varaa ilmailutoiminnan
35522: ten aineiden ilmakuljetusta koskevista määräyk-        harjoittajalle mahdollisuuden toimittaa lentotur-
35523: sistä.                                                 vallisuushallinnolle omasta aloitteestaan selvi-
35524:                                                        tystä ja saattaa asia jatkoselvittelyyn.
35525: 2.1 Yleistä lentoturvallisuushallinnon rikkomus-          Ilmailijat ovat usein ilmaisseet yleisenä kanta-
35526:     tutkinnasta                                        naan, että heidän mielestään selvitysten kirjoitta-
35527:                                                        minen lentoturvallisuushallinnolle on rasite. Tä-
35528:    Ilmailua koskevien säädösten ja määräysten          män johdosta lentoturvallisuushallinto on ha-
35529: mahdollisista rikkomuksista tulee tietoa lento-        lunnut noudattaa mahdollisimman asiakas-
35530: turvallisuushallinnolle erilaisten ilmoitusten, len-   myönteistä menettelytapaa ja varata selvitys-
35531: toturvallisuushallinnon omien tarkastusten sekä        pyynnöt sellaisiin tapauksiin, joita pidetään läh-
35532: muiden lähteiden kautta. Kun tieto saapuu lento-       tökohtaisesti vakavina tai jotka eivät ole enna-
35533: turvallisuushallinnolle, se harkitsee, onko kyse       kolta selviä.
35534: ollut sellaisesta asiasta, jota olisi syytä ryhtyä
35535: tarkemmin selvittämään. Jos tutkimuksiin ryh-          2.2 Lentoturvallisuushallinnon Horst W eckströ-
35536: dytään, on lähtökohtana suhteellisen vakava rik-           mille 26.11.19971ähettämä kirje
35537: komus tai epäily sellaisesta tai tapaus on epäsel-
35538: vä. Jos rikkomus on vakava, rikkomuksen teki-              Edellä kerrotulla tavalla on menetelty myös
35539: jään saatetaan tutkimuksen lopputuloksesta riip-       Horst Weckströmin tapauksessa. Lentoturvalli-
35540: puen kohdistaa erilaisia seuraamuksia. Nämä            suushallinto sai tiedon pirtun kuljetuksesta pien-
35541: seuraamukset ovat ilmailulupakirjan haltijoiden        lentokoneessa tiedotusvälineistä. Tapaus arvioi-
35542: osalta ilmailulain 27 §:ssä säädetyt lentolupakir-     tiin alusta pitäen selväksi sekä niin vähämerki-
35543: jan, kelpoisuustodistuksen tai kelpoisuuden pe-        tykselliseksi, ettei ollut syytä ryhtyä sen parem-
35544: ruuttaminen tai ilmailulain 28 §:ssä säädetty va-      min seuraamus- kuin enempiin selvitystoimenpi-
35545: roituksen antaminen. Vaihtoehtoisesti tai tämän        teisiinkään. Valvontavelvollisuutensa nojalla
35546: lisäksi rikkomuksen tekijä voi ilmailulain 12 lu-      lentoturvallisuushallinto katsoi, että sen oli kui-
35547: vussa tai muussa laissa säädettyjen rangaistuspy-      tenkin syytä tiedottaa Weckströmillevaarallisten
35548:                                                KK 210/1998 vp                                                5
35549: 
35550: aineiden kuljetusta koskevista säännöksistä ja            tulos, jonka mukaan lentoturvallisuushallinto ei
35551: siitä, että hän oli niitä rikkonut. Tämä on lento-        harkinnut ryhtyvänsä Weckströmiin kohdistu-
35552: turvallisuushallinnon 26.11.1997 päivätyn kir-            viin seuraamistoimenpiteisiin, muuttuisi. Tämän
35553: jeen pääasiallinen sisältö. Lisäksi kirjeessä todet-     johdosta lentoturvallisuushallinto otti yhteyttä
35554: tiin, ettei lentoturvallisuushallinto pitänyt tar-        Weckströmiin viikolla4/1998 (puhelinkeskustelu
35555: peellisena ryhtyä VAK -lain 19 §:ssä tarkoitet-          Torkkeli /Weckström) ehdottaen hänelle keskus-
35556: tuun prosessiin. Edelleen Weckströmille varat-           telua, jossa kaikki asiaan liittyvä voitaisiin selvit-
35557: tiin mahdollisuus antaa asiassa vastineensa len-          tää ja jossa voitaisiin samalla vastata Weckströ-
35558: toturvallisuushallinnolle 19.12.1997 mennessä,            min kysymyksiin. Weckström ilmaisi olevansa
35559: mikäli hän ei yhtyisi lentoturvallisuushallinnon         haluton osallistumaan keskusteluun ja totesi,
35560: käsitykseen asiassa.                                     että hänellä on oikeus saada kirjallisina vastauk-
35561:     Lentoturvallisuushallinto korostaa, että kaik-       set esittämiinsä kysymyksiin.
35562: ki lentoturvallisuushallinnon 26.11.1997 päivä-              Helmikuun 5. päivänä 1998 Weckström toi-
35563: tyn kirjeen jälkeiset tapahtumat johtuvat siitä,         mitti lentoturvallisuushallinnolle lisäselvityksen,
35564: että Weckström ei ole katsonut voivansa hyväk-           jossa uudisti aiemmat kysymyksensä ja esitti lisä-
35565: syä lentoturvallisuushallinnon esittämää käsitys-        kysymyksiä.
35566: tä siitä, että hän olisi rikkonut vaarallisten ainei-        Koska Weckström oli 2.12.1997 päivätyssä
35567: den kuljetuksesta annettuja säädöksiä ja mää-            vastineessaan kiistänyt rikkoneensa vaarallisten
35568: räyksiä ja käyttänyt tämän johdosta hänelle kir-         aineiden ilmakuljetusta koskevia säännöksiä ja
35569: jeessä varattua mahdollisuutta vastineen antami-         määräyksiä, lentoturvallisuushallinto oli velvoi-
35570:  seen sekä asian jatkotutkimusten käynnistämi-           tettu Weckströmin aloitteesta selvittämään asian
35571:  seen.                                                   tarkemmin. Jotta voitaisiin selvittää, miten ky-
35572:                                                          seisiä säännöksiä ja määräyksiä tarkkaan ottaen
35573: 2.3 Asian käsittelyn myöhemmät vaiheet                   oli rikottu, lentoturvallisuushallinto lähetti
35574:                                                          Weckströmille 2.3.1998 päivätyn selvityspyyn-
35575:     Vastineenaan Weckström toimitti lentotur-            nön, jossa pyydettiin vastauksia joukkoon kysy-
35576: vallisuushallinnolle 2.12.1997 päivätyn kirjeen,         myksiä. Samassa yhteydessä annettiin kirjalliset
35577: jossa hän totesi muun muassa, että pirtut oli            vastaukset Weckströmin esittämiin kysymyksiin.
35578: pakattu vaarallisten aineiden kuljetusta [lento-         Selvityspyynnössä Weckströmille varattiin mah-
35579: rahtina] koskevien ICAO-TI:n määräysten mu-              dollisuus antaa selvityksensä 30.4.1998 mennes-
35580: kaisesti (aineen YK-numero 1170, pakkaus pak-            sä. Aikarajan käyttäminen selvityspyynnöissä on
35581: kausohjeen 305 mukainen, jossa sisäpakkaus               yleinen menettely ja tarpeen siksi, ettei asian kä-
35582: IP.l ja ulkopakkaus 4Cl) ja että jos Ilmailulaitos       sittely jäisi kesken sen johdosta, ettei pyydettyä
35583: olisi etukäteen tiedustellut asiaa Weckströmiltä,        selvitystä toimitettaisikaan.
35584: se olisi voinut todeta asioiden tulleen hoidetuksi           Weckström otti 6.3.1998 puhelimitse yhteyttä
35585: lainmukaisella tavalla. Lisäksi Weckström esitti         lentoturvallisuushallinnon selvityspyynnön alle-
35586: kirjeessään joukon vaarallisten aineiden kulje-          kirjoittaneeseen apulaisjohtaja Hannu Luukko-
35587: tusta koskevia kysymyksiä.                               seen, joka yhä tarjosi Weckströmille mahdolli-
35588:     Tammikuun 12. päivänä 1998 Weckström toi-            suutta asian selvittämiseen keskusteluin. Weck-
35589:  mitti lentoturvallisuushallinnolle lisäselvityksen,     ström ilmoitti harkitsevansa asiaa, mutta ilmoitti
35590: jossa hän toisti aiempia kysymyksiään ja esitti          myöhemmin samana päivänä puhelimitse toi-
35591:  uusia sekä kertoi tehneensä poliisille rikosilmoi-      mistoinsinööri Jorma Kiviselle olevansa haluton
35592:  tuksen julkisesta herjauksesta.                         Luukkosen ehdottamaan keskusteluun.
35593:     Edellä mainitun lisäselvityksen saatuaankin              Maaliskuun 9. päivänä 1998 Weckström toi-
35594:  lentoturvallisuushallinto piti selvänä, että            mitti lentoturvallisuushallinnolle lisäselvityksen,
35595:  18.1 1.1997 suoritettu pirtukuljetus ei ollut mää-      jossa hän muun muassa esitti erilaisia lentotur-
35596:  räysten mukainen. Kuitenkin lentoturvallisuus-          vallisuushallintoa ja sen työntekijöitä koskevia
35597:  hallinto piti tapausta varsin vähäisenä ja katsoi,      väitteitä, ilmoitti pysyvänsä aiemmassa kannas-
35598:  että ei olisi kummallekaan osapuolelle tarkoituk-       saan, ettei ole rikkonut määräyksiä 18.ll.l997
35599:  senmukaista pitkällisesti kirjallisesti selvittää ta-   pirtukuljetuksen yhteydessä ja väitti Finnair
35600:  paukseen liittyviä yksityiskohtia, koska lentotur-      Oyj:n rikkoneen vaarallisten aineiden ilmakulje-
35601:  vallisuushallinnon käsityksen mukaan ei ollut           tusta koskevia määräyksiä. Weckströmin kirjeen
35602:  odotettavissa, että lentoturvallisuushallinnon          tekstistä ilmenee vastaus muutamaan lentotur-
35603:  26.1 1.1997 päivätyssä kirjeessä ilmoitettu loppu-      vallisuushallinnon selvityspyynnössä esitettyyn
35604: 6                                            KK 210/1998 vp
35605: 
35606: kysymykseen. Suurimpaan osaan kysymyksistä             vaatimuksia ei ole kyetty noudattamaan, eikä
35607: hän ei kirjeessään vielä vastannut. Weckströmille      kuljetusta ole siten voitu myöskään lentorahti-
35608: annetun määräajan 30.4.1998 jälkeen lentotur-          kuljetuksena suorittaa määräysten mukaisesti.
35609: vallisuushallinto harkitsee, miten sen tulee ta-       Vaarallisia aineita ei saa lentorahtina kuljettaa
35610: pauksen suhteen edetä. Koska lentoturvallisuus-        matkustamossa, jossa on matkustajia, eikä oh-
35611: hallinto pitää esille tullutta vaarallisten aineiden   jaamossa. Matkustamon tasolla olevassa rahtiti-
35612: kuljetussäännösten ja -määräysten rikkomista           lassa niitä saa kuljettaa ainoastaan, jos tilat täyt-
35613: edelleenkin vähäisenä, ei Weckströmille sen            tävät ilma-alusten rahtitiloja koskevat luokan B
35614: vuoksi ole odotettavissa seuraamuksia lentotur-        tyyppihyväksyntävaatimukset Nämä ovat pää-
35615: vallisuushallinnon taholta.                            piirteissään seuraavat: 1) rahdin luokse on oltava
35616:    Lentoturvallisuushallinto on pitänyt tapauk-        esteetön pääsy, 2) jos rahtitilassa syntyy kaasuja
35617: sen käsittelyssä lähtökohtana sitä, että pirtupul-     tai liekkejä tms. ne eivät saa päästä matkustajien
35618: lot kuljetettiin 18.11.1997 Tallinnasta Helsinkiin     tai miehistön jäsenten käyttämiin tiloihin, ja 3)
35619: matkatavarana. Tämä perustuu erityisesti siihen,       rahtitilassa on oltava savun- tai tulenilmaisin.
35620: että Weckström on allekirjoituksenaan vahvista-        Kuljetukseen käytetyn Cessna 152 -pienlentoko-
35621: nut 18.11.1997 päivätyn tulliselvityslomakkeen         neen tavaratilat sijaitsevat ohjaamon/matkusta-
35622: (General Declaration),jonka hän on antanut tul-        mon yhteydessä, eivätkä ne siten täytä yllä mai-
35623: liviranomaiselle Helsinki-Malmin lentoasemalla         nittuja ICAO-TI:n vaatimuksia.
35624: kyseisestä lennosta tehdyn tulliselvityksen yhtey-
35625: dessä. Kyseisen selvityksen mukaan kyseessä oli        3. LENTOTURVALLISUUSHALLINNON
35626: yksityislento, jolla oli mukana yksi matkustaja           FINNAIR OYJ:HIN KOHDISTAMAT
35627: eikä lainkaan rahtia (cargo). Pirtun kuljettami-          TOIMENPITEET
35628: nen matkatavarana on säännösten ja määräysten
35629: mukaan kielletty.                                          Saatuaan tiedon edellä käsitellystä pirtukulje-
35630:    Jos pirtu kuljetettiin Weckströmin tekemän          tuksesta ja julkaistuaan vaarallisten aineiden
35631: tulliselvityksen vastaisesti lentorahtina, kulje-      kuljetusta koskevan lehdistötiedotteen marras-
35632: tuksessa olisi tullut huomioida lukuisia säännös-      kuussa 1997 lentoturvallisuushallinto tarkisti
35633: ten ja määräysten edellyttämiä seikkoja, kuten         oma-aloitteisesti Helsinki-Vantaan lentoasemal-
35634: esimerkiksi:                                           la toimivista alkoholijuomia myyvistä tax-free-
35635:    - käytettiinkö tyyppihyväksyttyjä pakkauk-          myymälöistä, onko niillä myynnissä alkoholijuo-
35636: sia, joita pakkausohje 305 edellyttää;                 mia, jotka alkoholipitoisuutensa puolesta eivät
35637:    - merkittiinkö pakkaukset ja varustettiinko         ole vaarallisten aineiden kuljetusta matkatavara-
35638: ne varoituslipukkein määräysten mukaisesti;            na ilma-aluksessa koskevien määräysten mukai-
35639:    - käytettiinkö vaadittavia kuljetusasiakir-         sia. Tässä yhteydessä selvisi, että Ilmailulaitok-
35640: joja;                                                  sen tax-free-myynnissä oli vain enintään 60 tila-
35641:    -oliko kuljetuksen eri osapuolilla vaadittava       vuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuo-
35642: koulutus;                                              mia, mutta Finnair Oyj:n tax-free-myynnissä oli
35643:    -jos kyseessä oli ansiolento, oliko ansioleu-       myös 80 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää
35644: toyritys ohjeistanut henkilöstönsä vaadittavalla       Stroh-rommia. Vaikka vaarallisten aineiden kul-
35645: tavalla; ja                                            jetuksesta annetut säännökset eivät koske myyn-
35646:    - otettiinko huomioon ilma-aluksen rahtiti-         tiä tax-free-myymälöistä, tiedotti lentoturvalli-
35647: loja koskevat vaatimukset.                             suushallinto viivytyksettä Finnair Oyj:lle vaaral-
35648:    Lentoturvallisuushallinnon 2.3.1998 päivä-          listen aineiden kuljetusta koskevista rajoituksista
35649: tyssä selvityspyynnössä esitetyillä kysymyksillä       ja kehotti yhtiötä lopettamaan kyseisen tuotteen
35650: oli tarkoitus saada selville, millaisesta kuljetuk-    tax-free-myynnin telekopiosanomallaan 27 .11.
35651: sesta käsiteltävänä olevassa tapauksessa oli kyse      1997. Ennen kuin Weckström 9.3.1998 toimitti
35652: ja kuinka laajasti vaarallisten aineiden kuljetuk-     lentoturvallisuushallinnolle tiedon, että Finnair
35653: sesta annettuja säännöksiä on rikottu.                 Oyj on myynyt 80 % Stroh-rommia matkustajille
35654:    Jos Weckström katsoo, että kyseessä oli rahti-      lentokoneisiin, lentoturvallisuushallinnolla ei ol-
35655: kuljetus, vasta hänen antamiensa selvitysten pe-       lut tietoa yksittäistapauksista, joissa nimenomai-
35656: rusteella voidaan selvittää, miten hän on täyttä-      sesti Finnair Oyj:n lennoilla olisi rikottu vaaral-
35657: nyt vaarallisten aineiden lentorahtikuljetusta         listen aineiden kuljetuksesta annettuja säännök-
35658: koskevat hyvin yksityiskohtaiset vaatimukset. Jo       siä ja määräyksiä.
35659: tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että kaikkia          Lentoturvallisuushallinto oli edellä mainitulla
35660:                                           KK 210/1998 vp                                              7
35661: 
35662: tavalla puuttunut Stroh-rommin myyntiin Fin-        velleta esineisiin ja aineisiin,jotka muutoin 1uoki-
35663: nair Oyj:n tax-free-myymälässä ja kehottanut        teltaisiin vaarallisiin aineisiin, mutta joiden on
35664: poistamaan sen myynnistä. Saatuaan 9.3.1998         oltava ilma-aluksessalentokelpoisuus-tai lento-
35665: tiedon Finnair Oyj:n lennoilla tapahtuneista vaa-   toimintamääräysten perusteella, tai joiden kul-
35666: rallisten aineiden ilmakuljetusta koskevien sään-   jettamiseen lentotoiminnan harjoittajan valtio
35667: nösten ja määräysten rikkomisista lentoturvalli-    on myöntänyt luvan. Lentoturvallisuushallinto
35668: suushallinto toimitti Finnair Oyj:lle 12.3.1998     on esittänyt käsityksenään, että jos jäänestones-
35669: päivätyn kirjeen, jonka tarkoituksena oli antaa     teen kuljetustarve perustuu määräyksiin tai nii-
35670: tietoja vaarallisten aineiden ilmakuljetusta kos-   den pohjalta laadittuihin ohjeisiin, kyseistä va-
35671: kevista määräyksistä ja ilmoittaa, että vaikka      pautusta voidaan mahdollisesti soveltaa. Lisäksi
35672: yhtiön toiminta ennen vuoden 1997 loppua ei         lentoturvallisuushallinto on omana käsitykse-
35673: kyseiseltä osin ollut vaarallisten aineiden ilma-   nään arvioinut, että ICAO on määräyksiään laa-
35674: kuljetusta koskevien säännösten ja määräysten       tiessaan katsonut kyseisten aineiden osalta, että
35675: mukaista, rikkomukset eivät antaneet aihettajat-    hyöty turvallisuudelle olisi suurempi kuin aineen
35676: kotoimenpiteisiin. Kirjeen sisältö on siis Weck-    kuljettamisen aiheuttama vaara. Muita kyseises-
35677: strömiiie lähetettyä kirjettä vastaava.             sä ICAO-TI:n kohdassa tarkoitettavia aineita ja
35678:                                                     esineitä ovat esimerkiksi pelastuspakkauksissa
35679: 4. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJE-                     olevat hätäraketit ja erilaiset lennolla vaadittavat
35680:                                                     happisäiliöt.
35681:    TUSTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN
35682:    TULKINNASTA
35683:                                                     5.LOPUKSI
35684:    Lentoturvallisuushallinto ei ole esittänyt
35685: Weckströmiiie eikä kenellekään muullekaan sel-          Lentoturvallisuushallinto on selvityksenään
35686: laista ilmailumääräysten tulkintaa, että VAK-       todennut, että se katsoo toimineensa sekä Horst
35687: lakiaja sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää-    Weckströmin että Finnair Oyj:n suuntaan sillä
35688: räyksiä voidaan rikkoa, jos hyöty turvallisuudel-   tavoin kuin sen velvollisuutena lentoturvallisuu-
35689: le katsotaan suuremmaksi kuin aineen kuljetta-      desta vastaavana viranomaisena on ollut ja ettei
35690: misen aiheuttama vaara.                             se ole tietoinen siitä, kuinka kyseisessä tapauk-
35691:    Kansanedustaja Bremer viittaa kysymykses-        sessa noudatettu hallintotapa on vaikuttanut tai
35692: sään lentoturvallisuushallinnon Horst Weck-         voinut vaikuttaa ilmaliikenteen kilpailukykyyn.
35693: strömiiie 2.3.1998 lähettämässä kirjeessä esitet-       Liikenneministeriö katsoo, ettei asia anna ai-
35694: tyynjäänestospriitä koskevaan kysymykseen an-       hetta enempiin toimenpiteisiin ministeriön tahol-
35695: nettuun vastaukseen. ICAO-TI:n ja ilmailumää-       ta.
35696: räyksen OPS M1-18 mukaan määräyksiä ei so-
35697: 
35698:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
35699: 
35700:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
35701: 8                                           KK 210/1998 vp
35702: 
35703: 
35704: 
35705: 
35706:                                         Tili Riksdagens Talman
35707: 
35708:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      eller besättningsmedlemmar inte medföra farliga
35709: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ämnen ombord på luftfartyg i sitt resgods eller i
35710: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      övrigt, om inte Luftfartsverket bestämmer något
35711: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            annat i fråga om vissa farliga ämnen. Alkohoi
35712: 210:                                                  vars alkohoihait överstiger 70 volymprocent hör
35713:                                                       enligt ICAO-Tl tili de farliga ämnen som omfat-
35714:           Vad svarar Regeringen på de frågor          tas av ifrågavarande förbud oberoende av hur de
35715:        som ställts i motiveringen,                    har förpackats.
35716:           motsvarar        luftfartsmyndigheternas        Alkohoi vars alkohoihait överstiger 70 volym-
35717:        verksamhet i nämnda fall helt den linje        procent kan enligt ICAO-Tl transporteras i luft-
35718:        som Regeringen har godkänt, och                fartyg som flygfrakt, omalla detaljerade bestäm-
35719:           hur länge ämnar Regeringen godta det        melser angående godstransport iakttas; dessa be-
35720:        förvaltningssätt som utövas av direktö-        stämmelser gäller bl.a. klassificering av ämnena,
35721:        rerna Lamberg och Salonen vid luftfarts-       emballering, märkning av förpackningar, var-
35722:        inspektionen och som ständigt skadar vår       ningsetiketter, dokument, lastning, flygfraktsed-
35723:        flygtrafiks konkurrenskraft på det sätt        lar, utbildning för och instruerande av de olika
35724:        det gjort bl.a. i fallet Mörsky?               parterna i transporterna.
35725:                                                           Ifrågavarande bestämmelser och föreskrifter
35726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gäller lufttransporter av farliga ämnen oberoen-
35727: anföra följande:                                      de av luftfartygets storlek och oberoende av om
35728:                                                       flygen är privata eller sker i förvärvssyfte.
35729:    Riksdagsman Klaus Bremer har framställt ett            Med stöd av 75 § luftfartslagen (281/1995) och
35730: spörsmål som gäller det sätt på vilket luftfartsin-   3 § lagen om Luftfartsverket (1123/ 1990) harluft-
35731: spektionen vid Luftfartsverket agerat med anled-      fartsinspektionen vid Luftfartsverket i uppgift
35732: ning av en händelse som inträffade 18.11.1997.        att sörja för den allmänna flygsäkerheten och
35733: Förvärvsflygare Horst Weckström hade då med           tillsynen över luftfarten samt sköta andra myn-
35734: ett småplan transporterat 96-procentig alkohol,       dighetsuppgifter som gäller civ!lluftfart. Därför
35735: dvs. sprit.                                           och med stö.!i av 6 § 1 mom. TF A-lagen och 14 § 1
35736:    Med an1edning av spörsmålet har luftfartsin-       mom. L TF A-förordningen hör det också tili1uft-
35737: spektionen, tili vars behörighet behand1ingen av      fartsinspektionens uppgifter att övervaka att be-
35738: saken hör vid Luftfartsverket, avgett en redogö-      stämmelserna och föreskrifterna om lufttran-
35739: relse tili trafikministeriet.                         sport iakttas.
35740: 
35741: 1. ALLMÄNT OM LUFTTRANSPORT AV                        2. FÖRF ARANDET 1 ANSLUTNING TILL
35742:    FARLIGA ÄMNEN                                         FÖRV ÄRVSFLYGARE HORST WECK-
35743:                                                          STRÖMS TRANSPORT AV SPRIT OCH
35744:    Med stöd av 1agen om tr.ansport av farliga
35745:                                                          LUFTFARTSINSPEKTIONENS ÅTGÄR-
35746: ämnen (719/1994, nedan TFA-lagen) har det ut-
35747:                                                          DER MED ANLEDNING AV SAKEN
35748: fårdats en förordning om lufttr'!-psport av farliga
35749: ämnen (210/1997, n~~an LTFA-förordningen).               Med småplanet OH-CWO av typ Cessna 152
35750: Med stöd av 2 § LTF A-förordningen har detalje-       transporterade förvärvsflygare Horst Weck-
35751: rade internationella bestämmelser (ICAO-Tl)           ström 18.11.1997 sammanlagt två liter sprit från
35752: om lufttransport av farliga ämnen satts i kraft i     Tallinn till Helsingfors-Malms flygplats. Tullen
35753: Finland. Dessutom gäller luftfartsbestämmelsen        beslagtog ämnet. Fallet gavs stor publicitet i flera
35754: OPS M 1-18, som publicerats i luftfartsinspek-        massmedier, och enligt de uppgifter som erhållits
35755: tionens föreskriftssamling, lufttransporter av        genom dessa hade Weckström och Pekka Pärssi-
35756: farliga ämnen. ..                                     nen, som reste med honom, haft för avsikt att
35757:    Enligt 4 § LTF A-förordningen får passagerare      komma fram med sin ståndpunkt enligt viiken
35758:                                              KK 210/1998 vp                                              9
35759: 
35760: den finska tullens praxis i fråga om transport av      inte. 1 relation tili dem är luftfartsinspektionen
35761: alkohoi inte motsvarar alkohollagen och de be-         tillsynsmyndighet som kan inleda en process ge-
35762: stämmelser som skall iakttas inom Europeiska           nom att på behörigt sätt göra brottsanmälan tili
35763: unionen. 1 massmediernas nyhetsförmedling be-          polisen.
35764: träffande fallet i fråga beaktades inte alls andra         Största delen av de fall där överträdelse har
35765: bestämmelser om transport av sprit än alkohol-         uppdagats är enligt luftfartsinspektionens be-
35766: och tullbestämmelserna. På basis av de uppgifter       dömning av så liten betydelse att det inte är skäl
35767: om saken som framkommit i offentligheten kun-          att börja undersöka dem närmare som överträ-
35768: de flygarna och allmänheten eventuellt få den          delser. Om en person som idkar luftfart dock i ett
35769: felaktiga uppfattningen att det skulle vara tillåtet   sådant fall konstateras ha brutit mot någon be-
35770: att transportera sprit som resgods i luftfartyg.       stämmelse eller föreskrift som gäller luftfart, fin-
35771:    Med anledning av vad som anförts ovan fann          ner luftfartsinspektionen att det i enlighet med
35772: Iuftfartsinspektionen i egenskap av myndighet          den i 75 § luftfartslagen föreskrivna allmänna
35773: som skall sörja för flygsäkerheten sig förpliktad      tillsynsplikten är dess skyldighet att informera
35774: att informera både allmänheten och Horst Weck-         personen i fråga om de gällande bestämmelserna
35775: ström om de begränsningar i fråga om transport         och upplysa honom om hur han har brutit mot
35776: av alkohoi som baserar sig på bestämmelserna           dem. Syftet med detta är naturligtvis att den som
35777: om flygsäkerhet. Därför sände luftfartsinspek-         idkar luftfart inte någon annan gång skall göra
35778: tionen ett brevsom daterats 26.11.1997 tili Weck-      sig skyldig tili motsvarande överträdelse. Samti-
35779: ström (brevets innehåll relateras i punkt 2.2.)        digt meddelar luftfartsinspektionen att den inte
35780: samt pub1icerade 27.11.1997 ett pressmeddelan-         överväger att vidta påföljsåtgärder, varvid saken
35781: de om begränsningarna beträffande transport av         för dess del är slutbehandlad. Det är dock klart
35782: sprit och andra farliga ämnen. Syftet med press-       att luftfartsinspektionen också i dessa fall bere-
35783: meddelandet var att ge allmänheten information         der den som idkar luftfart möjlighet att på eget
35784: om bestämme1serna om lufttransport av farliga          initiativ tillställa luftfartsinspektionen utredning
35785: ämnen.                                                 och föra saken tili vidare utredning.
35786:                                                            Flygarna har ofta framfört som sin allmänna
35787: 2.1. Allmänt om luftfartsinspektionens undersök-       ståndpunkt att de anser att det är en belastning
35788:      ning av överträdelser                             att skriva utredningar tili luftfartsinspektionen.
35789:                                                        Därför har luftfartsinspektionen velat iaktta ett
35790:    Uppgifter om eventuella överträdelser av be-        så kundvänligt förfarande som möjligt, och begä-
35791: stämmelserna och föreskrifterna om luftfart            ra utredning endast i sådana fall som i utgångslä-
35792: kommer tili luftfartsinspektionens kännedom            get betraktas som allvarliga eller som inte är
35793: genom olika anmä1ningar, luftfartsinspektionens        klara på fårhand.
35794: egna inspektioner samt från andra källor. När en
35795: uppgift kommer tili luftfartsinspektionen över-
35796:                                                        2.2. Det brev som luftfartsinspektionen skickat
35797: väger den om det har varit fråga om en sak som
35798:                                                             tili Horst Weckström 26.11.1997
35799: det är skäl att undersöka närmare. Om en under-
35800: sökning inleds, är utgångsläget att det är fråga           Också i Horst Weckströms fall har man förfa-
35801: om en relativt allvarlig överträdelse eller att det    rit på ovan relaterat sätt. Luftfartsinspektionen
35802: finns misstanke om en sådan, eller att är fallet       fick kännedom om transporten av sprit med små-
35803: oklart. Om överträde1sen är allvarlig, kan den         planet genom massmedierna. Fallet bedömdes
35804: som gjort sig skyldig tili överträdelsen bli föremå1   redan från början vara klart och av så liten bety-
35805: för olika påföljder, beroende på undersökning-         delse att det inte var skäl att skrida tili vare sig
35806: ens slutresultat. 1 fråga om innehavare av flygcer-    påfåljds- eller ytterligare utredningsåtgärder. På
35807: tifikat är dessa påföljder återkallande av certifi-    grund av sin tillsynsplikt såg sig luftfartsinspek-
35808: kat, kompetensbevis eller behörighet med stöd av       tionen dock föranlåten att informera Weckström
35809: 27 § luftfartslagen eller varning enligt 28 § luft-    om bestämmelserna om transport av farliga äm-
35810: fartslagen. Alternativt eller utöver detta kan den     nen och om att han hade brutit mot dem. Detta är
35811: som brutit mot bestämmelserna bli föremål för          det huvudsakliga innehållet i luftfartsinspektion-
35812: straffprocess med stöd av straffbestämmelserna i       ens brev 26.11.1997. Vidare konstaterades det i
35813: 12 kap. luftfartslagen eller i någon annan lag.        brevet att luftfartsinspektionen inte fann det be-
35814: Straffbestämmelserna av allmän art gäller alla         hövligt ~tt inleda en sådan process som avses i
35815: oberoende av om de innehar flygcertifikat eller        19 § TF A-Iagen. Weckström bereddes också möj-
35816: 2 280043
35817: 10                                           KK 210/1998 vp
35818: 
35819: lighet att inkomma med sitt svaromål i saken till      saken skulle kunna utredas och där man samti-
35820: luftfartsinspektionen före 19.12.1997, om han          digt skulle kunna besvara Weckströms frågor.
35821: inte omfattar luftfartsinspektionens ståndpunkt i      Weckström meddelade att han inte var villig att
35822: saken.                                                 deltai samtalet och konstaterade att han har rätt
35823:    Luftfartsinspektionen understryker att allt         att få skriftligt svar på de frägor han ställt.
35824: som inträffat efter luftfartsinspektionens brev            Den 5 februari 1998 tillställde Weckström luft-
35825: 26.11.1997 beror på att Weckström inte har an-         fartsinspektionen en tilläggsutredning där han
35826: sett sig kunna godta den uppfattning som luft-         upprepade sina tidigare frågor och framställde
35827: fartsinspektionen framfört och enligt vilken han       tilläggsfrågor.
35828: skulle ha brutit mot bestämmelserna och före-              Emedan Weckström i sitt svaromål som date-
35829: skrifterna om transport av farliga ämnen, och att      rats 2.12.1997 hade bestridit att han brutit mot
35830: han därför utnyttjat den möjlighet att inkomma         bestämmelser och föreskrifter om lufttransport
35831: med svaromäl och inleda fortsatta undersök-            av farliga ämnen, var luftfartsinspektionen för-
35832: ningar som reserverats för honom i brevet.             pliktad att på Weckströms initiativ utreda frågan
35833:                                                        närmare. För att det skulle kunna utredas hur
35834: 2.3. De senare skedena i behandlingen av saken
35835:                                                        ifrägavarande bestämmelser och föreskrifter
35836:                                                        noggrant taget hade överträtts, sände luftfartsin-
35837:    Som sitt svaromä1 tillställde Weckström tili        spektionen tili Weckström en begäran om utred-
35838: luftfartsinspektion ett brev som daterats              ning. Begäran var daterad 2.3.1998 och där bads
35839: 2.12.1997 och där han bl.a. konstaterade att spri-     det om svar på ett antal frågor. Samtidigt gavs
35840: ten var förpackad i enlighet med ICAO-TI:s be-         skriftligt svar på de frågor som Weckström hade
35841: s~~mmelser om farliga ämnen [som flygfrakt]            ställt. 1 begäran om utredning bereddes Weck-
35842: (Amnets FN-nummer 1170, förpackningen i en-            ström möjlighet att ge in sin utredning före
35843: 1ighet med förpackningsanvisning 305, där den          30.4.1998. Det är allmän praxis att en tidsgräns
35844: inre förpackningen IP.1 och den yttre förpack-         utsätts i en begäran om utredning, och det är
35845: ningen 4C1) och att om Luftfartsverket skulle ha       nödvändigt för att behandlingen av saken inte
35846: förhört sig om saken hos Weckström på förhand,         skall bli på hälft av den anledningen att den
35847: skulle det ha kunnat konstatera att sakerna hade       begärda utredningen inte tillställs.
35848: skötts pä 1agen1igt sätt. Vidare ställde Weck-             Weckström tog 6.3.1998 per telefon kontakt
35849: ström i sitt brev ett antal frågor gällande trans-     med biträdande direktör Hannu Luukkonen,
35850: port av farliga ämnen.                                 som fortfarande erbjöd Weckström möjlighet att
35851:    Den 12 januari 1998 tillställde Weckström           reda ut saken genom diskussion. Weckström
35852: luftfartsinspektionen en tilläggsutredning där         meddelade att han skall tänka över saken, men
35853: han upprepade sina tidigare frågor och framställ-      anmälde senare samma dagper telefon till Jorma
35854: de nya samt berättade att han hade gjort brotts-       Kivinen att han inte var villigattdel tai detsamtai
35855: anmälan till polisen beträffande offentlig smä-        som Luukkonen hade föreslagit.
35856: delse.                                                     Den 9 mars 1998 tillställde Weckström luft-
35857:    Även efter att ha fått den ovan nämnda till-        fartsinspektionen en tilläggsutredning där han
35858: läggsutredningen fann luftfartsinspektionen det        bl.a. framförde olika päståenden om luftfartsin-
35859: vara klart att den sprittransport som hade företa-     spektionen och dess anställda, meddelade att han
35860: gits 18.11.1997 stred mot bestämmelserna. Luft-        håller fast vid sin tidigare ständpunkt enligt vii-
35861: fartsinspektionen ansåg dock fallet vara synnerli-     ken han inte har brutit mot bestämmelserna
35862: gen lindrigt och fann att det inte för någondera       18.11.1997 i samband med sprittransporten och
35863: parten vore ändamålsenligt att utdraget skriftli-      hävdade att Finnair Oyj hade brutit mot bestäm-
35864: gen utreda detaljerna i anslutning tili fallet, eme-   melserna om lufttransport av farliga ämnen. Av
35865: dan det enligt luftfartsinspektionens uppfattning      texten i Weckströms brev framgär svaret på vissa
35866: inte var att vänta att det slutresultat som medde-     frågor som framställts i luftfartsinspektionens
35867: lats i luftfartsinspektionens brev 26.11.1997, och     begäran om utredning. Största delen av frägorna
35868: enligt vilket luftfartsinspektionen inte övervägde     besvarade han ännu inte i sitt brev. Efter utgång-
35869: att inleda påföljdsåtgärder mot Weckström,             en av tidsfristen 30.4.1998 som utsatts för Weck-
35870: skulle ändras. Därför tog luftfartsinspektionen        ström överväger luftfartsinspektionen hur den
35871: kontakt med Weckström vecka 4/1998 (telefon-           bör gä vidare i saken. Emedan luftfartsinspektio-
35872: samtal Torkkeli/Weckström) och föreslog för            nen alltjämt finner den framkomna överträdel-
35873: honom ett samtai där allt som har anknytning till      sen av bestämmelserna och föreskrifterna om
35874:                                               KK 210/1998 vp                                              II
35875: 
35876: transport av farliga ämnen vara lindrig, finns det      me som finns på samma nivå som kabinen får
35877: således inte från luftfartsinspektionens sida någ-      sädana ämnen transporteras endast om utrym-
35878: ra påföljder att vänta för Weckström.                   mena motsvarar klass B i kraven för typgodkän-
35879:     Luftfartsinspektionen har vid behandlingen          nande gällande fraktgodsutrymmen i Iuftfartyg.
35880: av detta fall utgått från att spritflaskorna trans-     Dessa krav är i huvuddrag följande: I) det skall
35881: porterades från Tallinn tili Helsingfors                vara möjligt att obehindrat ta sig tili frakten, 2)
35882: I8.II.I997 som resgods. Detta baserar sig sär-          om det uppstär gaser eller Iägor e.dyl. i fraktut-
35883: skilt på att Weckström I8.II.I997 med sin under-        rymmet, får de inte kunna komma in i utrymmen
35884: skrift har bekräftat tullklareringsblanketten (Ge-      som används av passagerare eller besättning, och
35885: neral Declaration), som han har gett till tullmyn-      3) det skall finnas rök- eller branddetektor i frakt-
35886: digheten på Helsingfors-Malms flygplats i sam-          utrymmet. Godsutrymmet i smäplanet Cessna
35887: band med tullklareringen av ifrågavarande flyg-         I52, som användes för transporten, befinner sig i
35888: ning. Enligt ifrågavarande utredning var det frå-       anslutning till cockpiten/kabinen, och det upp-
35889: ga om en privat flygning där en passagerare men         fyller således inte ovan nämnda ICAO-TI-krav.
35890: ingen frakt (cargo) fanns med. Enligt bestämmel-
35891: serna och föreskrifterna är det förbjudet att           3. DE ÅTGÄRDER SOM LUFTFARTS-
35892: transportera sprit som resgods.                            INSPEKTIONEN VIDTAGIT GENT-
35893:     Om spriten, i strid med den tullklarering som          EMOT FINNAIR OYJ
35894: Weckström gjort, hade transporterats som flyg-
35895: frakt, borde ett flertal omständigheter som be-             Efter att ha fått vetskap om den ovan behand-
35896: stämmelserna och föreskrifterna förutsätter ha          lade sprittransporten och efter att i november
35897: beaktats, t.ex. följande:                               I997 ha publicerat pressmeddelandet om trans-
35898:     - användes det typgodkända förpackningar,           port av farliga ämnen kontrollerade luftfartsin-
35899: som förutsätts eniigt emballeringsanvisning 305,        spektionen pä eget initiativ vid de taxfreebutiker
35900:     - märktes förpackningarna och förseddes de          som på Helsingfors-Vanda flygplats säljer alko-
35901: med varningsetiketter i eniighet med bestämmel-         holdrycker huruvida de saluför alkoholdrycker
35902:  serna,                                                 som i fräga om alkohoihait inte motsvarar be-
35903:     - användes de transporthandiingar som               stämmelserna om transport av farliga ämnen
35904:  krävs,                                                 som resgods i luftfartyg. 1 det sammanhanget
35905:     - hade parterna i transporten den utbiidning        framkom det att det inom Luftfartsverkets tax-
35906:  som krävs,                                             freeförsäljning endast fanns sådana alkohol-
35907:     - om det var fråga om förvärvsflygverksam-          drycker som innehåller högst 60 voiymprocent
35908:  het, hade flygföretaget instruerat sin personai på     alkohol, men i Finnair Oyj:s taxfreeförsäljning
35909:  det sätt som krävs, och                                fanns ocksä Stroh-rom som innehåller 80 voiym-
35910:     - beaktades kraven beträffande Iuftfartygs          procent alkohol. Trots att bestämmelserna om
35911:  fraktutrymmen.                                         transport av farliga ämnen inte gäller försäljning
35912:     Syftet med de frågor som framställts i luft-        i taxfreebutiker, informerade luftfartsinspektio-
35913:  fartsinspektionens begäran om utredning, date-         nen utan dröjsmål Finnair Oyj om de begräns-
35914:  rad 2.3.I998, var att få reda på viiket siag av        ningar som gäller i fräga om transport av farliga
35915:  transport det var fråga om i det aktuella fallet och   ämnen och uppmanade per telekopia 27 .II.l997
35916:  hur bestämmeiserna om transport av fariiga äm-         bolaget att upphöra med taxfreeförsäljningen av
35917:  nen hade överträtts.                                   ifrägavarande produkt. lnnan Weckström
35918:     Om Weckström anser att det var fråga om             9.3.1998 underrättade luftfartsinspektionen om
35919:  transport av fraktgods, kan det först på basis av      att Finnair Oyj har sålt 80% Stroh-rom till passa-
35920:  de utredningar han har framiagt utredas hur han        gerarna pä flygplanen, hade luftfartsinspektio-
35921:  har uppfyllt de detaljerade krav som gäller i fråga    nen inte kännedom om enskilda fall där man
35922:  om Iufttransport av farliga ämnen som frakt-           uttryckligen pä Finnair Oyj:s flyg skulle ha brutit
35923:  gods. Redan i detta skede är det dock klart att        mot bestämmelser och föreskrifter om transport
35924:  man inte har kunnat uppfylla alla krav och att         av farliga ämnen.
35925:  transporten således inte heller har kunnat utföras         Luftfartsinspektionen hade på ovan nämnt
35926:  eniigt bestämmelserna om flygtransport av frakt-       sätt ingripit mot försäljningen av Stroh-rom i
35927:  gods. Fariiga ämnen får inte transporteras som         Finnair Oyj :s taxfreebutik och uppmanat bolaget
35928:  fraktgods i en kabin där det finns passagerare,        att dra in den från försäljningen. Efter att
35929:   och inte heller i cockpiten. 1 ett fraktgodsutrym-    9.3.I998 ha fått vetskap om de överträdelser av
35930: 12                                          KK 210/1998 vp
35931: 
35932: bestämmelserna och föreskrifterna om flygtran-        ras som farliga ämnen, men som enligt bestäm-
35933: sport av farliga ämnen som skett på Finnair Oyj:s     melserna om luftvärdighet eller luftfartsverk-
35934: flyg tillställde luftfartsinspektionen till Finnair   samhet måste finnas i ett luftfartyg, eller för vars
35935: Oyj ett brev som daterats 12.3.1998 och vars syfte    transport den stat till viiken den som idkar luft-
35936: var att ge information om bestämmelserna om           fart hör har beviljat tillstånd. Luftfartsinspektio-
35937: flygtransport av farliga ämnen och att meddela,       nen har framfört som sin uppfattning att om
35938: att trots att bolagets handlande före utgången av     behovet av att transportera frostskyddsvätska
35939: år 1997 inte till ifrågavarande de1ar motsvarade      baserar sig på bestämmelser eller på anvisningar
35940: bestämmelserna och föreskrifterna om flygtran-        som gjorts upp på basis av dessa, kan ifrågava-
35941: sport av farliga ämnen, gav överträdelserna inte      rande befrielse eventuellt tillämpas. Dessutom
35942: anledning till vidare åtgärder. Brevets innehåll      har luftfartsinspektionen som sin egen uppfatt-
35943: motsvarar således det brev som sändes till Weck-      ning bedömt att ICAO, när den gjort upp sina
35944: ström.                                                bestämmelser, har ansett att nyttan med avseen-
35945:                                                       de på säkerheten är större än den fara transpor-
35946: 4. OM TOLKNINGEN AV BESTÄMMEL-                        ten av varan ger upphov till. Andra ämnen och
35947:    SERNA OM TRANSPORT AV FARLIGA                      föremål som avses i ifrågavarande punkt i
35948:    ÄMNEN                                              ICAO-TI:s bestämmelser är t.ex. nödraketer som
35949:                                                       finns i räddningsförpackningar och olika syrebe-
35950:     Luftfartsinspektionen har varken till Weck-       hållare som krävs under flygning.
35951: ström eller någon annan framfört en sådan tolk-
35952: ning av luftfar.tsbestämmelserna som skulle inne-     5. AVSLUTNINGSVIS
35953: bära att TF A-lagen och de bestämmelser och
35954: föreskrifter som utfårdats med stöd av den kan           1 sin redogörelse har luftfartsinspektionen
35955: överträdas, om nyttan med avseende på säkerhe-        konstaterat att den finner att den både gentemot
35956: ten betraktas vara större än den fara transporten     Horst Weckström och Finnair Oyj har agerat på
35957: av varan ger upphov till.                             det sätt dess skyldighet som myndighet som sva-
35958:     1 sitt spörsmål hänvisar riksdagsman Bremer       rar för flygsäkerheten har krävt, och att den inte
35959: till det svar som luftfartsinspektionen i ett brev    är medveten om hur det förvaltningssätt som
35960: som skickats till Horst Weckström 2.3.1998 givit      utövats i ifrågavarande fall har inverkat eller
35961: på en fråga som ställts beträffande frostskydds-      kunnat inverka på flygtrafikens konkurrens-
35962: sprit. Enligt ICAO-TI och luftfartsbestämmelsen       kraft.
35963: OPS M1-18 tillämpas bestämmelserna inte på               Trafikministeriet finner att saken inte ger an-
35964: föremål och ämnen som annars skulle klassifice-       ledning till vidare åtgärder från ministeriets sida.
35965: 
35966:      Helsingforsden 25 mars 1998
35967: 
35968:                                                                           Trafikminister Matti Aura
35969:                                             KK 211/1998 vp
35970: 
35971: Kirjallinen kysymys 211
35972: 
35973: 
35974: 
35975: 
35976:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Työttömyysturvaa koskevien säännösten ke-
35977:                                         hittämisestä
35978: 
35979: 
35980:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35981: 
35982:     Työttömyysturvalain soviteltuun päiväraha-         mikä johtuu vuosittain vahvistetusta laista, jolla
35983: järjestelmään sisältyy joitakin ongelmia, jotka        enimmäisaikojen laskuri on pysäytetty.
35984: saattavat toimiajonkinasteisilla kynnyksinä pät-          Edellä mainitun sovitelluu päivärahan "pait-
35985: kätöiden vastaanottamiselle. On ainakin yksi           sio" -loukkuun pudonnut ryhmä tulisikin pelas-
35986: säännös,joka tietyn päivänjälkeen tai sitä ennen       taa ja mahdollistaa heille myös sovitelluu päivä-
35987: saadun päivärahaoikeuden osalta asettaa hakijat        rahan saantioikeus silloin, kun kerran muukin
35988: toistensa kanssa eriarvoiseen asemaan.                 työttömyysturvan työssäoloehto täyttyy.
35989:     Tällainen tilanne on henkilöllä, jolla on tullut      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35990:  työttömyysturvan sovitelluu päivärahan 150 päi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35991:  vän enimmäismäärä täyteen ennen 1.7.1994. Hä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35992:  neltä vaaditaan, päästäkseen uudelleen sovitel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35993:  lulle päivärahalle, yhtämittainen kuuden kuu-
35994:  kauden täysiaikainen työ. Ei riitä, vaikka hän                  Onko Hallitus tietoinen työttömyys-
35995:  keräisi pätkätöistä 10 kuukauden työssäoloeh-                turvan sovitelluu päivärahan ongelmatii-
35996:  don, jolla hän kyllä saa ansiosidonnaisen työttö-            kasta,ja
35997:  myyspäivärahan, mutta sittenkään hän ei ole oi-                 aikooko Hallitus korjata sen eriarvois-
35998:  keutettu soviteltuun päivärahaan.                            tavan epäkohdan, mihin ne henkilöt ovat
35999:     Sellaisten henkilöiden osalta, joilla taas sovi-          joutuneet, joilla sovitelluu työttömyys-
36000:  telluu päivärahan enimmäismäärä ei ole ennättä-              turvan enimmäismäärä on täyttynyt en-
36001:  nyt tulla täyteen 1.7.1994 mennessä, soviteltua              nen 1.7.1994?
36002:  päivärahaa maksetaan ilman enimmäisrajaa,
36003: 
36004:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
36005: 
36006:                       Esa Lahtela /sd                           Raimo Mähönen /sd
36007: 
36008: 
36009: 
36010: 
36011:  280043
36012: 2                                            KK 211/1998 vp
36013: 
36014: 
36015: 
36016: 
36017:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36018: 
36019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Enimmäiskeston ns. jäädytyksellä on paran-
36020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nettu niiden henkilöiden asemaa, joilla enim-
36021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mäismäärät eivät olleet täyttyneet 1. 7.1994 men-
36022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         nessä taijotka vähintään kuusi kuukautta kestä-
36023: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            neellä, yhdenjakoisella kokoaikatyöllä ovat saa-
36024: n:o 211:                                                neet uudelleen oikeuden soviteltuun työttömyys-
36025:                                                         päivärahaan. Vaikka henkilön sovitelluu työttö-
36026:           Onko Hallitus tietoinen työttömyys-           myyspäivärahan saamisen enimmäiskesto olisi
36027:        turvan sovitelluu päivärahan ongelmatii-         täyttynyt, on hänellä kuitenkin oikeus saada ko-
36028:        kasta, ja                                        konaan työttömän työttömyyspäivärahaa mää-
36029:           aikooko Hallitus korjata sen eriarvois-       räaikaisten työsuhteiden väliseltä ajalta, ellei
36030:        tavan epäkohdan, mihin ne henkilöt ovat          työttömyysturvalaissa tarkoitettu 500 päivän
36031:        joutuneet, joilla sovitelluu työttömyys-         enimmäismäärä ole täyttynyt.
36032:        turvan enimmäismäärä on täyttynyt en-               Työttömyysturvalaissa vuoden 1997 alusta lu-
36033:        nen 1.7.1994?                                    kien voimaan tulleisiin muutoksiin sisältyi työs-
36034:                                                         säoloehdon pidentäminen vähintään 26 kalente-
36035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            riviikosta vähintään 43 kalenteriviikkoon. Kun
36036: vasti seuraavaa:                                        henkilö uudelleen täyttää työssäoloehdon, on
36037:                                                         työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka
36038:     Sovitelluu työttömyyspäivärahan työttö-             myös määrättävä uudelleen. Käytännössä tämä
36039: myysturvalain mukaiset enimmäismäärät eivät             tarkoittaa sitä, ettei lyhennettyä työaikaa tekevä
36040: ole kertyneet 1.7.1994 lukien, eivätkä edelleen-        henkilö voi olla pysyvästi sovitelluu työttömyys-
36041: kään kerry vuoden 1998 loppuun saakka. Ns.              päivärahan piirissä ja säilyttää aikaisempaa päi-
36042: jäädytyksestä on säädetty kalenterivuosikohtai-         värahan tasoaan, vaikka sovitelluu työttömyys-
36043: silla laeilla. Työttömyyspäivärahan maksamisen          päivärahan enimmäiskeston jäädytys olisikin
36044: 500 päivän enimmäismäärä kertyy kuitenkin               voimassa.
36045: myös sovitelluista työttömyyspäivärahapäivistä             Valtion vuoden 1999 talousarvion valmistelun
36046: täysiksi päivärahapäiviksi muutettuna.                  yhteydessä on tarkoitus ratkaista, jatketaanko
36047:     Jos sovitelluu päivärahan enimmäismäärät            sovitelluu päivärahan enimmäiskeston jäädytys-
36048: ovat täyttyneet ennen mainittua päivämäärää,            tä edelleen, vai toteutuvatko työttömyysturvan
36049: henkilön tulee työttömyysturvalain 19 §:n 5 mo-         tavoitteet lyhennettyä työaikaa tekevien kohdal-
36050: mentin mukaisesti työskennellä yhdenjaksoisesti         la riittävällä tavalla pidennetyn työssäoloehdon
36051: vähintään kuuden kuukauden ajan työssä, jossa           ja palkan uudelleen määrittelyn kautta. Jälkim-
36052: työaika on alalla normaalisti sovellettavan koko-       mäisessä tapauksessa sovitelluu päivärahan
36053: aikaisen työntekijän enimmäistyöajan pituinen,          enimmäiskestoa koskevista säännöksistä voi-
36054: jotta sovitelluu päivärahan enimmäismäärien             daan luopua. Työttömyysturvalain 19 §:n 5 mo-
36055: laskentajaksot aloitettaisiin alusta eli että hänellä   mentin tarkoituksenmukaisuus tulee tarkastelta-
36056: olisi uudelleen oikeus saada soviteltua työttö-         vaksi samassa yhteydessä.
36057: myyspäivärahaa. Säännöksen tarkoituksena on
36058: rajoittaa työttömyyspäivärahan käyttöä työajan
36059: lyhentämisen ja osa-aikatyön subventiona.
36060: 
36061:      Helsingissä l päivänä huhtikuuta 1998
36062: 
36063:                                                                 Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
36064:                                                                      ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36065:                                              KK 211/1998 vp                                             3
36066: 
36067: 
36068: 
36069: 
36070:                                          Tili Riksdagens Talman
36071: 
36072:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att förkorta arbetstiden och tili att subventionera
36073: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            deltidsarbete.
36074: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Genom den s.k. frysningen av maximitiden
36075: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         har man förbättrat ställningen för de personer
36076: mål nr 211:                                            vars maximitid inte har gått ut före 1.7.1994 eller
36077:                                                        som genom ett heltidsarbete som fortgått minst
36078:           Är Regeringen medveten om proble-            sex månader på nytt fått rätt tili jämkad arbets-
36079:        men i anslutning tili utkomstskyddets           löshetsdagpenning. Även om maximitiden för
36080:        jämkade dagpenning, och                         jämkad arbetslöshetsdagpenning har gått ut har
36081:           ämnar Regeringen korrigera det miss-         den som lyfter dagpenning rätt att få full arbets-
36082:        förhållande som skapar ojämlikhet och           löshetsdagpenning för arbetslösa för tiden mel-
36083:        som de personer har drabbats av vars            lan de tidsbegränsade anställningarna, om inte
36084:        maximitid för den jämkade arbetslöshets-        den maximitid på 500 dagar som avses i lagen om
36085:        dagpenningen har gått ut före 1.7 .1994?        utkomstskydd för arbetslösa har gått ut.
36086:                                                           I de ändringar av lagen om utkomstskydd för
36087:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetslösa som trädde i kraft från och med in-
36088: anföra följande:                                       gången av 1997 ingick en förlängning av arbets-
36089:                                                        villkoret från minst 26 kalenderveckor tili minst
36090:     De maximitider för den jämkade arbetslös-          43 kalenderveckor. När en person på nytt uppfyl-
36091: hetsdagpenningen som avses i lagen om utkomst-         ler arbetsvillkoret, måste också den lön som ar-
36092: skydd för arbetslösa har inte räknats fr.o.m           betslöshetsdagpenningen grundar sig på räknas
36093: 1. 7.1994 och räknas fortsättningsvis inte fram tili   ut på nytt. I praktiken innebär detta att en person
36094: utgången av 1998. Bestämmelser om en s.k. frys-        som har förkortad arbetstid inte hela tiden kan
36095: ning har utfårdats kalenderårsvis genom separa-        ha rätt tili jämkad arbetslöshetsdagpenning och
36096: ta lagar. Då arbetslöshetsdagpenningens maxi-          bibehålla dagpenningens tidigare nivå, även om
36097: miperiod, som är 500 dagar, räknas ut beaktas          frysningen av maximitiden för jämkad arbetslös-
36098: dock också det belopp som har betalats ijämkad         hetsdagpenning skulle vara i kraft.
36099: arbetslöshetsdagpennning förvandlat tili fulla            Avsikten är att i anslutning tili beredningen av
36100: arbetsl öshetsdagpenningar.                            statsbudgeten för 1999 avgöra om frysningen av
36101:     Om maximitiden för den jämkade dagpen-             maximitiden för den jämkade dagpenningen
36102: ningen har gått ut före det nämnda datumet skall       skall fortsätta, eller om de mål som uppställts för
36103: den som lyfter dagpenning enligt 19 § 5 mom.           utkomstskyddet för arbetslösa uppnås i fråga om
36104: lagen om utkomstskydd för arbetslösa ha ett            personer som har förkortad arbetstid i tillräcklig
36105: arbete under minst sex månader där arbetstiden         utsträckning genom det förlängda arbetsvillko-
36106: är lika lång som den maximitid i heltidsarbete         ret och genom att lönen bestäms på nytt. 1 det
36107: som normalt tillämpas inom branschen, för att          senare fallet kan bestämmelserna om maximiti-
36108: beräkningen av maximitiderna för jämkad dag-           den för den jämkade dagpenningen slopas. Sam-
36109: penning skall börja på nytt, dvs. för att han igen     tidigt kommer man också att granska om 19 § 5
36110: skall ha rätt tili jämkad arbetslöshetsdagpen-         mom. lagen om utkomstskydd för arbetslösa är
36111: ning. Avsikten med bestämmelsen är att begrän-         ändamålsenlig.
36112: sa användningen av arbetslöshetsdagpenning tili
36113: 
36114:      Helsingforsden 1 april 1998
36115: 
36116:                                                 Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
36117:                                                                       minister Terttu Huttu-Juntunen
36118:                                             KK 212/1998 vp
36119: 
36120: Kirjallinen kysymys 212
36121: 
36122: 
36123: 
36124: 
36125:                                    Raimo Vistbacka /ps: Vaihtoehtolääkityksen hyväksymisestä Kela-
36126:                                       korvauksen piiriin
36127: 
36128: 
36129:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36130: 
36131:    Eräällä alajärveläisellä 63-vuotiaalla naishen-    eläketulot, hän on joutunut suuriin vaikeuksiin
36132: kilöllä todettiin vuoden 1997 alussa kasvain va-      Kansaneläkelaitoksen torjuvan suhtautumisen
36133: semmasta kainalosta. Kasvaimen havaittiin             takia. Näin siitä huolimatta, että hoidot ja lääki-
36134: myöhemmissä tarkemmissa tutkimuksissa ole-            tykset ovat olleet laillistetun erikoislääkärin
36135: van haimassa olevan kasvaimen etäispesäke.            määräämiä ja johtuneet aikaisemmilta kerroilta
36136: Kainalossa ollut kasvain leikattiin keväällä 1997.    tiedetyn normaalin lääkityksen sopimattomuu-
36137:    Koska samalta henkilöltä oli jo 13 vuotta ai-      desta potilaalle.
36138: kaisemmin poistettu kohtu ja munasarjat ja hän           Perusteltua onkin kysyä, miksi potilaalle ei
36139: oli tuolloin ollut erittäin heikossa kunnossa leik-   voida edes tällaisessa poikkeustapauksessa kor-
36140: kauksenjälkeen, mikä johtuijälkihoitoon käyte-        vata vaihtoehtoista lääkitystä ja hoitoa syövän
36141: tystä lääkityksestä, hän turvautui tällä kertaa       hoidossa, kun jo aikaisemmin on todettu nor-
36142: vaihtoehtoiseen tukilääkitykseen kirurgian eri-       maalin hoidon soveltumattomuus ja tehotto-
36143: koislääkärin Kaarlo Jaakkolan määräyksestä ja         muus ja kun on myös havaittavissa sen auttaneen
36144: valvonnassa. Kyseinen lääkitys muodostui sekä         kiistatta henkilöä elämään lähes Oireettornana jo
36145: apteekissa saatavana olevista että lääkärin mää-      vuoden, kun normaali elinaika vastaavilla diag-
36146: räämistä luontaislääkkeistä sekä elohopeamyr-         nooseilla on vain noin puoli vuotta. Pelkän peri-
36147: kytyksen hoitamiseksi tehdystä paikkasanee-           aatteen vaihtoehtolääkityksen "huonoudesta" ei
36148: rauksesta. Lisäksi tarvittiin luonnollisesti tutki-   tulisi olla peruste, kun selvä hyötyvaikutus on
36149: muksia ja lääkärikäyntejä hoitavan lääkärin vas-      todettavissa.
36150: taanotolla Helsingissä ja Kristiinankaupungissa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36151: Kyseinen vaihtoehtoinen tukilääkitys ja hoito         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36152: saivat aikaan sen, että potilas voi hyvin ennen ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36153: jälkeen leikkauksen sekä ettei haimakasvain ole       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36154: enää kasvanut.
36155:     Potilas ei ole kuitenkaan saanut mitään kor-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ja
36156: vauksia lääkityksestään niin apteekki- kuin luon-            millä aikataululla vaihtoehtoisen lääki-
36157: taislääkkeidensäkään osalta (yht. noin 23 000                tyksen saamiseksi Kela-korvauksen pii-
36158: mk) hammassaneerauksesta arvoltaan noin                      riin ainakin niissä tapauksissa, joissa sitä
36159: 8 600 mk. Hänen lääkärissäkäyntimatkansa                     saadaan lääkärin määräämänä ja aiem-
36160: Kristiinankaupunkiin on korvattu vain Seinä-                 min potilaan kohdalla on todettu tavan-
36161: joelle saakka. Yhteensä hän on joutunut maksa-               omaisen lääkityksen sopimattomuus ja
36162:  maan "omasta pussistaan" noin 41 000 markan                 tehottomuus?
36163: kustannukset. Koska henkilöllä on vain pienet
36164: 
36165:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
36166: 
36167:                                          Raimo Vistbacka /ps
36168: 
36169: 
36170: 
36171: 
36172: 280043
36173: 2                                           KK 212/1998 vp
36174: 
36175: 
36176: 
36177: 
36178:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle
36180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksamaan.
36181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vaihtoehtohoidolla tarkoitetaan yleensä hoi-
36182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tomenetelmiä, joiden hoitovasteesta potilaan
36183: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hoidossa ei ole saatavilla tieteellisiin tutkimuk-
36184: sen n:o 212:                                          siin perustuvaa luotettavaa tietoa tai näyttöä.
36185:                                                       Vaihtoehtohoitona voidaan käyttää luontais-
36186:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ja      lääkkeitä, joihin kuuluu suuri määrä elintarvike-
36187:        millä aikataululla vaihtoehtolääkityksen       lain alaisia erityisvalmisteita. Lääkelaissa ei ole
36188:        saamiseksi Kela-korvauksen piiriin aina-       virallisesti määritelty luontaislääkettä. Lääke-
36189:        kin niissä tapauksissa, joissa sitä saadaan    lain piiriin kuuluvat ja sairausvakuutuksen kor-
36190:        lääkärin määräämänä ja aiemmin poti-           vausjärjestelmään kuulumattomat rohdosval-
36191:        laan kohdalla on todettu tavanomaisen          misteet sekä homeopaattiset ja antroposofiset
36192:        lääkityksen sopimattomuus ja tehotto-          valmisteet luetaan usein vaihtoehtohoitoihin
36193:        muus?                                          kuuluviksi. Lääkkeistä kyseiset valmisteet eroa-
36194:                                                       vat muun muassa siten, että myyntiluvan saami-
36195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          seksi näiden valmisteiden tehoa potilaiden hoi-
36196: vasti seuraavaa:                                      dossa ei tarvitse osoittaa potilaille tehdyin kliini-
36197:                                                       sin kokein.
36198:     Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella korva-          Lääkkeiksi luokiteltavat vitamiini- ia hivenai-
36199: taan lääkärin määräämät lääkkeet sekä vaikean         nevalmisteet korvataan sairausvakuutusjärjes-
36200: sairauden hoitoon tarpeelliset, lääkärin määrää-      telmän periaatteiden mukaisesti, kun niiden
36201: mätja apteekista tai sairaalasta hankitut kliiniset   käyttö vakuutetun sairauden hoidossa on ollut
36202: ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet. Sai-   tarpeellista sekä lääketieteellisesti perusteltua.
36203: rausvakuutuslain 5 a §:n mukaan sairausvakuu-         Syövän ehkäisyssä ja hoidossa vitamiineihin ja
36204: tusjärjestelmästä korvattavalla lääkkeellä tar-       hivenaineisiin on asetettu suuriakin odotuksia.
36205: koitetaan lääkelain mukaista lääkemääräystä           Erityisesti eräiden vitamiini- ja hivenaineiden an-
36206: edellyttävää lääkettä, joka on tarkoitettu joko       tioksidanttiominaisuuksien takia on toivottu nii-
36207: sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan      tä käyttämällä voitavan estää syövän syntyä ja
36208: tai helpottamaan sairautta tai sen oireita ja jolle   edistää syövän paranemista. Asianmukaisissa
36209: on vahvistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi       tieteellisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan toistai-
36210: hyväksyttävä tukkuhinta. Lisäksi korvattavalla        seksi ole saatu vahvistusta ennakko-odotuksille.
36211: lääkkeellä tarkoitetaan niitä asianomaisen mi-           Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän pe-
36212: nisteriön päätöksessä mainittuja lääkkeitä, joita     rusperiaatteena on kohdella vakuutettuja yhden-
36213: saadaan myydä ilman lääkemääräystä ja jolle on        vertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Siten sairaan-
36214: vahvistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hy-      hoitona korvattavien lääkevalmisteiden korvat-
36215: väksyttävä tukkuhinta. Mainitun lainkohdan            tavuutta tulee arvioida samoin kriteerein vakuu-
36216: perusteella rohdosvalmisteita, homeopaattisia ja      tetusta riippumatta. Tällöin on tarkoituksenmu-
36217: antroposofisia valmisteita ei kuitenkaan korvata      kaista, että valmisteiden saattaminenjulkisin va-
36218: sairausvakuutuskorvausjärjestelmästä.                 roin tuetun lääkekorvausjärjestelmän piiriin
36219:     Sairausvakuutusjärjestelmästä vakuutetulla        edellyttää, että niiden merkitys sairauden hoi-
36220: on oikeus saada korvausta sairauden perusteella       dossa on luotettavasti tieteellisin tutkimuksin
36221: tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. Tar-       osoitettu. Mikäli kysymyksessä tarkoitettujen
36222: peellisen sairaanhoidon kustannukset korvataan        vaihtoehtolääkkeiden osalta saadaan uusia tut-
36223: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk-       kimustuloksia, Kansaneläkelaitoksen yhteydes-
36224: sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten-       sä toimivassa sosiaalilääketieteellisessä neuvot-
36225:                                            KK 212/1998 vp                                            3
36226: 
36227: telukunnassa tulee asia tarvittaessa uudelleen ar-   teellinen neuvottelukunta käsittelee muun ohella
36228: vioitavaksi. Neuvottelukunnassa ovat edustet-        lääkkeiden korvaamiseen sairausvakuutusjärjes-
36229: tuina kaikki sairausvakuutusjärjestelmän kan-        telmästä liittyviä kysymyksiä.
36230: nalta tärkeimmät erikoisalat. Sosiaalilääketie-
36231: 
36232:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
36233: 
36234:                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen sijainen,
36235:                                                                    ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36236: 4                                              KK 212/1998 vp
36237: 
36238: 
36239: 
36240: 
36241:                                            Tili Riksdagens Talman
36242: 
36243:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               handlingsmetoder i fråga om vilka det inte finns
36244: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               på vetenskapliga undersökningar baserade till-
36245: medlem av statsrådet översänt föllande av riks-           förlitliga uppgifter om eller bevis på hur patien-
36246: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                     terna svarar på behandlingen. Naturläkemedel
36247: spörsmål nr 212:                                          kan användas som alternativ behandling och tili
36248:                                                           dem hör en stor mängd specialpreparat som lyder
36249:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           under livsmedelslagen. Begreppet naturläkeme-
36250:         ta, och enligt viiken tidtabell, för att alter-   del definieras inte officiellt i läkemedelslagen.
36251:         nativ medicinering skall omfattas av              Sådana naturmedel samt homeopatiska och an-
36252:         FPA-ersättningen åtminstone i sådana              troposofiska preparat som omfattas av läkeme-
36253:         fall då den ordineras av en läkare och det        delslagen men inte av sjukförsäkringens ersätt-
36254:         tidigare har konstaterats att sedvanlig           ningssystem hänförs ofta tili de alternativa be-
36255:         medicinering inte lämpar sig för och inte         handlingsmetoderna. Preparaten i fråga skiljer
36256:         har någon effekt på patienten i fråga?            sig från läkemedel bl.a. i den meningen att deras
36257:                                                           effekt vid vården av patienter inte behöver påvi-
36258:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             sas med kliniska försök på patienter för att för-
36259: anföra följande:                                          säljningstillstånd skall erhållas.
36260:                                                              Sådana vitamin- och spårämnespreparat som
36261:     Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts av läka-      klassificeras som läkemedel ersätts enligt princi-
36262: re ordinerade läkemede1 samt kliniska närings-            perna inom sjukförsäkringssystemet, då använd-
36263: preparat och motsvarande produkter som be-                ningen av dem vid behandlingen av den försäkra-
36264: hövs vid behandling av svår sjukdom, har ordine-          des sjukdom har varit nödvändig och medicinskt
36265: rats av läkare och anskaffats på apotek eller             motiverad. Vid förebyggande och behandling av
36266: sjukhus. Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen förstås        cancer ställs stora förväntningar på vitaminer
36267: med läkemedel som skall ersättas enligt sjukför-          och spårämnen. 1 synnerhet på grund av vissa
36268: säkringssystemet ett i läkemedelslagen avsett re-         vitaminers och spårämnes antioxidationsegen-
36269: ceptbelagt läkemedel vars ändamål är att vid              skaper har man hoppats att användningen av
36270: invärtes eller utvärtes bruk bota eller lindra sjuk-      dem skulle kunna förhindra uppkomsten av can-
36271: dom eller sjukdomssymtom och för vilket har               cer och främja tillfrisknandet från cancer. Ade-
36272: fastställts ett skäligt partipris som kan godtas          kvata vetenskapliga undersökningar har emeller-
36273: som ersättningsgrund. Med läkemedel som skall             tid inte ännu kunnat infria dessa förväntningar.
36274: ersättas förstås även ett sådant i beslut av veder-          Den grundläggande principen inom sjukför-
36275: börande ministerium nämnt läkemedel som får               säkringens ersättningssystem är att de försäkrade
36276: säljas utan recept och för vilket ett skäligt parti-      skall få ett jämlikt och rättvist bemötande. Där-
36277: pris som kan godtas som ersättningsgrund har              för skall frågan om ersättning för läkemedelspre-
36278: fastställts. Enligt nämnda lagrum ersätts dock            parat som skall ersättas som sjukvård prövas
36279: inte naturmedel eller homeopatiska och antropo-           enligt samma kriterier oberoende av den försäk-
36280: sofiska preparat enligt sjukförsäkringens ersätt-         rade. Då är det ändamålsenligt att en förutsätt-
36281: ningssystem.                                              ning för att preparaten skall omfattas av det
36282:     En försäkrad har rätt att vid sjukdom få ersätt-      läkemedelsersättningssystem som stöds med of-
36283: ning enligt sjukförsäkringssystemet för nödvän-           fentliga medel är att deras betydelse vid behand-
36284: diga kostnader för sjukvård. De nödvändiga                lingen av en sjukdom har visats på ett tillförlitligt
36285: kostnaderna för sjukvård ersätts tili den del var-        sätt genom vetenskapliga undersökningar. Om
36286: till kostnaderna för vården skulle ha uppgått för         nya undersökningsresultat erhålls om de alterna-
36287: den försäkrade med undvikande av onödiga                  tiva läkemedel som avses i spörsmålet, kommer
36288: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-            ärendet vid behov upp tili ny prövning i socialme-
36289: rades hälsa.                                              dicinska delegationen vid Folkpensionsanstal-
36290:     Med alternativ behandling avses vanligen be-          ten. Alla de med tanke på sjukförsäkringssyste-
36291:                                            KK 212/1998 vp                                             5
36292: 
36293: met viktigaste specialiteterna är representerade i   handlar bl.a. frågor som hänför sig tili ersättning
36294: delegationen. Socialmedicinska delegationen be-      för läkemedel enligt sjukförsäkringssystemet.
36295: 
36296:      Helsingfors den l april 1998
36297: 
36298:                              Ställföreträdare för social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36299:                                                                     minister Terttu Huttu-Juntunen
36300:     1
36301: 
36302: 
36303:     1
36304: 
36305: 
36306: 
36307: 
36308: 1
36309: 
36310: 
36311: 1
36312:                                             KK 213/1998 vp
36313: 
36314: Kirjallinen kysymys 213
36315: 
36316: 
36317: 
36318: 
36319:                                    Juha Karpio /kok: Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueen
36320:                                       opastuskeskuksen sijoittamisesta
36321: 
36322: 
36323:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36324: 
36325:     Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelu-              dytty. Kunnan toimesta on myös suoritettu lu-
36326: alue Leivonmäellä on Keski-Suomen suurin yh-          kuisia toimenpiteitä asian vauhdittamiseksi.
36327: tenäinen luonnonsuojelualue. Vastaavanlaiset              Tarkoitukseen sopiva tila on hankittavissa
36328: alueet, joissa suo-, harju- ja vesiluonto muodos-     Leivonportin kiinteistöstä, jossa opastuspaikak-
36329: tavat yhtenäisen kokonaisuuden, ovat Etelä- ja        si sopiva alue on kunnan omistuksessa. Pääopas-
36330: Keski-Suomessa harvinaisia. Alue sisältyy soi-        tuspaikan sijoittaminen valtatien varrelle sinne,
36331: den-, harjujen- ja rantojensuojeluohjelmiin.          missä ihmiset liikkuvat, on ensiarvoisen tärkeää
36332:     Alueelle laaditun runkosuunnitelman mu-           luonnonarvojen ja retkeilypalvelujen tunnetuksi
36333: kaan alueen opastusjärjestelmään kuuluu opas-         tulemisen kannalta.
36334: tuspaikka. Tämän tavoitteena on antaa perus-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36335: tiedot luonnonsuojelusta Suomessa sekä esi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36336: tellä Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelu-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36337: alueen tavoitteita ja erityispiirteitä. Suojelualu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36338: een valtakunnallinen ja maakunnallinen merki-
36339:  tys huomioon ottaen tulisi pääopastuspaikka si-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36340: joittaa kuntakeskukseen valtatie 4:n (E 75) var-              omalta osaltaan valmis ryhtymään, jotta
36341:  relle, mitä ovat puoltaneet Keski-Suomen liitto,             Keski-Suomen suurimman yhtenäisen
36342:  Keski-Suomen lääninhallitus ja Ympäristökes-                 luonnonsuojelualueen tunnettavuutta li-
36343:  kus. Mainittu tärkeä hanke on kuitenkin vuosia               sätään Leivonmäen kuntaan sijoitetta-
36344:  ollut keskeneräinen eikä toimenpiteisiin ole ryh-            van opastuskeskuksen avulla?
36345: 
36346:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
36347: 
36348:                                            Juha Karpio /kok
36349: 
36350: 
36351: 
36352: 
36353:  280043
36354: 2                                        KK 213/1998 vp
36355: 
36356: 
36357: 
36358: 
36359:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36360: 
36361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin        Opastuskeskuksesta ei runkosuunnitelmassa ole
36362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mainintaa.
36363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Leivonmäen kunta on sittemmin useaan ottee-
36364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-      seen kääntynyt sekä Metsähallituksen että ympä-
36365: pion kirjallisen kysymyksen n:o 213:                ristöministeriön puoleen tarjoten omistamastaan
36366:                                                     Leivonportti-nimisestä liikekiinteistöstä tiloja
36367:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         opastuspaikan tarpeisiin. Metsähallituksen ja
36368:        omalta osaltaan valmis ryhtymään, jotta      kunnan väliset neuvottelut eivät kuitenkaan -
36369:        Keski-Suomen suurimman yhtenäisen            ainakaan toistaiseksi - ole johtaneet tuloksiin.
36370:        luonnonsuojelualueen tunnettavuutta li-      Metsähallitus on kuitenkin - käytettävissä ole-
36371:        sätään Leivonmäen kuntaan sijoitetta-        vien määrärahojen puitteissa- parantanut vähi-
36372:        van opastuskeskuksen avulla?                 tellen luonnonsuojelualueen opastusta ja muita
36373:                                                     yleisöpalveluita muualla, ennen kaikkea Selän-
36374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pohjan suunnalla.
36375: vasti seuraavaa:                                        Useat kunnat, joissa on suojelualueita, toivo-
36376:                                                     vat Leivonmäen tavoin valtion panostavan ny-
36377:    Haapasuon-Syysniemen alueella on pitkä ja        kyistä enemmän suojelualueiden opastus- ja mui-
36378: monivaiheinen suojeluhistoria. Kansallispuisto-     den yleisöpalveluiden kehittämiseen. Luonnon-
36379: komitea ehdotti jo vuonna 1976 runsaan 3 000        suojelualueiden hoitoon vuosittain käytettävissä
36380: hehtaarin laajuisen kansallispuiston perustamis-    olevat määrärahat eivät kuitenkaan anna mah-
36381: ta alueelle vuoteen 1992 mennessä. Valtio omisti    dollisuutta edetä yhtäaikaisesti kaikkialla. Pe-
36382: ehdotetusta kansallispuistoalueesta runsaan kol-    rustamissäädökset velvoittavat valtiota järjestä-
36383: manneksen eli 1 120 hehtaaria. Suojelutavoittei-    mään yleisöpalvelut kansallispuistoihin. Tämän
36384: den kannalta merkittävimmät harju- ja suoalueet     mukaisesti kansallispuistot asetetaan muiden
36385: olivat tuolloin enimmäkseen yksityisomistukses-     suojelualueiden edelle yleisöpalveluita toteutet-
36386: sa. Sittemmin valtio on hankkinut alueelta pää-     taessa.
36387: asiassa valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulu-       Haapaniemen-Syysniemen alueelta on luon-
36388: via yksityismaita. Vuonna 1991 annetulla lailla     nonsuojelualueen perustamisen jälkeen hankittu
36389: (131/1991) muodostettiin valtion omistamista        valtiolle runsaat 200 hehtaaria yksityismaita,jot-
36390: maista, yhteensä 2 130 hehtaaria, luonnonsuoje-     ka on tarkoitus liittää jo perustettuun suojelu-
36391: lulain (71/1923) mukainen erityinen luonnonsuo-     alueeseen. Ympäristö ministeriön arvion mu-
36392: jelualue. Sekä Metsähallitus että Leivonmäen        kaan Haapaniemen ja Syysniemen suojelualue ja
36393: kunta pitivät tuolloin luonnonsuojelualuetta        siihen liitettäväksi hankitut maat muodostavat
36394: kansallispuistoa parempana vaihtoehtona.            tällä hetkellä sekä luonnon edustavuuden että
36395:    Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-          alueen eheyden ja laajuuden puolesta kansallis-
36396: alue on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidos-     puistoksi kelvollisen kokonaisuuden. Ympäris-
36397: sa. Metsähallitus on yhdessä suunnitteluryhmän      töministeriö on osaltaan valmis edistämään Haa-
36398: kanssa laatinut suojelualueen käyttöä ja hoitoa     pasuonja Syysniemen luonnonsuojelualueen sta-
36399: ohjaavan runkosunnnitelman. Mainitussa suun-         tuksen muuttamista kansallispuistoksi, jolloin
36400: nitteluryhmässä on ollut mm. Leivonmäen kun-         myös suojelualueen opastuskeskuskysymyksen
36401: nan edustaja. Runkosuunnitelmassa esitetään          ratkaisemiseen on nykyistä vankemmat perus-
36402: alueelle kahta opastuspaikkaa, joista toinen si-     teet.
36403: joitettaisiin Leivonmäen kuntakeskukseen.
36404: 
36405:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
36406: 
36407:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
36408:                                             KK 213/1998 vp                                              3
36409: 
36410: 
36411: 
36412: 
36413:                                         Tili Riksdagens Talman
36414: 
36415:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i naturskyddsområdet, varav den ena skulle pla-
36416: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      ceras i centrum av Leivonmäki kommun. Guide-
36417: de medlem av statsrådet översänt följande av          centralen nämns inte i ramplanen.
36418: riksdagsman Juha Karpio undertecknade spörs-             Leivonmäki kommun har sedan dess upprepa-
36419: mål nr 213:                                           de gånger vänt sig tili Forststyrelsen och tili mil-
36420:                                                       jöministeriet och erbjudit affårsfastigheten Lei-
36421:           Vilka åtgärder avser Regeringen för         vonportti, som ägs av kommunen, att användas
36422:        sin del vidta för att det största, enhetliga   som informationsställe. Förhandlingarna mellan
36423:        naturskyddsområdet i mellersta Finland         Forststyrelsen och kommunen har åtminstone
36424:        skall göras mer känt med hjälp av den          inte hittills lett tili resultat. Med de medel som
36425:        guidecentral som placeras i Leivonmäki         står tillbuds har emellertid F orststyrelsen så små-
36426:        kommun?                                        ningom förbättrat informationen och annan all-
36427:                                                       män service i naturskyddsområdet främst i trak-
36428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten av Selänpohja.
36429: anföra följande:                                         Många kommuner med naturskyddsområden
36430:                                                       önskar, såsom Leivonmäki kommun, att staten
36431:    Området Haapasuo-Syysniemi har en lång             skulle satsa mer på att utveckla informationen
36432: och omväxlande fridlysningshistoria. National-        om och den allmänna servicen i naturskyddsom-
36433: parkskommitteen föreslog redan 1976 att en            rådena. De medel som årligen anvisas för sköt-
36434: 3 000 ha stor nationalpark skulle inrättas före       seln av naturskyddområden ger emellertid inte
36435: 1992. Staten ägde ca en tredjedel, dvs. 1120 ha av    möjlighet att samtidigt satsa lika mycket på alla
36436: det föreslagna området. De mest skyddsvärda           områden. Enligt inrättningsstadgarna skall sta-
36437: åsarna och myrmarkerna var då i privat ägo tili       ten arrangera service för publiken i nationalpar-
36438: största del. Sedan dess har staten i huvudsak köpt    kerna. Av den orsaken prioriteras nationalpar-
36439: främst sådan privat mark som ingått i riksomfat-      kerna framom andra skyddsområden, då den
36440: tande skyddsprogram. Med stöd av en lag (131/         allmän servicen utvidgas.
36441: 1991) från år 1991 inrättades ett skärskilt natur-       Staten har köpt ca 200 ha privat mark efter det
36442: skyddsområde enligt naturvårdslagen (71/1923)         att naturskyddsområdet Haapaniemi-Syysnie-
36443: av de statsägda markerna. Såväl Forststyrelsen        mi inrättades. Dessa områden skall införlivas
36444: som Leivonmäki kommun ansåg då att ett natur-         med naturskyddsområdet. Miljöministeriet an-
36445: skyddsområde var ett bättre alternativ än en na-      ser att naturskyddsområdet Haapaniemi-Syys-
36446: tionalpark.                                           niemi inklusive de marker som skall införlivas, i
36447:    Naturskyddsområdet Haapasuo och Syysnie-           detta nu bildar en helhet med representativ natur,
36448: mi disponeras och sköts av Forststyrelsen. Till-      som också är tillräckligt enhetlig och omfattande
36449: sammans med en planeringsgrupp har Forststy-          för att vara lämplig som nationalpark. Miljömi-
36450: relsen utarbetat en ramplan som anger riktlinjer-     nisteriet kan för sin del främja att naturskydd-
36451: na för skötseln och nyttjandet av naturskydds-        sområdets status ändras tili nationalpark. Då
36452: området. Leivonmäki kommun har bl.a. varit            finns det starkare motiv för att lösa frägan om
36453: representerad i den nyssnämnda planeringsgrup-        informationsställen.
36454: pen. I ramplanen föreslås två informationsställen
36455: 
36456:      Helsingforsden 6 aprill998
36457: 
36458:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
36459:                                              KK 214/1998 vp
36460: 
36461: Kirjallinen kysymys 214
36462: 
36463: 
36464: 
36465: 
36466:                                     Mikko Immonen /vas: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opis-
36467:                                        kelijavalinnoista
36468: 
36469: 
36470:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36471:     Saamiemme tietojen mukaan Turun työvoi-            ennen kuin hänet voidaan valita opetusministe-
36472: mapiirin alueella opiskelijavalinnoissa työvoi-        riön alaisten oppilaitosten antamaan ammatilli-
36473: mapoliittiseen aikuiskoulutukseen osa opiskeli-        seen peruskoulutukseen, joka järjestetään muu-
36474: japaikoista täytetään "päältäpäin" siten, että ai-     toin kuin ammatillisena aikuiskoulutuksena.
