<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
94 Käyttäjää paikalla! 0.0079801082611084
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 261-510
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITA AB. HELSINKI199B
20:          Vaiti opäiväasiakirj asarj an käyttäjäll e
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemista julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus,jonka       nä.
49: 
50: 
51:                                             INTERNET
52: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
53: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
54: tuttua lnternetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
55: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
56: 
57: 
58:                                  SARJAN TOIMITTAMINEN
59: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
60: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta,    vain sisällysluettelo ja sidotus.
61: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
62: SISÄLLYSLUETTELO
63: 
64: 
65: 
66: 
67: Kirjalliset kysymykset 261-510
68: 
69: 261 Vaito Koski /sd ym.: Ylivelkaantuneiden aseman       275 Sulo Aittoniemi /kesk: Postin henkilöstön Avus-
70:     parantamisesta                                           tuskassa Yhteisavun toiminnan valvonnasta
71: 
72: 262 Paula Kokkonen /kok ym.: Narkomaanien kat-           276 Sulo Aittoniemi /kesk: Psykoterapeuttisten hoi-
73:     kaisu-, vieroitus-, terapia- ja kuntoutushoidon          tojen saamisesta Kelan korvauksen piiriin
74:     järjestämisestä
75:                                                          277 Sulo Aittoniemi /kesk: Potilasvahingon kohteek-
76: 263 Liisa Hyssälä /kesk: Toimeentulotuesta                   si joutuneiden oikeusturvan parantamisesta
77: 
78: 264 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtakunnallisen          278 Sulo Aittoniemi /kesk: Kolmostien liikennetur-
79:     moottorikeikkaverkoston kehittämisestä                   vallisuuden parantamisesta välillä Hämeenkyrö
80:                                                              -Parkano
81: 265 Eila Rimmi /vas ym.: Työttömien terveydentilan
82:     ylläpitämisestä ja työkyvyn säilyttämisestä          279 Sulo Aittoniemi /kesk: ASP-asuntojen neliöhin-
83:                                                              tarajojen korottamisesta
84: 266 Liisa Hyssälä /kesk: Virsien laulamisesta perittä-
85:     vistä Teosto-maksuista                               280 Sulo Aittoniemi /kesk: Täysraittiuden vaatimuk-
86: 267 Risto Kuisma /rem: Finnairin haijoittaman hen-           sen palauttamisesta liikenteeseen
87:     kilöstöpolitiikan aiheuttamista ongelmista
88:                                                          281 Sulo Aittoniemi /kesk: Perheen tulojen arvioin-
89: 268 Annika Lapintie/vas: Vanhuspalvelujen asiakas-           nista haettaessa toimeentulotukea tai asumistu-
90:     maksujärjestelmästä                                      kea
91: 
92: 269 Seppo Kääriäinen /kesk ym.: Transtech Oy:n toi-      282 Matti Vanhanen /kesk: Lentomelun vaikutuksis-
93:     minnan turvaamisesta                                     ta alueen asukkaille ja maanomistajille
94: 
95: 270 Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Työttömyysturvalain       283 Anu Vehviläinen /kesk: Julkisin varoin tuettujen
96:     soveltamisohjeiden täsmentämisestä                       haijoittelupaikkojen seurannasta
97: 271 Markku Pohjola /sd ym.: Yritysten johdolle           284 Anu Vehviläinen /kesk: Yliopistojen perusrahoi-
98:     suunnatuista optio-ohjelmista sekä henkilöstöra-         tuksen turvaamisesta
99:     hastoista
100: 272 Mats Nyby /sd: Beskattningen av införda motor-       285 Pentti Tiusanen /vas: Sairaanhoitopiirien säästö-
101:                                                              päätösten vaikutuksista terveyden- ja sairaanhoi-
102:     fordon
103:                                                              don tasoon
104: 272 Mats Nyby /sd: Maahan tuotavien moottoriajo-
105:     neuvojen verotuksesta                                286 Pentti Tiusanen /vas: Lapsipotilaiden sijoittami-
106:                                                              sesta aikuisosastolle Etelä-Karjalan keskussai-
107: 273 Bjarne Kallis /skl: Luopumiskorvauksen eläketu-          raalassa
108:     lovähennyksestä
109:                                                          287 Marjatta Vehkaoja /sd: Palvelun käyttäjien edus-
110: 274 Bjarne Kallis /skl: Luovutusvoiton verotuksesta          tuksesta eräissä sosiaali- ja terveysministeriön
111:     pakkohuutokaupan yhteydessä                              työryhmissä
112: 
113: 
114: 280565
115: 4                                             Sisällysluettelo
116: 
117: 
118: 288 Sakari Smeds /skl: Omaishoitajien oikeudesta la-    305 Päivi Räsänen /skl: Yötyön aiheuttamien raskau-
119:     kisääteiseen vapaaseen                                  denaikaisten riskien torjumisesta
120: 
121: 289 Esa Lahtela /sd ym.: Rintamaveteraaneiksi luo-      306 Päivi Räsänen /skl: Osteoporoosin ehkäisemises-
122:     kiteltavien väliinputoajien aseman korjaamisesta        tä
123: 
124: 290 Sulo Aittoniemi /kesk: Kyläkoulujen elinkelpoi-     307 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Lapsipotilai-
125:     suuden säilyttämisestä                                  den sairaalahoidon laadun ja tarkoituksenmu-
126:                                                             kaisuuden turvaamisesta
127: 291 Antero Kekkonen /sd: Syrjäytyneiden rahoitus-
128:     palveluiden turvaamisesta                           308 Klaus Bremer /r: Ajoneuvorikollisuuden torjun-
129:                                                             tatyöryhmä 1997:n mietinnön seurauksista
130: 292 Ulla Anttila /vihr ym.: Perheterapiapalveluiden
131:     riittävyyden turvaamisesta                          309 Mikko Elo /sd: Ranskan kielen ja kulttuurin edis-
132:                                                             tämisestä Suomessa
133: 293 Päivi Räsänen /skl: Ympäristövahingoista kun-
134:     nille aiheutuvista kustannuksista                   310 Mikko Elo /sd ym.: Porin ja Rauman talousaluei-
135:                                                             den pitkäaikaistyöttömyydestä
136: 294 Kimmo Kiljunen /sd: Huumausaineiden vastai-
137:     sesta toimenpideohjelmasta                          311 Mikko Elo /sd: Työvoimapoliittisen koulutuksen
138:                                                             suorittaneiden työpaikoista
139: 295 Sulo Aittoniemi /kesk: Samalipakolaisten py-
140:     hiinvaellusmatkan kustantamisesta julkisin va-      312 Mikko Elo /sd ym.: Opettajien lomautusten estä-
141:     roin                                                    misestä
142: 296 Anne Knaapi /kok: Työeläkejärjestelmän kehit-       313 Annika Lapintie /vas: Ekan huoltokonttorin tal-
143:     tämisestä                                               letusten takaisinmaksusta
144: 297 Anne Knaapi /kok: Työeläkevarojen sijoitus-         314 Klaus Bremer /r: Ulkomaalaisviraston toimin-
145:     tuottojen suuntaamisesta pk-yrityksille (Kysy-          nan kunniallisuudesta
146:     myksen 296 yhteydessä)
147:                                                         315 Sulo Aittoniemi /kesk: Kyröskosken sillan kun-
148: 298 Anne Knaapi /kok: Työeläkevarojen SIJOitus-
149:                                                             nostamisesta
150:     markkinoiden kehittämisestä (Kysymyksen 296
151:     yhteydessä)
152:                                                         316 Pirkko Peltomo /sd ym.: Yksityisten perintätoi-
153:                                                             mistojen luvanvaraisuudesta
154: 299 Raimo Vistbacka /ps: Teostamaksujen perimi-
155:     sestä seurakunnilta
156:                                                         317 Eva Biaudet /sv: Minskning av fiskodlingarnas
157:                                                             miljöbelastning
158: 300 Ulla-Maj Wideroos /sv: Beaktande av moders-
159:     målet vid beviljande av specialvårdspenning
160:                                                         317 Eva Biaudet /r: Kalanviljelyn aiheuttaman ympä-
161:                                                             ristökuormituksen vähentämisestä
162: 300 Ulla-Maj Wideroos /r: Äidinkielen huomioon
163:     ottamisesta erityishoitorahaa myönnettäessä
164:                                                         318 Pekka Kuosmanen /kok: Polkupyöräilijöiden
165:                                                             suojakypärän säätämisestä pakolliseksi
166: 301 Tarja Kautto /sd: Starttirahan myöntämisestä
167:     yritystoiminnan aloittamiseksi
168:                                                         319 Klaus Bremer /r: Ilmailuviranomaisen toiminnan
169: 302 Timo Ihamäki /kok: Vanhusten palvelutalon ja            lainmukaisuudesta
170:     laitoksen tulkinnasta rajatapauksissa
171:                                                         320 Raimo Holopainen /sd: Koulukiusaamisen ja sen
172: 303 Arja Ojala /sd ym.: Kyröskosken sillan kunnosta-        aiheuttamien järkyttävien seuraamusten torju-
173:     misesta                                                 misesta
174: 
175: 304 Hannu Takkula /kesk: Vanhojen metsien suoje-        321 Jouko Jääskeläinen /skl: Omassa käytössä olleen
176:     lusta aiheutuvien menetysten korvaamisesta La-          asunnon myynnistä koituneen luovutustappion
177:     pin läänin kunnille                                     vähen tämisoikeudesta
178:                                                Sisällysluettelo                                             5
179: 
180: 322 Klaus Heliberg /sd: Maa- ja metsätalousministe-      341 Esa Lahtela/sd ym.: Karjalaisen kansanosan his-
181:     riön ympäristöpolitiikasta                               torian sisällyttämisestä peruskoulun opetussuun-
182:                                                              nitelmaan
183: 323 Pekka Leppänen /vas ym.: Asuntorakentamisen
184:     myöntämisvaltuuksien antamisesta Valtion             342 Esa Lahtela /sd: Paikallisen alkuperäisväestön
185:     asuntorahastolle                                         asemasta Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa
186: 
187: 324 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Teuraseläinten     343 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Ulkopuolisen kon-
188:     hyvinvoinnin turvaamisesta kuljetuksien aikana           sultin käytön periaatteista työministeriössä
189: 
190: 325 Sulo Aittoniemi /kesk: Kurinpitotoimien kohdis-      344 Hannu Takkula /kesk: Kasvatusarvojen sel-
191:     tamisesta tuomioistuimien jäseniin                       keämmästä käyttöönotosta peruskouluissa
192: 
193: 326 Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjoismaista Suomeen         345 Martti Korhonen /vas ym.: Asiakkaiden kuule-
194:     palanneiden eläkeläisten verotuksesta                    misesta liikennevakuutuskorvauksia keskeytet-
195:                                                              täessä
196: 327 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeusministerin linjauk-
197:     sista lainsäädäntöasioissa                           346 Marjaana Koskinen /sd: Verovapauden myöntä-
198:                                                              misestä pienituloisille
199: 328 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjalliseen kysymykseen
200:     annettavan vastauksen allekiljoittajasta             347 Marjaana Koskinen /sd: Osa-aikatyön vastaan-
201:                                                              ottamisen helpottamisesta
202: 329 Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjavesien suojelusta
203:                                                          348 Klaus Bremer /r: Hallituksen vastauksen luotet-
204: 330 Sulo Aittoniemi /kesk: Eettisten kysymysten sel-         tavuudesta ilmailuasiassa
205:     ventämisestä vanhusten hoidossa ja sairaalahoi-
206:     dossa                                                349 Margareta Pietikäinen /sv: Lärarpermitteringar-
207:                                                              na
208: 331 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin aseistuksen muut-
209:     tamista koskevista suunnitelmista                    349 Margareta Pietikäinen /r: Opettajien lomautuk-
210:                                                              sista
211: 332 Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituoitujen verottami-
212:     sesta                                                350 Tuija Pohjola/sd ym.: Koulukiusaamisen aiheut-
213:                                                              tamien seuraamusten torjumisesta
214: 333 Sulo Aittoniemi /kesk: Perhehoitajien verotuksen
215:     yhdenmukaistamisesta                                 351 Marjatta Vehkaoja /sd: Perhepäivähoidossa ole-
216:                                                              vien lasten oikeudesta savuttomaan ympäristöön
217: 334 Sulo Aittoniemi /kesk: Taiteilijaeläkkeiden
218:     myöntämisedellytysten kehittämisestä                 352 Marjatta Vehkaoja /sd: Työvoimatoimiston sivu-
219:                                                              vastaanottojen lakkauttamisesta
220: 335 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten Suomeen
221:     tekemistä sijoituksista                              353 Marjatta Vehkaoja /sd: Opiskelijoiden toimeen-
222:                                                              tulon turvaamisesta opintojen pitkittyessä
223: 336 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen saatavista YK: !ta
224:                                                          354 Seppo Kääriäinen /kesk: VERA:n hallinnostaja
225: 337 Kari Myllyniemi /kesk: Vankilahenkilökunnan              pääkonttorin sijainnista
226:     työsuojelusta
227: 338 Klaus Bremer /r: Virkamiehen toiminnasta ja 11-      355 Tarja Kautto /sd: Omassa käytössä olleen asun-
228:     mailulaitoksen vastuusta                                 non myynnistä koituneen luovutustappion vä-
229:                                                              hentämisoikeudesta
230: 339 Ulla Juurola /sd ym.: Nuorten tutkijoiden ase-
231:     masta                                                356 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Pienyrittäjien vero-
232:                                                              tuksen ja sosiaaliturvan kehittämisestä
233:  340 Esa Lahtela /sd ym.: Paikkakunnalla pysyvästi
234:      asuvien oikeuksien laajentamisesta kalastuskun-     357 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Metsästysoikeuksien
235:      tien päätöksenteossa                                    tasapuolisesta myöntämisestä
236: 6                                              Sisällysluettelo
237: 
238: 
239: 358 Mikko Kuoppa /va-r: Pienyritysten saatavien          376 Toimi Kankaanniemi /skl: Väestökirjanpidon
240:     turvaamisesta                                            uudistamisen valmistelusta
241: 
242: 359 Mikko Kuoppa /va-r: Henkilöllisyyden varmis-         377 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Natura 2000 -ohjel-
243:     tamisesta rahoituslaitoksissa ja tuomioistuimissa        maan esitettyihin alueisiin rajoittuvien alueiden
244:                                                              käyttörajoituksista
245: 360 Eero Lämsä /kesk: Luomutuen myöntämisperus-
246:     teiden muuttamisesta                                 378 Ola Rosendahl /sv: Östra Nylands ställning i yr-
247:                                                              kesutbildningen på svenska
248: 361 Jouko Jääskeläinen /skl: Pienituloisten verotuk-
249:     sen keventämisestä                                   378 Ola Rosendahl /r: Itä-Uudenmaan asemasta
250:                                                              ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluopinnois-
251: 362 Juha Karpio /kok: Kuhmoisten kunnassa sijait-            sa
252:     sevien suojelualueiden vähentämisestä Natura
253:     2000 -ehdotuksessa                                   379 Erkki Pulliainen /vihr: Lohenkalastuksesta Itä-
254:                                                              merellä
255: 363 Kimmo Kiljunen /sd: Omaisuuden luovutuksesta
256:     syntyneen tappion vähentämisestä                     380 Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huo-
257:                                                              mioon ottamisesta luontodirektiivissä
258: 364 Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Den svenskspråki-
259:     ga teaterutbildningens framtid                       381 Sulo Aittoniemi /kesk: Ikaalisten - Jämijärven
260:                                                              tien kunnostamisesta Hämeen tiepiirissä
261: 364 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Ruotsinkielisen teat-
262:     terikoulutuksen tulevaisuudesta                      382 Sulo Aittoniemi /kesk: Saamelaisalueen koulu-
263:                                                              tuskeskuksen lehtorin aseman turvaamisesta
264: 365 Mikko Kuoppa /va-r: Yhtenäiskouluperiaatteen
265:     toteutumisesta                                       383 Sulo Aittoniemi /kesk: Aserekisteriin sisältyvien
266:                                                              tietojen suojaamisesta
267: 366 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Terveyskeskushammas-
268:     lääkärin vuokratuolikokeilusta                       384 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienille lapsille tarjotta-
269:                                                              vista lastenohjelmista
270: 367 Liisa Hyssälä /kesk: Kuurojen työllisyydestä
271:                                                          385 Sulo Aittoniemi /kesk: Välityspalkkioiden koh-
272: 368 Hannu Takkula /kesk: Ahvenanmaalaisten etu-
273:                                                              tuullistamisesta huoneenvuokramarkkinoilla
274:     oikeudesta kutuvaelluksella olevaan villiloheen
275:                                                          386 Pentti Tiusanen /vas: Kauppa- ja teollisuusminis-
276: 369 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ahvenanmaalaisten
277:                                                              teriön tekemästä viestintäselvityksestä
278:     etuoikeudesta kutuvaelluksella olevaan villilo-
279:     heen
280:                                                          387 Pia Viitanen /sd: Sosiaalisten maanpuolustus-
281:                                                              kurssien järjestämisestä
282: 370 Mari Kiviniemi /kesk: Tekstiilimyrkkyjen tuon-
283:     nin kieltämisestä
284:                                                          388 Raimo Vistbacka /ps: Ulkomaalaisen sukulaisen
285:                                                              mahdollisuudesta toimia määräaikaisena maata-
286: 371 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maaseudun poliisin
287:                                                              louslomittajana
288:     virkojen siirtämisestä keskuksiin
289:                                                          389 Ulla Anttila /vihr ym.: Rasististen rikosten estä-
290: 372 Marjatta Vehkaoja /sd: Ehdonalaisesti vapautu-
291:                                                              misestä ja niiden uhreiksi joutuneiden asemasta
292:     neitten valvottavien asunto-oloista
293: 373 Antero Kekkonen /sd: Rahoitusalalla vallitse-        390 Raimo Tiilikainen /r ym.: Eräiden erikoisupsee-
294:     vasta naisten työllisyystilanteesta                      rien eläkeiän muutoksesta
295: 
296: 374 Pentti Tiusanen /vas ym.: NHB-näytöksenjärjes-       391 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työttömän oikeudes-
297:     tämisestä Turussa                                        ta lomailla kotimaassa
298: 
299: 375 Toimi Kankaanniemi /skl: Perusturvan leikkaa-        392 Jouko Jääskeläinen /skl: Työvoimapoliittisen
300:     misen seurauksista ja arvopohjasta                       atk-koulutuksen lisäämisestä
301:                                                Sisällysluettelo                                           7
302: 
303: 393 Erkki Pulliainen /vihr: Transatlanttisten markki-    410 Jaakko Laakso /vas: Lintujen kevätmetsästyk-
304:     noiden luomisesta EU:ssa                                 sestä
305: 
306: 394 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjalliseen kysymykseen      411 Margareta Pietikäinen /sv: Finansiering av
307:     annetun vastauksen tarkentamisesta                       POMO-projekt
308: 
309: 395 Toimi Kankaanniemi Iski: Opintotuen enim-           411 Margareta Pietikäinen /r: POMO-hankkeiden
310:     mäisajan pidentämisestä                                 rahoituksesta
311: 
312: 396 Toimi Kankaanniemi /skl: Venäjän kielen opis-        412 Ulla-Maj Wideroos /sv: Sjösäkerhetsutbildning-
313:     keluedellytysten parantamisesta                          en
314: 
315: 397 Toimi Kankaanniemi /skl: Keski-Suomen maati-         412 Ulla-Maj Wideroos /r: Meriturvallisuuskoulu-
316:     lojen tulotason parantamisesta                           tuksesta
317: 
318: 398 Risto Kuisma /rem ym.: Ympäristöselvityksen          413 Raimo Holopainen /sd: Toimeentulotuen muu-
319:     laatimisesta Lahden oikoradan Hennalan oikai-            toksesta
320:     suvaihtoehdosta
321:                                                          414 Raimo Holopainen /sd: Ruotsin kielen opetuk-
322: 399 Tuija Pohjola /sd: Ulosottolain tarkoittaman             sesta
323:     suojaosuuden markkamäärän korottamisesta
324:                                                          415 Raimo Holopainen /sd: Tarveharkintaisen sai-
325: 400 Pirkko Peltomo /sd: Maakunnan liittojen oikeu-           rauspäivärahan muuttamisesta
326:     desta rahoittaa pienimuotoisia investointeja
327:     maakunnan kehittämisrahalla                          416 Juha Karpio /kok: Lääninhallitusten alkoholi-
328:                                                              valvonnasta
329: 401 Vuokko Rehn /kesk: Koulutettujen naprapaat-
330:     tien antaman hoidon korvaamisesta sairausva-         417 Markku Lehtosaari /kesk: Moottorikeikkailon
331:     kuutuksesta                                              sallimisesta metsäteillä
332: 
333: 402 Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan keskussairaa-      418 Anu Vehviläinen/kesk: Valmistautumisesta vuo-
334:     lan Ieikkausjonojen lyhentämisestä                       den 2000 tietokoneongelmiin
335: 
336: 403 Juha Karpio /kok: Lääninhallitusten ja niiden        419 Maria Kaisa Aula /kesk: Työttömän äitiys-,
337:     henkilöstön aseman turvaamisesta                         isyys- ja vanhempainrahan tason korottamisesta
338: 
339: 404 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr: Kohdunkaulan           420 Raimo Vistbacka /ps: Syyttäjän päätöksen vai-
340:     syövän seulonnoista                                     kutuksesta oikeusturvavakuutuksesta saataviin
341:                                                             korvauksiin
342: 405 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Yrittäjien ja maata-
343:     lousyrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan      421 Raimo Vistbacka /ps: Työttömien oikeudesta
344:     parantamisesta sekä yrittäjien ja maatalousyrit-         sairauslomaan
345:     täjien elinkeinovapauden turvaamisesta
346:                                                          422 Sulo Aittoniemi /kesk: Poronhoidon harjoittami-
347: 406 Päivi Räsänen /skl: Opintotuen asumislisän suh-          sesta eteläisessä Suomessa
348:     teuttamisesta yleiseen vuokratasoon
349:                                                         423 Sulo Aittoniemi /kesk: EMU-puskureiden aika-
350: 407 Anne Huotari /vas: Ympäristökeskusten menet-            taulusta
351:     telystä myrkyllisten aineiden käyttölupien myön-
352:     tämisessä                                            424 Sulo Aittoniemi /kesk: Työministeriön teettämän
353:                                                              selvityksen tarkoituksesta
354: 408 Esa Lahtela /sd: Myyjän oikeuksien parantami-
355:     sesta asuntokaupassa                                425 Sulo Aittoniemi /kesk: Varuskuntien lakkautta-
356:                                                             misesta
357: 409 Esa Lahtela /sd: Venäjän ja Suomen välisillä ra-
358:     janylityspaikoilla perittävien autositoumusmak-     426 Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliluottojärjestel-
359:     sujen poistamisesta                                     män uudistamisesta
360: 8                                              Sisällysluettelo
361: 
362: 
363: 427 Sulo Aittoniemi /kesk: Markan arvosta EMUn           445 Hannu Takkula/kesk: Polttoturpeen valmisteve-
364:     kolmanteen vaiheeseen liityttäessä                       rotuksesta
365: 
366: 428 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotavaromaan liittyvän        446 Satu Hassi /vihr: Järjestettyyn jätehuoltoon liit-
367:     asian selvittämisestä                                    tymisestä
368: 429 Sulo Aittoniemi /kesk: EU:n ydinjätteiden sijoit-
369:     tamisesta Suomeen                                    447 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: MAJ-sopi-
370:                                                              muksen normien sitovuudesta
371: 430 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroalueeseen liittymisen
372:     kustannuksista                                       448 Jukka Gustafsson /sd: Liikenneturvallisuudesta
373:                                                              ammattiliikenteessä
374: 431 Sulo Aittoniemi /kesk: Finlandia-talon korjaa-
375:     misesta                                              449 Reijo Kallio /sd: Valtatie 12:n perusparantami-
376:                                                              sesta tieosuudella Eura- Raijala
377: 432 AJja Ojala/sd: Nuorten päihdeongelmien varhai-
378:     sesta tunnistamisesta                                450 Jouko Jääskeläinen /skl: Vammaisten ja vanhus-
379:                                                              ten hoidon puutteista
380: 433 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Alikulkutien rakenta-
381:     misesta Muurolaan                                    451 Liisa Hyssälä/kesk ym.: Joonas-koulun talouden
382:                                                              tukemisesta
383: 434 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kevyen liikenteen
384:     väylän rakentamisesta Vanttauskoskelle Ylä-Ke-       452 Raimo Vistbacka /ps: Salmonellan leviämisris-
385:     mijoella                                                 kistäja siitä tiedottamisesta
386: 
387: 435 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Oulu- Kemi- Ro-           453 Raimo Vistbacka /ps: Eräillä teollisuudenaloilla
388:     vaniemi-radan sähköistämisestä                           vallitsevasta työvoimapulasta ja sen poistamis-
389:                                                              suunnitelmista
390: 436 Markku Pohjola/sd ym.: Ryhmäkannetta koske-
391:     van lakiesityksen antamisesta eduskunnalle           454 Risto Kuisma /rem: Salon, Halikon ja Perttelin
392:                                                              vedenottosuunnitelman ympäristövaikutusten
393: 437 Jouko Jääskeläinen /skl: Oleskeluluvan myöntä-           arvioinnista
394:     misestä
395:                                                          455 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Poronhoitotyössä
396: 438 Heikki Koskinen /kok: Vaasan- Seinäjoen ra-              käytetyn moottorikelkan polttoaineen verotuk-
397:     dan sähköistämisestä                                     sesta
398: 
399: 439 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Suomalaisyritysten ul-      456 Matti Väistö /kesk: Ammatillisten oppilaitosten
400:     komaisesta omistuksesta                                  perustamishankkeiden    valtionosuusrahoitus-
401:                                                              käytännöstä
402: 440 Tauno Pehkonen /skl: Ulosoton suojaosuuden ja
403:     toimeentulotuen perusosan yhdenmukaistami-           457 Päivi Räsänen /skl: Perhehoitajien palkkioraken-
404:     sesta                                                    teen muuttamisesta
405: 
406: 441 Satu Hassi /vihr: Osteoporoosiseulontojen kus-       458 Juhani Alaranta /kesk: Suomeen liittyvien tieto-
407:     tannusten selvittämisestä                                jen oikeellisuudesta Ranskan oppikirjoissa
408: 
409: 442 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Pohjoismaisen vero-       459 Mikko Kuoppa /va-r: Opintolainan korkojen
410:     sopimuksen valmistelusta ja soveltamisesta raja-         maksamisesta valtion varoista kuntoutustukea
411:     kunnissa                                                 saavalleopiskelijalle
412: 
413: 443 Ulla Anttila /vihr ym.: Turkistarhojen olosuhtei-    460 Markus Aaltonen /sd: Rautateiden avaamisesta
414:     den selvittämisestä Länsi-Suomen läänissä                kilpailulle
415: 
416: 444 Raimo Vistbacka /ps: Valtion virkaehtolainsää-       461 Jouko Jääskeläineniski ym.: Juomaveden laadun
417:     dännön korjaamisesta                                     varmistamisesta
418:                                                  Sisällysluettelo                                               9
419: 
420: 462 Sulo Aittoniemi /kesk: Rangaistusasteikon muu-         481 Annika Lapintie/vas: Sikiötutkimuksen etiikasta
421:      tosten vaikutuksista rangaistuskäytäntöön
422:                                                            482 Raimo Vistbacka/ps: Vuokrankorotusten vaiku-
423: 463 Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituoitujen verottami-           tuksesta valtion sosiaalimenoihin
424:      sesta
425:                                                            483 Marjatta Vehkaoja /sd: Työkyvyttömyystilasto-
426: 464 Sulo Aittoniemi /kesk: Vammaisten lasten hoita-             jen kehittämisestä
427:     misesta
428:                                                            484 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Pätevien koulun-
429: 465 Sulo Aittoniemi /kesk: Sato-yhtiöiden arava-                käyntiavustajien määrästä
430:      kauppojen selvittämisestä
431:                                                            485 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Poweria-ohjelmaan
432: 466 Sulo Aittoniemi /kesk: Sivuoireita aiheuttavien             liittyvän pilottitehtaan rahoituksesta
433:      lääkkeiden korvaamisesta sairausvakuutuksesta
434:                                                            486 Raimo Tiilikainen lr ym.: Työterveyslaitoksen
435: 467 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin, rajavartioston ja          pelastuspukujen sertifioinneista
436:      tullin yhteistoiminnan turvaamisesta
437:                                                            487 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Pitkäaikaistyöttö-
438: 468 Sulo Aittoniemi /kesk: Schengenin sopimuksen                mien omaehtoisen opiskelun tuesta annetun lain
439:      edellyttämän lisähenkilökunnan hankkimisesta               toteutumisesta
440: 
441: 469 Sulo Aittoniemi /kesk: Homevaurioista aiheutu-         488 Heikki Rinne /sd: Talouspoliittisen ministeriva-
442:      vien riita-asioiden vähentämisestä asuntokau-              liokunnan Tielaitosta koskevista linjauksista
443:      poissa
444:                                                            489 Hannu Takkula /kesk ym.: Sikiöseulonnan käy-
445: 470 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan asemasta                 tön laajuudesta ja rahoituksesta
446:      itsehallintoalueena                                   490 Bjarne Kallis /skl ym.: Natura 2000 -ohjelmasta
447:                                                                 tehtyihin muistutuksiin annettujen vastineiden
448: 471 Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan palauttamiseen              allekirjoittamisesta
449:      tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta
450:                                                            491 Pehr Löv /sv m.fl.: Handikappades rätt tili Spe-
451: 472 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliittisten ryhmien välis-          cialtransport
452:      ten neuvotteluiden järjestämisestä
453:                                                            491 Pehr Löv /r ym.: Vammaisten oikeudesta erityis-
454: 473 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Koulumatkatukea                  kuljetukseen
455:      koskevien säännösten muuttamisesta
456:                                                            492 Esa Lahtela /sd: Opintotukea saavan opiskelijan
457: 474 Markku Pohjola /sd ym.: Asuinhuoneistojen                   ulkomaantyön verotuksen kohtuullistamisesta
458:      vuokrien kohtuullistamisesta
459:                                                            493 Risto Kuisma /rem: Eläkevakuutusyhtiö Ilmari-
460: 475 Jukka Tarkka/nuors ym.: Pienyhtiöitäkoskevas-               sen toteuttamista vuokrankorotuksista
461:      ta lainvalmistelusta
462:                                                            494 Timo Ihamäki /kok: Keravan~ Lahden oikora-
463: 476 Päivi Räsänen /skl: Tasa-arvolain poikkeusten               dan rakentamisesta
464:      suhteesta kirkon pappisvirkaan                        495 Timo Ihamäki /kok: Lahti~ Heinola-moottori-
465:                                                                 tien rakentamisesta
466: 477 Satu Hassi /vihr: Sähköautojen verotuksesta
467:                                                            496 Timo Ihamäki /kok: Itä-Suomi-työryhmän saa-
468: 4 78 Raimo Vistbacka /ps: Avioeropäätöksistä tiedot-            vuttamien tulosten arvioinnista
469:      tamisesta
470:                                                            497 Timo Ihamäki /kok: Peruspäivärahan ja työ-
471: 479 Sinikka Hurskainen /sd: Huumeiden vastaisesta               markkinatuen lapsikorvausten yhtenäistämises-
472:      valistuksesta                                              tä
473: 
474: 480 Matti Saarinen /sd ym.: Postipalvelujen turvaa-        498 Ossi Korteniemi /kesk: Veteraanien kuntoutus-
475:      misesta Nummi-Pusulassa                                    palvelujen lisäämisestä
476: 
477: 
478: 280565
479: 10                                           Sisällysluettelo
480: 
481: 499 Timo Ihamäki /kok: Naturan toimeenpanosta          505 Raimo Vistbacka /ps: Lehtomäen paikallistien
482:     Ruotsin mallin mukaisesti                              16853 peruskorjauksesta
483: 
484: 500 Timo Ihamäki /kok: Valmisteverolainsäädännön       506 Tuija Pohjola /sd: Toimeentulotuen ja asumis-
485:     luonnon kivennäisvesien markkinoille aiheutta-         tuen ohjeistuksesta
486:     mista ongelmista
487: 
488: 501 Timo Ihamäki /kok: EU:n Suomen maakuntia           507 Mikko Kuoppa/va-r: EU:n työsuojeludirektiivin
489:     koskevan ohjelmapolitiikan toimivuudesta               soveltamisesta
490: 
491: 502 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäynnin proses-     508 Veijo Puhjo /va-r ym.: Tilastokeskuksen työttö-
492:     siuudistuksesta                                        myystilastojen uudistuksesta
493: 
494: 503 Sulo Aittoniemi /kesk: Perheen tulontasauksesta    509 Hannu Takkula /kesk: Maantien 944 kunnosta-
495:     verotuksessa                                           misesta välillä Autti - Kemijärvi
496: 
497: 504 Mikko Elo /sd ym.: Valtion rahojen jakautumi-      510 Toimi Kankaanniemi /skl: Kevyen liikenteen
498:     sesta maakuntien välillä                               väylän rakentamisesta Saarijärven Tarvaalaan
499:                                              KK 261/1998 vp
500: 
501: Kirjallinen kysymys 261
502: 
503: 
504: 
505: 
506:                                     Vaito Koski /sd ym.: Ylivelkaantuneiden aseman parantamisesta
507: 
508: 
509: 
510:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
511: 
512:     Vuosikymmenen alussa alkanut talouden               käynnistämiseksi. Tämä onkin varmasti oikean-
513: taantuma aiheutti monia ongelmia yhteiskun-             suuntaineo toimenpide, sillä velkaneuvontatoi-
514: nassa. Yksi tällainen oli kansalaisten ylivelkaan-      minta on nykyään hyvin kirjavaa ja kaipaisi sel-
515: tuminen. Tilannetta helpottamaan säädettiin             keyttämistä. Velkaneuvonta tulisijärjestää koko
516: laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, joka tuli     maassa kokonaisvaltaisesti, joko kunnan tai val-
517: voimaan 8.2.1993. Velkasaneerauksesta on tullut         tion toimesta.
518: korkojen alhaisuuden lisäksi merkittävä ylivel-             Maassamme on runsaasti henkilöitä, joilla ei
519: kaisten auttaja. Sen piirissä on noin 37 000 ta-        ole mahdollisuutta hyödyntää tällä hetkellä edul-
520: loutta, kun velkasaneerausta on hakenut kaik-           lista luottorahoitusta. Näillä henkilöillä ei ole
521: kiaan 53 000. Lokakuun 1997 tilaston mukaan             omaavakuutta eikä yleensäkään mahdollisuutta
522: velkajärjestelylakia tiukennettiin 1.2.1997 lu-         saada vastuukykyisiä takaajia, useilla luottohäi-
523: kien. Uudistusten tavoitteena oli kannustaa ve-         riömerkintä estää pankkiluototuksen. He ovat
524: lallisia tulojen hankintaan ja velkojen maksuun.        vähävaraisia ja pienituloisia, työttömyysjakson
525:  Uudistuksella haluttiin lisätä myös järjestelmän       kärsineitä sekä usein yksinhuoltajaäitejä.
526: yleistä hyväksyntää, jota erityisesti nollaohjel-           Ratkaisuna tuhansille vähävaraisille ja pieni-
527:  man katsottiin heikentäneen. Tapauksista noin          tuloisille henkilöille olisi sosiaalinen luototus,
528:  yhden kolmasosan arvioidaan olevan yritystoi-          josta on kokemuksia eräistä Euroopan maista.
529:  minnasta syntyneisiin velkoihin liittyviä. Velka-      Nämä tiedot tulisi kerätä ja arvioida toiminnan
530: järjestelyn keskeisenä hakuperusteena oli noin          soveltuvuutta Suomessa. Toiminnasta voitaisiin
531:  kymmenessä prosentissa asuntovelat. Velkajär-          järjestää kokeilu, jossa esimerkiksi Raha-auto-
532: jestelyssä olevien välttämättömän kulutuksen            maattiyhdistys antaisi Takuu-Säätiölle luvan
533:  normi on tiukka, ilmeisesti joissakin tapauksissa      käyttää sille varatusta pääomavarauksesta sum-
534:  tiukempi kuin toimeentulon normi. Normin hel-          man sosiaalisen Juototuksen kokeilemiseen.
535:  pottamista tulisi selvittää. Sosiaali- ja terveysmi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
536:  nisteriön ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
537:  osastolla onkin asiaa selvitelty ja tehty toimenpi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
538:  de-ehdotuksia. Ne sisältävät ainakin velkajärjes-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
539:  telylain muutoksen sosiaalisia vaikutuksia kos-
540:  kevan osan, välttämättömän kulutuksen normit,                       Miten Hallitus aikoo menetellä, että
541:  neuvonnan sisällölliset parannukset. Takuu-                     ylivelkaantuneiden asemaa voidaan hel-
542:  Säätiö on jättänyt hakemuksen Raha-automaat-                    pottaa, ja
543:  tiyhdistykselle kokeilusta, jolla pyrittäisiin luo-                 missä aikataulussa esimerkiksi sosiaa-
544:  maan verkosto viranomaisista ja järjestöistä sekä               li- ja terveysministeriön toimenpide-eh-
545:  seurakunnista ym. tahoista talousneuvonnan                      dotukset voitaisiin käsitellä?
546: 
547:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
548: 
549:                       Valto Koski /sd                             Matti Vähänäkki /sd
550:                       Reijo Kallio /sd                            Tapio Karjalainen /sd
551:                                               Pia Viitanen /sd
552: 
553: 
554: 
555:  280043
556: 2                                         KK 261/1998 vp
557: 
558: 
559: 
560: 
561:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
562: 
563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Velkajärjestelylain toimivuutta onkin seurattu
564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiiviisti koko lain voimassaaioajan ja seurantaa
565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jatketaan edelleen. Erityisesti velkajärjestelyn ul-
566: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valto Kos-      kopuolelle jäävien asemaan tullaan kiinnittä-
567: ken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mään huomiota.
568: n:o 261:                                                 Valtioneuvosto asetti 23.10.1997 ministerityö-
569:                                                      ryhmän, jonka eräänä tehtävänä oli tehdä toi-
570:            Miten Hallitus aikoo menetellä, että      menpidesuorituksia ylivelkaantumisen seurauk-
571:        ylivelkaantuneiden asemaa voidaan hel-        sista ja sen korjaamiseen käytettyjen menetel-
572:        pottaa, ja                                    mien tarkoituksenmukaisuudesta. Ministeri Jou-
573:            missä aikataulussa esimerkiksi sosiaa-    ko Skinnarin johdolla toiminut työryhmä teki
574:        li- ja terveysministeriön toimenpide-eh-      ehdotuksia mm. velkaneuvonnan kehittämises-
575:        dotukset voitaisiin käsitellä?                tä, takaajien aseman parantamisesta ja sosiaali-
576:                                                      sen luoton kehittämisestä. Asianomaisten minis-
577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teriöiden tulee raportoida työryhmän toimenpi-
578: vasti seuraavaa:                                     de-ehdotusten toteutumisesta 30.4.1998 mennes-
579:                                                      sä.
580:    Ylivelkaantumisen ankarin vaihe, jossa velat          Ministerityöryhmä esitti mm. erityisen selvi-
581: olivat keskimäärin hyvin suuret, on yhteiskun-        tysmiehen asettamista kartoittamaan ja sovitta-
582: nassamme vähitellen ohittumassa. Ylivelkaon-          maan yhteen maan eri osien velkaneuvontapal-
583: gelma itsessään ei kuitenkaan ole poistumassa,        veluja. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan
584: vaan on asiantuntija-arvioiden mukaan pikem-          selvitysmiehen asettamista. Ministerityöryhmä
585: minkin muuttamassa muotoaan.                          esitti myös sosiaalisen Juototuksen kokeilemista
586:     Vuonna 1993 voimaan tulleessa laissa yksi-        neljän vuoden ajan. Kokeilun toteuttaisi Raha-
587: tyishenkilön velkajärjestelystä säädetään menet-      automaattiyhdistyksen tuella toimiva Takuu-
588: telystä, jonka avulla ylivoimaisiin maksuvai-         Säätiö. Ministerityöryhmä piti myös tärkeänä,
589: keuksiin joutuneen henkilön tilanne voidaan           että sosiaali- ja terveysministeriön 14.10.1997
590: korjata. Lain perusteella on velallisen maksuky-      asettama velkaongelmatyöryhmä selvittää kun-
591: kyä vastaavia maksuohjelmia vahvistettu yh-           tien halukkuutta sosiaalisen Juototuksen kokei-
592: teensä noin 40 000. Velkajärjestelylaki on siten      luun sekä tällaisen Juototuksen yksityiskohtaiset
593: tärkeä väline ylivelkaisten tilanteen korjaamises-    järjestämistavat.
594: sa.                                                      Edellä mainitun sosiaali- ja terveysministeriön
595:     Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun     velkaongelmatyöryhmän tehtävänä on tehdä esi-
596: lakiin 1.2.1997 tehtyjen tiukennusten keskeisenä      tyksiä velkaantuneiden kotitalouksien toimeen-
597: tavoitteena oli vähentää nollamaksuohjelmien          tulo-ongelmien lievittämiseksi ja syrjäytymisen
598: passivoivaa vaikutusta. Muutosesitystä annet-         ehkäisemiseksi. Työryhmän määräaika päättyi
599: taessa valtioneuvoston pöytäkirjaan merkittiin        31.3.1998, ja se jättää muistionsa 8.4.1998.
600: lausuma, jonka mukaan oikeusministeriön tulee            Kotitalouksien velkaongelmia tullaan käsitte-
601: tarkoin seurata lain sosiaalisia vaikutuksia ja       lemään myös tänä keväänä eduskunnalle annet-
602: ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin mm.          tavassa hallituksen sosiaali- ja terveyskertomuk-
603: ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.          sessa.
604: 
605:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
606: 
607:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
608:                                                KK 261/1998 vp                                             3
609: 
610: 
611: 
612: 
613:                                            Tili Riksdagens Talman
614: 
615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          med hur lagen om skuldsanering fungerar och
616: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            uppföljningen fortsätter fortfarande. Man kom-
617: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          mer särskilt att fåsta uppmärksamhet vid viiken
618: man Valto Koski m.fl. undertecknade spörsmål              ställning de har, som blir utanför en skuldsane-
619: nr 261:                                                   ring.
620:                                                               Statsrådet tilisatte 23.10.1997 en ministerar-
621:            Hur ämnar Regeringen gå tili väga för          betsgrupp, som hade bl.a. som uppgift att göra en
622:         att underlätta de överskuldsattas situa-          framställning om åtgärder beträffande följderna
623:         tion, och                                         av överskuldsatthet och ändamålsenligheten hos
624:            enligt viiken tidtabell kan t.ex. social-      de metoder som använts för att rätta tili den.
625:         och hälsovårdsministeriets förslag tili åt-       Arbetsgruppen, som arbetat under Iedning av
626:         gärder behandlas?                                 minister Jouko Skinnari, Iade fram förslag bl.a.
627:                                                           tili att utveckla skuldrådgivningen, förbättra
628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             borgensmannens ställning och utveckla den so-
629: anföra följande:                                          ciala kreditgivningen. De berörda ministerieroa
630:                                                           skall rapportera om hur arbetsgruppens åtgärds-
631:    Det svåraste skedet för de överskuldsatta, då          förslag genomförts senast 30.4.1998.
632: skulderna i medeltal är mycket stora, håller så               Ministerarbetsgruppen f6reslog bl.a. att en
633: småningom på att gå över i vårt samhälle. Proble-         särskild utredningsman skall utses för att kart-
634: met med överskuldsattheten i sig håller dock inte         lägga och sammanjämka skuldsaneringsservicen
635: på att försvinna, utan kommer enligt sakkunni-            i de olika delarna av landet. Justitieministeriet
636: gas bedömning snarare att byta form.                      bereder som bäst tillsättandet av en utrednings-
637:    1 Iagen om skuldsanering för privatpersoner,           man. Ministerarbetsgruppen föreslog även ett
638: som trädde i kraft år 1993, bestäms om det förfa-         försök med social kreditgivning under fyra års
639: ringssätt enligt vilket den ekonomiska situatio-          tid. Försöket genomförs av Garanti-Stiftelsen,
640: nen for en person som råkat i övermäktiga betal-          som verkar med stöd av Penningautomatföre-
641: ningssvårigheter kan rättas tili. Med stöd av la-         ningen. Ministerarbetsgruppen ansåg det även
642: gen har sammanlagt ca 40 000 betalningspro-               viktigt att den arbetsgrupp för skuldproblem,
643: gram som motsvarar personens betalningsf6r-               som social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
644: måga fastställts. Lagen om skuldsanering är såle-         14.10.1997, utreder kommunernas villighet tili
645: des ett viktigt ruedel för att rätta tili en överskuld-   ett försök med social kreditgivning samt i detalj
646: satt persons situation.                                   hur en sådan kreditgivning kan ordnas.
647:    Det centrala syftet med de åtstramningar som               Social- och hälsovårdsministeriets arbets-
648: gjordes i lagen om skuldsanering för privatperso-         grupp för skuldproblem, som nämnts ovan, har
649: ner, som gjordes 1.2.1997, var att minska den             som uppgift att lägga fram förslag tili att lindra
650: passiverande verkan som nollbetalningspro-                utkomstproblemen för skuldsatta hushåll och tili
651: grammen har. Då propositionen till ändring                att förebygga utslagning. Arbetsgruppens tids-
652: gavs, antecknades i statsrådets protokoll ett utta-       frist gick ut 31.3.1998 och den avger sin prome-
653: lande enligt vilket justitieministeriet noggrant          moria 8.4.1998.
654: skall följa med lagens sociala verkningar och vid             Hushållens skuldproblem kommer att be-
655:  behov vidta åtgärder bl.a. i samband med refor-          handlas även i regeringens social- och hälso-
656:  meringen av utsökningslagen. Man har därför              vårdsberättelse som avges tili riksdagen i vår.
657:  under hela den tid som lagen varit i kraft följt tätt
658: 
659:       Helsingfors den 7 april 1998
660: 
661:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
662:                                              KK 262/1998 vp
663: 
664: 
665: Kirjallinen kysymys 262
666: 
667: 
668:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Narkomaanien katkaisu-, vieroitus-,
669:                                         terapia- ja kuntoutushoidon järjestämisestä
670: 
671: 
672:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
673: 
674:    Huumausaineiden väärinkäyttö on lisäänty-           touttamiseen. Nekin kunnat, jotka antavat mak-
675: nyt maassamme huolestuttavasti 1990-luvulla.           susitoumuksia, asettavat usein sen saamisen eh-
676: Kun keskusrikospoliisin tilastojen mukaan              doksi lisäksi sen, että narkomaanin hoidon pitää
677: vuonna 1990 poliisin kanssa joutui tekemisiin          tapahtua omassa kunnassa, vaikka kunnassa ei
678: 1 290 henkilöä huumerikoksesta epäiltynä, niin         olisi yhtään hoitopaikkaa tai ylipäätään alan
679: vuonna 1997 heidän lukumääränsä nousi jo               osaamista. Tästä seuraa, että narkomaani jää
680: 7 015 henkilöön. Nuoria, 15-18-vuotiaita, heis-        avohoidon varaan, silloinkin kun hän tarvitsisi
681: tä oli 98 vuonna 1990 ja 632 vuonna 1997 eli           ehdottomasti suljettua, kontrolloitua ja pitkä-
682: käyttäjämäärän kasvu oli yli 500 %. Myös erilai-       kestoista hoitoa sekä suljetun hoidon jälkeen
683: set tutkimukset, huumausaineiden käyttäjien            tuettua avohoitoa.
684: omat käsitykset ja heidän sekä heidän omaisten-           Toinen suuri ongelma on, että hoitoonohjaus
685: sa parissa työskentelevien henkilöiden kokemuk-        on usein ammattitaidotantaja sattumanvaraista.
686: set tukevat poliisin laatimaa tilastoaja osoittavat    Hoidontarpeen voi kunnassa arvioida työnteki-
687: käyttäjien määrän kasvun todeksi.                      jä, jolla ei ole tarpeellista tietoa tai kokemusta
688:    Maamme huumausaineiden väärinkäyttäjien             huumeriippuvaisesta ihmisestä, puhumattakaan
689: todellista määrää ei tietäne kukaan. Eräät ongel-      niistä kriteereistä, jotka on otettava huomioon
690: man parissa työskentelevät tahot, muun muassa          sopivaa hoitomuotoa ja -paikkaa etsittäessä sekä
691: alalla toimivien vapaaehtoisjärjestöjen edustajat,     hoidon pituutta määriteltäessä.
692: arvioivat maassamme olevan yksinomaan eri-                Uusia huumausaineiden väärinkäyttäjiä tulee
693: laisten erittäin vaarallisten huumausaineiden          jatkuvasti lisää. Siitä huolimatta esim. pääkau-
694: (heroiini, amfetamiini, kokaiini, ekstaasija LSD)      pugissamme on vain muutama huumevieroitus-
695: väärinkäyttäjiä 10 000 henkilöä, eräitten arvioit-     paikka. Ja jopa alaikäisen lapsen vanhemmat
696: ten mukaan jopa 20 000. Näistä suurin osa on           joutuvat taistelemaan vuosikausia saadakseen
697: sellaisia, jotka tarvitsisivat pikaisesti vieroitus-   lapsensa hoitoon. Vastaavaa tilannetta tuskin
698: hoitoa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista        hyväksyttäisiin minkään somaattista sairautta
699: kuntoutusta.                                           potevan lapsen tai aikuisenkaan kohdalla.
700:    Tämän hetken suurimpana ongelmana on                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
701: lainsäädännöllisistä velvoitteista huolimatta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
702: asialliseen hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn vai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
703: keus. Kunnilta ei saa maksusitoumuksia, koska          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
704: kuntien budjeteissa ei ole osoitettu riittävästi va-
705: roja huumausaineiden väärinkäyttäjien hoitoon.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
706: Kunnissa ei ole otettu huomioon sitä, että huu-               ryhtyä narkomaanien katkaisu-, vieroi-
707: mausaineista riippuvaisen henkilön, narkomaa-                 tus-, terapia- ja kuntoutushoidon asian-
708: nin, hoito vaatii erilaista osaamista kuin perintei-          mukaiseksi järjestämiseksi ja hoitoonoh-
709: nen alkoholisteille tarkoitettu katkaisu- ja vieroi-          jauksessa toimivien henkilöiden koulut-
710: tushoito. Alkoholisteille tarkoitettu hoito ei riitä          tamiseksi?
711: ajallisesti eikä sisällöllisesti narkomaanin kun-
712: 
713:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
714: 
715:           Paula Kokkonen /kok         Pekka Kuosmanen /kok            Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
716:           Riitta Korhonen /kok        Margareta Pietikäinen /r        Kirsti Ala-Harja /kok
717:           Riitta Prusti /sd           Leena Luhtanen /sd              Ola Rosendahl /r
718:           Martti Tiuri /kok           Kalevi Lamminen /kok            Vuokko Rehn /kesk
719: 
720: 280043
721: 2                                   KK 262/1998 vp
722: 
723:     Irina Krohn /vihr                Markku Markkula /kok          Helena Vartiainen /sd
724:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok    Seppo Kääriäinen /kesk        Maria Kaisa Aula /kesk
725:     Armas Komi /kesk                 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Tuija Brax /vihr
726:     Irja Tulonen /kok                Marjatta Vehkaoja /sd         Arja Ojala /sd
727:               Veijo Puhjo /va-r                     Arto Bryggare /sd
728:                                               KK 262/1998 vp                                             3
729: 
730: 
731: 
732: 
733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
734: 
735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa            (katkaisuhoito) tapahtuu monissa terveyskes-
736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuksissa. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoi-
737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         detaan yleissairaaloiden poliklinikoilla ja psy-
738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula              kiatrisissa sairaaloissa sekä mielenterveystoimis-
739: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            toilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten pal-
740: myksen n:o 262:                                         velujen lisäksi huumeongelmaisella on käytettä-
741:                                                         vissään päihdehuollon erityispalveluiden järjes-
742:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          telmä: polikliiniset avohoitopalvelut (A-klinikat,
743:        ryhtyä narkomaanien katkaisu-, vieroi-           nuorisoasemat), välimuotoiset palvelut (palvelu-
744:        tus-, terapia- ja kuntoutushoidon asian-         asumisyksiköt ja päivätoimintakeskukset), tila-
745:        mukaiseksi järjestämiseksi ja hoitoonoh-         päishoitoyksiköt (ensisuojat ja selviämisasemat),
746:        jauksessa toimivien henkilöiden koulut-          päihdehuollon laitospalvelut (kuntoutusyksiköt
747:        tamiseksi?                                       ja vieroitushoitoyksiköt) sekä nuorten laitoshoi-
748:                                                         toyksiköt. Kaikille päihdeongelmaisille tarkoi-
749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tettujen päihdehuollon palvelujen lisäksi on eri-
750: vasti seuraavaa:                                        tyisesti pääkaupunkiseudulla olemassa noin
751:                                                         kymmenen huumausaineongelmiin erikoistunut-
752:     Kysymyksen perusteena on tieto, jonka mu-           ta päihdehuollon yksikköä. Alaikäisten huu-
753: kaan huumausaineiden väärinkäyttö ja käyttä-            mausaineidenkäyttäjien laitoshoito tapahtuu
754: jien määrä on lisääntynyt maassamme huolestut-          osana lastensuojelua.
755: tavasti 1990-luvulla. Eräiden ongelman kanssa               Huumausaineiden käyttäjä pääsee Suomessa
756: työskentelevien arvion mukaan erittäin vaarallis-       halutessaan useimmiten ongelmitta päihdehuol-
757: ten huumausaineiden väärinkäyttäjiä olisi jopa          lon avohoitoyksikköön. Vaikka huumausaine-
758: 20 000. Sen sijaan ongelmana on lainsäädännöl-          poliittisen toimikunnan vuonna 1997 jättämän
759: lisistä velvoitteista huolimatta vaikeus päästä         mietinnön mukaan huumehoidon kapasiteetti on
760:  asialliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Hoitoa ei        Suomessa valtakunnan tasolla arvioitu riittäväk-
761: joko saa tai se ei ole sisällöltään oikeanlaista.       si ja hoitoon pääsy kohtalaisen helpoksi, on vai-
762:  Lisäksi hoitoonohjaus on puutteellista.                keiden päihdeongelmien riittävien tehokkaiden
763:     Huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidon             hoitojaksojen toteuttaminen kuntien säästötoi-
764: järjestäminen on päihdehuoltolain mukaista toi-         mien vuoksi vaikeutunut. Ongelmakohtia ovat
765:  mintaa. Vastuu hoidon järjestämisestä on kun-          myös olleet eri hoitomuotojen keskinäisen koor-
766:  nilla ja hoito tulee lain mukaan järjestää sisällöl-   dinaation puutteet sekä kitka hoidon jatkuvuu-
767:  tään ja laajuudeltaan sellaisena kuin kunnassa         dessa ja porrastamisessa. Toimintatapa on jois-
768:  esiintyvä tarve edellyttää.                            sakin kunnissa johtanut päihdehuollon erityis-
769:     Käytännössä hoitoa järjestetään sekä yleisinä       palvelujen vähentämiseen ja erikoissairaanhoi-
770:  sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina että tar-     don roolin epätarkoituksenmukaiseen korostu-
771:  vittaessa päihdehuollon erityispalveluina.             miseen. Kokonaiskustannukset ovat näissä tilan-
772:     Päihdehuoltotyötä tehdään sosiaalihuollon           teissa kasvaneet ja päihdeasiakkaiden hoito ja
773:  yleisten palveluiden yhteydessä esimerkiksi osa-       kuntoutus on muuttunut lyhytjännitteisemmäksi
774:  na yleistä sosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus-    ja epätarkoituksenmukaisemmaksi. Päihdehuol-
775:  ja perheneuvolatyötä, toimeentulotukea, koti-          lon laitosten käytössä esiintyy suuria kuntakoh-
776:  palvelua tai vanhustenhuoltoa.                         taisia vaihteluita. Tämä voi osittain selittyä kun-
777:      Terveydenhuollossa päihdetyötä tehdään osa-        takohtaisten tarpeiden vaihtelulla sekä paikalli-
778:  na terveyskeskusten neuvolatoimintaa, koulu-,          sen työnjaon erilaisuudella. Varsinainen hoito
779:  opiskelija- ja työterveydenhuoltoa. Päihteiden         muodostuu yhteisöhoidosta, terapeuttisista yh-
780:  käyttöön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien       teisöistä sekä yksilö- ja ryhmäterapiasta, lääk-
781:  ja vammojen hoito sekä osin myös vieroitushoito        keellisistä hoidoista ja näiden hoitomuotojen yh-
782: 4                                            KK 262/1998 vp
783: 
784: distelmistä. Monella ongelmakäyttäjällä on ns.         ton. Buprenorfiinihoitoon on nopeasti ohjattu
785: kaksoisdiagnoosi, eli huumeriippuvuuden lisäksi        uusia resursseja, mutta siitä huolimatta näyttää
786: myös psykiatrineo sairaus.                             tämän hoitomuodon kysyntä ylittävän tällä het-
787:     Sosiaalisinaja terveydellisinä ongelmina alko-     kellä tarjolla olevat resurssit pääkaupunkiseu-
788: holi- ja huumeongelmat ovat varsin samankal-           dulla. Kysynnän lisäys on tapahtunut jo tulokset-
789: taisia. Lisäksi Suomessa harvoin esiintyy pelk-        lisiksi todettujen hoitomuotojen kustannuksella.
790: kää huumeiden ongelmakäyttöä. Ylivoimaisesti               Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti talvella
791: yleisimmin ongelmat liittyvät pelkkään alkoho-         edellä mainitun määräyksen vaikutusta hoidosta
792: lin käyttöön. Huumausaineiden, lääkkeiden ja           vastaavien yliopistosairaaloiden sekä Helsingin,
793: liuottimien ongelmakäyttäjät taas ovat useimmi-        Espoon ja Vantaan kanssa. Tehdyn selvityksen ja
794: ten ns. sekakäyttäjiä, eli heillä on ongelmia myös     käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan tode-
795: alkoholin käyttöön liittyen.                           ta, että kunnat ovat lisänneet voimavaroja huu-
796:     Huumausaineiden käyttäjien hoidossa havait-        mausainehoitoihin ministeriön määräyksen pe-
797: tujen ongelmien vuoksi sosiaali- ja terveysminis-      rusteella. Päihdehuollon avohoidon yksikköön
798: teriö antoi 8. 7.1997 määräyksen opioidiriippu-        pääsee käytännössä lähes ongelmitta. Sen sijaan
799: vaisten potilaiden hoidosta eräillä lääkkeillä         ongelmia on edelleen osastolla tapahtuvan ar-
800: (buprenorfiini, metadoni ja levasetyylimetadoli).      vion ja hoidon osalta. Koska ministeriön mää-
801: Määräys tuli voimaan 1.9.1997 ja se tähtää sii-        räys on ollut voimassa vasta seitsemän kuukaut-
802: hen, että terveydenhuolto ottaa aikaisempaa sel-       ta, on hoitoketjujen rakentaminen edelleen jos-
803: vemmän roolin ao. potilaiden hoidon arvioinnis-        sain määrin kesken. Lisäksi kolmen kuukauden
804: ta ja toteutuksesta sekä uusien hoitomenetelmien       vieroitushoito todettiin buprenorfiinivieroituk-
805: kehittämisestä, kokeilemisesta ja arvioinnista.        sessa oleville liian lyhyeksi. Myös HYKS:ssa ta-
806: Tämä tapahtuu ainoastaan sellaisissa yksiköissä,       pahtuvaan arviointiin sekä vieroitushoidon
807: joissa on tähän edellytyksiä, so. joissa on korkea-    aloittamiseen on ollut kuukausien odotusaika.
808: tasoista ja monipuolista tietoa ja taitoa sekä riit-       Ministeriön määräyksestä saatujen kokemus-
809: tävästi resursseja. Tämän perusteella keskitettiin     ten perusteella uudistetut määräykset annetaan
810: vieroitushoidon aloittaminen buprenorfiinilla,         tämän kevään aikana. Helsingin kaupunki hy-
811: metadonilla ja levasetyylimetadolilla viiteen yli-     väksyi päihdehuollon kehittämisohjelman vuon-
812: opistolliseen keskussairaalaan ja Helsingin kau-       na 1997, Espoon kaupunki hyväksyi omansa
813: pungin psykiatristen sairaaloiden yksikköön.           muutama viikko sitten ja Vantaan kaupunki on
814: Korvaushoidon tarpeen arviointi sekä hoidon            valmistelemassa omaansa. Suunnitelmat sisältä-
815: aloittaminen ja hoidon seuranta keskitettiin           vät sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön, huu-
816: HYKS:in huumevieroitusyksikköönja OYKS:in              meen käytön varhaisen toteamisen, hoitoon oh-
817: psykiatrian klinikkaan.                                jauksen sekä varsinaisen hoitojärjestelmän.
818:     Sekä vieroitushoidon että korvaushoidon jat-       Suunnitelmat, joihin sisältyvät myös tarvittavat
819: kohoito tapahtuu sellaisessa yksikössä,jossa hoi-      resurssit, muodostavat hyvän pohjan järjestel-
820: don aloittanut taho arvioi olevan riittävät edelly-    mälliselle huumausainepoliittisille toimille.
821: tykset hoidon antamiseen. Tällaisessa yksikössä            Stakes on lähettänyt kunnille ja sairaanhoito-
822: tulee olla toiminnasta vastaava lääkäri, josta tu-     piireille kyselyn, jolla selvitetään huumeiden
823: lee ilmoittaa hoidon aloittaneelle yksikölle ja ter-   käyttöön, huumehoitopalvelujen tarpeeseen ja
824: veydenhuollon oikeusturvakeskukselle.                  päihdehuoltoa antaviin yksiköihin liittyvää tie-
825:     Määräyksen jälkeen ovat erityisesti pääkau-        toa. Lisäksi pyydetään tietoja toimintaohjeista
826: punkiseudun kunnat osoittaneet uusia resursseja        tai -strategioista päihdekysymysten ja erityisesti
827: mm. opioidiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja      huumekysymysten ratkaisemiseksi, sekä arviot
828: korvaushoitoon buprenorfiinilla. Esimerkiksi           ehkäisevän työn painopistealueista. Vastaukset
829: Espoon kaupungin päihdehuollon määrärahan              on pyydetty 6.4.1998 mennessä.
830: käyttö oli vuonna 1997 16,8 miljoonaa markkaa              Kesäkuussa kokoontuvat sosiaali- ja terveys-
831: ja vuoden 1998 budjetissa on 19,7 miljoonaa            ministeriön kutsusta keskeiset kansalliset toi-
832: markkaa. Sen lisäksi on tämän vuoden budjetissa        mijatahot pohtimaan kansallisen huumausai-
833:  1,6 miljoonaa markkaa erillisrahana päihdelin-        nestrategian toteutusta. Painopistealueena on
834: jan budjetissa.                                        paikallisen huumestrategian suunnittelu ja toteu-
835:     Koska buprenorfiinin käytöstä narkomaa-            tus. Tässä yhteydessä tultaneen uudelleen kes-
836: nien hoidossa on rajoitetusti kokemusta kansain-       kustelemaan huumehoidon resurssoinnista ja
837: välisestikin, niin sen asema on vielä vakiintuma-      hoitoon ohjauksesta. Huumefoorumin kannan-
838:                                            KK 262/1998 vp                                           5
839: 
840: otot on tarkoitus siirtää käytännön toimintapoli-    ret kunnat ovat kuitenkin jo lisänneet voimava-
841: tiikaksi eri tahojen toimesta.                       roja hoidon kehittämiseen ja on odotettavissa,
842:    Sosiaali-ja terveysministeriö katsoo, että Suo-   että tämän johdosta tilanne tulee jatkossa para-
843: messa huumeiden käyttäjä pääsee halutessaan          nemaan. Kokonaistilanteen kartoitus on meneil-
844: useimmiten ongelmitta päihdehuollon avohoi-          lä ja kansallisen huumeohjelman valmistelu on
845: toyksikköön. Riittävien tehokkaiden laitosjak-       käynnissä. Lääkehoidosta annetut määräykset
846: sojen rahoittaminen on joissakin kunnissa epä-       ovat uudistuksen alla. Näillä jo toimeenpannuil-
847: varmaa. Pääkaupunkiseudulla erityisesti bupre-       ta toimenpiteillä voitaneenkin jatkossa vastata
848: norfiinivieroitushoidon kysyntä ylittää tällä het-   nykytilannetta selvästi paremmin huumehoito-
849: kellä hoidon arviointia ja aJoitusta suorittavien    jen kysyntään.
850: sairaaloiden resurssit. Pääkaupunkiseudun suu-
851: 
852:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
853: 
854:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
855: 6                                            KK 262/1998 vp
856: 
857: 
858: 
859: 
860:                                           Tili Riksdagens Talman
861: 
862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningen av rusmedel samt delvis också avvänjning
863: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          (avgiftning) äger rum på många hälsovårdscen-
864: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        traler. Patienter som behöver sjukhusvård vårdas
865: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                  på de allmänna sjukhusens polikliniker och på
866: spörsmål nr 262:                                        psykiatriska sjukhus samt mentalvårdsbyråer.
867:                                                         Utöver den allmänna servicen inom social- och
868:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hälsovården har en narkotikamissbrukare till-
869:         ta för att på behörigt sätt ordna avgift-       gång tili systemet med specialservice inom miss-
870:         nings-, avvänjnings-, terapi- och rehabili-     brukarvården: polikliniska öppenvårdstjänster
871:         teringsvård för narkomaner samt för att         (A-kliniker, ungdomskliniker), service av bland-
872:         utbilda personer inom vårdhänvisning-           form (serviceboendeenheter och dag- eller verk-
873:         en?                                             samhetscentrer), tillfålliga vårdenheter (skydds-
874:                                                         härbärgen och tillnyktringsstationer), anstalts-
875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           service inom missbrukarvården (rehabiliterings-
876: anföra följande:                                        enheter och avgiftningsenheter) samt enheter för
877:                                                         anstaltsvård för unga. Utöver den service inom
878:    Spörsmålet baserar sig på uppgifter om att           missbrukarvården som är avsedd för alla miss-
879: narkotikamissbruket och antalet narkomaner              brukare finns det i synnerhet inom huvudstadsre-
880: har ökat oroväckande i vårt land på 1990-talet.         gionen ca tio enheter inom missbrukarvården
881: Vissa personer som arbetar med problemet har            som är specialiserade på narkotikaproblem. An-
882: uppskattat att det t.o.m. finns 20 000 personer         staltsvården av minderåriga narkotikamissbru-
883: som missbrukar mycket farlig narkotika. Där-            kare sker som en del av barnskyddet.
884: emot är problemet trots de lagstadgade förplik-             En narkoman kommer i Finland, om han så
885: telserna att det är svårt att få behörig vård och       vill, för detmesta utan problem in vid en öppen-
886: rehabilitering. Antingen får man inte vård eller så     vårdsenhet inom missbrukarvården. Fastän ka-
887: är den inte tili sitt innehåll den rätta. Dessutom är   paciteten för rusmedelsvård på riksnivå bedöms
888: vårdhänvisningen bristfållig.                           vara tillräcklig och det är någorlunda lätt att få
889:    Anordnandet av vård för narkotikamissbru-            vård, enligt ett betänkande av narkotikapolitiska
890: kare regleras i lagen om missbrukarvård. Ansva-         kommissionen från 1997, har det till följd av
891: ret för att vård ordnas vilar på kommunerna och         kommunernas sparåtgärder blivit svårare att ge-
892: vård skall enligt lagen ordnas så att den till sin      nomföra tillräckligt effektiva vårdperioder för
893: innebörd och sin omfattning motsvarar behovet i         personer med svåra rusmedelsproblem. Också
894: kommunen.                                               vissa brister i den inbördes koordinationen mel-
895:    1 praktiken ordnas vården både som allmän            lan olika vårdformer samt i fråga om kontinuite-
896: service inom social- och hälsovården och vid be-        ten och differentieringen av vården har vållat
897: hov som specialservice inom missbrukarvården.           problem. Tillvägagångssättet har i vissa kommu-
898:    Missbrukarvård utförs i samband med den              ner lett till att specialservicen inom missbrukar-
899: allmänna servicen inom social- och hälsovården,         vården har minskat och att den specialiserade
900: t.ex. som en del av det allmänna socialarbetet,         sjukvårdens roll har framhä vts på ett oändamåls-
901: barnskyddet, arbetet på rådgivningsbyråer för           enligt sätt. De totala kostnaderna har i dessa
902: uppfostringsfrågor samt familjerådgivningsar-           situationer ökat och vården och rehabiliteringen
903: betet, utkomststödet, hemservicen och åldrings-         av rusmedelsklienter har blivit kortsiktig och
904: vården.                                                 oändamålsenlig. När det gäller utnyttjande av
905:    Missbrukarvård inom hälso- och sjukvården            anstalter inom missbrukarvården förekommer
906: utförs som en del a v rådgivningen vid hälsovårds-      det stora variationer i kommunerna. Detta kan
907: centraler, skol-, studerande- och företagshälso-        delvis förklaras med variationerna i behovet i de
908: vården. Behandling av förgiftningstillstånd,            olika kommunerna samt med olikheter i den lo-
909: sjukdomar och skador i anknytning till använd-          kala arbetsfördelningen. Den egentliga vården
910:                                               KK 262/1998 vp                                              7
911: 
912: består av s.k. Community Care, terapeutiska             Därtill ingår i ärets budget 1,6 milj. mk i form av
913: team samt individ- och gruppterapi, behandling          ett särskilt anslag i budgeten för missbrukarlin-
914: med läkemedel och kombinationer av dessa vård-          jen.
915: former. Många missbrukare har en s.k. dubbeldi-            Eftersom det ocksä internationellt sett finns
916: agnos, dvs. utöver rusmedelsberoendet lider de          begränsad erfarenhet av användningen av bupre-
917: också av en psykiatrisk sjukdom.                        norfin i vården av narkomaner är dess ställning
918:     1 egenskap av sociala problem och hälsoprob-        fortfarande obefåst. Man har i snabb takt kana-
919: lem är alkohol- och narkotikaprob1emen rätt li-         liserat nya resurser tili buprenorfinvärden, men
920: kadana. Dessutom är det i Finland sällsynt att          trots detta ser det ut som om efterfrägan pä denna
921: man enbart missbrukar narkotika. 1 de allra fles-       vårdform för närvarande överskrider de tili buds
922: ta fallen hör problemen enbart ihop med alkohol-        stående resurserna i huvudstadsregionen. Ök-
923: missbruk. Missbrukare av narkotika, läkemede1           ningen i efterfrågan har skett på bekostnad av de
924: och lösningsmedel är återigen oftast s.k. bland-        vårdformer som redan har konstaterats ge resul-
925: missbrukare, dvs. de har också problem med              tat.
926: alkoholen.                                                 Social- och hälsovärdsministeriet utredde i
927:     Tili följd av de problem som har observerats i      vintras tillsammans med de universitetssjukhus
928: vården av narkotikamissbrukare meddelade so-            som är ansvariga för värden samt med Helsing-
929: cial- och hälsovårdsministeriet den 8 juli 1997 en      fors, Esbo och Vanda städer vilka verkningar den
930: föreskrift om vård av opioidberoende patienter          ovan nämnda föreskriften har. Det kan framhål-
931: med vissa läkemedel (buprenorfin, metadon och           las pä grundval av utredningen som gjorts och
932: levacetylmetadol). Föreskriften trädde i kraft          förhandlingar som förts att kommunerna har
933: den 1 september 1997 och den syftar tili att hälso-     ökat resurserna för narkotikavärd tili följd av
934: och sjukvården skall inta en tydligare roll än          ministeriets föreskrift. 1 praktiken är det nästan
935: tidigare vid bedömningen och genomförandet av           prob1emfritt att komma in vid en öppenvårdsen-
936: vården av patienterna samt när det gäller att           het inom rusmedelsvården. Däremot förekom-
937: utveckla, utvärdera och pröva nya vårdmetoder.          mer det fortfarande problem i fråga om bedöm-
938: Detta försiggår endast vid sådana enheter som           ningen och vården på en avdelning. Eftersom
939: har förutsättningar därtill, dvs. vid enheter med       ministeriets föreskrift har varit i kraft endast sju
940: högklassiga och mångsidiga kunskaper och får-           månader, är mobiliseringen av vårdkedjor fortfa-
941: digheter samt tiliräckliga resurser. lnledandet av      rande i viss män på hälft. Det framhölls också att
942: avgiftning med buprenorfin, metadon och leva-           avgiftning under tre månader är en för kort peri-
943: cetylmetadol koncentrerades därför tili de fem          od med tanke päde patienter som kom för att få
944:  universitetscentralsjukhusen och en enhet i an-        buprenorfinavgiftning. Väntetiden till bedöm-
945:  knytning tili Helsingfors stads psykiatriska sjuk-     ning och inledandet av avgiftning vid HUCS
946:  hus. Bedömningen av behovet av substitutions-          avdelning har varit flera mänader.
947:  behandling samt inledandet och uppföljningen              På grundval av den erfarenhet man har fätt av
948: av vården koncentrerades tili narkomanvårdsen-          ministeriets föreskrift skall reviderade föreskrif-
949:  heten vid HUCS och tili den psykiatriska klini-        ter meddelas i vår. Helsingfors stad godkände ett
950:  ken vid UUCS.                                          utvecklingsprogram för missbrukarvård 1997,
951:      Både avgiftningen och substitutionsbehand-         Esbo stad godkände sitt program för nägon
952:  lingen kan fortsätta vid en sådan enhet som av         vecka sedan och Vanda stad bereder som bäst sitt
953:  den instans som har inlett vården bedöms ha            program. 1 planerna ingår såväl förebyggande
954:  tillräckliga förutsättningar att ge vården. Vid en     missbrukararbete, ett tidigt konstaterande av
955:  sädan enhet skall det finnas en läkare som ansva-      användningen av narkotika, vårdhänvisning
956:  rar för verksamheten. Den enhet som inlett vår-        samt det egentliga värdsystemet. Planerna, vilka
957:  den och rättsskyddscentralen för hälsovården           även omfattar de resurser som behövs, bildar en
958:  skall underrättas om denna 1äkare.                     god grund för systematiska narkotikapolitiska
959:      Efter det att ministeriets föreskrift kom ut har   åtgärder.
960:  i synnerhet kommunerna i huvudstadsregionen               Stakes har skickat en förfrågan till kommu-
961:  beviljat nya resurser för bl.a. avgiftning och sub-    nerna och sjukvärdsdistrikten, och i den begärs
962:  stitutionsbehandling av opioidberoende patien-         uppgifter som anknyter till narkotikamissbruk,
963:  ter med buprenorfin. T.ex. Esbo stads missbru-         behovet av service för narkotikavård och enheter
964:  karvård använde 1997 inalles 16,8 milj. mk och i       som ger rusmedelsvård. Dessutom begärs upp-
965:  budgeten för 1998 finns anslag på 19,7 milj. mk.       gifter om verksamhetsregler eller -strategier för
966: 8                                         KK 262/1998 vp
967: 
968: rusmedelsfrågor och i synnerhet för lösande av      inom missbrukarvården om han så vill. 1 vissa
969: narkotikafrågor, samt uppskattningar av de vik-     kommuner kan det vara oklart hur man skall
970: tigaste områdena inom det förebyggande arbetet.     finansiera tillräckligt effektiva anstaltsperioder. 1
971: Svar har inbegärts före den 6 aprill998.            synnerhet efterfrågan på buprenorfinavgiftning
972:    1 juni sammanträder de viktigaste nationella     överskrider för närvarande resurserna på de
973: instanserna på inbjudan av social- och hälso-       sjukhus som bedömer och inleder vård i huvud-
974: vårdsministeriet för att dryfta genomförandet av    stadsregionen. De stora kommunerna i huvud-
975: en nationell narkotikastrategi. Prioritetsområdet   stadsregionen har emellertid redan ökat sina re-
976: är att planera och genomföra en lokal narkotika-    surser för att utveckla vården och situationen
977: strategi. 1detta sammanhang kommer man troli-       väntas i fortsättningen bli bättre till följd av det-
978: gen att på nytt diskutera resurserna får narkoti-   ta. En kartläggning av helhetssituationen pågår
979: kavården och vårdhänvisningen. Avsikten är att      och beredningen av ett nationellt narkotikapro-
980: ställningstagandena vid narkotikaforumet skall      gram likaså. Bestämmelserna om behandling
981: göras till praktisk verksamhetspolitik av olika     med läkemedel skall revideras. Genom dessa re-
982: instanser.                                          dan verkställda åtgärder torde man i fortsätt-
983:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att en   ningen kunna bemöta efterfrågan på narkotika-
984: narkotikamissbrukare i Finland för det mesta        vård klart bättre än vad nu är fallet.
985: utan problem kommer in på en öppenvårdsenhet
986: 
987:      Helsingforsden 7 aprill998
988: 
989:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
990:                                            KK 263/1998 vp
991: 
992: Kirjallinen kysymys 263
993: 
994: 
995: 
996: 
997:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Toimeentulotuesta
998: 
999: 
1000: 
1001:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1002:    Toimeentulotuessa esiintyy kunnissa jatku-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1003: vasti ongelmia. Esimerkiksi Turussa lääninhalli-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1004: tus on joutunut puuttumaan asiaan, koska toi-
1005: meentulotuen saanti ei ole sujunut lain edellyttä-             Onko Hallitus tietoinen ongelmista
1006: mällä tavalla. Osittain ongelmat johtuvat haki-             toimeentulotuessajajopa lain rikkomuk-
1007: joiden suuresta määrästä, mutta osittain myös               sista, mitä tulee tuen saamiseen, ja
1008: siitä, että tarpeeksi jämerät ohjeet puuttuvat.                ollaanko ohjeita terävöittämässä ja
1009:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          valvontaa lisäämässä?
1010: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1011: 
1012:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
1013: 
1014:                                          Liisa Hyssälä /kesk
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019: 280043
1020: 2                                          KK 263/1998 vp
1021: 
1022: 
1023: 
1024: 
1025:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1026: 
1027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä kunnissa ns. informaatio-ohjauksen avulla.
1028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tähän liittyen ministeriö on lähettänyt kuntiin
1029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       27.2.1998 oppaan toimeentulotuesta (STM :n op-
1030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      paita 1998:2). Opas on tarkoitettu helpottamaan
1031: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kunnissa tapahtuvaa toimeentulotukityötä ja sii-
1032: 263:                                                 hen liittyvää päätöksentekoa. Oppaassa esitetyt
1033:            Onko Hallitus tietoinen ongelmista        suositukset perustuvat osittain hallituksen esi-
1034:         toimeentulotuessa ja jopa lain rikkomuk-     tykseen laiksi toimeentulotuesta, osittain edus-
1035:         sista, mitä tulee tuen saamiseen, ja         kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan anta-
1036:            ollaanko ohjeita terävöittämässä ja       maan valiokuntamietintöön sekä osittain edelli-
1037:         valvontaa lisäämässä?                        sen toimeentulotukioppaan suosituksiin. Uudes-
1038:                                                      sa oppaassa on aiempaa yksityiskohtaisemmin
1039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käsitelty muun muassa toimeentulotuen myöntä-
1040: vasti seuraavaa:                                     mistä ulkomaalaiselle. Sosiaali- ja terveysminis-
1041:                                                      teriön mielestä oppaassa esitetyt suositukset ovat
1042:     Hallitus on varsin hyvin tietoinen siitä, että   siinä määrin yksityiskohtaisia kuin ne ylipäätään
1043: toimeentulotuen soveltamisessa on esiintynyt         voivat olla sellaisen tukimuodon kohdalla, johon
1044: ongelmia. Eräänä syynä tähän on ollut se, että       aina liittyy tapauskohtaista harkintaa.
1045: toimeentulotukea koskevat säännökset ovat ol-           Toimeentulotuen myöntäminen on säädetty
1046: leet hajallaan ja keskeinen osa eli tuen myöntä-     kuntien tehtäväksi. Näiden tehtävien toteuttami-
1047: misperusteet, sisältö ja taso oli säädetty valtio-   sen laillisuusvalvonta kuuluu ensisijaisesti lää-
1048: neuvoston päätöksen tasoisella säännöksellä.         ninhallituksille. Lääninhallitusten ja sosiaali- ja
1049:     Toimeentulotukijärjestelmän selkeyttämisek-      terveysministeriön välisissä tulossopimuksissa
1050: sija kansalaisten tasa-arvon parantamiseksi vii-     on viime vuosina korostettu viimesijaisen toi-
1051: mesijaisen toimeentuloturvan suhteen hallitus        meentuloturvan, johon toimeentulotuki kuuluu,
1052: antoi eduskunnalle esityksen laiksi toimeentulo-     laillisuusvalvontaa. Lääninhallitusten ja ministe-
1053: tuesta syksyllä 1997. Eduskunta teki esitykseen      riön välisissä tulossopimuksissa vuodelle 1998 on
1054: eräitä tuen hakijoiden asemaa koskevia muutok-       toiminnan lain- ja asianmukaisuuden valvonnan,
1055: sia.                                                 ohjauksen ja seurannan tulostavoitteeksi sovittu,
1056:     Laki toimeentulotuesta (1412/1997) vahvistet-    että lääninhallitukset valvovat viimesijaisen toi-
1057: tiin 30.12.1997. Samassa yhteydessä vahvistettiin    meentuloturvan ja subjektiivisten oikeuksien to-
1058: myös laki sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräi-     teutumista. Sosiaali- ja terveysministeriön käsi-
1059: den säännösten kumoamisesta (1413/1997). La-         tyksen mukaan täsmentyneen tulossopimusme-
1060: kia täydentävä asetus toimeentulotuesta (66/         nettelyn myötä lääninhallitusten laillisuusval-
1061: 1998) annettiin 30.1.1998. Toimeentulotukea          vonta toimeentulotuen osalta on entisestään te-
1062: koskevat uudet säännökset tulivat voimaan            hostumassa.
1063: 1. 3.1998 lukien. Toimeentulotukijärjestelmän           Hyväksyessään toimeentulotukilain eduskun-
1064: kannalta uudistukset merkitsevät lähinnä toi-        ta antoi samalla lausuman, jonka mukaan edus-
1065: meentulotukea koskevan sääntelyn selkeyttämis-       kunta edellyttää, että lain käytännön soveltamis-
1066: tä ja säädöstason nostamista perusoikeusuudis-       ta ja sen tavoitteiden toteutumista on tiiviisti
1067: tukseen liittyen. Hallituksen käsityksen mukaan      seurattava ja mahdollisiin epäkohtiin on puutut-
1068: uusi lainsäädäntötilanne tulee olennaisesti pa-      tava viivyttelemättä.
1069: rantamaan kansalaisten oikeusturvaa toimeen-            Lain toimeenpanoa ja sen muutosvaikutuksia
1070: tulotukea myönnettäessä.                             seurataan kahden eri selvitysprojektin avulla,
1071:     Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt yh-   joiden johtoryhmissä myös sosiaali- ja terveysmi-
1072: denmukaistamaan toimeentulotuen myöntämis-           nisteriö on edustettuna. Näistä toisen toteuttaa
1073:                                            KK 263/1998 vp                                             3
1074: 
1075: Suomen Kuntaliitto yhteistyössä Turun yliopis-       teella sosiaali- ja terveysministeriö tehostaa tar-
1076: ton kanssa. Toisen selvityshankkeen toteuttaja-      vittaessa kuntiin suuntautuvaa informaatio-oh-
1077: na on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-   jaustaan.
1078: tämiskeskus (Stakes). Näiden selvitysten perus-
1079:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
1080: 
1081:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1082: 4                                           KK 263/1998 vp
1083: 
1084: 
1085: 
1086: 
1087:                                         Tili Riksdagens Ta/man
1088: 
1089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Social- och hälsovårdsministeriet har strävat
1090: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           efter att förenhetliga beviljandet av utkomststöd
1091: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       i kommunerna med hjälp av sk. informations-
1092: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          styrning. 1 anslutning tili detta har ministeriet
1093: nr 263:                                               27.2.1998 sänt en handbok om utkomststödet
1094:                                                       (social- och hälsovårdsministeriets handböcker
1095:           Är Regeringen medveten om proble-           1998:2) till kommunerna. Syftet med handboken
1096:        men beträffande utkomststödet och om           är att underlätta det arbete i anslutning tili ut-
1097:        t.o.m. förbrytelser mot lag, vad gäller        komststödet som utförs i kommunerna, och be-
1098:        mottagande av stöd, och                        slutsfattandet i anslutning tili detta. De rekom-
1099:           håller man på att skärpa anvisningarna      mendationer som utfårdas i handboken grundar
1100:        och öka övervakningen?                         sig delvis på regeringens proposition tili lag om
1101:                                                       utkomststöd, delvis på det utskottsbetänkande
1102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som riksdagens social- och hälsovårdsutskott
1103: anföra fö1jande:                                      avgivit samt de1vis på rekommendationerna i den
1104:                                                       förra handboken om utkomststöd. 1 den nya
1105:    Regeringen är mycket medveten om att det           handboken har man mera deta1jerat än i den
1106: förekommit problem beträffande tiliämpningen          förra behandlat bl.a. beviljande av utkomststöd
1107: av utkomststödet. En orsak tili detta har varit att   tili utlänningar. Enligt social- och hälsovårdsmi-
1108: bestämmelserna om utkomststödet varit spridda,        nisteriet är de rekommendationer som utfårdas i
1109: dessutom har bestämme1serna beträffande stö-          handboken så detaljerade som de överhuvudta-
1110: dets centrala delar, dvs. grunderna för beviljan-     get kan vara för en sådan stödform som alltid
1111: de, innehållet och nivån, varit reglerade med en      kräver prövning från fall tili fall.
1112: bestämmelse av samma nivå som statsrådets be-             Det är enligt bestämmelserna kommunens
1113: slut.                                                 uppgift att bevilja utkomststöd. Laglighetsöver-
1114:    För att göra systemet med utkomststöd klara-       vakningen beträffande genomförandet av dessa
1115: re och for att förbättra medborgarnas jämlikhet       uppgifter hör i första hand tili länsstyrelserna. 1
1116: beträffande det stöd som i sista hand betalas,        resultatavtalet mellan länsstyrelserna och social-
1117: avgav regeringen hösten 1997 en proposition tili      och hälsovårdsministeriet har man under de se-
1118: riksdagen med förslag till lag om utkomststöd.        naste åren betonat 1aglighetsövervakningen be-
1119: Riksdagen gjorde vissa ändringar i propositio-        träffande det utkomststöd som betalas i sista
1120: nen beträffande ställningen för dem som ansöker       hand, dit utkomststödet hör. 1 resultatavtalen
1121: om stödet.                                            mellan länsstyrelserna och ministeriet för år 1998
1122:    Lagen om utkomststöd (141211997) stadfåstes        har man kommit överens om att resultatmålet för
1123: 30.12. 1997. Samtidigt stadfåstes ä ven lagen om      övervakning, styrning och uppföljning av 1aglig-
1124: upphävande av vissa bestämmelser i socia1vårds-       heten och ändamålsenligheten i verksamheten är
1125: lagen och socialvårdsförordningen (141311997).        att länsstyrelserna övervakar hur det utkomst-
1126: Förordningen om utkomststöd (66/1998), som            stöd som betalas i sista hand och de subjektiva
1127: kompletterar lagen, gavs 30.1.1998. De nya be-        rättigheterna genomförs. Enligt social- och häl-
1128: stämmelserna om utkomststöd trädde i kraft            sovårdsministeriets uppfattning kommer 1äns-
1129: 1.3.1998. Med tanke på systemet med utkomst-          styrelsernas laglighetsövervakning för utkomst-
1130: stöd innebär reformen främst att lagstiftningen       stödets del att b1i effektivare i och med det preci-
1131: beträffande utkomststödet blir klarare och att        serade resultatavtalsförfarandet.
1132: författningsnivån höjs i anslutning tili reformen         Då riksdagen godkände 1agen om utkomst-
1133: av de grundläggande rättigheterna. Enligt reger-      stöd förutsatte den samtidigt att man tätt följer
1134: ingens uppfattning kommer den nya lagstift-           med hur lagen tillämpas i praktiken och hur dess
1135: ningssituationen att avsevärt förbättra medbor-       mål genomförs och att eventuella missförhållan-
1136: garnas rättsskydd då utkomststöd beviljas.            den åtgärdas utan dröjsmål.
1137:                                          KK 263/1998 vp                                          5
1138: 
1139:    Man följer med hur lagen verkställs och vilka   Det andra utredningsprojektet genomförs av
1140: verkningar ändringen har med hjälp av två skilda   Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
1141: utredningsprojekt i vars ledningsgrupper även      och hälsovården (Stakes). På basis av dessa ut-
1142: social- och hälsovårdsministeriet är represente-   redningar effektiverar social- och hälsovårdsmi-
1143: rat. Av dessa genomför Finlands Kommunför-         nisteriet vid behov den informationsstyrning
1144: bund det ena tillsammans med Åbo universitet.      som riktar sig tili kommunerna.
1145: 
1146:      Helsingfors den 7 april 1998
1147: 
1148:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
1149:                                             KK 264/1998 vp
1150: 
1151: Kirjallinen kysymys 264
1152: 
1153: 
1154: 
1155: 
1156:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtakunnallisen moottorikeikkaver-
1157:                                       koston kehittämisestä
1158: 
1159: 
1160:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1161: 
1162:     Moottorikeikkojen maara Suomessa on jo            takunnallinen       moottorikelkkareittiverkosto.
1163: useita kymmeniätuhansia. Niiden määrä ja käyt-        Verkostoa suunniteltaessa on ratkaistava kysy-
1164: tö on lisääntynyt ja siksi on tarve täsmentää         mykset mm. siitä, onko mahdollista suunnitella
1165: keikkareittien suunnitteluun, rakentamiseen ja        pääsy keikoilla suoraan huoltoasemille, hiljaisia
1166: ylläpitämiseen liittyvää lainsäädäntöä.               katuja pitkin urille jne. Koska moottorikelkkaili-
1167:     Nykyinen maastoliikennelaki tuli voimaan          jat maksavat käyttämästään polttoaineesta polt-
1168: 1.1.1996. Keskeisin ongelma siinä on se, ettei ole    toaineveroa, kelkkareitistön rakentamiseen ja
1169: määritelty sitä tahoa, jolla on kokonaisvastuu        huoltoon määrättävän toimijantulee saada käyt-
1170: kattavan, muuhun tieverkostoon ja luontoon            töönsä rahaa kyseisestä valtion tulolähteestä.
1171: hyvin sovitetunja toimivan kelkkareitistön suun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1172: nittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Tästä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1173: on seurannut se, että keikkareittien taso ja kunto    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1174: vaihtelee. Kysymys on siis paitsi keikalla ajami-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1175: sen miellyttävyydestä myös kelkkailijoiden tur-
1176: vallisuudesta.                                                  Milloin Hallitus esittää eduskunnalle
1177:     Esille on kärjistyvästi noussut myös kysymys             maastoajoneuvoliikennelajin täydennyk-
1178: siitä, minkälaista hintaa Metsähallitus voi periä            sen siten, että määritellään selkeästi taho,
1179: turisteja palveleviita ohjelmistoyrityksiltä val-            jonka tehtäväksi asetetaan kattavan val-
1180: tion mailla olevista kelkkareiteistä.                        takunnallisen m oottorikelkkaverkoston
1181:     Onkin tarpeellista määritellä se taho, joka ot-          suunnittelu ja rakentaminen sekä sen yl-
1182:  taa kokonaisvastuun siitä, että Suomeen suunni-             läpitäminen polttoaineveron tuotosta ra-
1183:  tellaan ja rakennetaan ja sitten ylläpidetään vai-          haa ko. tarkoituksiin osoittaen?
1184: 
1185:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
1186: 
1187:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
1188: 
1189: 
1190: 
1191: 
1192:  280043
1193: 2                                          KK 264/1998 vp
1194: 
1195: 
1196: 
1197:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1198: 
1199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei ole ollut osoittaa riittäviä varoja reitistöjen
1200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rakentamiseen. Yhteiskunnan varoilla toteutet-
1201: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tujen muiden urien käyttö on ollut maksutonta.
1202: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         Maksullisten ja maksuttomien urien rinnakkai-
1203: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         suus on aiheuttanut sekavuutta. Sekavuutta on
1204: myksen n:o 264:                                       lisännyt myös se, että maastoliikennelain tarkoit-
1205:                                                       tamalla moottorikeikkailureitillä ajajalta vaadi-
1206:           Milloin Hallitus esittää eduskunnalle       taan ajokortti, mutta moottorikeikkailu-uran
1207:        maastoajoneuvoliikennelain täydennyk-          käyttäjäitä taas ei.
1208:        sen siten, että määritellään selkeästi taho,       Maastoliikennelaissa ei ole osoitettu mootto-
1209:        jonka tehtäväksi asetetaan kattavan val-       rikeikkareittien rakentamisvastuuta kenelle-
1210:        takunnallisen moottorikeikkaverkoston          kään. Laissa on vain määritelty, millainen taho
1211:        suunnittelu ja rakentaminen sekä sen yl-       hyväksytään reitin pitäjäksi. Reitin pitäjänä voi
1212:        läpitäminen polttoaineveron tuotosta ra-       toimia kunta, kuntayhtymä, valtio tai yhteisö
1213:        haa ko. tarkoituksiin osoittaen?               taikka elinkeinon harjoittaja. Reitin pitäjän hy-
1214:                                                       väksyy kunnan ympäristönsuojelulautakunta
1215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päättäessään reittisuunnitelmasta. Velvoittavaa
1216: vasti seuraavaa:                                      rakentamisvastuuta ei osoitettu, koska tehtä-
1217:                                                       vään olisi pitänyt voida osoittaa myös varoja.
1218:     Moottorikeikkoja on maassamme noin 80 000         Järjestelmä on haluttu pitää joustavana, koska
1219: ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Lisääntyvä         olosuhteet vaihtelevat eri osissa maata.
1220: maastoliikenne tarvitsee useista syistä omat lii-         Valtion talouden tilanne ei mahdollista moot-
1221: kenneväylänsä. Nykyisen maastoliikennelain            torikeikkailureittien nykyistä laajempaa rahoit-
1222: moottorikelkkailureittisäännöksillä on pyritty        tamista valtion varoista. Rahoitusta moottori-
1223: turvaamaan välttämättömien moottorikeikkai-           keikkareittien rakentamiseen voitaisiin kerätä
1224: lureittien rakentaminen. Reittisäännöksillä on        moottorikeikkojen vuosittaisella käyttömaksul-
1225: pyritty erityisesti parantamaan moottorikeikka-       la. Moottorikeikkoja on rekisteröity samalla ta-
1226: liikenteen turvallisuutta ja ympäristönsuojelua.      paa kuin autojakin. Moottorikelkat eivät kuiten-
1227: Säännöksillä on tarkoitus myös saada reiteille         kaan maksa vuosittaista käyttömaksua kuten
1228: sellaista pysyvyyttä, että rakentamissijoitukset      autot ja moottori pyörät. Polttoaineveroa moot-
1229: on turvattu. Säännöksillä on myös turvattu            torikelkkailijat maksavat käyttämästään poltto-
1230: maanomistajien ja muiden reittien vaikutuspii-         aineesta. Moottorikeikkojen käyttömaksusta
1231: rissä olevien oikeudet.                                kertyneillä varoilla voitaisiin rakentaa ja ylläpi-
1232:     Laissa säädettyä reittien suunnittelujärjestel-    tää ylikunnalliset moottorikeikkailureitit Täl-
1233: mää ei ole pakko soveltaa. Valtaosa moottori-          löin maastoliikennelakia ei tarvitse muuttaa.
1234: kelkkailu-urista onkin rakennettu pelkästään           Valtionrahoituksen ehdoksi tulisi asettaa maas-
1235: uran pitäjän ja maanomistajan välisillä sopimuk-       toliikennelain soveltamisen. Valtion varoilla ra-
1236: silla ilman laissa säädettyä suunnittelumenette-       hoitettujen reittien tulisi olla maksuttornia käyt-
1237: lyä. Urien pitäjinä on usein paikalliset moottori-     täjille. Kertyvillä käyttömaksuilla voitaisiin ra-
1238: kelkkakerhot ja valtion mailla metsähallitus.          hoittaa myös Metsähallituksen pitämiä reittejä,
1239:     Nykyiset moottorikelkkailu-urat on valtaosin       jolloin voitaisiin laskea tai jopa kokonaan pois-
1240:  rakennettu yhteiskunnan varoilla. Uria on ra-         taa yrittäjiltä perittävät maksut. Moottorikeik-
1241:  kennettu erityisesti työllistämisvaroilla ja nyt-     kailureittien pitäjänä voisi edelleen olla jousta-
1242:  temmin myös EU :n tuella. Metsähallitus on ollut      vasti mikä tahansa maastoliikennelain tarkoitta-
1243:  merkittävin moottorikelkkailu-urien rakentaja         ma taho. Asia vaatii kuitenkin eri ministeriöiden
1244: ja pitäjä. Metsähallitus on rahoittanut hank-          välisiä neuvotteluja.
1245:  keensa osittain käyttömaksuilla, koska valtiolla
1246: 
1247:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
1248: 
1249:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
1250:                                              KK 264/1998 vp                                               3
1251: 
1252: 
1253:                                           Tili Riksdagens Talman
1254: 
1255:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             ruedel för anläggandet av leder. Användningen
1256: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             av andra spår soru förverkligats samhällets ruedel
1257: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         har varit avgiftsfri. Att det finns parallella av-
1258: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               giftsbelagda och avgiftsfria spår har lett tili för-
1259: spörsmål nr 264:                                        virring. Förvirringen har också ökat på grund av
1260:                                                         att den som åker längs en snöskoterled enligt
1261:           När ämnar Regeringen föreslå för riks-        terrängtrafiklagen ruåste ha körkort, medan den
1262:        dagen att terrängtrafiklagen skall kom-          som använder ett annat snöskoterspår inte behö-
1263:        pletteras så att där klart anges en instans      ver ha det.
1264:        som får i uppgift att planera, anlägga och           1 terrängtrafiklagen har ansvaret för att anläg-
1265:        underhålla ett heltäckande och riksom-           ga snöskoterleder inte ålagts någon särskild. 1
1266:        fattande nätverk av snöskoterleder och så        lagen har endast angetts vem soru kan godkännas
1267:        att pengar för dessa ändamål anvisas av          som ansvarig för en led. Ansvarig för en led kan
1268:        intäkterna av bränsleaccisen?                    vara en komruun, en samkoruruun, staten eller en
1269:                                                         samruanslutning eller en näringsidkare. Den som
1270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ansvarar får leden godkänns av komruunens mil-
1271: anföra följande:                                        jövårdsnämnd i saruband rued beslutet oru pla-
1272:                                                         nen för leden. Något förpliktande anläggnings-
1273:     Det finns ungefår 80 000 snöskotrar i vårt land     ansvar har inte angetts, eftersoru man då också
1274: och antalet växer hela tiden. Den ökande terräng-       borde ha kunnat anvisa ruedel för uppgiften.
1275: trafiken behöver av flera olika skäl egna trafikle-     Man har velat ha ett smidigt systeru, eftersom
1276: der. Genom bestämmelserna om snöskoterleder i           förhållandena varierar i olika delar av landet.
1277: den nuvarande terrängtrafiklagen har man för-               Statens ekonoruiska läge gör det inte ruöjligt
1278: sökt se tili att de mest oundgängliga snö-              att anvisa mera statliga ruedel för finansieringen
1279: skoterlederna blir anlagda. Det främsta målet för       av snöskoterleder än för närvarande, oru inte den
1280: bestämmelserna har varit att förbättra säkerhe-         finansiella basen utvidgas. Snöskotrarna är re-
1281: ten i skotertrafiken samt miljövården. Ett syfte        gistrerade på saruma sätt som bilarna. För snö-
1282: med bestämmelserna är också att lederna skall bli       skotrarna betalar eruellertid ingen årlig bruksav-
1283: så permanenta att de investeringar som gjorts i         gift soru för bilar och motorcyklar. Snöskoterfö-
1284: dem är säkrade. Bestäruruelserna tillgodoser ock-       rarna betalar bränsleaccis för det bränsle de för-
1285: så rättigheterna för ruarkägare och andra soru          brukar. Den finansiella basen kunde utvidgas så
1286: berörs av lederna.                                      att snöskotrarna börjar omfattas av den årliga
1287:     Det planeringssysteru för lederna soru anges i      bruksavgiften. De influtna medlen kunde använ-
1288: lagen ruåste inte tillärupas. Största delen av snö-     das för att anlägga och underhålla snöskoterle-
1289: skoterspåren har också anlagts enbart på basis av       der soru går över koruruungränserna. Då behöver
1290: ett avtal mellan den soru ansvarar för spåret och       terrängtrafiklagen inte ändras. Villkoret för stat-
1291: ruarkägaren utan att det lagstadgade planerings-        lig finansiering skulle vara att terrängtrafiklagen
1292:  systeruet har tillämpats. För spåren ansvarar ofta     tillämpas. Leder soru finansieras rued statliga
1293: lokala snöskoterklubbar och på statens marker            medel skall vara avgiftsfria för användarna. De
1294:  forststyrelsen.                                        influtna bruksavgifterna kunde också användas
1295:     De nuvarande snöskoterspåren har tili över-         för att finansiera forststyrelsens leder, varvid
1296:  vägande del anlagts med samhällets ruedeL Spår          man kunde sänka eller rent av helt slopa de avgif-
1297:  har anlagts med hjälp av i synnerhet sysselsätt-       ter som uppbärs av företagare. Ansvarig för snö-
1298:  ningsmedel och nuruera också rued stöd från EU.        skoterleder kunde på fortfarande på samma smi-
1299:  Forststyrelsen har anlagt och ansvarat för största     diga sätt vara viiken som helst instans som avses
1300:  delen av snöskoterspåren. Forststyrelsen har del-      i terrängtrafiklagen. För att undersöka alternati-
1301:  vis finansierat sina projekt med avgifter, eftersoru    va sätt att finansiera snöskoterlederna behövs
1302:  staten inte har kunnat anvisa tillräckligt rued        förhandlingar mellan olika ministerier.
1303: 
1304:       Helsingforsden 14 april 1998
1305: 
1306:                                                                         Miljöruinister Pekka Haavisto
1307:                                            KK 265/1998 vp
1308: 
1309: Kirjallinen kysymys 265
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 
1314:                                   Eila Rimmi /vas ym.: Työttömien terveydentilan ylläpitämisestä ja
1315:                                       työkyvyn säilyttämisestä
1316: 
1317: 
1318:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1319: 
1320:    Suun ja hampaiden terveydellä on erittäin suu-       Kuitenkin suun ja hampaiden kunto on tär-
1321: ri merkitys ihmisen yleiselle hyvinvoinnille. Suun   keää työkykyisyyden kannalta. Terveyden säily-
1322: sairaudet vaikuttavat koko ihmisen terveydenti-      minen hyvänä vaikuttaa oleellisesti työttömän
1323: laan. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on todet-    mahdollisuuksiin saada työtä. Terveellä ihmisel-
1324: tu hoitamattomien hampaiden ja suusairauksien        lä on myös parempi motivaatio ottaa vastaan
1325: edesauttavan monien muiden sairauksien synty-        työpaikka tai kouluttautua,joten työttömien ter-
1326: mistä. Hampaiden huono kunto on terveydellis-        veydestä huolehtiminen on kokonaisuudessaan
1327: ten seikkojen lisäksi myös esteettinen haitta.       myös yhteiskunnan edun mukaista.
1328:    Työttömille henkilöille hampaiden kunnosta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1329: huolehtiminen on yleensä taloudellisesti mahdo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1330: tonta, sillä hammashoito on varsin kallista. Pit-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1331: kittyessään tilanne voi aiheuttaa suun ja hampai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1332: den kunnon huomattavan huononemisen ja
1333: usein myös peruuttamattomia vaurioita. Sen seu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1334:  rauksena ihmisen kunto kokonaisuudessaan                   ryhtyä työttömien hampaiden ja suun ter-
1335:  huononee.                                                  veyden ja sen seurauksena kokonaister-
1336:                                                             veydentilan ylläpitämiseksi?
1337:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998
1338: 
1339:           Eila Rimmi /vas                Pentti Tiusanen /vas          Marjatta Vehkaoja /sd
1340: 
1341: 
1342: 
1343: 
1344:  280043
1345: 2                                         KK 265/1998 vp
1346: 
1347: 
1348: 
1349: 
1350:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1351: 
1352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rin osa terveyskeskuksista ilmoittaa tarjoavansa
1353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        palveluja sosiaalisin perustein, vaikka palvelu-
1354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tarjontaa muuten olisi rajoitettu. Myös toimeen-
1355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-       tulotuen myöntäminen hammashoidon kustan-
1356: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nuksiin on yleistynyt tällä vuosikymmenellä. Lä-
1357: n:o 265:                                             hes kaikissa kunnissa oli myönnetty toimeentu-
1358:                                                      lotukea hammashoitokustannusten korvaami-
1359:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seen vuosina 1996 ja 1997. Yli puolessa Suomen
1360:        ryhtyä työttömien hampaiden ja suun ter-      kunnista oli sellaisia toimeentulotuen saajia, joi-
1361:        veyden ja sen seurauksena kokonaister-        den yksinomaisena perusteena tukeen olivat
1362:        veydentilan ylläpitämiseksi?                  hammashoitokustannukset. Näistä suuri osa oli
1363:                                                      työttömiä tai opiskelijoita. Kuntaselvitysten pe-
1364:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rusteella voidaan arvioida, että vuonna 1996 toi-
1365: taen seuraavaa:                                      meentulotukea hammashoitoon sai noin 45 000
1366:                                                      asukasta ja tuen yhteismäärä oli noin 50 miljoo-
1367:    Kansanterveyslain perusteella kunnalla on         naa markkaa.
1368: vastuu hammashuollonjärjestämisestä asukkail-            Hampaiden ja suun terveydenhuollon merki-
1369: leen. Kansanterveysasetuksen mukaan kunnan           tys yleissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on
1370: on ensisijaisesti järjestettävä vuonna 1956 ja sen   osoitettu monissa tutkimuksissa. Tämän vuoksi
1371: jälkeen syntyneiden henkilöiden sekä pään ja         suun terveydenhuolto tulisi nähdä osana poti-
1372: kaulan alueelle sädehoitoa saaneiden potilaiden      laan kokonaishoitoa. Monessa kunnassa on voi-
1373: hampaiden tutkimus ja hoito. Alle 19-vuotiaille      tu suun terveydenhuollon henkilöstön työpanos-
1374: hampaiden hoito terveyskeskuksessa on maksu-         ta tarkistaa ja suunnata myös aikuisväestöön las-
1375: tonta.                                               ten ja nuorten hammashuoltoa heikentämättä.
1376:    Puolet terveyskeskuksista, joiden alueella        Tutkimukset ovat osoittaneet muutokset mah-
1377: asuu 1,2 miljoonaa ihmistä, tarjoaa hammashoi-       dollisiksi ja vaikutuksiltaan suotuisiksi.
1378: topalveluja koko väestölle. Nämä ovat yleensä            Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän
1379: pieniä paikkakuntia. Suurissa kaupungeissa yk-       suun terveydenhuollon kehittämishankkeen ta-
1380: sityissektori hoitaa valtaosan aikuisväestön         voitteena on muun muassa suun terveydenhuol-
1381: hammashoidosta. Sairausvakuutuslain perus-            lon nykyistä kiinteämpi yhteistyö muun tervey-
1382: teella on korvattu vuonna 1956 ja sen jälkeen         denhuollon kanssa ja käytettävissä olevien voi-
1383: syntyneiden hammashoitoa. Viime lokakuun              mavarojen kohdentaminen vastaamaan koko
1384: alusta korvauksen piiriin tulivat myös vanhem-        väestön terveystarpeita. Tämän seurauksena
1385: mat ikäluokat tietyin rajoituksin.                    myös työttömien mahdollisuus saada hammas-
1386:    Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-     huollon palveluja paranee.
1387:  miskeskuksessa tehtyjen selvitysten mukaan suu-
1388:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
1389: 
1390:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1391:                                            KK 265/1998 vp                                              3
1392: 
1393: 
1394: 
1395: 
1396:                                        Tili Riksdagens Talman
1397: 
1398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     har gjort uppger största delen av hälsovårdscen-
1399: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       tralerna att de, också om serviceutbudet annars
1400: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     är begränsat, erbjuder service på sociala grunder.
1401: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål          Vidare har det på 90-talet blivit allt vanligare att
1402: nr 265:                                              utkomststöd beviljas för tandvårdskostnader.
1403:                                                      Under 1996 och 1997 har man i så gott somalla
1404:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kommuner bevi1jat utkomststöd för ersättande
1405:        ta för att trygga de arbetslösas hälsa vad    av tandvårdskostnader. I mera än hälften av Fin-
1406:        gäller tänder och mun samt för att upp-       lands kommuner fanns sådana utkomststödsta-
1407:        rätthålla dessa personers helhetshälsotill-   gare, vilkas enda grund för utkomststödet var
1408:        stånd genom ombesörjande av tand- och         tandvårdskostnader. Största delen av dessa stöd-
1409:        munhälsovård?                                 tagare var arbetslösa eller studerande. På basis a v
1410:                                                      kommunutredningar kan man anta att ca 45 000
1411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        invånare år 1996 fick utkomststöd för tandvård.
1412: anföra följande:                                     Detta stöd uppgick tili sammanlagt ca 50 milj.
1413:                                                      mk.
1414:    Enligt folkhälsolagen åligger det kommunen           Många undersökningar ger belägg för att den
1415: att svara för att tandvård ordnas för kommunin-      hä1sovård som gäller tänder och mun har bety-
1416: vånarna. I folkhälsoförordningen stadgas att         de1se för förebyggande och skötsel av allmänna
1417: kommunen skall ordna undersökning och vård           sjukdomar. Därför är det viktigt att munhä1so-
1418: av tänderna för i första hand de personer som är     vården uppfattas som en del av he1hetsvården. 1
1419: födda år 1956 och senare, samt för patienter som     många kommuner har det varit möj1igt att se över
1420: har fått strålbehandling av huvudet och halsen.      de arbetsinsatser som personalen inom munhä1-
1421: Tandvården för dem som är yngre än 19 år är          sovården står för och att inrikta vården även på
1422: avgiftsfri i hälsovårdscentralerna.                  vuxenbefo1kningen, utan att för den skull försva-
1423:     Hälften av hälsovårdscentralerna, inom vilkas    ga vården av barnens och de ungas tänder. Un-
1424: område 1,2 miljoner invånare bor, erbjuder tand-     dersökningar har visat att förändringar är möjli-
1425: vårdsservice för hela befolkningen. Det är härvid    ga och att de kan ha gynnsamma effekter.
1426: i regel fråga om små orter. I storstäderna ombe-        Det projekt för utveck1ande av munhälsovår-
1427: sörjer den privata sektorn störstadelen av vuxen-    den som social- och hä1sovårdsministeriet har
1428: befo1kningens tandvård. Med stöd av sjukförsä-       in1ett syftar bl.a. tili att åstadkomma ett närmare
1429: kringslagen har personer födda 1956 eller senare     samarbete mellan munhälsovården och den övri-
1430: fått tandvårdsersättning. Sedan oktober i fjol       ga hälsovården än vad som finns för närvarande
1431: kan även de äldre årsklasserna under vissa förut-    och att inrikta de tillgängliga resurserna så att de
1432: sättningar omfattas av tandvårdsersättningen.        motsvarar hela befolkningens behov av hälso-
1433:     Enligt utredningar som forsknings- och ut-       vård. Av detta följer att också de arbetslösas
1434: vecklingscentralen för social- och hälsovården       möjligheter tili tandvårdsservice förbättras.
1435:      Helsingfors den 8 april 1998
1436: 
1437:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
1438:                                            KK 266/1998 vp
1439: 
1440: Kirjallinen kysymys 266
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Virsien laulamisesta perittävistä Teosto-mak-
1446:                                       suista
1447: 
1448: 
1449:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1450: 
1451:    Teosto vaatii seurakunnilta Teosto-maksuja                  Katsooko Hallitus, että Teoston vaati-
1452: virsistä, jotka veisataan varsinaisen jumalanpal-           mukset virsien laulamisesta perittävistä
1453: veluksen ulkopuolella kutenjoululaulutilaisuuk-             tekijänoikeuskorvauksista ovat perustel-
1454: sissa.                                                      tuja, ja
1455:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta seura-
1456: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             kuntiin kohdistuvat taloudelliset paineet
1457: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             tältä osin poistettaisiin?
1458: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1459: 
1460:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
1461: 
1462:                                          Liisa Hyssälä /kesk
1463: 
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 280043
1468: 2                                             KK 266/1998 vp
1469: 
1470: 
1471: 
1472: 
1473:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1474: 
1475:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         järjestetä ansiotarkoituksessa. Lisäksi teosten
1476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           esittäminen kansanvalistustoiminnassa sekä hy-
1477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        väntekeväisyys- ja muussa yleishyödyllisessä tar-
1478: le jäsenelle kansanedustaja Liisa Hyssälän näin         koituksessa jää tietyin edellytyksin tekijänoi-
1479: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 266:                keuskorvausten ulkopuolelle.
1480:                                                            Virsi on sävellyksen, sanoituksen ja sovituk-
1481:            Katsooko Hallitus, että Teoston vaati-       sen muodostama kokonaisuus. Kuhunkin ele-
1482:         mukset virsien laulamisesta perittävistä        menttiin on sen tekijällä tekijänoikeus. Nykyisin
1483:         tekijänoikeuskorvauksista ovat perustel-        käytössä oleva virsikirja on vuodelta 1986. Kir-
1484:         tuja, ja                                        kon keskusrahasto on virsikirjaa tehtäessä hank-
1485:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta seura-      kinut oikeudet virsien julkaisemiseksi virsikirjas-
1486:         kuntiin kohdistuvat taloudelliset paineet       sa. Muita tekijöille kuuluvia oikeuksia ei keskus-
1487:         tältä osin poistettaisiin?                      rahasto ole sopimuksin hankkinut.
1488:                                                            Virsiä ei ole tekijänoikeuslaissa suljettu teki-
1489:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             jänoikeuden ulkopuolelle. Ainoastaan virsien
1490: taen seuraavaa:                                         käyttäminen tietynlaisissa tilaisuuksissa, kuten
1491:                                                         jumalanpalveluksessa, opetuksessa sekä tilaisuu-
1492:     Tekijänoikeuden peruslähtökohta on, että te-        dessa, jossa virsien esittäminen ei ole pääasia, on
1493: kijällä on yksinomainen oikeus määrätä henki-           tekijänoikeuslain 21 §:n mukaan rajattu tekijän
1494: sen luomistyönsä tuloksesta. Tämä oikeus on             määräysvallan ulkopuolelle. Virsiä voidaan siten
1495: taattu muun muassa tekijänoikeuden alan kan-            laulaa ilman korvausta esimerkiksi hartaustilai-
1496: sainvälisissä yleissopimuksissa. Tekijän yksinoi-       suuksissa tai kirkollisissa toimituksissa, joissa
1497: keutena on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan muun          virsien laulaminen ei ole pääasia. Sen sijaan sel-
1498: muassa teoksen saattaminen yleisön saataviin,           laiset tilaisuudet, jotka olennaisesti rakentuvat
1499: mikä voi tapahtua esimerkiksi teosta julkisesti         virsilaulun varaan, kuuluvat tekijänoikeuden pii-
1500: esittämällä. Sen sijaan teosten esittäminen yksi-       riin. Tekijällä on oikeus korvaukseen teoksen
1501: tyisessä piirissä, lähinnä perhe- ja ystäväpiirissä     käyttämisestä muissa kuin tekijänoikeuslain 21
1502: tai suljetussa piirissä, joka ei ole suurehko, ei       §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, joissa sävelteok-
1503: kuulu tekijän oikeuksien piiriin.                       sia esitetään julkisesti.
1504:     Tekijänoikeuden piiriin kuuluva teosten käyt-          Teosten käyttämisestä maksettavat tekijänoi-
1505: täminen edellyttää tekijän suostumusta. Säveltä-        keuskorvaukset ovat korvausta tekijän tekemäs-
1506: jien, sanoittajien ja sovittajien oikeuksia valvo-      tä luovasta työstä, sillä useimmiten säveltäjät,
1507: maan on Suomessa perustettu Säveltäjäin Teki-           sanoittajat ja sovittajat tekevät työtään ilman,
1508: jänoikeustoimisto Teosto ry, joka perii ja tilittää     että he saisivat siitä palkkaa. Tekijänoikeuskor-
1509: korvaukset asiakkailleen.                               vauksilla edistetään lisäksi luovaa työtä sekä
1510:     Tekijänoikeuteen on tekijänoikeuslaissa sää-        kannustetaan uusien teosten luomiseen. Tilaus-
1511: detty rajoituksia sivistyksellisistä, käytännöllisis-   teosten voidaan katsoa olevan lähes ainoita etu-
1512: tä ja muista yhteiskunnallisesti merkittäviksi kat-     käteen tekijöille taattuja tulonlähteitä. Useimmi-
1513: sotuista syistä. Tällainen tekijänoikeutta rajoit-      ten tekijöiden saama kokonaiskorvaus kuitenkin
1514: tava säännös on muun muassa tekijänoikeuslain           muodostuu niistä yksittäisistä korvauksista, joi-
1515: 21 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan teos,           ta musiikkiteosten käyttäjät maksavat musiikin
1516: joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti juma-     käyttämisestä.
1517: lanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Saman              Se, että musiikin esittäminen jumalanpalve-
1518: pykälän 2 momentin mukaanjulkaistun teoksen             luksen yhteydessä on tekijänoikeuslaissa säädet-
1519: saa esittää julkisesti myös tilaisuudessa, jossa sel-   ty vapaaksi, perustuu arvioon, joka tehtiin kai-
1520: laisten teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon     kissa Pohjoismaissa 1950-luvulla. Nykyisin esi-
1521: pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei              merkiksi Norjassa ja Tanskassa jumalanpalve-
1522:                                           KK 266/1998 vp                                             3
1523: 
1524: lusmusiikista maksetaan korvausta, koska sen        kijänoikeuslainsäädäntö mahdollistaa musiikin
1525: katsotaan edistävän hengellisen musiikin luomis-    käyttämisen jumalanpalveluksissa ja kirkollisis-
1526: ta.                                                 sa toimituksissa sekä sellaisissa hartaustilaisuuk-
1527:     Hallitus katsoo, että nykyinen tekijänoikeus-   sissa, joiden keskeistä sisältöä musiikki ei muo-
1528: lainsäädäntö on tasapainossa sekä tekijöiden oi-    dosta.
1529: keuksien että seurakuntien tarpeiden osalta. Te-
1530: 
1531:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
1532: 
1533:                                                                         Ministeri Claes Andersson
1534: 4                                           KK 266/1998 vp
1535: 
1536: 
1537: 
1538: 
1539:                                         Till Riksdagens Talman
1540: 
1541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avgiftsfritt och tillfållet heller inte annars anord-
1542: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           nas i förvärvssyfte. Vidare faller framföranden av
1543: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       verk i folkbildningsverksamhet och för välgöran-
1544: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          de ändamål och i andra allmännyttiga syften,
1545: nr 266:                                               under vissa förutsättningar, utanför de upphovs-
1546:                                                       rättsliga avgifterna.
1547:           Anser Regeringen att Teostos krav på            En psalm är helheten av melodi, ord och ar-
1548:        att ersättningar skall utgå för att man        rangemang. Tili varje element har dess upphovs-
1549:        sjunger psalmer är motiverade, och             man upphovsrätt. Den psalmbok som nu an-
1550:           vad ämnar Regeringen göra för att den       vänds är från 1986. Kyrkans centralfond skaffa-
1551:        ekonomiska press som församlingarna            de då psalmboken gjordes rättigheterna att ge ut
1552:        utsätts för till denna del undanröjs?          psalmerna i psalmboken. Andra rättigheter som
1553:                                                       tillkommer har centralfonden inte skaffat genom
1554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avtal.
1555: anföra följande:                                          Psalmerna har inte i upphovsrättslagen läm-
1556:                                                       nats utanför upphovsrätten. Endast användning-
1557:    Den grundläggande utgångspunkten i upp-            en av psalmer vid vissa tillfållen, så som guds-
1558: hovsrätten är att upphovsmannen skall ha en-          tjänster, undervisning och tillfållen där framfö-
1559: samrätt att bestämma över resultatet av sitt intel-   randet av psalmer inte är det huvudsakliga, har
1560: lektuella skapelsearbete. Denna rätt garanteras       enligt 21 § upphovsrättslagen avgränsats från
1561: bl.a. i de internationella konventionerna på upp-     upphovsmannens bestämmanderätt. Psalmer
1562: hovsrättens område. Upphovsmannen har enligt          kan alltså sjungas utan ersättning t.ex. vid an-
1563: 2 § i upphovsrättslagen uteslutande rätt bl.a. att    daktstillfållen eller kyrkliga förrättningar där
1564: göra sina verk tillgängliga för allmänheten, vilket   psalmsången inte är huvudsaken. Däremot om-
1565: kan ske exempelvis genom offentligt framföran-        fattar upphovsrätten sådana tillfållen som i vä-
1566: de av verken. Däremot omfattar upphovsrätten          sentlig grad bygger på psalmsång. Upphovsman-
1567: inte framföranden av verk inför en privat krets,      nen har rätt tili ersättning när hans verk utnyttjas
1568: närmast familje- och vänkretsar, eller en sluten      i andra fall där musikverk framförs offentligt än
1569: krets som inte är särskilt stor.                      de som avses i 21 § i upphovsrättslagen.
1570:    För att få använda verk som omfattas av upp-           De upphovsrättsliga ersättningar som skall
1571: hovsrätt krävs upphovsmannens samtycke.               betalas för att verk utnyttjas är ersättningar för
1572: Kompositörernas, textförfattarnas och arrangö-        upphovsmannens skapande arbete, för oftast ut-
1573: rernas rättigheter övervakas i Finland av kompo-      för kompositörer, textförfattare och arrangörer
1574: sitörernas upphovsrättsliga organisation Teosto       sitt arbete utan att få någon lön för det. Genom
1575: ry, som tar ut och redovisar ersättningarna till      de upphovsrättsliga ersättningarna främjas dess-
1576: sina kunder.                                          utom skapande arbete och de sporrar att skapa
1577:    Upphovsrätten innehåller inskränkningar            nya verk. Beställningverken kan anses utgöra
1578: som är föreskrivna i upphovsrättslagen av kultu-      nästan de enda på förhand garanterade inkomst-
1579: rella, praktiska och andra samhälleliga orsaker       källorna för en upphovsman. Men oftast utgörs
1580: som ansetts viktiga. En sådan inskränkande be-        den totala ersättningen som en upphovsman får
1581: stämmelse i upphovsrätten är bl.a. 21 § 1 mom. i      av de enskilda ersättningar som användarna av
1582: upphovsrättslagen. Enligt denna bestämmelse           musikverken betalar för utnyttjande av hans
1583: får verk som är utgivna framföras offentligt vid      musik.
1584: gudstjänst eller undervisning. Enligt 2 mom. i            Det faktum att det i upphovsrättslagen be-
1585: samma paragraf får utgivna verk framföras of-         stäms att musik får framföras fritt vid gudstjäns-
1586: fentligt vid tillfållen där framförandet av sådana    ter, baserar sig på en bedömning som alla de
1587: verk inte är det huvudsakliga och tillträdet är       nordiska länderna gjorde på 1950-talet. Numera
1588:                                           KK 266/1998 vp                                           5
1589: 
1590: betalar man t.ex. i Norge och Danmark ersätt-       lingarnas behov. Den upphovsrättsliga lagstift-
1591: ning för gudstjänstmusik, eftersom detta anses      ningen gör det möjligt att utnyttja musik i guds-
1592: främja skapandet av andlig musik.                   tjänster och kyrkliga förrättningar och i sådana
1593:    Regeringen anser att den gällande upphovs-       andaktstillfållen där musiken inte utgör det cen-
1594: rättsliga lagstiftningen är i balans både när det   trala innehållet.
1595: gäller upphovsmännens rättigheter och försam-
1596: 
1597:      Helsingfors den 14 april 1998
1598: 
1599:                                                                         Minister Claes Andersson
1600:                                            KK 267/1998 vp
1601: 
1602: Kirjallinen kysymys 267
1603: 
1604: 
1605: 
1606: 
1607:                                    Risto Kuisma /rem: Finnairin harjoittaman henkilöstöpolitiikan
1608:                                        aiheuttamista ongelmista
1609: 
1610: 
1611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1612: 
1613:    Kotimaan lentoliikenteessä on tämän vuoden         pelkästään yhtiön mainetta ja luotettavuutta,
1614: aikana esiintynyt häiriöitä, joista on aiheutunut     vaan myös koko suomalaisen lentoliikenteen
1615: haittaa matkustajille. Kansallisen lentoyhtiön,       mainetta.
1616: Finnairin, maine ja luotettavuus on samalla hei-         Finnairin johto ei ole pystynyt ratkaisemaan
1617: kentynyt.                                             tilannetta. Yhtiön ylin johto on vetäytynyt Suo-
1618:    Lentoliikenteen häiriöiden taustalla on ollut      men liikennelentäjien liitto -nimisen ammattiyh-
1619: Finnairin tytäryhtiöiden syksyllä 1996 tapahtu-       distyksen selän taakse ja väittänyt, että sanottu
1620: nut fuusiointi pää yhtiöön. Tytäryhtiöiden henki-     yhdistys ei hyväksy sellaisia ratkaisuja, joita lain-
1621: lökunta siirtyi silloin normaalin käytännön mu-       säädäntö yhtiöltä edellyttää.
1622: kaisesti niin sanottuina vanhoina työntekijöinä           Kun yhtiön ylin johto on selvästi kyvytön
1623: pääyhtiön palvelukseen.                               asian ratkaisuun, on toisaalta valtiovallan omis-
1624:    Tytäryhtiöiden henkilökunnan työehdot oli-         tajana ja toisaalta lentoturvallisuudesta vastaa-
1625: vat osittain heikommat kuin pääyhtiön vastaa-         vana viranomaisena otettava vastuu tilanteen
1626: vien henkilöiden. Fuusionjälkeen eri henkilöstö-      normalisoinnista.
1627: ryhmien työehdot on, liikennelentäjiä lukuun ot-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1628: tamatta, saatettu yhdenmukaisiksi.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1629:     Entisten tytäryhtiöiden lentäjien osalta työeh-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1630: dot ovat edelleen huonommat kuin yhtiössä ylei-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1631: sesti. Finnair ei noudata lainsäädännön edellyt-
1632: tämää samasta työstä sama palkka -periaatetta,                   Onko Hallitus tietoinen kansallisessa
1633:  vaan palkkaedut riippuvat siitä, minkä yhdistyk-             lentoyhtiössä Finnairissa vallitsevasta ti-
1634:  sen jäsen liikennelentäjä on. Tämä on lainsää-               lanteesta, erityisesti työntekijöiden syr-
1635:  dännön kieltämää syrjintää ammatillisen järjes-              jinnästä, ja
1636:  täytymisen perusteella.                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1637:     Tämä lainvastainen syrjintä koskee myös kou-              ryhtyä, jotta lentoliikenteen häiriöt pois-
1638:  lutusta ja eräitä muita henkilökuntaetuja.                   tuvat, tilanne normalisoituu ja lentotur-
1639:     Kun tilanne lentoyhtiössä on kärjistynyt, on              vallisuutta uhkaava yhtiön sisäinen, tu-
1640:  nyt vaarana lentoturvallisuuden heikentyminen.               lehtunut tilanne palaa asianmukaiseksi?
1641:  Pitkäänjatkunut selvittämätön tilanne uhkaa, ei
1642: 
1643:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
1644: 
1645:                                           Risto Kuisma /rem
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 
1650:  280043
1651: 2                                            KK 267/1998 vp
1652: 
1653: 
1654: 
1655: 
1656:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1657: 
1658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teiseen vakanssikiertoon Suomen liikennelentä-
1659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jäliiton lentäjien kanssa erikseen sovituin ehdoin.
1660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suuri osa tytäryhtiöitten lentäjistä valitsi viimek-
1661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto              si mainitun vaihtoehdon.
1662: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Tämän jälkeen lentoyhtiöitten sulauttaminen
1663: n:o 267:                                                toteutettiin ja se sai lainvoiman syksyllä 1996.
1664:                                                             Syyskuussa 1997 Karairin liikennelentäjien
1665:           Onko Hallitus tietoinen kansallisessa         yhdistys ja F A-lentäjät katsoivat kuitenkin voi-
1666:        lentoyhtiössä Finnairissa vallitsevasta ti-      vansa irtisanoa ko. kiertosopimuksen samanai-
1667:        lanteesta, erityisesti työntekijöiden syr-       kaisesti työehtosopimuksiensa kanssa 3.1.1998.
1668:        jinnästä, ja                                     Todettakoon, ettei kiertosopimuksen tekstiin si-
1669:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sältynyt irtisanomispykälää. Oli tarkoitus, että
1670:        ryhtyä, jotta lentoliikenteen häiriöt pois-      asia olisi tullut kerralla pysyvästi sovituksi.
1671:        tuvat, tilanne normalisoituu ja lentotur-            Saatuaan tiedon kiertosopimuksen irtisano-
1672:        vallisuutta uhkaava yhtiön sisäinen, tu-         misesta myös Suomen liikennelentäjäliitto katsoi
1673:        lehtunut tilanne palaa asianmukaiseksi?          sopimuksen rauenneeksi.
1674:                                                             Uutta sopimusta asiasta ei toistaiseksi ole saa-
1675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tu syntymään pitkään jatkuneista neuvotteluista
1676: vasti seuraavaa:                                        huolimatta. Avoin tilanne on johtanut Karairin
1677:                                                         ja Finnaviationin vielä olemassa olevien lentäjä-
1678:     Finnair-konsernin toiminnan tehostamiseksi           yhdistysten painostustoimiin, joista on aiheutu-
1679: laadittiin yhtiössä vuonna 1993 suunnitelma,             nut lentoliikenteelle valitettavaa haittaa.
1680: jonka yhtenä kohtana oli kahden Finnair Oy:n                Asiaa on sovitettu piirisovittelija Longan
1681: täysin omistaman tytäryhtiön Karair Oy:n ja              avustuksella ja ratkaisuun pyritään pääsemään
1682: Finnaviation Oy:n sulauttaminen emoyhtiöön.              niin pian kuin mahdollista. Neuvotteluja on kui-
1683: Sulauttamisen edellytyksenä oli muun muassa,             tenkin viivästyttänyt se, että Suomen liikennelen-
1684: että lentäjien kanssa saadaan aikaan sopimus             täjäliiton kanssa käytävät uutta työehtosopi-
1685: siitä, miten eri yhtiöitten lentäjäresurssit voidaan     musta koskevat neuvottelut ovat olleet kesken.
1686: yhdistää yhdeksi lentäjäryhmäksi.                           Finnair Oy on ilmoittanut sekä Karairin lii-
1687:     Keväällä 1995 tästä saavutettiin yhteisymmär-        kennelentäjien yhdistykselle että F A-lentäjille
1688: rys, ja asiaa koskeva ns. lentäjäkiertosopimus           soveltavansa kaikkiin yhtiön palveluksessa ole-
1689: allekirjoitettiin 11.5.1995. Allekirjoittajina olivat    viin lentäjiin Suomen liikennelentäjäliiton kans-
1690: kaikki osapuolet: Karairin liikennelentäjien yh-         sa sovittua työehtosopimusta.
1691: distys, F A-lentäjät ry ja Suomen liikennelentäjä-          Lopuksi liikenneministeriö toteaa, että kysy-
1692: liitto sekä kaikki kolme lentoyhtiötä.                   myksen esittäjä kansanedustaja Risto Kuisma on
1693:     Sopimuksessa Karairin ja Finnaviationin len-         käydyissä neuvotteluissa toiminut F A-lentäjät
1694: täjille tarjoutui kaksi vaihtoehtoa: joko jatkaa         ry:n asiamiehenä.
1695: entisissä tehtävissä entisin ehdoin tai siirtyä yh-
1696: 
1697:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
1698: 
1699:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
1700:                                            KK 267/1998 vp                                              3
1701: 
1702: 
1703: 
1704: 
1705:                                        Tili Riksdagens Talman
1706: 
1707:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         med flygarna i Finlands trafikflygarförbund på
1708: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          särskilt överenskomna villkor. De flesta av dot-
1709: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-      terbolagets flygare valde det sistnämnda alterna-
1710: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål          tivet.
1711: nr 267:                                                 Därefter genomfördes flygbolagens fusion.
1712:                                                      Fusionen vann laga kraft hösten 1996.
1713:           Är Regeringen medveten om den situa-          1december 1997 ansäg dock Karairs trafikfly-
1714:        tion som råder i det nationella flygbolaget   garförening och F A-flygarna att de hade rätt att
1715:        Finnair, särskilt vad diskrimineringen av     säga upp det ovan nämnda rotationsavtalet sam-
1716:        arbetstagare anbeiangar, och                  tidigt som sina arbetsavtal den 3 januari 1998.
1717:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta      Det kan konstateras att rotationsavtalets text
1718:        för att undanröja störningarna i flygtrafi-   inte innehöll någon uppsägningsparagraf. A vsik-
1719:        ken, för att situationen skall normaliseras   ten var att saken med en gång permanent skulle
1720:        och för att boiagets interna inflammerade     vara överenskommen.
1721:        situation, som hotar flygsäkerheten, rät-        Då Finlands trafikflygarförbund fick uppgift
1722:        tas tili och ätergär tili erforderlig nivå.   om uppsägningen av rotationsavtalet, ansäg
1723:                                                      även det att avtalet var hävt.
1724:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           Något nytt avtal i ärendet har inte tills vidare
1725: anföra följande:                                     kunnat fäs tili ständ trots kontinuerliga förhand-
1726:                                                      lingar. Denna öppna situation har lett tili Karairs
1727:     För att effektivera Finnairkoncernens verk-      och Finnaviations flygarföreningars påtryck-
1728: samhet uppgjorde bolaget 1993 en pian, i viiken      ningsaktioner som ännu pägår. Dessa aktioner
1729: det ingick en fusion med moderbolaget av det av      har förorsakat flygtrafiken beklaglig skada.
1730: Finnair till 100 % ägda Karair Ab samt av Finn-         Saken har förhandlats med bistånd av di-
1731: aviation Ab. En förutsättning för fusionen var       striktsförlikningsman Lonka och en lösning ef-
1732: bl.a. att överenskommelse näs med flygarna om        tersträvas sä fort som möjligt. Förhandlingarna
1733: hur de olika bolagens flygarresurser kunde för-      har dock fördröjts av att förhandlingarna med
1734: enas till en enda flygargrupp.                       Finlands trafikflygarförbund om ett nytt arbets-
1735:     Vären 1995 nåddes samförständ i ärendet, och     kollektivavtal ännu pågår.
1736: det s.k. flygarrotationsavtalet undertecknades          Finnair Ab har meddelat såväl Karairs trafik-
1737: 11.5.1995. Signatärerna bestod av alla parter:       flygarförening som F A-flygarna att bolaget på
1738: Karairs trafikflygarförening, FA-flygarna rf och     alla flygare i bolagets tjänst tillämpar det arbets-
1739: Finlands trafikflygarförbund samt alla tre flyg-     kollektivavtal som bolaget slutit med Finlands
1740: bolag.                                               trafikflygarförbund.
1741:     1 avtalet erbjöds Karairs och Finnaviations         Till slut konstaterar trafikministeriet att Risto
1742: flygare två alternativ: antingen fortsätta i sina    Kuisma, som undertecknat spörsmålet, i för-
1743: tidigare uppgifter på gamla villkor eller övergä     handlingarna fungerat som ombudsman för FA-
1744: tili en gemensam rotation av tjänster tillsammans    flygarna rf.
1745: 
1746:      Helsingforsden 14 aprill998
1747: 
1748:                                                                          Trafikminister Matti Aura
1749:                                              KK 268/1998 vp
1750: 
1751: Kirjallinen kysymys 268
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 
1756:                                     Annika Lapintie /vas: Vanhuspalvelujen asiakasmaksujärjestel-
1757:                                        mästä
1758: 
1759: 
1760:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1761: 
1762:     Nykyisin käytössä oleva sosiaali- ja tervey-        sitettä. Laitoshoidossa otetaan huomioon hoitoa
1763: denhuollon maksujärjestelmä on luotu asteit-            saavan henkilön nettotulot. Kotona annettavas-
1764: tain. Sen juuret ulottuvat 1970-luvulle. Nyt so-        sa palvelussa kuukausimaksu määrätään brutto-
1765: siaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset             tulojen mukaan. Asumispalvelujen osalta riip-
1766: ovat vuonna 1993 voimaan tulleessa sosiaali- ja         puu kunnan maksuperusteista, millaista tulokä-
1767: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa             sitettä sovelletaan. Nykyisin ollaan kehittämässä
1768: laissa ja asetuksessa, jotka liittyivät samanaikai-     erilaisia uusia palvelumuotoja, jotka sijoittuvat
1769: sesti voimaan tulleeseen valtionosuusuudistuk-          laitos- ja avohoidon välimaastoon. Maksu on
1770: seen. Uudistusten tarkoituksena oli koota yhteen        kuitenkin määrättävä avo- tai laitoshoidon mu-
1771: aikaisemmin hajallaan olleita säännöksiä sekä           kaisena.
1772: lisätä kunnallista päätösvaltaa. Maksulaissa an-           - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa palvelun
1773:  netaan yleiset perusteet sosiaali- ja terveyspalve-    käyttäjä on hoitoa saava henkilö, jolle myös
1774: luista perittävistä maksuista sekä säädetään, mit-      asiakasmaksu määräytyy henkilökohtaisten tu-
1775:  kä palvelut ovat käyttäjälle maksuttomia. Ase-         lojen perusteella. Tämä saattaa aiheuttaa sen,
1776: tuksella on säädetty perittävien maksujen enim-         että suurempituloisen puolison joutuminen pit-
1777:  mäismäärä ja muut yksityiskohdat. Asetuksen            käaikaiseen laitoshoitoon ajaa pienempituloisen
1778:  mukaiset maksut ovat joko tasasuuruisia tai tu-        puolison köyhyyteen ja synnyttää toimeentulo-
1779:  losidonnaisia. Kunnat voivat poiketa maksujen          tuen tarvetta. Kotona annettavassa palvelussa
1780:  enimmäismääristä pienentämällä tai kohtuullis-         kuukausimaksu määräytyy käyttäjän ja samassa
1781:  tamalla niitä tai antamalla palvelun maksutta.         taloudessa asuvan puolison tulojen mukaan,
1782:      Maksupolitiikkaa voi tarkastella monesta nä-       vaikka esim. kotisairaanhoidossa palvelun saaja-
1783:  kökulmasta, näistä vain yksi on palveluista syn-       na olisi vain toinen puolisoista.
1784:  tyvien kustannusten kattaminen maksutuloilla.              -Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan hen-
1785:  Muita ovat esim. maksujen vaikutus palvelujen          kilön henkilökohtaiseen käyttöön on varattava
1786:  saatavuuteen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja         20% kuukausi tuloista, ns. käyttövara, joka on
1787:  palvelujen käyttäjien tasa-arvoinen asema asuin-       vähintään 450 mk kuukaudessa. Avopalvelujen
1788:  kunnasta riippumatta. Tärkeä asia on myös, mi-         osalta ei säädetä, paljonko palvelun käyttäjälle
1789:  ten helposti tai vaikeasti palvelujen käyttäjä saa     tulisi palvelumaksujen jälkeen jäädä asumiseen,
1790:   selville itseään koskevien palvelumaksujen suu-       ylläpitoon ja muihin kuluihin. Tällainen maksu-
1791:   ruuden sekä vaikutuksen omaan elämäntilantee-         järjestelmä kohtelee eri tavoin pieni- ja suuritu-
1792:   seensa ja elämänlaatuunsa.                            loisia: 20% suuresta eläkkeestä käyttövarana on
1793:      Käytännössä voimassa oleva maksujärjestel-         huomattavasti enemmän kuin pienestä. Vastaa-
1794:   mä on osoittautunut käyttäjien kannalta vaikea-       vasti avopalvelujen osalta voi syntyä vaikeita ti-
1795:   selkoiseksi, sekavaksi soveltaa sekä eri kunnissa     lanteita, kun maksujen kattoa ei ole säädetty.
1796:   asuvien kansalaisten keskinäistä eriarvoisuutta           - Kunnilla on asiakaspalvelulain mukaan
1797:   lisääväksi. Maksujärjestelmä kohtelee eri tavoin      mahdollisuus kohtuullistaa asiakasmaksuja. Jul-
1798:   pieni- ja suurituloisia, eri tavoin eri palvelumuo-   kisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan lähes
1799:   doissa.                                               90 % kunnista soveltaakin tätä mahdollisuutta,
1800:      Ongelmakohdiksi ovat osoittautuneet mm.             yleensä palvelusuunnitelman tekemisen yhtey-
1801:   seuraavat asiat:                                       dessä. On myös esiintynyt tietoja siitä, että kun-
1802:      - Pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja kotona an-        nalliset virkamiehet eivät aina ole tietoisia tästä
1803:   nettavaan palveluun sovelletaan erilaista tulokä-      kohtuullistamismahdollisuudesta. Joka tapauk-
1804:  280043
1805: 2                                         KK 268/1998 vp
1806: 
1807: sessa ikäihmiset ovat tämän asian suhteen eriar-    kiasiakkaita yksityisten vanhuspalveluyritysten
1808: voisessa asemassa riippuen asuinkunnasta ja         asiakkaista. He ovat hakeutuneet näihin laitok-
1809: omista kyvyistään selvittää etukäteen oikeuten-     siin ollessaan hyväkuntoisia, jolloin palveluja ei
1810: sa. Hoitoonhakeutumispäätös saattaa jäädä te-       paljon tarvita, ja varat ovat riittäneet. Kunnon
1811: kemättä, kun tietoa kohtuullistamismahdolli-        huonontuessa omat varat eivät enää riitäkään
1812: suudesta ei ole. Tämä voi aiheuttaa hyvinkin        kaikkiin tarpeellisiin palveluihin. Kunta tulee
1813: raskaita elämäntilanteita esim. perheissä, joissa   tällaisissa tapauksissa tukeneeksi yksityisen yri-
1814: toinen puolisoista on vaikeasti dementoitunut.      tyksen toimintaa melko erikoisella tavalla.
1815:    - Tulonsiirroista osa vaikuttaa maksuihin,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1816: esim. eläkkeensaajien hoitotuki, osa ei vaikuta,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1817: esim. asumistuki ja vammaistuki.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1818:    -Laman seurauksena on syntynyt myös ryh-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1819: mä velkaantuneita vanhuksia, jotka ovat joutu-
1820: neet esim. takausvastuuseen lastensa lainoista.               Mihin     lainsäädäntötoimenpiteisiin
1821: Näitä takauskuluja ei oteta huomioon maksuja               Hallitus aikoo ryhtyä selkeyttääkseen ja
1822: määriteltäessä.                                            yksinkertaistaakseen vanhuspalvelujen
1823:    -Kuntiin tulee jonkin verran toimeentulotu-             asiakasmaksujärjestelmää?
1824: 
1825:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
1826: 
1827:                                         Annika Lapintie /vas
1828:                                            KK 268/1998 vp                                              3
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1834: 
1835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       män tuli myös arvioida asiakasmaksuihin liittyvä
1836: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lainsäädännön uudistamistarve ja tehdä tätä kos-
1837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kevat ehdotukset.
1838: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika              Työryhmä ehdotti muun muassa kotona an-
1839: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nettavien palvelujen maksuja määrättäessä so-
1840: n:o 268:                                             vellettavan tulokäsitteen muuttamista siten, että
1841:                                                      asumistuki otettaisiin tulona huomioon. Sosiaa-
1842:           Mihin     lainsäädäntötoimenpiteisiin      li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-
1843:        Hallitus aikoo ryhtyä selkeyttääkseen ja      tun asetuksen 3 §:n 2 momentissa olevia vähim-
1844:        yksinkertaistaakseen vanhuspalvelujen         mäistulorajoja ehdotettiin korotettavaksi tulo-
1845:        asiakasmaksujärjestelmää?                     käsitteen muuttamisen johdosta siten, että pieni-
1846:                                                      tuloisimpien maksut eivät nousisi merkittävästi.
1847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lisäksi asetukseen ehdotettiin sisällytettäväksi
1848: vasti seuraavaa:                                     säännös, jonka mukaan asiakkaalle tulisi aina
1849:                                                      jäädä kuukausittaisista tuloistaan vähintään
1850:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja      kohtuulliset käyttövarat kotona annettavien pal-
1851: koskevat säännökset sisältyvät lakiin ja asetuk-     velujen ja muiden säännöllisten kunnallisten so-
1852: seen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-       siaali- ja terveyspalvelujen maksujen sekä lääk-
1853: suista,jotka tulivat voimaan vuoden 1993 alussa.     keiden omavastuuosuuksien ja asumismenojen
1854: Asiakasmaksulaissa säädetään maksujen yleisis-       jälkeen. Työryhmä ehdotti myös pitkäaikaisen
1855: tä perusteista ja maksuttomista palveluista. Ase-    laitoshoidon enimmäismaksun korottamista 85
1856: tuksessa on säädetty eri palveluista perittävistä    prosenttiin hoidossa olevan nettotuloista.
1857: enimmäismaksuista.                                       KAMA-työryhmä päätyi myös siihen, että
1858:     Asiakasmaksulain ja -asetuksen säännökset        maksu- ja tulonsiirtojärjestelmässä on tarvetta
1859: ovat joiltain osin herättäneet kysymyksiä niin       ehdotettuja laajempiin muutoksiin. Tämän
1860: säännösten soveltajien kuin palvelujen käyttäjien    vuoksi työryhmä ehdotti, että käynnistettäisiin
1861: keskuudessa. Säännösten sisältöön ja tulkintoi-      selvitystyö edellytyksistä toteuttaa tulonsiirto- ja
1862: hin on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaali- ja   maksujärjestelmä, joka mahdollistaisi asiakkaan
1863: terveysministeriön tiedotteissa ja neuvonnassa       tarpeista lähtevän joustavan sijoittumisen avo-
1864: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihen-       tai laitoshoitoon ja jossa toiminnan todelliset
1865: kilöstölle järjestetyssä koulutuksessa.              kustannukset olisivat keskenään vertailukelpoi-
1866:     Asiakasmaksusäännösten uudistamista on           set.
1867:  viimeksi pohdittu sosiaali- ja terveysministeriön       Työryhmän muistiosta pyydettiin lausunnot
1868: 30.6.1996 asettamassa työryhmässä, joka jätti        eri viranomaisilta, palvelujen järjestäjiltä ja jär-
1869:  muistionsa vuoden 1997 lopussa. Tämän ns.           jestöiltä. Lausuntojen ja työryhmän ehdotusten
1870:  KAMA-työryhmän tehtävänä oli erityisesti ko-        arviointi on vielä kesken. Tarkoituksena on, että
1871:  tona annettavien palveluiden palvelumaksujen ja     työryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausun-
1872:  niiden yhteensovittamisen näkökulmasta selvit-      tojen perusteella tarpeelliseksi havaitut lainsää-
1873:  tää tulonsiirtojen, asiakasmaksujen ja verotuk-     däntömuutokset ja muut jatkotoimet toteute-
1874:  sen vaikutukset asiakkaan taloudelliseen ase-       taan mahdollisimman pikaisesti.
1875:  maan ja mahdollisuuteen asua kotona. Työryh-
1876: 
1877:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
1878: 
1879:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1880: 4                                          KK 268/1998 vp
1881: 
1882: 
1883: 
1884: 
1885:                                        Tili Riksdagens Talman
1886: 
1887:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningen av dessa avgifter. Arbetsgruppen skulle
1888: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       också bedöma behovet av en revidering av lag-
1889: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     stiftningen rörande klientavgifterna och komma
1890: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål           med förslag.
1891: nr 268:                                                 Arbetsgruppen föreslog bl.a. en ändring av de
1892:                                                      inkomstbegrepp som tillämpas när avgifterna för
1893:           Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-      hemservice fastslås så att bostadsbidraget skall
1894:        geringen vidta för att klarlägga och för-     beaktas såsom inkomst. Ett förslag var att, efter-
1895:        enkla systemet med klientavgifter för ser-    som inkomstbegreppet ändrats, höja de nedre
1896:        vicen för äldre?                              inkomstgränserna enligt 3 § 2 mom. förordning-
1897:                                                      en om klientavgifter inom social- och hälsovår-
1898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den så att avgifterna för inkomsttagarna med de
1899: anföra följande:                                     lägsta inkomsterna inte stiger märkbart. Vidare
1900:                                                      föreslogs att en bestämmelse intas i förordning-
1901:     Bestämmelserna om klientavgifter inom so-        en, enligt viiken klienten alltid i disponibla medel
1902: cial- och hälsovården ingår i lagen och förord-      fär behålla åtminstone en rimlig del av månadsin-
1903: ningen om klientavgifter inom social- och hälso-     komsten efter det att avgifterna för hemservice
1904: vården, som trädde i kraft i början av 1993.         och annan regelbunden kommunal social- och
1905: Klientavgiftslagen innehåller bestämmelser om        hälsovårdsservice samt medicinernas självkost-
1906: de allmänna grunderna för avgifterna och om          nadsandel och boendeutgifterna räknats bort.
1907: den avgiftsfria servicen. 1 förordningen bestäms     Arbetsgruppen föreslog också att maximiavgif-
1908: om de högsta avgifter som får uppbäras för olika     ten för långvård på anstalt höjs till 85 procent av
1909: tjänster.                                            klientens nettoinkomster.
1910:     Bestämmelserna i klientavgiftslagen och -för-        Arbetsgruppen KAMA kom också till slutsat-
1911: ordningen har i någon mån väckt frågor såväl         sen att det finns ett behov av större förändringar
1912: bland dem som tillämpar bestämmelserna som           i avgifts- och transfereringssystemet än de före-
1913: bland dem som utnyttjar servicen. Social- och        slagna. Arbetsgruppen föreslog därför att man
1914: hälsovärdsministeriet har i sina meddelanden         börjar utreda förutsättningarna för förverkligan-
1915: och i sin rådgivning samt i utbildningen för per-    det av ett transfererings- och avgiftssystem som
1916: sonalen inom social- och hälsovården fåst sär-       möjliggör en smidig placering av klienter i öppen-
1917: skild uppmärksamhet vid innehållet i och tolk-       vård eller anstaltsvård utgående frän klienternas
1918: ningarna av bestämmelserna.                          behov och i vilket de reella kostnaderna för verk-
1919:     Senast har en revidering av bestämmelserna       samheten är sinsemellan jämförbara.
1920: om klientavgifterna dryftats i en arbetsgrupp            Utlätanden om arbetsgruppens promemoria
1921: som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte      har inbegärts från olika myndigheter, servicepro-
1922: den 30 juni 1996 och som överlät sin promemoria      ducenter och organisationer. Utvärderingen av
1923: i slutetav 1997. Arbetsgruppen, den s.k. KAMA-       utlåtandena och arbetsgruppens förslag är ännu
1924: arbetsgruppen, hade till uppgift att utreda effek-   inte slutförd. Det är meningen att ändringarna i
1925: terna av transfereringar, klientavgifter och be-     lagstiftningen och andra fortsatta åtgärder som
1926: skattning på klientens ekonomiska ställning och      man utifrän arbetsgruppens förslag och utlätan-
1927: möjlighet att bo hemma, särskilt i perspektivet av   dena om dessa förslag funnit nödvändiga skall
1928: serviceavgifter för hemservice och sammanjämk-       förverkligas snarast möjligt.
1929: 
1930:      Helsingforsden 8 april1998
1931: 
1932:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
1933:                                            KK 269/1998 vp
1934: 
1935: Kirjallinen kysymys 269
1936: 
1937: 
1938: 
1939: 
1940:                                   Seppo Kääriäinen /kesk ym.: Transteeh Oy:n toiminnan turvaami-
1941:                                      sesta
1942: 
1943: 
1944:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1945: 
1946:    Transteebio Taivalkosken tehtaalla suoritetut     nostusta tuotekehitykseen ja myös uusien kone-
1947: 100 henkilön irtisanomiset ovat johtamassa           pajamahdollisuuksien kartoittamista. Tämä
1948: alueen jo ennestään korkeiden työttömyyspro-         kannattaa, jotta voimme säilyttää - kipeästi
1949: senttien sietämättömään kasvuun.                     kaipaamamme- tuotantoon liittyvät työpaik-
1950:     Kauppa- ja teollisuusministeriön, tarvittaessa   kamme.
1951: koko hallituksen, onkin pikaisesti ryhdyttävä           Kysytään, mistä varat edellä mainittuihin toi-
1952: voimakkaisiin toimenpiteisiin Transteebio toi-       menpiteisiin. Valtionyhtiöiden yksityistäruisestä
1953: minnan jatkamiseksi myös Taivalkoskella. Nyt         kertyvistä varoista voitaisiin pieni osa osoittaa
1954: on kysymys siitä, että pienehköllä "ylimääräisel-    Transteebio toiminnan pelastamiseen.
1955: lä" panostuksella huolehditaan Transteebio kil-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1956: pailuedellytysten parantamisesta, mikä mahdol-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1957: listaisi toiminnan jatkamisen Otanmäen lisäksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1958: myös Taivalkoskella. Itse Transteebio toiminnan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1959: täytyy olla luonnollisesti kannattavaa.
1960:    Transteebio toiminnan loppuminen olisi Suo-                 Aikooko Hallitus vielä tosissaan etsiä
1961: melle huomattava teollisuuspoliittinen tappio.              uusia mahdollisuuksia Transteeh Oy:n
1962: Menettäisimme ilmeisen peruuttamattomasti                   kilpailuedellytysten parantamiseksi, toi-
1963: itse hankkimaamme vahvaa asiantuntemusta ta-                minnan turvaamiseksi ja työpaikkojen
1964: varavaunujen valmistamisessa. Se menisi muiden              säilyttämiseksi niin, että Transteeh Oy:n
1965: hyväksi.                                                    toiminnan jatkaminen mahdollistuu
1966:     Transteebio kilpailukykyisyys vaatii maan               Otanmäen lisäksi myös Taivalkoskella?
1967: hallitukselta tehtaiden nykyaikaistamista, pa-
1968: 
1969:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
1970: 
1971:                     Seppo Kääriäinen /kesk                Matti Vanhanen /kesk
1972:                     Hannu Kemppainen /kesk                Markku Koski /kesk
1973:                                      Juhani Alaranta /kesk
1974: 
1975: 
1976: 
1977: 
1978: 280043
1979: 2                                            KK 269/1998 vp
1980: 
1981: 
1982: 
1983: 
1984:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1985: 
1986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olevat ulkomaiset tavaravaunutoimitukset eivät
1987: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työllistä koko Transteehin henkilökuntaa.
1988: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Transteehin resurssit on mitoitettu vastaamaan
1989: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo             noin 500-600 milj. mk/vuosi liikevaihtotasoa.
1990: Kääriäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Tämä taso perustui Helsingin metrojunien ti-
1991: myksen n:o 269:                                        lauksien saamiseen ja Pendolinon option toteu-
1992:                                                        tumiseen sekä 150 milj. mk/vuosi liikevaihdon
1993:            Aikooko Hallitus vielä tosissaan etsiä      saamiseen tavaravaunuista. Metrojunat ja Pen-
1994:         uusia mahdollisuuksia Transteeh Oy:n           dolinon optio jäivät Transteehin osalta toteutu-
1995:         kilpailuedellytysten parantamiseksi, toi-      matta sekä tavaravaunujen hintataso on alan yli-
1996:         minnan turvaamiseksi ja työpaikkojen           kapasiteetin vuoksi painunut liian alhaiseksi.
1997:         säilyttämiseksi niin, että Transteeh Oy:n          Näistä syistä realistisesti saatavissa oleva kan-
1998:         toiminnan jatkaminen mahdollistuu              nattava liikevaihto voisi olla noin 300 milj. mk/
1999:         Otanmäen lisäksi myös Taivalkoskella?          vuosi. Tämän tuloksen saavuttaminen edellyttää
2000:                                                        olennaisesti Transteehin kustannusten pienentä-
2001:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mistä. Tästä syystä luovutaan kannattamatto-
2002: vasti seuraavaa:                                       masta liiketoiminnasta, sopeutetaan henkilöstön
2003:                                                        määrä realistiseen liikevaihtotasoon sekä organi-
2004:     Rautaruukki Oy:n omistaman Transteehinju-          soidaan toiminta vastaamaan tuota tasoa. Kan-
2005: nanvaunutehtaan taloudelliset vaikeudet alkoi-         nattamattomasta liiketoiminnasta luopuminen
2006: vat 1990-luvun alkupuolella, kun Neuvostoliit-         merkitsisi tavaravaunuliiketoiminnan keskittä-
2007: toon tapahtuneet vaunutoimitukset loppuivat.           mistä vain olemassa olevien konstruktioiden tai
2008:     Transteehin vaikeuksien selvittämiseksi kaup-      poikkeuksellisen merkittävien uusien vaunu-
2009: pa- ja teollisuusministeriön toimesta asetettiin       tyyppien toteuttamiseen kannattavasti. Uusia
2010: 1990-luvun alkupuolella työryhmä selvittämään          tavaravaunukauppoja tehtäisiin ainoastaan, jos
2011: toimenpiteitä, joilla syntyneitä haittavaikutuksia     niistä saatava kate on riittävä kannattavaan toi-
2012: voitaisiin vähentää ja korvaavia työpaikkoja luo-      mintaan. Tilauskannassa olevat toimitukset hoi-
2013: da. Työryhmän työn pohjalta talouspoliittinen          detaan luonnollisesti loppuun. Henkilöstömää-
2014: ministerivaliokunta hyväksyi joulukuussa 1994          rän sopeuttaminen koskee Transteehin kaikkia
2015: tarvittavat tukitoimenpiteet Transteehin toimin-       toimipaikkoja. Vähennykset koskevat Oulun
2016: nan jatkamiseksi. Tällöin keskeisenä perusteena        osalta noin 30 henkilöä, Otanmäen osalta noin
2017: toiminnan kannattavalle jatkamiselle olivat nä-        120 henkilöä ja Taivalkosken tehtaan osalta
2018: kyvissä olevat kotimaiset kiskokalustotilaukset.       kaikkia tehtaan 100 henkilöä. Henkilöstön vä-
2019: Päätöstä tehtäessä tiedostettiin myös se mahdol-       hentäminen tapahtuu heinäkuun 1998 loppuun
2020: lisuus, että tilauksia kotimaan projekteista ei tule   mennessä sitä mukaa, kuin työn alla olevat tava-
2021: riittävästi. Tästä syystä päätös kirjattiin siihen     ravaunuprojektit valmistuvat.
2022: muotoon, että Rautaruukki kantaa taloudellisen            On syytä ottaa huomioon, että Transteehin
2023: riskin vuoden 1997 loppuun, minkä jälkeen              omistaa Rautaruukki Oy. Rautaruukki on pörs-
2024: Transteehin toimintaa jatketaan siinä laajuudes-       siyhtiö, joka on kaikille osakkailleen vastuulli-
2025: sa kuin se taloudellisesti on mahdollista.             nen tuotannon kannattavasta toiminnasta.
2026:     Nyt kun kaikki tiedossa olevat kotimaan kis-           Irtisanomiset koskevat erittäin raskaasti Tai-
2027: kokalustoprojektit on päätetty, on Transteeh           valkosken kuntaa, jolle Transteehin Taivalkos-
2028: päätoimittajana kaksikerrosvaunuprojektissa ja         ken tehtaalla on suuri välitön ja välillinen työllis-
2029: alihankkijana sähköveturi- sekä raitiotievaunu-        tävä vaikutus. Se on paikkakunnan ainoa metal-
2030: projekteissa. Ulkomaisille toimittajille ovat men-     lialan tuotannollinen yritys. Taivalkosken tehtai-
2031: neet lähiliikennejunat, joista tosin käydään uusi      den irtisanomiset jättävät työttömäksi 92 taival-
2032: tarjouskilpailu, sekä metrojunat ja Pendolino-         koskelaistaeli 4% kunnan työvoimasta. Työttö-
2033: sarjan junat. Tämä tilauskanta sekä saatavissa         myysaste nousee tällöin jopa yli 40 %:n.
2034:                                            KK 269/1998 vp                                              3
2035: 
2036:     Vaikean tilanteen selvittämiseksi kauppa- ja      kannattavuuteen ja luottokelpoisuuteen liittyvät
2037: teollisuusministeriön, työministeriön ja Rauta-       muut edellytykset.
2038: ruukin yhteinen työryhmä on selvittänyt tilan-            Mahdollisuudet uuden yrittäjän löytämiseksi
2039: netta ja pyrkinyt myötävaikuttamaan tuotannol-        Taivalkoskelie ovat täysin realistiset, mutta neu-
2040: lisen toiminnan jatkumiseen Taivalkoskella.           vottelut tämäntyyppisissä järjestelyissä ovat mo-
2041: Työryhmä jatkaa ponnisteluja, jotta löydettäi-        nitahoisia ja aikaavieviä. Neuvotteluja käydään
2042: siin Taivalkosken tehtaalle uusi tuotannonhar-        koko ajan ja niiden katsotaan edistyvän hyvässä
2043: joittaja joko nykyisentyyppiselle tai uudistetulle    hengessä.
2044: toiminnalle. Useita vaihtoehtoja on selvitetty ja         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
2045: tavoitteena on päästä sellaiseen ratkaisuun, joka     kaikkia mahdollisuuksia selvitetään, jotta metal-
2046: turvaa mahdollisimman suuren määrän työpaik-          lialan tuotantoa erityisesti Taivalkoskella voitai-
2047: koja pitemmällä aikavälillä.                          siinjatkaajoko Transtech Oy:n toimesta tai löy-
2048:     Tarvittaviin investointeihin on uuden yrittä-     tämällä tehtaalle uusi tuotannonharjoittaja.
2049: jän mahdollista saada kauppa- ja teollisuusmi-        Työhallinnolla on valmius järjestää ja tukea kou-
2050: nisteriön hallinnonalalla käytössä olevia avus-       lutusta sen mukaan kuin tuotantosuunnan mah-
2051: tuksiaja takauksia asianmukaisin ehdoin, mikäli       dollinen muuttaminen edellyttää.
2052: hanke ja investoinnit täyttävät normaalit mm.
2053: 
2054:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
2055: 
2056:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2057: 4                                           KK 269/1998 vp
2058: 
2059: 
2060: 
2061: 
2062:                                         Tili Riksdagens Talman
2063: 
2064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tör vid elloks- och spårvagnsprojekt. Utländska
2065: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        leverantörer har fått beställningar på tåg som
2066: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      används i närtrafiken, om vilka det visserligen
2067: man Seppo Kääriäinen m.fl. undertecknade              kommer att anordnas en ny anbudstävlan, samt
2068: spörsmål nr 269:                                      pä metrotåg och tåg i Pendolino-serien. Den
2069:                                                       nämnda orderstocken och de beställningar på
2070:           Ämnar Regeringen ännu på fullt allvar       godsvagnar som kan fås från utländska köpare
2071:        söka nya alternativa lösningar med hjälp       räcker inte till för att sysselsättta alla anställda
2072:        av vilka Transtech Ab:s konkurrensmöj-         vid Transtech. Transtechs resurser har dimen-
2073:        ligheter skulle kunna förbättras, dess         sionerats sä att de motsvarar en omsättning på
2074:        fortsatta verksamhet säkerställas och ar-      ca 500-600 miljoner mk/år. Denna siffra ba-
2075:        betsplatserna tryggas så att Transtech         serade sig på antagandet att Transtech fär
2076:        Ab:s verksamhet skulle kunna fortsätta         beställningen pä metrotåg från Helsingfors och
2077:        utom Otanmäki också i Taivalkoski?             att optioneo på Pendolino-tåg förverkligas samt
2078:                                                       att omsättningen från försäljningen av godsvag-
2079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nar uppgår till ca 150 miljoner mark/år. Varken
2080: anföra följande:                                      beställningen på metrotäg eller optionen på
2081:                                                       Pendolino blev verklighet för Transtechs del och
2082:    De ekonomiska svärigheterna för Transtechs,        dessutom hade priset på godsvagnar sjunkit för
2083: som ägs av Rautaruukki Oy, vagnfabriks del            lågt pä grund av att det finns överkapacitet i
2084: började i och med att vagnleveranserna tili Sov-      branschen.
2085: jetunionen upphörde i början av 1990-talet.               Av de ovan nämnda orsakerna kan man be-
2086:    För att Transtechs svårigheter skulle kunna        trakta en omsättning pä ca 300 miljoner mk/år
2087: redas ut tillsatte handels- och industriministeriet   som realistiskt möjlig. För att detta resultat skall
2088: i början av 1990-talet en arbetsgrupp som fick i      kunna nås måste Transtechs kostnader minska
2089: uppdrag att utreda vilka åtgärder som behövdes        väsentligt. Av denna anledning skall dendel av
2090: för att uppkomna skadeverkningar skulle kunna         affårsverksamheten som är olönsam avvecklas,
2091: minskas och ersättande arbetsplatser skapas.          antalet anställda skall anpassas efter den realis-
2092: Utgäende från det arbete som arbetsgruppen            tiska omsättningsnivån och verksamheten skall
2093: hade utfört godkände det finanspolitiska minis-       organiseras om så att också den motsvararar den
2094: terutskottet i december 1994 nödvändiga stödåt-       nämnda nivän. Avvecklande av den olönsamma
2095: gärder för att Transtech skulle kunna fortsätta       delen av affårsverksamheten innebär att man i
2096: sin verksamhet. En av de viktigaste förutsätt-        fråga om godsvagnsproduktion skall koncentre-
2097: ningarna för en fortsatt lönsam verksamhet vid        ra sig endast på lönsam produktion av befintliga
2098: Transtech utgjordes då av förestående inhemska        konstruktioner och pä nya vagntyper av excep-
2099: beställningar pä materiel för spärburen trafik.       tionellt stor betydelse. Nya avtal om godsvagnar
2100: När beslutet fattades skedde dettai medvetenhet       skall träffas endast om den täckning som de ger
2101: om att det finns en möjlighet att inhemska pro-       är tillräckligt stor för att verksamheten skall vara
2102: jekt inte ger tillräckligt många beställningar. Av    lönsam. De beställningar som ingår i den nuva-
2103: denna anledning fick beslutet en sådan lydelse att    rande orderstocken skall naturligtvis effektueras.
2104: Rautaruukki skall bära den ekonomiska risken          Anpassningen av antalet anställda gäller samtli-
2105: fram till slutet av 1997, varefter Transtechs verk-   ga orter där Transtech har verksamhet. När det
2106: samhet skall fortsätta i den omfattning som ur        gäller personalnedskärningar berörs ca 30 perso-
2107: ekonomisk synvinkel är möjlig.                        ner i Uleåborg, ca 120 personer i Otanmäki och
2108:    Nu när beslut om samtliga kända inhemska           samtliga 100 anställda vid fabriken i Taivalkoski.
2109: projekt rörande materiel för spårbunden trafik        Personalen skall minskas successivt fram till slu-
2110: har fattats är Transtech huvudleverantör vid ett      tet av juli 1998 i takt med att de godsvagnsprojekt
2111: projekt för tvåvåningsvagnar och underleveran-        som är under arbete slutförs.
2112:                                            KK 269/1998 vp                                              5
2113: 
2114:    Man bör observera att Transtech ägs av Rau-        finna en lösning som på längre sikt skall trygga så
2115: taruukki Oy. Rautaruukki Oy är ett börsbolag          många arbetsplatser som möjligt.
2116: som ansvarar inför samtliga aktieägare för att           För nödvändiga investeringar har den nya fö-
2117: produktionen är lönsam.                               retagaren möjlighet att få sådana understöd och
2118:    Uppsägningarna drabbar ytterst hårt Taival-        garantier på behöriga villkor som beviljas inom
2119: koski kommun där Transtech-fabriken har en            handels- och industriministeriets förvaltnings-
2120: stor både direkt och indirekt sysselsättningsska-     område, om projektet och investeringarna upp-
2121: pande effekt. Fabriken är ortens enda produkti-       fyller andra normala krav rörande bl.a. lönsam-
2122: va företag inom metallbranschen. Som en följd         het och kreditvärdighet.
2123: av uppsägningarna vid Transtech-fabriken i Tai-          Möjligheterna att man hittar en ny företagare
2124: valkoski kommer 92 Taivalkoskibor, dvs. 4% av         som skall fortsätta verksamheten i Taivalkoski är
2125: arbetskraften, att bli arbetslösa. Arbetslöshets-     helt realistiska men förhandlingarna om dylika
2126: graden kommer då t.o.m. att överstiga 40 %.           arrangemang är komplicerade och tidskrävande.
2127:    För att en utväg ur den svåra situationen skall    Man förhandlar om saken hela tiden och anser
2128: kunna hittas har en arbetsgrupp med represen-         att framsteg görs i god anda.
2129: tanter för handels- och industriministeriet, ar-         Med anledning av det som ovan anförts kon-
2130: betsministeriet och Rautaruukki Oy kartlagt si-       staterar regeringen att alla möjliga alternativ
2131: tuationen och försökt medverka tili att den pro-      kartläggs för att tillverkningen av metallproduk-
2132: duktiva verksamheten i Taivalkoski skall fortsät-     ter särskilt i Taivalkoski skall kunna fortsätta
2133: ta. Arbetsgruppen fortsätter sina ansträngningar      antingen i Transtechs regi eller så att man hittar
2134: f6r att man skall finna en ny producent som skall     en ny producent som tar över fabriken. Arbets-
2135: ta över fabriken i Taivalkoski så att tillverkning    kraftsförvaltningen är beredd att ordna och stöd-
2136: av samma typ som den nuvarande skall fortsätta        ja omskolning av arbetskraften alltefter det att en
2137: eller av en ny typ skall kunna inledas. Flera         eventuell ändring av produktionsinriktningen
2138: alternativ har undersökts och målet har varit att     det kräver.
2139: 
2140:      Helsingfors den 1 april 1998
2141: 
2142:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2143:                                             KK 270/1998 vp
2144: 
2145: Kirjallinen kysymys 270
2146: 
2147: 
2148: 
2149: 
2150:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Työttömyysturvalain soveltamisohjei-
2151:                                       den täsmentämisestä
2152: 
2153: 
2154:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2155: 
2156:     Työttömyysturvalakiin vuonna 1994 sääde-              Keskeisenä perusteluna edellä mainittua ha-
2157: tyllä muutoksella (L 22.12.1994/1317, 5 a §)           kemusta käsiteltäessä käytettiin sitä, että henkilö
2158: täsmennettiin päätoimisen yrittäjän käsitettä.         ei ollut luopunut maatalousyrittäjien eläkeva-
2159: Siitä, miten yritystoiminnan keskeyttäminen ja         kuutuksesta ja arvonlisäverovelvollisuudesta.
2160: lopettaminen tulkitaan, on edelleen tarkempia          Työttömyysturvalakia ja mainittua asetusta tus-
2161: määräyksiä        asetuksessa    työttömyysturvan      kin voidaan kuitenkaan tulkita siten; että
2162: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä          MYEL-vakuutus tai arvonlisäverovelvollisuus
2163: (A 28.12.1990/1368, 5 a §). Oikeus työttömyys-         yksin olisivat työttömyysturvan saamisen este.
2164: turvaan syntyy työnhakijalle sen jälkeen, kun          Arvonlisäveroa voidaan joutua maksamaan
2165: yritystoiminta on todistettavasti lopetettu tai se     myös sivutoimisesta myynnistä ja maa-ainekset
2166: on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän         kuuluvat arvonlisäverolain piiriin. Jokaisella vä-
2167: kuukauden ajan. Rajoitusta ei sovelleta, jos kyse      häistäkin myyntitoimintaa harjoittavalla henki-
2168: on sivutoimisesta yritystoiminnasta, edellyttäen,      löllä on oikeus hakeutua verovelvolliseksi arvon-
2169: että yrittäjän työmäärän voidaan muuten arvioi-        lisäverotuksessa (ArvonlisäveroL 12 §).
2170:  da olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä koko-      Viranomaisten kielteisen asenteen vuoksi mai-
2171: aikaisen työn vastaanottamiselle.                      nittu henkilö joutui turvautumaan toimeentulo-
2172:     Käytännössä on ilmennyt, että Kansaneläke-         tukeen. Työttömyysturvalain liian tiukat tulkin-
2173:  laitoksen paikallistoimistot ja työvoimatoimi-        nat voivat aiheuttaa työnhakijoille ylivoimaisia
2174:  kunnat saattavat tulkita lain ja asetuksen mää-       toimeentulo-ongelmia. Ne luovat myös kuvan,
2175:  räyksiä erittäin ahtaasti työttömän vahingoksi.       että sosiaaliturvasta vastaavat viranomaiset suh-
2176:  Tiedossani on Lapista esimerkiksi tapaus, jossa       tautuvat erittäin kielteisesti kaikenlaiseen yritys-
2177:  oikeus työmarkkinatukeen evättiin sillä perus-        toimintaan, myös vähäiseen sivutoimiseen yrittä-
2178:  teella, että työnhakija jatkoi sivutoimista, pieni-   miseen.
2179:  muotoista turpeenmyyntiä, johon liittyen hänel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2180:  lä oli maatalousyrittäjien eläkelain mukainen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2181:  vähimmäistuloa vastaava vakuutus sekä arvon-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2182:  lisäverovelvollisuus. Päätoimisena harjoitetun        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2183:  ompelimotoiminnan henkilö oli lopettanut, min-
2184:  kä myös työvoimatoimikunta oli todennut ta-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2185:  pahtuneeksi. Sivutoimisen turpeenmyynnin tulot                ryhtyä työttömyysturvalain soveltamis-
2186:  hakija arvioi vain 5 000 markaksi vuodessa, mikä              ohjeiden täsmentämiseksi siten, että yri-
2187:  selvästikään ei turvaa toimeentuloa eikä ole tul-             tystoiminnan lopettaneiden pääsyä työt-
2188:  kittavissa päätoimiseksi yrittämiseksi. Kuitenkin             tömyysturvan piiriin ei vaikeuteta liian
2189:   Kelan paikallistoimisto katsoi henkilön työllisty-           tiukoilla, lakiin perustumattomilla tul-
2190:   vän omassa yritystoiminnassaan päätoimisena                  kinnoilla?
2191:   yrittäjänä.
2192: 
2193:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2194: 
2195:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
2196: 
2197: 
2198: 
2199:  280043
2200: 2                                          KK 270/1998 vp
2201: 
2202: 
2203: 
2204: 
2205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2206: 
2207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työttömyysturvaa voidaan maksaa myös sil-
2208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loin, kun henkilö on lähinnä yritystoiminnan ai-
2209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kaisella palkkatyöllään osoittanut toiminnan si-
2210: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-        vutoimisuuden. Siten jos henkilö jatkaa aikai-
2211: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          semmin kokoaikaisen palkkatyönsä ohessa har-
2212: 270:                                                  joittamaansa yritystoimintaa ilman, että yritys-
2213:                                                       toiminta palkkatyön loputtua olennaisesti laaje-
2214:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nee, ei yritystoiminnalla palkkatyön päätyttyä-
2215:         ryhtyä työttömyysturvalain soveltamis-        kään ole vaikutusta henkilön työttömyysturva-
2216:         ohjeiden täsmentämiseksi siten, että yri-     oikeuteen. Jos yritystoiminnan vaatima työmää-
2217:         tystoiminnan lopettaneiden pääsyä työt-       rä arvioidaan vähäiseksi, henkilöstä ei tee päätoi-
2218:         tömyysturvan piiriin ei vaikeuteta liian      mista yrittäjää myöskään voimassa oleva yrittä-
2219:         tiukoilla, lakiin perustumattomilla tul-      jien eläkevakuutus tai merkintä arvonlisävero-
2220:         kinnoilla?                                    velvollisten rekisterissä.
2221:                                                           Kysymys yritystoiminnan todisteeilisesta lo-
2222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pettamisesta tai keskeyttämisestä tai harjoitetta-
2223: vasti seuraavaa:                                      van toiminnan työllistävyydestä ratkaistaan yk-
2224:                                                       sittäistapauksissa paikallisessa työvoimatoimi-
2225:    Työttömyysturvaa maksetaan työttömyydes-           kunnassa, jossa on edustettuna paras mahdolli-
2226: tä aiheutuneiden taloudellisten menetysten lie-       nen paikallisen työ- ja yrityselämän tuntemus.
2227: ventämiseksi ja työnhaun aikaisen toimeentulon        Työvoimatoimikunnat arvioivat yksittäista-
2228: turvaamiseksi. Työttömyysturvaetuuksia voi-           pauksia ratkaistessaan suoraan laissa esitetyn to-
2229: daan maksaa paitsi palkkatyöstä työttömäksi           siseikaston täyttymistä; onko yritystoiminta lo-
2230: jääneille henkilöille, niin myös aiemmin päätoi-      petettu todisteellisesti tai onko käynnissä olevan
2231: misesti yritystoimintaa harjoittaneille henkilöille   toiminnan työllistävyys esteenä kokoaikaisen
2232: edellyttäen, että yritystoiminta on kokonaisuu-        työn vastaanottamiselle vai ei.
2233: dessaan lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti        Työministeriöllä ei ole lakiin perustuvaa val-
2234: keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Y ritystoi-       tuutta antaa sitovia ohjeita työttömyysturvalain
2235: minnan lopettamisesta ja keskeyttämisestä on           soveltamisesta. Työministeriön työvoimatoirois-
2236: säädelty tarkemmin työttömyysturvan saamisen           toille osoittamassa informaatiossa on kyse lähin-
2237: työvoimapoliittisista edellytyksistä annetussa         nä työttömyysturva-asioissa toimivien muutok-
2238: asetuksessa. Asetus tuli näiltä osin voimaan syk-      senhakuinstanssien, työttömyysturvalautakun-
2239: syllä 1997.                                            nan ja vakuutusoikeuden ratkaisukäytännöstä
2240:    Työttömyysturvaa voidaan tietyin edellytyk-         tiedottamisesta. Työvoimatoimikuntien ratkai-
2241: sin maksaa myös yritystoiminnan ajalta. Mikäli         sukäytännössä ei siten ole kysymys lakiin perus-
2242: työttömänä aloitetun toiminnan työllistävyys on        tumattomasta tulkinnasta, vaan työvoimatoimi-
2243: niin vähäistä, ettei se ole esteenä kokoaikaisen       kunnille uskotun itsenäisen harkintavallan käyt-
2244: työn vastaanottamiselle, ei se myöskään muo-           tämisestä, jonka lähtökohtina ovat työttömyys-
2245:  dosta estettä (yleensä sovitellun) työttömyystur-     turvalaki, sen esityöt sekä muutoksenhakuasteis-
2246: van maksamiselle.                                      sa muodostunut vakiintunut oikeuskäytäntö.
2247: 
2248:        Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
2249: 
2250:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
2251:                                             KK 270/1998 vp                                             3
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 
2256:                                         Tili Riksdagens Talman
2257: 
2258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      också dä en person främst genom sitt Iönearbete
2259: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        under företagsverksamhet har pävisat att verk-
2260: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      samheten är en bisyssla. Om personen fortsätter
2261: ledamot Esko-Juhani Tennilä undertecknade             den företagsverksamhet som han tidigare bedri-
2262: spörsmäl nr 270:                                      vit vid sidan av sitt heltida lönearbete utan att
2263:                                                       företagsverksamheten efter upphört lönearbete
2264:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        väsentligen utvidgas, inverkar sålunda företags-
2265:        ta för att precisera anvisningarna för till-   verksamheten inte ens efter att lönearbetet upp-
2266:        lämpning av lagen om utkomstskydd för          hört pä personens rätt tili utkomstskydd för ar-
2267:        arbetslösa så att man inte genom för           betslösa. Ifall den arbetsmängd som företags-
2268:        stränga tolkningar som inte grundar sig        verksamheten kräver bedöms som ringa, gör inte
2269:        pä lagen gör det svärare för personer som      heller en gällande pensionsförsäkring för företa-
2270:        upphört med företagsverksamhet att             gare eller en anteckning i registret över mervär-
2271:        komma i ätnjutande av utkomstskydd för         desskatteskyldiga personen i fråga tili en heltids-
2272:        arbetslösa?                                    anställd företagare.
2273:                                                          Frägor om bevisligt upphörande eller avbry-
2274:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt         tande av företagsverksamhet eller om den bedriv-
2275: anföra följande:                                      na verksamhetens sysselsättande effekt avgörs i
2276:                                                       enskilda fall av den Iokala arbetskraftskommis-
2277:     Utkomstskydd för arbetslösa utbetalas för att     sionen, som företräds av bästa möjliga Iokala
2278: lindra de ekonomiska förluster som förorsakats        kännedom om arbets- och företagslivet. Arbets-
2279: av arbetslöshet och för att trygga utkomsten          kraftskommissionerna bedömer i enskilda fall
2280: medan man söker arbete. Arbetslöshetsförmäner         hur det faktiska sakförhållandet som framförs i
2281: kan betalas inte bara tili personer som blivit ar-    lagen uppfylls; har företagsverksamheten bevisli-
2282: betslösa frän avlönat arbete utan ocksä tili perso-   gen upphört eller utgör den pägående verksam-
2283: ner som tidigare bedrivit företagsverksamhet          hetens sysselsättande effekt ett hinder för motta-
2284: som huvudsyssla, förutsatt att företagsverksam-       gande av heltidsarbete eller ej.
2285: heten i sin helhet upphört eller att den varit av-       Arbetsministeriet har inte någon lagenlig be-
2286: bruten i ett sträck i fyra mänader. Noggrannare       fogenhet att ge bindande anvisningar om tillämp-
2287: bestämmelser om nedläggande och avbrytande            ningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
2288: av företagsverksamhet finns i förordningen om         Då det gäller arbetsministeriets information tili
2289: arbetskraftspolitiska förutsättningar för erhäl-      arbetskraftsbyräerna, är det närmast fråga om
2290: lande av utkomstskydd för arbetslösa. Förord-         att informera om den beslutandepraxis i ärenden
2291: ningen trädde till dessa delar i kraft hösten 1997.   gällande utkomstskydd för arbetslösa som an-
2292:     Utkomstskydd för arbetslösa kan under vissa       vänds av besvärsinstanser, arbetslöshetsnämn-
2293:  förutsättningar utbetalas ocksä medan företags-      den och fOrsäkringsdomstolen. Dä det gäller ar-
2294: verksamhet pägär. Ifall sysselsättningseffekten       betskraftskommissionernas beslutandepraxis, är
2295: av verksamhet som inletts medan företagaren i         det sålunda inte fråga om en tolkning som inte
2296:  fräga varit arbetslös är så obetydlig att den inte   grundar sig på lagen, utan om användning av en
2297:  utgör något hinder för mottagande av heltidsar-      åt arbetskraftskommissionerna anförtrodd själv-
2298:  bete, utgör det inte heller nägot hinder för utbe-   ständig prövningsrätt, som baserar sig på lagen
2299:  talning av (i allmänhet jämkat) arbetslöshets-       om utkomstskydd för arbetslösa, dess förbere-
2300:  skydd.                                               dande arbeten och den vedertagna rättspraxis
2301:     Utkomstskydd för arbetslösa kan utbetalas         som utformats vid besvärsinstanserna.
2302: 
2303:       Helsingfors den 6 april 1998
2304: 
2305:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2306:                                             KK 271/1998 vp
2307: 
2308: Kirjallinen kysymys 271
2309: 
2310: 
2311: 
2312: 
2313:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Yritysten johdolle suunnatuista optio-
2314:                                       ohjelmista sekä henkilöstörahastoista
2315: 
2316: 
2317:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2318: 
2319:    Yrityksen johdolle suunnatut optio-ohjelmat        kilöstöä yrityksen tuloksen parantamiseen kuin
2320: ovat herättäneet laajaa arvostelua. Tästä huoli-      pelkästään yrityksen johdolle suunnatut optio-
2321: matta tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina            ohjelmat. Optio-ohjelmat on voitava rakentaa
2322: on julkistettu 13 uutta optio-ohjelmaa. Näiden jo     siten, että ne voidaan suunnata henkilöstörahas-
2323: julkaistujen optio-ohjelmien lisäksi on suunnit-      toille.
2324: teilla noin 30 uutta optio-ohjelmaa eri yrityksis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2325: sä. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön alai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2326: siin suuriin valtionyhtiöihin on suunnitteilla op-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2327: tio-ohjelmia. Optio-ohjelmat on pääsääntöisesti       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2328:  suunnattu ainoastaan yrityksen johdolle. Optio-
2329:  ohjelmia on perusteltu sillä, että ne kannustavat              Onko Hallituksella erityistä valtionyh-
2330:  yrityksen johtoa pyrkimään parempaan tulok-                 tiöiden optio-ohjelmia koskevaa politiik-
2331:  seen. Henkilöstörahastot ja niihin liittyvät voit-          kaa,ja
2332:  topalkkiojärjestelmät ovat moraalisesti huomat-                mikä on Hallituksen linjaus henkilös-
2333:  tavasti parempi keino kannustaa yrityksen hen-              törahastojen kehittämisessä?
2334: 
2335:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2336: 
2337:           Markku Pohjola /sd             Tuija Pohjola /sd              Matti Saarinen /sd
2338:           Heikki Rinne /sd               Reijo Laitinen /sd             Leena Luhtanen /sd
2339:           Helena Vartiainen /sd          Jorma Rantanen /sd             Reino Ojala /sd
2340:           Pia Viitanen /sd               Kalevi Olin /sd                Marjatta Vehkaoja /sd
2341:           Lauri Metsämäki /sd            Erkki Partanen /sd             Kimmo Kiljunen /sd
2342:           Reijo Kallio /sd               Pirkko Peltomo /sd             Tarja Filatov /sd
2343:           Tarja Kautto /sd               Arto Bryggare /sd              Klaus Heliberg /sd
2344:           Jukka Roos /sd                 Ulla Juurola /sd               Matti Vähänäkki /sd
2345:           Arja Alho /sd                  Kari Rajamäki /sd              Säde Tahvanainen /sd
2346:           Jorma Kukkonen /sd             Raimo Holopainen /sd           Johannes Koskinen /sd
2347:           Arja Ojala /sd                 Erkki Pulliainen /vihr         Marjaana Koskinen /sd
2348: 
2349: 
2350: 
2351: 
2352:  280043
2353: 2                                         KK 271/1998 vp
2354: 
2355: 
2356: 
2357: 
2358:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2359: 
2360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den vuoksi mallin kannustavuus on voinut olla
2361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sattumanvaraista. Perinteisen optiomallin avulla
2362: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kannustepalkkio on yhtä hyvin ollut saatavissa
2363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           markkinoiden suotuisan kehityksen kuin yhtiön
2364: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          avainhenkilöiden omien aikaansaannosten ja tu-
2365: myksen n:o 271:                                       loksellisten toimenpiteiden ansiosta.
2366:                                                           Uusia optio-ohjelmia KTM on hyväksynyt
2367:           Onko Hallituksella erityistä valtionyh-     hallinnonalalleen kuuluvissa yhtiöissä halli-
2368:        tiöiden optio-ohjelmia koskevaa politiik-      tuksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan
2369:        kaa,ja                                         10.3.1998 ottaman periaatekannan mukaisesti
2370:           mikä on Hallituksen linjaus henkilös-       kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että yhtiöissä
2371:        törahastojen kehittämisessä?                   on samanaikaisesti otettu käyttöön uusia koko
2372:                                                       henkilöstöä koskevia kannustejärjestelmiä taik-
2373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ka yhtiön johto on sitoutunut niitä valmistele-
2374: vasti seuraavaa:                                      maan lähimmän vuoden aikana.
2375:                                                            Uusien kannustejärjestelmien kehittämisessä
2376:    Muutamissa kauppa- ja teollisuusministeriön        tullaan kiinnittämään keskeistä huomiota muun
2377: (KTM) hallinnonalaan kuuluvissa valtionyh-            muassa siihen, miten hyvin nämä järjestelmät
2378: tiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä otetaan tä-      ruotivoivat yhtiön johtoa ja koko henkilöstöä
2379: män kevään aikana käyttöön uusia optio-ohjel-         hankkimaan välittömään tai välilliseen omistuk-
2380: mia. Nämä optio-ohjelmat eivät ole perinteisiä        seensa ja pitämään omistuksessaan oman yhtiön
2381: vaan perustuvat pidemmälle kehitettyyn malliin,       osakkeita. Tärkeä välillinen keino on henkilöstö-
2382: jossa optio-oikeuden saanti on mahdollista, jos       rahasto, jonka kehittäminen on eräs väline hen-
2383: yhtiön tuloskehitys ja osakkeen kurssikehitys         kilöstön osakeomistuksen laajentamisessa. Näin
2384: täyttävät ennalta asetetut tavoitteet 3-5 vuoden       kannustejärjestelmillä, joiden käyttöä KTM pi-
2385: tarkasteluperiodin kuluessa. Yhtiön tai konser-       tää omistajaohjauksen näkökulmasta erittäin
2386: nin tuloskehityksen on oltava tarkasteluperiodin       perusteltuina, voidaan johtoa ja koko henkilös-
2387: aikana riittävän hyvä ja osakkeen kurssikehitys        töä ruotivoida hyvään tuloksentekoon ja samalla
2388: vähintään yhtä hyvä kuin vertailuyrityksissä kes-      omistuksen arvon positiiviseen kehittämiseen ja
2389: kimäärin.                                              lisäksi aikaansaada entistä parempi sitoutumi-
2390:    Uudesta mallista on pyritty eliminoimaan pe-        nen yhtiön kehittämiseen osakeomistusten kaut-
2391: rinteiseen optiomalliin liittyvät heikkoudet, joi-     ta.
2392: 
2393:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
2394: 
2395:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2396:                                              KK 271/1998 vp                                               3
2397: 
2398: 
2399: 
2400: 
2401:                                          Tili Riksdagens Talman
2402: 
2403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rande effekt har kunnat vara slumpartad. När
2404: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          den traditionella optionsmodellen har använts
2405: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        har det varit möjligt att en motivationspremie har
2406: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-           erhållits i lika stor utsträckning tack vare en
2407: mål nr 271:                                             gynnsam marknadsutveckling som på grund av
2408:                                                         vad nyckelpersonerna själva har åstadkommit
2409:           Har Regeringen någon särskild politik         eller tili följd av deras resultatrika åtgärder.
2410:        när det gäller statsbolagens optionspro-            Handels- och industriministeriet har godkänt
2411:        gram och                                         nya optionsprogram för de bolag som hör till
2412:           viiken är Regeringens målsättning i ut-       ministeriets förvaltningsområde i enlighet med
2413:        vecklingen av personalfonderna?                  den principiella ståndpunkt som statsrådets fi-
2414:                                                         nanspolitiska ministerutskott tagit den 10 mars
2415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1998, dock endast under förutsättning att man
2416: anföra följande:                                        vid bolagen samtidigt infört nya sporrande sy-
2417:                                                         stem som är avsedda för hela personalen eller att
2418:    Vid några statsbolag och statliga intressebolag      bolagsledningen har förbundit sig att förbereda
2419: som hör tili handels- och industriministeriets fOr-     dylika under det närmaste året.
2420: valtningsområde kommer nya optionsprogram                   När nya sporrande system utvecklas skall sär-
2421: att införas under våren. Dessa optionsprogram           skild uppmärksamhet fåstas bl.a. vid hur bra
2422: är inte traditionella utan de baserar sig på en mer     dessa system kan motivera bolagsledningen och
2423: avancerad modell där optionsrätt kan förvärvas          hela personalen att direkt eller indirekt förvärva
2424: om bolagets resultatutveckling och utvecklingen         aktier i det egna bolaget och att behålla dem i sin
2425: av aktiekursen under en observationsperiod av           ägo. Ett viktigt indirekt medel är en personalfond
2426: 3-5 år når de mål som har satts på förhand.             och att utveckla den är ett sätt att utöka persona-
2427: Under den nämnda observationsperioden måste             lens aktieinnehav. Med hjälp av sporrande sy-
2428: ett bolags eller en koncerns resultatutveckling         stem, som handels- och industriministeriet be-
2429: vara tillräckligt bra och aktiekursen skall utveck-     traktar som mycket befogade med tanke på ägar-
2430: las minst lika bra som jämförelseföretagens ak-         styrningen, kan ledningen och hela personalen
2431: tiekurs i genomsnitt.                                   motiveras att eftersträva ett bra resultat och sam-
2432:    Målet har varit att ur den nya modellen elimi-       tidigt en positiv utveckling av värdet av sitt inne-
2433: nera alla brister som fanns hos den gamla model-        hav och dessutom fås att genom aktieinnehav
2434: len vilka har varit orsaken tili att modellens spor-    ännu starkare förbinda sig att utveckla bolaget.
2435: 
2436:      Helsingfors den 3 april 1998
2437: 
2438:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2439:                                             KK 272/1998 vp
2440: 
2441: Skriftligt spörsmål 272
2442: 
2443: 
2444: 
2445: 
2446:                                     Mats Nyby /sd: Beskattningen av infOrda motorfordon
2447: 
2448: 
2449: 
2450:                                          Tili Riksdagens Talman
2451: 
2452:    Beskattningen av motorfordon som införs tili        land och för in den tili Sverige utan nämnvärd
2453: Jandet är uppbyggad så att den direkt motverkar        skatt. En finländare som bott utomlands och
2454: en återflyttning tili Finland. Det är synd eftersom    förtjänat ihop pengar tili sin bil där drabbas alltså
2455: de kunskaper en finländare skaffat sig genom           hårdare än en svensk som inte bott utomlands.
2456: arbete i utlandet kan vara tili stor nytta också för      Hänvisande tili det ovan anfOrda får jag i den
2457: finländska företag. Beskattningen innehåller           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2458: också element som är svårförståeliga. En bil som       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2459: inköpts i t.ex. USA för omkring 120 000 FIM            följande spörsmål:
2460: beskattas 50 000-60 000 FIM vid införsel tili
2461: Finland. Om samma person också för in en mo-                      Är Regeringen medveten om att nuva-
2462: torcykel som i USA inköpts för omkring 37 000                  rande bestämmelser om beskattning vid
2463: FIM måste personeo betala 20 000-30 000 FIM                    införsel av motorfordon motverkar en
2464: i skatt. Däremot kan personeo fritt ta in tili Jan-            återflyttning tili Jandet och att finländsk
2465: det, vid sidan om en beskattad bil, t.ex. en husbil,           praxis i frågan avviker från de flesta an-
2466: båt eller ett privat flygplan! Det är mycket vanligt           dra EU-länders?
2467: numera att svenskar köper en privat bil i Tysk-
2468: 
2469:       Helsingforsden 19 mars 1998
2470: 
2471:                                               Mats Nyby /sd
2472: 
2473: 
2474: 
2475: 
2476:  280043
2477: 2                                         KK 272/1998 vp
2478: 
2479: Kirjallinen kysymys 272                                                                   Suomennos
2480: 
2481: 
2482: 
2483: 
2484:                                  Mats Nyby /sd: Maahan tuotavien moottoriajoneuvojen verotuk-
2485:                                     sesta
2486: 
2487: 
2488: 
2489:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2490: 
2491:     Maahan tuotavien moottoriajoneuvojen vero-      ruotsalaiset ostavat yksityisauton Saksasta ja
2492: tus on rakenteeltaan sellainen, että se suoranai-   tuovat sen Ruotsiin ilman mainittavaa veroa.
2493: sesti estää paluumuuton Suomeen. Tämä on sää-       Ulkomailla asunut ja siellä autoonsa rahat hank-
2494: li, koska suomalaisten ulkomailla työskennelles-    kinut suomalainen saa siis kovemman kohtelun
2495: sään hankkimat tiedot voivat olla suureksi hyö-     kuin ruotsalainen, joka ei ole asunut ulkomailla.
2496: dyksi myös suomalaisille yrityksille. Verotukseen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2497: sisältyy myös vaikeasti ymmärrettäviä aineksia.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2498: Esimerkiksi Yhdysvalloista ostettua noin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2499: 120 000 Suomen markan hintaista autoa verote-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2500: taan 50 000-60 000 markkaa tuonnista Suo-
2501: meen. Jos sama henkilö tuo Yhdysvalloista myös                Onko Hallitus tietoinen, että nykyiset
2502: noin 37 000 Suomen markan hintaan ostetun                  moottoriajoneuvon maahantuontia kos-
2503: moottoripyörän, hän joutuu maksamaan                       kevat verosäännökset estävät paluumuu-
2504: 20 000-30 000 markkaa veroa. Sen sijaan henki-             ton Suomeen ja että Suomen käytäntö
2505: lö voi vapaasti tuoda maahan verotetun auton               asiassa poikkeaa useimpien muiden ED-
2506: ohella esim. matkailuauton, veneen tai yksityisen          maiden käytännöstä?
2507: lentokoneen! Nykyisin on hyvin tavallista, että
2508: 
2509:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2510: 
2511:                                            Mats Nyby /sd
2512:                                          KK 272/1998 vp                                            3
2513: 
2514: 
2515: 
2516: 
2517:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2518: 
2519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nen nykyistä lakia muuttotavarana verotta maa-
2520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      han tuotavien ajoneuvojen lukumäärä oli rajoi-
2521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tettu yhteen ajoneuvoon muuttajaa kohden.
2522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         Ajoneuvojen verotusta muuton yhteydessä
2523: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       koskevat säännökset eivät ole merkittävästi
2524: 272:                                               muuttuneet, vaikka täyden verottomuuden sijas-
2525:                                                    ta nykyisin on kysymys veron alennuksesta, joka
2526:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyiset   ulottuu Suomessa uutena noin 190 000 markan
2527:        moottoriajoneuvon maahantuontia kos-        hintaisen ajoneuvon täyteen verottomuuteen au-
2528:        kevat verosäännökset estävät paluumuu-      toverotuksessa. Verrattuna muiden EU:n jäsen-
2529:        ton Suomeen ja että Suomen käytäntö         maiden säännöstöihin Suomen autoverolaki ei
2530:        asiassa poikkeaa useimpien muiden ED-       ole erityisen poikkeuksellinen, koska mitään tyy-
2531:        maiden käytännöstä?                         pillistä tai keskimääräistäjärjestelmää ei muutto-
2532:                                                    tavarana tuotujen ajoneuvojen kohdalla juuri-
2533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan voida osoittaa. Eri maissa verotuskäytäntö
2534: vasti seuraavaa:                                   vaihtelee alkaen siitä, ettei muuttoajoneuvolle
2535:                                                    myönnetä minkäänlaista erityiskohtelua, aina
2536:    Maahanmuuttajia koskevien tilastojen mu-        siihen, että ajoneovoista ei joissakin maissa kan-
2537: kaan parina viime vuonna Suomeen muusta            neta muita veroja kuin arvonlisäveroa. Kysy-
2538: maasta muuttaneiden henkilöiden lukumäärä on       myksen perusteluissa olevissa esimerkeissä viita-
2539: ollut hieman suurempi kuin muuttajien luku-        taan EU-alueen ulkopuolelta tapahtuvaan tuon-
2540: määrä on keskimäärin ollut viimeksi kuluneen       tiin. Siltä osin tullia ja arvonlisäveroa koskevat
2541: neljännesvuosisadan aikana. Maahanmuuttajien       säännökset ovat meillä samat kuin muissakin
2542: määrä on pikemminkin hieman kasvanut voi-          jäsenmaissa.
2543: massa olevaa autoverolakia edeltävistä vuosista.       EU:n komissio on havainnut eri maissa vallit-
2544: Muuttotavarana tuotujen ajoneuvojen määrä on       sevan hyvin erilaisen käytännön ja on hiljattain
2545: niin ikään pitkään ollut suunnilleen samalla ta-   antanut direktiiviehdotuksen, joka koskee muun
2546: solla kuin se nytkin on, eikä vuoden 1995 alusta   muassa ajoneuvojen verotusta maahanmuuton
2547: voimaan tullut autoverolain uudistus ole merkit-   yhteydessä. Hallitus seuraa tältä pohjalta tilan-
2548: tävästi vaikuttanut muuttoautojen tuontimää-       teen kehitystä muuttotavarana tuotujen ajoneu-
2549: riin, erityisesti, kun muuttoautojen tuonti suh-   vojen verotuksessa mm. kysyjän tarkoittamasta
2550: teutetaan autojen yleiseen kysyntään. Myös en-     näkökulmasta.
2551: 
2552:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
2553: 
2554:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
2555: 4                                          KK 272/1998 vp
2556: 
2557: 
2558: 
2559: 
2560:                                         Tili Riksdagens Talman
2561: 
2562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som skattefritt kunde införas tilllandet som flytt-
2563: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           gods begränsat tili ett fordon per person som
2564: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       flyttar.
2565: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr              Bestämmelserna gällande beskattningen av
2566: 272:                                                  fordon i samband med flyttning har inte ändrats
2567:                                                       märkbart, även om det nu i stället för full skatte-
2568:           Är Regeringen medveten om att nuva-         frihet är fråga om en skattenedsättning, som i
2569:        rande bestämmelser om beskattning vid          bilbeskattningen sträcker sig tili full skattefrihet
2570:        införsel av motorfordon motverkar en           för sådana fordon som i Finland skulle kosta ca
2571:        återflyttning tili landet och att finländsk    190 000 mk som nya. Jämfört med bestämmelser-
2572:        praxis i frågan avviker från de flesta an-     na i de andra EU-länderna är bilskattelagen i
2573:        dra EU-länders?                                Finland inte särskilt exceptionell, eftersom det
2574:                                                       inte just går att påvisa något typiskt eller genom-
2575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         snittligt system i fråga om fordon som införs som
2576: anföra följande:                                      flyttgods. Beskattningspraxis i olika Iänder varie-
2577:                                                       rar från att fordon som införs som flyttgods inte
2578:     Enligt statistiken har antalet personer som       alls särbehandlas till att det i några Iänder inte
2579: under de två senaste åren flyttat från något annat    uppbärs andra skatter än mervärdesskatt för for-
2580: land tili Finland varit något större än det genom-    donen. 1 exemplen i motiveringen tili spörsmålet
2581: snittliga antalet under det senaste kvartsseklet.     hänvisas tili införsel från ett land utanför EU-
2582: Antalet personer som flyttat tili Finland har sna-    området. Tili den del är bestämmelserna om tuli
2583: rare ökat någgt jämfört med åren före gällande        och mervärdesskatt likadana hos oss som i de
2584: bilskattelag. A ven antalet fordon som förts in       andra medlemsländerna.
2585: som flyttgods har länge varit på ungefår samma           Europeiska gemenskapernas kommission har
2586: nivå som nu, och den revidering av bilskattelagen     lagt märke tili att det i olika Iänder råder mycket
2587: som trädde i kraft vid ingången av 1995 har inte      olika praxis och har nyligen lagt fram ett direktiv-
2588: märkbart påverkat antalet bilar som förs in i         förslag som bl.a. gäller beskattningen av fordon i
2589: samband med flyttning, i synnerhet inte om in-        samband med flyttning. Utgående från detta föl-
2590: förseln av bilar vid flyttning ställs i ~9rhållande   jer regeringen utvecklingen av situationen i fråga
2591: tili den allmänna efterfrågan på bilar. Aven innan    om beskattning av fordon som förs in som flytt-
2592: nuvarande lag trädde i kraft var antalet fordon       gods bl.a. från spörsmålsställarens synpunkt.
2593: 
2594:      Helsingforsden 7 april 1998
2595: 
2596:                                                                              Minister Jouko Skinnari
2597:                                           KK 273/1998 vp
2598: 
2599: Kirjallinen kysymys 273
2600: 
2601: 
2602: 
2603: 
2604:                                  Bjarne Kallis /skJ: Luopumiskorvauksen eläketulovähennyksestä
2605: 
2606: 
2607: 
2608:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2609: 
2610:    Suomessa maanviljelijöillä on ollut mahdolli-    luopumiskorvauksen saajien keskuudessa ja tun-
2611: suus siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle luovutta-   tuu epäoikeudenmukaiselta.
2612: malla tilansa lähiomaiselle (sukupolvenvaihdos)        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2613: tai valtiolle (luopumiseläke). Ennen vuotta 1993    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2614: luopumisesta maksettiin luopumiseläkettä, vuo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2615: sina 1993-1994 luopumiskorvausta ja vuodesta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2616: 1995 luopumistukea.
2617:     Näiden käsitteiden suurin ja oikeastaan ainoa                 Onko Hallitus tietoinen, että eläke-
2618: ero on niiden verotuskohtelu. Eläketulovähen-                  tulovähennystä ei sallita eläköityneen
2619: nys voidaan tehdä sekä luopumiseläkkeestä että                 maanviljelijän saamasta luopumiskor-
2620: luopumistuesta. Luopumiskorvauksesta sen si-                   vauksesta, ja
2621: jaan eläketulovähennystä ei saa tehdä, vaikka se                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2622: on periaatteeltaan täysin rinnastettavissa kah-                siin epäkohdan poistamiseksi?
2623: teen edellä mainittuun. Tämä herättää ihmetystä
2624: 
2625:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2626: 
2627:                                           Bjarne Kallis /skl
2628: 
2629: 
2630: 
2631: 
2632:  280043
2633: 2                                        KK 273/1998 vp
2634: 
2635: 
2636: 
2637: 
2638:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2639: 
2640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     olisi saajalleen veronalaista tuloa. Sitä voitaisiin
2641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tulo- ja varallisuusverolain säännösten nojalla
2642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    pitää ansiotulona, koska kysymyksessä on ve-
2643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne        ronalaisen ansiotulon lisäksi tai sijaan saatu kor-
2644: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     vaus. Perusteluissa on nimenomaisesti mainittu,
2645: n:o 273:                                           että luopumiskorvaus ei olisi eläketulovähen-
2646:                                                    nykseen oikeuttavaa eläketuloa.
2647:           Onko Hallitus tietoinen, että eläke-         Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetus-
2648:        tulovähennystä ei sallita eläköityneen      sa laissa (1293/1994) säädetään maatalouden
2649:        maanviljelijän saamasta luopumiskor-        varhaiseläkettä koskevasta yhteisön järjestel-
2650:        vauksesta, ja                               mästä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY)
2651:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     n:o 2079/92 tarkoitetusta maatalouden varhais-
2652:        siin epäkohdan poistamiseksi?               eläkejärjestelmästä ja sen toimeenpanosta. Laki
2653:                                                    tuli voimaan Suomen liittyessä Euroopan unio-
2654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nin jäseneksi, ja luopumistuki tuli sukupol-
2655: vasti seuraavaa:                                   venvaihdoseläkkeen tilalle. Kysymyksessä on
2656:                                                    nimenomainen varhaiseläkejärjestelmä. Lain
2657:    Maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta        40 §:n 4 momentin mukaan laissa tarkoitettua
2658: annetun lain (1330/1992) mukaan luopumiskor-       luopuroistuen enimmäismäärää ja täydennys-
2659: vausta myönnetään maatalousyrittäjille, jotka      osaa pidetään tuloverolain 100 ja 101 §:ää sovel-
2660: vuosina 1993-1995 maataloustuotannon vä-           lettaessa eläketulovähennykseen oikeuttavana
2661: hentämiseksi luopuvat maatalouden harjoitta-       eläketulona.
2662: misesta. Lain 24 §:n mukaan luopumiskorvausta          Maatalousyrittäjien luopumiskorvaus, toisin
2663: ei pidetä eläkkeenä, jonka saaminen estää eläke-   kuin maatalousyrittäjien luopumistuki, ei oleelä-
2664: oikeuden syntymisen työ- tai virkasuhteen taikka   ke vaan tukimuotoinen maatalouspoliittinen jär-
2665: muun kuin maatalousyrittäjien eläkelaissa tar-     jestelmä, jonka tarkoituksena oli maataloustuo-
2666: koitetun yrittäjätoiminnan perusteella. Luopu-     tannon vähentäminen. Luopumiskorvaus on
2667: miskorvaus säädettiin vuoden 1992lopussa päät-      korvausta veronalaisen tulon menetyksestä, ja se
2668: tyneen luopumiseläkejärjestelmän tilalle. Kysy-    näin ollen on luonteeltaan ansiotuloa. Koska se
2669: myksessä on tukimuotoinen maatalouspoliitti-        ei kuitenkaan ole eläketuloa, siitä ei voi verotuk-
2670: nenjärjestelmä. Luopumiskorvauksen saajalla ei      sessa tehdä eläketulovähennystä. Luopumiskor-
2671: ole ansiotulorajaa, ja tuensaaja voi sivuansion     vauksesta annettu laki on määräaikainen, ja luo-
2672: lopettaessaan saada myös työttömyyspäivära-         pumiskorvauksen viimeinen myöntämisvuosi on
2673: haa. Hallituksen esityksen (HE 194/1992 vp) pe-     vuosi 1995, joten luopumiskorvauksia ei enää
2674: rusteluissa on mainittu, että luopumiskorvaus       myönnetä.
2675: 
2676:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1998
2677: 
2678:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
2679:                                           KK 273/1998 vp                                            3
2680: 
2681: 
2682: 
2683: 
2684:                                       Till Riksdagens Talman
2685: 
2686:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     om skatt på inkomst och förmögenhet kan den
2687: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      betraktas som förvärvsinkomst, eftersom det är
2688: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    fråga om ersättning som erhållits utöver eller i
2689: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmå1 nr         stället för skattepliktig förvärvsinkomst. 1 moti-
2690: 273:                                                veringen sägs uttryckligen att avträdelseersätt-
2691:                                                     ningen inte är sådan pensionsinkomst som berät-
2692:           Är Regeringen medveten om att pen-        tigar tili pensionsinkomstavdrag.
2693:        sionsinkomstavdrag inte får göras från          1lagen om avträde1sestöd för lantbruksföreta-
2694:        avträde1seersättning tili jordbrukare som    gare (1293/1994) bestäms om ett förtidspensions-
2695:        1åtit pensionera sig, och                    system för jordbruket och verkställigheten av det
2696:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       i enlighet med rådets förordning (EEG) nr 2079/
2697:        att avskaffa detta missförhållande?          92 om införande av en stödordning i gemenska-
2698:                                                     pen för förtidspensionering frånjordbruk. Lagen
2699:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       trädde i kraft vid Finlands inträde som medlem i
2700: anföra fö1jande:                                    EU och avträde1sestödet ersatte generationsväx-
2701:                                                     lingspensionssystemet. Det är fråga om ett ut-
2702:    En1igt lagen om avträdelseersättning för lant-   tryckligt förtidspensionssystem. Vid tillämp-
2703: bruksföretagare (1330/1 992) beviljas de 1ant-      ningen av 100 och 101 § inkomstskattelagen be-
2704: bruksföretagare avträdelseersättning som för att    traktas en1igt lagens 40 § 4 mom. ett i denna 1ag
2705: minska lantbruksproduktionen avstår från lant-      avsett avträde1sestöds maximibelopp och en
2706: bruk under 1993-1995. Enligt lagens 24 § be-        kompletteringsde1 som sådan pensionsinkomst
2707: traktas avträdelseersättningen inte som en pen-     som berättigar tili pensionsinkomstavdrag.
2708: sion vars erhållande hindrar att pensionsrätt          Avträdelseersättningen för 1antbruksföreta-
2709: uppkommer på grund av ett arbets- eller tjänste-    gare är, tili skillnad från avträdelsestödet för
2710: förhållande eller annan företagarverksamhet än      lantbruksföretagare, inte en pension utan ett
2711: sådan som avses i 1agen om pension f6r 1ant-        stödbaserat 1antbrukspolitiskt system i syfte att
2712: bruksföretagare. Avträde1seersättningen ersätter    minska lantbruksproduktionen. A vträdelseer-
2713: avträdelsepensionssystemet som upphörde vid         sättningen är ersättning för förlusten av skatte-
2714: utgången av 1992. Det är fråga om ett stödbase-     pliktiga inkomster och således till karaktären en
2715: rat Iantbrukspo1itiskt system. Mottagaren av av-    förvärvsinkomst. Eftersom den dock inte är en
2716: träde1seersättning har inte någon förvärvsin-       pensionsinkomst kan pensionsinkomstavdrag
2717: komstgräns, och understödstagaren kan, när han      vid beskattningen inte göras från avträdelseer-
2718: upphör med sin bisyss1a, också få arbets1öshets-    sättningen. Lagen om avträdelseersättning är
2719: dagpenning. 1 motiveringen till regeringens pro-    tidsbestämd och det sista bevillningsåret var
2720: position (RP 19411992 rd) nämns att avträde1se-     1995. Avträdelseersättningar beviljas så1edes inte
2721: ersättningen är skattepliktig inkomst för motta-    längre.
2722: garen. Med stöd av gällande bestämmelseri lagen
2723: 
2724:      Helsingfors den 7 april 1998
2725: 
2726:                                                                           Minister Jouko Skinnari
2727:                                          KK 274/1998 vp
2728: 
2729: Kirjallinen kysymys 274
2730: 
2731: 
2732: 
2733: 
2734:                                  Bjarne Kallis /skl: Luovutusvoiton verotuksesta pakkohuutokau-
2735:                                      pan yhteydessä
2736: 
2737: 
2738:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2739: 
2740:    Kun velallisen omaisuus pakkohuutokaupa-        henkilön velkataakkaa määrällä, joka ei juuri
2741: taan pankin tai muun velkojan toimesta, velalli-   koskaan tule maksetuksi.
2742: selle saattaa syntyä luovutusvoittoa. Omaisuu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2743: desta saatu hinta menee kokonaisuudessaan vel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2744: kojalle, mutta velalliselle määrätään kuitenkin    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2745: luovutusvoitosta veroa. Tämä menettely on on-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2746: gelmallinen, jos omaisuuden myyntitulot eivät
2747: riitä koko velan maksamiseen. Seurauksena ve-                    Onko Hallitus tietoinen, että velkojen
2748: lallinen on vieläkin velkaantunut korviaan myö-               maksamiseksi toimitetun pakkohuuto-
2749: ten, mutta hän saa lisäksi uutta velkaa veron                 kaupan kauppahinnasta määrätään ve-
2750: myötä. Velallisen maksukyvyttömyyden takia                    lalliselle vero luovutusvoitosta, ja
2751: hänellä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2752:  maksaa uutta verovelkaansa. Verotusjärjestel-                siin kohtuuttoman veron poistamiseksi?
2753:  mämme voi siis kasvattaa jo ylivelkaantuneen
2754: 
2755:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2756: 
2757:                                          Bjarne Kallis /skl
2758: 
2759: 
2760: 
2761: 
2762:  280043
2763: 2                                         KK 274/1998 vp
2764: 
2765: 
2766: 
2767: 
2768:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2769: 
2770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nee velkojen maksuun. Omistajaa verotetaan
2771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        näissäkin tapauksissa luovutusvoitosta. Ratkai-
2772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suissa KHO 1996 B 519 ja 1996 B 520 omistajaa
2773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne          verotettiin luovutusvoitosta, vaikka kaupan
2774: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kohteena olleet osakkeet oli pantattu ja pantin-
2775: n:o 274:                                             haltija käytti kauppahinnan kolmannen henki-
2776:                                                      lön velkojen maksuun.
2777:           Onko Hallitus tietoinen, että velkojen        Verojärjestelmämme sisältää säännökset siitä,
2778:        maksamiseksi toimitetun pakkohuuto-           kuka on verovelvollinen ja mikä tulo on veron-
2779:        kaupan kauppahinnasta määrätään ve-           alaista. Näiden määräytymiseen ei vaikuta se,
2780:        lalliselle vero luovutusvoitosta, ja          miten tai mihin verojen jälkeinen tulo käytetään.
2781:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Pakkohuutokauppatilanteille ei ole perusteltua
2782:        siin kohtuuttoman veron poistamiseksi?        antaa erityisasemaa muihin tulonkäyttötilantei-
2783:                                                      siin verrattuna. On huomattava, että esimerkiksi
2784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         palkkakin on veronalaista tuloa siitä riippumat-
2785: vasti seuraavaa:                                     ta, joudutaanko siitä osa ulosmittaamaan.
2786:                                                         Verolainsäädännössä on säännökset menette-
2787:     Tuloverolain 46 § sisältää luovutusvoiton las-   lystä niiden tilanteiden varalle, jolloin verovel-
2788: kemisen perussäännöksen. Lain 49 §:ssä sääde-        vollisella on vaikeuksia maksaa verovelkansa
2789: tään osittain verovapaista luovutusvoitoista.        säädetyssä ajassa. Verotusmenettelylain 90 §:n
2790: Tällaisena pidetään muun muassa kiinteistön          mukaan verovirasto voi verovelvollisen hake-
2791: pakkolunastusta ja siihen rinnastettavaa menet-      muksesta myöntää veronlykkäystä. Verojen pe-
2792: telyä. Säännöstä ei sovelleta pakkohuutokaupal-      rinnässä voidaan ulosoton sijasta tai ohella ottaa
2793: la tai siihen verrattavalla menettelyllä tapahtu-    käyttöön verojen maksujärjestely veronkanto-
2794: neeseen omaisuuden luovutukseen. Tällaiseen          lain 27 §:n 3 momentin ja veronkantoasetuksen
2795: lopputulokseen on päädytty muun muassa kor-          5 §:n 2 kohdan mukaisesti.
2796: keimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 1975 II            Hallitus ei pidä perusteltuna ottaa käyttöön
2797: 546.                                                 erityissääntelyä      luovutusvoittoverotuksessa
2798:     Oikeuskäytännössä ei ole annettu merkitystä      pakkohuutokauppatilanteiden varalle.
2799: sille, että luovutuksesta saatu kauppahinta me-
2800: 
2801:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
2802: 
2803:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
2804:                                            KK 274/1998 vp                                             3
2805: 
2806: 
2807: 
2808: 
2809:                                        Tili Riksdagens Talman
2810: 
2811:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         överlåtelsevinst. 1 avgörandena HFD 1996 B 519
2812: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          och 1996 B 520 beskattades ägaren för överlåtel-
2813: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      sevinsten, trots att aktierna som köptes var pant-
2814: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmål         satta och pantinnehavaren använde köpeskil-
2815: nr 274:                                              lingen tili att betala en tredje persons skulder.
2816:                                                          Vårt skattesystem innehåller bestämmelser
2817:           Är Regeringen medveten om att vid          om vem som är skattskyldig och vilka inkomster
2818:        exekutiv auktion som förrättas för beta1-     som är skattepliktiga. Hur eller tili vad inkom-
2819:        ning av skulder påförs gäldenären skatt       sterna efter skatt används inverkar inte på hur
2820:        på vinsten av överlåtelsen av köpeskil-       skatterna bestäms. Det är inte motiverat att sär-
2821:        lingen, och                                   behandla situationer med exekutiva auktioner
2822:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        jämfört med annan inkomstanvändning. Man
2823:        att avskaffa den oskäliga skatten?            bör observera att t.ex. 1önen också är skattpliktig
2824:                                                      inkomst oberoende av om en del av den måste
2825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utmätas.
2826: anföra följande:                                         Skattelagstiftningen innehåller bestämmelser
2827:                                                      som gäller sådana situationer då den skattskyldi-
2828:    lnkomstskatte1agens 46 § innehåller de grund-     ge har svårt att betala sin skatteskuld inom före-
2829: läggande bestämmelserna om uträkning av över-        skriven tid. Enligt 90 § lagen om beskattningsför-
2830: låte1sevinst. Lagens 49 § innehåller bestämmelser    farande är skatteverket skyldigt att på ansökan
2831: om partiellt skattefria överlåtelsevinster. Som      av den skattskyldige bevilja anstånd med skatten.
2832: skattefri överlåtelsevinst betraktas bl.a. tvångs-   Vid indrivningen av skatt kan man i stället eller
2833: inlösen och ett därmed jämförbart förfarande.        vid sidan av utsökning ta i bruk ett betalningsar-
2834: Bestämmelsen är inte tillämplig vid överlåtelse av   rangemang i enlighet med 27 § 3 mom. skatteupp-
2835: egendom i samband med exekutiv auktion eller         bördslagen och 5 § 2 mom. skatteuppbördsför-
2836: ett därmed jämförbart förfarande. Man har            ordningen.
2837: kommit fram tili detta slutresultat bl.a. i högsta       Regeringen anser inte att det är motiverat att
2838: förvaltningsdomstolens avgörande 1975 II 546.        tillämpa särbestämmelser vid beskattning av
2839:     Rättspraxis fåster ingen avsikt vid att köpe-    överlåte1sevinst i samband med exekutiva auk-
2840:  skillingen för överlåtelsen går tili betalning av   tioner.
2841:  skulder. Ägaren beskattas också i dessa fall för
2842: 
2843:      Helsingfors den 8 april 1998
2844: 
2845:                                                                            Minister Jouko Skinnari
2846:                                            KK 275/1998 vp
2847: 
2848: Kirjallinen kysymys 275
2849: 
2850: 
2851: 
2852: 
2853:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Postin henkilöstönAvustuskassa Yhteisavun
2854:                                       toiminnan valvonnasta
2855: 
2856: 
2857:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2858: 
2859:    Posti- ja lennätinlaitoksen ja Postipankin hen-   kärsineet ovat päättäneet jatkaa taistelua oi-
2860: kilöstön Avustuskassa Yhteisavun kävi taannoin       keuksiensa puolesta. Asia voitaisiin kuitenkin
2861: vuonna 1990 samalla tavoin kuin eräiden mui-         hoitaa poliittisena päätöksenä, toisin sanoen,
2862: denkin vastaavien kassojen ja jopa vakuutusyh-       että valtio maksaisi, mitä on aiheuttanut.
2863: tiöiden. Se teki vararikon. Kassan vararikko joh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2864: tui kylläkin monesta ajallisesta syystä eli siitä,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2865: että uusia jäseniä ei enää saatu jäsenyyden jäätyä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2866: vapaaehtoiseksi. Osin ehkä syynä oli uusien var-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2867: haiseläkemahdollisuuksien käyttöön saaminen.
2868:     Kyseinen avustuskassa kuului sosiaali- ja ter-             Onko Hallituksella suunnitelmia kor-
2869: veysministeriön valvonnan piiriin. Ministeriö oli           vata posti- ja lennätinlaitoksen ja Posti-
2870: laiminlyönyt valvonnan ja tämän käsitykseni                 pankin henkilöstön Avustuskassa Yh-
2871: mukaan totesi myös korkein oikeus eräässä                   teisavun vararikon yhteydessä sen jäse-
2872:  asiasta antamassaan päätöksessä, mutta ei tuo-             nille saamatta jääneet avustukset, koska
2873: minnut valtiota korvauksiin.                                vararikko osin johtui asianomaisen mi-
2874:     Kovin monet vähäosaiset ihmiset jäivät saa-             nisteriön valvontavelvollisuuden laimin-
2875:  matta heille kuulunutta avustusta. Menetyksiä              lyönnistä?
2876: 
2877:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
2878: 
2879:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
2880: 
2881: 
2882: 
2883: 
2884:  280043
2885: 2                                          KK 275/1998 vp
2886: 
2887: 
2888:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2889: 
2890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hautaus- ja eroavustuskorvausmenoihin tarvit-
2891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tiin. Koska maksu ei sisältänyt mitään varausta
2892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tulevia ero- ja kuolintapauksia varten, ei mitään
2893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        rahasto-osuuksia kassaa purettaessa ollut jaetta-
2894: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vana.
2895: n:o 275:                                                  Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
2896:                                                       korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
2897:           Onko Hallituksella suunnitelmia kor-        siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
2898:        vata posti- ja lennätinlaitoksen ja Posti-     ta kassasta. Vaikka korkeimman oikeuden tuo-
2899:        pankin henkilöstön Avustuskassa Yh-            mion perusteluissa eräiltä osin arvostellaan mi-
2900:        teisavun vararikan yhteydessä sen jäse-        nisteriön toimenpiteitä, korkein oikeus hylkäsi
2901:        nille saamatta jääneet avustukset, koska       kanteen kaikilta osin ja vapautti valtion kaikesta
2902:        vararikko osin johtui asianomaisen mi-         korvausvelvollisuudesta. Korkein oikeus katsoi,
2903:        nisteriön valvontavelvollisuuden laimin-       ettei kassan toiminnan jatkamiselle enää ollut
2904:        lyönnistä?                                     edellytyksiä 1980-luvun lopussa, mikä korkeim-
2905:                                                       man oikeuden mukaan oli pääosaltaan johtunut
2906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tekijöistä, joihin ei ministeriön toimenpitein ollut
2907: vasti seuraavaa:                                      mahdollista vaikuttaa, joskin pakkojäsenyyden
2908:                                                       poistamisen hyväksyminen oli jouduttanut kiel-
2909:     Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen    teistä kehitystä. Korkeimman oikeuden mukaan
2910: ja Postipankin henkilökunnanAvustuskassa Yh-          ministeriön olisi kassan jäsenten tasapuolisen
2911: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä korkeim-        kohtelun varmistamiseksi tullut lopettaa kassan
2912: man oikeuden tuomioon, jossa hylättiin A vus-         toiminta jo ennen kuin kassa päätettiin asettaa
2913: tuskassa Yhteisavun jäsenen vahingonkorvaus-           suoritustilaan kassankokouksessa 29 .3.1990.
2914: vaatimus valtiota vastaan.                             Korkein oikeus ei kuitenkaan lausunut tuomios-
2915:     Avustuskassa Yhteisavun kassankokous, eli          saan siitä, että ministeriöllä ei ollut lakiin perus-
2916: jäsenet itse, päätti yksimielisesti kassan toimin-     tuvaa oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin
2917: nan vapaaehtoisesta lopettamisesta varsinaisessa       kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan
2918: kokouksessaan 29.3.1990: eikä kysymyksessä siis        sääntöjen mukaista jäsenmaksua kassalle kassan
2919:  ollut vararikko.                                      avustusten maksamista varten.
2920:     Avustuskassa Yhteisapu oli avustuskassalain           Avustusten saanti jakoperusteisessa järjeste-
2921:  (471/1942) alainen, jäsentensä keskuudessa va-        lyssä perustuu toiminnan jatkumiseen. Kun
2922: paaehtoista avustuskassatoimintaa harjoittava          Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät lo-
2923:  avustuskassa. Sen perustamisesta, toiminnanjat-       pettaa kassan toiminnan, ei sen jälkeen jäseninä
2924: kamisesta ja lopettamisesta päättivät jäsenet itse.    olleilla ollut oikeutta saada kassan sääntöjen tar-
2925:  Kassa oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaHa         koittamia avustuksia muualtakaan.
2926:  posti- ja lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä          Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa Yhteis-
2927:  toimineet hautausapurenkaat ja -kassat. Tämän         avun entisille jäsenille kassan säännöissä kassan
2928:  vuoksi uusi kassajatkoi aiempaajakoperusteista        toiminta-aikana luvatuista avustuksista sen joh-
2929:  rahoitusjärjestelmää sekä hoiti edeltäjiensä vas-     dosta, että kassa itse on kassankokouksessa
2930:  tuuvajausta. Maksetut avustukset rahoitettiin         päättänyt purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
2931:  kollektiivisesti keräämällä jäseniltä tapausmak-      minnan. Tämä on todettu myös vastauksessa kir-
2932:  sua jälkikäteen sen verran kuin kunkin vuoden         jalliseen kysymykseen n:o 768/1996 vp.
2933: 
2934:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
2935: 
2936:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2937:                                              KK 275/1998 vp                                                  3
2938: 
2939: 
2940:                                          Tili Riksdagens Talman
2941: 
2942:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              gravning och avgång som inträffat under året
2943: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              gett upphov tili. Eftersom den insamlade avgiften
2944: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          inte innehöll nägon reserv för kommande av-
2945: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             gångar eller dödsfall, fanns det inte några fond-
2946: mäl nr 275:                                              andelar att fördela när kassan upplöstes.
2947:                                                               Det skadeständsyrkande som en medlem i
2948:           Planerar Regeringen att betala ersätt-         Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot
2949:        ning för de understöd som medlemmarna             staten grundade sig på det faktum att han inte fått
2950:        i Avustuskassa Yhteisapu, understöds-             l;!t något understöd från den upplösta kassan.
2951:        kassa för post- och televerkets samt Post-        A ven om det i motiveringen til högsta domsto-
2952:        bankens personal, inte erhållit i samband         lens dom i någon män framställs kritik mot mi-
2953:        med understödskassans konkurs, då kon-            nisteriets åtgärder, förkastade högsta domstolen
2954:        kursen delvis berodde på att vederböran-          talan tili alla delar och befriade den staten från all
2955:        de ministerium försummat sin övervak-             skadeståndsskyldighet. Högsta domstolen ansåg
2956:        ningsskyldighet?                                  att det i slutet av 1980-talet inte längre fanns
2957:                                                          nägra förutsättningar för kassans fortsatta verk-
2958:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt            samhet, vilket enligt högsta domstolen tili störs-
2959: anföra följande:                                         ta delen berodde på faktorer som inte kunde
2960:                                                          påverkas av de åtgärder ministeriet hade möjlig-
2961:    I spörsmålet hänvisas tili avslutandet av den         het att vidta, även om den negativa utvecklingen
2962: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-             hade påskyndats av att slopandet av obligato-
2963: teisapu, understödskassa för post- och telever-          riskt medlemskap godkänts. Enligt högsta dom-
2964: kets samt Postbankens personal, samt högsta              stolen borde ministeriet för att säkerställa en
2965: domstolens dom genom viiken det skadestånds-             rättvis behandling av kassans medlemmar ha av-
2966: yrkande en medlem i Avustuskassa Yhteisapu               slutat kassans verksamhet redan innan beslut om
2967: har framställt gentemot staten förkastats.               att försätta kassan i likvidation fattades vid kas-
2968:    Vid det ordinarie sammanträde som Avustus-            samötet den 29 mars 1990. Högsta domstolen
2969: kassa Yhteisapu höll den 29 mars 1990 beslöt             yttrade sig i sin dom dock inte därom att ministe-
2970: kassamötet, d.v .s. medlemmarna själva, enhäl-           riet inte hade någon på lag grundad rätt att instäl-
2971: ligt att frivilligt upphöra med verksamheten. Det        la kassans verksamhet så länge medlemmarna
2972: var alltså inte fråga om någon konkurs.                  beslutade fortsätta att erlägga sina medlemsav-
2973:    Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-             gifter tili kassan för utbetalning av understöd.
2974: kassa som omfattades av lagen om understöds-                  Erhållandet av understöd enligt fördelnings-
2975: kassor (471/1942) och bedrev friviliig under-            systemet grundar sig på att verksamheten fort-
2976: stödskasseverksamhet bland sina medlemmar.               går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
2977:  Medlemmarna bestämde själva över dess grun-             apu beslöt avsluta kassans verksamhet hade de
2978: dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-           som varit medlemmar inte längre rätt att någon
2979: hörande. Kassan hade grundats 1946 genom en              annanstans få de understöd som avsågs i kassans
2980:  sammanslagning av de grupper och kassor för             stadgar.
2981:  utbetalning av begravningsbidrag som bedrev                  Staten är inte ansvarig för de understöd som
2982:  verksamhet bland post- och telegrafverkets per-         enligt kassans stadgar utlovats de tidigare med-
2983:  sonal. Av denna anledning fortsatte den nya kas-        lemmarna i Avustuskassa Yhteisapu under kas-
2984:  san att tillämpa ett finansieringssystem enligt ti-     sans verksamhetstid, eftersom kassan själv vid
2985:  digare fördelningsgrunder samt skötte sina före-        sitt kassamöte beslutade att upplösa kassan och
2986:  gångares ansvarsunderskott. De understöd som            därmed avsluta dess verksamhet. Detta har kon-
2987:  betalades ut finansierades kollektivt genom in-         staterats även i svaret på det skriftliga spörsmålet
2988:  samling bland medlemmarna i efterskott för              nr 768/1996 rd.
2989:  täckande av de sammanlagda utgifter varje be-
2990: 
2991:       Helsingforsden 8 april1998
2992: 
2993:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2994:                                            KK 276/1998 vp
2995: 
2996: Kirjallinen kysymys 276
2997: 
2998: 
2999: 
3000: 
3001:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Psykoterapeuttisten hoitojen saamisesta Ke-
3002:                                        lan korvauksen piiriin
3003: 
3004: 
3005:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3006: 
3007:    Hoitoalalla on käyty jo pitkään hedelmätöntä      joka on nykyajan ja myös integraatiopolitiikan
3008: kiistaa siitä, kuinka laajalle psykoterapeuttisten   mahtisana. Vaikka en olekaan liiallisen kilpailun
3009: hoitojen korvattavuutta tulisi sairausvakuutus-      kannattaja, tässä tapauksessa sillä olisi perustei-
3010: lain pohjalta toteuttaa. Tällä hetkellä tilanne on   ta.
3011: se, että lääkärit pitävät monopoliasemaa psyko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3012: terapiapalveluissa. Ammattipiireissä ja myös         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3013: Kilpailuviraston taholla on otettu se kanta, että    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3014: tämä monopoli pitäisi purkaa niin, että myös         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3015: muut kuin lääkärin koulutuksen saaneet psyko-
3016: terapeutit virallistettaisiin kela-korvauksen pii-             Aikooko Hallitus ryhtyä usean tahon
3017: riin kuuluvien hoitojen antajana. Tiettävästi Kil-          ja muun muassa Kilpailuviraston suosit-
3018: pailuvirasto on asettunut sosiaali- ja terveysmi-           telemiin psykoterapeuttisten hoitojen
3019: nisteriölle antamassaan lausunnossa tälle kan-              kela-korvattavuutta koskeviin toimiin
3020: nalle. Kansaneläkelaitos taas vastustaa asiaa.              niin, että myös muut psykologian alalle
3021:     Kysymys on psyykkisiin sairauksiin liittyvien           koulutetut psykoterapeutit kuin lääkärit
3022: mahdollisuuksien parantamisesta ja myös kilpai-             voisivat antaa korvauksen piiriin kuulu-
3023: lun toteuttamisesta monopolien kustannuksella,              vaa hoitoa?
3024: 
3025:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3026: 
3027:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3028: 
3029: 
3030: 
3031: 
3032: 280043
3033: 2                                           KK 276/1998 vp
3034: 
3035: 
3036: 
3037: 
3038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3039: 
3040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aina taudin määritystä, hoidon tarpeen arvioin-
3041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tia sekä hoidon toteuttamista. Terveydenhuollon
3042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ammattihenkilöistä annetun lain 22 §:ssä sääde-
3043: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tään taudinmäärityksestä ja oikeudesta määrätä
3044: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lääkkeitä sekä potilaan lääketieteellisestä tutki-
3045: n:o 276:                                              muksesta. Näistä päättää mainitun lain mukaan
3046:                                                       aina lääketieteellisen hoidon kyseessä ollen lail-
3047:           Aikooko Hallitus ryhtyä usean tahon         listettu lääkäri. Tällaista oikeutta ei ole psykolo-
3048:        ja muun muassa Kilpailuviraston suosit-        geilla. Nykyisen lain perusteella sairaanhoidon
3049:        telemiin psykoterapeuttisten hoitojen          korvaamisen edellytyksenä on, että kyseessä on
3050:        kela-korvattavuutta koskeviin toimiin          lääkärin tutkimukseen ja hänen määrittelemään-
3051:        niin, että myös muut psykologian alalle        sä hoidon tarpeeseen perustuva hoito. Sairausva-
3052:        koulutetut psykoterapeutit kuin lääkärit       kuutuksesta maksetaan tarpeellisen sairaanhoi-
3053:        voisivat antaa korvauksen piiriin kuulu-       don kustannukset. Sairaanhoidosta suoritetaan
3054:        vaa hoitoa?                                    korvausta siltä osin, minkä hoito tarpeettomia
3055:                                                       kustannuksia välttäen vakuutetun terveydenti-
3056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laa kuitenkaan vaarantamatta olisi tullut vakuu-
3057: vasti seuraavaa:                                      tetulle maksamaan.
3058:                                                           Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa
3059:     Sairausvakuutuslaki sisältää säännökset sai-      taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään
3060: rausvakuutuskorvausten maksamiseksi vakuu-            psykoterapiasta. Kyseisissä säädöksissä ei ole
3061: tetuille. Sairausvakuutus korvaa yksityislääkä-       mainittu erikseen muutakaan hoitoa, jonka lää-
3062: rioja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy-       käri antaa tai määrää. Psykologin antaman hoi-
3063: töstä aiheutuneita kustannuksia. Sairausvakuu-        don osalta ei ole myöskään määräyksiä sairaus-
3064: tuslain 5 §:n 1 momentin l kohdan perusteella         vakuutuslaissa. Psykologin suorittama testaus
3065: vakuutetulle korvataan osa lääkärin antamasta         tai muu psykologinen tutkimus korvataan sai-
3066: hoidosta, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkä-        rausvakuutusjärjestelmästä silloin, kun tämä pe-
3067: rin suorittama mahdollisen sairauden toteami-         rustuu lääkärin määräämään tutkimukseen tai
3068: seksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen       liittyy lääkärin antamaan hoitoon.
3069: tutkimus sekä tämän lain mukaisen etuuden ha-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen psy-
3070: kemista varten tarvittava lääkärintodistus.           kologien taholta esitetystä tarpeesta saattaa hei-
3071:     Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa,        dän antamansa hoito sairausvakuutusjärjestel-
3072: jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoit-    män korvattavaksi. Suomen Psykologiliitto ry:n
3073: taa lääkärintointa Suomessa. Sairausvakuutus-         näkemyksen mukaan sairausvakuutuslainsää-
3074: asetuksen 5 §:n mukaan psykologia pidetään sai-       dännöllä on kilpailua estäviä vaikutuksia psyko-
3075: rausvakuutuslain tarkoittamana asianmukaisen          terapiapalveluissa, mistä kysymyksestä liitto on
3076: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä hänen           tehnyt Kilpailuvirastolie selvityspyynnön. Sai-
3077: suorittaessa lääkärin määräämään tutkimukseen         rausvakuutusjärjestelmää kehitettäessä psykolo-
3078: ja hoitoon liittyvää testausta tai muuta siihen       gien kanta on pyritty huomioimaan ottaen huo-
3079: verrattavaa psykologista tutkimusta. Psykologi-       mioon sairausvakuutusjärjestelmän korvauspe-
3080: sen tutkimuksen suorittajan tulee olla laillistettu   riaatteet. Tämän asian osalta on käyty aikaisem-
3081: psykologi.                                            minkin psykologien kanssa keskusteluja.
3082:    Ennen psykoterapian alkamista, sen aikana              Kilpailuvirasto on sosiaali- ja terveysministe-
3083: tai sen jälkeen potilaalla voi ilmetä lääkehoidon     riölle osoittamanaan aioitteelia pyytänyt minis-
3084: tarvetta, potilaan työ- tai toimintakykyä voidaan     teriötä arvioimaan uudelleen sairausvakuutus-
3085: joutua arvioimaan tai potilas saattaa olla sai-       lainsäädännön vaikutuksia sekä saattamaan psy-
3086: raanhoitojakson tarpeessa. Siten hyvän ammat-         koterapiapalveluja asianmukaisella koulutuksel-
3087: titoiminnan mukainen psykoterapia edellyttää          la tarjoavat palveluntuottajat keskenään tasa-
3088:                                            KK 276/1998 vp                                            3
3089: 
3090: vertaiseen asemaan lakisääteisissä sairausvakuu-     miskeskukselta selvityksen Kilpailuviraston
3091: tuskorvauksissa.                                     aloitteessa esitetyistä näkökohdista. Sosiaali- ja
3092:    Kilpailuviraston tekemän aloitteen johdosta       terveysministeriö ryhtyy asian vaatimiin toimen-
3093: sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään parhail-   piteisiin, mikäli tässä asiassa tehtävä selvitys
3094: laan selvitystä, kuinka voimassa oleva sairausva-    osoittaa, että voimassa oleva sairausvakuutus-
3095: kuutuslainsäädäntö vastaa nykyhetken tervey-         lainsäädäntö rajoittaa psykoterapiapalveluja
3096: denhuoltopalveluiden tilannetta. Sosiaali- ja ter-   tarjoavien ammatinharjoittajien elinkeinonhar-
3097: veysministeriö on pyytänyt Kansaneläkelaitok-        joittamista. Selvitys valmistuu kevään 1998 aika-
3098: selta, Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta       na.
3099: ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
3100: 
3101:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
3102: 
3103:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3104: 4                                           KK 276/1998 vp
3105: 
3106: 
3107: 
3108: 
3109:                                         Tili Riksdagens Talman
3110: 
3111:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           diagnos, att det görs en bedömning av vårdbeho-
3112: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           vet samt att vården genomförs. 1 22 § lagen om
3113: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-
3114: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          vården föreskrivs om rätt att ställa diagnos och
3115: mål nr 276:                                           ordinera läkemedel samt om medicinska under-
3116:                                                       sökningar av en patient. En legitimerad läkare
3117:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           beslutar enligt nämnda lag alltid om detta då det
3118:        gärder i fråga om fpa-ersättningen för         är fråga om medicinsk vård och behandling. Psy-
3119:        psykoterapeutisk behandling som re-            kologer har inte denna rätt. Eftersom endast
3120:        kommenderats av flera instanser och bl.a.      medicinsk vård och behandling utförd inom pri-
3121:        Konkurrensverket, så att också andra           vatsektorn ersätts enligt sjukförsäkringslagen,
3122:        personer med utbildning i psykologi än         har ersättningssystemet inte kunnat utsträckas
3123:        läkare kan ge vård som omfattas av er-         längre än vad som är möjligt enligt bestämmel-
3124:        sättningen?                                    serna om yrkesutbildade personer inom hälso-
3125:                                                       och sjukvården. För att på grundval av nuvaran-
3126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de lag få ersättning för sjukvård krävs att det är
3127: anföra följande:                                      fråga om vård och behandling som grundar sig på
3128:                                                       en läkarundersökning och på en läkares uppfatt-
3129:     Sjukförsäkringslagen innehåller bestämmel-        ning om behovet av vård. Sjukförsäkringen er-
3130: ser om utbetalning av sjukförsäkringsersättning       sätter kostnaderna för den nödvändiga sjukvår-
3131: tili de försäkrade. Sjukförsäkringen ersätter         den. För sjukvården betalas ersättning tilidendel
3132: kostnader som de försäkrade haft för att de anli-     den försäkrade, med undvikande av onödiga
3133: tat privatläkare och annan privat sjukvårdsservi-     kostnader men utan äventyrande av den försäk-
3134: ce. Med stöd av 5 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäk-      rades hälsotillstånd, skulle ha haft kostnader
3135: ringslagen ersätts den försäkrade delvis för vård     därför.
3136: som givits av läkare, vartill även hänförs av läka-       Varken i gällande sjukförsäkringslag eller
3137: re företagna behövliga undersökningar för kon-        -förordning nämns separat någonting om psyko-
3138: staterande av eventuell sjukdom eller bestäm-         terapi. Där omnämns inte heller någon annan av
3139: mande av vård samt läkarintyg som behövs för          läkare given eller ordinerad behandling. Om den
3140: att ansöka om de förmåner som avses i lagen i         behandling som psykologerna ger finns inte hel-
3141: fråga.                                                ler bestämmelser i sjukförsäkringslagen. Test-
3142:     Såsom av läkare given vård anses sådan vård       ning eller annan psykologisk undersökning som
3143: som ges av en person som har rättighet att utöva      utförs av psykolog ersätts genom sjukförsäk-
3144: läkaryrket i Finland. Enligt 5 § sjukförsäkrings-     ringssystemet när åtgärden grundar sig på under-
3145: förordningen anses såsom person med behörig           sökning som ordinerats av läkare eller hänför sig
3146: yrkesutbildning en psykolog, då han utför test-       tili behandling som givits av läkare.
3147: ning eller annan därmed jämförbar psykologisk             Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
3148: undersökning i anslutning till undersökning eller     om att det från psykologhåll yrkats på att den
3149: vård som föreskrivits av läkare. Den som utför        vård psykologerna ger skall omfattas av sjukför-
3150: psykologisk undersökning skall vara legitimerad       säkringssystemet. Finlands Psykologförbund rf
3151: psykolog.                                             anser att sjukförsäkringslagstiftningen hämmar
3152:     Innan psykoterapin inleds, medan den pågår        konkurrensen inom psykoterapitjänsterna och
3153: eller efteråt kan det hos patienten uppstå ett        förbundet har därför bett Konkurrensverket om
3154: behov av läkemedelsbehandling, man kan bli            en utredning. Vid utvecklandet av sjukförsäk-
3155: tvungen att bedöma patientens arbets.. eller funk-    ringssystemet har psykologernas ståndpunkt be-
3156: tionsförmåga eller patienten kan vara i behov av      aktats mot bakgrunden av ersättningsgrunderna
3157: en period med sjukvård. Därför förutsätter alltid     i sjukförsäkringssystemet. Denna fråga har ock-
3158: psykoterapi enligt god yrkessed att det ställs en     så tidigare diskuterats med psykologerna.
3159:                                             KK 276/1998 vp                                             5
3160: 
3161:    Konkurrensverket har i ett initiativ riktat tili     bett Folkpensionsanstalten, Rättsskyddscentra-
3162: social- och hälsovårdsministeriet bett ministeriet      len för hälsovården och Forsknings- och utveck-
3163: ompröva effekterna av sjukförsäkringslagstift-          lingscentralen för social- och hälsovården utreda
3164: ningen samt vidta åtgärder för att psykoterapi-         de synpunkter som presenteras i Konkurrensver-
3165: tjänstproducenter med behörig utbildning skall          kets initiativ. Social- och hälsovårdsministeriet
3166: ges en sinsemellan likvärdig ställning i fråga om       kommer att vidta behövliga åtgärder, om utred-
3167: de lagstadgade sjukförsäkringsersättningarna.           ningen visar att den gällande sjukförsäkringslag-
3168:    På grund av Konkurrensverkets initiativ utre-        stiftningen begränsar möjligheterna att idka nä-
3169: der social- och hälsovårdsministeriet som bäst          ring för yrkesutövare som erbjuder psykoterapi-
3170: hur gällande sjukförsäkringslagstiftning motsva-        tjänster. Utredningen blir fårdig under våren
3171: rar situationen beträffande dagens hälsovårds-          1998.
3172: tjänster. Social- och hälsovårdsministeriet har
3173: 
3174:      Helsingforsden 8 aprill998
3175: 
3176:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3177:                                            KK 277/1998 vp
3178: 
3179: Kirjallinen kysymys 277
3180: 
3181: 
3182: 
3183: 
3184:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Potilasvahingon kohteeksi joutuneiden oi-
3185:                                       keusturvan parantamisesta
3186: 
3187: 
3188:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3189: 
3190:    Potilasturvallisuutta Suomessa valvovat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3191: muun muassa potilasvahinkolautakunta ja oi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3192: keusturvakeskus. Esimerkiksi hoitotoimenpi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3193: teen johdosta vahingoittuneen oikeuden saami-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3194: nen lienee kuitenkin heikonlaista. Yleinen asen-
3195: noituminen kun viranomaistyössä yleensä on,                    Tietääkö Hallitusjossakin sellaisen ar-
3196: että asiakas on väärässä ja tahtoo vahingoittaa             vostetun ja ammattitaitoisen lääkärin,
3197: lääkäriä ja hoitohenkilökuntaa sekä hankkia it-             joka Potilasvakuutusyhdistykselle tehtä-
3198: selleen etuja.                                              vää valitusta varten antaisi objektiivisen
3199:    Oli miten oli, mutta totuus on se, että esimer-          ja totuudenmukaisen lausunnon siitä,
3200: kiksi epäonnistuneen kirurgisen toimenpiteen                että potilas on virheellisen hoitotoimen-
3201: vuoksi vahingoittuneella potilaalla on äärettö-             piteen johdosta saanut vamman, josta
3202: män suuria vaikeuksia löytää lääkäri, joka antaa            hän hakee korvausta, ja jos Hallitus ei
3203: objektiivisen lausunnon ammattitaitoansa noja-              tiedä tällaista lääkäriä,
3204: ten. Toinen lääkäri kun ei mielellään toisen lää-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3205:  kärin töitä arvostele. Keskustelussa lausuntoa             ryhtyä, että sellaisia lääkäreitä olisi ole-
3206:  pyytävän potilaan kanssa voidaan sanoa mitä                massa?
3207:  vaan, mutta lausunto on varovainen ja ympäri-
3208:  pyöreä. Objektiivisen lääkärinlausunnon saami-
3209:  nen on kuitenkin potilaan oikeusturvan perusta.
3210: 
3211:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3212:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217:  280043
3218: 2                                            KK 277/1998 vp
3219: 
3220: 
3221:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3222: 
3223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lystä eikä se olisi ollut vältettävissä muulla poti-
3224: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laan hoidon kannalta yhtä vaikuttavalla menet-
3225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         telyllä. Pelkästään sillä perusteella, että hoito ei
3226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          ole tuottanut toivottua lopputulosta, ei voida
3227: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           päätellä, että potilasta olisi hoidettu virheellises-
3228: n:o 277:                                                ti. Etenkin kirurgiseen hoitoon liittyy kompli-
3229:                                                         kaatioriskejä huolimatta siitä, että potilasta hoi-
3230:           Tietääkö Hallitus jossakin sellaisen ar-      detaan oikein. Tällaisia seurauksia ei tavallisesti
3231:        vostetun ja ammattitaitoisen lääkärin,           pidetä korvattavina potilasvahinkoina. Tervey-
3232:        joka Potilasvakuutusyhdistykselle tehtä-         denhuollon yksiköissä on tärkeää informoida
3233:        vää valitusta varten antaisi objektiivisen       potilasta siitä, missä asiassa korvausta kannat-
3234:        ja totuudenmukaisen lausunnon siitä,             taisi hakea.
3235:        että potilas on virheellisen hoitotoimen-            Potilasvahinkolautakunnan tehtävänä on po-
3236:        piteen johdosta saanut vamman, josta             tilaan lausuntopyynnön perusteella selvittää hä-
3237:        hän hakee korvausta, ja jos Hallitus ei          nen hoitonsa oikeellisuus. Lautakunta hankkii
3238:        tiedä tällaista lääkäriä,                        käyttöönsä potilasasiakirjat, joiden perusteella
3239:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          arvio oikeellisuudesta tehdään. Lautakunnalla
3240:        ryhtyä, että sellaisia lääkäreitä olisi ole-     on lääkärijäsenten ja lääketieteellisten sihteerei-
3241:        massa?                                           den lisäksi pysyviä lääketieteellisiä asiantuntijoi-
3242:                                                         ta, jotka arvioivat potilaan hoidon oikeellisuut-
3243:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta. Nämä ovat puolueettomia asiantuntijoita,
3244: vasti seuraavaa:                                        joiden kuuluu toimia objektiivisesti kaikissa lau-
3245:                                                          suntoasioissa.
3246:    Potilasvahinkojen korvaamisjärjestelmässä                Terveydenhuollon oikeusturvakeskus käsitte-
3247: on pääperiaatteena, ettei potilaan oikeus kor-           lee pääasiassa kanteluasioina hoitotoimia, jotka
3248: vauksiin vaadi lääkärin tai muun hoitohenkilö-           eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, ja
3249: kunnan virheen tai laiminlyönnin osoittamista            selkeitä hoitovirheitä. Hoitovahinkojen selvitte-
3250: vahingon syynä. Suomen potilasvahinkolainsää-            lyssä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella
3251: dännön suuntainen järjestelmä on voimassa Poh-           on käytettävänään 250 asiantuntijaa, jotka edus-
3252: joismaissa. Sen sijaan muualla Euroopassa selvi-         tavat laajaa ja yleensä alan parasta asiantunte-
3253: tellään henkilövahinkoja edelleenkin vahingon-           musta maassa. Käytettävät asiantuntijat pyri-
3254: korvausriitoina. Suomenjärjestelmää on pidetty           tään valitsemaan esimerkiksi muulta kuin tapah-
3255: yleensä toimivana ja sen periaatteita käyttökel-         tuman lähialueelta. Terveydenhuollon oikeus-
3256: poisina.                                                 turvakeskus on antanut pysyvien asiantuntijoi-
3257:    Ilmoitukset potilasvahingoista tehdään Poti-          den lausuntoja koskevat ohjeet. Kaiken kaik-
3258: lasvakuutusyhdistykselle.       Potilasvahinkolain       kiaan lääkärien määrä, n. 16 000, jo osaltaan
3259: mukainen ratkaisutoiminta edellyttää korkeata-           takaa, että objektiivisuus voidaan taata.
3260: soista lääketieteellistä ja vahingonkorvausoikeu-            Esimerkiksi vuonna 1997 tehtiin Potilasva-
3261: dellista osaamista. Potilasvahingon vältettävyys         kuutusyhdistykselle 6 808 vahinkoilmoitusta,
3262: arvioidaan käyttäen mittapuuna kysymyksessä              joiden osalta tähän mennessä ratkaistuista ta-
3263: olevan alan kokeneen erikoislääkärin osaamista-          pauksista on n. 33 prosenttia katsottu korvatta-
3264: soa. Ratkaisua ei voida perustaa yksittäisen lää-        viksi potilasvahingoiksi. Tapausten selvittämi-
3265: kärin mielipiteeseen, vaan käsiteltävän tapauk-          sen kannalta on tärkeää, että potilasasiakirjat
3266: sen kokonaisuuden selvittämiseen. Keskeisiä sel-         ovat hyvin ja asianmukaisesti laaditut. Sosiaali-
3267: vityksiä ovat kattavat potilasasiakirjatiedot ja         ja terveysministeriö seuraa jatkuvasti sekä poti-
3268: tutkimustulokset.                                        lasvahinkolain mukaista toimintaa että Tervey-
3269:     Vahinkoa ei korvata potilasvahinkolain ni-            denhuollon oikeusturvakeskuksen toimenpitei-
3270:  menomaisen säännöksen perusteella, jos se on            tä.
3271:  seurausta lääketieteellisesti perustellusta käsitte-
3272: 
3273:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
3274: 
3275:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3276:                                            KK 277/1998 vp                                               3
3277: 
3278: 
3279:                                         Till Riksdagens Talman
3280: 
3281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lika effektiv med tanke på vården. Man kan inte
3282: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           dra den slutsatsen att en patient har fått fel be-
3283: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       handling bara därför att behandlingen inte har
3284: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          lett tili önskat resultat. Särskilt inom den kirur-
3285: mål nr 277:                                           giska vården finns det risk för komplikationer
3286:                                                       trots att patienten skötts rätt. 1 allmänhet anses
3287:           Känner Regeringen tili någon sådan          inte sådana följder vara patientskador som bör
3288:        uppskattad och yrkeskunnig läkare som          ersättas. Det är viktigt att man inom de olika
3289:        för besvär som anförs hos Patientförsäk-       enheterna inom hälso- och sjukvården informe-
3290:        ringsföreningen skulle ge ett objektivt och    rar patienterna om när det lönar sig att söka
3291:        sanningsenligt utlåtande om att en pa-         ersättning.
3292:        tient på grund av felaktiga behandlingsåt-         Patientskadenämndens uppgift är att på basis
3293:        gärder har fått men för vilka han söker        av patientens begäran om utlåtande utreda om
3294:        ersättning, och om Regeringen inte kän-        han har fått rätt vård. Nämnden skaffar journal-
3295:        ner tili någon sådan läkare,                   handlingarna enligt vilka bedömningen görs.
3296:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Nämndens medlemmar och sekreterare är läkare
3297:        för att det skall finnas sådana läkare?        och dessutom har nämnden permanenta, medi-
3298:                                                       cinskt sakkunniga, medlemmar som bedömer om
3299:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         patienten har fått rätt behandling. De sakkunni-
3300: anföra följande:                                      ga medlemmarna är obundna och måste vara
3301:                                                       objektiva i sina utlåtanden.
3302:     Principen för systemet med ersättande av pa-          Rättsskyddscentralen för hälsovården be-
3303: tientskador är att en patients rätt tili ersättning   handlar som klagomål främst uppenbara vårdfel
3304: inte kräver att han eller hon måste visa att orsa-    och sådana behandlingsåtgärder som inte har lett
3305: ken tili skadan beror på fel eller försummelser       tili önskat resultat. Vid utredningen av patient-
3306: som Iäkaren eller annan vårdpersonal gjort sig        skador har Rättsskyddscentralen för hälsovår-
3307: skyldig tili. 1 hela Norden tillämpas ett likadant    den 250 sakkunniga tili sitt förfogande. Dessa
3308: system för ersättande av patientskador. 1 övriga      representerar en omfattande och i allmänhet bäs-
3309: Europa utreds personskador däremot fortfaran-         ta tänkbara sakkunskap inom sitt fack i vårt
3310: de som skadeståndsmål. 1allmänhet har systemet        land. 1 allmänhet strävar man efter att anlita
3311: i Finland ansetts vara välfungerande och princi-      sakkunniga från en ort som inte Iigger nära den
3312: perna användbara.                                     där felet har begåtts. Rättsskyddscentralen för
3313:     Anmälan om patientskada görs till Patientför-     hälsovården har meddelat anvisningar gällande
3314: säkringsf6reningen. Ett avgörande enligt pa-          utlåtanden som permanenta sakkunniga ger.
3315:  tientskadelagen förutsätter medicinskt och ska-      Antalet läkare, som uppgår tili ca 16 000, är re-
3316: deståndsjuridiskt kunnande på hög nivå. Frågan        dan för sin del en garanti för att objektiviteten är
3317:  om huruvida skadan hade kunnat undvikas be-          tryggad.
3318:  döms enligt den sakkunskap som en erfaren spe-           T.ex. år 1997 gjordes tili Patientförsäkrings-
3319:  cialist inom branschen har. Avgörandet kan inte      föreningen 6 808 skadeanmälningar och av dem
3320:  basera sig på endast en läkares åsikt utan fallet    som hittills har avgjorts har ca 33 % ansetts vara
3321:  bör utredas i sin helhet. 1 utredningarna beaktas    patientskador som bör ersättas. Det är viktigt
3322:  också journalhandlingarna och undersöknings-         med tanke på utredningen av fallen att journal-
3323:  resultaten.                                          handlingarna är ordenligt och sakenligt uppgjor-
3324:     Skadan ersätts inte enligt någon särskild be-     da. Social- och hälsovårdsministeriet kontrolle-
3325:  stämmelse i patientskadelagen om skadan är en        rar hela tiden den verksamhet som regleras av
3326:  följd av behandling som kan motiveras ur medi-       patientskadelagen och de åtgärder som Rätts-
3327:  cinsk synvinkel och den inte hade kunnat undvi-      skyddscentralen för hälsovården vidtar.
3328:  kas med någon annan behandling som hade varit
3329: 
3330:      Helsingfors den 8 april 1998
3331: 
3332:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
3333:                                             KK 278/1998 vp
3334: 
3335: Kirjallinen kysymys 278
3336: 
3337: 
3338: 
3339: 
3340:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kolmostien liikenneturvallisuuden paranta-
3341:                                         misesta välillä Hämeenkyrö-Parkano
3342: 
3343: 
3344:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3345: 
3346:      Kolmostiellä Tampereelta Vaasaan on tehty         liikenteen väylää, vaan se on aina tulevaisuuden
3347: liikenneturvallisuusjärjestelyjä kiitettävällä ta-     suunnitelmissa. Hidastus- ja ryhmityskaistat oli-
3348: valla välillä Tampere-Hämeenkyrö. Siitä eteen-         sivat välttämättömiä myös risteyksessä, jossa er-
3349: päin aina Pohjanmaalle saakka asia on ollut vä-        kanevat tiet Riitialan kylän kohdalta Riitialaan
3350: hän niin kuin Herran hallussa. Tästä ei voi syyt-      ja Kovelahteen, sekä vielä lähempänä Parkanoa
3351: tää asianomaista tiepiiriä, joka on mielestäni val-    Luhalahteen kääntyvästä risteyksestä pohjoi-
3352: taosin toiminut esimerkillisesti ja jopa yrittänyt     seen, Yliskylän risteyksessä.
3353: olemassa olevien resurssien puitteissa ottaa huo-          Kolmostie on Hämeenkyröön saakka siis kun-
3354: mioon myös kansanedustajien toiveita, mitä nyt         nossa ja Pohjanmaalla Parkanon pohjoispuolella
3355: Pinsiössä ovat auraushommat joskus vähän               aivan erityisesti, mutta Hämeenkyrön ja Parka-
3356: myöhästyneet.                                          noo väliä koskien täytyy kysyä valtiopäiväjärjes-
3357:      Ensinnäkään Hämeenkyrön ja Ikaalisten vä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
3358:  lillä Sikurissa, risteyksessä, jossa on tapahtunut
3359:  useita vakavia onnettomuuksia, ei ole ryhdytty                  Milloin valtiolta alkaa liietä Hämeen
3360:  hidastus- ja ryhmityskaistojen rakentamiseen                 tiepiirille varoja turvallisuusjärjestelyil-
3361:  Ikaalisiin johtavalle vanhalle maantielle käänty-            tään Hämeenkyrön ja Parkanon välillä
3362:  ville. Ikaalisten sisääntulotien ja Ikaalisten kyl-          surkeassa kunnossa olevan kolmostien
3363:  pylän välille ei ole ryhdytty rakentamaan kevyen             parantamiseen?
3364: 
3365:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3366: 
3367:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3368: 
3369: 
3370: 
3371: 
3372:  280043
3373: 2                                          KK 278/1998 vp
3374: 
3375: 
3376: 
3377: 
3378:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3379: 
3380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lun moottoriliikennetievarauksen tarpeellisuus
3381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selvitetään. Vaikka moottoriliikennetievaihto-
3382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ehdosta luovuttaisiin, arvioidaan parantamisen
3383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tällä vajaan 70 kilometrin osuudella maksavan
3384: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         noin 150 milj. mk. Nykyisellä eduskunnan päät-
3385: n:o 278:                                              tämällä rahoituksella näyttää siltä, ettei tämän
3386:                                                       suuruusluokan hankkeita voida maassa aloittaa
3387:           Milloin valtiolta alkaa liietä Hämeen       useampaan vuoteen. Tuoreessa liikenneministe-
3388:        tiepiirille varoja turvallisuusjärjestelyil-   riön selvityksessä "Suomen liikennejärjestelmä
3389:        tään Hämeenkyrön ja Parkanon välillä           2020" tämä hanke ajoittuu vasta vuoden 2005
3390:        surkeassa kunnossa olevan kolmostien           jälkeen.
3391:        parantamiseen?                                     Hämeen tiepiirin perustienpidon ohjelmassa
3392:                                                       on kuitenkin joitakin toimia, joilla vähäisiä pa-
3393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rannuksia saadaan aikaan jo lähivuosina:
3394: vasti seuraavaa:                                          -Ikaalisten kylpylän ja Ikaalisten sisääntulo-
3395:                                                       tien (mt 2595) väliselle osalle aloitetaan vielä
3396:    Valtatien 3 parantamistarve erityisesti välillä    tämän vuoden aikana kevyen liikenteen väylän
3397: Hämeenkyrö-Parkano on Tielaitoksessa tie-             rakentaminen. Tähän hankkeeseen sisältyy myös
3398: dostettu. Tiejaksolla on käynnistynyt tänä vuon-      liittymien parantamista ja yksityistiejärjestelyjä.
3399: na tarveselvityksen laadinta, jossa selvitetään           - Sikurin risteyksen (vt 3 ja Ikaalisten paikal-
3400: tien suuntauksen parantamisen tarpeesta alkaen        listien 13139 liittymä) parantaminen on Hämeen
3401: kaikki asianmukaiseen valtatietasoon kuuluvat         tiepiirin ohjelmassa vuonna 1999.
3402: asiat, kuten kevyen liikenteen väylien tarve, liit-       Nykyisellä eduskunnan hyväksymällä määrä-
3403: tymien parantamistarve ja yksityisten teiden liit-     rahatasolla perustienpidon ohjelmaan ei kysei-
3404: tymien järjestelymahdollisuudet                        selle välille ole voitu eikä voida sijoittaa enempää
3405:    Hämeenkyrön-Ikaalisten jaksolle suunnitel-          parannushankkeita.
3406: 
3407:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
3408: 
3409:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
3410:                                              KK 278/1998 vp                                            3
3411: 
3412: 
3413: 
3414: 
3415:                                          Tili Riksdagens Talman
3416: 
3417:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Ä ven om motortrafikledsalternativet skulle slo-
3418: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         pas, beräknas förbättringen av denna sträcka på
3419: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       drygt 70 kilometer kosta ca 150 milj. mk. Med
3420: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          den finansiering som riksdagen för närvarande
3421: 278:                                                   slagit fast ser det ut som om projekt av denna
3422:                                                        storleksklass inte kan genomföras på många år. 1
3423:           När börjar statens pengar räcka tili för     en fårsk utredning från trafikministeriet om Fin-
3424:        att aHokera anslag till Tavastlands väg-        lands framtida trafiksystem, "Suomen liikenne-
3425:        distrikt i syfte att förbättra riksväg 3 mel-   järjestelmä 2020", förläggs detta projekt tidsmäs-
3426:        lan Tavastkyro och Parkano, som är i            sigt till perioden efter 2005.
3427:        uselt skick?                                       1 programmet för basväghållningen inom Ta-
3428:                                                        vastlands vägdistrikt finns det dock åtgärder som
3429:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          leder tili små förbättringar redan under de när-
3430: anföra följande:                                       maste åren:
3431:                                                           - På sträckan mellan lkalis badinrättning och
3432:    Vägverket är medvetet om behovet av förbätt-        Ikalis infartsväg (landsväg 2595) påbörjas redan
3433: ringar på riksväg 3, särskilt på sträckan mellan       i år byggandet av en lättrafikled. Tili detta pro-
3434: Tavastkyro och Parkano. En behovsutredning             jekt hänför sig även en förbättring av anslut-
3435: om vägavsnittet har startat i år. Utredningen          ningarna och en reglering av de privata vägarna.
3436: skall ta ställning tili allt från behovet att dra         - Förbättringen av Sikuri korsning (anslut-
3437: vägen längs en ny linje tili alla faktorer som skall   ning mellan riksväg 3 och lkalis bygdeväg 13139)
3438: iakttas beträffande riksvägar. Sådana faktorer är      ingår i Tavastlands vägdistrikts program 1999.
3439: t.ex. behovet av lättrafikleder, behovet av för-          Med den anslagsnivå som riksdagen för närva-
3440: bättring av anslutningarna och möjligheterna att       rande godkänner för basväghållning har tler för-
3441: ansluta privata vägar.                                 bättringsprojekt på ifrågavarande sträcka inte
3442:    Behovet av en planerad motortrafikledsreser-        kunnat- och kan inte för tilifållet - genomfö-
3443: vation på sträckan Tavastkyro-Ikalis utreds.           ras.
3444: 
3445:      Helsingforsden 3 april 1998
3446: 
3447:                                                                           Trafikminister Matti Aura
3448:                                          KK 279/1998 vp
3449: 
3450: Kirjallinen kysymys 279
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: ASP-asuntojen neliöhintarajojen korottami-
3456:                                      sesta
3457: 
3458: 
3459:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3460: 
3461:    ASP-ensiasunnon säästäjille on tullut eteen     nen, kun tietää, että esimerkiksi Porvoossa ja
3462: eriskummallinen vaikeus asunnon hankkimises-       eräillä muillakin vastaavilla pikkupaikkakunnil-
3463: sa Tampereen kaupungissa. Nuori ensiasunnon        la hintaraja on 6 000 markkaa neliöltä.
3464: hankintaa suunnitteleva ASP-säästäjä on hoita-        On syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
3465: nut kaikki säästövelvoitteensa ja kaikki muutkin   1 momenttiin viitaten ja kun vaitiollakin on
3466: asiat ovat kunnossa, mutta asuntoa ei Tampe-       asiassa sormet pelissä:
3467: reelta pysty tämänjärjestelmän perusteella hank-
3468: kimaan, vaan on siirryttävä johonkin lähikun-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
3469: taan Lempäälään, Pirkkalaan taijohonkin muu-              ASP-asunnon hintarajaa Tampereella
3470: hun kuntaan. ASP-asunto kun saa Tampereella               nostetaan nopeasti nykyisestä 4 800 mar-
3471: maksaa vain 4 800 markkaa neliöltä, ja sillähän           kan neliöhinnasta, jotta ASP-säästäjät
3472: hinnalla ei muuttovoittoisella Tampereella asun-          voisivat ostaa asunnon Tampereelta eikä
3473: toa saa, koska asuntojen hinnat ovat kohonneet            sen lähikunnista?
3474: pilvin pimein. Hintaraja on kohtuuttoman alhai-
3475: 
3476:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3477: 
3478:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483:  280043
3484: 2                                          KK 279/1998 vp
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 
3489:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3490: 
3491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hintojen nousun Tampereella voidaan siis to-
3492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         deta olleen koko maata ja edellä mainittuja kau-
3493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       punkeja suurempaa vuoden 1997 aikana.
3494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Oleellista on ASP-hintarajojen tarkoituksen-
3495: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mukaisuutta arvosteltaessa havaita, että ns. me-
3496: n:o 279:                                              diaanihinnat eli hinnat, joiden alapuolelle jää 50
3497:                                                       prosenttia tehdyistä asuntokaupoista, jäävät
3498:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      Tampereella kaikissa huonekokoluokissa edel-
3499:        ASP-asunnon hintarajaa Tampereella             leen alemmaksi kuin ASP-rajahinnat:
3500:        nostetaan nopeasti nykyisestä 4 800 mar-
3501:        kan neliöhinnasta, jotta ASP-säästäjät
3502:        voisivat ostaa asunnon Tampereelta eikä        Huonekoko          4/96   4/97    ASP-raja
3503:        sen lähikunnista?                                                                ao. huoneluvun
3504:                                                                                         kesk.arv. p-alan
3505:                                                                                         mukaan
3506:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3507: vasti seuraavaa:                                      lh              6382 6719 7000
3508:                                                       2h              5 169 5 909 6 500
3509:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvien        3 h tai enemmän 4 147 5 255 6 200
3510: korkotukilainojen hyväksymisen edellytyksenä
3511: on, että asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston          Hintojen noususta huolimatta tehtiin siis
3512: alueittain vahvistamaa hyväksyttävää enimmäis-        Tampereella yli puolet vuoden 1997 4. neljännek-
3513: hintaa. Valtioneuvoston päätöstä on tarkistettu       sen vanhojen kerrostaloasuntokaupoista alle
3514: asuntojen hintakehityksen perusteella. Voimassa       vastaavan ASP-rajan. Noin 10 prosentissa kau-
3515: oleva valtioneuvoston päätös on joulukuutta           poista neliöhinta alitti vastaavan ASP-rajan
3516: 1988. Sen mukaan ei Tampereella alle 45 m 2:n         asunnon huoneluvusta riippuen jopa 29-42 pro-
3517: suuruisen ASP-asunnon neliöhinta saa ylittää          sentilla.
3518: 7 000 markkaa, 45--60 m2 :n asunnon 6 500                Enimmäisneliömetrihinnalla pyritään estä-
3519: markkaa ja yli 60 m 2 :n asunnon 6 200 markkaa.       mään asuntojen hintojen nousupaineita, jotka
3520: Esitetyssä kysymyksessä on siis virheellinen tieto.   saattavat johtua korkotukilainoituksen aiheut-
3521: ASP-korkotukilainan enimmäismäärä neliömet-           tamasta asuntojen kysynnän lisääntymisestä.
3522: riä kohti on Tampereella 4 800 markkaa ja lainan      Nuorten asuntosäästäjien aseman parantaminen
3523: enimmäismäärä 280 000 markkaa.                        edellyttää osaltaan asuntomarkkinoiden hinta-
3524:    Vanhojen kerrostaloasuntojen-jotka muo-            tason hillitsemistä, eikä valtion tukea ole yleensä-
3525: dostavat hankittavista ASP-asunnoista valta-          kään syytä suunnata keskimääräistä kalliimpaan
3526: osan - keskineliöhintojen kehitys on vuoden           asumiseen. Tämän vuoksi valtioneuvostolla ei
3527: 1996 4. neljänneksestä vuoden 1997 4. neljän-         ole toistaiseksi aikomusta ryhtyä toimenpiteisiin
3528: nekseen ollut tilastokeskuksen tietojen mukaan        neliöhintarajojen nostamiseksi.
3529: eräillä paikkakunnilla seuraava:
3530: 
3531:                  4/96        4/97       Nousu%
3532: Tampere          5 097       6 051      18,7
3533: Helsinki         8 738      10 043      14,9
3534: Turku            5 144       5 786      12,5
3535: Oulu             5 349       6 115      14,3
3536: Kokomaa          5 849       6 735      15,1
3537: 
3538:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
3539: 
3540:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
3541:                                                 KK 279/1998 vp                                             3
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546:                                           Tili Riksdagens Talman
3547: 
3548:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Det kan alltså konstateras att under 1997 har
3549: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              prisstegringen i Tammerfors varit större än i Jan-
3550: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          det som helhet och i de nämnda städerna.
3551: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-                När man kritiserar BSP-prisgränsernas ända-
3552: mål nr 279:                                              målsenlighet är det väsentligt att observera att i
3553:                                                          Tammerfors är medianpriserna, dvs. de priser
3554:            Ämnar Regeringen se tili att prisgrän-        som underskridits i 50% av de bostadsköp som
3555:         sen för BSP-bostäder i Tammerfors                slutförts, i alla storlekskategorier lägre än BSP-
3556:         snabbt höjs från det nuvarande kvadrat-          gränspriserna:
3557:         meterpriset 4 800 mk så att BSP-spararna
3558:         kan köpa bostad i Tammerfors i stället           Storlek           4/96     4/97     BSP-gräns enl.
3559:         för i de närliggande kommunerna?                                                     genomsn.
3560:                                                                                              areal för resp.
3561:                                                                                              antal rum
3562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3563: anföra följande:                                         1r                6 382   6 719     7 000
3564:                                                          2r                5 169   5 909     6 500
3565:    Förutsättningen för att räntestödslån i anslut-       3 r eller flera   4147    5 255     6200
3566: ning tili bostadssparpremiesystemet skall beviljas
3567: är att bostadens pris inte överstiger ett av statsrå-       Trots prisstegringarna underskreds alltså
3568: det områdesvis fastställt, godtagbart maximipris.        motsvarande BSP-gräns i mer än hälften av de
3569: Statsrådets beslut har ändrats utgående från bo-         köp av gamla höghusbostäder som slutfördes i
3570: stadsprisutvecklingen. Det gällande statsrådsbe-         Tammerfors under fjärde kvartalet 1997. 1 ca
3571: slutet har utfårdats i december 1988. Enligt beslu-      10 % av köpen underskred kvadratmeterpriset
3572: tet får kvadratmeterpriset i Tammerfors inte             motsvarande BSP-gräns med rentav 29-42 %
3573: överstiga 7 000 mk för en BSP-bostad på mindre           beroende på antalet rum i bostaden.
3574: än 45 m2, 6 500 mk för en bostad på 45-60 m2                Genom det maximala kvadratmeterpriset
3575: och 6 200 mk för en bostad på över 60m 2 • U ppgif-      strävar man efter att förhindra det prisöknings-
3576: ten i spörsmålet är alltså felaktig. 1 Tammerfors        tryck som en ökad efterfrågan på bostäder föran-
3577: uppgår det maximala BSP-räntestödslånet tili             ledd av räntestödsutlåningen kan utöva på bo-
3578: 4 800 mk per kvadratmeter, och det maximala              stadspriserna. Ett förbättrat läge för unga bo-
3579: lånebeloppet är 280 000 mk.                              stadssparare förutsätter för sin del en dämpning
3580:    De genomsnittliga kvadratmeterpriserna för            av prisnivån på bostadsmarknaden, och det finns
3581: gamla höghusbostäder- som utgör majoriteten              i allmänhet inte någon orsak att uppmuntra tili
3582: av de BSP-bostäder som förvärvas - har enligt            ett boende som är dyrare än genomsnittet. Där-
3583: statistikcentralens uppgifter utvecklats på följan-      för har statsrådet än så länge inte för avsikt att
3584: de sätt på vissa orter från fjärde kvartalet 1996 tili   vidta några åtgärder för att höja gränserna för
3585: fjärde kvartalet 1997:                                   kvadratmeterpriserna.
3586: 
3587:                   4/96        4/97       Stegring%
3588:  Tammerfors       5 097       6 051      18,7
3589:  Helsingfors      8 738       10043      14,9
3590:  Åbo              5 144       5 786      12,5
3591:  Uleåborg         5 349       6 115      14,3
3592:  Hela landet      5 849       6 735      15,1
3593: 
3594:       Helsingfors den 8 april 1998
3595: 
3596:                                                                              Minister Sinikka Mönkäre
3597:                                              KK 280/1998 vp
3598: 
3599: Kirjallinen kysymys 280
3600: 
3601: 
3602: 
3603: 
3604:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Täysraittiuden vaatimuksen palauttamisesta
3605:                                         liikenteeseen
3606: 
3607: 
3608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3609: 
3610:    Rattijuopumuksesta tuomitaan nykyisin, jos              Jos voimassa olisi laki, joka ei salli yhtään
3611: kuljettajalla on ajohetkellä ollut veressään vähin-     alkoholia, se olisi yksiselitteinen ja selkeä, eikä
3612: tään 0,5 promillea alkoholia. Tuo promilleraja          tarvitsisi kierrellä pöydissä kysymässä, vieläkö
3613: on pettävä ja olemassaolollaan suorastaan hou-          voisi ottaa. Tämä vähentäisi rattijuoppojen mää-
3614: kuttelee ihmisiä ajamaan humalassa. Se tapah-           rää tuntuvasti, varmasti myös törkeän rattijuo-
3615: tuu niin, että ravintolassa henkilö ottaa pari pul-     pumuksen alueella.
3616: loa olutta tai parit terävät. Sitten hän alkaa kysel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3617: lä tutuilta, mitä mieltä nämä ovat, voisiko hän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3618: ottaa vielä yhden tuon 0,5 promillen rajan rikku-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3619: matta. Sanottiin hänelle mitä tahansa, hän ottaa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3620: vielä pullon tai pari. Sitten hän unohtaa ne aikai-
3621: semmat pullot ja ottaa vielä vähän vilpittömän                    Tulisiko liikenteessä palata takaisin
3622: hyvässä uskossa, että veren alkoholimäärä on                   ehdottoman raittiuden periaatteeseen,
3623: alle sallitun rajan. Hän kärähtää rattijuopumuk-               joka vähentäisi varmasti rattijuoppojen
3624: sesta.                                                         määrää liikenteessä merkittävästi?
3625: 
3626:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3627: 
3628:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:  280043
3634: 2                                       KK 280/1998 vp
3635: 
3636: 
3637: 
3638: 
3639:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3640: 
3641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Hallitus on melko tarkalleen vuosi sitten anta-
3642: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     nut eduskunnalle esityksen liikennerikoksia kos-
3643: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   kevan lainsäädännön uudistamisesta (HE 32/
3644: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    1997 vp ). Esityksessä ehdotetaan, että rangaista-
3645: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     vanrattijuopumuksen raja säilytettäisiin 0,5 pro-
3646: n:o 280:                                          millessa. Nykyinenkin säännös rattijuopumuk-
3647:                                                   sesta on varsin uusi, sillä se tuli voimaan vuoden
3648:          Tulisiko liikenteessä palata takaisin    1994 syyskuun alussa.
3649:        ehdottoman raittiuden periaatteeseen,         Kysymys rangaistavan rattijuopumuksen ra-
3650:        joka vähentäisi varmasti rattijuoppojen    jasta on siis eduskunnan käsissä. Hallitus ei aio
3651:        määrää liikenteessä merkittävästi?         antaa asiasta uutta esitystä.
3652: 
3653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3654: vasti seuraavaa:
3655: 
3656:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
3657: 
3658:                                                                Oikeusministeri Jussi Järventaus
3659:                                            KK 280/1998 vp                                              3
3660: 
3661: 
3662: 
3663: 
3664:                                        Tili Riksdagens Talman
3665: 
3666:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Regeringen har för ganska exakt ett år sedan
3667: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       avlåtit tili riksdagen en proposition med förslag
3668: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   tili revidering av lagstiftningen som gäller trafik-
3669: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål         brott (RP 32/1997 rd). 1 propositionen föreslås
3670: nr 280:                                              att gränsen för straftbarhet i ~räga om rattfylleri
3671:                                                      skall förbli vid 0,5 promille. A ven den gällande
3672:           Bör man i trafiken återgå tili principen   bestämmelsen om rattfylleri är relativt ny, efter-
3673:        om absolut nykterhet, som säkert och på       som den trädde i kraft i början av september
3674:        ett betydande sätt skulle minska antalet      1994.
3675:        rattfyllerister i trafiken?                       Frågan om gränsen för straffbarhet när det
3676:                                                      gäller rattfylleri ligger sålunda i riksdagens hän-
3677:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        der. Regeringen ämnar inte avlåta någon ny pro-
3678: anföra följande:                                     position i saken.
3679: 
3680:      Helsingforsden 6 april 1998
3681: 
3682:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
3683:                                           KK 281/1998 vp
3684: 
3685: Kirjallinen kysymys 281
3686: 
3687: 
3688: 
3689: 
3690:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Perheen tulojen arvioinnista haettaessa toi-
3691:                                       meentulotukea tai asumistukea
3692: 
3693: 
3694:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3695: 
3696:    Toimeentulotukea ja asumistukea myönnet-            Mielestäni laskentaperuste on väärä ja pohja-
3697: täessä ratkaisun pohjana ovat muiden kriteerei-     na pitäisi pitää nettotuloa. Kysyn valtiopäiväjär-
3698: den lisäksi yksityisen tai perheen tulot. Ainakin   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
3699: eräissä kunnissa tulojen tarkastelupohjaksi ase-
3700: tetaan nykyisin bruttotulo. Esimerkkiperheessä,               Tuleeko Hallituksen ja sen asianomai-
3701: jota kysely tarkoittaa, bruttotulo on 7 300 mark-          sen ministeriön mielestä esimerkiksi asu-
3702: kaa kuukaudessa, josta verojen jälkeen jää 5 600           mistukianomusta käsiteltäessä käyttää
3703: markkaa kuukaudessa netto. Perhe ei saa asu-               laskentaperusteena perheen brutto- vai
3704: mistukea 60-neliöisen kaksion vuokraan, joka on            nettotuloa?
3705: 2 144 markkaa kuukaudessa, koska bruttotulo
3706: on liian korkea.
3707: 
3708:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3709: 
3710:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
3711: 
3712: 
3713: 
3714: 
3715:  280043
3716: 2                                        KK 281/1998 vp
3717: 
3718: 
3719: 
3720: 
3721:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3722: 
3723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vat varsin oikean tuloksen kuten asumistukitoi-
3724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mikunnan mietinnössä vuodelta 1995 (Komi-
3725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teanmietintö 1995:1) on selvitetty. Jos tuki mää-
3726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      riteltäisiin nettotulojen perusteella, tulorajat oli-
3727: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sivat vastaavasti tiukemmat eikä tukea siten
3728: n:o281:                                             myönnettäisi enempää. Nettotuloihin perustu-
3729:                                                     vassa tulorajojen määrittelyssä jouduttaisiin ot-
3730:           Tuleeko Hallituksen ja sen asianomai-     tamaan verotuksen vaikutus huomioon keski-
3731:        sen ministeriön mielestä esimerkiksi asu-    määräisenä, mikä aiheuttaisi vielä enemmän yk-
3732:        mistukianomusta käsiteltäessä käyttää        sittäisissä tapauksissa vaihtelua kuin bruttotuloi-
3733:        laskentaperusteena perheen brutto- vai       hin perustuva määrittely.
3734:        nettotuloa?                                       Kysymyksessä on mainittu esimerkki, jossa
3735:                                                     perheen bruttotulot ovat 7 300 markkaa kuukau-
3736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dessa ja nettotulot 5 600 markkaa eli verojen
3737: vasti seuraavaa:                                    osuus on 23,3 %. Esimerkissä veron määrä on
3738:                                                     jonkin verran alhaisempi kuin keskimääräisiin
3739:    Asumistukea myönnettäessä käytetään oma-         vähennyksiin perustuva vero olisi. Näin ollen
3740: vastuuosuuksien määrittelyssä asumistukilain        nettotuloilla kynnys tuen saamiseen saattaisi olla
3741: mukaisesti ruokakunnan yhteen laskettuja brut-      vielä nykyistä korkeampikin.
3742: totuloja. Bruttotulot ovat useimpien tarvehar-           Syy siihen, että esimerkissä mainittu perhe ei
3743: kintaisten etuuksien määrittelyn perusteena.        saa asumistukea 2 144 markan suuruisiin asumis-
3744: Bruttotuloja käytetään sen vuoksi, että ne ovat      menoihinsa, johtuu asumistuen muista määräy-
3745: nettotuloja helpommin saatavissa ja kuvaavat        tymisperusteista eikä myöntämisperusteena käy-
3746: paremmin pysyvää tulotasoa. Niitä voidaan           tettävistä tuloista. Esimerkistä ei käy ilmi, mah-
3747: myös verrata verotuksesta saataviin tietoihin.       tuvatko perheen asumismenot kokonaisuudes-
3748: Yleensä bruttotuloilla määritelty tuki mitoittuu     saan asumistuessa huomioon otettaviin kohtuul-
3749: myös oikein, koska verotuksen vaikutus on otet-      lisiin asumismenoihin.
3750: tu huomioon jo tulorajojen tasoa määrättäessä.           Toimeentulotukea myönnettäessä tilanne on
3751:    Bruttotuloihin perustuvia asumistuen tulora-      luonnollisesti aivan toinen. Tuki on viimesijainen
3752: joja ja tulotason määritystä sovelletaan yhden-      toimeentulon lähde ja sen määrittelyssä otetaan
3753: mukaisesti koko valtakunnassa. Tässä ei ole kun-     huomioon kaikki tulonsiirrot ja perheen makset-
3754: takohtaisia eroja.                                   tavat menot mukaan luettuna verojen määrä.
3755:    Bruttotulot ovat näin ollen tuen määrittelyn      Tuen tarvetta arvioidaan menojen ja tulojen ero-
3756: perusteena myös asumistuessa. Kun samanaikai-        tukseen perustuvan laskelman mukaisesti, jossa
3757: sesti eräitä verovapaita sosiaalietuuksia, kuten     vuokra otetaan huomioon menoinaja asumistu-
3758: esimerkiksi lapsilisiä, ei oteta tulona huomioon,    ki tulona.
3759: bruttotulot asumistuen tarpeen mittaajana anta-
3760: 
3761:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
3762: 
3763:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
3764:                                            KK 281/1998 vp                                                3
3765: 
3766: 
3767: 
3768: 
3769:                                        Tili Riksdagens Talman
3770: 
3771:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av behovet av bostadbidrag, vilket har ut-
3772: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          retts i bostadsbidragskommissionens betänkan-
3773: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      de (Kommittebetänkande 1995:1) från år 1995.
3774: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         Om stödet fastställdes på grundval av nettoin-
3775: mål nr 281:                                          komsterna skulle inkomstgränserna i motsvaran-
3776:                                                      de mån vara strängare och bostadsbidragen skul-
3777:          Är det enligt Regeringens och vederbö-      le således inte beviljas till större belopp. Om man
3778:        rande ministeriuros uppfattning familjens     fastställde inkomstgränserna på grundval av net-
3779:        brutto- eller nettoinkomst som skall an-      toinkomsterna skulle man bli tvungen att beakta
3780:        vändas som beräkningsgrund t.ex. i be-        beskattningens verkan som ett genomsnitt, vilket
3781:        handlingen av en bostadsbidragsansö-          skulle leda tili ännu större variation i enskilda fall
3782:        kan?                                          än vad som är fallet när man utgår ifrån bruttoin-
3783:                                                      komsterna.
3784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 spörsmålet nämns ett exempel där en familjs
3785: anföra följande:                                     bruttoinkomster är 7 300 mk i månaden och
3786:                                                      nettoinkomsterna 5 600 mk, dvs. skatternas an-
3787:    Vid beviljandet av bostadsbidrag beräknas, i      del är 23,3 %. 1 exemplet är skattebeloppet något
3788: överensstämmelse med lagen om bostadsbidrag,         lägre än vad en skatt som grundar sig på genom-
3789: självriskandelarna på grundval av hushållets         snittliga avdrag skulle bli. Om man utgick ifrån
3790: sammanräknade bruttoinkomster. De flesta be-         nettoinkomsterna kunde tröskeln för erhållande
3791: hovsprövade förmåner utgår ifrån bruttoin-           av stöd således bli ännu högre än vad den är idag.
3792: komsterna. Bruttoinkomsterna används för att             Orsaken tili att exempelfamiljen inte får bo-
3793: de är lättare tillgängliga än nettoinkomsterna       stadsbidrag för sina boendekostnader på 2 144
3794: och ger en bättre bild av en varaktig inkomstnivå    mk är inte de inkomster som ligger till grund för
3795: och de kan också jämföras med uppgifterna i          beviljandet utan de andra omständigheter som
3796: beskattningen. 1 allmänhet blir ett stöd som fast-   beslutet om bostadsbidrag grundar sig pä. Det
3797: ställts på grundval av bruttoinkomsterna också       framgår inte av exemplet om familjens boende-
3798: av rätt storlek eftersom beskattningens effekter     kostnader isin helhet ryms in i de skäliga boende-
3799: har beaktats redan vid bestämmandet av nivån         kostnader som beaktas vid beviljandet av bo-
3800: för inkomstgränserna.                                stadsbidrag.
3801:    De på bruttoinkomsterna baserade inkomst-             Situationen vid beviljande av utkomststöd är
3802: gränserna för bostadsbidraget och inkomstnivån       givetvis en helt annan. Det är härvid fråga om en
3803: fastställs enligt samma principer i hela landet.     utkomstkälla som kommer i fråga i sista hand
3804: Här finns inga skillnader mellan kommunerna.         och vid fastställande av detta stöd beaktas alla
3805:    Det är således bruttoinkomsterna man utgår        inkomstöverföringar och familjens alla utgifter
3806: ifrån också när det gäller bostadsbidraget. Då       inklusive skattebeloppen. Behovet av stöd be-
3807: samtidigt vissa skattefria socialförmåner, som       döms enligt en kalkyl över skillnaden mellan ut-
3808: t.ex. barnbidragen, inte beaktas som inkomst, ger    gifter och inkomster och i kalkylen beaktas hyran
3809: bruttoinkomsterna en tämligen rättvisande bild       som utgift och bostadsbidraget som inkomst.
3810: 
3811:      Helsingfors den 8 april 1998
3812: 
3813:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
3814:                                              KK 282/1998 vp
3815: 
3816: Kirjallinen kysymys 282
3817: 
3818: 
3819: 
3820: 
3821:                                     Matti Vanhanen /kesk: Lentomelun vaikutuksista alueen asukkaille
3822:                                       ja maanomistajille
3823: 
3824: 
3825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3826: 
3827:     Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliiken-          Ie aiheutuvaa haittaa tai haitasta aiheutuvia kus-
3828: teen aiheuttamaa melua on pyritty lievittämään         tannuksia.
3829: tiheimmin asutuilla alueilla siirtämällä reittejä          Lentoreitin muuttaminen tai lentomäärien
3830: toisten alueiden päälle. Lentoasema sijaitsee          tuntuva lisääminen saattaa johtaa aikaisemmin
3831: Vantaan kaupungin alueella ja lentoaseman si-          rakennuskelpoisen alueen sellaisen Jentomelun
3832: jainti on kaupungissa tiedetty ja koneiden nousut      vaikutusalueeksi, että rakentamista joudutaan
3833: ja laskut ovat kulkeneet kaupungin alueen halki.       alueella rajoittamaan. Tästä voi myös aiheutua
3834: Viime vuosina reittejä on kuitenkin systemaatti-       alueen asukkaille ja maanomistajille sellainen
3835: sesti muutettu siten, että meluvaikutusta on siir-     haitta, jota nykysäännöillä ei kuitenkaan korva-
3836: retty Vantaan alueelta naapurikuntien puolelle.        ta.
3837:  Laskeutuvaa liikennettä on ohjattu aiempaa                Edellä kuvatut haitat ovat sellaisia, että asuk-
3838: enemmän Nurmijärven Palojoen päälle ja nouse-          kaille olisi tarjottava vaikutusmahdollisuus sil-
3839:  vien koneiden reittejä on ohjattu Pohjois-Espoo-      loin, kun merkittäviä muutoksia lentoreiteissä
3840: seen Vihdintien suuntaan. Kolmannen kiitotien          tehdään.
3841:  valmistuminen tulee lisäämäänjuuri näiden kah-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3842:  den alueen päältä kulkevan liikenteen määrää.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3843:     On sinällään ymmärrettävää ja yhteiskunnal-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3844:  lisesti hyväksyttävää, että Jentomelun vaikutuk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3845:  sessa asuvien ihmisten määrä pyritään minimoi-
3846:  maan, mutta haitan siirtäminen suuremman jou-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
3847:  kon päältä pienemmän asukasmäärän riesaksi                   seen asukkaiden oikeusturvan meluhait-
3848:  on valinta, jossa haitan piiriin kuuluviakin olisi           taa aiheuttavien lentoreittien muutoksis-
3849:  kuultava. Lisäksi meluhaitan keskittäminen yh-               ta päätettäessä, estääkseen reittien kes-
3850:  delle alueelle esimerkiksi yöaikaan aiheuttaa me-            kittämisen vain tiettyjen asuinalueiden
3851:  Jun piiriin jääville jatkuvan häiriön, kun haitan            päälle, jolloin liikenteestä aiheutuva me-
3852:  levittäminen laajemmalle alalle pienentäisi yksi-            Juhaitta kasvaa kyseisen alueen kannalta
3853:  löön kohdistuvaa haittaa.                                    kohtuuttomaksi, ja korvatakseen melu-
3854:      Aiemmin lentoreittien sivussa asuvien ei ole             haitan piiriin joutuneille aiheutuvat hai-
3855:  talonsa rakenteita suunniteltaessa tarvinnut ot-             tat esimerkiksi talojen äänieristeiden li-
3856:  taa huomioon ylimääräistä melua. Monet ovat                  säämiseksi sekä turvatakseen rakenta-
3857:  ehkä valinneet asuinpaikkansakin sen mukaan,                 mismahdollisuuksien säilymisen alueella,
3858:  että alue ei kuulu vilkkaimpien lentoreittien pii-           jolle lentoliikenteen meluhaitta siirretään
3859:  riin. Nykyinen järjestelmä ei tiettävästi aseta yh-          muualta?
3860:  teiskunnalle mitään velvoitetta korvata asukkail-
3861: 
3862:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
3863: 
3864:                                          Matti Vanhanen /kesk
3865: 
3866: 
3867: 
3868: 
3869: 280043
3870: 2                                          KK 282/1998 vp
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 
3875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3876: 
3877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mm. alueiden asukasyhdistyksiä niiden tilai-
3878: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuksissa tai järjestämällä niille erityisiä tiedo-
3879: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tustilaisuuksia. Saadut palautteet on pyritty otta-
3880: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           maan huomioon, mikäli se lentoturvallisuuden
3881: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kannalta on ollut mahdollista.
3882: n:o 282:                                                 Vantaan kaupunki on myöntäessään sijoitus-
3883:                                                      paikkaluvan kolmannelle kiitotielle asettanut
3884:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        ehtoja, jotka koskevat lentotoimintaa ennen
3885:        seen asukkaiden oikeusturvan meluhait-        uuden kiitotien käyttöönottoaja myös sen käyt-
3886:        taa aiheuttavien lentoreittien muutoksis-     töönoton jälkeen. Ehdoissa lentotoiminnalle on
3887:        ta päätettäessä, estääkseen reittien kes-     asetettu rajoituksia,joilla pyritään vaikuttamaan
3888:        kittämisen vain tiettyjen asuinalueiden       vähentävästi lentomelun leviämiseen lentoase-
3889:        päälle, jolloin liikenteestä aiheutuva me-    man ympäristössä. Menetelmien suunnittelussa
3890:        luhaitta kasvaa kyseisen alueen kannalta      nämä ehdot on otettu huomioon. Yleisenä peri-
3891:        kohtuuttomaksi, ja korvatakseen melu-         aatteena suunnittelussa on ollut sijoittaa lento-
3892:        haitan piiriin joutuneille aiheutuvat hai-    reitit siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman
3893:        tat esimerkiksi talojen äänieristeiden li-    vähän haittaa ympäristölle. Täysin haitatto-
3894:        säämiseksi sekä turvatakseen rakenta-         maksi lentotoimintaa, niin kuin ei mitään muuta-
3895:        mismahdollisuuksien säilymisen alueella,      kaan liikennemuotoa, ole mahdollista saada.
3896:        jolle lentoliikenteen meluhaitta siirretään   Kysymyksessä ovat aina yhteiskunnalliset
3897:        muualta?                                      kompromissit.
3898:                                                          Lentomelun haitallisten vaikutusten vähentä-
3899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misessä yritetään mm. sijoittaa reititykset siten,
3900: vasti seuraavaa:                                     että ne noudattelevat alueita, joille yhteiskunnan
3901:                                                      toiminnoista muutenkin kohdistuu melua, esi-
3902:     Ilmailulain (28111995) 52 ja 53 § velvoittavat   merkkeinä moottoritiealueet. Lisäksi liikennettä
3903: Ilmailulaitoksen varmistamaan toimenpiteillään       pyritään viemään alueille, joilla asutus on vähäi-
3904: ilmaliikenteen turvallisuuden ja määrittelemään      sintä, ja näin melusta aiheutuva kokonaishaitta
3905: mm. ne lentoliikenteen reitit, joita ilma-alusten    on mahdollisimman pieni. Lentoturvallisuuste-
3906: on käytettävä lentäessään Suomen alueella.           kijät aiheuttavat aina omat rajoituksensa suun-
3907:     Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliiken-        nittelulle ja estävät toimintojen täysin "vapaan"
3908: teen menetelmien ja reittien kehittäminen on jat-    sijoittelun. Tämän asian selventämiseksi on pi-
3909: kuva prosessi. Rakenteilla oleva ns. kolmas kiito-   dettyihin tilaisuuksiin yleisesti liittynyt infor-
3910: tie on välttämätön, jotta lähivuosien lentoliiken-   maation antaminen lentämisen perusperiaatteis-
3911: teen kasvu voidaan käytännössä ottaa vastaan.        ta.
3912: Jo ennen uuden kiitotien käyttöönottoa joudu-            Lentomelun "epätasainen" jakautuminen
3913: taan nykyisiä järjestelyjä nopealla aikataululla     pääkaupunkiseudulla on viime kuukausina ollut
3914: uusimaan. Tämä työ on menossa ja valmistuu           kriittisen keskustelun kohteena. Ilmailulaitos
3915: kuluvan vuoden aikana.                               joutuu noudattamaan voimassa olevaa lainsää-
3916:     Valmistellessaan muutoksia Suomen ilmatilan      däntöä ja lentoasemien lainvoimaisia lupia sekä
3917: käyttöön ja menetelmiin, tässä tapauksessa Hel-      mm. kaavoittajille määrittelemiään melualueita.
3918: sinki-Vantaan lentoaseman toimintaan, Ilmailu-       Se ei voi näistä poikkeavilla käytännäillä päättää
3919: laitos pyytää asiassa lausunnot ko. viranomaisil-    lentomelun jonkinlaisesta muusta tasapuolisesta
3920: ta. Lausuntopyyntöjen lisäksi järjestetään tarvit-   jakamisesta eri kuntien alueille. Kiitoteiden käyt-
3921: taessa yhteistyöneuvotteluja mm. ympäristö- ja       täminen jatkuvasti muuttuvalla "kiertoperiaat-
3922: kaavoitusviranomaisten kanssa. Lentoasema ja         teella" on käytännössä Helsinki-Vantaan lento-
3923: Ilmailulaitoksen lennonvarmistusosasto ovat ak-      asemalla mahdotonta.
3924: tiivisesti pyrkineet informoimaan muutoksista            Lentoliikennettä ja sen reitityksiä kehittäes-
3925:                                          KK 282/1998 vp                                             3
3926: 
3927: sään Ilmailulaitos tekee mahdollisuuksien mu-      Ilmailun näkökulmasta katsottuna kaavoittajien
3928: kaan kompromisseja turvallisuuden, ympäris-        ja rakennuslupia myöntävien viranomaisten tuli-
3929: tön, taloudellisuuden ja joustavuuden suhteen.     si ottaa olemassa olevat meluselvitykset ja ra-
3930: Ilmailulaitoksen lähtökohtana suunnittelussa ja    jaukset vielä nykyistä terävämmin huomioon ja
3931: toiminnassa on, että turvallisuus on tärkeintä     kaavoittaa uusia asuinalueita sellaisille alueille,
3932: eikä sen suhteen tehdä tietoisia kompromisseja,    joissa meluongelmaa ei esiinny. Lähes kaikki ny-
3933: ympäristökysymykset tulevat toisena ja vasta       kyiset meluhaittaa kokevat alueet on valitetta-
3934: kolmantena tulee lentoliikenteen taloudellisuus.   vasti kaavoitettu ja rakennettu lentoasemien ra-
3935:    Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen meluongel-     kentamisen jälkeen. Suomen oloissa päälento-
3936: mat ovat Suomessa kansainvälisen mittapuun         aseman siirtäminen on taloudellisesti mahdoton-
3937: mukaan vähäisiä ja hyvää on, että ne ovat lähin-   ta.
3938: nä kalustokehityksen myötä vielä vähenemässä.
3939: 
3940:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
3941: 
3942:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
3943: 4                                           KK 282/1998 vp
3944: 
3945: 
3946: 
3947: 
3948:                                         Tili Riksdagens Talman
3949: 
3950:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eftersträvat att gå ut med information om änd-
3951: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ringarna bl.a. till områdenas invånarföreningar
3952: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vid deras evenemang eller genom att arrangera
3953: dagsman Matti Vanhanen undertecknade spörs-           särskilda informationsmöten för dessa. Luft-
3954: mål nr 282:                                           fartsverket har strävat efter att tillvarata respon-
3955:                                                       sen ifall det varit möjligt ur flygsäkerhetens syn-
3956:           Vad ämnar Regeringen göra för att           vinkel.
3957:        trygga medborgarnas rättsskydd vid be-            Vanda stad har vid beviljandet av tillstånd att
3958:        slut om omläggningar av flygrutter, vilket     använda mark för en tredje start- och landnings-
3959:        förorsakar bullerolägenheter, för att hin-     bana uppställt villkor som rör flygverksamheten
3960:        dra koncentrationen av rutterna till några     såväl innan den nya start- och landningsbanan
3961:        få bostadsområden, varvid olägenheter-         tas i bruk som efter detta. 1 villkoren ingår be-
3962:        na av trafikbullret ökar oskäligt på ifrå-     gränsningar för flygverksamheten i syfte att med-
3963:        gavarande område, och för att gottgöra         verka till en minskning av flygbullrets spridning i
3964:        dem som blir lidande av bullerolägen-          miljön kring flygstationsområdet. 1 planeringen
3965:        heterna, t.ex. genom en ökning av husens       av förfaranden har dessa villkor tagits i beaktan-
3966:        ljudisolering, samt för att trygga möjlig-     de. En allmän princip i planeringen har varit att
3967:        heterna att bygga på område, till vilken       planera flygrutterna på ett sätt som förorsakar
3968:        flygtrafikens bullerolägenheter överflyt-      minsta möjliga olägenhet för miljön. Det är dock
3969:        tas annorstädes ifrån?                         inte möjligt att göra flygverksamheten helt pro-
3970:                                                       blemfri lika lite som det är möjligt beträffande
3971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         andra trafikformer. Det är alltid fråga om sam-
3972: anföra följande:                                      hälleliga kompromisser.
3973:                                                          För att minska flygbullrets negativa effekter
3974:    52 och 53 § luftfartslagen (281/1995) förplikti-   planeras bl.a. ruttläggningen så att den gäller
3975: gar Luftfartsverket att vidta de åtgärder som         områden som även i övrigt är utsatta för buller
3976: krävs för att trygga flygsäkerheten och att fast-     p.g.a. samhällelig verksamhet, t.ex. motorvägs-
3977: ställa bl.a. de flygtrafikrutter som luftfartygen     områdena. Därtill eftersträvas en ruttläggning av
3978: skall använda på finskt område.                       trafiken till glest befolkade områden, och på så
3979:    Utvecklandet av flygtrafikens metoder och          sätt är bullrets totala olägenheter så små som
3980: rutter vid Helsingfors-Vanda flygstation är en        möjligt. Flygsäkerhetsfaktorerna sätter alltid
3981: kontinuerlig process. En s.k. tredje start- och       egna gränser för planeringen och hindrar en "fri"
3982: landningsbana är under byggnad. Denna är nöd-         disponering av funktionerna. För att klargöra
3983: vändig för att de närmaste årens trafiktillväxt i     detta har det i de möten som hållits ingått infor-
3984: praktiken skall kunna emotses. Redan innan            mation om flygningens grundprinciper.
3985: ibruktagandet av den nya start- och landningsba-         Flygbullrets "ojämna" fördelning i huvud-
3986: nan måste de nuvarande arrangemangen i bråd-          stadsregionen de senaste månaderna har varit
3987: skande ordning förnyas. Detta arbete pågår och        föremål för kritisk diskussion. Luftfartsverket
3988: blir fårdigt under årets lopp.                        måste följa ikraftvarande lagstiftning och flyg-
3989:    Vid beredningen av ändringar i utnyttjandet        stationernas lagakraftvunna tillstånd samt bl.a.
3990: av finskt luftterritorium och i förfarandena, i       hålla sig till de bullerområden som Luftfartsver-
3991: detta fall beträffande verksamheten vid Helsing-      ket definierat för planläggarna. Luftfartsverket
3992: fors-Vanda flygstation, har Luftfartsverket be-       kan inte på ett sätt som avviker från detta besluta
3993: gärt utlåtanden från behöriga myndigheter. För-       om något slags rättvis fördelning av flygbullret
3994: utom begäran om utlåtanden ordnas vid behov           över flera kommuners område. Att använda
3995: samarbetsförhandlingar med bl.a. miljö- och           start- och landningsbanorna enligt en ständigt
3996: planläggningsmyndigheterna. Flygstationen och         "roterande princip" är i praktiken omöjligt på
3997: Luftfartsverkets trafiktjänstavdelning har aktivt     Helsingfors-Vanda flygstation.
3998:                                              KK 282/1998 vp                                           5
3999: 
4000:    Vid utvecklandet av sin flygtrafik och sin rutt-    takt med materielens utveckling. Sett ur luftfar-
4001: läggning är Luftfartsverket inom ramen för det         tens synvinkel borde planläggarna och de myn-
4002: möjliga berett tili kompromisser om säkerheten,        digheter som beviljar byggnadslov allt mer beak-
4003: miljön, lönsamheten och flexibiliteten. Utgångs-       ta de bullerutredningar och begränsningar som
4004: punkten för Luftfartsverkets verksamhet är att         finns och planera nya bostadsområden på sådana
4005: säkerheten är det viktigaste, och att det inte går     områden, där bullerproblem inte förekommer.
4006: att medvetet kompromissa i det avseendet. På           Nästan alla områden som berörs av buller är
4007: andra plats kommer miljön och först på tredje          dessvärre planlagda och bebyggda efter det att
4008: plats kommer flygtrafikens lönsamhet.                  flygstationen färdigställts. 1 finländska förhål-
4009:    Tili syvende och sist är flygtrafikens bullerpro-   landen är en flyttning av huvudflygstationen en
4010: blem i Finland små i internationelljämförelse. En      ekonomisk omöjlighet.
4011: god sak är att bullerproblemen även minskar i
4012: 
4013:      Helsingfors den 14 april 1998
4014: 
4015:                                                                           Trafikminister Matti Aura
4016:                                              KK 283/1998 vp
4017: 
4018: Kirjallinen kysymys 283
4019: 
4020: 
4021: 
4022: 
4023:                                     Anu Vehviläinen lkesk: Julkisin varoin tuettujen harjoittelupaikko-
4024:                                        jen seurannasta
4025: 
4026: 
4027:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4028: 
4029:    Aika ajoin nouseejulkisuuteen syytöksiä siitä,       tallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik
4030: että työnantajat käyttäisivät hyväkseen mm. ve-         Lundh on väittänyt, että myös työvoimapoliitti-
4031: rovaroista maksettavia koulutus- ja harjoittelu-        sia koulutustukia käytettäisiin väärin.
4032: paikkatukia. Esimerkiksi opiskelijat ovat esittä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4033: neet syytöksiä, että työnantajat ja erityisesti kun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4034: tien ja valtion laitokset ottaisivat harjoittelijoik-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4035: seen vain suurimman määrän tukirahaa muka-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4036: naan tuovia opiskelijoita. Harjoittelujakson lo-
4037: puttua opiskelijat ovat saaneet etsiä töitä muual-                Onko Hallitus tietoinen syytöksistä,
4038: ta, sillä harjoittelupaikkaan on otettu mieluum-               joiden mukaan koulutus- ja harjoittelu-
4039: min uusi harjoittelija kuin palkattu vanha har-                paikkatukia käytettäisiin väärin, ja
4040: joittelija vakinaiseksi.                                          miten Hallitus aikoo parantaa näiden
4041:     Myös ammattiliitot ovat esittäneet vastaavan-              tukien seurantaa sekä ehkäistä mahdolli-
4042: laisia väitteitä kuin opiskelijat. Esimerkiksi Me-             sia väärinkäytöksiä?
4043: 
4044:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4045: 
4046:                                           Anu Vehviläinen /kesk
4047: 
4048: 
4049: 
4050: 
4051:  280043
4052: 2                                        KK 283/1998 vp
4053: 
4054: 
4055: 
4056: 
4057:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
4058: 
4059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     oppisopimuskoulutuksessa aloittavien määrät
4060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kasvavat. Tämä merkitsee työpaikoilla tapahtu-
4061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    van opiskelun merkittävää laajentumista.
4062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         Tähän liittyen työmarkkinoiden keskusjärjes-
4063: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      töt antoivat tammikuussa suosituksen sopimus-
4064: n:o 283:                                           pohjaisista järjestelyistä, joilla edistetään nuor-
4065:                                                    ten työssäoppimista, työharjoittelua ja työpai-
4066:           Onko Hallitus tietoinen syytöksistä,     koilla tapahtuvaa koulutusta. Suosituksena pyri-
4067:        joiden mukaan koulutus- ja harjoittelu-     tään paitsi sopimusaloittain luomaan työssäop-
4068:        paikkatukia käytettäisiin väärin, ja        pimisen ja työharjoittelun toteuttamista edistä-
4069:           miten Hallitus aikoo parantaa näiden     vät sopimusmääräykset myös ehkäisemään risti-
4070:        tukien seurantaa sekä ehkäistä mahdolli-    riitatilanteiden syntyminen turvaamalla työnte-
4071:        sia väärinkäytöksiä?                        kijöiden asema.
4072:                                                        Valtio ja työmarkkinoiden keskusjärjestöt an-
4073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toivat niin ikään tammikuussa nuorten työssäop-
4074: vasti seuraavaa:                                   pimisen edistämistä koskevan suosituksen, jossa
4075:                                                    mm. korostetaan yhteistyötä työssäoppimisen
4076:    Koulutuksen työelämävastaavuuden paran-         laajentamisen toteuttamisessa ja sovitaan yhteis-
4077: taminen on ammatillisen koulutuksen kehittämi-     työstä jatkotoimien osalta.
4078: sen painopiste. Tähän pyritään mm. lisäämällä          Työssäoppimisen ja harjoittelun toteutumisen
4079: oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä koulutuk-   seurantaa tullaan erityisesti ammatillisiin perus-
4080: sen toteuttamisessa.                               tutkintoihin sisällytettävän työssäoppimisen laa-
4081:    Lähes kaikkiin yliopisto- ja ammattikorkea-     jenemisen vuoksi tehostamaan ja pelisääntöjä
4082: kouluopintoihin sisältyy nykyisin vähintään 20     tarvittaessa tarkentamaan. Lisäksi tullaan selvit-
4083: opintoviikon työharjoittelujakso.                  tämään työssäoppimisen kustannuksia ja rahoi-
4084:    Ammatillisiin perustutkintoihin ollaan lähi-    tusmalleja - mm. harjoittelumäärärahan tar-
4085: vuosina vastaavasti sisällyttämässä vähintään      peellisuutta.
4086: puolen vuoden työssäoppimisen jaksot. Myös
4087: 
4088:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
4089: 
4090:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4091:                                             KK 283/1998 vp                                             3
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:                                          Tili Riksdagens Talman
4097: 
4098:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 samband med detta avgav arbetsmarkna-
4099: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            dens centralorganisationer i januari en rekom-
4100: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mendation om avtalsbaserade arrangemang som
4101: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-           främjar de ungas inlärning i arbete, arbetspraktik
4102: mål nr 283:                                            och utbildning på arbetsplatserna. Det är me-
4103:                                                        ningen att rekommendationen förutom att av-
4104:           Är Regeringen medveten om de ankla-          talsområdesvis skapa avtalsbestämmelser som
4105:        gelser som påstår att utbildningsstöd och       främjar inlärning i arbete och arbetspraktik, ge-
4106:        praktikplatsstöd missbrukas, och                nom att trygga arbetstagarnas ställning också
4107:           hur ämnar Regeringen förbättra kon-          skall förebygga uppkomsten av konfliktsituatio-
4108:        trollen av dessa stöd samt hindra eventu-       ner.
4109:        ellt missbruk?                                     Staten och arbetsmarknadens centralorgani-
4110:                                                        sationer avgav likaså i januari en rekommenda-
4111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tion om främjande av de ungas inlärning i arbete.
4112: anföra följande:                                       1 rekommendationen betonas bl.a. samarbete i
4113:                                                        genomförandet av utvidgad inlärning i arbete
4114:    Utvecklingen av yrkesutbildningen fokuserar         och avtalas om samarbete i fråga om ytterligare
4115: på att utbildningen bättre skall motsvara arbets-      åtgärder.
4116: Iivet. Denna ambition försöker man nå bl.a. ge-           Uppföljningen av hur inlärning i arbetet och
4117: nom att öka samarbetet mellan läroinrättningar-        arbetspraktik genomförs kommer särskilt på
4118: na och arbetslivet när utbildningen genomförs.         grund av den utvidgade inlärning i arbete som
4119:    1 nästan alla universitets- och yrkeshögskole-      kommer att ingå i de yrkesinriktade grundexa-
4120: studier ingår numera en period på minst 20 stu-        mina att effektiveras och spelreglerna vid behov
4121: dieveckor arbetspraktik.                               att preciseras. Vidare kommer kostnaderna för
4122:    De yrkesinriktade grundexamina kommer de            inlärning i arbete och olika finansieringsmöjlig-
4123: närmaste åren på motsvarande sätt att inkludera        heter - bl.a. nödvändigheten av praktikanslag
4124: en period på minst ett halvt års inlärning i arbete.   att utredas.
4125: Även antalet studerande som börjar i läroavtals-
4126: utbildning ökar. Detta innebär en betydande ök-
4127: ning av studier på arbetsplatserna.
4128: 
4129:      Helsingforsden 14 april1998
4130: 
4131:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4132:                                            KK 284/1998 vp
4133: 
4134: Kirjallinen kysymys 284
4135: 
4136: 
4137: 
4138: 
4139:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Yliopistojen perusrahoituksen turvaami-
4140:                                      sesta
4141: 
4142: 
4143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4144: 
4145:     Hallituksen tekemän periaatepäätöksen mu-        lijoille mahdollisimman laadukasta ja korkeata-
4146: kaisesti valtionyhtiöiden myynnistä saatuja tulo-    soista opetusta.
4147: ja ohjataan tieteen ja teknologian käyttöön niin,        Hallitus on asettanut koulutuspolitiikalle ta-
4148: että valtion tutkimus- ja tuotekehitysvarojen        voitteet,joiden mukaisesti 60 prosenttia kustakin
4149: taso on vuonna 1999 1,5 miljardia markkaa kor-       ikäluokasta saisi korkeakoulutasoisen koulutuk-
4150: keampi kuin vuonna 1996. Valtaosa rahasta on         sen joko tiede- tai ammattikorkeakouluissa. Esi-
4151: tarkoitus kohdentaa teknologian kehittämisen         merkiksi yliopistojen sisäänottomääriä on kas-
4152: tukemiseen, ja varsinainen tieteen osuuskin          vatettu koko 1990-luvun ajan. Samalla yliopisto-
4153: suunnataan lähinnä hankerahoitukseen. Lisära-        jen perusrahoitus on kuitenkin vähentynyt. Tä-
4154: hoituserät kohdistetaan näin ollen yliopistojen      män päivän yliopisto-opiskelijat joutuvat kou-
4155: perustoiminnoista irrallisiin projekteihin - ei      luttautumaan yhä enemmän kirjateottien varas-
4156:  maisterin tutkintoihin johtavaan koulutukseen       sa, kun laitokset ovat olleet pakotettuja supista-
4157:  vaan jatkokoulutukseen ja soveltavaan tutki-        maan luentotarjontaansa. Opiskelijakirjastojen
4158:  mukseen.                                            pienentyneiden resurssien vuoksi tenttikirjojen-
4159:     Samaan aikaan, kun yliopistot ovat saaneet       kaan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Eli yhä
4160:  lisärahoitusta uusiin hankkeisiin, on niiden pe-    suurempi määrä opiskelijoita suorittaa perustut-
4161:  rusrahoitus pienentynyt. Esimerkiksi Helsingin      kintoaan yliopistoissa, joissa on entistä vähem-
4162:  yliopistossa kokonaisrahoitus kasvoi vuosien        män opetusta ja entistä vähemmän kirjoja käy-
4163:  1992-1997 aikana 13 prosentilla, mutta varsi-       tössä.
4164:  nainen perusrahoitus väheni 16 prosentilla. Yli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4165:  opistojen tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4166:  tuottaa perustutkimukseen pohjautuvaa tietoa,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4167:  mikä on myös kaiken soveltavan tutkimuksen ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4168:  tuotekehityksen perustana. Jotta yliopistot voi-
4169:  vat olla tukemassa innovaatioita ja niiden kautta             Miten Hallitus aikoo turvata yliopisto-
4170:  maan taloudellista kasvua, on niiden pystyttävä            jen perustutkimuksen ja opetuksen rahoi-
4171:  huolehtimaan myös perustutkimuksestaan sekä                tuksen?
4172:  tarjoamaan perustutkintoja suorittaville opiske-
4173: 
4174:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4175: 
4176:                                         Anu Vehviläinen /kesk
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181:  280043
4182: 2                                          KK 284/1998 vp
4183: 
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4188: 
4189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nousun vuoksi. Muutamilla yliopistoilla on myös
4190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         edelleen vaikeuksia tasapainottaa toimintaansa
4191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuosikymmenen alkupuolella tehtyjen leikkaus-
4192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         ten johdosta, mikäli tällöin ei riittävän nopeasti
4193: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ryhdytty toimenpiteisiin.
4194: n:o 284:                                                  Useat yliopistot pyrkivät saamaan toiminta-
4195:                                                       menobudjetista mahdollisimman runsaasti han-
4196:           Miten Hallitus aikoo turvata yliopisto-     kerahoitusta ja esitykset uusiksi hankkeiksi ovat
4197:        jen perustutkimuksen ja opetuksen rahoi-       vuosittain useita satoja miljoonia markkoja,
4198:        tuksen?                                        vaikka hankkeet yleensä edellyttävät jossain
4199:                                                       määrin myös perusvoima varoja. Yliopistot ovat
4200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhä enenevässä määrin hankkineet eri projektei-
4201: vasti seuraavaa:                                      hin kohdennettua valtion budjetin ulkopuolista
4202:                                                       rahoitusta. Sen osuus vuonna 1997 yliopistojen
4203:    Valtiontalouden säästötoimien seurauksena          kokonaisrahoituksesta oli jo lähes kolmannes.
4204: yliopistojen toimintamenoja supistettiin vuosina          Opetusministeriön ja yliopistojen välisessä
4205: 1993-1994 kaikkiaan 800 milj. mk eli 16 %.            ohjauksessa on siirrytty vuodesta 1998 alkaen
4206: Tämän jälkeen yliopistobudjetti on pysynyt va-        kolmivuotiseen tulossopimuskäytäntöön, jolla
4207: kaana siten, että korkeakoulujen kehittämislain       myös pyritään lisäämään yliopistojen mahdolli-
4208: 3 §:n turvaama taso on saatu säilytetyksi. Yliopis-   suuksia ennakoida määrärahakehitystä ja siten
4209: tojen rahoitus on myös parantunut tutkimuksen         suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti. Opetusmi-
4210: lisärahoitusohjelman perusteella.                     nisteriö edelleen kehittää rahoitusjärjestelmää
4211:    Tulosohjaukseen perustuva päätösvallan de-         vuoden 1998 aikana yliopistojen kanssa yhteises-
4212: legointi on antanut yliopistoille mahdollisuuden      sä projektissa, lisäksi yliopistojen tutkimusedel-
4213: määrärahojensa kohdentamiseen. Vain osa toi-          lytysten turvaamista selvitetään opetusministe-
4214: mintamenoista, 5-7%, on osoitettu määriteltyi-        riön asettamassa työryhmässä.
4215: hin hankkeisiin, kuten tutkimuksen lisärahoitus-          Opetusministeriö on korostanut yliopistojen
4216: ohjelmaan tai hallituksen tietostrategiaohjel-        perustutkimuksen ja yliopistoissa annettavan
4217: maan. Useilla yliopistoilla on kuitenkin ongel-        opetuksen korkean laadun merkitystä mm. koh-
4218: mia toimintojensa järjestämisessä, vaikka mää-         dentamalla yliopistoille tuloksellisuusrahaa tut-
4219: rärahakehys kokonaisuutena onkin vakautunut.           kimuksen ja opetuksen huippuyksiköiden perus-
4220: Toimintamenoista valtaosa on sidottu palkka-           teella. Opetusministeriö on myös pitänyt yliopis-
4221: menoihin. Lisäksi merkittäviä menoeriä ovat ti-        tojen rahoituksessa lähtökohtana sitä, että yli-
4222: lakustannukset,jotka ovat viime vuosina kasva-         opistojen toimintamenokehys pysyisi vakaana ja
4223: neet opiskelijalisäysten, lisääntyvien tutkimus-       että erityisesti perusrahoituksen taso turvataan.
4224: hankkeiden, rakentamisen ja vuokrakulujen
4225: 
4226:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
4227: 
4228:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4229:                                             KK 284/1998 vp                                              3
4230: 
4231: 
4232: 
4233: 
4234:                                          Tili Riksdagens Talman
4235: 
4236:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            jämt svårigheter att balansera sin verksamhet på
4237: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            grund av nedskärningarna under förra hälften av
4238: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        decenniet, om de inte då tillräckligt snabbt vidtog
4239: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-           åtgärder.
4240: mål nr 284:                                                Flera universitet försöker få så mycket pro-
4241:                                                        jektfinansiering som möjligt i sin omkost-
4242:           Hur avser Regeringen trygga finansie-        nadsbudget och framställningarna om nya pro-
4243:        ringen av grundforskningen och under-           jekt utgör årligen flera hundra miljoner mark,
4244:        visningen i universiteten?                      även om projekten vanligen i någon mån kräver
4245:                                                        också grundläggande resurser. Universiteten har
4246:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i allt högre grad skaffat finansiering som utanför
4247: anföra följande:                                       statsbudgeten inriktats mot olika projekt. Denna
4248:                                                        finansiering var 1997 inemot en tredjedel av uni-
4249:    Som en följd av sparåtgärderna i statsekono-        versitetens totala finansiering.
4250: min skars universitetens omkostnader åren                  1 styrningen mellan undervisningsministeriet
4251: 1993-94 ned med totalt 800 milj. mk, dvs. 16 %.        och universiteten har man sedan i år 1998 över-
4252: Efter detta har universitetsbudgeten varit stabil      gått tili ett system med treåriga resultatavtal.
4253: så att man har kunnat hålla den nivå som 3 § i         Genom detta vill man också öka universitetens
4254: lagen om utveckling av högskoleväsendet skall          möjligheter att föregripa anslagsutvecklingen för
4255: garantera. Finansieringen av universiteten har         att på det sättet kunna planera sin verksamhet på
4256: också förbättrats tack vare programmet för ökad        sikt. Undervisningsministeriet utvecklar alltjämt
4257: forskningsfinansiering.                                under 1998 finansieringssystemet i ett gemen-
4258:    Den delegerade beslutanderätten, som grun-          samt projekt tillsammans med universiteten. Vi-
4259: dar sig på resultatstyrningen, har gett universite-    dare utreds garantin för universitetens forsk-
4260: ten möjlighet att själva fördela sin anslag. Bara en   ningsvillkor i en arbetsgrupp som tillsatts avun-
4261: del av omkostnaderna, 5-7 procent är anvisade          dervisningsministeriet.
4262: för bestämda projekt, såsom programmet för                 Undervisningsministeriet har understrukit be-
4263: ökad forskningsfinansiering eller regeringens          tydelsen av en hög nivå på universitetens grund-
4264: kunskapsstrategiska program. De flesta universi-       forskning och på undervisningen i universiteten
4265: tet har likväl problem med att ordna sina funktio-     bl.a. genom att tilldela universiteten resultat-
4266: ner, även om anslagsramen som helhet taget har         pengar på basis av spetsenheterna för forskning
4267: stabiliserats. Största delen av omkostnaderna är       och undervisning. Undervisningsministeriet har
4268: bunden tili löneutgifter. Andra betydande ut-          också ansett att man i finansieringen av universi-
4269: giftsposter är lokalkostnaderna, som de senaste        teten bör utgå från att en stabil omkostnadsram
4270: åren har vuxit på grund av fler studerande, fler       bevaras och att särskilt nivån på basfinansie-
4271: forskningsprojekt och ökade byggnads- och hy-          ringen tryggas.
4272:  reskostnader. Vissa universitet har dessutom allt-
4273: 
4274:      Helsingforsden 14 aprill998
4275: 
4276:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4277:                                                KK 285/1998 vp
4278: 
4279: Kirjallinen kysymys 285
4280: 
4281: 
4282: 
4283: 
4284:                                       Pentti Tiusanen /vas: Sairaanhoitopiirien säästöpäätösten vaiku-
4285:                                          tuksista terveyden- ja sairaanhoidon tasoon
4286: 
4287: 
4288:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
4289: 
4290:     Sairaanhoitopiirien säästöpäätökset ovat joh-            Nykyinen valtio-kunta-suhde ohjaa valtion-
4291: taneet eri puolilla Suomea sairaanhoidon tason            apujen sisäisen jaon kuntien toimesta suoritetta-
4292: laskuun. Kirurgisessa sairaanhoidossa leikkaus-           vaksi. Samalla kaikkinainen puuttuminen kun-
4293: jonot pitenevät ja leikkausjonoon pääseminen on           tien toimintaan on valtiovallan taholta koettu
4294: aikaisemmasta vaikeutunut. Potilaalle ilmoite-            ongelmaksi. Kuitenkin voimassa oleva laki vel-
4295: taan jonoon pääsemisen esteeksi esimerkiksi hä-           voittaa valtionhallintoa seuraamaan ja tarvitta-
4296: nen ikänsä tai yleiskuntonsa heikkous. Kuiten-            essa puuttumaan terveydenhoidon ja sairaanhoi-
4297: kin yksityispotilaana tai yksityissairaalassa             don laiminlyönteihin. Esimerkkeinä näistä vaik-
4298: asianomainen potilas otetaan hoitoon ja hänet             kapa Lappeenrannassa, Etelä-Karjalan keskus-
4299:  leikataan. Menettelyyn liittyvään potilaan oi-           sairaalassa toteutettu lapsipotilaiden sijoittami-
4300:  keuksien loukkaamiseen on mm. eduskunnan                 nen aikuisosastolle ja Kotkan kaupungin suorit-
4301:  apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kiin-          tama avoterveydenhoidon ajanvarauslääkäri-
4302:  nittänyt huomiota.                                       vastaanoton lopettaminen vuoden 1998 aikana
4303:       Henkilöstö työskentelee sairaaloiden osas-          yhteensä 7-8 viikon ajaksi.
4304:  toilla lisääntyneen kiireen ja työpaineen alaisena.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4305:  Osastoja suljetaan säästösyistä, sijaisia ei palkata     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4306:  ja potilaiden siirto yliopistollisista sairaaloista ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4307:  keskussairaaloista jatkohoitopaikkaan on kii-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4308:  rehditty äärimmilleen. Ylipaikoille sijoitetut po-
4309:  tilaat, liian aikaisin kotiutetut tai muuhun hoito-                Onko Hallitus valmis ohjaamaan koh-
4310:   paikkaan siirretyt leikkauspotilaat maksavat ta-               distettua rahoitusta kunnille ja tätä kaut-
4311:   voitellut säästöt puutteellisena hoitona.                      ta sairaanhoitopiireille estämään tervey-
4312:       Samaan aikaan eri puolilla maata on karsittu               denhoidon ja sairaanhoidon kriisin jat-
4313:   avoterveydenhoidon resursseja. Lopputuloksek-                  kuminen,jonka kansalaiset kokevat mm.
4314:   si poukkoilevasta "säästämisestä", henkilöstön                 terveydenhoidon ja sairaanhoidon tason
4315:   ylikuormituksesta ja potilaiden saaman hoidon                  laskunaja palvelujen saamisen vaikeutu-
4316:   ja hoivanlaadun heikkenemisestä ovat kasvaneet                 misena entisestään?
4317:   kulut ja yhteiskunnalliset kustannukset. Näin ta-
4318:   voiteltu "säästö" kääntyy lopulta lisämenoiksi.
4319:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4320: 
4321:                                              Pentti Tiusanen /vas
4322: 
4323: 
4324: 
4325: 
4326:  280043
4327: 2                                          KK 285/1998 vp
4328: 
4329: 
4330: 
4331: 
4332:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4333: 
4334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
4335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mukaisesti. Terveyskeskuksen potilaalla on poti-
4336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukai-
4337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     sesti oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon
4338: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sekä siihen liittyvään kohteluun käytettävissä
4339: 285:                                                 olevien voimavarojen puitteissa. Lain mukaan,
4340:                                                      mikäli henkilölle ei voida heti antaa terveyden-
4341:           Onko Hallitus valmis ohjaamaan koh-        huollon ammattihenkilön tarpeelliseksi katso-
4342:        distettua rahoitusta kunnille ja tätä kaut-   maa hoitoa, hänet on terveydentilasta riippuen
4343:        ta sairaanhoitopiireille estämään tervey-     joko ohjattava odottamaan hoitoon pääsyä tai
4344:        denhoidon ja sairaanhoidon kriisin jat-       ohjattava taikka toimitettava hoitoon muualle,
4345:        kuminen, jonka kansalaiset kokevat mm.        jossa hoitoa voidaan antaa. Jos hänjoutuu odot-
4346:        terveydenhoidon ja sairaanhoidon tason        tamaan hoitoonpääsyä, hänelle on ilmoitettava
4347:        laskunaja palvelujen saamisen vaikeutu-       viivytyksen syy ja sen arvioitu kesto. Jos kunta ei
4348:        misena entisestään?                           järjestä asukkailleen palveluja siten, että välttä-
4349:                                                      mättömät peruspalvelut vastaavat maassa ylei-
4350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti hyväksyttyä tasoa, sosiaali- ja terveysminis-
4351: vasti seuraavaa:                                     teriö voi saattaa kunnan palvelujärjestelmän
4352:                                                      asianmukaisuuden perusturvalautakunnan ar-
4353:    Kunnilla ja kuntayhtymillä on lainsäädännön       vioitavaksi. Tarvittaessa tämä voi antaa kunnalle
4354: mukaan velvollisuus järjestää terveydenhuollon       suosituksen siitä, miten ja missä ajassa puutteet
4355: palvelut asukkailleen palvelutarpeeseen perus-       tulee korjata. Lääninhallitusten velvollisuus on
4356: tuen. Kunnan palvelujen järjestäruisvelvollisuu-     alueellaan seurata sitä, että kunnat huolehtivat
4357: desta on säädetty kansanterveyslaissa ja erikois-    velvoitteistaan.
4358: sairaanhoitolaissa.                                      Terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimi-
4359:    Kuntien säästötoimet eivät vapauta kuntia,        vuutta on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön
4360: kuntayhtymiä tai sairaanhoitopiirejä niistä vel-      asettaman kehittämisprojektin selvitysmiesra-
4361: vollisuuksista ja vastuista, mitkä niillä on voi-    porteissa (STM työryhmämuistiot 1998:1 ja
4362: massa olevan lainsäädännön sekä sen nojalla an-       1998:2). Yhtenä toimenpide-ehdotuksena jäl-
4363: nettujen määräysten ja ohjeiden perusteella toi-      kimmäisessä raportissa todetaan valtionosuuk-
4364: mintaa järjestettäessä. Mikäli säästötoimista         sien määräytymisperusteiden tarkistaminen vas-
4365: johtuen ylläpidettävien toimintojen järjestämi-       taamaan paremmin kuntien palvelutarvetta.
4366: sessä ilmenee laiminlyöntejä tai puutteita, vastuu    Muistiot sisältävät suuren joukon muitakin eh-
4367: niistä määräytyy kansanterveyslain, erikoissai-       dotuksia, joita arvioidaan tämän kevään kulues-
4368: raanhoitolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon      sa kehittämisprojektin johtoryhmässä.
4369: 
4370:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
4371: 
4372:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4373:                                             KK 285/1998 vp                                               3
4374: 
4375: 
4376: 
4377: 
4378:                                         Tili Riksdagens Talman
4379: 
4380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vården. Enligt lagen om patientens ställning och
4381: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           rättigheter har den som är patient på en hälso-
4382: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vårdscentral rätt tili god hälso- och sjukvård och
4383: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          bemötande i samband därmed inom gränserna
4384: mål nr 285:                                           för de resurser som står tili förfogande. 1 lagen
4385:                                                       sägs att om någon inte genast kan ges sådan vård
4386:           Är Regeringen viliig att styra riktad       som en yrkesutbildad person inom hälso- och
4387:        finansiering tili kommunerna och därige-       sjukvården anser nödvändig, skall han beroende
4388:        nom tili sjukvårdsdistrikten för att för-      på hälsotiliståndet antingen hänvisas att vänta på
4389:        hindra att krisen inom hälso- och sjukvår-     vård eller hänvisas tili eller sändas för att få vård
4390:        den fortgår, viiken medborgarna upple-         någon annanstans där sådan vård kan ges. Om
4391:        ver bl.a. som en sänkning av nivån på          han blir tvungen att vänta på vård, skall han
4392:        hälso- och sjukvården och allt större svå-     underrättas om orsaken tili dröjsmå1et och den
4393:        righeter att få service?                       beräknade väntetiden. Om kommunen inte ord-
4394:                                                       nar service för sina invånare så att den nödvändi-
4395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ga basservicen motsvarar allmänt godkänd nivå i
4396: anföra följande:                                      Finland, kan social- och hälsovårdsministeriet
4397:                                                       Iåta grundskyddsnämnden pröva servicesyste-
4398:    Enligt lagstiftningen har kommunerna och           mets ändamålsen1ighet. Vid behov kan nämnden
4399: samkommunerna skyldighet att ordna hälso- och         ge kommunen rekommendationer om hur och
4400: sjukvårdstjänster för sina invånare utgående från     inom viiken tid bristerna i servicesystemet skall
4401: behovet av tjänster. Bestämmelser om kommu-           korrigeras. Länsstyrelsen skall inom sitt område
4402: nens skyldighet att ordna dessa tjänster finns i      övervaka att kommunerna uppfyller sina förplik-
4403: folkhä1solagen och Iagen om specialiserad sjuk-       telser.
4404: vård.                                                     Frågan om hur hälso- och sjukvårdens service-
4405:    Kommunernas sparåtgärder befriar inte kom-         system fungerar har behandlats i utredningsman-
4406: munerna, samkommunerna eller sjukvårdsdi-             narapporter som avgetts av ett utvecklingspro-
4407: strikten från de skyldigheter och det ansvar som      jekt som social- och hä1sovårdsministeriet har
4408: de enligt gällande lagstiftning och de föreskrifter   tillsatt   (SHM:s       arbetsgruppspromemorior
4409: och anvisningar som har meddelats med stöd av         1998:1 och 1998:2). 1 den sistnämnda rapporten
4410: den har när det gäller att ordna denna verksam-       nämns som ett åtgärdsförs1ag att grunderna för
4411: het. Om försummelser eller brister på grund av        bestämmande av statsandelar ses över så att de
4412: sparåtgärderna konstateras i ordnandet av de          bättre motsvarar servicebehovet i kommunerna.
4413: funktioner som skall upprätthållas, bestäms an-       Promemoriorna innehåller också en stor mängd
4414: svaret för dem i enlighet med fo1khälsolagen,         andra förs1ag, som kommer att behand1as i ut-
4415: Iagen om specialiserad sjukvård och lagen om          vecklingsprojektets ledningsgrupp under vårens
4416: p1anering av och statsandel för social- och hälso-    lopp.
4417:      Helsingfors den 8 april 1998
4418: 
4419:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
4420:                                             KK 286/1998 vp
4421: 
4422: Kirjallinen kysymys 286
4423: 
4424: 
4425: 
4426: 
4427:                                     Pentti Tiusanen /vas: Lapsipotilaiden sijoittamisesta aikuisosastolle
4428:                                        Etelä-Karjalan keskussairaalassa
4429: 
4430: 
4431:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4432: 
4433:     Etelä-Karjalan keskussairaalassa on lapsipo-       vasti ilman lopputuloksen kokonaisvaltaista ar-
4434: tilaita ollut sijoitettuna aikuisosastolle. Ratkaisu   viointia. Näin säästöjen "hyöty" jää toissijaiseksi
4435: on Suomen hyväksymän YK:n lasten oikeuksien            säästöpäätösten aiheuttamiin uusiin menoihin
4436: julistusten vastainen ja juridisesti kestämätön.       nähden. Esimerkiksi jo yhden lapsipotilaan sai-
4437: Lääketieteellisen tietämyksen näkökulmasta rat-        raalainfektion aiheuttamat kustannukset ovat
4438: kaisu on samoin tuomittava. Suomen lastenlää-          merkittävät.
4439: käriliitto onkin vuosikokouksessaan tuominnut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4440: menettelyn.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4441:     Taustalla on Etelä-Karjalan sairaanhoitopii-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4442:  rissä tapahtunut "säästö", jonka tuloksena las-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4443:  tenosaston käytettävissä oleva sairaansijamäärä
4444:  on pudonnut 15 sairaansijaan - mm. tällä het-                   Onko Hallitus tietoinen Etelä-Karja-
4445:  kellä osastolla on kahdeksan potilasta ylipaikal-            lan sairaanhoitopiirissä tapahtuneesta
4446:  la. Lapsipotilaiden sijoittaminen aikuisosastolle            lapsipotilaiden YK:n lasten oikeuksien
4447:  on sekä hoidon toteuttamisen kannalta että lap-              julistuksen vastaisesta sijoittamisesta ai-
4448:  sipotilaiden hoitoympäristön puutteiden vuoksi               kuisosastolle,
4449:  kestämätöntä.                                                   mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
4450:      Etelä-Karjalan keskussairaalassa syntynyt ti-            tulevaisuudessa vastaavantyyppisten ti-
4451:  lanne uhkaa lisätä lapsipotilaiden infektioriskiä            lanteiden syntymisen,
4452:  ja jo nyt pediatristen potilaiden hoitoa on joudut-             miten Hallitus aikoo tehostaa omaa
4453:  tu lykkäämään.                                               terveyden- ja sairaanhoidon seuranta vas-
4454:      Etelä-Karjalan keskussairaalan lastensai-                tuutaan, sekä
4455:   rauksien hoidon vaikeutuminen on esimerkki ti-                 aikooko Hallitus esimerkiksi suoraan
4456:  lanteesta, mihin kuntien ja sen seurauksena sai-             taloudellista tukea kohdentaen helpottaa
4457:   raanhoitopiirien säästöpäätökset johtavat. Sääs-            vaikeimmassa asemassa olevien kuntien
4458:   töpäätökset tehdään lyhytnäköisesti ja tempoile-            ja sairaanhoitopiirien tilannetta?
4459: 
4460:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4461: 
4462:                                            Pentti Tiusanen /vas
4463: 
4464: 
4465: 
4466: 
4467:  280043
4468: 2                                          KK 286/1998 vp
4469: 
4470: 
4471: 
4472: 
4473:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4474: 
4475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jär-
4476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jestäminen on kuntien vastuulla. Erikoissairaan-
4477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hoitolaki (1062/1989)ja mielenterveyslaki (1116/
4478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       1990) säätelevät lasten ja nuorten psykiatrisen
4479: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        hoidon järjestämistä. Erikoissairaanhoito on jär-
4480: 286:                                                  jestetty pääsääntöisesti sairaanhoitopiirien las-
4481:                                                       ten ja nuorten psykiatrisissa yksiköissä. Tämän
4482:           Onko Hallitus tietoinen Etelä-Karja-        lisäksi lapset ja nuoret saavat mielenterveyspal-
4483:        lan sairaanhoitopiirissä tapahtuneesta         veluja sosiaalitoimen alaisissa perhe- ja kasvatus-
4484:        lapsipotilaiden YK:n lasten oikeuksien         neuvoloissa. Lasten ja nuorten mielenterveys-
4485:        julistuksen vastaisesta sijoittamisesta ai-    työn painopiste on aikuisia enemmän a vohoidos-
4486:        kuisosastolle,                                 sa.
4487:           mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen            Alaikäisten psykiatristen potilaiden hoidossa
4488:        tulevaisuudessa vastaavantyyppisten ti-        on ilmennyt puutteita, joihin esimerkiksi edus-
4489:        lanteiden syntymisen,                          kunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut kantaa
4490:           miten Hallitus aikoo tehostaa omaa          ratkaisuissaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on-
4491:        terveyden- ja sairaanhoidon seuranta vas-      kin maaliskuussa 1998 tehnyt lääninhallituksille
4492:        tuutaan, sekä                                  kyselyn siitä, miten niiden alueiden sairaanhoito-
4493:           aikooko Hallitus esimerkiksi suoraan        piireissä alaikäisten psykiatrinen hoito on järjes-
4494:        taloudellista tukea kohdentaen helpottaa        tetty ja mihin toimenpiteisiin alueilla on ryhdytty
4495:        vaikeimmassa asemassa olevien kuntien          havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Läänin-
4496:        ja sairaanhoitopiirien tilannetta?              hallitusten on määrä toimittaa selvityksensä so-
4497:                                                        siaali- ja terveysministeriölle huhtikuun loppuun
4498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mennessä.
4499: vasti seuraavaa:                                          Terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimi-
4500:                                                        vuutta on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön
4501:    YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-           asettaman kehittämisprojektin selvitysmiesra-
4502: muksen mukaan muun muassa kaikissa julkisen            porteissa (STM työryhmämuistiot 1998:1 ja
4503: sosiaalihuollon, hallintoviranomaisten ja lain-        1998:2). Yhtenä toimenpide-ehdotuksena jäl-
4504: säädäntöelimien toiminnassa on ensisijaisesti          kimmäisessä raportissa todetaan valtionosuuk-
4505: otettava huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen          sien määräytymisperusteiden tarkistaminen vas-
4506: 37 artiklan mukaan sopimusvaltiot takaavat             taamaan paremmin kuntien palvelutarvetta.
4507: muun muassa sen, että vapaudenriiston kohteek-         Muistiot sisältävät suuren joukon muitakin eh-
4508: sijoutunutta lasta on kohdeltava inhimillisesti ja     dotuksia, joita arvioidaan tämän kevään kulues-
4509: kunnioittaen synnynnäistä ihmisarvoa ottaen            sa kehittämisprojektin johtoryhmässä. Lisäksi
4510: huomioon hänen ikäistensä tarpeet. Erityisesti         sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan par-
4511: on sopimuksen mukaan vapaudenriiston koh-              haillaan kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelu-
4512: teeksijoutunutta lasta pidettävä erillään aikuisis-    jen ohjauksen ja valvonnan kehittämistarpeita.
4513: ta, paitsi silloin, kun katsotaan olevan lapsen        Erityisesti kiinnitetään huomiota kuntien velvol-
4514: edun mukaista menetellä toisin.                        lisuuteen tukea henkilöstön ammattitaidon yllä-
4515:    Yleissopimuksen 37 artiklan vaatimus lasten         pitämistä sekä koulutusjärjestelmän ja terveys-
4516: pitämisestä erillään aikuisista koskee siis vapau-     palvelujen riittävään yhteistyöhön koulutukses-
4517: denriistoa, joka terveydenhuollossa tulee kysee-       sa.
4518: seen mielenterveyslain nojalla annettavassa tah-
4519: dosta riippumattomassa hoidossa. Lasten muuta
4520: hoitoa sopimuksen vaatimus ei koske.
4521: 
4522:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
4523: 
4524:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4525:                                              KK 286/1998 vp                                               3
4526: 
4527: 
4528: 
4529: 
4530:                                          Tili Riksdagens Ta!man
4531: 
4532:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             mentalvårdstjänster för barn och unga. Lagen
4533: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             om specialiserad sjukvård ( 1062/1989) och men-
4534: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks-         ta1vårds1agen (111611990) reg1erar ordnandet av
4535: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-            psykiatrisk vård för barn och unga. Specia1iserad
4536: må1 nr 286:                                             sjukvård har i regel ordnats vid sjukvårdsdi-
4537:                                                         striktens psykiatriska enheter för barn och unga.
4538:           Är Regeringen medveten om att barn-           Därutöver tillhandahålls mentalvårdstjänster för
4539:        patienter i Södra Karelens sjukvårdsdi-          barn och unga vid de familjerådgivningsbyråer
4540:        strikt har placerats på vuxenavdelningar i       och rådgivningsbyråer för uppfostringsfrågor
4541:        strid med FN:s förklaring om barnets rät-        som lyder under socialväsendet. Inom det men-
4542:        tigheter,                                        talvårdsarbete som omfattar barn och unga har
4543:           vad ämnar Regeringen göra för att för-        tyngdpunkten i högre grad lagts på öppenvård än
4544:        hindra att motsvarande situationer upp-          när det gäller vuxna.
4545:        kommer i framtiden och                               När det gäller vården av minderåriga psykia-
4546:           hur ämnar Regeringen effektivera sitt         triska patienter har det förekommit brister och
4547:        ansvar för uppfö1jningen av hälso- och           riksdagens biträdande justitieombudsman har
4548:        sjukvården samt                                  t.ex. tagit ställning tili dem i sina avgöranden. 1
4549:           ämnar Regeringen t.ex. genom direkt           mars 1998 sände social- och hälsovårdsministe-
4550:        ekonomiskt stöd under1ätta situationen i         riet en förfrågan tilllänsstyrelserna om hur den
4551:        de sämst ställda kommunerna och sjuk-            psykiatriska vården av minderåriga har ordnats i
4552:        vårdsdistrikten?                                 sjukvårdsdistrikten inom deras områden och vil-
4553:                                                         ka åtgärder som har vidtagits för att avhjälpa
4554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           konstaterade missförhållanden. Länsstyrelserna
4555: anföra följande:                                        skall sända in sin utredning tili social- och hälso-
4556:                                                         vårdsministeriet före utgången av april.
4557:    En1igt FN:s konvention om barnets rättighe-              Frågan om hur hälso- och sjukvårdens service-
4558: ter skall vid alla åtgärder som gäller barn, vare sig   system fungerar har behandlats i utredningsman-
4559: de vidtas av t.ex. offentliga välfårdsinstitutioner,    narapporter som avgetts av ett utvecklingspro-
4560: administrativa myndigheter eller lagstiftande or-       jekt som social- och hälsovårdsministeriet har
4561: gan, barnets bästa komma i främsta rummet.              tillsatt    (SHM:s       arbetsgruppspromemorior
4562: Enligt artikel 37 i konventionen skall konven-           1998:1 och 1998:2). I den sistnämnda rapporten
4563: tionsstaterna bl.a. säkerställa att varje frihetsbe-    nämns som ett åtgärdsförslag att grunderna för
4564: rövat barn behandlas humant och med respekt             bestämmande av statsandelar ses över så att de
4565: för människans inneboende värdighet och på ett          bättre motsvarar servicebehovet i kommunerna.
4566: sätt som beaktar behoven hos personer i barnets         Promemoriorna innehåller också en stor mängd
4567: ålder. En1igt konventionen skall särskilt varje         andra förslag, som kommer att behandlas i ut-
4568: frihetsberövat barn hållas åtskilt från vuxna, om       vecklingsprojektets ledningsgrupp under vårens
4569: det inte anses vara tili barnets bästa att inte göra    Jopp. Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår
4570:  detta.                                                 dessutom en bedömning av behoven av att ut-
4571:     Kravet på att barn skall hållas åtskilda från       veckla styrningen och övervakningen av korumu-
4572:  vuxna enligt artikel37 i konventionen gäller såle-     nala social- och hälsovårdstjänster. I synnerhet
4573:  des frihetsberövande, som inom hälso- och sjuk-         uppmärksammas kommunernas skyldighet att
4574:  vården kommer i fråga vid vård oberoende av            stöda upprätthållandet av personalens yrkeskun-
4575:  patientens vilja enligt mentalvårdslagen. Kravet i     skap samt ett tillräckligt samarbete mellan ut-
4576:  konventionen gäller inte annan vård som ges            bildningssystemet och hälsovårdstjänsterna
4577:  barn.                                                  inom utbildningen.
4578:     Kommunerna svarar för anordnandet av
4579:       Helsingfors den 8 april 1998
4580: 
4581:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
4582:                                           KK 287/1998 vp
4583: 
4584: Kirjallinen kysymys 287
4585: 
4586: 
4587: 
4588: 
4589:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Palvelun käyttäjien edustuksesta eräissä
4590:                                      sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä
4591: 
4592: 
4593:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4594: 
4595:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu    den saavuttamisen kannalta. Nykyaikaa olisi,
4596: kolme työryhmää selvittämään sosiaali- ja ter-      että kansalaisnäkökulma pääsee esille jo varhai-
4597: veydenhuollon tietoteknologian hyödyntämis-         sessa valmisteluvaiheessa.
4598: strategiaa. Yksi työryhmä selvittää mm. tiedon-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4599: siirron ja elektronisen asiakas- ja potilaskerto-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4600: muksen tarpeen määrittelyä, toinen sosiaali- ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4601: terveydenhuollon asiakaskorttia, ja kolmas tie-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4602: tosuojaa ja tietoturvaa sosiaali- ja terveyden-
4603: huollossa.                                                    Onko Hallitus valmis korjaamaan pe-
4604:    Kaikki em. työryhmät ovat sellaisia, joissa             rusteluissa mainitun epäkohdan ja täy-
4605: kansalaistenkin intressi on suuri. Työryhmissä ei          dentämään sosiaali- ja terveysministeriön
4606: ole mm. tietosuojavaltuutetun edustusta, kulut-            tietoteknologian hyödyntämisstrategiaa
4607: tajien edustusta, palvelunkäyttäjien edustusta             selvittelevien työryhmien kokoonpanoa
4608: (esim. vammaisryhmistä) eikä sosiaalitoimen                pikaisesti siten, että tietosuojavaltuute-
4609: edustusta. Työryhmien kokoonpanot ovat voi-                tun, kuluttajien, palvelunkäyttäjien ja so-
4610: makkaasti sairaanhoitokeskeisiä, mikä voi koi-             siaalitoimen edustus otetaan jälkikäteen
4611: tua ongelmaksi työryhmille asetettujen tavoittei-          huomioon työryhmien kokoonpanossa?
4612: 
4613:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4614: 
4615:                                        Marjatta Vehkaoja /sd
4616: 
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 280043
4621: 2                                          KK 287/1998 vp
4622: 
4623: 
4624: 
4625: 
4626:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4627: 
4628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neet tai antaneet palautetta hankkeista ja niiden
4629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuloksista.
4630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Näihin pilottihankkeisiin verkostoituneena
4631: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        ministeriö perusti kysyjän mainitsemat kolme
4632: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         työryhmää yhden vuoden määräajaksi:
4633: sen n:o 287:                                             1. sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton hoi-
4634:                                                      to- ja palveluketju työryhmän,
4635:           Onko Hallitus valmis korjaamaan pe-            2. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti-
4636:        rusteluissa mainitun epäkohdan ja täy-        työryhmän ja
4637:        dentämään sosiaali- ja terveysministeriön         3. tietosuoja-ja tietoturvatyöryhmän.
4638:        tietoteknologian hyödyntämisstrategiaa            Ennen työryhmien perustamista ministeriö lä-
4639:        selvittelevien työryhmien kokoonpanoa         hetti maaliskuun lopussa laajan kyselyn muille
4640:        pikaisesti siten, että tietosuojavaltuute-    ministeriöille, hallinnonalan laitoksille ja organi-
4641:        tun, kuluttajien, palvelunkäyttäjien ja so-   saatioille sekä tietosuojavaltuutetun toimistolle
4642:        siaalitoimen edustus otetaan jälkikäteen      ja saumatonta hoito- ja palveluketjua kehittäville
4643:        huomioon työryhmien kokoonpanossa?            pilottihankkeille. Kirjeessä pyydettiin edellä
4644:                                                      mainittuja tahoja tekemään ehdotuksia mies- ja
4645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         naisehdokkaiden nimeämisestä mainittuihin työ-
4646: vasti seuraavaa:                                     ryhmiin joko jäseniksi tai asiantuntijoiksi sekä
4647:                                                      samalla pyydettiin kommentteja työryhmien toi-
4648:    Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo-       meksiantoluonnoksesta.
4649: gian hyödyntämisstrategia valmistui vuonna               Saatujen vastausten perusteella ministeriö
4650: 1996 ja sitä valmistelleessa ryhmässä oli edustet-   asetti työryhmät 4. kesäkuuta 1997. Niissä on
4651: tuna laajasti muun muassa kysyjän mainitsemia        suoraan edustettuna eri ministeriöiden, keskus-
4652: eri osapuolia, joko suoraan työryhmän jäseninä       hallinnon, kuntien, Suomen Kuntaliiton, Sosiaa-
4653: tai asiantuntijoina kuultuina. Työryhmän työn        li- ja terveydenhuollon hallinnonalan tutkimus-
4654: valmistuttua sosiaali- ja terveysministeriö on       ja kehittämiskeskusten ja laitosten, sosiaali- ja
4655: käynnistänyt useita toimenpiteitä edellä maini-      terveydenhuollon toimipaikkojen edustajia.
4656: tun tietoteknologian hyödyntämisstrategian to-           Ministeriö täydensi lokakuussa 1997 sauma-
4657: teuttamiseksi vuoden 1997 alusta.                    ton palveluketjutyöryhmää nimeämällä Kuh-
4658:    Erityisen tärkeänä toteuttamisessa on pidetty     mon ja Kaarina-Piikkiön kuntien edustajat
4659: sitä, kuinka teknologinen ja telemaattinen kehi-     sekä Helsingin läntisestä sosiaalikeskuksesta so-
4660: tys voi antaa uusia välineitä sosiaali- ja tervey-   siaalihuollon edustajan.
4661: denhuoltoa kehitettäessä sosiaali- ja terveyden-         Ministeriö täydensi syyskuussa tietosuojatyö-
4662: huollon omista lähtökohdista ja tavoitteista läh-    ryhmää sekä nimesi tietosuojatyöryhmään tieto-
4663: tien. Tällaisia näkökulmia työssä ovat olleet mm.    suojavaltuutetun toimiston edustajan pysyväksi
4664: kansalaisen, asiakkaan, henkilöstön, sosiaali- ja    asiantuntijaksi. Tietosuojavaltuutetun toimisto
4665: terveydenhuollon toimintayksikön tai alueen ja       ilmoitti alun perin haluavansa osallistua tieto-
4666: kunnan tarpeet ja tavoitteet.                        suoja- ja tietoturvatyöryhmään asiantuntijana.
4667:    Eri puolilla Suomea on käynnissä neljätoista      Työryhmän kaikkiin kokouksiin on kutsuttu toi-
4668: alueellista sosiaali- ja terveydenhuollossa uutta    miston nimeämä asiantuntija, ja lisäksi on järjes-
4669: tietotekniikkaa ja -liikennettä hyödyntävää pi-      tetty useita tietosuojaa käsitteleviä erityisiä
4670: lottihanketta, joihin ministeriö on osallistunut     asiantuntijakokouksia.
4671: strategian toteuttamisessa. Niissä kunnat, so-           Työryhmien työn kuluessa on kuultu lukuisaa
4672: siaali- ja terveydenhuollon toimipaikat ja hen-      määrää sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueiden
4673: kilöstö kehittävät oman alueensa toimintaa.          asiantuntijoita kaikissa kolmessa työryhmässä
4674: Asiakkaat ja kansalaiset ovat joko suoraan tai       sekä käyty läpi alueellisten kehittämispilottien
4675: seuranta- ja arviointihankkeiden avulla osallistu-   kokemuksia.
4676:                                             KK 287/1998 vp                                            3
4677: 
4678:    Työryhmät tulevat kuulemaan vielä ennen            seen asiakkaan asemaa sen kehittämistä. Selvi-
4679: työn päättämistä asiantuntijoita, joista mainitta-    tysmiestyössä kuultiin kaikkiaan 1 500 asiantun-
4680: koon henkilöstöjärjestöjen edustajat sekä kulut-      tijaa. Ministeriössä valmistellaan sosiaalihuollon
4681: tajajärjestöjen edustajat sekä asiakas- ja potilas-   asiakkaan asemaa koskevaa lainsäädäntöä ja
4682: järjestöjen edustajat.                                valtakunnallista sosiaalihuollon henkilörekiste-
4683:    Kansalaisten, kuluttajien, asiakkaiden ja pal-     rilakia sekä selvitetään hallinnonalan tiedonke-
4684: velun käyttäjien edustus on ollut merkittävästi       ruuta. Edellä mainituissa valmisteluissa on ollut
4685: esillä myös muissa sosiaali- ja terveysministeriön    edustettuna mm. kuluttajatahojen ja palvelujen
4686: toimissa. Ministeriön asettaman terveydenhuol-        käyttäjien edustusta.
4687: lon selvitysmiestyön yhteydessä selvitettiin erik-
4688: 
4689:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
4690: 
4691:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4692: 4                                           KK 287/1998 vp
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697:                                         Tili Riksdagens Talman
4698: 
4699:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och personai verksamheten inom sitt eget områ-
4700: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        de. K1ienterna och medborgarna har antingen
4701: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      direkt eller genom uppföljnings- och utvärde-
4702: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-            ringsprojekten deltagit i projekten eller gett re-
4703: mål nr 287:                                           spons på dem och deras resu1tat.
4704:                                                          Ministeriet är en del av nätverket för dessa
4705:           Är Regeringen beredd att rätta tili det     projekt och tillsatte därför de tre arbetsgrupper
4706:        missförhållande som nämns i motive-            som spörsmålsställaren nämner för ett år:
4707:        ringarna och snabbt komplettera sam-              1. arbetsgruppen för en smidig vård- och servi-
4708:        mansättningen i de arbetsgrupper vid so-       cekedja inom socia1- och hälsovården
4709:        cial- och hä1sovårdsministeriet som utre-         2. arbetsgruppen för k1ientkort inom social-
4710:        der strategin för utnyttjande av datatek-      och hälsovården
4711:        nologi, så att man i arbetsgruppernas             3. arbetsgruppen för datasekretess och data-
4712:        sammansättning i efterhand beaktar da-         skydd.
4713:        taombudsmannens,         konsumenternas,          lnnan ministeriet tillsatte arbetsgrupperna
4714:        serviceanvändarnas och socia1väsendets         sände det i slutet av mars en omfattande förfrå-
4715:        representation?                                gan tili de andra ministerierna, ämbetsverken och
4716:                                                       inrättningarna inom dess förva1tningsområde
4717:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         samt dataombudsmannens byrå och de pilotpro-
4718: anföra följande:                                      jekt som utvecklar en smidig vård- och service-
4719:                                                       kedja. 1 brevet ombads de ovan nämnda att lägga
4720:    Strategin för utnyttjande av datatekno1ogi         fram förs1ag tili man1iga och kvinn1iga kandida-
4721: inom socia1- och hälsovården b1ev fårdig år 1996      ter till de ovan nämnda arbetsgrupperna anting-
4722: och i den grupp som beredde den var på ett            en som medlemmar eller sakkunniga. Samtidigt
4723: omfattande sätt representerade bl.a. de o1ika par-    bad man om kommentarer angående utkastet tili
4724: ter som spörsmålsställaren nämner, antingen di-       arbetsgruppernas uppdrag.
4725: rekt som medlemmar i arbetsgruppen eller som             På basis av desvarman fick tilisatte ministeriet
4726: sakkunniga. Efter att arbetsgruppen b1ev fårdig       arbetsgrupperna den 4 juni 1997. 1 dem är repre-
4727: med sitt arbete har social- och hä1sovårdsministe-    sentanter för de o1ika ministerierna, centralför-
4728: riet från början av år 1997 vidtagit flera åtgärder   valtningen, kommunerna, Fin1ands Kommun-
4729: för att genomföra den ovan nämnda strategin för       förbund, forsknings- och utveck1ingscentralerna
4730: utnyttjande av datatekno1ogi.                         och institutioneroa inom social- och hälsovården
4731:    Med tanke på genomförandet har en speciellt        samt verksamhetsenheterna inom social- och
4732: viktig fråga varit hur den tekno1ogiska och te-       hä1sovården direkt representerade.
4733: lematiska utveck1ingen kan vara tili hjälp då            Ministeriet kompletterade i oktober 1997 ar-
4734: man utvecklar social- och hälsovården utgående        betsgruppen för en smidig vård- och servicekedja
4735: från social- och hälsovårdens egna utgångs-           genom att utse representanter för Kuhmo och S:t
4736: punkter och mål. Sådana synpunkter har i              Karins-Pikis kommuner samt en representant
4737: arbetet varit bl.a. de behov och mål som med-         för socialvården från Helsingfors västra social-
4738: borgaren, klienten, personalen, social- och häl-      central.
4739: sovårdens verksamhetsenhet eller område och              Ministeriet kompletterade i september arbets-
4740: kommunen har.                                         gruppen för datasekretess samt utsåg represen-
4741:    På olika håll i Finland är som bäst på gång 14     tanten för dataombudsmannens byrå tili perma-
4742: regionala pilotprojekt som inom socia1- och häl-      nent sakkunnig i arbetsgruppen för datasekre-
4743: sovården utnyttjar ny datateknik och -trafik och      tess. Dataombudsmannens byrå medde1ade ur-
4744: där ministeriet deltagit i genomförandet av stra-     sprungligen att den vill de1ta i arbetsgruppen för
4745: tegin. lnom dessa projekt utveck1ar kommuner-         datasekretess och dataskydd som sakkunnig. Tili
4746: na, social- och hä1sovårdens verksamhetsenheter       arbetsgruppens alla möten har man kallat den
4747:                                          KK 287/1998 vp                                              5
4748: 
4749: sakkunnige som byrån utsett och dessutom har         på ett betydande sätt synlig även inom social- och
4750: man ordnat flera särskilda sakkunnigmöten som        hälsovårdsministeriets andra verksamheter. 1
4751: behandlat dataskyddet.                               samband med det utredningsmannaarbete för
4752:    Under den tid som arbetsgruppernas arbete         hälsovården som ministeriet tillsatt utredde man
4753: pågått har man hört flera sakkunniga på de olika     särskilt klientens ställning och hur man kan ut-
4754: områdena inom social- och hälsovården i alla tre     veckla den. 1 utredningsmannaarbetet hörde
4755: arbetsgrupper samt gått igenom de erfarenheter       man 1 500 sakkunniga. Vid ministeriet bereder
4756: som de regionala utvecklingspilotgrupperna           man som bäst en lagstiftning angående klientens
4757: haft.                                                ställning inom socialvården och en lag angående
4758:    Innan arbetet slutförs kommer arbetsgrupper-      ett riksomfattande klientregister inom socialvår-
4759: na ännu att höra sakkunniga, av vilka kan näm-       den samt utreder datainsamlingen inom förvalt-
4760: nas representanter för personal- och konsument-      ningsområdet. I de ovan nämnda beredningarna
4761: organisationerna samt klient- och patientorgani-     har bl.a. representanter för konsumenterna och
4762: sationerna.                                          dem som använder tjänsterna varit representera-
4763:    Medborgarnas, konsumenternas, klienternas         de.
4764: och serviceanvändarnas representation har varit
4765: 
4766:      Helsingfors den 8 april 1998
4767: 
4768:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4769:                                            KK 288/1998 vp
4770: 
4771: Kirjallinen kysymys 288
4772: 
4773: 
4774: 
4775: 
4776:                                   Sakari Smeds /skl: Omaishoitajien oikeudesta lakisääteiseen vapaa-
4777:                                      seen
4778: 
4779: 
4780:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4781: 
4782:     Vuoden alusta voimaan tullut sosiaalihuolto-     voimien keräämiseen, joka on kaikkien - sekä
4783: lain muutos takaa omaishoitajille lakisääteisen      hoitajan, vammaisen että kunnan etu.
4784: oikeuden yhteen vapaapäivään kuukaudessa,               Mielestäni kunnissa tulee lyhytnäköisen sääs-
4785: mikäli kunnan kanssa sopimuksen tehnyt               tämisen sijaan järjestää edes tuo minimiin perus-
4786: omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin kes-    tuva, asiallinen ja tarkoituksenmukainen hoito,
4787: keytyksin ollut sidottu hoitotyöhön ympärivuo-       niin että omaishoitajille on mahdollisuus vapaan
4788: rokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kuitenkin    pitämiseen. Toivoisi myös, ettei kunnissa, joissa
4789: lain hengen tulkinnasta kunnissa on alkanut          omaishoitajille on ennen lain voimaantuloa
4790: kuuluahälyttäviä esimerkkejä, ja huolensa asias-     myönnetty esimerkiksi yksi viikonloppu kuu-
4791: ta on esittänyt mm. CP-liiton liittokokous.          kaudessa vapaaksi, nyt lähdettäisi kaventamaan
4792:     Lainmuutos on askel parempaan, kohti             palveluja. Lainmuutos takaa kirjaimellisesti yh-
4793: omaishoitajien raskaan ja sitovan työn tunnusta-     den päivän, mutta mielestäni sen henki on, että
4794: mista. Omaisen kotihoito voi kestää kymmeniä         omaishoitaja on vapaansa ansainnut.
4795:  vuosia, ja täytyy todeta, ettei yksi vapaapäivä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4796: kuukaudessa ole ympärivuorokautisesta hoidos-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4797:  ta liikaa. Silti kunnissa on alettu toimia uuden    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4798:  lain hengen vastaisesti niin, että vammaisen hen-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4799:  kilön tukitoimintojen, koulunkäynnin, suoja-
4800:  työn tai päivätoiminnan takia on oikeus vapaa-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei so-
4801:  seen evätty, koska on katsottu, ettei hoito ole-             siaalihuoltolakia omaishoitajien vapaas-
4802:  kaan ympärivuorokautista. Kuitenkin omaishoi-                ta tulkita lain hengen mukaisesti ja oikeus
4803:  tajat säästävät työllään kuntien varoja huomat-              vapaaseen on eri syihin vedoten evätty,ja
4804:  tavasti ja omaishoitaja on sidottu tukitoimista                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4805:  jäljelle jäävän vuorokauden ajan.                            ryhtyä turvatakseen omaishoitajille yh-
4806:      On lyhytnäköistä säästöä evätä omaishoitajal-            den vapaapäivän kuukaudessa?
4807:  ta tämä lailla taattu mahdollisuus vapaaseen ja
4808: 
4809:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4810: 
4811:                                           Sakari Smeds /skl
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:  280043
4817: 2                                         KK 288/1998 vp
4818: 
4819: 
4820: 
4821: 
4822:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4823: 
4824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       itsehallinnon vahvistamisen myötä. Merkittä-
4825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vimmät ohjausvälineet kuntien suuntaan ovat
4826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lainsäädäntö ja budjetin kautta tapahtuva ra-
4827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          hoitusohjaus. lnformaatio-ohjauksella on niin
4828: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ikään keskeinen tehtävä.
4829: n:o 288:                                                 Sosiaali- ja terveysministeriöön on mm. kun-
4830:                                                      nista ja omaishoitajilta kantautunut tietoa siitä,
4831:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei so-   että on kuntia, jotka eivät tulkitse sosiaalihuolto-
4832:        siaalihuoltolakia omaishoitajien vapaas-      lakia omaishoitajien vapaasta lain hengen mu-
4833:        ta tulkita lain hengen mukaisesti ja oikeus   kaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii vai-
4834:        vapaaseen on eri syihin vedoten evätty, ja    kuttamaan asiaan mm. seuraavin keinoin:
4835:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 1995-
4836:        ryhtyä turvatakseen omaishoitajille yh-       1997 toteuttamassa omaishoidon palveluseteli-
4837:        den vapaapäivän kuukaudessa?                  kokeilussa oli tavoitteena etsiä toimintamuotoja,
4838:                                                      joilla tuetaan omaistaan kotona hoitavan henki-
4839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lön mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä
4840: vasti seuraavaa:                                     uupumuksen välttämiseksi. Mukana oli 20 kun-
4841:                                                      taa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä
4842:    Omaishoidon tuki on luotu yhdeksi avohuol-        Raha-automaattiyhdistys. Kokeilun eräänä tu-
4843: lon vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveydenhuollon      loksena oli, että omaishoitajan vapaan järjestä-
4844: palvelujärjestelmään. Omaishoidon tuen avulla        misessä tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä rat-
4845: tuetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hen-        kaisuja,jotta omaishoitajat todella voisivat pitää
4846: kilön kotona selviämistä mahdollisimman pit-         vapaata hoitotyöstä. Kokeilun tulokset johto-
4847: kään. Omaishoidon tukea koskevien säädösten          päätöksineen julkistetaan kevään 1998 aikana.
4848: keskeisenä tavoitteena on ollut omaishoitajan            Sosiaali- ja terveysministeriössä päättymässä
4849: oikeudellisen aseman selkiyttäminen ja sosiaali-      olevassa valtakunnallisessa hoitotyön kehittä-
4850: turvan parantaminen.                                  misprojektissa on ollut mukana 87 kuntaa ja
4851:    Lakisääteinen oikeus vapaaseen säädettiin          kuntayhtymää. Ammatillista kehittämistyötä on
4852: omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Omais-         tehty yhteistyössä perusterveydenhuollon ja so-
4853: hoitajan lakisääteinen oikeus vapaaseen (L 1109/      siaalihuollon kanssa. Projektin mittavin osapro-
4854: 1997, 27 b §) samoin kuin jo aikaisemmin voi-        jekti (28 kuntaa) keskittyy omaishoidon ja am-
4855: maan tullut mahdollisuus vapaaseen (A 318/            matillisen yhteistyön kehittämiseen.
4856: 1993, 5 §)koskevat kunnan kanssa omaishoidon             Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo-
4857: tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia. Sopimuk-         den 1998 aikana yhteistyössä Stakesin kanssa
4858: sessa tulee sopia mm. hoitajalle järjestettävästä     omaishoidon tuen toteutumista koskevan valta-
4859: vapaasta. Omaishoitajan vapaan järjestäminen          kunnallisen selvityksen, jolloin saadaan ajanta-
4860: on olennainen, ratkaistava kysymys myös asiak-        saista tietoa kuntien tilanteesta. Selvityksen pe-
4861: kaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.                 rusteella on mahdollista arvioida omaishoidon
4862:    Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvas-     tuen kehittämistarpeet sekä nykyisen lainsää-
4863: tuu kuuluu erityislainsäädännön mukaan kun-           dännön riittävyys ja valtiontaloudelliset edelly-
4864: nalle. Valtion taholta harjoitettava kunnallisen      tykset mahdollisiin muutostarpeisiin.
4865: palvelutuotannon ohjaus on vähentynyt muun               Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
4866: ohella 1980-luvun puolestavälistä alkaen toteute-     mään erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspal-
4867:  tun normien purun, keskusvirastojen lakkautta-       velujen ohjaukseen niin lääninhallitusten kuin
4868:  misen, valtionosuusuudistuksen ja kunnallisen        ministeriönkin työssä.
4869: 
4870:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
4871: 
4872:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4873:                                             KK 288/1998 vp                                              3
4874: 
4875:                                          Tili Riksdagens Talman
4876: 
4877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lagstiftningen och budgeten. lnformationsstyr-
4878: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningen har även den en viktig uppgift.
4879: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Tili social- och hälsovårdsministeriets känne-
4880: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             dom har bl.a. via kommunerna och närstående-
4881: 288:                                                   vårdare kommit uppgifter om att det är kommu-
4882:                                                        nerna som inte tolkar socialvårdslagens bestäm-
4883:           Är Regeringen medveten om att social-        melser om närståendevårdarnas ledighet i lagens
4884:        vårdslagens bestämmelser om närståen-           anda. Social- och hälsovårdsministeriet strävar
4885:        devårdares ledigheter inte toikas i lagens      efter att påverka sakernas tillstånd bl.a. med föl-
4886:        anda och att rätt tillledigheter har förväg-    jande medel:
4887:        rats av olika orsaker, och                         1 det försök med vårdsedlar inom närstående-
4888:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vården som social- och hälsovårdsministeriet ge-
4889:        för att trygga närståendevårdarna en Ie-        nomförde åren 1995-1997 var syftet att utveck-
4890:        dig dag i månaden?                              la sådana verksamhetsformer som stöder möjlig-
4891:                                                        heterna för personer som sköter en anhörig hem-
4892:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ma att komma Ioss från sina uppgifter för att
4893: anföra följande:                                       undvika utbrändhet. 1 försöket deltog 20 kom-
4894:                                                        muner, många organisationer inom social- och
4895:    Stödet för närståendevård har utformats som         hälsovården samt Penningautomatföreningen.
4896: ett alternativ tili den öppna vården inom social-      Som ett resultat av undersökningen framgick att
4897: och hälsovårdens servicesystem. Med hjälp av           det vid anordnandet av närståendevårdarnas le-
4898: stödet för närståendevård stöds äldre, handikap-       digheter krävs individuella och skräddarsydda
4899: pade eller sjuka personers möjligheter att klara       1ösningar för att närståendevårdarna verkligen
4900: sig i hemmet så länge som möjligt. Det viktigaste      skall kunna ta ledigt från vårdarbetet. Resultaten
4901: syftet med de författningar som gäller stöd för        av försöket och de slutsatser som dras på basis av
4902: närståendevård har varit att klarlägga närståen-       dessa kommer att publiceras våren 1998.
4903: devårdarnas rättsliga ställning och att förbättra         1 ett riksomfattande projekt för utveckling av
4904: socialskyddet.                                         vården som inom kort slutförs vid social- och
4905:     Den lagstadgade rätten tillledighet fastställ-     hälsovårdsministeriet har 87 kommuner och
4906: des för att stöda närståendevårdarnas förutsätt-       samkommuner deltagit. Det professionella ut-
4907: ningar att orka med sitt arbete. Närståendevår-        vecklingsarbetet har gjorts i samarbete med pri-
4908: darnas lagstadgade rätt till ledighet (L II 09/1997,   märvården och socialvården. Det mest omfattan-
4909: 27 b §), liksom den redan tidigare givna möjlighe-     de delprojektet (28 kommuner) har koncentre-
4910: ten tillledighet (F 3I8/1993, 5 §), gäller de vårda-   rats tili utveckling av samarbetet mellan närstå-
4911: re som har ingått avtai med kommunen om stöd           endevården och professionella.
4912: för närståendevård. 1 avtalet skall bl.a. överens-        Social- och hälsovårdsministeriet genomför
4913: kommas om den ledighet som skall ordnas för            våren 1998 i samarbete med Stakes en riksomfat-
4914: vårdaren. Hur närståendevårdarens ledighet             tande utredning om hur stödet för närstående-
4915: skall ordnas är en väsentlig fråga som måste vara      vård har förverkligats för att få aktuell informa-
4916: avgjord också i klientens vård- och serviceplan.       tion om situationen i kommunerna. På basis av
4917:     Ansvaret för att ordna social- och hälsovårds-     utredningen blir det möjligt att bedöma utveck-
4918:  service ankommer enligt speciallagstiftningen på      lingsbehovet i fråga om stödet för närstående-
4919:  kommunerna. Den styrning av den kommunala             vård samt tillräckligheten hos den nuvarande
4920:  serviceproduktionen som staten utövar har mins-       lagstiftningen och eventuella behov av ändringar
4921:  kat från och med mitten av I980-talet bl.a. genom     då det gäller de statsekonomiska förutsättningar-
4922:  normavvecklingen, indragningen av centrala            na för stödet.
4923:  ämbetsverk, statsandelsreformen och stärkandet           Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
4924:  av den kommunala självstyrelsen. De mest bety-        fåsta särskild uppmärksamhet vid styrningen av
4925:  dande styrmedlen då det gäller kommunerna har         social- och hälsovårdsservicen såväl i länsstyrel-
4926:  varit den finansiella styrning som utövats genom      sernas som i ministeriets arbete.
4927: 
4928:       Helsingfors den 8 april I998
4929: 
4930:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
4931:                                               KK 289/1998 vp
4932: 
4933: Kirjallinen kysymys 289
4934: 
4935: 
4936: 
4937: 
4938:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Rintamaveteraaneiksi luokiteltavien väliinpu-
4939:                                          toajien aseman korjaamisesta
4940: 
4941: 
4942:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4943: 
4944:     Vuosien 1939-1945 käydyn sodan melskei-                Ongelmana rintamatunnuksen tai nyt edes
4945: siin sisältyy monia ihmiskohtaloita, joilla kaikilla    kuntoutuksen saannille on se, ettei hän ollut Suo-
4946: on omat sivujuonteensa ja joiden selvittäminen          men kansalainen sinä aikana, mitä rintamapalve-
4947: on ollut vaikeaa, koska kaikkea ei ole tarkasti         lutunnuksesta 14.7.1978 annetussa naisia koske-
4948: kirjattu tai aineisto on tuhoutunut tai silminnäki-     vassa asetuksessa edellytetään. Muuten kyllä
4949: jät kuolleet.                                           kaikki edellytykset hänen kohdallaan kaikkien
4950:     Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin             veteraanietuuksien saannille täyttyvät.
4951: pyrkinyt kuitenkin aina voimavarojensa puitteis-           Sivuseikkana todettakoon, että tämäkin esi-
4952: sa muistamaan näitä rintamalla tai kotirintamal-        merkkihenkilö on Suomeen tulonsajälkeen aktii-
4953: lakin olleita veteraaneja. Myös virolaiset vapaa-       visesti ollut rakentamassa tätä isänmaatamme
4954: ehtoiset ovat saaneet osallisuudestaan valtiom-         koko ajan ja nytkin suhteellisen korkeasta iäs-
4955: me toimesta pientä tukea.                               tään huolimatta tekee yhä arvokasta työtä työt-
4956:     Oleellista rintamalisän tai ylimääräisen rinta-     tömien ja syrjäytyneiden auttamiseksi.
4957: malisän saannille on ollut, että on ollut oikeutet-        Oikealta tuntuisi, että tällaistenkin henkilöi-
4958: tu rintamatunnukseen, jonka saannin edellytyk-          den, jotka ovat väliinputoajia ja joiden määrä on
4959: set on asetuksella tarkkaan säännelty. Myös ve-         vähäinen, asema korjattaisiin sille tasolle, mikä
4960: teraanikuntoutuksen saannille aina näihin päi-          heille kohtuudella kuuluukin.
4961:  viin asti on ollut edellytyksenä rintamatunnus,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4962: kunnes nyt hiljattain lakia muutettiin siten, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4963:  sellaisillakin on oikeus kuntoutukseen, joilla olisi   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4964:  ollut oikeus rintamatunnukseen ja jotka eivät          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4965:  syystä tai toisesta ole sitä määräaikaan mennessä
4966:  hakeneet.                                                         Onko Hallitus ollut tietoinen väliinpu-
4967:     Mutta vaikka monet seikat veteraanimäärit-                 toajista veteraanietuuksien saannissa, ja
4968:  teen osalta onkin pyritty ottamaan huomioon,                  onko tarkoitus tarkistaa mahdollisesti
4969:  yhä näköjään löytyy joitakin henkilöitä, joita                asetuksella tai muulla ohjeistuksella nii-
4970:  voisi kuvata väliinputoajiksi. Yksi tällainen esi-            den henkilöiden asemaa ja oikeuksia ve-
4971:  merkki on eräs "Maria". Hän on inkeriJäinen ja                teraanietuuksiin, jotka vuosien 1939-
4972:  tuli sodan aikana Neuvostoliitosta Suomeen                    1945 sotien aikana tulivat Suomeen, työs-
4973:  vuonna 1943. Aluksi hänet sijoitettiin Hankoon                kentelivät sotatoimialueella, mutta juuri
4974:  pakolaisvastaanottoon noin kahdeksi kuukau-                   silloin eivät vielä olleet Suomen kansalai-
4975:  deksi. Senjälkeen hänet siirrettiin leirille Virkka-          sia?
4976:  laan, jossa hän toimi emännän tehtävissä useita
4977:  viikkoja. Hän sai Suomen kansalaisuuden sodan
4978:  jälkeen vuonna 1945.
4979: 
4980:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
4981: 
4982:            Esa Lahtela /sd             Marja-Liisa Tykkyläinen /sd        Erkki Partanen /sd
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 280043
4988: 2                                          KK 289/1998 vp
4989: 
4990: 
4991: 
4992: 
4993:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4994: 
4995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen
4996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-
4997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi-
4998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi-
4999: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty
5000: n:o 289:                                             sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen
5001:                                                      oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhty-
5002:            Onko Hallitus ollut tietoinen väliinpu-   mien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.
5003:        toajista veteraanietuoksien saannissa, ja         Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-
5004:        onko tarkoitus tarkistaa mahdollisesti        sen (554/1978) 1 §:n sellaisena kuin se on asetuk-
5005:        asetuksella tai muulla ohjeistuksella nii-    sessa (341/1986) mukaan rintamapalvelustunnus
5006:        den henkilöiden asemaa ja oikeuksia ve-       annetaan naiselle, joka on Suomen kansalaisena
5007:        teraanietuuksiin, jotka vuosien 1939-         palvellut tai joka on nyt Suomen kansalainen ja
5008:        1945 sotien aikana tulivat Suomeen, työs-     on palvellut, vuosien 1939-1945 sotien aikana
5009:        kentelivät sota toimialueella, mutta juuri    rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-
5010:        silloin eivät vielä olleet Suomen kansalai-   koissa taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukois-
5011:        sia?                                          sa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien
5012:                                                      lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut rintama-
5013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         palvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rinta-
5014: vasti seuraavaa:                                     mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
5015:                                                      Tunnuksen olisi siten saanut myös henkilö, joka
5016:     Rintamasotilaseläkelain (119/1977) perusteel-    ei ollut sodan aikana Suomen kansalainen, mutta
5017: la rintamasotilaana ja rintamapalvelukseen osal-     on myöhemmin saanut Suomen kansalaisuuden.
5018: listuneella henkilöllä on oikeus rintamalisään ja    Tunnukseen olivat oikeutettuja lähinnä lotta-
5019: ylimääräiseen rintamalisään laissa säädetyin         tehtävissä olleet naiset ja naiset, jotka olivat saa-
5020: edellytyksin. Rintamatisien saamisen edellytyk-      neet joukoissa tai yksiköissä palvelleina päivära-
5021: senä on, että henkilö on Suomen kansalainen ja       haa tai palkkaa tai toimineet sotatoimialueelia
5022: hänellä on rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        karjanajotehtävissä.
5023: rintama- tai veteraanitunnus. Myös Suomessa              Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
5024: asuvalle ulkomaalaiselle voidaan myöntää rinta-      maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti
5025: malisät.                                             muistiossaan (STM 1990119) mahdollisuudet rin-
5026:    Rintamalisän suuruus on tällä hetkellä 221        tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-
5027: markkaa kuukaudessa. Ylimääräinen rintamali-         miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-
5028: sä on tulosidonnainen eläkkeen osa ja sen määrä      pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä
5029: on 25% kansaneläkkeen siitä osasta, joka ylittää     katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen
5030: 457 markkaa kuukaudessa. Rintamalisät myön-          olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-
5031: netään miehille rintamasotilas- tai rintamatun-      lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille
5032: nuksen ja naisille rintamapalvelustunnuksen pe-      veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on
5033: rusteella.                                           jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-
5034:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen         tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää
5035: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-         laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-
5036: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-         maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
5037: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-       ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
5038: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,      tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
5039: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa        sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
5040: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin      sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
5041: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistet-    sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
5042: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-     Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
5043:                                              KK 289/1998 vp                                             3
5044: 
5045: tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-                Selvitysten perusteella sosiaali- ja terveysmi-
5046: nen lopetetaan. Tämän mukaisesti on rintamave-         nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske-
5047: teraanitunnusasetuksia muutettu siten, että tun-       vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998
5048: nusten myöntämisperusteita laajentamatta nii-          alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin
5049: den myöntäminen on lopetettu vuoden 1994 lo-           liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses-
5050: pussa.                                                 ta (l 039/1997). Lain tarkoituksena on mahdollis-
5051:     Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina        taa kuntoutuspalvelujen järjestäminen niille
5052: 1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-      eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä teh-
5053: rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-         tävissä palvelleille, joilla ei ole rintamaveteraa-
5054: millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella     nien kuntoutuksesta annetussa laissa edellytet-
5055: olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi         tyjä rintamaveteraanitunnuksia. Heille ei myön-
5056: sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-         netä erillisiä tunnuksia, vaan todistus laissa tar-
5057: matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi       koitettuun palvelukseen osallistumisesta. Todis-
5058: rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-      tuksen myöntää Sota-arkisto.
5059: västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-              Edellä mainitun vuoden 1998 alusta voimaan
5060: neen raskainta taakkaa maan puolustamisesta.           tulleen lain mukaan rintamaveteraanien kuntou-
5061:     Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi             tukseen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan an-
5062:  20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-        taa muun muassa niille, joille olisi annettu jokin
5063:  gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-   rintamaveteraanitunnuksista, mikäli he olisivat
5064:  tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi    hakeneet niitä ennen säädetyn hakuajan päätty-
5065:  erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntou-          mistä. Tällä säännöksellä on tarkoitus estää se,
5066:  tuspalvelujen järjestämisestä eräille lähinnä rin-    ettei rintamaetuuksien saannissa synny aiheetto-
5067:  tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja       mia väliinputoamisia.
5068:  välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais-
5069:  sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa-
5070:  laisryhmille.
5071: 
5072:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
5073: 
5074:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5075: 4                                            KK 289/1998 vp
5076: 
5077: 
5078: 
5079: 
5080:                                           Tili Riksdagens Talman
5081: 
5082:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             stridskrafternas flygenheter. De som haft andra
5083: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             uppdrag utanför den operativa enheten har inte
5084: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ansetts höra tili dem som är berättigade till teek-
5085: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-          en på samma sätt som de personer som tjänst-
5086: mål nr 289:                                             gjort i ovan uppräknade truppförband inom de
5087:                                                         operativa enheterna.
5088:             Har Regeringen varit medveten om att           Enligt 1 § förordningen om fronttjänsttecken
5089:         endel grupper har försatts i ett sämre läge     (554/1978), sådan denna paragraflyder i förord-
5090:         i fråga om veteranförmåner, och har Re-         ning 341/1986, tilldelas fronttjänsttecken de
5091:         geringen för avsikt att eventuellt genom        kvinnor som såsom finska medborgare under
5092:         förordning elier andra anvisningar rätta        krigen 1939-1945 har tjänat, eller som nu är
5093:         tili stäliningen för de personer som under      finska medborgare och har tjänat, vid trupp hö-
5094:         krigen 1939-1945 kom tili Finland, ar-          rande tili operativ enhet med frontansvar, eller
5095:         betade på krigsoperationsområden men            vid luftvärns- elier kusttrupper, inom sjöstrids-
5096:         som på den tiden ännu inte var finska           krafternas fartygsenheter elier luftstridskrafter-
5097:         medborgare, samt dessa personers rätt till      nas flygenheter elier på annat sätt har verkat i
5098:         veterantecken?                                  med fronttjänst jämförbara uppgifter inom om-
5099:                                                         rådet för operativ enhet med frontansvar. Såle-
5100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           des skulie också personer som inte under kriget
5101: anföra följande:                                        var finska medborgare men som senare har fått
5102:                                                         finskt medborgarskap ha fått tecknet. Det var
5103:     Med stöd av lagen om frontmannapension              närmast kvinnor som arbetade som Iotta och
5104: (119/1977) har frontmän och personer som delta-         kvinnor som för sin tjänst i trupper eller enheter
5105: git i fronttjänst rätt till fronttillägg och extra      hade fått dagpenning elier lön eller som på krigs-
5106: fronttillägg på de villkor som anges i lagen. För-      operationsområde jobbat med fådrift som var
5107: utsättningen för erhåliande av fronttillägg är att      berättigade till tecknet.
5108: personeo är finsk medborgare och att han har               Den arbetsgrupp för utredande av frontvete-
5109: tilldelats frontmanna-, fronttjänst-, front- eller      rantecknen som social- och hälsovårdsministe-
5110: veterantecken. Också utlänningar bosatta i Fin-         riet tillsatt utredde i sin promemoria (STM 1990/
5111: land kan beviljas fronttiliägg.                         19) å ena sidan möjligheterna att utvidga bevil-
5112:     Fronttillägget uppgår för närvarande tili 221       jandet av frontveterantecken och å andra sidan
5113: mk i månaden. Det extra fronttiliägget är in-           alternativet att inte längre bevilja några tecken.
5114: komstrelaterat och det utgör 25 % av den del av         Trots att arbetsgruppen ansåg att många grupper
5115: folkpensionen som överstiger 457 mk i månaden.          har gjort en betydande insats i försvaret av vårt
5116: Fronttilläggen beviljas män på grundval av              land, ville den dock placera de veteraner som
5117: frontmanna- elier fronttecken och kvinnor på            kämpat vid fronten i en särställning. Dessa perso-
5118: grundval av fronttjänsttecken.                          ner har redan rätt tili tecken. Därför beslöt ar-
5119:     Enligt förordningen om frontmannatecken             betsgruppen att föreslå att beviljandet inte utvid-
5120: (772/1969) avses med frontman den som under             gas. Undantag utgjorde endast de utlänningar
5121: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-         som frivilligt och bevisligen deltog i striderna. De
5122: handlingarna inom försvarsväsendets trupper             sistnämnda har enligt förordningen om front-
5123: såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig eller i   mannatecken för utlänningar (418/1992) kunnat
5124: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an-      beviljas frontmannatecken samt rätt till rehabili-
5125: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i         tering och frontpenning. Arbetsgruppen föreslog
5126: strider inom trupper, hörande tili operativ enhet       också att beviljande av frontmannatecken, front-
5127: med frontansvar eller inom dess område eller            tjänsttecken och fronttecken upphör. Enligt det-
5128: också i luftvärns- elier kusttrupper, inom sjö-         ta har förordningarna om frontveterantecken
5129: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-        ändrats så att beviljandet upphörde i slutet av
5130:                                             KK 289/1998 vp                                                5
5131: 
5132: 1994 utan att grunderna för bevi1jande utvidga-         tion med ett lagförslag, vilket resulterade i en lag
5133: des.                                                    om rehabilitering för personer som tjänstgjort i
5134:    Såsom arbetsgruppen konstaterade var Fin-            vissa uppdrag under Finlands krig (103911997).
5135: 1ands krig 1939-1945 s.k. totala krig, som drab-        Lagen trädde i kraft vid ingången av 1998. Avsik-
5136: bade hela befolkningen hårt. Förutom frontvete-         ten med lagen är att göra det möjligt att ordna
5137: ranerna har många befolkningsgrupper utan tve-          rehabiliteringstjänster för de personer som
5138: kan på ett avgörande sätt bidragit till att Finland     tjänstgjorde i vissa uppdrag i anslutning tili kri-
5139: klarade sig ur krigen som en självständig stat.         gen 1939-1945 och som inte har de frontvete-
5140: Trots det ansåg arbetsgruppen att andra grupper         rantecken som förutsätts i lagen om rehabilite-
5141: inte skalljämställas med frontveteranerna och att       ring av frontveteraner. Dessa personer kommer
5142: det tydligt bör medges att frontveteranerna har         inte att beviljas särskilda teeken utan ett intyg om
5143: burit den tyngsta bördan i försvaret av vårt land.      deltagandet i sådan tjänstgöring som avses i Ia-
5144:    Social- och hälsovårdsministeriet förordnade         gen. Intyget beviljas av Krigsarkivet.
5145: den 20 september 1995 biträdande avdelnings-               Enligt ovan nämnda Iag, som trädde i kraft vid
5146: chef Pekka Pitsinki att utreda och ge förslag tili      ingången av 1998, kan rehabilitering som mot-
5147: åtgärder som behövs för beviljandet av ett sär-         svarar rehabiliteringen för frontveteraner ges
5148: skilt teeken och rehabiliteringstjänster tili vissa     bl.a. tili dem som skulle ha blivit tilldelade något
5149: befolkningsgrupper som under krigstid och i di-         av frontveterantecknen om de hade ansökt där-
5150: rekt anslutning tili kriget tjänstgjort i särskilt      om före ansökningstidens slut. A vsikten med
5151: tunga och farliga uppdrag närmast jämförbara            denna bestämmelse är att f6rhindra att det upp-
5152: med frontförhållanden.                                  står grupper som omotiverat förvägras frontför-
5153:    På grundval av utredningarna beredde social-         måner.
5154: och hälsovårdsministeriet en regeringsproposi-
5155: 
5156:      Helsingfors den 9 april 1998
5157: 
5158:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5159: 1
5160: 1
5161: 
5162: 
5163: 
5164: 
5165:     1
5166:     1
5167:                                            KK 290/1998 vp
5168: 
5169: Kirjallinen kysymys 290
5170: 
5171: 
5172: 
5173: 
5174:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kyläkoulujen elinkelpoisuuden säilyttämi-
5175:                                       sestä
5176: 
5177: 
5178:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5179: 
5180:    Koulujen ylläpitäminen maaseudulla on kiin-          Asiasta on ilmeisesti syntymässä lihava riita
5181: ni oppilasmääristä. Tietyn oppilasmäärän säilyt-     erityisesti sen siivittämänä, että tähän hyvin me-
5182: tämiseksi on kyliinjopa houkuteltu lapsiperheitä     nestyvään kouluun odotettiin kolmatta opetta-
5183: erilaisia etuja tarjoamalla. Siinä ei liene mitään   jaa, joka haave täytynee nyt haudata.
5184: moitittavaa.                                            Ennen isomman sotatilan syttymistä pitää ky-
5185:    Eräässä kunnassa Pirkanmaalla on ryhdytty         syä valtioneuvoston asianomaiseltajäseneltä val-
5186: kyläkoulujen ylläpitämiseksi varsin erikoisiin       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
5187: toimenpiteisiin, joista kaikki eivät pidä. Elävän
5188: kyläkunnan koulusta, jossa on paljon oppilaita,                Hyväksyykö laki ja ohjeet Hallituksen
5189: ollaan siirtämässä osaa koululaisista kahden                mielestä sellaisen toiminnan, jossa kun-
5190: naapurikylän kouluihin tarvittavan oppilasmää-              nan alueella runsaasti oppilaita omaavas-
5191: rän säilyttämiseksi ja koulujen pitämiseksi elin-           ta koulusta siirretään taksikuljetusta
5192:  kelpoisina. Koululaiset kuljetetaan vieraaseen             käyttäen oppilaita kahteen oppilasmää-
5193:  kouluun taksikuljetuksella.                                riin nähden kituvaan kouluun niiden pi-
5194:                                                             tämiseksi toimintakelpoisina?
5195: 
5196:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
5197: 
5198:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5199: 
5200: 
5201: 
5202: 
5203:  280043
5204: 2                                          KK 290/1998 vp
5205: 
5206: 
5207: 
5208: 
5209:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5210: 
5211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joudutaan suorittamaan kussakin tapauksessa
5212: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erikseen. Tällaisina pätevinä syinä ovat kuiten-
5213: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kin tulleet lähinnä kysymykseen koulunkäynnin
5214: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tosiasialliset esteet, esimerkiksi oman piirin kou-
5215: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lussa todetut terveydelliset haitat ja tarvittavat
5216: n:o 290:                                              saneeraustoimenpiteet. Sen sijaan kysyjän tar-
5217:                                                       koittamissa tilanteissa kunnan tulisi selvittää,
5218:           Hyväksyykö laki ja ohjeet Hallituksen       onko sen koulupiirijako kokonaisuutena tarkoi-
5219:        mielestä sellaisen toiminnan, jossa kun-       tuksenmukainen, ja mikäli tällöin osoittautuisi
5220:        nan alueella runsaasti oppilaita omaavas-      välttämättömäksi, toteuttaa muutokset piirija-
5221:        ta koulusta siirretään taksikuljetusta         kopäätöstä muuttamalla.
5222:        käyttäen oppilaita kahteen oppilasmää-              Laki takaa oppilaalle oikeuden käydä oman
5223:        riin nähden kituvaan kouluun niiden pi-        piirin koulussa, mutta ei piirin lähimmässä kou-
5224:        tämiseksi toimintakelpoisina?                  lussa. Jos tilanne on se, että koko kunnan alue on
5225:                                                        muodostettu yhdeksi koulupiiriksi, kunnalla on
5226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Jaajemmat valtuudet osoittaa oppiJaa t eri koului-
5227: vasti seuraavaa:                                       hin.
5228:                                                            Koulujen ylläpitoon tuleva valtion rahoitus ei
5229:    Edustaja Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-         ole nykyisin kytketty vähimmäisoppilasmääriin,
5230: sestä ei ilmene, minkätyyppisestä kunnasta on          vaan se määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen
5231: kysymys, mikä on asianomaisen kunnan koulu-            rahoituksesta annetun lain mukaisin Jaskennalli-
5232: piirijako ja ollaanko kysymyksessä tarkoitettuja       sin perustein, jotka ottavat huomioon myös kou-
5233: oppilaita siirtämässä toiseen koulupiiriin vastoin     luverkon rakenteellisia tekijöitä.
5234: heidän tahtoaan. Joudun sen johdosta kuvaa-                Kyläkouluilla on huomattava merkitys sen
5235: maan tilannetta yleisemmällä tasolla.                  ympäristön asujaimistolle. Kyläkoulut ovat,
5236:    Peruskoululain mukaan oppilaalla on oikeus          paitsi opinahjoja, myös kylän elinvoimaisuuden
5237: käydä peruskoulua sen piirin koulussa, johon           symboleja. Koulun lakkauttaminen on aina ta-
5238: hän kuuluu. Oppilaan ei siis tarvitse vasten tah-      kaisku, joka voi johtaa ketjureaktioon ja laajem-
5239: toaan käydä koulua vieraassa piirissä. Kunta voi       paan alueen palveluiden heikentymiseen. Kun-
5240: tosin lain mukaan pätevästä syystä määrätä, että       nan pyrkimys koulujen säilyttämiseen esimerkik-
5241: oppilaan on väliaikaisesti kokonaisin lukuvuosin       si tilapäisistä oppilasmäärien laskuista huolimat-
5242: käytävä koulua kunnanjossakin muussa saman-            ta on siten tavoitteena ymmärrettävä. Tarkoituk-
5243: kielisessä koulussa kuin siinä, jonka piiriin oppi-    senmukaista kokonaisratkaisua hakiessaan kun-
5244: las kuuluu.                                            nan tulee kuitenkin huolehtia myös siitä, että
5245:    Edellä tarkoitetun syyn pätevyyden arviointi        yksittäisen oppilaan oikeudet toteutuvat.
5246: 
5247:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
5248: 
5249:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5250:                                                KK 290/1998 vp                                               3
5251: 
5252: 
5253: 
5254: 
5255:                                            Till Riksdagens Talman
5256: 
5257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               kommit i fråga har varit faktiska hinder för skol-
5258: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               gång, såsom hälsomässiga problem och behövli-
5259: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           ga saneringsåtgärder som konstaterats i det egna
5260: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              distriktets skola. 1 sådana situationer som spörs-
5261: mål nr 290:                                               målsställaren avser borde kommunen emellertid
5262:                                                           utreda om indelningen i skoldistrikt som helhet
5263:            Anser Regeringen att lagen och anvis-          är ändamålsenlig och, om det visar sig nödvän-
5264:         ningarna godkänner sådan verksamhet i             digt, genomföra förändringar genom att fatta ett
5265:         kommunen som går ut på att man från en            nytt beslut om distriktsindelningen.
5266:         skola med gott elevunderlag med taxi                 Lagen garanterar eleven rätt att gå i skola i det
5267:         transporterar elever till två skolor där det      distrikt tili vilket han hör, meninteiden närmas-
5268:         råder brist på elever för att på detta sätt       te skolan i distriktet. Om situationen är den att
5269:         hålla dem i funktion?                             hela kommunens område bildar ett skoldistrikt,
5270:                                                           har kommunen större befogenheter att hänvisa
5271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             eleverna tili olika skolor.
5272: anföra följande:                                             Den finansiering av skolornas underhåll som
5273:                                                           kommer från staten är för närvarande inte knu-
5274:    Av riksdagsman Aittoniemis skriftliga spörs-           ten tili minimiantalet elever, utan den bestäms på
5275: mål framgår inte viiken typ av korumun det är             kalkylmässiga grunder enligt lagen om finansie-
5276: fråga om, viiken distriktsindelning kommunen i            ring av undervisnings- och kulturverksamhet.
5277: fråga har och om de elever som avses i spörsmålet         Dessa grunder beaktar också hur skolnätet är
5278: överförs tili ett annat skoldistrikt mot sin vilja.       uppbyggt.
5279: Jag blir därför tvungen att beskriva situationen             Byskolorna är av mycket stor betydelse för
5280: på ett mer allmänt pian.                                  befolkningen i dess omgivning. Byskolan är för-
5281:    Enligt grundskolelagen har en elev rätt att gå i       utom lärosäte också en symbol för byns Iivskraf-
5282: grundskola i det distrikt tili vilket han hör. En         tighet. lndragningen av en skola utgör alltid ett
5283: elev behöver alltså inte mot sin vilja gå i skola i ett   bakslag som kan Ieda tili en kedjereaktion och
5284: främmande distrikt. Enligt lagen kan kommunen             försämrad service på ett större område. Kommu-
5285: dock av vägande skäl bestämma att eleven tillfål-         nernas strävan att hålla kvar skolor trots exem-
5286: ligt under hela läsår skall gå i skola i någon annan      pelvis en tillfållig nedgång i elevantalen är därför
5287: skola i kommunen med undervisning på hans                 förståelig. 1 Ietandet efter en ändamålsenlig hel-
5288: eget språk än skolan i hans eget distrikt.                hetslösning bör kommunen dock också sörja för
5289:    Hur giltiga ovan nämnda skäl är måste bedö-            att den enskilde elevens rättigheter tillgodoses.
5290: mas från fall tili fall. Giltiga skäl som närmast
5291: 
5292:       Helsingfors den 14 april 1998
5293: 
5294:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5295:                                            KK 291/1998 vp
5296: 
5297: Kirjallinen kysymys 291
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302:                                   Antero Kekkonen /sd: Syrjäytyneiden rahoituspalveluiden turvaa-
5303:                                      misesta
5304: 
5305: 
5306:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5307: 
5308:     Ahon hallituksen talouspolitiikan keskeisiä      dollista. Lisäksi pankkikauttoreiden tiskiitä saa-
5309: saavutuksia oli pitkäaikaistyöttömyyden sekä         tava palvelu on käymässä yhä vaikeammaksi
5310: luottokelvottomien väestöryhmän pysyvä syn-          konttoriverkoston supistumisen ja korkeiden
5311: nyttäminen Suomeen. Luottokelvottomien väes-         palvelumaksujen vuoksi. Rahoituspalveluiden
5312: töryhmä syntyi käytännössä ylivelkaantumisesta       keskittyminen pankkeihin ja pankkien keskitty-
5313: ja sitä seuranneista yksityishenkilöiden konkurs-    minen on vaikeuttanut heidän ongelmiaan edel-
5314: seista.                                              leen.
5315:     Nykyisessä pitkälle kehittyneessä ja automati-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5316: soituneessa rahoituspalveluyhteiskunnassa näi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5317: den syrjäytyneiden rahoituspalveluiden hankin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5318:  tamahdollisuudet ovat heikentyneet merkittä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5319: västi. Luottotiedoissa oleva merkintä tai pitkäai-
5320: kaistyöttömyys tietää käytännössä sitä, että hen-               Onko Hallitus tietoinen syrjäytyneitä
5321:  kilöillä voi olla vaikeuksia pankki- tai luotto-           koskevasta rahoituspalveluongelmasta,
5322:  korttien hankinnassa. Vähävaraisilla on myös               ja
5323:  vaikeuksia hankkia omia päätteitä kotiin, joilla               mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-
5324:  välttämättömien laskujen maksu voisi olla mah-             si?
5325: 
5326:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
5327: 
5328:                                         Antero Kekkonen /sd
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333:  280043
5334: 2                                           KK 291/1998 vp
5335: 
5336:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5337: 
5338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Asiakkaalla on oikeus valita pankkinsa ja
5339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          käyttämänsä palvelut. Myös pankilla tulee olla
5340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       oikeus valita asiakkaansa. Pankin oikeus valita
5341: le jäsenelle kansanedustaja Antero Kekkosen            asiakkaansa korostuu pankkitoiminnalle asetet-
5342: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 291:          tavien korkeiden turvallisuusvaatimusten takia.
5343:                                                        Väärinkäytöksistä voi pankkitoiminnassa aiheu-
5344:            Onko Hallitus tietoinen syrjäytyneitä       tua merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Pankki-
5345:        koskevasta rahoituspalveluongelmasta,           palveluja koskevaa sopimuspakkoa ei tiettävästi
5346:        ja                                              ole säädetty missään Euroopan uninonin jäsen-
5347:            mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-      valtiossa. Sopimuspakon säätäminen vain suo-
5348:        si?                                             malaisille pankeille heikentäisi niiden kilpailuky-
5349:                                                        kyä ja lisäisi pankkitoiminnan riskejä. Ei ole pe-
5350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rusteltua säätää suomalaisille pankeille esimer-
5351: vasti seuraavaa:                                       kiksi tilin avaamista koskevaa sopimuspakkoa,
5352:                                                        ellei sama velvollisuus koske myös muiden Eu-
5353:     Maksuliikenteen järjestäminen ja hoitaminen        roopan unionin jäsenvaltioiden pankkeja.
5354: on Suomessa uskottu pankkien tehtäväksi. Yksi-              Peruspankkipalveluja voidaan pitää niin sa-
5355: tyishenkilöiden ja yrittäjien maksuliikenteen hoi-     nottuina välttämättömyyspalveluina,joita ilman
5356: taminen tapahtuu nykyään lähes yksinomaan              yhteiskunnan on hyvin vaikea tulla toimeen.
5357: pankkien tilisiirtojärjestelmien avulla. Erityisesti    Käytännössä välttämättömiä ovat erityisesti
5358: yritysten toiminnan kannalta on välttämätöntä,         pankkitili ja sen käyttöön liittyvät palvelut, ku-
5359: että niillä on maksuliikenteensä hoitamista var-        ten pankkikortti ja maksujen välityspalvelut.
5360: ten tilisuhde johonkin pankkiin.                            Pankkikortin osalta on kuitenkin huomatta-
5361:     Pankkeja valvova viranomainen, Rahoitus-            va, että pankkikortilla maksetun hyödykkeen
5362: tarkastus, on saanut huomattavan määrän yh-            luovuttaminen kortinhaltijalle ja hyödykkeestä
5363: teydenottoja, joissa on kerrottu, että pankit ovat      maksettavan rahavastikkeen veloittaminen tililtä
5364: useissa tapauksissa kieltäytyneet avaamasta tile-      eivät ole samanaikaisia. Pankkikoruiin liitetyn
5365: jä yrittäjille, joilla on aikaisemmasta yritystoi-      tilin veloitus tapahtuu yleensä muutama päivä
5366: minnasta syntyneitä maksuhäiriömerkintöjä.              maksutapahtuman jälkeen. Kortinhaltijan pan-
5367: Tämän johdosta Rahoitustarkastus lähetti pan-           kille syntyy maksunsaajille annetun pankkikort-
5368: keille toukokuun lopussa 1997 kirjeen, joka kä-         titakuun vuoksi riski, ettei pankkikorttiin liitetyl-
5369: sitteli tilin avauksesta kieltäytymistä. Kirjeen        lä tilillä ole hyödykkeen maksamiseen tarvittavia
5370: kannanotolla ei kuitenkaan ollut tarkoitus puut-        varoja. Pankki arvioi pankkikorttia myöntäes-
5371: tua yleiseen sopimusvapauteen perustuvaan pan-          sään riskin todennäköisyyden. Kuluttajilla on
5372: kin oikeuteen yksittäistapauksessa valita sopi-         lähtökohtaisesti kuitenkin erittäin poikkeukselli-
5373: muskumppaninsa.                                         sia tapauksia lukuun ottamatta aina mahdolli-
5374:     Sopimusvapaus on yksi sopimusoikeutemme             suus saada pankkiautomaattikortti.
5375: johtavista periaatteista. Sillä tarkoitetaan mm.,           Kysyjän tarkoittamien välttämättömyyspal-
5376: että kenelläkään ei pääsäännön mukaan ole vel-          velujen saatavuuden turvaaminen kohtuullisin
5377: vollisuutta sopimuksen solmimiseen. Näin ollen          ehdoin kaikille kansalaisille on ajankohtainen ja
5378:  pankeilla ei voimassa olevan lainsäädännön mu-         tärkeä asia. Siihen liittyviä kysymyksiä on selvi-
5379:  kaan ole sopimuspakkoa tilin avaamisessa eikä          tetty ja selvitetään edelleen monellakin taholla
5380:  muissakaan tarjoaruissaan rahoituspalveluissa.         sekä kansallisesti, että Euroopan unionissa. Tar-
5381:  Lisäksi on huomattava, että pankkien tulee toi-        koituksena on muun muassajärjestää välttämät-
5382:  mia liiketaloudellisin perustein. Rahoitustarkas-      tömyyspalveluista seminaari yhteistyössä Eu-
5383:  tus on kuitenkin katsonut, ettei pelkästään se         roopan komission kanssa Suomen puheenjohta-
5384:  seikka, että asiakkaalla on entisiä maksuhäiriöi-      jakaudella syksyllä 1999. Eräänä asiakokonai-
5385:  tä, yleensä saa johtaa siihen, että tilinavauksesta    suutena seminaarissa olisivat juuri peruspankki-
5386:  kieltäydytään.                                          palvelut.
5387: 
5388:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
5389: 
5390:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
5391:                                               KK 291/1998 vp                                              3
5392: 
5393:                                           Tili Riksdagens Talman
5394: 
5395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Kunderna har rätt att välja bank och tjänster.
5396: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           Ä ven bankerna skall ha rätt att välja sina kunder.
5397: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Bankernas rätt att välja sina kunder är viktig med
5398: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål               hänsyn tili de höga säkerhetskrav som ställs pä
5399: nr 291:                                                  bankverksamheten. Missbruk kan förorsaka
5400:                                                          bankerna betydande ekonomisk skada. Veterli-
5401:            Är Regeringen medveten om proble-             gen har ingen av medlemsstaterna i Europeiska
5402:         met med finansiella tjänster för utslagna        unionen utfårdat bestämmelser om avtalstvång
5403:         personer, och                                    när det gäller banktjänster. Ett avtalstväng som
5404:            vad ämnar den göra för att avhjälpa           gäller enbart finländska banker skulle försvaga
5405:         situationen?                                     dessa bankers konkurrenskraft och öka riskerna
5406:                                                          i bankverksamheten. Det är inte motiverat att för
5407:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            finländska banker bestämma om avtalstvång i
5408: anföra följande:                                         fråga om t.ex. öppnande av konto, om inte sam-
5409:                                                          ma skyldighet också gäller bankerna i de andra
5410:     1 Finland har ordnandet och skötseln av betal-       medlemsstaterna i Europeiska unionen.
5411: ningar anförtrotts bankerna. Privatpersoners                De primära banktjänsterna kan anses som s.k.
5412: och företagares betalningar sköts numera nästan          nödvändighetstjänster, utan vilka samhället får
5413: uteslutande med hjälp av bankernas kontoöver-            mycket svårt att klara sig. 1 synnerhet bankkon-
5414: föringssystem. 1 synnerhet med tanke på företa-          ton och därtill anslutna tjänster, t.ex. bankkort
5415: gens verksamhet och att de skall kunna sköta sina        och betalningsförmedlingstjänster, är nödvändi-
5416: betalningar är det nödvändigt att de har ett konto       ga i praktiken.
5417: i någon bank.                                               1 fräga om bankkort mäste man dock beakta
5418:     Ett stort antal människor har tagit kontakt          att överlåtandet av en nyttighet som betalts med
5419: med den myndighet som övervakar bankerna,                bankkort till kortinnehavaren inte sker samtidigt
5420: finansinspektionen, och berättat att bankerna i          som kontot debiteras med den motprestation
5421: många fall har vägrat att öppna konto för företa-        som skall erläggas för nyttigheten. Debiteringen
5422: gare som har antecknats för betalningsstörningar         sker oftast några dagar efter betalningshändel-
5423: i samband med tidigare företagsverksamhet.               sen. På grund av den bankkortsgaranti som be-
5424:  Med anledning av detta skickade finansinspek-           talningsmottagaren beviljas uppstår för kort-
5425: tionen i slutet av maj 1997 ett brev till bankerna       innehavarens bank en risk för att det på det tili
5426: om deras vägran att öppna konton. A vsikten              bankkortet anslutna kontot inte finns tillräckliga
5427:  med ställningstagandet i brevet var emellertid          medel för betalning av nyttigheten. Banken be-
5428:  inte att blanda sig i bankernas på den allmänna         dömer risksannolikheten när den beviljar bank-
5429:  avtalsfriheten grundade rätt att välja avtalspart i     kort. Utgängspunkten är dock att konsumenter-
5430:  enskilda fall.                                          na alltid kan få ett bankautomatkort, med un-
5431:     En av de ledande principerna i vår avtalsrätt är     dantag för mycket exceptionella fall.
5432:  avtalsfriheten. Med avtalsfrihet avses bl.a. i prin-       Att på skäliga villkor trygga tillgången tili de
5433:  cip att ingen skall vara skyldig att ingå avtal.        nödvändighetstjänster för alla medborgare som
5434:  Därmed är bankerna enligt gällande lagstiftning         frågeställaren avser, är en aktuell och viktig frä-
5435:  inte tvungna att ingå avtal om öppnande av              ga. Frägor i anslutning därtill har utretts och
5436:  bankkonton eller andra finansiella tjänster som         utreds alltjämt inom mänga sektorer både i Fin-
5437:  de erbjuder. Dessutom bör beaktas att bankernas         land och inom Europeiska unionen. A vsikten är
5438:  verksamhet skall grunda sig på företagsekono-           bl.a. att i samarbete med Europeiska kommissio-
5439:  miska principer. Finansinspektionen har ändå            nen hösten 1999 ordna ett seminarium om nöd-
5440:  ansett att den omständigheten att en kund tidiga-       vändighetstjänster i samband med Finlands ord-
5441:   re haft betalningssvårigheter i allmänhet inte         förandeskap. Ett ämne skulle då vara just de
5442:   skall fä leda tili att han förvägras konto i banken.   primära banktjänsterna.
5443: 
5444:       Helsingfors den 9 april 1998
5445: 
5446:                                                                                Minister Jouko Skinnari
5447: 1
5448: 
5449: 1
5450: 
5451: 
5452: 
5453: 
5454:     1
5455: 
5456:     1
5457: 
5458: 
5459: 
5460: 
5461:         1
5462: 
5463:         1
5464:                                              KK 292/1998 vp
5465: 
5466: Kirjallinen kysymys 292
5467:                                      Ulla Anttila /vihr ym.: Perheterapiapalveluiden riittävyyden turvaa-
5468:                                          misesta
5469: 
5470:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5471: 
5472:     Perheterapia on vakiintunut ja tunnustettu         peeseen. Kunnallisiin palveluihin esim. pääkau-
5473: psykoterapian muoto, jonka antajat sisältyvät          punkiseudulla on kuukausien jono. Lapset jou-
5474: asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilös-          tuvat odottamaan jopa pari vuotta terapiaan
5475: töstä tarkoitettujen psykoterapeuttien luette-         päästäkseen, mitä voidaan pitää aivan liian pit-
5476: loon. Perheterapia on tunnustettu psykoterapia-        känä aikana lapsen kasvun ja kehityksen kannal-
5477: na niin Stakesin kuin Terveydenhuollon oikeus-         ta.
5478: turvakeskuksen asiantuntijaryhmissä.                       Jotta psykoterapian tavoitteet toteutuisivat
5479:     Perheterapiassa ensisijaisena tavoitteena on       systemaattisesti ja todellisiin ongelmiin ja niiden
5480: perheen sisäisen vuorovaikutuskokonaisuuden            syihin paneutuen, psykoterapian on oltava kes-
5481: muuttuminen sellaiseksi, että se tekee mahdolli-       toltaan riittävän pitkä ja tapaamisvälien riittä-
5482: seksi yksittäisten perheenjäsenten fyysisen ja         vän tiuhia. Tällaiseen prosessiin kunnallisissa
5483: psyykkisen terveyden. Tietoisena pyrkimyksenä          palveluissa on niukasti mahdollisuuksia. Käynti-
5484: ja keinona on tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen       kerrat saatetaan rajata resurssien niukkuuden
5485: sisäisen vuorovaikutuksen kokonaisuudessa tai          tähden aivan minimiin, ja lisäksi kunnallisten
5486: yksittäisellä perheenjäsenellä esiintyviä mielen-      terapiapalveluiden antajina ei ole riittävästi kou-
5487: terveyden häiriöitä ja niiden aiheuttamia hait-        lutettuja psykoterapeutteja ja perheterapeutteja.
5488: toja. Perheterapiassa yksi tai useampi terapeutti          Kansaneläkelaitos on hyväksynyt lääkäreiden
5489: tapaa samanaikaisesti yhtä tai useampaa per-           antaman perheterapian korvattavuuden piiriin,
5490: heenjäsentä. Perheterapeuttisista hoitomuodois-        muiden psykoterapeuteiksi koulutettujen ja hy-
5491: ta voidaan käyttää nimitystä perheen yhteistera-       väksyttyjen antaman perheterapian jäädessä
5492: pia ja puolisoiden yhteisterapia eli pari terapia.     korvausten ulkopuolelle. Tämä on epäoikeuden-
5493:     Perheterapiaa antavalla terapeutilla tulee olla    mukaista perheterapiaa tarvitsevia perheitä ja
5494: vähintään lääkintöhallituksen ohjekirjeen 4/           ihmisiä kohtaan. Erityisesti lapsia ajatellen per-
5495:  1984 mukainen erityistason psykoterapiakoulu-         heterapian saaminen Kansaneläkelaitoksen kor-
5496: tus, joka on vähintään kolmivuotinen.                  vattavien psykoterapioiden piiriin on erittäin pe-
5497:     Perheterapia on mitä suurimmassa määrin en-        rusteltua niin yksilöiden ja perheiden terveyden
5498: nalta ehkäisevää mielenterveystyötä. Perheiden         ja hyvinvoinnin turvaamiseksi kuin kansantalou-
5499:  saadessa riittävän ajoissa tarvitsemansa avun         dellisestikin.
5500:  vältytään sairastumisilta, kalliilta hoidoilta ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5501:  huostaanotoilta - sekä kaikkien osapuolien            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5502:  suunnattomalta kärsimykseltä. Perheterapia on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5503:  usein parasta mahdollista lasten psykoterapiaa,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5504:  heidän kasvuaan ja kehitystään tukevaa hoitoa.
5505:  Lisäksi perheterapia on monesti erittäin indisoi-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5506:  tua ja halvempaa sekä tarkoituksenmukaisem-                   perheterapiapalveluiden riittävyyden ta-
5507:  paa kuin jokaisen perheenjäsenen yksittäinen                  kaamiseksi ottaen huomioon kunnallis-
5508:  hoitaminen. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen              ten palveluiden rajallisuuden ja Kansan-
5509:  terveyden- ja sosiaalihuollon resurssit eivät riitä           eläkelaitoksen korvauskäytännön?
5510:  vastaamaan psykoterapian/kuntoutuksen tar-
5511: 
5512:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
5513: 
5514:          Ulla Anttila /vihr             Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Satu Hassi /vihr
5515:          Anneli Jäätteenmäki /kesk      Mari Kiviniemi /kesk          Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
5516:          Irina Krohn /vihr              Tarja Kautto /sd              Toimi Kankaanniemi /skl
5517:          Tauno Pehkonen /skl            Esko Helle /vas               Ulla-Maj Wideroos /r
5518:          Heikki Koskinen /kok           Kimmo Sasi /kok               Kimmo Kiljunen /sd
5519:          Leena Luhtanen /sd             Jaakko Laakso /vas            Reino Laine /vas
5520: 280043
5521: 2                                          KK 292/1998 vp
5522: 
5523: 
5524: 
5525: 
5526:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5527: 
5528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aina lääketieteellisen hoidon kyseessä ollen lail-
5529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        listettu lääkäri. Nykyisen lain perusteella sai-
5530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      raanhoidon korvaamisen edellytyksenä on, että
5531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     kyseessä on lääkärin tutkimukseen ja hänen
5532: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         määrittelemäänsä hoidon tarpeeseen perustuva
5533: n:o 292:                                             hoito. Sairausvakuutuksesta maksetaan tarpeel-
5534:                                                      lisen sairaanhoidon kustannukset. Sairaanhoi-
5535:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        dosta suoritetaan korvausta siltä osin, minkä
5536:        perheterapiapalveluiden riittävyyden ta-      hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, va-
5537:        kaamiseksi ottaen huomioon kunnallis-         kuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta-
5538:        ten palveluiden rajallisuuden ja Kansan-      matta olisi tullut vakuutetulle maksamaan.
5539:        eläkelaitoksen korvauskäytännön?                  Kuntoutuksessa psykoterapia on aina osana
5540:                                                      laajempaa kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutuk-
5541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sena annettavasta psykoterapiasta tehdään ta-
5542: vasti seuraavaa:                                     vallisimmin ehdotus lääkärin laatiman SVB-lau-
5543:                                                      sunnon hoito- ja kuntoutussuunnitelman osana.
5544:    Sairausvakuutuslaki sisältää säännökset sai-      Näin muun psykoterapeutin kuin lääkärin kun-
5545: rausvakuutuskorvausten maksamiseksi vakuu-           toutuksena antama psykoterapia toteutuu osana
5546: tetuille sekä määrittelee korvattavat hoidot.        laajempaa kokonaisuutta ja potilaan kuntoutus-
5547: Laissa Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kun-       ja hoitoprosessi on aina lääketieteellisessä val-
5548: toutuksesta puolestaan määritellään kuntoutuk-       vonnassa. Viime vuosina kuntoutuksena psyko-
5549: sena korvattavat toimenpiteet. Kysymyksessä          terapiaa saaneiden henkilöiden määrä on ollut
5550: tarkoitettu perheterapia on eräs psykoterapian       noin 5 500. Kuntoutuksesta aiheutuvat kustan-
5551: muoto.                                               nukset maksetaan myös sairausvakuutusrahas-
5552:     Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-     tosta.
5553: lääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalve-           Sairausvakuutuksesta lääkärien toimenpitei-
5554: lun käytöstä aiheutuneista tarpeellisista sairaan-   den osana korvauksista psykoterapian osuus oli
5555: hoitokustannuksista. Sairausvakuutuslain 5 §:n       vuonna 1997 6,6 miljoonaa markkaa. Kansan-
5556: 1 momentin 1 kohdan mukaan vakuutetulle kor-         eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta an-
5557: vataan osa lääkärin antamasta hoidosta, johon        netun lain perusteella korvattiin vuonna 1997
5558: luetaan kuuluvaksi myös lääkärin suorittama          psykoterapiaa kaikkiaan 43,7 miljoonalla mar-
5559: mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon        kalla. Muiden kuin lääkärien antaman psykote-
5560: määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus. Lääkä-      rapian osuus kuntoutuksena korvattavan psyko-
5561: rin antamana hoitona pidetään hoitoa, jonka on       terapian korvauksista on viime vuosina jatkuvas-
5562: antanut henkilö, jolla on oikeus harjoittaa lääkä-   ti lisääntynyt. Muiden kuin lääkärien osuus
5563: rintointa Suomessa.                                  vuonna 1996 maksetuista korvauksista oli 69,4
5564:    Ennen psykoterapian alkamista, sen aikana         prosenttia.
5565: tai sen jälkeen potilaalla voi ilmetä lääkehoidon        Psykoterapiapalveluiden järjestämistä arvioi-
5566: tarvetta, potilaan työ- tai toimintakykyä voidaan    nut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
5567: joutua arvioimaan tai potilas saattaa olla sai-      ryhmä tarkasteli selvityksessään julkisen tervey-
5568: raanhoitojakson tarpeessa. Siten hyvän ammat-        denhuollon ja Kansaneläkelaitoksen välistä
5569: titoiminnan mukainen psykoterapia edellyttää         työnjakoa. Työryhmä ehdotti, että sairausva-
5570: aina taudin määritystä, hoidon tarpeen arvioin-      kuutuksesta korvataan sellainen lääkärin anta-
5571: tia sekä hoidon toteuttamista. Terveydenhuollon      ma psykoterapia, joka toteutetaan kliinisin ja
5572: ammattihenkilöistä annetun lain 22 §:ssä sääde-      hoidollisin indikaatioin kunnallista terveyden-
5573: tään taudinmäärityksestä ja oikeudesta määrätä       huoltopalvelujärjestelmää täydentäen ja poti-
5574: lääkkeitä sekä potilaan lääketieteellisestä tutki-   Iaan oman valinnan pohjalta. Työryhmä on
5575: muksesta. Näistä päättää mainitun lain mukaan        muistiossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että
5576:                                              KK 292/1998 vp                                            3
5577: 
5578: sairausvakuutuskorvauksen maksamisen edelly-           sessa terveydenhuollossa, jota täydennetään sai-
5579: tyksenä on hoidon tarve. Myös muiden sairaus-          rausvakuutusjärjestelmän mukaan korvattavalla
5580: vakuutusjärjestelmästä korvattavien hoitojen           psykoterapialla.
5581: osalta edellytetään hoidon tarvetta eli sairaus-          Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa
5582: vakuutusjärjestelmä kohtelee yhdenmukaisesti           taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään
5583: kaikkia järjestelmästä korvattavia hoitomuo-           psykoterapiasta. Kyseisissä säädöksissä ei ole
5584: toja.                                                  mainittu erikseen muutakaan hoitoa, jonka lää-
5585:     Käytännössä näyttää siltä, kuten kysymykses-       käri antaa tai määrää. Sairausvakuutuksesta
5586: säkin on esitetty, että erityisesti viime vuosina      korvattava hoito, kuten edellä on todettu, edel-
5587: kuntien ostopalveluina järjestämän psykotera-          lyttää, että psykoterapian toteuttajan tulee pys-
5588: pian palveluvolyymi on selvästi vähentynyt. Sai-       tyä tarvittaessa arvioimaan psykoterapian ohella
5589: raanhoitovakuutustoimikunta on vuonna 1993             muitakin tarpeellisia hoitomuotoja ja toteutta-
5590: jättämässään mietinnössä katsonut perustelluk-         maan näitä itsenäisesti. Vain lääkäri voi koulu-
5591: si, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis-   tuksensa perusteella toteuttaa kaikkia hoidetta-
5592: vastuu säilytetään kunnilla. Kunnallisten psyko-       van sairauden vaatimia hoitomuotoja. Siten lää-
5593: terapiapalvelujen tuotantovastuu perustuu ter-         kärin antama psykoterapia on sairausvakuutuk-
5594: veydenhuollon palvelujärjestelmää säätelevään          sesta korvattavaa. Kuntoutuksena toteutetussa
5595: yleiseen lainsäädäntöön eli kansanterveyslakiin,       psykoterapiassa mainittu terapia on aina osa laa-
5596: erikoissairaanhoitolakiin, mielenterveyslakiin ja      jempaa kuntoutussuunnitelmaa ja siten osa laa-
5597: asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta. En-        jempaa kokonaisuutta, jossa psykoterapeutti toi-
5598: sisijaisesti psykoterapian peruspalvelut tulee         mii osana tämän toteutusta.
5599:  tuottaa valtion verovaroilla tuetussa kunnalli-
5600:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
5601:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5602: 4                                           KK 292/1998 vp
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 
5607:                                         Tili Riksdagens Talman
5608: 
5609:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      beslutar enligt nämnda lag alltid om detta när det
5610: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        är fråga om medicinsk vård och behand1ing. För
5611: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      att på grundval av nuvarande lag få ersättning för
5612: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmå1         sjukvård krävs att det är fråga om vård och
5613: nr 292:                                               behandling som grundar sig på en läkarunder-
5614:                                                       sökning och på en läkares uppfattning om beho-
5615:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vet av vård. Sjukförsäkringen ersätter kostnader-
5616:        ta för att garantera att det finns tillräck-   na för den nödvändiga sjukvården. För sjukvår-
5617:        1igt med fami1jeterapitjänster, med beak-      den betalas ersättning till dendel den försäkrade,
5618:        tande av att tillgången på kommuna1a           med undvikande av onödiga kostnader men utan
5619:        tjänster är begränsad och med beaktande        äventyrande av den försäkrades hälsotillstånd,
5620:        av Fo1kpensionsansta1tens ersättnings-         skulle ha haft kostnader därför.
5621:        praxis?                                            Vid rehabilitering utgör psykoterapi alltid en
5622:                                                       del av en mer omfattande rehabiliteringsp1an.
5623:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         Rehabilitering i form av psykoterapi föreslås i
5624: anföra fö1jande:                                      allmänhet som en del av den vård- och rehabilite-
5625:                                                       ringsplan i ett s.k. SVB-utlåtande som skrivs av
5626:     Sjukförsäkrings1agen innehåller bestämme1-        en läkare. Detta innebär att psykoterapi som ges
5627: ser om utbeta1ning av sjukförsäkringsersättning       som rehabilitering av en annan psykoterapeut än
5628: till de försäkrade och vilken vård som ersätts. 1     en läkare ingår i en större helhet och att patien-
5629: 1agen om rehabi1itering som ordnas av folkpen-        tens rehabiliterings- och vårdprocess alltid sker
5630: sionsanstalten bestäms vilka åtgärder som ersätts     under medicinsk övervakning. Under de senaste
5631: som rehablitering. Den i spörsmålet avsedda fa-       åren har antalet personer som fått psykoterapi i
5632: miljeterapin är en form av psykoterapi.               anslutning till rehabilitering uppgått till ca 5 500.
5633:     Sjukförsäkringen ersätter delvis kostnader        Också kostnader som föranleds av rehabilitering
5634: som de försäkrade haft för att de anlitat privatlä-   betalas ur sjukförsäkringsfonden.
5635: kare och annan privat sjukvårdsservice. Med               År 1997 var psykoterapins andel av ersätt-
5636: stöd av 5 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäkringsla-       ningarna från sjukförsäkringen för läkaråtgär-
5637: gen ersätts den försäkrade delvis för vård som        der 6,6 milj. mk. Med stöd av lagen om rehabili-
5638: givits av läkare, vartill även hänförs av läkare      tering som ordnas av folkpensionsanstalten er-
5639: företagna behövliga undersökningar för konsta-        sattes 1997 psykoterapi för sammanlagt 43,7
5640: terande av eventuell sjukdom eller bestämmande        milj. mk. När det gäller psykoterapi som ersätts
5641: av vård. Såsom av läkare given vård anses sådan       såsom rehabilitering har ersättningarna för psy-
5642: vård som ges av en person som har rättighet att       koterapi som ges av andra än läkare ökat stadigt
5643: utöva läkaryrket i Finland.                           under de senaste åren. Av de ersättningar som
5644:     lnnan psykoterapin inleds, medan den pågår        betalades 1996 uppgick denna andel ti1169,4 pro-
5645: eller efteråt kan det hos patienten uppstå ett        cent.
5646: behov av läkemedelsbehandling, man kan bli                En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
5647: tvungen att bedöma patientens arbets- eller funk-     arbetsgrupp som gjort en bedömning gällande
5648: tionsförmåga eller patienten kan vara i behov av      ordnandet av psykoterapitjänster granskade isin
5649: en period med sjukvård. Därför förutsätter alltid     utredning arbetsfördelningen mellan den offent-
5650: psykoterapi enligt god yrkessed att det ställs en     liga hälsovården och Folkpensionsanstalten. Ar-
5651: diagnos, att det görs en bedömning av vårdbeho-       betsgruppen föreslog att sjukförsäkringen skall
5652: vet samt att vården genomförs. 1 22 § lagen om        ersätta sådan av läkare utförd psykoterapi som
5653: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-         genomförs på grundval av kliniska och behand-
5654: vården föreskrivs om rätt att ställa diagnos och      lingsmässiga indikationer, som ett komplement
5655: ordinera läkemede1 samt om medicinska under-          till den kommunala hälsovården och enligt pa-
5656: sökningar av en patient. En legitimerad läkare        tientens eget vai. Arbetsgruppen fåste i sin pro-
5657:                                               KK 292/1998 vp                                             5
5658: 
5659: memoria uppmärksamhet vid att en förutsätt-               understödda kommunala hälsovården, som
5660: ning för att sjukförsäkringsersättning skall beta-        kompletteras med psykoterapi som ersätts ge-
5661: las är att det finns ett behov av vård. Också i fråga     nom sjukförsäkringssystemet.
5662: om annan vård som ersätts av sjukförsäkringen                Varken i gällande sjukförsäkringslag eller
5663: förutsätts att det finns ett behov av vård, dvs.          -förordning nämns separat någonting om psyko-
5664: sjukförsäkringssystemet behandlar alla vårdfor-           terapi. 1 bestämmelserna nämns inte heller någon
5665: mer som ersätts genom systemet lika.                      annan av läkare given eller ordinerad behand-
5666:    1 praktiken ser det, vilket också framhålls i          ling. Vård som ersätts genom sjukförsäkringen
5667: spörsmålet, ut som om det särskilt under de se-           förutsätter, som ovan konstaterats, att den som
5668: naste åren skett en tydlig nedgång i fråga om             ger psykoterapin vid behov skall kunna bedöma
5669: volymen av psykoterapitjänster som kommunen               också andra vårdformer som eventuellt behövs
5670: ordnar i form av köptjänster. Sjukvårdsförsäk-            vid sidan om psykoterapin och självständigt ge-
5671: ringskommissionen har i sitt betänkande från år           nomföra dem. Endast en läkare kan på grundval
5672: 1993 ansett det vara motiverat att ansvaret för           av sin utbildning genomföra alla behandlingsfor-
5673: ordnandet a v social- och hälsovårdstjänster bi be-       mer som en sjukdom förutsätter. Därför ersätts
5674: hålls hos kommunerna. Ansvaret för produktio-             psykoterapi som ges av en läkare genom sjukför-
5675: nen av kommunala psykoterapitjänster grundar              säkringen. När det gäller psykoterapi som ges
5676: sig på den allmänna lagstiftning som reglerar             som rehabilitering är terapin alltid en del av en
5677: hälsovårdens tjänstesystem, dvs. folkhälsolagen,          mer omfattande rehabiliteringsplan och därige-
5678: lagen om specialiserad sjukvård, mentalvårdsla-           nom en del av en större helhet, där psykoterapeu-
5679: gen och förordningen om medicinsk rehabilite-             ten verkar som en del i genomförandet av denna
5680: ring. 1 första hand skall psykoterapibastjänster-         helhet.
5681: na produceras inom den med statens skattemedel
5682: 
5683:       Helsingforsden 9 april 1998
5684: 
5685:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5686:                                                                                                         j
5687:                                                                                                     j
5688:                                                                                                 j
5689:                                                                                             j
5690:                                                                                         j
5691:                                                                                     j
5692:                                                                                 j
5693:                                                                             j
5694:                                                                         j
5695:                                                                     j
5696:                                                                 j
5697:                                                             j
5698:                                                         j
5699:                                                     j
5700:                                                 j
5701:                                             j
5702:                                         j
5703:                                     j
5704:                                 j
5705:                             j
5706:                         j
5707:                     j
5708:                 j
5709:             j
5710:         j
5711:     j
5712: j
5713:                                           KK 293/1998 vp
5714: 
5715: Kirjallinen kysymys 293
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 
5720:                                   Päivi Räsänen /skl: Ympäristövahingoista kunnille aiheutuvista
5721:                                       kustannuksista
5722: 
5723: 
5724:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5725: 
5726:     Ympäristövahingot muodostavat tapahtuma-        dollista saada myöhemmässä vaiheessajopa val-
5727: paikkansa kunnalle usein varsin huomattavia         taosa kustannuksistaan korvattua, muodostuu
5728: menoeriä. Esimerkiksi Hausjärven kunta on vii-      lyhytaikainen rahoitustarve usein todelliseksi
5729: me vuosina kärsinyt useammasta vakavasta ym-        ongelmaksi. Korvauksiin liittyvät hallinnolliset
5730: päristövahingosta,jotka ovat rasittaneet kunnan     ja oikeudelliset toimet ovat suuressa epäsuhdassa
5731: taloutta kohtuuttomasti.                            monien ympäristövahinkojen vaatimien nopei-
5732:     Ensi vuoden alusta voimaan tuleva laki ympä-    den toimien ja rahoituksen suhteen.
5733: ristövahinkovakuutuksesta tulee osaltaan sel-          Olisikin syytä harkita menettelyä, esimerkiksi
5734: keyttämään ympäristövahinkojen korvauskäy-          rahaston perustamista, merkittävien ympäristö-
5735: täntöjä. Lain voimaantulon jälkeenkin ympäris-      vahinkojen välittömiksi maksajiksi joutuvien
5736: tövahinkojen korvaamismenettelyihin jää huo-        kuntien avustamiseksi. Samoin tulisi löytää kei-
5737: mattavia ongelmakohtia.                             no ns. vanhojen ympäristövahinkojen saamiseksi
5738:     Ensinnäkin ympäristövahinkovakuutuslakia        ympäristövakuutuskäytännön piiriin.
5739: ei tulla soveltamaan ennen lain voimaantuloa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5740: aiheutuneesta toiminnasta annetun vahingon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5741: korvaamiseen. Tämäjohtaa siihen, että korvaus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5742: vastuultaan epäselviä tapauksia tulee ilmene-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5743: mään vielä pitkään- ovathan useat suuremmis-
5744: ta ympäristövahingoistamme ilmenneet vasta                      Onko Hallitus tietoinen ympäristöva-
5745: jopa kymmenien vuosien kuluttua. Tältä osin siis             hinkojen puhdistustöistä kunnille lan-
5746: lainmuutos voidaan nähdä vain osaratkaisuna.                 keavista kustannuksista ja korvausten
5747:     Toiseksi kuntien välittömän rahoituksen tar-             saannin hitaudesta,
5748:  peesta on muodostunut ongelma. Ympäristöva-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5749:  hingon aiheuttaessa tarpeen pikaisiin toimiin               siin väliaikaisen rahoituksen turvaami-
5750:  ryhtymisestä - kun esimerkiksi pohjavesialue                seksi, sekä
5751:  on vaarassa- kuntajoutuu aloittamaan puhdis-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5752:  tustyöt omista varoistaan, onhan suuriksi nouse-            siin ns. vanhojen ympäristövahinkojen
5753:  viin korvausvaatimuksiin välittömästi myönty-               saamiseksi edes osittain ympäristövahin-
5754:  minen harvinaista. Vaikka kunnan olisikin mah-              kovakuutuslain piiriin?
5755: 
5756:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
5757: 
5758:                                         Päivi Räsänen /skl
5759: 
5760: 
5761: 
5762: 
5763:  280043
5764: 2                                          KK 293/1998 vp
5765: 
5766: 
5767: 
5768: 
5769:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5770: 
5771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tosta. Rahastosta voidaan myöntää myös ennak-
5772: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-       kokorvauksia.
5773: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-           Korkein oikeus antoi 23.3.1998 merkittävän
5774: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi       ennakkopäätöksen, jonka mukaan bensiinilas-
5775: Räsäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tissa olleen säiliöauton ojaanajon johdosta ta-
5776: n:o 293:                                             pahtuneen öljyvahingon torjuntakustannukset
5777:                                                      oli korvattava ajoneuvon liikennevakuutuksesta
5778:            Onko Hallitus tietoinen ympäristöva-      vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n tarkoittama-
5779:         hinkojen puhdistustöistä kunnille lan-       na esinevahinkona. Tämä päätös ratkaissee
5780:         keavista kustannuksista ja korvausten        useamman vuoden jatkuneen erimielisyyden
5781:         saannin hitaudesta,                          siitä, pitääkö liikennevakuutuksesta korvata
5782:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ajoneuvon aiheuttaman ympäristövahingon tor-
5783:         siin väliaikaisen rahoituksen turvaami-      juntakustannukset.
5784:         seksi, sekä                                      Vanhojen saastuneiden alueiden kunnostuk-
5785:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sen rahoittamiseen sovelletaan jätelain (1072/
5786:         siin ns. vanhojen ympäristövahinkojen        1993) 4 luvussa säädettyjä kunnostusvastuuta
5787:         saamiseksi edes osittain ympäristövahin-     koskevia periaatteita sekä lain 35 §:ssä säädettyjä
5788:         kovakuutuslain piiriin?                      periaatteita valtion osallistumisesta jätehuolto-
5789:                                                      työhön. Osa jäteveron tuotosta on voitu ottaa
5790:     Vastauksena esitän seuraavaa:                    huomioon valtion talousarvion momentin
5791:                                                      35.26.77 (ympäristötyöt) mitoituksessa. Vanho-
5792:    Ympäristövahinkojen korvaamista koskevaa          jen saastuneiden alueiden kunnostukseen on voi-
5793: lainsäädäntöä on viime vuosina pyritty määrätie-     tu käyttää näitä määrärahoja vuosittain noin
5794: toisesti parantamaan, koska varmuus torjunta-        30 milj. markkaa.
5795: ja kunnostuskustannusten korvaamisesta on                Sisäasiainministeriössä on valmisteilla halli-
5796: hyvä takuu nopeille ja tehokkaille toimille vahin-   tuksen esitys uudeksi pelastustoimilaiksi, jolla
5797: gon vaikutusten rajoittamiseksi ja poistamiseksi.    korvattaisiin nykyinen laki palo- ja pelastustoi-
5798: Samalla on pyritty varmistamaan, että vahingon       mesta ja väestönsuojelulaki. Lakiesitykseen on
5799: kärsijät mukaan luettuna vahingon torjunnasta        tarkoitus sisällyttää säännös, jonka mukaan
5800: ja saastuneen alueen kunnostuksesta huolehti-        kunnalle voitaisiin korvata pelastustehtävästä
5801: neet viranomaiset saisivat korvauksen menetyk-       aiheutuneet sen taloudelliseen kantokykyyn näh-
5802: sistään ja kustannuksistaan.                         den poikkeuksellisen suuret kustannukset.
5803:    Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta                Eri yhteyksissä on lisäksi selvitetty mahdolli-
5804: (737/1994) perustuu toiminnan harjoittajan an-       suuksia laajentaa nykyinen öljysuojarahasto kai-
5805: karaan, tuottamuksesta riippumattamaan vas-          kentyyppisten ympäristövahinkojen korvausra-
5806: tuuseen korvata toiminnasta aiheutuvat ympä-         hastoksi. Valtion talousarvion ulkopuolisen uu-
5807: ristövahingot Laki ympäristövahinkovakuu-            den rahaston perustamisesta on nykyisin kuiten-
5808: tuksesta (81/1998), joka tulee voimaan 1.1.1999,     kin säädettävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
5809: kattaa niiden ympäristövahinkojen korvaami-          mukaisessa järjestyksessä. Rahaston perustami-
5810: sen, joissa vahingon aiheuttaja jää tuntematto-      sen kannalta keskeisin seikka, jota vaikeutettu
5811: maksi tai vahingosta vastuullinen on maksuky-        säätäruisjärjestys huomioon ottaen ei ole kyetty
5812: vytön.                                               ratkaisemaan, on rahaston rahoitus, eli mihin
5813:    Öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus-       ympäristövaarallisiin tuotteisiin tai toimintoihin
5814: ten korvaaminen on järjestetty jo aikaisemmin        kohdistettavilla uusilla maksuilla varat rahas-
5815: toiselta periaatteelta. Vahinkojen torjuntakus-      toon kerättäisiin.
5816: tannukset voidaan korvata viranomaisille val-            Kuten ympäristövahinkovakuutuslakia kos-
5817: tion talousarvion ulkopuolisesta öljysuojarahas-     kevan hallituksen esityksen (HE 82/1997 vp) pe-
5818:                                            KK 293/1998 vp                                            3
5819: 
5820: rusteluissa on todettu, vakuutuksen luonteeseen      lanjakoon. Valtiolla on eräissä tapauksissa mah-
5821: kuuluu, ettei vakuutuksesta korvata aikaisempia      dollisuus osallistua osittain tai kokonaan kustan-
5822: vahinkoja. Lain voimaantulosäännöksessä (27 §)       nusten kattamiseen. On kuitenkin korostettava
5823: on nimenomaisesti säädetty, että lakia ei sovelle-   sitä lainsäädännön ensisijaista periaatetta, jonka
5824: ta ennen lain voimaantuloa (l.l.1999) harjoite-      mukaan ympäristövahingon aiheuttajan tulee
5825: tusta toiminnasta aiheutuneisiin vahinkoihin.        korvata myös viranomaisille vahingon torjumi-
5826: Lakia ei ole tarkoitus muuttaa lähiaikoina.          sesta ja saastuneen ympäristön kunnostamisesta
5827:    Ratkaisut siitä, missä määrin valtio osallistuu   aiheutuneet kustannukset.
5828: ympäristövahinkojen torjuntaan tai vahinkojen           Hallitus seuraa, miten edellä mainitut lainsää-
5829: torjunta- ja kunnostustöiden kustannuksiin, pe-      däntöuudistukset ja korkeimman oikeuden pää-
5830: rustuvat varsin pitkälle ympäristönsuojelua ja       tös tulevat käytännössä vaikuttamaan kunnille
5831: ympäristövahinkojen torjuntaa koskevissa laeis-      ympäristövahinkojen torjunnasta aiheutuviin
5832: sa säädettyyn valtion ja kuntien välisen toimival-   kustannuksiin ja niiden korvauskäytäntöön.
5833:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
5834: 
5835:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5836: 4                                            KK 293/1998 vp
5837: 
5838: 
5839: 
5840: 
5841:                                          Tili Riksdagens Talman
5842: 
5843:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Högsta domsto1en gav den 23 mars 1998 ett
5844: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            viktigt prejudikat, en1igt vilket kostnaderna för
5845: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        bekämpning av en oljeskada, som hade förorsa-
5846: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1           kats av att en tankbil i bensinlast kört i diket, med
5847: nr 293:                                                stöd av 5 kap. 5 § skadeståndslagen bör ersättas
5848:                                                        som sakskada från fordonets trafikförsäkring.
5849:           Är Regeringen medveten om de kost-           Denna dom torde avgöra de meningsskiljaktig-
5850:        nader för rengöring av mi1jöskador som          heter som under flera år rått om huruvida kostna-
5851:        åsamkas kommunerna och om hur 1änge             derna för bekämpning av sådana miljöskador
5852:        det tar att få ersättning för dessa,            som förorsakas av ett fordon skall ersättas från
5853:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          trafikfö rsäkringen.
5854:        att trygga tiligången på tilifållig finansie-      1 fråga om finansieringen av iståndsättning av
5855:        ring, samt                                      gamla förorenade områden tillämpas de i 4 kap.
5856:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          avfallslagen ( 1072/1993) föreskrivna principerna
5857:        att s.k. gam1a mi1jöskador ens de1vis skall     om iståndsättningskyldighet samt principerna
5858:        omfattas av 1agen om mi1jöskadeförsäk-          enligt lagens 35 § om statens deltagande i avfalls-
5859:        ring?                                           hanteringsarbete. En del av avkastningen på av-
5860:                                                        fallsskatt har kunnat beaktas vid dimensione-
5861:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ringen av anslaget under moment 35.26.77 (mii-
5862: anföra fö1jande:                                       jövårdsarbeten) i statsbudgeten. Tili iståndsätt-
5863:                                                        ning av gamia förorenade områden har av dessa
5864:    Under de senaste åren har man må1medvetet           ansiag årligen kunnat användas ca 30 miij. mk.
5865: gått in för att utveck1a 1agstiftningen som gäller        Vid inrikesministeriet håller man på att bereda
5866: ersättning för mi1jöskador eftersom vissheten om       en regeringsproposition med försiag tili en ny Iag
5867: att få ersättning för kostnaderna för bekämpning       om räddningsväsendet. Den skall ersätta de gäi-
5868: och iståndsättning är en bra garanti för snabba        Iande Iagarna om brand- och räddningsväsendet
5869: och effektiva åtgärder i syfte att begränsa och        och om befoikningsskydd. A vsikten är att i Iag-
5870: av1ägsna skadeverkningar. Samtidigt har man            försiaget skall ingå en bestämmeise eniigt viiken
5871: försökt säkerställa att de myndigheter som skött       en kommun kan beviijas ersättning för sådana
5872: bekämpningen av skadan och iståndsättningen            kostnader som med tanke på kommunens ekono-
5873: av det förorenade området, de skade1idande in-         miska bärkraft är avsevärt stora och som orsa-
5874: beräknade, skall få ersättning för sina för1uster      kats kommunen på grund av ett räddningsupp-
5875: och kostnader.                                         drag.
5876:    Lagen om ersättning för mi1jöskador (737/              1 oiika sammanhang har dessutom utretts
5877: 1994) grundar sig på verksamhetsutövarens              möjiigheterna att utvidga den nuvarande oije-
5878: strikta ansvar att oberoende av vållande ersätta       skyddsfonden tili en fond ur viiken betaias ersätt-
5879: de mi1jöskador som orsakats av verksamheten.           ning för oiika siags miijöskador. lnrättandet av
5880: Lagen om mi1jöskadeförsäkring (81 /1998), som          en ny statlig fond utanför budgeten skall numera
5881: träder i kraft den 1 januari 1999, täcker ersättan-    dock ske i den ordning som 67 § riksdagsordning-
5882: det av sådana mi1jöskador där det inte har kun-        en föreskriver. Den viktigaste frågan beträffande
5883: nat utredas vem som orsakat en skada eller där         inrättandet av fonden som ännu inte har kunnat
5884: den som är ansvarig för skadan är inso1vent.           Iösas med tanke på den försvårade Iagstiftnings-
5885:    Ersättandet av o1jeskador och kostnaderna           praxisen är hur fonden skall finansieras, dvs. med
5886: för bekämpning av o1jeskador har redan tidigare        viika nya avgifter för miijöfariiga produkter eller
5887: ordnats utifrån en annan princip. Myndigheter          miijöfarlig verksambet medien för fondens verk-
5888: kan få ersättning för kostnaderna för bekämp-          samhet skall samias in.
5889: ning av o1jeskador ur o1jeskyddsfonden, som är            Som det framhålls i motiveringen tili regering-
5890: en statlig fond utanför statsbudgeten. Ur fonden       ens proposition med försiag tiliiag om miijöska-
5891: kan också bevi1jas förskottsersättning.                deförsäkring (RP 82/1997 rd) är rådande praxis i
5892:                                             KK 293/1998 vp                                                5
5893: 
5894: fråga om försäkringar att försäkringen inte täck-     vissa fall möjiighet att tili en del eller heit deltai
5895: er tidigare skador. 1 Iagens ikraftträdeisebestäm-    täckandet av kostnaderna. Det primära måiet
5896: meise (27 §) föreskrivs uttryckiigen att Iagen inte   med Iagstiftningen, dvs. att den som orsakar en
5897: tillämpas på skador som orsakats av verksamhet        miijöskada också bör ersätta myndigheterna för
5898: som har bedrivits innan Iagen träder i kraft          kostnaderna för bekämpning av skadan och
5899: (1.1.1999). Det finns inga pianer på att ändra        iståndsättande av den förorenade miijön, bör
5900: Iagen inom den närmaste framtiden.                    dock betonas.
5901:     Besiuten om i viiken utsträckning staten skall        Regeringen föijer upp hur ovan nämnda Iag-
5902: deita i bekämpningen av miijöskador eller i kost-     stiftningsreformer och högsta domstoiens dom i
5903: naderna för bekämpning och iståndsättning av          praktiken kommer att påverka de kostnader som
5904: miijöskador beror i hög grad på den behörighets-      åsamkas kommunerna för awärjande av miljö-
5905: fördeining mellan staten och kommunerna om            skador samt den ersättningspraxis som tillämpas
5906: viiken bestäms i Iagarna som gäller miijöskydd        i fråga om dessa.
5907: och bekämpning av miijöskador. Staten har i
5908: 
5909:      Heisingfor« den I4 aprii 1998
5910: 
5911:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
5912:                                            KK 294/1998 vp
5913: 
5914: 
5915: Kirjallinen kysymys 294
5916: 
5917: 
5918: 
5919: 
5920:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Huumausaineiden vastaisesta toimenpideoh-
5921:                                      jelmasta
5922: 
5923: 
5924:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5925: 
5926:     Suomen huumausainetilanne on jatkuvasti          suomalaisesta huumausainepolitiikasta saatuja
5927: huonontunut, seikka, joka heijastuu muun             tuloksia. Toimikunnan tuli myös määritellä peri-
5928: muassa huumausaineväärinkäyttäjien ja huu-           aatekannanotot ja tehdä toimenpide-ehdotuksia
5929: mausainerikollisuuden tasaisena kasvuna. Ta-         huumausaineväärinkäytön ja huumausaineri-
5930: loudellinen lama, työttömyys ja sosiaalisten tuki-   kollisuuden torjumiseksi. Toimikunnan työn tu-
5931: verkostojen heikkeneminen yhdessä kansainvä-         loksena valmistui huhtikuussa 1997 komitean-
5932: listen yhteyksien lisääntymisen kanssa ovat osal-    mietintö (1997:10), jossa määritellään kansalli-
5933: taan huonontaneet maamme huumausainetilan-           nen huumausaineohjelma. Ohjelman mukaan
5934: netta 1990-luvulla. Tällä hetkellä huumausainei-     rajoittavan huumausainepolitiikan harjoittami-
5935: den käyttö on Suomessa yleisintä lähinnä Etelä-      nen, hyvinvointipalveluiden kehittäminen, nuo-
5936: Suomen suurissa kaupungeissa, erityisesti pää-       riin kohdistuvan huumevalistuksen tehostami-
5937: kaupunkiseudulla. Esimerkiksi Uudenmaan              nen, varhainen huumeongelmiin puuttuminen
5938: alueella huumeita joskus kokeilleita on lähes        sekä eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen
5939: kaksinkertainen määrä muuhun maahan verrat-          ovat parhaita keinoja minimoida ja ehkäistä
5940:  tuna. Huumausaineongelmalle on erityistä myös       huumehaittoja Suomessa.
5941: sen voimakas keskittyminen nuoriin ikäluokkiin.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5942:  Uusimpien huumekyselyiden mukaan Uuden-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5943:  maan alueella oli vuonna 1992 18-34-vuotiaista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5944:  huumeitajoskuskokeillut 19,2 %ja vuonna 1996        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5945: jo 27,5 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat
5946:  vuonna 1992 11,2 %ja vuonna 1996 16,3 %.                       Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-
5947:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna            litus aikoo ryhtyä toteuttaakseen huu-
5948:   1996 toimikunnan arvioimaan huumausaineiden               mausainestrategian     toimenpideohjel-
5949:  käytön ja haittojen laajuutta sekä huumausaine-            man?
5950:  tilanteen kehitystä, muiden maiden tilannetta ja
5951: 
5952:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
5953: 
5954:                                          Kimmo Kiljunen /sd
5955: 
5956: 
5957: 
5958: 
5959:  280043
5960: 2                                          KK 294/1998 vp
5961: 
5962: 
5963: 
5964: 
5965:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5966: 
5967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäise-
5968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miseksi. Lisäksi toimikunta laati ja julkisti laajan
5969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taustamateriaalin huumausainepoliittisen toimi-
5970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           kunnan mietinnön oheismateriaalina (Komi-
5971: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        teanmietintö 1997:11). Toimikunnan työ valmis-
5972: n:o 294:                                             tui kokonaisuudessaan 23.4.1997.
5973:                                                          Huumausainepoliittisen toimikunnan laatima
5974:            Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-      mietintö oli syksyllä 1997 laajalla lausuntokier-
5975:        litus aikoo ryhtyä toteuttaakseen huu-        roksella. Yleisarvio oli, että toimikunnan mietin-
5976:        mausainestrategian     toimenpideohjel-       töön oltiin tyytyväisiä. Strategiaa pidettiin hyvä-
5977:        man?                                          nä, perusteellisena, laaja-alaisena, eri yhteiskun-
5978:                                                      nalliset puolet huomioon ottavana ja eri näkö-
5979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kantoja kokoavana ja yhdistävänä. Myös Suo-
5980: vasti seuraavaa:                                     men peruslinjaan, rajoittavaan politiikkaan ol-
5981:                                                      tiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja sitä pidettiin
5982:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996   hyvänä ja perusteltuna.
5983: toimikunnan, huumausainepoliittisen toimikun-            Toimikunnan ehdotusten perusteella sosiaali-
5984: nan, joka laati Huumausainestrategia 1997 -mie-      ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteil-
5985: tinnön (Komiteanmietintö 1997: 10), jonka ehdo-      la valtioneuvoston periaatepäätös huumausai-
5986: tusosa sisältää toimenpideohjelmaehdotuksen          neiden leviämisen ja käytön ehkäisemiseksi.
5987: 
5988:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
5989: 
5990:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5991:                                              KK 294/1998 vp                                              3
5992: 
5993: 
5994: 
5995: 
5996:                                           Tili Riksdagens Talman
5997: 
5998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gjorde och publicerade kommissionen ett om-
5999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          fattande bakgrundsmaterial som kompletteran-
6000: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-        de materia) tili narkotikapolitiska kommittens
6001: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål               betänkande (Kommittebetänkande 1997:11).
6002: nr 294:                                                 Kommissionens arbete blev i sin helhet fårdigt
6003:                                                         23.4.1997.
6004:            Vilka praktiska åtgärder ämnar Re-               Betänkandet som narkotikapolitiska kommis-
6005:         geringen vidta för att genomföra åtgärds-       sionen uppgjorde var hösten 1997 på en omfat-
6006:         programmet för narkotikastrategin?              tande remiss. Den allmänna bedömningen var att
6007:                                                         man var nöjd med kommissionens betänkande.
6008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Man ansåg att strategin var bra, grundlig och
6009: anföra följande:                                        omfattande samt att den beaktade olika samhäl-
6010:                                                         leliga sidor och samlade ihop och förenade olika
6011:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte          synpunkter. Man var även i huvudsak nöjd med
6012: 28.2.1996 en kommission, narkotikapolitiska             Finlands grundlinje, en restriktiv politik, och den
6013: kommissionen, som uppgjorde betänkandet                 ansågs vara bra och motiverad.
6014: Narkotikastrategin 1997 (Kommittebetänkande                 På basis av kommissionens förslag bereds som
6015: 1997:1 0), där det i förslagsdelen ingår förslag tili   bäst vid social- och hälsovårdsministeriet statsrå-
6016: åtgärdsprogram för att förebygga utbredning             dets principbeslut om att förebygga utbredning
6017: och användning av narkotika. Dessutom upp-              och användning av narkotika.
6018: 
6019:      Helsingforsden 8 apri11998
6020: 
6021:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
6022:                                          KK 295/1998 vp
6023: 
6024: Kirjallinen kysymys 295
6025: 
6026: 
6027: 
6028: 
6029:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Somalipakolaisten pyhiinvaellusmatkan
6030:                                      kustantamisesta julkisin varoin
6031: 
6032: 
6033:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6034: 
6035:     Viime itsenäisyyspäivänä somalipakolaiset         Kun vaatimattoman puhelinosakkeen omista-
6036: juhlivat Suomen itsenäisyyttä yhteiskunnan kus-    neet tamperelaiset ovat menettäneet toimeentu-
6037: tannuksella maan hienoimpiin kuuluvaksi edus-      lotukensa, on syytä kysyä, olisiko toimeentulotu-
6038: tustilaksi kunnostetussa Säätytalossa. Nyt on      ki toistaiseksi lopetettava myös pyhiinvaellus-
6039: esitetty epäilys, että somalit ovat matkustaneet   matkalta palaavilta, ilmeistä varallisuutta osoit-
6040:  Mekkaan pyhiinvaellusmatkalle suomalaisten        taneilta somaleilta.
6041: veronmaksajain ylimääräisellä tuella. Pelkän          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6042: matkakustannuksen on arvioitu olevan reilusti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6043: yli 10 000 markkaa per henkilö.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6044:     Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä on ver-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6045:  rannut tapausta suomalaisten työttömien Tallin-
6046: nan-matkaan sekä lausunut, että somalit ovat                 Avustiko Suomen valtio Mekkaan py-
6047: säästelleet matkakustannukset pikku hiljaa toi-           hiinvaellusmatkalle lähteneitä soma!ipa-
6048: meentulotuestaan,joka on samansuuruinen kuin              kolaisia yli 10 000 markan matkakustan-
6049: suomalaisilla. Ensinnäkin pidän viittausta suo-           nuksissa, ja jos ei,
6050:  malaisten työttömien Tallinnan-matkaan louk-                niin voidaanko heidän varallisuutensa
6051:  kaavana ja toisekseen kansalainen Aittoniemi             Tampereen Puhelinosuuskunnan puhe-
6052: esittää vahvan epäilyksen siihen nähden, että             linosakkeen arvoon suhteutettuna arvioi-
6053:  matkakustannukset olisi säästelty toimeentulo-           da niin suureksi, että toimeentulotuen
6054:  tuesta kun samanaikaisesti on päälle ilmestynyt          maksaminen heille toistaiseksi lopete-
6055:  huippukallista nappanahkaa ja käteen kännyk-             taan?
6056:  kä.
6057:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1998
6058: 
6059:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
6060: 
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 280043
6065: 2                                           KK 295/1998 vp
6066: 
6067: 
6068: 
6069: 
6070:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6071: 
6072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoi-
6073: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tavissa oleva varallisuus otetaan huomioon toi-
6074: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       meentulotukea myönnettäessä kohtuullisuus-
6075: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        harkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että sääs-
6076: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         töistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai
6077: n:o 295:                                              perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Mi-
6078:                                                       käli toimeentulotukea hakevalle pakolaisper-
6079:           Avustiko Suomen valtio Mekkaan py-          heelle olisi kertynyt säästöjä esimerkiksi Mek-
6080:        hiinvaellusmatkalle lähteneitä samalipa-       kaan suuntautuvan matkan hinnan verran, tulisi
6081:        kolaisia yli 10 000 markan matkakustan-        tällainen säästö ottaa huomioon tukea vähentä-
6082:        nuksissa, ja jos ei,                           vänä tekijänä toimeentulotukilaskelmaa tehtäes-
6083:           niin voidaanko heidän varallisuutensa       sä.
6084:        Tampereen Puhelinosuuskunnan puhe-                 Pyhiinvaellusmatkan kustannuksiin ei toi-
6085:        linosakkeen arvoon suhteutettuna arvioi-       meentulotukea lain mukaan myönnetä.
6086:        da niin suureksi, että toimeentulotuen             Koska suomalainen sosiaaliturva ja toimeen-
6087:        maksaminen heille toistaiseksi lopete-         tulotukijärjestelmä ovat somaleille tai muille vie-
6088:        taan?                                          raasta kulttuurista tulleille pakolaisille vieraita,
6089:                                                       on heidän usein vaikea ymmärtää järjestelmän
6090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimintaperiaatteita. Tämän vuoksi voi toisi-
6091: vasti seuraavaa:                                      naan syntyä tilanteita, jotka voivat olla ristirii-
6092:                                                       dassa lain tavoitteiden suhteen. Pakolaisten
6093:     Sosiaali- ja terveysministeriön työministeriön    kanssa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä on
6094: maahanmuutto-osastolta saaman lausunnon               siten vaikea tehtävä selvittää toimeentulotukea
6095: mukaan valtion pakolaiskeskukset tai vastaavat        saaville pakolaisille, mitä velvoitteita lainsää-
6096: eivät ole myöntäneet avustuksia valtion varoista      däntö asettaa tuen saajille.
6097: samalipakolaisille pyhiinvaellusmatkoja varten.           Toimeentulotukilain 17 §:n mukaan toimeen-
6098:     Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tietoa   tulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja ela-
6099: siitä, mistä tulonlähteistä ne somalipakolaiset,      tusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huolta-
6100: jotka ovat pyhiinvaellusmatkoja tehneet, ovat         jansaja holhoojansa on annettava tukea myöntä-
6101: matkansa rahoittaneet. Rahoitushan on voinut          välle toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toi-
6102: kertyä heidän ansiotuloistaan, matkaa varten          meentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tie-
6103: annettuna lahjoituksena sukulaisilta, säästämäl-      dot. Edelleen tässä pykälässä säädetään, että
6104: lä työttömyysturvasta tai muulla tavoin. Tällai-      tuensaajanon välittömästi ilmoitettava toimieli-
6105: sen tiedon hankkiminen ei myöskään kuulu mi-          mene em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista.
6106: nisteriön tehtäviin.                                  Lain 20 §:n mukaan, jos tuen myöntäminen on
6107:     Jos kyseessä ovat toimeentulotukea saavat         perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin
6108: pakolaiset, heidän toimeentulotuen saantinsa          tietoihin tai 17 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvolli-
6109: perustuu pääsääntöisesti toimeentulotukilakiin        suuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi pe-
6110: (1412/1997). Lain 6§:n mukaan tuen määrä on           riä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai il-
6111: toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen me-          moitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin
6112: nojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varo-     kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä
6113: jen erotus. Siten, jos henkilön tai perheen toi-      syystä virheellisiin tietoihin. Nämä säännökset
6114: meentulotukeen oikeuttavat menot ovat suurem-         koskevat luonnollisesti myös pakolaisstatuksen
6115: mat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat,         omaavia toimeentulotuen saajia.
6116: myönnetään erotus toimeentulotukena.                      Työministeriön        maahanmuutto-osaston
6117:     Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille lähet-   asiasta antamassa lausunnossa todetaan, että
6118: tämän toimeentulotukioppaan (STM Oppaita              Suomen pakolaispolitiikan keskeisenä tavoittee-
6119:  1998:2) mukaisesti käytettävissä olevat varat ku-    na on pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton
6120:                                          KK 295/1998 vp                                          3
6121: 
6122: tukeminen. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoi-      selle henkilölle enintään kahdelta kuukaudelta
6123: den vastaanotosta annetun valtioneuvoston pää-     maksettavaa toimeentulotuen perusosaa vastaa-
6124: töksen 8 §:n nojalla pakolaisille voidaan myön-    van määrän kotimaassa asumisen aloittamista
6125: tää toimeentulotukena paluumuuttoavustusta         varten. Paluumuuttoavustus myönnetään vain
6126: kotimaahan palaamista varten. Avustus sisältää     kerran lopulliseksi tarkoitettua paluumuuttoa
6127: kohtuulliset   matkakustannukset,       enintään   varten.
6128: 50 000 markan rahtikustannukset sekä yksinäi-
6129: 
6130:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
6131: 
6132:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6133: 4                                            KK 295/1998 vp
6134: 
6135: 
6136: 
6137: 
6138:                                          Tili Riksdagens Talman
6139: 
6140:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gångar såsom besparingar, värdepapper och an-
6141: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            nan egendom som lätt går att realisera enligt
6142: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        skälighetsprövning då utkomststöd beviljas t.ex.
6143: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           så att man kan lämna en liten del av besparingar-
6144: mål nr 295:                                            na som trygghet så att personen eller familjen kan
6145:                                                        klara sig självständigt. Om en flyktingfamilj som
6146:             Har Finska staten beviljat understöd       ansöker om utkomststöd har besparingar som
6147:         för resekostnaderna på över 10 000 mark        motsvarar priset på en resa tili Mecka, skall såda-
6148:         tili de somaliska flyktingar som valifårda-    na besparingar beaktas som en sänkande faktor
6149:         de tili Mecka och om inte,                     då kalkylen för utkomststöd uppgörs.
6150:             kan man bedöma att deras förmögen-             Enligt lagen beviljas inte utkomststöd för
6151:         het, i förhållande tili värdet av Tammer-      kostnader för en vallfårdsresa.
6152:         fors Telefonandelslags telefonaktie, är så         Eftersom den finländska sociala tryggheten
6153:         stor att man tills vidare avbryter betal-      och systemet med utkomststöd är främmande för
6154:         ningen av utkomststöd tili dem?                somalier och andra flyktingar som kommer från
6155:                                                        främmande kulturer, har de ofta svårt att förstå
6156:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de principer enligt vilka systemet fungerar. Där-
6157: anföra följande:                                       för kan det ibland uppstå situationer som kan stå
6158:                                                        i konflikt med lagens målsättning. De socialarbe-
6159:     Enligt det utlåtande som social- och hälso-        tare som arbetar med flyktingar har sålunda en
6160: vårdsministeriet har fått från arbetsministeriets      svår uppgift i att förklara för de flyktingar som
6161: migrationsavdelning har inte statens flykting-         får utkomststöd vilka förpliktelser lagstiftningen
6162: centraler elier motsvarande beviljat understöd         ställer på mottagaren av stödet.
6163: med statens medel tili somaliska flyktingar för            Enligt 17 § lagen om utkomststöd skall den
6164: vallfårdsresor.                                        som ansöker om utkomststöd, en familjemedlem
6165:     Social- och hälsovårdsministeriet känner inte      och den gentemot honom försörjningsp1iktige
6166: tili hur de somaliska flyktingar som vallfårdat till   samt vid behov deras vårdnadshavare elier för-
6167: Mecka har finansierat sin resa. De kan ha finan-       myndare lämna organet som beviljar stödet alla
6168: sierat den med sina förvärvsinkomster eller med        tillgängliga nödvändiga uppgifter som inverkar
6169: en donation av släktingar med anledning av re-         på utkomststödet. 1 denna paragraf bestäms vi-
6170: san, genom att spara sina arbetslöshetsdagpen-         dare att mottagaren av utkomststöd skall ome-
6171: ningar elier på annat sätt. Det hör inte hellertili    delbart meddela organet de förändringar som
6172: ministeriets uppgifter att utreda en sådan sak.        sker i de ovan nämnda uppgifterna. Enligt 20 § i
6173:     Om det är fråga om flyktingar som får ut-          lagen, om beviljandet av stöd grundat sig på
6174: komststöd grundar sig deras rätt tili utkomststöd      uppsåtligen lämnade vilseledande uppgifter eller
6175: i huvudsak på lagen om utkomststöd (1412/              på uppsåtlig försummelse av anmälningsskyldig-
6176: 1997). Enligt 6 § i lagen är utkomststödets belopp     heten enligt 17 §, kan kommunen, till den del
6177: skilinaden mellan de utgifter och de disponibla        beviljandet av stöd av denna orsak har grundat
6178: inkomster och tillgångar som fastställs enligt la-     sig på felaktiga uppgifter, återkräva stödet av den
6179: gen om utkomststöd. Sålunda, om personens el-          som lämnat uppgifterna eller försummat anmäl-
6180: ler familjens utgifter som berättigar till utkomst-    ningsskyldigheten. Dessa bestämmelser gäller
6181: stöd är större än de disponibla inkomsterna elier      naturligtvis även de mottagare av utkomststöd
6182: tillgångarna, beviljas skillnaden som utkomst-         som har flyktingstatus.
6183: stöd.                                                      I det utlåtande som arbetsministeriets migra-
6184:     1 enlighet med den handbok om utkomststöd          tionsavdelning gett i ärendet konstateras att det
6185: (social- och hälsovårdsministeriets handböcker         centrala målet med Finlands flyktingpolitik är att
6186: 1998:2) som social- och hälsovårdsministeriet          stöda flyktingarnas frivilliga återflyttning. Med
6187: sänt tili kommunerna beaktas disponibla tili-          stöd av 8 § i statsrådets beslut om mottagande av
6188:                                             KK 295/1998 vp                                             5
6189: 
6190: flyktingar och asylsökande kan som utkomststöd        person ett belopp som motsvarar högst utkomst-
6191: betalas återflyttningsbidrag tili en person som       stödets grunddel för två månader så att personen
6192: återvänder tili sitt hemland. I beloppet ingår skä-   kan komma igång med boendet i sitt hemland.
6193: liga resekostnader, flyttningskostnader tili ett      Återflyttningsbidrag beviljas endast en gång för
6194: belopp av högst 50 000 mark samt för en ensam         en återflyttning som är avsedd att vara slutgiltig.
6195: 
6196:      Helsingfors den 8 april 1998
6197: 
6198:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
6199:                                        KK 296, 297, 298/1998 vp
6200: 
6201: Kirjallinen kysymys 296, 297, 298
6202: 
6203: N:o 296
6204: 
6205: 
6206: 
6207:                                     Anne Knaapi /kok: Työeläkejärjestelmän kehittämisestä
6208: 
6209: 
6210: 
6211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6212: 
6213:    Eläkeläisten määrä tulee kasvamaan lähivuo-       sijoitustuotot. Mitä korkeampi työeläkevarojen
6214: sikymmeninä, kun sotien jälkeen syntyneet suu-       tuottoaste on, sitä korkeampi on myös rahas-
6215: ret ikäluokat eläköityvät. Vuonna 2030 yli 65-       tointiaste ja sitä matalampia eläkemaksuja pal-
6216: vuotiaita suomalaisia tulee olemaan puoli mil-       kansaajat joutuvat maksamaan.
6217: joonaa enemmän kuin nykyisin. Maamme huol-              Eläketurvakeskus on arvioinut työeläkeme-
6218: tosuhde heikkenee eläkeläisten määrän kasvaes-       nojen nousevan vuoteen 2030 mennessä 33,5 pro-
6219: sa varsinkin, jos työttömyys pysyttelee korkeana     senttiin palkkasummasta. Vuonna 1995 osuus oli
6220: myös tulevaisuudessa.                                22 prosenttia. Eläkemaksun korotuspaineen on
6221:     Puolen miljoonan uuden eläkeläisen eläkkeet      arvioitu olevan reilujen 30 vuoden aikana 6-7
6222: ja muut sosiaali- ja terveydenhuoltokulut lisää-     prosenttia.
6223: vät sosiaalimenoja selvästi ensi vuosituhannen          Eläkekustannusten on todettu kasvavan ja
6224: alkuvuosikymmeninä. Julkiseen sektoriin koh-         huoltosuhteen heikkenevän tulevaisuudessa
6225: distuu tulevaisuudessa muutoinkin suuria pai-        myös Ruotsissa. Tämä on johtanut naapuri-
6226: neita, kun veroaste on jo valmiiksi huippukorkea     maassamme vakaviin ponnisteluihin lakisäätei-
6227: ja julkinen velka nousee 420 miljardiin mark-        sen vanhuuseläkejärjestelmän uudistamiseksi.
6228: kaan.                                                Uudistustahto on myös tuottanut hedelmää, uut-
6229:     Suomen työeläkejärjestelmä on varautunut         ta vanhuuseläkejärjestelmää koskeva lakiesitys
6230: aktiiviväestön pienenemiseen varsin puutteelli-      on tarkoitus antaa Ruotsin valtiopäiville tämän
6231:  sesti. Vain pieni osa eläkevakuutusmaksuista ra-    vuoden huhtikuussa.
6232: hastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Rahastoitu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6233: jen eläkevarojen tuotot ovat lisäksi olleet Suo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6234: messa kansainvälisesti verrattuna melko vaati-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6235:  mattomia. Työeläkejärjestelmämme on pääosin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6236: jakojärjestelmä, jossa eläkkeet kustannetaan
6237:  kulloistenkin työssä käyvien maksamin työelä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6238:  kemaksuin.                                                 ryhtyä Suomen työeläkejärjestelmän ke-
6239:     Nykyisen TEL-järjestelmän keskeinen ongel-              hittämiseksi rahoituksellisesti nykyistä
6240:  ma onkin, että muutoksiin sopeudutaan nimen-               vakaammalle ja kestävämmälle pohjalle
6241:  omaan TEL-maksujen kautta. Eläkemaksujen                   sekä järjestelmän uudistamiseksi entistä
6242:  tasoon vaikuttavat kuitenkin paitsi elatussuhde            läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammaksi?
6243: ja etuuksien korvaussuhde myös eläkerahastojen
6244: 
6245:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6246: 
6247:                                           Anne Knaapi /kok
6248: 
6249: 
6250: 
6251: 
6252: 280043
6253: 2                                      KK 296,297,298/1998 vp
6254: 
6255: N:o297
6256: 
6257: 
6258: 
6259: 
6260:                                    Anne Knaapi /kok: Työeläkevarojen sijoitustuottojen suuntaami-
6261:                                        sesta pk -yrityksille
6262: 
6263: 
6264:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6265: 
6266:     Työeläkesijoitukset ja -lainat eivät nykyisin        Nykyistä suuremmilla työeläkesijoitusten
6267: kohdennu pieniä ja keskisuuria yrityksiä merkit-      tuotoilla olisi myös mahdollista alentaa työelä-
6268: tävästi hyödyntävästi, vaan varat suuntautuvat        kemaksua, johon kohdistuu ensi vuosituhannen
6269: suuryrityksiä lukuun ottamatta pääosin yritys-        alkupuolella huomattavia nousupaineita. TEL-
6270: sektorin ulkopuolelle.                                maksun aleneminen merkitsisi käytännössä ve-
6271:     Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kuitenkin    rokiilan kaventumista, mikä olisi omiaan edistä-
6272: ratkaisevassa asemassa Suomen mittavan työttö-        mään pk-sektorin työllistämismahdollisuuksia.
6273: myyden alentamisessa. Uudet työpaikat syntyvät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6274: usein nimenomaan pk-yrityksiinja palvelusekto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6275: rille. Olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6276: pohtia, kuinka työeläkevarojen sijoitustoimintaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6277: voitaisiin uudistaa pienten ja keskisuurten yritys-
6278: ten toimintaa tukeviksi.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6279:     Työeläkevarojen sijoituksista saatavaa tuot-               ryhtyä työeläkevarojen sijoitustuottojen
6280: toa tulisi pyrkiä tulevaisuudessa merkittävästi                tehokkaammaksi suuntaamiseksi pienten
6281: kasvattamaan. Mikäli sijoitusten tuotot parani-                ja keskisuurten yritysten työllistämisedel-
6282: sivat, voitaisiin niitä myös suunnata merkittävi-              lytysten parantamiseksi?
6283: nä maksujen palautuksina yrityksille ja yritysten
6284: työntekijöille.
6285: 
6286:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6287: 
6288:                                           Anne Knaapi /kok
6289:                                         KK 296, 297, 298/1998 vp                                         3
6290: 
6291: N:o 298
6292: 
6293: 
6294: 
6295: 
6296:                                     Anne Knaapi /kok: Työeläkevarojen sijoitusmarkkinoiden kehittä-
6297:                                          misestä
6298: 
6299: 
6300:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6301: 
6302:     Työeläkejärjestelmämme on pääosin jakojär-          to oli Suomessa 5,6 prosenttia, kun tuotto oli
6303: jestelmä, jossa eläkkeet kustannetaan kulloisten-       joukkovelkakirjalainojen kohdalla -0,2 pro-
6304: kin työssä käyvien maksamin työeläkemaksuin.            senttia.
6305:  Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan työelä-              Vuonna 1999 työeläkelaitokset voivat sijoit-
6306: kemenot tulevat nousemaan vuoteen 2030 men-             taa varoistaan (enintään) 20 prosenttia osakkei-
6307: nessä 33,5 prosenttiin palkkasummasta. Maksun           siin. Työeläkevarojen sijoitusten tuottojen pa-
6308: nousupaineet syntyvät sotien jälkeen syntynei-          rantumiseen on siis hieman jo pyrittykin vaikut-
6309: den suurten ikäluokkien eläköitymisestä.                tamaan. Sijoituksista saatavien tuottojen ei kui-
6310:     Vain pieni osa eläkevakuutusmaksuista rahas-        tenkaan voi odottaa ratkaisevasti paranevan il-
6311:  toidaan tulevia eläkkeitä varten. Rahastoitujen        man sijoitusmarkkinoilla vallitsevaa aitoa kilpai-
6312:  eläkevarojen tuotot ovat myös olleet Suomessa          lua.
6313:  kansainvälisesti verrattuna melko vaatimatto-              Eläkesijoittamisessa on kuitenkin vielä tärkei-
6314:  mia. Vuosina 1983-1993 työeläkerahastojen              tä kilpailunrajoitteita. Uusien TEL-yhtiöiden pe-
6315:  vapaan sijoituskannan reaalituotto oli 4,3 pro-        rustaminen on käytännössä mahdotonta. Yri-
6316:  senttia, kun tuotot esimerkiksi Ruotsissa olivat       tykset myös menettävät oikeuksia yhtiöstä toi-
6317:  8,07 prosenttiaja Englannissa 10,23 prosenttia.        seen vaihtaessaan, ja eläkeyhtiöillä on kilpailu-
6318:      Koska eläkerahastojen säästöt ovat luonnolli-      etuja eläkesäätiöihin ja -kassoihin verrattuna.
6319:  sesti hyvin pitkäaikaisia, sijoitusten tuottojen vä-   Työntekijä ei myöskään voi itse vaikuttaa siihen,
6320:  häinenkin paraneminen kasvattaisi suuresti sääs-       mihin työeläkelaitokseen varat sijoitetaan.
6321:  tössä olevaa summaa. Mitä korkeampi työeläke-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6322:  varojen tuottoaste on, sitä korkeampi on myös          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6323:  rahastointiaste ja sitä matalampia eläkemaksuja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6324:  palkansaajat joutuvat maksamaan. Eläkerahas-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6325:  tojen sijoitustuototvaikuttavat keskeisesti eläke-
6326:  maksujen tasoon.                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6327:      Pidemmällä tähtäimellä on erityisesti osakesi-            ryhtyä avoimuuden ja vapaaruman kil-
6328:  joittaminen osoittautunut eri sijoitusmuotoja                 pailun tuomiseksi työeläkevarojen sijoi-
6329:   vertailtaessa tuoHoisaksi vaihtoehdoksi. Esimer-             tusmarkkinoille?
6330:   kiksi vuosina 1970-1990 osakkeiden reaalituot-
6331: 
6332:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6333: 
6334:                                             Anne Knaapi /kok
6335: 4                                      KK 296,297,298/1998 vp
6336: 
6337: 
6338: 
6339: 
6340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6341: 
6342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noin 0,2 prosenttia vuodessa. Näin arvioiden voi-
6343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         daan päätyä noin 28 prosentin mukaiseen mak-
6344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sutasoon vuonna 2030. Lain mukaan korotus
6345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne             jakautuu puoliksi työnantajan ja työntekijän
6346: Knaapin näin kuuluvat kirjalliset kysymykset          kesken.
6347: n:ot 296, 297 ja 298:                                     Eläkelaitosten on lain mukaan sijoitettava va-
6348:                                                       ransa sekä tuottavasti että turvaavasti. Työelä-
6349:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kejärjestelmän ensisijaisena lähtökohtana ei kui-
6350:        ryhtyä Suomen työeläkejärjestelmän ke-         tenkaan voi olla tuottojen maksimoiminen ris-
6351:        hittämiseksi rahoituksellisesti nykyistä       keistä piittaamatta, vaan lakisääteisen eläketur-
6352:        vakaammalle ja kestävämmälle pohjalle          van toteuttaminen. Työeläkevarojen sijoittami-
6353:        sekä järjestelmän uudistamiseksi entistä       sessa onkin painotettu ensisijaisesti turvaavous-
6354:        läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammaksi?            näkökohtia sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä
6355:                                                       tavoitteita, kuten yritysten pääomahuoltoa ja
6356:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        asuntotuotantotoiminnan tukemista.
6357:        ryhtyä työeläkevarojen sijoitustuottojen           Eläkelaitosten sijoitustoiminnan päätöksen-
6358:        tehokkaammaksi suuntaamiseksi pienten          teko perustuu kuitenkin laitoksen omien päätök-
6359:        ja keskisuurten yritysten työllistämisedel-    sentekoelinten sijoitussuunnitelmiin ja harkin-
6360:        lytysten parantamiseksi?                       taan. Siten esimerkiksi sosiaali- ja terveysminis-
6361:                                                       teriö ei voi osallistua laitosten päätöksentekoon.
6362:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Lain mukaan työeläkelaitoksen on katettava
6363:        ryhtyä avoimuuden ja vapaamman kil-            vakuutussopimuksistaan aiheutuva vastuuvel-
6364:        pailun tuomiseksi työeläkevarojen sijoi-       kansa, jolloin vastuuvelkaa katettaessa on otet-
6365:        tusmarkkinoille?                               tava huomioon, millaista vakuutusliikettä eläke-
6366:                                                       laitos harjoittaa, ja tämän mukaisesti huolehdit-
6367:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-          tava katteeseen kuuluvien varojen varmuudesta,
6368: vasti seuraavaa:                                      tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden
6369:                                                       asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajautta-
6370:     Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeen-        misesta.
6371: pano on Suomessa annettu yksityisille työeläke-          Työeläkelaitoksen toimintapääomalla tarkoi-
6372: vakuutusyhtiöille, eläkesäätiöille ja eläkekassoil-   tetaan sitä markkamäärää, joka jää jäljelle, kun
6373: le. Kysymyksessä on keskeinen osa Suomen so-          työeläkelaitoksen varoista vähennetään velat.
6374: siaaliturvaa. Tästä syystä on tärkeää, että työelä-   Tämä puskuri ilmentää samalla eläkelaitoksen
6375: kejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla ja     liikkumavaraa sen harkitessa varojen sijoittamis-
6376: että eläkelaitokset kykenevät pitkäaikaisissa va-     ta riskillisempiin sijoituskohteisiin ilman, että
6377: kuutussopimussuhteissaan huolehtimaan sitou-          vastuuvelan kattamisvaatimukset vaarantuisi-
6378: mustensa täyttämisestä.                               vat.
6379:    Työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaami-            Työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja sijoitus-
6380: seksi tällä vuosikymmenellä toteutetut mittavat       toimintaa koskevat säännökset uudistettiin työ-
6381: uudistukset ovat saaneet aikaan erittäin merkit-      eläkevakuutusyhtiöiden osalta vuoden vaihtees-
6382: täviä säästövaikutuksia eläkemenoon ja vakuu-         sa 1996/1997 sekä eläkesäätiöiden ja eläkekasso-
6383: tusmaksutasoon. Rahoitusennusteet osoittavat,         jen osalta vuoden 1998 alusta siten, että vakava-
6384: että vaatimattomankin talouskasvun vallitessa         raisuusvaatimuksia tiukennettiin ja koko vaka-
6385: työeläkkeiden rahoitus on turvattu myös tulevai-      varaisuusmekanismi uudistettiin. Uudistuksen
6386: suudessa. Työeläkemaksujen voidaan arvioida           avulla pyritään siihen, että eläkelaitosten vaka-
6387: nousevan vuoteen 2030 mennessä keskimäärin            varaisuus toimintapääomavaatimuksia korotta-
6388:                                         KK 296, 297, 298/1998 vp                                         5
6389: 
6390: maila saadaan muuttuneen sijoitusympäristön                Toteutetussa vakavaraisuusuudistuksessa pe-
6391: edellyttämälle tasolle. Uudistukset toteutettiin       rustettavalle uudelle työeläkevakuutusyhtiölle ei
6392: pyrkimyksellä, että eri eläkelaitosten toiminnas-      voimassa olevien säädösten perusteella ole varat-
6393: sa tältä osin vallitsisi mahdollisimman kilpailu-      tu helpotuksia toimintapääomavaatimuksista.
6394: neutraali tilanne.                                     Toisaalta aloittavalla yhtiöllä ei ole myöskään
6395:     Koska uuden vakavaraisuusjärjestelmän tar-         sitä varallisuutta, joka tulee maksetuista vakuu-
6396: koituksena on mahdollistaa eläkelaitosten sijoi-       tusmaksuista kertynyttä vastuuvelkaa kattavas-
6397: tustoiminnan suuntaaminen vähitellen, vakava-          ta omaisuudesta. On välttämätöntä edellyttää,
6398: raisuutta vaarantamatta, tuottotasoltaan parem-        että myös aloittavalla yhtiöllä on riittävä toimin-
6399: piin sijoituskohteisiin, voidaan tällä arvioida ole-   tapääoma, jotta se voi toiminnassaan turvata
6400: van aikaa myöten sekä elinkeinoelämän toimin-          vakuutussitoumuksistaan johtuvat lakisääteiset
6401: taedellytyksiä että työeläkkeiden tulevaa rahoi-       velvoitteensa.
6402: tuspohjaa vahvistava vaikutus. Uudistetussajär-            Työeläkelaitokset kilpailevat asiakkaistaan,
6403: jestelmässä eläkelaitos voi suurempien toiminta-       toisin sanoen vakuutuksenottajista. Koska laki-
6404: pääomien turvin suunnata sijoitustoimintaansa          sääteisen eläkevakuutuksen ehdot ovat laissa ei-
6405: enemmän sellaisiin instrumentteihin, joiden ar-        vätkä vakuutusehdot siten voi vaihdella laitok-
6406: vot ja tuotot heilahtelevat enemmän, mutta joi-        sesta riippuen, eläkelaitokset eivät voi harjoittaa
6407: hin pitkällä aikavälillä liittyy parempi tuotto-       vakuutuksilla tuotekilpailua tavallisten liikeyri-
6408: odotus. Vakuutusmaksuilla ja sijoitustuotoilla         tysten tavoin. Varsinaista kilpailua käydään elä-
6409: katetaan maksussa olevat eläkemenot sekä en-           kelaitoksen tuloksesta riippuvilla asiakashyvi-
6410: nalta määrätty rahastoitava osuus eläkkeistä. Jos      tyksillä ja esimerkiksi asiakaspalveluilla ja sijoi-
6411: sijoitustoiminnan onnistuessa eläkelaitosten toi-      tuslainoilla. Tässä suhteessa kilpailu on aitoa
6412: mintapääomat kasvavat suuremmiksi kuin sijoi-          markkinakilpailua. Vakuutuksenottaja voi täy-
6413: tusriskit edellyttävät, ylite voidaan ja tuleekin      sin vapaasti valita eläkelaitoksensa. Vakuutuk-
6414: käyttää asiakashyvityksinä annettaviin vakuu-          senottaja voi myös vapaasti vaihtaa eläkelaitos-
6415: tusmaksujen alennuksiin.                               ta. Tällöin vakuutuksenottajan aikaisempaan
6416:     Työeläkevakuutusyhtiön nykyisiä mahdolli-          eläkelaitokseen kertyneen rahaston perusteella
6417:  suuksia suunnata sijoitustoimintaansa eneneväs-       määräytyviä etuja ei voida kuitenkaan yleensä
6418: sä määrin pienten ja keskisuurten yritysten tar-       ottaa huomioon uudessa eläkelaitoksessa, koska
6419: peisiin tulee tarkastella edellä mainittujen sijoi-    tällöin uudessa laitoksessa olevat "vanhat" va-
6420: tustoimintaa koskevien periaatteiden pohjalta.         kuutuksenottajatjoutuisivat kustantamaan tästä
6421: Sen lisäksi, että mainitut uudistukset voivat par-     aiheutuvat menot. Tämä ei olisi vakuutuksenot-
6422:  haimmillaan johtaa maksupaineen alentumiseen          tajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta oi-
6423: ja sitä kautta yritysten toimintaedellytysten pa-      keutettua.
6424:  rantumiseen, yritykset voivat tietyin yhtäJäisin          Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelinten
6425: edellytyksin saada työeläkelaitoksilta takaisin-       paikoista tulee voimassa olevan lain mukaan olla
6426:  lainoja. Erityisesti eduskunnan lausumaan HE          vähintään puolet keskeisten palkansaajia ja
6427:  241/1996 vp, EV 248/1996 vp liittyen kauppa- ja       työnantajia edustavien keskusjärjestöjen edusta-
6428:  teollisuusministeriön asettaman työryhmän on          jilla. Siten sen lisäksi, että uudet vakavaraisuus-
6429:  tarkoitus selvittää pienyritysten työeläkelaitos-     säännökset lisäävät eläkelaitosten toiminnan
6430:  ten kautta tapahtuvan pääomahuollon kehittä-          avoimuutta, päätöksenteko on "läpinäkyvää",
6431:  mistä mahdollisuuksin luoda pienyrityksiä var-        koska myös työntekijän on mahdollista vaikut-
6432:  ten tehokas takausjärjestelmä. Työryhmä saanee        taa siihen järjestönsä kautta.
6433:  työnsä valmiiksi kuluvan kevään aikana.
6434: 
6435:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
6436: 
6437:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6438: 6                                      KK 296, 297, 298/1998 vp
6439: 
6440: 
6441: 
6442: 
6443:                                          Tili Riksdagens Talman
6444: 
6445:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vi vara uppe i en 28 procents avgiftsnivå år 2030.
6446: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         Enligt lagen delas höjningen på hälften mellan
6447: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetsgivare och arbetstagare.
6448: man Anne Knaapi undertecknade spörsmål nr                 Pensionsanstalterna skall enligt lag placera
6449: 296, 297 och 298:                                      sina medel så att de ger bra avkastning och är
6450:                                                        tryggt placerade. 1 arbetspensionssystemet kan
6451:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         utgångspunkten likväl inte i första hand vara att
6452:        ta för att Finlands arbetspensionssystem        maximera avkastningen utan hänsyn till risker-
6453:        skall utvecklas och få en solidare och          na, utan målet är att ge ett lagstadgat pensions-
6454:        mera hållbar finansiell grund än vad det        skydd. 1 placeringen av arbetspensionsmedlen
6455:        har i dag, samt för att systemet skall bli      har man därför betonat trygghetsaspekterna
6456:        ännu genomskinligare och effektivare?           samt samhälleligt betydande mål, såsom kapital-
6457:                                                        försörjning av företag och stödjande av bostads-
6458:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        produktion.
6459:        ta för att avkastningen av arbetspensions-         Beslutsfattandet i fråga om pensionsanstalter-
6460:        medlens placeringar i större utsträckning       nas placeringsverksamhet grundar sig likväl på
6461:        skall komma små och medelstora företag          de placeringsplaner som anstaltens egna beslu-
6462:        till godo och förbättra deras sysselsätt-       tande organ gör upp och på deras prövning.
6463:        ningsförutsättningar?                           Således kan t.ex. inte social- och hälsovårdsmi-
6464:                                                        nisteriet delta i anstalternas belutsfattande.
6465:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Enligt lagen skall arbetspensionsanstalten
6466:        ta för att öppen och fri konkurrens skall       täcka den ansvarsskuld som uppstår på grund av
6467:        börja gälla på placeringsmarknaden för          dess försäkringsavtal varvid pensionsanstalten
6468:        arbetspensionsmedlen?                           skall beakta viiken typ av försäkringsrörelse an-
6469:                                                        stalten idkar och i enlighet därmed sörja för sä-
6470:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt          kerheten, avkastningen och förvandligen i reda
6471: anföra följande:                                       pengar av de medel som hör till täckningen samt
6472:                                                        en ändamålsenlig mångsidighet och spridning av
6473:    Verkställigheten av den lagstadgade arbets-         dessa medel.
6474: pensionsförsäkringen ankommer i Finland på                Med arbetspensionsanstaltens verksamhets-
6475: privata arbetspensionsförsäkringsbolag, pen-           kapital avses det belopp som återstår när skul-
6476: sionsfonder och pensionskassor. Det är fråga om        derna dras av från arbetspensionsanstaltens me-
6477: en mycket viktig del av den sociala tryggheten i       del. Denna buffert är samtidigt ett uttryck för
6478: Finland. Det är därför viktigt att finansieringen      pensionsanstaltens spelrum då den överväger att
6479: av arbetspensionssystemet vilar på en hållbar          placera medel i mera riskfyllda placeringsobjekt,
6480: grund och att pensionsanstalterna i sina långvari-     utan att kraven i fråga om täckning av ansvars-
6481: ga försäkringsavtalsförhållanden förmår sörja          skulden äventyras.
6482: för att deras förpliktelser uppfylls.                     Bestämmelserna om arbetspensionsanstalter-
6483:    De omfattande reformer som genomförts un-           nas soliditet och placeringsverksamhet revidera-
6484: der detta årtionde i syfte att trygga finansieringen   des för arbetspensionsförsäkringsbolagens del
6485: av arbetspensionssystemet har lett till synnerli-      vid årsskiftet 1996/1997 samt för pensionsfonder-
6486: gen betydande besparingar i pensionsutgifterna         nas och pensionskassornas del vid ingången av
6487: och premierna. Prognoserna visar att finansie-         1998 så att soliditetskraven skärptes och hela
6488: ringen av arbetspensionerna, även om den eko-          soliditetsmekanismen reviderades. Målet med re-
6489: nomiska tillväxten blir synnerligen anspråkslös,       formen är att, genom en höjning av kraven i fråga
6490: är tryggad också i framtiden. Arbetspensionsav-        om verksamhetskapitalet, få pensionsanstalter-
6491: gifterna beräknas stiga i medeltal med ca 0,2 %        nas soliditet upp tili en sådan nivå som den för-
6492: om året fram tili år 2030. Enligt denna kalkyl kan     ändrade placeringsmiljön förutsätter. Syftet med
6493:                                         KK 296, 297, 298/1998 vp                                            7
6494: 
6495: reformerna var att en så konkurrensneutral si-                I den soliditetsreform som genomförts har på
6496: tuation som möjligt skall råda tili denna del i de        grundval av gällande författningar inga lättnader
6497: olika pensionsanstalternas verksamhet.                    i fråga om kraven på verksamhetskapitalet reser-
6498:      Eftersom avsikten med det nya soliditetssyste-       verats för nya arbetspensionsförsäkringsbolag.
6499: met är att det inom pensionsanstalternas place-           Å andra sidan har ett nyetablerat bolag inte den
6500: ringsverksamhet skall finnas möjligheter att så           förmögenhet som utgörs av premierna och täcker
6501: småningom, utan att soliditeten äventyras, rikta          ansvarsskulden. Man måste utgå ifrån att också
6502: in sig på placeringsobjekt med bättre avkastning,         ett nyetablerat företag har ett tillräckligt verk-
6503: kan detta med tiden förväntas ha en stärkande             samhetskapital så att det i sin verksamhet kan
6504: effekt på såväl verksamhetsbetingelserna i nä-            uppfylla sina lagstadgade förpliktelser som följer
6505: ringslivet som på arbetspensionernas framtida             av föräkringsförbindelserna.
6506: finansieringsgrund. I det nya systemet kan pen-               Arbetspensionsanstalterna tävlar om sina
6507: sionsanstalten med stöd av större verksamhets-            kunder, dvs. om försäkringstagarna. Eftersom
6508: kapital rikta in sin placeringsverksamhet i högre         villkoren för den lagstadgade pensionsförsäk-
6509: grad på sådana instrument vars värden och av-             ringen finns i lagen och försäkringsvillkoren så-
6510: kastning fluktuerar mera, men som på längre sikt          ledes inte kan variera beroende på anstalt, kan
6511: förväntas ge bättre avkastning. Premierna och             pensionsanstalterna inte utöva produkttävlan
6512: avkastningen av placeringarna skall täcka pen-            med försäkringarna på samma sätt som vanliga
6513: sionsutgifterna samt dendel av pensionerna som            affårsföretag. Den egentliga tävlan sker med
6514: fonderas. Om pensionsanstalternas verksam-                hjälp av bonus, som är beroende av pensionsan-
6515:  hetskapital, i det fallet att placeringsverksamhe-       staltens resultat, och med hjälp av t.ex. kund-
6516:  ten har lyckats, växer sig större än vad placerings-     tjänster och investeringslån. Tili denna del är det
6517:  riskerna förutsätter, kan eller i själva verket bör      fråga om äkta konkurrens på marknaden. För-
6518:  den överskjutande delen användas tiii premiera-          säkringstagaren kan helt fritt välja pensionsan-
6519:  batter i form av bonus för kunderna.                     stalt. Försäkringstagaren kan likaså fritt byta
6520:      Arbetspensionsförsäkringsbolagens nuvaran-           pensionsanstalt. 1 det fallet kan de förmåner som
6521:  de möjligheter att inrikta sin placeringsverksam-        bestäms utifrån den fond som uppkommit i för-
6522:  het i större utsträckning på små och medelstora          säkringstagarens förra försäkringsanstalt i all-
6523:  företags behov skall granskas utifrån ovan               mänhet dock inte beaktas i den nya försäkrings-
6524:  nämnda principer angående placeringsverksam-             anstalten, för då skulle de "gamla" försäkringsta-
6525:  het. Förutom att de nämnda reformerna i bästa            garna i den nya anstalten bli tvungna att finansie-
6526:  fall kan leda tili minskat tryck på premierna och        ra kostnaderna för detta. Det här skulle inte vara
6527:  därigenom tiii bättre verksamhetsbetingelser för         rätt med tanke på en jämlik behandling av för-
6528:  företagen, kan företagen på vissa gemensamma             säkringstagarna.
6529:  villkor få återlån av arbetspensionsanstalterna.             Enligt gällande lag skall minst hälften av plat-
6530:  A vsikten är att särskilt den arbetsgrupp som till-      serna i arbetspensionsanstalternas förvaltnings-
6531:  satts av handels- och industriministeriet i anslut-      organ innehas av representanter för de viktigaste
6532:  ning tili riksdagens uttalande, RP 241/1996 rd,          centralorganisationerna för löntagare och ar-
6533:   riksdagens svar 24811996 rd, skall utreda en ut-        betsgivare. Förutom att de nya bestämmelserna
6534:  veckling av den kapitalförsörjning av småföretag         om soliditet ökar öppenheten i pensionsanstal-
6535:   som sker via arbetspensionsanstalterna jämte            ternas verksamhet blir således beslutsfattandet
6536:   möjligheterna att skapa ett effektivt borgenssys-       "gemomskinligt", eftersom också arbetstagaren
6537:   tem för småföretag. Arbetsgruppen blir sanno-           har en möjlighet att påverka det via sin organisa-
6538:   likt fårdig med sitt arbete den här våren.              tion.
6539: 
6540:       Helsingforsden 14 april 1998
6541: 
6542:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6543:                                             KK 299/1998 vp
6544: 
6545: Kirjallinen kysymys 299
6546: 
6547: 
6548: 
6549: 
6550:                                    Raimo Vistbacka /ps: Teostamaksujen perimisestä seurakunnilta
6551: 
6552: 
6553: 
6554:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6555: 
6556:     Seurakuntien jumalanpalveluksiin liittyvät        son keskuudessa. Tätä kehityssuuntaa ei voitane
6557: menot niihin saumattomasti liittyvine virsineen       pitää suotavanajuuri kun päinvastainen kehitys-
6558: on rajattu tiukasti tekijänoikeusmaksujen eli         linja on ollut havaittavissa.
6559: teostamaksujen ulkopuolelle. Teosto on viime             Valtiovallan tulisi ajoissa puuttua Teoston
6560: vuosina tehokkaasti tiukentanut toimintapoli-         korvauspolitiikkaan ja estää tekijänoikeusmak-
6561: tiikkaansa valvoessaan musiikintekijöiden teki-       sujen perinnän tehostamis- ja laajentamistoimet
6562: jänoikeuskorvausten perintää erilaisissa yhteyk-      uskonnollisten tilaisuuksien yhteydessä. On pys-
6563: sissä, kuten esimerkiksi tavaratalojen taustamu-      tyttävä erottamaan, mikä yhteiskunnassa on
6564: siikkina. Nyt on syntynyt kädenvääntöä siitä,         kaupallista toimintaa ja mikä on ihmisten hen-
6565: mitkä tilaisuudet luettaisiinjumalanpalveluksik-      gelliseen elämään kuuluvaa tarkoitusperiitään
6566: sija mitkä maksun piiriin kuuluviksi kirkollisiksi    arvokkaampaa toimintaa. Uskonelämä ei ole lii-
6567: musiikkitilaisuuksiksi. Kysymys on varsin ajan-       ketoimintaa eikä sen välityksellä pyritä rikastu-
6568: kohtainen, onhan mm. luterilainen kirkko uudis-       maan - paitsi korkeintaan henkisesti -ja siksi
6569: tamassa jumalanpalvelustensa sisältöä ja joiden-      uskonnollisten yhteisöjen järjestämät ja niiden
6570: kin uskonnollisten yhteisöjen hartauksissa mu-        puitteissa pidettävät hengelliset, musiikkia eri
6571: siikilla on erittäin suuri osuus.                     muodoissaan sisältävät tilaisuudet tulisi rajata
6572:     Teoston pyrkimystä saattaa seurakuntien ti-       yksiselitteisesti teostamaksukäytännön ulko-
6573: laisuudet varsinaista jumalanpalvelusta lukuun        puolelle.
6574: ottamatta vähintäänkin 100 markan suuruisen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6575: teostamaksun piiriin on perustellusti arvosteltu,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6576: sillä monille pienille seurakunnille ja yhteisöille   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6577: kertyisi kyseisestä maksusta vuodessa hyvin huo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6578: mattava menoerä- järjestetäänhän tilaisuuksia
6579: useita viikoittain. Maksujen määrääminen puo-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6580: lestaan saattaisijohtaa siihen, että musiikin käyt-          ettei eri uskonnollisten yhteisöjen järjes-
6581: töä ja osuutta uskonnollisissa tilaisuuksissa vä-            tämissä tilaisuuksissa eri muodoissaan
6582: hennettäisiin tuntuvasti, mistä puolestaan saat-             esitettävä musiikki joutuisi nykyistä laa-
6583: taisi seurata niiden sisällön yksipuolistumista ja           jemmin tekijänkorvausmaksukäytännön
6584:  kiinnostavuuden vähentämistä varsinkin nuori-               piiriin?
6585: 
6586:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6587: 
6588:                                          Raimo Vistbacka /ps
6589: 
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 280043
6594: 2                                             KK 299/1998 vp
6595: 
6596: 
6597: 
6598: 
6599:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6600: 
6601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Saman
6602: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           pykälän 2 momentin mukaan julkaistun teoksen
6603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        saa esittää julkisesti myös tilaisuudessa, jossa sel-
6604: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan            laisten teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon
6605: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 299:           pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei
6606:                                                         järjestetä ansiotarkoituksessa. Lisäksi teosten
6607:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         esittäminen kansanvalistustoiminnassa sekä hy-
6608:         ettei eri uskonnollisten yhteisöjen järjes-     väntekeväisyys- ja muussa yleishyödyllisessä tar-
6609:         tämissä tilaisuuksissa eri muodoissaan          koituksessa jää tietyin edellytyksin tekijänoi-
6610:         esitettävä musiikki joutuisi nykyistä laa-      keuskorvausten ulkopuolelle.
6611:         jemmin tekijänkorvausmaksukäytännön                 Tekijänoikeuden rajoitukset perustuvat lain-
6612:         piiriin?                                        säätäjän oikeaksi katsomaan tasapainoon teki-
6613:                                                         jän yksinoikeuden ja tärkeiden yleisten etujen
6614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             välillä. Tekijänoikeuslain säännösten perusteella
6615: taen seuraavaa:                                         voidaan todeta, että jumalanpalvelusten ja kir-
6616:                                                         kollisten toimitusten sekä monien muiden seura-
6617:     Tekijänoikeuden perussisältönä on tekijälle         kunnissa ja uskonnollisissa yhteisöissä järjestet-
6618: kuuluva yksinomainen oikeus määrätä henkisen            tävien julkisten tilaisuuksien musiikki jää teki-
6619: luomistyönsä tuloksesta. Tämä oikeus on taattu          jänoikeuskorvausten ulkopuolelle. Ainoastaan
6620: jo tekijänoikeuden alan kansainvälisissä yleisso-       olennaisesti musiikille rakentuvat muut julkiset
6621: pimuksissa. Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan teki-        tilaisuudet kuin jumalanpalvelukset ovat sellai-
6622: jän yksinoikeutena on muun muassa teoksen               sia tilaisuuksia, joissa käytettävästä musiikista
6623: saattaminen yleisön saataviin, mikä voi tapahtua        tekijänoikeuskorvaukset tulee maksaa. Tällaisia
6624: esimerkiksi teosta julkisesti esittämällä. Sen si-      tilaisuuksia ovat muun muassa erilaiset kirkko-
6625: jaan teosten esittäminen yksityisessä piirissä, lä-     konsertit.
6626: hinnä perhe- ja ystäväpiirissä tai suljetussa piiris-       Se, että musiikin esittäminen jumalanpalve-
6627: sä, joka ei ole suurehko, ei kuulu tekijän oikeuk-      luksen yhteydessä on tekijänoikeuslaissa säädet-
6628: sien piiriin.                                           ty vapaaksi, perustuu arvioon, joka tehtiin kai-
6629:     Teosten käyttämisestä maksettavat tekijänoi-        kissa Pohjoismaissa 1950-luvulla. Nykyisin esi-
6630: keuskorvaukset ovat korvausta tekijän tekemäs-          merkiksi Norjassa ja Tanskassa jumalanpalve-
6631: tä luovasta työstä, sillä useimmiten säveltäjät,        lusmusiikista maksetaan korvausta, koska sen
6632: sanoittajat ja sovittajat tekevät työtään ilman,        katsotaan edistävän hengellisen musiikin luomis-
6633: että he saisivat siitä palkkaa. Tekijänoikeuskor-       ta.
6634: vauksilla edistetään lisäksi luovaa työtä sekä              Tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluva teosten
6635: kannustetaan uusien teosten luomiseen. Tilaus-          käyttäminen edellyttää tekijän suostumusta. Sä-
6636: teokset ovat lähes ainoita tekijöille etukäteen tu-     veltäjien, sanoittajien ja sovittajien oikeuksia val-
6637: lon takaavia tulonlähteitä. Useimmiten tekijöi-         vomaan on Suomessa perustettu Säveltäjäin Te-
6638: den saama kokonaiskorvaus muodostuu niistä              kijänoikeustoimisto Teosto ry, joka perii ja tilit-
6639: yksittäisistä korvauksista, joita musiikkiteosten       tää korvaukset asiakkailleen. Jos musiikin tekijä
6640: käyttäjät maksavat musiikin käyttämisestä.              - säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja - haluaa
6641:     Tekijänoikeuteen on tekijänoikeuslaissa sää-        esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi antaa teok-
6642: detty rajoituksia sivistyksellisistä, käytännöllisis-   sensa vapaasti käytettäväksi, hänellä on oikeus
6643: tä ja muista yhteiskunnallisesti merkittäviksi kat-     tehdä se olemalla liittymättä Teoston jäseneksi.
6644: sotuista syistä. Tällainen tekijän oikeutta rajoit-         Hallitus katsoo, että tekijänoikeuslainsäädän-
6645: tava säännös on muun muassa tekijänoikeuslain           tö on tällä hetkeiiä tasapainossa tekijöiden oi-
6646: 21 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan teos,           keuksien sekä seurakuntien ja muiden uskonnol-
6647: joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti juma-     listen yhteisöjen tarpeiden osalta. Hallitus to-
6648:                                         KK 299/1998 vp                                           3
6649: 
6650: teaa, että musiikin esittämislupien myöntäminen   Siinä noudatettavista menettelytavoista päättä-
6651: ja korvausten periminen on tekijänoikeuslain      minen ei kuulu lainsäädännön alaan.
6652: säännöksiin perustuvaa käytännön toimintaa.
6653: 
6654:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
6655: 
6656:                                                                      Ministeri Claes Andersson
6657: 4                                           KK 299/1998 vp
6658: 
6659: 
6660: 
6661: 
6662:                                         Tili Riksdagens Talman
6663: 
6664:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           får verk som är utgivna framföras offentligt vid
6665: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           gudstjänst eller undervisning. Enligt 2 mom. i
6666: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       samma paragraf får utgivna verk framföras of-
6667: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 fentligt vid tillfållen där framförandet av sådana
6668: spörsmål nr 299:                                      verk inte är det huvudsakliga och tillträdet är
6669:                                                       avgiftsfritt och tillfållet heller inte annars anord-
6670:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nas i förvärvssyfte. Vidare faller framföranden a v
6671:        ta för att den musik som i olika form          verk i folkbildningsverksamhet och för välgöran-
6672:        framförs på religionssamfundens tillställ-     de ändamål och i andra allmännyttiga syften,
6673:        ningar inte i större utsträckning än nu        under vissa förutsättningar, utanför de upphovs-
6674:        skall börja omfattas av upphovsrättsliga       rättsliga avgifterna.
6675:        avgiftssystem?                                     Inskränkningarna i upphovsrätten grundar
6676:                                                       sig på lagstiftarens uppfattning om den rätta jäm-
6677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vikten mellan upphovsmannens ensamrätt och
6678: anföra följande:                                      viktiga allmänna intressen. På basis av bestäm-
6679:                                                       melserna i upphovsrättslagen kan man konstate-
6680:     Det grundläggande innehållet i upphovsrätten      ra att musiken vid gudstjänster och kyrkliga för-
6681: är den ensamrätt som upphovsmannen har att            rättningar, 1iksom vid många andra offentliga
6682: bestämma över resu1tatet av sitt intellektuella       tillfållen som ordnas av församlingarna och reli-
6683: skapelsearbete. Denna rätt garanteras redan i de      gionssamfunden, faller utanför de upphovsrätts-
6684: internationella konventionerna på upphovsrät-         liga ersättningarna. Endast andra offentliga till-
6685: tens område. En1igt 2 § i upphovsrättslagen har       ställningar än gudstjänster som i väsent1ig grad
6686: upphovsmannen uteslutande rätt bl.a. att göra         bygger på musik är sådana där det för den utnytt-
6687: sina verk tillgängliga för allmänheten, vi1ket kan    jade musiken skall beta1as ersättning för upp-
6688: ske exempelvis genom offentligt framförande av        hovsrätten. Sådana tillställningar är bl.a. olika
6689: verken. Upphovsrätten omfattar däremot inte           slag av kyrkokoncerter.
6690: framföranden av verk inför en privat krets, när-          Det faktum att det i upphovsrättslagen be-
6691: mast fami1je- och vänkretsar, eller en s1uten krets   stäms att musik får framföras fritt vid gudstjäns-
6692: som inte är särski1t stor.                            ter, baserar sig på en bedömning som alla de
6693:    De upphovsrätts1iga ersättningar som skall         nordiska länderna gjorde på 1950-talet. Numera
6694: betalas för att verk utnyttjas är ersättningar för    betalar man t.ex. i Norge och Danmark ersätt-
6695: upphovsmannens skapande arbete, för oftast ut-        ning för gudstjänstmusik, eftersom detta anses
6696: för kompositörer, textförfattare och arrangörer       främja skapandet av and1ig musik.
6697: sitt arbete utan att få någon 1ön för det. Genom          För att få använda verk som omfattas av upp-
6698: de upphovsrättsliga ersättningarna främjas dess-      hovsmannens ensamrätt krävs upphovsmannens
6699: utom skapande arbete och de sporrar att skapa         samtycke. Kompositörernas, textförfattarnas
6700: nya verk. Beställningverken utgör nästan den          och arrangörernas rättigheter övervakas i Fin-
6701: enda inkomstkälla som på förhand garanterar           land av kompositörernas upphovsrättsliga orga-
6702: upphovsmannen en inkomst. Oftast utgörs den           nisation Teosto ry som tar ut och redovisar er-
6703: totala ersättningen som upphovsmännen får av          sättningarna tili sina kunder. Om någon upp-
6704: de enski1da ersättningar som användarna av mu-        hovsman tili musik- kompositör, textförfattare
6705: sikverken betalar för utnyttjandet av musiken.        eller arrangör- t.ex. på grund av sin övertygelse
6706:     Upphovsrätten innehåller inskränkningar           villlåta sitt verk disponeras fritt, harhan rätt att
6707: som är föreskrivna i upphovsrättslagen av kultu-      göra det genom att inte bli medlem i Teosto.
6708: rella, praktiska och andra samhälleliga orsaker           Regeringen anser att den upphovsrättsliga
6709: som ansetts viktiga. En sådan inskränkande be-        lagstiftningen för närvarande är i balans när det
6710: stämme1se i upphovsrätten är bl.a. 21 § 1 mom. i      gäller upphovsmännens rättigheter och försam-
6711: upphovsrätts1agen. En1igt denna bestämmelse           lingarnas och andra religionssamfunds behov.
6712:                                          KK 299/1998 vp                                          5
6713: 
6714: Regeringen konstaterar att beviljandet av till-    stiftningens område att besluta om vilka till-
6715: stånd att framföra musik och inkasseringen av      vägagångssätt som skall iakttas i denna verksam-
6716: ersättningar är praktisk verksamhet som grundar    het.
6717: sig på upphovsrättslagen. Det hör inte till lag-
6718: 
6719:      Helsingfors den 14 april 1998
6720: 
6721:                                                                       Minister Claes Andersson
6722:                                           KK 300/1998 vp
6723: 
6724: Skriftligt spörsmål 300
6725: 
6726: 
6727: 
6728: 
6729:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv: Beaktande av modersmålet vid beviljande
6730:                                       av specialvårdspenning
6731: 
6732: 
6733:                                        Tili Riksdagens Talman
6734: 
6735:    Sjukvårdslagen (§ 23 d) definierar de villkor     läkaren för att vården skall ge önskat resultat.
6736: enligt vilka föräldrar tili ett barn som lider av    Sjukvårdslagen berättigar ej föräldern tili speci-
6737: sjukdom eller handikapp är berättigade tili er-      alvårdspenning i ett dylikt fall.
6738: sättning, specialvårdspenning, då föräldern/för-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6739: äldrarna deltar i vården eller rehabiliteringen av   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6740: barnet. Statsrådets beslut 1315/1989 definierar      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6741: sjukdomarna och handikappen. Statsrådets defi-       följande spörsmål:
6742: nition täcker ej den språkliga aspekten. Om ett
6743: barn t.ex. remitteras från ett sjukhus där det                 Vad ämnar Regeringen göra för att
6744: klarar sig på sitt modersmål tili ett sjukhus där           sjukvårdslagen skall ersätta föräldrar i
6745: service på modersmålet ej i praktiken är möjlig,            sådana fall där föräldrarnas närvaro är
6746: kräver detta att en förälder är närvarande, som             nödvändig för en fungerande kommuni-
6747: behärskar språket och kan kommunicera med                   kation mellan patient och vårdpersonal?
6748: 
6749:      Helsingforsden 24 mars 1998
6750: 
6751:                                         Ulla-Maj Wideroos /sv
6752: 
6753: 
6754: 
6755: 
6756:  280043
6757: 2                                           KK 300/1998 vp
6758: 
6759: Kirjallinen kysymys 300                                                                      Suomennos
6760: 
6761: 
6762: 
6763: 
6764:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Äidinkielen huomioon ottamisesta eri-
6765:                                         tyishoitorahaa myönnettäessä
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6770: 
6771:    Sairausvakuutuslaissa (23 d §) määritellään         hempaa erityishoitorahaan tällaisessa tapauk-
6772: ehdot, joiden mukaan sairaan tai vammaisen lap-        sessa.
6773: sen vanhemmat ovat oikeutettuja korvaukseen,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6774: erityishoitorahaan,     vanhemman/vanhempien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6775: osallistuessa lapsen hoitoon tai kuntoutukseen.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6776: Valtioneuvoston päätöksessä 1315/1989 määri-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6777: tellään sairaudet ja vammat. Valtioneuvoston
6778: määritelmä ei kata kielellistä näkökulmaa. Jos                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sai-
6779: lapsi esim.lähetetään sairaalasta, jossa hän selvi-           rausvakuutuslain perusteella maksettai-
6780: ää äidinkielellään, sairaalaan, jossa palvelujen              siin korvausta vanhemmille tapauksessa,
6781: saaminen äidinkielellä ei ole käytännössä mah-                jossa vanhempien läsnäolo on välttämä-
6782: dollista, tämä edellyttää kielen hallitsevan ja lää-          töntä potilaan ja hoitohenkilökunnan vä-
6783: kärin kanssa kommunikoimaan pystyvän van-                     lisen kommunikaation toimivuuden kan-
6784: hemman läsnäoloa, jotta hoidosta saataisiin toi-              nalta?
6785: vottu tulos. Sairausvakuutuslaki ei oikeuta van-
6786: 
6787:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6788: 
6789:                                           Ulla-Maj Wideroos /r
6790:                                             KK 300/1998 vp                                               3
6791: 
6792: 
6793: 
6794: 
6795:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6796: 
6797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Voimassa olevassa laissa erityishoitorahan
6798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksamisen edellytykseksi on määritelty tekijät,
6799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jotka liittyvät muun muassa lapsen ikään, sairau-
6800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj         den vaikeusasteeseen, vanhemman työstä esty-
6801: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         miseen ja tästä aiheutuvaan ansionmenetykseen
6802: sen n:o 300:                                          sekä paikkaan, jossa hoitoon osallistuminen ta-
6803:                                                       pahtuu. Lisäksi edellytetään sairausvakuutus-
6804:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sai-       lain 1 §:n perusteella, että vakuutettu asuu Suo-
6805:        rausvakuutuslain perusteella maksettai-        messa. Sairausvakuutuslaissa ei ole säännelty
6806:        siin korvausta vanhemmille tapauksessa,        erikseen korvausta sellaisen tilanteen varalle, jos-
6807:        jossa vanhempien läsnäolo on välttämä-         sa hoidettavan lapsen käyttämä kieli on eri kuin
6808:        töntä potilaan ja hoitohenkilökunnan vä-       se, jota hoitopaikassa käytetään. Tällainen voi
6809:        lisen kommunikaation toimivuuden kan-          tulla kysymykseen myös ruotsinkielisen lapsen
6810:        nalta?                                         kohdalla ja tilanne voi olla erityisen hankala sil-
6811:                                                       loin, kun vasta Suomeen muuttaneen perheen
6812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lapsi joutuu hoidettavaksi suomalaiseen sairaa-
6813: vasti seuraavaa:                                      laan. Muun muassa tällaisten tilanteiden varalta
6814:                                                       Kansaneläkelaitoksen rahoittamat kuntoutus-
6815:    Erityishoitoraha korvaa vakuutetun ansion-         tai sopeutumisvalmennuskurssit on laadittu sel-
6816: menetystä ajalta, jona hän on estynyt työstään        laisiksi, että kurssille voivat osallistua pelkästään
6817: alle 16-vuotiaan sairaan tai vaikeasti sairaan lap-   lapsen vanhemmatkin. Sairausvakuutuslaissa
6818: sensa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen osallis-       vanhempien oikeus osallistua kurssille on turvat-
6819: tumisen vuoksi. Sairausvakuutuslain 23 c-f §:ssä      tu lapsen vaikean sairauden, ei kielivaikeuden
6820: säädetään vanhemman oikeudesta saada eri-             takia. Siten kysymyksessä tarkoitettua tarvetta
6821: tyishoitorahaa sairaan lapsensa hoitoon osal-          korjata erillisellä etuudella lapsen kommunikaa-
6822: listumisen perusteella. Erityishoitorahaa makse-      tiotarpeesta ilmeneviä erityisvaatimuksia, ei voi-
6823: taan alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lap-      da pitää tarpeellisena pelkästään kielikysymyk-
6824: sen vanhemmalle, joka on lääkärin määräyksestä         sen osalta. Myös Hallitusmuodon 14 § asettaajo
6825: osallistunut lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen       julkiselle terveydenhuoliolle omat velvollisuu-
6826: sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla. Eri-         tensa vastata Suomen virallisten kielten käytöstä
6827: tyishoitorahan maksamisen edellytyksenä on             kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa.
6828: aina 7-15-vuotiaiden lasten osalta, että sairaus          Julkisin varoin tuotetun terveydenhuollon
6829: tai vamma on vakava. Sairausvakuutuslain tar-          vastuulla on järjestää lapsen mahdollinen jatko-
6830: koittama vaikea sairaus on määritelty valtioneu-       hoito parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän
6831: voston päätöksessä sairausvakuutttSlain 23 d §:n       mukaisesti on luonnollista, että huolehditaan
6832: 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksis-      myös siitä, että asianmukaisen hoidon saaminen
6833: ta ja vammoista. Tällaisia sairauksia ja vammoja      ei esty pelkän kielivaikeuden vuoksi.
6834: ovat muun muassa leukemia ja muut pahanlaa-
6835: tuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat ja tapaturmat
6836: sekä palovammat.
6837: 
6838:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
6839: 
6840:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6841: 4                                            KK 300/1998 vp
6842: 
6843: 
6844: 
6845: 
6846:                                          Till Riksdagens Talman
6847: 
6848:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               ning av specialvårdspenning angetts sådana fak-
6849: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               torer som anknyter till bl.a. barnets ålder, sjuk-
6850: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           domens svårighetsgrad, det att föräldern är för-
6851: dagsman Ulla-Maj Wideroos undertecknade                   hindrad att arbeta och det inkomstbortfall som
6852: spörsmål nr 300:                                          detta medför samt den plats där förä1dern deltar
6853:                                                           i vården. Dessutom förutsätts pä grundval av 1 §
6854:            Vad ämnar Regeringen göra för att              sjukförsäkringslagen att den försäkrade är bosatt
6855:         sjukvårdslagen skall ersätta föräldrar i          i Finland. Sjukförsäkringslagen har inte separata
6856:         sådana fall där föräldrarnas närvaro är           bestämmelser om ersättning för en sådan situa-
6857:         nödvändig för en fungerande kommuni-              tion då barn som vårdas använder ett annat
6858:         kation mellan patient och vårdpersona1?           språk än det som används pä värdplatsen. En
6859:                                                           dylik situation kan bli aktuell också för ett
6860:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             svenskspräkigt barn, och situationen kan bli sär-
6861: anföra följande:                                          deles svår dä ett barn i en familj som nyligen har
6862:                                                           flyttat tili Finland tas in för vård pä ett finskt
6863:    Specialvårdspenningen ersätter den försäkra-           sjukhus. Med tanke på bl.a. dylika situationer
6864: des inkomstbortfall för den tid, under viiken han         har de rehabiliterings- och anpassningstränings-
6865: är förhindrad att arbeta på grund av sjukvård             kurser som Folkpensionsanstalten finansierar
6866: eller rehabilitering som ges den försäkrades barn         lagts upp så att också enbart barnets föräldrar
6867: som inte har fyllt 16 år och som är sjukt eller svårt     kan delta i en kurs. I sjukförsäkringslagen har
6868: sjukt. I 23 c-f § sjukförsäkringslagen ingår be-          föräldrarnas rätt att delta i en kurs tryggats tili
6869: stämme1ser om en förälders rätt att erhålla speci-        följd av barnets svåra sjukdom, inte p.g.a. spräk-
6870: alvårdspenning på grundval av att han deltar i            svårigheter. Så1edes kan det i spörsmälet angivna
6871: vården av sitt sjuka barn. Specialvårdspenning            behovet av att med en separat förmän korrigera
6872: betalas tili föräldern till ett sjukt eller handikap-     de specialkrav som uppstår i och med barnets
6873: pat barn under 16 är, när föräldern pä läkares            kommunikationsbehov inte anses vara nödvän-
6874: ordination har deltagit i vården eller rehabilite-        digt vad gäller enbart språkfrägan. Också 14 §
6875: ringen av sitt barn på sjukhus eller sjukhuspoli-         regeringsformen förpliktar den offentliga hälso-
6876: klinik. Villkoret för att specialvårdspenning skall       och sjukvården att bemöta kravet på att det skall
6877: betalas är alltid i fråga om barn i åldern 7-15 att       vara möjligt att använda de officiella språken i
6878: sjukdomen eller handikappet är svårt. En i sjuk-           Finland i det fall som avses i spörsmålet.
6879: försäkringslagen avsedd svår sjukdom definieras               Den hälso- och sjukvård som produceras med
6880: i statsrådets beslut om svära handikapp som av-           offent1iga medel har ansvaret för att ordna even-
6881: ses i 23 d § 2 mom. sjukförsäkringslagen. Dylika          tuell fortsatt vård för ett barn på bästa möjliga
6882: svära sjukdomar och handikapp är bl.a. leuke-             sätt. I enlighet med detta är det naturligt att man
6883: mier och andra elakartade tumörer, svåra hjärtfel         också ser till att det inte blir omöjligt att få
6884: och olycksfall samt brännskador.                          adekvat vård tili följd av enbart språkförbistring.
6885:     I gällande lag har såsom villkor för utbetal-
6886: 
6887:      Helsingfors den 14 april 1998
6888: 
6889:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6890:                                             KK 301/1998 vp
6891: 
6892: Kirjallinen kysymys 301
6893: 
6894: 
6895: 
6896: 
6897:                                    Tarja Kautto /sd: Starttirahan myöntämisestä yritystoiminnan
6898:                                        aloittamiseksi
6899: 
6900: 
6901:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6902: 
6903:    Suomessa on viime vuosina ollut käytössä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6904: starttiraha, jonka turvin on saatu liikkeelle uutta   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6905: yritystoimintaa. Tätä tukea on ohjattu erityisesti    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6906: työttömille. Starttirahan myöntämisessä näyttää
6907: olevan erilaisia käytäntöjä eri työvoimapiirien                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6908: alueella. Toiset näyttäisivät saavan starttirahaa             jotta yritystoimintaa käynnistäviä ihmi-
6909: eri perustein kuin toiset. Toiset "helpommalla"               siä kohdeltaisiin samalla tavalla eri työ-
6910: kuin toiset. Uusien ideoiden "myyminen" työvoi-               voimahallinnon pisteissä, ja
6911: mahallinnon virkamiehille on toisille työlääm-                   miten Hallitus aikoo parantaa työvoi-
6912: pää kuin toisille, tai päinvastoin työvoimahallin-            mahallinnon virkahenkilöiden osaamista
6913: nossa ei uskalleta lähteä uusien ideoiden ja aja-             arvioida yrittäjiksi aikovien ideoita ja
6914: tusten tukemiseen.                                            mahdollisuuksia starttirahan saamiseksi
6915:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            ja yrittäjiksi ryhtymiseksi?
6916:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
6917: 
6918:                                            Tarja Kautto /sd
6919: 
6920: 
6921: 
6922: 
6923:  280043
6924: 2                                          KK 301/1998 vp
6925: 
6926: 
6927: 
6928: 
6929:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6930: 
6931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaanjärjestää myös tuen maksamisen aikana.
6932: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-        Hakijalla on myös muutoin oltava riittävät val-
6933: mittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenel-      miudet aiottuun yritystoimintaan yritystoimin-
6934: le kansanedustaja Tarja Kauton näin kuuluvan          nan laatu ja vaativuus huomioon ottaen. Startti-
6935: kirjallisen kysymyksen n:o 301:                       rahan myöntäminen edellyttää lisäksi, että aloi-
6936:                                                       tettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytykset
6937:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kannattavaan toimintaan ja ettei yritystoiminta
6938:        jotta yritystoimintaa käynnistäviä ihmi-       käynnistyisi ilman hakijalle myönnettävää tu-
6939:        siä kohdeltaisiin samalla tavalla eri työ-     kea.
6940:        voimahallinnon pisteissä, ja                       Itse hakijan yrittäjävalmiuksiin ja kannatta-
6941:           miten Hallitus aikoo parantaa työvoi-       van yritystoiminnan edellytyksiin liittyvän ar-
6942:        mahallinnon virkahenkilöiden osaamista         vioinnin lisäksi työvoimatoimiston on tarkistet-
6943:        arvioida yrittäjiksi aikovien ideoita ja       tava, ettei tuki vääristä samoja tuotteita tai pal-
6944:        mahdollisuuksia starttirahan saamiseksi        veluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua. Täl-
6945:        ja yrittäjiksi ryhtymiseksi?                   löin työvoimatoimiston on paikallista asiantun-
6946:                                                       temustaan käyttäen otettava starttirahapäätök-
6947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siä tehdessään huomioon paikalliset työmarkki-
6948: vasti seuraavaa:                                      nat ja alan yritysten kilpailutilanne.
6949:                                                           Jo itse starttirahan hakijaan kohdistuvat vaa-
6950:     Starttirahan tarkoituksena on turvata aloitta-    timukset ja eri alojen kilpailutilanteen vaihtele-
6951: van yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yri-     minen paikkakunnittain aiheuttaa käytännössä
6952: tystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttami-         eroavaisuuksia starttirahan myöntämispäätös-
6953: sen arvioidaan kestävän.                              ten osalta.
6954:     Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhaki-          Yritysten toiminta- ja kannattavuusedellytys-
6955: jalle tarkoitetun työllistämistuen eli starttirahan   ten selvittämiseksi työvoimatoimistot voivat
6956: myöntämisedellytykset on säännelty työllisyys-        pyytää lausunnon esimerkiksi Uusyrityskeskuk-
6957: asetuksen (1363/1997) 42 §:ssä. Työvoimatoimis-        selta tai kuntien elinkeinoasiamiehiltä. Pyydetyt
6958: ton on starttirahan myöntmisedellytysten tarkis-       lausunnot täydentävät työvoimatoimiston koko-
6959: tamisen lisäksi harkittava, onko starttirahan          naisarviointia starttirahan myöntämisedellytys-
6960: myöntäminen yksittäistapauksessa työvoimapo-           ten täyttymisestä. Valtion talousarvioon on ni-
6961: liittisesti tarkoituksenmukaista.                      menomaisesti osoitettu määräraha pyydetyistä
6962:     Starttirahan myöntäminen edellyttää muun           selvityksistä aiheutuvien kustannusten kattami-
6963:  muassa, että henkilöllä on yrittäjäkokemusta tai      seksi.
6964:  yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus, joka
6965: 
6966:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
6967:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
6968:                                               KK 301/1998 vp                                              3
6969: 
6970: 
6971: 
6972: 
6973:                                           Tili Riksdagens Ta/man
6974: 
6975:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         eller sådan utbildning som behövs för företagar-
6976: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           verksamheten, viiken även kan ordnas under den
6977: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tid då stödet utbetalas. Sökanden skall också i
6978: ledamot Tarja Kautto undertecknade spörsmål              övrigt, med beaktande av typen av och kraven på
6979: nr 301:                                                  företagsverksamheten, ha tillräckliga förutsätt-
6980:                                                          ningar att klara av den tilltänkta företagsverk-
6981:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          samheten. Beviljandet av startpeng fårutsätter
6982:         ta för att personer som inleder företags-        ytterligare att det företag som sökanden ämnar
6983:         verksamhet skall behandlas på samma              starta har förutsättningar att bli lönsamt och att
6984:         sätt vid arbetsförvaltningens olika verk-        företagsverksamheten inte har inletts innan sö-
6985:         samhetsställen, och                              kanden beviljats stöd.
6986:            hur ämnar Regeringen förbättra ar-                Förutom själva bedömningen av sökandens
6987:         betsförvaltningens tjänstemäns kunnan-           förutsättningar som företagare och av förutsätt-
6988:         de då det gäller att bedöma blivande före-       ningarna för en lönsam företagsverksamhet skall
6989:         tagares ideer och möjligheter att få start-      arbetskraftsbyrån granska att stödet inte sned-
6990:         peng och bli företagare?                         vrider konkurrensen mellan andra som erbjuder
6991:                                                          samma produkter eller tjänster. Härvid skall ar-
6992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            betskraftsbyrån genom att använda sin lokala
6993: anföra följande:                                         sakkunnighet beakta den Iokala arbetsmarkna-
6994:                                                          den och de relevanta företagens konkurrens-
6995:    Syftet med startpeng är att trygga en blivande        situation då den fattar beslut om startpeng.
6996: företagares utkomst under den tid som beräknas              Redan de krav som riktas på sökanden av
6997: åtgå tili att starta och stabilisera företagsverk-       startpeng och det faktum att de olika branscher-
6998: samheten.                                                nas konkurrenssituation varierar per ort förorsa-
6999:    Bestämmelser om förutsättningarna för bevil-          kar i praktiken olikheter då det gäller besluten
7000: jande av sysselsättningsstöd, dvs. startpeng, för        om beviljande av startpeng.
7001: arbetslösa arbetssökare som ämnar bli företaga-              För att utreda företagens verksamhets- och
7002: re finns i 42 § sysselsättningsförordningen (1363/       Iönsamhetsförutsättningar kan arbetskraftsby-
7003:  1997). Arbetskraftsbyrån skall utom granska             råerna be om utlåtande från Nyföretagarcentra-
7004: förutsättningarna för beviljande av startpeng            len eller kommunernas näringsombudsmän. Ut-
7005: också överväga huruvida beviljande av startpeng          låtandena kompletterar arbetskraftsbyråns hel-
7006: i ett enskilt fall är arbetskraftspolitiskt sett ända-   hetsbedömning av hur förutsättningarna får be-
7007: målsenligt.                                              viljandet av startpeng uppfylls. I statsbudgeten
7008:     Beviljandet av startpeng fårutsätter bland an-       har anslag speciellt anvisats för täckande av kost-
7009: nat att personen i fråga har företagarerfarenhet         nader som åsamkas av ombedda utredningar.
7010: 
7011:      Helsingfors den 3 april 1998
7012: 
7013:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7014: 1
7015: 1
7016:  1
7017:   1
7018:   1
7019:    1
7020:     1
7021:     1
7022:      1
7023:       1
7024:       1
7025:        1
7026:         1
7027:         1
7028:          1
7029:           1
7030:           1
7031:            1
7032:             1
7033:             1
7034:              1
7035:               1
7036:               1
7037:                1
7038:                 1
7039:                 1
7040:                  1
7041:                   1
7042:                   1
7043:                    1
7044:                                            KK 302/1998 vp
7045: 
7046: Kirjallinen kysymys 302
7047: 
7048: 
7049: 
7050: 
7051:                                   Timo Ihamäki /kok: Vanhusten palvelutalon ja laitoksen tulkinnas-
7052:                                      ta rajatapauksissa
7053: 
7054: 
7055:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7056: 
7057:    Yksityisessä palvelutalossa asuva vanhus          vanhusten asuntoja, vaan on laitos. Tällöin van-
7058: maksaa vuokraa palvelutalolle,jossa hän asuu ja      hukset menettävät asumistuen.
7059: saa yleensä asumistukea asumiskustannuksiin.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7060: Jos palvelutalon varuste- ja palvelutaso nousee,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7061: vanhus pystyy kohonneen palvelutason takia           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7062: asumaan kauemmin tässä vuokra-asunnossaan.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7063: Yhteiskunnan tavoitehan on, että ihminen asuu
7064: mahdollisimman pitkään kotonaan eikä tarvitse                  Mihin perustuu vanhusten palvelu-
7065: Iaitospaikkaa. Kela alkaa kuitenkin jossain vai-            talojen tulkitseminen Iaitoksiksi ja asu-
7066: heessa tulkita, että kohonnutta palvelutasoa yllä-          mistuen menetykset tällaisissa rajata-
7067: pitävä palvelutalo ei pidäkään enää sisällään               pauksissa?
7068:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7069: 
7070:                                          Timo Ihamäki /kok
7071: 
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 280043
7076: 2                                           KK 302/1998 vp
7077: 
7078: 
7079: 
7080: 
7081:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7082: 
7083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        käsitteet tulisi lainsäädännössä määritellä yhte-
7084: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         näisin perustein niin, että kansaneläke- ja sai-
7085: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rausvakuutusjärjestelmän mukaisten etuisuuk-
7086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        sien maksaminen tukisi kunnallisten palvelujen
7087: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         palvelurakenteen uudistamista laitosvaltaisesta
7088: 302:                                                  avohoitopainotteiseksi. Työryhmän muistion
7089:                                                       (1994:18) perusteella tehtiin lainsäädäntöön
7090:           Mihin perustuu vanhusten palvelu-           muutoksia, jotka tulivat voimaan huhtikuussa
7091:        talojen tulkitseminen laitoksiksi ja asu-      1995.
7092:        mistuen menetykset tällaisissa rajata-            Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
7093:        pauksissa?                                     sen suunnitelman mukaan tavoitteena on laitos-
7094:                                                       valtaisen palvelurakenteen muuttaminen avolai-
7095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toskeskeisemmäksi, mitä tavoitetta toteuttavat
7096: vasti seuraavaa:                                      myös vuonna 1995 lainsäädäntöön tehdyt muu-
7097:                                                       tokset. Muutos toteutetaan lisäämällä erilaisia
7098:     Voimassa olevan lainsäädännön perusteella         avohuollon palveluja ja purkamalla tämän seu-
7099: laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja      rauksena laitoshuollon palveluja. Viime vuosien
7100: huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa,         aikana on sosiaali- ja terveydenhuoltoon perus-
7101: hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimin-       tettu uusia toiminta yksiköitä, joista aina ei pys-
7102: tayksikössä. Rajanveto laitos- ja avohoidon vä-       tytä välittömästi toteamaan, järjestetäänkö niis-
7103: lillä on yksittäisen etuudensaajan kannalta hyvin     sä avo- vai laitoshoitoa. Palveluyksikössä voi
7104: merkityksellinen, sillä etuudensaajan laitoshoi-      olla sekä avo- että laitoshoidon elementtejä ja
7105: dolla on vaikutusta moniin Kansaneläkelaitok-         samassa toimintayksikössä voi olla henkilöitä
7106: sen maksamien sosiaalivakuutusetuuksien saa-          sekä avo- että laitoshoidossa. Rajanveto avo- ja
7107: miseen. Jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa ole-     laitoshoidon välille on hankalaa. Siten Kansan-
7108: van eläkkeensaajan eläke-etuuksien maksamista         eläkelaitoksen tehtävänä on voimassa olevien
7109: koskevat säännökset ovat kansaneläkelain 42 a         menettelysääntöjen mukaisesti määritellä sosiaa-
7110: ja b §:ssä sekä eläkkeensaajan asumistukilain         livakuutusetuuksien maksamista varten, onko
7111: 7 §:ssä. Kansaneläkelain 42 a §:ssä on yksityis-      kysymyksessä avo- vai laitoshoito.
7112: kohtaisesti määritelty, milloin laitoshoito on jul-      Huhtikuussa 1995 voimaan tulleessa lainsää-
7113: kista.                                                dännössä vahvistettu laitoshoidon määritelmä
7114:     Kysymyksessä viitattua asumistukea ei eläk-       sitoo niin kuntia kuin Kansaneläkelaitosta. Uu-
7115: keensaajan asumistukilain 7 §:n perusteella mak-      distettuun lainsäädäntöön perustuen sosiaali- ja
7116: seta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä    terveysministeriö on 16.2.1995 antamallaan pe-
7117: vastaavassa hoidossa olevalle asumistuen saajal-      rustepäätöksellä määrännyt perusteet sen ratkai-
7118: le. Henkilön ollessa julkisessa laitoshoidossa lai-   semiseksi, milloin kunnan järjestämä palvelu on
7119: tos vastaa kaikista hoito- ja ylläpitokustannuk-      laitoshoitoa ja milloin laitoshoito on julkista.
7120: sista. Näistä kunnan järjestämistä palveluista        Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön peruste-
7121: asiakas maksaa kunnalle sosiaali- ja terveyden-       päätökseen sisällytettiin määräykset Kansanelä-
7122: huollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuk-      kelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelume-
7123: sen mukaisen asiakasmaksun. Avohoidon olles-          nettelystä sekä lausuntomenettelystä, mikäli
7124: sa kyseessä henkilö vastaa itse käyttämiensä pal-     kunta ja Kansaneläkelaitos eivät keskenään pys-
7125: velujen kustannuksista. Maksu määräytyy sen           ty ratkaisemaan yksikön määrittelyä avo- tai lai-
7126: mukaan, onko kysymyksessä avo- vai laitoshoi-         toshoidoksi.
7127: to.                                                       Mainitun perustepäätöksen mukaisesti henki-
7128:     Sosiaali- ja terveysministeriön 16.5.1994 aset-   lölle järjestetty hoito on aina laitoshoitoa, kun se
7129: taman avo- ja laitoshoidon määrittelytyöryhmän        on järjestetty sairaalan tai terveyskeskuksen vuo-
7130: tuli selvittää, miten avohoidon ja laitoshoidon       deosastolla. Niin ikään laitoshoitoa on vastaa-
7131:                                              KK 302/1998 vp                                             3
7132: 
7133: vassa sosiaalihuollon laitoksessa, kuten esimer-       toa tai onko laitoshoito julkista. Tämän lakiin
7134: kiksi vanhainkodissa, kehitysvammaisten eri-           perustuvan neuvotteluvelvoitteen toteuttamisek-
7135: tyishuollonja päihdehuollon laitoksessa annettu        si kunnan tai kuntayhtymän tulee ilmoittaa kai-
7136: hoito. Muissa kuin edellä mainituissa toiminta-        kista uusista ja toiminnan sisällön osalta muuttu-
7137: yksiköissä järjestetyt palvelut ovat laitoshoitoa,     neista laitoksistaan sekä laitoshoidon ostopalve-
7138: mikäli ei ole ilmeisen painavia perusteita pitää       luista. Ilmoitusvelvollisuus koskee niin ikään nii-
7139: toimintaa Iaitoshoitona.                               tä avohuollon toimintayksiköitä, joissa järjeste-
7140:     Sosiaali- ja terveysministeriön perustepäätök-     tään asumispalveluita. Kansaneläkelaitoksen on
7141: sessä on määritelty niitä seikkoja, jotka tulee        etuusasiaa käsitellessään niin ikään vastaavasti
7142: huomioida arvioitaessa, onko ilmeisen painavia         ilmoitettava kunnalle, milloin se pitää muuta toi-
7143: perusteita pitää toimintaa sisällöltään ja järjeste-   mintayksikköä kuin sairaalaa, terveyskeskuksen
7144: lyiltään Iaitoshoitona. Tällaisia seikkoja ovat toi-   vuodeosastoa, vanhainkotia, kehitysvammais-
7145: mintayksikön antamien palvelujen laatu ja mää-         ten erityishuollon keskuslaitosta tai päihdehuol-
7146: rä, toimintayksikön koko sekä siellä työskentele-      lon huoltoJaa laitoshoitoa tuottavana laitoksena.
7147: vän hoitohenkilöstön koulutus, määrä ja työajat,           Ilmoituksen antamisen jälkeen voi kunta tai
7148: toimintayksikössä olevien henkilöiden asumisen         Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto vaatia
7149: järjestäminen yhden tai useamman henkilön              neuvotteluiden järjestämistä toimintayksikön
7150: huoneeseen ja muut tilajärjestelyt sekä toimin-        toiminnan luonteen arvioimiseksi. Edellytyksenä
7151: tayksikössä olevien henkilöiden toimintakyky           on kuitenkin, että neuvottelu perustuu selkeään
7152: sekä heidän omaehtoinen mahdollisuutensa vai-          tietoon niistä perusteista, jotka lainsäädännön
7153: kuttaa asumisen järjestelyihin. Arvioitaessa toi-      sekä sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen
7154: mintayksikön luonnetta on mainittuja seikkoja          mukaisesti ovat tarpeellisia asian ratkaisemisek-
7155: tarkasteltava niiden muodostamana kokonai-             si. Mikäli osapuolet eivät keskinäisin neuvotte-
7156: suutena.                                               luin pääse yhteisymmärrykseen toimintayksikön
7157:     Edellä todetut avo- ja laitoshoidon määritte-      luonteesta, pyydetään asiasta sosiaali- ja terveys-
7158: lyn arviointikriteerit liittyvätjuuri kysymyksessä     ministeriön lausunto.
7159: tarkoitettuihin tilanteisiin. Toimintayksikön              Rajanvetotilanteissa ennen yksittäisen etuus-
7160: luonne tulee uudelleen arvioitavaksi, kun esimer-      ratkaisun tekemistä Kansaneläkelaitos selvittää
7161: kiksi palvelutalon varuste- ja palvelutaso nousee.     etuusasiaan vaikuttavan toimintayksikön luon-
7162:  Menettely on voimassa olevan lainsäädännön ja         teen neuvottelemalla asiasta ensin kunnan kans-
7163:  sosiaali- ja terveysministeriön perustepäätöksen      sa. Mikäli osapuolet eivät keskenään pysty rat-
7164:  mukainen.                                             kaisemaan asiaa, etuusasiaan vaikuttavan yksi-
7165:     Ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen ja kunnan      kön luonteen lopullinen määrittely tehdään Kan-
7166:  tulee keskinäisin neuvotteluin selvittää, onko so-    saneläkelaitoksessa sosiaali- ja terveysministe-
7167:  siaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavassa     riön antaman lausunnon perusteella.
7168:  toimintayksikössä järjestetty toiminta laitoshoi-
7169:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
7170: 
7171:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7172: 4                                          KK 302/1998 vp
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 
7177:                                        Till Riksdagens Talman
7178: 
7179:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i uppgift att utreda hur begreppen öppenvård
7180: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          respektive anstaltsvård skall definieras i lagstift-
7181: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ningen på enhetliga grunder så att utbetalningen
7182: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            av förmåner inom ramen för folkpensions- och
7183: mål nr 302:                                          sjukförsäkringssystemen stöder utvecklandet av
7184:                                                      den kommunala servicestrukturen i en mer öp-
7185:           På vilka grunder toikas servicehusen       penvårdsdominerad riktning. På basis av arbets-
7186:        för åldringar som anstalter och på vilka      gruppens promemoria 0.?94: 18) företogs änd-
7187:        grunder går man miste om bostadsbidra-        ringar i lagstiftningen. Andringarna trädde i
7188:        get i dylika gränsfall?                       kraft i april 1995.
7189:                                                         Enligt de riksomfattande planerna för anord-
7190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nande av social- och hälsovården är målet att
7191: anföra följande:                                     ändra den anstaltsdominerade servicestrukturen
7192:                                                      i en mera öppenvårdscentrerad riktning. Också
7193:    1 den gällande lagstiftningen avses med an-       1995 års ändringar i lagstiftningen har samma
7194: staltsvård verksamhet som innefattar uppehälle,      mål. Man genomför förändringen genom att öka
7195: vård och omvårdnad på ett sjukhus, en vårdin-        olika slag av tjänster inom den öppna vården och
7196: rättning eller någon annan motsvarande verk-         som en följd av detta avveckla tjänsterna inom
7197: samhetsenhet. Med tanke på de enskilda för-          anstaltsvården. Under de senaste åren har såda-
7198: månstagarna är gränsdragningen mellan an-            na nya verksamhetsenheter grundats inom soci-
7199: stalts- och öppenvård mycket betydelsefull, efter-   al- och hälsovården i fråga om vilka man inte
7200: som anstaltsvård för en förmånstagare påverkar       omedelbart kan konstatera att de ordnar öppen-
7201: erhållandet av flera av de socialförsäkringsför-     vård eller anstaltsvård. Vid en serviceenhet kan
7202: måner som Folkpensionsanstalten betalar. Be-         finnas element av både öppenvård och anstalts-
7203: stämmelser om betalning av pensionsförmåner          vård, och vid samma verksamhetsenhet kan det
7204: för en pensionstagare som får fortgående offent-     finnas personer inom både öppenvården och an-
7205: lig anstaltsvård finns i 42 a och b § folkpen-       staltsvården. Det är svårt att dra en gränslinje
7206: sionslagen samt i 7 § lagen om bostadsbidrag för     mellan öppenvården och anstaltsvården. Det hör
7207: pensionstagare. 1 42 a § folkpensionslagen anges     därför tili Folkpensionsanstaltens uppgifter att
7208: i detalj när anstaltsvård är offentlig.              för betalningen av socialförsäkringsförmåner i
7209:    Det i spörsmålet nämnda bostadsbidraget           enlighet med gällande förfaringsregler ange om
7210: skall enligt 7 § lagen om bostadsbidrag för pen-     det är fråga om öppenvård eller anstaltsvård.
7211: sionstagare inte betalas tili en bostadsbidragsta-       Den definition av anstaltsvård som fastställ-
7212: gare som får fortgående offentlig anstaltsvård       des i den lagstiftning som trädde i kraft i april
7213: eller motsvarande vård. Under den tid en person      1995 binder både kommunerna och Folkpen-
7214: får offentlig anstaltsvård svarar inrättningen för   sionsanstalten. Med stöd av den reviderade lag-
7215: alla vårdkostnader och kostnader för uppehälle.      stiftningen fastställde social- och hälsovårdsmi-
7216: För dessa av kommunen anordnade tjänster be-         nisteriet genom sitt beslut av den 16 februari 1995
7217: talar klienten tili kommunen en klientavgift en-     grunderna för avgörande av när den service som
7218: ligt lagen och förordningen om klientavgifter        kommunen anordnar är öppenvård och när an-
7219: inom social- och hälsovården. När det är fråga       staltsvården är offentlig. 1 social- och hälsovårds-
7220: om öppenvård svarar personen själv för kostna-       ministeriets beslut intogs dessutom föreskrifter
7221: derna för de tjänster han anlitar. A vgiften be-     om förhandlingsförfarandet mellan Folkpen-
7222: stäms utgående från om det är fråga om öppen-        sionsanstalten och kommunerna samt om re-
7223: vård eller anstaltsvård.                             missförfarandet i händelse av att kommunen och
7224:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   Folkpensionsanstalten inte kan avgöra om en
7225: 16 maj 1994 en arbetsgrupp för definition av         enhet bedriver öppenvård eller anstaltsvård.
7226: öppen- och anstaltsvården. Arbetsgruppen hade           Enligt nämnda beslut är den vård som ordnas
7227:                                               KK 302/1998 vp                                                5
7228: 
7229: för en person alltid anstaltsvård, om den ordnas          vårdstjänster är anstaltsvård eller om anstalts-
7230: på en bäddavdelning på ett sjukhus eller vid en           vården är offentlig. För uppfyllandet av denna
7231: hälsovärdscentral. Anstaltsvärd är likasä värd            lagbaserade förhandlingsplikt skall kommunen
7232: som ges vid en motsvarande inrättning inom soci-          eller samkommunen lämna in anmälan om alla
7233: alvården, t.ex. vid ett åldringshem, vid en anstalt       sina nya inrättningar och inrättningar vars verk-
7234: inom specialomsorgen för utvecklingsstörda eller          samhetsinnehäll förändrats samt om köpta tjäns-
7235: en anstalt för missbrukarvärd. Service som ord-           ter inom anstaltsvården. Anmälningsplikten gäl-
7236: nas vid andra verksamhetsenheter är anstalts-             ler likaså sådana verksamhetsenheter inom öp-
7237: vård, om det inte finns uppenbart vägande skäl            penvården som ordnar boendeservice. Likaså
7238: för att betrakta verksamheten som anstaltsvård.           skall Folkpensionsanstalten när den behandlar
7239:     1 social- och hälsovårdsministeriets beslut           förmänsärenden pä motsvarande sätt meddela
7240: anges de omständigheter som bör beaktas vid en            kommunen när den anser att en annan verksam-
7241: bedömning av om det finns uppenbart vägande               hetsenhet än ett sjukhus, en bäddavdelning vid en
7242: skäl för verksamheten i fråga om innehåll och             hälsovårdscentral, ett åldringshem, en centralan-
7243: arrangemang skall betraktas som anstaltsvård.             stalt inom specialomsorger om utvecklingsstörda
7244: Sådana omständigheter är kvaliteten på de tjäns-          eller en vårdanstalt för rusmedelsmissbrukare är
7245: ter som tillhandahålls vid en verksamhetsenhet            en inrättning som producerar anstaltsvård.
7246:  och tjänsternas antal, verksamhetsenhetens stor-            Efter att anmälan har lämnats in, kan kommu-
7247: lek samt personalens utbildning, antalet anställ-         nen eller Folkpensionsanstaltens lokalbyrå krä-
7248: da och deras arbetstider, ordnandet av boendet            va att det ordnas förhandlingar för att bedöma
7249:  för personeroa vid verksamhetsenheten, dvs. i            verksamhetsenhetens         verksamhetskaraktär.
7250:  enrum eller flerpersonersrum, och övriga utrym-          Detta förutsätter dock att förhandlingarna base-
7251:  mesarrangemang samt personernas funktions-               rar sig på en klar kännedom om de grunder som
7252:  duglighet och deras möjligheter att påverka bo-          enligt lagstiftningen samt enligt social- och hälso-
7253:  endearrangemangen. När man bedömer verk-                 vårdsministeriets föreskrift behövs föratt avgöra
7254:  samhetsenhetens karaktär gäller det att granska          frågan. Om parterna genom inbördes förhand-
7255:  de nämnda omständigheterna som den helhet de             lingar inte kan enas om verksamhetsenhetens
7256:  bildar.                                                  karaktär, begärs utlåtande av social- och hälso-
7257:      De ovan nämnda bedömningskriterierna för             vårdsministeriet.
7258:  att definiera öppenvård och anstaltsvård hänför             lnnan Folkpensionsanstalten i gränsdrag-
7259:  sig tili de situationer som avses i spörsmålet.          ningssituationer fattar ett enskilt förmånsavgö-
7260:  Verksamhetsenhetens karaktär skall bedömas på            rande skall den utreda karaktären vid den verk-
7261:  nytt när t.ex. servicehusets utrustnings- och servi-     samhetsenhet som påverkar förmånsärendet ge-
7262:  cenivå höjs. Förfarandet överensstämmer med              nom att först diskutera med kommunen. Om
7263:  gällande lagstiftning och med social- och hälso-         parterna inte kan avgöra ärendet, skall Folkpen-
7264:  vårdsministeriets beslut.                                sionsanstalten på basis av social- och hälsovårds-
7265:      1 första hand gäller att Folkpensionsanstalten       ministeriets utlåtande ge den slutliga definitionen
7266:  och kommunen sinsemellan genom förhandling-              av karaktären vid den enhet som påverkar för-
7267:   ar skall utreda om verksamheten vid en verksam-         månsärendet.
7268:   hetsenhet som producerar social- och hälso-
7269:       Helsingfors den 15 april 1998
7270: 
7271:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7272: 1
7273: 1
7274:  1
7275:  1
7276:   1
7277:   1
7278:    1
7279:    1
7280:     1
7281:     1
7282:      1
7283:      1
7284:       1
7285:       1
7286:        1
7287:        1
7288:         1
7289:         1
7290:          1
7291:          1
7292:           1
7293:                                              KK 303/1998 vp
7294: 
7295: Kirjallinen kysymys 303
7296: 
7297: 
7298: 
7299: 
7300:                                     Arja Ojala /sd ym.: Kyröskosken sillan kunnostamisesta
7301: 
7302: 
7303: 
7304:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7305: 
7306:    Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva Kyröskos-           köalojen vuoksi. Matkailijoita varten tulisi sillan
7307: ken silta on varsin vilkkaasti liikennöity ja var-     kupeeseen saada myös pysäköintialue.
7308: sinkin kevyen liikenteen väylä on aivan liian ka-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7309: pea. Alueen asukkaat ovat jo vuosikausia odot-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7310: taneet siiian kunnostamista, koska sillalla kulke-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7311: minen on tällä hetkellä ennen kaikkeajalankulki-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7312: joiile vaarallista. Kevyen liikenteen väylällä kul-
7313: kee päivittäin lukuisa määrä koululaisia ja Met-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7314: sä-Serlan työntekijöitä sekä muita kansalaisia.               ryhtyä Kyröskosken sillan kunnostami-
7315: Liikenne sillalla tulee lähivuosina edelleen lisään-          seksi, kevyen liikenteen väylän leventämi-
7316: tymään jo pelkästään tehtyjen kaavaratkaisujen                seksi ja tarpeellisen pysäköintialueen ra-
7317: vuoksi. Kesäisin sillalla ja sen läheisyydessä py-            kentamiseksi?
7318: sähtyy paljon matkailijoita sillan historian ja nä-
7319: 
7320:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7321: 
7322:           Arja Ojala /sd                 Eila Rimmi /vas             Markku Vuorensola /kesk
7323:           Reino Ojala /sd                Satu Hassi /vihr            Jukka Gustafsson /sd
7324:           Pia Viitanen /sd               Reijo Lindroos /sd          Jorma Rantanen /sd
7325:                      Pertti Virtanen /evir                  Janne Viitamies /sd
7326: 
7327: 
7328: 
7329: 
7330:  280043
7331: 2                                              KK 303/1998 vp
7332: 
7333: 
7334: 
7335: 
7336:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
7337: 
7338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Sillan leventämisestä on tehty karkea tarkas-
7339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             telu kunnassa vuonna 1996 tehdyn valtuusto-
7340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           aloitteen pohjalta. Leventämiskustannukset yk-
7341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-            sipuolisena toteutuksena ovat noin 2 milj. mk ja
7342: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              kaksipuolisena noin kaksinkertaiset. Sillan kun-
7343: n:o 303:                                                  to on tutkittu eikä se ole vielä korjaustarpeessa.
7344:                                                           Peruskorjauksen suunnittelu käynnistetään kui-
7345:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tenkin lähivuosina, jolloin sillan parantamistar-
7346:         ryhtyä Kyröskosken sillan kunnostami-             peet selvitetään kattavasti mm. kevyen liikenteen
7347:         seksi, kevyen liikenteen väylän leventämi-        järjestelyjen osalta.
7348:         seksi ja tarpeellisen pysäköintialueen ra-            Hämeen tiepiirissä on vuonna 199 5 laadittu
7349:         kentamiseksi?                                     selvitys tienvarsipalvelujen, kuten esim. pysä-
7350:                                                           köintialueiden, kehittämiseksi Hämeen tiepiirin
7351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              alueella. Toistaiseksi voidaan tienvarsipalveluja
7352: vasti seuraavaa:                                          tarjota lähinnä vain päätieverkolle.
7353:                                                               Tielaitos joutuu nykyisillä määrärahoilla, jois-
7354:    Maantiellä 3002 (Kyröskoski-Vilpee) sijait-            ta päättää eduskunta vuosittaisissa valtion ta-
7355: sevan 70 metriä pitkän Kyröskosken sillan hyö-            lousarvioissa, valitsemaan erittäin tarkoin ne
7356: tyleveys on 9 metriä, josta ajoradan osuus on             kohteet, joihin voidaan rakentaa täydentäviä
7357: 6 metriä. Sillalla on tien molemmin puolin ko-            tienvarsijärjestelyjä. Kyröskosken sillan leventä-
7358: rotetut kevyen liikenteen väylät leveydeltään             mistä tai täydentämistä tai pysäköintialueen ra-
7359: 1,5 metriä, ja muutoin sillan ulkopuolella on             kentamista voimalaitos- ja maisemanäkymien
7360: maantien pohjoispuolella noin 3 metriä leveä              vuoksi sillan läheisyyteen ei voida määräraha-
7361: kevyen liikenteen väylä.                                  syistä ja muiden tiepiirin alueen kiireellisempien
7362:    Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä                 hankkeiden vuoksi sijoittaa tienpidon lähivuo-
7363: maantiellä on noin 2 300 ajoneuvoa vuorokau-               sien ohjelmiin.
7364: dessa ja nopeusrajoitus 50 km/h. Kevyttä liiken-              Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi Tie-
7365: nettä on kohtalaisesti, mutta sen tarkkaa määrää           laitos selvittää mahdollisuuden asettaa alennettu
7366: ei ole sillalla selvitetty. Tiejaksolla ei ole sattunut    nopeusrajoitus Kyröskosken sillan kohdalle. Py-
7367: vakavia onnettomuuksia, eikä Kyröskosken sil-              säköintialuetta Kyröskosken sillan viereen on
7368: lan kohdalla ole viimeisten viiden vuoden aikana           lähtenyt toteuttamaan Hämeenkyrön kunta yh-
7369: tapahtunut ainuttakaan tilastoitua liikenneon-             teistyössä Kyro Oy:n kanssa.
7370: nettomuutta.
7371: 
7372:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
7373: 
7374:                                                                            Liikenneministeri Matti Aura
7375:                                            KK 303/1998 vp                                           3
7376: 
7377: 
7378: 
7379: 
7380:                                        Till Riksdagens Talman
7381: 
7382:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sida skulle kosta ca 2 milj. mk och en breddning
7383: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          av båda sidorna ungefår det dubbla. Brons skick
7384: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      har granskats och det har konstaterats att inget
7385: dagsman Arja Ojala m.fl. undertecknade spörs-        renoveringsbehov ännu finns. Planeringen av en
7386: mål nr 303:                                          grundförbättring in!eds dock inom de närmaste
7387:                                                      åren, varvid behovet av en förbättring av bron i
7388:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sin helhet utreds. Då beaktas även lättrafikar-
7389:        ta för att renovera Kyrofors bro, bredda      rangemangen.
7390:        Iättrafikleden och bygga ett behövligt           Inom Tavastlands vägdistrikt har det 1995
7391:        parkeringsområde?                             gjorts en utredning om utveck1andet av servicen
7392:                                                      !ängs vägarna i Tavastlands vägdistrikt. Utred-
7393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen gällde även parkeringsområden. Tills vi-
7394: anföra följande:                                     dare kan service längs vägarna erbjudas närmast
7395:                                                      i anslutning tili huvudvägnätet.
7396:    Den 70 meter långa Kyroforsbron vid Iands-           Vägverket är tvunget att med nuvarande an-
7397: väg 3002 (Kyrofors-Vilpee) har en fri brobredd       slag, som beviljas av riksdagen genom den årliga
7398: på 9 meter, varav körbanans andel är 6 meter.        statsbudgeten, mycket noggrant välja de ställen
7399: Bron har på båda sidorna upphöjda lättrafikle-       som bebyggs med kompletterande service längs
7400: der som är 1,5 meter breda, medan lättrafikle-       vägen. Breddningen eller komp1etteringen av
7401: dens bredd på norra sidan om bron är ca 3 meter.     Kyrofors bro eller byggandet av ett parkerings-
7402:    Trafikmängden på landsvägen är i mede!tal ca      område i närheten av bron med tanke på utsikten
7403: 2 300 fordon per dygn och hastighetsbegräns-         mot kraftverket och landskapet kan inte p.g.a.
7404: ningen är 50 km/h. Lättrafik förekommer mått-        anslagsorsaker och p.g.a. övriga mer brådskande
7405: ligt, men dess exakta trafikmängd på bron har        projekt på vägdistriktets område inskrivas i väg-
7406: inte utretts. Det har inte förekommit några all-     hållningens program för de närmaste åren.
7407: var1iga o1yckor på vägavsnittet, och vid Kyrofors       För att trygga trafiksäkerheten utreder Väg-
7408: bro har det inte under de senaste fem åren statis-   verket möjligheten att sänka hastighetsbegräns-
7409: tikförts en enda trafiko1ycka.                       ningen vid Kyrofors bro. Tavastkyro kommun
7410:     En grov bedömning av behovet att bredda          har inlett byggandet av en parkeringsplats vid
7411: bron har gjorts i kommunen 1996 på kommun-           Kyrofors bro i samarbete med Kyro Oy Ab.
7412: fullmäktiges initiativ. En breddning av brons ena
7413: 
7414:      Helsingfors den 3 april 1998
7415: 
7416:                                                                         Trafikminister Matti Aura
7417:                                               KK 304/1998 vp
7418: 
7419: Kirjallinen kysymys 304
7420: 
7421: 
7422: 
7423: 
7424:                                      Hannu Takkula /kesk: Vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien
7425:                                         menetysten korvaamisesta Lapin läänin kunnille
7426: 
7427: 
7428:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7429: 
7430:     Vanhojen metsien suojelu koskettaa kovalla           jelusta aiheutuvien työpaikka- ja toimeentulo-
7431: kädellä Lapin läänin kuntia. Varsinkin, kun suo-         menetysten korvaaminen ilman kompensaatiota
7432: jelun painopisteenä ovat alueet,joiden aluetalous        on jo käytännössä osoittautunut vaikeaksi.
7433: rakentuu pitkälti maa- ja metsätalouden varaan.             Vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat me-
7434:     Lapin metsiä koskevia suojelupäätöksiä teh-          netykset on inventoitu ja kartoitettu kuntakoh-
7435: täessä luvattiin useampaan kertaan ottaa huo-            taisesti. Kunnat ovat tehneet listat kompensaa-
7436: mioon muitakin kuin ekologisia tekijöitä. Erityi-        tioiden toteuttamiseksi ja ne on myös jo hyväk-
7437: sesti suojelun taloudelliset ja sosiaaliset menetyk-     sytty elinkeinopoliittisesti järkeviksi, mutta ra-
7438: set aiottiin asianmukaisin kompensaatioin val-           haa ei tunnu kompensaatioihin löytyvän. Konk-
7439:  tion taholta korvata alueellisesti ja paikallisesti.    reettisten toimenpiteiden sijaan eri ministeriöt
7440:  Kompensaatioita puoltavat lausunnot rauhoitti-          pallottelevat asiaa vain toisilleen.
7441:  vat paikallisväestön mieliä. Valitettavasti käy-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7442:  tännön toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Sel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7443:  keää "korvamerkittyä" rahaa ei ole kompensaa-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7444:  tioihin löytynyt. Nyt on jälleen kysyttävä näiden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7445:  kannanottojen pitävyyden perään.
7446:     Nykyisin vallitsevana vaikeana työttömyysai-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että paina-
7447:  kana kaivataan kompensaatiorahaa, jolla Lapin                   vien työllisyys- ja aluetalousnäkökohtien
7448:  läänin kunnat kykenisivät työllistämään ja luo-                 perusteella Lapin läänin kunnille korva-
7449:   maan ensiarvoisen tärkeitä korvaavia työpaik-                  taan vanhojen metsien suojelusta aiheu-
7450:   koja ja -tilaisuuksia juuri niille paikkakunnille ja           tuvien työpaikkojen ja toimeentulon me-
7451:   ammattiryhmille, jotka vanhojen metsien suoje-                 netykset annettujen kompensaatiolu-
7452:   lun takia ovat eniten kärsineet menetyksiä. Suo-               pausten mukaan?
7453: 
7454:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7455: 
7456:                                             Hannu Takkula /kesk
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461:  280043
7462: 2                                           KK 304/1998 vp
7463: 
7464: 
7465: 
7466: 
7467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7468: 
7469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön,
7470: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työministeriön, liikenneministeriön ja opetusmi-
7471: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nisteriön tulee varata vuosittain kompensaatio-
7472: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             ohjelman mukaiset määrärahat omiin budjettei-
7473: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hinsa menokehystensä puitteissa. Varojen tulee
7474: n:o 304:                                               olla kompensaatioalueelle suunnattavaa uutta
7475:                                                        rahoitusta.
7476:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että paina-          Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryh-
7477:        vien työllisyys- ja aluetalousnäkökohtien       män valtiosihteeri Rauno Saaren johdolla seu-
7478:        perusteella Lapin läänin kunnille korva-        raamaan kompensaatio-ohjelman toteutumista.
7479:        taan vahojen metsien suojelusta aiheutu-        Työryhmällä ei ole päätösvaltaa kompensaatio-
7480:        vien työpaikkojen ja toimeentulon mene-         varojen käytöstä, vaan päätökset tehdään asian-
7481:        tykset annettujen kompensaatiolupaus-           omaisissa ministeriöissä. Sen sijaan työryhmä
7482:        ten mukaan?                                     valvoo, että ministeriöt toteuttavat kompensaa-
7483:                                                        tio-ohjelmaa päätöksen mukaisesti. Vuoden
7484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1997 osalta kompensaatio-ohjelman on todettu
7485: vasti seuraavaa:                                       toteutuneen. Kompensaatiotoimien työllisyys-
7486:                                                        vaikutuksia selvitetään parhaillaan.
7487:    Päättäessään kesäkuussa 1996 Pohjois-Suo-              Kompensaatioalueen kunnat ovat tehneet
7488: men vanhojen metsien suojelusta valtioneuvosto         joukon omia esityksiään kompensaatiotoimen-
7489: teki samalla päätöksen suojelusta aiheutuvien          piteiksi. Varsin usein esitykset sisältävät yksittäi-
7490: paikallisten ja aluetaloudellisten menetysten          siä investointi- tai rakennushankkeita, jotka ei-
7491: kompensoimisesta. Valtioneuvoston päätökseen           vät välttämättä ollenkaan liity kompensaatio-
7492: sisältyi kompensaatio-ohjelma, jonka mukaan            ohjelmassa sovittuihin toimiin. Tällaiset hank-
7493: korvaaviin toimenpiteisiin suunnataan valtion          keet sopivatkin paremmin käsiteltäväksi alueke-
7494: varoja yhteensä 386 miljoonaa markkaa kymme-           hitysohjelmia toteutettaessa.
7495: nen vuoden aikana.                                         Mitä tulee suojelupäätöksen aiheuttamiin ta-
7496:    Ohjelman tavoitteena on tuottaa korvaavia           lous- ja työllisyysmenetyksiin, voitaneen sanoa,
7497: työpaikkoja metsätalouteen vahvistamalla Met-          että tähän mennessä menetykset ovat todennä-
7498: sähallituksen toimintaedellytyksiä ja tukemalla        köisesti jääneet arvioitua pienemmiksi. Korkea-
7499: lisärahoituksella kompensaatioalueen yksityis-         suhdanteen vuoksi metsäteollisuuden tuotteiden
7500: metsätaloutta. Samalla turvataan metsäteolli-          kysyntä on ollut ennätyksellistä ja siksi metsäta-
7501: suuden puunsaantia, jotta vältyttäisiin väliliisiitä   louden ja -teollisuuden edellytykset ovat myös
7502: työpaikkamenetyksiltä. Lisäksi kompensaatio-           kompensaatioalueilla olleet odotettua parem-
7503: ohjelmalla tuetaan puunjalostuksen jalostusas-          mat. Tämä on tärkeää, koska nimenomaan suo-
7504: teen nostamista ja yritystoiminnan monipuolis-         jelupäätöstä seuraavina vuosina taloudelliset
7505: tamista, millä voisi olla pitemmällä tähtäyksellä       vaikutukset ovat suurimmillaan talouselämän
7506: merkittävä vaikutus aluetalouteen. Luonnollise-         sopeuttaessa toimintojaan päätöksen mukanaan
7507: na kompensaatiokohteena pidettiin myös perus-           tuomaan tilanteeseen. Metsätöiden koneellista-
7508: tettavien suojelualueiden hoidonjärjestämistä si-       misasteen nosto ja yleiset tehostamisvaatimukset
7509: ten, että niillä voidaan luoda vaihtoehtoisia työ-      luovat kompensaatioalueilla erityisesti työllisyy-
7510: tilaisuuksia.                                           den kannalta ongelmia, mutta se tapahtuu suoje-
7511:     Ympäristöministeriön, maa- ja metsätalous-          lupäätöksestä riippumatta.
7512: 
7513:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
7514: 
7515:                                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7516:                                             KK 304/1998 vp                                             3
7517: 
7518: 
7519: 
7520: 
7521:                                          Tili Riksdagens Talman
7522: 
7523:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nisteriet skall varje år inom ramen för utgifts-
7524: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ramarna i sina budgetar reservera anslag enligt
7525: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kompensationsprogrammet. Dessa medel skall
7526: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            vara ny finansiering för kompensationsom-
7527: 304:                                                   rådet.
7528:            Vad ämnar Regeringen göra för att              Statsrådets kansli har tillsatt en arbetsgrupp
7529:         kommunerna i Lapplands Iän med beak-           som under ledning av statssekreterare Rauno
7530:         tande av synpunkter som är betydelseful-       Saari skall övervaka hur kompensationspro-
7531:         la för sysselsättningen och den regionala      grammet följs. Arbetsgruppen är inte behörig att
7532:         ekonomin skall ersättas för de förluster       besluta om hur kompensationsmedlen skall an-
7533:         av arbetsplatser och utkomst som orsa-         vändas, utan besluten fattas av vederbörande
7534:         kas av skyddet av gam1a skogar, i enlighet     ministerium. Däremot övervakar arbetsgruppen
7535:         med givna kompensations1öften?                 att ministerierna följer kompensationsprogram-
7536:                                                        met i enlighet med beslutet. När det gäller 1997
7537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har det konstaterats att kompensationsprogram-
7538: anföra följande:                                       met fullföljts. Som bäst utreds kompensationsåt-
7539:                                                        gärdernas verkan på sysselsättningen.
7540:     Statsrådet beslöt i juni 1996 om skyddet av           Kommunerna inom kompensationsområdet
7541: gamla skogar i norra Finland och fattade samti-        har framfört en del egna förslag tili kompensa-
7542: digt ett beslut om att bevilja kompensation för de     tionsåtgärder. Synnerligen ofta innehåller försla-
7543: lokala och regionalekonomiska förluster som            gen enskilda investerings- eller byggnadsprojekt,
7544: orsakas av skyddet. 1 statsrådets beslut ingick ett    som inte nödvändigtvis alls hör till de avtalade
7545: kompensationsprogram, enligt vilket statliga           åtgärderna i kompensationsprogrammet. Oylika
7546: medel tili ett sammanlagt belopp av 386 milj. mk       projekt lämpar sig bättre för de regionala utveck-
7547: under tio år skall användas för kompensation.          lingsprogrammen.
7548:     Målet för programmet är att skapa ersättande          Vad gäller de förluster inom ekonomin och
7549: arbetsplatser inom skogsbruket genom att för-          sysselsättningen som orsakats av skyddsbeslutet,
7550: bättra F orststyre1sens verksamhetsbetingelser         torde man kunna säga att hittills har förlusterna
7551: och stöda det privata skogsbruket inom kompen-         sannolikt varit mindre än väntat. Tack vare hög-
7552: sationsområdet med tilläggsfinansiering. Samti-        konjunkturen har efterfrågan på skogsindustrins
7553: digt tryggas tillgången på virke för skogsindu-        produkter varit rekordartad. Därför har skogs-
7554: strin för att indirekta arbetsplatsför1uster skall     brukets och skogsindustrins förutsättningar på
7555: undvikas. Med kompensationsprogrammet                  kompensationsområdena också varit bättre än
7556: stöds dessutom en förhöjd förädlingsgrad inom          väntat. Detta är viktigt, eftersom de ekonomiska
7557: träförädlingen och mångsidigare företagsverk-          verkningarna är som störst just åren efter skydds-
7558: samhet, vilket på lång sikt kan ha en betydande        beslutet när det ekonomiska livet anpassar sina
7559: verkan på den regionala ekonomin. Som ett na-          funktioner tili den situation som beslutet med-
7560: turligt kompensationsobjekt ansågs organisering        fört. Inom kompensationsområdena skapar den
7561: av vården av de skyddsområden som skall inrät-         ökade mekaniseringsnivån inom skogsarbetet
7562: tas så att alternativa arbetstillfållen kan skapas.    och de allmänna kraven på effektivering problem
7563:     Miljöministeriet, jord- och skogsbruksminis-       i synnerhet för sysselsättningen, men det sker
7564:  teriet, handels- och industriministeriet, arbetsmi-   oberoende av skyddsbeslutet.
7565: nisteriet, trafikministeriet och undervisningsmi-
7566: 
7567:        Helsingfors den 6 april 1998
7568: 
7569:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
7570:                                              KK 305/1998 vp
7571: 
7572: Kirjallinen kysymys 305
7573: 
7574: 
7575: 
7576: 
7577:                                     Päivi Räsänen /skl: Yötyön aiheuttamien raskaudenaikaisten ris-
7578:                                         kien torjumisesta
7579: 
7580: 
7581:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7582: 
7583:    Äskettäin julkaistun kuopiolaistutkimuksen           2 momentissa säädetään lisäksi, että työsuojelua
7584: mukaan äidin yö- ja vuorotyö viisinkertaistaa           järjestettäessä on työolosuhteistajohtuvia vaara-
7585: vastasyntyneiden kuolemanvaaran. Laajaan ai-            tekijöitä arvioitaessa otettava huomioon myös
7586: neistoon perustunut tutkimus osoitti yötyön ole-        mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle ai-
7587: van selvästi voimakkaimmin kuolleisuutta lisän-         heutuva vaara.
7588: nyt tekijä. Laissa riskitekijöiksi kirjatut kemialli-      Olisikin syytä harkita yötyön liittämistä aina-
7589: set aineet ym. eivät puolestaan havaittavasti vai-      kin jossakin määrin raskaudenaikaisen tehoste-
7590: kuttaneet kuolleisuusriskiin.                           tun työsuojelun piiriin. Toisaalta on selvää, että
7591:    Yötyötä ei ole tähän mennessä laskettu ras-          monilla naisvaltaisilla aloilla yötyöltä välttymi-
7592: kaudelle riskejä aiheuttavien tekijöiden jouk-          nen on käytännössä lähes mahdotonta. Jonkin-
7593: koon. Ammatillisista riskeistä ja niiden torjun-        laiset työaikajärjestelyt lienevät kuitenkin mah-
7594: nasta säädetään työsopimuslain 32 §:ssä. Pykä-          dollisuuksien rajoissa.
7595: län mukaan raskaana oleva työntekijä, jonka                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7596: työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän ke-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7597: miallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin ar-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7598: vioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7599: tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin
7600: työntekijälle hänen ammattitaitonsa ja koke-                      Onko Hallitus tietoinen raskaudenai-
7601: muksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin                     kaiseen yö- ja vuorotyöhön liittyvistä ris-
7602: äitiysloman alkamiseen saakka, jollei työstä tai                keistä, ja
7603: työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7604: tekijää voitu poistaa. Työturvallisuuslain 9 §:n                ryhtyä kyseisten riskien torjumiseksi?
7605: 
7606:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7607: 
7608:                                             Päivi Räsänen /skl
7609: 
7610: 
7611: 
7612: 
7613:  280043
7614: 2                                            KK 305/1998 vp
7615: 
7616: 
7617: 
7618: 
7619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7620: 
7621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sainvälisesti. Kansainvälisessä työjärjestössä
7622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ILO:ssa on meneillään valmistelutyö äitiyssuoje-
7623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lua koskevien vuodelta 1952 olevien yleissopi-
7624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          muksen ja suosituksen uudistamiseksi. Asiaa
7625: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tullaan käsittelemään työjärjestön työkonferens-
7626: 305:                                                    sissa vuonna 1999. Lisäksi Euroopan unionissa
7627:                                                         valmistellaan komission aloitteesta niin sanotun
7628:            Onko Hallitus tietoinen raskaudenai-         äitiyssuojeludirektiivin edellyttämät ohjeet ras-
7629:         kaiseen yö- ja vuorotyöhön liittyvistä ris-     kaana olevien, äsken synnyttäneiden ja imettä-
7630:         keistä, ja                                      vien työntekijöiden terveyden kannalta vaaralli-
7631:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sina pidettyjen kemiallisten, fyysisten ja biologis-
7632:         ryhtyä kyseisten riskien torjumiseksi?          ten tekijöiden ja teollisten prosessien arvioimi-
7633:                                                         seksi. Tässä yhteydessä myös yötyön merkitys
7634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            raskauden riskitekijänä tullaan käsittelemään.
7635: vasti seuraavaa:                                        Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ovat
7636:                                                         näissä valmisteluissa mukana.
7637:    Professori Seppo Saarikoski esitti tämän vuo-            Yötyön vaikutus raskauden kannalta on jo
7638: den Tampereen lääkäripäivillä tekemänsä riski-          nyt otettu huomioon työsuojelulainsäädännös-
7639: ammatit ja raskaus -tutkimuksen alustavia tu-           sämme. Yö- ja vuorotyötä koskevan uudistuksen
7640: loksia. Tutkimus perustuu vuosina 1990-1997             yhteydessä vuonna 1988 todettiin tarve arvioida
7641: synnyttäneiden noin 20 000 synnytyksen yhtey-           yötyön mahdolliset haitalliset vaikutukset yksi-
7642: dessä kerättyihin tietoihin. Niiden perusteella         löllisesti sekä eräiden työntekijöiden osalta var-
7643: vaikuttaa siltä, että erityisesti hoitoaloilla yötyö-   sinkin raskaissa töissä terveydellisistä syistä joh-
7644: tä tekevillä äideillä olisi kohonnut riski saada         tuva perusteltu tarve päivätyöhön siirtoon.
7645: raskauskomplikaatiota. Tulokset ovat alustavia              Sen jälkeen kun uusi tutkimustieto riskiam-
7646: ja lopullinen analyysi valmistuu tämän vuoden            mattien vaikutuksesta raskauteen on käytettä-
7647: aikana. Toisaalta tutkimuksessa tehdyt havain-          vissä, sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan te-
7648: not viittasivat siihen, että perinteiset kemialliset     kemään siitä tarvittavat johtopäätökset. Lisäksi
7649: hoitotyön riskit kuten lääkkeiden käsittely ja           valmisteilla olevien uusien kansainvälisten äitiys-
7650: altistuminen anestesiakaasuille eivät olisi mer-        suojelua koskevien sopimusten ja ohjeiden joh-
7651: kittävä riski nykyisessä sairaalatyössä.                dosta tullaan käynnistämään niiden pohjalta tar-
7652:    Raskaana olevien naisten suojelu on tällä             vittavat lainsäädäntötoimenpiteet.
7653: hetkellä erittäin ajankohtainen asia myös kan-
7654: 
7655:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
7656: 
7657:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7658:                                            KK 305/1998 vp                                             3
7659: 
7660: 
7661: 
7662: 
7663:                                        Tili Riksdagens Talman
7664: 
7665:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Skyddet av gravida kvinnor är för närvarande
7666: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       en ytterst aktuell sak också internationellt. Vid
7667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Internationella arbetsorganisationen ILO pågår
7668: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          förberedelser för en revidering av konventionen
7669: 305:                                                 och rekommendationen från 1952 om skydd vid
7670:                                                      moderskap. Saken kommer att behandlas vid
7671:           Är Regeringen medveten om riskerna i       arbetsorganisationens arbetskonferens 1999. På
7672:        samband med natt- och skiftarbete under       kommissionens initiativ förbereder EU sådana
7673:        graviditeten, och                             anvisningar som förutsätts i det s.k. direktivet om
7674:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skydd vid moderskap för bedömning av de ke-
7675:        för att avvärja dessa risker?                 miska, fysiska och biologiska faktorer och indu-
7676:                                                      striella processer som ansetts farliga för hälsan
7677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hos arbetstagare som är gravida, nyligen har ned-
7678: anföra följande:                                     kommit eller ammar. I detta sammanhang kom-
7679:                                                      mer också nattarbetets betydelse som riskfaktor
7680:    U nder läkardagarna i Tammerfors i år presen-     under graviditeten att behandlas. Representanter
7681: terade professor Seppo Saarikoski preliminära        för social- och hälsovårdsministeriet deltar i för-
7682: resultat från sin undersökning om riskyrken och      beredelserna.
7683: graviditet. Undersökningen baserar sig på upp-           Nattarbetets inverkan under graviditeten har
7684: gifter som insamlats i samband med omkring           redan nu beaktats i vår arbetarskyddslagstift-
7685: 20 000 födslar bland kvinnor som födde barn          ning. I samband med reformen som gäller natt-
7686: under åren 1990-1997. Det förefaller enligt upp-     och skiftarbete 1988 konstaterades behovet att
7687: gifterna som om det speciellt hos de blivande        bedöma de eventuella skadliga effekterna av
7688: mödrar som utför nattarbete inom vård-               nattarbete individuellt samt det motiverade be-
7689: branscherna skulle finnas en förhöjd risk för        hovet för vissa arbetstagare särskilt i tunga arbe-
7690: komplikationer under graviditeten. Resultatet är     ten att av hälsoskäl övergå tili dagarbete.
7691: preliminärt och ,den slutliga analysen blir klar         Efter att nya forskningsrön om inverkan av
7692: under detta år. A andra sidan tyder observatio-      riskyrken under graviditeten blivit tillgängliga
7693: nerna vid undersökningen på att de traditionella     kommer social- och hälsovårdsministeriet att dra
7694: kemiska riskerna i vårdarbetet, t.ex. hantering av   de slutsatser som behövs. Dessutom kommer be-
7695:  läkemedel och utsatthet för anestesigaser, inte     hövliga lagstiftningsåtgärder att vidtas på basis
7696:  utgör en betydande riski det nuvarande sjukhus-     av de nya internationella avtal och anvisningar
7697:  arbetet.                                            som bereds beträffande skydd vid moderskap.
7698: 
7699:      Helsingfors den 8 april 1998
7700: 
7701:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
7702:                                             KK 306/1998 vp
7703: 
7704: Kirjallinen kysymys 306
7705: 
7706: 
7707: 
7708: 
7709:                                    Päivi Räsänen /skl: Osteoporoosin ehkäisemisestä
7710: 
7711: 
7712: 
7713:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7714: 
7715:     Osteoporoosia eli luukatoa sairastaa tällä het-   syystä, että tällä hetkellä vain Helsingin kaupun-
7716: kellä arviolta 400 000 suomalaista. Yli 50-vuo-       ki tarjoaa luun tiheysmittauksia perusterveyden-
7717: tiaista naisista tauti on jopa joka kolmannella,      huollon käyttöön.
7718: joista 40 %:lle tauti on aiheuttanut luunmurtu-          Asiantuntijoiden mukaan koneelliset seulon-
7719: mia. Asiantuntijoiden mukaan osteoporoosia            tamenetelmät ovat kehittymässä ja voidaan olet-
7720: voidaan jo kutsua suomalaiseksi kansan taudiksi.      taa seulontojen olevan tulevaisuuden ilmiö.
7721: Ikärakenteen vanhentuessa taudin voidaan              Näyttää siltä, että seulontajärjestelmän luomi-
7722: odottaa yleistyvän.                                   nen, aluksi vaikkapa riskiryhmille murtumien
7723:     Taudin tekee ongelmalliseksi ennen kaikkea        hoidon yhteydessä, saattaisi sisältää merkittäviä
7724: sen hankala havaittavuus - osteoporoosia voi-         yhteiskunnallisia hyötyjä.
7725: daan kyllä ehkäistä liikunnalla, kalsiumilla, D-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7726: vitamiinilla ja lääkehoidolla, mutta usein ongel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7727:  ma paljastuu vasta nikaman tai luun murruttua.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7728: Yhteiskunnan kustannukset pelkistä lonkka-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7729:  murtumien ensihoidoista ovat vuositasolla noin
7730:  150 miljoonaa markkaa.                                         Onko Hallitus tietoinen osteoporoosin
7731:     Osteoporoosin varhaistoteamisen mahdollis-               aiheuttamasta kansanterveydellisestä on-
7732:  tavia mittauslaitteita on tällä hetkellä vain pää-          gelmasta, sekä
7733:  kaupunkiseudun yksityisillä lääkäriasemilla ja                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin osteo-
7734:  useimmissa yliopistollisissa keskussairaaloissa.            poroosiseulontojen toteuttamiseksi riski-
7735:  Muut kuin pääkaupunkiseudulla asuvat kansa-                 ryhmille?
7736:  laiset ovat eriarvoisessa asemassa myös siitä
7737: 
7738:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7739: 
7740:                                            Päivi Räsänen /skl
7741: 
7742: 
7743: 
7744: 
7745: 280043
7746: 2                                        KK 306/1998 vp
7747: 
7748: 
7749: 
7750: 
7751:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7752: 
7753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suuntaisena. Väestön ikärakenteen muutoksen ei
7754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kuitenkaan katsota selittävän osteoporoottisten
7755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    murtumien koko lisäystä; liikuntatottumusten
7756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-     muuttumista on myös esitetty lisääntymisen osa-
7757: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     syyksi.
7758: 306:                                                   Osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa on käsitelty
7759:                                                    konsensuskokouksessa Suomessa vuonna 1992.
7760:           Onko Hallitus tietoinen osteoporoosin    Amsterdamissa pidettiin samasta aiheesta kan-
7761:        aiheuttamasta kansanterveydellisestä on-    sainvälinen konsensuskonferenssi vuonna 1996.
7762:        gelmasta, sekä                              Sosiaali- ja terveysministeriön tuki- ja liikunta-
7763:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin osteo-   elinsairauksia käsitellyt työryhmä on jättänyt
7764:        poroosiseulontojen toteuttamiseksi riski-   mietintönsä vuonna 1996. Sen mukaan osteopo-
7765:        ryhmille?                                   roosia koskevien terveystoimenpiteiden tärkeys-
7766:                                                    järjestys on seuraava: väestötason yleinen osteo-
7767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       poroosin ja murtumien ehkäisy, murtumavaa-
7768: vasti seuraavaa:                                   rassa olevien osteoporoosihenkilöiden tunnista-
7769:                                                    minen, heidän osteoporoosinsa ja kaatumisensa
7770:     Kysymyksessä kosketeliaan kansanterveydel-     ehkäisy ja hoito sekä osteoporoosimurtumien
7771: lisesti ajankohtaista ongelmaa, jonka ennaltaeh-   hoito ja uusintamurtumien ehkäisy.
7772: käisyn ja hoidon tehostaminen on erittäin tär-         Väestötasolla osteoporoosin ehkäisy on luus-
7773: keää. Osteoporoosi on koko väestön kattava ter-    ton kasvun optimaalista tukemista lapsuudessa
7774: veysongelma. Ihmisen luusto kasvaa ja kypsyy       ja nuoruudessa ja luukadon ehkäisyä tämän jäl-
7775: ensimmäisen kolmenkymmenen ikävuoden aika-         keen. Käytettävät keinot ovat: riittävän kal-
7776: na. Tämän jälkeen luuston massa alkaa vähitel-     siuminja D-vitamiinin saannin sekä säännöllisen
7777: len pienentyä. Osteoporoosia pidetään paljolti     luuston ja lihasten kuntoa ylläpitävän liikunnan
7778: ikääntymiseen liittyvänä fysiologisena tapahtu-    turvaaminen, kalsiumin erityksen minimointi
7779: mana, mutta se on usein myös elintapasairaus,      suolansaantia rajoittamalla, tupakoinnin ja ylen-
7780: lääkehoidon tai muun hoidon seuraus tai muun       määräisen alkoholinkäytän välttäminen sekä
7781: sairauden liitännäisseuraus.                       naisilla elimistön estrogeenitasapainon säilyttä-
7782:     Murtuma on osteoporoosin keskeisin ja pahin    minen. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut
7783: seuraus ja haitta. Useampi kuin joka toinen 50     mm. lasten ravitsemussuosituksia ja edistää yh-
7784: vuotta täyttänyt suomalainen nainen saa jonkin-    dessä muiden hallinnonalojen kanssa niin ter-
7785: asteisen osteoporoottisen murtuman myöhem-         veellistä ravitsemusta kuin liikunnan ja sen edel-
7786: män elämänsä aikana. Miesten riski saada osteo-    lytysten lisäämistäkin. Tupakoinnin ehkäisy on
7787: poroottinen murtuma on selvästi pienempi. Nai-     nähty eräänä terveyden edistämisen tärkeimmis-
7788: silla luukato kiihtyy oman estrogeenierityksen     tä tehtävistä jo vuosikymmeniä, ja myös tällä
7789: loputtua menopaussissa. Koska naisten luusto       alueella on käytetty ja käytetään laajaa keinokir-
7790: on jo alkujaan miesten luustoa hennompi, nais-     joa lainsäädännön kehittämisestä koulujen ja
7791: ten osteoporoosi johtaa herkemmin murtumiin        järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja ter-
7792: kuin miesten. Tämä yhdessä naisten pitkän elin-    veyskasvatukseen.
7793: iän kanssa selittää naisten osteoporoottisten          Osteoporoosin ehkäisy on myös keskeinen
7794: murtumien suuren määrän. Osteporoosin ja os-       keino ehkäistä osteoporoottisia murtumia. Mui-
7795: teoporoottisen murtuman vaara ja ilmaantuvuus      ta tärkeitä keinoja ovat kaatumisvaaraa lisäävien
7796: kasvavat jyrkästi iän myötä. Pääasiassa väestön    riskitekijöiden poistaminen elinympäristöstä ja
7797: ikärakenteen vanhenemisen seurauksena osteo-       väestön liikunnan kaikinpuolinen lisääminen ja
7798: poroosiperäisten murtumien määrä on kaksin-        tukeminen. Liikuntaa pidetään väestötasolla te-
7799: kertaistunut kerran viidessätoista vuodessa ja     hokkaimpana osteoporoottisten luunmurtumien
7800: kasvun voi arvioida jatkuvan edelleen saman-       ehkäisykeinona. On arvioitu, että säännöllisen
7801:                                             KK 306/1998 vp                                            3
7802: 
7803: liikunnan avulla voitaisiin ehkäistä jopa puolet      den hankinnoista päättävät kunnat itsenäisesti.
7804: lonkkamurtumista. Kunnossa Kaiken Ikää on              Hoitava lääkäri on vastuussa potilaan hoitoon
7805: esimerkki laajasta liikunnan edistämishankkees-       liittyvistä tutkimuksista eikä keskushallinto
7806: ta, johon on saatu mukaan myös muiden hallin-         anna tätä koskevia ohjeita. Aihepiiriin liittyvää
7807: nonalojen toimijoita ja järjestöjä. Tapaturmien       tutkimus- ja selvitystyötä on käynnissä sekä Suo-
7808: ehkäisyyn niin kotona, vapaa-aikana kuin liiken-      messa että kansainvälisesti. Vuonna 1996 julkais-
7809: teessäkin on panostettu voimakkaasti kokoa-           tu laaja ruotsalaistutkimus luun tiheysmittauk-
7810: malla ehkäisytyöhön eri hallinnonalojen edusta-       sista ja murtumariskistä vaihdevuosi-ikäisillä
7811: jia.                                                  naisilla ei suositellut tälle ryhmälle osteoporoo-
7812:    Osteoporoosi voidaan diagnosoida luuston ti-       sin seulontaa luun tiheysmittauksen avulla.
7813: heysmittauksen avulla, ja tiheysmittauksen me-        Vaikka luuston tiheysmittauksella oli ennustear-
7814: netelmiä on kehitetty erityisesti 1990-luvulla.       voa murtumariskin suhteen, ei sillä voitu tunnis-
7815: Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, ettei   taa henkilöitä, jotka tulevat saameen murturnan.
7816: osteoporoosia tule seuloa väestötasolla. Sen si-      Stakesin terveydenhuollon menetelmien arvioin-
7817: jaan on aiheellista kohdistaa huomiota osteopo-       tiyksikkö FinOHTAseuraa tarkoin seulontojen,
7818: roosille alttiiden erityisryhmien tutkimiseen. Yk-    myös osteoporoosiseulontojen vaikuttavuustut-
7819: silökohtaisen ehkäisyn painopiste ovat vaihde-        kimuksia. Menetelmien kehittyessä, mikäli seu-
7820: vuosi-ikäiset naiset ja henkilöt, joilla osteopo-     lonnan vaikuttavuus voidaan tieteellisesti osoit-
7821:  roottisen murtuman vaara on suuri. Murtuma-          taa, tuleekin seulontojen suosittelemista harkita
7822: riskin tiedetään olevan estrogeenikorvaushoitoa       uudelleen. Siihen saakka tiheysmittauksia teh-
7823: saaneilla naisilla vain neljännes siitä, mitä se on   dään lääkärin yksilökohtaisen arvioinnin perus-
7824: ilman hoitoa olleilla.                                teella.
7825:     Kansanterveyslaki ei velvoita kuntia järjestä-        Nykyisen epidemiologisen tiedon perusteella
7826:  mään yleisesti osteoporoosiseulontoja. Kuiten-       osteoporoosin ja tapaturmien ehkäisy on alue,
7827:  kin kunnilla on mahdollisuus harkintansa mu-         johon jatkossakin täytyy kohdistaa ponnisteluja
7828:  kaanja paikallisista olosuhteista riippuen toteut-   niin terveydenhuollossa kuin koko yhteiskun-
7829:  taa myös osteoporoosiseulontaa. Myös laittei-        nassa.
7830:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
7831: 
7832:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7833: 4                                           KK 306/1998 vp
7834: 
7835: 
7836: 
7837: 
7838:                                         Tili Riksdagens Talman
7839: 
7840:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kan antas fortsätta i samma riktning. Föränd-
7841: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ringen i befolkningens åldersstruktur anses dock
7842: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      inte förklara hei.~ ökningen av antalet osteo-
7843: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           porosfrakturer. Andrade vanor när det gäller
7844: 306:                                                  fysiska aktiviteter har också anförts som en del-
7845:                                                       orsak tili ökningen.
7846:           Är Regeringen medveten om det folk-            Förebyggande och behandling av osteoporos
7847:        hälsoproblem som osteoporos orsakar            behandlades på ett konsensussammanträde i
7848:        och                                            Finland 1992. Ett internationellt konsensussam-
7849:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         manträde med samma tema hölis i Amsterdam
7850:        införande av screening för osteoporos av       1996. En arbetsgrupp vid social- och hälsovårds-
7851:        vissa riskgrupper?                             ministeriet som har behandlat stöd- och rörelse-
7852:                                                       organens sjukdomar avgav ett betänkande 1996.
7853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Enligt det är prioriteringsordningen för hälso-
7854: anföra följande:                                      vårdsåtgärder som gälier osteoporos följande:
7855:                                                       alimänt förebyggande av osteoporos och fraktu-
7856:    1 spörsmålet tangeras ett aktuellt folkhälso-      rer hos hela befolkningen, identifiering av dem
7857: problem, och det är synnerligen viktigt att före-     som lider av osteoporos och riskerar att få en
7858: byggandet och behandlingen av osteoporos ef-          fraktur, förebyggande och behandling av osteo-
7859: fektiveras. Osteoporos är ett hälsoproblem som        poros och fallbenägenheten hos dessa personer
7860: omfattar hela befolkningen. Människans ben-           samt behandling av osteoporosfrakturer och
7861: stomme byggs upp och mognar under de första           förebyggande av nya frakturer.
7862: trettio levnadsåren. Efter det börjar benmassan          På befolkningsnivå innebär förebyggande av
7863: småningom minska. Osteoporos betraktas tili           osteoporos att benstommens tiliväxt i barn- och
7864: stor del som en fysiologisk händelse som hänför       ungdomsåren stöds optimalt och att förlusten av
7865: sig tili åldrandet, men osteoporos är ofta också en   benmassa därefter förebyggs. Tili buds stående
7866: livsstilssjukdom, en följd av läkemedelsbehand-       ruedel är att trygga tiliräckliga mängder kalcium
7867: ling eller annan behandling eller en accessorisk      och 0-vitamin samt regelbundna fysiska aktivi-
7868: följd av någon annan sjukdom.                         teter som upprätthålier benstommens och musk-
7869:    Benbrott, fraktur, är den viktigaste och alivar-   lernas kondition, att minimera kalciumavsönd-
7870: ligaste följden av och olägenheten med osteopo-       ringen genom att begränsa saltintaget, att undvi-
7871: ros. Mer än varannan finländsk kvinna över 50 år      ka tobaksrökning och alitför stor alkoholkon-
7872: kommer att drabbas av någon form av osteo-            sumtion samt att hos kvinnor bevara östrogenba-
7873: porosfraktur senare under sitt Iiv. Män har en        lansen i kroppen. Social- och hälsovårdsministe-
7874: betydligt mindre risk att få en osteoporosfraktur.    riet har bl.a. utarbetat näringsrekommendatio-
7875: Hos kvinnor ökar benskörheten efter det att den       ner för barn samt främjar tilisammans med de
7876: egna östrogenproduktionen upphör i menopau-           övriga förvaltningsområdena såväl hälsosam
7877: sen. Eftersom kvinnor redan från början har en        kost som ökade fysiska aktiviteter och förutsätt-
7878: klenare benstomme än män, leder osteoporos            ningar för dem. Förebyggande av tobaksrökning
7879: lättare till frakturer hos kvinnor än hos män.        har redan i årtionden setts som en av de viktigaste
7880: Tillsammans med kvinnors långa livslängd för-         hälsofrämjande uppgifterna och också på detta
7881: klarar detta det stora antalet osteoporosfraktu-      område har en mängd olika metoder använts och
7882: rer hos kvinnor. Risken för och antalet konstate-     används fortfarande, alit från utvecklande av
7883: rade fall av osteoporos och osteoporosfrakturer       lagstiftningen tili samarbete med skolor och or-
7884: ökar kraftigt med åldern. Antalet osteoporosba-       ganisationer samt hälsofostran.
7885: serade frakturer har fördubblats en gång på fem-         Förebyggande av osteoporos är också ett cen-
7886: ton år huvudsakligen tili följd av att befolkning-    tralt sätt att förebygga osteoporosfrakturer. An-
7887: ens åldersstruktur har blivit äldre, och ökningen     dra viktiga metoder är att eliminera sådana risk-
7888:                                               KK 306/1998 vp                                            5
7889: 
7890: faktorer i livsmiljön som ökar risken för fall samt     beroende på lokala förhållanden genomföra ock-
7891: att öka och stöda befolkningens fysiska aktivite-       så screening för osteoporos. Kommunerna beslu-
7892: ter på alla sätt. På befolkningsnivå betraktas          tar också självständigt om anskaffningen av ap-
7893: fysisk aktivitet som det effektivaste sättet att        parater. Behandlande läkaren är ansvarig för
7894: förebygga osteoporotiska benbrott. Uppskatt-            undersökningarna i anslutning tili vården av en
7895: ningsvis kunde t.o.m. hälften av höftfrakturerna        patient och centralförvaltningen meddelar inga
7896: förebyggas med hjälp av regelbunden motion.             anvisningar om detta. Forskning och utredning-
7897: Projektet I form för livet är ett exempel på ett        ar kring detta tema pågår både i Finland och på
7898: omfattande projekt för främjande av fysiska ak-         internationell nivå. En omfattande svensk under-
7899: tiviteter, i vilket också aktörer och organisationer    sökning om mätning av bentäthet och risken för
7900: från andra förvaltningsområden deltar. Stora            frakturer hos kvinnor i övergångsåldern, som
7901: satsningar har gjorts på att förebygga olycksfall i     publicerades 1996, rekommenderade inte screen-
7902: hemmet, under fritiden och också i trafiken ge-         ing för osteoporos med hjälp av mätning av ben-
7903: nom att representanter för olika förvaltningsom-        tätheten hos denna grupp. Fastän mätning av
7904: räden har engagerats i det förebyggande arbetet.        bentätheten hade prognosvärde med tanke på
7905:     Osteoporos kan diagnostiseras med hjälp av          frakturrisken, kunde inte de personer som kom-
7906: mätningar av bentätheten, och metoder för tät-          mer att drabbas av en fraktur identifieras genom
7907: hetsmätning har utvecklats i synnerhet på 1990-         den. Finska enheten för utvärdering av medi-
7908:  talet. Experterna är helt en se om att screening för   cinsk metodik vid Stakes, FinOHTA, följer noga
7909:  osteoporos inte bör utföras på hela befolkningen.      med alla undersökningar som gäller de effekter
7910:  Däremot är det skäl att fåsta uppmärksamhet vid        screeningarna har, också screening för osteopo-
7911:  undersökning av specialgrupper med benägenhet          ros. I och med att metoderna utvecklas, och i fall
7912:  för osteoporos. När det gäller individuellt före-      att screeningens effekter kan påvisas på veten-
7913:  byggande ligger tyngdpunkten på kvinnor i över-        skaplig grund, bör också frågan om huruvida
7914:  gångsåldern och personer med ökad risk för             screening skall rekommenderas prövas på nytt.
7915:  osteoporosfraktur. Det är känt att frakturrisken       Tills dess görs täthetsmätningar utgående från
7916:  hos kvinnor som fått östrogenbehandling endast         läkarens bedömning från fall tili fall.
7917:  är en fjärdedel av vad den är hos dem som inte har        Aktuella epidemiologiska studier visar att
7918:  fått sådan behandling.                                 förebyggande av osteoporos och olycksfall är ett
7919:     Folkhälsolagen ålägger inte kommunerna att          område som såväl hälso- och sjukvården som
7920:  allmänt ordna screening för osteoporos. Kom-           hela samhället måste satsa på också i fortsätt-
7921:  munerna kan emellertid enligt egen prövning och        ningen.
7922: 
7923:       Helsingfors den 8 april 1998
7924: 
7925:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
7926:                                              KK 307/1998 vp
7927: 
7928: Kirjallinen kysymys 307
7929: 
7930: 
7931: 
7932: 
7933:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Lapsipotilaiden sairaalahoidon
7934:                                         laadun ja tarkoituksenmukaisuuden turvaamisesta
7935: 
7936: 
7937:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7938: 
7939:     Etelä-Karjalan keskussairaalan ylikuormite-        ryhtyä selvityttämään asiaa oikeuskansleria
7940: tulta lastenosastolta potilaita on siirretty hoidet-   myöten.
7941: tavaksi aikuisten osastoille. Tämä voi Suomen             Etelä-Karjalan tilanne on yksi esimerkki las-
7942: Lastenlääkäriyhdistyksen mukaan aiheuttaa en-          ten sairaanhoidon tilasta Suomessa. Tilanne
7943: nalta-arvaamattomia vaaratilanteita lapsipoti-         vaihtelee kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin
7944: laille, koska lasten hoidon erityisvaatimuksia ei      ympäri maata, mutta säästötoimet ovat vaikeut-
7945: voida ottaa aikuisten osastoilla samalla tavoin        taneet lapsipotilaiden tilannetta muuallakin.
7946: huomioon. Aikuisten osastoilta puuttuu lasten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7947: hoitamiseen koulutettu henkilökunta.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7948:     Lisäksi aikuisten osastoilla olevien lasten van-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7949: hempien oleskelu lastensa luona on erittäin vai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7950: keaa. Y ösijoja ei vanhemmille löydy, vaikka näi-
7951: den läsnäolo sairaan lapsen luona on usein eh-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7952: dottoman välttämätöntä jo senkin takia, että sai-             lapsipotilaiden sairaalahoidon laadun
7953: raalaan joutuminen on lapselle erittäin stressaa-             seurannan toteuttamiseksi, ja
7954: va kokemus. Vanhempien poissaolo voijopa pa-                     miten Hallitus aikoo turvata hoidon
7955: hentaa lapsen sairautta. Lasten sairaanhoidon                 korkeatasoisuuden ja tarkoituksenmu-
7956: taso on Etelä-Karjalan piirissä vakavasti heiken-             kaisuuden lasten kannalta?
7957: tynyt ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys aikoo
7958: 
7959:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
7960: 
7961:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr       Ulla Anttila /vihr         Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
7962:           Arja Ojala /sd                      Irina Krohn /vihr          Riitta Prusti /sd
7963:           Janne Viitamies /sd                 Pia Viitanen /sd           Reino Laine /vas
7964:           Matti Saarinen /sd                  Hannu Takkula /kesk        Aino Suhola /kesk
7965:           Matti Ryhänen /kesk                 Leena Luhtanen /sd         Tauno Pehkonen /skl
7966:           Jorma Rantanen /sd                  Päivi Räsänen /skl         Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
7967: 
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 280043
7972: 2                                             KK 307/1998 vp
7973: 
7974: 
7975: 
7976: 
7977:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7978: 
7979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nostaisivat riittävästi muutosprosessien hallin-
7980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           taan ja niihin liittyvään henkilöstön koulutuk-
7981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen. Sairaaloilta edellytetään riippumatta siitä
7982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija              ovatko lapset omalla osastonaan vai yhdessä ai-
7983: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen         kuisten kanssa, että henkilökunta on koulutettu
7984: kysymyksen n:o 307:                                     nimenomaan lasten hoitamiseen.
7985:                                                             Etelä-Karjalan keskussairaalasta saadun tie-
7986:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          don mukaan sairaala on sijoittanut jo muutaman
7987:         lapsipotilaiden sairaalahoidon laadun           vuoden ajan pediatrisia potilaita aikuisosastoille
7988:         seurannan toteuttamiseksi, ja                   (kirurgiselle osastolle ja korvaosastolle), mutta
7989:            miten Hallitus aikoo turvata hoidon          ko. osastoille on siirretty myös lastenhoitoon
7990:         korkeatasoisuuden ja tarkoituksenmu-            koulutettua henkilökuntaa. Vanhemmille tar-
7991:         kaisuuden lasten kannalta?                      koitettuja yöpymispaikkoja sairaalalla on ollut
7992:                                                         2-3 paikkaa. Näiden yöpymispaikkojen lisäystä
7993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            suunnitellaan parhaillaan.
7994: vasti seuraavaa:                                           Vanhempien mukanaoloa sairaalassa ja osal-
7995:                                                         listumista lapsen hoitoon pidetään oleellisena
7996:    Terveydenhuollon palvelujen toteuttaminen            osana ja tärkeänä voimavarana lapsen parantu-
7997: on kuntien vastuulla kuten myös erikoissairaan-         misessa. Vanhempien mukanaolo on voitu to-
7998: hoidon osalta kysymyksessä esille nostettu lasten       teuttaa pääosin maamme sairaaloissa erilaisin
7999: sairaalahoito ja sen laatu. Sosiaali- ja terveysmi-     järjestelyin. Myönteisiä kokemuksia on saatu eri-
8000: nisteriö seuraa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä       tyyppisistä tilajärjestelyistä sairaaloissa ja poti-
8001: annettavien terveyspalvelujen laatua, riittävyyt-       lashotellitoiminnasta. Vanhempien mukanaolol-
8002: tä ja saatavuutta. Ministeriö suorittaa toistuvaa       la on todettu olevan selkeä positiivinen vaikutus
8003: ajantasaisseurantaa sosiaali- ja terveydenhuol-         lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen yleensä.
8004: lon toiminnasta lääninhallitusten avustuksella.         Nykyaikaiseen lasten sairaanhoitoon katsotaan
8005: Lääninhallitukset antavat omalta osaltaan infor-        kuuluvaksi sellaiset järjestelyt lastenosastoilla,
8006: maatio-ohjausta terveydenhuollon toimintayksi-          jotka mahdollistavat vanhempien oleskelun sai-
8007: köille järjestämällä koulutusta ja neuvottelemal-       raalassa ja osallistumisen lapsen hoitoon.
8008: la palvelujen järjestämisestä.                              Lapset pitäisi olla se potilasryhmä, joka tässä
8009:    Erikoissairaanhoidon sairaansijoja on vähen-         maassa hoidetaan hyvin ja jonka hoidon laatuun
8010: netty niin aikuisten kuin lasten osalta viime vuo-      ja tasoon satsataan. Tavoite asettaa terveyden-
8011: sina hoitoaikojen lyhentyessä ja polikliinisten         huollon palvelujen järjestäjälle haasteen alueelli-
8012: toimenpiteiden lisääntyessä. Valtaosa (yli 90 pro-      sesti ja paikallisesti. Terveydenhuollon palvelu-
8013: senttia) myös lasten ja nuorten sairaalahoidoista       jen järjestäjiltä edellytetään, että he hankkivat
8014: on lyhyitä, 1-3 vuorokauden mittaisia. Tästä on         riittävän koulutettua henkilöstöä ja järjestävät
8015: ollut seurauksena osastojen sulkemisia joko ko-         tarkoituksenmukaiset hoito-olosuhteet niin, että
8016: konaan tai tietyiksi ajoiksi. Osastojen määrän          ne mahdollistavat lasten kohdalla myös vanhem-
8017: väheneminen ja niiden paikkamäärien vähene-             pien mukanaolon.
8018: minen ovat aiheuttaneet sen, että väestöpohjal-             Suomi on mukana pohjoismaisessa NOBAB-
8019: taan pienehköissä sairaanhoitopiireissä hoide-          yhdistyksessä (Sairaiden lasten hyväksi pohjois-
8020: taan erilaisia sairauksia ns. yhdistetyillä osastoil-   mainen yhdistys). NOBAB on laatinut Pohjois-
8021: la ja aikuis- ja lapsipotilaita hoidetaan samoilla      maiset standardit sairaalassa olevien lasten hoi-
8022: osastoilla. Nämä organisaatioissa tapahtuneet           toon. Standardeissa on huomioitu sekä vanhem-
8023: muutokset asettavat henkilökunnan ammattitai-           pien mukanaolo sairaalassa että lasten sairaan-
8024: dolle ja osaamiselle erittäin suuria haasteita. So-     hoitoon sopiva henkilökunta. NOBAB katsoo,
8025: siaali- ja terveysministeriö näkee tärkeänä, että       että standardien käyttö on yksi tapa edetä sairaa-
8026: kuntien terveydenhuollon toimintayksiköt pa-            lassa olevien lasten hoidon laadun turvaamises-
8027:                                             KK 307/1998 vp                                          3
8028: 
8029: sa. Tavoitteena on, että lapsi saa sairauteensa tai   dollisimman hyvää elämänlaatua ja terveyttä
8030: toiminnanvajavuuteensa aina mahdollisimman            omien edellytystensäja mahdollisuuksiensa puit-
8031: hyvän hoidon. Lasten tulee saada nauttia mah-         teissa.
8032: 
8033:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
8034: 
8035:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8036: 4                                           KK 307/1998 vp
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                         Tili Riksdagens Talman
8042: 
8043:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kommunernas hälso- och sjukvård satsar till-
8044: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        räckligt på att kontrollera förändringsprocesser-
8045: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      na och utbilda personalen. Av sjukhusen förut-
8046: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-        sätts oberoende av om barnen finns på en egen
8047: de spörsmål nr 307:                                   avdelning eller tillsammans med vuxna att perso-
8048:                                                       nalen uttryckligen är utbildad för värd av barn.
8049:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Enligt uppgift frän Södra Karelens central-
8050:        ta för att verkstälia uppföljningen av kva-    sjukhus har sjukhuset redan under nägra års tid
8051:        liteten på sjukhusvård för barnpatienter       placerat pediatriska patienter på vuxenavdel-
8052:        och                                            ningar (kirurgiska avdelningen och öronavdel-
8053:            hur ämnar Regeringen trygga en hög-        ningen). Personai som är utbildad för vård av
8054:        klassig och ändamålsenlig vård för barn?       barn har samtidigt flyttats till de aktuelia avdel-
8055:                                                       ningarna. Det har funnits 2-3 övernattnings-
8056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         platser för föräldrar vid sjukhuset. En utökning
8057: anföra följande:                                      av övernattningsplatserna planeras som bäst.
8058:                                                           Föräldrarnas närvaro vid sjukhuset och deras
8059:    Kommunerna bär ansvar för verkställandet           deltagande i vården av barnet anses vara en vä-
8060: av hälso- och sjukvårdstjänster liksom även för       sentlig del av och en viktig resurs för barnets
8061: sjukhusvården för barn och dess kvalitet inom         tillfrisknande. Föräldrarnas närvaro har i hu-
8062: den specialiserade sjukvården, vilket tas upp i       vudsak kunnat ordnas genom olika arrangemang
8063: spörsmålet. Social- och hälsovårdsministeriet         vid sjukhusen i Finland. Erfarenheterna avolika
8064: följer kvaliteten på hälsovårdstjänsterna i kom-      typer av utrymmesarrangemang vid sjukhusen
8065: muner och sjukvårdsdistrikt, deras tiliräcklighet     och av patienthotellverksamhet har varit positi-
8066: och tiligänglighet. Ministeriet utför med stöd        va. Föräldrarnas närvaro har konstaterats haen
8067: från länsstyrelserna en återkommande ajourhåli-       klart positiv effekt på barnets anpassning och
8068: ning av verksamheten inom social- och hälsovår-       utveckling i alimänhet. Modern sjukhusvård för
8069: den. Länsstyrelserna ger för sin del informations-    barn anses omfatta sådana arrangemang på
8070: styrning tili verksamhetsenheter inom hälsovår-       barnavdelningarna som gör det möjligt för för-
8071: den genom att ordna utbildning och förhandla          äldrarna att vistas på sjukhuset och delta i bar-
8072: om anordnandet av tjänster.                           nets vård.
8073:    Bäddplatserna inom den specialiserade sjuk-            Barnen borde vara den patientgrupp som får
8074: vården har minskats både för vuxna och barn           god vård i Finland och som man satsar på både i
8075: under de senaste åren i och med att vårdtiderna       fråga om kvalitet och nivä på vården. Målet
8076: förkortats och de polikliniska åtgärderna ökat.       stälier dem som anordnar hälso- och sjukvårds-
8077: Största delen (mer än 90 %) av sjukhusvården          tjänster inför en utmaning både regionalt och
8078: även för barn och unga är kortvarig, 1-3 dygn.        lokalt. De som anordnar hälso- och sjukvärds-
8079: Detta har lett tili att avdelningar har stängts       tjänster förutsätts skaffa tiliräckligt utbildad per-
8080: antingen helt eller för viss tid. Minskningen av      sonai och ordna ändamålsenliga värdförhållan-
8081: antalet avdelningar och minskningen av antalet        den så att de när det gäller barn även möjliggör
8082: platser har gett upphov tili att man i sjukvårdsdi-   föräldrarnas närvaro.
8083: strikt med ett mindre befolkningsunderlag sköter          Finland är med i den nordiska föreningen
8084: olika sjukdomar pä s.k. sammanslagna avdel-           NOBAB (Nordisk förening för sjuka barns be-
8085: ningar och att vuxen- och barnpatienter sköts på      hov). NOBAB har utarbetat nordiska standarder
8086: samma avdelningar. Dessa förändringar i orga-         för vården av barn på sjukhus. 1 standarderoa
8087: nisationen stälier personalen inför ytterst stora     beaktas både föräldrarnas närvaro på sjukhuset
8088: utmaningar i fråga om yrkesskicklighet och kun-       och personai som är lämpad för vården av sjuka
8089: nande. Social- och hälsovårdsministeriet anser        barn. NOBAB anser att användningen av stan-
8090: det vara viktigt att verksamhetsenheterna inom        darder är ett sätt att gå framåt när det gälier att
8091:                                               KK 307/1998 vp                                           5
8092: 
8093: säkerställa kvaliteten på sjukhusvård som ges           Barn skall få åtnjuta en så god livskvalitet och
8094: barn. Målet är att ett barn alltid skall få möjligast   hälsa som det inom ramen för deras förutsätt-
8095: god vård för sin sjukdom eller nedsatta funktion.       ningar och möjligheter är möjligt.
8096: 
8097:      Helsingforsden 9 april 1998
8098: 
8099:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
8100:                                              KK 308/1998 vp
8101: 
8102: Kirjallinen kysymys 308
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 
8107:                                     Klaus Bremer /r: Ajoneuvorikollisuuden torjuntatyöryhmä 1997:n
8108:                                         mietinnön seurauksista
8109: 
8110: 
8111:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8112: 
8113:    Auto on suomalaisen perheen suurin ja kallein        petoksiin ja vakuutusyhtiöiden myynninedistä-
8114: hankinta oman asunnon jälkeen. Sen merkitystä           miseen.
8115: kuvaa auton keskivertokustannus, 4 000-6 000               Sisäasiainministeriön asettama Ajoneuvori-
8116: mk/kk, perheen budjetissa. Rikosuhritutkimus            kollisuuden torjuntatyöryhmä 1997 luovutti
8117: 1996 todistaa, että suomalaiset pitävät autovar-        mietintönsä 10.12.1997. Työryhmän selvitykset
8118: kautta sekä ryöstöä että asuntomurtaa pahem-            ovat järkyttävää luettavaa sekä poliisitoimen
8119: pana rikoksena.                                         että oikeuslaitoksen vähättelystä ja virhearviois-
8120:    Suomessa anastetaan tai yritetään anastaa            ta tämän lajin rikollisuutta kohtaan. Työryhmä
8121: noin 20 000 ajoneuvoa vuodessa. Suomessa on yli         teki peräti 58 toimenpide-ehdotusta ajoneuvori-
8122: 150 000 perhettä joutunut tällä vuosikymmenellä         kollisuuden torjumiseksi.
8123: kokemaan arvokkaimpiin kuuluvan omaisuu-                    Mietinnön toimenpide-ehdotukset eivät näytä
8124: tensa "luvattoman haltuunoton" tai tuhoisan             johtavan mihinkään. Esimerkiksi Helsingissä
8125: "haltuunotto-yrityksen". Määrä on jatkuvassa            mietintö ei ole muuttanut poliisin toimintaa. Sa-
8126: kasvussa erityisesti maan pääkaupungissa. Jo            malla autovarkauksien ja -varkausyritysten
8127: joka kolmas Suomessa anastettu auto ja joka             määrä on jatkanut estottomasti kasvuaan yli
8128: kolmas kadoksiin jäävä auto on varastettu Hel-           10 %:n vuosivauhdilla kuluvan vuoden alkukuu-
8129: singissä.                                               kausien aikana.
8130:     Autoon kohdistunut varkaus tai murto ei ole             Työryhmä todisti autovarkauksien liittyvän
8131: järkyttävä menetys vain perheelle vaan koko             entistä vahvemmin huumausainerikollisuuteen,
8132: suomalaiselle yhteiskunnalle. Ajoneuvorikolli-          jota on pidetty niin vakavana, että poliisi on
8133: suus aiheuttaa yhteiskunnallemme noin miljar-           perustanut sille oman erikoisryhmänsä. Kuiten-
8134: din markan kustannukset, 10-11 kuollutta ja yli         kaan autovarkauksien torjumiseksi ei ole pidetty
8135:  500 loukkaantunutta joka vuosi. Lukuihin on            tarpeellisena perustaa erikoisryhmää Helsinkiin.
8136:  vielä lisättävä rikosten selvittämisestä ja oikeu-      Espoossa, jossa toimii autovarkauksien erikois-
8137:  denkäynneistä aiheutuvat kustannukset.                 ryhmä, autovarkauksien määrä on vain kuudes-
8138:     Se, että suomalaisten perheiden suurimpia tra-      osa Helsingin ja puolet Vantaan autovarkauk-
8139:  gedioita, autovarkauksia, käsitellään vain "lu-        sista.
8140:  vattomina haltuunottoina" ei käy yksiin suoma-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8141:  laisten oikeuskäsityksen kanssa. Se alentaa myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8142:  oikeuslaitoksemme yleistä arvostusta.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8143:     Poliisin suhtautuminen autovarkauksiin on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8144:  moraalitonta. Poliisi pääsääntöisesti ei vaivaudu
8145:  pääkaupunkiseudulla edes tapahtumapaikalle,                       Välittääkö Hallitus mitään ajoneuvo-
8146:  minkä lisäksi poliisin käytös autovarkaudesta                  varkauksista Suomessa, ja
8147:  ilmoittavalle kansalaiselle on vähättelevää, yli-                 onko Hallitus ryhtynyt mihinkään toi-
8148:  mielistä ja usein töykeää. Kun poliisi lisäksi pu-             menpiteisiin Ajoneuvorikollisuuden tor-
8149:  helinilmoituksen perusteella laatii luetteloita au-            juntatyöryhmä 1997:n mietinnön seu-
8150:  tovarkauksissa varastetuista tavaroista vakuu-                 rauksena, ja
8151:  tusyhtiöiden korvattavaksi, on perusteltua epäil-                 mihin toimenpiteisiin se mahdollisesti
8152:  lä, että poliisi tieten tahtoen osallistuu vakuutus-           aikoo ryhtyä?
8153: 
8154:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
8155: 
8156:                                               Klaus Bremer /r
8157:  280043
8158: 2                                          KK 308/1998 vp
8159: 
8160: 
8161: 
8162: 
8163:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8164: 
8165:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kavasti. Poliisin keskeiseksi toimintalinjaksi vali-
8166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tun lähipoliisitoiminnan avulla poliisin tavoittee-
8167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      na on yhdessä muiden sidosryhmien kanssa
8168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      puuttua ajoneuvorikollisuutta aiheuttaviin syi-
8169: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       hin. Tämän lisäksi sisäasiainministeriö asetti
8170: 308:                                                 23.1.1997 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä
8171:                                                      konkreettisia ajoneuvorikollisuuden vähentämi-
8172:           Vä1ittääkö Hallitus ajoneuvovarkauk-       seen tähtääviä toimenpide-esityksiä. Mietinnös-
8173:        sista Suomessa, ja                            sään työryhmä on esittänyt lukuisia ajoneuvori-
8174:           onko Hallitus ryhtynyt mihinkään toi-      kosten torjuntaa edistäviä toimenpide-ehdotuk-
8175:        menpiteisiin Ajoneuvorikollisuuden tor-       sia.
8176:        juntatyöryhmä 1997:n mietinnön seu-              Sisäasiainministeriön johdolla järjestetään
8177:        rauksena, ja                                  vielä tämän kevään aikana laaja ajoneuvorikos-
8178:           mihin toimenpiteisiin se mahdollisesti     ten torjunnan tehostamiseen tähtäävä seminaari,
8179:        aikoo ryhtyä?                                 johon kutsutaan poliisien lisäksi eri ministeriöi-
8180:                                                      den ja keskusvirastojen, vakuutusyhtiöiden, ajo-
8181:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          neuvojen maahantuojien ja vähittäismyyjien,
8182: taen seuraavaa:                                      tutkimuslaitosten ja kaupunkisuunnitteluviras-
8183:                                                      ton edustajia. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan tä-
8184:    Noin joka viides kaikista poliisin tietoon tul-   män kysymyksen esittäjä, kansanedustaja Bre-
8185: leista rikoslakirikoksista kohdistuu ajoneuvoi-      mer. Seminaarin keskeisenä tavoitteena on se,
8186: hin. Ajoneuvorikollisuus aiheuttaa siten erittäin    että seminaariin osallistuvat tahot omalta osal-
8187: huomattavia taloudellisia vahinkoja. Ajoneuvo-       taan selvittävät, miten ne aikovat toteuttaa mie-
8188: rikoksiin usein liittyvien kuolemaan tai louk-       tinnössä esitettyjä toimenpiteitä sekä mihin mui-
8189: kaantumisiin johtaneiden liikenneonnettomuuk-        hin toimenpiteisiin ne aikovat ryhtyä ajoneuvori-
8190: sien kustannukset eivät ole edes rahassa mitatta-    kollisuuden vähentämiseksi. Seminaarissa on li-
8191: vissa. Lisäksi ajoneuvorikokset ovat myös mo-        säksi tarkoitus sopia ajoneuvorikosten torjun-
8192: nelle nuorelle ensimmäinen askel harhautua ri-       taan osallistuvien tahojen kanssa mietinnössä
8193: kolliselle tielle.                                   esitettyjen toimenpide-esitysten valmisteluvas-
8194:    Sisäasiainministeriössä ajoneuvorikollisuu-        tuusta.
8195: den määrän lisääntymiseen on suhtauduttu va-
8196: 
8197:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
8198: 
8199:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
8200:                                            KK 308/1998 vp                                               3
8201: 
8202: 
8203: 
8204: 
8205:                                        Tili Riksdagens Talman
8206: 
8207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning. Polisens syfte är att med hjälp av närpolis-
8208: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           verksamheten, som är en central verksamhets-
8209: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       form för polisen, ingripa i orsakerna tili fordons-
8210: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           kriminaliteten tillsammans med andra intresse-
8211: nr 308:                                               grupper. Därutöver tillsatte inrikesministeriet
8212:                                                       den 23 januari 1997 en arbetsgrupp med uppgift
8213:           Bryr sig Regeringen om fordonsstöl-         att framlägga konkreta förslag tili åtgärder i syfte
8214:        derna i vårt land, och                         att minska fordonskriminaliteten. Arbetsgrup-
8215:           har Regeringen vidtagit några som           pen framlade i sitt betänkande ett stort antal
8216:        helst åtgärder tili följd av det betänkande    förslag tili åtgärder som främjar bekämpningen
8217:        som utarbetats av 1997 års arbetsgrupp         av fordonskriminalitet.
8218:        för bekämpning av fordonskriminalitet              Under Iedning av inrikesministeriet arrange-
8219:        och                                            ras i vår ett omfattande seminarium i syfte att
8220:           vilka åtgärder kommer Regeringen            effektivera bekämpningen av brott riktade mot
8221:        eventuellt att vidta?                          fordon. Förutom poliser kommer representanter
8222:                                                       för olika instanser såsom ministerierna och de
8223:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         centrala ämbetsverken, försäkringsbolag, im-
8224: anföra följande:                                      portörer och återförsäljare av fordon, forsk-
8225:                                                       ningsanstalter och stadsplaneringsverket att in-
8226:    Ungefår vart femte av alla brott mot straffla-     bjudas tili seminariet. Dessutom kommer spörs-
8227: gen som kommer tili polisens kännedom gäller          målsställaren själv, riksdagsman Bremer, att bli
8228: fordon. Fordonskriminaliteten föranleder där-         inbjuden. Seminariets viktigaste mål är att se-
8229: med anmärkningsvärd ekonomisk skada. Trafik-          minariedeltagarna för egen del utreder hur de
8230: olyckor, som ofta ansluter sig tili detta slag av     ämnar vidta de åtgärder som föreslagits i betän-
8231: brott, leder till dödsoffer och skadade, och kost-    kandet samt vilka andra åtgärder de kommer att
8232: naderna för dessa olyckor kan inte ens mätas i        vidta för att minska fordonskriminaliteten. Det
8233: pengar. Dessutom är brott riktade mot fordon          är dessutom meningen att man vid seminariet
8234: för många ungdomar också det första steget på         tillsammans med de parter som deltar i bekämp-
8235: brottets bana.                                        ningen av fordonskriminaliteten skall komma
8236:    Vid inrikesministeriet förhåller man sig allvar-   överens om beredningsansvaret då det gäller de
8237: ligt tili fordonskriminalitetens ökade omfatt-        förslag tili åtgärder som framförs i betänkandet.
8238: 
8239:      Helsingfors den 8 aprill998
8240: 
8241:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
8242:                                              KK 309/1998 vp
8243: 
8244: 
8245: Kirjallinen kysymys 309
8246: 
8247: 
8248: 
8249: 
8250:                                     Mikko Elo /sd: Ranskan kielen ja kulttuurin edistämisestä Suo-
8251:                                        messa
8252: 
8253: 
8254:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8255: 
8256:     Kulttuuri ja kieli näyttelevät tärkeää osaa tä-        ED-jäsenyyden myötä ranskan kielen merki-
8257: män päivän maailmassa. Tämä heijastuu myös              tys avautui suomalaisille entistä selvemmin.
8258: taloudessa ja erityisesti ulkomaankaupassa. Suo-        Tämä ei ole vielä kuitenkaan heijastunut käytän-
8259: messa on esim. pitkät perinteet englanninja sak-        nön toimenpiteenä Ranskan kulttuurin ja kielen
8260: san kielten sekä näiden maiden kulttuurien opis-        tuntemuksen lisäämiseksi maassamme. On syytä
8261: kelussa. Sen sijaanranskankieli ja kulttuuri ovat       muistaa, että Ranska on ja tulee varmasti säily-
8262: jääneet suhteellisen etäisiksi suomalaisille.           mään eräänä keskeisenä EU-maana. Suomen
8263:     Tämä näkyy selvästi myös Suomen ja Rans-            kauppavaihdon lisääminen Ranskan kanssa
8264: kan välisessä kaupassa. Britannian ja Suomen            edellyttää myös ranskan kielen osaamisen lisää-
8265: välinen kokonaiskauppa on kaksinkertainen               mistä maassamme.
8266: Suomen ja Ranskan väliseen kauppaan verrattu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8267: na, ja Saksan ja Suomen välinen ulkomaankaup-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8268: pa on kolminkertainen Ranskan ja Suomen                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8269:  kauppaan verrattuna. Edellä mainitut luvut ovat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8270:  selvä osoitus siitä, että erityisesti Ranskan osalta
8271:  kieli ja kulttuuri näyttelevät ensiarvoisen tärkeää              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8272:  osaa. Siksiranskan kielen opiskelua tulisi edistää            ryhtyä Ranskan kulttuurin ja kielen edis-
8273:  maassamme kaikin mahdollisin tavoin.                          tämiseksi maassamme?
8274: 
8275:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
8276: 
8277:                                                Mikko Elo /sd
8278: 
8279: 
8280: 
8281: 
8282:  280043
8283: 2                                          KK 309/1998 vp
8284: 
8285: 
8286: 
8287: 
8288:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8289: 
8290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ranskan kielen opetusta luokanopettajaopiskeli-
8291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joille Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opet-
8292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tajankoulutuslaitoksessa.
8293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                Opetusministeriö laati vuonna 1997 Suomi
8294: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kansainvälistyy -kielten opetus vastaa haastee-
8295: 309:                                                  seen -strategiaohjelman,jota on toteutettu suun-
8296:                                                       nitelman mukaisesti. Ohjelmalla pyritään moni-
8297:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puolistamaan kaikkien koulutustasojen kielitar-
8298:        ryhtyä Ranskan kulttuurin ja kielen edis-      jontaa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kieliva-
8299:        tämiseksi maassamme?                           lintoja. Erityisesti ohjelmalla pyritään ranskan,
8300:                                                       saksan, venäjän ja espaojan kielten opiskelun
8301:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          merkittävään lisäämiseen. Opetushallitus toteut-
8302: vasti seuraavaa:                                      taa tähän liittyvää varsin laajaa KIMMOKE-
8303:                                                       projektia (kielten opetuksen monipuolistamis- ja
8304:    Suomen osallistuminen integraatioprosessiin        kehittämishanke) niin yleissivistävässä kuin am-
8305: on lisännyt huomattavasti tarvetta Ranskan kie-       matillisessa koulutuksessa.
8306: len ja kulttuurin osaamiselle Suomessa. Vasta-            Samaisen strategiaohjelman puitteissa opetus-
8307: takseen tähän tarpeeseen opetusministeriö on          ministeriö on vahvistanut yliopistojen kielikes-
8308: käynnistänyt runsaasti lyhyen ja pitkän aikavälin     kuksia siten, että ne voivat paremmin suunnata
8309: kehittämishankkeita jo 1990-luvun alkuvuosista        tarjontaansa opiskelijoiden nykytarpeita vastaa-
8310: lähtien.                                              vaksi.
8311:     Opetusministeriön aloitteesta käynnistettiin          Vielä tämän vuoden aikana opetusministeriö
8312: Turun yliopistossa vuonna 1994 erillinen, tutkin-     käynnistää ammattikorkeakouluissa kieltenope-
8313: nonjälkeen suoritettava konferenssitulkkien eri-       tuksen kehittämishankkeen, jossa Ranskan kie-
8314: koistumisohjelma, jossa alusta lähtien pääpaino       len ja kulttuurin opetuksen lisääminen on luon-
8315: on ollut ranskan kielessä. Opetusministeriön eril-    nollisesti yksi tavoite.
8316: lisrahoituksella käynnistettiin samana vuonna             Työelämässä olevien aikuisten kielitaidon ko-
8317: Helsingin ja Turun yliopistoissa hankkeet, joilla      hentaminen on Suomessa suuri haaste, ja aikuis-
8318: paitsi laajennettiin ranskan kielen opiskelun          ten vapaaehtoista kieltenopiskelua on pyritty te-
8319: aloittavien vuosittaista sisäänottomäärää, perus-      kemään tavoitteellisemmaksi luomalla yleisten
8320: tettiin uusi koulutusohjelma, jolla laajennettiin     kielitaitotutkintojen järjestelmä, jossa ranskan
8321: ranskan kielen kääntäjänkoulutusta. Samalla            kieli on jo mukana.
8322: käynnistettiin muiden kuin kieliaineiden opiske-          Saksan kielellä ja kulttuurilla on historiallisis-
8323: lijoille suunnattavat Ranskan kielen ja kulttuu-       ta syistä ollut vahvempi asema suomalaisessa
8324: rin sivuaineopintokokonaisuudet mainituissa            yhteiskuntaelämässä ja koulutubösa. mutta
8325: yliopistoissa. Tällä toimenpiteellä on pyritty var-    toimintaympäristön muutosten ja eddlä mainit-
8326: mistamaan se, että Suomi saa riittävästi käyt-         tujen erityistoimenpiteiden ansiosta kiinnl)stus
8327: töönsä eri alojen asiantuntijoita,joilla on vankka     Ranskan kieleen ja kulttuuriin on lisääntynyt jo
8328: Ranskan kielen ja kulttuurin tuntemus.                 peruskoulutasolla. Erityisen selvää kiinnostuk-
8329:     Opetusministeriö on yliopistojen kanssa teke-      sen ja opiskelun lisääntyminen on ollut yliopis-
8330: missään tulossopimuksissa osoittanut hankera-          toissa ja aikuisopiskelussa.
8331: hoitusta Ranskan kielen ja kulttuurin opetuksen           Näin ollen opetusministeriö katsoo ryhty-
8332: laajentamiseksi myös Tampereen ja Oulun yli-           neensä tarvittaviin toimenpiteisiin Ranskan kie-
8333:  opistoissa. Samoin on erillishankkeena tuettu         lenja kulttuurin aseman edistämiseksi Suomessa.
8334: 
8335:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
8336: 
8337:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8338:                                               KK 309/1998 vp                                               3
8339: 
8340: 
8341: 
8342: 
8343:                                           Tili Riksdagens Talman
8344: 
8345:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             klasslärare i Tammerfors universitets institution
8346: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             för lärarutbildning i Tavastehus.
8347: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-             Undervisningsministeriet utarbetade 1997 ett
8348: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr             strategiprogram, Finland internationaliseras -
8349: 309:                                                    språkundervisningen antar utmaningen, som har
8350:                                                         genomförts planenligt. Med programmet vill
8351:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         man göra språkutbudet på alla utbildningsnivåer
8352:         ta för att främja den franska kulturen och      och elevernas och studerandenas språkval mång-
8353:         franskan i vårt land?                           sidigare. 1 synnerhet vill man med programmet i
8354:                                                         hög grad öka studierna i franska, tyska, ryska
8355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           och spanska. Utbildningsstyrelsen genomför i
8356: anföra följande:                                        anslutning tili detta ett mycket omfattande pro-
8357:                                                         jekt, KIMMOKE-projektet (kielten opetuksen
8358:     Finlands medverkan i integrationsprocessen          monipuolistamis- ja kehittämishanke), såväl i
8359: har i hög grad ökat behovet av att kunna franska        den allmänbildande utbildningen som i yrkesut-
8360: i Finland och känna tili den franska kulturen.          bildningen.
8361: För att tillmötesgå detta behov har undervis-               lnom ramarna för samma strategiprogram
8362: ningsministeriet redan de första åren under 1990-       har undervisningsministeriet stärkt universite-
8363: talet satt igång ta1rika kortvariga och långvariga      tens språkcentrer så att de kan ge sitt utbud en
8364: utvecklingsprojekt.                                     inriktning som bättre motsvarar studerandenas
8365:     På undervisningsministeriets initiativ startade     behov just nu.
8366: Åbo universitet 1994 ett fristående specialice-            Senare i år kommer undervisningsministeriet
8367: ringsprogram tili konferenstolk som genomförs           att starta ett utvecklingsprojekt för språkunder-
8368: efter examen och som ända från början haft hu-          visningen i yrkeshögskolorna, och då är ökad
8369: vudvikten förlagd på franska. Genom separat             undervisning i franska och fransk kultur självfal-
8370: finansiering av undervisningsministeriet inleddes       let ett av målen.
8371: samma år i Helsingfors universitet och Åbo Uni-            Att förbättra språkfårdigheten bland de vux-
8372: versitet projekt som förutom att öka det årliga         na ute i arbestlivet är en stor utmaning i vårt land,
8373: antalet nya studerande som börjar läsa franska          och man har strävat efter att göra de vuxnas
8374: också gick ut på att att införa ett nytt utbildnings-   frivilliga språkstudier mer målinriktade genom
8375:  program som utvidgade översättarutbildningen i         att skapa ett examenssystem för de allmänna
8376: franska. Samtidigt inledde dessa universitet bi-        språkkunskaperna, och där ingår redan franska.
8377:  amnöstudiepaket i franska och fransk ku1tur               Tyskan och den tyska kulturen har av historis-
8378:  ~,,m \ iinde sig tili andra studerande än de som       ka skäl haft en starkare ställning i det finländska
8379:  (,,,t~ språkämnen. Ambitionen med denna åt-            samhällsiivet och i utbildningen, men till följd av
8380:  g.nd har varit att trygga Finlands tillgång på         fårskjutningar i omvärlden och tack vare de ovan
8381:  sldana experter inom olika områden som har             nämnda specialåtgärderna har intresset för fran-
8382:  gedigna kunskaper i franska och fransk kultur.         ska och fransk kultur ökat redan på grundskolni-
8383:      U ndervisningsministeriet har i de resultatavtal   vå. Särskilt markant har det ökade intresset och
8384:  som gjorts upp med universiteten anvisat pro-          de ökade studierna varit i universiteten och i
8385: jektfinansiering för en utvidgning av undervis-         vuxenutbildningen.
8386:  ningen i franska och fransk kultur också i Tam-            Med hänvisning tili detta anser undervisnings-
8387:  merfors respektive Uleåborgs universitet. Likaså       ministeriet att behövliga åtgärder har vidtagits
8388:  har ministeriet i form av ett separat projekt un-      för att främja franskans och den franska kultu-
8389:  derstött undervisningen i franska för blivande         rens ställning i Finland.
8390: 
8391:       Helsingforsden 14 aprill998
8392: 
8393:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
8394:                                            KK 310/1998 vp
8395: 
8396: 
8397: Kirjallinen kysymys 310
8398: 
8399: 
8400: 
8401: 
8402:                                   Mikko Elo /sd ym.: Porin ja Rauman talousalueiden pitkäaikais-
8403:                                      työttömyydestä
8404: 
8405: 
8406:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8407: 
8408:     Työttömyys alenee tasaisella vauhdilla talous-   ten työttömyys on muutoin alentunut vauhdilla,
8409: kasvun myötä lähes koko maassa. Kuitenkin on         jää nuorten pitkäaikaistyöttömien tilanne vai-
8410: selvästi havaittavissa, että työttömyys alenee hi-   keaksi. Siksi pitkäaikaistyöttömyyden katkaise-
8411: taimmin kaikkein pahimmilla työttömyysalueil-        minen juuri nuorten osalta on välttämätöntä.
8412: la. Mm. Satakunnassa työttömyys on säilynyt          Myös EU:n työllisyyshuippukokouksessa pää-
8413: erittäin korkealla tasolla Porissa (työttömiä        tettiin erityistoimenpiteet kohdistaa juuri pitkä-
8414: 22,5% työvoimasta) ja Raumalla (työttömyys           aikaistyöttömiin ja nuoriin.
8415: 19,0 %) voimakkaasta talouskasvusta huolimat-           Porin ja Rauman talousalueet ovat perinteisiä
8416: ta.                                                  suurteollisuusvaltaisia alueita ja ne soveltuisivat
8417:     Porin ja Rauman seudun ehkä kaikkein kipein      hyvin erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kokei-
8418: ongelma on pitkäaikaistyöttömien jatkuvasti          lun kohteiksi. Ilman hallituksen erityistoimenpi-
8419: kasvava lukumäärä. Onkin selvää, ettei Porin ja      teitä Satakunnan työttömyys ja erityisesti pitkä-
8420: Rauman talousalueiden työttömyys alene lähel-        aikaistyöttömyys tulee pysymään korkeana.
8421: lekään maan keskiarvoa, jos pitkäaikaistyöttö-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8422: myyden ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8423: Esim. Porissa on joitakin kaupunginosia, joissa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8424: työttömyys on noin 50 prosenttia. Työttömyy-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8425: den oleellinen alentaminen vaatii erityistoimen-
8426: piteitä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemisek-                 Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
8427: si.                                                         tus aikoo ryhtyä Porin ja Rauman talous-
8428:     Erityisen ongelmallinen on nuorten alle 25-             alueiden pitkäaikaistyöttömyyden kat-
8429: vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys. Vaikka nuor-              kaisemiseksi?
8430: 
8431:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
8432: 
8433:                      Mikko Elo /sd                            Timo Laaksonen /vas
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438: 280043
8439: 2                                           KK 310/1998 vp
8440: 
8441: 
8442: 
8443: 
8444:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8445: 
8446:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siin nuoriin. Aikuiskoulutuksen lisäpaikoista
8447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suunnattiin vuonna 1997 noin 5 000 nuoriin
8448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työnhakijoihin. Edelleen työharjoittelupaikko-
8449: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon ym. näin       jen määrää lisättiin vuonna 1997 noin 2 000 pai-
8450: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 310:              kalla. Työharjoitteluun osallistuvista työnhaki-
8451:                                                       joista valtaosa on alle 25-vuotiaita.
8452:           Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-        Vuoden 1998 alusta työllisyyspoliittinen ra-
8453:        tus aikoo ryhtyä Porin ja Rauman talous-       kennetuki korvattiin työllisyyspoliittisella pro-
8454:        alueiden pitkäaikaistyöttömyyden kat-          jektituella, joka on suunnattu erityisesti ns. kol-
8455:        kaisemiseksi?                                  mannella sektorilla toimiviin yhteisöihin. Yhdes-
8456:                                                       sä yhdistelmätuen ja omatoimisuusavustuksen
8457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kanssa työllisyyspoliittisella projektituella pyri-
8458: vasti seuraavaa:                                      tään organisoimaan laajamittainen projektiko-
8459:                                                       konaisuus, jossa työllistäjän toimintaa tuetaan
8460:     Vuoden 1998 alussa voimaan tulleen työvoi-        uusien työpaikkojen luomiseksi sekä hallinnolli-
8461: mapolitiikan uudistuksen eräs keskeinen tavoite       sella että varsinaisella toimenpiderahoituksella.
8462: oli tehostaa työvoimapoliittista järjestelmää si-        Työllisyystilanteen parantamiseksi Porin ja
8463: ten, että työttömyyttä ylläpitäviin tekijöihin voi-   Rauman talousalueilla Satakunnan työvoima- ja
8464: daan puuttua entistä aikaisemmassa työttömyy-         elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on myöntä-
8465: den vaiheessa. Uudistuksen yhteydessä työvoi-         nyt projektitukea vuonna 1998 muun muassa
8466: mapalveluprosessin keinovalikoimaa täydennet-         seuraaviin hankkeisiin:
8467: tiin ottamalla käyttöön muun muassa määräai-             TUL Satakunnan piiri ry/LETE-työtahtipro-
8468: kaishaastattelut, osaamiskartoitukset ja työnha-      jektiin on myönnetty 151 500 markkaa Porissa
8469: kusuunnitelmat.                                       15-20 ja Raumalla 8-12 nuoren tai pitkäai-
8470:     Pitkään työttömänä olleen henkilön työelä-        kaistyöttömän työllistämiseksi sekä 2--4 yhdis-
8471: mään paluun edistämiseksi otettiin kuluvan vuo-       telmätuella työllistettävän työllistämiseksi. Po-
8472: den alusta käyttöön uusi työsuhteen ajalta mak-       rin kaupungin Kulttuurialan työ- ja harjoittelu-
8473: settava tukimuoto, yhdistelmätuki. Edelleen on        paikkojen järjestäruisprojektiin on myönnetty
8474: kannustettu pitkään työttömänä olleiden henki-        99 500 markkaa. Projektin avulla on tarkoitus
8475: löiden hakeutumista työharjoitteluun. Henkilö,        hankkia työkokemusta aluksi 30 työnhakijalle ja
8476: joka on saanut työttömyyspäivärahaa tai työ-          lopullisena tavoitteena on 60 työttömän työnha-
8477: markkinatukea 500 työttömyyspäivältä, on vuo-         kijan työllistäminen. Porin kaupungin yhdistel-
8478: den 1998 alusta lukien ollut oikeutettu työhar-       mätuella palkattavien projektiin on myönnetty
8479: joittelun aikaiseen ylläpitokorvaukseen matka-        137 500 markkaa. Kyseisen projektin tavoitteena
8480: ja muista ylläpitokorvauksista.                       on saada työntekomahdollisuus 60-80 henkilöl-
8481:     Työllisyyslain mukaan tukitoimia on kohden-       le. Porin kaupungin Nuorten työpajalle on
8482: neHava ensisijaisesti paitsi pitkäaikaistyöttömiin    myönnetty projektitukea 78 000 markkaa. Tuen
8483: henkilöihin, niin myös nuoriin työnhakijoihin.        avulla työpaja pystyy tarjoamaan työpaikan 30
8484: Työllistämistuen myöntäminen solmitun oppiso-         nuorelle.
8485: pimuksen perusteella samoin kuin työharjoittelu          Rauman kaupungin Yrittäjyysvuosikymmen-
8486: työmarkkinatuella kohdistuvat käytännössä eri-        projektille on myönnetty projektitukea 86 000
8487: tyisesti nuoriin työnhakijoihin.                      markkaa. Projektin tavoitteena on saada käyn-
8488:     Erityisesti nuorille suunnattujen ammatillis-     nistymään 10 uutta yritystä seuraavien viiden
8489: ten koulutuspaikkojen sekä työharjoittelupaik-        vuoden aikajänteellä.
8490: kojen määrää on lisätty huomattavasti. Aloitus-          Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle on
8491: paikkojen lisäys on 9 000 vuosille 1996-1998,         myönnetty Kelaa Duuniin -projektin toteuttami-
8492: joista 4 000 kohdistuu erityisesti alle 25-vuotiai-   seksi 293 500 markkaa. Projektin tavoitteena on
8493:                                            KK 310/1998 vp                                           3
8494: 
8495: työllistää tänä vuonna 86 henkilöä, vuonna 1999      torilla 4 805 000 markkaa. Nuorten työllistämi-
8496: 133 henkilöä ja vuonna 2000 182 henkilöä. Näis-      sen edistämiseksi vastaavat luvut ovat valtiolla
8497: tä vuosittain 20--40 henkilöä työllistetään yhdis-   668 000 markkaa, kuntasektorilla 4 184 000
8498: telmätuella.                                         markkaa ja yksityisellä sektorilla 6 842 000
8499:    Työllisyylaissa asetettujen painopistelueiden     markkaa.
8500: mukaisesti työvoimatoimistot ovat kohdenta-             Uudistettu työvoimapoliittinen järjestelmä
8501: neet palkkaperusteisia työllisyysmäärärahoja         tarjoaa nykyisin laajan toimenpidevalikoiman
8502: erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työl-   pitkäaikaistyöttömien työelämään paluun edis-
8503: listämisen edistämiseen. Kaikkiaan Satakunnan        tämiseksi. Tavoitteena on antaa entistä tehok-
8504: työvoima- ja elinkeinokeskuksen työllisyysmää-       kaampia keinoja työllisyyden suunnitelmalliseen
8505: rärahoista on sidottu pitkäaikaistyöttömien työl-    ja pitkäjänteiseen edistämiseen myös paikallista-
8506: listämiseen valtiolla 6 567 000 markkaa, kunta-      solla luotavien hankkeiden avulla.
8507: sektorilla 18 505 000 markkaaja yksityisellä sek-
8508: 
8509:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
8510: 
8511:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
8512: 4                                            KK 310/1998 vp
8513: 
8514: 
8515: 
8516: 
8517:                                          Tili Riksdagens Talman
8518: 
8519:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vuxenutbildningen riktades år 1997 ca 5 000 till
8520: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         unga arbetssökande. Antalet arbetspraktikplat-
8521: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     ser utökades ytterligare år 1997 med ca 2 000
8522: damot Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål           platser. Majoriteten av de arbetssökande som
8523: nr 310:                                                deltar i arbetspraktik är under 25 år.
8524:                                                            1 början av 1998 ersattes det sysselsättningspo-
8525:            Vilka speciella ätgärder ämnar Reger-       litiska strukturstödet med ett sysselsättningspoli-
8526:         ingen vidta för att avbryta långtidsarbets-    tiskt projektstöd, som riktas speciellt till de sam-
8527:         lösheten inom de ekonomiska regionerna         manslutningar som verkar inom den s.k. tredje
8528:         i Björneborg och Raumo?                        sektorn. Tillsammans med sammansatt stöd och
8529:                                                        företagsamhetsunderstöd försöker man med det
8530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sysselsättningspolitiska projektstödet organisera
8531: anföra följande:                                       en omfattande projekthelhet, där den sysselsät-
8532:                                                        tande partens verksamhet understöds genom så-
8533:     Ett centralt mål i den arbetskraftspolitiska re-   väl administrativ som egentlig åtgärdsfinansie-
8534: formen som trädde i kraft i början av 1998 var att     ring för att skapa nya arbetsplatser.
8535: effektivera det arbetskraftspolitiska systemet så          För att förbättra sysselsättningsläget inom de
8536: att man i ett allt tidigare arbetslöshetsskede kan     ekonomiska regionerna i Björneborg och Raumo
8537: ingripa i de faktorer som upprätthåller arbetslös-     har arbetskraftsavdelningen vid Satakunta ar-
8538: heten. 1 samband med reformen kompletterades           betskrafts- och näringscentral beviljat projekt-
8539: arbetskraftsserviceprocessens åtgärdsarsenal ge-       stöd är 1998 för bl.a. följande projekt:
8540: nom att man tog i bruk bl.a. periodiska intervju-          För TUL Satakunnan piiri ry/LETE-arbets-
8541: er, kompetensanalyser och jobbsökarplaner.             taktsprojekt 151 500 mark för att sysselsätta
8542:     För att främja före detta långtidsarbetslösa       15-20 respektive 8-12 unga eller längtidsar-
8543: personers återinträde i arbetslivet tog man i bör-     betslösa i Björneborg och Raumo och för att med
8544: jan av året i bruk en ny stödform, sammansatt          sammansatt stöd ge sysselsättning ät 2-4 behö-
8545: stöd, som utbetalas medan arbetsförhållandet           vande. För Björneborgs stads projekt för anord-
8546: varar. Vidare har man uppmuntrat personer som          nande av arbets- och praktikplatser inom kultu-
8547: länge varit arbetslösa att ansöka om arbetsprak-       ren har man beviljat 99 500 mark. Meningen är
8548: tik. En person, som fått arbetslöshetsdagpenning       att genom projektet ordna arbetserfarenhet ät 30
8549: eller arbetsmarknadsstöd för 500 arbetslöshets-        arbetssökande till en början, medan det slutliga
8550: dagar, har sedan början av 1998 under arbets-          mälet är att sysselsätta 60 arbetslösa arbetssö-
8551: praktik varit berättigad tili ersättning för uppe-     kande. För Björneborgs stads projekt för avlö-
8552: hälle för reseersättningar och andra ersättningar      ning av personer med sammansatt stöd har man
8553: för uppehälle.                                         beviljat 137 500 mark. Projektet i fråga syftar till
8554:     Enligt sysselsättningslagen bör stödåtgärder-      att ge 60-80 personer möjlighet till arbete. Björ-
8555: na främst riktas till långtidsarbetslösa pcrsoner      neborgs stads verkstad för unga har beviljats
8556: och unga arbetssökande. Beviljandet av syssel-         78 000 mark i projektstöd. Med hjälp av stödet
8557: sättningsstöd på basis av ett läroavtal liksom         kan verkstaden erbjuda arbetsplatser åt 30 ung-
8558: arbetspraktik med arbetsmarknadsstöd riktar sig        domar.
8559: i praktiken speciellt tili unga arbetssökande.             Raumo stads projekt Företagsamhetsårtion-
8560:    Antalet yrkesutbildningsplatser som är speci-       det har beviljats 86 000 mark i projektstöd. Pro-
8561: ellt riktade till ungdomar samt antalet arbets-        jektet syftar till att få i gång 10 nya företag inom
8562: praktikplatser har märkbart utökats. Antalet           loppet av de fem följande ären.
8563: nybörjarplatser har ökat med 9 000 under åren              Lounais-Suomen Liikunta- ja Urheilu ry. har
8564: 1996-1998. Av dessa riktar sig 4 000 speciellt tili    beviljats 293 500 mark för att genomföra projek-
8565: ungdomar under 25 år. Av tilläggsplatserna inom        tet Kelaa Duuniin. Projektets mål är att i år
8566:                                              KK 310/1998 vp                                             5
8567: 
8568: sysselsätta 86 personer, år 1999 133 personer och      mark för sysselsättning inom den privata sek-
8569: år 2000 182 personer. Av dessa sysselsätts 20-40       torn. För främjandet av sysselsättningen bland
8570: personer per år med sammansatt stöd.                   de unga är motsvarande siffror för staten 668 000
8571:    Arbetskraftsbyråerna har i enlighet med de i        mark, för den kommunala sektorn 4 184 000
8572: sysselsättningslagen avsedda prioriterade områ-        mark och för den privata sektorn 6 842 000
8573: dena allokerat lönebaserade sysselsättningsan-         mark.
8574: slag speciellt för att främja sysselsättningen b1and      Det förnyade arbetskraftspolitiska systemet
8575: Iångtidsarbetslösa och ungdomar. Av de syssel-         erbjuder numera en omfattande åtgärdsarsenal
8576: sättningsanslag som beviljats Satakunta arbets-        för att främja de långtidsarbetslösas återinträde i
8577: krafts- och näringscentral har inalles 6 567 000       arbetslivet. Syftet är att erbjuda allt effektivare
8578: mark bundits för att sysselsätta långtidsarbetslö-     åtgärder för att systematiskt och långsiktigt
8579: sa inom staten, 18 505 000 mark för sysselsätt-        främja sysselsättningen också med hjälp av såda-
8580: ning inom den kommunala sektorn och 4 805 000          na projekt som skapas på loka! nivå.
8581: 
8582:      Helsingfors den 17 april 1998
8583: 
8584:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8585:                                           KK 311/1998 vp
8586: 
8587: Kirjallinen kysymys 311
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 
8592:                                   Mikko Elo /sd: Työvoimapoliittisen koulutuksen suorittaneiden
8593:                                      työpaikoista
8594: 
8595: 
8596:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8597: 
8598:    Nykyinen työvoimapoliittinen koulutusjärjes-     mutta silti liian monet erityisesti vaikeilla työttö-
8599: telmä turhauttaa monet työnhakijat Useat hen-       myysalueilla jäävät vaille työpaikkaa kurssin
8600: kilöt käyvät kurssin toisensa jälkeen ilman min-    suoritettuaan.
8601: käänlaista toivoa työpaikasta. Kuitenkin työvoi-        EU:n piirissä on keskusteltu työvoimapoliitti-
8602: mapoliittisen koulutuksen päätavoitteena tulee      sen koulutuksen kehittämisestä siten, että kaikil-
8603: olla mahdollisimman monen kurssin suoritta-         le kurssin suorittaneille voitaisiin tarjota työtä tai
8604: neen työllistyminen. Erityisesti työttöminä kou-    harjoittelupaikka kurssin jälkeen. Tällainen jär-
8605: lutuksen aloittaneiden työhönsijoittuminen on       jestelmä olisi erityisesti työvoimapoliittiseen
8606: ollut varsin heikko.                                koulutukseen osallistuvan henkilön kannalta
8607:    Työvoimapoliittinen koulutus tulisi suunnata     mielekäs ja johtaisi ajan mittaan varmasti entistä
8608: siten, että se mahdollisimman hyvin palvelisi       parempaan työllisyystilanteeseen koko maassa.
8609: alueen ja toisaalta myös koko valtakunnan työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8610: voimatarpeita. Koulutus pitäisi ensisijaisesti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8611: suunnata aloille, joissa työvoiman kysyntä on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8612: voimakkainta. On turha kouluttaa henkilöitä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8613: aloille, joissa työvoiman kysyntä on heikkoa tai
8614: lähes olematonta.                                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8615:    Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistu-             siin, joilla työvoimapoliittisen kurssin
8616: vien näkökulmasta on tärkeätä, että he työllisty-           suorittaneille taataan vuodeksi joko työ-
8617: vät mahdollisimman nopeasti kurssin jälkeen.                tai harjoittelupaikka kurssin suorittami-
8618: Työllistymisessä on tapahtunut selvää kehitystä,            sen jälkeen?
8619: 
8620:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
8621: 
8622:                                            Mikko Elo /sd
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 
8627: 280043
8628: 2                                           KK 311/1998 vp
8629: 
8630: 
8631: 
8632: 
8633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8634: 
8635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ennakkotietojen mukaan vuonna 1997 kaikis-
8636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta ammatillisen työvoimakoulutuksen suoritta-
8637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neista oli kaksi kuukautta koulutuksen päätty-
8638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            misenjälkeen työssä 58 %,joista avoimilla mark-
8639: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kinoilla noin 51 %. Työttömänä oli 34 %. Edellä
8640: 311:                                                  mainituissa luvuissa ovat mukana myös yritysten
8641:                                                       sisäiseen koulutukseen osallistuneet. Muista
8642:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kuin yritysten sisäiseen koulutukseen osallistu-
8643:        siin, joilla työvoimapoliittisen kurssin       neista oli työssä 41 %, joista avoimilla työmark-
8644:        suorittaneille taataan vuodeksi joko työ-      kinoilla oli 33 %ja työttömänä oli 46 %.
8645:        tai harjoittelupaikka kurssin suorittami-         Lyhyen aikavälin seurannan lisäksi koulutuk-
8646:        sen jälkeen?                                   sen vaikuttavuudesta on tehty pidemmän aikavä-
8647:                                                       lin kattavia tutkimuksia ja selvityksiä. Jyväsky-
8648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          län yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan
8649: vasti seuraavaa:                                      työvoimakoulutukseen osallistuneiden työmark-
8650:                                                       kina-asema on koulutukseen osallistuneilla pa-
8651:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kes-         rempi kuin vertailuryhmällä. Samansuuntaisia
8652: keiset tavoitteet ovat työvoiman saatavuuden          tuloksia on saatu tilastokeskuksen ja työministe-
8653: turvaaminen sekä työmarkkinoilta syrjäytymi-          riön työnhakijarekisterien tietoihin perustuvassa
8654: sen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Tällöin       tutkimuksessa sekä Tilastokeskuksessa vast-
8655: tavoitteena ei ole pelkästään koulutuksen jälkei-     ikään tehdyssä selvityksessä. Viimeksi mainitun
8656: nen välitön työllistyminen, vaan myös työttö-         selvityksen mukaan työvoimakoulutuksessa
8657: mien ammattitaidon ylläpitäminen ja työmark-          vuoden 1995 lopussa olleista oli vuoden 1996
8658: kinavalmiuksien parantaminen syrjäytymisen            lopussa työssä avoimilla työmarkkinoilla kak-
8659: ehkäisemiseksi.                                       sinkertainen osuus verrattuna sellaisiin työttö-
8660:    Työvoimakoulutuksen jälkeiseen työllisyy-          miin, jotka eivät olleet työvoimakoulutuksessa.
8661: teen vaikuttavat ennen kaikkea yleinen työlli-        Vertailun vuoksi todettakoon, että työvoima-
8662: syystilanne sekä opiskelijoiden lähtötilanne (ai-     koulutukseen osallistuneiden työhönsijoittumis-
8663: kaisempi koulutus ja työkokemus, ikä, työllisyys      osuus oli saman suuruinen kuin alemman kes-
8664: jne.). Työvoiman kysynnän voimakas lasku              kiasteen koulutuksen suorittaneilla, vaikka työ-
8665: 1990-luvulla on näkynyt aikaisempia vuosia hei-       voimakoulutukseen osallistuvien tausta on työ-
8666: kompana työllisyytenä koulutuksen jälkeen. Sa-        markkinoille sijoittumista ajatellen huomatta-
8667: manaikaisesti työvoimakoulutuksessa on lisätty        vasti vaikeampi kuin keskiasteen koulutukseen
8668: vaikeasti työllistyvien ryhmien (esim. pitkäai-       osallistuvilla.
8669: kaistyöttömät, vajaakuntoiset, ikääntyneet)              Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaa-
8670: osuutta, mikä myös heikentää työllistymistä.          miseksi työvoimakoulutusta pyritään suuntaa-
8671: Työvoiman kysyntä on elpymässä, mutta vai-            maan erityisesti niille aloille, joissa työvoiman
8672: keasti työllistyvien osuuden kasvun vuoksi tämä       kysyntä on voimakkainta. Työmarkkinoiden
8673: ei näy yhtä voimakkaasti koulutuksenjälkeisessä       muutosten ennakoimiseksi vakiinnutetaan ja li-
8674: työllisyydessä.                                       sätään osana työvoima- ja elinkeinokeskusten
8675:     Vaikeasti työllistyvät ryhmät työllistyvät kes-   toimintaa alueellista ennakointiyhteistyötä elin-
8676: kimäärin noin 10 prosenttiyksikköä heikommin          keinoelämän, alueellisten työmarkkinajärjestö-
8677: kuin muut työvoimakoulutukseen osallistuvat.          jen, koulutuspalvelujen tuottajien ja eri viran-
8678: Heidän suhteellinen asemansa kuitenkin kohen-         omaisten kesken. Tämä tieto muodostaa jatkos-
8679: tuu koulutuksen avulla ja heidän työllisyytensä       sa hyvän pohjan koulutuksen suunnitteluun
8680: on havaittu pidemmällä aikavälillä olevan pa-         aluetasolla. Työministeriö on myös käynnistänyt
8681: rempi kuin vastaavien koulutukseen osallis-           rekrytointiongelmien poistamiseen tähtääviä toi-
8682: tumattomien ryhmien.                                  mia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
8683:                                              KK 311/1998 vp                                              3
8684: 
8685: Työvoiman kysynnän elpyessä erityistä huomio-             Voimassa oleva työvoimapoliittinen järjestel-
8686: ta on kiinnitetty työvoimakapeikkojen syntymi-         mä tarjoaajo tällä hetkellä mahdollisuuden yksi-
8687: sen ehkäisemiseen siten, että koulutus toteute-        löllisten palvelukokonaisuuksien tekemiseen.
8688: taan mahdollisimman työelämäläheisenä. Täl-            Työnhakijan työmarkkinavalmiuksien paranta-
8689: löin työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa           miseksi työvoimatoimisto voi yhdessä työnhaki-
8690: koulutuksen sisällölliseen suunnitteluun ja myös       jan kanssa suunnitella palvelukokonaisuuden,
8691: yhä enemmän ottaa vastuuta koulutuksen to-             jossa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
8692: teuttamisesta yhteistyössä oppilaitosten kanssa.       yhdistetään esimerkiksi tukityöllistämisjakso.
8693: Malliiia on toteutettu erityisesti yritysten rekry-    Palvelukokonaisuudet ovat olleet käytössä ja nii-
8694: tointitilanteisiin räätälöityä täsmäkoulutusta.        hin sisältyvien toimenpiteiden yhteenlaskettu
8695: Mallia on tarkoitus laajentaa lähinnä rekrytoin-       kesto voi olla yhteensä enintään 24 kuukautta.
8696: tialoiiia (metalli, sähkö, informaatioteknologia,      Tällöin työllistämistuella työllistämisen osuus ei
8697: rakennus).                                             voi ylittää 10 kuukauden enimmäisaikaa eikä
8698:     Työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö pyri-         yhdistelmätuella työllistämisen osuus 12 kuu-
8699: tään ensisijaisesti työllistämään työssäkäynti-        kauden enimmäisaikaa.
8700: alueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoi-           Vuoden 1998 alusta lukien palvelukokonai-
8701: hin taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään            suuden enimmäiskestoa pidennettiin 18 kuukau-
8702: koulutukseen. Jos työnhakijaa ei onnistuta yksi-       desta 24 kuukauteen. Palvelukokonaisuuden
8703: löllisen tilanteen edellyttämillä tehostetuilla toi-   keston pidentämisellä on haluttu muun muassa
8704: menpiteillä työllistämään, voidaan hänen työllis-      antaa työtoimatoimistoille vielä suurempi jous-
8705: tymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla.         tovara palvelukokonaisuuksien osalta.
8706: Työllistämistukijärjestelmän tavoitteena on vas-          Työministeriö ei katso tarkoituksenmukai-
8707:  ta viimesijaisena keinona edistää työttömän työ-      seksi, että kaikille työvoimakoulutuksen suorit-
8708:  markkinoille sijoittumista ja työmarkkinoilla py-     taneille taattaisiin vuodeksi joko työ- tai harjoit-
8709:  symistä sekä katkaista pitkään jatkunutta työt-       telupaikka. Tällainen takuu merkitsisi lisäksi
8710:  tömyyttä ja estää työmarkkinoilta syrjäytymistä.      olennaista määrärahojen lisätarvetta työministe-
8711:  Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti        riön hallinnonalalle.
8712:  nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tukityöllistä-
8713:  miseen.
8714:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
8715: 
8716:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
8717: 4                                          KK 311/1998 vp
8718: 
8719: 
8720: 
8721: 
8722:                                        Till Riksdagens Talman
8723: 
8724:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt preliminära uppgifter för 1997 var av
8725: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       alla som genomgått yrkesinriktad arbetskraftsut-
8726: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   bildning två månader efter utbildningen 58 % i
8727: damot Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            arbete, och av dem 51% på den öppna arbets-
8728: 311:                                                 marknaden. Utan arbete var 34 %. Också de som
8729:                                                      deltagit i företagets interna utbildning ingår i
8730:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-        ovan nämnda siffror. Av dem som inte deltagit i
8731:        nom vilka alla som deltagit i arbetskrafts-   företagsintern utbildning var 41% i arbete, 33%
8732:        politisk utbildning efter avslutad kurs ga-   av dem på den öppna arbetsmarknaden, medan
8733:        ranteras antingen en arbets- eller praktik-   46 % var utan arbete.
8734:        plats för ett år?                                 Förutom denna uppföljning på kort sikt har
8735:                                                      om utbildningens effekter också gjorts undersök-
8736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningar och utredningar på längre sikt. En under-
8737: anföra följande:                                     sökning vid Jyväskylä universitet visar att arbets-
8738:                                                      marknadsläget för dem som deltagit i arbets-
8739:    De viktigaste målen för arbetskraftspolitisk      kraftsutbildning är bättre jämfört med en grupp
8740: vuxenutbilding är att trygga tillgången på arbets-   utan utbildning. Likadana resultat ger också en
8741: kraft samt förebygga utslagning från arbets-         undersökning som gjorts på basis av uppgifter
8742: marknaden och långtidsarbetslöshet. Syftet är        från statistikcentralens och arbetsministriets ar-
8743: inte bara en omedelbar sysselsättni.ng efter ut-     betssökanderegister samt en fårsk utredning vid
8744: bildningen utan också att upprätthålla de arbets-    statatistikcentralen. Enligt sistnämnda utredning
8745: lösas yrkeskunskaper och förbättra deras arbets-     hade i slutet av 1996 av dem som deltagit i arbets-
8746: marknadsfårdigheter för att förebygga utslag-        kraftsutbildning 1995 dubbelt så många fått ar-
8747: ning.                                                bete på den öppna arbetsmarknaden som av de
8748:    Sysselsättningsmöjligheterna efter arbets-        arbetslösa vilka inte deltagit i utbildning. Som
8749: kraftsutbildningen påverkas först och främst av      jämförelse kan nämnas att andelen personer som
8750: det allmänna sysselsättningsläget och studeran-      blivit placerade i arbete var lika stor i den grupp
8751: dens eget utgångsläge (tidigare utbildning och       som deltagit i arbetskraftsutbildning som i grup-
8752: arbetserfarenhet, ålder, sysselsättning etc.). Den   pen med utbildning på lägre mellannivå, trots att
8753: kraftiga minskningen i arbetskraftsefterfrågan       förra gruppen med tanke på placering i arbetsli-
8754: på 1990-talet har lett tili att möjligheterna tili   vet har ett betydligt sämre utgångsläge än den
8755: sysselsättning efter utbildningen har försämrats     senare.
8756: jämfört med tidigare år. Samtidigt har antalet           För att trygga tillgången på yrkeskunnig ar-
8757: svårsysselsatta (t.ex. låntidsarbetslösa, handi-     betskraft försöker man inrikta arbetskraftsut-
8758: kappade och äldre arbetstagare) inom arbets-         bildning särskilt på de branscher där efterfrågan
8759: kraftsutbildningen ökat, vilket också minskat        på arbetskraft är livligast. För att kunna förutsä-
8760: andelen sysselsatta efter utbildningen. Arbets-      ga förändringar i arbetsmarknadsläget utvecklas
8761: kraftsefterfrågan håller på att stimuleras, men på   och utökas som ett led i arbetskrafts- och nä-
8762: grund av de svårsysselsattas ökade andel syns        ringscentralernas verksamhet regionalt samarbe-
8763: denna utveckling inte lika tydligt i sysselsätt-     te mellan näringslivet, regionala arbetsmark-
8764: ningsläget efter utbildningen.                       nadsorganisationer, utbildningsproducenter och
8765:    De svårsysselsatta har ungefår 10 %-enheter       olika myndigheter. Den kunskap detta ger utgör
8766: sämre möjligheter tili placering efter kursen än     en god grund för planering av utbildningen på
8767: andra deltagare i arbetskraftspolitisk utbildning.   loka! nivå. Arbetsministeriet har också i samar-
8768: Deras relativa ställning förbättras dock genom       bete med arbetsmarknadsorganisationerna satt i
8769: utbildning, och deras sysselsättningsutsikter på     gång åtgärder för att avskaffa rekryteringspro-
8770: längre sikt har konstaterats vara bättre änjämfö-    blem. Samtidigt som arbetskraftsefterfrågan blir
8771: relsegruppens som inte fått utbildning.              livligare har man fåst särskild uppmärksamhet
8772:                                            KK 311/1998 vp                                             5
8773: 
8774: vid att förebygga arbetskraftsflaskhalsar så att     sättningsanslagen skall inriktas särskilt på stöd-
8775: arbetskraftsutbildningen ordnas i så nära an-        sysselsättande av unga och långtidsarbetslösa.
8776: knytning tili arbetslivet som möjligt. Det betyder      Gällande arbetskraftspolitiska system erbju-
8777: att arbetsgivarna har möjlighet att påverka pla-     der en möjlighet tili uppgörande av en individuell
8778: neringen av utbildningens innehåll och att de allt   servicehelhet. För att förbättra arbetssökandens
8779: mera kan dela på ansvaret för utbildningsar-         arbetsmarknadsfårdigheter kan arbetskraftsby-
8780: rangemangen med läroanstalterna. Enligt denna        rån tillsammans med arbetssökanden planera en
8781: modell har man ordnat speciellt utbildning som       servicehelhet där arbetskraftspolitisk vuxenut-
8782: är skräddarsydd för företagens behov. A vsikten      bildning kombineras t.ex. med en stödarbetsperi-
8783: är att tai bruk denna modell främst inom "rekry-     od. De åtgärder som ingår i en servicehelhet kan
8784: teringsbranscher" (metall, el- och informations-     sammanlagt omfatta högst 24 månader, varav
8785: teknologi, byggverksamhet).                          sysselsättning med sysselsättningsstöd kan räcka
8786:    A vsikten är att en person som anmält sig som     högst 10 månader och sysselsättning med sam-
8787: arbetssökande i första hand skall sysselsättas i     mansatt stöd högst 12 månader.
8788: lediga arbetsplatser inom pendlingsregionen eller       Maximitiden för en servicehelhet förlängdes
8789: anvisa honom tili utbildning som främjar hans        från 18 till24 månader i början av 1998. Genom
8790: möjligheter att få arbete. Om man inte lyckas        denna förlängning har man bl.a. velat ge arbets-
8791: sysselsätta sökanden genom sådana effektivera-       kraftsbyråerna större flexibilitet vid ordnande a v
8792: de åtgärder som hans individuella situation krä-     servicehelheter.
8793: ver, kan man stöda hans sysselsättning med hjälp        Arbetsministeriet anser det inte vara ända-
8794: av sysselsättningsanslag. Systemet med syssel-       målsenligt att garantera alla som genomgått ar-
8795: sättningsstöd är tänkt som en sistahandsmetod        betskraftsutbildning ett års arbets- eller praktik-
8796: för att främja en arbetslös persons placering på     plats. En sådan garanti skulle dessutom betyda
8797: arbetsmarknaden eller kvarstående i arbete samt      behov av ett väsentligt större tilläggsanslag inom
8798: för att bryta en långvarig arbetslöshet och före-    arbetsministeriets förvaltningsområde.
8799: bygga utslagning från arbetsmarknaden. Syssel-
8800: 
8801:      Helsingfors den 21 april 1998
8802: 
8803:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8804:                                            KK 312/1998 vp
8805: 
8806: 
8807: Kirjallinen kysymys 312
8808: 
8809: 
8810: 
8811: 
8812:                                   Mikko Elo /sd ym.: Opettajien lomautusten estäruisestä
8813: 
8814: 
8815: 
8816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8817: 
8818:    Suomea on totuttu pitämään sivistysvaltiona.      keutettuja. Ennen kaikkea kysymys onkin oppi-
8819: Suomen koulujärjestelmää on yleisesti pidetty        laiden ja heidän vanhempiensa oikeudesta lain-
8820: korkeatasoisena ja peruskoulujärjestelmämme          mukaiseen opetukseen. On myös selvää, että
8821: on toiminut hyvin.                                   opettajien lomautuksista koituvat säästöt kään-
8822:    Sivistysvaltion luonteeseen ei kuitenkaan kuu-    tyvät pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan
8823: lu opettajien Iomauttaminen eikä sellaisten on-      tappioksi. Siksi hallituksen ja opetusministeriön
8824: gelmien aiheuttaminen, joita koituu opettajien       on harkittava kaikkia mahdollisia ja tarvittaessa
8825: Iomautuksesta oppilaille ja heidän vanhemmil-        jopa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä opettajien
8826: leen. Opettajien lomautuksiin ei tiettävästi ole     lomautusten estämiseksi.
8827: ryhdytty missään muussa Euroopan maassa.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8828:    Opettajien Iomautuksia on perusteltu lyhytnä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8829: köisillä säästösyillä. On kuitenkin aihetta kysyä,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8830: saadaanko opettajien lomautuksilla todellisia        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8831: säästöjä aikaan. Päinvastoin saattaa käydä niin,
8832: että koko suomalainen koulujärjestelmä ajautuu                 Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaessa
8833: kriisiin opettajien lomautusten vuoksi.                     jopa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin
8834:    Lomautusten johdosta oppilaat jäävät myös                opettajien lomautusten estämiseksi?
8835: vaille sitä opetusta, johon ovat lain mukaan oi-
8836: 
8837:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1998
8838: 
8839:                      Mikko Elo /sd                            Tapio Karjalainen /sd
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 
8844: 280043
8845: 2                                           KK 312/1998 vp
8846: 
8847: 
8848: 
8849: 
8850:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8851: 
8852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lussa tai koulun ulkopuolella, kuuluu vuorovai-
8853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kutus oppilaan ja opettajan välillä. Itsenäisesti
8854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työskenteleväliä oppilaalla tulee olla mahdolli-
8855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            suus saada neuvoja ja ohjausta. Opettajan vastuu
8856: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         oppilaista edellyttää myös tosiasiallista mahdol-
8857: n:o 312:                                              lisuutta valvoa oppilaita. Opetuksen tulee olla
8858:                                                       kaikkina koulun työpäivinä laadultaan ja sisäl-
8859:           Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaessa        löltään opetussuunnitelmassa hyväksyttyjen ta-
8860:        jopa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin       voitteiden mukaista. Oppilaille tulee lisäksi kaik-
8861:        opettajien lomautusten estämiseksi?            kina koulun työpäivinä antaa samat opintoso-
8862:                                                       siaaliset edut, kuten maksuton kouluateria, ta-
8863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pahtuu opiskelu sitten koulussa tai koulun ulko-
8864: vasti seuraavaa:                                      puolella. Koulun ulkopuolisesta työskentelystä
8865:                                                       tulee olla maininta koulun työsuunnitelmassa.
8866:    Opettajien 1omauttamiseen sovelletaan kun-            Raja laillisten ja laittomien opetusjärjestelyi-
8867: nan viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annet-        den välillä on eräiltä osin vaikeasti määriteltävis-
8868: tuun lakiin (484/1996), työsopimuslakiin (320/        sä. Opettajien lomautus merkitsee lähes poik-
8869: 1970) ja valtion virkamieslakiin (750/1994) sisäl-    keuksetta opetuksen laadun heikkenemistä. Jär-
8870: tyviä yleisiä viranhaltijoiden, virkamiesten ja       kevillä pedagogisilla ratkaisuilla ja toiminnan
8871: työntekijöiden lomautusta koskevia säännöksiä.        suunnittelulla haittavaikutuksia voidaan kuiten-
8872: Opetustoimen lainsäädäntöön ei sisälly mitään         kin lieventää.
8873: erityisiä opettajien 1omauttamista koskevia nor-         Koulujen ja muiden oppilaitosten toiminnan
8874: meja.                                                 lainmukaisuudesta vastaa ensisijassa asianomai-
8875:     Vaikkei opetustoimen lainsäädäntö sisällä-        nen kunta tai muu koulun ylläpitäjä. Kuntalain
8876: kään varsinaisia opettajien lomautusta koskevia       (365/1995) 8 §:n 2 momentin mukaan lääninhalli-
8877: säännöksiä, asettaa se lomautusten toteuttami-        tus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta
8878: selle eräitä rajoituksia. Koulujen ja oppilaitosten   toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Yksi-
8879: työajoista säädetään eri oppilaitosmuotoja kos-       tyisten ja valtion oppilaitosten toimintaan voi-
8880: kevissa laeissa ja asetuksissa. Peruskoululain        daan puuttua myös ilman kantelua. Kuntien val-
8881: (476/1983) 23 §:n mukaan peruskoulun luku-            tionosuuslain 24§:n mukaan, jota opetus- ja kult-
8882: vuodessa tulee olla 187-190 työpäivää. Kunta ei       tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/
8883: voi omilla päätöksillään vähentää tai lisätä työ-     1992) 45 §:n 1 momentin perusteella noudatetaan
8884: päivien määrää. Peruskouluasetus sisältää sään-       myös opetus- ja kulttuuri toimessa, jos kunta tai
8885: nökset opetustuntien vähimmäismäärästä eri            kuntainliitto (kunta yhtymä) on valtionosuusteh-
8886: vuosiluokilla. Oppiainekohtaiset tuntimäärät          täviä järjestäessään jättänyt noudattamatta lais-
8887: määritellään puolestaan valtioneuvoston anta-         sa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoit-
8888: massa tuntijakopäätöksessä. Opetusministeriö          teen, voi lääninhallitus sakon uhalla määrätä
8889: on useissa viime vuosina antamissaan lausun-          asianomaisen noudattamaan velvoitetta. Ope-
8890: noissa katsonut, ettei opettajien lomautuksia         tus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki antaa lisäksi
8891: voida toteuttaa siten, että oppilaille myönnettäi-    mahdollisuuden määrätä perusteettomasti mak-
8892: siin vapautus koulunkäynnistä lomautuksen             settu valtionosuus palautettavaksi. Valtionosuu-
8893: vuoksi. Tällainen päätös merkitsisi tosiasiassa       den takaisinperinnästä päättää opetusministeriö.