36475: kuiskoulutuslaitoksen opettajat voivat suoraan             Työvoimapoliittisesta     aikuiskoulutuksesta
36476: valita ennen valintahaastattelua jatkokurssille        annetun lain 6 §:ssä säädetään koulutustarpeen
36477: aiemmille kursseille osallistuneita "tuttuja" työt-    selvittämisestä. Normi kohdistuu työvoimavi-
36478: tömiä ilman, että asianomaiset joutuisivat käy-        ranomaisten toimintaan. Sen mukaan koulutus-
36479: mään työvoimapiirin haastattelussa, kuten muut         hankintoja suunniteltaessa ja koulutusta hankit-
36480: opintoihin pyrkivät. Näissäkin tapauksissa opis-       taessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota elin-
36481: kelijoiden papereihin tehdään kuitenkin merkin-        keinoelämän rakennemuutokseen ja työelämän
36482: tä "Valinnan suoritti työvoimatoimisto". Maini-        kehityksen työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa
36483: tussa työvoimapiirissä hakijan tiedustellessa          aiheuttamiin muutoksiin sekä koulutettavien
36484: koulutusvalintapäätöstä työvoimapiirin asiasta         henkilöiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin (lain
36485: vastuullinen virkailija ei ole kyennyt esittämään      6.1 §).
36486: yhtä päätösasiakirjaa, johon olisi koottu koulu-           Työvoimaviranomaisten tulee koulutuksen
36487: tukseen hakeneet, valinnan perusteet ja menet-         suunnittelua ja hankkimista varten ennakoida ja
36488: telyt sekä valituksi tulleet, varasijoille valituksi   selvittää työvoiman tarjonnan ja kysynnän mää-
36489: tulleet ja hylätyt hakijat sekä heidän hylkäämi-       rällisiä ja laadullisia muutoksia sekä seurata
36490: sensä syyt, kuten työministeriön määräys va-           muun ammatillisen koulutuksen kehitystä. Tä-
36491: lintamenettelystä edellyttää (TM M 15/93, A:           män lisäksi työvoimapiirin toimisto laatii vuosit-
36492: 2I.I2.1993).                                           tain koulutustarpeisiin perustuvan työvoimapo-
36493:     Työvoimapoliittisesta       aikuiskoulutuksesta    liittisen aikuiskoulutussuunnitelman (lain 6.2 §).
36494: annetun lain 9 §:n mukaan opiskelijavalinnasta         Työministeriön tulee antaa koulutushankintojen
36495: päättäminen työllisyyskoulutukseen kuuluu työ-         suuntaamista ja kehittämistä varten ohjeita, joi-
36496:  voima viranomaiselle (9. 1 §). Työministeriö antaa    den avulla voidaan edistää hankittavan koulu-
36497:  tarvittaessa määräyksiä opiskelijoiden valinta-       tuksen kohdentumista työvoimapoliittisesti tar-
36498:  menettelystä (9.2 §).                                 koituksenmukaisella tavalla (lain 6.3 §).
36499:     Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta              Työministeriön antaman määräyksen mu-
36500:  annetun asetuksen 9 §:ssä säädetään opiskelija-       kaan koulutukseen hakijoista tehdään valinta
36501:  valinnan tarkemmista edellytyksistä. Alle 20-         työvoimapoliittisen koulutustarpeen perusteella.
36502:  vuotias oppivelvollisuuden täyttänyt tai oppivel-     Lähtökohtana on lain 7 §:n määritelmät koulu-
36503:  vollisuusiän ylittänyt henkilö voidaan valita kou-    tuksen yleisistä hankintaperusteista, jotka tulee
36504:  lutukseen vain:                                       ottaa huomioon opiskelijavalintaa suoritettaessa
36505:      1) jos ammatilliseen peruskoulutukseen osal-      (TM:n määräys M 15/93, A:2I.I2.1993). Sään-
36506:  Iistumisen tai työllistymisen edellytyksenä on pe-    nöksen mukaan työvoimaviranomaisten tulee
36507:  ruskoulun oppimäärän loppuun suorittaminen            tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia ja -vaih-
36508:  tai valmentava koulutus; taikka                       toehtoja käyttämällä pyrkiä sellaisiin työvoiman
36509:     2) jos henkilön työllistymiseksi ei ole tarkoi-    ammatillisia valmiuksia parantaviin koulutus-
36510:  tuksenmukaisella tavalla järjestettävissä muuta       hankintoihin, jotka edistävät työttömien pysy-
36511:  ammatillista koulutusta.                              väisluonteista työllistymistä tai jotka vähentävät
36512:     Henkilön tulee aina olla 25 vuotta täyttänyt,      työttömäksijoutumisen uhkaa (lain 7.1 §). Lisäk-
36513: 280043
36514: 2                                          KK 214/1998 vp
36515: 
36516: si työvoimaviranomaisten tulee hankkia koulu-        tösvaltaa opiskelijavalinnasta ei voi siirtää työ-
36517: tusta, joka edistää työvoimapoliittisesti tarkoi-    voimaviranomaisilta alemmanasteisilla sään-
36518: tuksenmukaista työvoiman liikkuvuutta sekä           nöksillä työvoimaviranomaisiin nähden ulko-
36519: työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla           puolisille tahoille. Mikäli saamamme tiedot pitä-
36520: (lain 7.2 §).                                        vät paikkansa, Turussa noudatettu menettely
36521:     Työministeriön edellä mainittujen määräys-       näyttäisi olevan selkeästi lain ja ministeriön mää-
36522: ten mukaan koulutusvalintapäätöksen tekee            räyksen vastainen. Lisäksi se loukkaa kansalais-
36523: koulutushankinnan suorittaneen työvoimapiirin        ten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun sään-
36524: toimiston päällikkö taikka ao. työvoimapiirin        nöksiä sovellettaessa.
36525: toimiston määräämän työvoimatoimiston esi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36526: mies tai näiden toimistojen työjärjestyksessä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36527: määrätty virkamies. Määräysten mukaan, mikäli        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36528: valinnassa käytetään apuna työvoimahallinnon         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36529: ulkopuolisia asiantuntijoita, voidaan näille näyt-
36530: tää vain sellaisten hakijoiden hakemusasiakir-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36531: joja, jotka ovat antaneet suostumuksen tietojen             ryhtyä selvittääkseen ja mahdollisesti oi-
36532: käyttämiseen.                                               kaistakseen työvoimapoliittisen aikuis-
36533:     Muita säännöksiä opiskelijavalinnasta ei tiet-          koulutuksen opiskelijavalinnassa esiinty-
36534: tävästi ole olemassa, ja kun otetaan huomioon               vät virheelliset ja jopa lainvastaiset me-
36535: lain 9 §:n 1 momentin ehdoton sanamuoto, pää-               nettelytavat?
36536: 
36537:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998
36538:                                         Mikko Immonen /vas
36539:                                            KK 214/1998 vp                                               3
36540: 
36541: 
36542: 
36543: 
36544:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36545: 
36546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aina työvoimaviranomainen työvoimakoulutuk-
36547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen pääsyvaatimukset ja yleiset edellytykset täyt-
36548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tävistä hakijoista. Hallinnon sisäisen tarkastuk-
36549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-       sen sekä Audiator Oy:n suorittamissa tarkastuk-
36550: mosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sissa ei ole havaittu puutteita Varsinais-Suomen
36551: 214:                                                 työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueen valinta-
36552:                                                      menettelyssä. Tapauksen yksilöimättömyyden
36553:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuoksi ei asian tarkempi selvittäminen ole ollut
36554:        ryhtyä selvittääkseen ja mahdollisesti oi-    mahdollista.
36555:        kaistakseen työvoimapoliittisen aikuis-           Valittaessa opiskelijoita työvoimakoulutuk-
36556:        koulutuksen opiskelijavalinnassa esiinty-     seen käytetään joko pelkästään hakemusasiakir-
36557:        vät virheelliset ja jopa lainvastaiset me-    joihin ja työvoimatoimiston tietojärjestelmästä
36558:        nettelytavat?                                 ilmeneviin tietoihin perustuvaa valintaa tai täy-
36559:                                                      dennetään niistä saatavia tietoja haastatteluilla
36560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja mahdollisilla soveltuvuustesteillä. Menettely-
36561: vasti seuraavaa:                                     tapoihin vaikuttavat mm. kyseisen koulutuksen
36562:                                                      luonne sekä se, saadaanko jo hakemusasiakirjas-
36563:     Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ha-      ta riittävät tiedot hakijasta. Joitakin vuosia sitten
36564: kemiseen ja valintaan sovelletaan työvoimapo-        tehdyn selvityksen mukaan haastattelua käytet-
36565: liittisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia       tiin melkein joka toisessa koulutusvalintatilan-
36566: (7 6311990) ja asetusta (91211990) niihin myöhem-    teessa. Haastattelumenettelyä ei siis käytetä
36567: min tehtyine muutoksineen. Työvoimapoliitti-         automaattisesti jokaisessa valintatilanteessa
36568: sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 9 §:n mu-     vaan se on ainoastaan apuväline, jota käytetään
36569: kaan opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen      tarvittaessa.
36570: päättää työvoimaviranomainen. Työministeriön             Väärinkäsityksiä valintamenettelystä saatta-
36571: antaman työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-         vat aiheuttaa non stop -koulutus, jatkomoduleil-
36572: seen hakemista ja valintaa koskevan määräyksen       le siirtyminen, lähtötason arviointi sekä ohjaa-
36573: (M 15/M) mukaan valintapäätöksen tekee kou-          van koulutuksen tuloksena syntyneen opinto-
36574: lutushankinnan suorittaneen työvoimapiirin toi-      suunnitelman hyväksikäyttö.
36575: miston päällikkö tai ao. työvoimapiirin toimis-          Osa koulutuksesta hankitaan alakohtaisena
36576: ton määräämän työvoimatoimiston esimies tai          volyymiostona,jossa valintoja tehdäänjatkuvas-
36577: näiden toimistojen työjärjestyksessä määrätty        ti ja opiskelijoita otetaan koulutukseen non stop
36578: virkamies. 1.9.1997 lähtien työvoimapiirien teh-     -periaatteella ympäri vuoden. Tällaisessa ta-
36579: tävät ovat siirtyneet työvoima- ja elinkeinokes-     pauksessa kulloinkin tehtävään päätökseen ei
36580: kusten työvoimaosastoille.                           kirjata koulutuksen jo aikaisemmin aloittaneita,
36581:     Työministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen       vaan ainoastaan ne henkilöt, joiden valinnasta
36582: työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosas-        kyseisellä kerralla päätetään. Koulutus on mo-
36583: tolta selvityksen kansanedustaja Immosen kirjal-     dulirakenteista, opiskelijoille tehdään henkilö-
36584: lisen kysymyksen johdosta.                           kohtainen opiskelusuunnitelma ja opinnoissa
36585:     Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen työ-         etenemistä seurataan osanäytöillä. Jatkomodu-
36586: voima- ja elinkeinokeskuksen työvoimatoimistot       lille siirtymisen edellytyksenä on, että opiskelija
36587: noudattavat työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-       on suorittanut hyväksyttävästi aikaisemman
36588: tuksesta annettua lakia ja asetusta sekä työminis-   modulin. Tällaisessa tilanteessa ei kuitenkaan ole
36589: teriön antamaa määräystä työvoimapoliittiseen        kyse varsinaisesta uudesta opiskelijavalinnasta,
36590: aikuiskoulutukseen hakemisesta ja valinnasta         vaan tarkoituksena on varmistaa opiskelun ete-
36591: sekä kansalaisten oikeutta yhdenvertaiseen koh-      neminen tavoitteiden mukaisesti.
36592:  teluun. Valintapäätöksen tekee Varsinais-Suo-           Ns. ohjaavassa koulutuksessa tehdään koulu-
36593:  men työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella        tuksen aikana henkilökohtainen jatko-opiskelu-
36594: 4                                         KK 214/1998 vp
36595: 
36596: suunnitelma. Tätä asiantuntijasuunnitelmaa voi-         Koulutuksen järjestäjän edustajia käytetään
36597: daan tarvittaessa käyttää myöhemmin valinta-        asiantuntijoina koulutukseen hakevien soveltu-
36598: päätöksiä tehtäessä.                                vuudenja osaaruistason arvioinnissa sekä koulu-
36599:    Jotta kunkin opiskelijan koulutus vastaisi       tuksessa olevien arvioinnissa. He eivät kuiten-
36600: mahdollisimman hyvin hänen tarpeitaan, on           kaan päätä opiskelijavalinnoista vaan päätöksen
36601: otettu käyttöön koulutukseen hakevien lähtöta-      tekee aina työvoimaviranomainen.
36602: son arviointi. Arvioinnissa käytetään usein oppi-       Koska tietoon ei ole tullut, että työvoimapo-
36603: laitoksen asiantuntemusta, jonka perusteella        liittisen aikuiskoulutuksen opiskelijavalinnassa
36604: työvoimatoimisto voi tehdä lopullisen valinta-      esiintyisi kansanedustaja Immosen mainitsemai-
36605: päätöksen.                                          la tavalla virheellisiä tai lainvastaisia menettely-
36606:                                                     tapoja, ei asia anna aihetta enempiin toimenpitei-
36607:                                                     siin.
36608: 
36609:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
36610: 
36611:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
36612:                                             KK 214/1998 vp                                              5
36613: 
36614: 
36615: 
36616: 
36617:                                         Tili Riksdagens Talman
36618: 
36619:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som uppfyller inträdeskraven och de allmänna
36620: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           förutsättningarna för arbetskraftsutbildning.
36621: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Vid granskningar som gjorts av förvaltningens
36622: dagsledamot Mikko Immonen undertecknade               interna revision och av Audiator Oy har inga
36623: spörsmål nr 214:                                      brister observerats i antagningsförfarandet inom
36624:                                                       Egentliga Finlands arbetskrafts- och näringscen-
36625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        trals område. På grund av att fallet inte kan
36626:        ta för att utreda och eventuellt korrigera     individualiseras har det inte varit möjligt att när-
36627:        de felaktiga och rentav lagstridiga förfa-     mare utreda frågan.
36628:        ringssätt som förekommer vid elevantag-            Då man antar elever tili arbetskraftsutbild-
36629:        ningen tili arbetskraftspolitisk vuxenut-      ning, tillämpar man antingen sådan antagning
36630:        bildning?                                      som en bart baserar sig på uppgifter i ansöknings-
36631:                                                       handlingarna och i arbetskraftsbyråns datasys-
36632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tem eller kompletterar dessa uppgifter genom
36633: anföra följande:                                      intervjuer och eventuella lämplighetstest. Förfa-
36634:                                                       ringssätten påverkas också bl.a. av utbildningens
36635:     Då det gäller ansökning och antagning tili        natur och av huruvida redan ansökningshand-
36636: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, tillämpas       lingarna ger tillräckliga upplysningar om sökan-
36637: lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning         den. Enligt en utredning som gjordes för några år
36638: (7 63/1 990) och motsvarande fOrordning (9 12/        sedan användes intervjuer vid nästan vartannat
36639: 1990) jämte i dessa senare gjorda ändringar. En-      elevantagningstillfälle. lntervjuförfarandet an-
36640: ligt 9 § lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-       vänds således inte automatiskt vid varje antag-
36641: bildning avgörs elevantagningen tili utbildningen     ningstillfålle, utan det är endast ett hjälpmedel
36642: av arbetskraftsmyndigheten. Enligt arbetsmini-        som används vid behov.
36643: steriets föreskrift (F 15/AM) om ansökning och            Non stop-utbildning, övergång tili fortsätt-
36644: antagning tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild-      ningsmoduler, bedömning av utgångsnivån samt
36645: ning fattas antagningsbeslutet av den chef för        utnyttjandet av en studieplan som gjorts som ett
36646: arbetskraftsdistriktsbyrån som anskaffat utbild-      resultat av orienterande utbildning kan förorsa-
36647: ningen eller av den förmån fOr arbetskraftsbyrån      ka feluppfattningar om antagningsförfarandet.
36648: som fOrordnats av nämnda arbetskraftsdistrikts-           En del av utbildningen anskaffas i form av
36649: byrå eller av en tjänsteman som forordnats därtill    branschvis volymanskaffning, där urvalen sker
36650: enligt dessa byråers arbetsordning. Från 1.9.1997     kontinuerligt och studerandena antas tili utbild-
36651: övergick dessa uppgifter till arbetskrafts- och       ning enligt non stopprincipen året om. 1 beslut
36652: näringscen tralernas arbetskraftsa vdelningar.        som fattas i sådana här fall registreras inte perso-
36653:     Arbetsministeriet har bett arbetskraftsavdel-     ner som redan tidigare inlett utbildning, utan
36654: ningen vid Egentliga Finlands arbetskrafts- och       endast de personer vars antagning avgörs vid
36655: näringcentral om en utredning på grund av riks-       tiiifållet i fråga. Utbildningen bygger på moduler;
36656: dagsledamot Immonens spörsmål.                        för studerandena uppgörs en personlig studie-
36657:     Enligt utredningen tiiiämpar arbetskraftsby-      plan och avancerandet i studierna uppföljs ge-
36658: råerna vid Egentliga Finlands arbetskrafts- och       nom delprov. En förutsättning för övergång tili
36659: näringscentral lagen och förordningen om ar-          fortsättningsmoduler är att studeranden har ge-
36660: betskraftspolitisk vuxenutbildning, arbetsminis-      nomfört den tidigare modulen med godkänt vits-
36661:  teriets föreskrift om ansökning och antagning tili   ord. 1 en dylik situation är det emellertid inte
36662: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning samt med-        fråga om någon egentlig ny elevantagning, utan
36663:  borgarnas rätt tili likställt bemötande. lnom        meningen är att säkra sig om att studierna avan-
36664:  Egentliga Finlands arbetskrafts- och näringscen-     cerar enligt uppställda mål.
36665:  trals område är det alltid arbetskraftsmyndighe-         Vid s.k. orienterande utbildning uppgörs un-
36666:  ten som avgör elevantagningen bland de sökande       der studietiden en personlig pian fOr fortsatta
36667: 6                                        KK 214/1998 vp
36668: 
36669: studier. Denna sakkunnigplan kan vid behov         kandenas lämplighet och kunskapsnivå samt vid
36670: användas senare då beslut om antagning skall       bedömningen av dem som deltar i utbildning.
36671: fattas.                                            Dessa representanter fattar dock inte beslut an-
36672:    För att varje studerandes utbildning på bästa   gående elevantagning, utan detta beslut fattas
36673: möjliga sätt skall motsvara hans behov har man     alltid av arbetskraftsmyndigheten.
36674: tagit i bruk bedömning av utgångsnivån för de         Eftersom det inte kommit till kännedom att
36675: personer som ansökt till utbildning. Vid bedöm-    det vid elevantagningen till arbetskraftspolitisk
36676: ningen används ofta läroanstaltens sakkunnig-      vuxenutbildning skulle förekomma sådana felak-
36677: het, på basis av vilken arbetskraftsbyrån kan      tiga eller lagstridiga förfaringssätt som riksdags-
36678: fatta det slutliga antagningsbeslutet.             ledamot Immonen nämner, föranleder ärendet
36679:    Representanter för utbildningsarrangören an-    inga vidare åtgärder.
36680: vänds som sakkunniga vid bedömningen av sö-
36681: 
36682:      Helsingfors den 30 mars 1998
36683: 
36684:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36685:                                            KK 215/1998 vp
36686: 
36687: Kirjallinen kysymys 215
36688: 
36689: 
36690: 
36691: 
36692:                                    Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kunta-
36693:                                       kohtaisista eroista
36694: 
36695: 
36696:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36697: 
36698:    Sosiaali- ja terveystoimen hoitovastuu on sää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36699: detty kunnille, jotka saavat lakisääteistä valtion-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36700: osuutta toimintaansa.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36701:    Kuntakohtaiset erot sosiaali- ja terveystoimen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36702: kustannuksissa, lähinnä nettomenoissa, ovat
36703: suuret. Sen sijaan erot sosiaali- ja terveystoimen              Mistäjohtuvat kuntakohtaiset erot so-
36704: toiminnan laadussa eivät selitä näitä suuria kus-            siaali- ja terveystoimen kustannuksissa,
36705: tannuseroja. Kustannuserot lienevät perua aikai-             mitä johtopäätöksiä on tehty sekä mihin
36706: semmasta valtionohjausjärjestelmästä, eikä sitä              toimenpiteisiin on asian johdosta ryhdyt-
36707: laman kestäessä ole saatu tasapainoon.                       ty?
36708:    Tiettävästi näitä kustannuseroja on selvitetty
36709: pitkään, mutta tilanne jatkuu entisellään ja asiaa
36710: yleisesti ihmetellään.
36711: 
36712:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
36713: 
36714:                                           Timo Ihamäki /kok
36715: 
36716: 
36717: 
36718: 
36719: 280043
36720: 2                                           KK 215/1998 vp
36721: 
36722: 
36723: 
36724: 
36725:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta
36727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kohden laskettuna olivat kustannuksiltaan kal-
36728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       leimmassa kunnassa noin 2,5-kertaiset verrattu-
36729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        na kustannuksiltaan alimpaan kuntaan. Vuonna
36730: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         1996 kalleimmat kuntakohtaiset kustannukset
36731: 215:                                                  olivat vastaavasti 2, 1-kertaiset verrattuna alim-
36732:                                                       piin kustannuksiin. Erityisesti kaikkein kalleim-
36733:           Mistä johtuvat kuntakohtaiset erot so-      mat kunnat ovat onnistuneet alentamaan kus-
36734:        siaali- ja terveystoimen kustannuksissa,       tannuksiaan.
36735:        mitä johtopäätöksiä on tehty sekä mihin           Kuntakohtaiset erot toimintakäytännöissä ja
36736:        toimenpiteisiin on asianjohdosta ryhdyt-       palvelurakenteessa ovat jatkossakin tietyssä
36737:        ty?                                            määrin väistämättömiä. Sosiaali- ja terveyden-
36738:                                                       huollon menoille ei voida asettaa sellaista opti-
36739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maalista tasoa, johon kaikkien kuntien tulisi pyr-
36740: vasti seuraavaa:                                      kiä.
36741:                                                           Selvitysten perusteella kunnan taloudellinen
36742:     Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtais-      asema ei ole yhteydessä sosiaali- ja terveyden-
36743: ten kustannusten kuntakohtaisia eroja ja niiden       huollon menoihin. Menojen suuruuden perus-
36744: syitä on selvitetty viime vuosina useissa tutki-      teella ei voida kuitenkaan arvioida kunnan pal-
36745: muksissa. Tutkimustulosten perusteella kustan-        velujärjestelmän tasoa. On kuntia, joissa hyvin
36746: nusten erot johtuvat pääosin niistä tekijöistä,       toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut on rakennet-
36747: joihin kunnilla itsellään on mahdollisuus vaikut-     tu kohtuullisin kustannuksin. Toisaalta korkea
36748: taa. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa toimin-     kustannusten taso ei ole tae palvelujen hyvästä
36749: tatavat ja hoitokäytännöt sekä kunnan palvelu-        tasosta.
36750: rakenne, laitospaikkojen määrä ja avopalvelujen           Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-
36751: taso. Varsinaiset tarvetekijät, esimerkiksi väes-     osuus määräytyy nykyisin laskennallisten kus-
36752: tön ikärakenne ja sairastavuus, sekä olosuhdete-      tannusten perusteella. Laskennalliset kustan-
36753: kijät selittävät kustannusten vaihtelusta vain        nukset määritetään puolestaan tarve- ja olosuh-
36754: murto-osan.                                           detekijöiden perusteella. Valtionosuudet pyri-
36755:     Terveydenhuollon toimivuutta on hiljattain        tään kohdentamaan kuntiin siten, että kuntien
36756: laajasti selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön   väliset erot palvelutarpeessa ja palvelujen tuotta-
36757: yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa viime vuon-         miseen vaikuttavissa olosuhdetekijöissä otetaan
36758: na käynnistämässä terveydenhuollon kehittä-           huomioon. Eräänä nimenomaisena tavoitteena
36759: misprojektissa. Tässäkin yhteydessä todetut ter-      on ollut myös tehostaa kuntien toimintaa. Koska
36760: veydenhuollon ongelmat ja ratkaisuehdotukset          kunnan todellinen menotaso ei vaikuta valtion-
36761: liittyvät suurelta osin kunnan palvelurakentee-       osuuteen, koituu toiminnan tehostumisen hyöty
36762: seen ja kunnallisten toimijoiden välisiin suhtei-     suoraan kunnalle. Viimeaikaisessa tarkastelussa
36763: siin. Sairaaloiden ja terveyskeskusten tuottavuu-     näitä valtionosuusjärjestelmän lähtökohtia ei ole
36764: dessa on suuria eroja. Rakenteellisina ongelmina      asetettu kyseenalaiseksi.
36765: on avopalvelujen riittämättömyys ja laitospai-           Yhteisen julkisen edun mukaista on edistää
36766: notteisuus, palvelujen osittainen päällekkäisyys      sellaisia toimintamalleja, joiden avulla kustan-
36767: ja rahoituskanavien moninaisuus. Toiminnalli-         nuksia voidaan alentaa palvelutasosta tinkimät-
36768: sia ongelmia on erityisesti perusterveydenhuol-       tä. Koska valtaosa kustannuksia selittävistä teki-
36769: lon ja sosiaalitoimen yhteistyössä sekä peruster-     jöistä perustuu kuntien omiin valintoihin, voi-
36770: veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteis-         daan perusteettomien kustannuserojen pienentä-
36771: työssä.                                               miseen vaikuttaa lähinnä informaatio-ohjauksen
36772:     1990-luvun aikana kuntakohtaiset kustannus-       keinoilla, ei normiohjauksena tai edes taloudelli-
36773: erot ovat hieman tasoittuneet. Vuonna 1990 so-        sella ohjauksena. Tässä suhteessa on sosiaali- ja
36774:                                             KK 215/1998 vp                                            3
36775: 
36776: terveydenhuollon hallinnonalalla tehty viime          seurannut ja tukenut alueellisten erityisongel-
36777: vuosina paljon työtä. Kuntien palvelurakennetta       mien ratkaisua, muun muassa Uudenmaan eri-
36778: on useiden vuosien ajan eri vaiheissa ohjattu lai-    koissairaanhoidon työnjakoa.
36779: tospaikkoja vähentävään ja avopalveluja lisää-           Kuntien toimintakäytäntöihin vaikuttaminen
36780: vään suuntaan. Samanaikaisesti on kannettu            edellyttää riittäviä tietoja kuntien palveluraken-
36781: huolta erityisryhmille tarkoitetuista sosiaalihuol-   teesta. Myös tässä suhteessa on viime vuosina
36782: lon palveluista, jotka ovat viime vuosina eräiltä     edistytty merkittävästi. Sosiaali- ja terveyden-
36783: osin heikentyneet. Tässä tarkoituksessa sosiaali-     huollon tilastotietokanta SOTKA on jokaisen
36784: ja terveysministeriö on käynnistämässä valta-         kunnan käytettävissä oman tilanteen analysoin-
36785: kunnallista ja alueellista "Verkostoituvat erityis-   tia varten. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
36786: palvelut" -projektia. Projektissa rakennetaan         kehittämiskeskus, Stakes, on laatinut tilastoja,
36787: laajaa yhteistyötä yli kuntarajojen ja pyritään       joissa kuntaa on verrattu useiden mittareiden
36788: kytkemään sosiaalihuollon tutkimus ja koulutus        avulla keskiarvolukuihin ja vastaavantyyppisiin
36789: aiempaa kiinteämmin erityispalveluiden järjestä-      vertailukuntiin.
36790: miseen.                                                  Myös keskushallinnon tasolla on peruspalve-
36791:     Terveydenhuollossa on tehty selvityksiä hoito-    lujen seurantaa ja arviointia tehostettu. Läänin-
36792: käytännäistä ja käypää hoitoa koskevien suosi-        hallitukset ovat vuoden 1996 loppupuolella teh-
36793: tusten käyttöönottoa on tehostettu. Edellä mai-       neet ensimmäisen laajan peruspalvelujen ar-
36794:  nittuun terveydenhuollon laajaan kehittämispro-      vioinnin. Toinen peruspalvelujen arviointikier-
36795: jektiin liittyvien toimenpide-esitysten jatkoval-     ros on parhaillaan menossa, ja tarkoituksena on
36796:  mistelu on parhaillaan käynnissä sosiaali- ja ter-   jatkaa arviointimenettelyä tulevinakin vuosina
36797:  veysministeriössä. Ministeriö on myös kiinteästi     päätöksenteon tukemiseksi.
36798:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
36799: 
36800:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36801: 4                                          KK 215/1998 vp
36802: 
36803: 
36804: 
36805: 
36806:                                        Tili Riksdagens Talman
36807: 
36808:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Under 1990-ta1et har kostnadsskillnaderna
36809: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          mellan kommunerna utjämnats något. År 1990
36810: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks-      var nettoutgifterna för socia1- och hä1sovården
36811: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            per invånare i kommunen som har de högsta
36812: må1 nr 215:                                          kostnaderna ca 2,5 gånger hö_gre än i kommunen
36813:                                                      med de 1ägsta kostnaderna. Ar 1996 var de hög-
36814:           Vad är orsaken till skillnaderna i kost-   sta kostnaderna 2,1 gånger högre än de 1ägsta
36815:        naderna f6r socia1- och hä1sovårdsväsen-      kostnaderna. Det är särskilt kommuner med de
36816:        det mellan kommunerna, vilka s1utsatser       aUra högsta kostnaderna som har 1yckats sänka
36817:        har dragits och vilka åtgärder har vidta-     sina kostnader.
36818:        gits på grund av detta?                          Det är i viss mån oundvik1igt att det även i
36819:                                                      fortsättningen kommer att råda skillnader i verk-
36820:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        samhetssättet och servicestrukturen mellan de
36821: anföra fö1jande:                                     olika kommunerna. Det går inte att bestämma en
36822:                                                      sådan optima1 nivå för utgifterna för social- och
36823:    Skillnaderna mellan kommunerna då det gä1-        hä1sovården som alla kommuner borde sträva
36824: 1er kostnaderna för socia1- och hä1sovården per      efter.
36825: invånare och orsaken till dessa skillnader har          Enligt de utredningar som gjorts har kommu-
36826: utretts i flera undersökningar under de senaste      nernas ekonomiska ställning inte något samband
36827: åren. En1igt dessa undersökningar beror skillna-     med utgifterna för social- och hälsovården. Man
36828: derna i kostnaderna främst på sådana faktorer        kan dock inte bedöma nivån på en kommuns
36829: som kommunerna sjä1va kan påverka. Sådana            servicesystem på basis av utgifternas storlek. Det
36830: faktorer är bl.a. verksamhetssätt och vårdpraxis     finns kommuner som har byggt upp ett system
36831: samt servicestrukturen i kommunen, anta1et an-       med välfungerande social- och hä1sovårdstjäns-
36832: staltsp1atser och nivån på öppenvårdstjänsterna.     ter till skäliga kostnader. En hög kostnadsnivå är
36833: De egentliga behovsfaktorerna, t.ex. invånarnas      inte någon garanti för en bra nivå på tjänsterna.
36834: å1dersstruktur och sjukfrekvens, samt rådande           Statsande1en till kommunernas socia1- och
36835: förhållanden förk1arar bara en bråkde1 av varia-     hälsovård bestäms nuförtiden på basis av ka1ky-
36836: tionen i fråga om kostnaderna.                       1erade kostnader. De kalkylerade kostnaderna
36837:    Frågan om hur hä1so- och sjukvården funge-        bestäms förs in del på basis av behovsfaktorer
36838: rar har ny1igen utretts i stor ska1a inom det pro-   och rådande förhållanden. Syftet är att inrikta
36839: jekt för utveckling av hä1so- och sjukvården som     statsandelarna till kommunerna så att skillnader-
36840: socia1- och hä1sovårdsministeriet och Fin1ands       na i behovet av tjänster och i de förhållanden som
36841: kommunförbund startade i fjol. De prob1em som        påverkar produktionen av tjänster beaktas. Ett
36842: man också i detta sammanhang kunde konstate-         uttryckligt mål har också varit att effektivera
36843: ra inom hä1so- och sjukvården och förs1agen till     kommunernas verksamhet. Eftersom kommu-
36844: 1ösning av dem hänför sig till största de1en till    nernas reella utgiftsnivå inte inverkar på statsan-
36845: kommunernas servicestruktur och förhållandena        de1arna drar kommunerna direkt nytta av att
36846: mellan de olika aktörerna i kommunen. Det rå-        effektivera verksamheten. 1 de senaste undersök-
36847: der stora skillnader i sjukhusens och hä1sovårds-    ningarna har dessa utgångspunkter för systemet
36848: centra1ernas 1önsamhet. Strukturella prob1em är      med statsandelar inte ifrågasatts.
36849: bristen på öppenvårdstjänster och betoningen av         Det ligger i ett gemensamt allmänt intresse att
36850: anstaltsvård, de de1vis överlappande tjänsterna      främja sådana verksamhetsformer med hjä1p av
36851: och mångfalden av finansieringskällor. Funktio-      vilka kostnaderna kan minskas utan att man
36852: nella prob1em finns närmast i samarbetet mellan      behöver göra avkall på servicenivån. Då största
36853: primärvården och socia1väsendet och i samarbe-       delen av de faktorer som påverkar kostnaderna
36854: tet mellan primärvården och den specialiserade       beror på kommunernarnas egna vai, kan ogrun-
36855: sjukvården.                                          dade kostnadsskillnader minskas närmast med
36856:                                            KK 215/1998 vp                                           5
36857: 
36858: hjälp av informationsstyrning, inte med norm-        vården som nämns ovan. Ministeriet har också
36859: styrning eller ens med ekonomisk styrning. Inom      mycket noggrant följt med och stött 1ösningar
36860: förvaltningsområdet för social- och hälsovården      gällande särskilda prob1em inom en viss region,
36861: har man arbetat mycket för detta under de senas-     bl.a. arbetsfördelningen inom den specialiserade
36862: te åren. Under flera år har kommunernas service-     sjukvården i Nyland.
36863: struktur ändrats så att antalet anstaltsplatser         En förändring av kommunernas verksam-
36864: skall minska och öppenvårdstjänsterna öka.           hetspraxis förutsätter tillräckliga kunskaper om
36865: Samtidigt har man varit bekymrad över att den        kommunernas servicestruktur. Också i detta
36866: socialvård som är avsedd för specialgrupp er         hänseende har stora framsteg gjorts. Social- och
36867: delvis har blivit sämre under de senaste åren. För   hälsovårdens databas SOTKA kan användas av
36868: att avhjälpa detta problem håller social- och häl-   alla kommuner för analysering av deras egen
36869: sovårdsministeriet på att starta ett riksomfattan-   situation. Forsknings- och utvecklingscentralen
36870: de och regionalt projekt i syfte att skapa nätverk   för social- och hälsovården (Stakes) har gjort
36871: för specialvården. Projektet går ut på att det       upp statistik där man med hjälp av flera mätare
36872: skapas ett omfattande samarbete över kommun-         jämför kommunernas tai med medeltal och mot-
36873: gränserna och på att forskningen och utbildning-     svarande jämförelsetal.
36874: en inom socialvården mera än tidigare knyts tili        Inom centralförvaltningen har uppföljningen
36875: ordnandet av specialtjänster.                        och bedömningen av basservicen effektiverats.
36876:     Inom social- och hälsovården har man under-      Länsstyrelserna har i slutet av 1996 sammanställt
36877: sökt vårdpraxis och dessutom har ibruktagandet       en första omfattande bedömning av basservicen.
36878: av rekommendationer som gäller lämplig vård          Som bäst pågår en ny bedömning av basservicen
36879: effektiverats. Som bäst pågår den fortsatta be-      och avsikten är att fortsätta bedömningen för
36880:  redningen av förslag tili åtgärder för det omfat-   stödjande av beslutsfattandet även under kom-
36881:  tande utvecklingsprojekt inom social- och hälso-    mandeår.
36882:      Helsingfors den 1 april 1998
36883: 
36884:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
36885:                                              KK 216/1998 vp
36886: 
36887: Kirjallinen kysymys 216
36888: 
36889: 
36890: 
36891: 
36892:                                     Raimo Vistbacka /ps: Piensahojen asemasta ja raaka-aineen saan-
36893:                                        nista Suomessa
36894: 
36895: 
36896:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36897: 
36898:    Suomessa on perinteisesti toiminut suuri mää-       paksi kaiken hakatuo puuaineksen. Tilannetta
36899: rä pieniä sahoja,jotka ovat toisaalta työllistäneet    kärjistää vielä jo mainittu hankinta-alueiden kes-
36900: paikkakunnan tai kylän asukkaita ja toisaalta          kinäinen jako, jolloin useissa tapauksissa met-
36901: ostaneet hyvälaatuisia tukkipuita omalta paik-         sänomistaja saa hakkuualueestaan tarjouksen
36902: kakuunaltaan kohtuullisen hyvään hintaan.              vain yhdeltä yritykseltä, jonka "reviiriin" kysei-
36903: Piensahat ovat olleet siis yksi merkittävä osa         nen metsä kuuluu.
36904: maaseudun elinvoimaisuutta ja hyvinvointia.                Kuten edellä mainituista esimerkeistä käy
36905:    Viime vuosina on puunjalostusteollisuus kiih-       ilmi, ei vapaa kilpailu toteudu puukaupassa ja
36906: tyvällä vauhdilla yhdistynyt yhä suuremmiksi           toisaalta vapaan kilpailun nimissä suuret yrityk-
36907: yrityksiksi, joilla on selluloosa- ja paperitehtaita   set harjoittavat kiristystä pieniä sahayrityksiä
36908: sekä myös omia suursahoja. Tästä on seurannut          kohtaan. Tilanne ei ole edullinen metsänomista-
36909: se, että suuret puunjalostusteollisuusyritykset        jalle eikä piensahoille, siitä hyötyvät vain ylikan-
36910: ovat muodostuneet monin paikoin ainoiksi vaih-         sallisiksi paisuneet ja merkittävässä määrin ulko-
36911: toehdoiksi piensahoille myydä sahausjätteensä          maalaisomistukseen siirtyneet harvat puunjalos-
36912: sekä sahattavaksi kelpaamattoman puutavaran-           tusteollisuusjätit. Kansallinen etumme vaatisi ti-
36913: sa. Suuryritykset ovat kuitenkin monissa tapauk-       lanteen korjaamista ja kartellisoitumisen ja mo-
36914: sissa kieltäytyneet ostamasta pelkkää massapuu-        nopoliaseman purkamista hyvissä ajoin, ennen
36915: ta tai sahausjätettäja vaatineet myös tukkiraaka-      kuin piensahat loppuvat maastamme.
36916: aineen itselleen, jolloin piensahojen tulisi ostaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36917: raaka-aineensa heidän kauttaan. On selvää, ett-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36918: eivät piensahat voi tuolloin tasaväkisesti kilpailla   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36919: suurten konsernien kanssa raaka-ainemarkki-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36920: noilla.
36921:     Metsänomistajat ovat myös kiinnittäneet                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36922: huomiota siihen, että usein hankinta-alueensa                  piensahojen raaka-aineen saannin tur-
36923: keskenäänjakaneet suuret puunjalostusyhtiöt ei-                vaamiseksija suurten puunjalostusyritys-
36924: vät suostu ostamaan heiltä pelkkää massa puuta,                konsernien monopoliaseman torjumisek-
36925: vaan edellyttävät myös tukkien myymistä heille.                si, jotta maaseutumme elinvoimaisuudel-
36926: Näin ollen metsänomistaja ei voi vapaasti valita,              le tärkeät piensahat säilyisivät?
36927: kenelle hän myy puunsa, mikäli aikoo saada kau-
36928: 
36929:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
36930: 
36931:                                           Raimo Vistbacka /ps
36932: 
36933: 
36934: 
36935: 
36936: 280043
36937: 2                                            KK 216/1998 vp
36938: 
36939: 
36940: 
36941: 
36942:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36943: 
36944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rajoituksista taijoidenkin raaka-ainetoimittajien
36945: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          syrjimisestä. Määräävän markkina-aseman vää-
36946: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rinkäyttökiellon (7 §) soveltaminen voi tulla ky-
36947: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             symykseen esimerkiksi, jos määräävässä asemas-
36948: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sa oleva elinkeinonharjoittaja pidättäytyy liike-
36949: sen n:o 216:                                           suhteista ilman asiallista syytä tai käyttää hyvään
36950:                                                        kauppatapaan perustumattomia asiakkaan toi-
36951:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        mintavapautta rajoittavia liikesuhteen ehtoja.
36952:         piensahojen raaka-aineen saannin tur-          Säännöstä voidaan soveltaa vain tilanteissa, jois-
36953:         vaamiseksija suurten puunjalostusyritys-       sa elinkeinonharjoittajalla on todettu olevan kil-
36954:         konsernien monopoliaseman torjumisek-          pailunrajoituslaissa tarkoitettu määräävä mark-
36955:         si, jotta maaseutumme elinvoimaisuudel-        kina-asema. Toisaalta lain 9 §:n säännöstä vahin-
36956:         le tärkeät piensahat säilyisivät?              gollisista kilpailunrajoituksista voidaan, muiden
36957:                                                        asiakohdassa mainittujen edellytysten täyttyes-
36958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sä, soveltaa esimerkiksi sellaisiin liikesuhteista
36959: vasti seuraavaa:                                       pidättymisen tilanteisiin, joissa rajoituksen to-
36960:                                                        teuttajia ei ole määräävässä markkina-asemassa.
36961:     Suomessa on noin 4 200 piensahaa. Niiden              Kilpailunrajoituslain säännökset antavat
36962: tuotanto on pääosin alle 3 000 m 3 sahatavaraa         edellä sanotun tavoin kilpailuviranomaisille
36963: vuodessa. Piensahoilla on tärkeä rooli maaseu-         mahdollisuuden puuttua massapuun ja sahauk-
36964: dun kehittämisessä. Erikoistuneet sahat pystyvät       sen sivutuotteiden vastaanottorajoituksiin. Täl-
36965: luomaan korkeammanjalostusarvon käyttämäl-             laisia rajoituksia on aina väitetty esiintyvän met-
36966: leen puulle kuin suurteollisuuteen integroituneet      säteollisuuden puuraaka-aineen markkinoilla.
36967: yksiköt. Säilyttääkseen kilpailukykynsä pien-          Kilpailuviraston tietoon epäilyjä näistä rajoituk-
36968: sahojen on erikoistuttava voimakkaasti. Tämä           sista on saatettu muun muassa epävirallisissa
36969: edellyttää puun hankinnan järjestämistä siten,         keskusteluissa puun myyjien ja sahayrittäjien
36970: että ne voivat ostaa itselleen sopivia tukkeja pää-    kanssa. Yhtään toimenpidepyyntöä näistä rajoi-
36971: asiassa omalta alueeltaan.                             tuksista ei kuitenkaan ole virastolle tehty. Viras-
36972:     Piensahojen raaka-aineen saanti on monin           to ei ole muutenkaan saanut myyjiltä tai saha-
36973: paikoin ongelmallista. Piensahoja edustavalta          yrittäjiltä sellaisia yksityiskohtaisia tietoja liike-
36974: Sahayrittäjät ry:ltä hankitun selvityksen mukaan       suhteista pidättäytymisistä, että niiden perusteel-
36975: kysyjä oli oikeassa todetessaan, että usein met-       la olisi ollut mahdollista ryhtyä selvittämään,
36976: sänomistajan ainoa keino myydä tukkipuuosa             oliko vastaanotosta kieltäytymisen syynä kilpai-
36977: on luovuttaa koko leimikko suurille puunostajil-       lun rajoittamisen tarkoitus vai esimerkiksi hinta-
36978: le, koska ne eivät saata suostua ostamaan myy-         ja laatutekijät taikka teollisuuden varastojen
36979: jältä pelkkää kuitupuuta. Näin ollen metsän-           täyttyminen.
36980: omistaja antaa koko leimikkonsa näille yhtiöille,         Kilpailuvirasto on viimeksi vuonna 1992 sel-
36981: vaikka ehkä haluaisikin myydä tukit paikalliselle      vittänyt oma-aloitteisesti integroituneen metsä-
36982: sahalle. Olisi kuitenkin huomattava, että ongel-       teollisuuden horisontaalisia kilpailunrajoituksia
36983: mien suuruudessa on paikallisia eroja.                 koskevan tutkimuksen yhteydessä puun vastaan-
36984:     Kilpailuvirastolta hankitun selvityksen mu-        ottorajoituksia. Selvitykset johtivat eräiden hin-
36985: kaan ostajan kieltäytyessä ottamasta vastaan           tayhteistyön muotojen paljastumiseen, mutta
36986: pelkkää kuitupuuta metsänomistajalta tai sa-           näyttöä kilpailun rajoittamista tarkoittavasta
36987: hausjätettä piensahalta sovellettaviksi voivat tul-    puun tai sahauksen sivutuotteiden vastaanoton
36988: la kilpailunrajoituslain kieltosäännökset tai lain     rajoituksista ei havaittu. Sen sijaan voitiin kyllä
36989: 9 §:n yleislauseke vahingollisina pidettävistä kil-    todeta metsäteollisuusyritysten rajoittaneen eri
36990: pailunrajoituksista. Lain 6 §:n kartellikieltoa voi-   puulajien ja sivutuotteiden vastaanottoa varas-
36991: daan soveltaa tilanteisiin, joissa elinkeinonhar-      tojen täyttymisen ja muiden tuotannollisten syi-
36992: joittajat ovat yhdessä sopineet puun vastaanoton       den vuoksi.
36993:                                              KK 216/1998 vp                                              3
36994: 
36995:    Kysymyksessä esitetään myös suurten metsä-              Piensahojen puun hankinnassa metsänhoito-
36996: teollisuusyritysten jakaneen keskenään markki-         yhdistykset ovat merkittävässä asemassa. Ne
36997: noita. Markkinoiden jakaminen on kielletty kil-        tuntevat alueen metsävarat sekä jäsenistönsä ja
36998: pailunrajoituslain 6 §:ssä ja Kilpailuvirasto on       voivat yhdistää nämä tiedot leimikoiden valin-
36999: käynnistänyt tätä koskevat selvitykset eräisiin        nassa piensahojen puunhankinnassa kulloisin-
37000: metsäteollisuusyrityksiin tehdyillä tarkastuksilla     kiin tarpeisiin. Lisäksi niillä on metsänomistajien
37001: tammikuussa 1998.                                      edustajina tarve toimia niin, että paikallisen teol-
37002:    Kilpailunrajoituksista annetun lain nojalla         lisuuden toimintaedellytykset säilyvät.
37003: voidaan puuttua ja käytännössä myös puututaan              Hallitus on eduskunnassa käsiteltävänä ole-
37004: edustaja Vistbackan kysymyksessä tarkoitettui-         vassa esityksessään metsänhoitoyhdistyslain
37005: hin kilpailunrajoituksiin raakapuukaupassa ja          uudistamiseksi katsonut, että yhdistyksen tulisi
37006: sahauksen sivutuotteiden markkinoilla. Esimer-         saada oikeus hankkia ja toimittaa omaan lu-
37007: kiksi kaikki metsäteollisuusyritysten keskinäiset      kuunsa paikallisille pienyrityksille kullekin vuo-
37008: sopimukset vastaanottorajoituksista sekä yksi-         sittain enintään 3 000 m 3 raaka puuta. Tällä pyri-
37009: puoliset toimenpiteet, joilla tähdätään kilpailijoi-   tään turvaamaan jatkossa juuri kysymyksessä
37010: den toimintamahdollisuuksien kaventamiseen             esille otettu piensahojen raaka-aineen saanti.
37011: massapuun tai sahauksen sivutuotteiden vas-                Vastauksena kysymykseen hallitus katsoo,
37012: taanoton rajoituksilla kuuluvat kilpailunrajoi-        että kilpailuviranomaisten jatkuvan valvonnan
37013: tuslain soveltamisalaan. Laki antaa sen noudat-        ja metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen lisäksi
37014: tamista valvoville viranomaisille sekä tehokkaat       ei ole tarpeen ryhtyä muihin toimenpiteisiin pien-
37015: selvitystoimivaltuudet että keinot puuttua kiel-       sahojen raaka-aineen saannin turvaamiseksi ja
37016: lettyihin tai muuten vahingollisiin kilpailunrajoi-    s!ihen liittyviin puumarkkinoihin vaikuttamisek-
37017: tuksiin.                                               st.
37018: 
37019:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
37020: 
37021:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37022: 4                                            KK 216/1998 vp
37023: 
37024: 
37025: 
37026: 
37027:                                          Tili Riksdagens Talman
37028: 
37029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ägare eller sågavfall från en liten såg. Lagens 6 §
37030: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         om kartellförbud kan tillämpas i situationer där
37031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       näringsidkarna gemensamt har kommit överens
37032: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             om begränsningar i virkesmottagningen eller om
37033: nr 216:                                                diskriminering av vissa råvaruleverantörer. Till-
37034:                                                        lämpning av förbudet som gäller missbruk av
37035:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dominerande marknadsställning (7 §) kan kom-
37036:        ta för att trygga de små sågamas råvaru-        ma i fråga t.ex. om en näringsidkare i domineran-
37037:        tillgång och för att förhindra att de stora     de ställning utan sakskäl avstår från atTårsförhål-
37038:        träförädlingsföretagskoncemema får en           landen eller använder sig av atTårsvillkor som
37039:        monopolställning, så att de för landsbyg-       inte bygger på god handelssed och som begränsar
37040:        dens livskraft viktiga små sågama kunde         kundens handlingsfrihet. Bestämmelsen kan till-
37041:        överleva?                                       lämpas endast i situationer där näringsidkaren
37042:                                                        har konstaterats haen sådan dominerande mark-
37043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nadsställning som avses i lagen om konkurrens-
37044: anföra följande:                                       begränsningar. Å andra sidan kan bestämmelsen
37045:                                                        om skadliga konkurrensbegränsningar i lagens
37046:    1 Finland finns det ca 4 200 små sågar. De          9 § tillämpas, såvida de övriga villkoren uppfylls,
37047: flesta av dem producerar under 3 000 m 3 sågat         t.ex. på sådan situationer med uteblivna afTårs-
37048: virke om året. De små sågama har en viktig roll i      förbindelser där de som genomför begränsningen
37049: fråga om landsbygdens utveckling. De sågar som         inte har en dominerande ställning på marknaden.
37050: specialiserat sig kan förädla virket i högre grad än       Lagen om konkurrensbegränsningar ger på
37051: de enheter som integrerats i storindustrin. För att    ovan relaterade sätt konkurrensmyndigheterna
37052: bevara sin konkurrenskraft måste de små sågar-         en möjlighet att ingripa i begränsningarna beträf-
37053: na specialisera sig i hög grad. Det här förutsätter    fande mottagning av massaved och sågindustrins
37054: att virkesanskaffningen kan ordnas så att sågar-       biprodukter. Det har alltid påståtts att sådana
37055: na kan köpa lämpliga stockar huvudsakligen             begränsningar förekommer på skogsindustrins
37056: inom sitt eget område.                                 råvarumarknad. Konkurrensverket har fått kän-
37057:    Tillgången på råvara är på många platser ett        nedom om dessa misstankar om begränsningar
37058: problem för de små sågama. Enligt de upplys-           bl.a. i inofficiella diskussioner med virkesförsäl-
37059: ningar som Sahayrittäjät ry, som företräder de         jare och företagare i sågbranschen. Konkurrens-
37060: små sågama, inhämtat har spörsmålsställaren            verket har likväl inte fått en enda begäran om
37061: rätt när han konstaterar att det enda sättet för en    åtgärder med anledning av dessa begränsningar.
37062: skogsägare att sälja sina timmerträd ofta är att       Verket har inte heller i övrigt av försäljare eller
37063: överlåta hela det stämplade beståndet till stora       företagare i sågbranschen fått sådana detaljerade
37064: virkesköpare, eftersom dessa kanske inte går med       uppgifter om uteblivna affårsförhållanden att det
37065: på att köpa enbart massaved. Skogsägaren säljer        utgående från dem skulle ha varit möjligt att
37066: således hela sitt bestånd till dessa bolag, även om    börja utreda om orsaken till vägran var en öns-
37067: han kanske skulle vilja sälja stockama till en         kan att begränsa konkurrensen eller om orsaken
37068: lokal såg. Det bör likväl noteras att det finns        stod att finna i t.ex. pris och kvalitet eller i att
37069: regionala skillnader när det gäller problemens         industrins lager var fulla.
37070: storlek.                                                  Konkurrensverket utredde senast 1992 på eget
37071:    Enligt en utredning inhämtad av Konkurrens-         initiativ i samband med en undersökning om de
37072: verket kan bestämmelserna om förbud i lagen om         horisontala konkurrensbegränsningarna inom
37073: konkurrensbegränsningar eller generalklausulen         den integrerade skogsindustrin begränsningarna
37074: om konkurrensbegränsningar med skadliga                i fråga om virkesmottagningen. Utredningarna
37075: verkningar i lagens 9 § tillämpas, om köparen          ledde till att vissa former av prissamarbete upp-
37076: vägrar att ta emot enbart massaved av en skogs-        dagades, men några bevis på sådana begräns-
37077:                                            KK 216/1998 vp                                             5
37078: 
37079: ningar i mottagningen av virke eller sågindustrins   förbjudna eller på annat sätt skadliga konkur-
37080: biprodukter som avsåg att begränsa konkurren-        rensbegränsningar.
37081: sen kunde man inte finna. Däremot kunde man              1 fråga om de små sågarnas virkesanskaffning
37082: nog konstatera att skogsindustriföretagen hade       har skogsvårdsföreningarna en betydande roll.
37083: begränsat mottagningen av olika trädslag och         De känner tili skogstillgångarna på området
37084: biprodukter på grund av överfulla lager och av       samt sina medlemmar och kan vid valet av
37085: andra produktionsorsaker.                            stämplade bestånd förena dessa uppgifter med de
37086:    I spörsmålet sägs också att de stora skogsindu-   behov som de små sågorna för tillfållet har när
37087: striföretagen har delat upp marknaden sinsemel-      det gäller virkesanskaffning. Dessutom har de i
37088: lan. En uppdelning av marknaden är förbjuden         egenskap av företrädare för skogsägarna ett be-
37089: enligt 6 § lagen om konkurrensbegränsningar och      hov att handla så att verksamhetsbetingelserna
37090: Konkurrensverket har inlett utredningar i denna      för den lokala industrin bibehålls.
37091: fråga genom att företa inspektioner hos vissa            Regeringen har i sin proposition med förslag
37092: skogsindustriföretag ijanuari 1998.                  tili revidering av lagen om skogsvårdsföreningar,
37093:     Med stöd av lagen om konkurrensbegräns-          viiken som bäst är under behandling i riksdagen,
37094: ningar kan man ingripa, och det gör man också i      ansett att föreningarna borde få rätt att anskaffa
37095: praktiken, i de konkurrensbegränsningar inom         och för egen räkning leverera tili de lokala småfö-
37096: råvirkeshandeln och på marknaden för sågindu-        retagen högst 3 000 m3 råvirke om året per småfö-
37097: strins bidprodukter som riksdagsman Vistbacka        retag. På detta sätt försöker man i fortsättningen
37098: avser i sitt spörsmål. T.ex. skogsindustriföreta-    trygga de små sågarnas tillgång på råvara, som
37099: gens alla inbördes avtal om mottagningsbegräns-      tas upp i spörsmålet.
37100: ningar samt alla ensidiga åtgärder som syftar tili       Regeringen anser att det inte är nödvändigt att
37101: att minska konkurrenternas verksamhetsmöjlig-        vidta några andra åtgärder, utöver den fortlö-
37102: heter genom begränsningar i mottagningen av          pande tillsynen över konkurrensmyndigheterna
37103: massaved eller sågindustrins biprodukter hör tili    och revisionen av lagen om skogsvårdsförening-
37104: tillämpningsområdet för lagen om konkurrens-         ar, för att trygga de små sågarnas tillgång på
37105: begränsningar. Lagen ger de myndigheter som          råvara och för att påverka virkesmarknaden i
37106: övervakar efterlevnaden av denna både en effek-      anslutning tili råvarutillgången.
37107: tiv utredningsbehörighet och medel att ingripa i
37108: 
37109:      Helsingfors den 27 mars 1998
37110: 
37111:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37112:                                               KK 217/1998 vp
37113: 
37114: Kirjallinen kysymys 217
37115: 
37116: 
37117: 
37118: 
37119:                                      Raimo Vistbacka /ps: Alihintasäännösten soveltamisesta pakko-
37120:                                         huutokaupoissa
37121: 
37122: 
37123:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37124: 
37125:     Ulosottolakia uudistettiin osittaisuudistuksel-      esiin nostettua kirjettä varsin tarkasti, kun taas
37126: la vuonna 1995 (551/1995) ja siitä tulivat 1. 7.1995     monissa lääneissä, varsinkin Uudellamaalla, on
37127: voimaan säännökset, jotka koskevat alihintaista          käytäntö ollut kirjavaa ja räikeitäkin alihintai-
37128: pakkohuutokauppaa. Alihintaisuuden arvioi                suuskauppoja on tehty. Viittaan tässä yhteydessä
37129: aina pakkohuutokaupan suorittaja, jolle on ole-          eräänä esimerkkinä tapahtuneista kohtuutto-
37130: massa kaksi perustetta tarjouksen hylkäämiseen:          muuksista kirjallisessa kysymyksessäni 752/1997
37131: tarjous alittaa selvästi kiinteistön käyvän huuto-       vp esiin tuotuun tapaukseen.
37132: kauppa-arvon paikkakunnalla tai korkeampi                   Ongelmallisemmaksi kyseisen kirjavuuden te-
37133: hinta olisi ilmeisen mahdollista saada uudessa           kee vielä se, että tällä hetkellä entinen Hämeen
37134: huutokaupassa. Varsinkin ensiksi mainitun hyl-           lääni ja entinen Uudenmaan lääni ovat samaa
37135: käämisperusteen suhteen on syntynyt jatkuvasti           Etelä-Suomen lääniä, jolloin käytännön tulisi ai-
37136: epäselvyyttä ja useita kiistatilanteita, joiden          nakin läänin sisällä olla yhtäläinen. Onko nyt
37137: vuoksi on valitettu eri oikeusasteisiin.                 niin, että 19.6.1995 Hämeen lääninhallituksen
37138:     Kyseisen tilanteen välttämiseksi entisen Hä-         ulosoton piirihallinnon lähettämää kirjettä nou-
37139:  meen läänin lääninhallituksen ulosoton piirihal-        datetaan koko suurläänissä, vai onko se mitätöi-
37140: linnon toimesta lähetettiin 19.6.1995 kaikille           ty ja siirrytty aikaisemman Uudenmaan läänin
37141:  Hämeen läänin ulosottopiireille ylitarkastajan          huomattavasti väljempään käytäntöön? Kansa-
37142:  toimesta kirjalliset tulkintaohjeet alihintaisen        laistenhan tulisi perustuslain mukaan olla tasa-
37143:  pakkohuutokaupan määrittelyn yhdenmukais-               vertaisesti kohdeituja asuinpaikastaan riippu-
37144:  tamiseksija helpottamiseksi. Näissä ohjeissa ko-        matta.
37145:  rostettiin huutokaupan suorittajan vastuuta ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37146:  sitä, että tarjottua hintaa tulisi verrata ennen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37147:  kaikkea vastaavanlaisiin kohteisiin paikkakun-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37148:  nalla. Kirjeessä huomautettiin ulosottopiirejä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37149:  myös siitä, että 1. 7.1995 voimaan tulleet mää-
37150:  räykset koskevat myös niitä kauppoja, joissa                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että ulos-
37151:  ulosmittaus on suoritettu ennen mainittua päivä-               ottolain 1.7.1995 voimaan tulleen osit-
37152:  määrää.                                                        taisuudistuksen jälkeen on alihintaista
37153:      Valitettavasti Hämeen lääni lienee ainoa, jossa            pakkohuutokauppaa koskevia säännök-
37154:   ulosottopiirit ovat saaneet kyseisen kaltaiset tul-           siä tulkittu toisistaan poikkeavasti eri
37155:  kintaohjeet alihintaisesta pakkohuutokaupasta.                 puolilla Suomea ja saatettu näin kansalai-
37156:  Osin siitä ja myös muista tekijöistä johtuu, että              set keskenään eriarvoiseen asemaan
37157:  käytäntö alihintaisten pakkohuutokauppojen                     asuinpaikastaan riippuen, sekä
37158:   kohdalla on ollut sangen kirjavaa Suomessa.                      miten Hallitus aikoo huolehtia menet-
37159:   Asuinpaikasta riippuen on velallisen eli omai-                telyjen yhdenmukaistamisesta maassam-
37160:   suuttaan pakkohuutokaupan kohteeksi menet-                    me, ja
37161:   tänyttä kansalaista kohdeltu jyrkästikin toisis-                 tullaanko silloin ottamaan huomioon
37162:   taan poikkeavana tavalla. Entisen Hämeen lää-                 entisen Hämeen läänin alueella läänin-
37163:   nin alueella on tiettävästi tulkittu lakia ja edellä          hallituksen johdolla valittu käytäntö?
37164: 
37165:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
37166: 
37167:                                             Raimo Vistbacka /ps
37168:  280043
37169: 2                                             KK 217/1998 vp
37170: 
37171: 
37172:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37173: 
37174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           alihintaiseen pakkohuutokauppaan liittyviä ky-
37175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            symyksiä. Kirjeessä todetaan, että "Ulosottolain
37176: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          osittaisuudistuksesta (551/1995) astuu jo
37177: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               1. 7.1995 voimaan alihintaista pakkohuutokaup-
37178: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            paa koskevat säännökset. Useiden tiedustelujen
37179: sen n:o 217:                                             johdosta esitän omana kantanani niiden tulkin-
37180:                                                          nasta seuraavaa:" Tämän jälkeen kirjeessä käsi-
37181:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ulos-      tellään muun muassa edellä mainittua 5 luvun
37182:        ottolain 1. 7.1995 voimaan tulleen osit-          41 §:n 3 momenttia. Kirjeen sanamuodosta on
37183:        taisuudistuksen jälkeen on alihintaista           siten pääteltävissä, että kyseessä on ollut asian-
37184:        pakkohuutokauppaa koskevia säännök-               omaisen virkamiehen oma kannanotto säännök-
37185:        siä tulkittu toisistaan poikkeavasti eri          sen tulkintaan.
37186:        puolilla Suomea ja saatettu näin kansalai-            Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan
37187:        set keskenään eriarvoiseen asemaan                nykyisten lääninhallitusten toimesta ei ole annet-
37188:        asuinpaikastaan riippuen, sekä                    tu kirjallisia ohjeita ulosottolain 5 luvun 41 §:n
37189:           miten Hallitus aikoo huolehtia menet-           3 momentin säännöksen soveltamisesta tai tul-
37190:        telyjen yhdenmukaistamisesta maassam-             kinnasta.
37191:        me, ja                                                Edellä olevan perusteella on todettavissa, että
37192:           tullaanko silloin ottamaan huomioon            alihintaisten pakkohuutokauppojen osalta eri
37193:        entisen Hämeen läänin alueella läänin-            osissa maata vallitseva käytäntö ei perustu lää-
37194:        hallituksen johdolla valittu käytäntö?             ninhallitusten lain tulkinnasta antamiin erilaisiin
37195:                                                          soveltamisohjeisiin. Läänikohtaisista sovelta-
37196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               misohjeista seuraavan mahdollisen epäyhtenäi-
37197: taen seuraavaa:                                           sen käytännön vuoksi tällaiset soveltamisohjeet
37198:                                                           eivät myöskään ole tarkoituksenmukainen tapa
37199:    Sen estämiseksi, että kiinteistö myydään pak-          ohjata ulosottokäytäntöä. Sen sijaan velallisen
37200: kohuutokaupalla selvään alihintaan, ulosotto-             oikeusturvasta ulosottolain 5 luvun 41 §:n 3 mo-
37201: lain 5 luvun 41 §:ää täydennettiin vuonna 1995            mentin tarkoittamassa tilanteessa on huolehdittu
37202: (laissa 551/1995) uudella 3 momentilla, jonka             siten, että säännöksen vastaisesti toimitettuun
37203: mukaan huutokaupan toimittaja ei saa hyväksyä             huutokauppaan voidaan hakea valittamalla
37204: tarjousta, jos hän arvioi, että tarjous selvästi alit-    muutosta. Ulosottomiehen toiminnasta voidaan
37205: taa kiinteistön käyvän huutokauppa-arvon paik-            tehdä myös hallintokantelu. Oikeusministeriön
37206: kakunnalla ja että korkeampi hinta voidaan il-            saamien tietojen mukaan tällaisia asioita on ylei-
37207: meisesti saada uudessa huutokaupassa. Uudessa             sissä tuomioistuimissa ja lääninhallituksissa jon-
37208: huutokaupassa tehty tarjous on hylättävä vain,            kin verran esiintynytkin. Yleisesti ottaen säännös
37209: jos se alittaa kiinteistön käyvän huutokauppa-            lienee kuitenkin toiminut sangen hyvin.
37210: arvon niin olennaisesti, että myyntiä olisi pidettä-         Vaihtoehtoisista tavoista lähestyä kysymystä
37211: vä kohtuuttomana. Lainkohdan säätämiseen                  siitä, mitä arvoa olisi perusteltua pitää vertailu-
37212: johtaneessa eduskunnan lakivaliokunnan mie-               kohtana tarjouksen hyväksyttävyyttä arvioitaes-
37213: tinnössä (La VM 27/1994 vp) todetaan, että ulos-          sa, on tehty selkoa vastauksessa kansanedustaja
37214: ottomiehen arviolle on asetettava melko korkea            Vistbackan kirjalliseen kysymykseen n:o 752/
37215: kynnys. Mietinnön perustelujen mukaan sään-               1997 vp. Tuossa yhteydessä on myös todettu, että
37216: nöksellä on pyritty estämään ainakin kaikkein             vireillä olevan ulosottolainsäädännön kokonais-
37217: ilmeisimmät alihintaiset kaupat.                          uudistuksen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa
37218:     Kansanedustaja Vistbackan kysymyksessä                myös alihintaan myymistä ehkäisevien säännös-
37219: tarkoitetussa 19.6.1995 päivätyssä Hämeen lää-            ten toimivuus ja kehittää pakkohuutokauppaan
37220: ninhallituksen ylitarkastajan allekirjoittamassa          nähden vaihtoehtoisia realisointitapoja.
37221: kirjeessä käsitellään eräitä edellä tarkoitettuun
37222: 
37223:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
37224: 
37225:                                                                        Oikeusministeri Jussi Järventaus
37226:                                             KK 217/1998 vp                                              3
37227: 
37228: 
37229:                                          Tili Riksdagens Talman
37230: 
37231:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1.7.1995 i kraft de bestämmelser som gäller exe-
37232: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kutiv auktion med underpriser. Med anledning
37233: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       av flera förfrågningar framför jag följande som
37234: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             min egen ståndpunkt när det gäller tolkningen av
37235: nr217:                                                 dem:" Efter detta behandlas i skrivelsen bland
37236:                                                        annat det ovan nämnda 5 kap. 41 § 3 mom. Av
37237:           Är Regeringen medveten om att efter          skrivelsens ordalydelse kan sålunda dras slutsat-
37238:        den delreform av utsökningslagen som            sen att det är fråga om vederbörande tjänstemans
37239:        trädde i kraft 1. 7.1995 har bestämmelser-      egen ståndpunkt tili tolkningen av bestämmel-
37240:        na om exekutiv auktion med underpriser          sen.
37241:        tolkats på olika sätt på olika håll i Fin-         Enligt de uppgifter som justitieministeriet er-
37242:        land, och att medborgarna därigenom             hållit har skriftliga anvisningar inte givits av de
37243:        har försatts i sinsemellan ojämbördig           nuvarande länsstyrelserna om tillämpningen el-
37244:        ställning beroende på boningsorten, samt        ler tolkningen av 5 kap. 41 § 3 mom. utsöknings-
37245:           hur avser Regeringen se tili att förfa-      lagen.
37246:        ringssätten i vårt land förenhetligas och          På grundval av det anförda går det att konsta-
37247:           kommer man då att beakta den praxis          tera att den praxis som gäller beträffande exeku-
37248:        som har valts i f.d. Tavastehus Iän under       tiva auktioner med underpriser i olika delar av
37249:        länsstyrelsens ledning?                         Jandet inte bygger på olika tillämpningsdirektiv
37250:                                                        som länsstyrelserna givit om tolkningen av lagen.
37251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          På grund av den eventuella oenhetliga praxis som
37252: anföra följande:                                       kan följa av länsvis givna tillämpningsanvisning-
37253:                                                        ar är sådana tillämpningsanvisningar inte heller
37254:     För att förhindra att en fastighet säljs på exe-   någon ändamålsenlig metod att styra utsök-
37255: kutiv auktion tili klart underpris, fogades år 1995    ningspraxis. Däremot har gäldenärens rätts-
37256: til15 kap. 41 § utsökningslagen (i lag 551/1995) ett   skydd i en sådan situation som avses i 5 kap. 41 §
37257: nytt 3 mom., enligt vilket f6rrättaren av en exeku-    3 mom. tillgodosetts så, att ändring genom be-
37258: tiv auktion inte får godkänna ett anbud, om han        svär kan sökas mot en auktion som förrättats i
37259: bedömer att anbudet klart underskrider fastig-         strid med bestämmelsen. Besvär mot utmät-
37260: hetens gängse auktionsvärde på orten och att det       ningsmannens verksamhet kan även anföras för-
37261: är uppenbart att ett högre pris kan fås vid en ny      valtningsvägen. Enligt vad justitieministeriet har
37262: auktion. Ett anbud vid den nya auktionen skall         erfarit hardylika frågor i viss mån faktiskt före-
37263: förkastas endast om det underskrider fastighet-        kommit vid de allmänna domstolarna och läns-
37264: ens gängse auktionsvärde så väsentligt att en          styrelserna. Allmänt taget torde bestämmelsen
37265: försäljning skall anses oskälig. 1 det betänkande      dock ha fungerat rätt väl.
37266: av riksdagens lagutskott som ledde tili att lagen          För de alternativa metoderna att närma sig
37267:  stiftades (LaUB 2711994 rd) framhålls att en rätt     frågan, vilket värde det vore motiverat att hålla
37268:  hög tröskel skall sättas för utmätningmannens         somjämförelseobjekt då acceptabiliteten hos ett
37269:  bedömning. Enligt motiveringen i betänkandet          anbud bedöms, har redogörelse givits i svaret på
37270:  har syftet med bestämmelsen varit att förhindra       riksdagsman Vistbackas skriftliga spörsmål nr
37271:  åtminstone de allra mest uppenbara exekutiva          752/1997 rd. 1 det sammanhanget framhölls det
37272:  försäljningarna tili underpris.                       också att det i sammanhang med den aktuella
37273:     I den i riksdagsman Vistbackas spörsmål av-        helhetsreformen av utsökningslagstiftningen
37274:  sedda skrivelsen av 19.6.1995, undertecknad av        också är avsikten att granska funktionaliteten
37275:  en överinspektör vid länsstyrelsen i Tavastehus       hos de bestämmelser som är avsedda att förhin-
37276:  Iän, behandlas vissa frågor i anslutning tili de      dra försäljning tili underpris och att utveckla
37277:  ovan avsedda exekutiva auktionerna med under-         realiseringsmetoder som är alternativ tili exeku-
37278:  priser. I skrivelsen framhålls att "Av delreformen    tiv auktion.
37279:  av utsökningslagen (551/1995) träder redan
37280: 
37281:      Helsingforsden 6 aprill998
37282: 
37283:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
37284:                                            KK 218/1998 vp
37285: 
37286: Kirjallinen kysymys 218
37287: 
37288: 
37289: 
37290: 
37291:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Vanhusväestön asuntojen korjausavus-
37292:                                      tuksista
37293: 
37294: 
37295:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37296: 
37297:     Vanhusväestön määrä kasvaa, ja vanhusten         korjauksia, eikä 40 %:n ja enintään 40 000 mar-
37298: hoitokustannusten kasvun hillitsemiseksi pyri-       kan avustus korjauksen kustannusarviosta ole
37299: tään vanhusten asumistason parantamisella luo-       riittävä, vaikka asunnon oikein suunniteltu kor-
37300: maan edellytykset vanhusten kotona asumiselle        jaus mahdollistaisi vanhuksen kotona-asumisen
37301: entistä kauemmin. !kääntyneet ihmiset itse ha-       ja säästäisi yhteiskunnan menoja huomattavasti.
37302: luavat myös mieluummin asua kotona, jos se           Samoin erityisesti yksinäisen henkilön 4 500
37303: vain on asunnon kunnon ja asukkaan terveyden-        markan tuloraja on rakennuskustannuksia aja-
37304: tilan rajoissa mahdollista. Asuntokannassa on        tellen aivan liian alhainen. Monet peruskorjauk-
37305: edelleen vajavaisesti varustettuja asuntoja, eikä    seen ryhtyneet ovatjoutuneet pahoihin taloudel-
37306: asuntoja ole muutettu ikääntyneille ihmisille so-    lisiin vaikeuksiin.
37307: piviksi. Lukuisat ikääntyneet kotona asuvat ih-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37308: miset suunnittelevat asuntojensa peruskorjauk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37309: sia,jotka mahdollistaisivat kotona asumisen tur-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37310: vallisesti, vaikka vanhuksen kunto heikkenisi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37311: kin. Yhteiskunnalle heikkojen asunto-olojen
37312: johdosta laitoshoitoon joutuva vanhus maksaa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37313: vuodessa jopa enemmän kuin mitä nykyinen                    ryhtyä vanhusten asuntojen korjausavus-
37314: avustus asunnon korjaukseen on, ja valtaosa                 tusten korottamiseksi ja tulorajojen tar-
37315: ikääntyneistä ihmisistä haluaa asua kotona mah-             kistamiseksi, jotta vanhuksilla olisi todel-
37316: dollisimman pitkään. Pienillä tuloilla ei ole mah-          liset mahdollisuudet selvitä asuntojen
37317: dollisuuksia rahoittaa edes vaatimattomia perus-            korjauskustannuksista?
37318: 
37319:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
37320: 
37321:                      Mikko Kuoppa /va-r                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
37322: 
37323: 
37324: 
37325: 
37326: 280043
37327: 2                                           KK 218/1998 vp
37328: 
37329: 
37330: 
37331: 
37332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37333: 
37334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1998 valtion talousarvion momentin
37335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         35.45.60 (siirto Valtion asuntorahastoon) mu-
37336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaan voidaan kuluvana vuonna myöntää valtio-
37337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            neuvoston hyväksymin perustein uusia avustuk-
37338: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sia asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi-
37339: sen n:o 218:                                          mintaan 250 miljoonaa markkaa. Vuoden 1998
37340:                                                       ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä on
37341:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myöntämisvaltuutta ehdotettu lisättäväksi 90
37342:        ryhtyä vanhusten asuntojen korjausavus-        miljoonalla markalla. Viimevuotiseen verrattuna
37343:        tusten korottamiseksi ja tulorajojen tar-      avustuksia on pienennetty lähinnä asunto-osa-
37344:        kistamiseksi, jotta vanhuksilla olisi todel-   keyhtiöiden kohdalla; vanhusten korjausavus-
37345:        liset mahdollisuudet selvitä asuntojen         tuksiin myönnettävää rahaa ei ole tarkoitus vä-
37346:        korjauskustannuksista?                         hentää.
37347:                                                          Valtion talousarvion mukainen avustusval-
37348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuus (250 miljoonaa markkaa) arvioidaanjaetta-
37349: vasti seuraavaa:                                      vaksi hakemusten mukaan käyttötarkoituksit-
37350:                                                       tain seuraavasti:
37351: 
37352: 
37353: Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimenpiteisiin                            90Mmk
37354:                                  (sis. veteraanit 17 mmk)
37355: Asunto-osakeyhtiöille eräisiin korjaustoimenpiteisiin Valtion
37356: asuntorahaston nimeämissä lähiökokeilualueilla sijaitsevissa kohteissa              20Mmk
37357: Kuntoarvioitten laatimiseen                                                         20Mmk
37358: Terveyshaittojen poistamiseen                                                       45Mmk
37359: Hissien rakentamiseen ja liikuntaesteitten poistamiseen                             65Mmk
37360: Palvelutilojen toteuttamiseen, nuorten asuntojen
37361: omatoimiseen korjaamiseen ja laitosrakennusten
37362: käyttötarkoituksen muutoksiin asuinkäyttöön                     yhteensä            lOMmk
37363: 
37364: Lopullinen jako määräytyy jätettyjen hakemusten perusteella.
37365: 
37366:    Lisätalousarvion mukainen 90 miljoonan                Avustuksen myöntämisen ehtona on, että
37367: markan valtuus on tarkoitus jakaa lähinnä asun-       asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vä-
37368: to-osakeyhtiöille viime vuonna jätettyjen hake-       hintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi
37369: musten perusteella pääsääntöisesti muualle kuin       taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä
37370: kasvukeskuspaikkakunnille.                            voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaise-
37371:    Vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua kor-       na ja taloudellisesti tarpeellisena. Korjausavus-
37372: jausavustusta voidaan myöntää enintään 40 %           tuksia myönnettäessä huomioidaan myös hakija-
37373: hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin        ruokakunnan varallisuus, johon ei kuitenkaan
37374: enintään 40 000 markkaa asuinrakennusta tai           kuulu omassa asuinkäytössä oleva asunto. Avus-
37375: asuntoa kohden. Avustusta voidaan myös myön-          tusten myöntämisessä noudatetaan tulorajoja,
37376: tää enintään 70 % hyväksytyistä korjauskustan-        joiden korottamista ei ole katsottu mahdolliseksi
37377: nuksista, kuitenkin enintään 70 000 markkaa           määrärahojen rajallisuuden vuoksi. Myöskään
37378: asuinrakennusta tai asuntoa kohti silloin, kun        avustusten saajien tulokehityksessä ei ole tapah-
37379: korjaustoimilla pystytään välttämään pitkäai-         tunut sellaista muutosta, joka edellyttäisi tulora-
37380: kaiseen laitoshoitoon siirtyminen.                    jojen nostoa.
37381:                                            KK 218/1998 vp                                           3
37382: 
37383:    Vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut avus-      lutilojen toteuttamiseen hyödyttävät myös van-
37384: tukset kohdentuivat vuonna 1996 noin 16 500          huksia ja heidän kotona asumistaan.
37385: asunnon korjauksiin. Keskimääräiset korjaus-            Korjausavustusjärjestelmän yhtenä tavoittee-
37386: kustannukset avustetuissa asunnoissa olivat noin     na on tällä hetkellä kohdentaa avustuksia erityi-
37387: 14 000 markkaa asuntoa kohti.                        sesti vanhusväestön asuntojen korjauksiin, his-
37388:    Vanhusväestön asunto-oloja ja asuntojen va-       sien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistami-
37389: rustetasoa on pyritty kohentamaan monin eri          seen. Vanhusväestön asuntojen korjaaminen on
37390: keinoin. Yleensäkin pyritään edistämään van-         jatkossakin tärkeä painopistealue, jota hallitus
37391: husten mahdollisuutta asua kotonaan mahdolli-        pyrkii omalta osaltaan eri tavoin edistämään.
37392: simman pitkään. Yhtenä toimivana edistämis-          Valtion avustusten lisäksi kunnalla itsellään on
37393: keinona ovat olleet korjausavustukset. Varsi-        mahdollisuus panostaa ennaltaehkäisevästi lai-
37394: naisten vanhuksille tarkoitettujen korjausavus-      toshoidon tuomiin kustannuksiin osallistumalla
37395: tusten lisäksi esim. avustukset hissien rakentami-   asuntojen korjaustoimintaan.
37396: seen ja liikuntaesteiden poistamiseen sekä palve-
37397:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
37398: 
37399:                                                                     Ministeri Mönkäreen sijainen,
37400:                                                                         ministeri Pekka Haavisto
37401: 4                                           KK 218/1998 vp
37402: 
37403: 
37404: 
37405: 
37406:                                         Till Riksdagens Talman
37407: 
37408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En1igt moment 35.45.60 (överföring till Sta-
37409: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           tens bostadsfond) i statsbudgeten för 1998 kan
37410: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       under det 1öpande året på grunder som godkänns
37411: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              av statsrådet bevi1jas 250 mi1j. mk i nya under-
37412: spörsmå1 nr 218:                                      stöd för renovering av bostäder och bostads-
37413:                                                       byggnader. I den första tilläggsbudgeten för 1998
37414:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        föres1ås det att bevillningsfullmakten ökas med
37415:        ta för att höja understöden för renovering     90 mi1j. mk. Jämfört med föregående år har un-
37416:        av ä1dre personers bostäder och ändra          derstöden minskats närmast för bostadsaktiebo-
37417:        inkomstgränserna så att ä1dre personer         1ag; avsikten är inte att minska de understöd för
37418:        skulle ha rea1istiska möj1igheter att k1ara    renovering som bevi1jas ä1dre personer.
37419:        av kostnaderna för renovering av sina             Det beräknas att bidragsfullmakten (250 mi1j.
37420:        bostäder?                                      mk) en1igt statsbudgeten förde1as en1igt använd-
37421:                                                       ningsändamå1 och ansökningar på fö1jande sätt:
37422:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt
37423: anföra fö1jande:
37424: 
37425: Renovering av ä1dre personers och handikappades bostäder                     90 mi1j. mk
37426:                                (inkl. veteraner 17 mi1j. mk)
37427: Till bostadsaktiebo1ag för viss renovering av objekt inom de
37428: försöksområden i förorter som utses av Statens bostadsfond                   20 mi1j. mk
37429: Bedömning av skick                                                           20 mi1j. mk
37430: A v1ägsnande av sanitära o1ägenheter                                         45 mi1j. mk
37431: Byggande av hissar och undanröjande av röre1sehinder                         65 mi1j. mk
37432: Byggande av serviceutrymmen, renovering på eget
37433: initiativ av ungas bostäder och ändring av anstaltsbyggnader
37434: till bostadsbyggnader                                     samman1agt         10 mi1j. mk
37435: 
37436: Den s1utliga förde1ningen bestäms på basis av de in1ämnade ansökningarna.
37437: 
37438:    Avsikten är att tilläggsbudgetfullmakten om        kan anses socia1t ändamå1sen1igt och ekonomiskt
37439: 90 mi1j. mk skall förde1as närmast mellan bo-         nödvändigt. När renoveringsunderstöd bevi1jas
37440: stadsaktiebo1ag på basis av förra årets ansök-        beaktas också hushållets förmögenhet. Tili för-
37441: ningar och huvudsak1igen på andra orter än orter      mögenheten räknas dock inte den bostad som
37442: med tillväxtcentrum.                                  hushållet bor i. När understöden bevi1jas sker det
37443:    Renoveringsunderstöd för ä1dre och handi-          en1igt inkomstgränser, som man inte ansett det
37444: kappade kan bevi1jas tili högst 40 % av de god-       vara möj1igt att höja på grund av begränsande
37445: kända renoveringskostnaderna, dock högst              ans1ag. Inte heller har det i understödsmottagar-
37446: 40 000 mk per bostadsbyggnad eller bostad. Un-        nas inkomstutveck1ing skett sådan förändring,
37447: derstöd kan också bevi1jas till högst 70 % av de      som skulle förutsätta att inkomstgränserna höjs.
37448: godkända renoveringskostnaderna, dock högst              Med de för ä1dre och handikappade avsedda
37449: 70 000 mk per bostadsbyggnad eller bostad, när        understöden renoverades 1996 ca 16 500 bostä-
37450: man genom renovering kan undvika 1ångvarig            der. De genomsnitt1iga renoveringskostnaderna
37451: ansta1tsvård.                                         för bostäder med understöd var ca 14 000 mk per
37452:    Ett villkor för bevi1jande av understöd är att i   bostad.
37453: det hushåll som är stadigvarande bosatt i bosta-         Man har försökt förbättra boendet för den
37454: den ingår minst en person som är minst 65 år eller    ä1dre befo1kningen och utrustningen i bostäder-
37455: handikappad och att bevi1jande av understöd           na på många olika sätt. I allmänhet försöker man
37456:                                          KK 218/1998 vp                                             5
37457: 
37458: göra det lättare för äldre personer att bo hemma   tili renovering av den äldre befolkningens bostä-
37459: så länge som möjligt. Ett fungerande sätt har      der, byggande av hissar och undanröjande av
37460: varit beviljandet av renoveringsunderstöden. Ut-   rörelsehinder. Renoveringen av den äldre befolk-
37461: över de egentliga renoveringsunderstöden för       ningens bostäder kommer även i fortsättningen
37462: äldre personer har t.ex. understöd för byggande    att vara ett viktigt område, som regeringen för sin
37463: av hissar och undanröjande av rörelsehinder        egen del försöker främja på olika sätt. Utöver de
37464: samt byggande av serviceutrymmen även gagnat       statliga understöden har kommunerna själva
37465: äldre personer och deras boende hemma.             möjlighet att satsa på att förebygga kostnaderna
37466:    Ett av målen för systemet med renoveringsun-    av anstaltsvård genom att deltai renoveringen av
37467: derstöd är nu att rikta understöden i synnerhet    bostäder.
37468: 
37469:      Helsingforsden 2 april 1998
37470: 
37471:                                                           Ställföreträdare för minister Mönkäre,
37472:                                                                          minister Pekka Haavisto
37473: 1
37474: 1
37475:  1
37476:  1
37477:   1
37478:   1
37479:    1
37480:    1
37481:     1
37482:     1
37483:      1
37484:      1
37485:       1
37486:       1
37487:        1
37488:        1
37489:         1
37490:         1
37491:          1
37492:          1
37493:           1
37494:           1
37495:            1
37496:            1
37497:             1
37498:                                             KK 219/1998 vp
37499: 
37500: Kirjallinen kysymys 219
37501: 
37502: 
37503: 
37504: 
37505:                                    Matti Saarinen /sd ym.: Sosiaali- ja terveydenhuoltolaitosten opis-
37506:                                       kelijaohjausmaksuista
37507: 
37508: 
37509:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37510: 
37511:    On tullut ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuol-   vioitua enemmänjokaista opiskelijaa kohti. Voi-
37512: toalan opiskelijoiden käytännön opiskelun jär-        daan myös kysyä yleensä ohjausmaksun tarpeel-
37513: jestämiseen budjetoidut määrärahat ovat riittä-       lisuutta, sillä tavallista on, että opiskelijat laske-
37514: mättömät. Työssä oppimisen rahoitus tapahtuu          taan laitoksissa työvoimaan ja heidät otetaan
37515: täyskorvausperiaatteella. Esimerkiksi sairaalat       huomioon työvuorotaulukoissa. Näin esimer-
37516: tekevät oppilaitosten kanssa sopimukset opiske-       kiksi sairaala saa ilmaista työvoimaa ja saa vielä
37517: lijoiden ohjauksesta ja perivät näistä palveluista    maksun oppilaitokselta.
37518: todellisten kustannusten mukaiset maksut.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37519:     Oppilaskohtaiseksi laskennalliseksi yksikkö-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37520: hinnaksi on määritelty 2 200 markkaa vuodessa,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37521: kun todellisuudessa opiskelijaohjaus maksaa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37522: vuosittain noin 3 770 markkaa. Laskelmassa on
37523: oletettu Opiskeluajan olevan 3,5 vuotta eli 66                    Onko Hallitus tietoinen sosiaali- ja ter-
37524: viikkoa, 35 tuntia viikossa, ja kustannuksia ker-             veydenhuollon laitosten perimien opiske-
37525:  tyy vähintään 200 markkaa viikkoa kohti.                     lijaohjausmaksujen todellisesta suuruu-
37526:     Käytännön harjoittelu on pakollista sosiaali-             desta,ja
37527: ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Ongelma-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37528:  na on, että tällä hetkellä harjoitusostot maksavat           ryhtyä opiskelijaohjauksen parantami-
37529:  oppilaitoksille vuosittain yli 1 500 markkaa ar-             seksi?
37530: 
37531:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
37532: 
37533:           Matti Saarinen /sd             Markku Pohjola /sd               Tuija Pohjola /sd
37534:           Lauri Metsämäki /sd            Johannes Koskinen /sd            Tapio Karjalainen /sd
37535:           Valto Koski /sd                Leena Luhtanen /sd               Arto Lapiolahti /sd
37536: 
37537: 
37538: 
37539: 
37540: 280043
37541: 2                                           KK 219/1998 vp
37542: 
37543: 
37544: 
37545: 
37546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rusteisiin, vaan rahoituksen saajalla on itsenäi-
37548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nen päätösvalta kohdentaa voimavaroja eri tar-
37549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koituksiin.
37550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-          Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuol-
37551: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alai-
37552: n:o 219:                                              nen jaosto, jossa ovat edustettuina myös opetus-
37553:                                                       hallinnon edustajat, kartoittivat viime vuoden
37554:            Onko Hallitus tietoinen sosiaali-ja ter-   lopulla käytännön opiskelun kokonaistilannetta
37555:        veydenhuollon laitosten perimien opiske-       hoitoalalla terveysalan koulutusyksiköiden reh-
37556:        lijaohjausmaksujen todellisesta suuruu-        toreille ja terveydenhuollon toimintayksiköiden
37557:        desta, ja                                      ylihoitajille suunnatun otantakyselyn avulla.
37558:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Vastausten perusteella oppilaitosten maksamien
37559:        ryhtyä opiskelijaohjauksen parantami-          käytännön opiskelun ohjauskorvaukset vaihteli-
37560:        seksi?                                         vat toimintayksiköittäin. Opiskelijan viikon
37561:                                                       opiskelu maksoi toimintayksiköistä yli 60 %:ssa
37562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          201-300 mk ja yli 30 %:ssa 101-200 mk. Kor-
37563: vasti seuraavaa:                                      kein maksettu korvaus oli 400 mk opiskelijan
37564:                                                       opiskeluviikolta. Lopulliset päätelmät saaduista
37565:     Sosiaali- ja terveyspalvelujen potilasturvalli-   tuloksista ovat työn alla.
37566: suus, asianmukainen laatu ja saatavuus edellyt-          Käytännön opiskelun keskeiset kehittämis-
37567: tävät työntekijöiltä alansa ydinosaamisen hallin-     kohteet ovat käytännön opiskelun laadunvar-
37568: taa ja laajaa ammattitaitoa. Ammattitaidon pe-        mistusjärjestelmän luominen, käytännön opiske-
37569: rusta syntyy koulutuksen aikana. Työelämässä          lu- ja korvausjärjestelmien selkeyttäminen, ke-
37570: tapahtuva käytännön opiskelu muodostaa mer-           hittäminen ja yhdenmukaistaminen.
37571: kittävän osan koulutuksesta ja ammatillisten val-        Käytännön opetuksen arviointi ja kehittämi-
37572: miuksien syntymisestä. Sosiaali- ja terveysalan       nen kuuluvat opetusministeriön alaisen sosiaali-
37573: koulutuksessa käytännön opiskelu on opetus-           ja terveysalan koulutuksen yleisen toimikunnan
37574: suunnitelmaan kuuluvaa ohjattua opiskelua.            ja alakohtaisten koulutustoimikuntien vuoden
37575: Opiskelijat eivät työskentele itsenäisesti ilman      1998 työsuunnitelmaan. Toimikuntien käynnis-
37576: ohjausta. Käytännön opiskelu edellyttää myös          tymässä oleva työ perustuu ammatillisen koulu-
37577: oppilaitoksen opettajan osallistumista ohjauk-        tuksen yleisistä toimikunnista ja koulutustoimi-
37578: seen. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukses-      kunnista annettuun asetukseen (945/1997). Toi-
37579: sa on tärkeää turvata opiskelu aidoissa työtilan-     mikunnissa ovat edustettuina työnantaja- ja
37580: teissa ohjattuna opiskeluna.                          työntekijätahot, opetushallinto ja opettajat. Li-
37581:     Sosiaali- ja terveysalan koulutusta antavien      säksi opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysmi-
37582: ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkea-         nisteriö ovat yhdessä nimenneet 3.3.1998 yhteis-
37583: koulujen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuu-       työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ministe-
37584: ritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992)        riöiden välistä yhteistyötä niin, että opetusminis-
37585: mukaan. Valtio myöntää käyttökustannusten             teriöllä on koulutuksen kehittämiseksi käytös-
37586: rahoituksen opiskelijakohtaisten yksikköhinto-        sään nykyistä paremmin
37587: jen mukaisesti määräytyvään laskennalliseen              - tietoa koulutuksen tuottaman ammattitai-
37588: markkamäärään. Yksikköhinnat lasketaan to-            don soveltumisesta sosiaali- ja terveyshallinnon
37589: teutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustan-         alan työelämään,
37590: nusten perusteellajoka toinen vuosi. Laskennal-          - tietoa hallinnon alalla tapahtuneista työ-
37591: lisiin yksikköhintoihin perustuvassa rahoitusjär-     elämän muutoksista johtuvista koulutuksen ke-
37592: jestelmässä ei myönnetyn rahoituksen käyttö ole       hittämistarpeista ja
37593: sidottu rahoituksen myöntämis- eikä laskentape-          -tietoa sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
37594:                                          KK 219/1998 vp                                           3
37595: 
37596: nonalan kehittämistä koskevista kehityslinjauk-    uudelleenjärjestelyistä sekä työn sisällöllisistä
37597: sista,jotka tulee työelämämuutosten ohella ottaa   muutoksista nousevien ammatillisten valmiuk-
37598: huomioon koulutusta kehitettäessä.                 sien arviointi koulutuksen kehittämisen kannalta
37599:    Työryhmän lähiajan keskeinen tehtävä on so-     mukaan lukien täydennyskoulutus ja ammatil-
37600: siaali- ja terveysalan työelämän ja toiminnan      linen lisäkoulutus.
37601: 
37602:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
37603: 
37604:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37605: 4                                            KK 219/1998 vp
37606: 
37607: 
37608: 
37609: 
37610:                                           Tili Riksdagens Talman
37611: 
37612:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        utan finansieringstagaren har självständig beslu-
37613: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          tanderätt i fråga om fördelningen av resurserna
37614: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        för olika ändamål.
37615: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-              En sektion under social- och hälsovårdsmini-
37616: mål nr 219:                                             steriets delegation för yrkesutbildad personai
37617:                                                         inom social- och hälsovården med företrädare
37618:            Är Regeringen medveten om den fak-           också för utbildningsförvaltningen kartlade i slu-
37619:         tiska storleken på de studerandeavgifter        tet av förra året totalläget för de praktiska studi-
37620:         som social- och hälsovårdsinrättningarna        erna inom vårdbranschen med hjälp av en urvals-
37621:         tar ut, och                                     baserad förfrågan riktad till rektorerna för hälso-
37622:            vilka åtgärder tänker Regeringen vidta       vårdsbranschens utbildningsenheter och över-
37623:         för att förbättra handledningen för stude-      skötarna för verksamhetsenheter inom hälso-
37624:         rande?                                          och socialvården. Enligt svaren varierade de er-
37625:                                                         sättningar för handledning av praktiska studier
37626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som läroanstalterna hade betalt från en verksam-
37627: anföra följande:                                        hetsenhet till en annan. Studier under en vecka
37628:                                                         kostade i över 60 procent av enheterna 201-300
37629:     När det gäller social- och hälsovårdsservicen       mk och i över 30 procent 101-200 mk för en
37630: kräver patientsäkerheten, tjänsternas tillbörliga       studerande. Den högsta ersättningen var 400 mk
37631: kvalitet och tillgången på tjänster att personalen      för en studievecka. De slutliga konklusionerna av
37632: har kärnkompetens inom branschen och omfat-             resultaten är under arbete.
37633: tande yrkesfårdighet. Grunden för yrkesfårdig-             Det centrala i fråga om utvecklingen av de
37634: heten byggs upp under utbildningen. De praktis-         praktiska studierna är att skapa ett system som
37635: ka studierna ute i arbetslivet utgör en viktig del av   säkrar kvaliteten på de praktiska studierna, att
37636: utbildningen och är av betydelse för uppkomsten         klarlägga, utveckla och förenhetliga systemen för
37637: av de professionella fårdigheterna. lnom utbild-        praktiska studier och för ersättningssystemen.
37638: ningen för social- och hälsovårdsbranschen är de           Utvärderingen och utvecklingen av de praktis-
37639: praktiska studierna handledda studier som ingår         ka studierna hör till 1998 års arbetsplan för den
37640: i läroplanen. Studerandena kan inte arbeta själv-       allmänna kommissionen och de branschvisa
37641: ständigt utan handledning. De praktiska studier-        kommissionerna för utbi1dning inom social- och
37642: na kräver också att läroanstaltens lärare deltar i      hälsovårdsbranschen som är underställda under-
37643: handledningen. lnom utbildningen för social-            visningsministeriet. Arbetet som just inleds i
37644: och hälsovårdsbranschen är det viktigt att studi-       kommissionerna baserar sig på förordningen om
37645: erna under autentiska arbetssituationer i form av       allmänna kommissioner och utbildningskom-
37646: handledda studier är tryggade.                          missioner för yrkesutbildningen (945/1997). 1
37647:     Finansieringen av yrkesläroanstalter och yr-        kommissionerna är arbetsgivar- och arbetstagar-
37648: keshögskolor som ger utbildning för social- och         sidan, liksom utbildningsförvaltningen och lä-
37649: hälsovårdsbranschen bestäms enligt lagen om fi-         rarna företrädda. Ytterligare har undervisnings-
37650: nansiering av undervisnings- och kulturverksam-         ministeriet och social- och hälsovårdsministeriet
37651: het (705/1992). Staten beviljar finansiering av         den 3 mars 1998 tillsammans utnämnt en samar-
37652: driftskostnader för en kalkylerad summa som             betsgrupp som har till uppgift att utveckla samar-
37653: bestäms enligt priset per enhet per studerande.         betet mellan ministerierna så att undervisnings-
37654: Priserna per enhet beräknas vartannat år på basis       ministeriet har bättre tillgång än nu till föl-
37655: av de faktiska totalkostnaderna på riksnivå. I          jande information för utvecklandet av utbild-
37656: detta finansieringssystem som baserar sig på kal-       ningen
37657: kylerade priser per enhet är användningen av den           - information om hur den yrkesfårdighet
37658: beviljade finansieringen inte bunden till grunder-      som utbildningen ger lämpar sig för arbetslivet
37659: na för hur finansieringen beviljas och beräknas,        inom social- och hälsovårdsbranschen,
37660:                                             KK 219/1998 vp                                          5
37661: 
37662:    - information om behoven att utveckla ut-             Den närmaste tiden är det arbetsgruppens cen-
37663: bildningen tili följd av ändringar i arbetslivet på   trala uppgift att med tanke på utvecklingen av
37664: detta förvaltningsområde och                          utbildningen, inklusive fortbildningen och den
37665:    - information om de riktlinjer för utveckling-     yrkesinriktade påbyggnadsutbildningen, utvär-
37666: en av social- och hälsovårdsministeriets förvalt-     dera den yrkesfårdighet som krävs på grund av
37667: ningsområde som vid sidan av ändringarna i ar-        omorganiseringen av arbetslivet och verksamhe-
37668: betslivet bör uppmärksammas i utvecklingen av         ten inom social- och hälsovårdsbranschen och av
37669: ut bildningen.                                        de innehållsmässiga ändringarna i arbetet.
37670: 
37671:      Helsingfors den 3 april 1998
37672: 
37673:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37674:                                            KK 220/1998 vp
37675: 
37676: Kirjallinen kysymys 220
37677: 
37678: 
37679: 
37680: 
37681:                                   Reijo Laitinen /sd: Joukkoliikenteen turvallisuudesta
37682: 
37683: 
37684: 
37685:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37686:    Toimivajoukkoliikenne on Suomen kaltaises-        Huhtikuussa 1996 Tuusulan Jokelassa yöpikaju-
37687: sa pitkien etäisyyksien maassa välttämätön.          nan veturi ja kahdeksan vaunuasuistuivat raiteil-
37688: Kansalaisten tasavertaisuuden kannalta on tär-       ta. Turmassa kuoli neljä ja loukkaantui 47 ihmis-
37689: keää, että joukkoliikenne on kilpailukykyinen        tä. Joulukuussa 1997 kuoli kolme henkilöä auton
37690: palvelutasoltaan, hinnoittelultaanja turvallisuu-    ja junan törmäyksessä Vaalassa.
37691: deltaan. Kustannussäästöjen vuoksi joukkolii-            Viimeisin valitettava onnettomuus oli Jyväs-
37692: kenne on ollut viime vuosina suurten muutosten       kylän juna turma, jossa 10 henkilöä menehtyi ja
37693: alla. Joukkoliikenteen kilpailuttaminen ja liike-    47 loukkaantui. Alustavien tutkimuksien mu-
37694: laitostaminen ovat oikein käytettyinä tarpeellisia   kaan onnettomuudelta olisi vältytty,jos kyseinen
37695: tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta. Nii-       rataosuus olisi ollut varustettu automaattisella
37696: hin sisältyy kuitenkin suuria riskejä. Henkilö-      kulunvalvontajärjestelmällä. Kulunvalvontajär-
37697: kunnan vähentäminen on johtanut jäljelle jää-        jestelmä valmistuu nykyisten suunnitelmien mu-
37698: neen henkilöstön työn vaativuuden ja vastuun         kaan koko maan päärataverkolla vasta vuonna
37699: kasvamiseen. Työntekijöiden työmäärää ei voida       2002.
37700: enää kasvattaa turvallisuuden vaarantumatta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37701:    Valtiontalouden ja Ratahallintokeskuksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37702: säästöjen vuoksi niin linja-autoliikenteen käyttä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37703: mä tieverkko kuin raideliikenteen rataverkkokin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37704: ovat paikoin huonossa kunnossa. Turvallisuu-
37705: den sekä asiakkaiden matkustusmukavuuden                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37706: kannalta tämä on ongelmallista.                             junaliikenteen ja koko joukkoliikenteen
37707:    Junaliikenteessä on tällä vuosikymmenellä ol-            turvallisuuden parantamiseksi, ja
37708: lut useita kohtalokkaita onnettomuuksia. Viran-                mitkä ovat ne konkreettiset ja välittö-
37709: omaisten mukaan suuronnettomuus oli lähellä                 mät toimenpiteet, joihin Hallitus ryhtyy
37710: toukokuussa 1992, kun Turusta Helsinkiin mat-               Jyväskylän junaturman vuoksi?
37711: kannut pikajuna katkesi ja kolme vaunua kaatui.
37712: 
37713:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
37714: 
37715:                                           Reijo Laitinen /sd
37716: 
37717: 
37718: 
37719: 
37720: 280043
37721: 2                                         KK 220/1998 vp
37722: 
37723: 
37724: 
37725: 
37726:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37727: 
37728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      3. Tasoristeyksien poistaminen ja turvalaite-
37729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies           järjestelyt
37730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaise~
37731: j~senen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-      . Yleisen lii~~nn~turvallisuuden parantamisek-
37732:                                                     SI RHK pyrku potstamaan tasoristeykset päära-
37733: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o
37734: 220:                                                tojen vilkkaimmin liikennöidyiltä osilta ja raken-
37735:                                                     tamaan lisää turvalaitteita vielä vartioimatto-
37736:        . M~~in toimi!n Hallit~s aikoo ryhtyä        miin tasoristeyksiin. Lähivuosina käytetään ra-
37737:        JUnalukenteen Ja koko JOukkoliikenteen       haa tasoristeysturvallisuuden parantamiseen n.
37738:        turvallisuuden parantamiseksi, ja            100-130 milj. mk vuodessa.
37739:           mitkä ovat ne konkreettiset ja välittö-
37740:        mät toimenpiteet, joihin Hallitus ryhtyy     4. Junien informaatiojärjestelmän uudistaminen
37741:        Jyväskylän junaturman vuoksi?
37742:                                                        Junien kuljettamiseen ja liikenteen ohjaami-
37743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen käytettävä, turvallisuuteen välittömästi vai-
37744: vasti seuraavaa:                                    kuttava informaatiojärjestelmä uudistetaan ko-
37745:                                                     konaan ja otetaan käyttöön kuluvan vuoden lo-
37746:    Rautatieliikenteen turvallisuudessa kehittä-     kakuussa.
37747: misen painopistealueet ovat turvatekniikka tur-
37748: vallisuuden valvonta- ja ohjausjärjestelmät'sekä    5. Turvallisuuden hallintajärjestelmät
37749: henkilöstön koulutus. Turvallisuuden kehittämi-
37750: selle luovat pohjaa tutkimukset,joita Ratahallin-      Sekä RHK että VR-konserni tekevät kumpi-
37751: tokeskus (RHK) ja VR ovat teettäneet viime          kin parhaillaan laatujärjestelmien periaatteille
37752: vuosien aikana Valtion teknillisellä tutkimuskes-   pohjautuvia turvallisuuden hallintajärjestelmiä
37753: kuksella (VTT). Tärkeimmät kehittämistoimen-        joiden on määrä valmistua kuluvan vuoden lop~
37754: piteet rautatieliikenteen turvallisuuden paranta-   puun m~nnessä. Järjestelmien avulla pystytään
37755: miseksi ovat:                                       pare.mmm valvomaan rautatieyrityksen toimin-
37756:                                                     taa )a kehittämään turvallisuutta järjestelmälli-
37757:                                                     sesti.
37758: 1. Junien automaattinen kulunvalvontajärjes-
37759:    telmä
37760:                                                     6. Vaunukaluston saneeraus
37761:    Jyväskylän junaonnettomuus olisi tämän het-
37762: ken arvioiden mukaan voitu estää toimivalla            VR:nvanhemman henkilövaunukaluston ovi-
37763: kulunvalvontajärjestelmällä. Välittömästi on-       lukitusjärjestelmät uusitaan vuoteen 2001 men-
37764: n.~ttomuuden jälk~en on tehty selvitykset ja pää-
37765:                                                     nes.sä site!l, ettei ovia voi avata junan liikkuessa.
37766: tos rakentamtsohJelman nopeuttamisesta siten,       Totmenptde perustuu VTT:n tutkimustuloksiin
37767: että järjestelmä kattaa päärataverkon vuonna        ja tulee maksamaan n. 50 milj. mk.
37768: 2001. Järjestelmän piiriin kuuluu tällä hetkellä
37769: n. 700 ratakilometriä.
37770:                                                     7. VR:njunaturvallisuuden tehostamisohjelma
37771: 
37772: 2. Opastinjärjestelmän uusiminen                       VR käynnisti Jokelan junaonnettomuuden
37773:                                                     jälkeen turvallisuuden tehostamisohjelman, jon-
37774:    Junien kulkua radalla ohjaava opastinjärjes-     ka tärkeimpiä, jo toteutettuja osia ovat:
37775: telmä uusitaan yhdenmukaiseksi päärataverkol-          - esimies- ja asiantuntijatehtävissä olevien
37776: la vuoteen 2000 mennessä.                           junaturvallisuuskoulutus,
37777:                                                KK 220/1998 vp                                              3
37778: 
37779:   - liikennehenkilöstön kertauskoulutusohjel-             1996 Suomessa ei ole liikenteessä kuollut yhtään
37780: man uudistaminen,                                         linja-auton kuljettajaa eikä matkustajaa. Silloin
37781:   - turvallisuusvastuiden täsmentäminen koko              tällöin tulee kuitenkin ministeriöön valituksia
37782: organisaatiossa ja                                        linja-autojen liian kireistä aikatauluista. Jokai-
37783:   - sisäisten turvallisuusmääräysten tarkista-            nen tapaus on tutkittu erikseen ja ryhdytty asian
37784: minen.                                                    mahdollisesti vaatimiin toimenpiteisiin aikatau-
37785:                                                           lun korjaamiseksi. Laajemmin asiaa on tutkittu
37786:                                                           vuonna 1992. Tutkimuksessa selvitettiin mm. pi-
37787: 8. Tutkimustyö ja riskien arviointi
37788:                                                           kavuorojen aikatauluissaan pysymistä ja ylino-
37789:    Sekä RHK että VR jatkavat turvallisuustutki-           peuksia kesä- ja talvinopeusrajoitusten voimassa
37790: musten teettämistä jatkokehittämistä varten. Jo           ollessa. Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta,
37791: käynnistyneitä tutkimushankkeita ovat rautatie-           että vaikkakin useimmilla tutkituista tiesuunnis-
37792: toimintaa ja rautatieliikenteen eri osaprosesseja         ta talvinopeusrajoitusten aikana voitiin todeta
37793: koskevat riskianalyysit, joiden tekijänä on edel-         vaihtelevassa määrin ongelmia aikatauluissa py-
37794: leen VTT. Parhaillaan Työterveyslaitos tekee              symisessä, myöhästymiset eivät olleet suuria,
37795: Jaajaa tutkimusta, jossa selvitetään liikennehen-         yleensä alle 5 minuuttia. Myöhästyminen koetet-
37796: kilöstön työolosuhteiden, vireystilojen ym. vai-          tiin yleisesti välttää ylinopeudella, joskin ylino-
37797: kutusta liikenneturvallisuuteen.                          peudet olivat lieviä.
37798:    Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-                 Tutkimustulosten voitiin katsoa pitkälti vas-
37799: tionrautateiden yhtiöittämisellä tai muilla orga-         tanneen ennakko-odotuksia. Ne eivät sisältäneet
37800: nisatorisilla ratkaisuilla ei ole ollut kielteistä vai-   linja-automatkustajien tai muun liikenneympä-
37801: kutusta turvallisuuteen. Rataverkon kunnon ei             ristön liikenneturvallisuuden kannalta laajoja ja
37802: ole todettu olleen välittömästi vaikuttamassa             välittömiä toimenpiteitä vaativia muutoksia pi-
37803: rautateillä tapahtuneisiin onnettomuuksiin.               kavuorojen aikatauluihin. Valistusta aikataulu-
37804:                                                           jen laadinnassa noudatettavasta myös talvino-
37805:                                                           peudet huomioivasta väljyydestä on kuitenkin
37806: 9. Muujoukkoliikenne
37807:                                                           lisätty ja sovittu uusista yhteistyömuodoista mui-
37808:    Mitä tulee muuhun joukkoliikenteeseen Suo-             den liikenteen valvontaa suorittavien viran-
37809: messa, voidaan todeta linja-autoliikenteen ole-           omaisten kanssa liian kireiden aikataulujen to-
37810: van käyitäjälleen turvallinen liikennemuoto. Lii-         teamiseksi ja korjaamiseksi.
37811: kenneturvan tilastojen mukaan vuosina 1995 ja
37812: 
37813:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
37814:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
37815: 4                                           KK 220/1998 vp
37816: 
37817: 
37818: 
37819: 
37820:                                         Tili Riksdagens Talman
37821: 
37822:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      minera plankorsningarna på huvudbanornas liv-
37823: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ligast trafikerade delar och efter att bygga säker-
37824: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hetsanläggningar vid plankorsningar som ännu
37825: man Reijo Laitinen undertecknade spörsmål nr          är obevakade. Inom de närmaste åren används ca
37826: 220:                                                  100-130 miljoner mark per år för att förbättra
37827:                                                       säkerheten vid plankorsningar.
37828:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
37829:        ta för att förbättra säkerheten inom tåg-
37830:        trafiken och inom kollektivtrafiken som        4. Förnyande av tågens informationssystem
37831:        helhet, och                                       Informationssystemet som används för tåg-
37832:           vilka är de konkreta och omedelbara         trafik och för trafikstyrning, och som direkt på-
37833:        åtgärder som Regeringen skrider tili           verkar säkerheten, skall förnyas i sin helhet och
37834:        p.g.a. tågolyckan i Jyväskylä?                 tas i bruk i oktober i år.
37835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
37836: anföra följande:                                      5. Kontrollsystem för säkerheten
37837: 
37838:    Tyngdpunkterna i utvecklandet av säkerheten           Såväl Banförvaltningscentralen som VR-kon-
37839: inom tågtrafiken ligger på säkerhetstekniken,         cernen uppgör för närvarande ett kontrollsystem
37840: övervaknings- och styrsystem samt personalut-         för säkerheten som grundar sig på kvalitetssy-
37841: bildning. Undersökningar som Banförvaltnings-         stemsprinciper. Dessa system skall vara klara
37842: centralen och VR under de senaste åren låtit          före årsskiftet. Med hjälp av systemen kan järn-
37843: Statens tekniska forskningscentral (VTT) göra         vägsföretagets verksamhet bättre övervakas och
37844: ligger som grund för utvecklandet av säkerheten.      säkerheten organiserat utvecklas.
37845: De viktigaste utvecklingsåtgärderna för att för-
37846: bättra tågtrafikens säkerhet är:                      6. Sanering av vagnsparken
37847:                                                          Dörrlåsningssystemet i VR:s gamla person-
37848: 1. Automatiskt tågkontrollsystem                      vagnspark förnyas före 2001. Därefter kan dör-
37849:    Tågolyckan i Jyväskylä skulle enligt nuvaran-      rarna inte öppnas under tågets gång. Åtgärden
37850: de uppskattningar ha kunnat förhindras med            grundar sig på forskningsresultat från Statens
37851: hjälp av ett automatiskt tågkontrollsystem.           tekniska forskningscentral och kommer att kosta
37852: Omedelbart efter olyckan gjordes utredningar          ca 50 miljoner mark.
37853: och ett beslut om att tidigarelägga utbyggnaden
37854: av byggprogrammet fattades. Systemet skall
37855: täcka huvudbannätet 2001. Tili systemet hör för       7. Program för effektivering av VR:s
37856:                                                          tågsäkerhet
37857: närvarande ca 700 bankilometer.
37858:                                                          Efter tågolyckan i Jokela startade VR en effek-
37859: 2. Förnyande av semaforsystemet                       tiveringsprocess för säkerheten. De viktigaste
37860:                                                       genomförda delarna av denna är:
37861:   Semaforsystemet som styr tågets fård på ba-            - tågsäkerhetsutbildning för förmän och sak-
37862: norna förnyas på huvudbannätet före år 2000.          kunniga,
37863:                                                          - förnyelse av trafikpersonalens repetitions-
37864: 3. Säkerhetsanläggningar och eliminerande av          utbildning,
37865: plankorsningar                                           - precisering av säkerhetsansvaren i hela or-
37866:                                                       ganisationen, och
37867:    För att fOrbättra den allmänna trafiksäkerhe-         - revidering av de interna säkerhetsbestäm-
37868: ten strävar Banförvaltningscentralen efter att eli-   melserna.
37869:                                             KK 220/1998 vp                                              5
37870: 
37871: 8. Forskningsarbete och riskanalys                    alltförs snäva tidtabeller. Varje fall har under-
37872:                                                       sökts skilt för sig och åtgärder har vid behov
37873:     Såväl Banförvaltningscentralen som VR låter       vidtagits för att korrigera tidtabellen i fråga. Sa-
37874: göra fler säkerhetsundersök~ingar s~m skallleda       ken undersöktes i större omfattning 1992. 1 den-
37875: tili vidare åtgärder. Forskmngspr?Jekt som re-        na undersökning utreddes bl.a. hur snabbturerna
37876: dan nu startat är riskanalyser av ohka delproces-     håller tidtabellen och i viiken mån överhastighet
37877: ser i järnvägsverksamh.~ten och i järnvägst~afi      förekommer vid sommartida respektive vinterti-
37878: ken. Riskanalysen utfors av Statens tekm~ka           da hastighetsbegränsningar. Som resultat avun-
37879: forskningscentral. För närvarande utför I_?sti!u-     dersökningen kan konstateras att även om det på
37880: tet för arbetshygien en omfattande undersoknmg        de flesta undersökta vägsträckor vintertid i varie-
37881: som utreder hur trafikpersonalens arbetsförhål-       rande grad förekom problem att hålla tidtabel-
37882: landen, vakenhet o.s.v. påverkar trafiksäkerhe-       len, var förseningarna obetydliga, oftast under?
37883: ten.                                                  minuter. Förseningar försökte i allmänhet undvt-
37884:     Enligt trafikministeriets uppfattning har bo-     kas genom överhastighet även om överhastighe-
37885: lagiseringen av St~tsjä~vägarna eller ~ndra or-       terna var små.
37886: ganisatoriska lösmngar mte haft negativa effek-          Forskningsresultaten kan rätt långt anses
37887:  ter på säkerheten. Bannätets skick har inte kun-     motsvara förhandsuppfattningarna. De innehöll
37888:  nat konstateras ha något direkt samband med          inga krav på omfattande eller omedelbara åtgär-
37889:  olyckor på järnvägarna.                              der i snabbturernas tidtabeller, varken ur buss-
37890:                                                       passagerarnas eller den övriga trafikomgivning-
37891:                                                       ens trafiksäkerhetssynvinkel. Upplysningen om
37892: 9. Övrig kollektivtrafik                              flexibilitet vid uppgörande av vintertidtabeller
37893:    Vad övrig kollektivtrafik i Finland beträffar      har dock utökats. Dessutom har överenskom-
37894: kan det konstateras att busstrafiken för sina kli-    melser gjorts med övriga trafikövervaknings-
37895: enter är en trygg trafikform. Enligt Trafikskyd-      myndigheter om nya samarbetsformer för att
37896: dets statistik hade inte en enda busschaufför eller   kunna konstatera och rätta tili alltför snäa tidta-
37897: -passagerare omkommit i Finland i trafiken un-        beller.
37898: der åren 1995 och 1996. Då och då inkommer det
37899: dock klagomål tili trafikministeriet om bussarnas
37900:      Helsingforsden 2 april1998
37901:                                                                           Trafikminister Matti Aura
37902:                                              KK 221/1998 vp
37903: 
37904: Kirjallinen kysymys 221
37905: 
37906: 
37907: 
37908: 
37909:                                     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Perämeren padottujenjokien
37910:                                         vaellussiian hoidosta
37911: 
37912: 
37913:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37914: 
37915:     Iijoen ja Kemijoen patoamisesta johtuvien                Kalastuskunnat vaativat istutettaville siian-
37916: kalavahinkojen hoitopäätös on vuodelta 1981.              poikasille alamittaa, mutta tätä vaatimusta ei ole
37917: Päätöksissä voimayhtiöille annettiin tuolloin             huomioitu. Maa- ja metsätalousministeriö sallii
37918: kolme vuotta aikaa hoitosuunnitelmien laatimi-            edelleen liian pienten poikasten istuttamisen vel-
37919: seen. Kalastuskunnat ja kalastajat vaativat maa-          voitteena. Istutettavat siianpoikaset ovat par-
37920: ja metsätalousministeriötä korjaamaan suunni-             haimmillaan vain puolet meressä luonnonvarai-
37921: telmissa todetut puutteet- tuloksetta. Erityisen          sena kasvaneen poikasen painosta. Näin pienillä
37922: suuria puutteet ovat vieläkin Oulu-, Ii- ja Kemi-         istukkailla ei saada parasta mahdollista saalista.
37923: joen vaellussiian hoidossa.                                  Vesioikeuden asettaman velvoitehoidon tar-
37924:     Jokien luonnontilan aikana siian kalastus             koituksena on palauttaa merelliset kalakannat
37925: aloitettiin rannikolla ja joissa heinäkuun puoli-         entisen veroisiksi. Tämä päämäärä ei kuitenkaan
37926: välissä. Kesällä rantautuvaa siikaa nimitettiin           ole toteutunut, vaan siian osalta on koko hoidon
37927: kesäsiiaksi. Se oli lohen ohella rannikon arvok-          ajan syntynyt vain lisää vahinkoa.
37928: kain ja tärkein kala.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37929:     Padottujen jokien vahinkoalueen kalastus-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37930:  kunnat ja kalastajat vaativat velvoitehoidon             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37931:  kohteeksi perinteistä kesäsiikaa. Sen hoitoa on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37932:  kokeiltu, mutta varsinaista hoitoa ei ole aloitettu.
37933:  Vahingonkärsijän vaatimus ei ole toteutunut,                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37934:  vaan nyt on käynyt aivan päin vastaisesti. Väärin-              siin Perämeren padottujenjokien vaellus-
37935:  hoidetun viljelyn seurauksena siika rantautuu                   siian velvoitehoidon muuttamiseksi niin,
37936:  vuosi vuodelta yhä myöhemmin syksyllä, mikä                     että hoito toteutetaan kesäsiialla ja että
37937:  on epätarkoituksenmukaista sekä kalastuksen                     hoidon tuloksellisuus taataan riittävän
37938:  että velvoitehoidon kannalta.                                   suurilla istukkailla?
37939:       Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
37940: 
37941:           Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                Maria Kaisa Aula /kesk      Juhani Alaranta /kesk
37942: 
37943: 
37944: 
37945: 
37946:  280043
37947: 2                                           KK 221/1998 vp
37948: 
37949: 
37950: 
37951: 
37952:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37953: 
37954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Aika ajoin on noussut esille kysymys ns. kesä-
37955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siiasta, joka nousee jo kesällä jokiin. Tällainen
37956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kanta on jäljellä ainakin Tornionjoella. Sen käyt-
37957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-        tämistä mm. puheena olevissa velvoitteissa on
37958: hookana-Asunmaan ym. näin kuuluvan kirjalli-           perusteltu sillä, että näin taloudellisesti tärkeää
37959: sen kysymyksen n:o 221:                                siikaa voitaisiin kalastaa jokisuissa syksyn lisäksi
37960:                                                        myös kesällä.
37961:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Tornionjoen kesäsiian istutuksia on kokeiltu
37962:        siin Perämeren padottujenjokien vaellus-        velvoitehoidossa mm. vuosina 1987 ja 1993. Näi-
37963:        siian velvoitehoidon muuttamiseksi niin,        den istutusten tuloksellisuudesta ei ole kuiten-
37964:        että hoito toteutetaan kesäsiialla ja että      kaan näyttöä.
37965:        hoidon tuloksellisuus taataan riittävän             Kalatalousviranomainen on neuvotellut kulu-
37966:        suurilla istukkailla?                           van talven aikana Kemi- ja Iijoen voimalaitosten
37967:                                                        kalatalousvelvoitteiden seuraavan kolmivuotis-
37968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ohjelman sisällöstä. Neuvotteluissa oli esillä
37969: vasti seuraavaa:                                       myös kysymys kesäsiian käyttämisestä velvoit-
37970:                                                        teisiin. Velvoitetta ei katsottu kuitenkaan tar-
37971:     Perämereen suoritetaan vuosittain mittavat         peelliseksi muuttaa näiltä osin ainakaan vielä
37972: vaellussiikaistutukset. Pelkästään Kemi- ja Ii-        muuten kuin hyväksymällä kesäsiika ns. vaihto-
37973: joen voimalaitoksille määrätyt vuotuiset vaellus-      lajiksi vaellussiikaistutuksiin.
37974: siian istutusvelvoitteet ovat yhteensä 4,3 miljoo-         Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
37975: naa kesänvanhaa siianpoikasta. Oulujoella voi-         vuodesta 1996 lähtien Riista- ja kalatalouden
37976: malaitosten velvoitteet on puolestaan hoidettu         tutkimuslaitokselle tulostavoitteeksi Tornion-
37977: vastakuoriutuneiden poikasten istutuksilla.            joen kesäsiian istuttamisen Tornionjokeen nou-
37978:     Suurista istutusmääristä huolimatta Peräme-        sukannan ylläpitämiseksi. Vuonna 1997 istutet-
37979: ren siikaistutusten tuloksellisuudesta ei ole tark-    tiin tutkimuslaitoksen toimesta 150 000 kesän-
37980: kaa kuvaa, sillä kesänvanhojen siikojen lisäksi        vanhaa kesäsiikaa.
37981: istutetaan myös vastakuoriutuneita poikasia.               Kemi- ja Iijoen voimalaitosten vaellussiikais-
37982:  Useassa joessa on myös luontaista lisääntymistä,      tutuksissa on pyritty vähintään 9 cm:n mittaiseen
37983: jonka määrästä on kuitenkin suhteellisen vähän         istukkaaseen ja siihen, että alle 8 cm:n mittaisia
37984: tietoa käytettävissä. Tilannetta mutkistaa lisäksi     istukkaita ei hyväksyttäisi lainkaan velvoiteis-
37985: sisävesiin suoritetuista istutuksista mereen vael-      tukkaiksi. Tätä istukkaan kokotavoitetta on pi-
37986:  tavat istukkaat.                                       detty toistaiseksi tarkoituksenmukaisena.
37987:     Saalistilastoista voidaan kuitenkin päätellä,          Pohjanlahdella on paraikaa käynnissä siika-
37988:  että saaliin arvo on ollut suurempi kuin istukkai-     tutkimuksia, joilla pyritään saamaan tietoa ke-
37989:  den arvo. Vaellussiikaistutusten tuloksellisuutta      sänvanhojen siianpoikasten istutusten tulokselli-
37990:  osoittaa sekin, että istutuksilla on kyetty palaut-   suudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä is-
37991:  tamaan vaellussiikakantoja sellaisiin jokiin, jois-    tukkaiden ja luonnonpoikasten välisestä luku-
37992:  ta ne ovat hävinneet, sekä ylläpitämään kantoja        määräsuhteesta. Vasta näiden tutkimusten jäl-
37993:  sellaisissa joissa, missä ei ole vaellussiian luon-    keen voidaan tarvittaessa esittää perusteltuja
37994:  taista lisääntymistä enää jäljellä.                    muutoksia vaellussiian velvoiteistutoksiin ja is-
37995:                                                         tukkaiden kokoon.
37996:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
37997: 
37998:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37999:                                             KK 221/1998 vp                                              3
38000: 
38001: 
38002: 
38003: 
38004:                                         Tili Riksdagens Talman
38005: 
38006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tagits upp. Åtminstone i Torne älv finns det ännu
38007: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kvar ett bestånd av denna typ. Utnyttjandet av
38008: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    detta bestånd för bl.a. uppfyllande av de skyldig-
38009: damot Tytti Isohookana-Asunmaa m.fl. under-           heter det nu varit tai om har motiverats med att
38010: tecknade spörsmål nr 221:                             man i ett sådant fall kunde fiska ekonomiskt
38011:                                                       betydelsefull sik vid älvmynningarna även på
38012:            Har Regeringen för avsikt att skrida       somrarna och inte bara på hösten.
38013:        tili åtgärder för att ändra den fiskevårds-       Försök med utplantering av sommarsik från
38014:        skyldighet som gäller för vandringssiken i     Torne älv i samband med skyldighetsfiskevården
38015:        Bottenvikens uppdämda älvar så att             har utförts bl.a. åren 1987 och 1993. Något be-
38016:        vårdåtgärderna ifråga verkställs med           1ägg på hur framgångsrika dessa utplanteringar
38017:        sommarsik och att resultaten av åtgärder-      varit finns dock inte.
38018:        na säkerställs genom tillräckligt stora ut-       Under den gångna vintern har fiskerimyndig-
38019:        planteringar?                                  heten underhand1at om innehållet i fö1jande tre-
38020:                                                       årsprogram för fiskevårdsky1digheten för kraft-
38021:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       verken i Kemi och Ijo ä1var. Vid underhandling-
38022: anföra följande:                                      arna togs även frågan om användning av som-
38023:                                                       marsik för sky1digheterna upp. Det ansågs dock
38024:     Årligen utförs omfattande utplanteringar av       inte vara nödvändigt att till denna del ändra
38025: vandringssik i Bottenviken. Redan enbart den          skyldigheten, åtminstone inte ännu, på annat sätt
38026: årliga utplanteringsskyldighet som ålagts kraft-      än att sommarsiken godkändes som sk utbytesart
38027: verken i Kemi och Ijo älvar uppgår tili samman-       vid utp1anteringarna av vandringssik.
38028: lagt 4,3 miljoner sommargamla sikyngel. De               Jord- och skogsbruksministeriet har sedan år
38029: skyldigheter som åligger kraftverken i Ule älv har    1996 uppställt som resultatmå1 för Vilt- och fiske-
38030: igen skötts med utplantering av nykläckta yngel.      riforskningsinstitutet utplantering av sommarsik
38031:     Trots de omfattande utplanteringarna har          i Torne älv för att upprätthålla det stigande be-
38032: man inte någon klar uppfattning av hur fram-          ståndet i Torne älv. På åtgärd av forskningsinsti-
38033: gångsrik utplanteringen av sik i Bottenviken är,      tutet utp1anterades år 1997 150 000 sommargam-
38034: för utöver de sommargamla sikarna utplanteras         la sommarsikar.
38035: också nykläckta yngel. I flera av älvarna före-          Vid de utp1anteringar av vandringssik, som
38036: kommer även naturlig fortplantning. Om den            utförts av kraftverken i Kemi och Ijo älvar, har
38037: finns det dock relativt litet uppgifter att tillgå.   målet varit att sättfisken skall mäta minst 9 cm
38038: Situationen komp1iceras dessutom av att det           och att sättfisk under 8 cm inte överhuvudtaget
38039: vandrar sättfisk från p1anteringar som utförts i      skall godkännas för skyldighetsutsättning. Tills-
38040: vattendragen inne i Jandet ut i havet.                vidare har detta mål för sättfiskens storlek an-
38041:     Av fångststatistiken kan man dock dra den         setts vara ändamålsenligt.
38042: slutsatsen att fångstens värde har varit större än       lnom Bottniska viken pågår för närvarande
38043:  sättfiskens värde. Att utp1anteringen av vand-       sikundersökningar, vilkas mål är att få mera fak-
38044:  ringssik varit framgångsrik visar också det fak-     ta om resultatet av utplantering av sommargamla
38045:  tum att bestånden av vandringssik tack vare ut-      sikyngel, om de faktorer som påverkar resultatet
38046:  p1anteringarna har återhämtat sig i de ä1var från    samt om förhållandet mellan antalet utplantera-
38047:  vi1ka de hade försvunnit, samt att de upprätthål-    de sättfisk och antalet naturliga yngel. Först efter
38048:  ler bestånden i ä1var där det inte mera förekom-     att dessa undersökningar slutförts kan vi vid be-
38049:  mer natur1ig fortp1antning.                          hov föres1å motiverade ändringar i skyldighets-
38050:     Frågan om den s.k. sommarsiken, som redan         utplanteringarna av vandringssik och sättfiskens
38051:  på sommaren stiger upp i älvarna, har då och då      storlek.
38052: 
38053:       Helsingforsden 25 mars 1998
38054: 
38055:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38056: 1
38057: 1
38058: 1
38059:     1
38060:     1
38061:     1
38062:         1
38063:         1
38064:         1
38065:             1
38066:             1
38067:             1
38068:                 1
38069:                 1
38070:                 1
38071:                     1
38072:                     1
38073:                     1
38074:                         1
38075:                         1
38076:                         1
38077:                                               KK 222/1998 vp
38078: 
38079: Kirjallinen kysymys 222
38080: 
38081: 
38082: 
38083: 
38084:                                      Jouko Jääskeläinen /skl: EY-hissidirektiivin vaikutuksesta hissira-
38085:                                         kentamiseen
38086: 
38087: 
38088:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38089: 
38090:     Uusi EY-hissidirektiivi tulee voimaan                    Kansalaisten mielissä väijyvät uhkakuvat sii-
38091: 1. 7.1999. Tällä hetkellä eletään siirtymävaihetta.      tä, että asuinalueet ja rakennukset slummiutuvat
38092: Valtiovallan taholta on asunto-osakeyhtiöitä             hissien puuttuessa, koska vanhukset, vammaiset
38093: kannustettu peruskorjaustensa yhteydessä ra-             ja lapsiperheetkään eivät voi asua yläkenoksissa
38094: kentamaan kerrostaloihin hissejä. Hissiavustuk-          hissin puuttumisen vuoksi.
38095: sien saantimahdollisuuksista huolimatta hank-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38096: keet eivät ole edenneet toivotulla tavalla, joskin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38097: uusimmasta päätöksestä, hissiavustusten nostos-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38098: ta 30 %:sta 40 %:iin, ei ole vielä tilastoitua tietoa.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38099:     Monet kansalaiset ja varsinkin vammaisjärjes-
38100: töt ovat uuden hissidirektiivin tullessa voimaan                   Onko Hallitus tietoinen uuden EY-di-
38101: huolissaan siitä, tyrehtyykö se vähäinenkin his-                rektiivin tuomasta vaarasta, että sanee-
38102: sien rakentaminen,jota on ollut, kokonaan mää-                  rausten yhteydessä hissit jäävät rakenta-
38103: räysten muuttuessa. Huolta on myös aiheuttanut                  matta, ja
38104: se, pystyvätkö kotimaiset hissien valmistajat so-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38105: peutumaan ilman kohtuuttomia kustannuksia                       ryhtyä, että vanhoihin kerrostaloihin sa-
38106: uusiin määräyksiin ja tuomaan markkinoille                      neerausten yhteydessä rakennetaan jat-
38107: uusien määräysten mukaisia hissejä hintatason                   kossakin hissejä uusien, lisäkustannuksia
38108: nousematta liikaa.                                              aiheuttavien määräysten tullessa voi-
38109:                                                                 maan?
38110: 
38111:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
38112: 
38113:                                           Jouko Jääskeläinen /skl
38114: 
38115: 
38116: 
38117: 
38118: 280043
38119: 2                                           KK 222/1998 vp
38120: 
38121: 
38122: 
38123: 
38124:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38125: 
38126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa          töksentekomenettelyyn ja rahoituksen järjestä-
38127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miseen.
38128: olette toismittanut asianomaisen jäsenen vastat-         Ruotsissa ja Suomessa on kehitetty ns. kaita-
38129: tavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen näin        ja minihissit, jotka soveltuvat hyvin vanhoihin
38130: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 222:              taloihin rakennettaviksi. Hissin sijoittaminen
38131:                                                       porrashuoneeseen saattaa edellyttää poistumis-
38132:           Onko Hallitus tietoinen uuden EY -di-       teiden kaventamista, mutta tässä on pyritty palo-
38133:        rektiivin tuomasta vaarasta, että sanee-       ja pelastustoimen ammattilaisten kanssa löytä-
38134:        rausten yhteydessä hissit jäävät rakenta-      mään parhaat ja toimivat ratkaisut. Hissitalon
38135:        matta,ja                                       kokonaisturvallisuus on yleensä huomattavasti
38136:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        parempi kuin hissittömän talon. Ympäristömi-
38137:        ryhtyä, että vanhoihin kerrostaloihin sa-      nisteriö selvittää parhaillaan kerrostalojen por-
38138:        neerausten yhteyessä rakennetaanjatkos-        rashuoneiden toimivuutta kaitahissiasennuksen
38139:        sakin hissejä uusien lisäkustannuksia ai-      jälkeen.
38140:        heuttavien määräysten tullessa voimaan?           Ensimmäiset hissit vanhaan kerrostaloon ra-
38141:                                                       kennettiin vuonna 1985. Hissirakentaminen on
38142:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitet-         ollut vähäistä tarpeeseen nähden ja vuodesta
38143: tavasti seuraavaa:                                     1990 lähtien hissirakentamiseen on saanut val-
38144:                                                       tiolta avustusta. Valtioneuvosto on päätöksel-
38145:    Hissittömiä porrashuoneita on lähes 50 000         lään asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoi-
38146: vähintään kolmikerroksisissa asuintaloissa. Vä-       mintaan myönnettävien avustusten jakoperus-
38147: hintään nelikerroksisissa asuintaloissa tällaisia     teista (130/1998) päättänyt, että avustusta myön-
38148: porrashuoneita on noin 10 000 kappaletta. Näis-       netään enintään 40 prosenttia hissien tai liikunta-
38149: sä asuintaloissa asuu noin 700 000 ihmistä. Tämä      esteen poistamiseksi tehdyn korjaustoimenpi-
38150: hissitön asuntokanta on rakennettu pääasiassa         teen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä
38151: 1950-1980 luvuilla. Väestön vanhenemisen ja           on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voi-
38152: laitoshoidon vähenemisen myötä yhä useampi            daan myöntää enintään 50 prosenttia em. kus-
38153: asukkaista on vanhus tai liikuntaesteinen. Tähän      tannuksista. Vuonna 1997 avustusvarauspää-
38154: mennessä on rakennettu noin 300 uutta hissiä          töksiä tehtiin yli sadalle hissille, joista 61 raken-
38155: hissittömiin vanhoihin kerrostaloihin.                nettiin vuonna 1997. Tutkimusten mukaan ny-
38156:    Hissidirektiivi (95/16/ETY) on Suomessa saa-       kyinen hissiavustustaso luo hyvät lähtökohdat
38157: tettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön        hissirakentamiselle. Kokemus on osoittanut, että
38158: päätöksellä hissien turvallisuudesta (564/1997).      alhaisemmalla avustustasolla (aikaisemmin
38159: Direktiivin mukaista menettelyä on voinut nou-        30 %) hissinrakentaminen ei lähde liikkeelle.
38160: dattaa 1.7.1997 alkaen. Pakolliseksi direktiivin         Tammikuussa 1998 valmistui valtakunnalli-
38161: mukainen menettely tulee 1.7.1999 alkaen. Näky-       seen REMONTTI-ohjelmaan kuuluva selvitys,
38162: vimmät muutokset teknisissä ratkaisuissa ovat         jossa kartoitetaan mahdollisuuksia rakentaa his-
38163: mm. hissikoriin tuleva ovi, joka pitää olla kaikis-   si vanhaan kerrostaloon. Selvityksen rahoittajat
38164: sa hisseissä. Näiden teknisten muutosten arvioi-      ja yhteistyökumppanit ovat valmistellet hissira-
38165: daan aiheuttavat noin viiden prosentin hinnan         kentamisen toimenpideohjelman, jonka tavoit-
38166: nousun kokonaiskustannuksiin. Direktiivin edel-       teena on vauhdittaa hissien rakentamista. Ta-
38167: lyttämät tekniset muutokset eivät ratkaisevasti       voitteena on rakentaa viiden vuoden kuluessa
38168: vaikuta mahdollisuuksiin rakentaa hissejä ole-        400 hissiä vuodessa. Ohjelman kymmenkohtai-
38169: massaolevaan hissittömään taloon.                     sella toimenpidelistalla on mm. hissien tuoteke-
38170:    Hissien rakentamisen uudet tekniset määräyk-       hittelyn edistäminen, jotta tuotanto- ja raken-
38171: set eivät sinällään vaikeuta hissien rakentamista,    nuskustannuksia voitaisiin alentaa. Toisaalta
38172: vaan suurimmat vaikeudet liittyvät hissin sovitta-    kunnilta toivotaan 10 °1<> hissiavustusta asunto-
38173: miseen vanhaan kerrostaloon, taloyhtiöiden pää-       osakeyhtiölle esteettämän hissinrakentamisen
38174:                                           KK 222/1998 vp                                             3
38175: 
38176: edistämiseksi. Päätöksenteko hissihankkeista        ministeriössä onkin valmisteilla taloyhtiöille tar-
38177: kuuluu asunto- ja kiinteistöyhtiöille, joten his-   koitettu hissiopas. Oppaaseen kootaan hissinra-
38178: sien rakennustekniikasta, arkkitehtuurista ja so-   kentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita, mm.
38179: vellutuksista tiedottamista eri osapuolille tulee   rakennusvalvonta, palo- ja pelastustoimi sekä
38180: toimenpideohjelman mukaan lisätä. Ympäristö-        kuvataan osakeyhtiöiden päätöksentekoa.
38181: 
38182:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
38183: 
38184:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
38185: 4                                            KK 222/1998 vp
38186: 
38187: 
38188: 
38189: 
38190:                                          Tili Riksdagens Talman
38191: 
38192:    l den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             l Sverige och Finland har man utvecklat s.k.
38193: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       smala och små hissar, som är lämpliga att instal-
38194: de medlem av statsrädet översänt följande av           leras i äldre hus. När en hiss installeras i trapp-
38195: riksdagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade           uppgången kan det medföra att nödutgångarna
38196: spörsmål nr 222:                                       blir smalare, meni samråd med sakkunninga från
38197:                                                        brand- och räddningsväsendet har man strävat
38198:             Är Regeringen medveten om att det          efter att finna goda och fungerande lösningar.
38199:         nya EU-direktivet innebär fara för att         Säkerheten är i allmänhet betydligt bättre i ett
38200:         hissar inte byggs i samband med sanering-      hus med hiss jämfört med ett utan hiss. För
38201:         ar och                                         närvarande utreder miljöministeriet hur trapp-
38202:             vilka ätgärder avser Regeringen vidta      uppgångarna fungerar efter det att en smal hiss
38203:         för att hissar skall byggas i äldre vänings-   installerats.
38204:         hus, då dessa saneras, även efter det att de       De första hissarna i äldre hus byggdes år 1985.
38205:         nya bestämmelserna, som medför                 Få hissar har byggts jämfört med behovet av
38206:         tilläggskostnader, vunnit laga kraft?          hissar och sedan 1990 har staten beviljat stöd för
38207:                                                        hissbyggen. 1 sitt beslut om fördelningsgrunder-
38208:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt          na för understöd som beviljas för reparation av
38209: anföra följande:                                       bostadsbyggnader och bostäder (130/1998) har
38210:                                                        statsrådet beslutat att i understöd beviljas högst
38211:     Det finns närmare 50 000 trappuppgängar            40 procent av de godkända reparationskostna-
38212: utan hissi hus med ätminstone tre väningar. 1 hus      derna för hiss eller avlägsnande av rörelsehinder.
38213: med åtminstone fyra väningar finns det ca 10 000       Om det är fråga om ett hus med aravaiän kan i
38214: sådana trappuppgängar. Ca 700 000 människor            understöd dock beviljas högst 50procent av ovan
38215: bor i dessa hus. Husen utan hiss har i huvudsak        nämnda kostnader. Undersökningar visar att
38216: byggts under 1950-1980-talet. Allt fler av invä-       dagens understöd för hissar ger goda möjligheter
38217: narna är åldringar eller rörelsehämmade i och          till hissinstallationer. Erfarenheten visar att en
38218: med att befolkningen blir äldre och anstaltsvär-       lägre understödsnivå (tidigare 30 %) inte initierar
38219: den skärs ner. Hittills har ca nya 300 hissar byggts   till hissbyggen.
38220: i äldre väningshus utan hiss.                              1 januari 1998 fårdigställdes en rapport inom
38221:     1 Finland har hissdirektivet (95/16/EEG) vun-      det riksomfattande programmet REMONTTI, i
38222: nit laga kraft genom handels- och industriminis-       vilken man utredde möjligheten att installera en
38223: teriets beslut om hissars säkerhet (564/1997). Be-     hiss i äldre våningshus. Rapportens finansiärer
38224: stämmelserna i direktivet har kunnat följas sedan      och samarbetspartner har utarbetat ett hand-
38225: 1.7.1997och mäste följas f o m 1.7.1999. Det att       lingsprogram för hissbyggen i syfte att försnabba
38226: alla hissar skall haen dörr till hisskorgen hör till   hissinstallationerna. Målet är att installera 400
38227: de största tekniska förändringarna. Enligt beräk-      hissar per år under de fem följande åren. Pro-
38228: ningar förorsakar dylika tekniska förändringar         grammet omfattar en åtgärdsförteckning med ett
38229: att de totala kostnaderna ökar med ca fem pro-         tiotal punkter med bl.a. förbättrad produktut-
38230: cent. De tekniska förändringar som direktivet          veckling för att sänka produktions- och installa-
38231: förutsätter inverkar inte avgörande pä möjlighe-       tionskostnaderna för hissar. Å andra sidan öns-
38232: terna att bygga hissar i hus utan hissar.              kar man att kommunerna skulle understöda bo-
38233:     De nya tekniska bestämmelserna för att bygga       stadsbolagen med ett hissunderstöd på 10 % för
38234: hissar försvårar inte själva byggandet, utan svå-      att underlätta avlägsnande av hinder genom hiss-
38235: righeter uppstår då hissar skall installeras i äldre   bygge. I handlingsprogrammet påpekas att mer
38236: våningshus, och i samband med beslutsfattandet         information bör spridas om byggnadsteknik, ar-
38237: i husbolagen samt för att ordna finansieringen.        kitektur och tillämpningar, eftersom besluten om
38238:                                           KK 222/1998 vp                                          5
38239: 
38240: hissbyggen fattas av bostads- och fastighetsbola-   ser och instruktioner om hissbyggen, bl.a. bygg-
38241: gen. Vid miljöministeriet utarbetas en hissguide    nadstiiisynen, brand- och räddningsväsendet och
38242: för bostadsbolag. 1 den presenteras bestämmel-      hur besluten fattas i bostadsbolagen.
38243: 
38244:      Helsingfors den 3 april 1998
38245: 
38246:                                                                    Miljöminister Pekka Haavisto
38247:                                            KK 223/1998 vp
38248: 
38249: Kirjallinen kysymys 223
38250: 
38251: 
38252: 
38253: 
38254:                                   Janne Viitamies /sd ym.: Tietoyhteiskunnan tasaisesta alueellisesta
38255:                                      toteutumisesta
38256: 
38257: 
38258:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38259:    Tietoyhteiskunnan sanotaan usein olevan val-      ovat aivan toista luokkaa. Keskimäärin vain 7%
38260: lankumous maantiedettä vastaan. Sillä tarkoite-      näiden maakuntien yli 30-vuotiaista asukkaista
38261: taan, että uuden teknologian varassa on mahdol-      käyttää säännöllisesti kotitietokonetta. Myös
38262: lista siirtyä tekemään etätyönä työtä keskusten      nuorempien osalta luvut ovat selvästi kasvukes-
38263: ulkopuolelle syrjäseuduille. Esimerkiksi Itä-Suo-    kuksia ja myös koko muuta maata alhaisempia.
38264: men maakunnissa,jotka ovat harvaan asuttuja ja          Sen sijaan koulutus- ja tulotaso eivät Tilasto-
38265: asukaskohtaisilta bkt-luvuiltaan muuta maata         keskuksen mukaan vaikuta olennaisesti tieto- ja
38266: heikommassa asemassa, tietoyhteiskunnan to-          viestintätekniikan yleistymiseen kotikäyttöön.
38267: teutumiselle on pantu paljon painoa. Uuden tek-         Selkeä johtopäätös tutkimuksesta on, että
38268: nologian käyttöönoton on arvioitu monipuolis-        uuden tietotekniikan käyttöönoton alueittaisia
38269: tavan itäisten maakuntien kovin yksipuolista,        eroja pitää tasata nykytilanteeseen nähden.
38270: paikoinjopa alkutuotantoon painottunutta elin-       Muutoin uhkaa tilanne, että Etelä-Savo, Poh-
38271: keinorakennetta.                                     jois-Karjala, Kainuu ja Lappi syrjäytyvät me-
38272:    Tilastokeskuksen uusin tietoteknologian           neillään olevasta merkittävästä ja hyvästä yhteis-
38273: käyttöönottoa selvittänyt tutkimus on kuitenkin      kunnallisesta kehityksestä. Silloin tietoyhteis-
38274: tässä suhteessa varsin huolestuttava.                kunta ei olisikaan alueellisia eroja tasaava yhteis-
38275:     Henkilön asuinpaikka näyttää Tilastokeskuk-      kunnallinen kehityssuunta, vaan alueellisia eroja
38276: sen mukaan olevan merkittävin uuden teknolo-         lisäävä tendenssi.
38277: gian käyttöönottoa määrittelevä tekijä. Pääkau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38278: punkiseudulla joka neljäs yli 30-vuotias ja peräti   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
38279: yli puolet l 0-30-vuotiaista käyttää säännölli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38280: sesti kotitietokonetta. Samoin Oulussa, Tampe-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38281: reella, Turussa ja Vaasassa- eli merkittävissä
38282: kasvukeskuksissa-joka viides yli 30-vuotias ja                  Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen
38283: joka kolmas 10-30-vuotias käyttää kotitietoko-               harvaan asutuilla alueilla asuvien ihmis-
38284: netta säännöllisesti.                                        ten kykyä, mahdollisuuksia ja motivaa-
38285:     Sen sijaan harvaan asutuissa maakunnissa,                tiota omaksua uutta tieto- ja viestintätek-
38286: mm. Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kai-                  nologiaa kotikäyttöön?
38287: nuussa ja Lapissa kotitietokoneiden käyttöluvut
38288: 
38289:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1998
38290: 
38291:          Janne Viitamies /sd            Esa Lahtela /sd                 Hannu Takkula lkesk
38292:          Raimo Holopainen /sd           Kalevi Olin /sd                 Annikki Koistinen /kesk
38293:          Säde Tahvanainen /sd           Iivo Polvi /vas                 Leena Luhtanen /sd
38294:          Hannes Manninen lkesk          Matti Väistö /kesk              Jorma Kukkonen /sd
38295:                                         Raimo Mähönen /sd
38296: 
38297: 
38298: 
38299: 
38300: 280043
38301: 2                                            KK 223/1998 vp
38302: 
38303: 
38304: 
38305: 
38306:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38307: 
38308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hallitus on ohjelmassaan tiukasti sitoutunut
38309: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tietoyhteiskunnan edistämiseen. Osin tietoyh-
38310: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teiskunta toteutuu tekniikan ja markkinoiden
38311: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        ehdoilla. Joissain tapauksissa tarvitaan edistäviä
38312: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           toimenpiteitä.
38313: myksen n:o 223:                                            Tietoyhteiskunnan alueellisia kehittämistoi-
38314:                                                        mia toteutetaan mm. EU:n rakennerahastojen
38315:           Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen         tavoite-6 -ohjelmassa, jonka nykyinen ohjelma-
38316:        harvaan asutuilla alueilla asuvien ihmis-       kausi käsittää vuodet 1995-1999. Ohjelmaa to-
38317:        ten kykyä, mahdollisuuksia ja motivaa-          teutetaan Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa,
38318:        tiota omaksua uutta tieto- ja viestintätek-     Kainuussa ja Lapissa sekä osassa Pohjois-Poh-
38319:        nologiaa kotikäyttöön?                          janmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja
38320:                                                        Pohjois-Savon maakuntia. Toimenpiteiden ylei-
38321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            senä tavoitteena on alueen maaseudun työpaik-
38322: taen seuraavaa:                                        ka- ja tulorakenteen monipuolistaminen, har-
38323:                                                        vaan asuttujen alueiden asuttuna pitäminen sekä
38324:     Edustaja Viitamiehen ym. kysymys perustuu          kyläyhteisöjen kehittäminen.
38325: Tilastokeskuksen äskettäin julkaisemaan tutki-             Tavoitteena on edistää tietoverkkopalvelujen
38326: mukseen,jonka mukaan alueellinen eriarvoisuus          käyttöä 6-alueella. Verkottumisen avulla pyri-
38327: olisi lisääntymässä siirryttäessä kohti tietoyhteis-   tään edistämään tiedon ja innovaatioiden siirtä-
38328: kuntaa. Koska tutkimus antaa alustavia viitteitä       mistä syrjäisille alueille. Inhimillisiä voimavaroja
38329: maaseudun väestön syrjäytymisestä, pitää siihen        pyritään lisäämään kaikilla aloilla, jotka ovat
38330: suhtautua vakavasti. Toisaalta kyseessä ovat           sidoksissa tietoyhteiskunnan tarpeisiin, erityises-
38331: melko heikot signaalit syrjäytymiskehityksen           ti tietoyhteyksiin, verkostoitumiseen, etätyöhön
38332: käynnistymisestä, joten monta asiaa pitää vielä        ja etäopiskeluun. Keskeisiä kohderyhmiä ovat
38333: selvittää ennen kuin lopullinen vastaus saadaan.       kansalaiset, pk-yritykset ja koulutusorganisaa-
38334:     On vaikea erottaa syitä alueiden välisiin eroi-    tiot
38335: hin tietotekniikan käytössä. Syytjohtunevat mo-            Käynnissä on yli kuusikymmentä kehittämis-
38336: nesta samanaikaisesta ilmiöstä, ja niitä on vaikea     hanketta, joiden EU :n ja kotimainen julkinen ja
38337: erottaa aluerakenteessa tapahtuvista muista ylei-      yksityinen rahoitus nousee yhteensä noin 90 mil-
38338: sistä muutoksista- kuten uudelleen kiihtyvästä         joonaan markkaan. Tästä summasta EU :n ra-
38339: maaltapaosta, työttömyydestä, väestön ikäänty-         kennerahastojen osuus on noin 35 miljoonaa
38340: misestä jne. Tilastokeskuksen tutkimuksesta            markkaa. Keskeisiä osallisia julkisia tahoja ovat
38341: kävi selvästi ilmi, että tietokoneiden käyttöä edis-   mm. opetusministeriö, työministeriö, kauppa- ja
38342: tää mm. se, että kone on käytettävissä työpaikal-      teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministe-
38343: la tai koulussa ja että valmiudet hankitaan kodin      riö sekä maakuntien liitot.
38344: ulkopuolella. Kenties nämä edellytykset eivät              Viime aikojen muihin ajankohtaisiin edistä-
38345: maalla ole niin kohdallaan kuin kaupungeissa.          ruistoimiin kuuluu mm. hallituksen periaatepää-
38346: Myös ikä on selittävä tekijä siten, että maaseu-       tös sähköisen asioinnin edistämisestä. Päätöksel-
38347: dun iäkäs väestö ei kuulu potentiaalisimpaan           lä pyritään hallinnon palveluiden tuottamiseen
38348: tietotekniikan omaksujaryhmään. Tutkimukses-           tietoverkkojen välityksellä sekä lainsäädännön
38349: sa viitattiin myös siihen, että maaseudullakin pal-    uudistamiseen siten, että juridisia esteitä tieto-
38350: velut ovat vielä kohtalaisen lähellä tarvitsijoita.    verkkojen käyttämiselle palveluiden tarjoami-
38351: Kenties tietokoneesta ei vielä ole tarvittavaa lisä-   seen ei ole. Lisäksi päätöksen tavoitteena on edis-
38352: hyötyä. Trendienja syiden täsmentämiseen pitäi-        tää palvelujen turvallisessa käyttämisessä tarvit-
38353: si pyrkiä, jotta tarvittavat toimet voidaan koh-       tavien apuvälineiden, kuten sähköisten henkilö-
38354: distaa oikein.                                         korttien, käyttöönottoa. Sähköiseen asiointiin
38355:                                             KK 223/1998 vp                                            3
38356: 
38357: tähtääväliä periaatepäätöksellä voi katsoa ole-       taso ei ollutkaan ratkaiseva selittäjä tietokonei-
38358: van huomattava merkitys myös alueellisten pal-        den käytölle, on selvää, että edullisemmat hinnat
38359: velujen kehittymisen kannalta.                        houkuttelevat yhä useampia käyttäjiä tietotek-
38360:    Hallituksen piirissä on myös muita merkittä-       niikan ääreen.
38361: viä hankkeita, joiden tuloksia odotellaan. Ope-          Infrastruktuurin suhteen Suomessa ei ole huo-
38362: tusministeriö on merkittävällä tavalla panosta-       mattavia alueellisia eroja. Korkeatasoinen te-
38363: nut koulujen sekä tietotekniikkalaitteiden että       leinfrastruktuuri kattaa koko maan. Pullonkau-
38364: henkilökunnan valmiuksen lisäämiseen. Tavoit-         lana saattaa olla palvelujen puute. Syrjäseutujen
38365: teena on saada kaikki koulut tasapuolisesti mu-       väestö kenties yksinkertaisesti odottaa hyötypal-
38366: kaan tukemaan tietoyhteiskuntakehitystä sijain-       velujen syntymistä verkkoon -todellista lisäar-
38367: tikunnasta riippumatta. Opetusministeriössä toi-      voa verkon käytölle, todellisia käyttömahdolli-
38368: mii neuvottelukunta, joka osaltaan pohtii tieto-      suuksia. Paitsi palveluja myös uusia tapoja hyö-
38369: yhteiskuntakehitykseen tarvittavien valmiuksien       dyntää verkkoja pitäisi kehittää. Näitä ovat mm.
38370: kehittämistä ja edistämisen tarvetta maassamme.       etätyön mahdollistaminen, etälääketieteen ja
38371:    Tekniikka ja markkinat hoitavat tehokkaasti        etäopetuksen kehittyminen. Kysymys ei kuiten-
38372: omaa Ieiviskäänsä. Teknologiassa ollaan useiden       kaan ole pelkästä teknologiasta, vaan halusta ja
38373: murrosten kynnyksellä. Konvergenssi-ilmiö lä-         kyvystä tehdä asioita uudella tavalla- työelä-
38374: hentää eri viestintätekniikoita toisiinsa ja monin-   mänjoustoista, opetustapojen uudelleen arvioin-
38375: kertaistaa palvelujen jakelumahdollisuudet.           nistajne.
38376: Tämä on mahdollisuus myös syrjäseuduilla. Di-            Kaiken kaikkiaan Suomella on hyvät edelly-
38377: gitaalisesta TV:stä, jonka odotetaan yleistyvän       tykset taata koko maan kattava tietoverkosto
38378: ensi vuosituhannen alussa, voi tulla jokamiehen       ilman, että infrastruktuurin rakentamiseen esi-
38379: tietoverkkopääte, jolla pääsee kätevästi paitsi       merkiksi tarvitaan valtion tukea. Etelä-Suomen
38380: hakemaan haluamiaan TV-sisältöjä myös käyt-           taajamissa kenties asuu runsaammin edelläkävi-
38381:  tämään palveluita Internetin kautta. Markkinoi-      jöitä ja aikaisia omaksujia. Parhaiten palvelujen
38382: den kehittymisen myötä palvelujen hinnat putoa-       leviäminen ja syntyminen taataan vapaan kilpai-
38383:  vat. Vaikka Tilastokeskuksen selvityksessä tulo-     lun ja sen myötä edullisen hintatason kautta.
38384:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
38385: 
38386:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
38387: 4                                            KK 223/1998 vp
38388: 
38389: 
38390: 
38391: 
38392:                                          Tili Riksdagens Talman
38393: 
38394:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de behövliga åtgärderna skall kunna anvisas till
38395: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            de områden där de behövs.
38396: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Regeringen har i sitt program förbundit sig att
38397: dagsman Janne Viitamies m.fl. undertecknade            stöda informationssamhället. lnformationssam-
38398: spörsmål nr 223:                                       hället förverkligas dels på teknikens och markna-
38399:                                                        dernas villkor. 1 vissa fall behövs stödåtgärder.
38400:            Vad ämnar Regeringen göra för att              lnformationssamhällets regionala utveck-
38401:         stöda glesbygdsinvånarnas förmåga,             lingsverksamhet förverkligas bl.a. inom ramarna
38402:         möjligheter och motivation att tillägna        för EU :s strukturfonders målprogram 6, vars
38403:         sig den nya data- och kommunikations-          nuvarande programperiod omfattar åren 1995-
38404:         tekniken i hemmiljö?                           1999. Programmet genomförs i Södra Savolax,
38405:                                                        Norra Karelen, Kajanaland gch Lappland samt i
38406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          delar av landskapen Norra Osterbotten, Meller-
38407: anföra följande:                                       sta Österbotten, Mellersta Finland och Norra
38408:                                                        Savolax. Det övergripande målet för åtgärderna
38409:     Riksdagsman Viitamies m.fl. grundar sitt           är att landsbygdens sysselsättnings- och inkomst-
38410: spörsmål på Statistikcentralens nyligen publice-       struktur blir mer mångsidig, att glesbygden hålls
38411: rade undersökning, enligt viiken det skulle finnas     bebodd och att bysamhällena utvecklas.
38412: klara teeken på en ökning av den regionala ojäm-          Målet är att främja bruket av datanättjänster
38413: likheten vid övergången till informationssamhäl-       på områden som omfattas av målprogram 6.
38414: let. Eftersom undersökningen preliminärt anty-         Med hjälp av nätverk strävar man efter att främja
38415: der en diskriminering av landsbygdsbefolkning-         överföringen av information och innovation till
38416: en är frågan allvarlig. Å andra sidan är det fråga     avlägsna områden. Man försöker öka de mänsk-
38417: om ganska svaga signaler om att en diskrimine-         liga resurserna på alla områden som hör samman
38418: rande utveckling har börjat, varför många saker        med informationssamhällets behov, särskilt tele-
38419: ännu måste utredas innan ett slutligt svar kan fås.    f6rbindelser, bildande av nätverk, distansarbete
38420:     Det är svårt att finna orsaker tili de regionala   och distansstudier. Medborgare, små och medel-
38421: skilinaderna i bruket av datateknik. Orsakerna         stora företag samt utbildningsorganisationerna
38422: kan ha sitt ursprung i många samtidiga fenomen         är ~.entrala målgrupper.
38423: och de är svåra att skilja från övriga förändringar       Over 60 utvecklingsprojekt pågår med EU-
38424: i regionstrukturen, t.ex. den återigen ökade emi-      finansiering samt med inhemsk offentlig och pri-
38425: grationen, arbetslösheten, den åldrande befolk-        vat finansiering på cirka 90 miljoner mark inalles.
38426: ningen o.s.v. Statistikcentralens undersökning         Av denna summa utgörs cirka 35 miljoner mark
38427: gav tydligt vid handen att bruket av datorer           av EU:s strukturfonders andel. Den inhemska
38428: främjas bl.a. av att det finns en dator till förfo-    offentliga finansieringen av dessa handhas hu-
38429: gande på arbetsplatsen eller i skolan och av att       vudsakligen av bl.a. undervisningsministeriet,
38430: fårdigheterna inf6rskaffas utanför hemmet.             arbetsministeriet och landskapsförbunden.
38431: Kanske dessa möjligheter inte står till buq_s på          Till den senaste tidens övriga aktuella stödåt-
38432: landsbygden i lika hög grad som i städerna. Aven       gärder hör bl.a. regeringens principbeslut om
38433: åldern är en förklarande faktor genom att lands-       främjande av att ärenden uträttas elektroniskt.
38434: bygdens åldrande befolkning inte hör till den          Genom beslutet strävar man efter att förvalt-
38435: mest potentiella gruppen då det gäller att tillgo-     ningens tjänster skall kunna produceras genom
38436: dogöra sig datateknik. 1 undersökningen fanns          datanät. Beslutet strävar även efter att lagstift-
38437: hänvisningar även tili att tjänsterna även på          ningen revideras för att undanröja juridiska hin-
38438: landsbygden är relativt väl tillgängliga för de        der i utbudet av tjänster vid användning av data-
38439: invånare som behöver dem. Kanske datorn ännu           näten. Vidare är beslutets mål att stöda hjälpme-
38440: inte utgör en nödvändig tilläggsresurs. En preci-      del som behövs för ett tryggt bruk av tjänsterna,
38441: sering av trender och orsaker är nödvändig för att     t.ex. ibruktagande av elektroniska personkort.
38442:                                               KK 223/1998 vp                                               5
38443: 
38444: Principbeslutet som siktar på att ärenden uträt-        tralens utredning beträffande bruk av datorer, är
38445: tas elektroniskt kan anses ha en stor betydelse         det klart att lägre priser lockar allt fler användare
38446: även för utvecklingen av regionala tjänster.            tili datatekniken.
38447:    Inom regeringen finns det även andra bety-               1 fråga om infrastrukturen finns det inte några
38448: dande projekt, vars resultat är på kommande.            betydande regionala skillnader i Finland. Den
38449: Undervisningsministeriet har på ett framträdan-         högklassiga teleinfrastrukturen täcker hela Jan-
38450: de sätt satsat på att öka såväl dataparken som          det. Brist på tjänster kan utgöra en flaskhals.
38451: personalens beredskap i skolorna. Målet är ut-          Glesbygdsbefolkningen kanske helt enkelt vän-
38452: tryckligen att få alla skolor att på samma villkor      tar på att nyttiga tjänster skall uppstå i nätet,
38453: gå in för att stöda utvecklingen mot ett informa-       vilket skulle innebära ett sant mervärde i bruket
38454: tionssamhälle oberoende av ort. Vid undervis-           av nätet och sanna användningsmöjligheter. För-
38455: ningsministeriet verkar en delegation som be-           utom att utveckla tjänsterna borde även nya sätt
38456: handlar utvecklingen av den beredskap som be-           att utnyttja nätet utvecklas. Sådana är t.ex. möj-
38457: hövs i utvecklingen mot ett informationssamhäl-         ligheten tili distansarbete samt utvecklingen av
38458: le samt behovet av stödåtgärder i vårt Iand.            distansmedicin och distansstudier. Det är dock
38459:    Tekniken och marknaderna förvaltar sitt eget         inte blott och bart fråga om teknologi, utan om
38460: pund väl. Inom tekoologin är man på tröskeln tili       vilja och förmåga att göra saker på ett nytt sätt-
38461: flera banbrytande förnyelser. Konvergensfeno-           flexibilitet i arbetslivet, omvärdering av utbild-
38462: menet gör att olika kommunikationstekniker              ning o.s.v.
38463: närmar sig varandra och mångfaldigar möjlighe-              Som helhet har Finland goda förutsättningar
38464: terna tili distribution av tjänster. Detta är möjligt   att för hela Jandet försäkra ett heltäckande data-
38465: även i glesbygden. Den digitala TV:n, som tros          nät utan att t.ex. utbyggnaden av infrastruktur
38466: bli allmän i början på nästa årtusende, kan bli var     skulle kräva statsstöd. 1 södra Finlands tätorter
38467: mans datanätterminal, genom viiken man kan              bor måhända de flesta pionjärerna. 1 glesbygden
38468: Ieta fram såväl önskade TV-program som använ-           accepteras datorerna först då de erbjuder en
38469: da Internet. 1 takt med att marknaderna utveck-         verklig nytta. Bäst kan spridningen och uppkom-
38470: Ias sjunker priserna på tjän~terna (såväl bruks-        sten av tjänster försäkras genom fri konkurrens
38471: som anskaffningspriserna). A ven om inkomstni-          och därigenom även genom en förmånlig prisni-
38472: vån inte var en avgörande faktor i Statistikcen-        vå.
38473: 
38474:      Helsingforsden 1 aprill998
38475: 
38476:                                                                             Trafikminister Matti Aura
38477:                                             KK 224/1998 vp
38478: 
38479: Kirjallinen kysymys 224
38480: 
38481: 
38482: 
38483: 
38484:                                    Markus Aaltonen /sd: Maanteiden suolauksen haitoista
38485: 
38486: 
38487: 
38488:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38489:     Maanteiden suolaus on lisääntynyt Suomessa        vaikutus pohjavesistöömme on pitkäaikainen,
38490: viime vuosina huomattavasti. Runsasta suolaus-        paluu normaalin suolapitoisuuden tasolle vaatii
38491: ta perustellaan liikenneturvallisuudella. Kuiten-     useita vuosikymmeniä.
38492: kin maanteiden suolauksen kokonaisvaikutuk-              Ruotsin tielaitoksen Internet-sivuilta löytyy
38493: sista turvallisuuteen, taloudellisuuteen ja ympä-     mielenkiintoisia tietoja: Vuonna 1996 Ruotsissa
38494: ristöön ei olla käyty riittävässä määrin keskuste-    ilmoitettiin 27 pohjavesialueiden vahinkoa, jois-
38495: lua. Erityisesti suolauksen seurauksena synty-        ta 22 oli maantiesuolan aiheuttamia. Länsinaa-
38496: neet liikenneturvallisuutta heikentävät vaikutuk-     purissa tielaitoksen suolankäyttöä lisättiin voi-
38497: set on unohdettu.                                     makkaasti 1990-luvun alussa. Korkea suolan-
38498:     Liikenneturvallisuutta ei voida tarkastella       käyttö ei kuitenkaan ole merkinnyt vastaavaa
38499: vain onnistuneena liukkauden torjuntana. Lii-         liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyyden pa-
38500: kenneturvallisuutta heikentävä seikat olisi myös      ranemista. Ruotsin tielaitos onkin asettanut ta-
38501: huomioitava. Suolauksen seurauksena liukkaus          voitteekseen suolamäärän rajoittamisen noin
38502: lisääntyy sulamisvaiheessa, tiet loskaantuvat ja      puoleen nykyisestä vuoteen 2000 mennessä. Poh-
38503: kuluvat, sekä liikennenäkyvyys heikkenee. Myös        joisella alueella, jonka pääpaikkana on Luulaja,
38504: ruostuminen aiheuttaa jarru- ym. ajoneuvotekni-       suolankäyttö liukkaudentorjuntaan lopetetaan
38505: siä vaurioita. Suolauksella saatetaan joissakin       vuosituhannen vaihteeseen mennessä kokonaan.
38506: tilanteissa heikentää liikenneturvallisuutta, vaik-   Ruotsin tielaitos myöntää, että tien lähialueilla
38507: ka tarkoitus on ollut päinvastainen. Mäkien ja        kasvillisuusvauriot ja pohjavesien suolavahingot
38508: risteyksien suolaaminen on ymmärrettävää. Pyr-        saattavat olla huomattavia. Suola aiheuttaa huo-
38509: kimys pitää päätiet paljaana vaikuttaa kuitenkin      mattavia ruostumisvaurioitaja likaa tien lähiym-
38510: tarpeettomalta, koska Suomessa on talvikuu-           päristöä sekä kiinteistöjä. Suolaus aiheuttaa
38511: kausina talvirengaspakko ja suurin osa autoista       myös suuren huuhtelunesteiden ja rasvanpoisto-
38512: on jo nyt varustettu nastarenkailla.                  aineiden käyttötarpeen, josta seurauksena ovat
38513:     Teiden suolaus on lisääntynyt voimakkaasti ja     lisääntyneet hiilivetyjen ja tensidien päästöt.
38514: on viime vuosina ollut keskimäärin yli 100 mil-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38515: joonaa kiloa vuodessa. Vasabladetissa oli uuti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38516: nen,jonka mukaan Pietarsaaren tiemestaripiiris-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38517: sä loosataan suolaa 10 tonnia kilometrille. Suola     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38518: ei reagoi minkään aineen kanssa vaan liukenee
38519: veteen ja sitä kautta suola joutuu pohjavesis-                  Katsooko Hallitus, että maanteiden
38520: töömme. Suomessa on tärkeitä pohjavesialueita                suolauksen aiheuttamia haittoja liikenne-
38521:  1 200 kappaletta ja niistä 45 prosentilla kulkee            turvallisuudelle ja ympäristölle tulisi ar-
38522: suolattavia teitä. Joten suolaa kulkeutuu melko              vioida tänään aikaisempaa perusteelli-
38523: suureen osaan pohjavesistöjämme. Suolauksen                  semmin?
38524: 
38525:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
38526:                                          Markus Aaltonen /sd
38527: 
38528: 
38529: 
38530: 
38531: 280043
38532: 2                                          KK 224/1998 vp
38533: 
38534: 
38535: 
38536: 
38537:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tetään suolaa noin 300 000 tonnia vuodessa, sa-
38539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        moin tehtiin myös Ruotsissa 1990-luvun puolivä-
38540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lissä. Ruotsi ei ole kuitenkaan Suomea edellä
38541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          suolamäärän vähentämisessä eikä suolan ympä-
38542: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ristöhaittoja koskevassa tutkimuksessa.