8894: koulun työpäivien määrän vähentämistä. Asiaan         Lisäksi virkamiesten ja luottamushenkilöiden
8895: ei vaikuta se, että vanhemmat ovat poissaololu-       lainvastaiset päätökset ja toimenpiteet voidaan
8896: paa hakeneet. Opetusministeriö on lisäksi toden-      ilmoittaa poliisin tutkittavaksi virkarikosasioi-
8897: nut, ettei koulujen toimintaa voida järjestää lo-     na.
8898: mautusten aikana siten, että oppilaat työskente-         Opetusministeriö on kehottanut lääninhalli-
8899: levät itsenäisesti ilman ohjausta kotonaan usean      tusten sivistysyksikköjä seuraamaan lomautus-
8900: työpäivän ajan. Opetukseen, annetaan sitä kou-        ten aikaisia opetusjärjestelyitä ja tarvittaessa
8901:                                              KK 312/1998 vp                                            3
8902: 
8903: puuttumaan laittomiin järjestelyihin. Lääninhal-       ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §)
8904: litusten toimenpiteiden määrää lomautusasioissa        on otettu kuitenkin nimenomainen säännös siitä,
8905: ei ole erikseen selvitetty. Lääninhallitukset ovat     että opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työ-
8906: muutamassa opetusministeriönkin tietoon tul-           päivinä oikeus saada opetussuunnitelman mu-
8907: leessa tapauksessa ilmoittaneet yksittäiselle kun-     kaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Lisäksi
8908: nalle, että lääninhallitus tulee asettamaan uhka-      huomioon on otettava muun ohella, että opetuk-
8909: sakon käskyn tai kiellon tehostamiseksi, mikäli        sen järjestäjien tulee uusien lakien mukaan taata
8910: kunta ei luovu lääninhallituksen laittomaksi kat-      oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäris-
8911: somasta järjestelystä. Lääninhallituksen puuttu-       töön. Myös valtion viranomaisten mahdollisuu-
8912: minen asiaan on näissä tapauksissa johtanut            det puuttua lainvastaisiin opetusjärjestelyihin
8913: suunniteltujen      toimenpiteiden perumiseen.         säilyvät pääosin ennallaan. Lääninhallitus voi
8914: Eräässä tapauksessa lääninhallitus on kantelun         kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaan kantelun
8915: perusteella määrännyt, että opettajien lomautus-       perusteella tutkia, onko kunta toiminut lakien
8916: ten aikana pitämättä jääneet tunnit on pidettävä       mukaisesti. Yksityisten ja valtion oppilaitosten
8917: myöhemmin lukuvuoden aikana. Lääninhalli-              osalta vastaavansisältöinen säännös on valtion ja
8918: tuksissa on parhaillaan tutkittavana vajaat kym-       yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta
8919: menen kantelua.                                        annetun lain 6 §:ssä. Rahoituslaki sisältää edel-
8920:     Opetusministeriön ja lääninhallitusten edus-       leen säännökset uhkasakon asettamisesta ja pe-
8921:  tajat neuvottelivat tämän vuoden helmikuussa          rusteettomasti maksetun valtionosuuden palaut-
8922: toimenpiteistä, joilla lääninhallitusten mahdolli-     tamisesta.
8923:  suuksia seurataja tarvittaessa puuttua lomautus-         Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
8924:  ten aikaisiin opetusjärjestelyihin parannettaisiin.   voimassa olevaan ja ehdotettuun uuteen koulu-
8925:  Neuvottelussa päädyttiin siihen, että lääninhalli-    lainsäädäntöön sisältyy riittävät säännökset ope-
8926:  tukset lähettävät alueensa kunnille kirjeen, jossa    tuksen määrästä ja laadusta ja joiden perusteella
8927:  pyydetään kunnilta seurantatietona ilmoitusta         voidaan puuttua muun muassa opettajien lo-
8928:  mahdollisesta lomautuspäätöksistä ennen lo-           mautustilanteissa kuntien ja muiden koulutuk-
8929:  mautusten toimeenpanoa.                               sen järjestäjien toimenpiteisiin. Hallitus seuraa
8930:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         kuitenkin tilannetta sekä muun muassa läänin-
8931:  koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/         hallitusten kanteluihin antamia ratkaisuja. Mi-
8932:  1997). Ehdotetut uudet lait eivät muuta tilannet-     käli tarvetta lainsäädännön tiukentamiseen tai
8933:  ta olennaisesti nykyisestä. Uuteen koululainsää-      selkeyttämiseen ilmenee, hallitus ryhtyy tarvitta-
8934:  däntöön (perusopetuslain 30 §, lukiolain 22 §,        viin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
8935: 
8936:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
8937: 
8938:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8939: 4                                           KK 312/1998 vp
8940: 
8941: 
8942: 
8943: 
8944:                                         Till Riksdagens Talman
8945: 
8946:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           undervisningen sedan meddelas i eller utanför
8947: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           skolan. En elev som arbetar självständigt skall
8948: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kunna få råd och handledning. Lärarens ansvar
8949: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-          för eleverna förutsätter också en faktisk möjlig-
8950: mål nr 312:                                           het att övervaka eleverna. Undervisningen skall
8951:                                                       under alla skolans arbetsdagar kvalitetsmässigt
8952:           A vser Regeringen vid behov även vidta      och innehållsmässigt överensstämma med de mål
8953:        lagstiftningsåtgärder för att hindra per-      som godkänts i läroplanen. Eleverna skall dess-
8954:        mittering av lärare?                           utom under alla skolans arbetsdagar få samma
8955:                                                       studiesociala förmåner, såsom avgiftsfri skol-
8956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         måltid, oberoende av om studierna sker i eller
8957: anföra följande:                                      utanför skolan. Om arbetet sker utanför skolan
8958:                                                       skall det nämnas i skolans arbetsplan.
8959:    1 fråga om permittering av lärare tillämpas de        Gränsen mellan lagliga och olagliga undervis-
8960: allmänna bestämmelser om permittering av              ningsarrangemang är tili vissa delar svår att dra.
8961: tjänsteinnehavare, tjänstemän och arbetstagare        Permittering av lärare innebär nästan utan un-
8962: som ingår i lagen om korumunala tjänsteinneha-        dantag att kvaliteten på undervisningen blir li-
8963: vares anställningstrygghet (48411996), lagen om       dande. Med hjälp av förnuftiga pedagogiska lös-
8964: arbetsavtal (320/1970) och statstjänstemannala-       ningar och planering av verksamheten kan de
8965: gen (750/1994). Den lagstiftning som gäller un-       negativa verkningarna dock lindras.
8966: dervisningsväsendet innehåller inga särskilda            Det är i första hand kommunen eller någon
8967: normer för permittering av lärare.                    annan skolhuvudman som svarar för att verk-
8968:    Även om lagstiftningen om undervisningsvä-         samheten i skolor och andra läroanstalter följer
8969: sendet inte innehåller egentliga bestämmelser om      lagen. Enligt 8 § 2 mom. kommunallagen (365/
8970: lärarpermitteringar, ställer den vissa begräns-       1995) kan länsstyrelsen med anledning av klago-
8971: ningar för permitteringar. Bestämmelser om sko-       mål undersöka om kommunen iakttar gällande
8972: lornas och läroanstalternas arbetstider ingår i       lagar. Det är möjligt att ingripa i privata och
8973: lagarna och förordningarna om de olika läroan-        statliga läroanstalters verksamhet också utan
8974: staltsformerna. Enligt 23 § grundskolelagen (476/     klagomål. Enligt 24 § lagen om statsandelar tili
8975: 1983) skall grundskolans läsår omfatta 187-190        kommunerna, som på basis av 45 § 1 mom. lagen
8976: arbetsdagar. En korumun kan inte själv fatta          om finansiering av undervisnings- och kultur-
8977: beslut om att minska eller öka antalet arbetsda-      verksamhet (705/1992) skall tillämpas också
8978: gar. Grundskoleförordningen innehåller bestäm-        inom undervisnings- och kulturverksamheten,
8979: melser om minimiantalet undervisningstimmar i         får länsstyrelsen vid vite ålägga en korumun eller
8980: de olika årskurserna. Antalet timmar i de olika       ett kommunalförbund (samkommun) som vid
8981: ämnena bestäms i ett beslut om timfördelningen        ordnandet av statsandelsåliggandena har under-
8982: som utfårdas av statsrådet. Undervisningsminis-       låtit att uppfylla en lagstadgad förpliktelse eller
8983: teriet har i flera utlåtanden under de senaste åren   en förpliktelse om viiken stadgas eller bestäms
8984: ansett att permittering av lärare inte kan genom-     med stöd av lagen, att uppfylla förpliktelsen.
8985: föras så att eleverna befrias från skolgång på        Lagen om finansiering av undervisnings- och
8986: grund av permitteringen. Ett sådant beslut skulle     kulturverksamhet ger dessutom en möjlighet att
8987: de facto innebära en minskning av antalet skol-       bestämma att statsandel som betalts utan grund
8988: dagar. Saken påverkas inte av att föräldrarna har     skall återbetalas. Undervisningsministeriet be-
8989: ansökt om frånvarotillstånd. Undervisningsmi-         slutar om återkrav av statsandel. Dessutom kan
8990: nisteriet har vidare konstaterat att skolornas ar-    lagstridiga beslut och åtgärder av tjänstemän och
8991: bete under permitteringar inte kan ordnas så att      förtroendevalda polisanmälas som tjänstebrotts-
8992: eleverna arbetar självständigt hemma utan hand-       ärenden.
8993: ledning under flera dagars tid. Tili undervisning-       Undervisningsministeriet har uppmanat läns-
8994: en hör växelverkan mellan eleven och läraren, om      styrelsernas bildningsenheter att följa undervis-
8995:                                               KK 312/1998 vp                                               5
8996: 
8997: ningsarrangemangen under den tid permittering-          utbildning, 22 § gymnasielagen, 28 § lagen om
8998: ar pågår och vid behov ingripa i olagliga arrange-      yrkesutbildning) ingår dock en uttrycklig be-
8999: mang. Antalet åtgärder från länsstyrelsernas sida       stämmelse om att den som deltar i undervisning-
9000: i permitteringsfrågor har inte utretts särskilt.        en har rätt att få undervisning enligt läroplanen
9001: Länsstyrelsen har i några fall, som också kommit        samt elevhandledning under arbetsdagarna. Det
9002: tili undervisningsministeriets kännedom, medde-         som dessutom bl.a. måste beaktas är att utbild-
9003: lat en enskild korumun att länsstyrelsen kommer         ningsanordnarna enligt de nya lagarna skall ga-
9004: att förelägga kommunen vite för att understryka         ~?tntera eleverna rätt tili en trygg inlärningsmiljö.
9005: en order eller ett förbud, om kommunen inte             A ven de statliga myndigheternas möjligheter att
9006: avstår från de arrangemang som av länsstyrelsen         ingripa i lagstridiga undervisningsarrangemang
9007: anses olagliga. Det faktum att länsstyrelsen gripit     kvarstår i huvudsak oförändrade. Enligt 8 §
9008: in har i dessa fall lett tili att de planerade åtgär-   2 mom. kommunallagen kan länsstyrelsen med
9009: derna förfallit. 1 ett fall har länsstyrelsen med       anledning av klagomål undersöka om kommu-
9010: anledning av klagomål bestämt att de timmar             nen iakttar gällande lagar. 1 fråga om de privata
9011: som inte hållits medan lärarna varit permitterade       och statliga läroanstalterna ingår en bestämmel-
9012: skall hållas senare under läsåret. För närvarande       se med motsvarande innehåll i 6 § lagen om för-
9013: undersöks knappt tio klagomål vid länsstyrelser-        valtning av utbildning som ordnas av staten och
9014: na.                                                     privata. Finansieringslagen innehåller också be-
9015:      Företrädare för undervisningsministeriet och       stämmelser om föreläggande av vite och om åter-
9016:  länsstyrelserna diskuterade i februari i år om         betalning av statsandel som betalts utan grund.
9017:  åtgärder för att förbättra länsstyrelsernas möjlig-       På basis av det ovanstående anser regeringen
9018:  heter att följa och vid behov ingripa i undervis-      att den gällande och den föreslagna nya skollag-
9019:  ningsarrangemangen under permitteringar. Vid           stiftningen innehåller tillräckliga bestämmelser
9020:  förhandlingarna kom man fram tili att länsstyrel-      om undervisningens omfattning och kvalitet.
9021:  serna skall sända ett brev tili kommunerna på sitt     Med stöd av dem är det möjligt att ingripa i
9022:  område i vilket de i uppföljningssyfte ber kom-        åtgärder som kommuner och andra utbildnings-
9023:  munerna meddela eventuella permitteringsbeslut         anordnare vidtagit vid permittering av lärare.
9024:  innan permitteringarna verkställs.                     Regeringen följer dock situationen samt bl.a. de
9025:      Regeringen har avlåtit en proposition till riks-   beslut som länsstyrelserna fattar med anledning
9026:  dagen med förslag tilllagstiftning om utbildning       av klagomål. Om det uppstår behov av åtstram-
9027:  (RP 86/1997). De föreslagna lagarna ändrar inte        ning eller precisering av lagstiftningen kommer
9028:  den rådande situationen väsentligt. I den nya          regeringen att vidta behövliga lagstiftningsåtgär-
9029:  skollagstiftningen (30 § Jagen om grundläggande        der.
9030: 
9031:       Helsingforsden 15 aprill998
9032: 
9033:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
9034:                                            KK 313/1998 vp
9035: 
9036: Kirjallinen kysymys 313
9037: 
9038: 
9039: 
9040: 
9041:                                   Annika Lapintie /vas: Ekan huoltokonttorin talletusten takaisin-
9042:                                      maksusta
9043: 
9044: 
9045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9046: 
9047:    Entisen Eka-yhtymän huoltokonttoritalletuk-       keuden päätös. Nyt odotetaan, että suurvelkojat
9048: set, yhteensä 13,5 miljoonaa markkaa, odottavat      ja käräjäoikeus hyväksyvät yhtiön saneerausoh-
9049: edelleen takaisinmaksua. Kyseessä on n. 3 000        jelman muutoksen, joka mahdollistaa takaisin-
9050: entisen Ekan työntekijän talletukset, ja monien      maksun.
9051: vanhojen ihmisten kohdalla kysymys on heidän             Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
9052: elämänikäisistä säästöistään.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9053:    Yrityssaneerauksessa oleva Tradeka on jo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9054: maksanut takaisin Ekan säästökassatalletukset        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9055: Myös pienvelkojat ovat saaneet omansa. Jäljellä
9056: ovat huoltokonttorin tallettajat ja suuret velko-              Mitä Hallitus on tehnyt huoltokontto-
9057: jat. Tradeka olisijulkisuudessa esiintyneiden tie-          ritallettajien aseman turvaamiseksi, ja
9058: tojen mukaan ollut jo aiemmin valmis maksa-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9059: maan takaisin huoltokonttoritalletukset Yhtiön              ryhtyä, jotta Ekan huoltokonttoritalle-
9060: saneerausohjelma ja suurten velkojien edut eivät            tukset maksetaan takaisin mahdollisim-
9061: kuitenkaan ole sallineet takaisinmaksua. Asiasta            man pian niin, että talletuksille makse-
9062: on aikaisemmin annettu myös korkeimman oi-                  taan myös korkoa?
9063: 
9064:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
9065: 
9066:                                         Annika Lapintie /vas
9067: 
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 280043
9072: 2                                           KK 313/1998 vp
9073: 
9074: 
9075: 
9076: 
9077:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9078: 
9079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lähinnä toistuvien maksujen suorittamista varten
9080: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eikä sijoitus- tai pankkitoimintaan.
9081: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Koska pankkitalletusten suojaa tullaan rajaa-
9082: le jäsenelle kansanedustaja Annika Lapintien          maan ja osuuskuntien säästökassatoimintaa kos-
9083: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 313:         kevia säännöksiä on muutettu siten, että säästö-
9084:                                                       kassasijoitusten riskisijoitusluonnetta ja tästä ai-
9085:           Mitä Hallitus on tehnyt huoltokontto-       heutuvaa osuuskunnan tiedonantovelvollisuutta
9086:        ritallettajien aseman turvaamiseksi, ja        ja vastaavasti sijoittajan omaa selonottovaati-
9087:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        musta on korostettu, ei ole perusteltua tehdä
9088:        ryhtyä, jotta Ekan huoltokonttoritalle-        erillistä huoltokonttoreiden asemaan vaikutta-
9089:        tukset maksetaan takaisin mahdollisim-         vaa lainsäädäntöä. ·
9090:        man pian niin, että talletuksille makse-          Osuuskunta Ekan yrityssaneerausohjelmassa
9091:        taan myös korkoa?                              huoltokonttoritalletuksista etuoikeudettomiksi
9092:                                                       saataviksi katsottiin kuuluviksi mm. lapsilisät,
9093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kansaneläkkeet ja kaikki sellaiset rahat, jotka
9094: vasti seuraavaa:                                      työntekijät olivat tallettaneet tileille ilman, että
9095:                                                       ne olisivat tulleet palkkakonttorista tai eläkelai-
9096:    Osuuskunta Ekalla on ns. huoltokonttori, jos-      toksesta. Huoltokonttoritalletuksia oli sanee-
9097: sa pidettyjä tilejä konsernin työntekijät ja eläke-   rausohjelman käynnistyessä yhteensä 81,8 mmk,
9098: läiset saattoivat käyttää palkka- ja maksuliiken-     joista etuoikeutettuina on maksettu 61 mmk.
9099: netileinään. Tilille saattoi ohjata myös kansan-      Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan
9100: eläkkeitä ja lapsilisiä sekä muita varoja, jotka      etuoikeudettomista huoltokonttoritalletuksista
9101: eivät olleet peräisin työnantajalta. Näihin saata-    tallettajille maksetaan kaikki 200 markkaan asti
9102: viin perustuvat saatavat osuuskunnalta ovat sa-       ja sen ylittävältä osalta 29 prosentin jako-osuus.
9103: neerausvelkaa. Saneerausohjelmassa etuoikeute-        Helsingin hovioikeus olisi korottanut kokonaan
9104: tuiksi on katsottu niiden huoltokonttoritalletus-     maksettavien talletusten rajan 20 000 markkaan.
9105: ten pääomat,jotka on pidätetty tallettajille ennen    Korkein oikeus on 21.4.1997 antamassaan pää-
9106: 20.10.1993 maksetuista palkoista ja työeläkkeis-      töksessä palauttanut Helsingin käräjäoikeuden
9107: tä tai muista työsuhdeperusteisista ja sellaisina     alkuperäisen päätöksen. Saneerausohjelman
9108: saneerausmenettelyn ulkopuolisessa pakkotäy-          mukaiset leikatut huoltokonttorisaatavat ovat
9109: täntöönpanossa etuoikeutetuista saatavista:           noin 5 miljoonaa markkaa. Helsingin hovioikeu-
9110: Nämä saatavat on maksettu tallettajille täysi-        den nyttemmin kumotun päätöksen mukainen
9111: määräisesti. Muut talletukset ovat etuoikeudet-       korvausvelvoite olisi ollut noin II miljoonaa
9112: tomia.                                                markkaa kaikkiaan jäljellä olevasta 14,6 miljoo-
9113:    Työministeriön 19 päivänä kesäkuuta 1995           nasta markasta.
9114: asettama huoltokonttorityöryhmä selvitti huol-           Tradekan tuloskehitys on ollut yrityssanee-
9115: tokonttoreiden toimintaa ja siinä ilmenneitä on-      rausohjelmassa arvioitua suotuisampaa, ja Tra-
9116: gelmia. Työryhmä ehdotti mm. huoltokonttorei-         dekan puolelta on esitetty valmius pikaisesti neu-
9117: ta ylläpitävien yritysten huoltokonttoritoimin-       votella ja selvittää yhteistyössä velkojien ja yhty-
9118: taaja etenkin huoltokonttoreihin liittyviä riskejä    män johdon kanssa ne keinot, joilla asia saate-
9119: koskevan tiedottamisvelvollisuuden lisäämistä         taan tallettajien kannalta inhimilliseen lopputu-
9120: sekä työntekijöiden huoltokonttorisaatavien           lokseen. Tavoitteena on, että Tradeka voisi il-
9121: turvan lisäämistä työnantajan maksukyvyttö-           maisemansa halun mukaisesti suorittaa henkilö-
9122: myystilanteessa.                                      kuunalleen ja eläkeläisilleen heidän huoltokont-
9123:    Jälkimmäistä ehdotusta ei ole toteutettu. Työ-     torisaatavansa.
9124: ryhmä korosti sitä, että alkuperäisen tarkoituk-         Osuuskunta Tradeka-yhtymän ja yrityssanee-
9125: sensa mukaan huoltokonttoreita on perustettu          rauksen valvojan allekirjoittama huoltokonttori-
9126:                                         KK 313/1998 vp                                           3
9127: 
9128: talletuksia koskeva hakemus jätetään Helsingin    mahdollistaisi vielä maksamatta olevien huolto-
9129: käräjäoikeudelle kuluvalla viikolla. Käräjäoi-    konttoritalletusten maksamisen tallettajille.
9130: keus käsittelee hakemuksen ja päättää mahdolli-   Huoltokonttoritalletuksille ei makseta korkoa.
9131: sesta saneerausohjelman muutoksesta, joka         Hakemus pyydetään käsittelemään kiireellisenä.
9132: 
9133:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
9134: 
9135:                                                                       Ministeri Jouko Skinnari
9136: 4                                            KK 313/1998 vp
9137: 
9138: 
9139: 
9140: 
9141:                                          Till Riksdagens Talman
9142: 
9143:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Eftersom insättningsgarantin kommer att be-
9144: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            gränsas och bestämmelserna om andelslagens
9145: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sparkasseverksamhet har ändrats så att de fram-
9146: dagsman Annika Lapintie undertecknade spörs-           häver sparkasseplaceringarnas karaktär av risk-
9147: mål nr 313:                                            placeringar och den informationsskyldighet det
9148:                                                        medför för andelslaget samt på motsvarande sätt
9149:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kravet att placerarna själva skall hålla sig under-
9150:         ta för att depositionerna i EKA:s intresse-    rättade, är det inte motiverat att stifta en särskild
9151:         kontor återbetalas med det snaraste så att     lag som påverkar intressekontorens ställning.
9152:         även ränta betalas på depositionerna?              1 Andelslaget EKA:s företagssaneringspro-
9153:                                                        gram ansågs att tili sådana depositioner i intres-
9154:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sekontoret som saknade förmånsrätt hör bl.a.
9155: anföra följande:                                       barnbidrag, folkpensioner och alla sådana peng-
9156:                                                        ar som arbetstagarna hade satt in på kontona
9157:     Andelslaget EKA hade ett s.k. intressekontor       utan att de hade kommit från lönekontoret eller
9158: där koncernens arbetstagare och pensionstagare         pensionsanstalten. När saneringsprogrammet in-
9159: kunde ha lönekonto eller konto för betalnings-         leddes uppgick depositionerna på intressekonto-
9160: transaktioner. Tili kontot kunde även styras           ret tili sammanlagt 81,8 milj. mk varav 61 milj.
9161: folkpensionen och barnbidrag samt andra ruedel         mk har betalts ut som prioriterade. Enligt Hel-
9162: som inte hade betalts av arbetsgivaren. De ford-       singfors tingsrätt utslag betalas tili alla deponen-
9163: ringar i andelslaget som baserar sig på dessa          ter ett belopp på upp tili 200 mk av de intresse-
9164: fordringar är saneringsskuld. 1 saneringspro-          kontorsdepositioner som saknar förmånsrätt
9165: grammet har som prioriterade betraktats kapital        och därtili en utdelning på 29 % av den del som
9166: på de depositioner i intressekontoret som hade         överstiger detta belopp. Helsingfors hovrätt
9167: innehållits från sådana löner och arbetspensioner      skulie ha höjt gränsen tili 20 000 mk för de depo-
9168: som hade betalts tili deponenterna före                sitioner som i sin helthet skall betalas ut. 1 sin
9169: 20.10.1993 eller från andra på arbetsförhåliande       dom 21.4.1997 återinförde Högsta förvaltnings-
9170: baserade fordringar vilka som sådana är priorite-      domstolen Helsingfors tingsrätts ursprungliga
9171: rade vid verkstäliighet utom saneringsförfaran-        utslag. De enligt saneringsprogrammet nedsatta
9172: det; dessa fordringar har betalts tili deponenterna    fordringarna i intressekontoret uppgår tili cirka
9173: tili fullt belopp. De övriga depositionerna saknar     5 milj. mk. Enligt Helsingfors hovrätts dom som
9174: förmånsrätt.                                           numera är upphävd hade ersättningsskyldighe-
9175:     En intressekontorsarbetsgrupp som arbetsmi-        ten varit cirka 11 milj. mk av återstoden på 14,6
9176: nisteriet tillsatte den 19 juni 1995 utredde intres-   milj. mk.
9177: sekonferens verksamhet och de problem som                  Tradekas resultatutveckling har varit gynn-
9178: uppstått däri. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att        sammare än vad man uppskattat i företagssane-
9179: den informationsskyldighet som gäller intresse-        ringsprogrammet och från Tradekas sida har
9180: kontorsverksamheten i företag som upprätthål-          man visat beredskap att i samarbete med ford-
9181: ler intressekontor och särskilt de risker som finns    ringsägarna och koncernens ledning snabbt för-
9182: i anslutning tili intressekontor skall ökas samt       handla och utreda vilka sätt det finns att nå ett
9183: arbetstagarnas fordringar i intressekontoret ges       resultat som är mänskligt från deponenternas
9184: bättre skydd vid arbetsgivarens insolvens.             synpunkt. Målet är att Tradeka enligt sin önskan
9185:     Det sistnämnda förslaget har inte gått igenom.     tili sin personai och sina pensionärer kunde beta-
9186: Arbetsgruppen betonade att när intressekonto-          la deras fordringar i intressekontoret.
9187: ren inrättades var avsikten ursprungligen att de           En av Andelslaget Tradeka-koncernens och
9188: skulle användas för löpande betalningar och inte       företagssaneringens övervakare undertecknad
9189: för placerings- elier bankverksamhet.                  ansökan som gäller depositionerna i intressekon-
9190:                                            KK 313/1998 vp                                           5
9191: 
9192: toret lämnas tili Helsingfors tingsrätt under den-   depositionerna i intressekontoret tili deponente-
9193: na vecka. Tingsrätten behandlar ansökan och          rna. På depositioner i intressekontoret betalas
9194: fattar beslut om möjlig ändring av saneringspro-     inte ränta. Ansökan bedes behandlas som bråd-
9195: grammet, viiken skulle möjliggöra betalning av       skande.
9196: 
9197:      Helsingfors den 9 april 1998
9198: 
9199:                                                                           Minister Jouko Skinnari
9200:                                             KK 314/1998 vp
9201: 
9202: Kirjallinen kysymys 314
9203: 
9204: 
9205: 
9206: 
9207:                                    Klaus Bremer /r: Ulkomaalaisviraston toiminnan kunniallisuudesta
9208: 
9209: 
9210: 
9211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9212: 
9213:     Helsingin Sanomissa 23.3.1998 on häpeälli-         nen teatterinsa on tuonut Suomelle maailman
9214: nen, masentava kertomus suomalaisesta rasis-           parhaan nukeilla esittävän taiteilijan palkinnon.
9215: mista. Valitettavasti kertomus ei ole ainutlaatui-     Hänen teatterilleen on myönnetty myös Nuoren
9216: nen vaan pikemminkin tyypillinen:                      Taiteen Suomi -palkinto. Samanaikaisesti Suomi
9217:     Herra Bojan Baric on asunut Suomessa pysy-         pakottaa hänet anomaan viisumiajopa Ruotsin-
9218: västi vuodesta 1976 -kauemmin kuin entisessä           matkaa varten. Kun hänen iäkäs äitinsä joutui
9219: kotimaassaan. Hänellä on suomalainen vaimo ja          sairaalahoitoon Belgradissa, hän ei päässyt sin-
9220: neljä lasta. Vuonna 1992, hänen entisen koti-          nekään niin nopeasti kuin tilanne olisi vaatinut.
9221: maansa Jugoslavian lakattua käytännössä ole-           Ja kun hän palaa Suomeen vaimonsa ja lastensa
9222: masta, hän haki Suomen kansalaisuutta. Hänelle         kanssa, hänet joka kerta henkilökohtaisesti alis-
9223: luvattiin kansalaisuuspäätös vuoden sisällä, kos-      tetaan nöyryyttävään "ulkomaalaistarkastuk-
9224: ka hän täytti kaikki kansalaistamisen ehdot.           seen" perheensä silmien edessä kuin hän olisi
9225:     Vuonna 1993 Baricin passi meni umpeen, ja          rikollinen.
9226: hän sai nk. ehdollisen Suomen kansalaisuuden.              Urheilija Eduard Hämäläiselle, ja monelle
9227: Sen mukaan hän saisi kansalaisuuden heti, kun          muulle vastaavalle, Suomen kansalaisuus on jär-
9228: saa Jugoslavian edustajan allekirjoittaman todis-      jestynyt huomattavan nopeasti ja kivuttomasti.
9229: tuksen, ettei ole Jugoslavian kansalainen. Selvi-      On kysyttävä, johtuuko tämä Hämäläisen liikun-
9230: tystä hajonneesta, sisällissodan runtelemasta Ju-      ta-ansioista, ja kuka on se, joka arvioi Hämäläi-
9231: goslaviasta ei ymmärrettävästä syystä saatu.           sen liikunta-ansiot niin paljon paremmiksi kuin
9232:      Suomen kansalaisuuslaki sanoo, että em. to-       Bariin kulttuuriansiot?
9233: distusta voidaan vaatia, eli se ei ole pakollinen.        Samalla on pidettävä suorastaan törkeänä
9234: Tässä tapauksessa entistä Jugoslaviaa, Baricin         suhteellisuudentajun puutteena viranomaistoi-
9235:  isänmaata, ei ollut olemassa.                         minnassa sitä, että nopeusrajoituksen ylittämistä
9236:      Vuonna 1994 Baric valitti oikeuskanslerille       pidetään "rikoksena kansalaisuuslain vaatimaa
9237:  myöntämättäjääneestä Suomen kansalaisuudes-           kunniallisuusehtoa vastaan" samalla kun edus-
9238:  ta. Vuonna 1996 oikeuskansleri antoi päätöksen-       kunnassa yksimielinen liikennevaliokunta lau-
9239:  sä, että Suomen kansalaisuus tulisi myöntää Ba-       sunnossaan lakivaliokunnalle täsmentää no-
9240:  ricille heti ja että kansalaisuuspäätöstä Jugosla-    peusrajoituksen rikkomukseksi, jonka liikenne-
9241:  viasta ei pidä enää pyytää.                           turvallisuuden vaarantava vaikutus on määritel-
9242:      Ulkomaalaisvirastossa Baricin asiaa käsitellyt    tävissä vasta vallitsevista olosuhteista eikä pel-
9243:  ylitarkastaja Arto Elomaa keksi seuraavaksi kui-      kästä nopeusrajoituksen ylityksestä.
9244:  tenkin asettaa BariCin kansalaisuushakemuksen             Valitettavasti Baricin tapaus samoin kuin no-
9245:  kahden vuoden karenssiin, koska "hän oli syyllis-     peusrajoituksen ylitys kansalaisuuden esteenä ei-
9246:  tynyt rikokseen eikä täyttänyt kansalaisuuslain        vät ole poikkeus vaan pikemminkin sääntö ulko-
9247:  vaatimaa kunniallisuusehtoa". BariCin "rikos"          maalaisvirastomme virkamiesten häpeällisessä
9248:   oli ylinopeus, josta häntä oli rangaistu päiväsa-    toiminnassa. Vastaavia tapauksia on tiedossa
9249:   kolla.                                                useampiakin.
9250:      Suomalaisten viranomaisten välinpitämättö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9251:   myys aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä ja hait-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9252:   taa Bojan Baricille, jolle suomalainen yhteiskun-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9253:   ta on paljon velkaa. BariCin johtama nukketeat-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9254:   teri työllistää kokopäiväisesti kuusi ihmistä. Hä-
9255: 
9256:  280043
9257: 2                                      KK 314/1998 vp
9258: 
9259:          Kuinka monessa tapauksessa ulko-                 herra BariCin ja vastaavien tapausten kä-
9260:       maalaisviranomaisemme on viiden vii-                sittelyn saattamiseksi mitä pikimmin in-
9261:       meksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt              himillisesti hyväksyttävään ratkaisuun ja
9262:       liikennerikkomusta kansalaistamisen tai             ulkomaalaisviranomaisemme toiminnan
9263:       oleskeluluvan esteenä, ja                           saattamiseksi ylipäätään kunniallisiin
9264:          mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy            puitteisiin?
9265: 
9266:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
9267: 
9268:                                         Klaus Bremer /r
9269:                                              KK 314/1998 vp                                              3
9270: 
9271: 
9272: 
9273: 
9274:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9275: 
9276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rikoksiin syyllistyminen ei estä Suomen kan-
9277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          salaisuuden saamista. Kansalaisuuslain vakiin-
9278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuneen soveltamiskäytännön mukaan hakijan
9279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        saamista rangaistuksista seuraa rangaistuksen
9280: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         määrästä ja tekojen lukumäärästä riippuva odo-
9281: 314:                                                   tusaika, jona aikana hakemusta ei puolleta. Odo-
9282:                                                        tusaika lasketaan viimeisestä rikollisesta teosta
9283:           Kuinka monessa tapauksessa ulko-             ja sen päätyttyä hakija voi saada kansalaisuuden,
9284:        maalaisviranomaisemme on viiden vii-            ellei hän ole syyllistynyt uusiin rikoksiin. Nouda-
9285:        meksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt          tettu käytäntö on yhdenmukainen muiden Poh-
9286:        liikennerikkamusta kansalaistamisen tai         joismaiden kanssa.
9287:        oleskeluluvan esteenä, ja                           Tilastot koskevat saapuneita hakemuksia,
9288:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        myönteisiä ratkaisuja ja kielteisiä ratkaistuja.
9289:        herra Baricin ja vastaavien tapausten kä-       Kielteisiä päätöksiä ei ole erikseen tilastoitu syyn
9290:        sittelyn saattamiseksi mitä pikimmin in-        perusteella.
9291:        himillisesti hyväksyttävään ratkaisuun ja           Ulkomaalaisviraston toimintaan on kiinnitet-
9292:        ulkomaalaisviranomaisemme toiminnan             ty viimeksi kuluneen vuoden aikana erityistä
9293:        saattamiseksi ylipäätään kunniallisiin          huomiota. Ulkomaalaisviraston toiminnasta on
9294:        puitteisiin?                                     16.12.1997 valmistunut laaja selvitys. Myös tätä
9295:                                                        ennen on viraston tilaa selvitetty ulkopuolisten
9296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           asiantuntijoiden avulla. Virasto on oma-aloittei-
9297: vasti seuraavaa:                                       sesti eräitä hankintojaan siirtämällä pystynyt
9298:                                                        palkkaamaan kansalaisuusasioihin vuoden 1998
9299:     Harkittaessa sitä, onko hakija elänyt kansalai-    ajaksi 20 ylimääräistä virkamiestä. Näiden avul-
9300: suusisin 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunniallises-   la virasto uskoo pystyvänsä helpottamaan kan-
9301: ti, päähuomiota ei kiinnitetä itse tekoon, vaan        salaisuusasioiden ruuhkautumista. Tämä on jo
9302: siitä määrättyyn rangaistukseen. Tämä johtuu           nähtävissä siitä, että kun vuonna 1997 ratkaistiin
9303: siitä, että rikosten arvottaminen ei kuulu hallin-     kaikkiaan 1 153 kansalaisuushakemusta, on
9304: toviranomaiselle, vaan se ilmenee teolle laissa        vuoden 1998 ensimmäisen neljänneksen aikana
9305: määrätystä rangaistusasteikosta ja siitä rangais-      ratkaistujen hakemusten lukumäärä jo 773.
9306: tuksesta, jonka tuomioistuin on teosta määrän-         Tämä merkitsisi ratkaistujen hakemusten mää-
9307: nyt. Liikennerikosten ja -rikkomusten liikenne-        rän kolminkertaistumista.
9308: turvallisuuden vaarantavan vaikutuksen määrit-
9309: täminen sisältyy teosta määrättyyn rangaistuk-
9310: seen.
9311: 
9312:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1998
9313: 
9314:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9315: 4                                         KK 314/1998 vp
9316: 
9317: 
9318: 
9319: 
9320:                                        Tili Riksdagens Talman
9321: 
9322:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Att göra sig skyldig tili brott förhindrar inte
9323: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          förvärv av finskt medborgarskap. På straff som
9324: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      sökanden ålagts följer enligt medborgarskaps-
9325: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål          lagens vedertagna tillämpningspraxis en väntetid
9326: nr314:                                               som beror på straffets omfattning och på antalet
9327:                                                      gärningar. Ansökan tillstyrks inte under vänteti-
9328:            1 hur många fall har vår utlännings-      den. Väntetiden räknas från den senaste brottsli-
9329:        myndighet under de senaste fem åren an-       ga gärningen. Efter att väntetiden har gått ut kan
9330:        vänt trafikförseelse som hinder för natu-     sökanden förvärva medborgarskap om han inte
9331:        ralisation eller beviljande av uppehålls-     har gjort sig skyldig till nya brott. Den praxis som
9332:        tillstånd, och                                iakttas är enhetlig med den praxis som iakttas i de
9333:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     övriga nordiska länderna.
9334:        för att behandlingen av herr Barics och          Statistik förs över de ansökningar som har
9335:        andra motsvarande fall snarast får en ac-     kommit in samt över positiva och negativa be-
9336:        ceptabel human utgång och för att vår         slut. Negativa beslut statistikförs inte enligt skä-
9337:        utlänningsmyndighets verksamhet över-         let för beslutet.
9338:        huvudtaget sköts anständigt?                      Utlänningsverkets verksamhet har under det
9339:                                                      senaste året fått särskilt stor uppmärksamhet. En
9340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        omfattande utredning om utlänningsverkets
9341: anföra följande:                                     verksamhet slutfördes den 16 december 1997.
9342:                                                      Även före detta har läget vid verket utretts av
9343:    När man överväger om sökanden har fört en         utomstående sakkunniga. På eget initiativ, ge-
9344: hederlig vandel på sätt som förutsätts i 4 § med-    nom att skjuta upp några anskaffningar, har ut-
9345: borgarskapslagen fåsts uppmärksamhet i huvud-        länningsverket kunnat anställa 20 extra tjänste-
9346: sak inte vid själva gärningen utan vid det straff    män som skall handlägga medborgarskapsären-
9347: som sökanden ålagts för denna gärning. Detta         den under 1998. Utlänningsverket tror att an-
9348: beror på att det inte ankommer på förvaltnings-      hopningen av medborgarskapsärenden kan av-
9349: myndigheten att bedöma brotten utan bedöm-           hjälpas med hjälp av dessa tjänstemän. Detta
9350: ningen framgår av den straffskala som anges i        syns redan i att antalet medborgarskapsansök-
9351: lagen och det straff som domstolen dömt för          ningar som avgjordes år 1997 uppgick tili 1 153
9352: gärningen. Bestämmandet om den äventyrande           medan antalet ansökningar som har avgjorts
9353: effekt som trafikbrott och trafikförseelser har på   under första kvartalet av 1998 uppgår till 773.
9354: trafiksäkerheten ingår i den straffpåföljd som       Detta tyder på att antalet avgjorda an sökningar
9355: bestämts för gärningen.                              kommer att tredubblas .
9356: 
9357:      Helsingfors den 9 april 1998
9358: 
9359:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9360:                                             KK 315/1998 vp
9361: 
9362: Kirjallinen kysymys 315
9363: 
9364: 
9365: 
9366: 
9367:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kyröskosken sillan kunnostamisesta
9368: 
9369: 
9370: 
9371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9372: 
9373:     Hämeen tiepiirissä Kyröskoskelta Viljakka-         koskeen rakennettua uutta voimalaitosta ja py-
9374: laan johtavalla maantiellä Kyron tehtaiden koh-        säköivät autonsa ajoradalle. Olisi välttämätöntä,
9375: dalla olevan maantiesillan ja siihen liittyvien ke-    että sillan oheen raivattaisiin vaikka pienikin py-
9376: vyen liikenteen väylien liikenneturvallisuuteen        säköintialue paikalle pysähtyneiden autoja var-
9377: kiinnitetään kasvavaa huolta. Näin ei ole yksin        ten.
9378: paikkakuntalaisten ja tiellä liikkuvien osalta,           Edellä olevan perusteella ja tietäen tielaitok-
9379: vaan asiaan on kiinnittänyt huomiota tiettävästi       sen toiminnallisten resurssien vähäisyyden on
9380: myös asianomainen tiepiiri. Kyseinen silta on          kuitenkin aihetta ja syytä kysyä valtioneuvoston
9381: kasvaneen liikenteen vaatimuksiin kovin kapea,         asianomaiselta jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen
9382: samoin kuin siihen liittyvät kevyen liikenteen         37 §:n 1 momenttiin viitaten:
9383: väylät. Koskesta nousevan kosteuden ansiosta
9384: ajoväylät ovat usein liukkaita ja liikenteelle vaa-              Aikooko Hallitus antaa lähitulevai-
9385: rallisia. Sillalla ja sen kevyen liikenteen väylillä          suudessa varoja Kyröskosken sillan ja sen
9386: liikkuu etenkin koulujen ja tehtaan työvuorojen               kevyen liikenteen väylien liikenneturval-
9387: päättyessä ruuhkaan asti erilaisia tien tarvitsijoi-          lisuuden parantamiseen ja siihen liittyen
9388:  ta. On suorastaan ihme, että sillalla on vältytty            myös pysäköintialueen raivaamiseen sil-
9389:  suuremmilta onnettomuuksilta.                                lan kupeeseen Hämeen tiepiirissä, Kyrös-
9390:     Silta-alueen tukkoisuutta lisää myös se, että             kosken ja Viljakkalan välisellä tiellä?
9391:  matkustavaiset usein pysähtyvät katselemaan
9392: 
9393:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
9394: 
9395:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
9396: 
9397: 
9398: 
9399: 
9400:  280043
9401: 2                                              KK 315/1998 vp
9402: 
9403: 
9404: 
9405: 
9406:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
9407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Sillan leventämisestä on tehty karkea tarkas-
9408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             telu kunnassa vuonna 1996 tehdyn valtuusto-
9409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           aloitteen pohjalta. Leventämiskustannukset yk-
9410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            sipuolisena toteutuksena ovat noin 2 milj. mk ja
9411: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             kaksipuolisena noin kaksinkertaiset. Sillan kun-
9412: n:o 315:                                                  to on tutkittu eikä se ole vielä korjaustarpeessa.
9413:                                                           Peruskorjauksen suunnittelu käynnistetään kui-
9414:            Aikooko Hallitus antaa lähitulevai-            tenkin lähivuosina, jolloin sillan parantamistar-
9415:         suudessa varoja Kyröskosken sillan ja sen         peet selvitetään kattavasti mm. kevyen liikenteen
9416:         kevyen liikenteen väylien liikenneturval-         järjestelyjen osalta.
9417:         lisuuden parantamiseen ja siihen liittyen            Hämeen tiepiirissä on vuonna 199 5 laadittu
9418:         myös pysäköintialueen raivaamiseen sil-           selvitys tienvarsipalvelujen, kuten esim. pysä-
9419:         lan kupeeseen Hämeen tiepiirissä, Kyrös-          köintialueiden, kehittämiseksi Hämeen tiepiirin
9420:         kosken ja Viljakkalan välisellä tiellä?           alueella. Toistaiseksi voidaan tienvarsipalveluja
9421:                                                           tarjota lähinnä vain päätieverkolle.
9422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Tielaitos joutuu nykyisillä määrärahoilla, jois-
9423: vasti seuraavaa:                                          ta päättää eduskunta vuosittaisissa valtion ta-
9424:                                                           lousarvioissa, valitsemaan erittäin tarkoin ne
9425:    Maantiellä 3002 (Kyröskoski-Vilpee) sijait-            kohteet, joihin voidaan rakentaa täydentäviä
9426: sevan 70 metriä pitkän Kyröskosken sillan hyö-            tienvarsijärjestelyjä. Kyröskosken sillan leventä-
9427: tyleveys on 9 metriä, josta ajoradan osuus on             mistä tai täydentämistä tai pysäköintialueen ra-
9428: 6 metriä. Sillalla on tien molemmin puolin ko-            kentamista voimalaitos- ja maisemanäkymien
9429: rotetut kevyen liikenteen väylät leveydeltään             vuoksi sillan läheisyyteen ei voida määräraha-
9430: 1,5 metriä, ja muutoin sillan ulkopuolella on             syistä ja muiden tiepiirin alueen kiireellisempien
9431: maantien pohjoispuolella noin 3 metriä leveä              hankkeiden vuoksi sijoittaa tienpidon lähivuo-
9432: kevyen liikenteen väylä.                                  sien ohjelmiin.
9433:    Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä                     Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi Tie-
9434: maantiellä on noin 2 300 ajoneuvoa vuorokau-              laitos selvittää mahdollisuuden asettaa alennettu
9435: dessa ja nopeusrajoitus 50 km/h. Kevyttä liiken-          nopeusrajoitus Kyröskosken sillan kohdalle. Py-
9436: nettä on kohtalaisesti, mutta sen tarkkaa määrää          säköintialuetta Kyröskosken sillan viereen on
9437: ei ole sillalla selvitetty. Tiejaksolla ei ole sattunut   lähtenyt toteuttamaan Hämeenkyrön kunta yh-
9438: vakavia onnettomuuksia, eikä Kyröskosken sil-             teistyössä Kyro Oy:n kanssa.
9439: lan kohdalla ole viimeisten viiden vuoden aikana
9440: tapahtunut ainuttakaan tilastoitua liikenneon-
9441: nettomuutta.
9442: 
9443:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
9444: 
9445:                                                                            Liikenneministeri Matti Aura
9446:                                            KK 315/1998 vp                                           3
9447: 
9448: 
9449: 
9450: 
9451:                                        Tili Riksdagens Talman
9452: 
9453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En grov bedömning av behovet att bredda
9454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bron har gjorts i kommunen 1996 på kommun-
9455: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fullmäktiges initiativ. En breddning av brons ena
9456: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        sida skulle kosta ca 2 milj. mk och en breddning
9457: 315:                                                 av båda sidorna ungefår det dubbla. Brons skick
9458:                                                      har granskats och det har konstaterats att inget
9459:           Ämnar Regeringen inom den närmaste         renoveringsbehov ännu finns. Planeringen av en
9460:        framtiden bevilja medel för en förbättring    grundförbättring inleds dock inom de närmaste
9461:        av trafiksäkerheten på Kyrofors bro och       åren, varvid behovet av en förbättring av bron i
9462:        dess lättrafikleder samt i samband med        sin helhet utreds. Då beaktas även lättrafikar-
9463:        detta bevilja medel för att bryta mark för    rangemangen.
9464:        ett parkeringsområde vid bron i Tavast-          Inom Tavastlands vägdistrikt har det 1995
9465:        lands vägdistrikt, vid vägen mellan Kyro-     gjorts en utredning om utvecklandet av servicen
9466:        fors och Viljakkala?                          längs vägarna i Tavastlands vägdistrikt. Utred-
9467:                                                      ningen gällde även parkeringsområden. Tills vi-
9468:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dare kan service längs vägarna erbjudas närmast
9469: anföra följande:                                     i anslutning tili huvudvägnätet.
9470:                                                         Vägverket är tvunget att med nuvarande an-
9471:    Den 70 meter långa Kyroforsbron vid lands-        slag, som beviljas av riksdagen genom den årliga
9472: väg 3002 (Kyrofors-Vilpee) har en fri brobredd       statsbudgeten, mycket noggrant välja de ställen
9473: på 9 meter, varav körbanans andel är 6 meter.        som bebyggs med kompletterande service längs
9474: Bron har på båda sidorna upphöjda lättrafikle-       vägen. Breddningen eller kompletteringen av
9475: der som är 1,5 meter breda, medan lättrafikle-       Kyrofors bro eiler byggandet av ett parkerings-
9476: dens bredd på norra sidan om bron är ca 3 meter.     område i närheten av bron med tanke på utsikten
9477:    Trafikmängden på landsvägen är i medeltal ca      mot kraftverket och landskapet kan inte p.g.a.
9478: 2 300 fordon per dygn och hastighetsbegräns-         anslagsorsaker och p.g.a. övriga mer brådskande
9479: ningen är 50 km/h. Lättrafik förekommer mått-        projekt på vägdistriktets område inskrivas i väg-
9480: ligt, men dess exakta trafikmängd på bron har        hållningens program för de närmaste åren.
9481: inte utretts. Det har inte f6rekommit några all-        För att trygga trafiksäkerheten utreder Väg-
9482: varliga olyckor på vägavsnittet, och vid Kyrofors    verket möjligheten att sänka hastighetsbegräns-
9483: bro har det inte under de senaste fem åren statis-   ningen vid Kyrofors bro. Tavastkyro kommun
9484: tikförts en enda trafikolycka.                       har inlett byggandet av en parkeringsplats vid
9485:                                                      Kyrofors bro i samarbete med Kyro Oy Ab.
9486:      Helsingfors den 3 april 1998
9487: 
9488:                                                                         Trafikminister Matti Aura
9489:                                              KK 316/1998 vp
9490: 
9491: 
9492: Kirjallinen kysymys 316
9493: 
9494: 
9495: 
9496: 
9497:                                     Pirkko Peltomo /sd ym.: Yksityisten perintätoimistojen luvanvarai-
9498:                                         suudesta
9499: 
9500: 
9501:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9502: 
9503:    Viime vuosina on perustettu runsaasti uusia          Oikeusministeriön asettama ulosottolaitoksen
9504: perimistoimistoja. Perintätoimiston perustami-          asemaa kartoittanut työryhmä on esittänyt
9505: nen tai perintätoiminnan harjoittaminen ei ole          muun muassa, että riidattornia saatavia ei enää
9506: luvanvaraista. Käytännössä kuka tahansa voi             vietäisi tuomioistuimeen, vaan ulosotto voitai-
9507: harjoittaa tätä elinkeinoa. Kaikki yrittäjät eivät      siin käynnistää heti velalliselle annetun määrä-
9508: aina ole toimineet asianmukaisesti harjoittaes-         muotoisen maksukehotuksen jälkeen. Myös toi-
9509: saan perintää.                                          mikunta on korostanut, että tämän menettelyn
9510:    Ongelmia on aiheutunut muun muassa siitä,            käyttöönotto edellyttää nykyistä tarkempaa pe-
9511: että velalliselle on annettu virheellisiä tai har-      rintäalan sääntelyä.
9512: haanjohtavia tietoja maksulaiminlyönnin seu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9513: raamuksista, perintäkulut ovat nousseet koh-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9514: tuuttamiksi ja toisaalta perintää on voitu jatkaa,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9515: vaikka saatava on ollut epäselvä.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9516:     Perintätoimistojen asemaa koskeva hallituk-
9517: sen esitys (HE 199/1996 vp) annettiin jo loka-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9518: kuussa 1996 eduskunnalle. Asia palautui kuiten-                ryhtyä perintäalan sääntelemiseksi siten,
9519: kin ministeriöiden selvitettäväksi, koska katsot-              että perintätoimiston perustaminen ja
9520: tiin, ettei perintätoimistojen valvonta ollut riittä-          elinkeinon harjoittaminen tässä muodos-
9521: vällä tasolla.                                                 sa luvanvaraistetaan yksilön oikeustur-
9522:     Perinnän kohteeksi joutuneiden ihmisten oi-                van takaamiseksi?
9523:  keusturva vaatii kuitenkin pikaista korjaamista.
9524: 
9525:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
9526: 
9527:           Pirkko Peltomo /sd               Maija Rask /sd                 Arja Ojala /sd
9528: 
9529: 
9530: 
9531: 
9532:  280043
9533: 2                                           KK 316/1998 vp
9534: 
9535: 
9536: 
9537: 
9538:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9539: 
9540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mässä entistä enemmän perimistoimistoille. Tä-
9541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mäkin osaltaan korostaa tarvetta varmistautua
9542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        perintää harjoittavien ammattitaidosta, luotetta-
9543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            vuudesta ja vakavaraisuudesta.
9544: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Ulosotto 2000 -toimikunta katsoo mietinnös-
9545: myksen n:o 316:                                        sään (Komiteanmietintö 1998:2), että suoraan
9546:                                                        ulosottokelpoiset saatavat voidaan antaa yksi-
9547:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tyisen perintäalan perittäväksi silloin, kun se ei
9548:        ryhtyä perintäalan sääntelemiseksi siten,       vaaranna velallisen oikeusturvaa. Eräänä oi-
9549:        että perintätoimiston perustaminen ja           keusturvan takeena toimikunta mainitsee perin-
9550:        elinkeinon harjoittaminen tässä muodos-         täalan elinkeino-oikeudellisen sääntelyn, kuten
9551:        sa luvanvaraistetaan yksilön oikeustur-         luvanvaraisuuden ja valvonnan. Toimikunta on
9552:        van takaamiseksi?                               lisäksi mietinnössään ehdottanut riidattomien
9553:                                                        velkomusasioiden osalta, että määrämuotoinen
9554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yksityinen perintä voisi tuottaa ulosottoperus-
9555: vasti seuraavaa:                                       teen. Jollei velallinen riitauta saatavaa, perintä
9556:                                                        voisi edetä ulosottoon ilman kanteen nostamista
9557:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-        tuomioistuimessa. Toimikunta on kuitenkin kat-
9558: tys laiksi saatavien perinnästä ja laeiksi eräiden     sonut, että kyseistä mallia ei voida toteuttaa il-
9559: siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 199/        man perintäalan suhteellisen tiukkaa sääntelyä.
9560: 1996 vp). Ehdotettu laki saatavien perinnästä              Edellä esitetyn nojalla kauppa- ja teollisuus-
9561: sääntelisi velkojan, velallisen ja perintätoimeksi-    ministeriö on 5.3.1998 asettanut työryhmän, jon-
9562: saajan välisiä suhteita. Ehdotetun lain keskeise-      ka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen
9563: nä tarkoituksena on parantaa perinnän kohteek-         muotoon laadittu ehdotus saatavien ammatti-
9564: sijoutuvien velallisten oikeusturvaa. Lakiin sisäl-    maista perintää koskevaksi elinkeino-oikeudelli-
9565: tyisivät säännökset muun muassa hyvästä perin-         seksi sääntelyksi.
9566: tätavasta, kuluttajasaatavien perinnästä sekä pe-          Työryhmän tulee erityisesti selvittää kysy-
9567: rintäkuluista. Kuluttajasaatavien osalta lain          mykset, jotka liittyvät perintätoiminnan mah-
9568: säännösten noudattamista valvoisi kuluttaja-           dolliseen säätämiseen luvanvaraiseksi tai ilmoi-
9569: asiamies. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta pe-      tuksenvaraiseksi elinkeinoksi, kuten luvanvarai-
9570: rintätoiminnan luvanvaraistamista. Valmistelun         suus- tai ilmoituksenvaraisuusvaatimuksen ulot-
9571: yhteydessä sitä ei pidetty tarpeellisena, koska        tuvuus, lupa- tai rekisteriviranomainen, luvan
9572: muut keinot, muun muassa lakiehdotukseen si-           myöntämisen tai rekisteröinnin edellytykset, lu-
9573: sältyvä valvonta katsottiin riittäväksi.               van peruuttaminen tai rekisteristä poistaminen
9574:    Toisaalta perintätoiminnan luvanvaraisuutta         sekä elinkeinovalvonta ja hallinnolliset tai muut
9575: voidaan myös puoltaa monella perusteella,              seuraamukset. Lisäksi työryhmän tulee selvittää
9576: muun muassa sillä, että toiminnassa käsitellään        toiminnanharjoittajalta mahdollisesti vaaditta-
9577: huomattavia määriä asiakkaille kuuluvia varoja,        van vakuuden tai vastuuvakuutuksen tarve ja
9578: jolloin luotettavuusvaatimus korostuu. Huo-            tarvittaessa muut vakuuteen liittyvät seikat. Työ-
9579: mioon on otettava myös se, ettäjulkisoikeudellis-      ryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.6.1998
9580: ten velkojien, kuten kuntien saatavien perintätoi-     mennessä.
9581: mintaa ollaan hallinnon tehokkuussyistä siirtä-
9582: 
9583:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
9584: 
9585:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
9586:                                              KK 316/1998 vp                                                3
9587: 
9588: 
9589: 
9590:                                           Tili Riksdagens Talman
9591: 
9592:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ten i en allt större omfattning kommer att överlå-
9593: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           tas till indrivningsbyråer på grund av att förvalt-
9594: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningen skall effektiveras. Detta för sin del fram-
9595: man Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörs-            häver också behovet att försäkra sig om att de
9596: mål nr 316:                                              som bedriver indrivningsverksamhet är yrkes-
9597:                                                          kunniga, pålitliga och solventa.
9598:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-               Kommissionen utsökning 2000 anser i sitt be-
9599:        ta i syfte att få tili stånd en reglering av      tänkande (Kommittebetänkande 1998:2) att in-
9600:        indrivningsbranschen så att grundande             drivning av direkt utsökbara fordringar kan upp-
9601:        av indrivningsbyråer och näringsidkande           dragas åt en privat näringsidkare inom indriv-
9602:        i denna form skall beläggas med Iicens-           ningsbranschen i de fall där gäldenärens rätts-
9603:        tvång för att individens rättsskydd skall         skydd inte äventyras. Som en av de omständighe-
9604:        kunna säkerställas?                               ter som garanterar gäldenärens rättsskydd näm-
9605:                                                          ner kommitten den näringsrättsliga regleringen
9606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            av indrivningsbranschen, såsom licensbelägg-
9607: anföra följande:                                         ning och övervakning. Dessutom har kommis-
9608:                                                          sionen i sitt betänkande föreslagit att i fråga om
9609:    Riksdagen håller som bäst på att behandla             ostridiga fordringar, s.k. summariska fordrings-
9610: regeringens proposition tili riksdagen med för-          mål, utsökningsgrunden kunde uppstå genom
9611: slag tilllag om indrivning av fordringar och lagar       privat indrivning av given form. Om gäldenären
9612: om ändring av vissa lagar som har samband med            inte bestrider fordran, skall indrivning kunna
9613: den (RP 199/1996 rd). Den föreslagna lagen om            leda tili utsökning utan att talan vid domstol
9614: indrivning av fordringar skall reglera förhållan-        väcks. Kommissionen har dock ansett att model-
9615: dena mellan borgenär, gäldenär och uppdragsta-           len i fråga inte kan införas utan att indrivnings-
9616: gare. Det centrala målet för den föreslagna Iagen        branschen görs till föremål för en relativt sträng
9617: är att förbättra rättsskyddet av de gäldenärer           reglering.
9618: som blir föremål för indrivningsåtgärder. Lagen              Med stöd av vad som ovan anförts harhan-
9619: skall enligt förslaget innehålla bestämmelser om         dels- och industriministeriet den 5 mars 1998
9620: bl.a. god indrivningssed, indrivning av konsu-           tillsatt en arbetsgrupp som har tili uppgift att i
9621: mentfordringar samt indrivningskostnader. När            form av en regeringsproposition förbereda ett
9622: det gäller konsumentfordringar skall konsu-              förslag tili näringspolitisk reglering av den yrkes-
9623: mentombudsmannen övervaka att bestämmel-                 mässiga indrivningen av fordringar.
9624: serna i lagen följs. Regeringens proposition inne-           Arbetsgruppen skall särskilt utreda de frågor
9625: håller inte något förslag om att indrivningsverk-        som gäller en eventuell beläggning av indriv-
9626: samheten skall beläggas med Iicenstvång. När             ningsverksamheten med Iicenstvång eller anmäl-
9627: Iagförslaget bereddes ansågs detta inte nödvän-          ningsplikt, såsom omfattningen av kravet på till-
9628: digt, eftersom andra medel, bl.a. den övervak-           stånd eller anmälan, frågan om tillstånds- eller
9629:  ning som föreslås i lagförslaget, ansågs tillräckli-    registermyndighet, förutsättningarna för tiii-
9630:  ga.                                                     stånd eller registrering, återkallelse av tilistånd
9631:     Åsikten att man måste ha tillstånd för att få        eller avförande ur registret samt övervakning av
9632:  bedriva indrivningsverksamhet kan å andra si-           näringarna och administrativa eller andra påfölj-
9633:  dan försvaras med många argument, bl.a. med             der. Dessutom skall arbetsgruppen utreda beho-
9634: att man vid verksamheten har hand om tillgångar          vet av att man av näringsidkaren kräver eventuell
9635:  av betydande värde som tillhör kunderna, varvid         säkerhet eller ansvarsförsäkring samt vid behov
9636:  kravet om pålitlighet framhävs. Man bör även ta         andra omständigheter som rör säkerheten. Ar-
9637:  hänsyn tili att i fråga om offentligrättsliga borge-    betsgruppen skall slutföra sitt arbete före den 30
9638:  närer, såsom kommuner, indrivningsverksamhe-            juni 1998.
9639: 
9640:       Helsingfors den 8 april 1998
9641: 
9642:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
9643:                                                KK 317/1998 vp
9644: 
9645: Skriftligt spörsmål317
9646: 
9647: 
9648: 
9649: 
9650:                                       Eva Biaudet /sv: Minskning av fiskodlingarnas miljöbelastning
9651: 
9652: 
9653: 
9654:                                            Tili Riksdagens Ta/man
9655: 
9656:     Östersjön är svårt övergödd. Problematiken            Mycket kolhydratrikligt foder ökar belastning-
9657: runt de stora mängderna näringsämnen som                  en, därför borde användningen av vegetabila in-
9658: hamnar i havet har inte lösts trots alarmerande           slag i fodret vara begränsat. 1 valet och tillverk-
9659: rikligt förekommande algblomningar. Fiskod-               ning av foder borde man utgå från miljösynpunk-
9660: lingarna är den största orsaken tili övergödning-         ter.
9661: en i skärgårdshavet. 1 fiskodlingarnas närområ-              För att helt och hållet eliminera den belastning
9662: den är fosfor- och kväveutsläppen mycket stora,           som fiskodlingarna utgör borde odlingen inte
9663: havsbottnet dött och ursprungsbottenvegetatio-            vara i direkt kontakt med det omliggande havet.
9664: nen utträngd.                                             1 stället för att flytta odlingen upp på land är
9665:     När man ser på övergödningen som helhet               slutna uppfödningsbassänger i havet ett alterna-
9666: borde man ifråga om fiskfodret utgå från ett              tiv. 1 de slutna bassängerna samlas slammet från
9667: kretsloppstänkande. lngenting nytt skall tillföras        odlingen i bottnet av kassen för att sedan meka-
9668: Östersjön. Om all den näring.~om används i fisk-          niskt pumpas upp på land. Denna form av odling
9669: odlingar har sitt ursprung i Ostersjön förekom-           har visat sig vara förmånligare än de hittiils ut-
9670: mer det t.o.m. ett näringssvinn i.o.m. att Iaxen tas      vecklade miljövänliga alternativen. Slutna bas-
9671: upp. Fiskodlingarna borde övergå tili att enbart          sänger har även den fördelen att fiskarna inte
9672:  använda mjukpellet foder gjord på Ostersjö-              lider av syrebrist, vilket kan hända i öppna fisk-
9673:  strömming från att ha använt importerat torrfo-          odlingar, eftersom det i de slutna bassängerna
9674:  der.                                                     pumpas friskt vatten in hela tiden. För att få bukt
9675:     lfråga om själva punktbelastningen är det vik-        på övergödningen av vårt skärgårdshav, borde
9676:  tigt att så lite foder som möjligt går tili spillo och   miljövänliga uppfödningssätt komma i använd-
9677:  att forellens ämnesomsättning får ut maximalt av         ning så fort som möjligt.
9678:  näringen i fodret. Forellen äter långsamt, detta             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9679:  betyder att fodret bör komma under en längre tid         ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
9680:  i passliga ransoner. Förutom detta påverkas fo-          ver tiii vederbörande medlem av statsrådet ställa
9681:  rellens ätande av temperaturen och syrehalten i          följande spörsmål:
9682:  vattnet. Vid handmatning har fiskodlaren bästa
9683:  möjligheterna att övervaka hur forellen äter.                       Vad ämnar Regeringen göra för att få
9684:  Fiskodlarna borde övergå från maskinell mat-                     fiskodlingarna att använda Östersjö-
9685:  ning till handmatning.          ..                               strömming som huvudkomponent i sitt
9686:      Mjukfoder som görs på Ostersjöströmming                      foder och övergå tili handmatning av fis-
9687:  belastar omgivningen minst då energifördelning-                  karna,och
9688:  en i fodret är sådan att fisken kan utnyttja det                    vad ämnar Regeringen göra för att
9689:   mesta. Fodrena som används bör vara noggrant                    främja forskning om och ibruktagandet
9690:   balanserade. Förutom strömming behövs råva-                     av slutna bassänger?
9691:   ror av god kvalite och med liten fosforhalt.
9692: 
9693:       Helsingforsden 25 mars 1998
9694: 
9695:                                                 Eva Biaudet /sv
9696: 
9697: 
9698: 
9699:  280043
9700: 2                                          KK 317/1998 vp
9701: 
9702: Kirjallinen kysymys 317                                                                     Suomennos
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 
9707:                                   Eva Biaudet /r: Kalanviljelyn aiheuttaman ympäristökuormituksen
9708:                                      vähentämisestä
9709: 
9710: 
9711:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9712: 
9713:    Itämeri on pahasti rehevöitynyt. Suurien ra-      fosforia sisältävää raaka-ainetta. Hyvin hiilihyd-
9714: vintoainemäärien mereen joutumisen ongelmaa          raattipitoinen rehu lisää kuormitusta, minkä
9715: ei ole ratkaistu hälyttävän runsaista leväkukin-     vuoksi kasvipitoisten aineiden käyttö rehussa tu-
9716: noista huolimatta. Suurimpana syynä Saaristo-        lisi olla rajoitettua. Rehun valinnassa ja valmis-
9717: meren rehevöitymiseen ovat kalankasvattamot.         tuksessa lähtökohtana pitäisi olla ympäristönä-
9718: Kalankasvattamojen lähialueilla fosfori- ja typ-     kökohdat
9719: pipäästöt ovat hyvin suuria, merenpohja kuollut-         Jotta kalankasvattamoista aiheutuva kuormi-
9720: ta ja alkuperäinen pohjakasvusto syrjäytynyt.        tus pystyttäisiin kokonaan poistamaan, kasvat-
9721:    Tarkasteltaessa rehevöitymistä kokonaisuu-        tamon ei tulisi olla suorassa yhteydessä ympäröi-
9722: tena kalanrehun osalta lähtökohtana tulisi olla      vään mereen. Yhtenä vaihtoehtona kasvattamo-
9723: kiertokulkuajattelu. Mitään uutta ei pitäisi pääs-   jen maalle siirtämiselle ovat suljetut kasvatusal-
9724: tää Itämereen. Jos kaikella kalankasvattamoissa      taat meressä. Suljetuissa altaissa kasvattamosta
9725: käytettävänä ravinteella olisi alkuperänsä Itäme-    aiheutuva liete kerääntyy kassin pohjalle, josta se
9726: ressä, esiintyisijopa ravinnehäviötä, koska lohta    sitten mekaanisesti pumpataan maalle. Tämän-
9727: nostetaan Itämerestä. Kalankasvattamojen tulisi      tyyppinen viljely on osoittautunut edullisem-
9728: siirtyä käyttämään ainoastaan Itämeren silakas-      maksi kuin tähän mennessä kehitetyt ympäristö-
9729: ta tehtyä pehmeää pellettirehua tuodun kuivare-      ystävälliset vaihtoehdot. Suljetulla altaalla on
9730: hun asemesta.                                        myös se etu, että kalat eivät kärsi hapenpuuttees-
9731:    Tärkeää hajakuormituksen osalta on, että          ta, mikä voi tapahtua avoimissa kalanviljelylai-
9732: mahdollisimman vähän rehua menee hukkaan ja          toksissa, koska suljettuihin altaisiin pumpataan
9733: että kirjolohen aineenvaihdunta hyödyntää            raikasta vettä koko ajan. Saaristomeremme rehe-
9734: maksimaalisesti rehussa olevaa ravintoa. Kirjo-      vöitymisen saamiseksi kuriin ympäristöystävälli-
9735: lohi syö hitaasti, minkä vuoksi rehua tulisi saada   siä kalankasvatusmenetelmiä tulisi ottaa käyt-
9736: pidemmän aikaa sopivina annoksina. Lisäksi           töön mahdollisimman nopeasti.
9737: kirjolohen syömiseen vaikuttavat veden lämpöti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9738: la ja happipitoisuus. Käsin tapahtuvassa ruokin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9739: nassa kalanviljelijällä on parhaat mahdollisuu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9740: det valvoa kirjolohen syömistä. Kalanviljelijöi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9741: den tulisi siirtyä koneellisesta ruokinnasta käsin
9742: tapahtuvaan ruokintaan.                                         Mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen
9743:     Itämeren silakasta tehtävä pehmytrehu kuor-              kalanviljelylaitokset käyttämään Itäme-
9744: mittaa ympäristöä vähiten, koska rehun energia-              ren silakkaa pääaineena rehussaanja siir-
9745: pitoisuus on sellainen, että kala pystyy hyödyntä-           tymiseksi kalojen käsiruokintaan, sekä
9746: mään sen mitä suuremmassa määrin. Käytettä-                     mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen
9747: vien rehujen tulee olla tarkoin tasapainotettuja.            suljettuja altaita koskevaa tutkimusta ja
9748: Silakan lisäksi tarvitaan hyvälaatuista ja vähän             niiden käyttöönottoa?
9749: 
9750:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
9751: 
9752:                                             Eva Biaudet lr
9753:                                              KK 317/1998 vp                                              3
9754: 
9755: 
9756: 
9757: 
9758:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9759: 
9760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jopa säästöjä tietyissä tapauksissa. Tältä sekto-
9761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rilta saatava tutkimustieto siirtyy suhteellisen
9762: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nopeasti käytäntöön. Sisäisiä toimenpiteitä kos-
9763: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva Biau-         keva kehittämistyö kohdistuu tällä hetkellä voi-
9764: det'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         makkaasti rehujen koostumuksen optimointiin,
9765: 317:                                                   rehujen sisältämän fosforin vähentämiseen ja
9766:                                                        fosforin imeytymisen rehusta kalaan tehostami-
9767:           Mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen         seen. Itämeren silakan käyttämisellä kalarehujen
9768:        kalanviljelylaitokset käyttämään Itäme-         raaka-aineena ei saada laitosten kuormitusta pie-
9769:        ren silakkaa pääaineena rehussaanja siir-       nennettyä. Rehujen sisältämä kalavalkuainen on
9770:        tymiseksi kalojen käsiruokintaan, sekä          sitä vastoin pyritty mm. kalajauhon kohonneen
9771:           mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen       hintason vuoksi viime aikoina korvaamaan kas-
9772:        suljettuja altaita koskevaa tutkimusta ja       vivalkuaisella. Lisäksi on pyritty kohdeotamaan
9773:        niiden käyttöönottoa?                           ruokinta oikein. Tästä syystä on siirrytty käsi-
9774:                                                        ruokinnasta yhä suuremmassa määrin automati-
9775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           soituun, usein tietokoneohjattuun ruokintaan.
9776: vasti seuraavaa:                                           Ulkoiset toimenpiteet, kuten uusien laitosrat-
9777:                                                        kaisujen, Iietteenpoisto- ja viljelymenetelmien
9778:     Kalanviljelyssä on jatkuvasti kiinnitetty huo-     sekä -laitteistojen kehittäminen, ovat usein kallii-
9779: miota kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin,         ta ja aikaa vieviä. Näiden toimenpiteiden edistä-
9780: ja laitosten vesistökuormitusta onkin saatu vä-        miseksi valtio on ollut mukana rahottamassa ja
9781: hennettyä tuntuvasti 1990-luvun aikana.                suunnittelemassa kalojen putkikasvatusmenetel-
9782:     Tällä hetkellä kalanviljelyalan kannattavuus       män ja umpikassikasvatusmenetelmän sekä
9783: on kuitenkin sen verran huono, että kalanviljeli-      verkkokassien alle asennettavien lietteenkeräys-
9784: jöiden valmius omaehtoiseen ympäristöystäväl-          suppiloiden kehittämistyötä. Lisäksi on kehitelty
9785: listen ruokinta- ja viljelymenetelmien kehittämi-      flotaation hyväksikäyttöä lietteenpoistossa ka-
9786: seen on alentunut. Alan kehittämisen ja kansain-       lankasvatuksessa käytetystä vedestä. Näiden
9787: välisen kilpailukyvyn ylläpitämisen ja paranta-        menetelmien käytäntöön soveltaminen on tuntu-
9788: misen kannalta on tärkeää, että ruokinta-ja vilje-     vasti kalliimpiaa kuin sisäisten menetelmien so-
9789: lytekniikan kehittämistä jatketaan koko ajan.          veltaminen. Lisäksi ulkoisten menetelmien kehit-
9790: Tästä syystä valtio on pyrkinyt olemaan kehittä-       tämis- ja tutkimustyö on vielä kesken, joten um-
9791: mistyössä mahdollisuuksien mukaan mukana.              pikassien ym. uusien viljelyratkaisujen käyttöön
9792:  Kalanviljelytekniikan kehittämistä onkin edis-        otto ei yleistyne hyvin nopeasti.
9793: tetty valtion taholta lähinnä maa- ja metsätalous-         Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesien-
9794:  ministeriön, ympäristöministeriön sekä Suomen         suojelun tavoiteohjelmaksi vuoteen 2005 on läh-
9795:  ympäristökeskuksen (viime vuosina Lounais-            detty siitä, että kalankasvatuksen aiheuttamasta
9796:  Suomen ympäristökeskuksen) rahoittaman yh-            fosfori- ja typpikuormituksesta tulee saada 30%
9797:  teistyön puitteissa vuodesta 1990 lähtien.            pois verrattuna vuoden 1993 kuormitustasoon.
9798:     Kalanviljelyn kehittämistoimenpiteet voidaan       Vaikka tämän tavoitteen saavuttaminen lienee
9799: jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset toimenpiteet,   mahdollista pelkästään edellä esitetyin sisäisin
9800:  kuten rehujen ja ruokinnan kehittäminen, ovat         toimenpitein, jatketaan samanaikaisesti myös ul-
9801:  suhteellisen nopeasti ja helposti toteutettavissa.    koisten menetelmien kehittämiseen tähtäävää
9802:  Lisäksi nämä toimenpiteet eivät useinkaan ai-         tutkimus- ja koetoimintaa.
9803:  heuta sanottavasti lisäkuluja viljelijälle, vaan
9804: 
9805:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
9806: 
9807:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9808: 4                                           KK 317/1998 vp
9809: 
9810: 
9811: 
9812:                                         Tili Riksdagens Talman
9813: 
9814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inbesparingar. Ä ven forskningsrönen inom den-
9815: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           na sektor tas relativt snabbt i praktiskt bruk. Det
9816: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       utvecklingsarbete som gäller de interna åtgärder-
9817: dags1edamot Eva Biaudet undertecknade spörs-          na är för närvarande starkt fokuserat tili optime-
9818: må1 nr 317:                                           ring av fodrets sammansättning, minskning av
9819:                                                       den fosfor som ingår i fodren och effektivering av
9820:           Vad ämnar Regeringen göra f.ör att få       fiskarnas upp~agning av fosfor ur fodret. Ett ut-
9821:        fiskod1ingarna att använda Ostersjö-           nyttjande av Ostersjöströmming som råvara för
9822:        strömming som huvudkomponent i sitt            fiskfodret leder inte till en minskad belastning för
9823:        foder och övergå till handmatning av fis-      anläggningarnas del. Däremot har man den se-
9824:        karna,och                                      naste tiden strävat tili att ersätta fiskproteinerna
9825:           vad ämnar Regeringen göra för att           i fodret med vegetabiliska proteiner, bl.a. för att
9826:        främja forskning om och ibruktagandet          prisnivån för fiskmjöl stigit. Y tterligare har målet
9827:        av s1utna bassänger?                           varit att anpassa utfodringen på ett riktigt sätt.
9828:                                                       Därför har det i allt högre grad skett en övergång
9829:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       från manueli utfodring tili automatiserad, ofta
9830: anföra fö1jande:                                      datorstyrd utfodring.
9831:                                                           De externa åtgärderna, som exempelvis ut-
9832:    Inom fiskodlingen har uppmärksamhet fort-          veckling av nya lösningar för anläggningarna,
9833: 1öpande fåsts vid åtgärder som minskar be1ast-        ofta metoder för av1ägsnande av slam, odlings-
9834: ningen av vattendragen. Så har också anlägg-          metoder och utrustning är dyra och kräver tid.
9835: ningarnas be1astning av vattendragen kunnat           För att främja dessa åtgärder har staten deltagit i
9836: minskas kännbart under 1990-ta1et.                    finansiering och planering av utvecklingen av
9837:    För närvarande är dock 1önsamheten inom            metoder för odling i rör och i slutna kassar samt
9838: fiskod1ingsbranschen såpass svag, att fiskod1ar-      av slamuppsamlingstrattar avsedda att applice-
9839: nas beredskap för en friviliig utveck1ing av miljö-   ras under nätkassarna. Y tterligare har en på nytt-
9840: vän1iga utfodrings- och od1ingsmetoder har sjun-      jande av flotation baserad metod för avlägsnan-
9841: kit. För utvecklingen inom branschen och upp-         de av slammet i samband med fiskodling utveck-
9842: rätthållandet och skärpandet av den internatio-       lats. Tillämpningen av nämnda metoder i prakti-
9843: nella konkurrenskraften är det dock viktigt att       ken är kännbart dyrare än tillämpningen av inter-
9844: utvecklingen av utfodrings- och odlingstekniken       na metoder. Beaktas bör även att utvecklings-
9845: fortgår kontinuerligt. Därför har staten i mån av     och forskningsarbetet kring nämnda externa me-
9846: möjlighet de1tagit i utvecklingsarbetet. Från och     toder ännu är på hälft, vilket innebär att använd-
9847: med år 1990 har utveck1ingen av fiskod1ingstek-       ningen av slutna kassar med flera nya fiskod-
9848: niken från statens sida främjats inom ramen för       lingsmetoder inte kommer att öka särskilt
9849: ett närmast av jord- och skogsbruksministeriet,       snabbt.
9850: mi1jöministeriet samt Fin1ands mi1jöcentral (de           1 statsrådets principbeslut om målprogram-
9851: senaste åren Sydvästra Finlands miljöcentral) fi-     met för vattenskyddet fram till år 2005 har ut-
9852: nansierat samarbete.                                  gångspunkten varit att den fosfor- och kvävebe-
9853:    Åtgärderna för utveckling av fiskodlingen kan      lastning fiskodlingen förorsakar skall sänkas
9854: uppdelas i interna och externa åtgärder. De inter-    med 30 % i jämförelse med be1astningsnivån år
9855: na åtgärderna, som exempelvis utveckling av           1993. Fastän detta mål torde kunna uppnås en-
9856: fodret och utfodringen, kan realiseras relativt       dast med de interna åtgärderna som beskrivits
9857: snabbt och lätt. För det mesta åsamkar dessa          ovan, fortsätter man samtidigt forsknings- och
9858: åtgärder inte heller nämnvärda extra utgifter för     försöksarbetet för att utveckla också de externa
9859: odlaren, tvärtom kan det i vissa fall t.o.m. göras    åtgärderna.
9860: 
9861:      Helsingforsden 6 aprill998
9862: 
9863:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9864:                                             KK 318/1998 vp
9865: 
9866: Kirjallinen kysymys 318
9867: 
9868: 
9869: 
9870: 
9871:                                    Pekka Kuosmanen /kok: Polkupyöräilijöiden suojakypärän säätä-
9872:                                       ruisestä pakolliseksi
9873: 
9874: 
9875:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9876: 
9877:     Pyöräilykypärän käytöllä on tärkeä turvalli-          Lisäksi terveydenhuollon resurssit ovat rajalli-
9878: suutta lisäävä merkitys onnettomuustilanteissa.        set. Jo vuosia on keskusteltu, voidaanko enää
9879: Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti pään vaka-           kaikkia sairauksia hoitaa, vaikka taitotietoa on
9880: vilta vammoilta kaatumis- ja törmäysonnetto-           olemassa. Tämän takia tulisi ainakin minimoida
9881: muuksissa. Yleisin kuolinsyy pyöräilyonnetto-          niitä tapaturmia,joita voidaan helposti ja halval-
9882: muuksissa ovat päähän kohdistuneet vammat.             la ehkäistä. Pyöräilykypäräpakko on ainoa ja
9883: Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan              nopein tapa vähentää sekä turhia kuolemia että
9884: pyöräilykypärän käyttö vähentää selvästi pyö-          aivovammoja. Kypäräpakko olisi myös tärkeää
9885: räilykuolemia.                                         kansanterveyden ja kansantalouden kannalta.
9886:      Liikenneturvan tilaston mukaan Suomessa           Pyöräilykypärille tulisi asettaa tietyt vähimmäis-
9887: kuoli vuosina 1990-1996 yhteensä 510 polku-            laatuvaatimukset, jotka niiden on täytettävä.
9888: pyöräilijää. Heistä 17 % oli alle 18-vuotiaita,           Kypärän käyttö tiedetään liikenneturvallisuu-
9889: 36% 18-64-vuotiaita ja 47% yli 64-vuotiaita.           den kannalta perustelluksi. Australiassa ja Uu-
9890: Samana ajanjaksona loukkaantuneita oli viralli-        dessa Seelannissa sen käyttö on ollut pakollista jo
9891: sen tilaston mukaan 10 194. Todellisuudessa            muutamien vuosien ajan. Esimerkiksi Kanadan
9892: loukkaantuneiden määrä on paljon suurempi              Ontarion osavaltiossa, Brittiläisessä Kolumbias-
9893: kuin tilastoista ilmenee. Liikenneturvan oman          sa sekä USA:n useissa osavaltioissa lasten suoja-
9894: selvityksen mukaan loukkaantuneita on vuosit-          kypärän käyttö pyöräiltäessä on ollut pakollista
9895: tain noin 30 000.                                      vuodesta 1995. New Jerseyn osavaltiossa lasten
9896:      Liikenneturvan tekemän viimeisimmän las-          kypäräpakko tuli voimaan vuonna 1992, ja se
9897:  kennan mukaan pyöräilykypärän keskimääräi-            lisäsi suojakypärän käyttöä kolmesta prosentista
9898:  nen käyttöaste on 21 prosenttia. Käyttöaste vaih-     60 prosenttiin. Pyöräilyonnettomuuskuolemat
9899:  telee maan eri osissa kuitenkin siten, että kypärää   vähenivät lapsilla peräti 80 %. Mainituissa mais-
9900:  käytetään eniten maan eteläosien taajamissa ja        sa suojakypärän käytön yleistyminen onnistui
9901:  vähiten maaseudulla maan itäosissa. Pyöräilyon-       ainoastaan lainsäädännön avulla, ja sen käyttö
9902:  nettomuuksissa menehtyneiden määrä on vähen-          voitiin kaksinkertaistaa käytännössä yhdessä
9903:  tynyt sitä mukaa kuin pyöräilykypärän käyttö on       yössä.
9904:  yleistynyt.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9905:      Kaksi laajaa suomalaista selvitystä ovat osoit-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9906:  taneet, että joka toinen pyöräilijän kuolema olisi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9907:  voitu estää, jos pyöräilijä olisi käyttänyt asian-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9908:  mukaista pyöräily kypärää. Tämä tarkoittaa sitä,
9909:  että vuosina 1990-1996 kuoli noin 250 pyöräili-                  Aikooko Hallitus saattaa pyöräilyky-
9910:  jää sen takia, että kypärän käyttö ei ollut pakol-           päräpakon voimaan ja lisätä näin pyöräi-
9911:   lista.                                                      lijöiden turvallisuutta alkavana pyöräily-
9912:                                                               kautena?
9913: 
9914:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
9915: 
9916:                                         Pekka Kuosmanen /kok
9917: 
9918: 
9919: 
9920:  280043
9921: 2                                           KK 318/1998 vp
9922: 
9923: 
9924: 
9925: 
9926:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9927: 
9928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         manaikaisesti pyrkinyt lisäämään pyöräilyn suo-
9929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siota asettaen tavoitteeksi pyöräilyn kaksinker-
9930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taistamisen vuoteen 2005 mennessä.
9931: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka                Asianmukaisen pyöräilykypärän käytöllä on
9932: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           onnettomuustilanteissa huomattava vahinkoja
9933: sen n:o 318:                                           lieventävä merkitys. Kypärä suojaa erityisesti
9934:                                                        kaatumistilanteissa tehokkaasti päätä vakavilta
9935:            Aikooko Hallitus saattaa pyöräilyky-        vammoilta. Suomessa myytävät kypärät täyttä-
9936:        päräpakon voimaan ja lisätä näin pyöräi-        vät käytännössä eurooppalaisen CE-standardin
9937:        lijöiden turvallisuutta alkavana pyöräily-      mukaiset vaatimukset. Kypärän käyttöön onkin
9938:        kautena?                                        varsinkin Liikenneturvan toimesta viime vuosina
9939:                                                        pyritty vaikuttamaan tiedotustoimin.
9940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtioneuvoston 28.8.1997 tekemässä periaa-
9941: vasti seuraavaa:                                       tepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden paran-
9942:                                                        tamisesta asetettiin tavoitteeksi kypärän käytön
9943:    Polkupyöräilyn turvallisuus on kuluvalla vuo-       lisääminen ainakin 50 %:iin vuoteen 2000 men-
9944: sikymmenellä kehittynyt suotuisasti. Vuosina           nessä. Kypärän käytön pakollistamista ei tässä
9945: 1989 ja 1990 tieliikenteessä kuoli yli 100 pyöräili-   yhteydessä nähty ajankohtaiseksi. Kypärän
9946: jää. Viime vuonna ennakkotietojen mukaan               käyttöaste on tällä hetkellä noin 20 % eikä tien-
9947: kuolleiden lukumäärä oli 60. Samanaikaisesti           käyttäjien asenteita voida vielä pitää valmiina
9948: pyöräily on lisääntynyt.                               hyväksymään veivoittavia säännöksiä.
9949:    Hallitus on pyrkinyt lisäämään pyöräilyn tur-          Kypärän käytön pakollistamiseen liittyy myös
9950: vallisuutta monin toimin. Viime vuonna tuli voi-       ongelmallisia vastuukysymyksiä erityisesti itse-
9951: maan liikennesääntöuudistus, jonka keskeisenä          näisesti pyöräilevien alaikäisten kohdalla, jotka
9952: tavoitteena oli pyöräilyn turvallisuuden lisäämi-      eivät vielä ole rikosoikeudellisesti vastuunalaisia.
9953: nen risteysajossa. Samaan yhteyteen ajoitettiin           Liikenneministeriö pyrkii lähivuosina yhteis-
9954: voimakas tiedotuskampanja, jossa käsiteltiin           työssä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans-
9955: muitakin pyöräilijöiden turvalliseen käyttäyty-        sa lisäämään pyöräilykypärän käyttöä erityisesti
9956: miseen liittyviä kysymyksiä. Tielaitos on jatka-       tiedotustoimin. Liikenneturvan toimintaohjel-
9957: nut kevyen liikenteen väylien rakentamista supis-      maan kuuluu kuluvana vuonna eräänä keskeise-
9958: tuneista tiemäärärahoista huolimatta. Liikenne-        nä hankkeena juuri pyöräilykypärän käytön
9959: ministeriö on myös selvittänyt mahdollisuuksia         edistäminen.
9960: edistää kuntien toimenpiteitä kevyen liikenteen           Mahdollisia lainsäädännöllisiä toimia minis-
9961: väylästön kehittämiseksi myös taajamissa.              teriö harkitsee sen jälkeen kun edellytykset niihin
9962:    Pyöräilyyn liittyvien kansanterveydellisten ja      ovat muuttuneet suotuisammiksi.
9963: ympäristöllisten etujen vuoksi ministeriö on sa-
9964: 
9965:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
9966: 
9967:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
9968:                                            KK 318/1998 vp                                               3
9969: 
9970: 
9971: 
9972: 
9973:                                         Tili Riksdagens Talman
9974: 
9975:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mens popularitet genom att som mål uppställa en
9976: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           fördubbling av cykelåkandet före 2005.
9977: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Korrekt bruk av cykelhjälm har i olyckssitua-
9978: dagsman Pekka Kuosmanen undertecknade                 tioner en anmärkningsvärd skadedämpande be-
9979: spörsmål nr 318:                                      tydelse. Hjälmen skyddar effektivt huvudet mot
9980:                                                       svåra skador särskilt i situationer då cyklisten
9981:           Ämnar Regeringen införa obligato-           faller. De hjälmar som säljs i Finland uppfyller i
9982:        riskt bruk av cykelhjälm och på så sätt        praktiken den europeiska CE-standardens krav.
9983:        öka cyklisternas säkerhet inför den kom-       Särskilt Trafikskyddet har under de senaste åren
9984:        mande cykelsäsongen?                           med hjälp av information försökt påverka bruket
9985:                                                       av hjälmar.
9986:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 statsrådets principbeslut av den 28 augusti
9987: anföra följande:                                      1997 ställdes som mål för ökad vägtrafiksäkerhet
9988:                                                       att bruket av hjälm ökar med åtminstone 50%
9989:     Säkerheten inom cykeltrafiken har under det-      före år 2000. Att göra bruk av hjälm obligatoriskt
9990: ta årtionde utvecklats gynnsamt. 1989 och 1990        har inte i detta sammanhang ansetts vara aktu-
9991: omkom över 100 cyklister i vägtrafiken. Enligt        ellt. För närvarande använder ungefår 20% av
9992: preliminära uppgifter om förra året uppgick de        cyklisterna hjälm och det är inte troligt att vägan-
9993: omkomna 1997 tili 60. Samtidigt har cyklismen         vändarnas attityder ännu kan anses stöda för-
9994: ökat.                                                 pliktande regler.
9995:     Regeringen har eftersträvat att genom många          Tili hjälmobligatoriet hänför sig även proble-
9996: slags åtgärder öka säkerheten för cyk1isterna. 1      matiska motfrågor om ansvar, särskilt beträffan-
9997: fjol trädde en trafikregelreform i kraft. Dess cen-   de minderåriga cyklister som rör sig på egen hand
9998: trala mål var att öka säkerheten för cyklisterna i    och som ännu inte straffrättsligt är ansvariga.
9999: korsningar. 1 samband med detta startades en              Trafikministeriet i samarbete med övriga
10000: bred informationskampanj som behand1ade               myndigheter och organisationer strä var under de
10001: även andra frågor som rör ett tryggt trafikbeteen-    närmaste åren efter att särskilt med hjälp av
10002: de bland cyklisterna. Vägverket har fortsatt att      information öka användningen av cykelhjälm. 1
10003: bygga ut lättrafikleder trots de nedskurna vägan-     Trafikskyddets verksamhetsplan ingår i år främ-
10004: slagen. Trafikminsteriet har också utrett möjlig-     jande av bruket av cykelhjälm som en av de
10005: heterna att främja kommunernas åtgärder för           viktigaste projekten.
10006:  utveckling av lättrafiklederna även i tätorterna.        Ministeriet överväger eventuella lagstiftnings-
10007:     Med tanke på folkhälsofördelarna och miljö-       åtgärder efter det att förutsättningarna för såda-
10008:  fördelarna i sam band med cyklismen har ministe-     na har blivit mer gynnsamma.
10009:  riet samtidigt eftersträvat en ökning av cyklis-
10010: 
10011:      Helsingforsden 17 apri11998
10012: 
10013:                                                                           Trafikminister Matti Aura
10014:                                             KK 319/1998 vp
10015: 
10016: Kirjallinen kysymys 319
10017: 
10018: 
10019: 
10020: 
10021:                                    Klaus Bremer /r: Ilmailuviranomaisen toiminnan lainmukaisuu-
10022:                                        desta
10023: 
10024: 
10025:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10026: 
10027:     Kilpailuneuvoston (KN) tuomio 29.3.1996 ju-       vuosi. Tämä tekisi viidessä vuodessa 8,75 mmk
10028: listi Ilmailulaitoksen (ILL) toiminnan lentope-       lisäkuluja valtiolle.
10029: lastuspalvelujen julkisessa hankinnassa lainvas-          Näin suuren tarpeettoman lisäkustannuksen
10030: taiseksi.                                             luulisi kiinnostavan myös valtiovarainministe-
10031:     Korkein hallinto-oikeus (KHO) tuomitsi            riötä.
10032: 26.6.1997 ILL:n toiminnan samassa julkisessa              KN:n ja KHO:n tutkimuksissa on selvinnyt
10033: hankinnassa lainvastaiseksi.                          lisäksi, että ILL, avattuaan ensin tarjouskirjeet,
10034:     ILL on tuomioista piittaamatta ja niitä vähä-     määritteli tarjouksenantajille lisävaatimuksia ja
10035: tellenjatkanut ko. toimintaansa haaskaten tieten      uusia painotuksia, joilla se saattoi petata ko.
10036: tahtoen yhteiskunnan varoja miljoonia markko-         pelastuspalvelusopimuksen omalle suosikilleen
10037: ja kokonaisvahingon noustessa yli 8, 7 miljoo-        (HKP).
10038: naan markkaan. Siihen on vielä lisättävä 2-3              HKP on tiettävästi pahasti velkaantunut,
10039: miljoonaa markkaa lisäkustannuksella mahdol-          mutta valtionyhtiö Nesteen omistama. Neste
10040: lisesta vahingonkorvausprosessista, joka sekin        puolestaan on tunnetusti valtionyhtiö Finnairin
10041: välillisesti tulee yhteiskunnan maksettavaksi.        merkittävä omistaja. Finnair puolestaan on
10042:     Ko. asia koskeejulkista hankintaa lentopelas-     ILL:n suojatti jopa siinä määrin, että ILL on
10043: tuspalvelujen ostamiseksi Etelä-Suomen lento-         tuhonnut kaiken kotimaisen kilpailun Finnairin
10044: pelastuspalvelualueelle. Lainvastainen hankin-        tieltä ja herättänyt sillä kiusallista huomiota kan-
10045: tapäätös johti siihen, että mm. vuodelle 1997         sainvälisestikin.
10046: valtion budjetissa varattu 4 mmk ei riittänyt,            ILL:n suosikkiyrityksen HKP:n jatkaessa vii-
10047: vaan määrärahaa oli lisämenoarviolla lisättävä 3      sivuotista lentopelastusurakkaansa valtion ta-
10048: mmk.                                                  loudellisten etujen sekä KN:nja KHO:n tuomioi-
10049:     Vuonna 1995 ILL solmi SM:n rahoittamana           den vastaisesti, sen omistaja Neste on hankkinut
10050: viisivuotisen lentopelastuspäivystyssopimuksen        itselleen ratkaisevasti kalliimman helikopterin,
10051: Jyväskylään ja puolivuotisen Rovaniemelle. Li-        joka on ilmoitettu viisivuotisen lentopelastusteh-
10052: säksi SM laati ILL:lle yksityiskohtaisen tarkat       tävän varakoneeksi. Uusi varakone lisää osal-
10053: ohjeet, jotta monivuotisella sopimuksella saavu-      taan entisestään valtion lentopelastuskustan-
10054:  tettaisiin mahdollisimman suuria kustannussääs-      nuksia yli arvioidun- tai vaihtoehtoisesti sisäl-
10055:  töjä.                                                tää valtionyhtiö Nesteen rahoittaman ristisub-
10056:      ILL kuitenkin valitsi tarjouksista kalleimman,   vention ko. lentopelastustoimintaan.
10057:  minkäjohdosta sekä KN että KHO myöhemmin                 Vuosina 1995 ja 1996lentopelastustoimintaan
10058:  antoivat päätöksen, että ILL oli toiminut väärin     käytettiin noin 4 mmk/vuosi sisäasiainministe-
10059:  syyllistyen lainvastaiseen toimintaan. ILL ei kui-   riön budjetista. Vuonna 1997 tähän toimintaan
10060:  tenkaan ole välittänyt noudattaa lainsäädäntöä       varatut 4 mmkloppuivat elokuussa. Valtion lisä-
10061:  siitä, miten julkiset hankinnat tulee suorittaa,     budjetilla oli myönnettävä 3 mmk lisää, jottei
10062:  vähäteilen samalla lainvastaisella toiminnallaan     lentopelastustoiminta olisi loppunut. Kuluvan
10063:  aiheuttamaansajulkisten varojen tuhlausta. Toi-      vuoden lentopelastustoimintaan 7 mmk tuskin
10064:  minnallaan ILL katsotaan aiheuttaneen valtiolle      riittää, vaan sitä on jälleen nostettava valtion
10065:  (olettaen että päivystystä todella pidetään vuoro-   lisämenoarviolla.
10066:  kauden ympäri ja että lentotunteja syntyy toteu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10067:  tuneen mukaisesti) päivystyslisäkuluina 500 000      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10068:  mk/vuosi ja lentotuntilisäkuluina 1,250 mmk/         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisten jä-
10069: 
10070: 280043
10071: 2                                           KK 319/1998 vp
10072: 
10073: senten (ainakin oikeus-, valtiovarain-, sisäasiain-           pailuneuvoston ja korkeimman hallinto-
10074: ja liikenneministerien) vastattavaksi seuraavan               oikeuden päätöksiä ja vastuuntuntoista
10075: kysymyksen:                                                   valtiontalouden hoitoa, ja
10076:                                                                  mitä Hallitus tekee veivoittaakseen 11-
10077:           Pitääkö Hallitus lainkaan tärkeänä,                 mailulaitosta lainmukaiseen toimintaan
10078:        että myös Ilmailulaitos noudattaisi Kil-               edes tässä asiassa?
10079: 
10080:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1998
10081: 
10082:                                             Klaus Bremer /r
10083:                                             KK 319/1998 vp                                               3
10084: 
10085: 
10086: 
10087: 
10088:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10089: 
10090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ripaiveiu Oy, oli todettu tarjousvertailussa koko-
10091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         naisuutena paremmaksi. Helikopteripalvelu
10092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Oy:n tarjous oli tosin jonkin verran kalliimpi,
10093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       mutta arvioinnissa tämän yrityksen kalusto ja
10094: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sen soveltuvuus maamme olosuhteisiin sekä tar-
10095: 319:                                                  jotun henkilöstön kokemus ja koulutustaso ien-
10096:                                                       topelastustoiminnassa arvioitiin paremmiksi.
10097:           Pitääkö Hallitus lainkaan tärkeänä,         Tarjousten arviointikriteereillä ja niiden mukai-
10098:        että myös Ilmailulaitos noudattaisi Kil-       sella valintapäätöksellä pyrittiin turvaamaan pe-
10099:        pailuneuvoston ja korkeimman hallinto-         iastuslentotoiminnan tärkein tavoite eli pelastus-
10100:        oikeuden päätöksiä ja vastuuntuntoista         lennon 100-prosenttinen onnistuminen ja siten
10101:        valtiontalouden hoitoa, ja                     ihmishenkien pelastaminen.
10102:           mitä Hallitus tekee veivoittaakseen Il-         Copter Action Oy valitti Ilmailulaitoksen pää-
10103:        mailulaitosta lainmukaiseen toimintaan         töksestä Kilpailuneuvostoon keskeisenä perus-
10104:        edes tässä asiassa?                            teena se, ettei aihaisemmalle tarjoushinnalle oltu
10105:                                                       annettu riittävästi painoa. Kilpailuneuvosto ku-
10106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mosi Ilmailulaitoksen päätöksen todeten, että 11-
10107: vasti seuraavaa:                                      mailulaitoksen päätöstä rasitti olennainen muo-
10108:                                                       tovirhe ja että hankintapäätöksessä ei oltu riittä-
10109:     Pelastuslentotoiminta on osa yleistä pelastus-    västi annettu painoa alhaisemmalle tarjoushin-
10110: palvelua. Koska Ientoteitse tapahtuva toiminta        nalle.
10111: edellyttää ilmaliikennepalvelujen (lennonjohto-           Ilmailulaitos valitti Kilpailuneuvoston pää-
10112: palvelut) antamista, Suomessa lentopelastuspal-       töksestä KHO:een vaatien, että Kilpailuneuvos-
10113: velun johtaminen on hoidettu tietyistä lennon-        ton päätöksessä mainittu olennainen muotovirhe
10114: johdoista. Helikoptereiden osalta lentopelastus-      poistetaan, koska Kilpailuneuvosto oli näiltä
10115: palveluun voidaan käyttää puolustusvoimien,           osin soveltanut väärää lakia. Lisäksi Ilmailulai-
10116: rajavartiolaitoksen tai sopimuksiin perustuen         tos katsoi, että Helikopteripalvelu Oy:n tarjousta
10117: yksityistä kalustoa. Sisäasiainministeriö vastaa      oli pidettävä kokonaistaloudellisesti edullisem-
10118: näistä kustannuksista.                                pana ja ettei Kilpailuneuvoston toimivaltaan
10119:     Siviilihelikopteripäivystyssopimuksia on teh-     kuulu määrätä hankintaa suoritettavaksi tietyltä
10120: ty 1980-luvulta alkaen ensin sisäasiainministe-       tarjoajalta. KHO hyväksyi Ilmailuiaitoksen vali-
10121:  riön toimesta ja 1990-luvun puolivälistä lukien      tuksen muotovirheen ja Kilpailuneuvoston toi-
10122: sisäasiainministeriön valtuuttamana Ilmailulai-       mivallan osalta, mutta hyväksyi Kilpailuneuvos-
10123:  toksen toimesta. Päivystyssopimusten laatuvaa-       ton päätöksen siltä osin, kuin tämä oli palautta-
10124:  timuksista ja sisällöstä on sovittu sisäasiainmi-    nut asian uudelleen käsiteltäväksi.
10125:  nisteriön ja Ilmailulaitoksen välillä.                   Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä
10126:      Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa oli       lausuma Ilmailulaitoksen menettelyn lainvastai-
10127:  tilanne, jossa hankinta suoritettiin julkisia han-   suudesta päätöstä tehtäessä tarkoittaa sitä, että
10128:  kintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Ky-       tarjouksia arvioitaessa aiemmalle tarjoushinnai-
10129:  seessä oli kahden kotimaisen tarjoajan välinen       Ie ei annettu riittävästi painoa muihin tarjousten
10130:  kilpailu. Koska tarjoajia oli vain kaksi, Ilmailu-   arviointiperusteisiin verrattuna.
10131:  laitos ei halunnut tarjousvaiheessa sulkea pois          Välittömästi jo Kilpailuneuvoston päätöksen
10132:  Copter Action Oy:tä, vaikka siihen Ilmailulai-       jälkeen- eli ennen KHO:n päätöstä- Ilmailu-
10133:  toksen käsityksen mukaan olisi ollut lailliset pe-   laitos käynnisti hankintamenettelyn Copter Ac-
10134:  rusteet.                                             tion Oy:n kanssa siten, että tältä yritykseltä pyrit-
10135:      Hankinnan kestäessä Ilmailulaitos päätti, et-    tiin ostamaan kyseessä oleva palvelu. Neuvotte-
10136:  tei hankintamenettelyä jatketa Copter Action         luja käytiin noin kaksi kuukautta ja viime vai-
10137:  Oy:n kanssa, koska kilpaileva yritys, Helikopte-     heessa tämän tarjoajan olisi sallittu aloittaa toi-
10138: 4                                           KK 319/1998 vp
10139: 
10140: minta tarjouspyyntöä huomattavasti vähäisem-          arviolla lisättävä 3 mmk". Tosiasia kuitenkin on,
10141: min vaatimuksin. Tähänkään Copter Action Oy           että määrärahan lisäystarpeeseen on vaikuttanut
10142: ei kyennyt. Yrityksellä ei tuolloin ollut tarjoa-     lentopelastustoiminnan määrällinen kasvu.
10143: maansa kalustoa eikä miehistöä ja yritykseltä         Myös kaksimoottoristen helikoptereiden käyttö
10144: puuttui kyky toiminnan aloittamiseen.                 on osaltaan lisännyt kustannuksia. Puheena ole-
10145:    llmailulaitos katsoo, että se on jo Kilpailuneu-   va määräraha on arviomääräraha, mikä myös
10146: voston päätöksen saatuaan toiminut myöhem-            kertoo sen, ettei määrärahan kulutusta pystytä
10147: män KHO:n päätöksen mukaisesti pyrkiessään            tarkasti ennakolta arvioimaan, vaan se on riip-
10148: kerrotulla tavalla hankkimaan palvelun Copter         puvainen vuoden aikana lennettävistä pelastus-
10149: Action Oy:ltä. Mutta koska yhtiö ei pystynyt          lennoista.
10150: takaamaan jo alennettuja toiminta vaatimuksia,           Koska pelastuslentotoiminnan järjestäminen
10151: hankintakierros jouduttiin heidän osaltaan kes-       tai siinä avustaminen ei kuulu llmailulaitoksen
10152: keyttämään.                                           varsinaisiin tehtäviin, Ilmailulaitos on lopettanut
10153:    Kysymyksen perusteluissa väitetään, että           kyseisten hankintojen suorittamisen sisäasiain-
10154: "lainvastainen hankintapäätös johti siihen, että      ministeriölle.
10155: mm. vuodelle 1997 valtion budjetissa varattu 4           Liikenneministeriö katsoo, ettei asia anna ai-
10156: mmk ei riittänyt, vaan määrärahaa oli lisämeno-       hetta enempiin toimenpiteisiin.
10157: 
10158:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
10159: 
10160:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
10161:                                               KK 319/1998 vp                                                  5
10162: 
10163: 
10164: 
10165: 
10166:                                           Tili Riksdagens Talman
10167: 
10168:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ter Action Oy i fråga om den nämnda anskaff-
10169: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ningen, eftersom det hade konstaterats att det
10170: medlem av statsrådet översänt följande av Klaus         konkurrerande företaget, aktiebolaget Helikop-
10171: Bremer underteck nade spörsmål nr 319:                  teripalvelu Oy, var bättre. Helikopteripalvelu
10172:                                                         Oy:s offert var visserligen i någon mån dyrare,
10173:            Anser Regeringen det alls vara viktigt       men vid bedömningen visade sig detta företags
10174:         att även Luftfartsverket följer konkur-         mater~~llämpa sig bättre för förhållandena i vårt
10175:         rensrådets och högsta förvaltningsdom-          land. A ven den erbjudna personalens erfarenhet
10176:         stolens beslut samt att Luftfartsverket an-     och utbildningsnivå inom räddningsflygning be-
10177:         svarsfullt beaktar skötseln av statshus-        dömdes vara bättre. Genom bedömningskrite-
10178:         hällningen, och                                 rierna för offerterna och genom valet av offert
10179:            vad gör Regeringen för att förpliktiga       eftersträ vades räddningsflygningens viktigaste
10180:         Luftfartsverket att ens i denna sak agera       mål, dvs. en tili 100 % lyckad räddningsflygning
10181:         lagenligt?                                      och därmed räddande av människoliv.
10182:                                                             Copter Action Oy överklagade Luftfartsver-
10183:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt           kets beslut tili konkurrensverket med motive-
10184: anföra följande:                                        ringen att det inte fåsts tillräcklig vikt vid det
10185:                                                         lägre prisanbudet. Konkurrensverket upphävde
10186:    Räddningsflygningarna är en del av den all-          Luftfartsverkets beslut med motiveringen att
10187: männa räddningstjänsten. Eftersom verksamhet            Luftfartsverkets beslut innehöll ett formfel och
10188: som bedrivs flygledes förutsätter tillhandahål-         att Luftfartsverket inte i sitt beslut tillräckligt fåst
10189: lande av flygtrafikledningstjänster (flygkon-           vikt vid det lägre prisanbudet.
10190: troll), har ledningen av flygräddningstjänsten i            Luftfartsverket överklagade konkurrensver-
10191: Finland skötts från vissa bestämda flygkontrol-         kets beslut tili HFD med krav pä att det väsentli-
10192: ler. När det gäller helikoptrar kan man inom            ga formfel som nämndes i konkurrensverkets be-
10193: flygräddningstjänsten använda materiel från för-        slut skulle strykas, eftersom konkurrensverket
10194: svarsmakten eller gränsbevakningsväsendet, el-          tili denna del hade tillämpat fellag. Därtill ansåg
10195: ler också privat utrustning enligt avtal. Inrikes-      Luftfartsverket att Helikopteripalvelu Oy:s an-
10196: ministeriet står för kostnaderna.                       bud inte ur helhetsekonomisk synvinkel kunde
10197:    Jouravtal som gäller civila helikoptrar har in-      anses vara förmånligare, och att det inte hör tili
10198: gåtts sedan 1980-talet, först av inrikesministeriet     konkurrensverkets jurisdiktion att avgöra att en
10199: och från mitten av 1990-talet av Luftfartsverket        anskaffning skall göras från en viss anbudsgiva-
10200: genom fullmakt från inrikesministeriet. Inrikes-        re. HFD godkände Luftfartsverkets besvär be-
10201: ministeriet och Luftfartsverket har kommit över-        träffande formfelet och beträffande konkurrens-
10202: ens om kvalitetskraven och innehållet ijouravta-        verkets jurisdiktion, men godkände konkurrens-
10203: len.                                                    verkets beslut tilidendel som gällde äterförvisan-
10204:     I det fall som avses i spörsmålet var situationen   det av ärendet tili ny behandling.
10205: den att anskaffningen skedde i enlighet med lag-            Det utlåtande i högsta förvaltningsdomsto-
10206: stiftningen för offentlig upphandling. Det var          lens beslut som gällde Luftfartsverkets lagstridi-
10207: fråga om konkurrens mellan två inhemska an-             ga förfarande i beslutsprocessen avser det att det
10208: budsgivare. Eftersom det fanns endast två an-           inte fåstes tillräcklig vikt vid offertens förmänliga
10209: budsgivare, ville Luftfartsverket inte i anbuds-        pris jämfört med bedömningskriterierna för de
10210: skedet utesluta Copter Action Oy, även om Luft-         övriga offerterna.
10211: fartsverket enligt sin uppfattning skulle ha haft           Omedelbart efter konkurrensrådets beslut -
10212: laglig grund för detta.                                 dvs. före HFD:s beslut- startade Luftfartsver-
10213:     När det dröjde med anskaffningen fattade            ket ett upphandlingsförfarande med Copter Ac-
10214:  Luftfartsverket ett beslut om att inte fortsätta       tion Oy i akt och mening att köpa tjänster av
10215:  upphandlingsförfarandet med aktiebolaget Cop-          företaget. Förhandlingarna pägick i omkring två
10216: 6                                           KK 319/1998 vp
10217: 
10218: månader och i slutskedet var man fårdig att låta      statens budget för 1997 inte räckte tili, utan att
10219: anbudsgivaren inleda verksamhet med betydligt         ans1agen genom en tillägsbudget måste utökas
10220: lägre krav än vad som ställts i anbudsbegäran.        med 3 milj. mk". Faktum är dock att behovet av
10221: Copter Action Oy klarade dock inte ens detta.         ökade anslag beror på flygräddningsverksamhe-
10222: Företaget förfogade då varken över den utrust-        tens kvantitativa tillväxt. Aven användningen av
10223: ning eller det manskap som offererats och företa-     tvåmotoriga helikoptrar har för sin del ökat kost-
10224: get hade inga förutsättningar att inleda verksam-     naderna. De aktuella anslagen är uppskattade
10225: heten.                                                anslag, vilket i sin tur signalerar att det inte på
10226:    Luftfartsverket anser att det, då verket fick      förhand går att exakt beräkna anslagsbehovet,
10227: konkurrensverkets beslut, redan hade handlat i        utan det är beroende av antalet flygräddnings-
10228: enlighet med det senare givna HFD:s beslut ge-        operationer per år.
10229: nom att på ovan redogjorda sätt sträva efter att         Eftersom ordnandet av räddningsflygning el-
10230: skaffa tjänster från Copter Action Oy. Men efter-     ler bistånd i anslutning tili denna inte hör tili
10231: som bolaget inte förmädde uppnå redan nedban-         Luftfartsverkets egentliga uppgifter, har Luft-
10232: tade verksamhetskrav, måste offertrundan för          fartsverket slutat att för inrikesministeriets räk-
10233: deras del avbrytas.                                   ning anskaffa ifrågavarande tjänster.
10234:    1 motiveringarna tili spörsmålet påstås att den       Trafikministeriet anser att ärendet inte föran-
10235: "olagliga anskaffningsbeslutet ledde tili att bl.a.   leder ytterligare åtgärder.
10236: de 4 milj. mk som reserverats för ändamålet i
10237: 
10238:      Helsingfors den 14 april 1998
10239: 
10240:                                                                           Trafikminister Matti Aura
10241:                                             KK 320/1998 vp
10242: 
10243: Kirjallinen kysymys 320
10244: 
10245: 
10246: 
10247: 
10248:                                    Raimo Holopainen /sd: Koulukiusaamisen ja sen aiheuttamien jär-
10249:                                       kyttävien seuraamusten torjumisesta
10250: 
10251: 
10252:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10253: 
10254:     Viime aikoina olemme saaneet tiedotusväli-           Mikä on mennyt pieleen suomalaisten lasten
10255: neistä seurata lasten piirissä tapahtuvaa koulu-      kasvatuksessa? Onko ongelma kotoa tai koulus-
10256: kiusaamista, joka pahimmillaan on johtanut            ta lähtöisin, vai molemmista? Mikä osuus on
10257: jopa itsemurhaan. Viimeisinjulkisuudessa näky-        raaistuneilla tv-ohjelmilla ja videoelokuvilla?
10258: västi ollut tapaus ajoittuu helmikuulle, jolloin      Minkä verran on kodeissa läsnä olevilla tekijöil-
10259: koulukiusaamisen uhriksi joutunut 12-vuotias          lä, kuten työttömyydellä, alkoholi-, huume- ja
10260: poika ei kestänyt kiusaamista, vaan ampui itsen-      perheongelmilla osuutta asiaan? Mitä seuran-
10261: sä. Kiusaamista esiintyy tiettävästi eriasteisena     naisvaikutuksia saattaa olla mahdollisista opet-
10262: melko runsaasti, mutta kyseinen tapaus on lop-        tajien lomautuksista?
10263: putulokseltaan traaginen. Myös opettajiin on             Syyttelyyn ei ole tarvetta, vaan on ryhdyttävä
10264: kohdistettu koululaisten taholta väkivaltaa. Hil-     välittömästi selvittämään, mistä koulukiusaami-
10265: jattain sattui myös ikävä tapahtuma, jossa kou-       nen ja yleensä lasten ja nuorten keskuudessa ta-
10266: lulaisten tehdessä omaa video-ohjelmaa eräs op-       pahtuva alistaminen johtuu. On perusteellisesti
10267: pilas joutui kiusaamisen tai paremminkin väki-        selvitettävä syyt ja ryhdyttävä pikaisiin toimiin
10268: vallan kohteeksi heti, kun opettaja poistui luok-     ongelmien ratkaisemiseksi!
10269: kahuoneesta. Ongelma on ilmeisesti maailman-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10270: laajuinen, sillä viimeksi muutama päivä sitten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10271:  kaksi amerikkalaista koulupoikaa (II- ja 13-vuo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10272:  tiaat) ampui neljä tyttöä ja opettajan traagisessa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10273: tapahtumassa. Onko näillä välttämättä mitään
10274:  samanpiirteisyyttä, on kyseenalaista, mutta kun                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10275:  kysymyksessä ovat vähän toisella kymmenellä                 koulukiusaamisen ja muutoinkin lasten
10276:  olevat lapset, herättää se paljon kysymyksiä.               ja nuorten keskuudessa tapahtuvan alis-
10277:                                                              tamisen lopettamiseksi?
10278: 
10279:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
10280: 
10281:                                         Raimo Holopainen /sd
10282: 
10283: 
10284: 
10285: 
10286: 280043
10287: 2                                              KK 320/1998 vp
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10293: 
10294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               WHO:n teettämässä tutkimuksessa (Suomes-
10295: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sa Lasse Kannas) Suomessa koulukiusaaminen
10296: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          oli eurooppalaista keskitasoa eli 11-15 -vuotias-
10297: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               ta pojista jatkuvan eli viikottaisen koulukiusaa-
10298: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            misen kohteeksi joutui 9 %ja tytöistä 6 %.
10299: sen n:o 320:                                                 Suomi on mukana EU :n perustamassa
10300:                                                          Violence in the school -projektissa, jonka tarkoi-
10301:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           tuksena on pyrkiä luomaan kouluissa avoin ja
10302:         koulukiusaamisen ja muutoinkin lasten            turvallinen ilmapiiri, jossa oppilaat voivat oppia
10303:         ja nuorten keskuudessa tapahtuvan alis-          ja opettajat opettaa pelkäämättä pelottelua, kiu-
10304:         tamisen lopettamiseksi?                          saamista tai loukkaamista. Useissa Euroopan
10305:                                                          kouluissa on vakavia väkivaltaongelmia. Suo-
10306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              messa kouluturvallisuutta taas uhkaa etupäässä
10307: taen seuraavaa:                                          koulukiusaaminen. Helsingin kaupunki on pe-
10308:                                                          rustanut pilottihankkeen koulukiusaamisen vä-
10309:     Koulukiusaaminen on kaikkialla kouluissa il-         hentämiseksi ja tälle hankkeelle tullaan hake-
10310: menevä ongelma,jonka vakavuus on viime aikoi-            maan ED-rahoitusta yllä mainitun projektin
10311: na näkynyt voimakkaasti Suomen lehdistössä.              puitteissa. Violence in the school-projekti teettää
10312:     Koulukiusaamisen tunnistaminen ja siihen             myös usean maan yhteisiä koulukiusaamista
10313: puuttuminen ovat jatkuvia koulun toimintaan              koskevia tutkimuksia ja järjestää niiden pohjalta
10314: liittyviä asioita, joita tulee pitää esillä. Koulukiu-   seminaareja, joihin Suomen asiantuntijat osallis-
10315: saamisen ehkäisemiseen tarvitaan pysyvää arvo-           tuvat. Tutkijoiden mukaan koulukiusaaminen
10316: keskustelua. Opetusministeriö asetti vuonna              on eri maiden kulttuureista riippumatta useissa
10317:  1993 selvitysmies Eeva Penttilän raportoimaan           Euroopan maissa hyvin samanlaista.
10318: koulukiusaamista ja sen estämiseksi tarvittavia             Perusopetuslakiehdotuksen 29 §:n mukaisesti
10319: toimia. Raportissa koulukiusaaminen määritel-            opetukseen osallistuvana on oikeus turvalliseen
10320: tiin seuraavasti: "Koulukiusaaminen on tapahtu-          opiskeluympäristöön. Tämä säännös tarkoittaa
10321: masarja, jossa yksi tai useampi oppilas toistuvas-       sitä, että koululla on velvollisuus välittömästi
10322: ti ja jatkuvasti alistetaan fyysisesti tai psyykkises-   puuttua koulukiusaamistapauksiinja ryhtyä toi-
10323: ti, suoraan tai epäsuoraan, yhden tai useamman           menpiteisiin koulukiusaamisen vähentämiseksi.
10324: oppilaan taholta. Kiusatuksi tuleminen on sub-              Opetusministeriöllä on tarkoitus ottaa koulu-
10325: jektiivinen kokemus." Raportti sisälsi senhetki-         kiusaamisen vähentäminen yhdeksi Terve itse-
10326: sen tilanteen selvittämisen lisäksi tänä päivänä-        tunto -projektin jatkotyöskentelyteemaksi. Ter-
10327: kin toimivia toimintaehdotuksia kiusaamisen              ve itsetunto -projektin jatkotyöskentelyssä on
10328: ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi, kuten seuraa-        tarkoitus valita muutamia kokeilukuntia, joissa
10329: vat toimintamallit, jotka ovat tiivistettyinä hyvin      oppilaan minäkuvan rakentamiseen lisätään
10330: yksinkertaisia ja suoraviivaisia:                        mm. koulukiusaamisen ehkäiseminen. Lisäksi
10331:     1. Myönnetään, että koulukiusaamista on kai-         projektin puitteissa järjestetään asiantuntijase-
10332: kissa kouluissa.                                         minaareja ja tuotetaan koulujen käyttöön mate-
10333:     2. Koko kouluyhteisö yhdessä päättää, että           riaalia, joissa koulukiusaamisen ehkäiseminen
10334: sitä ei enää suvaita.                                    on vahvasti esillä. Terve itsetunto -projektin yh-
10335:     3. Päätetään, miten asiaa "meidän koulussa"          teydessä on tarkoitus verkottua sekä kuntien että
10336: käsitellään.                                             lastensuojelu- ja koulujärjestöjen kanssa.
10337:     4. Pidetään päätetyistä asioista johdonmukai-           Koulukiusaamisen vähentämisessä on myös
10338: sesti kiinni.                                            oma merkityksensä koulun kerhotyön edistämi-
10339:     Näitä toimintamalleja voidaan tarjota kou-           sellä, jostajuuri valmistunut mietintö on parhail-
10340: luille vaikkapa Internetin välityksellä.                 laan lausuntokierroksella. Monipuolinen koulu-
10341:                                             KK 320/1998 vp                                           3
10342: 
10343: laisen harrastusmahdollisuuksia lisäävä kerho-           Opetusministeriön opettajakoulutuksen ke-
10344: työ ja koululaisten johdettu iltapäivätoiminta        hittämishankkeessa ollaan parhaillaan lisäämäs-
10345: vähentävät koulukiusaamista, sillä aikuisen läs-      sä opettajankoulutukseen erityispedagogiikkaa
10346: näolo on omiaan vähentämään konfliktien syn-          ja ihmissuhdetaitoja käsittelevää ainesta. Nämä
10347: tymistä lasten keskuudessa.                           asiat ovat myös esillä Korkeakoulujen arviointi-
10348:    Tutkimusten mukaan myös vanhempien ja              neuvoston nyt juuri käynnistämässä opettajan-
10349: kodin yhteistyöllä on suuri merkitys koulukiu-        koulutuksen arvioinnissa.
10350: saamisen esiintymisessä. Toisensa tuntevien van-         Opetushallitus järjestää eri paikkakunnilla
10351: hempien lapset ovat vähemmän alttiita kiusaa-         noin 3-4 täydennyskoulutustilaisuutta koulu-
10352: miseen kuin toisilleen vieraiden vanhempien lap-      kiusaamisesta vuodessa. Näissä tilaisuuksissa
10353: set. Opetusministeriöllä on tarkoituksena edistää     käydään läpi sitä, miten koulukiusaamistapauk-
10354: koulun ja vanhempien yhteistoimintaa yhdessä          siin tartutaan ja kerrotaan eri toimintamalleista
10355: opetushallituksen kanssa.                             koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemi-
10356:    Opettajien lomautus on kouluturvallisuutta         seksi.
10357: vaarantava tekijä. Opetusministeriö on neuvotel-         Kuten edellä olevasta käy ilmi, hallitus käyn-
10358: lut kuluvan vuoden helmikuussa lääninhallitus-        nistää useita toimenpiteitä koulukiusaamisen ja
10359: ten kanssa toimenpiteistä, joilla lääninhallitusten   muutoinkin lasten ja nuorten keskuudessa ta-
10360: mahdollisuuksia seurata ja tarvittaessa puuttua       pahtuvan alistamisen vähentämiseksi.
10361: lomautusten aikaisiin opetusjärjestelyihin paran-
10362: netaan. Lääninhallitus voi kantelun perusteella
10363: kieltää laittomat opetusjärjestelyt.
10364: 
10365:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
10366: 
10367:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10368: 4                                              KK 320/1998 vp
10369: 
10370: 
10371: 
10372: 
10373:                                            Tili Riksdagens Talman
10374: 
10375:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               a v pojkarna och 6 % a v flickorna i åldern 11-15
10376: anger, har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              år råkade ut för kontinuerlig mobbning, dvs.
10377: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           varje vecka.
10378: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                        Finland är med i ett av EU initierat projekt
10379: spörsmål nr 320:                                          Violence in the school. Dess syfte är att försöka
10380:                                                           skapa en öppen och trygg atmosfår i skolorna så
10381:            Vad avser Regeringen göra för att sätta        att eleverna kan få undervisning och lärarna un-
10382:         stopp för mobbningen i skolan och även            dervisa utan att behöva vara rädda för hot,
10383:         annars minska mobbningsbenägenheten               mobbning eller handgripligheter. Många skolor i
10384:         bland barn och unga?                              Europa har allvarliga våldsproblem. 1 Finland är
10385:                                                           det främst mobbningen som hotar skoltrygghe-
10386:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             ten. Helsingfors stad har inrättat ett pilotprojekt
10387: anföra följande:                                          för att få bukt med mobbningen i skolan och man
10388:                                                           kommer att söka EU-finansiering för detta inom
10389:    Mobbning är ett problem som uppträder över-            ramen för ovan nämnda projekt. Violence in the
10390: allt i skolorna. Hur allvarligt det är har tyd1igt        school-projektet låter också göra gemensamma
10391: kommit fram i pressen den senaste tiden.                  mobbningsundersökningar som gäller flera Iän-
10392:    Att känna igen mobbning och ta itu med den             der. Utgående från dem ordnar projektet semi-
10393: är frågor som ständigt hör samman med sko1ans             narier med sakkunniga från Finland som delta-
10394: verksamhet och som måste lyftas fram. För att             gare. Enligt forskarna är mobbningen mycket
10395: man skall kunna motverka mobbning i skolan                likartad i de europeiska länderna trots kultur-
10396: behövs en kontinuerlig värdedebatt. Undervis-             skilinaderna.
10397: ningsministeriet tillsatte 1993 utredare Eeva                 Enligt 29 § i den föreslagna lagen tili grundläg-
10398: Penttilä för att rapportera om mobbningen i sko-          gande utbildning har den som deltar i utbildning
10399: 1an och vilka åtgärder som behövs för att förhin-         rätt tili en trygg studiemiljö. Denna bestämmelse
10400: dra den. 1 rapporten beskrevs mobbning som en             innebär att skolan är skyldig att omedelbart in-
10401: hände1sekedja där en eller flera e1ever upprepat          gripa i mobbningsfall och sätta in åtgärder för att
10402: och kontinuerligt trycks ner fysiskt eller psykiskt,      få mobbningen att minska.
10403: direkt eller indirekt, av en eller flera e1ever. Enligt       Undervisningsministeriet har för avsikt att ta
10404: rapporten är det en subjektiv upplevelse att bli          motverkande av mobbning som ett tema för det
10405: mobbad. Rapporten innehöll förutom en utred-              fortsatta arbetet inom projektet Sund självkäns-
10406: ning av den då aktuella situationen även hand-            la. Avsikten är att i det fortsatta arbetet inom
10407: lingsförslag för att förhindra och ta itu med             projektet välja ut några försökskommuner där
10408: mobbning. Dessa fungerar fortfarande och är i             man samtidigt som man förstärker elevens jag-
10409: komprimerad form mycket enkla och rätlinjiga:             bild även arbetar för att förhindra mobbning.
10410:     1. Man erkänner att mobbning förekommer i             lnom ramen för projektet ordnas också sakkun-
10411: alla skolor.                                              nigseminarier och produceras skolmaterial där
10412:    2. Hela skolgemenskapen beslutar tillsam-              arbetet mot mobbning intar en framträdande
10413: mans att mobbning inte längre accepteras.                 plats. A vsikten är att i samband med projektet
10414:    3. Man beslutar hur frågan skall behandlas "i          Sund självkänsla bilda nätverk med såväl kom-
10415: vår skola".                                               munerna som barnskydds- och skolorganisatio-
10416:    4. Man håller konsekvent fast vid det man              nerna.
10417: kommit överens om.                                            Förstärkandet av skolans klubbverksamhet är
10418:    Dessa handlingsmodeller kan erbjudas skolor-           av betydelse när det gäller att minska mobbning-
10419: na exempelvis via Internet.                               en. Ett betänkande om detta har nyligen utkom-
10420:    1 en undersökning som WHO låtit göra (i                mit och har nu sänts för utlåtande. En mångsidig
10421: Finland Lasse Kannas) representerade mobb-                klubbverksamhet med ökade möjligheter tili fri-
10422: ningen i Finland europeisk medelnivå, dvs. 9 %            tidssysselsättningar för skoleleverna och ledd ef-
10423:                                            KK 320/1998 vp                                            5
10424: 
10425: termiddagsverksamhet för dem minskar mobb-               1 ett projekt vid undervisningsministeriet som
10426: ning, eftersom en vuxens närvaro medverkar tili      gäller utveckling av lärarutbildningen håller man
10427: att minska uppkomsten av konflikter bland bar-       som bäst på att föra in mer specialpedagogik och
10428: nen.                                                 Iärostoff som behandlar mänskliga relationer i
10429:    Enligt undersökningar är samarbetet mellan        Iärarutbildningen. Dessa frågor är också aktuella
10430: föräldrarna och skolan av stor betydelse när det     i den utvärdering av Iärarutbildningen som Rå-
10431: gäller förekomsten av mobbning. Barn tiii föräld-    det för utvärdering av högskolorna just nu håller
10432: rar som känner varandra är mindre benägna att        på att inleda.
10433: mobba än barn tili föräldrar som inte känner             Utbildningsstyrelsen ordnar ca 3-4 fortbild-
10434: varandra. Undervisningsministeriet har för av-       ningskurser under temat mobbning på olika orter
10435: sikt att tiiisammans med utbildningsstyrelsen        varje år. Dessa kurser behandlar hur man skall gå
10436: främja samarbetet mellan hem och skola.              tili väga när mobbning uppträder och ger olika
10437:    Permitteringen av Iärare är en faktor som ut-     handlingsmodeller för att förhindra och ta itu
10438: gör ett hot mot skoltryggheten. 1 februari i år      med mobbning.
10439: förde undervisningsministeriet förhandlingar             Så som framgår av det ovan relaterade är
10440: med Iänsstyrelserna om åtgärder för att förbättra    regeringen med om att sätta in flera olika åtgär-
10441: Iänsstyrelsernas möjligheter att följa och vid be-   der för att minska mobbningen i skolan och även
10442: hov ingripa i undervisningsarrangemangen un-         annars mobbningsbenägenheten hos barn och
10443: der permitteringar. Länsstyrelsen kan på basis av    unga.
10444: klagomål förbjuda olagliga undervisningsar-
10445: rangemang.
10446: 
10447:      Helsingfors den 16 april 1998
10448: 
10449:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10450:                                              KK 321/1998 vp
10451: 
10452: Kirjallinen kysymys 321
10453: 
10454: 
10455: 
10456: 
10457:                                     Jouko Jääskeläinen /skl: Omassa käytössä olleen asunnon myyn-
10458:                                        nistä koituneen luovutustappion vähentämisoikeudesta
10459: 
10460: 
10461:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10462: 
10463:    On ilmennyt, että tuloverolain 50 § on ristirii-    detä tappiota sellaisen asunnon luovutuksesta,
10464: dassa saman lain 48 §:ään verrattuna. Kansalai-        jota verovelvollinen on käyttänyt omana tai per-
10465: set ovat huolestuneina seuranneet pykälien eri-        heensä vakituisena asuntona ... "
10466: laista asumisaikaa käsittelevää mainintaa.                Lain 50 §:ssä ei puhuta mitään kahden vuoden
10467:    Tuloverolain 48 §:n 1 kohdassa (verovapaat          asumisajasta. Pykälien perusteella syntyy epäta-
10468: luovutusvoitot) sanotaan: "Omaisuuden luovu-           sa-arvoa. Se, joka ei ole itse asunut asunnossaan
10469: tuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos   päivääkään, saa vähentää tappionsa. Sen sijaan
10470: verovelvollinen luovuttaa                              se, joka on itse asunut asunnossa vaikkapa vain
10471:    1) vähintään kahden vuoden ajan omistaman-          yhden päivän, ei saa tappiotansa vähentää.
10472: sa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10473: osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10474: sen osan, jota hän on omistusaikanaan yhtäjak-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10475: soisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10476: Iuovutusta käyttänyt omana tai perheensä vaki-
10477: tuisena asuntona (oman asunnon luovutusvoit-                     Miten Hallitus perustelee perusteluissa
10478: to;)"                                                         mainitun ristiriidan vero laissa, ja
10479:     Edellä mainitun lain 50 §:n 2 momentissa (luo-               aikooko Hallitus muuttaa kyseisen
10480:  vutustappio) sanotaan mm.:                                   asian epäkohtaa verovelvollisille oikeu-
10481:    "Vähennyskelpoisena Iuovutustappiona ei pi-                denmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi?
10482: 
10483:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
10484: 
10485:                                          Jouko Jääskeläinen /skl
10486: 
10487: 
10488: 
10489: 
10490:  280043
10491: 2                                          KK 321/1998 vp
10492: 
10493: 
10494: 
10495: 
10496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10497: 
10498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asia ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen.
10499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Verotuksessa myönnetään nykyisten säännösten
10500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaan useita verohelpotuksia myös sellaisen
10501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            vakituisen asunnon perusteella, jossa verovelvol-
10502: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       linen ei ole asunut vähintään kahta vuotta. Va-
10503: sen n:o 321:                                          rallisuusverotuksessa myönnetään esimerkiksi
10504:                                                       omasta vakituisesta asunnosta huojennus asu-
10505:           Miten Hallitus perustelee perusteluissa     misajasta riippumatta. Niin ikään asuntovelko-
10506:        mainitun ristiriidan vero laissa, ja           jen korkojen vähentämiselle ei ole säädetty edel-
10507:           aikooko Hallitus muuttaa kyseisen           lytykseksi kahden vuoden vähimmäisasumisai-
10508:        asian epäkohtaa verovelvollisille oikeu-       kaa. Ensiasunnon hankkimisen perusteella
10509:        denmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi?              myönnetään korkovähennys yleistä asuntovelan
10510:                                                       korkovähennystä suurempana. Nuori ensiasun-
10511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          non hankkija saa vapautuksen varainsiirtoveros-
10512: vasti seuraavaa:                                      ta myös ilman, että häneltä edellytettäisiin vähin-
10513:                                                       tään kahden vuoden asumisaikaa. Vakituista
10514:    Kysymyksessä ehdotetaan, että verovelvolli-        asumista tuetaan verotuksessa siten monin ta-
10515: nen saisi vähentää oman asunnon luovutuksesta         voin ilman, että tuen edellytyksenä olisi aina kah-
10516: aiheutuneen tappion, jos asuntoa on käytetty          den vuoden asumisaika. Symmetria ja tasapuoli-
10517: vakituisena asuntona alle kaksi vuotta. Esitystä      suus on näin ollen tietyllä tavalla otettu huo-
10518: perustellaan sillä, että nykyisin syntyisi epätasa-   mioon jo verotuksen muissa säännöksissä. Jos
10519: arvoa.                                                 oman asunnon myyntitappio säädettäisiin vä-
10520:    Tuloverolain mukaan oman asunnon luovu-            hennyskelpoiseksi lyhyen omistusajan jälkeen,
10521: tusvoitto on verovapaata sen jälkeen kun vero-        tasapuolisuusongelmaksi voisi nousta esimerkik-
10522: velvollinen on käyttänyt omistamaansa asuntoa         si tilanne, jossa verovelvollinen saisi vähentää
10523: vakituisena asuntonaan vähintään kaksi vuotta.         vähän alle kaksi vuotta omistetun vakituisen
10524: Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä          asunnon myyntitappion, mutta vähennyskelvo-
10525: sellaisen asunnon luovutuksesta aiheutunuHa            tonta olisi samansuuruinen tappio, joka olisi syn-
10526: tappiota, jota verovelvollinen on käyttänyt oma-       tynyt hieman yli kaksi vuotta omistetusta vaki-
10527: na tai perheensä vakituisena asuntona. Näyttäisi       tuisesta asunnosta.
10528: siltä, että säännökset olisivat epäsymmetrisiä ja         Kysymyksessä tarkoitettua asiaa voidaan
10529: kohtelisivat verovelvollisia epätasapuolisesti sen     edellä ilmenevin tavoin arvioida eri näkökulmis-
10530: mukaan, kuinka kauan verovelvollinen on asu-           ta. Eri näkökohtien painoa voidaan harkita, kun
10531: nut omistamassaan asunnossa.                           tuloverolainsäädäntöä jatkossa uudistetaan.
10532: 
10533:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
10534: 
10535:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
10536:                                               KK 321/1998 vp                                               3
10537: 
10538: 
10539: 
10540: 
10541:                                           Tili Riksdagens Talman
10542: 
10543:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              bestämmelserna flera skattelättnader även på
10544: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              grundva1 av en sådan stadigvarande bostad där
10545: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          den skattskyldige inte har bott i minst två år. I
10546: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade                 förmögenhetsbeskattningen bevi1jas för t.ex. en
10547: spörsmål nr 321:                                         egen stadigvarande bostad lättnader oberoende
10548:                                                          av boendetiden. På motsvarande sätt har inte
10549:            Hur motiverar Regeringen denna in-            heller någon minimitid på två år i fråga om boen-
10550:         konsekvens i skattelagen, och                    det uppställts som villkor för att man skall få dra
10551:            ämnar Regeringen korrigera olägen-            av räntorna på bostadsskulder. På grundval av
10552:         heten i denna fråga så att den skattskyldi-      anskaffning av första bostad beviljas ett ränteav-
10553:         ge behandlas rättvis och jämlikt?                drag som är större än det allmänna ränteavdraget
10554:                                                          för en bostadsskuld. En ung person som skaffar
10555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sin första bostad får befrielse från överlåtelse-
10556: anföra fö1jande:                                         skatt också utan att det förutsätts att han bor i
10557:                                                          bostaden i minst två år. Boende i stadigvarande
10558:     I spörsmålet föreslås att en skattskyldig skall      bostad stöds i beskattningen sålunda på många
10559: få dra av förlust som uppkommit vid överlåtelse          sätt utan att villkoret för stödet alltid är två års
10560: av hans egen bostad, om bostaden har använts             boende. Symmetrin och jämlikheten har således
10561: som stadigvarande bostad i mindre än två år.             beaktats på ett visst sätt redan i övriga bestäm-
10562: Förslaget motiveras med det faktum att det för           melser som gäller beskattningen. Om förlust som
10563: närvarande kunde uppstå ojämlikhet.                      uppstått vid försäljning av den egna bostaden blir
10564:     Enligt inkomstskattelagen är vinst som erhål-        avdragsgill efter att den skattskyldige har ägt
10565: lits vid överlåtelse av bostad skattefri efter att den   bostaden en kort tid, kan ett jämlikhetsproblem
10566: skattskyldige har använt sin bostad som stadig-          uppstå t.ex. i den situation då den skattskyldige
10567: varande bostad i minst två år. Såsom avdragsgill         får dra av förlust som uppstått vid försäljning av
10568: överlåtelseförlust betraktas inte förlust som upp-       en stadigvarande bostad som ägts mindre än två
10569: kommit vid överlåtelse av en sådan bostad som            år, medan en lika stor förlust inte skulle vara
10570: den skattskyldige har använt som sin egen eller          avdragsgill om den har uppstått för en stadigva-
10571: sin fami1js stadigvarande bostad. Det förefaller         rande bostad som ägts litet över två år.
10572: som om bestämmelserna skulle vara osymmetri-                Frågan i spörsmålet kan på det sätt som fram-
10573: ska och behandla skattskyldiga ojämlikt beroen-          går av det ovan anförda bedömas från olika syn-
10574: de på hur länge den skattskyldige har bott i sin         vinklar. Betydelsen av de olika synsätten kan
10575:  bostad.                                                 bedömas när inkomstskattelagstiftningen i fram-
10576:     Frågan är emellertid inte helt entydig. I be-        tiden revideras.
10577:  skattningen beviljas i enlighet med de nuvarande
10578: 
10579:       Helsingfors den 14 april 1998 ··
10580: 
10581:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
10582:                                             KK 322/1998 vp
10583: 
10584: Kirjallinen kysymys 322
10585: 
10586: 
10587: 
10588: 
10589:                                     Klaus Heliberg /sd: Maa- ja metsätalousministeriön ympäristöpoli-
10590:                                         tiikasta
10591: 
10592: 
10593:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10594: 
10595:     Maa- ja metsätalousministeriön ympäristö-          non ta voitteeilisesta ja määrätietoisesta toimin-
10596: johtaja Risto Timonen on arvostellut kovin sa-         nasta. Kuten ympäristöministeriön ylijohtaja
10597: noin ympäristöministeriötä Natura 2000 -hank-          Pekka Kangas vastauksessaan Timoselle (HS
10598: keen valmistelusta. Tämä arvostelu on tapah-           25.3. 1998) toteaa, "yhteistyölle löydetään var-
10599: tunut Helsingin Sanomien yleisönosastolla              masti soveliaampiakin tapoja kuin keskustelun
10600:  13.3.1998.                                            käyminen lehtien palstoilla".
10601:      Kirjoittelun perusteella näyttää maa- ja met-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10602:  sätalousministeriön ympäristöpolitiikka vähin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10603: täänkin arveluttavalta, sillä Natura 2000:n pe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10604:  rustaminen ja luonnonsuojelu yleensäkin on            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10605:  maamme luonnon ja hyvinvoinnin kannalta pe-
10606:  rusteltua. Natura 2000 -verkoston tavoitteena on                Aikooko Hallitus tulevaisuudessa var-
10607:  säilyttää luonnon monimuotoisuus EU:n alueel-                mistaa, että myös maa- ja metsätalousmi-
10608:  la.                                                          nisteriön ympäristöpolitiikka vastaa nii-
10609:      Julkinen arvostelu, jonka perustelut vaikutta-           hin haasteisiin ja tavoitteisiin, joita Eu-
10610:  vat tarkoituksellisesti haetuilta ja valituilta, on          roopan unioni, ympäristöministeriö ja
10611:  omiaan saattamaan kansalaiset hämiiieen hallin-              eduskunta ovat asettaneet?
10612: 
10613:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
10614: 
10615:                                             Klaus Heliberg /sd
10616: 
10617: 
10618: 
10619: 
10620:  280043
10621: 2                                            KK 322/1998 vp
10622: 
10623: 
10624: 
10625: 
10626:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10627: 
10628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          väksyttiin uudet metsälait,jotka tulivat voimaan
10629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vuoden 1997 alusta. Niissä metsien kestävä käyt-
10630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tö on otettu keskeiseksi tavoitteeksi ja metsien
10631: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus              arvokkaiden elinympäristöjen suojeluun on kiin-
10632: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         niti?_tty erityistä huomiota.
10633: n:o 322:                                                    Askettäin hyväksytyssä valtioneuvoston peri-
10634:                                                         aatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuo-
10635:            Aikooko Hallitus tulevaisuudessa var-        teen 2005 asetetut maa- ja metsätalousministe-
10636:         mistaa, että myös maa- ja metsätalousmi-        riön hallinnonalan toimijoita koskevat ympäris-
10637:         nisteriön ympäristöpolitiikka vastaa nii-       tökuormituksen vähentämistavoitteet maa- ja
10638:         hin haasteisiin ja tavoitteisiin, joita Eu-     metsätalousministeriö on hyväksynyt jo asian
10639:         roopan unioni, ympäristöministeriö ja           alustavasta valmistelusta lähtien vuonna 1995.
10640:         eduskunta ovat asettaneet?                      Ministeriö pitää niitä tarpeellisina vesistöjen ja
10641:                                                         pohjavesien tilan säilyttämiseksi hyvänä ja nii-
10642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             den tilan parantamiseksi.
10643: taen seuraavaa:                                             Euroopan yhteisöjen luontodirektiivin nojalla
10644:                                                         ollaan ensimmäistä kertaa valmistelemassa
10645:    Maa- ja metsätalousministeriö, yhtenä valtio-        Natura-suojelualueverkostoa. Tällöin luonnolli-
10646: neuvoston ministeriöistä, täyttää osaltaan ne           sesti nousee esiin kysymyksiä, joihin ei löydy
10647: ympäristöpoliittiset tavoitteet ja vaatimukset,         aiemmasta käytännöstä valmiita ratkaisuja. Täl-
10648: joita asetetaan esimerkiksi Euroopan unionin,           laisista, mm. luontodirektiivin tulkintaan liitty-
10649: eduskunnan ja valtioneuvoston taholta. Maa- ja          vistä asioista tarvitaan avointa, myös asiaa val-
10650: metsätalousministeriön omalle hallinnonalalleen         mistelevan hallinnon ulkopuolelle ulottuvaa kes-
10651: asettamat tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen         kustelua mm. sen selventämiseksi, mitä direktiivi
10652: kestävän käytön edistämiseksi on kirjattu vuon-         välttämättä edellyttää tehtäväksi, mikä taas to-
10653: na 1997 hyväksyttyyn ministeriön luonnonvara-           teuttaa sen yli meneviä kansallisia suojelutavoit-
10654: strategiaan, ja ne vastaavat hyvin em. tavoittei-       teita ja mitä seikkoja on mahdollista ja tarpeen
10655: siin ja vaatimuksiin. Ympäristöministeriö luon-         ottaa huomioon kansallista Natura-ehdotusta
10656: nollisesti asettaa vastaavia haasteita ja tavoitteita   valmisteltaessa. Maa- ja metsätalousministeriön
10657: omalle hallinnonalalleen.                               tehtävänä on osaltaan ottaa kantaa tällaisen,
10658:    Merkittäviä viime aikojen toimia ympäristö-          uudenlaisen ja merkittävän ohjelman valmiste-
10659: tavoitteiden edistämiseksi on maatalous- ja ym-         lussa esille nouseviin periaatteellisiin kysymyk-
10660: päristöhallintojen yhteistyönä valmisteltu maa-         siin, etenkin kun ohjelmalla tulee olemaan laajo-
10661: talouden ympäristöohjelma, jonka Euroopan               ja vaikutuksia kansalaisten ja yhteisöjen omai-
10662: unionin komissio on hyväksynyt ja jota unioni           suuden käyttöön ja luonnonvarojen hyödyntä-
10663: osarahoittaa. Ohjelmaa on nyt toteutettu kolmen          miseen. Avoin, laajapohjainen ehdotusten val-
10664: vuoden ajan ja siihen on sitoutunut noin 90%             mistelu ja arviointi ovat omiaan edistämään
10665: Suomen viljelyalasta. Vastaavasti metsätalouden          myös tärkeinä pidettyjen suojelutavoitteiden
10666: ympäristöohjelmaa on jo usean vuoden ajan to-            saavuttamista.
10667: teutettu hyvässä yhteisymmärryksessä eri hallin-             Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten halli-
10668: nonalojen ja alan toimijoiden kesken. Maa- ja            tus katsoo, ettei sen taholta ole aihetta ryhtyä
10669:  metsätalousministeriön valmistelun pohjalta hy-         asiassa erityisiin toimenpiteisiin.
10670: 
10671:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
10672: 
10673:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10674:                                            KK 322/1998 vp                                              3
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:                                        Tili Riksdagens Talman
10680: 
10681:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     trädde i kraft vid ingången av 1997. En hålibar
10682: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       användning av skogarna har tagits in i dessa
10683: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lagar som ett synnerligen viktigt mål och specieli
10684: man Klaus Heliberg undertecknade spörsmål nr         vikt fåsts vid skyddet av skogarnas värdefulia
10685: 322:                                                 livsmiljöer.
10686:                                                         Jord- och skogsbruksministeriet godkände re-
10687:           Ämnar Regeringen i framtiden försäk-       dan 1995 i samband med den preliminära bered-
10688:        ra sig om att också jord- och skogsbruks-     ningen de mål för minskning av miljöbelastning-
10689:        ministeriets miljöpolitik svarar mot de       en, som gälier aktörer inom jord- och skogs-
10690:        utmaningar och mål som Europeiska             bruksministeriets förvaltningsområde, vilka i ett
10691:        unionen, miljöministeriet och riksdagen       nyligen godkänt principbeslut av statsrådet har
10692:        har uppstälit?                                uppstälits i fråga om vattenvården fram tili år
10693:                                                      2005. Ministeriet anser dem nödvändiga för att
10694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vattendragens och grundvattnets tillstånd skall
10695: anföra följande:                                     förbli gott och ytterligare förbättras.
10696:                                                         Utgående från Europeiska gemenskapernas
10697:    Jord- och skogsbruksministeriet, såsom ett av     habitatdirektiv håller man nu för första gången
10698: ministerierna i statsrådet, uppfylier för egen del   på med att utarbeta ett nätverk av skyddsområ-
10699: de miljöpolitiska mål och krav som t.ex. Euro-       den inom ramen för Natura-programmet. 1 det
10700: peiska unionen, riksdagen och statsrådet ställer.    här projektet dyker det naturligtvis upp frågor
10701: De mål för främjande av en hålibar användning        som det inte finns några fårdiga lösningar tili
10702: av förnyelsebara naturtillgångar som jord- och       sedan tidigare. Det behövs en öppen diskussion,
10703: skogsbruksministeriet uppställt för sitt eget för-   som också sträcker sig utanför den förvaltning
10704: valtningsområde finns nedskrivna i ministeriets      som bereder ärendet, bl.a. om frågor som hänför
10705: år 1997 godkända strategi i fråga om naturresur-     sig tili tolkningen av habitatdirektivet för att
10706: ser, och de svarar väl mot ovan nämnda mål och       kartlägga bl.a. vad direktivet absolut förutsätter,
10707: krav. Miljöministeriet uppställer givetvis mot-      vad som utgör nationelia skyddsmål som inte
10708: svarande utmaningar och mål för sitt eget för-       omfattas av direktivet och vilka omständigheter
10709: valtningsområde.                                     som kan eller bör beaktas vid beredningen av det
10710:    Ett exempel på betydande åtgärder som vidta-      nationella Natura-förslaget. Jord- och skogs-
10711: gits på senare tid för främjande av miljömålen är    bruksministeriet skall för sin del ta ställning tili
10712: det miljöprogram för jordbruket som beretts av       frågor av pricipiell natur som dyker upp vid be-
10713: jordbruks- och miljöförvaltningen tillsammans.       redningen av detta betydande program av ny typ,
10714: Programmet har godkänts av Europeiska kom-           i synnerhet som programmet kommer att ha vitt-
10715: missionen och delfinansieras av unionen. Det har     omfattande verkningar på användningen av
10716: nu genomförts under en tre års tid och ca 90% av     medborgarnas och sammanslutningarnas egen-
10717: Finlands odlingsareal har förbundit sig att följa    dom samt naturtillgångarna. En öppen, brett
10718: det. På motsvarande sätt har miljöprogrammet i       upplagd beredning och bedömning av förslagen
10719: fråga om skogsbruket genomförts under flera års      gör det också lättare att uppnå de skyddsmål som
10720: tid i gott samförstånd melian de olika förvalt-      har ansetts viktiga.
10721: ningsområdena och aktörerna på området. På               Med hänvisning tili ovan relaterade synpunk-
10722: grundval av jord- och skogsbruksministeriets be-     ter anser regeringen att det inte finns anledning
10723:  redning godkändes de nya skogslagarna som           att vidta några särskilda åtgärder i frågan.
10724: 
10725:      Helsingforsden 17 april 1998
10726: 
10727:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10728:                                              KK 323/1998 vp
10729: 
10730: Kirjallinen kysymys 323
10731: 
10732: 
10733: 
10734: 
10735:                                     Pekka Leppänen /vas ym.: Asuntorakentamisen myöntämisval-
10736:                                        tuuksien antamisesta Valtion asuntorahastolle
10737: 
10738: 
10739:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10740: 
10741:     Viime syksyn budjettiriihessä hallitus teki            Asuntotilanne on vaikea erityisesti vuokra- ja
10742: asuntorakentamisen myöntämisvaltuudet ehdol-            asumisoikeusasuntojen osalta. Asuntotuotanto
10743: lisiksi. Tämä mahdollistaa sen, että asuntoraken-       ei kehity tyydyttävästi suhteessa kansalaisten tar-
10744: tamiseen varatut rahat voidaan ottaa käyttöön           peisiin. Tarvitaan lisää vuokra- ja asumisoikeus-
10745: välittömästi.                                           asuntoja. Sen lisäksi, että asuntojen tarve on
10746:     Tällä hetkellä ollaan tilanteessa,jossa asunto-     kova, ovat rakennuskustannukset kehittyneet
10747: raha olisi järkevää pistää liikkeelle monestakin        kohtuullisesti. Nyt myönnettävät valtuudet vai-
10748: eri syystä. Viimeaikainen työllisyyskehitys on          kuttaisivat ensi kevättalven rakentamiseen. 1,5
10749: mennyt hyvään suuntaan. Asuntorakentamisen              miljardin markan myöntämisvaltuuden käyt-
10750: lisääminen yhteiskunnan tuella vahvistaisi kan-         töön ottaminen toisi välittömästi 4 500 työpaik-
10751: salaisten työllistymistä edelleen. Sen sijaan, jos      kaa rakennusalalle, ja sillä olisi välillisiä työlli-
10752: asuntorahoja ei oteta käyttöön, hyvä työllisyys-        syysvaikutuksia teollisuuteen. Myöntämisval-
10753: kehitys vaarantuu ja työllistäminen hidastuu.           tuuksien antaminen Valtion asuntorahastolle
10754: Työllisyyskehityksen esteenä ovat olleet nimen-         olisi perusteltua tässä tilanteessa.
10755: omaan rakennustuotantoon liittyvät ongelmat.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10756:     Tilanne asuntomarkkinoilla tukee asuntora-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10757: kentamisen myöntämisvaltuuksien käyttöönot-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10758: toa. Markkinat ovat eläneet sellaiseen suuntaan,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10759: että tasapainoisen hintakehityksen turvaaminen
10760:  edellyttää asuntotuotannon lisäämistä. Ellei                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10761:  asuntotuotantoa kiihdytetä, pahimmillaan asun-                 siin asuntorakentamisen myöntämisval-
10762:  tojen neliöhinnat karkaavat käsistä ja asuntopu-               tuuksien antamiseksi Valtion asuntora-
10763:  la pahenee entisestään. Omistusasumisella on                   hastolle ja siten yhteiskunnan tuella ta-
10764:  havaittu olevan selvä yhteys korkeaan pitkäai-                 pahtuvan työllistämisen edistämiseksi?
10765:  kaiseen työttömyyteen. Niillä alueilla, joilla työt-
10766:  tömyysaste on korkea, asuntojen myynti vaikeu-
10767:  tuu, vaikka hinta olisi kohtuullinen.
10768: 
10769:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
10770: 
10771:            Pekka Leppänen /vas            Pentti Tiusanen /vas        Eila Rimmi /vas
10772:            Iivo Polvi /vas                Timo Laaksonen /vas         Anne Huotari /vas
10773:            Esko Helle /vas                Kari Uotila /vas            Reino Laine /vas
10774:                        Pekka Saarnio /vas                      Asko Apukka /vas
10775: 
10776: 
10777: 
10778: 
10779:  280043
10780: 2                                         KK 323/1998 vp
10781: 
10782: 
10783: 
10784: 
10785:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10786: 
10787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakijamäärä aravavuokra-asuntoihin vuonna
10788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1996 oli 204 000 hakijaa. Kun samanaikaisesti oli
10789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      haettavana noin 76 000 asuntoa, oli yhtä asuntoa
10790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           kohti keskimäärin 2,7 hakijaa. Vuoden 1997 ai-
10791: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kana asunnon sai noin 72 000 hakijaa eli 35 %
10792: myksen n:o 323:                                      kaikista hakijoista. Edellisvuonna asunnon saa-
10793:                                                      neiden osuus oli noin 37 %ja kahta vuotta aiem-
10794:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       min 40 %. Myös asumisoikeusasuntoihin hake-
10795:        siin asuntorakentamisen myöntämisval-         vien määrä on kasvussa.
10796:        tuuksien antamiseksi Valtion asuntora-            Asuntomarkkinasyistä on välttämätöntä va-
10797:        hastolle ja siten yhteiskunnan tuella ta-     paarahoitteisen tuotannon lisääntymisestä huo-
10798:        pahtuvan työllistämisen edistämiseksi?        limatta toteuttaa valtion talousarviossa esitetty
10799:                                                      valtion tukeman asuntotuotannon määrä 15 800
10800:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asuntoa kokonaisuudessaan. Ilman valtion ta-
10801: vasti seuraavaa:                                     lousarvioon ehdollisena otettua 1,5 miljardin
10802:                                                      valtuutta valtion tuella aloitettavien asuntojen
10803:     Suotuisa talouskehitys lisää koko ajan asunto-   määrä putoaisi vuositasolla syksyyn 1998 men-
10804: jen kysyntää pääkaupunkiseudulla ja muissa           nessä noin 13 000 asuntoon, mikä olisi yli 7 000
10805: suurimmissa kasvukeskuksissa kuten Oulun,            asuntoa vähemmän kuin vuonna 1997. Lisäval-
10806: Tampereen, Turun ja Jyväskylän seuduilla. Eri-       tuudella arvioidaan voitavan rakentaa noin
10807: tyisesti aravavuokra-asuntojen sekä asumisoi-        3 000 asuntoa, minkä kokonaistyöllisyysvaiku-
10808: keusasuntojen kysyntä on kasvanut merkittäväs-       tus on noin 6 000 henkilötyövuotta.
10809: ti. Näiden asuntojen puute vaikeuttaa elinkeino-         Valtion tukeman asuntotuotannon rakennus-
10810: rakenteen muutosta, estää työvoiman saantia          kustannukset on pidetty kurissa. Kustannukset
10811: uusiin työpaikkoihin ja kuumentaa vuokra-            valtion tukemassa asuntotuotannossa ovat viime
10812: asuntomarkkinoita kasvukeskuksissa. Kysyn-           heinäkuun alun jälkeen laskeneet noin 0,2 % eli
10813: nän kasvu on jo selvästi nostanut asuntojen hin-     ne olivat 7 254 markkaa neliöltä maaliskuussa
10814: toja ja vuokria.                                      1998. Rakennusalalla ei ole tuotantokapeikkoja.
10815:     Kohonnut hinta- ja vuokrataso aiheuttavat        Vaikka rakennusliikkeiden kapasiteetin käyttö-
10816: ongelmia paitsi kotitalouksille, myös koko kan-      aste on kohonnut selvästi, kapasiteettia on kui-
10817: santaloudelle inflaatiopaineina. Asuntojen hin-      tenkin yhä vapaana. Näin ollen ei ole myöskään
10818: tojen ja vuokrien kohoaminen esimerkiksi nosti       suhdannepoliittisia esteitä valtion talousarvioon
10819: kuluttajahintaindeksiä runsailla 0,6 prosentilla     ehdollisena otetun 1,5 miljardin markan asunto-
10820: eli noin kolmanneksen indeksin koko noususta         lainavaltuuden käyttöön ottamiselle. Tämän
10821: helmikuusta 1997 helmikuuhun 1998. Hintapai-         vuoksi tarkoituksena on, että hallitus eduskun-
10822: neita aiheuttavan asuntoniukkuuden välttämi-         nan lisätalousarvioon liittämän lausuman edel-
10823: seksi on tärkeää, että uutta asuntotarjontaa saa-    lyttämällä tavalla päättäisi ehdollisen valtuuden
10824:  daan kasvavilla alueilla nopeasti aikaan.           käyttöön ottamisesta siten, että Valtion asunto-
10825:     Uustuotannon kysyntä suuntautuu paljolti         rahasto voisi ottaa sen huomioon kevään asunto-
10826:  valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. Marras-         lainajaossaan. Valtuus on tarkoitus käyttää syk-
10827:  kuussa 1997 oli kuntien asuntojanoissa kaik-         syllä ja talvikaudella 1998 aloitettaviin kohtei-
10828:  kiaan 95 000 vuokra-asunnon hakijaa, mikä on         siin.
10829:  6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonais-
10830: 
10831:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1998
10832: 
10833:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
10834:                                             KK 323/1998 vp                                              3
10835: 
10836: 
10837: 
10838: 
10839:                                         Till Riksdagens Talman
10840: 
10841:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           år 1996 tili 204 000. När antalet lediga bostäder
10842: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           samtidigt var ca 76 000, fanns det i genomsnitt 2, 7
10843: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sökande per bostad. Under 1997 fick ca 72 000
10844: dagsman Pekka Leppänen m.fl. undertecknade            sökande bostad, dvs. 35 % av det totala antalet
10845: spörsmål nr 323:                                      sökande. Året innan var andelen sökande som
10846:                                                       fått bostad ca 37% och två år tidigare 40 %. Ä ven
10847:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         i fråga om bostadsrättsbostäder håller antalet
10848:        att bevilja statens bostadsfond fullmakter     sökande på att stiga.
10849:        för bostadsbyggande och sålunda med               Av bostadsmarknadsskäl är det trots den ök-
10850:        samhällets stöd främja sysselsättningen?       ning som skett i fråga om den fritt finansierade
10851:                                                       bostadsproduktionen nödvändigt att den stats-
10852:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         understödda bostadsproduktion omfattande
10853: anföra fö1jande:                                      15 800 bostäder som föreslagits i statsbudgeten
10854:                                                       genomförs isin helhet. Utan den villkorliga full-
10855:     Den gynnsamma ekonomiska utvecklingen             makt om 1,5 mrd. mk som anvisats i statsbudge-
10856: ökar ständigt efterfrågan på bostäder inom hu-        ten skulle antalet bostäder som tili en början
10857: vudstadsregionen och i andra stora tillväxtcen-       byggs med statligt stöd före hösten 1998 minska
10858: trum, såsom trakterna kring Uleåborg, Tammer-         på årsnivå till ca 13 000 bostäder, vi1ket är mer än
10859: fors, Åbo och Jyväskylä. 1 synnerhet efterfrågan      7 000 bostäder fårre än år 1997. Tilläggsfullmak-
10860: på aravahyresbostäder och bostadsrättsbostäder        ten torde räcka tili för att bygga ca 3 000 bostä-
10861: har ökat betydligt. Bristen på dylika bostäder gör    der, varvid de totala sysselsättningsverkningarna
10862: det svårare att ändra näringsstrukturen och få        uppgår tili ca 6 000 årsverken.
10863: arbetskraft tili nya arbetsplatser samtidigt som         Byggnadskostnaderna inom den statsunder-
10864: den förorsakar en överhettning av hyresbostads-       stödda bostadsproduktionen har hållits i styr.
10865: marknaden i tillväxtcentrumen. Den ökade efter-       Kostnaderna för den statsunderstödda bostads-
10866: frågan har redan tydligt höjt bostadspriserna och     produktionen har efter ingången av juli i fjol
10867: -hyrorna.                                             sjunkit med ca 0,2% och var sålunda 7 254 mk/m 2
10868:     F örutom att den förhöjda pris- och hyresnivån    i mars 1998. Byggnadsbranschen har inga flask-
10869: förorsakar problem för de privata hushållen ökar      halsar med avseende på produktionen. A ven om
10870: den också inflationstrycket på hela samhällseko-      byggfirmornas kapacitetsutnyttjande har stigit
10871:  nomin. De höga bostadspriserna och hyrorna på        avsevärt finns det dock ännu outnyttjad kapaci-
10872:  bostäder höjde t.ex. konsumentprisindexet med        tet. Sålunda finns det inte heller några struktur-
10873:  drygt 0,6 %, dvs. cirka en tredjedel av den totala   politiska hinder för ibruktagandet av den vilikor-
10874: indexförhöjningen från februari 1997 tili februari    liga bostadslånefullmakt om 1,5 mrd. mk som
10875:  1998. För att undvika bostadsbrist och det pris-     anvisats i statsbudgeten. Därför bör regeringen i
10876:  tryck som följer därav är det viktigt att inom       överensstämmelse med vad riksdagen förutsatt i
10877:  tillväxtområdena snabbt få tili stånd ett nytt ut-   sitt uttalande i anslutning tili tilläggsbudgeten
10878:  bud av bostäder.                                     fatta beslut om ibruktagande av den villkorliga
10879:      Efterfrågan på nyproduktion riktar sig i hög     fullmakten så att när statens bostadsfond denna
10880:  grad tili statsunderstödda hyresbostäder. 1 no-      vår utför sin fördelning av bostadslån beaktas
10881:  vember 1997 fanns det inalles 95 000 bostadssö-      också fullmakten. Avsikten är att fullmakten
10882:  kare i kö tili kommunernas hyresbostäder, vilket     skall användas för objekt som börjar byggas un-
10883:  är 6 000 fler än året innan. Det totala anta1et      der hösten och vintern 1998.
10884:  sökande i fråga om aravahyresbostäder uppgick
10885: 
10886:      Helsingforsden 20 april1998
10887: 
10888:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
10889:                                             KK 324/1998 vp
10890: 
10891: Kirjallinen kysymys 324
10892: 
10893: 
10894: 
10895: 
10896:                                    Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Teuraseläinten hyvinvoinnin tur-
10897:                                       vaamisesta kuljetuksien aikana
10898: 
10899: 
10900:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10901: 
10902:    Suunnitelmien mukaan Ylivieskan Lihakun-           välitysvasikka-autojen pesu tulee ongelmallisek-
10903: nan teurastamo aiotaan sulkea vuoden 1998 tou-        si. Tämä taas merkitsee eläintautien leviämisris-
10904: kokuussa. Ylivieskan laitoksen sulkeminen mer-        kiä. Teurastamolla eläimet kootaan tavallisesti
10905: kitsee vuosittain noin 43 000 teuraseläimelle pi-     teurastamon navettaan ennen teurastusta, jotta
10906: dempiäja hankalampia kuljetuksia. Kuljetukses-        tarkastuseläinlääkäri voi tarkastaa eläimet. Tar-
10907: sa eläimet tarvitsevat jatkuvasti vettä ja lypsyssä   kastukseen voi tulla epätarkkuutta, jos yhteen-
10908: olevat lehmät on lypsettävä lain mukaan viiden-       koottavien teuraseläinten määrät kasvavat huo-
10909: toista tunnin välein.                                 mattavasti.
10910:    Mikäli Ylivieskan teurastamo lopetetaan, niin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10911: osalle teuraseläimistä tulisijopa neljäntoista tun-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10912: nin kuljetusaikoja. Osa lehmistä ei kokemusten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10913: mukaan uskalla juoda kuljetuksen aikana, joten        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10914: ne rasittuvat janoisina kohtuuttomasti.
10915:    Eläinten hyvinvoinnilla kuljetuksien aikana                  Miten Hallitus aikoo turvata teuras-
10916: on suuri merkitys lihan laatuun. Mitä lyhyemmät              eläinten kuljetukset eläinsuojelulain mu-
10917: kuljetukset, sitä vähemmän eläimet saavat ruh-               kaisina teurastamoverkon mahdollisesti
10918: jeitaja sitä vähemmän esiintyy tervalihaa.                   supistuessa tehtyjen suunnitelmien mu-
10919:     Mikäli Ylivieskan teurastamo lopetetaan, niin            kaisesti?
10920: 
10921:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
10922: 
10923:                      Maija-Liisa Veteläinen /kesk            Markku Koski /kesk
10924:                      Juhani Alaranta /kesk                   Kari Myllyniemi /kesk
10925:                                         Kyösti Karjula /kesk
10926: 
10927: 
10928: 
10929: 
10930:  280043
10931: 2                                           KK 324/1998 vp
10932: 
10933: 
10934: 
10935: 
10936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10937: 
10938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisä vaatimuksia. Näistä vaatimuksista on säädet-
10939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ty EU:n neuvoston asetuksessa (EY) N:o 411/98.
10940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Ammattimainen eläinten kuljetus on luvanva-
10941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        raista toimintaa. Lupa eläinten kuljettamiseen
10942: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tulonhankkimistarkoituksessa on haettava kir-
10943: myksen n:o 324:                                        jallisesti lääninhallitukselta. Lupa myönnetään,
10944:                                                        jos hakijalla on eläinten kuljetukseen ja siihen
10945:           Miten Hallitus aikoo turvata teuras-         liittyvään eläinten käsittelyyn ja hoitoon tarvitta-
10946:        eläinten kuljetukset eläinsuojelulain mu-       va koulutus tai sitä vastaava käytännön kokemus
10947:        kaisina teurastamoverkon mahdollisesti          ja jos hakijalla on käytettävissään asianmukaiset
10948:        supistuessa tehtyjen suunnitelmien mu-          kuljetusvälineet. Lääninhallitus voi peruuttaa lu-
10949:        kaisesti?                                       van, jos luvan saaja ei noudata eläinsuojelulakia
10950:                                                        tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai luvassa
10951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           asetettuja ehtoja.
10952: vasti seuraavaa:                                           Eläinten maantiekuljetusten valvonta kuuluu
10953:                                                        pääasiassa poliisille. Teurastamon ja teurastus-
10954:    Eläinten hyvinvoinnin turvaamista kuljetuk-         paikan alueella eläinkuljetuksia sekä eläinten
10955: sen aikana koskevat eläinsuojelusäännökset ovat        kohtelua ja käsittelyä kuormia purettaessa val-
10956: eläinsuojelulaissa (247/1996), asetuksessa eläin-      voo tarkastuseläinlääkäri. Jos tarkastuseläinlää-
10957: ten kuljetuksesta (491/1996) sekä maa- ja metsä-        käri havaitsee, että eläinsuojelusäädöksiä on ri-
10958: talousministeriön päätöksessä eläinten kuljetuk-        kottu, hänen on ryhdyttävä eläinsuojelulain edel-
10959: selle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (27/     lyttämiin toimenpiteisiin epäkohdan korjaami-
10960: EE0/1996). Eläimen kuljetus on järjestettävä si-        seksi.
10961: ten, että siitä ei aiheudu eläimelle tarpeetonta           Nykyiset eläinsuojelusäännökset antavat hy-
10962: kipua tai tuskaa. Lisäksi eläintä on suojeltava         vät puitteet eläinten hyvinvoinnin turvaamiselle
10963: kuljetuksessa vahingoittumiselta ja sairastumi-         kaikkien Suomessa tapahtuvien kuljetusten aika-
10964: selta. Kuljetusten aikana eläimiä on hoidettava ja      na ja viranomaisille riittävät keinot valvoa kulje-
10965: kohdeltava hyvin.                                       tuksia ja näin varmistaa teuraseläinten kuljetuk-
10966:    Valtaosa Suomen teuraseläinkuljetuksista on          sen tason säilyminen asianmukaisena myös mah-
10967: kestoltaan alle kahdeksan tuntia, mikä on myös          dollisten teurastamoverkon supistusten jälkeen.
10968: pääsääntönä kuljetuksen enimmäiskestolle. Ny-              Atria Oy, Eläinsuojeluliitto Animalia sekä
10969: kyinen Suomessa käytössä oleva eläinkuljetuska-         Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry ovat yhteistyös-
10970: lusto on pääosin korkeatasoista ja myös pitempi-        sä löytäneet ratkaisumallin Ylivieskan teurasta-
10971: kestoiseen kuljetukseen soveltuvaa. 1. 7.1999 lu-       mon sulkemisesta aiheutuviin teuraskuljetusten
10972: kien yli kahdeksan tuntia kestävään eläinkulje-         eläinsuojelullisiin ongelmiin.
10973: tukseen käyteitäville kuljetusvälineille tulee vielä
10974: 
10975:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
10976: 
10977:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10978:                                               KK 324/1998 vp                                               3
10979: 
10980: 
10981: 
10982: 
10983:                                           Tili Riksdagens Talman
10984: 
10985:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Yrkesmässig transport av djur är verksamhet
10986: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              som kräver tillstånd. Tillstånd att transportera
10987: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          djur i förvärvssyfte skall sökas skriftligen hos
10988: dagsman Maija-Liisa Veteläinen m.fl. under-              länsstyrelsen. Tillståndet beviljas om den sökan-
10989: tecknade spörsmål nr 324:                                de har den utbildning som krävs för transport av
10990:                                                          djur och behandling av djur i anslutning till trans-
10991:            Hur ämnar Regeringen säkerställa att          porten, eller motsvarande praktisk erfarenhet,
10992:         slaktdjurstransporterna överensstämmer           och använder ändamålsenliga transportmedel.
10993:         med djurskyddslagen om slakterinätet in-         Länsstyrelsen kan dra in tillståndet om tillstånds-
10994:         skränks som planerat?                            innehavaren inte iakttar djurskyddslagen, de be-
10995:                                                          stämmelser som utfårdats med stöd av den
10996:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            eller villkoren i tillståndet.
10997: anföra följande:                                             Övervakningen av landsvägstransporter av
10998:                                                          djur hör i huvudsak tili polisen. 1slakteriet och på
10999:    De djurskyddsbestämmelser som tryggar dju-            slaktplatsen övervakar besiktningsveterinären
11000: rens välbefinnande under transporter finns i djur-       ankommande djurtransporter samt hur djuren
11001: skyddslagen (24711 996), förordningen om trans-          bemöts och behandlas vid avlastningen. Om be-
11002: port av djur (49111996) samt i jord- och skogs-          siktningsveterinären upptäcker att man har bru-
11003: bruksministeriets beslut om krav på skydd av             tit mot djurskyddsbestämmelserna, skall han
11004: djur vid transport (27/VLA/l996). Transporten            vidta åtgärder som förutsätts i djurskyddslagen
11005: av djur skall ordnas så att den inte orsakar djuren      för att rätta tili missförhållandet.
11006: onödig smärta eller plåga. Djuren skall också                De nuvarandedjurskyddsbestämme1serna bil-
11007: skyddas mot skador och insjuknande. Under                dar en bra ram för tryggandet av djurens välbe-
11008: transporten skall djuren skötas och behandlas            finnande under alla transporter som äger rum i
11009: väl.                                                     Finland, och för myndigheterna säkerställer de
11010:    Merparten av slaktdjurstransporterna i Fin-           tillräckliga medel för att övervaka transporteroa
11011: land pågår kortare tid än åtta timmar, vilket            och därmed trygga en fortsatt saklig nivå på
11012: också är huvudregeln för transporttideus maxi-           slaktdjurstransporterna även efter en eventuell
11013: mala längd. Den utrustning som används för               inskränkning av slakterinätet.
11014: djurtransporter i Finland i dag är till största del en       Atria Oy, Eläinsuojeluliitto Animalia-Djur-
11015: av hög kvalitet och lämpar sig också för längre          skyddsförbundet Animalia ry och Suomen Eläin-
11016: transporttider. Från och med den 1 juli 1999             suojeluyhdistys- Finlands Djurskyddsförening
11017: kommer dessutom särski1da krav att ställas på            r.y. har tillsammans funnit en lösning på de pro-
11018: transportmedel som används för djurtransporter           blem i anslutning till djurskyddet vid slakttrans-
11019:  när transporttiden är längre än åtta timmar. Om         porter som orsakas av nedläggningen av slakteri-
11020:  dessa krav bestäms i Europeiska unionens råds           et i Ylivieska.
11021:  förordning (EG) nr 411/98.
11022: 
11023:       Helsingforsden 14 april 1998
11024: 
11025:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11026:                                              KK 325/1998 vp
11027: 
11028: Kirjallinen kysymys 325
11029: 
11030: 
11031: 
11032: 
11033:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Kurinpitotoimien kohdistamisesta tuomiois-
11034:                                         tuimien jäseniin
11035: 
11036: 
11037:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11038: 
11039:    Tuomioistuimien tuomarikunta on erottama-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11040: ton. Tällä on tietyt positiiviset, mutta myös nega-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11041: tiiviset puolensa. Positiivista on se, että tuomari    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11042: pystyy työskentelemään ilman ulkopuolisia pai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11043: neita. Negatiivista on, että tuomariin on vaikea
11044: kohdistaa kurinpidollisia toimenpiteitä. Voi olla                Katsooko Hallitus, että tuomioistui-
11045: esimerkiksi niin, ettäjatkuva alkoholinkäyttö on              mien tuomareiden kohdalla olisi syytä
11046: esteenä työn täyspainoiselle toimittamiselle,                 mahdollistaa kurinpitojärjestelmä esi-
11047: mutta mahdollisuudet puuttua asiaan ovat kovin                merkiksi kurinpitolautakunnan muodos-
11048: vähäiset. Tuomioistuimen asemaa ja luotetta-                  sa, joka tarvittaessa nykyistä paremmin
11049: vuutta ei kuitenkaan ole omiaan lisäämään se,                 pystyisi puuttumaan esimerkiksi istuvien
11050: että ukkotuomari on porttikiellossa käräjäpiirin-             tuomareiden mahdollisiin työtä haittaa-
11051: sä useimmissa ravintoloissa. Leivättömän pöy-                 viin alkoholiongelmiin?
11052: dän toiselle puolen saattaa myös eksyä harrastus-
11053: piiristä tuttuja henkilöitä, jotka asettavat esteitä
11054: tuomarin objektiivisuudelle.
11055: 
11056:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11057: 
11058:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
11059: 
11060: 
11061: 
11062: 
11063: 280043
11064: 2                                          KK 325/1998 vp
11065: 
11066: 
11067: 
11068: 
11069:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11070: 
11071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voidaan pidättää virantoimituksesta, jos hänellä
11072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sellainen sairaus, joka haittaa olennaisesti viran
11073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hoitoa.
11074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Voimassa olevan hallitusmuodon säännösten
11075: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nojalla sekä valtioneuvoston oikeuskansleri että
11076: n:o 325:                                             eduskunnan oikeusasiamies suorittavat muihin
11077:                                                      virkamiehiin kohdistuvan valvonnan ohella
11078:           Katsooko Hallitus, että tuomioistui-       myös tuomioistuimiin ja tuomareihin kohdis-
11079:        mien tuomareiden kohdalla olisi syytä         tuvaa laillisuusvalvontaa. Oikeuskansleri ja oi-
11080:        mahdollistaa kurinpitojärjestelmä esi-        keusasiamies suorittavat valvontaa sekä omasta
11081:        merkiksi kurinpitolautakunnan muodos-         aloitteestaan että kansalaisten ja yhteisöjen teke-
11082:        sa, joka tarvittaessa nykyistä paremmin       mien kanteluiden perusteella. Säännösten mu-
11083:        pystyisi puuttumaan esimerkiksi istuvien      kaan oikeuskansleri voi asettaa virkamiehen
11084:        tuomareiden mahdollisiin työtä haittaa-       syytteeseen, antaa huomautuksen vastaisen va-
11085:        viin alkoholiongelmiin?                       ralle tai kiinnittää asianomaisen huomiota lain
11086:                                                      tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn.
11087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Vastaavantyyppiset toimivaltuudet on oikeus-
11088: vasti seuraavaa:                                     asiamiehenä.
11089:                                                          Edellä kuvatut menettelyt - lähinnä virka-
11090:     Virkamiehiä koskevista kurinpitosäännöksis-      syytteeseen asettaminen - ovat varsin raskaita
11091: tä luovuttiin pääosin vuoden 1994 valtion virka-     keinoja tuomareiden "nuhtelemiseksi". Tuoma-
11092: mieslain säätämisen yhteydessä. Samassa yhtey-       reiden vahvan virassapysymisoikeuden vastapai-
11093: dessä virkamiesten virassapysymisoikeuksia           noksi tulisi olla käytettävissä keinoja, joilla moi-
11094: muutettiin siten, että virkasuhteessa ja työsuh-     tittavasti toimiva tuomari voitaisiin ohjata täyt-
11095: teessa työskentelevien irtisanomissuojan erot vä-    tämään virkavelvollisuutensa.
11096: henivät.                                                 Oikeusministeriön asettama tuomaritoimi-
11097:     Tuomioistuinlaitoksen ja tuomareiden itse-       kunta on mietinnössään Tuomareiden asema ja
11098: näisenja riippumattoman aseman korostamisek-         nimittäminen (Komiteanmietintö 1998:1) käsi-
11099: si ja turvaamiseksi tuomareilla on muita virka-      tellyt tuomareiden virkamiesoikeudellista ase-
11100: miehiä vahvempi virassapysymisoikeus. Tuoma-         maa ja sen suhdetta kurinpitomenettelyyn.
11101: ria ei voida julistaa virkaansa menettäneeksi            Kansainvälisesti tarkasteltuna tilanne on
11102: muuten kuin tuomioistuimen päätöksellä. Tuo-         Suomessa jossain määrin poikkeuksellinen. Lä-
11103: maria ei voida myöskään siirtää toiseen virkaan      hes kaikissa Euroopan maissa on olemassa eril-
11104: vastoin suostumustaan, muutoin kuin tuomiois-        linen tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä.
11105: tuinlaitoksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä.       Tuomarin käyttäytyessä sopimattomasti viras-
11106: Tässä suhteessa suomalaisten tuomareiden ase-        saan tai joskus jopa sen ulkopuolellakin tai tuo-
11107: ma on järjestetty kansainvälisten sopimusten         marin laiminlyödessä virkatehtäviään, hänen
11108: edellyttämällä tavalla.                              toimintansa on mahdollista saattaa kurinpito-
11109:     Tietyin edellytyksin tuomari voidaan pidättää    menettelyn kohteeksi. Kurinpitovalta on yleensä
11110: virantoimituksesta. Tämä on mahdollista rikos-       uskottu ylemmälle tuomioistuimelle, erilliselle
11111: syytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi,    tuomareista koostuvalle neuvostolle tai lauta-
11112: jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edelly-   kunnalle.
11113: tyksiin hoitaa tehtäväänsä. Tuomari voidaan pi-          Tuomareiden kurinpitomenettelyn järjestämi-
11114: dättää virantoimituksesta, jos hän kieltäytyy ter-   seen liittyy monia tuomareiden itsenäisyyteen ja
11115: veydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tut-    riippumattomuuteen liittyviä valtiosääntöoikeu-
11116: kimuksista taikka jos hän kieltäytyy antamasta       dellisia kysymyksiä. Tuomaritoimikunta on esit-
11117: terveydentilaansa koskevia tietoja. Tuomarikin       tänyt, että ryhdyttäisiin valmistelemaan sään-
11118:                                           KK 325/1998 vp                                           3
11119: 
11120: nöksiä tuomareiden kurinpitomenettelystä. Ta-          Tuomaritoimikunnan mietintö on parhaillaan
11121: voitteena olisi luoda yksinkertainen menettely      laajalla lausuntokierroksella. Oikeusministeriö
11122: sellaisten asioiden käsittelemiseksi, jotka eivät   tulee päättämään toimikunnan ehdotusten jat-
11123: edellytä virkarikossyytteen nostamista. Kurinpi-    kovalmistelusta alkusyksystä 1998. Tässä yhtey-
11124: tomenettelyn tulisi taata riittävä oikeusturva ja   dessä ministeriö tulee vakavasti harkitsemaan
11125: olla sopusoinnussa tuomioistuimien itsenäisyy-      erityisen työryhmän tai komitean asettamista
11126: destä ja riippumattomuudesta johtuvien vaati-       valmistelemaan tuomareiden kurinpitomenette-
11127: musten kanssa.                                      lyä koskevaa lainsäädäntöä.
11128: 
11129:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
11130: 
11131:                                                                 Oikeusministeri Jussi Järventaus
11132: 4                                            KK 325/1998 vp
11133: 
11134: 
11135: 
11136: 
11137:                                          Tili Riksdagens Talman
11138: 
11139:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        statsrådet som riksdagens justitieombudsman
11140: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          vid sidan om kontrollen av övriga tjänstemän
11141: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        även laglighetsövervakning av domstolarna och
11142: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           domarna. Justitiekanslern och justitieombuds-
11143: 325:                                                    mannen utövar kontrollen både på eget initiativ
11144:                                                         och på basis av klagomål frän medborgare och
11145:            Anser Regeringen att det finns ett be-       samfund. Enligt bestämmelserna kan justitie-
11146:         hov av ett disciplinärt system för domar-       kanslern låta ställa en tjänsteman under ätal, ge
11147:         na vid domstolarna i form av till exempel       en anmärkning för framtiden eller fåsta vederbö-
11148:         en disciplinnämnd som vid behov bättre          randes uppmärksamhet vid det förfarande som
11149:         kunde ingripa i till exempel sittande           lag och god förvaltningssed kräver. Justitieom-
11150:         domares eventuella alkoholproblem som           budsmannen har motsvarande befogenheter.
11151:         stör arbetet?                                       De förfaranden som beskrivits ovan - när-
11152:                                                         mast att låta ställa nägon under tjänsteätal - är
11153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tämligen tunga metoder för att "klandra" en do-
11154: anföra följande:                                        mare. För att få en motvikt till domarnas starka
11155:                                                         rätt att kvarstä i tjänst har det diskuterats om
11156:    1 samband med att statstjänstemannalagen             metoder med vilka en domare som förfar på ett
11157: stiftades år 1994 avskaffades till största delen de     klandervärt sätt kunde fås att uppfylla sina tjäns-
11158: disciplinära bestämmelser som gällde tjänste-           teförpliktelser.
11159: män. 1 samma sammanhang ändrades rätten för                 1 betänkandet Domarnas ställning och ut-
11160: tjänstemän att kvarstå i tjänst så att skillnaderna     nämningen av domare (Kommittebetänkande
11161: mellan uppsägningsskyddet för personer i tjäns-         1998:1) diskuterade den domarkommission som
11162: teförhållande och arbetsavtalsförhållande mins-         justitieministeriet hade tillsatt domarnas tjänste-
11163: kade.                                                   mannarättsliga ställning och dess förhållande till
11164:    För att framhäva och säkerställa domstolsvä-         det disciplinära förfarandet.
11165: sendets och domarnas självständiga och obero-               Internationellt sett är situationen i Finland
11166: ende ställning har domarna en starkare rätt att         något exceptionell. 1 nästan alla europeiska stater
11167: kvarstä i tjänst än övriga tjänstemän. Endast en        finns ett särskilt disciplinärt förfarande för do-
11168: domstol kan besluta att en domare gär förlustig         mare. Uppför sig en domare opassande i tjänst
11169: sin tjänst. En domare kan inte heller förflyttas till   eller även utanför den eller försummar domaren
11170: en annan tjänst mot sin vilja förutom i samband         tjänsteuppgifterna, kan domarens verksamhet
11171: med en omorganisering av domstolsväsendet. 1            bli föremål för ett disciplinärt förfarande. Den
11172: detta hänseende har de finländska domarnas              disciplinära makten har vanligtvis anförtrotts en
11173: ställning arrangerats på ett sätt som förutsätts i      högre domstol, ett särskilt råd som består av
11174: internationella fördrag.                                domare eller en nämnd.
11175:    Under vissa förutsättningar kan en domare                Flera frägor som gäller domarnas självstän-
11176: suspenderas. Detta är möjligt för den tid då do-        dighet och oberoende hänför sig till organisering-
11177: maren är ätalad för ett brott och brottet under-        en av ett disciplinärt förfarande för domare. Do-
11178: söks, ifall dessa kan påverka tjänstemannens för-       markommissionen har föreslagit att beredningen
11179: utsättningar att sköta sin uppgift. En domare kan       av bestämmelser om ett disciplinärt förfarande
11180: även suspenderas om han vägrar genomgå en               för domare bör sättas i gäng. Målet är att skapa
11181: hälsoundersökning eller -kontroll eller ifall han       ett enkelt förfarande för sådana ärenden som inte
11182: vägrar ge uppgifter om sin hälsa. Även en domare        krä ver att någon åtalas för tjänsteförbrytelse.
11183: kan suspenderas om han är så sjuk att det väsent-       Det disciplinära förfarandet bör garantera ett
11184: ligen stör handhavandet av tjänsten.                    tillräckligt rättsskydd och överensstämma med
11185:    Med stöd av de gällande bestämmelserna i             de krav som hänför sig till domstolarnas själv-
11186: regeringsformen utövar såväl justitiekanslern i         ständighet och oberoende.
11187:                                          KK 325/1998 vp                                             5
11188: 
11189:    Domarkommissionens betänkande är som            ministeriet att överväga behovet av att sätta
11190: bäst ute på remiss. Hösten 1998 kommer justitie-   igång beredningen av lagstiftning som gäller ett
11191: ministeriet att besluta om den fortsatta bered-    disciplinärt förfarande för domare.
11192: ningen av kommissionens förslag. Då kommer
11193: 
11194:      Helsingfors den 17 april 1998
11195: 
11196:                                                                 Justitieminister Jussi Järventaus
11197:                                               KK 326/1998 vp
11198: 
11199: Kirjallinen kysymys 326
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 
11204:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjoismaista Suomeen palanneiden eläke-
11205:                                         läisten verotuksesta
11206: 
11207: 
11208:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11209: 
11210:    Esimerkiksi Ruotsissa elämäntyönsä tehnei-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11211: denja takaisin kotimaahansa Suomeen eläkepäi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11212: ville palanneiden eläkeläisten ns. kaksinkertai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11213: nen verotus on ollut ongelma ties kuinka pitkään.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11214: Muutettaessa eduskunnassa taannoin tulovero-
11215: lain 136 §:ää tultiin siihen käsitykseen, että ongel-             Onko Hallituksen mielestä pohjois-
11216: ma on korjattu muilta osin kuin sairausvakuu-                  maista Suomeen palanneiden eläkeläis-
11217: tusmaksun osalta, jonka kohdalta eduskunta                     ten verotuksen progressiota koskevat on-
11218: edellytti tehtävän selvityksen vuoden 1997 lop-                gelmat poistettu taannoin tuloverolain
11219: puun mennessä.                                                 136 §:ään tehdyillä muutoksilla, ja
11220:     Eläkeläisten toistuvat yhteydenotot antavat                   onko Hallitus toteuttanut eduskunnan
11221: kuitenkin ymmärtää, että asiat eivät ole vielä-                samalla kertaa asettaman edellytyksen
11222: kään kunnossa sen paremmin itse verotuksen                     sairausvakuutusmaksuun liittyvien on-
11223: kuin sairausvakuutusmaksunkaan osalta. Suomi                   gelmien selvittämisestä, ja
11224: ei noudata pohjoismaiden kesken sovitun vero-                     onko asia myös tältä osin hoidettu
11225: sopimuksen 18 artiklan säännöksiä progressiosta                eduskunnan edellyttämään säälliseen
11226: Iuopumiseksi, eikä asia ole vielä kunnossa myös-               kuntoon?
11227: kään siltä osin kuin se koskee sairausvakuutus-
11228: maksua.
11229: 
11230:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11231: 
11232:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237: 280043
11238: 2                                         KK 326/1998 vp
11239: 
11240: 
11241: 
11242: 
11243:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11244: 
11245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Suomesta. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutu-
11246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nut silloin, kun eläkkeen maksavan valtion vero-
11247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuksen taso oli kyseisen ulkomaaneläkkeen osal-
11248: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ta korkeampi kuin Suomessa. Tällaisten eläk-
11249: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       keensaajien verotuksen kohtuullistamiseksi tulo-
11250: n:o 326:                                            verolain 136 §:ää muutettiin 1.1.1997lukien (7071
11251:                                                      1997) siten, että sitä progressiovaikutusta, joka
11252:           Onko Hallituksen mielestä pohjois-        eräillä ulkomailta saaduilla eläkkeillä on Suo-
11253:        maista Suomeen palanneiden eläkeläis-        mesta saadun ansiotulon verotukseen, lievenne-
11254:        ten verotuksen progressiota koskevat on-     tään siihen tasoon, joka Suomesta saatuun tu-
11255:        gelmat poistettu taannoin tuloverolain       loon kohdistuisi, jos koko tulo olisi Suomesta
11256:        136 §:ään tehdyillä muutoksilla, ja          saatua. Lainmuutoksen jälkeen tavoite yhden-
11257:           onko Hallitus toteuttanut eduskunnan      mukaisesta verotuksesta toteutuu. Näin ollen
11258:        samalla kertaa asettaman edellytyksen        Suomeen palanneiden eläkeläisten verotuksen
11259:        sairausvakuutusmaksuun liittyvien on-        progressiota koskevat ongelmat on poistettu to-
11260:        gelmien selvittämisestä, ja                  teutetulla lainmuutoksella.
11261:           onko asia myös tältä osin hoidettu           Hyväksyessään edellä mainitun lainmuutok-
11262:        eduskunnan edellyttämään säälliseen          sen eduskunta edellytti, että vuoden 1997 lop-
11263:        kuntoon?                                     puun mennessä selvitetään sekä ulkomailta Suo-
11264:                                                     meen palanneiden että ulkomailla asuvien suo-
11265:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        malaisten eläkeläisten sairausvakuutusmaksun
11266: vasti seuraavaa:                                    määräämiseen liittyvät kysymykset. Asiaa selvi-
11267:                                                     tettiin sosiaali- ja terveysministeriön koolle kut-
11268:    Pohjoismaiden välisen tulo- ja varallisuusve-    sumassa työryhmässä, jossa olivat sosiaali- ja
11269: roja koskevan kaksinkertaisen verotuksen vält-      terveysministeriön lisäksi edustettuina valtiova-
11270: tämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 26/97) 18         rainministeriö ja verohallitus. Työryhmän laati-
11271: artiklan mukaan toisesta pohjoismaasta esimer-      ma selvitys toimitettiin 19.12.1997 lähetteellä
11272: kiksi Ruotsista Suomeen maksettavasta eläk-         eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheen-
11273: keestä verotetaan vain tässä toisessa pohjois-      johtajalle. Paluumuuttajien sosiaaliturvamaksun
11274: maassa, tässä tapauksessa Ruotsissa. Suomessa       osalta voidaan todeta seuraavaa.
11275: asuvan henkilön Suomesta saamasta ansiotulos-          Veronluonteisen sosiaaliturvamaksun suorit-
11276: ta, esim. eläkkeestä, verotetaan kuitenkin vero-    tamisvelvollisuus syntyy Suomessa asumisen pe-
11277: velvollisten tasavertaisen kohtelun vuoksi sen      rusteella. Vaikka Ruotsista saatu eläketulo on
11278: veroprosentin mukaan, joka vastaa hänen Suo-        verosopimuksella vapautettu verosta Suomessa,
11279: mesta ja ulkomailta saamansa ansiotulon yhteis-     vapautettu eläketulo otetaan sairausvakuutus-
11280: määrää. Tämä menettely perustuu Pohjoismai-         maksun määräämisessä huomioon ikään kuin
11281: den välisen verosopimuksen 25 artiklan 3 kappa-     verosopimusta ei olisi, koska mainittu maksu ei
11282: leen d) kohtaan, jonka mukaan Suomi voi sisäl-      kuulu sopimuksen piiriin eikä sopimus siis vaiku-
11283: lyttää esimerkiksi vain toisessa pohjoismaassa      ta vakuutetun velvollisuuteen suorittaa tätä
11284: verotettavan eläketulon siihen verotusperustee-     maksua. Näin ollen myös ulkomailta maksetta-
11285: seen, jota sovelletaan henkilön Suomessa vero-      vat eläkkeet vaikuttavat vakuutetulle Suomessa
11286: tettavaan muuhun ansiotuloon, esimerkiksi Suo-      määrättävän sairausvakuutusmaksun suuruu-
11287: mesta saatavaan eläkkeeseen. Edellä mainittu        teen.
11288: eläkkeitä koskeva 18 artikla ei siten mitenkään        Jos tarkoituksena on saattaa ulkomailta Suo-
11289: rajoita tätä oikeutta. Menettelyllä pyritään sii-   meen muuttavat henkilöt sairausvakuutusmak-
11290: hen, että Suomesta saadun tulon veroprosentti       sun osalta samaan asemaan kuin yksinomaan
11291: on yhtä suuri kuin sellaisella eläkkeensaajalla,    Suomesta saman suuruista ansiotuloa saavat,
11292: joka saa vastaavan kokonaistulon pelkästään         nykyistä maksukäytäntöä ei tarvitse muuttaa.
11293:                                          KK 326/1998 vp                                            3
11294: 
11295: Paluumuuttajilta peritään yhdenvertaisuusperi-     hin, vaan entisessä asuinmaassaan maksamiinsa
11296: aatteen mukaisesti sairausvakuutusmaksua täs-      maksuihin. Paluumuuttajista suurin osa on eläk-
11297: mälleen yhtä paljon kuin vastaavasta pelkästään    keensaajia. Sairausvakuutusmaksua ei peritä
11298: Suomesta saadusta ansiotulosta. Poikkeuksen        eläkkeensaajilta kaikissa maissa, esimerkiksi
11299: tästä yhdenvertaisuusperiaatteesta muodostaa       Ruotsissa. Suomi ei myöskään ole perinyt sai-
11300: vain tilanne, jossa eläketuloa saavalla paluu-     rausvakuutusmaksua ulkomaille maksettavista
11301: muuttajalla ei ole lainkaan oikeutta eläkkeeseen   eläkkeistä. Ruotsissa asuva henkilö, joka saa elä-
11302: Suomesta. Tällöin EU-maasta Suomeen muutta-        kettä sekä Ruotsista että Suomesta, ei siten mak-
11303: valta eläkkeensaajalta ei peritä täällä lainkaan   sa lainkaan sairausvakuutusmaksua. Kun tällai-
11304: sairausvakuutusmaksua, koska EU:n sosiaali-        nen henkilö muuttaa Suomeen, häneltä aletaan
11305: turva-asetuksen 1408/71 mukaan tällaisessa ta-     periä sairausvakuutusmaksua sekä Suomesta
11306: pauksessa maksua saa periä vain eläkkeen mak-      että Ruotsista saadusta eläkkeestä. Paluumuut-
11307: sava valtio.                                       taja saa Suomesta sairausvakuutusetuuksia, joi-
11308:    Paluumuuttajat eivät kuitenkaan aina vertaa     den rahoitukseen myös eläkkeensaajien sairaus-
11309: maksujaan Suomessa asuvien vastaaviin maksui-      vakuutusmaksua peritään.
11310: 
11311:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
11312: 
11313:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
11314: 4                                              KK 326/1998 vp
11315: 
11316: 
11317: 
11318: 
11319:                                            Tili Riksdagens Talman
11320: 
11321:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               den utbetalande statens skattenivå i fråga om
11322: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               utlandspensionen var högre än i Finland. För att
11323: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           göra beskattningen av sådana pensionstagare
11324: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              skäligare ändrades 136 § inkomstskattelagen
11325: mål nr 326:                                               1.1.1997 (70711997) så att den progressionseffekt
11326:                                                           som vissa pensioner från utlandet har på beskatt-
11327:            Anser Regeringen att problemen kring           ningen av förvärvsinkomst i Finland, lindras tili
11328:         den nordiska progressionseffekten på be-          den nivå som skatten på inkomsten från Finland
11329:         skattning av pensionärer som flyttat till-        hade uppgått tili om hela inkomsten hade förvär-
11330:         baka till Finland undanröjts genom änd-           vats i Finland. Efter lagändringen uppfylls kravet
11331:         ringarna i 136 § inkomstskattelagen, och          på en enhetlig beskattning. Sålunda har proble-
11332:            har Regeringen efterkommit det krav            men med progressionen i fråga om beskattningen
11333:         som riksdagen samtidigt framställde på            av återflyttade pensionärer undanröjts genom
11334:         att problemen i anslutning tili sjukförsäk-       lagändringen.
11335:         ringspremien skall utredas, och                      När riksdagen antog ovan nämnda lagändring
11336:            har saken tili dessa delar skötts ordent-      förutsatte den att man före utgången av 1997
11337:         ligt på det sätt som riksdagen förutsätter?       skulle utreda frågor i anslutning tili fastställandet
11338:                                                           av sjukförsäkringspremien för återflyttade och
11339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             utomlands bosatta finländska pensionärer. Sa-
11340: anföra följande:                                          ken utreddes i en arbetsgrupp som sammankalla-
11341:                                                           des av social- och hälsovårdsministeriet och be-
11342:    Enligt artikel 18 i avtalet mellan de nordiska         stod av representanter för social- och hälsovårds-
11343: länderna för att undvika dubbelbeskattning be-            ministeriet samt finansministeriet och skattesty-
11344: träffande skatter på inkomst och på förmögenhet           relsen. Arbetsgruppens utredning överlämnades
11345: (FördrS 26/97) beskattas pension som betalas              19.12.1997 tili ordföranden för riksdagens stats-
11346: från ett annat nordiskt Jand, t.ex. frän Sverige tili     utskott. 1 fråga om socialskyddspremien för åter-
11347: Finland, endast i det förstnämnda nordiska lan-           flyttare kan konstateras följande:
11348: det, i det här fallet Sverige. F ör att de skattskyldi-      Skyldigheten att betala socialskyddspremie,
11349: ga skall behandlas jämlikt beskattas en i Finland         som är en avgift av skattenatu_r, uppstår på
11350: bosatt persons från Finland erhållna förvärvsin-          grundval av boende i Finland. Aven om pen-
11351: komst, t.ex. pension, dock enligt den skattepro-          sionsinkomst från Sverige genom skatteavtalet är
11352: cent som motsvarar hans sammanlagda förvärvs-             befriad från skatt i Finland, beaktas den skatte-
11353: inkomst från Finland och utlandet. Detta förfa-           fria pensionsinkomsten när sjukförsäkringspre-
11354: rande grundar sig på artikel 25 stycke 3 punkt d)         mien fastställs som om skatteavtalet inte fanns,
11355: i beskattningsavtalet mellan de nordiska länder-          eftersom premien inte omfattas av avtalet och
11356: na, enligt viiken Finland får inräkna t.ex. endast        avtalet därför inte påverkar den försäkrades
11357: sådan pensionsinkomst som skall beskattas i ett           skyldighet att betala denna premie. Det betyder
11358: annat nordiskt land i det beskattningsunderlag            att också pensioner från ett annat land inverkar
11359: som tillämpas på annan förvärvsinkomst som                på storleken av den sjukförsäkringspremie som
11360: personen har och som skall beskattas i Finland,           fastställs för den försäkrade i Finland.
11361: t.ex. pension från Finland. Ovan nämnda artikel              Om avsikten är att personer som flyttar tili
11362: 18, som gäller pensioner, begränsar sålunda inte          Finland i fråga om sjukförsäkringspremien skall
11363: på något sätt denna rättighet. Avsikten med för-          vara likställda med dem som har en lika stor
11364: farandet är att skatteprocenten för inkomsten             förvärvsinkomst uteslutande från Finland, behö-
11365: från Finland skall vara lika stor som skattepro-          ver nuvarande avgiftspraxis inte ändras. Åter-
11366: centen för en pensionstagare som får motsvaran-           flyttare betalar i enlighet med likställighetsprinci-
11367: de sammanlagda inkomst uteslutande från Fin-              pen exakt lika mycket i sjukförsäkringspremie
11368: land. Detta mål uppnåddes dock inte i de fall där         som man betalar för motsvarande inkomst som
11369:                                                KK 326/1998 vp                                              5
11370: 
11371: förvärvats uteslutande i Finland. Undantag från          gare. Sjukförsäkringspremie uppbärs inte hos
11372: denna likställighetsprincip är endast en situation       pensionstagarna i alla Iänder, t.ex. inte i Sverige.
11373: där en återflyttare som har pensionsinkomst inte         Finland uppbär inte heller sjukförsäkringspremi-
11374: alls har rätt tili pension från Finland. I sådana fall   er på pensioner som utbetalas tili ett annat Iand.
11375: uppbärs inte sjukförsäkringspremie hos pen-              En person som är bosatt i Sverige och som får
11376: sionstagare som flyttar tili Finland från ett EU-        pension både från Sverige och Finland, betalar
11377: Iand, eftersom en sådan avgift enligt EU :s förord-      alltså inte alls sjukförsäkringspremie. När en så-
11378: ning 1408/71 om social trygghet endast får upp-          dan person flyttar tili Finland, uppbärs sjukför-
11379: bäras av den stat som betalar ut pensionen.              säkringspremie både för pen~ionen från Finland
11380:    Återflyttare jämför inte alltid sina avgifter         och pensionen från Sverige. Aterflyttaren får till-
11381: med motsvarande avgifter som betalas av dem              gång tili sjukförsäkringsförmåner i Finland. För
11382: som är bosatta i Finland, utan med de avgifter           finansieringen av dessa förmåner uppbärs sjuk-
11383: som de har betalt i sitt tidigare bosättningsland.       försäkringspremie även hos pensionstagare.
11384: Den största delen av återflyttarna är pensionsta-
11385: 
11386:      Helsingfors den 15 april 1998
11387: 
11388:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
11389:                                             KK 327/1998 vp
11390: 
11391: Kirjallinen kysymys 327
11392: 
11393: 
11394: 
11395: 
11396:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Oikeusministerin linjauksista lainsäädäntö-
11397:                                        asioissa
11398: 
11399: 
11400:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11401: 
11402:     Oikeusministeriön heikkoutena ovat erityises-     män ottamaan vallan käsiinsä, eikä toiveita päte-
11403: ti tämän eduskuntakauden olleet lakiesitykset,        vän lainvalmistelun suuntaan ole olemassa. Ai-
11404: jotka eivät valmistelunsa puolesta ole kelvanneet     noa keino on, että posti kulkee takaisin oikeus-
11405: edes käsittelyn pohjaksi lakivaliokunnassa, vaan      ministeriön suuntaan, kuten tähänkin saakka.
11406: niitä on jouduttu osaksi hylkäämään sekä anta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11407: maan kehotuksia uudelleen valmistelusta. Näin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11408: siitä huolimatta, että oikeusministerinä viime        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11409: ajat on ollut runsaan kymmenen vuoden lainsää-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11410: däntökokemuksen eduskunnassa hankkinut ju-
11411:  risti, jota on lyhyellä ministeriurallaan jopa pe-             Aikooko Hallitus huolehtia, että oi-
11412:  rustellusti arvostettu.                                     keusministerin vaihdoksesta huolimatta,
11413:      Uusi oikeusministeri omaa todennäköisesti               tai miksipä ei juuri sen johdosta, edus-
11414:  kokemusta vain yritysjuristina, yrityspuolen liit-          kunnalla on toiveita saada oikeusministe-
11415:  totason toiminnassa, sekä Iyhyehkön ajan lain-              riöitä jatkossa tasoltaan kelvollisia laki-
11416:  valmistelutyössä. On oletettavissa, että oikeus-            esityksiä lainsäädännön pohjaksi?
11417:  ministeriön lainvalmistelu pyrkii entistä enem-
11418: 
11419:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11420: 
11421:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
11422: 
11423: 
11424: 
11425: 
11426:  280043
11427: 2                                          KK 327/1998 vp
11428: 
11429: 
11430: 
11431: 
11432:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11433: 
11434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säätäminen on eduskunnan tärkein valtaoikeus.
11435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Lakien valmistelu eduskunnan päätöksentekoa
11436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      varten on ministeriöiden keskeinen tehtävä. De-
11437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       mokratian toimivuuden kannalta on olennaista,
11438: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        että lait on valmisteltu huolellisesti ja asian mer-
11439: n:o 327:                                             kittävyyteen nähden riittävän laajapohjaisesti."
11440:                                                          Oikeusministeriö pyrkii omalta osaltaan nou-
11441:           Aikooko Hallitus huolehtia, että oi-       dattamaan ohjelmaa niin edellä mainitulta kuin
11442:        keusministerin vaihdoksesta huolimatta,       muiltakin osin. Hallituksen käsityksen mukaan
11443:        tai miksipä ei juuri sen johdosta, edus-      eduskunnan ja hallituksen tavoitteet lainsäädän-
11444:        kunnalla on toiveita saada oikeusministe-     nön laadun parantamiseksi eivät poikkea toisis-
11445:        riöitä jatkossa tasoltaan kelvollisia laki-   taan. Eri asia on, että eräissä tapauksissa, joihin
11446:        esityksiä lainsäädännön pohjaksi?             kysymyksessä ilmeisesti viitataan, eduskunnassa
11447:                                                      on omaksuttu hallituksen esityksestä poikkeava
11448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         näkemys esityksessä ehdotetun uudistuksen laa-
11449: vasti seuraavaa:                                     juudesta ja toteuttamista vasta.
11450:                                                          Hallituksen lainvalmistelun kehittämisohjel-
11451:    Valtioneuvosto on 30 päivänä toukokuuta           maan on kirjattu hyvien hallituksen esitysten ja
11452: 1996 oikeusministeriön esittelystä tehnyt periaa-    lakiehdotusten laatuvaatimukset. Ohjeet koske-
11453: tepäätöksen valtioneuvoston lainvalmistelun ke-      vat lakitekniikkaa laajassa merkityksessä, eivät-
11454: hittämisohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on          kä ne sisällä poliittisia tavoitteenasetteluja. Halli-
11455: parantaa lainvalmistelua ja siten lainsäädännön      tuksen hyväksymä ohjelma koskee niin hallitusta
11456: laatua. Ohjelman ensimmäinen kappale kuuluu          kuin sen yksittäisiä jäseniäkin samoin kuin lain-
11457: seuraavasti: "Lainsäädäntö on yksi yhteiskun-        valmistelua johtavia virkamiehiä ja lainvalmiste-
11458: nan merkittävimmistä ohjauskeinoista. Lakien         lijoi ta.
11459: 
11460:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
11461: 
11462:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
11463:                                             KK 327/1998 vp                                              3
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                                         Tili Riksdagens Ta!man
11469: 
11470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      riksdagens primära maktbefogenhet. Att bereda
11471: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        lagarna för beslutsfattandet i riksdagen är minis-
11472: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-    teriernas centrala uppgift. För att demokratin
11473: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          skall fungera väl är det viktigt att lagarna bereds
11474: nr 327:                                               med omsorg och på en bas som är bred nog i
11475:                                                       förhållande tili frågans betydelse."
11476:           Ämnar Regeringen se tili att det i fort-        Justitieministeriet eftersträvar för sin del att
11477:        sättningen finns hopp för riksdagen att av     iaktta programmet såväl i fråga om det ovan
11478:        justitieministeriet få propositioner av        anförda som även i övrigt. Riksdagens och reger-
11479:        duglig kvalitet till grund för lagstiftning-   ingens mål för att höja lagstiftningens kvalitet
11480:        en, trots att justitieministern bytts, eller   avviker inte från varandra enligt regeringens
11481:        varför inte just med anledning av minis-       uppfattning. En annan fråga är sen att i vissa fall,
11482:        terbytet?                                      tili vilka uppenbarligen hänvisas i spörsmålet,
11483:                                                       har riksdagen haft en annan uppfattning än re-
11484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         geringen om den föreslagna reformens omfatt-
11485: anföra följande:                                      ning och genomföring.
11486:                                                           1 regeringens program för utvecklande av lag-
11487:    Statsrådet har den 30 maj 1996 på föredrag-        beredningen har antecknats de kvalitetskrav som
11488: ning från justitieministeriet fattat ett principbe-   man ställer på goda regeringspropositioner och
11489: slut om ett program för utvecklande av lagbered-      lagförslag. Anvisningarna gäller lagtekniken i
11490: ningen inom statrådet. Programmets mål är att         vid bemärkelse, och de innefattar inga politiska
11491: förbättra lagberedningen och på så sätt höja kva-     målsättningar. Det av regeringen godkända pro-
11492: liteten på lagstiftningen. Programmets första         grammet gäller såväl regeringen som dess enskil-
11493: stycke lyder: "Lagstiftningen är ett av samhällets    da ledamöter liksom även de tjänstemän som
11494: viktigaste styrningsmedel. Stiftandet av lagar är     leder Jagberedningen och lagberedarna.
11495: 
11496:      Helsingfors den 17 april 1998
11497: 
11498:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
11499:                                             KK 328/1998 vp
11500: 
11501: Kirjallinen kysymys 328
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjalliseen kysymykseen annettavan vas-
11507:                                        tauksen allekirjoittajasta
11508: 
11509: 
11510:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11511: 
11512:    Kansanedustajalla on toistaiseksi oikeus teh-      arkistosta. Ongelma tietysti on se, että usein hä-
11513: dä kirjallisia kysymyksiä. Niihin vastaa alan mi-     täisesti sohaistut vastaukset aiheuttaisivat lisäky-
11514: nisteriö asianomaisen ministerin allekirjoituksin.    symyksiä esimerkiksi puhelimitse valmistelleen
11515: On kuitenkin todennäköistä, että ministeri ei mil-    virkamiehen suuntaan. Tästä ongelmasta huoli-
11516: lään tavoin edes tutustu tehtyyn kyselyyn ja an-      matta nykyisenkaltainen kuurupiilo ei sekään ole
11517: nettuun vastaukseen. Allekirjoittaako hän sen         asiallista.
11518: ohimennen, siitä minulla ei ole tietoa. Hyvin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11519: usein vastaukset otettaneen tietokoneelta, koska      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11520: asiaan on vastattu jo aiemminjonkun muun kan-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11521: sanedustajan kyselyn yhteydessä.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11522:     Olen kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen
11523: mielestäni jopa mielestäni lainvastaiseen menet-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11524: telyyn, että ministeri yksin allekirjoittaa annetun           ryhtyä, jotta asianomaisen ministerin li-
11525: vastauksen. Oikea tapa olisi, että sen allekirjoit-           säksi myös kirjalliseen kysymykseen vas-
11526: taisivat yhdessä ministeri sekä se virkamies var-             tauksen valmistellut virkamies allekirjoit-
11527:  mentajana, joka on kyseisen kyselyn käsitellyt ja            taisi ikään kuin varmentajana annetun
11528:  laatinut siihen vastauksen joko yksilöllisesti tai           vastauksen?
11529:  etsien lähinnä sopivan vastauksen tietokoneen
11530: 
11531:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11532: 
11533:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
11534: 
11535: 
11536: 
11537: 
11538:  280043
11539: 2                                           KK 328/1998 vp
11540: 
11541: 
11542: 
11543: 
11544:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11545: 
11546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tauksessa ilmoitettaisiin kaikki valmisteluun
11547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          osallistuneet virkamiehet. Näkemyksiä joudu-
11548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan kuitenkin pyytämään useammalta taholta ja
11549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         esitetyt kannat asiaan saattavat olla toisistaan
11550: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          poikkeavia. Tällöin olisi erittäin hankalaa määri-
11551: n:o 328:                                               tellä niiden virkamiesten ja mahdollisten muiden
11552:                                                        valmisteluun vaikuttaneiden tahojen oikeuksia,
11553:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         joiden näkemyksiä ei vastauksessa ole otettu
11554:        ryhtyä, jotta asianomaisen ministerin li-       huomioon.
11555:        säksi myös kirjalliseen kysymykseen vas-            Kuten jo tuolloin esitin ja kuten kysyjäkin
11556:        tauksen valmistellut virkamies allekirjoit-     esittää, vastaus kirjalliseen kysymykseen voitai-
11557:        taisi ikään kuin varmentajana annetun           siin harkita annettavaksi esittelystä, jolloin var-
11558:        vastauksen?                                     mentajana toimisi päätöksen oikeellisuudesta
11559:                                                        vastaava esittelijä esittelijän vastuulla.- Muun-
11560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           laista varmentajaahan ei päätöksentekomenette-
11561: vasti seuraavaa:                                       lymme tunne.- Tällöin eduskunnan luottamus-
11562:                                                        ta nauttivan ministerin eduskunnalle esittämät
11563:    Vastauksessani kysyjän vuoden 1996 valtio-          kannanotot sidottaisiin ministeriössä tapahtu-
11564: päivillä esittämään vastaavaan kirjalliseen kysy-      vaan muodolliseen päätöksentekoon.
11565: mykseen n:o 239 totesin, että kirjallinen kysymys          Kun tarkoituksena on siirtää valtiopäiväjär-
11566: tehdään valtioneuvoston jäsenelle, joka on asias-      jestyksen kirjallisia kysymyksiä koskevat sään-
11567: ta poliittisessa vastuussa eduskunnalle. Kysy-         nökset hallitusmuodon uudistamisen yhteydessä
11568: myksiin annettavia vastauksia toki usein valmis-       eduskunnan työjärjestykseen, jonka valmistelu
11569: tellaan virkamiestyönä, mutta valmisteluajohtaa        on täysin eduskunnan vastuulla, tulisikin asia
11570: aina ministerijoko itse tai erityisavustajansa väli-   harkita tämän valmistelutyön yhteydessä. Kirjal-
11571: tyksellä. Kirjallisen kysymyksen vastauksessa on       listen kysymysten luonteen muutos ministeriön
11572: kyseessä aina valtioneuvoston jäsenen vastaus          päätökseksi on kuitenkin vastoin niitä kehittä-
11573: eikä ministeriön päätös.                                mispyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on ollut
11574:    Edellä mainitussa vastauksessani totesin             eduskunnan ja ministereiden välisen luontevan ja
11575: myös, ettei sinänsä liene estettä sille, että vas-     joustavan keskusteluyhteyden luominen.
11576: 
11577:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
11578: 
11579:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
11580:                                             KK 328/1998 vp                                              3
11581: 
11582: 
11583: 
11584: 
11585:                                         Tili Riksdagens Talman
11586: 
11587:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      emellertid tvungen att begära synpunkter från
11588: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        flera olika instanser och de ståndpunkter som då
11589: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      framhålls kan avvika från varandra. Det är då
11590: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         problematiskt att utreda rättigheterna för de
11591: 328:                                                  tjänstemän och eventuella andra instanser som
11592:                                                       medverkat vid beredningen och vilkas synpunk-
11593:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ter inte har beaktats i svaret.
11594:        ta för att förutom ministern även den              Såsomjag redan då föreslog och såsom spörs-
11595:        tjänsteman som har berett svaret på ett        målsställaren också föreslår kunde det övervägas
11596:        skriftligt spörsmål skall underteckna sva-     om svaret på ett skriftligt spörsmål kunde ges på
11597:        ret som ett slags kontrasignant?               föredragning, då föredraganden, som med före-
11598:                                                       dragandens ansvar ansvarar för beslutets riktig-
11599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         het, var den som kontrasignerade beslutet. Nå-
11600: anföra följande:                                      gon annan kontrasignant känner ju vår besluts-
11601:                                                       process inte tili. Då förknippas de ställningsta-
11602:    1 mitt svar på spörsmålsställarens motsvaran-      ganden som en minister som åtnjuter riksdagens
11603: de skriftliga spörsmål nr 239 som ställdes i 1996     förtroende meddelar riksdagen med det formella
11604: års riksdag framhölljag att ett skriftligt spörsmål   beslutsfattandet inom ministeriet.
11605: ställs tili en medlem av statsrådet, som då är            Då syftet är att i samband med revideringen av
11606: politiskt ansvarig därför gentemot riksdagen.         regeringsformen överföra bestämmelserna i riks-
11607: Spörsmålssvaren bereds dock ofta som tjänste-         dagsordningen som gäller skriftliga spörsmål tili
11608: mannauppdrag, men beredningen leds alltid av          arbetsordningen för riksdagen, vars beredning är
11609: ministern, antingen direkt eller genom förmed-        helt på riksdagens ansvar, bör frågan således
11610: ling av hans specialmedarbetare. Det är alltid        övervägas i samband med detta beredningsarbe-
11611: fråga om ett svar av en medlem av statsrådet och      te. En ändring av de skriftliga spörsmålens ka-
11612: inte ett beslut av ministeriet.                       raktär så att de blir ministeriebeslut är emellertid
11613:    1 det ovan nämnda svaret konstaterade jag          inte förenlig med den utveckling som eftersträvas
11614: också att det i och för sig inte torde finnas några   i fråga om en naturlig och smidig samtalskontakt
11615: hinder för att namnet på de tjänstemän som har        mellan riksdag och ministrar.
11616: deltagit i beredningen meddelas i svaret. Man blir
11617: 
11618:      Helsingforsden 17 april1998
11619: 
11620:                                                                        Statsminister Paavo Lipponen
11621:                                               KK 329/1998 vp
11622: 
11623: Kirjallinen kysymys 329
11624: 
11625: 
11626: 
11627: 
11628:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjavesien suojelusta
11629: 
11630: 
11631: 
11632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11633: 
11634:    Vaikka aivan eteläisen Suomen alueella käyte-        onkin pahinta lajia oleva mahdollinen pohjave-
11635: tään talousvetenä pintavesiä, Suomessa on kui-          sien saastuttaja. Rakentamista sallitaan yhä edel-
11636: tenkin mittavat pohjavesivarastot, joista riittää       leen merkittävien pohjavesiesiintymien päälle,
11637: käyttövaraa yllin kyllin kaikille kansalaisille. Ne     mikä merkitsee suurta riskiä.
11638: voivat joskus olla kullan arvoiset monestakin eri          Pohjavesien suojeluun on siis kiinnitettävä eri-
11639: syystä, joita ei tässä ole syytä lähteä erittelemään.   tyistä huomiota.
11640:    Muun luonnonsuojelun rinnalla pohjavesien               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11641: suojelu on kuitenkin mielestäni jäänyt toisarvoi-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11642: seen asemaan, eivätkä edes luontoaktivistit puhu        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11643: niiden puolesta. Pohjavesivarat ovat hyvin haa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11644: voittuvaisia, koska pienikin määrä öljyä, myrk-
11645: kyä tai muuta sellaista saattaa pysyvästi pilata                   Katsooko Hallitus, että pohjavesien
11646: niiden puhtauden. Surkuhupaisaa mutta totta on                 suojeluun on maassamme kiinnitetty riit-
11647: muun muassa se, että kun Riihimäellä toimivan                  tävästi huomiota, ja jos ei, niin
11648: Ekokem-ongelmajätteiden puhdistuslaitoksen                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11649: piti olla se, joka omalta osaltaan estää saastutta-            ryhtyä tämän tärkeän asian edistämisek-
11650: vien aineiden joutumisen maaperään, nyt se itse                si?
11651: 
11652:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11653: 
11654:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
11655: 
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 280043
11660: 2                                             KK 329/1998 vp
11661: 
11662: 
11663: 
11664: 
11665:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11666: 
11667: 
11668: 
11669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nen on hidasta ja kallista ja joskus käytännössä
11670: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mahdotontakin.
11671: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-           Pohjavesien suojelun tavoitteet esitetään val-
11672: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen            tioneuvoston viime kuussa hyväksymässä vesien-
11673: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 329:           suojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005. Suoje-
11674:                                                         lu hoidetaan käytännössä siten, että uudet pohja-
11675:             Katsooko Hallitus, että pohjavesien         vesiriskejä aiheuttavat toiminnot ja laitokset oh-
11676:         suojeluun on maassamme kiinnitetty riit-        jataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai, ellei
11677:         tävästi huomiota, ja jos ei, niin               tämä ole mahdollista, niiden aiheuttamat pohja-
11678:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vesiriskit poistetaan rakenteellisin suojatoimen-
11679:         ryhtyä tämän tärkeän asian edistämisek-         pitein ja toiminnanisin rajoituksin. Pohjavesi-
11680:         si?                                             alueilla jo olevat riskitoiminnot tarkastetaan ja
11681:                                                         havaitut epäkohdat korjataan. Pohjavesialueilla
11682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jo olevien riskitekijöiden hallinta on monessa
11683: vasti seuraavaa:                                        suhteessa hankalampaa kuin uusien riskitekijöi-
11684:                                                         den torjuminen. Pohjavesialueille on sijoittunut
11685:    Pohjavesi on arvokas luonnonvara, jonka              paljon erilaisia ihmisen toimintoja, ja monen
11686: merkitys vedenhankinnassa on ensiarvoisen tär-          kohdalla tiedot pohjavesiriskeistä ja mahdollisis-
11687: keä. Se on korkealuokkaista, tasalaatuista ja           ta aikaisemmista päästöistä ovat puutteelliset.
11688: maultaan raikasta sekä terveydellisesti riskitöntä         Ympäristöhallinto on tehostanut pohjavesien
11689: vettä. Pohjaveden edut vedenhankinnassa ovat            suojelua mm. edistämällä pohjavesialueiden suo-
11690: niin suuret, että jo nyt yli 57% yleisten vesilaitos-   jelusuunnitelmien laatimista. Suunnittelun yh-
11691: tenjakamasta vedestä on pohjavettä tai tekopoh-         teydessä tutkitaan pohjavesialueen hydrogeolo-
11692: javettä. Tämän osuuden ennustetaan nousevan             giset ominaisuudet, arvioidaan riskit sekä laadi-
11693: jopa 75 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi            taan toimenpidesuositukset sekä vanhoille että
11694: haja-asutus on meillä perinteisesti käyttänyt           uusille riskitoiminnoille. Lisäksi varaudutaan
11695: pohjavettä vedenhankinnassaan.                          pohjavesivahinkoihin. Suojelusuunnitelma pan-
11696:    Maamme pohjavesivarat ovat runsaat. Aina-            naan toimeen mm. maankäytön suunnittelulla,
11697: kin toistaiseksi Suomessa on vältytty sellaiselta       vesilain valvonnalla sekä erilaisilla lupa- ja ilmoi-
11698: laajamittaiselta pohjaveden pilaantumiselta, jol-       tusmenettelyillä, joiden piirissä valtaosa riskitoi-
11699: laista on todettu esim. monissa Keski- ja               minnoista nykyisin on. Suojelusuunnitelmat laa-
11700: Itä-Euroopan maissa. Kuitenkin meilläkin on             ditaan alueellisten ympäristökeskusten ja kun-
11701: sattunut useita pohjaveden pilaantumistapauk-           tien yhteistyönä kuullen toiminnanharjoittajia ja
11702: sia, joista eräät ovat johtaneet siihen, että toimi-    maan omistajia. Keskeinen asia suojelusuunnitel-
11703: via pohjavedenottamoja on jouduttu poistamaan           man laadinnassa on tapauskohtainen harkinta,
11704: käytöstä. Yleisesti on havahduttu huomaamaan,           jolloin pohjavedet pyritään suojelemaan riittä-
11705: ettei pohjavesien suojelua ole varaa lyödä laimin.      vän hyvin rajoittamatta kuitenkaan muuta
11706:    Menneinä vuosikymmeninä pohjavesien suo-             maankäyttöä tarpeettomasti. Muita suojelukei-
11707: jelu ei välttämättä ole saanut osakseen riittävästi     noja ovat olleet vesioikeudellisten suoja-alueiden
11708: huomiota. Pohjavesien suojelua ryhdyttiin mää-          muodostaminen toimivien pohjavedenottamo-
11709: rätietoisesti kehittämään 1970- ja 1980-luvuilta        jen ympärille sekä ympäristöviranomaisten jat-
11710: lähtien mm. kartoittamalla pohjavesivaroja, te-         kuva valvontatoiminta, jolla mm. reagoidaan
11711: hostamalla lainsäädäntöä ja valvontaa sekä li-          haitankärsijöiden valituksiin.
11712: säämällä pohjavesien suojeluun liittyvää tutki-            Pohjavesien suojelun edellytyksiä arvioitaessa
11713: musta. Pohjavesien suojelua toteutetaan nyt             voidaan sanoa, että lainsäädäntö on tältä osin
11714: suunnitelmallisesti ja ennalta ehkäisevästi, sillä      maassamme melko korkealla tasolla. Pohjave-
11715: jo tapahtuneiden pohjavesivaurioiden korjaami-          den pilaamiskielto on tiukka. Pohjavesialueet on
11716:                                             KK 329/1998 vp                                             3
11717: 
11718: kartoitettu, ja pohjavesien suojelua palvelevaa       man kymmenen suojelusuunnitelman laadin-
11719: perustutkimustietoa on kertynyt kohtalaisesti.        taan. Yleensä suojelusuunnitelman käynnistymi-
11720: Pohjavesien suojelun menettelytavat ovat hyvät        sen edellytys on valtion ympäristöhallinnon osal-
11721: ja käytännössä testatut.                              listuminen sen tekemiseen, paitsi asiantuntija-
11722:    Pohjavesien suojelun ongelmat liittyvät sen        ohjauksen, niin myös pienehkön rahoitusosuu-
11723: käytännön toteutukseen. Työmäärä tältä osin on        den muodossa. Pohjavesialueen suojelusuunni-
11724: suuri. Maassamme on luokiteltuja pohjavesi-           telman laatimisen kokonaiskustannukset vaihte-
11725: alueita yhteensä 7 141, joista tärkeitä 2 226, mui-   levat muutamasta kymmenestä muutamaan sa-
11726: ta vedenhankintaan soveltuvia 1 300 ja muita          taan tuhanteen markkaan.
11727: pohjavesialueita 3 615. Vaikka pohjavesialuei-            Ympäristöministeriö tulee selvittämään mah-
11728: den kartoituksessa onkin tehty paljon työtä, tar-     dollisuudet tehostaa pohjavesialueiden suojelu-
11729: vitaan edelleenkin täydentäviä selvityksiä mm.        suunnitelmien laadintaa. Lisäksi valtakunnalli-
11730: pohjaveden laadusta ja siihen kohdistuvista ris-      sessa vesiensuojelun tavoiteohjelmassa on esitet-
11731: keistä. Pohjavesialueilla pyritään tilanne saa-       ty pohjavesien suojelun yleiset tavoitteet eri toi-
11732: maan hallintaan lähinnä laatimalla ja toimeen-        minnanharjoittajille. Jatkotyönä on laadittava-
11733: panemalla suojelusuunnitelmia. Kiireellisyysjär-      na vesiensuojelun toimenpideohjelma,jossa käsi-
11734: jestyksessä ensimmäisinä ovat tärkeät pohjavesi-      tellään myös pohjavesiasioita ja mm. ympäristö-
11735: alueet, jotka ovat jo nyt tai lähiaikoina tulossa     hallinnon omia toimenpiteitä lähivuosina. Sa-
11736:  vedenhankintakäyttöön. Pohjavesien suojelu-          massa yhteydessä tullaan selvittämään mahdolli-
11737:  työtä tarvitaan lisäksi pohjavesialueiden ulko-      suuksia lisätä pohjavesien suojelun voimavaroja
11738:  puolellakin, missä kohteena ovat yksityisten ta-     lähinnä ympäristöhallinnon sisäisin järjestelyin.
11739:  louksien kaivot.                                     Ympäristöministeriö tulee myös tehostamaan
11740:     Viime vuosina alueelliset ympäristökeskukset      pohjavesien suojeluun liittyvää valvontaa alueei-
11741:  ovat pystyneet vuosittain osallistumaan muuta-       lisille ympäristökeskuksille annettavilla ohjeilla.
11742: 
11743:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
11744: 
11745:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
11746: 4                                              KK 329/1998 vp
11747: 
11748: 
11749: 
11750: 
11751:                                            Tili Riksdagens Talman
11752: 
11753:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Målen för skyddet av grundvattnen presente-
11754: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-         ras i målprogrammet för skydd av vattnen fram
11755: de medlem av statsrådet översänt följande av             till år 2005, som statsrådet godkände i april i år. l
11756: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                praktiken sköts skyddet så att nya funktioner och
11757: spörsmål nr 329:                                         inrättningar som orsakar risk för grundvattnen
11758:                                                          styrs utanför grundvattensområdena eller, om
11759:            Anser Regeringen att skyddet av               detta inte är möjligt, riskerna för skador på
11760:         grundvattnen uppmärksammats tiliräck-            grundvattnen avhjälps genom strukturelia
11761:         ligt i Finland, och om så inte är,               skyddsåtgärder och funktionelia begränsningar.
11762:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Riskfunktioner som redan ligger i grundvatten-
11763:         för att främja denna viktiga sak?                områden inspekteras och de olägenheter som
11764:                                                          observeras avhjälps. 1 många hänseenden är det
11765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            besvärligare att behärska befintliga riskfaktorer i
11766: anföra följande:                                         grundvattenområden än att bekämpa nya.
11767:                                                          Många olika mänskliga funktioner har förlagts i
11768:    Grundvatten är en värdefuli naturtillgång som         grundvattenområden, och i många fali är uppgif-
11769: har primär betydelse i vattenförsörjningen.              terna om riskerna för grundvattnet och om even-
11770: Grundvatten är högklassigt, hålier jämn kvalitet,        tuelia tidigare utsläpp bristfålliga.
11771: smakar friskt och är riskfritt i hälsohänseende.             Miljöförvaltningen har effektiverat skyddet
11772: Grundvatten har så stora fördelar i vattenför-           av grundvattnen bl.a. genom att främja utarbe-
11773: sörjningen att rentav mer än 57% av det vatten           tandet av planer för skydd av grundvattenområ-
11774: som de alimänna vattenverken tilihandahålier             den. 1 samband med planeringen undersöks
11775: består av naturligt elier artificielit grundvatten.      grundvattenområdets hydrogeologiska egenska-
11776: Det förutspås att denna andel kommer att öka tili        per, riskerna bedöms och rekommendationer om
11777: så mycket som 75% fram tili år 2010. Dessutom            åtgärder ges både i fråga om gamla och om nya
11778: har vi i Finland traditionelit använt grundvatten        riskabla funktioner. Dessutom bereder man sig
11779: i glesbygden.                                            för skador på grundvattnet. Skyddsplanerna ge-
11780:     Finland har stora grundvattenstiligångar. Åt-        nomförs bl.a. med tillhjälp av markanvändnings-
11781: minstone hittilis har vi kunnat undvika sådan            planer, övervakning av att vattenlagen efterlevs
11782: omfattande grundvattenförorening som konsta-             samt o1ika tilistånds- och anmälningsförfaran-
11783: terats t.ex. i många Iänder i centrala och Östra         den; i detta nu falier största delen av de riskabla
11784: Europa. Men också hos oss har det inträffat ett          funktionerna inom ramen för detta. Skyddspla-
11785: antal fali av förorening av grundvatten, av vilka        nerna läggs upp i samråd melian de regionala
11786: somliga har lett tili att fungerande grundvatten-        miljöcentralerna kommunerna, och verksam-
11787: täkter måst tas ur bruk. Man har rent alimänt            hetsidkarna och markägarna hörs. En viktig sak
11788: börjat bli varse att vi inte har råd att underlåta att   i utarbetandet av skyddsplanen är den prövning
11789: skydda grundvattnet.                                     från fall tili fali genom viiken man strävar efter
11790:    Under de gångna decennierna har skyddet av            att skydda grundvattnen tiliräckligt väl utan att
11791: grundvattnen inte nödvändigtvis ägnats tiliräck-         annars i onödig omfattning begränsa övrig mark-
11792: lig uppmärksamhet. Ett målmedvetet skydd av              användning. Tili de övriga sätten att skydda
11793: grundvattnen inleddes under 1970- och 1980-ta-           grundvatten hör inrättandet av vattenrättsliga
11794: len bl.a. genom inventering av grundvattentill-          skyddsområden kring fungerande grundvattens-
11795: gångarna, effektiverad lagstiftning och övervak-         täkter samt den kontinuerliga övervakning som
11796: ning samt ökad forskning kring grundvattnen.             miljömyndigheterna sköter och varvid man bl.a.
11797: Skyddet av grundvattnen sker nu planmässigt              reagerar på besvär från dem som lidit skada.
11798: och i förebyggande syfte, eftersom det tar lång tid          En bedömning av förutsättningarna för skyd-
11799: och är dyrt att reparera skador på grundvattnet,         det av grundvatten ger vid handen att Iagstift-
11800: ibland i praktiken ogörligt.                             ningen i vårt Iand till dessa delar ligger på en rätt
11801:                                           KK 329/1998 vp                                             5
11802: 
11803: hög nivå. Förbudet mot förorening av grund-            Under de senaste åren har de regionala miljö-
11804: vatten är strikt. Grundvattenområdena har in-       centralerna årligen kunnat delta i utarbetandet
11805: venterats, och vi har relativt mycket uppgifter     av något tiotal skyddsplaner. För att arbetet på
11806: från basundersökningar som betjänar skyddet av      en skyddsplan skall komma i gång bör den statli-
11807: grundvattnen. De f6rfaranden med vilka grund-       ga miljöförvaltningen i allmänhet del ta, inte bara
11808: vattnet skyddas är goda och testade i praktiken.    genom sakkunnigstyrning utan också i form av
11809:    Problemen med skyddet av grundvattnen lig-       en relativt liten finansieringsandel. De totala
11810: ger i den praktiska tillämpningen. Arbetsmäng-      kostnaderna för att lägga upp en skyddsplan för
11811: den är dryg. Vi har inalles 7 141 klassificerade    ett grundvattensområde varierar från något tio-
11812: grundvattenområden, av vilka 2 226 är viktiga,      tal tili några hundra tusen mark.
11813: 1 300 andra områden som lämpar sig för grund-          Miljöministeriet kommer att undersöka möj-
11814: vattentäkt och 3 615 andra grundvattenområ-         ligheterna att effektivera utarbetandet av skydds-
11815: den. Ä ven om mycket arbete har lagts ned på        planer för grundvattenområdena. Dessutom in-
11816: inventeringen av grundvattnen, krävs alltjämt       går det i det riksomfattande målprogrammet för
11817: kompletterande undersökningar om bl.a. grund-       skydd av vattnen att verksamhetsidkarna före-
11818: vattnets kvalitet och de risker som hotar grund-    läggs allmänna mål för skydd av grundvattnen. I
11819: vattnet. I grundvattenområdena försöker man få      fortsättningen utarbetas ett åtgärdsprogram för
11820: kontroll över situationen bl.a. genom att utarbe-   skydd av vattnen, där också grundvattnen inklu-
11821: ta och genomföra skyddsplaner. De viktiga           deras, likaså bl.a. miljöförvaltningens åtgärder
11822: grundvattenområden som redan är eller som           under de närmaste åren. 1 detta sammanhang
11823: inom den närmaste framtiden kommer att an-          undersöks vidare möjligheterna att öka resurser-
11824: vändas som grundvattentäkter står först i priori-   na för skydd av grundvattnen, huvudsakligen
11825: tetsordningen. Dessutom behövs arbete för att       genom interna arrangemang inom miljöförvalt-
11826: skydda grundvattnen också utanför grundvat-         ningen. Miljöministeriet kommer också att effek-
11827: tenområdena, och där är det fråga om privata        tivera den övervakning som gäller skydd av
11828: brunnar.                                            grundvattnen genom instruktioner tili de regio-
11829:                                                     nala miljöcentralerna.
11830:      Helsingforsden 8 maj 1998
11831: 
11832:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
11833:                       j
11834:                      j
11835:                     j
11836:                    j
11837:                   j
11838:                  j
11839:                 j
11840:                j
11841:               j
11842:              j
11843:             j
11844:            j
11845:           j
11846:          j
11847:         j
11848:        j
11849:       j
11850:      j
11851:     j
11852:    j
11853:   j
11854:  j
11855: j
11856:                                             KK 330/1998 vp
11857: 
11858: Kirjallinen kysymys 330
11859: 
11860: 
11861: 
11862: 
11863:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eettisten kysymysten selventämisestä van-
11864:                                        husten hoidossa ja sairaalahoidossa
11865: 
11866: 
11867:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11868: 
11869:    Suomessa on edetty nopein askelin siihen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11870: suuntaan, että taloudellisten resurssien vähetessä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11871: sairaanhoitohenkilökunta ja erityisesti lääkärit      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11872: ovat oikeutettuja priorisoimaan sen, kenelle an-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11873: netaan hoitoa, kenelle ei. Nuori ihminen on eri
11874: asemassa kuin vanhus. Passiivinen eutanasia saa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11875: yhä selvempiä muotoja. Siitä on lyhyt matka                  ryhtyä, jotta selkeitä merkkejä osoittanut
11876: aktiiviseen eutanasiaan. Myös vanhustenhoidos-               lainvastainen priorisointi ihmisille annet-
11877: sa on havaittu tai ainakin epäilty olevan selkeitä           tavan sairaanhoidon suhteen saadaan
11878: ihmisarvon ja lainsäädännön vastaisia laimin-                normien mukaiselle tasolle tai sitten nor-
11879: lyöntejä, jotka johtuvat siitä, että työvoimaa ei            mit vastaamaan käytäntöä, ja
11880: ole olemassa kaikkeen tarpeelliseen.                            aikooko Hallitus selvittää sen, vastaa-
11881:    Näyttää siis siltä, että käytäntö on irtautumas-          ko vanhustenhoito nykyisin sivistysvaltio
11882: sa normeista eli lainsäädännöstä. Se on vakava               Suomen edellyttämää tasoa?
11883: asia.
11884:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
11885: 
11886:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
11887: 
11888: 
11889: 
11890: 
11891: 280043
11892: 2                                          KK 330/1998 vp
11893: 
11894: 
11895: 
11896: 
11897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11898: 
11899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kojen vähentämiseen, hoidon jatkuvuuden tur-
11900: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vaamiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen
11901: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      avohoitovoittoisemmaksi, kodinomaiseen, yksi-
11902: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lölliseen pitkäaikaishoitoon.
11903: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Vanhusten laitoshoidossa tapahtuneet muu-
11904: n:o 330:                                             tokset ja hoidon yleinen tila liittyvät kiinteästi
11905:                                                      koko palvelurakenteessa ja toimintakulttuurissa
11906:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1990-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin. Suomi
11907:        ryhtyä, jotta selkeitä merkkejä osoittanut    on ollut ja vieläkin on kansainvälisesti vertailtu-
11908:        lainvastainen priorisointi ihmisille annet-   na yksi laitosvaltaisempia maita. Muutoksen ai-
11909:        tavan sairaanhoidon suhteen saadaan           kaansaamiseksi asetettiin 1980-luvulla tavoite
11910:        normien mukaiselle tasolle tai sitten nor-    päästä pois säilyttävästä hoidosta kodinomai-
11911:        mit vastaamaan käytäntöä, ja                  seen, yksilölliseen pitkäaikaishoitoon.
11912:           aikooko Hallitus selvittää sen, vastaa-       Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin pal-
11913:        ko vanhustenhoito nykyisin sivistysvaltio     velurakenteen uudistus, joka on ensisijaisesti
11914:        Suomen edellyttämää tasoa?                    kohdistunut vanhusten, psykiatristen potilaiden
11915:                                                      ja kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämi-
11916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          seen. Aikavälillä 1988-1996 vähenivät vanhain-
11917: taen seuraavaa:                                      kotien pitkäaikaishoitopaikat 21 %:lla (-5 926
11918:                                                      vanhainkotipaikkaa). Palveluasumisen asumis-
11919:    Vanhusten palveluista ei ole Suomessa erityis-    paikat lisääntyivät 140 %:lla (+9 186 asumis-
11920: lainsäädäntöä, vaan sosiaali- ja terveydenhuol-      paikkaa). Psykiatristen sairaaloiden pitkäaikais-
11921: lon palvelut toteutetaan vanhuksille samoin pe-      sairaanhoidosta väheni -3 769 laitospaikkaa.
11922: rustein kuin muullekin väestölle. Vuoden 1993        Lisäksi muut pitkäaikaispotilaiden paikat vähe-
11923: alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja tervey-      nivät -1 481 hoitopaikkaa. Kehitys on mer-
11924: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta        kinnyt vanhusten palvelujen kohdalla vähäistä
11925: (733/1992 ) poisti sosiaali- ja terveydenhuoltoon    lisäystä eli 455 hoitopaikkaa enemmän, kun las-
11926: kunnille ja kuntayhtymille tarkoitetun erillis-      ketaan yhteen palveluasumispaikkojen lisäys ja
11927: määrärahan ja valtionosuus maksetaan yleisenä        terveyskeskusten sairaalapaikat. Osa vanhain-
11928: asukasperusteisena valtionosuutena. Samalla          kotien ja terveyskeskussairaaloiden pitkäai-
11929: muuttui valtiovallan mahdollisuus antaa ohjeita      kaishoitopaikoista ovat ns. jaksottaisen hoidon
11930: kunnille ilman laeissa olevaa norminantovaltuu-      käytössä, jolla autetaan omaishoitajien työtä ja
11931: tusta. Palvelujen järjestäruisvastuu on kunnilla,    mahdollistetaan mm. lakisääteisen vapaan jär-
11932: jotka voivatjärjestää palvelut hoitamalla ne itse,   jestämistä, tai vanhus on hoidossa lääkityksen
11933: yhdessä toisen kunnan tai muiden kuntien kans-       tasapainotuksen tai kuntoutuksen takia. Talou-
11934: sa, olemalla mukana toimintaa hoitavassa kun-        dellisen tilanteen huonontuessa kunnissa on ko-
11935: tayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta,     dinhoitoapu vähentynyt 31 % ja tukipalvelut
11936: toiselta kunnalta tai kuntainliitolta tai muulta     ovat pysyneet vuoden 1988 tasolla. Kotisairaan-
11937: julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.     hoidon käynneistä on suunnattu kasvava määrä
11938:    Kalenterivuosittain valtion talousarvion yh-      yli 65-vuotiaalle väestölle, mikä on tukenut
11939: teydessä hyväksytään valtakunnallinen suunni-        omaishoidossa olevien vanhusten pitempiaikais-
11940: telma sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämises-    ta hoitoa kotona.
11941: tä hyväksyruisvuotta seuraavien neljän vuoden            Hoidossa olevien vanhuspotilaiden hoidon
11942: aikana (5 §).Laissa on määräykset valtakunnalli-     tarve sekä kotona että laitoksissa on kasvanut.
11943: sen suunnitelman sisällöstä (6 §). Valtioneuvos-     Kotona hoidetaan vanhuksia yhä pitempään, ja
11944: ton asettamat painopisteet 1990-luvulla ovat liit-   vanhukset, jotka tarvitsevat vähän apua, sijoite-
11945: tyneet ennalta ehkäisevien toimien korostami-        taan palvelutaloihin. Palvelutaloissa hoidetaan
11946: seen, palvelujen saannin turvaamiseen, odotusai-     nykyisin myös vanhuksia, jotka aikaisemmin oli-
11947:                                              KK 330/1998 vp                                              3
11948: 
11949: vat vanhainkodeissa. Heille muutos on merkin-          sa henkilöstömäärät eivät tilastollisesti ole van-
11950: nyt yleensä parantunutta asumistasoa ja itsemää-       husten hoidossa juurikaan muuttuneet, käytän-
11951: räämisoikeuden lisäämistä, mutta mahdollisesti         nön säästötoimet ovat johtaneet henkilöstöra-
11952: myös avun saannin heikentymistä, sillä palvelu-        kenteen paikallisesti hyvinkin suuriin muutok-
11953: talot ovat yleensä, erityisesti öisin, heikosti mie-   siin. Esimerkkejä on kuitenkin siitä, että vanhus-
11954: hitettyjä. Vanhusten pitkäaikainen laitoshoito         ten hoidossa tapahtuu paikoitellen myös laimin-
11955: annetaan pääosin terveyskeskusten sairaaloissa         lyöntejä ja vanhuksia kohdellaan toisinaan
11956: ja vanhainkodeissa hoidetaan osittain itsenäises-      psyykkisesti ja fyysisesti kaltoin. Hoitohenkilö-
11957: ti toimeentulevia tai muuten hyväkuntoisempia          kunnan mukaan laiminlyönnit liittyvät kiiree-
11958: vanhuksia. Vanhainkodeissa tai erillisissä ryh-        seen ja henkilökunnan vähäisiin mahdollisuuk-
11959: mäkodeissa hoidetaan myös muistihäiriöisiä eli         siin vaikuttaa hoitotyöhön. Terveydenhuollon
11960: dementoituneita vanhuksia. Potilaat tarvitsevat        oikeusturvakeskukselta saadun tiedon mukaan
11961: jatkuvaa henkilökunnan paikallaoloa ja valta-          eivät ammattihenkilökuntaa koskevat kantelut
11962: osalta runsasta henkilökohtaista apua.                 ole lisääntyneet. Myös lääninhallituksille tulleis-
11963:     Vanhainkodeissa ja terveyskeskusten sairaa-        ta yhteydenotoista ja valituksista valtaosa on
11964: loissa on henkilöstömäärä ja -rakenne säilynyt         koskenut vanhuspalvelujen määrällisesti riittä-
11965: ennallaan tai henkilöstömäärä on laskenut siitä        mätöntä saatavuutta.
11966: huolimatta, että vanhukset ovat entistä iäkkääm-           Paikallisesti on laitoksissa myös suuria eroja
11967: piä ja huonokuntoisempia. Terveyskeskuksen             omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden antaman
11968:  sairaalat joutuvat lisäksi vastaamaan määräl-         avun määrässä. Lähes puolet vanhuksista on nii-
11969:  tään kasvavasta potilasmäärästä,joka on siirret-      tä, joilla ei ole omaisia tai joiden omaiset asuvat
11970: ty erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon terveys-        toisilla paikkakunnilla.
11971:  keskukseen, ja yhä vaativammista toimenpiteis-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on juuri päät-
11972:  tä. Edellä kuvattujen muutosten lisäksi voidaan       tynyt valtakunnallinen hoitotyön kehittämispro-
11973:  todeta, että vanhusten palvelujen toteuttamises-      jekti, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut tai-
11974:  sa ja kustannuksissa on kunnittain suuria eroja.      don ja asenteiden muutos työkäytäntöjen uudis-
11975:      Kirjallisessa kysymyksessä mainittuun lain-       tamiseksi, yhteistyöverkostojen aikaansaamisek-
11976:  vastaiseen priorisointiin eivät tilastotiedot anna    si sekä henkilökunnan uudelleen kohdentami-
11977:  vastausta. Tilastotietojen ohella voidaan arvioi-     seksija siten palvelurakenteen kehittämiseksi ter-
11978:  da mm. hoitoonottopäätöksiä ja niistä tehtyjä         veyspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Kehittä-
11979:  kanteluita sekä hoidon laatuun vaikuttavia teki-      mistyössä on ollut mukana 87 kuntaa, kuntayh-
11980:  jöitä. Kansanterveyslain (66/1972) 16 §sisältää       tymää, sairaanhoitopiiriä ja muuta palvelun
11981:  kriteerit, joilla lääkäri tekee hoitoonottopäätök-    tuottajaa. Kehittämistyön tulokset hyödyttävät
11982:  sen. Hoidon toteuttaminen käytännön toimenpi-         eniten organisaatiota, jossa kehittämistyö teh-
11983:  teinä on taas pääasiassa riippuvainen terveyskes-     dään, mutta myös vastaavia muita organisaatioi-
11984:  kusten vuodeosastojen henkilökunnan laadusta          ta.
11985:  ja määrästä ja hoitoon ja ylläpitoon käytettävistä        Valtioneuvoston vahvistaman valtakunnalli-
11986:  määrärahoista. Henkilökunnan ammatillinen             sen suunnitelman vuotta 1999 koskevassa val-
11987:   osaaminen on osa hoidon laatua. Laman aikana         mistelussa on vanhustenhuolto ja vanhusten sai-
11988:   ammattikoulutetun henkilökunnan määrää on            raanhoito myös tarkoitus nostaa painopiste-
11989:   vähennetty, kun työllistettävien osuus laitoshen-    alueeksi.
11990:   kilöstöstä on kasvanut. Niissäkin kunnissa, jois-
11991:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
11992: 
11993:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11994: 4                                           KK 330/1998 vp
11995: 
11996: 
11997: 
11998: 
11999:                                         Tili Riksdagens Talman
12000: 
12001:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 lagen ingår också bestämmelser om innehållet i
12002: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           den riksomfattande planen (6 §).De av statsrådet
12003: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       uppställda prioritetsområdena har på 1990-talet
12004: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          haft anknytning tili framhävandet av förebyg-
12005: mål nr 330:                                           gande åtgärder, tryggandet av tillgång på service,
12006:                                                       förkortade väntetider, tryggandet av vårdkonti-
12007:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nuiteten och ändringen av servicestrukturen så
12008:        ta för att den lagstridiga prioriteringen i    att den blir mer öppenvårdsbetonad.
12009:        fråga om sjukvården i vårt land, på viiken        Förändringarna i antaltsvården för åldringar
12010:        synts tydliga tecken, skall återställas på     och vårdens allmänna tillstånd hör intimt ihop
12011:        en normenlig nivå eller normerna skall fås     med de förändringar som har skett inom hela
12012:        att motsvara praxis, och                       servicestrukturen och verksamhetskulturen på
12013:           ämnar Regeringen utreda huruvida            1990-talet. Finland har varit och är fortfarande
12014:        åldringsvården motsvarar den nivå som          ett av de anstaltstätaste länderna i en internatio-
12015:        numera förutsätts i ett civiliserat Finland?   nell jämförelse. För att åstadkomma en föränd-
12016:                                                       ring uppställdes på 1980-talet målet att komma
12017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bort från den uppbevarande vården tili en mera
12018: anföra följande:                                      hemlik och individuelllångtidsvård.
12019:                                                          För att nå detta mäl reviderades servicestruk-
12020:     1 Finland finns inte någon speciallagstiftning    turen, som i första hand omfattade minskad an-
12021: som gäller service för åldringar, utan social- och    staltsvård för åldringar, psykiatriska patienter
12022: hälsovårdsservicen genomförs för åldringar på         och utvecklingsstörda. Antalet platser för lång-
12023: samma grunder som för den övriga befolkningen.        tidsvård på åldringshem minskade under tidspe-
12024: Lagen om planering av och statsandel för social-      rioden 1988-1996 med 21 %, dvs. med 5 926
12025: och hälsovården (733/1992), viiken trädde i kraft     åldringshemsplatser i hela landet. På motsvaran-
12026: vid ingången av 1993, avskaffade det för social-      de sätt ökade boendeplatserna inom serviceboen-
12027: och hälsovården i kommuner och samkommuner            det med 140 %, dvs. med 9 186 boendeplatser.
12028: avsedda särskilda anslaget, och statsandelen be-      Långtidssjukvården pä psykiatriska sjukhus
12029: talas nu som en allmän statsandel grundad på          minskade med 3 769 anstaltsplatser. Därtill mins-
12030: antalet invånare. Samtidigt ändrades statsmak-        kade platserna för långtidspatienter i annan sjuk-
12031: tens möjlighet att ge kommunerna anvisningar          vård med 1 481 vårdplatser. F örändringen i servi-
12032: utan normgivningsbemyndigande i lag. Ansvaret         cestrukturen innebär i fråga om äldringsservicen
12033: för att ordna service finns hos kommunerna, som       en liten ökning, dvs. 455 fler vårdplatser, närman
12034: kan ordna servicen genom att sköta den själva,        adderar ökningen i antalet platser för servicebo-
12035: tillsammans med en annan kommun eller andra           ende och hälsovårdscentralernas sjukhusplatser.
12036: kommuner, genom att vara medlem i samkom-             En del av åldringshemmens och hälsovårdscen-
12037: muner som sköter verksamheten eller genom att         tralernas platser för långtidsvård används av den
12038: anskaffa service från staten, en annan kommun         s.k. periodiska vården, som underlättar närstå-
12039: eller kommunalförbund eller någon annan of-           endevärdarnas arbete och möjliggör bl.a. ord-
12040: fentlig eller privat serviceproducent.                nandet av lagstadgad ledighet, eller så vårdas en
12041:     1 lagen om planering av och statsandel för        åldring med anledning av balansering av medici-
12042: social- och hälsovården ingår en bestämmelse om       neringen eller rehabilitering. 1 och med den för-
12043: statsrådets skyldighet att kalenderårsvis i sam-      sämrade ekonomiska situationen i kommunerna
12044: band med avlåtande av budgetpropositionen             har den service som ges i hemmet minskat, hem-
12045: godkänna en riksomfattande pian för ordnande          vårdshjälpen har minskat med 31 % och stödser-
12046: av social- och hälsovården för de fyra kalenderår     vicen har bibehållits pä samma nivå som under
12047: som följer på det år då planen godkänns (5 §).        1988. En växande andel av hemsjukvårdsperso-
12048:                                               KK 330/1998 vp                                             5
12049: 
12050: nalens besök har riktats tili personer över 65 år,       vårdscentralernas bäddavdelningar samt på an-
12051: vilket har gjort det möjligt att under en längre tid     talet anställda och på de anslag som används för
12052: vårda åldringar i närståendevård hemma.                  vården och driften. Personalens yrkeskunskaper
12053:     Klienternas behov av vård både hemma och i           är en del av vårdkvaliteten. Under recessionen
12054: anstalter har ökat. De äldre vårdas hemma under          har den yrkesutbildade personalen inom anstal-
12055: en allt längre tid och de åldringar som behöver          terna minskats, medan den arbetskraft som sys-
12056: endast litet hjälp placeras i servicehus. 1 service-     se1satts med sysselsättningsmedel har ökat. Ock-
12057: hus vårdas numera sådana åldringar som tidigare          så i de kommuner där antalet anstälida statistiskt
12058: vistades på åldringshem. För dem har föränd-             sett knappt alls har ändrats inom åldringsvården
12059: ringen i allmänhet inneburit en förbättrad boen-         har de praktiska sparåtgärderna lokalt lett tili
12060: denivå och en ökad självbestämmanderätt, men             stora förändringar i personalens struktur. Det
12061: eventuellt också försämrade möjligheter att få           finns emellertid exempel på att det inom åldrings-
12062: hjälp, eftersom servicehusen i allmänhet, i syn-         vården ställvis också sker försummelser och att
12063: nerhet på nätterna, är dåligt bemannade. Lång-           åldringar emellanåt behandlas illa i psykisk och
12064: varig anstaltsvård för åldringar ges främst på           fysisk bemärkelse. Enligt vårdpersonalen har
12065: hälsovårdscentralernas sjukhus, och på åldrings-         detta att göra med brådskan och på personalens
12066: hem vårdas åldringar som delvis klarar sig själva        ringa möjligheter att påverka vårdarbetet. Enligt
12067: eller som annars är vid god vigör. På åldringshem        uppgifter från Rättsskyddscentralen för hälso-
12068: eller särskilda grupphem vårdas också åldringar          vården har de klagomål som anförts över perso-
12069: med minnesrubbningar, dvs. dementa åldringar.            nalen inte ökat. Också de flesta av de samtai och
12070: Patienterna kräver att personalen ständigt är på         brev som kommit tilllänsstyrelserna samt klago-
12071: plats och en stor del av dem behöver mycket              mål som anförts har gällt den otillräckliga till-
12072: personlig hjälp.                                         gången på åldringsservice.
12073:     På åldringshemmen och hälsovårdscentraler-               Lokalt förekommer stora skillnader i anstal-
12074: nas sjukhus har personalstyrkan och -strukturen          terna i fråga om den hjälp som anhöriga och
12075: bibehållits oförändrad eller antalet anställda           frivilliga ger. Nästan hälften av åldringarna har
12076: minskat trots att åldringarna är alit äldre och i        inga anhöriga alls eller har anhöriga som bor på
12077: allt sämre tilistånd. Hälsovårdscentralernas sjuk-       annan ort.
12078: hus måste dessutom ansvara för ett växande an-               Social- och hälsovårdsministeriet har just av-
12079: tal patienter, vilka har flyttats från den specialise-   slutat det riksomfattande projektet för utveck-
12080:  rade sjukvården tili fortsatt vård på en hälso-         lande av vårdarbetet, vars viktigaste mål harva-
12081:  vårdscentral, samt för alit mer krävande former         rit att skapa förutsättningar i fråga om kunskap
12082:  av behandling. Utöver de ovan beskrivna föränd-         och motivation för att se över arbetsrutinerna
12083:  ringarna kan man dessutom framhålla att det i           och åstadkomma samarbetsnätverk samt för att
12084:  kommunerna förekommer stora skilinader i det            omfördela personalen och på så sätt utveckla
12085:  på vilket sätt åldringsservicen genomförs.              servicestrukturen enligt de hälsopolitiska målen.
12086:     Statistiken ger inget svar i fråga om den lag-       1 utvecklingsarbetet har 87 kommuner, samkom-
12087:  stridiga prioritering som nämns i spörsmålet,           muner, sjukvårdsdistrikt och andra servicepro-
12088:  utan man kan närma sig problemet genom en               ducenter deltagit. Resultatet a v utvecklingsarbe-
12089:  utvärdering av bl.a. besluten om anstaltsplats          tet gynnar mest den organisation där utveck-
12090:  och besvär som anförts över dessa samt faktorer         lingsarbetet utförs men även andra motsvarande
12091:  som påverkar vårdkvaliteten. 1 16 § folkhälsola-        organisationer.
12092:  gen (66/1972) ingår de kriterier på vilka läkares           Syftet är att lyfta fram åldringsvården och
12093:  fattar beslut om anstaltsplats. Det hur vården          åldringssjukvården som ett prioritetsområde i
12094:  genomförs i praktiken är igen huvudsakligen be-         beredningen av den riksomfattande planen för
12095:  roende av kvaliteten på personalen vid hälso-           1999, viiken skali fastställas av statsrådet.
12096: 
12097:       Helsingfors den 16 apri1 1998
12098: 
12099:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
12100:                                              KK 331/1998 vp
12101: 
12102: Kirjallinen kysymys 331
12103: 
12104: 
12105: 
12106: 
12107:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Poliisin aseistuksen muuttamista koskevista
12108:                                          suunnitelmista
12109: 
12110: 
12111:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12112: 
12113:     Haulikko on jo suhteellisen pitkään kuulunut        sen kohdetta, jos etäisyyttä on muutamia kym-
12114: poliisin aseistukseen. Sitä on myös jouduttu            meniä metrejä. Luotiaseen kanssa on toisin.
12115: muutamia kertoja valitettavasti käyttämään.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12116:     Nytjoku on saanut tietynlaisen ahaa-elämyk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12117: sen siitä, että haulikko tulisi korvata luotiaseella.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12118: Perusteena on esitetty, että se olisi sivullisten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12119: kannalta turvallisempi kuin haulikko, josta läh-
12120: tee kymmeniä hauleja, luotiaseesta vain yksi luo-                  Millä perusteilla tehdään suunnitelmia
12121: ti.                                                            haulikon korvaamisesta luotiaseella po-
12122:     Omituista ajattelua. Ohi lentänyt luoti saattaa            liisin aseistuksessa, vaikka luotiase on
12123: vahingoittaa ja surmata sivullisen satojen met-                huomattavasti haulikkoa vaarallisempi
12124: rien päässä. Haulit taas ovat yleensä vaarattornia             niin laukauksen kohteena olevalle kuin
12125: ohi Ientäneinäkin jo alle 100 metrin etäisyydellä.             myös sivullisille henkilöille?
12126: Haulikko ei myöskään yleensä surmaa ampumi-
12127: 
12128:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12129: 
12130:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
12131: 
12132: 
12133: 
12134: 
12135:  280043
12136: 2                                            KK 331/1998 vp
12137: 
12138: 
12139: 
12140:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12141: 
12142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          simman lievät seuraukset. Poliisin siis tulee olla
12143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           täysin varma tähtäyksestä ja osumakohdasta en-
12144: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston         nen kuin laukaus ammutaan. Tämä ei ole aina
12145: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          mahdollista, kun käytetään haulikkoa.
12146: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 331:                    Suomessa poliisi joutuu turvautumaan virka-
12147:                                                         tehtävissä aseeseen vain harvoin. Näissä tilan-
12148:           Millä perusteella tehdään suunnitel-          teissa keskimääräinen etäisyys kohteeseen on
12149:        mia haulikon korvaamisesta luotiaseella          noin 7,5 metriä. Haulikko näin lyhyeltä etäisyy-
12150:        poliisin aseistuksessa, vaikka luotiase on       deltä aiheuttaa yleensä kohdehenkilölle vakavat
12151:        huomattavasti haulikkoa vaarallisempi            seuraukset. Luotiasetta käytettäessä pystytään
12152:        niin laukauksen kohteena olevalle kuin           laukausta paremmin kontrolloimaan ja siten mi-
12153:        myös sivullisille henkilöille?                   nimoimaan kohteelle aiheutuvat vahingot.
12154:                                                              Haulikolla ammuttaessa haulille yleensä las-
12155:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän             ketaan vaaralliseksi matkaksi yhtä monta sataa
12156: kunnioittaen seuraavaa:                                 metriä kuin mikä on millimetreissä haulin halkai-
12157:                                                         sija. Kohteen ohi lentäneen esimerkiksi yleisesti
12158:    Helsingin Vesalassa muutama vuosi sitten             metsästyksessä käytetyn 3,5 millimetrin haulin
12159: nuoren miehen kuolemaanjohtanut ampumavä-               lasketaan olevan vaarallinen 350 metriä. Poliisin
12160: likohtaus käynnisti poliisissa useita sisäisiä selvi-   palveluskäytössä käyttämän 8,4 millimetrin hau-
12161: tyksiä haulikon soveltuvuudesta poliisin tuki-          lin vaarallinen matka on siis vielä tähän verrattu-
12162: aseeksi. Viimeisimmän, varsin laajan tutkimuk-          na huomattavasti pitempi. Lisäksi poliisin palve-
12163: sen teki Poliisin Tekniikkakeskus. Tämä tutki-          luspatruuna sisältää näitä 8,4 millimetrin hauleja
12164: mus vahvisti jo aiemmin todettuja ja esiintyneitä       mainitun 9 kappaletta. Luotiaseesta lähtee vain
12165: ongelmia, kun käytetäänhaulikkoaja tehdasval-            yksi luoti kerrallaan. Poliisin virkakäyttöön on
12166: misteisia patruunoita.                                   valittu ominaisuuksiltaan patruuna, jolla on
12167:     Mikään ase ei ole vaaraton. Jokainen haulik-         hyvä pysäytysvaikutus ja mahdollisimman pieni
12168: ko tekee asekohtaisen, juuri sille aseelle ominai-       kimpoamisominaisuus. Käytettävä luoti on li-
12169: sen haulikuvion. Poliisi käyttää yleensä palvelus-       säksi ominaisuuksiltaan sellainen, että se esimer-
12170: käytössä halkaisijaltaan 8,4 millimetrin hauleilla       kiksi seinään osuessaan murskaantuu, eikä näin
12171: ladattuja patruunoita. Hauleja tällaisessa pat-          aiheuta kimmokevaaraa sivullisille eikä lähellä
12172: ruunassa on 9 kappaletta ja yksi hauli painaa            oleville poliisimiehille.
12173: yhtä paljon kuin nyt poliisin käytössä oleva 9               Muissa ED-maissa poliisin tukiaseena ei käy-
12174: millimetrin tukiaseen luoti. Tehdasvalmisteiset          tetä haulikkoa, vaan useimmissa maissa käyte-
12175: patruunat eivät ole koskaan täysin tasalaatuisia.        tään kertalaukausluotiaseita.
12176: Edellä mainitut seikat aiheuttavat sen, että hauli-          Haulikkoa ei tulla kokonaan poistamaan po-
12177: kolla ammuttaessa ei voida olla koskaan täysin           liisin voimavälineistöstä. Haulikon asema muu-
12178: varmoja, minne haulien muodostaman hauliku-              tettiin poliisin tukiaseesta erityisaseeksi. Tämä
12179: vion reunimmaiset ns. hajahaulit iskeytyvät.             merkitsee sitä, että tulevaisuudessa tehostetaan
12180: Tämä tosiseikka muodostaa hallitsemattoman               eritysasekoulutusta ja luodaan tasomittarit mm.
12181: riskin niin laukauksen kohteelle kuin mahdolli-          haulikolle. Näin varmistaudutaan siitä, että hau-
12182: sille sivullisille ihmisille.                            likkoa virkatehtävässä kantava poliisimies on
12183:     Poliisin toimintaa säätelevät lakien ja asetus-      saanut riittävän koulutuksen kyseiseen erityis-
12184: ten lisäksi yleiset poliisieettiset periaatteet. Toi-    aseeseen ja läpäissyt ampumakokeen. Paranta-
12185: minnan tavoitteena ei missään tilanteessa ole sur-       malla poliisin valmiuksia luodaan edellytykset
12186:  mata ihmistä. Poliisi ei koskaan käytä voimaa           tehdä oikeita ratkaisuja ja vähennetään perus-
12187: enempää kuin mikä on välttämätöntä tilanteen             teettomaan voimankäyttöön ja vakaviin seura-
12188:  hoitamiseksi. Tilanne tulee hoitaa siten, että          uksiin johtavien virhearviointien vaaraa.
12189:  myös toimenpiteen kohteelle aiheutuu mahdolli-
12190: 
12191:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
12192: 
12193:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
12194:                                             KK 331/1998 vp                                                3
12195: 
12196: 
12197:                                          Till Riksdagens Talman
12198: 
12199:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vara helt säker på att han siktar och träffar rätt
12200: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            innan han fyrar av skottet. Detta är inte alla
12201: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gånger möjligt då hagelgevär används.
12202: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-               1 Finland blir polisen endast sällan tvungen att
12203: mål nr 331:                                            ta tili vapen i tjänsteuppdrag. I dessa situationer
12204:                                                        är det genomsnittliga avståndet tili målpersonen
12205:           På vilka grunder planerar man att er-        ca 7,5 m. Ett hagelgevär medför i allmänhet på så
12206:        sätta hagelgevär med kulvapen i poliseos        kort avstånd allvarliga konsekvenser för målper-
12207:        beväpning, fastän ett kulvapen är betyd-        sonen. När ett kulvapen används kan skottet
12208:        ligt farligare än ett hagelgevär både för       bättre kontrolleras och på så sätt är det möjligt
12209:        den mot viiken skottet avfyras och för          att minimera de skador som målpersonen ådrar
12210:        utomstående personer?                           sig.
12211:                                                            Då man skjuter med hagelgevär räknas såsom
12212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          haglets farliga sträcka i allmänhet lika många
12213: anföra följande:                                       hundra meter som haglets diameter i millimeter.
12214:                                                        T.ex. ett vidjakt allmänt använt hagel på 3,5 mm
12215:     Skottintermezzot i Ärvings i Helsingfors för       som passerat målpersonen beräknas vara farligt
12216: några år sedan då en ung man dödades ledde tili        på en sträcka om 350m. Den farliga sträckan för
12217: flera interna utredningar inom polisväsendet i         det hagel på 8,4 mm som polisen använder i
12218: fråga om hagelgevärets lämplighet som stödva-          tjänstebruk är alltså avsevärt längre i jämförelse
12219: pen för poliser. Den senaste, rätt omfattande          med detta. Dessutom innehåller poliseos tjänste-
12220: undersökningen gjordes av Poliseos teknikcen-          patron 9 st. av dessa hagel på 8,4 mm. Från ett
12221: tral. Denna undersökning bekräftade de problem         kulvapen kan man endast skjuta en kula åt gång-
12222: som redan tidigare konstaterats och förekommit         en. För poliseos tjänstebruk har valts en sådan
12223: vid användning av hagelgevär och fabrikstillver-       patron som i fråga om sina egenskaper har en god
12224: kade patroner.                                         stoppverkan och en så liten rikoschettegenskap
12225:     Inget vapen är ofarligt. Varje hagelgevärs ha-     som möjligt. Den kula som används är dessutom
12226: gelsvärm gör en träfformation som är typisk för        i fråga om sina egenskaper sådan att den krossas
12227: just det geväret. Polisen använder i allmänhet i       då den t.ex. träffar en vägg, och att den på detta
12228: tjänstebruk patroner laddade med hagel med en          sätt inte medför fara för rikoschett för utomstå-
12229: diameter på 8,4 mm. 1 en dylik patron ingår 9          ende eller polismän i närheten.
12230: hagel och ett hagel väger lika mycket som den              I övriga EU-länder används inte hagelgevär
12231: kula på 9 mm som polisen nu använder i sitt            som stödvapen för polisen, utan i de flesta Iänder
12232: stödvapen. Fabrikstillverkade patroner är aldrig       används enkelskottsvapen.
12233:  av helt jämn kvalitet. Ovan nämnda omständig-             Hagelgeväret kommer inte helt att avskaffas
12234:  heter medför att man, då man skjuter med ett          ur poliseos maktmedelsutrustning. Hagelgevä-
12235:  hagelgevär, aldrig kan vara helt säker på var de      rets ställning ändrades från stödvapen för polisen
12236:  yttersta haglen i den träfformation som haglen        tili specialvapen. Detta innebär att specialvapen-
12237:  formar träffar. Detta faktum utgör en okontrol-       utbildningen i framtiden effektiveras och nivå-
12238:  lerad risk såväl för målpersonen som för eventu-      mätare för bl.a. hagelgevär skapas. Man går tili
12239:  ella utomstående personer.                            väga på detta sätt i syfte att säkerställa att en
12240:     Poliseos verksamhet regleras förutom av lagar      polisman som i tjänsteuppdrag bär hagelgevär
12241:  och förordningar också av allmänna polisetiska        har fått tillräckligt utbildning för detta specialva-
12242:  principer. Syftet med verksamheten är ingaluoda       pen och att han har klarat av skjutprovet. Genom
12243:  att döda människor. Polisen brukar aldrig mer         att förbättra poliseos beredskap skapas förut-
12244:  våld än vad som är nödvändigt för att klara av        sättningar för att rätta beslut skall kunna fattas
12245:  situationen. Situationen skall skötas så att konse-   och onödigt våld och risken för felbedömningar
12246:  kvenserna för den som är föremål för åtgärden är      som får allvarliga följder skall minskas.
12247:  så Iindriga som möjligt. En polisman skall alltså
12248: 
12249:       Helsingforsden 15 april 1998
12250: 
12251:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
12252:                                           KK 332/1998 vp
12253: 
12254: Kirjallinen kysymys 332
12255: 
12256: 
12257: 
12258: 
12259:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituoitujen verottamisesta
12260: 
12261: 
12262: 
12263:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12264: 
12265:    Suomessa kaikki laillisella tavoin tuloa hank-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12266: kivat ovat velvolliset maksamaan tuloistaan ve-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12267: roa. Rikoksen kautta saadusta hyödystä ei vero-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12268: teta, vaan hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12269:    Yksi laillisella tavoin tuloa hankkiva, mutta
12270: veroista vapautettu ryhmä ovat prostituoidut.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että
12271: Kuitenkaan ei ole olemassa mitään lakia, joka              prostituution kautta hankittavat tulot
12272: vapauttaisi prostituoidun tekemästä veroilmoi-             saataisiin verotuksen piiriin?
12273: tusta ja maksamasta veroa.
12274:    Asiaan pitää saada korjaus.
12275: 
12276:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12277: 
12278:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
12279: 
12280: 
12281: 
12282: 
12283:  280043
12284: 2                                       KK 332/1998 vp
12285: 
12286: 
12287: 
12288: 
12289:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
12290: 
12291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kysymyksessä on esitetty, että prostituoidut
12292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     olisi vapautettu veroista. Asia ei ole näin. Prosti-
12293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tuution kautta hankittavat tulot ovat veronalais-
12294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    ta tuloa. Näin on myös katsottu oikeuskäytän-
12295: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     nössä (KHO 1984 II 560). Verovelvollisen on
12296: n:o 332:                                          ilmoitettava nämä tulot veroilmoituksessaan,
12297:                                                   kuten muidenkin verovelvollisten on ilmoitetta-
12298:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että   va tulonsa. Ennakkoperintää varten prostituoitu
12299:        prostituution kautta hankittavat tulot     voi pyytää ennakkoveroa tai hänelle voidaan
12300:        saataisiin verotuksen piiriin?             määrätä ennakkovero.
12301:                                                      Näin ollen hallituksella ei ole aihetta ryhtyä
12302:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      toimiin asiassa.
12303: vasti seuraavaa:
12304: 
12305:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
12306: 
12307:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
12308:                                             KK 332/1998 vp                                            3
12309: 
12310: 
12311: 
12312: 
12313:                                         Tili Riksdagens Talman
12314: 
12315:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-         1spörsmålet sägs att prostituerade är befriade
12316: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        från skatt. Saken förhåller sig inte så. Inkomster
12317: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      av prostitution är skattepliktig inkomst. Rätts-
12318: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         praxis ser Iikadant på saken (HFD 1984 II 560).
12319: 332:                                                  Inkomster av prostitution skall deklareras på
12320:                                                       samma sätt som andra inkomster. För förskotts-
12321:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder så        uppbörden kan en prostituerad begära förskotts-
12322:          att beskattningen omfattas att gälla också   skatt. Förskottsskatt kan också påföras.
12323:          inkomster av prostitution?                      Det finns således ingen anledning för regering-
12324:                                                       en att ingripa.
12325:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
12326: anföra följande:
12327: 
12328:        Helsingforsden 16 aprill998
12329: 
12330:                                                                             Minister Jouko Skinnari
12331:                                            KK 333/1998 vp
12332: 
12333: Kirjallinen kysymys 333
12334: 
12335: 
12336: 
12337: 
12338:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Perhehoitajien verotuksen yhdenmukaista-
12339:                                       misesta
12340: 
12341: 
12342:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12343: 
12344:    Perhehoitajat ovat erilaisessa asemassa vero-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12345: tuksen suhteen riippuen siitä, ovatko he työsuh-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12346: teessa kuntaan vai onko kysymyksessä toimeksi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12347: antosopimus kuntayhtymän kanssa. Työsuhtei-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12348: sen perhehoitajan kulukorvauksesta ei peritä ve-
12349: roa, mutta mainitulla toimeksiantosopimuksella                 Miksi kuntayhtymään toimeksianto-
12350: työskentelevä joutuu maksamaan veron. Toki                  sopimussuhteessa oleva perhehoitaja on
12351: asiassa on positiivisempikin puoli, joka konkreti-          kulukorvaukseen liittyvän verotuksen
12352: soituu aikanaan eläkekysymyksen yhteydessä,                 suhteen eri asemassa kuin työsuhteinen
12353: koska eläkkeen laskentapohjana on vain vero-                kunnan perhehoi taja, ja
12354: tuksenalainen palkka.                                          aikooko Hallitus hoitaa asian niin, että
12355:    Asia hiertää kuitenkin toimeksiantosopimus-              kulukorvaus on veroton myös mainitulla
12356: suhteessa työskenteleviä perhehoitajia.                     toimeksiantosopimuksella työskentele-
12357:                                                             välle?
12358:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12359: 
12360:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
12361: 
12362: 
12363: 
12364: 
12365: 280043
12366: 2                                          KK 333/1998 vp
12367: 
12368: 
12369: 
12370: 
12371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12372: 
12373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den kustannusten korvaus lasketaan yhteen ja
12374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        niiden yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidä-
12375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tys.
12376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-
12377: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ENNAKONPIDÄTYKSEN MUUTTAMINEN
12378: n:o 333:                                             OIKEAMÄÄRÄISEKSI
12379:           Miksi kuntayhtymään toimeksianto-             *pidätys koko korvauksesta
12380:        sopimussuhteessa oleva perhehoitaja on           * pienempi pidätysprosentti
12381:        kulukorvaukseen liittyvän verotuksen             Ennakonpidätys saadaan oikeamääräiseksi si-
12382:        suhteen eri asemassa kuin työsuhteinen        ten, että perhehoitaja hakee verotoimistosta uu-
12383:        kunnan perhehoitaja, ja                       den verokortin,jossa pidätysprosenttia alentava-
12384:           aikooko Hallitus hoitaa asian niin, että   na tekijänä on otettu huomioon pidätyksen toi-
12385:        kulukorvaus on veroton myös mainitulla        mittaminen myös kustannusten osalta.
12386:        toimeksiantosopimuksella työskentele-
12387:        välle?                                        Esim. hoitokorvaus 3 000 mk
12388:                                                             kulukorvaus 2 000 mk
12389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 veron tarve    1 000 mk
12390: vasti seuraavaa:                                     - JOS palkkaa, pidätys 3 000 mk:sta 33 %
12391:                                                      - KUN työkorvausta, pidätys 5 000 mk:sta
12392:    Verohallitus on yhdessä Kuntaliiton, Kuntien      20%
12393: eläkevakuutuksen ja Perhehoitoliiton kanssa             Perhehoitajan maksamien verojen ei pitäisi
12394: laatinut perhehoitajien verotuksesta seuraavan       kasvaa em. verotuskäytännön mukaan. Jos näin
12395: sisältöisen muistion, joka on tiedotettu myös ve-    ei ole, syynä voi olla esim. kunnan veroäyrin
12396: rohallintoon.                                        nousu v. 1998 tai on tapahtunut mahdollisesti
12397:                                                      jotain muuta, joka vaikuttaa veroprosenttiin,
12398:                                                      esim. asuntolaina on maksettu tai lisäksi on mui-
12399: MUISTIO 16.2.1998                                    ta tuloja.
12400:                                                         Perhehoitaja voidaan hakemuksesta merkitä
12401: PERHEHOITAJAN PALKKION JA KULU-                      ennakkoperintärekisteriin, jolloin perhehoitajan
12402: KORVAUSTEN UUSI VEROTUS                              palkkiosta ei tarvitse toimittaa ennakonpidä-
12403:                                                      tystä. Rekisteröinti merkitsee sitä, että perhehoi-
12404: PERHEHOITAJAN PALKKIO                                tajan on maksettava ennakkoveronsa ennakko-
12405:                                                      verolipulla ja huolehdittava ennakkoveron mak-
12406:    Perhehoitajan saama palkkio ei ole Korkeim-       susta aina määräpäivänä. Kuukausittain mak-
12407: man Hallinto-oikeuden päätöksen (10.3.97 taltio      settavan työkorvauksen ennakonpidätys on per-
12408: 561) perusteella palkkaa, vaan kunnalle tehdystä     hehoitajan kannalta helpompi ratkaisu.
12409: työstä maksettavaa muuta korvausta eli työkor-
12410: vausta. Vuoden 1997 alusta työkorvauksesta ei        VAIKUTUS ENNAKKOPERINTÄÄN
12411: saa vähentää ennen ennakonpidätyksen toimi-
12412: tusta muuta kuin arvonlisäveron ja verohallituk-         Korvauksenmaksajan kannalta KHO:n pää-
12413: sen kustannuspäätösten mukaiset matkakustan-         tös merkitsee sitä, että
12414: nusten korvaukset. Muiden kustannusten kor-              *ei sotua
12415: vausten osalta pidätys on toimitettava. Käytän-          * ennakonpidätys myös kulukorvauksesta
12416: nössä tämä merkitsee sitä, että kunkin kuukau-           * vuosi-ilmoitukselle koko korvaus, suoritus-
12417: den työkorvaus (palkkio) ja seuraavan kuukau-        lajin tunnus H.
12418:                                           KK 333/1998 vp                                                 3
12419: 
12420: ELÄKEKERTYMÄ VAIN HOITOPALK-                        PERHEHOITOON SIJOITETUISTA
12421: KION OSALTA (KVTEL)                                 HENKILÖ1STÄ AIHEUTUVAT KUST AN-
12422:                                                     NUKSET
12423:    Kuntien eläkevakuutuksen mukaan kustan-
12424: nusten korvaukset (kulukorvaus) pitää erottaa           Perhehoitajalle aiheutuneet kulut vähenne-
12425: työkorvauksesta (palkkio). Kunnat siis ilmoitta-    tään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina
12426: vat perhehoitajan eläkettä varten hoitopalkkion     verovelvollisen esittämän tositteellisen tai muun
12427: osuuden aivan kuten tähänkin asti.                  luotettavan selvityksen mukaan. Jos hoitokulu-
12428:    Jos perhehoitaja on ennakkoperintärekisteris-    korvaus on suoritettu perhehoitajalle maksetta-
12429: sä oleva yrittäjä perhehoidon osalta, ei hoito-     vasta palkkiosta ja korvauksesta annetun ase-
12430: palkkiota ilmoiteta kuntien eläkevakuutuksen        tuksen (420/1992) mukaisena ja korvaus kattaa
12431: rekisteriin.                                        siinä mainittuja kuluja, voidaan vähennettävinä
12432:                                                     hoitokuluina pitää muun selvityksen puuttuessa
12433: VEROKORTTIEN MUUTOSLASKENTA                         kulukorvauksena suoritettua määrää.
12434:                                                         Jos perhehoitaja haluaa, että vähennykset teh-
12435:    Perhehoitajan muutosverokorttia laskettaessa     dään todellisten kulujen mukaan, se edellyttää
12436: tuloon luetaan sekä palkkio että kulukorvaus.       muistiinpanovelvollisuutta ("sininen ruutuvih-
12437: Vähennyksenä annetaan kulukorvaus ja työnte-        ko"), jonka mukaan verovelvollisen on tehtävä
12438: kijän eläkemaksu. Perhehaitajalta ei peritä työt-   tuloista ja menoista sellaiset muistiinpanot, joista
12439: tömyysvakuutusmaksua. On huomattava, että           ja joihin liitettävistä tositteista riittävästi eritel-
12440: työkorvaus on ansiotuloa, josta saa myös kun-       tyinä käyvät selville tulot ja niistä johtuvat me-
12441: nallisverotuksen ansiotulovähennyksen.              not. Muistiinpanot kirjataan aikajärjestyksessä.
12442:    Toimeksiantosopimuksessa kirjattuihin kulu-      Muistiinpanokirjan sivujen tulee ollajuoksevasti
12443: korvauksiin sisältyvät matkakustannukset tulee      numeroidut Menoeriä osoittavien merkintöjen
12444: eritellä, koska ne eivät ole ennakonpidätyksen      tulee perustua päivättyihin ja numeroituihin to-
12445: alaista tuloa ja matkakulut huomioidaan vähen-      sitteisiin.
12446: nyksinä.                                                Koska verohallituksen muistion mukaan per-
12447:                                                     hehoitajalle maksettu kulukorvaus johtaa sa-
12448: PERHEHOlTAJAN VEROILMOITUS                          maan lopputulokseen sekä ennakkoperinnässä
12449:                                                     että lopullisessa verotuksessa siitä riippumatta,
12450:    Perhehoitaja ilmoittaa tulonaan palkkion ja      onko perhehoitaja toimeksiantosuhteessa vai
12451: kulukorvauksen kohdassa muut ansiotulot Ku-         työsuhteessa, ei hallituksella ole aihetta puuttua
12452: lukorvaus ilmoitetaan vähennyksenä kohdassa         asiaan.
12453: muut tulonhankkimiskulut. Työntekijän eläke-
12454: vakuutusmaksu vähennetään maksajan vuosi-il-
12455: moituksen perusteella.
12456: 
12457:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
12458: 
12459:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
12460: 4                                          KK 333/1998 vp
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465:                                        Tili Riksdagens Talman
12466: 
12467:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fö1jande månad räknas ihop och att förskottsin-
12468: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       nehållning verkställs på det sammanräknade be-
12469: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     loppet.
12470: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr
12471: 333:                                                 KORRIGERING AV FÖRSKOTTS-
12472:                                                      INNEHÅLLNINGSBELOPPET
12473:           Varför behandlas en familjevårdare
12474:        som står i uppdragsavtalsförhållande till        * innehållningen av hela ersättningen
12475:        en samkommun annorlunda än en famil-             * lägre innehållningsprocent
12476:        jevårdare som står i arbetsförhållande till      Beloppet på förskottsinnehållningen korrige-
12477:        en kommun beträffande beskattningen           ras så att familjevårdaren hämtar ett nytt skatte-
12478:        av kostnadsersättningar, och                  kort på skattebyrån, i vilket den innehållning
12479:           ämnar Regeringen sköta saken så att        som verkställts även på kostnaderna har beaktats
12480:        kostnadsersättningar är skattefria också      som en faktor som nedsätter innehållningspro-
12481:        för den som arbetar med nämnda upp-           centen.
12482:        dragsavtal?
12483:                                                      T.ex. vårdersättning         3 000 mk
12484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               kostnadsersättning 2 000 mk
12485: anföra följande:                                            behov av skatt        1 000 mk
12486:                                                      - OM lön, innehållning på 3 000 mk 33%
12487:    Skattestyre1sen har tillsammans med Kom-          - VID arbetsersättning, innehållning på 5 000
12488: munförbundet, Kommunernas pensionsförsäk-            mk20%
12489: ring och Riksförbundet för familjevård i Finland        De skatter som familjevårdaren betalar borde
12490: utarbetat följande promemoria om beskattning-        inte öka enligt ovan nämnda beskattningsförfa-
12491: en av familjevårdare, som också delgivits skatte-    rande. Om så inte är fallet, kan orsaken vara t.ex.
12492: förvaltningen.                                       höjt skatteöre i kommunen 1998 eller så har nå-
12493:                                                      got annat eventuellt hänt som inverkar på skatte-
12494: PROMEMORIA 16.2.1998                                 procenten, t.ex. ett bostadslån har betalts eller
12495:                                                      det finns andra inkomster dessutom.
12496: DEN NYA BESKATTNINGEN AV FAMIL-                         På ansökan kan en familjevårdare införas i
12497: JEV ÅRDARES ARVODE OCH KOSTNADS-                     förskottsuppbördsregistret i vilket fall någon för-
12498:                                                      skottsinnehållning inte behöver verkställas på
12499: ERSÄTTNINGAR
12500:                                                      familjevårdarens arvode. Registreringen innebär
12501: FAMILJEV ÅRDARES ARVODE                              att familjevårdaren betalar sin förskottsskatt
12502:                                                      med förskottsdebetsedel och sköter betalningen
12503:    Det arvode som en familjevårdare får är enligt    av förskottsskatten alltid på förfallodagen. För-
12504: högsta       förvaltningsdomstolens         beslut   skottsinnehållning på arvodet som betalas må-
12505: (10.3.1997, liggare 561) inte lön, utan det är an-   nadsvis är en enklare lösning för familjevårdaren.
12506: nan ersättning som betalas för arbete som utförts
12507: för kommunen, s.k. arbetsersättning. Från bör-       INVERKAN PÅ FÖRSKOTTSUPPBÖRDEN
12508: jan av 1997 får från arbetsersättningen före verk-
12509: ställande av förskottsinnehållning inte avdras         För den som betalar ersättning innebär HFD-
12510: annat än mervärdesskatt och ersättningar för         beslutet följande:
12511: resekostnader enligt skattestyre1sens kostnads-        * ingen socialskyddsavgift
12512: beslut. Innehållning verkställs i fråga om ersätt-     * förskottsinnehållning verkställs också på
12513: ningar för övriga kostnader. Detta betyder i         kostnadsersättningen
12514: praktiken att arbetsersättningen (arvode) för          * hela ersättningen införs i årsdeklarationen
12515: varje månad och kostnadsersättningen för därpå       under prestationsslag H.
12516:                                            KK 333/1998 vp                                             5
12517: 
12518: INFLUTEN PENSION ENDAST AV VÅRD-                     klareras som avdrag under punkten övriga kost-
12519: ARVODE (UPPBUREN KTAPL-AVGIFT)                       nader för inkomstens förvärvande. Arbetstaga-
12520:                                                      rens pensionsförsäkringspremie avdras på basis
12521:     Enligt Kommunernas pensionsförsäkring bör        av betalarens årsdeklaration.
12522: ersättningarna för kostnaderna (kostnadsersätt-
12523: ning) hållas skilt från arbetsersättningen (arvo-    KOSTNADER FÖR DE PERSONER SOM
12524: de). För familjevårdarens pension meddelar           VÅRDAS 1 FAMILJEV ÅRD
12525: kommunerna vårdarvodets andel precis som hit-
12526: tills.                                                   De kostnader som åsamkats familjevårdaren
12527:     Om familjevårdaren för familjevårdens del är     avdras såsom utgifter för inkomstens förvärvan-
12528: företagare och införd i förskottsuppbördsregist-     de enligt verifikat som den skattskyldige uppvisar
12529: ret uppges inte vårdarvodet tili registret hos       eller annan tillförlitlig utredning. Om kostnads-
12530: Kommunernas pensionsförsäkring.                      ersättningen för vården har betalts enligt för-
12531:                                                      ordningen om arvoden och ersättningar tili fa-
12532:                                                      miljevårdare (420/1992) och ersättningen täcker
12533: ÄNDRINGSBERÄKNING FÖR SKATTE-
12534:                                                      de utgifter som nämns där kan såsom avdragbara
12535: KORT                                                 vårdutgifter i avsaknad av annan utredning anses
12536:    Vid beräkning av ändringsskattekort för fa-       det belopp som betalts som kostnadsersättning.
12537: miljevårdare inräknas både arvodet och kost-             Om familjevårdaren önskar att avdragen görs
12538: nadsersättningen i inkomsten. Som avdrag upp-        enligt de faktiska utgifterna, förutsätter detta
12539: ges kostnadsersättningar och arbetstagarens          anteckningsskyldighet ("blått rutigt häfte"), en-
12540: pensionspremie. Av en familjevårdare uppbärs         ligt viiken den skattskyldige gör sådana anteck-
12541: ingen arbetslöshetsförsäkringsavgift. Observera      ningar om inkomster och utgifter med bifogande
12542: att arvodet är förvärvsinkomst på viiken man i       av tillräckligt detaljerade verifikat, av vilka in-
12543: kommunalbeskattningen också får förvärvsin-          komsterna och utgifterna framgår. Anteckning-
12544: k omsta vdrag.                                       arna görs i kronologisk ordning. Anteckningsbo-
12545:    De resekostnader som ingår i kostnadsersätt-      ken skall ha löpande, numrerade sidor. Anteck-
12546: ningarna och som antecknats i uppdragsavtalet        ningar om utgiftsposterna skall grunda sig på
12547: måste specificeras, eftersom de inte är en inkomst   daterade och numrerade verifikat.
12548: på viiken förskottsinnehållning skall verkställas        Eftersom den kostnadsersättning som betalts
12549: och resekostnaderna beaktas som avdrag.              tili familjevårdare enligt skattestyrelsens prome-
12550:                                                      moria leder tili samma slutresultat både vid för-
12551: FAMILJEV ÅRDARES SKATTE-
12552:                                                      skottsuppbörd och i den slutliga beskattningen
12553:                                                      oberoende av om familjevårdaren står i ett upp-
12554: DEKLARATION
12555:                                                      dragsavtalsförhållande eller i ett arbetsförhållan-
12556:    Familjevårdaren deklarerar arvode och kost-       de finns det ingen anledning för regeringen att
12557: nadsersättning som inkomst under punkten övri-       ingripa i saken.
12558: ga förvärvsinkomster. Kostnadsersättningen de-
12559: 
12560:      Helsingfors den 16 april 1998
12561: 
12562:                                                                            Minister Jouko Skinnari
12563: 1
12564: 1
12565: 
12566: 
12567:     1
12568:     1
12569: 
12570: 
12571: 
12572: 
12573:         1
12574:         1
12575: 
12576: 
12577:             1
12578:             1
12579: 
12580: 
12581: 
12582: 
12583:                 1
12584:                 1
12585: 
12586: 
12587:                     1
12588:                     1
12589:                                               KK 334/1998 vp
12590: 
12591: Kirjallinen kysymys 334
12592: 
12593: 
12594: 
12595: 
12596:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Taiteilijaeläkkeiden myöntämisedellytysten
12597:                                          kehittämisestä
12598: 
12599: 
12600:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12601: 
12602:    Valtio myöntää vuosittain jonkin määrän tai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12603: teilijaeläkkeitä sellaisille ikääntyville henkilöille,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12604: joiden panos esimerkiksi kansallisen taiteen ke-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12605: hittämisessäjaeteenpäin viemisessä on ollut mer-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12606: kittävä. Taiteilijaeläkkeille päässeiden kirjo on
12607: kovin laaja, eikä ole helppoa tehdäjohtopäätök-                     Minkälaisia myöntämiskriteerejä Hal-
12608: siä siitä, minkälaisia kriteereitä päätöksenteossa              litus aikoo tulevaisuudessa tasapuolisuu-
12609: on noudatettu. Voidaan jopa esittää perusteltuja                den nimissä noudattaa taiteilijaeläkkei-
12610: näkemyksiä siitä, että ensisijainen kriteeri on saa-            den myöntämisessä ja minkälaisia suun-
12611: da merkittäviä poliittisia vaikuttajia anomuksen                nitelmia on niihin vuosittain varattujen
12612: taakse. Taiteilijana tehty työ ei ole niinkään mer-             varojen ja kiintiöiden suhteen?
12613: kittävä.
12614: 
12615:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12616: 
12617:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
12618: 
12619: 
12620: 
12621: 
12622:  280043
12623: 2                                         KK 334/1998 vp
12624: 
12625: 
12626: 
12627: 
12628:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12629: 
12630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      meentulomahdollisuutensa.          Valtioneuvoston
12631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       päätöstä on muutettu 29 päivänä lokakuuta 1992
12632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     annetulla päätöksellä, jolloin myös osaeläkkeen
12633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      myöntämisen lisäperusteeksi tuli eläkkeen haki-
12634: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jan sosiaalinen asema.
12635: n:o 334:                                                Valtioneuvoston päätöksen 5 §:n mukaan ha-
12636:                                                     kemukset käsitellään kerran vuodessa. Opetus-
12637:            Minkälaisia myöntämiskriteerejä Hal-     ministeriö pyytää hakemuksista lausunnon tai-
12638:        litus aikoo tulevaisuudessa tasapuolisuu-    teen keskustoimikunnalta, joka pyytää kunkin
12639:        den nimissä noudattaa taiteilijaeläkkei-     valtion taidetoimikunnan lausunnon. Saatuaan
12640:        den myöntämisessä ja minkälaisia suun-       valtion taidetoimikuntien lausunnot, jotka kos-
12641:        nitelmia on niihin vuosittain varattujen     kevat lähinnä taiteellisia ansioita, taiteen keskus-
12642:        varojen ja kiintiöiden suhteen?              toimikunta antaa oman lausuntonsa opetusmi-
12643:                                                     nisteriölle. Opetusministeriö korostaa, että jär-
12644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jestelmä takaa parhaalla mahdollisella tavalla
12645: vasti seuraavaa:                                    sen, että pääkriteerinä ylimääräisten taiteilija-
12646:                                                     eläkkeiden myöntämisessä ovat valtioneuvoston
12647:    Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden       päätöksessäkin mainitut taiteelliset ansiot.
12648: myöntämisen perusteista on määrätty valtioneu-           Valtion talousarviossa on viime vuosina va-
12649: voston 24 päivänä tammikuuta 1974 antamassa         rattu uusiin taiteilijaeläkkeisiin vuosittain 35
12650: päätöksessä. Eläke myönnetään taiteilijalle tun-    täyttä eläkettä vastaava määräraha. Hakemus-
12651: nustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan        määrä on ollut runsaat 300 hakemusta vuosit-
12652: luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkettä ei    tain. Vaikka eläkejärjestelmiä viime vuosina on
12653: ilman erityistä syytä myönnetä kuuttakymmentä       mm. lyhytaikaisten työsuhteiden osalta paran-
12654: vuotta nuoremmalle henkilölle. Todettu työky-       nettu, näyttäisi edelleen siltä, että monen taiteili-
12655: vyttömyys on katsottu tällaiseksi syyksi. Päätök-   jaryhmän osalta muu eläketurvajää melko vaati-
12656: sen 3 §:ssä on määrätty, että eläke voidaan myön-    mattomaksi. Tämän vuoksi ylimääräisten taitei-
12657: tää täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Valtio-      lijaeläkkeiden lukumäärän säilyttäminen aina-
12658: neuvoston vuoden 1974 päätöksen mukaan eläk-        kin nykytasolla olisi vielä melko pitkään perus-
12659: keen suuruutta harkittaessa oli otettava huo-        teltua.
12660: mioon hakijan varallisuusasema sekä hänen toi-
12661: 
12662:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1998
12663: 
12664:                                                                           Ministeri Claes Andersson
12665:                                             KK 334/1998 vp                                              3
12666: 
12667: 
12668: 
12669: 
12670:                                         Tili Riksdagens Talman
12671: 
12672:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ett beslut av den 29 oktober 1992, där det sägs att
12673: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        den sökandes sociala förhållanden utgör grund
12674: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      också för beviljande av delpension.
12675: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             Enligt 5 § i statsrådets beslut behandlas ansök-
12676: 334:                                                  ningarna en gång om året. Undervisningsminis-
12677:                                                       teriet ber om ett utlåtande om ansökningarna av
12678:           Vi1ka kriterier avser Regeringen ijäm-      centralkommissionen för konst, som i sin tur ber
12679:        likhetens namn iaktta vid bevi1jande av        statens konstkommissioner avge utlåtanden. Ef-
12680:        konstnärspensioner i framtiden och vilka       ter att ha fått dessa utlåtanden, som närmast
12681:        p1aner finns för de ruedel och kvoter som      gäller de konstnärliga meriterna, avger central-
12682:        år1igen reserverats för dem?                   kommissionen för konst sitt utlåtande tili un-
12683:                                                       dervisningsministeriet. U ndervisningsministeriet
12684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vill framhålla att detta system på bästa möjliga
12685: anföra följande:                                      sätt garanterar att det huvudsakliga kriteriet vid
12686:                                                       beviljandet av de extra konstnärspensionerna är
12687:    Bestämme1ser om grunderna för beviljande av        de konstnärliga meriterna, som även nämns i
12688: statens extra konstnärspensioner ingår i ett be-      statsrådets beslut.
12689: s1ut av statsrådet av den 24 januari 1974. Pension       1 statsbudgeten har det under de senaste åren
12690: bevi1jas en konstnär som erkänsla för förtjänst-      reserverats ett anslag motsvarande 35 fulla pen-
12691: full verksambet som skapande och återgivande          sioner för nya konstnärspensioner per år. Antalet
12692: konstnär. En person som är yngre än sextio år         ~nsökningar har uppgått till drygt 300 per år.
12693: kan inte utan särskilda skäl beviljas pension.        A ven om pensionssystemet under de senaste åren
12694: Konstaterad arbetsoförmåga har ansetts vara ett       förbättrats bl.a. i fråga om kortvariga anställ-
12695: sådant skäl. 1 3 § i bes1utet bestäms att pensionen   ningsförhållanden, förefaller det fortfarande
12696: kan beviljas som full pension eller delpension.       som om det övriga pensionsskyddet för många
12697: Enligt statsrådets beslut från 1974 skall den sö-     grupper av konstnärer är rätt anspråkslöst. Det
12698: kandes förmögenhetsförhållanden samt hans ut-         vore därför under en rätt lång tid motiverat att
12699: komstmöjligheter beaktas när pensionens storlek       bibehålla antalet extra konstnärspensioner på
12700: övervägs. Statsrådets beslut har ändrats genom        åtminstone nuvarande nivå.
12701: 
12702:      Helsingfors den 20 april 1998
12703: 
12704:                                                                            Minister Claes Andersson
12705:                                             KK 335/1998 vp
12706: 
12707: Kirjallinen kysymys 335
12708: 
12709: 
12710: 
12711: 
12712:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten Suomeen tekemistä sijoi-
12713:                                        tuksista
12714: 
12715: 
12716:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12717: 
12718:    Euroopan unionin jäsenyyttä markkinoitiin          pahtuvat investoinnit ovat olemattomia. Osake-
12719: muun muassa sillä, että kymmenien miljardien          markkinoilla on kaiken lisäksi esiintynyt varsi-
12720: ulkomaalaiset investoinnit odottelevat rajan ta-      naisia huijareita, joiden kaappausyritykset on
12721: kana vain sitä, että Suomesta tulee Euroopan          kuitenkin ymmärretty torjua.
12722: unionin jäsen. Näillä investoinneilla ei liene tar-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12723: koitettu sitä, että ulkomaalaiset astelevat suoma-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12724: laisten yhtiöiden osakkeita bisnesmielessä vaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12725: sitä, että ulkomaalainen tulee rahasäkin kanssa,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12726: lyö tehtaan pystyyn ja tarjoaa työtä sekä toi-
12727: meentuloa.                                                      Mihin ovat häipyneet ne ulkomaalai-
12728:    Ministeri Kalliomäkikin on muun muassa Aa-                set, joiden kerrottiin aikanaan ED-infor-
12729: mulehdessä julkaistussa haastattelussaan julki-              maation aikaan odotelleen rajoilla ra-
12730: tuonut pettymyksensä asiaan. Ulkomaalaiset as-               hasäkit selässään päästäkseen investoi-
12731: televat kyllä jossain määrin osakkeita pikavoit-             maan Euroopan unionin jäseneksi hy-
12732: tojen tarkoituksessa, mutta itse tuotantoon ta-              väksyttyyn Suomeen?
12733: 
12734:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12735: 
12736:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
12737: 
12738: 
12739: 
12740: 
12741: 280043
12742: 2                                            KK 335/1998 vp
12743: 
12744: 
12745: 
12746: 
12747:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12748: 
12749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kiinnostus Suomea kohtaan erityisesti tuotan-
12750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nollisten investointien kohdemaana on kasva-
12751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nut. Tästä ovat osoituksena viimeaikaiset kes-
12752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kustelut monikansallisten yritysten kanssa.
12753: taniemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 335:                 Toimintapuitteet investoinneille Suomessa
12754:                                                        ovat kansainvälisten arvioidenkin mukaan olleet
12755:            Mihin ovat häipyneet ne ulkomaalai-         varsin hyvät. Osaavan työvoiman ja teknologi-
12756:         set, joiden kerrottiin aikanaan ED-infor-      sen edistyneisyyden rinnalla Suomen etuna näh-
12757:         maation aikaan odotelleen rajoilla ra-         dään infrastruktuurin taso,jonka kansainvälisis-
12758:         hasäkit selässään päästäkseen investoi-        sä tutkimuksissa on arvioitu olevan maailman
12759:         maan Euroopan unionin jäseneksi hy-            huippua. Ulkomaisille investoinneille ei Suomes-
12760:         väksyttyyn Suomeen?                            sa aseteta erityisrajoituksia ja yritysverotus on
12761:                                                        kansainvälisesti verrattuna keskitasoa alhaisem-
12762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pi.
12763: vasti seuraavaa:                                           Toisaalta Suomeen suuntautuneet ulkomaiset
12764:                                                        investoinnit ovat kansainvälisesti katsoen olleet
12765:     Suomeen suuntautuneet ulkomaiset inves-            melko vähäisiä ja epätasapaino ulos- ja sisään-
12766: toinnit ovat kasvaneet huomattavasti ulkomaa-          päin tehtyjen sijoitusten välillä on ollut huomat-
12767: laisomistusta koskevien rajoitusten vapautumi-         tava. Suomen ongelmina pidetään pieniä mark-
12768: sen ja Euroopan talousalueen muotoutumisen             kinoita sekä etäisyyttä laajoista markkinoista.
12769: myötä vuodesta 1993 lähtien. Erityisen suurta          Suomen ED-jäsenyyden kautta avautuneet sisä-
12770: suorien sijoitusten kasvu on ollut vuosina 1994 ja     markkinat ovat kuitenkin laajentaneet Suomen
12771: 1997, jolloin Suomeen suuntautuneiden suorien          kannalta potentiaalisia markkinoita merkittä-
12772: sijoitusten nettopääomavirrat ylittivät kahdek-        västi.
12773: san miljardia markkaa. Verrattuna lamaa edeltä-            EU:n alueella viime vuosina tehdyistä ulko-
12774: viin vuosiin ulkomaiset investoinnit Suomeen           maisista investoinneista suuri osa on tehty yritys-
12775: ovat kaksin-kolminkertaistuneet viimeisten nel-        ostojen kautta. Suomeen suuntautuneiden yri-
12776: jän vuoden aikana. EU:n jäsenyyden myötä in-           tysostojen osuus ei siis kansainvälisesti verraten
12777: vestoinnit Suomeen ovat siis kasvaneet huomat-         ole poikkeuksellista. Yritysostossa omistajan
12778: tavasti.                                               halu ja kyky panostaa yrityksen toimintaan on
12779:     Suurimmat Suomeen sijoittautuneet ulkomai-         lähes poikkeuksetta kehittänyt ja kasvattanut
12780: set yritykset toimivat metalli- ja kemian teollisuu-   yrityksen kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia
12781: dessa, varsinkin korkeaa teknologista osaamista        merkittävästi. Ulkomaiset omistajat ovat tuo-
12782: vaativilla elektroniikkaan ja tietojenkäsittelyyn      neet omaa teknistä ja liiketoimintaan liittyvää
12783: liittyvillä aloilla. Huomattavaa on, että ulko-        tietämystään tytär- ja osakkuusyrityksiin sekä
12784: maisten yritysten tutkimusintensiivisyys on kas-       vahvistaneet yrityksen osaamista kokonaisuu-
12785: vanut nopeammin kuin kotimaisten yritysten.            dessaan. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus
12786: Ulkomaisten yritysten panostus tutkimukseen            kohdistuu luonnollisesti yrityksiin, joilla tulevai-
12787: osoittaa osaltaan, että yritykset ovat sijoittaneet    suuden näkymät ja kasvumahdollisuudet ovat
12788: Suomessa työvoiman laatuun ja osaamiseen.              positiiviset.
12789: Näin voidaan sanoa, että Suomi on profiloitunut            Kansainvälisesti liikkuva pääoma etsii koh-
12790: kansainvälisessä työnjaossa korkean teknolo-           detta sieltä, missä tarjolla ovat parhaimmat tuot-
12791: gian maaksi, jossa kannattava liiketoiminta pe-        tomahdollisuudet Hallituksen tavoitteena on
12792: rustuu osaamiseen. Kansantaloutemme kannal-            luoda yrityksille toimintapuitteet, jotka kannus-
12793: ta onkin tärkeää saada korkean teknologian in-         tavat investointien sijoittamista Suomeen. Tämä
12794: vestointeja, jotka ovat pysyviä ja työllisyyden        tavoite on linjassa myös hallituksen elinkeinopo-
12795: kannalta suositeltavia sekä vahvistavat ja kehit-      liittisen selonteon kanssa, joka kiinnittää laaja-
12796: tävät suomalaista huipputeknologian osaamista.         alaisesti huomiota kaikkien yritystoimintaan
12797:                                         KK 335/1998 vp                                              3
12798: 
12799: vaikuttavien tekijöiden kehittämiseen Suomessa.    den kansainväliseen kilpailukykyyn. Tavoitteen
12800: Kansantaloutemme kannalta onkin tärkeää pa-        saavuttaminen vaatii pitkäjänteistäja laaja-alais-
12801: nostaa Suomessa toimivien yritysten- niin koti-    ta suotuisien ja luontaisten sijaintietujen vahvis-
12802: maisten kuin ulkomaistenkin- toimintapuittei-      tamista ja luomista.
12803: 
12804:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
12805: 
12806:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12807: 4                                            KK 335/1998 vp
12808: 
12809: 
12810: 
12811: 
12812:                                          Tili Riksdagens Talman
12813: 
12814:   1 det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Fru            ländska högteknologiska know-hown. lntresset
12815: Talman, tili vederbörande medlem av statsrådet         för Finland särskilt som ett mål för produktiva
12816: översänt följande av riksdagsman Sulo Aittonie-        investeringar har ökat. De diskussioner med mul-
12817: mi undertecknade spörsmål nr 335:                      tinationella företag som på senaste tiden har förts
12818:                                                        är ett teeken på detta.
12819:           Vart har de utlänningar tagit vägen              Finland som investeringsobjekt har kunnat
12820:        vilka vid den tidpunkt då information om        erbjuda en relativt gynnsam miljö för investering-
12821:        EU spriddes ut enligt uppgift skulle ha         ar. Vid sidan av yrkeskunnig arbetskraft och
12822:        väntat vid Finlands gränser med säckar          snabba framsteg på teknologins område betrak-
12823:        fulla av pengar för att kunna komma hit         tas den finländska infrastrukturens nivå, som i
12824:        och investera i Finland efter det att Jandet    internationella undersökningar har bedömts
12825:        hade blivit godkänt som medlem i Euro-          vara i världsklass, som en fördel. 1 Finland har
12826:        peiska unionen?                                 inga särskilda gränser satts upp för utländska
12827:                                                        investeringar och enligt en internationell jämfö-
12828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          relse ligger företagsskatten i Finland under ge-
12829: anföra följande:                                       nomsnittsnivån.
12830:                                                            Å andra sidan har de utländska investeringar
12831:     De utländska investeringarna i Finland har         som gjorts i Finland varit internationellt sett gan-
12832: ökat betydligt tack vare en avreglering av ut-         ska små, och obalansen mellan de investeringar
12833: ländskt innehav och tillkomsten av Europeiska          som finländska operatörer gör utomlands och de
12834: ekonomiska samarbetsområdet år 1993. De di-            investeringar som utländska operatörer gör i
12835: rekta investeringarna har ökat särskilt mycket         Finland har varit märkbar. Det som betraktas
12836: åren 1994 och 1997, då nettokapitalinflödet i          som problematiskt i fråga om Finland är att vi
12837: fråga om de direkta investeringar som var riktade      har en liten marknad och avståndet tili större
12838: tili Finland överskred åtta miljarder mark. Jäm-       marknader är stort. Den inre marknad som öpp-
12839: fört med åren före depressionen har de utländska       nats tack vare Finlands medlemskap i EU har
12840: investeringarna i Finland två- eller tredubblats       dock betydligt utvidgat den ur Finlands synvin-
12841: under de senaste fyra åren. 1 och med att Finland      kel potentiella marknaden.
12842: blivit medlem i EU har också investeringarna i             Största delen av de utländska investeringar
12843: Finland betydligt ökat.                                som under de senaste åren har gjorts inom EU
12844:     De största utländska företag som etablerat sig     har skett genom företagsförvärv. Andelen före-
12845: i Finland är verksamma inom metallindustrin            tagsförvärv som riktat sig till Finland är alltså
12846: och den kemiska industrin, särskilt inom de sek-       internationellt sett inte på något sätt exceptionell.
12847: torer i elektronikbranschen och inom databe-           Vid företagsförvärv har ägarens vilja och kapaci-
12848: handlingen där högteknologisk know-how                 tet att satsa på företagets verksamhet nästan utan
12849: krävs. Man bör observera att forskningsintensi-        undantag i hög grad utvecklat och ökat företags
12850: teten hos utländska företag ökat snabbare än hos       tillväxtmöjligheter och möjligheter att erbjuda
12851: inhemska företag. Att utländska företag satsat         sysselsättning. Utländska ägare har fört med sig
12852: på forskning visar å sin sida att företagen har        sitt eget tekniska kunnande och sin kunskap i
12853: velat satsa på arbetskraftens kvalitet och kun-        företagsverksamhet tili dotter- och intresseföre-
12854: nande. Sålunda kan man säga att Finland i fråga        tagen samt förstärkt företags kunnande i sin hel-
12855: om internationell arbetsfördelning har profilerat      het. De utländska investerarnas intresse riktar sig
12856: sig som ett land med hög teknologi där lönsam          naturligtvis mot företag som har positiva fram-
12857: affårsverksamhet baserar sig på kunnande. Ur           tidsutsikter och tillväxtmöjligheter.
12858: samhällsekonomisk synvinkel är det också vik-              Det kapital som rör sig på den internationella
12859: tigt att vi kan locka hit investeringar i hög tekno-   marknaden söker lämpliga objekt på de ställen
12860: logi som är varaktiga och som gynnar sysselsätt-       där man har möjlighet att få den bästa avkast-
12861: ningen samt förstärker och utvecklar den fin-          ningen. Regeringen har som mål att skapa såda-
12862:                                            KK 335/1998 vp                                             5
12863: 
12864: na verksamhetsbetingelser för företag vilka upp-      tigt att man satsar på att skapa internationellt
12865: muntrar tili investering i Finland. Detta mål står    sett konkurrenskraftiga verksamhetsbetingelser
12866: också i linje med regeringens näringspolitiska        för de företag, både inhemska och utländska,
12867: redogörelse där stor uppmärksamhet fåsts vid att      som opererar i Finland. För att detta mål skall
12868: samtliga faktorer som har en inverkan på före-        kunna nås krävs att gynnsamma och naturliga
12869: tagsverksamheten i Finland skall utvecklas. Ur        lägesfördelar skapas och förstärks i stor omfatt-
12870: samhällsekonomisk synvinkel är det också vik-         ning och på lång sikt.
12871: 
12872:      Helsingfors den 16 april 1998
12873: 
12874:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12875:                                             KK 336/1998 vp
12876: 
12877: Kirjallinen kysymys 336
12878: 
12879: 
12880: 
12881: 
12882:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen saatavista YK:lta
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12887: 
12888:    Suomi on ollut ahkerasti mukana eri puolilla       uusien tehtävien ja toisaalta YK:njatkuvasti pa-
12889: maailmaa rauhanturvaamistehtävissä. Suomi on          henevan rahapulan vuoksi saldo on taas kehitty-
12890: myös ollut solidaarinen Yhdistyneitä Kansakun-        nyt toiseen suuntaan.
12891: tia kohtaan maksamalla ajallaan osuutensa jä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12892: senmaksuista. Toisin on eräiden muiden, rikkai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12893: denkin maiden kohdalla.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12894:    Taannoisina vuosina YK laiminlöi rahan-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12895: puutteen vuoksi maksut Suomen suuntaan niin,
12896: että esimerkiksi rauhanturvatehtävistä kertynei-                Miten Suomen saatavat Yhdistyneiltä
12897: tä saatavia oli Suomella reilusti yli 100 miljoonaa          Kansakunnilta ovat viime vuosien aikana
12898: markkaa. Maksuja on Suomen suuntaan sen jäl-                 kehittyneet, ja paljonko Suomen saatavat
12899: keen suoritettu, mutta on epäiltävissä, että                 tällä hetkellä ovat?
12900: 
12901:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
12902: 
12903:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
12904: 
12905: 
12906: 
12907: 
12908: 280043
12909: 2                                           KK 336/1998 vp
12910: 
12911: 
12912: 
12913: 
12914:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12915: 
12916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Korvaussaatavien maksamatta jättäminen ja
12917: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ristiinlainaamisen jatkaminen ovat pääasialliset
12918: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      rahoitukselliset keinot, joilla YK:ntoimintaa on
12919: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen          ylipäätään voitu jatkaa. Rauhanturvajoukkoja
12920: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 336:         luovuttavat maat, joita nykyisin on jo yli 70, ovat
12921:                                                       siksi vastahakoisesti mutta kuitenkin poikkeuk-
12922:           Miten Suomen saatavat Yhdistyneiltä         setta sallineet näiden keinojen käytön. Samalla
12923:        Kansakunnilta ovat viime vuosien aikana        ne ovat painostaneet YK:lle velkaantuneita mai-
12924:        kehittyneet, ja paljonko Suomen saatavat       ta, etenkin Yhdysvaltoja, maksamaan rästinsä.
12925:        tällä hetkellä ovat?                              Suomen rauhanturvasaatavien kehitys osoit-
12926:                                                       taa vuosien 1992-1997 välisenä aikana vaihte-
12927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lua. Ylimmillään saatavat olivat vuonna 1992,
12928: vasti seuraavaa:                                      jolloin niiden arvo oli 111,4 miljoonaa markkaa.
12929:                                                       Alimmillaan saatavat olivat vuonna 1994,jolloin
12930:     YK:n vuosia jatkunut rahoitusvaje on johta-       niiden arvo oli 34,2 miljoonaa markkaa. Vuosina
12931: nut siihen, etteijärjestö kykene maksamaan täy-       1995 ja 1996 saatavat pysyivät 40-50 miljoonan
12932: simääräisesti ja ajallaan rauhanturvajoukkoja         markan välillä. Vuonna 1997 saatavat nousivat
12933: luovuttaville maille niille kuuluvia korvauksia.      80,6 miljoonaan markkaan. Tällä hetkellä
12934: Pahimmillaan vuonna 1995 YK oli velkaa kor-           (1.4.1998) saatavat (palkat, päivärahat ja mate-
12935: vauksiajoukkoja luovuttaneille maille 1,1 miljar-     riaalikorvaukset) ovat 82 miljoonaa markkaa.
12936: dia USA:n dollaria. Velkasaldo on onnistuttu          YK:n entisen Jugoslavian tasavallan Makedo-
12937: vuonna 1997 laskemaan 884 miljoonaan dolla-           nian alueella toimivan UNPREDEP-operaation
12938: riin, mutta sen on arvioitu nousevan 890 miljoo-      osuus on tästä merkittävä. Saatavien nousu vii-
12939: naan dollariin kuluvana vuonna. Korvausvelasta        me vuonna johtuu merkittäväitä osin UNPRE-
12940: oli vuonna 1997 valtaosa laskua vastaan makset-       DEP-joukon kansallisen kaluston korvauslas-
12941: tavia kalustosaatavia 744 miljoonaa dollaria. Sen     kusta, joka on n. 29 Mmk ja jonka YK tulee
12942: sijaan joukkokorvaussaatavia oli maksamatta           maksamaan. Vanhempia saatavia, jotka sisälty-
12943: vain 140 miljoonaa. YK on maksanut korvauk-           vät edellä olevaan kokonaissaatavien joukkoon,
12944: sia viime vuosina vuotta kohden keskimäärin 300       Suomella on Libanonin UNIFIL- ja Kyproksen
12945: miljoonaa dollaria rauhanturvabudjettien jäsen-       UNFICYP-operaatioista. Ne ajoittuvat kau-
12946: maksutuloista sekä jäsenmaksurästien lyhennyk-        teen, jolloin UNFICYPiä rahoitettiin vapaaeh-
12947: sistä. Eräätjäsenvaltiot kuten Venäjä ovat kiitet-    toiskontribuutioin. YK:n lasku Suomelle vuosil-
12948: tävästi     lyhentäneet      rauhanturvavelkojaan     ta 1982-1993 on n. 1 miljoona dollaria elin. 5,5
12949: YK:lle. Vuoden 1998 aikana YK on alustavasti          miljoonaa markkaa. Viime vuonna Suomi sai
12950: arvioinut voivansa maksaa korvauksia 170 mil-         YK:lta joukko- ja varustuskorvauksia yhteensä
12951: joonan dollarin arvosta.                              76 Mmk.
12952:     Vaikean taloustilanteen takia YK:n yleisko-          YK ei voi maksaa kaikkia Suomen saatavia
12953: kous on poikkeuksellisesti suostunut siihen, ettei    kerralla, vaan sen on noudatettava tiettyä tasa-
12954: vuosien kuluessa eräille rauhanturvaoperaatioti-      puolisuutta. Vertailussa muihin rauhanturva-
12955: leille kertyneitä ylijäämiä ole palautettujäsenval-   joukkoja luovuttaviin maihin Suomi sijoittuu
12956: tioille, vaan ylijäämiä pidätellään tileillä erään-   länsimaiden ja EU-maiden keski tasoon.
12957: laisena "hätävarantona", josta väliaikaisesti on         Joukkojen suuruus vaikuttaa välittömästi
12958: voitu siirtää varoja muihin välttämättömiin           korvausvaatimuksiin. Suomen panostus joukko-
12959: YK:n menoihin ns. ristiinlainaamisena. Varat          vahvuuksilla mitattuna on esim. muihin pohjois-
12960: palautetaan tileille sitä mukaa kuin jäsenmaksu-      maihin verrattuna säilynyt verraten suurena.
12961: tuloja kertyy. Lähtökohtana on luonnollisesti,        Suomi oli helmikuussa 1998 kuudenneksi suurin
12962: että ylijäämät palautetaan jäsenvaltioille täysi-     joukkoja (768 henkilöä) luovuttava maa. Keski-
12963: määräisesti YK:n talouden tervehtyessä.               määrin Suomen tilanne rauhanturvasaatavien
12964:                                         KK 336/1998 vp                                         3
12965: 
12966: osalta on tyydyttävä moneen muuhun maahan        Suomen maine luotettavana rauhanturvamaana
12967: verrattuna. Useiden rauhanturvaoperaatioihin     on otettu YK:ssa huomioon, ja saataviamme on
12968: osallistuvien kehitysmaiden saatavat ylittävät   YK:n talouskriisistä huolimatta pyritty maksa-
12969: moninkertaisesti niiden jäsenmaksuosuudet        maan keskimääräistä nopeammassa tahdissa.
12970: 
12971:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
12972: 
12973:                                                            Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
12974: 4                                               KK 336/1998 vp
12975: 
12976: 
12977: 
12978: 
12979:                                             Tili Riksdagens Talman
12980: 
12981:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                in på konto igen efterhand som medlemsbidrag
12982: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                inflyter. Man utgår självfallet ifrån att överskot-
12983: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            ten skali betalas tili medlemsstaterna fulit ut när
12984: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               FN:s finansiella läge blir bättre.
12985: mål nr 336:                                                    Att vänta med ersättningar och att fortsätta
12986:                                                            låna i kors är de huvudsakliga finansieringsmeto-
12987:            Hur har Finlands tillgodohavanden i             der som gjort det möjligt för FN att fortsätta
12988:         Förenta Nationerna utvecklats under de             verksamheten överhuvudtaget. Länderna som
12989:         senaste åren och hur stort är beloppet för         ställer fredsbevarande styrkor tili förfogande, för
12990:         närvarande?                                        närvarande är de redan fler än 70, har därför
12991:                                                            motsträvigt men dock utan undantag tiliåtit att
12992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              dessa metoder används. Samtidigt har de tryckt
12993: anföra följande:                                           på de Iänder som har skulder tili FN, framför allt
12994:                                                            USA, och försökt få dem att betala sina skulder.
12995:      Finansieringsunderskottet i FN, vilket före-              Utvecklingen av Finlands tillgodohavanden
12996: kommit under många år, har lett till att organisa-         1992-1997 för fredsbevarande verksamhet upp-
12997: tionen inte kan betala ersättningarna vare sig             visar variation. Beloppet var störst 1992 då vär-
12998: fullt ut eller i tid till de Iänder som ställer fredsbe-   det uppgick tillll1,4 milj. mk. Beloppet var lägst
12999: varande styrkor tili förfogande. När det var som           1994 då värdet uppgick tili 34,2 milj. mk. Åren
13000: värst, år 1995, uppgick FN:s skulder tili dessa            1995 och 1996 var tillgodohavandet mellan 40
13001: Iänder till1,1 mrd US dollar. År 1997 hade man             och 50 milj. mk. Ar 1997 steg beloppet till
13002: lyckats reducera skulden till884 milj. dollar, men         80,6 milj. mk. För närvarande (1.4.1998) uppgår
13003: man räknar med att den kommer att stiga till               tillgodohavandet (löner, dagtraktamenten och
13004: 890 milj. dollar under innevarande år. År 1997             materielersättningar) tili 82 milj. mk. FN :s
13005: bestod skulden tili största delen, 744 milj. dollar,       UNPREDEP-operation i Makedonien i det for-
13006: av materielersättningar som skall betalas mot              na Jugoslavien står för en betydande andel av
13007: faktura. Obetalda ersättningar för uppställda              denna summa. Att tiligodohavandet ökat under
13008: trupper uppgick däremot tili endast 140 milj.              senaste år beror tili stor del på ersättningen för
13009: dollar. Under de senaste åren har FN i årliga              UNPREDEP-styrkans nationella materiel. Räk-
13010: ersättningar betalt i genomsnitt 300 milj. dollar.         ningeq uppgår tili29 milj. mk och skall betalas av
13011: Summan har betalts med medlemmarnas bidrag                 FN. Aldre tiligodohavanden som ingår i den
13012: till budgeten för fredsbevarande verksamhet och            nämnda totalsumman har Finland från
13013: med medlemmarnas amorteringar på obetalda                  UNIFIL-operationen i Libanon och UNFICYP
13014: medlemsbidrag. Vissa stater som t.ex. Ryssland             på Cypern. Dessa härrör från den tiden då
13015: har på ett lowärt sätt avkortat sina FN-skulder            UNFICYP finansierades genom frivilliga bi-
13016: för den fredsbevarande verksamheten. Enligt                drag. FN:s faktura tili Finland för åren 1982-
13017: preliminära beräkningar kan FN betala ersätt-              1993 uppgår tili ca 1 milj. doliar, dvs. ca 5,5 milj.
13018: ningar till ett värde av 170 milj. dollar under            mk. Senaste år mottog Finland sammanlagt 76
13019: 1998.                                                      milj. mk i trupp- och materielersättningar av FN.
13020:     På grund av det svåra finansiella läget har                FN kan inte betala alla Finlands tillgodoha-
13021: FN :s generalförsamling undantagsvis samtyckt              vanden på en gång, utan organisationen måste
13022: till att överskott som vissa fredsbevarande opera-         iaktta viss rättvisa. Ijämförelse med andra Iänder
13023: tioner resulterat i under åren, inte har returnerats       som ställer fredsbevarande styrkor tili förfogan-
13024: tili medlemsstaterna utan hållits kvar på konto            de placerar sig Finland på genomsnittlig nivå
13025: som en sorts reserv "för nödens stund". Från               bland västländerna och EU-länderna.
13026: denna reserv har man temporärt kunnat flytta                   Det finns ett direkt samband mellan trupp-
13027: över medel till andra nödvändiga FN-utgifter               storlek och ersättningskrav. Finlands insatser
13028: genom att så att säga låna i kors. Pengarna sätts          mätta i truppnumerär är fortsättningsvis rätt sto-
13029:                                            KK 336/1998 vp                                               5
13030: 
13031: ra jämfört med t.ex. de andra nordiska länderna.     godohavanden som är flera gånger större än de-
13032: 1 februari 1998 var Finland det sjätte största       ras medlemsbidrag. Finlands rykte som ett pålit-
13033: truppbidragande Jandet (768 personer). 1 jämfö-      ligt land i fredsbevarande sammanhang har be-
13034: relse med många andra Iänder är den finska situa-    aktats i FN och den finansiella krisen tili trots har
13035: tionen tillfredsställande i genomsnitt i fråga om    man försökt betala våra tillgodohavanden i ett
13036: tillgodohavandena. Flera utvecklingsländer som       snabbare tempo än i genomsnitt.
13037: deltar i de fredsbevarande operationerna har tili-
13038: 
13039:      Helsingfors den 17 april 1998
13040: 
13041:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
13042:                                             KK 337/1998 vp
13043: 
13044: Kirjallinen kysymys 337
13045: 
13046: 
13047: 
13048: 
13049:                                    Kari Myllyniemi /kesk: Vankilahenkilökunnan työsuojelusta
13050: 
13051: 
13052: 
13053:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13054: 
13055:    Julkisuudessa väitetään, että HIV-positiivis-      tämä uskottavaaja eikö tämä luo poikkeuksellis-
13056: ten tai hepatiittia sairastavien vankien sairaudes-   ta suhtautumista 99 prosenttiin vangeista eli nii-
13057: ta ei kerrota vankilan henkilökunnalle. On ym-        hin vankeihin, jotka ovat terveitä?
13058: märrettävää, että kansalaisten intimiteettisuoja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13059: on tärkeä, mutta meneekö se työsuojelulain edel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13060: le? Kun esimerkiksi vanginvartijoilla ei ole tietoa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13061: vangin sairaudesta, he eivät osaa varautua siihen,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13062: että he voivat saada hengenvaarallisen taudin
13063: vangin käyttäytyessä väkivaltaisesti. Väitetään,                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta voi-
13064: että henkilökunta suhtautuu jokaiseen vankiin                massa olevaa työsuojelulakia noudatet-
13065: kuin tällä olisi edellä mainittu sairaus. Onko               taisiin myös vankiloissa?
13066: 
13067:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1998
13068: 
13069:                                         Kari Myllyniemi /kesk
13070: 
13071: 
13072: 
13073: 
13074:  ~80043
13075: 2                                           KK 337/1998 vp
13076: 
13077: 
13078: 
13079: 
13080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13081: 
13082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sairauden ehkäisemiseksi ei voida ryhtyä. Työ.
13083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työ·
13084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suojeluasioissa annetun lain 22 §:n (13111973:
13085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-        mukaan työnantaja on velvollinen viipymättä il·
13086: lyniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         moittamaan työstä johtuvasta ammattitautita-
13087: n:o 337:                                              pauksesta, jonka johdosta tapaturmavakuutus·
13088:                                                       lain (608/1948) mukaan tapaturmapaikalla on
13089:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta voi-       suoritettava tutkimus. Milloin lääkäri on toden.
13090:        massa olevaa työsuojelulakia noudatet-         nut työn suorittajassa ammattitautilaissa (1343,
13091:        taisiin myös vankiloissa?                      1988) tarkoitetun ammattitaudin tai työstä joh-
13092:                                                       tuneen muun sairaalloisen tilan, hänen on viipy-
13093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mättä tehtävä salassapitosäännösten estämättä
13094: vasti seuraavaa:                                      asiasta ilmoitus työsuojelun piiriviranomaisille.
13095:                                                          Työterveyshuoltolain (743/1978) 6 §:n mu-
13096:    Vankeinhoitolaitoksessa otetaan HIV-näyt-          kaan työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimi-
13097: teitä keskimäärin 900 vuodessa. Kymmenen vuo-         kunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus
13098: den aikana on näiden näytteiden perusteella (yh-      saada työterveyshuoltotehtävissä toimiviita hen-
13099: teensä 7 979) löytynyt yhteensä kymmenen HIV-         kilöiitä sellaisia näiden asemansa perusteella saa-
13100: tartunnan saanutta vankia. Lain mukaan HIV-           mia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän ter-
13101: tai hepatiittitartunnan osoittavan laboratorio-       veyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyy-
13102: tutkimuksen tekeminen edellyttää potilaan suos-       den kehittämisen kannalta. Salassapidettäväksi
13103: tumusta. Vuonna 1997 vankeinhoitolaitoksessa          säädettyjä tai määrättyjä tietoja ei kuitenkaan
13104: tehtiin tutkimus terveydenhuoltohenkilökunnan         saa ilmaista, ellei se, jonka hyväksi salassapito-
13105: tiedossa olevista virustartunnoista niissä laitok-    velvollisuus on säädetty tai määrätty, anna siihen
13106: sissa, joissa on terveydenhuoltohenkilökuntaa.        suostumustaan.
13107: Kyseisissä laitoksissa oli tuolloin noin 2 700 van-      Tartuntatautilain 4 luvun 23 §:n (770/1992)
13108: kiaja heistä HIV-positiivisia vankeja oli neljä, B-   mukaan lääkärin ja hammaslääkärin on tehtävä
13109: hepatiittia sairastaneita 120 ja C-hepatiittia sai-   ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleis-
13110: rastaneita 551. B- ja C-hepatiitin tartunnan saa-     vaarallisesta ja ilmoitettavasta tartuntatautita-
13111: neiden pääasiallisin tartuntalähde oli veritartun-    pauksesta terveyskeskuksen ja sairaanhoitopii-
13112: ta likaisilla huumeruiskuilla ja -neuloilla. Suu-     rin vastaavalle lääkärille. Tartuntatautiasetuk-
13113: rempien keskusvankiloiden vangeista arvioidaan        sen 2 §:n (841/1997) mukaan ilmoitettavia tartun-
13114: olevan C-hepatiittipositiivisia n. 35-50 %.           tatauteja ovat mm. hepatiitti B ja C sekä HIV-
13115:    Suomessa työperäisiä B-hepatiittitartuntoja        infektio.
13116: on todettu erittäin vähän, keskimäärin 0,5 kap-          Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltohen-
13117: paletta vuotta kohden. Sairastuneet ovat olleet       kilöstön salassapitovelvollisuus määräytyy poti-
13118: terveydenhuoltohenkilöstöä. Varmuudella työ-          laan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/
13119: peräisiä C-hepatiitti- tai HIV-tartuntoja ei ole      1992) säännösten nojalla. Lain 3 §:n 2 momentin
13120: Suomessa tiedossa. Vankeinhoitolaitoksen hen-         mukaan potilasta on kohdeltava hänen ihmisar-
13121: kilökunta ei ole saanut tähän mennessä yhtään         voaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Lain
13122: työperäistä tartuntaa.                                13 §:n mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tie-
13123:    Työturvallisuuslain 9 b §:n (144/1993) mu-         dot ovat salassapidettäviä. Terveydenhuollon
13124: kaan työssä käytettävät apuvälineet on pyrittävä      ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toi-
13125: mitoittamaan siten, että ne mahdollistavat työn-      mintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtä-
13126: tekijän ruumiilliset ja henkiset edellytykset työn    viä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kir-
13127: suorittamiseen. Lain 20 §:n mukaan työntekijälle      jallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasia-
13128: on varattava tarkoituksenmukaiset suojeluväli-        kirjoihin sisältyviä tietoja. Lain 13 §:n 3 momen-
13129: neet, jos riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai   tin mukaan tietoja voidaan antaa tuomioistui-
13130:                                              KK 337/1998 vp                                               3
13131: 
13132: melle, muulle viranomaiselle tai yhteisölle, jolla     taudista. Tilanteen hankaluutta lisää vielä se,
13133: on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus. Tietyin     että henkilö itse ei aina edes osaa epäillä saaneen-
13134: edellytyksin tietoja voidaan antaa toiselle tervey-    sa tartuntaa ja että tartunta voidaan osoittaa
13135: denhuollon toimintayksikölle taikka terveyden-         laboratoriotutkimuksin usein vasta kuukausien
13136: huollon ammattihenkilölle sekä tajuttoman tai          kuluttua. Vangeilla esiintyvän runsaan virustar-
13137: vastaavassa tilassa olevan potilaan lähiomaiselle      tuntatautien (C-hepatiitti) määrän vuoksi van-
13138: taikka muulle läheiselle.                              keinhoito-osasto on suositellut sellaista käytän-
13139:     Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltohen-          töä, että kaikkeen vereen tulee suhtautua ikään
13140: kilöstö ei saa edellä mainittujen säännösten no-       kuin se olisi tartuntavaarallista. Vankeinhoito-
13141: jalla antaa tietoja muulle henkilökunnalle vangin      osaston antaman ohjeen mukaan paras tapa suo-
13142: terveydentilasta, ellei vanki anna tähän suostu-       jautua mahdollisilta tartunnoilta on käsien suo-
13143: mustaan. Myös eduskunnan apulaisoikeusasia-            jaaminen kumisilla suojakäsineillä tilanteissa,
13144: mies on päätöksessään (dro 1325/4/91) todennut,        joissa on vaarana joutua kosketuksiin veren tai
13145: että vankeinhoitolaitoksen lääkärin ja hänen           eritteiden kanssa. Henkilökunnan käyttöön on
13146: ammattiapulaisensa salassapitovelvollisuus väis-       hankittu suojakäsineet ja desinfektiopyyhkeen
13147: tyy oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n mu-           sekä toimintaohjeet sisältäviä taskupakkauksia.
13148: kaan ainoastaan, kun tällaista henkilöä kuullaan       Virustartuntariskin pitämiseksi mahdollisim-
13149:  todistajana asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa   man pienenä henkilöstön tietämystä tartuntatau-
13150:  syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata van-       tien riskeistä on lisätty jatkuvalla ja säännöllisel-
13151:  keutta kuusi vuotta tai enemmän. On myös muis-        lä koulutuksella. Tässä työssä on onnistuttu, sillä
13152:  tettava, että myöskään terveydenhuoltohenki-          toistaiseksi yksikään vankeinhoitolaitoksen vir-
13153:  löstö ei aina tiedä vangin mahdollisesta tartunta-    kamies ei ole saanut työperäistä virustartuntaa.
13154: 
13155:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
13156: 
13157:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
13158: 4                                           KK 337/1998 vp
13159: 
13160: 
13161: 
13162: 
13163:                                         Tili Riksdagens Talman
13164: 
13165:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dröjligen anmäla av arbetet föranlett fali av yr-
13166: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kessjukdom, med anledning av vilket i enlighet
13167: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      med lagen om olycksfalisförsäkring (608/1948)
13168: man Kari Myllyniemi undertecknade spörsmål            undersökning på platsen för olycksfaliet skali
13169: nr 337:                                               företagas. När en läkare har faststälit i yrkessjuk-
13170:                                                       domslagen (1343/1988) avsedd yrkessjukdom el-
13171:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       1er annat av arbetet betingat sjukligt tillstånd hos
13172:        sikt att vidta i syfte att gäliande arbetar-   en arbetstagare, skali han ofördröjligen utan hin-
13173:        skyddslag skali iakttas även i fångelser-      der av sekretessbestämmelserna anmäla ärendet
13174:        na?                                            tili distriktsmyndigheterna för arbetarskyddet.
13175:                                                           Enligt 6 § lagen om företagshälsovård (743/
13176:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt        1978) har arbetsgivaren, arbetsplatsens arbetar-
13177: följande:                                             skyddskommission och arbetarskyddsfulimäktig
13178:                                                       rätt att av personer som verkar i uppgifter inom
13179:     Inom fängvården tas det i medeltal 900 HIV-       företagshälsovärden få sådana uppgifter vilka de
13180: prov per år. Under tio ärs tid har man på basis av    erhåliit på grund av sin stälining och vilka är av
13181: dessa prov (totalt 7 979) påträffat sammanlagt 10     betydelse med tanke på arbetstagarens hälsa
13182: HIV -infekterade fångar. 1 Finland tas inte HIV-      samt med tanke på utvecklandet av de hygieniska
13183: prov på en fånge mot hans vilja. Under 1997           förhåliandena pä arbetsplatsen. Sådana uppgif-
13184: gjordes inom fångvården en undersökning av            ter får dock icke yppas om vilka det stadgats elier
13185: virusinfektioner kända av hälsovårdspersonalen        bestämts att de skali hemlighållas, såvida icke
13186: i de anstalter som är försedda med hälsovårds-        den till vars förmån skyldigheten att hemlighålla
13187: personal. I dessa anstalter fanns då ca 2 700 fäng-   har stadgats elier bestämts lämnar sitt medgivan-
13188: ar, av vilka fyra var HIV-positiva, 120 hade lidit    de därtill.
13189: av hepatit B och 551 av hepatit C. Den huvudsak-          Enligt 4 kap. 23 § lagen om smittsamma sjuk-
13190: liga infektionskällan för fångarna som infekte-       domar (770/1992) skall läkare elier tandläkare
13191: rats av hepatit B och C var blodsmitta med orena      som misstänker elier konstaterar en alimänfarlig
13192: narkotikasprutor och -nålar. Av fångarna i de         och anmälningspliktig smittsam sjukdom anmä-
13193: största centralfångelserna uppskattas ca 35-50        la detta tili den behöriga ansvariga läkaren vid
13194: procent vara C-hepatitpositiva.                       hälsovårdscentralen elier inom sjukvårdsdistrik-
13195:     Arbetsbetingade infektioner av hepatit B har i    tet. Enligt 2 § förordningen om smittsamma sjuk-
13196: Finland konstaterats 0,5 per år närmast i sam-        domar (841/1997) är anmälningspliktiga smitt-
13197: band med nälsticksolycksfali, de insjuknade har       samma sjukdomar bl.a. hepatit B och C samt
13198: tillhört hälsovårdspersonalen. Säkra arbetsbe-        HIV -infektion.
13199: tingade infektioner av hepatit C eller HIV är inte        Hälsovårdspersonalens tystnadsplikt inom
13200: kända i Finland. Fängvårdspersonalen har än så        fångvårdsväsendet avgörs med stöd av bestäm-
13201: länge inte fätt en enda arbetsbetingad infektion.     melserna i lagen om patientens stälining och rät-
13202:     Enligt 9 b § lagen om skydd i arbete (144/1993)   tigheter (785/1992). En1igt 3 § 2 mom. i lagen skali
13203: skall hjälpmedel som används i arbetet dimensio-      patienten bemötas så att hans människovärde
13204: neras så att de med beaktande av arbetstagarnas       och integritet respekteras. En1igt 13 § i lagen är
13205: fysiska och psykiska förutsättningar gör det möj-     uppgifter i journalhandlingarna sekretessbe1ag-
13206: ligt att utföra arbetet. 120 § i nämnda lag konsta-   da. En yrkesutbildad person inom hälso- och
13207: teras att kunna tiliräckliga åtgärder tili förebyg-   sjukvården eller nägon annan som arbetar vid en
13208: gande av olycksfali elier ohälsa icke vidtagas,       verksamhetsenhet för hä1so- och sjukvård eller
13209: skali arbetstagare tillhandahållas personlig          utför uppdrag för den får inte utan patientens
13210: skyddsutrustning av ändamålsenlig beskaffen-          skriftliga samtycke tili utomstående lämna såda-
13211: het. Enligt 22 § lagen om tillsyn över arbetarskyd-   na uppgifter som ingår i journalhand1ingarna.
13212: det (131/1973) är arbetsgivare skyldig att oför-      Enligt 13 § 3 mom. i lagen får uppgifter lämnas till
13213:                                             KK 337/1998 vp                                              5
13214: 
13215: domstoiar, andra myndigheter elier sammansiut-        sonaien. Det vanskiiga i situationen ökas dess-
13216: ningar som har Iagstadgad rätt att få sådana          utom av att personen i fråga kan sprida infektion
13217: uppgifter. Under vissa förutsättningar kan upp-       under flera månader, medan Iaboratorieunder-
13218: gifter Iämnas tili någon annan verksamhetsenhet       sökningar påvisar ett negativt resultat beträffan-
13219: för häiso- och sjukvård elier en yrkesutbiidad        de virusinfektion. På grund av det stora antaiet
13220: person inom häiso- och sjukvården samt tili en        smittsamma virussjukdomar hos fångar (hepatit
13221: nära anhörig tili patienten elier någon annan         C) har fångvårdsavdeiningen rekommenderat att
13222: patienten närstående då patienten är intagen för      man tiliämpar en praktik eniigt viiken man skali
13223: vård på grund av medvetsiöshet elier av någon         förhålla sig tili alit biod som om det vore smitt-
13224: annan därmed jämförbar orsak.                         samt. Eniigt fångvårdsavdeiningens anvisning är
13225:    Fångvårdsväsendets häisovårdspersonai får          det bästa sättet att skydda sig mot potentiell
13226: inte med stöd av nämnda bestämmeiser Iämna            infektion att skydda händerna med gummihand-
13227: uppgifter om en fånges häisotillstånd tili <?.vrig    skar i situationer dä risken finns att man hamnar
13228: personai utan fångens samtycke därtiil. A ven         i kontakt med biod eller sekret. Man har Iätit
13229: riksdagens biträdande justitieombudsman har i         tillverka fickförpackningar med skyddshanskar,
13230: sitt besiut (dnr I325/4/9I) konstaterat att tyst-     desinfektionshandduk och instruktioner för per-
13231: nadspiikten för fångvårdsväsendets Iäkare och         sonaien. För att minimera smittorisken har per-
13232: hans fackmannaassistent viker eniigt I7 kap. 23 §     sonalens kunskap om risken för smittsamma
13233: rättegångsbaiken endast när personen i fråga          sjukdomar ökats genom kontinueriig och regel-
13234: hörs som vittne i ett måi i viiket den alimänna       bunden utbiidning. Detta arbete har varit fram-
13235: åkiagaren framför åtai för brott för viiket påföij-   gångsrikt, eftersom ingen tjänsteman inom fäng-
13236: den kan vara sex år fångeise elier mera. Man bör      vården hittills erhållit arbetsbetingad virusinfek-
13237: även komma ihåg att en fånges möjiiga smittsam-       tion.
13238: ma sjukdom inte alltid är känd av häisovårdsper-
13239: 
13240:      Helsingfors den I7 aprii I998
13241: 
13242:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
13243:                                              KK 338/1998 vp
13244: 
13245: Kirjallinen kysymys 338
13246: 
13247: 
13248: 
13249: 
13250:                                     Klaus Bremer /r: Virkamiehen toiminnasta ja Ilmailulaitoksen vas-
13251:                                         tuusta
13252: 
13253: 
13254:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13255: 
13256:     Ilmailulaitoksen (ILL) mielestä "erittäin päte-       Vuonna 1994 Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti
13257: vä, kokenut ja ahkera" lentotoiminnan tarkas-          kysyi artikkelissaan: "Milloin muuten IL:n tar-
13258: taja Y. Mörsky on vuosikaudet levittänyt sitä          kastaja Mörskyn tapaus johtaa vastaaviin (viit-
13259: kauhua, jolla ILL pitää Suomen ilmakuljetus-           taus lääkäri Ahon lausuntoon) seurauksiin?"
13260: alaa kauhun vallassa ilmailulain 27 §:n 2 momen-          ILL:n on täytynyt tietää totuus tarkastajansa
13261: tin 3 kohdan ja 60 §:n 1 momentin 1 kohdan             terveydentilasta, vaikka on vähäteHyt ja jopa
13262: "mielivaltapykälien" uhalla. Tarkastaja Mörsky         kieltänyt sen virallisissa asiakirjoissa, kuten vas-
13263: tulee vapaapäivinäänkin yleisölennätyspaikoille        tauksessaan kirjalliseen kysymykseen 545/1996
13264: mittaamaan lentoonlähtökulmia ja estekorkeuk-          vp sekä Julkisen sanan neuvostolle tekemässään
13265: sia ja uhkailee omatekoisten määräystulkinto-          kantelussa. IL/ILL:n lentoturvallisuusosaston
13266: jensa perusteella lupakirjan menettämisilläja va-      toimintaa on siten pidettävä vi1pillisenä.
13267: roituksilla. Hän ilmestyy tarkistamattomalla,             IL teki asiasta kantelun Julkisen sanan neu-
13268: kruunaamattomaila kylpyhuonevaa ·alla liike-           vostolle, joka antoi lehdelle huomautuksen pe-
13269: lentojen lähtö- ja tuloselvityksiin vaatimaan mat-     rustellen mm.: "Lehti ei esittänyt riittävää selvi-
13270: kustajia vaa ·alle ja esittää sen perusteella ran-     tystä yksittäiseen tarkastajaan kohdistamiensa
13271: gaistusvaatimuksia (KK 55311997 vp). Hän ma-           syytteiden tueksi". Tuolloin em. kolme liikenne-
13272: kaa ojissa valokuvaamassa lentäjiä ja heidän           lentäjää eivät uskaltaneet vielä antaa todistus-
13273: matkustajiaan noJaten lentäjän ja aiheuttaen           taan kirjallisena.
13274: suurta hermostuneisuutta matkustajissa (Jyväs-            2) Ilmailumääräysten omatekoiset tulkinnat:
13275: kylän Suurajot/NesteRally 1997). Hän hyökkää              Useat helikopterilentäjät ovat saaneet ILL:n
13276: nauhuri kädessä kuulustelemaan matkustajia             lentoturvallisuushallinnoita (Mörskyn) selvitys-
13277: lennon kaupallisista järjestelyistä ja luo lentäjän    pyyntöjä uhkauksin lupakirjan menetyksestä
13278: ympärille rikollisen ilmapiirin, joka on karkotta-     muka liian ahtaista paikoista suoritetuista yleisö-
13279:  nut matkustajat keskeyttämään tilaamansa len-         lennätyksistä. Lentopaikoilta vaaditun koon
13280: nätystehtävän (mistä vireillä ILL:een kohdistettu      ILL on keksinyt täysin omasta (Mörskyn) päästä
13281: 450 000 mk:n vahingonkorvauskanne),jne.                ilman asiantuntija-apua. ILL on julkaissut kaksi
13282:      1) Epilepsian salaaminen:                         asiaa käsittelevää ilmailumääräystä - AGA
13283:     Ilmavoimien pitkäaikainen päälääkäri Juhani        M2-l ja OPS M 1-6-jotka nekin ovat ristiriitai-
13284:  Aho on sanonut: "Joka tietoisesti salaa lentokel-     sia keskenään.
13285:  poisuuteensa vaikuttavan sairauden, tulisi me-           Kehittyneissä ilmailumaissa (esim. Ruotsissa)
13286:  nettää lentolupakirjansa ikuisiksi ajoiksi". Y.       lentopaikan koko määräytyy helikopterityypin,
13287:  Mörsky salasi tietoisesti epilepsiansa lapsuudes-     lentopainon, tuulen ja tiheyskorkeuden mukaan.
13288:  taan saakka, kunnes ansiolentäjän tehtävässä          Tekijöiden yhteisvaikutus lentopaikan kokoon
13289:  pian laskeutumisensa jälkeen Tikka-Beaconin           löytyy helikopterin lentokäsikirjasta päinvastoin
13290:  ansiolennoita 12.1 I.l987 noin klo 11.30 meni         kuin "erittäin pätevä, kokenut ja ahkera" tarkas-
13291:  tajuttomaksi ja kuljetettiin Oulun yliopistolliseen   taja Mörsky on julkisesti väittänyt kulmamitta-
13292:  keskussairaalaan. Tämänjälkeen hän oman ker-          rinsa perusteella.
13293:  tomuksensa mukaan oli uusinut lentolupakirjan-           Tarkastaja Mörskyn vaatimukset liittää ilmai-
13294:  sa, jolloin hänen on täytynyt salata sairautensa      lumääräysten vastaisiksi tulkittavia pykäliä len-
13295:  vielä kerran ja väärentää vastauksensa psykofyy-      totoimintakäsikirjoihin, muodostavat aivan
13296:  sisen tutkimuksen kyselykaavakkeelle. Asiasta         oman lukunsa Suomen ilmakuljetuselinkeinon
13297:  on nyt kolmen liikennelentäjän kirjalliset todis-     historiassa. Yrittäjien toimintaehdot ovat tar-
13298:  tukset.                                               kastaja Mörskylle sivuasia, virkamiehen valta
13299: 280043
13300: 2                                           KK 338/1998 vp
13301: 
13302: pääasia. Naurunaiheeksi on noussut mm. ilma-          toimi rikollisesti, englantilaiset liikemiehet säi-
13303: voimien majuri evp:n, siviili-ilmailumme kun-         kähtivät, keskeyttivät lentonsa Saarisen kanssa
13304: nioitetuimman kouluttajan, ansio- ja tarkastus-       ja peruuttivat hänen kanssaan sovitut kaupat,
13305: lentäjän ja lentotoiminnanjohtajan L.-K. Karja-       joista käsiraha oli suoritettu.
13306: laisen ja IL:n (Mörskyn) kirjeenvaihto näistä            Saarinen, jonka ei ole todettu menetelleen il-
13307: asioista.                                             mailumääräysten vastaisesti, on esittänyt ILL:lle
13308:     3) Liiketoiminnan tuhoaminen NesteRallissa:       450 000 markan vahingonkorvausvaatimuksen
13309:     Tarkastaja Mörskyn toiminta kulmamittari-         Mörskyn toiminnan takia peruuntuneen kaupan
13310: neen, kameroineen ja nauhurineen on pitkään           ansionmenetyksestä. Jutun käsittely on kesken.
13311: kuulunut NesteRallin helikopteritoiminnan fars-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13312: simaisiin ja lentäjissä pelkoa herättäneisiin piir-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13313: teisiin. Vuonna 1997 toiminta meni kuitenkin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13314: liian pitkälle tuhotessaan helikopterilentäjä/lii-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13315: kemies K. Saarisen elinkeinon.
13316:     Valokuvaamalla ojista K. Saarista ja hänen                    Kauanko Hallitus aikoo sietää Ilmai-
13317: englantilaisia liikekumppaneitaan tarkastaja                  lulaitoksen epärehellisiä vastauksia kir-
13318: Mörsky herätti heti alkuun kiusallista huomiota               jallisiin kysymyksiin, ja
13319: ja hermostuneisuutta matkustajissa. Mörsky ei                     vastaako tarkastaja Y. Mörskyn tapai-
13320: piitannut Saarisen vetoomuksista lopettaa epäi-               nen toiminta Hallituksen suosimaa virka-
13321: lyksiä herättävä toimintansa. Hyökätessään lo-                miesvallan käyttöä ja mitä Hallitus tekee
13322: pulta maastossa Saarisen matkustajien kimp-                   asialle?
13323: puun nauhurilla antaen käsityksen, että Saarinen
13324: 
13325:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998
13326: 
13327:                                             Klaus Bremer /r
13328:                                             KK 338/1998 vp                                           3
13329: 
13330: 
13331: 
13332: 
13333:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13334: 
13335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        lon terveyskeskukseen ja sieltä Oulun yliopistol-
13336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liseen keskussairaalaan, jossa kohtauksen syytä
13337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oli yritetty tarkemmin selvittää. Mitään selvää
13338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       syytä kohtaukseen ei löydetty. Mörsky lopetti
13339: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        välittömästi sairauskohtauksen jälkeen lentä-
13340: 338:                                                  misen kokonaan ja meni oma-aloitteisesti
13341:                                                       24.11.1987 keskussotilassairaalan ilmavoima-
13342:            Kauanko Hallitus aikoo sietää Ilmai-       osastolle lääkärintarkastukseen selvittääkseen
13343:        lulaitoksen epärehellisiä vastauksia kir-      kyseisen sairauskohtauksen vaikutuksen hänen
13344:        jallisiin kysymyksiin, ja                      kelpoisuuteensa toimia ilmailulupakirjan haltija-
13345:            vastaako tarkastaja Y. Mörskyn tapai-      na. Tarkastusta varten täyttämänsä lääkärinlau-
13346:        nen toiminta Hallituksen suosimaa virka-       suntolomakkeen esitiedot-kohdassa Mörsky oli
13347:        miesvallan käyttöä ja mitä Hallitus tekee      ilmoittanut kyseisestä tapauksesta. Mörsky oli
13348:        asialle?                                       kertonut tapauksen ja käsityksensä sen syyteki-
13349:                                                       jöistä sekä tapauksen vuoksi suoritetuista tutki-
13350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muksista häntä tarkastaneelle keskussotilassai-
13351: vasti seuraavaa:                                      raalan ilmavoimaosaston silloiselle ylilääkärille
13352:                                                       Juhani Aholle ja oli antanut Aholle luvan hank-
13353:    Kysymyksen johdosta liikenneministeriö on          kia tapaukseen liittyvät sairauskertomukset.
13354: pyytänyt lausunnon lentoturvallisuutta koske-         Aho oli 24.11.1987 suorittamaosa tarkastuksen
13355: vista viranomaistehtävistä Ilmailulaitoksessa         perusteella todennut kuitenkin Mörskyn olevan
13356: vastaavalta yksiköitä. Lausuntonaan lentotur-         edelleenkin lääketieteellisten seikkojen osalta
13357: vallisuushallinto lausuu seuraavaa:                   kelpoinen ansiolentäjäksi,jolloin Mörsky uudisti
13358:                                                       ilmailulupakirjansa.
13359: "1. Yrjö Mörskyn terveydentila ja lentoturvalli-          Mörskyn sairauskohtausta edeltäneellä len-
13360: suushallinnon kantelu Julkisen sanan neuvos-          nolla mukana ollut ja tapauksen nähnyt Raimo
13361:                                                       Rastas otti yhteyttä Ahoon ja keskusteltuaan
13362: toon                                                  Rastaan kanssa Aho esitti ilmailuhallitukselle
13363:    Lentoturvallisuushallinto asettaa kokonai-         25.11.1987 Rastaan silminnäkijän informaa-
13364: suudessaan kyseenalaiseksi sen menettelyn, jolla      tioon ja sairauskohtauksen kuvaukseen perus-
13365: Bremer lähtee kymmenen vuotta tapahtuneen             tuen, että Mörskyn lupakirjan voimassaolo kes-
13366: jälkeen totuutena esittämään väitteitään toisen       keytettäisiin tarkempien tutkimusten ajaksi.
13367: henkilön terveydentilasta tuoden ne tarkoitusha-      Näin ilmailuhallitus tekikin päätöksellään
13368: kuisesti ja kielteisessä tarkoituksessa julkisesti    25.11.1987 nro 4749/942/87. Mörsky kävi Ahon
13369: esille. Henkilön terveyttä koskevat tiedot kuulu-     luona uudelleen tarkastuksessa 2.12.1987. Tar-
13370: vat salassapitovelvollisuuden piiriin, ellei kysei-   kastuksen ja saamiensa Mörskyn kyseistä tajun-
13371: nen henkilö itse anna suostumustaan näiden tie-       nan häiriökohtausta koskevien sairauskerto-
13372: tojen esille tuomiseen. Koska Bremer on saatta-       musten perusteella Aho katsoi Mörskyn pysy-
13373: nut Yrjö Mörskyn terveyttä koskevat väitteensä        västi kelpaamattomaksi ilmailulupakirjan halti-
13374: julkisuuteen, Mörsky on nyt kuitenkin katsonut        jaksi. Ilmailuhallitus peruutti 9.12.1987 päätök-
13375: aiheelliseksi Bremerin väitteiden oikaisemiseksi      sellään nro 4908/942/87 Mörskyn lupakirjan ko-
13376: ja asian todellisen laidan selventämiseksi kerrata    konaan perusteena tajunnan häiriö ilman hyväk-
13377:  näin julkisesti tapauksen kulun ja tuoda esille      syttävää lääketieteellistä syytä.
13378:  myös terveyttään koskevat seikat.                       Vastoin Bremerin väitettä Mörsky ei ole salan-
13379:     Mörskyn tajunnan häiriötapaus tapahtui            nut sairauskohtaustaan ylilääkäri Aholta eikä
13380:  12.11.1987 Oulun lentoaseman läheisyydessä           ole Bremerin sanoja käyttäen väärentänyt vas-
13381:  lennon jälkeen. Mörsky oli viety ensin Oulunsa-      tauksiaan lääkärinlausuntolomakkeen esitietoi-
13382: 4                                          KK 338/1998 vp
13383: 
13384: hin. Tämän on Aho vahvistanut lentoturvalli-             Lentoturvallisuushallinto toteaa vielä, että
13385: suushallinnolle. Ahon mukaan on luonnollista,        kyseisen sairauskohtauksen aikana vuonna 1987
13386: että tajunnan menettäneen kuvaus tapauksesta ei      Mörsky oli Tikka-Beacon Oy:n palveluksessa ja
13387: voi olla yhtä yksityiskohtainen ja täsmällinen       että ilmailuhallitus käsitteli Mörskyn sairaus-
13388: kuin silminnäkijän kuvaus tapahtuneesta, mikä        kohtauksen normaaliin viranomaisvalvontaan
13389: viimeksi mainittu kuvaus johti Ahon esitykseen       kuuluvana lupakirja-asiana. Mörsky tuli silloi-
13390: Mörskyn lupakirjan voimassaolon keskeyttämi-         sen ilmailuhallituksen palvelukseen vasta vuo-
13391: seen tarkempien tutkimusten ajaksi. Ahon mu-         den 1990 lopussa. Ottaessaan Mörskyn palveluk-
13392: kaan Mörskylle 24.11.1987 suoritetussa lääkä-        seensa jo häntä koskevan lupakirjapäätöksen te-
13393: rintarkastuksessa oli jo sovittu, että Aho tilaa     kijänä ilmailuhallituksen tiedossa luonnollisesti
13394: tapausta koskevat sairauskertomukset. Bremer         oli hänen sairauskohtaustaan koskevat seikat,
13395: viittaa ikään kuin kyseiseen tapaukseen vaikutta-    minkä ei katsottu olevan yhteydessä eikä esteenä
13396: vana Ahon päätöksen perusteena Ahon to-              hänen työsuhteensa aloittamiselle. Lentoturval-
13397: teamukseen, että "joka tietoisesti salaa lentokel-   lisuushallinnon näkemyksen mukaan Bremerin
13398: poisuuteensa vaikuttavan sairauden, tulisi me-       ja kysymyksen taustalla olevan muutaman ilmai-
13399: nettää lentolupakirjansa ikuiseksi ajoiksi". Aho     lijan ilmeisenä tarkoituksena on asettaa tällä ta-
13400: on todennut joskus sanoneensa näin yleisenä to-      pauksena Mörskyn luotettavuus lentoturvalli-
13401: teamuksena,jolla ei ole mitään tekemistä tai ajal-   suushallinnon työntekijänä kyseenalaiseksi ja
13402: lista yhteyttä nyt kyseessä olevan tapauksen         painostaa lentoturvallisuushallintoa irtisano-
13403: kanssa.                                              maan Mörskyn työsuhde. Lentoturvallisuushal-
13404:     Bremer viittaa lisäksi asiassa kolmen lentäjän   linto ei näe asiayhteyttä Mörskyn silloisen sai-
13405: kymmenen vuotta tapauksen jälkeen vuonna             rauskohtauksen ja nykyisen työsuhteen välillä,
13406:  1997 antamaan kirjalliseen todistukseen, joista     eikä lentoturvallisuushallinnolla ole muutoin-
13407: yksi on edellä mainitun Rastaan. Rastas ei ole       kaan syytä epäillä, että Mörsky olisi aikoinaan
13408: suinkaan todennut Mörskyn salauneen tietoja,         lupakirjanhaltijana salannut terveydellisiä tieto-
13409: vaan oli todennut ilmoittaneensa tapauksen jäl-      jaan.
13410: keen huolestumisensa Aholle kuultuaan Mörs-              Mörsky ja lentoturvallisuushallinto pitävät
13411: kyn uusineen lupakirjansa. Lentoturvallisuus-        kohtuuttomana ja edesvastuuttomana sitä, että
13412: hallinnolle on toimitettu lisäksi kahden lentäjän    Bremer esittää julkisesti kirjallisessa kysymyk-
13413: yhteinen lausunto, jonka mukaan Mörsky olisi         sessään yksityisestä henkilöstä hänen terveydelli-
13414: vuonna 1987 kertonut heille, että hänellä on ollut   siä tietojaan koskevia väittämiä, mihin toivoisi
13415: lapsuudessa epilepsia. Mörsky kiistää, että hä-      myös eduskunnan jollain tavalla puuttuvan.
13416: nellä olisi ollut lapsuudessa tai muunoinkaan epi-       Lentoturvallisuushallinnon Julkisen sanan
13417: lepsiaa eikä muista antaneensa kenellekään sel-      neuvostolle osoittama kantelu koski kahta artik-
13418: laista käsitystä asiasta. Aho on todennut lento-     kelia, jotka oli julkaistu kahdessa Kustannus Oy
13419: turvallisuushallinnolle, että jos kyse olisi ollut   Autotekniikan julkaisemassa Auto, tekniikka ja
13420: lapsuudenaikaisesta epilepsiasta, sen olisi pitä-    kuljetus -lehdessä vuonna 1994. Kustannus Oy
13421: nyt tulla esille ensi kerran Mörskyä ilmavoimiin     Autotekniikan hallituksen puheenjohtaja oli sil-
13422: ohjaajaksi valittaessa ja Mörskyn pitkän lentäjän    loin Klaus Bremer. Kantelussa puututtiin yksin-
13423: uran aikana ilmavoimien palveluksessa (vuosina       omaan niihin vakaviin ja kaikessa perustelemat-
13424: 1965-1981) Mörskyn toiminnassa ja lääkärin-          tomuudessaan loukkaaviin väitteisiin, jotka kos-
13425: tarkastuksissa sekä testeissä.                       kivat nimenomaisesti Mörskyn toimintaa työ-
13426:    Mörsky on vakuuttanut, että hän lopetti ky-       suhteessa Ilmailulaitokseen. Mörskyn väitettiin
13427: seisen sairauskohtauksen jälkeen kokonaan len-       syyllistyneen muun muassa virkavirheeseen.
13428: tämisen, minkä on osoittanut myös Mörskyn            Lentoturvallisuushallinto katsoi, että kirjoituk-
13429: lentopäiväkirja. Mörsky on niin ikään vakuutta-      sissa pyrittiin tietoisesti vahingoittamaan yksit-
13430: nut, että kyseinen sairauskohtaus on ollut hänen     täistä virkamiestä ja samalla koko lentoturvalli-
13431: ainoansa ja että hänellä ei ole lääkitystä mihin-    suushallinnon uskottavuutta ja mainetta perät-
13432: kään sairauteen. Tätä Mörskyn vakuutusta tu-         tömillä väitteillä jopa lainvastaisuuksista. Tä-
13433: kee myös se, että vuoden 1990 lopussa alkaneen       män vuoksi lentoturvallisuushallinto piti tärkeä-
13434: ja edelleen jatkuvan työsuhteen aikana ilmailu-      nä saada sen työntekijää koskien ja yleisemmin-
13435: hallitukseen (myöhemmin Ilmailulaitos) ei            kin Julkisen sanan neuvoston kannanoton siitä,
13436: Mörskyn terveydentilassa ole ilmennyt mitään         mitkä ovat hyvän journalistitavan rajat, ja teki
13437: poikkeuksellista.                                    kantelun siinä yksilöidyistä kyseisissä kirjoituk-
13438:                                              KK 338/1998 vp                                             5
13439: 
13440: sissa esitetyistä väitteistä. Julkisen sanan neuvos-   muksiin, jotka tulevat noudatettaviksi varsin
13441: to totesi, että yksittäiseen tarkastajaan kohdistet-   pian. Tällöin Suomenkin on tiukennettava lin-
13442: tu arvostelu oli harvinaisen voimakasta ja että        jaansa monissa kysymyksissä.
13443: kirjoituksissa väitettiin tarkastajan syyllistyneen       Bremer on kysymyksessään viitannut myös
13444: suoranaisiin virkavirheisiin, totuuden vääriste-       lentotoimintakäsikirjoihin ja todennut, että tar-
13445: lyyn ja valvottavien yritysten törkeään loukkaa-       kastaja Mörsky on vaatinut ilmailumääräysten
13446: miseen. Julkisen sanan neuvoston mukaan väit-          vastaiseksi tulkittavia pykäliä lentotoimintakäsi-
13447: teet kohdistuivat tarkastajan työhön ja niitä voi-     kirjoihin. Bremer ei nytkään yksilöinyt kysymyk-
13448: tiin pitää myös henkilökohtaisesti loukkaavina         sessään, mitkä Mörskyn väitetyt vaatimukset
13449: niiden sisällön ja esitystavan huomioon ottaen.        ovat olleet ilmailumääräysten vastaiset, joten
13450: Lehti ei neuvoston mielestä myöskään esittänyt         lentoturvallisuushallinnon on mahdoton ottaa
13451: riittävää selvitystä yksittäiseen tarkastajaan koh-    asiaan yksityiskohtaisesti kantaa. Lentotoimin-
13452: distamiensa syytteiden tueksi. Julkisen sanan          takäsikirjavaatimus perustuu voimassa oleviin
13453: neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän             suomalaisiin ilmailumääräyksiinja Suomea sito-
13454: journalistisen tavan rikkomisesta. Auto, tekniik-      viin kansainvälisiin standardeihin. Lentotoimin-
13455: kaja kuljetus -lehti kieltäytyijulkaisemasta neu-      takäsikirjat laaditaan ansiolentoyritysten henki-
13456: voston päätöstä.                                       löstön käyttöön ohjeeksi. Lentotoimintakäsikir-
13457:     Kuten Bremerin kirjallisesta kysymyksestä il-      jat hyväksytetään ilmailuviranomaisella, joka
13458: menee, Bremer on tarkoitushakuisesti ja totuu-         tarkastaa, että käsikirja on voimassa olevien il-
13459: denvastaisesti liittänyt lentoturvallisuushallin-      mailumäärä ysten ja kansainvälisten standardien
13460: non kantelun Mörskyn sairauskohtausta koske-           mukainen. Viranomainen voi käsikirjan hyväk-
13461: vaksi. Näin ei ole ollut asianlaita. Lentoturvalli-    syttämisvaiheessa esittää myös ehdotuksia, joi-
13462:  suushallinnon kantelussa ei käsitelty lainkaan        den tarkoituksena on lentotoimintakäsikirjan si-
13463: kyseistä asiaa.                                        sältämien ohjeiden selkeyttäminen tai jopa
13464:                                                        uusien ohjeiden lisääminen.
13465: 2. Ilmailumääräysten tulkinta                             Mörsky niin kuin muutkin lentotoiminnan
13466:                                                        tarkastajat - sen sijaan, että he yksioikoisesti
13467:     Kysymyksessään Bremer ei yksilöi niitä ta-         palauttaisivat lentotoimintakäsikirjan korjatta-
13468: pauksia, joissa hän väittää Mörskyn toimineen          vaksi ilmailumääräysten mukaiseksi -pyrkivät
13469: tarkastuksissaan ilmailumääräysten vastaisesti,        yleensä yksilöimään ne kohdat, jotka voitaisiin
13470: joten lentoturvallisuushallinto joutuu vastaa-         korjata tai jotka on korjattava. Lisäksi tarkas-
13471: maan yleisellä tasolla.                                tajat laativat usein oman korjausehdotuksensa
13472:     Lentoturvallisuushallinto saa tilapäiseen          asiakkaan käytettäväksi. Asiakkaana olevalla
13473: käyttöön tarkoitettuja helikoptereiden lentoon-        ansiolentoyrityksellä on luonnollisesti mahdolli-
13474: lähtö- ja laskupaikkoja koskevia tarkastuspyyn-        suus esittää, että vaadittua tai suositeltua muu-
13475: töjä sekä poliisiviranomaisilta että helikopteri-      tosta ei toteutettaisi, vaan asia esitetään jollain
13476: yrityksiltä etenkin silloin, kun helikopteritoimin-    muulla tavalla. Jos yritys ei pääse asiasta yksi-
13477: nassa on kyse matkustajien kuljettamisesta tila-       mielisyyteen lentotoimintakäsikirjaa käsittele-
13478: päiseltä lentopaikalta. Vähäinen osa tarkastus-        vän tarkastajan kanssa, se voi luonnollisesti aina
13479: toiminnasta on lentoturvallisuushallinnon nor-         ottaa asian esille tarkastajan esimiesten kanssa.
13480: maalina lentoturvallisuusvalvontana suoritta-             Kaiken kaikkiaan Mörskyn toiminnan arvos-
13481: maa tarkastustoimintaa ilman, että sen perustee-       telun kohtuuttomuutta ja asiattomuutta koros-
13482: na olisi erityisesti kenenkään ulkopuolisen pyyn-      taa se, että varsinaiset päätökset, oli sitten kyse
13483: töä. On selvää, että kaikkien tarkastajien on täs-     esimerkiksi lentotoimintakäsikirjan hyväksymi-
13484: sä tarkastustoiminnassaan noudatettava ilmailu-        sestä tai mahdolliseen seuraamustoimenpitee-
13485:  määräyksiä. Jos helikoptereiden lentopaikkoja         seen ryhtymisestä ilmailijaa kohtaan, tekee tar-
13486:  koskevissa määräyksissä olisi jotain tulkinnan-       kastajan esimies.
13487:  varaista, tulkinta tapahtuu tarkastajien esimies-
13488:  ten toimesta. Yksittäiset tarkastajat eivät luo       3. Kari Saarisen vahingonkorvausvaatimus
13489:  määräyksistä omia sovelluksiaan.
13490:     Helikopterilentopaikkoja ja niiltä operointia         Bremerin kysymyksessä käsitellyn Kari Saari-
13491:  koskevat nykyiset ilmailumääräykset ovat varsin       sen vahingonkorvausvaatimuksen osalta lento-
13492: joustavat verrattuna helikopteritoimintaa kos-         turvallisuushallinto toteaa, kuten Bremerkin,
13493:  keviin yhteiseurooppalaisiin JAR-OPS 3 -vaati-        että asian käsittely on kesken. Mörsky oli esi-
13494: 6                                             KK 338/1998 vp
13495: 
13496: miestensä         määräyksestä      tarkkailemassa       suushallinto toteaa, että Mörsky on ammattitai-
13497: 30.8.1997 Jämsässä Neste Rally Finland -tapah-           toinen ja tarkka työssään, mitkä ominaisuudet
13498: tumaan liittyvää ilmailutoimintaa, jonka yhtey-          eivät ilmeisestikään ole aina miellyttäneet Bre-
13499: dessä Saarinen väittää Mörskyn menetelleen vir-          meriä ja hänen myötäpuoliaan. Lentoturvalli-
13500: heellisesti aiheuttaen helikopterikaupan peruun-         suushallinto on painottanut henkilöstölleen hy-
13501: tumisen, mistä olisi syntynyt Saariselle vahinkoa.       vän hallintomenettelyn sekä tasapuolisen ja oi-
13502: Saarinen on vaatinut Ilmailulaitokselta vahin-           keudenmukaisen kohtelun periaatteiden noudat-
13503: gonkorvauksena 450 000 markkaa. Saarinen ja              tamista sekä asiallisen käytöksen ja hyvän palve-
13504: lentoturvallisuushallinto ovat vahingonkorvaus-          lun merkitystä kaikessa sen toiminnassa. Asia-
13505: vaatimuksen oikeudellisesta perusteesta täysin           kaspalvelu on vaikeasti hallittava toiminnan
13506: eri mieltä. Lentoturvallisuushallinto on vastan-         alue, minkä vuoksi lentoturvallisuushallinto
13507: nut kahteen otteeseen Saarisen asiamiehen kor-           aloittaa tänä vuonna ulkopuolisen konsultinjoh-
13508: vausvaatimuskirjeisiin. Molemmissa vastauksis-           dolla asiakaspalveluprojektin, jossa kartoitetaan
13509: saan lentoturvallisuushallinto on katsonut, että         asiakaspalvelun ja hallintokäytännön mahdolli-
13510: Mörskyn väitetyn toiminnan ja helikopterikau-            set ongelma-alueet ja jonka perusteella lentotur-
13511: pan mahdollisen peruuntumisen välillä ei ole             vallisuushallinto ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
13512: asia- ja syy-yhteyttä. Lentoturvallisuushallinto         siin asiakaspalvelunsa edelleen kehittämiseksi.
13513: on kiistänyt Saarisen vahingonkorvausvaati-              Lisäksi lentoturvallisuushallinnon ja ilmailijoi-
13514: muksen sekä perusteeltaan että määrältään.               den sekä ilmailuyritysten etujärjestöjen yhteinen
13515: Asian mahdollinen seuraava vaihe on Saarisen             ja järjestöjen esittämien tarpeiden mukaan ko-
13516: harkinnassa.                                             koontuva foorum on yksi toiminnan muoto, jos-
13517:     Kyseiseen tapahtumaan liittyen lentoturvalli-        sarakentavan keskustelun kautta voidaan kehit-
13518: suushallinto ei ole esittänyt mitään epäilyjä Saa-       tää lentoturvallisuushallinnon toimintaa ilmai-
13519: risen lentotoimintaa koskevissa asioissa. Saarista       lun sidosryhmien parhaaksi."
13520: oli kuultu rikosilmoituksen perusteella esitutkin-
13521: nassa epäiltynä virkamiehen väkivaltaisesta vas-         Liikenneministeriön kanta
13522: tustamisesta, mistä syyttäjä teki sittemmin syyt-
13523: tämättäjättämispäätöksen, koska syyttäjän mu-               Valmistellessaan vastauksia Ilmailulaitosta ja
13524: kaan riittävää näyttöä ei ollut.                         sen virkamiesten toimintaa koskeviin kansan-
13525:     Bremerin kirjallisessa kysymyksessään valtio-        edustajien kysymyksiin liikenneministeriö luon-
13526: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi             nollisesti hankkii selvitykset Ilmailulaitokselta.
13527: esittämien varsinaisten kysymysten osalta lento-         Selvitykset ministeriölle annetaan virkavastuul-
13528: turvallisuushallinto toteaa, että se on antanut          la, eikä ministeriöllä ole ollut perusteita epäillä,
13529: lausuntonsa liikenneministeriölle kansanedusta-          että selvitykset eivät pitäisi paikkaansa. Liiken-
13530: jien kirjallisista kysymyksistä asiallisesti ja rehel-   neministeriö katsoo, ettei kysymys anna aihetta
13531: lisesti. Toisen kysymyksen osalta lentoturvalli-         enempiin toimenpiteisiin.
13532: 
13533:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
13534: 
13535:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
13536:                                                KK 338/1998 vp                                              7
13537: 
13538: 
13539: 
13540: 
13541:                                            Tili Riksdagens Talman
13542: 
13543:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           orsaker tili attacken kunde dock klarläggas.
13544: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            Mörsky slutade helt och hållet flyga omedelbart
13545: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          efter sjukdomsattacken och uppsökte den 24 no-
13546: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr                vember 1987 på eget initiativ centralmilitärsjuk-
13547: 338:                                                      husets luftstridskraftsavdelning för att genom
13548:                                                           läkarundersökning utreda den ifrågavarande
13549:            Hur länge ämnar Regeringen tolerera            sjukdomsattackens inverkan på hans duglighet
13550:         Luftfartsverkets oärliga svar på skriftliga       att inneha flygcertifikat. På läkarutlåtandeblan-
13551:         spörsmål, och                                     kettens fålt för förhandsuppgifter fyllde Mörsky
13552:            motsvarar inspektör Y. Mörskys typ             inför undersökningen i uppgifter om det skedda.
13553:         av agerande sådant utövande av ämbets-            Mörsky hade för dåvarande överläkaren vid cen-
13554:         mannavälde som Regeringen gynnar och              tralmilitärsjukhusets luftstridskraftsavdelning,
13555:         vad ämnar Regeringen göra åt saken?               Juhani Aho, redogjort för händelsen och för sin
13556:                                                           uppfattning om incidenten och delorsakerna tili
13557:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             denna samt för tidigare undersökningar med an-
13558: anföra följande:                                          ledning av incidenten. Mörsky hade också gett
13559:                                                           Aho tillstånd att skaffa fram sjukjournalerna i
13560:    Med anledning av spörsmålet har trafikminis-           fallet. Aho hade dock på basis av en under-
13561: teriet begärt ett utlåtande av den enhet vid Luft-        sökning den 24 november 1987 konstaterat att
13562: fartsverket som svarar för myndighetsuppgifter            Mörsky fortfarande- vad de läkarvetenskapli-
13563: som gäller flygsäkerheten. Som sitt utlåtande ytt-        ga faktorerna beträffar- var duglig som yrkes-
13564: rar luftfartsinspektionen följande:                       flygare, varvid Mörsky förnyade sitt flygcertifi-
13565:                                                           kat.
13566:                                                               Raimo Rastas, som deltog i den flygning som
13567: "1. Yrjö Mörskys hälsotillstånd och luftfarts-
13568:                                                           föregick Mörskys attack, och som var vittne tili
13569: inspektionens klagan hos opinionsnämnden för
13570:                                                           händelsen, tog kontakt med Aho, och efter denna
13571: massmedier                                                diskussion föreslog Aho den 25 november 1987
13572:    Luftfartsinspektionen ifrågasätter i sin helhet        tillluftfartsstyrelsen på basis av Rastas ögonvitt-
13573: det förfarande enligt vilket Bremer, efter att tio år     nesmål och på basis av beskrivningen av sjuk-
13574: gått sedan händelsen, som en sanning framför              domsattacken att Mörskys flygcertifikat inte
13575: påståenden om en annan persons hälsotillstånd             skulle vara i kraft under den tid närmare under-
13576: genom att tendentiöst och i negativt syfte offent-        sökningar pågick. Så skedde även genom luft-
13577: liggöra dem. Uppgifter om en persons hälsotili-           fartsstyrelsens beslut av den 25 november 1987 nr
13578: stånd är sekretesslagda ifall ifrågavarande per-          4749/942/87. Mörsky uppsökte Aho på nytt för
13579: son inte ger sitt bifall tili att dessa uppgifter läggs   en undersökning den 2 december 1987. På basis
13580: fram. Eftersom Bremer offentliggjort sina påstå-          av undersökningen och på basis av sjukjournal-
13581: enden om Yrjö Mörskys hälsa, har Mörsky dock              erna om Mörskys sjukdomsattack ansåg Aho
13582: ansett detvara befogat att i offentligheten rekapi-       Mörsky vara permanent oförmögen att inneha
13583: tulera händelseförloppet och även föra fram upp-          flygcertifikat. Luftfartsstyrelsen återkallade den
13584: gifter om hans hälsa i syfte att korrigera Bremers        9 december 1987 genom sitt beslut nr 4908/942/87
13585: påståenden och klargöra de verkliga sakförhål-            Mörskys flygcertifikat helt och hållet. Motive-
13586: landena.                                                  ringen var medvetanderubbning utan godtagbart
13587:    Mörskys medvetanderubbning inföll den 12               läkarvetenskapligt skäl.
13588: november 1987 efter en flygning i närheten av                 Tvärtemot vad Bremer påstår har M örsky inte
13589: Uleåborgs flygplats. Mörsky fördes först tili häl-        hemlighållit sin sjukdomsattack för överläkare
13590: sovårdscentralen i Uleåsalo och därifrån tili             Aho, och har inte - för att uttrycka sig med
13591: Uleåborgs universitets centralsjukhus, där man            Bremers ord - förfalskat sina svar i fåltet för
13592: närmare försökte utreda attackens orsaker. Inga           förhandsuppgifter på läkarutlåtandeblanketten.
13593: 8                                             KK 338/1998 vp
13594: 
13595: Detta har Aho bekräftat för luftfartsinspektio-         att Mörsky vid den tidpunkt sjukdomsattacken
13596: nen. Enligt Aho är det naturligt att en person som      inföll 1987 var anställd vid Tikka-Beacon Oy och
13597: förlorat medvetandet inte kan ge en lika detalje-       att luftfartsstyrelsen behandlade Mörskys sjuk-
13598: rad och precis beskrivning av händelsen som             domsattack som ett normalt certifikatärende
13599: ögonvittnet till det skedda. Det var ögonvittnets       som hör till tillsynsmyndighet. Mörsky trädde i
13600: beskrivning som ledde till Ahos förslag att Mörs-       tjänst vid dåvarande luftfartsstyrelsen först i slu-
13601: kys flygcertifikat dras in under den tid närmare        tet av 1990. Då Mörsky anställdes hade luftfarts-
13602: undersökningar företogs. Enligt Aho träffades i         styrelsen naturligtvis i egenskap av den myndig-
13603: samband med läkarundersökningen av Mörsky               het som fattat beslut om hans certifikat uppgifter
13604: den 24 november 1987 en överenskommelse om              om hans sjukdomsattack, vilket inte ansågs ha
13605: att Aho beställer sjukjournalerna i fallet. Bremer      något samband eller utgöra något hinder för an-
13606: insinuerar att Ahos beslut i det ifrågavarande          ställning. Enligt luftfartsinspektionens syn på sa-
13607: fallet skulle ha påverkats av Ahos utta1ande om         ken är Bremers och vissa andra flygares, som står
13608: att den som medvetet hemlighåller en sjukdom            i bakgrunden, uppenbara avsikt att genom denna
13609: som påverkar flygdugligheten borde förlora sitt         händelse ifrågasätta Mörskys pålitlighet som ar-
13610: flygcertifikat för alltid. Aho har konstaterat att      betstagare vid luftfartsinspektionen och utöva
13611: han någon gång sagt detta som ett allmänt påstå-        påtryckningar för att luftfartsinspektionen skall
13612: ende som inte har något att göra med det nu             avskeda Mörsky. Luftfartsinspektionen ser inget
13613: aktuella fallet eller något tidsmässigt samband         samband mellan Mörskys då inträffade sjuk-
13614: med detta.                                              domsattack och det nuvarande arbetsförhållan-
13615:    Bremer hänvisar dessutom till tre flygares           det, och luftfartsinspektionen har även i övrigt
13616: skriftliga intyg som gavs i fallet tio år efter det     orsak att betvivla att Mörsky i tiden skulle ha
13617: skedda, 1997. En av undertecknarna var ovan             hemlighållit uppgifter om sin hälsa i egenskap av
13618: nämnda Rastas. Rastas har inte alls påstått att         certifikatinnehavare.
13619: Mörsky hemlighållit uppgifter, utan hade bara               Mörsky och luftfartsinspektionen anser det
13620: konstaterat att han efter händelsen hade delgivit       vara oskäligt och oansvarigt att Bremer offentligt
13621: Aho sin oro då han hörde att Mörsky förnyat sitt        genom sitt skriftliga spörsmål framför sina påstå-
13622: flygcertifikat. Luftfartsinspektionen har dess-         enden om en privatpersons hälsotillstånd. Det
13623: utom tillställts två flygares gemensamma utlå-          vore önskvärt att även riksdagen på något sätt
13624: tande, enligt vi1ket Mörsky 1987 skulle ha delgi-       ingriper i detta.
13625: vit dem att han i sin barndom led av epilepsi.              Den klagan som luftfartsinspektionen riktade
13626: Mörsky förnekar att han i barndomen eller i             till opinionsnämnden för massmedier gällde två
13627: övrigt skulle ha lidit av epilepsi och minns inte att   artiklar som 1994 hade publicerats i tidningen
13628: han skulle ha gett någon en sådan uppfattning           Auto, tekniikka ja kuljetus, utgiven av Kustan-
13629: om saken. Aho har för luftfartsinspektionen på-         nus Oy Autotekniikka. Klaus Bremer fungerade
13630: pekat att om det vore fråga om epilepsi i barndo-       då som styrelseordförande för Kustannus Oy
13631: men, skulle detta ha framkommit första gången           Autotekniikka. Klagan gällde endast de allvarli-
13632: Mörsky valdes till pilot i luftstridskrafterna samt     ga och till sin karaktär fullständigt ogrundade
13633: genom Mörskys verksamhet, i 1äkargranskning-            kränkande påståenden som uttryckligen gällde
13634: ar och i test under Mörskys långa tjänstetid inom       Mörskys funktion i anställningen vid Luftfarts-
13635: luftstridskrafterna (1965-1981 ).                       verket. Mörsky påstods bl.a. ha gjort sig skyldig
13636:    Mörsky har försäkrat att han helt slutade flyga      till tjänstefel. Luftfartsinspektionen ansåg att
13637: efter ifrägavarande sjukdomsattack, vilket även         man genom skrivelserna avsiktligen försökt ska-
13638: Mörskys loggbok har bekräftat. Mörsky har li-           da en enskild tjänsteman och samtidigt undergrä-
13639: kaså försäkrat att ifrågavarande sjukdomsattack         va hela luftfartsinspektionens trovärdighet och
13640: varit hans enda, och att han inte har medicinering      renomme genom ogrundade påstäenden t.o.m.
13641: för någon som helst sjukdom. Denna försäkran            om olagligheter. Därför ansåg luftfartsinspektio-
13642: av Mörsky bekräftas även av det att underden tid        nen det vara viktigt att för sin arbetstagares del
13643: Mörsky varit anställd vid luftfartsstyrelsen (se-       och även i ett mer allmänt syfte få opinions-
13644: nare Luftfartsverket) från och med slutet av 1990       nämndens för massmedier ställningstagande om
13645: (tjänsteförhållandet fortgår) har det inte fram-        gränserna för god journalistisk sed och riktade en
13646: kommit nägot avvikande beträffande Mörskys              klagan om de påståenden som i ifrågavarande
13647: hälsotillstånd.                                         skrivelser preciserades. Opinionsnämnden för
13648:    Luftfartsinspektionen konstaterar dessutom           massmedier konstaterade att kritiken av en en-
13649:                                              KK 338/1998 vp                                              9
13650: 
13651: skild inspektör var sällsynt stark, och att det i         Bremer har i sitt spörsmål hänvisat även tili
13652: skrivelserna påstods att inspektören gjort sig         flygmanualerna och påstått att Mörsky krävt att
13653: skyldig tili direkta tjänstefel, förvrängning av       paragrafer som skall anses strida mot luftfartsfö-
13654: sanningen och grov kränkning av de företag som         reskrifterna skall införas i flygmanualerna. Bre-
13655: han har tillsyn över. Enligt opinionsnämnden för       mer preciserade inte heller nu i sitt spörsmål vilka
13656: massmedier avser påståendena inspektörens ar-          av Mörskys påstådda krav har stått i strid med
13657: bete och de kunde även anses vara personligt           luftfartsföreskrifterna, varför det är omöjligt för
13658: kränkande med tanke på sitt innehåli och fram-         luftfartsinspektionen att detaljerat ta ställning i
13659: ställningssätt. Tidningen kunde inte heller enligt     frågan. Kravet på flygmanual grundar sig på
13660: rådet presentera en tillräcklig utredning som stöd     ikraftvarande finländska Iuftfartsföreskrifter
13661: för att anklagelser riktats mot en enskild inspek-     och på internationella normer som binder Fin-
13662: tör. Opinionsnämnden för massmedier gav tid-           land. Flygmanualerna görs upp som instruktio-
13663: ningen en anmärkning för brott mot god journa-         ner för yrkesflygföretagens personal. Flygma-
13664: listisk sed. Tidningen Auto, tekniikka ja kuljetus     nualerna tillställs luftfartsmyndigheten för god-
13665: vägrade publicera rådets beslut.                       kännande. Luftfartsmyndigheten granskar att
13666:     Såsom det framgår av Bremers skriftliga            flygmanualerna följer ikraftvarande luftfartsfö-
13667: spörsmål har Bremer tendentiöst och lögnaktigt         reskrifter och internationella normer. Myndighe-
13668: sammankopplat luftfartsinspektionens klagan            ten kan i samband med godkännandet av manua-
13669: och Mörskys sjukdomsattack. Så här förhöll sig         len även presentera förslag, vars avsikt är att
13670: dock inte saken i verkligheten. I luftfartsinspek-     klargöra instruktionerna i flygmanualerna eller
13671: tionens klagan behandlades inte ifrågavarande          t.o.m. att tillägga nya instruktioner.
13672: sak överhuvudtaget.                                       Mörsky strävar i Jikhet med övriga inspektö-
13673:                                                        rer inom flygverksamheten efter att precisera de
13674: 2. Tolkningen av luftfartsföreskrifterna               punkter som kunde elier skall korrigeras istället
13675:                                                        för att enkelspårigt återbörda flygmanualen för
13676:    1 sitt spörsmål preciserar Bremer inte de fall i    korrigering i enlighet med luftfartsföreskrifterna.
13677: vilka han påstår att Mörsky vid sina inspektioner      Vidare uppgör inspektörerna ofta egna korrige-
13678: handlat i strid med luftfartsföreskrifterna, varför    ringsförslag som ställs tili kundens förfogande.
13679: luftfartsinspektionen är tvungen att gå i svaro-       Det yrkesflygbolag som är kund har naturligtvis
13680: mål på ett allmänt pian.                               möjlighet att föreslå att den krävda eller rekom-
13681:     Luftfartsinspektionen får begäran om inspek-       menderade ändringen inte genomförs, utan att
13682: tion av tillfålliga start- och landningsplatser från   saken presenteras på något annat sätt. Om före-
13683: såväl polismyndigheter som helikopterföretag,          taget inte når en överenskommelse med den in-
13684: särskilt då det är fråga om att transportera passa-    spektör som granskar flygmanualen, kan företa-
13685: gerare från en tillfållig start- och landningsplats.   get naturligtvis alitid ta upp saken tili diskussion
13686: En liten del av inspektionsverksamheten utgörs         med inspektörens förmän.
13687: av luftfartsinspektionens inspektionsverksamhet           Tili syvende och sist understryks det oskäliga
13688: inom normal flygsäkerhetstillsyn utan att det fö-      och osakliga i kritiken av Mörskys agerande av
13689: religger begäran om inspektion från någon utom-        att de egentliga besluten fattas av inspektörens
13690: stående. Det är klart att alla inspektörer i denna     förman, oberoende om det är fråga om t.ex. god-
13691: inspektionsverksamhet måste följa luftfartsföre-       kännande av flygmanualen eller om skridande tili
13692: skrifterna. Om det i samband med föreskrifterna        eventuelia påföljdsåtgärder mot vederbörande
13693: om helikoptrars start- och landningsplatser skul-      person eller företag.
13694: le finnas tolkningsfrågor, är det inspektörernas
13695: förmän som avgör hur föreskrifterna skall toi-         3. Kari Saarinens krav på skadeersättning
13696:  kas. Enskilda inspektörer hittar inte på egna till-
13697:  lämpningar av föreskrifterna.                           Vad Kari Saarinens krav på skadeersättning
13698:     De nu gällande luftfartsföreskrifterna om          som behandlas i Bremers spörsmål anbelangar
13699:  start- och landningsplatser för helikoptrar och       konstaterar luftfartsinspektionen i likhet med
13700:  operationer tili och från dem är rätt flexibla jäm-   Bremer att behandlingen av ärendet ännu pågår.
13701:  fört med de sameuropeiska JAR-OPS 3-kraven            Mörsky var på uppdrag av sina förmän den 30
13702:  om helikopterverksamhet, som ganska snart trä-        augusti 1997 i Jämsä för att inspektera flygverk-
13703:  der i kraft. Då dessa träder i kraft måste Finland    samheten i samband med evenemanget Neste
13704:  skärpa sin linje i många frågor.                      Rally Finland. Saarinen påstår att Mörsky i detta
13705:  2 280043
13706: 10                                            KK 338/1998 vp
13707: 
13708: sammanhang skulle ha handlat inkorrekt och              Bremer och hans gelikar. Luftfartsinspektionen
13709: därigenom föranlett att ett helikopterköp annul-        har för sin personai understrukit vikten av ett
13710: lerades, vilket skulle ha förorsakat Saarinen ska-      gott förvaltningsförfarande samt av en jämlik
13711: da. Saarinen har krävt Luftfartsverket på               och rättvis behandling i efterlevnaden av princi-
13712: 450 000 mark i skadeersättning. Saarinen och            perna samt vikten av ett sakligt uppförande och
13713: luftfartsinspektionen har diametralt motsatt            god service i all sin verksamhet. Kundbetjäning
13714: ståndpunkt om de rättsliga grunderna för kravet         är ett verksamhetsområde som är svårt att admi-
13715: på skadeersättning. Luftfartsinspektionen har           nistrera, varför luftfartsinspektionen i år inleder
13716: två gånger svarat på Saarinens ombuds brev om           ett kundbetjäningsprojekt under ledning av en
13717: krav på ersättning. I sina båda svar har luftfarts-     utomstående konsult. Projektet skall kartlägga
13718: inspektionen ansett att Mörskys påstådda age-           kundbetjäningens och förvaltningspraxisens
13719: rande och helikopterköpets eventuella annulle-          eventuella problemområden. På basis av kart-
13720: ring inte har något sak- och orsakssamband.             läggningen skrider luftfartsinspektionen tili be-
13721: Luftfartsinspektionen har bestridit Saarinens           hövliga åtgärder för att ytterligare utveckla sin
13722: krav på skadeersättning såväl beträffande grun-         kundbetjäning. Därtill finns ett gemensamt fo-
13723: den för det som dess storlek. Eventuella vidare         rum för luftfartsinspektionen och personer, före-
13724: åtgärder i ärendet vidtas av Saarinen.                  tag och intresseorganisationer inom luftfartssek-
13725:    Med anledning av ifrågavarande händelse har          torn. Detta forum sammankallas med beaktande
13726: luftfartsinspektionen inte framfört några tvivel        av organisationernas behov. Detta är en verk-
13727: beträffande Saarinens flygverksamhet. Saarinen          samhetsform som genom konstruktiv diskussion
13728: hade i en förundersökning förhörts på basis av en       kan utveckla luftfartsinspektionens verksamhet
13729: brottsanmälan om våldsamt motstånd mot tjäns-           på ett sätt som gagnar luftfartens intressentgrup-
13730: teman. Senare beslöt åklagaren avstå från att           per."
13731: väcka åtal eftersom det enligt åklagaren inte
13732: fanns tillräckliga bevis.                               Trafikministeriets ståndpunkt
13733:    Vad anbelangar de egentliga frågor som Bre-
13734: mer ställer i sitt skriftliga spörsmål tili vederbö-        Då trafikministeriet bereder svar på riksdags-
13735: rande medlem av statsrådet konstaterar luftfarts-       männens spörsmål om Luftfartsverket och dess
13736: inspektionen att den gett sitt utlåtande tili trafik-   tjänstemän införskaffar ministeriet naturligtvis
13737: ministeriet om riksdagsmännens skriftliga spörs-        utredningar från Luftfartsverket. Utredningar
13738: mål sakligt och uppriktigt. Vad den andra frågan        tili ministeriet ges med tjänsteansvar och ministe-
13739: anbelangar konstaterar luftfartsinspektionen att        riet har inte haft skäl att ifrågasätta utredningar-
13740: Mörsky är yrkeskunnig och noggrann i sitt arbe-         nas riktighet. Trafikministeriet anser att spörs-
13741: te. Dessa egenskaper har tydligen inte tilitalat        målet inte föranleder några ytterligare åtgärder.
13742: 
13743:      Helsingfors den 14 april 1998
13744: 
13745:                                                                             Trafikminister Matti Aura
13746:                                             KK 339/1998 vp
13747: 
13748: Kirjallinen kysymys 339
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753:                                    Ulla Juurola /sd ym.: Nuorten tutkijoiden asemasta
13754: 
13755: 
13756: 
13757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13758: 
13759:    Nuoret tutkijatjoutuvat usein elämään pitkiä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13760: kin aikoja apurahojen ja stipendien varassa il-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13761: man normaaleja työ- tai virkasuhteeseen liittyviä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13762: ansiosidonnaisia etuisuuksia. Eläkkeet eivät ker-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13763: rykuten työsuhteissa eivätkä sairauspäivärahat,
13764: työttömyyspäivärahat ja äitiys- ja vanhempain-                  Onko Hallitus tietoinen nuorten tutki-
13765: rahat vastaa normaaleista työ- tai virkasuhteista            joiden ongelmasta eläkkeiden kertymisen
13766: kertyviä päivärahan määriä. Tämä elämäntilan-                ja muun sosiaalisen turvaverkon suhteen,
13767: ne tavallisten työ- tai virkasuhteisiin perustuvien          ja
13768: suojaverkkojen ulkopuolella saattaa jatkua usei-                onko tarkoitus toimia asian korjaami-
13769: ta vuosia keskeytymättömänä, koska väitöskir-                seksi?
13770: jaa ei tehdä vuodessa.
13771: 
13772:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
13773: 
13774:           Ulla Juurola /sd               Tuija Pohjola /sd              Arja Ojala /sd
13775:           Pirkko Peltomo /sd             Reijo Kallio /sd               Tapio Karjalainen /sd
13776:                                          Leena Luhtanen /sd
13777: 
13778: 
13779: 
13780: 
13781:  280043
13782: 2                                          KK 339/1998 vp
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 
13787:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13788: 
13789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muu normaali työ- ja virkasuhteeseen liittyvä
13790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sosiaaliturva määräytyy voimassa olevan lain-
13791: olette 30 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyn kir-      säädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusmää-
13792: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      räysten nojalla. Julkisen tutkimusrahoituksen
13793: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ulla J uurolan     piirissä vanha apurahajärjestelmä on käytännös-
13794: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sä korvattu jatko-opiskelijoille tarkoitetuilla työ-
13795: 339:                                                  suhteilla tutkijakouluissa.
13796:                                                          Tutkijankoulutukseen tarkoitettuja stipende-
13797:           Onko Hallitus tietoinen nuorten tutki-      jä ja apurahoja myöntävät edelleen yksityiset
13798:        joiden ongelmasta eläkkeiden kertymisen        säätiöt ja yritykset - osa jatko-opiskelijoista
13799:        ja muun sosiaalisen turvaverkon suhteen,       rahoittaa opiskelunsa itse tai tekee väitöskirjaan-
13800:        ja                                             sa ansiotyön ohessa.
13801:           onko tarkoitus toimia asian korjaami-           Tutkijakouluihin jatko-opiskelijat valitaan
13802:        seksi?                                         avoimen haun kautta. Opiskelijoiksi valitaan
13803:                                                       lahjakkaita väitöskirjatyöntekijöitä, joiden tut-
13804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kimustyötä ohjataan niin, että tohtorin tutkinto
13805: vasti seuraavaa:                                      valmistuu neljässä vuodessa päätoimisesti opis-
13806:                                                       kellen. Tavoitteeksi on asetettu keskimääräisen
13807:     Suomalaisen tutkimusjärjestelmän ehkä tär-        väittelyiän laskeminen noin 30 ikävuoteen.
13808: kein kehittämishanke on viime vuosina ollut tut-          Tutkijakoulujärjestelmän perustana on tutki-
13809: kijankoulutuksen systemaattinen kehittäminen.         jankoulutuksen korkea tieteellinen taso, koulu-
13810: Nuorten tutkijoiden mahdollisuudet tieteelliseen      tuksen systemaattisuus ja monipuolisuus sekä
13811: jatko-opiskeluun laajenivat ja paranivat olennai-     tutkijankoulutuksen yhteys yliopistoissa, tutki-
13812: sesti, kun uusi tutkijakoulujärjestelmä perustet-     muslaitoksissa tai yrityksissä tehtävään tutki-
13813: tiin vuoden 1995 alussa.                              mukseen.
13814:     Tutkijakoulut toimivat yliopistoissa perintei-        Tutkijakoulut valitaan määräajaksi tieteelli-
13815: sen tutkijankoulutuksen rinnalla. Koulut mah-          sen kilpailun ja arvioinnin perusteella. Valinta-
13816: dollistavat päätoimisen, paikallisen väitöskirja-     prosessi korostaa laatua, koulutuksen tehok-
13817: työn tekemisen jo lähes 4 000 jatko-opiskelijalle,    kuutta ja ajankohtaisuutta. Tutkijakoulujen
13818: joista 1 216 saa rahoituksen opetusministeriöstä,     määräaikaisuus mahdollistaa koulutuksen suun-
13819: noin 500 Suomen Akatemiasta ja loput yliopisto-        taamisen uusille nouseville osaamisalueille ajan-
13820: jen kautta. Uuteenjärjestelmään kuuluu 105 tut-        kohtaisten tarpeiden mukaisesti.
13821: kijakoulua, jotka muodostavat tärkeimmät tut-             Nykyiset tutkijakoulut arvioidaan vuoden
13822: kimusalueet kattavan verkoston. Neljännes kai-         1998 puoliväliin mennessä. Opetusministeriö
13823: kista yliopistoissa kirjoilla olevista väitöskirja-    päättää tutkijakoulujen jatkorahoituksesta ja
13824: työn tekijöistä ja käytännöllisesti katsoen kaikki     uusien aloittamisesta vuoden lopulla yliopistojen
13825:  väitöskirjaa päätoimiset tekevät jatko-opiskeli-      esittämien hakemusten ja Suomen Akatemian
13826: jat työskentelevät tutkijakoulujen piirissä.           tekemän tieteellisen arvioinnin perusteella. Uu-
13827:     Tutkijakouluissa jatko-opiskelijat työskente-      det nelivuotiset tutkijakoulut aloittavat toimin-
13828:  levät aina työ- tai virkasuhteessa yliopistoihin,     tansa vuoden 1999 alussa.
13829: jolloin eläkkeet, äitiys- ja vanhempainlomat sekä
13830: 
13831:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
13832: 
13833:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13834:                                            KK 339/1998 vp                                               3
13835: 
13836: 
13837: 
13838: 
13839:                                         Tili Riksdagens Talman
13840: 
13841:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med ett arbets- eller tjänsteförhållande bestäms
13842: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           med stöd av gällande lagstiftning och bestämmel-
13843: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ser i kollektivavtal och tjänstekollektivavtal. 1
13844: dagsman Ulla Juurola m.fl. undertecknade              den offentliga forskningsfinansieringen har det
13845: spörsmål nr 339:                                      gamla stipendiesystemet i praktiken ersatts med
13846:                                                       anställningsförhållanden avsedda för doktoran-
13847:           Är Regeringen medveten om unga              der i forskarskolorna.
13848:        forskares problem i fråga om intjänade            Stipendier och understöd för forskarutbild-
13849:        pensioner och andra sociala skyddsnät,         ning beviljas alltjämt av privata stiftelser och
13850:        och                                            företag - en del doktorander finansierar själva
13851:           avser man göra något för att rätta tili     sina studier eller förvärvsarbetar vid sidan av
13852:        saken?                                         studierna.
13853:                                                          Doktoranderna antas tili forskarskolorna via
13854:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         öppen ansökan. Som studerande antas begåvade
13855: anföra följande:                                      doktorander vars forskningsarbete 1eds så att
13856:                                                       doktorsexamen kan avläggas efter fyra års hel-
13857:    Det kanske viktigaste utvecklingsprojektet i       tidsstudier. Målsättningen är att den genomsnitt-
13858: det finländska forskningssytemet har de senaste       liga disputationsålderns skall sjunka tili 30.
13859: åren varit den systematiska utvecklingen av fors-        Systemet med forskarskolor bygger på fors-
13860: karutbildningen. Möjligheterna för unga forska-       karutbildning av hög vetenskaplig nivå, systema-
13861: re tili vetenskapliga påbyggnadsstudier bredda-       tisk och mångsidig utbildning och på forskarut-
13862: des och förbättrades avsevärt då det nya systemet     bi1dningens kontakt tili forskning vid universite-
13863: med forskarskolor inrättades i början av 1995.        ten, forskningsinstitutionerna eller forskning
13864:    Forskarsko1orna verkar inom universiteten          som görs på företag.
13865: parallellt med den traditionella forskarutbild-          Forskarskolorna utses för en viss tid på basis
13866: ningen. Skolorna gör det redan möj1igt för in-        av vetenskaplig konkurrens och bedömning. Ur-
13867: emot 4 000 doktorander att på heltid och med Jön      valsprocessen betonar kvalitet och att utbild-
13868: arbeta med sin avhandling; 1 216 av dem får           ningen är effektiv och aktuell. 1 och med att
13869: finansiering av undervisningsministeriet, ca 500      forskarskolorna utses fören viss tid är det möjligt
13870: av Finlands Akademi och resten via universite-        att rikta in utbildningen mot nya kompetensom-
13871: ten. Tilidetnya systemet hör 105 forskarsko1or        råden som dyker upp i enlighet med aktuella
13872: vi1ka bi1dar ett nätverk som täcker de viktigaste     behov.
13873: forskningsområdena. En fjärdede1 av alla dok-            De nuvarande forskarsko1orna utvärderas
13874: torander som är inskrivna vid universiteten och       före mitten av 1998. Undervisningsministeriet
13875: praktiskt taget alla som gör sin avhandling på        beslutar i slutet av året om den fortsatta finansie-
13876: heltid arbetar inom ramen för forskarskolorna.        ringen och om starten för nya forskarskolor ut-
13877:    1 forskarsko1orna står doktoranderna alltid i      gående från universitetens ansökningar och Fin-
13878: arbets- eller tjänsteförhållande tili universitetet   lands Akademis vetenskapliga bedömning. De
13879: och pensioner, moderskaps- och föräldraledighe-       nya fyraåriga forskarskolorna inleder sin verk-
13880: ter liksom annat normalt socialskydd i samband        samhet i början av 1999.
13881: 
13882:      Helsingfors den 17 april 1998
13883: 
13884:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13885:                                               KK 340/1998 vp
13886: 
13887: Kirjallinen kysymys 340
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Paikkakunnalla pysyvästi asuvien oikeuksien
13893:                                          laajentamisesta kalastuskuntien päätöksenteossa
13894: 
13895: 
13896:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13897: 
13898:     Nykyisin voimassa olevan kalastuslain mu-            joukko on sellaisia henkilöitä, jotka asuvat pysy-
13899: kaan kalastuskunnan muodostavat alueen vesi-             västi paikkakunnalla, eikä heilläkään ole kalave-
13900: alueiden omistajat. Siitä myös seuraa, että kalas-       sien hoitoon liittyen mitään mahdollisuutta vai-
13901: tuskunnan kokouksissa äänivalta on näillä omis-          kuttamiseen, vaikka haluja ja tahtoa olisikin.
13902: tajilla. Aikanaan kun suurjaossa maat ja vesi-              Kohtuulliselta tuntuisi, jos "keisarinaikaisis-
13903: alueet jaettiin ja jyvitettiin, järjestelmä lienee ol-   ta" ajattelumalleista voitaisiin jo pikkuhiljaa luo-
13904: lutkin suhteellisen oikeudenmukainen. Kylänjo-           pua ja paikkakunnalla pysyvästi asuville henki-
13905: kaiselle tilalle annettiin osuus yhteisiin vesialuei-    löille maanomistuksesta riippumatta turvattai-
13906: siin,jolloin kaikille tuli oikeus veteen ja sitä myö-    siin kotitarvekalastus ja oikeus osallistu kalave-
13907: tä myös veden antimiin.                                  sien hoitotyöstä tehtäviin päätöksiin mies ja ääni
13908:     Vuosien saatossa asiat ovat kuitenkin muuttu-        -periaatteella.
13909: neet. Maa- ja tonttikauppojen yhteydessä on                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13910: käynyt niin, että useille maatakin omistaville ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13911: paikkakunnalla asuville ei kaupanteon yhteydes-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13912: sä ole siirtynyt oikeutta yhteisiin vesialueisiin,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13913: koska myyjä ei sitä ole halunnut tai asian tärkeyt-
13914:  tä ei ole ymmärretty.                                              Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä
13915:     Mainitun kehityksen johdosta kalastuskun-                    korjaamaan kalastuslakiamme siten, että
13916:  tien alueilla onkin suuri joukko henkilöitä, joilla             paikkakunnalla pysyvästi asuvilla henki-
13917:  olisi innokkuutta ja halua osallistua kalastus-                 löillä, maanomistuksesta riippumatta,
13918:  kuntien päätöksentekoon ja vesialueiden sekä                    voisi olla oikeus kotitarvekalastukseen ja
13919:  kalatalouden hoitotöihin, mutta tämänhetkisen                   osallistumiseen kalavesien hoitotyöstä
13920:  lain nojalla se ei ole ollut mahdollista heille.                tehtävään päätöksentekoon mies ja ääni
13921:     Näiden maata omistavien, mutta kalastusoi-                   -periaatteella?
13922:  keudesta paitsi jääneiden lisäksi vielä suurempi
13923: 
13924:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
13925: 
13926:                        Esa Lahtela /sd                            Raimo Mähönen /sd
13927:                        Matti Saarinen /sd                         Pekka Saarnio /vas
13928: 
13929: 
13930: 
13931: 
13932:  280043
13933: 2                                          KK 340/1998 vp
13934: 
13935: 
13936: 
13937: 
13938:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13939: 
13940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Jokaisella on lisäksi oikeus onkia ja piikkiä toi-
13941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen omistamalla Vesialueella maksuitta sekä har-
13942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joittaa viehekalastusta kalastuksenhoitomaksun
13943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun makset-
13944: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuaan. Alle 18-vuotiailta ja 65 vuotta täyttäneiltä
13945: n:o 340:                                              ei peritä kalastuksenhoito-ja viehekalastusmak-
13946:                                                       suja. Edellä mainittujen kalastusoikeuksien
13947:           Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä           käyttämisen edellytyksenä on, että työvoima- ja
13948:        korjaamaan kalastuslakiamme siten, että        elinkeinokeskus ei ole määrännyt vesialueelle ka-
13949:        paikkakunnalla pysyvästi asuvilla henki-       lastuskieltoa kalaveden erityisten hoitotoimenpi-
13950:        löillä, maanomistuksesta riippumatta,          teiden, kalakannan lisääntymisen turvaamisen
13951:        voisi olla oikeus kotitarvekalastukseen ja     tai muun painavan syyn perusteella.
13952:        osallistumiseen kalavesien hoitotyöstä             Kalastusoikeuden haltija on kalastuslain 2 §:n
13953:        tehtävään päätöksentekoon mies ja ääni-         1 momentin mukaan velvollinen järjestämään
13954:        periaatteella?                                 kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että vesi-
13955:                                                       alueen mahdollisimman suuri pysyvä tuottavuus
13956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja muut kalastuslain 1 §:n tavoitteet toteutuvat.
13957: taen seuraavaa:                                        Kalastusoikeuden haltija on kalastuslain mu-
13958:                                                        kaan velvollinen huolehtimaan myös kalakan-
13959:     Suomen kansalaisille on kalastuslain sään-         nan hoidosta ja lisäämisestä.
13960: nöksin myönnetty varsin laajat mahdollisuudet             Yksityisomistuksessa olevat vesialueet nautti-
13961: kotitarve- ja virkistyskalastuksen harjoittami-        vat Suomen Hallitusmuodon 12 §:ssä säädettyä
13962: seen yleisellä vesialueellameressä ja Suomen ka-       omaisuuden turvaa. Vesialueiden omistajien
13963: lastusvyöhykkeellä sekä yleisellä vesialueella jär-    päätösvallan kaventamiselle tai heidän oikeuk-
13964: vessä. Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäises-     siensa muulle rajoittamiselle ei ole nykyisin tar-
13965: ti asuvalla on myös oikeus saada lupa harjoittaa       vetta, kun otetaan huomioon omistajaa velvoit-
13966: kotitarve-ja virkistyskalastusta kylänrajan sisä-      tavat kalastuslain säännökset sekä ne laajat ka-
13967: puolella olevalla vesialueen omistajan osoitta-        lastusoikeudet, jotka jo on myönnetty kotitarve-
13968: malla alueella ja hänen määräämällään tavalla.         ja virkistyskalastajille.
13969: 
13970:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
13971: 
13972:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13973:                                            KK 340/1998 vp                                              3
13974: 
13975: 
13976: 
13977: 
13978:                                        Tili Riksdagens Talman
13979: 
13980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          piika inom ett vattenområde som ägs av någon
13981: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          annan samt bedriva handredskapsfiske med ett
13982: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      spö efter att ha betalt fiskevårdsavgift och spöfis-
13983: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-       keavgift. Av personer under 18 år och över 65 år
13984: mål nr 340:                                          uppbärs inte fiskevårdsavgift och spöfiskeavgift.
13985:                                                      En förutsättning för utnyttjande av ovan nämn-
13986:           Ämnar Regeringen korrigera lagen om        da fiskerätt är att arbetskrafts- och näringscen-
13987:        fiske så att personer som är fast bosatta     tralen inte har förbjudit fiske inom vattenområ-
13988:        på orten, oberoende av jordägande, skul-      det på grund av särskilda vårdåtgärder, tryggan-
13989:        le ha rätt tili husbehovfiske och till att    de av en ökning av fiskbeståndet eller något an-
13990:        delta i beslutsfattande som gäller vården     nat vägande skäl.
13991:        av fiskeområden enligt principen "en man         Fiskerättsinnehavaren är enligt 2 § 1 mom.
13992:        en röst"?                                     lagen om fiske skyldig att ordna fisket och vården
13993:                                                      av fiskbeståndet så att största möjliga bestående
13994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        produktivitet hos vattenområdet bibehålls och
13995: anföra följande:                                     de övriga mål som nämns i 1 § uppfylls. Fiske-
13996:                                                      rättsinnehavaren är enligt lagen om fiske också
13997:    Genom bestämmelserna i lagen om fiske har         skyldig att dra försorg om vården och ökningen
13998: finska medborgare tilldelats omfattande möjlig-      av fiskbeståndet.
13999: heter till husbehovs- och fritidsfiske inom all-        Vattenområden som är i privat ägo åtnjuter
14000: männa vattenområden i havet och inom Finlands        sådant egendomsskydd som avses i 12 § Reger-
14001: fiskezon samt inom allmänna vattenområden i          ingsformen för Finland. Numera finns inget be-
14002: insjöar. Varochen som inte endast är tillfålligt     hov att inskränka vattenägarnas beslutanderätt
14003: bosatt i en by har också rätt att få tillstånd att   eller på något annat sätt begränsa deras rättighe-
14004: bedriva husbehovs- och fritidsfiske inom ett om-     ter, när man beaktar bestämmelserna om ägarens
14005: råde inom byarågång som vattenområdets ägare         skyldigheter i lagen om fiske samt de omfattande
14006: anvisar och på det sätt som han bestämmer. Var       fiskerättigheter som redan har tilldelats husbe-
14007: och en har också rätt att avgiftsfritt meta och      hovs- och fritidsfiskarna.
14008: 
14009:      Helsingforsden 8 april 1998
14010: 
14011:                                                        Jord- och skogbruksminister Kalevi Hemilä
14012:                                             KK 341/1998 vp
14013: 
14014: Kirjallinen kysymys 341
14015: 
14016: 
14017: 
14018: 
14019:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Karjalaisen kansanosan historian sisällyttämi-
14020:                                         sestä peruskoulun opetussuunnitelmaan
14021: 
14022: 
14023:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14024: 
14025:     Peruskoulun ala-asteen Suomen historian            symys onkin siitä, miten ihminen pystyy orientoi-
14026: opetussuunnitelmien perusteita sekä oppikirjoja        tumaan tulevaisuuteen omaamatta juuriaan ja
14027: tulisi tarkistaa. Historianopetuksemme perus-          tuntematta menneisyyttään.
14028: lähtökohdat eivät vastaa tämän päivän haastei-            Aikanaan, kun 400 000 karjalaista siirtyi toi-
14029: siin. Suomen historiaa tarkastellaan edelleen var-     sen maailmansodan seurauksena ympäri Suo-
14030: sin suppea-alaisesti "lintukotoperspektiivistä".       mea, he joutuivat irralleen omista juuristaan.
14031: Elämmehän aivan toisenlaisessa historiallisessa        Sodan jälkeinen aika ja noudatettu politiikka
14032: tilanteessa, jossa tulisi asioita tarkastella laaja-   halusi vaieta sodan menetyksistä, ja kun mene-
14033: alaisesti ottaen huomioon Itämeren alueen kult-        tetyistä alueista puhuminen ei ollut suotavaa,
14034: tuurihistoria ja valottaa erilaisten kulttuurien       vaiennettiin samalla myös osa karjalaista kult-
14035: kohtaamista. Jokaisella Suomen kansalaisella           tuuria. Nyt aika on kuitenkin muuttunut. Kan-
14036: tulisi olla perustuslaillinen oikeus oman identi-      sainvälistyvässä maailmassa kulttuurillista oma-
14037: teetin muodostamiseen kansallisen historian            leimaisuutta ja taitoa toimia oman kulttuurin
14038: avulla, jolta pohjalta opetusaineistot ja -suunni-     tulkkina pidetään yhä enemmän arvossa.
14039: telmatkin tulee laatia.                                   Edellä mainituista syistä historian opetus-
14040:     Erityisesti Karjala-keskustelu on paljastanut      suunnitelmien valtakunnallisia perusteita tulisi
14041:  ne puutteet, joita historiankirjoituksessamme on.     tarkistaa niin, että oppikirjamarkkinoille saatai-
14042:  Opetusaineistomme historiankirjoissakin karja-        siin paremmin ajan haasteita vastaavia teoksia.
14043:  laisen kansanosan elämänvaiheet ovat lähes               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14044:  ikään kuin "valkoiset sivut".                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14045:     Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14046:  sessa todetaan: "Hoitaessaan kasvatuksen ja           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14047:  opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion
14048:  tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmis-                   Onko Hallitus tiedostanut sen, että pe-
14049:  taa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aat-           ruskoulun historian oppikirjamme lähes
14050:  teellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja                vaikenevat karjalaisen kansanosamme
14051:  opetus."                                                     kohtaloista sekä rikkaasta karjalaisesta
14052:      Edellä mainittu periaate pitää myös sisällään            kulttuuriperinnöstämme, ja
14053:  oikeutuksen oman kulttuurin ja identiteetin säi-                mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että
14054:  lyttämiseenja kehittämiseen. Karjalaisten ja kar-            nämä epäkohdat korjataan jatkossa niin
14055:  jalaisen kulttuurin osalta nykyiset oppikirjat ei-           opetussuunnitelmien kuin opetusmate-
14056:  vät tätä tutustumisen mahdollisuutta oman iden-              riaalienkin suhteen?
14057:  titeetin tuntemiseen ja säilyttämiseen anna. Ky-
14058: 
14059:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
14060: 
14061:                       Esa Lahtela /sd                           Erkki Partanen /sd
14062: 
14063: 
14064: 
14065: 
14066:  280043
14067: 2                                           KK 341/1998 vp
14068: 
14069: 
14070: 
14071:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14072: 
14073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         poliittista historiaa ja sota-aikaa ja evakkokysy-
14074: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-           myksiä käsiteltäessä. Niitä voidaan tarkastella
14075: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-        kunta- ja koulukohtaisien opetussuunnitelmien
14076: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           erilaisuuden takia myös muiden oppiaineiden ja
14077: Esa Lahtelan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Mahdolli-
14078: myksen n:o 341:                                        suudet oppikirjojen ohella ajankohtaisen ja
14079:                                                        alueellisen sekä paikallisen oppimateriaalin
14080:           Onko Hallitus tiedostanut sen, että pe-      käyttöön historianopetuksessa ovat opetussuun-
14081:        ruskoulun historian oppikirjamme lähes          nitelmien joustavuuden lisääntymisen takia pa-
14082:        vaikenevat karjalaisen kansanosamme             rantuneet. Itäsuomalaista kulttuuria, karjalai-
14083:        kohtaloista sekä rikkaasta karjalaisesta        suutta sekä Karjala-kysymykseen liittyvää oheis-
14084:        kulttuuriperinnöstämme, ja                      materiaalia on laadittu mm. Joensuun yliopistos-
14085:           mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että          sa.
14086:        nämä epäkohdat korjataan jatkossa niin              Opetussuunnitelman perusteiden mukaan his-
14087:        opetussuunnitelmien kuin opetusmate-            torian ja yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena
14088:        riaalienkin suhteen?                            on, että oppilas saa sellaisia tietoja, kokemuksia
14089:                                                        ja elämyksiä, joiden avulla hänellä on mahdolli-
14090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suus tutustua juuriinsa, selkeyttää minäkuvaan-
14091: vasti seuraavaa:                                       sa ja siten vahvistaa terveellä tavalla itsetuntoaan
14092:                                                        ja rakentaa maailmankuvaansa. Oppilaan edel-
14093:     Peruskoulussa käytettävät historian oppikir-       lytetään perehtyvän kotimaan ja kotiseudun his-
14094: jat keskittyvät kansallisiin perusasioihin, ja oppi-   toriaan ja kulttuuriperinteeseen ja lisäksi Suo-
14095: kirjojen ohella käytetään täydentävääja syventä-       men naapurialueiden ja muun Euroopan histo-
14096: vää muuta oheis- ja ajankohtaismateriaalia. Laa-       rian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin
14097: tiessaan oppikirjoja kustantamot toimivat yh-          ja aikakausiin. Karjalaisuuden ja karjalaisten
14098: teistyössä opetushallituksen ja oppiaineen mui-        historian käsittelylle on näin ollen opetussuunni-
14099: den asiantuntijoiden kanssa. Vaikka oppikirjo-         telmallinen perusta, jota voidaan syventää ja
14100: jen säännöksiin perustuvasta tarkastusmenette-         laajentaa koulukohtaisen opetussuunnitelman
14101: lystä on keskushallinnossa luovuttu, käytännös-        avulla.
14102: sä oppikirjat pohjautuvat edelleen opetushalli-            Opetusministeriön käsityksen mukaan perus-
14103: tuksen vahvistamiin opetussuunnitelman perus-           opetuksen ja sen pohjana olevien opetussuunni-
14104: teisiin. Oppikirjojen ohella kunta- tai koulukoh-       telman perusteiden, historianopetus mukaan lu-
14105: taiseen opetussuunnitelmaan nojautuvaa täy-            kien, voidaan katsoa nykytilanteessa antavan
14106: dentävää materiaalia laativat muun muassa eri-          riittävät lähtökohdat lasten ja nuorten identitee-
14107: laiset valtakunnalliset, maakunnalliset tai paik-      tin kehittymiselle. Kulttuuriperinnön moninai-
14108: kakunnalla toimivat kansalaisjärjestöt, yhdis-         suus, johon keskeisinä piirteinä kuuluvat sekä
14109: tykset ja asiantuntijaryhmät Taito käyttää ope-         länsimaisuus että itäsuomalaisuus ja karjalai-
14110: tuksessa oppikirjaa ja oheismateriaalia erilaisten      suus, saa arvostusta nykypäivänä sekä koulu-
14111:  opetus- ja oppiruistilanteiden vaatimalla tavalla      opetuksessa että koulun ulkopuolella. Peruskou-
14112: on osa opettajan ammattitaitoa, jonka kehittä-          lua on tarkoitus edelleen kehittää eduskunnassa
14113:  miseen ja ajan tasalla pitämiseen kiinnitetään         käsiteltävänä olevan koululainsäädännön lin-
14114: jatkuvaa huomiota.                                     jausten mukaisesti. Opetussuunnitelmien ja opet-
14115:     Kokonaisuutena arvioiden historian ja yhteis-       tajien ammatillisen osaamisen ajan tasalla pitä-
14116:  kuntaopin oppikirjat antavat peruskoululaisille        minen on sekä kansallinen että kunta- ja koulu-
14117:  yleiskuvan muun ohella myös itäsuomalaisesta           kohtainen haaste, jonka toteutumista opetusmi-
14118:  kulttuurista sekä karjalaisuudesta ja karelianis-      nisteriö haluaa koululainsäädännön uudistuksen
14119:  mista. Nämä sisällöt otetaan peruskoulun histo-        yhteydessä kaikin käytettävissään olevin keinoin
14120:  rianopetuksessa esille ainakin suomalaista talon-      tukea ja edesauttaa.
14121:  poikaiskulttuuria, kansallista heräämistä sekä
14122: 
14123:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
14124: 
14125:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14126:                                            KK 341/1998 vp                                           3
14127: 
14128: 
14129: 
14130:                                        Tili Riksdagens Talman
14131: 
14132:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ren, det nationella uppvaknandet och den politis-
14133: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ka historien och krigstiden och evakueringsfrå-
14134: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      gorna behandlas. De kan tili följd av skillnader
14135: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-       mellan olika kommunvisa och skolvisa läropla-
14136: mål nr 341:                                          ner granskas också med utgångspunkt i andra
14137:                                                      läroämnen och teman. Möjligheterna att utöver
14138:           Har Regeringen insett att våra läro-       läroböckerna använda aktuellt och regionalt, lik-
14139:        böcker i historia i grundsko1an nästan        som lokalt studiematerial i historieundervisning-
14140:        tiger om den karelska folkdelens öden         en har förbättrats när läroplanerna blivit mer
14141:        och om det rika karelska kulturarvet, och     flexibla. Stödmaterial som gäller den finska kul-
14142:           vilka åtgärder vidtar Regeringen för       turen, de karelska traditionerna och Karelenfrå-
14143:        att dessa missförhållanden i fortsättning-    gan har utarbetats bl.a. i Joensuu universitet.
14144:        en rättas tili både vad gäller lärop1aner         Enligt läroplansgrunderna är målet för under-
14145:        och läromedel?                                visningen i historia och samhällslära att eleven
14146:                                                      skall få sådana kunskaper, erfarenheter och upp-
14147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1evelser med vars hjälp han kan lära känna sina
14148: anföra följande:                                     rötter, klargöra sin jagbild och sålunda på ett
14149:                                                      suot sätt stärka sin självkäns1a och bygga sin
14150:    Läroböckerna i historia i grundskolan kon-        vär1dsbi1d. Eleven förutsätts bekanta sig med
14151: centrerar sig på de grundläggande nationella frå-    hemlandets och hembygdens historia och kultur-
14152: gorna och vid sidan av läroböckerna används          arv och vidare med de hände1ser och tidsperioder
14153: annat kompletterande och fördjupande stödma-         som bildar viktiga inslag i grannområdenas och
14154: terial och aktualitetsmaterial. När förlagen utar-   det övriga Europas historia. Det finns alltså för
14155: betar sina läroböcker sker det i samråd med ut-      behand1ingen av den karelska traditioneo och
14156: bildn~!lgsstyrelsen och andra experter i läroäm-     karelarnas historia en läroplansmässig grund
14157: net. A ven om man inom centralförvaltningen          som kan fördjupas och breddas med hjälp av
14158: frångått det reglerade granskningsförfarandet        skolornas egoa läroplaner.
14159: för läroböcker, bygger böckerna fortfarande i            Enligt undervisningsministeriets uppfattning
14160: praktiken på de grunder för läroplanerna som         kan den grundläggande undervisningen och de
14161: utbildningsstyrelsen har fastställt. Utöver läro-    1äroplansgrunder som ligger tili grund för den,
14162: böckerna utarbetas kompletterande material,          inklusive historieundervisningen, i dagens situa-
14163: som stöder sig på de kommunvisa eller skolvisa       tion anses ge en tillräck1ig utgångspunkt för ut-
14164: läroplanerna, bl.a. av olika riksomfattande och      vecklingen av barnens och de ungas identitet.
14165: inom landskapet eller på orten verkande medbor-      Kulturarvets många skiftningar där såväl de väs-
14166: garorganisationer, föreningar och expertgrup-        terländska som de östfinska och karelska elemen-
14167: per. Förmågan att utnyttja läroböcker och stöd-      ten utgör centrala drag, uppskattas idag både i
14168: material i undervisningen på det sätt som krävs i    skolundervisningen och utanför skolan. A vsik-
14169: olika undervisnings- och inlärningssituationer är    ten är att grundskolan utvecklas vidare enligt
14170: en del av lärarens yrkesskicklighet och utveck-      riktlinjerna i den skollagstiftning som är under
14171: lingen och förnyelsen av denna är ständigt före-     behandling i riksdagen. Det är en utmaning både
14172: mål för uppmärksamhet.                               nationellt och för kommunerna och skolorna att
14173:     Bedömda som en helhet ger läroböckerna i         se tili att läroplanerna och lärarnas yrkeskompe-
14174: historia och samhällslära grundskoleleverna en       tens inte är föråldrad. Undervisningsministeriet
14175: generell bild bl.a. av den östfinska kulturen och    vill i samband med skollagsreformen med alla
14176: de karelska traditionerna och karelianismen.         tillgängliga medel stöda och gynna arbetet med
14177:  Dessa innehåll tas upp i grundskolans historieun-   att anta utmaningen.
14178: dervisning åtminstone då den finska bondekultu-
14179: 
14180:      Helsingforsden 21 april 1998
14181: 
14182:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14183:                     j
14184:                    j
14185:                   j
14186:                  j
14187:                 j
14188:                j
14189:               j
14190:              j
14191:             j
14192:            j
14193:           j
14194:          j
14195:         j
14196:        j
14197:       j
14198:      j
14199:     j
14200:    j
14201:   j
14202:  j
14203: j
14204:                                             KK 342/1998 vp
14205: 
14206: 
14207: Kirjallinen kysymys 342
14208: 
14209: 
14210: 
14211: 
14212:                                    Esa Lahtela /sd: Paikallisen alkuperäisväestön asemasta Ruunaan
14213:                                        retkeilyalueella Lieksassa
14214: 
14215: 
14216:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14217: 
14218:    Metsähallitus on muuttamassa Ruunaan ret-          ja vesiin alkuperäisväestön käyttöoikeuden? Li-
14219: keilyalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa siten,       säksi, vaikka asiaa peilaa ulkoilulain näkökul-
14220: että nykyisiä paikallisväestönkin saamia oikeuk-      masta, jossa linjataan valtion maille perustetta-
14221: sia rajoitetaan entisestään rajusti. Muun muassa      van retkeilyalueen piirteitä, edelleen mainitut
14222: huomattava osa Ruunaan koskialueesta ollaan           suunnitelmat eivät sovi niihinkään raameihin.
14223: rajaamassa pois paikkakuntalaisten normaalista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14224: kalastuskäytöstä. Suunnitelmat supistaisivat ka-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14225: lastusalueen puoleen nykyisestään. Myös suun-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14226: nitellut "pyydystä ja päästä" -kalastusjärjestelyt    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14227: sekä niistä perittävät suhteellisen kovat maksut
14228: sekä Kattilakosken rajaaminen kokonaan käy-                       Onko Hallitus ollut tietoinen niistä
14229: tännössä vain eliittikäyttöön saattavat vähentää              vaikutuksista, joita Ruunaan retkeily-
14230: jopa kalastusmatkailijoiden määrää. Se ei ole                 alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman
14231: Lieksan kaupungin eikä retkeilyalueella toimi-                uusiminen toteutuessaan aiheuttaa pai-
14232: vien yritystenkään edun mukainen.                             kallisväestölle sekä muillekin aluetta
14233:     Nämä edellä mainitut suunnitelmat tuovat                  aiemmin käyttäneille vapaa-ajankalasta-
14234: myös esiin kysymyksen siitä, eikö yhteisesti ve-              jille, ja
14235:  ronmaksajien omistamien maiden, siis valtion                     mitä Hallitus aikoo tehdä, että Liek-
14236:  maiden, tulisi olla yhteisessä käytössä. Entä mis-           sassa sijaitseva Ruunaan alue olisijatkos-
14237:  sä vaiheessa paikallisväestö, joka on asunut                 sakin kaikkien kansalaisten virkistäyty-
14238:  alueellajopa vuosituhannen, saa alueen maahan                misalue?
14239: 
14240:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
14241: 
14242:                                             Esa Lahtela /sd
14243: 
14244: 
14245: 
14246: 
14247:  280043
14248: 2                                            KK 342/1998 vp
14249: 
14250:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14251: 
14252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          naa hehtaaria. Kalastajilla on uusien läänikoh-
14253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           taisten viehelupajärjestelmien sekä piikki- ja on-
14254: olette 31 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn kir-        gintaoikeuksien kautta aiempaa laajemmat mah-
14255: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        dollisuudet käyttää lähes kaikkia näitä alueita.
14256: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan         Kalastusoikeuden haltijan luvanvaraisia kalas-
14257: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 342:           tuskohteita Metsähallituksella on tällä hetkellä
14258:                                                         noin 10 000 hehtaaria lähinnä koski vesiä.
14259:            Onko Hallitus ollut tietoinen niistä             Eduskunta ja maa- ja metsätalousministeriö
14260:        vaikutuksista, joita Ruunaan retkeily-           edellyttävät Metsähallituksen tulorahoituksen
14261:        alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman              kautta toimiviita tulosalueilta liiketaloudellista
14262:        uusiminen toteutuessaan aiheuttaa pai-           tehokkuutta, jolloin niiden tulee tuottaa toimin-
14263:        kallisväestölle sekä muillekin aluetta           nastaan myös voittoa. Kaupallisen kalastuksen
14264:        aiemmin käyttäneille vapaa-ajankalasta-          osalta tämä tarkoittaa sitä, että Metsähallitus
14265:        jille, ja                                        ottaa vesialueita markkinoiden ja asiakkaiden
14266:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että Liek-        tarpeiden mukaisesti käyttöön huomioiden kui-
14267:        sassa sijaitseva Ruunaan alue olisijatkos-       tenkin vesialueiden kestävän käytön asettamat
14268:        sakin kaikkien kansalaisten virkistäyty-         rajoitukset. Ruunaan kaltaisella kohteena tämä
14269:        misalue?                                         merkitsee sitä, että paikallisille kalastajille ei voi-
14270:                                                         da antaa etuoikeutta kalastaa alueella tai säilyt-
14271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tää kalastuskohdetta jatkuvasti samanlaisen ka-
14272: taen seuraavaa:                                         lastuksen piirissä.
14273:                                                             Ruunaalla kaupallinen kalastus on perustu-
14274:    Ulkoilulain mukaan valtion maalle, jolla on          nut kirjolohi- ja taimenistutuksiin. Näin on voitu
14275: ulkoilun kannalta huomattava yleinen merkitys,           rakentaa suhteellisen pienellä alueella kalastus-
14276: voidaan perustaa retkeilyalue. Kaupallisena toi-        mahdollisuus parhaimmillaan 10 000 vuotuiselle
14277: mintana järjestetty kalastus on sallittua myös          lupakalastajalle. Lupakalastus nykymuodos-
14278: valtion retkeilyalueilla. Alueen kaupallinen käyt-      saan alkaa kuitenkin olla Ruunaalla tiensä pääs-
14279: tö on kuitenkinjärjestettävä siten, että siitä ei ole   sä: lisääntyneet kaupalliset kalastusasiakasmää-
14280: haittaa alueen muulle ulkoilutoiminnalle. Ulkoi-         rät ovat aiheuttaneet luonnon kulumista herkillä
14281: lulain mukaisia valtion retkeilyalueita peruste-        jokirannoilla, ja nykyisillä istukkaiden hinnoilla
14282: taan siten kansalaisille tarjottavaa maksutonta          kalastus ei ole kannattavaa liiketoimintaa. Ka-
14283: jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuvaa ulkoi-             lastuskäytäntöä alueella jouduttaneenkin muut-
14284: luaja retkeilyä varten, ja jos näillä alueilla tuote-    tamaan, jotta alueen ja kalaston kestävä käyttö,
14285: taan liiketoiminnallisesti rahoitettavia palvelui-       asiakkaiden tarpeet ja liiketaloudellinen kannat-
14286: ta, ne eivät saa rajoittaa tai haitata alueen varsi-     tavuus voitaisiin yhtäaikaisesti toteuttaa.
14287: naista käyttötarkoitusta.                                   Osallistavan suunnittelun periaatteiden mu-
14288:     Kalastuslain mukaisesti Metsähallitus on hal-        kaisesti Metsähallitus kutsuu koolle Ruunaan
14289: linnassaan olevilla valtion alueilla kalastusoikeu-      kalastusjärjestelyjä selvittävän eri intressitahois-
14290: den haltija samoin kuin yksityinen vedenomista-          ta koostuvan työryhmän. Ruunaan alueella teh-
14291: ja hallinnassaan olevilla vesialueilla. Kalastusta       tävistä kalastusjärjestelyistä ja niiden taustoista
14292: retkeilyalueella säädellään siten ensisijaisesti ka-     tullaan myös tiedottaruaan avoimesti.
14293: lastuslain säädöksillä eikä ulkoilulailla. Ulkoilu-         Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
14294: lain nojalla erikseen annettavana retkeilyalueen         Ruunaan retkeilyalueella tapahtuva kaupallinen
14295: järjestyssäännöllä voidaan kuitenkin rajata ka-          kalastus tulee organisoida siten, että se ei saa
14296: lastusta, mikäli retkeilyalueen varsinainen käyt-        aiheuttaa haittaa alueen varsinaiselle käyttötar-
14297:  tötarkoitus sitä edellyttää.                            koitukselle eli jokamiehenoikeuden nojalla ta-
14298:     Metsähallituksella on hallinnassaan valtion          pahtuvalle retkeily- ja ulkoilukäytölle.
14299:  yksityisoikeudellisia vesialueita noin 1/2 miljoo-
14300: 
14301:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1998
14302: 
14303:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14304:                                            KK 342/1998 vp                                                3
14305: 
14306:                                         Tili Riksdagens Talman
14307: 
14308:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      De som fiskar har, via de nya länsbestämda syste-
14309: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        men för tillstånd till handredskapsfiske och rät-
14310: lem av statsrådet med Er skrivelse av den 31 mars     tigheterna att piika och meta, större möjligheter
14311: 1998 översänt följande av riksdagsman Esa Lah-        än förr att använda nästan alla dessa områden.
14312: tela undertecknade spörsmål nr 342:                   För tillfållet har Forststyrelsen ca 10 000 hektar
14313:                                                       fiskeobjekt där fisket är beroende av tillstånd
14314:           Är Regeringen medveten om de verk-          som ges av den som innehar fiskerätten; dessa
14315:        ningar som omarbetningen av under-             objekt är närmast forsvattendrag.
14316:        hålls- och dispositionsplanen för Ruunaa           Riksdagen och jord- och skogsbruksministe-
14317:        strövområde medför för lokalbefolkning-        riet förutsätter företagsekonomisk effektivitet av
14318:        en, ifall den förverkligas, samt för de an-    Forststyrelsens resultatområden som verkar via
14319:        dra fritidsfiskare som tidigare har nyttjat    intern finansiering, varvid dessa bör avkasta
14320:        området, och                                   vinst. 1 fråga om det kommersiella fisket innebär
14321:           vad ämnar Regeringen göra för att           detta att F orststyrelsen tar i bruk vattenområden
14322:        Ruunaaområdet i Lieksa också i fortsätt-       i enlighet med marknadens och kundernas behov
14323:        ningen skall vara ett rekreationsområde        men samtidigt beaktar de begränsningar som en
14324:        för alla medborgare?                           hållbar användning av vattenområdena ställer.
14325:                                                       För objekt av typen Ruunaa innebär detta att
14326:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         loka1a fiskare inte kan ges företräde att fiska
14327: anföra följande:                                      inom området och att fiskeobjektet inte oavbru-
14328:                                                       tet är föremål för fiske av ett visst slag.
14329:     Enligt lagen om fri1ufts1iv kan det på statens        1 Ruunaa har det kommersiella fisket baserat
14330: mark som är av avsevärd allmän betydelse för          sig på utsättning av regnbåge och öring. På så sätt
14331: idkande av friluftsliv inrättas strövområden. Fis-    har det varit möjligt att på ett förhållandevis litet
14332: ke som ordnats i form av kommersiell verksam-         område ge ända upp tili 10 000 årliga tillstånds-
14333: het är tillåtet också på statens strövområden. Det    fiskare fiskemöjligheter. 1 Ruunaa börjar till-
14334: kommersiella nyttjandet skall dock ordnas så att      ståndsfisket i sin nuvarande form dock vara inne
14335: det inte medför olägenheter för de övriga frilufts-   i en återvändsgränd; det ökande antalet kommer-
14336: aktiviteterna inom området. Statliga strövområ-       siella fiskekunder har medfört att naturen vid de
14337: den som är fören1iga med lagen om friluftsliv         känsliga stränderna förs1itits, och med det nuva-
14338: inrättas därmed med avseende på sådant frilufts-      rande priset på sättfisk utgör fisket ingen 1önsam
14339: liv som tillhandahålls medborgarna avgiftsfritt       företagsverksamhet. Sannolikt blir det nödvän-
14340: med stöd av allemansrätten, och om det på dessa       digt att ändra fiskepraxis inom området för att en
14341: områden produceras tjänster som finansieras i         hållbar användning av området och fiskbestån-
14342: form av affårsverksamhet så får tjänsterna inte       det, kundernas behov och den företagsekonomis-
14343: begränsa eller vara tili förfång för områdets         ka lönsamheten skall kunna tillgodoses samti-
14344: egentliga bruksändamål.                               digt.
14345:     1 enlighet med lagen om fiske är Forststyrelsen       1 enlighet med principerna för aktiverande
14346:  innehavare av fiskerätt inom de statsägda områ-      planering sammankallar Forststyrelsen en ar-
14347:  den som den har i sin besittning, allde1es som       betsgrupp som består av olika intressegrupper
14348:  enskilda vattenägare innehar fiskerätten inom de     och som skall utreda fiskearrangemangen i Ruu-
14349:  vattenområden som de besitter. Fisket inom           naaområdet. Informationen om de fiskearrange-
14350:  strövområdena regleras därmed främst genom           mang som vidtas i området och om bakgrunden
14351:  Iagen om fiske, inte genom Iagen om friluftsliv.     tiii dem kommer att vara öppen.
14352:  Genom en ordningsstadga som med stöd a v lagen           Med hänvisning tili vad som sägs ovan anser
14353:  om friluftsliv utfårdas separat för ett strövområ-   regeringen att det kommersiella fisket i Ruunaa
14354:  de är det dock möjligt att begränsa fisket, om       strövområde bör organiseras så att det inte får
14355:  strövområdets egentliga bruksändamål förutsät-       medföra olägenheter för områdets egentliga
14356:  ter detta.                                           bruksändamål, dvs. friluftsliv som idkas med
14357:     Fortstyrelsen har isin besittning ca 112 miljon   stöd av allemansrätten.
14358:   hektar av statens privaträttsliga vattenområden.
14359: 
14360:       Helsingfors den 18 april 1998
14361: 
14362:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14363:                                            KK 343/1998 vp
14364: 
14365: Kirjallinen kysymys 343
14366: 
14367: 
14368: 
14369: 
14370:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Ulkopuolisen konsultin käytön periaat-
14371:                                      teista työvoimaministeriössä
14372: 
14373: 
14374:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14375: 
14376:    Työvoimaministeriö on pyytänyt ulkopuolis-        toimiston ministeriölle tekemän työn sisältöähän
14377: ta konsulttia Grey Eminence -viestintätoimistoa      ei ole julkistettu. Kun ensimmäisen kerran kysyin
14378: laatimaan tiedotussuunnitelman työvoimapoli-         selvitystä, minulle ilmoitettiin, että selvitys on
14379: tiikan uudistuksesta. Julkisuudessa olleiden tie-    sisäiseen käyttöön eikä sitä ole saatavissa. Parin
14380: tojen mukaan konsultin tehtävänä on ollut tar-       päivän kuluttua, kun kysyin asiasta uudelleen,
14381: kastella työvoimapolitiikan uudistusta ulkopuo-      ministeriö lupasi toimittaa mainitun asiakirjan
14382: lisin silmin. Hinta on ollut yli 180 000 mk. (Sum-   sen jälkeen, kun ministeriitä on saatu lupa.
14383: malla maksettaisiin erään laskelman mukaan vii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14384: delle työttömälle peruspäivärahat vuodeksi).         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14385:     Ihmetystä aiheuttaa ensinnäkin se, että työstä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14386: ei ole järjestetty minkäänlaista tarjouskilpailua    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14387: ulkopuolisten konsulttien kesken. Toiseksi voi
14388: kysyä, miksi ulkopuolista apua tarvittiin. Työmi-              Mitkä ovat ulkopuolisen konsultin
14389: nisteriössä on runsaasti virkamiehiä, jotka ovat            käytön      periaatteet työministeriössä
14390:  korkeasti koulutettuja ja joilla on hyvä työkoke-          (muun muassa miksi ao. selvitystyöstä ei
14391:  mus sekä laaja tuntemus työvoimapolitiikasta.              järjestetty tarjouskilpailua),
14392:  Epäilen vahvasti, että ministeriöstä olisi voinut             mitkä ovat olleet kyseessä olevan selvi-
14393:  löytyä asiantuntevaa henkilöstöä tarvittavan sel-          tyksen tarkoitus ja tavoitteet,
14394:  vitystyön tekemiseen.                                         miksi selvitystä ei tehty virkamiestyö-
14395:     Julkisuudessa on myös jäänyt epäselväksi,               nä, ja
14396:  mitä tarkkaan ottaen on pyydetty selvittämään ja              miksi työn tulosta on salailtu?
14397:  mitä on saatu aikaan. Grey Eminence -viestintä-
14398: 
14399:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
14400: 
14401:                                       Anneli Jäätteenmäki /kesk
14402: 
14403: 
14404: 
14405: 
14406:  280043
14407: 2                                          KK 343/1998 vp
14408: 
14409: 
14410: 
14411: 
14412:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14413: 
14414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työvoimapoliittisen     kokonaisuudistuksen
14415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keskeisen sisällön perillemenon varmistamiseksi
14416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työministeriö toteutti viestinnän kehittämisoh-
14417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli          jelman yhteistyössä Grey Eminence Oy:n kanssa.
14418: Jäätteenmäen näin kuuluva kirjallisen kysymyk-       Hankkeen tavoitteena oli edistää uudistuksen
14419: sen n:o 343:                                         toteutumista viestinnän keinoin. Kansalaisten ja
14420:                                                      sidosryhmien tiedonsaantia pyrittiin paranta-
14421:           Mitkä ovat ulkopuolisen konsultin          maan. Työvoimapoliittinen kokonaisuudistus
14422:        käytön periaatteet työministeriössä           on erittäin merkittävä uudistushanke, jonka
14423:        (muun muassa miksi ao. selvitystyöstä ei      omaksumiseen vaikuttaa onnistunut viestintä.
14424:        järjestetty tarjouskilpailua),                Uudistuksen markkinoinnin vaikutuksista ha-
14425:           mitkä ovat olleet kyseessä olevan selvi-   luttiin saada tutkimustietoa. Tämän kaltainen
14426:        tyksen tarkoitus ja tavoitteet,               uuden palvelun markkinoinnin vaikutusten seu-
14427:           miksi selvitystä ei tehty virkamiestyö-    ranta on tarpeellista ja normaalia kaikissa nyky-
14428:        nä, ja                                        aikaisissa organisaatioissa, myös julkishallinnos-
14429:           miksi työn tulosta on salailtu?            sa.
14430:                                                          Työvoimapoliittinen kokonaisuudistus on
14431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valmisteltu työministeriössä. Ulkopuolisen kon-
14432: vasti seuraavaa:                                      sultin avulla saatiin puolueeton arvio omasta
14433:                                                       työstä. Viestinnän kehittämishankkeen tavoit-
14434:    Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan uusi työ-       teena oli saada merkittävä uudistus yleiseen tie-
14435: voimapolitiikan kokonaisuudistus, jonka tavoit-       touteen. Vaikka työministeriössä onkin työvoi-
14436: teena on työvoimapoliittisin keinoin tukea työ-       mapolitiikan hyvin tuntevia virkamiehiä, olisi
14437: markkinoiden toimintakykyä ja toimivuutta ja          oman työn arviointi ollut heillekin vaikeaa.
14438: ennalta ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä.       Oman hallinnon ulkopuolisten asiantuntijoiden
14439: Tämän ns. Suomen mallin kehittämisessä sovel-         käyttö tärkeiden yhteiskunnallisten uudistusten
14440: lettiin myös kansainvälistä kokemusta, sillä          onnistumisen edistämiseksi on varsin perustel-
14441: Tanskasta saadun mallin mukaisesti uudistuk-          tua, varsinkin kun muistetaan, että myös EU
14442: seen sisältyviä työhallinnon palveluja haluttiin      edellyttää ulkopuolisia selvityksiä.
14443: tuotteistaaja markkinoida tehokkaasti.                    Työministeriö on noudattanut viestintähank-
14444:    Työvoimapolitiikan kokonaisuudistus on             keeseen liittyvien asiakirjojen osalta voimassa
14445: merkittävyydeltään ja onnistuessaan vaikutta-         olevia lakeja ja asetuksia. Yleisten asiakirjojen
14446: vuudeltaan erittäin tärkeä hallitusohjelman työl-    julkisuudesta annetun lain 5 §:n mukaan asiakir-
14447: lisyyden puolittamistavoitteen toteutumiselle.        ja, joka on valmisteltavana viranomaisella, ei ole
14448: Uudistuksen sisällön perillemeno haluttiin to-        vielä julkinen. Tietojen antaminen ei-julkisista
14449: teuttaa sellaisen yhteistyötahon kanssa, josta        asiakirjoistajulkisuuteen on viranomaisen omas-
14450: työministeriöllä oli jo kokemusta. Grey Eminen-       sa harkinnassa. Viestintähankkeeseen liittyvät
14451: ce Oy on ollut työministeriön yhteistyökumppa-        asiakirjat ovat lain tarkoittamia sisäiseen käyt-
14452: ni Euroopan sosiaalirahastosta tiedotettaessa         töön tarkoitettuja asiakirjoja. Asiasta tieduste-
14453: vuodesta 1995. Silloinen tiedotuskampanja on-         luita esittäneille kansanedustajille on aineisto
14454: nistui erittäin hyvin ja se sai kansainvälistäkin     pyynnöstä toimitettu. Työministeriö päätti 2.
14455: tunnustusta mm. EU-komissioltaja muilta EY:n          huhtikuuta antaa asiakirjat julkisuuteen. Selvi-
14456: jäsenmailta. Tästä syystä haluttiin myös tässä        tystyön tulosta ei missään vaiheessa ole salattu,
14457: tärkeässä hankkeessa yhteistyökumppaniksi             vaan työministeriö on käyttänyt sille kuuluvaa
14458: taho, jolla oli jo näyttöä onnistuneen hankkeen       harkintavaltaansa yleisten asiakirjojen julkisuu-
14459: toteuttamisesta. Edellä mainitut syyt muodosta-       desta annetun lain mukaisesti.
14460: vat julkisista hankinnoista annetun lain ( 1505/
14461:  1992) 5 §:n mukaisen erityisen syyn palvelun os-
14462: tamiseen ilman tarjouskilpailua.
14463: 
14464:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
14465: 
14466:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
14467:                                              KK 343/1998 vp                                               3
14468: 
14469: 
14470:                                          Tili Riksdagens Talman
14471: 
14472:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                För att tillförsäkra att den arbetskraftspolitis-
14473: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ka totalreformens centrala budskap har gått
14474: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        fram utförde arbetsministeriet ett utvecklings-
14475: dagsledamot Anneli Jäätteenmäki underteckna-           program inom informationsförmedling i samar-
14476: de spörsmål nr 343:                                    bete med Grey Eminence Oy. Projektet hade som
14477:                                                        mål att med hjälp av informationsförmedling
14478:           Vilka principer foljer arbetsministeriet     främja genomförandet av reformen. Man försök-
14479:        vid användning av utomstående konsult           te förbättra medborgarnas och intressenternas
14480:        och varför har man inte ordnat någon            tillgång till information. Den arbetskraftspolitis-
14481:        anbudstävlan om ett utredningsarbete            ka totalreformen är ett mycket betydelsefullt re-
14482:        som utförs av en konsult, vad har utred-        formprojekt, och att det går fram beror på lyckad
14483:        ningen i fråga haft för syfte och mål, var-     informationsförmedling. Man önskade ha forsk-
14484:        för har den inte utförts som tjänsteman-        ningsrön om effekterna av reformens marknads-
14485:        nauppdrag och varför har arbetets resul-        föring. Sådan uppföljning av hur marknadsfö-
14486:        tat hemlighållits?                              ringen av en ny tjänst lyckats behövs och är
14487:                                                        normalt i alla moderna organisationer, också
14488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inom den offentliga förvaltningen.
14489: anföra följande:                                           Den arbetskraftspolitiska totalreformen har
14490:                                                        utarbetats vid arbetsministeriet. Med hjälp av en
14491:    1 början av innevarande år trädde i kraft en        utomstående konsult fick man en opartisk be-
14492: arbetskraftspolitisk totalreform vars syfte är att     dömning av det egna arbetet. Syftet med detta
14493: med arbetskraftspolitiska ruedel stöda arbets-         utvecklingsprojekt inom informationsförmed-
14494: marknadens funktionsduglighet och funktions-           ling var att göra en betydelsefull reform känd för
14495: sätt och förebygga utslagning från arbetsmark-         allmänheten. Trots att arbetsministeriet har tjän-
14496: naden. När man utvecklade denna s.k. finska            temän som är väl insatta i arbetskraftspolitiken,
14497: modell tillämpade man också internationella er-        hade det varit svårt för dem att utvärdera det
14498: farenheter, för enligt den modell man fått från        egna arbetet. För att förvissa att viktiga samhäl-
14499: Danmark ville man produktifiera och effektivt          leliga reformer lyckas är det motiverat att anlita
14500: marknadsföra de tjänster inom arbetsförvalt-           sakkunniga utanför den egna förvaltningen, spe-
14501: ningen som ingår i reformen.                           ciellt med tanke på att också EU förutsätter ut-
14502:    Den arbetskraftspolitiska totalreformen är tili     omstående utredningar.
14503: sin betydelse och, om den lyckas, tili sina effekter       Arbetsministeriet har i fråga om handlingar i
14504: synnerligen viktig med tanke på uppnåendet av          anknytning tili informationsprojektet följt gäl-
14505: regeringsprogrammets mål om halvering av ar-           lande lagar och förordningar. Enligt 5 § lagen om
14506: betslösheten. Man önskade tillförsäkra att bud-        allmänna handlingars offentlighet är en handling
14507: skapet om reformen uppfattats rätt genom att           som är under utarbetande hos en myndighet
14508: anlita en sådan samarbetspart som arbetsminis-         ännu inte offentlig. Utlämnande av uppgifter ur
14509: teriet redan hade erfarenhet av. Grey Eminence         icke-offentliga handlingar beror på en myndig-
14510: Oy har från 1995 varit arbetsministeriets samar-       hets egen prövning. De handlingar som hänför
14511: betspart när det gäller information om Europeis-       sig tili informationsprojektet är sådana handling-
14512: ka socialfonden. Den dåvarande informations-           ar för internt bruk som avses i lagen. De riksdags-
14513: kampanjen lyckades mycket väl och den fick             Iedamöter som ställt frågor om saken har på
14514: också internationell erkänsla bl.a. från EU-kom-       begäran fått materialet. Arbetsministeriet beslöt
14515:  missionen och EG:s övriga medlemsländer. Där-         den 2 april lämna handlingarna tili offentlighe-
14516:  för ville man också i detta viktiga projekt som       ten. Resultatet av utredningsarbetet har inte i
14517:  samarbetspart använda en instans som redan            något skede hemlighållits, utan arbetsministeriet
14518:  hade bevisat att den kan lyckas med ett projekt.      har använt den prövningsrätt det enligt lagen om
14519:  Nämnda saker kan anses som ett sådant särskilt        allmänna handlingars offentlighet har.
14520:  skäl enligt 5 § lagen om offentlig upphandling
14521:  (1505/1992) för att en tjänst får köpas utan an-
14522:  budstävlan.
14523: 
14524:       Helsingfors den 14 april 1998
14525: 
14526:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
14527:                                              KK 344/1998 vp
14528: 
14529: Kirjallinen kysymys 344
14530: 
14531: 
14532: 
14533: 
14534:                                     Hannu Takkula /kesk: Kasvatusarvojen selkeämmästä käyttöön-
14535:                                         otosta peruskouluissa
14536: 
14537: 
14538:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14539: 
14540:     Tutkimusten mukaan päivittäin kouluissam-          kiin. Koululakiuudistuksen yhteydessä kovasti
14541: me kiusataan noin 25 000 oppilasta ja säännölli-       mainostetun valinnaisuuden sijaan lapset ja nuo-
14542: sen kiusaamisen kohteena on jopa 100 000 lasta.        ret tarvitsevat kuitenkin enemmän rakkautta ja
14543: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten huomiota.       huolenpitoa kuin virikkeitä.
14544: He ottavat sitä keinoilla millä hyvänsä- pahim-           Yhteiskunnassa tapahtuvat ilmiöt puhuvat
14545: millaan koulukiusaamisen muodossa.                     sen puolesta, että kasvatuksessa tarvitaan elä-
14546:      Kiusatuksi joutunut vapautuu koulukiusaa-         mänarvoja ja ihanteita. Lasten perusturvallisuu-
14547: misen henkisestä taakasta harvoin kokonaan.            desta huolehtimisen sekä kokonaisvaltaisen kas-
14548: Useimmille jää vuosikymmeniksi itsetunto-on-           vun tukemisen ja turvaamisen on kuuluttava yh-
14549: gelmia ja ihmissuhdevaikeuksia. Pahimmissa ta-         teiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Siksi on et-
14550: pauksissa seurauksena ovat mielenterveysongel-         sittävä sellainen yhteinen arvopohja, josta käsin
14551: mat. Monet kiusatut ovat aikuisina pelokkaita          jokainen kasvava ihminen kykenee turvallisesti
14552: eivätkä pysty kohtaamaan ulkomaailmaa nor-             hahmottamaan elämää ja ympärillä olevaa maa-
14553: maaliin tapaan. Siksi vinoutuneita ihmissuhteita       ilmaa.
14554: tulee pystyä oikaisemaan ja korjaamaan jo kou-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14555: luiässä.                                               tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14556:      Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan las-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14557: ten kaikkinainen hyvinvointi. Sitä tulee kaikin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14558: keinoin edistää. Tulevaisuuden yhteiskuntakehi-
14559: tyksen kannalta kaikkein tärkeimmät asiat liitty-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kasva-
14560: vät nimenomaan koteihin ja kouluihin. Nyt käsi-               tukseen ja eettisiin arvoihin liittyvät kysy-
14561: teltävänä olevassa koululainsäädännön uudis-                  mykset nousisivat vahvemmin esille suo-
14562: tuksessa lain väljyydestä johtuen kasvatukseen                malaisessa koululaitoksessa?
14563:  liittyviä arvoja ei ole nähty tärkeäksi kirjata Ia-
14564: 
14565:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
14566: 
14567:                                           Hannu Takkula /kesk
14568: 
14569: 
14570: 
14571: 
14572:  280043
14573: 2                                            KK 344/1998 vp
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 
14578:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14579: 
14580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja kasvatuksen kehittämiseen. Tavoitteena on
14581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tervettä itsetuntoa edistävä koulun toimintakult-
14582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuuri. Tähän tarvitaan opettajien, koulun muun
14583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             henkilökunnan, vanhempien ja sidosryhmien yh-
14584: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          teistä pohdintaa ja toimintaa. On tarpeellista,
14585: n:o 344:                                               että koulut kehittävät oman aikuisyhteisönsä
14586:                                                        vuorovaikutustapoja ja -taitoja. Vuorovaikutus-
14587:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kasva-       ta kehittämällä koulun henkilöstö kykenee vah-
14588:        tukseen ja eettisiin arvoihin liittyvät kysy-   vistamaan oppilaiden terveen itsetunnon kasvua.
14589:        mykset nousisivat vahvemmin esille suo-             Terveen itsetunnon kärkihankkeen kampan-
14590:        malaisessa koululaitoksessa?                    joinnissa saadaan käynnistettyä sitä koulun ke-
14591:                                                        hittämiselle tarpeellista arvokeskustelua, jota
14592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tällä hetkellä kaivataan kipeästi koulun kehittä-
14593: taen seuraavaa:                                        miseksi.
14594:                                                            Peruskoulun pakollisista oppiaineista uskon-
14595:     Koulun tehtävänä on kognitiivisen tiedon           nonopetus pitää sisällään eniten eettisiin arvoi-
14596: opettaminen oppilaille. Voidaan kuitenkin tode-        hin liittyviä kysymyksiä. Peruskoulun opetus-
14597: ta, että myös koululla on kasvatusvastuuta. Ensi-      suunnitelman perusteiden (1994) mukaisesti us-
14598: sijaisesti kasvatusvastuu on kuitenkin kodilla,        konnon opetuksen yleistavoitteena on, että oppi-
14599: sillä lapsen kasvatusarvot ja hänen kasvulleen         las saavuttaa monipuolisen uskonnollisen ja kat-
14600: välttämätön rakkaus ja huolenpito tulevat ko-          somuksellisen yleissivistyksen kehittämällä eetti-
14601: toa, missä ovat myös kaikkein läheisimmät ih-          sesti vastuullista elämänasennetta, jotta hän op-
14602: missuhteet.                                            pii ymmärtämään tekojensa seuraukset, kykenee
14603:     Koulun merkitys lapsen kehityksessä on kui-        tekemään henkilökohtaisia arvovalintoja ja vai-
14604: tenkin viime vuosina varsinkin tietotekniikan          kuttamaan yhteiskunnassa tehtäviin ratkaisui-
14605: merkityksen kasvaessa muuttunut. Lapset oppi-          hin. Vastaavasti opetussuunnitelman perusteissa
14606: vat aikaisempaa enemmän tietoverkkojen väli-           elämänkatsomustiedon opetussisällöt on ryhmi-
14607: tyksellä ja opettajan rooli on aikaisempaa enem-       telty kolmeksi osa-alueeksi: ihmissuhteet ja mo-
14608: män tietojen käyttämiseen ohjaavan henkilön            raalinen kasvu, kulttuuri-identiteetti sekä kansa-
14609: rooli kuin varsinaisen tiedonjakajan tehtävä.          laisetiikka.
14610: Koulun merkitys kasvattajana perustuu paitsi               Eettisiä arvoja korostetaan myös opetushalli-
14611: opettajan ohjaavaan rooliin myös siihen aikai-         tuksen julkaisussa Tavattomasti tapoja, koulu
14612: sempaa voimakkaampaan tavoitteeseen turva-             hyviin tapoihin ohjaamassa (1996). Hyvien tapo-
14613: verkon luomisessa niille oppilaille, joiden koti-      jen noudattamisessa on kysymys inhimillisestä
14614: tausta on heikko. Tämä turvaverkon luominen            vuorovaikutustilanteesta,jossa pyritään kehitty-
14615: tapahtuu yhteistyössä oppilashuollon kanssa, ja        mään entistä tasapainoisemmiksi inhimillisessä
14616: siinä mukana olevia viranomaistahaja ovat kun-         kanssakäymisessä ja tätä kanssakäymistä sääte-
14617: nassa sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, po-     levien normien tuntemisessa ja tunnustamisessa.
14618: liisi jne. Opetusministeriöllä on tarkoitus kehit-         Koulukiusaamisen tunnistaminen ja siihen
14619: tää tätä viranomaisyhteistyötä ja samoin yhteis-       puuttuminen ovat jatkuvia koulun toimintaan
14620: työtä eri kasvatus- ja opetusalanjärjestöjen kans-     liittyviä asioita,joita tulee pitää esillä. Koulukiu-
14621: sa.                                                    saamisen ehkäisemiseen tarvitaan pysyvää arvo-
14622:     Vuoden 1998 opetusministeriön ja opetushal-        keskustelua. Opetusministeriö asetti vuonna
14623: lituksen väliseen tulossopimukseen sisältyy kär-       1993 selvitysmies Eeva Penttilän raportoimaan
14624: kihankkeena myös Terveen itsetunnon ja elä-            koulukiusaamista ja sen estämiseksi tarvittavia
14625: mänhallinnan edistäminen peruskoulussa. Tällä          toimia. Raportti sisälsi senhetkisen tilanteen sel-
14626: hankkeella tähdätään koko ikäluokan opetuksen          vittämisen lisäksi tenäpäivänäkin käyttökelpoi-
14627:                                             KK 344/1998 vp                                              3
14628: 
14629: sia toimintaehdotuksia kiusaamisen ehkäisemi-         käydään läpi sitä, miten koulukiusaamistapauk-
14630: seksija käsittelemiseksi, kuten seuraavat toimin-     siin tartutaan ja kerrotaan eri toimintamalleista
14631: tamallit, jotka ovat tiivistettyinä hyvin yksinker-   koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemi-
14632: taisia ja suoraviivaisia:                             seksi.
14633:    1. Myönnetään, että koulukiusaamista on kai-           Opetushallitus on käynnistänyt peruskoulun,
14634: kissa kouluissa.                                      lukion ja ammatillisten oppilaitosten arviointi-
14635:    2. Koko kouluyhteisö yhdessä päättää, että         projektit. Varsinkin peruskoulun arvioinnissa on
14636: sitä ei enää suvaita.                                 tarkoitus ottaa arvioinnin kohteeksi kouluissa
14637:    3. Päätetään, miten asia "meidän koulussa"         kognitiivisen oppimisen lisäksi myös esimerkiksi
14638: käsitellään.                                          oppilaan kehittyminen ihmissuhde- ja vuorovai-
14639:    4. Pidetään päätetyistä asioista johdonmukai-      kutustaidoissa. Tarkoitus on saada koulun kas-
14640: sesti kiinni. Erilaisia toimintamalleja voidaan       vatustyössä onnistuminen yhä tarkemman tar-
14641: tarjota kouluille esimerkiksi internetin välityk-     kastelun kohteeksi.
14642: sellä.                                                    Koulua kehitettäessä on kuitenkin syytä muis-
14643:    Opetusministeriön opettajankoulutuksen ke-         taa, että koulu on osa yhteiskuntaa. Koulu pai-
14644: hittämishankkeessa ollaan parhaillaan lisäämäs-       nottaa tänä päivänä erityisesti oppilaan koko-
14645: sä opettajankoulutukseen erityispedagogiikkaa         naisvaltaista kasvatusta ja eettisiä arvoja. Koulu
14646: ja ihmissuhdetaitoja käsittelevää ainesta. Nämä       on myös osaltaan käynnistämässä yhteiskunnal-
14647: asiat ovat myös esillä Korkeakoulujen arviointi-      lista arvokeskustelua. Kuitenkin koulun eettiset
14648: neuvoston juuri nyt käynnistämässä opettajan-         arvot ovat aina myös sidoksissa ympäröivän yh-
14649: koulutuksen arvioinnissa.                             teiskunnan arvomaailmaan.
14650:    Opetushallitus järjestää eri paikkakunnilla            Kuten edellä olevasta käy ilmi, hallitus painot-
14651: noin 3--4 täydennyskoulutustilaisuutta koulu-         taa koululaitoksessamme erityisesti juuri kasva-
14652: kiusaamisesta vuodessa. Näissä tilaisuuksissa         tukseenja eettisiin arvoihin liittyviä kysymyksiä.
14653:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
14654: 
14655:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14656: 4                                           KK 344/1998 vp
14657: 
14658: 
14659: 
14660: 
14661:                                         Tili Riksdagens Talman
14662: 
14663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      främjar en sund självkänsla. För detta behövs
14664: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gemensamma analyser och aktiviteter mellan lä-
14665: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rare, övrig skolpersonal, föräldrar och intresse-
14666: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål              grupper. Det är nödvändigt att skolorna utveck-
14667: nr 344:                                               lar interaktionssätten och -fårdigheterna i sin
14668:                                                       egen vuxengemenskap. Genom att utveckla in-
14669:           Vad ämnar Regeringen göra så att de         teraktionen blir skolans personai kapabel att
14670:        frågor som hänger samman med fostran           stärka utvecklingen av elevernas sunda själv-
14671:        och etiska värderingar fick en starkare        känsla.
14672:        framtoning i det finländska skolväsen-            1 kampanjen för spetsprojektet för en sund
14673:        det?                                           självkänsla kan den för skolans utveckling så
14674:                                                       nödvändiga värdedebatt inledas som just nu ef-
14675:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         terlyses så starkt.
14676: anföra följande:                                         Av de obligatoriska ämnena i grundskolan
14677:                                                       innehåller religionsundervisningen mest frågor
14678:    Skolans uppgift är att lära eleverna kognitiva     om etiska värderingar. Enligt grunderna för
14679: kunskaper. Det kan likväl konstateras att också       grundskolans läroplan ( 1994) är det allmänna
14680: skolorna har ett fostringsansvar. Men primärt         målet för religionsundervisningen att eleven upp-
14681: vilar fostringsansvaret på hemmen, eftersom vär-      når en mångsidig allmänbildning i religion och
14682: deringarna i barnets uppfostran och den kärlek        livsåskådning genom att utveckla en etiskt an-
14683: och omsorg som är nödvändig för barnets upp-          svarsfull livsattityd så att han lär sig förstå följ-
14684: växt kommer hemifrån, där också de allra när-         derna av sina handlingar, kan träffa personliga
14685: maste människorelationerna finns.                     värdeval och inverka på avgöranden som träffas
14686:    Skolans betydelse i barnets utveckling har de      i samhället. På motsvarande sätt har undervis-
14687: senaste åren särskilt i och med informationstek-      ningsinnehållen i livsåskådningsläran i läro-
14688: nikens större betydelsen ändrats. Barnen lär sig      plansgrunderna grupperats i tre delområden:
14689: mer än tidigare via datanät och lärarens roll är än   människorelationer och moralisk utveckling,
14690: mer att vägleda i utnyttjandet av information än      kulturidentitet samt medborgaretik.
14691: att direkt förmedla kunskap. Skolans betydelse           Etiska värden betonas också i utbildningssty-
14692: som fostrare baserar sig förutom på lärarens          relsens publikation om skolan som utlärare av
14693: handledarroll också på det allt mer framhävda         goda seder, Tavattomasti tapoja, koulu hyviin
14694: målet att skapa ett skyddsnät för de elever som       tapoihin ohjaamassa ( 1996). När man iakttar
14695: har en svag underbyggnad hemifrån. Arbetet            goda seder är det fråga om en situation av mänsk-
14696: med att skapa detta skyddsnät sker i samverkan        lig växelverkan där man försöker uvecklas mot
14697: med elevvården och de medverkande myndig-             större jämvikt i umgänget mellan människor och
14698: hetsinstanserna är den korumunala social- och         i kunskapen om de normer som reglerar detta
14699: hälsovårdverksamheten, ungdomsverksamhe-              umgänge och när det gäller att erkänna normer-
14700: ten, polisen osv. Undervisningsministeriet har        na.
14701: för avsikt att utveckla detta myndighetssamarbe-         Att känna igen mobbning och ta itu med den
14702: te och likaså samarbetet med olika organisatio-       är frågor som ständigt hör samman med skolans
14703: ner inom fostrings- och undervisningssektorn.         verksamhet och som måste lyftas fram. För att
14704:    1 resultatavtalet för 1998 mellan undervis-        man skall kunna motverka mobbning i skolan
14705: ningsministeriet och utbildningsstyrelsen ingår       behövs en kontinuerlig värdedebatt. Undervis-
14706: också spetsprojektet Främjande av sund själv-         ningsministeriet tillsatte 1993 utredare Eeva
14707: känsla och livskompetens i grundskolan. Genom         Penttilä för att rapportera om mobbningen i sko-
14708: detta projekt siktar man på att utveckla undervis-    lan och vilka åtgärder som behövs för att förhin-
14709: ningen och fostran av hela åldersklassen. Målet       dra den. Rapporten innehöll förutom en utred-
14710: är en sådan verksamhetskultur i skolan som            ning av den då aktuella situationen även hand-
14711:                                           KK 344/1998 vp                                              5
14712: 
14713: lingsförslag för att förhindra och ta itu med       och ger olika handlingsmodeller för att f6rhindra
14714: mobbning. Dessa fungerar fortfarande och är i       och ta itu med mobbning.
14715: komprimerad form mycket enkla och rätlinjiga:          Utbildningsstyrelsen har inlett projekt för ut-
14716:     1. Man erkänner att mobbning förekommer i       värdering av grundskolan, gymnasiet och yrkes-
14717: alla skolor.                                        läroanstalterna. Speciellt i utvärderingen av
14718:    2. Hela skolgemenskapen beslutar tilisam-        grundskolan avser man att förutom den kogniti-
14719: mans att mobbning inte längre accepteras.           va inlärningen också ta exempelvis frågan om hur
14720:    3. Man beslutar hur frågan skall behandlas "i    eleven utvecklats i fårdigheter som gäller mänsk-
14721: vår skola".                                         liga relationer och interaktion tili objekt för ut-
14722:    4. Man håller konsekvent fast vid det man        värdering. A vsikten är att göra det har man
14723: komm it överens om. Olika handlingsmodeller         lyckas i skolans fostringsarbete tili föremål för en
14724: kan erbjudas skolorna exempelvis via Internet.      mer noggrann granskning.
14725:    1 ett projekt vid undervisningsministeriet som      1 utvecklingen av skolan är det emellertid skäl
14726: gäller utveckling av lärarutbildningen håller man   att minnas att skolan är en del av samhället.
14727: som bäst på att föra in mer specialpedagogik och    Skolan understryker idag särskilt elevens över-
14728: lärostoff som behandlar mänskliga relationer i      gripande fostran och etiska värden. Skolan håller
14729: lärarutbildningen. Dessa frågor är också aktuella   också för sin del på att inleda en samhällelig
14730: i den utvärdering av lärarutbildningen som Rå-      värdedebatt. Men skolans etiska värderingar är
14731: det för utvärdering av högskolorna just håller på   alltid också knutna tili det omgivande samhällets
14732: att inleda.                                         värdesystem.
14733:     Utbildningsstyrelsen ordnar ca 3--4 fortbild-      Så som framgår av det ovan relaterade betonar
14734:  ningskurser under temat mobbning på olika orter    regeringen speciellt just sådana frågor som hör
14735: varje år. Dessa kurser behandlar frågor om hur      samman med fostran och etiska värderingar i
14736: man skall gå tili väga när mobbning uppträder       vårt skolväsen.
14737: 
14738:      Helsingfors den 21 april 1998
14739: 
14740:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14741:                                              KK 345/1998 vp
14742: 
14743: Kirjallinen kysymys 345
14744: 
14745: 
14746: 
14747: 
14748:                                     Martti Korhonen /vas ym.: Asiakkaiden kuulemisesta liikenneva-
14749:                                        kuutuskorvauksia keskeytettäessä
14750: 
14751: 
14752:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14753: 
14754:    Kansanedustaja Risto Kuisman tekemään                olisi ollut tarpeen, sosiaali- ja terveysministeriö
14755: kirjalliseen kysymykseen (KK 842/1997 vp ), jos-        velvoittaa liikennevahinkolautakunnan selvittä-
14756: sa kannettiin huolta liikenneonnettomuudessa            mään, missä määrin korvauksensaajia käytän-
14757: vammautuneiden ihmisten korvausasioiden pit-            nössä kuullaan. Tämän selvityksen perusteella
14758: kistä käsittelyajoista ja vakuutusyhtiöiden yh-         ministeriö joko velvoittaa liikennevahinkolauta-
14759: teistyöhaluttomuudesta         korvauskäytäntöjen       kunnan antamaan asiasta uudet ohjeet tai, ellei se
14760: muutostilanteessa, annetussa vastauksessa so-           osoittaudu riittäväksi, ryhtyy tarvittaviin lain-
14761: siaali- ja terveysministeri Mönkäre lupasi korjaa-      säädäntötoimiin. Lisäksi ministeriö huolehtii sii-
14762: viatoimia liikennevahinkolautakunnan kautta ja          tä, että liikennevakuutusyhtiöiden toiminnan
14763: uusittuja ohjeita vakuutusyhtiöille vakuutuskor-        asianmukaisuutta tässä asiassa seurataan."
14764: vausten saajien kuulemisesta korvauksia keskey-            Koska vakuutusasiakkaat ottavat edelleen
14765: tettäessä. Vastaus kysymykseen annettiin loka-          kansanedustajiinsa yhteyttä ja valittavat samasta
14766: kuussa 1997.                                            pulmasta, tiedustelemme asianomaiselta minis-
14767:     Kysyjä totesi kysymyksen perusteluissa muun         teriltä, missä vaiheessa ministeriön lupaamien
14768: muassa, että osittain puolustuskyvyttömille             toimenpiteiden valmistelu on ja milloin ne tule-
14769: asiakkaille ei riitä pelkkä oikeus valittaa päätök-     vat vakuutusyhtiöitä velvoittaviksi.
14770: sestä jälkikäteen, vaan vakuutusyhtiöt pitäisi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14771: lähtökohtaisesti velvoittaa kuulemaan asiakasta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14772: ennen korvauspäätösten muuttamista.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14773:     Sosiaali- ja terveysministeri vastasi tähän ky-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14774:  symykseen: "Sosiaali- ja terveysministeriö kat-
14775:  soo, että sekä jatkuvien liikennevakuutuskor-                    Milloin sosiaali- ja terveysministeriön
14776:  vausten määräämiseen että niiden pienentämi-                  uudet ohjeet vakuutettujen kuulemisesta
14777:  seen tai lakkauttamiseen tulee liittyä vahingon-              korvausmaksun keskeytystilanteissa tu-
14778:  kärsineen kuuleminen. Samassa yhteydessä voi-                 levat vakuutusyhtiöitä velvoittaviksi, ja
14779:  daan pyrkiä ratkomaan mahdollisia erimieli-                      mihin muihin toimenpiteisiin sosiaali-
14780:  syyksiä asiakkaan ja vakuutusyhtiön välillä.                  ja terveysministeriö on ryhtynyt vakuu-
14781:  Koska on ilmennyt, ettei asiakasta ole kuultu                 tusasiakkaiden oikeusturvan parantami-
14782:  ainakaan kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa se          seksi perusteluissa viitatuissa tilanteissa?
14783: 
14784:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
14785: 
14786:                       Martti Korhonen /vas                       Jorma Vokkolainen /vas
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:  280043*
14792: 2                                               KK 345/1998 vp
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 
14797:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
14798: 
14799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             korvauslajeista, tulevat pääsääntöisesti sen käsi-
14800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              teltäviksi. Toinen peruste on se, että liikenneva-
14801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            hinkolautakunnan tehtävänä on vakuutusyhtiöi-
14802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti                den korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen.
14803: Korhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-                   Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut kysei-
14804: myksen n:o 345:                                            sen liikennevahinkolautakunnan selvityksen. Sii-
14805:                                                            tä ilmenee, että liikennevakuutusyhtiöt ovat kor-
14806:            Milloin sosiaali- ja terveysministeriön         vaustoiminnassaan pyrkineet noudattamaan lii-
14807:         uudet ohjeet vakuutettujen kuulemisesta            kennevahinkolautakunnan antamia ohjeita, jot-
14808:         korvausmaksun keskeytystilanteissa tu-             ka on annettu lautakunnan kiertokirjeellä no 8/
14809:         levat vakuutusyhtiöitä velvoittaviksi, ja          1986. Selvitys osoittaa kuitenkin myös sen, ettei
14810:            mihin muihin toimenpiteisiin sosiaali-          liikennevakuutusyhtiöiden noudattama käytän-
14811:         ja terveysministeriö on ryhtynyt vakuu-            tö vahingonkärsineen kuulemisessa ole täysin
14812:         tusasiakkaiden oikeusturvan parantami-             yhdenmukainen.
14813:         seksi perusteluissa viitatuissa tilanteissa?           Edellä mainitussa vastauksessa kansanedus-
14814:                                                            taja Kuisman kirjalliseen kysymykseen todettiin
14815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               myös, että liikennevahinkolautakunnalta saata-
14816: vasti seuraavaa:                                           van selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysmi-
14817:                                                            nisteriö joko velvoittaa liikennevahinkolauta-
14818:     Nyt vastattavana oleva kirjallinen kysymys             kunnan antamaan asiasta uudet ohjeet tai, ellei se
14819: liittyy kansanedustaja Risto Kuisman tekemään              osoittaudu riittäväksi, ryhtyy tarvittaviin lain-
14820: kirjalliseen kysymykseen 842/1997 vp. Se koski             säädäntötoimiin. Selvityksen tuloksena liikenne-
14821: liikenneonnettomuudessa vammautuneen ase-                  vahinkolautakunta valmistelee parhaillaan uusia
14822: maa, erityisesti asiakkaan kuulemista ja sovinto-          yksityiskohtaisia ohjeita vahingonkärsineen
14823: menettelyä. Vastauksessaan sosiaali- ja terveys-           kuulemisesta. Ohjeet tullaan toimittamaan mi-
14824: ministeriö ilmoitti katsovansa, että sekä jatku-           nisteriölle ennen niiden antamista, jolloin minis-
14825: vien liikennevakuutuskorvausten määräämiseen               teriöllä on mahdollisuus arvioida, voidaanko nii-
14826: että niiden pienentämiseen tai lakkauttamiseen             tä pitää riittävinä asian korjaamiseksi.
14827: tulee liittyä vahingonkärsineen kuuleminen. Sa-                Kansanedustaja Kuisman kirjalliseen kysy-
14828: massa yhteydessä voidaan pyrkiä ratkomaan                   mykseen annetussa vastauksessa todettiin myös,
14829: mahdollisia erimielisyyksiä asiakkaan ja vakuu-            että sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii siitä,
14830: tusyhtiön välillä. Koska oli ilmennyt, ettei asia-         että liikennevakuutusyhtiöiden toiminnan asian-
14831: kasta ollut kuultu ainakaan kaikissa sellaisissa            mukaisuutta tässä asiassa seurataan. Jonkinlai-
14832: tilanteissa, joissa se olisi ollut tarpeen, sosiaali- ja   sia johtopäätöksiä liikennevakuutusyhtiöiden
14833: terveysministeriö ilmoitti veivoittavansa valtio-           noudattamasta käytännöstä voidaan tehdä mah-
14834: neuvoston asettaman liikennevahinkolautakun-               dollisista vakuutusyhtiöiden asiakkaiden yhtey-
14835: nan selvittämään, missä määrin korvauksensaa-               denotoista. Uuden ohjeen vaikutuksista voidaan
14836: jia käytännössä kuullaan. Liikennevahinkolau-               saada kuvaa esimerkiksi kuluttajien vakuutus-
14837: takunta soveltuu tällaisen selvityksen tekemiseen           toimistoon tulevien yhteydenottojen perusteella
14838: toisaalta siksi, että liikennevakuutuksessa vaka-           sen jälkeen, kun ohje on ollut voimassa jonkin
14839: vimmat henkilövahingot, joissa vahingonkärsi-               aikaa.
14840: neelle maksetaan yleensä jatkuvia korvauksia eri
14841: 
14842:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
14843: 
14844:                                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14845:                                             KK 345/1998 vp                                                   3
14846: 
14847: 
14848: 
14849: 
14850:                                         Tili Riksdagens Talman
14851: 
14852:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         hand om de allvarligaste personskadorna, då de
14853: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skadelidande i allmänhet betalas fortlöpande er-
14854: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sättningar avolika slag. Å andra sidan har trafik-
14855: man Martti Korhonen m.fl. undertecknade                 skadenämnden tili uppgift att främja en enhet-
14856: spörsmål nr 345:                                        ligare ersättningspraxis inom de olika försäk-
14857:                                                         ringsbolagen.
14858:           När görs social- och hälsovårdsminis-            Social- och hälsovårdsministeriet har mottagit
14859:        teriets nya anvisningar om hörande av            nämnda utredning av trafikskadenämnden. Av
14860:        den försäkrade i situationer där utbetal-        denna framgår att trafikförsäkringsbolagen i sin
14861:        ningen av ersättning avbryts förpliktande        ersättningspraxis har gått in för att följa de anvis-
14862:        för försäkringsbolagen, och                      ningar som trafikskadenämnden meddelat ge-
14863:           vilka andra åtgärder har social- och          nom sitt cirkulär nr 811986. Utredningen visar
14864:        hälsovårdsministeriet vidtagit för att för-      dock också att den praxis som iakttas av trafik-
14865:        bättra rättsskyddet för försäkringskun-          försäkringsbolagen i fråga om hörande av den
14866:        der i sådana fall som avses i motivering-        skadelidande inte tili alla delar är enhetlig.
14867:        en?                                                 1svaret på riksdagsman Kuismas ovan nämn-
14868:                                                         da spörsmål konstaterades också att ministeriet
14869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utgående från trafikskadenämndens utredning
14870: anföra följande:                                        antingen kommer att ålägga trafikskadenämn-
14871:                                                         den att meddela nya anvisningar eller, om det inte
14872:    Detta spörsmål anknyter tili riksdagsman Ris-        visar sig vara tillräckligt, att vidta nödvändiga
14873: to Kuismas skriftliga spörsmål 84211997 rd, som         lagstiftningsåtgärder. Som ett resultat av utred-
14874: gällde kundeus ställning i fråga om personer som        ningen håller trafikskadenämnden på att bereda
14875: blivit invalidiserade i trafikolyckor och då i syn-     nya detaljerade anvisningar om hörande av kun-
14876: nerhet hörande av kuuden samt förlikning. 1 sitt        der som lidit skada. Anvisningarna kommer att
14877: svar ansåg social- och hälsovårdsministeriet att        lämnas tili ministeriet innan de publiceras, varvid
14878: man bör höra den skadelidande när beslut fattas         ministeriet kan bedöma om anvisningarna kan
14879: om fortlöpande trafikförsäkringsersättningar            anses vara tillräckliga för att rätta tili situationen.
14880: och nedskärning eller indragning av dessa. Sam-            1 svaret på riksdagsman Kuismas spörsmål
14881: tidigt kan man försöka lösa eventuella menings-         framhölls också att social- och hälsovårdsminis-
14882: skiljaktigheter mellan kunden och försäkrings-          teriet sörjer får att man fåljer upp ändamålsenlig-
14883: bolaget. Eftersom det har visat sig att kuuden inte     heten av trafikförsäkringsbolagens verksamhet i
14884: har hörts, åtminstone inte i alla sådana situatio-      detta hänseende. Med stöd av eventuell feedback
14885: ner där det hade varit nödvändigt, ålade social-        från försäkringsbolagens kunder kan man dra
14886: och hälsovårdsministeriet den av statsrådet till-       vissa slutsatser om den praxis som tillämpas av
14887:  satta trafikskadenämnden att utreda i viiken mån       trafikfårsäkringsbolagen. När anvisningarna
14888: ersättningstagarna i praktiken hörs. Å ena sidan        har gällt en tid kan man t.ex. utgående från upp-
14889:  Jämpar sig trafikskadenämnden för uppgörande           gifter från kunder som kontaktar konsumenter-
14890: av en sådan utredning för att det inom trafikför-       nas försäkringsbyrå bilda sig en uppfattning om
14891:  säkringen i regel är trafikskadenämnden som har        hur de nya anvisningarna har utfallit.
14892: 
14893:      Helsingfors den 17 april 1998
14894: 
14895:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14896:                                            KK 346/1998 vp
14897: 
14898: Kirjallinen kysymys 346
14899: 
14900: 
14901: 
14902: 
14903:                                   Marjaana Koskinen /sd: Verovapauden myöntämisestä pienituloi-
14904:                                      sille
14905: 
14906: 
14907:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14908: 
14909:    Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on viime         tulotukeen ja asumistukeen. Turhaa byrokratiaa
14910: vuosina kasvanut, tällä hetkellä toimeentulotuen     pystyttäisiin vähentämään, mikäli 30 500 mar-
14911: piirissä on arviolta 600 000 kansalaista. Toi-       kan vuositulot vapautettaisiin mm. kunnallisve-
14912: meentulotuen tarvetta lisää muiden tulojen,          rosta. Esim. vuonna 1994 noin 85 prosenttia työt-
14913: esim. peruspäivärahan, työmarkkinatuen, eläk-        tömyyspäivärahaa saaneista henkilöistä kuului
14914: keen tai epätyypillisestä työstä saatavan tulon      kirkkoon. Vuonna 1997 kuntien keskimääräinen
14915: pienuus.                                             tuloveroprosentti oli 17,43. Myös kunnallisveron
14916:    Koska valtion tuloveron verotettavan tulon        ollessa tasavero pienituloisimmille verorasitus on
14917: alaraja on (vuonna 1997) 45 000 markkaa, ei          suurin.
14918: koko vuoden työttömyysturvan peruspäivära-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14919: han/työmarkkinatuen, pienen palkkatulon tai          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14920: kansaneläkkeen varassa elävän henkilön tarvitse      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14921: maksaa valtion tuloveroa lainkaan. On arvioitu       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14922: myös, että noinjoka viides koko vuoden ansiosi-
14923: donnaista päivärahaa saaneista henkilöistä ei                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
14924: maksaisi valtion tuloveroa. Tilanne on tietysti             jotta pienet palkkatulot, työttömyyskor-
14925: erilainen, jos henkilö on vain osan vuotta työttö-          vaukset (työmarkkinatuki, peruspäivä-
14926: mänä.                                                       raha, ansiosidonnainen päiväraha alle
14927:    Työttömyysturvan, pienten palkkatulojen ve-              30 500 mk/v) vapautettaisiin mm. kun-
14928: rotuksen ja toimeentulon välinen ongelma liittyy            nallisveroista ja kirkollisverosta ja tätä
14929: ensisijaisesti kunnallisverotukseen. Onko järke-            kautta vähennettäisiin toimeentulotuki-
14930: vää verottaa esim. 30 500 markan vuosituloja,               asiakkaiden määrää, ja
14931: kun useimmiten, lähestulkoon aina, työttömät ja                onko Hallitus pohtinut progressiivisen
14932: pienituloiset henkilöt ovat oikeutettuja toimeen-           kunnallisverojärjestelmän toteuttamista?
14933: 
14934:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
14935: 
14936:                                        Marjaana Koskinen /sd
14937: 
14938: 
14939: 
14940: 
14941: 280043
14942: 2                                         KK 346/1998 vp
14943: 
14944: 
14945: 
14946: 
14947:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14948: 
14949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimeentulotuen suhteen. Vasta toimeentulotuen
14950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       laajan perusosan käyttöönoton jälkeen on alettu
14951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     esittää, että verotus aiheuttaa toimeentulotuen
14952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       tarvetta.
14953: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Tuloverotuksessa on toteutettu vuosikymme-
14954: n:o 346:                                            nen vaihteesta lähtien useampia mittavia uudis-
14955:                                                     tuksia. Luonteenomaista näille uudistuksille on
14956:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,    ollut pienituloisten verotuksen keventäminen ja
14957:        jotta pienet palkkatulot, työttömyyskor-     verotuksen alarajan nostaminen, ei vain valtion-
14958:        vaukset (työmarkkinatuki, peruspäivä-        verotuksessa, vaan myös kunnallisverotuksessa.
14959:        raha, ansiosidonnainen päiväraha alle        Tuloverotus on yksinkertaistunut rakenteeltaan
14960:        30 500 mk/v) vapautettaisiin mm. kun-        ja kehittynyt samalla pääsääntöisesti suuntaan,
14961:        nallisveroista ja kirkollisverosta ja tätä   joka ei ole ollut omiaan lisäämään pienituloisten
14962:        kautta vähennettäisiin toimeentulotuki-      toimeentulotuen tarvetta. Esimerkiksi valtionve-
14963:        asiakkaiden määrää, ja                       rotuksessa alarajaa on nostettu niin korkealle,
14964:           onko Hallitus pohtinut progressiivisen    ettei pientä päivärahaa saava maksa lainkaan
14965:        kunnallisverojärjestelmän toteuttamista?     valtion tuloveroa. Toisensuuntaisiakin muutok-
14966:                                                     sia on toki tapahtunut, kuten esim. sairauskulu-
14967:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vähennyksen poistaminen ja kuntien veropro-
14968: vasti seuraavaa:                                    senttien nostamiset sekä palkansaajilla uusien
14969:                                                     eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen säätämi-
14970:     Toimeentulotukea saavien kotitalouksien         nen.
14971: määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosi-             Ministeri Arja Alhon johdolla toiminut kan-
14972: kymmenen lopulta alkaen. Kasvu ajoittuu yh-         nustinlaukkutyöryhmä selvitti kustannuksia,
14973: teen toimentulotuen ns. laajan perusosan käyt-      joita verokynnyksen nostaminen runsaaseen
14974: töönoton kanssa maan eri osissa. Viime vuosina      30 000 markkaan aiheuttaisi. Kustannukset oli-
14975: kasvu on ollut voimakkainta harvaan asutuissa       sivat erittäin merkittävät eli noin 10 miljardia
14976: kunnissa, joissa laajan perusosan käyttöön on       markkaa lähinnä kuntien verotulojen menetyksi-
14977: siirrytty vasta nyt. Toimeentulotuen nopeaan        nä. Tästä summasta noin puolet menisi vain osan
14978: kasvuun on ollut vaikuttamassa muitakin syitä       vuodesta tuloja hankkineille ja vain osa niille,
14979: kuin siirtyminen laajaan perusosaan ja tuen         jotka koko vuoden joutuvat tulemaan toimeen
14980: muuttuminen subjektiiviseksi oikeudeksi. Viime      pienillä tuloilla. Kuntien mahdollisuus kerätä
14981: vuosien taloudellinen lama on lisännyt tuen tar-    verotuloja suhteellisen pienistäkin tulonsiirtotu-
14982: vetta. Toisaalta ensisijaiseen toimeentuloturvaan   loista on edellytys hyvinvointipalveluiden tarjoa-
14983: on vuosien mittaan syntynyt aukkoja, joita on       miselle. Toimeentulotukimenoissa verokynnyk-
14984: sitten jouduttu paikkaamaan viimesijaisen tuen      sen nostosta saatavat säästöt jäisivät korkein-
14985: eli toimeentulotuen avulla.                         taan muutamaan sataan miljoonaan markkaan.
14986:     Päiväraha- ja eläke-etuuksien rakenteessa to-   Verotus tapahtuu vuositulojen tasolla kun taas
14987: teutettiin 1980-luvun alkupuolella perusteellinen   toimeentulotuen tarve mitoitetaan kuukausita-
14988: kokonaisuudistus, jonka keskeinen osa oli näi-      solla taijopa lyhyemmällekin aikajaksolle. Vero-
14989: den etuuksien saattaminen veronalaiseksi tulok-     järjestelmä ei näin ollen sovellu välineeksi toi-
14990: si. Päivärahojen verovapauden oli todettujohta-     meentulotuen maksatuksen minimoimisessa,
14991: van monin osin epätyydyttäviin tilanteisiin         vaan tällaisesta yrityksestä koituvat kustannuk-
14992: etuuksien mitoittumisessa suhteessa työssäoloai-    set olisivat niin suuret, ettei niitä voi perustella
14993: kaisiin nettotuloihin. Pahimmillaan esim. päivä-    byrokratian vähenemisenä.
14994: rahojen antama tulotaso ylitti työssäoloaikaisen       Kannustinlaukkutyöryhmä haki ratkaisua
14995: nettoansiotason. Uudistusten toteuduttua ei ve-     toimeentulotuen kasvun rajoittamiseen eri toi-
14996: ronalaistamisen todettu aiheuttavan ongelmia        meentuloturvan muotojen ja verotuksen yhteen-
14997:                                            KK 346/1998 vp                                             3
14998: 
14999: sovittamisesta sekä työnteon kannustavuuden li-      että yksittäisiin etuuksiin tehdään muutoksia sel-
15000: säämisestä. Asumistuen roolia haluttiin vahvis-      vittämättä riittävästi, miten muutokset vaikutta-
15001: taa merkittävästi, palkkatyötä ja yrittämistä        vat muiden etuusjärjestelmän osatekijöiden
15002: kannustaa verovähennyksen avulla ja samalla          kautta lopulliseen tulonmuodostukseen. Jo muu-
15003: pienentää toimeentulotuen hakemisen tarvetta         tamassa vuodessa huonosti koordinoidut muu-
15004: erityisesti työttömyysturvan peruspäivärahan ta-     tokset voivat romuttaa nyt saavutetun yhteen-
15005: soista etuutta saavien kohdalla. Viimeisetkin        sovituksen tilan, kun pyrkimyksenä tietenkin pi-
15006: kannustinloukkutyöryhmän ehdotuksista tuli-          täisi olla sen parantaminen asteittain vielä nykyi-
15007: vat kuluvan vuoden maaliskuun alusta voimaan         sestäänkin.
15008: selvitysmies Pentti Arajärven jatkotyön pohjalta        Kirkollisveron maksaminen on vapaaehtois-
15009: tapahtuneen lainvalmistelun ja eduskuntakäsit-       ta, joten sen tarkastelu tässä yhteydessä ei ole
15010: telyn jälkeen.                                       perusteltua. Toisaalta on huomattava, että toi-
15011:    Tulonsiirtojen ja verotuksen yhteensovittami-     meentulotukea myönnettäessä ei myöskään edel-
15012: sen avulla on palkkatasoa, jolla työn vastaanot-     lytetä kirkollisveron maksamista perusosalla,
15013: taminen alkaa kannattaa, pystytty alentamaan         kirkosta eroamisesta puhumattakaan.
15014: merkittävästi. Vuonna 1996 työttömyysturvan             Hallintoministeri Jouni Backmanin johdolla
15015: alinta päivärahaa saavan kannatti ottaa työtä        toimivan kuntien peruspalvelujen turvaamista
15016: vastaan, jos palkkaa sai vähintään 4 167 mark-       selvittävän neuvottelutyöryhmän päätöksen mu-
15017: kaa kuukaudessa. Kuluvana vuonna vastaava            kaisesti on asetettu erillinen työryhmä selvittä-
15018: palkkataso on 2 790 markkaa kuukaudessa eli          mään kuntien rahoituspohjaa ja verojärjestel-
15019: ns. kynnyspalkka oli kaksi vuotta sitten l ,5 ker-   män kehittämistä. Toimeksiantonsa mukaisesti
15020: taa nykyistä korkeampi. Samalla peruspäivära-        ryhmä selvittää mm. mahdollisuuksia siirtää an-
15021: haa saavan tarve toimeentulotukeen on käytän-        siotuloverotus kunnille. Tässä yhteydessä tulee
15022: nöllisesti katsoen kokonaan poistunut lukuun         myös progressiivisen kunnallisverojärjestelmän
15023: ottamatta tilanteita, joissa asumismenot ovat        toteutumisedellytysten selvittäminen ajankoh-
15024: keskimääräistä suuremmat.                            taiseksi.
15025:     Lähivuosina olisi tärkeintä, että vähimmäis-        Pienten tulojen ongelmat verotuksen ym. ky-
15026: toimeentuloa turvaavien etuuksien keskinäisen        syjän tarkoittamasta näkökulmasta ovat asiako-
15027: yhteensovituksen ja pienten ansioiden kannusta-      konaisuus, jota hallituksen on syytä seurata jat-
15028: vuuden suhteen aikaansaadut rakenteelliset kor-      kuvasti.
15029: jaukset pystyttäisiin turvaamaan. Vaarana on,
15030: 
15031:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
15032: 
15033:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
15034: 4                                          KK 346/1998 vp
15035: 
15036: 
15037: 
15038: 
15039:                                        Tili Riksdagens Talman
15040: 
15041:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     dagpenningen gav överstiga den genomsnittliga
15042: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       nettoinkomstnivån under tiden i arbete. Efter att
15043: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     reformerna genomförts kunde man konstatera
15044: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-           att det inte uppstått problem av att utkomstskyd-
15045: mål nr 346:                                          det påfördes skatt. Först efter att den utvidgade
15046:                                                      grunddelen för utkomstskydd tagits i bruk har
15047:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för       man börjat säga att det är beskattningen som är
15048:        att små löneinkomster, arbetslöshetser-       orsaken till behovet av utkomststöd.
15049:        sättningar (arbetsmarknadsstöd, grund-            Sedan decennieskiftet har inkomstbeskatt-
15050:        dagpenning, inkomstrelaterad dagpen-          ningen genomgått flera större reformer. Refor-
15051:        ning under 30 500 mk/år) skall befrias        merna har karakteriserats av att beskattningen
15052:        från kommunalskatt och kyrkoskatt, vil-       för låginkomsttagare har lindrats och den nedre
15053:        ket skulle minska antalet klienter som        gränsen för beskattningen har höjts inte bara i
15054:        behöver utkomststöd, och                      statsbeskattningen utan också i kommunalbe-
15055:           har Regeringen dryftat införandet av       skattningen. Inkomstbeskattningen har förenk-
15056:        ett system med progressiv kommunal-           lats till sin struktur och samtidigt huvudsakligen
15057:        skatt?                                        utvecklats i en riktning som inte varit ägnad att
15058:                                                      öka behovet av utkomststöd för låginkomsttaga-
15059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        re. Den nedre gränsen har t.ex. vid statsbeskatt-
15060: anföra följande:                                     ningen höjts så högt att en mottagare av en låg
15061:                                                      dagpenning_ inte alls betalar någon inkomstskatt
15062:    Antalet hushåll som får utkomststöd har ökat      tili staten. Andringar i motsatt riktning har vis-
15063: kraftigt sedan slutet av förra årtiondet. Ökningen   serligen också skett, såsom t.ex. slopandet av
15064: sammanfaller i tid med ibruktagandet av den s.k.     sjukdomskostnadsavdraget och höjningarna av
15065: utvidgade grunddelen för utkomststöd i olika         skatteprocenterna i kommunerna samt införan-
15066: delar av landet. Under de senaste åren har ök-       det av nya pensions- och arbetslöshetsförsäk-
15067: ningen varit kraftigast i glesbygdskommunerna        ringsavgifter för löntagare.
15068: där övergången till den utvidgade grunddelen             Den s.k. flitfållearbetsgruppen under ledning
15069: skett först nu. Den snabba tillväxten av utkomst-    av minister Arja Alho utredde vilka kostnader en
15070: stödet har haft också andra orsaker än övergång-     höjning av skattetröskeln till drygt 30 000 mk
15071: en till utvidgad grunddel och omvandlingen av        skulle medföra. Kostnaderna skulle vara synner-
15072: stödet till en subjektiv rättighet. Denekonomiska    ligen betydande, dvs. ca 10 mrd mk, främst i form
15073: recessionen under de senaste åren har ökat beho-     av förluster av skatteintäkter för kommunerna.
15074: vet av stödet. Å andra sidan har det under årens     Av denna summa sku\le omkring hälften gå till
15075: lopp uppstått luckor i det primära utkomstskyd-      dem som har inkomster under bara en del av året
15076: det och dessa har man sedan blivit tvungen att       och endast en del till dem som under hela året
15077: lappa med hjälp av ett sistahandsstöd, dvs. ut-      måste klara sig på låga inkomster. Möjligheten
15078: komststödet.                                         för kommunerna att samla skatteinkomster ock-
15079:    Under 1980-talets första del genomfördes en       så genom relativt små inkomster av transfere-
15080: grundlig strukturell totalrevidering av dagpen-      ringarna är en förutsättning för erbjudandet av
15081: ningarna och pensionsförmånerna i det centrala       välfårdstjänster. 1 fråga om utgifterna för ut-
15082: syftet att införa dessa förmåner bland de skatte-    komststödet skulle inbesparingarna på grund av
15083: pliktiga inkomsterna. Man hade konstaterat att       höjningen av skattetröskeln stanna vid högst
15084: skattefriheten för dagpenningar i många avseen-      några hundra miljoner mark. Beskattningen sker
15085: den ledde till otillfredsställande situationer när   på basis av årsinkomster medan behovet av ut-
15086: förmånerna dimensionerades i förhållande till        komststöd dimensioneras på månadsbasis eller
15087: nettoinkomsterna under den tid personen varit i      t.o.m. för en kortare tid. Skattesystemet lämpar
15088: arbete. 1 värsta fall kunde t.ex. den inkomstnivå    sig således inte som ett medel att minimera utbe-
15089:                                               KK 346/1998 vp                                             5
15090: 
15091: talningarna av utkomststöd, utan kostnaderna            jämkningen mellan de förmåner som tryggar ett
15092: för ett dylikt försök skulle vara så stora att det      minimiutkomstskydd samt de strukturella korri-
15093: inte går att motivera dem med minskad byråkra-          geringar som åstadkommits när det gäller moti-
15094: ti.                                                     vationen att skaffa sig också små inkomster. Fa-
15095:     Flitfållearbetsgruppen sökte efter en lösning       ran ligger i att enskilda förmåner ändras utan att
15096: som skulle begränsa tillväxten av utkomststödet         ändringarna föregås av tillräckliga utredningar
15097: genom en sammanjämkning av de olika former-             om hur andra delfaktorer inom förmånssystemet
15098: na av utkomstskydd med beskattningen och en             påverkar den slutliga inkomstbildningen. Illa
15099: ökning av arbetsmotivationen. Man ville avse-           koordinerade ändringar kan på blott några år
15100: värt stärka bostadsstödets betydelse, genom             skrota det nu uppnådda läget av sammanjämk-
15101: skattesänkningar öka motivationen för lönear-           ning, medan det som man givetvis borde efter-
15102: bete och företagsamhet och samtidigt särskilt i         sträva är att nuläget gradvis förbättras.
15103: fråga om dem som lyfter förmåner i storlek med             Betalningen av kyrkoskatten är frivillig och
15104: arbetslöshetsskyddets grunddagpenning minska            det är därför inte motiverat att i detta samman-
15105: behovet att söka utkomststöd. Också de sista av         hang granska den. Observeras bör å andra sidan
15106: flitfållearbetsgruppens förslag trädde i kraft vid      att det när utkomststödet beviljas inte förutsätts
15107: ingången av mars i år efter en lagberedning och         någon betalning av kyrkoskattens grunddel, för
15108:  riksdagsbehandling grundad på utredningsman            att inte tala om ett utträde ur kyrkan.
15109:  Pentti Arajärvis fortsatta utredningsarbete.              Enligt ett beslut av den arbetsgrupp som under
15110:     Genom att sammanjämka transfereringarna             ledning av förvaltningsminister Jouni Backman
15111:  och beskattningen har den lönenivå vid viiken det      utreder frågan om hur kommunernas grundläg-
15112:  Iönar sig att motta ett arbete kunnat sänkas be-       gande service skall tryggas, har en särskild ar-
15113:  tydligt. Ar 1996lönade det sig för en person som       betsgrupp tillsatts för att utreda kommunernas
15114:  fick arbetslöshetsskyddets lägsta dagpenning att       finansiella bas och utvecklingen av skattesyste-
15115:  ta emot ett arbete först när lönen var minst 4 167     met. Enligt uppdrag utreder gruppen bl.a. möj-
15116:  mk i månaden. 1 år är motsvarande lönenivå             ligheterna att överföra förvärvsinkomstbeskatt-
15117:  2 790 mk i månaden, dvs. den s.k. tröskellönen         ningen på kommunerna. I det sammanhanget
15118:  var för två år sedan 1,5 gånger högre än nu.           blir det också aktuellt att utreda förutsättningar-
15119:  Samtidigt har behovet av utkomststöd för motta-        na för ett system med progressiv kommunalskatt.
15120:  gare av grunddagpenning praktiskt taget helt för-         Problemen med de små inkomsterna bildar ur
15121:  svunnit med undantag för de situationer där bo-        beskattningssynvinkel såväl som ur andra syn-
15122:  endeutgifterna är större än i genomsnitt.              vinklar som spörsmålsställaren avser ett kom-
15123:     Under de närmaste åren är det viktigt att se till   plex som regeringen har anledning att följa upp
15124:  att det går att bibehålla den ömsesidiga samman-       kontinuerligt.
15125: 
15126:       Helsingfors den 24 april 1998
15127: 
15128:                                                                               Minister Jouko Skinnari
15129:                                            KK 347/1998 vp
15130: 
15131: Kirjallinen kysymys 347
15132: 
15133: 
15134: 
15135: 
15136:                                   Marjaana Koskinen /sd: Osa-aikatyön vastaanottamisen helpotta-
15137:                                      misesta
15138: 
15139: 
15140:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15141: 
15142:    Vuoden 1996 lopussa palkansaajien työsuh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15143: teista 10,8 prosenttia oli joko määräaikaisia- tai   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15144: vakituisia osa-aikaisia. Osa-aikatyön kohdalla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15145: ongelmallista on esim.liitolta saatavan sovitelluu   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15146: päivärahan viivästyminen. Osa-aikatyötä teke-
15147: vän on joka kuukausi anottava liitolta soviteltua              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että raskas
15148: päivärahaa, ja käsittelyajat voivat olla todella            byrokratia (mm. ansioon suhteutettujen
15149: pitkiä, esimerkkitapauksessa n. 2 kuukautta.                päivärahojen maksujen viivästyminen) ei
15150: Osa-aikatyötä tekevä työntekijä kokee byrokra-              ole esteenä osa-aikatyön vastaanottami-
15151: tian mielettömänä ja kun toimeentulo/ansioihin              selle,ja
15152: suhteutettu päiväraha tulee kuukauden takautu-                 aikooko Hallitus muuttaa lainsäädän-
15153: vasti, perheen talous joutuu koville (esim. lasku-          töä niin, että helpommin mahdollistettai-
15154: jen maksaminen ajallaan on vaikeaa ja ajaudu-               siin epätyypillisen työn vastaanottami-
15155: taan helposti velkakierteeseen).                            nen (esim. työttömyyskorvauksen lisäksi
15156:     Ennen kuin lainsäädäntöä muutettiin, osa-ai-            olisi mahdollisuus ansaita 750 mk/kk tai
15157:  kaisesti työllistyvän oli päivärahan lisäksi mah-          enemmän) ilman, että menettää korvauk-
15158:  dollisuus ansaita tuloja 750 mk/kk. Eikö vanha             sen?
15159:  lainsäädäntö paremmin mahdollistanut pieni-
15160:  paikkaisen osa-aikatyön vastaanottamisen?
15161: 
15162:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
15163: 
15164:                                        Marjaana Koskinen /sd
15165: 
15166: 
15167: 
15168: 
15169:  280043
15170: 2                                           KK 347/1998 vp
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15176: 
15177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sovitelluu päivärahan maksaminen viivästyy
15178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          useimmiten työnantajan jättäessä toimittamatta
15179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päivärahan maksamisen edellytyksenä olevan
15180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          palkkatodistuksen. Tämän ongelman korjaami-
15181: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          seksi työsopimuslain 24 §:ssä säädetään työnan-
15182: n:o 347:                                               tajan velvollisuudesta toimittaa työntekijälle tä-
15183:                                                        män pyynnöstä viipymättä palkkatodistus. Ko-
15184:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että raskas       kemukset päivärahojen maksusta osoittavat, että
15185:        byrokratia (mm. ansioon suhteutettujen          kaikki työnantajat eivät ole tietoisia kyseisestä
15186:        päivärahojen maksujen viivästyminen) ei         velvollisuudestaan. Tältä osin on ryhdytty toi-
15187:        ole esteenä osa-aikatyön vastaanottami-         menpiteisiin tiedon parantamiseksi ja käytäntö-
15188:        selle, ja                                       jen korjaamiseksi. Viime kädessä ryhdytään ot-
15189:           aikooko Hallitus muuttaa lainsäädän-         tamaan yhteyttä niskuroiviin työnantajiin työt-
15190:        töä niin, että helpommin mahdollistettai-       tömyyskassojen tekemien ilmoitusten perusteel-
15191:        siin epätyypillisen työn vastaanottami-         la.
15192:        nen (esim. työttömyyskorvauksen lisäksi             Sovitelluu päivärahan suojaosuuden (750 mk)
15193:        olisi mahdollisuus ansaita 750 mk/kk tai        poistaminen ja sovitteluprosentin laskeminen
15194:        enemmän) ilman, että menettää korvauk-          80 %:sta 50 %:iin on perustunut ajatukseen, että
15195:        sen?                                            työn tekemisen tulee aina parantaa taloudellista
15196:                                                        tilannetta. Niin sanotun kannustinlaukkutyö-
15197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-            ryhmän raportin mukaan muutoksen vaikutus
15198: vasti seuraavaa:                                        on arvioitava kokonaisuutena. Henkilön käytet-
15199:                                                        tävissä olevien tulojen osuus muodostuu koko-
15200:    Työttömyyskassojen käsittelyaikatilastojen          naisuudesta, johon kuuluvat nettopalkka, netto-
15201: mukaan 30 prosenttia sovitelluista päivärahaha-        päiväraha sekä asumistuki. Uudella sovitelluu
15202: kemuksista käsitellään viikon kuluessa siitä, kun      päivärahan laskusäännöllä vaikutetaan tähän
15203: hakemus on saapunut työttömyyskassaan. Kah-            kokonaisuuteen, jonka seurauksena kokonaistu-
15204: den viikon kuluessa keskimäärin 60 prosenttia          lot ovat suuremmat kuin aikaisemmin. Kuiten-
15205: sovitelluista päivärahahakemuksista on käsitel-         kin on otettava huomioon, että rakenteellisissa
15206: ty. Tilasto sisältää sellaiset sovitellut päiväraha-    muutoksissa ei voida välttyä siltä, että edut voi-
15207: hakemukset, jotka vaativat maksuperusteiden             vat jossakin kohdin myös pienentyä.
15208: muutoksia, esim. palkka vaihtelee joka kuukau-             Soviteltua päivärahaa koskevia kirjallisia ky-
15209: si. Sellaiset sovitelluu päivärahan hakemukset,         symyksiä on esitetty lukuisa määrä. Kysymykset
15210: joissa palkka pysyy vakiona, eivät vaadi maksa-         237, 366, 551, 565 ja 694 vuodelta 1997 vastaavat
15211: jalta ylimääräistä työtä ja ne ovat maksettavissa       osaltaan esitettyyn kysymykseen ja selvittävät
15212: kuten suorat jatkot. Kysyjän esittämä kahden            sovittelun lähtökohtia ja valittujen ratkaisujen
15213: kuukauden käsittelyaika sovitelluu päivärahata-         perusteita.
15214: pauksen kohdalla on kestoltaan keskimääräistä
15215: pitempi.
15216: 
15217:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
15218: 
15219:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15220:                                              KK 347/1998 vp                                               3
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 
15225:                                          Tili Riksdagens Talman
15226: 
15227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Utbetalningen av den jämkade dagpenningen
15228: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           försenas oftast för att arbetsgivaren försummat
15229: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         att leverera det löneintyg som krävs för att dag-
15230: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-               penningen skall kunna betalas. För att råda bot
15231: må1 nr 347:                                              på problemet bestäms i 24 § lagen om arbetsavtal
15232:                                                          om arbetsgivarens skyldighet att på arbetstaga-
15233:           Vad ämnar Regeringen göra för att              rens begäran utan dröjsmål Ieverera denne ett
15234:        tung byråkrati (bl.a. försening vid utbe-         löneintyg. Erfarenheterna av betalningen av dag-
15235:        talningarna av de enligt förtjänsten av-          penningarna visar att alla arbetsgivare inte är
15236:        vägda dagpenningarna) inte skall förhin-          medvetna om denna skyldighet. Man har därför
15237:        dra mottagande av deltidsarbete, och              skridit tili åtgärder för att förbättra informatio-
15238:           ämnar Regeringen ändra Iagstiftning-           nen och rätta tili rutinerna. 1sista hand kontaktas
15239:        en så att det blir Iättare att motta atypiskt     tredskande arbetsgivare på basis av meddelan-
15240:        arbete (t.ex. möjlighet att utöver arbets-        den från arbetslöshetskassorna.
15241:        löshetsersättningen förtjäna 750 mk/må-              När det skyddade beloppet (750 mk) för den
15242:        nad eller mera) utan att förlora ersätt-          jämkade dagpenningen slopades och jämknings-
15243:        ningen?                                           procenten sänktes från 80 %tili 50 % var tanken
15244:                                                          att arbete alltid bör förbättra den ekonomiska
15245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            situationen. Enligt den s.k. tlitfållearbetsgrup-
15246: anföra följande:                                         pens rapport bör effekten av ändringen bedömas
15247:                                                          som en helhet. Andelen disponibla inkomster för
15248:    Enligt arbetslöshetskassornas statistik över          en person bildas av en helhet bestående av netto-
15249: behandlingstiden behandlas 30% av ansökning-             lönen, nettodagpenningen och bostadsstödet.
15250: arna om jämkad dagpenning inom en vecka från             Det nya beräkningssättet för den jämkade dag-
15251: att ansökan inkommit tili arbetslöshetskassan.           penningen inverkar på denna helhet och följden
15252: Inom två veckor har i medeltal 60% av ansök-             är att totalinkomsterna är större än tidigare. Det
15253: ningarna om jämkad dagpenning behandlats.                måste dock tas med i beräkningen att man vid
15254: Statistiken innehåller sådana ansökningar om             strukturella ändringar inte kan undvika att för-
15255: jämkad dagpenning som kräver ändringar i be-             månerna i något avseende också kan minska.
15256: talningsgrunderna, t.ex.lönen varierar varje må-            Det har ställts ett stort antal spörsmål som
15257: nad. Sådana ansökningar i vilka lönen förblir            gäller denjämkade dagpenningen. Spörsmål237,
15258: konstant kräver inget extra arbete av betalaren          366, 551, 565 och 694 från 1997 besvarar delvis
15259: och betalningarna kan göras kontinuerligt. Den           detta spörsmål och klargör utgångspunkten för
15260: behandlingstid på två månader som spörsmåls-             jämkningen och grunderna för valda lösningar.
15261: ställaren nämner om i ett fall med jämkad dag-
15262: penning är längre än genomsnittet.
15263: 
15264:      Helsingfors den 17 april 1998
15265: 
15266:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15267:                                             KK 348/1998 vp
15268: 
15269: Kirjallinen kysymys 348
15270: 
15271: 
15272: 
15273: 
15274:                                    Klaus Bremer /r: Hallituksen vastauksen luotettavuudesta ilmailu-
15275:                                        asiassa
15276: 
15277: 
15278:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15279: 
15280:     Kirjallisessa kysymyksessä 546/1996 vp kysyt-        Vastauksen antaessaan hallituksen tiedossa
15281: tiin:                                                 on täytynyt olla, että Suomessa oli käytännössä
15282:     "Mitä Hallitus aikoo tehdä ilmateidemme yk-       enää vain Finnair, Ilmailulaitoksen velkasaata-
15283: sityisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja vahvis-    van vuoksi Air-Botnia ja maakunnan tuella len-
15284: tamiseksi kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ku-     tävä Skärgårdstlyg. Silti hallitus tyrmää kysy-
15285: ten vesi- ja maantiekuljetuselinkeinommekin?"         myksen väittämällä, että Suomessa on viisi sään-
15286:     Hallitus vastasi 2.8.1996:                        nöllistä liikennettä harjoittavaa lentoyhtiötä.
15287:     "Ansiolentoyrityksiä on Suomessa 78, joista          Samanaikaisesti Norjassa, Tanskassa ja Ruot-
15288: viisi on säännöllistä lentoliikennettä harjoittavaa   sissa oli 12-20 säännöllistä liikennettä harjoitta-
15289: yhtiötä (Finnair OY, Kar-Air Oy, Finnaviation         vaa lentoyhtiötä, mutta hallitus kehtaa vastata:
15290: Oy, Air Botnia Oy ja Skärgårdstlyg Ab). Suo-          "Suomessa on asukaslukuun nähden poikkeuk-
15291: messa on siten asukaslukuun nähden poikkeuk-          sellisen suuri määrä ansiolentoyrityksiä."
15292: sellisen suuri määrä ansiolentoyrityksiä."               Tätäkö on hallituksen rehellisyys kirjallisiin
15293:     Vain pari viikkoa vastauksenjälkeen toteutui      kysymyksiin vastatessaan?
15294: jo vuotta aikaisemmin päätetty (!) Kar-Airin ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15295: Finnaviationin sulautuminen Finnairiin. Air-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15296: Botnia puolestaan oli liikelaitos-Ilmailulaitok-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15297: sen vaatimuksesta saanut viranomais-Ilmailulai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15298: tokselta toimiluvan konkurssitilastaan huoli-
15299: matta jatkamaan liikennettä, jotta sen miljoo-                    Miten kansanedustaja voi käyttää
15300: nien markkojen suuresta velasta Ilmailulaitok-                edustajalle perustuslaissa taattua halli-
15301: selle (laskeutumismaksuista) saataisiin pelastet-             tuksen toimien valvontamahdollisuutta
15302: tua Ilmailulaitokselle mahdollisimman paljon.                 kirjallisia kysymyksiä tekemällä, jos Hal-
15303: Skärgårsflygin toiminta perustuu kokonaan                     litus niihin vastatessaan ja ilmeisesti vas-
15304: maakunnan tukirahoihin ja itsehallintoon, joten               tuusta välttyäkseen perustaa vastauksen-
15305: sitä ei voi verrata normaaliin yritystoimintaan               sa paikkansa pitämättömiin seikkoihin?
15306:  kuljetusalalla.
15307: 
15308:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
15309: 
15310:                                             Klaus Bremer /r
15311: 
15312: 
15313: 
15314: 
15315: 280043
15316: 2                                           KK 348/1998 vp
15317: 
15318: 
15319: 
15320: 
15321:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15322: 
15323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teella. Nämä kansalliset säännökset ovat olleet
15324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valtaosaltaan tulevia yhteisönormeja Iievempiä.
15325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suomessa on vuosina 1996-1997 ollut ansio-
15326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       lentoyrityksiä keskimäärin 70-80, joista sään-
15327: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nöllistä reittiliikennettä harjoittavia on enää kol-
15328: 348:                                                  me (Finnair OY, Air Botnia Oy, Skärgårdsflyg
15329:                                                       Ab ), kun Karair ja Finnaviation sulautettiin Fin-
15330:            Miten kansanedustaja voi käyttää           nairiin vuonna 1996. Ruotsissa ansiolentoyritys-
15331:        edustajalle perustuslaissa taattua halli-      ten määrä on ollut suurempi 119 (vuonna 1997).
15332:        tuksen toimien valvontamahdollisuutta          Ruotsissa jonkinasteisa säännöllistä reittiliiken-
15333:        kirjallisia kysymyksiä tekemällä, jos Hal-     nettä harjoittavien ansiolentoyritysten määrä on
15334:        litus niihin vastatessaan ja ilmeisesti vas-   ollut selvästi korkeampi kuin Suomessa eli 26.
15335:        tuusta välttyäkseen perustaa vastauksen-           Lentoliikennettä on vapautettu 1990-luvulla
15336:        sa paikkansa pitämättömiin seikkoihin?         niin EU:n alueella kuin Suomessakin. Jo vuonna
15337:                                                       1993 heinäkuun alussa Ilmailulaitos vapautti ko-
15338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          timaan lentoliikenteen kilpailua rajoittavan
15339: vasti seuraavaa:                                      sääntelyn. Suomessa alettiin lisäksi soveltaa Eu-
15340:                                                       roopan talousaluetta koskevaa ns. kolmatta va-
15341:     Kysymyksen perusteluissa mainittuun kirjalli-     pauttamispakettia heinäkuussa 1994. Se mah-
15342: seen kysymykseen 546/1996 vp., jossa kysyttiin        dollisti mm. osittaisen kabotaasiliikenteen eli
15343: mm. "mitä hallitus aikoo tehdä ilmateidemme           kaupallisen liikenteen harjoittamisen toisen val-
15344: yksityisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja vah-     tion sisäisillä reiteillä. Kabotaasiliikenne vapau-
15345: vistamiseksi kansainvälisesti kilpailukykyiseksi      tui sittemmin kokonaan 1.4.1997. Kolmas va-
15346: kuten vesi- ja maantiekuljetuselinkeinomme-           pauttamispaketti koski reittiliikenteen ohella
15347: kin", vastattiin liikenneministeri Tuula Linnain-     ETA-alueen sisällä tapahtuvaa tilauslento liiken-
15348: maan allekirjoittamalla vastauksena 1.8.1996.         nettä, josta poistuivat kaikki siihenastiset rajoi-
15349: Vastauksessa ei käsitelty ansiolentoyrityksiä nyt     tukset. Lentoliikenteen liberalisointi ei alkuvai-
15350: käsillä olevan kysymyksen perustetussa siteera-       heessa suuremmin innostanut ulkomaisia yrityk-
15351: tulla tavalla. Siteerattu kohta sisältyy kylläkin     siä tulemaan Suomeen ja harjoittamaan reittilii-
15352: kansanedustaja Bremerin tekemään toiseen kir-         kennettä täällä ja tänne Helsinki-Vantaan lento-
15353: jalliseen kysymykseen 545/1996 vp. annettuun          asemaa lukuun ottamatta.
15354: vastaukseen, joka oli ministeri Arja Alhon                Vasta viime vuosien aikana ulkomaiset lento-
15355: 2.8.1996 allekirjoittama. Vastauksessa mainittu       yhtiöt ovat merkittävästi kiinnostuneet säännöl-
15356: säännöllistä lentoliikennettä harjoittavien yh-       lisen liikenteen harjoittamisesta myös muiden
15357: tiöiden lukumäärä viisi on sinänsä ollut oikea,       Suomen lentoasemien ja ulkomaisten lentoase-
15358: vaikkakin vastaushetken jälkeen on toteutettu         mien välillä.
15359: kansanedustaja Bremerin mainitsemat lentoyh-              Liikenneministeriö on vuosittain valtion ta-
15360: tiöiden fuusiot.                                      lousarviosta tukenut tiettyä kevytreittiliikenne-
15361:     Suomessa ansiolentoyrittäjäksi pääsy on va-       toimintaa, mitä tukea myös Air Botnian hoita-
15362: paata eikä lupien myöntämiseen sisälly viran-         mille eräille reiteille on valtion ostopalveluna
15363: omaisten tarveharkintaa. Lentoyritysten toimin-       osoitettu. Tuki on ollut avoinna kaikille sanottua
15364: nan säätely tapahtuu pääosaltaan EU:n asetus-         liikennemuotoa harjoittaville yrityksille, niitä
15365: ten ja osana yhteisölainsäädäntöä olevien JAR-        vain ei ole Suomeen taloudellisten edellytysten
15366: vaatimusten (Joint Aviation Requirements) mu-         puuttumisen johdosta perustettu. Mitä tulee Air
15367: kaisesti. Siltä osin kuin yhteisölainsäädäntöä ei     Botnian saamaan velkojen anteeksiantoon, Il-
15368: ole vielä voimaansaatettu, toiminta tapahtuu il-      mailulaitos on puolestaan todennut, että kaikki
15369: mailulain (281/1995) ja sen nojalla annettujen        Air Botnian velkojat, myös muut viranomaiset,
15370: aikaisempien suomalaisten määräysten perus-           olivat yksimielisiä siitä, että akordi oli silloisessa
15371:                                              KK 348/1998 vp                                               3
15372: 
15373: tilanteessa paikallaan. Air Botnian myöhempi           edellyttää. Valmistellessaan vastauksia ilmailua
15374: kehitys osoittaa, että toimenpiteet olivat oikeaan     koskeviin kysymyksiin liikenneministeriö hank-
15375: osuneita.                                              kii selvityksiä mm. Ilmailulaitokselta. Selvitykset
15376:     Liikenneministeriö katsoo, että kirjallisiin ky-   ministeriölle annetaan virkavastuulla eikä minis-
15377: symyksiin ja niiden perusteluissa esitettyihin         teriöllä ole ollut perusteita epäillä, että selvityk-
15378: seikkoihin on vastattu sillä huolellisuudella ja       set eivät pitäisi paikkaansa. Liikenneministeriö
15379: täsmällisyydellä, jota kansanedustajien kirjallis-     katsoo, ettei kysymys anna aihetta enempiin toi-
15380: ten kysymysten esittämis- ja vastaamisinstitutio       menpiteisiin.
15381: 
15382:      Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1998
15383: 
15384:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
15385: 4                                             KK 348/1998 vp
15386: 
15387: 
15388: 
15389: 
15390:                                           Tili Riksdagens Talman
15391: 
15392:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rit mildare än de kommande gemenskapsnormer-
15393: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          na.
15394: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            1 Finland har det under åren 1996-1997 fun-
15395: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              nits i medeltal 70---80 företag för yrkesmässig
15396: 348:                                                    flygtrafik, varav endast tre med regelbunden re-
15397:                                                         guljärflygtrafik återstår (Finnair Ab, Air Botnia
15398:             Hur kan en riksdagsman utöva den            Oy, Skärgårdsflyg Ab) efter att Karair och
15399:         rätt till tillsyn över regeringens agerande     Finnaviation fusionerades med Finnair 1996. I
15400:         som riksdagsmännen genom skriftliga             Sverige har antalet företag för yrkesmässig flyg-
15401:         spörsmål tillförsäkrats i grundlagen om         trafik varit större, nämligen 119 (1997). I Sverige
15402:         Regeringen uppenbarligen i syfte att fly        har antalet företag med yrkesmässig flygtrafik
15403:         sitt ansvar grundar sina svar på felaktiga      som utövar regelbunden reguljärflygtrafik varit
15404:         uppgifter?                                      klart större än i Finland, d.v.s. 26 stycken.
15405:                                                             Flygtrafiken har under 1990-talet frigjorts så-
15406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vä1 på EU :s område som i Finland. Redan i
15407: anföra följande:                                        början av juli 1993 frigjorde Luftfartsverket den
15408:                                                         reglering som begränsade konkurrensen inom in-
15409:    Det skriftliga spörsmål som nämns i spörsmå-         rikesflygtrafiken. Dessutom började Finland i
15410: lets motivering, 546/1996 rd, besvarades genom          juli 1994 tillämpa det s.k. tredje avregleringspa-
15411: trafikminister Tuula Linnainmaas underskrift            ketet i anslutning till Europeiska ekonomiska
15412: den 1 augusti 1996. Spörsmålet lydde: "vad äm-          samarbetsområdet. Detta möjliggjorde delvis
15413: nar Regeringen göra för att stimulera och stärka        bl.a. cabotagetrafik, d.v.s. utövande av kommer-
15414: den privata företagsverksamheten på våra luft-          siell trafik på inrikesrutter i annan stat. Cabota-
15415: vägar så att den blir internationellt konkurrens-       getrafiken avreglerades senare helt och hållet den
15416: kraftig på samma sätt som vår vatten- och väg-           1 april 1997. Det tredje avregleringspaketet gäll-
15417: transportnäring?" 1 svaret behandlades inte före-       de vid sidan av reguljärflygtrafiken även charter-
15418: tag i yrkesmässig flygtrafik på det sätt som citeras    flygtrafik inom EES-området. Alla begränsning-
15419: i det nu aktuella spörsmålets motivering. Citatet       ar i samband med detta slopades. En liberalise-
15420: ingår förvisso i svaret till ett annat av riksdags-     ring av flygtrafiken engagerade inte i initialskedet
15421: man Bremers skriftliga spörsmål, nr 545/1996 rd,        i någon högre grad utländska företag att komma
15422: som minister Arja Alho undertecknat den 2 au-           till Finland för att utöva reguljärflygtrafik här
15423: gusti 1996. Det antal företag för yrkesmässig           och hit med undantag av Helsingfors-Vanda
15424: flygtrafik som nämns i svaret, fem stycken, var i       flygplats.
15425: sig riktigt även om det efter det att svaret gavs har       Först under de senaste åren har utländska
15426: skett de fusioner mellan flygföretag som riks-          flygföretag varit tydligt intresserade av att utöva
15427: dagsman Bremer nämner.                                  regelbunden trafik även mellan andra finländska
15428:    1 Finland är det fritt fram att inleda yrkesmäs-     flygplatser och utländska flygplatser.
15429: sig flygtrafik och beviljandet av tillstånd är inte         Trafikministeriet har årligen i statsbudgeten
15430: kopplat till myndigheternas behovsprövning.             stött en viss lättrafikverksamhet. Detta stöd har
15431: Regleringen av flygföretagen sker huvudsakligen         anvisats även som statlig upphandling av vissa
15432: i enlighet med EU:s förordningar och i enlighet         rutter som Air Botnia ombesörjer. Stödet har
15433: med JAR-kraven (Joint Aviation Requirements)            varit öppet för alla företag som utövar nämnda
15434: som utgör en del av gemenskapslagstiftningen.           trafikform. Sådana företag har dock inte p.g.a.
15435: Till de delar som gemenskapslagstiftningen ännu         avsaknad av ekonomiska förutsättningar grun-
15436: inte trätt i kraft, skall verksamheten följa luft-      dats i Finland. Vad efterskänkningen av Air Bot-
15437: fartslagen (281 /1995) och tidigare finländska be-      nias skulder anbelangar har Luftfartsverket för
15438: stämmelser som getts med stöd av den. Dessa             sin del konstaterat att alla Air Botnias fordrings-
15439: nationella bestämmelser har till största delen va-      ägare, även övriga myndigheter, var ense om att
15440:                                             KK 348/1998 vp                                             5
15441: 
15442: det i den dåvarande situationen var befogat att       förutsätter. Då trafikministeriet bereder frågor
15443: träffa ackord. Air Botnias senare utveckling visar    som gäller Iuftfart införskaffar ministeriet utred-
15444: att åtgärderna var riktiga.                           ningar från bl.a. Luftfartsverket. Utredningar tili
15445:    Trafikministeriet anser att de skriftliga spörs-   ministeriet ges med tjänsteansvar och ministeriet
15446: målen och de uppgifter som framkommer i moti-         har inte haft skäl att ifrågasätta utredningarnas
15447: veringarna har besvarats med den omsorgsfull-         riktighet. Trafikministeriet anser att spörsmålet
15448: het och precision som fråge- och svarstraditio-       inte föranleder några ytterligare åtgärder.
15449: nerna beträffande riksdagsmännens spörsmål
15450: 
15451:      Helsingfors den 17 april 1998
15452: 
15453:                                                                           Trafikminister Matti Aura
15454:                                             KK 349/1998 vp
15455: 
15456: Skriftligt spörsmål 349
15457: 
15458: 
15459: 
15460: 
15461:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Lärarpermitteringarna
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                                         Tili Riksdagens Talman
15466: 
15467:    Enligt grundskollagen skall ett läsår ha 187-      ringar i 60 kommuner. Nio kommuner har redan
15468: 190 arbetsdagar. Kommunen har inte rätt att           beslutat om permitteringarna. Vanda stad har
15469: genom egna beslut antingen minska eller öka på        valt att permittera sin personai för en exceptio-
15470: antalet arbetsdagar. Barnen har en grundrättig-       nellt lång tid. Lärarna permitteras för 29 dagar,
15471: het att gå i skola, de är också skyldiga att göra     sjutton av dessa är skoldagar. Åbo har för avsikt
15472: det. Lärarpemmitteringar kan inte förverkligas        att permittera sina lärare på hösten för en fem
15473: så att eleverna skulle beviljas dispens från under-   skoldagar lång permittering, medan Borgå har
15474: visningen. Verksamheten i skolorna kan inte hel-      varslat för 14 dagar.
15475: ler ordnas så att eleverna arbetar självständigt         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15476: utan lärare. Tili undervisningen hör som en vä-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15477: sentlig del växelverkan mellan elever och lärare.     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15478: Vad händer i de fall där lärarna permitteras för      följande spörsmål:
15479: flera veckor? Får eleverna lagstadgad undervis-
15480: ning i en trygg miljö? Eleverna är skyldiga att                 Vilka åtgärder kommer Regeringen att
15481: komma tili skolan fastän den egna läraren skulle             vidta för att få ett slut på lärarpermitte-
15482: vara permitterad. Under pemmitteringarna tar                 ringarna, och
15483: lärarkollegerna hand om undervisningen. 1 värs-                 kommer Regeringen att gå in för sank-
15484: ta fall är det fråga om att en lärare och skolans            tioner eller dra in statsandelarna tili de
15485: stödpersonal har ansvar för närmare hundra                   kommuner där undervisningsnivån un-
15486: elever.                                                      der pågående lärarpermitteringar inte
15487:    År 1997 pemmitterades sammanlagt 1500 lä-                 uppfyller minimikraven på lagstadgad
15488: rare. Permitteringarna varade från några dagar               undervisning?
15489: upp tili fyra veckor. 1 år planeras lärarpermitte-
15490: 
15491:      Helsingforsden 30 mars 1998
15492: 
15493:                                        Margareta Pietikäinen /sv
15494: 
15495: 
15496: 
15497: 
15498: 280043
15499: 2                                           KK 349/1998 vp
15500: 
15501: Kirjallinen kysymys 349                                                                     Suomennos
15502: 
15503: 
15504: 
15505: 
15506:                                    Margareta Pietikäinen /r: Opettajien lomautuksista
15507: 
15508: 
15509: 
15510: 
15511:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15512: 
15513:    Peruskoululain mukaan lukuvuodessa on ol-          jien lomautuksia on suunnitteilla 60 kunnassa.
15514: tava 187-190 työpäivää. Kunnalla ei ole oikeut-       Yhdeksän kuntaa on jo päättänyt lomautuksista.
15515: ta omilla päätöksilläjoko vähentää tai lisätä työ-    Vantaan kaupunki on päättänyt lomauttaa hen-
15516: päivien määrää. Lapsilla on perusoikeus käydä         kilökuntansa poikkeuksellisen pitkäksi aikaa.
15517: koulua, he ovat myös velvolliset tekemään tä-         Opettajat lomautetaan 29 päiväksi, joista 17 on
15518: män. Opettajien lomautuksia ei voida toteuttaa        koulupäiviä. Turku aikoo lomauttaa opettajansa
15519: siten, että oppilaille myönnettäisiin vapautus        syksyllä viiden koulupäivän ajaksi, kun taas Por-
15520: opetuksesta. Koulujen toimintaa ei myöskään           voossa on annettu varoitus 14 päivästä.
15521: voida järjestää siten, että oppilaat työskentelisi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15522: vät itsenäisesti ilman opettajaa. Olennaisena osa-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15523: na opetukseen kuuluu oppilaiden ja opettajan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15524: välinen vuorovaikutus. Mitä tapahtuu niissä ta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15525: pauksissa, joissa opettajia lomautetaan useiksi
15526: viikoiksi? Saavatko oppilaat lakisääteistä ope-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15527: tusta turvallisessa ympäristössä? Oppilaiden on              ryhtyä lopettaakseen opettajien lomau-
15528: tultava kouluun, vaikka oma opettaja olisi lo-               tukset, ja
15529: mautettuna. Lomautusten aikoina opettajatove-                   aikooko Hallitus ottaa käyttöön sank-
15530: rit hoitavat opetusta. Pahimmassa tapauksessa                tioita tai peruuttaa niiden kuntien val-
15531: yhdellä opettajalla ja koulun tukihenkilöstöllä              tionosuuksia, joissa opetuksen taso opet-
15532: on vastuu lähes sadasta oppilaasta.                          tajien lomautusten aikana ei täytä laki-
15533:    Vuonna 1997 lomautettiin yhteensä 1 500                   sääteisen opetuksen vähimmäisvaati-
15534: opettajaa. Lomautukset kestivät muutamasta                   muksia?
15535: päivästä neljään viikkoon. Tänä vuonna opetta-
15536: 
15537:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1998
15538: 
15539:                                        Margareta Pietikäinen /r
15540:                                             KK 349/1998 vp                                               3
15541: 
15542: 
15543: 
15544: 
15545:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15546: 
15547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen kunta tai muu koulun ylläpitäjä. Kuntalain
15548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (365/1995) 8 §:n 2 momentin mukaan lääninhalli-
15549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta
15550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Yksi-
15551: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tyisten ja valtion oppilaitosten toimintaan voi-
15552: sen n:o 349:                                          daan puuttua myös ilman kantelua. Kuntien val-
15553:                                                       tionosuuslain 24§:n mukaan, jota opetus- ja kult-
15554:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/
15555:        ryhtyä lopettaakseen opettajien lomau-          1992) 45 §:n 1 momentin perusteella noudatetaan
15556:        tukset,ja                                      myös opetus- ja kulttuuri toimessa, jos kunta tai
15557:           aikooko Hallitus ottaa käyttöön             kuntainliitto (kuntayhtymä) on valtionosuusteh-
15558:        sanktioita tai peruuttaa niiden kuntien        täviä järjestäessään jättänyt noudattamatta lais-
15559:        valtionosuuksia, joissa opetuksen taso         sa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoit-
15560:        opettajien lomautusten aikana ei täytä         teen, voi lääninhallitus sakon uhalla määrätä
15561:        lakisääteisen opetuksen vähimmäisvaati-        asianomaisen noudattamaan velvoitetta. Ope-
15562:        muksia?                                        tus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki antaa lisäksi
15563:                                                       mahdollisuuden määrätä perusteettomasti mak-
15564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          settu valtionosuus palautettavaksi. Valtionosuu-
15565: vasti seuraavaa:                                      den takaisinperinnästä päättää opetusministeriö.
15566:                                                           Opetusministeriö on kehottanut lääninhalli-
15567:    Opetustoimen lainsäädäntöön ei sisälly erityi-     tusten sivistysyksikköjä seuraamaan lomautus-
15568: siä opettajien Iomauttamista koskevia säännök-        ten aikaisia opetusjärjestelyitä ja tarvittaessa
15569: siä, vaan Iomauttamiseen sovelletaan kunnan vi-       puuttumaan laittomiin järjestelyihin. Lääninhal-
15570: ranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun la-       litukset ovat eräissä tapauksissa ilmoittaneet yk-
15571: kiin (484/1996), työsopimuslakiin (320/1970) ja       sittäiselle kunnalle, että lääninhallitus tulee aset-
15572: valtion virkamieslakiin (750/1994) sisältyviä ylei-   tamaan uhkasakon käskyn tai kiellon tehostami-
15573: siä viranhaltijoiden, virkamiesten ja työntekijöi-    seksi, mikäli kunta ei luovu lääninhallituksen
15574: den lomautusta koskevia säännöksiä. Opetustoi-        laittomaksi katsomasta järjestelystä. Lääninhal-
15575: men lainsäädäntö asettaa lomautusten toteutta-        lituksen puuttuminen asiaan on näissä tapauksis-
15576: miselle kuitenkin eräitä selkeitä rajoituksia.        sa johtanut suunniteltujen toimenpiteiden peru-
15577:    Koulujen ja oppilaitosten työajoista sääde-        miseen. Eräässä tapauksessa lääninhallitus on
15578: tään eri oppilaitosmuotoja koskevissa laeissa ja      kantelun perusteella määrännyt, että opettajien
15579: asetuksissa. Peruskoululain (476/1983) 23 §:n         lomautusten aikana pitämättä jääneet tunnit on
15580: mukaan peruskoulun lukuvuodessa tulee olla            pidettävä myöhemmin lukuvuoden aikana. Lää-
15581: 187-190 työpäivää. Kunta ei voi omilla päätök-        ninhallituksissa on parhaillaan tutkittavana va-
15582: sillään vähentää tai lisätä työpäivien määrää.        jaat kymmenen kantelua.
15583: Peruskouluasetus sisältää säännökset opetustun-          Opetusministeriön ja lääninhallitusten edus-
15584: tien vähimmäismäärästä eri vuosiluokilla. Oppi-       tajat neuvottelivat tämän vuoden helmikuussa
15585: ainekohtaiset tuntimäärät määritellään puoles-        toimenpiteistä, joilla lääninhallitusten mahdolli-
15586: taan valtioneuvoston antamassa tuntijakopää-          suuksia seurata ja tarvittaessa puuttua lomautus-
15587: töksessä. Opetuksen tulee olla kaikkina koulun        ten aikaisiin opetusjärjestelyihin parannettaisiin.
15588: työpäivinä laadultaan ja sisällöltään opetus- ja      Neuvottelussa päädyttiin siihen, että lääninhalli-
15589: työsuunnitelman mukaista. Oppilaille tulee li-        tukset lähettävät alueensa kunnille kirjeen, jossa
15590: säksi kaikkina koulun työpäivinä antaa lainsää-       pyydetään kunnilta seurantatietona ilmoitusta
15591: dännön edellyttämät opintososiaaliset edut, ku-       mahdollisesta lomautuspäätöksestä ennen lo-
15592: ten maksuton kouluateria ja koulukyyti.               mautusten toimeenpanoa.
15593:     Koulujen ja muiden oppilaitosten toiminnan           Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
15594: lainmukaisuudesta vastaa ensi sijassa asianomai-      koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/
15595: 4                                         KK 349/1998 vp
15596: 
15597: 1997 vp). Ehdotetut uudet lait eivät muuta tilan-   annetun lain 6 §:ssä. Rahoituslaki sisältää edel-
15598: netta olennaisesti nykyisestä. Uuteen koululain-    leen säännökset uhkasakon asettamisesta ja pe-
15599: säädäntöön (perusopetuslain 30 §, lukiolain 22 §,   rusteettomasti maksetun valtionosuuden palaut-
15600: ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §)     tamisesta.
15601: on otettu kuitenkin nimenomainen säännös siitä,        Edellä olevan perusteella hallitus on jo ryhty-
15602: että opetukseen osallistuvana oppilaalla on työ-    nyt toimenpiteisiin,joilla pyritään varmistamaan
15603: päivinä oikeus saada opetussuunnitelman mu-         opetuksen minitaso myös mahdollisten lomau-
15604: kaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Lisäksi      tusten aikana. Hallitus seuraa kuitenkin jatku-
15605: huomioon on otettava muun ohella, että opetuk-      vasti opettajien tilaustilannetta ja erityisesti lää-
15606: sen järjestäjien tulee uusien lakien mukaan taata   ninhallitusten kantetuihin antamia ratkaisuja.
15607: oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäris-      Valtionosuuksien vaatiminen palautettavaksi
15608: töön. Myös valtion viranomaisten mahdollisuu-       voi tulla kysymykseen, jos muut toimenpiteet
15609: det puuttua lainvastaisiin opetusjärjestelyihin     eivät johda tuloksiin ja kunta tai muu opetuksen
15610: säilyvät pääosin ennallaan. Lääninhallitus voi      järjestäjä on selvästi saanut valtionosuutta pe-
15611: kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaan kantelun          rusteettomasti. Mikäli tarvetta lainsäädännön
15612: perusteella tutkia, onko kunta toiminut lakien      tiukentamiseen tai selkeyttämiseen puolestaan il-
15613: mukaisesti. Yksityisten ja valtion oppilaitosten    menee, hallitus ryhtyy myös tarvittaviin lainsää-
15614: osalta vastaavansisältöinen säännös on valtion ja   däntötoimenpiteisiin.
15615: yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta
15616:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
15617: 
15618:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15619:                                             KK 349/1998 vp                                               5
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624:                                         Tili Riksdagens Talman
15625: 
15626:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det är i forsta hand kommunen eller någon
15627: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           annan sko1huvudman som svarar för att verk-
15628: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       samheten i skolor och andra läroanstalter följer
15629: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade           lagen. Enligt 8 § 2 mom. kommunallagen (365/
15630: spörsmå1 nr 349:                                       1995) kan länsstyrelsen med anledning av klago-
15631:                                                       mål undersöka om kommunen iakttar gällande
15632:           Vi1ka åtgärder kommer Regeringen att        lagar. Det är möjligt att ingripa i privata och
15633:        vidta för att få ett slut på lärarpermitte-    statliga läroanstalters verksamhet också utan
15634:        ringarna, och                                  klagomål. Enligt 24 § lagen om statsandelar till
15635:           kommer Regeringen att gå in för sank-       kommunerna, som på basis av 45 § 1 mom. Lagen
15636:        tioner eller dra in statsandelarna tili de     om finansiering av undervisnings- och kultur-
15637:        kommuner där undervisningsnivån un-            verksamhet (705/1992) skall iakttas också inom
15638:        der pågående lärarpermitteringar inte          undervisnings- och kulturverksamheten, får
15639:        uppfyller minimikraven på 1agstadgad           länsstyrelsen vid vite ålägga en korumun eller ett
15640:        undervisning?                                  kommunalförbund (samkommun) som vid ord-
15641:                                                       nandet av statsandelsåliggandena har underlåtit
15642:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         att uppfylla en lagstadgad förpliktelse eller en
15643: anföra följande:                                      förpliktelse om viiken stadgas eller bestäms med
15644:                                                       stöd av lagen att uppfylla förpliktelsen. Lagen
15645:    Den lagstiftning som gäller undervisningsvä-       om finansiering av undervisnings- och kultur-
15646: sendet innehåller inga särskilda bestämmelser         verksamhet ger dessutom en möjlighet att be-
15647: om lärarpermitteringar, utan i fråga om permit-       stämma att statsandel som betalts utan grund
15648: tering tillämpas de allmänna bestämmelser om          skall återbetalas. Undervisningsministeriet be-
15649: permittering av tjänsteinnehavare, tjänstemän         slutar om återkrav av statsandel.
15650: och arbetstagare som ingår i lagen om kommuna-           Undervisningsministeriet har uppmanat läns-
15651: la tjänsteinnehavares anställningstrygghet (484/      styrelsernas bildningsenheter att följa undervis-
15652: 1996), Iagen om arbetsavtal (320/1970) och stats-     ningsarrangemangen under den tid permittering-
15653: tjänstemannalagen (750/1994). Lagstiftningen          ar pågår och vid behov ingripa i olagliga arran-
15654: om undervisningsväsendet ställer dock vissa kla-      gemang. Länsstyrelserna har i vissa fall meddelat
15655: ra begränsningar för permitteringar.                  en enskild korumun att länsstyrelsen, för att un-
15656:    Bestämmelser om skolornas och läroanstalter-       derstryka en order eller ett förbud, kommer att
15657: nas arbetstider ingår i lagarna och förordningar-     förelägga kommunen vite , om denna inte avstår
15658: na om de olika läroanstaltsformerna. Enligt 23 §      från de arrangemang som av länsstyrelsen anses
15659: grundskolelagen (476/1983) skall grundskolans         olagliga. Det faktum att länsstyrelsen gripit in
15660: läsår omfatta 187-190 arbetsdagar. En koru-           har i dessa falllett tili att de planerade åtgärderna
15661: mun kan inte själv fatta beslut om att minska eller   förfallit. 1ett fall har länsstyrelsen med anledning
15662: öka antalet arbetsdagar. Grundskoleförordning-        av klagomål bestämt att de timmar som inte
15663: en innehåller bestämmelser om minimiantalet           hållits medan lärarna varit permitterade skall
15664: undervisningstimmar i de olika årskurserna. An-       hållas senare under läsåret. För närvarande prö-
15665: talet timmar i de olika ämnena bestäms i ett          vas knappt tio klagomål vid länsstyrelserna.
15666: beslut om timfördelningen utfårdat av statsrådet.        Företrädare för undervisningsministeriet och
15667: Undervisningen skall under alla skolans arbets-       länsstyrelserna diskuterade i februari i år om
15668: dagar kvalitetsmässigt och innehållsmässigt           åtgärder för att förbättra länsstyrelsernas möjlig-
15669: överensstämma med läroplanen och arbetspla-           heter att följa och vid behov ingripa i undervis-
15670: nen. Eleverna skall dessutom under alla skolans       ningsarrangemangen under permitteringar. Vid
15671: arbetsdagar få de studiesociala förmåner som          förhandlingarna kom man fram tili att länsstyrel-
15672: Iagstiftningen förutsätter, såsom avgiftsfri skol-    serna skall sända ett brev tili kommunerna på sitt
15673: måltid och skolskjuts.                                område i vilket de i uppföljningssyfte ber kom-
15674: 6                                             KK 349/1998 vp
15675: 
15676: munerna anmäla eventuella permitteringsbeslut           statliga läroanstalterna ingår en bestämmelse
15677: innan permitteringarna verkställs.                      med motsvarande innehåll i 6 § lagen om förvalt-
15678:    Regeringen har avlåtit en proposition till riks-     ning av utbildning som ordnas av staten och
15679: dagen med förslag tilllagstiftning om utbildning        privata. Finansieringslagen innehåller också be-
15680: (RP 86/1997 rd). De föreslagna lagarna ändrar           stämmelser om föreläggande av vite och om åter-
15681: inte den rådande situationen väsentligt. 1 den nya      betalning av statsandel som betalts utan grund.
15682: skollagstiftningen (30 § lagen om grundläggande            På basis av det ovanstående har regeringen
15683: utbildning, 22 § gymnasielagen, 28 § lagen om           redan vidtagit åtgärder genom vilka man försö-
15684: yrkesutbildning) ingår dock en uttrycklig be-           ker säkerställa en miniminivå på undervisningen
15685: stämmelse om att den som deltar i undervisning-         även under eventuella permitteringar. Regering-
15686: en har rätt att få undervisning enligt läroplanen       en följer dock kontinuerligt lärarsituationen
15687: samt elevhandledning under arbetsdagarna. Det           samt i synnerhet de beslut som länsstyrelserna
15688: som dessutom måste beaktas är bl.a. att utbild-         fattar med anledning av klagomål. Återkrav av
15689: ningsanordnarna enligt de nya lagarna skall ga-         statsandelar kan komma i fråga om andra åtgär-
15690: ~!lntera eleverna rätt till en trygg inlärningsmiljö.   der inte leder till resultat och kommunen eller
15691: A ven de statliga myndigheternas möjligheter att        någon annan utbildningsanordnare uppenbart
15692: ingripa i lagstridiga undervisningsarrangemang          fått statsandel utan grund. Om det uppstår behov
15693: kvarstår i huvudsak oförändrade. Enligt 8 § 2           av åtstramning eller precisering av lagstiftningen
15694: mom. kommunallagen kan länsstyrelsen med an-            kommer regeringen också att vidta behövliga
15695: ledning av klagomål undersöka om kommunen               lagstiftningsåtgärder.
15696: iakttar gällande lagar. 1 fråga om de privata och
15697: 
15698:      Helsingforsden 21 apri1 1998
15699: 
15700:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15701:                                             KK 350/1998 vp
15702: 
15703: Kirjallinen kysymys 350
15704: 
15705: 
15706: 
15707: 
15708:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen aiheuttamien seuraamus-
15709:                                        ten torjumisesta
15710: 
15711: 
15712:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15713: 
15714:     Viime aikoina on julkisuuteen tullut lukuisia     kuitenkin niin vakava asia, ettei sitä saa jättää
15715: pöyristyttäviä koulukiusaamistapauksia, joissa        vain kodin ja koulun väliseksi ongelmaksi. Kou-
15716: sekä opettajat että oppilaat ovat olleet kiusattui-   lukiusaaminen on nähtävä kaikkien yhteisenä
15717: na tai kiusaajina. Peruskouluun heijastuu koko        ongelmana, jonka ratkaisu on sekä opettajien,
15718: yhteiskunnan pahoinvointi: kuntien säästökuu-         oppilaiden ja vanhempien yhteinen etu.
15719: rilla on opettajia lomautettu, tuki- ja erityisope-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15720: tuksesta säästetty ja tuntikehyksiä pienennetty.      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
15721: Koulun työskentelyolosuhteet ovat kiristyneetja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15722: samalla oppilaiden kotona laman vaikutukset           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15723: voivat olla vielä suuremmat. Voimavarojen vä-
15724: hentyessä kunnille on lisätty runsaasti valtaa                  Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-
15725: päättää itsenäisesti koulutuskysymyksistä, ja                saamisongelman ratkaisemiseksi, ja
15726: valtakunnallista valvontaa on purettu. Koulut                  mitä se aikoo tehdä kiusattujen autta-
15727: ovatjääneet ongelmineen yksin. Kiusaaminen on                miseksi?
15728: 
15729:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
15730: 
15731:           Tuija Pohjola /sd        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Raimo Tiilikainen /r
15732:           Oiva Savela /kok         Jorma Huuhtanen /kesk             Juhani Alaranta /kesk
15733: 
15734: 
15735: 
15736: 
15737: 280043
15738: 2                                             KK 350/1998 vp
15739: 
15740: 
15741: 
15742: 
15743:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15744: 
15745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vallisuotta taas uhkaa etupäässä koulukiusaami-
15746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            nen. Helsingin kaupunki on perustanut pilotti-
15747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          hankkeen koulukiusaamisen vähentämiseksi; ja
15748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-          tälle hankkeelle tullaan hakemaan ED-rahoi-
15749: jolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tusta edellä mainitun projektin puitteissa. Vi-
15750: n:o 350:                                                 olence in the school-projekti teettää myös usean
15751:                                                          maan yhteisiä koulukiusaamista koskevia tutki-
15752:            Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-         muksia ja järjestää niiden pohjalta seminaareja,
15753:         saamisongelman ratkaisemiseksi, ja               joihin Suomen asiantuntijat osallistuvat. Tutki-
15754:            mitä se aikoo tehdä kiusattujen autta-        joiden mukaan koulukiusaaminen on eri maiden
15755:         miseksi?                                         kulttuureista riippumatta useissa Euroopan
15756:                                                          maissa hyvin samanlaista.
15757:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Perusopetuslakiehdotuksen 29 §:n mukaisesti
15758: taen seuraavaa:                                          opetukseen osallistuvana on oikeus turvalliseen
15759:                                                          opiskeluympäristöön. Tämä säännös tarkoittaa
15760:     Koulukiusaaminen on kaikkialla kouluissa il-         sitä, että koululla on velvollisuus välittömästi
15761: menevä ongelma, jonka vakavuus on viime ai-              puuttua koulukiusaamistapauksiin ja ryhtyä toi-
15762: koina näkynyt voimakkaasti Suomen lehdistös-             menpiteisiin koulukiusaamisen vähentämiseksi.
15763: sä.                                                         Opetusministeriöllä on tarkoitus ottaa koulu-
15764:     Koulukiusaamisen tunnistaminen ja siihen             kiusaamisen vähentäminen yhdeksi Terve itse-
15765: puuttuminen ovat jatkuvia koulun toimintaan              tunto -projektin jatkotyöskentelyteemaksi. Ter-
15766: liittyviä asioita, joita tulee pitää esillä. Koulukiu-   ve itsetunto -projektin jatkotyöskentelyssä on
15767: saamisen ehkäisemiseen tarvitaan pysyvää arvo-           tarkoitus valita muutamia kokeilukuntia, joissa
15768: keskustelua. Opetusministeriö asetti vuonna              oppilaan minäkuvan rakentamiseen lisätään
15769: 1993 selvitysmies Eeva Penttilän raportoimaan            mm. koulukiusaamisen ehkäiseminen. Lisäksi
15770: koulukiusaamisesta ja sen estämiseksi tarvitta-          projektin puitteissa järjestetään asiantuntijase-
15771: vista toimista. Raportissa koulukiusaaminen              minaareja ja tuotetaan koulujen käyttöön mate-
15772: määriteltiin seuraavasti: "Koulukiusaaminen on           riaalia, joissa koulukiusaamisen ehkäiseminen
15773: tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi oppilas           on vahvasti esillä. Terve itsetunto -projektin yh-
15774: toistuvasti ja jatkuvasti alistetaan fyysisesti tai      teydessä on tarkoitus verkottua sekä kuntien että
15775: psyykkisesti, suoraan tai epäsuoraan, yhden tai          lastensuojelu- ja koulujärjestöjen kanssa.
15776: useamman oppilaan taholta. Kiusatuksi tulemi-               Koulukiusaamisen vähentämisessä on myös
15777: nen on subjektiivinen kokemus." Raportti sisälsi         oma merkityksensä koulun kerhotyön edistämi-
15778: senhetkisen tilanteen selvittämisen lisäksi tänä         sellä, jostajuuri valmistunut mietintö on parhail-
15779: päivänäkin toimivia toimintaehdotuksia kiusaa-           laan lausuntokierroksella. Monipuolinen koulu-
15780: misen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi.                laisen harrastusmahdollisuuksia lisäävä kerho-
15781:     WHO:n teettämässä tutkimuksessa (Suomes-             työ ja koululaisten johdettu iltapäivätoiminta
15782: sa Lasse Kannas) Suomessa koulukiusaaminen               vähentävät koulukiusaamista, sillä aikuisen läs-
15783: oli eurooppalaista keskitasoa eli ll-15-vuo-             näolo on omiaan vähentämään konfliktien syn-
15784: tiaista pojista jatkuvan eli viikoittaisen koulukiu-     tymistä lasten keskuudessa.
15785: saamisen kohteeksi joutui 9 %ja tytöistä 6 %.               Tutkimusten mukaan myös vanhempien ja
15786:     Suomi on mukana EU :n perustamassa Violen-           kodin yhteistyöllä on suuri merkitys koulukiu-
15787: ce in the school-projektissa, jonka tarkoituksena        saamisen esiintymisessä. Toisensa tuntevien van-
15788: on pyrkiä luomaan kouluissa avoin ja turvallinen         hempien lapset ovat vähemmän alttiita kiusaa-
15789: ilmapiiri, jossa oppilaat voivat oppia ja opettajat      miseen kuin toisilleen vieraiden vanhempien lap-
15790: opettaa pelkäämättä pelottelua, kiusaamista tai          set. Opetusministeriöllä on tarkoituksena edistää
15791: loukkaamista. Useissa Euroopan kouluissa on              koulun ja vanhempien yhteistoimintaa yhdessä
15792: vakavia väkivaltaongelmia. Suomessa koulutur-            opetushallituksen kanssa.
15793:                                             KK 350/1998 vp                                             3
15794: 
15795:    Opettajien lomautus on kouluturvallisuutta         neuvoston nyt juuri käynnistämässä opettajan-
15796: vaarantava tekijä. Opetusministeriö on neuvotel-      koulutuksen arvioinnissa.
15797: lut kuluvan vuoden helmikuussa lääninhallitus-           Koulukiusatuillaja heidän vanhemmillaan on
15798: ten kanssa toimenpiteistä, joilla lääninhallitusten   ollut mahdollisuus soittaa asiassaan opetushalli-
15799: mahdollisuuksia seurata ja tarvittaessa puuttua       tukseen. Lisäksi kouluissa on käynnistetty ope-
15800: lomautusten aikaisiin opetusjärjestelyihin paran-     tushallituksen ja Stakesin yhteisprojektina kriisi-
15801: netaan. Lääninhallitus voi kantelun perusteella       palvelutoimintaa, joka puitteissa voidaan auttaa
15802: kieltää laittomat opetusjärjestelyt.                  vakavammissa koulukiusaamistapauksissa.
15803:    Opetusministeriön opettajakoulutuksen ke-             Kuten edellä olevasta käy ilmi hallitus käyn-
15804: hittämishankkeessa ollaan parhaillaan lisäämäs-       nistää useita toimenpiteitä koulukiusaamisen ja
15805: sä opettajankoulutukseen erityispedagogiikkaa         muutoinkin lasten ja nuorten keskuudessa ta-
15806: ja ihmissuhdetaitoja käsittelevää ainesta. Nämä       pahtuvan alistamisen vähentämiseksi.
15807: asiat ovat myös esillä Korkeakoulujen arviointi-
15808:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
15809: 
15810:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15811: 4                                              KK 350/1998 vp
15812: 
15813: 
15814: 
15815: 
15816:                                            Tili Riksdagens Talman
15817: 
15818:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               för att få bukt med mobbningen i skolan och man
15819: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               kom mer att söka EU-finansiering för detta inom
15820: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           ramen för ovan nämnda projekt. Violence in the
15821: dagsman Tuija Pohjola m.fl. undertecknade                 school-projektet låter också göra gemensamma
15822: spörsmål nr 350:                                          mobbningsundersökningar som gäller flera Iän-
15823:                                                           der. Utgående från dem ordnar projektet semi-
15824:            Vad avser Regeringen göra för att lösa         narier med sakkunniga från Finland som delta-
15825:         problemet med mobbning i skolan och               gare. Enligt forskarna är mobbningen mycket
15826:         för att hjälpa de mobbade?                        likartad i de europeiska länderna trots kultur-
15827:                                                           skillnaderna.
15828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Enligt 29 § i den föreslagna lagen tili grundläg-
15829: anföra följande:                                          gande utbildning har den som deltar i utbildning
15830:                                                           rätt tili en trygg studiemiljö. Denna bestämmelse
15831:    Mobbning är ett problem som uppträder över-            innebär att skolan är skyldig att omedelbart in-
15832: allt i skolorna. Hur allvarligt det är har tydligt        gripa i mobbningsfall och sätta in åtgärder för att
15833: kommit fram i pressen densenaste tiden.                   få mobbningen att minska.
15834:    Att känna igen mobbning och ta itu med den                Undervisningsministeriet har för avsikt att ta
15835: är frågor som ständigt hör samman med skolans             motverkande av mobbning som ett tema för det
15836: verksamhet och som måste lyftas fram. För att             fortsatta arbetet inom projektet Sund självkäns-
15837: man skall kunna motverka mobbning i skolan                la. Avsikten är att i det fortsatta arbetet inom
15838: behövs en kontinuerlig värdedebatt. Undervis-             projektet välja ut några försökskommuner där
15839: ningsministeriet tillsatte 1993 utredare Eeva             man samtidigt som man förstärker elevens jag-
15840: Penttilä för att rapportera om mobbningen i sko-          bild även arbetar för att förhindra mobbning.
15841: lan och vilka åtgärder som behövs för att förhin-         lnom ramen för projektet ordnas också sakkun-
15842: dra den. 1 rapporten beskrevs mobbning som en             nigseminarier och produceras skolmaterial där
15843: händelsekedja där en eller flera elever upprepat          arbetet mot mobbning intar en framträdande
15844: och kontinuerligt trycks ner fysiskt eller psykiskt,      plats. A vsikten är att i samband med projektet
15845: direkt eller indirekt, av en eller flera elever. Enligt   Sund självkänsla bilda nätverk med såväl kom-
15846: rapporten är det en subjektiv upplevelse att bli          munerna som barnskydds- och skolorganisatio-
15847: mobbad. Rapporten innehöll förutom en utred-              nerna.
15848: ning av den då aktuella situationen även hand-                Förstärkandet av skolans klubbverksamhet är
15849: lingsförslag för att förhindra och ta itu med             av betydelse när det gäller att minska mobbning-
15850: mobbning.                                                 en. Ett betänkande om detta har nyligen utkom-
15851:    1 en undersökning som WHO Jätit göra                   mit och har nu sänts för utlåtande. En mångsidig
15852: (i Finland Lasse Kannas) representerade mobb-             klubbverksamhet med ökade möjligheter tili fri-
15853: ningen i Finland europeisk medelnivå, dvs. 9 %            tidssysselsättningar för skoleleverna och ledd ef-
15854: av pojkarna och 6% av flickorna i åldern 11-15            termiddagsverksamhet för dem minskar mobb-
15855: år råkade ut för kontinuerlig mobbning, dvs.              ning, eftersom en vuxens närvaro medverkar tili
15856: varje vecka.                                              att minska uppkomsten av konflikter bland bar-
15857:    Finland är med i ett av EU initierat projekt           nen.
15858: "Violence in the school". Dess syfte är att försöka          Enligt undersökningar är samarbetet mellan
15859: skapa en öppen och trygg atmosfår i skolorna så           föräldrarna och skolan av stor betydelse när det
15860: att eleverna kan få undervisning och lärarna un-          gäller förekomsten av mobbning. Barn tili föräld-
15861: dervisa utan att behöva vara rädda för hot,               rar som känner varandra är mindre benägna att
15862: mobbning eller handgripligheter. Många skolor i           mobba än barn tili föräldrar som inte känner
15863: Europa har allvarliga våldsproblem. 1 Finland är          varandra. Undervisningsministeriet har för av-
15864: det främst mobbningen som hotar skoltrygghe-              sikt att tillsammans med utbildningsstyrelsen
15865: ten. Helsingfors stad har inrättat ett pilotprojekt       främja samarbetet mellan hem och skola.
15866:                                            KK 350/1998 vp                                           5
15867: 
15868:    Permitteringen av lärare är en faktor som ut-     utvärdering av högskolorna just nu håller på att
15869: gör ett hot mot skoltryggheten. 1 februari i år      inleda.
15870: förde undervisningsministeriet förhandlingar             De som utsätts för mobbning i skolan och
15871: med Iänsstyrelserna om åtgärder för att förbättra    deras föräldrar har haft möjlighet att ringa upp
15872: Iänsstyrelsernas möjligheter att följa och vid be-   utbildningsstyrelsen i denna fråga. Dessutom har
15873: hov ingripa i undervisningsarrangemangen un-         utbildningsstyrelsen och STAKES som ett ge-
15874: der permitteringar. Länsstyrelsen kan på basis av    mensamt projekt inletts krisserviceverksamhet i
15875: klagomål förbjuda olagliga undervisningsar-          skolorna. Den kan ge hjälp vid svåra mobbnings-
15876: rangemang.                                           fall.
15877:    1undervisningsministeriets projekt för utveck-        Så som framgår av det ovan relaterade är
15878: ling av lärarutbildningen håller man som bäst på     regeringen med om att sätta in flera olika åtgär-
15879: att föra in mer specialpedagogik och lärostoff       der för att minska mobbningen i skolan och även
15880: som behandlar mänskliga relationer i lärarut-        annars mobbningsbenägenheten hos barn och
15881: bildningen. Dessa frågor är också aktuella i den     unga.
15882: utvärdering av lärarutbildningen som Rådet för
15883: 
15884:      Helsingforsden 21 aprill998
15885: 
15886:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15887:               j
15888:              j
15889:             j
15890:            j
15891:           j
15892:          j
15893:         j
15894:        j
15895:       j
15896:      j
15897:     j
15898:    j
15899:   j
15900:  j
15901: j
15902:                                             KK 351/1998 vp
15903: 
15904: Kirjallinen kysymys 351
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 
15909:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Perhepäivähoidossa olevien lasten oikeu-
15910:                                       desta savuttomaan ympäristöön
15911: 
15912: 
15913:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15914: 
15915:    Lehtitietojen mukaan kunta oli katsonut, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15916: sen velvollisuus järjestää lapselle päivähoitoa oli   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15917: kuitattu sillä, ettei perhe suostunut viemään las-
15918: taan perhepäiväkotiin, jossa tupakoitiin. Kysy-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
15919: mys kuuluukin: Onko lapsella oikeus savutto-                 nat saattavat kuitata velvollisuutensa tar-
15920: maanja tupakan hajusta vapaaseen kunnalliseen                jota lapselle päivähoitoa sillä perusteella,
15921: päivähoitoon? Vastauksen pitäisi olla selvä: Kyl-            etteivät lapsen vanhemmat suostu vie-
15922: lä. Kun näin ei näytä olevan, on aihetta tiedustel-          mään lasta perhepäiväkotiin, jossa tupa-
15923: la, onko tällainen itsestään selväkinasiavietävä             koidaan, sekä
15924: lain- tai asetuksentasoiseksi säännökseksi, ennen               mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
15925: kuin em. oikeus toteutuu.                                    seen perhepäivähoidossa olevien lasten
15926:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          oikeuden savuttomaan ympäristöön?
15927: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15928: 
15929:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
15930: 
15931:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
15932: 
15933: 
15934: 
15935: 
15936:  280043
15937: 2                                           KK 351/1998 vp
15938: 
15939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15940: 
15941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toja. Tämän vuoksi laissa toimenpiteistä tupa-
15942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koinnin vähentämiseksi (69311976) on väestön
15943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        terveyden suojelemiseksi säädetty tupakointi-
15944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          kieltoja ja -rajoituksia. Lain tarkoituksena on
15945: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           myös väestön suojaaminen ympäristön tupakan
15946: senn:o351:                                             savun aiheuttamilta terveyshaitailta ja ennen
15947:                                                        kaikkea lasten suojaaminen altistukselta tupa-
15948:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-     kan savulle.
15949:        nat saattavat kuitata velvollisuutensa tar-          Lasten terveyden suojelemiseksi on edellä
15950:        jota lapselle päivähoitoa sillä perusteella,    mainitun lain 12 §:ssä säädetty, että tupakointi
15951:        etteivät lapsen vanhemmat suostu vie-           muun muassa päiväkotien sisätiloissa ja myös
15952:        mään lasta perhepäiväkotiin, jossa tupa-        ulkoalueilla on kielletty. Tupakointia on rajoitet-
15953:        koidaan, sekä                                   tu myös työtiloissa kuitenkin niin, ettei säännök-
15954:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-          siä sovelleta sellaiseen tilaan, joka on työntekijän
15955:        seen perhepäivähoidossa olevien lasten          omassa kodissa. Siten perhepäivähoitajan omas-
15956:        oikeuden savuttomaan ympäristöön?               sa kodissa tapahtuvaa tupakointia ei ole laissa
15957:                                                        suoraan kielletty. Lain hengen mukaista kuiten-
15958:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kin on suojata lapsia tupakan savulta heidän
15959: taen seuraavaa:                                        ollessaan päivähoidossa.
15960:                                                             Tupakansavulie altistumiselta suojaaminen
15961:    Laki lasten päivähoidosta (3611973) velvoittaa      päivähoidossa on nykykäsityksen mukaan mer-
15962: kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoi-       kittävimpiä lapsiin kohdistuvia terveydensuoje-
15963: toa on saatavissa kunnanjärjestämänä tai valvo-        lutoimenpiteitä. Kunnan tulee perhepäivähoitoa
15964: mana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuo-       järjestäessään varmistua siitä, että perhepäivä-
15965: doin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.          hoidossa olevat lapset saavat saman tasoista ter-
15966: Edelleen laissa määritellään, että päivähoidon          veydensuojelua kuin päiväkodeissa hoidettavat
15967: tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan    lapset.
15968: lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopi-          Kysymyksen vuoksi tiedusteltiin pääkaupun-
15969: va. Päivähoitolain velvoitteet laajenivat vuoden        kiseudun kunnilta menettelyjä perhepäivähoita-
15970: 1996 alusta siten, että kunnan tulee järjestää kai-    jien valinnasta. Kunnista saatujen tietojen mu-
15971: kille alle kouluikäisille lapsille päivähoitopaikka.    kaan perhepäivähoidosta vastaavat viranhaltijat
15972: Suurin osa kunnista on pystynyt täyttämään lain         käyvät perusteelliset keskustelut hoidon sisällös-
15973: velvoitteet, mutta joissain kunnissa on ollut on-       tä ja hoitoympäristöstä jokaisen hoitajan kanssa
15974: gelmia mm. asianmukaisten tilojen saamisessa            arvioidakseen hoitajan soveltuvuuden tehtä-
15975: päivähoidon käyttöön. Päivähoidon lisäänty-             vään. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota
15976: neeseen kysyntään on pyritty vastaamaan myös            myös lasten käytössä olevien tilojen savuttomuu-
15977: rekrytoimalla uusia perhepäivähoitajia.                 teen. Tupakoinnin vaarat ovat laajasti tiedossa,
15978:    Kunnan tehtävänä on valvoa, että päivähoi-           eikä vaatimus perhepäivähoidon tilojen savut-
15979: toa järjestetään tarkoituksenmukaisissa tiloissa        tomuudesta ole aiheuttanut ongelmia.
15980: niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossakin.              Päivähoidon laadusta käydään tänä päivänä
15981: Osoittaessaan lapsia perhepäivähoitoon kunnan           vilkasta keskustelua. Laadukkaan hoidon tär-
15982: tulee varmistua hoitajan soveltuvuudesta toimia         keänä osatekijänä on hoitopaikan terveydellinen
15983: perhepäivähoitajana sekä tilojen sopivuus perhe-        ympäristö. Lääninhallitukset seuraavat alueel-
15984: päivähoitotoiminnalle muun muassa ottaen huo-           laan päivähoitolain velvoitteiden toteutumista
15985: mioon turvallisuus ja yleinen hygienia. Samassa         kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo
15986: yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös tilo-         pyytää lääninhallituksia tässä yhteydessä kiinnit-
15987: jen savuttomuuteen,jotta hoitoympäristö on ter-         tämään huomiota myös siihen, että perhepäivä-
15988: veydellisiltä olosuhteiltaan sopiva.                     hoidossa lapset hoidetaan savuttomassa ympä-
15989:     Tupakansavulie altistumisen on tieteellisesti        ristössä.
15990:  osoitettu aiheuttavan merkittäviä terveyshait-
15991: 
15992:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
15993: 
15994:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
15995:                                             KK 351/1998 vp                                            3
15996: 
15997: 
15998: 
15999: 
16000:                                         Till Riksdagens Talman
16001: 
16002:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       med hänsyn till de sanitära förhållandena skall
16003: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        anses vara lämplig.
16004: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-         Att utsättas för tobaksrök ger enligt veten-
16005: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-            skapliga rön upphov tili betydande risker för
16006: mål nr 351:                                           hälsan. Av denna orsak ingär i Iagen om åtgärder
16007:                                                       för inskränkande av tobaksrökning (693/1976)
16008:           Är Regeringen medveten om att kom-
16009:                                                       bestämmelser om vissa förbud och begränsning-
16010:        munerna anser sig kunna avfårda sin
16011:                                                       ar som gäller tobaksrökning för att skydda be-
16012:        skyldighet att erbjuda ett barn dagvärd
16013:                                                       folkningens hälsa. Syftet med lagen är också att
16014:        på den grunden att barnets föräldrar inte
16015:                                                       skydda befolkningen mot de hälsorisker som to-
16016:        går med på att föra barnet tili ett familje-
16017:                                                       baksröken i omgivningen för med sig, och fram-
16018:        daghem där rökning förekommer, samt
16019:                                                       för allt att skydda barn från att utsättas för to-
16020:           vad ämnar Regeringen göra för att
16021:                                                       baksrök.
16022:        trygga rätten tili en rökfri miljö för de
16023:        barn som vistas i familjedagvård?                 För att skydda barns hälsa stadgas i 12 § i den
16024:                                                       Iag som nämns ovan att tobaksrökning är förbju-
16025:                                                       den i bl.a. i lokaler inomhus som är avsedda för
16026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16027:                                                       barn på daghem, men också på daghemmens
16028: anföra följande:
16029:                                                       utomhusområden. Tobaksrökning är också be-
16030:     Lagen om barndagvärd (36/1973) förpliktar         gränsad på arbetsplatser, dock så att bestämmel-
16031: kommunerna att sörja för att av kommunen an-          serna inte tillämpas på en sådan loka! som finns i
16032: ordnad eller övervakad barndagvård står tili          en arbetstagares hem. Därmed är tobaksrökning
16033: buds i den omfattning och med sådana verksam-         som förekommer i en familjedagvårdares hem
16034: hetsformer som behovet därav förutsätter inom         inte direkt förbjuden i lag. I lagens anda skall
16035: kommunen. 1lagen bestäms också att dagvården          barnen emellertid skyddas mot tobaksrök när de
16036: i fråga om sanitära och övriga förhållanden skall     befinner sig i dagvård.
16037: vara lämplig för barn och för vård och fostran av        Att skydda barn från att utsättas för tobaks-
16038: barn. Skyldigheterna enligt lagen om barndag-         rök när de befinner sig i dagvård är enligt nu
16039: värd utökades frän och med ingången av 1996 så        rådande uppfattning en av de viktigaste åtgärder-
16040: att kommunen skall ordna dagvårdsplats ät alla        na då det gäller att skydda barnens hälsa. Kom-
16041: barn som inte uppnått skolåldern. Största delen       munen skall vid anordnandet av familjedagvård
16042: av kommunerna har förmätt uppfylla sina skyl-         försäkra sig om att de barn som befinner sig i
16043: digheter enligt lagen, men vissa kommuner har         sådan dagvärd skyddas tili sin hälsa på motsva-
16044: haft problem bl.a. med att få tillgång tili ända-     rande sätt som de barn som vistas i daghem.
16045: målsenliga Iokaler för dagvården. Man har för-           Med anledning av spörsmålet tillfrägades
16046: sökt svara på den ökade efterfrågan på dagvård        kommunerna i huvudstadsregionen om förfa-
16047: också genom att rekrytera nya familjedagvår-          randena dä det gälier valet av familjedagvårdare.
16048: dare.                                                 Enligt vad kommunerna uppgav diskuterar de
16049:     Kommunen har tili uppgift att övervaka att        tjänsteinnehavare som är ansvariga för familje-
16050:  dagvården ordnas i ändamälsenliga Iokaler såväl      dagvården grundligt igenom vårdens innehåll
16051:  i daghemmen som inom familjedagvården. När           och kraven på dagvårdsmiljön med varje familje-
16052:  barn anvisas familjedagvård, skall kommunen          dagvårdare för att kunna bedöma personens
16053:  försäkra sig om dagvårdarens lämplighet att ver-     lämplighet för uppgiften. I detta sammanhang
16054:  ka som familjedagvärdare samt om lokalernas          fåsts också vikt vid rökfriheten i de Iokaler som
16055:  Iämplighet för familjedagvärdsverksamhet med         används av barnen. Farorna med tobaksrökning
16056:  beaktande av bl.a. säkerhet och allmän hygien. 1     är allmänt kända, och kravet på rökfria lokaler
16057:  detta sammanhang bör uppmärksamhet fåstas            inom familjedagvården har inte orsakat några
16058:  också vid Iokalernas rökfrihet för att vårdmiljön    problem.
16059: 4                                          KK 351/1998 vp
16060: 
16061:    F ör närvarande pågår en livlig diskussion om     gen om barndagvård efter1evs. Social- och hälso-
16062: dagvårdens kvalitet. En viktig delfaktor då det      vårdsministeriet har för avsikt att i detta sam-
16063: gäller vård av hög kvalitet är den sanitära miljön   manhang be länsstyrelserna att också kontrollera
16064: på dagvårdsplatsen. Länsstyrelserna övervakar        att de barn som får familjedagvård vistas i en
16065: inom sina områden hur skyldigheterna enligt Ia-      rökfri miljö.
16066: 
16067:      Helsingforsden 21 apri1 1998
16068: 
16069:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
16070:                                             KK 352/1998 vp
16071: 
16072: Kirjallinen kysymys 352
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 
16077:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Työvoimatoimiston sivuvastaanottojen
16078:                                        lakkauttamisesta
16079: 
16080: 
16081:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16082: 
16083:    Työvoimaviranomaiset ovat lakkauttaneet             toimintaa olisi perustaa laajemmalla pohjalla toi-
16084: Isonkyrön ja Vähänkyrön sivuvastaanotat hel-           mivia yhteispalvelupisteitä muiden viranomais-
16085: mikuun alusta lukien. Sulkemisen jälkeen kaik-         ten kanssa paikkakunnille, joissa asiakkaiden
16086: kien seudun työttömien on ollut asioitava Lai-         määrä on vähäinen.
16087: hian päätoimipisteessä. Työvoimaviranomaiset              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16088: ovat perustelleet päätöstään säästösyiiiä ja te-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16089: hokkuudella. Heidän mukaansa vain joka päivä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16090: auki olevassa toimistossa kyetään antamaan             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16091: työttömälle kunnollista palvelua. Sivutoimisto-
16092: jen ongelmana on ollut asiakasvirtojen ennusta-                 Onko Hallituksen tiedossa jokin ylei-
16093: mattomuus.                                                    nen suunnitelma, jolla työvoimahallin-
16094:      Työttömille aiheutuu hankaluuksia työvoi-                non sivupisteitä karsitaan, ja jos on, niin
16095: maviranomaisten päätöksestä. Vähästäkyröstä                   mikä tulee olemaan tavoiteltu työvoima-
16096: ei ole mitään julkista liikennettä Laihian suun-              hallinnon toimipisteiden yhteismäärä
16097: taan. Varsinkin naiset, joilla harvemmin on au-               maassamme lähitulevaisuudessa,
16098: toa käytettävissään, kärsivät uudesta ratkaisus-                onko Hallituksen piirissä selvitelty
16099:  ta.                                                          mahdollisuuksia ryhtyä korvaamaan
16100:      Toimipisteverkon supistaminen merkitsee li-              työttömien matkakuluja, kun työvoi-
16101:  säkustannuksia työttömille. Olisikin johdonmu-               mahallinto ratianalisoi toimipisteverk-
16102:  kaista, että tällaisten ratkaisujen jälkeen työttö-          koaan,
16103:  mille korvattaisiin matkakulut, myös taksinkäy-                pidetäänkö rationalisoinnissa esillä
16104:  töstä aiheutuvat kustannukset työvoimatoimis-                mahdollisuutta luoda yhteispalvelutoi-
16105:  toon. Vain näin voidaan yhtä aikaa tehostaa työ-             mistoja muiden viranomaisten kanssa, ja
16106:  voimaviranomaisten toimintaa ja ylläpitää pal-                 mihin tällaiset vaihtoehdot ovat kaa-
16107:  velujen saavutettavuus.                                      tuneet, jos niitä on selvitelty?
16108:      Kokonaan toinen lähestymistapa tehostaa
16109: 
16110:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
16111: 
16112:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
16113: 
16114: 
16115: 
16116: 
16117:  280043
16118: 2                                          KK 352/1998 vp
16119: 
16120: 
16121: 
16122: 
16123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16124: 
16125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen tulee toteuttaa toimintaansa sille kunakin
16126: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuonna myönnettyjen toimintamenomääräraho-
16127: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jen puitteissa.
16128: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta             Työhallinto ei ole tehnyt yleistä eikä erityistä
16129: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          suunnitelmaa työhallinnon sivupisteiden karsi-
16130: sen n:o 352:                                          misesta valtakunnallisesti tai tietyillä alueilla,
16131:                                                       eikä tällaista suunnitelmaa ole myöskään valmis-
16132:           Onko Hallituksen tiedossa jokin ylei-       teilla. Mikäli työvoima- ja elinkeinokeskusten
16133:         nen suunnitelma, jolla työvoimahallin-        toimintamenomäärärahat tulevina vuosina
16134:         non sivupisteitä karsitaan, ja jos on, niin   oleellisesti supistuvat, on kuitenkin mahdollista,
16135:         mikä tulee olemaan tavoiteltu työvoima-       että toimipisteiden Jukumäärää joudutaan jat-
16136:       . hallinnon toimipisteiden yhteismäärä          kossajossain vaiheessa tarkistamaan. Tällä het-
16137:         maassamme lähitulevaisuudessa,                kellä ei kuitenkaan ole suunnitelmia siitä, mikä
16138:            onko Hallituksen piirissä selvitelty       tulee mahdollisesti olemaan työhallinnon toimi-
16139:         mahdollisuuksia ryhtyä korvaamaan             pisteiden yhteismäärä maassamme lähitulevai-
16140:         työttömien matkakuluja, kun työvoi-           suudessa, eikä myöskään ole tehty selvitystä siitä
16141:         mahallinto ratianalisoi toimipisteverk-        seikasta, miten mahdollisten rationalisointien
16142:         koaan,                                        yhteydessä voitaisiin ryhtyä korvaamaan työttö-
16143:            pidetäänkö rationalisoinnissa esillä       mien matkakuluja.
16144:         mahdollisuutta luoda yhteispalvelutoi-            Työministeriö on mukana sisäasiainministe-
16145:         mistoja muiden viranomaisten kanssa, ja        riön tammikuussa 1996 asettamassa yhteispalve-
16146:            mihin tällaiset vaihtoehdot ovat kaa-       luhankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on tukea
16147:         tuneet, jos niitä on selvitelty?               viranomaisten yhteistyötä, yhteisten palvelu-
16148:                                                        paikkojen perustamista sekä jo toimivien yhteis-
16149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           palvelupaikkojen kehittämistä. Mikäli työhallin-
16150: vasti seuraavaa:                                       non toimipisteiden rationalisointia jouduttaisiin
16151:                                                       jatkossa harkitsemaan, tullaan yhtenä vaihtoeh-
16152:    Työvoimatoimistojen perustamisesta ja lak-          tona luonnollisesti selvittämään myös mahdolli-
16153: kauttamisesta sekä niiden toimialueista ja toimi-      suudet muiden viranmaisten kanssa yhteisten
16154: paikoista määrää työvoima- ja elinkeinokeskuk-         palvelutoimistojen Juomiseen.
16155: sista annetun lain 1 §:n mukaan keskus. Keskuk-
16156: 
16157:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
16158: 
16159:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
16160:                                             KK 352/1998 vp                                                 3
16161: 
16162: 
16163: 
16164: 
16165:                                          Tili Riksdagens Talman
16166: 
16167:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       verksamhetsområden och verksamhetsställen.
16168: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Centralen skall bedriva sin verksamhet inom ra-
16169: lem av statsrådet översänt följande a v riksdagsle-    men för det omkostnadsanslag som den årligen
16170: damot Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-           beviljas.
16171: mål nr 352:                                               Arbetsförvaltningen har inte gjort upp vare sig
16172:                                                        någon allmän eller särskild pian om en riksom-
16173:             Känner Regeringen tili någon allmän        fattande eller regional gallring av sina filialer, och
16174:         pian för gallring av arbetsförvaltningens      någon sådan pian håller inte heller på att beredas.
16175:         filialer, och om den gör, så vilket kommer     Om det under de kommande åren görs väsentliga
16176:         det önskade totalantalet arbetskraftsför-      nedskärningar i arbetskrafts- och näringscentra-
16177:         valtningens verksamhetsställen att vara i      lernas omkostnadsanslag, är det dock möjligt att
16178:         vårt land i den närmaste framtiden,            man då i något skede måste se över antalet filia-
16179:             har man inom Regeringen utrett möj-        ler. För tillfållet finns det dock inga kalkyler om
16180:         ligheter att börja ersätta arbetslösas rese-   hur många filialer arbetsförvaltningen totalt
16181:         kostnader, om arbetsförvaltningen ratio-       skulle ha i den närmaste framtiden och man har
16182:         naliserar sitt nätverk av verksamhetsstäl-     inte heller gjort någon utredning om hur arbets-
16183:         len,                                           lösas resekostnader kunde ersättas i samband
16184:             är det i samband med en sådan rationa-     med eventuella rationaliseringar i framtiden.
16185:         lisering möjligt att skapa samservicebyrå-        Arbetsministeriet deltar i det samservicepro-
16186:         er tillsammans med andra myndigheter,          jekt som inleddes av inrikesministeriet i januari
16187:         samt                                            1996. Projektet har som mål att stöda samarbetet
16188:             vad har dylika alternativ, om sådana       mellan myndigheter, grunda samservicediskar
16189:         funnits, fallit på?                            samt utveckla redan existerande samservicedis-
16190:                                                        kar. Om man i fortsättningen skulle vara tvungen
16191:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att överväga en rationalisering av arbetsförvalt-
16192: anföra följande:                                       ningens verksamhetsställen, kommer man natur-
16193:                                                        ligtvis att också utreda vilka möjligheter det finns
16194:   Enligt 1 § lagen om arbetskrafts- och närings-       att skapa gemensamma servicebyråer tillsam-
16195: centraler grundas och indras arbetskraftsbyråer        mans med andra myndigheter.
16196: av centralen, som också bestämmer om deras
16197: 
16198:       Helsingforsden 23 aprill998
16199: 
16200:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16201:                                               KK 353/1998 vp
16202: 
16203: Kysymys valtioneuvostolle 353
16204: 
16205: 
16206: 
16207: 
16208:                                      Marjatta Vehkaoja /sd: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta
16209:                                           opintojen pitkittyessä
16210: 
16211: 
16212:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16213: 
16214:     Noin puolella opiskelijoista opinnot jatkuvat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16215: sen jälkeen, kun opintotuen maksatus lakkaa.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16216: Tämä johtuu mm. opintoalan vaihdoksista tai              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16217: työssäkäynnistä sekä siitä, että opiskelijat valit-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16218: sevat vapaaehtoisesti lisäkursseja tai suorittavat
16219: opintoja useammassa oppilaitoksessa yhtä ai-                          Onko Hallituksen piirissä valmisteilla
16220: kaa. Tilanne lienee pahentunut sen jälkeen, kun                 muutoksia opintotukeen, vai
16221: alle 25-vuotiaat ovat olleet pakotettuja kirjoit-                     miten Hallitus aikoo turvata nuorten
16222: tautumaan ammatillisiin oppilaitoksiin oppilaik-                opiskelijoiden toimeentulon niissä ta-
16223: si linjoille, jotka heitä eivät kiinnosta, vain turva-          pauksissa, kun opinnot pitkittyvät perus-
16224: takseen toimeentulonsa, kun muuta toimeentu-                    teluissa tarkoitetuista inhimillisistä syis-
16225:                                                                   .. ?
16226: lon lähdettä ei ole ollut tarjolla.                             t a.
16227: 
16228:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
16229: 
16230:                                            Marjatta Vehkaoja /sd
16231: 
16232: 
16233: 
16234: 
16235:  280043
16236: 2                                           KK 353/1998 vp
16237: 
16238: 
16239: 
16240: 
16241:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16242: 
16243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Opintotukiajan riittävyyttä selvitettiin ope-
16244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tusministeriön asettamassa työryhmässä vuonna
16245: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1996. Tämän jälkeen opintotukilakia muutettiin
16246: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          maaliskuun alussa 1997 voimaan tulleella lailla
16247: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           siten, että opetusministeriön päätöksellä voidaan
16248: sen n:o 353:                                           pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän
16249:                                                        ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusoh-
16250:           Onko Hallituksen piirissä valmisteilla       jelman opintotuen enimmäisaikaa. Opetusminis-
16251:        muutoksia opintotukeen, vai                     teriön päätöksellä on lääketieteen ja eläinlääke-
16252:           miten Hallitus aikoo turvata nuorten         tieteen lisensiaatin tutkintojen ja ylemmän kor-
16253:        opiskelijoiden toimeentulon niissä ta-          keakoulututkinnon, jonka pääaine tai aineryh-
16254:        pauksissa, kun opinnot pitkittyvät perus-       mä, johon pääaine kuuluu, on Aasianja Afrikan
16255:        teluissa tarkoitetuista inhimillisistä syis-    kielet ja kulttuurit, opintotuen enimmäisajaksi
16256:        tä?                                             vahvistettu 65 kuukautta.
16257:                                                            Opintotukilakia muutettiin samalla myös si-
16258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten; että vahvistetun enimmäisajan opintotukea
16259: vasti seuraavaa:                                       saaneelle opiskelijalle voidaan myöntää opinto-
16260:                                                        tukea enintään yhdeksäksi kuukaudeksi, jos
16261:    Opintotukilain mukaan korkeakouluopintoi-           opintojen viivästyminen on aiheutunut opintojen
16262: hin opintotukea voi saada yhteensä enintään 70         edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sai-
16263: kuukaudeksi. Yhden ylemmän korkeakoulutut-             raudesta tai muusta syystä. Lisäksi edellytyksenä
16264: kinnon suorittamista varten opintotukea voi saa-        on, että tutkinnon suorittamisen arvioidaan edel-
16265: da kuitenkin enintään 55 kuukaudeksi. Korkea-           lyttävän päätoimista opiskelua enintään yhden
16266: kouluopiskelijoiden kohdalla opintotukeen oi-           lukuvuoden ajan ja puuttuvien opintojen laajuus
16267: keuttavan enimmäisaikaa on sovellettu syyslu-           on enintään 30 opintoviikkoa. Toistaiseksi hake-
16268: kukaudesta 1992 lähtien, jolloin opintotuki-            muksia tukiajanpidentämisestä näillä perusteilla
16269: uudistus käynnistyi korkeakouluopiskelijoiden           on jätetty opintotukilautakunnille varsin vähän.
16270: osalta. Ensimmäisten silloin opintonsa aloitta-            Yliopistoille on asetettu tavoitteeksi, että
16271: neiden kohdalla 55 tukikuukauden enimmäisai-            uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti aloitta-
16272: ka täyttyi viime vuonna. Muussa oppilaitoksessa         neista 75% suorittaa maisteritason tutkinnon
16273: opiskelua varten opintotukea voi saada enintään         viidessä vuodessa. Tutkintoasetuksissa edellyte-
16274: koulutuksen säännönmukaisen keston ajaksi.              tään opinnot järjestettä viksi siten, että tutkinnot
16275: Lisäksi erityisestä syystä tukea voi saada enin-        voidaan suorittaa tavoiteajassa. Jos opinnot on
16276: tään yhden lukuvuoden yli koulutuksen sään-             järjestetty tavoitteen mukaisesti myös 55 tuki-
16277: nönmukaisen keston.                                     kuukauden enimmäisaika tulisi riittää ylemmän
16278:    Käytännössä opintotukioikeuden loppumi-              korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Opetus-
16279: nen kesken opintojen on ongelma vain korkea-            ministeriössä työskentelee parhaillaan työryh-
16280: kouluopintojen kohdalla, koska muissa oppilai-          mä, jonka tehtävänä on selvittää, kuinka tavoit-
16281: toksissa tukiaikaa ei ole vastaavalla tavalla rajoi-    teeseen ollaan pääsemässä ja mitkä tekijät mah-
16282: tettu. Ongelman todellisesta laajuudesta saadaan        dollisesti estävät opintojen edistymistä. Samassa
16283: tietoa vähitellen Kansaneläkelaitoksessa tehtä-         yhteydessä on tarkoitus arvioida myös opiskeli-
16284: vän Opintotukiajan pidentämispäätöksiä koske-           joiden toimeentulon turvaamista opintojen pit-
16285: van kartoituksen avulla.                                kittyessä.
16286: 
16287:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
16288: 
16289:                                                                             Ministeri Claes Andersson
16290:                                             KK 353/1998 vp                                               3
16291: 
16292: 
16293: 
16294: 
16295:                                          Tili Riksdagens Talman
16296: 
16297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            början av mars 1997 sä att maximitiden för stu-
16298: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            diestöd kan förlängas genom beslut av undervis-
16299: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ningsministeriet när det gäller en högre högskole-
16300: dagsman Marjatta Vehkaoja undertecknade                examen eller ett utbildningsprogram som förut-
16301: spörsmål nr 353:                                       sätter en speciellt omfattande arbetsinsats. Ge-
16302:                                                        nom beslut av undervisningsministeriet har max-
16303:           Håller man i Regeringen på att bereda        imitiden för studiestöd fastställts till 65 månader
16304:        ändringar i studiestödet, eller                 för medicine licentiatexamen, veterinärmedicine
16305:           hur avser Regeringen trygga utkom-           licentiatexamen och för en högre högskoleexa-
16306:        sten för unga studerande i de fall då studi-    men vars huvudämne eller den ämnesgrupp tili
16307:        erna drar ut på tiden av de mänskliga skäl      vilket huvudämnet hör är asiatiska och afrikan-
16308:        som avses i motiveringen?                       ska spräk och kulturer.
16309:                                                           Lagen om studiestöd ändrades samtidigt ock-
16310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sä så att en studerande som har fätt studiestöd
16311: anföra följande:                                       under den fastställda maximitiden kan beviljas
16312:                                                        studiestöd för högst nio månader, om studierna
16313:    Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd för       fördröjts på grund av sjukdom som avsevärt in-
16314: högskolestudier fås för högst 70 månader totalt.       verkat på framgången i studierna eller av något
16315: För avläggande av en högre högskoleexamen kan          annat skäl. Ett villkor är ytterligare att avläggan-
16316: studiestöd dock fås för högst 55 månader. 1 fråga      de av examen anses förutsätta studier på heltid
16317: om högskolestuderande har maximitiden för stu-         under högst ett läsår och att omfattningen på de
16318: diestöd tillämpats sedan höstterminen 1992, då         studier som saknas i examen får vara högst 30
16319: studiestödsreformen inleddes för högskolestu-          studieveckor. Tills vidare har studiestöds-
16320: derandenas del. Maximitiden på 55 stödmånader          nämnderna fätt rätt få ansökningar om förläng-
16321: uppnåddes i fjol för dem som hade inlett studier-      ning av stödtiden pä dessa grunder.
16322: na vid ovan nämnda tidpunkt. För studier i andra          Det mäl som uppställts för universiteten är att
16323: läroanstalter kan studiestöd fås för högst den         75% av de studerande som inlett studierna enligt
16324: normala utbildningstiden. Av särskilda skäl kan        det nya examenssystemet skall avlägga examen
16325: stöd fås för högst ett läsår längre än den normala     på magisternivå på fem år. 1 examensförord-
16326: utbildningstiden.                                      ningarna förutsätts att studierna ordnas sä att
16327:     Att rätten tili studiestöd upphör under pägå-      examina kan avläggas inom den utsatta tiden.
16328: ende studier är i praktiken ett problem bara för       Om studierna har ordnats i enlighet med detta
16329: högskolestuderande, eftersom stödtiden inte har        mål borde också en maximitid på 55 stödmåna-
16330: begränsats på motsvarande sätt i andra läroan-         der räcka för avläggande av högre högskoleexa-
16331: stalter. Hur utbrett problemet verkligen är kom-       men. Vid undervisningsministeriet arbetar som
16332: mer småningom att framgå av den kartläggning           bäst en arbetsgrupp som har tili uppgift att utre-
16333: av beslut om förlängning av studiestödstiden           da hur väl detta mål uppnås och vilka faktorer
16334: som skall utföras vid Folkpensionsanstalten.           som eventuellt hindrar studieframgången och
16335:     H ur väl studiestödstiden räcker tili utreddes i   studietakten. Avsikten är att i samband med det-
16336: en av undervisningsministeriet tillsatt arbets-        ta också bedöma hur de studerandes utkomst kan
16337: grupp år 1996. Efter detta ändrades lagen om           tryggas när studierna drar ut på tiden.
16338:  studiestöd genom en lag som trädde i kraft i
16339: 
16340:      Helsingforsden 21 aprill998
16341: 
16342:                                                                              Minister Claes Andersson
16343:                                               KK 354/1998 vp
16344: 
16345: Kirjallinen kysymys 354
16346: 
16347: 
16348: 
16349: 
16350:                                     Seppo Kääriäinen /kesk: VERA:n hallinnosta ja pääkonttorin si-
16351:                                          jainnista
16352: 
16353: 
16354:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16355: 
16356:    Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16357: "VERA:an" liittyvää lainsäädäntöä, jolla erityi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16358: sesti KERA ja Valtiontakuukeskus yhdistetään            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16359: uudeksi valtion erityisluottolaitokseksi. Hanke
16360: on poikkeuksellisen vaativa, koska siinä yrite-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että
16361: tään yhdistää kaksi erikokoista ja toimintaperi-               VERA:n organisaatio, toiminta ja myös
16362: aatteiltaan erilaista yhteisöä yhteen. Tällainen               hallinto korkeimpia portaita myöten ra-
16363: uudistus ei voi olla pelkkä hallinnollinen tai tek-            kentuu asiakkaiden tarpeita tyydyttäväk-
16364: ninen ratkaisu, vaan sen onnistumisen ehto on se,              si, ja
16365: että asiakkaat, siis yrittäjät ja etenkin pienyrittä-              miten turvataan eduskunnan vaiku-
16366: jät, kokevat uudistuksen omalta kannaltaan to-                 tusvalta uuden valtion luottolaitoksen
16367: delliseksi edistysaskeleeksi. Tältä osin on maa-               ylimmässä hallinnossa, sekä
16368: kuntien yrittäjien keskuudessa kysymyksiä ja                       mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,
16369: epäilyjä. Niin ikään mahdollisen VERA:n pää-                   että VERA:n pääkonttoriksi yhtiöjärjes-
16370: konttorin sijaintipaikkakunta kyselyttää.                      tystä laadittaessa valitaan Kuopio?
16371:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16372: 
16373:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
16374: 
16375:                                          Seppo Kääriäinen /kesk
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380: 280043
16381: 2                                          KK 354/1998 vp
16382: 
16383: 
16384: 
16385: 
16386:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16387: 
16388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dynnetään tehokkaimmalla mahdollisella taval-
16389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        la.
16390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallituksen esityksen perusteluissa on tarkoi-
16391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo           tus kuvata ne keskeiset suuntaviivat, joille erityis-
16392: Kääriäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        rahoitusyhtiön hallinto on tarkoitus järjestää.
16393: sen n:o 354:                                         Palvelujen alueellisen saatavuuden kannalta kes-
16394:                                                      keinen lähtökohta on, että erityisrahoitusyhtiön
16395:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että           rahoitustuotteiden jakelu perustuu Kera Oyj:n
16396:        VERA:n organisaatio, toiminta ja myös         kattavalle ja hyvin toimivalle alueorganisaatiol-
16397:        hallinto korkeimpia portaita myöten ra-       le, jota esityksen mukaan täydennetään vientita-
16398:        kentuu asiakkaiden tarpeita tyydyttäväk-      kuu- ja erityistakaustoiminnan asiantuntemuk-
16399:        si, ja                                        sella. Hallituksen esityksen perusteluissa on tar-
16400:            miten turvataan eduskunnan vaiku-         koitus lisäksi todeta, että yhtiön hallintoneuvos-
16401:        tusvalta uuden valtion luottolaitoksen        tossa olisivat edustettuina sekä vientiyritykset
16402:        ylimmässä hallinnossa, sekä                   että pienet ja keskisuuret yritykset. Hallituksen
16403:            mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,    kokoonpanoa määrättäessä on tarkoituksena
16404:        että VERA:n pääkonttoriksi yhtiöjärjes-       varmistaa sekä vientitoiminnan että pk-sektorin
16405:        tystä laadittaessa valitaan Kuopio?           erityisrahoituksen asiantuntemus. Yhtiö on tä-
16406:                                                      män lisäksi tarkoitus organisoida sisäisesti siten,
16407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että toimintoja eriyttämällä suurasiakastoimin-
16408: vasti seuraavaa:                                     toihin ja pk-rahoitustoimintoihin voidaan var-
16409:                                                      mistaa olemassa olevan ja jatkossa kertyvän
16410:    Valtion erityisrahoitusyhtiötä koskeva halli-     asiantuntemuksen kohdentuminen sekä yhtiötä
16411: tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle        että asiakkaita parhaiten hyödyttävällä tavalla.
16412: vielä huhtikuun aikana. Siihen liittyvä lainsää-         Hallituksen esityksessä ei ole tarkoitus kaik-
16413: däntö on valmisteltu kauppa- ja teollisuusminis-     kia yksityiskohtia myöten lyödä lukkoon yhtiön
16414: teriössä kuluvan kevään aikana. Lainvalmiste-        sisäistä organisaatiota, koska yhtiön tulevalle
16415: lussa on korostettu avoimuutta ja asiantunte-        johdolle on myös haluttu varata mahdollisuus
16416: musta sekä hankkeeseen keskeisesti liittyvien        osallistua sen kehittämiseen alusta lähtien.
16417: Valtiontakuukeskuksen ja Kera Oyj:n mukana-              Hallintoneuvoston kokoonpanossa on tarkoi-
16418: oloa valmistelussa.                                  tus turvata parlamentaarinen edustus siinä laa-
16419:    Valtion erityisrahoitusyhtiötä koskeva hanke      juudessa kuin Kera Oyj:n ja Valtiontakuukes-
16420: on lähtenyt liikkeelle pyrkimyksestä toisaalta       kuksen osalta niiden hallintoneuvostoissa on
16421: täsmentää valtion roolia yritysrahoituskentässä,     käytäntö ollut. Omistajanvalvontavastuun osal-
16422: ja toisaalta parantaa mahdollisuuksien mukaan        ta hallitus ei kaavaile erityisrahoitusyhtiöön liit-
16423: palvelujen tarjontaa ja niiden alueellista saata-    tyen muista valtionenemmistöisistä osakeyh-
16424: vuutta. Tällöin on ajateltu erityisesti pienten ja   tiöistä poikkeavia järjestelyjä, vaan omistajan-
16425: keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, mitä     valvonnasta vastaisi kauppa- ja teollisuusminis-
16426: silmällä pitäen pyritään erityisesti kehittämään     teriö.
16427: näiden vientitakuupalvelujen alueellista saata-          Hallitus ei ole ottanut toistaiseksi kantaa yh-
16428: vuutta, sekä toimintaansa aloittavien ja kasvu-      tiön pääkonttorin sijaintipaikkakuntaan. Suur-
16429: vaiheessa olevien, usein vakuuksien riittämättö-     asiakastoimintojen kannalta olisi olemassa vah-
16430: myydestä kärsivien yritysten luotto- ja takaustoi-   vat perusteet pääkonttorin sijoittamiselle Helsin-
16431: minnan kehittämistarpeita.                           kiin, koska valtaosa suurasiakkaiden pääkontto-
16432:    Keskeisenä periaatteena koko uudistuksessa        reista sijaitsee Helsingissä. Pk-sektorin asiakas-
16433: on sen varmistaminen, että Valtiontakuukeskuk-       palvelun kannalta Kuopio Kera Oyj:n nykyisenä
16434: sessa ja Kera Oyj:ssä jo olemassa oleva asiantun-    pääkonttorin sijainpaikkakuntana on puoles-
16435: temus ja asiakaskunnan tarpeiden tuntemus hyö-       taan hyvin perusteltu vaihtoehto. Toisaalta on
16436:                                             KK 354/1998 vp                                              3
16437: 
16438: selvää, että uudella erityisrahoitusyhtiöllä voi       mainitulle sijaintipaikkakunnalle pyritään jättä-
16439: olla yhtiöjärjestyksen nojalla vain yksi virallinen    mään mahdollisimman paljon ns. pääkonttori-
16440: sijaintipaikka. Hallitus lähtee tulevassa ratkai-      toimintoja henkilökunnan siirtymistarpeiden
16441: sussa joka tapauksessa siitä, että kummallekin         minimoimiseksi.
16442: 
16443:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
16444: 
16445:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16446: 4                                             KK 354/1998 vp
16447: 
16448: 
16449: 
16450: 
16451:                                           Tili Riksdagens Talman
16452: 
16453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skap i och kännedom om kundernas behov som
16454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          redan finns hos Statsgaranticentralen och Kera
16455: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Abp skall utnyttjas på effektivast möjliga sätt.
16456: man Seppo Kääriäinen undertecknade spörsmål                 1 motiveringen tili regeringens proposition be-
16457: nr 354:                                                 skrivs de centrala riktlinjer enligt vilka förvalt-
16458:                                                         ningen av specialfinansieringsbolaget skall orga-
16459:            Vad ämnar Regeringen göra för att            niseras. En viktig utgångspunkt med tanke på
16460:         den statliga specialfinansieringens orga-       den regionala tiligången på tjänsterna är att dis-
16461:         nisation, verksamhet och även förvalt-          tributionen av specialfinansieringsbolagets pro-
16462:         ning ända upp tili högsta instans skall bli     dukter skall baseras på Kera Abp:s täckande och
16463:         sådan att kundernas behov tillfredsställs,      välfungerande regionala organisation som enligt
16464:            att riksdagens inflytande i det nya stat-    förslaget skall kompletteras med sakkunskap i
16465:         liga kreditinstitutets högsta ledning kan       exportgaranti- och specialborgensverksamheten.
16466:         säkerställas samt                               1 motiveringen tili regeringens proposition kon-
16467:            vad ämnar Regeringen göra för att sta-       stateras dessutom att i bolagets förvaltningsråd
16468:         tens specialfinansieringsbolags huvud-          skall ingå representanter för både exportföretag
16469:         kontor skall förläggas tili Kuopio när bo-      och för små och medelstora företag. När styrel-
16470:         lagsordningen utformas?                         sens sammansättning bestäms ämnar man säker-
16471:                                                         ställa att styrelsen har sakkunskap i både export-
16472:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           verksamhet och sådan specialfinansiering som
16473: anföra följande:                                        riktar sig tili sm-sektorn. Avsikten är dessutom
16474:                                                         att verksamheten inom bolaget skall organiseras
16475:    Regeringens proposition tili riksdagen angå-         så att man genom en differentiering av verksam-
16476: ende statens specialfinansieringsbolag skall avlå-      heterna, dvs. en indelning av dem i en verksamhet
16477: tas tili riksdagen ännu under april månad. Den          som riktar sig tili storkunder och en som riktar sig
16478: lagstiftning som har samband med propositionen          tili finansiering av sm-företag, kan säkerställa att
16479: har beretts vid handels- och industriministeriet        både den befintliga och den ständigt ökande sak-
16480: under våren. Vid beredningen har öppenhet och           kunskapen kan riktas på ett sätt som i största
16481: sakkunskap framhävts liksom även det att Kera           möjliga utsträckning gynnar bolaget och dess
16482: Abp och Statsgaranticentralen, som spelar en            kunder.
16483: central roll i projektet, har deltagit i beredningen.       Syftet är inte att man i regeringens proposition
16484:    Utgångspunkten för projektet för bildande av         fastslår bolagets interna organisation in i minsta
16485: ett statligt specialfinansieringsbolag har utgjorts     detalj, eftersom man ända från början har velat
16486: av en strävan att å ena sidan precisera statens roll    reservera bolagets blivande ledning en möjlighet
16487: i företagsfinansieringen och å andra sidan att i        att delta i utvecklingen av det.
16488: mån av möjlighet förbättra utbudet på tjänster              Genom förvaltningsrådets sammansättning
16489: och den regionala tillgången på dem. Därvid har         skall man säkerställa en parlamentarisk repre-
16490: man haft små och medelstora företags internatio-        sentation i samma utsträckning och enligt samma
16491: nalisering i särskild åtanke, varför i synnerhet        praxis som har tillämpats i fråga om Kera Abp:s
16492: den regionala tillgången påexportgarantitjänster        och Statsgaranticentralens förvaltningsråd. När
16493: riktade tili sm-företag skall förbättras. Man har       det gäller ansvaret för ägartillsynen planerar re-
16494: även tänkt på behovet att utveckla den garanti-         geringen för specialfinansieringsbolagets del inte
16495: och borgensverksamhet som riktar sig tili de före-      några arrangemang som skulle avvika från de
16496: tag som skall inleda sin verksamhet eller som är        arrangemang som tillämpas på andra aktiebolag
16497: stadda i utveckling och som ofta saknar tillräck-       i vilka staten innehar aktiemajoriteten utan av-
16498: liga tryggande säkerheter.                              sikten är att handels- och industriministeriet skall
16499:    En central princip som följs genomgående vid         svara för ägartilisynen.
16500: reformen är att man säkerställer att den sakkun-            Regeringen har tills vidare inte tagit ställning
16501:                                             KK 354/1998 vp                                               5
16502: 
16503: tili på viiken ort bolagets huvudkontor skall för-     alternativ. Å andra sidan står det klart att det nya
16504: läggas. Med tanke på storkunderna finns det            specialfinansieringsbolaget enligt bolagsord-
16505: starka skäl som talar för att huvudkontoret skall      ningen endast kan ha en officiell hemort. Reger-
16506: förläggas till Helsingfors, eftersom de flesta         ingen skall i sitt framtida beslut i vilket fall som
16507: storkunder har sina huvudkontor i Helsingfors. 1       helst utgå ifrån att så många s.k. huvudkontors-
16508: fråga om den service som ges kunderna inom sm-         funktioner som möjligt skall bli kvar på båda
16509: sektorn är Kuopio, där Kera Abp:s huvudkontor          orterna för att behovet att flytta personai skall
16510: för närvarande ligger, å sin sida ett väl motiverat    kunna minimeras.
16511: 
16512:      Helsingfors den 16 april 1998
16513: 
16514:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16515:                                          KK 355/1998 vp
16516: 
16517: Kirjallinen kysymys 355
16518: 
16519: 
16520: 
16521: 
16522:                                  Tarja Kautto /sd: Omassa käytössä olleen asunnon myynnistä koi-
16523:                                      tuneen luovutustappion vähentämisoikeudesta
16524: 
16525: 
16526:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16527: 
16528:    Tuloverolain 48 §:ssä (Verovapaat luovutus-     tunut myymään asuntonsa eri syistä. Tulovero-
16529: voitot) sanotaan mm.:                              lain 48 ja 50 §:n välillä vallitsee eräänlainen risti-
16530:    "Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei       riita, ja se johtaa verovelvolliset eriarvoiseen
16531: ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luo-   asemaan. Ne, jotka ovat hankkineet asuntoja ja
16532: vuttaa vähintään kahden vuoden ajan omista-        myyneet ne samantien, ovat siis voineet vähen-
16533: mansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeutta-    tää tappionsa, mutta ne, jotka ovat asuneet
16534: vat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuk-   omistamassaan asunnossa yhdenkin päivän ja
16535: sen tai sen osan, jota hän on omistusaikanaan      vuokranneet sen edelleen esim. niin, että tappiot
16536: yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan       ovat syntyneet juuri tuona aikana, eivät saa näin
16537: ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä     tehdä.
16538: vakituisena asuntona (oman asunnon luovutus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16539: voitto)".                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16540:    Tuloverolain 50 §:ssä (Luovutustappio) puo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16541: lestaan todetaan mm.: "Vähennyskelpoisena          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16542: luovutustappiona ei pidetä tappiota sellaisen
16543: asunnon luovutuksesta, jota verovelvollinen on                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16544: käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asun-             jotta tuloverolain 48 ja 50 §:n välinen
16545: tona .... "                                                 ristiriita poistetaan ja että verovelvolli-
16546:    Pykälästä siis puuttuu kahden vuoden asumis-             sia kohdellaan tasapuolisesti asuntojen
16547: aika.                                                       myynnissä tappioiden ja voittojen vero-
16548:     Viimeisten lamavuosien aikana on moni jou-              tuksessa?
16549: 
16550:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
16551: 
16552:                                          Tarja Kautto /sd
16553: 
16554: 
16555: 
16556: 
16557:  280043
16558: 2                                          KK 355/1998 vp
16559: 
16560: 
16561: 
16562: 
16563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16564: 
16565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asia ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen.
16566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Verotuksessa myönnetään nykyisten säännösten
16567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaan useita verohelpotuksia myös sellaisen
16568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja            vakituisen asunnon perusteella, jossa verovelvol-
16569: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           linen ei ole asunut vähintään kahta vuotta. Va-
16570: n:o 355:                                              rallisuusverotuksessa myönnetään esimerkiksi
16571:                                                       omasta vakituisesta asunnosta huojennus asu-
16572:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       misajasta riippumatta. Niin ikään asuntovelko-
16573:        jotta tuloverolain 48 ja 50 §:n välinen ris-   jen korkojen vähentämiselle ei ole säädetty edel-
16574:        tiriita poistetaan ja että verovelvollisia     lytykseksi kahden vuoden vähimmäisasumisai-
16575:        kohdellaan tasapuolisesti asuntojen            kaa. Ensiasunnon hankkimisen perusteella
16576:        myynnissä tappioiden ja voittojen vero-        myönnetään korkovähennys yleistä asuntovelan
16577:        tuksessa?                                      korkovähennystä suurempana. Nuori ensiasun-
16578:                                                       non hankkija saa vapautuksen varainsiirtoveros-
16579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta myös ilman, että häneltä edellytettäisiin vähin-
16580: vasti seuraavaa:                                      tään kahden vuoden asumisaikaa. Vakituista
16581:                                                       asumista tuetaan verotuksessa siten monin ta-
16582:    Kysymyksessä ehdotetaan, että verovelvolli-        voin ilman, että tuen edellytyksenä olisi aina kah-
16583: nen saisi vähentää oman asunnon luovutuksesta         den vuoden asumisaika. Symmetria ja tasapuoli-
16584: aiheutuneen tappion, jos asuntoa on käytetty           suus on näin ollen tietyllä tavalla otettu huo-
16585: vakituisena asuntona alle kaksi vuotta. Esitystä       mioon jo verotuksen muissa säännöksissä. Jos
16586: perustellaan sillä, että nykyisin syntyisi epätasa-    oman asunnon myyntitappio säädettäisiin vä-
16587: arvoa.                                                 hennyskelpoiseksi lyhyen omistusajan jälkeen,
16588:    Tuloverolain mukaan oman asunnon luovu-             tasapuolisuusongelmaksi voisi nousta esimerkik-
16589: tusvoitto on verovapaata sen jälkeen, kun vero-        si tilanne, jossa verovelvollinen saisi vähentää
16590: velvollinen on käyttänyt omistamaansa asuntoa          vähän alle kaksi vuotta omistetun vakituisen
16591: vakituisena asuotonaan vähintään kaksi vuotta.         asunnon myyntitappion, mutta vähennyskelvo-
16592: Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä          tonta olisi samansuuruinen tappio, joka olisi syn-
16593: sellaisen asunnon luovutuksesta aiheutunutta           tynyt hieman yli kaksi vuotta omistetusta vaki-
16594: tappiota, jota verovelvollinen on käyttänyt oma-       tuisesta asunnosta.
16595: na tai perheensä vakituisena asuntona. Näyttäisi          Kysymyksessä tarkoitettua asiaa voidaan
16596: siltä, että säännökset olisivat epäsymmetrisiä ja      edellä ilmenevin tavoin arvioida eri näkökulmis-
16597: kohtelisivat verovelvollisia epätasapuolisesti sen     ta. Eri näkökohtien painoa voidaan harkita mm.
16598: mukaan, kuinka kauan verovelvollinen on asu-           kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta, kun tulo-
16599: nut omistamassaan asunnossa.                           verolainsäädäntöä jatkossa uudistetaan.
16600: 
16601:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
16602: 
16603:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
16604:                                               KK 355/1998 vp                                              3
16605: 
16606: 
16607: 
16608: 
16609:                                           Tili Riksdagens Talman
16610: 
16611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         flertal skattelättnader även för en sådan stadig-
16612: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           varande bostad där den skattskyldige inte har
16613: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         bott minst två år. Vid förmögenhetsbeskattning-
16614: man Tarja Kautto undertecknade spörsmål nr               en beviljas exempelvis en Iättnad för den egna
16615: 355:                                                     stadigvarande bostaden oberoende av hur länge
16616:                                                          man har bott i den. Det finns heller inga be-
16617:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           stämmelser om att man skall ha bott minst två år
16618:        ta för att avlägsna motstridigheten mel-          i bostaden för att man skall få avdra räntor på
16619:        lan 48 och 50§ i inkomstskattelagen och           bostadsskulder. På grundval av anskaffning av
16620:        för att de skattskyldige skall behandlas          första bostad beviljas ett ränteavdrag som är
16621:        jämlikt i fråga om beskattning av vinster         större än det allmänna ränteavdraget för bo-
16622:        och förluster vid försäljning av bostäder?        stadsskuld. Unga personer som skaffar sin första
16623:                                                          bostad befrias från överlåtelseskatt även utan att
16624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            det krävs att de har bott i bostaden minst två år.
16625: anföra följande:                                         Stadigvarande boende stöds således beskatt-
16626:                                                          ningsmässigt på många olika sätt utan att det
16627:    1 spörsmålet föreslås att den skattskyldige           alltid krävs att man har bott två år i bostaden.
16628: skall få göra avdrag för den förlust som uppstår         Symmetrin och jämlikheten har således i viss mån
16629: vid överlåtelse av egen bostad om bostaden har           redan beaktats i andra skattebestämmelser. Om
16630: använts som stadigvarande bostad under kortare           det bestäms att man får göra avdrag för försälj-
16631: tid än två år. F örslaget motiveras med att dagens       ningsförlust för egen bostad som man har ägt
16632: förfarande kan leda tili ojämlikhet.                     endast en kort tid, kan det t.ex. bli problem med
16633:    Enligt inkomstskattelagen är överlåtelsevinst         jämlikheten i situationer där den skattskyldige
16634: av egen bostad skattefri efter det att den skatt-        får avdra försäljningsförlust för stadigvarande
16635: skyldige har använt bostaden som stadigvarande           bostad som han har ägt under en aning kortare
16636: bostad i minst två år. F örlust vid överlåtelse a v en   tid än två år, medan han inte får avdraen lika stor
16637: bostad som den skattskyldige har använt som              förlust för en stadigvarande bostad som han har
16638: stadigvarande bostad för sig eller sin familj be-        ägt under en aning längre tid än två år.
16639: traktas inte som avdragbar överlåtelseförlust.               Frågan som tas upp i spörsmålet kan enligt
16640: Bestämmelserna ter sig osymmetriska och verkar           vad som framgår ovan betraktas ur olika syn-
16641: behandla de skattskyldiga olika beroende på hur          vinklar. Viiken tyngd de olika synvinklarna skall
16642: Iänge den skattskyldige har bott i den bostad han        ges kan bedömas då inkomstskattelagstiftningen
16643: äger.                                                    i framtiden revideras bl.a. utgående från den syn-
16644:     Frågan är dock inte helt entydig. Enligt gällan-     vinkel som avses i spörsmålet.
16645: de bestämmelser beviljas vid beskattningen ett
16646: 
16647:      Helsingfors den 21 april 1998
16648: 
16649:                                                                                Minister Jouko Skinnari
16650:                                             KK 356/1998 vp
16651: 
16652: Kirjallinen kysymys 356
16653: 
16654: 
16655: 
16656: 
16657:                                    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Pienyrittäjien verotuksen ja sosiaali-
16658:                                       turvan kehittämisestä
16659: 
16660: 
16661:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16662: 
16663:     Pienyrittäjien verotukseen ja sosiaaliturvaan     tään nettovarallisuuteen, ei ansaitusta 130 000
16664: liittyy monia ongelmia, jotka kaipaavat korjaa-       markasta jää tässä tilanteessa ansiotulon osuu-
16665: mista. Vuodelta 1997 toimitettavassa verotukses-      deksi kuin 31 540 markkaa. Sairauspäiväraha
16666: sa noudatetaan menettelyä, jossa yrittäjän netto-     tästä summasta on noin 70 markkaa.
16667: varallisuuteen lisätään 30 prosenttia maksetuista        Jos palkkasummasta ei siirrettäisi 30 prosent-
16668: palkoista. Nettovarallisuus puolestaan vaikuttaa      tia nettovarallisuuteen, verotus kevenisi 350
16669: siihen, mikä katsotaan yrittäjän pääomatuloksi        markalla ja toisaalta sairauspäivärahan määrä
16670: tai toisaalta ansiotuloksi. Sairauspäivärahat         nousisi 129 markkaan.
16671: määräytyvät ansiotulon osuuden pohjalta.                 Tämä väliinputoamisen mahdollisuus olisi
16672:     Tätä maksettujen palkkojen lisäämistä netto-      poistettavissa tekemällä palkkasumman lisää-
16673: varallisuuteen perusteltiin hallituksen esitykses-    minen nettovarallisuuteen vapaaehtoiseksi.
16674: sä (HE 105/1996 vp) yrittäjien verotuksen keven-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16675: tämisellä sekä työllistävällä vaikutuksella. Käy-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16676: tännössä on kuitenkin syntynyt tilanne, missä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16677:  130 000 markkaa vuodessa ansaitseva yrittäjä,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16678: joka työllistää neljä työntekijää yrityksessään si-
16679: ten, että palkkasumma on 490 000 markkaa vuo-                   Onko tarkoitus muuttaa tuloverolain
16680: dessa nettovarallisuuden ollessa 400 000 mark-               41 §:ää siten, että palkkasumman lisää-
16681: kaa, ei saa verotuksellista etua.                            minen nettovarallisuuteen muuttuu va-
16682:     Koska palkkasummasta 30 prosenttia liite-                paaehtoiseksi?
16683: 
16684:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
16685: 
16686:                                      Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
16687: 
16688: 
16689: 
16690: 
16691: 280043
16692: 2                                          KK 356/1998 vp
16693: 
16694: 
16695: 
16696: 
16697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16698: 
16699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       prosentilla yrityksistä. Laskelmien mukaan vero-
16700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuksen kiristyminen oli useimmissa tapauksissa
16701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      erittäin vähäistä.
16702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-         Verotuksen kiristyminen johtuu suurelta osin
16703: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       pyrkimyksistä pitää pienten ansiotulojen verotus
16704: myksen n:o 356:                                      matalana. Esimerkiksi kunnallisverotuksen pe-
16705:                                                      rusvähennys ja ansiotulovähennys sekä valtion-
16706:           Onko tarkoitus muuttaa tuloverolain        verotuksen verotettavan tulon 46 000 markan
16707:        41 §:ää siten, että palkkasumman lisäämi-     alarajajohtavat siihen, että alhaisissa tuloluokis-
16708:        nen nettovarallisuuteen muuttuu vapaa-        sa ansiotulojen verotus on pääomatulojen vero-
16709:        ehtoiseksi?                                   tusta keveämpää. Ansiotuloverotuksen vähen-
16710:                                                      nyksiä myönnettäessä ei oteta huomioon vero-
16711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         velvollisen pääomatuloja, joten vähennykset
16712: vasti seuraavaa:                                     hyödyttävät myös pääomatuloa saavia yrittäjiä.
16713:                                                      Säännösten lähtökohtana on suosia pienituloi-
16714:     Yrityksen tulo jaetaan omistajayrittäjän vero-   sia, eikä ole tarkoituksenmukaista, että kenties
16715: tuksessa ansiotuloksi ja pääomatuloksi yrityksen     suuriakin pääomatuloja saavat yrittäjät voisivat
16716: nettovarallisuuden perusteella. Tuloverolain         minimoida veronmaksunsa valinnanvapauden
16717: 38 §:n mukaan pääomatuloksi katsotaan 18 pro-        myötä.
16718: sentin vuotuista tuottoa vastaava määrä elinkei-        Pääomaverouudistus muutti yrittäjien ansio-
16719: notoimintaan verovuotta edeltäneen verovuo-          tulojen määrittelyä ja heijastui sitä kautta sosiaa-
16720: den päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta      liturvaan. Sosiaalivakuutuksen mukaisena peri-
16721: loppuosan tullessa verotetuksi ansiotulona.          aatteena on korvata palkansaajan ja yrittäjän
16722:     Muiden yritysmuotojen kuin osakeyhtiöiden        menetettyä ansiota mahdollisimman hyvin. Toi-
16723: kohdalla ainakin osa yrityksessä pidätetystä voi-    saalta etuuksien tulee perustua suoritettuihin
16724: tosta tulee usein verotetuksi yrittäjän ansiotulo-   maksuihin. Etenkin yrittäjien kohdalla tämän ei
16725: na. Siksi muiden yritysmuotojen on katsottu ole-     ole katsottu aina toteutuvan. Yrittäjien sosiaali-
16726: van verotuksessa osakeyhtiöitä epäedullisem-         turvan kehittämistä on pohdittu pääomatulojen
16727: massa asemassa. Lisäksi nettovarallisuuteen pe-      ja varallisuuden vaikutuksia sosiaaliturvaan sel-
16728: rustuva pääoma- ja ansiotulojako suosii lähtö-       vittäneen työryhmän muistiossa, jossa sairausva-
16729: kohtaisesti pääomavaltaisia aloja, joilla on kes-    kuutusmaksun perustaksi ehdotettiin YEL-työ-
16730: kimäärin enemmän nettovarallisuutta kuin työ-        tuloa. Sairausvakuutusmaksun periminen vero-
16731: valtaisilla aloilla. Näiden epäkohtien lieventämi-   tuksessa YEL-työtuloon perustuvana olisi kui-
16732: seksi elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden    tenkin hallinnollisesti hyvin suuritäinen muutos,
16733: yhtiömiesten pääomatulo-osuuden määrää ko-           ja kun sairausvakuutusmaksun suuruus on vain
16734: rotettiin verovuodesta 1997 lähtien 15 prosentis-    1,5 prosenttia, hallinnolliset tarkoituksenmukai-
16735: ta 18 prosenttiin, ja nettovarallisuuden lasken-     suusnäkökohdat eivät puolla muutosta. On huo-
16736: taan lisättiin säännös, jonka mukaan 30 prosent-     mattava, että niissä tapauksissa, joissa ansio-
16737: tia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuu-      tulon alhaisuus johtaa pienempään sairauspäivä-
16738: kauden aikana maksettujen palkkojen määrästä         rahaan, myös sairausvakuutusmaksu ansiotuloi-
16739: lisätään nettovarallisuuteen laskettaessa pää-       hin perustuvana jää alhaiseksi. Työryhmän eh-
16740: omatulo-osuutta.                                     dotuksiin pohjautuva jatkoselvitys on kuitenkin
16741:     Palkkamenojen lukeminen nettovarallisuu-         parhaillaan käynnissä sosiaali- ja terveysministe-
16742: teen lisää pääomatulo-osuutta etenkin työvaltai-     riössä.
16743: silla aloilla. Lainmuutosta valmisteltaessa tehty-      Vapaaehtoisuus verotuksessa ei ole yleisesti
16744: jen selvitysten mukaan palkkalisäys kevensi ve-      ottaen perusteltua. Säännöksiä ei tule kehittää
16745: rotusta noin 80 miljoonalla markalla. Verotuk-       siihen suuntaan, että pääoma- ja ansiotulojako
16746: sen kiristymistä uudistus merkitsi noin kahdella     voidaan tehdä erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla,
16747:                                              KK 356/1998 vp                                               3
16748: 
16749: joista verovelvollinen voi valita. Edullisimman        nen voi tietää etukäteen tulevien sairauspäivära-
16750: vaihtoehdon laskeminen useista veroista ja mak-        hojen tarvetta. Vapaaehtoisuus monimutkaistai-
16751: suista koostuvassa järjestelmässä, joihin liittyy      si verotusta entisestään ja asettaisi verovelvolliset
16752: lisäksi tulojen kasvaessa pieneneviä vähennyk-         eriarvoiseen asemaan esimerkiksi siinä suhteessa,
16753: siä, ei ole aivan yksinkertaista, ja verovelvollinen   kenellä on mahdollisuus käyttää asiantuntijoi-
16754: saattaisi valita itsensä kannalta huonomman            den apua verotuksen suunnittelussa.
16755: vaihtoehdon. Etenkin sosiaaliturvan huomioon               Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä tar-
16756: ottaminen edullisinta vaihtoehtoa etsittäessä te-      peellisena uudistaa yritystulon pääomatulo-
16757: kisi valinnasta hyvin vaikean. Sairauspäivärahan       osuuden laskentaperusteita kysymyksessä tar-
16758: määrä perustuu pääosin aikaisempaan, jo vero-          koitetulla tavalla. Hallitus seuraa kuitenkin ti-
16759: tuksessa vahvistettuun tuloon, eikä verovelvolli-      lanteen kehittymistä.
16760: 
16761:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
16762: 
16763:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
16764: 4                                          KK 356/1998 vp
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 
16769:                                        Tili Riksdagens Talman
16770: 
16771:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lindrades med ca 80 milj. mk. Reformen innebar
16772: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       en strängare beskattning för ca 2% av företagen.
16773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Enligt utförda beräkningar blev beskattnings-
16774: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade            skärpningen i de flesta fall synnerligen obetydlig.
16775: spörsmål nr 356:                                        Den strängare beskattningen beror i huvudsak
16776:                                                      på strävandena att hålla beskattningen av små
16777:           Har Regeringen för avsikt att ändra        förvärvsinkomster pä en låg nivå. Grundavdra-
16778:        41 § inkomstskattelagen så att det blir       get och förvärvsinkomstavdraget vid kommunal-
16779:        frivilligt att öka nettoförmögenheten med     beskattningen samt den undre gränsen om
16780:        lönesumman?                                   46 000 mk för beskattningsbar inkomst vid stats-
16781:                                                      beskattningen leder exempelvis i de lägre in-
16782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komstklasserna tili att beskattningen av för-
16783: anföra följande:                                     värvsinkomster är lindrigare än beskattningen av
16784:                                                      kapitalinkomster. Eftersom den skattskyldiges
16785:    Vid beskattningen av privatföretagare delas       kapitalinkomster inte beaktas vid beviljandet av
16786: företagets inkomster upp i förvärvsinkomster         avdrag i förvärvsinkomstbeskattningen, kom-
16787: och kapitalinkomster enligt företagets nettoför-     mer således också företagare som har kapitalin-
16788: mögenhet. Enligt 38 § inkomstskattelagen be-         komster att ha nytta av avdragen. Avsikten med
16789: traktas såsom kapitalinkomst ett belopp som          bestämmelserna är att gynna låginkomsttagare
16790: motsvarar en 18 procents årlig avkastning på den     och det är inte ändamålsenligt med en valfrihet
16791: nettoförmögenhet som vid utgången av det före-       som leder tili att företagare med t.o.m. stora
16792: gående skatteåret hörde tili näringsverksamhe-       kapitalinkomster kan minimera sin skattebetal-
16793: ten, medan den resterande delen beskattas som        ning.
16794: förvärvsinkomst.                                        Kapitalinkomstreformen ändrade pä defini-
16795:    Då det är fråga om andra företagsformer än        tionen av begreppet företagares förvärvsinkoms-
16796: aktiebolag kommer åtminstone en del av bola-         ter och inverkade därigenom på den sociala
16797: gets vinst ofta att beskattas som företagarens       tryggheten. En av principerna i socialförsäkring-
16798: förvärvsinkomst. Därför har situationen med          en är att så väl som möjligt ersätta förtjänst som
16799: tanke på beskattningen ansetts vara ofördelak-       löntagare och företagare har gätt miste om. För-
16800: tigare för andra företagsformer än för aktiebola-    mänerna skall dock basera sig på erlagda avgif-
16801: gen. Sett ur detta perspektiv gynnar uppdelning-     ter. 1 synnerhet när det gäller företagare har det
16802: en på kapitalinkomster och förvärvsinkomster         ansetts att detta inte alltid förverkligas. Utveck-
16803: också kapitalintensiva branscher där det i ge-       lingen av företagarnas sociala trygghet har be-
16804: nomsnitt finns mer nettoförmögenhet än i arbets-     handlats i en promemoria av en arbetsgrupp som
16805: intensiva branscher. För att lindra dessa missför-   utrett viiken inverkan kapitalinkomsterna och
16806: hållanden höjdes kapitalinkomstandelen från          förmögenheten har på den sociala tryggheten. 1
16807: skatteåret 1997 från 15 ti1118% för näringsidkare    den nämnda promemorian föreslås att den ar-
16808: och bolagsmän i personbolag. Dessutom tillkom        betsinkomst som avses i FöPL skall utgöra grund
16809: en bestämmelse enligt vilken, då kapitalinkomst-     för sjukförsäkringspremien. Att vid beskattning-
16810: andelen räknas ut, tili nettoförmögenheten skall     en uppbära en sjukförsäkringspremie som base-
16811: läggas ett belopp som motsvarar 30% av de löner      ras på arbetsinkomsten enligt FöPL vore admi-
16812: som har betalts ut under tolvmånadersperioden        nistrativt sett docken synnerligen krävande änd-
16813: omedelbart före räkenskapsperiodens utgång.          ring, och då sjukförsäkringspremien uppgår tili
16814:    Då nettoförmögenheten ökas med löneutgif-         endast 1,5 % är det inte i administrativt hänseen-
16815: terna blir kapitalinkomstandelen större i synner-    de motiverat att genomföra en dylik ändring. Det
16816: het i arbetsintensiva branscher. Enligt de utred-    bör framhållas att i de fall då en låg förvärvsin-
16817: ningar som gjordes då lagändringen bereddes          komst leder tili en mindre sjukdagpenning, blir
16818: blev följden av denna åtgärd att beskattningen       också sjukförsäkringspremien låg eftersom den
16819:                                              KK 356/1998 vp                                            5
16820: 
16821: baserar sig på förvärvsinkomsterna. Vid social-        det förmånligaste alternativet. Beloppet av sjuk-
16822: och hälsovårdsministeriet pågår dock en fortsatt       dagpenningen grundar sig i huvudsak på en tidi-
16823: utredning som grundar sig på arbetsgruppens            gare, redan vid beskattningen fastställd inkomst,
16824: förslag.                                               och den skattskyldige kan inte på förhand veta
16825:    Det är i allmänhet inte motiverat med frivillig-    vilket hans behov av sjukdagpenning kan kom-
16826: het i beskattningen. Man bör inte utveckla be-         ma att vara. Frivillighet skulle göra beskattning-
16827: stämmelserna i den riktningen att uppdelningen i       en ännu krångligare och leda tili bristande jäm-
16828: kapital- och förvärvsinkomster kan ske på olika        likhet mellan de skattskyldiga t.ex. i fråga om
16829: alternativa sätt enligt den skattskyldiges eget vai.   möjligheten att utnyttja sakkunnighjälp i skatte-
16830: Det är inte alldeles enkelt att räkna ut det mest      planeringen.
16831: förmånliga alternativet i ett system som består av        Av ovan nämnda skäl anser regeringen att det
16832: många olika skatter och avgifter, vilka också är       inte är nödvändigt att på det sätt som avses i
16833: förknippade med avdrag som minskar i takt med          spörsmålet revidera grunderna för uträkning av
16834: att inkomsterna ökar, och den skattskyldige kan        kapitalinkomstandelen för företagsinkomster-
16835: eventuellt välja ett för sig själv sämre alternativ.   nas del. Regeringen kommer dock att hålla sig a
16836: Valet blir mycket svårt särskilt då man skall          jour med läget.
16837: beakta den sociala tryggheten när man letar efter
16838: 
16839:      Helsingfors den 21 april 1998
16840: 
16841:                                                                              Minister Jouko Skinnari
16842:                                      j
16843:                                     j
16844:                                  j
16845:                                 j
16846:                              j
16847:                             j
16848:                          j
16849:                         j
16850:                      j
16851:                     j
16852:                  j
16853:                 j
16854:              j
16855:             j
16856:          j
16857:         j
16858:      j
16859:     j
16860:  j
16861: j
16862: j
16863:                                            KK 357/1998 vp
16864: 
16865: Kirjallinen kysymys 357
16866: 
16867: 
16868: 
16869: 
16870:                                    Mikko Kuoppa /va-r ym.: Metsästysoikeuksien tasapuolisesta
16871:                                       myöntämisestä
16872: 
16873: 
16874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16875: 
16876:    Pirkanmaalla esim. Parkanoo hoitoalueelia          tää, miten metsästysoikeudet jaetaan, mutta ta-
16877: on laajat valtion hallinnassa olevat metsäalueet.     vallisella kansalaisella ei ole mahdollisuutta vai-
16878: Metsästyslain (615/1993) 6§:n mukaan oikeus           kuttaa tehtyihin päätöksiin, vaikka päätökset
16879: harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu        olisivat selvästi syrjiviä. Metsähallituksen pitäisi
16880: alueen omistajalle, jolleijäljempänä samassa lais-    antaa valtion omistamiin maihin metsästysseu-
16881: sa muuta säädetä. Metsästyslain 6luvussa sääde-       roille tasapuolisesti metsästysoikeuksia hirven-
16882: tään metsästyksestä ja riistanhoidosta valtion        metsästys mukaan lukien. Metsästysoikeuksista
16883: alueilla. Lain 44 §:n mukaan metsästysoikeuden        päättävien tulisi valtion mailla nykyistä parem-
16884: käyttämisestä valtion alueilla päättää se viran-      min ottaa huomioon paikallisten metsästysseu-
16885: omainen, jonka hallinnassa alue on, jollei maini-     rojen tasapuolinen kohtelu ja paikallisten met-
16886: tun luvun säännöksistä muuta johdu. Metsästys         sästysseurojen tarpeet.
16887: on laajasti harrastettu vapaa-ajan toiminto, jota        Metsähallituksen tekemiin päätöksiin, jotka
16888: harrastavat laajasti myös henkilöt, jotka eivät       koskevat metsästysoikeuksien jakamista valtion
16889: omista maata. Maata Omistamattomille metsäs-          maille, ei ole valitusoikeutta. Tämä mahdollistaa
16890: täjille ja heidän metsästysseuroilleen on ensiar-     pahimmillaan jopa mielivallan käyttämisen sel-
16891: voisen tärkeää, miten valtion omistamille maille      laisia seuroja kohtaan, joissa ei ole mukana val-
16892:  metsästysoikeuksia myönnetään. Vaikka met-           tion virkamiehiä taijoissa muutoin koetaan naa-
16893: sästyksen harrastajat vuokraavatkin yksityisten       puriseuran toiminta omille eduille haitalliseksi.
16894:  maita metsästystä varten, niin läheskään aina ei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16895:  pystytä vuokraamaan riittävän suuria alueita         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16896:  esim. hirvenmetsästykseen. Kansalaisten tasa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16897:  arvoisuuden kannalta on tärkeää, että metsästys-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16898:  harrastus mahdollistetaan myös niille, jotka ei-
16899:  vät itse omista metsästysmaita. Eräillä paikka-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16900:  kunnilla on nähtävissä, että valtion virkamiehet             ryhtyä, että valtion hallitsemilla mailla
16901:  suosivat niitä metsästysseuroja, joihin he itse              metsästysoikeudet jaetaan oikeudenmu-
16902:  kuuluvat. Näillä seuroilla saattaa olla käytös-              kaisesti paikallisten metsästysseurojen
16903:  sään moninkertaisia alueita hirvenmetsästykseen              kesken ja syrjivistä päätöksistä voitaisiin
16904:  verrattuna seuroihin, joihin ei kuulu metsästysoi-           valittaa ylemmille viranomaisille oikeu-
16905:  keuden käytöstä valtion mailla päättäviä henki-              denmukaisuuden toteuttamiseksi?
16906:  löitä. Metsähallitukselle on annettu valta päät-
16907: 
16908:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
16909: 
16910:                       Mikko Kuoppa /va-r                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:  280043
16916: 2                                          KK 357/1998 vp
16917: 
16918: 
16919: 
16920: 
16921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16922: 
16923:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsähallituksen hallinnassa olevien valtion
16924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alueiden osalta käynyt tarpeettomaksi. Kuiten-
16925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kaan tältäkään osin muutoksia säännöksiin ei
16926: le jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mikko        tällä hetkellä ole vireillä.
16927: Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-            Metsähallituksen metsästyslupaa valtion alu-
16928: myksestä n:o 357:                                     eelle koskevaan päätökseen oli mahdollista ha-
16929:                                                       kea muutosta valittamalla siten kuin muutoksen-
16930:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hausta hallintoasioissa annetussa laissa säädet-
16931:        ryhtyä, että valtion hallitsemilla mailla      tiin vuoden 1993 loppuun, jolloin Metsähallitus
16932:        metsästysoikeudet jaetaan oikeudenmu-          hallinnolliselta asemaltaan oli ylempi hallintovi-
16933:        kaisesti paikallisten metsästysseurojen        ranomainen. Metsähallituksen muututtua val-
16934:        kesken ja syrjivistä päätöksistä voitaisiin    tion liikelaitokseksi kysymys siitä, käyttääkö
16935:        valittaa ylemmille viranomaisille oikeu-       Metsähallitus viranomaiselle kuuluvaa julkista
16936:        denmukaisuuden toteuttamiseksi ?               hallintovaltaa päättäessään metsästysluvasta
16937:                                                       valtion alueelle vai toimiiko se lupia myöntäes-
16938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sään liikelaitoksena, jäi jossain määrin epäsel-
16939: vasti seuraavaa:                                      väksi. Metsähallitus hinnoittelee metsästyslu-
16940:                                                       paosa kuten liiketoiminnoissa olevat muutkin
16941:    Metsästysoikeuden käyttämisestä valtion            palveluosa liiketaloudellisin perustein ja myös-
16942: maalla säädetään metsästyslain (615/1993) 8 ja        kin korkein hallinto-oikeus on eräässä ratkaisus-
16943: 44-47 §:ssä. Lain 8 §:n mukaan Lapin läänissä         saan (Dn:o 3543/6/95, 21.1.1997) katsonut, että
16944: ja eräissä Oulun läänin kunnissa kuntalaisilla on     metsästysoikeuden luovuttaminen Metsähalli-
16945: oikeus metsästää kotikunnassaan valtion alueil-       tuksessa on arvonlisäverolain alaista liiketoimin-
16946: la. Muutoin metsästysoikeuden luovuttamisesta         taa. Kuitenkin korkein hallinto-oikeus on erääs-
16947: päättää lain 44-47 §:ien mukaisesti se valtion         sä toisessa ratkaisussaan (Dn:o 5055/5/94,
16948: viranomainen, jonka hallinnassa alue on.               27.10.1997) katsonut, että pelkästään Metsähal-
16949:     Lain 8 §:ssä sanottua aluetta lukuun ottamat-      lituksen hallinnollisen aseman muuttuminen ei
16950: ta nykyisiin säännöksiin ei sisälly ennen 1.8.1993     muuta aikaisempaa hallintoasiaa yksityisoikeu-
16951: voimassa olleen lain mainintaa paikkakuntalais-        delliseksi liikelaitostehtäväksi ja että metsästys-
16952: ten etuoikeudesta metsästysluvan saamiseksi val-       luvan antamista koskevasta päätöksestä saa
16953: tion alueille. Luvan hakijoiden määrän ylittäessä      eräissä tapauksissa Metsähallituksesta annetun
16954: lupien myöntämismahdollisuudet luvan myöntä-           lain 4 §:n 2 momentin mukaan valittaa maaseutu-
16955: jä joutuu suorittamaan harkintaa ottaen huo-           elinkeinojen valituslautakunnalle. Metsähallitus
16956: mioon kullakin alueella vallitsevat erityispiirteet    on hakenut päätöksen purkua ja asian käsittely
16957: sekä muut tarpeelliseksi katsomansa tarkoituk-         on korkeimmassa hallinto-oikeudessa edelleen
16958: senmukaisuusnäkökohdat. Säännöksiin ei näiltä          kesken. Mikäli asiaan ei muutoin löydy ratkai-
16959: osin ole suunnitteilla muutoksia.                      sua,joudutaan Metsähallituksen päätösten luon-
16960:     Metsähallituksen muututtua 1.1.1994 lukien         netta ja samalla niiden valitusmahdollisuutta sel-
16961: valtion liikelaitokseksi metsästyslain 6 luku on       ventämään säännöksiä tarkistamalla.
16962: 
16963:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
16964: 
16965:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16966:                                              KK 357/1998 vp                                                3
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 
16971:                                          Tili Riksdagens Talman
16972: 
16973:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jaktlagens 6 kapitel för de av Forststyrelsen för-
16974: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          valtade statliga områdenas del blivit obehövligt.
16975: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Trots det är det inte heller tili denna del aktuellt
16976: man Mikko Kuoppa mfl undertecknade spörs-               med ändringar av bestämmelserna.
16977: mål nr 357:                                                  Fram tili utgången av år 1993, dvs. så länge
16978:                                                         Forststyrelsen förvaltningsmässigt ännu var en
16979:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         högre förvaltningsmyndighet, var det möjligt att
16980:        sikt att vidta för attjakträtten på av staten    söka ändring i beslut som gäller Forststyrelsens
16981:        ägda marker skall fördelas rättvist mellan       jakttillstånd på områden som tillhör staten ge-
16982:        lokala jaktföreningar och ändring i dis-         nom besvär i den ordning det var bestämt i lagen
16983:        kriminerande beslut skall kunna sökas            om ändringssökande i förvaltningsärenden. Ef-
16984:        hos högre myndigheter så att rättvisa ski-       ter att Forststyrelsen ändrats tili statligt affårs-
16985:        pas?                                             verk förblev det något oklart om F orststyrelsen
16986:                                                         använder myndigheter tillkommande offentliga
16987:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förva1tningsbefogenheter vid beslut om jakttill-
16988: anföra följande:                                         stånd på statligt område eller om verket handlar
16989:                                                         i egenskap av affårsverk vid beviljande av jakttill-
16990:     Om nyttjandet av jakträtten på områden som           stånd. F orststyrelsen prissätter sina jakttillstånd
16991: tillhör staten stadgas i jaktlagens (61511993) 8        på företagsekonomiska grunder på samma sätt
16992: och 44-47 §. Enligt lagens 8 § har var och en som        som sina övriga tjänster. Det har även högsta
16993: har hemort i en korumun som hör tili Lapplands           förvaltningsdomstolen ansett i ett av sina beslut
16994: Iän eller i vissa kommuner i Uleåborgs Iän rätt att      (Dnr 3543/6/95, 21.1.1997), där HFD konstate-
16995: i sin hemkommun jaga på områden som tillhör              rar att överlåtelse av jakträtt för Forststyrelsens
16996: staten. Om övrigt nyttjande av jakträtt inom sta-        del är affårsverksamhet som är belagd med mer-
16997: tens områden beslutar den myndighet som inne-            värdesskatt. Högsta förvaltningsdomstolen har
16998: har området i överensstämmelse med bestämmel-           dock i ett annat av sina beslut (Dnr 5055/5/94,
16999: serna i jaktlagens 44-47 §.                              27.10.1997) funnit att enbart det att Forststyrel-
17000:     Med undantag för det i lagens 8 § nämnda             sens ställning ändras i förvaltningshänseende
17001: området ingår det inte i de nuvarande bestäm-            inte ändrar ett tidigare förvaltningsärende tili en
17002: melserna något omnämnande av lokalbefolk-                privaträttslig uppgift för ett affårsverk och att
17003: ningens företrädesrätt tili jakttillstånd på områ-       besvär över beslut som gäller beviljande av jakt-
17004: den som tillhör staten, såsom det gjorde i den lag       tillstånd i vissa fall med stöd av lagen om Forst-
17005: som gällde före 1.8.1993. När antalet sökande av         styrelsen 4 § 2 mom. kan sökas hos lands-
17006: tillstånd överstiger möjligheterna att bevilja så-       bygdsnäringarnas besvärsnämnd. F orststyrelsen
17007: dana är den som beviljar tillstånd tvungen att           har ansökt om återbrytande av beslutet och be-
17008: tillämpa prövning och har härvid att beakta de           handlingen av ärendet i högsta förvaltningsdom-
17009:  särförhållanden som råder inom respektive om-           stolen är ännu inte slutförd. Om frågan inte får
17010:  råde samt övriga eventuella synpunkter på ända-         någon annan lösning blir det nödvändigt att klar-
17011:  målsenligheten. Tili dessa delar föreligger det inte    lägga till viiken kategori Forststyrelsens beslut
17012:  planer på någon ändring.                                hör inklusive möjligheterna att söka ändring i
17013:     Efter att Forststyrelsen från och med den            dem genom att se över nu gällande bestämmelser.
17014:  1.1.1994 ändrats tili ett statligt affårsverk har
17015: 
17016:       Helsingfors den 15 april 1998
17017: 
17018:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17019:                                             KK 358/1998 vp
17020: 
17021: Kirjallinen kysymys 358
17022: 
17023: 
17024: 
17025: 
17026:                                     Mikko Kuoppa /va-r: Pienyritysten saatavien turvaamisesta
17027: 
17028: 
17029: 
17030:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17031: 
17032:     Taloudellisen laskukauden aikana yritykset         na, että työtä tai palveluja tarjonnut yritys kaa-
17033: vähensivät työvoimaansa huomattavia määriä.            tuu konkurssin tehneen asiakkaan tai toimek-
17034: Moni hyvänkin ammattitaidon omaava työnte-             siantajan mukana, sillä useimmiten konkurssin
17035: kijä jäi työttömäksi. Erityisen vaikea tilanne on,     tapahtuessa ei pienyrittäjä saa pesästä mitään,
17036: jos työttömäksijoutunut on yli 45-vuotias. Töitä       vaikka hän käytännössä olisi myynyt vain työtä.
17037: on erittäin vaikea saada, koska nuorempia, hy-         Konkurssiin menneen asiakasyrityksen pesän
17038: vinkoulutettuja työnhakijoita on runsaasti tar-        varat riittävät korkeintaan kiinnitettyjen velko-
17039: jolla. Ammattitaitoisia työntekijöitä innostettiin     jen katteeksi. Työttömyys uhkaa uudelleen täl-
17040: ryhtymään yrittäjiksi, ja moni työttömäksi jää-        laista pienyrittäjää ja lisäksi mahdollinen velka,
17041: nyt onkin ryhtynyt yrittäjäksi. Monet näistä yri-      mikä on otettu yritystä perustettaessa.
17042: tyksistä ovat yhden henkilön vahvaan ammatti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17043: taitoon ja käsityövaltaisuuteen perustuvia. On         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17044: selvää, että työttömillä yrityksen perustajilla ei     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17045: ole ollut käytettävissä juurikaan pääomia, ainut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17046: pääoma on oma työ. Lukuisat näin perustetut
17047: yritykset ovat turvanneet työn ja toimeentulon                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17048: yrittäjälle. Pienten tai lähes olemattomien pää-              ryhtyä, että yhden hengen työvaltaisen
17049: omienjohdosta näiden yritysten taloudellisen ris-             pienyrityksen saatavat turvattaisiin ny-
17050: kin kantokyky on luonnollisesti heikko. Erityi-               kyistä paremmin asiakasyrityksen tai toi-
17051:  sesti tilanteissa, joissa pienyrityksen asiakas tai          meksiantajan konkurssitilanteessa?
17052: toimeksiantaja on tehnyt konkurssin, on vaara-
17053: 
17054:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
17055: 
17056:                                           Mikko Kuoppa /va-r
17057: 
17058: 
17059: 
17060: 
17061: 280043
17062: 2                                            KK 358/1998 vp
17063: 
17064: 
17065: 
17066: 
17067:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17068: 
17069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         hentäisi toteutetun etuoikeusuudistuksen tavoit-
17070: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,           teiden vastaisesti velkojien tasa-arvoa. Etuoikeus
17071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        johtaisi lisäksi vaikeisiin määrittely- ja rajanveto-
17072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             ongelmiin sen suhteen, kenelle ja missä tilantees-
17073: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sa etuoikeus annettaisiin.
17074: n:o 358:                                                  Pienyrittäjien asemaa pyrittiin 1980-luvulla
17075:                                                        parantamaan työntekijöiden palkkaturvaa vas-
17076:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taavalla ansioturvajärjestelmällä. Valtioneuvos-
17077:         ryhtyä, että yhden hengen työvaltaisen         ton päätös eräiden palkkasaataviin rionastetta-
17078:         pienyrityksen saatavat turvattaisiin ny-       vien saamisten turvaamisesta toimeksiantajan
17079:         kyistä paremmin asiakasyrityksen tai toi-      konkurssin varalta tuli voimaan l päivänä tou-
17080:         meksiantajan konkurssitilanteessa?             kokuuta 1987 (VNp 421/1987). Vuosien 1987-
17081:                                                         1989 valtion tulo- ja menoarvioon otettiin mää-
17082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           räraha pienyrittäjien ansioturvasta aiheutuviin
17083: vasti seuraavaa:                                       menoihin. Työministeriö myönsi vuosien 1987-
17084:                                                         1989 aikana harkinnanvaraisesti ansioturvaa toi-
17085:     Konkurssissa ja ulosotossa noudatettava saa-       meksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut
17086: tavien etuoikeusjärjestelmä uudistettiin vuoden        olosuhteet huomioon ottaen työntekijään rin-
17087:  1993 alusta lukien. Velkojien maksunsaantijär-        nastettaville pienyrittäjille toimeksiantajan kon-
17088: jestyksestä annettuun lakiin (1578/1992) otettiin      kurssin johdosta maksamatta jääneistä saatavis-
17089: säännökset siitä, miten velallisen maksukyvyttö-       ta. Pysyvämpi ansioturvajärjestely olisi edellyttä-
17090: myydestä johtuvat tappiot jaetaan eri velkojien        nyt lainsäädäntöä. Tämä ratkaisumalli oli selvi-
17091: kesken. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä velko-      tettävänä työministeriössä 1990-luvun alussa,
17092: jien tasa-arvoa. Saatavilla, joiden vakuutena on       mutta sitä ei pääosin valtiontalouteen ja hank-
17093: velallisen omaisuutta, säilyi etusija maksun saan-     keen muihin epävarmuustekijöihin liittyen pidet-
17094: tiin vakuuskohteesta. Yleiset etuoikeudet pois-        ty mahdollisena eikä tarkoituksenmukaisena.
17095: tettiin lapselle tulevan elatusavun etuoikeutta lu-        Maksuviivästysten yritystoiminnalle aiheutta-
17096: kuun ottamatta. Muiden kuin esinevakuudella            miin haittoihin on vastikään kiinnitetty huomio-
17097: turvattujen saatavien osalta lähtökohtana on,          ta ED-tasolla. Viivyttely erääntyneiden laskujen
17098: että velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu       maksamisessa haittaa varsinkin pieniä ja keski-
17099: velallisen pakkotäytäntöönpanossa jaettavista          suuria yrityksiä, joiden kannattavuus ja kilpailu-
17100: varoista.                                              kyky tämän vuoksi kärsivät. On arvioitu, että
17101:     Jos työsuorituksia tarjonnut pienyritys on vel-    maksuviivästykset ovat syynä joka neljänteen
17102: kojana toimeksiantajaosa konkurssissa, sen saa-        yrityksen maksukyvyttömyystilanteeseen. Tästä
17103: tavat ovat yleensä tavallisia, etuoikeudettornia       puolestaan aiheutuu työpaikkojen menetyksiä.
17104: konkurssisaamisia. Näillä saatavilla on yhtäläi-       Pienten ja keskisuurten yritysten toivotaan kui-
17105: nen oikeus maksun saantiin saatavien suuruuden         tenkin tulevaisuudessa enenevässä määrin luo-
17106: mukaisessa suhteessa. Yleisten etuoikeuksien           van työpaikkoja Eurooppaan.
17107: poistaminen muun muassa työpalkkasaatavilta,               Euroopan komissio ehdottaa uutta direktiiviä
17108: työeläkevakuutusmaksuilta ja veroilta paransi          maksuviivästysten vähentämiseksi yritysten väli-
17109: jonkin verran niiden saatavien asemaa, jotka en-       sessä sekä yritysten ja julkisen sektorin välisessä
17110: nen uudistustakin olivat vailla etuoikeutta. Näi-      kaupankäynnissä. Direktiiviehdotuksen mu-
17111: den saatavien jako-osuus velallisen varoista on        kaan maksun myöhästymisestä tulisi suorittaa
17112: näin ollen nykyisin aikaisempaa suurempi.              korvaus, joka sisältää viivästyskoron lisäksi kor-
17113:     Lainsäädännön keinoin ei pienyritysten ase-        vauksen viivästymisen aiheuttamista muista va-
17114: maa konkurssivelkojana voida juurikaan paran-          hingoista. Tavoitteena on nopeuttaa perintäme-
17115: taa. Pienyritysten saataville ei voida antaa yleistä   nettelyä jäsenmaissa niin, että riidattomat saata-
17116: etuoikeutta konkurssissa. Saatavien etusija vä-        vat saadaan perittyä 60 päivässä. Pienten, alle
17117:                                            KK 358/1998 vp                                           3
17118: 
17119: 20 000 ecun velkojen perimiseen ehdotetaan yk-       tasaisesti laskenut huippuvuoden 1992 yhteensä
17120: sinkertaistettuja oikeustoimia. Direktiiviehdo-      7 355 hakemuksesta viime vuoden 3 611 hake-
17121: tusta ei ole vielä käsitelty kansallisella tasolla   mukseen. Konkurssihakemusten määrä on nyt
17122: eikä EU-tasolla. Alustavan tiedon mukaan ko-         samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Sopimus-
17123: missio esittelee ehdotuksen 7 päivänä toukokuu-      kumppanin konkurssista johtuvia taloudellisia
17124: ta 1998 pidettävässä teollisuusneuvoston ko-         menetyksiä ei voida yritystoiminnassa kokonaan
17125: kouksessa.                                           välttää eikä niitä voida lainsäädännöllisin kei-
17126:    Konkurssia voidaan pitää toimivan talousjär-      noin ehkäistä pienyrittäjänkään osalta. Yrittäjä
17127: jestelmän kannalta välttämättömänä yleistäy-         voi pyrkiä vähentämään yritystoimintaan liitty-
17128: täntöönpanomenettelynä. Yleinen taloudellisen        viä riskejä muun muassa saataviensa tehokkaalla
17129: tilanteen paraneminen Suomessa on vaikuttanut        perinnällä sekä maksu- ja vakuusjärjestelyillä.
17130: myös konkurssihakemusten määrään, joka on
17131: 
17132:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
17133: 
17134:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
17135: 4                                            KK 358/1998 vp
17136: 
17137: 
17138: 
17139: 
17140:                                          Tili Riksdagens Talman
17141: 
17142:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            borgenär. Småföretagens fordringar kan inte ges
17143: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            någon allmän förmånsrätt vid konkurs. En prio-
17144: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ritering av dessa fordringar skulle i strid med
17145: dagsledamot Mikko Kuoppa undertecknade                 förmånsreformens syfte minska borgenärernas
17146: spörsmål nr 358:                                       likställdhet. Förmånsrätten skulle också leda till
17147:                                                        svåra definitions- och gränsdragningsproblem
17148:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        när det gäller att avgöra vem skall ges förmåns-
17149:         ta för att bättre än för närvarande säker-     rätt och i vi1ka situationer.
17150:         ställa små, arbetsintensiva enmansföre-            På 1980-ta1et eftersträvade man att förbättra
17151:         tags fordringar i situationer där kundfö-      smäföretagarnas ställning genom systemet med
17152:         retag eller uppdragsgivare försätts i kon-     inkomstgaranti, vilket motsvarade lönegaranti-
17153:         kurs?                                          systemet för löntagare. Statsrådets beslut om
17154:                                                        tryggande av vissa med 1önefordringar jämställ-
17155:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bara fordringar i hände1se av uppdragsgivarens
17156: anföra fö1jande:                                       konkurs trädde i kraft den 1 maj 1987 (SRb 421/
17157:                                                        1987). Åren 1987-1989 reserverades i statsbud-
17158:    Förmånsrättssystemet som iakttas vid kon-           geten ett ans1ag för kostnader som föranleds av
17159: kurs och utmätning reviderades i början av är          utgifterna för småföretagarnas inkomstgaranti.
17160: 1993. 1 lagen om den ordning i vi1ken borgenärer       Med beaktande av uppdragsförhållandets varak-
17161: skall få beta1ning (1578/1992) intogs bestämmel-       tighet, arbetets beskaffenhet och andra förhå1-
17162: ser om hur de för1uster som orsakas av gäldenä-        landen kunde arbetsministeriet åren 1987-1989
17163: rens inso1vens skall förde1as mellan olika borge-      enligt prövning bevilja småföretagare som kan
17164: närer. Syftet med reformen var att utöka borge-        jämställas med arbetstagare inkomstgaranti för
17165: närernas likställdhet. 1 fråga om fordringar för       fordringar som på grund av en uppdragsgivares
17166: vi1ka gäldenärens egendom står som säkerhet,           konkurs hade blivit obetalda. Ett mera bestående
17167: bibehölls rätten att få betalning ur säkerheten        system med inkomstgaranti hade förutsatt lag-
17168: före övriga fordringar. De allmänna förmåns-           stiftning. Denna modell var föremål för en utred-
17169: rätterna slopades med undantag för förmånsrätt         ning vid arbetsministeriet i början av 1990-talet,
17170: för underhällsbidrag till barn. 1 fräga om andra       men den ansågs inte vara genomförbar eller än-
17171: fordringar än sådana för vilka ställts en realsä-      damålsenlig i huvudsak på grund av statsekono-
17172: kerhet är utgångspunkten att borgenärerna har          min och de osäkerhetsmoment som var förknip-
17173: lika rätt tili betalning av de medel som förde1as      pade med projektet.
17174: vid tvångsverkställigheten.                               På EU-nivå har man nyligen fåst uppmärk-
17175:    Om ett småföretag som erbjuder arbetspresta-        samhet vid de olägenheter som betalningsdröjs-
17176: tioner är borgenär i uppdragsgivarens konkurs,         målen förorsakar företagsverksamheten. Dröjs-
17177: består företagets fordringar i allmänhet av vanli-     mål med att betala fakturor som förfallit till
17178: ga konkursfordringar utan förmånsrätt. Dessa           betalning utgör en olägenhet i synnerhet för små
17179: fordringar har lika rätt till betalning ur till-       och medelstora företag, vilkas lönsamhet och
17180: gångarna i proportion tili beloppet av fordring-       konkurrenskraft 1ider på grund av detta. En1igt
17181: arna. 1 och med att förmänsrätten för bl.a. löne-      uppskattning är betalningsdröjsmålen i vart fjär-
17182: fordringar, arbetspensionsförsäkringspremier           de fall orsaken tili företagets insolvens. Det här i
17183: och skatter avskaffades, förbättrades situationen      sin tur leder till att arbetsplatser går förlorade.
17184: i någon mån beträffande sådana fordringar som          Det oaktat hoppas man att små och medelstora
17185: före reformen saknade förmånsrätt. Dessa ford-         företag i allt större utsträckning i framtiden skall
17186: ringar berättigar sålunda till en större utdelnings-   stå för nya arbetsplatser i Europa.
17187: kvot av gäldenärens tillgångar än tidigare.               Europeiska gemenskapernas kommission fö-
17188:    Genom lagstiftning kan man inte nämnvärt            reslår ett nytt direktiv för att minska betalnings-
17189: förbättra småföretagens ställning som konkurs-         dröjsmålen i handeln mellan företag samt mellan
17190:                                              KK 358/1998 vp                                              5
17191: 
17192: företag och den offentliga sektorn. Enligt försla-     na verkställigheten. Även det faktum att den
17193: get tili direktiv skall för betalningsdröjsmål beta-   ekonomiska situationen i allmänhet har blivit
17194: las en ersättning, som utöver dröjsmålsräntan          bättre i Finland har påverkat antalet konkursan-
17195: innefattar en ersättning för övriga skador som         sökningar, som sjunkit i jämn takt från 7 355
17196: orsakats av betalningsdröjsmålet. Målet är att         ansökningar under rekordåret 1992 tili 3 611 an-
17197: påskynda indrivningsförfarandet i medlemslän-          sökningar ifjol. Antalet konkursansökningar
17198: derna så att ostridiga fordringar kan drivas in        ligger nu på samma nivå som i början av 1990-
17199: inom 60 dagar. 1 fråga om små fordringar under         talet. Ekonomiska förluster tili följd av att en
17200: 20 000 ecu föreslås ett förenklat förfarande. Di-      avtalspart försatts i konkurs kan inte helt undvi-
17201: rektivförslaget har ännu inte behandlats på na-        kas inom företagsverksamheten. De kan heller
17202: tionell nivå eller EU-nivå. Enligt preliminära         inte undvikas beträffande småföretagare genom
17203: uppgifter kommer kommissionen att lägga fram           lagstiftningsåtgärder. Företagarna kan minska
17204: förslaget den 7 maj 1998 vid industrirådets sam-       riskerna i anslutning tili företagsverksamheten
17205: manträde.                                              bl.a. genom en effektiv indrivning av fordringar
17206:    Konkursförfarandet kan med avseende på det          samt genom betalnings- och säkerhetsarrange-
17207: ekonomiska systemets funktionsduglighet anses          mang.
17208: vara ett nödvändigt förfarande inom den allmän-
17209:      Helsingfors den 23 april 1998
17210: 
17211:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
17212: 1
17213: 1
17214:  1
17215:  1
17216:   1
17217:   1
17218:    1
17219:    1
17220:     1
17221:     1
17222:      1
17223:      1
17224:       1
17225:       1
17226:        1
17227:        1
17228:         1
17229:         1
17230:          1
17231:          1
17232:                                            KK 359/1998 vp
17233: 
17234: Kirjallinen kysymys 359
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Henkilöllisyyden varmistamisesta rahoituslai-
17240:                                      toksissa ja tuomioistuimissa
17241: 
17242: 
17243:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17244: 
17245:    Kehitys on mahdollistanut lainojen myöntä-        aaliturvatunnuksella oli saatu luotto, ei saanut
17246: misen henkilölle ilman, että henkilö asioi henki-    tietoa, että on syytettynä ja tuomittavana käräjä-
17247: lökohtaisesti lainoja myöntävässä rahoituslai-       oikeudessa. Poliisin tutkimuksissa selvisi, että
17248: toksessa. Ellos Finans Oy myönsi eräälle henki-      luotto ja tuomio oli annettu väärälle henkilölle,
17249: lölle 10 000 markan luoton ilman, että lainan        koska asunto-osoitetta ei ollut tarkistettu. Tapa-
17250: myöntäjä olisi varmistanut luottoa hakeneen          uksesta aiheutui uhriksi joutuneelle henkilölle
17251: henkilöllisyyden riittävän luotettavasti. Luoton     runsaasti erilaisia hankaluuksia.
17252: hakija antoi yritykselle toisen henkilön nimen ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17253: sosiaaliturvatunnuksen ja sai 10 000 markan luo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17254: ton Ellos Finans Oy:ltä omalle tililleen. Luoton     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17255: jäätyä maksamatta luottolaitos vei asian Tampe-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17256: reen käräjäoikeuteen, joka käsitteli asian ja teki
17257: päätöksen. Vasta käräjäoikeuden tekemän pää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17258: töksen jälkeen rikoksen uhriksi joutunut sai                ryhtyä, että rahoituslaitoksissa ja oikeu-
17259: asiasta tiedon, kun rikospoliisi pyysi ottamaan             dessa todetaan henkilöllisyys riittävällä
17260: yhteyttä, jolloin ilmeni, että hänet oli tuomittu           varmuudella, jotta mahdollisuus esiintyä
17261: käräjäoikeudessa. Henkilö,jonka nimellä ja sosi-            toisen henkilön tiedoilla estettäisiin?
17262: 
17263:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
17264: 
17265:                                         Mikko Kuoppa /va-r
17266: 
17267: 
17268: 
17269: 
17270: 280043
17271: 2                                            KK 359/1998 vp
17272: 
17273: 
17274: 
17275: 
17276:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17277: 
17278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         le tulevassa rikosasiassa on tavallisesti toimitettu
17279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          esitutkinta, josta laadittu esitutkintapöytäkirja
17280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on toimitettava käräjäoikeudelle pääsääntöisesti
17281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             haastehakemuksen yhteydessä. Esitutkinnassa
17282: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            suoritetusta kuulustelusta laadittavaan kuulus-
17283: n:o 359:                                               telupöytäkirjaan on merkittävä kuulustelukerto-
17284:                                                        muksen lisäksi muun muassa kuulusteltavan
17285:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös
17286:        ryhtyä, että rahoituslaitoksissa ja oikeu-      siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varalli-
17287:        dessa todetaan henkilöllisyys riittävällä       suus. Koska kuulusteltavan on esitutkintalain
17288:        varmuudella, jotta mahdollisuus esiintyä        mukaan oltava pääsääntöisesti itse läsnä kuulus-
17289:        toisen henkilön tiedoilla estettäisiin?         telussa, mahdollisuus, että kuulusteltava esiintyi-
17290:                                                        si väärillä henkilötiedoilla, on vähäinen. Teorias-
17291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa tämä on kuitenkin mahdollista varsinkin, kun
17292: vasti seuraavaa:                                       esitutkintalain 22 §:n mukaan merkitykseltään
17293:                                                        vähäisissä asioissa epäilty, joka ei kiistä rikosil-
17294:     Laki luottolaitostoiminnasta (1607/1993) sää-      moituksen oikeellisuutta, saa kuitenkin antaa
17295: telee liiketoimintaa, jossa ammattimaisesti han-       lausumansa asiamiehen välityksellä tai puheli-
17296: kitaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia       mitse, jos tutkija katsoo, ettei siitä aiheudu hait-
17297: varoja yleisöltä ja jossa näillä varoilla tarjotaan    taaja ettei se vaaranna tutkinnan luotettavuutta.
17298: omaan lukuun luottoja ja muuta niihin verratta-            Asianosaisten henkilötietojen tarkistamisesta
17299: vaa rahoitusta. Lain 95 §:ssä säädetään asiakkai-      esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa ei ole nimen-
17300: den tunnistamisesta. Pykälän mukaan luottolai-         omaisia säännöksiä. Haastemiesten tiedonsaan-
17301: toksen on todettava sen vakituisen asiakkaan           tioikeutta haasteHavan henkilöllisyyttä selvitet-
17302: henkilöllisyys. Tunnistamisvelvollisuuden rikko-       täessä turvaa haastemieslain 4 §, jonka mukaan
17303: minen on sanktioitu lain 100 a §:ssä. Rangaistus-      jokainen on velvollinen antamaan haastemiehel-
17304: seuraamukseksi on säädetty sakkorangaistus.            le henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeelliset
17305:     Koska luottolaitostominnasta annetun lain          tiedot, kun haastemies häneltä niitä tiedoksian-
17306: 95 §:n säännöksen sanamuoto asiakkaan tunnis-          totehtävää toimittaessaan tiedustelee. Käräjäoi-
17307: tamisesta on käytännön syistä ja vaihdannan            keuksilla ja poliisiviranomaisilla on atk-käyttö-
17308: helppouden turvaamiseksi yleinen, on selvää,           yhteydet väestötietojärjestelmään, josta asian-
17309: että myös väärinkäytöksiä voi esiintyä. Pahim-         osaisen henkilötiedot ja rekisteriin merkitty osoi-
17310: massa tapauksessa luoton hakija voi petollisessa       te voidaan tarvittaessa tarkistaa. Käytännössä
17311: tarkoituksessa käyttää luottoa hakiessaan toisen       tuomioistuimissa asianosaisten osoitteita ei kui-
17312: henkilön henkilötietoja. Tällöin hakija kuitenkin      tenkaan tarkistettane, ellei ole syytä epäillä haas-
17313: syyllistyy tilanteen mukaan rikoslaissa kriminali-     tehakemuksessa ilmoitettua osoitetta virheelli-
17314: soituihin petokseen tai väärennysrikokseen, jois-      seksi. Toisaalta rekisterin tieto henkilön osoit-
17315: ta ranga.stusseuraamuksena voi olla sakkoa tai         teesta voi olla väärä, jos kansalainen on ilmoitta-
17316: vankeutta. Petolliseen menettelyyn syyllistynyt        nut rekisteriin väärän osoitteen tai jättänyt il-
17317: luoton hakija on luonnollisesti korvausvelvolli-       moittamatta uuden osoitteensa.
17318: nen mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta.              Vaikka tiedoksiantoa oikeudenkäynnissä kos-
17319:     Käräjäoikeudessa riita- ja rikosasia tulee vi-     kevilla oikeudenkäymiskaaren 11 luvun sään-
17320: reille sille toimitettavalla haastehakemuksella.       nöksillä on pyritty erityisesti turvaamaan tiedok-
17321: Kantajan, syyttäjän ja asianomistajan velvolli-        siannon todisteellisuus ja luotettavuus, säännök-
17322: suutena on haastehakemuksessaan ilmoittaa              sistä huolimatta jää mahdollisuus tiedoksianto-
17323: tuomioistuimelle sellaiset tiedot, että vastaajan ja   menettelyssä inhimillisille virheille ja väärinkäy-
17324: mahdollisesti todistajien haastaminen ja kutsu-        töksillekin. Esimerkiksi postitse virkakirjeellä ta-
17325: minen olisi mahdollista. Käräjäoikeudessa vireil-      pahtuvassa tiedoksiannossa haaste voidaan toi-
17326:                                              KK 359/1998 vp                                             3
17327: 
17328: mittaa väärään osoitteeseen ,jos haastehakemuk-        taiset tapaukset ovat oikeuselämässä äärimmäi-
17329: sessa ilmoitettu osoite ei pidä paikkaansa. Jos        sen harvinaisia, ja kysymys on tällöin yleensä
17330: toiselle henkilölle tarkoitetun haasteen saanut        rikollisesta menettelystä, josta on säädetty rikos-
17331: henkilö väärentää haasteHavan allekirjoituksen         laissa rangaistusseuraamukset. Viime kädessä
17332: vastaanottotodistukseen ja palauttaa todistuk-         vääränä henkilönä tuomitun oikeusturvan takaa
17333: sen tuomioistuimelle, tuomioistuin voi väären-         muutoksenhakuoikeus ja lainvoiman saaneen
17334: nöksestä tietämättömänä eräissä tapauksissa            tuomion purkamista koskeva oikeudenkäyruis-
17335: ratkaista asian sekä riita- että rikosprosessissa      kaaren 3lluvun ll §,jonka mukaan, josjotakuta
17336: vastaajaa enempää kuulematta. Tällöin on myös          on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilö-
17337: mahdollista, että väärä henkilö tuomitaan siviili-     nä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saa-
17338: prosessissa yksipuolisella tuomiolla suoritusvel-      nut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemi-
17339: volliseksi tai rikosprosessissa oikeudenkäynnistä      seksi purkaa määräajasta riippumatta. Tuomion
17340: rikoasasioissa annetun lain II ja 12 §:ssä tarkoite-   purkamista haetaan kirjallisesti korkeimmalta
17341: tuissa tapauksissa rangaistukseen. Mainitun kai-       oikeudelta.
17342: 
17343:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
17344: 
17345:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
17346: 4                                              KK 359/1998 vp
17347: 
17348: 
17349: 
17350: 
17351:                                            Tili Riksdagens Talman
17352: 
17353:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               tillsammans med stämningsansökan. 1 protokoll
17354: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               över förhör som förrättats under förundersök-
17355: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           ningen skall förutom förhörsberättelsen även
17356: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-                 antecknas bland annat personuppgifter om den
17357: må1 nr 359:                                               som förhörts och ifall han eller hon är misstänkt
17358:                                                           också civilstånd, underhållsskyldighet, inkom-
17359:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           ster och förmögenhet. Eftersom den som förhörs
17360:         ta för att se till att identiteten kontrolleras   i regel skall vara personligen närvarande vid för-
17361:         så noggrant vid finansinstitut och dom-           höret enligt förundersökningslagen, finns det en-
17362:         sto1ar att det är omöj1igt att uppträda som       dast en liten risk att personen som förhörs upp-
17363:         någon annan person?                               träder under falsk identitet. 1 teorin är detta dock
17364:                                                           möjligt speciellt då det i 22 § förundersökningsla-
17365:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             gen bestäms att i ärenden av ringa betydelse får
17366: anföra följande:                                          en misstänkt som inte bestrider att brottsanmä-
17367:                                                           lan är riktig likvällämna sin utsaga genom för-
17368:     Med kreditinstitutslagen (1607/1993) regleras         medling av ombud eller per telefon, om utredaren
17369: affårsverksamhet som har till ändamå1 att yrkes-          anser att detta kan ske utan men och att det inte
17370: mässigt från allmänheten ta emot depositioner             äventyrar undersökningens tillförlitlighet.
17371: eller andra medel som skall återbetalas och att               Det finns inga uttryckliga bestämmelser om
17372: med dessa mede1 för egen räkning erbjuda kredi-           granskning av målsägandes personuppgifter un-
17373: ter och annan därmed jämförbar finansiering. 1            der förundersökning och i tingsrätten. 1 4 § lagen
17374: 95 § lagen tas upp identifieringen av kunder.             om stämningsmän garanteras att stämningsmän
17375: Enligt paragrafen skall ett kreditinstitut konsta-        har rätt till information för att utreda identiteten
17376: tera en fast kunds identitet. 1 100 a § bestäms att       av den som stäms. Enligt paragrafen är var och en
17377: den som bryter mot identifieringsp1ikten skall            skyldig att lämna en stämningsman de uppgifter
17378: dömas till böter.                                         som behövs för att utreda hans eller hennes iden-
17379:     Eftersom identifieringsplikten i 95 § kreditin-       titet, när stämningsmannen vid utförande av del-
17380: stituts1agen av praktiska orsaker och för att ga-         givningsuppdrag förhör sig därom. Tingsrätter-
17381: rantera en enke1 omsättning formulerats tämli-            na och polismyndigheterna har en adb-förbindel-
17382: gen allmänt, är det klart att även missbruk kan           se till befolkningsdatasystemet därifrån parter-
17383: förekomma. 1 värsta fall kan den som söker kre-           nas personuppgifter och de adresser som införts i
17384: dit använda någon annan persons personuppgif-             registret kan granskas. 1 praktiken är det dock
17385: ter i oär1igt uppsåt. Då gör sig personen dock            inte troligt att tingsrätten låter granska parternas
17386: skyldig till antingen bedrägeri eller förfalsknings-      adresser, om det inte finns skäl att misstänka att
17387: brott som kriminaliserats i strafflagen och för           en adress som uppges i stämningsansökan är
17388: vi1ka straffet kan vara böter eller fångelse. Den         felaktig. Å andra sidan kan informationen i re-
17389: som söker kredit och gör sig till skyldig till bedrä-     gistret om personens adress vara felaktig ifall
17390: geri är naturligtvis skyldig att ersätta den skada        medborgaren meddelat fel adress tili registret el-
17391: som eventuellt då uppkommer.                              ler låtit bli att anmäla en ny adress.