38543: n:o 224:                                                 Sisä-Suomessa on saatu myönteisiä kokemuk-
38544:                                                      sia vähäliikenteisten pääteidenjättämisestä lumi/
38545:           Katsooko Hallitus, että maanteiden         jääpintaiseksi. Suolaamalla pidetään käytännöl-
38546:        suolauksen aiheuttamia haittoja liikenne-     lisesti katsoen paljaana noin 6 000 kilometriä tei-
38547:        turvallisuudelle ja ympäristölle tulisi ar-   tä eli vain 8 %yleisten teiden verkosta. Suolauk-
38548:        vioida tänään aikaisempaa perusteelli-        sen piiriin kuuluvat tiet ovat vilkasliikenteisim-
38549:        semmin?                                       piä teitä. Itä- ja Pohjois-Suomen kuivemmissaja
38550:                                                      kylmemmissä sääoloissa suolaosta käytetään
38551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         harvemmin kuin muussa tiestössä. Suolattavan
38552: vasti seuraavaa:                                     tiestön perusteltua laajuutta tarkkaillaan jatku-
38553:                                                      vasti.
38554:     Suolan käyttö vilkkaiden pääteiden liukkau-          Suolan käytön vähentämisellä pyritään suoje-
38555: den torjunnassa on kansainvälisesti yleisesti käy-   lemaan ennen kaikkea pohjavesiä. Suomen ym-
38556: tetty ja hyväksytty toimintatapa. Suolaukseen        päristökeskus on jatkuvasti mukana pohjavesien
38557: liittyy kuitenkin ongelmia ympäristön, tienkäyt-     tilan valvonnassa ja se tekee myös asiaan liitty-
38558: täjien ja autojen kannalta. Suolan käytön mini-      vää tutkimustyötä. Pohjavesisuojaoksia toteute-
38559: mointi ja sen ympäristöhaittojen vähentäminen        taan teiden varsilla vuosittain 15-20 tiekilomet-
38560: on tärkeä kansainvälistenkin tutkimusten kohde.      rin matkalla.
38561: Suomi on näiden tutkimusten tekijänä kansain-            Kysymyksessä korostetaan suolauksen ai-
38562: välisessä eturintamassa.                             kaansaaman kosteuden ja loskan heikentävää
38563:     Suomessa toteutettiin 1990-luvun alussa erit-    vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Sohjo ja kos-
38564: täin laaja ja perusteellinen Talvi ja tieliikenne    teus tiedetään turvallisuuden kannalta ongelmal-
38565: -niminen tutkimusohjelma, jossa keskeisiä tutki-     liseksi, mutta suolauksen jälkitilan ajallinen kes-
38566: muksen kohteita olivat nastarenkaat ja suolan        to jää varsin lyhyeksi ja siten kokonaisuuden
38567: käyttö. Arviointiin sisältyivät myös korroosion      kannalta vähäiseksi. Onnettomuusriski ennen
38568: vaikutukset autokantaan. Alan parhaat asian-         suolaosta on selvästi pahempi kuin suolauksen
38569: tuntijat päätyivät tutkimuksessaan siihen, että      jälkeen. Usein myös unohdetaan, että poutasäi-
38570: suolan käyttö pääteiden liukkauden torjunnassa       den paljaat ja hyvät ajo-olosuhteet ovat aikai-
38571: liikenteeseen ja yhteiskuntaan suuntautuneena        semmin tehdyn suolauksen vaikutusta ja että ne
38572: kaikki vaikutukset huomioon ottaen on perustel-      hyödyntävät liikennettä päiväkausiakin. Ilman
38573: tua ja kannattavaa.                                  suolaa myös vilkasliikenteisillä teillä olisi jatku-
38574:     Liikenneministeriö edellyttää toimenpideoh-      vasti muun muassa vaarallisia jäisiä uria.
38575: jelmassaan ympäristöhaittojen vähentämiseksi,            Mäkien ja risteysten erillinen suolaus ei toimi
38576: että suolapäästöjä vähennetään 1990-luvun aika-      käytännössä, niin houkuttelevalta kuin se suolan
38577: na 50 %vuoden 1990 noin 150 000 tonnnin tasos-       vähentämisen kannalta tuntuisikin - vaarana
38578: ta. Suolan käyttö on jo laskenut 80 000-90 000       on suolattujen osuuksien kosteuden siirtyminen
38579: tonnin tasolle, vaikkakin vuonna 1997 suolaa         suolaamattomille jaksoille. Talven liikenneon-
38580: käytettiin yli 100 000 tonnia. Nousuun vaikutti-     nettomuudet eivät keskity erityisesti mäkiin tai
38581: vat sääolosuhteet, jotkajuuri sinä vuonna vaihte-    risteyksiin, vaan talvikaudelle tyypilliset kohtaa-
38582: livat Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti.        misonnettomuudet sattuvat eri tiejaksoilla.
38583: Suolaustahan käytetään ennen kaikkea torju-              Tielaitos pitää edelleenkin tavoitteenaan
38584: maan liukkautta, joka syntyy säiden muutoksis-       päästä suolankäytössä alle 75 000 tonnin vuosi-
38585: ta. Esimerkiksi leudon kosteassa Tanskassa Ievi-     tasolle. Erityisesti kehitetään suolauksen täsmä-
38586:                                             KK 224/1998 vp                                                3
38587: 
38588: ohjausta siten, että se ottaa entistä tarkemmin       tuksia on tutkittu erittäin perusteellisesti ja tilan-
38589: huomioon sääolot, ympäristön sekä tie-ja liiken-      netta seurataan jatkuvasti yhteistyössä ympäris-
38590: neolot.                                               töviranomaisten kanssa. Liikenneministeriön
38591:    Kaiken kaikkiaan Suomessa teiden suolausta,        tiedossa ei ole perustetta tai tarvetta "tänään"
38592: sen tarvetta, laajuutta ja erityisesti haittavaiku-   vielä perusteellisempiin tutkimuksiin.
38593: 
38594:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
38595: 
38596:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
38597: 4                                             KK 224/1998 vp
38598: 
38599: 
38600: 
38601: 
38602:                                           Tili Riksdagens Talman
38603: 
38604:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Finland beträffande minskningen av sa1tmäng-
38605: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          den och inte heller beträffande forskningen om
38606: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        saltets negativa miljöeffekter.
38607: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmå1                  1det inre av Finland har man positiva erfaren-
38608: nr 224:                                                 heter av att låta bli att salta glest trafikerade
38609:                                                         huvudvägar som är täckta av is eller snö. Genom
38610:            Anser Regeringen att de o1ägenheter          saltning hålls ca 6 000 vägkilometer, d.v .s. endast
38611:         vägsaltningen medför för trafiksäkerhe-         8 % av de allmänna vägarna, isfria. Vägar som
38612:         ten och för miljön i dag skulle kunna           saltas hör tili de vägar som är livligast trafikera-
38613:         utvärderas noggrannare än tidigare?             de. 1 östra och norra Finland, där väderleksför-
38614:                                                         hållandena är torrare och kallare, tiligrips salt-
38615:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           ning mer sällan än på det övriga vägnätet. Väg-
38616: anföra följande:                                        saltningens motiverade omfattning skall gran-
38617:                                                         skas kontinuer1igt.
38618:     Vägsaltning i syfte att bekämpa halka på hu-           Genom att minska på saltanvändningen för-
38619: vudvägarna är ett förfarande som internationellt        söker man framför allt skydda grundvattnet.
38620: är i allmänt bruk och accepterat. Saltningen med-       Finlands miljöcentra1 har kontinuerligt deltagit i
38621: för dock problem för miljön, väganvändarna och          övervakningen av grundvattenläget och forskar
38622: fordonen. En minimering av saltanvändningen             även på området. Grundvattenskydd installeras
38623: och en minskning av dess negativa miljöeffekter         årligen vid vägarna på en sträcka om 15-20
38624: är ett viktigt internationellt forskningsmål. Fin-      vägkilometer.
38625: land hör tili den internationella täten då det gäller      1 spörsmålet framhävs saltningens roll i fukt-
38626: sådana här undersökningar.                              ens och snösörjans negativa inverkan på trafiksä-
38627:     1 Finland genomfördes i början på 1990-talet        kerheten. Det är bekant att snösörjan och fukten
38628: ett mycket omfattande och grundligt forsknings-         är problematiska ur säkerhetssynvinkel, men si-
38629: program och vinterförhållandena på vägarna,             tuationen strax efter saltningen håller i sig rätt
38630: "Talvi ja tieliikenne", vars främsta forsknings-        kort tid och är därför föga prob1ematisk ur en
38631: mål var bruket av dubbdäck samt vägsaltningen.          he1hetssynvinkel. Olycksrisken är avgjort större
38632: 1 utvärderingen ingick även korrosionens inver-         före sa1tning än efter saltning. Ofta glömmer man
38633: kan på bilparken. De främsta sakkunniga på              också att de goda körförhållandena och de bara
38634: området kom i undersökningen fram tili att salt-        ytorna vid uppehållsväder beror på tidigare salt-
38635: ningen av huvudvägarna i syfte att bekämpa hal-         ningar och att trafiken drar nytta av saltningen
38636: kan, med beaktande av alla effekter på trafiken         under flera dagar. Utan saltning skulle det även
38637: och samhället, är befogad och lönsam.                   på livligt trafikerade vägar ständigt förekomma
38638:     För att minska de negativa miljöeffekterna          bl.a. farliga slitspår i isen.
38639: förutsätter trafikministeriet i sitt åtgärdspro-           Separat saltning av backar och korsningar
38640: gram att saltningen under 1990-talet minskar            fungerar inte i praktiken, hur lockande det än är
38641: med 50 % från nivån 1990, viiken uppgick tili ca        att minska på sa1tningen. Detfinnsen fara för att
38642: 150 000 ton. Sa1tanvändningen har redan mins-           de fuktiga förhållandena på saltade sträckor
38643: kat tili 80 000-90 000 ton, även om det 1997            överförs tili de osaltade sträckorna. Vintertida
38644: användes över 100 000 ton. Ökningen beror på            trafikolyckor koncentrerar sig inte särskilt tili
38645: väderleksförhållandena som nämnda år variera-           backar och korsningar, utan de för vintersäsong-
38646: de exceptionellt mycket i Finland. Saltet används       en typiska mötesolyckorna sker på olika slags
38647: framför allt för att bekämpa halka som uppstår          vägavsnitt.
38648: tili följd av väderväxlingar. Tili exempel i det           Vägverkets målsättning är fortfarande att
38649: tempererade Danmark sprids ca 300 000 ton sait          kunna sänka saltanvändningen tili75 000 ton per
38650: per år och detsamma gällde även för Sverige i           år. Särskilt den selektiva styrningen av saltningen
38651: mitten av 1990-talet. Sverige går dock inte om          utvecklas så att den mer än tidigare beaktar vä-
38652:                                           KK 224/1998 vp                                           5
38653: 
38654: derleksförhållanden, miljön samt väg- och trafik-   grundligt i Finland, och situationen övervakas
38655: förhållanden.                                       kontinuerligt i samarbete med miljömyndighe-
38656:    Över lag har saltningen, behovet av saltning,    terna. Trafikministeriet känner inte tili någon
38657: omfattningen av saltning och särskilt de negativa   grund för eller behov av grundligare forskning än
38658: effekterna av saltning utforskats synnerligen       den som görs i dag.
38659: 
38660:      Helsingforsden 31 mars 1998
38661: 
38662:                                                                        Trafikminister Matti Aura
38663:                                            KK 225/1998 vp
38664: 
38665: Kirjallinen kysymys 225
38666: 
38667: 
38668: 
38669: 
38670:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Munnikurkkion rajavartioaseman käyttä-
38671:                                       misestä matkailutarkoitukseen
38672: 
38673: 
38674:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38675: 
38676:     Eräät Kilpisjärvellä toimivat matkailuyrittä-       Kun Munnikurkkion rajavartioaseman kaut-
38677: jät ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa Munni-        ta kulkee kelkkailureitti, tämä asema sopisi erin-
38678: kurkkion rajavartioaseman Valtion kiinteistölai-     omaisesti reitin tukikohdaksi. Yrittäjien siellä
38679: tokselta matkailupalvelukäyttöä varten. Tätä         tarjoamat palvelut edistäisivät muun erämaa-
38680: varten he ovat tehneet tarjouksen Metsähallituk-     alueen säästymistäja ohjaisivat alueella liikkujat
38681: selle kyseisen rajavartioaseman tontin ostamises-    reitille. Näin edistettäisiin erämaalain tavoittei-
38682: ta. Tarjouksessaan he ovat esittäneet toisena        den toteutumista kyseisellä alueella.
38683: vaihtoehtona tontin vuokrausta.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38684:     Vastauksessaan Metsähallitus on torjunut         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
38685: tontin myymisen ja vuokrauksen vedoten erä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38686:  maalain 4 §:ään, jonka mukaan erämaa-aluee-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38687:  seen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai
38688:  siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei saa luovut-              Voidaanko Munnikurkkion rajavar-
38689:  taa eikä antaa vuokralle matkailutarkoitukseen             tioasema tontteineen myydä tai vuokrata
38690:  ilman valtioneuvoston lupaa. Metsähallitus on              yksityisille yrittäjille matkailupalvelu-
38691:  ilmoittanut, ettei maanostoon eikä vuokrauk-               käyttöön huolimatta siitä, että se sijaitsee
38692:  seen suostuta eikä puolleta mahdollisesti valtio-          erämaa-alueella?
38693:  neuvostolle osoitettavaa erityislupahakemusta-
38694:  kaan.
38695:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
38696: 
38697:                                         Ossi Korteniemi /kesk
38698: 
38699: 
38700: 
38701: 
38702:  280043
38703: 2                                          KK 225/1998 vp
38704: 
38705: 
38706: 
38707: 
38708:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38709: 
38710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rassa. Syrjäosan keskellä sijaitsevien Munni-
38711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kurkkion rakennusten ottaminen matkailukäyt-
38712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      töön väistämättä lisäisi hajakäyttöä kyseisellä
38713: le jäsenelle kansanedustaja Ossi Korteniemen          alueella. Alueella olisi mahdollista pitää pientä
38714: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 225:         6-8 hengen ohjelmapalvelutukikohtaa, mutta
38715:                                                       se mittakaava, mitä nykyiset rakennukset mah-
38716:           Voidaanko Munnikurkkion rajavar-            dollistavat ja edellyttävät, lisäisi liikaa häiriötä
38717:        tioasema tontteineen myydä tai vuokrata        tällä erämaan syrjäosalla.
38718:        yksityisille yrittäjille matkailupalvelu-          Poronhoidollisesti Munnikurkkion seutu on
38719:        käyttöön huolimatta siitä, että se sijaitsee   Käsivarren paliskunnan rauhallisimpia laidun-
38720:        erämaa-alueella?                               alueita, ja uuden matkailutukikohdan perusta-
38721:                                                       minen sinne olisi paikallisten poromiesten mu-
38722:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaan haitallista Käsivarren paliskunnan poron-
38723: taen seuraavaa:                                       hoidolle.
38724:                                                           Metsähallituksesta saadun tiedon mukaan ra-
38725:    Erämaalain (62/1991) 4 pykälässä todetaan,         kennusten ottaminen matkailukäyttöön maksai-
38726: että valtioneuvoston luvalla Metsähallitus voi        si vuodessa pelkkinä lämmityskuluina arviolta
38727: luovuttaa tai vuokrata maata yksityisille henki-      700 000-800 000 markkaa vuodessa. Raken-
38728: löille esimerkiksi matkailun tukikohdaksi. Täl-       nukset sijaitsevat subartiksella tunturikoivuvyö-
38729: löin kuitenkin matkailuun käytettävien alueiden       hykkeellä, eikä paikalta otettavana pohtopuulla
38730: tulisi sijoittua erämaan niin sanotulle monikäyt-     voi kestävän käytön periaatetta vaarantamatta
38731: tövyöhykkeelle, jossa liikkumisen ja matkailun        lämmittää näin suurta rakennuskokonaisuutta.
38732: oheisvaikutukset eivät estäisi erämaalain muiden      Rakennukset vaatinevat myös kalliin peruskor-
38733: tavoitteiden toteutumista.                            jauksen, koska ne ovat olleet jonkin aikaa läm-
38734:     Käsivarren erämaa-alueen luoteisosat ovat          mittämättöminä.
38735: voimakkaassa matkailukäytössä ja alueen erä-              Edellä olevaan viitaten valtioneuvosto katsoo,
38736: maaluonteen turvaamiseksi ei itäiselle syrjäiselle     että Munnikurkkion rajavartioaseman tontin
38737: rajaseudulle, jossa matkailu on toistaiseksi mel-     myyminen tai vuokraaminen matkailukäyttöön
38738: ko vähäistä, tule tehdä uutta laajaa matkailukes-      rakennusten mahdollistamassa laajuudessa ei
38739: kittymää. Näillä alueilla matkailu tulisi pitää        erämaalain tavoitteita vaarantamatta ole mah-
38740: vain reittien ja normaalin palveluvarustusten va-      dollista.
38741: 
38742:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
38743: 
38744:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38745:                                             KK 225/1998 vp                                                3
38746: 
38747: 
38748: 
38749: 
38750:                                         Till Riksdagens Talman
38751: 
38752:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sedvanlig serviceutrustning. Om de byggnader
38753: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som hör tili Munnikurkkio och som är belägna
38754: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mitt i denna glesbygd börjar utnyttjas för turism
38755: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr         kommer splittringen i området oundvikligen att
38756: 225:                                                  öka. Inom området kunde det finnas en Iiten
38757:                                                       basstation med programservice för 6--8 perso-
38758:           Kan Munnikurkkio gränsbevaknings-           ner, men den skala som de befintliga byggnader-
38759:        station inklusive tomt säljas eller utarren-   na medger och förutsätter skulle förorsaka för
38760:        deras tili en privatföretagare som avser       mycket störningar i denna avlägset belägna del
38761:        att utnyttja den för turism trots att den är   av ödemarken.
38762:        belägen inom ett ödemarksområde?                  Med tanke på ren skötsel är trakten kring
38763:                                                       Munnikurkkio en av Käsivarsi renbeteslags lug-
38764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         naste betesmarker. Om en ny basstation inrätta-
38765: anföra följande:                                      des för turister, skulle den enligt de Jo kala renskö-
38766:                                                       tarna vara skadlig för renbeteslagets renskötsel.
38767:    Av 4 § ödemarkslagen (62/1991) framgår att            Enligt uppgift från Forststyrelsen kommer
38768: Forststyrelsen med statsrådets tillstånd kan över-    enbart uppvärmningskostnaderna att uppgå tili
38769: låta eller utarrendera mark tili enskilda t.ex. som   uppskattningsvis 700 000-800 000 mk per år
38770: basstation för turism. Härvid borde emellertid de     om byggnaderna tas i bruk. Byggnaderna är be-
38771: områden som utnyttjas för turism vara belägna         lägna inom den subarktiska fjällbjörkszonen,
38772: inom den s.k. zonen för mångsidig användning          och en helhet av denna storlek kan inte värmas
38773: av ödemarken, där biverkningarna av att folk rör      upp med ved från trakten utan att principen om
38774: sig där och av turism inte hindrar att de övriga      hållbar användning äventyras. Det torde också
38775: målsättningarna i ödemarkslagen förverkligas.         vara nödvändigt att utföra en dyr totalrenove-
38776:    De nordvästra delarna av Lapska armen ut-          ring av byggnaderna, med tanke på att de inte har
38777: nyttjas extremt mycket för turism och för att man     värmts upp på en tid.
38778: skall kunna trygga områdets ödemarkskaraktär             Med hänvisning tili det ovan sagda anser stats-
38779: bör inte några nya omfattande turistströmmar          rådet att det inte är möjligt att sälja eller utarren-
38780: koncentreras tili den avlägset belägna trakten vid    dera den tomt där Munnikurkkio gränsbevak-
38781: östgränsen, där turism tilisvidare bedrivs i tämli-   ningsstation är belägen för turism, eftersom mål-
38782: gen liten ska1a. Ioom dessa områden borde turis-      sättningarna i ödemarkslagen i så fall äventyras.
38783: men endast koncentreras tili stråk och omfatta
38784: 
38785:      Helsingforsden 3 april 1998
38786: 
38787:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38788:                                             KK 226/1998 vp
38789: 
38790: Kirjallinen kysymys 226
38791: 
38792: 
38793: 
38794: 
38795:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Viranomaisten mahdollisuudesta luovuttaa
38796:                                       poliisille huumausainerikoksiin liittyviä tietoja
38797: 
38798: 
38799:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38800:     Huumausainelainja lääkelain käytäntöön so-        monessa tapauksessa rikos jää tämän esteen
38801: veltamisessa on ilmennyt ongelma, jota kuvaa          vuoksi selvittämättä.
38802: seuraava esimerkkipari:                                  Tilanteen korjaamiseksi huumausainelakiin
38803:    Jos henkilö asioi lääkäreiden luona saadak-        olisi saatava vastaavanlainen säännös kuin nyt
38804: seen heiltä lääkemääräyksiä esim. 800 mg:n Bu-        on lääkelaissa. Tämä lääkelain kohtahan oikeut-
38805: ranalle,joka ei ole huumausaineeksi luokiteltava      taa lääkkeisiin liittyvien asioiden parissa työs-
38806: lääkeaine, ja myy saamansa pillerit katukaupas-       kentelevät viranomaiset luovuttamaan tietoja
38807: sa, hän syyllistyy lääkelain perusteella lääkeri-     poliisille rikoksen selvittämiseksi.
38808: kokseen, mistä säädetty rangaistus on sakko tai          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38809: enintään yksi vuosi vankeutta. Tässä tapaukses-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38810: sa poliisi saa tiedot Lääkelaitokselta lääkelain      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38811: perusteella selvittääkseen rikoksen.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38812:     Tilanne on toinen, jos henkilö saakin Temgesi-
38813: ciä taijotain muuta huumausaineeksi luokiteltua                 Aikooko Hallitus pikaisesti esittää sel-
38814: lääkeainetta ja myy sitä eteenpäin. Nyt hän syyl-            laista muutosta huumausainelakiin, joka
38815: listyy rikoslain mukaisesti huumausainerikok-                oikeuttaisi lääkkeisiin liittyvien asioiden
38816: seen, josta säädetty rangaistus on sakko tai enin-           parissa työskentelevät viranomaiset luo-
38817: tään kaksi vuotta vankeutta. Tämän rikoksen                  vuttamaan poliisille tietoja rikoksen sel-
38818: selvittämiseen poliisi ei kuitenkaan saa edellises-          vittämiseksi?
38819: sä kappaleessa mainitulla tavalla tietoja, ja niin
38820: 
38821:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
38822: 
38823:                                          Erkki Pulliainen /vihr
38824: 
38825: 
38826: 
38827: 
38828: 280043
38829: 2                                            KK 226/1998 vp
38830: 
38831: 
38832: 
38833: 
38834:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38835: 
38836:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        90 §:n 3 momentin mukaan Lääkelaitos voi salas-
38837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sapitosäännösten estämättä luovuttaa lääkelain
38838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaisia tehtäviä suorittaessaan saamiaan tie-
38839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        toja Euroopan unionin toimielimelle ja muulle
38840: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       valvontaviranomaiselle Euroopan yhteisön sää-
38841: 226:                                                   dösten edellyttämällä tavalla sekä poliisi-, tulli-
38842:                                                        tai syyttäjäviranomaiselle rikosten selvittämisek-
38843:           Aikooko Hallitus pikaisesti esittää sel-     sija syytteeseen panemiseksi. Mainittu momentti
38844:        laista muutosta huumausainelakiin, joka         lisättiin lääkelakiin 1.4.1995 voimaan tulleella
38845:        oikeuttaisi lääkkeisiin liittyvien asioiden     lääkelain muutoksella (41611995). Lakimuutok-
38846:        parissa työskentelevät viranomaiset luo-        sen esitöissä (HE 337/1994 vp) todetaan, että
38847:        vuttamaan poliisille tietoja rikoksen sel-      Lääkelaitokselle yhteisösäännöksissä säädetyt
38848:        vittämiseksi?                                   velvoitteet edellyttävät eräissä tilanteissa myös
38849:                                                        liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvien tie-
38850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tojen luovuttamista unionin toimielimille ja
38851: vasti seuraavaa:                                       muille valvontaviranomaisille. Yksityiskohtais-
38852:                                                        ten perustelujen mukaan tällaisia tietoja on myös
38853:     Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n 1 mo-         voitava antaa poliisi-, tulli- ja syyttäjäviranomai-
38854: mentin 1 kohdan mukaan virkamies ei saa todis-         sille epäillyissä säännösten rikkomistapauksissa.
38855: taa siitä, mitä hänen on tässä toimessaan salassa      90 §:ä,än otettiin tämän vuoksiuusi momentti,
38856: pidettävä. Mainitun pykälän ja momentin 3 koh-         jonka perusteella tietojen luovuttaminen edellä
38857: dan mukaan apteekkari tai hänen apulaisensa ei         mainituissa tapauksissa olisi sallittua salassapi-
38858: saa todistaa siitä, mitä he asemansa perusteella       tosäännösten estämättä.
38859: ovat saaneet tietää ja mitä asian laadun vuoksi on         Voidaan siis todeta, että lääkelain 90 § mah-
38860: salassa pidettävä, ellei se, jonka hyväksi vaitiolo-   dollistaa vain liike- ja ammattisalaisuuksien
38861: velvollisuus on säädetty, suostu todistamiseen.        luovuttamisen säädetyllä tavalla. Sen sijaan ky-
38862: Mikäli kuitenkin on kyse asiasta, jossa virallinen     seisen pykälän nojalla ei ole mahdollista luovut-
38863: syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, mistä saattaa       taa henkilön terveydentilaan liittyviä tietoja il-
38864: seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi           man asianomistajan suostumusta. Huumausai-
38865: rangaistus, taikka sanotuntaisen rikoksen yrityk-      nelaissa (1289/1993) ei ole lääkelain 90 §:n verrat-
38866: sestä tai osallisuudesta siihen, mm. edellä tarkoi-    tavaa pykälää, jossa säädettäisiin tietojen luovut-
38867: tetut henkilöt voidaan 3 momentin mukaan vel-          tamisesta.
38868: voittaa todistamaan asiassa. Esitutkintalain               Lääkkeiden toimittamisesta annetussa Lääke-
38869: (449/1987) 27 §:ssä säädetään samansisältöisesti       laitoksen määräyksessä nro 5/95 todetaan, että
38870: henkilöiden velvollisuudesta ja oikeudesta todis-      lääkemääräys ja sen jäljennös ovat salassapidet-
38871: taa esitutkinnassa.                                    täviä asiakirjoja, joita ei saa luovuttaa asiaan-
38872:     Lääkelain (395/1987) 89 §:n mukaan apteek-         kuulumattomille henkilöille. Edelleen määräyk-
38873: karin tulee pyydettäessä antaa Lääkelaitokselle        sessä todetaan, että salassapidettävien asiakirjo-
38874: sellaisia lääkkeiden myyntiin liittyviä tietoja tai    jen esittämisvelvollisuudesta on säädetty muun
38875: selvityksiä, jotka ovat tarpeen Lääkelaitokselle       muassa oikeudenkäymiskaaressa ja esitutkinta-
38876: lääkelaissa säädettyjen tehtävien suorittamisek-       laissa. Määräyksen mukaan kuitenkin väären-
38877: si. Lääkelain 90 §:ssä säädetään salassapitovel-       netty lääkemääräys voidaan luovuttaa poliisille.
38878: vollisuudesta. Mainitun pykälän mukaan jokai-          Jos kuitenkin reseptin tiedetään olevan esimer-
38879: nen on velvollinen pitämään salassa ja olemaan         kiksijonkin lääkkeen osalta oikean, ei tietoja tule
38880: käyttämättä hyväkseen, mitä hän virassaan tai          tältä osin antaa.
38881: muutoin tämän lain mukaista tehtävää suorit-               Edellä mainitun määräyksen mukaan aptee-
38882: taessaan on saanut tietoonsa elinkeinonharjoit-        kin tulee silloin, kun lääkemääräystä epäillään
38883: tajan liike- tai ammattisalaisuudesta. Lääkelain       väärennetyksi tai lääkäriä harhaanjohdetuksi
38884:                                             KK 226/1998 vp                                              3
38885: 
38886: lääkettä määrätessä, ottaa yhteyttä lääkkeen          suutta mahdollisten väärinkäytösten estämisek-
38887: määrääjään asian varmistamiseksi. Lääkettä ei         si.
38888: saa toimittaa ennen varmistusta. Lääkelaitoksen           Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
38889: näkemyksen mukaan lääkärin harhaanjohtami-            lääkeasioita käsittelevien viranomaisten, Lääke-
38890: sesta antavat viitteitä esimerkiksi eri lääkäreiden   laitoksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakes-
38891: lähiaikoina samalle henkilölle kirjoittamat niin      kuksen, tietoon on tullut, että rikosten tutkinnas-
38892: kutsutut PKV-lääkemääräykset, koska lääkkei-          sa on joissakin tapauksissa koettu ongelmaksi se,
38893: den määräämisestä annetun sosiaali- ja terveys-       että huumausainelaissa ei ole tietojen luovutusta
38894: ministeriön määräyksen nro 48/95 mukaan kes-          mahdollistavia säännöksiä. Asiaa selvitellään so-
38895: kushermostoon vaikuttavien lääkkeiden mää-            siaali- ja terveysministeriössä ja tarvittaessa ryh-
38896: räämisessä on noudatettava erityistä huolelli-        dytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
38897: 
38898:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
38899: 
38900:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38901: 4                                              KK 226/1998 vp
38902: 
38903: 
38904: 
38905: 
38906:                                            Tili Riksdagens Talman
38907: 
38908:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          tili en institution inom Europeiska unionen och
38909: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            andra övervakningsmyndigheter så som bestäm-
38910: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          me1serna i Europeiska gemenskapens lagstift-
38911: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr            ning förutsätter, samt tili polis-, tull-, och åkla-
38912: 226:                                                      garmyndigheter för brottsutredning och väckan-
38913:                                                           de av åtal. Nämnda lag fogades tillläkemedelsla-
38914:            Ämnar Regeringen snabbt föreslå en             gen med ändringen av 1äkemede1slagen som träd-
38915:         sådan ändring av narkotikalagen att de            de i kraft 1.4.1995 (416/1995). 1 lagförslaget (RP
38916:         myndigheter som har hand om läkeme-               337/1994 rd) konstateras att de skyldigheter som
38917:         delsärenden har rätt att till polisen över1å-     stadgas för läkemedelsverket i gemenskaps1ag-
38918:         ta uppgifter för brottsutredning?                 stiftningen förutsätter i vissa situationer även att
38919:                                                           uppgifter som är afTårs- eller yrkeshem1igheter
38920:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             lämnas till unionens institutioner och andra över-
38921: anföra följande:                                          vakningsmyndigheter. Enligt detaljmotiveringen
38922:                                                           kan sådana uppgifter även ges tili polis-, tull- och
38923:     Enligt 17 kap. 23 § 1 mom. 1 punkten rätte-           åklagarmyndigheter vid misstankar om brott
38924: gångsbalken kan inte tjänsteman förpliktas att            mot bestämmelserna. Tili 90 § fogades därför ett
38925: vittna om sådant, som han i denna egenskap är             nytt moment, enligt vilket överlåtelse av uppgif-
38926: pliktig att hemlighålla. Enligt 3 punkten i nämn-         ter i ovannämnda fall är tillåtet utan hinder av
38927: da paragraf och moment kan inte apotekare eller           stadgandena om tystnadsplikt.
38928: hans biträde förpliktas att vittna om vad de på               Man kan alltså konstatera att 90 § läkemedels-
38929: grund av sin ställning erfarit och vad till följd av      lagen möjliggör endast överlåtelse av afTårs- och
38930: sakens natur bör hemlighållas, såframt icke den,          yrkeshemligheter på det sätt som bestämmelser-
38931: i vars intresse tystnadsp1ikten påbjudits, sam-           na förutsätter. Med stöd av paragrafen i fråga är
38932: tycker till avgivande av vittnesmål. Ovan avsed-          det dock inte möjligt att överlåta uppgifter om
38933: da personer kan enligt 3 mom. förpliktas att              personens hälsotillstånd utan den berörda per-
38934: vittna i saken, då allmän åklagare utför åtal för         sonens samtycke. 1 narkotikalagen (1289/1993)
38935: brott, på vilket kan följa fångelse i sex år eller        finns inte någon med 90 § läkemedelslagen jäm-
38936: strängare straff, eller för försök tili eller de1aktig-   förbar paragraf, där det skulle bestämmas om
38937: het i dylikt brott. 1 27 § förundersökningslagen          överlåtelse av uppgifter.
38938: (449/1987) bestäms likalydande om en persons                  1 läkemedelsverkets föreskrifter om överlåtel-
38939: skyldighet och rätt att vittna vid en förundersök-        se av läkemedel nr 5/95 konstateras att recept och
38940: ning.                                                     kopia av recept är handlingar som skall hemlig-
38941:    Enligt 89 § läkemedelslagen (395/1987) skall           hållas och som inte får överlåtas till obehöriga
38942: apotekare vid begäran tililäkemede1sverket läm-           personer. 1 föreskrifterna konstateras vidare att
38943: na sådana upplysningar och utredningar i anslut-          det i bl.a. rättegångsbalken och förundersök-
38944: ning till försäljning av läkemedel vilka är nöd-          ningslagen bestäms om skyldighet att förete
38945: vändiga för att fullgöra de åligganden som be-            handlingar som skall hemlighållas. Enligt före-
38946: stäms i lag. 1 90 § läkemedelslagen bestäms om            skrifterna kan dock ett förfalskat recept överläm-
38947: tystnadsplikt. Enligt nämnda paragraf är var och          nas till polisen. Om man dock vet att receptet är
38948: en skyldig att hemlighålla och låta bli att utnyttja      riktigt t.ex. beträffande visst läkemedel, skall
38949: vad han isin tjänst eller i övrigt vid utförandet av      uppgifter tili denna del inte överlåtas.
38950: uppgifter i enlighet med denna 1ag fått veta om en            Enligt de ovannämnda föreskrifterna skall
38951: näringsidkares afTårs- och yrkeshemligheter. En-          apotek, då man misstänker att ett recept är förfal-
38952: ligt 90 § 3 mom.läkemedelslagen kan läkemedels-           skat eller att läkaren blivit vilseledd vid ordina-
38953: verket utan hinder av stadgandena om tystnads-            tion av 1äkemedlet, kontakta den som ordinerat
38954: plikt överlåta de uppgifter läkemedelsverket er-          läkemedlet för att bekräfta saken. Läkemedlet
38955: hållit då det utfört i denna lag avsedda uppgifter        får inte överlåtas förrän saken är bekräftad. En-
38956:                                           KK 226/1998 vp                                            5
38957: 
38958: ligt läkemedelsverket får man ett tips om att          De myndigheter som har hand om läkemedels-
38959: läkaren blivit vilseledd t.ex. om samma person      ärenden inom social- och hälsovårdsministeriets
38960: den närmaste tiden av olika läkare blivit ordine-   förvaltningsområde, dvs. läkemedelsverket och
38961: rad läkemedel som i huvudsak påverkar centrala      rättsskyddscentralen för hälsovården, har fått
38962: nervsystemet, eftersom man enligt social- och       uppgifter om att man i vissa fall vid brottsutred-
38963: hälsovårdsministeriets föreskrifter om ordina-      ning upplevt det som ett problem att det inte i
38964: tion av läkemedel nr 48/95 skall iaktta särskild    narkotikalagen finns bestämmelser som möjlig-
38965: noggrannhet vid ordination av läkemedel som         gör överlåtelse av uppgifter. Frågan utreds vid
38966: påverkar centrala nervsystemet för att förhindra    social- och hälsovårdsministeriet och vid behov
38967: eventuellt missbruk.                                vidtas sådana åtgärder som ärendet kräver.
38968: 
38969:      Helsingforsden 2 aprill998
38970: 
38971:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
38972:                                              KK 227/1998 vp
38973: 
38974: Kirjallinen kysymys 227
38975: 
38976: 
38977: 
38978: 
38979:                                     Toimi Kankaanniemi /skJ: Rikosvahingon korvaaruiskäytännön
38980:                                        muuttamisesta
38981: 
38982: 
38983:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38984: 
38985:    Eräs henkilö joutui pankkiautomaatilla asioi-        ta Valtiokonttori alentaa ilman erillisiä tutki-
38986: dessaan ryöstön kohteeksi. Syntyneessä tilan-           muksia ja hakijaa näkemättä haittaluokan kuu-
38987: teessa ryöstäjä vahingoitti tämän henkilön va-          desta kahteen ja alentaa pysyvästä viasta ja hai-
38988: semman polven eturistisidettä ja polvea. Lääkä-         tasta suoritettavan korvauksen alle puoleen oi-
38989: rit Iuokittelivat vammat haittaluokkaan kuusi.          keuden määräämästä tasosta.
38990: Käräjäoikeus ja hovioikeus määräsivät pysyväs-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38991: tä viasta ja haitasta noin 55 000 markan kor-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38992: vauksen. Tuomitulta ei korvauksia saatu peri-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38993: tyksi.                                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38994:    Oikeuden päätöksestä huolimatta Valtiokont-
38995: tori päätti rikosvahinkojen korvaamisesta val-                    Katsooko Hallitus, että rikoksen uh-
38996: tion varoista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1ja 2              riksi joutuneen oikeusturva on asianmu-
38997: kohdan ja 24 §:n sekä oikeudenkäymiskaaren                     kainen ja Valtiokonttorin menettely pe-
38998: 21 luvun 15 §:n määräyksiin viitaten korvata                   rusteltu sen poiketessa pysyvän vian ja
38999:  pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan kaksi               haitan korvauksen osalta siitä tasosta,
39000:  mukaisesti vain 18 700 markkaa.                               joka oikeuden lainvoimaisella päätöksel-
39001:     Rikoksen kohteeksi joutunut kokee kohtuut-                 lä on määrätty, ja
39002:  tomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi sen, että oi-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39003:  keuden Iainvoimaisesta päätöksestä ja asianmu-                siin lainsäädännön muuttamiseksi oi-
39004:  kaisista lääketieteellisistä selvityksistä huolimat-          keusturvan parantamiseksi?
39005: 
39006:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39007: 
39008:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
39009: 
39010: 
39011: 
39012: 
39013:  280043
39014: 2                                         KK 227/1998 vp
39015: 
39016: 
39017: 
39018: 
39019:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rikosvahinkokorvaus on lakiin perustuva
39021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        etuus, joka maksetaan rikoksen uhrille valtion
39022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      varoista. On tärkeätä, että korvausviranomaisel-
39023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           la on mahdollisuus selvittää korvattavan etuu-
39024: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        den määrään vaikuttavat seikat. Rikokseen pe-
39025: myksen n:o 227:                                      rustuva korvausvaade on yksityisoikeudellinen
39026:                                                      asia, josta osapuolet-rikoksen uhri ja rikoksen-
39027:           Katsooko Hallitus, että rikoksen uh-       tekijä tai muu vahingosta vastuussa oleva- voi-
39028:        riksi joutuneen oikeusturva on asianmu-       vat periaatteessa sopia keskenään. Rikoksenteki-
39029:        kainen ja Valtiokonttorin menettely pe-       jää ei useinkaan korvauskysymys kiinnosta ja
39030:        rusteltu sen poiketessa pysyvän vian ja       korvaus tuomitaan yleensä vaadituo suuruisena,
39031:        haitan korvauksen osalta siitä tasosta,       jos sitä ei oikeudenkäynnissä vastusteta. Tästä-
39032:        joka oikeuden lainvoimaisella päätöksel-      kään syystä korvauksia ei pidetä mahdollisena
39033:        lä on määrätty, ja                            suorittaa rikoksen uhreille pelkästään tuomiois-
39034:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tuimen päätöksen perusteella. Valtiokonttorin
39035:        siin lainsäädännön muuttamiseksi oi-          itsenäisenä harkintavallalla pyritään varmista-
39036:        keusturvan parantamiseksi?                    maan myös korvauskäytännön yhdenmukai-
39037:                                                      suus, sillä eri tuomioistuimissa saatetaan tuomita
39038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         samanlaisista vahingoista erisuuruisia korvauk-
39039: vasti seuraavaa:                                     sia.
39040:                                                          Oikeusministeriön asettama rikosvahinkotyö-
39041:    Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-          ryhmä ehdotti kesäkuussa 1996 jättämässään
39042: roista annettuun lakiin (935/1973), jäljempänä       mietinnössä rikosvahinkolaissa nimenomaisesti
39043: rikosvahinkolaki, perustuvassa korvausjärjestel-     säädettäväksi, että Valtiokonttori ei ole sidottu
39044: mässä korvausviranomainen eli Valtiokonttori ei       tuomioistuimen ratkaisuun valtion varoista suo-
39045: ole sidoksissa tuomioistuimen vahingonkorvaus-        ritettavan korvauksen suuruutta määrätessään.
39046: tuomioon vaan arvioi korvattavan vahingon             Harkittavana on, että työryhmän ehdotus sisäl-
39047: suuruuden itsenäisesti. Valtiokonttorin päätök-       lytettäisiin oikeusministeriössä parhaillaan val-
39048: seen tyytymätön voi valittaa päätöksestä vakuu-       misteilla olevaan hallituksen esitykseen vahin-
39049: tusoikeuteen. Valtiokonttorin itsenäisenä har-        gonkorvauslain ja rikosvahinkolain muuttami-
39050: kintavallalla on merkitystä lähinnä aineetonta        seksi. Lainsäädäntöä selkeyttämällä on tarkoitus
39051: vahinkoa, kuten vikaa ja haittaa korvattaessa,        estää sellaisen virheellisen käsityksen syntymi-
39052: koska tällaisen vahingon suuruutta ei ole mah-        nen, että rikoksen uhrilla olisi rikosvahinkolain
39053: dollista objektiivisin perustein määritellä rahas-    nojalla aina oikeus saada korvaus valtion varois-
39054: sa. Tästä syystä Valtiokonttorin korvauskäytän-       ta tuomioistuimen vahvistaman suuruisena.
39055: tö aineetonta vahinkoa korvattaessa on yksit-
39056: täistapauksessa voinut poiketa tuomioistuimen
39057: korvaustuomiosta.
39058: 
39059:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
39060: 
39061:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
39062:                                             KK 227/1998 vp                                                3
39063: 
39064: 
39065: 
39066: 
39067:                                          Tili Riksdagens Talman
39068: 
39069:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       statens medel. Det är viktigt att ersättningsmyn-
39070: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         digheten har möjlighet att utreda de faktorer som
39071: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       påverkar beloppet av ersättningsförmånen. Ett
39072: ledamot Toimi Kankaanniemi undertecknade               ersättningsanspråk med anledning av brott utgör
39073: spörsmäl nr 227:                                       en privaträttslig angelägenhet, som parterna -
39074:                                                        brottsoffret och gärningsmannen eller annan
39075:           Anser Regeringen att rättsskyddet för        som ansvarar för skadan - i princip kan avtala
39076:        den som utsatts för ett brott är sakligt och    om. Gärningsmannen är sällan intresserad av
39077:        att Statskontorets förfarande är motive-        ersättningsfrågan och i allmänhet utdöms ersätt-
39078:        rat när den ersättning som erläggs för lyte     ningen tili det belopp som yrkats, om inte den
39079:        eller varaktigt men avviker från den nivå       görs stridig i rättegången. Av denna anledning
39080:        som fastställts genom ett lagakraftvunnet       har man inte ansett detvara möjligt att till brotts-
39081:        avgörande av domstol, och                       offret erlägga ersättning enbart på grundval av
39082:           tänker Regeringen vidta ätgärder för         domstolsbeslut. Statskontorets självständiga
39083:        att ändra lagstiftningen i syfte att förbätt-   prövningsrätt är också avsedd att säkerställa en
39084:        ra rättsskyddet?                                enhetlig ersättningspraxis, eftersom ersättnings-
39085:                                                        beloppet som döms ut för en och samma typ av
39086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skada kan variera från domstol tili domstol.
39087: anföra följande:                                          Den av justitieministeriet tillsatta arbetsgrup-
39088:                                                        pen för brottsskador föreslog i sitt betänkande i
39089:    Enligt det ersättningssystem som baserar sig        juni 1996 att man i lagen om ersättning för brotts-
39090: på lagen om ersättning för brottsskador av stats-      skador av statsmedel uttryckligen föreskriver att
39091: medel (935/1973), är ersättningsmyndigheten,           Statskontoret inte skall vara bundet vid domsto-
39092: dvs. Statskontoret, inte bundet av domstolens          lens avgörande när det fastställer det belopp som
39093: skadeståndsdom, utan bedömer självständigt er-         av statens medel skall betalas i ersättning. För
39094: sättningsbe1oppet för skadan. Den som är miss-         närvarande överväger man om arbetsgruppens
39095: nöjd med Statskontorets beslut får överklaga be-       förslag skall tas med i den regeringsproposition
39096: s1utet hos försäkringsdomstolen. Statskontorets        som bereds vid justitieministeriet angående änd-
39097: självständiga prövningsrätt är av betydelse när-       ring av skadeståndslagen och lagen om ersätt-
39098: mast när ersättning skall erläggas för ideella ska-    ning för brottsskador av statsmedel. Genom att
39099: dor såsom lyte och men, eftersom sådana skador         förtydliga lagstiftningen försöker man hindra att
39100: inte kan bedömas på objektiva grunder i pengar.        det uppstår en felaktig uppfattning om att brotts-
39101: Av denna orsak har Statskontorets ersättnings-         offren med stöd av lagen om ersättning för
39102: praxis i enskilda fall kunnat avvika från domsto-      brottsskador av statsmedel alltid skulle ha rätt tili
39103: lens skadeståndsdom.                                   ersättning av statens medel tili ett belopp som
39104:    Ersättning för brottsskador är en förmån som        motsvarar det som domstolen fastställt.
39105: grundar sig på lag och som erläggs brottsoffret av
39106: 
39107:      Helsingforsden 6 april 1998
39108: 
39109:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
39110:                                           KK 228/1998 vp
39111: 
39112: Kirjallinen kysymys 228
39113: 
39114: 
39115: 
39116: 
39117:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Kristittyjen aseman parantamisesta isla-
39118:                                     milaisissa maissa
39119: 
39120: 
39121:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39122: 
39123:    Kristittyjen asema useimmissa islaminuskoi-      simmistä kansakunnista, mikä osaltaan velvoit-
39124: sissa maissa on vaikea. Vainotjajopa kuoleman-      taa toimimaan uskonnonvapauden toteutumisen
39125: tuomiot ovat valitettavan yleisiä. Islaminuskois-   puolesta.
39126: ten asema Euroopassa ja varsinkin Suomessa on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39127: aivan päinvastainen kuin kristittyjen asema isla-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39128: milaisissa maissa.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39129:    Uskonnonvapaus on yksi keskeinen ihmisoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39130: keus. Sen toteutumiseen kaikkialla maailmassa
39131: tulee kiinnittää vakavaa huomiota. Suomen yh-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39132: tenä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja               ryhtyä kahdenvälisesti ja toisaalta
39133: Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaana tulee                eurooppalaisella ja YK:ntasolla kristitty-
39134: toimia aktiivisesti kristittyjen aseman paranta-           jen aseman saattamiseksi samalle tasolle
39135: miseksi kaikkialla ja erityisesti islamilaisissa           islamilaisissa maissa kuin islaminuskois-
39136: maissa. Suomi on lisäksi yksi maailman kristilli-          ten asema on länsimaissa?
39137: 
39138:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39139: 
39140:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
39141: 
39142: 
39143: 
39144: 
39145:  280043
39146: 2                                           KK 228/1998 vp
39147: 
39148: 
39149: 
39150: 
39151:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39152: 
39153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         niin alueellisella kuin globaalillakin tasolla. Kat-
39154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          somme, että uskonnollisten ja muiden vähem-
39155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mistöjen oikeuksia tulisi edelleen kehittää. Ih-
39156: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             misoikeussopimukset on saatettu osaksi kansal-
39157: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lista lainsäädäntöämme. Hallitus noudattaa ja
39158: myksen n:o 228:                                        toteuttaa ihmisoikeussopimuksia sitomatta tätä
39159:                                                        vastavuoroisuusperiaatteeseen. Hallitus pitää
39160:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tärkeänä, että muutkin tekevät samoin.
39161:        ryhtyä kahdenvälisesti ja toisaalta                 Euroopan tasolla on juuri tullut voimaan kak-
39162:        eurooppalaisella ja YK:ntasolla kristitty-      si vähemmistöihin liittyvää Euroopan neuvoston
39163:        jen aseman saattamiseksi samalle tasolle        sopimusta (Kansallisten vähemmistöjen suojelua
39164:        islamilaisissa maissa kuin islaminuskois-       koskeva puiteyleissopimus ja Alueellisia kieliä ja
39165:        ten asema on länsimaissa?                       vähemmistökieliä koskeva peruskirja), joiden
39166:                                                        voi katsoa rohkaisevan vähemmistöjen oikeuk-
39167:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sien edelleen kehittämiseen yleisemminkin.
39168: vasti seuraavaa:                                           EU kiinnittää yhteistyössään kolmansien mai-
39169:                                                        den kanssa erityistä huomiota ihmisoikeuskysy-
39170:    Uskonnonvapaus on ihmisoikeus, joka turva-          myksiin, ml. vähemmistöjen asema. Yhteisön
39171: taan mm. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia      kolmansien maiden kanssa solmimissa yhteistyö-
39172: koskevan yleissopimuksen 18 artiklassa sekä            sopimuksissa on ns. ihmisoikeusklausuuli, jonka
39173: Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja perus-           perusteella sopimuksen toimeenpano voidaan
39174: vapauksien suojaamista koskevan yleissopimuk-          keskeyttää, mikäli toinen sopimusosapuoli syyl-
39175: sen 9 artiklassa. Lisäksi syrjintäkielto on olennai-   listyy tärkeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Suo-
39176: nen osa keskeisiä ihmisoikeussopimuksia ja kä-         mi osallistuu EU :n jäsenenä myös yhteisön suo-
39177: sittää myös uskonnolliset perusteet.                   rittamiin demarsheihin vähemmistöjen oikeuk-
39178:    Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva         sien puolesta.
39179: yleissopimus on laajasti ratifioitu. Siihen on liit-       YK:n piirissä Suomi kannattaa vähemmistö-
39180: tynyt 140 valtiota, joukossa luonnollisesti myös       jen asemaa käsittelevän työryhmän toiminnan
39181: runsaasti sellaisia valtioita, joiden väestön pää-     tehostamista sekä mm. uskonnollista suvaitse-
39182: osa tunnustaa islaminuskoa.                            mattomuutta käsittelevän erityisraportoijan työ-
39183:    Vaikka uskonnonvapaus ja syrjimättömyys             tä.
39184: siten ovat kansainvälisen oikeuden mukaan suo-             Monenvälisten yhteyksien lisäksi hallitus
39185: jattuja, on todellisuus se, että uskonnollisten ku-     käyttää myös kahdenvälisten yhteyksien tar-
39186: ten muidenkaan vähemmistöjen oikeudet eivät            joamia mahdollisuuksia kiinnittääkseen huo-
39187: maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vielä riittävän       miota vähemmistöjen asemaan eri puolilla maail-
39188: hyvin toteudu. Syrjintää uskonnollisilla perus-         maa. Vähemmistöjen oikeudet ovat esillä poliitti-
39189: teilla esiintyy eri ryhmien, myös kristittyjen osal-   sella- ja virkamiestasolla kahdenvälisten vierai-
39190: ta. Rajoitukset voivat koskea esimerkiksi uskon-       lujen yhteydessä käytävissä keskusteluissa. Esi-
39191: non julkista harjoittamista. Uskonnon vaihtami-         merkkinä uusimmista avauksista mainittakoon
39192: nen - niin ikään uskonnonvapauden piiriin               Iranin kanssa järjestettävä vähemmistöjen oi-
39193: kuuluva oikeus- voi joissakin maissa aiheuttaa          keuksia käsittelevä kahdenvälinen seminaari,
39194: vakaviakin ongelmia.                                   jonka ensimmäinen osa on suunniteltu pidettä-
39195:     Vähemmistöjen oikeudet kuuluvat Suomen              väksi kuluvan vuoden syksyllä Iranissa. Semi-
39196: ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Halli-       naarin toinen osa järjestetään myöhemmässä
39197: tus pyrkii ihmisoikeusmekanismien vahvistami-           vaiheessa Suomessa.
39198: seen vähemmistöjen suojelun parantamiseksi
39199: 
39200:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
39201: 
39202:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
39203:                                              KK 228/1998 vp                                              3
39204: 
39205: 
39206: 
39207: 
39208:                                          Tili Riksdagens Talman
39209: 
39210:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         na för att skyddet av de mänskliga rättigheterna
39211: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skall bli bättre på såväl det regionala som det
39212: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        globala planet. Vi anser att de religiösa minorite-
39213: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             ternas och de övriga minoritet~rnas rättigheter
39214: mål nr 228:                                             fortsättningsvis bör utvecklas. Overenskommel-
39215:                                                         serna om de mänskliga rättigheterna är en del av
39216:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          vår nationella lagstiftning. Regeringen följer och
39217:        ta dels bilateralt, dels på det europeiska       tillämpar dessa överenskommelser utan krav på
39218:        planet och FN-planet för att kristna skall       ömsesidighet. Regeringen anser det viktigt att
39219:        få samma ställning i de islamiska länder-        även andra gör på samma sätt.
39220:        na som de som bekänner sig till islam har            På det europeiska planet har två Europaråds-
39221:        i västvärlden?                                   konventioner om minoriteter (Ramkonvention
39222:                                                         för skydd av nationella minoriteter och Euro-
39223:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           peisk stadga om landsdels- eller minoritetsspråk)
39224: anföra följande:                                        nyligen trätt i kraft, vilka kan anses uppmuntra
39225:                                                         ett fortsatt utvecklande av minoriteters rättighe-
39226:    Religionsfriheten är en mänsklig rättighet som       ter även mera generellt.
39227: garanteras bl.a. i artikel 18 i FN-konventionen             I samarbetet med tredje Iänder fåster EU sär-
39228: om medborgerliga och politiska rättigheter och i        skild uppmärksamhet på människorättsfrågor,
39229: artikel9 i Europarådets konvention om skydd för         inbegripet minoriteters ställning. De samarbets-
39230: de mänskliga rättigheterna och de grundläggan-          avtal som gemenskapen har ingått med tredje
39231: de friheterna. Ett förbud mot diskriminering är         Iänder innehåller en s.k. människorättsklausul
39232: dessutom en mycket viktig del av de centrala            som innebär att tillämpningen av avtalet kan
39233: överenskommelserna om mänskliga rättigheter             avbrytas om den andra parten gör sig skyldig tili
39234: och det omfattar även religiösa grunder.                grova kränkningar av de mänskliga rättigheter-
39235:     Konventionen om medborgerliga och politis-          na. Som medlem av EU deltar Finland också i
39236: ka rättigheter är allmänt ratificerad. Tili den har     gemenskapens demarscher för minoriteters rät-
39237: 140 stater anslutit sig, bland dessa finns naturligt-   tigheter.
39238: vis också många stater med en huvudsakligen                 lnom ramen för FN stöder Finland en effekti-
39239: islamisk befolkning.                                    vering av arbetet i arbetsgruppen för minoriteters
39240:     Även om religionsfriheten och principen om          ställning samt bl.a. arbetet som utförs av den
39241: icke-diskriminering sålunda åtnjuter folkrättsligt      särskilda rapportören för religiös intolerans.
39242: skydd är verkligheten dock den att skyddet för              Utöver de multilaterala förbindelserna använ-
39243: religiösa minoriteter, liksom även för andra mi-        der regeringen också de möjligheter som de bila-
39244: noriteter, inte är tillräckligt genomfört i ett glo-    terala förbindelserna erbjuder för att fåsta upp-
39245: balt perspektiv. Diskriminering på religiösa            märksamhet vid minoriteters ställning på olika
39246: grunder uppträder hos olika grupper, även krist-        håll i världen. Minoriteters rättigheter tas upp på
39247: na. Begränsningarna kan t.ex. gälla rätten att          politisk nivå och tjänstemannanivå i samtai som
39248: utöva sin religion offentligt. Att byta religion-       förs i samband med bilaterala besök. Bland de
39249: vilket också är en rättighet som omfattas av reli-      fårskaste insatserna kan nämnas det bilaterala
39250: gionsfriheten- kan i vissa Iänder medföra t.o.m.        seminarium om minoriteters rättigheter som an-
39251:  allvarliga problem.                                    ordnas tillsammans med Iran. Man planerar att
39252:     Minoriteters rättigheter är ett av tyngdpunkts-     hålla seminariets första del i Iran inkommande
39253:  områdena i den finska människorättspolitiken.          höst. Seminariets andra del arrangeras senare i
39254:  Regeringen strävar efter att stärka mekanismer-        Finland.
39255: 
39256:       Helsingforsden 6 april 1998
39257: 
39258:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
39259:                                           KK 229/1998 vp
39260: 
39261: Kirjallinen kysymys 229
39262: 
39263: 
39264: 
39265: 
39266:                                   Matti Väistö /kesk: Marjamehuja koskevan virvoitusjuomaveron
39267:                                      poistamisesta
39268: 
39269: 
39270:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39271:    Marjanviljely ja marjojen jatkojalostus näh-          Eräänä vaihtoehtona voisi tulla kysymykseen
39272: dään eräänä mahdollisuutena lisätä työ- ja toi-      virvoitusjuomaveron poistaminen marjamehuil-
39273: meentuloedellytyksiä maaseudulla. Tämä yritys-       ta, jotka on valmistettu kotimaisesta tai jostakin
39274: toiminta on osa kotimaisten elintarvikkeiden ja-     EU-maasta peräisin olevasta marjaraaka-ainees-
39275: lostusta, jota on valtiovallankin toimesta eri ta-   ta. EU:n ulkopuolelta tuotavalle marjaraaka-ai-
39276: voin pyritty aikaansaamaan.                          neelle tulisi määrätä maksu.
39277:    Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa marjanvilje-           Toisena vaihtoehtona voisi tulla kysymykseen
39278: lyä on jo pitkään harjoitettu muun muassa Enos-      malli, jossa virvoitusjuomaveroa ei perittäisi
39279: sa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä. Marjamehun          marjamehun valmistajalta, joka on itse tuottanut
39280: valmistuksestakin on pitkäaikaista kokemusta.        raaka-aineen. Vastaavasti myös hyväksytty tuot-
39281: Toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen sekä       tajaorganisaatio, joka valmistaisi marjamehua
39282: alan koulutukseen ja osaamiseen on maakunnas-        jäsentensä tuottamasta marjaraaka-aineesta, tu-
39283: sa jatkuvasti panostettu.                            lisi vapauttaa virvoitusjuomaverosta. Tällä ta-
39284:    Tässä tilanteessa kotimaisenkin marjamehun        voin tuettaisiin marjanviljelijöiden alueellista yh-
39285: kuuluminen virvoitusjuomaveron piiriin on mo-        teistoimintaa ja parannettaisiin pienimuotoisen
39286: nille tullut ikävänä yllätyksenä. Tullinimikkeis-    jalostustoiminnan laatutekijöitä ja kilpailuky-
39287: tössä mainitaan hedelmämehut, viinirypälemehu        kyisyyttä sekä lisättäisiin toimitusvarmuutta.
39288: ja kasvismehut. Marjamehuista ei ole mainintaa,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39289: joten kotimaisen marjamehun valmistajat ovat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39290: syystäkin kokeneet joutuneensa harhaanjohde-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39291: tuiksi. Takautuvasti perittävätjopa kymmenien-·      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39292: tuhansien markkojen veromäärät koetaan koh-
39293: tuuttomiksi.                                                   Aikooko Hallitus ryhtyä ripeästi toi-
39294:    Virvoitusjuomaveron ulottaminen pienimuo-                menpiteisiin virvoitusjuomaveron poista-
39295: toiseen, kotimaisiin marjaraaka-aineisiin poh-              miseksi kotimaisiin marjaraaka-aineisiin
39296: jautuvaan jalostukseen koetaan marjasektorin                pohjautuviita marjamehuilta, ja
39297: yrittäjien piirissä ylipäätänsä kohtuuttomaksi.                millä muilla toimenpiteillä Hallitus ai-
39298: Olisikin vakavasti harkittava verotusmenettelyn             koo edistää oloihimme soveltuvan mar-
39299: tarkistamista näiltä osin. Mahdollisuuksia vir-             janviljelyn ja marjojen jatkojalostuksen
39300: voitusjuomaveron poistamiseksi kotimaisilta                 antamia työ- ja toimeentuloedellytyksiä
39301: marjamehuilta on useita.                                    maaseudulla?
39302: 
39303:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39304: 
39305:                                          Matti Väistö /kesk
39306: 
39307: 
39308: 
39309: 
39310: 280043
39311: 2                                           KK 229/1998 vp
39312: 
39313: 
39314: 
39315: 
39316:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39317: 
39318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että
39319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         samanlaisuutta arvostellaan tullinimikkeistön ja
39320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muiden virallisluokitusten ohella sen mukaan,
39321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            onko tuotteilla kuluttajien mielestä samat omi-
39322: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          naisuudetja täyttävätkö ne samanlaisia tarpeita.
39323: n:o 229:                                              Tästä näkökulmasta lienee selvää, että kotimai-
39324:                                                       nen marjamehu ja tuontirypälemehu ovat sa-
39325:           Aikooko Hallitus ryhtyä ripeästi toi-       manlaisia tai ainakin toistensa kanssa kilpailevia
39326:        menpiteisiin virvoitusjuomaveron poista-       tuotteita. Verosyrjintäkiellon,ja myös Euroopan
39327:        miseksi kotimaisiin marjaraaka-aineisiin       yhteisön kilpailusäännösten, vuoksi ei siten ole
39328:        pohjautuviita marjamehuilta, ja                mahdollista suosia virvoitusjuomaverotuksessa
39329:           millä muilla toimenpiteillä Hallitus ai-    sellaisia marjamehuja, joiden raaka-aineet ovat
39330:        koo edistää oloihimme soveltuvan mar-          kotimaista alkuperää.
39331:        janviljelyn ja marjojen jatkojalostuksen           Verosyrjintäkiellosta seuraa myös se, että ve-
39332:        antamia työ- ja toimeentuloedellytyksiä        rohelpotus, joka myönnettäisiin sellaisille marja-
39333:        maaseudulla?                                   mehujen valmistajille, jotka ovat itse tuottaneet
39334:                                                       mehun valmistuksessa käytettävät raaka-aineet,
39335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          olisi vastaavin kriteerein ulotettava koskemaan
39336: vasti seuraavaa:                                      myös muista ED-maista tuotavia mehuja. Tämä
39337:                                                       olisi valvonnallisesti mahdoton toteuttaa. Tällai-
39338:    Makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun           nen verohelpotus voitaisiin myös sellaisenaan
39339: lain mukaan virvoitusjuomaveroa, jonka määrä          katsoa verosyrjintäkiellon vastaiseksi, koska ve-
39340: on 0,27 markkaa litralta, kannetaan limonadien        rovapautus ei voisi käytännössä koskea maahan-
39341: ja kivennäisvesien ohella erilaisista mehuista nii-   tuotavia mehuraaka-aineita.
39342: den valmistuksessa käytetystä raaka-aineesta              Suomea velvoittavien kansainvälisten kaup-
39343: riippumatta.                                          paa koskevien sopimusten valossa ei ole myös-
39344:    Euroopan yhteisön perustamissopimuksen             kään mahdollista vapauttaa virvoitusjuomave-
39345: 95 artiklaan sisältyy niin sanottu verosyrjintä-      rosta kotimaasta tai muusta ED-maasta peräisin
39346: kielto. Sen mukaan jäsenvaltiot eivät välillisesti    olevasta marjaraaka-aineesta valmistettua me-
39347: tai välittömästi saa verottaa muistajäsenvaltiois-    huaja määrätä vero tai maksu ED:n ulkopuolel-
39348: ta peräisin olevia tuotteita sisäisessä verotukses-   ta, esimerkiksi Venäjältä tai Baltian maista tuo-
39349: saan ankarammin kuin ne välittömästi tai välilli-     taville mehuille. Tällainenjärjestely rikkoisi sopi-
39350: sesti verottavat samanlaisia kotimaisia tuotteita.    muksiin perustuvaa velvollisuutta myöntää
39351: Keskenään samanlaisten tuotteiden verosyrjin-         tuontituotteille samanlainen kansallinen vero-
39352: nän lisäksi artiklassa kielletään sellainen tuonti-   kohtelu kuin kotimaisille tuotteille.
39353: tuotteiden verotus, joka suojelee kotimaista tuo-         Edellä sanotusta seuraa, ettei virvoitusjuoma-
39354: tantoa. Siten kiellettyä on verosyrjintä,joka koh-    veroa voida määrätä mehuille niiden alkuperän
39355: distuu kotimaisen tuotteen kanssa kilpailevaan        perusteella. Jos marjamehujen vero halutaan
39356: ulkomaiseen tuotteeseen eli tuotteeseen, joka ei      poistaa, se pitää poistaa kaikilta virvoitusjuomil-
39357: ole täysin samanlainen kuin kotimainen tuote,         ta.
39358: mutta joka on sitä korvaava tai jota voitaisiin           Muun verotuksen kuin valmisteverotuksen
39359: käyttää lievemmin verotetun kotimaisen tuot-          avulla on edistetty kotimaisten marjojen keräi-
39360: teen sijasta. Säännöksen valossa verosyrjinnäksi      lyä. Marjojen kerääjien marjojen myynnistä saa-
39361: katsotaan myös erilaiset verohelpotukset, joiden      rnat tulot ovat tuloverosta vapaita tulo- ja varal-
39362: nojalla kotimaisen tuotteen verotus tosiasialli-      lisuusverolain 89 §:ssä säädetyin edellytyksin.
39363: sesti on alhaisemmalla tasolla kuin muista jäsen-     Verovapautta on perusteltu kansantaloudellises-
39364: valtioista tuotavien tuotteiden. Verosyrjintäkiel-    ti arvokkaiden luonnontuotteiden talteenoton
39365: toa koskevassa ratkaisukäytännössään Euroo-           tärkeydellä ja haja-asutusalueella asuvan väes-
39366:                                             KK 229/1998 vp                                              3
39367: 
39368: tön toimeentulomahdollisuuksien parantamisel-         toimintaan liittyviä lainoitukseen tai verovähen-
39369: la. Lisäksi verovapauden avulla on osaltaan edis-     nysoikeuteen perustuvia tukimuotoja sen enem-
39370: tetty mahdollisuuksia käyttää kotimaisia luon-        pää kuin muuhunkaan yritystoimintaan. Työmi-
39371: nonmarjoja esimerkiksi elintarvikkeiden valmis-       nisteriön hallinnonalalla käytettävissä ovat lä-
39372: tuksessa. Verovapauden laajentaminen verotuk-         hinnä niin sanottu starttiraha, jota voidaan
39373: sessa koskemaan marjojen viljelystä saatavaa tu-      myöntää yritystoiminnan työttömänä aloittaval-
39374: loa taikka niidenjatkojalostamista ei sitä vastoin    le henkilölle sekä työllisyysperusteiset investoin-
39375: olisi tarkoituksenmukaista, koska seurauksena         tiavustukset. Mainittuja tukimuotoja ei kuiten-
39376: saattaisi olla viljelijöiden eriarvoinen kohtelu      kaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi koh-
39377: sekä elintarviketeollisuuden kilpailuneutralitee-     dentaa mihinkään tietyntyyppiseen yritystoimin-
39378: tin häiriintyminen. Kauppaa vääristävien vaiku-       taan. Kuitenkin erilaisilla pienyrittäjälainoilla ja
39379: tusten ja verosyrjintäkiellon vuoksi ei olisi myös-   takauksilla tuetaan ko. yritystoimintaa. Lisäksi
39380: kään tarkoituksenmukaista alentaa kotimaisten         ED-rahoitusta tulee hyödyntää. Marjanviljely ja
39381: marjojenjatkojalostuksessa syntyvien elintarvik-      marjojenjatkojalostus ovat erittäin tärkeitä työl-
39382: keiden 17 prosentin arvonlisäverokantaa muihin        lisyydenja viennin kannalta mm. Pohjois-Karja-
39383: elintarvikkeisiin nähden.                             lassa. Hallitus ottaa toiminnassan vakavasti huo-
39384:     Marjanviljelyn ja marjojen jatkojalostuksen       mioon kysyjän tarkoittamat näkökulmat ja ta-
39385: antamien työ- ja toimeentuloedellytysten paran-       voitteet.
39386: tamista varten ei ole olemassa varsinaisia yritys-
39387:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
39388: 
39389:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
39390: 4                                           KK 229/1998 vp
39391: 
39392: 
39393: 
39394: 
39395:                                         Tili Riksdagens Talman
39396: 
39397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förutom på grundval av tullnomenklaturen och
39398: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           andra officiella klassificeringar också på grund-
39399: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       val a v om produkterna enligt konsumenterna har
39400: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål           samma egenskaper och om de fyller samma be-
39401: nr 229:                                               hov. Enligt detta synsätt torde detvara klart att
39402:                                                       inhemsk bärsaft och importerad druvsaft är lik-
39403:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-        nande eller åtminstone konkurrerande produk-
39404:        der för att avskaffa läskedrycksaccisen        ter. På grund av förbudet mot skattediskrimine-
39405:        för bärsafter som tillverkats av inhemska      ring, och också på grund av Europeiska gemen-
39406:        bär, och                                       skapens konkurrensbestämmelser, är det därför
39407:           genom vilka andra åtgärder ämnar Re-        inte möjligt att vid tillämpningen av läskedrycks-
39408:        geringen främja de arbets- och utkomst-        accisen gynna bärsafter vars råvara är av in-
39409:        förutsättningar som odling och vidare-         hemskt ursprung.
39410:        förädling av bär som är lämpliga för våra         Av skattediskrimineringsförbudet följer också
39411:        förhållanden erbjuder?                         att en skattelättnad som beviljas sådana tillver-
39412:                                                       kare av bärsaft, som själva producerat de råvaror
39413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som används för tillverknignen av saften, enligt
39414: anföra följande:                                      motsvarande kriterier borde utsträckas till att
39415:                                                       omfatta också safter som importeras från andra
39416:     Enligt lagen om sötsaks- och läskedrycksaccis     EU-länder. Detta är omöjligt att genomföra med
39417: uppbärs läskedrycksaccisen, som är 0,27 mk per        tanke på övervakningen. En sådan skattelättnad
39418: liter, förutom för läskedrycker och mineralvatten     kan också som sådan anses strida mot förbudet
39419: för olika safter oberoende av viiken råvara som       mot skattediskriminering, eftersom skattefrihe-
39420: använts vid tillverkningen.                           ten i praktiken inte kan gälla importerade råva-
39421:     1 artikel 95 i fördraget om upprättandet av       ror tili saft.
39422: Europeiska gemenskapen ingår ett s.k. skattedis-         Enligt de internationella handelsavtal som är
39423: krimineringsförbud. Enligt artikeln får ingen         bindande för Finland är det inte heller möjligt att
39424: medlemsstat, direkt eller indirekt, på varor från     befria saft som tillverkats av en råvara från Fin-
39425: andra medlemsstater lägga interna skatter som är      land eller ett annat EU-land från skatt och lägga
39426: högre än de skatter som direkt eller indirekt läggs   en skatteller avgift på safter som importeras från
39427: på liknande inhemska varor. Förutom skatte-           Iänder utanför EU, t.ex. Ryssland eller de baltis-
39428: mässig diskriminering av liknande varor förbju-       ka länderna. En sådan ordning skulle strida mot
39429: der artikeln sådan beskattning av importerade         den på avtal baserade skyldigheten att importe-
39430: varor som skyddar inhemsk produktion. Förbu-          rade produkter skall få en Iikadan skattemässig
39431: det gäller alltså skattediskriminering av en ut-      behandling som inhemska produkter.
39432: ländsk produkt som konkurrerar med en in-                Av det ovan sagda följer att läskedrycksaccis
39433: hemsk produkt, dvs. en produkt som inte är helt       inte kan läggas på safter på grundval av deras
39434: identisk med en inhemsk produkt, men som er-          ursprung. Om man vill slopa beskattningen av
39435: sätter den eller som kan användas i stället för en    bärsaft måste beskattningen slopas för alla läske-
39436: inhemsk produkt som beskattas lindrigare. Som         drycker.
39437: skattediskriminering anses med stöd av denna             Plockningen av inhemska bär har främjats
39438: bestämmelse också olika skattelättnader som           med hjälp av annan beskattning än accisen. Bär-
39439: medför att beskattningen av inhemska produkter        plockarnas inkomster av bärförsäljningen är be-
39440: de facto är lägre än beskattningen av produkter       friade från inkomstskatt under de förutsättning-
39441: som importeras från andra medlemsstater. 1 be-        ar som regleras i 89 § lagen om skatt på inkomst
39442: slutspraxis gällande förbudet mot skattediskri-       och förmögenhet. Skattefriheten har motiverats
39443: minering har Europeiska gemenskapernas dom-           med att det är viktigt att ta till vara samhällseko-
39444: stol ansett att likheten mellan produkter bedöms      nomiskt värdefulla naturprodukter och med för-
39445:                                           KK 229/1998 vp                                             5
39446: 
39447: bättrande av utkomstmöjligheterna för gles-         bjuder finns inga egentliga stödformer som grun-
39448: bygdsbefolkningen. Med hjälp av skattefriheten      dar sig på långivning eller skatteavdragsrätt i
39449: har man dessutom förbättrat möjligheterna att       anslutning tili företagsverksamhet, lika litet som
39450: använda inhemska vilda bär t.ex. i tillverkningen   sådana stödformer finns för annan fOretagsverk-
39451: av Iivsmedel. Däremot är en utvidgning av skat-     samhet. Inom arbetsministeriets förvaltningsom-
39452: tefriheten tili att omfatta inkomst av bärodling    råde kan man närmast utnyttja den s.k. startpen-
39453: eller vidareförädling av bär inte ändamålsenlig,    gen, som kan beviljas en person som är arbetslös
39454: eftersom följden kan bli att odlarna behandlas      när han inleder företagsverksamhet, samt inve-
39455: ojämlikt och att livsmedelsindustrins konkur-       steringsbidrag som beviljas i sysselsättningssyfte.
39456: rensneutralitet störs. På grund av snedvridande     Det har dock inte ansetts ändamålsenligt att rikta
39457: verkningar för handeln och förbudet mot skatte-     dessa stödformer tili någon särskild typ av före-
39458: diskriminering är det inte heller ändamålseriligt   tag. Denna typ a v företagsverksamhet stöds dock
39459: att sänka mervärdesskattesatsen på 17 procent       med olika Iän och garantier för småföretagare.
39460: för Iivsmedel som tillverkas genom vidareföräd-     Dessutom bör möjligheten tili EU-finansiering
39461: ling av inhemska bär i förhållande tili andra       utnyttjas. Bärodling och vidareförädling av bär
39462: livsmedel.                                          är mycket viktiga med tanke på sysselsättningen
39463:    För förbättrande av förutsättningarna för ar-    och exporten bl.a. i Norra Karelen. Regeringen
39464: betstillfällen och möjligheter tili utkomst som     beaktar allvarligt spörsmålsställarens synpunk-
39465: bärodlingen och vidareförädlingen av bären er-      ter och målsättningar i sin verksamhet.
39466:      Helsingforsden 2 aprill998
39467: 
39468:                                                                           Minister Jouko Skinnari
39469:                    j
39470:                   j
39471:                  j
39472:                 j
39473:                j
39474:               j
39475:              j
39476:             j
39477:            j
39478:           j
39479:          j
39480:         j
39481:        j
39482:       j
39483:      j
39484:     j
39485:    j
39486:   j
39487:  j
39488: j
39489:                                                KK 230/1998 vp
39490: 
39491: Kirjallinen kysymys 230
39492: 
39493: 
39494: 
39495: 
39496:                                       Sulo Aitioniemi /kesk: Sairaskuljetuksia koskevien Kelan maksa-
39497:                                           tusohjeiden uudistamisesta
39498: 
39499: 
39500:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
39501: 
39502:     Kelan ohjeet matkakustannusten korvaami-              settavaksijäisi vain 57,60 markkaa, kun se taksia
39503: sesta siihen oikeutettujen sairasmatkoilla ovat           käytettäessä oli 200 markkaa. Yhteiskunnan
39504: yhteiskunnalle epäedulliset. Ajatellaanpa esi-            hyöty olisi siis 142,40 markkaa tällaista matkaa
39505: merkiksi tapausta, jossa henkilö menee lääkäriin          kohden.
39506: ja matka autolla on edestakaisin 54 kilometriä.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39507: Häntä saattaa joku yksityisautolla 90 pennin ki-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
39508: lometritaksallaja hinta on 48,60 markkaa. Oma-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39509: vastuu pois laskettuna Kela korvaa 3,60 mark-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39510: kaa.
39511:     Kukaan ei kuitenkaan lähde kuskaamaan 90                        Aikooko Hallitus muuttaa Kelan sai-
39512: pennin kilometritaksalla, jolloin sairasmatkalle                 raskuljetuksia koskevia maksatusohjeita
39513: lähtevä henkilö ottaa taksin. Taksi maksa edesta-                niin, että yksityiselle, käytännössä siis su-
39514: kaisena 245 markkaa. Kun omavastuu edelleen                      kulaiselle, maksettava korvaus kuljetuk-
39515:  on tuo 45 markkaa, Kelajoutuu korvaamaan 200                    sesta lääkärin vastaanotolle olisi nykyi-
39516:  markkaa.                                                        sen 90 pennin kilometrimaksun sijasta
39517:     Jos tuolle yksityiselle, lähinnä siis sukulaiselle,          esimerkiksi 1,90 markkaa kilometriltä,
39518:  maksettaisiin matkasta 1,90 markkaa kilometril-                 jolloin taksin sijasta kuljetus tapahtuisi
39519:  tä, kyyti järjestyisi, koska taksa on kohtuullinen              yksityisautolla ja tulisi valtiolle esitetyn
39520: ja normien mukainen. Hinta olisi 102,60 mark-                    laskelman mukaisesti monin verroin hal-
39521:  kaa, ja kun omavastuun ottaa pois, Kelan mak-                   vemmaksi?
39522: 
39523:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39524: 
39525:                                             Sulo Aittaniemi lkesk
39526: 
39527: 
39528: 
39529: 
39530:  280043
39531: 2                                           KK 230/1998 vp
39532: 
39533: 
39534: 
39535: 
39536:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39537: 
39538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perusteltu, myönnetään korvaus todellisten kus-
39539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tannusten mukaan, kuitenkin enintään vahviste-
39540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tun taksan mukaiseen määrään saakka.
39541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Omalla tai vieraan henkilön omistamalla yksi-
39542: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tyisautolla sairauden vuoksi tehdystä matkasta
39543: n:o 230:                                               suoritetaan korvausta Kansaneläkelaitoksen
39544:                                                        hallituksen vahvistaman korvausperusteen mu-
39545:           Aikooko Hallitus muuttaa Kelan sai-          kaan 90 penniä kilometriltä. Korvausperusteeksi
39546:        raskuljetuksia koskevia maksatusohjeita         otetaan yhdensuuntaisesta matkasta aiheutuneet
39547:        niin, että yksityiselle, käytännössä siis su-   kustannukset, josta kustakin maksetaan oma-
39548:        kulaiselle, maksettava korvaus kuljetuk-        vastuuosuus. Korvausperusteena käytettävä
39549:        sesta lääkärin vastaanotolle olisi nykyi-       taksa tarkistettiin 1.1.1996 lukien, jolloin taksa
39550:        sen 90 pennin kilometrimaksun sijasta           korotettiin 75 pennistä 90 penniin kilometriltä.
39551:        esimerkiksi 1,90 markkaa kilometriltä,              Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
39552:        jolloin taksin sijasta kuljetus tapahtuisi      Autoliitto ry:n 7.2.1997 julkaiseman henkilöau-
39553:        yksityisautolla ja tulisi valtiolle esitetyn    tojen kilometrikustannuslaskelman mukaan esi-
39554:        laskelman mukaisesti monin verroin hal-         merkiksi 100 000 markkaa maksavan uuden
39555:        vemmaksi?                                       auton käyttökustannukset ovat 90 penniä kilo-
39556:                                                        metriltä, kun autolla ajetaan 20 000 kilometriä
39557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuodessa. Käyttökustannuksina on huomioitu
39558: vasti seuraavaa:                                       polttoaine, auto- ja liikennevakuutus, säilytys,
39559:                                                        rengaskulut ja 700 markan käyttömaksu sekä
39560:    Sairausvakuutuslain perusteella korvataan           ylläpitokustannukset käsittäen huollot, korjauk-
39561: lääkärin, asianmukaisen ammattikoulutuksen             set, varaosat, tarvikkeet ja pesut. Mainitussa las-
39562: saaneen henkilön tai vakuutetun tämän lain mu-         kelmassa bensiinin hinnaksi on määritelty 5,50
39563: kaan korvattavan tarpeellisen sairauden johdos-        markkaa litralta. Kyseisen laskelman mukaan
39564: ta suorittamat matkakustannukset. Vakuutetul-          vastaavan auton käyttökustannuksiksi muodos-
39565: le korvataan lääkäriin, hammaslääkäriin, sai-           tuu 1,64 markkaa kilometriltä, jos otetaan myös
39566: raanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlai-         pääomakustannukset huomioon.
39567: tokseen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen               Mikäli yksityisautolla tehdyn matkan kor-
39568: saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista ai-         vausperusteeksi vahvistettaisiin kysymyksessä
39569: heutuneet yhdensuuntaiset matkakustannukset            esitetty 1,90 markan suuruinen kilometrikor-
39570: kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät omavastuu-        vaus, tällöinjulkisin varoin katettaisiin myös yk-
39571: osuuden 45 markkaa, kuitenkin enintään vahvis-          sityisauton hankinnasta johtuvia pääomakus-
39572: tetun taksan mukaiseen määrään asti. Jos vakuu-         tannuksia mahdollisine korko- ja muine kului-
39573: tetun sairausvakuutuslain perusteella maksetta-         neen. Tarkoituksenmukaisena ei voida pitää,
39574: vaksi jäävät matkakustannukset saman kalente-           että sairausvakuutusjärjestelmästä, jonka varat
39575: rivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuu-          kertyvät työntekijöiltä ja työnantajilta perittävis-
39576: osuuden eli 900 markkaa, vuotuisen omavastuun           tä maksuista sekä valtion verovaroista, korvat-
39577: ylittävä osa matkakustannuksista korvataan ko-          taisiin auton hankinnasta aiheutuvia pääoma-
39578: konaan, kuitenkin enintään vahvistetun taksan           kustannuksia, joten Kansaneläkelaitoksen vah-
39579: mukaiseen määrään saakka.                               vistama sairausvakuutustaksa on sairausvakuu-
39580:    Lain 11 §:n perusteella korvausta suoritetaan        tuslain hengen mukainen. Kansaneläkelaitoksen
39581: sen mukaan, minkä matka olisi tullut maksa-             sosiaali- ja terveysministeriölle antaman lausun-
39582: maan käyttäen halvinta matkustustapaa. Jos va-          non mukaan Kansaneläkelaitoksen tarkoitukse-
39583: kuutettu ei ole käyttänyt halvinta matkustusta-         na on kevään 1998 aikana selvittää, onko tarpeen
39584: paa ja jos käytetyn matkustustavan katsotaan            nostaa matkakustannusten sairausvakuutuskor-
39585: olleen sairauden tai liikenneolosuhteiden vuoksi        vausta.
39586: 
39587:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
39588: 
39589:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39590:                                            KK 230/1998 vp                                               3
39591: 
39592: 
39593: 
39594:                                        Tili Riksdagens Talman
39595: 
39596:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förhållandena, beviljas ersättning enligt de fak-
39597: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            tiska kostnaderna, dock högst upp tili ett belopp
39598: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        enligt den fastställda taxan.
39599: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               Enligt den ersättningsgrund som Folkpen-
39600: mål nr 230:                                            sionsanstaltens styrelse har fastställt betalar FPA
39601:                                                        en ersättning på 90 penni per kilometer för såda-
39602:           Ämnar Regeringen ändra Folkpen-              na resor som på grund av sjukdom har företagits
39603:        sionsanstaltens utbetalningsanvisningar         med egen eller en utomstående persons privatbil.
39604:        gällande sjuktransporter så att den ersätt-     Som ersättningsgrund beaktas kostnaderna för
39605:        ning för transport till en läkarmottagning      enkel resa, och för varje sådan resa betalas en
39606:        som betalas tili privatpersoner- i prakti-      självriskandel. Den taxa som tiliämpas som er-
39607:        ken vanligen tili släktingar- i stället för     sättningsgrund justerades med verkan från
39608:        nuvarande ersättning på 90 penni per ki-        1.1.1996, varvid taxan höjdes från 75 penni tili 90
39609:        lometer skulle bli t.ex. l ,90 mk per kilo-     penni per kilometer.
39610:        meter, varvid transporterna inte längre             En1igt uppgift från Folkpensionsanstalten vi-
39611:        skulle ske med taxi, utan med privatbil,        sar en kilometerkostnadsberäkning som Auto-
39612:        och därigenom enligt den presenterade           mobilförbundet rf publicerat 7.2.1997 att bruks-
39613:        kalkylen bli avsevärt mycket billigare för      kostnaderna för en ny bil som kostat t.ex.