17392:     Tviste- och brottmål blir anhängiga inför en              Fastän man med bestämmelserna om delgiv-
17393: tingsrätt i och med att en stämningsansökan till-         ning i rättegång i 11 kap. rättegångsbalken för-
17394: ställs den. Käranden, åklagaren och målsägan-             sökt särskilt garantera beviskraften för och till-
17395: den måste i stämningsansökan uppge rätten de              förlitligheten av delgivningen, kan mänskliga
17396: uppgifter som behövs för att stämma och kalla             misstag och missbruk förekomma under delgiv-
17397: svaranden och eventuella vittnen. 1 brottmål som          ningsförfarandet. När något delges till exempel
17398: blir anhängiga inför en tingsrätt har en förunder-        per post som tjänstebrev kan stämningen skickas
17399: sökning vanligen förrättats. Protokollet över för-        till fel adress, ifall den adress som finns i stäm-
17400: undersökningen skall i regel tillställas tingsrätten      ningsansökan inte stämmer. Om den person som
17401:                                               KK 359/1998 vp                                             5
17402: 
17403: fått en stämning som avsetts för någon annan            det oftast fråga om brottsligt förfarande för vil-
17404: förfalskar signaturen för den som stäms i mottag-       ket det bestämts en straffpåföljd i straftlagen. 1
17405: ningsbeviset och skickar sedan beviset tilihaka         sista hand garanteras rättsskyddet för en person
17406: tili domstolen, kan domstolen i vissa fall avgöra       som dömts som fel person av bestämmelsen om
17407: ärendet såväl i tviste- som brottmål utan att den       rätt tili ändringssökande och återbrytande av
17408: känner tili att namnteckningen förfalskats och          laga kraft vunnen dom i 31 kap. 11 § rättegångs-
17409: utan att svaranden hörs mera. Därmed kan det            balken, enligt viiken en laga kraft vunnen dom
17410: även hända att fel person döms ersättningsskyl-         kan återbrytas oberoende av viss tid för att rätta
17411: dig med en tredskodom i en civilprocess eller i de      tili det misstag som begicks när någon vid rätte-
17412: fall som avses i 11 och 12 § lagen om rättegång i       gång behandlades som annan person eller under
17413: brottmål tili straff i en straffprocess. Oy lika fall   oriktigt namn. Återbrytande av domen söks
17414: är ytterst ovanliga inom rättsväsendet och då är        skriftligen hos högsta domstolen.
17415: 
17416:      Helsingfors den 24 april 1998
17417: 
17418:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
17419: 1
17420: 1
17421: 1
17422:     1
17423:     1
17424:     1
17425:         1
17426:         1
17427:         1
17428:             1
17429:             1
17430:             1
17431:                 1
17432:                 1
17433:                 1
17434:                     1
17435:                     1
17436:                     1
17437:                         1
17438:                         1
17439:                         1
17440:                                             KK 360/1998 vp
17441: 
17442: Kirjallinen kysymys 360
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447:                                     Eero Lämsä /kesk: Luomutuen myöntämisperusteiden muuttami-
17448:                                        sesta
17449: 
17450: 
17451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17452: 
17453:     Luomutuotanto on kasvava tuotannonala              Varsinkin kotieläintiloilla rehujen erillään pitä-
17454: maassamme. Tänä keväänä viljelijöiden on ollut         minen on hankalaa. Myös luomun imago kärsii,
17455: mahdollista siirtyä jälleen luomutuotantoon,           sillä siiloin tila ei ole kokonaisuudessaan ns. puh-
17456: kun hallitus päätti mahdollistaa uusien luomuso-       das luomutila.
17457: pimuksien teon. Luomusopimukseen kuuluu vil-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17458: jelijän sitoutuminen luomutuotannon ehtojen            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
17459: noudattamiseen, minkä perusteella viljelijä saa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17460: oikeuden luomutukeen. Tämän kevään sopi-               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17461: muksien teossa ongelmaksi on noussut se, että
17462:  luomutuen piiriin ei oteta sellaisia peltoja, jotka             Aikooko Hallitus muuttaa luomutuen
17463:  on raivattu vuoden 1991 jälkeen. Luomutilalla                saantiperusteita niin, että vuoden 1991
17464:  syntyy taloudellisia menetyksiä, kun osa pellois-            jälkeen raivatut pellot olisi mahdollista
17465:  ta jää tuen ulkopuolelle. Peltoja ei käytännössä             saada luomutuen piiriin?
17466:  voi viljellä erikseen ns. normaalisti lannoittaen.
17467: 
17468:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
17469: 
17470:                                             Eero Lämsä /kesk
17471: 
17472: 
17473: 
17474: 
17475:  280043
17476: 2                                          KK 360/1998 vp
17477: 
17478: 
17479: 
17480: 
17481:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17482: 
17483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ministeriö voi erityisistä syistä hyväksyä myös
17484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua peltoa
17485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuen piiriin.
17486: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-          Edellä selvitettyjen säännösten mukaisesti
17487: sän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuk-
17488: 360:                                                 siin ei ole hyväksytty muita peltoja kuin ainoas-
17489:                                                      taan edellä mainittu vuoden 1991 viljelyvaati-
17490:           Aikooko Hallitus muuttaa luomutuen         muksen täyttävä pelto. Edellytys on koskenut
17491:        saantiperusteita niin, että vuoden 1991       sekä 20-vuotisiin että 5-vuotisiin sopimuksiin si-
17492:        jälkeen raivatut pellot olisi mahdollista     sällytettäviä peltoja. Todettakoon maatalouden
17493:        saada luomutuen piiriin?                      ympäristötuen 20-vuotisten erityistukisopimus-
17494:                                                      ten osalta, että 20-vuotisiin sopimuksiin sisälty-
17495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         viä peltoja voi viljelijä halutessaan käyttää EU:n
17496: vasti seuraavaa:                                     peltokasvien tukijärjestelmän mukaisen velvoite-
17497:                                                      kesannoinnin täyttämiseen. Tämän vuoksi 20-
17498:    Maatalouden ympäristötukijärjestelmä muo-         vuotisten sopimusten osalta on pidettävä kiinni
17499: dostuu maatalouden ympäristötuen perustuesta         vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta. Yhteneväisen
17500: ja erityistuesta. Maatalouden ympäristötuesta        käytännön vuoksi erityistukisopimuksia ei ole
17501: annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995)         luokiteltu pellon tukikelpoisuuden perusteellaeri
17502: 3 §:n kolme kohdan mukaan pellolla tarkoite-         ryhmiin. Tämän vuoksi 5-vuotisten sopimusten
17503: taan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista      osalta ei ole hyväksytty tukikelpoiseksi vuoden
17504: toimenpiteistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettua     1991 jälkeen raivattuja peltoja. Luonnonmukai-
17505: peltoa. Maa- ja metsätalouden rakennepoliitti-       seen tuotantoon siirtymistä koskeva sopimus ja
17506: sista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994)        luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus
17507: 30 §:n 1 momentin mukaan, milloin tuen perus-        ovat 5-vuotisia.
17508: teena on peltoala tai tukikelpoisuuteen vaikuttaa        Maatalouden ympäristötukiohjelma on voi-
17509: se, onko viljelijällä viljelyksessään peltoa, huo-   massa 1995-1999 eli nykyisen ohjelman mu-
17510: mioon otetaan sellainen pelto, jota on viljelty      kaista järjestelmää sovelletaan enää vain vajaat
17511: vuonna 1991. Lisäksi huomioon otetaan myös           kaksi vuotta. Uuden ympäristötukiohjelman val-
17512: sellainen pelto, joka on vuonna 1991 ollut kesan-    mistelu käynnistyy kuluvana keväänä. Sen val-
17513: tona tai valtion kanssa tehdyn tuotannon rajoit-      mistelun yhteydessä on mahdollista harkita uu-
17514: tamista koskevan määräaikaisen sopimuksen tai        delleen tuen myöntämisen perusteita ja myös tu-
17515: sitoumuksen perusteella vilje1emättä. Edelleen       kikelpoiselle pellolle asetettavia edellytyksiä.
17516:  30 §:n 2 momentin mukaan maa- ja metsätalous-
17517: 
17518:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
17519: 
17520:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17521:                                             KK 360/1998 vp                                              3
17522: 
17523: 
17524: 
17525: 
17526:                                         Tili Riksdagens Talman
17527: 
17528:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt de bestämmelser för vilka redogjorts
17529: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ovan har inte andra åkrar än ovan angivna, som
17530: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      uppfylier kravet att de har odlats 1991, godkänts
17531: man Eero Lämsä undertecknade spörsmål nr              för avtal om miljöspecialstöd för jordbruket.
17532: 360:                                                  Kravet har gälit både åkrar för vilka ingåtts 20-
17533:                                                       åriga avtal och åkrar för vilka ingåtts 5-åriga
17534:           Ämnar Regeringen ändra grunderna            avtal. Då det gälier åkrar för vilka ingåtts ett 20-
17535:        för beviljande av stöd för ekologisk pro-      årigt avtal om miljö-specialstöd för jordbruket
17536:        duktion så att stöd kan beviljas för åkrar     kan konstateras attjordbrukaren om han vili kan
17537:        som har röjts efter 1991?                      använda dessa åkrar tili att uppfylla skyldigheten
17538:                                                       en1igt EU:s bestämmelser om stöd för jordbruks-
17539:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grödor att lägga åkern i träda. På grund härav
17540: anföra följande:                                      bör man då det gälier 20-åriga avtal hålia fast vid
17541:                                                       kravet på att åkern har odlats 1991. För att
17542:    Systemet med miljöstöd för jordbruket består       upprätthålla en enhetlig praxis har inte avtalen
17543: av miljöbasstöd och miljöspecialstöd för jord-        om miljöspecialstöd indelats i olika grupper en-
17544: bruket. Enligt 3 § 3 punkten i statsrådets beslut     ligt hur åkrarna berättigar tili stöd. Av denna
17545: om miljöstöd för jordbruket (76011995) avses          anledning har man inte då det gäller 5-åriga avtal
17546: med åker sådan åker som avses i 30 § lagen om         godkänt åkrar som röjts efter 1991 som berätti-
17547: strukturpolitiska åtgärder inom jord- och skogs-      gande till stöd. A vtal om omläggning till ekolo-
17548: bruket. Enligt 30 § 1 mom. lagen om strukturpo-       gisk produktion och avtal om ekologisk produk-
17549: 1itiska åtgärder inom jord- och skogsbruket           tion är 5-åriga.
17550: (1303/1994) skall, då stödet baserar sig på åker-        Programmet för miljöstöd för jordbruket är i
17551: arealen elier rätten att erhålia stöd påverkas av     kraft 1995-1999, dvs. det nuvarande program-
17552: omjordbrukaren brukar åker, endast sådan åker         met tillämpas endast i knappt två år tili. Bered-
17553: beaktas som har odlats 1991. Dessutom beaktas         ningen av ett nytt program för miljöstöd inleds
17554: en sådan åker som 1991 har varit i träda elier som    denna vår. Vid beredningen av programmet kan
17555: inte har odlats tili fö1jd av ett tidsbestämt avtal   man ompröva grunderna för beviljande av stöd
17556: elier en tidsbestämd förbindelse om produktions-      och även de förutsättningar som gäller stödberät-
17557: begränsning med staten. Vidare kan jord- och          tigande åkrar.
17558: skogsbruksministeriet enligt 30 § 2 mom. av sär-
17559: skilda skäl även godkänna att annan åker än
17560: sådan som avses i 1 mom. berättigar tili stöd.
17561: 
17562:      Helsingfors den 22 april 1998
17563: 
17564:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17565:                                            KK 361/1998 vp
17566: 
17567: Kirjallinen kysymys 361
17568: 
17569: 
17570: 
17571: 
17572:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Pienituloisten verotuksen keventämisestä
17573: 
17574: 
17575: 
17576:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17577: 
17578:    Hallitus on keventämässä pienituloisten pal-      Kääntäen voisi sanoa, että he hakevat toimeen-
17579: kansaajien verotusta ns. kannustinvähennystä         tulotukea verojensa maksuun.
17580: korottamalla. Tämä merkitsee tulojen menetystä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17581: kunnille. Tämä taas merkitsee kompensointitar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17582: vetta kuntien hyväksi.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17583:    Toimeentulotukea saavien kotitalouksien           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17584: määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertais-
17585: tunut vuoden 1986 153 IOO:sta vuoden 1996                      Onko Hallitus tietoinen, että kunnat
17586: 349 OOO:een. Sosiaalitoimen asiakaskuntaa ovat              ovat vaikeuksissa toimeentulotuen me-
17587: ne henkilöt, joiden tulot ja sosiaaliturvaetuudet           nojen kasvaessa, ja onko tutkittu sitä,
17588: ovat riittämättömät. He joutuvat turvautumaan               minkä verran verohelpotukset vähentäi-
17589: viimesijaiseen toimeentuloturvaan eli toimeentu-            sivät toimeentulotuen tarvetta, niin että
17590: lotukeen. Samat perheet hakevat ja saavat usein             pienituloisen ei tarvitsisi maksaa kunnal-
17591: myös asumistukea Kelalta.                                   lisveroaja siten välttyisi toimeentulotuen
17592:    Työttömyys on vähentänyt kansalaisten tu-                hakemiselta, ja
17593: loja. Kuntien sosiaalitoimistot joutuvat budjet-               onko Hallitus tutkinut sitä, millä ta-
17594: tiensa kanssa kiristyviin ongelmiin, toimeentulo-           voin verojen kevennys ns. kannustinvä-
17595: tukeen osoitetut markat eivät useinkaan ole riit-           hennyksen korottamisen kautta vaikut-
17596: täneet. Esille on noussut myös ryhmä sellaisia              taa kuntien verotuloihin ja miten mene-
17597: kansalaisia, joilla saattaa olla pieniä tuloja ns.          tykset korvataan kunnille, sekä
17598: pätkätöitä tai osa-aikaista jatkuvaakin työtä.                 missä olisi se markkamääräinen raja,
17599: Riittävä toimeentulo jää usein vajaaksi, ja he              jonka kansalainen voisi ansaita maksa-
17600: joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Ansaitse-               matta veroaja siten selviäisi omalla tulol-
17601: mastaan pienestäkin tulosta he maksavat veroa.              Iaan hakematta esim. toimeentulotukea?
17602: 
17603:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
17604: 
17605:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
17606: 
17607: 
17608: 
17609: 
17610: 280043
17611: 2                                          KK 361/1998 vp
17612: 
17613: 
17614: 
17615: 
17616:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17617: 
17618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       si. Päivärahojen verovapauden oli todettu johta-
17619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        van monin osin epätyydyttäviin tilanteisiin
17620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      etuuksien mitoittumisessa suhteessa työssäoloai-
17621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko           kaisiin nettotuloihin. Pahimmillaan esim. päivä-
17622: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      rahojen antama tulotaso ylitti työssäoloaikaisen
17623: sen n:o 361:                                         nettoansiotason. Uudistusten toteuduttua ei ve-
17624:                                                      ronalaistamisen todettu aiheuttavan ongelmia
17625:           Onko Hallitus tietoinen, että kunnat       toimeentulotuen suhteen. Vasta toimeentulotuen
17626:        ovat vaikeuksissa toimeentulotuen me-         laajan perusosan käyttöönotonjälkeen on alettu
17627:        nojen kasvaessa, ja onko tutkittu sitä,       esittää, että verotus aiheuttaa toimeentulotuen
17628:        minkä verran verohelpotukset vähentäi-        tarvetta.
17629:        sivät toimeentulotuen tarvetta, niin että         Tuloverotuksessa on toteutettu vuosikymme-
17630:        pienituloisen ei tarvitsisi maksaa kunnal-    nen vaihteesta lähtien useampia mittavia uudis-
17631:        lisveroaja siten välttyisi toimeentulotuen    tuksia. Luonteenomaista näille uudistuksille on
17632:        hakemiselta, ja                               ollut pienituloisten verotuksen keventäminen ja
17633:           onko Hallitus tutkinut sitä, millä ta-     verotuksen alarajan nostaminen, ei vain valtion-
17634:        voin verojen kevennys ns. kannustinvä-        verotuksessa, vaan myös kunnallisverotuksessa.
17635:        hennyksen korottamisen kautta vaikut-         Tuloverotus on yksinkertaistunut rakenteeltaan
17636:        taa kuntien verotuloihin ja miten mene-       ja kehittynyt samalla pääsääntöisesti suuntaan,
17637:        tykset korvataan kunnille, sekä               joka ei ole ollut omiaan lisäämään pienituloisten
17638:           missä olisi se markkamääräinen raja,       toimeentulotuen tarvetta. Toisensuuntaisiakin
17639:        jonka kansalainen voisi ansaita maksa-        muutoksia on toki tapahtunut, kuten esim. sai-
17640:        matta veroaja siten selviäisi omalla tulol-   rauskuluvähennyksen poistaminen ja kuntien ve-
17641:        Iaan hakematta esim. toimeentulotukea?        roprosenttien nostamiset sekä palkansaajilla
17642:                                                      uusien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen
17643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säätäminen.
17644: vasti seuraavaa:                                         Ministeri Arja Alhon johdolla toiminut kan-
17645:                                                      nustinloukkutyöryhmä selvitti kustannuksia,
17646:     Toimeentulotukea saavien kotitalouksien          joita verokynnyksen nostaminen runsaaseen
17647: määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosi-          30 000 markkaan aiheuttaisi. Kustannukset oli-
17648: kymmenen lopulta alkaen. Kasvu ajoittuu yh-          sivat erittäin merkittävät eli noin 10 miljardia
17649: teen toimentulotuen ns. laajan perusosan käyt-       markkaa lähinnä kuntien verotulojen menetyksi-
17650: töönoton kanssa maan eri osissa. Viime vuosina       nä. Tästä summasta noin puolet menisi vain osan
17651: kasvu on ollut voimakkainta harvaan asutuissa        vuodesta tuloja hankkineille ja vain osa niille,
17652: kunnissa, joissa laajan perusosan käyttöön on        jotka koko vuoden joutuvat tulemaan toimeen
17653: siirrytty vasta nyt. Toimeentulotuen nopeaan         pienillä tuloilla. Toimeentulotukimenoissa vero-
17654: kasvuun on ollut vaikuttamassa muitakin syitä        kynnyksen nostosta saatavat säästöt jäisivät kor-
17655: kuin siirtyminen laajaan perusosaan ja tuen          keintaan muutamaan sataan miljoonaan mark-
17656: muuttuminen subjektiiviseksi oikeudeksi. Viime       kaan. Verotus tapahtuu vuositulojen tasolla kun
17657: vuosien taloudellinen lama on lisännyt tuen tar-     taas toimeentulotuen tarve mitoitetaan kuukau-
17658: vetta. Toisaalta ensisijaiseen toimeentuloturvaan    sitasolla tai jopa lyhyemmällekin aikajaksolle.
17659: on vuosien mittaan syntynyt aukkoja, joita on        Verojärjestelmä ei näin ollen sovellu välineeksi
17660: sitten jouduttu paikkaamaan viimesijaisen tuen       toimeentulotuen maksatuksen minimoimisessa,
17661: eli toimeentulotuen avulla.                          vaan tällaisesta yrityksestä koituvat kustannuk-
17662:     Päiväraha- ja eläke-etuuksien rakenteessa to-    set olisivat niin suuret, ettei niitä voi perustella
17663: teutettiin 1980-luvun alkupuolella perusteellinen    byrokratian vähenemisenä.
17664: kokonaisuudistus, jonka keskeinen osa oli näi-           Kannustinloukkutyöryhmä haki ratkaisua
17665: den etuuksien saattaminen veronalaiseksi tulok-      toimeentulotuen kasvun rajoittamiseen eri toi-
17666:                                          KK 361/1998 vp                                               3
17667: 
17668: meentuloturvan muotojen ja verotuksen yhteen-      sesti katsoen kokonaan poistunut lukuun otta-
17669: sovittamisesta sekä työnteon kannustavuuden li-    matta tilanteita, joissa asumismenot ovat keski-
17670: säämisestä. Asumistuen roolia haluttiin vahvis-    määräistä suuremmat.
17671: taa merkittävästi, palkkatyötä ja yrittämistä         Hallitus on kannustavuuden lisäämiseksi te-
17672: kannustaa verovähennyksen avulla ja samalla        kemiensä verovähennysten muutosehdotusten
17673: pienentää toimeentulotuen hakemisen tarvetta       yhteydessä selvittänyt niiden vaikutukset kun-
17674: erityisesti työttömyysturvan peruspäivärahan ta-   nallistalouteen. Hallitus on myös ryhtynyt toi-
17675: soista etuutta saavien kohdalla. Viimeisetkin      menpiteisiin verotulomenetysten kompensoimi-
17676: kannustinlaukkutyöryhmän ehdotuksista tuli-        seksi siinä laajuudessa kuin se kuntien taloudelli-
17677: vat kuluvan vuoden maaliskuun alusta voimaan       nen tilanne huomioon ottaen on tarpeen.
17678: selvitysmies Pentti Arajärven jatkotyön pohjalta      Tehtyjen selvitysten perusteella pienten tulo-
17679: tapahtuneen lainvalmistelun ja eduskuntakäsit-     jen vapauttaminen kokonaan veroista ja mak-
17680: telyn jälkeen.                                     suista ei johtaisi toivottuihin tuloksiin. Eri tulon-
17681:    Tulonsiirtojen ja verotuksen yhteensovittami-   saajien tasapuolinen kohtelu toteutuu paremmin
17682: sen avulla on palkkatasoa, jolla työn vastaanot-   samalla kun verotuotto tulee turvatuksi, kun
17683: taminen alkaa kannattaa, pystytty alentamaan       myös suhteellisen pienistä vuosituloista makse-
17684: merkittävästi. Vuonna 1996 työttömyysturvan        taan veroa. On perusteltua, että kaikki kansalai-
17685: alinta päivärahaa saavan kannatti ottaa työtä      set osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan yh-
17686: vastaan, jos palkkaa sai vähintään 4 167 mark-     teisten menojen kattamiseen verotuksen muo-
17687: kaa kuukaudessa. Kuluvana vuonna vastaava          dossa. Kuten edellä todettiin, jo vajaan kolmen
17688: palkkataso on 2 790 markkaa kuukaudessa eli ns.    tuhannen markan kuukausituloista voi sekä
17689: kynnyspalkka oli kaksi vuotta sitten 1,5 kertaa    maksaa veronsa että saada tulotason, jolla sel-
17690: nykyistä korkeampi. Samalla peruspäivärahaa        viää hakematta toimeentulotukea.
17691: saavan tarve toimeentulotukeen on käytännölli-
17692: 
17693:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
17694: 
17695:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
17696: 4                                          KK 361/1998 vp
17697: 
17698: 
17699: 
17700: 
17701:                                        Tili Riksdagens Talman
17702: 
17703:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningarna och pensionsförmånerna i det centrala
17704: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          syftet att införa dessa förmåner bland de skatte-
17705: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      pliktiga inkomsterna. Man hade konstaterat att
17706: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade             skattefriheten för dagpenningar i många avseen-
17707: spörsmål nr 361:                                     den ledde tili otilifredsstäliande situationer när
17708:                                                      förmånerna dimensionerades i förhåliande till
17709:           Är Regeringen medveten om kommu-           nettoinkomsterna under den tid personen varit i
17710:        nernas svårigheter på grund av de ökade       arbete. 1 värsta fali kunde t.ex. den inkomstnivå
17711:        utgifterna för utkomstöd, och har det un-     dagpenningen gav överstiga den genomsnittliga
17712:        dersökts i viiken mån skattelättnader         nettoinkomstnivån under tiden i arbete. Efter att
17713:        minskar behovet av utkomstöd ifalilågin-      reformerna genomförts kunde man konstatera
17714:        komsttagare slipper betala kommunal-          att det inte uppstått problem av att utkomstskyd-
17715:        skatt och således kan undvika att ansöka      det påfördes skatt. Först efter att den utvidgade
17716:        om utkomstöd, och                             grunddelen för utkomstskydd tagits i bruk har
17717:           har Regeringen undersökt på vilket         man börjat säga att det är beskattningen som är
17718:        sätt skattelättnader genom en höjning av      orsaken tili behovet av utkomststöd.
17719:        det s.k. motivationsavdraget inverkar på         Sedan decennieskiftet har inkomstbeskatt-
17720:        kommunernas skatteinkomster och på            ningen genomgått flera större reformer. Refor-
17721:        vilket sätt kommunerna skali ersättas för     merna har karakteriserats av att beskattningen
17722:        förlusterna, samt                             för låginkomsttagare har lindrats och den nedre
17723:           viiken är den gräns i mark räknat som      gränsen för beskattningen har höjts inte bara i
17724:        en medborgare får förtjäna utan att beta-     statsbeskattningen utan också i kommunalbe-
17725:        la skatt och vid viiken han således skulie    skattningen. lnkomstbeskattningen har förenk-
17726:        klara sig på de egna inkomsterna utan att     lats till sin struktur och samtidigt huvudsakligen
17727:        ansöka om t.ex. utkomststöd?                  utvecklats i en riktning som inte varit ägnad att
17728:                                                      öka.pehovet av utkomststöd för låginkomsttaga-
17729:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        re. Andringar i motsatt riktning har visserligen
17730: anföra följande:                                     också skett, såsom t.ex. slopandet av sjukdoms-
17731:                                                      kostnadsavdraget och höjningarna av skattepro-
17732:    Antalet hushåli som får utkomststöd har ökat      centerna i kommunerna samt införandet av nya
17733: kraftigt sedan slutet av förra årtiondet. Ökningen   pensions- och arbetslöshetsförsäkringsa vgifter
17734: sammanfaller i tid med ibruktagandet av den s.k.     för löntagare.
17735: utvidgade grunddelen för utkomststöd i olika            Den s.k. flitfåliearbetsgruppen under ledning
17736: delar av landet. Under de senaste åren har ök-       av minister Arja Alho utredde vilka kostnader en
17737: ningen varit kraftigast i glesbygdskommunerna        höjning av skattetröskeln tili drygt 30 000 mk
17738: där övergången tili den utvidgade grunddelen         skulle medföra. Kostnaderna skulie vara synner-
17739: skett först nu. Den snabba tillväxten av utkomst-    ligen betydande, dvs. ca 10 mrd mk, främst i form
17740: stödet har haft också andra orsaker än övergång-     av förluster av skatteintäkter för kommunerna.
17741: en tili utvidgad grunddel och omvandlingen av        Av denna summa skulle omkring hälften gå tili
17742: stödet tili en subjektiv rättighet. Denekonomiska    dem som har inkomster under bara en del av året
17743: recessionen under de senaste åren har ökat beho-     och endast en del tili dem som under hela året
17744: vet av stödet. Å andra sidan har det under årens     måste klara sig på låga inkomster. 1 fråga om
17745: lopp uppstått luckori det primära utkomstskyd-       utgifterna för utkomststödet skulie inbespa-
17746: det och dessa har man sedan blivit tvungen att       ringarna på grund av höjningen av skattetröskeln
17747: lappa med hjälp av ett sistahandsstöd, dvs. ut-      stanna vid högst några hundra miljoner mark.
17748: komststödet.                                         Beskattningen sker på basis av årsinkomster
17749:    Under 1980-talets första del genomfördes en       medan behovet av utkomststöd dimensioneras
17750: grundlig strukturell totalrevidering av dagpen-      på månadsbasis eller t.o.m. för en kortare tid.
17751:                                             KK 361/1998 vp                                             5
17752: 
17753: Skattesystemet lämpar sig således inte som ett        var för två år sedan 1,5 gånger högre än nu.
17754: medel att minimera utbetalningarna av utkomst-        Samtidigt har behovet av utkomststöd för mot-
17755: stöd, utan kostnaderna för ett dylikt försök skul-    tagare av grunddagpenning praktiskt taget helt
17756: le vara så stora att det inte går att motivera dem    försvunnit med undantag för de situationer där
17757: med minskad byråkrati.                                boendeutgifterna är större än i genomsnitt.
17758:     Flitfållearbetsgruppen sökte efter en lösning        1 samband med de ändringsförslag regeringen
17759: som skulle begränsa tillväxten av utkomststödet       lagt fram beträffande minskad skatt som ett me-
17760: genom en sammanjämkning av de olika former-           del att öka motivationen har regeringen också
17761: na av utkomstskydd med beskattningen och en           utrett ändringarnas verkningar på kommunernas
17762: ökning av arbetsmotivationen. Mao ville avse-         ekonomi. Regeringen har också vidtagit åtgärder
17763: värt stärka bostadsstödets betydelse, genom           för att kompensera förlusten av skatteintäkter i
17764: skattesänkningar öka motivationen för lönear-         den utsträckning det behövs när man beaktar
17765: bete och företagsamhet och samtidigt särskilt i       kommunernas ekonomiska situation.
17766: fråga om dem som lyfter förmåner i storlek med           Utredningarna ger vid handen att det inte
17767: arbetslöshetsskyddets grunddagpenning minska          skulle leda tili önskat resultat om man helt befri-
17768: behovet att söka utkomststöd. Också de sista av       ade de låga inkomsterna från skatter och a vgifter.
17769: flitfållearbetsgruppens förslag trädde i kraft vid    Olika inkomsttagare garanteras bäst en likvärdig
17770: ingången av mars i år efter en Iagberedning och       behandling samtidigt som skatteavkastningen
17771: riksdagsbehandling grundad på utredningsman           tryggas, om skatt betalas också på relativt små
17772:  Pentti Arajärvis fortsatta utredningsarbete.         årsinkomster. Det är motiverat att alla medbor-
17773:     Genom att sammanjämka transfereringarna           gare deltar enligt förmåga i täckandet av de ge-
17774:  och beskattningen har den lönenivå vid viiken det    mensamma utgifterna genom beskattningen. Så-
17775:  Iönar sig att motta ett arbete kunnat sänkas be-     som det konstaterades ovan kan man redan vid
17776:  tydligt. Ar 1996 Iönade det sig för en person som    en månadsinkomst på knappt tretusen mark så-
17777:  fick arbetslöshetsskyddets lägsta dagpenning att     väl betala skatt som uppnå en inkomstnivå på
17778:  ta emot ett arbete först när lönen var minst 4 167   viiken man klarar sig utan att ansöka om ut-
17779:  mk i månaden. 1 år är motsvarande lönenivå           komststöd.
17780:  2 790 mk i månaden, dvs. den s.k. tröskellönen
17781: 
17782:      Helsingfors den 24 april 1998
17783: 
17784:                                                                             Minister Jouko Skinnari
17785:                                               KK 362/1998 vp
17786: 
17787: Kirjallinen kysymys 362
17788: 
17789: 
17790: 
17791: 
17792:                                      Juha Karpio /kok: Kuhmoisten kunnassa sijaitsevien suojelualuei-
17793:                                         den vähentämisestä Natura 2000 -ehdotuksessa
17794: 
17795: 
17796:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17797: 
17798:     Alueellisten ympäristökeskusten laatimassa           muksia esitettyjen luontoarvojen toteamiseksi.
17799: Natura 2000 -ehdotuksessa on Kuhmoisten kun-             Esimerkiksi Keski-Suomen liiton julkaisu
17800: nan alueelle esitetty kahdeksan suojelukohdetta,         "Uhanalaiset kasvit Keski-Suomessa" ei kohdis-
17801: joiden kokonaispinta-ala on 7 060 haja maapin-           tu nyt esitettäviin Natura-alueisiin, vaan esiinty-
17802: ta-ala 2 943 ha. Kunnan ja paikallisten maan-            misalueet on rauhoitettu jo 5. vaihekaavassa ole-
17803: omistajien mukaan laajat uudet suojelualueet             vissa suojelukohteissa.
17804: vievät Kuhmoisten kunnassa useilta tiloilta ta-              Maanomistajien piti tehdä muistutuksensa
17805: loudelliset edellytykset elinkeinon harjoittami-         Natura-esityksestä jo kesäkuussa. Edes nyt, va-
17806: seen sekä vaikeuttavat niiden taloudellista ja           jaan vuoden kuluttua, he eivät ole saaneet min-
17807:  suunnitelmallista maatalouden ja metsätalouden          käänlaisia vastauksia muistutuksiinsa lukuisista
17808:  harjoittamista. Natura 2000 -hanke nykyisessä           pyynnöistä huolimatta. Ympäristöministeriön
17809:  ehdotuksessaan onkin huonoa jatkoa taannoin             vitkuttelu asiassa lisää kaiken aikaa epätietoi-
17810:  toteutetuile rantojensuojelulle, missä mm. Kuh-         suutta. Maanomistajien on saatava yksityiskoh-
17811:  moisten Puukkoisten kylässä maanomistajien              tainen vastaus tekemiinsä muistutuksiin. Lisäksi
17812:  rannat lähes kokonaisuudessaanjoutuivat suoje-          heillä on oltava käytettävissään kaikki asiaan
17813:  lun piiriin ja missä suojelutoimenpiteet kohdis-        liittyvä informaatio. Huhut ns. tietolomakkeiden
17814:  tuivat yksityisten omistamiin rautoihin, eivätkä        täytöstä vasta valtioneuvoston päätöksen jäl-
17815:  neuvottelut pahimpien epäkohtien korjaamisek-           keen ovat maanomistajan oikeusturvan kannalta
17816:  si toteutuneet. Todettakoon vielä, ettei Natura-        huolestuttavia.
17817:  alueita ole em. Puukkoisten kylästä viety ns. mi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17818:  nisterityöryhmän käsiteltäväksi, vaikka ne poik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17819:  keavat laajasti aikaisemmista suojelualueista           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17820:  (mm. 20 järveä).                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17821:      Kuhmoisten kunta vastustaakio yhdessä
17822:   maanomistajien kanssa tehtyjä suojeluehdotuk-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17823:   sia. Epäselvää on, miten kunnan alueella sijaitse-             ryhtyä, jotta maanomistajilla olisi myös
17824:   vat suojelualueet edistäisivät merkittävästi eri la-           komission vaatimat tietolomakkeet näh-
17825:  jien suotuisaa suojelutasoa. Lisäksi maanomista-                tävillä Natura-vastausten yhteydessä, ja
17826:  jille on jäänyt epäselväksi alueen todellinen arvo                 aikooko Hallitus kohtuullistaa Kuh-
17827:   sekä lajien sijainti maillaan. Ympäristöhallinnon              moisten kuntaan kohdistuvaa suojelu pai-
17828:   on toivottu myös esittävän perusteluja ja tutki-               netta?
17829: 
17830:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
17831: 
17832:                                               Juha Karpio /kok
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:  280043
17838: 2                                          KK 362/1998 vp
17839: 
17840: 
17841: 
17842: 
17843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17844: 
17845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maanomistajalle aiheutuvat rajoitukset ovat
17846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käytännössä erittäin lieviä. Vesialueiden tavan-
17847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      omaiselle käytölle Naturasta ei rajoituksia aiheu-
17848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       du. Vaikutukset ilmenevät lähinnä sellaisissa
17849: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        hankkeissa, joihin vaaditaan vesioikeudellinen
17850: 362:                                                 lupa. Lupaa sellaiseen hankkeeseen, joka heiken-
17851:                                                      tää alueen luonnonarvoja, ei saa myöntää. Natu-
17852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rasta aiheutuvia lisärajoituksia, verrattuna aiem-
17853:        ryhtyä, jotta maanomistajilla olisi myös      piin kotimaisiin suojelupäätöksiin, on Kuhmois-
17854:        komission vaatimat tietolomakkeet näh-        ten kunnan kohdalla pidettävä varsin vähäisinä.
17855:        tävillä Natura-vastausten yhteydessä, ja         Ympäristöministeriön saatua tarkistetun eh-
17856:           aikooko Hallitus kohtuullistaa Kuh-        dotuksensa Natura 2000 -verkostoksi valmiiksi
17857:        moisten kuntaan kohdistuvaa suojelupai-       on kaikille kuulemisvaiheen ehdotuksesta muis-
17858:        netta?                                        tutuksen tehneille toimitettu kirjeitse tieto siitä,
17859:                                                      miten heidän muistutuksensa on asian jatkoval-
17860:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mistelussa tullut otetuksi huomioon. Muistutuk-
17861: taen seuraavaa:                                      sen tehneille on samalla varattu vielä mahdolli-
17862:                                                      suus lausua käsityksensä tarkistetusta ehdotuk-
17863:    Ympäristöministeriössä valmisteltu ehdotus        sesta. Vasta tämän jälkeen asia viedään valtio-
17864: Natura 2000 -verkostoksi koostuu valtaosin suo-      neuvostoon päätöksentekoa varten. Natura-
17865: jelun piirissä jo olevista alueista: perustetuista   alueita koskevat tietolomakkeet täytetään vasta
17866: luonnonsuojelu- ja erämaa-alueista, valtioneu-       valtioneuvoston hyväksyttyä Suomen ehdotuk-
17867: voston periaatepäätösten mukaisista suojelualu-      sen Natura 2000 -verkostoksi. Lomakkeisiin si-
17868: eista sekä vahvistetuissa kaavoissa suojelutarkoi-   sällytetään ne luontotyypit ja lajitiedot, jotka
17869: tuksiin osoitetuista alueista. Verkostoon ehdo-      ovat olleet maanomistajien nähtävinä kuule-
17870: tettujen kohteiden maapinta-alasta noin 95%          misaineistossa. Muulla osalla lomakkeen tiedois-
17871: koostuu edellä mainituista alueista. Kuhmoisten      ta ei voida katsoa olevan sanottavaa merkitystä
17872: kunnan alueella Naturaan ehdotettujen alueiden       maanomistajan kannalta. Lomakkeissa ei esi-
17873: rajaukset on kuulemisvaiheen jälkeen tehdyissä       merkiksi ole mitään tilakohtaista tietoa tai tun-
17874: tarkistuksissa saatettu vastaamaan aiempien          nuksia,ja suuri osa tiedoista (kuten luontotyypit)
17875: suojeluohjelmien, tässä tapauksessa valtakun-        on lomakkeilla ainoastaan koodimuodossa. Val-
17876: nallisen rantojensuojeluohjelman rajauksia.          miista tietolomakkeista on toki aikanaan mah-
17877: Uusia vesialueita ehdotukseen on sitä vastoin        dollista luovuttaa jäljennöksiä eri tahojen käyt-
17878: otettu. Näiden alueiden toteuttamiskeinona on        töön.
17879: kuitenkin vesilaki, ja Naturasta yksittäiselle
17880: 
17881:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1998
17882: 
17883:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
17884:                                             KK 362/1998 vp                                               3
17885: 
17886: 
17887: 
17888: 
17889:                                         Tili Riksdagens Talman
17890: 
17891:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        re är i praktiken mycket lindriga. Någon begräns-
17892: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-      ning i den sedvanliga användningen av vattnen
17893: de med1em av statsrådet översänt följande av          kommer inte tili stånd på grund av Natura. Dess
17894: riksdagsman Juha Karpio undertecknade spörs-          verkningar kommer närmast tili synes i sådana
17895: mål nr 362:                                           projekt som kräver tillstånd av vattendomstolen.
17896:                                                       Tillstånd får inte beviljas för projekt som försva-
17897:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gar naturvärdena i ett Naturaområde. De ytterli-
17898:        ta för att markägarna också i anslutning       gare begränsningar som Natura orsakar i Kuh-
17899:        tili Natura-svaren skall få tili påseende de   moinen måste nog anses vara ytterst smä i rela-
17900:        blanketter med information som kom-            tion tili de tidigare nationella skyddsbesluten.
17901:        missionen kräver, och                             Efter att miljöministeriet fårdigställt sitt revi-
17902:            ämnar Regeringen se tili att det           derade förs1ag tili nätverket Natura 2000 haralla
17903:        skyddstryck som riktas mot kommunen            som gjorde anmärkningar om det förslag som
17904:        Kuhmoinen blir skäligt?                        förelåg vid hörandet skriftligen fått information
17905:                                                       om på vilket sätt deras anmärkningar beaktats i
17906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den fortsatta beredningen av ärendet. Samtidigt
17907: anföra följande:                                      fick de ytterligare möjlighet att yttra sig om det
17908:                                                       reviderade förslaget. Först därefter kommer
17909:    Det förslag tili nätverket Natura 2000 som         ärendet att tas upp för beslut i statsrådet. Blan-
17910: miljöministeriet berett är huvudsakligen sam-         ketterna med uppgifter om Naturaområdena
17911: mansatt av områden som redan är skyddade:             kommer inte att fyllas i förrän statsrådet har
17912: befintliga naturskydds- och ödemarksområden,          godkänt Finlands förslag tili nätverket Natura
17913: skyddsområden enligt statsrådets principbeslut        2000. Meningen är att blanketterna skall fyllas i
17914: och områden som i fastställda planer har anvisats     med samma uppgifter om naturtyper och arter
17915: för skyddsändamål. Av arealen av de områden           som markägarna redan har haft tili påseende i
17916: som föreslagits tili nätverket består 95 % av såda-   underlagsmaterialet för hörandet. 1 övrigt kan
17917: na. 1 Kuhmoinen har gränsdragningen för de            uppgifterna inte anses ha nämnvärd betydelse för
17918: områden som föreslagits ingå i nätverket Natura       markägarna. De innehåller tili exempel inga upp-
17919: 2000 efter hörandet reviderats så att den motsva-     gifter om specifika 1ägenheter, inte heller några
17920: rar den för de tidigare skyddsprogrammen, i det-      identifieringskoder, och största delen av uppgif-
17921: ta fall det riksomfattande strandskyddsprogram-       terna (t.ex. om naturtyperna) kommer enbart att
17922: met. Men däremot har nog nya vattenområden            föreligga i kodform. Då blanketterna är fårdiga
17923: införlivats i förslaget. De sistnämnda inrättas       är det naturligtvis möjligt att överlåta kopior av
17924: emellertid enligt vattenlagen, och de begräns-        dem tili intresserade parter.
17925: ningar som Natura föranleder enskilda markäga-
17926: 
17927:      Helsingfors den 27 april 1998
17928: 
17929:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
17930:                         j
17931:                        j
17932:                       j
17933:                      j
17934:                     j
17935:                    j
17936:                   j
17937:                  j
17938:                 j
17939:                j
17940:               j
17941:              j
17942:             j
17943:            j
17944:           j
17945:          j
17946:         j
17947:        j
17948:       j
17949:      j
17950:     j
17951:    j
17952:   j
17953:  j
17954: j
17955:                                             KK 363/1998 vp
17956: 
17957: Kirjallinen kysymys 363
17958: 
17959: 
17960: 
17961: 
17962:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Omaisuuden luovutuksesta syntyneen tappion
17963:                                       vähentämisestä
17964: 
17965: 
17966:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17967: 
17968:    Tuloverolain 50 §:ssä on verovelvolliset eriar-    den luovutuksesta aiheutunutta tappiota. Lain
17969: voiseen asemaan saattavia epäkohtia. Tulovero-        50 §:ssä ei siis ole määritelty 48 §:n mukaisesti
17970: lain 48 §:ssä (29.12.1994/1465),joka koskee vero-     omistuksen vähimmäisaikaa, vaikka ajan tulisi
17971: vapaita Iuovutusvoittoja, todetaan kohdassa           olla sama sekä voiton että tappion suhteen.
17972: yksi, että omaisuuden luovutuksesta saatu voitto         Lain 50 §:ssä korostuu verovelvollisten eriar-
17973: ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luo-   voinen asema myös siten, että sen mukaan asun-
17974: vuttaa vähintään kahden vuoden ajan omista-           tosijoittaja, joka ei itse ole asunut omista-
17975: mansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeutta-       massaan asunnossa, voi vähentää tappionsa toi-
17976: vat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuk-      sin kuin se asunnonomistaja, joka on itse asunut
17977: sen tai sen osan, jota hän on omistusaikana yhtä-     asunnossaan vaikkapa vain yhden päivän eikä
17978: jaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen        näin ollen ole oikeutettu vähentämään luovutus-
17979: Iuovutusta käyttänyt omana tai perheensä vaki-        tappiota.
17980: tuisena asuntona.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17981:     Kuitenkin tuloverolain 50 §:ssä (20.12.1996/      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17982:  1126), joka koskee luovutustappioita, todetaan,      nioittavasti     valtioneuvoston    asianomaisen
17983:  että vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17984:  detä tappiota sellaisen asunnon luovutuksesta,
17985: jota verovelvollinen on käyttänyt omana tai per-                Onko Hallitus ryhtymässä toimenpi-
17986:  heensä asuntona eikä tavanomaisen koti-ir-                  teisiin korjatakseen tuloverolain 50 §:n
17987:  taimiston tai muuhun siihen rinnastettavan hen-             epäkohdat?
17988:  kilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuu-
17989: 
17990:      Helsingissä l päivänä huhtikuuta 1998
17991: 
17992:                                           Kimmo Kiljunen /sd
17993: 
17994: 
17995: 
17996: 
17997:  280043
17998: 2                                          KK 363/1998 vp
17999: 
18000: 
18001: 
18002: 
18003:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18004: 
18005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan useita verohelpotuksia myös sellaisen
18006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vakituisen asunnon perusteella, jossa verovelvol-
18007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       linen ei ole asunut vähintään kahta vuotta. Va-
18008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            rallisuusverotuksessa myönnetään esimerkiksi
18009: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         omasta vakituisesta asunnosta huojennus asu-
18010: n:o 363:                                              misajasta riippumatta. Niin ikään asuntovelko-
18011:                                                       jen korkojen vähentämiselle ei ole säädetty edel-
18012:           Onko Hallitus ryhtymässä toimenpi-          lytykseksi kahden vuoden vähimmäisasumisai-
18013:        teisiin korjatakseen tuloverolain 50 §:n       kaa. Ensiasunnon hankkimisen perusteella
18014:        epäkohdat?                                     myönnetään korkovähennys yleistä asuntovelan
18015:                                                       korkovähennystä suurempana. Nuori ensiasun-
18016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          non hankkija saa vapautuksen varainsiirtoveros-
18017: vasti seuraavaa:                                      ta myös ilman, että häneltä edellytettäisiin vähin-
18018:                                                       tään kahden vuoden asumisaikaa. Vakituista
18019:    Kysymyksessä ehdotetaan, että verovelvolli-        asumista tuetaan verotuksessa siten monin ta-
18020: nen saisi vähentää oman asunnon luovutuksesta         voin ilman, että tuen edellytyksenä olisi aina kah-
18021: aiheutuneen tappion, jos asuntoa on käytetty          den vuoden asumisaika. Symmetria ja tasapuoli-
18022: vakituisena asuntona alle kaksi vuotta. Esitystä      suus on näin ollen tietyllä tavalla otettu huo-
18023: perustellaan sillä, että nykyisin syntyisi epätasa-   mioon jo verotuksen muissa säännöksissä. Jos
18024: arvoa.                                                 oman asunnon myyntitappio säädettäisiin vä-
18025:    Tuloverolain mukaan oman asunnon luovu-             hennyskelpoiseksi lyhyen omistusajan jälkeen,
18026: tusvoitto on verovapaata sen jälkeen kun vero-         tasapuolisuusongelmaksi voisi nousta esimerkik-
18027: velvollinen on käyttänyt omistamaansa asuntoa          si tilanne, jossa verovelvollinen saisi vähentää
18028: vakituisena asuntonaan vähintään kaksi vuotta.         vähän alle kaksi vuotta omistetun vakituisen
18029: Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä          asunnon myyntitappion, mutta vähennyskelvo-
18030: sellaisen asunnon luovutuksesta aiheutunuHa            tonta olisi samansuuruinen tappio,joka olisi syn-
18031: tappiota, jota verovelvollinen on käyttänyt oma-       tynyt hieman yli kaksi vuotta omistetusta vaki-
18032: na tai perheensä vakituisena asuntona. Näyttäisi       tuisesta asunnosta.
18033: siltä, että säännökset olisivat epäsymmetrisiä ja         Kysymyksessä tarkoitettua asiaa voidaan
18034: kohtelisivat verovelvollisia epätasapuolisesti sen     edellä ilmenevin tavoin arvioida eri näkökulmis-
18035: mukaan kuinka kauan verovelvollinen on asunut          ta. Eri näkökohtien painoa voidaan harkita mm.
18036: omistamassaan asunnossa.                               kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta, kun tulo-
18037:     Asia ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen.      verolainsäädäntöä jatkossa uudistetaan.
18038: Verotuksessa myönnetään nykyisten säännösten
18039: 
18040:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
18041: 
18042:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
18043:                                               KK 363/1998 vp                                              3
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048:                                           Tili Riksdagens Talman
18049: 
18050:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         har varit bosatt i minst två år. 1 förmögenhetsbe-
18051: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           skattningen beviljas t.ex. lättnad för den egna
18052: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         stadigvarande bostaden, oberoende av hur länge
18053: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål                man har bott i den. lnte heller då det gäller
18054: nr 363:                                                  ränteavdrag för bostadsskulder finns det några
18055:                                                          bestämmelser om boende i minst två år som för-
18056:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             utsättning för avdraget. För anskaffning av den
18057:         syfte att rätta tili missförhållandena i 50§     första bostaden beviljas ett ränteavdrag som är
18058:         inkomstskattelagen?                              större än det allmänna ränteavdraget för bo-
18059:                                                          stadslån. Ungdomar som skaffar sin första bo-
18060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            stad är befriade från överlåtelseskatt, utan att
18061: anföra följande:                                         förutsättningen för den skull är minst två års
18062:                                                          boende. Stadigvarande boende understöds alltså
18063:    1 spörsmålet föreslås att den skattskyldige           i beskattningen på många sätt utan att ett villkor
18064: skall tillätas att i beskattningen dra av en förlust     för stödet alltid är att man skall ha bott två år i
18065: som uppstått vid över1äte1se av egen bostad, om          bostaden. Symmetri och jäm1ikhet har därmed
18066: den har använts som stadigvarande bostad i               på vissa sätt redan beaktats i andra skattebestäm-
18067: mindre än tvä år. Förslaget motiveras med att            melser. Om det skulle stadgas att försäljningsför-
18068: nuvarande regler ger upphov tili ojämlikhet.             lust för den egna bostaden är avdragbar efter att
18069:    Enligt inkomstskattelagen är vinsten pä över-         den varit i den skattskyldiges ägo endast en kort
18070: låtelse a v egen bostad skattefri efter att den skatt-   tid, skulle som jämlikhetsproblem kunna utfor-
18071: skyldige har använt bostaden som stadigvarande           ma sig en sådan situation där en skattskyldig
18072: bostad i minst tvä år. Förlust som har uppkom-           kunde dra av förlusten på försäljning av en bo-
18073: mit vid överlåtelse av en sådan bostad som den           stad som han använt som stadigvarande bostad i
18074: skattskyldige har använt som stadigvarande bo-           litet mindre än två år, medan en lika stor förlust
18075: stad för sig eller sin familj anses inte vara avdrag-    som uppstätt vid försäljningen a v en stadigvaran-
18076: bar överläte1seförlust. Det verkar som om regler-        de bostad som en skattskyldig ägt i litet mer än
18077: na skulle vara asymmetriska och behand1a de              två år inte var avdragbar.
18078: skattskyldiga ojäm1ikt beroende på hur länge den             Den fråga som avses i spörsmålet kan enligt
18079: skattskyldige har bott i den egna bostaden.              vad som anförts ovan bedömas från olika syn-
18080:    Saken är emellertid inte alldeles entydig. 1 be-      punkter. De olika synpunkternas tyngd kan
18081: skattningen beviljas enligt de nuvarande reg1erna        övervägas bl.a från spörsmålställarens synpunkt
18082: flera skattelättnader även i fråga om en sådan           när inkomstskattelagstiftningen ses över i framti-
18083: stadigvarande bostad där den skattskyldige inte          den.
18084: 
18085:       Helsingforsden 21 april 1998
18086: 
18087:                                                                                Minister Jouko Skinnari
18088:                                             KK 364/1998 vp
18089: 
18090: Skriftligt spörsmål 364
18091: 
18092: 
18093: 
18094: 
18095:                                     Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Den svenskspråkiga teaterutbildning-
18096:                                        ens framtid
18097: 
18098: 
18099:                                         Tili Riksdagens Talman
18100: 
18101:    Alarmerande uppgifter har inkommit om den         rande. M.a.o. är risken nu uppenbar, att den
18102: svenskspråkiga teaterutbildningens situation.        tvåspråkiga Jösning som Teaterhögskolan inne-
18103: Inom Teaterhögskolan har den allmänna åt-            burit plötsligt blir en enspråkig lösning. Trots
18104: stramningen av statsandelarna fördelats på ett       högskoleväsendets autonomi är det en fråga som
18105: sätt som försatt den svenska utbildningen i en       också regeringen måste ta ställning tili.
18106: helt ohållbar situation. Den svenska institutio-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18107: nens verksamhetsbidrag har i stort sett halverats    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18108: under de sex senaste åren, vilket inte gäller hög-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18109: skolan som helhet.                                   följande spörsmål:
18110:    Enligt uppgift beror det dramatiska fallet tili
18111: stor del på en slopad förhöjningskoefficient för                Vad anser Regeringen att kan och bör
18112: undervisningen på svenska, som funnits av den                göras för att trygga de ekonomiska förut-
18113: välkända orsaken att svensk utbildning i Finland             sättningarna för den svenskspråkiga ut-
18114: alltid är något dyrare per enhet än motsvarande              bildningen vid Teaterhögskolan?
18115: finskspråkiga. Detta gäller naturligtvis fortfa-
18116: 
18117:      Helsingfors den 1 april 1998
18118: 
18119:           Ulla-Maj Wideroos /sv           Håkan Malm /sv               Eva Biaudet /sv
18120:           Margareta Pietikäinen /sv       Klaus Bremer /sv             Gunnar Jansson /sv
18121: 
18122: 
18123: 
18124: 
18125:  280043
18126: 2                                          KK 364/1998 vp
18127: 
18128: Kirjallinen kysymys 364                                                                     Suomennos
18129: 
18130: 
18131: 
18132: 
18133:                                   Ulla-Maj Wideroos /r: Ruotsinkielisen teatterikoulutuksen tulevai-
18134:                                       suudesta
18135: 
18136: 
18137:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18138: 
18139:    Ruotsinkielisen teatterikoulutuksen tilantees-    sa. Toisin sanoen nyt on ilmeinen vaara, että
18140: ta on tullut hälyttäviä tietoja. Teatterikorkea-     Teatterikorkeakoulun kaksikielisestä ratkaisus-
18141: koulussa yleinen valtionosuuksien kiristys on        ta tuleekin yhtäkkiä yksikielinen ratkaisu. Kor-
18142: jaettu tavalla, joka on asettanut ruotsinkielisen    keakoululaitoksen autonomiasta huolimatta
18143: koulutuksen täysin kestämättömään tilantee-          tämä on kysymys, johon myös hallituksen on
18144: seen. Ruotsinkielisen laitoksen toiminta-avustus     otettava kantaa.
18145: on lähes puolitettu kuuden viime vuoden aikana,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18146: mikä ei koske korkeakoulua kokonaisuudes-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18147: saan.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18148:    Saadun tiedon mukaan dramaattinen pudotus         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18149: johtuu suureksi osaksi ruotsinkielisen opetuksen
18150: korotuskertoimen poistamisesta, joka on ollut                  Mitä Hallituksen mielestä voidaan ja
18151: olemassa siitä tunnetusta syystä, että ruotsinkie-          pitää tehdä Teatterikorkeakoulun ruot-
18152: linen opetus Suomessa on aina hiukan kalliimpaa             sinkielisen koulutuksen taloudellisten
18153: yksikköä kohden kuin vastaava suomenkielinen                toimintaedellytysten turvaamiseksi?
18154: opetus. Tämä pitää tietysti edelleenkin paikkan-
18155: 
18156:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
18157: 
18158:           Ulla-Maj Wideroos /r           Håkan Malm /r                  Eva Biaudet /r
18159:           Margareta Pietikäinen /r       Klaus Bremer /r                Gunnar Jansson /r
18160:                                              KK 364/1998 vp                                                3
18161: 
18162: 
18163: 
18164: 
18165:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18166: 
18167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yliopistot ovat ottaneet myös sisäisessä ra-
18168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hanjaossaan käyttöön erilaisia voimavarojen ja-
18169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        komalleja,joita ne ovat kehittäneet omien koulu-
18170: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaUlla-Maj           tusalojensa vaatimuksista lähtien. Teatterikor-
18171: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         keakoulun mallissa virkapalkat hoidetaan keski-
18172: myksen n:o 364:                                        tetysti eli osastoille on osoitettu tietyt virat. Muu-
18173:                                                        hun toimintaan tarkoitetut määrärahat osoite-
18174:           Mitä Hallituksen mielestä voidaan ja         taan laitoksille ns. laitosrahana sovituin kritee-
18175:        pitää tehdä Teatterikorkeakoulun ruot-          rein sekä perus- ja jatko-opiskelijamäärään pe-
18176:        sinkielisen koulutuksen taloudellisten          rustuvana määrärahana,joka on kaikissa koulu-
18177:        toimintaedellytysten turvaamiseksi?             tusohjelmissa yhtä suuri.
18178:                                                           Teatterikorkeakoulun antaman selvityksen
18179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan vuonna l995laadittiin vertailu ruotsin-
18180: vasti seuraavaa:                                       kielisenja suomenkielisen näyttelijäntyön koulu-
18181:                                                        tuksen kustannuksista. Tässä selvityksessä kor-
18182:     Yliopistolaitoksen määrärahoja on vuosina          keakoulun ilmoituksen mukaan ei voitu osoittaa
18183: 1993-94 vähennetty 16 % osana valtion meno-            mitään objektiivista syytä, miksi koulutus jom-
18184: jen supistamistoimenpiteitä. Tämä on aiheutta-         massa kurumassa tapauksessa olisi kalliimpaa.
18185: nut sen, että toimintaa on jouduttu sopeutta-          Näin ollen ruotsinkielisen opetuksen korotusker-
18186: maan alempaan voimavarojen tasoon. Myös                roin poistettiin, mihin eduskuntakysymyksessä-
18187: henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Näin ol-          kin viitattiin.
18188: len myös Teatterikorkeakoulun käyttöön valtion             Teatterikorkeakoulu ilmoittaa lisäksi, että
18189: talousarviossa osoitettavat määrärahat ovat su-        ruotsinkieliseen näyttelijäkoulutukseen otetaan
18190: pistuneet, vaikka niiden tasossa ei aivan viime        joka toinen vuosi 8-10 opiskelijaa ja suomen-
18191: vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia.               kieliseen joka vuosi 14-16 opiskelijaa. Koska
18192:     Vuoden 1994 talousarviossa yliopistojen mää-       opiskelijamäärät vaikuttavat laitosten saamien
18193:  rärahat yhdistettiin toimintamenomomentille,          määrärahojen suuruuteen, ovat ruotsinkielisen
18194: jolloin yliopiston sisäisin päätöksin on mahdol-       laitoksen määrärahat pienemmät, mutta opiske-
18195:  lista kohdentaa varat henkilöstön palkkaoksiin        lijaa kohti laskettuna esim. vuonna 1998 mark-
18196:  tai muihin menoihin.                                  kamäärät ovat ruotsinkielisten osalta noin
18197:     Opetusministeriön ohjauskäytäntöä yliopis-         24 000 mk/opiskelija ja suomenkielisten osalta
18198:  tojen kanssa on kehitetty toimintamenorahoi-          noin 18 000 mk/opiskelija.
18199:  tukseen siirtymisestä alkaen tulosohjauksena.             Yhteenvetona voin todeta, että vaikka yliopis-
18200:  Tulossopimuksiin kirjataan tavoitteet ja niiden       toilla on päätösvalta sisäisissä asioissaan, niin
18201:  saavuttamiseksi osoitetaan rahoitus.                  opetusministeriön vastuuseen kuuluu huolehtia
18202:      Vuodesta 1996 lähtien yliopistolaitokselle        siitä, että yliopistot hoitavat niille määritellyt
18203:  osoitetut määrärahat on kohdennetto yliopisto-        koulutus- ja tutkimustehtävät. Teatterikorkea-
18204:  jen välisenä rahanjakona tulossopimuksissa so-        koulun antama selvitys osoittaa, että myös ruot-
18205:  vituin perustein perusvoimavaroina, hankera-          sinkielisestä näyttelijäkoulutuksesta huolehdi-
18206:  hoituksella ja tuloksellisuuspalkkiona. Perusvoi-     taan tyydyttävästi. Käytettävissä olevan määrä-
18207:  mavarat kohdennetaan laskennallisella mallilla,       rahan pieneneminen ei osoita, että Teatterikor-
18208:  joka perustuu tässä vaiheessa pääosin tutkintota-     keakoulu kohtelisi epätasa-arvoisesti ruotsinkie-
18209:   voitteisiin. Kullekin koulutusalalle on määritelty   listä koulutusta.
18210:   oma kustannuskerroin, joka teatterialalla on
18211:   korkein koulutuksen kalleudesta johtuen. Mallin
18212:   käyttöön siirrytään vähitellen.
18213: 
18214:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
18215: 
18216:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18217: 4                                           KK 364/1998 vp
18218: 
18219: 
18220: 
18221: 
18222:                                          Tili Riksdagens Talman
18223: 
18224:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Universiteten har också isin interna penning-
18225: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            tilldelning infört olika resursfördelningsmodel-
18226: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ler, som de har utvecklat utgående från de krav
18227: dagsmanUlla-Maj Wideroos m.fl. underteckna-            som de egna utbildningsområdena ställer. Enligt
18228: de spörsmål nr 364:                                    Teaterhögskolans modell sköts tjänstelönerna
18229:                                                        centralt, dvs. avdelningarna har anvisats vissa
18230:           Vad anser Regeringen att kan och bör         tjänster. De anslag som är avsedda för andra
18231:        göras för att trygga de ekonomiska              ändamål anvisas enligt överenskomna kriterier
18232:        förutsättningarna för den svenskspråkiga        institutioneroa i form av s.k. institutionspengar
18233:        utbildningen vid Teaterhögskolan?               och i form av ett anslag som grundar sig på
18234:                                                        antalet grundexamensstuderande och påbygg-
18235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nadsstuderande och som är lika stort för alla
18236: anföra följande:                                       utbildningsprogram.
18237:                                                            Enligt en utredning av Teaterhögskolan jäm-
18238:     Anslagen för universitetsväsendet skars åren       fördes 1995 enjämförelse av kostnaderna för den
18239: 1993-94 ner med 16% som en del av åtgärderna           svensksprpkiga och finskspråkiga skådespelar-
18240: för att minska statens utgifter. Till följd av detta   utbildningen. Denna undersökning kunde enligt
18241: har universiteten tvingats anpassa verksamheten        vad högskolan har uppgett inte visa på någon
18242: tili en lägre resursnivå. Också personalen har         som helst objektiv orsak till att utbildningen i
18243: utsatts för nedskärningar. 1 detta läge har också      någondera fallet skulle vara dyrare. Sålunda slo-
18244: de budgetanslag som anvisats för Teaterhögsko-         pades den förhöjningskoefficient för den svensk-
18245: lans disposition minskat, även om det inte har         språkiga utbi1dni ngen som omnämns också i
18246: skett stora förskjutningar i ans1agsnivån de allra     spörsmå1et.
18247: senaste åren.                                              Teaterhögskolan meddelar ytterligare att inta-
18248:     År 1994 sammanfördes universitetens anslag i       get till skådespelarutbildningen på svenska är
18249: budgeten till ett omkostnadsmoment och det b1ev        8-10 studeranden vartannat år och till den
18250: möjligt för universiteten att med interna bes1ut       finskspråkiga 14---16 studerande varje år. Efter-
18251: förde1a medlen på av1öning av personai och an-         som antalet studerande inverkar på hur stora
18252: dra utgifter.                                          anslag institutinerna får, är den svenska institu-
18253:     Undervisningsministeriets styrningspraxis vi-      tionens anslag mindre, men räknat per studeran-
18254: savi universiteten har allt sedan övergången tili      de var beloppet t.ex. 1998 för de svenskspråkigas
18255: omkostnadsfinansieringen utveck1ats i form av          del ca 24 000 mk/studerande och för de finsk-
18256: resu1tatstyrning. Må1en skrivs in i resultatavtalen    språkigas del ca 18 000 mk/studerande.
18257: och för att de skall kunna uppnås anvisas finan-           Sammanfattningsvis kan jag konstatera att
18258: siering.                                               även om universiteten har rätt att besluta om si-
18259:     Sedan 1996 har de anslag som anvisats univer-      na interna angelägenheter, så hör det till under-
18260: sitetsväsendet i resultatavtalen fördelats en1igt      visningsm inisteriets ansvar att se till att universi-
18261: överenskomna grunder mellan universiteten i            teten sköter de utbi1dnings- och forskningsupp-
18262: form av grundresursser, projektfinansiering och        gifter som de påförts. Teaterhögskolans utred-
18263: resultatpremier. Grundresurserna allokeras med         ning visar att skådespelarutbildningen också på
18264: hjälp av en ka1kyleringsmodell, som i detta skede      svenska är tillfredsställande omskött. Att det till-
18265: utgår i huvudsak från examensmålen. För varje           budsstående anslaget minskat visar inte att Tea-
18266: utbi1dningsområde har fastställts en kostnads-          terhögsko1ans behandling av undervisningen på
18267: koefficient, som är högst inom teaterområdet på         svenska är ojämlik.
18268: grund av att utbildningen är dyr. Kalkylerings-
18269: modellen införs stegvis.
18270: 
18271:      Helsingfors den 23 apri1 1998
18272: 
18273:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18274:                                             KK 365/1998 vp
18275: 
18276: Kirjallinen kysymys 365
18277: 
18278: 
18279: 
18280: 
18281:                                    Mikko Kuoppa /va-r: Yhtenäiskouluperiaatteen toteutumisesta
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18286: 
18287:    Peruskoulu on lain mukaan yhtenäinen yh-           tai nämä ovat vaihtaneet lomarahansa vapaapäi-
18288: deksänvuotinen koulu. Yhtenäiskouluperiaate           viksi. Opetus on näin häiriytynyt pitkiksikin
18289: sidotaan lain perusteluissa mm. opetuksen mak-        ajoiksi maan eri puolilla. Esimerkiksi Kannuksen
18290: suttomuuteen, koulun yhteiskunnalliseen omis-         kaupunki on Iomauttanut opettajat siten, että
18291: tukseen ja hoitamiseen sekä periaatteessa yhtei-      säästöksi kertyy kaupungille vuodessa yhteensä
18292: seen ja samansisältöiseen opetukseen. Opetuksen       28 työpäivää opettajaa kohti. Kun opettaja on
18293: yhtenäisyys on tarpeen, sillä peruskoulu on oppi-     oppilaiden kouluaikana lomalla, hänen tehtävän-
18294: velvollisuuskoulu ja sen suorittaminen tuottaa        sä jaetaan muille. Koulun työaika saattaa näin
18295: yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tärkeä yhtei-       häiriytyä lähes kahden kuukauden ajaksi. On
18296: syysperiaatetta tukeva järjestely on oppilaan oi-     todennäköistä, että lomautettujen opettajien
18297: keus käydä oman piirinsä koulua. Tämä vakiin-         kouluissa ei saavuteta opetussuunnitelman mu-
18298: nuttaa oppilaan ja hänen sisarustensa kouluksi        kaisia tuloksia,jaasiantuntijoiden mukaan eniten
18299: yleensä lähimmän ja vähintäänkin koulukulje-          kärsivät tilanteesta muita hitaammin oppivat.
18300: tuksin kunnan puolesta tarkoituksenmukaisim-              Eduskunnassa parhaillaan valmisteilla olevat
18301: man oppilaitoksen. Kunnan näkökulmasta on             koululait lisäävät monien asiantuntijoiden mu-
18302: edullista, että koulutuspaikat voidaan järjestää      kaan kuntien ja koulujen välistä erilaisuutta ope-
18303: vakiintuneen käytännön mukaisesti asuinaluei-         tuksessa vielä nykyisestä.
18304: den väestömäärien luonnollisen kehityksen mu-             Vastauksessaan hallituksen koulupoliittiseen
18305: kaisesti.                                             selontekoon joulukuussa 1990 eduskunta totesi,
18306:    Opetuksen yhtenäisyys on lehtitietojen mu-         että suuriin lainmuutoksiin ei enää ole aihetta,
18307: kaan muuttumassa piirijaon poistumisen sekä           vaan peruskoulun kehittäminen on suoritettava
18308: koulujen profiloitumisenja keskinäisen kilpailun      silloisen lainsäädännön puitteissa sisällöllisin
18309: myötä. Koulujen opetussuunnitelmat ovat lisäk-        uudistuksin. Tästä huolimatta silloinen hallitus
18310: si erilaistuneet ala-asteelta lähtien eikä niiden     jatkoi yhtenäiskoulua murentavien uudistusten
18311: laatua kontrolloida valtion viranomaisten toi-        valmistelua ja esittelyä eduskunnalle ja käynnisti
18312: mesta. Peruskoululaisten koulunkäyntiä ja oppi-       vain kaksi vuotta eduskunnan kannanoton jäl-
18313: mista ovat lisäksi häirinneet viime vuosina kun-      keen nykyisen suuren lainmuutoksen valmiste-
18314: tien säästötoimet ja niiden nimissä toimeenpan-       lun. Hallitusohjelmassa on sovittu vain lakien
18315: nut opettajien lomautukset.                           kodifioinnista, ei perusteellisesta muuttamisesta
18316:     Piirijaolla ei olekaan nykyisin aikaisempaa       eikä ainakaan luopumisesta yhtenäiskoulujärjes-
18317:  merkitystä, koska yhdessä koulupiirissä voi olla     telmästä, mitä ehdotettu perusopetuslaki merkit-
18318: useita kouluja ja koko kunta voi muodostaa yh-        sisi.
18319: den koulupiirin. Piirijako ei siis enää välttämättä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18320: ratkaise oikeutta tiettyyn eikä siten myöskään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18321:  lähimpään kouluun. OAJ:n edunvalvontaosas-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18322:  ton johtajan Liisa Sourin mukaan on myös ryh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18323:  dytty ottamaan käyttöön pääsy- ja soveltuvuus-
18324:  kokeita kouluissa, jotka noudattavat yleisestä                 Onko Hallitus tietoinen, että eduskun-
18325:  poikkeavaa opetussuunnitelmaa. Eräät kunnat                 nalle on toimitettu vastoin sen ilmaise-
18326:  ovat toteuttaneet piirijaosta riippumattoman ha-            maa kantaa toistuvasti peruskoululain
18327:  keutumisoikeuden (Opettaja-lehti n:o 10 6/2-98).            yhtenäiskouluperiaatteen kanssa ristirii-
18328:     Monet kunnat ovat Iomauttaneet opettajansa               taisia lakiesityksiä, ja
18329: 
18330: 
18331: 280043
18332: 2                                       KK 365/1998 vp
18333: 
18334:          että niiden tultua hyväksytyksi on ti-             että kuntien säästötoimet ovat entises-
18335:       lanne maassa muuttunut varsinkin asu-              tään lisäämässä kuntien ja koulujen väli-
18336:       tuskeskuksissa siten, että on alkanut              siä eroja?
18337:       muodostua ilmeisesti tasoltaan erilaisia
18338:       peruskouluja, sekä
18339: 
18340:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
18341: 
18342:                                       Mikko Kuoppa /va-r
18343:                                              KK 365/1998 vp                                               3
18344: 
18345: 
18346: 
18347: 
18348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18349: 
18350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         antanut peruskoululain yhtenäiskouluperiaat-
18351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teen vastaisia lakiesityksiä, ei pidä miltään osin
18352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        paikkaansa. Peruskoulu on ja sen on eduskun-
18353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             nan käsiteltävänä olevassa uudessa esityksessä
18354: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            ehdotettu edelleen olevan kaikille maksuton,
18355: n:o 365:                                               pääasiassa kuntien toteuttama, oppisisällöltään
18356:                                                        pääosin yhtäläinen ja yleisenjatko-opintokelpoi-
18357:           Onko Hallitus tietoinen, että eduskun-       suuden antava koulujärjestelmämme perusosan
18358:        nalle on toimitettu vastoin sen ilmaise-        muodostava koulumuoto.
18359:        maa kantaa toistuvasti peruskoululain               Peruskoulun piirijako on nykyisen peruskou-
18360:        yhtenäiskouluperiaatteen kanssa ristirii-       lulain voimaantulosta elokuussa 1985 alkaen ol-
18361:        taisia lakiesityksiä, ja                        lut pääosin kuntien omassa päätösvallassa. Kun-
18362:           että niiden tultua hyväksytyksi on ti-       ta on voinut esimerkiksi erilaisia painotetun ope-
18363:        lanne maassa muuttunut varsinkin asu-           tuksia luokkia varten päättää, että sama alue
18364:        tuskeskuksissa siten, että on alkanut           kuuluu usean eri koulun piiriin. Lisäksi laki on
18365:        muodostua tasoltaan erilaisia peruskou-         antanut kunnille varsin suuret mahdollisuudet
18366:        luja, sekä                                      myöntää oppilaalle oikeus piirirajan ylittämi-
18367:           että kuntien säästötoimet ovat entises-      seen. Se, että elokuussa 1993 voimaan tulleen
18368:        tään lisäämässä kuntien ja koulujen väli-       lainsäädännön mukaan samaan piiriin voi kuu-
18369:        siä eroja?                                      lua useitakin yläasteen kouluja, ei ole merkittä-
18370:                                                        vällä tavalla muuttanut tilannetta.
18371:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Lisäksi on huomattava, että piirijako on yh-
18372: vasti seuraavaa:                                       teydessä muuhun yhdyskuntapolitiikkaan. Pilri-
18373:                                                        jaollinen järjestelmä on juuri niin tasa-arvoinen
18374:     Kysymyksen perusteluissa viitataan 1990-lu-        tai epätasa-arvoinen kuin on kunnan asutuksen
18375: vulla annettuihin hallituksen esityksiin ja erityi-    sosiaalinen rakenne.
18376: sesti eduskunnalle viime vuonna annettuun halli-           Eräät kunnat ovat viime vuosina antaneet op-
18377: tuksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsää-       pilaiden huoltajille aikaisempaa suuremman va-
18378: dännöksi (HE 86/1997), joka on parhaillaan             pauden hakeutua eri kouluihin omassa piirissä
18379: eduskunnan käsiteltävänä. Yhtenäiskouluperi-           tai piirirajan ylittäen. Piirirajan ylitystilanteissa
18380: aatteen vastaisina nähdään erityisesti esityksiin      kunnat päättävät eräitä laissa lueteltuja poik-
18381: sisältyneet koulupaikan määräytymistä koske-           keustilanteita lukuun ottamatta, tukevatko ne
18382: vat ehdotukset.                                        oppilaan koulumatkoja oppilaan tultua otetuksi
18383:     Peruskoululain (476/1983) 1 §:n mukaan pe-         haluamaansa muuhun kuin omaan kouluun.
18384: ruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalai-        Erään tuoreen kaupunkikuntia koskevan tutki-
18385: sille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta.    muksen mukaan joka kymmenes lapsi menee
18386: Säännöksen ilmaiseman yhtenäiskouluperiaat-            muuhun kuin lähikouluun peruskoulun alkaes-
18387: teen mukaan peruskoulu tarjoaa kaikille oppi-          sa. Yläastevaiheessa muun kuin lähikoulun va-
18388: laille yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet         linneita on joka neljäs.
18389: opiskeluun ja peruskoulun opetussuunnitelma                Uuteen perusopetuslakiin ei enää sisältyisi
18390: laaditaan koko ikäluokalle perusteiltaan yhtäläi-      säännöksiä peruskoulun piirijaosta ja oppilaan
18391: seksi. Lisäksi yhtenäiskouluperiaatteeseen kat-        oikeudesta päästä oman piirinsä peruskouluun.
18392: sotaan kuuluvan, että kaikki lapset saavat yleisen     Lisäksi lakiehdotuksen mukaan oppivelvollinen
18393: peruskoulutuksensa yhtenäisessä koko koulujär-         voisi hakeutua oppilaaksi myös muuhun kou-
18394: jestelmän pohjana olevassa koulussa, jonka käy-        luun kuin minkä kunta on osoittanut oppivelvol-
18395: minen antaa oikeuden harjoittaa jatko-opintoja         lisen ensisijaiseksi kouluksi. Kunnilla olisi uu-
18396: seuraavan ikäasteen oppilaitoksissa.                   denkin perusopetuslain perusteella edelleen ko-
18397:     Kysymyksessä esitetty väite, että hallitus olisi   konaisvastuu alueellaan asuvien oppivelvollisten
18398: 4                                             KK 365/1998 vp
18399: 
18400: perusopetuksen järjestämisestä. Kunta olisi lain        laita. Uhka ei liene käytännössä suuri, eikä kun-
18401: mukaan velvollinen osoittamaan jokaiselle sen           nan menettelyä voitaisi pitää uuden lain tarkoi-
18402: alueella asuvalle koulun, johon oppilaalla on oi-       tuksen mukaisena. Mainittu velvoite järjestää
18403: keus päästä opiskelemaan. Uusi perusopetuslaki          perusopetus kunnassa niin, että oppilaiden kou-
18404: säilyttäisi myös piirijaon taustalla olevan lähi-       lumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja ly-
18405: kouluperiaatteen, koska lain mukaan opetus tu-          hyitä, ei salli laajamittaista oppilaaksiottoa lähi-
18406: lee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden kou-      koulun sijasta muuhun kouluun.
18407: lumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja ly-            Lisäksi perusopetuslakiehdotuksen mukaan
18408: hyitä. Tätä opetuksen järjestäruisperiaatetta ja        opetuksen tulee nimenomaisesti edistää tasa-ar-
18409: koulupaikan määräytymistapaa ei kuitenkaan              voisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edelly-
18410: kutsuttaisi enää laissa piirijaoksi.                    tyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehit-
18411:    Perusopetuslain mukaan oppilaalla ei olisi ha-       tää itseään elämänsä aikana.
18412: keutuessaan muuhun kuin kunnan osoittamaan                  Kuntien ja koulujen väliset erot opetuksen
18413: kouluun subjektiivista oikeutta tulla otetuksi täl-     sisällössä perustuvat vuonna 1994 käyttöönote-
18414: laiseen kouluun. Uusi laki ei näin ollen merkitsisi     tun valtakunnallisen tuntijaon ja opetussuunni-
18415: vapaata koulun valintaoikeutta. Kunnat ja yksi-         telman perusteiden antamaan liikkumavaraan.
18416: tyisten koulujen ylläpitäjät päättäisivät, vara-        Uuden koululainsäädännön antamisen yhtey-
18417: taanko toissijaisia hakijoita varten oppilaspaik-       dessä päätökset on tarkoitus säilyttää nykyisel-
18418: koja ja mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet, jos       lään, jolloin mahdollisuudet opetuksen painotta-
18419: pyrkijöitä on enemmän kuin paikkoja. Laki edel-         miseen ja erilaistamiseen pysyvät ennallaan. Pe-
18420: lyttäisi, että valintaperusteet ovat yhdenvertai-       rusopetuslaissa säädetään edelleenkin, että ope-
18421: set. Lain mukaan kunta voisi kuitenkin päättää,         tuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäi-
18422: että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisi-        siä perusteita. Kunnan sisäisesti päätetään, anne-
18423: jaisesti kunnassa asuvia lapsia. Lakiehdotuksen         taanko kouluille vapaus oman opetussuunnitel-
18424: perusteluiden mukaan valinnassa voitaisiin käyt-        man laatimiseen edellä todetuissa puitteissa vai
18425: tää myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita, kun kou-         päätetäänkö opetussuunnitelmasta tietyiltä osin
18426: lu järjestää pairiotettua opetusta esimerkiksi tai-     keskitetysti. Perusopetusasetuksessa säädettäi-
18427: to- ja taideaineissa, kielissä tai matematiikassa.      siin puolestaan edelleenkin valtakunnallisesti
18428: Tältäkin osin esitys vastaa nykyisen lainsäädän-        opetuksen vähimmäistuntimääristä ja päivittäi-
18429: nön jo alun perin mahdollistauutta käytäntöä.           sen työn enimmäismäärästä.
18430:     Kun jokaiselle oppilaalle on osoitettava kou-           Lisäksi opetuksen yhtenäisyydestä pidettäi-
18431: lu, johon hänellä on oikeus päästä opiskelemaan,        siin huolta lisäksi säätämällä velvollisuudesta
18432: oppilaiden valinta muuhun kuin omaan kou-               antaa oppilaanohjausta ja tukiopetusta. Samoin
18433: luunsa voi lähtökohtaisesti toteutua vain, jos vii-     lakeihin sisältyvät säännökset oppilaan oikeu-
18434: meksi mainitussa koulussa on täyttämättömiä             desta omakieliseen opetukseen (suomi, ruotsi,
18435: oppilaspaikkoja. Koska koulujen käytössä ole-           saamen kieli, viittomakieli) yleisopetuksena tai
18436: vat tilat ja muut resurssit ovat rajallisia, perus-     erityisopetuksena, oppilaan oikeudesta opetus-
18437: opetuksessa laajamittainen oppilaiden otto mui-         suunnitelman mukaiseen opetukseen kaikkina
18438: hin kouluihin kuin omaan kouluunsa on mahdol-           koulun työpäivinä, oikeudesta maksuttomaan
18439: lista vain, jos tapahtuu paljon ristikkäistä hakeu-     opetukseen ja opintososiaalisiin etuihin (oppi-
18440: tumista eri kouluihin. Hakuun perustuvan oppi-          materiaalit, matkat, ruokailu), oikeudesta tur-
18441: laiden valinnan voidaan arvella säilyvän edelleen       valliseen oppiruisympäristöön sekä oikeudesta
18442: lähinnä valittaessa oppilaita taito- ja taideainei-     koulunkäyntiavustaja- ja tulkitsemispalveluihin.
18443: siin tai vieraisiin kieliin painottuvaan opetuk-        Opettajien tulee edelleenkin jokaisessa Suomen
18444: seen.                                                   peruskoulussa täyttää säädetyt kansainvälisesti
18445:     Uusi perusopetuslaki toisaalta mahdollistaisi       korkeat kelpoisuusvaatimukset.
18446: myös sen, että oppilaiden hakutoiveet selvitetään          Lisäksi kunnan sisäisessä resurssien jaossa tu-
18447: jo ennen kuin kunta määrittelee koulun, johon           lee noudattaa yhdenvertaisuutta. Yksittäisen
18448: oppilaalla on oikeus päästä opiskelemaan. Jos           koulun saarnat voimavarat eivät voi merkittäväs-
18449: tietyt koulut tällöin järjestelmällisesti osoittautu-   ti poiketa muiden koulujen saamista voimava-
18450: vat toisia suositummiksi, on se kunnalle viesti         roista.
18451: koetuista eroista koulujen kesken. Eriarvoisuut-           Taloudellinen lama kohtelee erilaisia kuntia
18452: ta voisi syntyä vain, jos kunta tietoisesti sijoittaa   eri tavoin. Kuntien mahdollisuuksissa säästöjen
18453: suosittuun kouluun paremmin menestyviä oppi-            toteuttamiseen on eroja ja näin myös kuntien
18454:                                              KK 365/1998 vp                                               5
18455: 
18456: käyttämät säästökeinot vaihtelevat. Kuten edellä       telua. Kanteluihin saadaan ratkaisut huhti-tou-
18457: todetusta käy ilmi, koulutus, ja erityisesti perus-    kokuun aikana.
18458: opetus, on edelleen varsin tiukasti säännelty yh-         Edellä olevan perusteella hallitus ei näe erityis-
18459: teiskunnallinen peruspalvelu. Opetusministeriö         tä vaaraa, että koulujen väliset erot merkittävällä
18460: pitää tärkeänä, että opetuksen vähimmäistasosta        tavalla kasvaisivat ja että koulujärjestelmämme
18461: ei tingitä, ja on valmis tarvittaessa ryhtymään        perustana oleva yhtenäiskouluperiaate vaaran-
18462: lainsäädäntötoimiin, mikäli nykyiset toimenpi-         tuisi. Uusien koululakien mukaisella koulutuk-
18463: teet eivät riittävästi takaa koulutuksellista perus-   sen arvioinnilla on tarkoitus parantaa tiedon-
18464: turvaa. Tällä hetkellä lääninhallituksissa on tut-     saantia muun muassa koulutuksen laadusta ja
18465: kittavana vajaat kymmenen opettajien lomau-            saavutettavuudesta.
18466: tusten aikaisia opetusjärjestelyitä koskevaa kan-
18467:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
18468: 
18469:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18470: 6                                             KK 365/1998 vp
18471: 
18472: 
18473: 
18474: 
18475:                                           Tili Riksdagens Talman
18476: 
18477:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             slås i den nya propositionen, som är under be-
18478: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             handling i riksdagen, fortsättningsvis vara en
18479: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         skolform som är avgiftsfri för alla, som i huvud-
18480: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-               sak genomförs av kommunerna, som i fråga om
18481: mål nr 365:                                             lärostoffet tili största delen är lika och som ger
18482:                                                         allmän behörighet för fortsatta studier och bildar
18483:            Är Regeringen medveten om att riks-          den grundläggande delen av vårt skolsystem.
18484:         dagen mot dess ståndpunkt upprepade                Distriktsindelningen för grundskolan har se-
18485:         gånger har tillställts lagförslag som stri-     dan den gällande grundskolelagen trädde i kraft i
18486:         der mot grundskolelagens princip om en-         augusti 1985 tili största delen kunnat avgöras av
18487:         hetsskolan, och                                 kommunerna. En korumun har t.ex. för klasser
18488:            att situationen i landet efter att lagarna   med olika profilerad undervisning kunnat beslu-
18489:         blivit antagna, i synnerhet i bosättnings-      ta att samma område hör till flera olika skoldi-
18490:         centrum förändrats så att det börjat upp-       strikt. Vidare har lagen gett kommunerna mycket
18491:         stå grundskolor av olika nivå, samt             stora möjligheter att bevilja en elev rätt att över-
18492:            att kommunernas sparåtgärder ytterli-        träda distriktsgränsen Det faktum att samma
18493:         gare ökar skillnaderna mellan olika kom-        distrikt enligt en lagstiftning som trädde i kraft i
18494:         muner och skolor?                               augusti 1993 kan omfatta flera högstadieskolor
18495:                                                         har inte i betydande grad ändrat situationen.
18496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vidare bör man notera att distriktsindelning-
18497: anföra följande:                                        en hänger sam man med annan samhällspolitik.
18498:                                                         Systemet med indelning i distrikt är just så jäm-
18499:     1 motiveringama tili spörsmålet refereras tili      likt eller ojämlikt som bosättningens sociala
18500: regeringspropositioner som avlåtits under 1990-         struktur i kommunen.
18501: talet och särskilt tili regeringens proposition tili       Vissa kommuner har de senaste åren gett ele-
18502: riksdagen med förslag tilllagstiftning om utbild-       vernas vårdnadshavare större frihet att söka tili
18503: ning (RP 8611997) ifjol, som just nu är under           skolor i sitt eget distrikt eller utanför distrikts-
18504: behandling i riksdagen. Särskilt ses propositio-        gränsen. När distriktsgränsen överträds beslutar
18505: nens förslag om hur skolplatsen skall bestämmas         kommunerna, förutom i vissa undantagsfall som
18506: strida mot principen om enhetsskolan.                   räknas upp i lagen, om de stöder elevens skolre-
18507:     Enligt 1 § grundskolelagen (47611983) är            sor när eleven antagits tili en annan skola som
18508: grundskolan en enhetsskola som ger medborgar-           han önskat än den egna. En fårsk undersökning
18509: na den allmänbildande grundutbildning de behö-          om stadskommuner säger att vart tionde barn
18510: ver. Enligt enhetsskoleprincipen som bestämmel-         börjar i en annan än närområdets skola när det
18511: sen ger uttryck för erbjuder grundskolan alla           börjar i grundskolan. När eleverna kommer tili
18512: elever lika ekonomiska möjligheter tili studier         högstadiet väljer var fjärde en annan än närom-
18513: och grundskolans läroplan utarbetas för hela ål-        rådets skola.
18514: dersklassen på lika grunder. Ytterligare anses det         Förslaget tili den nya lagen om grundläggande
18515: tili hetsskolprincipen höra att alla barn får sin       utbildning innehåller inte längre bestämmelser
18516: allmänna grundutbildning i en enhetlig skola            om distriktsindelning för grundskolan och om
18517: som utgör grunden för hela skolsystemet och som         elevens rätt att få börja grundskolan i sitt eget
18518: ger den som gått den rätt att bedriva fortsatta         distrikt. Dessutom kan enligt lagförslaget en
18519: studier i läroanstalterna för påföljande ålders-        läropliktig också ansöka om att få bli elev vid en
18520: klass.                                                  annan skola än den som kommunen har anvisat
18521:     Påståendet i spörsmålet om att regeringen           som den primära för den läropliktige. Kommu-
18522: skulle ha avlåtit lagförslag som strider mot en-        nerna har också enligt den nya lagen det övergri-
18523: hetsskolprincipen i grundskolelagen stämmer             pande ansvaret för att det anordnas grundläg-
18524: inte tili någon del. Grundskolan är och den före-       gande utbildning för alla läropliktiga som bor på
18525:                                             KK 365/1998 vp                                              7
18526: 
18527: kommunens område. Kommunen är enligt lagen             mellan skolorna. Ojämlikhet kan uppstå bara om
18528: skyldig att anvisa alla som bor på kommunens           kommunen medvetet placerar elever som klarat
18529: område en skola som eleven har rätt att få börja       sig bättre i de populära skolorna. Risken torde i
18530: gå i. Den nya Iagen har också kvar principen om        praktiken inte vara stor och ett sådant förfarande
18531: närskolan som ligger bakom distriktsindelning-         skulle inte kunna anses förenligt med den nya
18532: en, eftersom lagen säger att undervisningen i          lagens syfte. Skyldigheten att ordna grundläg-
18533: kommunen skall ordnas så att elevernas resor är        gande utbildning i kommunen så att elevernas
18534: så trygga och korta som möjligt. Denna princip         resor är så trygga och korta som möjligt tillåter
18535: för hur undervisningen skall ordnas och detta          inte att elever i stor utsträckning antas tili en
18536: sätt att bestämma skolplatsen går dock inte läng-      annan skola i stället för närskolan.
18537: re i den föreslagna lagen under namnet distrikts-         Vidare står det i den föreslagna lagen om
18538: indelning.                                             grundläggande utbildning att utbildningen ut-
18539:     Enligt lagen om grundläggande utbildning har       tryckligen skall främja jämlikheten i samhället
18540: en elev som söker tili en annan skola än den som       och elevernas förutsättningar att delta i utbild-
18541: kommunen anvisat ingen subjektiv rätt att bli          ning och i övrigt utveckla sig under sin livstid.
18542: antagen tili en sådan skola. Den nya lagen inne-          Skillnaderna i undervisningens innehåll mel-
18543: bär sålunda inte rätt tili fritt vai av skola. Kom-    lan olika kommuner och skolor grundar sig på
18544: munerna och de privata skolornas huvudmän              den riksomfattande timfördelningen som inför-
18545: besl utar om de reserverar elevplatser för and-        des 1994 och rörelsefriheten som ges i läroplans-
18546: rahandssökande och vilka grunderna för elevan-        grunderna. Det är i samband med utfårdandet av
18547: tagningen är om det finns fler ansökande än           den nya skollagstiftningen meningen att besluten
18548: platser. Lagen förutsätter att antagningsgrun-         skall bevaras oförändrade och möjligheterna att
18549: derna är enhetliga. Enligt lagen kan en korumun        profilera och specialisera undervisningen sålun-
18550: ändå besluta att i första hand ta barn som bor i      da bli som förut. 1 lagen om grundläggande ut-
18551: kommunen tili den undervisning som den anord-         bildning bestäms att undervisningen alltjämt
18552: nar. Enligt motiveringarna tili lagförslaget skall    skall iaktta riksomfattande enhetliga grunder.
18553: man vid antagningen också kunna tiliämpa inträ-        lnternt i kommunen besluts om skolorna ges
18554: desprov och lämplighetstest när skolan ordnar         frihet att utforma en egen läroplan inom de givna
18555: profilerad undervisning exempelvis i fårdighets-      ramarna eller om besluten om läroplanerna tili en
18556: ämnen, konstämnen, språk och matematik.               viss del fattas centralt. 1 förordningen om grund-
18557: Ä ven tili denna del motsvarar Iagförslaget sam-      läggande utbildning bestäms igen alltjämt om det
18558: ma praxis som gällande lagstiftning redan från        riksomfattande minimiantalet undervisningstim-
18559: början möjliggjort.                                   mar och den maximala mängden dagligt arbete.
18560:     När varje elev har anvisats en skola som eleven       Dessutom ses dettili att utbildningen är enhet-
18561: har rätt att få börja gå i, kan antagningen av        lig genom reglering av skyldigheten att ge elev-
18562: elever till en annan än den egna skolan i princip     handledning och stödundervisning. Likaså inne-
18563: genomföras bara om den har obesatta elevplat-         håller lagarna bestämmelser om elevens rätt till
18564: ser. Eftersom skolornas lokaler och andra resur-      undervisning på sitt eget språk (finska, svenska,
18565: ser är begränsade är det inom den grundläggande       samiska, teckenspråk) i form av normalundervis-
18566: utbildningen möjligt att i stor skala anta elever     ning eller specialundervisning, om elevens rätt till
18567: tiii andra än den egna skolan bara om det finns       undervisning enligt läroplanen under alla sko-
18568: många korsgående ansökningar. Det kan förmo-          lans arbetsdagar, om rätten tili avgiftsfri under-
18569: das att den ansökningsbaserade elevantagningen        visning och studiesociala förmåner (läromedel,
18570: alltjämt kommer att finnas kvar, främst i antag-      resor, bespisning), rätten tili en trygg läromiljö
18571: ningen till fårdighetsämnen, konstämnen och un-       samt rätten tili skolgångsbiträdes- och tolknings-
18572: dervisning som är inriktad mot främmande              tjänster. Lärarna skall fortsättningsvis i varje
18573: språk.                                                grundskola i Finland uppfylla de föreskrivna in-
18574:     Den föreslagna lagen om grundläggande ut-         ternationellt sett höga behörighetsvilikoren.
18575:  bildning gör det å and ra sidan också möjligt att        Vidare skall enhetlighet iakttas i kommunens
18576: kartlägga elevernas preferenser redan innan           interna resursfördelning. De resurser som tillde-
18577: kommunen bestämmer viiken skola eleven skall          Ias en enskild skola får inte i avsevärd grad avvika
18578: ha rätt att börja gå i. Om vissa skolor då systema-   från de resurser som andra skolor får.
18579:  tiskt visar sig populärare än andra, är det för          En ekonomisk recession träffar olika kommu-
18580: kommunen en signal om upplevda skillnader             ner på olika sätt. Kommunerna har olika möjlig-
18581: 8                                           KK 365/1998 vp
18582: 
18583: heter att genomföra inbesparingar och sålunda         undervisningsarrangemangen under lärarper-
18584: varierar kommunernas sätt att spara. Som fram-        mitteringarna. Klagomålen avgörs i april-maj.
18585: går av det som sagts ovan är utbildningen, och i          På basis av ovanstående ser regeringen ingen
18586: synnerhet den grundläggande utbildningen, allt-       särskild risk för att skillnaderna mellan skolorna
18587: jämt en mycket noga reglerad samhällelig bas-         skulle öka på ett betydande sätt och att principen
18588: tjänst. Undervisningsministeriet anser det viktigt    om enhetsskolan, som utgör grunden för vårt
18589: att man inte prutar på utbildningens miniminivå       skolsystem, skulle äventyras. Med hjälp av ut-
18590: och är fårdig att vid behov vidta lagstiftningsåt-    bildningsutvärdering enligt de nya skollagarna är
18591: gärder ifall de nuvarande åtgärderna inte på ett      det meningen att informationsförsörjningen
18592: tillfredsställande sätt garanterar den utbildnings-   skall förbättras bl.a. i fråga om kvaliteten på och
18593: mässiga grundtryggheten. Just nu granskar läns-       tillgången tili utbildning.
18594: styrelserna inemot tio klagomål som anförts om
18595: 
18596:      Helsingforsden 24 april1998
18597: 
18598:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18599:                                            KK 366/1998 vp
18600: 
18601: Kirjallinen kysymys 366
18602: 
18603: 
18604: 
18605: 
18606:                                    Liisa Hyssälä /kesk ym.: Terveyskeskushammaslääkärin vuokra-
18607:                                        tuolikokeilusta
18608: 
18609: 
18610:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18611: 
18612:     Terveyskeskus vuokraa Seinäjoella yksityisel-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18613: le hammaslääkärille tuolin, tilat, tarvikkeet ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18614: välineet sekä hammashoitajan 100 markalla tun-
18615: ti. Kokeilu kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja               Onko perusteluissa mainittu tilanne
18616: terveysministeriön kokeiluun.                               kilpailulainsäädännön mukainen ja pol-
18617:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         jetaanko menettelyllä yksityisten ham-
18618: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                maslääkärien ammatin harjoittamiseen
18619:                                                             liittyviä edellytyksiä?
18620: 
18621:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
18622: 
18623:                      Liisa Hyssälä /kesk                      Kirsti Ala-Harja /kok
18624: 
18625: 
18626: 
18627: 
18628:  280043
18629: 2                                             KK 366/1998 vp
18630: 
18631: 
18632: 
18633: 
18634:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18635: 
18636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kokoontuu ensimmäisen kerran 29 .4.1998, joten
18637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            se ei ole vielä käsitellyt kuntakohtaisia suunnitel-
18638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mia. Ministeriön saaman tiedon mukaan kysy-
18639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-          myksessä kuvattua järjestelyä ei ole toistaiseksi
18640: säiän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           toteutettu.
18641: n:o 366:                                                     Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujenjär-
18642:                                                          jestämisestä voidaan sinänsä todeta, että sosiaa-
18643:            Onko perusteluissa matmttu tilanne            li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
18644:        kilpailulainsäädännön mukainen ja pol-            osuudesta annetun lain nojalla kunta voi järjes-
18645:        jetaanko menettelyllä yksityisten ham-            tää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat
18646:        maslääkärien ammatin harjoittamiseen              tehtävät:
18647:        liittyviä edellytyksiä?                                1. hoitamalla toiminnan itse;
18648:                                                              2. sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka
18649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             muiden kuntien kanssa;
18650: vasti seuraavaa:                                             3. olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa
18651:                                                          kuntainliitossa; tai
18652:    Kysymyksen taustalla on tieto, jonka mukaan               4. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta
18653: terveyskeskus vuokraisi Seinäjoella yksityisham-         kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai
18654: maslääkärille tuolin, tilat, tarvikkeet ja välineet      yksityiseltä palvelun tuottajalta. Hankittaessa
18655: sekä hammashoitajan 100 markalla tunti ja että           palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kun-
18656: tämä järjestely liittyisi sosiaali- ja terveysministe-   nan ja kuntaliiton on varmistuttava siitä, että
18657: riön järjestämään kokeiluun.                             hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edel-
18658:    Kysyjät viittaavat suun terveydenhuollon ke-          lytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.
18659: hittämishankkeeseen. Hankkeeseen osallistuvat                 Lisäksi voidaan todeta, että terveyskeskuksen
18660: kunnat laativat itse kuntakohtaiset hankesuun-           tilojen ja varusteiden vuokraamiselle yksityiselle
18661: nitelmansa, jotka käsitellään hankkeen ohjaus-            ammatinharjoittajalle ei ole terveydenhuollon
18662: ja seurantaryhmässä. Ohjaus- ja seurantaryhmä             lainsäädäntöön perustuvia esteitä.
18663: 
18664:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
18665: 
18666:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18667:                                             KK 366/1998 vp                                            3
18668: 
18669: 
18670: 
18671: 
18672:                                         Tili Riksdagens Talman
18673: 
18674:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      29 april 1998, varför den ännu inte har behandlat
18675: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kommunernas planer. Enligt de uppgifter som
18676: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ministeriet erhållit har det arrangemang som be-
18677: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål        skrivs i spörsmålet inte tills vidare genomförts.
18678: nr 366:                                                  Då det gäller ordnande av den kommunala
18679:                                                       social- och hälsovårdsservicen kan i sig konstate-
18680:           Är den situation som nämns i motive-        ras att en kommun på basis av lagen om plane-
18681:        ringen tili spörsmålet förenlig med kon-       ring och statsandel för social- och hälsovården
18682:        kurrenslagstifningen och undermineras          kan ordna de uppgifter som hör tiii social- och
18683:        med detta förfarande privata tandläkares       hälsovården
18684:        förutsättningar att utöva sitt yrke?              l. genom att sköta verksamheten själv,
18685:                                                          2. genom avtal tillsammans med en annan
18686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommun eller andra kommuner,
18687: anföra följande:                                         3. genom att vara medlem i ett kommunalför-
18688:                                                       bund som sköter verksamheten, eller
18689:    Bakgrunden tili spörsmålet är uppgiften om            4. genom att anskaffa service från staten, en
18690: att en hälsovårdscentral i Seinäjoki hyrde ut stol,   annan kommun, ett kommunalförbund eller nå-
18691: loka!, utrustning och instrument samt tandsköta-      gon annan offentlig eller privat serviceprodu-
18692: re tili en privat tandläkare för 100 mk i timmen      cent. Vid anskaffning av service från en privat
18693: och att detta arrangemang hänför sig tili social-     serviceproducent skall kommunen eller kommu-
18694: och hälsovårdsministeriets försöksprojekt.            nalförbundet försäkra sig om att servicen mot-
18695:    Spörsmålsställarna avser projektet för utveck-     svarar den nivå som krävs av motsvarande kom-
18696: ling av mun- och tandvård. De kommuner som            munala verksamhet.
18697: deltar i projektet gör själva upp kommunvisa             Vidare kan man konstatera att det enligt häl-
18698: program som behandlas i projektets styrnings-         sovårdslagstiftningen inte finns några hinder för
18699: och uppföljningsgrupp. Styrnings- och uppfölj-        uthyrning av en hälsocentrals lokaler och utrust-
18700: ningsgruppen sammanträder första gången den           ning tiii en privat självständig yrkesutövare.
18701: 
18702:      Helsingfors den 23 april 1998
18703: 
18704:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
18705:                                            KK 367/1998 vp
18706: 
18707: Kirjallinen kysymys 367
18708: 
18709: 
18710: 
18711: 
18712:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Kuurojen työllisyydestä
18713: 
18714: 
18715: 
18716:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18717: 
18718:     Kilpailu työpaikoista on kovaa. Esimerkiksi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18719: vamma tai sairaus voi johtaa siihen, että työky-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18720: kyinen kansalainen joutuu työhönottotilantees-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18721: sa syrjinnän kohteeksi, vaikka hänen vammansa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18722: tai sairautensa ei olisi esteenä työtehtävien suo-
18723: rittamiselle. Yleinen työllisyystilanteen parane-             Miten kuurojen työllisyys on kehittä-
18724: minen ei välttämättä heijastu erityisryhmien, ku-           nyt viime vuosina, ja
18725: ten kuurojen, työllisyyteen. Kuurojen työllisty-              onko Hallitus huolehtinut siitä, että
18726: misen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hei-           kuuroille on tarjolla riittävästi työvoima-
18727: dän erityistarpeensa huomioon ottavaa työvoi-               poliittista koulutusta?
18728: mapoliittista koulutusta ja muita aktiivisen työ-
18729: voimapolitiikan muotoja on tarjolla riittävästi.
18730: 
18731:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
18732: 
18733:                                           Liisa Hyssälä /kesk
18734: 
18735: 
18736: 
18737: 
18738:  280043
18739: 2                                            KK 367/1998 vp
18740: 
18741: 
18742: 
18743:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18744: 
18745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          työllisyysohjelman että Euroopan sosiaalirahas-
18746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ton projektien seurauksena. Viime vuonna noin
18747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         8 900 vajaakuntoista henkilöä aloitti työvoima-
18748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         koulutuksen, joista Euroopan sosiaalirahaston
18749: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          rahoittamissa projekteissa oli 2 050 vajaakun-
18750: 367:                                                    toista henkilöä. Pääosa vajaakuntoisista osallis-
18751:                                                         tuu normaalisuusperiaatteen mukaisesti yleiseen
18752:          Miten kuurojen työllisyys on kehittä-          työvoimakoulutukseen ja noin 900 vajaakuntois-
18753:        nyt viime vuosina, ja                            ta osallistui erityisryhminä heille erikseen järjes-
18754:          onko Hallitus huolehtinut siitä, että          tettyyn työvoimakoulutukseen.
18755:        kuuroille on tarjolla riittävästi työvoima-          Euroopan sosiaalirahaston tukema kolmivuo-
18756:        poliittista koulutusta?                          tinen kuurojen työllisyysprojekti on tuottanut jo
18757:                                                         näkyviä tuloksia sekä kansallisella että kansain-
18758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            välisellä tasolla. Tässä projektissa viiuomakielis-
18759: vasti seuraavaa:                                        ten palvelujen kehittäminen työmarkkinoille siir-
18760:                                                         tymisen eri vaiheissa on keskeinen haaste.
18761:     Kuurojen Liitto on saanut kuurojen työlli-              Suomen perustuslakiin on kirjattu Viittoma-
18762: syysprojektia varten kansallisen rahoituksen            kielisten henkilöiden perusoikeuksia. Nämä pe-
18763: ohella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea.           rusoikeudet on turvattava myös koulutuksen yh-
18764: Osana tätä projektia kuurojen työllisyystilannet-        teydessä. Koulutuspalvelujen antamisesta viit-
18765: ta on seurattu viime vuosina säännöllisesti. Kuu-       tomakielellä on korkeimman hallinto-oikeuden
18766: rojen Liiton tekemän selvityksen mukaan kuuro-           hiljattain antama ratkaisu (KHO/ taltio 3402/
18767: jen työvoimaosuus olijoulukuussa 1997 yhteensä           31.12.1997). Siinä on lähdetty siitä, että mikäli
18768: 1 381 henkilöä eli 44,6% koko kuurojen ryhmäs-          vaikeavammaisen henkilön oppilaitos ei järjestä
18769: tä, joista työttömiä oli yhteensä 374 henkilöä.          riittäviä tulkkipalveluja, on kotikunnanjärjestet-
18770: Selvitys osoitti, että kuurot ovat työllistyneet etu-    tävä tulkkipalvelut puuttuvilta osin siinä laajuu-
18771: päässä teollisuuden ammatteihin. Palvelualan             dessa kuin henkilö välttämättä palveluja tarvit-
18772: ammateissa kuurot ovat sijoittuneet perinteisiin         sisi opinnoistaan selviytyäkseen.
18773: avustaviin tehtäviin. Yleisen työllisyystilanteen            Jos tarkastellaan erikseen työvoimapoliittista
18774: elpyessä myös kuurojen työllisyys on vähitellen          koulutusta, sen laajaa tarjontaa voidaan sinänsä
18775: parantunut Kuurojen Liiton työllisyysprojektin           pitää riittävänä ottaen huomioon kuurojen työt-
18776: aikana.                                                  tömien määrän, vajaat 400 henkilöä keskimäärin
18777:     Suomen työllisyysohjelmassa vuosille 1996-           kuukaudessa. Kuurot osallistuvat jo nykyisin
18778:  1999 on asetettu vuosittaiset tavoitteet myös           yleisiin työvoimakoulutusohjelmiin. Lisäksi
18779:  vajaakuntoisten aseman parantamiseksi työ-              kuuroille on järjestetty erikseen työvoimakoulu-
18780:  markkinoilla. Työllisyysohjelmassa valtioneu-           tusta muun muassa kuurojen työllisyysprojektin
18781: vosto asetti tavoitteeksi, että ammattikoulutuk-         yhteydessä. Kuurojen osallistumista työvoima-
18782: sen aloittaa vuosittain vähintään 5 000 työtöntä         koulutukseen voidaan edelleen parantaa turvaa-
18783:  vajaakuntoista työvoimakoulutuksella ja 2 000           malla koulutuksen antaminen viittomakielellä.
18784:  Kansaneläkelaitoksen kustantamana ammatti-                  Jokaisella kansalaisella, myös kuuroilla, on
18785:  koulutuksella. Tavoitteeksi asetettiin myös, että       oikeus tietoyhteiskunnan aktiiviin jäsenyyteen.
18786:  työllistämistuella voidaan vuosittain työllistää        Tietotekniikka ja multimedia tuovat mukanaan
18787:  keskimäärin 5 000 alle vuoden työttömänä ollut-         nopeita muutoksia paitsi viestintään niin myös
18788:  ta vajaakuntoista. Työvoimakoulutuksen aloit-           uusia mahdollisuuksia kuurojen ammattikoulu-
18789:  taneiden vajaakuntoisten määrä onkin viime              tukselle ja kuurojen työllistymiselle kokonaan
18790:  vuosina noussut huomattavasti sekä Suomen                uusille ammattialoille.
18791: 
18792:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
18793: 
18794:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
18795:                                              KK 367/1998 vp                                               3
18796: 
18797: 
18798: 
18799:                                          Tili Riksdagens Talman
18800: 
18801:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-         sättningsprogrammet och Europeiska social-
18802: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          fondens projekt. 1 fjol inledde cirka 8 900 handi-
18803: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      kappade personer arbetskraftsutbildning, av vil-
18804: damot Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           ka 2 050 personer i ESF-finansierade projekt.
18805: 367:                                                    Merparten av de handikappade deltar enligt
18806:                                                         normalitetsprincipen i allmän arbetskraftsut-
18807:             Hur har sysselsättningsläget för döva       bildning, medan cirka 900 handikappade har
18808:         utvecklats under de senaste ären, och           som specialgrupp deltagit i särskilt för dem ord-
18809:             har Regeringen sett tili att det finns      nad arbetskraftsutbildning.
18810:         tillräckligt utbud av arbetskraftspolitisk         Det treåriga ESF-stödda sysselsättningspro-
18811:         utbildning för döva personer?                   grammet för döva har redan gett synliga resultat
18812:                                                         både på nationellt och på internationellt pian. En
18813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           viktig utmaning för projektet är att utveckla
18814: anföra följande:                                        tjänster på teckenspråk som kan utnyttjas i olika
18815:                                                         skeden av övergången tili arbetslivet.
18816:     Dövas Förbund har fått för ett sysselsättings-         1 Finlands grundlag har inskrivits grundläg-
18817: projekt för döva både nationell finansiering och        gande rättigheter fOr teckenspråkiga personer.
18818: stöd från Europeiska socialfonden (ESF). 1 an-          Dessa grundläggande rättigheter skall tryggas
18819: slutning tili detta projekt har man på senare år        också i samband med utbildning. Om tillhanda-
18820: regelbundet följt upp dövas sysselsättningsläge.        hållande av utbildningstjänster på teckenspråk
18821: Enligt en utredning som Dövas Förbund har               finns ett avgörande som Högsta förvaltnings-
18822: gjort var de dövas relativa arbetskraftstal i de-       domstolen fattat nyligen (HFD/liggare 3402/
18823: cember 1997 sammanlagt l 381 personer, dvs.             31.12.1997). Där utgår man ifrån att om en gra vt
18824: 44,6% av hela gruppen döva personer, av vilka           handikappad persons läroanstalt inte ordnar till-
18825: totalt 374 var arbets1ösa. Utredningen visade att       räckliga tolktjänster, skall hemkommunen ordna
18826: döva personer i första hand är sysselsatta inom         de tjänster som fattas i den omfattning som krävs
18827: tillverkning. lnom serviceyrkena har döva place-        för att personen skall k1ara sig i sina studier.
18828: rats i traditionella assisterande uppgifter. När det       Vad som särskilt gäller den arbetskraftspoli-
18829: allmänna sysselsättninsgläget har stimulerats har       tiska utbildningen kan man anse att utbudet i
18830: också de dövas arbetsmöjligheter under den tid          själva verket är tillräckligt med tanke pä antalet
18831: Dövas Förbunds sysselsättningsprojekt har på-           arbetslösa döva personer, i genomsnitt knappa
18832: gått smånigom förbättrats.                              400 per månad. Döva deltar redan nu i allmänna
18833:     1 sysselsättningsprogrammet för Finland för         program inom arbetskraftsutbildningen. Dess-
18834:  1996-1999 har det ställts årliga mål också för         utom har man ordnat arbetskraftsutbildning sär-
18835:  förbättrande av handikappades ställning på ar-         skilt för de döva, bl.a. i anslutning tili de dövas
18836:  betsmarknaden. I programmet satte statsrådet           sysselsättningsprojekt. Man kan ytterligare för-
18837:  som mä! att minst 5 000 handikappade arbetslösa        bättra de dövas möjligheter att delta i arbets-
18838:  personer årligen skall påbörja yrkesutbildning i       kraftsutbildning genom att se tili att det ordnas
18839:  form av arbetskraftsutbildning, medan 2 000 på-        utbildning på teckenspråk.
18840:  börjar yrkesutbildning som bekostas av Folk-              Varje medborgare, också döva, har rätt att
18841:  pensionsanstalten. Målet var också att med sys-        vara aktiva medlemmar i informationssamhället.
18842:  selsättningsstöd årligen kunna sysselsätta i me-       Datatekniken och multimedier för med sig snab-
18843:  deltal 5 000 handikappade som varit arbetslösa         ba förändringar inom kommunikationen och
18844:  kortare tid än ett år. Antalet handikappade som        samtidigt innebär de också för döva personer nya
18845:  inlett arbetskraftsutbildning har så också på se-      möjligheter tili yrkesutbildning och att fä arbete i
18846:  nare år stigit betydligt som ett resultat av Syssel-   helt nya yrkesområden.
18847: 
18848:       Helsingfors den 28 april 1998
18849: 
18850:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
18851:                                             KK 368/1998 vp
18852: 
18853: Kirjallinen kysymys 368
18854: 
18855: 
18856: 
18857: 
18858:                                    Hannu Takkula /kesk: Ahvenanmaalaisten etuoikeudesta kutuvael-
18859:                                       luksella olevaan villiloheen
18860: 
18861: 
18862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18863: 
18864:    Luonnonlohen meripyynnin rauhoittaminen            huolehtimiseen on haettava oikeudenmukaisem-
18865: 21. kesäkuuta asti vuosien 1996 ja 1997 osalta on     pia ratkaisuvaihtoehtoja kuin ko. sopimus, joka
18866: turvannut - viimeinkin - lohen paluun Lapin           loukkaa rajusti mannersuomalaisten kalastajien
18867: kotijokiin. Menneet kaksi kesää ovat osoitta-         etuja ja oikeuksia. Maa- ja metsätalousministe-
18868: neet, miten tärkeä merkitys lohen paluulla on         riön ja Ahvenanmaan maakuntahallinnon teke-
18869: eritoten Tornion- ja Simojoen alueen asukkaille       mä villilohen kalastusta aikaistava sopimus tun-
18870: sekä matkailuelinkeinolle. Lohisaaliit ovat mo-       tuu erikoiselta myös viime vuosien myönteisen
18871: ninkertaistuneet ja Tenojoen ohella muun muas-        kehityksen jälkeen, kun rauhoittamalla lohen
18872: sa Tornionjoki on noussut urheilu- ja vapaa-          merikalastus juhannukseen saakka on sitä riittä-
18873: ajankalastajien tietoisuuteen. Suomen luonnon-        nyt kalastettavaksi niin rannikkokalastajille kuin
18874: lohen poikastuotanto on noussut viimeisten kah-       urheilu- ja virkistyskalastajille pitkin Pohjanlah-
18875: den vuoden aikana sellaisiin tuloksiin, joihin aja-   den rannikkoa aina viiiilohien kotijokiin asti.
18876: teltiin päästävän vasta kymmenessä vuodessa.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18877:    Lupaava kehitys uhkaa nyt romuttua. Tähän          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18878: on johtamassa maa- ja metsätalousministeriön          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18879: tekemä sopimus Ahvenanmaan edustan meri-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18880: alueella jo toukokuussa. Sopimus antaa ahve-
18881: nanmaalaisille ikiomat oikeudet kalastaa par-                   Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
18882: haaseen lohennousuaikaan 18.-22. toukokuu-                   maa- ja metsätalousministeriön ja Ahve-
18883: ta, kun muilta on kalastus kielletty. Kalastus               nanmaan maakuntahallituksen sopimus-
18884: kohdistuu erittäin tuhoisana kutuvaelluksella                ta aikaistaa villilohen kalastusta sen olles-
18885: olevaan villiloheen. Mittavalta villilohikantojen            sa kutuvaelluksella kotijokeen, ja
18886: elvytystyöltäja kaikkien nähtävissä olevilta saa-               katsooko Hallitus, että ahvenanmaa-
18887: vutuksilta viedään nyt ko. sopimuksella pohja                laisilla on parempi omistusoikeus loheen
18888: pois.                                                        kuin muilla suomalaisilla kalastajilla,
18889:    On tietysti tärkeää huolehtia Ahvenanmaan                 minkä seurauksena ahvenanmaalaiset
18890: kaikkinaisesta hyvinvoinnista, mutta etuoikeuk-              kalastajat saavat - yleistä oikeustajua
18891: sia myönnettäessä olisi löydettävä painavampia               Ioukkaavan- etuoikeuden lohen varhai-
18892: perusteita. Noin parinkymmenen ahvenanmaa-                   seen kalastamiseen?
18893: laisen venekunnan elinkeinon turvaamisesta
18894: 
18895:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
18896: 
18897:                                          Hannu Takkula /kesk
18898: 
18899: 
18900: 
18901: 
18902: 280043
18903: 2                                            KK 368/1998 vp
18904: 
18905: 
18906: 
18907: 
18908:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18909: 
18910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maakunnan välillä. Tämän perusteella ministe-
18911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riö ja Ahvenanmaan viranomaiset erottivat kes-
18912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kinäisellä sopimuksella vuodeksi 1998 ahvenan-
18913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             maalaisille oman kiintiöosuuden, joka on 24 943
18914: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lohta eli 24 prosenttia Suomen lohikiintiöstä
18915: n:o 368:                                               Pohjanlahdelle ja Itämeren pääaltaalle. Vuonna
18916:                                                        1997 Ahvenanmaan kiintiö oli 29 prosenttia.
18917:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena           Ahvenanmaan kanssa sovittiin myös, että Ahve-
18918:        maa- ja metsätalousministeriön ja Ahve-         nanmaalaiset saavat kalastaa kiintiötään maa-
18919:        nanmaan maakuntahallituksen sopimus-            kunnan vesialueelia 4 meripeninkulman sisäpuo-
18920:        ta aikaistaa villilohen kalastusta sen olles-   lella 18.-22.5.1998 ja 8.-15.6.1998. Viime
18921:        sa kutuvaelluksella kotijokeen, ja              vuonna ahvenanmaalaiset saivat kalastaa lisäksi
18922:           katsooko Hallitus, että ahvenanmaa-          kiintiöstään 5 000 kpll.-15.6.1997. Tänä vuon-
18923:        laisilla on parempi omistusoikeus loheen        na toukokuun lohenkalastuksen osalta on kyse
18924:        kuin muilla suomalaisilla kalastajilla,         ainoastaan viiden päivän avaamisesta lohenka-
18925:        minkä seurauksena ahvenanmaalaiset              lastukselle. Ahvenanmaan ja ministeriön välinen
18926:        kalastajat saavat - yleistä oikeustajua         sopimus turvaa kuitenkin sen, että valtaosa luon-
18927:        Ioukkaavan- etuoikeuden lohen varhai-           nonlohesta voi jatkaa kutuvaellustaan kohti
18928:        seen kalastamiseen?                             pohjoisia jokia.
18929:                                                            Kansallisen lohiasetuksen (258/1996, muutos
18930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           9.4.1998) mukaan lohen ajoverkkokalastus on
18931: vasti seuraavaa:                                       kielletty Suomen merialueilla välittömästi maa-
18932:                                                        kunnan ulkopuolella Pohjanlahdella ja Itämeren
18933:     Ahvenanmaan maakunnalla on Ahvenan-                pääaltaalla 15.4.-15.6. Itämeren kansainvälis-
18934: maan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 16 koh-       ten kalastusrajoitusten mukaan ajoverkkokalas-
18935: dan mukaan lainsäädäntövalta kalastusta koske-         tus on Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla
18936: vissa asioissa. Näin ollen Suomen kalastuslain-        kielletty 1.6.-15.9. saakka merialueilla, jotka
18937: säädäntö ei tule sovellettavaksi Ahvenanmaan           alkavat 4 meripeninkulman etäisyydeltä perus-
18938: maakunnassa, vaan siellä sovelletaan maakun-           viivasta laskettuna. Kansallinen lohiasetus ei ole
18939: nan omaa kalastuslakia ja sen nojalla annettua         voimassa Ahvenanmaalla. Tästä syystä Ahve-
18940: asetusta. Ahvenanmaan maakunnalla on siten             nanmaalaiset kalastajat olisivat ilman sopimusta
18941: oikeus määrätä kalastuksesta omalla vesialueel-        voineet kalastaa 1. huhtikuuta alkaen ja 31. tou-
18942: laan niissä rajoissa, kun Euroopan Yhteisön yh-        kokuuta asti vapaasti merialueilla, jotka ulottu-
18943: teisen kalastuspolitiikan säännökset sen sallivat.     vat 12 meripeninkulman etäisyydelle perusvii-
18944: Ahvenanmaa on saattanut EY:n kalastusta kos-           vasta laskettuna. Lisäksi Ahvenanmerellä voi-
18945: kevat asetukset sovellettaviksi alueellaan maa-        daan harjoittaa rannan syvyydestä johtuen ajo-
18946: kuntalailla sekä sen nojalla annetuilla asetuksil-     verkkokalastusta 4 meripeninkulman sisäpuoli-
18947: la.                                                    silla merialueilla myös kesäkuussa. Näillä sisä-
18948:     Korkein oikeus on ottanut kantaa lohenkalas-       puolisilla merialueilla ei ole voimassa kansainvä-
18949: tuksen toimivaltaan maa- ja metsätalousministe-        lisiä lohenkalastusrajoituksia. Maa- ja metsäta-
18950: riön ja Ahvenanmaan maakunnan välillä                  lousministeriöllä ei olisi ollut ilman sopimusta
18951: 29.1.1998 antamassaan päätöksessä. Korkein oi-         mahdollisuutta osallistua lainkaan Ahvenan-
18952: keus katsoi, ettei ministeriöllä ole toimivaltaa       maan lohenkalastuksen säätelyyn maakunnan
18953: yksin ilman maakunnan suostumusta määrätä              vesillä.
18954: lohikiintiön jakamisesta maakunnan ja mante-               Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
18955: reen kalastajien kesken. Korkeimman oikeuden           että sopimus mahdollistaa sekä rajoitetun lohen-
18956: mukaan lohikiintiöstä tulee sopia yhteisesti maa-      kalastuksen että luonnonlohen pääsyn kutuvael-
18957: ja metsätalousministeriön ja Ahvenanmaan               lukselle Pohjanlahdelle ja edelleen pohjoisiin lo-
18958:                                         KK 368/1998 vp                                          3
18959: 
18960: hijokiin. Maa- ja metsätalousministeriön ja Ah-   sille etuoikeuksia tai parempia mahdollisuuksia
18961: venanmaan maakuntahallituksen välisen sopi-       lohenkalastukseen verrattuna mannermaan lo-
18962: muksen sisältämätkiintiöosuus-ja kalastusrajoi-   henkalastajiin.
18963: tukset vuonna 1998 eivät takaa ahvenanmaalai-
18964: 
18965:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
18966: 
18967:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18968: 4                                             KK 368/1998 vp
18969: 
18970: 
18971: 
18972: 
18973:                                           Tili Riksdagens Talman
18974: 
18975:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        heterna på Åland genom ett ömsesidigt avta1 för
18976: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          år 1998 en egen kvotandel för å1änningarna.
18977: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Denna andel uppgår ti1124 9431axar, vilket mot-
18978: man Hannu Takkula undertecknade spörsmå1 nr             svarar 24 procent av Fin1ands kvot i Bottniska
18979: 368:                                                    viken och egent1iga Östersjön. År 1997 uppgick
18980:                                                         den å1ändska kvoten till29 procent. Avta1 träffa-
18981:            Anser Regeringen avta1et mellan jord-        des även med Åland om att ålänningarna får
18982:         och skogsbruksministeriet och Ålands            fiska av sin kvot inom landskapets vattenterrito-
18983:         1andskapsstyre1se om tidigare1äggande av        rium innanför 4 sjömilsgränsen 18-22.5.1998
18984:         vi1dlaxfisket medan Iaxen är på vandring        och 8-15.6.1998. 1 fjol fick å1änningarna dess-
18985:         upp tili sina 1ekä1var vara rättvist, och       utom fiska 5 000 laxar av sin kvot mellan 1-
18986:            anser Regeringen att ålänningarna har        15.6.1997. lnnevarande år är det för majfiskets
18987:         större äganderätt tili Iaxen än andra fin-      del endast fråga om att öppna fem dagar för
18988:         ländska fiskare, varav följer att de å1änds-    laxfisket. A vta1et mellan Åland och ministeriet
18989:         ka fiskarna - kränkande den alimänna            tryggar dock ändå en fortsatt lekvandring mot de
18990:         rättskäns1an - får företrädesrätt tili det      nord1iga älvarna för största delen av natur1axar-
18991:         tidiga 1axfisket?                               na.
18992:                                                             En1igt den nationella 1axförordningen (258/
18993:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1996, ändring 9 .4.1998) är 1axfiske med drivgarn
18994: anföra fö1jande:                                        förbjudet inom Fin1ands havsområden direkt
18995:                                                         utapför landskapet i Bottniska viken och egentli-
18996:    Enligt sjä1vstyre1se1agen för Å1and (1144/           ga Ostersjön 15.4--15.6. Enligt de internatione1-
18997: 1991) 18 § 16 punkten har landskapet Å1and 1ag-         1a begränsningarna av fisket i Östersjön är fisket
18998: stiftningsbehörighet i frågor som gälier fiskerinä-     Ip.ed drivgarn i Bottniska viken och egentliga
18999: ringen. Det här innebär att Finlands fiske1agstift-     Ostersjön förbjudet från 1.6 ända till 15.9 inom
19000: ning inte äger tiliämpning i landskapet Aland           havsområden som börjar på 4 sjömils avstånd
19001: utan där tiliämpas landskapets egen fiskelag            från bas1injen. Den nationt:,lla laxförordningen
19002: samt med stöd av den given förordning. Land-            gäller inte inom landskapet A1and. Därför skulle
19003: skapet Åland har så1unda rätt att bestämma om           de åländska fiskarna utan avta1 ha kunnat fiska
19004: fisket inom sitt eget vattenterritorium inom ra-        fritt från den 1 apri1 tili den 31 maj inom havsom-
19005: men för vad bestämmelserna för Europeiska ge-           rådet ända ut tili 12 sjömi1s avstånd från baslin-
19006: menskapens gemensamma fiskeripo1itik tillåter.          jen. På grund av djupet intill kusten kan man
19007: Å1and har med en 1andskapslag och med stöd av           dessutom även ijuni bedriva fiske med drivgarn i
19008: denna givna förordningar satt EG:s förordningar         Å1ands hav i havsområden innanför 4 sjömils-
19009: om fiske i kraft inom landskape~t.                      gränsen. lnom dessa inre havsområden gäller inte
19010:    Högsta domstolen har~i--ett bes1ut av den            de internationella laxfiskebegränsningarna.
19011: 29.1.1998 tagit stälining tili behörigheten i laxfis-   Utan avta1 hade jord- och skogsbruksministeriet
19012: kefrågor melian jord- och skogsbruksministeriet         inte haft några möjligheter alls att delta i regle-
19013: och landskapet A1and. Högsta domstolen fann             ringen av det åländska laxfisket i landskapets
19014: att ministeriet inte ensamt utan landskapets sam-       vatten.
19015: tycke har behörighet att bestämma hur 1axkvoten             Med hänvisning tili det ovan sagda finner re-
19016: skall fördelas mellan fiskarna i landskapet och på      geringen att avta1et möjliggör såväl ett begränsat
19017: fastlandet. En1igt högsta domstolen skali jord-         laxfiske som en fortsatt 1ekvandring för naturlax-
19018: och skogsbruksministeriet och landskapet Aland          en tili Bottniska viken och vidare tili de nordliga
19019: gemensamt komma överens om laxkvoten. Utgå-             lekälvarna. Den kvotandel och de fiskebegräns-
19020: ende från detta avskiljde ministeriet och myndig-       ningar för år 1998 som ingår i avtalet mellan jord-
19021:                                         KK 368/1998 vp                                             5
19022: 
19023: och skogsbruksministeriet och Ålands land-       gon fOreträdesrätt eller bättre möjligheter tilllax-
19024: skapsstyrelse garanterar inte ålänningarna nå-   fiske än, vad laxfiskarna på fastlandet har.
19025: 
19026:     Helsingfors den 23 april 1998
19027: 
19028:                                                   Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19029: 1
19030: 
19031: 1
19032: 
19033: 1
19034: 
19035:     1
19036: 
19037:     1
19038: 
19039:     1
19040: 
19041:         1
19042: 
19043:         1
19044: 
19045:         1
19046: 
19047:             1
19048: 
19049:             1
19050: 
19051:             1
19052: 
19053:                 1
19054: 
19055:                 1
19056: 
19057:                 1
19058: 
19059:                     1
19060: 
19061:                     1
19062: 
19063:                     1
19064: 
19065:                         1
19066:                                              KK 369/1998 vp
19067: 
19068: Kirjallinen kysymys 369
19069: 
19070: 
19071: 
19072: 
19073:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ahvenanmaalaisten etuoikeudesta kutu-
19074:                                        vaelluksella olevaan villiloheen
19075: 
19076: 
19077:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19078: 
19079:    Pääministerin ja hallituksen on mitätöitävä         taavana ministerinä tuhosi järkevän lohipolitii-
19080: maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän            kan moneksi vuodeksi. Nyt Kalevi Hemilä ku-
19081: Ahvenanmaan maakuntahallinnon kanssa teke-             martaa Ahvenanmaalle niin syvään, että järke-
19082: mä erillissopimus lohen tosiasiallisen ryöstö-         vää lohiasetusta ei ole laadittavissa, ellei hänen
19083: pyynnin aloittamisesta Ahvenanmaalla jo touko-         tekemäänsä sopimusta mitätöidä.
19084: kuussa. Näin siksi, että maa- ja metsätalousmi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19085: nisterillä ei voi olla valtuuksia tehdä erillissopi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19086: musta, koska lohiasetus on voimassa. Ahvenan-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19087: maa kuuluu Suomeen ja lohipolitiikan on oltava         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19088: ykseys. Muutoin siitä ei tule järjellistä.
19089:     Jos Ahvenanmaan sallitaan aloittaa lohen-                    Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
19090: pyynti jo 18. toukokuuta, koko sääntely repeää                että maa- ja metsätalousministeri Kalevi
19091: käsistä ja vain Perämeren pohjukkaan ja Tor-                  Hemilän Ahvenanmaan maakuntahallin-
19092: nionjoelle kohdistettu sääntely on pelkkä lohipo-             non kanssa tekemä sopimus lohen pyyn-
19093: litiikan irvikuva.                                            nin aloittamisesta Ahvenanmaalla voi-
19094:     On erikoista, että lohiasiassa tuntuu toistuvan           daan aloittaa jo toukokuussa kumotaan
19095: työmiehen kohtalo. Työmies on ollut pakotettu                 ja lohipolitiikan osalta laaditaan järkevä
19096: satoja vuosia kumartamaan ruotsalaista pää-                   kokonaisvaltainen pyyntiaikajärjestelmä
19097: omaa omassa maassaan. Lohiasiassa ruotsalais-                 lohikantojen vahvistumisen jatkumisen
19098: ten edustaja Ole Norrback kalastusasioista vas-               turvaamiseksi?
19099: 
19100:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
19101: 
19102:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
19103: 
19104: 
19105: 
19106: 
19107:  280043
19108: 2                                         KK 369/1998 vp
19109: 
19110: 
19111: 
19112: 
19113:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19114: 
19115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lastaa kiintiötään maakunnan vesialueelia 4 me-
19116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ripeninkulman sisäpuolella 18.-22.5.1998 ja
19117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      8.-15.6.1998. Viime vuonna ahvenanmaalaiset
19118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        saivat kalastaa lisäksi kiintiöstään 5 000 kpl 1.-
19119: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        15.6.1997. Tänä vuonna toukokuun lohenkalas-
19120: myksen n:o 369:                                      tuksen osalta on kyse ainoastaan viiden päivän
19121:                                                      avaamisesta lohenkalastukselle. Sopimuksella
19122:           Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,       turvattiin kuitenkin se, että valtaosa luonnonlo-
19123:        että maa- ja metsätalousministeri Kalevi      hesta voi jatkaa kutuvaellustaan kohti pohjoisia
19124:        Hemilän Ahvenanmaan maakuntahallin-           jokia.
19125:        non kanssa tekemä sopimus lohen pyyn-             Kansallisen lohiasetuksen (258/1996, muutet-
19126:        nin aloittamisesta Ahvenanmaalla voi-         tu 9 .4.1998) mukaan lohen ajoverkkokalastus on
19127:        daan aloittaa jo toukokuussa kumotaan         kielletty Suomen merialueilla välittömästi maa-
19128:        ja lohipolitiikan osalta laaditaan järkevä    kunnan ulkopuolella Pohjanlahdella ja Itämeren
19129:        kokonaisvaltainen pyyntiaikajärjestelmä       pääaltaalla 15.4.-15.6. Itämeren kansainvälis-
19130:        lohikantojen vahvistumisen jatkumisen         ten kalastusrajoitusten mukaan ajoverkkokalas-
19131:        turvaamiseksi?                                tus on Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla
19132:                                                      kielletty 1.6.-15.9. saakka merialueilla, jotka
19133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alkavat 4 meripeninkulman etäisyydeltä perus-
19134: vasti seuraavaa:                                     viivasta laskettuna. Lohiasetus ei ole kuitenkaan
19135:                                                      voimassa Ahvenanmaalla. Tästä syystä ilman
19136:     Korkein oikeus katsoi 29.1.1998 antamassa         sopimusta Ahvenanmaalaiset kalastajat olisivat
19137: päätöksessään, ettei ministeriöllä ole toimivaltaa    voineet kalastaa 1. huhtikuuta alkaen ja 31. tou-
19138: yksin ilman maakunnan suostumusta määrätä             kokuuta asti vapaasti merialueilla, jotka ulottu-
19139: lohikiintiön jakamisesta maakunnan ja mante-          vat 12 meripeninkulman etäisyydelle perusvii-
19140: reen kalastajien kesken. Ahvenanmaan maakun-          vasta laskettuna. Lisäksi Ahvenanmerellä voi-
19141: nalla on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/          daan harjoittaa rannan syvyyden johdosta ajo-
19142: 1991) 18 §:n 16 kohdan mukaan lainsäädäntöval-        verkkokalastusta 4 meripeninkulman sisäpuoli-
19143: ta kalastusta koskevissa asioissa. Näin ollen Suo-    silla merialueilla myös kesäkuussa. Näillä meri-
19144: men kalastuslainsäädäntö ei tule sovellettavaksi      alueilla ei ole voimassa kansainvälisiä lohenka-
19145: Ahvenanmaan maakunnassa, vaan siellä sovelle-         lastusrajoituksia. Maa- ja metsätalousministe-
19146: taan maakunnan omaa kalastuslakia ja sen no-          riöllä ei olisi ilman sopimusta ollut mahdollisuut-
19147: jalla annettua asetusta. Ahvenanmaan maakun-          ta osallistua lainkaan Ahvenanmaan lohenkalas-
19148: nalla on siten oikeus määrätä kalastuksesta           tuksen säätelyyn maakunnan vesillä.
19149: omalla vesialueellaan niissä rajoissa, kun Euroo-         Edellä mainitun perusteella hallitus toteaa, et-
19150: pan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan sään-        tei maa- ja metsätalousministeriön ja Ahvenan-
19151: nökset sen sallivat.                                  maan välistä sopimusta ole syytä kumota. Sopi-
19152:     Maa- ja metsätalousministeriö on kalastus-        mus on kansainvälisten ja kansallisten säädösten
19153: asioista vastaavana ministeriönä sopinut Ahve-        ohella osa lohen kalastuksen kokonaisvaltaista
19154: nanmaan kanssa lohikiintiön jakamisesta Eu-           pyyntiaikajärjestelmää, jonka avulla pyritään
19155:  roopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täy-     turvaamaan luonnonlohen pääsy syönnösalueil-
19156: täntöönpanosta annetun lain (113911994) mukai-        ta myös Ahvenanmaan maakuntaa ympäröivien
19157:  sesti. Ministeriö sopi Ahvenanmaan kanssa edel-      vesien kautta Pohjanlahdelle ja edelleen mm.
19158: lisvuotta pienemmästä kiintiöosuudesta (24 %)         Tornionjokeen.
19159: ja myös siitä, että ahvenanmaalaiset saavat ka-
19160: 
19161:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
19162: 
19163:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19164:                                              KK 369/1998 vp                                              3
19165: 
19166: 
19167: 
19168: 
19169:                                          Tili Riksdagens Talman
19170: 
19171:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fiska av sin kvot inom landskapets vattenterrito-
19172: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          rium innanför 4 sjömilsgränsen 18-22.5.1998
19173: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        och 8-15.6.1998. 1 fjol fick ålänningarna dess-
19174: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            utom fiska 5 000 laxar av sin kvot mellan 1-
19175: må1 nr 369:                                             15.6.1997. lnnevarande år är det för majfiskets
19176:                                                         del endast fråga om att öppna fem dagar för
19177:           Kommer Regeringen att sörja för att           laxfisket. Med avtalet tryggades dock ändå en
19178:        det av minister Kalevi Hemilä träffade           fortsatt lekvandring mot de nordliga älvarna för
19179:        avtalet med förva1tningen på Å1and om            största delen av naturlaxarna.
19180:        in1edande av 1axfisket på A1and redan i             Enligt den nationella laxförordningen (258/
19181:        maj upphävs och att det för laxpolitikens        1996, ändring 9 .4.1998) är laxfiske med drivgarn
19182:        del utarbetas ett förnuftigt övergripande        förbjudet inom Finlands havsområden direkt
19183:        system för fångsttiderna så att laxbestån-       uta!)för landskapet i Bottniska viken och egentli-
19184:        dens tillväxt kan tryggas även i fortsätt-       ga Ostersjön 15.4--15.6. Enlig~ de internationel-
19185:        ningen?                                          la begränsningarna av fisket i Ostersjön är fisket
19186:                                                         1ped drivgarn i Bottniska viken och egentliga
19187:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsam t        Ostersjön förbjudet från 1.6 ända tili 15.9 inom
19188: anföra följande:                                        havsområden som börjar på 4 sjömils avstånd
19189:                                                         från baslinjen. Laxförordningen gäller dock inte
19190:     Högsta domstolen har i ett beslut av den            inom landskapet Åland. Därför skulle de åländs-
19191: 29.1.1998 funnit att ministeriet inte har behörig-      ka fiskarna utan avtal ha kunnat fiska fritt från
19192: het att ensamt utan samtycke av landskapet be-          den 1 april tili den 31 maj inom havsområdet
19193: stämma hur laxkvoten skall fördelas mellan fis-         ända ut till 12 sjömils avstånd från baslinjen. På
19194: karna i 1andskapet och på fastlandet. Enligt själv-     grund av djupet intill kusten kan man dessutom
19195: styrelselagen för Ål!;J.nd ( 1144/1991) 18 § 16 punk-   även i juni bedriva fiske med drivgarn i Ålands
19196: ten har landskapet Aland lagstiftningsbehörighet        hav i havsområden innanför 4 sjömilsgränsen.
19197: i frågor som gäller fiskerinäringen. Det här inne-      Inom dessa havsområden gäller inte de interna-
19198: bär att Finlands fiskelilgstiftning inte äger til-      tionella laxfiskebegränsningarna. Utan avtal
19199: lämpning i landskapet Aland utan där tillämpas          hade jord- och skogsbruksministeriet inte haft
19200: landskapets egen fiskelag samt med stöd av den          några möjligheter alls att delta i regleringen av
19201: given förordning. Landskapet Åland har sålunda          det åländska laxfisket i landskapets vatten.
19202: rätt att bestämma om fisket inom sitt eget vatten-         Med hänvisning tili det ovan nämnda konsta-
19203: territorium inom ramen för vad bestämmelserna           terar regeringen att det inte föreligger någon or-
19204: för Europeiska gemenskapens gemensamma fis-             sak att upphäva avtalet mellan jord- och skogs-
19205: keripolitik tillåter.                                   bruksministeriet och landskapet Åland. A vtalet
19206:     Jord- och skogsbruksministeriet har i egen-         är vid sidan av internationella och nationella
19207: skap av det ministerium som ansvarar för fiskeri-       författningar en del av det övergripande systemet
19208: frågorna i enlighet med Iagen om verkställighet         för fångsttider med målet att trygga en fri vand-
19209: av Europeiska gemenskapens gemensamma fis-              ring för naturlaxen när den efter jakten på föda är
19210: keripolitik (113911994) avtalat med Åland om en         på väg tili hemälvarna, blanq annat Torne älv,
19211: delning av laxkvoten. Ministeriet avtalade med          via vattnen kring landskapet Aland och Bottnis-
19212:  Åland om en mindre andel av kvoten än året             ka viken.
19213:  innan (24 %), samt även om att ålänningarna får
19214: 
19215:      Helsingfors den 23 april 1998
19216: 
19217:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19218:                      j
19219:                     j
19220:                    j
19221:                   j
19222:                  j
19223:                 j
19224:                j
19225:               j
19226:              j
19227:             j
19228:            j
19229:           j
19230:          j
19231:         j
19232:        j
19233:       j
19234:      j
19235:     j
19236:    j
19237:   j
19238:  j
19239: j
19240:                                              KK 370/1998 vp
19241: 
19242: Kirjallinen kysymys 370
19243: 
19244: 
19245: 
19246: 
19247:                                     Mari Kiviniemi /kesk: Tekstiilimyrkkyjen tuonnin kieltämisestä
19248: 
19249: 
19250: 
19251:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19252: 
19253:     Kemikaaleilla kyllästettyjä vaatteita ja tekstii-      EU alkaa valmistella omia kemikaalisäädök-
19254: lejä voi Suomen lainsäädännön mukaan tuoda              siään vasta ensi vuonna. Unionin päätöstä Suo-
19255: Suomeen. Nykyinen laki kieltää ulkomailta tuo-          men ei ole järkevää jäädä odottelemaan, sillä sen
19256: taviita tekstiileiltä ainoastaan formaldehydin          valmistuminen voi kestää vuosia. Suomen olisi
19257: käytön. Siksi jopa ihmiselle vaarallisia ympäris-       syytä tehdä omat päätöksensä.
19258: tömyrkkyjä sisältäviä tekstiilejä voi tuoda Suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19259: meen, vaikka ympäristölaki on kieltänyt koti-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19260: maiselta teollisuudelta samojen kemikaalien             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19261: käytön.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19262:     Suomen ympäristölaki antaa nykyisellään sel-
19263: keän kilpailuedun ulkomaisille vaatteille. Myös                   Onko Hallitus tietoinen ympäristö-
19264:  kuluttajajärjestöt ovat huolestuneita tuontivaat-             myrkkyjä sisältävien tekstiilien tuonnin
19265:  teiden kemikaaleista, sillä ne ovat aiheuttaneet              aiheuttamista haitoista, ja
19266:  haittoja kansalaisten terveydelle, mm. ihottu-                   aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin
19267:  maa. Rajoitukset suojaisivat kuluttajaa.                      asiassa?
19268: 
19269:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1998
19270: 
19271:                                            Mari Kiviniemi /kesk
19272: 
19273: 
19274: 
19275: 
19276:  280043
19277: 2                                         KK 370/1998 vp
19278: 
19279: 
19280: 
19281: 
19282:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19283: 
19284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mille aromaattisille amiineille. Uudet rajoitukset
19285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       koskisivat myös tuontituotteita. Koska uudet
19286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määräykset ja määräysehdotukset poikkeavat
19287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-     toisistaan, on Euroopan komissio katsonut, että
19288: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tavaroiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi
19289: n:o 370:                                            asiasta tulee antaa yhteisötason säädökset. Tä-
19290:                                                     män vuoksi komissio on tilannut selvitykset ko.
19291:           Onko Hallitus tietoinen ympäristö-        väriaineiden sisältämien yhdisteiden aiheutta-
19292:        myrkkyjä sisältävien tekstiilien tuonnin     mista terveyshaitoista ja mahdollisten kieltojen
19293:        aiheuttamista haitoista, ja                  ja rajoitusten vaikutuksista kehitysmaiden kans-
19294:           aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin         sa käytävään kauppaan. Selvitykset ovat valmis-
19295:        asiassa?                                     tuneet vuoden 1997 aikana ja komissio valmiste-
19296:                                                     lee parhaillaan asiaa koskevaa direktiiviehdotus-
19297:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta. Ehdotuksen käsittelyä jäsenmaiden kanssa ei
19298: vasti seuraavan:                                    kuitenkaan toistaiseksi ole aloitettu.
19299:                                                        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
19300:    Tuontitekstiilien, -vaatteiden ja -nahkatuot-    kansallisesti ei tässä vaiheessa kannata aloittaa
19301: teiden sisältämiin väriaineisiin on kiinnitetty     tekstiileiden, vaatteiden ja nahkatuotteiden sisäl-
19302: huomiota eräissä unionin jäsenmaissa. Euroo-        tämiä vaarallisia aineita koskevien rajoitusten
19303: pan unionin jäsenmaissa on rajoitettu tiettyjen     valmistelua, koska asian käsittely yhteisötasolla
19304: atsovärien sisältämien aromaattisien amiineiden     on jo käynnistynyt. Tämän vuoksi Suomen tulee
19305: käyttöä työpaikoilla. Tämän vuoksi ko. aineita ei   asian hoitamiseksi keskittyä säädösvalmisteluun
19306: saa käyttää esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa.     Euroopan komissiossa ja neuvostossa. Säädös-
19307:    Eräät jäsenmaat, kuten Saksa, Itävalta, Alan-    valmistelun aikana yksittäistapauksissa ilmene-
19308: komaat ja Ranska ovat antaneet tai ovat anta-       viin ongelmiin voidaan tarvittaessa puuttua tuo-
19309: massa uusia kansallisia rajoituksia tekstiilien,    teturvallisuuslain nojalla.
19310: vaatteiden ja nahkatuotteiden atsovärien sisältä-
19311: 
19312:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
19313: 
19314:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19315:                                             KK 370/1998 vp                                                3
19316: 
19317: 
19318: 
19319: 
19320:                                         Tili Riksdagens Talman
19321: 
19322:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ämne. De n~·a begränsningarna skulle gälla även
19323: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           importprod tkter. Eftersom de nya bestämmel-
19324: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       serna och t'örslagen tili bestämmelser avviker
19325: dagsman Mari Kiviniemi undertecknade spörs-           från varanclra, anser Europeiska kommissionen
19326: mål nr 370:                                           att man borde ge bestämmelser på gemenskaps-
19327:                                                       nivå i äre.1·1et för att trygga en frirörlighet för
19328:          Är Regeringen medveten om de risker          varor. Där'or har kommissionen beställt en ut-
19329:        som importen av textilier som innehåller       redning om de hälsorisker som föreningar som
19330:        miljögifter förorsakar, och                    innehåller dessa fårgämnen förorsakar och om
19331:          ämnar den vidta åtgärder i frågan?           följderna av eventuella förbud och begränsning-
19332:                                                       ar för handeln med utvecklingsländerna. Utred-
19333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningarna har blivit klara under år 1997 och kom-
19334: anfdra följande:                                      missionen bereder som bäst ett förslag tili direk-
19335:                                                       tiv i frågan. Behandlingen av förslaget har dock
19336:    1 vissa Europeiska unionens medlemsländer          ännu inte påbörjats med medlemsländerna.
19337: har man fåst uppmärksamhet vid de fårgämnen              Med stöd av det ovan nämnda anser regering-
19338: som importtextilier, -kläder och -läderprodukter      en att det inte i detta skede lönar sig att nationellt
19339: innehåller. 1 medlemsländerna har man på ar-          påbörja en beredning av begränsningar som gäl-
19340: betsplatser begränsat användningen av aroma-          ler farliga ämnen i textilier, kläder och läderpro-
19341: tiska aminer som finns i vissa azofårgämnen.          dukter, eftersom frågan redan behandlas på ge-
19342: Därför får man inte använda dessa ämnen tili          menskapsnivå. F ör att sköta frågan skall Finland
19343: exempel inom textilindustrin.                ..       därf6r koncentrera sig på beredningen av be-
19344:    Vissa medlemsländer, såsom Tyskland, Oster-        stämmelserna i Europeiska kommissionen och
19345: rike, Nederländerna och Frankrike har utfårdat        rådet. Under beredningen av bestämmelserna
19346: eller håller på att utförda nya nationella begräns-   kan man vid behov vidta åtgärder beträffande
19347: ningar av aromatiska aminer som finns i vissa         problem som uppstår i enskilda fall med stöd av
19348: textilers, kläders och läderprodukters azofårg-       produktsäkerhetslagen.
19349: 
19350:      Helsingfors den 22 april 1998
19351: 
19352:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
19353:                                            KK 371/1998 vp
19354: 
19355: Kirjallinen kysymys 371
19356: 
19357: 
19358: 
19359: 
19360:                                   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maaseudun poliisin virkojen siirtämises-
19361:                                      tä keskuksiin
19362: 
19363: 
19364:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19365: 
19366:    Lapuan kihlakunta on päättänyt siirtää polii-     nen, poliisin läsnäolo ja näkyvyys sekä myös
19367: simiehistön työvuorojen aloituspaikat Härmän         palvelutoimistojen säilyminen Härmänmaan
19368: palvelutoimistosta Kauhavalie ja Evijärveltä La-     seutukunnan pohjoisilla sekä Järviseudun seutu-
19369: pualle. Tämä merkitsee noin 15 000 asukkaan          kunnan läntisillä alueilla saattavat vaarantua.
19370: alueenjäämistä toiminnalliseen tyhjiöön Alahär-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19371: mässä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Ylihärmäs-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19372: sä. Myös rikospoliisin työskentely tullaan toden-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19373: näköisesti siirtämään tulevaisuudessa kokonaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19374: Lapualle.
19375:    Paikallishallintolain hengen mukaisesti ole-                Miten Hallitus aikoo turvata poliisien
19376: massa olevien maaseudun poliisivirkojen keskit-             näkyvyyden ja läsnäolon sekä palvelutoi-
19377: täminen ei ole tavoiteltavaa. Jos kihlakunnissa             mistojen säilymisen Härmänmaan ja Jär-
19378: suositaan paikallishallintolain hengen vastaisesti          viseudun seutukunnissa sekä yleensä
19379: keskittämistä, lähipoliisitoiminnan kehittämi-              maaseutukunnissa?
19380: 
19381:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
19382: 
19383:           Jukka Vihriälä /kesk           Aulis Ranta-Muotio /kesk       Mauri Pekkarinen /kesk
19384: 
19385: 
19386: 
19387: 
19388:  280043
19389: 2                                          KK 371/1998 vp
19390: 
19391: 
19392: 
19393: 
19394:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19395: 
19396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaan poliisimiehistön saamista kattavasti työn-
19397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         johdon ohjaukseen. Kysymys on siis Lapuan kih-
19398: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       lakunnan alueen sisäisestä järjestelystä, jolla toi-
19399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       mintaa painotetaan ryhmätyöskentelyyn ja näin
19400: riälän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 371:            saadaan poliisitoimintaa järkeistettyä vastaa-
19401:                                                       maan kansalaisten tarpeisiin. Lähipoliisitoimin-
19402:           Miten Hallitus aikoo turvata poliisien      taa myös kehitetään ryhmäperiaatteella, eikä
19403:        näkyvyyden ja läsnäolon sekä palvelutoi-       vain palvelutoimistokohtaisesti.
19404:        mistojen säilymisen Härmänmaan ja Jär-             Tehdyillä ratkaisuilla varmistetaan se, että
19405:        viseudun seutukunnissa sekä yleensä            näkyvä partiotoiminta ulottuu koko kihlakun-
19406:        maaseutukunnissa?                              nan alueelle. Samalla turvataan kansalaisten po-
19407:                                                       liisipalvelujen saanti kaikkina vuorokauden ai-
19408:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän           koina kaikkialla, koska valvontapartiot pystyvät
19409: kunnioittaen seuraavaa:                               hoitamaan asiakaspalvelun kaikissa palvelutoi-
19410:                                                        mistoissa. Kihlakunnan oma poliisi on lisäksi
19411:     Poliisin perustehtäväksi on määritelty poliisi-    aina tavoitettavissa puhelimeen autosta, jolloin
19412: lain (493/1995) 1 §:n mukaan yleisenjärjestyksen       voidaan sopia esimerkiksi valvontapartion käyn-
19413: ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten en-      nistä asiakkaan luona.
19414: nalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkin-            Lapuan kihlakunnan alueella tehtyä ratkaisua
19415: taan saattaminen. Poliisi pyrkii ongelmakeskei-        edelsi työryhmätyöskentely, jossa päädyttiin
19416: sellä toiminnan suuntaamisella ja sidosryhmäyh-        esittämään 47 poliisivakanssin lähtöpaikkojen
19417: teistyöllä juuri ennalta ehkäisemään rikoksia.         keskittämistä kahteen paikkaan. Henkilöstöllä
19418: Tässä onnistuminen vaatii näkyvän valvonnan            oli myös mahdollisuus vaikuttaa päätökseen ja
19419: lisäämistä ja päivystystoimintaa keskittämällä         lopulta päädyttiin entisen kuuden lähtöpaikan
19420: saadaan vapautettua poliisimiehiä tähän toimin-        sijasta neljään. Tällä järjestelyllä työmatkojen
19421: taan sisäpäivystyksen sijaan.                          aiheuttama haitta henkilöstölle jäi mahdollisim-
19422:     Yksi poliisin tulostavoitteista kuluvan vuonna     man vähäiseksi. Järjestely koskee kolmea Här-
19423: on lähipoliisitoiminnan lisääminen ja sen avulla       män palvelutoimiston sekä kahta Evijärven pal-
19424: kansalaisten kokeman turvattomuuden tunteen            velutoimiston poliisivirkaa. Poliisitoiminnanjär-
19425: vähentäminen niin kaupungeissa kuin maaseu-            jestely Lapuan kihlakunnan alueella ei siten uh-
19426: dullakin. Maaseudulla olevat poliisin päivystys-       kaa poliisin kykyä vastata kansalaisten tarpeisiin
19427: pisteet ovat miesmäärältään yleensä niin pieniä,       saada poliisipalveluja.
19428: ettei kattavaa toimintaa ole mahdollistajärjestää          Hallitus tulee käytettävissä olevin keinoin
19429: palvelutoimistokohtaisesti. Toimintoja tulee siis      yleisestikin huolehtimaan poliisin palvelujen ta-
19430:  keskittää ja näin varmistetaan poliisipalvelujen      sapuolisesta saatavuudesta koko maassa. Jos
19431: tasapuolinen saatavuus kaikilla alueilla.              poliisin muun palvelutoiminnan ylläpitäminen ei
19432:     Lapuan kihlakunnan alueella toteutettu vii-        ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti perustel-
19433:  den poliisimiehen työvuorojen aloituspaikkojen        tua, kehitetään yhteispalvelupisteitä, joihin polii-
19434:  siirto Härmän palvelutoimistosta Kauhavalie ja        si osallistuu. Hallitus tukee muutenkin yhteispal-
19435:  Evijärveltä Lappajärvelle ei kuitenkaan merkitse      veluverkon laajentumista ja kehittämistä.
19436:  mainittujen palvelutoimistojen lakkauttamista,
19437: 
19438:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1998
19439: 
19440:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19441:                                             KK 371/1998 vp                                              3
19442: 
19443: 
19444: 
19445: 
19446:                                         Tili Riksdagens Talman
19447: 
19448:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       utan att polisbemanningen på ett mer täckande
19449: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sätt kommer under arbetsledningens styrning.
19450: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Det är alltså fråga om ett internt arrangemang
19451: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-         inom Lappo härad, med hjälp av vilket gruppar-
19452: mål nr 371:                                           bete ges prioritet. På detta sätt rationaliseras
19453:                                                       polisverksamheten så att den stämmer överens
19454:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      med medborgarnas behov. Närpolisverksamhe-
19455:        ställa poliseos synlighet och närvaro samt     ten utvecklas också enligt grupprincipen, och inte
19456:        bibehållande av servicebyråerna i de eko-      enbart inom de enskilda servicebyråerna.
19457:        nomiska regionerna Härmänmaa och                   Syftet med de beslut som fattats är att säker-
19458:        Järviseutu samt i allmänhet i landsbygds       ställa att den synliga patrulleringen sträcker sig
19459:        kommunerna?                                    över hela häradet. Samtidigt tryggas medborgar-
19460:                                                       nas tillgång tili polisservice dygnet runt överallt,
19461:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         eftersom övervakningspatrullerna klarar av att
19462: anföra följande:                                      sköta kundservicen på alla servicebyråer. Hära-
19463:                                                       dets egen polis kan därtill alltid nås per telefon i
19464:     Poliseos grundläggande uppgift har i 1 § polis-   bilen, och på så sätt är det möjligt att t.ex. komma
19465: lagen (493/1995) fastställts vara att upprätthålla    överens om att övervakningspatrullen skall göra
19466: allmän ordning och säkerhet samt att förebygga        ett besök hos kunden.
19467: brott, reda ut brott och sörja för att brott blir         Det beslut som fattades inom Lappo härad
19468: föremål för åtalsprövning. Polisen strävar efter      föregicks av arbete i en arbetsgrupp, som beslöt
19469: att med en problemcentrerad inriktning av verk-       föreslå att platsen därifrån utryckning sker i frå-
19470: samheten och samarbete mellan olika intresse-         ga om 47 polistjänster centreras tili två platser.
19471: grupper just förebygga brott. För att detta skall     Personalen hade även möjlighet att påverka be-
19472: lyckas krävs att den synliga övervakningen ut-        slutet och tili sist beslöt man sig för fyra platser
19473: ökas, och genom att jouren centreras kan polis-       därifrån utryckning sker i stället för de tidigare
19474: män frigöras för denna verksamhet i stället för att   sex platserna. Detta arrangemang medförde så
19475: de har jour inomhus.                                  lite olägenheter som möjligt för personalen vad
19476:     Ett av poliseos resultatmål i år är att öka       gäller arbetsresor. Arrangemanget gäller tre po-
19477: närpolisverksamheten och att med hjälp av den         Iistjänster vid servicebyrån i Härmä och två vid
19478:  minska den känsla av otrygghet som medborgar-        servicebyrån i Evijärvi. Arrangemangen med po-
19479: na känner såväl i städerna som på landsbygden.        lisverksamheten inom Lappo härad hotar således
19480:  Poliseos jourställen på landsbygden är till sin      inte polisens förmåga att bemöta medborgarnas
19481:  bemanning i allmänhet så små att det inte är         krav på polisservice.
19482:  möjligt att ordna någon täckande verksamhet på           Regeringen kommer att med tili buds stående
19483:  varje servicebyrå. Verksamheten skall alltså cen-    medel även allmänt taget sörja för ett jämlikt
19484:  treras och på detta sätt säkerställer man ett jäm-   tillhandahållande av polisservice i hela landet.
19485:  likt tillhandahållande av polisservice på alla om-   Om det varken funktionellt eller ekonomiskt sett
19486:  råden.                                               är motiverat att upprätthålla annan polisservice
19487:     Överflyttningen av platsen där arbetet inleds i   utvecklas gemensamma serviceställen, i vilka po-
19488:  fråga om fem polismäns arbetsskift inom Lappo        lisen deltar. Regeringen stöder även i övrigt ut-
19489:  härad från servicebyrån i Härmä tili Kauhava         vidgningen och utvecklingen av nätverket av ge-
19490:  och från Evijärvi tili Lappajärvi innebär emeller-   mensam service.
19491:  tid inte att de nämnda servicebyråerna dras in,
19492: 
19493:       Helsingforsden 20 april 1998
19494: 
19495:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19496:                                             KK 372/1998 vp
19497: 
19498: Kirjallinen kysymys 372
19499: 
19500: 
19501: 
19502: 
19503:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Ehdonalaisesti vapautuneitten valvottavien
19504:                                       asunto-oloista
19505: 
19506: 
19507:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19508: 
19509:    Kriminaalihuoltoyhdistyksen (KHY) asumis-          Yhä harvempi valvottavista asuu omassa asun-
19510: palveluissa asui 1980-luvulla noin 2 200 ehdon-       nossa, tilapäinen oleskelu sukulaisten ja tutta-
19511: alaisesti vapautunutta valvottavaa henkilöä.          vien luona on lisääntynyt. Kunnat ovat usein
19512: Näistä noin 700 asui asuntoloissa, noin 300 asun-     yhtiöittäneet asuntojensa hallinnan ja siirtäneet
19513: tokodeissa ja noin 1 200 tukiasunnoissa. KHY:n        myös asukasvalinnan yhtiöille. Ongelmaisten
19514: asuntolat lopetettiin ja myös lähes kaikki asunto-    henkilöiden asunnon saanti tavanomaisesta
19515: kodit ajettiin alas. Vuonna 1997 KHY:llä on           asuntokannasta on tämänjohdosta vaikeutunut.
19516: tarjolla näille henkilöille enää 15 asuntokotipaik-   Kunnat eivät ole liioin kehittäneet tälle ryhmälle
19517: kaa ja 172 tukiasuntoa.                               omiakaan ratkaisuja.
19518:    Kehitys on ollut määrätietoisen toiminnan tu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19519: losta. Tarkoituksena on ollut, että em. valvon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19520: taan määrättyjen henkilöiden asumispalveluista        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19521: vastaa siirtymävaiheen jälkeen viime kädessä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19522: asianomaisen oma kotikunta. Tämä on merkin-
19523: nyt kustannussiirtymää valtiolta kunnille. Val-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19524: vontaan tulee vain noin 15% vapautuvista van-                ryhtyä vapautuvien vankien -ja erityi-
19525: geista, joten kunnan viimesijainen vastuu va-                sesti ehdonalaisesti vapautuneitten val-
19526: pautuvien vankien asuttamisessa on em. lukujen               vottavien - asuttamiseksi asianmukai-
19527: osoittamaa paljon laajempi.                                  sella tavalla, kun näyttöä on kertynyt sii-
19528:    Kunnat eivät seurantatietojen perusteella ole             tä, että näiden henkilöiden asumistaso on
19529: merkittävästi lisänneet panostustaan ehdonalai-              heikentynyt ja kun he eivät menesty kun-
19530: sesti vapautuneitten valvottavien asuttamisessa.             tien tavanomaisissa asuntojonoissa?
19531: 
19532:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
19533: 
19534:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
19535: 
19536: 
19537: 
19538: 
19539: 280043
19540: 2                                          KK 372/1998 vp
19541: 
19542: 
19543: 
19544: 
19545:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19546: 
19547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palveluiden järjestäminen on kunnan lakisäätei-
19548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen tehtävä. Sosiaalihuoltolain mukaisilla asu-
19549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasu-
19550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        misen järjestämistä niille kunnan asukkaille, joil-
19551: Vehkaojan kirjallisen kysymyksen n:o 372:            ta puuttuvat edellytykset itsenäiseen asumiseen.
19552:                                                      Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalveluja
19553:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       käyttävät kuuluvat usein tukiasumista tarvitse-
19554:        ryhtyä vapautuvien vankien -ja erityi-        vaan ryhmään ja harvemmin kuntien normaalei-
19555:        sesti ehdonalaisesti vapautuneitten val-      hin vuokra-asuntoihin jonottavien ryhmään.
19556:        vottavien - asuttamiseksi asianmukai-            Kunta voi sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
19557:        sella tavalla, kun näyttöä on kertynyt sii-   nittelusta ja valtionosuuksista annetun lain (733/
19558:        tä, että näiden henkilöiden asumistaso on     1992) 4 §:n mukaan järjestää sosiaali- ja tervey-
19559:        heikentynyt ja kun he eivät menesty kun-      denhuollon alaan kuuluvat tehtävät:
19560:        tien tavanomaisissa asuntojonoissa?              1) hoitamalla toiminnan itse;
19561:                                                         2) sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka
19562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muiden kuntien kanssa;
19563: vasti seuraavaa:                                        3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa
19564:                                                      kuntainliitossa; tai
19565:     Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalvelut          4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta
19566: ovat 1980-luvun tilanteeseen verrattuna vähenty-     kunnalta, kuntayhtymäitä tai muulta julkiselta
19567: neet. Vuonna 1980 yhdistyksellä oli asuntokoti-      taikka yksityiseltä palveluiden tuottajalta.
19568: paikkoja omissa valvotuissa asuntoyksiköissä            Kunnan velvollisuus järjestää tarvittava tuet-
19569: 220 ja tukiasuntoja 28. Asuntokotipaikat ovat        tu asuminen myös vankilasta vapautuville on siis
19570: sen jälkeen vähentyneet niin, että viimeiset asun-   kiistaton, mutta säädökset eivät velvoita kuntia
19571: tokodit lopetettiin vuonna 1996. Tukiasunnot         huolehtimaan siitä itse. On periaatteellisesti tär-
19572: lisääntyivät vuoteen 1992 saakka (236) ja ovat       keää korostaa sitä, että myös vankilasta vapau-
19573: sen jälkeen vähentyneet niin, että vuonna 1997       tuneet ovat kunnan asukkaita ja oikeutettuja
19574: tukiasuntoja oli 79. Syitä Kriminaalihuoltoyh-       saamaan tarvitsemansa palvelut samaan tapaan
19575: distyksen asumispalvelujen vähentymiseen ovat        kuin muutkin kuntalaiset. Jos korostetaan sitä,
19576: olleet toisaalta asumistilanteen helpottuminen       että valtion tulee huolehtia tietyistä sosiaalipal-
19577: 1990-luvun alkupuolella ja toisaalta henkilöstö-     veluista vankilasta vapautuvien osalta, luodaan
19578: voimavarojen siirtäminen nopeasti laajentuneen       mielikuvaa "toisen luokan kansalaisista", joiden
19579: yhdyskuntapalvelun toimeenpanoon. Kysymyk-           sosiaalipalveluista huolehtii valtio. Tämä ei olisi
19580: sessä esiin tuotu huoli vankilasta vapautuvien       vankilasta vapautuvien tasa-arvoisen kohtelun
19581: asumistilanteen vaikeutumisesta on aiheellinen.      kannalta suotava kehityssuunta.
19582: Vuonna 1994 oli ehdonalaisesti vapautuneista            Vankilasta vapautuneisiin kohdistuvaa työ-
19583: valvottavista itsenäinen asunto 51 %:1la, kun        panosta arvioitaessa on lisäksi otettava huo-
19584: vuonna 1997 heidän osuutensa oli enää 43 %.          mioon, että vuoden 1998 valtion talousarviossa
19585: Toisaalta vuonna 1994 asui joko kunnan tai Kri-      on momentilta 25.50.50 osoitettu 10 milj. mk.
19586: minaalihuoltoyhdistyksen ylläpitämässä tuki-         ehdonalaisesti vapautuneiden vankien valvon-
19587: asunnossa 6 % valvottavista ja vuonna 1997 hei-      taan. Tämän valvonnan tarkoituksena on siihen
19588: dän osuutensa oli 9 o;.,. Kokonaan vailla asuntoa    sisältyvään tukeen ja kontrolliin liittyen motivoi-
19589: olevien osuus on noussut vuodesta 1994 vuoteen       da vankilasta vapautuneita tarvitsemiensa so-
19590: 1997 9 %:sta 11 %:iin.                               siaali- ja päihdehuollon palvelujen käyttöön. Sa-
19591:     Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalvelui-      malla valvojat toimivat eräänlaisina asiakkait-
19592: den vähentäminen johtuu edellä esitetyn lisäksi      tensa edun valvojina kuntien sosiaalitoimen
19593: siitä, että vuoden 1984 alussa voimaan tulleen       suuntaan.
19594: sosiaalihuoltolain (71 0/1982) mukaan asumis-           Valvontaan määrättyjen osuus ehdonalaiseen
19595:                                         KK 372/1998 vp                                            3
19596: 
19597: vapauteen päästetyistä on viime vuosina lisään-   sisällöllinen kehittäminen on tarkoitus ottaa lä-
19598: tynyt. Vuonna 1992 valvontaan määrättiin vain     hivuosina erityiseksi painopistealueeksi. Tässä
19599: 15 % vapautuneista, kun vuonna 1997 valvon-       yhteydessä kertyy myös lisää tietoa siitä miten
19600: taan määrättyjen osuus oli 22 %. Ehdonalaisesti   kunnat ovat selviytyneet lakisääteisestä velvoit-
19601: vapautuneiden valvonnan tehostaminen ja sen       teestaan tukiasumisen järjestämisessä.
19602: 
19603:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
19604: 
19605:                                                                Oikeusministeri Jussi Järventaus
19606: 4                                           KK 372/1998 vp
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 
19611:                                         Tili Riksdagens Talman
19612: 
19613:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Med boendeservice avses en1igt socia1vårds1agen
19614: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           anordnande av service- och stödboende för de
19615: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       kommuninvånare som saknar möj1igheter tili
19616: dags1edamot Marjatta Vehkaoja undertecknade           sjä1vständigt boende. Brukarna av Krimina1-
19617: skriftliga spörsmå1 nr 372:                           vårdsföreningens boendeservice tilihör ofta
19618:                                                       gruppen som behöver stödboende och mera säl-
19619:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-       1an gruppen som köar för kommunernas norma-
19620:        sikt att vidta i syfte att på ändamå1sen1igt   1a hyresbostäder.
19621:        sätt skaffa bostäder tili frigivna fångar-         En kommun kan en1igt 4 § lagen om p1anering
19622:        och i synnerhet till de villkor1igt frigivna   av och statsandel för social- och hä1sovården
19623:        som står under övervakning- då man fått        (733/1992) ordna de uppgifter som hör tili socia1-
19624:        bevis på att boendestandarden för dessa        och hä1sovården
19625:        personer sjunkit och då de inte hävdar sig         1) genom att sköta verksamheten sjä1v,
19626:        i kommunernas van1iga bostadsköer?                 2) genom avta1 tilisammans med en annan
19627:                                                       kommun eller andra kommuner,
19628:    Som svar på spörsmå1et framför jag vördsamt            3) genom att vara med1em i ett kommuna1för-
19629: fö1jande:                                             bund som sköter verksamheten, eller
19630:                                                           4) genom att anskaffa service från staten, en
19631:    Krimina1vårdsföreningens boendeservice har         annan kommun, ett kommuna1förbund eller nå-
19632: minskat i jämföre1se med situationen på 1980-         gon annan offentlig eller privat serviceprodu-
19633: talet. År 1980 hade föreningen 220 p1atser i bo-      cent.
19634: stadshem i egna övervakade bostadsenheter och             Kommunernas sky1dighet att anordna nöd-
19635: 28 stödbostäder. P1atserna i bostadshemmen har        vändigt stödboende även för frigivna fångar är
19636: därefter minskat så att de sista hemmen 1ades ner     alltså obestrid1ig, men bestämmelserna å1ägger
19637: 1996. Stödbostäderna ökade ända fram till 1992        dem inte att sköta om det själva. Det är principi-
19638: (236) och har därefter minskat till 79 år 1997.       ellt viktigt att betona att också frigivna fångar är
19639: Orsaker tili Krimina1vårdsföreningens reducera-       kommuninvånare och berättigade tili att få den
19640: de boendeservice var å ena sidan den förbättrade      service de behöver på samma sätt som andra
19641: bostadssituationen under den första hä1ften av        kommuninvånare. Om man betonar att staten
19642: 1990-talet och å andra sidan överföringen av          skall se till vissa socia1tjänster för de frigivna,
19643: persona1resurser tili verkställigheten av den         skapar man en föreställning om "andra rangens
19644: snabbt expanderande samhällstjänsten. Den i           medborgare" vars socialtjänster staten svarar
19645: spörsmålet framförda oron för de frigivnas för-       för. För den likvärdiga behandlingen av de frigiv-
19646: svårade bostadssituation är befogad. År 1994          na vore detta inte en önskvärd trend.
19647: hade 51 procent av de villkor1igt frigivna fångar-        När man bedömer arbetsinsatsen för de frigiv-
19648: na under övervakning en sjä1vständig bostad,          na bör man dessutom beakta att ett anslag på
19649: medan ande1en 1997 hade sjunkit till 43 procent.      10 milj. mk genom moment 25.50.50i statsbudge-
19650: Å andra sidan bodde 6 procent av de övervakade        ten för 1998 har bevi1jats för övervakning av
19651: 1994 i en stödbostad driven av antingen kommu-        vilikor1igt frigivna fångar. Syftet med denna
19652: nen eller Krimina1vårdsföreningen och 1997 var        övervakning är att i samband med tilihörande
19653: ande1en 9 procent. Ande1en personer he1t utan         stöd och kontroll motivera de frigivna att använ-
19654: bostad har stigit från 1994 tili 1997 från 9 tili     da de tjänster inom social- och missbrukarvården
19655: 11 procent.                                           de behöver. Samtidigt arbetar övervakarna som
19656:    Reduceringen av Kriminalvårdsföreningens           ett s1ags intressebevakare för sina k1ienter i för-
19657: boendeservice beror förutom det nämnda på att         hållande tili kommunernas socia1förvaltning.
19658: det en1igt socia1vårdslagen (71 0/1982), som träd-       Av samtliga villkor1igt frigivna har ande1en
19659: de i kraft vid ingången av 1984, är kommunernas       förordnade tili övervakning under senare år
19660: 1agstadgade uppgift att anordna boendeservice.        ökat. Endast 15 procent av de frigivna förordna-
19661:                                             KK 372/1998 vp                                             5
19662: 
19663: des tili övervakning 1992, medan ande1en 1997         ling av övervakningens innehåll. 1 detta samman-
19664: hade stigit till 22 procent. A vsikten är att under   hang kan man också sam1a tilläggsinformation
19665: de närmaste åren särski1t prioritera effektivare      om hur kommunerna klarat av sin lagstadgade
19666: övervakning av de villkor1igt frigivna och utveck-    förpliktelse att anordna stödboende.
19667: 
19668:      Helsingfors den 24 april 1998
19669: 
19670:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
19671:                                          KK 373/1998 vp
19672: 
19673: Kirjallinen kysymys 373
19674: 
19675: 
19676: 
19677: 
19678:                                  Antero Kekkonen /sd: Rahoitusalalla vallitsevasta naisten työlli-
19679:                                     syystilanteesta
19680: 
19681: 
19682:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19683: 
19684:    Rahoitusalatoimintaympäristössä on tapah-       jolloin voidaan puhua systemaattisesta ikäsyrjin-
19685: tunut 1990-luvun aikana suuria muutoksia. Voi-     nästä naistenjoutuessa kokemaan työttömyyden
19686: makkaan noususuhdanteen sekä korko- ja va-         miehiä useammin. Näiden pitkän pankkikoke-
19687: luuttakurssikriisien jälkeen erityisesti pankit    muksen omaavien toimihenkilöiden rautainen
19688: ajautuivat luottotappiokierteeseen. Lipposen       ammattitaito ja heidän todellinen työpanoksensa
19689: hallituksen vakauttavan talouspolitiikan vaiku-    arvo jäävät siten käyttämättä, mikä ei ole pelkäs-
19690: tukset ovat kuitenkin muuttaneet toimintaympä-     tään rahoitusalan vaan koko kansantalouden
19691: ristöä niin, että nyt on koettu varsin voimakas    menetys. On todennäköistä, että työttömyyden
19692: pankkien tulosten kohentuminen viimeisten vuo-     muodossa tapahtuva naisiin kohdistuva syrjintä
19693: sien aikana. Tulevaisuuden näkymät näyttävät       ei ole pelkästään rahoitusalan ongelma, vaan
19694: niin ikään varsin valoisilta.                      vastaavaa esiintyy myös muilla toimialoilla.
19695:    Pankkien saneeraus on näkynyt konttoriver-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19696: koston ja henkilökunnan voimakkaana vähene-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19697: misenä. Kun ennen lamaa pankeissa työskenteli      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19698: noin 57 000 henkilöä, niin viime vuonna niissä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19699: työskenteli vain 28 800 henkilöä. Rahoitusalalla
19700: työttömyyden kasvu on ollut rajua ja kaikkein               Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta
19701: selvimmin tämän ovat joutuneet kokemaan nai-              naisten ikäsyrjinnästä, ja
19702: set. Naisten osuus koko rahoitusalan henkilö-               mitä se aikoo tehdä tällaisen koko kan-
19703: kunnasta on noin 2/3, mutta kaikista työttömistä          santaloutta vahingoittavan toiminnan
19704: 3/4. Suurin osa työttömistä on 45-59-vuotiaita,           poistamiseksi?
19705: 
19706:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1998
19707: 
19708:                                       Antero Kekkonen /sd
19709: 
19710: 
19711: 
19712: 
19713: 280043
19714: 2                                          KK 373/1998 vp
19715: 
19716: 
19717: 
19718: 
19719:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19720: 
19721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työmarkkinajärjestöt, Suomen Kuntaliitto,
19722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos sekä eläke-
19723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     yhtiöt.
19724: le jäsenelle kansanedustaja Antero Kekkosen             Periaatepäätös perustuu keskeisesti komitean
19725: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 373:        ehdotuksiin. Työelämään suunnatut toimenpi-
19726:                                                      teet ovat komitean mukaan keskeisiä ikäänty-
19727:           Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta      vien täysipainoisen työpanoksen säilyttämiseksi
19728:        naisten ikäsyrjinnästä,                       ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvosto
19729:          ja mitä se aikoo tehdä tällaisen koko       pitää tärkeinä toimenpiteitä, jotka parantavat
19730:        kansantaloutta vahingoittavan toimin-         ikääntyvien työntekijöiden edellytyksiä jatkaa
19731:        nan poistamiseksi?                            työkykyisinä työelämässä ja lisäävät heidän työl-
19732:                                                      listymismahdollisuuksiaan. Toimenpiteet ikään-
19733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyvien työkyvyn, työolojen ja koulutuksen kehit-
19734: vasti seuraavaa:                                     tämiseksi tähtäävät keskimääräisen eläkkeelle-
19735:                                                      jäämisiän kohottamiseen.
19736:    Laman myötä ikääntyvien ja ikääntyneiden              Komitean mietinnössä selvitetään myös nais-
19737: henkilöiden työllisyysongelmat lisääntyivät mer-     ten työllisyyttä eri toimialoilla vuosina 1980,
19738: kittävästi. Tämä oli yhtenä syynä siihen, että       1990 ja 1995 työvoimatutkimuksen pohjalta.
19739: valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean            Työllisyys- ja työvoimaosuudet ja niiden muu-
19740: (IKOMI) selvittämään ikääntyvien työpanoksen         tokset eivät sinänsä ole osoitus ikäsyrjinnästä,
19741: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Ko-        mutta voivat viitata siihen. Naisten työllisyys on
19742: mitea, johon kuuluivat työministeriön, opetus-       pienentynyt vuodesta 1980 kymmeneksen. Palve-
19743: ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, val-   lusektorin työllisyys on kuitenkin kasvanut ja
19744: tiovarainministeriön sekä keskeisten työmarkki-      muiden alojen laskenut. Vaikka kokonaistyölli-
19745: najärjestöjen edustajat, selvitti 27.11.1996 luo-    syyden muutokset eri vuosikymmenillä poikkea-
19746: vuttamassaan mietinnössä (KOM 1996:14) mo-           vat suuresti toisistaan, ovat eri toimialojen väliset
19747: nipuolisesti ikääntyvien työntekijöiden työmark-     erot vielä suurempia.
19748: kina-asemaan vaikuttavia tekijöitä ja työllisyys-        Maa- ja metsätalouden, teollisuuden, rakenta-
19749: näkymiä sekä teki useita toimenpide-ehdotuksia       misen ja kaupan aloilla naisten työllisyys on las-
19750: heidän työllisyystilanteensa parantamiseksi.         kenut selvästi nopeammin kuin miehillä. Maa- ja
19751:    Komitea päätyi toteamaan, että ikääntyviä         metsätalouden sekä teollisuuden lasku on ollut
19752: koskevassa politiikassa tulisi korostaa työllistä-   voimakasta koko 15-vuotisperiodin, rakennus-
19753: mistä edistäviä ratkaisuja ja ehdotti Kansallisen    toiminnan ja kaupan ainoastaan kuluvalla vuosi-
19754: Ikäohjelman toteuttamista vuosina 1997-2001.         kymmenellä. Näilläkin aloilla työllisyyden kasvu
19755: Valtioneuvosto teki 6.2.1997 periaatepäätöksen       oli 1980-luvulla kuitenkin selvästi hitaampaa
19756: Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisesta. Lisä-       kuin miehillä. Myös kaikilla muilla aloilla on
19757: talousarviossa vuonna 1997 ja talousarvioissa        työllisyys laskenut 1990-luvun alkupuolella. Lii-
19758: vuosina 1998-2001 osoitetaan sosiaali- ja ter-       kenne on laskenut runsaat 10 % niin miehillä
19759: veysministeriölle, työministeriölle ja opetusmi-     kuin naisillakin. Rahoitus, vakuutus ja liike-elä-
19760: nisteriölle Kansallisen Ikäohjelman (1997-           män palveluksissa työskentelevien määrä on kas-
19761: 200 1) toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin      vanut vuodesta 1980 lähes 30 %, mutta kuluvalla
19762: yhteensä 25 mmk.                                     vuosikymmenellä työllisyys on laskenut alalla
19763:    Kansallisen Ikäohjelman kokonaisuudesta on        viidenneksen. Julkisten ja muiden palveluiden
19764: päävastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka   työllisten naisten määrä on kasvanut vuodesta
19765: lisäksi työministeriö ja opetusministeriö vastaa-    1980 17 %, ja määrä on laskenut 1990-luvulla
19766: vat keskeisesti ohjelman toimeenpanosta. Lisäk-      muita aloja huomattavasti vähemmän.
19767: si hankkeessa ovat mukana kauppa- ja teolli-             Kun ikääntyvien naisten työllisyyden osuutta
19768: suusministeriö, valtiovarainministeriö, keskeiset    eri alojen kokonaistyöllisyydestä tarkastellaan,
19769:                                              KK 373/1998 vp                                                  3
19770: 
19771: on edellä mainitut suuret toimialoittaiset muu-         sinkertaistunut. Samalla näissä palveluissa työs-
19772: tokset syytä pitää mielessä. Työllisyysosuudet          kentelevien naisten keski-ikä on noussut varsin
19773: ovat nimittäin kehittyneet hyvin säännönmukai-          selvästi. Selvin muutos on tapahtunutjulkisten ja
19774: sesti aivan kuten miehilläkin. 55-64-vuotiaiden         muiden palvelujen osalta. Julkisen sektorin mer-
19775: työllisten naisten osuus eri alojen työllisyydestä      kitys naisten työllistäjänä on entisestään koros-
19776: on säilynyt pitkälti samanlaisena viimeisten 15         tunut. Henkilöstön ikärakenne on samalla muut-
19777: vuoden aikana, samaten heidän osuutensa kaik-          tunut selvästi vanhemmaksi.
19778: kien työllisten naisten määrästä. 45-54-vuotiai-           Työministeriö seuraa työelämän ilmiöitä jat-
19779: den naisten osuus ylipäänsä naisten työllisyydes-      kuvasti mm. sekä asiakaskontaktiensa että mää-
19780: tä ja maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta           räajoin toistettavien tutkimusten välityksellä.
19781: myös kaikkien eri toimialojen naisten työllisyy-        Ikäsyrjinnän kokeminen on eräs niitä asioista,
19782: destä on kasvanut selvästi. 45-54-vuotiaiden           jotka viime vuosina ovat tulleet esiin. On kuiten-
19783: työllisyystilanne on heikentynyt hieman ja 55-          kin ilmeistä, että ikäsyrjintä ei ole erityisesti nais-
19784: 64-vuotiaiden selvästi, kun väestörakenteen            ten ongelma, vaikkakin pankkien naisvaltaisen
19785: muutokset otetaan huomioon. Palvelusektorilla          henkilöstön voimakas supistaminen onkinjohta-
19786: heidän työllisyystilanteensa on parantunut.            nut siihen, että juuri pankeista on jäänyt paljon
19787:     Ikääntyvien naisten osuudet eri alojen työlli-     naisia työttömiksi. Myös esim. hoitoalan am-
19788: syydestä ovat tasaantuneet voimakkaasti eri toi-       mattien piirissä on paljon naispuolisia kysymyk-
19789: mialojen välillä. Näinhän on käynyt myös mies-         sessä mainittuun ikäluokkaan kuuluvia työttö-
19790: ten kohdalla. Ikääntyvien naisten osalta "nor-         miä. Vastaavasti kuitenkin esim. metsänkorjuu-
19791: maalistuminen" on vain vieläkin selkeämpää             tekniikan kehittyminen ja siitä seurannut ihmis-
19792: kuin miehiilä. Ikääntyvien, erityisesti 55-64-         työn tarpeen väheneminen on koskettanut ni-
19793: vuotisten, "yliedustusta" esiintyy kuitenkin eri-      menomaan miehiä, jotka ovatjoutuneet pitkäai-
19794:  tyisesti maa- ja metsätaloudessa.                     kaisesti työttömiksi. Talouden rakenteen ja tek-
19795:      Eri toimialojen merkitys naisten työllistäjänä    nologian kehityksen aiheuttama työvoiman tar-
19796: on muuttunut melkoisesti 15 vuodessa. Maa- ja          peen muutos koskettaa työssä olevien lisäksi
19797:  metsätalouden ja teollisuuden merkitys on pu-         myös niitä, jotka ovat saaneet pitää työnsä tai
19798: donnut ja palvelujen merkitys kasvanut selvästi.       löytäneet uuden työpaikan.
19799:  Ikääntyvien työllisyyden kehitys on seurannut             Työministeriön vuosittain teettämässä työ-
19800:  toimialojen yleistä työllisyyskehitystä. Samalla      olobarometrissa naiset ilmoittivat syksyllä 1997
19801:  toimialojen välillä on tapahtunut ikääntyvien         miehiä useammin havainneensa työpaikallaan
19802:  työllisyystilanteen yhtäläistymistä nuorempien        ikäsyrjintää. Ikäsyrjintää oli työpaikoillaan ha-
19803:  työntekijöiden kanssa. Näin on käynyt myös            vainnut kahdeksan prosenttia työssä käyvistä.
19804:  vanhimpien, 55-64-vuotaiaiden, naisten koh-           Vertailun vuoksi todettakoon, että kaksi pro-
19805:  dalla, vaikka heidän työllisyytensä silmiinpistä-     senttia kertoi havainneensa sukupuoleen perus-
19806:  vimmät toimiaJoittaiset erityispiirteet ovat säily-   tuvaa syrjintää ja yksi prosentti seksuaaliseen
19807:  neet.                                                 suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Usko
19808:      Naisten työllisyys on supistunut absoluutti-      ikäsyrjintään on kuitenkin vahva, ja niinpä työ-
19809:  sesti eniten teollisuudessa, joka vuonna 1980 oli     olobarometrin mukaan vain harvat yli 55-vuo-
19810:  palveluitten jälkeen naisten tärkein työllistäjä.     tiaista uskovat saavansa koulutustaan ja koke-
19811:  Suhteellisesti supistuminen on kuitenkin ollut        mustaan vastaavaa työtä,jos sattuisivatjäämään
19812:  nopeinta maa- ja metsätaloudessa. Naisten työl-       työttömiksi.
19813:  lisyys on kehittynyt alalla täysin saman kaavan           Kansallisen Ikäohjelman tavoitteena on edis-
19814:   mukaan kuin miehilläkin, ja alalla työskentele-      tää ikääntyvien työllisyyttä ja toisaalta ehkäistä
19815:   vien naisten keski-ikä on korkea. Teollisuuden       varhaiseläköitymistä, työkyvyttömyyttä ja syr-
19816:   merkitys ikääntyvien, kuten nuorempienkin,           jäytymistä. Ohjelmaan liittyy mm. lainmuutok-
19817:   naisten työllistäjänä on laskenut. Lasku on ollut    sia sekä erilaisia selvitys-, koulutus- ja kokeilu-
19818:  ikääntyvien, erityisesti yli 54-vuotiaiden osalla,    hankkeita.
19819:  jopa hieman nopeampaa kuin nuoremmilla.                   Työministeriön toimialalle kuuluvat Ikäohjel-
19820:      Kaupan merkitys naisten työllistäjänä on py-      massa lukuisat ikääntyvien työnhakijoiden työ-
19821:   synyt tärkeänä ja se on ohittanut teollisuuden.      markkina-aseman parantamiseen tähtäävät toi-
19822:   Alan ikärakenne on jonkin verran nuorentunut.        menpiteet. Uusi työvoimapoliittinen järjestelmä
19823:   Rahoituksen, vakuutuksen ja liike-elämän palve-      otettiin käyttöön vuoden 1998 alusta. Pilottipro-
19824:   lujen osuus naisten työllisyydestä on lähes kak-     jektina vuosina 1996-1997 toteutetut ikäänty-
19825: 4                                           KK 373/1998 vp
19826: 
19827: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvi-       haastattelemalla työnantajia puhelimitse tilastol-
19828: tykset laajennettiin koko maahan vuoden 1998          lisesti yleistämiskelpoisen käsityksen aikaansaa-
19829: alusta. Ikääntyvien osuutta aikuiskoulutuksessa       miseksi. Tutkimuksen tekee Oikeuspoliittinen
19830: sekä työllistämistuilla työllistetyistä lisätään.     tutkimuslaitos, ja loppuraportoinnin on tarkoi-
19831: Osa-aikalisän ja vuorotteluvapaan käyttöä pyri-       tus valmistua lokakuussa 1998.
19832: tään laajentamaan. Paikallista yhteistyötä pyri-          Ikäohjelman osa-alueita ovat myös työaika-
19833: tään käyttämään uusien, pysyvien työllistämis-        politiikka, jossa mm. työvuorottelujärjestelmän
19834: mahdollisuuksien luomisessa. Lisäksi toteute-         toimivuutta jo päätettiin parantaa tulopoliittisen
19835: taan kokeiluja työelämäläheisistä ja yksilöllisistä   sopimuksen yhteydessä tehdyllä korvaustason
19836: koulutusmenetelmistä.                                 nostamisella. Samoin työkykyä ylläpitävä toi-
19837:    Työelämässä vielä olevien ikääntyvien ase-         minta kaikissa muodoissaan, kansallisen työ-
19838: man parantamiseen tähtää yhteistoimintalakiin         elämän kehittämisohjelman suuntaaminen, työ-
19839: vuonna 1997 tehty muutos. Yhteistoiminnasta           suojelun menetelmät, koulutuksen tarveanalyy-
19840: yrityksissä annetun lain (72511978) 6 b §:ään li-     si, koulutusmenetelmät ja koulutuksen markki-
19841: sättiin uusi 4 momentti: "Henkilöstö- ja koulu-       nointi, yhteistoiminta yrityksissä jne. ovat Ikä-
19842: tussuunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään          ohjelman osa-alueita. Työvoimapalvelujen to-
19843: huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja toimi-         teutuksessa otetaan väestön ikääntyminen ja sii-
19844: henkilöiden erityistarpeisiin."                       hen liittyvät asiat korostetusti huomioon mm.
19845:    Osana Ikäohjelmaa työministeriö kartoittaa         selvittämällä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttö-
19846: rikoslain työhönottosyrjinnän kieltävän rangais-      mien yksilölliset palvelutarpeet.
19847: tussäännöksen toimivuuden ikääntyvien työ-                Kuluvana vuonna Ikäohjelmassa panostetaan
19848: hönottosyrjinnän ehkäisijänä. Keskeinen osa           erityisesti viestintään. Tavoitteena on välittää
19849: tutkimusta ovat työnantajien ja rekrytointiasian-     uusinta tietoa ikääntyvien vahvuuksista sekä
19850: tuntijoiden teemahaastattelut. Niiden avulla ku-      työkykyyn ja työoloihin vaikuttavista tekijöistä.
19851: vataan mahdollisimman monipuolisesti, miten           Samalla pyritään tuomaan esille ikääntymisen
19852: "sopivuus" eri töihin määritellään ja mitkä teki-     haittoja vähentävän toiminnan kannattavuus
19853: jät siihen vaikuttavat. Erityisesti painotetaan       yksilöille, yrityksille ja koko kansantaloudelle.
19854: muita sopivuuden osatekijöitä kuin tutkinnoilla       Ikäohjelman tavoitteena on nostaa ikääntyvien
19855: osoitettua muodollista pätevyyttä. Samalla selvi-     vahvuudet esille ja vaikuttaa asenteisiin siten,
19856: tetään, liittävätkö työnantajat joitain erityisiä     että mahdollisimman monen työikäisen osaami-
19857: sopivuustekijöitä joihinkin ikäryhmiin. Kun on        nen ja kokemus tulisivat hyödynnetyiksi työelä-
19858: monipuolinen kuva siitä, millaisia tekijöitä sopi-    mässä.
19859: vuuteen liitetään, tutkimusta jatketaan vielä
19860: 
19861:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
19862: 
19863:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
19864:                                              KK 373/1998 vp                                              5
19865: 
19866: 
19867: 
19868: 
19869:                                          Tili Riksdagens Talman
19870: 
19871:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och undervisningsministeriet centalt för verkstäl-
19872: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          landet av programmet. 1 projektet de1tar dess-
19873: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      utom handels- och industriministeriet, finansmi-
19874: damot Antero Kekkonen undertecknade spörs-              nisteriet, de centrala arbetsmarknadsorganisa-
19875: mål nr 373:                                             tionerna, Finlands Kommunförbund, Folkpen-
19876:                                                         sionsanstalten, institutet för arbetshygien och
19877:            Är Regeringen medveten om den rå-            pensionsbolagen.
19878:         dande åldersdiskrimineringen av kvin-               Principbeslutet grundar sig centralt på kom-
19879:         nor,                                            mittens förslag. De på arbetslivet inriktade åtgär-
19880:            och vad ämnar den göra för att undan-        derna är enligt kommitten viktiga för att de äldre
19881:         röja dylik verksamhet, som skadar hela          arbetstagarnas maximala arbetsinsats skall kun-
19882:         samhällsekonomin?                               na bibehållas och diskriminering förhindras.
19883:                                                         Statsrådet anser det viktigt med åtgärder som
19884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förbättrar äldre arbetstagares förutsättningar att
19885: anföra följande:                                        i arbetsfört skick fortsätta i arbetslivet och som
19886:                                                         ökar deras möj1igheter att få arbete. Åtgärderna
19887:     1 och med depressioneo ökade äldre personers        för att utveckla äldre arbetstagares arbetsförmå-
19888: sysselsättningsproblem markant. Detta var en av         ga, arbetsförhållanden och utbildning syftar tili
19889: orsakerna tili att statsrådet 21.12.1995 tillsatte en   att höja den genomsnittliga pensionsåldern.
19890: kommitte (IKOMI) för att utreda detmaximala                 1kommittebetänkandet utreds också kvinnor-
19891: utnyttjandet av ä1dre personers insatser i arbets-      nas sysselsättning inom olika branscher åren
19892: livet. Kommitten, som bestod av representanter          1980, 1990 och 1995 utgående från en arbets-
19893: för arbetsministeriet, undervisningsministeriet,        kraftsundersökning. Sysselsättnings- och arbets-
19894: social- och hä1sovårdsministeriet, finansministe-       kraftsandelarna och förändringarna i dem utgör
19895: riet och de centrala arbetsmarknadsorganisa-            i sig inget bevis på åldersdiskriminering, men kan
19896: tionerna, klargjorde i sitt betänkande (KOM             antyda sådan. Sysselsättningen bland kvinnor
19897: 1996: 14), som överläts 27.11.1996, på ett mångsi-      har minskat med en tiondedel sedan 1980. Syssel-
19898: digt sätt de faktorer och sysselsättningsutsikter       sättningen inom servicesektorn har emellertid
19899: som påverkar äldre arbetstagares ställning på           ökat, medan den minskat inom andra branscher.
19900: arbetsmarknaden samt kom med flera förslag tili         Ä ven om förändringarna i den totala sysselsätt-
19901: åtgärder för att förbättra deras sysselsättningslä-     ningen storligen avviker från varandra under oli-
19902: ge.                                                     ka årtionden, är skillnaderna mellan olika bran-
19903:     Kommitten s1utade med att konstatera att            scher ännu större.
19904: man i pohtiken beträffande äldre arbetstagare               Ioom jord- och skogsbruket, industrin, bygg-
19905: bör betona lösningar som främjar sysselsättning-        nadsbranschen och handeln har sysselsättningen
19906: en och föreslog att ett Nationellt Åldersprogram        bland kvinnor minskat betydligt snabbare än
19907: skall genomföras åren 1997-2001. Statsrådet             b1and män. Inom jord- och skogsbruket och in-
19908: fattade 6.2.1997 ett princiRbeslut om genomfö-          dustrin har minskningen varit kraftig i 15 års tid,
19909: randet av det Nationella Åldersprogrammet. 1            inom byggnadsverksamheten och handeln har
19910: tilläggsbudgeten för 1997 och i budgeterna              den varit kraftig endast under detta årtionde.
19911:  1998-2001 anvisas socia1- och hälsovårdsminis-         Ä ven inom dessa branscher ökade sysselsättning-
19912: teriet, arbetsministeriet och undervisningsminis-       en under 1980-ta1et emellertid betydligt långsam-
19913: teriet sammanlagt 25 mmk för de kostnader sqm           mare än bland männen. Också inom alla andra
19914: åsamkas av verkställandet av det Nationella Al-         branscher har sysselsättningen minskat i början
19915: dersprogrammet (1997-2001).              •              av 1990-ta1et. Trafiken har minskat med drygt
19916:     Huvudansvaret för det Nationella Alderspro-         10% både bland män och kvinnor. Antalet per-
19917: grammets helhet innehas av social- och hälso-           soner som arbetar inom finansiering och försäk-
19918: vårdsministeriet. Därtill svarar arbetsministeriet      ring samt inom affårslivet har ökat sedan 1980
19919: 6                                          KK 373/1998 vp
19920: 
19921: med nästan 30 %, men under det här årtiondet         ningen emellertid skett snabbast inom jord- och
19922: har sysselsättningen minskat med en femtedel         skogsbruket. Sysselsättningen bland kvinnor har
19923: inom dessa branscher. Antalet kvinnor syssel-        inom denna bransch utvecklat sig helt enligt sam-
19924: satta inom offentlig och annan service har ökat      ma schema som för männen, och medelåldern
19925: sedan 1980 med 17 %, och antalet har under           bland de kvinnor somjobbar inom branschen är
19926: 1990-talet minskat betydligt mindre än i andra       hög. Industrins betydelse som "sysselsättare" av
19927: branscher.                                           såväl ä1dre som yngre kvinnor har minskat.
19928:    Då man granskar äldre kvinnors sysselsätt-        Minskningen har för de äldres vidkommande,
19929: ningsandel av den totala sysselsättningen inom       speciellt för kvinnor över 54 år, varit en aning
19930: olika branscher, är det skäl att hålla i minnet      snabbare än för yngre.
19931: ovan nämnda stora branschvisa förändringar.             Handelns betydelse som "sysselsättare" av
19932: Sysselsättningsandelarna har nämligen utveck-        kvinnor har förblivit viktig och har kört om indu-
19933: lats mycket regelrätt precis som för männen.         strin. Åldersstrukturen inom branschen har blivit
19934: Andelen sysselsatta kvinnor i åldern 55-64 år i      en aning yngre. Kvinnornas sysselsättningsandel
19935: förhållande tili sysselsättningen inom olika bran-   av finansierings- och försäkringsservicen samt av
19936: scher har i stor utsträckning hållit sig på samma    servicen inom affårslivet har nästan fördubblats.
19937: nivå under de senaste 15 åren, likaså deras andel    Samtidigt har medelåldern för de kvinnor som
19938: av samtliga sysselsatta kvinnor. Då det gäller       jobbar inom dessa servicebranscher stigit mycket
19939: kvinnor i åldern 45-54 år har deras andel av         tydligt. Den tydligaste förändringen har skett i
19940: sysselsättningen bland kvinnor över huvudtaget       den offentliga servicen och i annan service. Den
19941: och även av sysselsättningen bland kvinnor inom      offentliga sektorns betydelse som "sysselsättare"
19942: olika branscher, med undantag för jord- och          av kvinnor har framhävts allt mera. Personalens
19943: skogsbruket, klart ökat. Sysselsättningsläget för    åldersstruktur har samtidigt förändrats så att den
19944: kvinnor i åldern 45-54 år har försämrats en          blivit klart äldre.
19945: aning och för kvinnor i åldern 55-64 år har det         Arbetsministeriet följer ständigt med fenome-
19946: försämrats betydligt, då man beaktar föränd-         nen inom arbetslivet bl.a. både genom sina kund-
19947: ringarna i befolkningsstrukturen. Inom service-      kontakter och genom periodvis utförda under-
19948: sektorn har deras sysselsättningsläge förbättrats.   sökningar. Upplevandet av åldersdiskriminering
19949:    Äldre kvinnors andelar av sysselsättningen        är en av de saker som kommit fram under de
19950: inom olika branscher har utjämnats kraftigt mel-     senaste åren. Det är dock tydligt att åldersdiskri-
19951: lan olika branscher. Så har ju också skett för       minering inte är ett problem som förekommer
19952: männens vidkommande. För äldre kvinnor är            speciellt bland kvinnor, även om den kraftiga
19953: "normaliseringen" bara ännu tydligare än för         nedskärningen av bankernas kvinnodominerade
19954: männen. En "överrepresentation" av äldre ar-         personai har lett till att ett stort antal kvinnor
19955: betstagare, särskilt i åldern 55-64 år, förekom-     blivit arbetslösa just från banker. Också t.ex.
19956: mer emellertid speciellt inom jord- och skogsbru-    inom vårdsektorns yrken finns det ett stort antal
19957: ket.                                                 kvinnliga arbetslösa som hör tili den nämnda
19958:    Olika branschers betydelse som "sysselsät-        åldersklassen i fråga. På motsvarande sätt har
19959: tare" av kvinnor har förändrats en hei del på        t.ex. utvecklandet av skogsdrivningstekniken
19960: 15 år. Jord- och skogsbrukets samt industrins        och det därav resulterande minskade behovet av
19961: betydelse har minskat och servicens betydelse        människoarbete berört särskilt män, som b1ivit
19962: har ökat betydligt. Sysselsättningsutvecklingen      arbetslösa för en lång tid. F örändringen i behovet
19963: bland äldre arbetstagare har följt den allmänna      av arbetskraft, förorsakad av den ekonomiska
19964: utvecklingen inom branscherna. Samtidigt har         strukturens och den teknologiska utvecklingen,
19965: det mellan branscherna skett ett förenhetligande     berör förutom dem som arbetar också dem som
19966: mellan äldre arbetstagares sysselsättningssitua-     har fått behålla sitt arbete eller som funnit en ny
19967: tion och yngre arbetstagare. Så har också skett      arbetsplats.
19968: för äldre, 55-64 år gamla kvinnors vidkomman-           1 den arbetslivsbarometer som arbetsministe-
19969: de, även om de mest påfallande branschvisa sär-      riet låter göra årligen uppgav kvinnorna hösten
19970: dragen i deras sysselsättning har bibehållits.       1997 oftare än männen att de observerat ålders-
19971:    Sysselsättningen bland kvinnor har minskat        diskriminering på sin arbetsplats. Åldersdiskri-
19972: absolut mest inom industrin, som år 1980 näst        minering på arbetsplasen hade observerats av
19973: efter servicebranscherna var den viktigaste "sys-    åtta procent av de förvärvsarbetande. För jämfö-
19974: selsättaren" av kvinnor. Relativt sett har minsk-    relsens skull må det konstateras att två procent
19975:                                            KK 373/1998 vp                                            7
19976: 
19977: uppgav sig ha observerat könsdiskriminering och      Med hjälp av dessa intervjuer beskriver man så
19978: en procent sexuellt betonad diskriminering. Tron     mångsidigt som möjligt hur "lämplighet" för oli-
19979: på åldersdiskriminering är dock stark, och därför    ka arbeten definieras och vilka faktorer som på-
19980: visar arbetslivsbarometern att endast få personer    verkar. Speciellt betonas andra delfaktorer som
19981: över 55 år tror sig få arbete som motsvarar deras    gäller lämplighet än den formella kompetens som
19982: utbildning och erfarenhet, ifall de råkar bli ar-    påvisats genom examina. Samtidigt utreds om
19983: betslösa.                                            arbetsgivarna hänför några särskilda lämplig-
19984:     Det Nationella Åldersprogrammet syftar till      hetsfaktorer tili vissa åldersgrupper. Då man har
19985: att främja sysselsättningen bland äldre personer     en mångsidig bild av hurudana faktorer som hän-
19986: och å andra sidan att förhindra förtidspensione-     förs tilllämpligheten, fortsätter man ännu under-
19987: ring, arbetsoförmåga och utslagning. Tili pro-       sökningen genom att per telefon intervjua arbets-
19988: grammet hänför sig bl.a. lagändringar och olika      givarna för att få en statistikmässigt generalise-
19989: utrednings-, utbildnings- och försöksprojekt.        ringsbar uppfattning. Undersökningen utfOrs av
19990:     Enligt Åldersprogrammet omfattar arbetsmi-       Rättspolitiska forskningsinstitutet och slutrap-
19991: nisteriets kompetensområde talrika åtgärder          porteringen avses bli fårdig i oktober 1998.
19992: som syftar tili att förbättra äldre arbetssökandes      Tili Åldersprogrammets delområden hör ock-
19993: ställning på arbetsmarknaden. Ett nytt arbets-       så arbetstidspolitiken, där man redan beslöt att
19994: kraftspolitiskt system togs i bruk i början av       förbättra arbetsalterneringssystemets funktions-
19995:  1998. Servicebehovutredningar som gäller äldre      duglighet genom att höja ersättningsnivån i sam-
19996: Iångtidsarbetslösa och som verkställdes i form av    band med det inkomstpolitiska avtalet. Likaså
19997: pilotprojekt 1996-1997 utsträckte~. tili att om-     utgör all form av verksamhet som upprätthåller
19998: fatta hela Jandet i början av 1998. Aldre perso-     arbetsförmågan, inriktandet av det nationella
19999: ners andel inom vuxenutbildningen samt deras         programmet för utveckling av arbetslivet, arbe-
20000: andel av dem som sysselsatts med sysselsättnings-    tarskyddsmetoderna, analys av utbildnings-
20001: stöd kommer att utökas. Användningen av del-         beh ovet, utbildningsmetoderna, marknadsfö-
20002: tidstillägg och alterneringsledighet kommer att      ringen av utbildniJ]g, samarbetet inom företag
20003: breddas. Man försöker använda lokalt samarbe-        osv. delområden i Aldersprogrammet. Vid verk-
20004: te för att skapa nya, bestående sysselsättnings-     ställandet av arbetskraftsservicen beaktar man
20005: möjligheter. Därtill verkställs försök med arbets-   på ett utpräglat sätt befolkningens stigande ge-
20006: livsnära och individuella utbildningsmetoder.        nomsnittsålder och därtill anslutna frågor bl.a.
20007:     En ändring i lagen om samarbete inom företag     genom att utreda äldre långtidsarbetslösas indi-
20008:  1997 syftar tili att förbättra ställningen för de   viduella servicebehov.
20009: äldre personer som ännu är med i arbetslivet. Tili      1 år satsar Åldersprogrammet speciellt på
20010:  6 b § lagen om samarbete inom företag (725/         kommunikation. Syftet är att förmedla den se-
20011:  1978) fogades ett nytt 4 mom.: "1 personal- och     naste kunskapen om äldre personers starka sidor
20012:  utbildningsplanerna skall i mån av möjlighet fås-   och om faktorer som påverkar arbetsförmågan
20013:  tas uppmärksamhet vid äldre arbetstagares och       och arbetsförhållandena. Samtidigt försöker
20014:  tjänstemäns särskilda behov."                       man framföra hur lönsam för individerna, före-
20015:     Som ett led i Aldersprogrammet kartlägger        tagen och hela samhällsekonomin sådan verk-
20016:  arbetsministeriet hur den i straffiagen ingående    samhet är som minskar åldrandets nackdelar.
20017:  straffbestämmelsen som förbjuder anställnings-      Åldersprogrammet syftar tili att lyfta fram äldre
20018:  diskriminering fungerar som buffert mot anställ-    arbetstagares starka sidor och påverka attityder-
20019:  ningsdiskriminering av äldre personer. En viktig    na så att möjligast mången arbetsför persons
20020:  del av undersökningen utgörs av temaintervjuer      kunnande och erfarenhet skall utnyttjas i arbets-
20021:  med arbetsgivare och rekryteringssakkunniga.        livet.
20022: 
20023:      Helsingforsden 29 aprill998
20024: 
20025:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20026:                                            KK 374/1998 vp
20027: 
20028: Kirjallinen kysymys 374
20029: 
20030: 
20031: 
20032: 
20033:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: NHB-näytöksen järjestämisestä Turussa
20034: 
20035: 
20036: 
20037:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20038: 
20039:    NHB-näytökset (No Holds Barred fighting)            NHB-näytökset on kielletty 40:ssä USA:n
20040: ovat tulleet tutuiksi Yhdysvalloista, myöhemmin     osavaltiossa. Ne ovat - kuten erilaiset eläin-
20041: niitä on toteutettu Venäjällä ja Ukrainassa. Näy-   rääkkäystilaisuudetkin - suosiossa hajonneen
20042: töksissä tapellaan ja taistellaan ilman sääntöjä,   Neuvostoliiton eri osissa. Nyt tämä epäinhimilli-
20043: kahden "taistelijan" välistä yhteenottoa jatke-     nen, rahan keräämiseen tarkoitettu liiketoiminta
20044: taan vastapuolen fyysiseen nujertamiseen saak-      on asettumassa Suomeen.
20045: ka. Kievissä NHB-tappelussa menetti henkensä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20046: aikaisempi amerikkalainen NHB-mestari Doug-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
20047: las Dedge.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20048:    Turussa järjestetään julkisuudessa esiintynei-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20049: den tietojen mukaan (The European 30.3.1998)
20050: NHB-taistelu 9 päivänä toukokuuta 1998. Osal-                  Onko Hallitus tietoinen NHB-taiste-
20051: listuja on saapumassa Venäjältä, Ukrainasta ja              luista, ja
20052: Skandinaviasta. Taistelu on tarkoitus toteuttaa                mikä on Hallituksen kanta tämäntai-
20053: totutun epäinhimillisellä tavalla. Kysymys ei ole           sen liiketoiminnan asettumiseen Suo-
20054: urheilusta vaan yksinkertaisesti pahoinpitelystä,           meen?
20055: joka saattaa johtaa pysyvän vamman tuottami-
20056: seen, pahimmassa tapauksessa kuolemaan.
20057: 
20058:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1998
20059: 
20060:                     Pentti Tiusanen /vas                     Annika Lapintie /vas
20061: 
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 280043
20066: 2                                           KK 374/1998 vp
20067: 
20068: 
20069: 
20070: 
20071:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20072: 
20073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        keaa kuitenkin olennaisesti edellä matmtmsta
20074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jääkiekkoon liittyvistä tapauksista. NHB-näy-
20075: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       töksissä mahdollisesti aiheutetuista vammoista
20076: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      syntyvää rikosoikeudellista vastuuta arvioitaes-
20077: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sa jouduttaisiin ensinnäkin selvittämään, kuinka
20078: n:o 374:                                              todennäköinen seuraus ottelussa on toisen Otteli-
20079:                                                       jan vakava loukkaantuminen. Mitä todennäköi-
20080:           Onko Hallitus tietoinen NHB-taiste-         sempi tällaisen seurauksen syntyminen olisi, sitä
20081:        luista, ja                                     helpommin toimintaa voitaisiin arvioida pyyn-
20082:           mikä on Hallituksen kanta tämäntai-         nöstä tapahtuvana vakavan vamman aiheutta-
20083:        sen liiketoiminnan asettumiseen Suo-           misena. Rikosoikeudessa on vakiintuneesti kat-
20084:        meen?                                          sottu, että vakavan vamman aiheuttamisesta ei
20085:                                                       voida rikosoikeudellista vastuuta poistavasti so-
20086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           pia.
20087: taen seuraavaa:                                          Toisaalta, mitä sattumanvaraisempi seuraus
20088:                                                       on, sitä helpommin toimintaa voitaisiin arvioida
20089:    NHB-näytökset ovat Suomessa uusi ilmiö             niin sanotun yhteisen riskinoton kannalta. Osa-
20090: eikä meillä näin ollen myöskään ole niihin liitty-    puolet voivat ottaa yhteisen riskin siitä, että toi-
20091: vää oikeuskäytäntöä. Urheilussa, esimerkiksi          mintaan ryhdytään, vaikka siihen liittyy tietty,
20092: jääkiekko-ottelussa, toiselle aiheutetuista vam-      sinänsä epätodennäköinen vaara. Jos seuraus
20093: moista johtuvasta rikosoikeudellisesta vastuusta      kuitenkin syntyy, tekijä voisi joissakin tilanteissa
20094: on oikeustapauksia. Pahoinpitelystä on tuomittu       olla rikosoikeudellisesta vastuusta vapaa taikka
20095: (KKO 1997:129) pelaaja, jonka jääkiekko-otte-         yhteinen riskinotto voisi vaikuttaa ainakin ran-
20096: lussa käyttämä väkivalta ylitti pelitilanteessa ta-   gaistusta alentavasti. Kyseessä on kuitenkin ta-
20097: vanomaisen rajuuden ja voimankäytön rajat.            pauskohtainen kokonaisharkinta, johon vaikut-
20098: Myös toisessajääkiekko-ottelua koskeneessa ta-        tavat monet tekijät.
20099: pauksessa (KKO 1996:74) pelaaja tuomittiin pa-           Julkisista huvitilaisuuksista annettu lainsää-
20100: hoinpitelystä, koska tekoa pidettiin pelin luon-      däntö mahdollistaa sen, että poliisi lupaviran-
20101: teeseen kuulumattomana. Tämän kaltaisissa ta-         omaisena voisi kieltää ilmoitusvaiheessa vastaa-
20102: pauksissa rikosoikeudellisen vastuun on yleensä       vanlaisten tilaisuuksien järjestämisen, mikäli ti-
20103: katsottu ulottuvan vain pelin sääntöjen vastaisiin    laisuuden katsotaan Ioukkaavan lakia tai hyviä
20104: ja selvästi tavanomaisista pelitapahtumista poik-     tapoja.
20105: keaviin tilanteisiin.                                    Sisäasiainministeriön hankkiman selvityksen
20106:     Edellä mainittujen oikeustapausten kaltaisis-     mukaan Turun kihlakunnan poliisilaitos on tul-
20107: sa urheiluotteluissa ja NHB-näytöksissä mah-          kinnut kysymyksessä selostetun NHB-näytök-
20108: dollisesti aiheutettavien vammojen rinnastami-        sen julkisista huvitilaisuuksista annetussa ase-
20109: nen toisiinsa ei kuitenkaan käyne ongelmitta.         tuksessa (687 /1968) määritellyksi urheiluesityk-
20110: Oikeustapauksissa käsitellyissä tilanteissa kyse      seksi, josta on tehtävä ilmoitus poliisipiirin pääl-
20111: on ollut urheilusta, jossa tavoitteena ei ole väki-   likölle. Turun poliisilaitoksen ilmoituksen mu-
20112: vallan tekeminen toiselle, mutta jossa toisaalta      kaan tilaisuuden järjestäjä on henkilökohtaisesti
20113: pelin luonteeseen on katsottu liittyvän tietty        neuvotellut tilaisuuden järjestämisestä poliisilai-
20114: määrä hyväksyttyä väkivaltaistakin käyttäyty-         toksen edustajien kanssa. Neuvotteluissa on tul-
20115: mistä. Urheilija on peliin ryhtyessään ikään kuin     lut esille, että näytöksessä noudatetaan sääntöjä,
20116: hyväksynyt myös tietyn pelin luonteeseen kuulu-       joita molemmat ottelijat ovat sitoutuneet nou-
20117: van määrän väkivaltaa ja siitä aiheutuvat seu-        dattamaan. Lisäksi paikalla on lääkäri ja kehä-
20118: raukset.                                              tuomari, joiden tehtävä on suojella ottelijoita.
20119:    Jos kyse on toiminnasta, jossa päätarkoituk-       Näytöksen pituus on kymmenen minuuttia ja se
20120: sena on toisen vahingoittaminen, toiminta poik-       muistuttaa lähinnä normaalia thai-nyrkkeilyot-
20121:                                             KK 374/1998 vp                                            3
20122: 
20123: telua. Nimestä huolimatta kyseessä ei ole täten       ti, koska näytöksissä on tarkoitus esitellä lajia,
20124: varsinainen NHB-taistelunäytös.                       jonka voidaan katsoa sisältävän hyvien tapojen
20125:    Huolimatta Turun kihlakunnan poliisilaitok-        vastaista osin rajoittamatonta väkivallan käyt-
20126: sen tässä tapauksessa suorittamasta lupaharkin-       töä. Edellä mainitusta syystä kyseinen laji on
20127: nasta hallitus katsoo, että kyseisenlaisiin näytök-   myös kielletty yli 40:ssä Yhdysvaltain osavaltios-
20128: siinja niiden ympärillä mahdollisesti harjoitetta-    sa.
20129: vaan liiketoimintaan tulee suhtautua pidättyväs-
20130:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
20131: 
20132:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
20133: 4                                          KK 374/1998 vp
20134: 
20135: 
20136: 
20137: 
20138:                                        Tili Riksdagens Talman
20139: 
20140:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för skador som eventuellt uppstått under NHB-
20141: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          uppvisningar borde man för det första utreda hur
20142: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      sannolikt det är att motståndaren får allvarliga
20143: dagsman Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade          skador. Ju sannolikare det är att allvarliga ska-
20144: spörsmål nr 374:                                     dor uppkommer, desto lättare är det att bedöma
20145:                                                      aktiviteten som tillfogande av allvarlig skada på
20146:           Är Regeringen medveten om NHB-             annans begäran. Inom straffrätten är den veder-
20147:        matcherna, och                                tagna åsikten att det inte går att avtala om elimi-
20148:           vad anser Regeringen om att affårs-        nerande av det straffrättsliga ansvaret för orsa-
20149:        verksamhet av denna typ etableras i Fin-      kande av allvarlig skada.
20150:        land?                                            Å andra sidan gäller att ju slumpmässigare
20151:                                                      följden är, desto lättare är det att bedöma verk-
20152:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samheten som en aktivitet med s.k. gemensam
20153: anföra följande:                                     risktagning som ett accepterat element. Parterna
20154:                                                      kan gemensamt ta risken att inleda en aktivitet
20155:    NHB-uppvisningarna är en ny företeelse i Fin-     trots att det ansluter sig en viss, i sig osannolik
20156: land, och det finns därför ingen tidigare rätts-     fara därtill. Om det ändå uppstår en följd, kan
20157: praxis som gäller dem. lnom idrotten, t.ex. i an-    den som orsakat följden i vissa situationer vara
20158: slutning till ishockeymatcher, finns rättsfall som   befriad från straffrättsligt ansvar, eller också kan
20159: gäller straffrättsligt ansvar för skador som till-   den gemensamma risktagningen åtminstone ver-
20160: fogats en annan person. En spelare dömdes för        ka sänkande på straffet. Det är dock fråga om en
20161: misshandel (HD 1997:129) efter att ien ishockey-     från fall till fall varierande helhetsbedömning
20162: match ha använt våld som överskred gränserna         som påverkas av många faktorer.
20163: för sedvanliga hårda tag i en matchsituation.            Lagstiftningen om offentliga nöjestillställ-
20164: Också i ett annat fall dömdes en ishockeyspelare     ningar gör det möjligt för polisen att i egenskap
20165: för misshandel (HD 1996:74), eftersom den be-        av tillståndsmyndighet i anmälningsskedet för-
20166: gångna gärningen inte ansågs ha hört till spelets    bjuda anordnandet av tillställningar, om dessa
20167: natur. 1 fall av denna typ har det straffrättsliga   anses strida mot lag eller kränka god sed.
20168: ansvaret i allmänhet endast ansetts omfatta si-          Enligt en utredning som inrikesministeriet har
20169: tuationer som strider mot spelreglerna och klart     inhämtat i ärendet har polisinrättningen i Åbo
20170: avviker från normala spelsituationer.                härad ansett att den NHB-uppvisning som avses
20171:    Det går dock inte att utan problem jämföra        i spörsmålet är en sådan i förordningen om of-
20172: idrottsevenemang av den typ som är aktuell i de      fentliga nöjestillställningar (68711968) avsedd
20173: ovan nämnda rättsfallen med skador som even-         idrottsuppvisning om vilken anmälning skall gö-
20174: tuellt uppstår vid NHB-uppvisningar. De situa-       ras til} chefen för polisdistriktet. Enligt uppgift
20175: tioner som har behandlats i rättsfallen har gällt    från Abo polisinrättning har tillställningens ar-
20176: en idrottsgren, där målet inte är att bruka våld     rangör personligen förhandlat med företrädare
20177: mot en annan person, men där å andra sidan en        för polisen om anordnandet av tillställningen.
20178: viss mängd t.o.m. våldsamt beteende också är         Vid förhandlingarna har det framgått att man i
20179: accepterat såsom hörande till spelets natur.         uppvisningen följer regler som bägge deltagarna
20180: Idrottsmannen har i och med att han deltar i en      har förbundit sig att följa. Närvarande är dess-
20181: match på sätt och vis godkänt en viss mängd med      utom en läkare och en ringdomare, vilkas uppgift
20182: spelet förknippat våld och följderna av detta        är att skydda deltagarna. Uppvisningens längd är
20183: våld.                                                tio minuter och den påminner närmast om en
20184:    En verksamhet vars huvudsyfte är att skada en     normal thai-boxningsmatch. Trots namnet är det
20185: annan person skiljer sig dock väsentligt från de     alltså inte fråga om en egentlig NHB-stridsupp-
20186: ovan nännda fallen som ansluter sig till ishockey.   visning.
20187: Vid en bedömning av det straffrättsliga ansvaret        Trots den tillståndsprövning som i detta fall
20188:                                              KK 374/1998 vp                                           5
20189: 
20190: förrättats av po1isinrättningen i Åbo härad anser      tera en gren som kan anses innehålla, de1vis obe-
20191: regeringen att man bör förhålla sig reserverat tili    gränsat, brukande av vå1d som strider mot god
20192: uppvisningar av denna typ och affårsverksamhet         sed. På grund av den ovan nämnda orsaken är
20193: som eventuellt bedrivs i ans1utning tili dem, efter-   också NHB förbjudet i över 40 av USA:s de1sta-
20194: som avsikten med uppvisningarna är att presen-         ter.
20195: 
20196:      Helsingforsden 21 apri1 1998
20197: 
20198:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
20199:                                            KK 375/1998 vp
20200: 
20201: Kirjallinen kysymys 375
20202: 
20203: 
20204: 
20205: 
20206:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Perusturvan leikkaamisen seurauksista ja
20207:                                      arvopohjasta
20208: 
20209: 
20210:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20211: 
20212:    Keski-Suomen sosiaalityöntekijät ry:n kevät-      kunnallinen levottomuus ja turvattomuus lisään-
20213: kokouksessa 19.3.1998 käytännön sosiaalityötä        tyvät. He vaativat päätöksentekijöiltä vastuuta
20214: tekevät henkilöt esittivät poikkeuksellisen vaka-    niistä ratkaisuista, jotka koskevat vähimmäistur-
20215: van ja syvän huolensa toimeentulotuen tason pie-     vaa. Paavo Lipposen hallitusohjelmaan sisälly-
20216: nentämisestä 1.3.1998 alkaen. Tämä muutos kos-       tetty lupaus perusturvan tason säilyttämisestä
20217: ketti jokaista sosiaalitoimiston asiakasta. Toi-     ennallaan ei toteutunut. Sosiaalityöntekijät ky-
20218: meentulotukea saa yli puoli miljoonaa ihmistä,       syvät tehtyjen ratkaisujen arvopohjaa ja seu-
20219: jotka ovat kaikkein pienituloisimpia ja heikoim-     rauksia sekä sitä, jatkuuko tämä suuntaus tulevi-
20220: massa asemassa olevia. Monella ei ole näköpiiris-    na vuosian ja onko meillä herkkyyttä asettua
20221: sä vaihtoehtoa, jolla voisi kohentaa elämisen ta-    huonompiosaisten asemaan niin päätöksenteki-
20222: soa. Muutosta perustellaan sillä, että asiakas voi   jöinä kuin kanssaihmisinäkin.
20223: halutessaan kohentaa tilannetta menemällä työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20224: hön- vaikka työtä ei ole tarjolla, toteavat Kes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20225: ki-Suomen sosiaalityöntekijät.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20226:    Tunnelmat sosiaalitoimistoissa ovat vaihdel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20227: leet toivattomuudesta ja apatiasta vihaan ja rai-
20228: voon sekä asiakkaiden että työntekijöiden kes-                 Miten Hallitus vastaa perusteluissa
20229: kuudessa. Sosiaalityöntekijän on kokouksen                  mainittuihin Keski-Suomen sosiaalityön-
20230: kannanoton mukaan vaikea perustella asiakkail-              tekijät ry:n esittämiin kysymyksiin toi-
20231: le päätöksiä, joiden perusteita he eivät itsekään           meentulotuen leikkausten perustana ol-
20232: hyväksy. Esimerkiksi kohtuuhintaisessa vuokra-              leesta arvopohjasta ja niistä vakavista
20233: asunnossa asuva perhe ei voi pienentää asumis-              seurauksista, joita suoritetut toimeentu-
20234: kustannuksiaan, mihin muutoksen taustalla ole-              lotuen leikkaukset käytännön työssä ole-
20235: vat perustelut tähtäävät. On turha puhua kan-               vien näkemysten mukaan aiheuttavat, ja
20236: nustavuudesta!                                                 jatkuuko sama suuntaus perusturvan
20237:    Sosiaalityöntekijät varoittavat kerrannaisvai-           leikkaamisessa Hallituksen vahvistamien
20238: kutuksista ja erilaisesta pahoinvoinnista niissä            budjettikehysten ja muiden suunnitel-
20239:  perheissä, joihin muutokset kohdistuvat. Yhteis-           mien perusteella arvioituna?
20240: 
20241:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
20242: 
20243:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
20244: 
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 280043
20249: 2                                          KK 375/1998 vp
20250: 
20251: 
20252: 
20253: 
20254:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20255: 
20256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leikkausta aikaisempiin toimeentulotuen perus-
20257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        osan tasoihin nähden. Kulutustutkimusten anta-
20258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      man tiedon valossa leikkauksia ei kuitenkaan
20259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           voine pitää kohtuuttomina. Toimeentulotuen
20260: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        muutosten yhteydessä on toteutettu myös paran-
20261: myksen n:o 375:                                      nuksia eräissä ensisijaisissa etuuksissa. Tarkoi-
20262:                                                      tuksena on ollut siirtää toimeentuloturvan pai-
20263:           Miten Hallitus vastaa perusteluissa        nopistettä ensisijaisiin etuuksiin. Asumistuen
20264:        mainittuihin Keski-Suomen sosiaalityön-       korotuksiin tullaan käyttämään noin 600 milj.
20265:        tekijät ry:n esittämiin kysymyksiin toi-      markkaa vuositasolla. Lisäksi työttömyysturvan
20266:        meentulotuen leikkausten perustana ol-        ja opintotuen etuudet paranevat vuositasolla
20267:        leesta arvopohjasta ja niistä vakavista       runsaat 150 milj. markkaa. Asumistuen korotuk-
20268:        seurauksista, joita suoritetut toimeentu-     sista hyötyvät erityisesti pienituloiset palkansaa-
20269:        lotuen leikkaukset käytännön työssä ole-      jat. Osalle aiemmin toimeentulotukea saaneille
20270:        vien näkemysten mukaan aiheuttavat, ja        ensisijaisten etuuksien parantaminen kohottaa
20271:           jatkuuko sama suuntaus perusturvan         heidän tulotasoaan siinä määrin, ettei tarvetta
20272:        leikkaamisessa Hallituksen vahvistamien       turvautua toimeentulotukeen enää ole. Toimeen-
20273:        budjettikehysten ja muiden suunnitel-         tulotukiasiakkaiden määrän arvioidaan vähene-
20274:        mien perusteella arvioituna?                  vän uudistusten johdosta noin 10 prosentilla.
20275:                                                      Tämä antaa kunnille aiempaa paremmat mah-
20276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dollisuudet suunnata sosiaalityön voimavaroja
20277: vasti seuraavaa:                                     muun muassa pitkäaikaisesti tuen piirissä oleviin
20278:                                                      sekä nuoriin asiakkaisiin syrjäytymisen torjumi-
20279:    Maamme sosiaaliturvajärjestelmää on pyritty       seksi ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuu-
20280: muokkaamaan muutaman viime vuoden aikana             den ehkäisemiseksi.
20281: työhön kannustavaan suuntaan. Tavoitteena on,           Viimesijaisena tukimuotona toimeentulotuki
20282: että työntekoon osallistuminen takaisi suurem-       on joustava. Tuen tarve arvioidaan aina yksilö-
20283: man käteen jäävän tulon kuin sosiaaliturvan va-      ja perhekohtaisesti. Jos tuen tason muutokset
20284: rassa oleminen. Eräänä tämän yleisesti hyväksy-      yksittäistapauksessa olisivat kohtuuttomat, kun-
20285: tyn tavoitteen ongelmana on, että sen johdonmu-      ta voi ottaa tämän huomioon tuen tarveharkin-
20286: kainen toteuttaminen edellyttää puuttumista vä-      taisessa lisäosassa. Toimeentulotukilakia koske-
20287: himmäisturvaan.                                      van hallituksen esityksen perusteluissa arvioitiin,
20288:    Laki toimeentulotuesta (1412/1997) tuli voi-      että muutosten jälkeenkin toimeentulotuki on
20289: maan 1.3.1998. Uudistus merkitsee toimeentulo-       yleensä kattavampi ja tasoltaan korkeampi kuin
20290: tukea koskevan lainsäädännön selkeyttämistä si-      hallitusmuodon jokaiselle takaama ihmisarvoi-
20291: ten, että aiemmin hajallaan olleet säännökset on     sen elämän kannalta välttämätön toimeentulo.
20292: koottu erilliseen lakiin ja sen perusteella annet-   Tähän arvioon on myös eduskunnan perustusla-
20293: tuun asetukseen. Lain säätäminen liittyy vuonna      kivaliokunta yhtynyt lakiesityksestä antamas-
20294: 1995 voimaan tulleeseen perusoikeusuudistuk-         saan yksimielisessä lausunnossa.
20295: seen, jolloin perustuslakiin tulivat ensimmäistä        Sosiaali- ja terveysministeriö on hyvin tietoi-
20296: kertaa sosiaalisia perusoikeuksia koskevat sään-     nen siitä, että erityisesti siirtymävaiheessa uuden
20297: nökset. Toimeentulotukilaki tähdentää kunkin         lain soveltamiseen kuntatasolla liittyy monia on-
20298: henkilön velvollisuutta pitää huolta omasta ja       gelmia. Leikkauksia tuskin koskaan pystyy hy-
20299: perheenjäsentensä elatuksesta. Toisaalta laki ko-    väksyttävästi perustelemaan niille, joille muutos-
20300: rostaa jokaisen oikeutta itsenäistä suoriutumista    ten nettovaikutukset ovat negatiivisia. Myös
20301: edistävään ja ihmisarvoisen elämän kannalta          tuen uusi laskentatapa aiheuttaa sisäänajovai-
20302: välttämättömään toimeentuloon.                       heessa jossain määrin lisätyötä, joka osaltaan
20303:    Lakiuudistus merkitsee myös tietynasteista        selittää sosiaalityöntekijöiden reaktioita. Tuen
20304:                                           KK 375/1998 vp                                              3
20305: 
20306: myöntämiseen liittyviä ongelmia ministeriö on       alan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).
20307: pyrkinyt lieventämään lähettämällä kuntiin          Näiden selvitysten perusteella sosiaali -ja terveys-
20308: 27.2.1998 oppaan toimeentulotuesta (STM:n op-       ministeriö ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tu-
20309: paita 1998:2).                                      kijärjestelmässä mahdollisesti ilmenevien epä-
20310:    Hyväksyessään toimeentulotukilain eduskun-       kohtien poistamiseksi.
20311: ta antoi samalla lausuman, jonka mukaan edus-          Lopuksi on syytä todeta, että toimeentulotu-
20312: kunta edellyttää, että lain käytännön soveltamis-   kiasetuksen 2 §:n mukaan toimeentulotuen pe-
20313: ta ja sen tavoitteiden toteutumista on tiiviisti    rusosien markkamääriä tarkistetaan samasta
20314: seurattava ja mahdollisiin epäkohtiin on puutut-    ajankohdasta ja samassa suhteessa kuin täyden
20315: tava viivyttelemättä. Lain toimeenpanoa ja sen      kansaneläkkeen määrää. Käytännössä tämä
20316: muutosvaikutuksia seurataan kahden eri selvi-       merkitsee, että perusosien taso on sidottu elin-
20317: tysprojektin avulla, joiden johtoryhmissä myös      kustannusindeksin muutoksiin ja seuraava in-
20318: sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna.      deksitarkistus toteutetaan vuoden 1999 alussa.
20319: Näistä toisen toteuttaa Suomen Kuntaliitto yh-      Hallituksen piirissä ei ole suunnitelmia tuen ta-
20320: teistyössä Turun yliopiston kanssa. Toisen selvi-   son jäädyttämisestä.
20321: tyshankkeen toteuttajana on Sosiaali- ja terveys-
20322: 
20323:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
20324: 
20325:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20326: 4                                           KK 375/1998 vp
20327: 
20328: 
20329: 
20330: 
20331:                                         Till Riksdagens Talman
20332: 
20333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Lagreformen innebär också en viss nedskär-
20334: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ning i jämförelse med de tidigare niväerna pä
20335: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       utkomststödets grunddel. 1 ljuset av uppgifter
20336: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade              från konsumtionsundersökningar kan nedskär-
20337: spörsmål nr 375:                                      ningarna dock inte anses vara orimliga. 1 sam-
20338:                                                       band med ändringarna av utkomststödet genom-
20339:           Vad svarar Regeringen på de i motive-       fördes också förbättringar när det gäller vissa
20340:        ringen nämnda frågor som föreningen            primära förmåner. Avsikten var att flytta tyngd-
20341:        Keski-Suomen sosiaalityöntekijät ry stäl-      punkten för utkomstskyddet till de primära för-
20342:        ler om vilka grundläggande värderingar         månerna. På årsnivå kommer ca 600 milj. mk att
20343:        som nedskärningen av utkomststödet ba-         användas till höjningar av bostadsbidraget.
20344:        serar sig på och de allvarliga följder som     Dessutom kommer arbetslöshets- och studieför-
20345:        nedskärningarna av utkomststödet orsa-         månerna attförbättras med drygt 150 milj. mk på
20346:        kar enligt de som konkret arbetar med          årsnivå. Särskilt löntagare med små inkomster
20347:        utkomststöd, och                               kommer att ha nytta av höjningarna av bostads-
20348:           kommer samma trend med nedskär-             stödet. För en del av klienterna som tidigare fick
20349:        ningar av grundtryggheten att fortsätta        utkomststöd medför förbättringen av de primära
20350:        om man bedömer utgående från de bud-           förmänerna att deras inkomstnivå stiger så
20351:        getramar och andra planer som Regering-        mycket att de inte längre alls behöver ty sig till
20352:        en har fastställt?                             utkomststöd. Antalet utkomststödsklienter upp-
20353:                                                       skattas sjunka med ca 10 procent till följd av
20354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         reformerna. Detta ger kommunerna bättre möj-
20355: anföra följande:                                      ligheter än tidigare att rikta socialarbetets resur-
20356:                                                       ser bl.a. tilllångtidsklienter samt till unga klienter
20357:     U nder de senaste åren har man försökt justera    för att förebygga utslagning och förhindra ett
20358: vårt sociala trygghetssystem så att det bidrar till   långvarigt beroende av utkomststöd.
20359: att uppmuntra till arbete. Målet är att deltagande       Som den stödform som beviljas i sista hand är
20360: i arbete skall garantera en större nettoinkomst än    utkomststödet flexibelt. Behovet av stöd prövas
20361: den som man får om man är beroende av social-         alltid separat från fall till fall, individuellt och
20362: skyddet. Ett problem med detta allmänt godkän-        familjevis. Om förändringen av stödnivån i ett
20363: da mål är att det förutsätter att minimiskyddet       enskilt fall visar sig vara oskälig, kan kommunen
20364: måste ändras om man vill vara konsekvent.             beakta dettai den behovsprövade tilläggsdelen. 1
20365:     Lagen om utkomststöd (1412/1997) trädde i         motiveringen till regeringens proposition med
20366: kraft den 1 mars 1998. Reformen innebar att           förslag till lag om utkomststöd gjordes bedöm-
20367: lagstiftningen som gäller utkomststöd gjordes         ningen att utkomststödet också efter ändringar-
20368: klarare genom att de tidigare spridda bestämmel-      na i allmänhet är mer täckande och högre än den
20369: serna samlades i en separat lag och i en förord-      oundgängliga utkomst för ett människovärdigt
20370: ning som utfårdades med stöd av lagen. Dennya         liv som regeringsformen garanterar var och en.
20371: lagen ansluter sig till reformen av grundläggande     Också riksdagens grundlagsutskott omfattade
20372: fri- och rättigheter som trädde i kraft 1995, då      denna bedömning i sitt enhälliga utlåtande om
20373: bestämmelser om de sociala grundläggande fri-         regeringspropositionen.
20374: och rättigheterna för första gången fogades till         På social- och hälsovårdsministeriet är man
20375: grundlagarna. Lagen om utkomststöd betonar            väl medveten om att det särskilt under över-
20376: vars och ens skyldighet att sörja för sin egen och    gångstiden förekommer många problem när la-
20377: sin familjs uppehälle. Å andra sidan betonar la-      gen skall tillämpas på kommunnivå. Nedskär-
20378: gen vars och ens rätt till en utkomst som främjar     ningar kan nästan aldrig motiveras på ett godtag-
20379: möjligheterna att klara sig pä egen hand och som      bart sätt för dem som upplever ändringarnas
20380: är oundgänglig för ett människovärdigt liv.           negativa nettoverkningar. Också det nya sättet
20381:                                           KK 375/1998 vp                                             5
20382: 
20383: att beräkna stödet orsakar extra arbete under       tet. Det andra projektet genomförs av forsk-
20384: inkörningsperioden, vilket för sin del förklarar    nings- och utvecklingscentralen för social- och
20385: socialarbetarnas reaktioner. Ministeriet har för-   hälsovården (Stakes). På grundval av dessa ut-
20386: sökt underlätta problem som kan uppstå i sam-       redningar vidtar social- och hälsovårdsministe-
20387: band med beviljandet av utkomststöd genom att       riet vid behov åtgärder för att avskaffa eventuella
20388: sända en handbok om utkomststödet tili kom-         missförhållanden som uppdagas i systemet med
20389: munerna den 27 februari 1998 (SHM:s hand-           utkomststöd.
20390: böcker 1998:2).                                        Slut1igen är det skäl att konstatera att ut-
20391:    När riksdagen godkände lagen om utkomst-         komststödets grundbelopp enligt 2 § förordning-
20392: stöd förutsatte den samtidigt i ett uttalande att   en om utkomststöd justeras vid samma tidpunkt
20393: det görs uppföljningar av tillämpningen av lagen    och i samma proportion som be1oppet av full
20394: och hur den uppnår målen och att eventuella         folkpension. 1 praktiken innebär detta att grund-
20395: brister åtgärdas utan dröjsmål. Verkställandet av   beloppens nivå är bunden tili förändringarna i
20396: Iagen och dess verkningar uppföljs med hjälp av     levnadskostnadsindex och att nästa indexjuste-
20397: två olika projekt, i vars Iedningsgrupper också     ring genomförs vid ingången av 1999. lnom re-
20398: social- och hä1sovårdsministeriet är represente-    geringen finns inga planer att frysa nivån på
20399: rat. Det ena projektet genomförs .av Finlands       utkomststödet.
20400: Kommunförbund i samarbete med Abo universi-
20401: 
20402:      Helsingfors den 23 april 1998
20403: 
20404:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
20405:                                            KK 376/1998 vp
20406: 
20407: Kirjallinen kysymys 376
20408: 
20409: 
20410: 
20411: 
20412:                                   Toimi Kankaanniemi /skJ: Väestökirjanpidon uudistamisen valmis-
20413:                                      telusta
20414: 
20415: 
20416:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20417: 
20418:    Sisäasiainministeriön toimesta on valmisteltu        Hallitusmuodon 5 §:n mukaan ihmiset ovat
20419: hallituksen esitys (HE 1411998 vp) uudeksi väes-     yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman
20420: tökirjanpitolainsäädännöksi. Uudistus koskee         hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esi-
20421: koko Suomen kansaa. Kuten hallituksen esityk-        merkiksi uskonnon perusteella. Hallituksen esi-
20422: sen perusteluista ilmenee, uudistusta on valmis-     tyksestä ei ilmene mitään hyväksyttävää perus-
20423: teltu väestökirja-asiain neuvottelukunnan toi-       tetta mainitun lainsäädännön valmistelun osalta.
20424: mesta vuodesta 1992 alkaen. Neuvottelukunnas-        Uskonnonvapaus on yksi keskeisimmistä perus-
20425: sa ovat olleet edustettuina sisäasiainministeriön    oikeuksista, jota koko valtionhallinnossa tulee
20426: hallinnonala, opetusministeriö, evankelisluteri-     tarkoin varjella. Tämä edellyttää, että kaikki us-
20427: lainenja ortodoksinen kirkko, kunnat ja Tilasto-     kontokunnat ja niiden jäsenet asetetaan lakeja
20428: keskus. Lakiesityksen perusteluissa todetaan         säädettäessä ja lain edessä tasa-arvoiseen ase-
20429: erikseen, että valmistelussa on otettu erityisesti   maan.
20430: huomioon evankelisluterilaisen ja ortodoksisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20431: kirkon kirkolliskokousten esittämät kannan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20432: otot.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20433:     Sen sijaan suurimmatkaan vähemmistökirkot        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20434: esimerkiksi Suomen vapaiden kristittyjen neu-
20435: vosto SVKN ry:n kautta eivät ole olleet varsinai-              Millä perusteella Hallitus jätti ns. vä-
20436: sessa valmistelussa mukana eikä niiden kannan-              hemmistökirkot sivuun väestökirjanpi-
20437: ottoja ole otettu huomioon. Esitykseen sisältyy             don uudistamista koskevan lainsäädän-
20438: mm. lakiehdotus 5 uskontokuntien jäsenrekiste-              nön varsinaisesta valmistelusta huolimat-
20439: ristä, joka koskee kaikkia uskontokuntia. Muil-             ta siitä, että uudistus koskee erityisen kes-
20440: takin osin uudistus koskee kaikkia uskontokun-              keisesti myös näitä uskontokuntia ja nii-
20441: tia ja niidenjäseniä samalla tavalla kuin kansan-           den jäseniä?
20442:  kirkkoja ja niiden jäseniä.
20443: 
20444:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
20445: 
20446:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
20447: 
20448: 
20449: 
20450: 
20451: 280043
20452: 2                                             KK 376/1998 vp
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20458: 
20459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Uusi laki on
20460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tarpeen, jotta henkilörekisterin pitämistä kos-
20461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         keva velvoite ja rekisterin tietosisältö yksiselittei-
20462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              sesti säänneltäisiin lain tasolla. Muutokseen on
20463: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tarve myös siksi, että eräät uskonnolliset yhdys-
20464: myksen n:o 376:                                         kunnat ovat katsoneet, että uskonnonvapaus-
20465:                                                         lainsäädännön mukainen jäsenluettelon tietosi-
20466:            Millä perusteella Hallitus jätti ns. vä-     sältö ei ole niiden tarpeita varten riittävän laaja.
20467:         hemmistökirkot sivuun väestökirjanpi-           Myös evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksi-
20468:         don uudistamista koskevan lainsäädän-           nen kirkkokunta ovat tuoneet näkemyksenään
20469:         nön varsinaisesta valmistelusta huolimat-       esille, että jos niiden seurakunnat eivät toimisi
20470:         ta siitä, että uudistus koskee erityisen kes-   väestörekisterin pitäjinä, olisi uskonnonvapaus-
20471:         keisesti myös näitä uskontokuntia ja nii-       lainsäädännön mukaisen jäsenluettelon tietosi-
20472:         denjäseniä?                                     sältö liian suppea niiden toiminnan ja hallinnon
20473:                                                         tarpeita varten.
20474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Uudistusta on valmisteltu väestökirja-asiain
20475: taen seuraavaa:                                         neuvottelukunnassa vuodesta 1992.
20476:                                                            Väestökirjahallinnosta annetun asetuksen
20477:    Hallitus on 13.3.1998 antanut eduskunnalle           (183/1984, kumottu 1.12.1996lukien) 37 §:n mu-
20478: väestökirjanpitouudistukseen liittyvät hallituk-        kaan väestökirja-asiain neuvottelukunta toimi
20479: sen esitykset väestökirjanpidon uudistamista            sisäasiainministeriön apuna väestökirjanpidon
20480: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 1411998 vp),             tehtävien hoitamista varten. Valtioneuvosto
20481: laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun            asetti neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi ker-
20482: lain muuttamisesta (HE 16/1998 vp) ja laiksi            rallaan.
20483: kirkkolain muuttamisesta (HE 1711998 vp).                  Asetuksen mukaan neuvottelukunnan jäsen-
20484: Uudistus koskee pääasiassa väestökirjanpidon            ten tuli edustaa seuraavia tahoja: sisäasiainmi-
20485: järjestelyjä valtion ja evankelisluterilaisen kirkon    nisteriö, Väestörekisterikeskus ja väestökirjahal-
20486: sekä ortodoksisen kirkkokunnan välillä. Tavoit-         linnon paikallisviranomaiset, evankelis-luterilai-
20487: teena on yhtenäinen, valtion väestötietojärjestel-      nen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä
20488: mään perustuva ajantasainen väestökirjanpito.           kuntien keskusjärjestö. Asetuksen mukaan neu-
20489: Seurakunnat eivät enää jatkossa toimisi ajanta-         vottelukuntaan voitiin kutsua myös sellaisen val-
20490: saisessa väestökirjanpidossa erillisinä rekisterin-     tion viranomaisen edustaja, jonka kanssa väestö-
20491: pitäjinä maistraattien rinnalla. Valtion viran-         kirjahallinnon viranomaiset ovat tehtävissään
20492: omaiset toimisivat siten rekisterinpitäjinä kaik-       kiinteässä yhteistyössä. Neuvottelukunnassa oli-
20493: kien kansalaisten osalta, henkilön uskontokun-          vat toimikausina 1992-94 ja 1995-97 jäseninä
20494: nasta riippumatta.                                      sisäasiainministeriön, opetusministeriön, Väes-
20495:    Nyt ehdotettavassa uudistuksessa ei esitetä          törekisterikeskuksen, maistraattien, evankelis-
20496: muutoksia väestökirjanpitoon rekisteröityihin           luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan
20497: uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien henkilöi-         sekä Suomen Kuntaliiton edustajat.
20498: den osalta. Valtion viranomaiset ovat toimineet            Sisäasiainministeriö määräsi toimikaudeksi
20499: väestörekisterinpitäjinä rekisteröityjen uskon-         1992-94 asetetun neuvottelukunnan toimimaan
20500: nollisten yhdyskuntienjäsenten osalta jo vuodes-        yhteistyöelimenä valmisteltaessa väestökirjanpi-
20501: ta 1971.                                                don tehtävien siirtoa kirkolta valtiolle. Toimi-
20502:    Uudistukseen sisältyy esitys uudeksi laiksi us-      kaudeksi 1995-97 asetettu neuvottelukunta jat-
20503: kontokuntien jäsenrekisteristä. Tältä osin uudis-       koi sisäasiainministeriön määräyksestä uudis-
20504: tus koskee myös rekisteröityjä uskonnollisia yh-        tuksen valmistelua edellisen neuvottelukunnan
20505: dyskuntia. Laki koskisi sekä evankelisluterilaista      ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen perus-
20506: kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa että rekis-        teella.
20507:                                               KK 376/1998 vp                                            3
20508: 
20509:     Rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnil-       säädösmuutoksiksi. Opetusministeriö pyysi us-
20510: la on uudistuksen valmistelun eri vaiheissa ollut       konnonvapauslainsäädännön muuttamista kos-
20511: mahdollisuus osallistua valmisteluun ja esittää         keneesta ehdotuksesta, joka sisälsi ehdotuksen
20512: näkemyksiään.                                           uskontokuntien jäsenrekisterinpitoa koskevaksi
20513:     Väestökirja-asiain neuvottelukunnassa uudis-        uudistukseksi, lausuntoa kaikilta rekisteröidyiltä
20514: tuksen valmistelu tapahtui pääasiassa neuvotte-         uskonnollisilta yhdyskunnilta.
20515: lukunnan asettamissa jaostoissa. Toimikaudeksi              Toimikaudeksi 1995-97 asetettu väestökirja-
20516: 1992-94 asetettu neuvottelukunnan jaosto,               asiain neuvottelukunta jatkoi väestökirjanpito-
20517: joka selvitti muun muassa uskonnonvapauslain-           uudistuksen valmistelua saatujen lausuntojen
20518: säädännön muutostarpeita väestökirjanpitoteh-           perusteella. Neuvottelukunnan säädösmuutok-
20519: tävien siirtämiseksi kirkon viranomaisilta val-         sia valmistellut jaosto lähetti kaikille rekiste-
20520: tion viranomaisille, kuuli työnsä aikana seuraa-        röidyille uskoonollisille yhdyskunnille valmiste-
20521: via yhteisöjä: Jehovan todistajat, Katolinen kirk-      lemansa luonnoksen väestökirjanpidon uudista-
20522: ko Suomessa, Myöhempien Aikojen Pyhien Jee-             mista koskevaksi lainsäädännöksi ja varasi yh-
20523: suksen Kristuksen Kirkko sekä Suomen Vapai-             dyskunnille tilaisuuden esittää luonnoksesta kir-
20524: den Kristittyjen Neuvosto, joka edusti Suomen           jallisesti näkökantansa.
20525: Adventtikirkkoa, Suomen Baptistiyhdyskuntaa,                Neuvottelukunta teki vuonna 1997 uudet eh-
20526: Suomen Metodistikirkkoa, Suomen Vapaakirk-              dotukset uudistuksen edellyttämiksi säädösmuu-
20527: koa ja Helluntaiherätystä.                              toksiksi. Sisäasiainministeriö pyysi lausuntoa
20528:     Neuvottelukunnanjaosto,joka käsittelijäsen-         neuvottelukunnan ehdotuksesta väestökirjanpi-
20529: luetteloiden pitoa ja seurakunnille toistaiseksi        don uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
20530: jääviä tehtäviä, pyysi työnsä aikana rekiste-           muun muassa kaikilta rekisteröidyiltä uskonnol-
20531:  röidyiltä uskonnollisilta yhdyskunnilta kannan-        lisilta yhdyskunnilta ja Suomen vapaan kristilli-
20532:  ottoa nykymenettelyn toimivuudesta sekä toivo-         syyden neuvostolta.
20533:  muksia jäsenrekisterin tietosisällön ja tietojen yl-       Lisäksi sisäasiainministeriö on neuvotellut
20534:  läpidon suhteen. Lisäksi neuvottelukunta lähetti       Suomen vapaan kristillisyyden neuvoston, Suo-
20535:  kaikille rekisteröidyille uskoonollisille yhdys-       men Vapaakirkon, Suomen Adventtikirkon,
20536:  kunnille 7.7.1993 kannanottoa varten jaoston           Suomen Metodistikirkon ja Katolisen kirkon
20537:  valmisteleman ehdotuksen ja kuuli 1.9.1993 ko-         edustajien kanssa ja muutoinkin uudistuksen
20538:  kouksessaan asiantuntijoina Suomen Vapaiden            valmistelun eri vaiheissa antanut rekisteröityjen
20539:  Kristittyjen Neuvoston ja Jehovan todistajien          uskonnollisten yhdyskuntien edustajille tietoa
20540:  edustajia.                                             uudistuksen etenemisestä ja sisällöstä.
20541:     Väestökirja-asiain neuvottelukunta teki                 Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien
20542:  12.4.1994 sisäasiainministeriölle ja opetusminis-      esittämät yhdyskuntienjäsenrekisterinpitoa kos-
20543:  teriölle ehdotukset kirkon väestökirjanpidon           kevat näkökohdat on mahdollisuuksien mukaan
20544:  tehtävien siirron edellyttämiksi välttämättömiksi      otettu valmistelussa huomioon.
20545: 
20546:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
20547:                                                                              Ministeri Jouni Backman
20548: 4                                          KK 376/1998 vp
20549: 
20550: 
20551: 
20552: 
20553:                                        Tili Riksdagens Talman
20554: 
20555:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     digheten att föra personregister och registrets
20556: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       datainnehåll skall vara otvetydigt reg1erade i 1ag.
20557: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     En ändring behövs också därför att vissa re1i-
20558: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-          gionssamfund har ansett att datainnehållet i
20559: må1 nr 376:                                          med1emsregistret i en1ighet med re1igionsfrihets-
20560:                                                      Iagstiftningen inte är tillräck1igt omfattande för
20561:           Med viiken motivering 1ät Regeringen       deras behov. Också den evange1isk-1utherska
20562:        de s.k. minoritetskyrkorna stå utanför        kyrkan och det ortodoxa kyrkosamfundet har
20563:        den egent1iga beredningen av fo1kbokfö-       framfört sina synpunkter och anfört att om deras
20564:        rings1agstiftningsreformen, trots att re-     församlingar inte för befo1kningsregister, blir
20565:        formen mycket centra1t berör också dessa      medlemsförteckningens datainnehåll en1igt re1i-
20566:        trossamfund och deras med1emmar?              gionsfrihets1agstiftningen alltför knapphändig
20567:                                                      för deras verksamhets- och förvaltningsbehov.
20568:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Reformen har sedan 1992 beretts av de1egatio-
20569: anföra fö1jande:                                     nen för befo1kningsboksärenden.
20570:                                                         Enligt 37 § förordningen om folkbokförings-
20571:    Regeringen av1ät den 13 mars 1998 till riksda-    förvaltningen (183/1984, upphävd den 1 decem-
20572: gen i ans1utning till fo1kbokföringsreformen re-     ber 1996) bistås inrikesministeriet vid handha-
20573: geringspropositioner med förs1ag till1agstiftning    vandet av uppgifter inom fo1kbokföringen av en
20574: om en reform av fo1kbokföringen (RP 14/1998          de1egation för befo1kningsboksärenden. Statsrå-
20575: rd), 1ag om ändring av 1agen om ortodoxa kyrko-      det tillsätter de1egationen för tre år åt gången.
20576: samfundet (RP 16/1998 rd) och 1ag om ändring            Enligt förordningen skall medlemmarna i de-
20577: av kyrko1agen (RP 17/1998 rd). Reformen berör        legationen representera följande myndigheter
20578: i huvudsak frågan om hur fo1kbokföringen skall       och organisationer: inrikesministeriet, befolk-
20579: arrangeras mellan staten, den evange1isk-1ut-        ningsregistercentralen och folkbokföringsför-
20580: herska kyrkan och det ortodoxa kyrkosamfun-          valtningens lokala myndigheter, evangelisk-lut-
20581: det. Må1et är en enhetlig, tidsen1ig fo1kbokföring   herska kyrkan och ortodoxa kyrkosamfundet
20582: som baserar sig på det stat1iga befo1kningsdata-     samt kommunernas centra1organisationer. En-
20583: systemet. 1 fortsättningen skulle försam1ingarna     ligt förordningen kan till delegationen även kal-
20584: inte 1ängre vid sidan av magistraterna föra sepa-    Ias en representant för en sådan statlig myndighet
20585: rata register för den aktuella fo1kbokföringen.      med viiken folkbokföringsförvaltningens myn-
20586: De statliga myndigheterna skulle så1edes föra        digheter har ett fast samarbete. 1 delegationen
20587: register när det gäller samtliga medborgare obe-     ingick under verksamhetsperioderna 1992-94
20588: roende av vi1ket trossamfund en person tillhör.      och 1995-97 representanter för inrikesministe-
20589:    1 den nu föres1agna reformen föreslås inga        riet, undervisningsministeriet, befo1kningsregis-
20590: ändringar beträffande personer tillhörande reli-     tercentralen, magistraterna, evangelisk-luther-
20591: gionssamfund som finns registrerade i fo1kbok-       ska kyrkan, ortodoxa kyrkosamfundet samt Fin-
20592: föringen. De stat1iga myndigheterna har fört be-     1ands Kommunförbund.
20593: fo1kningsregister över medlemmar i registrerade         Inrikesministeriet bestämde att delegationen
20594: religionssamfund ända sedan 1971.                    för verksamhetsperioden 1992-94 skulle verka
20595:    Reformen innehåller en proposition med för-       som samarbetsorgan vid beredningen av överfö-
20596: s1ag tili ny 1ag om trossamfundens med1emsregis-     ringen av fo1kbokföringsuppgifterna från kyr-
20597: ter. På denna punkt berör reformen också regist-     kan tili staten. De1egationen för verksamhetspe-
20598: rerade religionssamfund. Lagen skall gälla såväl     rioden 1995-97 fortsatte på förordnande av in-
20599: den evange1isk-lutherska kyrkan och det orto-        rikesministeriet med beredningen av reformen
20600: doxa kyrkosamfundet som registrerade re1i-           och utgick därvid från föregående delegations
20601: gionssamfund. Dennya lagen behövs för att sky1-      förslag och utlåtandena om dessa.
20602:                                                KK 376/1998 vp                                             5
20603: 
20604:     Registrerade religionssamfund har under oli-         de nödvändiga författningsändringarna i anslut-
20605: ka skeden av reformberedningen haft möjlighet            ning till överföringen av kyrkans folkbokförings-
20606: att delta däri och framföra synpunkter.                  uppgifter. Undervisningsministeriet bad samtli-
20607:     Inom delegationen för befolkningsboksären-           ga registrerade religionssamfund om utlåtande
20608: den skedde reformberedningen huvudsakligen i             beträffande förslaget till ändring av religionsfri-
20609: sektioner som delegationen tillsatt. Tili den sek-       hetslagstiftningen, vilket innehöll reformförslag
20610: tion som delegationen utsåg för verksamhetspe-           beträffande trossamfundens medlemsregister.
20611: rioden 1992-94 och som bl.a. utredde behovet                 Delegationen för befolkningsboksärenden un-
20612: att ändra religionsfrihetslagstiftningen inför           der verksamhetsperioden 1995-97 fortsatte att
20613: överföringen av folkbokföringsuppgifterna från           bereda folkbokföringsreformen utifrån inhämta-
20614: kyrkliga tili statliga myndigheter hörde under           de utlåtanden. Den sektion som berett delega-
20615: arbetets gång följande samfund: Jehovas vittnen,         tionens författningsändringar tillställde alla re-
20616: Katolska kyrkan i Finland, Jesu Kristi Kyrka av          gistrerade religionssamfund sektionens utkast tili
20617: Sista Dagars Heliga samt Suomen Vapaiden                 lagstiftningsreform som gäller folkbokföringen
20618: Kristittyjen Neuvosto, som representerade Ad-            och beredde samfunden tillfålle att skriftligen
20619: ventskyrkan i Finland, Baptistsamfundet i Fin-           presentera sina synpunkter på utkastet.
20620: land, Metodistkyrkan i Finland, Finlands frikyr-             Delegationen framlade 1997 nya förslag tili
20621: ka och Pingstväckelsen.                                  sådana författningsändringar som reformen
20622:     Den sektion inom delegationen som behandla-          krävde. Inrikesministeriet bad om utlåtande be-
20623: de förandet av medlemsförteckningar och de               träffande delegationens förslag tili lagstiftning
20624: uppgifter som tilisvidare skulle förbli hos försam-      som gäller folkbokföringsreformen bl.a. hos alla
20625: lingarna bad under arbetets gång om de registre-         registrerade religionssamfund och av Suomen
20626:  rade religionssamfundens ställningstagande be-          Vapaiden Kristittyjen Neuvosto.
20627:  träffande funktionsdugligheten hos nuvarande                Dessutom har inrikesministeriet förhandlat
20628: förfarande och om önskemål beträffande data-             med representanter för Suomen Vapaiden Kris-
20629:  innehållet i medlemsregistret och upprätthållan-        tittyjen Neuvosto, Finlands Frikyrka, Advents-
20630:  det av datamaterialet. Den 7 juli 1993 sände dele-      kyrkan i Finland, Metodistkyrkan i Finland och
20631:  gationen dessutom ett förslag som sektionen be-         Katolska kyrkan och också i övrigt under re-
20632:  rett för ställningstagande tili alla registrerade re-   formberedningens olika skeden informerat re-
20633:  ligionssamfund och hörde den 1 september 1993           presentanterna för de registrerade religionssam-
20634:  vid sitt möte experter som representerade Suo-          funden om reformplanerna.
20635:  men Vapaiden Kristittyjen Neuvosto och Jeho-                De synpunkter som de registrerade religions-
20636:  vas vittnen.                                            samfunden framfört beträffande samfundens
20637:      Delegationen för befolkningsboksärenden in-         förande av medlemsregister har så långt det varit
20638:  kom den 12 april 1994 med förslag tili inrikesmi-       möjligt beaktats vid beredningen.
20639:  nisteriet och undervisningsministeriet som gällde
20640: 
20641:       Helsingforsden 22 april 1998
20642: 
20643:                                                                                Minister Jouni Backman
20644:                           j
20645:                       j
20646:                       j
20647:                      j
20648:                   j
20649:                  j
20650:                  j
20651:                 j
20652:             j
20653:             j
20654:            j
20655:           j
20656:          j
20657:         j
20658:      j
20659:     j
20660:     j
20661:    j
20662:   j
20663:  j
20664: j
20665: j
20666:                                            KK 377/1998 vp
20667: 
20668: Kirjallinen kysymys 377
20669: 
20670: 
20671: 
20672: 
20673:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Natura 2000 -ohjelmaan esitettyihin
20674:                                       alueisiin rajoittuvien alueiden käyttörajoituksista
20675: 
20676: 
20677:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20678: 
20679:     Natura 2000 -ohjelmaan esitettyihin alueisiin     hin rajoittuviila alueilla. Maankäytön järkevän
20680: rajoittuvien alueiden mahdollisista käyttörajoi-      käytön sekä maanomistajien oikeusturvan kan-
20681: tuksista on esiintynyt paljon epätietoisuutta.        nalta on tärkeää saada selvyys siitä, miten laajalle
20682: Tiedottaminen tästä, samoin kuin koko Natura-         Natura 2000 -ohjelman rajoitukset yleisesti ulot-
20683: suojeluohjelman valmistumisesta, on ollut             tuvat suojelualueiden lähistöllä ja miten ja missä
20684: asianomaisille puutteellista eikä yhtenäisestä lin-   nämä rajoitukset määritellään. Valtioneuvoston
20685: jasta ole tullut selvyyttä.                           onkin syytä huolehtia riittävästi tiedottamisesta
20686:     Maankäytön rajoitukset tulivat asukkaille yl-     maanomistajille muistutusten käsittelyn jälkeen,
20687: lätyksenä Evijärvelle suunnitellulla Valmoosan-       ennen kuin lopullinen Natura 2000 -esitys hyväk-
20688: nevan Natura 2000 -alueeseen rajoittuvalla Joki-      sytään valtioneuvostossa.
20689: suun lahdella. Kunnan rakennustoimisto ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20690: ollut asiasta tietoinen, eivätkä asukkaiden tie-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
20691:  dustellessa edes Länsi-Suomen ympäristökes-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20692:  kuksen Kokkolan aluetoimiston vesirakennuk-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20693:  sesta vastaavat viranomaiset tienneet suunnitel-
20694:  luista rajoituksista. Vasta lahden ruoppauksen                  Katsooko Hallitus, että Natura 2000
20695:  yhteydessä ympäristöpiiri ilmoitti, että alue kuu-           -ohjelmassa maankäytön uudet rajoituk-
20696:  luukin Natura 2000:n rajauksen piiriin. Alkupe-              set ulottuvat myös latvavesille, että ne
20697:  räinen käsitys paikallisilla asukkailla oli, ettei           koskevat kalastusta ja vesilintujen met-
20698:  Natura-alueen ulkopuolelle tule mitään rajoituk-             sästystä, ja
20699:  sia.                                                            mitä rajoitukset tarkoittavat metsien
20700:     Toisaalta maanomistajille on saatettu sanoa,              käytön, peruskuivatuksen ja rakentami-
20701:  että Natura-suoja-alueet eivät aiheuta esimerkik-            sen kannalta kaavassa vahvistetuille ra-
20702:  si metsän talouskäytön kannalta menetyksiä nii-              kentamattomille tonteille?
20703: 
20704:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
20705: 
20706:                      Jukka Vihriälä /kesk                  Markku Vuorensola /kesk
20707:                      Eero Lämsä /kesk                      Mauri Pekkarinen /kesk
20708:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
20709: 
20710: 
20711: 
20712: 
20713:  280043
20714: 2                                         KK 377/1998 vp
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20720: 
20721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mutta ruoppausmassoja ei olisi saanut läjittää
20722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vesioikeuden luvan vastaisesti Natura-alueeseen
20723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuuluvalle luonnontilaiselle suoalueelle.
20724: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-         Kuten tästäkin tapauksesta ilmenee, ei Natura
20725: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     2000 -verkostosta aiheudu rajoituksia vesivaro-
20726: n:o 377:                                            jen käyttöön tai hoitoon Natura 2000 -verkos-
20727:                                                     toon kuuluvalla alueella tai sen läheisyydessä,
20728:           Katsooko Hallitus, että Natura 2000       elleivät toimenpiteet todennäköisesti merkityk-
20729:        -ohjelmassa maankäytön uudet rajoituk-       sellisesti heikennä niitä luonnonarvoja, joiden
20730:        set ulottuvat myös latvavesille, että ne     vuoksi alue on ehdotettu Natura 2000 -verkos-
20731:        koskevat kalastusta ja vesilintujen met-     toon.
20732:        sästystä, ja                                     Vesilain nojalla toteutettavaksi suunnitellun
20733:           mitä rajoitukset tarkoittavat metsien     vesialueen sisällyttäminen Natura 2000 -verkos-
20734:        käytön, peruskuivatuksen ja rakentami-       toon ei aiheuta rajoituksia kalastukselle tai kala-
20735:        sen kannalta kaavassa vahvistetuille ra-     kantojen hoidolle Natura-alueella tai sen ulko-
20736:        kentamattomille tonteille?                   puolella. Metsästykseen Natura-alueella saattaa
20737:                                                     aiheutua rajoituksia vain niissä tapauksissa, jois-
20738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa niihin olisi syytä kotimaisten linnustonsuoje-
20739: vasti seuraavaa:                                    lutavoitteiden vuoksi. Sellaisissa tapauksissa
20740:                                                      alue on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain
20741:    Kysymyksessä viitataanNatura 2000 -verkos-        nojalla. Natura-alueen ulkopuolella metsästyk-
20742: toon ehdotettuun Evijärvellä sijaitsevaan Joki-     seen ei luonnollisesti aiheudu rajoituksia.
20743: suunlahti-ja Valmosanneva-alueeseen. Alueesta           Vesialueen sisällyttäminen Natura 2000 -ver-
20744: Valmosannevan osa-alue kuuluu valtioneuvos-          kostoon ei aiheuta rajoituksia valuma-alueella
20745: ton vuonna 1979 hyväksymään soidensuojeluoh-         tavanomaisiin metsälain mukaisiin metsätalous-
20746: jelmaan. Jokisuunlahdella suoritettiin kesällä       toimenpiteisiin, kuten uudistushakkuisiin, vesi-
20747:  1997 väyläruoppaus. Ruoppauksessa poistetut         talouden ylläpitämiseen tai maanmuokkaustoi-
20748: massat kuitenkin sijoitettiin vesioikeuden luvan     menpiteisiin.
20749: vastaisesti vesialueen sijasta maa-alueelle, joka       Natura 2000 -verkostoon ehdotetun alueen
20750: kuuluu ehdotettuun Natura-alueeseen. Alueen          ulkopuolella rakentaminen on kaavoituksen mu-
20751: kuuluminen ehdotettuun Natura-alueeseen ei si-       kaisesti mahdollista, eikä siihen aiheudu rajoi-
20752: ten ollut esteenä ruoppauksen suorittamiselle,       tuksia.
20753: 
20754:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
20755: 
20756:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
20757:                                           KK 377/1998 vp                                              3
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                                       Tili Riksdagens Talman
20763: 
20764:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      cerats i strid med vattendomstolens tillstånd, i ett
20765: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-    myrområde i naturtilistånd som var en del av ett
20766: de medlem av statsrådet översänt följande av        Naturaområde.
20767: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade         Såsom också detta fall visar orsakar nätverket
20768: spörsmål nr 377:                                    Natura 2000 inte inskränkningar i nyttjandet el-
20769:                                                     ler vården av vattentiligångarna i områden som
20770:           Anser Regeringen att de nya inskränk-     hör tili nätverket Natura 2000 eller ligger i närhe-
20771:        ningarna i markanvändningen i program-       ten av sådana, om inteåtgärderna sannolikt avse-
20772:        met Natura 2000 också sträcker sig tili      värt försvagar de naturvärden som är anledning-
20773:        källflödesområden, att de gäller fiske och   en tili att ett område föreslagits tili nätverket.
20774:        sjöfågeljakt, och                               Att ett område som skall inrättas med stöd av
20775:           vad betyder inskränkningarna i fråga      vattenlagen föreslås bli införlivat i nätverket Na-
20776:        om nyttjande av skogar, landskapsbild        tura 2000 orsakar inte begränsningar för fisket
20777:        och byggande på obebyggda tomter som         elier vården av fiskbestånden i Naturaområdet
20778:        fastställts i en pian?                       elier utanför det. Vad jakt beträffar kan begräns-
20779:                                                     ningar i ett Naturaområde föranledas bara i så-
20780:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dana fali där det finns anledning att begränsa den
20781: anföra följande:                                    med tanke på de nationelia målen för fågelskydd.
20782:                                                     1sådana fall är det meningen att området inrättas
20783:    Spörsmålet anknyter tili området Jokisuun-       med stöd av naturvårdslagen. Utanför Natura-
20784: lahti-Valmosanneva i Evijärvi, som föreslagits      områdena blir det naturligtvis inga begränsning-
20785: ingå i nätverket Natura 2000. Vaimosanneva in-      ar ijakten.
20786: går i det myrskyddsprogram som statsrådet god-         Att ett vattenområde införlivas i nätverket
20787: kände år 1979. 1 viken Jokisuunlahti företogs en    Natura 2000 orsakar inte begränsningar i sed-
20788: farledsmuddring sommaren 1997. De massor            vanliga skogsbruksåtgärder enligt skogslagen i
20789: som avlägsnades vid muddringen placerades           avrinningsområdet, alltså i förnyelsehuggningar,
20790: dock inte i ett vattenområde utan, i strid med      bevarande av vattenhushåliningen elier markbe-
20791: vattendomstolens tilistånd, i ett markområde        arbetningsåtgärder.
20792: som ingår i det föreslagna Naturaområdet. Att          Byggande utanför ett område som föreslagits
20793: ett område ingår i ett större som föreslagits för   för införlivning i nätverket Natura 2000 är möj-
20794: införlivning i Natura hindrade alltså inte mudd-    ligt på basis av planläggning, och inga begräns-
20795: ringen, men muddermassorna borde inte ha pla-       ningar är aktuelia.
20796: 
20797:      Helsingfors den 28 april 1998
20798: 
20799:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
20800:                                            KK 378/1998 vp
20801: 
20802: Skriftligt spörsmål 378
20803: 
20804: 
20805: 
20806: 
20807:                                   Ola Rosendahl/sv: Östra Nylands ställning i yrkesutbildningen på
20808:                                        svenska
20809: 
20810: 
20811:                                        Tili Riksdagens Talman
20812: 
20813:    Regionpolitiken syftar tili en jämbördig ut-      borde få en andel av nybörjarplatserna. Då Arca-
20814: veckling. De variabler som beskriver behovet av      da - Nylands svenska yrkeshögskola beviljades
20815: regionalpolitiska åtgärder länsvis, påvisar dåligt   permanent koncession för sin yrkeshögskole-
20816: behovet av jämnare fördelning av resurserna.         verksamhet utgick statsrådet ifrån att vederbö-
20817: Variationerna är större inom de olika regionerna     rande utbildningsanstalt även har ett regionalpo-
20818: än mellan länen. Huvudstadsregionen och land-        litiskt ansvar beträffande ordnandet ..av yrkes-
20819: skapet Östra Nyland är bra exempel på detta.         högskoleutbildningen på svenska i Ostra.. Ny-
20820:    Ostra Nylands kraftresurser ligger bl.a. i        land. Ifall Arcadas planer på att helt lämna Ostra
20821: grundstrukturen och det fördelaktiga läget. Be-      Nyland utanför sin verksamhet förverkligas
20822: slutsfattandet inom statsförvaltningen som berör     kommer situationen beträffande utbildningsgra-
20823: Iandskapet Östra Nyland är koncentrerat tili hu-     den för östnylänningarna att bli ännu mer kata-
20824: vudstadsregionen som har en dominerande ställ-       strofal. Detta inverkar på arbetslöshetsgraden,
20825: ning.                        ..                      speciellt i Lovisa regionen, där den varit den
20826:     Befolkningsantalet i Ostra Nyla~.d är ca         högsta inom Nylands arbetskrafts- och närings-
20827: 87 000. Av den totala befolkningen i Ostra Ny-       centrals verksamhetsområde.
20828: land är de svenskspråkigas andel 37 %, procentu-         Det är ett faktum att utbildningsnivån i Östra
20829: ellt sett näst högst bland Iandskapen på fastlan-    Nyland är klart lägre än i hela Jandet i
20830: det. Den kommersiella dragningskraften som hu-       genomsnitt. Arcada har ett regionalpolitiskt an-
20831: vudstadsregionen och övriga omlqing liggande         svar inte minst med hänsyn tili att utbildningen
20832: Iandskapscentra utövar försvagar Ostra Nylands       även finansieras av skattebetalare från Östra
20833: ställning som utbildnings- och servicecentrum.       Nyland. Det är av största vikt att den östnyländ-
20834:     Befolkninge:ps utbildningsgrad, också de ung-    ska ungdomen har möjlighet att studera på
20835: as, är Iägre i Ostra Nyland än i genomsnitt för      svenska inom en yrkeshögskola i sin egen region
20836: hela Iandet. Regionens näringsstruktur, ett Iitet    och på sitt eget modersmål.      ..
20837: utbud på arbetsplatser för dem som har högre             Totalt fanns det år 1997 i Ostra Nyland 48
20838: utbildning och att landskapet har så få nybörjar-    nybörjarplatser inom yrkeshögskoleutbildning-
20839: platser inom den svenskspråkiga yrkeshögskole-       en på svenska. Mot bakgrul}den av hur många
20840:  utbildningen är faktorer som inverkar.              svenskspråkiga som bor i Ostra Nyland, dvs.
20841:     Regionens behov av att utveckla utbildningen     10,8% av den totala svel}skspråkiga befolkning-
20842:  och forskningsverksamheten inom området är          en i hela landet, borde Ostra Nylands andel av
20843:  stort. Samarbete med universitet, högskolor, yr-    nybörjarplatserna ha utgjort 169 nybörjarp\~tser
20844:  keshögskolor och forskningscentra borde även        för år 1997. Här bör ännu tilläggas att i Ostra
20845:  utökas. Speciellt efterlyses svenskspråkig yrkes-   Nyland verkar ingen högskola ej heller någon
20846:  högskoleutbildning.                                 fortbildningscentral som verkar under något uni-
20847:     Ostra Nylands temporära yrkeshögskola vid        versitet eller l}.ågon högskola. Möjligheterna tili
20848:  Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi       utbildning i Ostra Nyland på svenska och på
20849:  är den enda yrkeshögskolan som kai} erbjuda         högre nivå är synnerligen begränsade.
20850:  svenskspråkiga utbildningsprogram i Ostra Ny-           Alla har inte möjlighet att byta bostadsort
20851:  land.                                               p.g.a. studier. Därför är det viktigt att det finns
20852:     Det regionala ansvaret för yrkeshögskoleut-      ett utb_jldningsutbud på svenska även på högre
20853:  bildning på svenska är för näryarange koncentre-    nivå i Ostra Nyland.
20854:  rat tili huvudstadsregionen. Aven Ostra Nyland
20855: 
20856:  280043
20857: 2                                          KK 378/1998 vp
20858: 
20859:    Tabell 1: Den totala befolkningen och antalet svenskspråkiga 31.12.1996 samt antalet svensksprå-
20860: kiga nybörjarplatser inom yrkeshögskoleutbildningen 1997
20861: 
20862:                                    Den totala            Antalet                 Antalet
20863:                                   befolkningen        svenkspråkiga          svenskspråkiga
20864:                                    31.12.1996           31.12.1996           nybörjarplatsert
20865:                                                                                   1997
20866: Östra Nyland                         86942              31773                       48
20867: Nyland                            1 240 301            105 639                     672
20868: ~gentliga Finland                   437 491             26403                      144
20869: Osterbotten                         174291              92257                      604
20870: Åland                                25 257             23 760                      98
20871: Hela landet                       5 132 320            294 233                   1 566
20872: 
20873: Källa: Y rkeshögskolor och institut 1997, U tbildningsstyrelsen 1997
20874: 
20875:    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den              av§er undervisningsministeriet att till-
20876: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-             dela Ostra Nyland en större kvot av anta-
20877: ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa           let nybörjarplatser inom yrkeshögskole-
20878: följande spörsmål:                                          utbildningen per år i proportion tili ;:!.nta-
20879:                                                             let svenskspråkiga som bor inom Ostra
20880:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-               Nyland, och
20881:        geringen vidta för att förbättra situatio-              avser ministeriet att förlägga nybörjar-
20882:        nen beträffande antalet nybörjarp~!J-tser            platserna tili svenskspr~kiga utbildnings-
20883:        inom yrkeshögskoleutbildningen i Ostra               anstalter som verkar i Ostra Nyland?
20884:        Nyland,
20885: 
20886:      Helsingforsden 14 april 1998
20887: 
20888:                                          Ola Rosendahl /sv
20889:                                            KK 378/1998 vp                                              3
20890: 
20891: Kirjallinen kysymys 378                                                                      Suomennos
20892: 
20893: 
20894: 
20895: 
20896:                                   Ola Rosendahl/r: Itä-Uudenmaan asemasta ruotsinkielisissä am-
20897:                                      mattikorkeakouluopinnoissa
20898: 
20899: 
20900:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20901: 
20902:    Aluepolitiikan tavoitteena on tasapainoinen       lisi saada osuus aloituspaikoista. Kun Arcadalle,
20903: kehitys. Aluepoliittisten toimenpiteiden lääni-      Nylands svenska yrkeshögskola, myönnettiin
20904: kohtaista tarvetta kuvaavat muuttujat osoittavat     pysyvä lupa ammattikorkeakoulutoimintaan,
20905: heikosti voimavarojen tasaisemman jakamisen          valtioneuvosto lähti siitä, että kyseisellä oppilai-
20906: tarpeen. Vaihtelut ovat suurempia eri alueilla       toksella on myös aluepoliittinen vastuu ruotsin-
20907: kuin läänien välillä. Pääkaupunkiseutu ja Itä-       kielisen ammattikorkeakouluopetuksen järjestä-
20908: Uudenmaan maakunta ovat hyviä esimerkkejä            misestä Itä-Uudellamaalla. Jos Arcadan suunni-
20909: tästä.                                               telmat Itä-Uudenmaan jättämisestä kokonaan
20910:     Itä-Uudenmaan voimavaroina ovat mm. pe-          toiminnan ulkopuolelle toteutuvat, tilanne muo-
20911: rusrakenne ja edullinen sijainti. Itä-Uudenmaan      dostuu itäuusmaalaisten koulutustason osalta
20912: maakuntaa koskeva päätöksenteko valtionhal-          vielä nykyistä katastrofaalisemmaksi. Tämä vai-
20913: linnossa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle,         kuttaa työttömyysasteeseen, erityisesti Loviisan
20914: jolla on hallitseva asema.                           seudulla, jossa se on ollut korkein Uudenmaan
20915:     Itä-Uudenmaan väestömäärä on noin 87 000.        työvoima- ja elinkeinokeskuksen toiminta-
20916: Itä-Uudenmaan koko väestömäärästä ruotsin-           alueella.
20917: kielisten osuus on 37% eli mantereen maakunnis-          Tosiasia on, että koulutustaso Itä-Uudella-
20918: ta prosentuaalisesti toiseksi korkein. Pääkau-       maalla on selvästi koko maan keskiarvoa alhai-
20919: punkiseudun ja muiden ympäröivien maakunta-          sempi. Arcadalla on aluepoliittinen vastuu var-
20920: keskusten kaupallinen vetovoima heikentää Itä-       sinkin, kun otetaan huomioon, että koulutuksen
20921:  Uudenmaan asemaa koulutus- ja palvelukeskuk-        rahoittavat myös Itä-Uudenmaan veronmaksa-
20922: sena.                                                jat. On erittäin tärkeää, että Itä-Uudenmaan
20923:     Väestön koulutustaso, myös nuorten, on Itä-      nuorilla on mahdollisuus opiskella ruotsin kielel-
20924:  Uudellamaalla maan keskiarvoa alhaisempi. Tä-       lä omalla alueellaan ja omalla äidinkielellään toi-
20925:  hän vaikuttavia tekijöitä ovat alueen elinkeino-    mivassa ammattikorkeakoulussa.
20926:  rakenne, vähäinen työpaikkatarjonta korkeasti           Kaiken kaikkiaan vuonna 1997 Itä-Uudella-
20927:  koulutetuille henkilöille ja maakunnan vähäiset     maalla oli 48 aloituspaikkaa ruotsinkielisessä
20928:  aloituspaikat ruotsinkielisessä ammattikorkea-      ammattikorkeakoulutuksessa. Ruotsinkielisten
20929:  kouluopetuksessa.                                   asukasmäärän Itä-Uudellamaalla huomioon ot-
20930:     Alueen tarve koulutuksen ja tutkimustoimin-      taen, eli 10,8% koko maan ruotsinkielisestä väes-
20931:  nan kehittämiseen on suuri. Yhteistyötä yliopis-    töstä, olisi Itä-Uudenmaan osuuden aloituspai-
20932:  tojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen        koista pitänyt olla 169 aloituspaikkaa vuonna
20933:  ja tutkimuskeskusten kanssa tulisi myös lisätä.     1997. Tähän on vielä lisättävä, että Itä-Uudella-
20934:  Erityisesti kaivataan ruotsinkielistä ammattikor-   maalla ei toimi yhtään korkeakoulua eikä myös-
20935:  keakoulutusta.                                      käänjonkin yliopiston tai korkeakoulun alaisuu-
20936:      Helsingin liiketalouden ammattikorkeakou-       dessa toimivaa täydennyskoulutuskeskusta.
20937:  luun kuuluva Itä-Uudenmaan väliaikainen am-         Mahdollisuudet ruotsinkielisen ja korkeatasoi-
20938:  mattikorkeakoulu on ainoa ammattikorkea-            sen koulutuksen saamiseen Itä-Uudellamaalla
20939:  koulu, joka pystyy tarjoamaan ruotsinkielisiä       ovat erittäin rajalliset.
20940:  koulutusohjelmia Itä-Uudellamaalla.                     Kaikilla ei ole mahdollisuutta asuinpaikan
20941:      Ruotsinkielisen ammattikorkeakoulutuksen        vaihtamiseen opintojen vuoksi. Tämän vuoksi
20942:  alueellinen vastuu on tällä hetkellä keskitetty     on tärkeää, että ruotsinkielistä korkeatasoista
20943:  pääkaupunkiseudulle. Myös Itä-Uudenmaan tu-         koulutustarjontaa on myös Itä-Uudellamaalla.
20944: 4                                           KK 378/1998 vp
20945: 
20946: Taulukko 1: Koko väestö ja ruotsinkielisten osuus 31.12.1996 sekä ruotsinkielisten aloituspaikkojen
20947: määrä ammattikorkeakoulutuksessa 1997
20948: 
20949:                                    Koko väestö        Ruotsinkielisten          Ruotsinkielisten
20950:                                     31.12.1996        määrä 31.12.1996          aloituspaikkojen
20951:                                                                                   määrä 1997
20952: Itä-Uusimaa                           86942               31773                       48
20953: Uusimaa                            1 240 301             105 639                     672
20954: Varsinais-Suomi                      437 491              26403                      144
20955: Pohjanmaa                            174 291              92 257                     604
20956: Ahvenanmaa                            25 257              23 760                      98
20957: Kokomaa                            5 132 320             294 233                   1 566
20958: 
20959: Lähde: Yrkeshögskolor och institut 1997, Opetushallitus 1997
20960: 
20961:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-               aikooko opetusministeriö jakaa Itä-
20962: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               Uudellemaalle suuremman vuotuisen
20963: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-               ammattikorkeakoulutuksen aloituspaik-
20964: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       kakiintiön suhteessa Itä-Uudellamaalla
20965:                                                               asuviin ruotsinkielisiin, ja
20966:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-              aikooko ministeriö sijoittaa aloitus-
20967:        litus aikoo ryhtyä parantaakseen ammat-                paikat Itä- Uudellamaalla toimiviin ruot-
20968:        tikorkeakoulutuksen aloituspaikkatilan-                sinkielisiin oppilaitoksiin?
20969:        netta Itä-Uudellamaalla,
20970: 
20971:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
20972: 
20973:                                            Ola Rosendahl /r
20974:                                              KK 378/1998 vp                                            5
20975: 
20976: 
20977: 
20978: 
20979:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20980: 
20981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ammattikorkeakoulututkintoon         johtavan
20982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koulutuksen tarjonnassa on lääni- ja maakunta-
20983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kohtaisia eroja. Eräissä tapauksissa maakunta
20984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-           on pieni tarkasteluyksikkö tarjonnan arvioimi-
20985: sendahlin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen näkökulmasta. Tästä syystä aloituspaikka-
20986: n:o 378:                                               tarjonnan riittävyyttä arvioitaessa onkin välttä-
20987:                                                        mätöntä huomioida myös läheisten maakuntien
20988:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    tarjonta. Tämä näkökulma korostuu myös tar-
20989:        litus aikoo ryhtyä parantaakseen ammat-         kasteltaessa Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan
20990:        tikorkeakoulujen aloituspaikkatilannet-         koulutustarjontaa.
20991:        ta Itä-Uudellamaalla                                Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoittee-
20992:           aikooko      opetusministeriö       jakaa    na on ollut muodostaa monialaisia, vahvoja ja
20993:        Itä-Uudellemaalle suuremman vuotuisen           toimintakykyisiä ammattikorkeakouluja. Ta-
20994:        ammattikorkeakoulutuksen aloituspaik-           voitteena on, että ammattikorkeakoulujen mää-
20995:        kakiintiön suhteessa Itä-Uudellamaalla          rä maassamme tulee olemaan alle 30. Näin synty-
20996:        asuviin ruotsinkielisiin, ja                    vät todelliset edellytykset ammattikorkeakoulu-
20997:            aikooko ministeriö sijoittaa aloitus-       opintojen kehittämiseen. Ruotsinkielisten am-
20998:        paikat Itä-Uudellamaalla toimiviin ruot-        mattikorkeakouluopintojen kehittyminen edel-
20999:        sinkielisiin oppilaitoksiin?                    lyttää voimavaroiltaan riittävän vahvoja ruot-
21000:                                                        sinkielisiä ja kaksikielisiä ammattikorkeakoulu-
21001:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja.
21002: vasti seuraavaa:                                           Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain
21003:                                                        (25511995) mukaan ammattikorkeakoulun kou-
21004:     Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa            lutustehtävässä määritellään opiskelijapaikka-
21005: koulutuksessa on vuonna 1998 noin 24 250 aloi-         määrä ammattikorkeakoulututkintoon johta-
21006: tuspaikkaa. Tästä 4 300 aloituspaikkaa on työlli-      vassa koulutuksessa. Opetusministeriö käy vuo-
21007: syyden hoitoon ja työmarkkinatuen rajauksiin           sittain ammattikorkeakoulujen kanssa tavoite-
21008: liittyvää tilapäistä lisätarjontaa. Ammattikor-        ja tulosneuvottelut, joissa sovitaan aloituspaik-
21009: keakoulututkintoonjohtavan nuorten koulutuk-           kojen määristä aJoittain, mutta ammattikorkea-
21010: sen pysyviä aloituspaikkoja on vuonna 1998             koulut itse päättävät aloituspaikkojen sijoittami-
21011: 31 %:IIe ikäluokasta. Kieliryhmittäin tarkastel-       sesta eri yksiköihin.
21012: tuna aloituspaikkatarjonta on kokoon nähden                Opetusministeriö tavoitteena on tasapainot-
21013: parempi ruotsinkielisessä koulutuksessa. Am-           taa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan
21014: mattikorkeakoulututkintoon johtavan koulu-             koulutuksen tarjontaa asteittain vuosina 1999-
21015: tuksen aloituspaikkoja on 30 %:IIe suomenkieli-        2003 siten, että läänien välistä ja maakuntien
21016: sestä ikäluokasta ja 40 %:IIe ruotsinkielisestä ikä-   välistä tasapainoa oikaistaan. Maakuntakohtai-
21017: luokasta.                                              sessa tarjonnassa tullaan myös huomioimaan lä-
21018:                                                        heisten maakuntien tarjonta.
21019: 
21020:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
21021: 
21022:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21023: 6                                          KK 378/1998 vp
21024: 
21025: 
21026: 
21027: 
21028:                                        Tili Riksdagens Talman
21029: 
21030:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Utbudet på utbildning som leder till yrkeshög-
21031: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       skoleexamen visar på skillnader länen emellan
21032: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och landskapen em ellan. 1 vissa fall är ett land-
21033: man Ola Rosendahl undertecknade spörsmål             skap en liten granskningsenhet att utgå ifrån då
21034: nr 378:                                              man bedömer utbudet. Det är därför nödvändigt
21035:                                                      att också beakta de närliggande landskapens ut-
21036:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        bud då man bedömer om utbudet på nybörjar-
21037:        geringen vidta för att förbättra situatio-    platser är tillräckligt. Denna ~ynvinkel accentue-
21038:        nen beträffande antalet nybörjarp~;:ttser     ras också då man granskar Ostra Nylands och
21039:        inom yrkeshögskoleutbildnignen i Ostra        Nylands utbildningsutbud.
21040:        Nyland                                           Syftet med yrkeshögskolereformen har varit
21041:           av~er undervisningsministeriet att till-   att bilda mångsektoriella, starka och funktions-
21042:        dela Ostra Nyland en större kvot av anta-     dugliga yrkeshögskolor. Avsikten är att yrkes-
21043:        let nybörjarplatser inom yrkeshögskole-       högskolorna i vårt land blir under 30 till antalet.
21044:        utbi1dningen per år i proportion till ~nta   På så sätt uppstår verkliga förutsättningar för att
21045:        let svenskspråkiga som bor inom Ostra         yrkeshögskolestudierna skall kunna utvecklas.
21046:        Nyland, och                                   F ör att den svenskspråkiga yrkeshögskoleutbild-
21047:           avser ministeriet att förlägga nybörjar-   ningen skall kunna utvecklas krävs tillräckligt
21048:        platserna till svenskspr~kiga utbildnings-    resursstarka svenskspråkiga och tvåspråkiga yr-
21049:        anstalter som verkar i Ostra Nyland?          keshögskolor.
21050:                                                         Enligt lagen om yrkeshögskolestudier (255/
21051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1995) bestäms antalet studieplatser i den utbild-
21052: anföra följande:                                     ning som leder till yrkeshögskoleexamen i en
21053:                                                      yrkeshögskolas utbildningsuppgift. Undervis-
21054:    lnom den utbildning som leder till yrkeshög-      ningsministeriet för årligen mål- och resultatför-
21055: skoleexamen finns 1998 ca 24 250 nybörjarplat-       handlingar med yrkeshögskolorna då man avta-
21056: ser. Av dem är 4 300 ett tillfålligt extra utbud i   lar om de branschvisa antalen nybörjarplatser,
21057: samband med skötseln av sysselsättningen och         men yrkeshögskolorna beslutar själva i vilka en-
21058: begränsningar av arbetsmarknadsstödet. Fasta         heter platserna placeras.
21059: nybörjarplatser inom den för unga avsedda ut-           Undervisningsministeriet avser att balansera
21060: bildningen som leder till yrkeshögskoleexamen        utbudet av utbildning som leder till yrkeshögsko-
21061: finns 1998 för 31 procent av åldersklassen. Gran-    leexamen stegvis åren 1999-2003 så att balansen
21062: skar man utbudet på nybörjarplatser efter språk-     länen emellan och landskapen emellan korrige-
21063: grupp är det i förhållande till storleken bättre i   ras. 1 fråga om utbudet inom enskilda landskap
21064: den svenskspråkiga utbildningen. Det finns ny-       kommer man också att beakta utbudet i de när-
21065: börjarplatser för 30 procent av den finskspråkiga    liggande landskapen.
21066: åldersklassen och för 40 procent av den svensk-
21067: språkiga.
21068: 
21069:      Helsingfors den 28 april 1998
21070: 
21071:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21072:                                               KK 379/1998 vp
21073: 
21074: Kirjallinen kysymys 379
21075: 
21076: 
21077: 
21078: 
21079:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Lohenkalastuksesta Itämerellä
21080: 
21081: 
21082: 
21083:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21084: 
21085:     Asetuksella (78/1994) saatettiin 26.1 0.1994lu-         Avomerikalastuksesta luopuminen on luon-
21086: kien voimaan Rio de Janeirossa 5.6.1992 tehty            nonlohen monimuotoisuuden suojelun kannalta
21087: biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopi-           olennaista, koska rannikko- ja jokipyynnissä
21088: mus, jonka eduskunta oli hyväksynyt 20.6.1994.           voidaan paremmin ja jopa täydellisesti suunnata
21089: Vaikka Suomi on sitoutunut toimimaan tämän               pyynti määrällisesti ja laadullisesti oikein.
21090: sopimuksen mukaan, se ei ole millään tavoin                  Ajoverkkokalastuksesta luopuminen Itäme-
21091: ottanut esimerkiksi lohipolitiikassaan sopimuk-          ren pääaltaalla ja Selkämerellä ei ole taloudelli-
21092: sen velvoitteita huomioon. Suomen hallitus on            sesti suuri asia. Riista- ja kalatalouden tutkimus-
21093: jopa asettunut vastustamaan eduskunnan tah-              laitoksen eduskunnalle toimittamien selvitysten
21094: donilmaisuja, joilla on tähdätty ajoverkkokalas-         mukaan alkuvuodesta Itämeren pääaltaalla käy
21095: tuksesta ns. sekakantakalastuksena luopumiseen           kuukausittain pyyntimatkoilla 30-35 alusta, ja
21096: Itämerellä ja sen lahdissa. Tällaisella sekakanta-       kuluneen alkutalven aikana Selkämeren vastaa-
21097: kalastukseiiahan voidaan tuhota viimeiset Iuon-          vaan laivastoon kuului kalastajien oman ilmoi-
21098: nonlohikannat, olletikin, kun yli 90 prosenttia          tuksen mukaan 10 alusta.
21099:  Itämeren pääaltaaJla syönnöksellään olevista lo-            Raskauttavaa lohen pyytämiselle Itämeren
21100:  hista on istukasalkuperää.                              pääaltaalla on myös se, että se on "unohdettu"
21101:      Itämeri on Euroopan ainoa merialue, jossa           Itämeren kalastusta säätelevissä sopimuksissa si-
21102:  lohen sekakantakalastus on mahdollista, näin            vusaalislajina. Sivusaalispykäläthän määräävät
21103:  vuoden 1989 jälkeen. Äänisellä ja Laatokalla se         lopettamaan kalastuksen, jos jotain säädeltyä si-
21104:  lopetettiin jo kohta sodan jälkeen. Se on lopetet-      vusaalislajia tulee saaliiksi esim. yli 5 tai 10 pro-
21105:  tu niin ikään Pohjois-Atlantilla, jonka eri alueilla    senttia sen kokonaismäärästä. Näillä pykäliJlä
21106:  on käytetty erilaisia keinoja: kalastajat on siirret-   on tarkoitus estää haitan aiheottaminen toiselle
21107:  ty eläkkeelle, kalastusoikeudet/kiintiöt on ostet-      lajiJle ja sen pyynniile ("ettei sivusaaliin nimissä
21108:  tu pois jne. Taustalla on lohen sikäläinen suojelu-     pyydetä vierasta lajia"). Lohta ei siis näissä pykä-
21109:  sopimus.                                                lissä mainita.
21110:      Tornionjoen ja Simojoen luonnonlohikanto-               Tilanne on em. kappaleessa mainitussa asiassa
21111:  jen heterotsygotia-aste on edelleen korkeampi           Itämerellä nykyisellään kestämätön, sillä kilo-
21112:  kuin istukkaita tuottavilla allaskannoilla. Em.         hailin ja silakan pelagisessa troolauksessa teolli-
21113:  Rion sopimus tähtää juuri tällaisessa tapaukses-        suuskaiaksi saadaan runsaasti lohta. Kolmen
21114:  sa lajin suojeluun umpimähkäiseltä tuhoamisel-          päivän troolausmatkan sivusaaliina voi yksi te-
21115:  ta. Tämä on läpäisyperiaatteella todettu sopi-          hokas troolari saada jopa 1 000 lohta, mikä on
21116:   muksen johdanto-osassa. Sopimuksen artiklat            enemmän lohia kuin nykyisellään nousee Simo-
21117:   kolme ja neljä määrittelevät luonnonvarojen            jokeen. Troolauksessa saatu lohi menee rehuka-
21118:   käytön oikeudet ja velvoitteet. Näistä seuraa,         lan prosessointiin, eikä sitä kirjata mihinkään
21119:   että erityisesti lohen avomerellä tapahtuva seka-      saalistilastoihin. Se ei näy missään kiintiöissä ja
21120:   kantakalastus rikkoo Rion sopimusta, koska se          merkitsee käytännössä kiintiöylitystä. Todeiii-
21121:   heikentää toisen maan lohikantojen biologista          nen kalastuskuolevuus on siis paljon tilastoitua
21122:   monimuotoisuutta. Kolmannen artiklan "ympä-            suurempi, ja samalla tuhotaan luonnonlohia täy-
21123:   ristöön" kuuluu olennaisena osana myös moni-           sin mielettömällä tavalla. Asia ei ole tältäkään
21124:   muotoisuus. Neljännessä artiklassa se on erityi-       osin minkään viranomaisen hallinnassa.
21125:   sesti mainittukin.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21126: 
21127:  280043
21128: 2                                       KK 379/1998 vp
21129: 
21130: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           tus Itämerellä, kuten se tullaan kieltä-
21131: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           mään muillakin EU :n merialueilla, ja
21132: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      uskaltaako Hallitus vihdoinkin tun-
21133:                                                           nustaa, että lohta joutuu Itämerellä ta-
21134:          Aikooko Hallitus ryhtyä noudatta-                pahtuvassa pelagisessa tehotroolaukses-
21135:        maan lohipolitiikassaan Rion biologista            sa valtavat määrät sivusaaliina saaliiksi
21136:        monimuotoisuutta koskevaa sopimusta,               tämän saalisosuuden tulematta millään
21137:        mikä merkitsee käytännössä tuen anta-              tavoin virallisiin tilastoihin?
21138:        mista hankkeelle kieltää ajoverkkokalas-
21139: 
21140:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21141: 
21142:                                       Erkki Pulliainen /vihr
21143:                                           KK 379/1998 vp                                             3
21144: 
21145:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21146: 
21147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Pelkästään yhden kalastusmuodon lopettami-
21148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nen yhden Itämeren rantavaltion, Suomen, yk-
21149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sinomaisena toimenpiteenä ei turvaa luonnonlo-
21150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     hikantoja. Viimeaikaisiila SAP:n tavoitteiden
21151: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    mukaisilla säätelypäätöksillä on nimenomaan
21152: 379:                                                toteutettu Rion sopimuksen edellyttämiä tavoit-
21153:                                                     teita mm. lajien monimuotoisuuden säilyttämi-
21154:            Aikooko Hallitus ryhtyä noudatta-        seksi. Kansallisen ns. lohiasetuksen (258/1996)
21155:         maan lohipolitiikassaan Rion biologista     säätelytoimet ovat tehokkaasti edistäneet lohen
21156:         monimuotoisuutta koskevaa sopimusta,        nousun turvaamista lohijokiin vuosina 1996-
21157:         mikä merkitsee käytännössä tuen anta-       97. Lisäksi ajoverkkokalastusta rajoitetaan jo
21158:         mista hankkeelle kieltää ajoverkkokalas-    nyt voimakkaasti Itämeren kalastuskomission
21159:         tus Itämerellä, kuten se tullaan kieltä-    säätelypäätöksillä, siiiä 4 mpk:n alueen ulkopuo-
21160:         mään muillakin EU:n merialueilla, ja        linen ajoverkkokalastus on kielletty 1.6.-15 .9.
21161:            uskaltaako Hallitus vihdoinkin tun-      Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Näiden
21162:         nustaa, että lohta joutuu Itämerellä ta-    erilaisten säätelypäätösten avulla lohen luonnon-
21163:         pahtuvassa pelagisessa tehotroolaukses-     kannat ovat viime vuosina vahvistuneet voimak-
21164:         sa valtavat määrät sivusaaliina saaliiksi   kaasti mm. Tornionjoessa.
21165:         tämän saalisosuuden tulematta millään          Kalastajien tulee ilmoittaa kalastuspäiväkir-
21166:         tavoin virallisiin tilastoihin?             jaan myös trooliin joutuneet lohet. Näin ollen
21167:                                                     saaliit tulevat kirjatuiksi myös viralliseen lohi-
21168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiintiön seurantaan. Lohi on saaliina huomatta-
21169: vasti seuraavaa:                                    vasti arvokkaampi kuin kilohaili tai silakka. Ka-
21170:                                                     lastaja poimii lohet troolisaaliin joukosta, jo-
21171:     Ajoverkkokalastus on tehokas ja lohta selek-    ten mahdollisuus lohen joutumisesta rehuksi on
21172: tiivisesti pyytävä kalastusmuoto, jota käytetään    hyvin pieni. Alustavien selvitysten mukaan ka-
21173: yleisesti lohenpyynnissä Itämeren rantavaltiois-    lastuspäiväkirjojen analysointi vuosilta 1996-
21174: sa. Tutkimuksissa on todettu, että avomerellä       97 osoittaa, että suomalaisten alusten lohen sivu-
21175: ajoverkkokalastuksen yhteydessä luonnon lohta       saaliit eivät ole viime vuosina olleet merkittäviä.
21176: esiintyy vaihtelevasti. Korkeimmillaan luonnon-     Itämeren sivusaalissääntöjä pohtineissa tieteelli-
21177: lohen osuudet ovat kuitenkin olleet kutunousun      sissä työryhmissä asia ei ole ollut edes esillä.
21178: yhteydessä Ahvenanmerellä ajoverkkokalastuk-           Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa, että
21179: sessa sekä Pohjanlahden rannikon rysäpyynnis-       lohipolitiikassa pyritään varmistamaan luon-
21180: sä. Luonnonlohikantojen suojelemiseksi on teh-      nonlohikantojen ja luonnonlohen nousu ja sa-
21181: ty erilaisia toimenpiteitä. Yksi merkittävimmistä   malla viljellyn istutetun lohen kalastaminen eri
21182: on Itämeren kansainvälisen kalastuskomission        kalastusmuodoilla. Tavoite on samansuuntainen
21183:  helmikuussa 1997 hyväksymä ohjelma lohen toi-      kuin kansainvälisesti Itämeren piirissä on sovittu
21184:  mintasuunnitelmaksi (SAP). Ohjelman tarkoi-        ja edellytetty. Viimeaikaisilla kansallisilla SAP:n
21185:  tuksena on suojella tehokkaasti luonnon lohi-      linjan mukaisilla lohenkalastuksen säätelypää-
21186:  kantoja suuntaamaHa kalastus viljeltyihin kaloi-   töksillä hallitus toteuttaa nimenomaan Rion so-
21187:  hin ja luomalla paremmat edellytykset Iuonnon-     pimuksen edellyttämiä tavoitteita mm. eri lajien
21188:  kudulle sekä perustamalla uusia lohikantoja po-    monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Alustavien
21189:  tentiaalisiin jokiin. Lohen poikastuotantoaluei-   selvitysten perusteella suomalaisten kalastus-
21190:  den tulee vuoteen 2010 tuottaa vähintään 50 %      alusten troolauksen sivusaaliina ei saada suuria
21191:  luonnonpoikasia niiden potentiaalisesta tuotan-    määriä lohta. Lisäksi kaikki kalastuspäiväkirjo-
21192:  tokapasiteetistä. Myös ajoverkkojen käyttöä ka-    jen saaliit, myös lohen sivusaaliit, lasketaan mu-
21193:  lastusmuotona aiotaan kehittää mm. suuntaa-        kaan virallisiin tilastoihin.
21194:  malla kalastusta istutettuihin kaloihin ja otta-
21195:  malla käyttöön viivästetty istutustekniikka.
21196: 
21197:        Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
21198: 
21199:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21200: 4                                         KK 379/1998 vp
21201: 
21202:                                        Tili Riksdagens Talman
21203: 
21204:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fiskeform är inte en tillräcklig åtgärd för att tryg-
21205: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ga bestånden av naturlax. Genom regleringsbe-
21206: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      slut under de senaste tiderna i överensstämmelse
21207: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        med målsättningarna för SAP har uttryckligen
21208: mål nr 379:                                          de av Riokonventionen förutsatta målen för bl.a.
21209:                                                      bevarande av arternas mångfald uppfyllts. De av
21210:           Har Regeringen för avsikt att isin lax-    den s.k. laxförordningen (258/1996) föreskrivna
21211:        politik följa Riokonventionen om biolo-       regleringsåtgärderna har effektivt främjat tryg-
21212:        gisk mångfald, vilket i praktiken innebär     gandet av laxens vandring upp i laxälvarna under
21213:        stöd åt planerna på ~tt totalförbjuda fis-    åren 1996-97. Därtill begränsas fisket med driv-
21214:        ket med drivgarn i Ostersjön på samma         garn kraftigt redan nu genom av Östersjöns fiske-
21215:        sätt som det kommer att förbjudas även        rikommission fattade regleringsbeslut, som för-
21216:        inom de övriga havsområdena inom EU,          bjuder fiske med drivgarn i havsområden utanför
21217:        och                                           det s.k. 4.. sjömilsområdet mellan 1.6-15.9 i
21218:           vågar Regeringen äntligen erkänna att      egentliga Ostersjön och Bottniska viken. Tack
21219:        det i samband med det effektiva fisket        vare dessa regleringsbeslut av olika slag har be-
21220:        med pelagisk trål i Östersjön som bifångst    stånden av naturlax stärkts kraftigt under de
21221:        även tas upp enorma mängder lax som           senaste åren, bl.a. i Torne älv.
21222:        aldrig på något sätt blir noterad i den           Yrkesfiskarna är skyldiga att anteckna även
21223:        officiella statistiken?                       den lax som kommit i trålen i sin fiskejournal.
21224:                                                      Sålunda blir fångsterna noterade även i uppfölj-
21225:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningen av den officiella laxkvoten. Som fångst är
21226: anföra följande:                                     Iaxen mycket värdefullare än vassbuken och
21227:                                                      strömmingen. Y rkesfiskarna plockar därför ut
21228:    Fiske med drivgarn är en effektiv selektiv form   Iaxen ur trålfångsten. Möjligheten att Iaxen blir
21229: för laxfiske. Fiskeformen är allmän vid laxfiske     foder är därmed mycket liten. Enligt preliminära
21230: inom kuststaterna vid Östersjön. Undersökning-       utredningar visar en analys av fiskejournalerna
21231: ar har visat att förekomsten av naturlax varierar    från åren 1996-97, att bifångsten av lax under
21232: vid högsjöfiske med drivgarn. Andelen naturlax       de senaste åren har varit rätt liten på de finländ-
21233: har dock varit som störst vid tiden för laxens       ska fartygen. 1 de vetenskapliga arbe~~grupper
21234: lekvandring vid fiske med drivgarn i Ålands hav      som dryftat regler för bifångsterna i Ostersjön
21235: samt med ryssja vid Bottniska vikens kust. Olika     har frågan inte ens varit före.
21236: åtgärder har vidtagits för att skydda bestånden          Hänvisande tili det ovan nämnda konstaterar
21237: av naturlax. En av de viktigaste är det verksam-     regeringen att målet för laxpolitiken är att säkra
21238: hetsprogram för Iaxen (SAP) som godkänges av         bestånden av naturlax och naturlaxens lekvand-
21239: Internationella fiskerikommissionen för Oster-        ring och samtidigt fisket av odlad planterad lax
21240: sjön i februari 1997. Syftet med programmet är       med olika fiskemetoder. Målet överensstämmer
21241: att ge ett effektivt skydd åt de naturliga laxbe-     med vad som avtalats och förutsatts internatio-
21242: stånden genom att inrikta fisket på odlad fisk,      nellt inom Östersjökretsen. Genom sina senaste
21243: skapa bättre förutsättningar för den naturliga       nationella regleringsbeslut i överensstämmelse
21244: leken samt skapa nya laxbestånd i potentiella        med den av SAP utstakade linjen verkställer re-
21245: älvar. Fram tili år 2010 skall minst 50% av den       geringen uttryckligen de av Riokonventionen
21246: potentiella yngelproduktionen inom laxens yng-       förutsatta målsättningarna, bl.a. för bevarande
21247: elproduktionsområden vara naturligt yngel. Av-        av arternas mångfald. Enligt preliminära utred-
21248: sikten är att även utveckla användningen av driv-     ningar är de mängder lax finländska fiskefartyg
21249: garn som fiskeform, bl.a. genom att inrikta fisket   får som bifångst vid trålning inte stora. Samtliga
21250: på planterad fisk och tai bruk fördröjd utplante-    fångster som antecknas i fiskejournalerna inklu-
21251: ringsteknik.           ..                             sive bifångsterna av lax tas i beaktande i den
21252:    Att enbart en av Ostersjöns kuststater, Fin-       officiella statistikföringen.
21253: land, upphör att bedriva fiske med en enda viss
21254: 
21255:      Helsingfors den 23 april 1998
21256: 
21257:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21258:                                             KK 380/1998 vp
21259: 
21260: Kirjallinen kysymys 380
21261: 
21262: 
21263: 
21264: 
21265:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huomioon ottamisesta
21266:                                       Juon todirektiivissä
21267: 
21268: 
21269:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21270: 
21271:    Vasta Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen              eivät ole em. luontodirektiivin liitteen II luette-
21272: päätyttyä paljastui, että eräät suomalaiset virka-    lossa, niin Life-rahan saaminen esim. Saimaan
21273: miehet olivat junailleet asiat niin, että joukko      lohihankkeelle on vaarantunut, vaikka hanke
21274: kalalajeja oli neuvoteltu kuulumattomiksi Iuon-       muutoin täyttää ao. edellytykset. Listassa oleva
21275: todirektiivin "yhteisön tärkeinä pitämiin eläin- ja   poikkeus tuhoaa tällaiset pyrkimykset.
21276: kasvilajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitetta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21277: vaerityisten suojelutoimien alueita". Vajaa vuosi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21278: sitten (28.5.1997) komissio julkisti ehdotuksensa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21279: "luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimis-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21280: tön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin
21281: 92/43/ETY mukaottamisesta tieteen ja tekniikan                   Miksi vesistöiltään EU:n rikkain maa,
21282: kehitykseen". Siinä esiintyvät samat poikkeukset             Suomi, on ainoana maana ja vastoin tie-
21283: yleisestä eurooppalaisesta linjasta kalojen osalta           teellistä tietoa hakenut poikkeusta direk-
21284: kuin millaiseksi tilanne muodostui jäsenyysneu-              tiivin 92/43/ETY Iiitteen II kaikille kala-
21285: vottelujen tuloksena.                                        lajeille, joita Suomessa esiintyy, ja
21286:     Nyttemmin on käynyt edellä kerrottuun liit-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rele-
21287:  tyen ilmi muutama merkittävä näkökohta. En-                 vanttiin tieteelliseen tietoon nojautuen
21288:  sinnäkin EU:n valmistelukoneistollaei näytä ole-            em. kalalajeja koskevien poikkeusten
21289:  van vieläkään oikeita tietoja Suomen omasta                 poistamiseksi mainitusta liitteestä II, jot-
21290:  Iuokituksesta. Niinpä EU-taholta puuttuu tieto,             ta Suomi voisi mm. tulla näiden lajien
21291:  että lohi ja toutain ovat Suomen omalla uhan-               osalta Life-hankerahoitusten piiriin ja
21292:  alaisten listalla eli niiden suojelun tason ei voi          jotta muutoinkin turvattaisiin näiden la-
21293:  ED-normiston mukaan katsoa olevan suotuisa.                 jien lisääntymisen kannalta tärkeät vesis-
21294:  Toiseksi on niin, että kun esim. Suomen lohet               töt?
21295: 
21296:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21297: 
21298:                                          Erkki Pulliainen /vihr
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303:  280043
21304: 2                                             KK 380/1998 vp
21305: 
21306: 
21307: 
21308: 
21309:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21310: 
21311:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tettu alamittoja ja säädetty rauhoitusajoista,
21312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            mutta ei ole katsottu suojelun kannalta tehok-
21313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kaimmiksi keinoiksi erillisten kalalajien suojelu-
21314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-          alueiden perustamista. Poikkeuksesta huolimat-
21315: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta liitteen lajit kuuluvat yhteisön tärkeinä pitä-
21316: 380:                                                     miin lajeihin, ja Suomen tulee luovuttaa komissi-
21317:                                                          olle tiedot niiden esiintymisalueista ja seurannan
21318:             Miksi vesistöiltään EU:n rikkain maa,        järjestämisestä. Poikkeuslupa edellyttää kuiten-
21319:         Suomi, on ainoana maana ja vastoin tie-          kin lajien seurantaa ja raportointia komissiolle.
21320:         teellistä tietoa hakenut poikkeusta direk-       Luontodirektiivin liitteessä IV (lajit, jotka edel-
21321:         tiivin 92/43/ETY liitteen II kaikille kala-      lyttävät tiukkaa suojelua) ei ole Suomessa nykyi-
21322:         lajeille, joita Suomessa esiintyy, ja            sin esiintyviä lajeja.
21323:             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rele-            Kalaston      suojelutyöryhmän        mmstlossa
21324:         vanttiin tieteelliseen tietoon nojautuen         3.10.1996 (MMM 19/1996) ehdotetaan, että Suo-
21325:         em. kalalajeja koskevien poikkeusten             mi luopuisi toutaimen ja järvilohen osalta luon-
21326:         poistamiseksi mainitusta liitteestä II, jot-     todirektiivin liitteeseen II saamistaan poikkeuk-
21327:         ta Suomi voisi mm. tulla näiden lajien           sista. Sitä vastoin esimerkiksi nahkiaisen, pikku-
21328:         osalta Life-hankerahoitusten piiriin ja          nahkiaisen ja kivisimpun osalta poikkeuksen jat-
21329:         jotta muutoinkin turvattaisiin näiden la-        kaminen on perusteltua, koska nämä lajit eivät
21330:         jien lisääntymisen kannalta tärkeät vesis-        ole uhanalaisia Suomessa. Riista- ja kalatalou-
21331:         töt?                                             den tutkimuslaitos seuraa tärkeimpiä kalakanto-
21332:                                                          ja pysyvän seurantaohjelman avulla. Kalanvilje-
21333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             lylaitoksilla on viljelyssä uhanalaisten kantojen
21334: vasti seuraavaa:                                         lisäksi lukuisten vesistöjen alkuperäiskantoja,
21335:                                                          joita istuttarualla vältetään kantojen sekoittumi-
21336:     EY:n luontodirektiivillä pyritään luonnon             sesta johtuva monimuotoisuuden häviäminen.
21337: monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös kalo-               Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on
21338: jen suojelu kuuluu osana luonnon monimuotoi-              viljelyssä emokantoja sekä toutaimesta että järvi-
21339: suuden säilyttämiseen EU :n alueella. Luontodi-           lohesta. Kumpaakin edellä mainittua lajia istute-
21340: rektiivin liitteessä II luetellaan ne kasvi- ja eläin-    taan jatkuvasti sekä niiden esiintymisalueiden
21341: lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityis-      vesistöihin että mm. tyhjentyneille tuontaisille
21342: ten suojelutoimien alueita. Suomessa esiintyvistä         lisääntymisalueille. Edellä mainitun perusteella
21343: kalalajeista mainitaan liitteessä seuraavat lajit:        voi todeta, että luontodirektiivin liitteen II poik-
21344: lohi (makeassa vedessä), toutain, nahkiainen,             keuksesta huolimatta Suomi täyttää varsin hyvin
21345: pikkunahkiainen, rantaneula ja kivisimppu.                lajien seurannalle ja raportoinnille asetetut edel-
21346: Suomi kuitenkin haki ja sai jäsenyysneuvottelu-           lytykset. Kalaston suojelutyöryhmän ehdotukset
21347: jen yhteydessä poikkeuksen edellä mainituista             ovat parhaillaan jatkotarkastelussa, ja tässä yh-
21348: liitteen II lajeista. Syynä poikkeuksen hakemi-           teydessä harkitaan toimia, joiden avulla järvilohi
21349: seen oli muun muassa se, että Suomessa kalala-           ja toutain voitaisiin poistaa luontodirektiivin liit-
21350: jien suojelussa on yleensä rajoitettu pyyntiä, ase-       teen II poikkeuksista.
21351: 
21352:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
21353: 
21354:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21355:                                             KK 380/1998 vp                                             3
21356: 
21357: 
21358: 
21359: 
21360:                                         Tili Riksdagens Talman
21361: 
21362:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vara en särskilt effektiv åtgärd ur skyddssyn-
21363: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           punkt. Trots undantaget hör de i bilagan nämnda
21364: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       arterna tili de arter gemenskapen ansett vara
21365: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         viktiga och det åligger Finland att inlämna upp-
21366: mål nr 380:                                           gifter tili kommissionen om dessa arters före-
21367:                                                       komst och hur uppföljningen ordnats. Undan-
21368:           Varför har Finland, det på vattendrag       tagstillståndet förutsätter alltså uppföljning av
21369:        rikaste landet inom EU, som enda land          arterna och rapportering tili kommissionen. 1
21370:        och mot vetenskapliga fakta ansökt om          bilaga 4 tili direktivet (arter som kräver noggrant
21371:        undantag för alla de fiskarter som finns       skydd) ingår inte idag i Finland förekommande
21372:        upptagna i bilaga 2 tili direktivet 92/43/     arter.
21373:        EEG och förekommer i Finland, och                 1 det PM arbetsgruppen för skyddet av fisk-
21374:           har Regeringen för avsikt att skrida tili   faunan avgivit den 3.10.1996 (MMM 19/1996)
21375:        åtgärder för att med stöd av relevanta         föreslås att Finland för aspens och insjölaxens del
21376:        vetenskapliga fakta upphäva undantagen         avstår från de undantag som beviljats från bilaga
21377:        som gäller ovan avsedda fiskarter i nämn-      2 i habitatdirektivet. Däremot är ett fortsatt un-
21378:        da bilaga 2, så att Finland bl.a. för dessa    dantag motiverat för tili exempel flodnejonögo-
21379:        arters del kunde bli delaktig av finansie-     net, bäcknejonögat och stensimpan, för dessa
21380:        ring med Lifeprojektmedel och så· att          arter är inte hotade i Finland. Vilt- och fiskeri-
21381:        även i övrigt för dessa arters reproduk-       forskningsinstitutet följer upp de viktigaste fisk-
21382:        tion viktiga vattendrag kunde tryggas?         bestånden med hjälp av ett permanent uppfölj-
21383:                                                       ningssystem. lnstitutets fiskodlingsanläggningar
21384:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       upprätthåller förutom odling av de hotade be-
21385: anföra följande:                                      stånden även odlingar av ursprungsbestånd från
21386:                                                       ett flertal vattendrag. Genom att utnyttja detta
21387:    Målet för EG:s habitatdirektiv är att bevara       odlade materia! vid utplantering undviks den ut-
21388: mångfalden i naturen. Ä ven skyddet av fiskar         armning av mångfalden som skulle följa på en
21389: ingår som en del i bevarandet av mångfalden i         sammanblandning av bestånden. Vilt- och fiske-
21390: naturen inom EG. 1 bilaga 2 tili habitatdirektivet    riforskningsinstitutet upprätthåller även odling-
21391: ingår en förteckning över de djur- och växtarter      ar med moderbestånd av såväl asp som insjölax.
21392: vilkas bevarande kräver att särskilda bevarande-      Av vardera arten sker en fortlöpande utplante-
21393: områden utses. Av i Finland förekommande fisk-        ring såväl i vattendragen inom deras förekomst-
21394: arter nämns följande arter: lax (endast i söt-        områden som bl.a. inom tomma tidigare naturli-
21395: vatten), asp, flodnejonöga, bäcknejonöga, niss-       ga fortplantningsområden. Utgående från det
21396: öga och stensimpa. Finland ansökte dock i sam-        ovan nämnda kan det konstateras att Finland
21397: band med underhandlingarna om medlemskap              trots undantaget från bilaga 2 tili habitatdirekti-
21398: om undantag för ovan nämnda i bilaga 2 upptag-        vet rätt väl fyller de krav som ställts på uppfölj-
21399: na arter och erhöll detta. Orsaken tili att undan-    ning och rapportering av arterna. Fiskskyddsar-
21400: tag söktes var bland annat den, att skyddet av        betsgruppens förslag är som bäst föremål för en
21401: fiskarter i Finland i regel verkställts genom att     fortsatt utvärdering och i samband med den
21402: begränsa fångsten samt fastställa minimimått          övervägs åtgärder som kunde leda tili att undan-
21403: och fredningstider. Att inrätta särskilda skydds-     taget från bilaga 2 tili habitatdirektivet kan upp-
21404:  områden för specifika fiskarter har inte ansetts     hävas för insjölaxens och aspens del.
21405: 
21406:      Helsingfors den 23 april 1998
21407: 
21408:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21409:                                           KK 381/1998 vp
21410: 
21411: Kirjallinen kysymys 381
21412: 
21413: 
21414: 
21415: 
21416:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ikaalisten-Jämijärven tien kunnostamises-
21417:                                      ta Hämeen tiepiirissä
21418: 
21419: 
21420:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21421: 
21422:    Maantie 261 Ikaalisista Jämijärvelle ja edel-    järvi on nyt ryhtynyt ajamaan tien kunnostus-
21423: leen Niinisaloon on ollut eriasteisten kunnostus-   hanketta yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa
21424: suunnitelmien listalla jo pitkään. Suunnitelmat     saadakseen äänensä paremmin kuuluville.
21425: ovat kuitenkin venyneet ilmeisestijuuri käytettä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21426: vissä olevien resurssien vähäisyyden vuoksi. Lii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21427: kenteeseen nähden tie on kapea ja keväisin rou-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21428: tiva.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21429:    Tien kunnostaruistarve on kasvanut ajan mit-
21430: taan siitä syystä, että Jämijärven kunnasta toi-               Mahtaisiko valtiolta ja tielaitokselta
21431: minnot Tampereen suuntaan ovat nopeasti li-                lähiaikoina liietä rahoja Ikaalisista Jämi-
21432: sääntyneetja Porin suuntajäänyt tässä suhteessa            järvelle johtavan tien 261 peruskunnos-
21433:  yhä enemmän sivuun. Huono tie muodostaa Jä-               tukseen ottaen huomioon tien kasvavan
21434:  mijärven suuntaan tietynlaisen pullonkaulan,              liikenteen ja tieväylän tärkeyden esimer-
21435: joka pitäisi mahdollisimman nopeasti avata.                kiksi Jämijärven kunnalle?
21436:  Kunnostuksen tarvetta kuvaa jo se, että Jämi-
21437: 
21438:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21439: 
21440:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
21441: 
21442: 
21443: 
21444: 
21445:  280043
21446: 2                                          KK 381/1998 vp
21447: 
21448: 
21449: 
21450: 
21451:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21452: 
21453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Turun tiepiirin puoleisen osan päällyste on
21454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kunnostettu vuosina 1994-1996. Sen nykykun-
21455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toa on pidettävä liikennettä tyydyttävänä eikä
21456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tiejaksolle ole ohjelmissa parantamistoimenpitei-
21457: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tä.
21458: n:o 381:                                                 Hämeen tiepiirin puolella tien päällysteen
21459:                                                      kunto on jonkin verran huonompi. Tiellä on pai-
21460:            Mahtaisiko valtiolta ja tielaitokselta    koin sekä poikki- että pituussuuntaisia halkea-
21461:        lähiaikoina liietä rahoja Ikaalisista Jämi-   mia ja lisäksi joissakin kohdissa tien reuna on
21462:        järvelle johtavan tien 261 peruskunnos-       pettänyt. Tie ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen
21463:        tukseen ottaen huomioon tien kasvavan         huonokuntoinen vastaavan liikenteellisen merki-
21464:        liikenteen ja tieväylän tärkeyden esimer-     tyksen omaaviin muihin teihin nähden eikä sille
21465:        kiksi Jämijärven kunnalle?                    tarveselvitysten perusteella ole suunniteltu koko
21466:                                                      matkalle rakenteen parantamista. Sen sijaan
21467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päällyste ja joitakin rakenteeltaan pettäviä koh-
21468: vasti seuraavaa:                                     tia on tarkoitus kunnostaa lähivuosina. Toimen-
21469:                                                      piteiden tarkkaa ajoitusta ei ole vielä ohjelmoitu,
21470:    Maantie 261 Niinisalo-Jämijärvi-Ikaalinen         mutta tie tullaan joka tapauksessa pitämään hoi-
21471: on luokitukseltaan seututie. Liikennemäärä on        to- ja kunnostustoimin jatkuvasti liikennekelpoi-
21472: noin 1 200-1 700 autoa/vrk, paitsi Jämijärven        sena siihen asti kun mainitut parantamistoimen-
21473: taajaman kohdalla noin 2 900 autoa/vrk. Tiejak-      piteet tehdään.
21474: son kokonaispituus on 35 km, josta 13 km on
21475: Hämeen tiepiirin alueella (Ikaalisten kunnassa)
21476: ja muu osa Turun tiepiirin alueella.
21477: 
21478:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
21479: 
21480:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
21481:                                           KK 381/1998 vp                                            3
21482: 
21483: 
21484: 
21485: 
21486:                                       Tili Riksdagens Talman
21487: 
21488:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       Asfalteringen på den del av vägen som befin-
21489: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      ner sig på Åbo vägdistrikts område har förbätt-
21490: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    rats mellan 1994 och 1996. Dess nuvarande skick
21491: man Sulo Aitioniemi undertecknade spörsmål nr       måste anses vara tillfredsställande för trafiken
21492: 381:                                                och det finns inga förbättringsåtgärder inskrivna
21493:                                                     i programmen för vägavsnittets del.
21494:            Månntro statens och vägverkets peng-        På Tavastlands vägdistrikts område är asfalte-
21495:        ar under den närmaste framtiden räcker       ringen i något sämre skick. Vägen uppvisar ställ-
21496:        tili för att aHokera anslag för grundför-    vis såväl på tvären som på längden sprickor och
21497:        bättring av väg 261 från lkalis tili Jämi-   dessutom har vägkanten på några ställen gett
21498:        järvi med beaktande av den ökade trafi-      vika. Vägens skick är dock inte exceptionellt då-
21499:        ken på vägen samt med beaktande av           ligt jämfört med övriga vägar med motsvarande
21500:        vägens betydelse för t.ex. Jämijärvi koru-   betydelse för trafiken. Det finns inte på basis av
21501:        mun?                                         behovsutredningar några planer på en förbätt-
21502:                                                     ring av vägens uppbyggnad på hela sträckan.
21503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Däremot finns det planer på att inom de närmas-
21504: anföra följande:                                    te åren förbättra beläggningen och vissa ställen
21505:                                                     där vägens uppbyggnad gett efter. En exakt tidta-
21506:    Landsväg 261 Niinisalo-Jämijärvi-Ikalis          bell för åtgärderna har ännu inte fastställts, men
21507: har klassificerats som bygdeväg. Trafikmängden      vägen kommer hursomhelst att kontinuerligt
21508: uppgår tili ca l 200-1 700 bilar/ dygn, förutom i   hållas i trafikerbart skick genom underhålls- och
21509: tätorten Jämijärvi, där den uppgår tili ca 2 900    renoveringsåtgärder ända tills de nämnda för-
21510: bilar/dygn. Vägavsnittets hela längd är 35 km,      bättringsåtgärderna kan genomföras.
21511: varav l3 km befinner sig på Tavastlands vägdi-
21512: strikts område (i Ikalis kommun) och resten på
21513: Åbo vägdistrikts område.
21514: 
21515:      Helsingfors den 22 april 1998
21516: 
21517:                                                                        Trafikminister Matti Aura
21518:                                                KK 382/1998 vp
21519: 
21520: Kirjallinen kysymys 382
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lehtorin
21526:                                           aseman turvaamisesta
21527: 
21528: 
21529:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
21530: 
21531:     Saamelaiset ovat viime vuosina pyrkineet ko-          hyvin taida saamen kieltä. Todellisuus lienee kui-
21532: vasti korostamaan vähemmistöasemaansa ja                  tenkinjossain muualla eli siinä, että Kinnarissa ei
21533: jopa siinä varsin hyvin onnistuneet. Tulevaisuu-          ole saamelaista verta.
21534: den pyrkimys on, että he osoittavat Lapin maa-                Tämäntyyppinen rasismi pitäisi kitkeä pois
21535: alueiden kuuluvan itselleen. Viimeksi mainittua           sellaisista laitoksista, jotka toimivat yhteiskun-
21536: lukuun ottamatta saamelaisten pyrkimyksistä on            nan tuella ja ovat kansakunnan lain alaisia. Tä-
21537: sanottava pelkkää hyvää, sillä jos vähemmistön            män vuoksi ja kun opetusministeriö ilmeisesti on
21538: asemaa ei korosteta, se helpostijoutuu poljetuk-          liittynyt Kinnaria painostavien joukkoon, esitän
21539: si.                                                       edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21540:      Saamelaisten tavoitteissa ja niiden toteuttami-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
21541:  sessa on kuitenkin paljon ristiriitaisia piirteitä. Jo   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21542:  riitely siitä, kuka on saamelainen, on synnyttänyt       vaksi seuraavan kysymyksen:
21543: jopa huvittavia piirteitä. Toiminnoissa on myös
21544:  rasistisia piirteitä, joista yhtenä voidaan nostaa                  Miten Hallitus ja sen asianomainen
21545:  esille lehtori Anja Kinnarin systemaattinen sa-                 ministeriö aikovat suhtautua Saamelais-
21546:  vustaminen pois Inarissa sijaitsevan Saamelais-                 alueen koulutuskeskuksen lehtori Anja
21547:  alueen koulutuskeskuksen (SAKK) saamelais-                      Kinnaria koskevaan perusteettomaan
21548:  käsitöiden lehtorin virasta. Vaikka kyseinen leh-               painostukseen, jonka tarkoituksena on
21549:  tori Kinoari on taatusti ammattitaitoinen ja kou-               hänen erottamisensa niin sanotusti rodul-
21550:  lutettu kyseiseen tehtävään, saamelainen hylki-                 lisiin kysymyksiin perustuen?
21551:  misreaktio on syntynyt siitä, että hän ei tarpeeksi
21552: 
21553:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21554: 
21555:                                             Sulo Aittaniemi /kesk
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:  280043
21561: 2                                          KK 382/1998 vp
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 
21566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21567: 
21568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muuttuneet eikä oppilaitoksella ole tarjota hä-
21569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nelle muita tehtäviä. Pöytäkirjanotteesta ei ilme-
21570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ne, onko asia käsitelty yhteistoiminnasta valtion
21571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa edelly-
21572: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tetyllä tavalla yhteistoimintamenettelyssä. Kin-
21573: n:o 382:                                              narille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi
21574:                                                       26.3.1998 eli vasta sen jälkeen, kun alustava pää-
21575:            Miten Hallitus ja sen asianomainen         tös irtisanomisesta on jo tehty.
21576:        ministeriö aikovat suhtautua Saamelais-           Opetusministeriön käytettävissä olevista asia-
21577:        alueen koulutuskeskuksen lehtori Anja          kirjoista ei ilmene, paljonko saamen käsityön
21578:        Kinnaria koskevaan perusteettomaan             opiskelijoita oppilaitoksessa on ja onko opetuk-
21579:        painostukseen, jonka tarkoituksena on          sessa mahdollisesti käytetty oppilaitoksen ulko-
21580:        hänen erottamisensa niin sanotusti rodul-      puolisia opettajia. Viranhaltijoiden opetusvel-
21581:        lisiin kysymyksiin perustuen?                  vollisuuden täyttämisen tulee kuitenkin olla ensi-
21582:                                                       sijaista. Tuntiopettajia tulee käyttää vasta, jos
21583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viranhaltijoiden opetusvelvollisuuden täytyttyä
21584: vasti seuraavaa:                                      on yhä opetustarvetta. Opetusministeriön käsi-
21585:                                                       tyksen mukaan tammikuussa 1998 on liian ai-
21586:    Saamelaisalueen koulutuskeskus perustettiin        kaista arvioida Kinnarin opetusvelvollisuuden
21587: vuonna 1993 (laki saamelaisalueen koulutuskes-        täyttymistä lukuvuoden 1998-1999 osalta, kos-
21588: kuksesta 545/1993) yhdistämällä Saamelais-            ka asiaan vaikuttaa ratkaisevasti koulutuksen
21589: alueen ammatillinen koulutuskeskus, Ivalon ko-        markkinointi ja opiskelijoiden hakeutuminen
21590: titalousoppilaitosja Inarin kansanopisto. Yhdis-      koulutukseen. Lääninhallitus ja työvoimahallin-
21591: tämisen yhteydessä kaikki viranhaltijat, myös         to ostavat muun muassa ammatillista aikuiskou-
21592: lehtori Anja Kinnari, siirrettiin entistä virkaansa   lusta jatkuvasti alakohtaisen koulutustarpeen
21593: lähinnä vastaavaan virkaan.                           mukaisesti.
21594:     Saamelaisalueen koulutuskeskus on opetus-             Irtisanomisasian käsittely on kesken Kinnarin
21595: ministeriön toimialaan kuuluva valtion oppilai-        15.8.1997 alkaneen ja edelleen jatkuvan sairaus-
21596: tos.                                                  loman vuoksi.
21597:     Koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa kou-             Kinnarin irtisanomista koskeva asia ei ole ol-
21598: lutusta saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää    lut aikaisemmin esillä opetusministeriössä, joten
21599: ja kehittää saamelaiskulttuuria ja tuontaiselin-      opetusministeriö ei ole ottanut asiaan aiemmin
21600: keinoja sekä edistää saamenkielisen oppimate-         kantaa millään tavoin. Asiakirjoista saatavan
21601: riaalin tuottamista.                                  selvityksen perusteella rodulliset kysymykset ei-
21602:     Koulutuskeskuksen opetuskielet ovat suomen         vät ole irtisanomisen syynä.
21603: kieli ja saamen kieli.                                    Opetusministeriöllä ei ole toimivaltaa käsitel-
21604:     Opetusministeriön käytettävissä olevista asia-     lä Kinnarin mahdollista irtisanomispäätöstä.
21605: kirjoista ilmenee, että Saamelaisalueen koulutus-      Hänellä on mahdollisuus hakea irtisanomispää-
21606: keskuksen johtokunta on tehnyt kokouksessaan           tökseen oikaisua virkamieslautakunnalta, ja vir-
21607: 26.1.1998 alustavan päätöksen lehtori Anja Kin-        kamieslautakunnan päätökseen on mahdollista
21608: narin irtisanomisesta virkamieslain 27 §:n 1 mo-       hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
21609: mentin 2 kohdan nojalla. Päätöstä on perusteltu        hallinto-oikeuteen.
21610: sillä, että Kinnarin tehtävät ovat olennaisesti
21611: 
21612:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
21613: 
21614:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21615:                                              KK 382/1998 vp                                                 3
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 
21620:                                          Tili Riksdagens Talman
21621: 
21622:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        har förändrats i väsentlig grad och att läroansta1-
21623: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten inte kan erbjuda henne andra uppgifter. Av
21624: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       protokollsutdraget framgår inte om ärendet har
21625: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr          behandlats genom samarbetsförfarande på det
21626: 382:                                                   sätt som lagen om samarbete inom statens äm-
21627:                                                        betsverk och inrättningar förutsätter. Kinnari
21628:           Hur avser Regeringen och vederböran-         har haft tillfålle att yttra sig den 26 mars 1998,
21629:        de ministerium förhålla sig tili den ogrun-     dvs. först efter att det preliminära beslutet om
21630:        dade påtryckning som lektorAnja Kinna-          uppsägning redan tagits.
21631:        ri vid sameområdets utbildningscentral              Av de handlingar som undervisningsministe-
21632:        varit utsatt för och som syftar tili att få     riet har tillgång tili framgår inte hur många stude-
21633:        henne avsatt på basis av så att säga rasfrå-    rande läroanstalten har i sameslöjd och om
21634:        gor?                                            utomstående 1ärare eventuellt har an1itats i un-
21635:                                                        dervisningen. 1 första hand skall tjänsteinneha-
21636:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          varnas undervisningssky1dighet fullgöras. Tim1ä-
21637: anföra följande:                                       rare skall användas först när det efter att tjänste-
21638:                                                        innehavarnas undervisningsskyldighet är full-
21639:     Sameområdets utbildningscentral grundades          gjord ytter1igare finns undervisningsbehov. En-
21640: 1993 (lag om sameområdets utbildningscentral           1igt undervisningsministeriets uppfattning är det
21641: 545/1993) genom en sammans1agning av same-             i januari 1998 för tidigt att bedöma om Kinnaris
21642: områdets yrkesutbildningscentral, Ivalo kotita-        undervisningsskyldighet fullgörs för läsåret
21643: lousoppilaitos och fo1khögsko1an i Enare. 1 sam-        1998-1999, eftersom ärendet på ett avgörande
21644: band med sammans1agningen flyttades alla tjäns-        sätt påverkas av marknadsföringen av och an-
21645: teinnehavare, även lektor Anja Kinnari, från sina      sökningarna tili utbildningen. Länsstyrelsen och
21646: tidigare tjänster tili en tjänst som närmast mot-      arbetskraftsförvaltningen köper fortlöpande
21647: svarade den förra tjänsten.                            bl.a. yrkesinriktad vuxenutbildning enligt beho-
21648:     Sameområdets utbildningscentral är en statlig      vet inom respektive bransch.
21649: Iäroanstalt som lyder under undervisningsminis-            Behandlingen av uppsägningen är inte slut-
21650: teriet.                                                förd på grund av Kinnaris sjukledighet som bör-
21651:     Utbildningscentralen har tili uppgift att ge ut-   jade 15.8.1997 och ännu pågår.
21652: bildning för sameområdets behov, att bevara och            Uppsägningsärendet som gäller Kinnari har
21653: utveckla den samiska kulturen och naturnäring-         inte tidigare varit ak tuellt i undervisningsministe-
21654: arna samt att främja produktioneo av samiska           riet så ministeriet har inte förut tagit ställning tili
21655: läromedel.                                             det på något sätt. Utgående från uppgifterna i de
21656:     Utbildningscentralens undervisningsspråk är        aktuella handlingarna är rasfrågor inte anled-
21657:  finska och samiska.                                   ning tili uppsägningen.
21658:     Av de handlingar som undervisningsministe-             Undervisningsministeriet har inte befogenhet
21659:  riet har tillgång tili framgår att direktionen för    att behandla ett eventuellt beslut om uppsägning
21660:  sameområdets utbildningscentral på sitt möte          av Kinnari. Kinnari kan yrka på rättelse av ett
21661:  den 26 januari 1998 fattade ett preliminärt beslut    uppsägningsbeslut hos tjänstemannanämnden
21662:  om att säga upp lektor Anja Kinnari med stöd av       och i tjänstemannanämndens beslut kan ändring
21663:  27 § 1 mom. 2 punkten i tjänstemannalagen. Be-        sökas genom besvär hos högsta förvaltnings-
21664:  slutet har motiverats med att Kinnaris uppgifter      domstolen.
21665: 
21666:      Helsingfors den 23 april 1998
21667: 
21668:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21669:                                            KK 383/1998 vp
21670: 
21671: Kirjallinen kysymys 383
21672: 
21673: 
21674: 
21675: 
21676:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Aserekisteriin sisältyvien tietojen suojaami-
21677:                                        sesta
21678: 
21679: 
21680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21681: 
21682:    Ampuma-aselain uudistuksen yhteydessä              riä ei ennen ole maassamme ollut ainakaan asei-
21683: kaikki aseet rekisteröidään uudelleen ja saate-       den kohdalla, koska rekisterit ovat olleet käsiva-
21684: taan tietokonepohjaiseen aserekisteriin. Toimen-      raisia.
21685: piteet ovat perusteltuja ja myös aserekisterin           Epäily saattaa olla pelkkää kuvittelua, mutta
21686: saattaminen nykyaikaa vastaavalle tasolle on si-      sen verran asiassa on juurta, että on syytä kysyä
21687: nänsä perusteltua.                                    edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21688:    Ongelmaksi aserekisterissä saattaa muodos-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
21689: tua se, että tunkeutumalla poliisin aserekisteriin    valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
21690: hakkerityyppisellä toimenpiteellä, siinä annistu-
21691: va saa samalla tarpeelliset tiedot siitä, minkälai-             Katsooko Hallitus ja sen asianomai-
21692: sia määriä ja minkälaisia aseita henkilö omistaa             nen ministeriö, että tekeillä oleva tieto-
21693: ja missä osoitteessa. Yhden ja kahden aseen osal-            pohjainen aserekisteri pystytään suojaa-
21694: ta ei liene ongelmaa, mutta jos joku omistaa                 maan esimerkiksi hakkerien taholta ri-
21695: keräilynomaisesti kymmeniä arvokkaita aseita,                kollisessa tarkoituksessa tapahtuvaa tun-
21696: ehkä enemmänkin, rekisteristä laittomasti saatu              keutumista vastaan niin, että se ei palvele
21697: tieto antaa kullanarvoisen vihjeen siitä, mihin              rikollisia asemurtojen suunnittelemises-
21698: kannattaa murtautua aseiden hankkimistarkoi-                 sa?
21699: tuksessa. Vastaavaa varkaita palvelevaa rekiste-
21700: 
21701:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21702: 
21703:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
21704: 
21705: 
21706: 
21707: 
21708:  280043
21709: 2                                          KK 383/1998 vp
21710: 
21711: 
21712: 
21713: 
21714:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21715: 
21716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kopuolisille on haitallisia seurauksia. Tämän
21717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoksi poliisin tietojärjestelmien suojaamisesta
21718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ulkopuolista tunkeutumista vastaan on järjestel-
21719: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        mällisesti pidetty huolta niin kauan kuin kyseisiä
21720: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         järjestelmiä on ollut käytössä. Tietojenkäsittelyn
21721: n:o 383:                                              verkottuminen on lisännyt ulkopuolisen tunkeu-
21722:                                                       tumisen riskiä. Tämän johdosta tietoturvalli-
21723:           Katsooko Hallitus ja sen asianomai-         suustoimenpiteitä on huomattavasti lisätty muu-
21724:        nen ministeriö, että tekeillä oleva tieto-     taman viime vuoden aikana. Sisäasiainministeri-
21725:        pohjainen aserekisteri pystytään suojaa-       össä on vahvistettu tietoturvallisuuspolitiikka ja
21726:        maan esimerkiksi hakkerien taholta ri-         tietoturvallisuuden strategia, joissa linjataan
21727:        kollisessa tarkoituksessa tapahtuvaa tun-      koko hallinnonalalle yhteisesti sovitut ja hyväk-
21728:        keutumista vastaan niin, että se ei palvele    sytyt tavoitteet ja toimintastrategiat. Näiden
21729:        rikollisia asemurtojen suunnittelemises-       pohjalta poliisi on laatinut oman edellistä tiu-
21730:        sa?                                            kemman linjauksensa omaa toimialaansa koske-
21731:                                                       vaksi. Poliisilla on tällä hetkellä käynnissä yli
21732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kymmenen käytännön hanketta, joissa tähdä-
21733: vasti seuraavaa:                                       tään tietoturvallisuuden parantamiseen. Poliisin
21734:                                                        tietoturvapäällikön viran vakinaistaminen on
21735:    Poliisin tietojärjestelmät sisältävät aseita ja     omalta osaltaan osoitus siitä, että sisäasiainmi-
21736: niiden omistajia koskevien tietojen lisäksi myös       nisteriössä tietoturvallisuuden merkitystä koros-
21737: muita sellaisia tietoja, joiden paljastumisesta ul-    tetaan ja että siihen myös panostetaan.
21738: 
21739:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
21740: 
21741:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
21742:                                           KK 383/1998 vp                                              3
21743: 
21744: 
21745: 
21746: 
21747:                                       Tili Riksdagens Talman
21748: 
21749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ombesörjts under hela den tid systemen har an-
21750: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      vänts. Det växande ADB-nätet har ökat risken
21751: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    för att någon utifrån tränger in i systemet. Man
21752: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          har därför under de allra senaste åren klart ut-
21753: nr 383:                                             ökat de åtgärder som är ägnade att öka datasä-
21754:                                                     kerheten. Vid inrikesministeriet har poHtiken och
21755:           Anser Regeringen och vederbörande         strategin rörande datasäkerheten stärkts. Linje-
21756:        ministerium att det planerade database-      dragningar har gjorts i fråga om de mål och
21757:        rade vapenregistret kan skyddas, t.ex.       handlingsstrategier om vilka kommits överens
21758:        mot hackers som i brottsligt syfte gör       och som godkänts gemensamt för hela förvalt-
21759:        intrång i systemet, så att det inte tjänar   ningsområdets del. Utgående från dessa mål och
21760:        brottslingar som planerar vapeninbrott?      strategier har polisen när det gäller det egna verk-
21761:                                                     samhetsområdet utarbetat sin egen linjedrag-
21762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ning, som innebär en ytterligare skärpning. Hos
21763: anföra följande:                                    polisen pågår för närvarande över tio praktiska
21764:                                                     projekt i syfte att förbättra datasäkerheten. Om-
21765:    Poliseos datasystem innehåller utom informa-     bildningen tili ordinarie av tjänsten som datasä-
21766: tion om vapen och vapenägare också andra upp-       kerhetschef hos polisen är ett teeken på att man
21767: gifter som, om de avslöjas för utomstående, har     vid inrikesministeriet fåster den största vikt vid
21768: skadliga verkningar. Därför har skyddet av poli-    datasäkerhetens betydelse och att man också sat-
21769: seos datasystem mot yttre intrång systematiskt      sardärpå.
21770: 
21771:      Helsingfors den 23 april 1998
21772: 
21773:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
21774:                                             KK 384/1998 vp
21775: 
21776: Kirjallinen kysymys 384
21777: 
21778: 
21779: 
21780: 
21781:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Pienille lapsille tarjottavista lastenohjelmista
21782: 
21783: 
21784: 
21785:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21786: 
21787:    Joitakin palVIa sitten esiteltiin televisiossa        Tätä hulluutta aletaan- tottakai- toteuttaa
21788: kansainvälisesti uusinta uutta televisio-ohjel-       myös Suomessa. Siksi on syytä kiireimmiten, ja
21789: mien tarjonnasta. Kysymyksessä oli 1-2-vuoti-         kun se on vielä mahdollista, esittää edellä olevan
21790: aita varten valmistettu tv-ohjelma, jonka hah-        perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
21791: moina olivat lapsekkaita kuu-ukkoja muistutta-        momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
21792: vat utopistiset olennot. Ohjelmassa kyseistä tele-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21793: visiofilmiä katselleet mainitun ikäiset lapset oli-   raava kysymys:
21794: vat selvästi hämillään, ehkä peloissaan näkemäs-
21795: tään. He ikään kuin pyrkivät repimään itseään                    Miten Hallitus suhtautuu Yleisradion
21796: näkemästään irti, mutta eivät pystyneet irrottau-             suunnitelmiin hankkiaja valmistaa myös
21797: tumaan katselusta. Lapset olivat selvästi levotto-            Suomen television lastenohjelmia varten
21798: mia.                                                          1-2-vuotiaille katsojille kansainvälisen
21799:    Ei tarvitse olla mikään psykologi tai ehkäjuuri            mallin mukaisesti kauhuskenaarioita ai-
21800: sen johdosta tavallinen ihminen vaistosi, miten               heuttavia, todellisuuden ulkopuolisia
21801: vahingollinen mainitun1ainen todellisuudesta                  utopistisia kuu-ukkoja, jotka ovat
21802: täysin irrallinen visio on pienelle lapselle, jonka           omiaan rikkomaan pienen lapsen yhtey-
21803: tärkein kehitysura on kuitenkin asteittainen to-              den todellisuuteen ja aiheuttamaan mie-
21804: dellisuuteen asettuminen.                                     lenterveydellisiä ongelmia?
21805: 
21806:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21807: 
21808:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 
21813:  280043
21814: 2                                       KK 384/1998 vp
21815: 
21816: 
21817: 
21818: 
21819:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21820: 
21821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Pienille lapsille tarjottavia lastenohjelmia kos-
21822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     kevan eduskuntakyselyn johdosta Yleisradio Oy
21823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   on ilmoittanut, että Teletubbies-sarjan lähtökoh-
21824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    tana on ollut tuottaa pienille lapsille heidän en-
21825: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     simmäinen televisio-ohjelmansa, joka ottaa
21826: n:o 384:                                          huomioon lasten kehitystason ja heidän tapansa
21827:                                                   hahmottaa maailmaa. BBC:ssä sarja on ollut
21828:           Miten Hallitus suhtautuu Yleisradion    opetusohjelmien ja lastenohjelmien yhteistyön
21829:        suunnitelmiin hankkia ja valmistaa myös    tulos. Sarjan rytmi on hidas sekä lämmin, iloinen
21830:        Suomen television lastenohjelmia varten    ja turvallinen ja sisältö opettavainen. Sen avulla
21831:        1-2-vuotiaille katsojille kansainvälisen   tutustutaan pienen lapsen kokemuspiiriin kuulu-
21832:        mallin mukaisesti kauhuskenaarioita ai-    viin ensimmäisiin asioihin.
21833:        heuttavia, todellisuuden ulkopuolisia          Sarjan neljä keskushahmoa ovat pienten las-
21834:        utopistisia kuu-ukkoja, jotka ovat         ten tyyliin liikkuvia ja muutenkin pienet lapset
21835:        omiaan rikkomaan pienen lapsen yhtey-      mieleen tuovia nukkehahmoja. Keskushahmo-
21836:        den todellisuuteen ja aiheuttamaan mie-    jen ympärille rakentuvien fiktiivisten kohtausten
21837:        lenterveydellisiä ongelmia?                lisäksi sarjassa on dokumentaarisia osuuksia,
21838:                                                   joissa kuvataan noin 3-vuotiaiden lasten elämää
21839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja reaktioita. Nämä osuudet tuotetaan suoma-
21840: vasti seuraavaa:                                  laista versiota varten Suomessa ja suomalaisten
21841:                                                   lasten kanssa.
21842:     Yleisradio Oy:n ohjelmapolitiikasta vastaa
21843: yhtiön hallintoneuvosto,jonka valitsee eduskun-
21844: ta.
21845: 
21846:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
21847: 
21848:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
21849:                                              KK 384/1998 vp                                              3
21850: 
21851: 
21852: 
21853: 
21854:                                          Tili Riksdagens Talman
21855: 
21856:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Med anledning av spörsmålet om barnpro-
21857: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             gram för små barn har Rundradion Ab meddelat
21858: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         att utgångspunkten för serien Teletubbies har
21859: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            varit att producera ett televisionsprogram för
21860: mål nr 384:                                             barn som kan bli det första som beaktar barnens
21861:                                                         utvecklingsnivå och deras sätt att uppfatta värl-
21862:            Hur förhåller sig Regeringen tili Rund-      den omkring dem. Vid BBC har serien varit fruk-
21863:        radions planer att för Finlands televisions      ten av ett samarbete mellan utbildningsprogram
21864:        räkning skaffa och producera barnpro-            och barnprogram. Seriens rytm är långsam och
21865:        gram för 1-2-åriga tittare, då dessa pro-        den är varm, glad och trygg. Innehållet är peda-
21866:        gram i enlighet med den internationella          gogiskt. Med hjälp av programmet kan man he-
21867:        modellen uppvisar skräckscener, som              kanta sig med några av de första upplevelser som
21868:        innehåller utopiska mångubbar som inte           förekommer i ett litet barns erfarenhetsvärld.
21869:        har något med verkligheten att göra, som            Seriens fyra huvudfigurer är i likhet med små
21870:        drar sitt strå till stacken för att söndra det   harn rörliga och ä ven i övrigt dockfigurer som för
21871:        Iilla barnets kontakt till verkligheten och      tankarna tili små barn. Förutom de fiktiva scener
21872:        som förorsakar psykiska problem?                 som byggs upp kring huvudfigurerna förekom-
21873:                                                         mer det i serien dokumentäravsnitt, där 3-åriga
21874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           barns Iiv och reaktioner beskrivs. Dessa avsnitt
21875: anföra följande:                                        produceras i Finland och med finländska barn
21876:                                                         för den finländska versionen av serien.
21877:   För Rundradion Ab:s programpolitik svarar
21878: bolagets förvaltningsråd, som väljs av riksdagen.
21879: 
21880:      Helsingfors den 28 april 1998
21881: 
21882:                                                                             Trafikminister Matti Aura
21883:                                              KK 385/1998 vp
21884: 
21885: Kirjallinen kysymys 385
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Välityspalkkioiden kohtuullistamisesta huo-
21891:                                         neenvuokramarkkinoilla
21892: 
21893: 
21894:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21895: 
21896:    Lipposen hallituksen aikana huoneenvuokra-          ton asunnoton maksaa. Usein ilman täysin am-
21897: markkinat ovat ylikuumentuneet kahdesta syys-          mattitaitoa toimivat vuokravälittäjät rahastavat
21898: tä. Ensinnäkin onneton aluepolitiikka sekä maa-        toisten hädällä suruttomasti.
21899: talouden alasajo lisäävät muuttoa asutuskeskuk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21900: siin. Toisekseen uusien asuntojen rakentaminen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21901: on nykyisen hallituksen aikana suhteessa romah-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21902: tanut. Puute asunnoista on nostanut myös vuok-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21903: rat pilviin eikä hallitus tee asialle mitään, vaikka
21904: huoneenvuokrasäännöstelyä purettaessa edelly-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21905: tettiin, että tilannetta seurataan ja tarpeen vaa-            siin asuntomarkkinoilla vaadittavien
21906: tiessa ryhdytään hillitseviin toimiin.                        kohtuuttomien välityspalkkioiden kas-
21907:     Huoneenvuokramarkkinoilla vallitsee myös                  vun hillitsemiseksi sekä edes jonkinlais-
21908: välityspalkkioiden suhteen villin lännen laki.                ten pätevyysvaatimusten asettamiseksi
21909: Vuokranvälittäjä voi pyytää mitä vaan ja onne-                vuokravälitystoimintaa harjoittaville?
21910: 
21911:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
21912: 
21913:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
21914: 
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 280043
21919: 2                                           KK 385/1998 vp
21920: 
21921: 
21922: 
21923: 
21924:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21925: 
21926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lystä luopumisen myötä välityspalkkiokäytän-
21927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         töönja muuhun välitystoiminnan sääntelyyn liit-
21928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyvät kysymykset ovat olleet esillä julkisuudessa.
21929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Silti edes kattavalla, helposti toimintaa rajoitta-
21930: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vaksi muodostuvalla julkisen vallan sääntelyllä
21931: n:o 385:                                              ei ole mahdollista estää näiden kysymysten ajoit-
21932:                                                       taista esiintymistä.
21933:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Toisaalta asunnonvälitystoimintaa koskevaa
21934:        siin asuntomarkkinoilla vaadittavien           lainsäädäntöä on syytä uudistaa. Tällöin on otet-
21935:        kohtuuttomien välityspalkkioiden kas-          tava huomioon hallitusmuotoon vuonna 1995
21936:        vun hillitsemiseksi sekä edes jonkinlais-      perusoikeutena kirjattu elinkeinovapauden peri-
21937:        ten pätevyysvaatimusten asettamiseksi          aate. Elinkeinovapautta rajoittavien säännösten
21938:        vuokravälitystoimintaa harjoittaville?         tulee perustua lähtökohtaisesti laintasoisiin sää-
21939:                                                       döksiin. Nykyiset asunnonvälitystoimintaa kos-
21940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kevat rajoitukset on säädetty asetustasolla. Elin-
21941: vasti seuraavaa:                                      keino-oikeudellisen uudistuksen lisäksi voitaisiin
21942:                                                       harkita asunnonvälitysalan sopimusoikeudellis-
21943:     Vuokra-asuntojen välitystoimintaa sääntelee       ten säännösten siirtämistä laintasoiseen säädök-
21944: asunnonvälittäjäasetus (761/1993). Asunnonvä-         seen samaan tapaan kuin kiinteistönvälityksen
21945: litysliikettä harjoitettaessa on noudatettava hy-     osalta on menetelty.
21946: vää asunnonvälitystapaa. Lisäksi välitystehtävä          Välityspalkkion pitäisi tulla maksettavaksi
21947: on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti   ensisijaisesti vain tuloksellisen toiminnan perus-
21948: toimeksiantajan ja tämän vastapuolen edut huo-        teella, jolloin riski tehtävän onnistuneesta suorit-
21949: mioon ottaen. Asunnonvälittäjäasetus sisältää         tamisesta on välittäjällä. Asunnonvälittäjien
21950: myös nimenomaisen säännöksen välityspalk-             kohdalla voitaisiin harkita muun muassa vastaa-
21951: kiosta (9 §). Sen mukaan palkkion on oltava           vaa säännöstä kuin kiinteistönvälitystoiminnas-
21952: kohtuullinen ottaen huomioon välitystehtävän          sa. Kuluttajansuojasta kiinteistönvälityksessä
21953: laatu, suoritettu työmäärä ja tehtävän taloudelli-    annetun lain (686/1988) 17 §:n mukaan kiinteis-
21954: sesti tarkoituksenmukainen suoritustapa. Asun-        tönvälittäjällä on oikeus välityspalkkioon ai-
21955: nonvälittäjä voi periä vain yhden välityspalkkion     noastaan silloin, kun kauppa syntyy, jollei toi-
21956: määrän siinäkin tapauksessa, että asunnonhaki-        meksiantosopimuksessa ole muuta sovittu.
21957: ja ja vuokranantaja ovat erikseen hänen toimek-       Asunnonvälittäjien palkkio-oikeus voitaisiin
21958: siantajinaan. Lisäksi kuluttajansuojalaissa (38/      vastaavasti sitoa asuinhuoneiston huoneenvuok-
21959: 1978) tarkoitetun sopimuksen mukaisen hinnan          rasopimukseen.
21960: ollessa kulutushyödykkeen laatu ja yleinen hin-          Nykyistä välityspalkkiokäytäntöä kohtuullis-
21961: tataso huomioon ottaen kohtuuton, sitä voidaan        taisi esimerkiksi säännös vuokranantajan ja
21962: kuluttajansuojalain 4luvun l §:n mukaisesti sovi-     asunnonhakijan kesken jaettavasta välityspalk-
21963: tella. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava       kiosta. Toisaalta tällainen toimenpide saattaa
21964: huomioon muun muassa sopimuksen koko sisäl-           helposti siirtää lisääntyneet vuokranantajakulut
21965: tö, osapuolten asema ja sopimusta tehtäessä val-      vuokralaisen kannalta epäedullisella tavalla
21966: linneet olosuhteet. Välityspalkkion tulee perus-      vuokran suuruuteen.
21967: tua toimeksiannon ja välittäjän sen perusteella          Asunnon- ja kiinteistönvälitystoiminnan har-
21968: suorittamien välityspalvelujen sisällön muodos-       joittaminen korostaa tarvetta varmistautua toi-
21969: tamaan kokonaisuuteen.                                minnanharjoittajien ammattitaidosta ja luotetta-
21970:     Nykyisessä markkinatilanteessa vuokra-asun-       vuudesta. Kiinteistönvälitysliikkeessä on oltava
21971: tojen kasvanut kysyntä on näkynyt myös asun-          vastaava hoitaja ja hänellä on oltava virallisella
21972: nonvälitystoiminnan lisääntyneenä kasvuna eri-        kokeella osoitettu ammattipätevyys ennen liik-
21973: tyisesti suurilla paikkakunnilla. Vuokrasäänte-       keen toiminnan aloittamista. Asunnonvälittäjien
21974:                                          KK 385/1998 vp                                              3
21975: 
21976: ammattitaidon takeena saattaisi kokeen sup-         oikeusministeriön kanssa ryhtyä vuoden 1998 ai-
21977: peampi muoto tulla kysymykseen.                     kana toimenpiteisiin asunnonvälitystoimintaa
21978:   Edellä esitetyn nojalla kauppa- ja teollisuus-    koskevan elinkeino- ja kuluttajansuojalainsää-
21979: ministeriön tarkoituksena on yhteistyössä           dännön uudistamiseksi.
21980: 
21981:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
21982: 
21983:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21984: 4                                           KK 385/1998 vp
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989:                                         Tili Riksdagens Talman
21990: 
21991:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           leringen har slopats har frågor som samman-
21992: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           hänger med praxis i fråga om förmedlingsarvo-
21993: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       den och annan reglering av förmedlingsverksam-
21994: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          heten fått publicitet. Trots detta är det inte ens
21995: mål nr 385:                                           med en täckande reglering från det allmännas
21996:                                                       sida, som lätt begränsar verksamheten, möjligt
21997:           Har Regeringen för avsikt att vidta         att förhindra att dessa frågor tidvis blir aktuella.
21998:        åtgärder för att stävja ökningen i de oskä-       Men det är trots allt skäl att förnya den lag-
21999:        liga förmedlingsarvoden som krävs på           stiftning som gäller bostadsförmedlingsverksam-
22000:        bostadsmarknaden samt för att ställa ens       heten. Härvid bör principen om näringsfrihet,
22001:        något slags behörighetskrav på dem som         som år 1995 skrevs in som en grundrättighet i
22002:        idkar hyresförmedling?                         regeringsformen, beaktas. Utgångspunkten bör
22003:                                                       vara att de bestämmelser som begränsar närings-
22004:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         friheten skall grunda sig på författningar på lag-
22005: anföra följande:                                      nivå. De nuvarande begränsningarna som gäller
22006:                                                       bostadsförmedling har meddelats på förord-
22007:    Förmedlingen av hyresbostäder regleras i för-      ningsnivå. Utöveren revidering av näringsrätten
22008: ordningen om bostadsförmedlare (7 61 11993). Då       kunde man överväga att flytta över de avtals-
22009: bostadsförmedlingsrörelse drivs skall god bo-         rättsliga bestämmelser som gäller bostadsför-
22010: stadsförmedlingssed iakttas. Dessutom skall för-      medlingsbranschen tili författningar på lagnivå
22011: medlingsuppgiften skötas med yrkesskicklighet         på samma sätt som man har gjort i fråga om
22012: och omsorg samt med beaktande av uppdragsgi-          fastighetsförmedlingen.
22013: varens och dennes motparts intressen. Förord-            1 första hand borde bostadssökanden behöva
22014: ningen om bostadsförmedlare innehåller också          betala förmedlingsarvode endast när verksamhe-
22015: en uttrycklig bestämmelse om förmedlingsar-           ten har gett resultat, varvid det är förmedlaren
22016: vode (9 §). Enligt den skall arvodet vara skäligt     som tar den risk som sammanhänger med presta-
22017: med beaktande av förmedlingsuppdragets art,           tion. 1 fråga om bostadsförmedlare kan man
22018: det utförda arbetets mängd och ett ekonomiskt         överväga bl.a. motsvarande bestämmelse som
22019: ändamålsenligt sätt att utföra uppdraget. Bo-         gäller för fastighetsförmedling. Enligt 17 § lagen
22020: stadsförmedlaren får endast uppbära beloppet av       om konsumentskydd vid fastighetsförmedling
22021: ett förmedlingsarvode också när både bostadssö-       (68611988) har fastighetsmäklaren rätt till för-
22022: kanden och hyresvärden var för sig är hans upp-       medlingsarvode endast när ett köp kommer till
22023: dragsgivare. Dessutom, om ett pris som grundar        stånd, om inte något annat har överenskommits i
22024: sig på ett sådant avtal som avses i konsument-        uppdragsavtalet. På motsvarande sätt kunde bo-
22025: skyddslagen (38/1978) är oskäligt med hänsyn till     stadsförmedlarens rätt till arvode bindas vid
22026: konsumtionsnyttighetens kvalitet och den all-         hyreskontraktet tili en bostadslägenhet.
22027: männa prisnivån, kan det enligt 4 kap. 1 § konsu-        Nuvarande praxis i fråga om förmedlingsar-
22028: mentskyddslagen jämkas. När oskäligheten be-          vode kan bli skäligare t.ex. genom en bestämmel-
22029: döms skall bl.a. hela innehållet i avtalet, parter-   se om att förmedlingsarvodet skall delas mellan
22030: nas ställning och förhållandena vid avtalsslutet      hyresvärden och bostadssökanden. Menen dylik
22031: beaktas. Förmedlingsarvodet bör grunda sig på         åtgärd kan lätt medföra att hyresvärdens ökande
22032: en helhet som utgörs av innehållet i uppdraget        kostnader, på ett för hyrestagaren oförmånligt
22033: och i de förmedlingstjänster som mäklaren har         sätt, kan ses i hyrans storlek.
22034: presterat utgående från uppdraget.                       1 bostads- och fastighetsförmedlingen accen-
22035:    Den ökande efterfrågan på hyresbostäder har        tueras behovet att försäkra sig om att verksam-
22036: i det nuvarande marknadsläget kunnat ses också        hetsidkarna är yrkesskickliga och pålitliga. En
22037: som en ökande tillväxt inom bostadsförmedling-        fastighetsförmedlingsrörelse skall haen ansvarig
22038: en särskilt på stora orter. 1 och med att hyresreg-   föreståndare och denne skall ha yrkeskompetens
22039:                                          KK 385/1998 vp                                             5
22040: 
22041: som har påvisats genom ett officiellt prov innan    och industriministeriet för avsikt att i samarbete
22042: rörelsens verksamhet inleds. Som garanti för bo-    med justitieministeriet under år 1998 vidta åtgär-
22043: stadsförmedlarnas yrkesskicklighet kunde en         der för att förnya den närings- och konsument-
22044: snävare form av detta prov komma i fråga.           skyddslagstiftning som gäller bostadsförmed-
22045:    Med stöd av vad som anförs ovan har handels-     ling.
22046: 
22047:      Helsingfors den 24 april 1998
22048: 
22049:                                                    Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22050:                                              KK 386/1998 vp
22051: 
22052: Kirjallinen kysymys 386
22053: 
22054: 
22055: 
22056: 
22057:                                     Pentti Tiusanen /vas: Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemästä
22058:                                         viestintäselvityksestä
22059: 
22060: 
22061:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22062: 
22063:     Julkisuudessa on laajasti keskusteltu työvoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22064: maministeriön suorittamasta ns. viestintäselvi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22065: tyksestä. Asian käsittelyn yhteydessä on tullut        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22066: esille, että myös muut ministeriöt, kuten kauppa-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22067: ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö,
22068: ovat tehneet samantyyppisiä "viestintäselvityk-                     Onko kauppa- ja teollisuusministeriö
22069: siä". Ministeri Antti Kalliomäki on todennut mi-                 selvittänyt tiedotusvälineiden ja toimitta-
22070: nisteriönsä käyttävän monin verroin enemmän                      jien suhtautumista eri energiaratkaisui-
22071: konsultteja kuin työministeriö. Grey Eminence                    hin, kuten uusiutuviin energialähteisiin
22072: Oy on tehnyt selvityksen mm. energiastrategiaa                   (bioenergia, tuulienergia), maakaasuun,
22073: koskevasta tiedotuksesta.                                        kivihiileen ja ydinvoimaan, ja
22074:     Viestintäselvitykset ovat paljastuneet eri                      onko ministeriö kartoittanut toimitta-
22075:  uutisvälineiden ja niissä työskentelevien toimit-               jien ja tiedotusvälineiden suhtautumista
22076:  tajien asenteiden, käsitysten ja mielipiteiden sel-             erityisesti ja erikseen viidennen ydinvoi-
22077:  vitystyöksi.                                                    malan rakentamiseen maahamme?
22078: 
22079:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
22080: 
22081:                                            Pentti Tiusanen /vas
22082: 
22083: 
22084: 
22085: 
22086:  280043
22087: 2                                           KK 386/1998 vp
22088: 
22089: 
22090: 
22091: 
22092:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22093: 
22094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sä ja millä tavoin media käsitteli energiapoliitti-
22095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sia kysymyksiä. Jälkimmäistä analyysiä varten
22096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tutkittiin 59 artikkelia, jotka olivat ilmestyneet
22097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       27 lehdessä selonteon valmistumisen aikoihin
22098: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         touko-kesäkuussa 1997.
22099: 386:                                                       Analyyseissä käytetty tutkimusmenetelmä on
22100:                                                        lehtiartikkelien sisällön analysointiin kehitetty
22101:            Onko kauppa- ja teollisuusministeriö        kvantitatiivinen metodi, jota täydennetään kvali-
22102:         selvittänyt tiedotusvälineiden ja toimitta-    tatiivisesti. Se perustuu menetelmään, jossa lehti-
22103:         jien suhtautumista eri energiaratkaisui-       artikkeleista etsitään toimittajan laatimasta teks-
22104:         hin, kuten uusiutuviin energialähteisiin       tistä välittyvät lausumat ja arvottaminen. Ana-
22105:         (bioenergia, tuulienergia), maakaasuun,        lyyseissä ei ole tutkittu median ja toimittajien
22106:         kivihiileen ja ydinvoimaan, ja                 asenteita ja mielipiteitä. Selvitysten liitteenä on
22107:            onko ministeriö kartoittanut toimitta-      analyysien tulokset graafisina esityksinä sekä ar-
22108:         jien ja tiedotusvälineiden suhtautumista       tikkeleiden arvolataukset lehdittäin ja toimitta-
22109:         erityisesti ja erikseen viidennen ydinvoi-     jittain lueteltuina. Selvityksissä vertailtiin ener-
22110:         malan rakentamiseen maahamme?                  giapoliittisen selonteon julkistamista edeltänyttä
22111:                                                        ja sitä seurannutta julkista keskustelua sekä tä-
22112:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          män keskustelun sisältöä ja painotuksia. Analyy-
22113:                                                        seissä on tuotu esiin viittauksenomaisesti, miten
22114:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tilannut         tiedotusvälineet ja toimittajat suhtautuvat eri
22115: Grey Eminence Oy:ltä kaksijulkisuuden sisällön         energiaratkaisuihin. Tämä ei ole kuitenkaan ol-
22116: analyysiä (PCA-analyysi) energiapolitiikan alal-       lut analyysien selvitystyön kohteena, vaan ai-
22117: ta. Ensimmäisessä analyysissä tutkittiin tapaa,        noastaan osoittamassa, miten ja miltä kannalta
22118: jolla media käsitteli energiapolitiikkaa ja hiili-      kyseinen taho on käsitellyt energiapolitiikkaa ja
22119: dioksidipäästöjä. Analyysi keskittyi ajanjaksol-        siihen liittyviä kysymyksiä.
22120: le, jolloin energiapoliittinen ministerityöryhmä           Kumpikin analyysi maksoi 30 000 markkaa
22121: aloitti energiapoliittisen selonteon valmistelun ja     ilman arvonlisä veroa.
22122: kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi uudet             Edellä todettuun viitaten kauppa- ja teolli-
22123: energiatalouden skenaariotarkastelut. Tutki-            suusministeriö ei ole näillä analyyseillä selvittä-
22124: musaineisto käsitti 167 artikkelia, jotka olivat        nyt tiedotusvälineiden ja toimittajien suhtautu-
22125: ilmestyneet 21 lehdessä joulukuun 1996 ja huhti-        mista eri energiaratkaisuihin. Ministeriö ei ole
22126: kuun 1997 välisenä aikana.                              myöskään kartoittanut toimittajien ja tiedotus-
22127:     Toisessa analyysissä, joka oli jatkoa aiemmal-      välineiden suhtautumista erityisesti ja erikseen
22128: le analyysille, selvitettiin, millaisen vastaanoton     viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamiseen
22129: energiapoliittinen selonteko sai tiedotusvälineis-      maahamme.
22130: 
22131:        Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
22132: 
22133:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
22134:                                            KK 386/1998 vp                                                 3
22135: 
22136: 
22137: 
22138: 
22139:                                         Tili Riksdagens Talman
22140: 
22141:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            energipolitiska frågor. För den senare analysen
22142: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            undersöktes 59 artiklar, som hade publicerats i 27
22143: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tidningar under den tid då redogörelsen fårdig-
22144: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-           ställdes maj-juni 1997.
22145: mål nr 386:                                                Den undersökningsmetod som har använts i
22146:                                                        analyserna är en kvantitativ metod, som har ut-
22147:           Har handels- och industriministeriet         vecklats för ana1ysering av innehållet i tidnings-
22148:        utrett hur massmedierna och redaktörer-         artiklar, och denna metod kompletteras kvalita-
22149:        na förhåller sig tili olika energilösningar,    tivt. Den baserar sig på en metod där man i
22150:        såsom förnybara energikällor (bioenergi,        tidningsartiklar utreder vilka uttryck och värde-
22151:        vindenergi) naturgas, stenkoi och kärn-         ringar som förmedlas via redaktörens text. 1 ana-
22152:        kraft och har ministeriet kartlagt hur re-      lyserna har man inte undersökt mediernas och
22153:        daktörerna och massmedierna särskilt            redaktörernas attityder och åsikter. Som bilaga
22154:        och i synnerhet förhåller sig till byggandet    till utredningarna finns grafiska framställningar
22155:        av ett femte kärnkraftverk i vårt land?         av resultaten av analyserna samt artiklarnas vär-
22156:                                                        deladdningar förtecknade per tidning och redak-
22157:   Som svar på riksdagsman Tiusanens skriftliga         tör. 1 utredningarnajämfördes den offentliga de-
22158: spörsmål får jag vördsamt anföra följande:             batten före och efter publicerandet av den energi-
22159:                                                        politiska redogörelsen samt innehållet och priori-
22160:    Handels- och industriministeriet har av Grey        teringarna i denna debatt. 1 analyserna har an-
22161: Eminence Oy beställt två analyser av det mass-         tydningsvis tagits upp hur medierna och redaktö-
22162: mediala innehållet (PCA-analyser) på energipoli-       rerna förhåller sig tili olika energi1ösningar. Det-
22163: tikens område. 1 den första analysen undersöktes       ta har dock inte varit föremål för utredningsarbe-
22164: det sätt på vilket medierna behandlar energipoli-      tet i analyserna, utan avsikten har endast varit att
22165: tiken och koldioxidutsläpp. Analysen koncentre-        påvisa hur och ur viiken synvinkel parten i fråga
22166: rades tili den tidsperiod då den energipolitiska       har behandlat energipolitiken och de frågor som
22167: ministerarbetsgruppen påbörjade beredningen            anknyter tili den.
22168: av den energipolitiska redogörelsen och handels-           Vardera analysen kostade 30 000 mark utan
22169: och industriministeriet publicerade nya gransk-        mervärdesskatt.
22170: ningar av scenarierna över energiekonomin. Un-             Med hänvisning tili ovanstående har handels-
22171: dersökningsmaterialet omfattade 167 artiklar,          och industriministeriet genom dessa analyser inte
22172: som hade ingått i 21 tidningar från december           utrett hur massmedierna och redaktörerna för-
22173:  1996 tili april 1997.                                 håller sig tili olika energilösningar. Ministeriet
22174:    1den andra analysen, som utgjorde en fortsätt-      har inte heller kartlagt hur redaktörerna och
22175: ning på den första, utreddes vilket mottagande         massmedierna särskilt och i synnerhet förhåller
22176:  den energipolitiska redogörelsen fick i massmedi-     sig tili byggandet a v ett femte kärnkraftverk i vårt
22177: erna och på vilket sätt medierna behandlade            land.
22178: 
22179:      Helsingforsden 24 april 1998
22180: 
22181:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22182:                                             KK 387/1998 vp
22183: 
22184: Kirjallinen kysymys 387
22185: 
22186: 
22187: 
22188: 
22189:                                     Pia Viitanen /sd: Sosiaalisten maanpuolustuskurssien järjestämi-
22190:                                         sestä
22191: 
22192: 
22193:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22194: 
22195:     Suomessa järjestetään maanpuolustuskursse-         tamiskurssien rinnalle myös ns. sosiaaliset maan-
22196: ja säännöllisesti. Niillä jaetaan tietoa yhteiskun-    puolustuskurssit. Ne suunnattaisiin vastaavalle
22197: nallisille vaikuttajille maan puolustukseen ja tur-    kohderyhmälle, eli poliittiselle, taloudelliselle ja
22198: vallisuuteen liittyvistä asoista. Vastaavasti yh-      virkamieseliitille.
22199: teiskunnan vaikuttajille on tarjolla talouspoliitti-      Kurssilla ko. tahot kävisivät läpi sosiaali-, ter-
22200: sia johtamiskursseja, joissa talouden faktat tule-     veys- ja koulupuolen taloudelliset tunnusluvut ja
22201: vat tutuiksi. Kurssit ovat saaneet hyvää palautet-     tosiasiallisen tilanteen, kuuntelisivat alan asian-
22202: ta ja ne on koettu tarpeellisiksi.                     tuntijoita ja tutustuisivat eri laitosten arkeen pai-
22203:      Valtakunnan sisäinen ja ulkoinen turvallisuus     kan päällä. Ei myöskään olisi pahitteeksi, jos
22204:  on tärkeä asia. Nyttemmin keskustelua on herän-       kyseisistä asioista suoritettaisiin erilaisia harjoi-
22205:  nyt myös ns. sosiaalisen turvallisuuden tasosta.      tustehtäviä (vrt. maanpuolustus- ja talouspoliit-
22206:  Laman vuosikymmen on jättänyt jälkensä yh-            tiset johtamiskurssit), joissa "harjoitushallituk-
22207:  teiskuntaan. Säästöt eri sektoreilla esim. kouluis-   sen" onnistumista mitattaisiin ja arvioitaisiin ni-
22208:  sa, terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja         menomaan päätösten sosiaalisten vaikutusten
22209:  kuntien henkilöstömenoissa ovat aiheuttaneet          kautta.
22210:  keskustelua ja kysymyksiä. Tutkimusten mu-               Näin päättäjien tietoon tulisi se todellinen ti-
22211:  kaan osalla väestöstä, esim. pitkäaikaistyöttö-       lanne, missä mennään ihmisille todella tärkeällä
22212:  millä ja päihdeongelmaisilla, menee entistä huo-      sosiaalisen turvallisuuden alueella. Kurssit antai-
22213:  nommin. Ilman yhteiskunnan toimivia palveluja         sivat valmiuksia harkita eri päätösten vaikutuk-
22214:  ja apua osa ihmisistä on syrjäytynyt tai vaarassa     sia myös sosiaalisten seurausten kannalta ja har-
22215:  syrjäytyä.                                            joittaisi päättäjiä etsimään ratkaisumalleja niin,
22216:      On äärimmäisen tärkeää, että ne yhteiskun-        että sosiaaliset ja taloudelliset tosiseikat kohtaisi-
22217:  nan tahot, jotka suorasti tai epäsuorasti vaikut-     vat toisensa.
22218:  tavat päätöksentekoon, ovat tietoisia siitä, mitä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22219:   "kentällä" tapahtuu: mitkä ovat taloudelliset- tai   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22220:   henkilöstöresurssit kouluissa, sairaaloissa ja eri   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22221:   laitoksissa. Tämän lisäksi kyseisten tahojen on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22222:   pyrittävä yhdessä etsimään tulevaisuuden eri rat-
22223:   kaisumalleja ko. ongelmiin.                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22224:      Tämän vuoksi on perusteltua organisoida                    siin sosiaalisten maanpuolustuskurssien
22225:   maanpuolustuskurssien ja talouspoliittisten joh-              järjestämiseksi?
22226: 
22227:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
22228: 
22229:                                              Pia Viitanen /sd
22230: 
22231: 
22232: 
22233: 
22234:  280043
22235: 2                                           KK 387/1998 vp
22236: 
22237: 
22238: 
22239: 
22240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22241: 
22242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaamiseksi. Kansalaisten turvallisuutta ovatjos-
22243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sain määrin uhanneet laman aiheuttamat seu-
22244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        raukset, erityisesti tämä koskee pitkäaikaistyöt-
22245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        tömiä, toimeentulotuen varassa eläviä sekä
22246: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           yleensä syrjäytymisvaaran piirissä olevia ihmis-
22247: 387:                                                   ryhmiä. Toisaalta kansainvälinen kehitys sekä
22248:                                                        EU :n piirissä että laajemmin edellyttää syvällistä
22249:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         paneutumista sosiaaliturvan vaikutuksiin ja on-
22250:        siin sosiaalisten maanpuolustuskurssien         gelmiin.
22251:        järjestämiseksi?                                    Kansantalouden mittarit eivät riittävässä
22252:                                                        määrin kerro yhteiskunnan turvallisuuden koko
22253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tasosta. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministe-
22254: vasti seuraavaa:                                       riö pitää harkinnan arvoisena kansanedustaja
22255:                                                        Viitasen kysymystä järjestää sosiaalisia maan-
22256:     Maanpuolustuskursseilla ja talouspolitiikan        puolustuskursseja. Sosiaali- ja terveysministeriö
22257: johtamiskursseilla on vakiintunut ja pitkäaikai-       ei kuitenkaan pidä tarpeellisena sanaa maanpuo-
22258: nen asema jaettaessa tietoa yhteiskunnallisille        lustus, vaan sosiaaliturva sinänsä on riittävän
22259: vaikuttajille yhteiskunnan kehitykseen liittyvistä     laaja, kattava ja haastava kurssien teemaksi. On
22260: asioista. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on osal-   tärkeää, että yhteiskunnan päätöksentekoon
22261: Iistuttu kyseessä oleviin kursseihin ja tätä kautta    suorasti ja epäsuorasti vaikuttavat tahot ovat
22262: saadut kokemukset on koettu hyväksi. Monilla           yhä paremmin tietoisia sosiaaliturvan ja muiden
22263: kursseilla on ollut myös luennoitsija sosiaali- ja     hyvinvointipalvelujen turvallisuuden tasosta.
22264: terveysministeriöstä. Näillä kursseilla käsitel-       Toisaalta on tärkeää, että talouspolitiikan ja so-
22265: lään sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia ja      siaaliturvan yhtäaikainen tarkastelu ja keskinäis-
22266:  ongelmia. Kuitenkin voidaan todeta, ettei sosi-        ten riippuvuuksien ymmärtäminen toteutuu ny-
22267:  aaliturvan merkitys yleisenä yhteiskuntarauhan         kyistä paremmin. Tämä edellyttää, että poliitti-
22268:  varmistajana ei tule välttämättä riittävässä esille    nen ja taloudellinen johto paneutuisivat samalla
22269:  kyseessä olevilla kursseilla.                          huolellisuudella hyvinvointipolitiikkaan kuin ta-
22270:     Kuten kansanedustaja Viitanen toteaakin,            lous- ja maanpuolustuspolitiikkaan.
22271:  valtakunnan sisäinen ja ulkoinen turvallisuus             Sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu vaka-
22272:  ovat tärkeitä asioita. Viime vuosina yhä merkit-       vasti kansanedustaja Viitasen sosiaaliturvan
22273:  tävämmäksi on tullut sosiaalisen turvallisuuden        kurssia koskevaan kirjalliseen kysymykseen ja
22274:  varmistaminen, koska laman vuosikymmenet               ryhtyy selvittämään kurssin yleisempää tarpeelli-
22275:  ovat vaatineet sekä säästöjä että rakenteellisia       suutta ja vaihtoehtoja.
22276:  uudistuksia hyvinvointivaltion toiminnan tur-
22277: 
22278:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1998
22279:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22280:                                            KK 387/1998 vp                                                3
22281: 
22282: 
22283: 
22284: 
22285:                                        Tili Riksdagens Talman
22286: 
22287:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mån hotats av de följder som lågkonjunkturen
22288: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            haft, detta gäller särskilt långtidsarbetslösa, per-
22289: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        soner som är beroende av utkomststöd samt
22290: dagsman Pia Viitanen undertecknade spörsmål            grupper som hotas av utslagning i allmänhet. Å
22291: nr 387:                                                andra sidan förutsätter den internationella ut-
22292:                                                        vecklingen både inom EU och i större omfattning
22293:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          att man grundligt sätter sig in i den sociala trygg-
22294:        att ordna sociala försvarskurser?               hetens verkningar och problem.
22295:                                                           De nationalekonomiska siffrorna berättar
22296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte i tillräcklig utsträckning om den samhälleliga
22297: anföra följande:                                       säkerhetens totala nivå. Därför anser social- och
22298:                                                        hälsovårdsministeriet att det är värt att överväga
22299:     Försvarskurser samt ledarskapskurser inom          riksdagsman Viitanens spörsmål om att ordna
22300: den ekonomiska politiken har en långvarig och          sociala fOrsvarskurser. Social- och hälsovårdsmi-
22301: etablerad ställning då det gäller att informera        nisteriet anser dock inte att ordet försvar är nöd-
22302: inflytelserika personer i samhället om frågor i        vändigt, utan att begreppet den sociala trygghe-
22303: anslutning tili samhällets utveckling. Tjänstemän      ten redan i sig är tillräckligt omfattande, täckan-
22304: från social- och hälsovårdsministeriet har delta-      de och utmanande som tema för kursen. Det är
22305: git i ifrågavarande kurser och de erfarenheter         viktigt att de instanser som direkt eller indirekt
22306: man fått har ansetts vara tili nytta. Flera kurser     påverkar det samhälleliga beslutsfattandet allt
22307: har även haft föreläsare från social- och hälso-       bättre känner tili nivån på den sociala trygghe-
22308: vårdsministeriet. På dessa kurser behandlas soci-      tens och de övriga välfårdstjänsternas säkerhet.
22309: al- och hälsovårdspolitiska riktlinjer och pro-        Å andra sidan är det viktigt att man på ett bättre
22310: blem. Man kan dock konstatera att den sociala          sätt än för tillfiillet granskar den ekonomiska
22311: trygghetens betydelse som en allmän faktor som         politiken och den sociala tryggheten samtidigt
22312: säkerställer freden i samhället, inte nödvändigt-      och förstår deras inbördes beroende. Detta förut-
22313: vis kommer tillräckligt fram på dessa kurser.          sätter att den politiska och ekonomiska ledning-
22314:     Såsom riksdagsman Viitanen konstaterar är          en sätter sig in i välfårdspolitiken lika omsorgs-
22315:  rikets interna och externa säkerhet viktiga frå-      fullt som i den ekonomiska politiken och för-
22316: gor. Under de senaste åren har det blivit allt         svarspolitiken.
22317:  viktigare att säkerställa den sociala tryggheten,        Social- och hälsovårdsministeriet förhåller sig
22318: eftersom de senaste årtiondena med lågkonjunk-         seriöst tili riksdagsman Viitanens spörsmål be-
22319:  tur har krävt både inbesparingar och strukturella     träffande en kurs i den sociala tryggheten och tar
22320:  reformer för att trygga att välfårdssamhället kan     itu med att utreda hur nödvändig en sådan kurs i
22321:  fungera. Medborgarnas säkerhet har i någon            allmänhet är samt olika alternativ.
22322: 
22323:      Helsingforsden 20 april 1998
22324: 
22325:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22326:                                              KK 388/1998 vp
22327: 
22328: Kirjallinen kysymys 388
22329: 
22330: 
22331: 
22332: 
22333:                                     Raimo Vistbacka /ps: Ulkomaalaisen sukulaisen mahdollisuudesta
22334:                                        toimia määräaikaisena maatalouslomittajana
22335: 
22336: 
22337:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22338: 
22339:    Alajärveläinen maanviljelijäperhe on hakenut         viisumivapaus, ei asia ole kiinni muusta kuin
22340: Alajärven työvoimatoimistosta lupaa saada pal-          työluvasta, sillä kunnan lomalautakunnalla ei
22341: kata tilalleen lomittajaksi virolaissyntyisen avio-     ole mitään yrittäjäperheen ehdotusta vastaan.
22342: vaimon isän määräaikaiseen työsuhteeseen. Tar-             Paikkakunnalla ei ole ollut kovinkaan help-
22343: koitus oli, että kyseinen henkilö olisi solminut        poa saada pitkäaikaisia lomittajiaja perhe onkin
22344: työsuhteen tilakohtaisesta maatalouslomituk-            ilmoittanut, että se ei ota lomittajaa ollenkaan
22345: sesta ajalla 1.4.-12.12.1998 nk. itsejärjestetyn        siinä tapauksessa, että vaimon isän toimiminen
22346: lomitusjärjestelmän puitteissa.                         lomittajana estetään, mikä tuntuisi oudolta, kun
22347:     Maatalousyrittäjäperhe on hiljattain hankki-        tiedetään perheen tilanne, sukulaisuussuhde,
22348: nut omistukseensa tilan,jossa on tällä hetkellä 80      työn määräaikaisuus, lomalautakunnan periaa-
22349: mullia. 1.5. alkaen on tarkoitus vuokrata toinen        tekantaja maiden välinen viisumivapaus. Tällai-
22350: tila, jossa on 15 lypsävää lehmää. Perheessä on         sessa tilanteessa ei pitäisi viranomaisten asettaa
22351: tällä hetkellä yksi pieni lapsi, mutta vaimo on         estettä työluvan saamiselle.
22352: jäämässä pian äitiyslomalle. Näin ollen kun ote-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22353: taan huomioon tilan/tilojen vaatima työpanos            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22354: päivittäin yhdistettynä perheen tilanteeseen lä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22355:  himmän vuoden aikana, tullaan tilalla tarvitse-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22356:  maan käytännössä jatkuvaa lomituspalvelua.
22357:  Maatalouslomitusjärjestelmässä tämä on mah-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että vi-
22358:  dollistettu osin tästä syystä ja osin siksi, että             ranomaistahot eivät myönnä virolaisille
22359:  saman lomittajan koko ajan hoitarua karja pysyy               Suomessa vakituisesti asuvien ja tilaa hoi-
22360:  terveempänä ja tehtävät hoituvat sujuvarumin                  tavien henkilöiden perheenjäsenille työ-
22361:  kuin koko ajan vaihtuvien lomittajien hoitaessa               lupaa toimia edes määräaikaisesti suku-
22362:  pitkän lomituksen. Alajärven lomalautakunnan                  laisten omistamalla maatilalla lomittaji-
22363:  toimesta ei tällaista pysyvyyttä pystytä takaa-               na itsejärjestetyn lomituspalvelun puit-
22364:  maan, vaan lomittaja vaihtuu useasti.                         teissa, ja
22365:     Viljelijäperheen vaimon isä asuu vakituisesti                 mihin toimiin Hallitus aikoo maiden
22366:  Virossa yhdessä vaimonsa kanssa, mutta vaimol-                välisen viisumivapauden tietäen ryhtyä
22367:  la ei ole tarkoitus tulla Suomeen lyhyitä vierailuja          tämän epäkohdan poistamiseksi?
22368:  lukuun ottamatta. Koska Suomella ja Virolla on
22369: 
22370:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
22371: 
22372:                                            Raimo Vistbacka /ps
22373: 
22374: 
22375: 
22376: 
22377:  280043
22378: 2                                          KK 388/1998 vp
22379: 
22380: 
22381: 
22382: 
22383:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22384: 
22385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ulkomaalaislain 26 §:n nojalla työluvan
22386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myöntää Suomen ulkomailla oleva edustusto,
22387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työviranomainen tai ulkomaalaisvirasto. Työvi-
22388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           ranomainen on joka tapauksessa keskeisessä ase-
22389: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        massa silloin, kun ulkomaan edustusto tai ulko-
22390: sen n:o 388:                                         maalaisvirasto myöntää työluvan.
22391:                                                          Työministeriö on antanut työluvan myöntä-
22392:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vi-    misperusteita koskevan määräyksen M 1/94 TM,
22393:        ranomaistahot eivät myönnä virotaisille       jonka mukaisesti työvoimatoimistot työlupalau-
22394:        Suomessa vakituisesti asuvien ja tilaa hoi-   suntonsa antavat. Työlupia myönnetään erityi-
22395:        tavien henkilöiden perheenjäsenille työ-      sesti ammattitaitoa ja erityisosaamista vaativiin
22396:        lupaa toimia edes määräaikaisesti suku-       töihin sekä kansainvälisen yritystoiminnan tar-
22397:        laisten omistamalla maatilalla lomittaji-     peita vastaavan ulkomaisen työvoiman käyttöä
22398:        na itsejärjestetyn lomituspalvelun puit-      varten. Suomi pyrkii välttämään ammattitaidot-
22399:        teissa, ja                                    toman halvan ulkomaisen työvoiman käyttöä
22400:           mihin toimiin Hallitus aikoo maiden        ottaen huomioon ILO:n kansainväliset sopimuk-
22401:        välisen viisumivapauden tietäen ryhtyä        set ja työsuojelunäkökohdat. Myös maan oma
22402:        tämän epäkohdan poistamiseksi?                työllisyystilanne otetaan huomioon harkittaessa
22403:                                                       ulkomaisen työvoiman käyttöä.
22404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Milloin kysymyksessä on vähän ammattitai-
22405: vasti seuraavaa:                                     toa vaativa työ, johon on tarjolla suomalaista
22406:                                                      työvoimaa, työlupaharkinnassa noudatetaan
22407:    Suomen ja Viron välisen viisumivapaussopi-        työvoimapoliittista harkintaa. Tällöin otetaan
22408: muksen 3 artiklan mukaan viisumipakon poista-         huomioon paikkakunnan työllisyystilanne sekä
22409: misen ei katsota vapauttavan sopimuksesta hyö-       työnantajan todelliset mahdollisuudet käyttää
22410: tyviä henkilöitä noudattamasta kummassakin            suomalaista työvoimaa. Vähän ammattitaitoa
22411: valtiossa voimassa olevia lakeja ja määräyksiä,       vaativiin töihin voidaan myöntää työlupia vain
22412: jotka koskevat maahantuloa, tilapäistä tai pysy-      rajoitetusti. Lisäksi työlupaharkinnassa kiinnite-
22413: vää oleskelua ja työntekoa.                           tään entistä enemmän huomiota muihinkin kuin
22414:    Ansiotyötä tekemään tuleva ulkomaalainen           työvoimapoliittisiin näkökohtiin. Tällaisia voi-
22415: tarvitsee työluvan lisäksi oleskeluluvan, joka        vat olla esimerkiksi hakijan siteet Suomeen. Hal-
22416: myönnetään samalla kertaa työluvan yhteydes-          lituksen 17.10.1997 antaman maahanmuutto-ja
22417: sä. Sen sijaan viisumin yhteyteen tai viisumiva-      pakolaispoliittisen ohjelman mukaan myös mää-
22418: pauden perusteella maahan saapuvalle ulkomaa-         räaikaista siirtolaisuutta esimerkiksi kausiluon-
22419: laiselleei voida myöntää työlupaa, koska viisumi      teiseen työhön sekä asiantuntemuksen ja tiedon
22420: myönnetään tai viisumivapauden perusteella voi        vaihtoa esimerkiksi harjoittelijanvaihdon kautta
22421: saapua maahan vain matkailua tai siihen verrat-       edistetään erityisesti lähialueyhteistyössä.
22422: tavaa lyhytaikaista oleskelua varten.
22423: 
22424:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1998
22425: 
22426:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22427:                                            KK 388/1998 vp                                               3
22428: 
22429: 
22430: 
22431: 
22432:                                        Tili Riksdagens Talman
22433: 
22434:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Med stöd av 26 § utlänningslagen beviljas ar-
22435: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          betstillstånd av en finsk beskickning i utlandet,
22436: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      arbetsmyndigheten eller utlänningsverket. Ar-
22437: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                betsmyndigheten har i varje fall en central roll
22438: spörsmål nr 388:                                     när arbetstillstånd beviljas av en beskickning i
22439:                                                      utlandet eller av utlänningsverket.
22440:           Är Regeringen medveten om att en est-           Arbetsministeriet har meddelat en föreskrift
22441:        nisk familjemedlem tili personer som sta-     angående grunderna för beviljande av arbetstill-
22442:        digvarande bor och brukar en gård i Fin-      stånd M 1/94 TM, enligt viiken arbetskraftsbyrå-
22443:        land av myndigheterna inte ens för en viss    erna avger sina utlåtanden om arbetstillstånd.
22444:        tid beviljas arbetstillstånd för arbete som   Arbetstillstånd beviljas särskilt för sådana upp-
22445:        avbytare, inom ramen för självorganise-       gifter som kräver yrkesskicklighet och special-
22446:        rad avbytarservice, på den gård som släk-     kunnande samt för användandet av utländsk ar-
22447:        tingarna äger, och                             betskraft som motsvarar behovet av internatio-
22448:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rnell företagsverksamhet. Med beaktande av
22449:        i vetskap om visumfriheten länderna            ILO:s internationella överenskommelser och ar-
22450:        emellan för att avhjälpa detta missförhål-    betarskyddssynpunkter försöker Finland undvi-
22451:        lande?                                        ka användandet av billig icke-yrkeskunnig ut-
22452:                                                      ländsk arbetskraft. Hänsyn tas också tilllandets
22453:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        eget sysselsättningsläge när användandet av ut-
22454: anföra följande:                                     ländsk arbetskraft övervägs.
22455:                                                           När det är fråga om ett arbete som inte kräver
22456:     Enligt artikel 3 i överenskommelsen mellan        mycket yrkesskicklighet och för vilket det finns
22457: Finland och Estland om visumfrihet anses det att      tillgång på finländsk arbetskraft används arbets-
22458: upphävandet av visumtvånget inte fritar dem           kraftspolitisk prövning som grund för prövning-
22459: som gagnas av överenskommelsen från att iaktta       en av arbetstillstånd. Då tas hänsyn tili sysselsätt-
22460: gällande lagar och bestämmelser om inresa, vis-       ningsläget i orten samt arbetsgivarens reella möj-
22461: telse- tillfållig eller stadigvarande- och arbete     ligheter att använda finländsk arbetskraft. För
22462: i respektive stat.                                    uppgifter som inte kräver mycket yrkesskicklig-
22463:     En utlänning som tänker förvärvsarbeta i Fin-     het beviljas arbetstillstånd begränsat. Vid pröv-
22464: land behöver förutom arbetstillstånd även uppe-       ningen av arbetstillstånd fåsts dessutom större
22465: hållstillstånd som beviljas samtidigt med arbets-     uppmärksamhet än förr vid andra aspekter än de
22466: tillståndet. Arbetstillstånd kan däremot inte be-     arbetskraftspolitiska. Sådana kan vara bl.a. den
22467: viljas tillsammans med visum. Arbetstillstånd         sökandes band tili Finland. Enligt det invandrar-
22468: kan inte heller beviljas en utlänning som kommer      och flyktingpolitiska regeringsprogrammet av
22469: tili Finland på grund av visumfriheten, eftersom      den 17 oktober 1997 främjas även tidsbegränsad
22470: visum beviljas och inresa i Jandet på grund av        migration, t.ex. för säsongartat arbete, samt ut-
22471:  visumfriheten tillåts endast för turism eller för    byte av expertis och kunskap genom t.ex. prakti-
22472:  någon därmed jämförbar kortvarig vistelse i Jan-     kantutbyte särskilt i samarbetet med närområde-
22473:  det.                                                 na.
22474: 
22475:      Helsingfors den 27 april 1998
22476: 
22477:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22478:                                             KK 389/1998 vp
22479: 
22480: Kirjallinen kysymys 389
22481: 
22482: 
22483: 
22484: 
22485:                                     Ulla Anttila /vihr ym.: Rasististen rikosten estämisestä ja niiden
22486:                                         uhreiksi joutuneiden asemasta
22487: 
22488: 
22489:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22490: 
22491:    Rasismi ja siihen liittyvä väkivalta ovat vaka-     takia. Poliisin ammattitaitoa etnisiin vähemmis-
22492: va ongelma Suomessa. Rasistisesti motivoitunei-        töihin ja rasismiin liittyvissä tapauksissa pitää
22493: den rikosten uhrien asema on erilainen kuin mui-       pikaisesti kohentaa koulutuksen avulla.
22494: den rikosuhrien, koska rasistisesti motivoitunei-         Rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuneet
22495: den rikosten uhrit saattavat erityisesti salata uh-    ovat usein tietämättömiä lainsäädännön sisällös-
22496: riksi joutumisensa ja koska väkivallan rasisti-        tä ja uhrin oikeusturvasta ja mahdollisista neu-
22497: suutta ei välttämättä rekisteröidä. Nykyinen tie-      vonta- ja tukipalveluista. He ovat erityisen haa-
22498: tämys rasismista ja syrjinnästä perustuu pitkälti      voittuvassa asemassa ja siksi on ensiarvoisen tär-
22499: poliisin rikosilmoitusrekisteriin. Vain pieni osa      keää, että yhteiskunnan kaikki tahot pyrkivät
22500: rasistisesti motivoituneista rikoksista tulee polii-   toimillaan paitsi ehkäisemään kyseisiä rikoksia
22501: sin tietoon.                                           myös varmistamaan, että rikosten uhrit saavat
22502:    Syitä rasistisesti motivoituneiden rikosten il-     riittävän oikeudellisen ja psykososiaalisen tuen.
22503: moittamatta jättämiseen on useita. Uhri ei ehkä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22504: luota poliisin tai muiden viranomaisten puolu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22505: eettomaan tai tehokkaaseen toimintaanjoko läh-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22506: tö- tai saapumismaassa saatujen kielteisten koke-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22507: musten takia tai uhri saattaa pelätä oikeuspro-
22508: sessin vaarantavan oleskeluluvan jatkumisen.                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22509: Lisäksi osa rasistisesti motivoituneista rikoksista           rasistisen väkivallan estämiseksi ja rasis-
22510: jää sellaiseksi rekisteröimättä joko poliisiviran-            tisesti motivoituneiden rikosten uhrien
22511: omaisen puutteellisen tietämyksen tai muun syyn               aseman parantamiseksi?
22512: 
22513:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
22514: 
22515:                       Ulla Anttila /vihr                       Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
22516:                       Tuija Brax /vihr                         Mari Kiviniemi /kesk
22517:                                        Pirjo-Riitta Antvuori /kok
22518: 
22519: 
22520: 
22521: 
22522:  280043
22523: 2                                             KK 389/1998 vp
22524: 
22525: 
22526: 
22527: 
22528:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22529: 
22530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Poliisi seuraa alueellista kehitystä ja yhdessä
22531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa pyr-
22532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kii vaikuttamaan siihen, että syntyy mahdolli-
22533: jäsenen vastattavaksi kansanedusta Ulla Antti-           simman vähän sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka
22534: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             voivat johtaa rasististen ilmiöiden lisääntymi-
22535: n:o 389:                                                 seen. Kyseisiä toimintamalleja ovat esimerkiksi
22536:                                                          asuntoalueiden suunnittelu, nuorisotyön tuke-
22537:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           minen sekä asiallinen tiedottaminen ulkomaa-
22538:         rasistisen väkivallan estämiseksi ja rasis-      laisasioista. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat kou-
22539:         tisesti motivoituneiden rikosten uhrien          lu- ja sosiaaliviranomaiset sekä erilaiset kansa-
22540:         aseman parantamiseksi?                           laisjärjestöt.
22541:                                                              Poliisi on osallistunut ulkomaalaisille suun-
22542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             nattuihin koulutustapahtumiin, joissa on opetet-
22543: vasti seuraavaa:                                         tu yleistä yhteiskuntatietämystä ja siten myös
22544:                                                          asioita, jotka liittyvät rikoslakiin, rikosilmoituk-
22545:     Valtioneuvoston yleisistunnossa 6.2.1997 teh-        sen tekemiseen ja uhrin asemaan. Koulutus on
22546: tiin periaatepäätös hallinnon toimenpiteistä su-         lisännyt ulkomaalaisten tietämystä Suomen yh-
22547: vaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäise-        teiskuntajärjestelmästä ja toisaalta lähentänyt
22548: miseksi. Päätöksen perusteella ministeriöt ja nii-       ulkomaalaisten ja poliisin positiivista kanssakäy-
22549: den alainen hallinto toteuttavat kukin omalla            mistä, mikä varmasti lisää myös molemminpuo-
22550: toimialallaan suvaitsevaisuuden lisäämisen ja ra-        lista ymmärtämystä ja luottamusta.
22551: sismin ehkäisemisen vaatimia toimenpiteitä.                  Poliisin sisäisessä koulutuksessa on myös kiin-
22552:     Viime vuoden joulukuussa valmistui ehdotus           nitetty huomiota sekä suvaitsevaisuuteen että ra-
22553: rasismin ja etnisen syrjinnän seurantajärjestel-         sististen rikosten tutkintaan. Tampereen poliisi-
22554: mäksi. Ehdotus syntyi poikkihallinnollisena yh-          koululla järjestetään toukokuussa 1998 poliisille
22555: teistyönä,ja seurantajärjestelmän kantavana aja-         ja syyttäjille tarkoitettu ensimmäinen yhteinen
22556: tuksena on saada aikaan toimivia yhteistyömuo-           seminaari, jonka aiheena on rasististen rikosten
22557: toja eri ministeriöiden välille. Eri ministeriöiden      tunnistaminen ja siihen liittyvien erityispiirteiden
22558: edustajista koostuvan johtoryhmän on tarkoitus           huomioimineo esitutkinnassa. Koulutus tulee
22559: seurata ja valvoa seurantajärjestelmän toimi-             omalta osaltaan tehostamaan rasististen rikosten
22560: vuutta ja tehokkuutta. Toiminta käynnistynee             valtakunnallista ilmisaamista ja tutkintaa. Li-
22561: vielä kevään 1998 aikana.                                 säksi poliisin päällyställe on sisäasiainministe-
22562:     Sisäasiainministeriön hallinnonala seuraa tar-        riön antamassa ohjeessa asetettu erityinen vel-
22563: kasti sekä yksittäisiä rasistisia rikoksia että rasis-    vollisuus valvoa sekä syrjintärikosten että rasis-
22564: mia ilmiönä. Kaikista rikoksista, joihin epäillään        tisten rikosten tutkintaa.
22565: liittyvän rasistisia piirteitä, tehdään erillinen             Rikosten uhreiksijoutuneille on tarjolla useita
22566: merkintä poliisin rikostietojärjestelmään. K y-           eri mahdollisuuksia, joihin myös rasististen teko-
22567: seistä järjestelmää tutkimalla ja analysoimalla          jen uhreiksi joutuneet voivat ottaa yhteyttä.
22568: saadaan selville rasististen rikosten tekomuodot          Eräänä tahona voidaan mainita henkistä tukea ja
22569: sekä ilmenemistavat, ja siten voidaan kohdentaa           käytännön neuvoja tarjoava Rikosuhripäivys-
22570: valvontaa tarkoituksenmukaisesti ja kyseisiä ri-          tys, jota myös sisäasiainministeriö osaltaan ta-
22571:  koksia mahdollisimman hyvin torjuvaksi. Lisäk-           loudellisesti tukee.
22572: si poliisi aikoo välittömästi ja tehokkaasti puut-            Poliisilla on käytössään luettelot kyseisistä ta-
22573:  tua tekoihin, joissa epäillään olevan rasistisia vai-    hoista ja poliisi opastaa myös rasististen rikosten
22574:  kutteita. Erityisesti seurataan organisoituja ra-        uhreiksi joutuneita henkilöitä kääntymään tar-
22575:  sistisia ryhmiä ja yhteenliittymiä.                      vittaessa auttavien tahojen puoleen.
22576: 
22577:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
22578: 
22579:                                                                     Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22580:                                              KK 389/1998 vp                                                3
22581: 
22582:                                          Tili Riksdagens Talman
22583: 
22584:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Polisen ger akt på den regionala utvecklingen
22585: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             och strävar efter att tillsammans med andra myn-
22586: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         digheter och organisationer medverka tili att det
22587: dagsledamot Ulla Anttila m.fl. undertecknade            uppstår möjligast få sådana yttre faktorer som
22588: spörsmål nr 389:                                        kan leda tili att de rasistiska fenomenen ökar.
22589:                                                         Handlingsmodelleroa kan t.ex. bestå av plane-
22590:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ring av bostadsområden, stöd tili ungdomsarbete
22591:        ta för att förhindra rasistiskt våld och för     samt saklig information om utlänningsärenden.
22592:        att förbättra ställningen för dem som fal-       Centrala samarbetsparter är skol- och social-
22593:        lit offer för våld med rasistiska förtecken?     myndigheteroa och olika medborgarorganisatio-
22594:                                                         ner.
22595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Polisen har deltagit i den utbildning som riktar
22596: anföra följande:                                        sig tili utlänningar. 1 anslutning tili denna utbild-
22597:                                                         ning har det meddelats undervisning i allmän
22598:     Vid statsrådets allmänna sammanträde den 6          samhällskunskap och således också i frågor som
22599: februari 1997 fattades ett principbeslut om att         har att göra med straffiagen, uppgörandet av
22600: förvaltingen skall vidta åtgärder som ökar för-         polisanmälan och offrets ställning. Utbildningen
22601: dragsamheten och förhindrar rasism. Varje mi-           har å ena sidan ökat utlänningaroas kännedom
22602: nisterium genomför, jämte den underställda för-         om det finländska samhällssystemet och å andra
22603: valtningen, inom det egna verksamhetsområdet            sidan lett tili ett positivt närmande mellan utlän-
22604: åtgärder för att öka fördragsamheten och stoppa         ningarna och polisen, vilket säkert också ökar
22605: rasismen.                                               den ömsesidiga förståelsen och det ömsesidiga
22606:     1 december i fjol fårdigställdes ett förslag tili   förtroendet.
22607: uppföljningssystem beträffande rasism och et-              Poliseos interoa utbildning tar bl.a. fasta på
22608: nisk diskriminering. Förslaget tillkom som ett          vikten av fördragsamhet och på utredandet av
22609: tväradministrativt samarbete och uppföljnings-          rasistiska brott. I polisskolan i Tammerfors ord-
22610: systemets bärande ide är att fungerande samar-          nas i maj 1998 det första gemensamma seminariet
22611: betsformer mellan de olika ministerieroa fås tili       för poliser och åklagare kring ämnet identifiering
22612: stånd. En ledningsgrupp bestående av represen-          av rasistiska brott och beaktandet av särdrag hos
22613: tanter för de olika ministerieroa följer upp och        dessai förundersökningaroa. Utbildningen kom-
22614: övervakar funktionsdugligheten och effektivite-         mer att bidra tili att rasistiska brott avslöjas ef-
22615: ten hos uppföljningssystemet. Verksamheten tor-         fektivare på riksplanet och tili att utredningen av
22616:  de komma igång redan våren 1998.                       sådana brott blir effektivare. Polisbefålet har ge-
22617:     lnrikesministeriets förvaltningsområde ger          nom anvisningar från inrikesministeriet dess-
22618:  noga akt på såväl enskilda rasistiska brott som på     utom särskilt förpliktigats att övervaka utredan-
22619:  rasismen som fenomen. Beträffande alla brott           det av såväl brott med rasistiska förtecken som
22620:  som misstänks ha drag av rasism görs en separat        brott som gäller diskriminering.
22621:  anteckning i poliseos system för brottsinforma-           Brottsoffer erbjuds flera olika kontaktmöjlig-
22622:  tion. Genom att undersöka och analysera detta          heter. Detta gäller också offren för rasistiska
22623:  system får man kunskap om hur de rasistiska            handlingar. En part som kan nämnas är Brottsof-
22624:  brotten ser ut och yttrar sig, och övervakningen       ferjouren i Finland som erbjuder psykiskt stöd
22625:  kan därigenom inriktas på ett ändamålsenligt           och praktiska råd och som också stöds ekono-
22626:  sätt och på ett sätt som främjar brottsa vvärjning-    miskt av inrikesministeriet.
22627:  en. Polisen har dessutom för avsikt att direkt och        Polisen förfogar över förteckningar över dessa
22628:  effektivt ingripa i sådana handlingar som miss-        kontaktinstanser och instruerar också personer
22629:  tänks vara rasistiskt inspirerade. Organiserade        som fallit offer för rasistiska brott om hur de vid
22630:  rasistiska grupper och sammanslutningar är fö-         behov kan vända sig tili hjälporganisationerna.
22631:  remål för särskild uppmärksamhet.
22632: 
22633:       Helsingfors den 24 april 1998
22634: 
22635:                                                                      lnrikesminister Jan-Erik Enestam
22636:                                              KK 390/1998 vp
22637: 
22638: Kirjallinen kysymys 390
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643:                                     Raimo Tiilikainen /r ym.: Eräiden erikoisupseerien eläkeiän muu-
22644:                                        toksesta
22645: 
22646: 
22647:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22648: 
22649:     Eduskunnan 10.12.1996 hyväksymällä lailla          käytetty matalaa 60 vuoden eläkeikää, koska
22650: valtion eläkelain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (EV         palkkaluokka (A 24) on ollut vaatimaton. Laki-
22651: 227/1996 vp) saatettiin erikoisupseerin virka soti-    esitystä valmisteltaessa on useampaan otteeseen
22652: laseläkeoikeuden piiriin. Samalla kaikkien soti-       sekä valmistelevien virkamiesten että myös val-
22653: laseläinlääkäreiden virat muutettiin siviiliviroik-    tioneuvoston jäsenten taholta luvattu, ettei ku-
22654: si, joiden eläke määräytyy valtion yleisen eläke-      kaan joudu kärsimään lainmuutoksen johdosta.
22655: järjestelmän puitteissa. Tämän myötä heidän            Kuitenkin on olemassa henkilöitä, joille on tul-
22656: eroamisikänsä nousi palvelusajasta riippuen as-        lessaan puolustusvoimien palvelukseen luvattu
22657: teittain 60 vuodesta 65 vuoteen.                       60 vuoden eläkeikä, mikä sittemmin lainmuutok-
22658:     Valtioneuvosto teki 14.10.1992 periaatepää-        sen kautta on pyörretty.
22659: töksen hallituksen toimenpiteistä julkisen talou-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22660: den tasapainon parantamiseksi ja totesi eläkepo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22661: litiikan osalta, että valtion ja kuntien eläke-etu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22662: jen muutoksia ei ui oteta niihin, jotka ovat täyttä-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22663: neet 55 vuotta ennen 1.1.1994.
22664:     Sotilaseläinlääkäreitä rekrytoitaessa on yleen-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22665: sä edellytetty pitkää ammatillista kokemusta.                 ryhtyä lunastaakseen valtion antaman lu-
22666: Tällaiset henkilöt ovat usein tehneet pitkän päi-             pauksen eräiden puolustusvoimissa pal-
22667:  vätyön kunnallisella puolella ennen siirtymistään            velevien eläinlääkäreiden eläkeiän pitä-
22668: puolustusvoimiin. Siirtymisen houkuttimena on                 miseksi 60 vuodessa?
22669: 
22670:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
22671: 
22672:           Raimo Tiilikainen /r        Kalevi Lamminen /kok        Oiva Savela /kok
22673:           Pekka Kuosmanen /kok        Osmo Kurola /kok            Klaus Bremer /r
22674:           Ulla-Maj Wideroos /r        Jari Koskinen /kok          Tuija Nurmi /kok
22675:           Pehr Löv /r                 Håkan Malm /r               Henrik Lax /r
22676:           Helena Vartiainen /sd       Tauno Pehkonen /skl         Vuokko Rehn /kesk
22677:           Heikki Koskinen /kok        Maija-Liisa Lindqvist /kesk Markku Pohjola /sd
22678:           Raimo Holopainen /sd        Riitta Prusti /sd           Hannes Manninen /kesk
22679:                     Kari Myllyniemi /kesk                 Markku Koski /kesk
22680: 
22681: 
22682: 
22683: 
22684: 280043
22685: 2                                              KK 390/1998 vp
22686: 
22687: 
22688: 
22689: 
22690:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22691: 
22692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           noudattaen samoja siirtymäsäännöksiä ja peri-
22693: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            aatteita kuin oli noudatettu aiemmin kaikkien
22694: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          siviilivirkamiesten sekä 60 vuoden eroamisiän
22695: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Tii-          piirissä olleiden siviilivirkaan siirrettyjen sotilas-
22696: likaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          ammattihenkilöiden osalta.
22697: sen n:o 390:                                                 Puolustusvoimissa eläkejärjestelmiin liittyvät
22698:                                                          siirtymäsäännökset ovat kaikkien osalta yhden-
22699:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          mukaiset ja perustuvat palvelusajan pituuteen
22700:         ryhtyä lunastaakseen valtion antaman lu-         valtion tehtävissä. Valtion ja kuntien eläkejärjes-
22701:         pauksen eräiden puolustusvoimissa pal-           telmien erillisyydestä johtuu, ettei kunnan palve-
22702:         velevien eläinlääkäreiden eläkeiän pitä-         lusta lueta hyväksi valtion eläke-eduissa eikä si-
22703:         miseksi 60 vuodessa?                             ten myöskään kunnan palvelusta lueta hyväksi
22704:                                                          siihen palvelusaikaan, jonka perusteella puolus-
22705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              tusvoimissa siirtymäkauden eroamis- ja samalla
22706: taen seuraavaa:                                          eläkeikä määräytyy.
22707:                                                              Valtion talouden tasapainottamiseen liittyen
22708:     Puolustusvoimien koko henkilöstön eläkejär-          eläkejärjestelmien uudistamisessa on jouduttu
22709: jestelmät on uudistettu osana valtion eläkejärjes-       puuttumaan myös palveluksessa olevien eläke-
22710: telmien uudistamista. Järjestelmien muutoksessa          etuihin. Eri eläke- ja eroamisikien muuttamiseen
22711: eläkeikä on noussut keskimäärin viisi vuotta.            liittyy aina ongelmallisia rajanvetoja palveluk-
22712: Puolustusvoimien osalta hyväksyttiin linjauk-            sessa olevien osalta. Joidenkin osalta se merkit-
22713: seksi se, että muuta valtionhallintoa suurempien         see sitä, etteivät he saavuta täyttä eläkettä ja
22714: eläkeikien korotuksien aiheuttamia vaikutuksia           joidenkin osalta, että he joutuvat palvelemaan
22715: lievennetään muita pidemmillä siirtymäajoilla,           pidempään kuin alun perin olivat olettaneet.
22716: jotka on porrastettu valtion palvelusajan pituu-         Eroamisikää määriteltäessä perusteena ovat teh-
22717: den mukaan. Puolustusvoimissa eläke- ja eroa-            tävien aiheuttamat fyysiset edellytykset ja muut
22718: misikien osalta siirtymäkausi jatkuu vuoteen             vaatimukset. Puolustusvoimien henkilöstöä kos-
22719: 2017 asti.                                               kevissa eläke- ja eroamisikäsäännöksissä on huo-
22720:     Ennen eläkejärjestelmien kokonaisuudistusta          mioitu korostetusti myös tehtävien sotilaalliset
22721: puolustusvoimissa sotilaseläkejärjestelmän pii-          elementit.
22722: riin kuuluivat upseerit ja opistoupseerit. Sotilas-          Aiemmin puolustusvoimien virkamiehet ovat
22723: henkilöstöstä erikoisupseereilla ja sotilaspapeilla      siirtyneet vanhuuseläkkeelle viimeistään 60 vuo-
22724: sekä osin sotilasammattihenkilöstöllä oli samat          den iässä. Tällä on saattanut olla yksilötasolla
22725: eläke-edut kuin siviilihenkilöstöllä. Vuoden 1997        merkitystä henkilöiden hakeutuessa puolustus-
22726: alusta lukien toteutettu erikoisupseereiden ja so-       voimiin muun työnantajan palveluksesta. Eläke-
22727: tilaspappien eläkejärjestelmän muutos oli uudis-         etuudet on lainsäädännölläjärjestetty eikä niihin
22728: tuksen viimeinen vaihe. Tämän myötä valmiu-              liity muuttamattomuuden suojaa.
22729: dellisesti merkittävät sotilastehtävät on saatettu           Hallituksen käsityksen mukaan puolustusvoi-
22730: sotilaseläkejärjestelmän ja muut tehtävät valtion        mien eläkejärjestelmien muutosta ei ole ollut
22731: yleisen eläkejärjestelmän piiriin.                       mahdollista toteuttaa niin, että olisi täysin vältyt-
22732:     Erikoisupseerien osalta tehtiin vuosina 1995 ja      ty rajausten aiheuttamilta ongelmilta palveluk-
22733: 1996 valmiudellinen tehtäväkartoitus. Sen perus-         sessa olevien osalta. Ottaen kuitenkin huomioon
22734: teella luokitettiin sotilaallisiksi tehtäviksi 824       muutosten suuruus aiheutuneiden ongelmien
22735: tehtävää sekä siviilitehtäviksi 187 tehtävää. Tä-        määrää voidaan pitää kokonaisuutena erittäin
22736: män kartoituksen perusteella puolustusvoimien            vähäisenä, joskin valitettavana. Hallitus ei kui-
22737: eläinlääkäreiden tehtävät todettiin sisällöltään         tenkaan pidä mahdollisena eikä yhdenmukai-
22738: pääosin siviilitehtäviksi ja päätettiin niiden siirtä-   suuden kannalta kohtuullisena, että joidenkin
22739: misestä valtion yleisen eläkejärjestelmän piiriin        yksittäisten henkilöiden osalta ryhdyttäisiin toi-
22740:                                           KK 390/1998 vp                                          3
22741: 
22742: menpiteisiin säädösten muuttamiseksi siten, että    mäsäännöksissä huomioon muiden kuin valtio-
22743: heihin sovellettaisiin muista poiketen ikäsidon-    työnantajan palvelusta.
22744: naisia siirtymäsäännöksiä tai otettaisiin siirty-
22745:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
22746: 
22747:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
22748: 4                                           KK 390/1998 vp
22749: 
22750: 
22751: 
22752: 
22753:                                         Tili Riksdagens Talman
22754: 
22755:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           grundval av denna kartläggning konstaterades
22756: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           de uppgifter som sköts av försvarsmaktens vete-
22757: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       rinärer innehållsmässigt huvudsakligen vara civi-
22758: dagsman Raimo Tiilikainen m.fl. undertecknade         la uppgifter, och därför beslöts att de skulle över-
22759: spörsmål nr 390:                                      föras tili statens allmänna pensionssystem, med
22760:                                                       iakttagande av samma övergångsbestämmelser
22761:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och principer som tidigare följts när det gällde
22762:        ta i syfte att uppfylla det löfte som staten   alla civila tjänstemän och de innehavare av mili-
22763:        har avgett och enligt vilket pensionsål-       tär specialtjänst som haft rätt att avgå vid 60 års
22764:        dern för vissa veterinärer som är anställda    ålder och som överförts tili en civil tjänst.
22765:        vid försvarsmakten alltjämt skall vara 60          lnom försvarsmakten är de övergångsbestäm-
22766:        år?                                            melser som hänför sig tili pensionssystemen en-
22767:                                                       hetliga för alla och de baserar sig på längden av
22768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tjänstgöringstiden i statliga uppgifter. En följd av
22769: anföra följande:                                      att statens och kommunernas pensionssystem
22770:                                                       skiljer sig från varandra är att anställning inom
22771:     Pensionssystemen för försvarsmaktens hela         kommunen inte räknas en person tili godo när
22772: personai har reformerats som en del av revide-        det gäller statens pensionsförmåner. Sålunda
22773: ringen av statens pensionssystem. När systemen        räknas en person inte hellertili godo den tid han
22774: ändrades steg pensionsåldern med i ruedeltai fem      varit anställd inom den korumunala sektorn när
22775: år. Vad försvarsmakten beträffar godkändes en         det gäller den tjänstgöringstid enligt viiken över-
22776: linje enligt viiken verkningarna av sådana förhöj-    gångstidens avgångs- och samtidigt pensionsål-
22777: ningar av pensionsåldern som är större än inom        der fastställs inom försvarsmakten.
22778: den övriga statsförvaltningen lindras genom               1 samband med strävandena att balansera
22779: övergångstider som är längre än de övriga och         statsekonomin har det vid reformeringen av pen-
22780: differentierade enligt längden på den statliga ar-    sionssystemen varit nödvändigt att ingripa också
22781: betstiden. lnom försvarsmakten fortgår över-          i fråga om pensionsförmånerna för dem som
22782: gångstiden för pensions- och avgångsåldern fram       tjänstgjorde vid tidpunkten i fråga. Problematis-
22783: tili år 2017.                                         ka gränsdragningar förekommer alltid när det är
22784:     F öre totalreformen av pensionssystemen inom      fråga om att ändra de olika pensions- och av-
22785: försvarsmakten hörde officerarna och institutof-      gångsåldrarna för de anställda. 1 fråga om några
22786: ficerarna tili det militära pensionssystemet. Av      innebär det att de inte uppnår full pension och i
22787: den militära personalen hade specialofficerarna       fråga om andra att de blir tvungna att tjänstgöra
22788: och militärprästerna samt delvis den militära spe-    en längre tid än de ursprungligen förutsatt. När
22789: cialpersonalen samma pensionsförmåner som             avgångsåldern fastställts har utgångspunkten
22790: den civila personalen. Den ändring av pensions-       varit de fysiska förutsättningar och övriga krav
22791: systemet för specialofficerarna och militärpräs-      som uppgifterna medfört. Vad försvarsmaktens
22792: terna som genomfördes i början av år 1997 ut-         pensions- och avgångsbestämmelser beträffar
22793: gjorde reformens sista skede. Därmed intogs de        har också de militära elementena i uppgifterna i
22794: med tanke på beredskapen viktiga militäruppgif-       hög grad beaktats.
22795: terna i det militära pensionssystemet medan de            Tidigare har försvarsmaktens tjänstemän gått
22796: övriga uppgifterna hänfördes tili statens allmän-     i ålderspension senast när de uppnått 60 års ålder.
22797: na pensionssystem.                                    Detta har på individnivå kunnat vara av betydel-
22798:     Vad specialofficerarna beträffar gjordes åren     se när en person sökt sig tili en anställning hos
22799: 1995 och 1996 en kartläggning av uppgifterna          försvarsmakten från en anställning hos en annan
22800: utgående från deras betydelse för beredskapen.        arbetsgivare. Pensionsförmånerna är ordnade
22801: På grundval därav klassificerades 824 uppgifter       genom lagstiftning och skydd mot förändringar
22802: som militära och 187 som civila uppgifter. På         hänför sig inte tili dem.
22803:                                          KK 390/1998 vp                                             5
22804: 
22805:    Enligt regeringens uppfattning har det inte     det dock inte vara möjligt eller med tanke på
22806: varit möjligt att genomföra ändringen av f6r-      enhetligheten skäligt att man i fråga om vissa
22807: svarsmaktens pensionssystem så att man helt        enskilda personer vidtar åtgärder i syfte att ändra
22808: kunnat unvika de problem som gränsdragningar-      bestämmelserna så att man på dem, med avvikel-
22809: na medförde i fråga om dem som tjänstgjorde vid    se från vad som gäller för andra, skulle tillämpa
22810: den aktuella tidpunkten. Med beaktande av änd-     åldersbundna övergångsbestämmelser eller att
22811: ringarnas omfång kan antalet problem som upp-      man i övergångsbestämmelserna skulle beakta
22812: stått anses vara synnerligen obetydligt som hel-   annan tjänstgöring än sådan där staten varit ar-
22813: het, även om det är beklagligt. Regeringen anser   betsgivare.
22814: 
22815:      Helsingfors den 24 april 1998
22816: 
22817:                                                                    Försvarsminister Anneli Taina
22818:                                              KK 391/1998 vp
22819: 
22820: Kirjallinen kysymys 391
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työttömän oikeudesta lomailla koti-
22826:                                        maassa
22827: 
22828: 
22829:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22830: 
22831:    Työttömyysturvalakiin vuonna 1997 sääde-                Tällainen tulkinta työttömyysturvalaista es-
22832: tyllä    muutoksella       (L 680/1997, voimaan         täisi käytännössä hyvin pitkälle työttömän lo-
22833: 1.8.1997) täsmennettiin työttömyysturvan saa-           mailun ja kyläilyn kotimaassa, sillä myös kesä-
22834: misen edellytyksiä. Lain 5 §:n 2 momentin mu-           mökit ovat useinkin huonojen kulkuyhteyksien
22835: kaan henkilön on katsottava olevan työmarkki-           takana eikä niissä ole puhelinyhteyttä. Työvoi-
22836: noiden käytettävissä sellaisen etukäteen työvoi-        maviranomaiset voivat tuskin edellyttää, että
22837: matoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja ly-         kaikilla työttömillä olisi matkapuhelin, varsinkin
22838: hyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana hän            kun otetaan huomioon työttömien perusturvan
22839: on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja         alhainen taso. Sitä paitsi matkapuhelinverkoissa
22840: tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä            on edelleen katvealueita etenkin harvaan asutuil-
22841: tai koulutusta. Lakiesityksen perusteluissa "ly-        la seuduilla.
22842: hyen" ulkomaanmatkan enimmäisaika täsmen-                  Etenkin pitkäaikaistyöttömille työpaikkatar-
22843: nettiin noin viikoksi.                                  jouksia tulee äärimmäisen harvoin, jos koskaan.
22844:     Työttömyysturvalaissa ei sen sijaan ole nyt         "Työmarkkinoiden käytettävissä olemisen" tul-
22845:  eikä ole ennenkään ollut pykälää tai momenttia,        kitseminen siten, että työttömällä ei ole oikeutta
22846: jossa rajattaisiin työttömän oikeutta matkustaa         edes lyhytaikaiseen matkustamiseen tai lomai-
22847:  kotimaassa. Kuitenkin jotkin työvoimatoimistot         luun kotimaassa tai että työttömän on oltava
22848:  tulkitsevat lakia siten, että työttömällä ei ole oi-   aina puhelin- tai postiyhteyden päässä, vaikuttaa
22849:  keutta matkustaa kotimaassa, ellei hän ole koko        hätävarjelun liioittelulta.
22850:  ajan puhelimella tai postitse tavoitettavissa. Esi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22851:  merkiksi Kemin työvoimatoimisto on ilmoitta-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22852:  nut eräälle työnhakijalle, että häneltä evätään        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22853:  matkustuspäiviltä päivärahat, jos hän käy van-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22854:  hempiensa luona Inarin kunnassa. Vanhempien
22855:  kotikylä on kaukana normaalien kulkuyhteyk-                      Hyväksyykö Hallitus joidenkin työ-
22856:  sien takana, eikä sinne ole puhelinyhteyttä. Etäi-            voimatoimistojen tulkinnan, että työttö-
22857:  syyksien vuoksi vanhempien luona käyminen                     mällä ei ole oikeutta matkustaa koti-
22858:  vaatii useamman päivän, eikä vierailua voi tehdä              maassa kohteisiin, joissa ei ole puhelin-
22859:  pelkästään viikonlopun puitteissa.                            tai postiyhteyttä?
22860: 
22861:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
22862: 
22863:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
22864: 
22865: 
22866: 
22867: 
22868:  280043
22869: 2                                          KK 391/1998 vp
22870: 
22871: 
22872: 
22873: 
22874:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22875: 
22876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oleva, on oikeus itse valita asuin- tai oleskelu-
22877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paikkakuntansa. Oikeutta matkustaa kotimaas-
22878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      sa ei ole rajattu myöskään työttömyysturvajär-
22879: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-        jestelmässä.
22880: län näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o              Työttömänä työnhakijana olemiselle on sen
22881: 391:                                                  sijaan asetettu tiettyjä vähimmäisvaatimuksia.
22882:                                                       Näiden vaatimusten keskeisenä sisältönä on se,
22883:           Hyväksyykö Hallitus joidenkin työ-          että henkilön tulee olla työvoimatoimiston tavoi-
22884:        voimatoimistojen tulkinnan, että työttö-       tettavissa. Jotta työ- tai koulutustarjous voidaan
22885:        mällä ei ole oikeutta matkustaa koti-          saattaa työnhakijan tietoon, hänen on ilmoitetta-
22886:        maassa kohteisiin, joissa ei ole puhelin-      va työvoimatoimistoon paitsi vakituinen, niin
22887:        tai postiyhteyttä?                             myös tilapäinen osoitteensa. Kotimaassa työn-
22888:                                                       hakijan osoitteena voi olla myös noutoposti
22889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          (poste restante) tai postilokero-osoite.
22890: vasti seuraavaa:                                          Jos työnhakija menettää mahdollisuutensa
22891:                                                       tarjottuun työhön tai koulutukseen sen takia,
22892:    Työttömyysturvaa voidaan maksaa työvoi-            ettei ole ollut työvoimatoimiston tavoitettavissa,
22893: matoimistoon ilmoittautuneelle työttömälle             seurauksena on yleensä korvaukseton määräai-
22894: työnhakijalle, joka on työmarkkinoiden käytet-         ka, jonka ajalta työttömyysturvaa ei voida mak-
22895: tävissä. Työmarkkinoiden käytettävissä henkilö         saa. Jos työnhakija taas ilmoittaa etukäteen oles-
22896: on silloin, kun hän kykenee ottamaan vastaan           kelevansa paikassa, johon ei ole edes postiosoi-
22897: tarjotun työn työmarkkinoilla yleisesti sovellet-      tetta, voidaan katsoa, ettei hän tuona aikana ole
22898: tavin ehdoin tai osallistumaan hänelle osoitetta-      lainkaan työmarkkinoitten käytettävissä oleva
22899: vaan soveltuvaan koulutukseen.                         työtön työnhakija.
22900:    Vuoden 1997 elokuun alusta tuli voimaan                Tilanteet, joissa työnhakijan matkakohde on
22901: työttömyysturvalain muutos, jonka mukaan               kokonaan sekä puhelin- että postiyhteyksien ul-
22902: henkilön voidaan katsoa olevan työmarkkinoi-           kopuolella, ovat verraten harvinaisia. Jos halut-
22903: den käytettävissä ja siten ollen oikeutettu työttö-    taisiin mahdollistaa se, että henkilö säilyisi työt-
22904: myysturvaan myös lyhytaikaisen ja satunnaisen          tömänä työnhakijana ja työmarkkinoiden käy-
22905: ulkomaanmatkan aikana. Ehdottomana edelly-             tettävissä silloinkin, kun hän on työvoimatoimis-
22906: tyksenä työttömyysturvan maksamiselle ulko-            ton tavoittamattomissa, tulisi mainittu sääntely
22907: maanmatkan ajalta on, että matkasta ja sen ajan-       kohdistaa kaikkiin työnhakijoihin ja kaikkiin
22908: kohdasta ilmoitetaan etukäteen työvoima toimis-        vastaaviin tilanteisiin. Työmarkkinoiden käytet-
22909: toon. Edelleen työnhakijan tulee voida ilmoittaa       tävissä olemisen vaatimus muodostaa kuitenkin
22910: vähintään matkakohteensa postiosoite, jotta            työttömyysturvajärjestelmämme keskeisen pe-
22911: mahdollinen työ- tai koulutustarjous voidaan           rusedellytyksen, jonka purkamista ei esiin tuo-
22912: hänelle toimittaa.                                     duin perustein voida pitää tarkoituksenmukaise-
22913:    Henkilöllä, olipa hän sitten työtön tai työssä      na.
22914: 
22915:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
22916: 
22917:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
22918:                                              KK 391/1998 vp                                               3
22919: 
22920: 
22921: 
22922: 
22923:                                          Tili Riksdagens Talman
22924: 
22925:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             arbete, har rätt att själv välja sin bonings- eller
22926: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             vistelseort. Inte heller rätten att resa i hemlandet
22927: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         begränsas i lagen om utkomstskydd för arbetslö-
22928: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-            sa.
22929: de spörsmål nr 391:                                         Däremot ställs det vissa krav på vem som
22930:                                                         anses som arbetslös arbetssökande. Den vikti-
22931:          Godkänner Regeringen vissa arbets-             gaste innebörden i dessa krav är att personen
22932:        kraftsbyråers tolkning att en arbetslös          skall vara anträffbar för arbetskraftsbyrån. För
22933:        person inte har rätt att resa tili sådan ort i   att arbetssökanden skall kunna informeras om
22934:        hemlandet, där det inte finns några tele-        ett arbets- eller utbildningserbjudande, skall han
22935:        fon- eller postförbindelser?                     meddela arbetskraftsbyrån förutom sin perma-
22936:                                                         nenta adress, också eventuell tillfållig adress. 1
22937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hemlandet kan sökandens adress också vara en
22938: anföra följande:                                        poste restante- eller postbox-adress.
22939:                                                             Om arbetssökanden fårsitter sin möjlighet tili
22940:    Utkomstskydd för arbetslösa kan betalas tili         erbjudet arbete eller erbjuden utbi1dning därfår
22941: en arbetslös arbetssökande som anmält sig tili          att han inte har varit anträffbar för arbetskrafts-
22942: arbetskraftsbyrån och som står tili arbetsmark-         byrän, är följden vanligen en ersättningslös tid,
22943: nadens förfogande. En person står tili arbets-          under viiken utkomstskydd inte kan betalas. Om
22944: marknadens förfogande, när han kan ta emot              sökanden åter pä förhand meddelar att han vistas
22945: erbjudet arbete på villkor som allmänt tillämpas        pä en ort, dit det inte ens finns någon postadress,
22946: på arbetsmarknaden eller de1ta i erbjuden, för          kan han under den tiden inte betraktas som en
22947: honom lämplig utbildning.                               arbetslös arbetssökande som stär tili arbetsmark-
22948:    1 början av augusti 1997 trädde i kraft en           nadens förfogande.
22949: ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslö-              Det är relativt sällan sådana situationer före-
22950: sa, enligt viiken en person kan anses stå tili ar-      kommer att sökandens resemål helt skulle sakna
22951: betsmarknadens förfogande och därigenom ha              både telefon- och postförbindelse. Om man skul-
22952: rätt tili utkomstskydd också under en tillfållig        le önska göra det möjligt att en person räknas
22953: och kort utlandsresa. En absolut förutsättning          som arbetslös arbetssökande som stär tili arbets-
22954: för att utkomstskydd skall betalas under tiden för      marknadens förfogande även dä, när han inte är
22955: en utlandsresa är att sökanden på förhand har           anträffbar för arbetskraftsbyrån, skall denna
22956: underrättat arbetskraftsbyrån om sin resa och           reglering också tillämpas pä alla arbetssökande
22957: tidpunkten för den. Det krävs också att sökanden        och alla motsvarande situationer. Kravet om att
22958: kan ange åtminstone postadressen tili sitt resemål      personen skall stå tili arbetsmarknadens förfo-
22959: för att en eventuell arbetsplatsanvisning eller ett     gande är dock en viktig grundförutsättning för
22960:  utbildningserbjudande skall kunna sändas tili          vårt utkomstskyddssystem, och att upphäva det-
22961:  honom.                                                 ta kan på ovan anförda grunder inte anses vara
22962:     Var och en, oavsett om han är arbetslös eller i     rationellt.
22963:      Helsingforsden 28 april 1998
22964: 
22965:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
22966:                                            KK 392/1998 vp
22967: 
22968: Kirjallinen kysymys 392
22969: 
22970: 
22971: 
22972: 
22973:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Työvoimapoliittisen atk-koulutuksen li-
22974:                                      säämisestä
22975: 
22976: 
22977:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22978: 
22979:     Tietotekniikan osaamisen merkitys on jatku-      joamille kursseille. Niiden ongelmana usein on
22980: vasti kasvanut eri työaloilla. Lähes jokaisessa      joko osallistumisen kalleus tai mahdollisesti työt-
22981: ammatissa on hyötyä atk-osaamisesta, monilla         tömyyskorvauksen menetys tai kurssin kovin pit-
22982: aloilla tietotekniikan perustaidot ovat välttämät-   kä kesto. Työvoimapoliittista atk-opetusta olisi
22983: tömiä. Varsinkin monen ikääntyneen työnhaki-         pyrittävä kaikin tavoin lisäämään etenkin pa-
22984: jan osaamisen pullonkaulana on puutteellinen         himmilla pullonkaula-alueilla. Monet työttömät
22985: tietotekniikan osaaminen. Työpaikka, vaikkapa        ihmettelevät, kuinka näinkin perustavan laatui-
22986: toimistotehtävissä, olisi kyllä jo muutoin hyvin     sen kurssitarjonnan sijasta saatavilla on mitä eri-
22987: kokeneelle ja ammattitaitoiselle henkilölle auen-    koisinta koulutusta, kuten Kuinka käyttäydyn
22988: nut, mutta puutteelliset tietotekniikan taidot       puhelimessa ?-kurssi.
22989: ovat nousseet esteeksi työllistymiselle.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22990:      Etenkin pääkaupunkiseudulla ei työvoimapo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22991:  liittisen atk-koulutuksen tarjonta vastaa edes       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22992:  murto-osaa sen kysynnästä. Esimerkiksi atk-ajo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22993:  korttikurssille hakeneista on voinut päästä vain
22994:  alle 10 %. Jopa kuusi kertaa kurssille hakenut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22995:  henkilö, jolla on täydet perusteet päästä koulu-            ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen koulu-
22996:  tukseen, jää edelleen rannalle.                             tuksen sisältö vastaisi nykyistä paremmin
22997:      Monelle ratkaisuksi esitetään osallistumista            koulutusta tarvitsevien tarpeita mm. atk-
22998:  kaupallisille ja vaikkapa kansalaisopistojen tar-           perusopetusten osalta?
22999: 
23000:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1998
23001: 
23002:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
23003: 
23004: 
23005: 
23006: 
23007:  280043
23008: 2                                           KK 392/1998 vp
23009: 
23010: 
23011: 
23012: 
23013:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23014: 
23015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oli viime vuonna reilu 3 300. Lisäksi koulutettiin
23016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sähkö- ja elektroniikka-asentajia, mekatroniik-
23017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ka-asentajia ja tietokone- ja tietoliikenneasenta-
23018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             jia noin 3 400.
23019: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Tämän lisäksi tutkintotavoitteista muunto-
23020: sen n:o 392:                                           koulutusta on työvoimakoulutuksena järjestetty
23021:                                                        lähinnä insinööreille ja merkonomeille. TE-kes-
23022:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kuksille tehdyn kyselyn perusteella tällä hetkellä
23023:        ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen koulu-        on käynnissä muuntokoulutusta noin 300:lle
23024:        tuksen sisältö vastaisi nykyistä paremmin       opiskelijalle. Näistä insinöörikoulutusta on noin
23025:        koulutusta tarvitsevien tarpeita mm. atk-       25 %ja 75 % on datanomikoulutusta. Muunto-
23026:        perusopetuksen osalta?                          koulutusta laajennetaan osana tietoteollisuuden
23027:                                                        lisäkoulutusohjelmaa 100-150:llä aloittavalla
23028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuosittain.
23029: vasti seuraavaa:                                           Tutkintotavoitteista muuntokoulutusta laa-
23030:                                                        jempi kokonaisuus on opistotason tai korkea-
23031:     Työvoimakoulutuksella järjestetään melko           koulutason omaaville henkilöille järjestettävä
23032: laajasti erilaista tietoteollisuuden (sähkö- ja tie-   tietoteollisuuden koulutus, joka johtaa tutkinto-
23033: totekniikka-, elektroniikka-, tietoliikenne- ja tie-   jen osiin. Koulutustarpeet tässä kokonaisuudes-
23034: tojenkäsittelyalat) koulutusta. Esimerkiksi            sa tulevat yrityksiltä ja alan järjestöiltä ja koulu-
23035: vuonna 1997 kyseisillä aloilla aloitti työvoima-        tusohjelmat laaditaan tältä perustalta. Työnan-
23036: koulutuksen yli 16 300 opiskelijaa, mikä on noin        tajat osallistuvat sekä koulutussuunnitelmien
23037: 17% koulutuksen aloittaneista. Lisäksi atk-kou-         laadintaan että opiskelijavalintoihin ja osa kou-
23038: lutusta sisältyy työvoimakoulutukseen läpäisy-          lutuksesta toteutetaan työpaikoilla. Opiskelijoi-
23039: periaatteella eli erilaisiin ammatillisiin jaksoihin    den aikaisempi koulutustausta on hyvin moni-
23040: kytketään kyseisen alan tietotekniikkavalmiuk-          nainen. Alan järjestöjen mukaan tekinen pohja-
23041: sien opiskelua.                                         koulutus ei läheskään aina ole tarpeen, vaan alal-
23042:     Työvoimakoulutuksena järjestettävästä tieto-        la vaaditaan monitaito-osaamista,jolloin tutkin-
23043: teollisuuden koulutuksesta suurin ryhmä on atk-         not sinänsä eivät ole itseisarvo. Tällaista koulu-
23044: perusopetus, joka valmentaaatk:nperusteisiin ja         tusta on käynnissä noin 1 OOO:lle opiskelijalle.
23045: käyttövalmiuksiin sekä eri atk-sovellutuksiin.          Työministeriö on saanut hyvää palautetta näistä
23046: Opiskelijoilla on muun muassa mahdollisuus              työelämäläheisesti toteutetuista tietoteollisuu-
23047: suorittaa atk-ajokortti. Toimenpiteellä pyritään        den koulutushankkeista niin työnantajilta kuin
23048: ehkäisemään muutoinkin syrjäytymisvaarassa              opiskelijoiltakin.
23049: olevia henkilöitä syrjäytymästä myös tietoyhteis-          Kaiken kaikkiaan työhallinnon panos tieto-
23050: kunnan ulkopuolelle ja antamaan perusvalmiu-            teollisuuden koulutustarpeiden tyydyttämisessä
23051: det tietotekniikasta mahdollisia ammatillisia           on merkittävä. Työministeriö tulee jatkamaan
23052: opintoja silmällä pitäen. Tällaista koulutusta to-      alanjärjestöjen kanssa käynnistynyttä yhteistyö-
23053: teutetaan runsaasti, mutta siitä huolimatta kaik-       tä yritysläheisten koulutusmallien kehittämisek-
23054: ki halukkaat eivät voi päästä koulutukseen. Kai-        si. Työministeriö on myös sitoutunut omalta
23055:  ken kaikkiaan työvoimakoulutukseen hakeutu-            osaltaan rahoittamaan ja toteuttamaan opetus-
23056:  neista noin puolet pääsee aloittamaan koulutuk-        ministeriön vastuualueeseen kuuluvaa tietoteol-
23057:  sen. Työvoimakoulutuksen resurssit pienenivät          lisuuden lisäkoulutusohjelmaa. Työvoimakoulu-
23058:  16 % vuonna 1998 verrattuna edellisen vuoden           tuksena toteutetaan ohjelman muuntokoulutus-
23059:  tasoon. Supistamispaineita on esitetty myös tule-      ta. Lisäksi painotetaan myös atk-perusvalmiuk-
23060:  ville vuosille.                                        sien antamista sekä erillisinä- että muuhun am-
23061:      Varsinaisia atk-koulutuksen koulutusnimik-          matilliseen koulutukseen sisältyvinä kokonai-
23062:  keitä ovat mm. suunnittelijat, ohjelmoijat, mik-        suuksina.
23063:  rotukihenkilöt ja operaattorit, joissa aloittaneita
23064:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1998
23065: 
23066:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
23067:                                             KK 392/1998 vp                                              3
23068: 
23069: 
23070: 
23071: 
23072:                                         Tili Riksdagens Talman
23073: 
23074:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           omfattar bl.a. planerare, programmerare, per-
23075: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           sondatorkonsulenter och operatörer, där antalet
23076: medlem av statsrådet översänt följande, av riks-      personer som inlett utbildning i fjol var drygt
23077: dagsledamot Jouko Jääskeläinen undertecknade          3 300. Dessutom utbildades ca 3 400 ei- och elek-
23078: spörsmål nr 392:                                      tronikmontörer, mekatronikmontörer samt da-
23079:                                                       tamaskins- och datakommunikationsmontörer.
23080:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Ytterligare har examensinriktad utbildning
23081:        ta för att den arbetskraftspolitiska utbild-   med ny inriktning ordnats i form av arbetskrafts-
23082:        ningens innehåll bättre än nu skall mot-       utbildning främst för ingenjörer och merkono-
23083:        svara behovet hos dem som behöver ut-          mer. Enligt en förfrågan som riktats tili T &E-
23084:        bildning, bl.a. vad gäller grundläggande       centralerna pågår utbildning med ny inriktning
23085:        undervisning i ADB?                            för närvarande för ca 300 studerande. Av dessa
23086:                                                       får ca 25 % ingenjörsutbildning och 75 % data-
23087:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nomutbildning. Utbildningen med ny inriktning
23088: anföra följande:                                      utökas med 100-150 nya studerande per år som
23089:                                                       ett led i tilläggsutbildningsprogrammet inom in-
23090:     Olika slags utbildning inom informationsin-       formationsindustrin.
23091: dustrin (ei- och datateknik, elektronik, telekom-        En form av utbildning som utgör en större
23092: munikation och databehandling) anordnas på            helhet än examensinriktad utbildning med ny
23093: tämligen bred bas i form av arbetskraftsutbild-       inriktning är en för personer på institut- eller
23094: ning. T .ex. 1997 inledde över 16 300 studerande      högskolenivå anordnad utbildning inom infor-
23095: arbetskraftsutbildning inom ovan nämnda bran-         mationsindustrin som leder tili delar av examina.
23096: scher, vilket är ca 17 % av alla dem som inledde      1 denna helhet kommer utbildningsbehoven från
23097: utbildning. Därtill ingår ADB-utbildning i ar-        företag och organisationer inom branschen i frå-
23098: betskraftsutbildning enligt integreringsprinci-       ga och utbildningsprogrammen utformas på ba-
23099: pen, dvs. studier i informationstekniska fårdig-      sis av detta. Arbetsgivarna deltar både i utform-
23100: heter inom den relevanta branschen kopplas till       ningen av utbildningsplanerna och i elevantag-
23101: olika yrkesavsnitt.                                   ningarna och en del av utbildningen sker på ar-
23102:      Av den utbildning inom informationsindu-         betsplatserna. Studerandenas tidigare utbild-
23103: strin som ordnas i form av arbetskraftsutbildning     ningsbakgrund är mycket mångfasetterad. Enligt
23104: utgörs största delen av grundläggande utbildning      organisationerna inom branschen är teknisk
23105: inom ADB, som omfattar grunderna för och              grundutbildning tillnärmelsevis inte alltid nöd-
23106: användning av ADB samt olika applikationer.           vändig, utan det krävs mångkunnighet varvid
23107:  Studerandena har bl.a. möjlighet att ta ADB-         examina inte utgör något värde i sig. Dylik ut-
23108:  körkort. Denna åtgärd syftar tili att hindra att     bildning pågår för ca 1 000 studerande. Arbets-
23109:  personer som också annars hotas av utslagning        ministeriet har från både arbetsgivarna och
23110:  inte skall slås ut också från informationssamhäl-    studerandena fått gott gensvar på dessa utbild-
23111:  let samt att ge dem grundläggande datatekniska       ningsprojekt inom informationsindustrin, vilka
23112:  fårdigheter med tanke på eventuella yrkesinrik-      genomförts på ett sådant sätt att de varit nära
23113:  tade studier. Det ordnas mycket sådan utbild-        förbundna med arbetslivet.
23114:  ning, men trots dettakan alla som är intresserade        Allt som allt är arbetsförvaltningens insats för
23115:  inte antas tili utbildningen. Av alla som ansökt     att tillfredsställa utbildningsbehoven inom infor-
23116:  tili arbetskraftsutbildning kan ungefår hälften      mationsindustrin betydande. Arbetsministeriet
23117:  antas tili utbildningen. Resurserna för arbets-      kommer att fortsätta samarbetet med organisa-
23118:  kraftsutbildning minskade 1998 med 16% jäm-          tionerna inom branschen för att utveckla före-
23119:  fört med föregående års nivå. Det finns tryck på     tagsnära utbildningsmodeller. Arbetsministeriet
23120:  nedskärningar också för de kommande åren.            har också för egen del förbundit sig att finansiera
23121:      Yrkesbenämningarna för ADB-utbildningen          och verkställa det tilläggsutbildningsprogram
23122: 4                                      KK 392/1998 vp
23123: 
23124: inom informationsindustrin som hör till under-   ning. Dessutom betonas också undervisning i de
23125: visningsministeriets ansvarsområde. Den i pro-   grundläggande fårdigheterna i ADB i form av
23126: grammet ingående utbildningen med ny inrikt-     separata helheter eller i form av helheter som
23127: ning genomförs i form av arbetskraftsutbild-     ingår i annan yrkesutbildning.
23128: 
23129:     Helsingforsden 30 apri11998
23130: 
23131:                                                             Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23132:                                            KK 393/1998 vp
23133: 
23134: Kirjallinen kysymys 393
23135: 
23136: 
23137: 
23138: 
23139:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Transatlanttisten markkinoiden luomisesta
23140:                                      EU:ssa
23141: 
23142: 
23143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23144: 
23145:    Suomen hallitus on lehtitietojen mukaan suh-      tekokoneistossaan ja käymällä sitten - viime
23146: tautunut varsin myönteisesti EU:n komission          kädessä WTO:n avulla- ED-normiston kimp-
23147: hankkeeseen "transatlanttisesta markkinapai-         puun. YhdysvalloiJlahan ei ole mitään eurooppa-
23148: kasta". Komissio kaavailee tämän mukaisesti          laisella tasolla olevaa eettistä ja moraalista nor-
23149: teollisuustullien poistamista EU:n ja Yhdysval-      mistoa. Kaikki on alistettu ylikansallisten ja/tai
23150: tain välillä noin vuoteen 2010 mennessä. Euroop-     muutoin suurten yritysten edulle.
23151: pa-ministeri on nähnyt hankkeessa lähinnä mah-          Transatlanttisten markkinoiden luomiseen si-
23152: dollisuuksia suomalaisille tuotteille USA:n          sältyy siinä määrin arveluttavia piirteitä, että
23153: markkinoilla, joskin hän näkee tarvetta selvitellä   asiasta on käytävä Suomessa perusteellinen ja
23154: asiaa myös "työeläkejärjestelmämme kannalta".        laaja keskustelu. Suomen ei pidä mennä noin
23155: Ei olisikaan mitään mieltä vapauttaa tätä sosiaa-    vain antamaan hyväksyntäänsä tällä hankkeelle.
23156: liturvajärjestelmämme keskeistä osaa täysin va-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23157: paalle kilpailulle. Häviäjä olisi varmuudella Suo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23158: mi, kuten oli kasinopelissäkin 1980-luvun jälki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23159: puoliskolla.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23160:    Yhdysvallat ei ole kuulemma ottanut "viralli-
23161: sesti" kantaa em. hankkeeseen, mutta sillä ei voi-             Mikä on Hallituksen kanta EU:n ko-
23162: ne olla mitään sitä vastaan. Onhan se yrittänyt             mission kaavailemaan "transatlanttiseen
23163: kaikin tavoin romuttaa - suoraan ja WTO:n                   markkinapaikkaan", ja
23164: avulla- EU:n eettisesti, moraalisesti ja tervey-               pystyykö Hallitus näkemään hank-
23165: dellisesti keskeistä normistoa, joka ei sinänsä             keessa sen, että Suomi osana EU:ta jou-
23166: kovin korkealla tasolla edes ole ollutkaan. Tuo-            tuisi hyväksymään sen kautta merkittä-
23167: rein esimerkki on Yhdysvaltain maatalousminis-              viä heikennyksiä normistoonsa ja huo-
23168: teriön pyrkimys romuttaa luomutuotannon nor-                noimmillaan uhraamaan työeläkejärjes-
23169: misto ajamalla asia ensin läpi omassa päätöksen-            telmänsä tälle markkina-alttarille?
23170: 
23171:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
23172: 
23173:                                         Erkki Pulliainen /vihr
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 
23178: 280043
23179: 2                                           KK 393/1998 vp
23180: 
23181: 
23182: 
23183: 
23184:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23185: 
23186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edelleen EU-Yhdysvallat-suhteita. Aloitteen
23187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laatimisen lähtökohtana on pidetty sitä, että se
23188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on Maailman kauppajärjestön (World Trade
23189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       Organization) säännösten mukainen sekä ottaa
23190: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      myös huomioon ja tukee osaltaan tulevia kaupan
23191: 393:                                                  vapauttamisneuvotteluja.
23192:                                                          Vaikka hankkeeseen nähdään sisältyvän myös
23193:           Mikä on Hallituksen kanta EU:n ko-          useita ongelmakohtia, EU-maiden selvä enem-
23194:        mission kaavailemaan "transatlanttiseen        mistö suhtautuu periaatteessa myönteisesti aloit-
23195:        markkinapaikkaan", ja                          teen jatkokehittelyyn. Myös Yhdysvaltain hal-
23196:           pystyykö Hallitus näkemään hank-            linnon ensireaktiot ovat olleet pääosin myöntei-
23197:        keessa sen, että Suomi osana EU :ta jou-       siä. Odotettavissa on, että Yhdysvallat tulee te-
23198:        tuisi hyväksymään sen kautta merkittä-         kemään aikanaan omia vastaehdotuksiaan aloit-
23199:        viä heikennyksiä normistoonsa ja huo-          teeseen. Varsinaista neuvottelumandaattia ei ole
23200:        noimmillaan uhraamaan työeläkejärjes-          vielä käsitelty EU:ssa.
23201:        telmänsä tälle markkina-alttarille?                Hallitus pitää tärkeänä transatlanttisten suh-
23202:                                                       teiden kehittämistä. Euroopan ja Yhdysvaltain
23203:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           suhteissa ovat useimmiten esillä negatiiviset, suh-
23204: taen seuraavan:                                       teiden kehitystä haittaavat tekijät. Aloitteessa
23205:                                                       esitetään ratkaisuehdotuksia, joista molemmat
23206:     Euroopan yhteisöjen komissio on luonnostel-       osapuolet voivat hyötyä. Tärkeää on, että aloite
23207: lut kevään 1998 kuluessa aloitetta Euroopan yh-       on tullut Euroopan puolelta. Yhtenä aloitteen
23208: teisön ja Amerikan Yhdysvaltojen väliseksi sopi-      tavoitteena on ehkäistä Yhdysvaltain yksipuoli-
23209: mukseksi Uudesta Transatlanttisesta markkina-         sia toimenpiteitä sekä pyrkiä standardien harrno-
23210: alueesta. Komission kollegio hyväksyi yksimieli-      uisointiin ja säädösyhteistyöhön.
23211: sesti asiaa koskevan tiedonannon 11.3.1998. So-           Hallitus pitää tärkeänä, että asiasta käydään
23212: pimuksen pääasiallinen sisältö olisi seuraava:        perusteellista ja laajaa keskustelua Suomessa.
23213:     - tavarakaupan teknisten esteiden mahdolli-       Aloitetta on tarkoitus kansallisesti valmistella
23214: simman laaja poistaminen vastavuoroista tun-          yhteistyössä eri intressitahojen kanssa. Aloittees-
23215: nustamista koskevien järjestelyjen (Mutual Re-        ta on jo saatu lausuntoja useilta valtionhallinnon
23216: cognition Agreements, MRA) ja tai harmoni-            ja etujärjestöjen tahoilta.Toinen aloitetta koske-
23217: soinnin kautta                                        va lausuntokierros on juuri käynnistynyt. Asias-
23218:    - poliittinen sitoumus poistaa kaikki teolli-      ta on myös toimitettu eduskunnan suurelle valio-
23219: suustuotteiden tullit vuoteen 2010 mennessä           kunnalle valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ne kohdan
23220:     -palvelujen vapaakauppa-alue                      mukainen selvitys.
23221:    - monenvälisten sopimusten ylimenevä libe-             Hallitus suhtautuu myönteisesti transatlant-
23222: ralisointi julkisten hankintojen, teollisoikeuksien   tista markkinapaikkaa koskevaan aloitteeseen.
23223: ja investointien alalla                               Hankkeeseen sisältyy runsaasti mahdollisuuksia,
23224:     Sopimuksen edellyttämät institutionaaliset        mutta myös ongelmallisia osa-alueita, jotka jo
23225: järjestelyt koostuisivat yhteiskomiteasta, tehok-     alustavissa lausunnoissa on tuotu esiin. Meidän
23226: kaasta riitojenratkaisujärjestelmästä ja neuvoa-      on syytä olla mahdollisista ongelmista tietoisiaja
23227: antavasta elimestä, joka toisi mukaan EU:n ja         keskustella niistä avoimesti.
23228: Yhdysvaltain parlamentaarikot. Maatalous ja              Hallitus on lähtenyt siitä, ettei aloite saa hei-
23229: audiovisuaaliset palvelut on jätetty aloitteen ul-    kentää terveyden, turvallisuuden, kuluttajien
23230: kopuolelle.                                           eikä ympäristön suojatasoja. Myöskään eläke-
23231:     Aloitteen pyrkimyksenä on edistää monenkes-       turvan tasoa mahdollinen sopimus ei saa heiken-
23232: kistä kaupan vapauttamista, ottaen huomioon           tää. Vakuutusalaa koskeviita osin hallitus on
23233: liike-elämän yksilöimät ongelmat sekä kehittää        esittänyt varauman lakisääteiseen sosiaalitur-
23234:                                           KK 393/1998 vp                                           3
23235: 
23236: vaan kuuluvan eläkevakuutuksen osalta.Vaikka        eteenpäin vieminen edistää multilateraalisia neu-
23237: neuvottelut on tarkoitus käydä kahdenvälisesti      votteluja ja tulosten aikaansaamista laajemmissa
23238: Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain kesken, hal-       puitteissa.
23239: litus pitää ensiarvoisen tärkeänä, että aloitteen
23240: 
23241:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
23242: 
23243:                                                                           Ministeri Ole Norrback
23244: 4                                             KK 393/1998 vp
23245: 
23246: 
23247: 
23248: 
23249:                                           Tili Riksdagens Talman
23250: 
23251:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             gare utveckla relationerna mellan EU och Fören-
23252: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ta Staterna. Arbetet med initiativet har utgått
23253: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         från förenlighet med reglerna för Världshandels-
23254: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           organisationen (World Trade Organization).
23255: mål nr 393:                                             Man vill också beakta och för sin del stödja
23256:                                                         kommande förhandlingar om liberalisering av
23257:            Viiken ståndpunkt har Regeringen tili        handeln.
23258:         den "transatlantiska marknadsplats"                 Det finns visserligen flera problematiska
23259:         som EU-kommissionen planerar, och               punkter i projektet, menen klar majoritet av EU-
23260:            kan Regeringen se att projektet kunde        länderna förhåller sig dock i princip positivt tili
23261:         leda till att Finland som en del av EU blir     att fortsätta arbetet. Aven de första reaktionerna
23262:         tvunget att godkänna betydande försäm-          inom USA-administrationen har varit huvud-
23263:         ringar av sina normer och i värsta fall         sakligen positiva. I sinom tid kommer Förenta
23264:         offra sitt arbetspensionssystem på detta        Staterna sannolikt att lämna sina egna motför-
23265:         marknadsaltare?                                 slag. Något egentligt förhandlingsmandat har
23266:                                                         tills vidare inte behandlats i EU.
23267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Regeringen anser det viktigt att utveckla de
23268: anföra följande:                                        transatlantiska förbindelserna. l förbindelserna
23269:                                                         mellan Europa och F örenta Staterna tar man
23270:    Under våren 1998 har Europeiska gemenska-            oftast upp negativa faktorer som skadar utveck-
23271: pernas kommission arbetat med ett initiativ som         lingen. Initiativet lägger fram lösningsmodeller
23272: syftar till ett avtal mellan Europeiska gemenska-       som kan gagna båda parterna. Att initiativet har
23273: pen och Amerikas Förenta Stater om ett nytt             kommit från den europeiska sidan är viktigt.
23274: transatlantiskt marknadsområde. Kommissio-              Initiativet syftar bl.a. tili att förhindra ensidiga
23275: nens kollegium antog enhälligt ett meddelande i         amerikanska åtgärder och det eftersträvar en
23276: ärendet 11.3.1998. Det huvudsakliga innehållet i        harmonisering av standarder. Man vill också
23277: avtalet planeras bli följande:                          samarbeta kring regelverk.
23278:    - tekniska hinder inom varuhandeln slopas i              Regeringen anser det viktigt att frågan debat-
23279: så stor utsträckning som möjligt, genom arran-          teras grundligt och vittgående i Finland. Mening-
23280: gemang för ömsesidigt erkännande (Mutual Re-            en är att det nationella arbetet med initiativet
23281: cognition Agreements, MRA) och/eller harmo-             skall ske i samråd med olika intressenter. Utlå-
23282: nisering                                                tanden om initiativet har redan inkommit från
23283:    - politiska utfåstelser görs för att slopa tullar-   flera instanser inom statsförvaltningen och från
23284: na på samtliga industriprodukter före 2010              olika intresseorganisationer. ..En andra remiss-
23285:    - ett frihandelsområde upprättas för tjänster        omgång har nyligen inletts. Arendet har också
23286:    - multilaterala avtal på området för offentlig       rapporterats tili riksdagens stora utskott i enlig-
23287: upphandling, industriella rättigheter och investe-      het med 54§ e-punkten riksdagsordningen.
23288: ringar blir föremål för övergående liberalisering.          Regeringen förhåller sig positivt tili initiativet
23289:    Meningen är att de institutionella arrange-          om en transatlanti sk marknadsplats. Projektet
23290: mangen i avtalet skall bestå av den gemensamma          innehåller många möjligheter, men även proble-
23291: kommitten, ett effektivt system för tvistlösning        matiska delar, vilket redan de preliminära utlå-
23292: och ett rådgivande organ som tar med EU-parla-          tandena pekat på. Det är skäl för oss att vara
23293: mentariker och amerikanska parlamentariker i            medvetna om eventuella problem och samtala
23294: processen. Initiativet omfattar inte jordbruket         öppet om dem.
23295: och inte heller audiovisuella tjänster.                     Regeringen har utgått från att initiativet inte
23296:    Initiativet strävar efter att främja liberalise-     får försvaga vare sig konsumentskyddet eller
23297: ringen av den multilaterala handeln, beakta pro-        skyddsnivåerna inom hälsovård, säkerhet och
23298: blem som specificeras av affårslivet samt ytterli-      miljö. Ett eventuellt avtal får inte heller försvaga
23299:                                           KK 393/1998 vp                                              5
23300: 
23301: pensionsskyddet. 1 fråga om de delar som gäller     teralt mellan Europeiska unionen och Förenta
23302: försäkringsbranschen har regeringen föreslagit      Staterna, anser regeringen det vara av primär
23303: en reservation om den pensionsförsäk~.ing som       vikt att det fortsatta arbetet med initiativet främ-
23304: hör till det lagstadgade socialskyddet. A ven om    jar multilaterala förhandlingar och att resultat
23305: meningen är att förhandlingarna skall föras bila-   uppnås i ett större sammanhang.
23306: 
23307:      Helsingfors den 28 aprill998
23308: 
23309:                                                                             Minister Ole Norrback
23310: 1
23311: 1
23312: 1
23313:     1
23314:     1
23315:     1
23316:         1
23317:         1
23318:         1
23319:             1
23320:             1
23321:             1
23322:                 1
23323:                 1
23324:                 1
23325:                     1
23326:                     1
23327:                     1
23328:                         1
23329:                         1
23330:                         1
23331:                             1
23332:                             1
23333:                                            KK 394/1998 vp
23334: 
23335: Kirjallinen kysymys 394
23336: 
23337: 
23338: 
23339: 
23340:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kirjalliseen kysymykseen annetun vastauk-
23341:                                       sen tarkentamisesta
23342: 
23343: 
23344:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23345:    Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Jun-   mainitulle ryhmälle mahdollisesti maksettu ko-
23346: tunen on 8.4.1998 päivätyllä asiakirjalla vastan-    tiinpalaamistukea mainitun valtioneuvoston
23347: nut kirjalliseen kysymykseeni 295/l998 vp kos-       päätöksen 8 §:n mukaisesti ja mainitut somalit
23348: kien somalipakolaisten Mekkaan suuntautuneen         ovat vain välilaskuna poikenneet Mekassa. Toi-
23349: pyhiinvaellusmatkan kustannuksia ja niiden           nen mahdollisuus on, että he ovat Mekassa
23350: maksajaa. Asiallisessa vastauksessa, josta kiitän    muuttaneet mieltään ja palaavat takaisin Suo-
23351: nöyrimmästi, on otettu kantaa muun muassa sii-       meen, toki menettäen mahdollisuutensa uuteen,
23352: hen suuntaan, että mikäli toimeentulotukea saa-      ainutkertaiseksi tarkoitettuun paluuavustuk-
23353: valle henkilölle olisi kertynyt säästöjä Mekan       seen.
23354: matkakustannusten verran, ne pitäisi ottaa huo-         Myöntäen aiheuttamani suuren vaivan an-
23355: mioon toimeentulotukea jälleen määrättäessä.         teeksiantamattomaksi kysyn kuitenkin valtio-
23356: Mielestäni aivan oikein, näinhän se tehdään suo-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
23357: malaistenkin kohdalla. On vain toivottavaa, että     valtioneuvoston asianomaiseltajäsenettä tarken-
23358: asia yhteiskunnan taholta selvitetään.               tavan kysymyksen:
23359:    Olen myöhemmin saanut tietää, että maini-
23360: tuntaisen Mekkaan suuntautuvan pyhiinvaellus-                 Onko kirjallisessa kysymyksessä 295/
23361: matkan koko kustannukset ovat noin 50 000                   1998 vp mainitulle Mekkaan pyhiinvael-
23362: markkaa henkilöltä. Mainitussa vastauksessa                 lusmatkalle matkustaneelle somaliryh-
23363: kirjalliseen kysymykseeni, sen viimeisessä kappa-           mälle maksettu matkakustannuksia pa-
23364: leessa, viitataan työministeriön maahanmuutto-              kolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
23365: osaston lausuntoon kotimaahansa palaavalle                  taanotosta annetun valtioneuvoston pää-
23366: pakolaiselle maksettavasta 50 000 markan tues-              töksen 8 §:n nojalla paluumuuttoa koske-
23367: ta. Tällainen kotiinpalaamisen tuki on aivan hie-           van oikeuden perusteella, vaikkakaan ei
23368: no asia, ja olen monessa aloitteessani nimen-               pyhiinvaellusmatkaa varten, joka vas-
23369: omaan ehdottanut tällaista. En ole kuitenkaan               tauksessa kiistetään, tai jollakin muulla
23370: mainitussa kirjallisessa kysymyksessäni kysynyt             perusteella yhteiskunnan tai julkisyhtei-
23371: tähän liittyvää. Nyt herää kysymys siitä, onko              sön varoista?
23372:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
23373: 
23374:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23375: 
23376: 
23377: 
23378: 
23379: 280043
23380: 2                                         KK 394/1998 vp
23381: 
23382: 
23383: 
23384: 
23385:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23386: 
23387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      avustusta. Paluumatkaa ei järjestetä ennen kuin
23388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       on saatu selvitys paluumaassa myönnetystä oles-
23389: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keluluvasta. Jos paluumuuttoavustusta saanut
23390: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      henkilö haluaa tulla takaisin Suomeen, hänen on
23391: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       haettava asianomaiselta ulkomaan edustustolta
23392: n:o 394:                                            oleskelulupaa Suomesta.
23393:                                                        Paluumuuttoavustuksena myönnettävät mat-
23394:           Onko kirjallisessa kysymyksessä 295/      kat paluumaahan järjestetään International Or-
23395:        1998 vp mainitulle Mekkaan pyhiinvael-       ganization For Migration -nimisen järjestön
23396:        lusmatkalle matkustaneelle samaliryh-        (lOM) välityksellä siten, että järjestö hankkii
23397:        mälle maksettu matkakustannuksia pa-         matkalipun ja huolehtii mahdollisesta rahtikulje-
23398:        kolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-      tuksesta laskuttaen suoraan valtion viranomai-
23399:        taanotosta annetun valtioneuvoston pää-      sia. Avustuksen saajalle annetaan kunnan toi-
23400:        töksen 8 §:n nojalla paluumuuttoa koske-     mesta rahana ainoastaan paluumaassa oleskelun
23401:        van oikeuden perusteella, vaikkakaan ei      toimeentuloon tarkoitettu osuus avustuksesta.
23402:        pyhiinvaellusmatkaa varten, joka vas-        Tämä osuus avustuksesta on yksinäiselle henki-
23403:        tauksessa kiistetään, tai jollakin muulla    lölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä
23404:        perusteella yhteiskunnan tai julkisyhtei-    kahdelta kuukaudelta eli 4 042 mk ja perheelle
23405:        sön varoista?                                enintään kaksinkertaisena edellä tarkoitettu
23406:                                                     määrä eli 8 084 mk.
23407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Paluumuuttoavustuksen suuruutta arvioi-
23408: vasti seuraavaa:                                    taessa otetaan huomioon avustuksen saajan ta-
23409:                                                     loudellinen asema sekä paluumaan hinta- ja
23410:    Työministeriö on antanut kansanedustaja          palkkataso. Paluumuuttoavustuksen myöntä-
23411: Aittoniemen kirjallista kysymystä n:o 29511998      mistavasta ja rakenteesta johtuu, ettei sillä voida
23412: vp koskevan lausunnon sosiaali- ja terveysminis-    rahoittaa matkoja takaisin Suomeen.
23413: teriölle. Lausunto on otettu huomioon valtio-          Somalialaiset eivät ole hakeneet eivätkä saa-
23414: neuvoston asianomaisen jäsenen vastauksessa.        neet paluumuuttoavustusta miltään edellä mai-
23415: Täydentävänä vastauksena kansanedustaja Ait-        nitulta kaupungilta. Valtaosa Suomen samalivä-
23416: taniemen kirjalliseen kysymykseen n:o 394/1998      estöstä asuu mainituissa kaupungeissa. Somalian
23417: vp työministeriö esittää seuraavaa:                 sekasortoiset olot ovat esteenä somalialaisten
23418:    Hallituksenmaahanmuutto-ja pakolaispoliit-       paluumuuton käynnistymiselle. Somalialaisia
23419: tisessa ohjelmassa todetaan, että pakolaisten va-   muuttaa Suomesta mm. Etiopiaan, mutta näitä
23420: paaehtoista ja turvallista paluumuuttoa sekä        muuttoja varten ei ole haettu tai myönnetty pa-
23421: alueellista sijoittumista pidetään pakolaisongel-   luumuuttoavustusta.
23422: man parhaimpina ratkaisuvaihtoehtoina. Suomi           Jos henkilö saa toimeentulotukea, hänen on
23423: tukee pakolaisten paluumuuttoa taloudellisesti      ilmoitettava ulkomaanmatkastaan kunnan so-
23424: myöntämällä paluumuuttoavustusta pakolaisille       siaalityöntekijälle. Ilmoittamatta jättäminen voi
23425: pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaan-       aiheuttaa liikaa maksetun toimeentulotuen ta-
23426: otosta annetun valtioneuvoston päätöksen            kaisin perimisen. Ulkomaille matkustavalle ei
23427: (1607/1992) 8 §:n nojalla. Työministeriö on pyy-    makseta toimeentulotukea matkan ajalta. Asu-
23428: tänyt paluumuuttoavustuksen myöntämiskäy-           misen kustannuksiin voidaan kuitenkin myöntää
23429: tännöstä selvitystä Espoon, Helsingin, Jyväsky-     toimeentulotukea. Suomeen jäävälle perheelle
23430: län, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien         voidaan maksaa toimeentulotukea, jos perhe on
23431: pakolaistyötä tekeviltä työntekijöiltä.             tuen tarpeessa.
23432:    Paluumuuttoavustusta voidaan myöntää, mi-           Pyhiinvaellusmatkat on rahoitettu asian-
23433: käli henkilö on saanut oleskeluluvan siinä maas-    omaisten henkilöiden säästöillä tai suvun mat-
23434: sa, johon palaamista varten hän on hakenut          kaa varten antamilla lahjoituksina. Toimeentu-
23435:                                              KK 394/1998 vp                                             3
23436: 
23437: lotukilaissa ei ole toimeentulotuen säästämistä           Julkisyhteisöt tai yhteiskunta eivät rahoita
23438: koskevia rajoituksia. Toimeentulotuen tarve-           Suomesta ulkomaille tehtäviä pyhiinvaellusmat-
23439: harkinnassa otetaan vähennyksenä huomioon              koja. Työministeriön tai pakolaisia vastaanotta-
23440: sellaiset tulot ja varat, joista on olemassa riittä-   neiden kuntien tiedossa ei myöskään ole uskon-
23441: vää näyttöä. Toimeentulotukilaissa ei ole myös-        nollisia tai muita järjestöjä, jotka rahoittaisivat
23442: kään säännöksiä, joilla voitaisiin velvoittaa hen-     somalialaisten tai muiden ulkomaalaisten py-
23443: kilö käyttämään tiettyyn tarkoitukseen saaman-         hiinvaellusmatkoja.
23444: sa lahjoitus perustoimeentulonsa turvaamiseen.
23445: 
23446:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
23447: 
23448:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
23449: 4                                             KK 394/1998 vp
23450: 
23451: 
23452: 
23453: 
23454:                                           Tili Riksdagens Talman
23455: 
23456:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rande beskickning i utlandet ansöka om uppe-
23457: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             hållstillstånd i Finland.
23458: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             De resor tilJ det land man önskar återvända tilJ
23459: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade               och som beviljas som återflyttningsbidrag ordnas
23460: spörsmål nr 394:                                        via organisationen International Organization
23461:                                                         for Migration (lOM) på så sätt att organisatio-
23462:            Har man tili den i spörsmål 29511998         nen skaffar resebiljetten och sköter om eventuell
23463:         rd nämnda somaliegruppen, som reste på          frakttransport genom att direkt debitera de stat-
23464:         vallfård tili Mecka, betalat resekostnader      liga myndigheterna. Bidragsmottagaren ges ge-
23465:         på basis av rätten tili återflyttning enligt    nom kommunens försorg i pengar endast dendel
23466:         8 § statsrådets beslut om mottagande av         av bidraget som är avsett för uppehället under
23467:         flyktingar och asylsökande, om än inte          vistelsen i Jandet i fråga. Denna andel av bidraget
23468:         för vallfård, vilket bestrids i svaret, eller   är för en ensamstående person högst basde1en av
23469:         på någon annan grund ur samhälleliga            utkomststödet för två månader, dvs. 4 042 mk
23470:         eller offentliga samfunds medel?                och för familjer högst det dubbla beloppet, dvs.
23471:                                                         8 084mk.
23472:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Då återflyttningsbidragets belopp uppskattas,
23473: anföra följande:                                        beaktas bidragsmottagarens ekonomiska ställ-
23474:                                                         ning samt pris- och lönenivån i det land dit bi-
23475:     Arbetsministeriet har gett utlåtandet angåen-       dragsmottagaren önskar återvända. Pä grund av
23476: de riksdags1edamot Aittoniemis spörsmål nr 295/         sättet att bevilja återflyttningsbidrag och pä
23477: 1998 rd tili social- och hälsovårdsministeriet. Ut-     grund av dess struktur kan man inte finansiera
23478: låtandet har beaktats i det svar som vederböran-        resor tilihaka tili Finland.
23479: de medlem av statsrådet givit. Som ett komplette-           Somalierna har inte ansökt om eller mottagit
23480: rande svar på riksdagsledamot Aittoniemis               återflyttningsbidrag från någon av ovan nämnda
23481: spörsmäl nr 394/1998 rd framför arbetsministe-          städer. Största delen av Finlands somaliska be-
23482: riet följande:                                          folkning bor i dessa städer. Somaliernas kaotiska
23483:     1 regeringens invandrar- och flyktingpolitiska      förhållanden utgör ett hinder för att somaliernas
23484: program konstateras det att en frivillig och trygg      äterflyttning skall kunna börja. Det flyttar soma-
23485: återflyttning och regional placering av flyktingar      lier frän Finland bl.a. tilJ Etiopien, men för dessa
23486: anses som de bästa alternativa lösningarna pä           flyttningar har inga äterflyttningsbidrag ansökts
23487: flyktingproblemet. Finland stöder finansiellt           om eller beviljats.
23488: flyktingarnas återflyttning genom att bevilja               Ifall en person lyfter utkomststöd, bör han
23489: flyktingarna återflyttningsbidrag med stöd av 8 §       underrätta kommunens socialarbetare om sinut-
23490: statsrådets beslut om mottagande av flyktingar          landsresa. Underlåtelse att underrätta kan leda
23491: och asylsökande (1607/1992). Arbetsministeriet          tili att ett för stort utkomststödsbelopp återin-
23492: har av de arbetstagare som utför flyktingarbete i       drivs. En person som reser utomlands får inget
23493: Esbo, Helsingfors, Jyväskylä, Tammerfors, Åbo           utkomststöd så länge resan varar. För boende-
23494: och Vanda städer bett om en utredning av praxis         kostnader kan däremot utkomststöd beviljas.
23495: som gäller beviljandet av äterflyttningsbidrag.         Ifall familjen stannar kvar i Finland kan ut-
23496:     Återflyttningsbidrag kan beviljas, om perso-        komststöd betalas, om familjen är i behov av
23497: nen i fräga har fått uppehållstillstånd i det land      stödet.
23498: för vilket han för att återvända till har ansökt om         Vallfårderna har finansierats genom ifrågava-
23499: bidrag. Återresan ordnas inte förrän man fått en        rande personers besparingar eller genom gåvor
23500: utredning av beviljat uppehållstillstånd i det land     som släkten givit för resan. Lagen om utkomst-
23501: tili vilket personen i fråga vill återvända. Ifall en   stöd innehåller inga begränsningar beträffande
23502: person som fått återflyttningsbidrag önskar             besparingar. Då det gäller behovsprövning av
23503: komma tillbaka tili Finland, bör han av vederbö-        utkomststöd, beaktas som avdrag sådana inkom-
23504:                                              KK 394/1998 vp                                             5
23505: 
23506: ster och tillgångar som det finns tillräckligt med        Varken offentliga samfund eller samhället fi-
23507: bevis för. Lagen om utkomststöd innehåller inte        nansierar vallfårder som företas tili utlandet. Ar-
23508: heller bestämmelser genom vilka man kunde för-         betsministeriet eller de kommuner som tagit
23509: plikta en person att använda den gåva han erhål-       emot flyktingar känner inte heller tili några re-
23510: lit för ett visst ändamål tili att trygga sin grund-   ligiösa eller andra organisationer som skulle fi-
23511: utkomst.                                               nansiera somaliernas eller andra utlänningars
23512:                                                        vallfårder.
23513: 
23514:      Helsingforsden 6 maj 1998
23515: 
23516:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23517:                                             KK 395/1998 vp
23518: 
23519: Kirjallinen kysymys 395
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Opintotuen enimmäisajan pidentämi-
23525:                                        sestä
23526: 
23527: 
23528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23529: 
23530:     Opintotuen enimmäiskesto yliopisto-opintoi-       tuu tai katkeaa kokonaan. Jos töitä ei löydy, on
23531: hin on 55 kuukautta. Lisäaikaa myönnetään suo-        pakko hakeutua työttömyyskortistoon kasvatta-
23532: raan vain lääketieteen ja ns. harvinaisten kielten    maan jonoja. Ongelmaksi muodostuu tällöin se,
23533: opiskelijoille. Harkinnanvaraisesti lisäaikaa voi     että työttömyysturvan saaja! ta on yliopisto-opis-
23534: saada oman sairauden, avioeron tai lähiomaisen        kelu kielletty, jolloin valmistuminen siirtyy.
23535: kuoleman tai vaikean sairauden johdosta. Täl-            Opintotuelta pudonneet opiskelijat ovat to-
23536: löin opinnoista saa puuttua enintään 30 opinto-       dellinen ja kasvava väliinputoajaryhmä. Heidän
23537: viikkoa ja maksimijousto on yhdeksän kuukaut-         asemansa korjaamiseksi on tehtävä kiireesti tar-
23538: ta.                                                   vittavat lainmuutokset.
23539:     Oppilaitoksesta aiheutuvaa syytä ei tarvitse         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23540: ottaa huomioon enempää kuin laajoja opintoja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23541: kaan, vaikka niitä nykyisin työmarkkinoilla ar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23542: vostetaan ja odotetaan.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23543:     Opintotuen ulkopuolelle joutuneet alkavat
23544: ruuhkauttaa sosiaali toimistoja, joista heille mah-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23545: dollisesti pariksi kuukaudeksi myönnetään toi-               siin opintotukijärjestelmän korjaamisek-
23546: meentulotuki,ja senjälkeen heidät ohjataan työ-              si siten, että opintotuen enimmäisajasta
23547: voimatoimistoon. Monet opiskelijat pyrkivät                  johtuvat epäkohdat pikaisesti poiste-
23548: kesken opintojen töihin, jolloin opiskelu vaikeu-            taan?
23549: 
23550:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
23551: 
23552:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
23553: 
23554: 
23555: 
23556: 
23557:  280043
23558: 2                                         KK 395/1998 vp
23559: 
23560: 
23561: 
23562: 
23563:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23564: 
23565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      johon pääaine kuuluu on Aasianja Afrikan kielet
23566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja kulttuurit, opintotuen enimmäisajaksi on vah-
23567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vistettu 65 kuukautta. Eläinlääketieteen lisensi-
23568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          aatin tutkinnon osalta ratkaisu on tehty maalis-
23569: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kuussa 1998.
23570: myksen n:o 395:                                         Opintotukilakia muutettiin samalla myös si-
23571:                                                     ten, että vahvistetun enimmäisajan opintotukea
23572:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      saaneelle opiskelijalle voidaan myöntää opinto-
23573:        siin opintotukijärjestelmän korjaamisek-     tukea enintään yhdeksäksi kuukaudeksi, jos
23574:        si siten, että opintotuen enimmäisajasta     opintojen viivästyminen on aiheutunut opintojen
23575:        johtuvat epäkohdat pikaisesti poiste-        edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sai-
23576:        taan?                                         raudesta tai muusta syystä. Lisäksi edellytyksenä
23577:                                                     on, että tutkinnon suorittamisen arvioidaan edel-
23578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lyttävän päätoimista opiskelua enintään yhden
23579: vasti seuraavaa:                                    lukuvuoden ajan.
23580:                                                         Kansaneläkelaitos on tänä keväänä selvittä-
23581:    Opintotukilain mukaan korkeakouluopintoi-         nyt opintotukilautakunnille jätettyjen enimmäis-
23582: hin voi saada opintotukea enintään 70 kuukau-        ajan pidentämistä tarkoittavien hakemusten
23583: deksi. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon            määrää. Alustavan tiedon mukaan hakemuksia
23584: suorittamista varten opintotukea voi saada kui-      on jätetty koko maassa yhteensä noin 300 ja 122
23585: tenkin enintään 55 kuukaudeksi. Korkeakoulu-         opiskelijaa on tähän mennessä saanut pidennyk-
23586: opiskelijoiden kohdalla opintotukeen oikeutta-       sen tukiaikaansa. Tilannetta on tarkoitus seurata
23587: van enimmäisaikaa on sovellettu syksystä 1992        kuluvan kevään aikana edelleen.
23588: lähtien, jolloin opintotukiuudistus käynnistyi          Yliopistoille on asetettu tavoitteeksi, että
23589: korkeakouluopiskelijoiden osalta. Ensimmäis-         uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti aloitta-
23590: ten silloin opintonsa aloittaneiden kohdalla 55      neista 75 prosenttia suorittaa maisterin tutkin-
23591: tukikuukauden enimmäisaika täyttyi viime             non viidessä vuodessa. Tutkintoasetuksissa edel-
23592: vuonna.                                              lytetään opinnot järjestettäviksi siten, että tut-
23593:    Opintotukiajan riittävyyttä selvitettiin ope-     kinnot voidaan suorittaa tavoiteajassa. Jos opin-
23594: tusministeriön asettamassa työryhmässä vuonna        not on järjestetty tavoitteen mukaisesti, 55 tuki-
23595: 1996. Tämän jälkeen opintotukilakia muutettiin       kuukauden enimmäisaika riittää ylemmän kor-
23596: maaliskuun alussa 1997 voimaan tulleella lailla      keakoulututkinnon suorittamiseen. Opetusmi-
23597: siten, että opetusministeriön päätöksellä voidaan    nisteriön asettama työryhmä selvittää parhail-
23598: pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän     laan, kuinka tavoitteeseen ollaan pääsemässä ja
23599: ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusoh-         mitkä tekijät mahdollisesti estävät opintojen
23600: jelman opintotuen enimmäisaikaa. Opetusminis-        edistymistä. Samassa yhteydessä on tarkoitus ar-
23601: teriön päätöksellä lääketieteen ja eläinlääketie-    vioida myös opiskelijoiden toimeentulon turvaa-
23602: teen lisensiaatin tutkintojen ja ylemmän korkea-     mista opintojen pitkittyessä.
23603: koulututkinnon, jonka pääaine tai aineryhmä
23604:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
23605: 
23606:                                                                          Ministeri Claes Andersson
23607:                                             KK 395/1998 vp                                              3
23608: 
23609: 
23610: 
23611: 
23612:                                         Tili Riksdagens Talman
23613: 
23614:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       men vars huvudämne eller den ämnesgrupp till
23615: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        vilket huvudämnet hör är asiatiska och afrikan-
23616: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ska språk och kulturer. Beslut i fråga om veteri-
23617: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           närmedicine Iicentiatexamen fattades i mars
23618: må1 nr 395:                                           1998.
23619:                                                          Lagen om studiestöd ändrades samtidigt ock-
23620:           A vser Regeringen vidta åtgärder för        så så att en studerande som har fått studiestöd
23621:        att rätta tili studiestödssystemet så att de   under den fastställda maximitiden kan beviljas
23622:        missförhållanden som beror på maximiti-        studiestöd för högst nio månader, om studierna
23623:        den för studiestöd undanröjs i snabb ord-      fördröjts på grund av sjukdom som avsevärt in-
23624:        ning?                                          verkat på framgången i studierna eller av något
23625:                                                       annat skäl. Ett villkor är ytterligare att avläggan-
23626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de av examen anses förutsätta studier på heltid
23627: anföra följande:                                      under högst ett läsår.
23628:                                                          Folkpensionsanstalten har denna vår under-
23629:    Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd för      sökt hur många ansökningar om förlängning av
23630: högsko1estudier fås för högst 70 månader. För         maximitiden som inlämnats tili studiestöds-
23631: avläggande av en högre högskoleexamen kan stu-        nämnderna. Enligt preliminära uppgifter har det
23632: diestöd dock fås för högst 55 månader. I fråga om     lämnats in totalt ca 300 ansökningar i hela Jandet
23633: högsko1estuderande har maximitiden för studie-        och 122 studerande har hittills beviljats förlängd
23634: stöd tillämpats sedan hösten 1992, då studie-         stödtid. Avsikten är att ge akt på situationen
23635: stödsreformen inleddes för högsko1estuderan-          under våren.
23636: denas del. Maximitiden på 55 stödmånader upp-            Det mål som uppställts för universiteten är att
23637: nåddes i fjol för dem som hade inlett studierna vid   75% av de studerande som inlett studierna enligt
23638: ovan nämnda tidpunkt.                                 det nya examenssystemet skall avlägga magister-
23639:    H ur väl studiestödstiden räcker tili utreddes i   examen på fem är. 1examensförordningarna för-
23640: en av undervisningsministeriet tillsatt arbets-       utsätts att studierna ordnas så att examina kan
23641: grupp år 1996. Efter detta ändrades 1agen om          avläggas inom den utsatta tiden. Om studierna
23642: studiestöd genom en lag som trädde i kraft i          har ordnats i enlighet med detta mål borde en
23643: början av mars 1997 så att maximitiden för stu-       maximitid på 55 stödmänader räcka för avläg-
23644: diestöd kan förlängas genom beslut av undervis-       gande av högre högskoleexamen. En av undervis-
23645: ningsministeriet när det gäller en högre högskole-    ningsministeriet tillsatt arbetsgrupp utreder som
23646: examen eller ett utbildningsprogram som förut-        bäst hur väl detta mä! uppnäs och vilka faktorer
23647: sätter en speciellt omfattande arbetsinsats. Ge-      som eventuellt hindrar studieframgången och
23648: nom beslut av undervisningsministeriet har max-       studietakten. A vsikten är att i samband med det-
23649: imitiden för studiestöd fastställts tili 65 månader   ta också bedöma hur de studerandes utkomst kan
23650: för medicine licentiatexamen, veterinärmedicine       tryggas när studierna drar ut på tiden.
23651: Iicentiatexamen och för en högre högskoleexa-
23652: 
23653:      Helsingfors den 29 april 1998
23654: 
23655:                                                                            Minister Claes Andersson
23656:                                             KK 396/1998 vp
23657: 
23658: Kirjallinen kysymys 396
23659: 
23660: 
23661: 
23662: 
23663:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Venäjän kielen opiskeluedellytysten pa-
23664:                                       rantamisesta
23665: 
23666: 
23667:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23668: 
23669:    Venäjän kielen opiskelu on vaikeutunut mm.         tulevat matkat, ruokailut ja muut välttämättö-
23670: Jyväskylän yliopistossa sen johdosta, että kurs-      mät menot.
23671: seja ei varojen puuttumisen takiajärjestetä riittä-      Venäjän kielen merkitys on suuri ja sen hyvin
23672: västi. Opiskelu venyy, jolloin opintotuen saanti      osaajien tarve kasvaa. Opiskeluedellytysten pa-
23673: vaarantuu. Tämänjohdosta opiskelu uhkaa kat-          rantaminen on tärkeää.
23674: keta monilta nuorilta. Myöskään opettajien ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23675: varsinkaan vierailevien venäläisten opettajien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23676: määrä ei ole riittävä opetuksen tasoa ajatellen.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23677:    Ongelmaksi on muodostunut myös pakollinen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23678: kahden kuukauden mittainen kieliharjoittelu Ve-
23679: näjällä. Yliopisto avustaa opiskelua vain 500                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23680: markalla. Kustannukset esimerkiksi Pietarin yli-             ryhtyä venäjän kielen opiskelun edelly-
23681: opistossa ovat opiskelun ja asuntolamajoituksen              tysten parantamiseksi?
23682: osalta lähes 3 000 markkaa kuukaudelta. Lisäksi
23683: 
23684:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
23685: 
23686:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 280043
23692: 2                                          KK 396/1998 vp
23693: 
23694: 
23695: 
23696: 
23697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23698: 
23699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että saksan, ranskan, venäjäoja espaojan kielten
23700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        opiskelua ja opiskelun edellytyksiä on erityisesti
23701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuettu. Yliopistoissa on laajennettu myös kaikille
23702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           opiskelijoille tarkoitettua kieltenopetusta vah-
23703: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vistamalla kielikeskusten ja vastaavien yksiköi-
23704: myksen n:o 396:                                      den resursseja.
23705:                                                         Kummankin em. ohjelman toimeenpanoon
23706:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ovat osallistuneet lukuisin erilaisin hankkein
23707:        ryhtyä venäjän kielen opiskelun edelly-       opetusministeriö, Opetushallitus, oppilaitokset
23708:        tysten parantamiseksi?                        ja yliopistot.
23709:                                                         Venäjää, venäjän kieltä ja kulttuuria voi Suo-
23710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         messa opiskella pääaineena kuudessa yliopistos-
23711: vasti seuraavaa:                                     sa. Kaikissa näissä yksiköissä, Helsingin, Joen-
23712:                                                      suun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopis-
23713:    Venäjän kielen aseman parantaminen ja sen         toissa sekä Åbo Akademissa kehitys on käänty-
23714: opiskelun kiinnostavuuden lisääminen on ollut        nyt myönteisemmäksi ja venäjän kielen asema
23715: erityisten toimenpiteiden kohteena toisaalta ope-    näyttää vahvistuvan. Venäjää koskevan asian-
23716: tusministeriön Venäjää ja Itä-Eurooppaa koske-       tuntemuksen osalta Jyväskylän yliopiston erityi-
23717: van opetuksen ja tutkimuksen tavoiteohjelman         senä vahvuutena on voitu pitää venäjän kieltä ja
23718: vuodesta 1996 alkaen tapahtuneen toimeenpa-          kulttuuria. Yliopisto on myös laajentamassa Ve-
23719: non piirissä ja toisaalta opetusministeriön vuo-     näjää koskevaa opetustaan muillekin aloille ja
23720: desta 1997 jatkuneen kieltenopetuksen ja koulu-      vuosia 1999-2000 koskevissa tulosneuvotteluis-
23721: tuksen kansainvälistymisen strategiaohjelman         sa on Jyväskylän yliopistoon sovittu lisäyksenä
23722: toimeenpanossa.                                      400 000 markan hankerahoitus kumpanakin
23723:    Vuosikymmenen alkuvuosina oli nähtävissä          vuonna.
23724: erityisesti venäjän osalta yliopisto-opiskelun ve-      On kuitenkin huomattava, että 1990-luvulla
23725: tovoiman vähenemistä, kun taas EU:n suuret           yliopistot ovat myös joutuneet toteuttamaan
23726: kielet kasvattivat vetovoimaansa. Tämä ilmiö oli     merkittäviä sisäisiä säästöohjelmia, joiden vai-
23727: yksi syy siihen, että opetusministeriön Venäjää ja   kutus eri yliopistoissa on kohdentunut eri tavoin.
23728: Itä-Eurooppaa koskevan opetuksen ja tutki-           Yliopistojen omaan toimivaltaan kuuluvat sisäi-
23729: muksen tavoiteohjelman yhdeksi keskeiseksi ta-       set järjestelyt ovat voineet väliaikaisesti vaikut-
23730: voitteeksi asetettiin venäjän kielen ja kulttuurin   taa opetuksen antamisen edellytysten huonone-
23731: aseman ja opiskelun kohentaminen koulutusjär-        miseen.
23732: jestelmän kaikilla tasoilla. Opetusministeriön ja       Venäjän kielen opiskelu Venäjällä on toimin-
23733: yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa on vuo-   taympäristön osalta täysin muuttunut 1990-lu-
23734: desta 1997lukien sitouduttu mainitun ohjelman        vulla. Venäjän korkeakoululaitos on ollut suu-
23735: tavoitteiden toteuttamiseen ja niitä edistävää       ressa muutoksessa, ja suomalaisten opiskelijoi-
23736: hankerahoitusta on osoitettu yliopistoille.          den mahdollisuudet opiskella venäläisissä yli-
23737:    Kielistrategian taustalla on koulutuksen ja       opistoissa ovat varsin vaihtelevat. Yksityiset yli-
23738: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-       opistot ottavat ulkomaalaisilta korkeita luku-
23739: hittämissuunnitelman vuosille 1995-2000 lin-         kausimaksuja, kun taas valtion yliopistojen opis-
23740: jaukset koulutuksen kansainvälistymisen ja kiel-     kelijavaihtotoiminta on ongelmallista vastavuo-
23741: tenopetuksen kehittämiseksi. Opetusministeriös-      roisuuden pohjalta, koska niillä ei ole tarvittavia
23742: sä laadituo erityisen kielistrategian mukainen       resursseja. Venäjän valtion käynnistämän vaih-
23743: kehittämisohjelmakin jatkuu vuoteen 2000 ja sen      tostipendiohjelman piirissä on vuodesta 1997
23744: vaikutukset arvioidaan vuonna 2001. Kehittä-         voitu lähettää suomalaisia vaihto-opiskelijoita
23745: misohjelman toimeenpano on merkinnyt sitä,           Venäjälle. Opiskelijoita tuetaan samoin perus-
23746:                                            KK 396/1998 vp                                           3
23747: 
23748: tein kuin muitakin vaihto-opiskelijoita: he saavat      Pidemmällä tähtäyksellä on järkevää pyrkiä
23749: opintotuen ulkomailla opiskelua varten, ja vaih-     erityisesti opiskelijavaihdon edellytysten kohen-
23750: to-ohjelmaa hoitava kansainvälisen henkilövaih-      tamiseen Venäjän kanssa heti, kun yliopistojen
23751: don keskus CIMO maksaa opiskelijoille matka-         toimintaedellytykset Venäjällä paranevat ja va-
23752: avustuksen.                                          kiintuvat nykyisestään.
23753: 
23754:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
23755: 
23756:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23757: 4                                           KK 396/1998 vp
23758: 
23759: 
23760: 
23761: 
23762:                                         Tili Riksdagens Talman
23763: 
23764:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      na av det utvärderas 2001. Genomförandet av
23765: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        utvecklingsprogrammet har betytt att studierna i
23766: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tyska, franska, ryska och spanska och villkoren
23767: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           för dessa studier har fått särskilt stöd. Universite-
23768: mål nr 396:                                           ten har utökat den språkundervisning som är
23769:                                                       avsedd för alla studerande genom att stärka
23770:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        språkcentrens och motsvarande enheters resur-
23771:        ta för att förbättra förutsättningarna att     ser.
23772:        studera ryska?                                    Genom talrika projekt avolika slag har under-
23773:                                                       visningsministeriet, Utbildningsstyrelsen, läro-
23774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anstalterna och universiteten varit med och verk-
23775: anföra följande:                                      ställt de båda programmen.
23776:                                                          Man kan i Finland studera Ryssland, ryska
23777:    Särskilda åtgärder för att förbättra ryskans       och rysk kultur som huvudämne i sex universitet.
23778: ställning och öka intresset för studier i ryska har   1 alla sex enheter, Helsingfors, Joensuu, Jyväsky-
23779: satts in å ena sidan i samband med verkställandet     lä, Tammerfors och Åbo universiet och Åbo
23780: av undervisningsministeriets målprogram för           Akademi har utvecklingen vänt i en positivare
23781: undervisning och forskning i ryska och kring          riktning och ryskan förefaller få en starkare ställ-
23782: Östeuropa sedan 1996 och å andra sidan vid            ning. Beträffande sakkunskap som gäller Ryss-
23783: genomförandet av undervisningsministeriets            land har Jyväskylä universitets särskilda styrka
23784: strategiprogram för språkundervisning och in-         kunnat anses vara ryska och rysk kultur. Univer-
23785: ternationalisering av utbildningen som pågått         sitetet håller också på att bredda sin undervisning
23786: sedan 1997.                                           kring Ryssland till andra områden och i resultat-
23787:    De första åren av detta decennium kunde man        förhandlingarna för 1999-2000 har Jyväskylä
23788: skönja en minskning i universitetsstudiernas          universitet tilldelats extra projektfinansiering på
23789: lockelse särskilt för ryskans del, medan de stora     400 000 mk för vardera året.
23790: EU-språken fick större dragningskraft. Detta fe-         Det bör likväl noteras att universiteten på
23791: nomen var en orsak till att ett uppsving i studier-   1990-talet har varit tvungna att genomföra an-
23792: na i ryska och rysk kultur, liksom i ryskans och      senliga interna sparprogram med verkningar
23793: den ryska kulturens ställning på alla nivåer av       som slagit ut på olika sätt i olika universitet.
23794: utbildningssystemet ställdes upp som ett centralt     lnterna arrangemang som universiteten själva
23795: mål i undervisningsministeriets målprogram för        fått bestämma om har tillfålligt kunnat leda till
23796: undervisning och forskning i ryska och kring          försämrade förutsättningar för undervisningen.
23797: Östeuropa. 1 resultatförhandlingarna mellan un-          De yttre förutsättningarna för ryskastudier i
23798: dervisningsministeriet och universiteten har man      Ryssland har ändrats totalt på 1990-talet. Det
23799: sedan 1997 förbundit sig att förverkliga målen i      ryska högskoleväsendet har genomgått stora för-
23800: detta program och projektfinansiering har i detta     ändringar och de finländska studenternas möjlig-
23801: syfte anvisats universiteten.                         heter att studera i ryska universitet är högst varie-
23802:    Bakom språkstrategin ligger de mål för inter-      rande. De privata universiteten tar ut höga ter-
23803: nationaliseringen av utbildningen och utveck-         minsavgifter av utlänningar, medan studentutby-
23804: lingen av språkundervisningen som utstakats i         tet i de statliga universiteten är problematiskt på
23805: planen för utveckling av utbildningen och av          grund av ömsesidigheten och att de inte har de
23806: forskningen vid högskolorna för åren 1995-            nödvändiga resurserna. Inom ramen för ett utby-
23807: 2000. Ett särskilt utvecklingsprogram som utar-       tesprogram för stipendier som inletts av ryska
23808: betats på undervisningsminsiteriet i enlighet med     staten har man sedan 1997 kunnat skicka fin-
23809: språkstrategin pågår till år 2000 och verkningar-     ländska utbytesstuderande till Ryssland. Dessa
23810:                                           KK 396/1998 vp                                           5
23811: 
23812: studerande stöds på samma grunder som andra            På sikt är det klokt att särskilt eftersträva
23813: utbytesstuderande. De får studiestöd för studier    bättre villkor for studentutbytet med Ryssland
23814: utomlands och centret för internationellt person-   genast när verksamhetsbetingelserna för univer-
23815: utbyte CIMO, som har hand om utbytespro-            siteten i Ryssland blir bättre och stabilare.
23816: grammet, betalar ut resebidrag tili studerandena.
23817: 
23818:      Helsingforsden 5 maj 1998
23819: 
23820:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23821:                                           KK 397/1998 vp
23822: 
23823: Kirjallinen kysymys 397
23824: 
23825: 
23826: 
23827: 
23828:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Keski-Suomen maatilojen tulotason pa-
23829:                                      rantamisesta
23830: 
23831: 
23832:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23833: 
23834:     Keski-Suomen maatilojen tulos eli se, mitä         Keski-Suomen jälkeenjääneisyys on vakavaa
23835: jää, kun kokonaistuloista vähennetään menot ja      ja muodostuu uhaksi koko elinkeinon tulevai-
23836: korot, oli vuonna 1996 maan pienin. Maatilojen      suudelle maakunnassa.
23837: keskimääräinen tulos oli Tilastokeskuksen mu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23838: kaan 68 700 markkaa. Keski-Suomen maatilojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23839: keskimääräinen tulos oli 42 255 markkaa.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23840:     Koko maassa maatilojen tulos laski vuonna       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23841:  1996 vuoteen 1995 verrattuna kahdeksan pro-
23842: senttia. Keski-Suomen tilojen tulos aleni 11 868               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23843:  markalla. Tulot alenivat ja menot kasvoivat sekä          ryhtyä Keski-Suomen maatilojen saatta-
23844:  koko maassa että Keski-Suomessa.                          miseksi tasavertaiseen asemaan tuloksen
23845:     Keski-Suomessa maatilojen tuki vuonna 1996             ja tukien suhteen muiden maakuntien rin-
23846:  oli keskimäärin 67 480 markkaa eli 6 424 mark-            nalla ja maatalouden jatkuvuuden tur-
23847:  kaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Esimer-               vaamiseksi myös Keski-Suomessa?
23848:  kiksi Pohjois-Savossa keskimääräinen tuki kas-
23849:  voi 27 138 markalla ja oli vuonna 1996 keskimää-
23850:  rin 92 713 markkaa.
23851: 
23852:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
23853: 
23854:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
23855: 
23856: 
23857: 
23858: 
23859:  280043
23860: 2                                         KK 397/1998 vp
23861: 
23862: 
23863: 
23864: 
23865:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23866: 
23867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       C2, johon Keski-Suomi pääosin kuuluu, pysyi
23868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maitotiloilla kutakuinkin ennallaan, nousi muil-
23869: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      la nautakarjatiloilla 17 %, kuten myös sikatiloilla
23870: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           5% verrattuna vuoteen 1995.
23871: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Maatalouden taloudellisen tilanteen koko-
23872: myksen n:o 397:                                      naiskehitystä voidaan arvioida MTTL:n koko-
23873:                                                      naislaskelman perusteella. Vuonna 1997 maata-
23874:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lousyrittäjien työlle ja omalle pääomalle jäävä
23875:        ryhtyä Keski-Suomen maatilojen saatta-        korvaus eli maataloustulo oli 6,6 mrd. markkaa,
23876:        miseksi tasavertaiseen asemaan tuloksen       mikä on prosentin edellisvuotta vähemmän. Tu-
23877:        ja tukien suhteen muiden maakuntien rin-      kea saanutta tilaa kohti laskettu maataloustulo
23878:        nalla ja maatalouden jatkuvuuden tur-         nousi runsaat 2 %. Maatalouden kustannukset
23879:        vaamiseksi myös Keski-Suomessa?               pysyivät vuoden 1996 tasolla.
23880:                                                          Vuoden 1998 tukiratkaisun yhteydessä maa-
23881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja puutarhataloustuotannolle kohdistuvan kan-
23882: vasti seuraavaa:                                     sallisen tuen määrää on korotettu myönnetyn
23883:                                                      valtuuden puitteissa 62 miljoonaa markkaa.
23884:    Maatalouden tukipakettia laadittaessa lähtö-      Eduskunnan käsittelyssä olevassa lisätalousar-
23885: kohdaksi otettiin tuottajahintojen, kustannusten     vioesityksessä hallitus on esittänyt vuoden 1998
23886: ja tukitason muutokset. Kansallisessa tukipake-      maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen mää-
23887: tissa tulojen laskennallista aleneroaa ei korvattu    rärahan korottamista 100 miljoonalla markalla.
23888: täysimääräisesti, vaan osa siitä jäi rakennekehi-     Lisäksi tälle vuodelle myönnetyn valtuuden puit-
23889: tyksen ja viljelijöiden omaehtoisten sopeutumis-      teissa tukitasoa on tarkoitus korottaa 50 miljoo-
23890: toimenpiteiden avulla katettavaksi. Maatiloilla      nalla markalla. Lisätalousarvioesityksessä olevat
23891: sopeutuminen toimintaympäristön muutokseen            lisäykset huomioon ottaen vuoden 1998 tuotan-
23892: on tapahtunut muun muassa pellonkäyttöä ja            nolle voidaan maksaa kansallista tukea yhteensä
23893: tuotannon intensiteettiä muuttamalla. Hallitus        212 miljoonaa markkaa tämän vuoden talousar-
23894: on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan tätä         vion alkuperäistä määrärahaa enemmän.
23895: sopeutumista muun muassa ympäristötuen mää-              Hallitus on jo parantanut erityisesti pohjoisen
23896: rärahan korotuksen, maidon pohjoisen tuen vii-        tukialueen tuotantoedellytyksiä ylläpitääkseen
23897: temääräsidonnaisuuden poiston ja maatalouden          maatalouden alueellisesti tasapainoista kehitys-
23898: investointien tukemisen kautta.                       tä. Jotta suuria alueellisia eroja ei olisi päässyt
23899:     Tilastokeskuksen maatilatalouden yritys- ja       syntymään, järjestelmien toimeenpanen yhtey-
23900: tulotilasto on kassaperusteinen verotustietoihin      dessä tukialueen C investointituen tukiehtoja
23901: pohjaava laskelma, joka ei ota huomioon varas-        parannettiin eräiden investointikohteiden osalta.
23902: tokirjanpitoa. Oikeampi kuva maatalouden to-          Uusissa ja laajennettavissa EU-osarahoituskel-
23903:  dellisista tulonmuutoksista saadaan suoritepe-       poisissa lypsykarjanavetoissa voi kokonaan
23904:  rusteisen kirjanpidon avulla, jota Maatalouden       avustusmuotoiseksi muutettu tuki C-alueella ko-
23905: taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) kirjapi-       hota nuorella viljelijällä 50 prosenttiin ja muilla
23906:  toaineisto edustaa. Hieman keskimääräistä suu-       viljelijöillä 40 prosenttiin. C-alueella sovellettava
23907:  rempien kirjanpitotilojen vuoden 1996 tilastojen     tukitaso nouseekin maatalouden päätuotanto-
23908:  mukaan maatalouden tulos ennen veroja lasket-        suunnan tärkeimmän investoinnin osalta lähes
23909:  tuna hehtaaria kohden maatalouden tukialueena        EU:n tukijärjestelmän sallimaan maksimiin.
23910: 
23911:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1998
23912: 
23913:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23914:                                             KK 397/1998 vp                                              3
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 
23919:                                         Tili Riksdagens Talman
23920: 
23921:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        på oförändrad nivå på gårdar som producerar
23922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         mjölk, ökade ca 17 % på övriga nötkreatursgår-
23923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dar och ökade även 5 % på svingårdar jämfört
23924: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            med 1995.
23925: mål nr 397:                                               Helhetsutvecklingen då det gäller den ekono-
23926:                                                        miska situationen inomjordbruket kan bedömas
23927:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         enligt MTTL:s helhetskalkyl. Den ersättning
23928:        ta för att gårdsbruksenheterna i Mellersta      som lantbruksföretagarna år 1997 fick för sitt
23929:        Finland skall nå samma ställning som            arbete och det egna kapitalet, dvs. lantbruksin-
23930:        övriga landskap i fråga om resultat och         komst, var 6,6 mrd. mk, vilket är en procent
23931:        stöd och för att tryggajordbrukets konti-       mindre än föregående år. Beräknad enligt gård
23932:        nuitet också i Mellersta Finland?               som fick stöd steg lantbruksinkomsten med drygt
23933:                                                        2 %. Jordbrukskostnaderna hölls på 1996 års
23934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nivå.
23935: anföra följande:                                          1 samband med beslutet om stöd för 1998 har
23936:                                                        beloppet av det nationella stödet tili jordbruket
23937:     Då stödpaketet för lantbruket gjordes upp          och trädgårdsodlingen höjts inom ramen för den
23938: togs förändringarna i producentpriserna, kost-         beviljade fullmakten med 62 milj. mk. 1 den tili-
23939: naderna och stödnivån som utgångspunkt. 1 det          läggsbudgetproposition som behandlas i riksda-
23940: nationella stödpaketet ersattes inte den kalkyle-      gen har regeringen föreslagit att det nationella
23941: rade inkomstminskningen tili fullt belopp, utan        stödet tili jordbruket och trädgårdsodlingen 1998
23942: en del av den skulle täckas med hjälp av struktur-     höjs med 100 milj. mk. Vidare är avsikten att höja
23943: utveckling och anpassningsåtgärder på jordbru-         stödnivån med 50 milj. mk inom ramen för den
23944: karnas eget initiativ. Gårdsbruksenheterna har         fullmakt som beviljats för detta år. Med beaktan-
23945: anpassat sig tili förändringarna i verksamhets-        de av de tillägg som ingår i tilläggsbudgetpropo-
23946: miljön bl.a. genom att ändra åkrarnas använd-          sitionen kan tili produktioneo 1998 betalas ett
23947: ning och produktionens intensitet. Regeringen          nationellt stöd som överstiger anslaget i detta års
23948: har för sin del försökt underlätta denna anpass-       budget med sammanlagt 212 milj. mk.
23949: ning bl.a. genom att höja anslaget för miljöstöd,          Regeringen har förbättrat produktionsförut-
23950: slopa bundenheten tili referenskvantiter för           sättningarna särskilt inom de områden som får
23951:  mjölk då det gäller nordligt stöd och genom att       nordligt stöd för att upprätthålla en regionalt
23952:  stöda jordbruksinvesteringar.                         balanserad utveckling inom jordbruket. För att
23953:     Statistikcentralens företags- och inkomst-         det inte skall uppstå stora regionala skillnader
23954:  statistik som gäller gårdsbruket är en på skatte-     förbättrades i samband med systemens införande
23955:  uppgifter grundad kalkyl som baserar sig på kas-      viiikoren för investeringsstöd tili stödområde C
23956:  saprincipen och som inte beaktar förrådsbokfö-        då det gäller vissa investeringsobjekt. 1 fråga om
23957:  ringen. En mera riktig bild av de verkliga in-        sådana ladugårdar för mjölkboskap som är nya
23958:  komstförändringarna inom jordbruket får man           eller som skall utvidgas och som kan få delfinan-
23959:  med hjälp av bokföring på prestationsbas. En          siering från EU kan det stöd som helt ändrats tili
23960:  sådan bokföring representerar Iantbruksekono-         bidrag inom stödområde C för ungajordbrukare
23961:  miska forskningsanstaltens (MTTL) bokförings-         stiga tili 50 % och för övriga jordbrukare tili
23962:  material. Enligt 1996 års statistik var jordbrukets   40 %. Den stödnivå som tillämpas på stödområ-
23963:  resultat för bokföringslägenheter som är en           de C stiger tili den del det gäller den viktigaste
23964:  aning större än genomsnittet före skatt och be-       investeringen inom jordbrukets huvudsakliga
23965:  räknat enligt hektar inom stödområde C2, dit          produktionsinriktning nästan tili det högsta be-
23966:  största delen av Mellersta Finland hör, ungefår       lopp som är tillåtet inom EU:s stödsystem.
23967: 
23968:       Helsingfors den 27 april 1998
23969: 
23970:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23971:                                                  KK 398/1998 vp
23972: 
23973: Kirjallinen kysymys 398
23974: 
23975: 
23976: 
23977: 
23978:                                        Risto Kuisma /rem ym.: Ympäristöselvityksen laatimisesta Lahden
23979:                                            oikoradan Hennalan oikaisuvaihtoehdosta
23980: 
23981: 
23982:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
23983: 
23984:     Oikoradan Kerava-Lahti yleissuunnittelun                   Okeroisten kulttuurimaiseman osalta selvi-
23985: yhteydessä tehtiin 17.4.1997 selvitys Hennalan              tyksen teksti on täysin virheellistä. Kulttuurimai-
23986: oikaisu vaihtoehdosta. Selvityksen perusteella on           sema ei mitenkään häiriinny tai muutu Hennalan
23987: liikenneministeriössä tehty 24.4.1997 muistio,              ratavaihtoehdosta. Rälssinkallion seutukaava-
23988: jossa ei pidetä yleissuunnitelman laatimista tästä          ehdotuksen virkistysvaraus ei pirstoudu, jos
23989: Hennalan vaihtoehdosta tarpeellisena. Muistios-             vaihtoehto suunnataan siten kuin se on kuntien
23990: sa todetaan, että Hennalan vaihtoehdon mukai-               esityksessä linjattu.
23991: nen yleissuunnittelu edellyttäisi uuden YV A-                  Mainitussa muistiossa 24.4.1997 vähätellään
23992: prosessin.                                                  voimakkaasti valitun linja 8:n vaikutuksia Luh-
23993:     Nyttemmin on ilmennyt, että edellä mainittu             dan-Porvoonjoen maastoon. Esimerkiksi Päi-
23994: selvitys 17.4.1997 pohjautuu aikaisempiin pape-             jät-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ry on an-
23995:  reihin, joissa on paljon virheitä ja puutteita.            tanut lausunnon, jossa esitetään, että valittu
23996:     Kustannusten osalta muistiossa väitetään,               vaihtoehto 8 on hylättävä edesvastuuttomana.
23997:  että Hennalan vaihtoehto olisi karsiutunut aiem-              Myös asutusta käsiteJlään muistiossa har-
23998:  min pois, koska se oli kustannuksiltaan kalliim-           haanjohtavasti. Orimattilassajää kaksi taajamaa
23999:  pi. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, koska tuossa           radan välittömään läheisyyteen - toinen osit-
24000:  vaiheessa sitä verrattiin vaihtoehtoon 9, joka on          tain alle. Hollolassa pirstoutuu kokonainen Ha-
24001:  myöhemmin hylätty ympäristösyistä, koska siinä             kosillan kylä. Hennalan vaihtoehdossa vaiku-
24002:  rata kulkee eri maastokäytävässä kuin moottori-            tukset asutukseen ovat olennaisesti vähäisem-
24003:  tie.                                                       mät.
24004:      Hennalan vaihtoehto on käytännössä saman-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24005:  hintainen kuin halvimman vaihtoehto 9:n sijaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24006:  valittu vaihtoehto 8. Tosiasiassa Hennalan vaih-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24007:  toehtoa ei ole koskaan selvitetty, vaikka niin             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24008:  voisi selvityksestä 17.4.1997 ja sen pohjalta teh-
24009:   dystä muistiosta 24.4.1997 olettaa.                                  Onko Hallitus tietoinen Hennalan
24010:      Ympäristövaikutukset ovat tuossa selvityk-                     oikoratavaihtoehtoa koskevan muistion
24011:   sessä arvioitu mielivaltaisesti ja virheellisesti. Esi-           virheistä, ja
24012:   merkiksi Tekemäjärven osalta on moottoritien                         aikooko Hallitus teettää Hennalan
24013:   kanssa samassa maastokäytävässä kulkeva Hen-                      vaihtoehdosta ympäristövaikutusselvi-
24014:   nalan vaihtoehto selkeästi parempi kuin vaihto-                   tyksen?
24015:   ehto 8, joka rikkoo järven rannat.
24016: 
24017:        Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24018: 
24019:                         Risto Kuisma /rem                            Tero Mölsä /kesk
24020: 
24021: 
24022: 
24023: 
24024:  280043
24025: 2                                           KK 398/1998 vp
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24031: 
24032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sovitettu hyvin maastoon, se on varustettu melu-
24033: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaiteella ja sen mahdollinen rakentaminen tul-
24034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        laan ajoittamaan talvikauteen. Tällöin häiriöt
24035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             mm. linnustolle jäävät varsin vähäisiksi.
24036: Kuisman ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-                Nykyiseen asutukseen kohdistuvien haittavai-
24037: myksen n:o 398:                                        kutusten vähentämiseksi on yleissuunnitelman
24038:                                                        laatimisen yhteydessä paikallisten asukkaiden
24039:           Onko Hallitus tietoinen Bennalan             toivomuksesta haettu ja löydetty valitulle Hako-
24040:        oikoratavaihtoehtoa koskevan muistion           sillan vaihtoehdolle asutuksen sekä maiseman
24041:        virheistä, ja                                   kannalta aikaisempaa parempi ratkaisu, jossa
24042:           aikooko Hallitus teettää Hennalan            rataoikaisu liittyy vaihdejärjestelyjen avulla ny-
24043:        vaihtoehdosta ympäristövaikutusselvi-           kyiseen Riihimäki-Lahti-rataan sen kanssa sa-
24044:        tyksen?                                         massa korkeustasossa. Vielä linjausvaihtoehto-
24045:                                                        jen valintavaiheessa rataoikaisun liittyminen oli
24046:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suunniteltu eritasoratkaisuna siten, että rataoi-
24047: vasti seuraavaa:                                       kaisu ylitti toisen Riihimäki-Lahti-raiteen pit-
24048:                                                        källä ylikulkusillalla ja korkealla penkereellä,
24049:    Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen           jolloin se olisi pirstonut Hakosillan kylää ja mai-
24050: laatineen konsultin ympäristöasiantuntijoiden          semaa enemmän.
24051: mielestä Bennalan vaihtoehto olisi häirinnyt Te-           Linjausvaihtoehtojen valintaan liittyvät kysy-
24052: kemäjärven linnustonsuojelualuetta yleissuunni-        mykset ratkaistaan ympäristövaikutusten ar-
24053: telmaan valittua Hakosillan vaihtoehtoa enem-          vioinnin (YV A) yhteydessä. Tämä vaihe on Lah-
24054: män. Tämän vaihtoehdon mukainen linjaus kul-           den      oikoradan suunnittelussa päättynyt
24055: kee joitakin satoja metrejä Tekemäjärven ran-          21.5.1996, jolloin Uudenmaan ympäristökeskus
24056: nasta länteen, mutta Hennalan vaihtoehto olisi         hankkeen yhteysviranomaisena on antanut lau-
24057: rikkonut Tekemäjärven rannat sen itäpuolelta.          suntonsa. Sen mukaan "Ympäristövaikutusten
24058:    Okeroisten kulttuurimaiseman osalta konsul-          arviointi on Kerava/Järvenpää-Lahti-ratavaih-
24059: tin selvitystä ei voida pitää virheellisenä, koska      toehdon valinnan kannalta riittävä". Tämän jäl-
24060: tarkastelussa ollut Bennalan vaihtoehto todella-        keen helmikuussa 1998 valmistuneessa oikora-
24061: kin katkaisee Okeroisten kulttuurimaiseman.             dan yleissuunnitelmassa on otettu huomioon
24062: Sama koskee Rälssinkallion seutukaavaehdo-              ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä an-
24063: tuksen mukaista virkistysaluevarausta, sillä            netut lausunnot.
24064: Bennalan vaihtoehto kulkisi osittain tällä alueel-          Edellä olevien, kysyjän viittaamien tärkeim-
24065: la. On huomattava, että korkealuokkaisen radan          pien väittämien käsittelyn sekä yleissuunnittelu-
24066: linjaus ei sallijyrkkiä mutkia, joilla em. suojelta-    vaiheessa suoritettujen toimenpiteiden perusteel-
24067: vat alueet voitaisiin kokonaan kiertää.                 la liikenneministeriö toteaa, että valittu Hakosil-
24068:     Luhdan-Porvoonjoen maaston osalta on to-            lan vaihtoehto on osoittautunut ympäristöperus-
24069: dettava, että Hakosillan vaihtoehdossa rataoi-          teiltaan onnistuneeksi eikä se sisällä virheellisiä
24070: kaisun linjaukselle on haettu mahdollisimman            valintaperusteita. Lisäksi liikenneministeriö to-
24071: hyvä jokilaakson ylityskohta. Pitkän, koko joki-        teaa, että asia ei anna aihetta enempiin ympäris-
24072: laakson ylittävän ratasillan suunnittelussa on          töselvityksiin.
24073: otettu huomioon ympäristönäkökohdat Se on
24074: 
24075:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
24076: 
24077:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
24078:                                              KK 398/1998 vp                                             3
24079: 
24080: 
24081: 
24082: 
24083:                                           Tili Riksdagens Talman
24084: 
24085:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        beaktats. Bron har väl anpassats tilllandskapet,
24086: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-          den är utrustad med hullerskydd och ett eventu-
24087: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ellt hyggande av den kommer att förläggas tili
24088: man Risto Kuisma m .fl. undertecknade spörsmål          vinterperioden. 1 så fall förblir skadeverkningar-
24089: nr 398:                                                 na på t.ex. fågelbeståndet mycket små.
24090:                                                             För att minska skadeeffekterna på den nuva-
24091:           Är Regeringen medveten om det fel             rande behyggelsen har det i samhand med uppgö-
24092:        som finns i promemorian om genbaneal-            rande av generalplanen på begäran av invånarna
24093:        ternativet via Hennala, och                      efterlysts och även hittats ett alternativ inom
24094:           ämnar Regeringen låta göra en miljö-          Hakosilta-alternativet som är hättre för såväl
24095:        konsekvenshedömning av Hennala-alter-            hehyggelsen som landskapet. Enligt detta alter-
24096:        nativet?                                         nativ utförs uträtningen av banan genom ett väx-
24097:                                                         elsystem vid hanan mellan Riihimäki och Lahtis
24098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           på samma höjd som denna hana. Ännu i det
24099: anföra följande:                                        skede då alternativen för en dragning av hanan
24100:                                                         skulk rangordnas, hade anslutningen tili uträt-
24101:     Enligt de sakkunniga i miljöfrågor hos den          ningen av hanan planerats som en speciallösning
24102: konsult som gjort miljökonsekvensbedömning-             så att uträtningen av banan överskred rälsen
24103: ens rapport skulle Hennala-alternativet ha stört        mellan Riihimäki och Lahtis på en överfartshro
24104: Tekemäjärvi fågelskyddsområde mer än Hako-              och på en hög vall, varvid järnvägen i högre grad
24105: silta-alternativet som slagits fast i generalplanen.    skulle ha splittrat Hakosilta hy och landskapet.
24106: Enligt detta alternativ dras hanan några hundra             Tili valet av dragningsalternativ hänför sig
24107: meter väster om sjön Tekemäjärvis strand, men           frågor som löses i samhand med miljökonse-
24108: Hennala-alternativet skulle ha förstört sjöns Öst-      kvensutredningen. Detta skede slutfördes gällan-
24109: ra strand.                                              de planeringen av Lahtis genhana den 21 maj
24110:     Vad Okeroinens kulturlandskap anbelangar            1996, då Nylands miljöcentral som projektets
24111: kan konsultens utredning inte anses vara inkor-         kontaktmyndighet avgav sitt utlåtande. Enligt
24112: rekt, eftersom Hennala-alternativet som var fö-         utlåtandet är miljökonsekvensbedömningen på
24113: remål för granskning verkligen skulle ha genom-         hanalternativet Kervo/Träskända-Lahtis ur
24114: skurit Okeroinens kulturlandskap. Detsamma              valets synvinkel tiliräcklig. 1 generalplanen för
24115: gäller reservationen i generalplanen för ett rek-       genbanan, sin blev klar i februari 1998, har utlå-
24116: reationsområde vid Rälssinkallio, för Hennala-          tandena tili miljökonsekvensbedömningen beak-
24117: alternativet skulle delvis ha löpt över detta områ-     tats.
24118: de. Det är att märka att en järnvägslinje av hög            På basis av ovan nämnda behandling av de
24119: kvalitet inte tillåter skarpa kurvor, trots att skar-   påståenden som spörsmålsställaren hänvisar tili,
24120:  pa kurvor skulle möjliggöra att de skyddade om-        samt på hasis av åtgärder som vidtagits i general-
24121:  rådena kringgås helt.                                  planeringsskedet, konstaterar trafikministeriet
24122:     Vad landskapet kring Luhta-Borgå å anbe-            att det valda Hakosilta-alternativet har visat sig
24123:  langar kan det konstateras att Hakosilta-alterna-      vara lyckat ur miljösynpunkt och att det inte
24124:  tivet föranledde att man sökte hitta ett så bra        finns felaktiga grunder för valet. Vidare konsta-
24125:  överskridningsställe som möjligt vid en uträtning      terar trafikministeriet att saken inte föranleder
24126:  av hanan. I planeringen av en järnvägsbro som          några ytterligare miljökonsekvensbedömningar.
24127:  skulle gå över hela ådalen har miljöaspekterna
24128: 
24129:       Helsingforsden 29 april 1998
24130: 
24131:                                                                            Trafikminister Matti Aura
24132:                  j
24133:                 j
24134:                j
24135:               j
24136:              j
24137:             j
24138:            j
24139:           j
24140:          j
24141:         j
24142:        j
24143:       j
24144:      j
24145:     j
24146:    j
24147:   j
24148:  j
24149: j
24150:                                              KK 399/1998 vp
24151: 
24152: Kirjallinen kysymys 399
24153: 
24154: 
24155: 
24156: 
24157:                                     Tuija Pohjola /sd: Ulosottolain tarkoittaman suojaosuuden mark-
24158:                                         kamäärän korottamisesta
24159: 
24160: 
24161:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24162: 
24163:    Ulosottolain perusteella on määritelty erityi-      daan mahdollisesti poistaa tekemällä suoja-
24164: nen suojaosuus, joka rajaa ulosoton määrää si-         osuutta koskeviin säädöksiin sellaiset muutok-
24165: ten, että sen kohteeksi joutuvalle jää tarpeellinen    set, että ne ottavat huomioon nykyistä jousta-
24166: määrä varoja elämiseen. Tämä suojaosuus on             varumin yllättävien menojen mahdollisuuden
24167: kuitenkin suhteellisen alhaisella tasolla, mikä ai-    ulosotossa. Tällä tarkoitetaan suojaosuuden
24168: heuttaa ongelmia sen varassa elämään joutuville        muuttamista joustavaksi siten, että sen määrä
24169: ihmisille. Nämä ongelmat ovat johtaneet myös           voisi perustellusta syystä olla nykyistä laajemmin
24170: siihen, että ulosoton kohteeksi joutunut henkilö       velallisen ilmoituksen johdosta suurempi silloin,
24171: on ollut pakotettu turvautumaan toimeentulotu-         kun yllättäviä menoja esiintyy.
24172: keen muun muassa silmälasihankintojen ja mui-             Suojaosuuden markkamäärän korottaminen
24173: den terveydenhoitoon liittyvien menojen osalta.        kohtuullisemmalle tasolle nykyisestä on kuiten-
24174:    Näitä usein yllättäviä ja kertaluokaltaan koh-      kin paras tapa hoitaa asia.
24175: tuullisen suuria menoeriä ei ole otettu huomioon          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24176: suojaosuutta määriteltäessä. Ulosottolaissa sää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24177: detty järjestely, jossa suojaosuutta voidaan väli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24178: aikaisesti nostaa taijättää ulosmittaus toistaisek-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24179: si suorittamatta, on kohtuullisen kankea, eikä
24180: siitä ole kaikilla velallisilla edes tietoa. Käytän-               Onko Hallitus tietoinen ulosoton suo-
24181: nössä tämä on johtanut siihen, että toimeentulo-                jaosuuksiin liittyvistä ongelmista, ja
24182: tuen kautta rahoitetaan yksityisen henkilön vel-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin suoja-
24183: kojia.                                                          osuuksiin liittyvien ongelmien ratkaise-
24184:    Velkajärjestely ei kaikissa tapauksissa tule ky-             miseksi korottamalla suojaosuuden
24185: symykseen ja saattaa olla pienempien velkojen                   markkamäärää?
24186: kohdalla liian raskas menettely. Ongelma Voi-
24187: 
24188:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24189: 
24190:                                             Tuija Pohjola /sd
24191: 
24192: 
24193: 
24194: 
24195: 280043
24196: 2                                           KK 399/1998 vp
24197: 
24198: 
24199: 
24200: 
24201:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24202: 
24203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kausia, jos hänelle on jäänyt käyttöönsä vain
24204: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jonkin verran suojaosuuden ylittävä määrä.
24205: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Oikeusministeriön tietojen mukaan ulosotto-
24206: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       käytännössä on vakiintunut kanta, jonka mu-
24207: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kaan tulorajaulosmittaus on peruste myöntää
24208: 399:                                                  vapaakuukausia. Vapaakuukausia voidaan
24209:                                                       myöntää myös sillä perusteella, että velallisen
24210:           Onko Hallitus tietoinen ulosoton suo-       välttämättömät elinkustannukset ovat hänelle
24211:        jaosuoksiin liittyvistä ongelmista, ja         ulosmittauksen jälkeen jäävään rahamäärään
24212:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin suoja-      nähden korkeat, ja myös silloin, kun ulosmit-
24213:        osuoksiin liittyvien ongelmien ratkaise-       tauksen keskeyttämiseen on jokin muu erityinen
24214:        miseksi korottamalla suojaosuuden              syy (esim. silmälasien, kodinkoneen tms. muun
24215:        markkamäärää?                                  tärkeän kertahankinnan tekeminen).
24216:                                                          Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän
24217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          selvityksen (Niemi- Kiesiläinen- Varis, UI osotto-
24218: vasti seuraavaa:                                      velallisten toimeentulo, 1996) mukaan toimeen-
24219:                                                       tulotukea saaneiden ulosottovelallisten nettotu-
24220:    Palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa nouda-         lot vaihtelivat 3 930 ja 8 200 markan välillä me-
24221: tettavaa suojaosuutta on perinteisesti verrattu       diaanin ollessa 5 500 mk/kk. Selvityksen mukaan
24222: kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteenlasket-          toimeentulotuen tarpeeseen eivät siten joutuneet
24223: tuon markkamäärään. Yksinäisen henkilön suo-          kaikkein pienituloisimmat velalliset. Ainakaan
24224: jaosuus on tällä hetkellä 2 760 markkaa ja vas-       helsinkiläisiä velallisia koskeneessa aineistossa ei
24225: taava kansaneläkkeen ja rintamamieslisän yh-          esiintynyt merkittävästi sellaisia toimeentulotu-
24226: teismäärä on 2 812 markkaa. Käytännössä ulos-         kea saaneita velallisia, joiden tulot olisivat vain
24227: ottovelalliselle jää aina tätä enemmän varoja         niukasti ylittäneet ulosmittauksen suojaosuuden
24228: käyttöönsä. Tämä johtuu siitä, että sitä tulon        tason.
24229: osaa, joka ylittää suojaosuuden, ei saa ulosmita-        Vapaakuukaudet helpottavat paitsi tuloraja-
24230: ta kokonaisuudessaan. Tulosta, joka ylittää suo-      ulosmittauksen piirissä olevia velallisia, myös
24231: jaosuuden, velallinen saa itse pitää vähintään        niitä velallisia, joiden palkasta ulosmitataan 1/3.
24232: neljänneksen (ns. tulorajaulosmittaus, UL 4 lu-       Tällaisten velallisten toimeentulovaikeudet joh-
24233: vun 6 §:n 1 momentti).                                tuvat osin siitä, että he eivät tulojensa vuoksi
24234:    Yleensä velallisen tulon täytyy lisäksi vähäistä   juurikaan saa sosiaalietuoksia kuten asumistu-
24235: enemmän ylittää suojaosuuden määrä. Tämä              kea. Tällainenkin velallinen voi saada vapaakuu-
24236: johtuu siitä, että ulosmittaukseen ei saa ryhtyä,     kausia sillä perusteella, että hänen elinkustan-
24237: jos velkojalle ei jäisi jaettavaa ulosottokulujen     nuksensa, esimerkiksi asumiskulut, ovat korkeat
24238: vähentämisen jälkeen (UL 4 luvun 15 §).               suhteessa määrään, joka hänelle jää ulosmittauk-
24239:    Velallisen asemaa palkan ja eläkkeen ulosmit-      sen jälkeen.
24240: tauksessa on parannettu toukokuussa 1997 voi-            Näin ollen voidaan todeta, että vapaakuukau-
24241: maan tulleella uudistuksella (378/1997). Uudis-       sijärjestelmän avulla voidaan aikaansaada riittä-
24242: tuksessa mahdollistettiin ns. vapaakuukausien         vä helpotus ulosottovelallisille palkan ja eläk-
24243: saaminen. Sen jälkeen kun palkan tai eläkkeen         keen ulosmittauksessa. Velallisen asemaa on li-
24244: ulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden,       säksi parantanut ns. erottamisedun tuntuva laa-
24245: velallinen voi ulosottolain 4 luvun 6 a §:n 2 mo-     jentaminen, jonka johdosta velallinen saa säilyt-
24246: mentin nojalla saada 1-3 vapaakuukautta, jol-         tää omaisuuttaan aikaisempaa laajemmassa
24247: loin palkasta tai eläkkeestä ei toimiteta ulosmit-    määrin. Suojaosuuden korottaminen merkitsisi
24248: tausta. Velallisella on oikeus saada vapaakuu-        sitä, että yhä useampi velkoja saisi asiakirjat ta-
24249:                                         KK 399/1998 vp                                           3
24250: 
24251: kaisin ulosottoviranomaisilta varattomuuseste-    jien, vahingonkorvauksen saajien ja takaajien
24252: merkinnöin. Tämä olisi erityisen ongelmallista    kannalta.
24253: heikkojen velkojaryhmien, kuten elatusavun Saa-
24254: 
24255:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1998
24256: 
24257:                                                               Oikeusministeri Jussi Järventaus
24258: 4                                          KK 399/1998 vp
24259: 
24260: 
24261: 
24262: 
24263:                                        Tili Riksdagens Talman
24264: 
24265:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Gäldenären har rätt tili frimånader, om i hans
24266: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       disposition efter utmätningen blivit kvar ett pen-
24267: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   ningbelopp som endast i ringa mån överstiger
24268: damot Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr        skyddsandelen.
24269: 399:                                                     Enligt vad justitieministeriet har erfarit har i
24270:                                                      utmätningspraxis etablerats den ståndpunkten
24271:           Är Regeringen medveten om proble-          att inkomstgränsutmätning är en grund för bevil-
24272:        men i anslutning tili skyddade belopp vid     jande av frimånader. Frimånader kan beviljas
24273:        utmätning, och                                även på den grund att gäldenärens ofrånkomliga
24274:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     levnadskostnader är höga i relation tili det pen-
24275:        te att höja beloppen som får undantas         ningbelopp som han förfogar över efter utmät-
24276:        från utmätning?                               ningen, och även då det finns något annat särskilt
24277:                                                      skäl att avbryta utmätningen (t.ex. köp av glas-
24278:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ögon, en hushållsmaskin eller någon annan lik-
24279: anföra följande:                                     nande engångsanskaffning).
24280:                                                          Enligt en utredning (Niemi-Kiesiläinen-Va-
24281:     De skyddade belopp som skali iakttas vid ut-     ris, Ulosottovelallisten toimeentulo, 1996) som
24282: mätning av lön och pension har traditionellt rela-   företagits av Rättspolitiska forskningsinstitutet
24283: terats tili det sammanlagda beloppet av folkpen-     varierade nettoinkomsterna för utmätningsgäl-
24284: sionen och frontmannatillägget. Det skyddade         denärer som erhöll utkomststöd mellan 3 930
24285: beloppet för en ensamstående person är för när-      mark och 8 200 mark med ett medianvärde på
24286: varande 2 760 mark och det motsvarande sam-          5 500 mk/månad. Enligt utredningen blev sålun-
24287: manlagda beloppet av folkpensionen och front-        da inte gäldenärerna med de allra minsta inkoms-
24288: mannatillägget 2 812 mark. 1 praktiken har en        terna i behov av utkomststöd. Åtminstone i det
24289: gäldenär som är föremål för utmätning alltid ett     material som gälide gäldenärer i Helsingfors fö-
24290: större belopp än detta till sitt eget förfogande.    rekom det inte i nämnvärd mån sådana gäldenä-
24291: Detta beror på att den del av inkomsten som          rer som erhöll utkomststöd, vilkas inkomster en-
24292: överstiger det skyddade beloppet inte får utmätas    dast knappt skulle ha överstigit skyddsandelen
24293: i sin helhet. Av den inkomst som överstiger det      vid utmätning.
24294: skyddade beloppet får gäldenären själv behålla           Frimånaderna underlättar situationen inte en-
24295: minst en fjärdedel (s.k. inkomstgränsutmätning       dast för de gäldenärer som är föremål för in-
24296: UL 4 kap. 6 § 1 mom.).                               komstgränsutmätning, utan också för dem av
24297:     Vanligen måste gäldenärens inkomst dess-         vilkas lön 113 utmäts. Utkomstsvårigheterna för
24298: utom överstiga det skyddade beloppet med ett         sådana gäldenärer beror delvis på att de på grund
24299: belopp som inte är ringa. Detta beror på att         av sina inkomster nästan inte alls får sociala
24300: utmätning inte får företas om gäldenären inte får    förmåner som t.ex. boendestöd. Ä ven en sådan
24301: något att dela på efter att verkstäliighetskostna-   gäldenär kan få frimånader på den grunden att
24302: den för utmätningen har avdragits (UL 4 kap.         hans levnadskostnader, t.ex. boendekostnader-
24303: 15 §).                                               na, är höga i förhållande tili vad han förfogar
24304:     Gäldenärens ställning vid utmätning av lön       över efter utmätningen.
24305: och pension har förbättrats genom den reform             Sålunda kan man konstatera att det med hjälp
24306: som trädde i kraft i maj 1997 (378/1997). Vid        av frimånadssystemet är möjligt att åstadkomma
24307: denna reform blev det möjligt att få s.k. frimåna-   en tillräcklig lättnad för de gäldenärer som är
24308: der. Efter att utmätningen av lönen eller pensio-    föremål för utmätning av lön och pension. Gäl-
24309: nen har pågått oavbrutet i ett års tid, kan gäl-     denärernas ställning har dessutom förbättrats
24310: denären med stöd av 4 kap. 6 a § 2 mom. utsök-       genom en betydande utvidgning av den s.k. av-
24311: ningslagen få 1-3 frimånader, under vilka ut-        skillningsförmånen, enligt viiken gäldenären får
24312: mätning av lönen eller pensionen inte verkstälis.    behålla sin egendom i större omfattning än tidi-
24313:                                           KK 399/1998 vp                                             5
24314: 
24315: gare. Höjs det skyddade beloppet, innebär det att   problematiskt i fråga om svaga borgenärsgrup-
24316: utsökningsmyndigheterna allt oftare återsänder      per, t.ex. mottagare av underhållsbidrag och ska-
24317: handlingarna tili borgenärerna med anteckning       destånd samt borgensmän.
24318: om medellöshetshinder. Detta åter vore speciellt
24319: 
24320:      Helsingfors den 30 april 1998
24321: 
24322:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
24323:                                              KK 400/1998 vp
24324: 
24325: Kirjallinen kysymys 400
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330:                                     Pirkko Peltomo /sd: Maakunnan liittojen oikeudesta rahoittaa pie-
24331:                                         nimuotoisia investointeja maakunnan kehittämisrahalla
24332: 
24333: 
24334:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24335: 
24336:    Sisäasiainministeriö on 3.4.1998 antamissaan        rahoittaneet tai pyri rahoittamaan merkittäviä
24337: ohjeissa maakunnan liitoille maakunnan kehittä-        suuria investointikohteita, kuten uusia raken-
24338: misrahan käytöstä kieltänyt maakunnan kehittä-         nuksia tai teitä. Monissa kehittämishankkeissa
24339: misrahan käyttämisen investointien rahoittami-         on kuitenkin osana pienimuotoista rakentamista
24340: seen. Satakuntaliitolle uudet ohjeet merkitsevät,      tai perusparantamista. Eräs mahdollisuus olisi
24341: etteivät maakunnan liitot pysty tehokkaasti edis-      rajata rahoitettavien investointien suuruus esi-
24342: tämään maakuntien kehittämisohjelmienja ED-            merkiksi yritystuissa käytettyyn 100 000 ecuun,
24343: ohjelmien tavoitteiden toteuttamista, vaan jou-        jolloin taattaisiin investointien pienimuotoisuus.
24344: tuvat joko rahoittamaan aineettornia projekteja           Mikäli alueiden kehittämisestä annettua ase-
24345: tai palauttamaan liitolle myönnettyjä ED-mää-          tusta tai sisäasiainministeriön tulkintaa ei muu-
24346: rärahoja niiden siirtämiseksi viranomaisille, jot-     teta, vaarantuu maakunnan liittojen uskotta-
24347: ka voivat rahoittaa investointihankkeita.              vuus aluekehitysohjelmien edistäjinä. Jo nyt liit-
24348:    Ohjeiden mukaan maakunnan kehittämisra-             toja arvostellaan liian pieni en ja selvitysluonteis-
24349: halla rahoitetaan vain projektityyppisiä kehittä-      ten hankkeiden edistämisestä. Syynä ei kuiten-
24350: mishankkeisiin liittyviä asiantuntija-, palkka-,       kaan ole maakunnan liittojen luottamushenkilö-
24351: matka- ja markkinointimenoja sekä välttämättö-         elimien päätöksenteko, vaan keskushallinnon
24352: miä kone- ja laitehankintoja. Investointien ja yri-    ohjeet ja lainsäädäntö.
24353: tystukien rahoittaminen edellyttäisi alueiden ke-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24354: hittämisestä annetun asetuksen muuttamista.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24355:    Sisäasiainministeriön tulkinta perustunee           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24356: enemmän mielipiteeseen, joka ei perustu lainsää-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24357: däntöön. Alueiden kehittämisestä annetussa lais-
24358: sa tai asetuksessa ei kielletä investointien rahoit-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24359: tamista, joskaan niitä ei myöskään ole lueteltu                ryhtyä, että aluekehitysviranomaisilla
24360: hyväksyttävissä menoissa. Myöskään EU:n hy-                    toimivat maakunnan liitot voisivat ra-
24361: väksymät ohjelmat eivät ole esteenä.                           hoittaa myös pienimuotoisia investointe-
24362:    Maakunnan liitot eivät luonnollisesti ottaen                ja ja edistää tehokkaammin maakuntien
24363: huomioon käytettävissä olevat määrärahat ole                   kehittämisohjelmien toteuttamista?
24364: 
24365:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24366: 
24367:                                            Pirkko Peltomo /sd
24368: 
24369: 
24370: 
24371: 
24372: 280043
24373: 2                                            KK 400/1998 vp
24374: 
24375: 
24376: 
24377: 
24378:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24379: 
24380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaisten hyväksyttävien tarpeellisten ja määräl-
24381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tään kohtuullisten menojen perusteella. Hyväk-
24382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        syttävistä menoista tulee vähentää avustettavaan
24383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai liitty-
24384: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vät tulot. Säännöksen mukaan kehittämishank-
24385: n:o 400:                                               keiden hyväksyttäviksi menoiksi luetaan asian-
24386:                                                        tuntija- ja koulutuspalvelujen hankintamenot,
24387:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        henkilöstön palkka- ja matkamenot, kehittämis-
24388:        ryhtyä, että aluekehitysviranomaisina           hankkeeseen välittömästi liittyvät muut eritellyt
24389:        toimivat maakunnan liitot voisivat ra-          toteuttamismenot sekä kehittämistoiminnan
24390:        hoittaa myös pienimuotoisia investointe-        kannalta välttämättömien koneiden ja laitteiden
24391:        ja ja edistää tehokkaammin maakuntien           hankintamenot. Kone- ja laitehankintojen osuus
24392:        kehittämisohjelmien toteuttamista?              voi olla enintään puolet kehittämishankkeen hy-
24393:                                                        väksyttävistä kokonaismenoista. Pykälän 2 mo-
24394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mentin (302/1996) mukaan hyväksyttäviksi me-
24395: vasti seuraavaa:                                       noiksi luetaan avustusta myönnettäessä myös
24396:                                                        muut kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteis-
24397:     Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/        työn edistämisestä kunnille aiheutuvat menot
24398: 1993) 6 §:n 2 momentin mukaan alueen kehittä-          hallintomenoja lukuun ottamatta.
24399: mistavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään                Asetuksen 19 §:n 2 momentin (302/1996) mu-
24400: avustusta lähinnä alueen elinkeinotoiminnan            kaan sisäasiainministeriö voi antaa aluekehitys-
24401: omatoimiseen kehittämiseen (maakunnan kehit-           viranomaisille ohjeita mm. maakunnan kehittä-
24402: tämisraha). Aluekehitysviranomainen päättää            misrahan myöntämisestä, maksamisesta ja val-
24403: määrärahan käytöstä alueellaan. Tarkemmat              vonnasta.
24404: säännökset maakunnan kehittämisrahan myön-                Sisäasiainministeriö antoi 3.4.1998 asetuksen
24405: tämisestä, maksamisesta ja valvonnasta anne-           19 §:n 2 momentin nojalla ohjeet maakunnan ke-
24406: taan asetuksella.                                      hittämisrahan käytöstä. Ohjeilla on tarkoitus sel-
24407:     Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen          keyttää ja täsmentää maakunnan kehittämisra-
24408: 11 §:n (302/1996) mukaan aluekehitysviranomai-         han käyttöä koskevia menettelyjä, jotta niissä
24409: nen voi myöntää avustusta maakunnan kehittä-           voitaisiin saavuttaa yhdenmukainen linja. Viran-
24410: misrahasta määräaikaisiin kehittämishankkei-           omaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toi-
24411: siin ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen    menpiteistä annetun lain (573/1989) 3 §:n mu-
24412: yhteistyön edistämiseen alueen kehittämistavoit-       kaan ohjeilla tarkoitetaan viranomaisen päättä-
24413: teiden toteuttamiseksi. Hankkeiden toteuttajina        miä yleisiä sääntöjä, jotka eivät ole velvoittavia.
24414: voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt   Lain perustelujen mukaan ohjeista poikkeami-
24415: sekä yksityiset henkilöt. Maakunnan kehittämis-        seen tulisi kuitenkin olla perusteltu syy (HE 7/
24416: rahaa voidaan käyttää Suomen ja muiden mai-            1989 vp).
24417: den välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueel-      Alueiden kehittämisestä annetussa laissa maa-
24418: lista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin.       kunnan kehittämisraha tarkoitettiin käytettä-
24419: Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää              väksi lähinnä elinkeinotoiminnan omatoimisten
24420: osarahoituksena myös aluekehitysviranomaisen           kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kuten
24421: itse toteuttamiin määräaikaisiin kehittämishank-       hallituksen esityksessä todetaan, käytettävissä
24422: keisiin sekä aluekehitysviranomaisen rahoitus-         olevat määrärahat eivät mahdollista näiden va-
24423: osuutena ohjelmasopimuksissa.                          rojen käyttämistä investointeihin tai yritystukiin
24424:     Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan avus-           (HE 99/1993 vp ).
24425: tusta myönnetään hankkeeseen aluekehitysvi-               Alueiden kehittämisestä annetussa asetukses-
24426: ranomaisen hyväksymän kustannusarvion mu-              sa nämä tavoitteet on otettu huomioon määrät-
24427:                                              KK 400/1998 vp                                            3
24428: 
24429: täessä hankkeista, joihin määrärahaa voidaan               Maakunnan kehittämisrahan määrää on voi-
24430: käyttää (11 §), sekä kustannuksista, jotka lue-        tu jonkin verran lisätä valtion talousarviossa.
24431: taan hyväksyttäviksi määrärahaa käytettäessä           Lisäksi EU:n rakennerahastoista on saatu varo-
24432: (12 §).                                                ja, joita käytetään yhdessä maakunnan kehittä-
24433:     Edellä mainituista säännöksistä ilmenee, että      misrahan kanssa samojen sääntöjen mukaisesti.
24434: maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan pro-           Toistaiseksi maakunnan kehittämisrahaan osoi-
24435: jektityyppisiin kehittämishankkeisiin liittyviä        tettujen varojen määrä ei ole kuitenkaan valtio-
24436: asiantuntija-, palkka-, matka-, markkinointi-          neuvoston mielestä edellyttänyt määrärahan
24437: yms. menoja. Kehittämistoiminnan kannalta              käyttötarkoituksen laajentamista esim. inves-
24438: välttämättömillä kone- ja laitehankinnoilla, jot-      tointien rahoittamiseen. Käyttötarkoituksen laa-
24439: ka mainitaan 12 §:n lopussa, tarkoitettiin esim.       jentaminen edellyttää alueiden kehittämisestä
24440: ATK-laitteita, konttorikoneita ja -kalusteita          annetun asetuksen muuttamista.
24441: sekä kevyitä näyttely- tai messurakenteita.                Hallitus katsoo, että alueiden kehittämisestä
24442:  Kone- ja laitehankintaan katsotaan sisältyvän         annettu laki ja asetus ovat viime vuosina muo-
24443: asentamiseen liittyvät työt.                           dostaneet hyvän perustan uudistuneelle alueelli-
24444:     Alueiden kehittämisestä annetun lain 5 §:ssä       sista lähtökohdista tehtävälle aluekehitykselle.
24445: tarkoitetuissa ohjelmasopimuksissa voidaan so-         EU:n rakennerahastoista saatu tuki on edelleen
24446:  pia hankekokonaisuuksista,joihin saattaa sinän-       lisännyt alueiden mahdollisuuksia vaikuttaa
24447:  sä sisältyä laajojakin investointi- ja rakennustoi-   oman alueensa kehitykseen. Tässä prosessissa
24448:  menpiteitä. Tällaiset toimenpiteet tulee kuiten-      maakunnan kehittämisraha on useilla alueilla
24449:  kin rahoittaa muualta kuin maakunnan kehittä-         pienuudestaan huolimatta toiminut tärkeänä te-
24450:  misrahasta. Rahoitus tulee yleensä yrityksiltä,       kijänä, joka on osaltaan antanut maakunnan lii-
24451:  kunnilta tai valtion viranomaisilta,joko kansalli-    toille oikeutuksen osallistua ja vaikuttaa alueen-
24452:  sista varoista tai kansallisten ja EU-varojen yh-     sa kehitykseen. Maakunnan kehittämisraha toi-
24453:  distelmänä. Tämä ei siis estä maakunnan liittoa       mii tärkeänä välineenä laaja-alaisten aluekehi-
24454:  käyttämästä maakunnan kehittämisrahaa rahoi-          tykseen vaikuttavien hankkeiden käynnistämi-
24455:  tusosuutenaan ohjelmasopimuksessa. Maakun-            sessä. Näihin hankkeisiin liittyy usein tuotannol-
24456:  nan kehittämisraha tulee tällöin suunnata hanke-      lisia investointeja, joiden rahoitukseen on ole-
24457:  kokonaisuuteen sisältyvien muiden kuin em. toi-       massa omat rahoituskanavansa.
24458:  menpiteiden rahoittamiseen (esim. suunnittelu,            Hallitus pitää kuitenkin aluepolitiikan uudis-
24459:  tiedotus, koulutus, markkinointi) alueiden kehit-     tamista silmällä pitäen tarpeellisena selvittää,
24460:  tämisestä annetun asetuksen 12 §:n mukaisesti.        onko maakunnan kehittämisrahan käyttötarkoi-
24461:     Koska sisäasiainministeriön 3.4.1998 anta-         tuksen tarkistamiseen tarvetta ottaen huomioon
24462:  massa normissa on kyse ohjeesta, ei sillä ole ollut   muilla hallinnonaloilla käytettävissä olevat mää-
24463:  tarkoitus eikä mahdollistakaan muuttaa vallitse-      rärahat.
24464:  vaa oikeustilaa, vaan pyrkiä selkeyttämään voi-
24465:  massa olevia maakunnan kehittämisrahan käy-
24466:  tössä sovellettavia periaatteita.
24467: 
24468:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
24469: 
24470:                                                                             Ministeri Jouni Backman
24471: 4                                          KK 400/1998 vp
24472: 
24473: 
24474: 
24475: 
24476:                                        Tili Riksdagens Talman
24477: 
24478:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kostnadsförslag som den regionala utvecklings-
24479: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       myndigheten har godkänt för projektet. Av de
24480: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     godtagbara utgifterna skall avdras de inkomster
24481: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr         som direkt gäller eller hänför sig tili det projekt
24482: 400:                                                 som undertöds. Enligt stadganden är godtagbara
24483:                                                      utgifter för ett utvecklingsprojekt utgifter för an-
24484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skaffning av expert- och utbildningstjänster,
24485:        ta för att förbunden på landskapsnivå         löne- och reseutgifter för personalen, andra spe-
24486:        som är regionala utvecklingsmyndigheter       cificerade utgifter som direkt ansluter sig tili ge-
24487:        skall kunna finansiera även småskaliga        nomförandet av projektet samt anskaffningsut-
24488:        investeringar och mer effektivt främja ge-    gifter för maskiner och utrustningar som är nöd-
24489:        nomförandet av landskapens utveck-            vändiga med tanke på utvecklingsverksamheten.
24490:        lingsprogram?                                 Maskin- och anläggningsanskaffningarnas andel
24491:                                                      kan dock utgöra högst hä1ften av de totala god-
24492:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tagbara utgifterna för utveck1ingsprojektet. En-
24493: anföra följande:                                     ligt 2 mom. i paragrafen (302/1996) är godtagba-
24494:                                                      ra utgifter när understöd beviljas även andra
24495:    Enligt 6 § 2 mom.lagen om regional utveckling     utgifter som kommuner haft för främjande av det
24496: (1135/1993) beviljas i syfte att uppnå en regions    näringspo1itiska samarbetet mellan kommuner-
24497: utvecklingsmål understöd närmast för utveck-         na, med undantag för förvaltningsutgifter.
24498: ling av regionens näringsverksamhet genom egna          Enligt 19 § 2 mom. i förordningen (302/1996)
24499: initiativ (landskapsutvecklingspengar). Den re-      kan inrikesministeriet meddela den regionala ut-
24500: gionala utvecklingsmyndigheten fattar beslut om      vecklingsmyndigheten anvisningar bl.a. om be-
24501: hur anslaget skall användas inom dess område.        viljandet, utbetalningen och övervakningen av
24502: Närmare stadganden om beviljande, utbetalning        landskapsutvecklingspengar.
24503: och övervakning av landskapsutvecklingspengar           Inrikesministeriet meddelade 3.4.1998 med
24504: utfårdas genom förordning.                           stöd av 19 § 2 mom. i förordningen anvisningar
24505:    Enligt 11 § förordningen om regional utveck-      om användningen av landskapsutvecklingspeng-
24506: ling (302/1996) kan den regionala utvecklings-       ar. Med anvisningarna vill man klargöra och
24507: myndigheten av landskapsutvecklingspengar he-        precisera förfarandet som gäller användningen
24508: vilja understöd för tidsbundna utvecklingspro-       av landskapsutvecklingspengarna i syfte att för-
24509: jekt och för främjande av det näringspolitiska       enhetliga detta. Enligt 3 § lagen om åtgärder som
24510: samarbetet mellan kommunerna inom regionen.          gäller myndigheternas föreskrifter och anvis-
24511: Projekten kan genomföras av offentliga och pri-      ningar (573/1989) avses med anvisningar allmän-
24512: vata samfund, av stiftelser och av enskilda. Land-   na regler som myndigheterna har fattat beslut om
24513: skapsutvecklingspengarna kan användas för nä-        och som inte är förpliktande. Enligt moti-
24514: ringspolitiska samarbetsprojekt mellan Finland       veringarna i lagen bör det dock föreligga motive-
24515: och andra Iänder och andra utvecklingsprojekt        rade skäl för avvikelser från anvisningarna (RP
24516: som främjar den regionala utvecklingen. Land-        711989 rd).
24517: skapsutvecklingspengarna kan användas som               1lagen om utveckling av regioner avsågs land-
24518: delfinansiering även för tidsbundna utvecklings-     skapsutvecklingspengarna närmast för finansie-
24519: projekt som den regionala utvecklingsmyndighe-       ringen av till näringsverksamhet anknutna, på
24520: ten själv genomför samt som den regionala ut-        eget initiativ startade utvecklingsprojekt. Som
24521: vecklingsmyndighetens finansieringsandel i pro-      det konstateras i regeringens proposition gör de
24522: gramavtal.                                           disponibla anslagen det inte möjligt att använda
24523:    Enligt 12 § 1 mom. i förordningen beviljas        dessa medel för investeringar eller företagsstöd.
24524: understöd på basis av de godtagbara behövliga        (RP 99/1993 rd).
24525: och till beloppet måttliga utgifterna enligt det        I förordningen om utveckling av regioner har
24526:                                               KK 400/1998 vp                                               5
24527: 
24528: dessa målsättningar beaktats i bestäruruelserna         att förändra det rådande juridiska läget. Där-
24529: om projekt för vilka resurser kan användas (11 §)       emot har ambitionen varit att klargöra de gällan-
24530: sarut de kostnader soru räknas soru godtagbara          de principerna för anvädningen av landskapsut-
24531: vid bruket av resurser (12 §).                          vecklingspengar.
24532:     Av ovan nämnda bestämrue1ser framgår att                Landskapsutvecklingspengarnas belopp i
24533: man med 1andskapsutvecklingspengar finansie-            statsbudgeten har kunnat ökas något. Därtill har
24534: rar expert-, 1öne-, rese-, marknadsförings- ru.fl.      ruan av EU:s strukturfonder erhållit ruedel, soru
24535: kostnader anknutna tili utveck1ingsverksaruhet          används tillsamruans med landskapsutvecklings-
24536: av projektkaraktär. Med anskaffningskostnader           pengarna och enligt sarurua regler soru dessa.
24537: för sådana maskiner och an1äggningar som är             Tills vidare har dock beloppen på de ruedel soru
24538: nödvändiga med tanke på utveck1ingsverksam-             öronruärkts för landskapsutvecklingspengarna
24539: heten, nämnda i s1utet av 12 § avsågs t.ex. dataut-     inte, enligt statsrådets åsikt, förutsatt en utvidg-
24540: rustningar, kontorsruaskiner och -ruöbler sarut         ning av beloppets användningsändaruål tili att
24541: 1ätta byggnadskonstruktioner för utställningar          gälla t.ex. finansiering av investeringar. En ut-
24542: eller mässor. Arbeten anknutna tili installationen      vidgning av bruksändamålet förutsätter en änd-
24543: anses ingå i anskaffningen av maskiner och appa-        ring av förordningen oru utveckling av regioner.
24544: rater.                                                      Regeringen anser att 1agen och förordningen
24545:     1 5 § i de i lagen oru regiona1 utveckling avsed-   oru utveckling av regioner under de senaste åren
24546: da programavta1en kan man komma överens om              utgjort en bra grund för den förnyade, på regio-
24547: projekthe1heter, i vi1ka det i och för sig kan ingå     nala utgångspunkter baserade regionalutveck-
24548: rätt omfattande investerings- och byggnadsåt-           1ingen. Det av EU:s strukturfonder erhållna stö-
24549: gärder. Dylika åtgärder bör dock finansieras ur         det har ytterligare ökat regionernas möj1igheter
24550: andra källor än landskapsutvecklingspengarna.           att påverka utvecklingen inoru sitt eget oruråde. 1
24551: Finansieringen härrör oftast från företag, kom-         denna process har landskapsutvecklingspengar-
24552: muner eller stat1iga ruyndigheter, antingen av          na i flera regioner trots sin begränsade storlek
24553: nationella ruedel eller som en korubination av          utgjort en viktig faktor, soru för sin del berättigat
24554: nationella och EU-ruedel. Detta hindrar alltså          landskapsförbunden att delta i och påverka ut-
24555: inte 1andskapsförbundet från att använda 1and-          vecklingen inom sin region. Landskapsutveck-
24556: skapsutvecklingspengarna soru sin finansierings-        lingspengarna är ett viktigt verktyg vid startan-
24557: andel i programavtalet. Landskapsutvecklings-           det av omfattande projekt soru inverkar på den
24558: pengarna skall då satsas på finansieringen av           regionala utvecklingen. 1 dessa projekt ingår ofta
24559:  åtgärder soru ingår i projekthelheten och som är       produktionsinvesteringar, soru har sina egna fi-
24560:  av annat slag än de ovan närunda (t.ex. planering,     nansieringskanaler.
24561:  information, utbildning, marknadsföring) i en-            Med förnyandet av regionalpolitiken i åtanke
24562:  lighet rued 12 § förordningen om regional utveck-      anser regeringen dock behovet vara påkallat att
24563:  ling.                                                  utreda oru det, rued beaktande av de ruedel soru
24564:     Den av inrikesruinisteriet 3.4.1998 avgivna         står tili buds inoru andra förvaltningsgrenar, fö-
24565:  norruen har, eftersom det i den rör sig om en          religger ett behov av attjustera landskapsutveck-
24566:  anvisning, varken syftat till eller haft ruöjlighet    lingspengarnas användningsändaruål.
24567: 
24568:       Helsingfors den 5 ruaj 1998
24569: 
24570:                                                                                Minister Jouni Backman
24571:                                              KK 401/1998 vp
24572: 
24573: 
24574: Kirjallinen kysymys 401
24575: 
24576: 
24577: 
24578: 
24579:                                     Vuokko Rehn /kesk: Koulutettujen naprapaattien antaman hoidon
24580:                                         korvaamisesta sairausvakuutuksesta
24581: 
24582: 
24583:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24584: 
24585:    Suomessa työskentelee noin sata koulutuksen         haittoja. Fyysisten haittojen lisäksi syntyy usein
24586: saanutta naprapaattia, jotka suorittavat yhteen-       suuria taloudellisia menetyksiä, joiden korvauk-
24587: sä yli 200 000 hoitokertaa vuodessa. He ovat           sia potilaan on lähes mahdoton saada, koska
24588: saaneet koulutuksensa Tukholman arvostetussa           kouluttamattomalle ja rekisteröimättömälle
24589: Naprapath Högskolanissa.                               kansanparantajalle ei myönnetä potilasvastuu-
24590:    Ammattinimikettä "naprapaatti" käyttävät            vakuutusta.
24591: laajalti henkilöt, jotka eivät ole saaneet alan kou-      Manipulaatiohoidolla on useissa tapauksissa
24592: lutusta, vaan ovat lähinnä niin kutsuttuja itse-       saatavissa paras apu potilaan sairauteen tai vam-
24593: oppineita kansanparantajia. Tämä on omiaan             maan. Potilaat eivät kuitenkaan nykytilanteessa
24594: aiheuttamaan sekaannusta hoitoa tarvitsevien           tiedä eroa koulutukseen perustuvan ja ammatti-
24595: kansalaisten tietoisuudessa.                           taidottoman kansanparantajan antaman hoidon
24596:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä            välillä. Jos asianmukainen, ammattitaitoinen
24597: (559/1994) tuli voimaan kesällä 1994. Tämän lain       manipulaatiohoito tehtäisiin Kelan korvaukseen
24598: nojalla koulutetut naprapaatit kuuluvat nimike-        oikeutetuksi, potilaat ohjautuisivat turvalliseen,
24599: suojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöi-          potilasvastuuvakuutuksen alaiseen hoitoon.
24600: den ryhmään (asetus 564/1994). Oikeus käyttää             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24601: kyseistä ammattinimikettä on henkilöllä, joka on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24602: suorittanut tähän ammattiinjohtavan vähintään          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24603: nelivuotisen yhtenäisen tai sitä vastaavan koulu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24604: tuksen ja jonka Terveydenhuollon oikeusturva-
24605: keskus, TEO, on hakemuksesta hyväksynyt.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24606:    Koulutettujen naprapaattien saaminen Kelan                 ryhtyä, jotta lääkärin tarpeelliseksi kat-
24607: korvausten piiriin auttaisi erottamaan koulute-               soma, koulutetun naprapaatin lähetteen
24608: tut ja kouluttamattomat naprapaatit toisistaan.               perusteella suorittama manipulaatiohoi-
24609: Kouluttamattomien henkilöiden manipulaatio-                   to saataisiin Kelan korvauksen piiriin?
24610: hoidossa on sattunut korjaamattomia terveys-
24611: 
24612:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24613: 
24614:                                            Vuokko Rehn /kesk
24615: 
24616: 
24617: 
24618: 
24619: 280043
24620: 2                                           KK 401/1998 vp
24621: 
24622: 
24623: 
24624: 
24625:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24626: 
24627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ketä pidetään itsenäisenä ammatinharjoittajana.
24628: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetus-
24629: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa laissa itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi kat-
24630: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko           sotaan laillistettu, luvan saanut ja nimikesuojat-
24631: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tu ammattihenkilö. Koulutettu kiropraktikko,
24632: n:o401:                                               koulutettu naprapaatti ja koulutettu osteopaatti
24633:                                                       kuuluvat terveydenhuollon ammattihenkilöistä
24634:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        annetun asetuksen 1 §:n mukaan edellä mainit-
24635:        ryhtyä, jotta lääkärin tarpeelliseksi kat-     tuihin nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin.
24636:        soma, koulutetun naprapaatin lähetteen             Voimassa oleva sairausvakuutusjärjestelmä
24637:        perusteella suorittama manipulaatiohoi-        turvaa nykyisen käytännön pohjalta vakuute-
24638:        to saataisiin Kelan korvauksen piiriin?        tuille tarpeellisen hoidon tarpeettomia kustan-
24639:                                                       nuksia välttäen potilaan terveydentilaa kuiten-
24640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaan vaarantamatta. Edellä todetun mukaisesti
24641: vasti seuraavaa:                                      sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin mää-
24642:                                                       räämä fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoidon
24643:    Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-       on antanut lääkintävoimistelija taikka hoito on
24644: lääkärin tai muun yksityisen sairaanhoitopalve-       annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksy-
24645: lun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Sai-       tyssä laitoksessa. Siten naprapaatin antama fysi-
24646: rausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan pe-        kaalinen hoito tulee voimassa olevan säännöstön
24647: rusteella sairaanhoitona korvataan lääkärin           perusteella sairausvakuutuksesta korvattavaksi,
24648: määräämä, asetuksella tarkemmin säädetyssä            mikäli hän toimii lääninhallituksen luvan saa-
24649: laitoksessa suoritettu tutkimus ja hoito, jos ne on   neen yksityisen terveydenhuollon laitoksen työn-
24650: määrätty sairauden hoidon vuoksi tai ne ovat          tekijänä. Itsenäisenä ammatinharjoittajana nap-
24651: olleet tarpeellisia mahdollisen sairauden toteami-    rapaatin antamaa hoitoa ei korvata sairausva-
24652: seksi.                                                kuutusjärjestelmästä. Vakuutetun hakeutumi-
24653:    Naprapaatti toimii lähinnä fysikaalisen hoi-       nen suoraan naprapaatin vastaanotolle edellyt-
24654: don alueella siltä osin, mikä koskee sairauksien      täisi joka tapauksessa lääkärin vastaanotolla
24655: hoitoa. Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n mukaan         käyntiä tätä ennen, mutta se ei tarjoa mitään
24656: fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan lääkärin mää-       sellaista terveydenhuollon laadullista etuutta,
24657: räämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä   jota nykyinen käytäntö ei jo varmistaisi.
24658: tarpeellinen esikäsittely sekä lääkärin määräämä          Vakuutetulla on voimassa olevan sairausva-
24659: muu fysikaalinen hoito. Kyseisen lainkohdan           kuutusjärjestelmän puitteissa mahdollisuus
24660: perusteella fysikaalinen hoito tulee sairausva-       hankkia valintansa mukaan tarvitsemansa ter-
24661: kuutusjärjestelmästä korvattavaksi vain, jos hoi-     veydenhuollonpalvelut joko yksityiseltä tai jul-
24662: don on antanut lääkintävoimistelija tai hoito on      kiselta sektorilta. Vakuutettu voi hakeutua fysi-
24663: annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksy-         kaalisen hoidon ja kuntoutuksen erikoislääkärin
24664: tyssä lääketieteellisessä laboratoriossa. Sairaus-    eli fysiatrin potilaaksi joko yksityisesti taikka
24665: vakuutusasetuksen 5 § määrittelee, ketkä ovat         julkisella sektorilla. Siten lääkärissäkäynnin yh-
24666: sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja, asianmukai-      teydessä lääkäri voi määrätä tarpeelliset röntgen-
24667: sen ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä.           ja laboratoriotutkimukset otettaviksi sekä suo-
24668: Naprapaattia ei ole mainittu sairausvakuutus-         rittaa myös itse tarvittavia fysikaalisia hoidon
24669: asetuksessa tällaisena henkilönä.                     toimenpiteitä. Lääkärin koulutuksensa ja lisätut-
24670:    Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain       kimusten avulla tekemä erotusdiagnostinen ar-
24671: 2 §määrittelee fysikaalisen hoidon, hieronnanja       viointi varmistaa sairausvakuutuslain 6 §:n edel-
24672: terveydentilan määrittelemiseksi tehtävät toi-        lyttämän potilasturvallisuuden toteutumisen.
24673: menpiteet terveydenhuollon palveluiksi ja sen,        Lääkärin määräykseen perustuva fysikaalinen
24674:                                          KK 401/1998 vp                                            3
24675: 
24676: hoito asianmukaisen alan yksityisessä terveyden-   silloin, kun hoidon toteuttajana on kyseisessä
24677: huollon laitoksessa annettuna korvataan sai-       laitoksessa työntekijänä toimiva naprapaatti.
24678: rausvakuutuslain periaatteiden mukaisesti myös
24679: 
24680:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
24681: 
24682:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24683: 4                                         KK 401/1998 vp
24684: 
24685: 
24686: 
24687: 
24688:                                        Tili Riksdagens Talman
24689: 
24690:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    självständig yrkesutövare. I lagen om yrkesutbil-
24691: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      dade personer inom hälso- och sjukvården be-
24692: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    traktas legitimerade yrkesutbildade personer, yr-
24693: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmål nr           kesutbildade personer som beviljats tillstånd och
24694: 401:                                                yrkesutbildade personer med skyddad yrkesbe-
24695:                                                     teckning som självständiga yrkesutövare. Enligt
24696:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-      1 § förordningen om yrkesutbildade personer
24697:        ta för att sådan manipulationsbehandling     inom hälso- och sjukvården tillhör en utbildad
24698:        som en läkare anser nödvändig, baserar       kiropraktor, en utbildad naprapat och en utbil-
24699:        sig pä en remiss och ges av en utbildad      dad osteopat ovan nämnda kategori yrkesutbil-
24700:        naprapat skall omfattas av den ersättning    dade personer med skyddad yrkesbeteckning.
24701:        som Folkpensionsanstalten betalar?               Det gällande sjukförsäkringssystemet tryggar,
24702:                                                     utifrån nuvarande praxis, nödvändig vård med
24703:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       undvikande av onödiga kostnader och utan
24704: anföra följande:                                    äventyrande av patientens hälsotillstånd. I enlig-
24705:                                                     het med det ovan nämnda ersätter sjukförsäk-
24706:    Sjukförsäkringen ersätter en del av kostnader-   ringen fysikalisk behand1ing som föreskrivits av
24707: na när privatläkare och annan privat sjukvärds-     läkare förutsatt att behandlingen getts av medi-
24708: service anlitas. Med stöd av 5 § 1 mom. 2 punkten   kalgymnast eller i anstalt som godkänts för gi-
24709: sjukförsäkringslagen ersätts såsom sjukvård av      vande av fysikalisk behandling. Den fysikaliska
24710: läkare föreskriven undersökning eller behand-       behandling som ges av en naprapat ersätts såle-
24711: ling i anstalter som närmare anges i förordning,    des enligt gällande bestämme1ser av sjukförsäk-
24712: om undersökningen eller behandlingen har före-      ringen förutsatt att den som ger behand1ingen är
24713: skrivits för behandling av sjukdom eller är nöd-    anställd hos en sådan privat hälsovårdsinrätt-
24714: vändig för konstaterande av eventuell sjukdom.      ning som har tillstånd av länsstyrelsen. Behand-
24715:    Naprapater verkar, vad behandlingen av sjuk-     ling som ges av en naprapat som är självständig
24716: domar beträffar, närmast inom området fysika-       yrkesytövare ersätts inte av sjukförsäkringssyste-
24717: lisk behandling. En1igt 6 § sjukförsäkringsför-     met. Aven om den försäkrade direkt söker sig tili
24718: ordningen anses såsom fysikalisk behandling fy-     en naprapats mottagning, förutsätter dettai varje
24719: sikalisk motionsbehandling och därtill ansluten     fall först ett besök på en läkarmottagning, men
24720: nödig förbehandling samt annan fysikalisk be-       erbjuder inte någon sådan kvalitativ förmån med
24721: handling som föreskrivits av läkare. Med stöd av    tanke på hälso- och sjukvården som inte gällande
24722: nämnda lagrum skall fysikalisk behandling ersät-    praxis redan skulle garantera.
24723: tas av sjukförsäkringssystemet endast om be-            Inom ramen för gällande sjukförsäkringssys-
24724: handlingen getts av medikalgymnast eller i medi-    tem har den försäkrade möjlighet att själv välja
24725: cinskt laboratorium som godkänts för givande        den hälso- och sjukvärdsservice han behöver an-
24726: av fysikalisk behandling. I 5 § sjukförsäkrings-    tingen i den privata eller den offentliga sektorn.
24727: förordningen definieras vilka de personer är som    Den försäkrade kan få fysikalisk behandling och
24728: har den behöriga yrkesutbildning som sjukför-       rehabilitering som patient hos en specialist, dvs.
24729: säkringslagen avser. Naprapater finns inte med      en fysiater, inom den privata eller den offentliga
24730: bland de yrkeskategorier som sjukförsäkrings-       sektorn. Således kan läkaren i samband med ett
24731: förordningen omnämner.                              besök föreskriva behövliga röntgen- och labora-
24732:    I 2 § lagen om privat hälso- och sjukvård är     torieundersökningar samt också själv ge nödvän-
24733: fysikalisk behandling, massage och åtgärder som     dig fysikalisk behandling. Den diagnostiska be-
24734: vidtas för att konstatera någons hälsotillstånd     dömning som läkaren utför mot bakgrunden av
24735: definierade såsom hälso- och sjukvårdstjänster,     sin utbildning och verkställda tilläggsundersök-
24736: och där definieras också vem som avses med          ningar säkerställer patientsäkerheten så som 6 §
24737:                                           KK 401/1998 vp                                             5
24738: 
24739: sjukförsäkringslagen förutsätter. Fysikalisk be-      sjukförsäkringslagen också när den som utför
24740: handling som grundar sig på läkarordination och       behandlingen är en naprapat som är anställd hos
24741: som ges vid en privat hälsovårdsinrättning inom       inrättningen i fråga.
24742: vederbörande bransch ersätts enligt principerna i
24743: 
24744:      Helsingfors den 6 maj 1998
24745: 
24746:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24747:                                            KK 402/1998 vp
24748: 
24749: Kirjallinen kysymys 402
24750: 
24751: 
24752: 
24753: 
24754:                                    Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan keskussairaalan Ieikkausjono-
24755:                                       jen lyhentämisestä
24756: 
24757: 
24758:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24759: 
24760:     Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin keskus-       myös monia taloudellisia menetyksiä kaikille ta-
24761: sairaala monilta tehokkuustunnusluvuiltaan            hoille. Yksilön näkökulman lisäksi koko yhteis-
24762: kuuluu maamme valioiden joukkoon. Nämä                kunnan kannalta olisi sen edullisempaa mitä no-
24763: tunnusluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuut-       peammin sairas ihminen pääsisi tarvitsemaansa
24764: ta. Tälläkin hetkellä sairaalassa on suuri määrä      hoitoon. Siksi tämäkin seikka tulisi ottaa huo-
24765: ns. ylipaikoilla hoidettavia henkilöitä. Joillakin    mioon silloin, kun sairaanhoidon linjauksia teh-
24766: osastoilla potilaita on käytävilläkin. Leikkausjo-    dään ja kokonaistaloudellisuutta arvioidaan.
24767: not ovat keskimäärin yli puolen vuoden luokkaa.          Tällaisena lyhyiden leikkausjonojenja edullis-
24768: Henkilöstö on jo aikaisemmilla mitoituksilla ve-      ten pääomakustannusten kokeilusairaalana voi-
24769: detty liiankin tiukalle. Tämä näkyy ylirasittumi-     si olla Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kun-
24770: sinaja sairauslomina. Tämän lisäksi normitusten       tayhtymän Joensuussa sijaitseva keskussairaala.
24771: tiukennuksia on luvassa, koska säästöjä halu-            Tämä vaatisi erikoislääkäreidenja muun hen-
24772: taan lisää tiukan rahatilanteen johdosta.             kilöstön palkkausta, jotta poliklinikat ja leik-
24773:     Samantyyppinen tilanne ei tietämäni mukaan        kaussalit voisivat toimia mahdollisesti jopa vii-
24774: ole vieras muissakaan sairaanhoitopiireissä. Ta-      kon jokaisena päivänä ja tarvittaessa vaikka use-
24775: loudellisten syidenjohdostajopa osastoja on sul-      ammassa vuorossa.
24776: jettu, vaikka potilaita olisi jonossa paljon.            Tällainen toiminta tulisi vaatimaan vuode-
24777:     Tilanne tuntuu hyvin omituiselta. Kun hoitoa      paikkoja. Pohjois-Karjalan kuntayhtymän kes-
24778: tarvitaan, sitä ei anneta. Joensuussakin pätevää      kussairaalan osalta sekin olisi helposti toteutet-
24779:  paikkakunnalla koulutettua henkilöstöä on työt-      tavissa, sillä ilman suurempia investointeja olisi
24780:  tömänä ja osa on jo siirtynyt mm. Norjan ja          käyttöön otettavissa muutama vuosi sitten lak-
24781:  Englannin sairaaloihin töihin. Jos henkilöstöä       kautettu tyhjillään oleva Kontioniemen sairaala.
24782:  näihin yhteiskunnan omistamiin sairaaloihin          Siellä lisävuodepaikkoja kyllä löytyy riittävästi.
24783:  palkattaisiin riittävästi, vastaanottopoliklinikat      Jos tällainen kokeilu osoittautuisi käyttökel-
24784: ja leikkaussalit voisivat toimia jopa seitsemänä      poiseksi, sen tuloksia olisi sitten mahdollisuus
24785:  päivänä viikossa. Silloin kalliit rakennukset ja     hyödyntää jatkossa maamme sairaanhoidon ke-
24786:  tutkimuksiin ja leikkauksiin käytettävät koneet      hittämisessä. Toteutuakseen kokeilu tulee tarvit-
24787:  sekä laitteet saataisiin tehokkaaseen käyttöön,      semaan valtion mukaantuloa niin talouden kuin
24788:  jolloin kiinteiden kustannusten määrää hoitotoi-     henkisenkin panoksen osalta.
24789:  menpidettä kohti saataisiin alennettua.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24790:      Satsaamalla riittävään henkilöstömäärään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24791:  saavutettaisiin todellisia säästöjä myös omistaja-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24792:  kunnille. Lisäksi sairaanhoidon kilpailukyky pa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24793:  ranisi ja voisimme tarjota hoidon kaikille niille
24794:  suomalaisille, jotka nyt joutuvat käymään hoi-                 Onko Hallitus ollut tietoinen sairaaloi-
24795:  dattamassa itseään ulkomailla. Voisi olla jopa              den taloudellisista vaikeuksista ja siitä,
24796:   mahdollista, että pystyisimme myymään korkea-              mitä vaikutuksia sillä on ollut henkilös-
24797:   tasoisia hoito-operaatioita ulkomaalaisillekin.            tönjaksamiseenja hoito- ja leikkausjono-
24798:      Sekin on selvää, että jokaisen leikkausta tai           jen pitenemiseen, ja
24799:   muuta hoitoa odottavan odotusaika on pitkä ja                 voisiko olla mahdollista, että esimer-
24800:   kivulias. Monessa tapauksessa sen lisäksijoudu-            kiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopii-
24801:   taan olemaan sairauslomalla, josta aiheutuu                rin kuntayhtymän Joensuussa sijaitsevas-
24802:  280043
24803: 2                                        KK 402/1998 vp
24804: 
24805:       sa keskussairaalassa Hallituksen talou-              jonojen lyhentäminen minimiinsä ja kal-
24806:       dellisella ja henkisellä myötävaikutuksel-           liiden tilojen ja laitteiden käyttöasteen te-
24807:       la lähdettäisiin kokeiluun henkilöstön li-           hostaminen tarvittaessa jopa seitsenpäi-
24808:       säämiseksi tavoitteena hoito- ja leikkaus-           väiseen käyttöön?
24809: 
24810:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24811: 
24812:                                          Esa Lahtela /sd
24813:                                              KK 402/1998 vp                                             3
24814: 
24815: 
24816: 
24817: 
24818:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24819: 
24820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Palvelurakenneuudistus on pääsääntöisesti
24821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           edennyt hyvin. Sairaaloiden hoitoajat ovat ly-
24822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hentyneet ja on otettu käyttöön uutta teknolo-
24823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         giaa, kuten esimerkiksi päiväkirurgia. Vuode-
24824: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            osastoja ja kokonaisia sairaaloita on voitu sulkea
24825: 402:                                                    heikentämättä hoidon saatavuutta. Laitoshoi-
24826:                                                         don osuus terveydenhuollon menoista on tällä
24827:            Onko Hallitus ollut tietoinen sairaaloi-     vuosikymmenellä laskenut, mutta on vielä lähes
24828:        den taloudellisista vaikeuksista ja siitä,       40%. Tällä hetkellä suomalaiset saavat enemmän
24829:        mitä vaikutuksia sillä on ollut henkilös-        erikoissairaanhoitoa kuin koskaan aikaisemmin
24830:        tönjaksamiseenja hoito- ja leikkausjono-         ja odotusajat hoitoon ovat yleisesti lyhentyneet.
24831:        jen pitenemiseen, ja                             Mielenterveystyön avopalvelut eivät aina ole
24832:            voisiko olla mahdollista, että esimer-       pystyneet korvaamaan purettua laitoshoitoa.
24833:        kiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopii-          Joillakin alueilla odotusajat esimerkiksi kaihi-
24834:        rin kuntayhtymän Joensuussa sijaitsevas-         leikkauksiin ja eräisiin ortopedisiin leikkauksiin
24835:        sa keskussairaalassa Hallituksen talou-          ovat kohtuuttoman pitkät. Tähän ei ole syynä
24836:        dellisella ja henkisellä myötävaikutuksel-       sairaansijojen vähyys, vaan usein on pula alan
24837:         la lähdettäisiin kokeiluun henkilöstön li-      erikoislääkäreistä julkisessa terveydenhuollossa.
24838:         säämiseksi tavoitteena hoito- ja leikkaus-         Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Suo-
24839:        jonojen lyhentäminen minimiinsä ja kal-          men Kuntaliiton kanssa käynnistämän tervey-
24840:         liiden tilojen ja laitteiden käyttöasteen te-   denhuollon kehittämisprojektin selvitysmiehet
24841:         hostaminen tarvittaessa jopa seitsenpäi-        luovuttivat raporttinsa helmikuussa 1998. He pi-
24842:         väiseen käyttöön?                               tivät palvelurakenneuudistuksen tavoitteita edel-
24843:                                                         leen ajankohtaisina ja esittivät joukon toimen-
24844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            piteitä niiden toteuttamiseksi. Lisäksi he tekivät
24845: vasti seuraavaa:                                        muita ehdotuksia perusterveydenhuollon ja eri-
24846:                                                         koissairaanhoidon toimivuuden sekä asiakkaan
24847:    Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on Suo-           aseman parantamiseksi. Hankkeen johtoryhmä
24848: men terveydenhuollon kivijalka. Sujuva pääsy            laatii niistä toukokuun loppuun mennessä to-
24849: terveyskeskuksen omalle hoitavalle lääkärille vä-       teuttamisehdotuksensa.
24850: hentää tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyt-              Sosiaali- ja terveysministeriö tukee sellaisten
24851: töä. Erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin poista-       hoitokäytäntöjen, kuten päiväkirurgian, kehit-
24852: minen ja liikakäytön vähentäminen ovat kuntien          tämistä, joilla parannetaan hoidon saatavuutta
24853: terveydenhuollon uudistamisen lähtökohtia.              ja laatua lisäämättä tarpeetonta laitoshoitoa.
24854: Tarpeettoman laitoshoidon purkaminen erikois-           Alueellisten leikkausjonojen purkamiseksi voi-
24855: sairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja so-         daan palveluja hankkia oman sairaanhoitopiirin
24856: siaalihuollossa on vuonna 1992 käynnistyneen            ulkopuolelta tai purkaa ne tehostetusti kunta-
24857: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-           työnantajan ja työntekijöiden yhteisesti sopi-
24858: hankkeen keskeinen päämäärä. Tavoitteena on             maila tavalla, mm. nostamalla leikkaussalien
24859: kehittää avopalveluja niin, että 1990-luvun alun        käyttöastetta.
24860: sosiaali- ja terveydenhuollon noin 90 000 laitos-
24861: paikasta kolmasosa voitaisiin tarpeettomana
24862:  poistaa uuden vuosituhannen alkaessa.
24863: 
24864:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
24865: 
24866:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24867: 4                                           KK 402/1998 vp
24868: 
24869: 
24870: 
24871: 
24872:                                          Tili Riksdagens Talman
24873: 
24874:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Servicestrukturreformen har i huvudsak fram-
24875: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            skridit väl. Vårdtiderna på sjukhus har förkor-
24876: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tats och ny teknologi har tagits i bruk, såsom t.ex.
24877: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål             dagkirurgi. Vårdavdelningar och hela sjukhus
24878: nr 402:                                                har kunnat stängas utan att detta försvagat till-
24879:                                                        gången på vård. Anstaltsvårdens andel av utgif-
24880:           Har Regeringen varit medveten om de          terna för hälso- och sjukvården har sjunkit under
24881:        ekonomiska svårigheterna på sjukhusen           detta årtionde, men är fortsättningsvis närmare
24882:        och om hur dessa svårigheter påverkar           40 %. F ör närvarande får finländarna mera spe-
24883:        personalens möjligheter att orka och hur        cialistsjukvård än någonsin tidigare och vänteti-
24884:        de 1eder tilllängre vård- och operations-       qerna tili vården har generelit sett förkortats.
24885:        köer, och                                       Oppenservicen inom mentalhygiensektorn har
24886:           är det möjligt att genom ekonomiskt          inte alltid kunnat ersätta nedmonterad anstalts-
24887:        och andligt stöd från Regeringen t.ex. på       vård. Inom vissa områden är väntetiderna t.ex.
24888:        centralsjukhuset i Joensuu, som hör till        till starroperationer och till vissa ortopediska
24889:        Nordkarelens sjukvårdsdistrikts sam-            operationer orimligt långa. Orsaken till detta är
24890:        kommun, inleda ett försök med att öka           inte den begränsade mängden bäddplatser, utan
24891:        personalen i syfte att minimera vård- och       ofta bristen på specialister i branschen inom den
24892:        operationsköerna och att intensifiera an-       offentliga hälso- och sjukvården.
24893:        vändningen av dyr apparatur och dyra                I februari 1998 avgav utredarna i det utveck-
24894:        utrymmen så att dessa vid behov kan ut-         lingsprojekt för hälso- och sjukvården som soci-
24895:        nyttjas t.o.m. sju dagar i veckan?              al- och hälsovårdsministeriet inlett tillsammans
24896:                                                        med Kommunförbundet sin rapport. De ansåg
24897:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          att målen för servicestrukturreformen fortfaran-
24898: anföra följande:                                       de var aktuella och föreslog en rad åtgärder för
24899:                                                        att förverkliga dem. Dessutom kom de med an-
24900:     Hörnstenen inom hälso- och sjukvården i Fin-       dra förslag tili funktionelia förbättringar i fråga
24901: land är en välfungerande primärvård. Ett smidigt       om primärvården och specialistsjukvården samt
24902: tillträde till den egna behandlande läkaren vid        klientens stälining. Ledningsgruppen för projek-
24903: hälsovårdscentra1erna minskar användningen av          tet utarbetar före utgången av maj ett handlings-
24904: onödig specialistsjukvård. En eliminering av spe-      program.
24905: cialistsjukvårdens överkapacitet och en minsk-             Social- och hälsovårdsministeriet stöder ut-
24906: ning a v det excessi va utnyttjandet bildar utgångs-   vecklingen av en sådan vårdpraxis, t.ex. dagki-
24907: punkten när kommunerna reviderar hälso- och            rurgi, som är ägnad att förbättra tillgången tili
24908: sjukvården. Ett centralt mål för det projekt som       och kvaliteten på vården utan att detta för med
24909: 1992 inleddes beträffande servicestrukturen            sig en ökad onödig anstaltsvård. F ör att förkorta
24910: inom social- och hälsovården var att onödig an-        de regionala operationsköerna kan servicen skaf-
24911: staltsvård inom ramen för specialistsjukvården,        fas utanför det egna sjukvårdsdistriktet. Köerna
24912: primärvården och socialvården monteras ned.            kan också förkortas märkbart genom att den
24913: Målet är att öppenservicen utvecklas så, att en        kommunala arbetsgivaren och arbetstagarna ge-
24914: tredjedel av de 90 000 anstaltsplatserna som           mensamt avtalar om olika metoder, bl.a. om me-
24915: fanns inom social- och hälsovården i början av         toder som ökar kapacitetsutnyttjandet av opera-
24916: 1990-talet kan elimineras såsom obehövliga vid         tionssalarna.
24917: ingången av det nya millenniet.
24918: 
24919:      Helsingfors den 28 april 1998
24920: 
24921:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
24922:                                            KK 403/1998 vp
24923: 
24924: Kirjallinen kysymys 403
24925: 
24926: 
24927: 
24928: 
24929:                                   Juha Karpio /kok: Lääninhallitusten ja niiden henkilöstön aseman
24930:                                      turvaamisesta
24931: 
24932: 
24933:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24934: 
24935:     Sisäasiainministeriö on lähettänyt lääninhalli-   pisteiden ja lisääntyneiden yhteydenpitokustan-
24936: tuksille ja niitä ohjaavalle keskushallinnolle kir-   nusten vuoksi on kaikkein kalleinta. Näiden lää-
24937: jeen, jossa annetaan 1.9.1997 voimaan tulleen         nien määrärahakehyksiä sisäasiainministeriö ai-
24938: lääninhallituslain 14 §:IIe aivan uusi tulkinta.      koo kuitenkin vähentää yli 20 %.
24939: Kyseisessä lainkohdassa on säädetty, että "viran          Muissa lääninhallituksia ohjaavissa ministe-
24940: siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta,      riöissä ollaan tiettävästi tyytymättömiä sisä-
24941: paitsi milloin se siirretään paikkakunnalta toisel-   asiainministeriön suunnitelmiin. Tiettävästi ope-
24942: le". Tässä pykälässä annettiin lääninhallitusten      tusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö val-
24943: henkilöstölle virkamieslain vastaavaa säädöstä        mistelevat omien toimintojensa erottamista lää-
24944: tiukempi virassapysymissuoja, koska - niin            ninhallitusten määrärahakehyksestä, koska lää-
24945: kuin lain yleisperusteluissa todettiin- "siirtymi-    ninhallitusten jatkuva kuristaminen estää toi-
24946: set paikkakunnalta toiselle pyritään toteutta-        minnan järkevän kehittämisen, mm. asioiden
24947: maan vapaaehtoisin järjestelyin".                     delegoimisen keskushallinnosta lääninhallituk-
24948:     Sisäasiainministeriön 6.4.1998 laatimassa kir-    siin. Sisäasiainministeriö itse siirsi poliisiosastot
24949: jeessä (l2/l3/98) viitataan valtion virkamiesla-      turvaan määrärahaleikkauksilta kuluvan vuo-
24950:  kiin ja todetaan, että virat ovat sijoitettavissa    den budjetissa. Näyttää siltä, että lääninhallituk-
24951:  "kunkin lääninhallituksen sisällä paikkakunnal-      set ovat vaarassa hajota; aikaa myöten niistä
24952:  ta toiselle ilman virkamiehen suostumusta". Kir-     irrottautuu lukuisia pieniä piiriviranomaisia, ja
24953: jeen mukaan lääninhallituslain 14 §:n säännös         aluehallinnon yhteenlasketut toimintakustan-
24954:  suostumuksen edellyttämisestä viran siirtoon         nukset tulevat olemaan huomattavasti korkeam-
24955:  paikkakunnalta toiselle koski 1.9.1997 tapahtu-      mat kuin koskaan aikaisemmin.
24956:  nutta viran siirtoa. Näyttää siltä, että yleislain      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24957:  nojalla koetetaan tehdä tyhjäksi myöhemmin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24958:  säädetyn erityislain nimenomainen säädös.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24959:     Vielä senkin jälkeen kun maaherrojen virat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24960:  ovat poistuneet, kun lääninhallitusten uudet o~
24961:  ganisaatiot on perustettu ohjaavien ministeriöi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24962:  den ohjeiden mukaisesti ja kun läänien poliisi-             ryhtyä, jotta lääninhallitusten henkilös-
24963:  osastojen määrärahat on siirretty poliisin mo-              tön asema turvattaisiin lääninhallituslain
24964:  mentille, sisäasiainministeriö suunnittelee Ieik-           14 §:n mukaisesti ja että lääninhallituksil-
24965:  kaavansa lääninhallitusten toimintamäärära-                 le osoitettaisiin annettujen tehtävien suo-
24966:  hoja 51 milj. mk vuosina 1998-2001. Jokseenkin              rittamiseen vaadittavat toimintaresurs-
24967:  kaikki säästöt aiotaan kohdentaa kolmelle eteläi-           sit?
24968:  selle suurläänille, joissa toiminta monien toimi-
24969: 
24970:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
24971: 
24972:                                           Juha Karpio /kok
24973: 
24974: 
24975: 
24976: 
24977: 280043
24978: 2                                            KK 403/1998 vp
24979: 
24980: 
24981: 
24982: 
24983:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24984: 
24985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhteisiä virkoja ja valtion virkamieslainsäädän-
24986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nön mukaan sijoitettavissa kunkin lääninhalli-
24987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuksen sisällä paikkakunnalta toiselle ilman vir-
24988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         kamiehen suostumusta. Virat kuitenkin sijoitet-
24989: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tiin lääninhallituslain 14 §:n tarkoituksen mukai-
24990: 403:                                                   sesti entisille paikkakunnille, jollei asianomainen
24991:                                                        virkamies itse halunnut siirtyä toiselle paikka-
24992:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnalle.
24993:        ryhtyä, jotta lääninhallitusten henkilös-           Kuten sisäasiainministeriön mainitussa kir-
24994:        tön asema turvattaisiin lääninhallituslain      jeessä todetaan, lähtökohtana lääniuudistuksen
24995:        14 §:n mukaisesti ja että lääninhallituksil-    toimeenpanossa on edelleen se, että lääninhalli-
24996:        le osoitettaisiin annettujen tehtävien suo-     tusten henkilöstön palvelussuhde turvataan uu-
24997:        rittamiseen vaadittavat toimintaresurs-         distuksen vuoteen 2001 kestävän siirtymäajan
24998:        sit?                                            päättymiseen saakka ja virkojen sijoittamiset
24999:                                                        lääninhallituksessa paikkakunnalta toiselle pyri-
25000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tään mainittuna ajanjaksona toteuttamaan va-
25001: vasti seuraavaa:                                       paaehtoisuuteen perustuen.
25002:                                                            Lääniuudistuksen eräänä tavoitteena oli saa-
25003:     Sisäasiainministeriö on lähettänyt 19.3.1998       da aikaan henkilöstö- ja muita kustannussäästö-
25004: lääninhallituksille ja niitä ohjaaville viran-         jä hallinnon rakenteita keventämällä. Ensisijai-
25005: omaisille kirjeen, jossa tiedotetaan lääninhalli-      sia kohteita ovat maaherrojen virkojen ja läänin-
25006: tusten henkilöstön paikkakunnalta toiselle siirty-     hallitusten muun ylimmänjohdon vähentäminen
25007: miseen liittyvistä säännöksistä ja periaatteista.      sekä hallinto- ja tukipalvelujen keskittäminen.
25008: Kirje ei sisällä uutta tulkintaa lääninhallituslain    Muita kohteita ovat eri toimialoilla toimintaa
25009: 14 §:n sisällöstä vaan ainostaan informaatiota         keskittämällä, erikoistumalla ja uusia tehok-
25010: asiasta.                                               kaampia työtapoja omaksumalla saavutettavat
25011:     Valtion virkamieslain 5 §edellyttää viran siir-    rationalisointihyödyt.
25012: tämiseen virkamiehen suostumusta. Viran siirtä-            Säästöjen määräksi arvioitiin 65 miljoonaa
25013: misellä tarkoitetaan virastoon tai sen tiettyyn        markkaa vuositasolla vuodesta 1997 vuoteen
25014: yksikköön nimenomaisesti perustetun viran siir-        2001 mennessä. Vuoden 1998 talousarviossa on
25015: toa toiseen virastoon tai toiseen yksikköön. Lää-      jo otettu huomioon yhteensä 31 miljoonan mar-
25016: ninhallituslain 14 §:ssä on, kuten vastaavissa or-     kan säästövaikutus, eli lähes puolet säästötavoit-
25017: ganisaatiomuutosta sääntelevissä laeissa yleises-      teesta on toteutettu. Jäljellä olevan, valtioneu-
25018: ti, mahdollistettu viran siirtäminen perustetta-       voston kehyspäätöksen edellyttämän säästöta-
25019: vaan uuteen organisaatioon virkamieslain asian-        voitteen saavuttaminen edellyttää silti toimenpi-
25020: omaisesta säännöksestä poiketen ilman virka-           teitä ja uudistustyön jatkamista.
25021: miehen suostumusta. Viran siirtoon paikkakun-              Lääninhallituksissa on eri toimialoilla erilaisia
25022: nalta toiselle edellytettiin kuitenkin virkamiehen     resurssi tarpeita. Eräät tehtävät ovat vähentyneet
25023: suostumus.                                             tai vähenemässä. Toisaalta on toimialoja, joilla
25024:     Sisäasiainministeriö on 13.8.1997 tekemällään      tehtävät ovat lisääntyneet tai tehtävien paino-
25025: päätöksellä siirtänyt lakkaavien lääninhallitus-       tukset muuttuneet. Eräänä taustatekijänä on
25026: ten virat 1.9.1997 lukien tuolloin toimintansa         myös tarve siirtää ministeriöistä ja muista kes-
25027: aloittaneisiin lääninhallituksiin. Virat siirrettiin   kushallinnon viranomaisista tehtäviä alue- ja
25028: nimenomaisesti lääninhallituksiin eikä eritellysti     paikallishallintoon. Tehtäväsiirtoihin lääninhal-
25029: päätoimipaikkoihin ja alueellisiin palveluyksi-        lituksiin tulee liittyä myös tarvittavat voimavara-
25030: köihin. Kuhunkin lääninhallitukseen siirretyt vi-      siirrot. Koska lääninhallitusten tehtävät ja myös
25031: rat ovat näin ollen kyseisen lääninhallituksen         voimavarat muuttuvat muun muassa edellä mai-
25032:                                             KK 403/1998 vp                                           3
25033: 
25034: nituista syistä, ei myöskään mainittu 65 miljoo-         Poliisin läänijohdon toimintamenot on vuo-
25035: naa markkaa ole tulevaisuudessa muuttumaton,          den 1998 talousarviossa koottu poliisitoimen lu-
25036: lääninhallitusten toimintamenoihin kohdistetta-       kuun. Tämän pitkään vireillä olleen uudistuksen
25037: va säästö.                                            tarkoituksena on määrärahojen tekninen kokoa-
25038:    Lääninhallituksissa on käynnistetty pitkäjän-      minen yhden otsikon alle. Lääninhallitusten toi-
25039: teinen voimavarojen tarkastelu yhteistyössä lää-      mintatapoja ja sisäisiä suhteita ei ole muutettu.
25040: ninhallituksia ohjaavien ministeriöiden kanssa.       Lääninhallitusten poliisiosastot ovat kiinteä osa
25041: Voimavarojen kartoituksen yhteydessä käydään          lääninhallitusta. Lääninhallitusten toimintame-
25042: keskustelua lääninhallitusten sisällä, lääninhalli-   noihin kohdistuva säästövelvoite koskee myös
25043: tusten ja ministeriöiden välillä sekä lisäksi vielä   läänin poliisijohdon menoja.
25044: keskushallinnon tasolla ministeriöiden kesken.           Lääninhallitus on toimiessaan seitsemän eri
25045: Keskustelun tuloksena laadittavalla voimavara-        ministeriön alueviranomaisena monialaisen vi-
25046: suunnitelmalla pyritään turvaamaan lääniuudis-        rastomallin edelläkävijä. Hallituksen tavoitteena
25047: tuksen hallittu läpivienti sekä lääninhallitusten     on, että lääninhallitukset säilyvät ja kehittyvät
25048: suoriutuminen niille kuuluvista tehtävistä ja         yhtenäisinä ja monialaisina, tehokkaina ja tar-
25049: mahdollistamaan tehtäväsiirrot keskushallin-          koituksenmukaisilla valtion aluehallinnon viran-
25050: nosta.                                                omaisina.
25051: 
25052:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
25053: 
25054:                                                                           Ministeri Jouni Backman
25055: 4                                           KK 403/1998 vp
25056: 
25057: 
25058: 
25059: 
25060:                                         Tili Riksdagens Talman
25061: 
25062:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      länsstyrelse är således gemensamma tjänster för
25063: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        länsstyrelsen i fråga och de är enligt statstjänste-
25064: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      mannalagstiftningen överförbara inom respekti-
25065: man Juha Karpio undertecknade spörsmå1 nr             ve länsstyrelse från en ort tili en annan utan att
25066: 403:                                                  tjänstemannens samtycke behövs. Tjänsterna
25067:                                                       placerades dock så som 14 § länsstyrelselagen
25068:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        avser på de tidigare orterna, om den berörda
25069:        ta för att personalens ställning vid läns-     tjänstemannen inte själv önskade flytta tili en
25070:        styrelserna skall tryggas i enlighet med       annan ort.
25071:        14 § länsstyrelselagen och för att länssty-       Som i nämnda brev från inrikesministeriet
25072:        relserna skall tillhandahållas de resurser     konstateras är utgångspunkten för verkställighe-
25073:        för verksamheten som behövs för de giv-        ten av länsreformen fortfarande den att tjänste-
25074:        na uppgifterna?                                förhållandet för personalen vid länsstyrelserna
25075:                                                       garanteras fram tili utgången av övergångstiden
25076:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för reformen, dvs. tili år 2001, och målet är att
25077: anföra följande:                                      under nämnda period på frivillig basis verkställa
25078:                                                       p1aceringen av tjänster inom länsstyrelsen mellan
25079:     lnrikesministeriet sände den 19 mars 1998         olika orter.
25080: länsstyrelserna och de myndigheter som styr dem          Ett mål för 1änsreformen var att spara in på
25081: ett brev med information om bestämmelserna            kostnaderna för personai och annat genom att
25082: och principerna vid överföring av länsstyrelser-      lätta upp strukturerna. Primära mål är att min-
25083: nas personai från en ort till en annan. Brevet        ska 1andshövdingstjänsterna och länsstyrelser-
25084: innehåller inte någon ny tolkning av innehållet i     nas i övrigt högsta ledning och att centra1isera
25085: 14 § länsstyrelse1agen utan endast saklig infor-      den administrativa och stödande servicen. Andra
25086: mation.                                               mål är rationaliseringsfördelar som kan uppnås
25087:     Statstjänstemanna1agens 5 § förutsätter att en    inom olika verksamhetsområden genom centra-
25088: tjänsteman samtycker tili att hans tjänst över-       lisering av verksamheten, specialisering och infö-
25089: förs. Med överföring av en tjänst avses att en        rande av nya effektivare arbetsmetoder inom de
25090: tjänst som uttryck1igen inrättats vid ett ämbets-     olika branscherna.
25091: verk eller en enhet vid ämbetsverket överförs tili       På årsnivå beräknades inbesparingarna belö-
25092: ett annat ämbetsverk eller till en annan enhet.       pa sig till65 milj. mk från 1997 till200 1. 1 1998 års
25093: Länsstyrelse1agens 14 § har dock gjort det gene-      budget har en spareffekt på sammanlagt 31 milj.
25094: rellt sett möj1igt, liksom allmänt de 1agar som       mk redan beaktats, dvs. nästan hälften av spar-
25095: reglerar motsvarande organisationsändringar,          må1et har nåtts. För att det resterande sparmålet
25096: att överföra en tjänst till en nygrundad organisa-    som förutsätts i statsrådets rambes1ut skall upp-
25097: tion med avvikelse från bestämmelserna i stats-       nås behövs dock åtgärder och fortsatt reformar-
25098: tjänstemannalagen utan tjänstemannens sam-            bete.
25099: tycke. För överföring av en tjänst från en ort tili      De olika verksamhetsområdena vid länssty-
25100: en annan krävs dock samtycke av tjänstemannen         relserna har o1ika behov av resurser. Vissa upp-
25101: i fråga.                                              gifter har minskat eller håller på att minska. Å
25102:     Genom sitt beslut av den 13 augusti 1997 över-    andra sidan finns det verksamhetsområden där
25103: förde inrikesministeriet tjänsterna vid de länssty-   uppgifterna har ökat eller deras tyngdpunkter
25104: re1ser som upphörde att verka fr.o.m. den 1 sep-      har förskjutits. 1bakgrunden finns också behovet
25105: tember 1997 till de länsstyre1ser som då in1edde      att från ministerierna och andra myndigheter
25106: sin verksamhet. Tjänsterna överfördes uttryckli-      inom centralförvaltningen flytta uppgifter tili re-
25107: gen till länsstyrelserna och inte specificerat tili   gional- och lokalförvaltningen. Om uppgifter
25108: länshuvudorterna och de regionala serviceenhe-        flyttas till länsstyrelserna måste 1änsstyrelserna
25109: terna. De tjänster som överförts till respektive      också få behövliga resurser. Eftersom länsstyrel-
25110:                                            KK 403/1998 vp                                              5
25111: 
25112: sernas uppgifter och även deras resurser föränd-        Omkostnaderna för poliseos länsledning har i
25113: ras bl.a. av ovan nämnda skäl, är inte heller det    1998 års budget införts under kapitlet polisväsen-
25114: nämnda beloppet av 65 milj. mk någon oförän-         det. Denna reform som länge varit aktuell har
25115: derlig inbesparing i fråga om länsstyrelsernas       som mål att tekniskt samla anslagen under en
25116: omk ostnader.                                        rubrik. Länsstyrelsernas funktionssätt och inter-
25117:    Vid länsstyrelserna har en genomgång på lång      na relationer har inte ändrats. Polisavdelningar-
25118: sikt av resurserna inletts i samarbete med de        na vid länsstyrelserna utgör en fast del av länssty-
25119: ministerier som styr länsstyrelserna. 1 samband      relsen. Det sparkrav som ställs i fråga om länssty-
25120: med att resurserna kartläggs förs interna diskus-    relsernas omkostnader berör också utgifterna för
25121: sioner inom länsstyrelserna, mellan länsstyrelser-   polisledningen i länet.
25122: na och ministerieroa och dessutom ytterligare           Länsstyrelsen är i egenskap av regional myn-
25123: inom centralförvaltningen mellan ministerierna.      dighet för sju olika ministerier föregångare för en
25124: Genom den resursplan som skall utarbetas som         modell för ett multiämbetsverk. Regeringens mål
25125: ett resultat av diskussionerna eftersträvar man      är att länsstyrelserna kvarstår och utvecklas tili
25126: garantier för att länsreformen skall kunna ge-       enhetliga, effektiva och ändamålsenliga myndig-
25127: nomföras på ett kontrollerat sätt och länsstyrel-    heter inom den statliga regionala förvaltningen
25128: serna klara av sina uppgifter. Samtidigt försöker    vilka representerar flera verksamhetsområden.
25129: man göra det möjligt att överföra uppgifter från
25130: cen tralförval tni ngen.
25131: 
25132:      Helsingfors den 5 maj 1998
25133: 
25134:                                                                            Minister Jouni Backman
25135:                                            KK 404/1998 vp
25136: 
25137: Kirjallinen kysymys 404
25138: 
25139: 
25140: 
25141: 
25142:                                   Rauha-Maria Mertjärvi /vihr: Kohdunkaulan syövän seulonnoista
25143: 
25144: 
25145: 
25146:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25147: 
25148:    Kohdunkaulan syövät ovat lisääntyneet Suo-        että testaamisen hajauttaminen pieniin laborato-
25149: messa huolestuttavasti, lähes 40% tämän vuosi-       rioihin syöpäjärjestöjen erikoistuneista laborato-
25150: kymmenen aikana. Käänne katkaisee sen myön-          rioista on johtanut testauksen laadun romahta-
25151: teisen kehityksen, kohdunkaulan syöpien vähe-        miseen, satoja syöpätapauksia on jäänyt havait-
25152: nemisen, joka Suomessa on tapahtunut 1960-           sematta alkuvaiheessa. Kun tiedetään, että syö-
25153: luvulta lähtien. Suomen Syöpäyhdistyksen mu-         vän hoitaminen on kallista sekä potilaalle että
25154: kaan käänne on tapahtunut voimakkaasti nuo-          yhteiskunnalle, kohdunkaulan syövän seulomi-
25155: rissa ikäluokissa.                                   sessa säästäminen tulee kalliiksi. Kuntien itsenäi-
25156:    Samaan aikaan kohdunkaulan syövän seulon-         syys tässä asiassa näyttää johtaneen seulontojen
25157: ta on siirtynyt syöpäjärjestöiltä kunnille. Syöpä-   vähenemiseen ja naisten eriarvoiseen asemaan
25158: järjestöjen tutkimuksissa on havaittu, etteivät      asuinkunnasta riippuen.
25159: kunnat kutsu kaikkia 30-60-vuotiaita naisia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25160: seulontaan. Viime vuonna noin 40 % kunnista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25161: seuloi vähemmän kuin seitsemän ikäluokkaa.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25162: Syöpävaara on suurin niissä kunnissa, joissa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25163: osallisturuisaktiivisuus seulontoihin on alhaisin-
25164: ta. Syöpäjärjestöjen tavoitteena on sen sijaan                  Miten Hallitus aikoo taata suomalai-
25165: nostaa osallistumista nykyisestä 70 %:sta                   sille naisille mahdollisuuden säännölli-
25166: 80%:iin.                                                    seen ja riittävän usein tapahtuvaan koh-
25167:    Kunnat myös kilpailuttavat näytteet tutkivat             dunkaulan syövän seulontaan iästä ja
25168: laboratoriot. Kokemukset Englannista kertovat,              asuinpaikasta riippumatta?
25169: 
25170:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
25171: 
25172:                                     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
25173: 
25174: 
25175: 
25176: 
25177: 280043
25178: 2                                           KK 404/1998 vp
25179: 
25180: 
25181: 
25182: 
25183:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25184: 
25185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        reissä. Ohjeet vastaavat edelleen suositeltua käy-
25186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täntöä. Irtosolunäytteiden tutkiminen voidaan
25187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suorittaa sairaalan omana toimintana, sopimuk-
25188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-           sin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien
25189: Maria Mertjärven näin kuuluvan kirjallisen ky-        kanssa tai ostamalla palveluja valtiolta, kunnalta
25190: symyksen n:o 404:                                     tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen
25191:                                                       tuottajalta.
25192:            Miten Hallitus aikoo taata suomalai-          Irtosolututkimuksen laadunvalvonnan var-
25193:        sille naisille mahdollisuuden säännölli-       mistamiseksi ohjataan patologian erikoislääkä-
25194:        seen ja riittävän usein tapahtuvaan koh-       rin laaduntarkkailuun 10% näytteistä. Erikois-
25195:        dunkaulan syövän seulontaan iästä ja           sairaanhoitolain 10 §:n nojalla sairaanhoitopiiri
25196:        asuinpaikasta riippumatta?                     järjestää laboratoriopalvelujen laadunvalvon-
25197:                                                       nan ja ohjauksen. Yksityissektorilta tapahtuvien
25198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ostopalveluiden kohdalla edellytetään, että pal-
25199: vasti seuraavaa:                                      velujen ostaja varmistaa palvelujen laadun ole-
25200:                                                       van vähintään julkisten palvelujen tuottajien ta-
25201:    Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuol-          son mukainen. Laki yksityisestä terveydenhuol-
25202: leisuus Suomessa on kansainvälisessä vertailussa      losta edellyttää yksityiseltä laboratoriopalvelu-
25203: hyvin alhainen. Sairauden aiheuttama kuollei-         jen tuottajalta laaduntarkkailun järjestämistä.
25204: suus on edelleen maassamme laskusuuntainen.           Tämän lain mukainen ensisijainen valvontavas-
25205:  Kohdunkaulan syöpä ilmaantuu Suomessa edel-          tuu on lääninhallituksilla.
25206: leen harvemmalle kuin viidelle naiselle                  Viime vuosina seulontoihin on vuosittain lä-
25207:  100 OOO:sta. Lievää ilmaantumisen nousua on          hetetty kutsu noin 220 000 naiselle. Sosiaali- ja
25208: havaittavissa vuoden 1993 jälkeen vain 30-39-         terveysministeriön vuonna 1994 tekemän selvi-
25209: vuotiaiden ryhmässä sekä vähemmässä määrin            tyksen mukaan enemmistö terveyskeskuksista
25210: 40--45-vuotiaiden ryhmässä. Käytettävissä ole-        (87 %) ei ole tehnyt mitään muutoksia seulonto-
25211: vien tietojen perusteella ei voi päätellä, johtuuko   jen toteuttamiskäytäntöihin. Muut terveyskes-
25212: ilmiö altistavien tekijöiden muutoksesta, tutki-      kukset ovatjoko vähentäneet seulottavia ikäryh-
25213: musten laadusta, määrän lisääntymisestä tai           miä (5%) tai lisänneet niitä (6 %). Pois on jätetty
25214: muusta syystä.                                        yleensä 25-vuotiaat. Tarkastukseen osallisturuis-
25215:    Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti 5-15          prosentti on pysynyt vuosittain samalla, noin
25216: vuodessa, joten mahdolliset seulontojen vaiku-        70 %:n tasolla.
25217: tukset sairauden esiintyvyyteen eivät näy lyhyellä       Kohdunkaulan syöpätapauksista löytyy jouk-
25218: aikavälillä. Väestötasolla todettujen syöpäta-        kotarkastuksissa noin 10 %. Muu osa löytyy oi-
25219: pausten määrään vaikuttaa ikääntyvien ikäluok-        reiden pohjalta tapahtuvan tai lääkärintarkas-
25220: kien koko, koska syöpää esiintyy suhteellisesti       tuksen perusteella määrätyn irtosolu- tai muun
25221: enemmän iäkkäimmissä ikäryhmissä.                     tutkimuksen perusteella.
25222:    Kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi jär-             Laboratorioiden toiminta maassamme on
25223: jestettävät joukkotarkastukset toteutetaan kan-       pääsääntöisesti korkeatasoista ja kansainväliset
25224: santerveyslain 14 §:n 9 momentin perusteella.         mitat täyttävää. Sosiaali- ja terveysministeriö on
25225:  Kansanterveysasetuksen 4 § velvoittaa kunnat         käynnistänyt laboratorioiden laatujärjestelmien
25226: järjestämään 30-60-vuotiaille naisille kohdun-        kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on saada
25227: kaulan syövän toteamiseksijoukkotarkastuksia.         laboratoriot kansainvälisen vaatimustason täyt-
25228:    Lääkintöhallitus on antanut ohjekirjeen 4/83       tävän laatujärjestelmän piiriin. Lisäksi käynnissä
25229: kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjeste-        on lukuisia muita syövän ehkäisemistä tehosta-
25230: tyissä joukkotarkastuksissa otettujen irtosolu-       via toimenpideohjelmia.
25231: näytteiden tutkimisesta keskussairaaloissa, yli-         Ajantasaisen tiedon saamiseksi syöpäseulon-
25232: opistollisissa sairaaloissa sekä sairaanhoitopii-     tojen nykytilasta sosiaali- ja terveysministeriö on
25233:                                        KK 404/1998 vp                                       3
25234: 
25235: käynnistämässä valtakunnallisen selvityksen    maamme kunnissa. Tämän perusteella arvioi-
25236: seulontojen toteuttamiskäytännöistä kaikissa   daan mahdolliset jatkotoimenpiteet.
25237: 
25238:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
25239: 
25240:                                                           Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25241: 4                                         KK 404/1998 vp
25242: 
25243: 
25244: 
25245: 
25246:                                       Tili Riksdagens Talman
25247: 
25248:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sen. Anvisningarna stämmer fortsättningsvis
25249: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         överens med den praxis som rekommenderats.
25250: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Cytologiska undersökningar kan utföras som en
25251: dagsman Rauha-Maria Mertjärvi underteckna-          del av sjukhusets egen verksamhet, genom avtal
25252: de spörsmål nr 404:                                 tilisammans med en annan kommun eller andra
25253:                                                     kommuner eller genom köp av tjänster från sta-
25254:           Hur ämnar Regeringen garantera fin-       ten, kommunen eller en annan offentlig eller pri-
25255:        ländska kvinnor, oavsett ålder och hem-      vat serviceproducent.
25256:        ort, möjlighet tili regelbunden och till-        För att säkerställa övervakningen av kvalite-
25257:        räckligt ofta utförd hälsokontroll (scree-   ten på de cytologiska undersökningarna sänds
25258:        ning) avseende cancer i livmoderhalsen?      10% av proven för kvalitetskontroll tili en spe-
25259:                                                     cialist i patologi. Enligt 10 § lagen om specialise-
25260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rad sjukvård ordnar sjukvårdsdistriktet övervak-
25261: anföra följande:                                    ningen och styrningen av laboratorieservicen.
25262:                                                     När det gäller serviceinköp frän den privata sek-
25263:    Förekomsten av och dödligheten i cancer i        torn ställs kravet att inköparen säkerställer minst
25264: livmoderhalsen i Finland är vid en internationell   samma standard på servicekvaliteten som de of-
25265: jämförelse mycket läg. Dödligheten i denna sjuk-    fentliga serviceproducenterna häller. Lagen om
25266: dom är fortsättningsvis på nedåtgående i värt       privat hälso- och sjukvård förutsätter att privata
25267: land. Cancer i livmoderhalsen förekommer i Fin-     laboratorieserviceproducenter ordnar kvalitets-
25268: land hos fårre än fem kvinnor på 100 000. En svag   kontroll. Ansvaret för övervakningen faller i för-
25269: ökning kan observeras efter 1993 bara i gruppen     sta hand pä länsstyrelserna en1igt denna lag.
25270: 30-39-äringar samt en mindre ökning i gruppen           Under de senaste åren har inbjudan till scree-
25271: 40-45-äringar. Utifrän tillgänglig information      ning ärligen sänts tili ca 220 000 kvinnor. En
25272: går det inte att avgöra huruvida fenomenet beror    utredning som social- och hälsovärdsministeriet
25273: pä förändringar i dispositionen för sjukdomen,      utförde 1994 visar att majoriteten av häl§ocen-
25274: undersökningarnas kvalitet, en ökning av sjuk-      tralerna (87 %) inte alls ändrat sin praxis. Ovriga
25275: domsfrekvensen eller andra orsaker.                 hälsocentraler har antingen minskat åldersgrup-
25276:    Cancer i livmoderhalsen utvecklas Iångsamt       perna som genomgär screening (5 %) eller ökat
25277: under 5-15 är, vilket gör att inverkan av eventu-   dem (6 %). 1 allmänhet har 25-åringarna lämnats
25278: ella hälsokontroller på förekomsten av sjukdo-      bort. Procenten deltagare i kontrollen har ärligen
25279: men inte märks på kort sikt. Pä befolkningspla-     förblivit densamma, dvs. ca 70 %.
25280: net inverkar de äldre äldersklassernas storlek på       Vid massundersökningarna upptäcks ca 10%
25281: antalet konstaterade cancerfall, eftersom cancer    av cancerfallen i livmoderhalsen. Den övriga an-
25282: är förhållandevis allmännare inom de äldre ål-      delen upptäcks vid cytologisk eller annan under-
25283: dersgrupperna.                                      sökning som företas tili följd av symtom eller
25284:    Massundersökningarna som ordnas för att          läkarundersökning.
25285: konstatera cancer i livmoderhalsen genomförs            Vårt lands laboratorieverksamhet är i regel
25286: med stöd av 14 § 9 mom. folkhälsolagen. Folk-       högklassig och uppfyller internationella mått.
25287: hälsoförordningens 4 § förpliktar kommunerna        Social- och hälsovårdsministeriet har inlett ett
25288: att ordna massundersökningar i syfte att upp-       utvecklingsprojekt beträffande laboratoriernas
25289: täcka cancer i livmoderhalsen hos kvinnor i ål-     kvalitetssystem med målet att införliva laborato-
25290: dern 30-60 år.                                      rierna i ett kvalitetssystem som garanterar inter-
25291:    Medicinalstyrelsen har meddelat anvisningar      nationell kravnivå. Dessutom pågår mänga an-
25292: (4/83) för centralsjukhusens, universitetssjukhu-   dra åtgärdsprogram i syfte att intensifiera can-
25293: sens samt sjukvårdsdistriktens undersökningar       cerpreventionen.
25294: av cellprov som tagits i samband med massunder-         För att få aktuell information om nuvarande
25295: sökningar för att upptäcka cancer i livmoderhal-    tillstånd hos cancerscreeningen ämnar social-
25296:                                         KK 404/1998 vp                                          5
25297: 
25298: och hälsovårdsministeriet inleda en riksomfat-   samtliga kommuner i landet. Eventuella fortsatta
25299: tande utredning av praxis vid screeningarna i    åtgärder avgörs därefter.
25300: 
25301:     Helsingfors den 28 april 1998
25302: 
25303:                                                               Minister Terttu Huttu-Juntunen
25304:                                            KK 405/1998 vp
25305: 
25306: Kirjallinen kysymys 405
25307: 
25308: 
25309: 
25310:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Yrittäjien ja maatalousyrittäjien per-
25311:                                      heenjäsenten työttömyysturvan parantamisesta sekä yrittäjien
25312:                                      ja maatalousyrittäjien elinkeinovapauden turvaamisesta
25313: 
25314: 
25315:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25316: 
25317:    Hallitusmuodossa on jokaiselle kansalaiselle          Kansalaisille kuuluu perusoikeutena myös
25318: turvattu riittävä toimeentulo. Kaikkia tämä ei       elinkeinovapaus. Tämä perusoikeus joutuu va-
25319: kuitenkaan koske ainakaan työttömyysturvan           kavaan vaaraan, mikäli pienyrittäjä tai maanvil-
25320: osalta. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien on tulo-   jelijä joutuu pakon edessä valitsemaan elinkei-
25321: tasosta riippumatta kyettävä elättämään per-         nonsa tai perheenjäsentensä perusturvan välillä.
25322: heenjäsenensä yrityksessään tai tilallaan. Näiltä    Kansalaisilla tulee olla oikeus harjoittaa pieni-
25323: perheenjäseniltä ei edellytetä minkäänlaista am-     muotoista yrittämistä ja maataloutta ilman per-
25324: mattitaitoa tai kokemusta, vaan heidän tulisi        heenjäseniin kohdistuvaa yhdenvertaisuutta
25325: työttömyyden kohdatessa kyetä elättämään it-         loukkaavaa taloudellista uhkaa.
25326: sensä tilalla tai yrityksessä.                           On välttämätöntä, että niin yrityksille kuin
25327:     Keiden muiden tulee työllistää puolisonsa tai    maatiloillekin asetetaan kohtuulliset tulorajat,
25328: jakaa tulonsa muiden perheenjäsenten työttö-         joiden alapuolella niitä ei velvoiteta elättämään
25329: myyden vuoksi, vieläpä riippumatta tulotasosta       muita perheenjäseniä.
25330: tai työttömäksi jääneen koulutuksesta ja työko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25331: kemuksesta? Muun lainsäädännön aloilla kui-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25332: tenkin annetaan merkitystä työttömän taustalle,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25333:  esimerkiksi työtöntä ei voida velvoittaa otta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25334:  maan vastaan muun kuin koulutustaan ja koke-
25335:  mustaan vastaavan työn. Ainoastaan yrittäjien                  Mitä Hallitus aikoo tehdä yrittäjien
25336: ja maanviljelijöiden perheenjäsenten asuinpai-              ja maatalousyrittäjien perheenjäsenten
25337:  kalla on ratkaiseva merkitys työttömyysturvan              työttömyysturvan parantamiseksi sekä
25338:  piiriin kuulumisessa.                                      yrittäjien ja maatalousyrittäjien tosiasial-
25339:                                                             lisen elinkeinovapauden turvaamiseksi?
25340:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
25341: 
25342:                                       Anneli Jäätteenmäki /kesk
25343: 
25344: 
25345: 
25346: 
25347:  280043
25348: 2                                           KK 405/1998 vp
25349: 
25350: 
25351: 
25352: 
25353:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25354: 
25355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rauksena on päivärahaoikeuden menetys kahden
25356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuukauden ajalta.
25357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata
25358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli            toimeentulo ansiotyöstä toimeentulonsa saaneil-
25359: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           le. Sillä ei ole merkitystä, oliko ansiotulot hankit-
25360: myksen n:o 405:                                        tu palkkatyöntekijänä tai yritystoiminnassa.
25361:                                                        Suomi on niitä harvoja maita- Ruotsin ja Tans-
25362:            Mitä Hallitus aikoo tehdä yrittäjien        kan ohella- joissa yritystoiminnalla voi täyttää
25363:        ja maatalousyrittäjien perheenjäsenten          työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan
25364:        työttömyysturvan parantamiseksi sekä            työssäoloehdon ja joissa yrittäjillä siten on oi-
25365:        yrittäjien ja maatalousyrittäjien tosiasial-    keus työttömyysturvaan. Työssäoloehdon tar-
25366:        lisen elinkeinovapauden turvaamiseksi?          koituksena on osoittaa, että henkilö on ollut py-
25367:                                                        syvästi työmarkkinoilla ja saanut toimeentulon-
25368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa ansiotyöstä. Tämän vuoksi työtuloille on ase-
25369: vasti seuraavaa:                                       tettu tietyt minimirajat. Palkansaajan työssäolo-
25370:                                                        ehto täyttyy vain, jos palkka on ollut työehtoso-
25371:    Työttömyyspäivärahaoikeuden perusedelly-            pimuksen mukainen tai jollei alalla ole työehto-
25372: tys on työttömyys. Palkkatyöntekijäitä edellyte-       sopimusta, kokoaikatyön palkan tulee vastata
25373: tään, että työsuhde on päättynyt, ja aiemmin           peruspäivärahan 40-kertaista määrää (nykyisin
25374: yrittäjänä toimineelta edellytetään, että yritystoi-   4 800 mk/kk). Yrittäjien työtulovaatimusta lie-
25375: minta on päättynyt tai todistettavasti keskeyty-       vennettiin 1.1.1998 lukien. Yrittäjän työssäolo-
25376: nyt. Kieltämättä yrittäjän ja erityisesti samassa      ehdon täyttäminen edellyttää, että henkilöllä on
25377: taloudessa asuvien perheenjäsenten työttömyys          ollut voimassa yrittäjien eläkelain mukainen va-
25378: on vaikeammin osoitettavissa kuin työsuhteen           kuutus toiminnasta,josta määritelty työtulo vas-
25379: päättyminen palkansaajan kohdalla. Jos henki-          taa peruspäivärahan 35-kertaista määrää kuu-
25380: löllä,joka ei aiemmin ole työskennellyt perheyri-      kaudessa (4 200 mk). Maatalousyrittäjien eläke-
25381: tyksen ulkopuolella, olisi nykyistä laajempi oi-       lain piiriin kuuluneilla työssäoloehtovaatimus
25382: keus työttömyyspäivärahaan, vaarana olisi, että        on lievempi: edellytetään, että hän on vakuutettu
25383: työttömyysturvana kompensoidaan kannatta-              työtulosta, joka vastaa peruspäivärahan 20-ker-
25384: matonta yritystoimintaa.                                taista määrää (nykyisin 2 400 mk/kk).
25385:    Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykse-              Jos työtön henkilö, joka täyttää työttömyys-
25386: nä on, että työtön ottaa vastaan myös muuta             turvan työvoimapoliittiset edellytykset, ei täytä
25387: kuin oman alansa työtä kolmen kuukauden am-             päivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työs-
25388: mattisuoja-ajan jälkeen, että hän on valmis lähte-      säoloehtoa tai työttömyyspäivärahaa on makset-
25389: mään koulutukseen ja tietyin edellytyksin otta-         tu enimmäismäärä, hänellä on oikeus työmark-
25390: maan työtä vastaan myös muualta kuin työssä-            kinatukeen, mitä maksetaan ilman enimmäisai-
25391: käyntialueeltaan. Näistä kieltäytymisen seu-            karajaa.
25392: 
25393:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
25394: 
25395:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25396:                                              KK 405/1998 vp                                               3
25397: 
25398: 
25399: 
25400: 
25401:                                          Tili Riksdagens Talman
25402: 
25403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Avsikten med utkomstskyddet för arbetslösa
25404: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           är att trygga utkomsten för personer som fått sin
25405: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         utkomst av förvärvsarbete. Huruvida förvärvs-
25406: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-             inkomsterna hade kommit av lönearbete eller av
25407: mål nr 405:                                              företagande har ingen betydelse. Finland är ett
25408:                                                          av de få Iänder- vid sidan av Sverige och Dan-
25409:           Vad ämnar Regeringen göra för att              mark- där det är möjligt att med företagsverk-
25410:        utkomstskyddet för arbetslösa skall bli           samhet uppfylla det arbetsvillkor som krävs för
25411:        bättre för företagarnas och lantbruksfö-          arbetslöshetsdagpenningen och där företagare
25412:        retagarnas familjemedlemmar samt för              således har rätt tili utkomstskydd för arbetslösa.
25413:        att trygga företagarnas och lantbruksfO-          Avsikten med arbetsvillkoret är att påvisa att en
25414:        retagarnas reella näringsfrihet?                  person permanent har varit på arbetsmarknaden
25415:                                                          och fått sin utkomst av förvärvsarbete. Därför
25416:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            har man satt vissa minimigränser för arbetsin-
25417: anföra följande:                                         komsterna. Löntagarens arbetsvillkor uppfylls
25418:                                                          endast om lönen har följt kollektivavtalet eller,
25419:     Grundförutsättningen för att man skall få ar-        ifall det inte finns något kollektivavtal för bran-
25420: betslöshetsdagpenning är att man är arbetslös. I         schen, om lönen för heltidsarbetet motsvarar ett
25421: fråga om löntagare krävs att arbetsförhållandet          belopp av 40 gånger grunddagpenningen (för
25422: har upphört och i fråga om personer som tidigare         närvarande 4 800 mk/månad). Kravet i fråga om
25423: arbetat som företagare krävs att företagsverk-           företagarnas arbetsinkomster lindrades den 1 ja-
25424: samheten har upphört eller bevisligen avbrutits.         nuari 1998. En företagares arbetsvillkor anses
25425: Onekligen är arbetslöshet som drabbar en företa-         uppfyllt om han för sin verksamhet har haft en
25426: gare, och särskilt familjemedlemmar som bor i            sådan gällande försäkring som avses i lagen om
25427: samma hushåll, svårare att påvisa än att en lön-         pension för företagare och om de fastslagna in-
25428: tagares arbetsförhållande har upphört. Om per-           komsterna av verksamheten motsvarar ett be-
25429: soner som inte tidigare arbetat utanför familjefö-       lopp av 35 gånger grunddagpenningen (4 200
25430: retaget hade en mer omfattande rätt tili arbetslös-      mk). För personer som omfattas av lagen om
25431: hetsdagpenning än vad de har i dag, skulle det           pension för lantbruksföretagare är kravet i fråga
25432: finnas en risk att olönsam företagsverksamhet            om arbetsvillkoret lindrigare, förutsättningen är
25433: kompenserades med utkomstskydd för arbetslö-             nämligen att de skall vara försäkrade för en ar-
25434: sa.                                                      betsinkomst som motsvarar ett belopp av 20
25435:     Förutsättningarna för att få arbetslöshetsdag-       gånger grunddagpenningen (för närvarande
25436:  penning är att den arbetslöse efter en tid på tre       2 400 mk/månad).
25437:  månader, viiken tid avser att skydda hans yrkes-           Om en arbetslös, som uppfyller de arbets-
25438:  skicklighet, tar emot också annat arbete än arbe-       kraftspolitiska förutsättningarna för utkomst-
25439:  te inom sin egen bransch, att han är beredd att         skyddet för arbetslösa, inte uppfyller det arbets-
25440:  deltai utbildning och under vissa villkor ta emot       villkor som krävs för att få dagpenning eller om
25441:  arbete också utanför sin egen pendlingsregion.          arbetslöshetsdagpenningen har betalats tili max-
25442:  Om den arbetslöse vägrar att följa dessa regler         imalt belopp, har han rätt tili arbetsmarknads-
25443:  blir följden den att han går miste om sin rätt tili     stöd som betalas utan någon bakre tidsgräns.
25444:  dagpenning under två månader.
25445: 
25446:      Helsingfors den 7 maj 1998
25447: 
25448:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25449:                                          KK 406/1998 vp
25450: 
25451: Kirjallinen kysymys 406
25452: 
25453: 
25454: 
25455: 
25456:                                  Päivi Räsänen /skl: Opintotuen asumislisän suhteuttamisesta ylei-
25457:                                      seen vuokratasoon
25458: 
25459: 
25460:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25461: 
25462:     Opintotuen asumislisän määrä on 67 prosent-    teoreettisesti ottaen 14 neliömetrin yksiön. Las-
25463: tia kuukausivuokrasta tai vastikkeesta. Asumis-    kutoimitus ei tietenkään täysin vastaa todelli-
25464: lisää ei makseta asumismenoista, jotka ylittävät   suutta, koska juuri pienimpien asuntojen neliö-
25465: 1 275 markkaa/kuukausi, eli asumislisä on enin-    vuokrat ovat korkeimmat.
25466: tään noin 850 markkaa/kuukausi.                       Suomalaisessa järjestelmässä opintotuen tar-
25467:     Opiskelija-asuntojen määrä on tällä hetkellä   koituksena on taata opiskelijalle kohtuullinen
25468: täysin riittämätön vastaamaan tarvetta. Esimer-    toimeentulo. Kohoavien asumiskustannusten
25469: kiksi viime syksynä asuntojonossa oli yli 12 600   vallitessa tämä voi käydä vaikeaksi. Valtion ta-
25470: jonottajaa, yli kaksi kertaa enemmän kuin muu-     loudellisen tilanteen nyt parantuessa tulisikin
25471: tamaa vuotta aikaisemmin. Kuluvan vuoden           harkita tasokorotuksen tekemistä opintotuen
25472: syyspuolen tilanteesta odotetaan muodostuvan       asumislisän ns. kohtuullisiin asumismenoihin,
25473: vielä hankalamman.                                 jotta asumislisä säilyttäisi merkityksensä.
25474:     Opiskelija-asuntojen pienen määrän vuoksi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25475: opiskelijat joutuvat etsimään asuntoa vapailta     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25476:  markkinoilta. Etenkin pienten asuntojen kohdal-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25477:  la kysyntä on muutenkin voimakasta, ja vuokra-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25478:  hinnat ovat nousussa. Pääkaupunkiseudulla
25479:  pienten asuntojen kuukausivuokrat nousevat                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25480:  tuoreen selvityksen mukaan keskimäärin 90                siin opintotuen asumislisään huomioon
25481:  markkaan neliöltä. Keskimääräisillä kohtuulli-           otettavien asumiskustannuksien tarkista-
25482:  siksi katsotuilla asumiskustannuksilla saa siis          IDiseksi kohtuulliselle tasolle?
25483: 
25484:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
25485: 
25486:                                         Päivi Räsänen /skl
25487: 
25488: 
25489: 
25490: 
25491:  280043
25492: 2                                         KK 406/1998 vp
25493: 
25494: 
25495: 
25496: 
25497:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25498: 
25499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hengen ruokakunnilla keskimääräinen vuokra
25500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        huhtikuussa 1998 oli puolestaan 1 535 markkaa
25501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuukaudessa. Asumistuessa kohtuulliseksi kat-
25502: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       sottava vuokra yhden hengen ruokakunnissa
25503: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vaihtelee kuntaryhmästä riippuen 1 129 markas-
25504: 406:                                                 ta 1 957 markkaan kuukaudessa.
25505:                                                          Asumislisän vuokrakaton määrittelyn perus-
25506:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tana on ollut opiskelija-asuntojen vuokrataso.
25507:        siin opintotuen asumislisään huomioon         Vuokrakatto on ollut sama vuodesta 1992. Suo-
25508:        otettavien asumiskustannuksien tarkista-      men Opiskelija-asunnot Oy:n laatiman tilaston
25509:        IDiseksi kohtuulliselle tasolle?              perusteella opiskelija-asuntojen vuokrien nousu
25510:                                                      on ollut viime vuosina siinä määrin maltillista,
25511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että kovinmerkittävästä jälkeenjääneisyydestä ei
25512: vasti seuraavaa:                                     kuitenkaan ole kysymys. Vuokrakatto on ongel-
25513:                                                      mallinen erityisesti muitten kuin opiskelija-asun-
25514:     Opintotuen asumislisän tarkoituksena on kor-     tosäätiöiden asuntojen vuokriin verrattuna. Täl-
25515: vata osa opiskelijan kohtuullisista asumiskustan-    lä hetkellä useimmilla opiskelijapaikkakunnilla
25516: nuksista. Asumislisän piiriin kuuluvat perheettö-    vapailta markkinoilta vuokrattavien asuntojen
25517: mät opiskelijat, jotka asuvat yksin vuokralla,       vuokrataso on kohtuuttoman korkea opiskelijoi-
25518: asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa tai erilli-    den käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Vuok-
25519: senä vuokrasopimuksella kunnan, säätiön tai          rakatolla voidaan jopa osaltaan ohjata opiskeli-
25520: yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opiskeli-    joilta pyydettäviä vuokria kohtuulliselle tasolle,
25521: ja-asuntolassa. Myös avio- tai avoliitossa elävä     eikä sitä täten ole tarkoituksenmukaista nostaa
25522: perheellinen opiskelija voi saada asumislisää, jos   ylisuurien vuokrapyyntöjen perusteella.
25523: asuu opiskelun vuoksi eri paikkakunnalla kuin            Riittävällä opiskelija-asuntokannalla turva-
25524: perhe. Muut opiskelijat kuuluvat asumistuen pii-     taan kohtuuhintaista asumista opiskelijoille.
25525: riin. Opintotuen asumislisää maksetaan vain          Tällä hetkellä 36 prosenttia asumislisää saavista
25526: opiskelukuukausilta. Tukea myönnettäessä ote-         opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa. Opis-
25527: taan huomioon hakijan omien tulojen lisäksi          kelijoiden asumistilanteen parantamiseksi opis-
25528: myös vanhempien tulot, kun hakija opiskelee          kelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta on esit-
25529: muussa kuin korkeakoulussa, on perheetön ja           tänyt rakennettavaksi vähintään 25 500 uutta
25530: alle 18-vuotias. Tuki on 67 prosenttia asumiskus-     opiskelija-asuntopaikkaa.
25531: tannuksista, eikä sitä myönnetä alle 200 markan          Opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän keskei-
25532: kuukausivuokrasta eikä 1 275 markan kuukausi-         sin epäkohta tällä hetkellä on alhainen korvaa-
25533: vuokran ylittävästä osasta.                           vuusaste. Jotta asumislisä vastaisi paremmin
25534:     Lukuvuotta 199fr-1997 koskevan opintotuen         yleistä asumistukea, tulisi asumislisän korvaa-
25535: päätösrekisteritilaston mukaan keskimääräinen         vuusastetta korottaa nykyisestä 67 prosentista 80
25536:  vuokra asumislisää saavilla opiskelijoilla oli       prosenttiin. Korotus lisäisi valtion kustannuksia
25537:  1 051 markkaa kuukaudessa. Tilaston mukaan           yhteensä noin 90 miljoonaa markkaa. Näin mit-
25538:  noin 40 %:1la asumislisää saavista opiskelijoista    tavaan uudistukseen ei kuitenkaan toistaiseksi
25539:  vuokrakatto ylittyi. Asumistukea saavilla yhden      näytä olevan valtiontaloudellisia edellytyksiä.
25540: 
25541:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
25542:                                                                          Ministeri Claes Andersson
25543:                                              KK 406/1998 vp                                              3
25544: 
25545: 
25546: 
25547: 
25548:                                           Tili Riksdagens Talman
25549: 
25550:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1998 för enpersonshushåll med bostadsstöd var
25551: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             för sin del l 535 mk per månad. Den hyra som i
25552: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         samband med bostadsstödet ansetts skälig för
25553: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            enpersonshushåll varierar beroende på kom-
25554: nr 406:                                                 mungrupp från l 129 mk tilli 957 mk per månad.
25555:                                                            Hyrestaket för bostadstillägget har bestämts
25556:           A vser Regeringen vidta åtgärder så att       utgående från hyresnivån i studentbostäderna.
25557:        boendekostnaderna som beaktas för                Hyrestaket har varit detsamma sedan 1992. En-
25558:        studiestödets bostadstillägg justeras tili       ligt statistik som Suomen Opiskelija-asunnot Oy
25559:        en skälig nivå?                                  sammanställt har hyresökningen när det gäller
25560:                                                         studentbostäder de senaste åren varit så pass
25561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           moderat att det ändå inte är fråga om någon
25562: anföra följande:                                        betydande eftersläpning. Hyrestaket är proble-
25563:                                                         matiskt särskilt i jämförelse med hyrorna för
25564:     A vsikten med bostadstillägget som en form av       andra än studentbostadsstiftelsernas bostäder.
25565: studiestöd är att ersätta en del av en studerandes      För närvarande är hyresnivån på den fria hyres-
25566: skäliga boendekostnader. De som omfattas av             bostadsmarknaden på de flesta studieorter orim-
25567: bostadstillägget är studerande utan familj som          ligt hög med tanke på den disponibla inkomst en
25568: bor ensamma på hyra, eller i en bostadsrätts- eller     studerande har. Med hyrestaket kan man också
25569: köprättsbostad eller genom separat hyresavtal i         på ett sätt styra hyrorna som de studerande måste
25570: en studiebostad som en kommun, stiftelse eller          betala tili en skälig nivå, och det är därför inte
25571: ett allmännyttigt samfund är huvudman för.              ändamålsenligt att höja taket på den grund att
25572: Också en studerande som har familj och lever i          någon begär alltför höga hyror.
25573: äktenskap eller samboförhållande kan få bo-                Med ett tillräckligt studentbostadsbestånd
25574: stadstillägg om han eller hon på gru!)d av studier-     tryggas boende tili skäliga kostnader för de stu-
25575: na bor på annan ort än familjen. Ovriga stude-          derande. Idag bor 36 procent av de studerande
25576: rande omfattas av bostadsstödet. Studiestöd i           som får bostadstillägg i studentbostäder. För att
25577: form av bostadstillägg betalas bara för studiemå-       hjälpa upp bostadssituationen för de studerande
25578: naderna. Vid beviljande av bostadstillägg beak-         har delegationen för student- och ungdomsbo-
25579: tas utöver den sökandes egoa inkomster också            städer gjort en framställan om att minst 25 500
25580: föräldrarnas inkomster då den sökande studerar          nya studentbostadsplatser borde byggas.
25581: någon annanstans än i en högskola, inte har                Det största missförhållandet i systemet med
25582: familj och är under 18 år. Stödet är 67 procent av      bostadstillägg för studerande är idag den låga
25583: boendekostnaderna, och det beviljas inte för må-        ersättningsgraden. För att bostadstillägget bätt-
25584: nadshyror under 200 mark eller för dendel av en         re skall motsvara det allmänna bostadsstödet
25585: månadshyra som överstiger 1275 mark.                    borde ersättningsgraden höjas från nuvarande 67
25586:     Enligt statistik från registret över studiestöds-   procent tili 80 procent. En sådan höjning skulle
25587: bes1ut läsåret 1996-1997 var den genomsnittliga         öka statens kostnader med sammanlgat ca
25588: hyran för studerande som fick bostadstillägg            90 milj. mk. För en så omfattande reform ser det
25589:  1 051 mk per månad. Enligt statistiken över-           inte tillsvidare ut att finnas statsekonomiska för-
25590: skreds hyrestaket för 40% av de studerande med          utsättningar.
25591: bostadstillägg. Den genomsnittliga hyran i april
25592: 
25593:      Helsingfors den 6 maj 1998
25594: 
25595:                                                                              Minister Claes Andersson
25596:                    j
25597:                   j
25598:                  j
25599:                 j
25600:                j
25601:               j
25602:              j
25603:             j
25604:            j
25605:           j
25606:          j
25607:         j
25608:        j
25609:       j
25610:      j
25611:     j
25612:    j
25613:   j
25614:  j
25615: j
25616:                                            KK 407/1998 vp
25617: 
25618: Kirjallinen kysymys 407
25619: 
25620: 
25621: 
25622: 
25623:                                   Anne Huotari /vas: Ympäristökeskusten menettelystä myrkyllisten
25624:                                      aineiden käyttölupien myöntämisessä
25625: 
25626: 
25627:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25628: 
25629:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kai-      tyä, ei pienten myrkkymäärien pitäisi vaikuttaa
25630: nuun ympäristökeskus antoi Finnminerals Oy:Ile       ihmiseen, koska syanidi ei kerry elimistöön niin
25631: elokuussa 1997 luvan käyttää syanidia Lahnas-        kuin eräät raskasmetallit tekevät. Kansalaiset
25632: lammen kaivoksella, eikä vaatinut yhtiötä vie-       ovat ihmetelleet, miksi näin myrkyllisten ainei-
25633: mään asiaa vesioikeuteen. Ympäristökeskus pe-        den käyttöluvat myönnetään näin kevyin perus-
25634: rustelee lupaa sillä, että hakemusasiakirjojen ja    tein.
25635: käytännön kokemuksen mukaan syanidi hajoaa              Kainuun ympäristökeskus on kehottanut
25636: nopeasti prosessivesialtaassa. Esimerkkinä on        Finnmineralsia lopettamaan syanidin käytön ja
25637: käytetty Pyhäsalmen kaivoksen jo pitkään käyt-       näin yritys on heti tehnytkin. Lehtitietojen mu-
25638: tämää syanidia, joka on hajonnut kierrätysvesi-      kaan yritys aikoo hakea vesioikeudelta luvan,
25639: altaassa.                                            mikäli se tulevaisuudessa käyttää syanidia rikas-
25640:     Toisin kuitenkin kävi Lahnaslammella,jonka       tusprosessissa.
25641: kaivoksella syanidin hajoaminen ei tapahtunut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25642: samalla tavalla, vaan myrkkyä on päässytjäteve-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25643: den mukana Lahnasjokeen ja sitä kautta Nuas-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25644: järveen seitsemän kuukauden ajan. Syyksi epäta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25645: valliseen tilanteeseen epäillään kylmää talvea!
25646:      Kyseisellä järvellä on merkittävästi sekä am-             Aikooko Hallitus antaa tiukemman
25647:  mattikalastusta että varsinkin harrastuskalastus-          ohjeistuksen ympäristökeskuksille myr-
25648:  ta. Kun tieto myrkkyvalumista tuli julkisuuteen,           kyllisten aineiden käyttölupien myöntä-
25649:  se aiheutti paljon epätietoisuutta kansalaisissa.          misessä, ja
25650:  Syanidihan tunnetaan surullisen kuuluisana                    pitäisikö voimakkaiden myrkkyjen
25651:  myrkkynä muista yhteyksistä. Kansalaisiiie on              käyttöön nykyistä useammin vaatia vesi-
25652:  vakuuteltu, että vaikka kuolleita kaloja voi löy-          oikeuden lupa?
25653:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
25654: 
25655:                                           Anne Huotari /vas
25656: 
25657: 
25658: 
25659: 
25660:  280043
25661: 2                                           KK 407/1998 vp
25662: 
25663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25664: 
25665:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päästämiselle vesistöön on haettava lupa. Vesioi-
25666: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keuden lupaa ei päätöksen mukaan kuitenkaan
25667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       tarvitse hakea, jos on ilmeistä, ettei näiden ainei-
25668: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin näin         den päästämisestä voi aiheutua vesistön pilaan-
25669: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 407:               tumista. Näistä syistä asiaa ei viety vesioikeuden
25670:                                                        käsiteitä väksi.
25671:           Aikooko Hallitus antaa tiukemman                 Kun tarkkailusta ilmeni, ettei syanidi hajon-
25672:        ohjeistuksen ympäristökeskuksille myr-          nutkaan jätevesialtaissa odotetulla tavalla, ym-
25673:        kyllisten aineiden käyttölupien myöntä-         päristökeskus puuttui asiaan. Ympäristökeskus
25674:        misessä, ja                                     kehotti 27.3.1998 yhtiötä lopettamaan syanidin
25675:           pitäisikö voimakkaiden myrkkyjen             käytön, mikä tapahtuikin. Varsinaista vesistön
25676:        käyttöön nykyistä useammin vaatia vesi-         pilaantumista ei kuitenkaan todettu tapahtu-
25677:        oikeuden lupa?                                  neen, sillä syanidia tavattiin purkuvesistössä
25678:                                                        Lahnasj oessa enimmillään 36 mikrogrammaa lit-
25679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rassa. Sosiaali- ja terveysministeriön antamissa
25680: vasti seuraavaa:                                       talousveden laatuvaatimuksissa on juomaveden
25681:                                                        syanidipitoisuuden enimmäisarvoksi määrätty
25682:    Alueelliset ympäristökeskukset eivät ole lupa-      50 mikrogrammaa litrassa.
25683: viranomaisia kysymyksessä tarkoitetussa asias-             Ympäristöministeriössä on valmisteltavana
25684: sa. Kemikaalilain mukaan luvan terveydelle ja          useita ns. ympäristönsuojeluohjeita alueellisten
25685: ympäristölle vaarallisten kemikaalien laajamit-        ympäristökeskusten valvontatehtäviä varten.
25686: taiseen ja keskisuureen teolliseen käsittelyyn ja      Niitä annetaan yleensä Jaajahkoista asiakoko-
25687: varastointiin myöntää Turvatekniikan keskus            naisuuksista. Lisäksi ympäristöministeriö on
25688: mm. terveys- ja ympäristöviranomaisia kuul-            säännönmukaisesti yhteydessä alueellisiin ympä-
25689: tuaan. Jos kyse on vesistön pilaamisesta, lupavi-      ristökeskuksiin, jolloin voidaan antaa tapaus-
25690: ranomaisena on vesioikeus, joka myös kuulee            kohtaista ohjausta. Kyseessä olevassa asiassa
25691: tällöin ympäristöviranomaisia. Alueellinen ym-         onkin keskusteltu ao. ympäristökeskuksen kans-
25692: päristökeskus toimii näissä asioissa ympäristön-       sa, minkä lisäksi tämä tapaus ja siitä kertyneet
25693: suojelun valvontaviranomaisena ja lausunnon-            mm. syanidipitoisten jätevesien käsittelyä koske-
25694: antajana.                                               vat kokemukset tullaan saattamaan kaikkien
25695:    Kysymyksessä tarkoitettu syanidin käyttö oli         alueellisten ympäristökeskusten tietoon.
25696: alueellisessa ympäristökeskuksessa esillä kevääl-          Vesioikeuden luvan tarve tämänkaltaisissa jä-
25697: lä 1997, kun Turvatekniikan keskus pyysi asiasta        tevesiasioissa ratkaistaan pitkälti tapauskohtai-
25698: lausuntoa. Asiaa eri lähteistä selvitettyään ympä-      sen harkinnan perusteella sen mukaan, aiheutuu-
25699: ristökeskus katsoi lausunnossaan, ettei syanidin        ko vesistön pilaantumista vai ei. Vesistön pilaa-
25700: käytöstä hakemuksen mukaisesti käsiteltynä ai-          miskynnyksen ylittäminen on siis ratkaiseva
25701: heudu ympäristölle vaaraa. Turvatekniikan kes-          seikka pilaavan aineen koostumuksesta riippu-
25702: kus antoi syanidin käytölle luvan 4. 7.1997.            matta. Haitallisilla yhdisteillä pilaamiskynnys
25703:     Lausuntoa valmisteltaessa ympäristökeskus           luonnollisesti ylittyy ja vesioikeuden luvan tarve
25704: selvitti asian vesilain valvontaviranomaisena.          syntyy herkemmin kuin vähemmän haitallisilla
25705: Kysymyksessä tarkoitetulla yhtiöllä on vesioi-          aineilla. Toisaalta on muistettava, että vesilain 1
25706: keuden lupa johtaa jätevetensä vesistöön, ja kun        luvun 23 §:ssä kielletään päästämästä asetuksella
25707: ympäristökeskuksen käsityksen mukaan syani-             erikseen säädettäviä aineita maahan tai vesiin
25708: dia ei pääsisi vesistöön, katsottiin, ettei voimassa    sellaisina määrinä, että niistä voi aiheutua pinta-
25709: olevaa vesioikeuden lupaa ollut tarpeen muut-           tai pohjavesien pilaantumista. Näihin aineisiin
25710: taa. Toisaalta valtioneuvoston päätöksessä eräi-        kuuluu mm. syanidi. Ympäristöministeriö kat-
25711: den ympäristölle ja terveydelle vaarallisten ainei-     soo nykyisen säädöspohjan varsin kattavaksi, ja
25712: den joutumisesta vesiin (363/1994) luetellaan           valvontatoimintaa koskevaa ohjeistoa voidaan
25713: joukko aineita, syanidit mukaan lukien, joiden          täydentää tarpeen mukaan.
25714: 
25715:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
25716:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
25717:                                             KK 407/1998 vp                                                  3
25718: 
25719: 
25720: 
25721: 
25722:                                          Tili Riksdagens Talman
25723: 
25724:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tenlagen inte behövde ändras. Å andra sidan
25725: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       räknar statsrådets beslut om utsläpp i vatten av
25726: de medlem av statsrådet översänt följande av           vissa miljöfarliga eller hälsofarliga ämnen (363/
25727: riksdagsman Anne Huotari undertecknade                 1994) upp ett antal ämnen, även cyanid, för vars
25728: spörsmål nr 407:                                       utsläpp i vatten tillstånd skall sökas. Däremot
25729:                                                        krävs enligt beslutet inget tillstånd av vattendom-
25730:           Ämnar Regeringen ge miljöcentraler-          stolen, om det är uppenbart att utsläppen av
25731:        na striktare instruktioner i fråga om be-       ämnena inte kan orsaka vattenförorening. Av
25732:        villningen av tilistånd att använda giftiga     dessa skäl fördes ärendet inte över tili vattendom-
25733:        ämnen, och                                      stolen för behandling.
25734:           borde man allt oftare kräva tillstånd av         Då man vid observationer konstaterade att
25735:        vattendomsto1en för användningen av             cyanidet inte bröts ned på det sätt man väntat sig
25736:        giftiga ämnen?                                  i avloppsvattenbassängerna, ingrep miljöcentra-
25737:                                                        len i ärendet. Miljöcentralen uppmanade
25738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          2 7.3.1998 bo laget a tt sl uta an vända cyanid, vilket
25739: anföra följande:                                       också skedde. Någon egentlig vattenförorening
25740:                                                        kunde emellertid inte konstateras, eftersom man
25741:    De regionala miljöcentralerna är inte till-         i recipientvattnet Lahnasjoki som högst påträffa-
25742: ståndsmyndigheter i det ärende som avses i spörs-      de 36 mikrogram cyanid per liter. Social- och
25743: målet. Enligt kemikalielagen är det Säkerhetstek-      hälsovårdsministeriets kvalitetskrav för hus-
25744: nikcentralen som, efter att ha hört bl.a. hälso-       hållsvatten definierar maximivärdet för cyanid-
25745: vårdsmyndigheterna och miljömyndigheterna,             halt i dricksvatten som 50 mikrogram per liter.
25746: beviljar tillstånd tili omfattande och medelstor           Miljöministeriet bereder som bäst miljövårds-
25747: industriell hantering och lagring av hälso- och        instruktioner med tanke på de regionala miljö-
25748: miljöfarliga kemikalier. Om det är fråga om vat-       centralernas miljövårdsuppgifter. Instruktioner-
25749: tenförorening, är vattendomstolen tillstånds-          na utarbetas i allmänhet med tanke på mer om-
25750: myndighet, och den hör då också miljömyndig-           fattande uppgiftsområden. Dessutom står miljö-
25751: heterna. 1 dessa ärenden fungerar de regionala         ministeriet i regelbunden kontakt med de regio-
25752: miljöcentralerna som övervakningsmyndigheter           nala miljöcentralerna, vilket innebär att bistånd
25753: inom miljövården och som remissinstanser.              kan tillhandahållas från fall tili fall. 1 det aktuella
25754:     Den i spörsmålet avsedda användningen av           ärendet har diskussioner förts med miljöcentra-
25755: cyanid var före i de regionala miljöcentralerna        len, och dessutom kommer samtliga regionala
25756: våren 1997, då Säkerhetsteknikcentralen begärde        miljöcentraler att informeras om det ifrägava-
25757: utlåtande i ärendet. Efter att ha utrett frågan på     rande fallet och om de erfarenheter man fått av
25758: olika håll ansåg miljöcentralen i sitt utlåtande att   bl.a. behandlingen av cyanidhaltigt avloppsvat-
25759: användningen av cyanid i enlighet med ansök-           ten.
25760:  ningen inte orsakar fara för miljön. Säkerhetstek-        Behovet av ett tillstånd från vattendomstolen i
25761:  nikcentralen gav 4.7.1997 tillstånd tili använd-      detta slags ärenden i samband med avloppsvat-
25762:  ningen av cyanid.                                     ten avgörs i stor utsträckning på basis av pröv-
25763:     Vid beredningen av utlåtandet undersökte           ning från fall tili fall, allt eftersom det är fråga om
25764:  miljöcentralen ärendet i egenskap av övervak-         vattenförorening eller inte. Det avgörande är allt-
25765:  ningsmyndighet enligt vattenlagen. Det i spörs-       så om vattenföroreningströskeln överskrids,
25766:  målet avsedda bolaget har vattendomstolens till-      oavsett sammansättningen av det förorenande
25767:  stånd att leda ut sitt avloppsvatten i vattensyste-   ämnet. 1 fråga om skadliga föreningar överskrids
25768:  met, och då cyanid enligt miljöcentralens upp-        tröskeln naturligtvis, och behov av ett tillstånd
25769:  fattning inte skulle komma ut i vattensystemet,       från vattendomstolen uppstår Iättare än i fråga
25770:  ansågs det att det gällande tillståndet enligt vat-   om mindre skadliga ämnen. Å andra sidan bör
25771: 4                                        KK 407/1998 vp
25772: 
25773: man betänka att vattenlagens l kap. 23 § förbju-   Till dessa ämnen hör bl.a. cyanid. Miljöministe-
25774: der utsläpp i mark eller vatten av genom förord-   riet anser att de nuvarande bestämmelserna är
25775: ning angivna ämnen i sådan mängd att de kan        tillräckligt täckande, och instruktionerna om
25776: orsaka förorening av ytvatten eller grundvatten.   övervakningen kan kompletteras enligt behov.
25777: 
25778:      Helsingforsden 6 maj 1998
25779: 
25780:                                                                   Miljöminister Pekka Haavisto
25781:                                              KK 408/1998 vp
25782: 
25783: Kirjallinen kysymys 408
25784: 
25785: 
25786: 
25787: 
25788:                                     Esa Lahtela /sd: Myyjän oikeuksien parantamisesta asuntokau-
25789:                                        passa
25790: 
25791: 
25792:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25793: 
25794:    Asuntokauppaa säätelevän lainsäädännön              tiin, ostajalla oli asiantuntijat mukana ja näin
25795: tarkoitus on ollut selkeyttää sekä ostajan että        mahdollisuus tutkia joka paikka. Kauppakir-
25796: myyjän oikeuksia ja asemaa. Kuitenkin viime            jaankin laitettiin maininta, että talo myydään
25797: aikoina on tullut esille useita tapauksia, missä       siinä kunnossa kuin se on. Näilläkään seikoilla ei
25798: kiinteistön myyjä on joutunut kohtuuttamaan            kuitenkaan käräjäoikeuden mielestä ollut mi-
25799: asemaan, kun kaupanteonjälkeen ostaja on käy-          tään merkitystä.
25800: nyt vaatimaan korvauksia kiinteistön huono-                Tässä tarinan opetus on se, että kun kaikki
25801: kuntoisuuden johdosta.                                 käräjöintikulut ja korvaukset on maksettu, kiin-
25802:    Eräässä tapauksessa aviopari myi kuusi vuot-        teistön myyntihinta ei enää riitä, vaan saldo on jo
25803: ta omistuksessaan olleen omakotitalon 260 000          yli kymmenentuhatta markkaa miinuksen puo-
25804: markan kauppahinnalla. Lähes kolmen vuoden             lella. Tällaista ei voi pitää enää millään muotoa
25805: jälkeen ostajan lakimies lähetti vaateen, että hei-    kohtuullisena, sillä myyjä ei lähtenyt myymään
25806: dän tulisi maksaa 210 000 markkaa kauppahin-           kiinteistöä missään huijaustarkoituksessa.
25807: taa takaisin, koska talossa oli rakenteellisia vir-        Edellä mainittu esimerkki on hyvin kuvaava ja
25808: heitä, joita ei korjaamalla saa kuntoon. Myyjä-        osoittaa, että asuntokauppaa koskevaa lainsää-
25809: aviopari ei siihen suostunut, vaan olisi halunnut      däntöä tulisi tarkentaa myyjänkin oikeuksien
25810: perua koko kaupan. Ostaja ei suostunut kaupan          osalta.
25811: purkuun. Hän vei asian käräjäoikeuden ratkais-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25812: tavaksi, joka määräsikin myyjän maksamaan os-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25813: tajalle 210 000 markkaa ja sen päälle vielä osta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25814: jan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus katsoi,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25815: että tontin ja ulkorakennusten arvo oli 50 000
25816: markkaa, talolle ei siis jätetty mitään arvoa. Ho-                Onko Hallitus ollut tietoinen niistä
25817: vioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen voi-                 kohtuuttomista korvausratkaisuista, joi-
25818:  massa. Kaiken lisäksi uusi omistaja puratti koko              hin asunnon myyjä on voinut joutua, ja
25819: talon ja teki uuden tilalle, joten koko todistusai-               onko Hallituksen tarkoitus muuttaa
25820: neistokin on hävitetty. Nyt sitten eläkeläisparis-             asuntokauppaa sääteleviä lakeja siten,
25821: kunnan eläkkeistä kuukausittain ulosmitataan                   että myös myyjän oikeusturvaa parannet-
25822:  saatavia niin pitkään, että talon hinta on takaisin           taisiin?
25823:  maksettu. Kun aikanaan kiinteistökauppaa teh-
25824: 
25825:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
25826: 
25827:                                              Esa Lahtela /sd
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 
25832: 280043
25833: 2                                            KK 408/1998 vp
25834: 
25835: 
25836: 
25837: 
25838:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25839: 
25840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ilmoittaa ostajalle sellaiset seikat, jotka tyypilli-
25841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sesti vaikuttavat myytävän kiinteistön käyttöön
25842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ja arvoon. Tämä perustuu siihen, että kiinteistön
25843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        myyjällä, joka yleensä on asunut ja käyttänyt
25844: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kiinteistöä, on ostajaa paremmat mahdollisuu-
25845: 408:                                                   det tuntea kiinteistön ja rakennuksen ominaisuu-
25846:                                                        det. Ostajalle on puolestaan asetettu velvollisuus
25847:            Onko Hallitus ollut tietoinen niistä        tarkastaa kiinteistö ennen kaupantekoa, eikä
25848:         kohtuuttomista korvausratkaisuista, joi-       hän voi vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi voi-
25849:         hin asunnon myyjä on voinut joutua, ja         tu tavanomaisessa tarkastuksessa havaita.
25850:            onko Hallituksen tarkoitus muuttaa             Asunnossa voi kuitenkin olla salaisia virheitä,
25851:         asuntokauppaa sääteleviä lakeja siten,         jotka eivät kauppaa tehtäessä ole olleet huolelli-
25852:         että myös myyjän oikeusturvaa parannet-        sestikaan toimineiden myyjän ja ostajan havait-
25853:         taisiin?                                       tavissa. Vaikka myyjä ei ole menetellyt huolimat-
25854:                                                        tomasti tai muutoin moitittavasti, ostaja voi
25855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eräissä tapauksissa vedota virheellisyyteen. Tä-
25856: vasti seuraavaa:                                       hän on asetettu nimenomaan myyjänä olevan
25857:                                                        yksityishenkilön suojaksi rajoituksia. Kiinteis-
25858:    Asuntojen kauppaa koskeva lainsäädäntö on           tön kaupassa edellytetään, että myyty kiinteistö
25859: varsin uutta. Asunto-osakkeiden ja -osuuksien          poikkeaa merkittävästi siitä laatutasosta, jota
25860: kauppaa koskeva asuntokauppalaki on tullut             yleensä voidaan vastaavankaltaisilta kiinteistöil-
25861: voimaan syyskuussa 1995 ja kiinteistöjen, muun         tä edellyttää. Tällöin kiinnitetään huomiota sii-
25862: muassa omakotitalojen, kauppaa koskeva maa-            hen, minkälaisia ovat muut samaan aikaan ja
25863: kaari vuoden 1997 alusta. Näitä lakeja sovelle-        samalla tavalla rakennetut kiinteistöt. Toiseksi
25864: taan niiden voimaantulon jälkeen tehtyihin             on rajoitettu niitä vaatimuksia, joita ostaja voi
25865: kauppoihin.                                            salaisen virheen perusteella esittää. Kiinteistön
25866:    Kysymyksessä selostettu omakotitalon kaup-          kaupoissa myyjällä ei esimerkiksi ole lainkaan
25867: pa on tehty useita vuosia sitten, joten siitä synty-   vahingonkorvausvastuu ta. Tavallisin seuraamus
25868: nyt riita-asia on tuomioistuimessa ratkaistu ai-       asuntokaupoissa on hinnanalennus, jolla kaup-
25869: kaisemman lainsäädännön nojalla.                       pahintaa alennetaan virhettä vastaavalta osin.
25870:    Asuntojen kauppaa koskevissa säädöksissä            Myyjä saa siis kauppahinnan, joka vastaa myy-
25871: on pyritty sekä myyjän että ostajan kannalta           dyn asunnon todellista arvoa. Jos virhe on niin
25872: tasapuoliseen ja kohtuulliseen lopputulokseen.         olennainen, ettei olisi kohtuullista vaatia ostajaa
25873: Käytettyjen asuntojen kauppaa käydään yleensä          pysymään kaupassa, kauppa voidaan purkaa,
25874: yksityishenkilöiden kesken, mikä on otettu lain-       jolloin myyjä saa asunnon takaisin maksettuaan
25875: säädännössä huomioon. Yksityishenkilön virhe-          puolestaan ostajalle tämän maksaman kauppa-
25876: vastuu myyjänä on olennaisesti lievempää kuin          hinnan.
25877: elinkeinonharjoittajan vastuu.                            Voidakseen vedota virheeseen ostajan on il-
25878:    Kaupan molempien osapuolten etujen mu-              moitettava siitä myyjälle kohtuullisessa ajassa.
25879: kaista on, että myyjä mahdollisimman totuuden-         Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa virheil-
25880: mukaisesti ja tarkoin selvittää ostajalle tiedos-      moitus on maakaaren mukaan tehtävä viimeis-
25881: saan olevat asuntoa koskevat puutteet ja muut          tään viiden vuoden ja asuntokauppalain mukaan
25882: erityiset seikat, jotka voivat vaikuttaa ostajan       viimeistään kahden vuoden kuluessa luovutuk-
25883: päätöksentekoon. Näin menetellen voidaan vält-         sesta. Nämä aikarajat on asetettu nimenomaan
25884: tää riitaisuuksia. Myyjän tiedonantovelvolli-          myyjän eduksi. Aikaisemmin ei ole ollut min-
25885: suutta onkin uudessa maakaaressa korostettu.           käänlaista kiinteää aikarajaa, jolloin vaatimuk-
25886: Hänen velvollisuutensa on virhevastuun uhalla          sen on voinut esittää jopa kymmenen vuoden
25887:                                              KK 408/1998 vp                                            3
25888: 
25889: kuluttua kaupasta. Toisaalta taas ei olisi ostajan     virhevastuusta, ei voida kuitenkaan tehdä. Osa-
25890: kannalta kohtuullista, että määräaika olisi niin       puolten on sovittava, millä tavoin lain säännök-
25891: lyhyt, etteivät tyypilliset rakentamisvirheet vielä    sistä halutaan poiketa, jolloin ehdon merkitys
25892: ehdi tulla esille.                                     voidaan ottaa huomioon myös kauppahinnassa.
25893:    Lisäksi on huomattava, että silloin kun myyjä          Asuntokauppalaki on ollut voimassa vajaat
25894: on yksityishenkilö, virhevastuusta voidaan sopia       kolme vuotta ja uusi maakaari vasta runsaan
25895: toisin kuin asuntokauppalaissa ja maakaaressa          vuoden. Ratkaisukäytäntöä on kertynyt lähinnä
25896: säädetään. Kauppakirjaan voidaan ottaa ehtoja,         kuluttajavalituslautakunnasta ja alioikeuksista,
25897: joilla rajoitetaan myyjän vastuuta tietynkaltaisis-    mutta ei vielä ylemmistä oikeusasteista. Oikeus-
25898: ta vioista taijoilla määritetään korvauksia tai sitä   ministeriössä seurataan uuden lainsäädännön
25899: aikaa, jonka kuluessa ostaja voi esittää vaati-        vaikutuksia ja soveltamiskäytäntöä ja, jos aihet-
25900: muksia. Niin yleistä vastuunrajoitusehtoa, jossa       ta ilmenee, ryhdytään toimenpiteisiin säännösten
25901: myyjä erittelemättömästi vapautetaan kaikesta          tarkistamiseksi.
25902: 
25903:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
25904: 
25905:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
25906: 4                                            KK 408/1998 vp
25907: 
25908: 
25909: 
25910: 
25911:                                          Tili Riksdagens Ta/man
25912: 
25913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fastigheten, har bättre förutsättningar än köpa-
25914: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            ren att känna tili fastighetens och byggnadens
25915: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        egenskaper. Köparen har å andra sidan ålagts ett
25916: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål             ansvar att granska bostaden innan han köper
25917: nr 408:                                                den. Därfor får han inte heller som fel åberopa en
25918:                                                        omständighet som han borde ha märkt vid en
25919:           Är Regeringen medveten om de orimli-         sedvanlig granskning.
25920:        ga ersättningsbeslut som bostadssäljare             En bostad kan dock vara behäftad med dolda
25921:        har kunnat råka ut för, och                     fel, som vid köpslutet har undgått både säljaren
25922:           har Regeringen för avsikt att ändra de       qch köparen trots ett omsorgsfullt förfarande.
25923:        lagar som reglerar handeln med bostäder         Aven om säljaren inte har förfarit vårdslöst eller
25924:        så att även säljarens rättsskydd förbätt-       i övrigt klandervärt, kan köparen ändå i vissa fall
25925:        ras?                                            åberopa fel. Om säljaren då är en enskild person,
25926:                                                        skyddas han av vissa begränsningar. Vid fastig-
25927:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hetsköp förutsätts att den sålda fastigheten avvi-
25928: anföra följande:                                       ker avsevärt från den kvalitetsnivå som med fog
25929:                                                        kan förutsättas av en dylik fastighet. Härvid be-
25930:    Bostadsköpslagstiftningen är tämligen ny. La-       aktas fastigheter som är byggda vid samma tid-
25931: gen om bostadsköp, som gäller köp av bostads-          punkt och på samma sätt. För det andra har de
25932: aktier och -andelar, trädde i kraft i september        krav som en köpare kan framställa med anled-
25933: 1995. Den nya jordabalken, som tillämpas på            ning av ett dolt fel begränsats. Vid fastighetsköp
25934: bland annat köp av egnahemshus, trädde i kraft i       har säljaren t.ex. inget skadeståndsansvar alls.
25935: början av år 1997. Dessa lagar tiliämpas på köp        Den vanligaste påföljden vid bostadsköp är pris-
25936: som har gjorts efter deras ikraftträdande.             avdrag som motsvarar felet. Säljaren erhåller
25937:    Det i spörsmå1et refererade köpet av ett egna-      alltså en köpeskiliing, som motsvarar den sålda
25938: hemshus har gjorts för flera år sedan. Det tviste-     bostadens verkliga värde. Om felet är så väsent-
25939: mål som har uppstått om detta har avgjorts i           ligt att det inte vore skäligt att kräva att köparen
25940: domstol med stöd av den tidigare lagstiftningen.       står vid köpet, kan detta hävas, varvid bostaden
25941:    1 författningarna om bostadsköp eftersträvas        återgår tili säljaren, sedan denne i sin tur återbe-
25942: ett för både köparen och säljaren rättvist och         talat köpeskillingen tili köparen.
25943: skäligt slutresultat. Handel med begagnade bo-             För att köparen skall kunna åberopa ett fel,
25944: städer sker vanligen mellan enskilda personer,         bör han anmäla det tili säljaren inom skälig tid.
25945: vilket har beaktats i lagstiftningen. Enski1da per-    Vid köp mellan enskilda personer skall felanmä-
25946: soner har i egenskap av säljare ett avsevärt lindri-   lan enligt jordabalken göras inom fem år och
25947: gare ansvar än näringsidkare.                          enligt lagen om bostadsköp inom två år efter
25948:    Det ligger i bägge parternas intresse att sälja-    besittningsöverlåtelsen. Dessa tidsfrister gynnar
25949: ren så sanningsenligt och noggrant som möjligt         uttryckligen säljaren. Tidigare- då fasta tidsfris-
25950: upplyser köparen om de brister i och andra sär-        ter saknades- kunde köparen framföra krav tili
25951: skilda omständigheter som gäller bostaden som          och med tio år efter köpet. En kortare tidsfrist än
25952: han känner tili och som kan påverka köparens           fem år respektive två år vore å andra sidan oskä-
25953: beslut. På detta sätt kan misshälligheter undvi-       lig för köparen, eftersom typiska byggnadsfel då
25954: kas. Säljarens upplysningsskyldighet betonas           inte hinner komma i dagen.
25955: därför i den nya jordabalken. Säljaren är vid              Vidare bör observeras att om säljaren är en
25956: äventyr av ansvar för fel skyldig att upplysa kö-      enskild person, har parterna rätt att avvika från
25957: paren om sådana omständigheter som typiskt             lagen om bostadsköp och jordabalken när det
25958: inverkar på nyttjandet och värdet av den fastig-       gäller ansvar för fel. Säljarens ansvar för vissa fel
25959: het som säljs. Denna skyldighet kommer sig av          kan nämligen begränsas genom vilikori köpebre-
25960: att säljaren, som vanligen har bott på och nyttjat     vet. Parterna kan dessutom fastställa ett särskilt
25961:                                             KK 408/1998 vp                                              5
25962: 
25963: ersättningsbelopp och den tid inom viiken köpa-       Praxis när det gäller avgöranden har uppstått
25964: ren har rätt att framställa krav. Säljaren kan dock   främst vid konsumentklagonämnden och under-
25965: inte kategoriskt befrias från allt ansvar. Parterna   rätterna, men ännu inte i högre rättsinstanser. I
25966: bör sinsemellan komma överens om hur de öns-          justitieministeriet följs effekterna av och tillämp-
25967: kar avvika från lagen. Då kan villkorets betydelse    ningspraxis för den nya lagstiftningen och åtgär-
25968: beaktas även i köpeskillingen.                        der kommer, om skäl framkommer, att vidtas för
25969:    Lagen om bostadsköp har varit i kraft knappa       att justera bestämmelserna.
25970: tre år och den nyajordabalken bara ett drygt år.
25971: 
25972:      Helsingfors den 8 maj 1998
25973: 
25974:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
25975:                                             KK 409/1998 vp
25976: 
25977: Kirjallinen kysymys 409
25978: 
25979: 
25980: 
25981: 
25982:                                    Esa Lahtela /sd: Venäjän ja Suomen välisillä rajanylityspaikoilla
25983:                                        perittävien autositoumusmaksujen poistamisesta
25984: 
25985: 
25986:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25987: 
25988:     Värtsilän kunnassa sijaitseva Niiralan rajan-      kuin Venäjänkin viralliset tahot ovat pitäneet
25989: ylityspaikka näyttää olevan kokeiluasema, jossa        tällaisilla autositoumuksilla rahastusta Iaittorna-
25990: uusia rajanylityksen rahastuskeinoja ajetaan si-       na ja maidemme liikennesopimusten vastaisena.
25991: sään Venäjällä. Ensin siellä ajettiin sisään autosi-      Koska suoraan Suomen ja Venäjän välillä ei
25992: toumusmaksu,joka muutama viikko sitten otet-           asiaan näytä tulevan tyydyttävää ratkaisua,
25993: tiin käyttöön muillakin raja-asemilla. Maksun          asian luulisi kiinnostavan laajemmin Euroopan
25994: suuruus on 25 markkaa autolta. Jos ei tätä mak-        unioniakin, sillä onhan kysymys unionin ulkora-
25995: sua ole halunnut maksaa, käytössä on ollut va-         jastaja siellä noudatettavista periaatteista. Aika-
25996: paa kaista,jota pitkin muutaman tunnin odotus-         naan sama maksupolitiikka tulee varmasti leviä-
25997: ajalla rajanylitys on saattanut onnistua, riippuen     mään myös muuallekin kuin Suomen ja Venäjän
25998: venäläisten tullimiesten suosiollisuudesta. Mak-       väliselle rajalle. Siitä syystä mielestäni Suomen
25999: sujen perinnästä Suomen puolella vastaa Niko           tulisi esittääkin asia EU:nja Venäjän välisin neu-
26000: Trade Oy ja Venäjän puolella Rostek-Sortavala.         votteluin ratkaistavaksi.
26001:     Nyt noin viikko sitten Niiralassa on rahastus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26002:  ta taas tiukennettu. Vapaa kaista on poistettu ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26003: jokaiselta rajan autolla ylittävältä vaaditaan ve-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26004:  näjän kielellä täytetty autositoumus, jonka mai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26005:  nitut firmat täyttävät 25 markan maksua vas-
26006:  taan. Näyttää siltä, että rajanylityksestä jotkut                Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä toi-
26007:  liikemiehet ovat onnistuneet tekemään suuren                  menpiteisiin, niin että itärajan rajanyli-
26008:  luokan bisneksen.                                             tyspaikoilta rajanylittäjien rahastus saa-
26009:      Kun asiaa kansainvälisesti tarkastellaan, täl-            taisiin loppumaan, ja
26010:  laista rahastusmenettelyä ei tiettävästi ole mis-                näkeekö Hallitus asian sen luokan ky-
26011:  sään muualla käytössä. Yleinen kansainvälisesti               symyksenä, että Suomi veisi asian EU:n
26012:  hyväksytty periaate lähtee siitä, että rajavalvonta           ja Venäjän välisissä neuvotteluissa rat-
26013:  ja tullaus ovat viranomaistoimintaa, jonka yh-                kaistavaksi?
26014:  teiskunta hoitaa. Tähän mennessä niin Suomen
26015: 
26016:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
26017:                                              Esa Lahtela /sd
26018: 
26019: 
26020: 
26021: 
26022:  280043
26023: 2                                         KK 409/1998 vp
26024: 
26025: 
26026: 
26027: 
26028:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26029: 
26030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Suomen puolelta on useaan otteeseen koros-
26031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tettu, että yhtiön palveluistaan perimää maksua
26032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voidaan pitää huolintamaksuna ainoastaan sil-
26033: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     loin, jos suomalaisella kuljettajalla on oikeus
26034: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        täyttää sitoumuslomake itse. Kolmantena vaih-
26035: 409:                                                toehtona on, että Venäjän tulli täyttää sitoumuk-
26036:                                                     sen maksutta. Näin onkin Suomen tulli sopinut
26037:           Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä toi-    Venäjän luoteisen tullihallinnon päällikön kans-
26038:        menpiteisiin, niin että itärajan rajanyli-   sa, mutta rajanylityspaikoilla käytäntö on edel-
26039:        tyspaikoilta rajanylittäjien rahastus saa-   leenkin ollut erittäin kirjavaa.