39614:        staten?                                         100 000 mk är 90 penni per kilometer om man kör
39615:                                                        20 000 kilometer per år. 1 brukskostnaderna in-
39616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          går bräns1ekostnader, bi1- och trafikförsäkring,
39617: anföra följande:                                       kostnader för förvaring och däcksslitage, bruks-
39618:                                                        avgiften på 700 mk samt underhållskostnader
39619:    1enlighet med sjukförsäkringslagen ersätts så-      inkluderande kostnader för service, reparatio-
39620: dana av en läkare, en person med behörig yrkes-        ner, reservdelar, tillbehör och tvätt. Nämnda be-
39621: utbildning eller en försäkrad betalda resekostna-      räkning baserar sig på bensinpriset 5,50 mk per
39622: der som föranleds av en sjukdom, för viiken er-        liter. Enligt samma beräkning blir brukskostna-
39623: sättning betalas enligt sjukförsäkringslagen. Den      derna för motsvarande bil 1,64 mk per kilometer
39624: försäkrade får full ersättning för resekostnader       om även kapitalkostnaderna för bilen beaktas.
39625: som beror på besök hos läkare, tandläkare, sjuk-           Om man som ersättningsgrund för resor före-
39626: vårdsanstalt, laboratorium, röntgeninstitut eller      tagna med privatbil skulle fastställa föreslagna
39627: hos någon som har behörig yrkesutbildning, tili        1,90 mk per kilometer, skulle detta innebära att
39628: den del kostnaderna för en enkelresa överstiger        man med offentliga medel skulle täcka kapita1-
39629: självriskandelen 45 mk, dock högst tili ett belopp     kostnader samt eventuella ränte- och andra kost-
39630: enligt den fastställda taxan. Om de resekostnader      nader föranledda av anskaffningen av en privat-
39631: som den försäkrade i enlighet med sjukförsäk-          bil. Det kan inte anses ändamålsenligt att man ur
39632: ringslagen själv skall betala under ett och samma      sjukförsäkringssystemet, vars medel består av
39633: kalenderår överstiger den årliga självriskandelen      avgifter som uppbärs hos arbetstagarna och ar-
39634: på 900 mk, skall den överskjutande delen ersättas      betsgivarna samt av statens skattemedel, skulle
39635: helt och hållet, men dock högst tili ett belopp        ersätta kapitalkostnader föranledda av anskaff-
39636: enligt den fastställda taxan.                          ningen av en bil. Den sjukförsäkringstaxa som
39637:    1 enlighet med II § sjukförsäkringslagen beta-      Folkpensionsanstalten fastställt är sålunda för-
39638: las ersättning enligt det belopp som kostnaderna       enlig med andan i sjukförsäkringslagen. Enligt
39639: för resan med anlitande av det billigaste fårdsät-     ett utlåtande som Folkpensionsanstalten gett tili
39640: tet skulle ha uppgått tili. Om den försäkrade inte     social- och hälsovårdsministeriet har Folkpen-
39641: har begagnat sig av det billigaste fårdsättet och      sionsanstalten för avsikt att under våren 1998
39642:  om det anlitade fårdsättet kan anses ha varit         utreda om det finns behov av att höja sjukförsäk-
39643:  motiverat med tanke på sjukdomen eller trafik-        ringsersättningen för resekostnader.
39644:      Helsingforsden 6 april 1998
39645: 
39646:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39647:                     j
39648:                     j
39649:                 j
39650:                 j
39651:             j
39652:             j
39653:         j
39654:         j
39655:     j
39656:     j
39657: j
39658: j
39659:                                             KK 231/1998 vp
39660: 
39661: Kirjallinen kysymys 231
39662: 
39663: 
39664: 
39665: 
39666:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Helikopterihankintojen toteuttamisesta
39667: 
39668: 
39669: 
39670:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39671: 
39672:    Hallitus esittää lisätalousarviossa helikopte-      ta, että tilausvaltuutta on aikanaan alennettu
39673: reiden hankintaan tilausvaltuutta vuosina              1 000 miljoonalla markalla. Tätä ajatusta myö-
39674: 1999-2006 yhteensä 7 748 miljoonaa markkaa.            täili myös puolustusvoimien edustajan näkemys,
39675: Lähetekeskustelussa hallitusryhmät protestoivat        kun hän totesi, että taistelukoptereiden hankin-
39676: ankarasti, ja pidettiin ilmeisenä, että tilausval-     taan tulee ehkä pikkuinen viive.
39677: tuutta ei myönnetä.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39678:    Sittemmin televisiossa julkaistiin ilosanoma        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39679: siitä, että hallituspuolueet olivat päässeet asiassa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39680: sopuun ja että tilausvaltuutta alennetaan l 000        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39681: miljoonalla markalla. Näytelmään liittyi se, että
39682: itse pääministeri marssi paikalle kokoukseen.                    Pitääkö Hallitus kansanedustajia (eri-
39683: Hallitusryhmien edustajat iloitsivat, että nyt on             tyisesti oppositiossa) ja kansalaisia niin
39684: eduskunta ottanut ohjat käsiinsä.                             tyhminä, että he uskoisivat hallituksen
39685:     Voi herranen aika. Kyseisellä päätöksellä ei              piirissä esitettyyn teatteriin helikopterei-
39686: ole mitään merkitystä tähän tulevaisuuden han-                den tilausvaltuuden alentamisesta 1 000
39687: kintaan, jonka todelliset kustannuksetkin liene-              miljoonalla markalla ja sen vaikutuksista
39688:  vät 12-15 miljardia markkaa. Kun kopterihan-                 hankintoihin?
39689:  kintoja aikanaan tehdään, kukaan ei edes muis-
39690: 
39691:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39692:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
39693: 
39694: 
39695: 
39696: 
39697:  280043
39698: 2                                          KK 231/1998 vp
39699: 
39700: 
39701: 
39702: 
39703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39704: 
39705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        poistuva nykyinen helikopterikalusto. Helikop-
39706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         terien lisäksi tilausvaltuudella rahoitettaisiin nii-
39707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den käytön ja koulutuksen edellyttämät ensim-
39708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        mäisen vaiheen koulutus-, huolto-, tukeutumis-
39709: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ja asejärjestelmät, hankintaprojektin edellyttä-
39710: n:o 231:                                              mät hallintomenot sekä luotaisiin edellytykset
39711:                                                       kotimaiselle huoltovalmiudelle.
39712:           Pitääkö Hallitus kansanedustajia (eri-          Alun perin esitettyä 7 748 miljoonan tilausval-
39713:        tyisesti oppositiossa) ja kansalaisia niin     tuutta ei siten ollut tarkoitus käyttää kokonai-
39714:        tyhminä, että he uskoisivat hallituksen        suudessaan helikoptereiden hankintaan, vaan
39715:        piirissä esitettyyn teatteriin helikopterei-   helikoptereiden osuus koko tilausvaltuudesta
39716:        den tilausvaltuuden alentamisesta 1 000        oli 3 800 miljoonaa markkaa.
39717:        miljoonalla markalla ja sen vaikutuksista          Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ko-
39718:        hankintoihin?                                  kouksessa alkuperäistä hallituksen ensimmäises-
39719:                                                       sä lisätalousarviossa ollutta valmiusyhtymien va-
39720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rustamisen tilausvaltuusesitystä päätettiin muut-
39721: vasti seuraavaa:                                      taa siten, että tilausvahuudella toteutettaisiin
39722:                                                       edellä esitetystä poiketen selonteon mukaisen
39723:     Hallitus esitti alun perin vuoden 1998 ensim-     helikopterijärjestelmän osalta vain kuljetusheli-
39724: mäiseen lisätalousarvioon puolustusministeriöl-       kopterijärjestelmän pääosien hankinta. Samalla
39725: le 7 748 miljoonan markan tilausvaltuutta vuo-        valmiusyhtymien varustamisen 7 748 miljoonan
39726: sille 1999-2006 maavoimien valmiusyhtymien             markan tilausvaltuusesitystä päätettiin alentaa
39727: varustamiseksi. Valmiusyhtymien varustamisen           6 148 miljoonaan markkaan jako. 1 600 miljoo-
39728: tilausvahuudella aloitettaisiin valtioneuvoston        nan markan vähennys kohdistettiin tilausvaltuu-
39729: turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon        den helikopteriosuuteen. Näin aiemmin helikop-
39730: mukaisten, maavoimien kehittämisen kannalta            terijärjestelmän pääosien hankintaan suunnitel-
39731: keskeisten valmiusyhtymien varustaminen. Ti-           tua 3 800 miljoonan markan osuutta vähennet-
39732: lausvaltuudella toteutettaisiin mm. valmiusyhty-       tiin 1 600 miljoonalla ja jäljelle jääneellä 2 200
39733: mien pimeätoimintakykyä, suojaa jajohtamisky-          miljoonalla markalla toteutettaisiin siten aiem-
39734: kyä, liikkuvuutta sekä ammus- ja ohjusteknolo-         min esitetystä poiketen vain kuljetuskopterijär-
39735: giaan perustuvaa kehittynyttä tulivoimaa ja epä-      jestelmän pääosien hankinta.
39736: suoran tulen ulottuvuutta parantavia hankintoja            Puolustusministeriö tulee eduskunnan pää-
39737: sekä ylläpidettäisiin ja kehitettäisiin kotimaisen     töksen mukaisesti hankkimaan kuljetushelikop-
39738: puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytyk-        terit valmiusprikaateille. Tarkoituksena on, että
39739: siä.                                                   hankittavat kuljetushelikopterit muodostavat
39740:     Tilausvahuudella käynnistettäisiin myös se-        mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja toi-
39741: lonteon mukaisen helikopterijärjestelmän pää-          mivan kokonaisuuden.
39742: osien hankinta ja korvattaisiin 2000-luvun alussa
39743: 
39744:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
39745:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
39746:                                            KK 231/1998 vp                                             3
39747: 
39748: 
39749: 
39750: 
39751:                                        Tili Riksdagens Talman
39752: 
39753:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som tas ur bruk i början av 2000-talet. Med stöd
39754: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       av beställningsfullmakten skulle man också fi-
39755: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nansiera de utbildnings-, underhålls-, stöd- och
39756: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        vapensystem som i det första skedet krävs för
39757: 231:                                                 användning och utbildning och de administrati-
39758:                                                      va utgifter som anskaffningsprojektet kräver
39759:           Anser Regeringen riksdagsmännen            samt skapa förutsättningar för den inhemska
39760:        (särskilt oppositionens) och medborgar-       underhållsberedskapen.
39761:        na vara så enfaldiga att de skulle tro på         Avsikten var sålunda inte att den ursprungli-
39762:        den inom regeringen uppförda teatern om       gen föreslagna beställningsfullmakten på 7 748
39763:        sänkningen av beställningsfullmakten för      miljoner mark som he1het skulle användas för
39764:        helikoptrarna med 1 000 miljoner mark         anskaffning av helikoptrar, utan helikoptrarnas
39765:        och verkningarna därav på anskaffning-        andel av hela beställningsfullmakten uppgick tili
39766:        arna?                                         3 800 milj. mk.
39767:                                                          Vid ett möte för regeringspartiernas riksdags-
39768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        grupper beslöts att det ursprungliga förs1ag till
39769: anföra följande:                                     beställningsfullmakt för utrustande av bered-
39770:                                                      skapsbrigader som ingick i regeringens första till-
39771:     Regeringen föreslog ursprungligen i 1998 års     läggsbudget skulle ändras så att man med stöd av
39772: första tilläggsbudget en beställningsfullmakt på     beställningsfullmakten, med avvikelse från det
39773: 7 748 milj. mk för försvarsministeriet för åren      som anförts ovan, vad det helikoptersystem som
39774: 1999-2006 för utrustande av landstridskrafter-       avses i redogöre1sen beträffar skulle anskaffa en-
39775: nas beredskapsbrigader. A vsikten var att med        dast huvuddelarna av transporthelikoptersyste-
39776: stöd av beställningsfullmakten för utrustande av     met. Samtidigt beslöt man sänka det i förslaget
39777: beredskapsbrigader inleda utrustandet av de i        till beställningsfullmakt ingående beloppet på
39778: statsrådets säkerhets- och försvarspolitiska redo-   7 748 milj. mk för utrustande av beredskapsbri-
39779: görelse nämnda beredskapsbrigader som är cen-        gader till 6 148 milj. mk, och minskningen på
39780: trala för utvecklandet av landstridskrafterna.       1 600 milj. mk inriktades på beställningsfull-
39781: Med stöd av beställningsfullmakten skulle såda-      maktens helikopterandel. Sålunda minskades
39782: na anskaffningar göras som är centrala med hän-      den andel på 3 800 milj. mk som tidigare plane-
39783: syn tili bl.a. beredskapsbrigadernas mörkerverk-     rats för anskaffning av helikoptersystemets hu-
39784: samhet, skydds- och ledningsförmåga, rörlighe-       vuddelar med 1 600 miljoner mark, och med stöd
39785: ten samt räckvidden för utvecklad eldkraft och       av det återstående beloppet på 2 200 milj. mk
39786: indirekt eldgivning som grundar sig på ammuni-       skulle, med avvikelse från det som tidigare före-
39787: tions- och robotteknologi. Dessutom skulle verk-     slagits, sålunda endast huvuddelarna av tran-
39788: samhetsförutsättningarna för den inhemska för-       sporthelikoptersystemet anskaffas.
39789: svarsmaterielindustrin underhållas och utveck-           Försvarsministeriet kommer i enlighet med
39790:  las.                                                riksdagens beslut att anskaffa transporthelikop-
39791:     Avsikten var också att man med stöd av be-       trar tili beredskapsbrigaderna. Avsikten är att de
39792:  ställningsfullmakten skulle inleda anskaffningen    transporthelikoptrar som anskaffas skall utgöra
39793:  av de huvudsakliga delarna av de helikoptersy-      en så ändamålsenlig och fungerande helhet som
39794:  stem som nämns i redogörelsen och som skall         möjligt.
39795:  ersätta den nuvarande helikopterutrustningen
39796: 
39797:      Helsingforsden 1 aprill998
39798: 
39799:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
39800:                                            KK 232/1998 vp
39801: 
39802: Kirjallinen kysymys 232
39803: 
39804: 
39805: 
39806: 
39807:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ilmatieteen laitoksen Tampereen yksikön
39808:                                       tulevaisuuden turvaamisesta
39809: 
39810: 
39811:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39812: 
39813:    Ilmatieteen laitoksessa tehtiin organisaa-        Organisaatiomuutoksessa tulisi aluepalvelun yk-
39814: tiomuutos vuoden 1996 alussa. Tuolloin muun          sikkö jättää ja sijoittaa nimenomaan Tampereel-
39815: muassa yhdistettiin Lappeenrannan ja Vaasan          le, toiminuoiltaan monipuolisimpaan ja henki-
39816: aluetoimipisteet. Nyt on olemassa tiettävästi        löstöitään Iaajimpaan aluepalveluun.
39817: suunnitelmia, että Tampereen alueyksikkö oltai-          Syvästi huolestuneena Tampereen jäämisestä
39818: siin lakkauttamassa tai yhdistämässä se Turkuun      valtiovallan päätösten jalkoihin kysyn valtiopäi-
39819: jäävään alueyksikköön. Toinen mahdollisuus           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
39820: on, että se yhdistetään Kuopion yksikköön.           tioneuvoston asiainomaiselta jäseneltä:
39821:     Tampereen yksikössä työskentelee nykyisin
39822: 25 henkilöä. Se on siis suhteellisen suuri yksikkö             Mikä tulee olemaan olemassa olevien
39823: ja toiminut erinomaisen hyvin palvellen alalla              suunnitelmien mukaisesti Ilmatieteen lai-
39824: kiitettävästi eri käyttäjiä. Jos Tampere esimer-            toksen Tampereen alueyksikön kohtalo
39825:  kiksi yhdistetään Kuopioon, läntinen maanpuo-              Ilmatieteen laitoksen organisaatiomuu-
39826:  lustusalue menettäisi kokonaan alan yksikön.               tosta mahdollisesti jatkettaessa?
39827: 
39828:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39829: 
39830:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
39831: 
39832: 
39833: 
39834: 
39835:  280043
39836: 2                                        KK 232/1998 vp
39837: 
39838: 
39839: 
39840: 
39841:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
39842: 
39843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39844: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
39845: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
39846: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Ilmatieteen laitos on oman toimivaltansa pe-
39847: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      rusteella 18.3.1998 tehnyt päätöksen Länsi-Suo-
39848: n:o 232:                                           men aluepalveluyksiköidensä yhdistämisestä.
39849:                                                    Päätöksen mukaan nykyisten kahden yksikön
39850:           Mikä tulee olemaan olemassa olevien      toiminnot keskitetään Länsi-Suomen aluepalve-
39851:        suunnitelmien mukaisesti Ilmatieteen lai-   luun Tampereelle. Turussa oleva alueyksikkö
39852:        toksen Tampereen alueyksikön kohtalo        lakkautetaan 30.4.1999 mennessä. Ratkaisu pe-
39853:        Ilmatieteen laitoksen organisaatiomuu-      rustuu taloudellisiin syihin ja Ilmatieteen laitok-
39854:        tosta mahdollisesti jatkettaessa?           sesta tehdyn kansainvälisen arviointiraportin
39855:                                                    suosituksiin.
39856: 
39857:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
39858: 
39859:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
39860:                                         KK 232/1998 vp                                           3
39861: 
39862: 
39863: 
39864: 
39865:                                      Till Riksdagens Talman
39866: 
39867:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Meteorologiska institutet har på basis av sina
39868: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande       egna befogenheter den 18 mars 1998 beslutat att
39869: medlem av statsrådet översänt följande av riks-   sammans1å sina regionala serviceenheter i västra
39870: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-      Finland. Enligt beslutet koncentreras de två
39871: mål nr 232:                                       enheternas funktioner tili Västra Finlands re-
39872:                                                   gionservice i Tammerfors. Den regionala enheten
39873:           Vad kommer enligt nuvarande planer      i Åbo 1äggs ned före den 30 april1999. Lösningen
39874:        att hända med Meteorologiska institutets   grundar sig på ekonomiska orsaker och på re-
39875:        Tammerforsenhet ifall omorganiseringen     kommendationerna i en internationell utvärde-
39876:        fortsätter?                                ringsrapport om meteorologiska institutet.
39877: 
39878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
39879: anföra följande:
39880: 
39881:      Helsingforsden 20 mars 1998
39882: 
39883:                                                                      Trafikminister Matti Aura
39884:                                             KK 233/1998 vp
39885: 
39886: Kirjallinen kysymys 233
39887: 
39888: 
39889: 
39890: 
39891:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta juna-
39892:                                        onnettomuuksiin
39893: 
39894: 
39895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39896:    Rautateillä on suhteellisen lyhyellä aikavälillä      On syytä selvittää ja myös julkistaa, mistä
39897: tapahtunut kaksi onnettomuutta, joissa on me-         johtuvat veturinkuljettajien pahat virheet. Onko
39898: netetty ihmishenkiä. Aikaisemmin Jokelassa ja         kysymys koulutuksen puutteesta, ohjeistuksesta
39899: nyt Jyväskylässä. Kummassakin tapauksessa on-         vai mistä?
39900: nettomuuden syynä on ollut inhimillinen tekijä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39901: Junan kuljettaja on ajanutjunaa moninkertaista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39902: ylinopeutta. Jokelassa olisi asian vielä ymmärtä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39903: nyt, kun olosuhteet olivat huonot, mutta Jyväs-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39904: kylässä ei millään, kun oli päiväsaikaja näkyvyys
39905: hyvä.                                                           Aikooko Hallitus huolehtia sen seikan
39906:    Nyt asennetaan kulunvalvontalaitteita, jotka              selvittämisestä, mistä johtuvat toistuvat
39907: estävät onnettomuuksia. Asia on hyvä, mutta ei               nimenomaan veturinkuljettajien inhimil-
39908: veturinkuljettajien toimia voi kaikkialla valvoa.            liset virheet rautateiden toiminnassa seu-
39909: Vaikka kohta asemien kohdalla voi, jossain                   rauksena taannoin Jokelan ja nyt Jyväs-
39910: muualla voidaan vedellä ylinopeutta ja pusik-                kylän junaturma?
39911: koon. Kuljettaja on junassa loppujen lopuksi se,
39912: jonka kontolle jää matkustajien turvallisuus.
39913: 
39914:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
39915: 
39916:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
39917: 
39918: 
39919: 
39920: 
39921:  280043
39922: 2                                          KK 233/1998 vp
39923: 
39924: 
39925: 
39926: 
39927:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39928: 
39929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maat, joissa on teknisin turvalaittein estetty inhi-
39930: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         millisen virheen aiheuttama turvallisuusriski ju-
39931: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nan kuljettamisessa.
39932: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy
39933: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         erehtymisen ja virheen mahdollisuus. Veturin-
39934: n:o 233:                                              kuljettajien toiminta ei tutkimustenkaan mu-
39935:                                                       kaan ole muista ammattiryhmistä poikkeavaa
39936:           Aikooko Hallitus huolehtia sen seikan       huolellisuuden suhteen. Rautatieliikenteen tur-
39937:        selvittämisestä, mistä johtuvat toistuvat      vallisuuden parantaminen tapahtuu tehokkaim-
39938:        nimenomaan veturinkuljettajien inhimil-        min automaattisen kulunvalvontajärjestelmän
39939:        liset virheet rautateiden toiminnassa seu-     avulla.
39940:        rauksena taannoin Jokelan ja nyt Jyväs-           Parhaillaan Suomeen rakennettava kulunval-
39941:        kylän junaturma?                               vontajärjestelmä valvoo junan kulkua koko sen
39942:                                                       kulun ajan. Järjestelmän piiriin kuuluu tällä het-
39943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kellä noin 700 ratakilometriä ja koko päärataver-
39944: vasti seuraavaa:                                      kon se kattaa vuonna 2001. Rakentamisaikatau-
39945:                                                       lua nopeutettiin vuodella Jyväskylän onnetto-
39946:     Suomessa rautatieliikenteen turvallisuusjär-      muudenjälkeen tehtyjen selvitysten perusteella.
39947: jestelmä perustuu suurelta osin vielä veturinkul-        Valtioneuvosto asetti 12.3.1998 Jyväskylän
39948: jettajan kykyyn havaita ja noudattaa kaikissa         junaonnettomuuden johdosta suuronnettomuu-
39949: tilanteissa opastinjärjestelmän avulla annettuja      den tutkintalautakunnan, jonka tulee selvittää
39950: näkyviä opasteita. Vastaavasti järjestelmä mo-        kaikki ne seikat, jotka ovat johtaneet onnetto-
39951: nelta osin jo toimii varmentavasti siten, ettei ju-   muuden syntyyn. Selvityksen kohteena on luon-
39952: nasuorittaja tai kauko-ohjaaja voi erehdyksessä       nollisesti myös inhimillisten tekijöiden vaikutus
39953: tehdä turvallisuutta vaarantavaa virhettä. Lisäk-     onnettomuuteen. Tutkintalautakunta antaa suo-
39954: si turvallisuusjärjestelmää tukevat veturinkuljet-    situkset niistä asioista, joita toteuttamalla voi-
39955: tajalla olevat kirjallisetjunakohtaiset ajo-ohjeet.   daan vastaavat onnettomuudet tulevaisuudessa
39956:     Suomen rautateiden turvallisuuden on todettu      estää. Tutkintalautakunnan selvityksen arvioi-
39957: tutkimuksissa (VTT 1996) olevan eurooppalaista        daan valmistuvan noin vuoden kuluttua.
39958: keskitasoa. Selvimmin Suomea parempia ovat
39959: 
39960:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
39961:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
39962:                                             KK 233/1998 vp                                                3
39963: 
39964: 
39965: 
39966: 
39967:                                         Tili Riksdagens Talman
39968: 
39969:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       medelnivå. Länder som klart är bättre än Finland
39970: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        i detta avseende har infört tekniska säkerhetsan-
39971: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      läggningar som förhindrar möjligheten tili fel i
39972: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         tågtrafiken p.g.a. den mänskliga faktorn.
39973: 233:                                                     Risken för misstag och fel förekommer i all
39974:                                                       mänsklig verksamhet. Lokförarnas agerande av-
39975:           Ämnar Regeringen tillse att det utreds      viker inte enligt undersökningen från andra yr-
39976:        varför det i järnvägsverksamheten kon-         kesgrupper beträffande omsorgsfullhet. Förbätt-
39977:        tinuerligt förekommer mänskliga misstag        ring av säkerheten inom järnvägstrafiken sker
39978:        uttryckligen bland lokförarna, vilket för      effektivast med hjälp av ett automatiskt tågkon-
39979:        inte så länge sedan ledde tili tågolyckan i    trollsystem.
39980:        Jokela och nu tili tågolyckan i Jyväskylä?        Det automatiska tågkontrollsystem som för
39981:                                                       närvarande byggs ut i Finland övervakar tågets
39982:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fård under hela dess resa. För närvarande täcker
39983: anföra följande:                                      systemet ca 700 kilometer. Hela huvudbannätet
39984:                                                       kommer att vara utrustat med systemet 2001.
39985:    1 Finland grundar sigjärnvägstrafikens säker-      Byggtidtabellen tidigarelades med ett år tili följd
39986: hetssystem ännu tili stor del på lokförarens för-     av utredningarna om Jyväskyläolyckan.
39987: måga att i alla situationer upptäcka och följa alla      Statsrådet tiiisatte 12.3.1998 tili följd av Jyväs-
39988: semaforer som anges med hjälp semaforsystemet.        kyläolyckan en undersökningsnämnd för utred-
39989: På motsvarande sätt fungerar systemet till stor       ning av katastrofen. Denna kommer att utreda
39990: del så att det säkerställer att tågklareraren eller   alla de faktorer som möjliggjort att olyckan kun-
39991: fjärrmanövreraren inte gör något misstag som          nat ske. Målet för utredningarna är naturligtvis
39992: äventyrar säkerheten. Dessutom stöds säkerhets-       även den mänskliga faktorns roll i olyckan. Un-
39993: systemet av lokförarens skriftliga anvisningar        dersökningsnämnden kommer att ge rekommen-
39994: som finns separat för varje tåg.                      dationer om hur motsvarande olyckor i framti-
39995:    1 undersökningar (Statens tekniska forsk-          den kan undvikas. Undersökningsnämndens ut-
39996: ningscentral VTT 1996) har säkerheten på järn-        redning torde bli klar om ungefår ett år.
39997: vägarna i Finland konstaterats vara på europeisk
39998: 
39999:      Helsingforsden 27 mars 1998
40000: 
40001:                                                                            Trafikminister Matti Aura
40002: 1
40003: 1
40004:  1
40005:  1
40006:   1
40007:   1
40008:    1
40009:    1
40010:     1
40011:     1
40012:      1
40013:      1
40014:       1
40015:       1
40016:        1
40017:        1
40018:         1
40019:         1
40020:          1
40021:          1
40022:           1
40023:           1
40024:            1
40025:            1
40026:                                           KK 234/1998 vp
40027: 
40028: Kirjallinen kysymys 234
40029: 
40030: 
40031: 
40032: 
40033:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan sallitta-
40034:                                       vuudesta
40035: 
40036: 
40037:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40038: 
40039:    Eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat eläkevakuu-         Eläkkeiden maksua varten kerätyt varat tulisi
40040: tusmaksuja osakemarkkinoille suurten voittojen      sijoittaa vakaalla tavalla, vaikka tuotto kohta
40041: toivossa. Voittaja tuleekin. Juuri eläkevakuutus-   olisi alempi.
40042: yhtiö Ilmarinen kertoi miljardiluokan jättivoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40043: toistaan. Tuoreessa muistissa on kuitenkin lama     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40044: ja sen mukanaan tuomat ilmiöt myös vakuutus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40045: yhtiöissä. Esimerkkinä voidaan mainita vakuu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40046: tusyhtiö Apollo, mutta saman kohtalon kokivat
40047: monet muut Kansa-yhtiöitä myöten.                             Aikooko Hallitus sallia eläkevakuu-
40048:    Korkeasuhdanteen jälkeen tulee jälleen lama,            tusyhtiöiden pörssipelin osakekaupassa
40049: ja voi hyvinkin olla, että eräänä päivänä seiso-           siten, että- vaikkakin suurempien voit-
40050: taan kasinopelinjäljiltä Ilmarisen savuavien rau-          tojen toivossa - vaaraunetaan itse pää-
40051: nioiden ääressä. Mitenkäs silloin suu pannaan ja           tavoite eli kyky eläkkeiden maksamiseen
40052: mistä maksetaan eläkeläisten eläkkeet?                     niihin kerätyistä varoista?
40053: 
40054:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40055: 
40056:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
40057: 
40058: 
40059: 
40060: 
40061: 280043
40062: 2                                            KK 234/1998 vp
40063: 
40064: 
40065: 
40066: 
40067:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40068: 
40069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         3 §:n nojalla vakuutusyhtiön on katettava vakuu-
40070: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tussopimuksistaan aiheutuva vastuuvelkansa,
40071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jolloin vastuuvelkaa katettaessa on otettava huo-
40072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         mioon, millaista vakuutusliikettä yhtiö harjoit-
40073: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taa, ja tämän mukaisesti huolehdittava kaitee-
40074: n:o 234:                                               seen kuuluvien varojen varmuudesta, tuotosta ja
40075:                                                        rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmu-
40076:            Aikooko Hallitus sallia eläkevakuu-         kaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.
40077:         tusyhtiöiden pörssipelin osakekaupassa         Sijoitusten lukemisesta kaiteeseen edellä maini-
40078:         siten, että- vaikkakin suurempien voit-        tut näkökohdat huomioon ottaen säädetään eri-
40079:         tojen toivossa - vaaraunetaan itse pää-        tyisesti ensivakuutusliikettä harjoittavan vakuu-
40080:         tavoite eli kyky eläkkeiden maksamiseen        tusyhtiön vastuuvelan katteesta annetussa ase-
40081:         niihin kerätyistä varoista?                    tuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on li-
40082:                                                        säksi mahdollisuus hyväksyä yksittäinen omai-
40083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suuserä luettavaksi vastuuvelan katteeseen mää-
40084: vasti seuraavaa:                                       räajaksi.
40085:                                                           Vastuuvelan kattamista koskevilla lain sään-
40086:     Suomessa lakisääteisen työeläkejärjestelmän        nöksillä, asetuksella sekä sosiaali- ja terveysmi-
40087: sisällöstä säädetään laissa. Lisäksi sosiaali- ja      nisteriön antamilla tarkemmilla sijoitustoimin-
40088: terveysministeriö valvoo ja ohjaa vakuutuslai-         taa koskevilla määräyksillä ja ohjeilla pyritään
40089: toksia ja niiden toimintaa velvoittavin, lakiin pe-    turvaamaan sijoitusten varmuus, tuotto ja reali-
40090: rustuvin päätöksin ja määrä yksin. Toimivaltan-        soitavuus sekä sijoitusten monipuolisuus ja riit-
40091: sa perusteella ministeriö voi puuttua vakuutus-        tävä hajauttaminen. Näistä syistä on tärkeää,
40092: yhtiön toimintaan muun muassa siinä ilmenevien         että työeläkevakuutusyhtiöillä on tarjolla riittä-
40093: lainvastaisuuksien tai väärinkäytösten perusteel-      vän monipuolinen, likvidi ja turvaava valikoima
40094: la.                                                    sijoituskohteita.
40095:     Lakisääteisessä työeläkevakuutustoiminnas-            Työeläkevakuutusyhtiön         vakavaraisuutta
40096: sa on tärkeää, että työeläkevakuutusyhtiö kyke-        koskevat säännökset uudistettiin vuoden vaih-
40097: nee pitkäaikaisissa vakuutussopimussuhteissaan         teessa 1996/1997 siten, että työeläkevakuutus-
40098: huolehtimaan sitoumustensa täyttämisestä.              yhtiön vakavaraisuusvaatimuksia tiukennettiin
40099: Tämä on ilmaistu muun muassa työeläkevakuu-            ja koko vakavaraisuusmekanismi uudistettiin.
40100: tusyhtiöistä annetun lain 2 §:ssä, jonka mukaan        Uudistetun valvontamekanismin avulla on mah-
40101: työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoitus on          dollista entistä aikaisemmin puuttua yhtiön toi-
40102: harjoittaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä         mintaan ja paremmin turvata vakuutetut edut.
40103: hoitamalla lakisääteisen eläketurvan toimeenpa-        Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa,
40104: noaja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuu-      että työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuus saa-
40105: tusten käsittämät edut turvaavalla tavalla. Mai-       tetaan muuttuneen sijoitustoiminnan edellyttä-
40106: nitun lain 26 §:n nojalla työeläkevakuutusyhtiön       mälle tasolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
40107: varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.      että työeläkevakuutusyhtiön sijoitustoiminta oli-
40108: Turvaavuus pyritään osaltaan varmistamaan              si uudistuksen myötä vapautunut epäterveelle
40109: myös siten, että sosiaali- ja terveysministeriö vah-   pörssikeinottelulle, vaan edellä mainitut sijoitus-
40110: vistaa etukäteen työeläkevakuutusyhtiön vakuu-         toimintaa koskevat säännökset rajoituksineen
40111: tusmaksuperusteet ja vastuuvelan laskentape-           ovat edelleenkin voimassa.
40112: rusteet.                                                  Toisaalta uudessa vakavaraisuusjärjestelmäs-
40113:     Työeläkevakuutusyhtiön         SlJOttustOimmtaa    sä edellytetään, että sijoitusten riskipitoisuuden
40114: rajoittavat erityisesti työeläkevakuutusyhtiön         kasvaessa myös yhtiön toimintapääomavaati-
40115: vakuutusteknisen vastuuvelan kattamista koske-         mukset kasvavat. Siten vakavaraisuusmekanis-
40116: vat säännökset. Vakuutusyhtiölain 10 luvun             mista seuraa, että työeläkevakuutusyhtiön on
40117:                                            KK 234/1998 vp                                             3
40118: 
40119: mahdollista suunnata, vakavaraisuuden vaaran-           Hyväksyessään edellä mainitut lait työeläke-
40120: tumatta, sijoitustoimintaansa markkinaehtoi-         vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimusten
40121: sempaan suuntaan, mikäli yhtiön toimintapää-         uudistamiseksi (HE 241/1996 vp, EV 248/1996
40122: oma sen mahdollistaa. Osakesijoittamisen lisäksi     vp) ) sekä lain työeläkevakuutusyhtiöistä (HE
40123: uusi vakavaraisuusjärjestelmä mahdollistaa           22511996 vp, EV 29/1997 vp) eduskunta edellytti,
40124: myös sijoitusten tuotto- ja hajauttamisvaatimus-     että sille annetaan vuoden 1998loppuun mennes-
40125: ten aikaisempaa tehokkaamman toteuttamisen.          sä selvitys vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden
40126:     Koska työeläkevakuutusyhtiöiden vakavarai-       eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien sään-
40127: suutta ja sijoitustoimintaa koskevilla säännöksil-   nösten sekä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
40128: lä toteutettiin huomattavia uudistuksia, sosiaali-   lain toteutumista käytännössä.
40129: ja terveysministeriö seuraajatkuvasti säännösten        Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tämän sel-
40130: vaikutusta käytännössä.                              vityksen eduskunnalle määräajassa.
40131: 
40132:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
40133: 
40134:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
40135: 4                                           KK 234/1998 vp
40136: 
40137: 
40138: 
40139: 
40140:                                         Tili Riksdagens Talman
40141: 
40142: 
40143:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Arbetspensionsförsäkringsbolagens       place-
40144: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ringsverksamhet begränsas främst av bestäm-
40145: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      melserna om täckande av arbetspensionsförsäk-
40146: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ringsbolags försäkringstekniska ansvarsskuld.
40147: 234:                                                  Enligt 10 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag
40148:                                                       skall ett försäkringsbolag täcka den ansvarsskuld
40149:           Ämnar Regeringen tillåta pensionsför-       som följer av försäkringsavtal, då de tillgångar
40150:        säkringsbolagens börsspel i handeln med        som täcker ansvarsskulden skall vara uppbyggda
40151:        aktier så att de - t.ex. med förhoppning       med hänsyn tili arten av den försäkringsrörelse
40152:        om större vinster- äventyrar sitt huvud-       som bolaget bedriver så att dess placeringar, vil-
40153:        sakliga syfte, dvs. förmågan att utbetala      ka skall vara diversifierade och ha lämplig sprid-
40154:        pensioner av de medel som influtit för         ning, tryggar tillgångarnas säkerhet, avkastning
40155:        ändamålet?                                     och likviditet. Om principerna för beaktande av
40156:                                                       placeringar i täckningen med beaktande av ovan
40157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anförda synpunkter föreskrivs särskilt i förord-
40158: anföra följande:                                      ningen om täckning av ansvarsskulden i försäk-
40159:                                                       ringsbolag som bedriver direktförsäkringsrörel-
40160:    1 Finland bestäms i lag om innehållet av det       se. Social- och hälsovårdsministeriet har dess-
40161: lagstadgade arbetspensionssystemet. Utöver det-       utom möjlighet att godkänna enstaka förmögen-
40162: ta övervakar och styr social- och hälsovårdsmi-       hetsposter som täckning för ansvarsskulden för
40163: nisteriet försäkringsanstalterna och deras verk-      viss tid.
40164: samhet genom förpliktande och på lag grundade             Syftet med bestämmelserna i lag, förordning-
40165: beslut och föreskrifter. Med stöd av sina befogen-    en samt social- och hälsovårdsministeriets när-
40166: heter kan ministeriet ingripa i ett försäkringsbo-    mare föreskrifter och anvisningar om täckning
40167: lags verksamhet bl.a. tili följd av lagstridigheter   av ansvarsskulden är att trygga säkerheten, av-
40168: eller missbruk.                                       kastningen och realiseringen av placeringar samt
40169:    1 den lagstadgade arbetspensionsförsäkrings-       säkerställa att placeringarna är mångsidiga och
40170: verksamheten är det viktigt att arbetspensions-       har tillräcklig spridning. Därför är det viktigt att
40171: försäkringsbolag klarar av att sköta sina förbin-     arbetspensionsförsäkringsbolag erbjuds ett så-
40172: delser i fråga om långfristiga försäkringsavtals-     dant utbud av placeringsobjekt som är tillräckligt
40173: förhållanden. Detta framgår bl.a. av 2 § lagen om     stort med tanke på mångsidighet, likviditet och
40174: arbetspensionsförsäkringsbolag. Enligt paragra-       trygghet.
40175: fen är syftet med arbetspensionsförsäkringsbola-          Bestämmelserna om arbetspensionsförsäk-
40176: gets verksamhet att bolaget skall bedriva lagstad-    ringsbolags solvens reviderades vid årsskiftet
40177: gad pensionsförsäkringsrörelse genom att sköta        1996/1997 så att solvenskraven för arbetspen-
40178: verkställigheten av det lagstadgade pensions-         sionsförsäkringsbolag stramades åt samtidigt
40179: skyddet samt sköta de medel som inflyter tili         som hela solvensmekanismen reviderades. Enligt
40180: bolaget för detta ändamål på ett sätt som tryggar     den reviderade solvensmekanismen är det möjligt
40181: de förmåner som försäkringarna omfattar. Med          att i ett tidigare skede ingripa i ett bolags verk-
40182: stöd av 26 § i nämnda lag skall ett arbetspensions-   samhet och bättre trygga de försäkrade förmå-
40183: försäkringsbolags medel placeras på ett inkomst-      nerna. Syftet med revisionen är bl.a. att ett ar-
40184: bringande och betryggande sätt. Avsikten är att       betspensionsförsäkringsbolags solvens återförs
40185: tryggheten skall garanteras även genom att so-        tili den nivå som den ändrade placeringsverksam-
40186: cial- och hälsovårdsministeriet på förhand fast-      heten förutsätter. Detta innebär dock inte att
40187: ställer grunderna för ett arbetspensionsförsäk-       arbetspensionsförsäkringsbolagens placerings-
40188: ringsbolags försäkringsavgifter och beräknings-       verksamhet i och med denna reform skulle ha
40189: grunderna för ansvarsskulden.                         frigjorts för osund börsspekulation, utan ovan
40190:                                              KK 234/1998 vp                                             5
40191: 
40192: nämnda bestämmelser jämte begränsningar som              ringsverksamhet innebar betydande förändring-
40193: gäller placeringsverksamheten är fortfarande i           ar, följer man vid social- och hälsovårdsministe-
40194: kraft.                                                   riet kontinuerligt med vilka verkningar bestäm-
40195:     Å andra sidan förutsätts i det nya solvenssyste-     melserna medför i praktiken.
40196: met att då riskfaktorerna i fråga om en placering           1 samband med att riksdagen antog ovan
40197: tilltar, ökar även kraven på bolagets verksam-           nämnda lagar om revidering av solvenskraven i
40198: hetskapital. Sålunda följer det av solvensmeka-          fråga om arbetspensionsförsäkringsbolag (RP
40199: nismen att ett arbetspensionsförsäkringsbolag,           241/1996 rd, RSv 248/1996 rd) samt lagen om
40200: utan att äventyra solvensen, kan styra sin place-        arbetspensionsförsäkringsbolag (RP 225/1996
40201: ringsverksamhet i en mer marknadsinriktad rikt-          rd, RSv 29/1997 rd) förutsatte riksdagen att den
40202: ning under förutsättning att dess verksamhets-           före utgången av 1998 får en utredning om hur de
40203: kapital ger möjlighet tili detta. Utöver möjlighe-       lagar som gäller pensionsanstalternas soliditet
40204: terna att placera i aktier ger det nya solvenssyste-     som trädde i kraft i början av 1997 och lagen om
40205: met även möjlighet att tillämpa kraven på av-            arbetspensionsförsäkringsbolag i praktiken har
40206: kastning och decentralisering mer effektivt i frå-       utfallit.
40207: ga om placeringarna.                                        Social- och hälsovårdsministeriet tillställer
40208:     Eftersom de nya bestämmelserna om arbets-            riksdagen denna utredning inom föreskriven
40209: pensionsförsäkringsbolags solvens och place-             tidsfrist.
40210: 
40211:      Helsingfors den 27 mars 1998
40212: 
40213:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40214:                                             KK 235/1998 vp
40215: 
40216: Kirjallinen kysymys 235
40217: 
40218: 
40219: 
40220: 
40221:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Tampereen Puhelinosuuskunnan puhelin-
40222:                                        osuuden vaikutuksesta toimeentulotuen myöntämiseen
40223: 
40224: 
40225:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40226: 
40227:    Tampereen Puhelinosuuskuntaa ollaan muut-          toimintoja lähellä olevat piirit olisivat keksineet
40228: tamassa osakeyhtiöksi. Sen vuoksi halukkuus           tämän siitä syystä, että pakotetaan vähävaraisia
40229: sen osuustodistuksien ostamiseksi on lisääntynyt      osuuden omistajia myymään osuutensa pois
40230: voimakkaasti, ja virallinen tarjous on tällä het-     päästäkseen edes jossakin vaiheessa osalliseksi
40231: kellä 8 500 markkaa osuustodistusta kohden.           sosiaalisista eduista. Toiminta palvelee silloin
40232: Osuustodistuksen hinta lienee vaihdellut hankin-      ostohalukkaita sijoittajia.
40233: tavuodesta riippuen 2 000-4 000 markan välillä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40234:    Tampereen poliittiset päättäjät, sosiaaliviras-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40235: to ym. ovat päättäneet, että esimerkiksi toimeen-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40236: tulotukea ei makseta, jos omistaa puhelinosuu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40237: den. Tilanne on sikäli hankala, että tulos on
40238: sama, jos omistat etkä myy, tai omistat ja myyt,                Katsooko Hallitus olevan toimeentu-
40239: jolloin viimeksi mainitussakin tapauksessa sillä             lotuen normituksen mukaista, että Tam-
40240: on tulon muodossa kielteinen vaikutus toimeen-               pereen Puhelinosuuskunnan puhelin-
40241: tulotukea ratkaistaessa.                                     osuuden omistaminen on esteenä toi-
40242:    Tilanne on ensinnäkin kohtuuton monestakin                meentulotuen saamiselle,jos muut edelly-
40243:  syystä. Toisekseen se on arkaluonteinen, koska              tykset täyttyvät?
40244:  on alkanut liikkua huhuja, että tietyt poliittisia
40245: 
40246:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40247: 
40248:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
40249: 
40250: 
40251: 
40252: 
40253:  280043
40254: 2                                         KK 235/1998 vp
40255: 
40256: 
40257: 
40258: 
40259:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40260: 
40261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaikutusta puhelimen käyttömenoihin, ne voi-
40262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       daan toimeentulotukilain mukaan ottaa tuen ha-
40263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kijan varoina huomioon toimeentulotukea
40264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      myönnettäessä samaan tapaan kuin muutkin
40265: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       realisoitavissa olevat osakkeet, esimerkiksi
40266: n:o 235:                                            pankkiosakkeet. Kyseessä olevien varojen huo-
40267:                                                     mioon ottamista toimeentulotuessa olen yksi-
40268:           Katsooko Hallitus olevan toimeentu-       tyiskohtaisesti käsitellyt kansanedustaja Mikko
40269:        lotuen normituksen mukaista, että Tam-       Kuopan ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 147/
40270:        pereen Puhelinosuuskunnan puhelin-           1998 vp ja kansanedustaja Eila Rimmin ym. kir-
40271:        osuuden omistaminen on esteenä toi-          jalliseen kysymykseen n:o 156/1998 vp antamis-
40272:        meentulotuen saamiselle, jos muut edelly-    sani vastauksissa, joten tältä osin viittaan näihin
40273:        tykset täyttyvät?                            vastauksiin.
40274:                                                         Yhteenvetona voidaan todeta, että puhelinyh-
40275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tiön osake voidaan katsoa tuen hakijan käytettä-
40276: vasti seuraavaa:                                    vissä olevaksi varallisuudeksi, minkä myyntihin-
40277:                                                     ta vähennettynä mahdollisilla veroilla voi olla
40278:    Kysymys koskee Tampereen kaupungin so-           toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa.
40279: siaali- ja terveystoimen piirissä toteutettua me-   Puhelinyhtiön osakkeen myynnistä saatavaa
40280: nettelyä, missä puhelinosuuskunnan muututtua         kertaluonteista tuloa voidaan toimeentulotuki-
40281: osakeyhtiöksi ja osuustodistusten muututtua pu-     lain 15 §:n nojalla myös jaksottaa kohtuullisuus-
40282: helinyhtiön osakkeiksi, nämä osakkeet otetaan        harkintaa noudattaen useammalle kuukaudelle
40283: varoina huomioon tukea myönnettäessä. Osak-         edellyttäen, että tällöin myös muutoin menetel-
40284: keen arvo on suuruusluokaltaan runsaat 8 000        lään toimeentulotukilain edellyttämällä tavalla
40285: markkaa.                                             siten, että henkilön tai perheen itsenäinen selviy-
40286:    Koska puhelinyhtiön osakkeet ovat helposti        tyminen ja vähintään välttämätön toimeentulo
40287: realisoitavissa, eikä osakkeen omistamisella ole     tulevat kaikissa tilanteissa turvatuiksi.
40288: 
40289:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
40290: 
40291:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40292:                                            KK 235/1998 vp                                            3
40293: 
40294: 
40295: 
40296: 
40297:                                        Tili Riksdagens Talman
40298: 
40299:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gifterna för telefonens användning, kan dessa
40300: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          aktier enligt lagen om utkomststöd beaktas som
40301: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tillgångar när det gäller att bevilja utkomststöd
40302: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         Iiksom även i fråga om andra realiserbara aktier,
40303: mål nr 235:                                          t.ex. bankaktier. Hur dylika tillgångar beaktas i
40304:                                                      fråga om utkomststödet har jag i detalj redogjort
40305:           Anser Regeringen att normeringen för       för i svaren på riksdagsman Mikko Kuoppas
40306:        utkomststödet iakttas då innehav av en        m.fl skriftliga spörsmål nr 14711998 rd och riks-
40307:        telefonandel i Tampereen Puhelinosuus-        dagsman Eila Rimmis m.fl. skriftliga spörsmål nr
40308:        kunta utgör ett hinder för erhållande av      156/1998 rd och i detta avseende hänvisar jag tili
40309:        utkomststöd, om de övriga kraven upp-         dessa svar.
40310:        fylls?                                            Sammandragsvis kan man framhålla att en
40311:                                                      aktie i ett telefonbolag kan betraktas som dispo-
40312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nibla tillgångar för den som ansöker om ut-
40313: anföra följande:                                     komststöd, eftersom försäljningspriset för en ak-
40314:                                                      tie exklusive eventuell skatt kan betraktas som
40315:     Spörsmålet gäller det förfarande som tilläm-     inkomst i fråga om utkomststödet. Sådan in-
40316: pas i Tammerfors stads social- och hälsovårds-       komst av engångsnatur som fås från försäljning
40317: förvaltning. Enligt det har sådana aktier som        av aktier i ett telefonbolag kan med stöd av 15 §
40318: förvärvats i samband med att telefonandelslaget      lagen om utkomststöd även delas upp i poster
40319: omvandlades tili aktiebolag och andelsbevisen        som beaktas under flera månader enligt skälig-
40320: tili aktier i telefonbo1aget, betraktats som tiii-   hetsprövning, förutsatt att lagen om utkomst-
40321: gångar vid beviljande av utkomststöd. Värdet av      stöd även i övrigt iakttas så att man tryggar en
40322: en aktie är drygt 8 000 mk.                          persons eller familjs möjligheter att klara sig på
40323:     Eftersom telefonbolagets aktier är lätt reali-   egen hand och att få åtminstone en oundgänglig
40324: serbara, och innehav av aktien inte påverkar ut-     utkomst i alla situationer.
40325: 
40326:      Helsingforsden 2 april 1998
40327: 
40328:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
40329: 1
40330: 
40331: 1
40332:                                             KK 236/1998 vp
40333: 
40334: Kirjallinen kysymys 236
40335: 
40336: 
40337: 
40338: 
40339:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eduskuntavaaleja koskevan lainsäädännön
40340:                                        uudistamisesta
40341: 
40342: 
40343:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40344: 
40345:    Kunnallisvaaleissa valtuustoehdokkuus on si-          Taitaisi olla parempi, että vaatimuksena olisi
40346: dottu niin sanotusti kirjoilla olemiseen siinä kun-   kirjoillaolo ja asuinpaikka siinä vaalipiirissä, jos-
40347: nassa, jossa aikoo olla ehdokkaana. Eduskunta-        ta henkilö eduskuntaan valitaan.
40348: vaaleissa ehdokkuus ei ole sidottu siihen, missä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40349: henkilö asuu ja on kirjoilla, vaan Utsjoella tai      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40350: Kärsämäellä asuva voi olla ehdokkaana Helsin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40351: gissä. Toisaalta tämän ymmärtää sikäli, että ky-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40352: seessä on valtakunnallinen vaali, mutta toisaalta
40353: taas jokainen valittu kansanedustaja yleensä pyr-                Aikooko Hallitus esittää eduskunta-
40354: kii valtakunnan asioiden ohessa ajamaan myös                  vaaleja koskevaa lainsäädäntöä muutet-
40355: niitä asioita, jotka ovat hänen todellisen asuin-             tavaksi siten, että kansanedustajaehdok-
40356: paikkansa vaalipiirille tärkeitä. Kärsämäellä                 kaaksi voidaan valita vain siitä vaalipii-
40357: asuva, mutta Helsingistä eduskuntaan valittu                  ristä, jonka alueella ehdollepanon aikana
40358: joutuu ainakin jonkinasteiseen ristiriitaan todel-            on kirjoilla ja asuu?
40359: lisuuden kanssa. Myös puolueiden merkitys ko-
40360: rostuu liikaa tässä järjestelmässä yksityisen kan-
40361: sanedustajan kustannuksella.
40362: 
40363:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40364:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
40365: 
40366: 
40367: 
40368: 
40369:  280043
40370: 2                                          KK 236/1998 vp
40371: 
40372: 
40373: 
40374: 
40375:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40376: 
40377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaikissa vaalipiireissä. Aikaisemmin sama henki-
40378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lö on lisäksi voinut olla samoissa vaaleissa eh-
40379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dokkaana kahdessa tai useammassa vaalipiiris-
40380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sä. Käytännössä näin myös tapahtunut varsin
40381: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         laajalti, ja esimerkiksi vuoden 1962 eduskunta-
40382: n:o 236:                                              vaaleissa eräs henkilö oli ehdokkaana peräti 14
40383:                                                       vaalipiirissä. Tällaisen järjestelmän ei kuiten-
40384:           Aikooko Hallitus esittää eduskunta-         kaan katsottu olevan sopusoinnussa vaalilain-
40385:        vaaleja koskevaa lainsäädäntöä muutet-         säädännön yleisten periaatteiden kanssa, eikä
40386:        tavaksi siten, että kansanedustajaehdok-       vuoden 1969 edustajainvaalilain voimaantulosta
40387:        kaaksi voidaan valita vain siitä vaalipii-     alkaen kukaan enää ole saanut olla eduskunta-
40388:        ristä, jonka alueella ehdollepanen aikana      vaaleissa ehdokkaana useammassa kuin yhdessä
40389:        on kirjoilla ja asuu?                          vaalipiirissä.
40390:                                                           Kysymys siitä, tulisiko ehdokkaan asua sen
40391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaalipiirin alueella,jossa hän eduskuntavaaleissa
40392: vasti seuraavaa:                                      on ehdokkaana, on mitä suurimmassa määrin
40393:                                                       poliittinen. Paineita tällaisen edellytyksen asetta-
40394:    Kunnallisvaaleissa on aina vuoden 1917 maa-        miseksi ei toistaiseksi ole ollut.
40395: laiskuntain kunnallislaista ja kaupunkien kun-            Eduskunnalle annetaan lähiaikoina hallituk-
40396: nallislaista alkaen edellytetty, että vaaleissa eh-   sen esitys vaalilaiksi, joka korvaisi nykyiset neljä
40397: dokkaaksi asetettava henkilö asuu asianomaises-       vaalilakia. Tähän esitykseen ei sisälly ehdotusta
40398: sa kunnassa. Eduskuntavaaleissa sen sijaan ei         eduskuntavaalien vaalikelpoisuuden rajoittami-
40399: koskaan ole edellytetty ehdokkaan asumista sen         seksi kysymyksessä tarkoitetulla tavalla, eikä täl-
40400: vaalipiirin alueella, jossa hän on ehdokkaana.        laisen muutoksen valmistelu muutoinkaan ole
40401: Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset täyttävä        oikeusministeriössä vireillä.
40402: henkilö on näin ollen aina ollut vaalikelpoinen
40403: 
40404:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
40405:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
40406:                                           KK 236/1998 vp                                              3
40407: 
40408: 
40409: 
40410: 
40411:                                       Tili Riksdagens Talman
40412: 
40413:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    valbarhet har således alltid varit valbar i alla
40414: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande rued-     valkretsar. Tidigare har dessutom samma person
40415: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-   kunnat vara kandidat i samma vai i två eller flera
40416: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       valkretsar. Så har också i praktiken skett i rätt
40417: 236:                                                stor omfattning, och t.ex. vid riksdagsvalet 1962
40418:                                                     var en person kandidat i hela 14 valkretsar. En
40419:           Avser Regeringen föreslå att lagstift-    sådan ordning har dock inte ansetts harmoniera
40420:        ningen om riksdagsval ändras så att tili     med vallagstiftningens allmänna principer, och
40421:        kandidater i riksdagsval kan utses endast    efter ikraftträdandet av 1969 års lag om riksdags-
40422:        sådana personer, som är skrivna och bo-      mannaval har ingen längre fått vara kandidat i
40423:        satta i den valkrets där de skall kandide-   riksdagsval i flera än en valkrets.
40424:        ra?                                             Frågan om en kandidat borde vara bosatt i
40425:                                                     den valkrets där han är kandidat i riksdagsvalet,
40426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       är i allra högsta grad en politisk fråga. Press på
40427: anföra följande:                                    att uppställa en sådant krav har hittilis inte fun-
40428:                                                     nits.
40429:    1 kommunalvalen har det alltsedan kommu-            Tili riksdagen avlåts inom en nära framtid en
40430: nallagen för landskommunerna och kommunal-          regeringsproposition med förslag tili ny vallag,
40431: lagen för städerna av år 1917 förutsatts att en     som avses ersätta de nuvarande fyra vallagarna.
40432: person som ställs upp som kandidat i valet bor i    Denna proposition innehåller inget förslag om
40433: ifrågavarande kommun. 1 riksdagsval har det         att begränsa valbarheten i riksdagsval på det i
40434: däremot aldrig krävts att en kandidat skall bo      spörsmålet avsedda sättet. Någon beredning av
40435: inom den valkrets, där han är kandidat. En per-     en sådan förändring är inte heller annars aktuell
40436: son som fyller de allmänna förutsättningarna för    vid justitieministeriet.
40437: 
40438:      Helsingfors den 6 april 1998
40439: 
40440:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
40441:                                            KK 237/1998 vp
40442: 
40443: Kirjallinen kysymys 237
40444: 
40445: 
40446: 
40447: 
40448:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Liikunnan ja terveystiedon opetuksen lisää-
40449:                                       misestä
40450: 
40451: 
40452:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40453: 
40454:     Hiihtotaidon suomalaisissa kouluissa tapah-         Asia on eduskunnan käsiteltävänä, mutta hal-
40455: tuvaa opettamista koskevaan kysymykseeni KK          lituspuolueet ovat pakotettuja toimimaan ja
40456: 15/1997 vp antamassaan vastauksessa on opetus-       päättämään niin sanotusti "kirjan mukaan",
40457: ministeri Heinonen suorastaan ylistänyt koulu-       vaikka laajat koulu- ja kansalaispiirit ovat toista
40458: liikunnan merkitystä koulutoiminnassa. Tosin         mieltä ja haluavat liikunnan ja terveystiedon
40459: liikunta oppiaineena on kuitattu viittauksena        mukaan ottamista ja korostamista.
40460: hiihtolomaan.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40461:     Eduskunnalle annetut koululait sisältävät kui-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40462: tenkin varsin nuivan suhtautumisen koululiikun-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40463: taan ja myös siihen läheisesti liittyvään terveys-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40464: tietoon oppiaineena. Vain perusopetukseen sisäl-
40465: tyy liikunta omana oppiaineenaan. Lukiota ja                   Miksi Hallitus on koululakeja koske-
40466: ammattikoulua koskien näin ei ole eikä myös-                vassa esityksessään laiminlyönyt tärkeän
40467: kään terveystietoa ole oppiaineena millään kou-             liikunnan sekä terveystiedon osuuden
40468:  lujaksolla. Esimerkiksi lukiossa pakkoruotsiolisi          opetuksessa, ja
40469:  hyvin voitu korvata mainituilla aineilla, liikun-             miten Hallitus aikoo suhtautua edus-
40470:  nalla ja terveystiedolla.                                  kunnan mahdollisiin muutosesityksiin
40471:                                                             kyseisiä oppiaineita koskien?
40472: 
40473:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40474: 
40475:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
40476: 
40477: 
40478: 
40479: 
40480:  280043
40481: 2                                         KK 237/1998 vp
40482: 
40483: 
40484: 
40485: 
40486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40487: 
40488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta
40489: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koskevissa lakiehdotuksissa ei liikuntaa eikä ter-
40490: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veystietoa mainita erillisinä oppiaineina. Näiden
40491: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       koulutusmuotojen oppimääriin sisältyvät oppisi-
40492: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sältöjä koskevat säännökset on kirjoitettu uudel-
40493: n:o 237:                                             la tavalla. Aineryhmien ja aihekokonaisuuksien
40494:                                                      tarkempi sisällöllinen erittely liikunnan, terveys-
40495:           Miksi Hallitus on koululakeja koske-       tiedon ja terveyskasvatuksen osalta säilyy voi-
40496:        vassa esityksessään laiminlyönyt tärkeän      massa olevissa tuntijaoissa, opetussuunnitelman
40497:        liikunnan sekä terveystiedon osuuden          ja tutkinnon perusteissa sekä opetussuunnitel-
40498:        opetuksessa, ja                               missa. Lukiossa liikunta ja terveystieto ovat op-
40499:           miten Hallitus aikoo suhtautua edus-       pilaille pakollisia aineita, minkä lisäksi näitä ai-
40500:        kunnan mahdollisiin muutosesityksiin          neita voidaan opiskella myös valionaisina opin-
40501:        kyseisiä oppiaineita koskien?                 toina.
40502:                                                          Tarkoituksena on, että oppilaille pakolliset
40503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aineet säilyvät eri koulutusmuodoissa ennallaan
40504: vasti seuraavaa:                                     uusien koululakien voimaantulon jälkeenkin.
40505:                                                          Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, hallituk-
40506:    Hallituksen esitys eduskunnalle sisältää ehdo-    sen esitykseen sisältyvä joustavuuden ja päätös-
40507: tukset perusopetus- ja lukiolaiksi sekä laiksi am-   vallan hajauttamisen tavoite ilmenee myös ope-
40508: matillisesta koulutuksesta ja muodostaa samalla      tussisältöjä ja aineryhmiä koskevassa säätämis-
40509: perustan liikunnan ja terveyskasvatuksen sekä        tavassa. Sen säilyminen hallituksen esittämässä
40510: terveystiedon opetukselle. Uuden koululainsää-        muodossa on tarkoituksenmukaista. Opetusmi-
40511: dännön tarkoituksena on säilyttää näiden oppisi-     nisteriön tavoitteena on, että liikunnan, terveys-
40512: sältöjen asema nykyisen kaltaisena eri koulutus-     kasvatuksen sekä niihin liittyvän terveystiedon
40513: asteilla.                                            opinnot säilyvät uutta koululainsäädäntöä toi-
40514:     Perusopetuslaissa luetellaan perusopetuksen       meenpantaessa asiaankuuluvan laajoina eri kou-
40515: oppimäärään sisältyvät kaikille pakolliset oppi-     lutusmuotojen opetus- ja kasvatustyössä. Lisäksi
40516: aineet mm. liikunta. Terveyskasvatusta opete-         näillä opinnoilla on keskeinen osuus muodollisen
40517: taan voimassa olevien opetussuunnitelman pe-          koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvassa
40518: rusteiden mukaan liikuntaan varatuilla tunneil-       elinikäisessä opetuksessa ja oppimisessa. Tästä
40519: la. Terveyskasvatus voidaan liittää myös koulun       syystä liikunnan, terveyskasvatuksen ja terveys-
40520: opetussuunnitelmaan sisältyväksi aihekokonai-         tiedon aseman säilyttäminen on perusteltua
40521: suudeksi. Terveystieto on oleellinen osa terveys-     myös kansallisen liikuntakulttuurin sekä kansa-
40522: kasvatuksen opetusta.                                 laistaitojen kehittämisen kannalta.
40523: 
40524:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
40525: 
40526:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40527:                                           KK 237/1998 vp                                            3
40528: 
40529: 
40530: 
40531: 
40532:                                       Tili Riksdagens Talman
40533: 
40534:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen och yrkesutbildningen nämns inte gym-
40535: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         nastik elier hälsokunskap som särskilda läroäm-
40536: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     nen. Bestämmelserna om de studieinnehåll som
40537: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        ingår i lärokurserna i dessa utbildningsformer
40538: mål nr 237:                                         har omformulerats. En närmare specificering av
40539:                                                     innehållet i ämnesgrupperna och ämneshelhe-
40540:           Varför har Regeringen i sin proposi-      terna i fråga om gymnastik, hälsokunskap och
40541:        tion med förslag tili skoliagar lämnat den   hälsofostran kvarstår i gällande timfördelningar,
40542:        viktiga andelen gymnastik och hälsokun-      i grunderna för läroplanen och grunderna f6r
40543:        skap i undervisningen obeaktad, och          examen samt i läroplanerna. 1 gymnasiet är gym-
40544:           hur avser Regeringen förhålia sig tili    nastik och hälsokunskap obligatoriska ämnen
40545:        eventuelia ändringsförslag från riksda-      för eleverna. Dessutom kan dessa ämnen läsas
40546:        gens sida i fråga om dessa läroämnen?        som tillvalsämnen.
40547:                                                        Avsikten är att de för eleverna obligatoriska
40548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ämnena skall kvarstå oförändrade i de olika ut-
40549: anföra följande:                                    bildningsformerna också efter det att de nya skol-
40550:                                                     lagarna trätt i kraft.
40551:    Regeringens proposition tili riksdagen inne-        Såsom framgår av det ovanstående syns det i
40552: håller förslag tili lag om grundläggande utbild-    propositionen uppställda målet om ökad smidig-
40553: ning och gymnasielag samt lag om yrkesutbild-       het och decentralisering av beslutsfattandet ock-
40554: ning och bildar samtidigt grunden för undervis-     så i det sätt på vilket det bestäms om undervis-
40555: ningen i gymnastik och hälsofostran samt hälso-     ningens innehåll och ämnesgrupperna. Det är
40556: kunskap. Den nya skollagstiftningens syfte är att   ändamålsenligt att regeringens f6rslag får kvar-
40557: dessa studieinnehåll skall ha samma ställning       stå. Undervisningsministeriets mål är att studier-
40558: som tidigare på de olika utbildningsstadierna.      na i gymnastik, hälsofostran och hälsokunskap
40559:    1 lagen om grundläggande utbildning uppräk-      bibehålls i behörig omfattning i de olika utbild-
40560: nas de för alla obligatoriska ämnen som ingår i     ningsformernas undervisnings- och fostringsar-
40561: den grundläggande utbildningens lärokurs, bl.a.     bete när den nya lagstiftningen verkställs. Dess-
40562: gymnastik. Undervisningen i hälsofostran sker       utom utgör dessa studier en viktig del av det
40563: enligt gällande grunder för läroplanen på de tim-   livslånga lärande som sker utanför det formelia
40564: mar som reserverats för gymnastik. Hälsofostran     utbildningssystemet. Det är därför motiverat att
40565: kan också utgöra en ämneshelhet i skolans läro-     gymnastik, hälsofostran och hälsokunskap bibe-
40566: plan. Hälsokunskap är en väsentlig del av under-    håller sin ställning också med tanke på den natio-
40567: visningen i hälsofostran.                           nella idrottskulturen och utvecklandet av med-
40568:    1 de lagförslag som gäller gymnasieundervis-     borgarfårdigheterna.
40569: 
40570:      Helsingfors den 6 april 1998
40571: 
40572:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40573:                                             KK 238/1998 vp
40574: 
40575: Kirjallinen kysymys 238
40576: 
40577: 
40578: 
40579: 
40580:                                     Arja Ojala /sd: Ilmatieteen Länsi-Suomen alueyksikön siirtämisestä
40581:                                         Turkuun
40582: 
40583: 
40584:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40585: 
40586:    Ilmatieteen laitoksessa tehtiin organisaatio-       senä sinänsä merkittävänä osiona turvetuotan-
40587: uudistus vuoden 1996 alussa. Tuolloin mm. lak-         non palvelu ovat sellaisia tehtäviä, joita on hoi-
40588: kautettiin Lappeenrannan ja Vaasan aluetoimi-          dettu Tampereella. Merisääpalvelun siirtämisel-
40589: pisteet Laitos on sekä oman että kansainvälisen        lä laitoksen keskuspalvelusta Turkuun ei ole saa-
40590: arvion mukaan kyennyt erittäin hyvin täyttä-           vutettavissa mitään etuja tai taloudellisia säästö-
40591: mään sille asetetut sekä toiminnalliset ja tutki-      jä.
40592: mukselliset että taloudelliset tavoitteet.                 Ilmatieteen laitoksen alueyksikössä Tampe-
40593:    Taloudellisten säästöjen aikaansaaminen kai-        reella työskentelee nykyisellään 25 henkeä. Toi-
40594: kissa yhteiskunnallisissa laitoksissa ja palveluis-    minta on ollut taloudellisesti tuottavaa ja kan-
40595: sa on ymmärrettävää. Näin luonnollisesti myös          nattavaa. Näiltä osin ei ole perusteltua siirtää
40596: Ilmatieteen laitoksen tulee tulosvastuullisesti toi-   yksikköä pois Tampereelta. Alueyksikön ja lai-
40597: mia. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomio-        toksen toiminnan säilyttäminen Tampereella on
40598: ta siihen, että muiden viranomaisten ja kansalais-     perusteltua myös siinä suhteessa, että Tampere
40599: ten palvelut eivät säästötoimissa kohtuuttomasti       on läntisen Suomen väestöllisessä ja liikenteelli-
40600: heikkene. Muiden viranomaisten osalta tämä             sessä keskiössä.
40601: saattaajohtaajoissakin valtion laitoksissa omien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40602: säähavaintoverkkojen kehittämiseen. Tähän ke-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40603: hotti myös kansainvälinen arviointiryhmä kiin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40604: nittämään erityishuomiota.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40605:     Tampereen yksikön mahdollista yhdistämistä
40606: Turkuun jäävään alueyksikköön tulee tarkastel-                    Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
40607: la, paitsi henkilöstön määrällä, myös toimintojen              riö aikoo ryhtyä Ilmatieteen laitoksen
40608: ja osaamisen monipuolisuudella. Lentosääpalve-                 Tampereen aluepalvelun toiminnan tur-
40609: luista erityisesti sotilaslentosääpalvelu sekä tie-            vaamiseksi Länsi-Suomen ja Lounais-
40610:  sääpalvelu, maatalouden palvelut, kunnille (mm.               Suomen aluepalveluja mahdollisesti yh-
40611: Tampereen kaupunki) annetut palvelut ja erilli-                distettäessä?
40612: 
40613:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40614: 
40615:                                               Arja Ojala /sd
40616: 
40617: 
40618: 
40619: 
40620:  280043
40621: 2                                        KK 238/1998 vp
40622: 
40623: 
40624: 
40625: 
40626:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40627: 
40628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
40629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
40630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
40631: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-        Ilmatieteen laitos on oman toimivaltansa pe-
40632: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rusteella 18.3.1998 tehnyt päätöksen Länsi-Suo-
40633: 238:                                               men aluepalveluyksiköidensä yhdistämisestä.
40634:                                                    Päätöksen mukaan nykyisten kahden yksikön
40635:           Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-   toiminnot keskitetään Länsi-Suomen aluepalve-
40636:        riö aikoo ryhtyä Ilmatieteen laitoksen      luun Tampereelle. Turussa oleva alueyksikkö
40637:        Tampereen aluepalvelun toiminnan tur-       lakkautetaan 30.4.1999 mennessä. Ratkaisu pe-
40638:        vaamiseksi Länsi-Suomen ja Lounais-         rustuu taloudellisiin syihin ja Ilmatieteen laitok-
40639:        Suomen aluepalveluja mahdollisesti yh-      sesta tehdyn kansainvälisen arviointiraportin
40640:        distettäessä?                               suosituksiin.
40641: 
40642:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
40643: 
40644:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
40645:                                          KK 238/1998 vp                                           3
40646: 
40647: 
40648: 
40649: 
40650:                                       Tili Riksdagens Talman
40651: 
40652:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt
40653: anger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande        anföra följande:
40654: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
40655: dagsman Arja Ojala undertecknade spörsmå1 nr          Meteorologiska institutet har på basis av sina
40656: 238:                                               egna befogenheter den 18 mars 1998 beslutat att
40657:                                                    sammanslå sina regionala serviceenheter i västra
40658:           Tili vilka åtgärder ämnar trafikminis-   Finland. Enligt beslutet koncentreras de två en-
40659:        teriet skrida för att trygga verksamheten   heternas funktioner tili Västra Finlands region-
40660:        vid Meteorologiska institutets regionala    service i Tammerfors. Den regionala enheten i
40661:        serviceenhet i Tammerfors då Västra         Åbo läggs ned före den 30 april1999. Lösningen
40662:        Finlands och Sydvästra Finlands regio-      grundar sig på ekonomiska orsaker och på re-
40663:        nala serviceenheter möj1igen samman-        kommendationerna i en internationell utvärde-
40664:        s1ås?                                       ringsrapport om Meteorologiska institutet.
40665: 
40666:      Helsingforsden 20 mars 1998
40667: 
40668:                                                                       Trafikminister Matti Aura
40669:                                              KK 239/1998 vp
40670: 
40671: Kirjallinen kysymys 239
40672: 
40673: 
40674: 
40675: 
40676:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden määrittelystä ja am-
40677:                                         matillista pätevyyttä ylläpitävistä kursseista
40678: 
40679: 
40680:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40681: 
40682:     Työvoimatoimistojen määrittelemän kannan            kurssin, mutta ei satu saamaan ammattitaitoaan
40683: mukaan työttömällä yli kahden viikon työ tai            vastaavaa työtä. Niin hänellä ei ole mahdolli-
40684: muu sitä vastaava toimi vuoden aikana katkaisee         suutta saada myöskään työllistämistukityöpaik-
40685: ns. pitkäaikaistyöttömyyden. Tästä on ollut seu-        kaa, koska häntä ei lueta pitkäaikaistyöttömäk-
40686: rauksena, ettei hänellä ole oikeutta saada tuki-        si.
40687: työpaikkaa taas ennen kuin tulee tällainen yhtä-            Väliinputoamisen estämiseksi, työvoimatoi-
40688: mittainen vuoden jakso, jossa ei kahta viikkoa          mistoiile annetulla ohjeistuksella, tulisi tällainen
40689: pitempää työjaksoa ole. Erikoisammattialoilla           ammattitaidon ylläpitämiseen käytetty kurssi/
40690: kuten paineastia- ym. vastaaviita henkilöiitä am-       tutkintoaika katsoa pitkäaikaistyöttömän oi-
40691: mattitaidon ylläpitämisestä ja tämän taidon näy-        keuksia heikentämättömäksi toimenpiteeksi.
40692: töstä vaaditaan hitsauksen pätevöityskurssin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40693: suorittaminen ja näyttökoe jopa puolivuosittain.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40694: Jos koetta ei ole suoritettu, ei häntä kelpuuteta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40695: työpaikkaan, vaikka sellainen olisikin tarjolla.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40696:  Kurssin kesto on viikosta neljään viikkoon. Täl-
40697:  laisten työttömäksijoutuneiden henkilöiden ase-                  Onko Hallitus ollut tietoinen niistä
40698:  ma onkin vaikea.                                              työttömiin kohdistuvista työvoimatoi-
40699:     Toisaalta ammattitaitoa tulisi pitää yllä ja toi-          mistojen passivoivista käytännäistä pit-
40700:  saalta työvoimatoimistojen tiukasta pitkäaikais-              käaikaistyöttömyyden määrittelyssä, ja
40701:  työttömän määritelmästä onkin tullut este saada                  onko mahdollista, että annettaisiin oh-
40702:  työllistämistukityötä. Pahimmillaan voi käydä                 jeistus,jolla mm. ammatillista pätevyyttä
40703:  niin, vaikka tällainen henkilö olisi pitempäänkin             ylläpitävä pakollinen pätevöitymiskurssi/
40704:  työttömänä ja vaikka hän pitää huolen ammatti-                koe ei tulisi jatkossa katkaisemaan ns.
40705:  pätevyydestään puolivuosittain käymällä em.                   pitkäaikaistyöttömän oikeuksia?
40706: 
40707:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
40708: 
40709:                       Esa Lahtela /sd                            Erkki Partanen /sd
40710: 
40711: 
40712: 
40713: 
40714:  280043
40715: 2                                          KK 239/1998 vp
40716: 
40717:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40718: 
40719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        na mahdollisesti järjestetyt työvoimapoliittiset
40720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toimenpiteet.
40721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-          Työllisyysasetuksen työllistämistukea koske-
40722: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.          via säännöksiä uudistettiin 1.4.1995 voimaan
40723: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 239:         tulleella työllisyysasetuksen muutoksella (273/
40724:                                                       1995). Työllisyysasetuksen muutoksen tavoittee-
40725:           Onko Hallitus ollut tietoinen niistä        na oli luopua ns. täsmätukijärjestelmästä, joka
40726:        työttömiin kohdistuvista työvoimatoi-          sääteli yksityiskohtaisesti, millä edellytyksillä ja
40727:        mistojen passivoivista käytännäistä pit-       minkä suuruisena tukea kussakin tilanteessa voi-
40728:        käaikaistyöttömyyden määrittelyssä, ja         tiin myöntää. Samassa yhteydessä työllisyysase-
40729:           onko mahdollista, että annettaisiin oh-     tusta täsmennettiin siten, että yhtäjaksoisesti 12
40730:        jeistus, jolla mm. ammatillista pätevyyttä     kuukautta työttömänä olleen työnhakijan lisäksi
40731:        ylläpitävä pakollinen pätevöitymiskurssi/      pitkäaikaistyöttömänä voidaan pitää myös hen-
40732:        koe ei tulisi jatkossa katkaisemaan ns.        kilöä, joka on useammassa työttömyysjaksossa
40733:        pitkäaikaistyöttömän oikeuksia?                ollut yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömä-
40734:                                                       nä työnhakijana työvoimatoimistossa ja joka
40735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työttömyyden kokonaiskeston perusteella on
40736: vasti seuraavaa:                                      rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta
40737:                                                       työttömänä olleeseen työnhakijaan. Vastaava
40738:    Työvoimapalvelujen avulla työkykyinen 17-          säännös on otettu 1.1.1998 voimaan tulleeseen
40739: 64-vuotias työmarkkinoiden käytettävissä oleva        uudistettuun työllisyysasetukseen (1363/1997).
40740: työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi              Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaises-
40741: ilmoittautunut henkilö pyritään ensisijaisesti        ti, onko työllistämistuen myöntämistä pidettävä
40742: työllistämään työssäkäyntialueellaan avoimiksi        kussakin tapauksessa työvoimapoliittisesti tar-
40743: ilmoitettuihin työpaikkoihin. Jos työnhakijaa ei      koituksenmukaisena ja voidaanko henkilö työt-
40744: onnistuta yksilöllisen tilanteen edellyttämillä te-   tömyyden kokonaiskeston perusteella rinnastaa
40745: hostetuilla toimenpiteillä työllistämään edellä       pitkäaikaistyöttömään.
40746: kerratuin tavoin, voidaan hänen työllistymistään          Rinnasteisen pitkäaikaistyöttömän määritel-
40747: tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllistä-       män ottamisella työllisyysasetukseen haluttiin
40748: mistukijärjestelmän yleisenä tavoitteena on vii-      nimenomaisesti antaa työvoimatoimistoille liik-
40749: mesijaisena keinona edistää työttömän työmark-        kumavaraa siten, ettei esimerkiksi lyhyestä kou-
40750: kinoille sijoittumista ja työmarkkinoilla pysy-       lutus- tai työssäolojaksosta aiheutuva lyhytai-
40751: mistä sekä katkaista pitkään jatkunutta työttö-       kainen työttömyyden katko heikennä henkilön
40752: myyttä ja estää työmarkkinoilta syrjäytymistä.        mahdollisuuksia tukityöhön. Edellä se1ostetun
40753: Työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityisesti        perusteella työvoimatoimistot ovat myös tuki-
40754: nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämi-         työllistäneet henkilöitä, joiden työttömyyteen on
40755: seen.                                                 tullut pieni katko esimerkiksi lyhyen kurssin
40756:     Työvoimatoimisto käyttää sille työllistämis-       vuoksi eli mistään yleisestä passivoivasta käytän-
40757: tukiasioissa annettua työvoimapoliittista har-         nöstä ei voida katsoa olevan kysymys.
40758: kintavaltaa niiden määrärahojen rajoissa, jotka           Työministeriö on piiri- ja paikallishallinnol-
40759: työvoima- ja elinkeinokeskus on sille osoittanut.      leen antamassaan koulutuksessa ja muun muassa
40760: Työvoimatoimisto joutuu työllistämistukipää-           työhallinnon tulostavoitteisiin liittyvässä ohjeis-
40761: töksiä tehdessään harkitsemaan, että käytettä-         tuksessa korostanut sitä, että rinnasteisena pit-
40762: vissä olevat määrärahat kohdentuvat juuri nii-         käaikaistyöttömänä pidettäviä työnhakijoita
40763: den henkilöiden tukityöllistämiseen, jotka kai-        voidaan perustellusti työllistää tukityöhön tilan-
40764: kista kipeimmin tarvitsevat työllistämistukityötä      teissa, joissa pitkittynyt yhdenjaksoineo työttö-
40765: työmarkkinavalmiuksiensa parantamiseksi. Tä-           myys on työnhakijan oman aktiivisuuden seu-
40766: hän kokonaisharkintaan vaikuttaa muun muas-            rauksena katkennut.
40767:  sa työnhakijalle jo aiemmin työttömyyden aika-
40768: 
40769:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
40770: 
40771:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
40772:                                             KK 239/1998 vp                                                 3
40773: 
40774:                                          Tili Riksdagens Talman
40775: 
40776:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Bestämmelserna om sysselsättningsstöd i sys-
40777: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         selsättningsförordningen reviderades genom en
40778: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     förordningsändring (273/1995) som trädde i
40779: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-           kraft 1.4.1995. Syftet med ändringen var att slopa
40780: mål nr 239:                                            s.k. preciserat stöd som i detalj reglerade under
40781:                                                        vilka förutsättningar och tili vilket belopp stöd i
40782:           Har Regeringen varit medveten om att         varje enskilt fall kunde beviljas. Samtidigt preci-
40783:        arbetskraftsbyråernas förfarande i fråga        serades sysselsättningsförordningen så att som
40784:        om definiering av långtidsarbetslöshet är       långtidsarbetslös betraktas förutom en person
40785:        passiverande, samt                              som utan avbrott har varit arbetslös arbetssö-
40786:           är det möjligt att ge anvisningar om att     kande vid arbetskraftsbyrån i 12 månader även
40787:        en för upprätthållande av yrkeskunska-          en som varit arbetslös arbetssökande vid arbets-
40788:        per obligatorisk behörighetskurs/prov i         kraftsbyrån i flera arbetslöshetsperioder vilka
40789:        fortsättningen inte skall avbryta en s.k.       sammanlagt omfattat minst 12 månader och som
40790:        långtidsarbetslös persons rättigheter?          på grundval av den tid arbetslösheten totalt har
40791:                                                        varat kan jämställas med en person som utan
40792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avbrott har varit arbetslös i 12 månader. Motsva-
40793: anföra följande:                                       rande bestämmelse har intagits i den nya syssel-
40794:                                                        sättningsförordningen (136311997) som trädde i
40795:    Strävan är att en arbetsför 17-64-årig person       kraft 1.1.1998.
40796: som anmält sig som arbetslös arbetssökande vid            Arbetskraftsbyrån överväger fall för fall, om
40797: arbetskraftsbyrån och står tili arbetsmarknadens       beviljande av sysselsättningsstöd bör anses ar-
40798: förfogande med hjälp av arbetskraftsservicen i         betskraftspolitiskt motiverat och om personen
40799: första hand anvisas en lediganmäld arbetsplats         med tanke på den tid arbetslösheten totalt har
40800: inom pendlingsregionen. Om man inte lyckas             varat kan jämställas med en långtidsarbetslös
40801: sysselsätta sökanden genom sådana effektivera-         person.
40802: de åtgärder som hans individuella situation krä-           Meningen med att inkludera en definition på
40803: ver, kan man stöda hans sysselsättning med hjälp       "jämställbar långtidsarbetslös" var uttryckligen
40804: av sysselsättningsanslag. Systemet med syssel-         att ge arbetskraftsbyråerna möjlighet tili flexibi-
40805: sättningsstöd är tänkt som en sistahandsmetod          litet så att t.ex. ett kortvarigt avbrott i arbetslös-
40806: för att främja en arbetslös persons placering på       heten på grund av t.ex. en kortvarig arbets- eller
40807: arbetsmarknaden eller kvarstående i arbete samt        utbildningsperiod inte försämrar personens möj-
40808: för att bryta en långvarig arbetslöshet och före-      ligheter tili stödarbete. Med stöd av det ovan
40809: bygga uts1agning från arbetsmarknaden. Syssel-         anförda har arbetskraftsbyråerna ordnat stöd-
40810: sättningsanslagen skall inriktas särskilt på syssel-   sysselsättning också åt sådana personer vilkas
40811:  sättande av unga och långtidsarbetslösa.              arbetslöshet avbrutits för en kort tid tili följd av
40812:     Arbetskraftsbyrån använder sin arbetskrafts-       exempelvis en kortvarig kurs, varför det inte kan
40813:  politiska prövningsrätt i sysselsättningsärenden      anses vara fråga om något allmänt passiverande
40814:  inom ramen för det anslag som arbetskrafts- och       förfarande.
40815:  näringscentralen anvisat. Arbetskraftsbyrån               Arbetsministeriet har i sin utbildning för di-
40816:  skall när den fattar beslut om sysselsättningsstöd    strikts- och lokalförvaltningen och bland annat i
40817:  överväga att de disponibla anslagen riktas tili       sina anvisningar i samband med arbetsförvalt-
40818:  stödsysselsättning för just de personer vilka allra   ningens resultatmål betonat att sådana arbetssö-
40819:  mest behöver ett stödarbete för att förbättra sina    kande som kan betraktas som "jämförbara lång-
40820:  arbetsmarknadsfårdigheter. Vid denna bedöm-           tidsarbetslösa" med god grund kan anvisas stöd-
40821:  ning av totalsituationen beaktas bl.a. eventuella     arbete i situationer där en långvarig arbetslöshet
40822:  tidigare arbetskraftspolitiska åtgärder som man       som resultat av sökandens egen aktivitet på detta
40823:  ordnat sökanden medan han varit arbetslös.            sätt kunnat avbrytas.