26040:        taisiin loppumaan, ja                           Venäjä on perustellut sitoumusmenettelyä
26041:           näkeekö Hallitus asian sen luokan ky-     valvonnallisilla syillä, joihin Suomen viran-
26042:        symyksenä, että Suomi veisi asian EU:n       omaisten on vaikea vaikuttaa. Huhtikuun 1 päi-
26043:        ja Venäjän välisissä neuvotteluissa rat-     västä alkaen on otettu käyttöön autositoumus-
26044:        kaistavaksi?                                 menettelyyn liittyvä virallinen todistus, jonka
26045:                                                     antaa ainoastaan Venäjän tulli. Tämä täydennys
26046:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on jonkin verran aiheuttanut hankaluuksia ra-
26047: vasti seuraavaa:                                    janylitysliikenteessä.
26048:                                                        Tällä hetkellä tilanteen kehittymistä seura-
26049:    Autositoumusmenettely perustuu Venäjän           taan, mutta varsinaisia vastatoimenpiteitä on
26050: Valtiollisen Tullikomitean käskyyn vuodelta         varsin vaikea toteuttaa. Koska kysymyksessä on
26051: 1995 ja menettely otettiin tuolloin käyttöön Nii-   Venäjän tullikomitean toimenpide, asiaan vai-
26052: ralan rajanylityspaikalla. Sitoumuksen täyttämi-    kuttaminen tapahtuu parhaiten maittemme väli-
26053: sen Venäjän tullikomitea on antanut Venäjän         sessä tulliyhteistyöryhmässä, jossa asiasta on jo
26054: tullia lähellä olevan yksityisen yrityksen tehtä-   muutamaan otteeseen keskusteltu.
26055: väksi.
26056: 
26057:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
26058: 
26059:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
26060:                                             KK 409/1998 vp                                               3
26061: 
26062: 
26063: 
26064: 
26065:                                         Tili Riksdagens Talman
26066: 
26067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         På finländskt håll har det upprepade gånger
26068: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        poängterats att avgiften som bolaget uppbär för
26069: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sina tjänster kan anses vara en speditionsavgift
26070: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr             endast om den finländska föraren har rätt att
26071: 409:                                                  själv fylla i förbindelseblanketten. Tredje alterna-
26072:                                                       tivet är att den ryska tullen fyller i förbindelsen
26073:           Är det Regeringens avsikt att skrida tili   avgiftsfritt. Så har den finländska tullen avtalat
26074:        åtgärder för att de som överskrider grän-      med chefen för tullförvaltningen i nordvästra
26075:        sen i öst slutar pungslås, och                 Ryssland, men vid gränsstationerna har praxisen
26076:           anser Regeringen frågan vara av sådan       fortfarande varit mycket brokig.
26077:        klass att Finland kunde föra saken för            Ryssland har motiverat förbindelseförfaran-
26078:        a vgörande i förhandlingar mellan EU och       det med bevakningsskäl. Det är mycket svårt för
26079:        Ryssland?                                      de finländska myndigheterna att påverka detta.
26080:                                                       Fr.o.m. den 1 april har ett officiellt intyg gällande
26081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bilförbindelseförfarandet tagits i bruk. Endast
26082: anföra följande:                                      den ryska tullen beviljar detta intyg. Denna kom-
26083:                                                       plettering har i någon mån orsakat problem i
26084:    Bilförbindelseförfarandet grundar sig på           gränstrafiken.
26085: Ryss1ands statliga tullkommittes befallning              För tillfållet ger man akt på situationens ut-
26086: 1995, och förfarandet togs då i bruk vid gränssta-    veckling, men det är svårt att skrida tili egentliga
26087: tionen i Niirala. Rysslands tullkommitte har gett     motåtgärder. Eftersom det ar fråga om ryska
26088: ett privat företag som står Rysslands tullväsende     tullkommittens åtgärd påverkas ärendet bäst i
26089: nära i uppdrag att sköta förbindelsen.                våra länders tullsamarbetsgrupp, där saken re-
26090:                                                       dan har diskuterats några gånger.
26091:      Helsingforsden 5 maj 1998
26092: 
26093:                                                                            Trafikminister Matti Aura
26094:                                             KK 410/1998 vp
26095: 
26096: Kirjallinen kysymys 410
26097: 
26098: 
26099: 
26100: 
26101:                                    Jaakko Laakso /vas: Lintujen kevätmetsästyksestä
26102: 
26103: 
26104: 
26105:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26106: 
26107:    Euroopan unionin lintudirektiivin (74/409/          kumisen direktiivin 9 artiklan 1 c kohdan veruk-
26108: ETY) 7 artiklan 4 kohdan mukaan lintujen met-          keella.
26109: sästystä ei tule harjoittaa pesiruisaikana eikä eri       Lintudirektiivin 9 artiklan 1c kohdan mukaan
26110: lisääntymis- ja poikastenkasvatusvaiheissa.            tiettyjen lintujen pienien määrien pyydystämi-
26111: EU :n säädösten mukaan metsästyksen pitää              nen, hallussapitäminen ja muuten asiallinen hyö-
26112: päättyä tammikuun lopussa ja se saajatkua vasta        tykäyttö on mahdollista sallia valikoivasti ja tiu-
26113: lisääntymiskauden jälkeen syksyllä.                    kasti valvotuissa oloissa.
26114:     Julkisuudessa on väitetty, että ennen liittymis-       Pyyntilupien turvin parituhatta metsästäjää
26115: tä Euroopan unionin jäseneksi Suomi neuvotteli         ampui vuoden 1996 kevätmetsästyksen aikana
26116: ja sai luvan rajoitettuun merilintujen kevätmet-       yhteensä 5 767 allia, 7 022 uroshaahkaa, 974 telk-
26117: sästykseen. Kuitenkaan Suomen ja EU:n välises-         käurosta, 443 tukkakoskelourostaja 792 isokos-
26118: sä sopimuksessa ei ole minkäänlaista mainintaa,        kelourosta.
26119: varaumaa tai poikkeusta, joka mahdollistaisi              Ahvenanmaalla ammutaan lisäksi vuosittain
26120: muun kuin lintudirektiivin kirjaimellisen täytän-      noin 25 000 pilkkasiipeä, mikä on enemmän kuin
26121: töönpanon.                                             muualla Suomessa rauhoitetun ja viime vuosi-
26122:     Hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimiin        kymmeninä harvinaistuneen pilkkasiiven koko
26123: Suomen lainsäädännön muuttamiseksi vastaa-             pesivä kanta.
26124:  maan EU:n lintudirektiiviä. Lintujen kevätmet-            Vaikka ammutuksi ilmoitettujen allien ja
26125:  sästys jatkuu entiseen tapaan.                        haahkojen määrä esimerkiksi talvehtivien lintu-
26126:     Metsästysasetuksen (666/1993) 23 §:n mukaan        jen lukumäärään verrattuna on pieni, niin kevät-
26127:  Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä meri-         metsästys vähentää joka tapauksessa sekä pesin-
26128:  alueeseen rajoittuvissa kunnissa vakituisesti asu-    töjä että poikastuottoa. Allin ja lehtokurpan
26129:  vat henkilöt saavat metsästää allia sekä haahkan,     naaraiden metsästyksen salliota tuntuu erityisen
26130:  telkän, isokoskelon ja tukkakoskelon uroksia          oudolta.
26131:  10.4.-21.5. Lisäksi Ahvenanmaalla saa edellä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26132:  mainittujen lajien lisäksi metsästää keväällä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26133:  myös pilkkasiipeä, tukkasotkaa ja lehtokurppaa.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26134:      Asetuksen 29 §:n mukaan metsästykseen on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26135:  saatava pyyntilupa,joka voidaan myöntää sellai-
26136:  selle rekisteröidylle metsästysyhdistykselle, joka              Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
26137:  toimii asianomaisella merialueella.                          messa toistaiseksi sallittua lintujen kevät-
26138:      Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksenä on,                metsästystä on usein verrattu yleisesti
26139:  että metsästettäväksi sallittujen lajien kannat              tuomittuun, vaikkakin eteläisessä Euroo-
26140:  ovat metsästyskelpoiset ja että yhdistys on järjes-          passa jatkuvaan pikkulintujen pyyntiin,
26141:  tänyt riittävän riistanhoidon ja metsästyksen val-           ja                .
26142:  vonnan.                                                         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26143:      Ilmeisesti maa- ja metsätalousministeriö, jon-           siin lintujen kevätmetsästyksen kieltämi-
26144:  ka vastuualueeseen lintudirektiivin toteutus Suo-            seksi kokonaan?
26145:  messa kuuluu, on sallinut kevätmetsästyksenjat-
26146: 
26147:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
26148: 
26149:                                            Jaakko Laakso /vas
26150:  280043
26151: 2                                           KK 410/1998 vp
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 
26156:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26157: 
26158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rektiivien poikkeussäännösten nojalla. Kysy-
26159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myksessä mainitussa pikkulintujen pyynnissä
26160: olette 16 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyn kir-        eteläisessä Euroopassa sitä vastoin on kysymys
26161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       meillä kokonaan rauhoitettujen, mutta eteläises-
26162: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laak-        sä Euroopassa riistaeläimiksi luokiteltujen lintu-
26163: son näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           jen pyynnistä normaalina metsästyskautena. Ve-
26164: 410:                                                   silintujen kevätmetsästys ei ole verrattavissa tä-
26165:                                                        hän pyyntiin.
26166:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-        Komissio on Suomelle lähettämässään viralli-
26167:         messa toistaiseksi sallittua lintujen kevät-   sessa huomautuksessa SG (98) D 11497 19.2.1998
26168:         metsästystä on usein verrattu yleisesti        todennut, että Suomen metsästyslainsäädäntö ei
26169:         tuomittuun, vaikkakin eteläisessä Euroo-       ole lintudirektiivin mukainen mm. juuri vesilin-
26170:         passa jatkuvaan pikkulintujen pyyntiin,        tujen kevätmetsästystä koskeviita osin. Vastauk-
26171:         ja                                             sessaan komissiolle 9.4.1998 Suomen hallitus on
26172:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        torjunut komission käsityksen. Koska komission
26173:         siin lintujen kevätmetsästyksen kieltämi-      näkemyksen mukaan Suomen kansalliseen lain-
26174:         seksi kokonaan?                                säädäntöön ei ole riittävän selkeästi kirjattu
26175:                                                        lintudirektiivin poikkeusedellyty ksiä, Suomen
26176:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hallitus samoin kuin myös Ahvenanmaan
26177: vasti seuraavaa:                                       maakuntahallitus ryhtyvät kuitenkin selvittä-
26178:                                                        mään niitä keinoja, miten poikkeusedellytykset
26179:    Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun        voidaan täsmällisemmin saattaa osaksi Suomen
26180: direktiivin (79/409/ETY) 7 artiklan mukaan jä-         ja Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntöä.
26181: senvaltioiden on varmistettava, että metsästystä       Samalla on tarkoitus antaa lintudirektiivin 7 (4)
26182: koskevan lainsäädännön alaisia lajeja ei metsäs-        artiklan mukainen vähimmäissuoja myös niille
26183: tetä pesimisaikana eikä eri lisääntymis- ja poikas-    lintulajeille, jotka on lueteltu rauhoittamatto-
26184: tenkasvatusvaiheessa. Kuitenkin direktiivin 9 ar-       miksi eläimiksi metsästyslain 5 §:n luettelossa.
26185: tikla antaa mahdollisuuden poiketa 7 artiklan          Tarkoituksena on, että täsmennykset asianomai-
26186: määräyksistä eräillä edellytyksillä. Vesilintujen       siin säännöksiin saadaan tehtyä viimeistään syk-
26187: kevätmetsästys Suomessa tapahtuu näiden di-             syllä 1998.
26188: 
26189:        Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
26190: 
26191:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26192:                                              KK 410/1998 vp                                              3
26193: 
26194: 
26195: 
26196: 
26197:                                          Tili Riksdagens Talman
26198: 
26199:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tiv. Däremot är det för den i spörsmålet nämnda
26200: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sydeuropeiska småfågeljaktens del fråga om hos
26201: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       oss helt fridlysta fåglar, som i Sydeuropa är klas-
26202: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr            sificerade som vilt och jagas under normal jakt-
26203: 410:                                                   tid. Sjöfågeljakten på våren kan inte jämföras
26204:                                                        med denna jakt.
26205:            Är Regeringen medveten om att den i             Kommissionen har i sin tili Finland sända
26206:         Finland tillsvidare tillåtna vårjakten på      officiella anmärkning SG (98) D 1 1497 19.2.1998
26207:         fågel ofta jämförs med den allmänt får-        konstaterat att jaktlagstiftningen i Finland inte,
26208:         dömda, men i Sydeuropa ännu fortgåen-          bl.a. tilidendel den gäller just vårjakten på sjöfå-
26209:         de jakten på småfågel, och                     gel, överensstämmer med fågeldirektivet. 1 sitt
26210:            har Regeringen för avsikt att skrida tili   svar till kommissionen den 9.4.1998 har Finlands
26211:         åtgärder som syftar tili ett totalförbud för   regering tillbakavisat kommissionens uppfatt-
26212:         vårjakten på fågel?                            ning. Eftersom den nationella lagstiftningen i
26213:                                                        Finland inte enligt kommissionens uppfattning
26214:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillräckligt tydligt anger förutsättningarna för
26215: anföra följande:                                       undantaget från fågeldirektivet kommer Fin-
26216:                                                        lands regering, såsom även Ålands landskapssty-
26217:    Enligt artikel 7 i rådets direktiv (EEG) nr 79/     relse att utreda hur förutsättningarna för undan-
26218: 409 om bevarande av vilda fåglar skall medlems-        tagen ifråga kan preciseras och inskrivas som en
26219: staterna försäkra sig om att arter som berörs av       del av Finlands och Iandskapet Ålands lagstift-
26220: jaktlagstiftningen inte jagas under häckningsti-       ning. A vsikten är att samtidigt ge även de fågelar-
26221: den och ej heller under reproduktionsskedet eller      ter som ijaktlagens 5 § upptagits som icke freda-
26222: så länge ungarna inte ännu är flygga. Artikel 9 i      de djur i artikel 7 (4) i fågeldirektivet förutsatt
26223: direktivet ger dock under vissa förutsättningar en     minimiskydd. Målet är att dessa preciseringar i
26224: möjlighet att avvika från bestämmelserna i arti-       respektive bestämmelser skall vara gjorda senast
26225: kel 7. Vårjakten på sjöfågel i vårt land sker med      hösten 1998.
26226:  stöd av undantagsbestämmelserna i dessa direk-
26227: 
26228:        Helsingfors den 23 april 1998
26229: 
26230:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26231:                                              KK 411/1998 vp
26232: 
26233: Skriftligt spörsmål411
26234: 
26235: 
26236: 
26237: 
26238:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Finansiering av POMO-projekt
26239: 
26240: 
26241: 
26242:                                          Tili Riksdagens Talman
26243: 
26244:    Det tycks råda oklarhet om finansieringen av        minstone vissa projekt inte kommer att klara sig
26245: landsbygdens utvecklingsprogram POMO. Pro-             och den påbörjade verksamheten avstannar. Gi-
26246: grammet är ett nationellt treårigt projekt för att     vetvis kan man inte heller starta några nya pro-
26247: öka möjligheterna att bo och arbeta på landsbyg-       jekt.
26248: den och där det Iovades ett nationellt stöd på 28         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
26249: miljoner mark per år. POMO-programmet har              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26250: startats av jord- och skogsbruksministeriet och        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26251: inrikesministeriet.                                    följande spörsmål:
26252:    Utbetalningen av de beviljade bidragen för
26253:  1997 (Pomogrupperna har beviljats medel endast                  Hur ämnar Regeringen garantera att
26254: för 1997 hittills) har dröjt och projekten går nu på          finansieringen av redan påbörjade regio-
26255: sparlåga i brist på pengar. Många goda projekt                nala POMO-program fortgår enligt ur-
26256: har hunnit startas. Nu finns det risk för att åt-             sprungliga planer?
26257: 
26258:      Helsingforsden 15 aprill998
26259: 
26260:                                         Margareta Pietikäinen /sv
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:  280043
26266: 2                                          KK 411/1998 vp
26267: 
26268: Kirjallinen kysymys 411                                                                      Suomennos
26269: 
26270: 
26271: 
26272: 
26273:                                    Margareta Pietikäinen /r: POMO-hankkeiden rahoituksesta
26274: 
26275: 
26276: 
26277:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26278: 
26279:    Maaseudun kehittämisohjelman, POMO-                ehditty aloittaa. Nyt on vaarana, että ainakin osa
26280: hankkeen, rahoittamisessa tuntuu olevan epäsel-       hankkeista tyrehtyy ja aloitettu toiminta pysäh-
26281: vyyttä. Ohjelma on kansallinen kolmivuotinen          tyy. Uusia hankkeita ei luonnollisesti voida aloit-
26282: projekti, jonka tarkoituksena on lisätä mahdolli-     taa.
26283: suuksia asua ja työskennellä maaseudulla ja jolle        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26284: luvattiin 28 miljoonan markan vuotuinen kansal-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26285: linen tuki. POMO-ohjelman takana ovat maa- ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26286: metsätalousministeriö sekä sisäasiainministeriö.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26287:    Vuodelle 1997 myönnettyjen avustusten mak-
26288: saminen (POMO-ryhmille on myönnetty varoja                      Miten Hallitus aikoo taata, että jo aloi-
26289: tähän mennessä ainoastaan vuodelle 1997) on                  tettujen alueellisten POMO-ohjelmien ra-
26290: viivästynyt, ja hankkeet kituvat nyt säästöliekillä          hoitus jatkuu alkuperäisien suunnitel-
26291: varojen puutteessa. Monta hyvää hanketta on                  mien mukaan?
26292: 
26293:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
26294: 
26295:                                        Margareta Pietikäinen /r
26296:                                             KK 411/1998 vp                                             3
26297: 
26298: 
26299: 
26300: 
26301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26302: 
26303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusmenettelyä vastaamaan POMO-ohjelman al-
26304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuperäistä luonnetta. Uuden käytännön mukai-
26305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sesti rahaliikenne maa- ja metsätalousministe-
26306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        riön ja sen tietopalvelukeskuksen ja POMO-ryh-
26307: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mien välillä kulkee seuraavasti: ennakko on 25%
26308: sen n:o 411:                                          ja seuraavat erät maksetaan heti sen jälkeen, kun
26309:                                                       edellisen erän käyttö on selvitetty ja tehty arvio
26310:           Miten Hallitus aikoo taata, että jo aloi-   siitä, miten seuraava haettava maksatuserä aio-
26311:        tettujen alueellisten POMO-ohjelmien ra-       taan käyttää. Toteutuneet hyväksyttävät kustan-
26312:        hoitus jatkuu alkuperäisien suunnitel-         nukset ilmoitetaan kustannuslajeittain noudat-
26313:        mien mukaan?                                   taen maaseutuelinkeinoasetuksen jaotteluaja to-
26314:                                                       dennetaan tilityksessä kirjanpitotulostein tai
26315:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muulla hyväksyttävällä tavalla. Tässä uudistuk-
26316: vasti seuraavaa:                                      sessa on otettu huomioon maa- ja metsätalous-
26317:                                                       ministeriön, POMO-prosessia ohjaavan seutu-
26318:     Viitaten kansanedustaja Margareta Pietikäi-       teemaryhmän ja POMO-verkostokonttorin yh-
26319: sen kirjalliseen kysymykseen koskien POMO-oh-         dessä toimintaryhmien kanssa valmistelema ana-
26320: jelmien rahoitusta voidaan todeta seuraavaa:          lyysi maksatuksien ongelmista.
26321:     Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjel-             POMO-ohjelmien rahoitustarve on vuosittain
26322: masta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, jon-      valtion osalta 28 miljoonaa markkaa. Vuoden
26323: ka maaseutu- ja luonnonvaraosasto on kirjees-          1997 määrärahat on ryhmille päätetty 16.9.1997.
26324: sään 6.2.1998 ohjeistanut POMO-ohjelman               Tämän vuoden määrärahasta ryhmien käyttöön
26325:  maksatuskäytännön. Ohjeen mukaan POMO-               on osoitettu 10 miljoonaa markkaa maatilata-
26326:  ryhmän on mahdollista saada vuosittaisesta           louden kehittämisrahastosta. Maa- ja metsäta-
26327:  MMM:n myöntämästä määrärahasta ennakkoa              lousministeriö jakoi edellä mainitun määrärahan
26328:  enintään 25 %. Tämän jälkeen seuraavat, ns.          POMO-ryhmille 8.4.1998. Vuodelle 1998 vielä
26329:  varsinaiset maksuerät, maksetaan toteutuneiden       tarvittava lisämääräraha on tarkoitus osoittaa
26330:  kustannusten perusteella. Myönnetty ennakko          toukokuun aikana maatilatalouden kehittämis-
26331:  vähennetään ensimmäisen varsinaisen erän yh-         rahaston käyttösuunnitelmassa. Vuonna 1999
26332:  teydessä.                                            tarvittavat määrärahat osoitetaan nekin maatila-
26333:     Edellä mainittu menettely on osin vaikeutta-      talouden kehittämisrahastosta.
26334:  nut määrärahojen maksatusta POMO-ryhmille                Jo nyt on nähtävissä, että edellä mainitut toi-
26335:  ja hidastanut ohjelmia toteuttavien toimenpitei-     menpiteet ovat nostaneet määrärahan maksatus-
26336:  den liikkeellelähtöä. Nämä ongelmat on tiedos-       astetta, vauhdittaneet ohjelmien toimenpiteitä ja
26337:  tettu maa- ja metsätalousministeriössä. Ministe-     siten turvanneet ohjelmien toteutumisen.
26338:  riö onkin kirjeessään 9 .4. 1998 uudistanut maksa-
26339: 
26340:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
26341: 
26342:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26343: 4                                          KK 411/1998 vp
26344: 
26345: 
26346: 
26347: 
26348:                                        Tili Riksdagens Talman
26349: 
26350:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         då det gäller utbetalningarna så att den motsva-
26351: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          rar POMO-programmets ursprungliga ide. I en-
26352: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      lighet med det nya förfarandet sköts penningrö-
26353: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade          relsen mellan jord- och skogsbruksministeriet
26354: spörsmå1 nr 411:                                     jämte dess informationstjänstcentra1 och
26355:                                                      POMO-grupperna på fö1jande sätt: förskottet är
26356:           Hur ämnar Regeringen garantera att         25 % och de därpå fö1jande raterna utbetalas
26357:        finansieringen av redan påbörjade regio-      omedelbart efter att användningen a v föregående
26358:        na1a POMO-program fortgår en1igt ur-          rat har dokumenterats och en uppskattning har
26359:        sprungliga p1aner?                            gjorts vad gäller den planerade användningen av
26360:                                                      följande utbetalning som söks. De faktiska god-
26361:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        tagbara kostnaderna medde1as specificerade en-
26362: anföra fö1jande:                                     ligt kostnadsslag och en1igt indelningen i lands-
26363:                                                      bygdsnäringsförordningen och verifieras i redo-
26364:    Med hänvisning till riksdagsman Margareta         visningen genom bokföringsutskrifter eller på
26365: Pietikäinens spörsmå1 om finansieringen av           annat godtagbart sätt. Vid revideringen har man
26366: POMO-programmen kan fö1jande framhållas:             beaktat den ana1ys av utbetalningsproblemen
26367:    Jord- och skogsbruksministeriet ansvarar för      somjord- och skogsbruksministeriet, den region-
26368: det s.k. POMO-programmet (paikallisen omaeh-         temagrupp som 1eder POMO-processen och
26369: toisuuden maaseutuohje1ma), ett 1okalt alterna-      POMO-nätverkskontoret berett tillsammans
26370: tivt utveck1ingsprogram för landsbygden. Minis-      med verksamhetsgrupperna.
26371: teriets avdelning för landsbygd och naturtill-           Det årliga statliga finansieringsbehovet för
26372: gångar har med ett brev av den 6 februari 1998       POMO-programmen är 28 mi1joner mark. Den
26373: gett anvisningar för utbetalningspraxis för           16 september 1997 fattades beslut om 1997 års
26374: POMO-programmet. Enligt anvisningarna har            anslag för grupperna. Av årets anslag för grup-
26375: en POMO-grupp möjlighet att av det år1iga an-        perna har 10 miljoner mark anvisats av medel ur
26376: slag som jord- och skogsbruksministeriet beviljar    gårdsbrukets utveck1ingsfond. Jord- och skogs-
26377: få högst 25 % i förskott. Därefter utbetalas de      bruksministeriet utde1ade ovan nämnda anslag
26378: följande s.k. egentliga betalningsraterna utgåen-    till POMO-grupperna den 8 apri1 1998. Det är
26379: de från de faktiska kostnaderna. Det beviljade       meningen att det anslag som ytter1igare behövs
26380: förskottet avdras i samband med den första           för 1998 anvisas under maj i dispositionsplanen
26381: egentliga raten.                                     för gårdsbrukets utvecklingsfond. De anslag som
26382:    Ovan nämnda förfarande har delvis försvårat        behövs under 1999 anvisas likaså av medel ur
26383: utbetalningen av anslag till POMO-grupperna          gårdsbrukets utveck1ingsfond.
26384: och fördröjt de åtgärder med vilka programmen            Redan nu kan man se att nämnda åtgärder har
26385: skall fullfö1jas. På jord- och skogsbruksministe-    höjt graden av utbeta1ningar av anslag, påskyn-
26386: riet är man medveten om problemen. 1ett brev av      dat programåtgärderna och således garanterat
26387: den 9 april 1998 reviderade ministeriet sin praxis   att programmen fullföljs.
26388: 
26389:      Helsingforsden 5 maj 1998
26390: 
26391:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26392:                                             KK 412/1998 vp
26393: 
26394: Skriftligt spörsmål 412
26395: 
26396: 
26397: 
26398: 
26399:                                    Ulla-Maj Wideroos /sv: Sjösäkerhetsutbildningen
26400: 
26401: 
26402: 
26403:                                         Tili Riksdagens Talman
26404: 
26405:    Säkerheten inom sjöfarten och betydelsen av        funnits andra alternativ tili förläggningsorter.
26406: därtill hörande säkerhetsutbildning har aktuali-      Tili exempel Åbosvenska sjöfartsläroanstalt har
26407: serats i och med de allvarliga sjöolyckor som har     redan i tio år meddelat sjösäkerhetsutbildning,
26408: inträffat under de senaste åren. 1 internationella    och vid läroanstalten samt i Airisto Center har
26409: avtal och de bestämmelser som grundar sig på          det redan många år funnits en överlevnadsutbild-
26410: dem har skett ändringar, som förutsätter änd-         ningscentral med anläggningar och de undervis-
26411: ringar också i sjösäkerhetsutbildningen.              nings- och inkvarteringsutrymmen och den sim-
26412:    Undervisningsministeriet tillsatte 13.4.1995       bassäng som behövs.
26413: en arbetsgrupp (senare arbetsgruppen för säker-          Enligt den kalkyl som arbetsgruppen utan des-
26414: hetsutbildningen inom sjöfarten), som hade tili       to noggrannare utredningar presenterat skulle
26415: uppgift att utarbeta ett förslag tili anordnande av   inrättandet a v ett överlednadscenter i Lojo föror-
26416: räddningsutbildning inom sjöfarten. Arbets-           saka kostnader på 15 Mmk, medan kostnaderna
26417: gruppen för säkerhetsutbildning inom sjöfarten        på andra förläggningsorter med anläggningar i
26418: avlämnade sitt betänkande 29.9.1995. 1 betän-         likhet med de planerade skull uppgå tili minst 30
26419: kandet konstaterades att utveck1andet av sjösä-       Mmk. Några andra kostnadskrävande projekt
26420: kerhetsutbi1dningen och sjösäkerheten förutsät-       ingick inte i förslaget. Kostnaderna för verksam-
26421: ter ett intimare samarbete mellan fartygssimu1a-      heten vid utbildningscentret kalkylerades varken
26422: torutbildningen, brandutbildningen och överlev-       i utredningen eller i motiveringarna tili förord-
26423: nadsutbildingen.                                      ningen. Antalet utbildningsdagar för det nya
26424:     Statsrådet meddelade 14.3.1996 ett principbe-     överlevnadscentret uppskattades i motiveringar-
26425: s1ut om inrättandet av ett center för sjösäkerhets-   na tili förordningen tili omkring 4 000 dagar/år.
26426: utbi1dning. Utbildningscentret bi1dades av far-          Utbildningscentret beräknades vända sig tili
26427: tygssimu1atorcentralen i Otnäs i Esbo stad,           en användarskara av studerande vid sjöfartsläro-
26428: brandsko1ningscentra1en vid garnisonen i Porka-       anstalter och yrkeshögskolor, personai inom för-
26429: la i Kyrkslätts korumun samt över1evnadsutbi1d-       svarsmakten och sjöfartsförvaltningen samt öv-
26430: ningscentralen som bygger på det bassängsystem        rig fartygspersonal på handelsfartyg och admi-
26431: som skall inrättas i Munkkaanjoki i Lojo koru-        nistrativa fartyg. Utrymmena och anläggningar-
26432: mun. Förordningen om centret för sjösäkerhets-        na vid centret ansågs ge möjlighet också tili yr-
26433: utbildning trädde i kraft 1.3.1997.                   kesdykning i utbildningen inom social- och häl-
26434:     Enligt arbetsgruppens för säkerhetsutbildning     sovården, brand- och räddningsväsendet, gräns-
26435: inom sjöfarten utredning ansågs detvara möj1igt       bevakningen, den frivilliga räddningstjänsten
26436: att bygga en över1evnadsutbi1dningsenhet som          och i tillämpliga delar också branscher som tang-
26437: bygger på bassängfunktioner i det vattenrenings-      erar sjösäkerheten.
26438: verk som tagits ur bruk i Munkkaanoja i Lojo. På         Beträffande arbetsgruppens utredning och an-
26439: Ojamo gruvområde i Lojo fanns i sin tur ett           dra handlingar angående projektet har det från
26440: nedlagt stenbrott, och i den damm som bildats         första början kunnat noteras en alltför summa-
26441: där ansågs det vara möjligt att bygga den rigg        risk kalkyl av och eventuellt också hemlighållan-
26442:  med an1äggningar som behövs för utbildningen.        de av kostnaderna för inrättandet av centret.
26443: Att utnyttja dessa redan existerande möjligheter      Inrikesministeriet fåste redan i sitt utlåtande i
26444: konstaterades vara ett förmånligare alternativ än     januari 1996 uppmärksamhet vid att utredningen
26445: nyinvesteringar och därför skulle överlevnads-        inte tillräckligt grundligt hade behandlat tillbyg-
26446: centralen förläggas just i Lojo. Det hade också       gandet av utbildningscentret, komplettering av
26447: 
26448: 280043
26449: 2                                         KK 412/1998 vp
26450: 
26451: redan existerande enheter och framför allt kost-    och för att bygga ut och bygga om fartygssimu1a-
26452: naderna för utbildningscentrets verksamhet och      torenheten i Otnäs behövs över 6 Mmk.
26453: administra tion.                                       Statsrådet godkände i tiden inrättandet av
26454:    Redan i samband med de första planerna på        centret för sjösäkerhetsutbi1dningen på basis av
26455: ett projekt för ett säkerhetsutbildningscenter      den utredning som gjordes i saken, där kostna-
26456: framgick det klart att bassängerna i Munkkaas       derna för projektet uppgavs tili 15 Mmk. Den
26457: före detta vattenreningsverk inte lämpar sig som    tota1a kostnadskalkylen för projektet verkar, en-
26458: utbildningscenter. Nu håller man på att förlägga    1igt de p1aner som nu anges, stiga tili över 100
26459: centrets funktioner i den förra befolkningsskydd-   Mmk. Här ingår ännu inte de år1iga kostnaderna
26460: skolans utrymmen i Ahtsalmi i Lojo, som måste       för att bedriva den egent1iga verksamheten.
26461: byggas om för omkring 15 Mmk, för att de skall         Det verkar uppenbart att förordningen om
26462: passa som utbildningscenter. På området plane-      centret för sjösäkerhetsutbi1dning har givits på
26463: ras byggandet av en stor bassänghall, vars kost-    bristfålliga och fe1aktiga grunder.
26464: nadskalkyl närmar sig 60 Mmk.                          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
26465:    Ojamos före detta gruvområde skulle lämpa        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26466: sig för utbildningscentrets behov enligt den ur-    ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
26467: sprungliga planen, trots att byggnadskostnader-     fö1jande spörsmål:
26468: na också för det är 15 Mmk. De tyngst vägande
26469: argumenten för att ta i bruk Ojamo gruvdamm                   Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
26470: var kraven för Off Shore utbildningen. Denna               ta för att försäkra sig om att man i åtgär-
26471: utbildning behöver bara vissa mindre grupper i             derna för utveck1andet av centret för sjö-
26472: Finland, närmast personalen på sjöfartsverkets             säkerheten fö1jer de linjedragningar och
26473: kombiisbrytare. Kostnaderna verkar orimliga i              kostnadska1ky1er som angavs beträffan-
26474: förhållande tili den fördel som erhålls, eftersom          de inrättandet i motiveringarna till för-
26475: utbildningen isin helhet kunde köpas tili exempel          ordningen om centret för sjösäkerhetsut-
26476: från Norge.                                                bi1dningen och
26477:    Utöver ovan nämnda kostnader behövs över                   ämnar Regeringen tillsätta något or-
26478: 10 Mmk för brandutbildningssimulatorn i Por-               gan för att utreda a1ternativen tili att byg-
26479: kala och byggnadsarbetena på övningsområdet                ga centret för sjösäkerhetsutbi1dningen?
26480: 
26481:      Helsingfors den 16 apri1 1998
26482: 
26483:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
26484:                                              KK 412/1998 vp                                              3
26485: 
26486: Kirjallinen kysymys 412                                                                        Suomennos
26487: 
26488: 
26489: 
26490: 
26491:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Meriturvallisuuskoulutuksesta
26492: 
26493: 
26494: 
26495:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26496: 
26497:     Merenkulun turvallisuus ja siihen kuuluvan         lastautumiskeskus oli tarkoitus sijoittaa juuri
26498: turvallisuuskoulutuksen merkitys on tullut ajan-       Lohjalle. Myös muita sijoitusvaihtoehtoja oli.
26499: kohtaiseksi viime vuosien aikana sattuneiden va-       Esimerkiksi Turun ruotsinkielinen merenkulku-
26500: kavien merionnettomuuksien johdosta. Kan-              oppilaitos on jo kymmenen vuoden ajan antanut
26501: sainvälisissä sopimuksissa ja niihin perustuvissa      meriturvallisuuskoulutusta. Kyseisessä oppilai-
26502: säännöksissä on tapahtunut muutoksia, jotka            toksessa sekä Airisto Centerissä on jo monta
26503: edellyttävät muutoksia myös meriturvallisuus-          vuotta toiminut pelastautumiskoulutuskeskus,
26504: koulutukseen.                                          jossa on tarvittavat laitteistot, opetus- ja majoi-
26505:      Opetusministeriö asetti 13. huhtikuuta 1995       tustilat sekä tarvittava allas.
26506: työryhmän (myöhemmin merenkulun turvalli-                  Työryhmän surumittaisen laskelman mukaan
26507: suuskoulutuksen työryhmä),jonka tehtävänä oli          Lohjan pelastautumiskeskuksen perustamisen
26508: laatia ehdotus merenkulun pelastuskoulutuksen          kustannukset olisivat 15 miljoonaa markkaa,
26509: järjestämiseksi. Merenkulun turvallisuuskoulu-         kun taas muiden sijoituspaikkakuntien kustan-
26510: tuksen työryhmä jätti mietintönsä 29. syyskuuta        nukset suunnitelmien mukaisine laitteistoineen
26511:  1995. Mietinnössä todettiin, että meriturvalli-       nousisivat vähintään 30 miljoonaan markkaan.
26512: suuskoulutuksen ja meriturvallisuuden kehittä-         Muita rahaa vieviä hankkeita ei ehdotukseen si-
26513:  minen edellyttää läheisempää yhteistyötä laivasi-     sältynyt. Koulutuskeskuksen toiminnan kustan-
26514:  mulaattori-, palo- ja pelastautumiskoulutuksen        nuksia ei laskettu sen enempää selvityksessä kuin
26515:  välillä.                                              asetuksen perusteluissakaan. Uuden pelastautu-
26516:      Valtioneuvosto teki 14. maaliskuuta 1996 pe-      ruiskeskuksen koulutuspäivien määräksi arvioi-
26517:  riaatepäätöksen merenkulun turvallisuuskoulu-         tiin asetuksen perusteluissa noin 4 000 päivää/
26518:  tuskeskuksen perustamisesta. Koulutuskeskuk-          vuosi.
26519:  sen muodostivat Otaniemen laivasimulaattori-              Koulutuskeskuksen arvioitiin antavan ope-
26520:  keskus Espoon kaupungissa, Porkkalan varus-           tusta merenkulkuoppilaitosten ja ammattikor-
26521:  kunnan palokoulutuskeskus Kirkkonummen                keakoulujen opiskelijoille, puolustusvoimien ja
26522:  kunnassa sekä Lohjan Munkkaanjokeen perus-            merenkulkuhallinnon henkilöstölle sekä kaup-
26523:  tettavaan allasjärjestelmään rakentuva pelastau-      pa- ja hallinnollisten alusten laivahenkilökunnal-
26524:  tumiskoulutuskeskus. Asetus merenkulun tur-           le. Keskuksen tilojen ja laitteistojen katsottiin
26525:  vallisuuskoulutuskeskuksesta tuli        voimaan      antavan mahdollisuuden myös ammattisukel-
26526:   1.3.1997.                                            lukseen sosiaali- ja terveydenhuollon, palo- ja
26527:      Merenkulun turvallisuuskoulutuksen työryh-        pelastustoimen, rajavartiooja vapaaehtoisen pe-
26528:  män selvityksen mukaan katsottiin olevan mah-         lastuspalvelun koulutuksessa sekä soveltuvin
26529:  dollista rakentaa allastoiminnoille rakentuva pe-     osin myös muilla aloilla, jotka sivuavat meritur-
26530:  lastautumiskoulutusyksikkö Lohjan M unk-              vallisuutta.
26531:  kaanojan vanhaan vedenpuhdistamoon. Lohjan                Mitä tulee työryhmän selvitykseen ja muihin
26532:  Ojamon kaivosalueella oli puolestaan vanha ki-        hankeasiakirjoihin, on jo alusta asti voitu havai-
26533:  vilouhos, ja sinne muodostuneeseen altaaseen          ta, että keskuksen perustamisen kustannuksista
26534:   katsottiin olevan mahdollista rakentaa koulu-        on annettu aivan liian ylimalkainen arvio ja mah-
26535:   tuksessa tarvittava riki tarvittavine laitteistoi-   dollisesti kustannuksia on myös pimitetty. Sisä-
26536:   neen. Näiden jo olemassa olevien mahdollisuuk-       asiainministeriö kiinnitti jo lausunnossaan tam-
26537:   sien hyödyntämistä pidettiin uusinvestointeja        mikuussa 1996 huomiota siihen, että selvitykses-
26538:   edullisempana vaihtoehtona ja tämän vuoksi pe-       sä ei tarpeeksi perusteellisesti käsitellä koulutus-
26539: 4                                          KK 412/1998 vp
26540: 
26541: keskuksen laajentamista, jo olemassa olevien yk-     men laivasimulaattoriyksikön korjaus- ja laajen-
26542: siköiden täydentämistä ja ennen kaikkea koulu-       nustöihin.
26543: t~skeskuksen toiminnan ja hallinnon kustannuk-          Valtioneuvosto hyväksyi aikoinaan merenku-
26544: sia.                                                 lun turvallisuuskoulutuskeskuksen perustamisen
26545:    Jo turvallisuuskoulutuskeskushankkeen alus-       asiassa tehdyn selvityksen perusteella, jossa
26546: tavien suunnitelmien yhteydessä kävi selvästi        hankkeen kustannuksiksi ilmoitettiin 15 miljoo-
26547: ilmi, että Munkkaan entisen vedenpuhdistamon         naa markkaa. Hankkeen kokonaiskustannusar-
26548: altaat eivät sovellu koulutuskeskukseksi. Nyt        vio vaikuttaa, nyt ilmoitettujen suunnitelmien
26549: keskuksen toimintoja ollaan sijoittamassa enti-      mukaan, nousevan yli 100 miljoonaan mark-
26550: sen väestönsuojelukoulun tiloihin Lohjan Aht-        kaan. Tähän summaan ei sisälly varsinaisen toi-
26551: salmeen. Koulua on kuitenkin uusittava noin 15       minnan pyörittämisestä aiheutuvia vuosittaisia
26552: miljoonan markan edestä, jotta se soveltuisi kou-    kustannuksia.
26553: lutuskeskukseksi. Alueelle suunnitellaan raken-         Vaikuttaa ilmeiseltä, että asetus merenkulun
26554: nettavaksi suuri allas halli, jonka kustannusarvio   turvallisuuskoulutuskeskuksesta on annettu
26555: on liki 60 miljoonaa markkaa.                        puutteenisin ja virheeliisin perustein.
26556:    Ojamon entinen kaivosalue soveltuisi koulu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26557: tuskeskuksen tarpeisiin alkuperäisen suunnitel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26558: man mukaan, vaikka rakennuskustannukset              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26559: myös sen osalta ovat 15 miljoonaa markkaa.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26560: Vahvimmat argumentit Ojamon patoaltaan
26561: käyttöön ottamiseksi olivat OffShore -koulutuk-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26562: sen vaatimukset. Tätä koulutusta tarvitsevat                ryhtyä varmistaakseen, että merenkulun
26563: vain tietyt pienryhmät Suomessa, lähinnä meren-             turvallisuuskoulutuskeskuksen kehittä-
26564: kulkulaitoksen yhdistelmäjäänmurtajien henki-               mistoimenpiteet noudattavat niitä lin-
26565: lökunta. Kustannukset vaikuttavat kohtuutto-                jauksia ja kustannusarvioi ta, jotka ilmoi-
26566: milta suhteessa saavutettavaan etuun, koska                 tettiin asetuksen perusteluissa merenku-
26567: koulutus kokonaisuudessaan voitaisiin ostaa esi-            lun turvallisuuskoulutuskeskuksen pe-
26568: merkiksi Norjasta.                                          rustamisesta, ja
26569:    Edellä mainittujen kustannusten lisäksi tarvi-              aikooko Hallitus asettaa jonkin elimen
26570: taan yli JO miljoonaa markkaa Porkkalan palo-               selvittämään merenkulun turvallisuus-
26571: koulutussimulaattoriinja harjoitusalueen raken-             koulutuskeskuksen rakentamisen vaihto-
26572: nustöihin sekä yli 6 miljoonaa markkaa Otanie-              ehtoja?
26573: 
26574:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
26575: 
26576:                                         Ulla-Maj Wideroos /r
26577:                                            KK 412/1998 vp                                             5
26578: 
26579: 
26580: 
26581: 
26582:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26583: 
26584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oppilaitoksen tekemien suunnitelmien mukaan
26585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rakennettu olemassa olevan avomerialtaan lähei-
26586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      syyteen maalle ja sen päälle olisi rakennettu ra-
26587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj        kennus. Koska kummassakin vaihtoehdossa tar-
26588: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vittavat varuste- ja laitekustannukset olivat suu-
26589: sen n:o 412:                                         rin piirtein samat, arvioitiin Lohjan vaihtoehto
26590:                                                      edullisemmaksi, koska siellä jo oli olemassa tar-
26591:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vittavat allastilat, joita käytettiin sukeltajien
26592:        ryhtyä varmistaakseen, että merenkulun        kouluttamisessa. Samoilla perusteilla valmistel-
26593:        turvallisuuskoulutuskeskuksen kehittä-        tiin asetus merenkulun turvallisuuskoulutuskes-
26594:        mistoimenpiteet noudattavat niitä lin-        kuksesta (161/1997).
26595:        jauksia ja kustannusarvioi ta, jotka ilmoi-       Hankeselvityksen yhteydessä on kuitenkin il-
26596:        tettiin asetuksen perusteluissa merenku-      mennyt, että Munkkaanojan allasrakennuksen
26597:        lun turvallisuuskoulutuskeskuksen pe-         betonirakenteet ovat sellaisessa kunnossa, että
26598:        rustamisesta, ja                              niiden peruskorjaaminen ei ole taloudellista,
26599:           aikooko Hallitus asettaa jonkin elimen     vaan ne pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen.
26600:        selvittämään merenkulun turvallisuus-         Koska kyseinen rakennus on lisäksi Lohjan kau-
26601:        koulutuskeskuksen rakentamisen vaihto-        pungin omistama, ei suunnittelun jatkaminen
26602:        ehtoja?                                       pelastautumistilanteiden simuloinnissa tarvitta-
26603:                                                      vien tilojen sijoittamiseksi Munkkaanojalle ole
26604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perusteltua. Koska Lohjalla ovat vailla vakinais-
26605: vasti seuraavaa:                                     ta käyttöä valtion omistamat entisen valtion
26606:                                                      väestönsuojelukoulun tilat, on taloudellisempaa
26607:    Valtioneuvosto teki 14.3.1996 periaatepää-        kunnostaa niistä pelastautumiskoulutuskeskuk-
26608: töksen merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuk-        sen pääyksikön tarvitsemat toimitilat. Alkupe-
26609: sen perustamisesta. Periaatepäätöksen mukaan         räisen suunnitelman mukaan Lohjalie Ojamon
26610: merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus muo-           kaivoslammelle sijoitetaan pelastusvenekoulu-
26611: dostetaan Espoon kaupungin Otaniemessä toi-          tuksen tarvitsema ulkoharjoittelualue takilara-
26612: mivasta laivasimulaattorikeskuksesta, Kirkko-        kenteineen.
26613: nummen kunnan Porkkalan varuskunnan                      Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sekä
26614: alueella toimivasta palokoulutuskeskuksesta          myös merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuk-
26615: sekä Lohjan kunnan Munkkaanojalle perustet-          sesta annetun asetuksen ( 1611 1997) peruste] uissa
26616: tavasta allasjärjestelmään tukeutuvasta pelas-       kustannusvaikutukseksi arvioitu 15 miljoonaa
26617: tautumiskoulutuskeskuksesta. Periaatepäätök-         markkaa perustui siihen, että Muokkaanojalla
26618: sen mukaan pelastautumiskoulutuskeskuksen            sukeltajien koulutuksessa käytetyt tilat olisivat
26619: perustaminen aiheuttaa noin 15 miljoonan mar-        perusrakenteiltaan hyödynnettävissä myös pe-
26620: kan investoinnit. Pelastautumiskoulutuskeskuk-       lastautumiskoulutuskeskuksen        tarkoituksiin.
26621: sen varteenotettava toinen sijaintivaihtoehto oli    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa todetaan,
26622: Turun ruotsinkielinen merenkulkuoppilaitos           että Ojamon kaivoslammelle sijoitettavat toi-
26623: Turussa yhdessä Paraisilla toimivan Airisto Cen-     minnot palvelisivat erityisesti offshore-koulu-
26624: terin kanssa. Vertailtaessa Turun ruotsinkielisen    tuksen tarpeita. Näin ei kuitenkaan ole asia, vaan
26625: merenkulkuoppilaitoksen ja Airisto Centerin          sinne rakennettavaan takilaan tulee pelkästään
26626: sekä Lohjan kunnan Munkkaanojan edellytyk-           kauppa- ja matkustusalusten käytössä olevia vä-
26627: siä pelastautumiskoulutuskeskuksen sijoitus-         lineitä. Ainoa Merenkulkulaitoksen tarvitsema
26628: paikkavaihtoehtoina lähtökohtana oli allasjär-       erikoisväline on ns. HUET, eli laite, jolla harjoi-
26629: jestelmään tukeutuva perusratkaisu. Airisto          tellaan veteen pakkolaskun tehneestä helikopte-
26630: Centerin käytössä olevalle alueelle tarvittava li-   rista poistumista. Tätä koulutusta tulevat tarvit-
26631: säallas olisi Turun ruotsinkielisen merenkulku-      semaan kaikkien jäänmurtajien miehistöt, vaik-
26632: 6                                           KK 412/1998 vp
26633: 
26634: kakin ensisijaisesti sitä tarvitsevatkin monitoimi-   moiden ja alusten yhteistoimintaharjoituksissa
26635: murtajien miehistöt. Tätä koulutusta tarvitsee        sekä myös palo- ja pelastautumiskoulutuksessa.
26636: myös Neste Oy, joka operoi Pohjanmerellä sekä             Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskukseen
26637: tulevaisuudessa myös koillisväylällä. Offshore-       kuuluvan pelastautumiskoulutuskeskuksen to-
26638: koulutuksen tarvitsema upotettava helikopteri         teuttaminen alkuperäisten suunnitelmien mu-
26639: maksaa 500 000-1 000 000 markkaa, toimitta-           kaan Lohjalle perustuu edellytyksiin hallita tur-
26640: jasta ja sisustuksesta riippuen. HUET-harjoitte-      vallisuuskysymyksiä ko. koulutuksessa. Harjoit-
26641: lulaitetta tarvitsevat myös rajavartiolaitos sekä     telu vesielementissä, erityisesti kylmässä vedessä,
26642: ilmavoimat.                                           vaatii korkeatasoista vesipelastuskapasiteettia,
26643:    Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen           hyvin kontrolloitavia olosuhteita, ymmärtämys-
26644: perustamiskustannuksista puhuttaessa on otet-         tä valikoitumattoman oppilasaineksen henkilö-
26645: tava huomioon myös palokoulutuskeskuksen              kohtaisista riskitekijöistä sekä niiden hallintaa.
26646: sekä laivasimulaattorikeskuksen välttämättö-          Riittävä taso ja turvallisuus voidaan saavuttaa
26647: mät investoinnit.                                     käytettävissä olleista vaihtoehdoista vain Lohjal-
26648:    Porkkalan palokoulutuskeskuksen rakenteet          Ie suunnitellussa allasjärjestelmään perustuvassa
26649: ovat tulleet elinkaarensa päähän. Korkeat kuu-        koulutuksessa ja koulutuskeskuksessa. Muiden
26650: muudet, savukaasut ja sammutusvetenä käytet-          vaihtoehtojen rakentaminen vastaavaan tasoon
26651: tävä merivesi ovat syöneet 20 vuodessa rakenteet      vaatisi huomattavasti suuremmat investoinnit
26652: korjauksista huolimatta kuntoon, jossa niiden         ympärivuotisen standardoidun opetusohjelman
26653: työturvallisuusriskit ovat merkittävän suuret.        toteuttamiseksi.
26654:    Otaniemen laivasimulaattori on vuodelta                Merenkulun turvallisuuskoulutuksen järjestä-
26655: 1985. Sen laitteet ovat vuosilta 1983-1985. Ne        misessä ei ole kysymys vain nykyisen toiminnan
26656: on välttämättä uusittava. Samalla simulaattori        teknisistä järjestelyistä, vaan meriturvallisuuden
26657: laajenee siten, että merivoimat ja varustamot saa-    tason selkeästä nostamisesta yleisen kehityksen
26658: vat omat simulaattorinsa. Uudessa VTS-simu-           ja vaatimustason mukaiseksi. Ratkaisujen tulee
26659: laattorissa harjoitellaan tärkeimmät satamamme        olla sen mukaisia ja hanketta tulee tarkastella
26660: ja niiden sisääntuloväylät kattavan alusliiken-       kokonaistaloudellisesti, ei nimellisiä minimikus-
26661: teen ohjausjärjestelmän eli ns. VTS:n (Vessel         tannuksia tavoitellen.
26662: Trafic System Simulator) käyttöä liikennetilan-           Erityisen elimen asettamiseksi uudelleen me-
26663: teissa. Otaniemeen tulee myös öljyvahinkojen          renkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen raken-
26664: torjunnan järjestelmä sekä virtuaalitekniikkaan       tamisen vaihtoehtojen selvittämiseen ei ole il-
26665: pohjaava kriisinhallinnan harjoitteluympäristö,       mennyt uutta tarvetta, vaan jo tehdyt selvitykset
26666: jota voidaan käyttää eri viranomaisten, varusta-      on katsottava riittäviksi.
26667:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
26668: 
26669:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26670:                                              KK 412/1998 vp                                             7
26671: 
26672: 
26673: 
26674: 
26675:                                          Tili Riksdagens Talman
26676: 
26677:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       båda alternativen var i stort sett desamma, be-
26678: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         dömdes Lojoalternativet som fördelaktigare för
26679: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdagsle-     att de behövliga bassängutrymmena för utbild-
26680: damot Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-           ningen av dykare redan fanns där. Samma moti-
26681: mål nr 412:                                            veringar låg tili grund för beredningen av förord-
26682:                                                        ningen om centret för sjösäkerhetsutbildning
26683:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         (161/1997).
26684:        ta för att försäkra sig om att man i åtgär-        1 samband med projektutredningen har det
26685:        derna för utvecklandet av centret för sjö-      likväl kommit fram att betongkonstruktionerna i
26686:        säkerheten följer de linjedragningar och        bassängbyggnaden i M unkkaanoja är i ett sådant
26687:        kostnadskalkyler som angavs beträffan-          skick att det inte är ekonomiskt att reparera dem
26688:        de inrättandet i motiveringarna tili för-       i grunden, utan de borde helt och hållet byggas
26689:        ordningen om centret för sjösäkerhetsut-        om. Eftersom byggnaden därtill ägs av Lojo stad
26690:        bildningen och                                  är det inte motiverat att fortsätta planeringen för
26691:           ämnar Regeringen tillsätta något or-         en placering av de behövliga utrymmena för si-
26692:        gan för att utreda alternativen till att byg-   mulering av överlevnadssituationer i Munkkaan-
26693:        ga centret för sjösäkerhetsutbildningen?        oja. Eftersom de byggnader som hört tili den
26694:                                                        forna läroanstalten statens befolkningsskydds-
26695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skola i Lojo ägs av staten och de saknar ordinarie
26696: anföra följande:                                       användning är det mer ekonomiskt att sätta i
26697:                                                        stånd dem tili de rum som överlevnadsutbild-
26698:    Statsrådet fattade den 14 mars 1996 ett prin-       ningscentrets huvudenhet behöver. Enligt den
26699: cipbeslut om inrättandet av ett center för sjösä-      ursprungliga planen placeras utomhusövnings-
26700: kerhetsutbildning. Enligt beslutet skall centret       området inklusive riggkonstruktioner för rädd-
26701: för sjösäkerhetsutbildning bildas av fartygssimu-      ningsbåtutbildningen i Ojamo gruvdamm i Lojo.
26702: latorcentralen i Otnäs i Esbo stad, brandskol-            Den kostnadsverkan på 15 milj. mk som man
26703: ningscentralen vid garnisonen i Porkala i Kyrk-        räknar med i statsrådets principbeslut och likaså
26704: slätt korumun och av en överlevnadsutbildnings-        i motiveringarna tili förordningen om centret för
26705: central som bygger på ett bassängsystem som            sjösäkerhetsutbildning (161/I 997) utgår från att
26706: skall inrättas i Munkkaanoja i Lojo kommun.            grundkonstruktionen i de lokaliteter som an-
26707: Enligt principbeslutet föranleder inrättandet av       vänts i utbildningen av dykare i Munkkaanoja
26708: överlevnadsutbildningscentralen investeringar          går att utnyttja också för överlevnadsutbildning-
26709: för ca 15 milj. mk. Ett annat alternativ värt att      ens syften. 1 motiveringarna tili spörsmålet kon-
26710: beakta i fråga om placeringen av överlevnadsut-        stateras att de funktioner som skall placeras i
26711: bildningscentralen var Abo svenska sjöfartsläro-       gruvdammen skulle tjäna särskilt off shore-ut-
26712: anstalt i Åbo tillsammans med Airisto Center i         bildningens behov. Så är inte fallet, utan den rigg
26713: Pargas. Vid jämförelsen av Åbosvenska sjöfarts-        som byggs där kommer enbart att omfatta an-
26714: läroanstalts och Airisto Centers förutsättningar       ordningar som används av handels- och passage-
26715: och M unkkaanojas förutsättningar i Lojo som           rarfartyg. Den enda specialanordning som Sjö-
26716: placeringsalternativ för detta utbildningscenter       fartsverket behöver är det s.k. HUET, dvs. en
26717: utgick man från en grundläggande lösning som           anordning som används då man övar utrymning
26718: byggde på ett bassängsystem. Den extra bassäng         ur en helikopter som nödlandat i vattnet. Denna
26719: som skulle ha behövts på Airisto Centers område        utbildning kommer att behövas av besättningen
26720: skulle enligt Åbo svenska sjöfartsläroanstalts         på alla isbrytare, även om behovet är störst för
26721: planer ha byggts på land i anslutning tili en be-      besättningen på de s.k. multipurpose isbrytarna.
26722: fintlig havsbassäng och ovanpå den skulle ha           Denna utbildning behövs också av Neste Oy som
26723:  byggts ett hus. Eftersom kostnaderna för de ut-       opererar på Bottenhavet och i framtiden även på
26724:  rustningar och anläggningar som behövdes i            Nordostpassagen. Den sänkbara helikoptern
26725: 8                                            KK 412/1998 vp
26726: 
26727: som behövs för off shore-utbildningen kostar               Att överlevnadsutbildningscentralen som hör
26728: 500 000-1 000 900 mk, beroende på leverantör           tili centret för sjösäkerhetsutbildningen byggs i
26729: och inredning. Ovningsanordningen HUET be-             Lojo enligt de ursprungliga planerna baserar sig
26730: hövs också av gränsbevakningsväsendet och av           på förutsättningarna att hantera säkerhetsfrå-
26731: luftstridskrafterna.                                   gorna i utbildningen. Övningarna i det våta, i
26732:     Då man talar om anläggningskostnaderna för         synnerhet i kallt vatten, kräver högklassig sjö-
26733: centret för sjösäkerhetsutbildning måste även de       räddningskapacitet, väl kontrollerbara förhål-
26734: investeringar som är nödvändiga för brandut-           landen, insikt i de personliga riskerna för ett icke
26735: bildningscentralen och fartygssimulatorcentra-         utvalt elevmaterial och att riskerna är under kon-
26736: len beaktas.                                           troll. En tillfredsställande nivå och säkerhet kan i
26737:     Porkala brandskolningscentrals byggnads-           de tillbudsstående alternativen uppnås bara i en
26738: konstruktioner har levt ut sin tid. De höga tempe-     utbildning och utbildningscentral som bygger på
26739: raturerna, rökgaserna och havsvattnet som an-          det bassängsystem som planerats i Lojo. Att byg-
26740: vänts som släckningsvatten har, alla reparationer      ga ut de andra alternativen till motsvarande nivå
26741: till trots, på 20 år tärt på konstruktionerna så att   skulle kräva betydligt större investeringar för att
26742: säkerhetsriskerna i arbetet där är ansenliga.          ett standardiserat undervisningsprogram för
26743:     Fartygssimulatorn i Otnäs är från 1985. Ut-        bruk året runt skulle kunna genomföras.
26744: rustningen är från 1983-1985. Den måste nöd-               När utbildningen i sjösäkerhet anordnas är det
26745: vändigtvis bytas ut. Samtidigt utvidgas simula-        inte bara frågan om tekniska arrangemang för
26746: torn så att sjöstridskrafterna och rederierna får      den nuvarande verksamheten, utan om en klar
26747: sina egna simulatorer. 1 den nya VTS-simulatorn        höjning av nivån på sjösäkerheten enligt den all-
26748: tränas användningen av styrsystemet för fartygs-       männa utvecklingen och kravnivån. Lösningar-
26749: trafik som täcker våra viktigaste hamnar och           na bör vara i enlighet med detta och projektet bör
26750: farlederna in till dem, dvs. det s.k. VTS (Vessel      granskas i ett ekonomiskt helhetsperspektiv, inte
26751: Traffic System Simulator) i trafiksituationer. Ot-     med ambitionen att minimera de nominella kost-
26752: näs kommer också att få ett oljeskadebekämp-           naderna.
26753: ningssystem samt en träningsmiljö för krishante-           Något nytt behov av att tillsätta ett särskilt
26754: ring som baserar sig på virtualteknik och som          organ för att utreda alternativen till att bygga
26755: kan användas avolika myndigheter, rederier och         centret för sjösäkerhetsutbildning har inte fram-
26756: vid samarbetsövningar mellan olika fartyg och          kommit, utan de utredningar som gjorts bör ses
26757: vid brand- och överlevnadsutbildning.                  som tillräckliga.
26758: 
26759:      Helsingfors den 12 maj 1998
26760: 
26761:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26762:                                           KK 413/1998 vp
26763: 
26764: Kirjallinen kysymys 413
26765: 
26766: 
26767: 
26768: 
26769:                                   Raimo Holopainen /sd: Toimeentulotuen muutoksesta
26770: 
26771: 
26772: 
26773:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26774: 
26775:    Kuluneena keväänä hyväksytyssä toimeentu-        haa" 860 mk, jonka pitäisi riittää sähköön, ruo-
26776: lolain uudistuksessa on ilmennyt aikataulullisia    kaan, liikkumiseen, mahdollisten opintolainojen
26777: ongelmia. Uudistukseen liittyvä asumistuen          korkojen ja lyhennysten maksuun. Oliko toi-
26778: 7 %:n leikkaus toimeentulotukeen tehtiin maalis-    meentulotuen muutosta laadittaessa tarkoituk-
26779: kuun alussa. Tämän leikkauksen kompensointi         sena laittaa tukea saavat joissakin tapauksissa
26780: tosin toteutetaan korottamalla asumistukea. Ta-     jopa puolen vuoden nälkäkuurille? Eikö olisi tar-
26781: valliselle toimeentulotuen saajalle tämän muu-      koituksenmukaisempaa ja oikeudenmukaista
26782: toksen ja asumistuen tarkistuksen väliin jäävä      tehdä asumistuen tarkistus tällaisen muutoksen
26783: aika saattaa muotoutua kohtuuttoman pitkäksi.       yhteydessä automaattisesti.
26784:    Esimerkiksi: Kun henkilölle tehdään asumis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26785: tuen tarkistus vasta syksyllä, jää hänelle puolen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26786: vuodenjakso pienemmillä tuloilla kuin aikaisem-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26787: min. Jos henkilö on saanut toimeentulotukea         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26788: 2 000 mk/kk, se uudistuksen mukaan putoaa
26789: 1 860 markkaan kuukaudessa. Hän on saanut                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-
26790: 1 760 markan vuokraansa 760 mk asumistukea ja              meentulotuen uudistuksestajohtuva kiis-
26791: hänelle itselleen jää maksettavaksi 1 000 mk/kk.           taton virhe saataisiin mitä pikimmin kor-
26792: Kun toimeentulotuesta vähennetään vuokra-                  jatuksi?
26793: kulut, jää henkilölle kuukausittaista "käyttöra-
26794: 
26795:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998
26796: 
26797:                                        Raimo Holopainen /sd
26798: 
26799: 
26800: 
26801: 
26802: 280043
26803: 2                                          KK 413/1998 vp
26804: 
26805: 
26806: 
26807: 
26808:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26809: 
26810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perusteella. Jos menot ovat tuloja ja varoja suu-
26811: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        remmat, erotus maksetaan toimeentulotukena.
26812: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Tukea myönnettäessä otetaan huomioon perus-
26813: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           asalla katettavat menot (perusosa) ja tarpeellisen
26814: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        suuruisina huomioon otettavat menot (lisäosa).
26815: sen n:o 413:                                            Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat
26816:                                                      muun muassa ravintomenot, vaatemenot sekä
26817:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-      vastaavat perheenjokapäiväiseen toimeentuloon
26818:        meentulotuen uudistuksesta johtuva kiis-      kuuluvat menot. Aiemmasta sääntelystä poike-
26819:        taton virhe saataisiin mitä pikimmin kor-     ten perusosaan sisältyy nykyisin seitsemän pro-
26820:        jatuksi?                                      senttia tarpeellisen suuruisista asumistukilain
26821:                                                      6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä.
26822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tämä merkitsee erikseen huomioon otettavien
26823: vasti seuraavaa:                                     asumismenojen pienenemistä ja tuen vähenemis-
26824:                                                      tä. Lisäosalla katetaan tarpeellisen suuruisena
26825:     Laki toimeentulotuesta (1412/1997) tuli voi-     muu kuin perusosaan sisältyvä osuus asumisme-
26826: maan maaliskuun alusta 1998. Se korvasi aikai-       nojen määrästä sekä eräitä muita menoja. Tuloi-
26827: semmat toimeentulotukea koskevat säännökset,         na toimeentulotukea määrättäessä otetaan huo-
26828: jotka sisältyivät sosiaalihuoltolakiin (71 0/1982)   mioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä
26829: ja valtioneuvoston päätökseen toimeentulotuen        olevat tulot, muun muassa asumistuki.
26830: yleisistä perusteista (988/1993). Toimeentulotu-        Yksinkertaistettu esimerkki valaissee toi-
26831: kiuudistuksen yhteydessä parannettiin eräitä toi-    meentulotuen rakennetta ja suhdetta asumistu-
26832: meentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia,         keen. Oletetaan, että kyseessä on varaton yksin
26833: joista kattavin on asumistukilaissa (408/1975)       asuva henkilö, jonka asumismenot ovat kysy-
26834: tarkoitettu asumistuki.                              myksen perusteluissa olevan esimerkin mukai-
26835:     Ensisijaisten etuuksien parantamisen pää-        sesti 1 760 markkaa kuukaudessa ja joka saa
26836: asiallisena tavoitteena oli vähentää tarvetta tur-   työttömyysturvan peruspäivärahaa nettona noin
26837: vautua toimeentulotukeen. Toimeentulotuki-           2 000 markkaa kuukaudessa. Henkilön asumis-
26838: uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE        tuki ennen tarkistusta voisi tällöin olla noin 760
26839: 217/1997 vp) perusteluissa selostetaan uudistuk-     markkaa kuukaudessa. Toimeentulotuen perus-
26840: sen vaikutuksia kotitalouksille seuraavasti:         osaan kuuluvien menojen määrä on 2 021 mark-
26841: "Osalle toimeentulotukiasiakkaista näiden ensi-      kaa kuukaudessa, jos henkilö asuu ensimmäisen
26842: sijaisten etuuksien parantaminen aiheuttaa hei-      kalleusluokan kunnassa. Perusosaan sisältyvien
26843: dän tulotasonsa kohoamisen siinä määrin, että        asumismenojen määrä, seitsemän prosenttia asu-
26844: heillä ei enää ole tarvetta turvautua toimeentulo-   mismenoista, on noin 123 markkaa ja lisäosalla
26845: tukeen. Toisaalta toimeentulotuen perusosaa          katettavien asumismenojen määrä noin 1 637
26846: koskevat muutokset merkitsevät valtaosalle toi-      markkaa kuukaudessa. Jos muita lisäosalla ka-
26847: meentulotuen saajista tuen tason alenemista. Eri     tettavia menoja ei ole, henkilön toimeentulotu-
26848: etuuksista yhteensä koostuvan tuen taso alenee       keen oikeuttavien menojen yhteismäärä on 3 658
26849: niissä kotitalouksissa, jotka ensisijaisten etuuk-   markkaa kuukaudessa. Kun tästä määrästä vä-
26850: sien kohoamisen jälkeenkin ovat edelleen toi-        hennetään henkilön käytettävissä olevat tulot eli
26851: meentulotuen piirissä."                              peruspäiväraha ja asumistuki, yhteensä noin
26852:     Kysymyksen perusteluihin sisältyvä esimerkki     2 760 markkaa, toimeentulotukena maksetta-
26853: osoittaa, että toimeentulotuen muutosten ja ensi-    vaksi jää noin 898 markkaa kuukaudessa. Toi-
26854: sijaisten etuuksien samanaikaisten korotusten        meentulotuen ja asumistuen yhteismäärä on si-
26855: yhteisvaikutusta saattaa olla vaikea hahmottaa.      ten noin 1 658 markkaa kuukaudessa.
26856:    Toimeentulotuki määräytyy tukeen oikeutta-           Asumistuen tarkistus ei tässä tapauksessa vai-
26857: vien menojen sekä tulojen ja varojen erotuksen       kuta henkilön yhteiskunnalta saaman tuen koko-
26858:                                         KK 413/1998 vp                                           3
26859: 
26860: naismaaraan, vaan ainoastaan sen jakautumi-       vissä kuukausittain olevaan rahamäärään. Sitä
26861: seen toimeentulotuen ja asumistuen kesken. Jos    vastoin asumistuen korotus parantaa niiden ko-
26862: esimerkkitapauksessa asumistukea korotettai-      titalouksien taloudellista asemaa, joiden kohdal-
26863: siin esimerkiksi 400 markalla, toimeentulotuen    la korotettu asumistuki ylittää aikaisemmin
26864: osuus pienentyisi vastaavasti samalla määrällä.   maksetun toimeentulotuen ja asumistuen yhteis-
26865: Asumistuen tarkistuksen ajankohdalla ei tällöin   määrän.
26866: ole vaikutusta toimeentulotuen saajan käytettä-
26867: 
26868:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
26869: 
26870:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26871: 4                                            KK 413/1998 vp
26872: 
26873: 
26874: 
26875: 
26876:                                          Tili Riksdagens Talman
26877: 
26878:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Om utgifterna är större än inkomsterna och till-
26879: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         gångarna beta1as skillnaden i form av utkomst-
26880: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stöd. Då stöd bevi1jas beaktas de1s utgifter som
26881: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              täcks med en grundde1 (grunddel), dels andra
26882: mål nr 413:                                            utgifter som beaktas i behövlig utsträckning (till-
26883:                                                        läggsdel).
26884:             Vad ämnar Regeringen göra för att få           Till de utgifter som täcks med grundde1en hör
26885:         till stånd en snar korrigering av det obe-     utgifter för bl.a. kost och k1äder samt motsvaran-
26886:         stridliga fel som följer av revideringen av    de utgifter som hänför sig till en familjs dagliga
26887:         utkomststödet?                                 uppehälle. Med avvike1se från tidigare reglering
26888:                                                        ingår i grundde1en numera sju procent av det
26889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nödvändiga beloppet av boendeutgifterna enligt
26890: anföra följande:                                       6 § 1agen om bostadsbidrag. Detta betyder att de
26891:                                                        boendeutgifter som särskilt beaktas minskar och
26892:    Lagen om utkomststöd ( 1412/1997) trädde i          att stödet sjunker. Genom tilläggsdelen täcks i
26893: kraft i början av mars 1998. Den ersatte de tidiga-    behövlig utsträckning den andel av boendeutgif-
26894: re bestämmelser om utkomststöd som ingick i            terna som inte ingår i grunddelen samt vissa
26895: socialvårdslagen (71 0/1982) och i statsrådets be-     andra utgifter. När utkomststöd bestäms beaktas
26896: slut om de allmänna grunderna för utkomststöd          ifrågavarande persons och fami1jemed1emmar-
26897: (988/1993). I samband med reformen av ut-              nas disponib1a inkomster, bl.a. bostadsbidraget,
26898: komststödet förbättrades vissa, i förhållande till     som inkomster.
26899: utkomststödet primära förmåner, av vilka den               Ett förenk1at exempe1 torde be1ysa utkomst-
26900: mest täckande är bostadsbidraget enligt lagen          stödets struktur och förhållande till bostadsbi-
26901: om bostadsbidrag (408/197 5).                          draget. Antag att det är fråga om en ensamstå-
26902:    Det huvudsakliga syftet med att förbättra de        ende person utan tillgångar, vars boendeutgifter
26903: primära förmånerna var att minska behovet av           i en1ighet med exemp1et i spörsmå1smotiveringen
26904: utkomststöd. Motiveringen till regeringens pro-        är 1 760 mk i månaden, och som får arbets1ös-
26905: position (RP 217/1997 rd) om revidering avut-          hetsskyddets grunddagpenning netto ca 2 000
26906: komststödet innehåller följande redogörelse för        mk i månaden. Personens bostadsstöd före jus-
26907: verkningarna för hushållen: "För en del av kli-        teringen kan då vara ca 760 mk i månaden. Be-
26908: enterna inom utkomststödet medför förbätt-             1oppet av utgifter som inräknas i grundde1en för
26909: ringarna av dessa primära förmåner att deras           utkomststödet är 2 021 mk i månaden ifall per-
26910: inkomstnivå stiger så mycket att de inte längre        sonen bor i en kommun som tillhör dyrortsk1ass
26911: behöver ty sig till utkomststöd. Å andra sidan         ett. Den ande1 av boendeutgifterna som ingår i
26912: innebär ändringarna i utkomststödets grunddel          grundde1en, sju procent, utgör ca 123 mk och
26913: att stödnivån sjunker för största delen av motta-      be1oppet av de bostadsutgifter som täcks med
26914: garna av utkomststöd. Det stöd som består av           tilläggsde1en ca 1 637 mk i månaden. Om det
26915: flera olika förmåner tillsammans sjunker för de        inte finns några övriga utgifter som täcks med
26916: hushåll som får utkomststöd även efter höjning-        tilläggsde1en, är det samman1agda be1oppet av
26917: en av de primära förmånerna."                          utgifter som berättigar personen till utkomst-
26918:    Det exempel som anförs i motiveringen till          stöd 3 658 mk i månaden. När personens dispo-
26919: spörsmålet visar att det kan vara svårt att gestalta   nib1a inkomster, dvs. grunddagpenningen och
26920: sammanjämkningen av ändringarna i utkomst-             bostadsbidraget, samman1agt ca 2 760 mk, dra-
26921: stödet och en samtidig förhöjning av de primära        gits av från denna summa kvarstår ca 898 mk i
26922: förmånerna.                                            månaden att beta1as i form av utkomststöd. Det
26923:    Utkomststödet bestäms på grundva1 av skill-         samman1agda be1oppet av utkomststödet och
26924: naden mellan de utgifter som berättigar till ut-       bostadsbidraget är så1edes ca 1 658 mk i måna-
26925: komststöd samt inkomsterna och tillgångarna.           den.
26926:                                            KK 413/1998 vp                                          5
26927: 
26928:    1 detta fall inverkar justeringen av bostadsbi-   betydelse för den penningsumma som utkomst-
26929: draget inte på totalbeloppet av det stöd som         stödstagaren månatligen kan disponera över.
26930: personen får av samhället, utan endast på fördel-    Däremot förbättrar en höjning av bostadsstödet
26931: ningen mellan utkomststöd och bostadsbidrag.         den ekonomiska situationen för de hushåll där
26932: Om bostadsbidraget i exemplet höjs med 400 mk,       det förhöjda bostadsbidraget överstiger det sam-
26933: skulle andelen utkomststöd på motsvarande sätt       manlagda beloppet av det tidigare betalda ut-
26934: minska med samma belopp. Tidpunkten för jus-         komststödet och bostadsbidraget.
26935: teringen av bostadsbidraget har inte då någon
26936: 
26937:      Helsingfors den 7 maj 1998
26938: 
26939:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
26940:                                                KK 414/1998 vp
26941: 
26942: Kirjallinen kysymys 414
26943: 
26944: 
26945: 
26946: 
26947:                                       Raimo Holopainen /sd: Ruotsin kielen opetuksesta
26948: 
26949: 
26950: 
26951:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26952: 
26953:    Suomessa on 6 %:n ruotsinkielinen vähem-               paaehtoiseksi parantaisi suomenkielisten asen-
26954: mistö, jonka oikeuksien turvaamiseksi on meillä           netta ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan, kun
26955: säädetty paljon lakeja. Ns. pakkoruotsituli kou-          sen opetteleminen lähtisi oppilaan omista esimer-
26956: luihimme kuitenkin vasta 1960-luvulla, eikä sitä          kiksi ammatillisista motiiveista. Tällä muutok-
26957: ole perustuslakiin kirjoitettu. Maamme virallisen         sella saisi myös kansanedustuslaitos osakseen
26958: kaksikielisyyden ei pitäisi pakottaa oppilaita lu-        kansalaisten luottamuksen demokraattiseen
26959: kemaan ruotsia, koska 94 %:n enemmistö kansa-             päätöksentekoon ja uskon takaisin kansalaisten
26960: laisista ei niin haluaja koska suurin osa, yli 80%        vaikuttamismahdollisuuksiin. (Asiaa käsittele-
26961: niin oppilaista, vanhemmista kuin opettajistakin          viä tutkimuksia: mm. Salonen, Opetushallitus
26962: kokee sen uskonnon jälkeen turhimmaksi ai-                12/1995, Nikki, Jyväskylän yliopisto 1992).
26963: neeksi. Vähemmistön oikeuksia säädettäessä ei                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26964: tarkoituksena pitäisi olla enemmistön oikeuksien          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26965: pienentäminen, ainakaan nykyaikaisessa oikeus-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26966: valtiossa. Näin kuitenkin on, sillä suurin osa suo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26967: malaisista kokee pakkoruotsin vääryytenä, ja
26968: usein erityisesti pojat (ei-ruotsinkieliset) eivät sii-             Aikooko Hallitus poistaa pakkoruot-
26969: nä pärjää, ja näin heidänjatko-opiskelupaikkan-                  sin kouluistamme kansalaisten enemmis-
26970:  sa ovat jo ennalta rajallisempia kuin tytöillä.                 tön mielipiteiden mukaisesti?
26971:  Pakkoruotsin poistaminen ja muuttaminen va-
26972: 
26973:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1998
26974: 
26975:                                             Raimo Holopainen /sd
26976: 
26977: 
26978: 
26979: 
26980:  280043
26981: 2                                          KK 414/1998 vp
26982: 
26983: 
26984: 
26985:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26986: 
26987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten käsityksiin koulusta ja elämästä. Sukupuol-
26988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten eroja koskevien tutkimusten ja selvitysten
26989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaan tytöt valitsevat useampia kieliä kuin
26990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            pojat ja tekevät poikkeavampia kielivalintoja
26991: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kuin pojat. Ala-asteelta alkavan oppimäärän
26992: sen n:o 414:                                          mukaisesti ruotsia tukevista on enin osa tyttöjä ja
26993:                                                       tytöt pitävät ruotsin kielestä enemmän kuin po-
26994:           Aikooko Hallitus poistaa pakkoruot-         jat. Oppilaiden kielivalintoihin vaikuttavat tutki-
26995:        sin kouluistamme kansalaisten enemmis-         musten mukaan lähinnä kielen hyödyllisyys tule-
26996:        tön mielipiteiden mukaisesti?                  van ammatin kannalta, opiskelun mieluisuus
26997:                                                       sekä kielten opetusta koskevat koulukohtaiset
26998:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestelyt. Kielitaidon tarvetta koskevien tutki-
26999: vasti seuraavaa:                                      musten mukaan eniten tarvitaan englannin ja
27000:                                                       ruotsin kieltä. Näiden jälkeen tärkeysjärjestyk-
27001:    Suomen kansalaisten oikeuksista käyttää suo-       sessä tulevat saksan, ranskan, venäjän ja espan-
27002: mea ja ruotsia sekä julkisen vallan velvoitteista     jan kielet, jotka nekin ovat peruskoulussa opis-
27003: huolehtia suomenkielisen ja ruotsinkielisen väes-     keltuja kieliä.
27004: tön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tar-        Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
27005: peista on säädetty perustuslaissa ja kielilainsää-    ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
27006: dännössä. Koulutusta koskevat säännökset ja           kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000
27007: määräykset sisältyvät koululainsäädäntöön.             on linjattu koulutuksen kansainvälistymisen ja
27008:     Kaikille oppilaille tarkoitettu kieltenopetus     kieltenopetuksen kehittämisen tavoitteet. Kehit-
27009: sai alkunsa 1960-luvulla, kun kieltenopetuksesta      tämissuunnitelman mukaan peruskoulun tunti-
27010: säädettiin kansakoulua koskevissa säännöksissä.       jako on tarkoituksena säilyttää suunnittelukau-
27011: Opetettavat kielet olivat toinen kotimainen kieli      den vuonna 1993 tehdyn päätöksen mukaisena.
27012: (ruotsi tai suomi) tai vieras kieli. Peruskoulu-       Tämä merkitsee, ettei kieltenopetuksen raken-
27013: uudistuksen yhteydessä haluttiin antaa perus-          netta muuteta. Opetusministeriö on lisäksi vuon-
27014: koulun oppilaille vastaavat mahdollisuudet op-         na 1997 päättänyt kieltenopetuksen ja koulutuk-
27015: pia vieraita kieliä kuin oppikoulun oppilaille ja      sen kansainvälistymisen strategiaohjelmasta.
27016: päädyttiin kahteen oppilaalle vieraaseen kieleen,      Ohjelman vaikutusta ja toteutumista arvioidaan
27017: joista toisen tuli olla toinen kotimainen kieli ja     vuonna 2001.
27018: toisen englannin, saksan, ranskan tai venäjän             Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulun
27019: kieli. Kotimaisten kielten opiskelun katsottiin        tuntijakoa ja siihen sisältyvää kieliohjelmaa on
27020: turvaavan maan virallisen kaksikielisyyden.            nykyisellään eri oppiaineiden pakollisuuden ja
27021: Ruotsin kielen tärkeyttä perusteltiin lisäksi poh-     valinnaisuuden osalta pidettävä asianmukaise-
27022: joismaisen yhteistyön ja yhteispohjoismaisten          na, eikä ole ilmennyt perusteltuja syitä tuntijaon
27023: työmarkkinoiden kielenä.                               muuttamiseen. Kielitaidon tarpeellisuutta kos-
27024:     Maassamme on tehty sittemmin useita kielten-       kevat tutkimukset ja selvitykset ovat tukeneet
27025: opetukseen ja kielitaidon tarpeeseen liittyviä tut-    nykyisten linjausten mukaisen kieliohjelman säi-
27026: kimuksia ja selvityksiä. Eräissä tutkimuksissa ja      lyttämistä. Kieltenopetuksen ja -oppimisen tasoa
27027: selvityksissä on erilaisin kysymyksenasetteluin        kehitetään edelleen mm. sukupuolten välisiä op-
27028:  pyritty selvittämään esimerkiksi väestön tai eri      pimiseroja vähentäen sekä kielivalikoiman ja
27029:  väestöryhmien asenteita maan kaksikielisyyteen        -valintojen monipuolisuutta lisäten. Tavoittei-
27030: sekä ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Kysymykses-       den saavuttamista arvioidaan ohjelman mukai-
27031:  sä mainittu Nikin tutkimus kohdistuu koulutus-        sesti. Hallitus etenee tehtyjen päätösten ja lin-
27032: järjestelmän kieliko"ulutukseen sekä viranomais-       jausten perusteella eikä hallitus pidä tarkoituk-
27033:  tasolla että oppilaiden ja heidän vanhempiensa        senmukaisena poiketa niistä toisena kotimaisena
27034:  näkökulmasta ja Salosen selvitys peruskoululais-      kielenä opetettavan ruotsin kielenkään osalta.
27035: 
27036:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
27037: 
27038:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27039:                                             KK 414/1998 vp                                             3
27040: 
27041: 
27042:                                         Tili Riksdagens Talman
27043: 
27044:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning gäller grundskolelevernas uppfattningar om
27045: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skolan och livet. Utredningar om skillnader mel-
27046: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      1an könen säger att flickorna väljer fler språk och
27047: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             gör mer avvikande språkval än pojkarna. Av
27048: mål nr 414:                                           dem som läser svenska enligt den lärokurs som
27049:                                                       inleds på lågstadiet är största delen flickor, och
27050:          A vser Regeringen avskaffa tvångs-           flickorna tycker mera om svenska än pojkarna.
27051:        svenskan i skolorna i enlighet med vad         Enligt undersökningarna påverkas elevernas
27052:        majoriteten av medborgarna tycker?             språkval närmast av hur nyttigt språket är med
27053:                                                       tanke på ett kommande yrke, intresset för studi-
27054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         erna och hur undervisningen är ordnad i de en-
27055: anföra följande:                                      skilda skolorna. Undervisningar som gäller be-
27056:                                                       hovet av språkfårdighet säger att engelska och
27057:    Medborgarnas rätt att använda finska och           svenska behövs mest. Följande i rangordningen
27058: svenska samt det allmännas skyldighet att sörja       är tyska, franska, ryska och spanska, som också
27059: för den finskspråkiga och svenskspråkiga befolk-      de läses i grundskolan.
27060: ningens kulturella och samhälleliga behov regle-         1 denpian som statsrådet godkänt för utveck-
27061: ras i grundlagen och i språklagstiftningen. De        ling av utbildningen och av forskningen vid hög-
27062: författningar och bestämmelser som gäller ut-         skolorna för åren 1995-2000 har målen för in-
27063: bildningen ingår i skollagstiftningen.                ternationaliseringen av utbildningen och utveck-
27064:     Språkundervisningen för alla elever uppkom        lingen av språkundervisningen dragits upp. En-
27065: på 1960-talet då språkundervisningsbestämmel-         ligt utveck1ingsplanen är avsikten att timfördel-
27066: serna ingick i de föreskrifter som gällde folksko-    ningen i grundskolan under planeringsperioden
27067: lan. Undervisning skulle ges i det andra inhemska     skall stå kvar enligt beslutet från 1993. Detta
27068: språket (svenska eller finska) eller ett främmande    innebär att strukturen i språkundervisningen inte
27069: språk. 1 samband med grundskolreformen ville          ändras. Undervisningsministeriet har vidare
27070: man ge grundskoleleverna motsvarande möjlig-          1997 beslutat om ett strategiprogram för språk-
27071: heter att lära sig främmande språk som läro-          undervisningen och internationaliseringen avut-
27072: verkseleverna hade och man stannade för två för       bildningen. Effekten av programmet och hur det
27073: eleven främmande språk. Det ena skulle vara det       lyckats i praktiken utvärderas 2001.
27074: andra inhemska språket och det andra engelska,            Med beaktande av det som anförts ovan bör
27075: tyska, franska eller ryska. Man ansåg att det         gällande timfördelning inklusive språkprogram-
27076:  tryggar landets officiella tvåspråkighet om          met i grundskolan anses adekvat i fråga om obli-
27077:  eleveroa läser de inhemska språken. En ytterliga-    gatoriska och valfria läroämnen och det har inte
27078:  re motivering var att svenskan är viktig i det       framkommit motiverade orsaker att ändra den.
27079:  nordiska samarbetet och på den samnordiska           Undersökningarna och utredningarna om nöd-
27080:  arbetsmarknaden.                                     vändigheten av språkkunskaper har gett stöd för
27081:     Det har senare gjorts flera undersökningar och    att språkprogrammet enligt de nuvarande vägva-
27082:  utredningar om språkundervisningen och beho-         len skall bevaras. Nivån på språkundervisningen
27083:  vet av språkkunskaper. Vissa undersökningar          och språkinlärningen vidareutvecklas bl.a. så att
27084:  och utredningar har genom olika frågeställning-      skillnaderna i inlärning mellan könen minskas
27085:  ar försökt utreda t.ex. befolkningens eller olika    och mångsidigheten i språkutbudet och språkva-
27086:  befolkningsgruppers attityd tili tvåspråkigheten i   len ökas. Måluppfyllelsen utvärderas enligt pro-
27087:  vårt land och tili svenskan och den svenska kultu-   grammet. Regeringen går vidare enligt de beslut
27088:  ren. Nikkis undersökning, som nämns i spörsmå-       som tagits och vägval som gjorts och regeringen
27089:  Iet, gäller språkutbildningen i utbildningssyste-    anser det inte ändamålsenligt att avvika från dem
27090:  met både på myndighetsnivå och sedd ut elever-       heller i fråga om undervisningsämnet svenska
27091:  nas och förldrarnas synvinkel. Salonens utred-       som andra inhemska språk.
27092: 
27093:       Helsingfors den 5 maj 1998
27094: 
27095:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27096:                                            KK 415/1998 vp
27097: 
27098: Kirjallinen kysymys 415
27099: 
27100: 
27101: 
27102: 
27103:                                   Raimo Holopainen /sd: Tarveharkintaisen sairauspäivärahan muut-
27104:                                      tamisesta
27105: 
27106: 
27107:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27108: 
27109:    Suomessa tällä hetkellä olevan käytännön          oikeudenmukaisesti. Käytännössä sairastami-
27110: mukaan sairauspäivärahan on oltava ensisijai-        nen tulee kaikille kalliiksi, kun sairauskulujen
27111: nen suhteessa muun muassa toimeentulotukeen.         vähennysoikeutta ei enää ole verotuksessa eikä
27112: Tämä ei kuitenkaan toteudu pienituloisten vähä-      sairaalamenoja saa korvatuksi ilman omaa va-
27113: osaisten kansalaisten kohdalla. Nykyisen käy-        kuutusta ja lisäksi lääkekulukorvauksien oma-
27114: tännön mukaan alle 5 000 mk/kk ansaitsevilla on      vastuuosuudet ovat korkeat. Myös huonompi-
27115: sairastuttuaan 60 päivän omavastuuaika, kun se       osaiset sairastavat, mutta nykykäytännön mu-
27116: kaikilla muilla on vain yhdeksän päivää. Lisäksi     kaan heitä kohdellaan kaikkein huonoiten.
27117: alle 5 000 mk/kk ansaitsevilla otetaan huomioon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27118: puolison tulot sairauspäivärahaa (tämän 60 päi-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27119: vän jälkeen) myönnettäessä, kun muilla, yli 5 000    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27120: mk/kk saavilla, ei puolison tuloilla ole merkitys-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27121: tä. Jos puolison tulot tässä tarveharkintaisessa
27122: sairauspäivärahassa ylittävät 3 l 00 mk/kk, sai-               Aikooko Hallitus korjata nykyistä tar-
27123: rauspäivärahaa ei saa ollenkaan. Tässä harkin-              veharkintaista sairauspäivärahaa siten,
27124: nassa ei oteta huomioon perheen lapsia ollen-               että myös alle 5 000 mk/kk ansaitsevilla
27125: kaan, eli pahimmassa tapauksessa esimerkiksi                olisi vain yhdeksän päivän omavastuuai-
27126: viisihenkinen perhe joutuu tulemaan toimeen                 ka ja että puolison tulot eivät vaikuttaisi
27127: 3 l 05 markalla kuukaudessa.                                sen myöntämiseen sekä että sairauspäivä-
27128:    Tämä nykyinen tarveharkintaista sairauspäi-              rahaa myönnettäessä otettaisiin huo-
27129: värahaa koskeva käytäntö kohtelee kaikkein                  mioon myös perheen koko, jotta ansion-
27130: huonoimmassa asemassa olevia kansalaisia epä-               menetys ei rankaisisi myös heitä?
27131: 
27132:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
27133: 
27134:                                         Raimo Holopainen /sd
27135: 
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 280043
27140: 2                                            KK 415/1998 vp
27141: 
27142: 
27143: 
27144: 
27145:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27146: 
27147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mättömän toimeentulonsa turvaamiseksi har-
27148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kinnanvaraista päivärahaa enintään 60 markkaa
27149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päivältä, kun työkyvyttömyys on kestänyt vähin-
27150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tään 60 päivää.
27151: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Lisäksi sairausvakuutuslain 18 a §:ssä on eri-
27152: sen n:o 415:                                           tyissäännökset siitä, miten työttömyysturva-
27153:                                                        etuutta, opintotukea tai kuntoutusrahaa saaneen
27154:            Aikooko Hallitus korjata nykyistä tar-      vakuutetun sairauspäiväraha voi määräytyä
27155:         veharkintaista sairauspäivärahaa siten,        heille maksetun etuuden perusteella, jos päivä-
27156:         että myös alle 5 000 mk/kk ansaitsevilla       rahan määrä jäisi työtulon perusteella tätä pie-
27157:         olisi vain yhdeksän päivän omavastuuai-        nemmäksi.
27158:         ka ja että puolison tulot eivät vaikuttaisi        Nykyinen sairausvakuutusjärjestelmä perus-
27159:         sen myöntämiseen sekä että sairauspäivä-       tuu vuoden 1996 alusta voimaan tulleeseen edus-
27160:         rahaa myönnettäessä otettaisiin huo-           kunnan hyväksymään sairauspäivärahajärjestel-
27161:         mioon myös perheen koko, jotta ansion-         mää koskevaan lakiin, jolla poistettiin sairaus-
27162:         menetys ei rankaisisi myös heitä?              vakuutuksesta sairauspäivärahan osalta vähim-
27163:                                                        mäispäiväraha. Tämä merkitsi siirtymistä järjes-
27164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           telmään, jossa korvataan vain menetettyä ansio-
27165: vasti seuraavaa:                                       ta.
27166:                                                            Tämä sairausvakuutusuudistus perustui sii-
27167:    Sairausvakuutuslain 4 ja 14 §:n perusteella va-     hen sosiaaliturvasta saatuun kokemukseen, jon-
27168: kuutetulla on oikeus saada sairaudesta johtuvan        ka mukaan lyhytaikaisen sairauden aikana ei
27169: työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmene-               yleensä synny olennaista toimeentulon menetys-
27170: tyksen korvaukseksi päivärahaa. Sairausvakuu-          tä, jos sairastunut henkilö ei ennen sairastumis-
27171: tuksen päivärahan tarkoituksena on korvata ly-         taan ole saanut toimeentuloaan ansiotyöstä.
27172: hytaikaisesta työkyvyttömyydestä aiheutuvaa            Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tuki-
27173: työansion menetystä.                                   järjestelmiä tulee kehittää siten, että työn tekemi-
27174:    Päiväraha määräytyy pääsääntöisesti työky-          nen parantaa aina henkilön taloudellista tilan-
27175: vyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toi-          netta. Tähän tavoitteeseen ei kaavamainen vä-
27176: mitetussa verotuksessa todettujen työtulojen pe-       himmäispäivärahaan perustuva järjestelmä so-
27177: rusteella siten kuin sairausvakuutuslain 16 §:ssä      vellu.
27178: säädetään. Vakuutetun hakemuksesta voidaan                 Perusoikeusuudistuksen kannalta eduskunta
27179: päiväraha määrätä sairausvakuutuslain 17 §:n           totesi sairauden pitkittymisen tilanteeksi, jossa
27180: mukaisesti, jos vakuutetun työtulot ovat välittö-      päivärahan saaminen pitäisi taata tulottomille ja
27181: mästi ennen hänen sairastumistaan olleet jatku-        vähävaraisille henkilöille. Turvan tarvetta ar-
27182: vasti olennaisesti suuremmat kuin verotuksessa         vioitaessa otetaan huomioon vakuutetun omat ja
27183: todetut työtulot.                                      hänen puolisonsa tulot ja varallisuus. Vakuute-
27184:    Mikäli vakuutetun työtulot edellä esitetyin ta-     tulla on näin ollen mahdollista saada tarvehar-
27185: voin laskettuna vuositasolla jäävät alle 5 000         kintaista sairauspäivärahaa enintään 60 mark-
27186: markan, päivärahaa ei makseta sairausvakuu-            kaa päivältä. Työtulojen perusteellakin sairaus-
27187: tuslain 16 §:n perusteella. Kyseinen vähimmäis-        päiväraha voi olla tätä pienempi siten, että 5 000
27188: tuloraja on valittu sitä silmälläpitäen, että jo ly-   markan vuotuisilla työtuloilla päivärahan mää-
27189: hyetkin työskentelyjaksot mahdollistavat ansio-        räksi muodostuu 11,85 markkaa päivältä.
27190: sidonnaisen turvan piiriin pääsyn. Jos vakuute-            Toimeentuloturvan tarvetta harkittaessa tulo-
27191: tulla on sairausvakuutuslain perusteella oikeus        na otetaan huomioon samat tulot kuin työmark-
27192: sairauspäivärahaan, mutta hänen työtulonsa             kinatukilain 24 §:n perusteella työmarkkinatuen
27193: jäävät alle 5 000 markan, hänelle voidaan suorit-      tarveharkinnassakin. Näin ollen tarveharkintai-
27194: taa sairausvakuutuslain 18 b §:n nojalla välttä-       sen sairauspäivärahan tarpeellisuutta arvioitaes-
27195:                                            KK 415/1998 vp                                               3
27196: 
27197: sa otetaan huomioon vakuutetun omat tulot ko-        tystyön lainsäädännön vaikutuksista erityisesti
27198: konaisuudessaan sekä hänen puolisonsa tuloista       tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen.
27199: puolet 300 markkaa kuukaudessa ylittävältä           Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan
27200: osalta.                                              vuonna 1997 alle 60 markan suuruista päivära-
27201:    Perheen koko on otettu huomioon sairauspäi-       haa maksettiin 1 313 vakuutetulle ja keskimää-
27202: värahassa aina vuoteen 1982 saakka huoltajali-       räinen päiväraha näiden vakuutettujen kesken
27203: sissä ja sen jälkeen lapsikorotuksissa. Näistä       oli 56,17 markkaa päivältä. Vuonna 1997 sai-
27204: molemmista on luovuttu siirryttäessä entistä sel-    rauspäivärahakausia oli vuositasolla laskettuna
27205: keämmin järjestelmään, jossa korvataan todellis-     pitkälti yli 300 000 kappaletta ja näistä kestol-
27206: ta ansionmenetystä.                                  taan vain pieni osa oli sellaisia, joissa sairauspäi-
27207:    Eduskunta edellytti edellä mainittuun sairaus-    viä oli yli 60 päivää.
27208: päivärahajärjestelmän uudistamista koskenee-            Kansaneläkelaitoksen selvitystyö on edelleen
27209: seen hallituksen esitykseen antamassaan vas-         kesken. Vasta tämän selvitystyön valmistuttua
27210: tauksessa, että hallitus seuraa lainsäädännön vai-   sosiaali- ja terveysministeriössä voidaan arvioida
27211: kutuksia sekä erityisesti tarveharkintaisen päivä-   tarveharkintaisen päivärahan toimivuutta ja voi-
27212: rahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimen-     massa olevan lainsäädännön mahdollisia muu-
27213: piteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. Kansan-       tostarpeita.
27214: eläkelaitos on keväällä 1996 käynnistänyt selvi-
27215: 
27216:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
27217: 
27218:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27219: 4                                            KK 415/1998 vp
27220: 
27221: 
27222: 
27223: 
27224:                                          Tili Riksdagens Talman
27225: 
27226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           I 18 a § sjukförsäkringslagen ingår dessutom
27227: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         särskilda bestämmelser om hur sjukdagpenning-
27228: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en för en försäkrad som har fått en förmån inom
27229: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              utkomstskyddet för arbetslösa, studiestöd eller
27230: mål nr 415:                                            rehabiliteringspenning skall fastställas på basis
27231:                                                        av den utbetalda förmänen, om dagpenningen
27232:            Ämnar Regeringen ändra den nuva-            uträknad på basis av arbetsinkomsten blir min-
27233:        rande behovsprövade sjukdagpenningen            dre än sjukdagpenningen.
27234:        så att självrisktiden är nio dagar även för        Det nuvarande sjukförsäkringssystemet grun-
27235:        personer som förtjänar mindre än 5 000          dar sig på den av riksdagen antagna lagen gällan-
27236:        mk i månaden och att makens inkomster           de sjukdagpenningssystemet, viiken trädde i
27237:        inte inverkar på beviljandet samt att fa-       kraft vid ingången av 1996. Genom den slopades
27238:        mi1jens stor1ek också beaktas vid bevil-        minimidagpenningen i sjukförsäkringen för sjuk-
27239:        jandet av sjukdagpenning så att familjen        dagpenningens vidkommande. Detta innebar en
27240:        inte bestraffas tili följd av inkomstbort-      övergäng tili ett system där endast inkomstbort-
27241:        fall?                                           fall ersätts.
27242:                                                            Denna sjukförsäkringsreform baserade sig på
27243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          erfarenheter i fråga om den socia1a tryggheten,
27244: anföra följande:                                       nämligen att det i allmänhet inte uppkommer
27245:                                                        något väsentligt inkomstbortfall under kortvarig
27246:     Med stöd av 4 och 14 § sjukförsäkringslagen        sjukdom, om personen före insjuknandet inte har
27247: har en försäkrad rätt att få dagpenning som er-        fått sin utkomst av förvärvsarbete. Enligt reger-
27248: sättning för inkomstbortfall vid arbetsoförmäga        ingsprogrammet skall stödsystemen utvecklas så
27249: till fö1jd av sjukdom. Avsikten med dagpenning-        att den som arbetar alltid kan räkna med att hans
27250: en inom sjukförsäkringen är att ersätta inkomst-       ekonomiska situation därmed förbättras. Ett
27251: bortfall vid kortvarig arbetsoförmåga.                 schematiskt system baserat pä minimidagpen-
27252:     Dagpenningen fastställs i allmänhet enligt de      ning är inte fören1igt med detta mål.
27253: arbetsinkomster som uppgetts vid beskattningen             Utgående från grundrättighetsreformen ansåg
27254: för det år som föregick arbetsoförmägan, sä som        riksdagen att medellösa och mindre bemedlade
27255: föreskrivs i 16 § sjukförsäkringslagen. På ansö-       skall garanteras dagpenning dä de drabbas av
27256: kan av den försäkrade kan dagpenningen fast-           längvarig sjukdom. Vid bedömningen av stödbe-
27257: ställas en1igt 17 § sjukförsäkringslagen, om den       hovet beaktas både den försäkrades och makens
27258: försäkrades arbetsinkomster omedelbart före in-        inkomster och förmögenhet. Den försäkrade har
27259: sjuknandet fortgäende var väsentligt större än         således möjlighet att få högst 60 mk per dag i
27260: arbetsinkomsterna vid beskattningen.                   behovsprövad sjukdagpenning. Sjukdagpen-
27261:     Om den försäkrades arbetsinkomster, beräk-         ningen kan pä basis av arbetsinkomsterna även
27262: nade såsom ovan framgår, inte överstiger 5 000         vara mindre än detta så att i fråga om personer
27263: mk per är, betalas inte dagpenning med stöd av         med en arbetsinkomst om 5 000 mk per år utgör
27264: 16 § sjukförsäkringslagen. Denna minimiin-             dagpenningens belopp 11,85 mk per dag.
27265: komstgräns har fastställts med tanke pä att ocksä         Vid bedömningen av behovet av utkomst-
27266: korta arbetsperioder skall ge rätt tili inkomstrela-   skydd beaktas såsom inkomst samma inkomster
27267: terat skydd. Om en försäkrad med stöd av sjuk-         som vid behovsprövningen av arbetsmarknads-
27268: försäkringslagen har rätt tili sjukdagpenning,         stöd pä basis av 24 § lagen om arbetsmarknads-
27269: men hans inkomster är mindre än 5 000 mk, kan          stöd. Vid bedömning av behovet av behovsprö-
27270: han med stöd av 18 b § sjukförsäkringslagen få         vad sjukdagpenning beaktas den försäkrades
27271: högst 60 mk per dag i behovsprövad dagpenning          egna inkomster i sin helhet samt hälften av den
27272: för tryggande av utkomsten, dä arbetsoförmå-           del av makens inkomster som överstiger 300 mk
27273: gan har varat minst 60 dagar.                          per månad.
27274:                                              KK 415/1998 vp                                                5
27275: 
27276:     Familjens storlek har beaktats i sjukdagpen-         penningen. Enligt uppgift från folkpensionsan-
27277: ningen ända tili år 1982 i form av försörjartill-        stalten betaldes år 1997 en dagpenning som var
27278: läggen och senare i barnförhöjningarna. Dessa            mindre än 60 mk tili 1 313 försäkrade och det
27279: två slopades när man i allt högre grad övergick          genomsnittliga beloppet för dem var 56,17 mk
27280: tili ett system enligt vilket ersättning beviljas på     per dag. År 1997 uppgick antalet sjukdagpen-
27281: grund av verkligt inkomstbortfall.                       ningperioder beräknat på årsnivå tili långt över
27282:     Riksdagen förutsatte i sitt svar på den ovan         300 000 och endast en liten del av dessa överskred
27283: nämnda regeringspropositionen om revidering              60 dagar.
27284: av sjukdagpenningssystemet att regeringen följer            Folkpensionsanstaltens utredningsarbete är
27285: med hur lagstiftningen inverkar, i synnerhet hur         ännu inte slutfört. Först när det har slutförts kan
27286: den behovsprövade dagpenningen fungerar, och             man vid social- och hälsovårdsministeriet bedö-
27287: vid behov vidtar åtgärder för att revidera lagstift-     ma hur den behovsprövade dagpenningen funge-
27288: ningen. Folkpensionsanstalten inledde våren              rar och vilka behov det eventuellt finns att revide-
27289: 1996 ett arbete för att utreda lagstiftningens in-       ra den gällande lagstiftningen.
27290: verkan i synnerhet på den behovsprövade dag-
27291: 
27292:      Helsingfors den 13 maj 1998
27293: 
27294:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27295:                                             KK 416/1998 vp
27296: 
27297: Kirjallinen kysymys 416
27298: 
27299: 
27300: 
27301: 
27302:                                     Juha Karpio /kok: Lääninhallitusten alkoholivalvonnasta
27303: 
27304: 
27305: 
27306:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27307: 
27308:    Alkoholilain (1143/1994) 42 §:n mukaan lää-         asiassa. Käytännössä esimerkiksi Jyväskylässä
27309: ninhallitukset valvovat alueellaan alkoholijuo-        lääninhallituksen tarkastaja on pyrkinyt pitä-
27310: mien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä alko-         mään poliisihenkilöä mukanaan, jotta mahdolli-
27311: holijuomien mainontaaja muuta myynninedistä-           sen laittoman alkoholin haltuunottoon olisi tar-
27312: mistoimintaa koskevien säännösten noudatta-            vittaessa valtuudet. Tämä menettely on puoles-
27313: mista.                                                 taan yrittäjien taholta koettu syyllistävänä.
27314:    Lääninhallitus hoitaa alueellaan myöntä-               Lääninhallitusten alkoholivalvonnasta vas-
27315: miensä lupien ennakkovalvonnan (lupatarkas-            taaville tarkastajiiie tulisi pikimmiten saada sa-
27316: tukset) sekä vähittäismyyntipaikkojen sekä kaik-       mat tiedonsaanti-, tarkastus- ja näytteenotto-oi-
27317: kien anniskeluravintoloitten ns. jälkivalvonnan.       keudet kuin Tuotevalvontakeskuksella on. Lää-
27318: Käytännössä lääninhallitus on saanut Tuoteval-         ninhallitusten tarkastajilla on varmasti koke-
27319: vontakeskukselta tehtäviä myös vahvojen annis-         musta ja asiantuntemusta myös näytteiden ot-
27320: kelulupien ennakkovalvonnassa. Kuitenkaan              toon.
27321: lääninhallituksillaja sen tarkastajilla ei ole näyt-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27322: teenotto-oikeutta laittoman alkoholijuoman sel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27323: vittämiseksi, tämän oikeuden ollessa alkoholi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27324: lain 44 §:n mukaisesti Tuotevalvontakeskuksel-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27325: la. Muuten lääninhallitusten ja Tuotevalvonta-
27326: keskuksen valtuudet tarkastus- ja tiedonsaantiin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27327: ovat yhtäläiset.                                               ryhtyä, jotta lääninhallitusten alkoholi-
27328:    Näytteenotto-oikeuden puuttuminen valvon-                   valvonnasta vastaavilla olisi myös ns.
27329:  nasta vastaavalta viranomaiselta estää todelli-               näytteenotto-oikeus eli oikeus ottaa ja
27330:  suudessa ravintolassa olevan laittoman alkoholi-              saada korvauksetta valvontaa varten tar-
27331: juoman selville saamisen ja riittävän näytön                   vittavat alkoholinäytteet?
27332: 
27333:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
27334: 
27335:                                             Juha Karpio /kok
27336: 
27337: 
27338: 
27339: 
27340:  280043
27341: 2                                         KK 416/1998 vp
27342: 
27343: 
27344: 
27345: 
27346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27347: 
27348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laittoman alkoholin mahdolliseen myyntiin. Ny-
27349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kyistä alkoholilakia säädettäessä ne mittasuh-
27350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     teet, joihin alkoholin salakuljetus on viime vuosi-
27351: le jäsenelle kansanedustaja Juha Karpion näin        na nopeasti noussut, eivät olleet nähtävissä. Lait-
27352: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 416:             toman alkoholin, etupäässä väkevän spriin,
27353:                                                      tuonti ja jakelu tapahtuu nykyään ammattimai-
27354:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sesti tehokkaita myyntiverkostoja käyttäen. Sa-
27355:        ryhtyä, jotta lääninhallitusten alkoholi-     manaikaisesti tämän kanssa ravintoloiden luku-
27356:        valvonnasta vastaavilla olisi myös ns.        määrä on noussut ja kilpailu alkoholisektorilla
27357:        näytteenotto-oikeus eli oikeus ottaa ja       kiristynyt. Näissä olosuhteissa on epäiltävissä,
27358:        saada korvauksetta valvontaa varten tar-      että taloudellisissa vaikeuksissa olevat ravintolat
27359:        vittavat alkoholinäytteet?                    voivat laittoman alkoholin myynnillä pyrkiä pa-
27360:                                                      rantamaan kannattavuuttaan.
27361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tuotevalvontakeskus on pyrkinyt selvittä-
27362: vasti seuraavaa:                                     mään epäiltyjä tapauksia mm. näytteitä ottamal-
27363:                                                      la. Tämän vuoden maaliskuussa virasto yhteis-
27364:    Alkoholilain 21 §:n mukaan alkoholijuomien        työssä lääninhallitusten, veroviranomaisten ja
27365: anniskeluluvan myöntää sosiaali- ja terveyden-       poliisin kanssa järjesti laajan valvontaiskun, jos-
27366: huollon tuotevalvontakeskus, lukuun ottamatta        sa erityisesti pyrittiin selvittämään laittoman al-
27367: lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse val-        koholin myynnin yleisyyttä. On myönteistä, että
27368: mistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyyli-   ei tällä eikä muillakaan valvontaiskuilla ole voitu
27369: alkoholia sisältäviä alkoholijuomia, jolloin lu-     osoittaa laittoman alkoholin myyntiä merkittä-
27370: van myöntää lääninhallitus. Lain 41 §:n mukaan       vässä määrin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei-
27371: tuotevalvontakeskus valvoo alkoholijuomien           kö valvonnan tarve ole edelleen olemassa, sillä
27372: anniskelua tuotevalvontakeskuksen myöntämän          tällaisten valvontaiskujen yhteydessä on vai-
27373: luvan nojalla toimivissa anniskelupaikoissa.         keuksia tarvittavan näytön saamisessa, vaikka
27374: Lain 42 §:n mukaan lääninhallitus valvoo alueel-      rikkeitä esiintyisikin.
27375: laan alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja annis-          Näytteenotto-oikeuden laajentaminen myös
27376: kelua sekä alkoholijuomien mainontaa ja muuta         lääninhallitusten virkamiehille vaikuttaakin hy-
27377: myynninedistämistoimintaa koskevien säännös-         vin perustellulta. Laittoman alkoholin tutkimus-
27378: ten noudattamista.                                    ta varten tarvittavan näytteen ottamista varten ei
27379:    Lääninhallituksella on merkittävä rooli annis-     ole tarkoituksenmukaista matkustaa Helsingistä
27380: keluvalvonnassa. Käytännössä se vastaa lähes          esimerkiksi epäilyn kohteena olevaan ravinto-
27381: kaiken anniskelutoimen valvonnasta alueellaan.        laan Keski- tai Pohjois-Suomessa. Lääninhalli-
27382: Yhtenä ongelmana valvonnan toteuttamisessa            tuksen tarkastuskäynnin yhteydessä voi helposti
27383: on ollut näytteenotto-oikeuden puuttuminen            ilmetä tilanteita, joissa myös luvaton ta alkoholin
27384: lääninhallitukselta. Alkoholilain 44 §:n 1 mo-        myyntiä on syytä epäillä, jolloin viranomaisella
27385: mentin mukaan tuotevalvontakeskuksella tämä           tulisi olla valtuudet mahdollisen vilpin paljasta-
27386: oikeus on, kun taas lääninhallitukselta näytteen-     miseen. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkiikin
27387: otto-oikeus puuttuu.                                  valmistelemaan lainmuutosesityksen, jossa näyt-
27388:    Lääninhallitusten tarkastajien näyttöönotto-       teenotto-oikeus laajennettaisiin myös lääninhal-
27389: tarve liittyy lähinnä ravintoloissa tapahtuvan        lituksiin.
27390: 
27391:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
27392: 
27393:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27394:                                             KK 416/1998 vp                                                 3
27395: 
27396: 
27397: 
27398: 
27399:                                          Tili Riksdagens Talman
27400: 
27401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nuvarande alkohollagen stiftades kunde man
27402: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ännu inte förutspå vilka proportioner alkohol-
27403: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       smugglingen under de följande åren snabbt skulle
27404: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr              anta. lmporten och distributionen av illegal alko-
27405: 416:                                                   hoi, främst stark sprit, sker nuförtiden professio-
27406:                                                        nellt med hjälp av effektiva försäljningsnätverk.
27407:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Samtidigt har antalet restauranger ökat och kon-
27408:        ta för att de som är ansvariga för länens       kurrensen blivit hårdare inom alkoholsektorn. 1
27409:        alkoholtillsyn även skulle ha s.k. provtag-     dessa förhållanden kan man misstänka att res-
27410:        ningsrätt, dvs. rätt att ta och utan ersätt-    tauranger med ekonomiska svårigheter försöker
27411:        ning få alkoholprover som behövs för till-      förbättra sin lönsamhet med att sälja illegal alko-
27412:        synen?                                          hoi.
27413:                                                           Produkttillsynscentralen har strävat efter att
27414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utreda misstänkta fall bl.a. genom att ta prover. I
27415: anföra följande:                                       mars i år ordnade verket tillsammans med läns-
27416:                                                        styrelserna, skattemyndigheterna och polisen en
27417:    Enligt 21 § alkohollagen beviljas serveringstill-   omfattande inspektion utan förhandsvarning,
27418: stånd för alkoholdrycker av social- och hälsovår-      där man särskilt strävade efter att utreda hur
27419: dens produkttillsynscentral, med undantag för          allmän försä1jningen av illegal alkohoi är. Det är
27420: serveringstillstånd för enbart alkoholdrycker          positivt att man inte med denna, och inte heller
27421: som tillverkats genom jäsning och som innehåller       med andra liknande inspektioner, kunnat påvisa
27422: högst 4,7 volymprocent etylalkohol, då tillstånd       en allmän försäljning av illegal alkohol. Detta
27423: beviljas av Iänsstyrelsen. Enligt 41 § i lagen över-   betyder dock inte att det inte fortfarande skulle
27424: vakar produkttillsynscentralen serveringen av al-      finnas ett behov av tillsyn, eftersom det i sam-
27425: koholdrycker på serveringsställen som är verk-         band med liknande inspektioner är svårt att få
27426: samma med tillstånd av produkttillsynscentra-          nödvändiga bevis, trots att det skulle förekomma
27427: 1en. Enligt 42 § i lagen övervakar länsstyrelsen       fusk.
27428: inom sitt område detaljhandeln med och serve-             Att utöka rätten att ta prover även tilllänssty-
27429: ringen av alkoholdrycker samt efterlevnaden av         relsernas tjänstemän verkar att vara mycket mo-
27430: stadgandena om reklam för alkoholdrycker och           tiverat. Det är inte ändamålsenligt att resa från
27431: annan säljfrämjande verksamhet.                        Helsingfors t.ex. tili en misstänkt restaurang i
27432:    Länsstyrelsen har en betydande roll med tanke       Mellersta eller Norra Finland för att ta nödvän-
27433: på serveringstillsynen. 1 praktiken ansvarar den       diga prover för att undersöka illegal alkohol. 1
27434: för nästan all tillsyn av serveringsverksamheten       samband med länsstyrelsens inspektionsbesök
27435: inom sitt område. Ett problem med att genomfö-         kan det lätt uppstå situationer där det även är
27436: ra tillsynen har varit att länsstyrelserna saknar      skäl att misstänka försäljning av illegal alkohoi
27437: rätt att ta prover. Enligt 44 § 1 mom. alkoholla-      och då borde myndigheterna ha befogenheter att
27438: gen har produkttillsynscentralen denna rätt,           avslöja ett eventuellt fusk. Social- och hälso-
27439: medan Iänsstyrelsen saknar rätt att ta prover.         vårdsministeriet strävar därför efter att bereda
27440:     Behovet för länsstyrelsernas inspektörer att ta    ett förslag tili ändring av lagen så att rätten att ta
27441:  prover hänför sig främst tili en eventuell försälj-   prover utvidgas tili att gälla även Iänsstyrelserna.
27442:  ning av illegal alkohoi i restaurangerna. Då den
27443: 
27444:       Helsingforsden 7 maj 1998
27445: 
27446:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
27447:                                               KK 417/1998 vp
27448: 
27449: Kirjallinen kysymys 417
27450: 
27451: 
27452: 
27453: 
27454:                                      Markku Lehtosaari /kesk: Moottorikelkkailun sallimisesta metsä-
27455:                                         teillä
27456: 
27457: 
27458:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27459: 
27460:    Maastoliikennelain mukaan moottorikeikkai-               Tien sulkemisesta aiheutuviita tarpeettomilta
27461: lu metsäteillä ei ole luvallista, ellei tienpitäjä ole   kustannuksilta vältytään ja metsäteiden varsien
27462: sulkenut tietä muulta moottorineuvo liikenteeltä.        maaston kulumista sekä taimikoiden vaurioitu-
27463: Tien sulkeminen edellyttää nykyisten säännösten          mista ehkäistään, jos maastoliikennelakia muu-
27464: mukaan asianmukaisen liikennemerkin ja mah-              tetaan niin, että moottorikeikkailu sallitaan met-
27465: dollisesti lukittavan puomin käyttöä. Tällä het-         säteillä silloin, kun muu liikennöinti on niillä
27466: kellä auraamaton metsätie, jolla paksun lumi-            estynyt lumipeitteen vuoksi. Moottorikeikalla
27467: peitteen vuoksi liikennöinti käytännössä muulla          ajaminen olisi tällöinkin sallittua vain maan-
27468: moottoriajoneuvolla kuin moottorikeikalla on             omistajan luvalla.
27469: mahdotonta, ei ole sallittu kelkkailualue. Lain             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27470: mukaan tällainen auraamaton metsätie tulkitaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27471: tieliikennelain mukaiseksi tieksi.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27472:     Käytännössä nykyiset säännökset ovat johta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27473: neet siihen, että moottorikeikoilla ajetaan usein
27474: maastossa metsäteiden ulkopuolella tien vieres-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27475: sä. Tämä aiheuttaa ympäristöhaittoja esimerkik-                 ryhtyä maastoliikennelain muuttamisek-
27476: si taimistolle. Laki pakottaa myös maanomista-                  si niin, että moottorikeikkailu sallitaan
27477: jan ajamaan auraamattoman metsätien ulkopuo-                    metsäteillä silloin, kun muu moottoriajo-
27478: lella, ellei tietä ole muulta ajoneuvoliikenteeltä              neuvoliikenne on niillä lumipeitteen
27479: erikseen suljettu.                                              vuoksi estynyt?
27480: 
27481:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
27482: 
27483:                                          Markku Lehtosaari /kesk
27484: 
27485: 
27486: 
27487: 
27488: 280043
27489: 2                                        KK 417/1998 vp
27490: 
27491: 
27492: 
27493: 
27494:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
27495: 
27496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Moottorikelkkailijoiden liikenneturvallisuu-
27497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      den takaamiseksi metsätiellä saa ajaa vain silloin
27498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kun metsätie on tienpitäjän toimesta muiden
27499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku        moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteeltä
27500: Lehtosaaren näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     suljettu.Yksittäisen moottorikelkkailijan harkit-
27501: sen n:o 417:                                       tavaksi ei ole voitu jättää sitä, onko metsätie
27502:                                                    kulloinkin tie vai moottorikelkkailuun luvallista
27503:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     maastoa. Tien maastoksi muuttavan lumipeit-
27504:        ryhtyä maastoliikennelain muuttamisek-      teen paksuuden arvioiminen on ongelmallista ja
27505:        si niin, että moottorikeikkailu sallitaan   lumipeitteisellä metsätiellä ajamiseen tarvitaan
27506:        metsäteillä silloin, kun muu moottoriajo-   kuitenkin alueen omistajan tai haltijan lupa. Lu-
27507:        neuvoliikenne on niillä lumipeitteen        vallinen ajaminen tulisijoka tapauksessa merkitä
27508:        vuoksi estynyt?                             maastoon. Samalla tien varteen voidaan asettaa
27509:                                                    myös muuta liikennettä koskeva kieltomerkki,
27510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jolloin tilapäisesti suljetulla metsätiellä voidaan
27511: vasti seuraavaa:                                   ongelmitta ajaa moottorikelkalla. Tien sulkemi-
27512:                                                    nen muulta liikenteeltä sekä moottorikelkkailun
27513:    Maastoliikenteen ympäristönsuojelun ja kus-     salliva merkintä ovat siten välttämättömiä toi-
27514: tannusten säästämiseksi on järkevää, että moot-    mia. Tämä aiheuttaa kustannuksia, mutta ne
27515: torikelkkailuun käytetään mahdollisimman pal-      ovat kuitenkin kohtuullisia saataviin hyötyihin
27516: jon olemassaolevia väyliä maastossa. Tällöin tu-   nähden. Moottorikeikkailureittien rahoitusjär-
27517: lee kysymykseen erityisesti laaja olemassa oleva   jestelmät ovat parhaillaan selvitettävänä. Maas-
27518: metsäautotieverkko. Tämän takia nykyisessä         toliikennelain muuttaminen siten, ettei moottori-
27519: maastoliikennelaissa on erityinen pykälä ajami-    keikkailureittiä tarvitse erikseen perustaa sulje-
27520: sesta metsäautoteillä (24 §).                      tulle metsäautotielle, on harkittavana.
27521: 
27522:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998
27523: 
27524:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27525:                                             KK 417/1998 vp                                              3
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 
27530:                                         Tili Riksdagens Talman
27531: 
27532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          För att garantera snöskoterförarnas trafiksä-
27533: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kerhet är körning på skogsvägar enbart tillåten
27534: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      då väghållaren har stängt av vägen för trafik med
27535: man Markku Lehtosaari undertecknade spörs-            andra motordrivna fordon än snöskotrar. Det
27536: mål nr 417:                                           har inte varit möjligt att låta individuella snösko-
27537:                                                       terförare avgöra om en skogsväg skall anses som
27538:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en väg eller som lovlig terräng för snöskoterföra-
27539:        ta för att ändra terrängtrafiklagen så att     re. Det är svårt att avgöra när en skogsväg på
27540:        körning med snöskoter tillåts på skogsvä-      grund av snötäckets tjocklek går över i terräng,
27541:        gar under den tid då annan motorfor-           och körning på snötäckta skogsvägar kräver all-
27542:        donstrafik på dem förhindras a v snötäck-      tid tillstånd av den som äger eller innehar områ-
27543:        et?                                            det. Tillståndet tili körning bör vara synligt i
27544:                                                       terrängen, och samtidigt kan man sätta ut ett
27545:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         märke som anger att annan trafik är förbjuden.
27546: anföra följande:                                      Då är det inga problem med att snöskotrarna kör
27547:                                                       på den tillfålligt avstängda skogsvägen. Det är
27548:    Med tanke på miljövården inom terrängtrafi-        alltså nödvändigt att vägen stängs för annan tra-
27549: ken och för att spara kostnader är det förnuftigt     fik och ett märke om att snöskoterkörning är
27550: att man för snöskoterkörning i så stor utsträck-      tillåten sätts ut i terrängen. Detta föranleder
27551: ning som möjligt använder de existerande ter-         kostnader, men de måste anses skäiiga i reiation
27552: ränglederna. Då blir särskilt det omfattande nä-      tili nyttan. Man kunde tänka sig statsbidrag för
27553: tet av skogsvägar aktuellt. Eniigt terrängtrafikla-   ersättning av de kostnader som stängningen av
27554: gen är körning i terräng förbjuden utan markäga-      skogsvägarna föranieder. Som bäst övervägs en
27555: rens tillstånd. Därför innehåller den nuvarande       eventuell ändring av terrängtrafiklagen så att
27556: terrängtrafiklagen en särskild paragraf om kör-       man inte separat behöver inrätta en snöskoteried
27557: ning på skogsvägar (24 §).                            på en avstängd skogsväg.
27558: 
27559:      Helsingfors den II maj I998
27560: 
27561:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
27562:                                             KK 418/1998 vp
27563: 
27564: Kirjallinen kysymys 418
27565: 
27566: 
27567: 
27568: 
27569:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Valmistautumisesta vuoden 2000 tietokone-
27570:                                       ongelmiin
27571: 
27572: 
27573:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27574: 
27575:    Vuosituhannen vaihde aiheuttaa hämmennys-          tävien hoidossa esimerkiksi palveluiden tuotta-
27576: tä myös tietotekniikan alueella. Monien tietotek-     misessa, sairaanhoidossa, turvallisuuden ylläpi-
27577: nisten laitteiden on arvioitu menevän toiminta-       tämisessä jne. Eräät tietojärjestelmistä ovat elin-
27578: kyvyttömiksi, kun päivämäärän vuosiluvuksi            tärkeitä, toiset järjestelmät puolestaan sisältävät
27579: vaihtuu 2000. Ongelma aiheutuu siitä, että vuosi-     arkaJuontoistakin tietoa. Näihin järjestelmiin
27580: luku on tietoteknisissä laitteissa aiemmin merkit-    kohdistuvat riskit ja vaaratilanteet liittyvät suo-
27581: ty vuosiluvun kahdella viimeisellä numerolla.         ranaisesti järjestelmien varsinaiseen toimimatto-
27582: Tästä johtuu, että laite ei ymmärrä vuotta 00 tai     muuteen sekä välillisesti häiriötilanteista aiheu-
27583: ymmärtää sen väärin vuodeksi 1900.                    tuviin turvallisuusongelmiin esim. tietosuojan
27584:    Kärjistetyimmissä arvioissa vuotta 2000 on         kannalta.
27585: nimitetty jopa "tietokoneiden maailmanlopuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27586: si". Pahimmillaan sen on epäilty aiheuttavan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27587: mm. tietokonejärjestelmien romahtamisia, lento-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27588: koneiden putoamisia ja vaaratilanteita asejärjes-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27589: telmiin kohdistuvien virhetilojen vuoksi. Eri ta-
27590: hoilla vuosituhannen vaihteen aiheuttamia on-                   Miten Hallitus on varautunut vuodes-
27591: gelmia on pyritty ennakoimaan ja eritasoisia toi-            ta 2000 aiheutuviin julkisen sektorin tie-
27592: menpiteitä on jo tehtykin,jotta ongelmilta vältyt-           toteknisiin ongelmiin, jotka liittyvät tie-
27593: täisiin.                                                     tojärjestelmien mahdolliseen toimimatto-
27594:    Valtionhallinnossa sekä kunnallisella tasolla             muuteen ja häiriötilanteista aiheutuviin
27595: on virastoissa ja laitoksissa mittavia tietojärjes-          turvallisuusongelmiin?
27596: telmiä, jotka ovat apuna yhteiskunnallisten teh-
27597: 
27598:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
27599: 
27600:                                         Anu Vehviläinen /kesk
27601: 
27602: 
27603: 
27604: 
27605: 280043
27606: 2                                             KK 418/1998 vp
27607: 
27608: 
27609: 
27610: 
27611:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27612: 
27613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nyt omalta osaltaan varmistamaan, että valtion
27614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           virastot ja laitokset tekisivät ajoissa vuoden 2000
27615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         edellyttämät toimenpiteet atk-järjestelmiinsä.
27616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           Hallituksen roolina ongelman ratkaisemisessa
27617: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           on aktiivinen yleisohjaus ja tiedotus sekä etene-
27618: n:o 418:                                                misen säännöllinen seuranta ja tarvittavat jatko-
27619:                                                         toimenpiteet.
27620:            Miten Hallitus on varautunut vuodes-             Hallitus on aktiivisesti tiedottanut vuoden
27621:         ta 2000 aiheutuviin julkisen sektorin tie-      2000 atk-ongelmien ratkaisemisesta mm. hallin-
27622:         toteknisiin ongelmiin, jotka liittyvät tie-     non sisäisin toimenpitein ja lehdistötiedottein ja
27623:         tojärjestelmien mahdolliseen toimimatto-        kehottanut vuosi 2000 -korjaustyöstä käytän-
27624:         muuteen ja häiriötilanteista aiheutuviin        nössä vastuullisia tahoja kiirehtimään ongelman
27625:         turvallisuusongelmiin?                          ratkaisemistyötä. Samoin on painotettu, että vi-
27626:                                                         rastojen välisten järjestelmien vuosi 2000 -kyp-
27627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sän yhteentoimivuuden testaukselle tulee varata
27628: vasti seuraavaa:                                        riittävästi aikaa. Virastojen sisäiset järjestelmät
27629:                                                         tulee saada vuosi 2000 -valmiiksi kuluvan vuo-
27630:    Vuoden 2000 tietotekniikkaongelmia on aloi-          den aikana. Tällä lähestymistavalla minimoi-
27631: tettu julkishallinnossa selvittää 1990-luvun alus-      daan ja hallitaan mahdollisia tietojärjestelmien
27632: ta alkaen. Vuosi 2000 -ongelman ratkaisemisessa         toimintakatkosriskejä.
27633: on hallintoyksikön osalta tyypillisesti kysymys             Hallitus on seurannut vuosi 2000 -toimenpitei-
27634: ohjelmakoodin ja datan päivittämisen lisäksi            den edistymistä hallinnossa ja koko yhteiskun-
27635: mm. toimintojen varmistamisesta ja riskianalyy-         nassa. Esim. maaliskuussa 1998 hallituksen ilta-
27636: sista sekä sidosryhmä-ja alihankkijayhteyksien          koulussa käytiin kokonaisuutena läpi vuosi 2000
27637: hoitamisesta. Lisäksi keskeisiä tehtäviä ovat tar-      -ongelman hoitamisen tilannetta ja jatkoa yhteis-
27638: vittavien resurssien selvittäminen ja varaaminen,       kunnan keskeisillä alueilla (mm. teollisuus, ra-
27639: juridisten vastuiden selvittäminen sekä vuosi           hoitustoiminta, valtionhallinto, teletoimiala,
27640: 2000 -ratkaisujen toimivuuden testaus. Syste-           turvallisuussektori, sähköinen joukkoviestintä,
27641: maattinen työ on edellyttänyt ongelman koko-            kuljetukset, energiahuolto, kunnallishallinto ja
27642: naiskartoitusta.                                        atk-yritykset). Samalla olivat esillä keskeisten
27643:    Vastuu organisaation toiminnan jatkuvuudes-          valtionhallinnon viranomaisten toimenpiteet
27644: ta ja myös vuosi 2000 -atk-ongelman ratkaisemi-         vuosi 2000 -ongelman suhteen (esim. Kansanelä-
27645: sesta on kyseisen yksikön johdolla. Tietoteknii-        kelaitos, verohallinto, Väestörekisterikeskus,
27646: kan vuosi 2000 -valmiuden aikaansaaminen tulee          työvoimahallinto, tullihallinto, puolustusvoi-
27647: jokaisessa hallintoyksikössä ymmärtää osaksi            mat, poliisihallinto). Iltakoulussa käsittelyn poh-
27648: normaalia virkatoimintaa. Yksittäisen viraston          jana ollut Valtiovarainministeriön (VM) muistio
27649: tietojärjestelmäkokonaisuus koostuu yleensä             on jaettu mm. lehdistölle.
27650: monista erilaisista sovelluksista, varusohjelmis-           VM selvitti virastojen valmistautumista ke-
27651: toista ja laitteistoista, joiden välillä on tietovir-   vättalvella 1997 ja ohjelmistotoimittajille lähetet-
27652: toja ja muita kytkentöjä. Monimutkaisen koko-           tiin kysely yleisesti käytössä olevien valmisohjel-
27653: naisuuden toimivuus vuosi 2000 -ongelman osal-          mistojen vuosi 2000 kuntoisuudesta. VM on li-
27654: ta voidaan selvittää ja varmistaa ainoastaan ky-        säksi tänä keväänä valtion tietotekniikkakyselys-
27655: seisessä organisaatiossa. Hallitus on korostanut        sä selvittänyt valtionhallinnon edistymistä vuosi
27656: virastojen johdon vastuuta siitä, että vuosi 2000       2000 -atk-ongelman ratkaisemisessa. Kyselyyn
27657: -ongelma tulee ajoissa ratkaistuksi. EU komissio        vastanneista 120 organisaatiosta 74% oli vähin-
27658: on tiedonannoissaan painottanut, että vastuu            tään selvittänyt vuosi 2000 -valmiuksien aikaan-
27659: ongelmien ratkaisemisesta kuuluu tietojärjestel-        saamiseen tarvittavat toimenpiteensä vuoden
27660: mien toimittajille ja käyttäjille. Hallitus on pyrki-   1997 loppuun mennessä. Niiden virastojen
27661:                                              KK 418/1998 vp                                           3
27662: 
27663: osuus, jotka eivät olleet joko tehneet mitään              Kuntaliitto selvitti kuntien vuosi 2000 -val-
27664: asian eteen, tai joiden perusselvitys oli vielä kes-   miutta vuoden 1997 atk-kyselyssään. Pääosa ky-
27665: ken, oli 26% (vuotta aiemmin 69 %). Erityisesti        selyyn vastanneista kunnista on ratkomassa vuo-
27666: eräät korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja pienet        si 2000 -ongelmaa. Kyselyn vastausten mukaan
27667: hallintovirastot ovat aloittaneet ongelman rat-        noin 70% kunnista on selvittänyt tilannetta.
27668: kaisemisen hitaasti. Pääosa valtionhallinnon           Kuntapuolella kokonaiskäsityksen luotetta-
27669: suurista organisaatioista, joilla on yhteiskunnan      vuutta heikentää valtionhallintoon verrattuna
27670: kannalta kriittisiä tietojärjestelmiä, toteuttaa       alhainen vastausprosentti. Kuntaliitto on lähet-
27671: parhaillaan vuoden 2000 valmiutta tietojärjestel-      tänyt kunnan- ja kaupunginhallituksille sekä
27672: miinsä.                                                kuntayhtymien hallituksille kirjeen, jossa kuntia
27673:    Vuoden 2000 tietotekniikkaongelmien ratkai-         kehotetaan varmistamaan, ettei ongelmia syntyi-
27674: seminen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan          si.
27675: säännöllisesti esillä VM:n vetämässä valtion tie-          Puolustustaloudellisen     suunnittelukunnan
27676: tohallinnon johtoryhmässä.                             (PTS) tiedonkäsittely-, tiedonsiirto- ja joukko-
27677:    Sisäasianministeriön alaisen Julkisen hallin-       viestintätoimikunnissa on arvioitu ja seurattu
27678: non tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA)            vuosi 2000 -ongelmaa elinkeinoelämän ja julki-
27679: asettamassa vuosi 2000 -työryhmässä on mm.             sen hallinnon kriittisten järjestelmien osalta.
27680: käyty läpi julkisen hallinnon atk-suositukset          Turvallisuuden ja tietosuojan näkökulmasta
27681: (JHS) ja saatettu ne vuosi 2000 -yhteensopiviksi.      vuosi 2000 -ongelma on yksi uhkatekijä monien
27682: Kyseinen työryhmä tuottaa lisäksi toukokuun            joukossa. Tätä uhkatekijää hallitaan virastoissa
27683: loppuun 1998 mennessä erityisesti vuosi 2000           ja laitoksissa osana normaaliatietoturva-ja val-
27684: -ongelman ratkaisemisen alkuvaiheessa oleville         miussuunnittelutyötä.
27685: hallintoyksiköille tarkoitettua tarkistuslistaa on-
27686: gelman ratkaisemisen eri vaiheista.
27687: 
27688:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
27689: 
27690:                                                                            Ministeri Jouni Backman
27691: 4                                           KK 418/1998 vp
27692: 
27693: 
27694: 
27695: 
27696:                                         Till Riksdagens Talman
27697: 
27698:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      leverantörerna och användarna. Regeringen har
27699: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        för sin del strävat efter att säkerstälia att statens
27700: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ämbetsverk och inrättningar i tid vidtar de åtgär-
27701: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål            der som år 2000 förutsätter i ADB-systemen.
27702: nr 418:                                               Regeringens roll vid problemlösningen är att ak-
27703:                                                       tivt sköta den allmänna styrningen och informa-
27704:           Hur har Regeringen förberett sig på de      tionen samt att regelbundet följa upp framskri-
27705:        datatekniska problem som år 2000 med-          dandet och vidta behövliga vidare åtgärder.
27706:        för för den offentliga sektorn och som             Regeringen har aktivt informerat om lösning-
27707:        hänför sig tili att datasystemen eventuellt    en av de ADB-problem som gäller är 2000 bl.a.
27708:        slutar fungera och tili att störningarna       genom interna åtgärder inom förvaltningen och
27709:        föranleder säkerhetsproblem?                   med pressmeddelanden, och uppmanat dem som
27710:                                                       är ansvariga för det praktiska ändringsarbetet att
27711:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         påskynda arbetet med att lösa problemet. Likaså
27712: anföra följande:                                      har det betonats att tiliräckligt med tid bör reser-
27713:                                                       veras för att testa att systemen mellan ~mbetsver
27714:    De datatekniska problem som år 2000 medför         ken är klara för samverkan år 2000. Ambetsver-
27715: har utretts inom den offentliga förvaltningen se-     kens interna system bör vara i det skick som är
27716: dan början av 1990-talet. För en förvaltningsen-      2000 kräver inom innevarande år. Genom detta
27717: het är det när det gälier att lösa problemet med år   tillvägagångssätt kan eventuella risker för av-
27718: 2000 för det mesta fråga om att uppdatera pro-        brott i datasystemens funktion minimeras och
27719: gramkoden och data och dessutom bl.a. att säkra       hållas under kontroll.
27720: funktionerna, göra en riskanalys och sköta för-           Regeringen har givit akt på hur de åtgärder
27721: bindelserna tili intressentgrupper och underleve-     som gäller år 2000 framskrider inom förvaltning-
27722: rantörer. Tili de centrala uppgifterna hör dess-      en och i hela samhäliet. T.ex. vid regeringens
27723: utom att utreda och reservera behövliga resurser,     aftonskola i mars 1998 gick man igenom hela
27724: utreda det juridiska ansvaret samt testa hur de       situationen samt fortsättningen när det gälier
27725: lösningar som gälier år 2000 fungerar. Det syste-     skötseln av problemet med är 2000 inom de vikti-
27726: matiska arbetet har förutsatt en helhetskartlägg-     gaste områdena i samhäliet (bl.a. industrin, fi-
27727: ning av problemet.                                    nansieringsverksamheten, statsförvaltningen, te-
27728:    Ansvaret för att organisationens verksamhet        lebranschen, säkerhetssektorn, elektronisk mass-
27729: kan fortgå och också för att ADB-problemet            kommunikation, transport, energiförsörjning,
27730: med år 2000 kan lösas ankommer på ledningen           kommunalförvaltning och ADB-företag). Sam-
27731: för enheten i fråga. Åstadkommandet av data-          tidigt behandlades också ätgärderna vid de vikti-
27732: teknisk beredskap inför år 2000 måste vid varje       gaste myndigheterna inom statsförvaltningen
27733: förvaltningsenhet ses som en del av den normala       med tanke på problemet med år 2000 (t.ex. Folk-
27734: tjänsteverksamheten. Datasystemhelheten vid           pensionsanstalten, skatteförvaltningen, Befolk-
27735: ett enskilt ämbetsverk består vanligen av flera       ningsregistercentralen, arbetskraftsförvaltning-
27736: olika tillämpningar och systemprogram och oli-        en, tuliförvaltningen, försvarsmakten, polisför-
27737: ka slag av maskinvara, mellan vilka det förekom-      valtningen). Behandlingen i aftonskolan byggde
27738: mer dataflöden och andra kopplingar. Den kom-         på finansministeriets promemoria, som har de-
27739: plicerade helhetens funktion med tanke på pro-        lats ut bl.a. tili pressen.
27740: blemet med år 2000 kan utredas och säkerställas           Finansministeriet utredde ämbetsverkens be-
27741: endast vid organisationen i fråga. Regeringen har     redskap vårvintern 1997 och till programleveran-
27742: betonat ämbetsverksledningens ansvar för att          törerna skickades en förfrågan om i vilket skick
27743: problemet med år 2000 blir löst i tid. 1 sina rap-    de vanligaste programmen är med tanke på år
27744: porter har EU-kommissionen betonat att ansva-         2000. Finansministeriet har dessutom denna vår
27745: ret för att problemen löses ligger hos datasystem-    med en förfrågan som gälide statens informa-
27746:                                            KK 418/1998 vp                                            5
27747: 
27748: tionsteknik utrett framstegen inom statsförvalt-     gången av maj 1998 producera en kontrollista
27749: ningen när det gäller att lösa ADB-problemet         överde olika faserna i samband med lösningen av
27750: med år 2000. Av de 120 organisationer som be-        problemet, som är avsedd speciellt för de förvalt-
27751: svarade förfrågan hade 74% före utgången av          ningsenheter som först nu har påbörjat arbetet
27752: 1997 åtminstone utrett de åtgärder som bered-        med att lösa problemet med år 2000.
27753: skapen med tanke på år 2000 kräver. De ämbets-           Kommunförbundet utredde kommunernas
27754: verk som antingen inte hade gjort någonting alls     beredskap inför år 2000 med en ADB-förfrågan
27755: i saken eller vilkas basutredning ännu pågick        1997. Största delen av de kommuner som besva-
27756: utgjorde 26% (ett år tidigare 69 %). 1 synnerhet     rade förfrågan håller på att lösa problemet med
27757: har vissa högskolor, forskningsinstitut och min-     år 2000. Enligt svaren har ca 70 % av kommuner-
27758: dre förvaltningsämbetsverk varit långsamma           na klarat av problemet. Den låga svarsprocenten
27759: med att sätta igång med att lösa problemet. Störs-   inom kommunsektorn jämfört med statsförvalt-
27760: ta delen av de stora organisationerna inom stats-    ningen minskar helhetsuppfattningens tillförlit-
27761: förvaltningen, som har kritiska datasystem med       lighet. Kommunförbundet har skickat ett brev
27762: tanke på samhället, håller på att göra förberedel-   tili kommun- och stadsstyrelserna samt tili sam-
27763: ser för år 2000 i sina datasystem.                   kommunernas styrelser där kommunerna upp-
27764:    Lösningen av de datatekniska problemen i          manas att säkerställa att det inte kommer att
27765: samband med år 2000 har tagits upp, och kom-         uppstå några problem.
27766: mer också i fortsättningen regelbundet att tas           Kommissionen för informationsbehandling,
27767: upp i ledningsgruppen för informationsteknik         dataöverföring och masskommunikation vid den
27768: inom statsförvaltningen, som leds av finansmi-       försvarsekonomiska planeringskommissionen
27769: nisteriet.                                           (PTS) har bedömt och gett akt på problemet med
27770:    1 den arbetsgrupp för år 2000 som har tillsatts   år 2000 med tanke på kritiska system inom nä-
27771: av delegationen för informationsförvaltningen        ringslivet och den offentliga förvaltningen. Med
27772: inom den offentliga förvaltningen (JUHT A), vii-     tanke på säkerhet och datasekretess är problemet
27773: ken lyder under inrikesministeriet, har bl.a.        med år 2000 en hotfaktor bland många andra.
27774: ADB-rekommendationerna för den offentliga            Denna hotfaktor hålls under kontroll vid äm-
27775: förvaltningen (JHS) setts över och ändrats så att    betsverken och inrättningarna som en del av det
27776: de överensstämmer med de krav som år 2000            normala dataskydds- och beredskapsplanerings-
27777: ställer. Nämnda arbetsgrupp skall också före ut-     arbetet.
27778: 
27779:      Helsingforsden 8 maj 1998
27780: 
27781:                                                                           Minister Jouni Backman
27782:                                              KK 419/1998 vp
27783: 
27784: Kirjallinen kysymys 419
27785: 
27786: 
27787: 
27788: 
27789:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Työttömän äitiys-, isyys- ja vanhempain-
27790:                                         rahan tason korottamisesta
27791: 
27792: 
27793:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27794: 
27795:     Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tarkoituk-      taso todellisuudessa hallitusmuodon edellyttä-
27796: sena on taata vanhempien mahdollisuus hoitaa           män ihmisarvoisen elämän turvan. Työttömät,
27797: lapsiaan heidän ollessa nuorimmillaan. Nykyisen        vastasyntyneiden lasten äidit ja isät ovat oikeute-
27798: lainsäädännön mukaiset äitiys-, isyys- ja van-         tusti herättäneet keskustelua siitä, miksi valtio
27799: hempainrahaetuudet eivät kuitenkaan takaa              arvostaa rahallisesti enemmän heidän työttö-
27800: kunnollista vähimmäistoimeentuloturvaa kaikil-         myyttään kuin pienen lapsen hoitoa.
27801: le. Ongelma kärjistyy työttömien kohdalla.                Perheen ja vanhemmuuden arvostamisen sekä
27802:     Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkina-           perustoimeentulon turvan näkökulmasta äitiys-,
27803: tuki on tällä hetkellä 120 markkaa päivässä. Sii-      isyys- ja vanhempainrahan vähimmäispäivära-
27804: nä tapauksessa, että työmarkkinatukea tai työt-        han tulisi vastata edes työttömyysturvan perus-
27805: tömyysturvan peruspäivärahaa saava työtön saa          päivärahanja työmarkkinatuen tasoa. Askel pa-
27806: lapsen ja siirtyy äitiys-, isyys- tai vanhempainra-    rempaan suuntaan olisi myös se, että työttö-
27807: halle, hänen päivärahansa putoaa kuuteenkym-           myysturva rinnastettaisiin äitiys-, isyys- ja van-
27808: meneen markkaan päivässä. Syynä on se, että            hempainrahaa laskettaessa työtuloihin,jolloin se
27809: sairausvakuutuslain mukaan ei työttömyystur-           olisi 86 % työttömyyspäivärahan tai työmarkki-
27810: vaa katsota työtuloksi, joka on päivärahan las-        natuen määrästä (103 mk/pv).
27811: kennan perusteena.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27812:     Kun äiti siirtyy äitiyslomalle työttömyyspäi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27813: värahalta tai työmarkkinatuelta, perheen toi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27814: meentuloturva siis heikkenee olennaisesti. On-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27815: gelma ei koske pelkästään vähimmäispäiväraho-
27816: jen saajia. Esimerkiksi 200 markkaa päivässä                      Katsooko Hallitus työttömyysturvalta
27817: ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan                  äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan piiriin
27818: vanhemman toimeentulo laskee yli 200% äitiys-,                siirtyvien kansalaisten perustoimeentulo-
27819: isyys- ja vanhempainrahakauden aikana. Myös                   turvan nykyisellään riittäväksi, vai
27820:  kotihoidon tueltaja opintotuelta äitiys-, isyys- ja             aikooko Hallitus parantaa turvaa niin,
27821:  vanhempainrahaan siirryttäessä perheen toi-                  että ensi tilassa työttömyysturva rinnas-
27822:  meentuloturva heikkenee.                                     tettaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempain-
27823:     Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha vastaavat               rahaa laskettaessa työtuloihin ja että jat-
27824:  tällä hetkellä suuruudeltaan sairauspäivärahaa.              kossa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan
27825: Toisin kuin sairauspäivärahaan, vanhempainra-                 vähimmäispäivärahan taso korotettaisiin
27826:  hoihin toki edes sisältyy 60 markan vähimmäis-               vastaamaan työttömyysturvan peruspäi-
27827:  päiväraha. Kuitenkin on syytä kysyä, tarjoaako               värahan ja työmarkkinatuen tasoa?
27828:  äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäis-
27829: 
27830:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
27831: 
27832:                                         Maria Kaisa Aula /kesk
27833: 
27834: 
27835: 
27836: 
27837: 280043
27838: 2                                           KK 419/1998 vp
27839: 
27840: 
27841: 
27842: 
27843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27844: 
27845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lyttämisestä aiheutuneet menot. Sairausvakuu-
27846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tusjärjestelmän tulokäsitteeseen, jonka perus-
27847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teella päivärahan määrä lasketaan, ei ole missään
27848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria            tilanteessa rinnastettu Sosiaaliturvaetuutta kuten
27849: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        työttömyysturvaa, sairausvakuutuksen päivära-
27850: sen n:o 419:                                          ha<~;~ kuntootusrahaa tai opintotukea.
27851:                                                           Aitiys-, isyys- tai vanhempainrahan määrä
27852:            Katsooko Hallitus työttömyystorvalta       vahvistetaan edellä todettujen työtulojen perus-
27853:        äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan piiriin    teella, mikäli päivärahan määräksi muodostuu
27854:        siirtyvien kansalaisten perustoimeentulo-      päivää kohden laskettuna enemmän kuin edellä
27855:        turvan nykyisellään riittäväksi, vai           mainittu 60 markkaa. Vähimmäispäiväraha on
27856:            aikooko Hallitus parantaa turvaa niin,     kuukautta kohden laskettuna on 1 500 markkaa.
27857:        että ensi tilassa työttömyysturva rinnas-      Määrällisesti tämä vastaa lasten kodinhoidon
27858:        tettaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempain-      tuessa perheen ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta
27859:        rahaa laskettaessa työtuloihin ja että jat-    lapsesta maksettavan hoitorahan määrää. Ny-
27860:        kossa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan       kyisin lasten kotihoidon tukena maksetaan myös
27861:        vähimmäispäivärahan taso korotettaisiin        perheen tulojen mukaan määräytyvää hoitolisää.
27862:        vastaamaan työttömyysturvan peruspäi-          Tietyin edellytyksin hoitolisää voi saada myös,
27863:        värahan ja työmarkkinatuen tasoa?              kun uuden synnytyksen perusteella aletaan mak-
27864:                                                       saa toisen vanhempainrahakauden jälkeen van-
27865:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hempain päivärahaa. Siten siirtyminen lakisää-
27866: vasti seuraavaa:                                      teiseltä lasten kotihoidon tuelta uudelle äitiysra-
27867:                                                       halle ei yleensä vähennä tuloja. Kotihoidon tuen
27868:     Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella suori-     kuntalisän osuus voi kuitenkin muuttua. Mah-
27869: tetaan samalla tavoin kuin sairausvakuutuksen         dollisesta kuntaiisästä päättää kukin kunta itse-
27870: sairauspäivärahaa ansionmenetyksen korvaami-          näisesti.
27871: seksi raskauden ja synnytyksen johdosta äitiys-           Kysymyksessä viitattu sairausvakuutuslain
27872: rahaa sekä lapsen ja ottolapsen hoidon johdosta       18 a §:n mukainen työttömyyspäivärahan suoja-
27873: isyys- tai vanhempainrahaa. Mainitut vanhem-          säännös ei koske vanhempien päivärahaetuuk-
27874: pien päivärahaetuudet määräytyvät ensisijaisesti      sia. Kyseisen lainkohdan perusteella sairauspäi-
27875: päivärahakauden alkamista edeltäneenä vuonna          väraha on 86 prosenttia työttömyysturvaetuu-
27876: toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen       den laskennallisesta määrästä, jos verotulojen
27877: perusteella. Mikäli vakuutetun työtulot ovat ol-      mukaan laskettu päiväraha olisi tätä pienempi.
27878: leet päivärahakautta edeltäneen kuuden kuu-           Tällöin sairauspäivärahan määräksi muodostuu
27879: kauden aikana 20 prosenttia suuremmat kuin            työttömyysturvan peruspäivärahan perusteella
27880: verotuksessa todetut, päiväraha voidaan mää-          103,20 markkaa. Tämä työttömyysturvaetuuden
27881: rätä hakemuksesta näiden tulojen perusteella.         mukaisen päivärahan suojasäännös on tullut voi-
27882: Päinvastoin kuin muuten sairausvakuutuslaissa         maan vuonna 1990, ja säännöstä muutettiin vuo-
27883: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahalle on laissa sää-   den 1996 alusta voimaan tulleella eduskunnan
27884: detty vähimmäispäiväraha 60 markkaa.                  hyväksymällä sairauspäivärahajärjestelmää kos-
27885:     Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n mukaan työ-        kevalla lainsäädännön muutoksella. Tuossa yh-
27886: tulolla tarkoitetaan palkkatuloa tai siihen verrat-   teydessä poistettiin muun muassa sairausvakuu-
27887: tavaa henkilökohtaista tuloa, metsästä tapahtu-       tuksesta sairauspäivärahan osalta vähimmäis-
27888: neen hankintakaupan tai muun siihen verratta-         päiväraha. Eduskunta ei ulottanut muutosta
27889: van myynnin yhteydessä vakuutetun tekemän             koskemaan äitiys-, isyys- eikä vanhempainrahaa.
27890: työn arvoa sekä vakuutetun porotalouden hy-           Eduskunta hyväksyi ehdotetun lainmuutoksen
27891: väksi tekemän työn arvoa. Työtuloa määrättäes-        siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan
27892: sä tulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säi-      päivärahan määrä alennettiin 78,30 markasta
27893:                                             KK 419/1998 vp                                            3
27894: 
27895: 60 markkaan. Perheen tulotaso alenee saman-           210 miljoonan markan vuosittaiset lisäkustan-
27896: suuntaisesti myös äidin jäädessä työstä äitiys- ja    nukset vuoden 1998 tasossa laskettuna. Lisäkus-
27897: vanhempainrahalle, joten työttömyysturvan             tannuksia syntyisi vielä enemmän, jos äitiys-,
27898: suhteen ei tältäkään osin ole eriarvoisuutta lapsi-   isyys- ja vanhempainpäivärahalle siirtyvälle
27899: perheiden kesken.                                     maksettaisiin sairausvakuutuslain perusteella 86
27900:    Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähim-          prosenttia hänen ansiosidonnaisen työttömyys-
27901: mäismäärän korottaminen kysymyksessä esite-           turvaetuutensa määrästä.
27902: tyin tavoin työttömyysturvan peruspäivärahan             Sairausvakuutuslakiin perustuvat päiväraha-
27903: tai työmarkkinatuen tasolle merkitsisi sairausva-     etuudet maksetaan Kansaneläkelaitoksen sai-
27904: kuutusjärjestelmän menojen kasvamista. Vuon-          rausvakuutusrahastosta, jonka varat kerätään
27905: na 1997 maksettiin vähimmäismääräisiä äitiys-,        työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä mak-
27906: isyys- ja vanhempainrahoja kaikkiaan noin 271         suilla sekä valtion verovaroin. Mainitun suurui-
27907: miljoonaa markkaa 31 200 vakuutetulle yhteen-         sen menoerän rahoittaminen merkitsisi näiden
27908: sä 4,5 miljoonalta päivältä. Vähimmäispäivä-          maksujen ja valtion vero-osuuden kasvamista.
27909: rahan korottamisesta aiheutuisi arviolta noin
27910: 
27911:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
27912: 
27913:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27914: 4                                           KK 419/1998 vp
27915: 
27916: 
27917: 
27918: 
27919:                                         Tili Riksdagens Talman
27920: 
27921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      av skog eller annan därmed jämförbar försälj-
27922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ning samt värdet av det arbete försäkrad utfört
27923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      till förmån för renskötsel. När arbetsinkomsten
27924: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål           faststälis avdras från inkomsten kostnaderna för
27925: nr 419:                                               inkomstens förvärvande och bibehåliande. Sjuk-
27926:                                                       försäkringens definition på inkomst, som utgör
27927:           Anser Regeringen att den grundläg-          grund för beräkningen av dagpenningens belopp,
27928:        gande utkomsten är tillräckligt tryggad        har inte i någon situation jämställts med en social
27929:        för personer som från att ha erhåliit ut-      förmån som t.ex. arbetslöshetsersättning, sjuk-
27930:        komststöd för arbetslösa övergår tili att      försäkringens dagpenning, rehabiliteringspen-
27931:        få moderskaps- faderskaps- elier föräld-       ning elier studiestöd.
27932:        rapenning, elier                                   Moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapen-
27933:           ämnar Regeringen förbättra skyddet          ningens storlek fastställs på grundval av de ovan
27934:        så att arbetslöshetsersättningen med det       nämnda arbetsinkomsterna, om dagpenningen
27935:        snaraste jämställs med arbetsinkomst när       per dag blir större än nämnda 60 mk. Minimidag-
27936:        moderskaps-, faderskaps- och förä1dra-         penningen är 1 500 mk i månaden, vilket motsva-
27937:        penning räknas ut, och så att nivån på         rar vårdpenningen för det första barnet under 3
27938:        moderskaps-, faderskaps- och föräldra-         år vid stöd för hemvård av barn. I anslutning tili
27939:        penningens minimidagpenning höjs så att        hemvårdsstödet betalas numera också ett vård-
27940:        den i fortsättningen motsvarar grunddag-       tiliägg som bestäms enligt fami1jens inkomster.
27941:        penningen till arbetslösa och arbetsmark-      Under vissa förutsättningar kan man också få
27942:        nadsstödet?                                    vårdtillägg när föräldradagpenning börjar beta-
27943:                                                       las ut efter den andra föräldrapenningperioden
27944:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         på grundval av en ny förlossning. Detta innebär
27945: anföra fö1jande:                                      att inkomsten i regel inte sjunker vid övergången
27946:                                                       från det lagstadgade stödet för hemvård av barn
27947:     Enligt 14 § sjukförsäkrings1agen betalas i er-    tili en ny moderskapsdagpenningperiod. Kom-
27948: sättning för inkomstbortfali, på samma sätt som       muntiliägget tili hemvårdsstödet kan dock för-
27949: sjukförsäkringens sjukdagpenning, moderskaps-         ändras. Varje kommun bestämmer sjä1vständigt
27950: penning vid havandeskap och för1ossning samt          om det eventuella kommuntillägget.
27951: faderskaps- eller föräldrapenning för vård av             Skyddsstadgandet som gäller arbets1öshetser-
27952: barn elier adoptivbarn. De nämnda förä1draför-        sättning i sjukförsäkringslagens 18 a § som det
27953: månerna bestäms i första hand en1igt den arbets-      hänvisas tili i spörsmålet gälier inte förä1draför-
27954: inkomst som konstaterats vid beskattningen året       månernas dagpenningar. Enligt skyddsstadgan-
27955: före dagpenningperiodens början. Om den för-          det utgör sjukdagpenningen 86 procent av den
27956: säkrades arbetsinkomst under de sex månader           kalkylerade arbets1öshetsförmånen, om den dag-
27957: som föregick dagpenningperioden har varit 20          penning som beräknas på grundval av den be-
27958: procent större än de inkomster som konstaterats       skattade inkomsten är mindre än denna. I så fali
27959: vid beskattningen, kan dagpenningen på ansö-          blir sjukdagpenningen som beräknas på grund-
27960: kan bestämmas på grundval av dessa inkomster.         va1 av grunddagpenningen 103,20 mk. Skydds-
27961: 1 motstats tili sjukförsäkringslagen i övrigt fast-   stadgandet trädde i kraft 1990 och bestämmelsen
27962: stälier lagen en minimidagpenning, 60 mk, för         ändrades från början av 1996 genom en av riks-
27963: moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning-         dagen godkänd lagändring som gälide sjukdag-
27964: en.                                                   penningsystemet. Samtidigt slopades bl.a. mini-
27965:    En1igt 8 § sjukförsäkringsförordningen förstås     midagpenningen för sjukförsäkringens sjukdag-
27966: med arbetsinkomst 1öneinkomst och därmed              penning. Riksdagen utvidgade inte ändringen till
27967: jämförbar personlig inkomst, värdet av det arbe-      att omfatta moderskaps-, faderskaps- och föräld-
27968: te försäkrad utfört i samband med 1everansköp         rapenning. Riksdagen godkände den föreslagna
27969:                                            KK 419/1998 vp                                               5
27970: 
27971: lagändringen på så sätt att moderskaps-, fader-        Räknat i 1998 års nivå medför en höjning av
27972: skaps- och föräldrapenningen sänktes från 78,30        minimidagpenningen att kostnaderna höjs med
27973: mk tili 60 mk. Familjens inkomstnivå sjunker på        210 milj. mk i äret. Kostnaderna ökar ytterligare
27974: samma sätt när modern efter att ha arbetat får         om den försäkrade enligt sjukförsäkringslagen
27975: moderskaps- elier föräldrapenning, varför barn-        skulle få 86 procent av den inkomstrelaterade
27976: familjerna inte helieri detta avseende är ojämlika     arbetslöshetsförmånen vid övergången till mo-
27977: beträffande utkomstskyddet för arbetslösa.             derskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning.
27978:    En höjning av moderskaps-, faderskaps- och             De dagpenningsförmåner som baserar sig på
27979: föräldrapenningens minimibelopp tili samma             sjukförsäkringslagen betalas ur Folkpensions-
27980: nivå som grunddagpenningen för arbetslösa elier        anstaltens sjukförsäkringsfond, vars ruedel in-
27981: arbetsmarknadsstödet på det sätt som framstälis        samlas genom avgifter som uppbärs hos arbetsgi-
27982: i spörsmålet s~ulle betyda att sjukförsäkringens       vare och arbetstagare, samt med statens skatte-
27983: utgifter ökar. Ar 1997 utbetalades enligt minimi-      medel. Finansieringen av en utgift av den nämn-
27984: belopp sammanlagt 271 milj. mk moderskaps-,            da storleken innebär att dessa avgifter och statens
27985: faderskaps- och föräldrapenningar, tili 31 200         skatteandel skulle öka.
27986: försäkrade för sammanlagt 4,5 miljoner dagar.
27987: 
27988:      Helsingforsden 8 maj 1998
27989: 
27990:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27991:                                             KK 420/1998 vp
27992: 
27993: Kirjallinen kysymys 420
27994: 
27995: 
27996: 
27997: 
27998:                                     Raimo Vistbacka /ps: Syyttäjän päätöksen vaikutuksesta oikeustur-
27999:                                        vavakuutuksesta saataviin korvauksiin
28000: 
28001: 
28002:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28003: 
28004:     Vakuutusyhtiöiden useimmiten kotivakuu-            senottajan tulisi poikkeuksetta saada oikeuden-
28005: tusten yhteyteen liittämiin tai erillisinä myöntä-     käyntikuluihinsa korvausta vakuutuksestaan.
28006: miin oikeusturvavakuutuksiin eli vakuutuksiin,         Tämä vakuutusten ja lakien yhteensovittamisen
28007: joissa vakuutuksen ottajan oikeudenkäyntikulut         epäkohta on saattanut monet syyttömiksi tode-
28008: korvataan määrättyyn markkarajaan asti, sisäl-         tut henkilöt huomattaviin, jopa satojen tuhan-
28009: tyy eräs erittäin vakava epäoikeudenmukaisuus:         sien markkojen velkoihin heitä vastaan nostettu-
28010: vakuutusyhtiöt eivät korvaa vakuutuksen perus-         jen hylättyjen syytteiden takia.
28011: teella vakuutuksenottajan kuluja tapauksissa,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28012: joissa vakuutuksenottajaa syytetään syyttäjän          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28013:  toimesta jostain rikoksesta. Linja olisi ymmärret-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28014:  tävissä, mikäli vakuutuksenottaja saisi korvauk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28015:  sen niissä tapauksissa, jolloin syyte kokonaan
28016:  hylätään, mutta tällä hetkellä näin ei tapahdu.                 Onko Hallitus tietoinen, että vakuu-
28017:  Korvausta ei makseta, vaikka lainvoimaisella                 tusyhtiöt kieltäytyvät maksamasta oi-
28018:  päätöksellä vakuutuksenottaja vapautettaisiin                keusturvavakuutuksesta korvauksia va-
28019:  kaikista syytteistä.                                         kuutetuille, joita on yleisen syyttäjän toi-
28020:     Oikeudenmukaisuus vaatisi ilman muuta sen,                mesta syytetty rikoksesta, mutta jotka
28021:  että oikeusturvavakuutuksen korvausten saami-                ovat saaneet lainvoimaisen vapauttavan
28022:  nen ei määräytyisi syyttäjän syyttämis- tai syyttä-          päätöksen oikeudelta, ja
28023:  mättäjättämisratkaisun vaan lainvoimaisuuden                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28024:  saavan oikeusistuimen hylkäävän tuomion pe-                  asiantilan korjaamiseksi?
28025:  rusteella. Tällöin syyttömäksi todetun vakuutuk-
28026: 
28027:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28028: 
28029:                                           Raimo Vistbacka /ps
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034:  280043
28035: 2                                           KK 420/1998 vp
28036: 
28037: 
28038: 
28039: 
28040:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28041: 
28042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisi ns. kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin
28043: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          (92/49/ETY) mukaan mahdollinenkaan.
28044: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Heinäkuun 1995 alusta alkaen vakuutusyhtiöt
28045: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             ovat pääsääntöisesti sisällyttäneet oikeusturva-
28046: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vakuutuksiinsa edustaja Vistbackan kysymyk-
28047: sen n:o 420:                                           sessään mainitseman ehdon, jonka mukaan oi-
28048:                                                        keusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetulle
28049:           Onko Hallitus tietoinen, että vakuu-         aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys viral-
28050:        tusyhtiöt kieltäytyvät maksamasta oi-           lisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta
28051:        keusturvavakuutuksesta korvauksia va-           syytteestä. Sillä, mikä on jutun lopputulos, ei ole
28052:        kuutetuille, joita on yleisen syyttäjän toi-    ehtojen mukaan vaikutusta vakuutetun oikeu-
28053:        mesta syytetty rikoksesta, mutta jotka          teen saada vakuutuskorvausta. Vakuutusyhtiöt
28054:        ovat saaneet lainvoimaisen vapauttavan          toimivat siten asianmukaisesti evätessään kor-
28055:        päätöksen oikeudelta, ja                        vauksen niissäkin tapauksissa, joissa syyte hylä-
28056:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tään kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiöt perus-
28057:        asiantilan korjaamiseksi?                       televat ehtoa sillä, että niiden käsityksen mukaan
28058:                                                        kustannukset kuuluvat näissä tapauksissa val-
28059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tion maksettaviksi.
28060: vasti seuraavaa:                                           Tämä näkemys on omaksuttu myös oikeuden-
28061:                                                        käynnistä rikosasioissa annetun lain muuttami-
28062:    Oikeusturvavakuutusehtojen sisältöön vai-           sesta annetussa laissa (1 07/1998). Sen 9 luvun 1 a
28063: kuttaa oikeusturvavakuutuksen sopimusehdois-           §:n 1 momentissa säädetään: Jos syyttäjän syyte
28064: ta annettu laki (1 060/1993),jolla on saatettu Suo-    tai muu vaatimus hylätään tai jätetään tutkimat-
28065: messa voimaan oikeusturvavakuutusta koske-             ta taikka jää sillensä, valtio on vastaajan vaati-
28066: van direktiivin (87/344/ETY) vaatimukset. Tässä        muksesta velvollinen korvaamaan vastaajan
28067: laissa on kuitenkin säännöksiä vain ehdoista,          kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Säännöksen
28068: jotka koskevat joko vakuutetun oikeutta valita         2 momentissa rajoitetaan valtion korvausvelvol-
28069: asiamies tai avustaja taikka erimielisyyksien kä-      lisuutta niissä tilanteissa, joissa samassa asiassa
28070: sittelyä. Muilta osin vakuutusyhtiö voi itse päät-     on esitetty useita syytteitä tai muita vaatimuksia,
28071: tää käyttämiensä vakuutusehtojen sisällön. Eh-         joista osa hyväksytään ja osa ratkaistaan 1 mo-
28072: toja ei tarvitse hyväksyttää sosiaali- ja terveysmi-    mentissa tarkoitetulla tavalla. Laki tulee puhee-
28073: nisteriössä eikä myöskään toimittaa ministeriölle      na olevan 9luvun l a §:n osalta voimaan 1.1.1999.
28074: etukäteen tiedoksi. Kumpikaan velvollisuus ei
28075: 
28076:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
28077: 
28078:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28079:                                             KK 420/1998 vp                                                3
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 
28084:                                         Tili Riksdagens Talman
28085: 
28086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förhand. lngendera skyldigheten vore heller möj-
28087: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             1ig enligt det s.k. tredje direktivet om annan di-
28088: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         rekt försäkring än livförsäkring (92/49/EEG).
28089: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                       Sedan ingången av juli 1995 har försäkrings-
28090: spörsmå1 nr 420:                                        bolagen i regel i sina rättsskyddsförsäkringar ta-
28091:                                                         git in ett sådant villkor som riksdagsman Vist-
28092:           Är Regeringen medveten om att för-            backa nämner i sitt spörsmål, dvs. att kostnader
28093:        säkringsbolagen vägrar betala ersättning-        som åsamkas en försäkrad på grund av åtal som
28094:        ar av rättsskyddsförsäkringen till försäk-       en allmän åklagare väcker mot den försäkrade
28095:        rade som genom allmän åklagares försorg          inte ersätts av rättsskyddsförsäkringen. Målets
28096:        har åtalats för brott men som av rätten          utgång saknar enligt villkoren betyde1se för den
28097:        frikänts genom lagakraftvunnet beslut,           försäkrades rätt att få försäkringsersättning.
28098:        och                                              Försäkringsbolagen hand1ar således korrekt när
28099:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         de vägrar betala ersättning också i sådana fall då
28100:        för att rätta till situationen?                  ett åtal isin he1het förkastas. Försäkringsbo1agen
28101:                                                         motiverar villkoret med att kostnaderna i dessa
28102:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           fall en1igt dem skall betalas av staten.
28103: anföra följande:                                            Detta synsätt har också omfattats i lagen (1 071
28104:                                                         1998) om ändring av lagen om rättegång i brott-
28105:    På innehållet i rättsskyddsförsäkringsvillko-        mål. 1 lagens 9 kap. 1 a § 1 mom. föreskrivs
28106: ren inverkar lagen om avtalsvillkor för rätts-          följande: Om ett åtal eller något annat yrkande
28107: skyddsförsäkringar ( 1060/ 1993), genom viiken          som har framförts av åklagaren förkastas eller
28108: kraven enligt det direktiv som gäller rättsskydds-      avvisas eller avskrivs, är staten skyldig att pä
28109: försäkring (87/344/EEG) har satts i kraft i Fin-        svarandens yrkande ersätta svarandens rätte-
28110: land. 1 lagen finns dock endast bestämmelser om         gängskostnader tili ett skäligt belopp. 1 2 mom.
28111: de villkor som gäller antingen den fOrsäkrades          begränsas statens skyldighet att beta1a ersättning
28112: rätt att utse ett ombud eller ett biträde eller be-     i situationer då i samma mäl har framställts flera
28113: handlingen av tvister. Tili övriga delar kan ett        ätal eller andra yrkanden av vilka en del bifalls
28114: försäkringsbolag självt besluta om innehållet i de      och en del avgörs enligt 1 mom. Lagens ovan
28115: försäkringsvillkor det tillämpar. Villkoren behö-       nämnda 9 kap. 1 a § träder i kraft den 1 januari
28116: ver inte tillställas social- och hälsovårdsministe-     1999.
28117: riet för godkännande eller delges ministeriet på
28118: 
28119:      Helsingfors den 6 maj 1998
28120: 
28121:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28122: 1
28123: 1
28124:  1
28125:   1
28126:   1
28127:    1
28128:     1
28129:     1
28130:      1
28131:       1
28132:       1
28133:        1
28134:         1
28135:         1
28136:          1
28137:           1
28138:           1
28139:            1
28140:             1
28141:             1
28142:              1
28143:               1
28144:               1
28145:                1
28146:                 1
28147:                 1
28148:                                             KK 421/1998 vp
28149: 
28150: Kirjallinen kysymys 421
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                    Raimo Vistbacka /ps: Työttömien oikeudesta sairauslomaan
28156: 
28157: 
28158: 
28159:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28160: 
28161:     Työttömien omaa aktiivisuutta korostetaan         tehdä, jos hän ei esimerkiksi pysty kävelemään?
28162: jatkuvasti työvoimahallinnon toimesta. Työnha-        Nykykäytännön mukaan hän ei kuitenkaan saa
28163: ku on määritelty työttömän "kokopäiväiseksi           rehellisesti sairauslomaa ja sairauspäivärahaa,
28164: työksi" niin ehdottomana, ettei heille sallita edes   vaan joutuu nostamaan "oikeudettomasti" työt-
28165: omaa ammattiaan täydentävää ja työnsaantia            tömyyskorvausta, vaikka onkin työkyvytön.
28166: parantavaa kouluttaumista esimerkiksi yliopis-           Nykyisiä määräyksiä ja ohjeita tulisi pikaisesti
28167: tossa, mikäli opiskelu tapahtuu päivisin. Näin        uusia ja työvoimahallinnon ja sairausvakuutuk-
28168: siitä huolimatta, että henkilö olisi valmis heti      sen yhteistyötä tulisi tehostaa niin, ettei kuvattu
28169: työpaikan löydyttyä lopettamaan em. opiskelun         nurinkurinenja ristiriitainen tilanne olisi käytän-
28170: ja menemään töihin. Samoin työtön joutuu il-          nössä mahdollista. Tällä hetkellä näin tapahtuu
28171: moittamaan lyhyellekin ulkomaanmatkalle läh-          ainakin Kauhajoella, Teuvalla ja Kurikassa ja
28172: tiessään yhteystiedonsa työvoimatoimistolle.          ilmeisesti monilla muillakin paikkakunnilla.
28173: Työttömän edellytetään siis käytännössä joko             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28174: kiertävän työpaikkaa etsimässä täi istuvan koto-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28175: na odottamassa kirjettä tai puhelua työvoimatoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28176: mistosta, jotta hän olisi "aito" työtön.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28177:     Edellä kuvattuon käytäntöön soveltuu erit-
28178: täin huonosti kuitenkin työvoimaviranomaisten                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28179: ja ilmeisesti myös sairausvakuutusviranomaisten              useilla eri paikkakunnilla työttömille ei
28180: suhtautuminen sellaiseen työttömään, joka sai-               kirjoiteta sairauslomatodistusta työky-
28181: rastuu työkyvyttömään kuntoon, ts. joutuu sai-               vyttömyydestä huolimatta ja huolimatta
28182: rauslomalle. Useilla eri paikkakunnilla on aina-             siitä, että työvoimaviranomaiset edellyt-
28183: kin sellainen käytäntö, etteivät lääkärit työttö-            tävät heiltä aktiivista työnhakua ja väli-
28184: män työnhakijan kyseessä ollessa kirjoitakaan                töntä valmiutta työn vastaanottamiseen,
28185: sairauslomatodistusta, vaan toteavat hänen saa-              sekä
28186: van sen heti puhelinsoitolla, mikäli työtä tarjo-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28187: taan. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen                tämän ristiriitaisen ja työttömän työttö-
28188: kanssa, että työttömän edellytetään työvoimavi-              myyspäivärahan saannin kannalta epäoi-
28189: ranomaisten taholta olevan joka hetki vapaa ja               keudenmukaisen tilanteen korjaamisek-
28190: "täydessä iskussa" menemään töihin ja itse etsi-             si?
28191: mään työpaikkaa. Kuinka työtön voi sitä olla tai
28192: 
28193:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28194: 
28195:                                          Raimo Vistbacka /ps
28196: 
28197: 
28198: 
28199: 
28200: 280043
28201: 2                                         KK 421/1998 vp
28202: 
28203: 
28204: 
28205: 
28206:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28207: 
28208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vakuutetun välttämättömän toimeentulon
28209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tarve, kun työkyvyttömyys ajoittuu työttömyys-
28210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ajalle, on otettu huomioon sairausvakuutuslais-
28211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          sa. Sairauspäiväraha määräytyy pääsääntöisesti
28212: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sairausvakuutuslain 16 §:n ja -asetuksen 10 §:n
28213: senn:o421:                                           mukaisesti työkyvyttömyyden alkamista edeltä-
28214:                                                     neenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettu-
28215:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      jen työtulojen perusteella. Mikäli vakuutetulle ei
28216:        useilla eri paikkakunnilla työttömille ei    kerry sairauspäivärahaa pääsäännön mukaan,
28217:        kirjoiteta sairauslomatodistusta työky-      päiväraha määräytyy sairausvakuutuslain 18 a
28218:        vyttömyydestä huolimatta ja huolimatta       tai b §:n perusteella.
28219:        siitä, että työvoimaviranomaiset edellyt-        Vakuutettu voi saada sairausvakuutuslain
28220:        tävät heiltä aktiivista työnhakua ja väli-    18 a §:n perusteella sairauspäivärahaa vähintään
28221:        töntä valmiutta työn vastaanottamiseen,      86 % hänelle maksetun työttömyyspäivärahan,
28222:        sekä                                         työmarkkinatuen tai koulutustuen määrästä.
28223:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       Lainsäännöksen soveltamisen edellytyksenä on,
28224:        tämän ristiriitaisen ja työttömän työttö-    että vakuutetulla on ollut työkyvyttömyyttä
28225:        myyspäivärahan saannin kannalta epäoi-       edeltäneen kuukauden aikana oikeus työttö-
28226:        keudenmukaisen tilanteen korjaamisek-        myysturvalain mukaiseen työttömyyspäivära-
28227:        si?                                          haan, työmarkkinatuesta annetun lain mukai-
28228:                                                     seen työmarkkinatukeen taikka työvoimapoliit-
28229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-
28230: vasti seuraavaa:                                    seen kou1utustukeen. Tällä turvataan, ettei työ-
28231:                                                     kyvyttömyysaikana vakuutetun toimeentulon
28232:    Työttömyyden vuoksi maksettavista etuuksis-      taso laske sairastumisen vuoksi. Sairauspäivära-
28233: taja oikeudesta näihin etuuksiin sairauden aika-    haa maksetaan kuudelta päivältä viikossa ja
28234: na säädetään työttömyysturvalaissa. Myös sai-       työttömyyspäivärahaa viideltä päivältä, joten
28235: rausvakuutuslaissa on säännökset sairauspäivä-      sairauspäivärahan viikkoa kohden laskettu mää-
28236: rahan myöntämisestä ja päivärahan määrästä sii-     rä on sama kuin työttömyyspäivärahan. Sairaus-
28237: nä tapauksessa, että henkilö on työtön.             vakuutuslain mainittu säännös turvaa, että va-
28238:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-         kuutetun toimeentuloturvan taso säilyy vähin-
28239: myyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka    tään työttömyyskauden tasolla.
28240: sairauden, vian tai vamman vuoksi on työkyvy-           Sairauspäivärahaa hakevan tulee esittää lää-
28241: tön. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka         kärintodistus työkyvyttömyydestään. Lääkärin-
28242: saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai     todistuksista ei joitakin poikkeuksia lukuun ot-
28243: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-         tamatta ole säädetty terveydenhuollon lainsää-
28244: kettä taikka täyden työkyvyttömyyden perus-         dännössä. Terveydenhuollon ammattihenkilöis-
28245: teella maksettavaa etuuttajonkin muun lain no-      tä annetun lain 23 §:ssä säädetään tuomioistui-
28246: jalla. Työttömyyspäivärahaan oikeutetulle hen-      melle tai muulle julkiselle viranomaiselle annet-
28247: kilölle maksetaan päivärahaa myös siltä työky-      tavan lääkintölaillisen todistuksen ja lausuntojen
28248: vyttömyysajalta, jolta henkilö ei saa sairausva-    vahvistamisesta. Lääkärintodistuksista perittä-
28249: kuutuslaissa säädetyn omavastuun vuoksi päivä-      vistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveyden-
28250: rahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvaus-    huollon asiakasmaksuista annetussa asetukses-
28251: ta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa. Sai-   sa. Lääkintöhallitus antoi 1980-luvulla lääkärin-
28252: rausvakuutuslain mukainen omavastuuaika on          todistuksia ja -lausuntoja koskevat yleiset ohjeet,
28253: työkyvyttömyyden aikaruispäivä ja yhdeksän          joiden mukaan pääsääntönä voidaan pitää sitä,
28254: sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Omavastuu-       että lääkärin on yleensä annettava häneltä pyy-
28255: ajan jälkeen henkilö voi saada sairausvakuutus-     detyt lääkärintodistukset ja -lausunnot. Poik-
28256: lain mukaista päivärahaa.                           keustapaukset,joissa lääkäri voi kieltäytyä todis-
28257:                                              KK 421/1998 vp                                              3
28258: 
28259: tuksen antamisesta, liittyvät lääkärin puolueet-       pyynnöstä huolimatta kirjoittamasta todistusta,
28260: tomuuden vaarantumiseen tai puutteelliseen sel-        mikäli tarvittava selvitys potilaan terveydentilas-
28261: vitykseen. Vaikka lääkintöhallituksen ohjeet ei-       ta on saatavissa ja potilas on todettu työkyvyttö-
28262: vät enää ole voimassa, voidaan samoja periaat-         mäksi.
28263: teita noudattaa edelleen.                                  Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
28264:    Lääkärintodistusten kirjoittaminen kuuluu           työttömyysturvalain ja sairausvakuutuslain
28265: olennaisena osana lääkärin toiminnan harjoitta-        säännökset takaavat työkyvyttömälle työttömäl-
28266: miseen ja potilaan hoitoon, eikä lääkäri voi pe-       le tietyn toimeentulon ja samalla estävät yhtäai-
28267: rusteettajättää todistusta kirjoittamatta. Lääkä-      kaisten etuuksien maksamisen edellyttäen, että
28268: rin arvio potilaan työkyvyttömyydestä perustuu         henkilö itse ilmoittaa työvoimaviranomaisille
28269: potilaan terveydentilaan ja työkykyyn suhteessa        työkyvyttömyydestään. Mikäli lääkäri kieltäy-
28270: tämän työtehtäviin. Jos potilas on työtön eikä ole     tyy yksittäistapauksessa kirjoittamasta lääkärin-
28271: varmuutta, minkälaisia työtehtäviä hänelle mah-        todistusta, voi potilas tehdä potilaan asemasta ja
28272: dollisesti tarjotaan, tämä voi vaikeuttaa lääkärin     oikeuksista annetun lain mukaisen muistutuksen
28273: arviota siitä, onko potilas työkyvytönjuuri tarjo-     terveydenhuollon toimintayksikössä terveyden-
28274: tunlaisiin tehtäviin. Toisaalta potilas tarvitsee      huollosta vastaavalle johtajalle. Asiasta on myös
28275: todistuksen usein sairauspäivärahahakemusta            mahdollista kannella lääninhallitukselle tai muil-
28276: tai muun etuuden hakemista varten. Tästä syystä        le terveyden- ja sairaanhoitoa valvoville viran-
28277: ei ole perusteltua, että lääkäri kieltäytyy potilaan   omaisille.
28278: 
28279:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
28280: 
28281:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28282: 4                                          KK 421/1998 vp
28283: 
28284: 
28285: 
28286: 
28287:                                        Tili Riksdagens Talman
28288: 
28289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Behovet av nödvändig utkomst för den för-
28290: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       säkrade, när arbetsoförmågan infaller under en
28291: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     tid av arbetslöshet, har beaktats i sjukförsäk-
28292: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1           ringslagen. Sjukdagpenningen bestäms i regel
28293: nr 421:                                              enligt 16 § sjukförsäkringslagen och 10 § sjuk-
28294:                                                      försäkringsförordningen utgående från de ar-
28295:           Är Regeringen medveten om att på           betsinkomster som den försäkrade haft enligt den
28296:        många orter skrivs 1äkarintyg inte ut åt      beskattning som verkställts året innan arbets-
28297:        arbets1ösa trots deras arbetsoförmåga         oförmågan inträtt. Om den försäkrade inte får
28298:        och trots att arbetskraftsmyndigheterna       ihop sjukdagpenning enligt huvudregeln fast-
28299:        förutsätter att de arbets1ösa aktivt söker    ställs dagpenningen enligt 18 a § eller b § sjukför-
28300:        arbete och har en omede1bar beredskap         säkringslagen.
28301:        att ta emot arbete, samt                         Den försäkrade kan med stöd av 18 a § sjuk-
28302:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta      försäkrings1agen få sjukdagpenning tili ett be-
28303:        för att rätta till denna motsäge1sefulla      lopp av minst 86% av den arbetslöshetspenning,
28304:        och, med avseende på den arbets1öses          det arbetsmarknadsstöd eller det utbi1dningsstöd
28305:        möj1ighet att få arbets1öshetsdagpenning,     som beta1ts till honom. För att bestämmelsen i
28306:        orättvisa situation?                          lagen skall kunna tillämpas krävs att den försäk-
28307:                                                      rade under den månad som föregått arbetsoför-
28308:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        mågan har haft rätt tili arbetslöshetsdagpenning
28309: anföra fö1jande:                                     enligt lagen om utkomstskydd för arbets1ösa,
28310:                                                      arbetsmarknadsstöd enligt lagen om arbets-
28311:    Bestämme1ser om förmåner som beta1as på           marknadsstöd eller utbildningsstöd enligt lagen
28312: grund av arbets1öshet och om rätten till dessa       om arbetskraftspo1itisk vuxenutbi1dning. Detta
28313: förmåner under sjukdomstiden finns i 1agen om        garanterar att den försäkrades utkomstnivå un-
28314: utkomstskydd för arbets1ösa. Också sjukförsäk-       der tiden som arbetsoförmögen inte sjunker på
28315: rings1agen innehåller bestämme1ser om bevi1jan-      grund av sjukdom. Sjukdagpenning betalas för
28316: de av sjukdagpenning och om dess be1opp i fall av    sex dagar i veckan och arbetslöshetsdagpenning
28317: arbets1öshet.                                        för fem dagar, så sjukdagpenningens be1opp per
28318:    En1igt 5 § 1agen om utkomstskydd för arbets-      vecka blir lika stort som arbets1öshetsdagpen-
28319: 1ösa är en person som till föjd av sjukdom, 1yte     ningbeloppet. Den nämnda bestämme1sen i sjuk-
28320: eller kroppsskada är arbetsoförmögen inte berät-     försäkrings1agen garanterar att nivån på den för-
28321: tigad till arbets1öshetsdagpenning. Såsom arbets-    säkrades utkomstskydd förblir på minst samma
28322: oförmögna anses personer som får dagpenning          nivå som under arbets1öshetsperioden.
28323: en1igt sjukförsäkrings1agen eller inva1iditetspen-      Den som ansöker om sjukdagpenning skall
28324: sion en1igt fo1kpensions1agen, eller en förmån       förete ett läkarintyg över sin arbetsoförmåga.
28325: som på grund av tota1 arbetsoförmåga beta1as         Lagstiftningen om hälso- och sjukvård innehål-
28326: med stöd av någon annan 1ag. Till personer som       1er, på några undantag när, inga bestämmelser
28327: har rätt tili arbetslöshetsdagpenning betalas dag-   om läkarintyg. I 23 § lagen om yrkesutbildade
28328: penning också för den tid av arbetsoförmåga när      personer inom hälso- och sjukvården finns be-
28329: de inte på grund av den i sjukförsäkringslagen       stämmelser om bestyrkande av rättsmedicinska
28330: nämnda självrisken får dagpenning eller någon        intyg och utlåtanden som utfårdas för domstol
28331: annan motsvarande lagstadgad ersättning, eller       eller någon annan offentlig myndighet. Bestäm-
28332: 1ön av arbetsgivaren under sjukdomstiden. Själv-     melser om de avgifter som skall uppbäras för
28333: risktiden enligt sjukförsäkrings1agen omfattar       läkarintyg finns i förordningen om klientavgifter
28334: den dag då arbetsoförmågan inträdde och de nio       inom social- och hälsovården. Medicinalstyrel-
28335: närmast följande vardagarna. Efter självriskti-      sen meddelade på 1980-talet allmänna anvisning-
28336: den kan personen få dagpenning enligt sjukför-       ar om läkarintyg och läkarutlåtanden enligt vilka
28337: säkringslagen.                                       huvudregeln är att en läkare i allmänhet skall
28338:                                              KK 421/1998 vp                                              5
28339: 
28340: utfårda de läkarintyg och utlåtanden som patien-         trots patientens begäran vägrar att skriva ut in-
28341: ten önskar. I undantagsfall, om läkarens opar-           tyg, om en behövlig utredning av patientens häl-
28342: tiskhet äventyras eller en bristfållig utredning         sotillstånd finns tillgänglig och patienten har
28343: föreligger, kan läkaren vägra att utfårda intyg.         konstaterats vara arbetsoförmögen.
28344: Ä ven om medicinalstyrelsens anvisningar inte                Med stöd av det ovan anförda kan det konsta-
28345: längre är i kraft kan samma principer fortfarande        teras att bestämmelserna i lagen om utkomst-
28346: tillämpas.                                               skydd för arbetslösa och sjukförsäkringslagen
28347:     Att utfårda läkarintyg är en väsentlig del av en     garanterar en viss utkomst för en arbetsoförmö-
28348: läkares arbete och patientvård och en läkare kan         gen arbetslös och hindrar samtidigt att olika för-
28349: inte utan orsak låta bli att utfårda intyg. Läka-        måner betalas ut för samma tid, förutsatt att
28350: rens bedömning av patientens arbetsförmåga               personen själv underrättar arbetskraftsmyndig-
28351: grundar sig på patientens hälsotiiistånd och ar-         heterna om sin arbetsoförmåga. Om en läkare i
28352: betsförmåga i förhållande tili dennes arbetsupp-         något enskilt fall vägrar att skriva ut läkarintyg
28353: gifter. Om patienten är arbetslös, och det inte står     kan patienten framställa en i lagen om patientens
28354: klart hurudana arbetsuppgifter han eventuellt            ställning och rättigheter avsedd anmärkning tili
28355: kommer att erbjudas, kan detta försvära läka-            den chef som ansvarar för hälso- och sjukvården
28356: rens bedömning av huruvida patienten är arbets-          i verksamhetsenheten i fråga. Det är också möj-
28357: oförmögen för just dessa uppgifter. Å andra si-          ligt att anföra klagomål om saken hos länsstyrel-
28358: dan behöver patienten ofta ett intyg för att kunna       sen eller någon annan myndighet som utövar
28359: ansöka om sjukdagpenning eller någon annan               tillsyn över hälso- och sjukvården.
28360: förmån. Det är därför inte motiverat att läkaren
28361: 
28362:      Helsingfors den 8 maj 1998
28363: 
28364:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28365:                                           KK 422/1998 vp
28366: 
28367: Kirjallinen kysymys 422
28368: 
28369: 
28370: 
28371: 
28372:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Poronhoidon harjoittamisesta eteläisessä
28373:                                      Suomessa
28374: 
28375: 
28376:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28377: 
28378:    Eteläisen Suomen maatalous etsii kuumeisesti     vava määrä eräiden yrittäjien hoidossa, ja koke-
28379: uusia toimintamuotoja elinmahdollisuuksiensa        mukset näyttävät vallan hyviltä. Poronhoita-
28380: parantamiseksi, koska nykyiset perinteiset elin-    kaan tuskin selviää ilman jonkinasteista tukea.
28381: keinon muodot näyttävät pikku hiljaa pala palal-    Tästä syystä on syytä kysyä valtiopäiväjärjestyk-
28382: ta murenevan.                                       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
28383:    Poronkasvatus on perinteisesti ollut pohjoisen   asianomaiselta jäseneltä:
28384: Suomen elinkeino. On jopa oltu sitä mieltä, että
28385: poronkasvatus ei eteläisemmässä Suomessa on-                  Miten Hallitus ja sen asianomainen
28386: nistukaan erityisesti poron luonnollisen ravin-            ministeriö suhtautuvat meneillään ole-
28387: non, jäkälän puuttuessa. Poronlihan pitäminen              vaan ja laajentuvaan poronhoitokokei-
28388: pohjoisten alueiden tietynlaisessa kartellissa on          luun pohjoisessa Satakunnassa, ja
28389: pitänyt hinnat korkealla ja poronlihan saatavuus              miten sen katsotaan laajemmalti sovel-
28390: on ollut heikko.                                           tuvan eteläisen maatalouden toiminta-
28391:    Nyt on eteläisessä Suomessa ryhdytty menes-             malleihin sekä tukijärjestelmiin ottaen
28392: tyksellä kaatamaan raja-aitoja. Pohjoisessa Sata-          huomioon jäsenyytemme Euroopan
28393: kunnassa Parkanon-Kihniön alueella on kas-                 unionissa ja sen säännökset?
28394: 
28395:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28396: 
28397:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 
28402:  280043
28403: 2                                        KK 422/1998 vp
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28409: 
28410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     to ja porotalouden kannattavuus on perinteisesti
28411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      perustunut porojen vapaaseen laiduntamiseen ja
28412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-   luonnonvarojen ilmaiseen hyödyntämiseen.
28413: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen          Porojen pitämiseen muualla maassa ei ole es-
28414: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 422:      tettä, mutta porojen vapaa laiduntaminen toisen
28415:                                                    maalla ilman maanomistajan lupaa ei ole mah-
28416:           Miten Hallitus ja sen asianomainen       dollista. Poronhoitoalueen ulkopuolella poro pi-
28417:        ministeriö suhtautuvat meneillään ole-      detään lähinnä tuotantoeläimena ja sen pitoa
28418:        vaan ja laajentuvaan poronhoitokokei-       säätelee eläinsuojelulainsäädännön säädökset.
28419:        luun pohjoisessa Satakunnassa, ja           Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintar-
28420:           miten sen katsotaan laajemmalti sovel-   vikehygieniasta (1195/1996) sisältää säädökset
28421:        tuvan eteläisen maatalouden toiminta-       elintarvikkeiden laatuvaatimuksista, valvonnas-
28422:        malleihin sekä tukijärjestelmiin ottaen     ta ja tarkastuksesta ennen niiden välittämistä
28423:        huomioon jäsenyytemme Euroopan              vähittäismyyntiä varten.
28424:        unionissa ja sen säännökset?                    Maa- ja metsätalousministeriö on tietoinen
28425:                                                    porontarhausta koskevasta kokeilusta ja seuraa
28426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen kehitystä. Toistaiseksi suunnitelmia poron-
28427: vasta seuraavaa:                                   tarhaamisen laajentamiseksi poronhoitoalueen
28428:                                                    ulkopuolella osaksi eteläisen maatalouden toi-
28429:    Poronhoitolaki (848/1990) ja poronhoitoase-     mintamalleja ja siihen liittyvien tukijärjestelmien
28430: tus (88311990) säätelevät poronhoidon harjoitta-   kehittämiseksi ei ole vireillä.
28431: mista ainoastaan poronhoitoalueella. Poronhoi-
28432: 
28433:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
28434: 
28435:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28436:                                             KK 422/1998 vp                                              3
28437: 
28438: 
28439: 
28440: 
28441:                                         Tili Riksdagens Talman
28442: 
28443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skötsel som bedrivs inom renskötselområdet.
28444: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Traditionellt har renskötseln och rennäringens
28445: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lönsamhet grundat sig på ett fritt bete för renarna
28446: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         och ett avgiftsfritt nyttjande av naturresurser.
28447: 422:                                                     Något hinder finns inte för att på annat håll i
28448:                                                       Jandet hålla renar, men det är inte möjligt att utan
28449:           Viiken inställning har Regeringen och       markägarens tillstånd låta renarna gå fritt på
28450:        ministeriet ifråga tili det renskötselförsök   bete. UtanfOr renskötselområdet anses renen
28451:        som pågår och expanderar i norra Sata-         närmast vara ett produktionsdjur och hållandet
28452:        kunda,och                                      av ren regleras av bestämmelserna i djurskydds-
28453:           på vilket sätt anser man att försöket,      lagstiftningen. Lag om livsmedelshygien i fråga
28454:        sett i ett vidare perspektiv, passar in i      om animaliska Iivsmedel (1195/1996) ingår be-
28455:        jordbrukets verksamhetsmodeller och            stämmelser om kvalitetsfordringar, övervakning
28456:        stödsystem i de södra delarna av Jandet        och besiktning av avsedda Iivsmedel innan de
28457:        med beaktande av vårt medlemskap i Eu-         förmedlas tili minutförsäljning.
28458:        ropeiska unionen och inom unionen be-             Jord- och skogsbruksministeriet är informerat
28459:        träffande bestämmelser?                        om försöket med renfarmning och foljer upp dess
28460:                                                       utveckling. Tillsvidare finns det inte planer på att
28461:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utvidga renskötseln tili områden utanför ren-
28462: anföra följande:                                      skötselområdet i syfte att integrera den med verk-
28463:                                                       samhetsmodellerna inom det sydligare jordbru-
28464:   Renskötsellagen (848/1 990) och renskötselför-      ket, inte heller på att utveckla jordbrukets stöd-
28465: ordningen (883/1 990) reglerar endast den ren-        system i denna riktning.
28466: 
28467:      Helsingfors den 5 maj 1998
28468: 
28469:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28470:                                              KK 423/1998 vp
28471: 
28472: Kirjallinen kysymys 423
28473: 
28474: 
28475: 
28476: 
28477:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: EM V-puskureiden aikataulusta
28478: 
28479: 
28480: 
28481:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28482:    Markka on kohta mennyttä ja devalvaatioista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28483: vain muisto jäljellä. Ammattiyhdistysliike hou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28484: kuteltiin myönteiseksi euroalueeseen liittymiselle     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28485: niin sanotuilla suhdannepuskureilla, joiden piti       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28486: vaimentaa ongelmia ns. epäsymmetristen suh-
28487: dannehäiriöiden osalta. Puskureiden ylivertai-                   Milloin ja minkä suuruisina niin sano-
28488: seen voimaan ovat pelastavana voimana viitan-                 tut puskurirahastot epäsymmetristen
28489: neet eduskuntakeskustelussa lähes kaikki halli-               suhdannehäiriöiden vaimentamiseksi tul-
28490: tuspuolueiden edustajat.                                      laan perustamaan, ja mihin perustuu nii-
28491:    Koko puskurijärjestelmä lienee suuri kupla,                den rahoitus, ja
28492: eikä sellaista tulla toteuttamaan. Jos sellaiset to-             minkätyyppisiä      suhdannehäiriöitä
28493: teutetaan, niiden koko jää vaatimattomaksi ja                 niillä pystytään Hallituksen mielestä ta-
28494: merkitys vähäiseksi.                                          saamaan?
28495: 
28496:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28497: 
28498:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28499: 
28500: 
28501: 
28502: 
28503: 280043
28504: 2                                          KK 423/1998 vp
28505: 
28506: 
28507: 
28508: 
28509:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tasausrahastoa on tarkoitus kasvattaa palk-
28511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kasumman kasvaessa. Vastaavasti laskusuhdan-
28512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     teessa tasausrahasto purkautuisi. Näin vaimen-
28513: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         netaan laskusuhdanteeseen liittyvää palkkasum-
28514: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 423:        man hitaasta kasvusta tai jopa supistumisesta
28515:                                                      johtuvaa työeläkemaksun nousupainetta. On ar-
28516:           Milloin ja minkä suuruisina niin sano-     vioitu, että tavanomaisen suhdannekierron ai-
28517:        tut puskurirahastot epäsymmetristen           heuttaman maksun heilahtelun tasaamiseen tar-
28518:        suhdannehäiriöiden vaimentamiseksi tul-       vittavan puskurin koko olisi noin 2,5 prosenttia
28519:        laan perustamaan, ja mihin perustuu nii-      palkkasummasta eli vuoden 1998 palkkasum-
28520:        den rahoitus, ja                              man perusteella arvioiden 6,5 miljardia markkaa.
28521:           minkätyyppisiä      suhdannehäiriöitä          Työeläkejärjestelmän osalta hallitus tukee jär-
28522:        niillä pystytään Hallituksen mielestä ta-     jestelyä vaikka sen toteuttaminen ei edellytäkään
28523:        saamaan?                                      lainsäädäntömuutoksia. Puskurirahaston kerää-
28524:                                                      ruisestä ja purkamisesta neuvotellaan vuosittai-
28525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sissa työeläkemaksuneuvotteluissa.
28526: vasti seuraavaa:                                         Henkilöstörahastojen ja tulospalkkauksen
28527:                                                      osalta edetään yrityskohtaisesti ja paikallisesti.
28528:    Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä        Yritysten vakavaraisuus ja yrityskohtaiset rat-
28529: suhdanteita EMO-olosuhteissa tasaavista pus-         kaisut helpottavat taloushäiriöihin sopeutumista
28530: kureista. Ratkaisuun sisältyivät yhteiset näke-      ja talouden vakaan kehityksen ylläpitoa. Yrityk-
28531: mykset työeläke-, työttömyysvakuutusmaksujen         sen henkilöstörahastot ja erilaiset tulospalkkaus-
28532: sekä henkilöstörahastojen käytöstä suhdanne-         järjestelmät voivat toimia kannattavuuden vaih-
28533: puskureina.                                          teluita tasaavina puskureina. Kun yritysten kan-
28534:    Työttömyysvakuutusmaksujen heilahteluja           nattavuus on hyvä, voidaan haluttaessa osa pal-
28535: tasoittavan puskurin tavoitetasona järjestöt piti-   kanmaksuvarasta ohjata niiden kautta.
28536: vät kolmea miljardia markkaa. Puskuria kerä-             Myös tältä osin puskuriratkaisu vastaa halli-
28537: tään, kun työttömyyden ja etuusmenojen alene-        tuksen pyrkimyksiä.
28538: minen antaa siihen mahdollisuuden. Talouden              Vastaus kansanedustaja Aittoniemen kysy-
28539: häiriötilanteessa rahasto voi ottaa velkaa meno-     mykseen puskurirahastojen kyvystä tasata suh-
28540: jensa kattamiseen. Puskurin karttumiseen ja          dannehäiriöitä riippuu arviosta rahastojen tule-
28541: käyttöön vaikuttavat vakuutusmaksut vahvistaa        vasta laajuudesta. Ensi alkuun rahastot tulevat
28542: sosiaali- ja terveysministeriö Työttömyysvakuu-      olemaan varsin pieniä ja niiden karttuminen jat-
28543: tusrahaston esityksestä.                             kossa tulee riippumaan taloudellisen kehityksen
28544:    Hallitus on tukenut ratkaisun syntyä ja pitää     ohella tulevista päätöksistä. Tässä päätöksen-
28545: hyvänä, että asiasta on voitu sopia työmarkkina-     teossa työmarkkinajärjestöillä on tärkeä rooli.
28546: järjestöjen kesken. Asiaa koskevat lainmuutos-           Hallituksen mielestä rahastoja kartutettaessa
28547: esitykset annetaan eduskunnalle vielä tämän is-      tulisi ottaa huomioon tarve alentaa työvoimaan
28548: tuntokauden aikana. Jos eduskunta hyväksyy la-       liittyviä sivukuluja. Koska rahastojen kartutta-
28549: kiesityksen, rahastojen kartuttaminen voi alkaa      minen edellyttää korkeampia välillisiä työvoima-
28550: ensi vuoden alussa.                                  kustannuksia kuin muutoin olisi tarpeen, joudu-
28551:    Työeläkerahastojen osalta on kyse työeläke-       taan asettamaan vastakkain rahastointihetken
28552: vakuutusmaksun suhdanneluonteisten heilahte-         etu ja tulevat suhdannetasaamisen tarpeet. Tule-
28553: lujen tasaamisesta. Tähän tarkoitukseen käyte-       vaisuutta koskevat kehitysarviot ovatkin tärkeä
28554: tään jo nyt olemassa olevaa tasaus rahastoa. Ra-     lähtökohta päätöksiä tehtäessä.
28555: haston tarkoituksena on varmistaa eläkkeiden             Näköpiirissä oleva rahastojen koko viittaa sii-
28556: häiriötön maksaminen.                                hen, että niillä voi olla merkitystä pienen ja lyhyt-
28557:                                           KK 423/1998 vp                                            3
28558: 
28559: aikaisen suhdannehäiriön tapauksessa. Pitkän        etuuksia tai korottamaan maksuperusteita tai
28560: tai erityisen suuren talouslaman tapauksessa jou-   ryhtymään molempiin toimiin.
28561: duttaisiin joka tapauksessa joko alentamaan
28562: 
28563:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
28564: 
28565:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28566: 4                                           KK 423/1998 vp
28567: 
28568: 
28569: 
28570: 
28571:                                         Tili Riksdagens Talman
28572: 
28573:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en. 1 detta syfte används den redan existerande
28574: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utjämningsfonden. Syftet med fonden är att säk-
28575: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ra en störningsfri utbetalning av pensioner.
28576: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            A vsikten är att utjämningsfonden skall växa i
28577: 423:                                                  takt med lönesumman. På motsvarande sätt skall
28578:                                                       utjämningsfonden upplösas vid lågkonjunktur.
28579:            När kommer det att inrättas s.k. buf-      På det sättet minskar man det tryck att höja
28580:         fertfonder i syfte att dämpa osymmetris-      arbetspensionsavgiften som beror på en långsam
28581:         ka konjunktursvängningar och hur stora        ökning eller t.o.m. sänkning av lönesumman i
28582:         kommer dessa fonder att vara, på vad          samband med en lågkonjunktur. Man har be-
28583:         grundar sig finansieringen a v dem, och       dömt att en buffert borde utgöra ca 2,5 % av
28584:            viiken typ av konjunktursvängningar        lönesumman för att kunna utjämna den fluktua-
28585:         kan de enligt Regeringen utjämna?             tion av premien som förorsakas av en sedvanlig
28586:                                                       konjunkturcykel, dvs. uppgå tili 6,5 miljarder
28587:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mark om man utgår ifrån lönesumman för 1998.
28588: anföra följande:                                         1 fråga om arbetspensionssystemet stödjer re-
28589:                                                       geringen arrangemanget även om det inte förut-
28590:     Arbetsmarknadsorganisationerna kom förra          sätter några ändringar i lagstiftningen. 1de årliga
28591: hösten överens om buffertar som skall utjämna         arbetspensionsavgiftsförhandlingarna överläg-
28592: konjunkturer i EMU-forhållanden. Beslutet in-         ger man om att samla ihop tili eller att upplösa en
28593: rymde gemensamma synpunkter på användning-            buffertfond.
28594: en av arbetspensionsavgifter, arbetslöshetsför-          Vad beträffar personalfonder och resultatav-
28595: säkringspremier samt personalfonder som kon-          löning kommer man att framskrida företagsvis
28596: junkturbuffertar.                                     och lokalt. Företagens soliditet och lösningarna i
28597:     Organisationerna ansåg att tre miljarder mark     de enskilda företagen gör anpassningen tili eko-
28598: är den nivå som man borde sätta som mål för den       nomis ka störningar och upprätthållandet av en
28599: buffert som skall utjämna fluktuationer i arbets-     stabil ekonomisk utveckling lättare. Företagens
28600: löshetsförsäkringspremierna. Man skall börja          personalfonder och olika resultatavlöningssys-
28601: samla ihop tili en buffert när en minskning av        tem kan fungera som buffertar som utjämnar
28602: arbetslösheten och av förmånsutgifterna ger           växlingar i lönsamheten. När företagens lönsam-
28603: möjligheter därtill. När störningar inträder i eko-   het är god kan, om så önskas, en del av lönebetal-
28604: nomin kan fonden uppta Iän för att täcka sina         ningsmånen styras via dem.
28605: utgifter. Försäkringspremierna, som påverkar             Också till denna del svarar lösningen med buf-
28606: buffertens tillväxt och användning, fastställs av     fertar mot regeringens strävanden.
28607: social- och hälsovårdsministeriet på framställ-          Svaret på riksdagsman Aittoniemis fråga an-
28608: ning av Arbetslöshetsförsäkringsfonden.               gående buffertfondernas förmåga att utjämna
28609:     Regeringen har gett sitt stöd för denna lösning   konjunktursvängningar beror på den omfattning
28610: och anser att det är bra att arbetsmarknadsorga-      man bedömer att de kommer att få. Tili att börja
28611: nisationerna sinsemellan har kunnat komma             med kommer fonderna att vara ganska små och
28612: överens om saken. De propositioner med förslag        hur de växer tili sig i fortsättningen kommer vid
28613: tili lagändringar som gäller denna fråga skall        sidan av den ekonomiska utvecklingen att bero
28614: föreläggas riksdagen före utgången av denna ses-      på de beslut som fattas i framtiden. 1 detta be-
28615: sionsperiod. Om riksdagen godkänner lagförsla-        slutsfattande spelar arbetsmarknadsorganisa-
28616: get kan man börja samla ihop tili fonder i början     tionerna en viktig roll.
28617: av nästa år.                                             Regeringen anser att man borde beakta beho-
28618:     För arbetspensionsfondernas del är det fråga      vet att sänka bikostnaderna för arbetskraften när
28619: om att utjämna konjunkturliknande fluktuatio-         fondernas storlek ökar. Eftersom en tillväxt av
28620: ner i fråga om arbetspensionsförsäkringspremi-        fonderna förutsätter högre indirekta arbets-
28621:                                         KK 423/1998 vp                                             5
28622: 
28623: kraftskostnader än vad som annars skulle vara        Den storlek som fonderna ser ut att få tyder på
28624: nödvändigt, måste fördelarna vid fonderings-      att de kan vara av betydelse i fall av små och
28625: ögonblicket och de framtida behoven i fråga om    kortvariga konjunktursvängningar. Vid en lång-
28626: konkjunkturutjämning ställas mot varandra.        varig eller ovanligt stor ekonomisk recession
28627: Prognoserna för den framtida utvecklingen är      skulle man i alla fall bli tvungen att antingen
28628: där för en viktig utgångspunkt när beslut skall   sänka förmånerna eller höja grunderna för av-
28629: fattas.                                           gifterna eller att gripa tili båda åtgärderna.
28630:      Helsingfors den 8 maj 1998
28631: 
28632:                                                                    Finansminister Sauli Niinistö
28633:                                             KK 424/1998 vp
28634: 
28635: Kirjallinen kysymys 424
28636: 
28637: 
28638: 
28639: 
28640:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Työministeriön teettämän selvityksen tarkoi-
28641:                                         tuksesta
28642: 
28643: 
28644:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28645: 
28646:    Työministeriö teetti taannoin entisen puolue-       lituksen työllistämispolitiikan onnistumisen mit-
28647: sihteeri Ulpu Iivarin edustamaila konsulttitoi-        tari ole se, miten kukin lehti tai toimittaja asian
28648: mistolla luettelon eri lehtien ja toimittajien suh-    kokee.
28649: tautumisesta hallituksen työllistämispolitiik-             Kun en siis tiedä, niin kysyn, kun se vielä on
28650: kaan. Alun perin työministeri Jaakonsaari kielsi       mahdollista valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
28651: minkäänlaisten listojen olemassaolon vaikka sa-        menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaiselta
28652: manaikaisesti tiedotusvälineissä julkaistiin ku-       jäseneltä:
28653: vaa kyseisestä listasta. Työministeri on myös
28654: kiistänyt, että kyseessä olisi ollut Ulpu Iivarin                 Pystyykö Hallitus ymmärrettävästi se-
28655: työllistäminen työministeriön varoilla.                       littämään, mitä tarkoitusta varten työmi-
28656:    Sellaisenaan en ole juurikaan kiinnostunut                 nisteriö teetti mustiksi listoiksi kutsutut
28657: edellä esitetyistä väitteistä ja seikoista ainakaan           luettelot lehtien ja toimittajien suhtautu-
28658: siltä osin kuin kysymys on Ulpu Iivarin työllistä-            misesta hallituksen työllisyyspolitiik-
28659:  misestä. Ei kai se, että on ollut puoluesihteeri,            kaan,ja
28660:  kansanedustaja ja euroedustaja, ole esteenä sille,               minkälaista apua niistä oli saatavissa
28661: että ihminen voi tehdä työtä. Minua kiinnostaa                työllisyyspolitiikan tulevaisuuden suun-
28662:  vain kysymys, miksi listat tehtiin ja mitä tai ketä          nittelussa?
28663:  ne palvelevat ja missä tarkoituksessa. Ei kai hal-
28664: 
28665:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28666: 
28667:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
28668: 
28669: 
28670: 
28671: 
28672:  280043
28673: 2                                           KK 424/1998 vp
28674: 
28675: 
28676: 
28677: 
28678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28679: 
28680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         uudistusta erityisesti ovat ministeriötä kiinnosta-
28681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaa tietoa. Viestin perillemenon seuranta on tar-
28682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        peellista ja jokapäiväistä kaikkien vastuullisten
28683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         organisaatioiden toiminnassa, myös julkishallin-
28684: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nossa.
28685: n:o 424:                                                  Työministeriö sopi viestintätoimisto Grey
28686:                                                        Eminencen kanssa viestinnän kehittämistyöstä.
28687:            Pystyykö Hallitus ymmärrettävästi se-       Tavoitteena oli saada merkittävä uudistushanke
28688:        littämään, mitä tarkoitusta varten työmi-       yleiseen tietoisuuteen. Ilman onnistunutta vies-
28689:        nisteriö teetti mustiksi listoiksi kutsutut     tintää hankkeeseen liittyvät uudet palvelut ja vel-
28690:        luettelot lehtien ja toimittajien suhtautu-     vollisuudet eivät olisi tulleet työnhakijoiden,
28691:        misesta hallituksen työllisyyspolitiik-         työnantajien, järjestöjen ja kuntien tietoisuuteen.
28692:        kaan,ja                                         Selvityksen tulosten perusteella työministeriöllä
28693:            minkälaista apua niistä oli saatavissa      oli mahdollisuus lisätä, täydentää tai kohdistaa
28694:        työllisyyspolitiikan tulevaisuuden suun-        tiedotuksen painopistealueita sellaisiin uudistuk-
28695:        nittelussa?                                     sen sisältöä koskeviin seikkoihin, jotka olivat
28696:                                                        jääneet epäselviksi tai joista ei ollut tarpeeksi
28697:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiedotettu.
28698: vasti seuraavaa:                                           Työvoimapolitiikan kokonaisuudistus on
28699:                                                        merkittävyydeltään ja onnistuessaan vaikutta-
28700:     Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan uusi työ-       vuudeltaan erittäin tärkeä hallitusohjelman työl-
28701: voimapolitiikan kokonaisuudistus, jonka tavoit-        lisyyden puolittamistavoitteen toteutumiselle.
28702: teena on työvoimapoliittisin keinoin tukea työ-        Työministeriö ei ole teettänyt minkäänlaisia lis-
28703: markkinoiden toimintakykyä ja toimivuutta ja           toja vaan sopinut viestinnän kehittämistyöstä.
28704: ennalta ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä.        Viestintätoimiston laatima tutkimus oli tehty
28705: Tämän ns. Suomen mallin kehittämisessä sovel-          yhteiskuntatieteellisellä tutkimusmenetelmällä,
28706: lettiin myös kansainvälistä kokemusta, sillä           jota kutsutaan sisällön erittelyksi. Tutkimuksen
28707: Tanskasta saadun mallin mukaisesti uudistuk-            tavoitteena oli selvittää työvoimapoliittisen
28708: seen sisältyviä työhallinnon palveluja haluttiin        uudistusten julkisuuskuvaa, ja sitä kautta selvit-
28709: tuotteistaaja markkinoida tehokkaasti.                  tää uudistuksen sisällön perillemenoa. Varmista-
28710:     Uudistuksen sisältämän viestin perillemenon         malla yhteiskunnallisesti merkittävien uudistus-
28711: varmistamiseksi on tärkeää saada tutkimustietoa         ten onnistuneen läpiviemisen voidaan tulevai-
28712: siitä, miten viestintä pitää toteuttaa ja mitkä ovat    suudessa voimavarat keskittää mahdollisesti ha-
28713: sen ongelmakohdat. Muun muassa tiedotusvä-              vaittujen epäkohtien korjaamiseen.
28714: lineiden tapa käsitellä työhallintoa yleensä ja
28715: 
28716:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
28717: 
28718:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
28719:                                               KK 424/1998 vp                                                3
28720: 
28721: 
28722: 
28723: 
28724:                                            Tili Riksdagens Talman
28725: 
28726:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         skapet tagits emot behövs och hör tili normal
28727: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           verksamhet i alla ansvarskännande organisatio-
28728: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       ner, också inom den offentliga förvaltningen.
28729: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål                 Arbetsministeriet kom överens med konsult-
28730: nr424:                                                   byrån Grey Eminence om ett arbete som gick ut
28731:                                                          på att förbättra informationen. Syftet var att
28732:             Kan Regeringen på ett begripligt sätt        göra det viktiga reformprojektet allmänt känt.
28733:          förklara för vilket ändamål arbetsminis-        Utan en lyckad information skulle de nya tjänster
28734:          teriet Iät göra s.k. svarta listor, dvs. för-   och skyldigheter som reformprojektet innebar
28735:          teckningar över hur tidningar och redak-        inte ha kommit ut tili arbetssökandes, arbetsgiva-
28736:          törer förhåller sig tili regeringens syssel-    res, organisationers och kommuners kännedom.
28737:          sättningspolitik, och                           På basis av rapportens resultat hade arbetsminis-
28738:             viiken nytta kunde dessa ge vid plane-       teriet möjlighet att utöka, komplettera eller rikta
28739:          ring av framtidens sysselsättningspolitik?      in sin information på sådana områden och om-
28740:                                                          ständigheter vad gäller reformens innehåll som
28741:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt            förblivit oklara eller där informationen inte varit
28742: anföra följande:                                         tillräcklig.
28743:                                                              En total reform av arbetskraftspolitiken har
28744:    1 början av innevarande år trädde i kraft en ny       en synnerligen stor betydelse för och, om den
28745: arbetskraftspolitisk totalreform vars mål är att         lyckas, kan på ett viktigt sätt bidra tili att reger-
28746: genom arbetskraftspolitiska ruedel stöda arbets-         ingsprogrammets mål om en halvering av arbets-
28747: marknadens funktionsduglighet och funktions-             lösheten skall kunna uppnås. Arbetsministeriet
28748: sätt och förebygga utslagning från arbetsmark-           har inte låtit göra upp några listor, utan kommit
28749: naden. När denna s.k. finska modell utvecklades          överens om ett arbete i syfte att förbättra den
28750: utnyttjade man även internationell erfarenhet då         egna informationen. Konsultbyrån har gjort sin
28751: man enligt den danska modellen ville produkti-           kartläggning med hjälp av en samhällspolitisk
28752: fiera och effektivt marknadsföra de nya tjänster         forskningsmetod som kallas för innehållsanalys.
28753: som ingick i arbetsförvaltningens reform.                Kartläggningen gick ut på att klarlägga den bild
28754:    För att garantera att reformens centrala bud-         som i offentligheten getts av den arbetskraftspo-
28755: skap nått fram är det viktigt att få forskningsrön       litiska reformen och därigenom analysera hur
28756: om hur information skall skötas och vilka dess           reformens innehåll nått fram. Genom att garan-
28757: svaga punkter är. Bland annat mediernas sätt att         tera att för samhället betydelsefulla reformer blir
28758: behandla arbetsförvaltningen i allmänhet och re-         genomförda med framgång kan resurserna i
28759: formen i synnerhet hör tili sådan, för ministeriet       framtiden fokuseras tili att korrigera eventuella
28760: intressant information. Uppföljning av hur bud-          missförhållanden.
28761: 
28762:       Helsingforsden 15 maj 1998
28763: 
28764:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28765: 1
28766: 1
28767:                                             KK 425/1998 vp
28768: 
28769: Kirjallinen kysymys 425
28770: 
28771: 
28772: 
28773: 
28774:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Varuskuntien lakkauttamisesta
28775: 
28776: 
28777: 
28778:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28779: 
28780:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puo-       tietynasteisen kenraalijuntan päätettäväksi eri-
28781: lustusvoimien kenraalikunta on kenraali Hägg-         tyisesti nyt, kun puolustusministeri hyvinkin her-
28782: lundin suulla arvostellut eduskunnan tekemää          kästi myötäilee tähän suuntaan.
28783: päätöstä supistaa helikopterihankinta vain kulje-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28784: tushelikoptereiden hankintaan. Samalla on tuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28785: tu esille uusia suunnitelmia varuskuntien lak-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28786: kauttamisesta. Tällaisten suunnitelmienjulkises-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28787: ta esilletuomisesta on jäänyt se käsitys, että puo-
28788: lustusvoimat tällä tavalla aikoo ikään kuin kos-                Salliiko Hallitus puolustusvoimien
28789: taa eduskunnan päätöksen, ja toisaalta, että va-             johdon toteuttaa suunnitelmansa varus-
28790:  ruskuntia Iakkauttamalla säästetään varoja ken-             kuntien lisälakkauttamisesta, jonka il-
28791:  raalikunnan mielessä palavalle taisteluhelikopte-           meisenä tarkoituksena on säästää rahaa
28792:  reiden hankinnalle.                                         taisteluhelikoptereiden hankinnan to-
28793:      Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että puolustus-          teuttamiseen tulevaisuudessa eduskun-
28794:  voimia koskeva suunnittelu ja päätöksenteko py-             nan vastakkaisesta mielipiteestä huoli-
28795:  ritään viemään entistä kauemmas eduskunnasta                matta?
28796: 
28797:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28798: 
28799:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
28800: 
28801: 
28802: 
28803: 
28804:  280043
28805: 2                                         KK 425/1998 vp
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 
28810:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28811: 
28812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisen palvelusaikajärjestelmän suurimpia
28813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       puutteita on, että varusmiehiä on suurimmillaan
28814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     palveluksessa lähes 30 000 ja pienimmillään noin
28815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      15 000. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia
28816: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       koulutuksen järjestelylle, henkilöstön käytölle ja
28817: n:o 425:                                            yleensäkin toimintojen ja kapasiteetin mitoituk-
28818:                                                     selle.
28819:           Salliiko Hallitus puolustusvoimien            Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli
28820:        johdon toteuttaa suunnitelmansa varus-       tasata palveluksessa olevien varusmiesten mää-
28821:        kuntien lisälakkauttamisesta, jonka il-      rää. Tulevaisuudessa varusmiehiä onkin enim-
28822:        meisenä tarkoituksena on säästää rahaa       millään yhtä aikaa palveluksessa vain noin
28823:        taisteluhelikoptereiden hankinnan to-        23 000.
28824:        teuttamiseen tulevaisuudessa eduskun-            Organisaation mitoittaminen ja sopeuttami-
28825:        nan vastakkaisesta mielipiteestä huoli-      nen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita on pitkä-
28826:        matta?                                       jänteistä työtä, jota ei ole sidottu mihinkään
28827:                                                     ajankohtaisiin materiaalihankkeisiin helikopte-
28828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rihankinnat mukaan lukien. Puolustusministeriö
28829: vasti seuraavaa:                                    yhteistyössä puolustusvoimien johdon kanssa
28830:                                                     vastaa siitä, että puolustushallinnolle osoitettuja
28831:    Eduskunta hyväksyi viime vuonna asevelvolli-     resursseja käytetään tehokkaasti ja taloudellises-
28832: suuslain muutoksen, jonka seurauksena asevel-       ti. Tähän liittyvät osana myös puolustushallin-
28833: vollisten palvelusaikajärjestelmä muuttuu kesäl-    non organisaatioiden kriittiset tarkastelut, jotka
28834: lä 1998. Palvelusajat ovat tämän jälkeen 180, 270   selonteon mukaisesti toteutettaneen vuosina
28835: ja 362 vuorokautta.                                 2001 ja 2005.
28836: 
28837:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
28838: 
28839:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
28840:                                            KK 425/1998 vp                                             3
28841: 
28842: 
28843: 
28844: 
28845:                                        Till Riksdagens Talman
28846: 
28847:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     uppgår tili närmare 30 000 och när det är som
28848: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       minst tili ca 15 000. Detta har medfört stora pro-
28849: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     blem när det gäller utbildningsarrangemangen,
28850: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        användningen av personalen och också rent all-
28851: 425:                                                 mänt dimensioneringen av verksamheten och
28852:                                                      kapaciteten.
28853:           Tillåter Regeringen försvarsmaktens           Ett av reformens centrala syften var att få tili
28854:        ledning att genomföra sin pian på ytterli-    stånd en utjämning av antalet tjänstgörande be-
28855:        gare indragning av garnisoner, då det up-     väringar. 1framtiden kommer antalet beväringar
28856:        penbara syftet är att spara pengar för        som samtidigt tjänstgör även att vara högst ca
28857:        anskaffning av stridshelikoptrar i framti-    23 000.
28858:        den trots riksdagens rakt motsatta åsikt?        Organisationens dimensionering och dess an-
28859:                                                      passning så att den kan svara mot de framtida
28860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kraven är ett långsiktigt arbete som inte är bun-
28861: anföra följande:                                     det tili några som helst aktuella materielanskaff-
28862:                                                      ningar, helikopteranskaffningarna medräknade.
28863:    Riksdagen godkände förra året en ändring av       Försvarsministeriet svarar i samarbete med för-
28864: värnp1ikts1agen som innebär att arrangemanget        svarsmaktens ledning för att de resurser som
28865: för de värnp1iktigas tjänstgöringstid ändras som-    anvisats försvarsförvaltningen används effektivt
28866: maren 1998. Tjänstgöringstiderna är därefter         och ekonomiskt. Härtill hänför sig också de kri-
28867: 180, 270 och 362 dygn.                               tiska granskningar av försvarsförvaltningens or-
28868:     En av de största bristerna i det nuvarande       ganisationer, som enligt redogörelsen förmodli-
28869: arrangemanget för tjänstgöringstiden är att anta-    gen kommer att genomföras åren 2001 och 2005.
28870: let tjänstgörande beväringar när det är som störst
28871: 
28872:      Helsingfors den 8 maj 1998
28873: 
28874:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
28875:                                              KK 426/1998 vp
28876: 
28877: Kirjallinen kysymys 426
28878: 
28879: 
28880: 
28881: 
28882:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliluottojärjestelmän uudistamisesta
28883: 
28884: 
28885: 
28886:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28887: 
28888:     Hallitus suunnittelee uutta ns. sosiaalisen luo-   tyyppinen toiminta voitaisiin ulottaa myös pe-
28889: totuksenjärjestelmää,jossa sellaisille kansalaisil-    russuomalaiseen vähäosaiseen väestöön.
28890: le, jotka eivät vakuuksien puuttumisen tai luotto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28891: rekisterimerkintöjen vuoksi ole luottokelpoisia,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28892: voitaisiin valtion rahoituksella ja takauksella        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28893: myöntää kulutusluottoa enintään 30 000 mark-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28894: kaa. Asia saattaa monessakin mielessä olla pe-
28895: rusteltu, mutta varmaa on, että järjestelmä tulee                Miten Hallitus aikoo estää suunnitte-
28896: sisältämään ennätyksellisen määrän väärinkäyt-                lemansa sosiaalisen Juototuksen massiivi-
28897: tämisen mahdollisuuksia. Sen toteutumisen jäl-                sen väärinkäyttämisen ja sitä kautta sen,
28898: keen ja houkuttelemana henkilö on entistä ah-                 että luottoa saanut henkilö joutuu entistä
28899: taammalla ja uusi velkoja juoksee perässä velko-              tukalampaan asemaan ja uuden velkojan
28900: jaan vaatimassa.                                              takaa-ajamaksi; eikö parempi ratkaisu
28901:     Huomattavasti parempi olisi harkinnanvarai-               olisi harkinnanvaraisen toimeentulotuen
28902: sen toimeentulotuen nostaminen henkilön osal-                 tapauskohtainen nostaminen kuten tiet-
28903: ta, jolla on perusteltuja inhimillisiä hankintatar-           tävästi tehdään eräiden vähemmistöryh-
28904: peita esimerkiksi kotiinsa ja asumiseensa tai                 mien osalta muun muassa autojen vähit-
28905: muuhun liittyen. Maksetaanhan nykyisinkin                     täismaksujen ja kännykkälaskujen osal-
28906: eräiden ulkomailta tulleiden autojen vähittäis-               ta?
28907:  maksut ja kännykkälaskut. Luulisi, että tämän-
28908:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
28909: 
28910:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28911: 
28912: 
28913: 
28914: 
28915: 280043
28916: 2                                            KK 426/1998 vp
28917: 
28918: 
28919: 
28920: 
28921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28922: 
28923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jokapäiväisten menojen kattamiseen. Luoton ta-
28924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaisinmaksuehdot räätälöidään niin, että ne
28925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määräytyvät velallisen taloudellisen maksuky-
28926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         vyn mukaan.
28927: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Takuu-Säätiö tulee myöntämään takauksia
28928: n:o 426:                                               sosiaalisin perustein myönnettäville luotoille
28929:                                                        Raha-automaattiyhdistyksen avustusten turvin.
28930:            Miten Hallitus aikoo estää suunnitte-       Kuntien kokeilussa on tarkoituksena, että kunta
28931:         lemansa sosiaalisen luototuksen massiivi-      myöntää lainan omista varoistaan. Valtio rahoit-
28932:         sen väärinkäyttämisen ja sitä kautta sen,      taisi osan kokeilukustannuksista - ei kuiten-
28933:         että luottoa saanut henkilö joutuu entistä     kaan varsinaista lainapääomaa ja tappioita.
28934:         tukalampaan asemaan ja uuden velkojan             Takuu-Säätiön kokemukset takausten myön-
28935:         takaa-ajamaksi; eikö parempi ratkaisu          tämisestä ylivelkaantuneille velkajärjestelyra-
28936:         olisi harkinnanvaraisen toimeentulotuen        hastosta sekä esimerkiksi kokemukset Hollannin
28937:         tapauskohtainen nostaminen kuten tiet-         sosiaalipankkitoiminnasta viittaavat siihen, että
28938:         tävästi tehdään eräiden vähemmistöryh-         sosiaalinen luototus kyetään hoitamaan pienillä
28939:         mien osalta muun muassa autojen vähit-         väärinkäytön riskeillä ja vähillä luottotappioilla.
28940:         täismaksujen ja kännykkälaskujen osal-         Tämä johtuu maksuvaran tarkasta selvittämises-
28941:         ta?                                            tä, joustavista lainan takaisinmaksuehdoista
28942:                                                        sekä talousneuvonnan ja muun tuen saamisesta
28943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarvittaessa.
28944: vasti seuraavaa:                                          Toimeentulotuki antaa mahdollisuuden jous-
28945:                                                        tavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai per-
28946:     Ministeri Jouko Skinnarin työryhmä esitti          heen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia
28947: 8.1.1998 yhtenä toimenpide-esityksenään ns. so-        toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriu-
28948: siaalisen luototuksen kokeilemista Suomessa.           tumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuja
28949: Ehdotuksessa tuotiin esille kaksi toimintalinjaa,      menoja. Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille
28950: joista toisessa kokeilua toteuttaisi Takuu-Säätiö      lähettämän toimeentulotukioppaan (STM Op-
28951: järjestöpuolella ja toisessa kunnat julkisella puo-    paita 1998:2) mukaisesti erityistarpeista tai olo-
28952: lella. Takuu-Säätiön sosiaalisessa luotossa, jon-      suhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia
28953: ka toimintaperiaatteet sosiaali- ja terveysminis-      menoja voivat olla esimerkiksi erityisravinnosta
28954: teriö on hyväksynyt, takaus myönnetään sosiaa-         aiheutuvat menot, välttämättömät kodin ir-
28955: lisin perustein pankista Otettavalle lainalle. Kun-    taimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, las-
28956: tien halukkuutta sosiaalisen luototuksen kokei-        tentarvikkeista, kuten lastenvaunuistaja rattaista
28957: luun sekä tällaisen luototuksen yksityiskohtaisia      aiheutuvat menot, lasten tapaaruisoikeuden to-
28958: järjestäruistapoja on selvittänyt sosiaali- ja ter-    teuttamisesta ja lasten luonapidosta aiheutuvat
28959: veysministeriön asettama velkaongelmatyöryh-           menot, matkakulut, jotka aiheutuvat esimerkiksi
28960: mä.                                                    kotipaikkakunnalle palaamisesta tai muista eri-
28961:     Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisil-   tyistilanteita, opinnoista aiheutuvat menot sil-
28962: le, vähävaraisille henkilöille tarpeellisiin hankin-   loin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta, velat ja
28963: toihin silloin, kun heidän käytettävissään ei ole      osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin,
28964: muuta kohtuuehtoista rahoitusmahdollisuutta.           joihin voidaan myöntää toimeentulotukea, sekä
28965: Tavoitteena on lisätä talouden hallintaa ja eh-        tavanomaista suuremmat vaatemenot.
28966: käistä ylivelkaantumista kulutusluotoilla. Eräis-         Kunta voi päättämiensä perusteiden mukaan
28967: sä tapauksissa kysymykseen voisi tulla myös ole-       myöntää myös ehkäisevää toimeentulotukea
28968: massa olevien velkojen saneerauslaina. Hakijalle       henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja
28969: tulee jäädä riittävä maksuvara lainan maksuun ja       toimintakyvyn edistämiseksi.
28970:                                          KK 426/1998 vp                                              3
28971: 
28972:    Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten oikeus     taminen, mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalli-
28973: toimeentulotukeen määräytyy toimeentulotukea       set. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu tilanteisiin,
28974: koskevien yleisten säännösten perusteella. Toi-    joissa henkilö ei saa toimeentulotukea. Kokei-
28975: meentulotuesta annettua lakia sovelletaan myös     luilla on tarkoitus selvittää sosiaalisen Juototuk-
28976: turvapaikan hakijoihin ja pakolaisiin.             sen tarvetta, laajuutta ja kohderyhmiä yksityis-
28977:    Toimeentulotukea voidaan käyttää velkaon-       kohtaisemmin. Kokeiluilla halutaan tietoa erityi-
28978: gelmien syntymisen estämiseen ja velkaantunei-     sesti sosiaalisen Juototuksen kytkeytymisestä toi-
28979: den talousvaikeuksien korjaamiseen tilapäisesti.   meentuloturvaan ja sosiaalityöhön. Siten niillä
28980: Viimesijaisen     toimeentuloturvajärjestelmän,    etsitään uutta rahoitusmarkkinoiden ja sosiaali-
28981: jonka tarkoituksena ei ole varallisuuden kartut-   turvan rajapintaan sijoittuvaa instrumenttia.
28982: 
28983:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
28984: 
28985:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28986: 4                                           KK 426/1998 vp
28987: 
28988: 
28989: 
28990: 
28991:                                          Tili Riksdagens Talman
28992: 
28993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och för dagliga utgifter. Kreditens äterbetal-
28994: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningsvillkor skräddarsys sä att de bestäms pä
28995: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       basis av den skuldsattes ekonomiska betalnings-
28996: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr          förmäga.
28997: 426:                                                      Garanti-Stiftelsen kommer att bevilja garan-
28998:                                                        tier för Iän som beviljas pä sociala grunder med
28999:           Hur ämnar Regeringen hindra ett mas-         hjälp av bidrag frän Penninggautomatförening-
29000:        sivt missbruk a v den sociala kreditgivning     en. Syftet med kommunernas försök är att kom-
29001:        som regeringen planerar och pä sä sätt          munen beviljar Iän med sina egna medel. Staten
29002:        hindra att en person som fätt kredit ham-       finansierar en del av försökskostnaderna-dock
29003:        nar i en allt svärare situation och blir        inte det egentliga 1änekapitalet och förlusterna.
29004:        jagad av en ny fordringsägare, skulle inte         Garanti-Stiftelsens erfarenheter av att bevilja
29005:        en bättre lösning vara att höja det behovs-     garantier för överskuldsatta ur skuldsanerings-
29006:        prövade utkomststödet frän fall tili fall       fonden samt t.ex. erfarenheterna av Hollands
29007:        säsom man veterligen gör för minoritets-        socialbanksverksamhet tyder pä att man kan
29008:        grupper bland annat beträffande avbetal-        sköta en social kreditgivning med smä risker för
29009:        ningar pä bilar och mobiltelefoner?             missbruk och smä kreditförluster. Detta beror pä
29010:                                                        en noggrann utredning av betalningsmänen, flex-
29011:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt          ibla äterbetalningsvillkor för länet samt ekono-
29012: anföra följande:                                       misk rädgivning och annat stöd som fäs vid be-
29013:                                                        hov.
29014:     Minister Jouko Skinnaris arbetsgrupp före-            Utkomststödet ger en möjlighet att efter smi-
29015: slog 8.1.1998 som ett förslag tili ätgärder ett för-   digt övervägande beakta utgifter förorsakade av
29016: sök med s.k. social kreditgivning i Finland. 1         personens eller familjens särskilda behov eller
29017: förslaget framfördes tvä verksamhetslinjer av vil-     förhällanden och som ansetts nödvändiga för att
29018: ka Garanti-Stiftelsen skulle genomföra det ena         trygga utkomsten och främja att personen eller
29019: av försöken inom organisationssektorn och              familjen klarar sig pä egen hand. 1 en1ighet med
29020: kommunerna det andra inom den offentliga sek-          social- och hälsovårdsministeriets handbok om
29021: torn. 1 Garanti-Stiftelsens sociala kreditgivning,     utkomststöd (social- och hälsovärdsministeriet,
29022: vars verksamhetsprinciper social- och hälso-           handböcker 1998:2) som sänts tili kommunerna,
29023: värdsministeriet godkänt, beviljas garantin pä         kan utgifter pä grund av särskilda behov eller
29024: sociala grunder pä Iän som lyfts i bank. En ar-        förhällanden och som särskilt skall beaktas vara
29025: betsgrupp för skuldproblem som social- och häl-        t.ex. utgifter för specialkost, nödvändiga utgifter
29026: sovärdsministeriet tillsatt har utrett kommuner-       för köp av lös egendom till hemmet, utgifter för
29027: nas villighet till försöket med social kreditgivning   barnartiklar som barnvagnar och kärror, utgifter
29028: samt hur en sädan kreditgivning skall ordnas i         för att fullfölja rätten till umgänge med barn och
29029: detalj.                                                för att ha barnet hos sig, resekostnader t.ex. för
29030:     Den sociala kreditgivningen är avsedd för låg-     återflyttning tili hemorten eller andra särskilda
29031: avlönade, mindre bemedlade personer för nöd-           situationer, utgifter för studier i det fall att den
29032: vändiga anskaffningar dä de inte har till sitt för-    studerande inte fär stöd frän annat häll, skulder
29033: fogande andra finansieringsmöjligheter med rim-        och avbetalningar när de gäller utgifter berättiga-
29034: liga villkor. Mälet är att öka kontrollen över         de tili utkomststöd samt klädutgifter som är stör-
29035: ekonomin och förebygga att personen överskuld-         re än normalt.
29036: sätter sig med konsumtionslän. 1 vissa fall kunde         1 enlighet med de grunder som kommunen
29037: det även bli aktuellt med saneringslän för befint-     fastställt kan kommunen bevilja även förebyg-
29038: liga skulder. För sökanden skall det bli över en       gande utkomststöd för att främja personens och
29039: tillräcklig betalningsmän för betalning av länet       familjens sociala trygghet och funktionsförmäga.
29040:                                           KK 426/1998 vp                                           5
29041: 
29042:     Rätten tili utkomststöd för de utlänningar      sociala kreditgivningen är avsedd för situationer
29043: som vistas i Finland bestäms med stöd av de         där personen inte får utkomststöd. Med försöken
29044: allmänna bestämmelserna för utkomststöd. La-        skall man mera detaljerat utreda behovet av soci-
29045: gen om utkomststöd tillämpas även för asylsö-       al kreditgivning, dess omfattning och målgrup-
29046: kande och flyktingar.                               per. Med hjälp av försöken vill man särskilt få
29047:     Utkomststöd kan användas för att hindra att     uppgifter om den sociala kreditgivningens sam-
29048: det uppstår problem med skulder och får att         band med utkomstskyddet och socialarbetet.
29049: tillfålligt rätta tili den skuldsattes ekonomiska   Med hjälp av försöken söker man på så sätt ett
29050: svårigheter. Möjligheterna är dock begränsade       nytt instrument som placerar sig på gränsen mel-
29051: för det utkomststöd som betalas i sista hand och    lan finansieringsmarknaden och den sociala
29052: vars syfte inte är att utöka förmögenheten. Den     tryggheten.
29053: 
29054:      Helsingfors den 7 maj 1998
29055: 
29056:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
29057:                                               KK 427/1998 vp
29058: 
29059: Kirjallinen kysymys 427
29060: 
29061: 
29062: 
29063: 
29064:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Markan arvosta EMUn kolmanteen vaihee-
29065:                                          seen liityttäessä
29066: 
29067: 
29068:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29069: 
29070:     EMUn kolmanteen vaiheeseen liityttäessä on           velkojen ja niiden korkojen suhteen positiivisessa
29071: tärkeätä, minkälaiseksi markan arvo noteera-             mielessä, monista muista hyödyistä puhumatta-
29072: taan liittymishetkellä. Jos liitytään todellista hei-    kaan. Tappiollisella puolella olisi oikeastaan
29073: kommalla kurssilla, se tietysti jälleen eräänlaisen      vain vientiin satsaava suurteollisuus.
29074: devalvaation tavoin tukee vain vientiteollisuutta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29075: Sen sijaan kansallisvarallisuuden arvo kärsii vas-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29076: taavasti melkoisesti. Ainakin teoreettisesti häviä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29077: jien asemassa ovat säästäjät, nimenomaan eläke-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29078: läiset. Eläkevarojen osuus 2 000 miljardin mar-
29079: kan kansallisvarallisuudestamme lienee runsaat                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29080: 250 miljardia markkaa. Kun on arveltu, että                     Suomen markka EMUn kolmanteen vai-
29081: markka tällä hetkellä olisi noin 10 prosenttia                  heeseen liityttäessä sidotaan sen todelli-
29082: aliarvostettu, se merkitsisi nykyisellä kurssilla Iii-          seen kurssiin eikä niin kuin on kaavailtu,
29083: tyttäessä sitä, että kansallisvarallisuutemme kär-              että se tapahtuisi kymmenisen prosenttia
29084:  sisi 200 miljardin markan tappion, josta varojen               todellista alemmalla kurssilla ja tätä
29085:  osuus olisi 25 miljardin markan verran.                        kautta hyödyttäisi vain teollisuutta kan-
29086:      Markan arvon määrittäminen sen todelliselle                sallisvarallisuuden ja yksityisten kansa-
29087:  tasolle merkitsisi hyötyä myös Suomen valtion                  laisten sekä eläkevarojen kustannuksella?
29088: 
29089:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29090: 
29091:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
29092: 
29093: 
29094: 
29095: 
29096:  280043
29097: 2                                             KK 427/1998 vp
29098: 
29099: 
29100: 
29101: 
29102:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29103: 
29104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           kohtaan ilmeisesti lisääntyisi. Vastaavasti selväs-
29105: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ti yliarvostettu kurssi vähentäisi tätä mielenkiin-
29106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         toa ja todennäköisesti myös taimentaisi ulko-
29107: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen             maisten sijoittajien investointihalukkuutta maa-
29108: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 427:            hamme.
29109:                                                              On kuitenkin myös syytä muistaa, että pelkkä
29110:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        niroelliskurssien tarkastelu ei vielä kerro kovin-
29111:         Suomen markka EMUn kolmanteen vai-               kaan paljon maan kilpailukyvystä kansainvälisil-
29112:         heeseen liityttäessä sidotaan sen todelli-       lä markkinoilla, vaan keskeistä on reaalisen tasa-
29113:         seen kurssiin eikä niin kuin on kaavailtu,       painokurssin arvwtmmen. Niroelliskurssien
29114:         että se tapahtuisi kymmenisen prosenttia         ohella tällöin tulee kiinnittää huomiota myös
29115:         todellista alemmalla kurssilla ja tätä           moniin muihin tekijöihin.
29116:         kautta hyödyttäisi vain teollisuutta kan-            On muistettava, että viimeksi kuluneen kym-
29117:         sallisvarallisuuden ja yksityisten kansa-        menen vuoden aikana maamme on kokenut suu-
29118:         laisten sekä eläkevarojen kustannuksella?        ria taloudellisia ja rakenteellisia muutoksia. Pää-
29119:                                                          omamarkkinoiden vapauttaminen, pankkikriisi,
29120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             syvä lama ja talouden rakenteelliset muutokset
29121: vasti seuraavaa:                                         ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat edelleen niin yri-
29122:                                                          tysten kuin kotitalouksienkin käyttäytymiseen.
29123:    Viime kuukausina on aika ajoin eri tahoilta           Näin ollen pelkästään kauppa- tai vaihtotaselu-
29124: esitetty väitteitä, joiden mukaan markan kurssi          kujen katseleminentai inflaatioerojen tarkastele-
29125: olisi aliarvostettu ja että euroalueeseen tulisi liit-    minen ei anna oikeaa kuvaa talouden kilpailuky-
29126: tyä nykyistä vahvemmalla kurssilla. Arviot aliar-         vystä tai valuuttakurssin oikeasta tasosta.
29127: vostuksen määrästä ovat vaihdelleet. Edustaja                Huolimatta siitä, että talouden kehitys on vii-
29128: Aittoniemen käsityksen mukaan markka olisi                me vuosina saatu palautettua tasapainoiselle
29129: aliarvostettu kymmenisen prosenttia. Markki-              uralle, valtio velkaantuu edelleen ja työttömyys
29130: noilla näillä väitteillä ei ole ollut juurikaan vaiku-    on alenevasta kehitysurasta huolimatta vieläkin
29131: tusta, vaan markan kurssi on jo pitkään pysynyt           sietämättömän korkealla tasolla. Näin ollen on
29132: vakaana, mikä jo sisänsä kertoo jotakin kurssin           vaikea löytää asiallisia perusteita väitteille mar-
29133: oikeellisuudesta.                                         kan aliarvostuksesta. Velkaantunut maa tarvit-
29134:    Tietysti on niin, että niroelliskurssitason tulisi     see vahvan vaihtotaseen,ja työttömyyden alenta-
29135: olla sellainen, että se osaltaan tukee maamme             minen vaatiijatkossakin riittävän hyvää kilpailu-
29136: tasapainoista taloudellista kehitystä. Mitä tulee         kykyä. Hallituksen käsityksen mukaan sovittu
29137: edustaja Aittoniemen huoleen kansallisvaralli-            valuuttojen keskikursseilla tapahtuva kiinnitys
29138: suudesta, niin olennaisesti aliarvostettu kurssi          vastaa varsin hyvin talouspolitiikan tavoitteita ja
29139: johtaisi varallisuusarvojen hintojen nousuun,             on sopusoinnussa talouden perustekijöiden
29140: kun ulkomaiden mielenkiinto varallisuuttamme              kanssa.
29141: 
29142:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
29143: 
29144:                                                                     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29145:                                              KK 427/1998 vp                                              3
29146: 
29147: 
29148: 
29149: 
29150:                                           Tili Riksdagens Talman
29151: 
29152:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rande sätt skulle en klart övervärderad kurs min-
29153: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ska detta intresse och troligen också dämpa ut-
29154: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ländska investerares benägenhet att göra investe-
29155: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ringar i Finland.
29156: mål nr427:                                                 Det är också skäl att minnas att den nominella
29157:                                                         kursen ensam inte berättar mycket om landets
29158:           Ämnar Regeringen se tili att den finska       konkurrenskraft på den internationella markna-
29159:        marken vid anslutningen tili EMU :s tred-        den, däremot är det viktigt att uppskatta den
29160:        je etapp binds tili sin verkliga kurs och        verkligajämviktskursen. I så fall måste man ock-
29161:        inte, så som det har spekulerats, tili en        så fåsta uppmärksamhet vid många andra fakto-
29162:        kurs som är tio procent lägre än den verk-       rer än enbart den nominella kursen.
29163:        liga kursen så att den gynnar endast indu-          Det är skäl att minnas att vårt land har genom-
29164:        strin på bekostnad av nationalförmögen-          gått stora ekonomiska och strukturella föränd-
29165:        heten och de enskilda medborgarna samt           ringar under de senaste tio åren. Avregleringen
29166:        pensionsmedlen?                                  av kapitalmarknaderna, bankkrisen, depressio-
29167:                                                         neo och de strukturella förändringarna inom
29168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ekonomin är faktorer som fortsättningsvis på-
29169: anföra följande:                                        verkar såväl företagens som hushållens beteende.
29170:                                                         Detta betyder att en granskning av enbart han-
29171:    Under de senaste månaderna har det från oli-         dels- eller bytesbalansen eller inflationsskillna-
29172: ka hall påståtts att markens kurs är undervärde-        derna inte ger en riktig bild av ekonomins kon-
29173: rad och att anslutningen tili euro-området borde        kurrenskraft eller valutakursens verkliga nivå.
29174: ske med en starkare kurs än den nuvarande.                 Trots att man under de senaste åren har lyck-
29175: Uppskattningarna av hur stor undervärderingen           ats återställa en balanserad ekonomisk utveck-
29176: är har varierat. Enligt riksdagsman Aittoniemis         ling, fortsätter statsskulden att öka och arbets-
29177: uppfattning har marken undervärderats med ca            lösheten är, trots den sjunkande trenden, fortfa-
29178: tio procent. På marknaden har dessa påståenden          rande oacceptabelt hög. Under dessa förhållan-
29179: inte haft någon större effekt, utan kursen har          den är det svårt att finna sakliga grunder för
29180: redan länge varit stabil, vilket redan i sig berättar   paståendet att marken är undervärderad. Ett
29181: något om kursens riktighet.                             skuldsatt land behöver en stark bytesbalans, och
29182:    Den nominella kursen skall givetvis vara så-         en god konkurrenskraft är också i fortsättningen
29183: dan att den stöder en balanserad ekonomisk ut-          en förutsättning för sänkt arbetslöshet. Rege-
29184: veckling i landet. Vad gäller riksdagsman Aitto-        ringens uppfattning är att den avtalade bindning-
29185: niemis oro för nationalförmögenheten, så skulle         en tili valutornas genomsnittliga kurser ganska
29186: en märkbart undervärderad kurs leda tili en steg-       väl motsvarar målen för den ekonomisia politi-
29187: ring av priserna på förmögenhetsvärden, efter-          ken och överensstämmer med de realiteter som är
29188: som intresset för vår nationalförmögenhet i så          grundläggande för ekonomin.
29189: fall högst troligt skulle öka i utlandet. På motsva-
29190: 
29191:      Helsingfors den 8 maj 1998
29192: 
29193:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
29194:                                             KK 428/1998 vp
29195: 
29196: Kirjallinen kysymys 428
29197: 
29198: 
29199: 
29200: 
29201:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Sotavaromaan liittyvän asian selvittämisestä
29202: 
29203: 
29204: 
29205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29206: 
29207:    Nykyisin Helsingissä asuva Onni Peltola haa-       teeseen, jonka lopputulos saattaa olla toteamus,
29208: voittui 5.1.1942 Jeesjärven Suurlahdessa palvel-      että hän ei ole ollut sodassa ollenkaan,ja ainakin,
29209: lessaan JR 4 Alftanin komppaniassa. Vahingoit-        että hänellä ei ole mitään vammaa, kuten Pelto-
29210: tunutjalkajoutui liian pitkään olemaan puristus-      lan puheiden mukaan tuntuu jo tapahtuneen.
29211: siteessä, ja se aiheutti pysyviä vammoja jalan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29212: laskimokiertoon. Jalassa on tehty neljä leikkaus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29213: ta ilman merkittäviä tuloksia.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29214:    Onni Peltola on vaatinut korvauksia ja uuden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29215: hoidon aloittamista. Nykyinen puolustusminis-
29216: teri on vastannut Peltolalle, että hän on siirtänyt             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29217: asian Valtiokonttorille. Valtiokonttori on vas-              Jeesjärven Suurlahdessa 5.1.1942 haa-
29218: tannut Peltolalle 6.11.1997, ettei Peltolalla ole            voittunut Onni K. Peltola saa häntä edel-
29219: mitään vammaa. Peltola on kannellut asiasta oi-              leen vaivaavaan vakavaan vammaansa
29220: keusasiamiehelle.                                            asianmukaisen hoidon sekä mahdolliset
29221:     Onni K. Peltola tuntuu joutuneen monen                   korvaukset ilman asiatonta byrokratiaa?
29222:  muun sotainvalidin tavoin byrokraattiseen kier-
29223: 
29224:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29225: 
29226:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29227: 
29228: 
29229: 
29230: 
29231:  280043
29232: 2                                            KK 428/1998 vp
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 
29237:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29238: 
29239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Selvittelyvaiheen jälkeen asiakirjat lähetetään
29240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Valtiokonttorin vakuutuslääketieteeseen ja kor-
29241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vauskäytäntöön perehtyneelle asiantuntijalää-
29242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          kärillevamman tai sairauden korvattavuuden tai
29243: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           työkyvyttömyysasteen suuruuden määrittämistä
29244: n:o 428:                                                varten. Asiantuntijalääkärin annettua lausun-
29245:                                                         tonsa korvausasia ratkaistaan ja siitä annetaan
29246:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        päätös. Myönteisen elinkorkopäätöksen saami-
29247:        Jeesjärven Suurlahdessa 5.1.1942 haa-            nen edellyttää siis näyttöä siitä, että vamma tai
29248:        voittunut Onni K. Peltola saa häntä edel-        sairaus on sodasta johtuva ja että siitä aiheutuva
29249:        leen vaivaavaan vakavaan vammaansa               lääketieteellinen haitta voidaan arvioida vähin-
29250:        asianmukaisen hoidon sekä mahdolliset            tään 10 prosentiksi.
29251:        korvaukset ilman asiatonta byrokratiaa?              Mikäli sotainvalidilla on jo hyväksytty kor-
29252:                                                         vattavaksi vamma tai sairaus, jonka aiheuttama
29253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            haitta on pahentunut, hän voi hakea oikaisua
29254: vasti seuraavaa:                                        voimassa olevaan työkyvyttömyysasteeseen. Oi-
29255:                                                         kaisuhakemuksen käsittely on pääpiirteissään
29256:    Sotainvalidien korvaushakemukset käsittelee          samanlainen kuin ensikertaisen hakemuksenkin,
29257: Valtiokonttori sotilasvammalain (404/1948) ja           mutta arkistotietoja ja poliisikuulusteluja tarvi-
29258: vallitsevan korvauskäytännön mukaisesti. Kun            taan huomattavasti harvemmin. Oikaisuhake-
29259: Valtiokonttorin sotilasvamma-ja veteraaniasiat          muksen menestymisen kannalta vamman tai sai-
29260: -yksikölle saapuu ensikertainen korvaushake-            rauden nykytilaa kuvaava lääkärinlausunto on
29261: mus, pyydetään Sota-arkistolta viran puolesta           ensiarvoisen tärkeä.
29262: korvauksenhakijan kanta- ja lääkärintarkastus-               Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen suunnit-
29263: kortit liitteineen sekä palvelusaikaiset sairaus-        telu, ohjaus ja valvonta kuuluvat erityislakien
29264: kertomukset. Mikäli hakijan palveluksen laa-            nojalla sosiaali- ja terveysministeriölle. Sotilas-
29265: dun, ajankohdan tai ilmoitetun vahingoittumi-           vamma-asioissa päätöksenteko ensi vaiheessa ta-
29266: sen tai sairastumisen näytön suhteen on edelleen        pahtuu Valtiokonttorissa, eikä ministeriöllä yk-
29267: epäselvyyksiä, tehdään Sota-arkistolle tarvit-           sittäistapauksissa ole mahdollisuutta vaikuttaa
29268: taessa vielä lisätiedustelu. Jos näin saatu näyttö ei    päätösten sisältöön. Sotilasvamma-asioiden kä-
29269: ole riittävä, voidaan tiedusteluja tietojen saami-       sittely Valtiokonttorissa on nykyisin sujuvaa,
29270: seksi tehdä muun muassa Kansallisarkistoon,              kun ylimääräiset ruuhkat on saatu purettua.
29271: maakunta-arkistoihin ja sairaaloiden arkistoi-               Asiakirjojen julkisuudesta annetun lain (83/
29272: hin. Yleensä tarvittavat taustatiedot asian käsit-       1951) 17 §:n mukaan terveyteen liittyviä asioita ei
29273: telemiseksi löytyvät Sota-arkistosta. On myös            voida julkisesti käsitellä ilman asianomaisen
29274: mahdollista, että hakija itse on ilmoittanut ta-         suostumusta, joten tässä ei voida ottaa kantaa
29275: paukselleen silminnäkijöitä. Siinä tapauksessa           yksittäisen sotainvalidin korvausasiaan. Kor-
29276: poliisiviranomaisia pyydetään suorittamaan sil-          vauspäätökseensä tyytymätön sotainvalidi voi
29277: minnäkijöiden kuulustelu. Sen jälkeen kun selvi-         kuitenkin hakea Valtiokonttorin antamaan pää-
29278: tykset on hankittu, hakijalle annetaan vielä tilai-      tökseen muutosta vakuutusoikeudelta. Tarvit-
29279: suus lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta.         taessa käytettävissä ovat myös oikeudenkäymis-
29280: Olennaista on, että saaduista tiedoista käy ilmi,        kaaren mukaiset ylimääräiset muutoksenhaku-
29281: että korvaushakemuksen kohteena oleva vamma              keinot.
29282: tai sairaus on sotaperäinen.
29283: 
29284:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
29285: 
29286:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29287:                                                KK 428/1998 vp                                              3
29288: 
29289: 
29290: 
29291: 
29292:                                            Tili Riksdagens Talman
29293: 
29294:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Efter att utredningarna slutförts sänds hand-
29295: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            lingarna tili Statskontorets sakkunnigläkare som
29296: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          är förtrogen med försäkringsmedicin och ersätt-
29297: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             ningspraxis. Denne bestämmer dels om skadan
29298: 428:                                                      eller sjukdomen skall ersättas, dels invaliditets-
29299:                                                           graden. Efter att sakkunnigläkaren avgivit utlå-
29300:            Ämnar Regeringen se tili att Onni K.           tande avgörs ersättningsfrågan och ges beslut i
29301:         Peltola, som sårades vid Suurlahti i              ärendet. Ett bifallande beslut om livränta fattas
29302:         Jeesjärvi den 5 januari 1942, ges den be-         under förutsättning att bevis lagts fram på att
29303:         handling han behöver på grund av den              skadan eller sjukdomen uppstått tili följd av kri-
29304:         allvarliga skada som han fortfarande Ii-          get och att det medicinska men som orsakas
29305:         der av samt att han får eventuella ersätt-        därav är minst 10 %.
29306:         ningar utan onödig byråkrati?                        Om en krigsinvalid redan fått rätt tili ersätt-
29307:                                                           ning för sin skada eller sjukdom och det men som
29308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             orsakas av skadan eller sjukdomen har förvär-
29309: anföra följande:                                          rats, kan han söka rättelse i fråga om gällande
29310:                                                           invaliditetsgrad. Behandlingen av ansökan om
29311:     De ansökningar som avser ersättning behand-           rättelse går i stora drag till på samma sätt som
29312: las av statskontoret i enlighet med lagen om ska-         första gången, men arkivuppgifter och polisför-
29313: da, ådragen i militärtjänst (404/1948) och rådan-         hör behövs betydligt mera sällan. För att rättelse-
29314: de ersättningspraxis. När en ansökan om ersätt-           ansökan skall leda till önskat resultat är det ex-
29315: ning första gången inkommer till statskontorets           ceptionellt viktigt med ett läkarut1åtande om nu-
29316: enhet för militärskade- och veteranärenden om-            läget när det gäller skadan eller sjukdomen.
29317: beds Krigsarkivet på tjänstens vägnar att tili                Den allmänna planeringen, styrningen och
29318: statskontoret lämna sökandens stamkort och 1ä-            övervakningen av social- och hälsovården hand-
29319: karundersökningskort jämte bilagor samt sjuk-             has med stöd av speciallagar av social- och hälso-
29320: journa1erna från tjänstgöringstiden. Om det fort-         vårdsministeriet. När det gäller militärskade-
29321: farande råder oklarhet beträffande arten av sö-           ärenden fattas besluten i det första skedet av
29322: kandens tjänstgöring och tidpunkten för eller             Statskontoret och ministeriet har i enskilda fall
29323: beviset för uppkomsten av skadan eller sjuk-              inte någon möjlighet att påverka dem. Behand-
29324: domen, ombeds Krigsarkivet vid behov lämna                lingen i Statskontoret av militärskadeärenden
29325:  tilläggsupplysningar. Om informationen fortfa-           förlöper numera friktionsfritt, sedan man lyckats
29326:  rande är bristfållig kan efterforskningen fullföl-       eliminera de alltför stora köerna.
29327: jas genom förfrågningar hos bl.a. Riksarkivet,                Enligt 17 § lagen om allmänna handlingars
29328: landsarkiven och sjukhusarkiven. Den informa-             offentlighet (83/1951) är det inte tillåtet att of-
29329:  tion som behövs för att ärendet skall kunna be-          fentligt behandla ärenden som gäller hälsan utan
29330:  handlas hittas i allmänhet i Krigsarkivet. Det kan       samtycke av denperson som saken gäller, varför
29331:  också hända att sökanden själv gett upplysningar         det i detta sammanhang inte är möjligt att ta
29332:  om ögonvittnen tili händelsen. 1 ett sådant fall         ställning tili en ersättningsfråga som gäller en
29333:  ombeds polisen förhöra ögonvittnena. Efter att           enskild krigsinvalid. En krigsinvalid som är miss-
29334:  utredningarna införskaffats bereds sökanden yt-          nöjd med ett ersättningsbes1ut kan dock hos för-
29335:  terligare tillfålle att skriftligen framföra sin åsikt   säkringsdomstolen söka ändring i Statskontorets
29336:  i ~aken. Det väsentliga är att det framgår av            beslut. Vid behov finns det också möjlighet tili
29337:  informationen att den skada eller sjukdom för            extraordinära rättsmedel enligt rättegångsbal-
29338:  viiken ersättning söks härrör från kriget.               ken.
29339: 
29340:       Helsingfors den 7 maj 1998
29341: 
29342:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
29343:                                            KK 429/1998 vp
29344: 
29345: Kirjallinen kysymys 429
29346: 
29347: 
29348: 
29349: 
29350:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: EU:n ydinjätteiden sijoittamisesta Suomeen
29351: 
29352: 
29353: 
29354:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29355: 
29356:    Euroopan unionin yhteistyö kohti liittovaltio-       Tulevaisuudessa Euroopan unionissa siirry-
29357: ta syvenee nopeassa tahdissa. Euroaluetta koske-     tään ehkä noin 5-8 vuoden siirtymäajalla enem-
29358: va päätös on esimerkki tästä, mutta liikettä on      mistöpäätöksiin. Tämä merkitsee myös sitä, että
29359: myös muilla suunnilla, kuten puolustuksessa, ve-     eurooppalainen ydinjäte voidaan varastoida
29360: rotuksen harmonisoinnissa, lainsäädännön yh-         Suomeen vastustuksestamme huolimatta. Asian-
29361: denmukaistamisessa jne. Amsterdamin sopimus          tuntijoiden mukaan näin tulee myös tapahtu-
29362: on hyvin merkittävä virstanpylväs integraation       maan.
29363: osalta.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29364:     Euroopan unionin alueella on suuria vaikeuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29365: sia käytetyn ydinpolttoaineen loppuvarastoin-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29366: nissa. Unionin alueella loppusijoituspaikan löy-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29367: tämistä estää merkittävästi peruskallion hau-
29368: raus, joka haittaa turvallisten siilojen rakenta-              Miten Hallitus suhtautuu asiantunti-
29369: mista. Suomessa asia ratkaistaan lähivuosina                joiden perusteltuihin näkemyksiin siitä,
29370: kolmen vaihtoehtoisen paikkakunnan välillä.                 että Euroopan ydinjätteet lähitulevaisuu-
29371: Suomessa on se onnellinen tilanne, että peruskal-           dessa tullaan sijoittamaan Suomen maa-
29372: lio on tiivistä ja sopivaa ydinvaraston rakentami-          perään Euroopan unionissa tehtävän
29373: seen.                                                       päätöksen mukaisesti?
29374: 
29375:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29376: 
29377:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29378: 
29379: 
29380: 
29381: 
29382: 280043
29383: 2                                          KK 429/1998 vp
29384: 
29385: 
29386: 
29387: 
29388:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29389: 
29390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misalaan ja tämän sopimuksen päätöksenteko-
29391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        menettelyjä ei ole muutettu yhteisön perustami-
29392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen jälkeen. Ei ole myöskään pidettävä todennä-
29393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       köisenä, että Euratom-sopimusta lähiaikoina
29394: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        muutettaisiin tavalla, joka tekisi edustaja Aitto-
29395: n:o 429:                                             niemen kysymykseen sisältyvän väitteen toteutu-
29396:                                                      misen nykyistä mahdollisemmaksi. Vaikka eräät
29397:           Miten Hallitus suhtautuu asiantunti-       Euroopan komission virkamiehet ovatkin esittä-
29398:        joiden perusteltuihin näkemyksiin siitä,      neet näkemyksiä, että Euroopassa tulisi pyrkiä
29399:        että Euroopan ydinjätteet lähitulevaisuu-     perustamaan useiden maiden yhteisiä ydinjättei-
29400:        dessa tullaan sijoittamaan Suomen maa-        den loppusijoituspaikkoja, ovat useat jäsenval-
29401:        perään Euroopan unionissa tehtävän            tiot suhtautuneet tähän ajatukseen torjuvasti.
29402:        päätöksen mukaisesti?                         Suomen lisäksi ainakin Ruotsin ja Ranskan lain-
29403:                                                      säädäntöön sisältyy säännös, jonka nojalla on
29404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         estettävä tai voidaan estää ulkomaisen ydinjät-
29405: vasti seuraavaa:                                     teen sijoittaminen ao. maan alueelle.
29406:                                                         Euroopan unionin neuvosto otti joulukuussa
29407:     Edustaja Aittoniemen kysymyksessä viitataan      1994 kantaa komission laatimaan esitykseen
29408: asiantuntijoiden perusteltuihin näkemyksiin,         Euratomin ydinjäteohjelmaksi. Tällöin hyväksy-
29409: mutta näitä asiantuntijoita sen enempää kuin         tyssä päätöslauselmassa nimenomaan todetaan,
29410: näkemyksien perustelujakaan ei ole yksilöity.        että kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on itse
29411: Kun hallituksella ei myöskään ole tiedossaan täl-    huolehtia omista ydinjätteistään. Lausetta ei tie-
29412: laisia perusteltuja asiantuntijalausuntoja, voi-     tystikään voida tulkita siten, että se estäisi val-
29413: daan kysymykseen vastata vain yleisellä tasolla.     tioiden yhteistyön vapaaehtoiselta pohjalta.
29414:     Edustaja Aittoniemen kysymys näyttää perus-          Kolmanneksi on todettava, ettei Euroopan
29415: tuvan näkemykselle, että Euroopan unionissa          unionin neuvostolla tai Euroopan komissiolla
29416: siirryttäisiin noin 5-8 vuoden siirtymäajalla        ole mitään yleistä toimivaltaa perustaa laitoksia
29417: enemmistöpäätöksiin ja että tästä seuraa, että       tai yrityksiä johonkin jäsenmaahan. Perustami-
29418: eurooppalainen ydinjäte voidaan varastoida           seen tarvitaan oikeussubjekti (laitos, yhtiö tms),
29419: Suomeen vastustuksestamme huolimatta.                jonka on saatava ao. jäsenvaltion lupa toiminnan
29420:    Tähän on ensinnäkin todettava, että siirtymi-     harjoittamiseen, jos sellaista kansallisessa lain-
29421: nen enemmistöpäätöksiin tulee jatkossakin ta-        säädännössä edellytetään.
29422: pahtumaan vain Euroopan unionin ja siihen si-           Euratom-sopimus tosin tuntee jo nykyisellään
29423: sältyvien yhteisöjen perustamissopimuksia            mahdollisuuden perustaa yhteisön ydinteknisen
29424: muuttamalla. Ainakin tähän asti ne perustamis-       teollisuuden kehitykselle erityisen tärkeitä yri-
29425: sopimusten muutokset, jotka ovat johtaneet           tyksiä yhteisyrityksinä,jotka saavat sopimukses-
29426: enemmistöpäätösten lisääntymiseen, on tehty          sa määritellyn erityisaseman. Periaatteessa myös
29427: asiakohtaisesti. Perustamissopimusten muutta-        ydinjätelaitos voitaisiin perustaa yhteisyritykse-
29428: minen vaatii jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, jo-    nä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että
29429: ten minkään asiaryhmän osalta ei voida siirtyä       yhteisyrityksen perustamiseen vaaditaan sopi-
29430: enemmistöpäätöksiin ilman Suomen suostumus-          muksen mukaan sijaintimaan suostumus.
29431: ta. Näin siis Suomi itse ratkaisee, missä määrin        Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
29432: esim. ydinjätteitä koskevissa kysymyksissä tule-     tei Euroopan unioni tai siihen sisältyvä yhteisö
29433: vaisuudessa siirrytään enemmistöpäätöksiin.          voi tehdä, ilman Suomen hallituksen ja eduskun-
29434:    Toiseksi on todettava, että ydinjätteet on kat-   nan suostumusta, päätöstä Euroopan ydinjättei-
29435: sottu kuuluvaksi Euratom-sopimuksen sovelta-         den sijoittamisesta Suomeen. Omassa toiminnas-
29436:                                         KK 429/1998 vp                                               3
29437: 
29438: saan Euroopan unionissa hallitus noudattaa        tä ydinjätteitä ei saa varastoida tai sijoittaa pysy-
29439: ydinenergialain 6 b §:ään kirjattua säännöstä,    väksi tarkoitetulla tavalla Suomeen.
29440: jonka mukaan muualla kuin Suomessa syntynei-
29441: 
29442:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
29443: 
29444:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29445: 4                                            KK 429/1998 vp
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450:                                          Tili Riksdagens Talman
29451: 
29452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sedan gemenskapen grundades. Det kan inte hel-
29453: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ler anses sannolikt att Euratomfördraget under
29454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       den närmaste tiden kommer att ändras på ett
29455: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          sådant sätt som skulle göra realiserandet av på-
29456: 429:                                                   ståendet i riksdagsman Aittoniemis spörsmål
29457:                                                        mera reellt än i dagens läge. Också om vissa
29458:            H ur förhåller sig Regeringen till exper-   tjänstemän vid Europeiska kommissionen har
29459:         ternas välgrundade åsikter om att kärn-        framfört åsikter om att man inom Europa borde
29460:         avfall från Europa inom en nära framtid        eftersträva att upprätta slutförvaringsplatser för
29461:         kommer att placeras i den finska berg-         kärnavfall som skulle vara gemensamma för flera
29462:         grunden i enlighet med ett beslut som          länder, har de flesta medlemsstaterna förhållit sig
29463:         skall fattas inom Europeiska unionen?          avvisande tili denna ide. Utöver den finska lag-
29464:                                                        stiftningen ingår också åtminstone i den svenska
29465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och den franska lagstiftningen en bestämmelse
29466: anföra följande:                                       med stöd av viiken förläggandet av utländskt
29467:                                                        kärnavfall till vederbörande lands område skall
29468:     I riksdagsman Aittoniemis spörsmål hänvisas        eller kan förhindras.
29469: till experters välgrundade åsikter men varken             Europeiska unionens råd tog i december 1994
29470: dessa experter eller grunderna för deras åsikter       ställning tili ett av kommissionen utarbetat för-
29471: har specificerats. Eftersom regeringen inte heller     slag till kärnavfallsprogram för Euratom. I den
29472: känner till sådana välgrundade expertutlåtan-          resolution som härvid antogs konstateras det ut-
29473: den, kan spörsmålet endast besvaras på en all-         tryckligen att det är varje medlemsstats skyldig-
29474: män nivå.                                              het att själv sörja för sitt kärnavfall. Denna me-
29475:     Riksdagsman Aittoniemis spörsmål verkar            ning kan naturligtvis inte toikas så att den förhin-
29476: utgå från den visionen att Europeiska unionen          drar samarbete mellan staterna på frivillig basis.
29477: under en övergångsperiod på ca 5-8 år kommer               För det tredje skall det konstateras att Euro-
29478: att övergå till majoritetsbeslut och att av detta      peiska unionens råd eller Europeiska kommissio-
29479: följer att europeiskt kärnavfall kan lagras i Fin-     nen inte har någon allmän behörighet att grunda
29480: land trots att vi motsätter oss detta.                 inrättningar eller företag i något medlemsland.
29481:     Tili detta bör för det första konstateras att en   För grundandet krävs ett rättssubjekt (inrätt-
29482: övergång till majoritetsbeslut också i fortsätt-       ning, bolag el.dyl.) som måste få vederbörande
29483: ningen kommer att ske endast genom att Euro-           medlemsstats tillstånd att utöva verksamhet, om
29484: peiska unionens och de i den ingående gemenska-        sådant krävs i den nationella lagstiftningen.
29485: pernas grundfördrag ändras. Atminstone hittills           I Euratomfördraget ingår visserligen redan i
29486: har de ändringar i grundfördragen som har lett         dagens läge en möjlighet att som samföretag
29487: till att majoritetsbesluten har ökat gjorts per        grunda sådana företag som är särskilt viktiga
29488: ärende. F ör att grundfördragen skall kunna änd-       med tanke på utvecklingen inom gemenskapens
29489: ras krävs att medlemsstaterna är enhälliga, vilket     kärntekniska industri. Dessa samföretag får en
29490: gör att man inte i fråga om någon som helst grupp      särställning som definieras i fördraget. I princip
29491: av ärenden kan övergå tili majoritetsbeslut utan       kunde även en kärnavfallsanläggning grundas
29492: Finlands samtycke. Således avgör Finland själv i       som ett samföretag. Härvid måste dock beaktas
29493: viiken mån en övergång tili majoritetsbeslut t.ex.     att för grundandet av ett samföretag enligt för-
29494: i kärnavfallsfrågor kommer att ske i framtiden.        draget krävs förläggningslandets samtycke.
29495:     För det andra kan det konstateras att kärnav-         Utgående från det som anförs ovan anser re-
29496: fall har ansetts höra tili tillämpningsområdet för     geringen att Europeiska unionen eller en gemen-
29497: Euratomfördraget, och förfarandena för besluts-        skap som ingår i den inte utan samtycke från
29498: fattandet enligt detta fördrag har inte ändrats        Finlands regering och riksdag kan fatta beslut
29499:                                             KK 429/1998 vp                                              5
29500: 
29501: om att deponera europeiskt kärnavfall i Finland.       avfall som uppkommit utanför Finland inte får
29502: 1 sin egen verksamhet inom Europeiska unionen          Iagras eller slutförvaras på ett sätt som är avsett
29503: följer regeringen den bestämmelse som har skri-        att bli bestående i Finland.
29504: vits in i 6 b § kärnenergilagen enligt viiken kärn-
29505: 
29506:      Helsingfors den 8 maj 1998
29507: 
29508:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
29509:                                            KK 430/1998 vp
29510: 
29511: Kirjallinen kysymys 430
29512: 
29513: 
29514: 
29515: 
29516:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Euroalueeseen liittymisen kustannuksista
29517: 
29518: 
29519: 
29520:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29521: 
29522:     Suomen siirtyminen euroalueeseen EMUn             Kaikki automaatit, joissa kolikkoja käytetään,
29523: kolmatta vaihetta koskevan sopimuksen hyväk-          samoin kuin pankkiautomaatit ym., joissa rahaa
29524: symisen jälkeen merkitsee nykyisen markan             käsitellään, on tehtävä uusiksi. Koko prosessi on
29525: muuttumista euroksi. Se tietää siis rahan, niin       suuri ja suunnattoman kallis.
29526: kolikoiden kuin seteleidenkin, vaihtamista. Eri-         Kun kaikessa Euroopan unioniin liittyvässä
29527: laisissa laskelmissa on esitetty summia, mitä eu-     pyritään menoja vähättelemään ja tuloja liioitte-
29528: roalueeseen liittyminen tulisi yhteiskunnalle, sen    lemaan, on syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen
29529: eri lohkoille, maksamaan. Mielestäni esitetyt lu-     37 §:n 1 momenttiin viitaten:
29530: vut ovat olleet hämäävän pieniä, vain muutamia
29531: satoja miljoonia markkoja.                                      Miten paljon siirtyminen markasta eu-
29532:     Esitetyt luvut eivät voi pitää paikkaansa. Sen           roon kokonaisuudessaan huomioon ot-
29533: lisäksi, mitä muutoksia tapahtuu pankkipuolella              taen kaikki kustannukset pajatsovaihtoja
29534: sekä julkisessa hallinnossa, on huomattava, että             myöten tulee koko yhteiskunnalle mak-
29535:  niin kolikot kuin setelit on painettava uudelleen.          samaan, jos tuota kukaan edes pystyy
29536: Jo kolikoiden painamisen on eräissä laskelmissa              laskemaan?
29537:  väläytelty maksavan yli 600 miljoonaa markkaa.
29538: 
29539:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29540: 
29541:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29542: 
29543: 
29544: 
29545: 
29546:  280043
29547: 2                                           KK 430/1998 vp
29548: 
29549: 
29550: 
29551: 
29552:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29553: 
29554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Oheisesta taulukosta käy ilmi sektorikohtainen
29555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          erittely:
29556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-
29557: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen           Siirtymäkustannukset keskeisillä talouden
29558: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 430:          sektoreilla
29559: 
29560:           Miten paljon siirtyminen markasta eu-        Kauppa ...................... .                600 milj. mk
29561:        roon kokonaisuudessaan huomioon ot-             Pankit ........................ ..       600-700 milj. mk
29562:        taen kaikki kustannukset pajatsovaihtoja        Kunnat ...................... ..         350-400 milj. mk
29563:        myöten tulee koko yhteiskunnalle mak-           Valtio ........................ ..       350-400 milj. mk
29564:        samaan, jos tuota kukaan edes pystyy            Yht. ............................ .   l 900--2 100 milj. mk
29565:        laskemaan?
29566: 
29567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Tämänhetkisten arvioiden mukaan markka-
29568: vasti seuraavaa:                                       määräisiä kolikoita on liikkeellä vuoden 2001
29569:                                                        lopulla bruttomääräisesti 2,5 mrd. kappaletta,
29570:    Siirtyminen euron käyttöön aiheuttaa kerta-         joiden nimellisarvo on 1,7 mrd. markkaa. Nämä
29571: luonteisia kustannuksia. Yksityisellä sektorilla       arvioidaan korvattavan noin 1,5 mrd. kappaleel-
29572: eniten kustannuksia on arvioitu syntyvän pank-         la euro- ja senttimääräisiä kolikoita, joiden ni-
29573: kitoiminnassa ja kaupan alalla. Pankkien kus-          mellisarvo tulee olemaan noin 245 milj. euroa eli
29574: tannuksista pääosa syntyy tietojärjestelmämuu-         hieman vajaat 1,5 mrd. markkaa. Metallirahan
29575: toksista ja kaupassa tämän lisäksi hintainfor-         vaihdon kustannusten on tältä pohjalta arvioitu
29576: maation järjestämisestä kahdella rahayksiköllä.        olevan enintään noin 650 milj. markkaa. Palau-
29577: Muussa yritystoiminnassa yksiköiden lukumää-           tuvien metallirahojen romumetalliarvoa ei ole
29578: rä on siinä määrin suuri, ettei luotettavia arvioita   otettu laskelmissa huomioon. Kustannuksiltaan
29579: kustannuksista ole pystytty tekemään.                  metallirahojen vaihtaminen ei poikkea aiemmin
29580:    Julkisessa hallinnossa kustannukset liittyvät       suoritetuista kolikkouudistuksista.
29581: pääosin tietojärjestelmien muuttamiseen. Suu-               Seteleiden vaihdossa kustannukset jäävät
29582: rimmat tietojärjestelmät ja muutoskustannukset         huomattavasti vähäisemmiksi verrattuna koli-
29583: ovat Kansaneläkelaitoksessa, Verohallituksessa          koiden vaihtoon. Setelin käyttöikä eniten käytet-
29584: ja Valtiokonttorissa. Näiden yhteenlasketut siir-       tyjen seteleiden osalta on alle vuoden. Tämän
29585: tymäkustannukset muodostavat noin l/3 koko             takia setelikantaa joudutaan huoltamaan ja ku-
29586: julkisen hallinnon siirtymäkustannuksista.              luneita seteleitä uusimaan jatkuvasti uusilla sete-
29587:    Tietojärjestelmien euromuutosten erottelu tie-       leillä. Setelikantaa joudutaan siis joka tapaukses-
29588: tojärjestelmissä tavanomaisesti tehtävästä kehi-        sa uusimaan ja uusia seteleitä painamaan jatku-
29589: tystyöstäja vuoden 2000 vaatimasta muutokses-           vasti. Näin ollen ylimääräisiä kustannuksia syn-
29590: ta on kuitenkin hankalaa. Tämän takia kovin             tyy seteleiden vaihdosta vain,jos markan aseman
29591: tarkka kustannuserittely ei ole mahdollista.            lakatessa laillisena maksuvälineenä markkamää-
29592:    Valtion ja kuntien, pankkien sekä kaupan yh-         räisiä käyttämättömiä seteleitä on vielä varastos-
29593: teen lasketut pääosin vuosille 1997-2001 ajoit-         sa. Tällöin ylimääräiseksi kustannukseksi on tul-
29594: tuvat kustannukset ovat näiden tahojen omien            kittava käyttämättä jätettyjen seteleiden tuotan-
29595: arvioiden mukaan yhteensä noin 2 mrd. markkaa           tokustannukset.
29596: eli 0,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
29597: 
29598:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
29599: 
29600:                                                                       Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29601:                                            KK 430/1998 vp                                                    3
29602: 
29603: 
29604: 
29605: 
29606:                                         Tili Riksdagens Talman
29607: 
29608:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       2001 uppgår enligt dessa instansers egna beräk-
29609: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningar tili 2 mrd. mk, dvs. 0,3% av bruttonatio-
29610: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nalprodukten. Indelningen per sektor framgår av
29611: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         följande tabell:
29612: 430:
29613:                                                       Övergångskostnaderna inom de viktigaste
29614:           Hur mycket kommer övergången från           ekonomiska sektorerna
29615:        mark tili euro totalt att kosta samhället
29616:        med beaktande av alla kostnader inklusi-       Handeln ..................... .              600 milj. mk
29617:        ve utbytet av penningautomater, och kan        Bankerna .................... .         600-700 milj. mk
29618:        någon ens kan räkna ut detta?                  Kommunerna ............. .              350-400 milj. mk
29619:                                                       Staten ......................... .      350-400 milj. mk
29620:   Som svar pdå detta spörsmål får jag vördsamt        Sammanl. ....................        1 900-2 100 milj. mk
29621: anföra följan e:
29622: 
29623:    Övergången till euro föranleder kostnader av          Enligt nuvarande beräkningar finns det i slutet
29624: engångsnatur. lnom den privata sektorn beräk-         av 2001 i brutto 2,5 mrd. mynt i mark i omlopp
29625: nas de största kostnaderna uppstå inom bankvä-        och deras nominella värde beräknas uppgå tilli, 7
29626: sendet och handeln. Bankernas kostnader upp-          mrd. mk. De beräknas bli ersatta med ca 1,5 mrd.
29627: står främst på grund av att datasystemen måste        euro- och centmynt, vilkas nominella värde upp-
29628: ändras och inom handeln dessutom på grund av          går tili ca 245 milj. euro, dvs. knappt l ,5 mrd. mk.
29629: att prisinformationen måste finnas i två valutor.     Kostnaderna för utbytet av metallmynten beräk-
29630: lnom den övriga företagsverksamheten är anta-         nas utgående från ovan stående uppgå tili högst
29631: let valutor så stort att det har varit omöjligt att   ca 650 milj. mk. 1 kalkylerna har inte tagits med
29632: göra upp tillförlitliga kostnadskalkyler.             metallmyntens värde som skrotmetall. Utbytet
29633:     Inom den offentliga förvaltningen hänför sig      av metallmynten avviker inte i fråga om kostna-
29634: kostnaderna främst tili ändringen av datasyste-       derna från tidigare myntreformer.
29635: men. De största datsystemen finns vid Folkpen-           Då det gäller sedlar blir kostnaderna betydligt
29636: sionsanstalten, Skattestyrelsen och Statskonto-       mindre jämfört med utbytet av mynten. Sedlar-
29637: ret, där också de största kostnaderna kommer att      nas brukstid är, i fråga om de sedlar som används
29638: uppstå. Deras sammanlagda övergångskostna-            mest, mindre än ett år. På grund härav måste
29639: der uppgår tili ca l/3 av övergångskostnaderna        sedelstocken hela tiden skötas och slitna sedlar
29640: inom hela den offentliga förvaltningen.               bytas ut. Sedelstocken måste i varje fall hela tiden
29641:     Det är dock svårt att skilja de ändringar som     förnyas och nya sedlar tryckas. Av denna orsak
29642:  föranleds av euron från den normala utveckling-      uppstår extra kostnader f6r sedelutbytet endast
29643:  en i fråga om datasystemen och från de ändringar     om det fortfarande finns oanvända sedlar i mark
29644:  som år 2000 förenleder. På grund härav är det        på lager då marken upphör att vara ett lagligt
29645:  inte möjligt att göra en särskilt detaljerad kost-   betalningsmedel. Härvid kan produktionskost-
29646:  nadsspecificering.                                   naderna för de sedlar som blivit oanvända anses
29647:     Statens, kommunernas, bankernas och han-          vara extra kostnader.
29648:  delns sammanlagda kostnader för åren 1997-
29649: 
29650:       Helsingfors den 8 maj 1998
29651: 
29652:                                                                              Finansminister Sauli Niinistö
29653:                                             KK 431/1998 vp
29654: 
29655: Kirjallinen kysymys 431
29656: 
29657: 
29658: 
29659: 
29660:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Finlandia-talon korjaamisesta
29661: 
29662: 
29663: 
29664:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29665: 
29666:     Finlandia-tålo on ollut vuosikymmenet suo-           En tiedä valtion osuutta rakennuskustannuk-
29667: malainen edustuspaikka, johon on keräännytty          siin, talon omistukseen tai toimintojen tukemi-
29668: juhlien, kokousten ja kansainvälisten tapaamis-       seen. Valtionosuutta Helsingin kaupunki joka
29669: ten muodossa. Se on myös maineikkaan Alvar            tapauksessa saa erilaisiin toimintoihin. Valtion
29670: Aallon eräs parhaita rakennusmonumentteja.            vaikutusmahdollisuudet surkean tilanteen ko-
29671:     Talo lienee toki Helsingin kaupungin omis-        hentamiseen selviävät kuitenkin pian, kun kysyn
29672: tuksessa, siitä en tiedä, mutta talon korjaustyön     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
29673:  ympärillä pyörinyt farssi ja poliittinen tohina on   taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
29674: alkanut ärsyttää myös tavallista kadun miestä ja      omaiselta jäseneltä seuraavan kysymyksen:
29675:  naista, jotka tuntevat talon kansallisomaisuu-
29676:  dekseen. Ensin talo rakennettiin ulkokuoreltaan                Voiko valtio, siis Hallitus millään ta-
29677:  kelvottomasti. Kun päällyste alkoi tippua ja                voin vaikuttaa siihen, että Töölönlahden
29678:  vääntyä, ryhdyttiin riitelemään, millä korjata.             rannalla sijaitsevan Finlandia-talon on-
29679:  Palattiin alkuperäiseen ratkaisuun eli italialai-           gelmat nopeassa tahdissa saataisiin kan-
29680:  seen päällysteeseen, joka oli jo todettu tarpeeksi          sallisen edun mukaisesti selvitettyäja pin-
29681:  huonoksi. Nyt talo seisoo Töölönlahden rannal-              taremontti loppuun tehtyä mistä hyvänsä
29682:  la hylätyn näköisenä vain muutama neliö uutta               materiaalista?
29683:  surkeata päällystettä yllään. Hallintojohtaja on
29684:  lähtenyt virkavapaalle eli hedelmällisestäjatkos-
29685:  ta ei ole tietoa.
29686:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29687: 
29688:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29689: 
29690: 
29691: 
29692: 
29693:  280043
29694: 2                                         KK 431/1998 vp
29695: 
29696: 
29697: 
29698: 
29699:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29700: 
29701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saan lausunnossa todennut talon valkoisuuden
29702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olevan ulkoarkkitehtuurin olennainen piirre.
29703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Museovirasto katsoo, että Carraran marmorin
29704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ohella myös muut valkeat marmorit voivat tulla
29705: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kysymykseen. Edelleen, 13.12.1996antamassaan
29706: n:o 431:                                              lausunnossa Museovirasto on pitänyt hyväksyt-
29707:                                                       tävänä myös betonipohjaisia marmoripinnoitet-
29708:            Voiko valtio, siis Hallitus millään ta- tuja elementtejä ja, mikäli kaupunki ei pidä yh-
29709:         voin vaikuttaa siihen, että Töölönlahden distelmärakenteita riittävän varmoina, kysy-
29710:         rannalla sijaitsevan Finlandia-talon on- mykseen voisi tulla myös apliitti muista kivilaa-
29711:         gelmat nopeassa tahdissa saataisiin kan- duista vaaleimpana.
29712:         sallisen edun mukaisesti selvitettyäja pin-      Helsingin kaupunki on tämän jälkeen pääty-
29713:         taremontti loppuun tehtyä mistä hyvänsä nyt Finlandia-talon julkisivun tekemiseen Carra-
29714:         materiaalista?                                ran marmorista, joka alkuperäisenä materiaalina
29715:                                                       parhaiten täyttää myös suojelutavoitteet. Vali-
29716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tettavasti kaupunki on äskettäin joutunut ura-
29717: vasti seuraavaa:                                      kointiteknisistä syistä purkamaan julkisivu-ura-
29718:                                                     ll_oitsijan kanssa tekemänsä sopimuksen. Saadun
29719:    Valtioneuvosto on 6.5.1993 vahvistanut 11':-!don mukaan urakkasopimuksen purkaminen
29720: Uudenmaan lääninhallituksen tekemän päätök- ei aiheudu materiaalin valinnasta, vaan urakoit-
29721: sen,jolla Finlandia-talo suojeliaan rakennussuo- sijan toimituskyvystä.
29722: jelulain nojalla. Suojelupäätöksen mukaan ra-            Finlandia-talo on Helsingin kaupungin omai-
29723: kennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkupe- suutta ja julkisivumateriaalin valinta on tehty
29724: räistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaa- kaupungin päättävissä elimissä suojelumääräys-
29725: lien, värien ja jäsentelyn osalta. Museovirasto, ten saliimien eri vaihtoehtojen mukaisesti. Asia ei
29726: jonka tehtävänä on antaa ohjeita suojelumää- hallituksen taholta anna aihetta toimenpiteisiin.
29727: räysten soveltamisesta, on 18.6.1996 antamas-
29728:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
29729: 
29730:                                                                         Ministeri Claes Andersson
29731:                                             KK 431/1998 vp                                               3
29732: 
29733: 
29734: 
29735: 
29736:                                         Tili Riksdagens Talman
29737: 
29738:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      de 18.6.1996 konstaterat att den ljusa framto-
29739: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningen på huset utgör ett väsentligt drag i husets
29740: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      yttre arkitektur. Museiverket anser att även an-
29741: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         dra ljusa marmorslag än carraramarmor kan
29742: 431:                                                  komma i fråga. I ett utlåtande 13.12.1996 har
29743:                                                       museiverket ansett det acceptabelt att man an-
29744:           Kan staten, dvs. Regeringen på något        vänder betongelement med marmoryta och, om
29745:        sätt och med tanke på nationens bästa          staden inte anser sådana materialkombinationer
29746:        medverka till att fasadproblemen i sam-        tillräckligt säkra, kan även aplit, som är ett ljusa-
29747:        band med Finlandiahuset vid Tölöviken          re stenslag, komma i fråga.
29748:        löses i snabb takt och reparationerna slut-        Helsingfors stad har efter detta stannat för att
29749:        förs i vilket materia! detvara må?             låta göra Finlandiahusets fasad i carraramar-
29750:                                                       mor, vilket även bäst fyller skyddsmålen efter-
29751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som det är det ursprungliga materialet. Tyvärr
29752: anföra följande:                                      har staden nyligen av entreprenörtekniska skäl
29753:                                                       varit tvungen att säga upp sitt avtal med fasaden-
29754:     Statsrådet fastställde 6.5.1993 ett beslut av     treprenören. Enligt uppgift beror detta inte på
29755: länsstyrelsen i Nylands Iän enligt vilket Finlan-     valet av materia) utan på bristande leveransför-
29756: diahuset skyddas med stöd av byggnadsskydds-          måga hos entreprenören.
29757: lagen. Enligt skyddsbeslutet skall man i byggna-          Finlandiahuset är Helsingfors stads egendom
29758: dens fasader bibehålla en arkitektonisk exteriör      och valet av fasadmaterial har gjorts i stadens
29759: som motsvarar den ursprungliga i fråga om mate-       beslutande organ i enlighet med de olika alterna-
29760: ria!, fårger och disposition. M useiverket, som har   tiv som skyddsbestämmelserna tillåter. Frågan
29761: tili uppgift att utfårda anvisningar om tillämp-      ger inte anledning till åtgärder från regeringens
29762: ning av skyddsbestämmelserna, har i ett utlåtan-      sida.
29763: 
29764:      Helsingfors den 6 maj 1998
29765: 
29766:                                                                             Minister Claes Andersson
29767:                                               KK 432/1998 vp
29768: 
29769: Kirjallinen kysymys 432
29770: 
29771: 
29772: 
29773: 
29774:                                     Arja Ojala /sd: Nuorten päihdeongelmien varhaisesta tunnistami-
29775:                                         sesta
29776: 
29777: 
29778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29779: 
29780:     Suomen tulevaisuuden ja itsenäisyytemme säi-        dä omia vastuullisia valintoja myös suhteessaan
29781: lyttämisen edellytyksenä on terve ja toimintaky-        päihteisiin. Aikuisten on otettava selkeästi vas-
29782: kyinen nuoriso, joka kykenee tekemään yksilölli-        tuu nuorten päihdeongelmista ja heidän on us-
29783: siä ratkaisuja ja ottamaan vastuuta omasta ja           kallettava nähdä oma vastuunsa päihteiden käy-
29784: toisten elämästä. Päihteet ovat nousemassa kui-         tön esikuvana ja mallina.
29785: tenkin vakavaksi uhkaksi liian monen nuoren                Aseman Lapset ry on perustanut Suomen 80-
29786: ihmisen elämälle. Perheiden henkinen ja aineelli-       vuotisjuhlavuoden Nuorten itsenäisyysrahaston,
29787: nen turvattomuus on monen nuoren syrjäytymi-            jonka kartuttaminen on alkanut. Kyseisen rahas-
29788: sen taustalla. Eräs toimintamuoto voisi olla te-        ton ympäriile tulisi rakentaa jatkuva organisaa-
29789: hokkaan ja jatkuvan päihdealan koulutuksen              tio, joka voisi olla tukemassa nuoria itsenäiseen
29790: järjestäminen niille aikuisille, jotka omassa työs-     elämään ja estää heitä ajautumasta tuhoaviin
29791: sään kohtaavat nuoriaja heidän perheitään. Täl-         riippuvuuksiin.
29792: laisia ovat esim. koulun oppilashuolto ja nuori-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29793: sotyöntekijät.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29794:     Erityisesti tulee tehostaa päihdeongelmien          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29795: varhaista tunnistamista ja hoitavaa puuttumista.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29796: Hoitoa on kehitettävä tehokkaaksi ja monipuoli-
29797: seksi ottamalla huomioon potilaiden yksilölliset                   Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-
29798: tarpeet ja mahdollisuudet itse osallistua hoitoosa              veysministeriö yhteistyössä muiden mi-
29799: suunnitteluun. Hoito on toteutettava tarvittaessa               nisteriöiden kanssa aikoo ryhtyä tukeak-
29800: yhteistyössä eri ammatillisten tahojen kanssa.                  seen paremmin nuoria itsenäiseen elä-
29801:  Erityisiä voimavaroja on suunnattava päihdeon-                 mään ja kykyyn tehdä omia vastuullisia
29802: gelmien ennaltaehkäisyyn. Nuoria on tuettava                    valintoja suhteessa päihteisiin?
29803:  itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun ja kykyyn teh-
29804: 
29805:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
29806: 
29807:                                                Arja Ojala /sd
29808: 
29809: 
29810: 
29811: 
29812: 280043
29813: 2                                          KK 432/1998 vp
29814: 
29815: 
29816: 
29817: 
29818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29819: 
29820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toteuttamiin nuorten päihteiden käytön ehkäi-
29821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        syyn liittyviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.
29822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman huu-
29823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-       mausainetoimikunnan mietinnössä on lukuisia
29824: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ehdotuksia huumausaineiden käytön ehkäisyn
29825: 432:                                                 tehostamiseksi ja siinä on selvitetty eri toimijata-
29826:                                                      hojen välistä yhteistyötä. Ministeriö valmistelee
29827:           Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-    huumausainetoimikunnan ehdotusten pohjalta
29828:        veysministeriö yhteistyössä muiden mi-        valtioneuvoston periaatepäätöstä huumausai-
29829:        nisteriöiden kanssa aikoo ryhtyä tukeak-      neiden leviämisen ja käytön ehkäisemiseksi. Pää-
29830:        seen paremmin nuoria itsenäiseen elä-         töksessä on tarkoitus käsitellä ministeriöiden vä-
29831:        mään ja kykyyn tehdä omia vastuullisia        listä yhteistyötä huumausaineiden käytön ehkäi-
29832:        valintoja suhteessa päihteisiin?              syssä. Yhtenä yhteistyöalueena on nuorten huu-
29833:                                                      mausaineiden käytön ehkäisy.
29834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
29835: vasti seuraavaa:                                     miva päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta
29836:                                                      laati ministeriön pyynnöstä ehdotuksen kansalli-
29837:     Sosiaali- ja terveysministeriön nuorten päih-    sen alkoholiohjelman toimenpideohjelmaksi.
29838: teiden käytön ehkäisyyn liittyvä toiminta poh-       Ohjelmassa painotetaan voimakkaasti paikalli-
29839: jautuu vuonna 1993 valmistuneeseen nuorten           sen tason vastuuta alkoholihaittojen ehkäisyssä.
29840: päihteiden käytön ehkäisyn tehostamistyöryh-         Ministeriö on järjestänyt neuvottelukokouksia,
29841: män muistioon (STM työryhmämuistio 1993:2)           joissa on selvitetty valtakunnan tason toimijoi-
29842: ja sen pohjalta vuosina 1993-1996 yhteistyössä       den tehtäviä ja työnjakoa ohjelman eteenpäin
29843: lääninhallitusten kanssa toteutettuun koulutus-      viemiseksi. Ohjelmaan liittyen ministeriö on an-
29844: ohjelmaan ja siitä saatuihin kokemuksiin. Työ-       tanut Stakesin tehtäväksi uudistaa vuonna 1993
29845: ryhmän muistiossa painotettiin nuorten sosiaa-       julkaistu kuntien viranhaitijoille ja luottamus-
29846: listen taitojen ja itsetunnon vahvistamista sekä     henkilöille tarkoitettu päihdeopas. Oppaan
29847: korostettiin moniammatillista yhteistyötä ja ai-     uudistamisessa tulee ottaa huomioon kansalli-
29848: kuisten vastuuta. Työryhmä esitti lukuisia kehit-    nen alkoholiohjelman ja huumausainetoimikun-
29849: tämisehdotuksia eri toimijatahoille. Ministeriö      nan mietinnön ehdotukset. Nuorten päihteiden
29850: on toimittanut muistiota laajasti eri tahoille ja    käytön ehkäisy on päihdeoppaan keskeinen pai-
29851: kehottanut niitä ottamaan muistion ehdotukset        noalue.
29852: huomioon toimintojensa suunnittelussa ja toteu-         Opetusministeriössä valmistui vuonna 1997
29853: tuksessa.                                            työryhmämuistio "Terveen itsetunnon ja elä-
29854:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tehostanut     mänhallinnan vahvistaminen peruskoulussa".
29855: nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi tehtä-      Työryhmän ehdotuksen pohjalta opetusministe-
29856: vää yhteistyötä muiden ministeriön kanssa, hal-      riö on käynnistänyt hankkeen, joka keskittyy
29857: linnonalansa sisällä ja ehkäisevän päihdetyön        oppilaan itsetuntoa ja elämänhallintaa tukevien
29858: järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö   opetussuunnitelmien ja toimintakäytäntöjen
29859: on uudistanut hallinnonalansa ehkäisevän päih-       tuottamiseen ja levittämiseen. Hankkeen veto-
29860: detyön organisaatiota tavoitteena tehostaa ja        vastuu on annettu opetushallitukselle. Sosiaali-
29861: monipuolistaa tehtävää työtä ja selkiyttää eri       ja terveysministeriö osallistuu hankkeeseen.
29862: tahojen välistä työn- ja vastuunjakoa. Ministeriö        Sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut kiin-
29863: koordinoi ja yhteensovittaa eri tahojen toimin-      teässä yhteistyössä opetushallituksen kanssa
29864: toja sekä ohjaa niiden käyttöön määrärahoja.         koulujen päihdevalistuksen kehittämiseksi. Par-
29865: Ministeriön käytössä olevista päihdehaittojen        haillaan opetushallituksessa on käynnissä so-
29866: ehkäisyyn varatuista määrärahoista suurin osa        siaali- ja terveysministeriön rahoittamana kokei-
29867: on viime vuosina ohjattu kuntien ja järjestöjen      lu- ja tutkimushanke, jossa selvitetään erilaisten
29868:                                           KK 432/1998 vp                                              3
29869: 
29870: päihdevalistusohjelmien soveltuvuutta koulujen      Terveyden edistämisen keskus kehittää yhteis-
29871: päihdevalistukseen. Kaikissa näissä ohjelmissa      työssä jäsenjärjestöjensä kanssa joukkotiedotus-
29872: on yhtenä tavoitteena nuorten itsenäisen päätök-    ta ja siihen liittyviä aineistoja sekä paikalliselle
29873: senteon ja itsetunnon vahvistaminen, ja niissä      tasolle soveltuvia toimintamalleja.
29874: käytetään oppilaskeskeisiä työmuotoja.                 Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut las-
29875:     Ministeriö on antanut Stakesille keskeisen      ten ja nuorten terveyden edistämisen yhdeksi toi-
29876: vastuun kunnallisen päihdetyön kehittämisessä.      mintansa keskeisistä painoalueista. Yksi vaka-
29877: Tässä työssä on painotettu viime vuoden aikana      vimmista nuorten terveyttä ja sosiaalista turvalli-
29878: erityisesti nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn     suutta uhkaava tekijä on kasvava päihteiden
29879: liittyvän toiminnan tehostamista. Stakes kehit-     käyttö. Nuorten päihteiden käytön vähentämi-
29880: tää yhdessä kuntien kanssa työmenetelmiä ja luo     seksi tarvitaan useiden eri tahojen samanaikaisia
29881: erikokoisia kuntia varten toimintamalleja sekä      ja toisiaan tukevia toimia. Sosiaali- ja terveysmi-
29882: vahvistaa kuntien ammatillisen henkilöstön          nisteriö pyrkii toiminnallaan tukemaan eri viran-
29883: osaamista järjestämällä koulutusta ja tuottamal-    omaistenjajärjestöjen tekemää työtä. Ministeriö
29884: la koulutusaineistoja. Stakes on ollut toimeenpa-   on tuottanut toiminnan tueksi yhteistyössä mui-
29885: nemassa paikallisia kouluterveystutkimuksia,        den tahojen kanssa tietoiskuja ja esitteitä.
29886: joissa on selvitetty laajasti nuorten päihteiden        Nuorten päihteiden käyttöön ei voida vaikut-
29887: käytön yleisyyttä. Kunnissa toteutetuista ja        taa kohdistamalla toimenpiteitä pelkästään nuo-
29888: käynnissä olevista nuorten päihteiden käytön        riin. Se, millainen päihdekulttuuri maassamme
29889: ehkäisyhankkeista on kerätty tietoja, ja ne on      on ja miten aikuiset käyttävät päihteitä, vaikut-
29890: tarkoitus yhdistääjärjestöjen hankkeiden kanssa     taa myös nuorten päihteiden käyttöön. Tämän
29891: yhteiseksi tietopankiksi lnternetiin.               vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on painotta-
29892:     Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-    nut toiminnassaan sitä, että lasten vanhempien,
29893: den edistämisen keskuksen (TEK) ja senjäsenjär-     muiden aikuisten sekä erilaisten viranomaisten ja
29894: jestöjen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäi-    yhteisöjen tulee tuntea vastuunsa ja luoda omalla
29895: syssä. TEKin tehtävänä on järjestöjen tekemän       toiminnallaan ja esimerkillään nuorille mahdolli-
29896: työn kehittäminen sekä suoraan nuoriin suun-        suuksia terveeseen, turvalliseen ja päihteettö-
29897: nattu tiedotus-, viestintä- ja vaikutustoiminta.    mään elämään.
29898: 
29899:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
29900: 
29901:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29902: 4                                            KK 432/1998 vp
29903: 
29904: 
29905: 
29906: 
29907:                                          Tili Riksdagens Talman
29908: 
29909:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under de senaste åren har största delen av minis-
29910: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            teriets anslag för förebyggande av missbrukspro-
29911: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        blem kanaliserats tili experiment- och utveck-
29912: dagsman Arja Ojala undertecknade spörsmål nr           lingsprojekt som kommuner och organisationer
29913: 432:                                                   genomfört för att förebygga bruk av berusnings-
29914:                                                        medel bland unga.
29915:             Vilka åtgärder ämnar social- och häl-         En narkotikapolitisk kommission som social-
29916:         sovårdsministeriet vidta i samarbete med       och hälsovårdsministeriet tillsatt framlägger i sitt
29917:         andra ministerier för att bättre stödja        betänkande flera förslag tili effektiverad be-
29918:         ungdomars självständiga Iiv och förmåga        kämpning av narkotikamissbruk och redogör för
29919:         tili egna ansvarsfulia vai angående bruk       samarbetet melian de olika parterna. På basis av
29920:         av berusningsmedel?                            kommissionens förslag förbereder ministeriet
29921:                                                        statsrådets principbeslut om hur utbredning och
29922:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bruk av narkotika skall förebyggas. Beslutet
29923: anföra följande:                                       skall handla om samarbetet mellan ministerierna
29924:                                                        i bekämpning av narkotikamissbruk. Ett av sam-
29925:     Social- och hälsovårdsministeriets verksam-        arbetsområdena är förebyggande av narkotika-
29926: het för att förebygga bruk av berusningsmedel          missbruk bland unga.
29927: bland unga grundar sig å ena sidan på en prome-           Delegationen för rusmedels- och nykterhets-
29928: moria som arbetsgruppen för effektiverat före-         ärenden, som fungerar i anslutning tili social- och
29929: byggande av ungdomars bruk av berusningsme-            hälsovårdsministeriet, utarbetade på ministeriets
29930: del utgav år 1993 (SHM arbetsgruppspromemo-            begäran ett förslag tili åtgärder i samband med
29931: ria 1993:2) samt å andra sidan på ett utbildnings-     ett riksomfattande alkoholprogram. Åtgärds-
29932: program som genomfördes åren 1993-1996 i               programmet betonar kraftigt ansvaret på lokal-
29933: samarbete med länsstyrelserna utgående från            nivån för förebyggande av alkoholskador. Mi-
29934: promemorian och på erfarenheterna av detta             nisteriet har ordnat förhandlingsmöten där del-
29935: program. 1 promemorian lade arbetsgruppen              tagarna har utrett de olika parternas uppgifter
29936: vikt vid att de ungas sociala fårdigheter och själv-   och arbetsfördelning på riksnivå i syfte att föra
29937: känsla skulie förstärkas samt betonade ett multi-      programmet vidare. 1 anslutning tili programmet
29938: professionellt samarbete och de vuxnas ansvar.         har ministeriet gett Forsknings- och utvecklings-
29939: Arbetsgruppen framlade flera utvecklingsförslag        centralen för social- och hälsovården (Stakes) i
29940: tili olika parter. Ministeriet har sänt promemo-       uppdrag att revidera en handbok i missbruksfrå-
29941: rian till olika kretsar och uppmanat dessa att         gor som utgavs år 1993 för kommunala tjänste-
29942: beakta förslagen i promemorian i sin planering         män och förtroendevalda. Vid revisionen av
29943: och verksamhet.                                        handboken bör Stakes beakta det riksomfattan-
29944:     Social- och hälsovårdsministeriet har effek-       de alkoholprogrammet samt förslagen i den nar-
29945: tiverat sitt samarbete för förebyggande av ung-        kotikapolitiska kommissionens betänkande. En
29946: domars bruk av berusningsmedel med andra mi-           av tyngdpunkterna i handboken ligger på be-
29947: nisterier, inom sitt förvaltningsområde och med        kämpning av ungdomars bruk av berusningsme-
29948: organisationerna för förebyggande missbrukar-          del.
29949: vård. Social- och hälsovårdsministeriet har om-           Undervisningsministeriet utarbetade år 1997
29950: organiserat den förebyggande missbrukarvården          en arbetsgruppspromemoria, "Främjande av
29951: inom sitt eget förvaltningsområde i syfte att göra     sund självkänsla och livskompetens i grundsko-
29952: arbetet effektivare och mångsidigare samt att          lan". Utgående från arbetsgruppens förslag har
29953: skapa klarhet i arbets- och ansvarsfördelningen        undervisningsministeriet påbörjat ett projekt
29954: melian de olika parterna. Ministeriet koordine-        som syftar tili att producera och sprida undervis-
29955: rar och sammanjämkar de olika parternas verk-          ningsplaner och verksamhetspraxis som stöder
29956: samhet samt stälier anslag tili deras förfogande.      skolelevernas självkänsla och livskompetens.
29957:                                             KK 432/1998 vp                                               5
29958: 
29959: Ledningsansvaret för projektet bärs av utbild-            Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cen-
29960: ningsstyrelsen. Social- och hälsovårdsministeriet     tret för hälsofrämjande och dess medlemsorga-
29961: deltar i projektet.                                   nisationer för att förebygga bruk av berusnings-
29962:    Social- och hälsovårdsministeriet har kontinu-     medel bland unga. Centret för hälsofrämjande
29963: erligt samarbetat med utbildningsstyrelsen för        har för uppgift att utveckla medlemsorganisatio-
29964: att utveckla upplysningen om berusningsmedel i        nernas arbete samt att rikta information, kom-
29965: skolorna. Som bäst genomför utbildningsstyrel-        munikation och inflytande direkt tili ungdomar.
29966: sen ett experiment- och undersökningsprojekt          I samarbete med medlemsorganisationerna ut-
29967: som social- och hälsovårdsministeriet finansie-       vecklar centret informationen och dess materia!
29968: rar. Projektet utreder hur olika upplysningpro-       samt sådana verksamhetsmodeller som lämpar
29969: gram lämpar sig för upplysning om berusnings-         sig för lokalnivån.
29970: medel i skolorna. Ett av målen för alla dessa             Social- och hälsovårdsministeriet har valt
29971: program, som baserar sig på elevcentrerade ar-        främjande av barns och ungdomars hälsa som ett
29972: betsformer, är att förstärka ungdomars själv-         av de prioriterade målen för sin verksamhet. En
29973: ständiga beslutsfattande och självkänsla.             a v de all varligaste riskerna för de ungas hälsa och
29974:     Ministeriet har pålagt Stakes ett centralt an-    sociala trygghet är det ökande bruket av berus-
29975: svar för att utveckla den kommunala missbru-          ningsmedel. För att bruket skall kunna minskas
29976: karvården. Under det senaste året har arbetet         bör flera parter samtidigt vidta åtgärder som
29977: speciellt koncentrerats på att effektivare förebyg-   stöder varandra. Social- och hälsovårdsministe-
29978: ga bruk av berusningsmedel bland ungdomar.            riet strävar genom sina aktiviteter efter att stödja
29979: Stakes utvecklar arbetsmetoderna tillsammans          de olika myndigheternas och organisationernas
29980: med kommunerna, utarbetar verksamhetsmo-              arbete. För att stödja verksamheten har ministe-
29981: deller för kommuner av olika storlekar och för-       riet i samarbete med andra parter producerat
29982: stärker fårdigheterna hos kommunernas yrkesut-        informationsinslag och broschyrer.
29983: bildade personai genom att anordna utbildning             Bruket av berusningsmedel bland unga kan
29984: och producera utbildningsmaterial. Stakes har         inte påverkas genom åtgärder som riktas enbart
29985: varit med om att verkställa lokala hälsounder-        tili de unga själva. Hela berusningsmedelskultu-
29986: sökningar i skolor för att utreda vidlyftigt hur      ren i vårt land och de vuxnas sätt att använda
29987: allmänt det är bland ungdomar att använda be-         berusningsmedel påverkar också ungdomars
29988:  rusningsmedel. Information har samlats om ge-        bruk av berusningsmedel. Därför har social- och
29989:  nomförda eller pågående kommunala projekt            hälsovårdsministeriet i sin verksamhet fåst speci-
29990: som är avsedda för att förebygga bruk av berus-       ell uppmärksamhet vid att föräldrarna, andra
29991:  ningsmedel bland ungdomar, och avsikten är att       vuxna samt olika myndigheter och samfund bör
29992: denna information och uppgifter om olika orga-        känna sitt ansvar och med egen verksamhet och
29993:  nisationers projekt skall sammanföras i en ge-       eget exempel ge ungdomarna möjlighet tili ett
29994:  mensam databank i Internet.                          sunt, tryggt och drogfritt Iiv.
29995: 
29996:      Helsingforsden 7 maj 1998
29997: 
29998:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
29999:                                             KK 433/1998 vp
30000: 
30001: Kirjallinen kysymys 433
30002: 
30003: 
30004: 
30005: 
30006:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Alikulkutien rakentamisesta Muuro-
30007:                                        laan
30008: 
30009: 
30010:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30011: 
30012:    Kemin ja Rovaniemen väliselle päätielle Muu-                 Onko Hallitus valmis osoittamaan tie-
30013: rolan kylään on välttämätöntä rakentaa alikul-               tai työllisyysrahoja alikulkutien rakenta-
30014: kutie. Näin siksi, että liikenne on vilkasta ja asu-         miseksi Kemin ja Rovaniemen väliselle
30015: tusta on päätien molemmin puolin. Myös koulu-                päätielle Muurolan kylään liikenteen ai-
30016: lapset joutuvat koulumatkallaan ylittämään tien,             heuttamien vaaratilanteiden vähentämi-
30017: ja vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä.                        seksi?
30018:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30019: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30020: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30021: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30022: 
30023:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30024: 
30025:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
30026: 
30027: 
30028: 
30029: 
30030:  280043
30031: 2                                             KK 433/1998 vp
30032: 
30033: 
30034: 
30035: 
30036:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30037: 
30038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa              Muurolassa on alikulkukäytäväasia ollut
30039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            usein esillä. Muurotan taajama sijaitsee nauha-
30040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          maisena valtatien varressa. Tiellä ovat korotetut
30041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            kevyen liikenteen väylät molemmin puolin ajora-
30042: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            taa. Kevyt liikenne kulkee suurelta osin päätien
30043: myksen n:o 433:                                          suuntaisesti, ja käytännön kokemusten perus-
30044:                                                          teella sellaista liikenettä on vaikea saada käyttä-
30045:            Onko Hallitus valmis osoittamaan tie-         mään alikulkukäytävää. Alikulkukäytävän to-
30046:         tai työllisyysrahoja alikulkutien rakenta-       teutus keskellä taajamaa olisi syvine kaivantoi-
30047:         miseksi Kemin ja Rovaniemen väliselle            neen ja pitkine leikkauksineen maisemallisesti
30048:         päätielle Muurolan kylään liikenteen ai-         myös taajamakuvan kannalta kyseenalainen.
30049:         heuttamien vaaratilanteiden vähentämi-           Muurotan kohdalla onkin päädytty kevyempään
30050:         seksi?                                           ratkaisuun ja varustettu koulun kohdalla suoja-
30051:                                                          tie vaihtuvalla nopeusrajoitusmerkillä ja varoi-
30052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tusvilkulla. Tiellä on kouluaikana 50 km/h:n no-
30053: vasti seuraavaa:                                         peusrajoitus.
30054:                                                             Lapin tiepiirissä suunnataan käytettävissä
30055:     Rovaniemen maalaiskunnan Muurolan kylä               olevia perustienpidon investointiresursseja entis-
30056: sijaitsee valtatie 4:n varressa sellaisella tiejaksol-   tä enemmän taajamiin. Taajamien tiejärjestelyis-
30057: la,joka on perusteellisen parantamisen tarpeessa         sä ovat toteutusvuorossa seuraavina Ivalo, Sir-
30058: erityisesti kapeutensa ja lukuisten liittymien           kan kylän kohta, Kemijärvi/Luusuantie ja Yli-
30059: vuoksi. Tehdyssä tarveselvityksessä parhaaksi            tornio.
30060: ratkaisuksi on osoittautunut valtatien rakenta-             Tielaitos selvittää jatkuvasti mahdollisuuksia
30061: minen uuteen paikkaan rautatien toiselle puolel-         parantaa liikenneturvallisuuden ongelmakohtia
30062: le. Tällainen hanke pystytään toteuttamaan vas-          myös vähäisillä, suhteellisen keveillä toimenpi-
30063: ta monen vuoden päästä. Tieosan turvallisuudes-          teillä. Tällaisten lisätoimenpiteiden tarve ja mah-
30064: ta on kuitenkin huolehdittava myös uutta ratkai-         dollisuudet tarkistetaan myös M uurolan kohdal-
30065: sua odotellessa, mutta toimenpiteiden taso on            la. Alikulkukäytävän suunnittelua ei ole kuiten-
30066: mitoitettava ottaen huomioon edellä mainittu              kaan tarkoitus käynnistää.
30067: valtatien tuleva siirto.
30068: 
30069:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
30070: 
30071:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
30072:                                           KK 433/1998 vp                                               3
30073: 
30074: 
30075: 
30076: 
30077:                                       Tili Riksdagens Talman
30078: 
30079:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            1 Muurola har frågan om en underfartstunnel
30080: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         ofta tagits upp. Muurola ligger som ett utdraget
30081: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     band vid huvudvägen. På vägen finns det upphöj-
30082: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           da leder för cykel- och gångtrafik på vardera
30083: spörsmål nr 433:                                    sidan av körbanan. Cykel- och gångtrafiken föl-
30084:                                                     jer i stort sett huvudvägen och praktiken har visat
30085:           Är Regeringen beredd att anvisa väg-      att det är svårt att hänvisa sådan trafik tili under-
30086:        anslag eller sysselsättningsmedel för byg-   fartstunnlar. Byggandet av underfartstunneln
30087:        gande av en underfartstunnel i Muurola       med djupa och långa skärningar mitt i tätorten
30088:        by på huvudvägen mellan Kemi och Ro-         vore tvivelaktigt med tanke på Iandskaps- och
30089:        vaniemi i syfte att minska antalet farliga   tätortsmiljön. 1 Muurolas fall har man kommit
30090:        situationer som orsakas av trafiken?         fram tili en mindre radikal lösning och försett
30091:                                                     övergångsstället vid skolan med ett trafikmärke
30092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       med varierande hastighetsbegränsning och med
30093: anföra följande:                                    en varningssignal. Under skoltiden är hastighets-
30094:                                                     begränsningen på vägen 50 km/h.
30095:    Muurola by i Rovaniemi landskommun är               1 Lapplands vägdistrikt riktas de investerings-
30096: belägen vid huvudvägen 4 på ett vägavsnitt som      resurser som står tili basväghållningens förfo-
30097: är i behov av förbättring särskilt på grund att     gande allt mer tili tätorter. Vägarrangemangen i
30098: vägen är så smal och har så många anslutningar.     tätorter skall härnäst utföras i följande ordning:
30099: 1 behovsanalysen visade sig den bästa lösningen     ~yalo, Sirkka by, Luusuantie i Kemijärvi och
30100: vara att bygga huvudvägen på en ny plats på         Overtorneå.
30101: andra sidan järnvägen. Ett sådant projekt kan           Vägverket utreder kontinuerligt möjligheter-
30102: utföras först efter många år. Säkerheten på väg-    na att förbättra trafiksäkerheten även med små,
30103: avsnittet skall dock ombesörjas även i väntan på    mindre radikala åtgärder. Behovet av och möjlig-
30104: en ny Jösning, men åtgärderna skall dimensione-     heterna för sådana ytterligare åtgärder granskas
30105: ras med tanke på den ovannämnda kommande            även i Muurolas fall. Det är dock inte aktuellt att
30106: tlyttningen av huvudvägen.                          påbörja en planering av en underfartstunnel.
30107: 
30108:      Helsingfors den 6 maj 1998
30109: 
30110:                                                                          Trafikminister Matti Aura
30111:                                            KK 434/1998 vp
30112: 
30113: Kirjallinen kysymys 434
30114: 
30115: 
30116: 
30117: 
30118:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kevyen liikenteen väylän rakentami-
30119:                                      sesta Vanttauskoskelle Ylä-Kemijoella
30120: 
30121: 
30122:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30123: 
30124:    Vanttauskoskesta on muodostunut Ylä-Ke-           suutta lisäävän kevyen liikenteen väylän pikai-
30125: mijoen keskus, joka monen tien risteyksessä pal-     seen rakentamiseen.
30126: velee monien kylien asukkaita. Kylässä toimii           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30127: myös ala-aste, jossa saavat opetusta useamman        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30128: kylän lapset.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30129:     Kyläläiset ovat jo pitkään vaatineet kevyen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30130: liikenteen väylän rakentamista kylän alueelle.
30131: Rovaniemen ja Kemijärven välinen Kemijoki-                     Onko Hallitus valmis osoittamaan tie-
30132: vartta myötäilevä tie on kapeahko ja kylistä pal-           ja työllisyysrahoja kevyen liikenteen väy-
30133: velukeskukseen suuntautuva liikenne lisää tar-              län rakentamiseksi Vanttauskosken ky-
30134: vetta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvalli-          lälle Ylä-Kemijoella?
30135: 
30136:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30137: 
30138:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
30139: 
30140: 
30141: 
30142: 
30143:  280043
30144: 2                                          KK 434/1998 vp
30145: 
30146: 
30147: 
30148: 
30149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30150: 
30151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Iien rakentamisesta. Tällä hetkellä Lapin tiepiirin
30152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hankeluettelossa on vuoroaan odottamassa noin
30153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       60 kevyen liikenteen väylähanketta. Ehdotetut
30154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         hankkeet on koottu tarveselvitykseen, jossa
30155: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         hankkeiden kustannukset sekä erilaiset hyöty- ja
30156: myksen n:o 434:                                       kiireellisyystekijät on arvioitu. Lapin tiepiirin
30157:                                                       alueella voidaan vuosittain aloittaa koosta riip-
30158:           Onko Hallitus valmis osoittamaan tie-       puen vain 2-4 kevyen liikenteen väylähanketta.
30159:        ja työllisyysrahoja kevyen liikenteen väy-        Tarveselvityksessä on Rovaniemen maalais-
30160:        län rakentamiseksi Vanttauskosken ky-          kunnan alueelta mukana yhdeksän hanketta,
30161:        lälle Ylä-Kemijoella?                          joista yksikään ei sijaitse Vanttauskosken kyläs-
30162:                                                       sä. Lapin tiepiiri pitää kuitenkin alueensa kuntiin
30163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säännöllistä yhteyttä, jotta tiedot hankkeiden
30164: vasti seuraavaa:                                      tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä saadaan pi-
30165:                                                       detyksi ajan tasalla. Lähiaikoina on tarkoitus
30166:     Yleisellä tieverkolla on viime vuosina panos-     tehdä Vanttauskosken kylän kevyen liikenteen
30167: tettu kasvavassa määrin kevyen liikenteen väy-        väyliä koskeva tarveselvitys. Vasta selvityksen
30168: liin siitäkin huolimatta, että mahdollisuudet pe-     valmistumisen jälkeen voidaan arvioida, kuinka
30169: rustienpidon investointeihin ovat rahoituksen         kiireellisesti kevyen liikenteen väylä tulisi raken-
30170: supistuessa vähentyneet.                              taa sekä laatia sitä varten tarvittavat tekniset
30171:     Lapin tiepiirissä käsitellään vuosittain useita   suunnitelmat.
30172: kuntien tekemiä aloitteita kevyen liikenteen väy-
30173: 
30174:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
30175: 
30176:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
30177:                                            KK 434/1998 vp                                           3
30178: 
30179: 
30180: 
30181: 
30182:                                        Tili Riksdagens Talman
30183: 
30184:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ungefår 60 projekt för cykel- och gångtrafikleder
30185: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          på Lapplands vägdistrikts projektlista. De före-
30186: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      slagna projekten är samlade i en behovsutred-
30187: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            ning. 1 behovsutredningen har det avvägts hur
30188: spörsmål nr 434:                                     brådskande projektet är och projektkostnaderna
30189:                                                      och de olika nyttofaktorerna har bedömts. 1
30190:          Är Regeringen beredd att anvisa väg-        Lapplands vägdistrikt kan det årligen påbörjas
30191:        anslag och sysselsättningsmedel för bygg-     endast 2--4 projekt för cykel- och gångtrafikle-
30192:        ande av en led för cykel- och gångtrafik i    der beroende av projektens omfattning.
30193:        Vanttauskoski by i Ylä-Kemijoki?                 Nio projekt från Rovaniemi landskommun
30194:                                                      var med i behovsutredningen. lngen av dessa
30195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ligger i Vanttauskoski by. Lapplands vägdistrikt
30196: anföra följande:                                     har dock regelbunden kontakt med sina kommu-
30197:                                                      ner, för att uppgifterna om hur behövliga och
30198:    Vad gäller det allmänna vägnätet har man          brådskande projekten är skall vara aktuella.
30199: under de senaste åren satsat allt mer på leder för   lnom den närmaste framtiden skall det göras en
30200: cykel- och gångtrafik trots att möjligheterna för    behovsutredning om cykel- och gånglederna i
30201: investeringar i basväghållningen har minskat när     Vanttauskoski by. Först när utredningen är får-
30202: finansieringen har reducerats.                       dig kan man bedöma hur fort cykel- och gångled-
30203:    1 Lapplands vägdistrikt behandlas årligen fle-    trafiken skall byggas och göra upp tekniska pla-
30204: ra korumunala förslag om byggande av leder för       ner.
30205: cykel- och gångtrafik. För närvarande finns det
30206: 
30207:      Helsingfors den 6 maj 1998
30208: 
30209:                                                                         Trafikminister Matti Aura
30210:                                            KK 435/1998 vp
30211: 
30212: Kirjallinen kysymys 435
30213: 
30214: 
30215: 
30216: 
30217:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Oulu-Kemi-Rovaniemi-radan säh-
30218:                                      köistäruisestä
30219: 
30220: 
30221:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30222: 
30223:    Lapissa on jo pitkään tuotu esille vaatimus       sähköistäruisinvestointeja myös pohjoiseen.
30224: rautatien sähköistäruisestä myös välillä Oulu-       Tämä on hyvin myönteistä. Ratahallintokeskuk-
30225: Kemi-Rovaniemi. Perusteluna olemme esittä-           sen suunnitelmille on kuitenkin varmistettava
30226: neet sen, että Lappi tuottaa ison osan, lähes kym-   rahoitus (Oulu-Kemi-Rovaniemi-välin säh-
30227: menen prosenttia Suomen vientituloista, onhan        köistäminen maksaa arvioiden mukaan noin 350
30228: maakunnassa vahva metsäteollisuus ja toimin-         miljoonaa markkaa), ja suunnitelmia pitää myös
30229: nassa Outokummun jaloterästehdas. Myös kas-          aikaistaa.
30230: vava matkailu edellyttää hyvin toimivaa liiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30231: neverkkoaja siten myös ajan tasalla olevaa rata-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30232: verkkoa. On myös muistettava Barentsin alueen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30233: valtavat luonnonvarat, joiden hyödyntäminen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30234: tulee olemaan koko Euroopan yhteistyön kysy-
30235: mys. Tätäkin haastetta varten rataverkkoa on                   Onko liikenneministeriö varautunut
30236:  kehitettävä myös pohjoisessa, ja on vietävä                rahoittamaan Oulu-Kemi-Rovanie-
30237: eteenpäin myös ratayhteyden rakentamista Sai-               mi-rautatien sähköistämisen siten, että
30238: lasta Alakurttiinja siten Murmanskin rataan.                sähköistäminen aloitetaan viivyttelemät-
30239:     Ratahallintokeskus on omissa suunnitelmis-              tä?
30240:  saan esittänyt valmiutensa suunnata rautatien
30241: 
30242:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30243:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
30244: 
30245: 
30246: 
30247: 
30248:  280043
30249: 2                                         KK 435/1998 vp
30250: 
30251: 
30252: 
30253: 
30254:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30255: 
30256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Jatkosähköistyksen tähän vaiheeseen sisältyvät
30257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rataosat Tuomioja-Raahe, Oulu-Rovaniemi,
30258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Oulu-Iisalmi ja Kontiomäki-Vartius. Tämän
30259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       kuusi vuotta kestävän sähköistysohjelman koko-
30260: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       naiskustannusarvio on noin 680 milj. markkaa.
30261: myksen n:o 435:                                     Seuraavaksi sähköistettäisiin rataosa Hyvin-
30262:                                                     kää-Hanko, jonka jälkeen sähköistyksen pai-
30263:              Onko liikenneministeriö varautunut     nopiste siirtyisi Itä-Suomeen.
30264:        rahoittamaan Oulu-Kemi-Rovanie-                 Rataverkon jatkosähköistys on yhteiskunta-
30265:        mi-rautatien sähköistämisen siten, että      taloudellisesti kannattavaaja se tukee valtakun-
30266:        sähköistäminen aloitetaan viivyttelemät-     nallista rautatieliikenteen kehittämistä. Yhteis-
30267:          .. ?                                       kuntataloudellisessa kannattavuusselvityksessä
30268:        t a.
30269:                                                     hankkeen kustannuksia verrattiin hankkeen
30270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyötyihin, joita ovat mm. liikennöinoin kustan-
30271: vasti seuraavaa:                                    nussäästöt, aikasäästöt ja ympäristöhyödyt.
30272:                                                     Sähköistyksen hyödyt kohdistuvat sekä henkilö-
30273:    Ratahallintokeskus käynnisti keväällä 1997       että tavaraliikenteelle. Lisäksi sähköistys vähen-
30274: selvitystyön, jonka tavoitteena oli ratkaista,      tää junaliikenteen ympäristöhaittoja.
30275: onko rataverkon sähköistyksen jatkaminen me-           Päätöksiä sähköistyksen jatkamisesta, sen
30276: neillään olevien Kokemäki-Pori ja Turku-            laajuudesta tai eteneruisjärjestyksestä ei ole teh-
30277: Toijala-rataosien sähköistyksen jälkeen yhteis-     ty. Ratahallintokeskus on esittänyt vuoden 1999
30278: kuntataloudellisesti kannattavaa ja missä järjes-   talousarvioon sähköistämisen jatkamista. Ta-
30279: tyksessä mahdollinen jatkosähköistys tulisi to-     voitteena on, että sähköistystä voitaisiin jatkaa
30280: teuttaa.                                            heti käynnissä olevien töiden valmistuttua.
30281:    Selvitys puoltaa sähköistyksenjatkamista me-        Rautatieyhteyden avaaminen Kelloselästä
30282: neillään olevien hankkeiden valmistumisen jäl-      Venäjälle ei kuulu lähivuosien tavoitteisiin.
30283: keen ilman taukoa Pohjois-Suomen rataosilla.
30284:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
30285:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
30286:                                            KK 435/1998 vp                                               3
30287: 
30288: 
30289: 
30290: 
30291:                                         Tili Riksdagens Talman
30292: 
30293:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Idensalmi och Kontiomäki-Vartius. Totalkost-
30294: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nadskalkylen för detta sexåriga elektrifierings-
30295: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       program är ungefår 680 miljoner mark. Nästa
30296: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             banavsnitt som skall elektrifieras är sträckan
30297: spörsmål nr 435:                                      Hyvinge-Hangö, efter vilket tyngdpunkten av
30298:                                                       elektrifieringen skall flyttas till östra Finland.
30299:           Har trafikministeriet berett sig på att         Fortsatt elektrifiering av bannätet är sam-
30300:        finansiera elektrifieringen av järnvägen       hällsekonomiskt lönsamt och den stöder utveck-
30301:        Uleåborg-Kemi-Rovaniemi så att                 lingen av den riksomfattande järnvägstrafiken. 1
30302:        elektrifieringen påbörjas utan dröjsmål?       utredningen om den samhällsekonomiska lön-
30303:                                                       samheten har kostnaderna för projektetjämförts
30304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med fördelarna, vilka är bl.a. inbesparingar i
30305: anföra följande:                                      trafikkostnader och i tid samt miljönyttan. Elek-
30306:                                                       trifieringsfördelarna gäller både person- och
30307:     Banförvaltningscentra1en startade våren 1997      godstrafik. Dessutom minskar elektrifieringen
30308: en utredning vars syfte var att undersöka om det      tågtrafikens miljöolägenheter.
30309: är samhällsekonomiskt lönsamt att fortsätta med           Beslut om fortsatt elektrifiering, dess omfatt-
30310: elektrifiering av bannät efter den pågående elek-     ning eller prioritetsordning har inte fattats. Ban-
30311: trifieringen av bandelarna Kumo-Björneborg            förvaltningscentralen har i budgeten för år 1999
30312: och Åbo-Toijala och i viiken ordning den möj-         föreslagit fortsatt elektrifiering. Målsättningen
30313: liga fortsatta elektrifieringen borde utföras.        är att elektrifieringen kan fortsättas genast när de
30314:     Utredningen förordar fortsatt elektrifiering av   pågående arbetena är fårdiga.
30315: norra Finlands bandelar utan uppehåll efter att           Att öppna en järnvägsförbindelse från Kello-
30316: pågående projekt är fårdiga. 1 denna fas av fort-     selkä tili Ryssland hör inte tili målsättningarna
30317: satt elektrifiering ingår bandelarna Tuomioja-        för de närmaste åren.
30318: Brahestad, Uleåborg-Rovaniemi, Uleåborg-
30319: 
30320:      Helsingfors den 7 maj 1998
30321:                                                                           Trafikminister Matti Aura
30322:                                            KK 436/1998 vp
30323: 
30324: Kirjallinen kysymys 436
30325: 
30326: 
30327: 
30328: 
30329:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Ryhmäkannetta koskevan lakiesityksen
30330:                                      antamisesta eduskunnalle
30331: 
30332: 
30333:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30334: 
30335:    Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa, jo-        laki. Sen keskeinen periaate on aiheuttamisperi-
30336: hon ohjelmaan hallitus on toistaiseksi pitäytynyt    aate, eli vahingon aiheuttaja joutuisi kuluttajille
30337: varsin hyvin ja jonka ohjelman hallituspuoluei-      korvaamaan vahingon oikeudenkäyntikului-
30338: den eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet, on edel-       neen.
30339: lytetty, että hallitus antaa lakiesityksen ryhmä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30340: kannelaiksi.      Hallitusohjelmassa     todetaan:   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30341: "Mahdollistetaan ryhmäkanteen käyttöönotto           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30342: ympäristö-, työrikos- ja kuluttajansuoja-asiois-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30343: sa".
30344:    Uusi oikeusministeri ensimmäisenä näkyvänä                  Mitkä ovat ne Hallituksen perusteet,
30345: toimenpiteenään on antanut ymmärtää, ettei                  joiden takia kuluttajien edun mukaisesta
30346: ryhmäkannelakiesitystä annetakaan. Tämä                     ryhmäkannelain antamisesta olisi luovut-
30347: muutos olisi koitumassa tietyn eturyhmän hy-                tu,ja
30348: väksi, jonka toimitusjohtajan tehtävästä oikeus-               miten Hallitus aikoo varmistaa asian
30349: ministeri on toistaiseksi työvapaalla.                      jatkovalmistelun niin, että eri osapuolten
30350:    Ryhmäkannelakihan olisi ollut nimenomaan                 näkemykset otetaan tasapuolisesti huo-
30351: suuren,enemmistön, kuluttajien, edun mukainen               mioon?
30352: 
30353:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30354: 
30355:                      Markku Pohjola /sd                       Matti Saarinen /sd
30356: 
30357: 
30358: 
30359: 
30360: 280043
30361: 2                                            KK 436/1998 vp
30362: 
30363: 
30364: 
30365: 
30366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30367: 
30368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Oikeusministerin johtamassa ministeriryh-
30369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mässä selvitetään vielä, onko vastaavia käytän-
30370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        töjä löydettävissä ympäristö- ja työrikosasioiden
30371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            osalta.
30372: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-               Rikosasioiden osalta niiden käsittelyyn liitty-
30373: myksen n:o 436:                                        vät ominaispiirteet tekevät ryhmäkanteen jo nyt
30374:                                                        tarpeettomaksi. Lokakuun 1 päivänä 1997 voi-
30375:           Mitkä ovat ne Hallituksen perusteet,         maan tulleen uudistetun rikosprosessimenettelyn
30376:        joiden takia kuluttajien edun mukaisesta        mukaan pääsääntö on, että asianomistaja voi itse
30377:        ryhmäkannelaio antamisesta olisi luovut-        nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen
30378:        tu,ja                                           syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta.
30379:           miten Hallitus aikoo varmistaa asian         Ensisijainen syyteoikeus on näin ollen virallisella
30380:        jatkovalmistelun niin, että eri osapuolten      syyttäjällä. Syyttäjä tekee syyteharkinnan virka-
30381:        näkemykset otetaan tasapuolisesti huo-          vastuulla, ja virallisen syyttäjän ajamaan syyttee-
30382:        mioon?                                          seen asianomistaja voi yhtyä.
30383:                                                            Kaikissa rikosasioissa virallisen syyttäjän roo-
30384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lina on vaatia kaikkien asianomistajien puolesta
30385: taen seuraavaa:                                        rikosasian vastaajalle rangaistusta. Asianomis-
30386:                                                        tajien selvittäminen on esitutkintaviranomaisen
30387:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-        velvollisuus, eikä esitutkintaa saa päättää ennen
30388: jelman osassa oikeuspolitiikka todetaan, että          heidän selvittämistään. Esitutkinnassa myös sel-
30389: ryhmäkanteen käyttöönotto mahdollistetaan              vitetään, vaatiiko asianomistaja korvausta ri-
30390: ympäristö-, työrikos- ja kuluttajansuoja-asiois-       koksenjohdosta kärsimästään vahingosta. Viral-
30391: sa.                                                    linen syyttäjä on lisäksi nykyisin velvollinen vi-
30392:     Ryhmäkannelainsäädännön käyttöönottoa              reille paneroansa rikosasian yhteydessä asian-
30393: on selvitetty kahdessa oikeusministeriön työryh-       omistajan pyynnöstä ajamaan myös rikokseen
30394: mässä. Jälkimmäinen työryhmä luovutti erimie-          perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista
30395: lisen mietintönsä oikeusministeriölle 6.6.1997.        vaatimusta, jos se voi tapahtua ilman olennaista
30396: Molempien mietintöjen osalta toteutettiin laaja        haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.
30397: lausunto kierros. Myös jälkimmäisen työryhmän          Tämä syyttäjän toiminta on asianomistajalle
30398: mietintö sai ristiriitaisen vastaanoton.               maksutonta.
30399:     Ryhmäkanteen sisällön olisi mahdollisimman             Sanottu koskee sekä työrikosasioista että ym-
30400: pitkälle oltava sellainen, että se soveltuisi suoma-   päristörikosasioita. Työrikosasioissa valtioval-
30401: laiseen oikeusjärjestelmään. Hallituksen piirissä      taa edustaa syyttäjän lisäksi työsuojeluviran-
30402: ryhmäkanneasiasta on keskusteltu ja linjattu           omainen, jolle on oikeudenkäynnissä varattava
30403: suuntaviivoja kuluttajansuoja-asioiden osalta.         tilaisuus olla läsnä ja tulla kuulluksi. Tälläkin
30404:     Nykyisen lain mukaan kuluttaja-asiamies voi        tavoin yhteiskunnan kollektiivisia intressejä on
30405: avustaa tai määrätä alaisensa virkamiehen avus-        pyritty turvaamaan.
30406: tamaan kuluttajaa yksittäisen asian hoitamises-            Ympäristöön liittyvissä riita-asioissa meillä ei
30407: sa, jos se on lain soveltamisen tai kuluttajien        ole viranomaistahoa, joka voisi ottaa ajaakseen
30408: yleisen edun kannalta tärkeää tai jos elinkeinon-      yksittäisen asianosaisen esimerkiksi ympäristö-
30409: harjoittaja ei noudata kuluttajavalituslautakun-       vahinkolakiin perustuvan korvauskanteen. Peri-
30410: nan päätöstä. Lakia on tarkoitus muuttaa siten,        aatteessa jokaisen vahingonkärsijän on siis itse
30411: että kuluttaja-asiamies voisi päättää, että näissä     vaadittava korvausta vahingon aiheuttajalta. Sa-
30412: tapauksissa tapauksissa kuluttajalle itselleen ai-     moin jokaisen vahingonkärsijän on ajettava jut-
30413: heutuvat tai hänen korvattavakseen tuomittavat         tuaan omalla kuluriskillään: jos jutun häviää, on
30414: vastapuolen oikeudenkäyntikulut maksetaan              korvattava voittaneen oikeudenkäyntikulut.
30415: osittain tai kokonaan Kuluttajaviraston toimin-        Käytännössä kuluriskiä voidaan hallita esimer-
30416: tamenoista.                                            kiksi keskittämällä useiden samanlaistenjuttujen
30417:                                            KK 436/1998 vp                                             3
30418: 
30419: ajaminen samalle asiamiehelle. Nykyinen oikeu-       jonka toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympä-
30420: denkäyntimenettelylainsäädäntö mahdollistaa          ristölle, on oltava vakuutus ympäristövahinko-
30421: olennaisesti samasta perusteesta johtuvien usei-     vakuutuslaissa tarkoitettujen vahinkojen varal-
30422: den juttujen yhdistämisen. Yleinen oikeusapu ja      ta. Tuon lain perusteella vahinkoa kärsinyt voi
30423: maksuton oikeudenkäynti ovat käytössä myös           saada korvausta silloin, kun korvausta ei saada
30424: riita-asioissa.                                      korvausvelvolliselta tai korvausvelvollista ei saa-
30425:      Ympäristöoikeudessa on olemassa muita väli-     da selville.
30426: neitä, joilla on samantyyppisiä vaikutuksia kuin         Valmisteilla olevassa ympäristönsuojelulaissa
30427: ryhmäkanteella olisi.                                tullaan ehdottamaan tuon lain perusteella vali-
30428:      Ympäristövahinkolain, joka tuli voimaan         tusoikeutta mm. rekisteröidylle yhteisölle, jonka
30429: 1.6.1995, mukaan viranomainen voi vaatia va-         tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai
30430: hingon aiheuttajalta viranomaiselle itselleen koi-   luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viih-
30431: tuneita kustannuksia häiriön uhan tai sen vaiku-     tyisyyden edistäminen.