40824: 
40825:       Helsingfors den 23 april 1998
40826: 
40827:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
40828:                                             KK 240/1998 vp
40829: 
40830: Kirjallinen kysymys 240
40831: 
40832: 
40833: 
40834: 
40835:                                    Helena Vartiainen /sd: Kuntien verotulontasauksen viivästymisestä
40836: 
40837: 
40838: 
40839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40840: 
40841:     Valtionosuusuudistuksen yhteydessä toteutet-      den verotus valmistuu tämän vuoden lokakuus-
40842: tu kuntien verotulontasaus takaa kaikille kunnil-     sa, voitaisiin sitä käyttää vuoden 1999 veronta-
40843: le vähintään 90% kuntien keskimääräisestä asu-        sauksen pohjana.
40844: kaskohtaisesta verotulosta. Tässä verotuksessa           Yhteisöverouudistuksessa verontasausta saa-
40845: ovat mukana kunnallinen tulovero, yhteisövero         vat kunnat ovat talousvaikeuksissa alhaisen tulo-
40846: ja kiinteistövero.                                    tason, muuttotappion sekä siitä johtuvien vero-
40847:     Verotietojen valmistumisajankohdan johdos-        ja valtionosuustulojen menetyksien takia. Kun
40848: ta verotulontasaus toteutuu voimassa olevanjär-       yhteisöverouudistus merkitsee monelle tällaiselle
40849: jestelmän mukaan kuitenkin kolmen vuoden vii-         kunnalle verotulojen olennaista vähenemistä,
40850: veellä. Nykyinen järjestelmä luotiin aikana, jol-     vaarantuu peruspalvelujen tuottaminen näissä
40851: loin verohallituksella oli menossa suuri atk-jär-     kunnissa, jos nykyistä aikaviivettä ei poisteta.
40852: jestelmien uudistus ja näin haluttiin varmistaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40853: mahdollisimman pitkä aika lopullisten verotieto-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40854: jen valmistumiselle. Tällä hetkellä tilanne on kui-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40855:  tenkin toinen. Verohallituksen järjestelmät ovat     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40856:  kehittyneet siihen suuntaan, että kolmen vuoden
40857:  viive voidaan lyhentää kahteen vuoteen, koska                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vero-
40858:  edellisen vuoden verotiedot valmistuvat nykyisin            tulontasauksen viivästymiseen liittyvän
40859:  seuraavan vuoden lokakuussa. Kun viime vuo-                 epäkohdan poistamiseksi?
40860: 
40861:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
40862: 
40863:                                          Helena Vartiainen /sd
40864: 
40865: 
40866: 
40867: 
40868:  280043
40869: 2                                          KK 240/1998 vp
40870: 
40871: 
40872: 
40873: 
40874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40875: 
40876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nykyinen menettely varmistaa sen, että val-
40877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tion talousarvioesitykseen saadaan oikea val-
40878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tionosuuksien määrä jo siinä vaiheessa, kun hal-
40879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           litus käsittelee esitystä. Kuntien verotuloihin pe-
40880: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rustuva tasaus vaikuttaa kolmen eri hallinnon-
40881: n:o 240:                                              alan valtionosuuksiin. Tasaukseen sisältyvän vii-
40882:                                                       veen vähentäminen kahteen vuoteen merkitsee
40883:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vero-       käytännössä sitä, että valtion budjetin valmiste-
40884:        tulontasauksen viivästymiseen liittyvän        lussa valtionosuusmomentteja joudutaan vuo-
40885:        epäkohdan poistamiseksi?                       den lopulla korjaamaan todennäköisesti usealla
40886:                                                       kymmenellä miljoonalla markalla.
40887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Sinänsä on perusteltua, että verotulontasaus
40888: vasti seuraavaa:                                      mahdollisimman lyhyellä viiveellä seuraa kun-
40889:                                                       nan oman verotulon muutosta, jolloin kunnan
40890:    Verotus valmistuu säännönmukaisesti loka-          taloutta heikentävästä verotulon alentumisesta
40891: marraskuun vaihteeseen mennessä.                      saadaan mahdollisimman nopeasti hyvitys, ja
40892:    Sen sijaan kunnittaiset yhteisöveron jako-         vastaavasti veron lisäys otetaan nykyistä no-
40893: osuudet, joita tarvitaan uudessa yhteisöveron         peammin huomioon valtionosuustarvetta pie-
40894: kuntakohtaisessa määräämisessä, ovat tiedossa         nentävänä tekijänä. Kuntien kyky varautua vii-
40895: aikaisintaan kuukautta myöhemmin, varmim-             veeseen riippuu niiden maksuvalmiudesta. Mak-
40896: min vasta vuodenvaihteessa. Verotuloihin perus-       suvalmiuden välillä on eroja, jotka eivät välttä-
40897: tuva valtionosuuksien laskenta voidaan käynnis-       mättä riipu kunnan tulotasosta, muuttotappios-
40898: tää vasta sen jälkeen, kun kaikki verotustiedot ja    ta tai kyvystä tuottaa peruspalveluja.
40899: kunnittaiset jako-osuudet ovat käytettävissä.             Tällä hetkellä ovat valmisteilla sekä kuntien
40900:    Mikäli verotulontasauksen laskentapohjaa ai-       yhteisövero-osuuksien uudistaminen että val-
40901: kaistetaan nykyisestä yhdellä vuodella, on oltava     tionosuusperusteiden ja -järjestelmän mahdolli-
40902: täysi varmuus siitä, että verotustietojen valmistu-   set tarkistukset. Tarkoituksena on, että tämän
40903: minen ei esimerkiksi perustemuutoksista aiheu-        työn yhteydessä selvitetään myös verotulonta-
40904: tuvan lisätyön johdosta viivästy. Lisäksi olisi       sauksen laskentapohjan aikaistamisen edut ja
40905: myös varauduttava siihen, että mahdollisen vii-       haitat. Lähtökohtana on, että yhteisöverouudis-
40906: västyksen sattuessa valtionosuudet ja tasaus voi-     tuksen valmisteluun liittyen valmistellaan myös
40907: daan laskea lopullisten tietojen puuttuessa ensin     esitys verotulontasausmenettelyn nopeuttami-
40908: tiedossa olevin ennakkoarvioin ja myöhemmin           sesta.
40909: maksatuksen yhteydessä oikaista valmistuneen
40910: verotuksen tietojen mukaiseksi.
40911: 
40912:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
40913: 
40914:                                                Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena
40915:                                                                sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
40916:                                              KK 240/1998 vp                                              3
40917: 
40918: 
40919: 
40920: 
40921:                                          Tili Riksdagens Talman
40922: 
40923:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Nuvarande förfarande säkerställer att budget-
40924: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            propositionen innehåller det riktiga beloppet för
40925: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        statsandelarna redan i det skedet då propositio-
40926: dagsman Helena Vartiainen undertecknade                nen behandlas i regeringen. Utjämningen, som
40927: spörsmål nr 240:                                       baserar sig på kommunernas skatteintäkter, in-
40928:                                                        verkar på statsandelarna inom tre olika förvalt-
40929:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ningsområden. Att reducera dröjsmålet i utjäm-
40930:        att avhjälpa det missförhållande som            ningen tili två år innebär i praktiken att man
40931:        hänför sig tili dröjsmålet med utjämning-       under beredningen av statsbudgeten blir tvungen
40932:        en av skatteintäkterna?                         att korrigera statsandelsmomenten i slutet av
40933:                                                        året sannolikt med flera tiotals miljoner mark.
40934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Det är i och för sig motiverat att skatteintäk-
40935: anföra följande:                                       terna utjämnas med ett så litet dröjsmål som
40936:                                                        möjligt efter det att kommunens egna skattein-
40937:    Beskattningen blir normalt klar före månads-        täkter ändrats. Det ger den på grund av sänkta
40938: skiftet oktober-november. Däremot är den koru-         skatteintäkter försvagade korumunala ekono-
40939: munvisa utde1ningen av samfundsskatten, som            min kompensation så snabbt som möjligt, och på
40940: behövs vid det nya påförandet av den korumun-          motsvarande sätt beaktas en skatteökning snab-
40941: visa samfundsskatten, känd tidigast en månad           bare än hittills som en faktor som minskar beho-
40942: senare, med största säkerhet först vid årsskiftet.     vet av statsandelar. Kommunernas förmåga att
40943: Beräkningen av statsandelarna, viiken baserar          förutse dröjsmål beror på deras Iikviditet. Det
40944: sig på skatteintäkterna, kan inledas först efter att   finns skillnader i fråga om likviditeten och dessa
40945: alla beskattningsuppgifter och den korumunvisa         beror inte nödvändigtvis på inkomstnivån,
40946: utdelningen blivit tillgänglig.                        utflyttningsöverskottet eller förmågan att produ-
40947:    Om beräkningsgrunden för utjämningen av             cera basservice.
40948: skatteintäkterna tidigareläggs med ett år, måste          För närvarande bereds både en reform av
40949: det vara absolut säkert att beskattningsuppgif-        kommunernas samfundsskatteandelar och even-
40950: terna inte fördröjs t.ex. på grund av det extra        tuella justeringar av statsandelsgrunderna och
40951: arbete som orsakas av att grunderna ändras.            statsandelssystemet. Syftet är att i samband med
40952: Dessutom borde man också bereda sig på att             detta arbete också utreda fördelarna och nackde-
40953: statsandelarna och utjämningen vid ett eventuellt      larna med att beräkningsgrunderna för utjäm-
40954: dröjsmål i avsaknad av slutliga uppgifter kan          ningen av skatteintäkterna tidigareläggs. Ut-
40955: beräknas tili att börja med enligt kända för-          gångspunkten är att i anslutning tili beredningen
40956: handsuppskattningar och att de senare i sam-           av samfundsskattereformen också bereda en pro-
40957: band med utbetalningen kan korrigeras enligt           position som innebär att tillvägagångssättet vid
40958:  uppgifterna i den fårdiga beskattningen.              utjämning av skatteintäkter blir snabbare.
40959: 
40960:      Helsingforsden 2 april 1998
40961: 
40962:                                                  Ställföreträdare för ministern vid inrikesministeriet
40963:                                                                     inrikesminister Jan-Erik Enestam
40964:                                              KK 241/1998 vp
40965: 
40966: Kirjallinen kysymys 241
40967: 
40968: 
40969: 
40970: 
40971:                                     Reijo Kallio /sd: Pienten ja keskisuurten yritysten hallinto- ja Iupa-
40972:                                         menettelyjen keventämisestä
40973: 
40974: 
40975:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40976: 
40977:    Monet erilaiset hallinto- ja lupamenettelyt,         olisi yksi tie edetä. Lisäksi erilaisten lupamenette-
40978: erilaiset tiedonkeruut ja raskas säädösviidakko         lyyn liittyvien lausuntojen hankintaa pitäisi voi-
40979: on koettu erityisesti pienissä ja keskisuurissa yri-    da vähentää.
40980: tyksissä hankaliksi ja ylimääräisiä kustannuksia           Yritysten yleisimpiä toistuvia ilmoitusmenet-
40981: aiheuttaviksi.                                          telyjä ovat veroviranomaisille ilmoitettavat tili-
40982:    Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään suomalai-          kausittainen veroilmoitus sekä kuukausittainen
40983: nen ilmiö. Euroopan yhteisöjen komissio antoi           arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten yhtei-
40984: huhtikuussa 1997 suosituksen aloittavien yritys-        nen valvontailmoitus. Erityisesti pienet yritykset
40985: ten toimintaolosuhteiden parantamisesta ja yk-          ovat pitäneet menettelyä raskaana ja turhan no-
40986: sinkertaistamisesta jäsen valtioissa.                   peatempoisena. Näiden yritysten tavoitteena ja
40987:     Suosituksessa komissio kehottaa jäsenvaltioi-       toiveena olisikin, että ilmoitus- ja maksukertoja
40988: ta luomaan aloittavia yrityksiä kannustavat suo-        voitaisiin harventaa.
40989: tuisat Iainsäädännölliset olosuhteet sekä yksin-           Yrityksiltä kerätään myös erilaisia tietoja var-
40990: kertaistamaan, muuttamaan tai kumoamaan                 sin laajasti. Tietoja kerätään erilaisiin rekisterei-
40991: säädöksiä, jotka haittaavat yritysten perustamis-       hin ja tilastoihin. Yritykset pitävät näitä monesti
40992: ta ja niiden ensimmäisten vuosien toimintaa.            turhina, koska ne eivät palvele suoranaisesti yri-
40993:  Uusien yrityksien toimintaa haittaavia verotuk-        tystoimintaa. Tiedonkeruussa pitäisikin päästä
40994:  sellisia, sosiaalisia, tilastollisia ja ympäristöön    ainakin siihen, että yrityksen täytyy antaa samo-
40995: liittyviä rasitteita tulisi keventää ja poistaa.        ja tietoja vain kerran ja vain yhdelle viranomai-
40996:     Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeriön        selle.
40997: asettaman työryhmän toimesta selvitetty pk-yri-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40998:  tyksiä koskevien hallintomenettelyjen yksinker-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40999:  taistamista. Tässä yksinkertaistamisessa on lä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41000:  hinnä kyse erilaisten lupa-, ilmoitus- ja tiedonke-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41001:  ruumenettelyjen vähentämisestä taikka koko-
41002:  naan poistamisesta.                                                 Millä tavalla ja millä aikataululla Hal-
41003:     Pk-yritysten lupamenette1yjä tulisikin vähen-                litus on ryhtymässä Iainsäädännöllisiin
41004:  tää. Erityisesti sellaisista luvista, joita ei voida            toimenpiteisiin pienten ja keskisuurten
41005:  pitää ilmeisen perusteltuina, tulisi luopua. Ilmoi-             yritysten hallinto- ja Iupamenettelyjen
41006:  tusmenettelyyn siirtyminen enenevässä määrin                    keventämiseksi?
41007: 
41008:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
41009: 
41010:                                               Reijo Kallio /sd
41011: 
41012: 
41013: 
41014: 
41015:  280043
41016: 2                                          KK 241/1998 vp
41017: 
41018: 
41019: 
41020: 
41021:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41022: 
41023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kierrosta on pidetty tärkeänä, sillä toimenpide-
41024: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          esitysten käytännön toteutus edellyttää kyseisten
41025: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toimialojen ja hallinnonalojen asiantuntemusta.
41026: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-        Vastuu ehdotettujen toimenpiteiden toteutumi-
41027: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sesta on asianomaisilla menettelyjä hallinnoivilla
41028: 241:                                                   viranomaisilla. Toimenpide-esitysten toteutu-
41029:                                                        mista tulee seuraamaan pk-yritystoiminnan neu-
41030:            Millä tavalla ja millä aikataululla Hal-    vottelukunta, joka tarpeen mukaan valmistelee
41031:        litus on ryhtymässä lainsäädännöllisiin         myös mahdollisia jatkosuosituksia.
41032:        toimenpiteisiin pienten ja keskisuurten             Pk-yritysten lupa- ja ilmoitusmenettelyjen
41033:        yritysten hallinto- ja lupamenettelyjen         karsiruistyöryhmän mietinnössä esitettyjä ehdo-
41034:        keventämiseksi?                                 tuksia on käsitelty ja käsitellään parhaillaan
41035:                                                        useissa eri työryhmissä. Verohallinnossa on ollut
41036:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työryhmä, joka on selvittänyt pienyritysten ar-
41037: vasti seuraavaa:                                       vonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja
41038:                                                        valvontajakson pidentämistä. Valvontajakson
41039:    Valtioneuvoston 2.5.1996 päättämän pk-yri-          pidennyksiä ei ole toistaiseksi toteutettu lähinnä
41040: tyspoliittisen ohjelman mukaisesti kauppa- ja          sen vuoksi, että muutoksen on epäilty vaikutta-
41041: teollisuusministeriö asetti elokuussa 1996 pk-yri-     van kielteisesti verokertymään. Tietojenkeruun
41042: tysten lupa- ja ilmoitusmenettelyjen karsimistyö-      yhdistämiseksi verohallitus ja patentti- ja rekiste-
41043: ryhmän. Työryhmä sai työnsä päätökseen tam-            rihallitus valmistelevat parhaillaan yritystunnus-
41044: mikuussa 1998, jolloin se jätti mietintönsä kaup-      ten yhtenäistämistä siirtymällä yhteen, yleiseen
41045: pa- ja teollisuusministeriölle. Työryhmä esitti        yritystunnukseen. Yritysten tilinpäätöstietojen
41046: kaikkiaan 38 erilaista toimenpidettä pienten ja        keruun yhdistämiseksi ja ilmoittamiseksi viran-
41047: keskisuurten yritysten hallintomenettelyjen ke-         omaisille koneellisesti on kauppa- ja teollisuus-
41048: ventämiseksi.                                           ministeriö asettanut työryhmän,jonka tehtävänä
41049:    Työryhmän jatkotoimenpide-esityksen mu-              on tehdä ehdotus tilinpäätösstandardiksi sekä
41050: kaisesti mietintö on lähetetty lausunnolle hallin-      toimenpiteiksi, joilla edistetään yritysten nopeaa
41051: tomenettelyistä vastuussa oleville ministeriöille       siirtymistä tilinpäätöstietoja koskevaan konekie-
41052: sekä muille asianomaisille tahoille. Lausunto-          lisen tiedonsiirron käyttöön.
41053: 
41054:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
41055: 
41056:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41057:                                              KK 241/1998 vp                                               3
41058: 
41059: 
41060: 
41061: 
41062:                                           Tili Riksdagens Talman
41063: 
41064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             valtningsområden. Ansvaret för realiserandet av
41065: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              de föreslagna åtgärderna ligger hos vederböran-
41066: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          de myndigheter som administrerar förfarandena.
41067: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål              Delegationen för små och medelstora företags
41068: nr 241:                                                  verksamhet kommer att följa med hur de före-
41069:                                                          slagna åtgärderna realiseras och den bereder ock-
41070:            På vilket sätt och med viiken tidtabell       så de fortsatta rekommendationer som eventuellt
41071:         kommer Regeringen att vidta lagstift-            behövs.
41072:         ningsåtgärder för att lätta upp förvalt-            De förslag som presenteras i betänkandet av
41073:         nings- och tillståndsförfarandena för små        den arbetsgrupp som gallrade i tillstånds- och
41074:         och medelstora företag?                          anmälningsförfarandena för små och medelstora
41075:                                                          företag har behandlats och behandlas som bäst i
41076:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            flera olika arbetsgrupper. lnom skatteförvalt-
41077: anföra följande:                                         ningen har det funnits en arbetsgrupp som har
41078:                                                          utrett möjligheten att förlänga perioden för be-
41079:    1 enlighet med det företagspolitiska program          talning och övervakning av småföretagens mer-
41080: för små och medelstora företag som statsrådet            värdesskatt och arbetsgivarprestationer. Någon
41081: fattade beslut om den 2 maj 1996 tillsatte han-          förlängning av övervakningsperioden har hittills
41082: dels- och industriministeriet i augusti 1996 en          inte genomförts, främst på grund av att denna
41083: arbetsgrupp som fick i uppdrag att gallra i tili-        ändring har misstänkts inverka negativt på de
41084: stånds- och anmälningsförfarandena för små och           skattemedel som flyter in. För att insamlandet av
41085: medelstora företag. Arbetsgruppen fick sitt arbe-        uppgifter skall kunna sammankopplas förbere-
41086: te klart i januari 1998, varvid den överlämnade          der skattestyrelsen och patent- och registerstyrel-
41087: sitt betänkande tili handels- och industriministe-       sen som bäst ett förenhetligande av företagssym-
41088: riet. Arbetsgruppen föreslog totalt 38 olika åt-         bolerna genom en övergång tili endast en, allmän
41089: gärder för att underlätta förvaltningsförfaran-          företagssymbol. Handels- och industriministe-
41090: dena för små och medelstora företag.                     riet har tillsatt en arbetsgrupp som dryftar hur
41091:    1 enlighet med det förslag tili fortsatta åtgärder    insamlandet av företagens bokslutsuppgifter
41092: som arbetsgruppen kom med har betänkandet                kunde kopplas samman och dessa uppgifter med-
41093: skickats på remiss tili de ministerier som ansvarar      delas maskinellt tili myndigheterna. Arbetsgrup-
41094: för förvaltningsförfarandena samt tili övriga            pen har i uppdrag att utarbeta ett förslag tili
41095: adekvata parter. Remissbehandlingen har an-              bokslutsstandard samt tili åtgärder med vilka
41096: setts viktig, eftersom det praktiska genomföran-         företagens möjligheter att snabbt övergå tili att
41097: det av de föreslagna åtgärderna förutsätter kän-         använda maskinläsbar dataöverföring i fråga om
41098:  nedom om ifrågavarande verksamhets- och för-            bokslutsuppgifterna kan främjas.
41099: 
41100:      Helsingforsden 3 april1998
41101: 
41102:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41103:                                            KK 242/1998 vp
41104: 
41105: Kirjallinen kysymys 242
41106: 
41107: 
41108: 
41109: 
41110:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Rintamasotilastunnuksen myöntämi-
41111:                                      sestä
41112: 
41113: 
41114:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41115: 
41116:    Vuonna 1926 syntyneiden osalta on edelleen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41117: epäselvyyttä ja erilaisuutta rintamasotilastun-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41118: nuksen saamisessa. Toiset ovat sen saaneet, toiset
41119: eivät ja tuntevat ymmärrettävästi kokeneensa                   Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
41120: vääryyttä jäätyään vaille rintamasotilastunnuk-             esityksen siitä, että rintamasotilastunnus
41121: sen tuomaa sosiaalietua. Säädöksiä tuleekin by-             myönnetään rintamasotilaalle, joka on
41122: rokratian vähentämiseksi selkiyttää siten, että             vuosien 1939-1945 sotien aikana osallis-
41123: kaikki vuonna 1926 syntyneet rintamatehtävissä              tunut puolustusvoimien joukoissa varsi-
41124: tai niihin verrattavissa tehtävissä olleet tämän            naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nosto-
41125: tunnuksen saavat.                                           miehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa
41126:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          palveluksessa olevana?
41127: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41128: 
41129:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
41130: 
41131:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
41132: 
41133: 
41134: 
41135: 
41136: 280043
41137: 2                                          KK 242/1998 vp
41138: 
41139: 
41140: 
41141: 
41142:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41143: 
41144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muistiossaan (STM 1990/ 19) mahdollisuudet rin-
41145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-
41146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-
41147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä
41148: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen
41149: myksen n:o 242:                                      olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-
41150:                                                      lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille
41151:           Milloin Hallitus antaa eduskunnalle        veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on
41152:        esityksen siitä, että rintamasotilastunnus    jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-
41153:        myönnetään rintamasotilaalle, joka on         tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää
41154:        vuosien 1939-1945 sotien aikana osallis-      laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-
41155:        tunut puolustusvoimien joukoissa varsi-       maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
41156:        naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nosto-    ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
41157:        miehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa      tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
41158:        palveluksessa olevana?                        sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
41159:                                                      sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
41160:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
41161: vasti seuraavaa:                                     Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
41162:                                                      tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-
41163:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen         nen lopetetaan. Tämän mukaisesti on rintamave-
41164: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-         teraani tunnusasetuksia muutettu siten, että tun-
41165: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-         nusten myöntämisperusteita laajentamatta nii-
41166: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-       den myöntäminen on lopetettu vuoden 1994lo-
41167: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,      pussa.
41168: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa            Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
41169: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin      1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa,joka anka-
41170: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistet-    rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
41171: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-     millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
41172: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen     olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
41173: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-       sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
41174: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi-     matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
41175: mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi-     rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
41176: miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty    västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
41177: sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen     neen raskainta taakkaa maan puolustamisesta.
41178: oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhty-          Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi
41179: mien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.          20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-
41180:    Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat      gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-
41181: seuranneet esikunnan teettämää sotahistorian         tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi
41182: laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osas-     erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntou-
41183: toista,joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun   tuspalvelujen järjestämisestä eräille lähinnä rin-
41184: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä sei-   tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja
41185: kalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole       välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais-
41186: rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kan-           sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa-
41187: nalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko       laisryhmille.
41188: henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa tarkoi-       Selvitysten perusteella sosiaali- ja terveysmi-
41189: tettua rintamapalvelusta vai ei.                     nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske-
41190:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-   vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998
41191: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti       alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin
41192:                                             KK 242/1998 vp                                            3
41193: 
41194: liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses-       Lain mukaan rintamaveteraanien kuntouk-
41195: ta (1039/1997). Lain tarkoituksena on mahdollis-      seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa
41196: taa kuntoutuspalvelujen järjestäminen niille          muun muassa niille, jotka ovat palvelleet sotien
41197: eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä teh-    aikana puolustusvoimien koulutuskeskuksissa
41198: tävissä palvelleille, joilla ei ole rintamaveteraa-   asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä. Valta-
41199: nien kuntoutuksesta annetussa laissa edellytet-       osa lain soveltamisalaan lainkohdan nojalla tule-
41200: tyjä rintamaveteraanitunnuksia. Heille ei myön-       vista on vuonna 1926 syntyneitä koulutuskes-
41201: netä erillisiä tunnuksia vaan todistus laissa tar-    kuksissa suurhyökkäyksen aikana vuonna 1944
41202: koitettuun palvelukseen osallistumisesta.             palvelleita.
41203: 
41204:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
41205: 
41206:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41207: 4                                            KK 242/1998 vp
41208: 
41209: 
41210: 
41211: 
41212:                                           Tili Riksdagens Talman
41213: 
41214:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jandet av frontveterantecknen och å andra sidan
41215: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          alternativet att inte längre bevilja några tecken.
41216: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Trots att arbetsgruppen ansåg att många grupper
41217: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            har gjort en betydande insats i försvaret av vårt
41218: mål nr 242:                                             land, ville den dock placera de veteraner som
41219:                                                         kämpat vid fronten i en särställning. Dessa perso-
41220:             När avlåter Regeringen en proposition       ner har redan rätt till tecken. Därför beslöt ar-
41221:         till riksdagen om att frontmannatecken          betsgruppen att föreslå att beviljandet inte utvid-
41222:         skall beviljas frontmän som under krigen        gas. Undantag utgjorde endast de utlänningar
41223:         1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-        som frivilligt och bevisligen deltog i striderna. De
41224:         handlingarna inom försvarsväsendets             sistnämnda har enligt förordningen om front-
41225:         trupper såsom reservister, lantvärnsmän         mannatecken för utlänningar (418/1992) kunnat
41226:         eller i aktiv tjänst?                           beviljas frontmannatecken samt rätt till rehabili-
41227:                                                         tering och frontpenning. Arbetsgruppen föreslog
41228:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           också att beviljande av frontmannatecken, front-
41229: anföra följande:                                        tjänsttecken och fronttecken upphör. Enligt det-
41230:                                                         ta har förordningarna om frontveterantecken
41231:    Enligt förordningen om frontmannatecken              ändrats så att beviljandet upphörde i slutet av
41232: (772/1969) avses med frontman den som under             1994 utan att bevillningsgrunderna utvidgades.
41233: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-            Såsom arbetsgruppen konstaterade var Fin-
41234: handlingarna inom försvarsväsendets trupper             1ands krig 1939-1945 s.k. tota1a krig, som drab-
41235: såsom reservist, 1antvärnsman eller frivillig eller i   bade hela befolkningen hårt. Förutom frontvete-
41236: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an-      ranerna har många befo1kningsgrupper utan tve-
41237: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i         kan på ett avgörande sätt bidragit till att Finland
41238: strider inom trupper, hörande till operativ enhet       k1arade sig ur krigen som en sjä1vständig stat.
41239: med frontansvar eller inom dess område eller            Trots det ansåg arbetsgruppen att andra grupper
41240: också i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö-         inte skalljämställas med frontveteranerna och att
41241: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-        det tydligt bör medges att frontveteranerna har
41242: stridskrafternas flygenheter. De som haft andra         burit den tyngsta bördan i försvaret av vårt land.
41243: uppdrag utanför den operativa enheten har inte             Social- och hälsovårdsministeriet förordnade
41244: ansetts höra till dem som är berättigade till teek-     den 20 september 1995 biträdande avdelnings-
41245: en på samma sätt som de personer som tjänst-            chef Pekka Pitsinki att utreda och ge förslag till
41246: gjort i ovan uppräknade truppförband inom de            åtgärder som behövs för beviljandet av ett sär-
41247: operativa enheterna.                                    skilt teeken och rehabiliteringstjänster tili vissa
41248:    1 sina avgöranden har militärlänens staber           befolkningsgrupper som under krigstid och i di-
41249: följt den förteckning som respektive stab har låtit     rekt anslutning till kriget tjänstgjort i särskilt
41250: anstalten för krigshistorisk forskning göra upp         tunga och farliga uppdrag närmast jämförbara
41251: över de truppförband i fråga om vilka de som har        med frontförhållanden.
41252: tjänat i förbanden anses som frontmän enligt               På grundval av utredningarna utarbetade so-
41253: förordningen. Vi1ket år personen i fråga är född        cial- och hälsovårdsministeriet en regeringspro-
41254: har ingen betydelse med tanke på beviljandet av         position med ett lagförslag, vilket resulterade i en
41255: frontveterantecken. Det avgörande är om han             lag om rehabilitering för personer som tjänstgjort
41256: har eller inte har haft sådan tjänstgöring vid          i vissa uppdrag under Finlands krig (1 039/1997)
41257: fronten som avses i ovan nämnda förordning.             som trädde i kraft i början av 1998. Avsikten med
41258:    Den arbetsgrupp för utredande av frontvete-          lagen är att göra det möjligt att ordna rehabilite-
41259: rantecknen som social- och hälsovårdsministe-           ringstjänster för de personer som tjänstgjorde i
41260: riet tillsatt utredde isin promemoria (STM 1990/        vissa uppdrag i anslutning till krigen 1939-1945
41261: 19) å ena sidan möjligheterna att utvidga bevil-        och som inte har de frontveterantecken som för-
41262:                                            KK 242/1998 vp                                             5
41263: 
41264: utsätts i lagen om rehabilitering av frontvetera-      lagen beordrats tili tjänstgöring vid någon av
41265: ner. Dessa personer kommer inte att beviljas sär-      försvarsmaktens skolningscentraler. Den största
41266: skilda teeken utan ett intyg om deltagandet i          delen av de personer som enligt lagrummet kom-
41267: sådan tjänstgöring som avses i lagen.                  mer att omfattas av lagens tillämpningsområde
41268:    Enligt lagen kan rehabilitering som motsvarar       är 1926 födda personer som tjänstgjorde vid skol-
41269: rehabiliteringen för frontveteraner ges bl.a. per-     ningscentralerna under storoffensiven 1944.
41270: soner som under krigen med stöd av värnplikts-
41271: 
41272:      Helsingforsden 6 april 1998
41273: 
41274:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41275:                                           KK 243/1998 vp
41276: 
41277: Kirjallinen kysymys 243
41278: 
41279: 
41280: 
41281: 
41282:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Posiolie suunniteltavan poroteurasta-
41283:                                      mon taloudellisesta avustamisesta
41284: 
41285: 
41286:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41287: 
41288:    Posio on paitsi vahvaa maitotilojen myös po-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41289: rotalouden aluetta. Lukuporoja on yli kuusitu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41290: hattaja teurastettavien porojen määrä vuosittain    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41291: yli kolmetuhatta. Kunnan alueelta puuttuu kui-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41292: tenkin yhä poroteurastamo, vaikka EU on kiel-
41293: tänyt teurastamisen aidalla. Poroteurastamon                  Minkälaisella avustussummalla Halli-
41294: puuttuminenjohtuu siitä, ettei avustusta 2,2 mil-          tus on valmis tukemaan Posiolie suunni-
41295: joonan markan hankkeeseen ole saatu. Muiden                teltua poroteurastamoa?
41296: Lappiin aiemmin rakennettujen poroteurasta-
41297: mojen osalta avustus on ollut 75 %.
41298: 
41299:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998
41300: 
41301:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
41302: 
41303: 
41304: 
41305: 
41306:  280043
41307: 2                                         KK 243/1998 vp
41308: 
41309: 
41310: 
41311: 
41312:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41313: 
41314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Teurastamoiden käyttö ajoittuu tällä hetkellä
41315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hyvin lyhelle teurastuskaudelle, joten nykyisten
41316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teurastamoiden kapasiteetti ylittää suuresti tä-
41317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       mänhetkiset tarpeet ja teurasmäärät. Nykyistä
41318: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       teurastamokapasiteettia ja olemassa olevien teu-
41319: myksen n:o 243:                                     rastamoiden käyttöastetta on mahdollista huo-
41320:                                                     mattavasti tehostaa, mikäli patiskuntien välistä
41321:           Minkälaisella avustussummalla Halli-      yhteistoimintaa ja toiminnan suunnittelua pa-
41322:        tus on valmis tukemaan Posiolie suunni-      rannetaan siten, että patiskuntien porojen ko-
41323:        teltua poroteurastamoa?                      koaminen ja teurastukset ajoitetaan tarkoituk-
41324:                                                     senmukaisesti porrastaen.
41325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ottaen huomioon poronhoitoalueen etelä-
41326: vasti seuraavaa:                                    osan paliskuntakohtaiset suhteellisen pienet po-
41327:                                                     romäärät, erotuspaikkojen ja erotuksien suuren
41328:     ED-jäsenyyden johdosta poronhoitoalueen         määrän sekä pienporonomistajien suhteellisen
41329: teurastamotilanne ja -kapasiteetti kartoitettiin.   suuren osuuden, samoin kuin suoramyynnin
41330: Kartoituksen perusteella ryhdyttiin valtion tuel-   noin 75 %:n osuuden koko teurasmäärästä,
41331: la rakentamaan sellaista poroteurastamoverkos-      useampien teurastamoiden rakentaminen alueel-
41332: toa, joka täyttäisi EU:n vientiteurastamolle ase-   le ei ole tarkoituksenmukaista, varsinkin kun
41333: tetut vaatimukset. Tavoitteena oli, että suurin     otetaan huomioon paikallisen tiheän tieverkos-
41334: osa poroista olisi mahdollista teurastaa keskus-    ton tuomat hyvät kuljetusmahdollisuudet. Ra-
41335: teurastamotyyppisissä laitoksissa, jonne poroja     nuan poroteurastamon lisäksi toisen kiinteän
41336: voitaisiin kauempaakin kuljettaa. Eteläisen po-     teurastamon rahoittamista samalle alueelle, Po-
41337: ronhoitoalueen teurastamo rakennettiin Ranual-      siolle, valtion varoilla ei voida katsoa aiheellisek-
41338: le.                                                 si tai tarkoituksenmukaiseksi.
41339: 
41340:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
41341:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
41342:                                              KK 243/1998 vp                                               3
41343: 
41344: 
41345: 
41346: 
41347:                                           Tili Riksdagens Talman
41348: 
41349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             de begränsat tili en mycket kort slaktsäsong. De
41350: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             nuvarande slakteriernas kapacitet överskrider
41351: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         därför i hög grad nuvarande behov och slaktvo-
41352: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               lym. Det finns goda möjligheter att betydligt ef-
41353: spörsmål nr 243:                                        fektivare än för närvarande utnyttja den nuva-
41354:                                                         rande slakterikapaciteten och avsevärt höja ut-
41355:            Med hur stort bidragsbelopp är Reger-        nyttjandegraden för de slakterier som redan finns
41356:         ingen beredd att stöda det renslakteri som      om samarbetet mellan renbeteslagen och plane-
41357:         planeras i Posio?                               ringen av verksamheten utvecklas genom att
41358:                                                         verkställa samlandet av renbeteslagens renar och
41359:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slakterna enligt en ändamålsenlig tidtabell.
41360: anföra följande:                                           Med beaktande av det relativt låga antalet
41361:                                                         renar i renbeteslagen, det stora antalet platser för
41362:    Som en följd av EU-medlemskapet kartlades            skiljning och skiljningar samt den relativt stora
41363: slakterisituationen och kapaciteten inom ren-           andelen ägare av små renhjordar i den södra
41364: skötselområdet. Utgående från kartläggningen            delen av renskötselområdet, ävensom att direkt-
41365: inleddes med statligt stöd byggandet av ett nät-        försäljningen uppgår tili 75 % av hela slaktvoly-
41366: verk av renslakterier som fyller de fordringar EU       men i området, är det inte ändamålsenligt att
41367: ställer på exportslakterier. Målet var att göra det     bygga flera slakterier inom området. Detta un-
41368: möjligt att slakta större delen a v renarna i anlägg-   derstryks ytterligare av de goda transportmöjlig-
41369: ningar av centralslakterityp, tili vilka renarna        heter det täta lokala vägnätet erbjuder. Det kan
41370: kan transporteras också från avlägsnare trakter.        därför varken anses vara motiverat eller ända-
41371: Slakteriet för den södra delen av renskötselområ-       målsenligt att utöver Ranua renslakteri finansie-
41372: det byggdes i Ranua.                                    ra ett andra fast slakteri med statsmedel i Posio
41373:    Utnyttjandet av slakterierna är för närvaran-        inom samma verkningsområde.
41374: 
41375:      Helsingfors den 1 april 1998
41376: 
41377:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41378:                                           KK 244/1998 vp
41379: 
41380: Kirjallinen kysymys 244
41381: 
41382: 
41383: 
41384: 
41385:                                   Aulis Ranta-Muotio /kesk: Maataloudellisten yhdistysten verotuk-
41386:                                       sesta
41387: 
41388: 
41389:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41390: 
41391:    Tuloverolain 22 §:n mukaan maataloudelliset      kustannusten alentaminen tilatasolla. Nyt on en-
41392: yhdistykset, mm. maamiesseurat, jotka järjestä-     tistäkin tärkeämpää, että maataloudelliset järjes-
41393: vät jäsenilleen viljankuivatus-, leikkuupuinti-     töt hankkivat yhteiskoneitajäsentensä käyttöön.
41394: yms. konepalveluita, eivätjoudu maksamaanjä-        Tuloverotus aiheuttaa kuitenkin lisää kustan-
41395: seniltään perimistä maksuista tuloveroa. Maata-     nuksia ja paperityötä niin, että se jarruttaa toi-
41396: louden tultua arvonlisäverotuksen piiriin jotkin    minnan kehittämistä. Myös eriarvoisuus yhdis-
41397: edellä mainituista yhdistyksistä ovat myös il-      tysten ja niiden jäsenten välillä lisääntyy.
41398: moittautuneet arvonlisäverovelvollisiksi. Vaikka        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41399: toiminnan luonteessa ei ole tapahtunut mitään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41400: muutoksia entiseen verrattuna, ovat jotkin vero-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41401: toimistot tulkinneet nämä nyt myös tuloverotet-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41402: taviksi yhdistyksiksi.
41403:     Kyseessä olevat yhdistykset eivät pyri kerää-              Mitä Hallitus aikoo tehdä yleishyödyl-
41404: mään toiminnallaan voittoa, mutta joutuvat pe-             Iisinä TVL 22 §:n mukaan pidettävien
41405:  rimään sen verran käyttömaksuja, että tarvittava          maataloudellisten yhdistysten tulovero-
41406:  rakennus- ja konekanta voidaan pitää kunnossa             vapauden säilyttämiseksi silloinkin kun
41407:  sekä uusia.                                               ne ovat arvonlisäverotuksen piirissä?
41408:     Maatalouden EU-sopeutuksessa on keskeistä
41409: 
41410:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
41411:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
41412: 
41413: 
41414: 
41415: 
41416:  280043
41417: 2                                         KK 244/1998 vp
41418: 
41419: 
41420: 
41421: 
41422:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41423: 
41424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siten, että se on arvonlisäverovelvollinen vain, jos
41425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pi-
41426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     detään tuloverotuksessa elinkeinotulona. Yleis-
41427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-     hyödyllinen yhteisö voi kuitenkin hakeutua toi-
41428: ta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       minnastaan arvonlisäverovelvolliseksi arvon-
41429: sen n:o 244:                                        lisäverolain 12 §:n mukaisesti.
41430:                                                        Yleishyödyllisen yhteisön hakeutuminen ar-
41431:            Mitä Hallitus aikoo tehdä yleishyödyl-   vonlisäverovelvolliseksi toiminnasta, josta se ar-
41432:        lisinä TVL 22 §:n mukaan pidettävien         vonlisäverolain 4 §:n pääsäännön mukaan ei ole
41433:        maataloudellisten yhdistysten tulovero-      verovelvollinen, ei vaikuta sen verovelvollisuu-
41434:        vapauden säilyttämiseksi silloinkin kun      teen tuloverotuksessa. Yleishyödyllisen yhteisön
41435:        ne ovat arvonlisäverotuksen piirissä?        tulo on siten tuloverotuksessa verovapaata tuloa,
41436:                                                     ellei kysymys ole niin laajamittaisesta toiminnas-
41437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta, että tuloa voitaisiin pitää elinkeinotulona.
41438: vasti seuraavaa:                                       Yleishyödyllisinä yhteisöinä pidettävien maa-
41439:                                                     taloudellisten yhdistysten tuloverovapauden säi-
41440:    Tuloverolain 22 §:n 2 momentin mukaan yleis-     lyttäminen silloinkin, kun nämä ovat hakeutu-
41441: hyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun           neet toiminnastaan arvonlisäverovelvollisiksi, ei
41442: muassa maatalous- ja maamiesseuraa. Saman           edellytä lainmuutosta. Yksittäisten yhteisöjen
41443: lain 23 §:n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on      verovelvollisuutta koskevissa ratkaisuissa ovat
41444: verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.        normaalit muutoksenhakukeinot käytettävissä.
41445:    Arvonlisäverolain 4 §:n mukaan yleishyödylli-    Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä mm. kysy-
41446: sen yhteisön arvonlisäverovelvollisuus on kyt-      jän tarkoittamasta näkökulmasta.
41447: ketty sen verovelvollisuuteen tuloverotuksessa
41448: 
41449:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
41450: 
41451:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
41452:                                          KK 244/1998 vp                                            3
41453: 
41454: 
41455: 
41456: 
41457:                                       Tili Riksdagens Talman
41458: 
41459:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    skattskyldigt endast om den inkomst som har
41460: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     erhållits från den verksamhet som det bedrivit
41461: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   anses som näringsinkomst i inkomstbeskattning-
41462: man Aulis Ranta-Muotio undertecknade spörs-        en. Ett allmännyttigt samfund kan dock enligt
41463: mål nr 244:                                        12 § mervärdesskattelagen ansöka om att bli mer-
41464:                                                    värdesskattskyldigt för sin verksamhet.
41465:           Vad ämnar Regeringen göra för att           Att ett allmännyttigt samfund ansöker om att
41466:        bibehålla inkomstskattefriheten för att     bli mervärdesskattskyldigt för en verksamhet,
41467:        lantbruksföreningar som enligt 22 § ISkL    för viiken det enligt huvudregeln i 4 § mervärdes-
41468:        skall anses som allmännyttiga, även när     skattelagen inte är skattskyldigt, påverkar inte
41469:        de omfattas av mervärdesbeskattningen?      dess skattskyldighet i inkomstbeskattningen. In-
41470:                                                    komsten för ett allmännyttigt samfund är således
41471:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skattefri i inkomstbeskattningen, om det inte är
41472: anföra följande:                                   fråga om en så omfattande verksamhet att in-
41473:                                                    komsten kan anses som näringsinkomst.
41474:    Enligt 22 § 2 mom. inkomstskattelagen kan          Att bibehålla inkomstskattefriheten för lant-
41475: som allmännyttiga samfund bl.a. anses lant-        bruksföreningar som skall anses som allmännyt-
41476: brukssällskap och lantmannagillen. Enligt 23 § i   tiga samfund även när de ansökt om att bli mer-
41477: samma lag är allmännyttiga samfund skattskyl-      värdesskattskyldiga för sin verksamhet förutsät-
41478: diga för inkomst av näringsverksamhet.             ter ingen lagändring. 1 fråga om avgöranden gäl-
41479:    Enligt 4 § mervärdesskattelagen hänger mer-     lande skattskyldigheten för enskilda samfund
41480: värdesskattskyldigheten för ett allmännyttigt      kan normala rättsmedel användas. Regeringen
41481: samfund samman med dess skattskyldighet i in-      följer bl.a. från spörsmålsställarens synpunkt hur
41482: komstbeskattningen så att det är mervärdes-        situationen utvecklas.
41483: 
41484:      Helsingfors den 7 mars 1998
41485: 
41486:                                                                          Minister Jouko Skinnari
41487:                                             KK 245/1998 vp
41488: 
41489: Kirjallinen kysymys 245
41490: 
41491: 
41492: 
41493: 
41494:                                    Mikko Elo /sd: Emissiovoittojenja korkotulojen huomioon ottami-
41495:                                       sesta talousarvion menokehyksissä
41496: 
41497: 
41498:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41499: 
41500:    Vuonna 1997 siirryttiin valtion velan korko-       lanteesta ja myös valtion velanhoidon linjaukses-
41501: menojen nettoutusmenettelyyn, jossa bruttokor-        ta, olisi budjettikäytännössä harkittava paluuta
41502: komenoista vähennetään obligaatiolainojen             aiempaan käytäntöön. Korkotulot ja emissiovoi-
41503: emissioiden yhteydessä syntyvät korkotulot ja         tot tulisi kirjata sekalaisiin tuloihin ja korkome-
41504: emissiovoitot.                                        not esittää bruttomääräisinä.
41505:    Valtion obligaatiopainotteisen lainanoton ta-         Uudistus selkeyttäisi myös finanssipolitiikan
41506: kia emissiovoitot ja korkojen tuloutukset nousi-      keskeisimmän ohjausvälineen, menokehyksen,
41507: vat viime vuonna arviolta 8 mrd. markkaan ylit-       asetannan perusteita.
41508: täen budjetoidun määrän noin 4 mrd. markalla ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41509: pienentäen samalla määrällä budjettitalouden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41510: hyväksytyn menoarvion loppusummaa.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41511:    Hallituksen päättämät uudet menokehykset           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41512: vuosille 1999-2002 asetettiin viime vuoden bud-
41513: jettitalouden edellä mainituista poikkeuksellisis-              Pitääkö Hallitus oikeana menettelyä,
41514: ta tekijöistä syntyneen menotason pohjalta.                  jolla emissiovoitot ja korkojen tuloutuk-
41515:    Koska obligaatiolainojen korkojen tuloutuk-               set otetaan huomioon päätettäessä ta-
41516: set ja emissiovoitot riippuvat paljolti markkinati-          lousarvion menokehyksistä?
41517: 
41518:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
41519: 
41520:                                              Mikko Elo /sd
41521: 
41522: 
41523: 
41524: 
41525:  280043
41526: 2                                        KK 245/1998 vp
41527: 
41528: 
41529: 
41530: 
41531:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41532: 
41533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viitataan, vaan valtiontalouden tasapainolle ase-
41534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tettu tavoite. Valtiontalouden alijäämään net-
41535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toutuksilla tai niiden purkamisilla aikaansaa-
41536: j~senen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          tu menojen loppusumman muutos ei vaikuta mi-
41537: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tenkään.
41538: 245:                                                    Jos emissiovoitto- ym. tulojen nettoutus me-
41539:                                                     nopuolelle purettaisiin ja siirryttäisiin takaisin
41540:           Pitääkö Hallitus oikeana menettelyä,      bruttomääräiseen budjetointiin, valtiontalouden
41541:        jolla emissiovoitot ja korkojen tuloutuk-    alijäämäarvio ei värähtäisi mitenkään. Muutos ei
41542:        set otetaan huomioon päätettäessä ta-        vaikuttaisi kehysten mitoitusharkintaan muissa
41543:        lousarvion menokehyksistä?                   pääluokissa kuin valtionvelan pääluokassa, jo-
41544:                                                     hon jouduttaisiin tekemään muutoksen aiheutta-
41545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ma tekninen korotus.
41546: vasti seuraavaa:                                        Toinen asia on, että emissiovoitto- ym. tulojen
41547:                                                     kertymäarvioiden muutokset vaikuttavat sekä
41548:    Talousarvion valtionvelan pääluokassa on         brutto- että nettobudjetoinnissa budjetin lainan-
41549: vuonna 1997 ollut nettoutettuna eli menojen lop-    ottotarpeeseen eli alijäämään. Tämän vuoksi
41550: pusummaa vähentävänä tekijänä noin 8 miljar-        huomattavilla arviomuutoksilla on luonnollises-
41551: dia markkaa emissiovoitto- ym. tuloja. Vastaava     ti vaikutusta harkittaessa eri hallinnonalojen hy-
41552: määrä on vuoden 1998 talousarviossa noin 5,8        väksyttävissä olevien menojen tasoja.
41553: miljardia markkaa. Summa tulee edelleen pie-            Todettakoon, että talousarvion menopuolella
41554: nenemään ensi vuoden talousarviossa.                on nettoutettuna edellä mainittujen lisäksi paljon
41555:    Valtioneuvoston menokehyspäätöksessä ovat        muitakin tuloeriä, jotka pienentävät määräraho-
41556: mukana myös valtionvelan menot, joten emissio-      jen tasoja. Virastojen maksutulot on esim. sään-
41557: voitto- ym. tulojen kehitys vaikuttaa kehyslukui-   nönmukaisesti nettobudjetoitu. Muutokset näis-
41558: hin. Kehyslukujen taustalla on oletus mainittu-      sä tuloissa näkyvät myös kehysluvuissa.
41559: jen tulojen määristä eri vuosina. Emissiovoitto-        Valtiovarainministeriön mielestä kysymys
41560: ym. tulojen arviointi on poikkeuksellisen vaikea-   emissiovoitto- ym. tulojen brutto- tai nettobudje-
41561: ta ja arvioita joudutaankin usein tarkistamaan.     toinnista on tekninen, eikä sillä ole käytännössä
41562:    Jos valtionvelan nettomääräistä kehyslukua        asioihin vaikuttavaa merkitystä. Molempien jär-
41563: tai määrärahaa joudutaan tarkistamaan, se ei        jestelmien kanssa voidaan hyvin toimia. Muuta-
41564: automaattisesti johda muiden pääluokkien ke-         ma vuosi sitten lakia muutettiin siten, että siirryt-
41565: hyslukujen tai määrärahojen tarkistamiseen. Ke-     tiin nettobudjetointiin. Koska päinvastaiseen
41566: hyslukujen mitoituksen lähtökohtana ei ole bud-      muutokseen ei ole ilmennyt erityisiä perusteita,
41567: jetin menojen loppusumma, kuten kysymyksessä         sellaista ei tällä hetkellä harkita.
41568: 
41569:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
41570: 
41571:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
41572:                                            KK 245/1998 vp                                             3
41573: 
41574: 
41575: 
41576: 
41577:                                        Tili Riksdagens Talman
41578: 
41579:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mål som uppställts för balansen i statsekonomin.
41580: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          En ändring av utgifternas slutsumma genom net-
41581: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      tobudgeteringar i fråga om underskottet i stats-
41582: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr          ekonomin eller en upplösning av dessa ändrar
41583: 245:                                                 ingenting.
41584:                                                         Om nettobudgeteringen av emissionsvinster
41585:            Anser Regeringen att ett sådant förfa-    och andra intäkter tili utgifts sidan upplöstes och
41586:         rande är riktigt, som innebär att emis-      man återgick till bruttobudgetering, skulle detta
41587:         sionsvinster och intäktsföring av räntor     inte rubba det beräknade underskottet i statseko-
41588:         beaktas då beslut fattas om budgetens        nomin med en tum. Ändringen skulle inte inver-
41589:         utgiftsramar?                                ka på dimensioneringen av ramarna i andra hu-
41590:                                                      vudtit1ar än i huvudtiteln för statsskulden, med
41591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en teknisk höjning av denna som följd.
41592: anföra följande:                                        Det är en annan sak att ändringar i det beräk-
41593:                                                      nade inkomstutfallet i fråga om emissionsvinster
41594:    1 statsbudgeten för 1997 har under huvudtiteln    och andra intäkter både vid brutto- och netto-
41595: statsskulden ca 8 mrd mk i emissionsvinster och      budgetering påverkar behovet av upplåning i
41596: andra intäkter nettobudgeterats, m.a.o. som en       budgeten, dvs. underskottet. Stora omkastningar
41597: faktor som minskar utgifternas slutsumma.            i beräkningarna har därför naturligtvis en bety-
41598: Motsvarande belopp i 1998 års budget är ca           delse då man överväger vilka utgiftsnivåer som är
41599: 5,8 mrd mk. Summan kommer ytterligare att            godtagbara inom olika förvaltningsområden.
41600: minska i nästa års budget.                              Mao kan konstatera att också många andra
41601:    1 statsrådets beslut om utgiftsramarna ingår      inkomstposter nettobudgeterats på utgiftssidan i
41602: också utgifterna för statsskulden, vilket betyder    budgeten förutom de ovaq_ nämnda, vilket mins-
41603: att utvecklingen av emissionsvinster och andra       kar på anslagens storlek. Ambetsverkens avgift-
41604: intäkter inverkar på rambeloppen. Bakom ram-         sinko!.Jlster har t.ex. regelmässigt nettobudgete-
41605: beloppen ligger ett antagande om storleken av        rats. Andringarna i dessa inkomster syns också i
41606: nämnda intäkter under olika år. Det är exceptio-     rambeloppen.
41607: nellt svårt att beräkna storleken på emissions-         Finansministeriet anser att spörsmålet om
41608: vinster och andra intäkter och ofta måste beräk-     brutto- eller nettobudgetering av emissionsvins-
41609: ningarna också justeras.                             ter och andra intäkter är en fråga av teknisk natur
41610:    Om ett nettorambelopp eller anslag som gäller     som i praktiken inte har någon för sakerna avgö-
41611: statsskulden måste justeras, så leder det inte au-   rande betydelse. Man kan mycket väl leva med
41612: tomatiskt tili en justering av rambeloppen eller     båda systemen. För några år sedan ändrades
41613: anslagen inom de andra huvudtitlarna. Vid di-        lagen så att man övergick tili nettobudgetering.
41614: mensioneringen av rambeloppen är utgång~            Eftersom någon särskild motivering för en
41615: punkten inte budgetens slutsumma avseende ut-        ändring åt det motsatta hållet inte framkommit,
41616: gifterna, så som spörsmålet låter förstå, utan de    övervägs en sådan inte för närvarande.
41617: 
41618:        Helsingfors den 27 mars 1998
41619: 
41620:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
41621:                                            KK 246/1998 vp
41622: 
41623: 
41624: Kirjallinen kysymys 246
41625: 
41626: 
41627: 
41628: 
41629:                                   Timo Ihamäki /kok: Työllisyyden hoidosta
41630: 
41631: 
41632: 
41633:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41634: 
41635:    Työllisyyden vähentämiseksi on ehdotettu          alaan panostettaisiin esimerkiksi miljardi mark-
41636: monenlaisia ratkaisuja. Yksi tehokas keino vä-       kaa vuodessa, tulokset alkaisivat varmasti näkyä
41637: hentää työllisyyttä olisi panostaa tietotekniikan    jo viidessä vuodessa.
41638: työvoiman koulutukseen ja alan taitotiedon ke-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41639: hittämiseen.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41640:    Tälle asialle on tilausta. Tietotekniikan työ-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41641: paikkoja on valtavasti enemmän kuin työnteki-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41642: jöitä, eli alalla on työvoimapula. Lisäksi Suomel-
41643: la on jo nyt hyvä asema tietotekniikan osaajana                Onko Hallituksella tarkoitus panostaa
41644: ja viejänä. Ongelmana on se, että alaan ei ole              tietotekniikan työvoiman koulutukseen
41645: satsattu varoja tarpeeksi. Jos tietotekniikan               ja alan taitotiedon kehittämiseen?
41646: 
41647:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
41648: 
41649:                                          Timo Ihamäki /kok
41650: 
41651: 
41652: 
41653: 
41654:  280043
41655: 2                                            KK 246/1998 vp
41656: 
41657: 
41658: 
41659: 
41660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          alalla vaaditaan momtatto-osaamista, jolloin
41662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tutkinnot sinänsä eivät ole itseisarvo. Tällaista
41663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koulutusta on käynnissä noin 850 opiskelijalle.
41664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-              Olemme saaneet hyvää palautetta näistä työ-
41665: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           elämäläheisesti toteutetuista tietoteollisuuden
41666: 246:                                                    koulutushankkeista niin työnantajilta kuin opis-
41667:                                                         kelijoiltakin. Tarkoitus onkin laajentaa toimin-
41668:           Onko Hallituksella tarkoitus panostaa         taa entisestään.
41669:        tietotekniikan työvoiman koulutukseen                ATK-koulutusta sisältyy työvoimakoulutuk-
41670:        ja alan taitotiedon kehittämiseen?               seen läpäisyperiaatteella, eli erilaisiin ammatilli-
41671:                                                         siin jaksoibio kytketään kyseisen alan tietotek-
41672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            niikkavalmiuksien opiskelua. Varsinaisia ATK-
41673: vasti seuraavaa:                                        koulutuksen koulutusnimikkeitä ovat mm. suun-
41674:                                                         nittelijat, ohjelmoijat, mikrotukihenkilöt ja ope-
41675:     Työministeriössä on tiedostettu tietoteollisuu-     raattorit, joissa aloittaneita oli viime vuonna rei-
41676: den rekrytointiongelmat. Työvoimakoulutukse-            lut 3 300. Suurin ryhmä on kuitenkin ATK:n
41677: lla järjestetään melko laajasti erilaista sähkö- ja     perusteisiin ja käyttövalmiuksiin sekä eri ATK-
41678: tietotekniikka-, elektroniikka-, tietoliikenne- ja      sovelluksiin valmentava koulutus. Opiskelijoilla
41679: tietojenkäsittelyalojen koulutusta. Esimerkiksi         on muun muassa mahdollisuus suorittaa ATK-
41680: vuonna 1997 kyseisillä aloilla aloitti työvoima-        ajokortti. Toimenpiteellä pyritään ehkäisemään
41681: koulutuksen yli 16 300 opiskelijaa.                     muutoinkin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöi-
41682:     Tutkintotavoitteista muuntokoulutusta on            tä syrjäytymästä myös tietoyhteiskunnan ulko-
41683: työvoimakoulutuksena järjestetty lähinnä insi-          puolelle ja antamaan perusvalmiudet tietoteknii-
41684: nööreille ja merkonomeille. TE-keskuksille teh-         kasta mahdollisia ammatillisia opintoja silmällä
41685: dyn kyselyn perusteella tällä hetkellä on käynnis-      pitäen. ATK-alan opiskelun aloittaneita oli
41686: sä muuntokoulutusta noin 300 opiskelijalle.             vuonna 1997 noin 12 700. Lisäksi koulutettiin
41687: Näistä insinöörikoulutusta on noin 25 %ja 75%           sähkö- ja elektroniikka-asentajia, mekatroniik-
41688: datanomikoulutusta. TE-keskukset ovat valmii-           ka-asentajia ja tietokone- ja tietoliikenneasenta-
41689: ta nostamaan muuntokoulutuksen määrää: alus-            jia noin 3 400.
41690: tavat arviot ovat 100-120 aloittavaa vuositasol-            Kaiken kaikkiaan työhallinnon panos tieto-
41691: la.                                                     teollisuuden koulutustarpeiden tyydyttämisessä
41692:     Tutkintotavoitteista muuntokoulutusta laa-          on merkittävä. Työministeriö tulee jatkamaan
41693: jempi kokonaisuus on opistotason tai korkea-             alanjärjestöjen kanssa käynnistynyttä yhteistyö-
41694: koulutason omaaville henkilöille järjestettävä          tä yritysläheisten koulutusmallien kehittämisek-
41695: tietoteollisuuden koulutus, joka johtaa tutkinto-       si. Työministeriö on myös sitoutunut omalta
41696: jen osiin. Koulutustarpeet tässä kokonaisuudes-          osaltaan rahoittamaan ja toteuttamaan opetus-
41697: sa tulevat yrityksiltä ja alan järjestöiltä ja koulu-    ministeriön vastuualueeseen kuuluvaa tietoteol-
41698: tusohjelmat laaditaan tältä perustalta. Työnan-          lisuuden lisäkoulutusohjelmaa. Työvoimakoulu-
41699: tajat osallistuvat sekä koulutussuunnitelmien            tuksena toteutetaan ohjelman muuntokoulutus-
41700: laadintaan että opiskelijavalintoihin ja osa kou-        ta. Ohjelma on laadittu vuosille 1998-2002.
41701: lutuksesta toteutetaan työpaikoilla. Opiskelijoi-        Alustavien arvioiden mukaan työministeriön ra-
41702: den aikaisempi koulutustausta on hyvin moni-             hoituspanos ohjelmassa olisi noin 118 miljoonaa
41703: nainen. Alanjärjestöjen mukaan teknillinen poh-          markkaa.
41704: jakoulutus ei läheskään aina ole tarpeen, vaan
41705: 
41706:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
41707: 
41708:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
41709:                                            KK 246/1998 vp                                              3
41710: 
41711: 
41712: 
41713:                                         Tili Riksdagens Talman
41714: 
41715:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      how, varvid examina som sådana inte utgör nå-
41716: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        got värde i sig. Dylik utbildning pågår för ca 850
41717: 1em av statsrädet översänt följande av riksdagsle-    studerande.
41718: damot Timo Ihamäki undertecknade spörsmäl                Vi har både av arbetsgivarna och av stude-
41719: nr 246:                                               randena fått god respons på dessa utbildnings-
41720:                                                       projekt inom informationsindustrin, som ge-
41721:           Ämnar Regeringen investera i utbild-        nomförts i nära samarbete med arbetslivet. Me-
41722:        ning för informationsteknisk arbetskraft       ningen är därför att bredda verksamheten.
41723:        och i utvecklandet av know-how inom               ADB-utbildning ingår i arbetskraftsutbild-
41724:        branschen?                                     ning genom integrering, dvs. studier i informa-
41725:                                                       tionstekniska fårdigheter inom den relevanta
41726:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt         branschen kopplas tili olika yrkesavsnitt. Den
41727: anföra följande:                                      egentliga nomenklaturen inom ADB-utbildning-
41728:                                                       en omfattar bl.a. planerare, programmerare, per-
41729:     Vid arbetsministeriet har man varit medveten      sondatorkonsulenter och operatörer bland vilka
41730: om rekryteringsproblemen inom informationsin-         det i fjol fanns drygt 3 300 nybörjare. Den största
41731: dustrin. Som arbetskraftsutbildning anordnas pä       gruppen utgörs emellertid av utbildning som för-
41732: tämligen bred basis olika former av utbildning        bereder för grunderna för ADB, därtill ansluten
41733: inom ei- och informationsteknik, elektronik, da-      användningsberedskap och olika ADB-tillämp-
41734: takommunikation och databehandlingsbran-              ningar. Studerandena har bland annat möjlighet
41735: scher. T.ex. 1997 inledde över 16 300 studerande      att ta ett ADB-körkort. Genom åtgärden försö-
41736: arbetskraftsutbildning inom dessa branscher.          ker man förhindra att personer som också annars
41737:     Examensinriktad utbildning med ny inrikt-         riskerar utslagning skall slås ut också från infor-
41738: ning har i form av arbetskraftsutbildning ordnats     mationssamhället samt ge grundläggande fårdig-
41739: främst ät ingenjörer och merkonomer. Enligt en        heter i informationsteknik med tanke på even-
41740: förfrägan riktad tili arbetskrafts- och näringscen-   tuella yrkesstudier. År 1997 in1edde ca 12 700
41741: tralerna pägär för närvarande utbildning med ny       personer studier inom ADB-branschen. Därtill
41742: inriktning för ca 300 studerande. Av dessa fär ca     utbildades ca 3 400 ei- och elektronikinstallatö-
41743: 25% ingenjörsutbildning och 75% datanomut-            rer, mekanotrikinstallatörer samt dator- och da-
41744: bildning. T&E-centralerna är redo att öka voly-       takommunikationsinstallatörer.
41745: men för utbildning med ny inriktning: de prelimi-        Allt som allt är arbetsförvaltningens insats
41746: nära uppskattningarna är 100-120 nybörjare pä         betydande då det gäller att tillfredsställa utbild-
41747: årsnivå.                                              ningsbehovet inom informationsindustrin. Ar-
41748:     En större helhet än den examensinriktade ut-      betsministeriet kommer att fortsätta det samar-
41749:  bildningen med ny inriktning utgörs av utbild-       bete som inletts med organisationerna inom
41750:  ning inom informationsindustrin för personer pä      branschen för att utveckla företagsrelaterade ut-
41751:  institutnivå eller högskolenivå och som leder tili   bildningsmodeller. Arbetsministeriet har också
41752:  delar av examina. Utbildningsbehoven inom            för egen del förbundit sig att finansiera och ge-
41753:  denna helhet kommer från företag och organisa-       nomföra det tilläggsutbildningsprogram inom
41754:  tioner inom branschen och utbildningsprogram-        informationsindustrin som hör tili undervis-
41755:  men utformas utgående härav. Arbetsgivarna           ningsministeriets ansvarsområde. Den i pro-
41756:  deltar både i utformandet av utbildningsplaner-      grammet ingående utbildningen med ny inrikt-
41757:  na och i elevantagningen, och en del av utbild-      ning verkställs i form av arbetskraftsutbildning.
41758:  ningen sker på arbetsplatserna. Studerandenas        Programmet har utarbetats för 1998-2002. En-
41759:  tidigare utbildningsbakgrund är mycket mångsi-       ligt preliminära uppskattningar skulle arbetsmi-
41760:  dig. Enligt organisationerna inom branschen är       nisteriets finansieringsinsats i programmet vara
41761:  teknisk grundutbildning tillnärmelsevis inte all-    ca 118 miljoner mark.
41762:  tid nödvändig, utan det krävs mångsidig know-
41763:       Helsingfors den 2 april 1998
41764: 
41765:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
41766:                                              KK 247/1998 vp
41767: 
41768: Kirjallinen kysymys 247
41769: 
41770: 
41771: 
41772: 
41773:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Biofyysikoiden koulutuksesta Oulun yliopis-
41774:                                        tossa
41775: 
41776: 
41777:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41778:    Oulun yliopisto on päättänyt sisäisillä päätök-     tekee se, että nyt olisi viranhaltijan eläköitymisen
41779: sillään lopettaa biofyysikkokoulutuksen. Tänä          yhteydessä mahdollisuus ohjata biofysiikan alal-
41780: syksynä ei enää oteta uusia opiskelijoita, ja bio-     la tutkimusalaakin, jos sellaiseen olisi tarvetta.
41781: fysiikan varsinaisen professorin virka lakkaute-       Tärkeintähän on, ettei itse työelämän tunnista-
41782: taan, kun sen nykyinen viranhaltijajää eläkkeelle      maa koulutusalaa hävitetä.
41783: kesän alussa. Nykyiset opiskelijat "hoidetaan              Mielenkiintoisella tavalla sekä opiskelijat että
41784: pois" neljäksi vuodeksi täytettävän apulaispro-        teollisuus ovat varsin voimakkaasti reagoineet
41785: fessuurin avulla.                                      Oulun yliopiston ratkaisuun. Alan opiskelijoiden
41786:     Yliopistoissa ja korkeakouluissa on tehty vii-     osalta tämä on erityisen mielenkiintoista, sillä
41787: me vuosina runsaasti uudelleenarviointeja, joten       nythän luulisi parhaillaan opiskelevien työn-
41788: siinä suhteessa em. tapauksessa ei ole mitään          saantimahdollisuuksien parantuvan, kun kilpai-
41789: uutta ja ihmeellistä. Ihmeelliseksi ja jopa käsittä-   lijoita ei tule lisää. Tämä ei ole kuitenkaan em.
41790: mättömäksi tämän tapauksen tekee mm. se, että          syystä relevantti asetelma.
41791: Oulun yliopistosta valmistuneet biofyysikot ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41792: sijoittuneet varsin hyvin työelämään. Jo toisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41793: opiskeluvuoden kesällä teollisuus on houkutellut       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41794: alan opiskelijat harjoittelemaan ja samalla konk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41795: reettisesti töihin. Aikana, jolloin usein koulute-
41796: taan nuoria ja vähän iäkkäämpiäkin henkilöitä                    Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Ou-
41797: akateemisiin tehtäviin, joita ei ole nykyisellään             lun yliopisto tosiasiallisesti lopettaa bio-
41798: palkallisina ainakaan kotimaassa, kuvatunlai-                 fysiikoiden koulutuksen, vaikka yliopis-
41799: nen ratkaisu tuntuu käsittämättömältä.                        tosta ko. alalle valmistuneet ovat sijoittu-
41800:     Tavallista käsittämättömämmäksi ratkaisun                 neet hyvin työelämään?
41801: 
41802:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
41803: 
41804:                                           Erkki Pulliainen /vihr
41805: 
41806: 
41807: 
41808: 
41809: 280043
41810: 2                                           KK 247/1998 vp
41811: 
41812: 
41813: 
41814: 
41815:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41816: 
41817:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolet vuosina 1991-97. Tohtorin tutkintoja on
41818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suoritettu 4, joista yksi 1990-luvulla. Kahdessa
41819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ulkopuolisessa arvioinnissa todetaan, että biofy-
41820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       siikan tutkimuksen taso ei ole ollut kovin korkea.
41821: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Oulun yliopiston menestyksekkäin painoala,
41822: 247:                                                  biotekniikka, on kasvanut voimakkaasti ja sen
41823:                                                       johdosta yliopiston sisällä on tehty uudelleenjär-
41824:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että Ou-     jestelyjä. Tässä kehittämistyössä painotetaan
41825:        lun yliopisto tosiasiallisesti lopettaa bio-   opetusministeriön työryhmän linjausten mukai-
41826:        fysiikoiden koulutuksen, vaikka yliopis-       sesti rakennebiologiaa. Kehittämistyöhön on
41827:        tosta ko. alalle valmistuneet ovat sijoittu-   kohdistettu tutkimuksen lisärahoitusohjelman ja
41828:        neet hyvin työelämään?                         yliopiston omia voimavaroja. Vuosien 1997-98
41829:                                                       aikana yliopisto panostaa 8 milj. markkaa
41830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          NMR-spektroskopiaan ja röntgenkristallografi-
41831: vasti seuraavaa:                                      aan.
41832:                                                           Kyseessä oleva professorin virka kohdenne-
41833:     Yliopistojen kehittämisessä on viime vuosina      taan biotekniikan alalle (makromolekyylien
41834: korostettu niiden profiloitumista ja rakenteellis-    NMR-spektroskopinen rakennetutkimus) ja pe-
41835: ta kehittämistä. Tavoitteena on, että yliopistot      rustuu yliopiston hallituksen linjaukseen vuonna
41836: voivat näin parantaa keskeisillä osaamisalueil-        1996. Myös uudelleenkohdennettuna virka pal-
41837: laan toimintansa laatua ja vastata sitä kautta        velee myös biofysiikan opetusta ja tutkimusta.
41838: entistä paremmin yhteiskunnan yliopistoille               Samanaikaisesti yliopiston hallitus kohdensi
41839: asettamiin haasteisiin. Tätä kehittämistyötä on       biofysiikan alalle apulaisprofessuurin neljän
41840: tehty toiminta ympäristössä, joka on entistä kan-     vuoden ajaksi. Virkasuhteeseen on 14 hakijaa ja
41841: sainvälisempi ja jossa korostuu toiminnan talou-      se täytetään mahdollisimman pian.
41842: dellisuuden merkitys.                                     Biofysiikan koulutuksen ja tutkimuksen jat-
41843:     Tässä kehityksessä päätäntävaltaa on ohjattu      kuminen vuoden 2002jälkeen arvioidaan ja pää-
41844: entistä enemmän yliopistoille itselleen. Yliopis-     tetään myöhemmin saavutettujen tulosten ja vi-
41845: tot voivat itse päättää virkojensa perustamisesta     ranhaltijan suuntautuneisuuden pohjalta. Mikäli
41846: ja lakkauttamisesta sekä koulutusohjelmien            toiminta on tuloksellista ja tarkoituksenmukais-
41847: suuntautumisvaihtoehdoista. 1.8.1998 voimaan          ta, niin fysikaalisten tieteiden laitos voi suunnata
41848: tulevan uuden yliopistolain myötä yliopistot          lisäpanostusta alalle.
41849: täyttävät kaikki virkansa, professorin virat mu-          Opiskelijoita fysikaalisten tieteiden koulutus-
41850: kaan lukien. Opetusministeriö päättää yliopis-        ohjelmaan otetaan entisessä laajuudessa ja he
41851: toille myönnettävistä määrärahoista ja yliopisto-     voivat suunnata opiskelunsa edelleen myös bio-
41852: jen koulutusaloista ja -ohjelmista.                   fysiikkaan, mutta myöskin lääketieteen teknolo-
41853:     Biofysiikka on Oulun yliopiston fysikaalisten     giaan, josta on maininta uuden apulaisprofes-
41854: tieteiden koulutusohjelmassa yksi suuntautumis-       suurin tehtävässä.
41855: vaihtoehto. Sen kehittäminen tai lopettaminen             Oulun yliopistossa tehdyn selvityksen mu-
41856: kuuluu nykyisten säädösten puitteissa yliopistol-     kaan biofyysikkojen työllisyystilanne on suhteel-
41857: le itselleen. Biofysiikan opetuksessa ja tutkimuk-    lisen hyvä. Alan tutkintoja suorittaneista yhä
41858: sessa Oulun yliopistossa on yksi professorin, yksi    kasvava osuus on työllistymässä tietoteollisuu-
41859: yliassistentin ja yksi assistentin virka. Toiminta    den yrityksiin yksityiselle sektorille. Työmarkki-
41860: on painottunut peruskoulutukseen. Perustutkin-        noiden muutos on nopeaa ja ennakointia tulevai-
41861: toja on vuodesta 1979 alkaen suoritettu 67,joista     suudesta on vaikea tehdä.
41862:                                             KK 247/1998 vp                                           3
41863: 
41864:    Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että   mivaltansa puitteissa tulevaisuutta koskevat rat-
41865: biofysiikan opetus ja tutkimus Oulun yliopistos-      kaisut käynnissä olevan toiminnan arviointiin
41866: sa ei ole lakkaamassa. Oulun yliopisto tekee toi-     perustuen.
41867: 
41868:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
41869: 
41870:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
41871: 4                                            KK 247/1998 vp
41872: 
41873: 
41874: 
41875: 
41876:                                          Tili Riksdagens Talman
41877: 
41878:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vilka hälften avlagts under 1991-97. Antalet
41879: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         doktorsexamina uppgår ti114, av vilka en examen
41880: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       på 1990-talet.1 två externa utvärderingar konsta-
41881: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         teras att nivån på forskningen i biofysik inte har
41882: 247:                                                   varit särskilt hög.
41883:                                                            Uleåborgs universitets mest framgångsrika
41884:            Hur ställer sig Regeringen till att Uleå-   tyngdpunktsområde, bioteknik, har vuxit kraf-
41885:         borgs universitet de facto drar in utbild-     tigt och på grund av detta har det gjorts vissa
41886:         ningen av biofysiker, trots att de som ut-     omorganiseringar inom universitetet. Utgående
41887:         examinerats från universitetet inom detta      från de riktlinjer som en arbetsgrupp vid under-
41888:         område har placerat sig väl i arbetslivet?     visningsministeriet dragit upp ges strukturbiolo-
41889:                                                        gin stor vikt i detta utvecklingsarbete. Utveck-
41890:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lingsarbetet har finansierats via programmet för
41891: anföra följande:                                       ökad forskningsfinansiering och av universitetet.
41892:                                                        Under 1997-98 satsar universitetet 8 milj. mark
41893:    Vid utvecklingen av universiteten har man           på NMR-spektroskopi och röntgenkristallogra-
41894: under de senaste åren lagt vikt vid profilering och    fi.
41895: strukturell utveckling. Målet är att universiteten         Professorstjänsten i fråga har inriktningen
41896: på detta sätt skall förbättra kvaliteten på verk-      bioteknik (makromolekylär NMR-spektrosko-
41897: samheten på sina centrala kompetensområden             pisk strukturforskning). Denna placering base-
41898: och den vägen bättre svara på de utmaningar som        ~ilr sig på universitetsstyrelsens riktlinjer 1996.
41899: samhället ställer på universiteten. Detta utveck-      Aven med den nya inriktningen betjänar tjänsten
41900: lingsarbete har gjorts i en miljö som är allt inter-   undervisningen och forskningen i biofysik.
41901: nationellare och där resurshushållningen i verk-           Samtidigt har universitetets styrelse anvisat
41902: samheten får allt större betydelse.                    biotekniken en tjänst som biträdande professor
41903:    1 denna utveckling har beslutanderätten i allt      för fyra år. Tjänsteförhållandet har sökts av 14
41904: högre grad styrts till universiteten. De kan själva    personer och kommer att tillsättas så snart som
41905: besluta om inrättande och indragning av sina           möjligt.
41906: tjänster och om utbildningsprogrammens inrikt-             Huruvida utbildningen och forskningen i bio-
41907: ningsalternativ. Enligt den nya universitetslagen,     fysik fortsätter efter 2002 avgörs senare på basis
41908: som träder i kraft den 1 augusti 1998, tillsätter      av de resultat som uppnåtts och viiken inriktning
41909: universiteten alla sina tjänster, inbegripet profes-   tjänsteinnehavaren företräder. Om verksamhe-
41910: sorstjänsterna. Undervisningsministeriet beslu-        ten är resultatrik och ändamålsenlig kan institu-
41911: tar om anslagen tili universiteten och om utbild-      tionen för fysikaliska vetenskaper satsa ytterliga-
41912: ningsområdena och utbildningsprogrammen vid            re på området.
41913: universiteten.                                             Studerande antas till utbildningsprogrammet
41914:    Biofysik utgör ett inriktningsalternativ inom       för fysikaliska vetenskaper i samma omfattning
41915: utbildningsprogrammet för fysikaliska vetenska-        som tidigare och de kan fortfarande inrikta sina
41916: per vid Uleåborgs universitet. Enligt gällande         studier också på biofysik, men också på medi-
41917: författningar ankommer det på universitetet att        cinsk teknologi, som nämns i uppgiften för den
41918: utveckla eller indra ett inriktningsalternativ. För    nya tjänsten som biträdande professor.
41919: undervisningen och forskningen i biofysik finns            Enligt en utredning som gjorts vid Uleåborgs
41920: en tjänst som professor, en tjänst som överassi-       universitet är sysselsättningsläget bland biofysi-
41921: stent och en tjänst som assistent. Verksamheten        ker relativt gott. Bland dem som avlagt examen
41922: är inriktad på grundutbildning. Antalet grundex-       på området får en allt större del arbete i informa-
41923: amina som avlagts sedan 1979 uppgår ti1167, av         tionsindustriföretag inom den privata sektorn.
41924:                                           KK 247/1998 vp                                          5
41925: 
41926: Förändringarna på arbetsmarknaden sker              ningen i biofysik vid Uleåborgs universitet inte
41927: snabbt och det är svårt att uttala sig om framti-   indras. Inom ramen för sina befogenheter kom-
41928: den.                                                mer Uleåborgs universitet att fatta beslut för
41929:    Med hänvisning tili vad som anförts ovan kon-    framtiden med utgångspunkt i den pågående ut-
41930: staterar regeringen att undervisningen och forsk-   värderingen av verksamheten.
41931: 
41932:      Helsingfors den 7 april 1998
41933: 
41934:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
41935:                                          KK 248/1998 vp
41936: 
41937: Kirjallinen kysymys 248
41938: 
41939: 
41940: 
41941: 
41942:                                  Erkki Pulliainen /vihr: Sjögrenin syndroomaa sairasta vien hammas-
41943:                                     hoidon korvaamisesta
41944: 
41945: 
41946:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41947: 
41948:    Sjögrenin syndrooma on tulehduksellinen         mashoidon korvausten purnn. Terveyskeskus-
41949: autoimmuunisairaus,joka kuuluu hajapesäkkei-       hammashoitoon tällä diagnoosilla pääsee vain
41950: siin sidekudosreumasairauksiin. Sen tuhoava        joissain kunnissa. Yhteiskunnan kokonaisedun
41951: vaikutus kohdistuu etenkin sylki- ja kyynelrau-    mukaista olisi, että Sjögrenin syndroomaa sai-
41952: hasiin. Syljenerityksen voimakkaan vähenemi-       rastavat saataisiin Kela-korvauksen piiriin ja si-
41953: senjohdosta hampaat reikiintyvätja/tai murene-     ten hoidattamaan hampaansa säännöllisesti.
41954: vat nopeaan tahtiin. Asiantuntijoiden ohjeiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41955: mukaan Sjögrenin syndroomaa sairastavien on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41956: käytävä hammaslääkärissä säännöllisesti vähin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41957: tään kolme kertaa vuodessa. Proteesin käyttö on    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41958: usein mahdotonta ohuiden limakalvojen vuoksi,
41959: joten omat hampaat pitäisi pystyä säilyttämään               Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,
41960: mahdollisimman kauan.                                     että Sjögrenin syndroomaa sairastavien
41961:     Iältään potilaat ovat suurimmalta osalta yli          sairauden sanelema hammashoito saatai-
41962: 50-vuotiaita eivätkä siis kuulu nykyisen ham-             siin Kela-korvauksen piiriin?
41963: 
41964:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
41965:                                       Erkki Pulliainen /vihr
41966: 
41967: 
41968: 
41969: 
41970: 280043
41971: 2                                         KK 248/1998 vp
41972: 
41973: 
41974: 
41975: 
41976:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41977: 
41978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kanivelen purentafysiologinen hoito eratssa
41979: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       poikkeustilanteissa, jollaisia ovat olleet kasvain,
41980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nivelreuma, alaleukaluun murtuma, psoriasik-
41981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     seen liittyvä niveltulehdus sekä nivelnastan ali-
41982: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    tai ylikehittyminen. Lisäksi välttämättömäksi
41983: 248:                                                hoito on katsottu hammashoitomateriaalialler-
41984:                                                     gian, fenytoiinilääkityksen aiheuttaman ienten
41985:           Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,        liikakasvun sekä leukojen synnynnäisten kasvu-
41986:        että Sjögrenin syndroomaa sairastavien       ja kehityshäiriöiden yhteydessä.
41987:        sairauden sanelema hammashoito saatai-           Sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin perus-
41988:        siin Kela-korvauksen piiriin?                teella hammashoito voi tulla myös korvattavaksi
41989:                                                     eräiden yleissairauksien hoidon yhteydessä. Täl-
41990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laisia sairauksia ovat muun muassa insuliinihoi-
41991: vasti seuraavaa:                                    toa vaativa epävakaa sokeritauti, pitkäjaksoises-
41992:                                                     ti ja jatkuvasti oireileva keuhkoastma, nivelreu-
41993:    Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-     ma, selkärankareuma ja reaktiiviset artriitit, reu-
41994: lääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopal-        maattinen silmätulehdus, LEO-tauti ja siihen
41995: velun käytöstä vakuutetulle aiheutuneista sai-      verrattavat kollageenitaudit sekä multippeliskle-
41996: raanhoitokustannuksista. Sairausvakuutuslain        roosi.
41997: 5 b §:n perusteella sairaanhoitona korvataan            Hammashoidon korvaaminen sairausvakuu-
41998: vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille vakuute-     tusjärjestelmästä edellä mainittujen yleissairauk-
41999: tuille hammaslääkärin suorittama järjestelmälli-    sien yhteydessä edellyttää, että normaalikeinoin
42000: sen hammashoidon periaatteita noudattava suun       saatu hoitovaste ei ole ollut odotusten mukainen.
42001: ja hampaiden tutkimus ja hoito lukuun ottamat-      Hoidon tarpeellisuuden perustelee erikoislääkäri
42002: ta oikomishoitoa sekä proteettisia toimenpiteitä    tai potilasta pitkään hoitanut lääkäri lausunnol-
42003: ja hammasteknisiä kustannuksia. Oikeus ham-         laan. Tällöinkään hampaiden paikkaushoitoa ei
42004: mashoidon korvauksiin laajeni lokakuun alusta       korvata, vaan korvattavaksi tulee suun alueen
42005: 1997lukien ennen vuotta 1956 syntyneisiin siten,    tulehduksen hoito kuten hammasytimen ja ham-
42006: että heille korvataan joka kolmas vuosi hammas-     paan juurenkärkeä ympäröivien kudosten tau-
42007: lääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus      tien ja hampaan kiinnityskudoksen sairauksien
42008: ja ennalta ehkäisevä hoito.                         hoitaminen sekä hampaan poisto.
42009:    Lisäksi sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin         Sjögrenin syndroomaa sairastavien vakuutet-
42010: perusteella kaikilla vakuutetuilla on oikeus saa-   tujen hampaiden hoito korvataan sairausvakuu-
42011: da korvausta hammashoidosta, jos kysymykses-        tusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti silloin,
42012: sä on muun sairauden kuin hammassairauden           kun henkilö on syntynyt vuonna 1956 tai sen
42013: parantamiseksi välttämätön hoito tai sädehoi-       jälkeen. Ennen vuotta 1956 syntyneiden osalta
42014: don tai sytostaattihoidon takia tarpeellinen ham-   korvataan sairausvakuutusjärjestelmän periaat-
42015: mashoito.                                           teita noudattaen hammaslääkärin antama muu
42016:    Sairausvakuutusjärjestelmästä voidaan kor-       kuin hammashoito, jos heille on Sjögrenin synd-
42017: vata myös hammaslääkärin hoitaman toimi-            rooman seurauksena kehittynyt sylkirauhasen
42018: alaansa kuuluvan muun sairauden kuin ham-           surkastuma, paise tai avanne. Näille vakuutetuil-
42019: massairauden kustannuksia. Tällaisia sairauksia     le korvataan myös suun limakalvon sairauksien
42020: ovat muun muassa suun limakalvojen ja sylki-        hoito hammaslääkärin tai muun lääkärin anta-
42021: rauhasen sairaudet. Kyseisten sairauksien yhtey-    mana.
42022: dessä suoritettua hammashoitoa ei korvata, ellei        Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
42023: hammashoito ole välttämätöntä muun sairauden        parhaillaan selvitetään Suomen Reumatologisen
42024: vuoksi. Välttämättömäksi on katsottu oiko-          Yhdistyksen toimesta lääketieteellistä perustaa
42025: mishoito suulakihalkiohoidon yhteydessä ja leu-     Sjögrenin syndroomaa sairastavien potilaiden
42026:                                          KK 248/1998 vp                                            3
42027: 
42028: hammashoidon tarpeellisuudesta, sillä Sjögrenin    järjestämään erikoissairaanhoitoon kuuluu
42029: syndroomaa sairastavat kärsivät vastaavanlai-      myös hammashoitoyksiköitä, joiden antama
42030: sista kuivan suun ongelmista kuin pään ja kaulan   hoito korvataan samoja periaatteita noudattaen
42031: alueelle sädehoitoa saaneet.                       kuin muukin erikoissairaanhoito. Tällöin hoito
42032:    Erikoissairaanhoitolain 3 §:n mukaan kunnan     ei tule korvattavaksi sairausvakuutusjärjestel-
42033: tulee huolehtia erikoissairaanhoidon järjestämi-   mästä, sillä julkisella sektorilla annettua hoitoa
42034: sestä asukkaillensa. Sjögrenin syndrooman diag-    tuetaan jo valtion verovaroin valtionosuusjärjes-
42035: noosi tehdään erikoissairaanhoidossa. Kunnan       telmän kautta.
42036: 
42037:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
42038: 
42039:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
42040: 4                                             KK 248/1998 vp
42041: 
42042: 
42043: 
42044: 
42045:                                           Tili Riksdagens Talman
42046: 
42047:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tagsfall, dvs. vid tumör, ledgångsreumatism,
42048: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          fraktur på underkäken, artrit vid psoriasis samt
42049: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kondylär hypoplasi eller hyperplasi. Vården har
42050: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr          ansetts vara nödvändig också i samband med
42051: 248:                                                    allergi mot tandvårdsmaterial, hypertrofi av
42052:                                                         tandköttet orsakat av fenytoinmedicinering samt
42053:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          medfödda rubbningar i tiliväxt och utveckling av
42054:         att tandvården för dem som lider av Sjö-        käkarna.
42055:         grens syndrom skall omfattas av Folk-              Med stöd av 5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen
42056:         pensionsanstaltens ersättningar?                kan tandvård ersättas också i samband med be-
42057:                                                         handling av vissa allmänna sjukdomar. Till dessa
42058:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sjukdomar räknas bl.a. instabil insulinberoende
42059: anföra följande:                                        diabetes, långvarig symtomatisk astma, led-
42060:                                                         gångsreumatism, pelvospondylit (Bechterews
42061:    Sjukförsäkringen ersätter en del av sjukvårds-       sjukdom) och reaktiv artrit, reumatoid oftalmi
42062: kostnaderna för den försäkrade när privatläkare         (ögoninflammation), SLE (systemisk lupus eryt-
42063: och annan privat sjukvårdsservice anlitas. Med          hematosus) och därmed jämförbara kollagena
42064: stöd av 5 b § sjukförsäkringslagen ersätts såsom        sjukdomar samt multipel skleros.
42065: sjukvård för försäkrade som är födda 1956 och              För att tandvård i samband med ovan nämnda
42066: därefter undersökning och behandling av mun             allmänna sjukdomar skall ersättas genom sjuk-
42067: och tänder som utförs av tandläkare enligt den          försäkringssystemet förutsätts att terapisvaret på
42068: systematiska tandvårdens principer, med undan-          normalt sätt inte har motsvarat förväntningarna.
42069: tag för regleringsvård samt protetiska åtgärder         Nödvändigheten av vården motiveras genom ut-
42070: och tandtekniska kostnader. Rätten att få ersätt-       låtande av en specialist eller en läkare som be-
42071: ning för vård av tänderna utvidgades i början av        handlat patienten under en lång tid. Inte ens i
42072: oktober 1997 tili att omfatta personer födda före       detta fall ersätts tandreparation, utan ersättning-
42073: 1956 så att dessa personer vart tredje år får ersätt-   en omfattar behandling av muninflammationer,
42074: ning för av tand1äkare utförd undersökning och          dvs. behandling av sjukdomar i pulpan och i de
42075: profy1aktisk behand1ing av mun och tänder.              periradikulära vävnaderna och behandling av
42076:    Med stöd av 5 § 2 mom. sjukförsäkrings1agen          parodontala sjukdomar samt tandutdragningar.
42077: haralla försäkrade också rätt att få ersättning för        Försäkrade som lider av Sjögrens syndrom får
42078: tandvård, om det är fråga om vård som är nöd-           ersättning för tandvård enligt sjukförsäkrings-
42079: vändig för botande av någon annan sjukdom än            systemets principer om de är födda 1956 eller
42080: en tandsjukdom eller om tandvård som är nöd-            därefter. Personer som är födda före 1956 får
42081: vändig på grund av strå1- eller cytostatikabe-          enligt principerna för sjukförsäkringssystemet
42082: handling.                                               ersättning för annan vård än tandvård som ges a v
42083:    Genom sjukförsäkringssystemet kan också              tandläkare, om det hos personerna i fråga som en
42084: kostnaderna för annan sjukdom än tandsjukdom            följd av Sjögrens syndrom utvecklats atrofi, en
42085: ersättas när behandlingen ges av en tandläkare          abscess eller en fistel i en spottkörtel. Dessa för-
42086: inom dennes kompetensområde. Tili sådana                säkrade personer får också ersättning för av
42087: sjukdomar hör bl.a. sjukdomar i munslemhin-             tandläkare eller annan läkare utförd behandling
42088: norna och spottkörtlarna. Tandvård i samband            av sjukdomar i munslemhinnorna.
42089: med en sådan sjukdom ersätts inte, såvida den              Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten lå-
42090: inte är nödvändig på grund av sjukdomen. Såsom          ter Finlands reumatologiska förening som bäst
42091: sådan nödvändig vård har betraktats reglerings-         utreda huruvida det finns medicinsk grund för
42092: vård i samband med vården av kluven gom och             nödvändigheten av tandvård för patienter med
42093: bettfysiologisk vård av käkleden i vissa undan-         Sjögrens syndrom, eftersom personer som lider
42094:                                           KK 248/1998 vp                                               5
42095: 
42096: av Sjögrens syndrom lider av liknande problem         ordnas av kommunen hör också tandvårdsenhe-
42097: med torr mun som personer som fått strålbe-           ter, vars vård ersätts enligt samma principer som
42098: handling i trakten av huvudet och halsen.             den övriga specialiserade sjukvården. Vården
42099:    Enligt 3 § lagen om specialiserad sjukvård         skall i sådana fall inte ersättas genom sjukförsäk-
42100: skall kommunen sörja för att det ordnas speciali-     ringssystemet, eftersom den vård som ges inom
42101: serad sjukvård för dess invånare. Diagnosen över      den offentliga sektorn redan stöds genom de
42102: Sjögrens syndrom ställs inom den specialiserade       skattemedel från staten som kanaliseras via stats-
42103: sjukvården. Tili den specialiserade sjukvård som      andelssystemet.
42104: 
42105:      Helsingforsden 6 april 1998
42106: 
42107:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
42108:                                                                                                             j
42109:                                                                                                         j
42110:                                                                                                     j
42111:                                                                                                 j
42112:                                                                                             j
42113:                                                                                         j
42114:                                                                                     j
42115:                                                                                 j
42116:                                                                             j
42117:                                                                         j
42118:                                                                     j
42119:                                                                 j
42120:                                                             j
42121:                                                         j
42122:                                                     j
42123:                                                 j
42124:                                             j
42125:                                         j
42126:                                     j
42127:                                 j
42128:                             j
42129:                         j
42130:                     j
42131:                 j
42132:             j
42133:         j
42134:     j
42135: j
42136:                                             KK 249/1998 vp
42137: 
42138: Kirjallinen kysymys 249
42139: 
42140: 
42141: 
42142: 
42143:                                    Raimo Vistbacka /ps: Perintökaaren määräysten uudistamisesta
42144: 
42145: 
42146: 
42147:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42148: 
42149:     Perintökaari ei anna selkeää vastausta siihen,     nyt puoliso on alkoholisti tai muutoin holtiton
42150: miten pitkälle perintönä puolisonsa omaisuuden         varainkäytössään. Hän voi esimerkiksi myydä
42151: saaneen lesken valtuudet ulottuvat. Normaalisti        aiemmin kuolleen puolison yksin omistaman
42152: asiassa ei ole ongelmia, sillä useinhan puolisojen     asunnon tai kiinteistön lain sitä estämättä. Lain
42153: tahto onkin se, että toinen saa elinikänsä hoitaa      määrittelemä ainoa poikkeus on lahjalla tai lah-
42154: pesää ja se jaetaan vasta hänen kuoltuaan tai          janluontoisella toimella omille sukulaisille tehty
42155: sitten niin, että lapset saavat osuutensa jo toisen    omaisuuden olennainen vähentäminen. Pesän
42156: puolison eläessä. Samoin tilanne on ongelmaton,        ollessa tuolloin varaton vaatimuksen asettami-
42157: mikäli ensiksi kuolleella puolisolla on ollut testa-   nen ei palauta varoja pesään ja toissijaisille peri-
42158: mentti, jossa hän on määritellyt omaisuutensa          jöille.
42159: jakamisen.                                                 Perintökaaren säännöksiä tulisi pikaisesti kor-
42160:     Perintökaaren määräysten puutteellisuus tu-        jata, ettei edellä kuvatun kaltaisiin tilanteisiin
42161: lee näkyviin silloin, kun ensiksi kuolleella puoli-    jouduttaisi. Vaikkakin normaaleissa tilanteissa
42162: solla ei ole ollut testamenttia, puolisoilla ei ole    on oikein, ettäjälkeenjääneelle puolisolle taataan
42163: yhteisiä eikä ensiksi kuolleena omia lapsiaja kun      oikeus nauttia ja käyttää aiemmin kuolleen puo-
42164: puolisoilla on ollut keskinäinen avioehtosopimus       lison omaisuutta toissijaisten perillisten sitä estä-
42165: sitä varten, ettei toinen puolisoista voisi saada      mättä, tulisi tässä yhteydessä, kun testamenttia ei
42166: haltuunsa toisen merkittävästi suurempaa omai-         ole, ottaa nautintaoikeutta rajoittavana tekijänä
42167:  suutta. Perintökaari ei lainkaan huomioi avioeh-      huomioon keskinäinen avioehto. Omaisuuden
42168: don henkeä, sen vaikutus lakkaa toisen puolison        olennainen realisointi ja hävittäminen tulisi teh-
42169:  kuollessa. Perintökaaressa määritellään kyllä         dä nykyistä vaikeammaksi esimerkiksi vaatimal-
42170:  varsin tarkasti se, saako ja kuinka laajasti eloon    la näissä tapauksissa toissijaisten perillisten suos-
42171: jäänyt puoliso lahjoittaa esimerkiksi omille suku-     tumus kauppoihin.
42172:  laisilleen aikaisemmin kuolleen puolison omai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42173:  suutta. Laki määrää jopa mahdollisuuden periä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42174:  omaisuutta takaisin, mikäli havaitaan menetel-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42175:  lyn virheellisesti. Laki ei kuitenkaan millään ta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42176:  voin rajaa eloon jääneen puolison mahdollisuut-
42177:  ta ja oikeutta nauttia, realisoida tai muutoin ku-               Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
42178:  luttaa aiemmin kuolleen puolison omaisuutta,                  tyä perintökaaren säännösten muuttami-
42179:  johon hänellä ei avioehdon takia aiemmin ollut                seksi niin, ettei sellaisissa tapauksissa,
42180:  mahdollisuutta puuttua.                                       joissa puolisoilla on ollut keskinäinen
42181:      Kyseinen lainkohdan epämääräisyys ja oikeus               avioehto, jälkeenjäänyt puoliso voisi va-
42182:  käyttää hyväkseen omaisuuden tuottoa, pää-                    paasti realisoida tai hävittää pesän kiin-
42183:  omaa, pantata tai lahjoittaa sitä johtaa monasti              teää tai muuta huomattavaa omaisuutta
42184:  siihen, että aiemmin kuolleen puolison sukulai-               ilman toissijaisten perillisten suostumus-
42185:  sille ei jää toisen puolison kuollessa enää mitään            ta?
42186:  perittävää. Näin käy mm. silloin, kun eloon jää-
42187: 
42188:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
42189: 
42190:                                           Raimo Vistbacka /ps
42191: 
42192:  280043
42193: 2                                         KK 249/1998 vp
42194: 
42195: 
42196: 
42197: 
42198:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42199: 
42200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       desta ilman kuolleen puolison sukulaisten suos-
42201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tumusta. Viimeksi mainituilla on kuitenkin les-
42202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ken kuoltua oikeus saada perintönä osuus lesken
42203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           jäämistöstä. Sen vuoksi on säädetty, ettei leski
42204: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        voi tehdä testamenttia siitä, mikä kuuluu ensiksi
42205: sen n:o 249:                                         kuolleen puolison perillisille. Ensiksi kuolleen
42206:                                                      perillisillä on lisäksi oikeus vastikkeeseen siinä
42207:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-     tapauksessa, että leski epäasianmukaisin toimen-
42208:        tyä perintökaaren säännösten muuttami-        pitein vähentää omaisuuttaan näiden vahingok-
42209:        seksi niin, ettei sellaisissa tapauksissa,    si. Oikeus vastikkeeseen toteutetaan lesken kuol-
42210:        joissa puolisoilla on ollut keskinäinen       tua toimitettavassa jaossa.
42211:        avioehto, jälkeenjäänyt puoliso voisi va-         Tekemällä testamentin aviopuoliso voi antaa
42212:        paasti realisoida tai hävittää pesän kiin-    jälkeen elävälle puolisolle paremman oikeusase-
42213:        teää tai muuta huomattavaa omaisuutta         man kuin lesken perintöoikeus tuottaa, tai päin
42214:        ilman toissijaisten perillisten suostumus-    vastoin rajoittaa lesken oikeutta esimerkiksi ky-
42215:        ta?                                           symyksessä tarkoitetulla tavalla. Tästä syystä ei
42216:                                                       ole tarvetta sille, että avioehtosopimukseen liite-
42217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tään kysymyksessä tarkoitettuja perintöoikeu-
42218: vasti seuraavaa:                                      dellisia vaikutuksia.
42219:                                                          Jos avioehdon tekeminen vaikuttaisi heiken-
42220:    Avioehtosopimus on sopimus, joka koskee            tävästi puolison perintöoikeuteen, seurauksena
42221: aviopuolisoiden omaisuuden osittamista aviolii-       saattaisi olla, että puolisot jättäisivät tekemättä
42222: ton purkauduttua avioeron tai puolison kuole-         sellaisen avioehdon, joka olisi tarpeellinen omai-
42223: man kautta. Avioehtosopimuksella ei voida             suuden turvaamiseksi avioeron sattuessa. Perin-
42224: määrätä kuolleen puolison jättämästä perinnös-        töoikeutta koskevien vaikutusten liittäminen
42225: tä. Avioehtosopimuksen olemassaolo ei sen             avioehtoon ei myöskään olisi lainsäädännön sel-
42226: vuoksi vaikuta myöskään siihen, millä tavoin          keyden kannalta toivottava ratkaisu. Voimassa
42227: eloonjäänyt puoliso voi vallita perimäänsä omai-      olevan lainsäädännön mukaan perinnöstä mää-
42228: suutta.                                               räämisen tulee tapahtua testamentilla. Tämä pe-
42229:    Kun avioliitossa oleva kuolee eikä hänellä ole     ruslähtökohta on asianmukaista vastaisuudessa-
42230: rintaperillisiä, perintö menee perintökaaren 3 lu-    kin säilyttää. Oikeusministeriössä ei näistä syistä
42231: vun mukaan eloonjääneelle puolisolle. Eloonjää-       harkita lainsäädännön muuttamista kysymyk-
42232: nyt puoliso voi määrätä perimästään omaisuu-          sessä tarkoitetulla tavalla.
42233: 
42234:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
42235: 
42236:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
42237:                                              KK 249/1998 vp                                               3
42238: 
42239: 
42240: 
42241: 
42242:                                           Tili Riksdagens Talman
42243: 
42244:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         maken avlidit rätt att få i arv en andel ur den
42245: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          efterlevande makens kvarlåtenskap. Därför finns
42246: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      bestämmelser om att efterlevande make inte får
42247: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-              upprätta testamente över vad som skall tillfalla
42248: mål nr 249:                                             den fårst avlidnes släktingar. Den först avlidne
42249:                                                         makens släktingar har rätt tili vederlag, ifall ef-
42250:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-         terlevande make genom osakliga åtgärder mins-
42251:        ta för att ändra ärvdabalkens bestämmel-         kar egendomen tili deras förlust. Rätten tili ve-
42252:        ser så att i fall där makarna har ett ömse-      derlag beaktas i samband med arvsskiftet efter
42253:        sidigt äktenskapsförord, efterlevande            efterlevande make.
42254:        make inte fritt skall kunna realisera eller          Genom att upprätta ett testamente kan en
42255:        förstöra fast egendom eller annan värde-         make för efterlevande maken skapa en bättre
42256:        full egendom som hör tili boet utan sam-         rättsställning än vad dennes arvsrätt skulle med-
42257:        tycke av efterföljande arvtagare?                föra, eller tvärtom kan en make inskränka den
42258:                                                         efterlevande makens rätt tili exempel på det sätt
42259:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som avses i spörsmålet. Av denna orsak finns
42260: anföra följande:                                        inget behov att till äktenskapsförord koppla så-
42261:                                                         dana arvsrättsliga verkningar som avses i spörs-
42262:     Äktenskapsförord är ett avtal som gäller av-        målet.
42263: vittring a v de äkta makarnas egendom när äkten-            Om upprättande av äktenskapsförord innebär
42264: skapet upplöses tili följd av äktenskapsskillnad        att makens arvsrätt försvagas, kan det medföra
42265: eller den ene makens död. Genom äktenskapsför-          att makarna låter bli att upprätta ett sådant äk-
42266: ord kan man inte förordna om arvet efter den            tenskapsförord som skulle behövas för att trygga
42267: avlidne maken. Ett befintligt äktenskapsförord          egendom vid en eventuell skilsmässa. Att tili äk-
42268: påverkar därför heller inte det på vilket sätt efter-   tenskapsförord koppla arvsrättsliga verkningar
42269: levande make kan råda över den egendom som              är med avseende på lagstiftningens entydighet
42270: han ärvt.                                               heller ingen önskvärd lösning. Enligt gällande
42271:     När en gift person dör utan bröstarvingar,          lagstiftning skall testamente upprättas, när man
42272: tillfaller arvet enligt 3 kap. ärvdabalken den efter-   vill förordna om arv. Motiverat är att detta utgör
42273: Ievande maken. Den efterlevande maken kan be-           den grundläggande utgångspunkten också i fort-
42274: stämma om den egendom som han fått i arv utan           sättningen. Av dessa skäl överväger inte justitie-
42275: samtycke av den avlidne makens släktingar. De           ministeriet några åtgärder för att ändra lagstift-
42276: sistnämnda har dock efter att den efterlevande          ningen på det sätt som avses i spörsmålet.
42277: 
42278:       Helsingforsden 6 april 1998
42279: 
42280:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
42281:                                               KK 250/1998 vp
42282: 
42283: Kirjallinen kysymys 250
42284: 
42285: 
42286: 
42287: 
42288:                                      Martti Tiuri /kok: Puun polton aiheuttamien terveyshaittojen vä-
42289:                                         hentämisestä
42290: 
42291: 
42292:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
42293: 
42294:     Viime vuosina on selvinnyt, että pienhiukka-         rantaa muun muassa lisäämällä polttotilaan hap-
42295: set ja monet savukaasujen yhdisteet ovat vaaral-         pea puhaltimella. Vesijäähdytteisten kattiloiden
42296: lisia terveydelle. Polttoprosesseista peräisin ole-      tulipesän eristäminen esimerkiksi tulitiilillä vä-
42297: vat alle 2,5 tuhannesosamillimetrin pienhiukka-          hentäisi samoin merkittävästi sytytyksen aikaisia
42298: set aiheuttavat sydän-, verisuoni-ja hengityselin-       epäpuhtauksia.
42299: sairauksia, koska ne hengitettäessä pääsevät suo-            Teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia
42300: raan keuhkorakkuloihin. Tilapäiset saastuneen            ratkaisuja on jo tällä hetkellä useilla eri valmista-
42301: ilman episodit lisäävät sairaalakäyntejä ja päivit-      jilla ulkomailla ja Suomessa. Esimerkiksi Suo-
42302: täistä kuolleisuutta. Jatkuva altistus nykyisin          messa valmistetussa Jämä-kattilassa on lisätty
42303: normaalisti esiintyville pienhiukkasmäärille lisää       hapen syöttöä palotilaan tuulettimella. Nämä
42304: vuotuista kuolleisuutta useilla prosenteilla.            ratkaisut eivät kuitenkaan ole yleistyneet käytös-
42305:     Suomessa puun ja jätteiden poltto taajama-           sä, koska niitä ei ole erityisesti vaadittu.
42306: alueilla on merkittävä pienhiukkasten ja savuyh-             Pienhiukkas-, savu- ja hajuhaitat ovat ongel-
42307: disteiden lähde. Puun, talousjätteen ja muun             ma tiiviisti asutuilla alueilla, joissa savukaasut
42308:  kiinteän polttoaineen poltosta talokohtaisissa          johdetaan talojen kattojen korkeudelle. Tällöin
42309:  lämmityslaitteissa aiheutuu pienhiukkaspäästö-          syntyy helposti savukaasupainautumia, jolloin
42310: jä sekä yleisesti savu- ja hajuongelmia epätäydel-       savukaasut eivät laimene lähiympäristössä. Esi-
42311:  lisen palamisen vuoksi. Polttoaineen huono laa-         merkiksi Kaliforniassa sikäläinen ympäristövi-
42312:  tu, huonot palamisolosuhteet ja piittaamaton            rasto suosittelee puun polton välttämistä, tai jos
42313:  suhtautuminen polttoon lisäävät ongelmia.               puuta poltetaan, polttolaitteiden kunnosta ja
42314:      Polttoaineena käytetään usein muun ohella           asianmukaisuudesta huolehtimista.
42315: jätepuuta ja sen joukossa myös paperia ja muo-               Suomessa puun poltto on suositeltavaa talo-
42316:  via, joista syntyy lisähaittoja. Peittopuu on           kohtaisessa lämmityksessä mm. hiilidioksidi- ja
42317:  usein kosteaa, koska riittäviä tiloja sen kuivaa-       energiatalouskysymysten vuoksi. Tällöin tulee
42318:  miseen ei ole. Turvebrikettien käyttö polttoai-         kuitenkin varmistaa, ettei poltolla aiheuteta to-
42319:  neena aiheuttaa erityisesti sytytyksen yhteydessä       dellisia terveyshaittoja tai muuten asumisviihtyi-
42320:  kytemistä.                                              syyden olennaista vähentymistä. Nykyisin ylei-
42321:      Poltto tapahtuu usein epätarkoituksenmukai-         sesti käytössä olevat kattilat aiheuttavat paikalli-
42322:  sessa polttolaitteessa,jossa palotila on liian pieni.   sesti vaikeita terveys- ja viihtyisyyshaittoja, jotka
42323:  Palamisolosuhteet voivat olla myös huonot ha-           tulisi estää ennakolta.
42324:   pen puutteen vuoksi ja veto on kehno. Usein                Ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto on
42325:   myös poltettavat kappaleet ovat liian suuria ja        kiinnittänyt huomiota asiaan. Neuvosto on syk-
42326:   palotila liian täysi.                                   syllä 1997 esittänyt ympäristöministeriölle, että
42327:      Teknisesti on mahdollista tehdä kattilalaitteis-    taajama-alueilla käytettävien talokohtaisten
42328:   toja, joissa kiinteän polttoaineen palaminen ta-       lämmityslaitteiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä
42329:   pahtuu hallitusti ilman, että laitteen käyttäjäitä     ja että niiden asentajalta on edellytettävä riittä-
42330:   edellytettäisiin asennuksen jälkeen erityistä          vää asiantuntemusta. Esitys ei ole tuottanut tu-
42331:   asiantuntemusta. Palo-olosuhteita voidaan pa-           losta.
42332: 
42333:  280043
42334: 2                                           KK 250/1998 vp
42335: 
42336:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-                Onko Hallitus tietoinen puun ja jättei-
42337: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                den polttamisen talokohtaisessa lämmi-
42338: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                tyksessä tuottamien pienhiukkasten ja
42339: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        savukaasujen terveyshaitoista, ja
42340:                                                                   mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman
42341:                                                                ratkaisemiseksi?
42342: 
42343:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
42344: 
42345:                                            Martti Tiuri /kok
42346:                                             KK 250/1998 vp                                               3
42347: 
42348: 
42349: 
42350: 
42351:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42352: 
42353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huonoissa laitteissa puun ja erityisesti jätteiden
42354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tulisijapoltosta voi kuitenkin syntyä merkityksel-
42355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          lisiä määriä häkäkaasua ja hiukkasia, joista ai-
42356: seenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mart-         heutuu paikallista haittaa.
42357: ti Tiurin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Suomen pientaloissa on käytössä 1,3 miljoo-
42358: 250:                                                   naa polttopuulla toimivaa tulisijaa. Kiinnostus
42359:                                                        tulisijojen käyttöön asunnon lämmityksessä on
42360:           Onko Hallitus tietoinen puun ja jättei-      lisääntynyt viime aikoina. Pientalojen uuneissa ja
42361:        den polttamisen talokohtaisessa lämmi-          takoissa poltetaan vuosittain noin 5,6 miljoonaa
42362:        tyksessä tuottamien pienhiukkasten ja           kuutiometriä puuta. Se merkitsee yhteensä 7,5
42363:        savukaasujen terveyshaitoista, ja               terawattitunnin energiamäärää ja on 13 prosent-
42364:           mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman           tia kaikesta lämmitykseen käytetystä energiasta
42365:        ratkaisemiseksi?                                Suomessa. Kolme neljännestä kaikista pienta-
42366:                                                        loista käyttää ainakin ajoittain puuta lämmön-
42367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lähteenä.
42368: vasti seuraavaa:                                           Tulisijalaitteiden tuotekehitys on ollut vilkas-
42369:                                                        ta Suomessa mm. TEKESin tuella. Eurooppalai-
42370:     Ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamiin ter-         nen tulisijastandardi on valmisteilla, ja se osal-
42371: veysvaikutuksiin on kiinnitetty enenevää huo-          taan vaatii lisäpanostusta vähäpäästöisen tulisi-
42372: miota 1970-luvulta lähtien etenkin Yhdysvallois-       japolton kehittämiseen. Lisäksi ympäristöminis-
42373: sa. Nyttemmin on arvioitu yhdestä kahteen pro-         teriön ja TEKES yhteisesti rahoittamassa selvi-
42374: senttiin Euroopan väestön kuolemantapauksista          tyksessä tutkitaan tulisijojen vaikutusta huoneen
42375: johtuvan pienhiukkasista. Suomi pyrkiikin edis-        sisäilmastoon ja laaditaan käytännön ohjeita
42376: tämään pienhiukkasia koskevia ilmansuojelu-            suunnittelijoille, rakentajille ja käyttäjille.
42377: määräyksiä Euroopan yhteisössä ja kansallisesti.           Monessa maassa on jo annettu päästöjä kos-
42378:     Suomessa pienhiukkasten pitoisuudet ilmassa        kevia vaatimuksia tulisijoille. Suomi on mukana
42379: ovat noin kolmannes Keski-Euroopan pitoi-              eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa yhteistyös-
42380: suuksista. Merkittävimmät pienhiukkasmäärät            sä, jotka osaltaan ohjaavat viranomaisvaatimus-
42381: Suomen ilmaan aiheuttavat liikenne ja kauko-           temme antamista. Suomen rakentamismääräys-
42382: kulkeutuminen, mutta myös puun, turpeen, hii-          kokoelman lämmityslaitteita koskevan osan 03
42383:  len ja öljyn poltosta aiheutuu hiukkaspäästöjä.       uusiruistyö on parhaillaan käynnissä siten, että
42384:  Sisätiloissa pienhiukkasaltistusta saattavat lisäk-   uusitut määräykset on tarkoitus antaa vuoden
42385:  si aiheuttaa tupakointi ja ruuanlaitto. Polttopuu      1999 aikana. Ympäristöministeriön tavoitteena
42386:  on kotimainen uusiutuva energianlähde. Ilmas-         on esittää määräyksissä myös tulisijojen päästöjä
42387:  tomuutoksen ja happamoitumisen ehkäisemisen           koskevia vaatimuksia. Toinen mahdollisuus on
42388:  kannalta arvioiden puu on erinomainen energia-        ottaa tulisijat tyyppihyväksynnän piiriin, mikä
42389:  lähde, koska kasvava puu sitoo hiiltä takaisin        vaatii kuitenkin sovellettavien testausmenetel-
42390:  ilmakehästä eikä puun poltosta tule happamoit-        mien, testausvalmiuksien ja asetettavien päästä-
42391:  tavia päästöjä. Epäedullisissa olosuhteissa ja        vaatimusten selvittämistä.
42392: 
42393:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
42394: 
42395:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
42396: 4                                           KK 250/1998 vp
42397: 
42398: 
42399: 
42400: 
42401:                                          Till Riksdagens Talman
42402: 
42403:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och förbränningen 1eder inte till försurande ut-
42404: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-       släpp. Under ogynnsamma förhållanden och i
42405: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av           dåliga ugnar ger förbränning i eldstad av ved och
42406: riksdagsman Martti Tiuri undertecknade spörs-          avfall upphov till betydande mängder osgas och
42407: må1 nr 250:                                            partiklar, som medför 1oka1a o1ägenheter.
42408:                                                           Det finns 1,3 miljoner eldstäder för ved i egna-
42409:           Är Regeringen medveten om hä1soo1ä-          hemshusen i Finland. Intresset för vedup(lvärm-
42410:        genheterna till fö1jd av de inandningsbara      ning har ökat under den senaste tiden. Ar1igen
42411:        partik1ar och rökgaser som bildas vid           förbränns ca 5,6 miljoner kubikmeter ved i ugnar
42412:        uppvärming av hus genom förbränning             och öppna spisar i egnahemshus. Det motsvarar
42413:        av avfall och trä, och                          sammanlagt 7,5 terawattimmar energi och utgör
42414:           vad avser Regeringen vidta för åtgär-        13 procent av den energi som åtgår tili uppvärm-
42415:        der för att 1ösa problemet?                     ning i Finland. Tre fjärdedelar av alla småhus
42416:                                                        uppvärms åtminstone då och då med ved.
42417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En intensiv produktutveckling av eldstäderna
42418: anföra följande:                                       pågår i Finland bl.a. med stöd av TEKES. En
42419:                                                        europeisk eldstadsstandard utarbetas och den
42420:     De hä1soskador som de inandningsbara par-          förutsätter en ytterligare satsning pä eldstadsut-
42421: tiklarna i utomhusluften medför har man fåst           vecklingen visavi små förbränningsutsläpp. Sam-
42422: alltmer uppmärksamhet vid sedan 1970-talet i           tidigt finansierar miljöministeriet och TEKES en
42423: synnerhet i USA. Numera uppskattar man att en          utredning av inverkan av eldstäder pä inomhus-
42424: tili två procent av dödsfallen bland Europas be-       luften och därtill utarbetas praktiska instruktio-
42425: folkning förorsakas av inandningsbara partiklar.       ner för p1anerare, byggare och användare.
42426: Finland strävar efter att förbättra luftvärdsbe-          Många Iänder har redan tagit fram bestäm-
42427: stämmelserna angäende inandningsbara partik-           melser angående utsläppen från eldstäder. Fin-
42428: lar inom Europeiska Unionen och nationellt.            land deltar i det europeiska och nordiska samar-
42429:     1 Finland är halten av inandningsbara partik-      betet, som delvis styr de krav myndigheterna
42430: lar i luften ca en tredjedel av halten i Mellaneuro-   ställer. För närvarande förnyas del 03 om upp-
42431: pa. Luften i Finland päverkas mest av utsläpp          värmningsapparater i Finlands byggbestämmel-
42432: frän trafiken och av långväga luftföroreningar,        sesamling. Avsikten är att ta de nya bestämmel-
42433: men andra föroreningskällor är förbränning av          serna i bruk under 1999. Miljöministeriet har för
42434: trä, torv, kol och olja. lnomhus ökas partikel-        avsikt att ange krav pä utsläppen från eldstäder-
42435: mängden dessutom av tobaksrökning och mat-             na i bestämmelserna. Ett annat alternativ är att
42436: lagning. Ved är en förnybar, inhemsk energikäl-        införa typgodkännande av eldstäderna, vilket
42437: la. Ved är en utmärkt energikälla med tanke på         emellertid innebär att man bör utreda lämpliga
42438: klimatförändringar och försurningen, eftersom          testmetoder, testförutsättningar och de utsläpps-
42439: ett växande träd återupptar kolet ur atmosfåren        krav som utfårdas.
42440: 
42441:      Helsingfors den 3 april 1998
42442: 
42443:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
42444:                                              KK 251/1998 vp
42445: 
42446: Kirjallinen kysymys 251
42447: 
42448: 
42449: 
42450: 
42451:                                     Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän
42452:                                        kehittämisestä
42453: 
42454: 
42455:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42456: 
42457:     EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maata-               Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä
42458: louden osalta on havaittavissa nouseva inves-          olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen
42459: tointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaisel-    vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi
42460: le elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden           suuri uhkakuva: maataloustuotannon valumi-
42461: osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuiten-       nen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vai-
42462: kin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investoin-   keuksien tukijaetaan eteläisessä Suomessa inves-
42463: titukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa      tointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden
42464: eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee      investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se
42465: myös alueittain.                                       seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan pal-
42466:     Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä         jon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymät-
42467: tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva.      tä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
42468: Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42469: totuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42470: sille 1997-1999 annettavana investointituella.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42471: Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42472: ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien
42473: investointitukien muodossa. Samalla kasvava in-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42474: vestointitahti edesauttaa juuri sellaista maata-              ryhtyä investointitukijärjestelmään liitty-
42475: louden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen                   vän, alueellista kehitystä eriarvoistavan
42476: hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja                vaikutuksen muuttamiseksi, ja
42477: suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan te-                    aikooko Hallitus tarkistaa tässä mie-
42478: hokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta                     lessä Suomen maatalouden investointi-
42479: kuitenkin on, että investointitukea saavat koh-               tuki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
42480: teetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-
42481: ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa
42482: tuotantoa.
42483:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
42484: 
42485:                                           Hannu Takkula /kesk
42486: 
42487: 
42488: 
42489: 
42490: 280043
42491: 2                                            KK 251/1998 vp
42492: 
42493: 
42494: 
42495: 
42496:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42497: 
42498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja C-tukialueella 450 miljoonaa markkaa. Keski-
42499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          määräinen tukitaso oli A-ja B-alueilla 23 ja C-
42500: olette 17 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyn kir-       alueella 20 prosenttia. A- ja B-tukialueilla osa
42501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuesta myönnettiin kylläkin lisätukena vuosina
42502: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           1995-96 toteutettuihin hankkeisiin, joissa ta-
42503: Hannu Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysy-         pauksissa aiemmin myönnetty investointituki ei
42504: myksen n:o 251:                                        näy vuoden 1997 tilastoissa.
42505:                                                           Alueellisen kehityksen eriarvoistavan vaiku-
42506:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuksen muuttamiseksi hallitus teki vuoden 1998
42507:        ryhtyä investointitukijärjestelmään liitty-     maatalouden investointitukijärjestelmään lukui-
42508:        vän, alueellista kehitystä eriarvoistavan       sia C-tukia1ueen kannalta myönteisiä parannuk-
42509:        vaikutuksen muuttamiseksi, ja                   sia:
42510:           aikooko Hallitus tarkistaa tässä mie-            1) C-tukialueella on entistä useampaan koh-
42511:        lessä Suomen maatalouden investointi-           teeseen mahdollista myöntää investointitukena
42512:        tuki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?          myös avustusta: kaikkia sikala-, kalkkunaraken-
42513:                                                        nus- ja navettainvestointeja (pl. lihakarjaraken-
42514:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nuksen uudisrakentaminen), kuivurin rakenta-
42515: taen seuraavaa:                                        mista, salaojitusta ja myös koneiden hankintaa
42516:                                                        voidaan tukea vaihtoehtoisesti joko lainan kor-
42517:    Suomi sopi jäsenyysneuvotteluissa Euroopan          kotuella tai avustuksella
42518: unionin kanssa koko maassa vuosina 1995-99                2) C-tukialueella tehtävien muiden kuin isojen
42519: maksettavasta siirtymäkauden tuesta ja 62. le-         navetoiden laajentamishankkeiden tukien tasoa
42520: veyspiirin pohjoispuolella ja siihen rajoittuvilla     on korotettu, samoin myös kuivurihankkeiden
42521: alueilla maksettavasta pitkäaikaisesta pohjoisen          3) C-tukialueella lisäpellon hankinnan tuki on
42522: tuesta. Maa- ja puutarhatalouden toimintaedel-         kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna
42523: lytysten turvaamiseksi liittymissopimukseen lii-          4) lammastalouden investointituet ovat C-tu-
42524: tettiin lisäksi artikla 141, jonka perusteella Suomi   kialueella EU-osarahoitteisia; samalla tukitasoa
42525: vuonna 1996 neuvotteli Euroopan komission              on korotettu merkittävästi.
42526: kanssa mahdollisuuksista maksaa kansallista tu-           Niin sanotun normaalitasoisen kansallisesti
42527: kea Etelä-Suomen maa- ja puutarhataloudelle            rahoitettavan investointituen tason korottami-
42528: vakavien vaikeuksien välttämiseksi.                    nen yli 30 prosentin ei voimassa olevan lainsää-
42529:    Vuonna 1996 sovittuun vakavien vaikeuksien          dännön (maaseutuelinkeinolaki) nojalla ole
42530: tukipakettiin kuuluu maa- ja puutarhatalouden          mahdollista. EU-osarahoitteisissa tuissa salli-
42531: tulotukien ohella keskeisenä osana useita liitän-      taan korkeammat tukitasot, mutta nykyisten ra-
42532: näistoimenpiteitä, joiden yleisenä tavoitteena on      hoituskehysten rajoissa ei ole enää mahdollista
42533: muun muassa maatalouden rakenteen kehittämi-           ohjata lisää EU:n osarahoitusvaroja maatalou-
42534: nen ja tuotannon kilpailuedellytysten parantami-       den investointeihin.
42535: nen. Yhtenä liitännäistoimenpiteenä sovittiin             Tällä hetkellä valmistellaan hallituksen esitys-
42536: korotetun investointituen maksamisestaA-ja B-          tä maaseutuelinkeinojen rahoituslaiksi, johon
42537: tukialueilla vuosina 1997-2001.                        yhdistettäisiin maaseutuelinkeinolaki ja maa- ja
42538:    Vuonna 1997 korotettua investointitukea             metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteis-
42539: maksettiin kohteesta riippuen enintään 20-70           tä annettu laki. Rahoituslaki on tarkoitus saada
42540: prosenttia hyväksytyistä investointikustannuk-         sovellettavaksi vuonna 1999. Uuden lain nojalla
42541: sista, kun vastaavasti C-tukialueella tukien enim-     on mahdollista esittää investointitukien tasoja
42542: mäistasot vaihtelivat välillä 10-50 prosenttia.        korotettavaksi. Pääosin investointitukia myön-
42543:    Tukijakautui maan eri osiin siten, ettäA-ja B-      nettäneen vuonna 1999 kuitenkin samoin peri-
42544: tukialueilla myönnettiin 457 miljoonaa markkaa         aattein kuin vuonna 1998.
42545:                                            KK 251/1998 vp                                            3
42546: 
42547:    EU:n nykyinen rakennerahastokausi päättyy            Kuluvan vuoden syksyllä selviää, kuinka pal-
42548: vuoden 1999 lopussa. Seuraavaa rahastokautta         jon rakennerahastoista on mahdollista saada va-
42549: varten, joka käsittää vuodet 2000--2006, komis-      roja eri kohteisiin, muun muassa maatalouden
42550: sion on uudistettava yhteisön lainsäädäntöä pe-      investointitukiin. Vasta tuolloin voidaan syven-
42551: rusteellisesti. Muun muassa 1.1.2000 alkaen so-      tää seuraavalla rahastokaudella sovellettavien
42552: vellettavasta keskeisestä neuvoston rakennease-      ohjelmien valmistelua. Tukitasoja koskevia yksi-
42553: tuksesta on vasta ilmestynyt komission esitys;       tyiskohtia päästäneen miettimään aikaisintaan
42554: esitystä ryhdytään kevään aikana käsittelemään       vuonna 1999. Joka tapauksessa jo tässä vaiheessa
42555: eri tahoilla. Kyseisen asetuksen täytäntöönpano      selvää, että hallituksen pyrkimyksenä on uuden
42556: edellyttää kansallista lainsäätämistä. Edellä mai-   rahastokauden ohjelmia valmisteltaessa edistää
42557: nittu maaseutuelinkeinojen rahoituslaki ei täten     maatalouden rakennekehitystä alueellisesti tasa-
42558: ole voimassa kuin vuoden 19991oppuun saakka.         painoisesti.
42559:    Maatalouden investointitukia myönnettäneen           Tällä hetkellä ei ole nähtävissä maataloustuo-
42560: tulevalla rahastokaudella uusilla tavoite 1- ja 2-   tannon merkittävää supistumista millään tuki-
42561: alueilla osana alueellisia tavoiteohjelmia. Tavoi-   alueella. Hallituksen tehtävänä on kuitenkin seu-
42562: teohjelma-alueiden ulkopuolella tuki myönnet-        rata maatalouden tilannetta niin pohjoisen tuen
42563: täneen osana maaseutusuunnitelmia. Molem-            alueella kuin sen eteläpuolellakinja ryhtyä talou-
42564: missa tapauksissa on kansallista lainsäädäntöä       dellisten ja muiden mahdollisuuksiensa rajoissa
42565: uudistettava.                                        kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
42566: 
42567:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
42568: 
42569:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
42570: 4                                           KK 251/1998 vp
42571: 
42572: 
42573: 
42574: 
42575:                                         Tili Riksdagens Ta/man
42576: 
42577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      uppgick i områdena A och B i medeltal till23 och
42578: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       i området C tili 20 %. 1 stödområdena A och B
42579: 17 mars 1998 tili vederbörande medlem av stats-       beviljades visserligen en del av stöden som kom-
42580: rådet översänt följande av riksdagsman Hannu          pletterande stöd för projekt som genomfördes
42581: Takkula undertecknade spörsmål nr 251:                under åren 1995-96 och i dessa fall syns det
42582:                                                       tidigare beviljade investeringsstödet inte i statisti-
42583:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ken för 1997.
42584:        ta för att ändra på den ojämlika regionala         För att råda bot på ojämlikheten i fråga om
42585:        utveckling som hänför sig tili investe-        den regionala utvecklingen gjorde regeringen åt-
42586:        ringsstödssystemet, och                        skilliga förbättringar med avseende på stödom-
42587:           ämnar Regeringen i detta syfte revide-      råde C i 1998 års investeringsstödssystem för
42588:        ra investeringsstöds- och strukturpoliti-      jordbruket:
42589:        kens inriktning när det gäller Finlands            1) i stödområdet C är det i fråga om allt fler
42590:        jordbruk?                                      objekt möjligt att som investeringsstöd också he-
42591:                                                       vilja understöd: alla investeringar för svingårdar,
42592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kalkonbyggnader och ladugårdar (exklusive ny-
42593: anföra följande:                                      byggnader för köttboskap), byggande av torkar,
42594:                                                       täckdikning och också anskaffning av maskiner
42595:     Finland kom i medlemsförhandlingarna med          kan stödas antingen med ränstestöd för Iän eller
42596: Europeiska unionen överens om att ett stöd un-        med understöd
42597: der övergångsperioden skall betalas i hela landet         2) i stödområdet C har stöden för tillbyggnad
42598: åren 1995-99 och om att ett långvarigt nordligt       höjts, dock inte för tillbyggnad av stora ladugår-
42599: stöd skall betalas i områdena norr om 62 bredd-       dar; likaså har stöden för byggande av torkar
42600: graden och i angränsande områden. F ör att tryg-      höjts
42601: ga verksamhetsbetingelserna för jordbruket och            3) i stödområdet C är stödet för förvärv av
42602: trädgårdsodlingen fogades dessutom artikel 141        tillskottsåker dubbelt så stort som förra året
42603: tili anslutningsfördraget, på grundval av viiken          4) i stödområdet C är investeringsstöden för
42604: Finland 1996 förhandlade med Europeiska kom-          fårskötsel EU-delfinansierade; samtidigt har
42605: missionen om möjligheterna att betala nationellt      stödbeloppen höjts avsevärt.
42606: stöd tili jordbruket och trädgårdsodlingen i södra        En höjning av det normalstora, nationellt fi-
42607: Finland för undvikande av allvarliga svårigheter.     nansierade investeringsstödet tili över 30 % är
42608:     1 det stödpaket för händelse av allvarliga svå-   enligt gällande lagstiftning (landsbygdsnäringsla-
42609: righeter som man kom överens om 1996 ingår            gen) inte möjlig. När det gäller EU-delfinansiera-
42610: som en väsentlig del, vid sidan av inkomststöden      de stöd tillåts högre stödbelopp, men inom ramen
42611: tili jordbruket och trädgårdsodlingen, flera an-      för nuvarande finansieringsramar är det inte möj-
42612: slutande åtgärder med det allmänna målet att          ligt att styra en större del av EU :s delfinansierade
42613: bl.a. utveckla jordbrukets struktur och förbättra     medel tili investeringar inomjordbruket.
42614: konkurrensfOrutsättningarna för produktionen.             En regeringsproposition som gäller finansie-
42615: En sådan anslutande åtgärd var att betala höjt        ring av landsbygdsnäringarna är under bered-
42616: investeringsstöd i stödområdena A och B åren          ning som bäst och enligt förslaget skall lands-
42617: 1997-2001.                                            bygdsnäringslagen och lagen om strukturpolitis-
42618:     År 1997 betalades höjt investeringsstöd bero-     ka åtgärder inom jord- och skogsbruket förenas
42619: ende på objektet för högst 20-70 % av de god-         med den nya lagen. Avsikten är att finansierings-
42620: kända investeringskostnaderna, medan de hög-          lagen skall börja tillämpas 1999. Med stöd av den
42621: sta stöden i stödområdet C uppgick tilli 0-50 %.      nya lagen är det möjligt att föreslå en höjning av
42622:     Stödet fördelade sig mellan landets olika delar   investeringsstöden. 1 det stora hela kommer in-
42623: så att i stödområdena A och B beviljades 457 milj.    vesteringsstöden sannolikt att beviljas år 1999
42624: mk och i stödområdet C 450 milj. mk. Stöden           enligt samma principer som år 1998.
42625:                                            KK 251/1998 vp                                               5
42626: 
42627:     Den pågående mandatperioden för EU:s                1 höst kommer det att klarna hur mycket me-
42628: strukturfond utgår i slutet av 1999. För fondens     del det är möjligt att få ur strukturfonderna för
42629: följande period, som omfattar åren 2000--2006,       olika objekt, bl.a. for investeringsstöd inomjord-
42630: måste kommissionen grundligt revidera gemen-         bruket. Först då kan beredningen av de program
42631: skapens lagstiftning. Bl.a. av rådets strukturför-   som skall tillämpas under fondens nästa period
42632: ordning, som är mycket väsentlig och skall börja     komma i gång på allvar. Detaljer kring de olika
42633: tillämpas fr.o.m. den 1 januari 2000, föreligger     stödbeloppen kommer antagligen upp tili diskus-
42634: tills vidare endast kommissionens förslag; försla-   sion tidigast 1999. Det är i alla fall redan nu klart
42635: get skall under våren börja behandlas i olika        att regeringens mål, i beredningen av program-
42636: instanser. Genomförandet av nämnda förord-           men för fondens nästa period, är att främja en
42637: ning förutsätter nationell lagstiftning. Ovan        sådan utveckling av jordbrukets struktur som
42638: nämnda lag angående finansiering av lands-           behandlar regionerna jämlikt.
42639: bygdsnäringar är således i kraft endast tili ut-        För tillfållet kan det inte skönjas någon bety-
42640: gången av 1999.                                      dande minskning av jordbruksproduktionen i
42641:     lnvesteringsstöd inom jordbruket kommer          något stödområde. Regeringen skalllikväl följa
42642: troligen att beviljas under fondens nästa period i   jordbrukssituationen både i området för nordligt
42643: nya mål 1 och 2-områden som en del av de regio-      stöd och söder därom och vidta behövliga åtgär-
42644: nala målprogrammen. Utanför områdena i mål-          der inom ramen för sina ekonomiska och andra
42645: programmet beviljas stödet antagligen som en del     möjligheter.
42646: av landsbygdsplanerna. 1 båda fallen måste den
42647: nationella lagstiftningen revideras.
42648:      Helsingforsden 7 april 1998
42649:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
42650:                                               KK 252/1998 vp
42651: 
42652: Kirjallinen kysymys 252
42653: 
42654: 
42655: 
42656: 
42657:                                     Hannu Takkula /kesk: Kalottialueen verolain uudistamisesta
42658: 
42659: 
42660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42661:     Aiemmin kalottialueella työskentelevät henki-          Kalottialueen yhteistyöllä on jo vuosisatojen
42662: löt ovat voineet maksaa veronsa siihen kuntaan,         perinteet. Saamelaiskulttuuri Kalottialueella ei
42663: jossa he ovat työssä. Uuden 1.1.1998 voimaan            katso valtioiden rajoja. Saamelaisilla on alkupe-
42664: tulleen verolain mukaan kansalaiset maksavat            räiskansana monissa kansainvälissäkin yhteyk-
42665: veronsa siihen kuntaan, jossa he asuvat.                sissä tunnustettu asema. Näin ollen saamelaisten
42666:     Tämä muutos on aiheuttanut heikennyksiä             ja muiden Kalottialueen asukkaiden perinteitä ja
42667: useille Kalottialueella työskenteleville. Esimer-       käytäntöjä pitää huolella vaalia. Esimerkiksi
42668: kiksi Utsjoen kunnassa asuvat ja Karasjoen tai          alueen verokäytäntöjä ei pitäisi kevein perustein
42669: Taanan kunnassa Norjassa työskentelevätjoutu-           huonontaa.
42670: vat maksamaan - aikaisemmasta poiketen -                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42671: veronsa Suomeen. Tämä on merkinnyt huomat-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42672: tavaa taloudellista menetystä ko. henkilöille. On       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42673: ollut luonnollista, että kun Suomessa ei -suur-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42674: työttömyyden vallitessa- ole ollut töitä tarjolla,
42675: on töihin hakeuduttu Norjan puolelle. Erityisesti                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42676: julkishallinnossa - esimerkiksi sairaanhoidon                  siin perusteluissa mainitun verolain otta-
42677: alalla- töitä on ollut tarjolla. Tällaisesta aktiivi-          miseksi uuteen valmisteluun niin, että
42678: suudesta töihin hakeutumisessa ei pitäisi rangais-             Kalottialueen työssäkäynti rajan yli ei
42679: ta.                                                            käy aiempaa kannattamattomammaksi,
42680:     Uudesta pohjoismaisesta verosopimuksesta                   ja niin, että myös Saamelaiskäräjillä ja
42681: on tiedotettu huonosti Kalottialueella. Olisi ollut            rajakunnilla on mahdollisuus käsitellä
42682: kohtuullista ja välttämätöntä, että Saamelaiskä-               lain vaikutuksia yhteiskuntaan ja niihin
42683: räjillä ja rajakunnilla olisi ollut mahdollisuus lau-          veronmaksajiin, joita laki koskee?
42684: sua käsityksensä asiasta lain valmistelun yhtey-
42685: dessä.
42686: 
42687:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
42688: 
42689:                                           Hannu Takkula /kesk
42690: 
42691: 
42692: 
42693: 
42694: 280043
42695: 2                                          KK 252/1998 vp
42696: 
42697: 
42698: 
42699: 
42700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomen rajakunnissa asuvien rajankävijöiden
42702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        osalta nämä erityismääräykset ovat olleet erilai-
42703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sia sen mukaan, onko kysymyksessä ollut yksi-
42704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           tyinen vai julkinen palvelus. Yksityisestä palve-
42705: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        luksesta saatua palkkatuloa on verotettu vain
42706: n:o 252:                                             Suomessa, kun taas julkisesta palvelusta saatua
42707:                                                      palkkatuloa on verotettu vain siinä valtiossa, jos-
42708:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sa työ on tehty. Vuonna 1996 tehdyssä uudessa
42709:        siin perusteluissa mainitun verolain otta-    Pohjoismaiden välisessä verosopimuksessa (26/
42710:        miseksi uuteen valmisteluun niin, että        1997), jota sovelletaan vuoden 1998 alusta lu-
42711:        Kalottialueen työssäkäynti rajan yli ei       kien, Suomen rajakunnassa asuvan rajankävijän
42712:        käy aiempaa kannattamattomammaksi,            saaman palkkatulon verotusta koskevia mää-
42713:        ja niin, että myös Saamelaiskäräjillä ja      räyksiä on muutettu siten, että palkkatulosta ve-
42714:        rajakunnilla on mahdollisuus käsitellä        rotetaan vain Suomessa, riippumatta siitä, onko
42715:        lain vaikutuksia yhteiskuntaan ja niihin      se saatu yksityisestä vai julkisesta palveluksesta.
42716:        veronmaksajiin, joita laki koskee?            Tämä sääntö on ollut voimassa Norjan ja Ruot-
42717:                                                      sin välisissä suhteissa vuodesta 1983 alkaen.
42718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Verosopimuksissa sopimusvaltiot vain poik-
42719: vasti seuraavaa:                                     keuksellisesti ja erittäin painavista syistä luopu-
42720:                                                      vat kokonaan verottamisvaltansa käyttämisestä
42721:     Tuloverolain (1535/1992) mukaan Suomessa         alueellaan asuviin henkilöihin. Julkisessa ja yksi-
42722: asuva henkilö on velvollinen suorittamaan veroa      tyisessä palveluksessa olevien rajankävijöiden
42723: tulon perusteella kaikesta tulostaan, riippumatta    tasapuolisen kohtelun kannalta on myös perus-
42724: siitä, onko tulo kertynyt Suomesta tai ulkomail-     teltua, että verottamisvalta säilyy kotivaltiolla,
42725: ta. Suomen ja vieraiden valtioiden välillä kaksin-   koska tällä tavoin voidaan paremmin taata työ-
42726: kertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyissä so-     markkinoiden joustavuus muun muassa siinä,
42727: pimuksissa (verosopimus) sopimusvaltiot voivat       että kotivaltiolla on paremmat mahdollisuudet
42728: rajoittaa omaan verolainsäädäntöönsä perustu-        arvioida verovelvollisen kokonaistilannetta ja
42729: van verottamisvaltansa käyttämistä. Verosopi-        että verovelvollisella tällöin on mahdollisuus
42730: muksissa palkkatulon osalta sallitaan kuitenkin      hyödyntää kotivaltiossaan myönnettäviä vähen-
42731: sen valtion, jossa työ tehdään, verottaa palkkatu-   nyksiä koskevia säännöksiä. Lisäksi Suomen
42732: losta. Työntekijän kotivaltiolla pysytetään sa-      sekä toisaalta Norjan ja Ruotsin välisissä suhteis-
42733: malla oikeus verottaa, mutta tämän valtion on        sa julkisesta palveluksesta saadun palkan osalta
42734: kuitenkin poistettava syntyvä kansainvälinen         aikaisemmin voimassa ollut määräys, jonka mu-
42735: kaksinkertainen verotus. Jos sopimusvaltiolla on     kaan verotus tapahtui vain työskentelyvaltiossa,
42736: yhteinen maaraja, verosopimukseen otetaan            olisi Suomessa työskentelevän rajankävijän osal-
42737: usein sopimusvaltioiden rajakunnissa asuvia,         ta ristiriidassa EU:n yhteisölainsäädännön kans-
42738: toisen sopimusvaltion rajakunnassa työskentele-      sa. Tämä ristiriitatilanne syntyy siitä, että Suo-
42739: viä (rajankävijät) koskevia erityismääräyksiä,       messa verotetaan palkkatulosta henkilöitä, jotka
42740: joilla poiketaan edellä selostetuista pääsäännöis-   eivät asu Suomessa, kantamalla tästä tulosta lo-
42741: tä.                                                  pullinen lähdevero. Tällaisessa lähdeverojärjes-
42742:     Pohjoismaiden välillä tehdyissä monenkeski-      telmässä ei ole mahdollista myöntää niitä vähen-
42743: sissä verosopimuksissa on vuodesta 1983 alkaen       nyksiä, jotka myönnetään Suomessa asuville ve-
42744: ollut Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Ruotsin,       rovelvollisille. Tämä olisi Euroopan yhteisöjen
42745: samoin kuin Norjan ja Ruotsin, välisen maarajan      tuomioistuimen Schumacker-asiassa antaman
42746: kummallakin puolella olevissa rajakunnissa asu-      tuomion vastaista. Tuomiosta ilmenevän peri-
42747: via rajankävijöitä koskevia erityismääräyksiä.       aatteen mukaan työskentelyvaltio on nimittäin
42748:                                           KK 252/1998 vp                                            3
42749: 
42750: velvollinen myöntämään henkilölle, joka ei siellä   rammaksi. Toisaalta esiintyy myös tapauksia,
42751: asu, mutta joka sieltä saa suurimman osan tulois-   joissa rajankävijöiden verotus on alentunut. Uu-
42752: taan, verotuksessa samat vähennykset kuin se        sista rajankävijöitä koskevista määräyksistä on
42753: myöntää alueellaan asuville henkilöille.            sovittu Pohjoismaiden välisessä valtiosopimuk-
42754:    Kun verotusta koskevia periaatteita ja sään-     sessa. Niiden tarkistaminen edellyttäisi sopimuk-
42755: töjä muutetaan, ei aina voida välttyä siltä, että   sen muuttamista, mihin vaaditaan kaikkien sopi-
42756: joidenkin henkilöiden verotus samalla muuttuu       musvaltioiden suostumus. Hallitus seuraa
42757: heille epäedullisemmaksi kuin aikaisemmin.          sopimuksen soveltamisen vaikutuksia Suomen
42758: Suomen ja Norjan verolainsäädäntöjen erilai-        rajakuntiin ja siellä asuvien rajankävijöiden ve-
42759: suuden vuoksi näyttää käyneen niin, että eräiden    rotukseen myös kysyjän tarkoittamasta näkö-
42760: Suomen rajakunnassa asuvien, Norjassa työs-         kulmasta.
42761: kentelevien henkilöiden verotus on tullut anka-
42762: 
42763:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
42764: 
42765:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
42766: 4                                          KK 252/1998 vp
42767: 
42768: 
42769: 
42770: 
42771:                                        Tili Riksdagens Talman
42772: 
42773:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i de finska gränskommunerna har dessa särskilda
42774: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          bestämmelser avvikit från varandra beroende på
42775: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      om det har varit fråga om enskild eller offentlig
42776: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-           tjänst. Löneinkomst av enskild tjänst har beskat-
42777: mål nr 252:                                          tats endast i Finland, medan löneinkomst av of-
42778:                                                      fentlig tjänst har beskattats endast i den stat där
42779:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        arbetet utförts. 1 det nya skatteavtalet från 1996
42780:        att ta upp den skattelag som nämns i          mellan de nordiska länderna (26/1997), som till-
42781:        motiveringen till ny beredning så att arbe-   lämpas från ingången av 1998, har bestämmelser-
42782:        te över gränsen inom Kalottområdet inte       na om beskattning av löneinkomst för gräns-
42783:        blir olönsammare än tidigare, och så att      gångare som är bosatta i en finsk gränskommun
42784:        även Sametinget och gränskommunerna           ändrats så att löneinkomsten beskattas endast i
42785:        skall ha en möjlighet att behandla lagens     Finland oberoende av om lönen förvärvats på
42786:        verkningar på samhället och de skattebe-      grund av enskild eller offentlig tjänst. Denna
42787:        talare som lagen gäller?                      regel har gällt i förhållandena mellan Norge och
42788:                                                      Sverige sedan 1983.
42789:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 skatteavtal avstår de avtalsslutande staterna
42790: anföra följande:                                     endast undantagsvis och av synnerligen tungt
42791:                                                      vägande skäl helt från att utöva sin rätt att be-
42792:    Enligt inkomstskattelagen (1535/1992) är per-     skatta personer som är bosatta inom deras terri-
42793: son bosatt i Finland skyldig att betala skatt på     torium. För att en lika behandling av gränsgång-
42794: inkomst på grund av all sin inkomst oberoende        are i enskild och offentlig tjänst skall kunna upp-
42795: av om inkomsten förvärvats i Finland eller i         nås är det även befogat att beskattningsrätten
42796: utlandet. Genom avtal mellan Finland och främ-       bibehålls hos hemviststaten därför att man på
42797: mande stater för att undvika dubbelbeskattning       detta sätt bättre kan trygga flexibiliteten på ar-
42798: (skatteavtal) kan de avtalsslutande staterna be-     betsmarknaden bl.a. genom att hemviststaten
42799: gränsa utövandet av den beskattningsrätt som         har bättre möjligheter att bedöma den skatt-
42800: grundar sig på deras egen skattelagstiftning.        skyldiges helhetssituation och att den skattskyl-
42801: Skatteavtalen tillåter emellertid att den stat där   dige härvid har möjlighet att tillgodogöra be-
42802: arbetet utförs beskattar löneinkomst. Arbetsta-      stämmelserna om de avdrag som beviljas i hem-
42803: garens hemviststat bibehåller samtidigt sin be-      viststaten. 1 förhållandena mellan å ena sidan
42804: skattningsrätt, men denna stat skall dock undan-     Finland samt å andra sidan Sverige och Norge
42805: röja den internationella dubbelbeskattning som       skulle i fråga om lön som förvärvats på grund av
42806: uppkommer. Om de avtalsslutande staterna har         offentlig tjänst dessutom den tidigare gällande
42807: en gemensam landgräns, tas i skatteavtalet ofta      bestämmelsen, enligt viiken beskattningen en-
42808: in särskilda, från ovan redovisade huvudregler       dast skedde i arbetsstaten, stå i strid med EG:s
42809: avvikande bestämmelser om personer som är            gemenskapsrätt i fråga om gränsgångare som
42810: bosatta i en gränskommun i en avtalsslutande         arbetar i Finland. Denna konfliktsituation upp-
42811: stat och som arbetar i en gränskommun i den          kommer genom att Finland beskattar personer
42812: andra avtalsslutande staten (gränsgångare).          som inte är bosatta i Finland för löneinkomst
42813:    1 de multilaterala skatteavtal som ingåtts mel-   genom att uppbära en definitiv källskatt på in-
42814: lan de nordiska länderna har sedan 1983 ingått       komsten. Detta källskattesystem tillåter inte så-
42815: särskilda bestämmelser om gränsgångare som är        dana avdrag som medges skattskyldiga bosatta i
42816: bosatta i gränskommuner på båda sidor om land-       Finland. Detta strider mot domen av Europeiska
42817: gränsen mellan Finland och Norge samt Finland        gemenskapernas domstol i fallet Schumacker.
42818: och Sverige, liksom också mellan Norge och           Enligt den princip som framgår av domen är
42819: Sverige. 1 fråga om gränsgångare som är bosatta      arbetsstaten nämligen skyldig att bevilja en per-
42820:                                           KK 252/1998 vp                                           5
42821: 
42822: son som inte är bosatt i denna stat, men som        som arbetar i Norge har blivit strängare. Å andra
42823: förvärvar största delen av sin inkomst därifrån,    sidan förekommer även fall där beskattningen av
42824: samma avdrag som den beviljar personer som är       gränsgångare har sjunkit. Beträffande de nya be-
42825: bosatta inom dess territorium.                      stämmelserna om gränsgångare har överens-
42826:    Då principer och bestämmelser om beskatt-        kommits i en traktat mellan de nordiska länder-
42827: ning ändras går det inte alltid att undvika att     na. En översyn av dessa förutsätter en ändring av
42828: beskattningen av vissa personer samtidigt för-      traktaten, vilket kräver samtycke av alla avtals-
42829: ändras i en riktning som är för dem sämre än vad    slutande stater. Regeringen följer med verkning-
42830: den tidigare varit. På grund av olikheter mellan    arna av tillämpningen av avtalet på de finska
42831: skattelagstiftningen i Finland och i Norge före-    gränskommunerna och på beskattningen av de
42832: faller det som om beskattningen av vissa personer   personer som är bosatta där också från spörs-
42833: som är bosatta i de finska gränskommunerna och      målsställarens synpunkt.
42834: 
42835:      Helsingforsden 7 april1998
42836: 
42837:                                                                          Minister Jouko Skinnari
42838:                                              KK 253/1998 vp
42839: 
42840: Kirjallinen kysymys 253
42841: 
42842: 
42843: 
42844: 
42845:                                     Anneli Jäätteenmäki /kesk: Maatalousyrittäjille myönnettävästä
42846:                                        opintorahasta
42847: 
42848: 
42849:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42850: 
42851:    Maatalousyrittäjien opintoraha perustuu                 Opistot, jotka eivät kuulu ammattikorkea-
42852: maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista an-       kouluihin, tarjoavat sisällöltään vastaavaa kou-
42853: nettuun lakiin. Opintorahan tarkoituksena on            lutusta, joka on monimuoto-opiskelua aikuis-
42854: täydentää yleistä opintorahaa ja mahdollistaa           koulutuksena ja tähtää agrologin tutkintoon.
42855: maanviljelijöiden opintojen tukeminen työn              Näistä opinnoista maksetaan opiskelijoille maa-
42856: ohella. Lain nojalla annetun valtioneuvoston            talousyrittäjien opintorahaa. Yksittäisellä opis-
42857: päätöksen mukaan tarkoituksena on tukea mm.             kelijana ei ole mahdollisuutta valita oppilaitosta
42858: opistotasoista maataloustyrittäjien opiskelua.          sen mukaan, kuuluuko oppilaitos tai opinto-
42859: Yleinen opintoraha on tarkoitettu päätoimisia           suunta ammattikorkeakoulun alaisuuteen vai ei,
42860: opintoja varten (opintotukilaki 1 §).Maatalous-         koska työn ohella suoritettava opiskelu on käy-
42861: yrittäjien kohdalla kyse on tavallisesti työn ohel-     tännössä pakko suorittaa lähimmässä mahdolli-
42862: la suoritettavasta, esimerkiksi agrologin tutkin-       sessa oppilaitoksessa. Näin ollen samankaltaista
42863: nosta, joka tarkoitettiin kuuluvaksi tuen piiriin.      tutkintoa samalla tavalla suorittava valittaja ei
42864:     Ammattikorkeakoulujen vakinaistamista ei            ole yhdenvertaisessa asemassa muihin vastaavaa
42865:  ole otettu huomioon asianmukaisesti siinä laa-         tutkintoa suorittaviin nähden.
42866: juudessa, kuin sille maatalousyrittäjien opintora-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42867:  han tarkoituksen mukaan kuuluisi. Maanviljeli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42868: jöiden oikeus saada maatalousyrittäjien opinto-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42869:  rahaa on siten supistunut asetusta alemman ta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42870:  soisella päätöksellä.
42871:     Aikuisopintoina suoritettava monimuoto-                       Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-
42872:  opiskelu tapahtuu oman työn ohessa ja opintojen               talousyrittäjien opintorahaa maksettai-
42873:  tarkoituksena on mainitussa valtioneuvoston                   siin kaikille niille, joita varten opintoraha
42874:  päätöksessä tarkoitettu vastaava ammatillinen                 on tarkoitettu?
42875:  koulutus. Tutkinnon nimikkeellä ei ole ammatin
42876:  kannalta merkitystä, sisällöllä sen sijaan on, vielä
42877:  tärkeämpää on opiskelun mahdollistaminen.
42878: 
42879:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998
42880: 
42881:                                         Anneli Jäätteenmäki /kesk
42882: 
42883: 
42884: 
42885: 
42886:  280043
42887: 2                                            KK 253/1998 vp
42888: 
42889: 
42890: 
42891: 
42892:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42893: 
42894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          myönnetä maatalousyrittäjälle, joka saa opetus-
42895: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa
42896: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kalenterivuosittain tai opintovuosittain vähin-
42897: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli             tään kahdeksan kuukauden ajan. Tämänjohdos-
42898: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            ta tavanomainen agrologiopiskelu on johtanut
42899: myksen n:o 253:                                         kielteisiin päätöksiin riippumatta siitä, missä op-
42900:                                                         pilaitoksessa tuen hakija on opiskellut. Maata-
42901:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-         lousyrittäjän opintorahaa on myönnetty siihen
42902:        talousyrittäjien opintorahaa maksettai-          oikeutetuille vuodessa keskimäärin 13 päivää
42903:        siin kaikille niille, joita varten opintoraha    kestäneeseen koulutukseen, mikä kuvaa opinto-
42904:        on tarkoitettu?                                  jen kohdentumista lyhyeen, kurssimuotoiseen
42905:                                                         opiskeluun.
42906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain
42907: vasti seuraavaa:                                        ja asetuksen mukaan ammattikorkeakoulutut-
42908:                                                         kinto on korkeakoulun perustutkinto. Asetuk-
42909:    Maatalousyrittäjien opintorahan tarkoitukse-         sen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon
42910: na on täyttää niitä aukkoja, joita normaali opin-       johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa
42911: totukijärjestelmä ei pysty kattamaan. Tällöin           opiskelijoille laaja-alaiset käytännölliset perus-
42912: työn ohella suoritettavat, ammattitaidon paran-         tiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet
42913: tamiseen tähtäävät kurssit ovat maatalousyrittä-        asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimi-
42914: jien opintorahalla rahoitettavia opintoja. Sitä          mista varten. Tätä taustaa vasten ei ole tarkoi-
42915: vastoin tarkoituksena on, että päätoimista ja           tuksenmukaista, että maatalousyrittäjien opin-
42916: yleensä myös pitkäkestoista opiskelua tuetaan           torahalla tuettaisiin ammattikorkeakoulututkin-
42917: yleisen opintotukijärjestelmän kautta.                  toon johtavia opintoja.
42918:    Maatalousyrittäjien opintorahaa ei myönnetä              Hallitus katsoo, että maa- ja puutarhatalou-
42919: korkeakoulussa suoritettavaa perustutkintoa tai          den kansallisen tuen vähentyessä ei ole syytä ryh-
42920: tieteellisiä jatko-opintoja varten eikä yleissivistä-    tyä laajentamaan maatalousyrittäjien opintora-
42921: vään koulutukseen taikka sellaiseen koulutuk-            haa saavien joukkoa eikä kysymyksen johdosta
42922: seen, johon hakija saa tukea muualta.                    täten ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.
42923:     Maatalousyrittäjien opintorahaa ei myöskään
42924: 
42925:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
42926: 
42927:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
42928:                                             KK 253/1998 vp                                              3
42929: 
42930: 
42931: 
42932: 
42933:                                          Tili Riksdagens Talman
42934: 
42935:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Studiepenningen beviljas inte heller lantbruks-
42936: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         företagare som kalenderårsvis eller studieårsvis
42937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       under minst åtta månader får undervisning vid en
42938: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-           läroanstalt som är underställd offentlig tillsyn.
42939: mål nr 253:                                            Vanliga agrologstudier har därför lett tili negati-
42940:                                                        va beslut oberoende av vid viiken läroanstalt den
42941:           Vad ämnar Regeringen göra för att            sökande har studerat. Studiepenningen har bevil-
42942:        studiepenning för lantbruksföretagare           jats dem som är berättigade därtill för utbildning
42943:        skall betalas tili alla dem för vilka studie-   som i medeltal varat 13 dagar under ett år, vilket
42944:        penningen är avsedd?                            visar att det rört sig om kortvariga, kursbundna
42945:                                                        studier.
42946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Enligt lagen och förordningen om yrkeshög-
42947: anföra följande:                                       skolestudier är en yrkeshögskoleexamen en
42948:                                                        grundexamen vid högskola. Enligt förordningen
42949:    A vsikten med studiepenningen för lantbruks-        är det allmänna målet för de studier som leder tili
42950: företagare är att fylla de luckor som det normala      yrkeshögskoleexamen att studeranden tillägnar
42951: studiestödssystemet inte förmår täcka. Således är      sig omfattande praktiska baskunskaper och bas-
42952: kurser som genomgås vid sidan om arbetet och           färdigheter samt de teoretiska grunderna för dem
42953: som syftar tili att förbättra yrkesskickligheten       för att kunna arbeta i sakkunniguppgifter på
42954: sådana studier som finansieras med studiepen-          området i fråga. Mot denna bakgrund är det inte
42955: ningen. Däremot är det meningen att heltidsstu-        ändamålsenligt att understöda studier som leder
42956: dier och i allmänhet också långvariga studier          tili yrkeshögskoleexamen med studiepenningen
42957: skall få stöd via det allmänna studiestödssyste-       för lantbruksföretagare.
42958: met.                                                       Regeringen anser att det nu då det nationella
42959:    Studiepenningen för lantbruksföretagare be-         stödet tili jordbruket och trädgårdsodlingen
42960: viljas inte för grundexamen vid högskola eller för     minskar inte finns några skäl att utvidga den
42961: vetenskapliga fortsatta studier och inte heller för    grupp personer som får studiepenning för lant-
42962: allmänbildande utbildning eller fOr utbildning         bruksföretagare och spörsmålet ger således ingen
42963: som den sökande får stöd för från annat håll.          anledning tili åtgärder.
42964: 
42965:      Helsingfors den 3 april 1998
42966: 
42967:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
42968:                                              KK 254/1998 vp
42969: 
42970: Kirjallinen kysymys 254
42971: 
42972: 
42973: 
42974: 
42975:                                     Päivi Räsänen /skl: Afganistanin naisten ihmisoikeuksien ja elin-
42976:                                         mahdollisuuksien palauttamisesta
42977: 
42978: 
42979:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42980: 
42981:     Naisten asema on Afganistanissa epäilemättä        mioarvo lienee jäänyt suhteellisen vähäiseksi.
42982: huonompi kuin missään muualla maailmassa.              Afganistaniin kampanjan ei tiedetä vaikutta-
42983: Taleban-hallitus on lyhyen vallassaolonsa aika-        neen.
42984: na kieltänyt uskonnon nimissä työssäkäynnin,               Kansainvälisen yhteisön keinot puuttua maan
42985: opiskelun ja tyttölasten koulutuksen. Samoin           tilanteeseen ovat luonnollisesti rajalliset. A vus-
42986: yksin liikkuminen, autolla tai polkupyörällä ajo       tusten keskeyttämisellä painostaminen todennä-
42987: ja julkisella paikalla puhuminen on kielletty. Sen     köisesti vain pahentaisi tilannetta. Demokraatti-
42988: sijaan silmätkin peittävän kaavun käyttö on teh-       set valtiot eivät kuitenkaan voi vain seurata si-
42989: ty kaikille naisille pakolliseksi. Naisten pääsy       vusta tai jättää täysin huomiotta Afganistanin
42990: terveyspalveluihin on myös rajoitettu, esim. Ka-       naisten äärimmäisen huonoa kohtelua. Suomen
42991: bulissa naisia vastaanottaa vain yksi sairaala;        hallituksen tulisikin ottaa suomalaisten naisjär-
42992: naisia voivat hoitaa vain naislääkärit ja hoitajat,    jestöjen esittämät vetoomukset vakavasti ja osa-
42993: ja toisaalta naiset eivät voi opiskella tai työsken-   na EU:ta ja laajempaa kansainvälistä yhteisöä
42994: nellä terveydenhoidon alalla. Naisten keskimää-        pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin vai-
42995: räinen elinikä on laskenut maan nykyisen halli-        kuttamaan Afganistanin tilanteeseen.
42996: tuksen valtakauden aikana kolmella vuodella 42             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42997: vuoteen.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42998:     Lasten asema ei ole paljoa naisia parempi.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42999:  Lähes kaikki lelut on kielletty. Ravintotilanne on    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43000:  siinä määrin huono, että nälkäkuolema uhkaa
43001:  merkittävää osaa naisista ja lapsista. Afganista-                  Onko Hallitus tietoinen Afganistanin
43002: nin talvi on lisäksi huomattavan kylmä, mikä                    naisten asemasta, ja
43003:  pahentaa asiaa entisestään.                                        millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
43004:     Kansainvälinen yhteisö ei ole juurikaan puut-               tyä tehokkaamman kansainvälisen toi-
43005: tunut Afganistanin katastrofaaliseen tilantee-                  minnan aikaansaamiseksi heidän ihmis-
43006:  seen. EU on komissaari Emma Boninonjohdolla                    oikeuksiensa palauttamiseksi ja Afganis-
43007:  harjoittanut jonkinlaista painostusta ihmisoi-                 tania uhkaavan nälänhädän torjumisek-
43008:  keuksien palauttamiseksi Afganistanin naisille,                si?
43009:  mutta kampanjan saama kansainvälinen huo-
43010: 
43011:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
43012: 
43013:                                            Päivi Räsänen /skl
43014: 
43015: 
43016: 
43017: 
43018: 280043
43019: 2                                            KK 254/1998 vp
43020: 
43021: 
43022: 
43023: 
43024:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43025: 
43026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ihmisoikeuksien olevan universaaleja. Suomi ei
43027: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hyväksy kulttuurisia tai uskonnollisia syitä pe-
43028: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rusteiksi ihmisoikeusloukkauksille.
43029: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-            Naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämi-
43030: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nen on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeisim-
43031: 254:                                                   piä painopistealueita. Suomi on pyrkinyt nosta-
43032:                                                        maan Afganistanin naisten ja tyttöjen kestämät-
43033:            Onko Hallitus tietoinen Afganistanin        tömän aseman esiin kaikilla asianmukaisilla kan-
43034:        naisten asemasta, ja                            sainvälisillä foorumeilla, erityisesti EU:ssa ja
43035:            millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-      YK:ssa.
43036:        tyä tehokkaamman kansainvälisen toi-               EU:n toiminta Afganistanin naisten ja tyttö-
43037:        minnan aikaansaamiseksi heidän ihmis-           jen aseman parantamiseksi on sisältänyt mm.
43038:        oikeuksiensa palauttamiseksi ja Afganis-        "kukka Kabulin naisille" -solidaarisuuskampan-
43039:        tania uhkaavan nälänhädän torjumisek-           jan, jolla pyritään herättämään kansainvälistä
43040:        si?                                             julkisuutta Afganistanin naisten tukemiseksi.
43041:                                                        Olen allekirjoittanut em. kampanjaan liittyvän
43042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kansainvälisen vetoomuksen. Humanitaarisista
43043: vasti seuraavaa:                                       ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Emma
43044:                                                        Bonino on lisäksi useissa eri yhteyksissä tuonut
43045:     Hallitus on tietoinen Afganistanin erittäin        Afganistanin naisten ja tyttöjen tilanteen koros-
43046: huonosta ihmisoikeustilanteesta ja se on huo-          tetusti esiin. EU :n yhtenä keskeisenä toiminnan
43047: mioinut kansalaisjärjestöjen Afganistanin nais-        lohkona on ollut humanitaarisen avun ohjelmien
43048: ten ja tyttöjen asemaa koskevat vetoomukset.           rahoittaminen. EU rahoittaa kuluvana vuonna
43049: Räikeät ja systemaattiset ihmisoikeusloukkauk-         jäsenmaidensa kansalaisjärjestöjen kautta 31 hu-
43050: set kohdistuvat erityisen raskaasti naisiin ja tyt-    manitaarisen avun ohjelmaa Afganistanissa yh-
43051: töihin. Tilanne on erityisen vakava Talibanin          teensä 17 miljoonalla eculla. Ohjelmissa kiinnite-
43052: hallitsemilla alueilla.                                tään erityistä huomiota naisten ja lasten tilantee-
43053:     Ihmisoikeusloukkaukset ja syrjintä ovat teh-       seen. Suomi on EU:n sisällä korostanut Afganis-
43054: neet naisten ja tyttöjen jokapäiväisen elämän Af-      tanin tilanteen kriittisyyttä ja antanut tukensa
43055: ganistanissa äärimmäisen vaikeaksi. Erityisesti        EU:n yhteiselle toiminnalle Afganistanin naisten
43056: Talibanin hallitsemilla alueilla naisten ja tyttöjen   ja tyttöjen aseman parantamiseksi.
43057: liikkumista koskevat rajoitukset ovat vaikeutta-          Afganistanin tilanne on ollut viime aikoina
43058: neet ja suurelta osin estäneet pääsyn osalliseksi      erittäin keskeisesti esillä myös YK:n ihmisoi-
43059: kansainvälisten järjestöjen humanitaarisen avun        keusfoorumeilla. YK:n naisten asema -toimi-
43060: ohjelmista. Talibanin määräysten johdosta ai-          kunta hyväksyi 13.3.1998 istunnossaan erillisen
43061: noastaan poikien ja miehien on mahdollista jo-         Afganistanin naisten ja tyttöjen asemaa koske-
43062: nottaa elintarvikkeita humanitaarisen avun pis-        van päätöslauselman. Suomi oli USA:n esittä-
43063: teissä. Liikkumisen rajoitusten ja tarjonnan ole-      män päätöslauselman ensimmäisiä kanssasuosit-
43064: mattomuuden johdosta naisten on myös erittäin          telijoita. Afganistanin tilannetta käsitellään
43065: vaikea saada terveydenhoitopalveluja. Taiihan          myös paraikaa käynnissä olevan YK:n ihmisoi-
43066: on lisäksi kieltänyt käytännössä kokonaan nais-        keustoimikunnan istunnossa. Suomi tulee koros-
43067: ten työnteon ja ammatinharjoittamisen kodin            tamaan Afganistanissa naisiin ja lapsiin kohdis-
43068: ulkopuolella, sulkenut tyttöjen koulut ja rajoitta-    tuvien ihmisoikeuksien loukkausten selkeäsa-
43069: nut ankarasti naisten mahdollisuuksia opiske-          naista tuomitsemista ja Talebanin naisiin ja tyt-
43070: luun ja kouluttautumiseen. Talibanin ihmisoi-          töihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien ja
43071: keusloukkaukset rikkovat lukuisia keskeisiä            syrjinnän lopettamista. Suomi koordinoi viime
43072: kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja -asia-         syksynä YK-järjestöihin kohdistuvan kansain-
43073: kirjoja. Suomi on johdonmukaisesti painottanut         välisen demarshin Afganistanin naisten tilantees-
43074:                                            KK 254/1998 vp                                              3
43075: 
43076: ta. Demarshilla haluttiin YK-järjestöjen kiinnit-        Suomi tulee lähitulevaisuudessa toimimaan
43077: tävän paikallisohjelmien toteutuksessa aikaisem-     aktiivisesti tarkoituksenmukaisissa kansainväli-
43078: paa enemmän huomiota naisten asemaan ja eri-         sissä järjestöissä Afganistanin naisten ja tyttöjen
43079: tyisesti terveydenhoitopalvelujen tarjoamiseen       aseman parantamiseksi. Suomi tulee toiminnas-
43080: naisille.                                            saan painottamaan erityisesti seuraavia asioita:
43081:    Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan,         1) Humanitaarisen avun toteuttamisessa Afga-
43082: ovat kansainvälisen yhteisön Ga siten myös yksit-    nistanissa tulee kiinnittää entistä enemmän huo-
43083: täisten hallitusten) mahdollisuudet vaikuttaa Af-    miota tyttöjen ja naisten pääsyyn osallisiksi oh-
43084: ganistanin naisten ja tyttöjen asemaan rajalliset.   jelmiin, 2) Taiihania tulee painostaa tarjoamaan
43085:    Suomi katsoo, ettei vallitsevassa tilanteessa     terveyspalveluja tytöille ja naisille sekä kansain-
43086: ole tarkoituksenmukaista lopettaa Afganistaniin      välisten terveydenhoito-ohjelmien toteuttamista
43087: kohdennettavaa humanitaarista apua Talibanin         tulee edesauttaa ja 3) Naisten taloudellisia, so-
43088: painostamiseksi. Suomen on tarkoitus kuluvana        siaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä kansa-
43089: vuonna tukea suoraan kansainvälisten avustus-        lais- ja poliittisia oikeuksia tulee edistää mahdol-
43090: järjestöjen UNHCR:n, WFP:n, Kansainvälisen           lisuuksien mukaan.
43091: punaisen ristin/SPR:n sekä UNOCHA:n (YK:n
43092: miinanraivausohjelma) toimintaa yhteensä noin
43093:  12 miljoonalla markalla.