30432: tusten torjumiseksi tai pilaantuneen ympäristön          Rikosasioiden kohdalla jo toteutetut oikeu-
30433: ennalleen palauttamiseksi suoritetuista toimen-      denkäyntimenettelyä koskeneet uudistukset vas-
30434: piteistä. Viranomaisten toimet koituvat näissä       taavat niitä tarpeita, joita hallitusohjelmassa on
30435: asioissa yksittäisenkin vahingonkärsijän eduksi.     edellytetty. Samoin ympäristöasioiden osalta to-
30436:      Ympäristön ennallistamisjuttujen ajaminen       teutettu tai toteutumassa oleva uusi lainsäädäntö
30437: yksityisen asianosaisen toimesta kanteella kärä-     pitkälti .kattaa nämä tarpeet. Kun kuluttajansuo-
30438: jäoikeudessa ei ole tavanomaista, koska yleensä      ja-asioissa sovitut uudistukset toteutuvat, väli-
30439: asianomaisissa ympäristönsuojelun sektorilaeis-      töntä tarvetta muille uudistuksille ei ole mahdol-
30440: sa on säännökset, joiden mukaan ympäristön-          lisesti lukuun ottamatta muita ympäristöasioita
30441: suojeluviranomainen toteuttaa samaan lopputu-        kuin rikosasioita, joita vielä selvitetään edellä
30442: lokseen tähtäävän vaatimuksen hallintopakko-         mainitussa ministerityöryhmässä.
30443: na. Ympäristöasioissa menestyksekkään ennal-             Oikeusapujärjestelmän laajentaminen on
30444: listamiskanteen vaikutukset ulottuvat myös mui-      ajankohtainen kysymys, mutta sen toteuttami-
30445: den kuin varsinaisen kantajan eduksi.                nen vaatii valtion varoja ja siksi myös laajempaa
30446:      Tänä vuonna on myös annettu laki ympäristö-     pohtimista ja arvokeskustelua. Oikeusministe-
30447:  vahinkovakuutuksesta, joka tulee voimaan 1.1.       riön tarkoituksena onkin vielä kevään kuluessa
30448:  1999. Tuon lain mukaisesti yksityisoikeudellisel-   asettaa toimikunta valmistelemaan ehdotusta oi-
30449:  la yhteisöllä, jonka harjoittamaan toimintaan       keusapulainsäädännön uudistamiseksi.
30450:  liittyy olennainen ympäristön vahingon vaara tai
30451: 
30452:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
30453: 
30454:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
30455: 4                                            KK 436/1998 vp
30456: 
30457: 
30458: 
30459: 
30460:                                          Tili Riksdagens Talman
30461: 
30462:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betalas ur Konsumentverkets verksamhetsutgif-
30463: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ter.
30464: medlem av statsrådet oversant följande av riks-           En ministergrupp ledd av justitieministern ut-
30465: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade             reder dessutom huruvida motsvarande praxis
30466: spörsmål nr 436:                                       står att finna när det gäller miljö- och arbets-
30467:                                                        brottsärenden.
30468:            Vilka är de grunder på vilka Regering-         När det gäller brottmål gör de särdrag som är
30469:         en har avstått från att avlåta lagen om        knutna tili deras behandling redan nu grupptalan
30470:         grupptalan, som hade legat i konsumen-         onödig. Huvudregeln i det nya straffrättsliga för-
30471:         ternas intresse, och                           farande som trädde i kraft den 1 oktober 1997 är
30472:            hur avser Regeringen att säkra att          att målsäganden själv kan väcka talan för brott
30473:         ärendets fortsatta beredning utförs så att     endast om allmänna åklagaren har beslutat att
30474:         de olika parternas synsätt opartiskt beak-     avstå från att väcka åtal. Den primära åtalsrätten
30475:         tas?                                           innehas således av allmänna åklagaren. Åklaga-
30476:                                                        ren företar åtalsprövningen under tjänsteansvar,
30477:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och målsäganden kan förena sig om det åtal som
30478: anföra följande:                                       allmänna åklagaren driver.
30479:                                                           1 alla brottmål är allmänna åklagarens roll att
30480:     1 delen rättspolitik i programmet för statsmi-     på vägnar av samtliga målsägande kräva straff
30481: nister Paavo Lipponens regering framhålls att          för svaranden i brottmålet. Att utreda måls-
30482: ibruktagande av grupptalan skall göras möjligt i       ägandena är förundersökningsmyndighetens
30483: frågor som gäller miljön, arbetsbrott och konsu-       skyldighet, och förundersökningen får inte avslu-
30484: mentskydd.                                             tas innan de är utredda. Vid förundersökningen
30485:     lbruktagandet av lagstiftning om grupptalan        skall också utredas huruvida en målsägande krä-
30486: har utretts av två arbetsgrupper vid justitieminis-    ver ersättning för skada som han har lidit på
30487: teriet. Den senare arbetsgruppen överlämnade           grund av brottet. Allmänna åklagaren är dess-
30488: sitt icke enhälliga betänkande tili justitieministe-   utom numera skyldig att i samband med ett
30489: riet 6.6.1997. En omfattande remissbehandling          brottmål som han anhängiggjort på begäran av
30490: har gt?,nomförts beträffande bägge betänkan-           en målsägande driva även målsägandens av brot-
30491: dena. Aven den senare arbetsgruppens betänkan-         tet härrörande privaträttsliga fordran, om detta
30492: de fick ett kontroversiellt mottagande.                kan ske utan väsentlig olägenhet eller om kravet
30493:     Grupptalans innehåll bör så långt som möjligt      inte är uppenbart ogrundat. Denna verksamhet
30494: vara sådant att det harmonierar med det finländ-       av åklagaren är avgiftsfri för målsäganden.
30495: ska rättssystemet. lnom regeringen har frågan             Det sagda gäller både arbetsbrottsmål och
30496: om grupptalan diskuterats och riktlinjer har dra-      miljöbrottsmål. 1mål som gäller arbetsbrott före-
30497: gits upp i fråga om konsumentskyddsärendena.           träds statsmakten inte endast av åklagaren utan
30498:     Enligt den nu gällande lagen kan konsument-        också av arbetarskyddsmyndigheten, som skall
30499: ombudsmannen bistå eller beordra en underord-          beredas tillfålle att närvara och höras vid rätte-
30500: nad tjänsteman att bistå en konsument med att          gången. Även på detta sätt har man försökt till-
30501: sköta ett enskilt ärende, om detta är viktigt med      godose samhällets kollektiva intressen.
30502: avseende på tillämpningen av lagen eller konsu-           1 tvistemål i anslutning tili miljön finns det
30503: menternas allmänna intresse eller om en närings-       ingen myndighetsinstans, som kunde åta sig att
30504: idkare inte följer konsumentklagonämndens be-          driva en enskild målsägandes ersättningstalan
30505: slut. Lagen avses nu ändras så att konsumentom-        som bygger t.ex. på miljöskadelagen. 1 princip
30506: budsmannen skall kunna besluta att de kostna-          skall alltså varje skadelidande själv kräva ersätt-
30507: der som i dessa fall åsamkas konsumenten själv         ning av skadevållaren. Likaså skall var och en
30508: eller de rättegångskostnader för motparten som         som har lidit skada driva sin sak på egen kost-
30509: han kan ådömas att ersätta delvis eller helt skall     nadsrisk: om målet förloras, skall den vinnande
30510:                                               KK 436/1998 vp                                              5
30511: 
30512: partens rättegångskostnader ersättas. 1 prakti-         verksamhet som är förenad med väsent1ig risk för
30513: ken kan kostnadsrisken hanteras t.ex. genom att         mi1jön eller vars verksamhet allmänt orsakar ska-
30514: koncentrera drivandet av flera likadana mål tili        da för mi1jön, ha en försäkring med avseende på
30515: ett och samma ombud. Den nuvarande lagstift-            skador som avses i 1agen om miljöskadeförsäk-
30516: ningen om rättegångsförfarande möjliggör sam-           ring. Enligt denna lag kan en skadelidande få
30517: manförande av flera mål som väsentligen härle-          ersättning då sådan inte fås av den ersättnings-
30518: der sig från samma grund. Allmänna rättshjälpen         skyldige eller då det inte kan utredas vem som är
30519: och avgiftsfri rättegång används även i tvistemål.      ersättningsskyldig.
30520:     lnom miljörätten existerar andra instrument            1 den miljövårdslag som är under beredning
30521: som har verkningar av samma typ som gruppta-            kommer förslag att ingå om besvärsrätt enligt
30522: lan skulle ha.                                          denna lag bl.a. för samfund som har tili syfte att
30523:     Enligt lagen om ersättning för miljöskador,         främja miljövård, hälsovård eller naturskydd el-
30524: som trädde i kraft 1.6.1995, kan en myndighet av        ler trivsel i boendemiljön.
30525: en skadevållare kräva ersättning för de kostnader          När det gäller brottmål motsvarar de revisio-
30526: som myndigheten själv åsamkats på grund av              ner av rättegångsförfarandet som redan har ge-
30527: åtgärder som har vidtagits i syfte att avvärja          nomförts de behov som nämns i regeringspro-
30528: risken för eller verkningarna av störningar eller       grammet. Den nya lagstiftning som genomförts
30529: för att återställa miljön i sitt tidigare skick. Myn-   eller är i fård med att genomföras när det gäller
30530: digheternas åtgärder Iänder i dessa frågor även         miljöfrågor täcker likaså i stor utsträckning dessa
30531: en enskild skadelidande tili fördel.                    behov. Då de reformer som har överenskommits
30532:     Att mål som gäller återställande av miljön          beträffande konsumentskyddsfrågorna genom-
30533: drivs av en målsägande genom talan i tingsrätt är       förs, finns det inte längre något omedelbart be-
30534: inte vanligt, eftersom det vanligen i ifrågavaran-      hov för andra reformer, eventuellt med undantag
30535: de sektorlag inom miljövården ingår bestämmel-          av andra miljöfrågor än brottmål som fortfaran-
30536: ser, enligt vilka en miljövårdsmyndighet har ad-        de utreds av ovan nämnda ministergrupp.
30537: ministrativ skyldighet att driva krav som syftar           En utvidgning av rättshjälpssystemet är en
30538: tili samma resultat. 1 miljöfrågor utsträcker sig       aktuell fråga, men att genomföra denna kräver
30539: effekterna av ett framgångsrikt käromål beträf-         statsmedel och därför även en bredare diskussion
30540: fande återställande av miljön tili fördel även för      och värdedebatt. Justitieministeriet har för av-
30541: andra än den egentliga käranden.                        sikt att ännu denna vår tillsätta en kommission
30542:     1 år har även getts en lag om miljöskadeförsäk-     med uppgift att bereda ett förslag tili reform av
30543: ring, som träder i kraft 1.1.1999. En1igt denna 1ag     rättshjälpslagstiftningen.
30544: skall ett privaträtts1igt samfund, som bedriver
30545: 
30546:      Helsingfors den 8 maj 1998
30547: 
30548:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
30549:                                              KK 437/1998 vp
30550: 
30551: 
30552: Kirjallinen kysymys 437
30553: 
30554: 
30555: 
30556: 
30557:                                     Jouko Jääskeläinen /skl: Oleskeluluvan myöntämisestä
30558: 
30559: 
30560: 
30561:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30562: 
30563:     Ulkomaalaislakiin säädettiin 1.8.1996 voi-          papereita on jätetty ottamatta huomioon päätös-
30564: maan tullut 18 a §,jossa määritellään edellytyk-        tä tehtäessä ja rajatapauksia on tulkittu hakijan
30565: set oleskeluluvan myöntämiselle entisen Neuvos-         tappioksi. Kun kuitenkin kyseessä ovat suoma-
30566: toliiton alueelta peräisin olevalle henkilölle, jolla   laisen syntyperän vuoksi oleskelulupaa hakevat
30567: on suomalainen syntyperä. Laissa säädetään,             henkilöt, olisi heidän hakemuksiinsa suhtaudut-
30568: että" oleskelulupa voidaan myöntää, jos henkilö         tava todella perusteellisestija myös noudatettava
30569: itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin            sitä ministeriön ohjeen kohtaa, jossa todetaan,
30570: kaksi hänen neljästä isovanhemmastaan on tai            että "asiaa ei pääsääntöisesti tulisi ratkaista en-
30571: on ollut merkittynä asiakirjaan kansallisuudel-         nen kuin hakija on saanut tietää, mitä selvityksiä
30572: taan suomalaiseksi, tai jos hakijalla on muu yh-        hänen kuuluu esittää ja hakijalle on annettu tilai-
30573: teenkuuluvuutta osoittava side Suomeen ja suo-          suus selvitysten esittämiseen".
30574: malaisuuteen, mutta hän ei kykene asiakirjoilla             Kun tulkinnanvaraa helposti jää, ja virheitä
30575: osoittamaan täyttävänsä 1 kohdan edellytyksiä".         on tapahtunut, kun pääsääntöisesti näyttää vain
30576: Lisäksi, "suomalainen syntyperä osoitetaan al-          yksi henkilö tutkivan kielteiseenkin tulokseen
30577: kuperäisin asiakirjain tai, jos tämä ei ole mahdol-     päätyvän hakemuksen ja kun hakijalla ei ole
30578:  lista, muutoin luotettavalla tavalla".                 mahdollisuutta valittaa päätöksestä mihinkään,
30579:      Hallintovaliokunnan mietinnössä sanotaan,          tuntuu se kohtuuttomalta. Tämän tilanteen kor-
30580:  että "alkuperäisen asiakirjan käsitteen osalta ei      jaamiseksi olen ajatellut, että voitaisiin tarvitta-
30581:  voida antaa selkeää tulkintaohjetta. Viranomais-       vin säädösmuutaksin perustaa kielteiset päätök-
30582:  rekisterit lähtömaassa eivät saadun selvityksen        set käsittelevä ja ratkaiseva elin, johon tulisi vi-
30583:  mukaan välttämättä inkeriläisten kohdalla ole          ranomaisten lisäksi myös asiaatuntevien muiden
30584:  täysin luotettavia. Valiokunta katsoo tämän joh-       tahojen, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen edus-
30585:  dosta, että syntymätodistuksia ja muita asiakir-       tus.
30586:  joja tulisi rajanvetotilanteessa tarkastella tapaus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30587:  kohtaisesti ja noudattaa myös asiakirjojen osalta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30588:  mahdollisuuksien mukaan kohtuullisuuteen pe-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30589:  rustuvaa näytön harkintaa."                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30590:      Sisäasiainministeriön ohjeen mukaan voidaan
30591:   näyttökeinona myös tarvittaessa hyväksyä esi-                    Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-
30592:   merkiksi hakijan ja hänen Suomessa jo olevien                 lain 18 a §:n soveltamisessa esiintyvistä
30593:   sukulaistensa haastattelut. Ohjeessa painotetaan              ongelmista, ja
30594:   myös olosuhteiden arvioimista kokonaisuutena.                    mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
30595:      Eri tahoilta tietooni tulleiden kokemusten no-             korjaamiseksi, sekä
30596:  jalla vaikuttaa kuitenkin siltä, että päättävä vi-                miten Hallitus suhtautuu ajatukseen
30597:   ranomainen, Ulkomaalaisvirasto, noudattaa                     elimestä, joka ratkaisisi kielteisiksi aiotut
30598:   puutteellisesti hallintovaliokunnan ja ministe-               oleskelulupahakemukset?
30599:   riön antamia ohjeita ja niiden henkeä. Selviäkin
30600: 
30601:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30602: 
30603:                                           Jouko Jääskeläinen /skl
30604: 
30605: 
30606:  280043
30607: 2                                           KK 437/1998 vp
30608: 
30609: 
30610: 
30611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30612: 
30613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         villa todistuksilla tai selvityksillä. Päätöstä tai
30614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lausuntoa ei yleensä tehdä ennen kuin hakijalle
30615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on annettu mahdollisuus esittää lisänäyttöä
30616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             asiassa. Joissain tapauksissa puutteen korjaami-
30617: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        nen ei ole tarpeellista päätösharkinnan tai lau-
30618: sen n:o 437:                                           sunnon antamisen kannalta, jolloin hallintome-
30619:                                                        nettelylain 9 §:n mukaan hakijalle ei varata tilai-
30620:           Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-         suutta täydentää hakemustaan.
30621:        lain 18 a §:n soveltamisessa esiintyvistä           Syntyperään liittyvän asiakirjan puutteelli-
30622:        ongelmista, ja                                  suuden johdosta on asian selvittämiseksi käytet-
30623:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen          ty myös hakijan ja hakijan sukulaisten haastatte-
30624:        korjaamiseksi, sekä                             luja sekä hakijoiden oma-aloitteisesti hankki-
30625:           miten Hallitus suhtautuu ajatukseen          mia, DNA-testien perusteella syntyperästä an-
30626:        elimestä, joka ratkaisisi kielteisiksi aiotut   nettuja asiantuntijalausuntoja. Ulkomaalaisvi-
30627:        oleskelulupahakemukset?                         raston virkamiehet haastattelevat Suomen Tal-
30628:                                                        linnan suurlähetystön, Suomen Pietarin pääkon-
30629:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sulinviraston ja Petroskoissa sijaitsevan pääkon-
30630: vasti seuraavaa:                                       sulinviraston toimipisteen kautta oleskelulupaa
30631:                                                        suomalaisen syntyperän perusteella hakeneet
30632:    Inkerinsuomalaisten paluumuuton säädöspe-           henkilökohtaisesti edustustossa ennen oleskelu-
30633: rustaa täsmennettiin ulkomaalaislain muutok-           lupalausunnon antamista. Suurin osa jo tähän
30634: sella 28.6.1996. Muutoksen taustalla oli sisä-         asti maahan saapuneista ja myös tulevaisuudessa
30635: asiainministeriön asettaman maahanmuutto- ja           maahan saapuvista suomalaista syntyperää ole-
30636: pakolaispoliittisen toimikunnan osamietintö            vista on hakenut lupaa juuri näiden edustustojen
30637: (30.1.1996), joka käsitteli inkerinsuomalaisten        kautta.
30638: paluumuuttoa. Lakiin lisättiin uusi 18 a §,joka            Päätöksenteossa tullaan edelleen korosta-
30639: sääntelee pelkästään oleskeluluvan myöntämi-            maan asiaan liittyvän kokonaisharkinnan ja
30640: sen edellytyksistä entisen Neuvostoliiton alueelta     kohtuusnäkökohtien huomioon ottamista. Ha-
30641: peräisin olevalle henkilölle, jolla on suomalainen     kemukset ratkaistaan yksilöllisesti ulkomaalais-
30642: syntyperä.                                              lain ja sisäasiainministeriön antamien ohjeiden
30643:    Suomalaisen syntyperän selvittämisessä on ol-        perusteella hallintomenettelylakia noudattaen.
30644: lut Ulkomaalaisvirastossa käytännön ongelmia               Uusien muutoksenhakuelinten perustaminen
30645: ennen ulkomaalaislain 18 a §:n voimaantuloa             tähän yhteyteen ei ole perusteltua. Viranomais-
30646: sekä myös sen voimaantulon jälkeen. Ongelmat            ten päätöksiin liittyvä muutoksenhaku tulee jär-
30647: johtuvat siitä, että hakija ei kykene esittämään       jestää jo olemassa olevien lainkäyttöelinten puit-
30648: hyväksyttävää ja luotettavaa asiakirjanäyttöä           teissa muutoksenhakuoikeutta laajentamalla.
30649: suomalaisesta syntyperästään.                           Muutoksenhaun laajentaminen ja kehittäminen
30650:     Harkitessaan päätöstä tai lausuntoa suoma-          ovat edelleen esillä myös vireillä olevassa ulko-
30651: laisen syntyperän perusteella tehtyyn hakemuk-          maalaislain muuttamiseen liittyvässä työssä.
30652: seen Ulkomaalaisvirasto ottaa huomioon kaikki              Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimi-
30653: hakemukseen liitetyt selvitykset ja todistukset         kunnan mietinnössä muutoksenhakuoikeutta ei
30654: sekä kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuh-        ehdotettu ulotettavaksi edustustojen päätöksiin.
30655: teet kokonaisuudessaan. Jokainen hakemus kä-            Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen myös
30656: sitellään yksilöllisesti. Mikäli hakemuksen käsit-      näihin päätöksiin tullee ennen pitkää kysymyk-
30657: telyn aikana todetaan puutteita selvityksessä           seen. Asiaan vaikuttavat tällä hetkellä ennen
30658: suomalaisesta syntyperästä, annetaan hakijalle          kaikkea valtion taloudelliset voimavarat.
30659: mahdollisuus täydentää hakemustaan tarvitta-
30660: 
30661:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998
30662: 
30663:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
30664:                                              KK 437/1998 vp                                               3
30665: 
30666: 
30667: 
30668:                                           Tili Riksdagens Talman
30669: 
30670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ansökan med behövliga intyg och utredningar.
30671: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Ett beslut fattas inte och ett utlåtande ges inte
30672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        förrän sökanden haft möjlighet att Iägga fram
30673: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-             ytterligare bevisning i ärendet. 1 vissa fall finns
30674: mål nr 437:                                             det vad gäller beslutsprövningen eller utlåtandet
30675:                                                         inte behov av att bristen avhjälps, i vilket fall
30676:           Är Regeringen medveten om de pro-             sökanden, enligt 9 § lagen om förvaltningsförfa-
30677:        blem som förekommer vid tillämpningen            rande, inte ges tillfålle att komplettera sin ansö-
30678:        av 18 a § utlänningslagen, och                   kan.
30679:           vad ämnar Regeringen göra för att                På grund av brist i handling som gäller här-
30680:        råda bot på situationen, samt                    komsten har man också använt sig av intervjuer
30681:           hur ställer sig Regeringen tili tanken på     med sökanden och dennes släktingar, samt av
30682:        ett organ som skulle avgöra ansökningar          expertutlåtanden om härkomsten grundade på
30683:        om uppehållstillstånd när dessa avses bli        DNA-tester som sökanden skaffat fram på eget
30684:        förkastade?                                      initiativ. De som ansökt om uppehållstillstånd på
30685:                                                         basis av finländsk härkomst via Fin1ands ambas-
30686:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           sad i Tallinn, Finlands generalkonsulat i S:t Pe-
30687: anföra fö1jande:                                        tersburg och generalkonsulatets filial i Petroskoj
30688:                                                         intervjuas personligen vid beskickningen av utri-
30689:     Den rätte1iga grunden for ingerman1ändarnas         kesministeriets tjänstemän innan något utlåtan-
30690: återflyttning preciserades genom ändring av ut-         de ges om uppehållstillståndet. Största delen av
30691: 1ännings1agen den 28 juni 1996. 1 bakgrunden            de personer av finländsk härkomst som hittills
30692: fanns de1betänkandet om ingerman1ändarnas               anlänt tili vårt land, och också de som anländer i
30693: återflyttning (30.1.1996) från kommissionen för         framtiden, har ansökt om tillstånd genom dessa
30694: invandrings- och flyktingpolitik som inrikesmi-         beskickningar.
30695: nisteriet tillsatt. Tilllagen fogades en ny paragraf,      När beslut fattas kommer man också i fort-
30696: 18 a §, som endast innehåller bestämmelser om           sättningen att betona att ärendet skall ses i ett
30697: förutsättningarna för att en person av finländsk        helhets- och skälighetsperspektiv. Ansökningar-
30698: härkomst som kommer från det forna Sovjet-              na avgörs individuellt på grundval av utlännings-
30699: unionens område skall bevi1jas uppehållstill-           lagen och inrikesministeriets anvisningar med
30700: stånd.                                                  iakttagande av 1agen om förvaltningsförfarande.
30701:     Utlänningsverket har haft praktiska problem            Att i detta sammanhang grunda nya organ för
30702: när det gällt att utreda den fin1ändska härkoms-        sökande av ändring är inte motiverat. Sökande
30703: ten både innan 18 a § utlänningslagen trädde i          av ändring i myndigheternas beslut bör ordnas
30704: kraft och också efter ikraftträdandet. Problemen        inom ramen för redan existerande rättsmedel ge-
30705: beror på att de sökande inte kan visa upp godtag-       nom en utvidgning av rätten att söka ändring. 1
30706: bara och tillförlitliga handlingar som bevis på att     den pågående revideringen av utlänningslagen är
30707: de är av finländsk härkomst.                            det fortfarande aktuellt med en utvidgning och
30708:     När ett beslut eller utlåtande övervägs vid Ut-     utveckling av sökandet av ändring.
30709:  länningsverket beträffande en ansökan som                 1 betänkandet från kommissionen för invand-
30710: gjorts under hänvisning tili finländsk härkomst         rings- och flyktingpolitik föreslogs inte att rätten
30711:  beaktas samtliga bifogade utredningar och intyg        att söka ändring skulle utsträckas tili att gälla
30712:  samt alla de frågor och omständigheter som kan         beskickningarnas beslut. En utvidgning av rätten
30713:  inverka. Varje ansökan behandlas individuellt.         att söka ändring så att den också omfattar dessa
30714:  Om det vid behandlingen konstateras att utred-         beslut blir aktuell förr eller senare. För närvaran-
30715:  ningen om den finländska härkomsten är brist-          de är denna sak framför allt beroende av statens
30716:  fållig, ges sökanden möjlighet att komplettera sin     ekonomiska resurser.
30717: 
30718:       Helsingforsden II maj 1998
30719: 
30720:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
30721:                                            KK 438/1998 vp
30722: 
30723: Kirjallinen kysymys 438
30724: 
30725: 
30726: 
30727: 
30728:                                   Heikki Koskinen /kok: Vaasan-Seinäjoen radan sähköistämisestä
30729: 
30730: 
30731:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30732: 
30733:     Vaasa-Seinäjoki-rataosuuden kunto on ny-         sa-Seinäjoki-radan sähköistys voidaan toteut-
30734: kyiseen liikenteeseen ja varsinkin liikenteen kas-   taa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kuitenkin
30735: vuodotuksiin nähden aivan liian heikko. Ratayh-      Ratahallintokeskus julkisti 15.4.1998 uuden ra-
30736: teys on hyvin tärkeä mm. Vaasan rannikkoseu-         tojen sähköistyssuunnitelman,josta Vaasa-Sei-
30737: dun vilkkaan ja monipuolisen elinkeinoelämän         näjoki-rataosuus oli yllättäen pudotettu pois.
30738: tarvitsemien henkilö- ja tavarakuljetusten takia.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30739: Rataosuuden huonokuntoisuuden johdosta lii-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30740: kenteen nopeuksia on jouduttu rajoittamaan 100       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30741: kilometriin tunnissa, mikä näkyy väistämättä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30742: myös henkilöliikenteen supistumisena. Tavara-
30743: junien suurin sallittu akselipaino on rajoitettu               Mitkä ovat perusteet, joiden nojalla
30744:  22,5 tonniin. Radan käyttö nousee nykyistä ta-             Vaasan-Seinäjoen radan sähköistämi-
30745: soa huomattavasti suuremmaksi, kun radan pe-                nen on Ratahallintokeskuksen suunnitel-
30746:  ruskunnostus ja sähköistäminen saadaan toteu-              missa pudotettu pois sähköistettävien ra-
30747:  tettua. Sähköistämisen investointikustannuksik-            taosuuksien joukosta, ja
30748:  si arvioidaan 79 miljoonaa markkaa.                           milloin tämän tärkeän radan sähköis-
30749:      Syksyllä 1996 eduskunnassa antamassaan                 tys voidaan toteuttaa?
30750:  vastauksessa liikenneministeri arvioi, että Vaa-
30751: 
30752:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30753: 
30754:                                         Heikki Koskinen /kok
30755: 
30756: 
30757: 
30758: 
30759:  280043
30760: 2                                         KK 438/1998 vp
30761: 
30762: 
30763: 
30764: 
30765:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30766: 
30767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       takuunailista rautatieliikenteen kehittämistä.
30768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Yhteiskuntataloudellisessa kannattavuusselvi-
30769: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyksessä hankkeen kustannuksia verrattiin hank-
30770: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          keen hyötyihin, joita ovat mm. liikennöinoin
30771: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kustannussäästöt, aikasäästöt ja ympäristöhyö-
30772: n:o 438:                                             dyt. Sähköistyksen hyödyt kohdistuvat sekä hen-
30773:                                                      kilö- että tavaraliikenteelle.
30774:           Mitkä ovat perusteet, joiden nojalla           Päätöksiä sähköistyksen jatkamisesta, sen
30775:        Vaasan-Seinäjoen radan sähköistämi-           laajuudesta tai eteneruisjärjestyksestä ei ole teh-
30776:        nen on Ratahallintokeskuksen suunnitel-       ty. Ratahallintokeskus on esittänyt vuoden 1999
30777:        missa pudotettu pois sähköistettävien ra-     talousarvioon jatkosähköistykselle erillistä
30778:        taosuuksien joukosta, ja                      suunnittelurahaa. Tavoitteena on, että sähköis-
30779:           milloin tämän tärkeän radan sähköis-       tystä voitaisiin jatkaa heti käynnissä olevien töi-
30780:        tys voidaan toteuttaa?                        den valmistuttua.
30781:                                                          Seinäjoki-Vaasa-rataosao sähköistys ei ole
30782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nyt tehdyn selvityksen mukaan yhteiskuntata-
30783: vasti seuraavaa:                                     loudellisesti kannattava. Selvityksessä hyötykus-
30784:                                                      tannussuhteeksi saatiin 0,8 eli hankkeen hyödyt
30785:    Ratahallintokeskus käynnisti keväällä 1997        jäävät investointikustannuksia pienemmiksi.
30786: selvitystyön, jonka tavoitteena oli tutkia, onko     Tämä johtuu siitä, että rataosan liikennemäärät
30787: rataverkon sähköistyksen jatkaminen meneil-          ovat vähäiset. Vuonna 1996 tällä rataosalla kul-
30788: lään olevien Kokemäki-Pori- ja Turku-Toija-          jetettiin tavaraa ainoastaan 66 000 tonnia. Tule-
30789: Ja-rataosien sähköistyksen jälkeen yhteiskunta-       vaisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä
30790: taloudellisesti kannattavaa ja missä järjestykses-    muutoksia tavaraliikenteen määrissä. Vuonna
30791: sä mahdollinen jatkosähköistys tulisi toteuttaa.      1996 tehtiin rataosalla henkilöliikenteessä
30792: Selvityksen kohteena oli useita rataosia, niiden     445 000 matkaa. Vaikka henkilöliikenteen olete-
30793: joukossa myös Seinäjoki-Vaasa-väli.                   taan kasvavan 2% vuodessa, jolloin vuonna 2010
30794:    Tutkimus puoltaa sähköistyksen jatkamista          rataosalla tehtäisiin noin 600 000 matkaa, ei rata-
30795: meneillään olevien hankkeiden valmistumisen           osalle saada riittävän suuria liikennetaloudellisia
30796: jälkeen ilman taukoa Pohjois-Suomen rataosilla.       hyötyjä.
30797: Jatkosähköistyksen tähän vaiheeseen sisältyvät           Radanpidon suunnitelmissa Seinäjoki-Vaa-
30798: rataosat Tuomioja-Raahe, Oulu-Rovaniemi,              sa-rataosao ratapölkkyjen vaihtaminen toteute-
30799: Oulu-Iisalmi ja Kontio mäki-Vartius. Seuraa-          taan vuosina 1998-2000. Pölkynvaihdon jäl-
30800: vaksi sähköistettäisiin rataosa Hyvinkää-Han-         keen henkilöliikenteen nopeusrajoitus voidaan
30801: ko, jonka jälkeen sähköistyksen painopiste siir-      poistaa. Tavaraliikenteen akselipaino, 22,5 ton-
30802: tyisi Itä-Suomeen.                                    nia, on Suomen rataverkolla normaali käytössä
30803:    Näiden rataosien jatkosähköistys on yhteis-        oleva akselipaino.
30804: kuntataloudellisesti kannattavaa ja se tukee vai-
30805: 
30806:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
30807:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
30808:                                               KK 438/1998 vp                                              3
30809: 
30810: 
30811: 
30812: 
30813:                                           Tili Riksdagens Talman
30814: 
30815:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              samhällsekonomiskt lönsamt och den stöder ut-
30816: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              vecklingen av den riksomfattande järnvägstrafi-
30817: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ken. 1 utredningen om den samhällsekonomiska
30818: dagsman Heikki Koskinen undertecknade spörs-             lönsamheten har kostnaderna för projektet jäm-
30819: mål nr438:                                               förts med fördelarna, vilka är bl.a. inbesparingar
30820:                                                          i trafikkostnader och i tid samt miljönyttan.
30821:           På vilka grunder har elektrifieringen          Elektrifieringsfördelarna gäller både person- och
30822:        av hanan Vasa-Seinäjoki strukits i Ban-           godstrafik.
30823:        förvaltningscentralens planer angående                Beslut om fortsatt elektrifiering, dess omfatt-
30824:        banavsnitt som skall elektrifieras och            ning eller prioriteringsordning har inte fattats.
30825:           när kan elektrifieringen av denna vikti-       Banförvaltningscentralen har i budgeten för år
30826:        ga hana utföras?                                  1999 f6reslagit ett särskilt planeringsbelopp för
30827:                                                          fortsatt elektrifiering. Målsättningen är att elek-
30828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            trifieringen kan fortsättas genast när de pågåen-
30829: anföra följande:                                         de arbetena är fårdiga.
30830:                                                              Elektrifiering av bandelen Seinäjoki-Vasa är
30831:     Banförvaltningscentralen startade våren 1997         inte enligt den nya utredningen samhällsekono-
30832: en utredning, vars syfte var att undersöka om det        miskt lönsamt. 1 utredningen visade sig nytto-
30833: är samhällsekonomiskt lönsamt att fortsätta med          kostnadsrelationen vara 0,8, vilket innebär att
30834: elektrifiering av bannät efter den pågående elek-        projektfördelarna är mindre än investeringskost-
30835: trifieringen av bandelarna Kumo-Björneborg               naderna. Detta beror på att trafikvolymerna på
30836: och Åbo-Toijala och i viiken ordning den möj-            bandelen är små. År 1996 transporterades på
30837: liga fortsatta elektrifieringen borde utföras. Fle-      denna baodel endast 66 000 ton gods. 1 framtiden
30838: ra bandelar var föremål för utredningen, bland           förväntas det inte bli betydande förändringar
30839: dessa även sträckan Seinäjoki-Vasa.                      i godstrafikvolymerna. Ar 1996 gjordes det
30840:     Undersökningen förordar fortsatt elektrifie-         4:45 000 resor på bandelen inom persontrafiken.
30841: ring av norra Finlands bandelar utan uppehåll            A ven om persontrafiken förväntas växa med 2 %
30842: efter att pågående projekt är fårdiga. 1 denna           per år, varvid det år 2010 skulle göras ungefår
30843: fas av fortsatt elektrifiering ingår bandelarna          600 000 resor på bandelen, ger bandelen inte till-
30844: Tuomioja-Brahestad, Uleåborg-Rovaniemi,                  räckligt stora trafikekonomiska fördelar.
30845:  Uleåborg-ldensalmi och Kontiomäki-Var-                      Enligt banhållningsplanerna byts sliprarna på
30846:  tius. Nästa baodel som skall elektrifieras är           bandelen Seinäjoki-Vasa åren 1998-2000. Ef-
30847:  sträckan Hyvinge-Hangö, varefter tyndpunk-              ter att sliprarna bytts ut kan persontrafikens has-
30848:  ten av elektrifieringen skall flyttas tili östra Fin-   tighetsbegränsning avskaffas. Godstrafikens ax-
30849:  land.                                                   eltryck- 22,5 ton- är det axeltryck som vanli-
30850:     Fortsatt elektrifiering av dessa bandelar är         gen används på bannäten i Finland.
30851: 
30852:       Helsingfors den 6 maj 1998
30853: 
30854:                                                                              Trafikminister Matti Aura
30855:                                             KK 439/1998 vp
30856: 
30857: Kirjallinen kysymys 439
30858: 
30859: 
30860: 
30861: 
30862:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Suomalaisyritysten ulkomaisesta omistuk-
30863:                                       sesta
30864: 
30865: 
30866:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30867: 
30868:    Ulkomaalaisten omistamien suomalaisyritys-         Vuoden 1997 lopussa pörssiosakkeiden 401,9
30869: ten määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.         miljardin markan kokonaisarvosta ulkomaisessa
30870: Vuonna 1997 yli sata suomalaista yritystä siirtyi     omistuksessa oli 174,1 miljardia markkaa.
30871: ulkomaiseen omistukseen. Suurimmissa kau-                 Ulkomaisten pääomien kasvuun liittyy riski
30872: poissa ostetun toiminnan liikevaihto oli vähin-       määräysvallan antamisesta ulkomaisille yrityk-
30873: tään miljardi markkaa. Suurimpia yksittäisiä          sille. Tämä voi johtaa siihen, että Suomen omat
30874: kauppoja olivat Partekin betoniteollisuuden           näkökohdat eivät tule riittävästi otetuiksi huo-
30875: myynti ruotsalaisille, Finnyardsin telakkatoi-        mioon. Kansainvälinen osakemarkkinahäiriö
30876: minnan siirtyminen norjalaisomistukseen ja Al-        voi siten aiheuttaa koko Suomen kansantaloutta
30877: kon Arctian myynti ruotsalaisille.                    vaikeuttavan kriisin. Kansantaloudellisesti on-
30878:     Viime vuonna ulkomaiset suorat sijoitukset        kin tärkeätä ylläpitää vakaata kansallista omis-
30879: kasvoivat 5,1 miljardista markasta 8 miljardiin       tusta.
30880: markkaan nettopääomavirroilla mitattuna. Vas-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30881: taavasti pääomasijoitukset kasvoivat 3,8 miljar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30882:  dista markasta 4,4 miljardiin markkaan. Ulko-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30883:  maalaisomisteiset yritykset ovat keskimääräistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30884:  selvästi suurempia kuin kotimaisessa omistuk-
30885:  sessa olevat yritykset. Tämä käy ilmi vertailtaes-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30886:  sa niin yrityksen henkilöstömäärää kuin liike-              ryhtyä turvatakseen kotimaisen omistuk-
30887:  vaihtoakin.                                                 sen suomalaisissa yrityksissä, ja
30888:     Helsingin pörssin markkina-arvosta noin 45                  miten Hallitus aikoo toimia valtion
30889:  prosenttia on ulkomaalaisten sijoittajien hallussa          yksin omistamien IVO-Nesteen ja Telen
30890:  ja ulkomaalaisomistus on koko ajan kasvussa.                yksityistämisessä?
30891: 
30892:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
30893: 
30894:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
30895: 
30896: 
30897: 
30898: 
30899:  280043
30900: 2                                            KK 439/1998 vp
30901: 
30902: 
30903: 
30904: 
30905:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30906: 
30907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tystemme teknologian kehittämistä ja osaamista,
30908: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ja siten turvata niiden kehittymismahdollisuuk-
30909: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sia pitkällä tähtäyksellä. Ulkomaalaisomistus
30910: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-          tuo parhaimmillaan uutta osaamista ja avaa
30911: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            uusia markkinoita kotimaisille yrityksillemme.
30912: n:o 439:                                                 On selvää, etteivät Suomen osakemarkkinat voi
30913:                                                          enää toimia erillään kansainvälisestä pääoma-
30914:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           markkinoiden kehityksestä. Näin ollen mahdol-
30915:        ryhtyä turvatakseen kotimaisen omistuk-           linen kansainvälinen osakemarkkinahäiriö vai-
30916:        sen suomalaisissa yrityksissä, ja                 kuttaa luonnollisesti myös Suomen osakemark-
30917:           miten Hallitus aikoo toimia valtion            kinoihin. Valtionyhtiöiden osakemyynneissä on
30918:        yksin omistamien IVO-Nesteen ja Telen             tämän vuoksi pyritty aktiivisesti myös kotimai-
30919:        yksityistämisessä?                                sen osakesäästämisen kehittämiseen ja vakaa-
30920:                                                          seen omistuspohjan laajentamiseen muun muas-
30921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sa tarjoamalla yksityishenkilöille ja yhtiöiden
30922: vasti seuraavaa:                                         henkilöstölle ns. bonusosakkeita. Nämä keinot
30923:                                                          eivät ole tulevaisuudessakaan poissuljettuja,
30924:    Valtionyhtiöiden ja muiden kotimaisten yri-           kuten eivät myöskään muiden kotimaisten pää-
30925: tysten omistuspohjan laajentamisen tärkeänä ta-           omien riskisijoitusmahdollisuuksien kehittämi-
30926: voitteena on ollut yhtiöiden pääomahuollon tur-           seen tähtäävät toimenpiteet.
30927: vaaminen ja niiden omistusrakenteen kehittämi-               Mitä tulee IVO-Nesteenja Soneran (ent. Tele)
30928: nen yhtiöiden vakaata kehitystä ja työllistämis-          omistuspohjan laajentamiseen, ei hallitus ole teh-
30929: mahdollisuuksia tukevalla tavalla. Pelkästään             nyt asiasta päätöksiä. Hallitus on kuitenkin läh-
30930: kotimaisilla sijoituksilla ei näitä tavoitteita olisi     tenyt siitä, että IVO-Neste Yhtymässä kuten
30931: voitu saavuttaa etenkään suurissa yrityksissäm-           myös Sonerassa tulee säilymään valtion mää-
30932: me. Valtionyhtiöiden osakemyynnistä saaduilla             räysvalta.
30933: pääomilla on voitu vahvistaa muun muassa yri-
30934: 
30935:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
30936: 
30937:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30938:                                             KK 439/1998 vp                                              3
30939: 
30940: 
30941: 
30942: 
30943:                                         Tili Riksdagens Talman
30944: 
30945:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bl.a. den teknologiska utvecklingen och kunnan-
30946: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         det i företagen och därmed trygga deras utveck-
30947: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       lingsmöjligheter på lång sikt. När det utländska
30948: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål           ägandet är som bäst tillför det nytt kunnande och
30949: nr 439:                                                öppnar nya marknader för våra inhemska före-
30950:                                                        tag. Det är klart att den finska aktiemarknaden
30951:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        inte längre kan agera åtskild från den internatio-
30952:        sikt att vidta för att trygga det inhemska      nella utvecklingen på kapitalmarknaden. Således
30953:        ägandet i finska företag och                    inverkar en eventuell störning på den internatio-
30954:           hur har Regeringen för avsikt att gå tili    nella aktiemarknaden naturligt nog också på den
30955:        väga vid privatiseringen av IVO-Neste           finska aktiemarknaden. Därför har man vid för-
30956:        och Tele som ägs av staten ensam?               säljningen av aktier i statsbolagen aktivt efter-
30957:                                                        strävat att utveckla också det inhemska aktiespa-
30958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          randet och att på ett stabilt sätt bredda ägarbasen
30959: anföra följande:                                       bl.a. genom att erbjuda enskilda personer och
30960:                                                        bolagens personai s.k. bonusaktier. Dessa meto-
30961:     Ett viktigt mål vid breddningen av ägarbasen i     der är inte heller i framtiden uteslutna och det-
30962: statsbolagen och andra inhemska företag harva-         samma gäller andra åtgärder som siktar tili att
30963: rit att trygga bolagens kapitalförsörjning och ut-     utveckla det inhemska kapitalets riskplacerings-
30964: veckla deras ägaruppbyggnad på ett sätt som            möjligheter.
30965: stöder en stabil utveckling i bolagen och deras           1 fråga om breddandet av IVO-Nestes och
30966: sysselsättningsmöjligheter. Enbart med inhem-          Soneras (f.d. Tele) ägarbas har regeringen inte
30967: ska placeringar hade dessa mål inte kunnat upp-        fattat något beslut i saken. Regeringen har emel-
30968: nås, i synnerhet inte i våra stora företag. Med det    lertid utgått ifrån att statens bestämmanderätt
30969: kapital som har erhållits genom försäljningen av       bibehålls både i IVO-Neste koncernen och i
30970: aktier i statsbolagen har man kunnat förstärka         Sonera.
30971: 
30972:      Helsingforsden 8 maj 1998
30973: 
30974:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30975:                                                 KK 440/1998 vp
30976: 
30977: Kirjallinen kysymys 440
30978: 
30979: 
30980: 
30981: 
30982:                                        Tauno Pehkonen /skl: Ulosoton suojaosuuden ja toimeentulotuen
30983:                                           perusosan yhdenmukaistamisesta
30984: 
30985: 
30986:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
30987:     Ulosoton suojaosuuden ja toimeentulotuen               vat säännökset. Hallitusmuodon 15 a §:n 1 mo-
30988: perusosien markkamääräinen ero lisää valtion               mentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hank-
30989: kustannuksia. Ulosoton suojaosuus on pienempi              kimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää tur-
30990: kuin toimeentulotuesta säädetty perusosa. Tä-              vaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon
30991: män seurauksena pienituloiselle kansalaiselle,             ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on keskeinen
30992: jonka palkasta toimitetaan ulosmittaus, ei jää             tätä perusoikeutta turvaava taloudellinen tuki-
30993: riittävää varaa tarpeenmukaiseen toimeentu-                muoto. Laissa säädetty ulosoton suojaosuus on
30994: loon, ja henkilö ajautuu toimeentulotuen piiriin.          kuitenkin pienempi kuin toimeentulotuesta sää-
30995: Palkasta tapahtuvan ulosmittauksen jälkeen jää-            detty perusosa ja on näin ollen hallitusmuodon
30996: väliä suojaosuudella ei pysty ylläpitämään toi-            15 a §:n 1 momentin vastainen.
30997: meentulotuesta säädetyn lain määrittelemää tar-               Asia voidaan muuttaa ulosoton suojaosuuden
30998: peen mukaista toimeentuloa, kuten vähäiset vaa-            ja toimeentulotuen perusosien markkamääräi-
30999: temenot, terveydenhuoltomenot ja puhtauteen,               sellä yhdentämisellä, jolloin sekä pienituloiselle
31000: liikenteeseen ja virkistykseen liittyvät, jokapäi-         palkasta ulosmitattavalle henkilölle että toi-
31001: väiset menot. Nämä taas kuuluvat toimeentulo-              meentulotukea saavallejäisi yhdenmukaisin pe-
31002:  tuesta maksettavien maksujen piiriin. Toisin sa-          rustein laskettu toimeentuloturva, eikä ulosoton
31003:  noen valtio maksaa em. välttämättömiin menoi-             ja toimeentulotuen erotusta tarvitsisi erikseen
31004:  hin liittyviä laskuja,joihin ei riittämättömän suo-       anoa sosiaalitoimistosta. Lain muutos säästäisi
31005: jaosuuden tähdenjää varaa palkan ulosmittauk-              verovaroja ja vähentäisi byrokratiaa, mutta ei
31006:  sen jälkeen. Nykyinen lainsäädäntö on johtanut            vahingoittaisi velkojien etuja.
31007:  siihen, että toimeentulotuen ja suojaosuuden ero-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31008:  tusta vastaava rahasumma päätyy ulosoton                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31009:  kautta velkojiile, jolloin valtiosta tulee epäsuo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31010:  rasti ulosmitattavien velkojen osittainen mak-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31011:  saja.
31012:     Vuoden 1995 elokuun alussa tuli voimaan pe-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31013:  rusoikeusuudistus, jonka myötä perustuslakiin                    siin ulosoton suojaosuuden ja toimeentu-
31014:  tulivat ensimmäistä kertaa säännökset keskeisis-                 lotuen perusosien markkamäärien yhte-
31015:  tä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä          näistämiseksi ulosoton suojaosuutta ko-
31016:  oikeuksista. Uusia sosiaalisia oikeuksia perus-                  rottamallaja näin poistaa ristiriidan, joka
31017:  tuslaissa ovat muun muassa välttämätöntä toi-                    on hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin
31018:  meentuloa, perustoimeentulon turvaa, riittäviä                   ja ulosotosta säädetyn suojaosuuksien
31019:  sosiaali- ja terveyspalveluja sekä asumista koske-               markkamäärien välillä?
31020: 
31021:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
31022: 
31023:                                              Tauno Pehkonen /skl
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 
31028: 280043
31029: 2                                           KK 440/1998 vp
31030: 
31031: 
31032: 
31033: 
31034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31035: 
31036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        levisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus-
31037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä
31038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen
31039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno            toimeentuloon liittyvät menot. Lisäksi perus-
31040: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         osalla on katettava seitsemän prosenttia asumis-
31041: n:o 440:                                              tukilaissa tarkoitetuista asumismenojen määräs-
31042:                                                       tä. Toimeentulotuen lisäosalla katetaan tarpeen
31043:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mukaan muut kuin perusosaan kuuluvat menot
31044:        siin ulosoton suojaosuuden ja toimeentu-       siten kuin asetuksella säädetään (toimeentulo-
31045:        lotuen perusosien markkamäärien yhte-          tuesta annetun lain 7 §, 1412/1997). Koska toi-
31046:        näistämiseksi ulosoton suojaosuutta ko-        meentulotuen lisäosan määrä vaihtelee tapaus-
31047:        rottamalla ja näin poistaa ristiriidan, joka   kohtaisesti, ei yleisellä tasolla voida sanoa, mää-
31048:        on hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin          räytyykö toimeentulotuen kokonaismäärä kor-
31049:        ja ulosotosta säädetyn suojaosuuksien          keammaksi kuin ulosoton suojaosuus.
31050:        markkamäärien välillä?                            Velallisen asemaa palkan ja eläkkeen ulosmit-
31051:                                                       tauksessa on parannettu toukokuussa 1997 voi-
31052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maan tulleella uudistuksella (378/1997). Uudis-
31053: vasti seuraavaa:                                      tuksessa mahdollistettiin ns. vapaakuukausien
31054:                                                       saaminen. Sen jälkeen kun palkan tai eläkkeen
31055:    Palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa nouda-         ulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden,
31056: tettavaa suojaosuutta on perinteisesti verrattu       velallinen voi ulosottolain 4 luvun 6 a §:n 2 mo-
31057: kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteenlasket-          mentin nojalla saada 1-3 vapaakuukautta, jol-
31058: tuun markkamäärään. Yksinäisen henkilön suo-          loin palkasta tai eläkkeestä ei toimiteta ulosmit-
31059: jaosuus on tällä hetkellä 2 760 markkaa ja vastaa-    tausta. Velallisella on oikeus saada vapaakuu-
31060: va kansaneläkkeen ja rintamamieslisän yhteis-         kausia, jos hänelle on jäänyt käyttöönsä vain
31061: määrä on 2 812 markkaa. Käytännössä ulosotto-         jonkin verran suojaosuuden ylittävä määrä.
31062: velalliselle jää aina tätä enemmän varoja käyt-          Oikeusministeriön tietojen mukaan ulosotto-
31063: töönsä. Tämä johtuu siitä, että sitä tulon osaa,      käytännössä on vakiintunut kanta, jonka mu-
31064: joka ylittää suojaosuuden, ei saa ulosmitata ko-      kaan tulorajaotosmittaus on peruste myöntää
31065: konaisuudessaan. Tulosta, joka ylittää suoja-         vapaakuukausia. Vapaakuukausia voidaan
31066: osuuden, velallinen saa itse pitää vähintään nel-     myöntää myös sillä perusteella, että velallisen
31067: jänneksen (ns. tulorajaulosmittaus, UL 4 luvun        välttämättömät elinkustannukset ovat hänelle
31068: 6 §:n 1 momentti). Yleensä velallisen tulon täytyy    ulosmittauksen jälkeen jäävään rahamäärään
31069: lisäksi vähäistä enemmän ylittää suojaosuuden         nähden korkeat, ja myös silloin, kun ulosmit-
31070: määrä ennen kuin ulosmittaukseen ryhdytään.           tauksen keskeyttämiseen on jokin muu erityinen
31071: Ulosmittaukseen ei saa ryhtyä, jos velkojalle ei      syy (esim. kodinkoneen tms. muun tärkeän ker-
31072: jäisi jaettavaa ulosottokulujen vähentämisen jäl-     tahankinnan tekeminen).
31073: keen (UL 4 luvun 15 §).                                  Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän
31074:    Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä         selvityksen (Niemi-Kiesiläinen- Varis, Ulosot-
31075: yksin asuvalla henkilöllä 2 021 mk eli se on 739      tovelallisten toimeentulo, 1996) mukaan toi-
31076: markkaa pienempi kuin ulosoton suojaosuus yk-         meentulotukea saaneiden ulosottovelallisten net-
31077: sinäisenä henkilöllä.                                 totulot vaihtelivat 3 930 mk ja 8 200 markan
31078:    Toimeentulotuessa perusosalla katettaviin          välillä mediaanin ollessa 5 500 mk/kk. Selvityk-
31079: menoihin kuuluvat mm. ravintomenot, vaateme-          sen mukaan toimeentulotuen tarpeeseen eivät si-
31080: not, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henki-        ten joutuneet kaikkein pienituloisimmat velalli-
31081: lökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallislii-     set. Ainakaan helsinkiläisiä velallisia koskenees-
31082: kenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, te-       sa aineistossa ei esiintynyt merkittävästi sellaisia
31083:                                             KK 440/1998 vp                                            3
31084: 
31085: toimeentulotukea saaneita velallisia, joiden tulot    nuksensa, esimerkiksi asumiskulut, ovat korkeat
31086: olisivat vain niukasti ylittäneet ulosmittauksen      suhteessa määrään,joka hänellejää ulosmittauk-
31087: suojaosuuden tason.                                   sen jälkeen.
31088:    Vapaakuukaudet helpottavat, paitsi tuloraja-          Näin ollen voidaan todeta, että vapaakuukau-
31089: ulosmittauksen piirissä olevia velallisia, myös       sijärjestelmän avulla voidaan aikaansaada riittä-
31090: niitä velallisia, joiden palkasta ulosmitataan 1/3.   vä helpotus ulosottovelallisille palkan ja eläk-
31091: Tällaisten velallisten toimeentulovaikeudet joh-      keen ulosmittauksessa. Velallisen asemaa on li-
31092: tuvat osin siitä, että he eivät tulojensa vuoksi      säksi parantanut ns. erottamisedun tuntuva laa-
31093: juurikaan saa sosiaalietuuksia kuten asumistu-        jentaminen, minkäjohdosta velallinen saa säilyt-
31094: kea. Tällainenkin velallinen voi saada vapaakuu-      tää omaisuuttaan aikaisempaa laajemmassa
31095: kausia sillä perusteella, että hänen elinkustan-      määrin.
31096: 
31097:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
31098: 
31099:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
31100: 4                                            KK 440/1998 vp
31101: 
31102: 
31103: 
31104: 
31105:                                          Tili Riksdagens Talman
31106: 
31107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lefon, hobby- och rekreationsverksamhet samt
31108: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          motsvarande utgifter som hänför sig tili en per-
31109: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     sons och familjs dagliga uppehälle. Dessutom
31110: damot Tauno Pehkonen undertecknade spörs-              ingår i grunddelen sju procent av det nödvändiga
31111: mål nr440:                                             beloppet av boendeutgifterna enligt 6 § lagen om
31112:                                                        bostadsbidrag. Med tilläggsdelen täcks vid be-
31113:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           hov andra utgifter enligt vad som närmare be-
31114:         syfte att förenhetliga den skyddade ande-      stäms genom förordning (lagen om utkomststöd,
31115:         len vid utsökning och utkomststödets            1412/1997, 7 §). Eftersom beloppet av utkomst-
31116:         grunddelar genom att höja de skyddade          stödets grunddel varierar från fall tili fall, kan
31117:         beloppen vid utmätning och sålunda un-         man inte på generell nivå fastslå om utkomststö-
31118:         danröja den motstridighet som råder mel-       dets totalbelopp är större än det skyddade belop-
31119:         lan 15 a § 1 mom. regeringsformen och de       pet vid utmätning.
31120:         belopp som får undantas från utmätning?            Gäldenärens ställning vid utmätning av lön
31121:                                                        och pension har förbättrats genom den reform
31122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som trädde i kraft i maj 1997 (378/1997). Vid
31123: anföra ffiljande:                                      denna reform blev det möjligt att få s.k. frimåna-
31124:                                                        der. Efter att utmätningen av lönen eller pensio-
31125:    Den skyddsandel som skall iakttas vid utmät-        nen har pågått i ett års tid utan avbrott, kan
31126: ning av lön och pension har traditionellt relate-      gäldenären med stöd av 4 kap. 6 a § 2 mom.
31127: rats tili det sammanlagda beloppet av folkpensio-      utsökningslagen få 1-3 frimånader, under vilka
31128: nen och frontmannatillägget. Skyddsandelen för         utmätning på 1önen eller pensionen inte verk-
31129: en ensamstående person är för närvarande 2 760         ställs. Gäldenären har rätt tili frimånader, om det
31130: mark och det motsvarande sammanlagda belop-            som står tili hans förfogande endast i någon mån
31131: pet av folkpensionen och frontmannatillägget           överstiger skyddsandelen.
31132: 2 812 mark. 1 praktiken har utmätningsgäldenä-             Enligt vad justitieministeriet har erfarit har i
31133: ren alltid ett större belopp än detta tili sitt eget   utmätningspraxis etablerats den ståndpunkten,
31134: förfogande. Detta beror på att dendel av inkom-        att inkomstgränsutmätning är en grund för bevil-
31135: sten som överstiger skyddsandelen inte får utmä-       jande av frimånader. Frimånader kan bevi1jas
31136: tas i sin helhet. Av den inkomst som överstiger        även på den grund att gäldenärens ofrånkomliga
31137: skyddsandelen får gäldenären själv behålla minst       levnadskostnader är höga i relation tili det pen-
31138: en fjärdedel (s.k. inkomstgränsutmätning UL 4          ningbelopp som han förfogar över efter utmät-
31139: kap. 6 § 1 mom.). Vanligen måste gäldenärens           ningen, och även då det finns något annat särskilt
31140: inkomst dessutom överstiga skyddsandelens be-          skäl att avbryta utmätningen (t.ex . köp av en
31141: lopp med ett icke obetydligt belopp. Utmätning         hushållsmaskin eller någon annan liknande en-
31142: inte får företas, om borgenären inte får någon         gångsanskaffning) .
31143: utdelning efter att verkställighetskostnaden för           Enligt en utredning (Niemi-Kiesiläinen- Va-
31144: utmätningen har avdragits (UL 4 kap. 15 §).            ris, Ulosottovelallisten toimeentulo, 1996) som
31145:    Utkomststödets grunddel är för närvarande           företagits av Rättspo1itiska forskningsinstitutet
31146: för en ensamstående person 2 021 mk, dvs. den är       varierade nettoinkomsterna för de utsöknings-
31147: 739 mark mindre än det skyddade beloppet för en        gäldenärer som erhöll utkomststöd mellan 3 930
31148: ensamstående person vid utsökning.                     mark och 8 200 mark med ett medianvärde på
31149:    Tili de utgifter som täcks med utkomststödets       5 500 mk/månad. Enligt utredningen blev sålun-
31150: grunddel hör utgifter för kost och kläder, smärre      da inte gäldenärerna med de aUra minsta inkom-
31151: hälso- och sjukvårdsutgifter samt utgifter som         sterna i behov av utkomststöd. Åtminstone i det
31152: beror på personlig hygien och hemmets hygien,          materia! som gällde gäldenärer i Helsingfors fö-
31153: användning av lokaltrafk, prenumeration på             rekom det inte i nämnvärd mån sådana gäldenä-
31154: dagstidning, televisionslicens, användning av te-      rer som erhöll utkomststöd, vilkas inkomster en-
31155:                                            KK 440/1998 vp                                             5
31156: 
31157: dast knappt skulle ha överstigit skyddsandelen       na, är höga i förhållande tili vad han förfogar
31158: vid utmätning.                                       över efter utmätningen.
31159:    Frimånaderna underlättar situationen inte en-        Sålunda kan man konstatera att det med hjälp
31160: dast för de gäldenärer som är föremål för in-        av frimånadssystemet är möjligt att åstadkomma
31161: komstgränsutmätning, utan också för dem av           en tillräcklig lättnad för utsökningsgäldenärerna
31162: vilkas lön 1/3 utmäts. Utkomstsvårigheterna för      vid utmätning a v lön och pension. Gäldenärernas
31163: sådana gäldenärer beror del vis på att de på grund   ställning har dessutom förbättrats genom en be-
31164: av sina inkomster nästan inte alls får sociala       tydande utvidgning av den s.k. avskillningsför-
31165: förmåner som t.ex. boendestöd. Ä ven en sådan        månen, enligt viiken gäldenären får behålla sin
31166: gäldenär kan få frimånader på den grunden att        egendom i större omfattning än tidigare.
31167: hans levnadskostnader, t.ex. boendekostnader-
31168: 
31169:      Helsingforsden 12 maj 1998
31170: 
31171:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
31172: 1
31173: 
31174: 
31175: 1
31176:                                            KK 441/1998 vp
31177: 
31178: Kirjallinen kysymys 441
31179: 
31180: 
31181: 
31182: 
31183:                                   Satu Hassi /vihr: Osteoporoosiseulontojen kustannusten selvittämi-
31184:                                       sestä
31185: 
31186: 
31187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31188: 
31189:    Osteoporoosi eli luukato on luuston yleissai-     sevien kansanterveydellisten toimien, kuten D-
31190: raus, josta kärsii satoja tuhansia suomalaisia,      vitamiini- ja kalsiumpitoisia ruoka-aineita suo-
31191: etenkin naisia. Naisilla osteoporoosin vaara li-     sittelevan valistustyön lisäämiseen.
31192: sääntyy vaihdevuosien jälkeen, jolloin estrogee-        Osteoporoosia voidaan hoitaa ja sen syntyä
31193: nin luuston aineenvaihduntaa säätelevä vaikutus      ehkäistä lääkkeillä,jotka joko lisäävät luun muo-
31194: loppuu.          . k .        .d     h    .  . .     dostumista tai hidastavat sen hajoamista. Käy-
31195:     Röntgentutk1mu Sl 11 a vo1 aan avmta vamJo       tännössä kaikki nykyiset lääkkeet hidastavat
31196: olemassa olevat murtumat; ennen murtumien            luun hajoamista.
31197: syntyä osteoporoosi pystytään löytämään ai-              Osteoporoosi on samantyyppinen ikääntyvien
31198: noastaan luuntiheysmittalaitteilla. Laitteita on     naisten tauti kuin rintasyöpä. Todennäköisesti
31199: Suomessa verrattain vähän, noin 25 kappaletta,       sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti pa-
31200: ja niitä on enimmäkseen yksityisissä lääkärikes-     rasta olisi seuloa osteoporoosi yli 40-vuotiailta
31201: kuksissa ja yliopistollisissa sairaaloissa.          naisilta jo ennen murtumien syntyä.
31202:     Halvin luustontiheysmittauksiin soveltuva            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31203: laite maksaa 200 000 markkaa. Kaksi lonkka-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31204:  leikkaustajälkihoitoineen maksaa saman verran.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31205:  Pelkästään Ionkkamurtumien hoitoon käytettiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31206:  231 000 sairaalahoitopäivää vuonna 1989. Niistä
31207:  aiheutui yhteiskunnalle 242 miljoonan markan                    Aikooko Hallitus selvittää osteopo-
31208:  kustannukset. Osteoporoottisten murtumien                    roosiseulontojen ja osteoporoosin hoi-
31209:  määrä on viime vuosikymmenten aikana kasva-                  don kustannusten suhdetta niihin kustan-
31210:  nut nopeasti. Se johtuu ainakin osaksi väestön               nuksiin, joita osteoporoosista johtuvien
31211:  ikääntymisestä. Pitkällä aikavälillä halvin vaih-            luunmurtumien hoito aiheuttaa, ja ryh-
31212:  toehto olisi todennäköisesti osteoporoosin hoito             tyä selvityksen pohjalta toimenpiteisiin?
31213:  jo ennen murtumia, yhdistettynä ennalta ehkäi-
31214: 
31215:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
31216: 
31217:                                            Satu Hassi /vihr
31218: 
31219: 
31220: 
31221: 
31222:  280043
31223: 2                                          KK 441/1998 vp
31224: 
31225: 
31226: 
31227: 
31228:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31229: 
31230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        via lääkeaineita. Lääke- ja muihin hoitoihin liit-
31231: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tyviä osteoporooseja voidaan taas ehkäistä te-
31232: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hokkaasti liittämällä ehkäisy lääkehoidon ja
31233: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        muun hoidon, esimerkiksi osteoporoosille tyypil-
31234: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lisen rannemurtuman hoitoon.
31235: 441:                                                      Osteoporoosivaarassa olevia riskihenkilöitä
31236:                                                       voidaan tunnistaa osteoporoosille tyypillisten
31237:            Aikooko Hallitus selvittää osteopo-        merkkien perusteella. Kuitenkin ainoa keino var-
31238:         roosiseulontojen ja osteoporoosin hoi-        mistua osteoporoosin olemassaolosta ja vaikeu-
31239:         don kustannusten suhdetta niihin kustan-      desta on mitata luun tiheys. Tiheysmittauspalve-
31240:         nuksiin, joita osteoporoosista johtuvien      lut eivät ole kuitenkaan kehittyneet julkiseen pal-
31241:         luunmurtumien hoito aiheuttaa, ja ryh-        velujärjestelmään toivotulla tavalla. Mittauslait-
31242:         tyä selvityksen pohjalta toimenpiteisiin?     teita ei ole kaikissa keskussairaaloissa eikä Tam-
31243:                                                       pereen yliopistosairaalassa. Syyksi on arvioitu
31244:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           se, että osteoporoosin tutkimus ja hoito ja niiden
31245: taen seuraavaa:                                       kehittäminen eivät ole profiloituneet minkään
31246:                                                       erikoisalan vastuulle, koska osteoporoosipotilai-
31247:     Osteoporoosi on luuston yleissairaus,joka ke-     ta on lähes jokaisen erikoisalan potilaissa.
31248: hittyy vuosien aikana muuttuen lopulta oireisek-          Lukuun ottamatta osteoporoosiriskissä olevia
31249: si, jolloin luu murtuu helposti varsin vähäisen       potilaita väestätason osteoporoosiseulontojen
31250: rasituksen seurauksena tai itsestään. Osteopo-        järjestäminen ei ole ollut vielä tähän asti käytän-
31251: roosi liittyy suurelta osin ikääntymiseen ja on        nössä mahdollista, koska tiheysmittauslaitteet ja
31252: elämäntapasairaus, mutta myös lääke- ja muun           menetelmät eivät ole olleet riittävän soveliaita ko
31253: hoidon seuraus tai muun sairauden liitännäissai-      tarkoitukseen. Viimeisen vuoden sisällä markki-
31254: raus. Vuosittain maassamme ilmenee 80 000              noille on kuitenkin tullut ultraäänimittaukseen
31255: luunmurtumaa, joihin osteoporoosilla on joko           perustuvia uusia laitteita, ja niiden soveltuvuu-
31256: suora tai välillinen yhteys.                           desta seulontakäyttöön alkaa olla näyttöä. Kus-
31257:     Osteoporoosi on kansantauti. Sen ehkäisyä ja       tannuksiltaan ultraäänimittaus on myös seulon-
31258: hoitoa koskevia toimenpiteitä on suunniteltu ja        tatarkoitukseen sopiva. Näin ollen laaja-alaisten
31259: arvioitu kattavasti sekä kansallisesti että kan-       osteoporoosin väestöseulontojen aloittaminen
31260: sainvälisesti lukuisten työryhmien mietinnöissä        alkaa olla vähitellen mahdollista. Useampia uu-
31261: ja konsensuskokouksissa viimeisen parin vuosi-         sia ultraäänimittauslaitteita on tällä hetkellä
31262: kymmenen aikana. Näissä on aina päädytty ar-           koekäytössä eri puolilla maataja alan potilasyh-
31263: viointeihin, että osteoporoosin ehkäisy on aina        distys, Suomen Osteoporoosiyhdistys järjestää
31264: mielekkäämpää ja kaikin puolin kannattavam-            väestölle tarkoitettuja mittaustilaisuuksia osana
31265: paa kuin osteoporoottisten murtumien hoito.            osteoporoosin ehkäisykampanjointiaan.
31266:     Osteoporoosia ehkäistään maksimoimalla                Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri käynnis-
31267: luun kasvua riittävällä liikunnalla ja oikealla ra-    tämässä valtakunnallista kyselyä eri seulontojen
31268: vitsemuksella luun optimaalisessa kasvuvaihees-        nykytilasta maamme kunnissa. Ministeriön tar-
31269: sa puberteetissa. Tämän jälkeen samat keinot           koitus on selvittää osteoporoosiseulontojen ny-
31270: hidastavat osteoporoosia koko myöhemmän elä-           kytila ja menetelmät. Selvitys valmistuu loppu-
31271: män ajan. Osteoporoosia on mahdollista hoitaa          kesällä ja sen perusteella arviodaan mahdollisten
31272: ja estää sen pahenemista myös lääkkein, sillä          valtakunnallisten jatkotoimenpiteiden tarve.
31273: markkinoilla on jo useammalla tavalla vaikutta-
31274: 
31275:        Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
31276: 
31277:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31278:                                             KK 441/1998 vp                                               3
31279: 
31280: 
31281: 
31282: 
31283:                                         Tili Riksdagens Talman
31284: 
31285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           effektivt genom att man kombinerar förebyggan-
31286: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           det med denna behandling, t ex behandling av
31287: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       handledsbrott, vilka är typiska för osteoporospa-
31288: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr          tienter.
31289: 441:                                                     Personer som är utsatta för osteoporosrisk
31290:                                                       kan identifieras på grund av vissa typiska känne-
31291:          Ämnar Regeringen utreda förhällan-           tecken. Den enda ruetoden att diagnostisera
31292:        det mellan kostnaderna för screeningun-        osteoporos och konstatera dess svårighetsgrad
31293:        dersökning och behandling av osteopo-          med säkerhet är dock mätning av benets densitet.
31294:        ros och kostnaderna för vården av ben-         De offentliga tjänsterna i fråga om densitetsmät-
31295:        brott som förorsakats av osteoporos samt       ning har dock inte utvecklats på ett önskvärt sätt.
31296:        vidta åtgärder på grund av utredningen?        Alla centralsjukhus och universitetssjukhuset i
31297:                                                       Tammerfors har inte mätapparater. Den sannali-
31298:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ka orsaken tili detta är att inget specialområde är
31299: följande:                                             klart ansvarigt för att undersöka och behandla
31300:                                                       osteoporos samt utveckla dessa funktioner, då
31301:     Osteoporos är en allmän sjukdom som utveck-       osteoporospatienter förekommer på nästan alla
31302: las i benstommen under åren och slutligen föror-      specialområden.
31303: sakar symptom så att benet lätt bryts under tili         Med undantag för patienter som är utsatta för
31304: och med ringa påfrestning eller av sig självt.        osteoporosrisk har det hittills inte varit möjligt i
31305: Osteoporos är tili en stor del förknippad med         praktiken att anordna massundersökning av os-
31306: åldrande och levnadsvanor men kan också ut-           teoporos genom screening, då de tillgängliga ap-
31307: vecklas tili följd av farmakologisk eller annan       paraterna och metoderna för densitetsmätning
31308: behandling eller i anslutning tili någon annan        inte har varit lämpliga för detta ändamål. Under
31309: sjukdom. 1 Finland konstateras årligen 80 000         det senaste året har dock nya apparater som
31310: benbrott som har antingen direkt eller indirekt       baserar sig på ultraljudsmätning kommit ut på
31311: samband med osteoporos.                               marknaden och man har redan fått bevis för
31312:     Osteoporos är en folksjukdom. Under ett par       deras tiilämplighet tili screening. Ä ven kostna-
31313: senaste årtionden har åtgärder för förebyggande       derna för ultraljusmätning är lämpliga för scree-
31314: och behandling av osteoporos planerats och ut-        ningändamål. Således blir det småningom möj-
31315: värderats omfattande både nationellt och inter-       ligt att påbörja en omfattande massundersök-
31316: nationellt i flera arbetsgruppers betänkanden         ning av osteoporos genom screening. Flera nya
31317:  och konsensusmöten. Varje gång har slutsatsen        apparater för ultraljudsmätning används för tiii-
31318:  varit att det alltid är mera ändamålsenligt och på   fållet på prov på olika häll i landet, och patientor-
31319: alla sätt lönsammare att förebygga osteoporos än      ganisationen Osteoporosföreningen i Finland
31320:  att vårda osteoporotiska benbrott.                   anordnar massmätningar som en del av sina
31321:      Osteoporos kan förebyggas genom att benets       kampanjer för att förebygga osteoporos.
31322:  tillväxt maximeras med hjälp av tillräcklig mo-         Social- och hälsovårdsministeriet inleder som
31323:  tion och rätt näring i dess optimala tillväxtskede   bäst en riksomfattande enkät om olika screening-
31324:  i pubertetsåldern. Därefter kan utveckling av os-    undersökningars nuläge i de finska kommuner-
31325:  teoporos förhindras med samma medel genom            na. Ministeriet avser att utreda osteoporos-
31326:  hela livet. På marknaden finns också läkemedel       screeningens nuvarande läge och metoder. Ut-
31327:  som verkar på olika sätt och kan användas för a tt   redningen blir fårdig på sensommaren och kom-
31328:  behandla osteoporos och hindra den från att bli      mer att tas som utgångspunkt när ministeriet
31329:  värre. Osteoporos som förorsakats av farmako-        uppskattar behovet av eventuella fortsatta åtgär-
31330:  logisk eller annan behandling kan förebyggas         der på riksnivå.
31331: 
31332:      Helsingforsden 7 maj 1998
31333: 
31334:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
31335:                                            KK 442/1998 vp
31336: 
31337: Kirjallinen kysymys 442
31338: 
31339: 
31340: 
31341: 
31342:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Pohjoismaisen verosopimuksen valmis-
31343:                                        telusta ja soveltamisesta rajakunnissa
31344: 
31345: 
31346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31347: 
31348:    Vuoden 1998 alussa voimaan tullut pohjois-        tävä osa on saamelaisia, joten mm. saamelais-
31349: maiden uusi verosopimus (SopS 26/1997) onki-         käräjien kuuleminen olisi ollut paikallaan. Sopi-
31350: ristänyt tuntuvasti sellaisten henkilöiden vero-     muksen vaikutuksista on myös tiedotettu huo-
31351: tusta, jotka asuvat Suomen pohjoisissa rajakun-      nosti. Rajankävijät saivat ensimmäisen kerran
31352: nissa ja jotka ovat työssä Norjan puolella julki-    siitä tietoa helmikuussa 1998, kun sopimus oli jo
31353: sen sektorin palveluksessa. Karigasniemeltä on       ollut kuusi viikkoa voimassa.
31354: joukko ns. rajankävijöitä vedonnut asiassa Suo-          Uusi verotustapajohtaa siihen, että rajankävi-
31355: men ja Norjan saamelaiskäräjiin, Utsjoen ja Ka-      jöiden verotus on ankarampi kuin heidän norja-
31356: rasjoen kuntaan sekä Suomen eduskuntaan ja           laisten työtoveriensa. He joutuvat ilmeisesti
31357: Norjan suurkäräjiin.                                 maksamaan sairausvakuutusmaksua kahteen
31358:    Verosopimusta koskevan hallituksen esityk-        kertaan, ensin Norjaanja sitten Suomeen.
31359: sen (HE 153/1996 vp) perusteluista ei selvästi käy       Ongelmia voisi vähentää esimerkiksi siirtä-
31360: ilmi, että uusi verosopimus saa aikaan tällaisen     mällä verosopimuksen voimaantuloa vuodella,
31361: muutoksen. Vasta huolellinen tutustuminen so-        kuten rajankävijät ehdottavat. Tällöin voitaisiin
31362: pimuksen 15 ja 19 artiklaan sekä näihin artikloi-    valmistella verosopimukseen tai ainakin Suomen
31363: hin liittyviin pöytäkirjakohtiin sekä niiden ver-    lainsäädäntöön sellaiset muutokset, että ylimää-
31364: taaminen edelliseen, vuonna 1989 voimaan tul-        räisiä ongelmia ei syntyisi. Joka tapauksessa ra-
31365: leeseen sopimukseen (SopS 91/1989) osoittaa,         jankävijöillä olisi parempi mahdollisuus varau-
31366: että rajakuntien asukkaiden verotuksen perustei-     tua verotuksen muutosten aiheuttamiin taloudel-
31367: ta on eräiltä osin muutettu.                         lisiin ongelmiin.
31368:    Uuden verosopimuksen mukaan henkilöitä,               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31369: jotka asuvat rajakunnassa ja joilla on työtuloa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31370: toisesta sopimusvaltiosta, verotetaan vain siinä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31371: kunnassa, jossa he asuvat, kun pääsääntöisesti       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31372: verotus tapahtuu siinä valtiossa, jossa työ teh-
31373: dään. Tämä periaate oli verosopimuksessa aikai-                Miksipohjoismaiden uuden verosopi-
31374: semminkin, mutta nyt se laajennettiin koske-                muksen valmistelussa ei kuultu saame-
31375: maan myös julkisen sektorin työntekijöitä.                  laiskäräjiä, rajakuntia ja muita asianosai-
31376:    Verosopimukseen tyytymättömät rajankävi-                 sia tahoja, ja
31377: jät huomauttavat, että verosopimusta ei ollut                  aikooko Hallitus puuttua ilmenneisiin
31378: lähetetty kuultavaksi minnekään, ennen kuin sii-            epäkohtiin esim. verosopimuksen voi-
31379: tä tehtiin päätös. Rajakuntien asukkaista merkit-           maantuloa siirtämällä?
31380: 
31381:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1998
31382: 
31383:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 
31388: 280043
31389: 2                                           KK 442/1998 vp
31390: 
31391: 
31392: 
31393: 
31394:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31395: 
31396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tasapuolisen kohtelun kannalta on myös perus-
31397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teltua, että verottamisvalta säilyy kotivaltiolla,
31398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koska tällä tavoin voidaan paremmin taata työ-
31399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         markkinoiden joustavuus muun muassa siinä,
31400: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         että kotivaltiolla on paremmat mahdollisuudet
31401: myksen n:o 442:                                       arvioida verovelvollisen kokonaistilannetta ja
31402:                                                       että verovelvollisella tällöin on mahdollisuus
31403:           Miksipohjoismaiden uuden verosopi-          hyödyntää kotivaltiassaan myönnettäviä vähen-
31404:        muksen valmistelussa ei kuultu saame-          nyksiä koskevia säännöksiä. Lisäksi on korostet-
31405:        laiskäräjiä, rajakuntia ja muita asianosai-    tava, että Suomen ja Norjan sekä Suomen ja
31406:        sia tahoja, ja                                 Ruotsin välisissä suhteissa julkisesta palveluk-
31407:           aikooko Hallitus puuttua ilmenneisiin       sesta saadun palkan osalta aikaisemmin voimas-
31408:        epäkohtiin esim. verosopimuksen voi-           sa ollut määräys, jonka mukaan verotus tapahtui
31409:        maantuloa siirtämällä?                         vain työskentelyvaltiossa, olisi Suomessa työs-
31410:                                                       kentelevän rajankävijän osalta ristiriidassa EU:n
31411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteisölainsäädännön kanssa. Tämä ristiriitati-
31412: vasti seuraavaa:                                      lanne syntyy siitä, että Suomessa verotetaan
31413:                                                       palkkatulosta henkilöitä, jotka eivät asu Suo-
31414:    Pohjoismaiden välillä tehdyissä monenkeski-        messa, kantamalla tästä tulosta lopullinen lähde-
31415: sissä verosopimuksissa on vuodesta 1983 alkaen        vero. Tällaisessa lähdeverojärjestelmässä ei ole
31416: ollut Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Ruotsin,        mahdollista myöntää niitä vähennyksiä, jotka
31417: samoin kuin Norjan ja Ruotsin, välisen maarajan       myönnetään Suomessa asuville verovelvollisille.
31418: kummallakin puolella olevissa rajakunnissa asu-       Tämä olisi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen
31419: via rajankävijöitä koskevia erityismääräyksiä.        Schumacker-asiassa antaman tuomion vastaista.
31420: Suomen rajakunnissa asuvien rajankävijöiden           Tuomiosta ilmenevän periaatteen mukaan työs-
31421: osalta nämä erityismääräykset ovat olleet erilai-     kentelyvaltio on nimittäin velvollinen myöntä-
31422: sia sen mukaan, onko kysymyksessä ollut yksi-         mään henkilölle, joka ei siellä asu mutta joka
31423: tyinen vai julkinen palvelus. Yksityisestä palve-     sieltä saa suurimman osan tuloistaan, verotuk-
31424: luksesta saatua palkkatuloa on verotettu vain         sessa samat vähennykset kuin se myöntää alueel-
31425: Suomessa, kun taas julkisesta palvelusta saatua       laan asuville henkilöille.
31426: palkkatuloa on verotettu vain siinä valtiossa, jos-      Kysymyksen perusteluissa arvellaan, että
31427: sa työ on tehty. Vuonna 1996 tehdyssä uudessa         Suomen rajakunnassa asuvat, Norjan rajakun-
31428: Pohjoismaiden välisessä verosopimuksessa              nassa työskentelevät rajankävijät joutuisivat
31429: (SopS 2611997), joka on tullut voimaan touko-         maksamaan sairausvakuutusmaksua kahteen
31430: kuun alussa 1997 ja jota sovelletaan vuoden 1998      kertaan, ensin Norjaanja sitten Suomeen. Vero-
31431: alusta lukien, Suomen rajakunnassa asuvan ra-         sopimus ei koske Norjassa työskentelevän sai-
31432: jankävijän saaman palkkatulon verotusta koske-        rausvakuutusmaksuja, vaan maksuista sääde-
31433: via määräyksiä on muutettu siten, että palkkatu-      tään EY:n asetuksella 1408/71 ja Pohjoismaisella
31434: losta verotetaan vain Suomessa, riippumatta sii-      sosiaaliturvasopimuksella. Niiden mukaan hen-
31435: tä, onko se saatu yksityisestä vaijulkisesta palve-   kilö, joka työskentelee muussa maassa kuin mis-
31436: luksesta. Tämä sääntö on ollut voimassa Norjan        sä asuu, kuuluu työskentelyvaltion lainsäädän-
31437: ja Ruotsin välisissä suhteissa vuodesta 1983 al-      nön piiriin. Sairausvakuutusmaksut suoritetaan
31438: kaen.                                                 siinä maassa, jonka sosiaaliturvan piiriin henkilö
31439:     Verosopimuksissa sopimusvaltiot vain poik-        kuuluu. Tällaisia maksuja ei saa periä toisessa
31440: keuksellisesti ja erittäin painavista syistä luopu-   maassa. Kun henkilö työskentelyn perusteella
31441: vat kokonaan verottamisvaltansa käyttämisestä         kuuluu Norjan sosiaaliturvan piiriin, Suomessa
31442: alueellaan asuviin henkilöihin. Julkisessa ja yksi-   ei voida periä sairausvakuutusmaksua Norjasta
31443: tyisessä palveluksessa olevien rajankävijöiden        saadun työtulon perusteella.
31444:                                              KK 442/1998 vp                                               3
31445: 
31446:     Sairausvakuutusmaksu voidaan periä Suo-               Verosopimusten allekirjoittamisesta valtiova-
31447: messa niin sanotusta lähetetystä työntekijästä,        rainministeriö tiedottaa siten, että sopimuksesta
31448: joka säilyy määräajan Suomen sosiaaliturvan            annetaan lyhyt lehdistötiedote, jossa ilmoitetaan
31449: piirissä. Lähetetty työntekijä on ulkomailla suo-      lisätietoja olevan saatavilla valtiovarainministe-
31450: malaisen työnantajan palveluksessa. Kysymyk-           riöstä. Sopimuksen sisältö tulee julkiseksi heti
31451: sessä tarkoitetut rajankävijät ovat norjalaisen        allekirjoittamisen jälkeen. Kun sopimuksen hy-
31452: työnantajan palveluksessa, joten lähetettyjä           väksymistä koskeva hallituksen esitys annetaan
31453: työntekijöitä koskevat säännökset eivät koske          eduskunnalle, sopimus julkaistaan esityksen liit-
31454: heitä. Kun kysymyksessä on ulkomainen työn-            teenä. Valtioneuvosto jakaa esityslistan liittei-
31455: antaja, tämän ei tarvitse maksaa Suomessa työn-        neen ja mahdollisine tiedotteineen heti esityksen
31456: antajan sosiaaliturvamaksua.                           antamisenjälkeen tiedotusvälineille. Ennen kuin
31457:     Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995)         sopimus tulee voimaan, se julkaistaan Suomen
31458: tarkoituksena on turvata saamelaisille alkupe-         säädöskokoelman sopimussarjassa. Valtiova-
31459: räiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan kos-         rainministeriön alainen verohallitus antaa tämän
31460: keva kulttuuri-itsehallinto, johon kuuluvia teh-       lisäksi ohjauksen alaiselleen verohallinnolle uu-
31461: täviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla kes-     sista sopimuksista sekä tiedottaa niistä myös
31462:  kuudestaan saamelaiskäräjät (1 §). Saamelaiskä-       työnantajille tarkoitetuilla tiedotteilla (esim. en-
31463: räjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa           nakkoperintätiedote). Kuten kysymyksen perus-
31464:  kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alku-      teluissa on todettu, huolellinen perehtyminen
31465: peräiskansana koskevat asiat (5 §). Lain neuvot-       Pohjoismaiden välisiin uusiin sopimus- ja pöytä-
31466:  teluvelvoitetta koskevan 9 §:n mukaan viran-          kirjamääräyksiin sekä niiden vertaaminen van-
31467:  omaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa        haan sopimukseen osoittaa rajankävijöitä koske-
31468:  kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimen-    van verotuksen muuttuneen. Tehokkaampi tie-
31469:  piteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä    dottaminen esimerkiksi tiedotusvälineitä hyväk-
31470:  tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkupe-        sikäyttäen olisi epäilemättä mahdollistanut pa-
31471:  räiskansana ja jotka koskevat saamelaisten koti-      remman tiedonkulun erityisesti rajakunnissa
31472:  seutualueelia 1) yhdyskuntasuunnittelua, 2) val-      asuville verovelvollisille. Tältä osin hallitus tulee
31473:  tionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden          kiinnittämään huomiota muuttuvien verosopi-
31474:  hoitoa, käyttöä, vuokraosta ja luovutusta, 3) kai-    musmääräysten parempaan tiedottamiseen.
31475:  voskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perus-          Kun verotusta koskevia periaatteita ja sääntö-
31476:  tamista tarkoittavia lupahakemuksia, 4) saame-        jä muutetaan, ei aina voida välttyä siltä, että
31477:  laisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon          joidenkin henkilöiden verotus samalla muuttuu
31478:  lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta,       heille epäedullisemmaksi kuin mikä se oli aikai-
31479:  5) saamenkielisenja saamen kielen kouluopetuk-        semmin. Suomen ja Norjan verolainsäädäntöjen
31480:  sen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis-   erilaisuudesta johtuen näyttää käyneen niin, että
31481:  tä, taikka 6) muuta vastaavaa saamelaisten kie-       eräiden Suomen rajakunnassa asuvien, Norjassa
31482:  leen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkupe-        työskentelevien henkilöiden verotus on tullut
31483:  räiskansana vaikuttavaa asiaa.                        ankarammaksi. Toisaalta esiintyy myös tapauk-
31484:     Nyt esillä olevaa rajankävijöitä koskevaa ve-      sia, joissa rajankävijöiden verotus on alentunut.
31485:  rosopimuksen muuttunutta määräystä sovelle-           Uusista rajankävijöitä koskevista määräyksistä
31486:  taan kaikissa Suomen ja Norjan sekä Suomen ja         sekä niiden voimaantulosta ja soveltamisesta on
31487:   Ruotsin väliseen maarajaan rajoittuvissa Suo-        sovittu Pohjoismaiden välisessä valtiosopimuk-
31488:  men kunnissa asuviin henkilöihin. Kysymykses-         sessa, joka on jo voimassa ja jota jo sovelletaan.
31489:  sä ei siis mitenkään ole pelkästään saamelaisia       Niiden tarkistaminen edellyttäisi sopimuksen
31490:  koskeva muutos, vaan se koskee kaikkia maini-         muuttamista, mihin vaaditaan kaikkien sopi-
31491:  tuissa rajakunnissa asuvia henkilöitä, jotka työs-    musvaltioiden suostumus. Hallitus kuitenkin
31492:   kentelevät Norjan tai Ruotsin rajakunnassa jul-      seuraa asian kehittymistä myös kysyjän tarkoit-
31493:  kisella sektorilla. Näin ollen muutoksen vaiku-       tamasta näkökulmasta.
31494:   tukset eivät välittömästi ja erityisesti kohdistu
31495:   saamelaisiin sillä tavoin kuin saamelaiskäräjistä
31496:   annetussa laissa tarkoitetaan.
31497: 
31498:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
31499: 
31500:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
31501: 4                                           KK 442/1998 vp
31502: 
31503: 
31504: 
31505: 
31506:                                         Tili Riksdagens Talman
31507: 
31508:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nås är det även befogat att beskattningsrätten
31509: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bibehålls hos hemviststaten därför att man på
31510: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      detta sätt bättre kan trygga flexibiliteten på ar-
31511: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          betsmarknaden bl.a. genom att hemviststaten
31512: mål nr 442:                                           har bättre möjligheter att bedöma den skatt-
31513:                                                       skyldiges helhetssituation och att den skattskyl-
31514:           Varför har sametinget, gränskommu-          dige härvid har möjlighet att tillgodogöra sig
31515:        nerna och andra parter inte hörts i sam-       bestämmelserna om de avdrag som beviljas i
31516:        band med beredningen av det nya skatte-        hemviststaten. Det bör dessutom framhållas att i
31517:        avtalet mellan de nordiska länderna, och       förhållandena mellan å ena sidan Finland och
31518:           ämnar Regeringen ingripa med anled-         Norge samt å andra sidan Finland och Sverige
31519:        ning av de missförhållanden som dykt           skulle i fråga om lön som förvärvats på grund av
31520:        upp, t.ex. genom att uppskjuta ikraftträ-      offentlig tjänst den tidigare gällande bestämmel-
31521:        dandet av skatteavtalet?                       sen, enligt viiken beskattningen endast skedde i
31522:                                                       arbetsstaten, stå i strid med EG:s gemenskapsrätt
31523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i fråga om gränsgångare som arbetar i Finland.
31524: anföra följande:                                      Denna konfliktsituation uppkommer genom att
31525:                                                       Finland beskattar personer som inte är bosatta i
31526:    1 de multilaterala skatteavtal som ingåtts mel-    Finland för löneinkomst genom att uppbära en
31527: lan de nordiska länderna har sedan 1983 ingått        definitiv källskatt på inkomsten. Detta käll-
31528: särskilda bestämmelser om gränsgångare som är         skattesystem tillåter inte sådana avdrag som
31529: bosatta i gränskommuner på båda sidor om land-        medges skattskyldiga bosatta i Finland. Detta
31530: gränsen mellan Finland och Norge samt Finland         strider mot domen av Europeiska gemenskaper-
31531: och Sverige, liksom också mellan Norge och            nas domstol i fallet Schumacker. Enligt den prin-
31532: Sverige. I fråga om gränsgångare som är bosatta       cip som framgår av domen är arbetsstaten nämli-
31533: i de finska gränskommunerna har de särskilda          gen skyldig att bevilja en person som inte är
31534: bestämmelserna avvikit från varandra beroende         bosatt i denna stat, men som förvärvar största
31535: på om det har varit fråga om enskild eller offent-    delen av sin inkomst därifrån, samma avdrag
31536: lig tjänst. Löneinkomst av enskild tjänst har be-     som den beviljar personer som är bosatta inom
31537: skattats endast i Finland, medan löneinkomst av       dess territorium.
31538: offentlig tjänst har beskattats endast i den stat         1 motiveringen till spörsmålet antas att gräns-
31539: där arbetet utförts. 1 det nya skatteavtalet från     gångare som är bosatta i en finsk gränskommun,
31540: 1996 mellan de nordiska länderna (F ördrS 26/         men arbetar i en norsk gränskommun blir tvung-
31541: 1997), som trädde i kraft i början av maj 1997 och    en att betala sjukförsäkringsavgift två gånger,
31542: som tillämpas från ingången av 1998, har be-          först i Norge och sedan i Finland. Skatteavtalet
31543: stämmelserna om beskattning av löneinkomst            gäller inte sjukförsäkringsavgifter för personer
31544: för gränsgångare som är bosatta i en finsk gräns-     som arbetar i Norge, utan om avgifterna bestäms
31545: kommun ändrats så att löneinkomsten beskattas         i EEG-förordningen 1408/71 och i den nordiska
31546: endast i Finland oberoende av om lönen förvär-        konventionen om social trygghet. Enligt dessa
31547: vats i enskild eller offentlig tjänst. Denna regel    omfattas en person som arbetar i ett annat land
31548: har gällt i förhållandena mellan Norge och            än det land i vilket han är bosatt av arbetsstatens
31549: Sverige sedan 1983.                                   lagstiftning. Sjukförsäkringsavgifterna betalas i
31550:    1 skatteavtal avstår de avtalsslutande staterna    det land i vilket han omfattas av den sociala
31551: endast undantagsvis och av synnerligen tungt          tryggheten. Sådana avgifter får inte tas ut i det
31552: vägande skäl helt från att utöva sin rätt att be-     andra landet. Om en person på grundval av arbe-
31553: skatta personer som är bosatta inom deras terri-      te omfattas av den sociala tryggheten i Norge,
31554: torium. För att en lika behandling av gränsgång-      kan någon sjukförsäkringsavgift inte tas ut i Fin-
31555: are i enskild och offentlig tjänst skall kunna upp-   land på basis av arbetsinkomsten i Norge.
31556:                                               KK 442/1998 vp                                               5
31557: 
31558:     Sjukfårsäkringsavgiften kan tas ut i Finland        nandet av skatteavtalet så att ett kort pressmed-
31559: för en s.k. utsänd arbetstagare som under en            delande ges ut om avtalet med information om
31560: bestämd tid omfattas av den sociala tryggheten i        att finansministeriet står till tjänst med ytterliga-
31561: Finland. En utsänd arbetstagare är utomlands            re information. Innehållet i avtalet offentliggörs
31562: anställd hos en finländsk arbetsgivare. De gräns-       omedelbart efter att det undertecknats. När re-
31563: gångare som avses i spörsmålet är anställda av en       geringens proposition om godkännande av avta-
31564: norsk arbetsgivare och bestämmelserna om ut-            let avlåts till riksdagen publiceras avtalet som
31565: sända arbetstagare gäller inte dem. När det är          bilaga till propositionen. Statsrådet distribuerar
31566: fråga om en utländsk arbetsgivare behöver denne         föredragningslistan jämte bilagor och eventuella
31567: inte betala arbetsgivares socialskyddsavgift i Fin-     meddelanden tili massmedia så snart propositio-
31568: land.                                                   nen avlåtits. Innan avtalet träder i kraft publice-
31569:     Sametingslagen (974/1995) avser att tillförsäk-     ras det i Finlands författningssamlings avtalsse-
31570: ra samerna såsom ett urfolk kulturell autonomii         rie. Därutöver handleds skatteförvaltningen av
31571: ärenden som angår deras språk och kultur. För           skattestyrelsen som underlyder finansministeriet
31572: skötseln av ärenden som hör tili den kulturella         om de nya avtalen och informeras om dem via
31573: autonomin skall samerna genom vai som förrät-           meddelanden riktade tili arbetsgivarna (t.ex.
31574: tas bland dem välja ett sameting (1 §). Tili same-      meddelande om förskottsuppbörd). Såsom kon-
31575: tinget hör de ärenden som angår samernas språk          staterats i motiveringen tili spörsmålet ger ett
31576: och kultur samt deras ställning som kulturfolk          grundligt studium av bestämmelserna i avtalet
31577: (5 §). Enligt lagens 9 § om förhandlingsplikt skall     jämte protokoll och en jämförelse mellan dessa
31578: myndigheterna förhandla med sametinget om               bestämmelser och det gamla avtalet vid handen
31579: alla vittsyftande och viktiga åtgärder som på ett       att beskattningen av gränsgångare har ändrats.
31580: direkt och särskilt sätt kan inverka på samernas        En effektivare information t.ex. via ett utnyttjan-
31581: ställning som ett urfolk och som på samernas            de av massmedia skulle otvivelaktigt ha möjlig-
31582: hembygdsområde gäller 1) samhällsplanering,             gjort en bättre kommunikation särskilt tili de
31583: 2) skötsel, användning, arrendering och överlå-         skattskyldiga som bor i gränskommunerna. Här-
31584:  telse av statens mark, skyddsområden och öde-          vidlag kommer regeringen att fåsta uppmärk-
31585:  marksområden, 3) tillståndsansökningar angå-           samhet vid en bättre information när det gäller
31586: ende inmutning av gruvmineraler samt utmåls-            ändringar i skatteavtalsbestämmelserna.
31587:  läggning, 4) ändring i lagstiftningen eller förvalt-       När de principer och bestämmelser som gäller
31588:  ningen angående näringar som hör tili samisk           beskattningen ändras går det inte alltid att undvi-
31589:  kultur, 5) utveckling av undervisningen på samis-      ka att beskattningen av vissa personer samtidigt
31590:  ka eller samiska språket och av social- och hälso-     förändras så att den blir oförmånligare än vad
31591:  vårdstjänsterna samt, 6) annat motsvarande             den tidigare varit. På grund av olikheter mellan
31592:  ärende som har inverkan på samernas språk,             finsk och norsk skattelagstiftning verkar det ha
31593:  kultur eller deras ställning som urfolk.               gått så att beskattningen av vissa personer som
31594:      Den nu aktuella ändringen i skatteavtalet av       är bosatta i de ftnska gränskommunerna och som
31595:  bestämmelsen om gränsgångare tillämpas på              arbetar i Norge har blivit strängare. Å andra
31596:  personer som är bosatta i alla finska kommuner         sidan förekommer även fall där beskattningen av
31597:  som gränsar tilllandgränsen mellan Finland och         gränsgångare har blivit lindrigare. Beträffande
31598:  Norge samt Finland och Sverige. Det är således         de nya bestämmelserna om gränsgångare samt
31599:  inte alls fråga om en ändring som gäller enbart        deras ikraftträdande och tillämpning har de
31600:  samer, utan ändringen gäller alla som bor i gräns-     nordiska länderna ingått en överenskommelse
31601:  kommunerna och som arbetar inom den offentli-          som redan är i kraft och tillämpas. En översyn av
31602:  ga sektorn i de norska eller svenska gränskom-         dessa bestämmelser förutsätter en ändring av
31603:   munerna. Således kommer ändringen inte att di-        överenskommelsen, vilket kräver samtycke av
31604:   rekt och specifikt rikta sig mot samerna på det       alla avtalsslutande stater. Regeringen kommer
31605:   sätt som avses i sametingslagen.                      dock hålla sig ä jour med ärendet från spörsmåls-
31606:      Finansministeriet informerar om underteck-         ställarens synpunkt.
31607: 
31608:       Helsingfors den 13 maj 1998
31609: 
31610:                                                                               Minister Jouko Skinnari
31611:                                             KK 443/1998 vp
31612: 
31613: Kirjallinen kysymys 443
31614: 
31615: 
31616: 
31617: 
31618:                                     Ulla Anttila /vihr ym.: Turkistarhojen olosuhteiden selvittämisestä
31619:                                         Länsi-Suomen läänissä
31620: 
31621: 
31622:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31623: 
31624:    Länsi-Suomen läänineläinlääkäri julkisti äs-        määrillä. 25-30 cm:n levyisissä häkeissä pidet-
31625: kettäin tarkastusraportin läänin turkistarhojen        tiin 27 tarhalla kolmea tai neljää turkiseläintä.
31626: oloista. Kaiken kaikkiaan tutkittiin 166 turkis-       Kettujen ja muiden samankokoisten siitoseläin-
31627: tarhaa eli noin 10 %Länsi-Suomen läänin turkis-        ten häkkien pohjaverkot on valmistettava muo-
31628: tarhoista.                                             vipäällysteisestä metallilangasta. Kuudella ket-
31629:     Raportin mukaan turkistarhojen eläinsuoje-         tutarhalla oli siitoseläinhäkeissä metallinen poh-
31630: lutilanne on kuluvan talven aikana ollut saman-        javerkko ainakin osalla eläimistä.
31631: kaltainen kuin aikaisempina vuosina. Vakavia               Länsi-Suomen läänin alueella sijaitsee noin
31632: eläinsuojelulain rikkomuksia ja puutteita hygie-       2 000 turkistarhaa, mikä on 90 %Suomen turkis-
31633: niaoloissa havaittiin noin kymmenessä tutkitus-        tarhoista. Vuosittain läänineläinlääkäri tarkas-
31634: sa tarhassa. Eläinten lopettamiseen käytettiin lai-    taa noin 10% tarhoista. Otannan perusteella on
31635: tonta niskamurtoa yhdellä minkkitarhalla. Tur-         todennäköistä, että eläinsuojelullisia epäkohtia
31636: kistarhoista 40 % ei ole rakentanut häkkeihin          löytyy myös tutkimatta jääneiltä turkistarhoilta.
31637:  makuuhyllyjä, mitä edellytetään Euroopan neu-         Myös aiempina vuosina tehdyissä tarkastuksissa
31638: voston tuotantoeläinten suojelua koskevassa            on havaittu samankaltaisia eläinsuojelullisia
31639:  yleissopimuksessa.                                    epäkohtia.
31640:     Talvella eläimet saivat harvemmin kuin ker-            Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
31641:  ran päivässä juotavaa 15 tarhalla.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31642:     Näistä neljällä tarhalla vettä annettiin vain      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31643:  neljä kertaa viikossa. Eläimet kuitenkin on juo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31644:  tettava vähintään kerran päivässä. Metalliset
31645:  juomakupit olivat tarhoilla erittäin yleisiä, vaik-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31646:  ka eläimille pitäisi järjestää joko muoviset juo-            Länsi-Suomen läänineläinlääkärin tur-
31647:  makupit tai juomakuppisuojukset talven ajaksi.               kistarhojen oloja koskevasta tarkastus-
31648:     Yhä useammat turkistarhat rikkovat eläin-                 raportoinoista ilmenneiden epäkohtien
31649:  suojelulakia liian suurilla häkkikohtaisilla eläin-          poistamiseksi?
31650: 
31651:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
31652: 
31653:           Ulla Anttila /vihr                   Janina Andersson /vihr       Tuula Haatainen /sd
31654:           Paula Kokkonen /kok                  Riitta Prusti /sd            Tuulikki Hämäläinen /sd
31655:           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr          Risto Kuisma /rem            Pekka Saarnio /vas
31656:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr        Ulla Juurola /sd             Tarja Filatov /sd
31657:           Osmo Soininvaara /vihr               Tuija Brax /vihr             Satu Hassi /vihr
31658:           Sirpa Pietikäinen /kok               Irina Krohn /vihr            Marjaana Koskinen /sd
31659:                                                Säde Tahvanainen /sd
31660: 
31661: 
31662: 
31663: 
31664:  280043
31665: 2                                           KK 443/1998 vp
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 
31670:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31671: 
31672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suojeluviranomainen voi ryhtyä lain 44 §:n mu-
31673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hy-
31674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vinvoinnin turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa
31675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-       eläimille voidaan esimerkiksi hankkia hoitoa
31676: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           muualta. Jos se ei ole mahdollista tai tarkoituk-
31677: n:o 443:                                               senmukaista, eläin voidaan myös lopettaa tai
31678:                                                        myydä. Lääninhallitus voi tehostaa eläinsuojelu-
31679:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          viranomaisen antamaa määräystä tai kieltoa uh-
31680:        Länsi-Suomen läänineläinlääkärin tur-           kasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toi-
31681:        kistarhojen oloja koskevasta tarkastus-         menpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
31682:        raportoinoista ilmenneiden epäkohtien              Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan pal-
31683:        poistamiseksi?                                  veluyksikön toiminta-alueella on tehty turkistar-
31684:                                                        hojen eläinsuojelu-ja hygieniatarkastuksia syk-
31685:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syn 1997 ja talven 1998 aikana yhteensä 166 tar-
31686: vasti seuraavaa:                                       halla. Tarkastusten kohteet on valittu satunnais-
31687:                                                        otannalla, ja tehtyjen tarkastusten määrä vastaa
31688:    Eläinten pitoa, kohtelua ja käsittelyä koske-       noin 10 %:a läänin turkistarhoista. Tarkastusten
31689: vista yleisistä vaatimuksista on säädetty eläin-       perusteella laaditun raportin sekä tarhoilla ii-
31690: suojelulaissa (247 /1996)ja eläinsuojeluasetukses-     menneiden epäkohtien johdosta maa- ja metsä-
31691: sa (396/1996). Tuotantoeläinten hyvinvointia           talousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvike-
31692: koskevista vaatimuksista on lisäksi säädetty ase-      osasto on ollut yhteydessä Länsi-Suomen läänin-
31693: tuksessa tuotantoeläinten suojelua koskevan eu-        hallituksen Vaasan palveluyksikköön. Tarhoilla,
31694: rooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattami-          joilla on tarkastuksissa havaittu eläinsuojelusää-
31695: sesta (458/1992) ja yksityiskohtaisista turkis-        dösten vastaista menettelyä, paikalliset viran-
31696: eläinten pitoa koskevista vaatimuksista edellä         omaiset antavat laissa tarkoitetun kiellon tai
31697: mainitun yleissopimuksen turkiseläimiä koske-          määräyksen, jolla eläinten tilat, hoito ja kohtelu
31698: vissa eläinsuojelumääräyksissä.                        saatetaan eläinsuojelusäädösten edellyttämälle
31699:    Eläinsuojelulain 4 luvussa on säädetty eläin-       tasolle.
31700: suojelutarkastusten tekemisestä sekä niistä toi-           Euroopan unionissa valmistellaan neuvoston
31701: menpiteistä, joihin tarkastusten perusteella voi-      direktiiviä tuotantoeläinten suojelusta. Direktii-
31702: daan ryhtyä. Jos eläinten pitoyksikössä havai-         vin mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava,
31703: taan ainoastaan lieviä eläinsuojelullisia epäkoh-      että viranomaiset tekevät tarkastuksia direktii-
31704: tia, lain 40 §:n mukaan tarkastuksen suorittajan       vin säädösten noudattamisen valvomiseksi. Tar-
31705: on annettava eläinten omistajalle tai haltijalle       kastuksia voitaisiin tehdä samanaikaisesti mui-
31706: neuvoja, joilla pyritään edistämään eläimen hy-        den tarkastusten kanssa. Jäsenvaltioiden olisi
31707: vinvointia ja vaikuttamaan siihen, että kyseiset       toimitettava komissiolle selvitys tehdyistä tar-
31708: epäkohdat korjataan. Jos tarkastuksen tekijä           kastuksista. Lisäksi komission eläinlääkintä-
31709: havaitsee, että eläinsuojelusäädöksiä on rikottu,      asiantuntijat voisivat yhdessä kansallisten viran-
31710: hän voi eläinsuojelulain 42 §:n mukaan kieltää          omaisten kanssa tarkastaa, että jäsenmaissa nou-
31711: eläimen omistajaa tai haltijaajatkamasta tai tois-     datetaan vaatimuksia ja varmistaa, että tarkas-
31712: tamasta säädösten vastaista menettelyä tai mää-         tukset jäsenmaissa tehdään direktiivin edellyttä-
31713: rätä tämän täyttämään velvollisuutensa määrä-           mällä tavalla. Direktiivi on tarkoitus hyväksyä
31714: ajassa. Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, eläin-    vielä Britannian puheenjohtajuuskauden aikana.
31715: 
31716:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
31717: 
31718:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31719:                                              KK 443/1998 vp                                             3
31720: 
31721: 
31722: 
31723: 
31724:                                          Tili Riksdagens Talman
31725: 
31726:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         möjligt eller ändamålsenligt kan djuret också av-
31727: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          livas eller säljas. Länsstyrelsen kan förena ett
31728: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        förbud eller en föreskrift som givits av djur-
31729: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmål           skyddsmyndigheten med vite eller med hot om
31730: nr443:                                                  att den fOrsummade åtgärden vidtas på den för-
31731:                                                         sumliges bekostnad.
31732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-              Inom verksamhetsområdet för länsstyrelsens i
31733:        ta för att avlägsna de olägenheter som           Västra Finlands Iän serviceenhet i Vasa har man
31734:        framgår av den inspektionsrapportering           utfört inspektioner vad gäller djurskydd och hy-
31735:        angående förhållandena på pälsdjurs-             gien på sammanlagt 166 pälsdjursfarmer under
31736:        farmerna viiken sammanställts av länsve-         hösten 1997 och vintern 1998. Föremålen för
31737:        terinären i Västra Finland?                      inspektionerna har valts slumpmässigt och anta-
31738:                                                         let inspektioner motsvarar ca 10% av pälsdjurs-
31739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           farmerna i länet. Med anledning av den rapport
31740: anföra följande:                                        som sammanställts på basis av inspektionerna
31741:                                                         samt med anledning av de olägenheter som upp-
31742:     Om allmänna krav på djurhållning, behand-           dagats på pälsdjursfarmerna har jord- och skogs-
31743: ling och hantering av djur bestäms i djurskydds-        bruksministeriets veterinär- och Iivsmedelsavdel-
31744: lagen (247/1996) och djurskyddsförordningen             ning haft kontakt med länsstyrelsens i Västra
31745: (396/1996). 1 förordningen om ikraftträdande av         Finlands Iän serviceenhet i Vasa. På sådana päls-
31746: den europeiska konventionen om skydd av ani-            djursfarmer där man vid inspektioner har uppda-
31747: malieproduktionens djur (45811992) fastställs           gat förfarande som strider mot djurskyddsbe-
31748: dessutom krav på välbefinnandet hos animalie-           stämmelserna, utfårdar de lokala myndigheterna
31749: produktionens djur och i djurskyddsbestämmel-           det förbud eller de föreskrifter som avses i lagen
31750: serna i ovan nämnda konvention fastställs detal-        och med stöd av vilka djurens utrymmen, vård
31751: jerade krav på hållning av pälsdjur.                    och behandling kan fås att motsvara den nivå
31752:     Av 4 kap. djurskyddslagen framgår hur djur-         som förutsätts i djurskyddsbestämmelserna.
31753: skyddsinspektioner görs och de åtgärder som                 Inom Europeiska unionen håller man på att
31754: kan vidtas med anledning av inspektionerna. Om          bereda ett rådsdirektiv som gäller skydd av ani-
31755: man i en djurhållningsenhet upptäcker endast            malieproduktionsdjur. Enligt direktivet skall
31756: lindriga missförhållanden i djurskyddshänseen-          medlemsstaterna försäkra sig om att myndighe-
31757: de, skall enligt lagens 40 § den som utför inspek-      terna utför inspektioner i syfte att övervaka att
31758:  tionen genom råd tili djurets ägare eller inneha-      bestämmelserna i direktivet iakttas. A vsikten är
31759:  vare sträva efter att främja djurets välbefinnande     att dessa inspektioner kan utföras samtidigt med
31760:  och verka för att olägenheterna avhjälps. Om den       andra inspektioner. Det föreslås att varje med-
31761:  som utför inspektionen finner att djurskyddsbe-        lemsstat skalllämna in en utredning över utförda
31762:  stämmelserna har överträtts, kan han enligt 42 §       inspektioner tili kommissionen. Dessutom före-
31763:  djurskyddslagen förbjuda djurets ägare eller           slås att kommissionens sakkunniga i veterinära
31764:  innehavare att fortsätta med eller upprepa det         frågor tillsammans med de nationella myndighe-
31765:  förfarande som strider mot bestämmelserna eller        terna skall kontrollera att man följer uppställda
31766:  förordna att denne skall fullgöra sin skyldighet       krav i medlemsländerna och kontrollera att in-
31767:  inom utsatt tid. Om det behövs av djurskyddsskäl       spektionerna utförs i medlemsländerna på ett
31768:  kan djurskyddsmyndigheten vidta omedelbara             sådant sätt som förutsätts i direktivet. Avsikten
31769:  åtgärder enligt lagens 44 § för att trygga ett djurs   är att direktivet skall godkännas under Storbri-
31770:  välbefinnande. I detta syfte kan för djuren skaf-      tanniens ordförandeskap.
31771:  fas vård någon annanstans. Om detta inte är
31772: 
31773:       Helsingfors den 8 maj 1998
31774: 
31775:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31776:                                           KK 444/1998 vp
31777: 
31778: Kirjallinen kysymys 444
31779: 
31780: 
31781: 
31782: 
31783:                                  Raimo Vistbacka /ps: Valtion virkaehtolainsäädännön korjaami-
31784:                                       sesta
31785: 
31786: 
31787:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31788: 
31789:    Uudessa valtion virkaehtoja koskevassa lain-        Toisena puutteena samaisessa virkaehtolain-
31790: säädännössä on kohta, jossa määritellään suori-     säädännössä on ns. pitkän palvelun säännössä,
31791: tetun eläkeikävalinnan raukeamisesta. Mainitus-     jossa todetaan: "Valinnan tehnyt työntekijä voi
31792: sa kohdassa säädetään, että mikäli henkilön pal-    myös saada vanhuuseläkkeen erityisessä eläke-
31793: velussuhteessa syntyy 1.1.1999 jälkeen yhden-       iässä sillä perusteella, että hän on toiminut 40
31794: kään päivän katkos, raukeaa alemman erityisen       vuotta täytettyään yhteensä 12 vuotta valtion
31795: eläkeiän valinta. Tällöin voi käydä esimerkiksi     eläkeasetuksen 5 §:n mukaisessa erityisen eläke-
31796: niin, että peruskoulunopettajan eläkeikä nousee     iän tehtävässä." Kyseinen säännös on hyvä ja
31797: viisi vuotta, konstaapelilla ja sairaanhoitajalla   tarpeellinen, mutta siitä on jostain syystä jäänyt
31798: seitsemän vuotta ja erityisluokanopettajalla pe-    taijätetty pois erityisen eläkeiän valintaan oikeu-
31799: räti kymmenen vuotta. Aäritapauksessa näin voi      tetuista ammattinimikkeistä peruskoulunopetta-
31800: käydä nykyisen lain mukaan yhden päivän kat-        jat, tuntiopettajat sekä oppilasasuntoJoiden hoi-
31801: koksesta palvelussuhteiden välillä.                 tajat. Nämä nimikkeet tulisi pikaisesti lisätä ns.
31802:     Kyseinen säännös on kohtuuton ja epäinhi-       pitkän palvelun säännökseen samalla tavalla,
31803:  millinen, sillä lyhyitä katkoksia on täysin mah-   kuin lakiin 1232/1995 lisättiin aikoinaan siitä
31804: dollista tulla alemman erityisen eläkeiän valin-    pois jääneet opettajat.
31805:  neiden virkasuhteissa täysin ilman heidän omaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31806:  syytänsä teknisistä syistä tai jopa sattuman        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31807:  aiheuttamana. Mahdollista siis on, että yhden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31808:  päivän väli virkasuhteissa aiheuttaa henkilölle    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31809:  1 825-3 650 päivän pituisen viivästymän eläk-
31810:  keelle pääsyyn. Tämänkaltainen kohtuuttomuus                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31811:  tulisi mitä pikimmin lainsäädännöstämme pois-              valtion virkaehtosäännöstön korjaami-
31812:  taa.                                                       seksi perusteluissa mainittujen epäkoh-
31813:                                                             tien poistamiseksi?
31814:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
31815: 
31816:                                         Raimo Vistbacka /ps
31817: 
31818: 
31819: 
31820: 
31821:  280043
31822: 2                                            KK 444/1998 vp
31823: 
31824: 
31825: 
31826: 
31827:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhdenkin päivän katkos aiheuttaa eläkeoikeuden
31829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kannalta uuden palveluksen alkamisen.
31830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Yhdenkin päivän katkoksen aiheuttama pal-
31831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              veluksen katkeaminen ei kuitenkaan ole erityisen
31832: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kohtuuton vaatimus. Palveluksen katkeamiseksi
31833: sen n:o 444:                                            ei katsota erilaisia virkavapausaikoja, olivatpa
31834:                                                         ne palkattornia tai eivät. Siten mm. erilaiset van-
31835:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           hemmuuteen liittyvät lomat, opintovapaat ja
31836:        valtion virkaehtosäännöstön korjaami-            vuorotteluvapaat eivät katkaise palvelusta. Li-
31837:        seksi perusteluissa mainittujen epäkoh-          säksi edunsaaja voi aloittaa vaikka kuinka mon-
31838:        tien poistamiseksi?                              ta uutta palvelussuhdetta minkä hyvänsä valtion
31839:                                                         eläkejärjestelmän piiriin kuuluvan työnantajan
31840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            palveluksessa, ilman että palvelus eläkeoikeuden
31841: vasti seuraavaa:                                        kannalta katkeaa, kunhan näiden välissä ei ole
31842:                                                         päivänkään katkosta.
31843:     Valtion eläkejärjestelmä uudistettiin perus-            VALTO:ssa yhden päivän sääntöä vielä väl-
31844: teellisesti vuosien 1993 ja 1995 alussa voimaan         jennettiin siten, että vuoden 1998loppuun saak-
31845: tulleilla valtion eläkelain ja eräiden muiden la-       ka vasta yli kuukauden katkos vie edunsaajalta
31846: kien muutoksilla (ns. VAL TO). Näiden lakien            vanhan edunsaajan aseman. Vuoden 1999 alusta
31847: tarkoituksena oli eläkekustannuksien hillitsemi-        lukien noudatetaan palveluksen katkeamisen
31848: seksi tulevaisuudessa saattaa valtion eläke-etuu-       osalta normaalisääntöä eli yhden päivän sään-
31849: det samalle tasolle kuin yksityisellä alalla. U udis-   töä.
31850: tusten ydinajatuksena oli se, että palveluksessa            Edellä mainitun perusteella totean, että erityi-
31851: olevan henkilöstön eläke-etuudet pysyvät osaksi         sen eläkeiän ammatissa olevien edunsaajien ase-
31852: tai kokonaan ennallaan, kun sen sijaan uuden            ma on samanlainen kuin muidenkin valtion elä-
31853: henkilöstön eläke-etuudet olisivat yksityisen           kejärjestelmän piirissä olevien. Ei ole syytä muo-
31854: alan tasolla. Uudeksi henkilöstöksi määriteltiin         dostaa erityissäännöksiä sellaiselle henkilöryh-
31855: sellaiset edunsaajat,joilla alkaa uusi palvelussuh-      mälle, joka on säilyttänyt oikeuden jo kumottu-
31856: de, vaikka he olisivatkin olleet aikaisemmin val-       jen säännösten mukaiseen eläkeoikeuteen.
31857: tion eläkejärjestelmän piirissä.                            Kysymyksessä mainitaan lisäksi, että eläkeiän
31858:     Valtion tietyissä ammattiryhmissä oli vanhas-        valinnan tehneillä muilla kuin peruskoulun opet-
31859: taan edunsaajia, joilla saattoi olla oikeus valita       tajilla on mahdollisuus jäädä erityisessä eläkeiäs-
31860: yleistä eläkeikää alempi erityinen eläkeikä ennen        sä eläkkeelle, jos heillä on vähintään 12 vuoden
31861:  1.7.1989 voimassa olleiden säännösten perusteel-        palvelus kyseisessä tehtävässä 40 vuoden iän
31862: la. VALTO:ssa pidettiin johdonmukaisena, että            täyttämisen jälkeen. Tämä pitää paikkansa. Pe-
31863: oikeus vanhojen säännösten valintaan voisi myös          ruskoulun opettajien erityisestä eläkeiästä sääde-
31864: säilyä vain VAL TO:ssa määritellyillä vanhoilla          tään peruskoululain ja peruskouluasetuksen si-
31865:  edunsaajilla.                                           nänsä jo kumotuissa säännöksissä ja säännökset
31866:     Määriteltäessä VALTO:ssa sitä, koska uusi            ovat mm. tältä osin erilaiset kuin muilla erityi-
31867:  palvelus alkaa, lähdettiin siitä, miten palvelus oli    seen eläkeikään oikeutetuilla ryhmillä. En näe
31868: jo aiemmin valtion eläkelaissa määritelty. Eläke-        perustetta sille, että nyt pitäisi muuttaa säännök-
31869:  oikeuden kannalta uusi palvelus valtion eläkejär-       siä, jotka on kumottu jo vuonna 1989. Hallitus
31870: jestelmässä alkaa silloin, jos edunsaajan vanha          seuraa tilannetta myös kysyjän tarkoittamasta
31871:  palvelus päättyy ja uusi palvelus alkaa siten, että     näkökulmasta.
31872:  se ei välittömästi ala edellisen päätyttyä. Siten
31873: 
31874:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
31875: 
31876:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
31877:                                             KK 444/1998 vp                                               3
31878: 
31879: 
31880:                                          Tili Riksdagens Talman
31881: 
31882:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            börjar omedelbart efter att den föregående an-
31883: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            ställningen upphört. Ett avbrott på en enda dag
31884: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        leder sålunda tili att en ny anställning inleds vad
31885: dagsman · Raimo Vistbacka undertecknade                pensionsrätten beträffar.
31886: spörsmål nr 444:                                           Det faktum att ett avbrott på en enda dag kan
31887:                                                        leda tili att en ny anställning inleds vad pensions-
31888:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         rätten beträffar utgör dock inte något särdeles
31889:        ta för en korrigering av statens tjänstevill-   orimligt krav. Vissa tjänstledighetsperioder be-
31890:        korsbestämmelser så att de i motivering-        traktas-oberoende av om lön utbetalas eller
31891:        en nämnda missförhållandena undan-              inte-nämligen inte som avbrott i anställningen.
31892:        röjs?                                           Detta gäller bl.a. olika typer av föräldraledighe-
31893:                                                        ter samt studieledigheter och alterneringsledig-
31894:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          heter. Dessutom kan förmånstagaren, utan att
31895: anföra följande:                                       anställningen avbryts vad pensionsrätten beträf-
31896:                                                        far, inleda hur många nya anställningar som helst
31897:    Statens pensionssystem reviderades grundligt        hos viiken som helst arbetsgivare som omfattas
31898: genom deändringar(den s.k. VALTO-reformen)             av statens pensionssystem - härvid krävs dock
31899: som i fråga om lagen om statens pensioner och          att inte ens ett en dags avbrott förekommer mel-
31900: vissa andra Jagar trädde i kraft i början av åren      lan anställningarna.
31901: 1993 och 1995. Avsikten med dessa lagar var att            1 VALTO mildrades dessutom endagsregeln
31902: sänka pensionsförmånerna inom den statliga             så att en förmånstagare fram tili utgången av
31903: sektorn tili samma nivå som gällde inom den             1998 kan ha avbrott på en månad och trots det
31904: privata sektorn. Den centrala tanken i reformen        behålla sin ställning som s.k. gamma! förmånsta-
31905: var att pensionsförmånerna för denpersonai som         gare. Först vid ingången av 1999 börjar normal-
31906: hade en pågående anställning helt eller delvis         regeln, dvs. endagsregeln, iakttas i fråga om av-
31907: skulle kvarstå oförändrade, medan däremot pen-         brott mellan anställningar.
31908: sionsförmånerna för nyanställda skulle ligga på            Med hänvisning tili det ovan relaterade kon-
31909: samma nivå som inom den privata sektorn. Sam           staterar jag att förmånstagare i yrken med sär-
31910: nyanställda definierades sådana förmånstagare i        skild pensionsålder har samma ställning som de
31911: fråga om vilka en ny anställning börjar, även om       övriga anställda vilka omfattas av statens pen-
31912: dessa personer tidigare hade omfattats av statens      sionssystem. Det är inte motiverat att skapa spe-
31913: pensionssystem.                                        cialregler för en sådan grupp personer som har
31914:     1 fråga om vissa yrkesgrupper inom den statli-     behållit rätten tili pension enligt redan upphävda
31915: ga sektorn fanns sedan tidigare förmånstagare          bestämmelser.
31916: som kunde ha rätt att på basis av bestämmelser             1 spörsmålet nämns ytterligare att de personer
31917:  som gällde före 1.7.1989 välja en särskild pen-       som har valt pensionsålder kan gå i pension vid
31918: sionsålder som var lägre än den allmänna pen-          en särskild pensionsålder om de efter fyllda 40 år
31919:  sionsåldern. 1 samband med VAL TO ansågs det          har minst 12 års anställning i uppgiften i fråga,
31920:  konsekvent att rätten till vai av pensionsålder       men att denna möjlighet inte gäller grundskollä-
31921:  enligt de gamla bestämmelserna också skulle           rarna. Detta stämmer. Om grundskollärarnas
31922:  kunna kvarstå endast i fråga om de i VALTO            särskilda pensionsålder bestäms i grundskolela-
31923:  definierade s.k. gamla förmånstagarna.                gens och grundskoleförordningens i och för sig
31924:     När tidpunkten för inledandet av en ny an-         redan upphävda bestämmelser, och dessa be-
31925:  ställning skulle definieras i VALTO utgick man        stämmelser avviker bl.a. tili denna del från be-
31926:  ifrän hur anställningen redan tidigare hade defi-      stämmelserna om andra grupper som är berätti-
31927:  nierats i lagen om statens pensioner. 1 fråga om      gade tili särskild pensionsålder. Jag anser det inte
31928:  statens pensionssystem börjar en ny anställning       motiverat att bestämmelser som upphävts redan
31929:  vad rätten tili pension beträffar ifall förmånsta-     1989 nu skulle ändras. Regeringen följer situatio-
31930:  garens gamla anställning upphör och en ny an-          nen också ur den synvinkel som spörsmålet avser.
31931:  ställning inleds på ett sådant sätt att den inte
31932: 
31933:       Helsingforsden 12 maj 1998
31934: 
31935:                                                                               Minister Jouko Skinnari
31936:                                            KK 445/1998 vp
31937: 
31938: Kirjallinen kysymys 445
31939: 
31940: 
31941: 
31942: 
31943:                                    Hannu Takkula /kesk: Polttoturpeen valmisteverotuksesta
31944: 
31945: 
31946: 
31947:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31948: 
31949:     Suomen Kaukolämpö ry:ltä saadun tiedon            tapahtua turpeen kustannuksella. Esimerkiksi
31950: mukaan polttoturpeen valmisteveroa aiotaan -          Rovaniemellä poltetaan jo kaikki tarjolla oleva
31951: jatkuvasti kiristyvän energiaverotuksen tapaan        puupolttoaine, mutta sen osuus polttoaineesta
31952: -korottaa 4-6 mk/MWh. Kaavaillulla valmis-            on vain kolme prosenttia. Turpeen verotuksen
31953: teveron korotuksella valtiolle kerättäisiin poltto-   korottaminen ei lisää puun polttoa.
31954: turpeen käytöstä lämmityksen yhteydessä mak-             Polttoturpeen verotukseen suunnitellut muu-
31955: settavaa valmisteveroa 30 miljoonan markan si-        tosesitykset poikkeavat aiemmista lupauksista.
31956: jasta 60 miljoonaa markkaa vuodessa.                  Edellisen veroreformin yhteydessä eduskunta
31957:     Suunnitteilla oleva polttoturpeen valmisteve-     hyväksyi ponnen, jonka mukaan valtioneuvos-
31958:  ron korotus tulee näkymään myös polttoturpeen        ton on korjattava veromallia turpeen käytön pie-
31959:  hinnan kehittymisessä. Valmisteveron korotus         nentyessä. Käytännössä jo nyt turpeen käyttö on
31960:  kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna nostaa        vähentynyt yli viisi prosenttia eli enemmän kuin
31961:  turpeen hintaa jopa 10%. Esimerkiksi Rovanie-        ponnessa edellytettiin.
31962:  men kaupungin osalta korotus lisää vuosikustan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31963:  nuksia noin kahdella miljoonalla markalla vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31964:  dessa. Koko maata ajatellen turpeen valmisteve-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31965:  ron korotus rasittaisi erityisesti linjan Pori-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31966:  Tampere-Mikkeli pohjoispuolella olevien kau-
31967:  punkien asukkaita.                                             Pitääkö Hallitus suunniteltuja poltto-
31968:     Ajatus turpeen valmisteveron korottamisesta              turpeen valmisteveron muutosesityksiä
31969:  viestittää energiapolitiikkamme olevan varsin               tasapuolisina ja oikeudenmukaisina ver-
31970:  poukkoilevaaja vaikeasti ennalta määriteltävää.             rattaessa muiden kotimaisten polttoai-
31971:  Onhan niin, että esimerkiksi pienvoimalainves-              neiden verotuskäytäntöön, ja
31972:  tointeja tehtäessä pitäisi pystyä laskemaan kus-               suunnitteleeko Hallitus pienvoimaloi-
31973:   tannuksia pitkällä aikavälillä ja pyrkiä varsin            den eli niroellisteholtaan enintään 40 me-
31974:   vakaaseen hintakehitykseen eritoten kotimaisten            gavolttiampeerin voimaloiden tuen pois-
31975:   polttoaineiden ja energianlähteiden ollessa kysy-          tamista niiden lämmitysvoimalaitosten
31976:   myksessä. Puun lisäkäyttö energiantuotannossa              osalta, jotka tuottavat sähköä polttotur-
31977:   on aivan kannatettavaa, mutta miksi sen tulisi             peella?
31978: 
31979:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
31980: 
31981:                                          Hannu Takkula /kesk
31982: 
31983: 
31984: 
31985: 
31986:  280043
31987: 2                                       . KK 445/1998 vp
31988: 
31989: 
31990: 
31991: 
31992:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31993: 
31994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tavaksi siten, että valmisteveron lisäveron las-
31995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kentaperusteena käytettävä hiilidioksiditaso
31996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nostettaisiin 82 markasta 102 markkaan hiili-
31997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          dioksiditonnilta. Maakaasun kilpailukyvyn säi-
31998: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lyttämiseksi ehdotetaan edelleen, että maakaa-
31999: n:o 445:                                            sulle säädetty 50 prosentin alennus Jisäverossa
32000:                                                     säilytettäisiin. Polttoturpeeseen sisältyy hiili-
32001:           Pitääkö Hallitus suunniteltuja poltto-    dioksidia 106 grammaa megajoulea kohden.
32002:        turpeen valmisteveron muutosesityksiä        Tätä ei kuitenkaan käytettäisi verotuksen perus-
32003:        tasapuolisina ja oikeudenmukaisina ver-      teena, vaan ehdotetaan, että polttoturpeen vero
32004:        rattaessa muiden kotimaisten polttoai-       määrättäisiin 9 markaksi megawattitunnilta.
32005:        neiden verotuskäytäntöön, ja                 Tällöin turpeen vero/megawattitunti olisi 1,3
32006:           suunnitteleeko Hallitus pienvoimaloi-     markkaa alempi kuin maakaasun vastaava vero.
32007:        den eli nimellisteholtaan enintään 40 me-       Pienvoimaloiden eli niroellisteholtaan enin-
32008:        gavolttiampeerin voimaloiden tuen pois-      tään 40 megawolttiampeerin voimaloiden tuen
32009:        tamista niiden lämmitysvoimalaitosten        osalta hallitus ehdottaa, että tuki nostettaisiin
32010:        osalta, jotka tuottavat sähköä polttotur-    siten, että se vastaisi ehdotettua sähköveron ko-
32011:        peella?                                      rotusta. Täten pienvoimaloiden tukijäisi käytän-
32012:                                                     nössä samansuuruiseksi kuin nykyisin. Pienvoi-
32013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        malan määrityksessä ei tapahtuisi hallituksen
32014: vasti seuraavaa:                                    esityksen mukaan mitään muutosta, vaan pien-
32015:                                                     voimalalla tarkoitettaisiin edelleen nimellistehol-
32016:   Hallitus on 8. 5.1998 antanut esityksensä edus-   taan enintään 40 megawolttiampeerin lämmitys-
32017: kunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädän-      voimalaa, joka tuottaa sähköä puulla tai poltto-
32018: nön muuttamisesta. Tämän esityksen mukaan           turpeella.
32019: energiaverojen korotukset ehdotetaan toteutet-
32020: 
32021:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
32022: 
32023:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
32024:                                           KK 445/1998 vp                                               3
32025: 
32026: 
32027: 
32028: 
32029:                                        Tili Riksdagens Talman
32030: 
32031:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     läggsaccisen höjs från 82 mk tili 102 mk per
32032: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      koldioxidton. För att naturgasens konkurrens-
32033: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    kraft skall bestå föreslås vidare att den sänkning
32034: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr         a v tilläggsaccisen med 50 % som f6reskrivs för
32035: 445:                                                naturgas bibehålls. Bränntorv innehåller 106
32036:                                                     gram koldioxid per megajoule. Detta skall dock
32037:             Ämnar Regeringen att förslagen tili     inte användas som grund för beskattningen, utan
32038:         ändringar i accisen på bränntorv är opar-   det föreslås att accisen på bränntorv fastställs tili
32039:         tiska och rättvisa i jämförelse med be-     9 mk/megawattimme. Då är accisen/megawat-
32040:         skattningsförfarandet i fråga om andra      timme för torv 1,3 mk lägre än motsvarande accis
32041:         inhemska bräns1en och                       på naturgas.
32042:             planerar Regeringen att slopa stödet       Beträffande stödet tili små kraftverk, dvs.
32043:         tili de små kraftverken, dvs. kraftverk     kraftverk med en nominell effekt på högst 40
32044:         som producerar elström med bränntorv?       megavoltampere, föreslår regeringen att stödet
32045:                                                     höjs så att det motsvarar den föreslagna höjning-
32046:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en av elaccisen. Sålunda förblir stödet tili de små
32047: anföra följande:                                    kraftverken i praktiken lika stort som det är nu.
32048:                                                     Någon omdefiniering av begreppet små kraftver-
32049:    Regeringen avlät den 8 maj 1998 tili riksdagen   ken ingår inte i regeringspropositionen, utan med
32050: sin proposition med förslag tili ändring av lag-    små kraftverk avses fortfarande värmekraftverk
32051: stiftningen om energibeskattning. Enligt denna      med en nominell effekt på högst 40 megavoltam-
32052: proposition föreslås förhöjningarna av energi-      pere som producerar elström med ved eller
32053: skatterna bli genomförda så att den koldioxidni-    bränntorv.
32054: vå som används som beräkningsgrund för tili-
32055: 
32056:        Helsingforsden 14 maj 1998
32057:                                                                            Minister Jouko Skinnari
32058:                                              KK 446/1998 vp
32059: 
32060: Kirjallinen kysymys 446
32061: 
32062: 
32063: 
32064: 
32065:                                     Satu Hassi /vihr: Järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä
32066: 
32067: 
32068: 
32069:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32070: 
32071:    Vuonna 1993 hyväksytyssä jätelaissa on an-           sin vakituiseen asuntoonsa. Tässäkään tapauk-
32072: nettu kunnille jätehuollon järjestämisvelvolli-         sessa kunta ei ole myöntänyt poikkeusta järjes-
32073: suus. Vastaavasti jätteen tuoHajalla on velvolli-       tettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Esimerkiksi
32074: suus liittyä järjestettyyn jätehuoltoon. Lakia hy-      tässä tapauksessa vaikuttaa ilmeiseltä, että kunta
32075: väksyessään eduskunta pohti pitkään sitä, miten         käyttää jätelain määräyksiä vain tulonlähteenä,
32076: automaattinen liittymisvelvollisuuden tulisi olla.      mikä ei ole lain tarkoitus.
32077: Jätelain 11 §:n mukaan kunta voi päättää, että             Tämän ja eräiden muiden tietooni tulleiden
32078: liittyminen ei ole pakollista silloin, kun jätteen      tapausten perusteella vaikuttaa siltä, että jäte-
32079: määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jos jät-          laissa tulisi täsmentää niitä ehtoja, joiden täyt-
32080: teen tuottaja itse järjestää jätehuollon.               tyessä kesämökkiJäinen voidaan vapauttaa jär-
32081:     Käytännössä kunnat ovat tulkinneet liittymis-       jestettyyn jätehuoltoon liittymisestä.
32082: velvollisuuden lähes pakolliseksi. Poikkeuksia ei           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32083: juurikaan ole myönnetty. On ymmärrettävää,              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32084: että erityisesti kesämökkivaltaisissa kunnissa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32085: seuraa hankaluuksia, jos poikkeuksia on paljon,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32086: mutta poikkeuksen tulisi kuitenkin olla mahdol-
32087: linen, jos mökkiJäinen pystyy osoittamaan, ettei                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että eräät
32088:  tuota jätettä ole tai että hän hoitaa sen muulla                kunnat jätelain tarkoituksen vastaisesti
32089:  hyväksyttävällä tavalla.                                        kieltäytyvät myöntämästä poikkeuksia
32090:     Minuun on otettu yhteyttä tapauksessa, jossa                 järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä,
32091:  leskeksi jäänyt naishenkilö ei edes yövy mökil-                 ja
32092:  lään, koska ei uskalla sitä yksin tehdä, eli oleske-               aikooko Hallitus valmistella lain täs-
32093:  lee mökillään vain hyvin lyhytaikaisesti pienet                 mentämistä tältä osin?
32094:  eväät mukanaan, tuoden eväiden kääreet takai-
32095: 
32096:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
32097: 
32098:                                               Satu Hassi /vihr
32099: 
32100: 
32101: 
32102: 
32103:  280043
32104: 2                                            KK 446/1998 vp
32105: 
32106: 
32107: 
32108: 
32109:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32110: 
32111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tetty kunnille ohjeet (Haja-asutusalueiden jäte-
32112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huolto, Suomen Kuntaliitto 1997), joissa selvite-
32113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tään haja-asutuksen hyvän jätehuollon periaat-
32114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          teita. Ohjeiden soveltamiseksi käytäntöön Suo-
32115: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            men Kuntaliitto on lisäksi alkuvuodesta 1998
32116: 446:                                                    käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on
32117:                                                         laatia hankkeeseen osallistuviin kuntiin niiden
32118:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että eräät     tarpeita ja olosuhteita vastaava suunnitelma
32119:        kunnat jätelain tarkoituksen vastaisesti         haja-asutusalueiden jätehuollon järjestelyistä.
32120:        kieltäytyvät myöntämästä poikkeuksia             Hankkeesta saadut kokemukset saatetaan myös
32121:        järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä,        muiden kuntien käyttöön.
32122:        ja                                                   Annetuissa ohjeissa käsitellään haja-asutus-
32123:           aikooko Hallitus valmistella lain täs-        alueiden jätehuollon suunnittelua, toteutusta ja
32124:        mentämistä tältä osin?                           maksupolitiikkaa samoin kuin liittymisvelvolli-
32125:                                                         suuteen, tiedottamiseen, neuvontaan ja seuran-
32126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taan liittyviä seikkoja. Koska jätelain 11 §:n 2
32127: vasti seuraavaa:                                        momentti antaa vain rajoitetusti mahdollisuuk-
32128:                                                         sia vapauttaa jätteen haltija järjestetystä jätteen-
32129:    Aikaisemmin voimassa olleen jätehuoltolain           kuljetuksesta, ohjeissa suositellaan muita keinoja
32130: mukaan jätteenkuljetus oli järjestettävä lähinnä        lisätä haja-asutusalueiden jätehuollon jousta-
32131: vain taaja-asutusalueilla. Jätelain (l 07211993)        vuutta. Tällaisia keinoja ovat kokonaisten aluei-
32132: mukaan järjestetty jätteenkuljetus on l päivästä        den jättäminen järjestetyn jätteenkuljetuksen ul-
32133: heinäkuuta 1994 lukien laajennettu koko maa-            kopuolelle, maksujen porrastaminen, yhteisten
32134: han. Tarkoitus on näin parantaa haja-asutus-            jäteastioiden salliminen ja harvennetut jäteas-
32135: alueiden jätehuoltopalveluja, ehkäistä ympäris-         tioiden tyhjennysvälit sekä yksittäistapauksissa
32136: tön roskaantumista ja estää hallitsemattomien           kunnanjätetaksasta poikkeavien maksujen käyt-
32137: kaatopaikkojen syntyminen.                              tö. Ohjeissa korostetaan myös kaikkien jätteen
32138:     Taaja-asutusalueilla järjestetty jätteenkuljetus     haltijoiden tasavertaista kohtelua.
32139: on jo vakiintunutta toimintaa. Järjestelmän laa-            Ohjauksena on pyritty siihen, että loma- ja
32140: jentamisessa haja-asutusalueille on alkuvaihees-         haja-asutuksen jätehuollossa otettaisiin aikai-
32141: sa ollut ongelmia. Selvitysten mukaan jätteen            sempaa paremmin huomioon kustannusvastaa-
32142: haltijoita on eri kunnissa vapautettu järjestetystä      vuus ja aiheuttamisperiaate ja että jätehuollon
32143: jätteenkuljetuksesta eri perustein. Haja-asutus-         palvelutaso saataisiin koko maassa nykyistä yh-
32144: alueilla yleisesti käytössä oleviin yhteisiin keräys-    tenäisemmäksi. Ohjausta on pidetty lainsäädän-
32145: astioihin toimitetuistajätteistä perittävät maksut       nön muuttamista parempana vaihtoehtona, kos-
32146: myös vaihtelevat kunnittain. Myös vakinaisen ja          ka kuitenkin useissa kunnissa loma- ja haja-asu-
32147: vapaa-ajan asuinkiinteistöjen jätemaksuissa sa-          tusalueiden jätehuolto on nykyisen lainsäädän-
32148: moin kuin kuntien suhtautumisessa koti- ja ulko-         nön aikana järjestetty asianmukaisella ja asuk-
32149: paikkakuntalaisiin on eroja. Aiheuttamisperiaa-          kaita tyydyttävällä tavalla. Lainsäädännön
32150: te ja maksujen keskimääräinen kustannusvastaa-           muuttamista on pidetty epätarkoituksenmukai-
32151: vuus näyttäisivät siten toteutuvan puutteellisesti       sena myös siksi, että tällöin jouduttaisiin tällai-
32152: haja-asutusalueiden jätehuollossa. Myös jäte-            sissakin kunnissa jälleen runsaasti voimavaroja
32153: huollon palvelutasossa on huomattavia eroja.             edellyttävällä tavalla uudestaan tarkastelemaan
32154:     Edellä todetun tilanteen korjaamiseksi on ym-        kiinteistöjen velvollisuutta liittyä järjestettyyn
32155: päristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton yh-            jätehuoltoon.
32156: teistyönä valmisteltu ja alkuvuodesta 1998 lähe-
32157: 
32158:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
32159: 
32160:                                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
32161:                                              KK 446/1998 vp                                                3
32162: 
32163: 
32164: 
32165:                                          Tili Riksdagens Talman
32166: 
32167:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          jan av år 1998 sändes ut tili kommunerna (Haja-
32168: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        asutusalueiden jätehuolto, Finlands Kommun-
32169: de medlem av statsrådet översänt följande av            förbund 1997), och som klargör principerna för
32170: riksdagsman Satu Hassi undertecknade spörs-             god avfallshantering i glesbygden. För att omsät-
32171: mål nr446:                                              ta anvisningarna i praktiken har Finlands Kom-
32172:                                                         munförbund dessutom i början av år 1998 startat
32173:           År Regeringen medveten om att vissa           ett projekt som syftar tili att bereda planer som
32174:        kommuner i strid med avfallslagens syfte         lämpar sig för uppläggning av avfallshanteringen
32175:        vägrar att bevilja undantag från anslut-         i glesbygden på ett sätt som motsvarar de i pro-
32176:        ningen till den organiserade avfallshante-       jektet deltagande kommunernas behov och om-
32177:        ringen, och                                      ständigheter. Erfarenheterna av projektet kom-
32178:           ämnar Regeringen bereda en precise-           mer att spridas för kännedom tili övriga kommu-
32179:        ring av lagen i detta hänseende?                 ner.
32180:                                                             1 anvisningarna behandlas avfallshanterings-
32181:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           planer för glesbygdsområden samt faktorer i an-
32182: anföra följande:                                        slutning tili genomförandet av dem, betalnings-
32183:                                                         politiken, anslutningsskyldigheten, informatio-
32184:     Enligt avfallshanteringslagen, som tidigare         nen, rådgivningen och uppföljningen. Eftersom
32185: gällde, var det närmast i tätt bebyggda områden          11 § 2 mom. avfallslagen bara ger begränsade
32186: som avfallstransport skulle organiseras. Den av-        möjligheter att befria en avfallsinnehavare från
32187: fallstransport som ordnas enligt avfallslagen           organiserad avfallstransport, rekommenderar
32188: (1 072/1993) har den 1 juli 1994 utsträckts tili hela   anvisningarna andra sätt att öka smidigheten i
32189: landet. A vsikten är att på detta sätt förbättra        avfallshanteringen i glesbygden. Till dem hör att
32190: avfallsservicen i glesbygden, förebygga ned-            hela områden lämnas utanför den organiserade
32191: skräpning av miljön och förhindra att det upp-          avfallstransporten, att avgifterna graderas, att
32192: kommer oreglerade avstjälpningsplatser.                  gemensamma avfallskärl tillåts och att interval-
32193:      1 tätbygderna hör den organiserade avfalls-         lerna mellan tömningen av kärJen förlängs, i en-
32194: transporten redan tili de etablerade aktiviteterna.      skilda fall också användning av avgifter som av-
32195:  Då systemet utsträcktes tili glesbygden, förekom        viker frän kommunens avfallstaxa. Anvisningar-
32196: till en början vissa problem. Enligt utredningarna       na poängterar också att alla avfallsinnehavare
32197: har innehavare av avfall i ett antal kommuner på         skall behandlas jämbördigt.
32198: olika grunder befriats från att deltaide organise-          Denna styrning har syftat tili att man i avfalls-
32199:  rade avfallstransporterna. Likaså varierar de av-       hanteringen för semesterbebyggelse och gles-
32200:  gifter som i glesbygden bärs upp för a vfall som        bobyggelse bättre än tidigare skulle beakta kost-
32201:  Ievereras till gemensamma och allmänt använda           nadsmotsvarigheten och förorsakarprincipen
32202:  insamlingskärl. Vidare finns det skillnader i av-       och att servicenivån inom avfallshanteringen i
32203:  fallsavgifterna för permanent bebyggelse och fri-       hela Jandet skulle bli mer enhetlig. Styrningen har
32204:  tidsfastigheter, likaså i kommunernas inställning       ansetts som ett bättre alternativ än ändring av
32205:  till kommuninvånare och annorstädes bosatta.            Iagstiftningen, eftersom avfallshanteringen för
32206:  Det verkar alltså som om principerna om att             fritidsbebyggelsen och glesbebyggelsen i många
32207:  förorenaren betalar och att avgifterna i snitt skall    kommuner redan under nuvarande lag har ord-
32208:  matsvara kostnaderna skulle förverkligas brist-         nats vederbörligen och på ett sätt som tillfreds-
32209:  fålligt i avfallshanteringen i glesbygden. Det finns    ställer de boende. En ändring av lagstiftningen
32210:  också avsevärda skillnader i servicenivån inom          har också ansetts oändamälsenlig på grund av att
32211:  avfallshanteringen.                                     man då också i dessa kommuner skulle bli tvung-
32212:      För att råda bot på denna situation har miljö-      en att ånyo granska fastigheternas skyldigheter
32213:   ministeriet och Finlands Kommunförbund i               att ansluta sig tili den organiserade avfallstrans-
32214:   samråd utarbetat anvisningar, som redan i bör-         porten, vilket kräver stora resurser.
32215: 
32216:       Helsingforsden 14 maj 1998
32217: 
32218:                                                                          Miljöminister Pekka Haavisto
32219:                                            KK 447/1998 vp
32220: 
32221: Kirjallinen kysymys 447
32222: 
32223: 
32224: 
32225: 
32226:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: MAJ-sopimuksen normien sito-
32227:                                       vuudesta
32228: 
32229: 
32230:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32231: 
32232:     MAI-sopimusneuvotteluihin liittyen ministeri     jen kuin pelkän erottamisen käyttöä sanktioina.
32233: Norrback on ilmoittanut Suomen pitävän kiinni        Mikäli muiden sanktioiden käyttö ei ole mahdol-
32234: ihmisoikeus-, työ- ja ympäristönormien sitovuu-      lista, miten estetään erotettavan maan mahdolli-
32235: desta lopullisessa sopimuksessa. Tavoitteena on      suus jatkaa normien noudattamatta jättämistä
32236: saada kaikki allekirjoittaneet maat noudatta-        koko erottamispäätöksen jälkeisen MAJ-sopi-
32237: maan kansainvälisiä (RIO, ILO ym.) normeja.          muksen voimassaoloajan?
32238:     Sopimuksen sitovuuden kannalta nousee mer-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32239: kittäväksi kysymys valvontamenettelystä ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32240: mahdollisista sanktioinneista. Erityisesti kehi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32241: tysmaiden kohdalla saattaa ilmetä vaikeuksia         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32242: ympäristö- ja työnormien noudattamisessa, sillä
32243: useat kehitysmaat vasta rakentavat näihin aloi-                 Miten Suomi aikoo toimia,jotta ihmis-
32244: hin liittyvää lainsäädäntöään. Mikäli kehitys-               oikeus-, työ- ja ympäristönormit saadaan
32245: maat eivät pysty noudattamaan MAJ-sopimuk-                   kaikkia allekirjoittajia sitoviksi ja kaik-
32246:  sen Suomen esittämiä normeja, onko niiden                   kien noudattamiksi, ja
32247:  mahdollista liittyä sopimukseen?                               aikooko Suomi olla hyväksymättä
32248:     Normien noudattamiselle ei aiemmissa kan-                MAJ-sopimusta, ellei siihen saada selkei-
32249:  sainvälisissä sopimuksissa ole ollut noudattami-            tä sääntöjä valvontamenettelyistä ja nii-
32250:  sen juridisesti sitovaksi tekevää valvontamenet-            den keinoista, seurantajärjestelmistä sekä
32251:  telyä. Suomen tulisikin tehdä sääntöesitys nor-             mahdollisten rikkomusten sanktioinneis-
32252:  mien noudattamiselle. MAista eroaminen kestää               ta?
32253:  15 vuotta, joten olisi selvitettävä muiden keino-
32254: 
32255:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1998
32256: 
32257:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Arja Ojala /sd             Maija-Liisa Veteläinen /kesk
32258:           Tuija Pohjola /sd                Pirjo-Riitta Antvuori /kok Riitta Prusti /sd
32259:                     Arja Alho /sd                            Ulla Anttila /vihr
32260: 
32261: 
32262: 
32263: 
32264:  280043
32265: 2                                          KK 447/1998 vp
32266: 
32267: 
32268: 
32269: 
32270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32271: 
32272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            OECD:nhuhtikuun 27. ja 28. päivänä 1998
32273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pidetyn ministerikokouksen tuloksena yhä
32274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       useammat OECD:n jäsenmaat pitävät välttä-
32275: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            mättömänä, että MAJ-sopimuksessa käsitellään
32276: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       myös ympäristön suojelua ja työelämän standar-
32277: kysymyksen n:o 447:                                   deja. Ministerikokouksessa kannatettiin laajasti
32278:                                                       OECD-maiden hallitusten sitoutumista siihen,
32279:           Miten Suomi aikoo toimia, jotta ihmis-      että investointien houkuttelemiseksi ja säilyttä-
32280:        oikeus-, työ- ja ympäristönormit saadaan       miseksi jäsenmaat eivät saa heikentää ympäristö-
32281:        kaikkia allekirjoittajia sitoviksi ja kaik-    ja työolosuhdestandardejaan. Suomen taholta
32282:        kien noudattamiksi, ja                         korostettiinkin ministerikokouksessa sitovien
32283:           aikooko Suomi olla hyväksymättä             velvoitteiden ensiarvoista merkitystä. Omalta
32284:        MAJ-sopimusta, ellei siihen saada selkei-      osaltaan ja yhteistyössä muiden ED-maiden
32285:        tä sääntöjä valvontamenettelyistä ja nii-      kanssa Suomi tulee neuvottelujen jatkossakin
32286:        den keinoista, seurantajärjestelmistä sekä     painottamaan näiden arvojen tärkeyttä.
32287:        mahdollisten rikkomusten sanktioinneis-            Erillisiä ympäristö-, työ- tai ihmisoikeusnor-
32288:        ta?                                            mien alentamista koskevia valvontamenettelyjä
32289:                                                       ei tällaiseen investointisopimukseen suunnitella.
32290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tarkoituksenahan on, että kaikista investointei-
32291: vasti seuraavaa:                                      hin vaikuttavista laeista, asetuksistaja määräyk-
32292:                                                       sistä sopijamaissa ilmoitetaan viipymättä sopi-
32293:    Hallituksen tavoitteena on pyrkiä turvaa-          muksen hallintokomitealle. Sen tehtävänä on
32294: maan suomalaisen elinkeinoelämän mahdolli-            puolestaan valvoa sopimuksen soveltamista. Li-
32295: suudet toimia myös maan rajojen ulkopuolella          säksi pidetään selviönä, että muiden sopijapuol-
32296: tasavertaiselta pohjalta muiden maiden yrittäjien     ten etujen mahdollinen loukkaaminen tulee vii-
32297: kanssa ja toisaalta osoittaa, että Suomi noudat-      pymättä hallintokomitean tietoon loukatun osa-
32298: taa kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita ul-    puolen toimesta. Avoimuuden takaamiseksi jo
32299: komaisten investointien kohtelussa. Hallitus          olemassa olevia kansallisia kontaktipisteitä, jot-
32300: pyrkii siihen, että Taloudellisen yhteistyön ja ke-   ka ovat pakollisia kaikissa OECD-maissa, on
32301: hityksen järjestössä, OECD:ssä, neuvoteltavana        tarkoitus hyödyntää MAJ-sopimuksen toimi-
32302: oleva monenvälinen investointisopimus MAJ             vuuden seuraamisessa. Lähtökohtana on, että
32303: edistäisi ensisijaisesti näitä tavoitteita.           näille järjestelyille pohjautuva menettely on riit-
32304:    Hallitus katsoo, että sijoitustoiminnan edistä-    tävä.
32305: minen ei saa tapahtua ihmisoikeuksien, sosiaali-          Jos todetaan, että rikkomuksia on tapahtu-
32306: sen kehityksen eikä ympäristönsuojelun tavoit-        nut, voi hallintokomitea ryhtyä toimenpiteisiin ja
32307: teiden kustannuksella. Hallitus edellyttää, että      tarvittaessa jopa erottaa maan sopimuksen pii-
32308: MAJ-sopimuksessa ympäristösuojelun lainsää-            ristä. Keskustelu hallintokomitean ratkaisumal-
32309: dännön ja kansainvälisesti hyväksyttyjen työelä-       leista ja sanktioista ei ole vielä ollut kovin perus-
32310: män standardien alentaminen investointien hou-        teellista.
32311: kuttelemiseksi kielletään. Hallitus edellyttää            On lisäksi korostettava, että tässä vaiheessa
32312: myös, että OECD:n suositus monikansallisten            sopimuksen institutionaalisia ja proseduaalisia
32313: yritysten käyttäytymissäännöstöksi liitetään mu-       kohtia koskevat neuvottelut ovat kesken.
32314: kaan sopimukseen. MAJ-sopimuksen on lisäksi
32315: oltava sopusoinnussa Suomen muiden kansain-
32316: välisten velvoitteiden kanssa.
32317: 
32318:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
32319: 
32320:                                                                                Ministeri Ole Norrback
32321:                                              KK 447/1998 vp                                              3
32322: 
32323: 
32324: 
32325: 
32326:                                          Tili Riksdagens Talman
32327: 
32328:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Som ett resultat av OECD:s ministermöte den
32329: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         27-28 april 1998 anser allt flere av OECD-län-
32330: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       derna det nödvändigt att det i MAI-avtalet ingår
32331: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-         miljöskydd och standarder för arbetslivet. Minis-
32332: de spörsmål nr 447:                                    termötet gav ett brett stöd till OECD-ländernas
32333:                                                        utfåstelse om att miljö- och arbetslivsstandarder
32334:           Hur ämnar Finland agera för att nor-         inte får försämras då man vill locka tili sig eller
32335:        merna för mänskliga rättigheter, arbete         bevara investeringar i medlemsländerna. På mi-
32336:        och miljö skall bli bindande för samtliga       nistermötet betonades från finländsk sida att be-
32337:        som undertecknat dem och efterlevas av          tydelsen av bindande förpliktelser är av största
32338:        alla,och                                        vikt. Finland kommer att för egen del och i sam-
32339:           ämnar Finland låta bli att godkänna          arbete med andra EU-länder att betona betydel-
32340:        MAI-avtalet om det inte går att få in klara     sen av dessa värden i de fortsatta förhandlingar-
32341:        regler om kontrollmekanismer, uppfölj-          na.
32342:        ningssystem och eventuella sanktioner i            Särskilda kontrollmekanismer för övervak-
32343:        det?                                            ning av miljö-, arbets- eller människorättsnor-
32344:                                                        merna planeras inte i ett investeringsavtal a v den-
32345:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na typ. Meningen är ju att man genast skall
32346: anföra följande:                                       meddela administrativa kommitten alla lagar,
32347:                                                        förordningar och föreskrifter som påverkar in-
32348:    Regeringens mål är dels att försöka trygga det      vesteringar i avtalsländerna. Kommittens upp-
32349: finska näringslivets möjligheter att även utanför      gift är att övervaka tillämpningen av avtalet.
32350: Iandets gränser agera utifrån samma premisser          Dessutom betraktas det som självklart att en
32351: som företagare från andra länder, dels att visa att    eventuell kränkning av någon annan avtalsparts
32352: Finland följer internationellt antagna principer       intresse genast meddelas till administrativa kom-
32353: vid behandlingen av utländska investerare. Re-         mitten av den kränkta parten. 1 syfte att garante-
32354: geringen strävar efter att det multilaterala inves-    ra öppenhet är det meningen att redan existeran-
32355: teringsavtalet MAI som håller på att förhandlas        de nationella kontaktpunkter, vilka är ett måste i
32356: fram i Organisationen för ekonomiskt samarbete         samtliga OECD-Iänder, skall användas för att
32357: och utveckling OECD framför allt skall främja          övervaka hur MAI-avtalet fungerar. Man utgår
32358: dessa mål.                                             från att ett förfarande på denna grund kommer
32359:     Regeringen anser att investeringsverksamhe-        att vara tillräckligt.
32360: ten inte får främjas på bekostnad av målen för            Om det konstateras att överträdelser har före-
32361: vare sig de mänskliga rättigheterna, den sociala       kommit, kan administrativa kommitten vidta åt-
32362: utvecklingen eller skyddet av miljön. Regeringen       gärder och vid behov t.o.m. utesluta Jandet från
32363:  förutsätter att MAI-avtalet skall förbjuda för-       avtalet. Tillsvidare har debatten om olika lös-
32364:  sämringar i miljölagstiftningen och sänkta, inter-    ningsmodeller för den administrativa kommitten
32365:  nationellt antagna arbetslivsnormer i syfte att       och om kommittens sanktioner inte varit särskilt
32366:  locka investeringar. Regeringen förutsätter ock-      ingående.
32367:  så att OECD:s rekommendation som gäller upp-             Vidare bör det betonas att i detta skede är
32368:  föranderegler för multilaterala företag skall fo-     förhandlingarna om de institutionelia frågorna
32369:  gas tili avtalet. MAI-avtalet skall också vara för-   och procedurfrågorna inte slutförda.
32370:  enligt med Finlands övriga internationella för-
32371:  pliktelser.
32372: 
32373:       Helsingfors den 29 april 1998
32374: 
32375:                                                                                Minister Ole Norrback
32376:                                            KK 448/1998 vp
32377: 
32378: Kirjallinen kysymys 448
32379: 
32380: 
32381: 
32382: 
32383:                                   Jukka Gustafsson /sd: Liikenneturvallisuudesta ammattiliikentees-
32384:                                      sä
32385: 
32386: 
32387:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32388: 
32389:     Ammattimaisessa liikenteessä työskentelevät      alan yleistä tasoa matalampi. Toisinaan on il-
32390: ihmiset tekevät työnsä noudattaen tarkoin lii-       mennyt, että sairauseläkkeelle tai työkyvyttö-
32391: kenneturvallisuuden edellyttämiä sääntöjä ja         myyseläkkeelle jääneet ajavat ammattimaisessa
32392: määräyksiä. Suomalaisten ammattiautoilijoiden        liikenteessä, mikä osaltaan saattaa vaarantaa lii-
32393: ammattitaito on korkealla tasolla verrattuna         kenneturvallisuutta.
32394: moneen muuhun maahan.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32395:     Ammattiliikenteessä on kuitenkin ilmennyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32396: ongelmia sellaisten henkilöiden osalta, jotka vain   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32397: harvoin ja tilapäisesti toimivat ammattiliiken-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32398:  teessä esimerkiksi rekka-auton kuljettajina.
32399:  Usein heillä on muodollinen pätevyys työhönsä,                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32400:  mutta ammattitaito on vuosien saatossa päässyt             siin liikenneturvallisuuden varmistami-
32401:  laskemaan. Heidän työskentelyynsä liittyy toisi-           seksi ammattimaisessa liikenteessä selvit-
32402:  naan myös verotuksellisia epäkohtia. Toisaalta             tämällä tilapäisten kuljettajien ammatti-
32403:  palkkataso näillä ns. "kertakäyttökuskeilla" on            taidon tason?
32404: 
32405:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
32406: 
32407:                                         Jukka Gustafsson /sd
32408: 
32409: 
32410: 
32411: 
32412:  280043
32413: 2                                          KK 448/1998 vp
32414: 
32415: 
32416: 
32417: 
32418:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32419: 
32420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jan ammattikoulutus, mikä on ammatilliset val-
32421: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miudet kuljettajan ammattiin yleensä antavaa
32422: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koulutusta.
32423: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka                Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän
32424: Gustafssonin näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ajokortin suorittamista sekä koulutuksen että
32425: myksen n:o 448:                                       ajokokemuksen pohjalta on edelleenkin pidettä-
32426:                                                       vä perusteltuna. Ajokorttivaatimukset ovat sa-
32427:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mat sekä yksityisessä että ammattimaisessa ajos-
32428:        siin liikenneturvallisuuden varmistami-        sa. Ajoneuvon kuljettamisen kannalta liikentees-
32429:        seksi ammattimaisessa liikenteessä selvit-     sä ei ole eroa sillä, kuljetetaanko ajoneuvoa yksi-
32430:        tämällä tilapäisten kuljettajien ammatti-      tyisessä vai ammattimaisessa liikenteessä. Ellei
32431:        taidon tason?                                  kuljettajalla ole näitä ajokortin saamisen tai voi-
32432:                                                       massa pysyttämisen edellytyksiä on hänet mää-
32433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rättävä ajokieltoon. Sama tilanne on työkyvyttö-
32434: vasti seuraavaa:                                      myystapauksessa. Mikäli ajo-oikeuden haltija ei
32435:                                                       enää terveydentilansa puolesta täytä ajo-oikeu-
32436:    Ajokorttia koskevat vaatimukset ovat Suo-           den saamisen edellytyksiä, merkitsee tämä ajo-
32437: messa samat sekä ammattimaisessa että yksityi-         oikeuden menettämistä.
32438: sessä ajossa. Tästä poiketen henkilöauton kuljet-         Liikenneministeriön tiedossa ei ole, että liiken-
32439: taminen ammattimaisessa liikenteessä edellyttää        neturvallisuuden kannalta olisi erityistä eroa sil-
32440: ajokortin lisäksi erityistä ammattiajolupaa.           lä, onko kysymyksessä vakinaisesti vai vain sa-
32441:    Henkilöauton ammattiajoluvan kautta selvi-          tunnaisesti raskaan kaluston kuljettajana toimi-
32442: tetään tehtävän edellyttämän tietämyksen, kuten        minen. Ajokortit annetaan normaalisti määrä-
32443: ammattimaista ajoa koskevien säännösten ja             ajaksi, joka päättyy asianomaisen täyttäessä 70
32444: määräysten sekä paikallistuntemuksen, hallinta.        vuotta. Vastaava menettely koskee henkilöauton
32445:    Raskaan ammattiliikenteen kohdalla ei vas-          ammattiajolupaa. Ajo-oikeuden voimassaolon
32446: taavaa menettelyä ole. Kuorma-auton ajokortin          kytkemistä esimerkiksi yleiseen eläkeikään tai
32447: suorittaminen edellyttää Suomessa hyväksytyn           muihin eläkejärjestelyihin ei ole pidetty aiheelli-
32448: opetusohjelman läpikäymistä. Tämä opetus täyt-         sena. Ajo-oikeuden voimassa ollessa liikenne-
32449: tää yhteisön lainsäädännön maantieliikenteen           säännöt ja määräykset muuttuvat. Tällä ei kui-
32450: kuljettajan vähimmäiskoulutustasoa koskevat            tenkaan ole vaikutusta ajokortin voimassaoloon.
32451: vaatimukset. Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja            Ajokortin haltijan tulee huolehtia tietojensa ja
32452: linja-auton ajokortin suorittaminen on mahdol-         taitojensa ajan tasalla pysyttämisestä. Mikäli sit-
32453: lista joko asetetut vaatimukset täyttävän ajo-         ten, esimerkiksi liikennerikosten perusteella, il-
32454: korttikoulutuksen tai käytännön toiminnassa            menee aihetta epäillä ajotaidon säilymistä, voi
32455: hankitun ajokokemuksen perusteella. Ajokoke-           poliisi määrätä ajo-oikeuden haltijan uuteen kul-
32456: mus voidaan saavuttaa vain päätoimisen liiken-         jettajantutkintoon ajokortin voimassaolon edel-
32457: teessä toimimisen pohjalta.                            lytysten selvittämiseksi. Tämä koskee myös ras-
32458:     Kuljettajantutkinnossa selvitetään edellytyk-      kaan kaluston kuljettajia. Ajokorttikoulutuksen
32459: set ajoneuvoluokkaa vastaavan ajokortin saami-         taso on tältä osin Suomessa korkea. Euroopan
32460: seen. Tässä yhteydessä selvitetään ajoneuvoluo-        yhteisön lainsäädännön mukaan tulee meidän
32461: kittain erikseen myös kysymyksessä olevan ajo-         hyväksyä myös muissa jäsenvaltioissa annetut
32462: tehtävän edellyttämä sääntöjen ja määräysten           vastaavat ajokortit. Tämänjohdosta liikennemi-
32463:  tuntemus. Kunkin ajokortin saamisen edellytyk-         nisteriö katsoo, että asia olisi harkittava muuta
32464:  senä olevista valmiuksista on erotettava kuljetta-    tietä kuin ajokorttiin puuttumalla.
32465: 
32466:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
32467: 
32468:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
32469:                                            KK 448/1998 vp                                                3
32470: 
32471: 
32472: 
32473: 
32474:                                        Tili Riksdagens Talman
32475: 
32476:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vanligen är en yrkesutbildning som ger föraren
32477: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       yrkesfårdigheter.
32478: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Det måste fortfarande anses vara motiverat
32479: man Jukka Gustafsson undertecknade spörsmål          att körkort för buss och tunga fordonskombina-
32480: nr 448:                                              tioner beviljas endast på basis av såväl utbildning
32481:                                                      som körerfarenhet. Körkortskraven är desamma
32482:           Ämnar Regeringen skrida tiii åtgärder      såväl för privat som för yrkesmässigt trafikut-
32483:        för att trygga trafiksäkerheten i yrkes-      övande. Då det gäller förande av fordon finns det
32484:        mässig trafik genom att utreda nivån på       ingen skillnad mellan om fordonet framförs i
32485:        yrkeskunnighet bland tillfålliga chauffö-     privat eller i yrkesmässig trafik. Om en förare inte
32486:        rer?                                          uppfyller dessa förutsättningar för att få körkort
32487:                                                      eller förutsättningarna för ikraftvarande kör-
32488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kort, skall vederbörande meddelas körförbud.
32489: anföra följande:                                     Samma situation råder i fråga om fall av arbets-
32490:                                                      oförmögenhet. Ifall innehavaren av körtillstånd
32491:    Kraven som gäller körkort är i Finland desam-     inte längre p.g.a. hälsoskäl uppfyller kraven på
32492: ma såväl för yrkesmässig som för privat trafik.      att få körtillstånd, innebär detta en förlust av
32493: Ett undantag tili detta är dock att förandet av en   körrätten.
32494: personbil i yrkesmässig trafik utöver körkort för-      Trafikministeriet känner inte tili att det skulle
32495: utsätter ett särskilt yrkestrafiktiiistånd.          finnas några skillnader mellan att på heltid eller
32496:    Då det utreds vilka en förares förutsättningar    endast sporadiskt fungera som förare av tung
32497: är att få tillstånd för yrkesmässig trafik, fram-    materiel. Körkorten beviljas vanligen för viss tid
32498: kommer även uppgifter om sökandes kunskaper,         som löper ut då vederbörande fyller 70 år. Sam-
32499: t.ex. kännedom om bestämmelser och föreskrif-        ma förfarande gäller yrkeskörrätt för personbi-
32500: ter som gäller yrkesmässig trafik samt lokalkän-     lar. Att binda körrättens giltighetstid t.ex. tili den
32501: nedom.                                               allmänna pensionsåldern eller andra pensionsar-
32502:    Då det gäller tung yrkestrafik förekommer         rangemang har inte ansetts vara befogat. Medan
32503: inte motsvarande förfarande. För att få körkort      körrätten är i kraft ändras trafikregler och be-
32504: för lastbil måste föraren genomgå ett undervis-      stämmelser. Detta inverkar dock inte på körkor-
32505: ningsprogram som är godkänt i Finland. Denna         tets giltighet. Körkortsinnehavaren skall ombe-
32506: utbildning uppfyller gemenskapens lagstiftnings-     sörja att hans/hennes kunskaper och fårdigheter
32507: krav på minimiutbildningsnivå för förare i väg-      hålls ajour. Ifall det framkommer, t.ex. i sam-
32508: trafiken. Det är möjligt att få körkort för tung     band med trafikbrott, att det finns skäl att ifråga-
32509: fordonskombination och buss genom utbildning         sätta fortsatt körrätt, kan polisen anmoda inne-
32510: som uppfyller kraven eller genom körerfarenhet       havaren av körrätt att genomgå en ny förarexa-
32511:  förvärvad i praktiken. Körerfarenhet kan upp-       men för att utreda förutsättningarna för körkor-
32512:  nås endast på basis av utövande av trafikverk-      tets fortsatta giltighet. Detta gäller även förare av
32513:  samhet som huvudsyssla.                             tung materiel. Körkortsundervisningen är tili
32514:     Genom förarexamina utreds förutsättningar-       denna del på hög nivå i Finland. Med stöd av
32515:  na för att få ett körkort i den fordonsklass som    Europeiska gemenskapens lagstiftning måste
32516:  önskas. 1detta sammanhang utreds skilt för varje    även motsvarande körkort som beviljats i andra
32517:  körklass även den kännedom om bestämmelser          medlemsländer godkännas i Finland. Därför an-
32518:  och föreskrifter som förande av det ifrågavaran-    ser trafikministeriet att saken måste övervägas på
32519:  de fordonet förutsätter. Från de fårdigheter som    något annat sätt än genom ändringar i körkorts-
32520:  förutsätts för att få respektive körkort måste      bestämmelserna.
32521:  yrkesförarutbildningen särskiljas, eftersom den
32522: 
32523:       Helsingforsden 15 maj 1998
32524: 
32525:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32526:                                             KK 449/1998 vp
32527: 
32528: 
32529: Kirjallinen kysymys 449
32530: 
32531: 
32532: 
32533: 
32534:                                    Reijo Kallio /sd: Valtatie 12:n perusparantamisesta tieosuudella
32535:                                        Eura-Raijala
32536: 
32537: 
32538:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32539: 
32540:     Satakunta on teollinen maakunta, jossa ras-       mat raskaita. Valtatie 12 on välillä Rauma-
32541: kaiden maantiekuljetusten osuus on varsin suuri.      Eura perusparannettu, mutta välillä Eura-Rai-
32542: Tämä asettaa maakunnan tiestön tasolle omat           jala perusparannus on tekemättä. Tällä osuudel-
32543: vaatimuksensa. Tällä hetkellä esimerkiksi kaikki      la tie onkin kapea ja paikoin mutkainen. Kysees-
32544: maakunnassa olevat valtatietasoiset tiet kaipaisi-    sä lieneekin yksi kapeimmista valtatietasoisista
32545: vat perusparannustoimenpiteitä. Tästä huoli-          yhteyksistä, mikä ei liikenteen luonteen huo-
32546: matta liikenneministeriön Suomen liikennejär-         mioon ottaen voi olla vaikuttamatta liikennetur-
32547: jestelmä 2020 -raportissa olevaan hankekoriin ei      vallisuuteen.
32548: sisälly yhtään Satakunnan tiehanketta vuosina             Valtatie 12 välillä Eura-Raijala pitäisikin
32549:  1999-2005. Tämä on erityisesti satakuntalaisen       mitä pikimmin ottaa kehittämishankkeeksi.
32550: teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen         Näin voitaisiin myös hieman täyttää sitä tyhjiö-
32551: kannalta varsin huolestuttavaa.                       tä, jossa Satakunta liikennejärjestelmäraportin
32552:     Valtatie 12 on Rauman talousalueen tärkeä         hankekorin mukaan lähivuosina on.
32553:  yhteys sisämaahan. Se on maamme yhden tär-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32554: keimmän sataman, nimittäin Rauman sataman             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32555:  maakuljetusyhteys. Valtatie 12:ta pitkin tulee       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32556:  myös merkittävä osa Rauman sellu- ja paperi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32557:  teollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta.
32558:  Todettakoon, että uuden sellutehtaan ja paperi-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32559:  tehtaan neljännen paperikoneen valmistuttua                   siin valtatie 12:n perusparantamiseksi vä-
32560:  puukuljetukset ovat lisääntyneet aivan oleellises-            lillä Eura-Raijala niin, että tämä kapea
32561:  ti. Valtatie 12 on myös Rauman talousalueen                   valtatie olisi liikenteellisesti turvallisem-
32562:  yhteys valtatie 2:lle Pori-Helsinki.                          pi, erityisesti kun raskas liikenne on oleel-
32563:      Satama- ja puukuljetusten vuoksi liikenne-                lisesti lisääntynyt?
32564:  määrät valtatie 12:lla ovat merkittäviä ja kuor-
32565: 
32566:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
32567: 
32568:                                             Reijo Kallio /sd
32569: 
32570: 
32571: 
32572: 
32573:  280043
32574: 2                                           KK 449/1998 vp
32575: 
32576: 
32577: 
32578: 
32579:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32580: 
32581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sin kriittisenä. Tiellä on vilkas pikavuoroliikenne
32582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sekä myös vaarallisten aineiden kuljetuksia.
32583: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tielaitos pitää jakson Eura-Raijala leventä-
32584: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-        mistä muun tieosuuden kanssa yhtenäiseen l 0
32585: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          metrin leveyteen tarpeellisena. Ongelmana on
32586: 449:                                                   kuitenkin tienpidon rahoituksen riittämättö-
32587:                                                        myys. Tiejaksolla on jyrkät ja korkeahkot luis-
32588:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kat, joten leventämiseen ei ole ns. halpaa keinoa
32589:        siin valtatie 12:n perusparantamiseksi vä-      "materiaalia reunoihin lisäämällä". Arvioitu pa-
32590:        lillä Eura-Raijala niin, että tämä kapea        rantamiskustannus onkin noin 60 milj. mk.
32591:        valtatie olisi liikenteellisesti turvallisem-      Vastaavia 3-5 milj. mk/km maksavia valta-
32592:        pi, erityisesti kun raskas liikenne on oleel-   teiden ajanmukaistamishankkeita on jonossa
32593:        lisesti lisääntynyt?                            useita, ja vain joitakin näistä voidaan lähimpien
32594:                                                        viiden vuoden aikana sijoittaa nykyisen rahoitus-
32595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tason mukaiseen tieverkon kehittämisohjelmaan
32596: vasti seuraavaa:                                       (mom. 31.24.77. Tieverkon kehittäminen). Val-
32597:                                                        tatiejakson Eura-Raijala parantaminen ei alus-
32598:    Liikenne Raumalle vievillä valtateillä 8 ja 12      tavien suunnitelmien mukaan tähän ohjelmaan
32599: on kasvanut viime vuosina Turun tiepiirin keski-       mahdu muiden liikenteellisesti vielä kiireellisero-
32600: arvoa enemmän. Ilmeinen osasyy tähän on Rau-           pien päätieverkkohankkeiden vuoksi. Perustien-
32601: man teollisuuden kasvu. Uusi sellutehdas on ra-        pidon momentin (mom. 31.24.21) rahoituksella
32602: kennettu ja paperitehdasta on laajennettu. Rau-        toteutettavaksi hanke on puolestaan ylivoimai-
32603: ma on myös tärkeä vientisatama ja telakkatoi-          sen suuri. Perustienpidon pienentynyt rahoitus
32604: minnankin näkymät ovat toiveikkaat.                    keskitetään ja on keskitettävä päivittäisiin hoito-
32605:    Valtatien 12jakson Rauma-Raijala (Huitti-           ja kunnostustoimiin sekä selvästi pienempiin in-
32606: nen) kokonaisliikenne on kasvanut vuodesta             vestointeihin.
32607: 1994 vuoteen 1997 10 %ja raskas liikenne peräti            Edellä selostettu tilanne johtuu siitä, että val-
32608: 33 %. Osuudella Eura-Raijala liikennemäärä             tion menojen karsimispäätösten vuoksi tiemää-
32609: vaihtelee noin 2 200:sta 3 OOO:een autoon vuoro-       rärahat ovat viiden vuoden aikana pienentyneet
32610: kaudessa. Liikenteessä on merkittävää peräti           noin 2 miljardilla markalla. Hallitus onkin perus-
32611: 19 %:n suuruinen raskaan liikenteen osuus, joka        tanut puheenjohdollani toimivan ministerityö-
32612: koostuu pääosin teollisuuden täysperävaunukul-          ryhmän, jonka tehtävänä on laatia kaikkien lii-
32613: jetuksista. Tiellä sattuu poikkeuksellisen paljon      kennemuotojen infrastruktuurista lähivuodet
32614: hirvieläinonnettomuuksia.                              kattava ohjelma. Ministerityöryhmä työskente-
32615:    Valtatien leveys on 10 metriä välillä Rauma-        lee tämän vuoden loppuun ja tulee ottamaan
32616: Eura (Kyöpeli). Tästä edelleen Raijalaan (run-         kantaa myös tierahoitustilanteeseen ja tiehank-
32617: saat 20 km) leveys on vain 8 metriä, josta päällys-     keiden kiireellisyys- ja toteuttamisjärjestykseen
32618: teen osuus on 7,4 metriä. Leveyttä on pidettävä        juuri kysymyksessä mainitun liikennejärjestelmä
32619: raskaan liikenteen määrä huomioon ottaen var-          2020 -raportin pohjalta.
32620: 
32621:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
32622: 
32623:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
32624:                                              KK 449/1998 vp                                             3
32625: 
32626: 
32627: 
32628: 
32629:                                          Tili Riksdagens Talman
32630: 
32631:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Vägverket anser det vara behövligt att göra
32632: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             sträckan Eura-Raijala 10 meter bred sä att
32633: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         bredden är enhetlig med resten av vägen. Proble-
32634: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål             met är ändå att finansieringen av väghållningen
32635: nr449:                                                  är otillräcklig. På vägavsnittet finns det branta
32636:                                                         och ganska höga slänter, så det finns inga billiga
32637:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           sätt att göra vägen bredare t.ex. genom att "fylla
32638:        att grundförbättra riksväg 12 mellan             ut mer materia! i kanterna". Förbättringskostna-
32639:        Eura och Raijala så att denna smala riks-        derna uppskattas till ungefår 60 milj. mk.
32640:        väg vore trafikmässigt tryggare, särskilt           Flera motsvarande projekt för renovering av
32641:        med tanke på att den tunga trafiken har          riksvägar som kostar 3-5 milj. mk/km står i kö,
32642:        ökat avsevärt?                                   och endast några av dessa kan under de närmaste
32643:                                                         fem åren med nuvarande finansieringsnivå place-
32644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ras i programmet för utvecklande av vägnätet
32645: anföra följande:                                        (mom 31.24.77. Utvecklande av vägnätet). För-
32646:                                                         bättringen av riksvägssträckan mellan Eura och
32647:     Trafiken pä riksvägar 8 och 12 tili Raumo har       Raijala får inte enligt preliminära planer plats i
32648: ökat under de senaste åren mer än i Åbo vägdi-          detta program pä grund av andra trafikmässigt
32649: strikt i genomsnitt. En uppenbar bidragande or-         mer brådskande huvudvägsnätprojekt. Projektet
32650: sak tili detta är industritillväxten i Raumo. En ny     är alldeles för stort för att finansieras inom ra-
32651: cellu1osafabrik har byggts och pappersfabriken          marna för momentet för basväghållning (mom.
32652: har utvidgats. Raumo är också en viktig export-         31.24.21 ). Den reducerade finansieringen för
32653: hamn och även för varvsverksamheten är utsik-           basväghållningen inriktas och bör inriktas på
32654: terna goda.                                             dagliga underhälls- och reparationsätgärder och
32655:     Trafiken på sträckan Raumo-Raijala (Vittis)         på betydligt mindre investeringar.
32656: pä riksväg 12 har i sin helhet ökat från år 1994 tili      Den ovan redogjorda situationen beror pä att
32657: är 1997 med 10 % och den tunga trafiken t.o.m.          väganslagen under de senaste fem åren har redu-
32658: med 33 %. Pä sträckan Eura-Raijala varierar             cerats med ungefår 2 miljarder mark på grund av
32659: trafikmängden mellan ungefår 2 200 och 3 000            att staten har beslutat skära ner utgifterna. Re-
32660: bilar per dygn. 1 trafiken är andelen tung trafik       geringen har också bildat en ministerarbetsgrupp
32661: betydelsefull. Den tunga trafikens andel uppgår         under mitt ordförandeskap. Gruppens uppgift är
32662: tili 19% och den största delen av den bestär av         att utarbeta ett program som under de närmaste
32663: industrins fulltrailertransporter. På vägen hän-        åren täcker alla trafikformernas infrastrukturer.
32664: der det ovanligt mycket älgolyckor.                     Ministerarbetsgruppen arbetar tili slutet av äret
32665:     Riksvägen är 10 meter bred på sträckan Rau-         och kommer att ta ställning även tili vägfinansie-
32666: mo-Eura (Kyöpeli). Från Eura tili Raijala               ringssituationen samt tili hur brådskande projek-
32667: (drygt 20 km) är vägen endast 8 meter bred, vara v      ten är och i viiken ordning de skall utföras på
32668:  7,4 meter är belagd. Bredden måste med tanke på        basis av den i spörsmålet nämnda rapporten lii-
32669:  mängden av tung trafik anses vara tämligen kri-        kennejärjestelmä 2020.
32670:  tisk. På vägen finns det en livlig snabbusstrafik
32671:  och även transport av far1iga ämnen.
32672: 
32673:       Helsingforsden 7 maj 1998
32674: 
32675:                                                                            Trafikminister Matti Aura
32676:                                           KK 450/1998 vp
32677: 
32678: Kirjallinen kysymys 450
32679: 
32680: 
32681: 
32682: 
32683:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Vammaisten ja vanhusten hoidon puut-
32684:                                      teista
32685: 
32686: 
32687:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32688: 
32689:    Kuntien vaikeutuneissa taloudellisissa tilan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32690: teissa ovat useilla paikkakunnilla sosiaalitoimen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32691: säästöt koskettaneet vanhusten ja vammaisten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32692: hoitoa. Karsinnat ovat aiheuttamassa vakavia        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32693: puutteita hoidon laatuun ja tasoon. Viestit van-
32694: husten hoitolaitoksien henkilöstön riittämättö-               Onko Hallitus tietoinen kuntatalou-
32695: myydestä kertovat, että vanhukset ovat usein               den pahenevista vaikeuksista ja siitä, että
32696: melkein oman onnensa nojassa. Kukaan ei ehdi               säästöt kohdistuvat kipeästi vanhusten-
32697: syöttää tai antaa kunnollista perushoitoa vuode-           huoltoon, ja
32698: potilaille.                                                   mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten-
32699:    Kunnat ovat joutuneet säästöjä aikaansaa-               huollon hoitajaresurssien lisäämiseksi,
32700: dakseen, taloudellisten vaikeuksiensa keskellä,            sekä
32701: kiristämään myös henkilöstöresurssejaan kautta                miten Hallitus aikoo auttaa kuntia sel-
32702: koko kuntasektorinsa. Säästöt ovat kosketta-               viytymään tulevaisuudessa yhä lisäänty-
32703: massa kipeästi hoitotyössä työskenteleviä. Hoi-            vistä vanhusväestönsä hoitovelvoitteista?
32704: tohenkilöstön voimavarat ovat äärimmilleen vi-
32705: ritetyt ja työn mielekkyys on katoamassa. Seu-
32706: rauksena on pian työkyvyttömiä työntekijöitä.
32707: 
32708:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
32709: 
32710:                                       Jouko Jääskeläinen Iski
32711: 
32712: 
32713: 
32714: 
32715: 280043
32716: 2                                             KK 450/1998 vp
32717: 
32718: 
32719: 
32720: 
32721:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32722: 
32723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaan kunnilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden
32724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           järjestämisvastuu. Vuonna 1993 toteutettu val-
32725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tionosuusuudistus ja siihen liittynyt normipurku
32726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko              vahvistivat kunnan asemaa. Kunnan tai kunta-
32727: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         yhtymän on järjestettävä palvelut sisällöltään ja
32728: sen n:o 450:                                            laajuudeltaan senaisiksi kuin kunnan alueella
32729:                                                         esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaali- ja terveyden-
32730:            Onko Hallitus tietoinen kuntatalou-          huonon käyttökustannuksiin maksetaan lasken-
32731:         den pahenevista vaikeuksista ja siitä, että     nanisin perustein määräytyvä valtion osuus, joka
32732:         säästöt kohdistuvat kipeästi vanhusten-         on vuonna 1998 keskimäärin 24,2 prosenttia
32733:         huoltoon, ja                                    kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustan-
32734:            mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten-         nuksista.
32735:         huollon hoitajaresurssien lisäämiseksi,             Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa lain-
32736:         sekä                                            säädännössä ei ole erillistä vanhustenhuoltoa
32737:            miten Hallitus aikoo auttaa kuntia sel-      koskevaa lakia. Vanhustenhuollossa sovelletta-
32738:         viytymään tulevaisuudessa yhä lisäänty-         vat säännökset sisältyvät eri lakeihin, joista mer-
32739:         vistä vanhusväestönsä hoitovelvoitteista?       kittävimpiä ovat sosiaalihuoltolaki (71 0/1982),
32740:                                                         kansanterveyslaki (6611972), erikoissairaanhoi-
32741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tolaki (1062/1989) sekä potilaan hoidon ja koh-
32742: vasti seuraavaa:                                        telun kannalta keskeinen laki potilaan asemasta
32743:                                                         ja oikeuksista (785/1992).
32744:    Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeise-          Erilaiset tutkimukset ja selvitykset osoittavat,
32745: nä periaatteena on väestön yhdenvertaisuus. Yh-         että tällä hetkellä erot kuntien välillä palvelujen
32746: denvertaisuutta turvaa muun muassa se, että pal-        saatavuudessa ja laadussa ovat kasvaneet. Palve-
32747: veluista säädetään laeilla ja ne rahoitetaan vero-      lujen laatu ei ole myöskään yhteydessä kustan-
32748: varoin.                                                 nuksiin. Joissakin kunnissa on onnistuttu kehit-
32749:    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ylei-       tämään kustannustehokasta palvelurakennetta
32750: nen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat so-        laadusta ja palvelujen saatavuudesta tinkimättä.
32751: siaali- ja terveysministeriölle. Alueellisesti palve-   Joissakin kunnissa taas tämä kehittämistyö on
32752: lujen ohjaus ja valvonta on säädetty lääninhani-        vasta käynnistymässä.
32753: tusten tehtäväksi. Kunnine on säädetty velvolli-            Sosiaali- ja terveysministeriö panostaa perin-
32754: suus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon pal-       teisten ohjauskeinojen lisäksi myös uusiin oh-
32755: velut.                                                  jauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi laatukri-
32756:    Valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kuntiin        teeristöjen kehittäminen yhteistyössä kuntien
32757: ja palvelujen tuottajiin suunnatun suunnittelun         kanssa, oppaat, hyvien käytäntöjen levittäminen
32758: ja ohjauksen keinoja ovat säädös-, resurssi-, in-       ja valtakunnalliset verkostohankkeet,joiden kat-
32759: formaatio- ja jälkikäteinen ohjaus sekä valvonta        sotaan sisältyvän informaatio-ohjaukseen. Näil-
32760: ja sanktiot. Perinteisen luokittelun mukaiset oh-       lä keinoilla pyritään parantamaan palvelujen
32761: jauskeinot ovat pitkänä aikavälillä painottuneet        laatua, kohdentumistaja taloudellisuutta. Lisäk-
32762: eri tavoin. Normiohjausta on johdonmukaisesti           si pyritään käynnistämään sosiaali- ja terveyden-
32763: vähennetty viimeisten kymmenen vuoden aika-             huollon kehittämis- ja tutkimushankkeita sekä
32764: na. Resurssiohjauksen painoarvo on kuluvalla            tehostamaan palvelujen seurantaa.
32765: vuosikymmenellä pienentynyt, sitä mukaa kuin                Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain valta-
32766: valtio on luopunut korvamerkityistä valtion-            kunnallisen suunnitelman sosiaali- ja tervey-
32767: osuuksista ja vähentänyt valtionosuusjärjestel-         denhuollon järjestämisestä seuraavien neljän
32768: män kautta tapahtuvaa rahoitusta.                       vuoden ajaksi. Sen tarkoituksena on osoittaa
32769:    Kunnilla on keskeinen asema paikanisen so-           keskeisimmät painotukset julkisen sosiaali- ja
32770: siaali- ja terveyspolitiikan toteuttajina. Lain mu-     terveydenhuonon kehittämisessä. Valtakunnani-
32771:                                              KK 450/1998 vp                                              3
32772: 
32773: sessa suunnitelmassa vuosille 1998-2001 kiinni-        hentynyt ja samalla on palkattu uusia työnteki-
32774: tetään erityistä huomiota kuntien sosiaali- ja ter-    jöitä. Kokeilussa työllistyneet työntekijät ovat
32775: veydenhuollon henkilöstön osaamiseen, jaksa-           pääasiassa nuoria.
32776: miseen ja työllistymiseen. Ministeriössä valmis-          Vuosi 1999 on Yhdistyneiden Kansakuntien
32777: tellaan parhaillaan valtakunnallista suunnitel-        ikäihmisten vuosi. Teemavuosi antaa hyvät mah-
32778: maa vuosille 1999-2002. Siinä tullaan erityisesti      dollisuudet kehittää ikääntyvien kuntalaisten
32779: korostamaan vanhustenhuollon kehittämistar-            palveluja ja lisätä yleistä tietoisuutta vanhusten
32780: peita ja hoitohenkilöstön jaksamista.                  elinoloista. Sosiaali- ja terveysministeriö on aset-
32781:     Sosiaali- ja terveysministeriön hoitotyön val-     tanut kaksi työryhmää valmistelemaan vuotta.
32782: takunnallinen kehittämisprojekti (1 994-1 997)         Tavoitteena on, että kunnat laatisivat omat van-
32783: on juuri päättynyt. Projektiin osallistui 87 han-      huspoliittiset strategiansa sekä toteuttaisivat ne
32784: ketta. Hankkeissa luotiin asiakaskeskeisiä toi-        käytännössä. Tätä tukee vuonna 1996 valmistu-
32785: mintatapoja sekä parannettiin yhteistyötä              nut Vanhuspolitiikkaa vuoteen 2001 Suomen
32786: omaisten ja eri vanhustenhuollon toimijoiden           vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikun-
32787: kanssa. Tätä kautta henkilökunnan asenteissa,          nan mietintö. Mietinnöstä on otettu uusintapai-
32788: työtavoissa ja työn organisoinoissa tapahtui           nos,joka on lähetetty tänä keväänä kuntiin. Lää-
32789: myös muutoksia. Vuoden lopussa päättyy myös            ninhallitusten vuoden 1998 tulossopimukseen on
32790: ministeriön lähipalvelu projekti, jonka tavoittee-     myös kirjattu, että ne osallistuvat vanhuspoliitti-
32791: na on kehittää uusia malleja avopalveluihin. Val-      sen tavoite- ja strategiatyön konkretisointiin
32792: tioneuvosto on myös käynnistänyt Ikäohjelman           alue- ja kuntatasolla.
32793: vuosille 1998-2002. Ohjelman tavoitteena on               Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin tu-
32794: edistää ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä ja     lossopimuksen mukaan Stakes toteuttaa Van-
32795: työ kykyä.                                             huusbarometrin sekä omaishoidon tukea koske-
32796:     Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu työmi-   van valtakunnallisen selvityksen syksyllä 1998.
32797: nisteriön rahoittamaan julkisten palvelujen            Lisäksi vuoden 1999 tulossopimukseen kirjataan
32798: uusien työllistämismallien kokeiluun 20 kunnas-        vanhusten laitoshuollon tutkimus- ja kehittämis-
32799: sa vuosina 1996-1998. Kokeilut tapahtuvat              hanke. Edellä mainittujen selvitysten avulla mi-
32800: pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksi-         nisteriö seuraa ikäihmisten palveluissa tapahtu-
32801:  köissä, erityisesti vanhusten laitoshuollossa ja      via muutoksia ja reagoi tarvittaessa havaittuihin
32802:  kotipalvelussa. Kokeilun kautta on pystytty pal-      epäkohtiin käytettävissä olevin menetelmin.
32803:  veluiden tarjontaa muuttamaan paremmin vas-              Sosiaali- ja terveysministeriö tulee jatkossakin
32804:  taamaan asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi tar-       käytettävissä olevin keinoin kiinnittämään huo-
32805: joamalla kotipalvelua entistä kattavarumin iltai-      miota sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaukseen
32806:  sin. Kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden         niin lääninhallitusten kuin ministeriönkin työssä.
32807: joko päivittäinen tai viikoittainen työaika on ly-
32808: 
32809:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
32810: 
32811:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32812: 4                                            KK 450/1998 vp
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817:                                          Tili Riksdagens Talman
32818: 
32819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Kommunerna innehar en central roll eftersom
32820: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de verkställer den lokala social- och hälsovårds-
32821: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       politiken. Kommunerna bär enligt lag ansvaret
32822: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-            för verkställandet av social- och hälsovårdstjäns-
32823: mål nr 450:                                            terna. Den 1993 genomförda statsandelsrefor-
32824:                                                        men och avvecklandet av normer i anslutning tili
32825:            Är Regeringen medveten om kommu-            den stärkte kommunens ställning. Kommunen
32826:         nalekonomins ökande svårigheter och            eller samkommunen skall ordna tjänster med ett
32827:         om att inbesparingarna drabbar åldrings-       sådant innehåll och i en sådan utsträckning som
32828:         vården,                                        behovet i kommunen förutsätter. För social- och
32829:            och vad ämnar Regeringen göra för att       hälsovårdens driftskostnader betalas en statsan-
32830:         öka personalresurserna inom åldrings-          del som bestäms enligt vissa kalkylerade grunder.
32831:         vården, samt                                   Denna statsandel är 1998 i genomsnitt 24,2 pro-
32832:            hur ämnar Regeringen hjälpa kommu-          cent av den kommunala social- och hälsovårdens
32833:         nerna så att de i framtiden klarar sin skyl-   kostnader.
32834:         dighet att vårda den växande andelen åld-          1 lagstiftningen om social- och hälsovården
32835:         ringar?                                        ingår ingen separat lag om åldringsvården. De
32836:                                                        bestämmelser som tillämpas på åldringsvården
32837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ingår i olika lagar, av vilka de viktigaste är social-
32838: anföra följande:                                       vårdslagen (71 0/1982), folkhälsolagen (66/1972),
32839:                                                        lagen om specialiserad sjukvård (1 062/1989)
32840:     Den centrala principen för vär social- och häl-    samt lagen om patientens ställning och rättighe-
32841: sovårdspolitik är befolkningens jämbördighet.          ter (785/1992) som är av central betydelse för
32842: Jämbördigheten tryggas bl.a. genom att samhäl-         vården och bemötandet av patienten.
32843: lets tjänster är lagstadgade och att de finansieras        Olika undersökningar och utredningar visar
32844: med skattemedel.                                       att skillnaderna mellan kommunerna när det gäl-
32845:     Den allmänna planeringen, styrningen och           ler tillgången och kvaliteten på tjänsterna har
32846: övervakningen av social- och hälsovårdens tjäns-       ökat. K valiteten på tjänsterna korrelerar inte hel-
32847: ter hör tili social- och hälsovårdsministeriet. Den    ler direkt med kostnaderna. 1 vissa kommuner
32848: regionala styrningen och övervakningen av tjäns-       har man lyckats utveckla en kostnadseffektiv ser-
32849: terna hör enligt lag tilllänsstyrelsernas uppgifter.   vicestruktur utan att ge avkall på kvaliteten eller
32850: Kommunernas likaså lagstadgade uppgift är att          tillgången på tjänsterna. 1 andra kommuner hål-
32851: ordna social- och hälsovårdstjänsterna.                ler man nu först på att komma igång med detta
32852:     De styrmedel som står tili statens förfogande      utvecklingsarbete.
32853: vid den planering och ledning som riktar sig tili          Utöver de traditionella styrmedlen satsar so-
32854: kommunerna och tjänsteproducenterna inom               cial- och hälsovårdsministeriet också på nya styr-
32855: social- och hälsovården omfattar författningar,        medel. Sådana är t.ex. utvecklandet av kvalitets-
32856: resursstyrning, informationsstyrning och efter-        kriterier i samarbete med kommunerna, hand-
32857: handsstyrning samt övervakning och sanktioner.         böcker, spridning av god praxis och nationella
32858: Dessa styrmedel som följer den traditionella klas-     nätverksprojekt, och som anses ingå i informa-
32859: sificeringen har på lång sikt betonats på olika        tionsstyrningen. Med dessa medel försöker man
32860: sätt. Normstyrningens andel har minskats konse-        förbättra tjänsternas kvalitet, allokeringen samt
32861: kvent under de senaste tio åren. Resursstyrning-       kostnadseffektiviteten. Man försöker också dra
32862: ens betydelse har minskat under 1990-talet i den       igång utvecklings- och forskningsprojekt och ef-
32863: takt som staten har avstått från de öronmärkta         fektivera uppföljningen av tjänsterna.
32864: statsandelarna och minskat sin finansiering via            Statsrådet godkänner årligen en riksomfattan-
32865: statsandelssystemet.                                   de pian för social- och hälsovården under de
32866:                                              KK 450/1998 vp                                             5
32867: 
32868: följande fyra åren. A vsikten med pian en är att       tingen per vecka eller per dag, har minskat och
32869: utse tyngdpunkter för utvecklandet av den of-          samtidigt har man kunnat göra nyanställningar.
32870: fentliga social- och hälsovården. 1den riksomfat-      Nyanställningarna har framförallt gällt unga ar-
32871: tande planen för 1998-2001 fåstes särskild upp-        betstagare.
32872: märksamhet vid kommunernas social- och hälso-             År 1999 är FN:s internationella år för äldre.
32873: vårdspersonal- deras kompetens, hur de orkar           Temaäret erbjuder goda möjligheter att utveckla
32874: med arbetet och sysselsättningssituationen. Mi-        äldreomsorgen i kommunerna och öka den all-
32875: nisteriet utarbetar för närvarande en riksomfat-       männa kunskapen om de gamlas livsförhållan-
32876: tande pian för 1999-2002. 1 planen kommer              den. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
32877: särskilt åldringsvårdens utvecklingsbehov och          två arbetsgrupper som gör förberedelser för te-
32878: vårdpersonalens förutsättningar att klara av det       maåret. Målet är att kommunerna skall göra
32879: tunga arbetet att betonas.                             egna äldrepolitiska strategier och genomföra
32880:     Det riksomfattande utvecklingsprojektet för        dem i praktiken. Detta stöds av Äldrepolitik
32881: vårdarbetet (1994-1997) har just avslutats. 1          fram tili år 2001, ett betänkande från 1996 av
32882: projektet deltog 87 delprojekt. 1 projekten ut-        Finlands kommission för äldrepolitiska mål och
32883: vecklades klientcentrerade verksamhetssätt och         strategier. En ny upplaga av betänkandet har
32884: förbättrades samarbetet mellan anhöriga och oli-       skickats tili kommunerna denna vår. I länsstyrel-
32885: ka aktörer inom åldringsvården. På detta sätt          sernas resultatavta1 för 1998 har också skrivits in
32886: åstadkom man förändringar i personalens attity-        att länsstyrelserna deltar i genomförandet av äld-
32887: der, arbetssätt och sättet att organisera arbetet.     repolitikens mål och strategier på region- och
32888: 1 slutet av året avslutas också ministeriets närser-   kommunnivå.
32889: viceprojekt, vars mälsättning är att utveckla nya         Enligt social- och hälsovårdsministeriets och
32890:  modeller inom den öppna servicen. Statsrädet          Stakes resultatavtal skall Stakes utarbeta den s.k.
32891: har ocksä startat ett äldersprogram för åren           Äldrebarometern och göra en riksomfattande
32892:  1998-2002. Målsättningen med programmet är            undersökning av stödet för närståendevård hös-
32893: att befrämja sysselsättningen och arbetsförmä-         ten 1998. I resultatet för 1999 innefattas dessut-
32894: gan för ålderstigna arbetstagare.                      om ett forsknings- och utvecklingsprojekt som
32895:     Social- och hälsovårdsministeriet deltar i ett     gäller anstaltsvården för å1dringar. Med hjälp av
32896:  försök som gäller nya sysselsättningsmodeller         dessa utredningar följer ministeriet med föränd-
32897:  inom offentlig service. Försöksverksamheten,          ringar som sker i äldreomsorgen och, när miss-
32898:  som genomförs i 20 kommuner 1996-1998 och             förhållanden konstateras, reagerar vid behov
32899:  finansieras av arbetsministeriet, gäller främst so-   med alla tänkbara medel.
32900:  cial- och hälsovärdens enheter, särskilt anstalts-       Social- och hälsovårdsministeriet kommer
32901:  vården för åldringar och hemservicen. Tack vare       också i fortsättningen att med tili buds stäende
32902:  försöksverksamheten har man lyckats förändra          medel fåsta uppmärksamhet vid styrningen av
32903:  utbudet på tjänster så att de bättre motsvarar        social- och hälsovårdsservicen både i länsstyrel-
32904:  klienternas behov, t.ex. genom att erbjuda mer        sernas och ministeriets arbete.
32905:  hemservice kvällstid. De anställdas arbetstid, an-
32906: 
32907:      Helsingforsden 8 maj 1998
32908: 
32909:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32910:                                             KK 451/1998 vp
32911: 
32912: Kirjallinen kysymys 451
32913: 
32914: 
32915: 
32916: 
32917:                                    Liisa Hyssälä /kesk ym.: Joonas-koulun talouden tukemisesta
32918: 
32919: 
32920: 
32921:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32922: 
32923:    Joonas-koulu on Oriveden Steinerpedagogi-          saatu ankarilla ponnistuksilla kokoon, ja se on
32924: sen erityiskoulun kannatusyhdistys ry:n ylläpitä-     merkinnyt myös sitä, että asianomaiset työnteki-
32925: mä erityiskoulu, joka on tarkoitettu kehitysvam-      jät ovat tinkineet vaatimuksistaan. Tällä hetkellä
32926: maisille, vaikeasti oppimishäiriöisille ja ympäris-   työntekijöiden määrä on 2-5 riippuen taloudel-
32927: tövaurioisille lapsille. Nyt koulussa on seitsemän    lisista mahdollisuuksista ja lähinnä työvoimatoi-
32928: oppilasta, joista viisi on tamperelaisia.             miston antamasta osa-avusta palkkauksessa.
32929:    Joonas-koulua on alkuvaiheesta asti raken-         Koulussa on myös jatkuvasti taikootyön tekijöi-
32930: nettu yhteisymmärryksessä opetusministeriön ja        tä.
32931: opetushallituksen ao. virkamiesten kanssa. Joo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32932: nas-koulu on toiminut erityisopetusryhmänä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32933: syksystä 1994 lähtien Orivedellä peruskoululain       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32934:  10 a §:n perusteella. Joonas-koulu on toiminnal-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32935: laan osoittanut olevansa koulu ja hoitanut sille
32936: uskotut kasvatus- ja opetustyöhön kuuluvat vel-                 Miten Joonas-koulun talous voitaisiin
32937: voitteet iltapäivähoito mukaan lukien.                       järjestää siten kuin muissa vastaavissa
32938:     Joonas-koulun talous on hoidettu tähän saak-             kouluissa on valtionosuuksien kautta
32939: ka yksittäisten ihmisten lahjoitusten ja lainojen            tehty?
32940: turvin. Koulun toimintaan tarvittavat varat on
32941: 
32942:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
32943: 
32944:                      Liisa Hyssälä /kesk                       Ossi Korteniemi /kesk
32945:                      Irja Tulonen /kok                         Arja Ojala /sd
32946: 
32947: 
32948: 
32949: 
32950:  280043
32951: 2                                          KK 451/1998 vp
32952: 
32953: 
32954: 
32955: 
32956:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32957: 
32958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tä todeta, että eduskunnan käsiteltävänä oleva
32959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perusopetuslaki tulee toteutuessaan joustavoit-
32960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tamaan koulujen perustamismenettelyä.
32961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-           Lakiehdotuksen mukaan yksityisen koulutuk-
32962: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sen järjestäjä tarvitsisi edelleenkin luvan perus-
32963: n:o 451:                                              opetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen.
32964:                                                       Lupa myönnettäisiin nykyisestä poiketen oppi-
32965:           Miten Joonas-koulun talous voitaisiin       laitoksen perustamisen sijasta opetuksen järjes-
32966:        järjestää siten kuin muissa vastaavissa        tämiseen. Luvan myöntäminen edellyttäisi eri-
32967:        kouluissa on valtionosuuksien kautta           tyistä koulutus- tai sivistystarvetta. Koulutuksen
32968:        tehty?                                         tarpeellisuutta tarkasteltaisiin suhteessa asian-
32969:                                                       omaisen paikkakunnan tai alueen koulutusky-
32970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          syntään ja -tarjontaan. Lisäksi lähtökohtaisesti
32971: vasti seuraavaa:                                      edellytetään, että kunta, jossa opetusta järjeste-
32972:                                                       tään, eli koulun sijaintikunta on tehnyt sopimuk-
32973:     Joonas-koululla ei ole virallista asemaa, vaan    sen opetuksen järjestäjän kanssa.
32974: toiminta vastaa kotiopetukseen perustuvaa jär-            Lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan kui-
32975: jestelyä. Koulua ylläpitää Oriveden Steinerpeda-      tenkin alueen tai valtakunnallisen koulutus- tai
32976: gogisen erityiskoulun kannatusyhdistys Orive-         sivistystarpeen perusteella myöntää myös ilman
32977: dellä. Toiminta on aloitettu syksyllä 1994. Ny-       kunnan kanssa tehtyä sopimusta. Tällöin luvan
32978: kyisin opetusta saa kaikkiaan seitsemän oppilas-      myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät
32979: ta, joista viisi tulee Tampereelta.                   järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita
32980:     Voimassa olevan peruskoululain (47611983)         kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita.
32981: mukaan valtioneuvosto voi myöntää luvan pe-           Tällöinkin lupa voitaisiin myöntää erityisope-
32982: rustaa peruskoulua korvaava yksityinen koulu.         tuksen, vieraskielisen opetuksen, erityiseen maa-
32983:  Edellytyksenä on kunnan kanssa tehty sopimus.        ilmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen
32984:  Laki ei kuitenkaan mahdollista luokkamuotoi-         järjestelmään perustuvan opetuksen tai kansan-
32985: sen erityisopetuksen järjestämistä korvaavassa        opistossa muille kuin oppivelvollisille annetta-
32986: koulussa.                                             van opetuksen järjestämiseen.
32987:     Suomessa toimii kaksi steinerpedagogista eri-         Koulutuksen tarpeellisuuden lisäksi lupaa
32988: tyiskoulua,jotka ovat Hoitopedagogisen Rudolf         myönnettäessä kiinnitettäisiin huomiota hakijan
32989:  Steiner -koulun kannatusyhdistys r.y:n ylläpitä-     edellytyksiin järjestää opetusta. Hakijan tulisi
32990:  mä Marjatta-koulu Helsingissä ja Sylvia-koti-        esittää selvitys muun muassa opetushenkilöstön
32991: yhdistys r.y:n ylläpitämä Sylvia-kodin koulu           määrästä ja opettajien pätevyyksistä, opetusti-
32992:  Lahdessa. Koulujen toiminta perustuu steinerpe-       loista ja hakijan taloudellisesta asemasta.
32993:  dagogisista erityiskouluista annettuun lakiin            Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistet-
32994:  (932/1986), jossa koulut on erikseen nimetty.         tavaksi myös perusopetusta antavien yksityisten
32995:  Laki on rajattu koskemaan ainoastaan näitä            koulujen rahoitusta koskevia säännöksiä. Yksi-
32996:  kahta oppilaitosta.                                   tyisten koulujen opetuksen rahoitus myönnettäi-
32997:     Edellä mainituista syistä ei koulun aseman         siin ja maksettaisiin aina suoraan opetuksen jär-
32998:  virallistaminenja lakisääteinen rahoitus tule har-   jestäjälle.
32999:  kittavaksi voimassa olevan lainsäädännön puit-           Opetusministeriö seuraa kysymyksessä tar-
33000:  teissa. Vaikka puheena olevaan erityistapauk-         koitetun opetuksen järjestelyjä ja tulee ottamaan
33001:  seen ei perustamislupa-asiana voida luonnolli-        kantaa koulun asemaan eduskunnan käsiteltävä-
33002:  sestikaan ennalta ottaa kantaa, on kuitenkin syy-     nä olevan perusopetuslain tultua voimaan.
33003: 
33004:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
33005: 
33006:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33007:                                               KK 451/1998 vp                                                  3
33008: 
33009: 
33010: 
33011: 
33012:                                           Tili Riksdagens Talman
33013: 
33014:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         göra tilivägagångssättet för inrättande av skolor
33015: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           mer flexibelt.
33016: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Enligt lagförslaget skall den som ordnar privat
33017: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål           utbildning alltjämt ha tillstånd att ordna utbild-
33018: nr 451:                                                  ning enligt lagen om grundläggande utbildning.
33019:                                                          Tillståndet beviljas inte som nu för att inrätta en
33020:            Hur kunde Joonasskolans ekonomi               läroanstalt utan i stället för att ordna utbildning.
33021:         ordnas så som det i andra motsvarande            Ett villkor för att tillstånd skall beviljas är att det
33022:         skolor har gjorts med hjälp av statsande-        finns ett särskilt behov av utbildning eller bild-
33023:         lar?                                             ning. Nödvändigheten med utbildningen gran-
33024:                                                          skas i relation tili utbudet av och efterfrågan på
33025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            utbildning på orten i fråga. 1 första hand förut-
33026: anföra följande:                                         sätts också att den kommun där utbildningen
33027:                                                          skall ordnas, dvs. där skolan kommer att finnas,
33028:     Joonasskolan har inte officiell status, utan         har ingått ett avtal med utbildningsanordnaren.
33029: verksamheten motsvarar arrangemang som byg-                  Enligt lagförslaget kan ett tillstånd likväl be-
33030: ger på hemundervisning. Skolan drivs av under-           viljas på basis av ett riksomfattande utbildnings-
33031: stödsföreningen för Orivesi steinerpedagogiska           eller bildningsbehov även utan avtal med kom-
33032: specialskola i Orivesi. Verksamheten inleddes            munen. Då beviljas tiliståndet utgående från att
33033: hösten 1994. 1dag undervisas totalt sju elever och       kommunerna inte i princip ordnar utbildning
33034: av dem kommer fem från Tammerfors.                       som tjänar också andra utbildningsbehov än den
33035:     Enligt gällande grundskolelag (47611983) kan         ifrågavarande kommunens. Också då kan bevil-
33036: statsrådet bevilja tillstånd att inrätta en privat       jas tillstånd att ordna specialundervisning, un-
33037: skola som ersätter grundskolan. En förutsättning         dervisning på främmande språk, undervisning
33038: är att ett avtal har ingåtts med kommunen. Lagen         som följer en särskild metod som baserar sig på
33039: möjliggör likväl inte att klassbunden specialun-         en viss världsåskådning eller pedagogisk prircip
33040: dervisning ordnas i en ersättande skola.                 och undervisning i folkhögskolor för andra än
33041:     1 Finland verkar två steinerpedagogiska speci-       läropliktiga.
33042: alskolor, dvs. Marjatta-skolan i Helsingfors, som            Då tillstånd beviljas skall det förutom att ut-
33043: drivs av understödsföreningen för vårdpedago-            bildningen är nödvändig beaktas vilka förutsätt-
33044: giska Rudolf Steinerskolan och Sylviahemmets             ningar sökanden har att ordna utbildningen. Sö-
33045: skola i Lahtis, som drivs av Sylviahemsförening-         kanden bör lägga fram uppgifter bl.a. om storle-
33046: en. Verksamheten i dessa skolor grundar sig på           ken på undervisningspersonalen och om lärarnas
33047: lagen om steinerpedagogiska specialskolor (932/          kompetenser, om undervisningslokaler och sök-
33048:  1986), som särskilt omnämner dessa skolor. La-          andens ekonomiska ställning.
33049: gen inskränker sig tili att gälla uteslutande dessa          1 regeringens proposition föreslås att också
33050: två läroinrättningar.                                    bestämmelserna om finansieringen av privata
33051:      Av dessa skäl kan det inte inom ramarna för         skolor som ger grundläggande utbildning refor-
33052: gällande lagstiftning bli aktuellt att överväga om       meras. Finansieringen av utbildningen i privata
33053: Joonasskolan bör ges officiell ställning och lag-        skolor skall alltid beviljas och betalas ut direkt tili
33054:  stadgad finansiering. Ä ven om man självfallet          utbildningsanordnaren.
33055:  inte på förhand kan ta ställning tili detta special-        Undervisningsministeriet följer upp de under-
33056:  fall som ett ärende gällande tillstånd att inrätta en   visningsarrangemang som avses i spörsmålet och
33057:  skola, är det ändå skäl att konstatera att den lag      kommer att fatta ståndpunkt tili skolans ställ-
33058:  om grundläggande utbildning som är under be-            ning när lagen om grundläggande utbildning,
33059:  handling i riksdagen, om den införs kommer att          som nu behandlas i riksdagen, har trätt i kraft.
33060: 
33061:       Helsingforsden 14 maj 1998
33062: 
33063:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33064:                                            KK 452/1998 vp
33065: 
33066: Kirjallinen kysymys 452
33067: 
33068: 
33069: 
33070: 
33071:                                   Raimo Vistbacka /ps: Salmonellan leviämisriskistä ja siitä tiedotta-
33072:                                      misesta
33073: 
33074: 
33075:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33076: 
33077:    Saimonella on vaarallinen ja sitkeä virustauti,   messa kuluttajia yritetään pitää väärän turvalli-
33078: joka näyttää muodostuvan Euroopassakin pysy-         suudentunteen vallassa taudin suhteen. Englan-
33079: väksi vitsaukseksi siipikarjankasvattajille, ka-     nista ja Norjasta ei ole kovin pitkä matka Suo-
33080: nanmunantuottajille ja sitä kautta kaikille kulut-   meen, ja nämä maat käyvät runsaasti kauppaa
33081: tajille. Salmonellan leviämisen estämiseksi ja sen   maamme kanssa. Mikä on sitten tilanne valvon-
33082: ainakin vaarallisimpien kantojen hä vittämiseksi     tatarkkuudeltaan mainittuja maita huomatta-
33083: on esimerkiksi Englannissa tehty mittavia toi-       vasti leväperäisempien maiden kohdalla? Teh-
33084: mia: miljoonia kanoja on teurastettu ja kanan-       däänkö Suomessa kaikki leviämis- ja tartuntaris-
33085: munantuotantoa ja elintarviketeollisuutta kos-       kin minimoimiseksi? Ainakin tiedottamisen osal-
33086: kevia hygieniasäännöksiä on kiristetty. Tästä        ta tuntuu siltä kuin vaikeneminen riittäisi torjun-
33087: kaikesta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehdys-    ta toimeksi.
33088: tä torjuntatyöstä huolimatta on maasta löydetty          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33089: edelleen salmonellan saastuttamia kananmunia.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33090: Arvioidaanpa, että joka 650:s myynnissä oleva        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33091: muna olisi salmonellan saastuttama ja joka tu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33092: hannessa munassa olisi todella vaarallista saimo-
33093: nella tyyppiä. Samoin on myös Norjassa tavattu                 Ovatko Suomessa saimonellaviruksen
33094: ainakin yksi laajahko salmonellatapaus, jossa               leviämisen ehkäisemiseksi harjoitetut toi-
33095: kymmeniätuhansia kananpoikasia jouduttiin                   met Hallituksen mielestä riittäviä, ja
33096: teurastamaan.                                                  edistääkö maassamme noudatettu pi-
33097:     Nämä kaksi esimerkkiä todistavat sen, että              dättyvä asiasta tiedottamisen linja tätä
33098: saimonellavaara on jatkuvasti olemassa ja se on             ehkäisemistyötä?
33099: ajankohtainen. Tuntuu kuitenkin siltä, että Suo-
33100: 
33101:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
33102: 
33103:                                         Raimo Vistbacka /ps
33104: 
33105: 
33106: 
33107: 
33108: 280043
33109: 2                                             KK 452/1998 vp
33110: 
33111: 
33112: 
33113: 
33114:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33115: 
33116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimenpiteisiin: epidemiologiseen selvitykseen,
33117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           rajoituksiin kuljetuksissa ja salmonellan saastut-
33118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tamien tuotteiden käytössä sekä desinfiointeihin
33119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              ja infektoituneiden eläinten teurastuttamiseen
33120: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           erityisjärjestelyin. Kaikki saimonellatyypit joh-
33121: sen n:o 452:                                            tavat vastustustoimenpiteisiin. Munien sisälle
33122:                                                         tunkeutumaan ja siellä lisääntymään kykeneviä
33123:            Ovatko Suomessa saimonellaviruksen           saimonellatyyppejä todettaessa (S. Enteritidis, S.
33124:         leviämisen ehkäisemiseksi harjoitetut toi-      Typhimurium, S. Infantis, S. Thompson ja S. Bert-
33125:         met Hallituksen mielestä riittäviä, ja          ha) kananmunat tuhotaan. Muiden saimonella-
33126:            edistääkö maassamme noudatettu pi-           tyyppien osalta kananmunat käytetään pastöroi-
33127:         dättyvä asiasta tiedottamisen linja tätä        taviin tuotteisiin.
33128:         ehkäisemistyötä?                                    Vuonna 1996 tuotantopolven moninta-
33129:                                                         kanalaissa (n. 1 900 kpl) salmonellaa todettiin
33130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vain neljässä ja vuonna 1997 kahdessa kanalassa.
33131: vasti seuraavaa:                                        Munintapuolen jalostus- ja siitoskanaloissa sal-
33132:                                                         monellaa ei todettu.
33133:    Suomen liittyessä Euroopan unianiin liitty-              Vuoden 1995 syksyllä Suomessa todettiin en-
33134: misasiakirjaan sisällytettiin määräys siitä, että       simmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran suoma-
33135: Suomella on oikeus vaatia muista EU :n jäsenval-        laisten munien aiheuttama Saimonella Enteritidis
33136: tioista Suomeen tuotavan lihan, kananmunat ja           -ruokamyrkytysepidemia. Tartunnan saanut ka-
33137: siipikarjan tutkittavaksi alkuperämaassa saimo-         nala ei kuulunut salmonellavalvontaohjelmaan.
33138: nellabakteerin varalta (ns. salmonellalisävakuu-        Kyseiset kanat hävitettiin ja kananmunat vedet-
33139: det). Vastaavasti Suomi on velvoitettu toteutta-        tiin pois markkinoilta. Tapauksesta laadittiin
33140: maan kansallista salmonellavalvontaohjelmaa.            tuolloin maa- ja metsätalousministeriön tiedote,
33141: Tämän mukaisesti Suomi edellyttää, että kaikki          joka julkaistiin useissa tiedotusvälineissä.
33142: kananmunapakkaamaihin munia toimittavat                     Suomen kansallista salmonellavalvontaohjel-
33143: kanalat kuuluvat Euroopan yhteisön komission            maa vastaava ohjelma on Euroopan unionin
33144: hyväksymään           salmonellavalvontaohjelmaan       jäsenvaltioista voimassa ainoastaan Ruotsissa.
33145: (komission päätös 94/968/EY). Suomalaisten ka-          Myös muista jäsenmaista ja Euroopan unionin
33146: nanmunien korkeaa turvallisuustasoa osoittaa            ulkopuolisista valtioista tuotavien kananmunien
33147: se, että komissio on sekä hyväksynyt saimonella-        on täytettävä Suomen kansallista saimonellaval-
33148: valvontaohjelman että arvioinut sen toimivuu-           vontaohjelmaa vastaavat ehdot. Tämän vuoksi
33149: den EU :n pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa             käytännössä nykyisin ainoastaan ruotsalaisia
33150: 19.-20.11.1996 (Doc. VI/8163/96).                       kananmunia on mahdollista tuoda Suomeen.
33151:     Salmonellavalvontaohjelman tavoitteena on           Suomen EU :iin liittymisen jälkeen Suomeen ei
33152: pitää salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä         ole tuotu elintarvikkeeksi kananmunia Euroo-
33153: ja niistä saatavissa lihassa ja kananmunissa alle       pan unionin ulkopuolisista maista.
33154: 1 %:n tasolla koko maassa. Laitoskohtainen ta-              Suomessa ovat voimassa sellaisenaan kanan-
33155: voite on alle 5 O;(,;n esiintyvyys. Tavoite on toteu-   munien kaupanpitämisen vaatimuksia koskevat
33156: tunut ensimmäisten jäsenyysvuosien aikana hy-           neuvoston asetus (ETY) N:o 1907/90 ja komis-
33157: vin.                                                    sion asetus (ETY) N:o 1274/91. Lisäksi neuvos-
33158:    Siipikarjan       salmonellavalvontaohjelmassa       ton päätös tietyntyyppisten munien markkinoille
33159: näytteenotto kohdistuu kanoihin, broilereihin ja        saattamista koskevista erityisistä terveysvaati-
33160: kalkkunoihin koko tuotantoketjun aikana. Tuo-           muksista (94/371/EY) on pantu Suomessa voi-
33161: tantopolven monintakanaloista näytteitä ote-            maan. Edellä tarkoitetut asetukset edellyttävät,
33162: taan kolme kertaa tuotantokauden aikana. Sal-           että kaupan ja liiketoiminnan kautta markki-
33163: monellan löytyminen johtaa aina lakisääteisiin          noidut munat tulevat viranomaisten hyväksy-
33164:                                             KK 452/1998 vp                                               3
33165: 
33166: mistä ja valvomista pakkaamoista. Liittymisneu-       vutettu. Tämän ansiosta Suomessa kananmunat
33167: votteluissa Suomi sai tietyille alueille sääntöön     samoin kuin muutkin eläimistä saatavat elintar-
33168: poikkeuksen harvasta asutuksesta ja pitkistä kul-     vikkeet ovat salmonellan esiintymisen suhteen
33169: jetusetäisyyksistä koituvien vaikeuksien perus-       alhaisella pohjoismaisella tasolla, jota voitaneen
33170: teella. Poikkeusalueella tuotettujen kananmu-         pitää turvallisimpana maailmassa. Salmonellali-
33171: nien määrä on kuitenkin pieni koko muuantuo-          sävakuuksien saamisesta EU:iin liittymisen yh-
33172: tantoon nähden. Näitä kananmunia valvotaan            teydessä pidettiin laaja tiedotustilaisuus. Sen jäl-
33173: elintarvikelain (361/1995) nojalla.                   keen maa- ja metsätalousministeriö on tiedotta-
33174:      Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä       nut saimonella valvontaohjelman tuloksista vuo-
33175: linnunmunien hygieniavaatimuksista (4/EEO/            sittain. Valitettavasti tällainen kuluttajansuojan
33176:  1998) (munahygieniapäätös) annetaan säännök-         kannalta hyvä asia ei ole aina ylittänyt tiedotus-
33177: set Iinnunmunilie sekä niiden käsittelylle asetet-    välineiden uutiskynnystä. Salmonellojen aiheut-
33178: tavista elintarvikehygieenisistä vaatimuksista.       tamista terveysvaaroista tiedotetaan erikseen
33179:  Munahygieniapäätös edellyttää, että kanamuna-        kuluttajille. Lisäksi elintarvikevalvontaviran-
33180: pakkaamaissa valvotaan, että pakkaamaihin ka-         omaisten tulostavoitteena vuonna 1998 on tie-
33181: nanmunia toimittavat tuotantotilat kuuluvat sal-      dottaa kuluttajille kaikista elintarvikkeisiin liit-
33182: monellavalvontaohjelmaan. Päätöksessä anne-           tyvistä riskeistä ja keinoista niiden ennalta eh-
33183: taan säännökset menettelystä todettaessa salmo-       käisemiseksi myös yksityistalouksissa. Yleistä
33184:  nellaa joko pakkaamon käsittelemissä munissa         hygieniaa koskevat ohjeet pätevät myös salmo-
33185: tai pakkaamoon munia toimittaneella tuotanto-         nellan aiheuttamien tartuntojen ennalta ehkäi-
33186:  tilalla.                                             syyn,joten erillistä salmonellariskiin liittyvää tie-
33187:      Saimonellaohjelman seurantatulokset osoit-       dottamista ei hyvän saimonellatilanteen johdos-
33188:  tavat, että ohjelmalle asetetut tavoitteet on saa-   ta ole pidetty tarpeellisena.
33189: 
33190:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
33191: 
33192:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33193: 4                                           KK 452/1998 vp
33194: 
33195: 
33196: 
33197: 
33198:                                         Tili Riksdagens Talman
33199: 
33200:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lagstadgade åtgärder: epidemiologiska utred-
33201: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningar, begränsning av transporter och använd-
33202: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningen av produkter med saimonella samt desin-
33203: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            ficeringar och slakt av infekterade djur under
33204: nr 452:                                               specialarrangemang. Alla typer av saimonella Ie-
33205:                                                       der tili bekämpningsåtgärder. När sådana typer
33206:           Anser Regeringen att de åtgärder som i      av saimonella som kan tränga in i ägg och där
33207:        Finland vidtas för att förhindra spridning     föröka sig konstateras (S. Enteritidis, S. Typhi-
33208:        av saimonellavirus är tillräckliga, och        murium, S. lnfantis, S. Thompson och S. Bertha),
33209:           främjar den återhållsamma informa-          förstörs äggen. 1 fråga om andra typer av saimo-
33210:        tionslinje som iakttas i vårt land detta       nella används äggen tili produkter som skall pas-
33211:        arbete?                                        töriseras.
33212:                                                           1värphönserierna för produktion (ca 1 900 st.)
33213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         konstaterades saimonella 1996 i endast fyra och
33214: anföra följande:                                      1997 i endast två hönserier. Ingen saimonella
33215:                                                       konstaterades i förädlings- och avelshönserierna
33216:     När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen    för värphöns.
33217: fogades tili anslutningsakten en bestämmelse en-          Hösten 1995 konstaterades i Finland första
33218: ligt viiken Finland har rätt att kräva att kött,      gången den hittills enda Saimonella Enteritidis-
33219: hönsägg och fjäderfå som importeras tili Finland      matförgiftningsepidemin orsakad av finländska
33220: från de andra medlemsstaterna skall undersökas        ägg. Det smittade hönseriet hörde inte tili sa1mo-
33221: med avseende på salmonellabakterier i ur-             nellakontrollprogrammet. Hönorna av1ivades
33222: sprungslandet (s.k. tilläggsgarantier avseende        och äggen drogs bort från marknaden. Jord- och
33223: salmonella). På motsvarande sätt är Finland för-      skogsbruksministeriet gav då ut ett pressmedde-
33224: pliktat att upprätthålla ett nationellt salmonella-   lande som publicerades i ett flertal medier.
33225: kontrollprogram. 1 överenskommelse med detta              Sverige är den enda av Europeiska unionens
33226: kräver Finland att alla hönserier som levererar       medlemsstater som har ett salmonellakontroll-
33227: ägg tili förpackningsanläggningar omfattas av         J?.rogram som motsvarar Finlands program.
33228: det av Europeiska gemenskapernas kommission           Aven hönsägg från andra medlemsstater och sta-
33229: godkända           salmonellakontrollprogrammet       ter utanför Europeiska unionen skall uppfylla
33230: (kommissionens beslut 94/968/EG). Att finländ-        krav som motsvarar Finlands nationella salmo-
33231: ska hönsägg står på en hög nivå vad gäller säker-     nellakontrollprogram. Därför kan i praktiken
33232: het bevisas av att kommissionen har både god-         endast svenska hönsägg importeras tili Finland i
33233: känt salmonellakontrollprogrammet och upp-            dag. Efter att Finland anslöt sig tili EU har tili
33234: skattat dess ändamålsenlighet i EU:s Ständiga         Finland inte importerats hönsägg för livsmedels-
33235: veterinärkommitte 19-20.11.1996 (Doc. VII             bruk från stater utanför Europeiska unionen.
33236: 8163/96).                                                 För Finland gäller som sådana rådets förord-
33237:     Målet med salmonellakontrollprogrammet är         ning (EEG) nr 1907/90 och kommissionens för-
33238: att hålla förekomsten av saimonella hos anima-        ordning (EEG) nr 1274/91 gällande vissa han-
33239: lieproduktionsdjur och i deras kött och ägg under     delsnormer för ägg. Dessutom har rådets beslut
33240: 1 o;,, i hela 1andet. Anläggningsvis är målet en      om särskilda hygienvillkor för utsläppande på
33241: förekomst på mindre än 5 'Y<,. Under de första        marknaden av vissa typer av ägg (94/371/EG)
33242: åren av med1emskapet har målet nåtts väl.             satts i kraft i Finland. Ovan nämnda förordning-
33243:     I salmonellakontrollprogrammet för fjäderfå       ar förutsätter att ägg som saluförs i affårer och
33244: tar man prover av hönor, broilrar och ka1koner        genom företagsverksamhet kommer från för-
33245: genom hela produktionskedjan. I värphönserier         packningsanläggningar som godkänts och över-
33246: för produktion tas prover tre gånger under pro-       vakas av myndigheterna. Vid anslutningsför-
33247: duktionsperioden. Sa1monellafynd medför alltid        handlingarna förhandlade Finland fram ett un-
33248:                                           KK 452/1998 vp                                            5
33249: 
33250: dantag i bestämmelsen för vissa områden på ba-      hönsägg liksom även andra anima1iska livsmedel
33251: sis av de svårigheter som glesbebyggelsen och       när det gäller förekomsten av saimonella på en
33252: långa transportavstånd medför. Mängden höns-        1åg nordisk nivå, som torde kunna anses som den
33253: ägg som produceras i undantagsområdet är ändå       säkraste i världen. När tilläggsgarantierna avse-
33254: liten jämfört med hela äggproduktionen. Dessa       ende saimonella infördes i samband med anslut-
33255: ägg övervakas enligt livsmedelslagen (36111995).    ningen tili EU hölls ett omfattande informations-
33256:    1 jord- och skogsbruksministeriets beslut om     möte. Därefter har jord- och skogsbruksministe-
33257: hygienkrav för fågelägg (4/VLA/1998) (beslut om     riet årligen informerat om resultaten av salmo-
33258: ägghygien) finns bestämmelser om de livsmedels-     nellakontrollprogrammet. Tyvärr når denna
33259: hygieniska krav som skall ställas på fågelägg och   med tanke på konsumentskyddet positiva sak
33260: hanteringen av dessa. Beslutet om ägghygien för-    inte alltid över mediernas nyhetströskel. Konsu-
33261: utsätter att förpackningsanläggningarna ser tili    menterna informeras skilt om de hälsofaror som
33262: att de produktionsenheter som levererar ägg tili    saimonella kan ge upphov tili. Dessutom är livs-
33263: förpackningsanläggningarna hör tili salmonella-     medelstillsynsmyndigheternas resultatmål för
33264: kontrollprogrammet. 1 beslutet ingår bestäm-        1998 att informera konsumenterna omalla risker
33265: melser om förfarandet vid upptäckt av saimonel-     som hänför sig tili 1ivsmedel och om sätten för
33266: la i antingen ägg som hanteras av förpacknings-     förebyggande även i privata hushåll. Anvisning-
33267: anläggningen eller på den produktionsenhet som      arna gällande allmän hygien kan också tillämpas
33268: levererat ägg tili förpackningsanläggningen.        på förebyggande av smittor förorsakade av sai-
33269:     Resultaten av uppföljningen av salmonella-      monella, och därför har det på grund av det goda
33270: kontrollprogrammet visar att målen för pro-         salmonellaläget inte ansetts nödvändigt att sär-
33271: grammet har nåtts. Därför ligger finländska         skilt informera om salmonellarisken.
33272: 
33273:      Helsingforsden 13 maj 1998
33274: 
33275:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33276:                                              KK 453/1998 vp
33277: 
33278: Kirjallinen kysymys 453
33279: 
33280: 
33281: 
33282: 
33283:                                     Raimo Vistbacka /ps: Eräillä teollisuudenaloilla vallitsevasta työ-
33284:                                        voimapulasta ja sen poistamissuunnitelmista
33285: 
33286: 
33287:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33288: 
33289:    Teollisuuden tekemän työvoimatutkimuksen            yrityksen pystyä saamaan palvelukseensa kai-
33290: mukaan Etelä-Pohjanmaan alueella on eniten             paamaansa työväkeä suhteellisen nopealla varoi-
33291: vaikeuksia uuden ja osaavan työvoiman paik-            tusajalla. Vastuu tämän kohtaamisongelman
33292: kaamisessa. Vaikka alueen työttömyystilastoissa        poistamisesta lankeaa suurelta osin valtiovallan
33293: on 13 000 työtöntä työnhakijaa, teollisuus valit-      -työvoima- ja opetusviranomaisten - harteil-
33294: taa vakavaa työvoimapulaa. Pahimmat ongel-             le. Näyttää siltä, että hallituksen tulisi pikaisesti
33295: mat uusien ammattitaitoisten työntekijöiden            tarkistaa toimiensa tehokkuutta tässä suhteessa.
33296: saamisessa tuntuvat olevan nk. tevanake-alalla,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33297: kemiassa, metallissa, elektroniikka- ja puutava-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33298: ra-alalla.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33299:     Metallialalla on järjestetty paljon koulutusta,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33300: mutta kursseille on ollut joissain tapauksissa
33301: liian vähän tulijoita. Vaikuttaa siltä, että koulu-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33302: tuksen suuntaamisessa oikeille aloille ei olisi täy-           että ainakin Etelä-Pohjanmaalla havaittu
33303: sin onnistuttu ja mm. tevanake-alalla on ristirii-             teollisuuden useiden eri alojen vaikeus
33304: taisuutta työntekijöiden kiinnostuksen ja työn-                suuresta työttömyydestä huolimatta saa-
33305: antajien odotusten ja valintakriteerien välillä.               da palvelukseensa haluamaansa ammat-
33306: Johtuivatpa mainitut ongelmat mistä tahansa,                   titaitoista työvoimaa saataisiin poistu-
33307: tulisi Suomessa vallitsevan eurooppalaisittain                 maan?
33308: erittäin korkean työttömyyden aikana jokaisen
33309:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
33310:                                           Raimo Vistbacka /ps
33311: 
33312: 
33313: 
33314: 
33315: 280043
33316: 2                                            KK 453/1998 vp
33317: 
33318: 
33319: 
33320: 
33321:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33322: 
33323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhteisesti tulisi myös vaikuttaa yritysten asentei-
33324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siin ikääntyvien työhön pääsyn helpottamiseksi.
33325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Esimerkiksi Vaasassa on naisten motivoitumista
33326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             metallialalle ryyditetty työvoimakoulutuksen
33327: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          avulla.
33328: sen n:o 453:                                               Työvoimakoulutus on työhallinnon keskeisin
33329:                                                        työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttava väli-
33330:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       ne. Talouden ja työvoiman kysynnän kasvuvai-
33331:         että ainakin Etelä-Pohjanmaalla havaittu       heessa työvoimakoulutuksen tehtävänä on työ-
33332:         teollisuuden useiden eri alojen vaikeus        voimakapeikkojen syntymisen ehkäisy. Ammat-
33333:         suuresta työttömyydestä huolimatta saa-        titaitoon kohdistuvien vaatimusten vuoksi työ-
33334:         da palvelukseensa haluamaansa ammat-           voimakoulutus toteutetaan aikaisempaa työelä-
33335:         titaitoista työvoimaa saataisiin poistu-       mäläheisemmin siten, että työnantajilla on paitsi
33336:         maan?                                          mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen sisältöihin,
33337:                                                        suunnitteluun ja opiskelijavalintoihin, myös yhä
33338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           enemmän ottaa vastuuta koulutuksen toteutta-
33339: vasti seuraavaa:                                       misesta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Mal-
33340:                                                        lilla on toteutettu erityisesti yritysten rekrytointi-
33341:     Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden             tilanteisiin räätälöityä täsmäkoulutusta.
33342: varmistaminen on työministeriön toimintastra-              Työpaikkakoulutusmallia on toteutettu en-
33343: tegian tärkein painopiste. Strategian toteutumis-      nen kaikkea rekrytointialoilla (metalli, sähkö,
33344: ta tukevia toimenpiteitä ovat muun muassa tiivis       informaatioteknologia, rakennus). Mallilla pyri-
33345: yhteistyö eri alojen järjestöihin, työelämälähtöi-     tään laadullisempaan, taloudellisempaan, tehok-
33346: set koulutusmallit sekä alueellinen työmarkkina-       kaampaan ja työelämän tarpeita vastaavaan
33347: muutosten ennakointijärjestelmä.                       koulutukseen. Samalla lisätään opettajien ja työ-
33348:     Työministeriö on käynnistänyt rekrytointion-       voimatoimistojen työelämätuntemusta sekä yh-
33349: gelmien poistamiseen tähtäävät toimet yhdessä          teistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien vä-
33350: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Muun muassa             lillä. Myös työpaikkakouluttajien koulutusta
33351: metalli- ja rakennusteollisuuden sekä tietoteolli-     järjestetään. Näin ollen mallilla edistetään myös
33352: suuden kanssa on sovittu konkreettisista jatko-        yritysten kehittämistä kohti oppivia organisaa-
33353: toimenpiteistä ja tiiviistä tiedotusyhteistyöstä.      tioita. Mallia on suunniteltu ja levitetty yhteis-
33354: Esimerkiksi metalliteollisuuden kanssa toteutet-       työssä rekrytointialojen työmarkkinaosapuolten
33355: tiin projekti, jossa kaikille työvoimatoimistoille     kanssa. Saadut kokemukset ovat olleet erittäin
33356: toimitettiin MET:n työvoimatiedustelun tulok-          innostavia ja erityistä tyytyväisyyttä ovat ilmais-
33357: set, joista kävivät ilmi rekrytointivaikeudet          seet työnantajat.
33358: alueittain ja yrityksittäin.                               Talouden ja työllisyyden kasvua voidaan tu-
33359:    Työvoimatoimistot kävivät läpi kaikki listalla      kea suuntaamaHa osa työvoimakoulutuksen voi-
33360: esiintyneet yritykset, ja samanaikaisesti MET          mavaroista työssä olevan työvoiman koulutuk-
33361: toimitti yrityksilleen yhteistyössä laaditun infor-    seen. Työttömäksi jääneiden ikääntyneiden hen-
33362: maatiopaketin työvoimakoulutuksen mahdolli-            kilöiden paluu työelämään ei usein ole helppoa.
33363: suuksista. Projektin tuloksena alueellinen yhteis-     Tästä syystä ennalta ehkäisevät toimenpiteet
33364: työ ja vuorovaikutus koulutussuunnittelussa on         ovat välttämättömiä. Työvoimakoulutusta voi-
33365: lisääntynyt ja koulutusta on kyetty suuntaamaan        daan käyttää sellaisissa yritysten kehittämis-
33366: entistä enemmän yritysten tarpeisiin. Kuitenkin        hankkeissa, joilla pyritään turvaamaan ikäänty-
33367: tietyillä alueilla esiintyy vaikeuksia saada opiske-   vän työvoiman työssäpysymismahdollisuudet.
33368: lijoita metallialan koulutukseen.                      Ikääntyvien koulutuksessa eräänä tavoitteena
33369:     Työnantajien ja järjestöjen tulisikin aktivoitua   voisi olla se, että he voisivat toimia yrityksessä
33370: alan imagon ja kiinnostavuuden parantamiseen.          kouluttajina ja työhönopastajina uusissa rekry-
33371:                                            KK 453/1998 vp                                            3
33372: 
33373: tointitilanteissa. Osa yritysten rekrytointitilan-       Arviot työmarkkinoiden tulevista kehitys-
33374: teista voidaan tarkoituksenmukaisimmin järjes-       suunnista ovat välttämätön edellytys annistu-
33375: tää kouluttamalla yritysten henkilöstöä avain-       neelle työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitii-
33376: tehtäviin.                                           kalle. Työvoima- ja elinkeinokeskusten enna-
33377:     Sisäisen kierron vaikutuksesta uuden työvoi-     kointijärjestelmä hyödyntää eri asiantuntijoiden
33378: man ammattitaitovaatimukset eivät näin ole           tuottamaa ennakointitietoa, jota täydennetään
33379: liian korkealla, ja työttömillä on enemmän mah-      keskusten omalla tiedonhankinnalla. Ennakoin-
33380: dollisuuksia päästä työmarkkinoille. Tällaisissa     titiedot kootaan TE-keskusten yhteiseen tieto-
33381: tilanteissa työvoimakoulutuksella voidaan sa-        kantaan, joka palvelee myös muita tiedontarvit-
33382: manaikaisesti hoitaa sekä työssä olevan työvoi-      sijoita kuten esimerkiksi oppilaitoksia. Valta-
33383: man että uuden työvoiman koulutus. Osaamista         kunnallisen sekä keskuksen oman ja muun
33384: edistävien rotaatiomallien kehittäminen onkin        alueellisen ennakointitiedon pohjalta keskus
33385: yksi ratkaisu työmarkkinoiden kahteen suureen        käynnistää aineiston asiantuntija-arvioinnin.
33386: ongelmaan: pitkäaikaistyöttömyyteen ja työnte-       Asiantuntijat edustavat alueen elinkeinoelämää,
33387: kijöiden puutteelliseen tai vanhentuneeseen kou-     viranomais- ja yhteistyötahoja, työmarkkina-
33388: lutukseen. Se helpottaa työvoimakapeikkojen          osapuolia jne. Arviointiprosessin tarkoituksena
33389: ehkäisyä, vähentää työttömyyttä, parantaa kil-       on yhteensovittaa laaja informaatio alueen elin-
33390: pailukykyä ja edistää elinikäisen oppimisen peri-    keinopoliittiseen strategiaan sekä sitouttaa eri
33391: aatteen toteutumista. TE-keskusten osastojen         toimijoita koordinoituun toimintaan.
33392: välinen kehittämistoiminta antaa uusia mahdol-           Ammattitaitokapeikkojen ehkäisemiseksi on
33393: lisuuksia rotaatiomallin kehittämiseksi. Yritys-     työhallinnossa tehty ja tehdään edelleen paljon
33394: ja henkilöstöanalyysien avulla tehtävät koulu-       työtä. Parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi edellyte-
33395: tustarveselvitykset ovat edellytys koulutuksen       tään kuitenkin tiivistä yhteistoimintaa niin yri-
33396: suunnittelulle ja toteutukselle. Työvoimakoulu-      tysten kuin järjestöjen kanssa. Ilman yritysten
33397: tuksen yhteishankinnat mahdollistavat sekä           aktiivista osallistumista koulutussuunnitteluun
33398:  työssä olevien että sijaisten kouluttamisen. Tar-   ei ole mahdollista luoda elinkeinoelämän tarpei-
33399:  vittaessa myös kuntoutuksellisia toimenpiteitä      ta tyydyttävää koulutusjärjestelmää.
33400: voidaan liittää rotaatiomalliin.
33401:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
33402: 
33403:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
33404: 4                                           KK 453/1998 vp
33405: 
33406: 
33407: 
33408: 
33409:                                         Tili Riksdagens Talman
33410: 
33411:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Arbetsgivarna och organisationerna borde
33412: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        därför aktivare arbeta för en bättre image och för
33413: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    att öka intresset för branschen. Man borde också
33414: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-            gemensamt försöka påverka företagens attityder
33415: mål nr 453:                                           i syfte att förbättra äldre personers möjligheter
33416:                                                       att få arbete. Till exempel i Vasa har man med
33417:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        hjälp av arbetskraftsutbildning försökt stärka
33418:        ta för att eliminera de svårigheter som        kvinnornas motivation för att söka sig till metall-
33419:        flera oUka industrigrenar åtminstone i         branschen.
33420:        Södra Osterbotten konstaterats ha med              Arbetskraftsutbildningen är det viktigaste
33421:        att trots rådande stor arbetslöshet kunna      redskapet med vilket arbetsförvaltningen kan in-
33422:        få sådan yrkeskunnig arbetskraft som de        verka på arbetsmarknadens funktion. 1 ett skede
33423:        önskar?                                        då ekonomin och efterfrågan på arbetskraft väx-
33424:                                                       er är arbetskraftsutbildningens uppgift att före-
33425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bygga arbetskraftsflaskhalsar. På grund av yr-
33426: anföra följande:                                      keskunskapskrav som ställs anordnas arbets-
33427:                                                       kraftsutbildningen i allt närmare anknytning till
33428:    Att trygga tillgången på yrkeskunnig arbets-       arbetslivet så att arbetsgivare förutom att de ges
33429: kraft är den viktigaste tyngdpunkten vid arbets-      möjlighet att påverka utbildningens innehåll,
33430: ministeriets verksamhetsstrategi. Till åtgärder       planering och elevval, också tillsammans med
33431: som stöder strategin hör bland annat ett intimt       läroanstalterna bär större ansvar för anordnan-
33432: samarbete med olika branschers organisationer,        det av utbildningen. Enligt denna modell har
33433: arbetslivsrelaterade utbildningsmodeller och ett      man ordnat speciellt skräddarsydd utbildning
33434: regionalt analyssystem för att förebygga föränd-      där de aktuella företagens rekryteringssituation
33435: ringar på arbetsmarknaden.                            beaktas.
33436:    Arbetsministeriet har tillsammans med arbets-          Arbetsplatsutbildningsmodellen har använts
33437: marknadsorganisationerna inlett åtgärder som          först och främst inom rekryteringsbranscher
33438: går ut på att avskaffa rekryteringsproblem. Man       (metall, el, informationsteknologi, byggbran-
33439: har kommit överens om konkreta fortsatta åtgär-       schen). Modellen går ut på att höja utbildningens
33440: der och intimt informationssamarbete med bland        kvalitet, att göra utbildningen mer ekonomisk
33441: annat metall- och byggnadsindustrin och infor-        och effektivare samt att få den att bättre motsva-
33442: mationsindustrin. Som exempel kan nämnas ett          ra arbetslivets behov. Samtidigt förbättras lärar-
33443: projekt som genomfördes i samarbete med me-           nas och arbetskraftsbyråernas arbetslivskänne-
33444: tallindustrin. Det innebar att tili alla arbets-      dom och samarbetet mellan företagen och utbild-
33445: kraftsbyråer sändes resultaten av MET:s arbets-       ningsarrangörerna. Man ordnar också utbild-
33446: kraftsundersökning, som visade vilka rekryte-         ning för arbetsplatsutbildare. Modellen främjar
33447: ringssvårigheter olika regioner och företag haft.     därigenom också företagens utveckling i riktning
33448:    Arbetskraftsbyråerna gick igenom alla företag      mot en lärande organisation. Man har planerat
33449: som fanns med på listan och samtidigt skickade        och spritt modellen i samarbete med arbetsmark-
33450: MET tili sina medlemsföretag ett gemensamt be-        nadsparterna inom berörda branscher. Erfaren-
33451: rett informationspaket om de möjligheter som          heterna har varit mycket inspirerande och speci-
33452: arbetskraftsutbildningen erbjuder. Som ett resul-     ellt nöjda har arbetsgivarna varit.
33453: tat av projektet har det regionala samarbetet och         Man kan stöda ekonomins och sysselsättning-
33454: växelverkan vid planering av utbildningen ökat        ens tillväxt genom att rikta in en del av arbets-
33455: och utbildningen har allt__bättre kunnat anpassas     kraftsutbildningens resurser på utbildning av
33456: efter företagens behov. Andå förekommer det i         sysselsatt arbetskraft. För många äldre arbetslö-
33457: vissa regioner svårigheter då det gäller att få       sa är det inte lätt att på nytt komma in i arbetsli-
33458: studerande att söka sig till utbildning för metall-   vet. Förebyggande åtgärder är därför ofta nöd-
33459: branschen.                                            vändiga. Arbetskraftsutbildning kan användas i
33460:                                              KK 453/1998 vp                                            5
33461: 
33462: samband med sådana utvecklingsprojekt i före-          vikarier. 1 rotationsmodellen kan vid behov in-
33463: tag som är avsedda att trygga äldre arbetstagares      kluderas rehabiliteringsåtgärder.
33464: möjligheter att fortsätta i arbetslivet. Ett mål för      Beräkningar av arbetsmarknadens komman-
33465: den utbildning som ordnas för äldre arbetstagare       de utvecklingstrender är en nödvändig förutsätt-
33466: kunde vara att de, när det uppstår nya "rekryte-       ning för en framgångsrik arbetskrafts-, utbild-
33467: ringssituationer" i företaget kunde verka som          nings- och näringspolitik. Arbetskrafts- och nä-
33468: utbildare och arbetsinstruktörer. En del av dessa      ringscentralernas analyssystem utnyttjar avolika
33469: situationer kan ändamålsenligast ordnas genom          experter producerade analysuppgifter, vilka
33470: att utbilda anställda tili nyckeluppgifter vid före-   kompletteras genom uppgifter som centralerna
33471: tagen.                                                 själva anskaffar. Uppgifterna samlasin i T&E-
33472:     Den interna rotationen gör att man inte behö-      centralernas gemensamma databas som också
33473: ver ställa för höga yrkeskunskapskrav på den           betjänar andra informationsbehövande, t.ex. lä-
33474: arbetskraft som nyanställs och att de arbetslösas      roanstalter. På basis av den riksomfattande samt
33475: möjligheter att komma in på arbetsmarknaden            centralernas egen och annan regional analysupp-
33476: förbättras. 1 dessa situationer kan man med hjälp      giftsmaterial inleder centralen en expertbedöm-
33477: av samma arbetskraftsutbildning ge utbildning          ning av materialet. Experterna representerar re-
33478: för både redan anställda och nya arbetstagare.         gionens näringsliv, myndigheter och andra sam-
33479: Att det utvecklas kompetensfrämjande rota-             arbetsinstanser, arbetsmarknadsparter etc. Av-
33480: tionsmodeller är därför en lösning på två stora        sikten med utvärderingen är att samordna den
33481: arbetsmarknadsproblem: långtidsarbetslöshet            omfattande informationsmassan med regionens
33482: och arbetstagarnas bristfålliga eller föråldrade       näringspolitiska strategi samt att få de olika ak-
33483:  utbildning. Den hjälper att förebygga arbets-         törerna att binda sig vid en samordnad verksam-
33484:  kraftsflaskhalsar, minskar arbetslösheten, för-       het.
33485:  bättrar konkurrenskraften och främjar principen          lnom arbetsförvaltningen har man arbetat
33486:  livslångt lärande. Utvecklingsarbetet mellan          och arbetar fortfarande intensivt för att förebyg-
33487:  T&E-centralernas avdelningar ger nya möjlighe-        ga yrkeskunskapsflaskhalsar. För att man skall
33488:  ter för utvecklande av rotationsmodellen. Vid         kunna nå optimala resultat krävs dock ett nära
33489:  planering och anordnande av utbildning behövs         samarbete med såväl företag som organisationer.
33490:  utredningar av utbildningsbehoven vilka görs i        Utan företagens aktiva medverkan vid planering
33491:  form av företags- och personalanalyser. Saman-        av utbildningen är det inte möjligt att skapa ett
33492:  skaffning av arbetskraftsutbildning möjliggör         utbildningssystem som tillfredsställer näringsli-
33493:  utbildning som ordnas för både anställda och          vets behov.
33494: 
33495:      Helsingforsden 18 maj 1998
33496: 
33497:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33498:                         j
33499: 
33500:                         j
33501: 
33502:                     j
33503: 
33504:                     j
33505: 
33506:                 j
33507: 
33508:                 j
33509: 
33510:             j
33511: 
33512:             j
33513: 
33514:         j
33515: 
33516:         j
33517: 
33518:     j
33519: 
33520:     j
33521: 
33522: j
33523: 
33524: j
33525:                                            KK 454/1998 vp
33526: 
33527: Kirjallinen kysymys 454
33528: 
33529: 
33530: 
33531: 
33532:                                   Risto Kuisma /rem: Salon, Halikon ja Perttelin vedenottosuunnitel-
33533:                                       man ympäristövaikutusten arvioinnista
33534: 
33535: 
33536:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33537: 
33538:    Koska valtioneuvoston asianomainen jäsen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33539: on vastauksessaan 2.4.1998 Dnro 26/031/98, kos-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33540: kien kirjallista kysymystäni 258/1998 vp,jättänyt
33541: kokonaan vastaamatta kysymykseni erääseen                       Voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,
33542: perustavaa laatua olevaan kohtaan, toistan kysy-             että hakijakuntien suunnitelma perustuu
33543: mykseni näiltä osin oheisena.                                ns. asianajosuunnitteluun eikä täytä yh-
33544:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           teiskuntasuunnittelulta vaadittavia riit-
33545: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              täviä objektiivisuuden ehtoja?
33546: 
33547:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
33548: 
33549:                                          Risto Kuisma /rem
33550: 
33551: 
33552: 
33553: 
33554:  280043
33555: 2                                        KK 454/1998 vp
33556: 
33557: 
33558: 
33559: 
33560:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33561: 
33562:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Olen vastauksessani 2.4.1998 vastannut tähän
33563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kysymykseen seuraavasti:
33564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      "Salon seudun vedenhankinnan yleissuunni-
33565: le jäsenelle kansanedustaja Risto Kuisman näin     telman on laatinut työryhmä, jossa olivat edus-
33566: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 454:           tettuina silloinen Turun vesi- ja ympäristöpiiri,
33567:                                                    Halikon, Kiikalan, Kiskoo, Kuusjoen, Muurlan,
33568:           Voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,   Paimion, Perniön, Perttelin, Sauvoo, Suomusjär-
33569:        että hakijakuntien suunnitelma perustuu     ven ja Särkisalon kunnat sekä Salon ja Someron
33570:        ns. asianajosuunnitteluun eikä täytä yh-    kaupungit. Ympäristöministeriön käsityksen
33571:        teiskuntasuunnittelulta vaadittavia riit-   mukaan suunnittelutyön laatu on samaa korkeaa
33572:        täviä objektiivisuuden ehtoja?              tasoa kuin muutkin vastaavat maassamme teh-
33573:                                                    dyt suunnitelmat ja vastaajoka suhteessa yhdys-
33574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuntasuunnittelulle asetettavia vaatimuksia."
33575: vasti seuraavaa:                                      Kyseisessä työryhmässä ovat siis olleet edus-
33576:                                                    tettuina ne kunnat, joiden alueella käyttöönotet-
33577:    Kysymys koskee Salon kaupungin sekä Hali-       tavaksi suunnitellut pohjavesivarat sijaitsevat-
33578: kon ja Perttelin kuntien suunnitelmaa ottaa poh-   sekä vesiasioista vastannut valtion aluehallinto-
33579: javettä Herakkaanlähteenja Kalattomannotkon        viranomainen. Kyseinen suunnittelutyö ei ole ol-
33580: pohjavedenottarnoista Someron kaupungissa          lut mitään "asianajosuunnittelua" ja täyttää
33581: sekä Kaskistannummen pohjavedenottarnosta          myös objektiivisuutensa puolesta kaikki yhdys-
33582: Kiikalan kunnassa. Samasta asiasta on edustaja     kuntasuunnittelulle asetettavat vaatimukset.
33583: Kuisma aiemmin esittänyt kirjallisen kysymyk-
33584: sen 258/1998 vp,jonka erään osakysymyksen hän
33585: nyt uudistaa.
33586: 
33587:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
33588:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
33589:                                             KK 454/1998 vp                                            3
33590: 
33591: 
33592: 
33593: 
33594:                                         Tili Riksdagens Talman
33595: 
33596:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Jag har i mitt svar 2.4. 1998 besvarat spörsmå-
33597: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      let som följer:
33598: de medlem av statsrådet översänt följande av              "Generalplanen för vattenanskaffning i Salo-
33599: riksdagsman Risto Kuisma undertecknade                regionen har gjorts upp av en arbetsgrupp bestå-
33600: spörsmål nr 454:                                      ende av företrädare för dåvarande Aho vatten-
33601:                                                       och miljödistrikt samt för Bjärnå, Finby, Halik-
33602:           Kan Regeringen godkänna det faktum          ko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muuria, Pemar,
33603:        att de sökande kommunernas pian byg-           Pertteli, Sagu och Suomusjärvi kommuner samt
33604:        ger på s.k. advokatplanering och inte          för Salo stad och Somero stad. Enligt miljömini-
33605:        uppfyller de villkor på tillräcklig objekti-   steriets uppfattning är planeringsarbetet kvalita-
33606:        vitet som bör ställas på samhällsplane-        tivt på samma höga nivå som övriga motsvaran-
33607:        ring?                                          de planer i vårt land och uppfyller i alla avseen-
33608:                                                       den de krav som ställs på samhällsplaneringen."
33609:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De kommuner inom vilkas områden de plane-
33610: anföra följande:                                      rade grundvattentillgångarna ligger har alltså
33611:                                                       varit representerade i arbetsgruppen- och dess-
33612:    Spörsmålet gäller den pian som staden Salo         utom den statliga regionalförvaltningsmyndig-
33613: och kommunerna Halikko och Pertteli har på att        het som svarar för vattenärenden. Det ifrågava-
33614: ta grundvatten i Herakkaanlähde och Kalatto-          rande planeringsarbetet har inte varit något slags
33615: mannatko grundvattenstäkter i Somero stad             "advokatplanering" och uppfyller också med
33616: samt i Kaskistannummi grundvattentäkt i Kii-          tanke på objektiviteten alla de krav som ställs på
33617: kala kommun. Riksdagsman Kuisma har tidiga-           samhällsplanering.
33618: re ställt ett spörsmål, 25811998 rd, i samma fråga,
33619: och han tar nu åter upp en delfråga i samman-
33620: hanget.
33621: 
33622:      Helsingfors den 15 maj 1998
33623: 
33624:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
33625:                                            KK 455/1998 vp
33626: 
33627: Kirjallinen kysymys 455
33628: 
33629: 
33630: 
33631: 
33632:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Poronhoitotyössä käytetyn moottorikel-
33633:                                      kan polttoaineen verotuksesta
33634: 
33635: 
33636:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33637: 
33638:    Poromiehet joutuvat nykypäivänä käyttä-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33639: mään työssään paljon moottorikeikkaa ja kesäi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33640: sin mönkijää. Polttoainekustannukset nousevat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33641: erittäin suuriksi, jopa niin, että ne uhkaavat po-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33642: ronhoidon kannattavuutta. Koska suurin osa
33643: (noin 70 %) bensanhinnasta on veroa, on tarpeen                Onko Hallituksella valmiutta luoda
33644: luoda järjestelmä, jolla poromies saa jälkikäteen           järjestelmä, jolla poromies saa palautuk-
33645: polttoaineveron palautuksen kuitteja vastaan.               sen maksamastaan poronhoitotyössä
33646: Palautus voisi olla esim. 50% siitä polttoaineve-           moottorikelkassa käyttämänsä polttoai-
33647: ron summasta, jonka poromies bensaa moottori-               neen verosta?
33648: kelkkaan ostaessaan on vuoden aikana maksa-
33649: nut. Näin turvataan pohjoisen kylien asuttuna
33650: pitämiselle elintärkeän poroelinkeinon kannat-
33651: tavuus ja säilyminen.
33652: 
33653:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
33654: 
33655:                                      Esko-Juhani Tennilä Iva-r
33656: 
33657: 
33658: 
33659: 
33660:  280043
33661: 2                                           KK 455/1998 vp
33662: 
33663: 
33664: 
33665: 
33666:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33667: 
33668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verovapautta tai veron alentamista. Suomella ei
33669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siten ole oikeutta vapauttaa valmisteverosta
33670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       polttoainetta, jota käytetään porotalouden har-
33671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         joittajien moottorikelkoissa.
33672: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Jäsenvaltion erityistarpeita varten direktiivin
33673: myksen n:o 455:                                       92/82/ETY 8 artiklan 4 kohtaan on sisällytetty
33674:                                                       Euroopan unionin neuvostolle mahdollisuus yk-
33675:           Onko Hallituksella valmiutta luoda          simielisesti myöntää jäsenvaltiolle oikeus va-
33676:        järjestelmä, jolla poromies saa palautuk-      pauttaa polttoaineen tietty käyttötarkoitus ko-
33677:        sen maksamastaan poronhoitotyössä              konaan tai osittain verosta. Poikkeusluvan hake-
33678:        moottorikelkassa käyttämänsä polttoai-         minen nyt käsillä olevaa tarkoitusta varten ei ole
33679:        neen verosta?                                  kuitenkaan perusteltua moottoribensiinin alen-
33680:                                                       netulla verotasolla tapahtuvaan käyttöön liitty-
33681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vien valvonnallisten ongelmien vuoksi. Palautus-
33682: vasti seuraavaa:                                      järjestelmän luominen kyseiseen tarkoitukseen
33683:                                                       olisi myös hallinnollisesti raskas ja työläs menet-
33684:    Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitou-        tely. Lisäksi on todettava, että poikkeuslupajär-
33685: tui noudattamaan Euroopan yhteisöjen valmis-          jestelmä on ensisijaisesti tarkoitettu siirtymäajan
33686: teverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Mineraa-          järjestelyksi, jonka avulla jäsenvaltio voi sopeut-
33687: liöljyjen valmisteverotusta koskevien direktii-       taa verotuksensa yhteisölainsäädännön mukai-
33688: vien 92/81/ETY ja 92/82/ETY mukaan kaikesta           seksi. Euroopan yhteisöjen komissio on selvittä-
33689: moottoripolttoaineena käytettävästä moottori-          nyt erijäsenvaltiossa voimassa olevia erivapauk-
33690: bensiinistä on kannettava moottoribensiinin val-      sia niiden uudelleen arvioimiseksi ja sen perus-
33691: mistevero, jollei jäsenvaltiolla direktiivien mu-     teella ehdottanut, että uusia erivapauksia tulisi
33692: kaan ole oikeutta vapauttaa polttoaineen tietty        myöntää ainoastaan määräajaksi ja erittäin pe-
33693: käyttötarkoitus verosta tai vastaavasti alentaa        rustelluista syistä. Tässä valossa poikkeusluvan
33694: veroa tällaisissa tapauksissa. Verovapaudesta          saaminen kysymyksessä mainittua tarkoitusta
33695: säädetään direktiivin 92/82/ETY 8 artiklassa. Sii-     varten, edes lyhyeksi määräajaksi, olisi erittäin
33696: nä ei ole mainintaajäsenvaltion mahdollisuudes-        kyseenalaista. Hallitus tulee kuitenkin seuraa-
33697: ta myöntää verovapaus tai säätää alempi verota-        maan tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö-
33698: so sellaiselle polttoaineelle, joka käytetään poro-    kulmasta. Hallitus tulee muutoinkin kiinnittä-
33699: talouden harjoittamiseen. Artikla ei myöskään          mään huomiota porotalouden menestymisen
33700: salli moottorikelkoissa käytettävän polttoaineen       edellytyksiin Lapissa.
33701: 
33702:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
33703: 
33704:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
33705:                                              KK 455/1998 vp                                              3
33706: 
33707: 
33708: 
33709: 
33710:                                           Tili Riksdagens Talman
33711: 
33712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bevilja accisfrihet i fråga om bränslen för snö-
33713: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skotrar som används inom renhushållningen.
33714: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           För medlemsstaternas särskilda behov ges i
33715: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            artikel8.4 i direktiv 92/82/EEG Europeiska unio-
33716: mål nr 455:                                             nens råd möjlighet att enhälligt ge en medlems-
33717:                                                         stat rätt att då det gäller särskilda användnings-
33718:           Är Regeringen beredd att skapa ett            områden helt eller delvis befria bränslet från
33719:        system som skulle ge renkarlarna återbä-         skatt. Att ansöka om undantagslov för det ända-
33720:        ring på accisen på det bränsle för snöskot-      mål som nu är aktuellt är dock inte motiverat på
33721:        rar som de använt inom renskötseln?              grund av de problem som skulle uppstå i anslut-
33722:                                                         ning tili övervakningen av den lägre accisnivån
33723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vid användning av motorbensin. Dessutom bör
33724: anföra följande:                                        det noteras att arrangemangen med undantags-
33725:                                                         lov i första hand är avsedda för en övergångstid.
33726:    Vid anslutningen tili Europeiska unionen för-        Med hjälp av arrangemanget skall medlemssta-
33727: band Finland sig att följa Europeiska gemen-            ten kunna anpassa sin beskattning tili gemen-
33728: skapens lagstiftning om acciser. Enligt direktiv        skapslagstiftningen. Europeiska gemenskaper-
33729: 92/81/EEG och 92/82/EEG om punktskatter på              nas kommission har i olika medlemsstater utrett
33730: mineraloljor skall accis för motorbensin uppbä-         gällande dispenser för en omvärdering av dem,
33731: ras på all motorbensin som används som motor-           och har på grundval av utredningen föreslagit att
33732: bränsle, såvida medlemsstaten inte enligt direkti-      nya dispenser skall beviljas endast för begränsad
33733: ven har rätt att för vissa användningsändamål           tid och av särskilt väl motiverade orsaker. 1ljuset
33734: befria bränslet från skatt eller sänka skatten för      av detta är det synnerligen tvivelaktigt att Fin-
33735: bränslet. Artikel8 i direktiv 92/81/EEG innehål-        land skulle få undantagslov för det ändamål som
33736: ler bestämmelser om befrielse från skatt. 1 arti-       nämns i spörsmålet ens för en kortare, begräQsad
33737: keln står ingenting om medlemsstaternas möjlig-         tidsperiod. Regeringen kommer dock att följa
33738: het att bevilja skattefrihet eller stadga om en lägre   upp situationen ur den synvinkel spörsmålsstäl-
33739: skattenivå för sådant bränsle som används inom          laren avser. Regeringen kommer också i övrigt
33740: renhushållningen. Artikeln tillåter inte heller nå-     att fåsta uppmärksamhet vid förutsättningarna
33741: gon befrielse från skatt eller sänkt skatt för bräns-   för en framgångsrik renhushållning i Lappland.
33742: le för snöskotrar. Finland har därmed inte rätt att
33743: 
33744:       Helsingfors den 13 maj 1998
33745: 
33746:                                                                              Minister Jouko Skinnari
33747:                                             KK 456/1998 vp
33748: 
33749: Kirjallinen kysymys 456
33750: 
33751: 
33752: 
33753: 
33754:                                    Matti Väistö /kesk: Ammatillisten oppilaitosten perustamishank-
33755:                                       keiden valtionosuusrahoituskäytännöstä
33756: 
33757: 
33758:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33759: 
33760:     Ammatillisen koulutuksen aseman ja arvotuk-        Tavoitteena tulee olla, että suuret, monialaisen
33761: sen parantaminen samoin kuin koulutuksen työ-          koulutuksen ylläpitäjät pystyvät nykyistä nope-
33762: elämäyhteyksien voimakas lisääminen nähdään            ammin ja paremmin vastaamaan työelämän ja
33763: yleisesti tärkeänä tavoitteena. Tähän liittyen on      alueellisen kehittämisen asettamiin vaatimuk-
33764: välttämätöntä, että opetustilat ja opetusvälineis-     siin. Ylläpitäjän osaamiseen, vastuuseen ja
33765: tä ovat ajan tasalla. Näin varmistetaan oppilai-       alueelliseen päätöksentekoon tulisi investoin-
33766: tosten vetovoimaisuus, mikä on myös ylläpitä-          tienkin toteutuksen osalta voida luottaa samaan
33767: jien intressissä.                                      tapaan kuin ylläpitäjille on muutoinkin siirretty
33768:     Tarvittavat investoinnit ja niiden kiireellisyys   vastuuta koulutuksen toteutuksesta.
33769: sekä omarahoitusmahdollisuudet tunnetaan                  Toimivan mallin ammatillisten oppilaitosten
33770: parhaiten oppilaitoksissa ja ylläpitäjäyhteisöis-      perustamishankkeisiin käytettävissä olevan val-
33771: sä. Tämän mukaisesti koulutuksen ylläpitäjät           tionosuuden oikeudenmukaiselle jakamiselle
33772: päättävät investointiohjelmastaan. Koulutustar-        voisi antaa oppilaskohtaiseen yksikköhintaan lii-
33773: peen tai muiden syiden perusteella ohjelmaa olisi      tettävä erillinen investointilisä samaan tapaan
33774: voitava myös tarkistaa joustavasti.                    kuin ylläpitäjille suoritetaan nykyinen kunnilta
33775:     Nykyisellään valtionosuuden saanti ammatil-        tuleva investointilisä.
33776: listen oppilaitosten perustamiskustannuksiin on           Uudistuksen yhteydessä tulisi kuitenkin huo-
33777: kuitenkin epätasainen ja joustamaton. Päätök-          lehtia erityismäärärahalla nykyiseen tapaan sekä
33778: senteko on lisäksi byrokraattista ja epäoikeuden-      pienten ylläpitäjien että valtakunnallisten inves-
33779: mukaistakin eri alueita kohtaan. Niinpä muun           tointihankkeiden rahoitusosuudesta.
33780: muassa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhty-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33781: mälle ei Itä-Suomen lääninhallitus esitä kuluvalle     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33782: vuodelle yhtään investointikohdetta,ja ensi vuo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33783: deliekin hankkeita on vain yksi.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33784:     Maakunnallisessa koulutusvastuussa oleva
33785:  Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on kui-                    Tietääkö Hallitus niistä ongelmista ja
33786: tenkin kuluvan vuoden talousarviossaan varau-                 epäoikeudenmukaisuuksista, joita nykyi-
33787: tunut yhteensä lähes 40 miljoonan markan inves-               seen ammatillisten oppilaitosten perusta-
33788: tointeihin. Niiden suorittamista pidetään välttä-             mishankkeiden valtionosuuden jakoon ja
33789:  mättömänä koulutuksen vetovoimaisuuden,                      päätöksentekoon liittyy, ja
33790: alueellisten elinkeinojen kehittämisohjelmien ja                 aikooko Hallitus järkeistää valtion-
33791: elinkeinoelämän tarpeiden vuoksi. Investointien               osuusjärjestelmää niin, että valtion inves-
33792: toteutuminen kuitenkin edellyttää valtionosuu-                tointirahoitus myönnettäisiin pääsään-
33793:  den saantia.                                                 töisesti suoraan ylläpitäjille oppilaskoh-
33794:     Esille nousseiden toteutusongelmien vuoksi                taiseen yksikköhintaan liittyvänä inves-
33795:  olisi tarpeellista uudistaa nykyistä jäykkää pe-             tointilisänä?
33796:  rustamishankkeiden        valtionosuusrahoitusta ..
33797: 
33798:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
33799: 
33800:                                            Matti Väistö /kesk
33801: 
33802: 
33803: 280043
33804: 2                                           KK 456/1998 vp
33805: 
33806: 
33807: 
33808: 
33809:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33810: 
33811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiantuntemuksen perusteella kiireellisyysjärjes-
33812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tykseen ja käyttämällä laskennallisia perusteita
33813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hankkeita alueellisesti kohdennettaessa on pyrit-
33814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            ty mahdollisimman oikeudenmukaisiin hankkei-
33815: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          den jakoperusteisiin. Vuositasolla osin suurien
33816: n:o 456:                                              hankkeiden vuoksi tulee huomattaviakin poik-
33817:                                                       keamia jakoperusteisiin ja tämän johdosta tar-
33818:            Tietääkö Hallitus niistä ongelmista ja     kastelujaksona on käytettävä vähintään koko ra-
33819:        epäoikeudenmukaisuuksista, joita nykyi-        hoitussuunnitelmakautta.
33820:        seen ammatillisten oppilaitosten perusta-          Tähän suunnitelmaan Pohjois-Karjalasta
33821:        ruishankkeiden valtionosuuden jakoon ja        otettiin seitsemän hanketta lääninhallituksen
33822:        päätöksentekoon liittyy, ja                    laatiman hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen ja
33823:            aikooko Hallitus järkeistää valtion-       aikaisemman rahoitussuunnitelman perusteella.
33824:        osuusjärjestelmää niin, että valtion inves-    Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä
33825:        tointirahoitus myönnettäisiin pääasialli-      44 764 000 markkaa eli 3,6% koko maan amma-
33826:        sesti suoraan ylläpitäjille oppilaskohtai-     tillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen
33827:        seen yksikköhintaan liittyvänä investoin-      rahoitussuunnitelmaan otetuista hankkeista
33828:        tilisänä?                                      maakunnan väestöosuuden ollessa 3,4 %. Siten
33829:                                                       maakunnan osuus rahoitussuunnitelmaan ote-
33830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuista hankkeista vastaa hyvin sen perusteltua
33831: vasti seuraavaa:                                      rahoitusosuutta.
33832:                                                           Pohjois-Karjalasta rahoitussuunnitelmassa
33833:     Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      vuodella 1998 on yksi hanke ja vuodella 1999
33834: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva              kaksi hanketta. Vuodelle 1998 olevalle hankkeel-
33835: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-       le voitiin valtionosuus myöntää jo joulukuussa
33836: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille       1997 eräiden toisten hankkeiden suunnitelmien
33837:  1998-2001 on opetusministeriössä vahvistettu         valmistumisen siirtymisen johdosta, ja nämä
33838: 16.10.1997. Suunnitelma perustuu oppilaitosten        hankkeet vastavuoroisesti siirtyivät kuluvalle
33839: ylläpitäjien vuoden 1996loppuun mennessä teke-        vuodelle. Vuonna 1997 Pohjois-Karjalaan
33840: miin lääninhallituksille toimitettuihin esityksiin.   myönnettiin valtionosuus yhdeksälle ammatilli-
33841: Lääninhallitukset laativat esitysten ja arvioiman-    sen oppilaitoksen perustamishankkeelle, joiden
33842: sa hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen pohjalta      kustannusarviot olivat yhteensä 32 342 000 mk,
33843: esityksensä rahoitussuunnitelmaksi.                   mikä on noin 3,6% vuosien 1997 ja 1998
33844:     Opetusministeriössä lääninhallitusten esitys-     ammatillisen koulutuksen rahoitettavista hank-
33845: ten ja aikaisemman rahoitussuunnitelman poh-          keista.
33846: jalta valmisteltiin lokakuussa hyväksytty suunni-         Perustaruishankkeiden rahoituksen ongelmat
33847: telma. Rahoitussuunnitelmaa valmisteltaessa           johtuvat siitä, että valtion rahoitusmahdollisuu-
33848: hankkeita alueellisesti kohdennettiin vanhan lää-     det huomioon ottaen ei valtionosuutta ole myön-
33849: ninjaon pohjalta, koska nämä lääninhallitukset        nettävissä läheskään kaikkiin kuntien ja muiden
33850: olivat tehneet esitykset. Lähtökohtana oli, että      oppilaitosten ylläpitäjien tarpeellisina pitämiin
33851: hankkeita tulisi kullekin alueelle koko suunnitte-    oppilaitosten perustaruishankkeisiin sillä ajoi-
33852: lukautena suhteessa alueen investointitarpee-         tuksella kuin hankkeet sisältyvät ylläpitäjien ra-
33853: seen, jolloin otettiin huomioon myös vuosina          hoitussuunnitelmiin. Valtionosuusjärjestelmän
33854: 1993-1997 perustaruishankkeisiin myönnetyt            muuttaminen kysymyksessä esitetyllä tavalla si-
33855: valtionosuudet. Jakoperusteena käytettiin lää-        ten, että erillisistä perustaruishankkeiden val-
33856: nien väestömäärää, mikä riittävällä tarkkuudella      tionosuuksista luovutaan ja käyttökustannusten
33857: vastannee oppilasmääriä ja siten myös investoin-      yksikköhintaa samalla korotetaan, ei lisää val-
33858: titarpeita. Asettamalla hankkeet alueellisen          tion rahoitusmahdollisuuksia. Yksikköhintaa
33859:                                           KK 456/1998 vp                                          3
33860: 
33861: voitaisiin siten korottaa vain sen markkamäärän     lisuuksista luopua perustaruishankkeiden val-
33862: rajoissa, mikä saadaan luopumalla perustaruis-      tionosuuksista peruskoulun jälkeisen koulutuk-
33863: hankkeiden valtionosuuksista.                       sen osalta. Hankekohtaisista valtionosuuksista
33864:    Opetusministeriössä on eri yhteyksissä ollut     luopuminen ja samalla käyttökustannusten yk-
33865: esillä mahdollisuus luopua perustamishankkei-       sikköhintojen korottaminen edellyttävät siirty-
33866: den erillisistä valtionosuuksista. Opetusministe-   mäkauden aikana rahoitusta koskevia erityisjär-
33867: riö on valmis osallistumaan selvitykseen mahdol-    jestelyjä.
33868: 
33869:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
33870: 
33871:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33872: 4                                            KK 456/1998 vp
33873: 
33874: 
33875: 
33876: 
33877:                                          Tili Riksdagens Talman
33878: 
33879:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sakkunskap prioritetsordna projekten och an-
33880: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            vända ka1ky lmässiga grunder i den regiona1a för-
33881: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de1ningen har man strävat efter så rättvisa fördel-
33882: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål            ningsgrunder som möj1igt. På årsnivå förekom-
33883: nr 456:                                                mer de1vis tili fö1jd av stora projekt avsevärda
33884:                                                        avvike1ser i förde1ningsgrunderna och därför bör
33885:            Känner Regeringen tili de problem och       man använda hela den period som finansierings-
33886:         orättvisor som är förknippade med den          planen gäller som granskningsperiod.
33887:         nuvarande fördelningen av och besluten             För Norra Karelens del kunde man i den aktu-
33888:         om statsandelar för yrkesläroanstalter-        ella p1anen ta med 7 projekt på basis av den
33889:         nas anläggningsprojekt, och                    prioritetsordning som länsstyre1sen angivit och
33890:            avser Regeringen rationa1isera stats-       den tidigare finansieringsp1anen. Kostnadska1-
33891:         andelssystemet så att statlig investerings-    kylerna för projekten uppgår tili samman1agt
33892:         finansiering beviljas huvudsakligen di-        44 764 000 mk, dvs. 3,6 % av alla projekt som
33893:         rekt tili huvudmännen i form av ett inves-     tagits med i finansieringsplanen för hela landet
33894:         teringstillägg i anslutning tili priset per    för yrkesläroanstalter och yrkeshögskolor.
33895:         enhet per elev?                                Landskapets befo1kningsande1 är 3,4 %. Så1unda
33896:                                                        svarar 1andskapets ande1 av projekten i finansie-
33897:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringsplanen mycket vä1 den motiverade finansie-
33898: anföra följande:                                       ringsande1en.
33899:                                                            Från Norra Karelen kommer i finansierings-
33900:    Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen        planen för 1998 ett projekt och i p1anen för 1999
33901: en pian som gäller finansieringen av anläggnings-      två projekt. För projektet i 1998 års p1an kunde
33902: projekt för de följande fyra åren. Finansierings-      statsande1en bevi1jas redan i december 1997 på
33903: planen för läroanstalter för åren 1998-2001            grund av att fårdigställandet av planerna för vis-
33904: fastställdes vid undervisningsministeriet 16.1 0.      sa andra projekt förskjöts och dessa projekt kom
33905:  1997. Planen baserar sig på de framställningar        att flyttas tili innevarande år. År 1997 beviljades
33906: som läroansta1ternas huvudmän inlämnat tili            Norra Karelen statsandel för anläggningsprojekt
33907: länsstyrelserna före utgången av 1996. Länssty-        vid nio yrkesläroanstalter och kostnadska1kyler-
33908: relserna gör upp sitt förslag tili finansieringsplan   na för dem var sammanlagt 32 342 000 mk, vilket
33909: utgående från framställningarna och enligt den         är ca 3,6% av de projekt inom yrkesutbildningen
33910: prioritetsordning de ger projekten.                    som finansieras åren 1997 och 1998.
33911:    Den i oktober godkända planen utarbetades               Finansieringsproblemen i fråga om anlägg-
33912: vid undervisningsministeriet på basis av länssty-      ningsprojekt beror på att det med beaktande av
33913: re1sernas förs1ag och den tidigare finansi~rings      statens finansieringsmöjligheter inte går att he-
33914: p1anen. Vid beredningen av finansieringsp1anen         vilja statsandel för närme1sevis alla de anlägg-
33915: har den regiona1a förde1ningen av projekten            ningsprojekt vid läroanstalter som kommunerna
33916: gjorts en1igt den gamla 1änsindelningen, eftersom      och andra huvudmän anser nödvändiga enligt
33917: dito länsstyre1ser gjort framställningarna. Ut-        den tidtabell som projekten getts i huvudmän-
33918: gångspunkten var att projekten för respektive          nens finansieringsplaner. En ändring av statsan-
33919: område under hela p1aneringsperioden skulle stå        delssystemet på det sätt som föres1ås i spörsmå-
33920: i relation tili områdets investeringsbehov och         1et, dvs. så att man frångår de särski1da statsande-
33921: man beaktade då även de statsande1ar som bevil-        1arna för anläggningsprojekt och priset per enhet
33922: jats för an1äggningsprojekt åren 1993-1997.            för driftkostnaderna samtidigt höjs, ökar inte
33923: Som förde1ningsgrund användes folkmängden i            statens finansieringsmöjligheter. Priset per enhet
33924: länen som med tillräck1ig noggrannhet torde            skulle på detta sätt kunna höjas bara inom ramen
33925: matsvara anta1et e1ever och så1unda även investe-      för det belopp som erhålls genom att man frångår
33926: ringsbehoven. Genom att utgående från regiona1         statsande1arna för an1äggningsprojekt.
33927:                                           KK 456/1998 vp                                           5
33928: 
33929:    Möjligheten att frångå de särskilda statsande-   läggningsprojekt inom den utbildning som följer
33930: larna för anläggningsprojekt har i olika samman-    efter grundskolan. Slopas de projektvisa statsan-
33931: hang tagits upp vid undervisningsministeriet.       delarna och höjs samtidigt priset per enhet för
33932: Ministeriet är berett att delta i en utredning av   driftkostnaderna kräver det under övergångsti-
33933: möjligheterna att slopa statsandelarna för an-      den specialarrangemang för finansieringen.
33934: 
33935:      Helsingfors den 14 maj 1998
33936: 
33937:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33938:                                               KK 457/1998 vp
33939: 
33940: Kirjallinen kysymys 457
33941: 
33942: 
33943: 
33944: 
33945:                                      Päivi Räsänen /skl: Perhehoitajien palkkiorakenteen muuttamisesta
33946: 
33947: 
33948: 
33949:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33950: 
33951:    Perhehoitajien palkkiosta tuli korkeimman               Suomalaisessa järjestelmässä ei luonnollisesti-
33952: hallinto-oikeuden päätöksellä (1 0.3.97 taltio          kaan vaikuteta poliittisin keinoin oikeusistui-
33953: 561) palkan sijasta työkorvausta eli kunnalle teh-      mien päätöksiin. On kuitenkin kysyttävä, tulisi-
33954: dystä muusta työstä maksettavaa korvausta.              ko perhehoitajien palkkiorakennetta muuttaa,
33955: Kansalaisilta tulleiden tietojen mukaan tämä on         mikäli nykyisen mallin verotus ja eläkkeen kerty-
33956: vaikuttanut eräissä tapauksissa siten, että kysei-      misen vähyys muodostavat merkittävän esteen
33957: sen tulon verotus on kiristynyt ratkaisevasti.          sijaisperheenä toimimiselle.
33958:    Toinen perhehoitajien palkkiota koskeva on-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33959: gelma on se, että huomattava osa siitä on kulu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33960: korvausluonteista. Tämän osuuden kohdalta               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33961: eläkettä ei kerry. Kertymättömyys muodostaa             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33962: ongelman etenkin niille perhehoitajille, jotka toi-
33963: mivat pääasiallisesti kyseisessä työssä.                           Onko Hallitus tietoinen eräiden perhe-
33964:    Perhehoito on tärkeä osa sosiaalipolitiik-                  hoitajien palkkioiden verotuksen kiristy-
33965: kaamme ja perheissä tehty työ yhteiskunnan ja                  misestä, ja
33966: autettujen kannalta korvaamattoman arvokasta.                      millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
33967: Tulisikin huolehtia siitä, että taloudelliset edelly-          tyä pitääkseen perhehoidon sijaisperheil-
33968: tykset tämän työn jatkumiselle säilytetään. Per-               le taloudellisesti mahdollisena?
33969: hehoidon kehittäminen on yhteiskunnallisen ko-
33970: konaisedun mukaista.
33971: 
33972:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
33973: 
33974:                                             Päivi Räsänen /skl
33975: 
33976: 
33977: 
33978: 
33979: 280043
33980: 2                                           KK 457/1998 vp
33981: 
33982: 
33983: 
33984: 
33985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33986: 
33987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        todettu, ovat toimeksiantosopimukset hyvin yk-
33988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         silöllisiä ja niiden tulee ottaa huomioon hoitajan
33989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja hoidettavan erityisolosuhteet.
33990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-            Perhehoitajalailla perhehoitajien oikeudellista
33991: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        asemaa ja sosiaaliturvaa parannettiin saattamal-
33992: 457:                                                  la heidät eläketurvan ja tapaturmavakuutuksen
33993:                                                       piiriin sekä säätämällä heille oikeus hoitopalk-
33994:             Onko Hallitus tietoinen eräiden perhe-    kioon ja hoidosta aiheutuvien kustannusten kor-
33995:         hoitajien palkkioiden verotuksen kiristy-     vauksiin. Eläketurvasta säädetään kunnallisten
33996:         misestä, ja                                   viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa ja tapa-
33997:             millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-    turmavakuutuksesta tapaturmavakuutuslaissa.
33998:         tyä pitääkseen perhehoidon sijaisperheil-     Lisäksi perhehoitajalaissa säädetään perhehoita-
33999:         le taloudellisesti mahdollisena?              jan oikeudesta vapaaseen sekä valmennukseen,
34000:                                                       työnohjaukseen ja koulutukseen.
34001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Perhehoitajan oikeudesta hoitopalkkioon
34002: taen seuraavaa:                                       säädetään perhehoitajalain 2 §:ssä ja kustannus-
34003:                                                       ten korvauksiin lain 3 §:ssä. Palkkion ja korvaus-
34004:     Perhehoitajaa koskevat säännökset sisältyvät      ten suuruudesta ja tarkemmista perusteista nii-
34005: osana perhehoitoa koskevaa vuoden 1992 heinä-         den määrittämiseksi säädetään perhehoitajalle
34006: kuun alusta voimaan tullutta lainsäädäntöuudis-       maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta anne-
34007: tusta annettuun perhehoitajalakiin (312/1992).        tussa asetuksessa (420/1992). Kuten edellä jo to-
34008:     Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena oli,          dettiin, sovitaan palkkion ja kustannusten kor-
34009: paitsi muuta, avohuoltopainotteisen palvelujär-       vausten määristä ja suorittamisesta lopullisesti
34010: jestelmän edistäminen pyrkimällä lisäämään per-       vasta toimeksiantosopimuksessa.
34011: hehoitajiksi halukkaiden määrää heidän oikeu-             Perhehoitajalaki takaa perhehoitajalle oikeu-
34012: dellista asemaansa ja sosiaaliturvaansa paranta-      den saada hoidosta palkkiota. Ainoastaan tilan-
34013: malla.                                                teessa, jossa perhehoitaja hoitaa omaa alle 18-
34014:     Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla     vuotiasta lastaan tai jossa hän on kieltäytynyt
34015: tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämi-        palkkiosta, palkkiota ei makseta. Palkkion suu-
34016: sestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kans-         ruus määräytyy hoitoon käytettävän ajan ja hoi-
34017: sa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perus-            don vaativuuden perusteella. Palkkion tulee olla
34018: teella antaa kodissaan perhehoitoa. Perhehoitaja      korkeampi silloin, kun perhehoitaja hoitaa per-
34019: ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhtees-      hehoidossa olevaa henkilöä kokoaikaisesti, kuin
34020: sa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayh-         jos hoito ei ole kokoaikaista.
34021: tymään.                                                   Palkkio on korvausta annetusta perhehoidos-
34022:     Perhehoitajalaki sisältää perhehoitajan ja per-   ta, ei hoidosta aiheutuvista kustannuksista. Vain
34023: hehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai         palkkio kerryttää perhehoitajalle eläketurvaa,
34024: kuntayhtymän välisen suhteen sekä perhehoita-         joka on aina peruseläketurvan suuruinen. Jotta
34025: jan sosiaaliturvan sääntelyn. Toimeksiantosopi-       perhehoito ja siitä suoritettava palkkio kartuttai-
34026: mus, joka lain 4 §:n perusteella aina tulee laatia    sivat perhehoitajalle myös eläketurvaa, tulee
34027: perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän kes-         palkkio aina maksaa vähintään kunnallisessa
34028: ken kustakin hoitosuhteesta erikseen, sisältää        eläkejärjestelmässä eläkkeeseen oikeuttavan vä-
34029: yksityiskohtaisen sopimuksen perhehoitajan ase-       himmäisansion suuruisena. Vuoden alusta palk-
34030: masta ja siitä, miten perhehoitoa on kulloinkin       kion vähimmäismäärä on ollut 1 156,69 mark-
34031: kysymyksessä olevan henkilön kohdalla tarkoi-         kaa ja enimmäismäärä 3 470,10 markkaa hoidet-
34032: tus toteuttaa. Kuten myös sosiaali- ja terveysva-     tavaa kohti kalenterikuukaudessa.
34033: liokunnan perhehoitouudistusta koskevan halli-            Perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen kotiinsa
34034: tuksen esityksen johdosta antamassa mietinnös-        sijoitettuun henkilöön nähden. Tämän vuoksi
34035: sä (StVM 17/1991 vp- HE 144/1991 vp) on               kustannusten korvaamista koskevassa sääntelys-
34036:                                              KK 457/1998 vp                                              3
34037: 
34038: sä on lähdetty siitä, ettei perhehoidossa olevan       settavaa korvausta." Tämän vuoksi kunta ei
34039: henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien           myöskään ollut velvollinen suorittamaan työn-
34040: kustannusten missään tilanteessa tule jäädä per-       antajan sosiaaliturvamaksua omaishoidon tu-
34041: hehoitajan lopullisesti vastattaviksi. Lähtökoh-       kea saaville hoitajille tai perhehoitajille makse-
34042: tana onkin, että perhehoitajalle korvataan kaikki      tuista palkkioista.
34043: todelliset perhehoidossa olevan henkilön hoidos-           Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan
34044: ta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kus-         korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja
34045: tannukset. Lisäksi korvataan muun muassa sel-          uuden, vuoden 1997 alusta voimaan tulleen en-
34046: laiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisis-     nakkoperintälain (1118/1996) perusteella sekä
34047: tä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuol-       hoitopalkkio että kustannusten korvaukset ovat
34048: lon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opin-      päätöksessä tarkoitettua työkorvausta. Työkor-
34049: noista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita        vauksesta ei ennen ennakonpidätyksen toimitta-
34050: muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edelleen        mista voi vähentää tulonhankkimiskuluja. Enna-
34051: voidaan korvata myös perhehoidossa olevan              konpidätys saadaan oikeamääräiseksi siten, että
34052: henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavan-      perhehoitaja hakee verotoimistosta uuden vero-
34053: omaista suurempia erityisiä kustannuksia.              kortin,jossa pidätysprosenttia alentavana tekijä-
34054:     Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1 614 ja          nä on otettu huomioon se, että pidätys toimite-
34055: enimmäismäärä 3 228 markkaa perhehoidossa              taan myös kustannusten korvausten osalta. Lo-
34056: olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Li-        pullisessa verotuksessa voidaan edelleen vähen-
34057: säksi perhehoitajalle korvataan hoidon käynnis-        nyksenä ottaa huomioon toimeksiantosopimuk-
34058: tämisestä aiheutuvina tarpeellisina kustannuksi-       sen mukainen kulukorvauksen määrä.
34059: na, ns. käynnistämiskorvaus, enintään 12 913               Aikaisempaan verrattuna muutos on siten tar-
34060: markkaa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.           koitettu koskemaan vain verotusmenettelyä.
34061:     Tuloverolain (1535/1992) mukaan perhehoi-          Perhehoitajan maksamien verojen ei pitäisi kas-
34062: tajalle maksettavan hoitopalkkion ohella myös          vaa em. verotuskäytännön muutoksen johdosta.
34063: kustannusten korvaukset ovat veronalaista tu-          Verohallitus on myös ohjannut verotoimistoja
34064: loa, koska ne eivät sisälly lain verovapaita sosiaa-   tekemään perhehoitajien kohdalla kulloiseenkin
34065: lietuuksia koskevaan luetteloon.                       tilanteeseen parhaiten soveltuvia yksilöllisiä rat-
34066:     Sosiaali- ja terveysministeriön verohallituk-      kaisuja.
34067: sesta saaman selvityksen mukaan vanhan, vuo-               Kuten edellä jo todettiin, sisältää toimeksian-
34068: den 1996 loppuun voimassa olleen ennakkope-            tosopimus yksityiskohtaiset säännökset perhe-
34069: rintälain (418/1959) aikana hoitopalkkiota ja          hoitajan asemasta, muun muassa hoitopalkkion
34070: kustannusten korvauksia käsiteltiin verotukses-        ja kustannusten korvausten määrästä. Lisäksi
34071:  sa veronalaisena palkkana. Verohallituksen ve-        sopimus sisältää säännökset hoidon sisällöstä,
34072:  rotusta koskevien yhtenäistäruisohjeiden mu-          tavoitteista ja arvioidusta kestosta sekä tavoittei-
34073:  kaan toimeksiantosopimuksessa sovitut kulu-           den toteuttamiseksi tarvittavista palveluista ja
34074:  korvaukset voitiin kuitenkin kokonaisuudessaan        muista tukitoimista. Perhehoidon toteutuksen
34075:  ottaa tulonhankkimisvähennyksenä huomioon             kannalta on erityisen tärkeätä, että perhehoidon
34076:  ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tämän          järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä
34077:  vuoksi ei korvauksista siten käytännössä toimi-       vastaa riittävän valmennuksen, työnohjauksen ja
34078:  tettu ennakonpidätystä kuukausittain. Lopulli-        koulutuksen järjestämisestä.
34079:  sessa verotuksessa korvaukset kuitenkin huo-              Se, miten perhehoito kussakin tapauksessa to-
34080:  mioitiin sekä tulona että vähennyksenä.               teutetaan, riippuu paljolti paitsi hoidettavana
34081:     Kuten kysymyksessäkin on todettu, on kor-          olevasta henkilöstä myös hoidon vaatimasta
34082:  kein hallinto-oikeus päätöksessään 10.3.1997          ajasta ja hoidettavan henkilön vaatiman hoidon
34083:  (taltio 561), yhdenmukaisesti sen kanssa, ettei-      sisällöstä. Sopimukset siten ovat ja niiden tulee-
34084:  vät perhe- eivätkä myöskään omaishoitajat ole         kin voida olla hyvin yksilöllisiä kulloisestakin
34085:  työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa so-        tilanteesta ja tarpeesta lähtöisin. Tärkeätä on
34086:  pimuksen tehneeseen kuntaan, todennut, ettei          kuitenkin, että myös perhehoitajat tuntevat per-
34087:  perhe- tai omaishoitajalle maksettava hoito-          hehoitajalain sisällön ja omat oikeutensa sopi-
34088:  palkkio ole "ennakkoperintälain 4 §:ssä tarkoi-       musta tehtäessä. Näihin kysymyksiin samoin
34089:  tettua työ- tai virkasuhteessa saatavaa palkkaa       kuin kunnan velvollisuuteen ohjata ja neuvoa
34090:  vaan mainitun lain 6 §:n mukaista kunnalle teh-       perhehoitajia sopimusta tehtäessä on sosiaali- ja
34091:  dystä työstä, tehtävästä tai palveluksesta mak-       terveysministeriön kunnan työntekijöille ja per-
34092: 4                                            KK 457/1998 vp
34093: 
34094: hehoitajille suunnatussa koulutuksessa ja oh-          miskeskuksen, Stakesin, sosiaali- ja terveysmi-
34095: jauksessa myös pyritty kiinnittämään erityistä         nisteriön toimeksiannosta tekemä vuonna 1995
34096: huomiota.                                              julkaistu perhehoitouudistusta koskeva selvitys
34097:    Edellä selostetun verotusmenettelyn muutosta        (Stakes, Aiheita nro 8/95) tuotti tärkeää palautet-
34098: koskevan asian johdosta järjestettiin huhtikuus-       ta perhehoitopalvelujen tuottamisesta vastuussa
34099: sa useiden eri viranomaistahojen välinen neuvot-       olevilta tahoilta. Hoidettavien määrä on lisään-
34100: telu, jossa myös sovittiin siitä, miten verotoimis-    tynyt, hoitopalkkioiden maksaminen yleistynyt
34101: toille ja muille viranomaisille sekä perhehoitajille   ja hoitajien sosiaaliturva parantunut. Perhehoi-
34102: vielä pyritään tiedottamaan asiasta.                   topalvelut ovat positiivisella tavalla monipuolis-
34103:    Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-      taneet sosiaalipalvelujen tarjontaa.
34104: 
34105:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
34106: 
34107:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34108:                                             KK 457/1998 vp                                            5
34109: 
34110: 
34111: 
34112: 
34113:                                         Tili Riksdagens Talman
34114: 
34115:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      tion gällande familjevårdsreformen avgavs av
34116: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        social- och hälsovårdsutskottet är uppdragsavta-
34117: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    len mycket individuella och bör beakta vårdarens
34118: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            och vårdtagarens särskilda förhållanden.
34119: nr 457:                                                  Genom familjevårdarlagen förbättrades fa-
34120:                                                       miljevårdarnas rättsliga ställning och social-
34121:           Är Regeringen medveten om att be-           skydd i och med att de började omfattas av pen-
34122:        skattningen av arvodena för vissa familje-     sionsskyddet och olycksfallsförsäkringen och
34123:        vårdare har skärpts, och                       fick lagstadgad rätt tili vårdarvode och ersätt-
34124:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningar för vårdkostnader. Om pensionsskyddet
34125:        för att familjevården i fortsättningen skall   bestäms i lagen om pension för korumunala
34126:        vara ekonomiskt möjlig för fosterfamil-        tjänsteinnehavare och arbetstagare och om
34127:        jer?                                           olycksfallsförsäkringen i lagen om olycksfalls-
34128:                                                       försäkring. Dessutom bestäms det i familje-
34129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vårdarlagen om familjevårdares rätt tillledighet
34130: anföra följande:                                      samt förberedelse, arbetshandledning och utbild-
34131:                                                       ning.
34132:     Bestämmelser om familjevårdare ingår i famil-        I 2 och 3 § familjevårdarlagen bestäms om
34133: jevårdarlagen (312/1992), som är en del av den        familjevärdares rätt tili värdarvode och ersätt-
34134: reviderade lagstiftning gällande familjevård som      ningar för kostnader. l förordningen om arvoden
34135: trädde i kraft vid ingången av juli 1992.             och ersättningar tili familjevärdare (420/l992)
34136:     Syftet med revideringen av lagstiftningen var     bestäms om värdarvodets och ersättningarnas
34137: bl.a. att främja ett servicesystem som betonar        storlek och om de närmare grunderna för fast-
34138: öppenvärden. Det innebar att antalet personer         ställande av dessa. Som det redan konstaterades
34139: som ville bli familjevårdare måste ökas genom en      ovan är det först i uppdragsavtalet som beloppen
34140: förbättring av familjevårdarnas rättsliga ställ-      och utbetalningen av arvodet och ersättningarna
34141: ning och socialskydd.                                 för kostnader slutligen fastslås.
34142:      Enligt l § familjevårdarlagen avses med famil-      Familjevärdarlagen garanterar en familje-
34143: jevårdare den som enligt ett uppdragsavtal med        värdare rätt tili värdarvode. Endast i situationer
34144: den korumun eller samkorumun som svarar för           där familjevärdaren sköter sitt eget barn under 18
34145: ordnandet av vården ger familjevård i sitt hem.       år eller har vägrat ta emot arvode betalas inget
34146:  En familjevårdare står inte i sådant arbetsförhål-   arvode. Arvodets belopp bestäms enligt den tid
34147:  lande som avses i lagen om arbetsavtal tili den      som används för värden och hur krävande vår-
34148:  korumun eller samkorumun som har ingått avta-        den är. Arvodet skall vara större när familje-
34149:  let.                                                 värdaren sköter en person i familjevård på heltid
34150:      Familjevårdarlagen reglerar förhållandet mel-    än när vården inte är på heltid.
34151:  lan familjevärdaren och den korumun eller sam-          Arvodet utgör ersättning för familjevärden,
34152:  kommun som svarar för familjevården samt             inte för kostnaderna för vården. Endast arvodet
34153:  innehåller bestämmelser om familjevårdarens          utökar familjevårdarens pensionsskydd, som all-
34154:  socialskydd. Uppdragsavtalet, som på basis av        tid är lika stort som grundpensionsskyddet. För
34155:  lagens 4 § alltid skall uppsättas mellan familje-    att familjevården och arvodet för denna också
34156:  vårdaren och kommunen eller samkommunen              skall utöka familjevårdarens pensionsskydd,
34157:  särskilt för varje vårdförhållande, innehåller ett   skall arvodet alltid uppgå tili åtminstone det mi-
34158:  detaljerat avtal om familjevårdarens ställning       nimibelopp som berättigar tili pension iriom det
34159:  och om hur familjevården för personen i fråga        korumunala pensionssystemet. Sedan ingången
34160:  skall genomföras. Som det även konstateras i det     av äret har arvodets minimibelopp varit l 156,69
34161:  betänkande (ShUB l7/l99l rd- RP l44/l99l             mk och dess maximibelopp 3 470, lO mk per per-
34162:  rd) som med anledning av regeringens proposi-        son i familjevård per kalendermånad.
34163: 6                                           KK 457/1998 vp
34164: 
34165:     En familjevårdare är inte underhållsskyldig i     eller tjänsteförhållande, utan sådan ersättning
34166: förhållande tili personer som placerats i hans        som enligt 6 § i nämnda 1ag betalas för ett arbete,
34167: hem. Därför har man i regleringen av ersättandet      ett uppdrag eller en tjänst som utförts åt kommu-
34168: av kostnader utgått från att familjevårdaren ald-     nen. Därför var kommunen inte heller skyldig att
34169: rig skall vara den som slutligen svarar för kostna-   beta1a arbetsgivares socialskyddsavgift på arvo-
34170: derna för vård och underhåll av en person i famil-    den som beta1ats tili familjevårdare eller vårdare
34171: jevård. Utgångspunkten är att en familjevårdare       som får stöd för närståendevård.
34172: skall få ersättning för alla sedvanliga verk1iga          Enligt skattestyrelsens utredning är både
34173: kostnader för vård och underhåll av en person i       vårdarvodet och kostnadsersättningarna på ba-
34174: familjevård. Dessutom ersätts bl.a. sådana sär-       sis av högsta förvaltningsdomsto1ens utslag och
34175: skilda kostnader för terapi och hä1sovård som         den nya 1agen om förskottsuppbörd (1118/1996),
34176: beror på de individuella behoven för den som är i     som trädde i kraft vid ingången av 1997, sådan
34177: familjevård samt sådana studiekostnader för ett       ersättning för arbete som avses i utslaget. Från
34178: barn eller en ung person under 21 år i familjevård    ersättning för arbete kan inte dras av kostnader
34179: som inte ersätts en1igt annan lagstiftning. Vidare    för inkomstens förvärvande innan förskottsinne-
34180: kan ersättning även bevi1jas för särskilda osed-      hållning har verkställts. Förskottsinnehållningen
34181: van1igt stora kostnader som beror på de individu-     verkställs tili rätt belopp, då familjevårdaren från
34182: ella behoven för den som är i fami1jevård.            skattebyrån hämtar ett nytt skattekort där inne-
34183:     Kostnadsersättningens minimibe1opp och            hållningsprocenten är lägre på grund av att man
34184: maximibe1opp är 1 614 mk respektive 3 228 mk          beaktat att förskottsinnehållning även verkställs
34185: per person i familjevård per ka1endermånad.           på kostnadsersättningarna. 1 den slut1iga be-
34186: Dessutom får en familjevårdare ersättning för de      skattningen kan som avdrag alltjämt beaktas be-
34187: nödvändiga kostnaderna för inledandet av vår-         loppet av kostnadsersättningarna enligt upp-
34188: den, s.k. startersättning, tili ett be1opp av högst   dragsavtalet.
34189: 12 913 mk per person i fami1jevård.                      Jämfört med den tidigare situationen avses
34190:     En1igt inkomstskatte1agen (1535/1992) är för-     denna ändring således gälla enbart beskattnings-
34191: utom familjevårdarens vårdarvode även kost-           förfarandet. Den skatt som fami1jevårdare beta-
34192: nadsersättningarna skattep1iktig inkomst, efter-      1ar borde inte öka på grund av ovan nämnda
34193: som de inte ingår i 1agens förteckning över skatte-   ändring i beskattningsförfarandet. Skattestyre1-
34194: fria socia1a förmåner.                                sen har också uppmanat skattebyråerna att när
34195:     En1igt den utredning som socia1- och hä1so-       det gäller familjevårdare tillämpa individuella
34196: vårdsministeriet fått av skattestyre1sen behand1a-    1ösningar som bäst lämpar sig för situationen i
34197: des vårdarvodet och kostnadsersättningarna            fråga.
34198: som skattep1iktig 1ön i beskattningen en1igt den          Som ovan redan framhålls innehåller upp-
34199: gam1a 1agen om förskottsuppbörd (418/1959),           dragsavta1et detaljerade bestämmelser om famil-
34200: som gällde tili utgången av 1996. En1igt skattesty-   jevårdarens ställning, bl.a. om vårdarvodets och
34201: re1sens anvisningar för förenhetligande av be-        kostnadsersättningarnas stor1ek. Dessutom
34202: skattningen kunde de kostnadsersättningar som         innehåller avtalet bestämme1ser om vårdens
34203: avta1ats i uppdragsavtalet emellertid i sin helhet    innehåll, må1 och beräknade längd samt om vi1ka
34204: beaktas som avdrag för inkomstens förvärvande         tjänster och andra stödåtgärder som behövs för
34205: innan förskottsinnehållning verkställdes. Därför      att målen skall nås. Med tanke på genomförandet
34206: verkställdes förskottsinnehållning på ersättning-     av familjevården är det synner1igen viktigt att den
34207: arna i praktiken inte månatligen. 1 den s1utliga      kommun eller samkommun som svarar för fa-
34208: beskattningen beaktades ersättningarna dock           miljevården också ordnar tillräcklig förberedel-
34209: som både inkomst och avdrag.                          se, arbetshand1edning och utbildning.
34210:    Som det även sägs i spörsmå1et har högsta             Hur familjevården i varje enskilt fall genom-
34211: förva1tningsdomsto1en i sitt uts1ag av den 10 mars    förs beror i mångt och mycket förutom på perso-
34212: 1997 (liggare 561), i en1ighet med det faktum att     nen i familjevård även på den tid som vården tar
34213: varken fami1jevårdare eller närståendevårdare         i anspråk och innehållet i den vård som personen
34214: står i sådant arbetsförhållande som avses i 1agen     kräver. Således är avtalen mycket individuella
34215: om arbetsavta1 tili den kommun som ingått avta-       och baserar sig på respektive situation och behov,
34216: 1et, konstaterat att vårdarvodet för fami1je- eller   vilket de också bör göra. Det är dock viktigt att
34217: närståendevårdare inte är sådan i 4 § 1agen om        även familjevårdarna känner tili familjevårdar1a-
34218: förskottsuppbörd avsedd 1ön som fås i arbets-         gens innehåll och sina egna rättigheter när de
34219:                                            KK 457/1998 vp                                           7
34220: 
34221: ingår avtalet. I den utbildning och handledning         Den utredning gällande fami1jevårdsreformen
34222: som social- och hälsovårdsministeriet tillhanda-     som Forsknings- och utvecklingscentralen för
34223: håller för arbetstagare och familjevårdare i kom-    social- och hälsovården, Stakes, gjorde på upp-
34224: munerna har man också försökt fåsta särskild         drag av social- och hälsovårdsministeriet och
34225: uppmärksamhet vid dessa frågor samt vid kom-         som publicerades 1995 (Stakes, Aiheita nr 8/95)
34226: munernas skyldighet att ge familjevårdarna råd       gav viktig respons från de sektorer som är ansva-
34227: och vägledning när avtalet ingås.                    riga när det gäller att producera familjevårds-
34228:    Med anledning av den ovan nämnda ändring-         tjänster. Antalet personer som ges vård har ökat,
34229: en i beskattningsförfarandet ordnades i april för-   utbetalningen av vårdarvoden har blivit vanliga-
34230: handlingar för flera olika myndigheter, där man      re och vårdarnas socialskydd har förbättrats.
34231: även kom överens om hur skattebyråerna och           Familjevårdstjänsterna har på ett positivt sätt
34232: övriga myndigheter samt familjevårdarna ytterli-     gjort utbudet av socialservice mer mångsidigt.
34233: gare skall informeras om denna fråga.
34234: 
34235:      Helsingfors den 15 maj 1998
34236: 
34237:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
34238:                                          KK 458/1998 vp
34239: 
34240: Kirjallinen kysymys 458
34241: 
34242: 
34243: 
34244: 
34245:                                  Juhani Alaranta /kesk: Suomeen liittyvien tietojen oikeellisuudesta
34246:                                      Ranskan oppikirjoissa
34247: 
34248: 
34249:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34250: 
34251:    Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 14 päivänä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34252: huhtikuuta 1998, että "Ranskan koulukirjoissa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34253: Suomi on kehitysmaa 1950-luvulta". Suomen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34254: suurlähetystössä työharjoittelussa olleet koulu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34255: pojat tutkivat Ranskassa käytössä olevien koulu-
34256: kirjojen Suomi-tietoutta. Näiden tutkimusten                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34257: mukaan kirjoissa annetaan Suomesta vanhentu-              ryhtyä, jotta Ranskan kouluissa käytettä-
34258: neita ja harhaanjohtavia tietoja Ranskan koulu-           vissä olevissa oppikirjoissa Suomeen liit-
34259: laisille.                                                 tyvät tiedot olisivat oikeita?
34260: 
34261:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
34262: 
34263:                                       Juhani Alaranta /kesk
34264: 
34265: 
34266: 
34267: 
34268:  280043
34269: 2                                         KK 458/1998 vp
34270: 
34271: 
34272: 
34273: 
34274:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34275: 
34276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Todettuaan ennen kaikkea historian ja maan-
34277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tiedon oppikirjoissa olevan puutteellisuuksia
34278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Suomen Pariisin suurlähetystö on 14.11.1997
34279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani         päivätyssä kirjeessään lähestynyt Ranskassa toi-
34280: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mivia pääoppikirjankustantajia. Kirjeessä tode-
34281: sen n:o 458:                                        taan mm., että suurlähetystö on valmis yhteis-
34282:                                                     työssä Suomessa asiaa hoitavien viranomaisten
34283:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kanssa toimittamaan ajankohtaista teksti- ja ku-
34284:        ryhtyä, jotta Ranskan kouluissa käytettä-    vamateriaalia kustantamoille oppikirjojen saat-
34285:        vissä olevissa oppikirjoissa Suomeen liit-   tamiseksi ajankohtaisiksi.
34286:        tyvät tiedot olisivat oikeita?                  Kartoittaakseen tilannetta paremmin suurlä-
34287:                                                     hetystö jatkoi selvitystyötään yhteistyössä parii-
34288:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        silaiskoulun kanssa. Koulun suomalainen ja
34289: vasti seuraavaa:                                    ranskalainen oppilas tutkivat yhdessä laajemmin
34290:                                                     oppikirjoissa esiintyviä puutteellisuuksia ja suo-
34291:    Laatiessaan oppikirjoja ranskalaiset kustan-     ranaisia virheitä maaliskuun lopussa. Kerättyjen
34292: tamot toimivat yhteistyössä paikallisen opetus-     tietojen pohjalta suurlähetystö tulee jatkamaan
34293: hallinnon ja oppiaineiden asiantuntijoiden kans-    yhteydenpitoaan kustantajiin.
34294: sa. Kustantamot toimivat vapaasti ja hankkivat         Ulkoasiainministeriö on huhtikuussa 1998 ke-
34295: teksti- ja kuvamateriaalinsa haluamistaan läh-      hottanut Suomen ulkomailla olevia edustustoja
34296: teistä. Oppikirjojen tarkastusmenettelyä ei Suo-    tarkistamaan asemamaissaan yleisimmin käytet-
34297: men ja Ranskan välisessä kulttuurivaihtosopi-       tävien historian ja maantiedon kirjojen Suomi-
34298: muksessa ole enää kirjattu, vaikkakin oppimate-     tietouden ajankohtaisuutta. Tarkoituksena on
34299: riaalivertailusta on käyty edelleen keskusteluja    tulevaisuudessa pyrkiä eri keinoin saamaan ul-
34300: maiden välisten kulttuurivaihtoneuvottelujen        komaille mahdollisimman tuore ja todenmukai-
34301: yhteydessä. Käytännöstä on päätetty luopua,         nen kuva Suomesta.
34302: koska vapaaseen kustannustoimintaan ei mark-
34303: kinatalousmaiden välillä luontevasti kuulu täl-
34304: lainen valtiollinen kontrollitoiminto.
34305: 
34306:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
34307: 
34308:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
34309:                                             KK 458/1998 vp                                               3
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 
34314:                                          Tili Riksdagens Talman
34315: 
34316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           När Finlands ambassad i Paris hade konstate-
34317: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         rat att det finns brister i framförallt läroböckerna
34318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       i historia och geografi, kontaktades de största
34319: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr          läromedelsförlagen med verksamhet i Frankrike
34320: 458:                                                   i ett brev daterat 14.11.1997. I brevet konstateras
34321:                                                        bl.a. att ambassaden är redo att i samverkan med
34322:          Vad ämnar Regeringen göra för att             respektive myndigheter i Finland leverera aktu-
34323:        uppgifterna om Finland i de läroböcker          ellt text- och bildmaterial tili förlagen för att
34324:        som används i skolorna i Frankrike skall        uppdatera läromedlen.
34325:        vara korrekta?                                      1 syfte att ytterligare kartlägga situationen
34326:                                                        fortsatte ambassaden sitt utredningsarbete till-
34327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sammans med en skola i Paris. I slutet av mars
34328: anföra följande:                                       gjorde en finsk och en fransk elev en större under-
34329:                                                        sökning av de brister och direkta fel som uppträ-
34330:    De franska förlagen samarbetar med den Ioka-        der i läroböckerna. Ambassaden kommer att
34331: Ia utbildningsförvaltningen och med experter i         fortsätta sina kontakter med förlagen med dessa
34332: respektive ämne när de utarbetar läromedel. För-       uppgifter som underlag.
34333: lagen arbetar fritt och skaffar sitt text- och bild-       1 april 1998 har utrikesministeriet uppmanat
34334: material från de källor de önskar. Någon gransk-       de finska utlandsmyndigheterna att granska upp-
34335: ning av läromedel har inte längre inskrivits i det     gifterna om Finland i de mest använda historie-
34336: finsk-franska avtalet om kulturutbyte, även om         och geografiböckerna i respektive stationerings-
34337: samtai därom har förts i samband med de bilate-        land. Meningen är att på olika sätt försöka för-
34338: rala förhandlingarna om kulturutbyte. Man har          medla en så aktuell och sann bild av Finland som
34339: beslutat att avstå från sådan granskning eftersom      möjligt tili utlandet i framtiden.
34340: det mellan Iänder med marknadsekonomi inte är
34341: förenligt med fri förlagsverksamhet att ha statlig
34342: kontroll av denna typ.
34343: 
34344:      Helsingforsden 18 maj 1998
34345: 
34346:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
34347:                                              KK 459/1998 vp
34348: 
34349: Kirjallinen kysymys 459
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 
34354:                                     Mikko Kuoppa Iva-r: Opintolainan korkojen maksamisesta valtion
34355:                                          varoista kuntoutustukea saavalle opiskelijalle
34356: 
34357: 
34358:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34359: 
34360:    Opintotuen alhainen taso pakottaa monet              sin alhaiseksi. Alhaisesta kuntoutustuesta huoli-
34361: opiskelijat turvautumaan opintolainaan opinto-          matta hän joutuu maksamaan opintolainansa
34362: jen rahoittamiseksi. Ilman viivytyksiä sujunut          korot, mikä ei missään tapauksessa kannusta
34363: opiskelu ei yleensä aiheuta kohtuuttomia vai-           sairaudesta toipuvaa opiskelijaajatkamaan opis-
34364: keuksia selviytyä opiskelun aikana syntyneistä          kelua tai aloittamaan uutta opiskelua. Yhteis-
34365: lainoista ja niiden koroista. Opintotukilain mu-        kunnalle on varmasti edullista, että mahdollisim-
34366: kaan jos opintonsa päättänyt jää työttömäksi,           man moni opiskelija valmistuu, jolloin hänen
34367: hänen ei tarvitse maksaa opintolainansa kor-            mahdollisuutensa saada työtä ja maksaa opinto-
34368:  koja. Kesken opintojen pitkäaikaisesti sairastu-       laina korkoineen takaisin olennaisesti paranevat.
34369:  nut henkilö putoaa eräässä tilanteessa vaikeaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34370:  toimeentuloloukkuun. Työministeriö korostaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34371:  aina opiskelun ensiarvoisuutta työttömyyden            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34372:  vaihtoehtona. Nyt kesken opintojen pitkäaikai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34373:  sesti sairastunut opiskelija, jolle myönnetään
34374:  kuntoutustukijajoka haluaajatkaa keskeytynei-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34375:  tä opintoja tai aloittaa opinnot uudestaan kor-               ryhtyä, että kuntoutustuella olevan kes-
34376:  keakoulussa, joutuu maksamaan aikaisemmin                     keytyneitä tai uutta alaa opiskeluja jatka-
34377:  nostetun opintolainansa korot. Kuntoutustuki                  van opiskelijan opintolainojen korot
34378:  muodostuu ilman muita tuloja ja koska tuen                    maksettaisiin valtion varoista?
34379:  saaja on ollut pitkäaikaisesti sairas tasoltaan var-
34380: 
34381:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
34382: 
34383:                                            Mikko Kuoppa /va-r
34384: 
34385: 
34386: 
34387: 
34388:  280043
34389: 2                                            KK 459/1998 vp
34390: 
34391: 
34392:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34393: 
34394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ka lainat ovat markkinaehtoisia, eikä niistä mak-
34395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seta korkotukea.
34396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kansaneläkelain 22 b §:n perusteella työky-
34397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              vyttömyyseläke myönnetään kuntootustukena
34398: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pit-
34399: n:o 459:                                                käksi ajaksi kuin hänen arvioidaan olevan kan-
34400:                                                         saneläkelain 22 §:n 1 momentissa määritellyllä
34401:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tavalla työkyvytön. Kuntootustuen tavoitteena
34402:        ryhtyä, että kuntootustuella olevan kes-         on estää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle
34403:        keytyneitä tai uutta alaa opiskeluja jatka-      joutuminen kuntootustuen aikana toteutettaval-
34404:        van opiskelijan opintolainojen korot             la hoidolla tai kuntoutuksella. Kuntootustukea
34405:        maksettaisiin valtion varoista?                  samoin kuin työkyvyttömyyseläkettä edeltää
34406:                                                         aina sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika
34407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            (300 pv). Kuntootustuen suuruus riippuu haki-
34408: vasti seuraavaa:                                        jalle maksettavasta työeläkkeen määrästä. Täysi-
34409:                                                         määräinen kuntootustuki on yksinäisenä henki-
34410:    Opintotukilain mukaisen opintolainan korko-          löllä ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 591 mark-
34411: avustusjärjestelmän tarkoituksena on tukea              kaa kuukaudessa ja naimisissa olevalla henkilöl-
34412: opintovelallista tietyissä sosiaalis-taloudellisissa    lä 2 272 markkaa kuukaudessa.
34413: riskitilanteissa maksamalla valtion varoista                Tilanteet, jossa kuntootustuella oleva jatkaa
34414: opintovelallisen valtion takaaman opintolainan          keskeytyneitä opintojaan tai aloittaa opinnot
34415: korot ja samalla ehkäistä valtion takaussaata-          uudella alalla, ovat harvinaisia. Yleisempää on,
34416: vien syntymistä. Korkoavustuksen saamisen eh-           että kuntootustuen aikana pyritään kuntoutu-
34417: tona on, että henkilö suorittaa asevelvollisuutta,       maan opiskelukykyiseksi, minkä jälkeen voi siir-
34418: saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai on           tyä opintotukilain mukaisen opintotuen piiriin.
34419: tutkinnon suorittanut ja ollut työttömänä työn-          Opintolainojen korkoja ei tällöin tarvitse mak-
34420: hakijana vähintään 60 työpäivää koronmaksu-              saa opiskelun aikana, vaan ne lisätään automaat-
34421: kuukautta edeltävän neljän kuukauden aikana.             tisesti lainapääomaan.
34422: Työttömän korkoavustus on tarveharkintainen                 Jos taas opintolainan korkoavustus ulotettai-
34423: siten, että lapsettomalla henkilöllä saa olla tuloja    siin kuntootustuen piirissä oleviin opiskelijoihin,
34424: enintään 4 600 markkaa kuukaudessa, jotta hä-            monimutkaistuisi järjestelmä nykyisestään. Sa-
34425: nellä olisi oikeus korkoavustukseen. Tulorajaa           massa yhteydessä tulisi myös harkittavaksi me-
34426: korotetaan huolettavana olevien lasten luku-             nettely, jossa sairaus tai työkyvyttömyys otettai-
34427: määrän perusteella.                                      siin laajemminkin korkoavustuksen saamisen
34428:    Vuoden 1996 alusta lukien korkoavustus ulo-           kriteeriksi. Tällöin kaikki määrältään vähäiseen
34429: tettiin koskemaan myös uusia markkinaehtoisia            sairauspäivärahaan, muuhun vastaavaan etuu-
34430: lainoja, jossa yhteydessä korkotuen saamisen             teen tai vähäiseen tuloon oikeutetut olisi myös
34431: perusteita yhdenmukaistettiin ja asevelvollisuut-       johdonmukaista ottaa korkoavustuksen piiriin.
34432: ta suorittavan korkoavustuksen maksaminen                Tällainen järjestelmä lisäisi merkittävästi korko-
34433: siirrettiin hallinnollisista syistä sotilasavustuksen    avustusmenoja ja sitoisi valtion varoja lainajär-
34434: yhteyteen. Vanhojen opintolainojen ja uusien            jestelmän tukemiseen, mikä olisi ongelmallista
34435: opintolainojen korkoavustuksen saamisen ehdot            muun Opiskeluajan toimeentuloturvan kehittä-
34436: poikkeavat toisistaan vain siten, että vanhan            misen kannalta. Nykyinen valtion talouden tila
34437: opintotukilain mukaista opintolainaa saaneen             huomioon ottaen opintotuen kehittämisen pai-
34438: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saajan tulee         nopisteenä ovat tällä hetkellä erityisesti opinto-
34439: olla korkoavustusta hakiessaan korkotuen piiris-         rahan ja asumislisän kehittäminen nykyistä kan-
34440: sä. Uusissa tainoissa menettely on erilainen, kos-       nustavammaksi kokonaisuudeksi.
34441: 
34442:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
34443: 
34444:                                                                              Ministeri Claes Andersson
34445:                                              KK 459/1998 vp                                               3
34446: 
34447: 
34448:                                          Tili Riksdagens Ta!man
34449: 
34450:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Enligt 22 b § folkpensionslagen beviljas invali-
34451: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ditetspension i form av rehabiliteringsstöd för
34452: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        främjande av sökandens rehabilitering för så
34453: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr              lång tid som sökanden uppskattas vara arbets-
34454: 459:                                                    oförmögen enligt 22 § 1 mom. folkpensionslagen.
34455:                                                         Syftet med rehabiliteringsstödet är att genom
34456:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         vård eller rehabilitering under den tid rehabilite-
34457:        för att räntorna på studielån skall betalas      ringsstöd betalas förhindra en situation då den
34458:        av statens medel för studerande med re-          sökande måste få permanent invaliditetspension.
34459:        habiliteringsstöd som fortsätter sina av-        Rehabiliteringsstöd och invaliditetspension före-
34460:        brutna studier eller fortsätter studierna        gås alltid av denmaximala utbetalningstiden för
34461:        på ett nytt område?                              sjukdagpenning (300 dagar). Rehabiliteringsstö-
34462:                                                         dets storlek beror på beloppet av den arbetspen-
34463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sion som betalas tili den sökande. Rehabilite-
34464: anföra följande:                                        ringsstöd tili fullt belopp i kommungrupp 1 är
34465:                                                         2 591 mark per månad för en ensamstående och
34466:    A vsikten med systemet med räntebidrag för           2 272 mark för en gift person.
34467: studielån enligt lagen om studiestöd är att stödja          De situationer då en person med rehabilite-
34468: en studielåntagare i vissa social-ekonomiska            ringsstöd fortsätter sina avbrutna studier eller
34469: risksituationer genom att med statens medel be-         påbörjar studier på ett nytt område är sällsynta.
34470: tala räntorna på statsgaranterade studielån och         Det är vanligare att man under den tid rehabilite-
34471: samtidigt hindra uppkomsten av borgensford-             ringsstöd utbetalas försöker rehabilitera perso-
34472: ringar för staten. Ett villkor för att få räntebidrag   neo så att han klarar av studier och att han efter
34473: är att personeo i fråga fullgör värnplikt, får mo-      det kan få studiestöd enligt lagen om studiestöd.
34474: derskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning eller      Räntorna på studielånet behöver då inte betalas
34475: har avlagt examen och har varit arbetslös arbets-       under studierna, utan de adderas automatiskt tili
34476: sökande under minst 60 arbetsdagar under de             lånekapitalet.
34477: fyra månader som föregår räntebetalningsmåna-               Om räntebidraget för studielån utsträcktes tili
34478: den. Räntebidraget för en arbetslös är beroende         de studerande som omfattas av rehabiliterings-
34479: av behovsprövning så att en person utan barn får        stödet skulle systemet bli mer komplicerat än
34480: ha inkomster uppgående tili högst 4 600 mark per        tidigare. 1 detta sammanhang skulle man också
34481: månad för att ha rätt tili räntebidrag. lnkomst-        bli tvungen att överväga ett förfarande där sjuk-
34482: gränsen höjs på basis av antalet barn som skall         dom eller arbetsoförmåga i betydligt större ut-
34483: försörjas.                                              sträckning tas som kriterium för att erhålla ränte-
34484:     Från ingången av 1996 utsträcktes räntebidra-       bidrag. Då skulle det också vara logiskt att alla de
34485: get också tili de nya marknadsbundna lånen. 1           som är berättigade tili sjukdagpenning tili ett
34486:  samband med detta förenhetligades grunderna            ringa belopp, tili någon annan motsvarande för-
34487:  för erhållande av räntestöd och utbetalningen av       mån eller liten inkomst börjar omfattas av ränte-
34488:  räntebidrag för en person som fullgör värnplik-        bidrag. Ett sådant system skulle avsevärt öka
34489:  ten sammanfördes av förvaltningsmässiga skäl           utgifterna för räntebidrag och binda statens me-
34490:  med militärunderstödet. Villkoren för erhållande       del tili stödjandet av lånesystemet, vilket skulle
34491:  av räntebidrag skiljer sig för gamla och nya stu-      vara problematiskt med tanke på utvecklandet
34492:  dielån endast däri att en mottagare av moder-          av det övriga utkomstskyddet under studietiden.
34493:  skaps-, faderskaps- eller föräldrapenning som           Med beaktande av statens nuvarande ekonomis-
34494:  fått studielån enligt den gamla lagen om studie-       ka situation är tyngdpunkten när det gäller ut-
34495:  stöd skall omfattas av räntestöd när han eller hon     vecklandet av studiestödet för närvarande lagd
34496:  ansöker om räntebidrag. 1 fråga om de nya lånen         vid att utveckla i synnerhet studiepenningen och
34497:  är förfarandet ett annat eftersom lånen är mark-       bostadstilläget tili en mer motiverande helhet.
34498:  nadsbundna och inget räntestöd betalas för dem.
34499: 
34500:       Helsingfors den 18 maj 1998
34501: 
34502:                                                                               Minister Claes Andersson
34503:                                             KK 460/1998 vp
34504: 
34505: Kirjallinen kysymys 460
34506: 
34507: 
34508: 
34509: 
34510:                                    Markus Aaltonen /sd: Rautateiden avaamisesta kilpailulle
34511: 
34512: 
34513: 
34514:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34515: 
34516:    Liikenneministeriön työryhmä on esittänyt          lostavoitteet kun on asetettu edellisvuotta kor-
34517: rautateiden kilpailun osittaista avaamista Suo-       keammalle.
34518: messa. Työryhmän mukaan muutkin kuin VR                  Suomessa on toimiva rautatiekuljetusjärjes-
34519: voitaisiin päästää kilpailemaan tavarankuljetuk-      telmä, joka elää päivittäisessä kilpailutilanteessa
34520: sissa ja tiety'1b edellytyksin myös paikallisessa     maantieliikenteen kanssa. Kilpailua rataverkolla
34521: henkilöliikenteessä etenkin Helsingin seudulla.       on perusteltu palvelutarjonnan lisäämisellä ja
34522:    Aloite rautatieliikenteen kilpailun avaamiseen     hintatason alentamisella. On kuitenkin epäiltä-
34523: on tullut EU :sta. Sen liikennepoliitikot ovat huo-   vä, että hallitsematon ja vain niin sanottuun ker-
34524: lissaan rautateiden markkinaosuudenjatkuvasta         mankuorintaan perustuva kilpailu johtaa juuri
34525: alamäestä. Samassa tahdissa kun kiskot autioitu-      päinvastaisiin asioihin. Jos VR joutuu luopu-
34526: vat, maantiet ruuhkautuvat. Komissio on esittä-       maan perusliikenteestään, tulos kiinteän kustan-
34527: nyt lääkkeeksi kilpailua.                             nusrakenteen johdosta heikkenee miltei liike-
34528:     Kun rautatieliikenteen kilpailuttamisesta         vaihdon menetyksen verran.
34529: Keski-Euroopassakaan ei ole myönteisiä koke-             Markkinatalous on kannatettava asia, mutta
34530: muksia, on vaikea kuvitella, että alueeltaan laa-     tässäkään ei pidä sortua oppikirjauskovaisuu-
34531: jassa, harvaan asutussa ja vielä EU:n reuna-          teen.
34532: alueella sijaitsevassa Suomessa, jossa todella           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34533: kannattavan liikenteen edellytykset ovat vain         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34534: eteläisessä osassa, rautateiden avaaminen kilpai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34535: lulle voisi toimia ilman vakavia häiriöitä.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34536:     VR on yksi Euroopan harvoja kannattavia
34537: junayhtiöitä. Yleensä eurooppalaiset rautatiet                  Katsooko Hallitus, että rautateiden
34538: tuottavat valtavia tappioita.                                avaaminen kilpailulle on itseisarvo ja että
34539:    Syntyneen epävarmuuden edessä VR-Yhty-                    se Suomen muusta Euroopasta poikkea-
34540: män pääjohtaja Henri Kuitunen kantaa yhtiön                  vissa olosuhteissa voisi toimia kansan- ja
34541: tuoreessa vuosikertomuksessa huolta siitä, säi-              kuljetustalouden kannalta ilman vakavia
34542: lyykö markkinaympäristö vakaana. Yhtiön tu-                  häiriöitä?
34543: 
34544:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
34545: 
34546:                                          Markus Aaltonen /sd
34547: 
34548: 
34549: 
34550: 
34551: 280043
34552: 2                                            KK 460/1998 vp
34553: 
34554: 
34555: 
34556: 
34557:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34558: 
34559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttöoikeus vain VR:lle. Minkäänlainen kilpai-
34560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lun vapauttaminen tai laventaminen ilman rata-
34561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        verkkolain muutosta ja niinmuodoin myös ilman
34562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus            eduskunnan myötävaikutusta ei ole mahdollista.
34563: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Työryhmä ehdottaa mietinnössään, että tava-
34564: n:o 460:                                               raliikenteessä sallitaan vapaa pääsy rataverkolle.
34565:                                                        Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille toimiluvan
34566:            Katsooko Hallitus, että rautateiden         omaaville rautatieyrityksille annetaan rataver-
34567:         avaaminen kilpailulle on itseisarvo ja että    kon käyttöoikeus kansallisessa ja EU-maihin
34568:         se Suomen muusta Euroopasta poikkea-           suuntautuvassa liikenteessä. Ehdotuksen mu-
34569:         vissa olosuhteissa voisi toimia kansan- ja     kaan henkilökaukoliikenne jäisi edelleen VR
34570:         kuljetustalouden kannalta ilman vakavia        Osakeyhtiön yksinoikeudeksi. Helsingin lähilii-
34571:         häiriöitä?                                     kenteessä YTV:lle annettaisiin oikeus kilpailut-
34572:                                                        taa YTV-alueen ostoliikennettä ja liikenneminis-
34573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teriö voisi kilpailuttaa yksin tai yhteistyössä kun-
34574: vasti seuraavaa:                                       tien kanssa muun Helsingin lähiliikenteen hoita-
34575:                                                        misen. Muun maan paikallisliikenteessä sallittai-
34576:    Valtionrautateiden yhtiöittämistä koskevassa        siin ostoliikenteen kilpailuttaminen. Liikennemi-
34577: periaatepäätöksessään keväällä 1994 valtioneu-         nisteriön lisäksi lääninhallituksilla, kunnilla ja
34578: vosto lausui, että rataverkkoa ei avata eri ope-       niiden yhteenliittymillä olisi oikeus kilpailuttaa
34579: raaHoreiden kilpailulle ennen 31.12.1998. Val-         rautatieyrityksiä.
34580: tion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon             Työryhmä pitää todennäköisenä, että kilpai-
34581: käytöstä annetun lain muutosehdotuksen perus-          lun avaaminen synnyttää kilpailua luultavimmin
34582: teluissa (HE 24/1997 vp) todettiin talvella 1997,      tavaraliikenteen kokojunakuljetuksiin, Helsin-
34583: että hallitus pitää tarpeellisena seurata kilpailun    gin lähiliikenteeseen ja muun maan paikallislii-
34584: avautumista muissa Euroopan valtioissa sekä            kenteeseen. Työryhmä katsoo kuitenkin, että VR
34585: selvittää ja valmistella kilpailun mahdollista         Osakeyhtiön asema kilpailutilanteessa on niin
34586: avaamista Suomessa.                                    hyvä, että kilpailun avaaminen ei lyhyellä aika-
34587:    Liikenneministeriöllä on siis ollut selvä velvol-   välillä aiheuta huomattavia kuljetusten siirtymi-
34588: lisuus selvittää rataverkon avaamista kilpailulle.     siä VR Osakeyhtiöltä muille rautatieyrityksille.
34589: Tämän vuoksi liikenneministeriö asetti viime           Työryhmä piti kilpailun avaamisen suurimpana
34590: syksynä työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää       hyötynä sitä, että kilpailu ja sen uhka tulevat
34591: valmiudet avata valtion rataverkko kilpailulle         edelleen tehostamaan rautatieliikennettä, mistä
34592: sekä kansainvälisessä että kansallisessa liiken-       hyötyvät erityisesti tavaraliikenteen asiakkaat ja
34593: teessä Euroopan Unionin jäsenvaltioissa tai Eu-        henkilöliikenteen kilpailuttajat. Työryhmä ei ha-
34594: roopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toi-       vainnut kilpailun avaamisesta aiheutuvan sellai-
34595: miluvan saaneille rautatieyrityksille. Työryhmän       sia haittoja, joiden takia kilpailua ei tulisi sallia
34596: tuli selvittää sekä henkilö- että tavaraliikenteen     työryhmän esittämällä tavalla.
34597: osalta kilpailun avaamisen edellytykset ja vaiku-         Liikenneministeriö on käynnistänyt mietin-
34598: tukset sekä tehdä tarvittavat lainsäädännölliset,      nönjohdosta laajan lausuntokierroksen ja minis-
34599: hallinnolliset ja organisatoriset muutosehdotuk-       teriö odottaa saavansa lausunnot kesäkuun puo-
34600: set Työryhmän mietintö valmistui 20.4.1998.            liväliin mennessä. Kesän ja syksyn aikana määri-
34601:    Voimassa oleva rataverkkolaki sallii jo nykyi-      tellään tarkemmin liikenneministeriön kanta ra-
34602: sin määrätyn tyyppisten kansainvälisten rauta-         taverkon avaamiseen.
34603: tieyritysten yhteenliittymien hoitaman kansain-           Rautatieliikenne on menettänyt merkittävästi
34604: välisen tavaraliikenteen ja yhdistettyjen kuljetus-    markkinaosuuttaan Euroopan Unionissa viime
34605: ten pääsyn Suomen rata verkolle. Sen sijaan koti-      vuosikymmeninä. Euroopan Unionin komissio
34606: maiseen rautatieliikenteeseen voidaan myöntää          on kuitenkin päätynyt siihen, että rautatieliiken-
34607:                                            KK 460/1998 vp                                           3
34608: 
34609: teen merkityksen supistuminen ei saa jatkua.            Suomessa rautatieliikenne on kuitenkin me-
34610: Komissio katsoo rautatieliikenteellä olevan          nestynyt paremmin kuin useissa Keski-Euroo-
34611: mahdollisuuden menestyä yhteisön alueella, kos-      pan maissa. Niinkuin kysymyksen perusteluissa-
34612: ka se on luotettava, turvallinen, ympäristöystä-     kin todetaan, on VR yhtiönä toiminut varsin
34613: vällinenja nopea liikennemuoto. Rautatieliiken-      hyvin ja maksanut valtiolle sekä ratamaksua että
34614: teen potentiaali on otettavissa käyttöön, jos olo-   osinkoja. Liikenneministeriö katsoo, että kilpai-
34615: suhteet tehdään sen kannalta suotuisiksi. Yhtenä     lun avaaminen sinänsä ei ole päämäärä, vaan se
34616: keinona rautatieliikenteen kehittämiseksi EU:n       on keino, jolla Suomen rautatiekuljetuksia voi-
34617: komissio on esittänyt kilpailun lisäämistä.          daan entisestään tehostaa ja saada ne entistä
34618:                                                      edullisemmiksi kuljetuspalvelujen tarvitsijoille.
34619: 
34620:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
34621: 
34622:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
34623: 4                                            KK 460/1998 vp
34624: 
34625: 
34626: 
34627: 
34628:                                          Tili Riksdagens Talman
34629: 
34630:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            transport som sköts av en viss slags sammanslut-
34631: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ningar av internationella järnvägsföretag fritt
34632: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tillträde tili Finlands bannät. Däremot kan en-
34633: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                  dast VR beviljas dispositionsrätt tili inhemsk
34634: spörsmål nr 460:                                       järnvägstrafik. lngen slags avreglering eller ut-
34635:                                                        vidgning a v konkurrensen är möjlig utan ändring
34636:           Anser Regeringen att järnvägarnas            av lagen om bannät, vilket alltså inte kan ske utan
34637:        öppnande för konkurrens är ett självän-         riksdagens bifall.
34638:        damål och att detta i de finska förhållan-          Arbetsgruppen föreslår i sitt betänkande att
34639:        derna, som skiljer sig från förhållanderna      man inom transporttrafiken tillåter fritt tillträde
34640:        i det övriga Europa, kan fungera utan           tili bannätet. Detta betyder att allajärnvägsföre-
34641:        allvarliga störningar i nationalekonomin        tag som har koncession beviljas dispositionsrätt
34642:        och transportekonomin?                          tili bannätet inom nationell trafik och trafik som
34643:                                                        riktas tili EU-länderna. Enligt förslaget skall VR
34644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Aktiebolag fortfarande ha ensamrätt tili person-
34645: anföra följande:                                       fjärrtrafiken. Inom Helsingfors närtrafik skall
34646:                                                        SAO få rätt att konkurrensutsätta SAD-områ-
34647:     1 sitt principbeslut gällande bolagisering av      dets upphandlade trafik och trafikministeriet
34648: Statsjärnvägarna våren 1994, yttrade statsrådet        kan ensamt eller i samarbete med kommunerna
34649: att bannätet inte öppnas för konkurrens mellan         konkurrensutsätta närtrafiken i det övriga Hel-
34650: olika operatörer före 31.12.1998. l motiveringar-      singfors. l det övriga landets lokaltrafik skall
34651: na tili förslaget tili ändring tili lagen om statens   konkurrens inom upphandlad trafik tillåtas.
34652: bannät, banhållning och användningen av ban-           Förutom trafikministeriet skall länsstyrelserna,
34653: nätet (RP 24/1997 rd) fastslogs det vintern 1997       kommunerna och deras sammanslutningar ha
34654: att regeringen anser det vara behövligt att följa      rätt att låta järnvägsföretag konkurrera.
34655: exempeln i övriga europeiska stater och öppna              Arbetsgruppen anser det vara sannolikt att
34656: bannäten för konkurrens. Regeringen anser det          öppnandet för konkurrensen först och främst
34657: även vara viktigt att utreda och att förbereda ett     föder konkurrens inom godstrafikens heltåg-
34658: eventuellt öppnande för konkurrens i Finland.          transporter, Helsingfors närtrafik och det övriga
34659:    Trafikministeriet har således haft en uppenbar      landets lokaltrafik. Arbetsgruppen anser emel-
34660: plikt att utreda bannätets öppnande för konkur-        lertid att VR Aktiebolags ställning i konkurrens-
34661: rens. Därför tillsatte trafikministeriet i höstas en   situationen är så bra att öppnandet för konkur-
34662: arbetsgrupp, vars uppgift var att utreda bered-        rens inte innebär att betydande transporter från
34663: skapen för att öppna statens bannät för konkur-        VR Aktiebolag överflyttas tili andra järnvägsfö-
34664: rens både inom internationell och nationell trafik     retag. Arbetsgruppen ansåg den största nyttan
34665: för järnvägsföretag som har koncession i Euro-         med öppnandet för konkurrens vara att konkur-
34666: peiska unionens medlemsstater eller stater som         rensen i sig och hotet om detta, även i fortsätt-
34667: hör tili Europeiska ekonomiska samarbetsområ-          ningen kommer att effektivera järnvägstrafiken,
34668: det. Arbetsgruppens uppgift var att både för per-      vilket kommer tili nytta för godstrafikens kunder
34669: son- och godstrafikens del utreda vilka förutsätt-     och dem som konkurrensutsätterpersontrafiken.
34670: ningarna för konkurrensutsättning är och