43094: 
43095:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
43096: 
43097:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
43098: 4                                             KK 254/1998 vp
43099: 
43100: 
43101: 
43102: 
43103:                                           Tili Riksdagens Talman
43104: 
43105:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         terna är universella. Finland godkänner inte kul-
43106: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           turella eller religiösa skäl som grund för kränk-
43107: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningar av de mänskliga rättigheterna.
43108: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr                 Att främja kvinnors och flickors rättigheter är
43109: 254:                                                     ett centralt tyngdpunktsområde i den finska
43110:                                                          människorättspolitiken. Finland har strävat ef-
43111:            Är Regeringen medveten om kvinnor-            ter att på alla lämpliga internationella forum,
43112:         nas ställning i Afghanistan, och                 särskilt i EU och FN, ta fram den ohållbara
43113:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         ställningen för de afghanska kvinnorna och flick-
43114:         för att åstadkomma effektivare interna-          orna.
43115:         tionella insatser i syfte att återställa kvin-      EU :s verksamhet i syfte att förbättra de af-
43116:         nornas rättigheter och avvärja den hotan-        ghanska kvinnornas och flickornas ställning har
43117:         de hungersnöden i Afghanistan?                   bl.a. omfattat solidaritetskampanjen "en blom-
43118:                                                          ma tili Kabuls kvinnor", som vill stödja kvinnor-
43119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            na i Afghanistan genom uppmärksamhet i inter-
43120: anföra följande:                                         nationella massmedier. Jag har undertecknat den
43121:                                                          internationella vädjan som ingår i kampanjen.
43122:    Regeringen är medveten om den usla männis-            Emma Bonino, kommissionsledamot med an-
43123: korättssituationen i Afghanistan och har noterat         svarar för humanitära frågor och jämställdhets-
43124: medborgarorganisationernas vädjanden i fråga             frågor, har dessutom i flera sammanhang beto-
43125: om kvinnornas och flickornas ställning i Afgha-          nat de afghanska kvinnornas och flickornas si-
43126: nistan. De flagranta och systematiska kränk-             tuation. Finansieringen av humanitära bistånds-
43127: ningarna gäller i särskilt hög grad kvinnors och         program har varit en viktig verksamhetssektor i
43128: flickors rättigheter. Situationen är särskilt allvar-    EU. Under innevarande år finansierar EU via
43129: lig i områden som kontrolleras av talibanerna.           medborgarorganisationer i medlemsländerna 31
43130:     Kränkningarna av de mänskliga rättigheterna          program för humanitärt bistånd i Afghanistan
43131: och diskrimineringen har gjort livet i Afghanis-         med sammanlagt 17 milj. ecu. Programmen fås-
43132: tan ytterst svårt för kvinnorna och flickorna.           ter särskild uppmärksamhet vid situationen för
43133: Särskilt i de talibankontrollerade områdena har          kvinnor och barn. Finland har i EU betonat det
43134: inskränkningarna av kvinnornas och flickornas            kritiska i situationen i Afghanistan och har gett
43135: rörelsefrihet försvårat och till stor del förhindrat     sitt stöd tili EU:s gemensamma insatser för att
43136: dem att bli delaktiga av humanitära biståndspro-         förbättra de afghanska kvinnornas och flickor-
43137: gram som internationella organisationer har satt         nas ställning.
43138: upp. Till följd av talibanernas bestämmelser har            Under densenaste tiden har situationen i Af-
43139: endast pojkar och män rätt att köa efter livsmedel       ghanistan fått särskilt stor uppmärksamhet, ock-
43140: på de ställen där humanitär hjälp delas ut. Den          så på FN:s olika forum för de mänskliga rättighe-
43141: begränsade rörelsefriheten och det obefintliga           terna. FN-kommissionen för kvinnans ställning
43142: utbudet gör det också mycket svårt för kvinnor-          antog vid sitt möte 13.3.1998 en särskild resolu-
43143: na att erhålla hälsovård. Talibanerna har dess-          tion om de afghanska kvinnorna och flickorna.
43144: utom i praktiken helt och hållet förbjudit kvin-         Finland fanns bland de första som understödde
43145: norna att förvärvsarbeta utanför hemmet, ute-            den av USA föreslagna resolutionen. Situationen
43146: stängt flickorna från skolundervisning och               i Afghanistan behandlas också under mötet med
43147: strängt begränsat kvinnornas möjligheter tili stu-       FN-kommissionen för mänskliga rättigheter
43148: dier och utbildning. Talibanernas kränkningar            som sammanträder som bäst. Finland kommer
43149: av de mänskliga rättigheterna bryter mot flera           att betona att kränkningarna av kvinnors och
43150: centrala internationella konventioner och doku-          barns rättigheter i Afghanistan skall fördömas i
43151: ment om de mänskliga rättigheterna. Finland har          klartext och att talibanernas kränkningar och
43152: systematiskt betonat att de mänskliga rättighe-          särbehandling av kvinnor och flickor skall upp-
43153:                                           KK 254/1998 vp                                            5
43154: 
43155: höra. Senaste höst samordnade Finland den tili      UNHCR, WFP, lnternationella röda korset 1
43156: FN-organen riktade internationelia demarschen       FRK och UNOCHA (FN:s minröjningspro-
43157: om de afghanska kvinnornas stälining. Genom         gram) med sammanlagt ca 12 milj. mk.
43158: demarschen ville man få FN -organen att upp-           Inom lämpliga internationella organisationer
43159: märksamma kvinnans ställning bättre än förut        kommer Finland under den närmaste framtiden
43160: vid genomförandet av lokala program, särskilt i     att arbeta aktivt för att förbättra kvinnornas och
43161: fråga om utbudet av hälsovårdstjänster till kvin-   flickornas ställning i Afghanistan. 1 sin verksam-
43162: nor.                                                het kommer Finland särskilt att betona: 1) att
43163:    Som riksdagsman Räsänen konstaterar i sitt       man vid genomförandet av humanitärt bistånd i
43164: spörsmål har det internationelia samfundet (och     Afghanistan skall fåsta större uppmärksamhet
43165: sålunda också de enskilda regeringarna) begrän-     vid kvinnors och flickors möjligheter att delta i
43166: sade möjligheter att påverka de afghanska kvin-     programmen, 2) att man skali trycka på taliba-
43167: nornas och flickornas stälining.                    nerna för att hälsovård skall erbjudas flickor och
43168:    I den rådande situationen anser Finland det      kvinnor; genomförandet av internationelia häl-
43169: inte ändamålsenligt att dra in det humanitära       sovårdsprogram skali främjas, 3) att kvinnors
43170: biståndet tili Afghanistan för att utöva påtryck-   ekonomiska, sociala och kulturelia rättigheter
43171: ning på talibanerna. Under innevarande år           samt medborgerliga och politiska rättigheter
43172: tänker Finland lämna direkt stöd tili verksamhe-    skall främjas i mån av möjlighet.
43173: ten i de internationelia biståndsorganisationera
43174: 
43175:      Helsingfors den 6 april 1998
43176: 
43177:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
43178:                                             KK 255/1998 vp
43179: 
43180: Kirjallinen kysymys 255
43181: 
43182: 
43183: 
43184: 
43185:                                     Reijo Laitinen /sd ym.: Oppisopimustoiminnan valvonnan tehosta-
43186:                                         misesta
43187: 
43188: 
43189:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43190: 
43191:     Valtio on viime vuosina panostanut oppisopi-       palkkaturva ei välttämättä kata irtisanomisajan
43192: mustoimintaan tuntuvasti lisävoimavaroja.              palkkaa. Yritykset eivät noudata työehtosopi-
43193: Aiemmin Suomessa verrattain vähäisessä käy-            muksia. Liikkeen luovutus saattaa katkaista op-
43194: tössä ollut koulutusmuoto on saamassa tukevan          pisopimuskoulutuksen.
43195: jalansijan. Oppisopimuskoulutus on osoittautu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43196: nut toimivaksi järjestelmäksi, jossa yhdistyvät        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43197: opetuksen tavoitteet käytännön työelämään tu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43198: tustumiseen. Oppisopimuspaikka voi olla ja             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43199: usein onkin myös suora tie normaaliehtoiseen
43200: työsuhteeseen.                                                   Onko Hallitus tietoinen oppisopimus-
43201:     Oppisopimustoiminnan käytännön järjeste-                  koulutuksen säädösten puutteellisuudes-
43202:  lyissä on kuitenkin ilmennyt puutteita, jotka vies-          ta ja valvonnan ongelmista, ja
43203:  tittävät valvonnan ongelmista ja säädösten puut-                mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-
43204:  teellisuudesta. Yrityksen konkurssin yhteydessä              jaamiseksi?
43205: 
43206:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
43207: 
43208:                       Reijo Laitinen /sd                        Arja Ojala /sd
43209: 
43210: 
43211: 
43212: 
43213:  280043
43214: 2                                          KK 255/1998 vp
43215: 
43216: 
43217: 
43218: 
43219:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43220: 
43221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Oppisopimuskoulutuksen valvonta ei ole pel-
43222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kästään paikallishallintoviranomaisten tehtävä,
43223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sillä oppisopimukseen sovelletaan, mitä työnte-
43224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-       kijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta,
43225: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suoje-
43226: n:o 255:                                              lusta. Muun muassa työsopimuslain 55 §:ää so-
43227:                                                       velletaan oppisopimussuhteisiin. Säännöksen
43228:           Onko Hallitus tietoinen oppisopimus-        mukaan valvontavelvollisuus on myös työsuoje-
43229:        koulutuksen säädösten puutteellisuudes-        luviranomaisilla ja niillä työnantajain ja työteki-
43230:        ta ja valvonnan ongelmista, ja                 jöiden yhdistyksillä, joiden tekemän valtakun-
43231:           mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-       nallisen työsopimuksen määräyksiä kysymykses-
43232:        jaamiseksi?                                    sä olevaan oppisopimusopiskelijan työsuhtee-
43233:                                                       seen sovelletaan.
43234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Työsopimuslain (320/1970) 7 §:n mukaan lii-
43235: vasti seuraavaa:                                      kettä luovutettaessa työnantajan oikeudet ja vel-
43236:                                                       vollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle. Sään-
43237:    Oppisopimuskoulutuksen paikallinen johto ja        nöstä sovelletaan myös oppisopimuskoulutuk-
43238: valvonta on kunnallinen tehtävä oppisopimuk-          seen, joten liikkeen luovutuksen ei tulisi katkais-
43239: sesta annetun lain (1605/1992) 13 §:n mukaan.         ta oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuslain
43240: Tätä varten kunnalla tai kunnilla on opetustoi-        11 §:n 3 momentin mukaan työnantaja voi pur-
43241: men hallinnosta annetun lain (706/1992) 2 §:ssä       kaa oppisopimuksen silloin, kun työnantaja lo-
43242: tarkoitettu monijäseninen toimielin. Paikallis-       pettaa liikkeensä taijoutuu konkurssiin. Oppiso-
43243: hallintoviranomaisten velvoitteena on varmistaa       pimuksen purkautuessa konkurssin tehneen
43244: oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuksen             työnantajan palveluksessa olevaan oppisopi-
43245: ( 1606/1992) 1 §:ssä määriteltyjen ehtojen toteutu-    musopiskelijaan sovelletaan oppisopimuslain
43246: minen ennen oppisopimuksen hyväksymistä.               20 §:n perusteella palkkaturvalain (649/1973) ja
43247:     Paikallishallintoviranomaiset kiinnittävät eri-    asetuksen (883/1973) säännöksiä kuten muihin-
43248: tyistä huomiota yhteistyössä työnantajan, opis-        kin työsuhteisiin.
43249: kelijan ja teoriaopetusta antavan oppilaitoksen           Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 1997
43250: kanssa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelu-          lopussa noin 25 000 opiskelijaa, mikä on noin
43251: suunnitelman laadintaan sekä työpaikan sopi-           40 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana
43252: vuuteen oppisopimustyönantajaksi. Paikallis-           edellisenä vuonna. Kasvu on ollut nopeata ja
43253: hallintoviranomainen on myös velvollinen seu-          voimakasta, minkä takia paikallishallintoviran-
43254: raamaan oppimisprosessin ja oppisopimusten             omaisten ylläpitämät oppisopimustoimistot ovat
43255: ehtojen toteutumista koko oppisopimuksen voi-          ajoittain ruuhkautuneet. Paikallishallinnon hen-
43256: massaolon ajan. Mahdollisissa työnantajan tai          kilöstön määrä on kuitenkin jatkuvasti lisäänty-
43257: opiskelijan sopimusrikkomustapauksissa paikal-         nyt, vaikka joillakin alueilla joootusajat saatta-
43258: lishallintoviranomainen voi keskeyttää oppiso-         vat olla vielä jokseenkin pitkiä. Opetusministeriö
43259: pimuksen oppisopimuslain 21 §:ssä määritellyllä        seuraa tilanteen kehittymistä.
43260: tavalla. Säännös koskee myös työehtosopimus-
43261: ten velvoitteiden laiminlyöntitapauksia.
43262: 
43263:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
43264: 
43265:                                                                Opetusministeri Olli- Pekka Heinonen
43266:                                              KK 255/1998 vp                                                3
43267: 
43268: 
43269: 
43270: 
43271:                                          Tili Riksdagens Talman
43272: 
43273:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Övervakningen av läroavtalsutbildningen är
43274: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             inte enbart en uppgift för de lokala förvaltnings-
43275: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         myndigheterna, för det som för arbetstagarens
43276: dagsman Reijo Laitinen m.fl. undertecknade              del bestäms om arbetstid, semester, arbetarskydd
43277: spörsmål nr 255:                                        och annat skydd av arbetstagaren tillämpas ock-
43278:                                                         så på läroavtal. Bl.a. tillämpas 55§ i arbetsavtals-
43279:             Är Regeringen medveten om de brist-         lagen på läroavtalsförhållanden. Enligt denna
43280:         fålliga bestämmelserna om läroavtalsut-         bestämmelse tillkommer övervakningsskyldig-
43281:         bildningen och problemen med övervak-           heten också arbetarskyddsmyndigheterna och de
43282:         ningen, och                                     arbetsgivar- och arbetstagarföreningar som in-
43283:             vad avser Regeringen göra för att rätta     gått det riksomfattande kollektivavtal vars be-
43284:         tili dem?                                       stämmelser borde tillämpas på det arbetsförhål-
43285:                                                         lande som gäller för läroavtalsstuderanden.
43286:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Enligt 7 § i lagen om arbetsavtal (320/1970)
43287: anföra följande:                                        övergår en arbetsgivares rättigheter och skyldig-
43288:                                                         heter på den nya ägaren när en rörelse överlåts.
43289:     Den 1okala ledningen och övervakningen av           Bestämmelsen tillämpas också på läroavtalsut-
43290: läroavtalsutbildningen är enligt 13 § lagen om          bildning och överlåtelse av en rörelse borde alltså
43291: läroa vta1sutbildning (1605/1992) en uppgift för        inte få avbryta en läroavtalsutbildning. Enligt
43292: kommunen. För detta har kommunen eller flera             11 § 3 mom. i läroavtalslagen kan en arbetsgivare
43293: kommuner gemensamt ett sådant kollegialt or-            häva ett läroavtal när arbetsgivaren upphör med
43294: gan som avses i 2 § i lagen om kommunernas              sin röre1se eller försätts i konkurs. När ett läroav-
43295: undervisningsförvaltning (70611992). De lokala          tal upphävs tillämpas enligt 20 § i läroavtalslagen
43296: förva1tningsmyndigheterna måste se tili att de          bestämmelsena i 1agen (64911973) respektive för-
43297: villkor som förutsätts i 1 § i förordningen om          ordningen (883/1973) om lönegaranti på samma
43298: läroavtalsutbildning (160611992) uppfylls innan         sätt som på andra arbetsförhållanden på en läro-
43299: ett läroavtal godkänns.                                 avtalsstuderande som är anställd hos en arbetsgi-
43300:     De loka1a förvaltningsmyndigheterna lägger i        vare som försätts i konkurs.
43301:  samråd med arbetsgivaren, studeranden och                  Läroavtalsutbildningen omfattade vid ut-
43302:  läroanstalten som ger den teoretiska undervis-         gången av 1997 cirka 25 000 studerande, vilket är
43303:  ningen särskild vikt vid utformandet av stude-         cirka 4Q. procent mer än motsvarande tid året
43304:  randens individuella studieplan och på att arbets-     innan. Okningen har varit snabb och kraftig,
43305:  platsen är lämplig som arbetsgivare i fråga om         vilket har lett tili att de läroavtalsbyråer som
43306:  läroavtal. Den lokala förvaltningsmyndigheten          drivs av de lokala förvaltningsmyndigheterna
43307:  är också skyldig att kontrollera att inlärnings-       tidvis har varit överbelastade. Antalet anställda
43308:  processen och läroavtalsvillkoren fullgörs under       inom lokalförvaltningen har dock hela tiden
43309:  hela den tid läroavtalet är i kraft. Vid ett eventu-   ökat, även om väntetiderna på vissa områden
43310:  ellt avtalsbrott av arbetsgivaren eller studeran-      ännu kan vara något långa. Undervisningsmini-
43311:  den kan den lokala förvaltningsmyndigheten av-         steriet följer utvecklingen av situationen.
43312:  bryta läroavtalet på det sätt som bestäms i 21 § i
43313:  läroavtalslagen. Paragrafen gäller även försum-
43314:  melser av förpliktelser enligt kollektivavtal.
43315: 
43316:       Helsingforsden 7 aprill998
43317: 
43318:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43319:                                            KK 256/1998 vp
43320: 
43321: Kirjallinen kysymys 256
43322: 
43323: 
43324: 
43325: 
43326:                                   Tuija Nurmi /kok: Luukadon ehkäisystä ja hoidosta
43327: 
43328: 
43329: 
43330:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43331:     Osteoporoosi (luukato) on luuston yleissai-      miini ovat terveyden kannalta avainasemassa. D-
43332: raus,joka vähitellen vaurioittaa luustoaja tietys-   vitamiinin puute eli aikuisten riisitauti on varsin
43333: sä vaiheessa muuttuu oireiseksi. Osteoporootti-      yleistä ikääntyvän pääasiallisesti sisällä oleskele-
43334: nen luu murtuu poikkeavan pienen rasituksen          van väestön keskuudessa. Heidän riisitautiaan
43335: seurauksena ja joskus jopa itsestäänkin.             on hoidettava yhtä huolella kuin lasten riisitau-
43336:     Vuosittain maassamme rekisteröidään 80 000       tia, lääkkeillä.
43337: luunmurtumaa, valtaosa niistä ikääntyvillä ihmi-        Tänä päivänä osteoporoosin heikentämä luu
43338: sillä. Näissä murtumissa osteoporoosi on huo-        voidaan tunnistaa esimerkiksi kliinisesti tyypilli-
43339: mattavassa osassa (26 000) murtumalle altistava      sestä luun murtumasta tai mittaamalla luuston
43340: tekijä ja osassa murtuman syy. Tyypillisimpiä        tiheys. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet,
43341: osteoporoottisia murtumia ovat reisiluun ylä-        että 0-vitamiinihoito ja kalsiumlääkehoito ovat
43342: osan, ranteen, olkapään, lantion, nikamien ja        tehokkaita osteoporoosin perushoitoja ja niillä
43343: nilkan murtumat. Osteoporoottisista murtumis-        voidaan selvästi parantaa osteoporoottisen luun
43344: ta aiheutuu yhteiskunnalle niin huomattava ter-      tilaaja ehkäistä uusien murtumien syntyä. Tästä
43345: veys- ja sosiaalipalvelukysyntä ja kustannukset,     huolimatta lääkärin määräämästä 0-vitamiini-
43346: että olisi perusteltua paneutua ja panostaa sekä     ja kalsiumlääkehoidosta ei makseta sairausva-
43347: osteoporoosin ehkäisyyn että hoitoon.                kuutuskorvausta kuten yleensä lääkehoidosta on
43348:     Osteoporoosia voidaan ehkäistä ja hoitaa.        tapana ja perusteltua.
43349: Ehkäisyn ja hoidon keskeisimpiä kulmakiviä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43350: elimistön riittävän kalsiumin saannin turvaami-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43351: nen. Vaikka Suomi on maatalousmaa, maito-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43352: tuotteilla yksinään ei ole aina mahdollista korja-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43353: ta syntynyttä kalsiumvajausta. On turvaudutta-
43354: va lääkkeellisiin kalsiumvalmisteisiin.                         Onko Hallitus tietoinen, että 0-vita-
43355:     Kalsiumin imeytymisen kannalta on olennais-              miini- ja kalsiumlääkehoidot ovat tode-
43356: ta, että elimistön D-vitamiinin saanti on riittävä           tun osteoporoosin keskeisimpiä ja välttä-
43357: ja turvattu. D-vitamiinia syntyy ihmisen ihossa              mättömiä lääkehoitoja,ja
43358: auringonvalon vaikutuksesta. Sitä saadaan myös                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43359: syömällä D-vitamiinipitoisia ruokia. Koska Suo-              ryhtyä mainittujen lääkehoitojen ottami-
43360: messa vain keskikesällä on riittävästi aurinkoa              seksi sairausvakuutuksen lääkekorvatta-
43361: D-vitamiinin muodostumiseksi ihossa, ravinnos-               vuuden piiriin?
43362: ta saatava D-vitamiini ja Iääkkeellinen D-vita-
43363: 
43364:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
43365: 
43366:                                           Tuija Nurmi /kok
43367: 
43368: 
43369: 
43370: 
43371: 280043
43372: 2                                           KK 256/1998 vp
43373: 
43374: 
43375: 
43376: 
43377:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43378: 
43379:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ongelma siihen liittyvän murtumavaaran vuoksi.
43380: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Väestön keski-iän yhä noustessa luukadon mer-
43381: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kitys terveydenhuollossa korostuu entisestään.
43382: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen
43383: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          neuvottelukunnan asettama työryhmä on selvit-
43384: 256:                                                  tänyt osteoporoosiin ja luun murtumien ehkäi-
43385:                                                       syyn ja hoitoon liittyviä kysymyksiä. Työryhmän
43386:           Onko Hallitus tietoinen, että D-vita-       vuonna 1997 julkaisemassa muistiossa todetaan,
43387:        miini- ja kalsiumlääkehoidot ovat tode-        että luukadon ja siihen liittyvien luunmurtumien
43388:        tun osteoporoosin keskeisimpiä ja välttä-      estämiseksi tulisi koko väestölle korostaa sään-
43389:        mättömiä lääkehoitoja, ja                      nöllisen liikunnan, riittävän kalsiumin ja D-vita-
43390:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        miinin saannin sekä tupakoimattomuuden tär-
43391:        ryhtyä mainittujen lääkehoitojen ottami-       keyttä.
43392:        seksi sairausvakuutuksen lääkekorvatta-           Hormonikorvaushoidolla ja uusilla luun ha-
43393:        vuuden piiriin?                                joamista estävillä lääkkeillä on tutkimusten pe-
43394:                                                       rusteella voitu vähentää osteoporoosiin liittyvien
43395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          murtumien vaaraa. Hormonikorvaushoito so-
43396: vasti seuraavaa:                                      veltuu vaihdevuodet sivuuttaneiden naisten hoi-
43397:                                                       toon. Kliinisesti merkittävää luukatoa voidaan
43398:     Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan-    hoitaa luun hajoamista estävillä lääkkeillä. Vii-
43399: hoitona vakuutetulle korvataan lääkärin mää-          me vuosina käyttöön saadut uudet luun hajoa-
43400: räämät sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelli-      mista estävät lääkkeet soveltuvat myös miesten
43401: set, lääkärin määräämät ja apteekista tai sairaa-     osteoporoosin hoitoon.
43402: lasta hankitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä      Osteoporoosiin annettavan lääkityksen yhtey-
43403: vastaavat tuotteet. Vakuutetulla on sairausva-        dessä on tärkeätä huolehtia riittävästä kalsiumin
43404: kuutuslain perusteella oikeus saada sairautensa       ja D-vitamiinin saannista. Suomessa ravinnosta
43405: perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon      saadaan yleensä osteoporoosin hoidossa tarvit-
43406: kustannuksista. Sairaanhoidon kustannuksia            tava määrä kalsiumia. D-vitamiinin tarve täyte-
43407: korvataan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia        tään vain osin ravinnon sisältämällä D-vitamii-
43408: kustannuksia välttäen olisi tullut vakuutetulle       nilla. Osa D-vitamiinin tarpeesta muodostuu
43409: maksamaan.                                            ihossa auringon valon vaikutuksesta. Tällöin pit-
43410:     Sairausvakuutuslain perusteella korvattavak-      käaikaisessa laitoshoidossa olevat, joiden ulkoi-
43411: si tulevalla lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mu-    lu on vähäistä, saattavat tarvita tavanomaisen
43412: kaista lääkemääräystä edellyttävää lääkettä,          ravinnon lisäksi vitamiinilisää.
43413: joka on tarkoitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti       Osteoporoosin hoidossa käytettävät lääkkeet
43414: käytettynä parantamaan tai helpottamaan sai-          korvataan edellä esitettyjen sairausvakuutusjär-
43415: rautta tai sen oireita ja jolle on vahvistettu kor-   jestelmän periaatteiden mukaisesti kuten mui-
43416: vausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Li-          denkin sairauksien hoidossa käytettävät lääk-
43417: säksi korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan myös      keet. Siten mainitut luun hajoamista estävät
43418: niitä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä     lääkkeet tulevat näiden periaatteiden mukaan
43419: mainittuja lääkkeitä, joita saadaan myydä ilman       korvattaviksi.
43420: lääkemääräystä ja joille on vahvistettu korvaus-         Tavanomaisia ravinnonlisänä käytettäviä D-
43421: perusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Sairausva-       vitamiinivalmisteita ja kalsiumvalmisteita myy-
43422: kuutuslain 5 a §:n perusteella ei korvata rohdos-     dään apteekissa käsikaupassa eli ilman lääke-
43423: valmisteita eikä homeopaattisia ja antroposofi-       määräystä. Siten ne voivat voimassa olevan lain-
43424: sia valmisteita.                                      säädännön perusteella tulla korvattaviksi sai-
43425:     Hallitus on tietoinen, että luukato on merkit-    rausvakuutuksessa vain sisältyessään sosiaali- ja
43426: tävä kansanterveydellinen ja terveydenhuollon         terveysministeriön päätökseen. Sosiaali- ja ter-
43427:                                             KK 256/1998 vp                                            3
43428: 
43429: veysministeriön päätös (876111.9 .1997) ei sisällä       Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauk-
43430: pelkkää D-vitamiinia sisältäviä valmisteita,joten     sissa kuten kilpirauhasen vaajatoiminnan ja D-
43431: ne eivät kuulu sairausvakuutuskorvausjärjestel-       vitamiinin kroonisen aineenvaihduntahäiriön
43432: män piiriin. Noin kuukauden käyttöön tavan-           hoidossa voidaan tarvita ravinnonlisänä käy-
43433: omaisin annoksin riittävä D-vitamiinivalmiste-        tettäviä D-vitamiinivalmisteita kalliimpia D-vi-
43434: erä apteekissa maksaa 15 markkaa. Joten nykyti-       tamiinijohdoksia. Näiden sairauksien hoidossa
43435: lanne ei käytännössä aiheuta D-vitamiinia tarvit-     tarvitaan usein kalsiumia myös suurempia
43436: sevalle kohtuutonta taloudellista rasitusta. Ap-      määriä kuin tavanomaisesta ruokavaliosta saa-
43437: teekista saatavilla olevien ravinnon lisänä käytet-   daan. Mainitut usein osteoporoosiin johtavat
43438: tävien kalsiumvalmisteiden korvattavuus perus-        tautitilat sisältyvät valtioneuvoston päätökseen
43439: tuu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen.       erityiskorvattavista lääkkeistä (34/1. 7.1996) ja
43440: Myöskään tablettimuodossa nautittava kalsium-         sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (876/
43441: lisä ei ole tarpeen useimmille, koska tavanomai-      11.9.1997). Näissä tilanteissa sairausvakuutuk-
43442: nen suomalainen ruokavalio sisältää riittävästi       sesta korvataan D-vitamiinijohdokset ja kal-
43443: kalsiumia, kun otetaan huomioon osteoporoosin         siumvalmisteet ylemmän erityiskorvausluokan
43444: hoidossa tarvittava määrä. Siten tavanomaisen         mukaisesti vakuutetulle, eli vakuutettu saa kor-
43445: ravinnon lisänä käytettävät kalsiumvalmisteet         vausta kultakin ostokerralta l 00 prosenttia 25
43446: eivät ole sairausvakuutuskorvausjärjestelmän          markkaa ylittävästä määrästä.
43447: piirissä.
43448:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
43449: 
43450:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
43451: 4                                            KK 256/1998 vp
43452: 
43453: 
43454: 
43455: 
43456:                                          Tili Riksdagens Talman
43457: 
43458:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       befolkningens medelålder hela tiden stiger blir
43459: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         osteoporosen ett allt större problem inom hälso-
43460: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och sjukvården. En arbetsgrupp tillsatt av folk-
43461: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr              pensionsanstaltens socialmedicinska delegation
43462: 256:                                                   har utrett frågor i anslutning till förebyggandet
43463:                                                        och behandlingen av osteoporos och benbrott. 1
43464:            Är Regeringen medveten om att D-            den promemoria som arbetsgruppen publicerade
43465:         vitamin och kalciumbehandlingar är             1997 konstateras att vikten av regelbunden mo-
43466:         mycket viktiga och nödvändiga läkeme-          tion, tillräckligt kalcium- och D-vitaminintag
43467:         delsbehandlingar vid diagnostiserad os-        samt rökfrihet borde framhållas för hela befolk-
43468:         teoporos, och                                  ningen för att osteoporos och osteoporosrelate-
43469:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rade benbrott skall kunna förhindras.
43470:         för att nämnda läkemedelsbehandlingar i            Med hormonersättande behandling och nya
43471:         framtiden skall ersättas av sjukförsäk-        läkemedel som förhindrar benskörhet har man
43472:         ringen?                                        enligt undersökningar som gjorts kunnat minska
43473:                                                        risken för benbrott som har samband med osteo-
43474:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          poros. Hormonersättande behandling lämpar sig
43475: anföra följande:                                       för kvinnor som passerat övergångsåldern. Oste-
43476:                                                        oporos som är i kliniskt hänseende betydande
43477:    Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom       kan behand1as med läkemedel som förebygger
43478: sjukvård av 1äkare ordinerade läkemedel samt           benskörhet. De nya läkemedel mot benskörhet
43479: kliniska näringspreparat och motsvarande pro-          som tagits i bruk under senare år lämpar sig
43480: dukter som behövs vid behandling av svår sjuk-         också f6r behandling av osteoporos hos män.
43481: dom, ordinerats av läkare och anskaffats på apo-           1 samband med medicineringen vid osteopo-
43482: tek eller sjukhus. Den försäkrade har enligt sjuk-     ros är det viktigt att se till att patienten får till-
43483: försäkringslagen rätt att på grund av sin sjukdom      räckligt med kalcium och D-vitamin. 1 Finland
43484: få ersättning för kostnader för nödvändig sjuk-        får man i allmänhet genom födan den mängd
43485: vård. Kostnaderna för sjukvård ersätts till den        kalcium som behövs i behandlingen av osteopo-
43486: del som vården med undvikande av onödiga               ros. Behovet av D-vitamin täcks endast till en del
43487: kostnader skulle ha kostat för den försäkrade.         med de D-vitaminer som finns i födan. En del av
43488:    Med läkemedel som ersätts enligt sjukförsäk-        de behövliga D-vitaminerna bildas i huden ge-
43489: ringslagen avses sådana i läkemedelslagen nämn-        nom solljusets inverkan. Personer i långvarig in-
43490: da 1äkemedel som är receptbelagda och som ge-          stitutionsvård, som knappast alls vistas utom-
43491: nom invärtes eller utvärtes bruk skall lindra en       hus, kan därför behöva vitaminer utöver den
43492: sjukdom eller dess symptom och för vilka har           vanliga födan.
43493: fastställts ett partipris som kan godtas som er-           De läkemedel som används i behandlingen av
43494: sättningsgrund. Dessutom avses med ersätt-             osteoporos ersätts enligt ovan nämnda principer
43495: ningsgilla läkemedel sådana i social- och hälso-       i sjukförsäkringssystemet på samma sätt som lä-
43496: vårdsministeriets beslut nämnda läkemedel som          kemedel som används i behandlingen av andra
43497: får säljas receptfritt och för vilka har fastställts   sjukdomar. Således skall de nämnda benskör-
43498: ett partipris som kan godtas som ersättnings-          hetsförhindrande läkemedlen ersättas enligt
43499: grund. Naturmedel samt homeopatiska och an-            dessa principer.
43500: troposofiska preparat ersätts inte enligt 5 a §            Vanliga D-vitaminpreparat och kalciumpre-
43501: sjukförsäkringslagen.                                  parat som används som näringstillskott säljs re-
43502:    Regeringen är medveten om att osteoporos är         ceptfritt på apotek. Således kan de enligt gällande
43503: ett betydande problem för folkhälsan och inom          lagstiftning ersättas av sjukförsäkringen endast
43504: hälso- och sjukvården på grund av den risk för         om de upptas i social- och hälsovårdsministeriets
43505: benbrott som sjukdomen medför. 1 och med att           beslut. Social- och hälsovårdsministeriets beslut
43506:                                            KK 256/1998 vp                                             5
43507: 
43508: (876/11.9.1997) upptar inga preparat som inne-             Vid vissa svåra och långvariga sjukdomar så-
43509: håller enbart 0-vitamin och således ersätts såda-      som vid behandlingen av sköldkörtelinsufficiens
43510: na preparat inte av sjukförsäkringen. 0-vitamin-       och kronisk ämnesomsättningsrubbning i fråga
43511: preparat som räcker för cirka en månads bruk           om D-vitamin kan det behövas 0-vitaminderivat
43512: om de tas i normala doser kostar 15 mk på apo-         som är dyrare än D-vitaminpreparat och som
43513: tek. 1 dagens läge innebär detta således i prakti-     används som näringstillskott. 1 behandlingen av
43514: ken ingen orimlig ekonomisk belastning för den         dessa sjukdomar behövs i allmänhet också större
43515: som behöver 0-vitamin. Ersättningsgillheten i          mängder kalcium än vad som ingår i en normal
43516: fråga om kalciumpreparat som kan köpas på              diet. Nämnda sjukdomstillstånd som ofta leder
43517: apotek och som används som näringstillskott            tili osteoporos tas upp i statsrådets beslut om
43518: grundar sig på social- och hälsovårdsministeriets      specialersättningsgilla läkemedel (34/l. 7.1996)
43519: beslut. De flesta behöver inte heller kalciumtill-     och i social- och hälsovårdsministeriets beslut
43520: skott i tablettform eftersom vanlig finländsk kost     (876/11.9.1997). 1 dessa situationer får den för-
43521: innehåller tillräckligt med kalcium med hänsyn         säkrade ersättning av sjukförsäkringen för 0-
43522: tili den mängd som behövs i behandlingen av            vitaminderivaten och kalciumpreparaten enligt
43523: osteoporos. Således ersätts kalciumpreparat som        den högre specialersättningsklassen, dvs. den
43524: intas som tillägg tili den vanliga födan inte av       försäkrade ersätts vid varje inköpstillfålle tili
43525: sjukförsäkringen.                                      100 % för belopp som överstiger 25 mk.
43526: 
43527:      Helsingforsden 6 april 1998
43528: 
43529:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
43530:                         j
43531:                     j
43532:                     j
43533:                 j
43534:                 j
43535:             j
43536:             j
43537:         j
43538:         j
43539:     j
43540:     j
43541: j
43542: j
43543:                                             KK 257/1998 vp
43544: 
43545: Kirjallinen kysymys 257
43546: 
43547: 
43548: 
43549: 
43550:                                    Marjut Kaarilahti /kok: Lastensuojelun kustannusten tasausjärjes-
43551:                                       telmästä
43552: 
43553: 
43554:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43555: 
43556:    Kuntia koskevassa lainsäädännössä kuntien             Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
43557: yhdenmukainen kohtelu on ollut eräs keskeinen         budjettilausuman pohjalta valmistelun lasten-
43558: periaate. Lastensuojelun suurten kustannusten         suojelulain ja -asetuksen muuttamiseksi. Ehdo-
43559: tasausjärjestelmän toteuttaminen on ollut esillä      tuksessa tasausjärjestelmä toteutettaisiin kuntien
43560: kolmessa viimeisessä hallituksen budjettiriihes-      keskinäisin järjestelyin ja vain kuntien rahoituk-
43561: sä. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin   senaja se koskisi pakollisena ainoastaan pienim-
43562: keväällä 1996 esitys, joka olisi ensi vaiheessa       piä kuntia.
43563: mahdollistanut kaikkia kuntia koskevan lasten-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43564: suojelukustannusten tasausjärjestelmän käyt-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43565: töön ottamisen. Tasauksen rahoitusvastuu olisi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43566: kuulunut kunnille. Valtio olisi kuitenkin osallis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43567: tunut rahoitukseen kuntien käyttökustannusten
43568: valtionosuudesta erotetuna määrärahalla. Vuo-                  Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
43569: den 1997 talousarvion yhteydessä päätettiin ta-              myös suurissa kaupungeissa on riittävät
43570: sausjärjestelmän toteuttamisesta kuitenkin luo-              voimavarat lastensuojelutyöhön ja että
43571: pua. Hallituksen budjettiriihessä elokuussa 1997             kuntia kohdellaan yhdenmukaisesti nii-
43572:  puolestaan päätettiin seuraavaa: "Lastensuoje-              den ko.osta riippumatta?
43573:  lun suurten kustannusten tasausjärjestelmä pyri-
43574:  tään toteuttamaan kuntien yhteistoiminnan poh-
43575: jalta".
43576: 
43577:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
43578: 
43579:                                         Marjut Kaarilahti /kok
43580: 
43581: 
43582: 
43583: 
43584:  280043
43585: 2                                          KK 257/1998 vp
43586: 
43587: 
43588: 
43589: 
43590:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43591: 
43592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raavan lastensuojelun suurten kustannusten ta-
43593: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sausta koskevan lausuman: "Lastensuojelun
43594: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suurten kustannusten tasausjärjestelmä pyritään
43595: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjut           toteuttamaan kuntien yhteistoiminnan pohjal-
43596: Kaarilahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ta." Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistä-
43597: sen n:o 257:                                          nyt valmistelut järjestelmän toteuttamiseksi lau-
43598:                                                       suman pohjalta. Asia on ollut käsittelyssä sosiaa-
43599:          Miten Hallitus aikoo turvata sen, että       lipoliittisessa ministerityöryhmässä ja valmistel-
43600:        myös suurissa kaupungeissa on riittävät        lusta ehdotuksesta on hankittu Suomen Kunta-
43601:        voimavarat lastensuojelutyöhön ja että         liiton kannanotto. Kuntaliitto on suhtautunut
43602:        kuntia kohdellaan yhdenmukaisesti nii-         kielteisesti sellaisen tasausjärjestelmän toteutta-
43603:        den koosta riippumatta?                        miseen, joka toteutettaisiin vain kuntien keski-
43604:                                                       näisinjärjestelyin, ilman ettäjärjestelmään suun-
43605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nattaisiin valtionosuutta. Tämän lisäksi Kunta-
43606: vasti seuraavaa:                                      liitto on nähnyt ongelmallisena sen, ettei hahmo-
43607:                                                       telluu järjestelmän piirissä olisi kaikki kunnat.
43608:    Kuten kysymyksessä on todettu, sosiaali- ja            Käytyjen neuvottelujen ja keskustelujen poh-
43609: terveysministeriössä on jo usean vuoden ajan teh-     jalta sosiaali- ja terveysministeriössä kartoite-
43610: ty valmistelua ja esityksiä lastensuojelun suurten    taan edelleen mahdollisuuksia saada toteutettua
43611: kustannusten tasausjärjestelmän käyttöön otta-        lastensuojelun suurten kustannusten tasausjär-
43612: misesta. Ministeriön näkemyksen mukaan las-           jestelmä, johon irrotettaisiin valtionosuutta ny-
43613: tensuojelutoimenpiteiden tarpeessa olevien las-       kyisistä sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
43614: tenja lapsiperheiden tilanne on nykyisellään eräs     tannusten valtionosuuksista ja niin ikään mallia,
43615: keskeisimpiin kuuluva sosiaalipalvelujärjestel-       jossa tasausjärjestelmän piirissä voisivat olla
43616: mään liittyvä ongelma. Tästä syystä ministeriös-      kaikki kunnat. Hankkeen eteenpäinviemistä
43617: sä on edelleen pyritty selvittämään mahdolli-         koskevat ratkaisut tullaan hallituksen osalta te-
43618: suuksia tilanteen korjaamiseksi.                      kemään viime kädessä valtion vuotta 1999 kos-
43619:    Vuoden 1998 talousarvioesitystä käsitelles-        kevan talousarvioesityksen käsittelyn yhteydes-
43620: sään hallitus sisällytti talousarvioesitykseen seu-   sä.
43621: 
43622:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
43623: 
43624:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
43625:                                              KK 257/1998 vp                                              3
43626: 
43627: 
43628: 
43629: 
43630:                                          Tili Riksdagens Talman
43631: 
43632:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       det: "A vsikten är att systemet för utjämning av
43633: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         stora kostnader inom barnskyddet skall verkstäl-
43634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       las inom ramen för samverkan mellan kommu-
43635: man Marjut Kaarilahti undertecknade spörsmål           nerna." Social- och hälsovårdsministeriet har in-
43636: nr 257:                                                lett förberedelser för att_genomföra systemet ut-
43637:                                                        gående från uttalandet. Arendet har behandlats i
43638:              Hur ämnar Regeringen trygga att re-       den socialpolitiska ministerarbetsgruppen och
43639:           surserna för barnskyddet räcker tili också   ett ställningstagande från Finlands Kommunför-
43640:           i de stora städerna och att kommunerna       bund har införskaffats om ett förslag. Kommun-
43641:           oberoende av storlek behandlas likvär-       förbundet har förhållit sig negativt tili ett sådant
43642:           digt?                                        utjämningssystem som endast verkställs genom
43643:                                                        ömsesidiga arrangemang kommunerna emellan
43644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utan att systemet skulle åtnjuta någon statsandel.
43645: anföra följande:                                       Dessutom har Kommunförbundet ansett att det
43646:                                                        är problematiskt att inte alla kommuner ingår i
43647:    Såsom i spörsmålet konstateras har vid social-      det system man skisserat.
43648: och hälsovårdsministeriet redan i flera års tid            Utgående från de förhandlingar och diskus-
43649: pågått beredning och utarbetats förslag om infö-       sioner som förts fortsätter social- och hälso-
43650: rande av ett system för utjämning av de stora          vårdsministeriet att kartlägga möjligheterna att
43651: kostnaderna för barnskyddet. Enligt ministeriets       förverkliga ett sådant system för utjämning av de
43652: syn på saken är situationen för de barn och barn-      stora kostnaderna för barnskyddet som skulle
43653: familjer som är i behov av barnskyddsåtgärder i        erhålla statsandel från de nuvarande statsande-
43654: dag ett av de viktigaste problemen inom social-        larna för social- och hälsovårdens driftskostna-
43655: servicen. Mao har därför på ministeriet fortsatt       der och också en modell där samtliga kommuner
43656: med att försöka reda ut vilka möj1igheter det          skulle omfattas av utjämningssysstemet. De av-
43657: finns att rätta tili situationen.                      göranden som befordrar projektet kommer re-
43658:    Vid behandlingen av 1998 års budgetproposi-         geringen i sista hand att träffa i samband med
43659: tion tog regeringen in följande uttalande om ut-       behandlingen av 1999 års budgetproposition.
43660: jämningen av de stora kostnaderna för barnskyd-
43661: 
43662:      Helsingfors den 2 april 1998
43663:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
43664:                                             KK 258/1998 vp
43665: 
43666: Kirjallinen kysymys 258
43667: 
43668: 
43669: 
43670: 
43671:                                    Risto Kuisma /rem: Salon, Halikon ja Perttelin vedenottosuunnitel-
43672:                                        man ympäristövaikutusten arvioinnista
43673: 
43674: 
43675:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43676: 
43677:    Salon seudun Someron ja Kiikalan harjualuei-           Salon kaupungin sekä Halikon ja Perttelin
43678: siin kohdistuvassa pohjavedenottohankkeessa           kuntien yhteisen pohjaveden tarpeen tyydyttämi-
43679: on suunnitelmaa laadittaessa jätetty huomiotta        seksi on kuitenkin olemassa kelvollisia ja ratkai-
43680: olennaisia tekijöitä, jotka merkitsevät tarpeetto-    sevasti vähemmän riskejä sisältäviä vaihtoehto-
43681: miaja suuria riskejä noin 3 500 hehtaarin pohja-      ja.
43682: vedenottoalueelle, sen suojeltavaksi suunnitellul-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43683: le (Natura 2000) luonnolle sekä alueella asuville     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43684: ihmisille ja heidän omaisuudelleen Somerniemel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43685: lä ja Kiikalassa.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43686:     Suunnitelmassa ei ole esitetty varteenotettavia
43687: vaihtoehtoja. Kun päätöksen tekijälle esitetään                 Onko Hallituksen mielestä hyväksyt-
43688: vain yksi vaihtoehto, on kysymys pikemminkin                 tävää, että Salon kaupungin sekä Hali-
43689: pakkotilanteesta kuin aidosta suunnitelmasta.                kon ja Perttelin kuntien noin 7 900 m3/
43690:     Toteutuessaan suunnitelma vaikuttaa haitalli-            päivä (tarvittava vedenottomäärä vuon-
43691: sesti niin alueen uhanalaiseen kasvistoon kuin               na 2010) käsittävää vedenottohakemusta
43692: eläimistöönkin. Suomi allekirjoitti Rio de Ja-               ja siihen liittyvää suunnitelmaa laadit-
43693: neirossa vuonna 1992 merkittävän sopimuksen                  taessa ei ole sovellettu ympäristövaiku-
43694: luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.                    tusten arviointimenettelystä annettua la-
43695: Esitetty vedenottosuunnitelma loukkaa sekä tätä              kia, ja
43696: sopimusta että Natura 2000 -luonto- ja lintudi-                 voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,
43697: rektiivejä. Se on lisäksi ristiriidassa Euroopan             että hakijakuntien suunnitelma perustuu
43698: unionin neuvoston 25. helmikuuta 1992 annetun                ns. asianajosuunnitteluun eikä täytä yh-
43699: pohjavesien suojelua koskevan päätöslauselman                teiskuntasuunnittelulta vaadittavia riit-
43700: (92C 59/02) kanssa. Kyseisessä päätöslauselmas-              täviä objektiivisuuden ehtoja, sekä
43701: sa Euroopan unionin neuvosto muun muassa                        onko Hallitus tietoinen siitä, että kysy-
43702: ilmaisee huolensa pohjavesien tason alentamises-             myksessä oleva vedenottosuunnitelma
43703: ta. Neuvoston suosituksessa mainitaan edelleen,              loukkaa Natura 2000 -suojeluohjelmaa,
43704: että pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen                koska se kohdistuu merkittäväitä osal-
43705: tulevaisuutta varten on tärkeätä myös ympäris-               taan suojeltavalle alueelle?
43706: tön kannalta ja että pohjavesiä voidaan hyödyn-
43707: tää vain tarkan, hyväksyttävän suunnitelman
43708: pohjalla.
43709:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
43710: 
43711:                                           Risto Kuisma /rem
43712: 
43713: 
43714: 
43715: 
43716: 280043
43717: 2                                           KK 258/1998 vp
43718: 
43719: 
43720: 
43721: 
43722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43723: 
43724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sovelletaan asetuksella tarkemmin säädeltäviin
43725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hankkeisiin ja lisäksi yksittäistapauksissa hank-
43726: olette 19 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyn kir-      keeseen, jota ei ole em. asetuksessa mainittu,
43727: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mutta joka todennäköisesti aiheuttaa asetukses-
43728: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Risto Kuis-        sa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnas-
43729: man näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaiku-
43730: 258:                                                  tuksia.
43731:                                                          Asetuksessa on mainittu myös sellaiset pohja-
43732:           Onko Hallituksen mielestä hyväksyt-         vedenottohankkeet, joissa otettavan vesimäärän
43733:        tävää, että Salon kaupungin sekä Hali-         suuruus on yli kolme miljoonaa kuutiometriä
43734:        kon ja Perttelin kuntien noin 7 900 m3/        vuodessa. Tämä vastaa vedenottoa 8 220m 3 vuo-
43735:        päivä (tarvittava vedenottomäärä vuon-         rokaudessa. Salon tapauksessa edellä mainittu-
43736:        na 2010) käsittävää vedenottohakemusta         jen ottarnoiden vesimäärät jäivät yhdessä ja erik-
43737:        ja siihen liittyvää suunnitelmaa laadit-       seen tämän rajan alle, joten YVA-menettely ei
43738:        taessa ei ole sovellettu ympäristövaiku-       tässä tapauksessa ollut pakollinen.
43739:        tusten arviointimenettelystä annettua la-         Asiassa on tehty ympäristöministeriölle esitys
43740:        kia, ja                                        harkinnanvaraisen YV A-menettelyn suorittami-
43741:           voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,      sesta vuonna 1994. Tällöin hanke oli jo vesioi-
43742:        että hakijakuntien suunnitelma perustuu        keuskäsittelyssä. Asia tutkittiin ympäristöminis-
43743:        ns. asianajosuunnitteluun eikä täytä yh-       teriössä ja tällöin todettiin, että vallitsevassa ti-
43744:        teiskuntasuunnittelulta vaadittavia riit-      lanteessa ei ollut löydettävissä riittävästi perus-
43745:        täviä objektiivisuuden ehtoja, sekä            teita harkinnanvaraisen YV A-menettelyn sovel-
43746:           onko Hallitus tietoinen siitä, että kysy-   tamiselle. Harkinnanvaraisen YV An soveltami-
43747:        myksessä oleva vedenottosuunnitelma            seksi pitäisi voida perustellusti osoittaa, että ky-
43748:        loukkaa Natura 2000 -suojeluohjelmaa,          seisen hankkeen ympäristövaikutukset ovat "to-
43749:        koska se kohdistuu merkittäväitä osal-         dennäköisesti" asetuksen luettelossa mainittujen
43750:        taan suojeltavalle alueelle?                   hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia "merkit-
43751:                                                       täviä ja haitallisia". Hankkeen vaikutuksia, eri-
43752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyisesti pohjavesivaikutuksia ja niiden seuran-
43753: vasti seuraavaa:                                      naisvaikutuksia koskevat tutkimukset olivat kui-
43754:                                                       tenkin vielä tuolloin kesken, joten perusteet ym-
43755:    Salon kaupunki sekä Halikonja Perttelin kun-       päristövaikutusten arviointiin olivat puutteelli-
43756: nat ovat hakeneet Länsi-Suomen vesioikeudelta         set. Ympäristöministeriö kuitenkin korosti, että
43757: lupaa pohjaveden ottoon Herakkaanlähteen ja           näihin asioihin olisi kiinnitettävä erityistä huo-
43758: Kalattomannotkon pohjavedenottarnoista So-            miota hankkeen vesioikeuskäsittelyssä ja sen yh-
43759: meron kaupungissa ja Kaskistonnummen pohja-           teydessä suoritettavissa tutkimuksissa. Näin
43760: vedenottarnosta Kiikalan kunnassa. Hakemus            on myös menetelty.
43761: perustui vuonna 1993 valmistuneeseen Salon               Toisin sanoen asia on tutkittu myös YVA-lain
43762: seudun vedenhankinnan yleissuunnitelmaan.             mukaisessa menettelyssä, vaikka ympäristövai-
43763: Hakemuksen mukaan em. ottarnoista oli tarkoi-         kutusten arviointimenettelyä ei suoritettukaan.
43764: tus ottaa pohjavettä yhteensä 7 000 m3 vuoro-         Toisaalta otettiin huomioon YV A-lain 3 §. Sen
43765: kaudessa eli Herakkaanlähteeltä 2 800 m3, Ka-         mukaan YVA-lakia sovellettaessa otetaan huo-
43766: lattomannotkosta 2 500 m3 ja Kaskistonnum-            mioon, miten ympäristövaikutuksia on selvitetty
43767: melta l 700m3 vuorokaudessa. Asiassa on pidet-        tai voidaan selvittää muun lain- tässä tapauk-
43768: ty vesioikeudellinen katselmustoimitus. Vesioi-       sessa vesilain-mukaisessa suunnittelu- tai lupa-
43769: keus ei ole vielä antanut päätöstä.                   menettelyssä. Katselmustoimituksessa on selvi-
43770:    Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun          tetty tarkoin hankkeen vaikutukset ympäris-
43771: lain (468/l994) 4 §:n mukaan YVA-menettelyä           töön, myös luonnonolosuhteisiin. Selvitysten pe-
43772:                                              KK 258/1998 vp                                             3
43773: 
43774: rusteella toimitusmiehet ovat mm. pienentäneet         3 §:ssä tarkoitettuja arvoja. Ehdotus Natura 2000
43775: otettavia vesimääriä noin neljänneksellä hake-         -alueeksi perustuu pääasiassa näihin suojelupää-
43776: muksen mukaisesta. Toisaalta mm. pienehköillä          töksiin. Alueen suojelulla turvataan, että harju-
43777: padonkorotuksilla estetään vedenpinnan alene-          alue säilyy eikä sitä vahingoiteta maa-aineksen
43778: minen Herakkaanlähteessä ja siitä alkavan pu-          otolla. Tämä tukee myös pohjavesien suojeluaja
43779: ron alajuoksulla olevissa järvissä.                    siten pohjavesivarojen käyttöä.
43780:    Salon seudun vedenhankinnan yleissuunnitel-            Jos alue sisällytetään Natura 2000 -verkos-
43781: man on laatinut työryhmä, jossa olivat edustet-        toon, tulee alueelle tehtävissä suunnitelmissa ja
43782: tuina silloinen Turun vesi- ja ympäristöpiiri, Ha-     hankkeissa ottaa huomioon ne luonnonarvot,
43783: likon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan,            joiden perusteella alue on otettu Natura 2000
43784: Paimion, Perniön, Perttelin, Sauvon, Suomusjär-        -verkostoon. Jos hanke tai suunnitelma todennä-
43785: ven ja Särkisalon kunnat sekä Salon ja Someron         köisesti merkittävästi heikentää mainittuja arvo-
43786: kaupungit. Ympäristöministeriön käsityksen             ja, on vaikutukset arvioitava. Jos arviointi osoit-
43787: mukaan suunnittelutyön laatu on samaa korkeaa          taa, että hanke tai suunnitelma heikentää mainit-
43788: tasoa kuin muutkin vastaavat maassamme teh-            tuja arvoja, ei lupaa hankkeeseen saa myöntää
43789: dyt suunnitelmat ja vastaa joka suhteessa yhdys-       tai suunnitelmaa vahvistaa. Valtioneuvosto voi
43790: kuntasuunnittelulle asetettavia vaatimuksia.           kuitenkin päättää, että hanke tai suunnitelma on
43791:     Hyyppärän harjualue on ehdolla Natura 2000         yleisen edun kannalta välttämätön eikä sille ole
43792: -verkostoon. Hyyppärä on erittäin monipuoli-           vaihtoehtoja. Tällöin Natura 2000 -verkosto ei
43793: nen alue, jossa on harjuja, soita, lähteitä, lampia,   ole esteenä luvan myöntämiselle tai suunnitel-
43794: raviineja, puroja ja kallioita. Harjualueella on       man vahvistamiselle.
43795: lintudirektiivin ja luontodirektiivin lajeja sekä          Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
43796: uhanalaista kasvi- ja eläinlajistoa. Hyyppärä, osa     suunniteltu pohjaveden ottohanke ei vaarantaisi
43797:  Kaskistonkorvesta ja Kultalähde on perustettu         Hyyppärän harjualueen luonnonarvoja vaan
43798: luonnonsuojelualueiksi. Osa Varesjoesta, Lam-          päinvastoin harjualueen suojelu turvaa osaltaan
43799:  menharju, Hyyppärä, Oikianummi, Palonummi             pohjaveden laadun ja riittävyyden. Jos alue sisäl-
43800: ja Kaskistonnummi kuuluvat harjujensuojeluoh-          lytetään Natura 2000 -verkostoon ja jos alueen
43801: jelmaan. Lammensuo, Pehkusuo, Lammenjärvi,             luonnonarvojen vaarantumista on kuitenkin pi-
43802:  Kaskistonkorpija Varesjoen kuru kuuluvat soi-         dettävä todennäköisenä, on hankkeen vaikutuk-
43803:  densuojelun perusohjelmaan. Varesjoen vanha           set tarkemmin arvioitava edellä esitetyllä tavalla.
43804:  metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjel-           Vaikutusten laadusta riippuu, onko luvan myön-
43805:  maan. Seutukaavan suojelualueita ovat muun            tämiselle edellytyksiä. Useamman kunnan ve-
43806:  muassa useat alueen lähteet: Johannislundin jär-      denhankinta on yleisen edun kannalta tärkeä,
43807:  vialue, Särämäki ja Huhdanoja. Lähes koko             joten myös edellä kuvattu poikkeusmenettely on
43808:  Hyyppärän alue on seutukaavassa merkitty ar-          mahdollinen.
43809:  vokkaaksi harjualueeksi, jolla on maa-aineslain
43810:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
43811: 
43812:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
43813: 4                                           KK 258/1998 vp
43814: 
43815: 
43816: 
43817: 
43818:                                          Tili Riksdagens Talman
43819: 
43820:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           jekt om vilka stadgas genom förordning och vi-
43821: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          dare i enskilda fall på projekt som inte nämns i
43822: den 19 mars 1998 tili vederbörande med1em av           förordningen i fråga, men som sannolikt föranle-
43823: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-       der betydande skadliga miljökonsekvenser som
43824: to Kuisma undertecknade spörsmål nr 258:               kan jämföras med konsekvenserna av projekt
43825:                                                        som avses i förordningen.
43826:            Är det enligt Regeringen acceptabelt            1 förordningen om förfarandet vid miljökon-
43827:        att man vid uppgörandet av den ansökan          sekvensbedömning nämns även sådana grund-
43828:        om vattentäkt och den därmed förknip-           vattentäktsprojekt där den årliga vattenmäng-
43829:        pade planen gällande ca 7 900 m 3 vatten/       den överstiger tre miljoner kubikmeter. Detta
43830:        dag (den vattentäktsmängd som behövs            motsvarar en vattentäkt på 8 220 m3 per dygn. I
43831:        år 2010) för Salo stad samt kommunerna          fråga om staden Salo understiger vatten-
43832:        Halikko och Pertteli inte har tillämpat         mängderna för ovan nämnda täkter både sam-
43833:        lagen om förfarandet vid miljökonse-            mantaget och separat denna gräns, vilket innebär
43834:        kvensbedömning och                              att förfarandet vid miljökonsekvensbedömning
43835:            kan Regeringen acceptera det faktum         inte var obligatoriskt i det aktuella fallet.
43836:        att ansökarkommunernas plan grundar                 1 ärendet har miljöministeriet 1994 förelagts
43837:        sig på s.k. sakförarplanering och inte          ett förslag om tillämpning av förfarandet vid
43838:        uppfyller de vilikor gällande tiliräcklig       miljökonsekvensbedömning enligt prövning.
43839:        objektivitet som krävs av samhällsplane-        Härvid var ärend!?t redan under behandling i
43840:        ringen samt                                     vattendomstolen. Arendet utreddes vid miljömi-
43841:            är Regeringen medveten om att vatten-       nisteriet och i det sammanhanget konstaterades
43842:        täktsplanen i fråga kränker skyddspro-          att det under rådande omständigheter inte fanns
43843:        grammet Natura 2000, eftersom planen            tiliräckliga motiv för tillämpning av förfarandet
43844:        tili väsentliga delar hänför sig tili ett om-   vid miljökonsekvensbedömning enligt prövning.
43845:        råde som bör skyddas?                           För tillämpning av dylikt förfarande - enligt
43846:                                                        prövning skall detvara möjligt att på goda grun-
43847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          der visa att projektet i fråga "sannolikt föranle-
43848: anföra följande:                                       der betydande skadliga miljökonsekvenser" som
43849:                                                        kan jämföras med konsekvenserna av sådana
43850:    Salo stad samt kommunerna Halikko och               projekt som nämns i förteckningen i förordning~
43851: Pertteli har hos Västra Finlands vattendomstol         en. Konsekvenserna av projektet, framför allt de
43852: ansökt om tilistånd till grundvattentäkt i Herak-      utredningar som avsåg grundvattenkonsekven-
43853: kaanlähde och Kalattomannotko grundvatten-             serna och följdverkningarna av dem, var dock
43854: täkter i Somero stad samt i Kaskistonnummi             inte i det skedet helt klarlagda, vilket innebar att
43855: grundvattentäkt i Kiikala kommun. Ansökning-           grunderna för bedömningen av miljökonsekven-
43856: en grundade sig på den generalpian för vattenan-       serna var bristfålliga. Miljöministeriet betonade
43857: skaffning i Saloregionen som blev klar 1993. En-       dock att särskilt avseende skulle fåstas vid dessa
43858: ligt ansökningen avsåg man att ur ovan nämnda          aspekter när projektet behandlades i vattendom-
43859: täkter ta sammanlagt 7 000 m3 grundvatten per          stolen och när utredningar gjordes i samband
43860: dygn, dvs. 2 800 m3 ur Herakkaanlähde, 2 500m3         därmed. Detta har också i praktiken varit fallet.
43861: ur Kalattomannotko och 1 700m3 ur Kaskiston-               Med andra ord har ärendet utretts också inom
43862: nummi. 1 ärendet har en vattenrättslig syn förrät-     ramen för det förfarande som avses i lagen om
43863: tats. Vattendomstolen har ännu inte gett sitt ut-      förfarandet vid miljökonsekvensbedömning,
43864: slag i ärendet.                                        även om förfarandet vid miljökonsekvensbe-
43865:    Enligt 4 § lagen om förfarandet vid miljökon-       dömning inte uttryckligen tiliämpats. Å andra
43866: sekvensbedömning (468/1994) tiliämpas förfa-           sidan har 3 § i lagen om förfarandet vid miljökon-
43867: randet vid miljökonsekvensbedömning på pro-            sekvensbedömning beaktats. Enligt detta 1agrum
43868:                                             KK 258/1998 vp                                               5
43869: 
43870: tiliämpas lagen i fråga med hänsyn tili hur miljö-    hannislunds sjöområde, Särämäki och Huhdan-
43871: konsekvenserna har utretts eller kan utredas vid      oja. Så gott som hela Hyyppäräregionen har i
43872: ett planerings- eller tillståndsförfarande enligt     regionplanen markerats som ett värdefullt åsom-
43873: någon annan lag, i detta fall vattenlagen. Vid        råde med värden i enlighet med 3 § marktäktsla-
43874: syneförrättningen har man noggrant utrett pro-        gen. Förslaget tili Natura 2000-område baserar
43875: jektets miljökonsekvenser och även dess inver-        sig i huvudsak på dessa skyddsbeslut. Genom
43876: kan på naturförhållandena. Enligt utredningar-        skyddandet tryggas åsområdets fortbestånd och
43877: na har förrättningsmännen bl.a. minskat den vat-      ombesörjs att åsområdet inte skadas genom ta-
43878: tenmängd som får tas med cirka en fjärdedel från      gande av marksubstanser. Detta stöder även
43879: vad som angavs i ansökan. Å andra sidan kan           skyddandet av grundvattnen och därmed an-
43880: man genom bl.a. smärre dammhöjningar förhin-          vändningen av grundvattentillgångarna.
43881: dra att vattennivån sjunker i Herakkaanlähde              Om området inkluderas i Natura 2000-nätver-
43882: och i de sjöar som finns vid nedre loppet av den      ket, måste i de planer och projekt som görs beak-
43883: bäck vars flöde börjar vid Herakkaanlähde.            tas de naturvärden på basis av vilka området har
43884:     Generalpianeo för vattenanskaffning i Salore-     fogats tili Natura 2000-nätverket. Om ett projekt
43885: gionen har gjorts upp av en arbetsgrupp beståen-      eller en pian sannolikt i betydande omfattning
43886: de av företrädare för dåvarande Åbo vatten- och       försvagar nämnda värden måste konsekvenserna
43887:  miljödistrikt samt för Bjärnå, Finby, Halikko,       bedömas. Om bedömningen visar att ett projekt
43888:  Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muuria, Pemar, Pert-       eller en pian försvagar nämnda värden, får man
43889: teli, Sagu och Suomusjärvi kommuner samt för          inte bevilja tillstånd för projektet eller fastställa
43890: Salo stad och Somero stad. Enligt miljöministe-       planen. Statsrådet kan dock besluta att projekt
43891:  riets uppfattning är planeringsarbetet kvalitativt   eller planer är nödvändiga med hänsyn tili det all-
43892:  på samma höga nivå som övriga motsvarande            männa intresset och att alternativa lösningar inte
43893:  planer i vårt land och uppfyller i alla avseenden    finns. 1 dylika fall utgör Natura 2000- nätverket
43894:  de krav som ställs på samhällsplaneringen.           inte något hinder för beviljande av tillstånd eller
43895:     Det föreslås att H yyppärä åsområde skall ingå    fastställande av planer.
43896:  i Natura 2000-nätverket. Hyyppärä är ett synner-         Enligt miljöministeriets uppfattning är det
43897:  ligen mångsidigt område med åsar, mossar, käl-       planerade projektet för tagande av grundvatten
43898:  lor, sjöar, raviner, bäckar och berg. På åsområdet   inte ägnat att äventyra naturvärdena i Hyyppärä
43899:  finns arter som är upptagna i fågeldirektivet och    åsområde, utan tvärtom bidrar skyddandet av
43900:  naturdirektivet samt utrotningshotade växt- och      åsområdet tili tryggandet av kvaliteten på och
43901:  djurarter. Hyyppärä samt en del av Kaskiston-        tillgången tili grundvatten. Om området inklude-
43902:  korpi och Kultalähde är naturskyddsområden.          ras i Natura 2000-nätverket och om ett äventy-
43903:  En del av Varesjoki, Lammenharju, Hyyppärä,          rande av områdets naturvärden emellertid måste
43904:  Oikianummi, Palonummi och Kaskistannummi             anses sannolikt, måste konsekvenserna av pro-
43905:  ingår i programmet för skyddande av åsar. Lam-       jektet bedömas mer ingående på det sätt som
43906:  mensuo, Pehkusuo, Lammenjärvi, Kaskiston-            beskrivs ovan. Beroende på arten av konsekven-
43907:  korpi och Varesjoki ravin ingår i basprogrammet      serna avgörs om det finns förutsättningar för
43908:  för skyddande av mossar. Varesjoki gamla skog        beviljande av tillstånd. Vattenanskaffningen är
43909:  ingår i programmet för skyddande av gamla sko-       för många kommuners del viktig med tanke på
43910:  gar. 1 skyddsprogrammet enligt regionplanen in-      det allmänna intresset, och därför är också ovan
43911:  går bl.a. ett flertal källor inom området, Jo-       nämnda undantagsförfarande möjligt.
43912:      Helsingfors den 2 april 1998
43913: 
43914:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
43915:                                           KK 259/1998 vp
43916: 
43917: Kirjallinen kysymys 259
43918: 
43919: 
43920: 
43921: 
43922:                                   Raimo Holopainen /sd: Kotitarvekalastuksen turvaamisesta
43923: 
43924: 
43925: 
43926:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43927: 
43928:    Suomessa on tultu tilanteeseen, jossa kaikilla   riippumatta harjoittaa kotitarvikekalastusta.
43929: maanomistajilla ei ole oikeutta yhteisiin vesi-     Samoin, että heillä olisi oikeus osallistua kalave-
43930: alueisiin eikä äänioikeutta päätettäessä maan-      sien hoitotyöstä tehtäviin päätöksiin ns. "mies ja
43931: omistuksen piiriin kuuluvien vesialueiden ja ka-    ääni" -periaatteella.
43932: lavesien hoitotyöstä. Em. tilanteeseen on ajau-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43933: duttu, koska maakauppojen ja -luovutusten yh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43934: teydessä ei ole huomattu tai haluttu siirtää maa-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43935: han kuuluvia oikeuksia uudelle omistajalle, vaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43936: ne ovat jääneet pienenevälle kantatilalle. Tästä
43937: on ollut seurauksena kiinnostuksen ja tietämyk-               Mitä Hallitus aikoo tehdä kotitarveka-
43938: sen väheneminen kalavesien hoitotyöhön. Kan-               lastuksen saattamiseksi maanomistuk-
43939: salaiset on tämän seurauksena saatettu eriarvoi-           sesta riippumattomaksi ja maata omista-
43940: seen asemaan,jajopa kalavedet on monopolisoi-              mattomien osallistumiseksi kalavesien
43941: tu. Oikeampaa olisi, jos paikkakunnalla pysyväs-           hoitotyöstä tehtäviin päätöksiin ns.
43942: ti asuvat henkilöt saisivat maanomistuksesta               "mies ja ääni" -periaatteella?
43943: 
43944:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
43945: 
43946:                                       Raimo Holopainen /sd
43947: 
43948: 
43949: 
43950: 
43951:  280043
43952: 2                                          KK 259/1998 vp
43953: 
43954: 
43955: 
43956: 
43957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43958: 
43959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen omistamalla vesialueelia maksuitta sekä har-
43960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joittaa viehekalastusta kalastuksenhoitomaksun
43961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun makset-
43962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tuaan. Alle 18-vuotiailtaja 65 vuotta täyttäneiltä
43963: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ei peritäkalastuksenhoito-ja viehekalastusmak-
43964: sen n:o 259:                                          suja. Edellä mainittujen kalastusoikeuksien
43965:                                                       käyttämisen edellytyksenä on, että työvoima- ja
43966:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kotitarveka-      elinkeinokeskus ei ole määrännyt vesialueelle ka-
43967:        lastuksen saattamiseksi maanomistuk-           lastuskieltoa kalaveden erityisten hoitotoimenpi-
43968:        sesta riippumattomaksi ja maata omista-        teiden, kalakannan lisääntymisen turvaamisen
43969:        mattomien osallistumiseksi kalavesien          tai muun painavan syyn perusteella.
43970:        hoitotyöstä tehtäviin päätöksiin ns.               Kalastusoikeuden haltija on kalastuslain 2 §:n
43971:        "mies ja ääni" -periaatteella?                  l momentin mukaan velvollinen järjestämään
43972:                                                       kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että vesi-
43973:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           alueen mahdollisimman suuri pysyvä tuottavuus
43974: taen seuraavaa:                                       ja muut kalastuslain 1 §:n tavoitteet toteutuvat.
43975:                                                       Kalastusoikeuden haltija on kalastuslain mu-
43976:    Suomen kansalaisille on kalastuslain sään-         kaan velvollinen huolehtimaan myös kalakan-
43977: nöksin myönnetty varsin laajat mahdollisuudet         nan hoidosta ja lisäämisestä.
43978: kotitarve- ja virkistyskalastuksen harjoittami-           Yksityisomistuksessa olevat vesialueet nautti-
43979: seen yleisellä vesialueellameressä ja Suomen ka-       vat Suomen Hallitusmuodon 12 §:ssä säädettyä
43980: lastusvyöhykkeellä sekä yleisellä vesialueella jär-    omaisuuden turvaa. Vesialueiden omistajien
43981: vessä. Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäises-     päätösvallan kaventamiselle tai heidän oikeuk-
43982: ti asuvalla on myös oikeus saada lupa harjoittaa       siensa muulle rajoittamiselle ei ole nykyisin tar-
43983: kotitarve-ja virkistyskalastusta kylänrajan sisä-      vetta, kun otetaan huomioon omistajaa velvoit-
43984: puolella olevalla vesialueen omistajan osoitta-        tavat kalastuslain säännökset sekä ne laajat ka-
43985: malla alueella ja hänen määräämällään tavalla.         lastusoikeudet, jotka jo on myönnetty kotitarve-
43986: Jokaisella on lisäksi oikeus onkia ja piikkiä toi-     ja virkistyskalastajille.
43987: 
43988:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
43989:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
43990:                                            KK 259/1998 vp                                              3
43991: 
43992: 
43993: 
43994: 
43995:                                        Tili Riksdagens Talman
43996: 
43997:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          annan samt bedriva handredskapsfiske med ett
43998: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          spö efter att ha betalt fiskevårdsavgift och spöfis-
43999: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      keavgift. Av personer under 18 år och över 65 år
44000: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               uppbärs inte fiskevårdsavgift och spöfiskeavgift.
44001: spörsmål nr 259:                                     En förutsättning för utnyttjande av ovan nämn-
44002:                                                      da fiskerätt är att arbetskrafts- och näringscen-
44003:           Vad ämnar Regeringen göra för att          tralen inte har förbjudit fiske inom vattenområ-
44004:        husbehovsfisket inte skall vara bundet av     det på grund av särskilda vårdåtgärder, tryggan-
44005:        jordägande och för att personer som inte      de av en ökning av fiskbeståndet eller något an-
44006:        är markägare skall kunna delta i besluts-     nat vägande skäl.
44007:        fattande som gäller vården av fiskeområ-         Fiskerättsinnehavaren är enligt 2 § 1 mom.
44008:        den en1igt principen "en man en röst"?        lagen om fiske skyldig att ordna fisket och vården
44009:                                                      av fiskbeståndet så att största möjliga bestående
44010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        produktivitet hos vattenområdet bibehålls och
44011: anföra följande:                                     de övriga mål som nämns i 1 § uppfylls. Fiskerätt-
44012:                                                      sinnehavaren är enligt lagen om fiske också skyl-
44013:    Genom bestämmelserna i 1agen om fiske har         dig att dra försorg om vården och ökningen av
44014: finska medborgare tilldelats omfattande möjlig-      fiskbeståndet.
44015: heter till husbehovs- och fritidsfiske inom all-        Vattenområden som är i privat ägo åtnjuter
44016: männa vattenområden i havet och inom Finlands        sådant egendomsskydd som avses i 12 § Reger-
44017: fiskezon samt inom allmänna vattenområden i          ingsformen för Finland. Numera finns inget be-
44018: insjöar. Varochen som inte endast är tillfålligt     hov att inskränka vattenägarnas beslutanderätt
44019: bosatt i en by har också rätt att få tillstånd att   eller på något annat sätt begränsa deras rättighe-
44020: bedriva husbehovs- och fritidsfiske inom ett om-     ter, när man beaktar bestämmelserna om ägarens
44021: råde inom byarågång som vattenområdets ägare         skyldigheter i lagen om fiske samt de omfattande
44022: anvisar och på det sätt som han bestämmer. Var       fiskerättigheter som redan har tillde1ats husbe-
44023: och en har också rätt att avgiftsfritt meta och      hovs- och fritidsfiskarna.
44024: piika inom ett vattenområde som ägs av någon
44025: 
44026:      Helsingfors den 2 april 1998
44027: 
44028:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44029:                                             KK 260/1998 vp
44030: 
44031: Skriftligt spörsmål 260
44032: 
44033: 
44034: 
44035: 
44036:                                    Ulla-Maj Wideroos /sv: Tryggad service på svenska i de nya rätts-
44037:                                        hjälpsbyråerna
44038: 
44039: 
44040:                                         Tili Riksdagens Talman
44041: 
44042:    De nya statliga rättshjälpsbyråerna inleder sin       Problemet med tvåspråkiga lösningar är att de
44043: verksamhet den 1 juni 1998. Samtidigt minskar         på lång sikt leder till enspråkighet då det starkare
44044: deras antal då en del slås ihop. 1det här samman-     språket tar över. Ett sätt att förebygga detta vore
44045: hanget väcks det farhågor för den svenska servi-      att i stora tvåspråkiga byråer med en stor svensk-
44046: cens del. Dessutom slås t.ex. Vasa och Kors-          språkig minoritet ha skilda svenkspråkiga avdel-
44047: holms byråer ihop så att en byrå med stor svensk-     ningar. På det här sättet skulle byråns beredskap
44048: språkig majoritet uppgår i en tvåspråkig, vilket      att ge service på båda språken avsevärt förstär-
44049: ytterligare förstärker farhågorna.                    kas.
44050:    Lagen angående den språkkunskap som skall             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
44051: av statstjänsteman fordras (149/1922) kräver att      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
44052: det på tvåspråkiga områden inrättas också tjäns-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
44053: ter på minoritetsspråket. På lagnivå är allt sålun-   följande spörsmål:
44054: da i sin ordning. Men det kan uppstå praktiska
44055: problem. Vid jäv skall en part hänvisas till en                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
44056: annan byrå eller privat biträde. Den närmaste                 ta för att trygga den svenskspråkiga servi-
44057: byrå med service på partens språk kan vara av-                cen i de nya statliga rättshjälpsbyråerna?
44058: lägsen och det är tunnsått med advokater på
44059: glesbygden.
44060: 
44061:       Helsingforsden 18 mars 1998
44062: 
44063:                                         Ulla-Maj Wideroos /sv
44064: 
44065: 
44066: 
44067: 
44068:  280043
44069: 2                                           KK 260/1998 vp
44070: 
44071: Kirjallinen kysymys 260                                                                       Suomennos
44072: 
44073: 
44074: 
44075: 
44076:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Uusien oikeusaputoimistojen ruotsinkielis-
44077:                                         ten palvelujen turvaamisesta
44078: 
44079: 
44080:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44081: 
44082:    Uudet valtion oikeusaputoimistot aloittavat            Kaksikielisten ratkaisujen ongelmana on, että
44083: toimintansa 1. päivänä kesäkuuta 1998. Samalla         ne pidemmän päälle johtavat yksikielisyyteen
44084: toimistojen määrä pienenee niiden yhdistämisen         vahvemman kielen ottaessa yliotteen. Yksi tapa
44085: vuoksi. Tämä aiheuttaa huolestumista ruotsin-          tämän ehkäisemiseksi olisi se, että suuren ruot-
44086: kielisten palvelujen osalta. Lisäksi esim. Vaasan      sinkielisen vähemmistön alueella sijaitsevissa toi-
44087: ja Mustasaaren toimistot yhdistetään siten, että       mistoissa olisi erilliset ruotsinkieliset osastot.
44088: toimisto, jonka alueella on suuri ruotsinkielinen      Tällä tavalla parannettaisiin huomattavasti toi-
44089: enemmistö, liitetään kaksikieliseen toimistoon.        mistojen valmiutta palvelujen tarjoamiseen mo-
44090: Tämä lisää entisestään huolta.                         lemmilla kielillä.
44091:    Laki valtion virkamieheltä vaadittavasta kieli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44092: taidosta (149/1922) edellyttää, että kaksikielisille   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44093: alueille perustetaan myös vähemmistökielen vir-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44094: koja. Lain tasolla kaikki on siis järjestyksessä.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44095: Käytännön ongelmia saattaa kuitenkin syntyä.
44096: Jääviystapauksessa osapuoli voidaan ohjata toi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44097: seen toimistoon tai yksityisen oikeusavustajan                ryhtyä turvatakseen uusien valtion oi-
44098: luo. Osapuolen kielellä palveluja tarjoava lähin              keusaputoimistojen ruotsinkieliset pal-
44099: toimisto voi sijaita kaukana, ja asianajajia on               velut?
44100: harvassa syrjäseudulla.
44101: 
44102:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
44103: 
44104:                                           Ulla-Maj Wideroos /r
44105:                                           KK 260/1998 vp                                              3
44106: 
44107: 
44108: 
44109: 
44110:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44111: 
44112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      mistojen henkilöstön siirtyessä uusiin oikeusapu-
44113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toimistoihin tulee turvatuksi myös henkilökun-
44114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nan vastaava kielitaito valtion oikeusaputoimis-
44115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj       toissa kuin nykyisissä kunnallisissa yleisissä oi-
44116: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       keusaputoimistoissa.
44117: sen n:o 260:                                            Oikeusaputoimistoille ei vahvisteta toimi-
44118:                                                     alueita, vaan asiakkaat saavat kääntyä halua-
44119:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mansa oikeusaputoimiston puoleen. Ruotsinkie-
44120:        ryhtyä turvatakseen uusien valtion oi-       listen palvelujen turvaamiseksi oikeusaputoimis-
44121:        keusaputoimistojen ruotsinkieliset pal-      tojen henkilökunnan kielitaitovaatimukset mää-
44122:        velut?                                       ritellään toimiston sijaintikunnan mukaan. Näin
44123:                                                     ollen kaksi perustettavista toiruistoista on ruot-
44124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sinkielisiäja kolme kaksikielisiä ruotsi enemmis-
44125: vasti seuraavaa:                                    tökielenä. Näiden lisäksi yhdeksän toimistoa on
44126:                                                     kaksikielisiä siten, että enemmistökielenä on suo-
44127:    Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain       mi.
44128: (l 06/1998) 2 §:n nojalla oikeusministeriö on           Joillakin alueilla kaksikielisen oikeusaputoi-
44129: päättänyt perustaa valtion oikeusaputoimistot       miston vaikutusalueella on huomattavasti ruot-
44130: 68 paikkakunnalle. Toimistot sijaitsevat muuta-     sinkielisiä asukkaita, vaikka toimiston sijainti-
44131: maa poikkeusta lukuun ottamatta käräjäoikeus-       kunnan enemmistön kieli on suomi. Tällainen
44132: paikkakunnilla. Valtion oikeusaputoimistot          tilanne on esimerkiksi Vaasan oikeusaputoimis-
44133: aloittavat toimintansa 1.6.1998, ja ne korvaavat    ton alueella, jossa useat lähikunnat ovat ruotsin-
44134: nykyiset kunnalliset yleiset oikeusaputoimistot     kielisiä tai kaksikielisiä. Tällöin ruotsinkielisten
44135: Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain          palvelujen saatavuus turvataan perustamalla
44136: 16 §:n mukaan kuntien yleisten oikeusaputoimis-     valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta
44137: tojen vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuh-    annetun lain (14911922) 1 §:n 1 momentissa kuva-
44138: teessa olevat työntekijät nimitetään saman hovi-    tun menettelyn mukaisesti kaksikieliseen oikeus-
44139: oikeuspiirin alueella perustettavaan uuteen vir-    aputoimistoon myös sellaisia yleisen oikeusavus-
44140: kaan. Uudistuksessa siirtyy valtion virkoihin yh-   tajan virkoja, joissa edellytetään täydellistä ruot-
44141: teensä noin 400 henkilöä. Yleisten oikeusaputoi-    sin kielen taitoa.
44142: 
44143:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
44144: 
44145:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
44146: 4                                           KK 260/1998 vp
44147: 
44148: 
44149: 
44150: 
44151:                                          Tili Riksdagens Talman
44152: 
44153:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hjälpsbyråerna övergår till de nya rättshjälpsby-
44154: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         råerna tryggas att personalen vid de statliga rätts-
44155: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       hjälpsbyråerna innehar motsvarande språkkun-
44156: man Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-             skaper som vid de nuvarande kommunala all-
44157: mål nr 260:                                            männa rättshjälpsbyråerna.
44158:                                                           För rättshjälpsbyråerna fastställs inte verk-
44159:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samhetsområden utan klienterna får fritt vända
44160:        ta för att trygga den svenskspråkiga servi-     sig till den rättshjälpsbyrå de vill. För att trygga
44161:        cen i de nya statliga rättshjä1psbyråerna?      servicen på svenska fastställs språkkraven på
44162:                                                        personalen enligt placeringsorten för byrån. Där-
44163:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          med är två av de byråer som grundas svensksprå-
44164: anföra fö1jande:                                       kiga och tre tväspräkiga med svenska som majo-
44165:                                                        ritetens språk. Dessutom är nio byråer tvåspråki-
44166:    Med stöd av 2 § lagen om statliga rättshjälps-      ga så att majoritetens språk är finska.
44167: byråer (106/1998) har justitieministeriet beslutat        Inom vissa regioner bor en betydande svensk-
44168: grunda statliga rättshjälpsbyråer på 68 orter. På      språkig befolkning inom verkningsområdet för
44169: några undantag när placeras byråerna på orter          den tvåspråkiga rättshjälpsbyrån, fastän majori-
44170: där det finns en tingsrätt. De statliga rättshjälps-   tetens språk på placeringsorten för byrån är fin-
44171: byråerna inleder sin verksamhet den 1 juni 1998        ska. Situationen är dylik till exempel inom områ-
44172: och ersätter de nuvarande kommunala allmänna           det för Vasa rättshjälpsbyrå där flera närbelägna
44173: rättshjälpsbyråerna. Enligt 16 § lagen om statliga     kommuner är svensk- eller tvåspråkiga. 1 dessa
44174: rättshjälpsbyråer utnämns de ordinarie tjänste-        fall tryggas servicen på svenska vid de tvåspråki-
44175: innehavarna och arbetstagarna i arbetsavtalsför-       ga rättshjälpsbyråerna genom att även sådana
44176: hållande vid de kommunala allmänna rätts-              tjänster som allmänt rättsbiträde för vilka det
44177: hjälpsbyråerna till tjänster som inrättas inom         fordras fullständiga kunskaper i svenska inrättas
44178: samma hovrätts domkrets. 1 och med reformen            vid dem enligt det förfarande som beskrivs i 1 §
44179: övergår tillsammans ca 400 personer till statliga      1 mom. lagen angående den språkkunskap som
44180: tjänster. Då personalen vid de allmänna rätts-         skall av statstjänsteman fordras (149/1922).
44181: 
44182:      Helsingfors den 8 april 1998
44183: 
44184:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
44185: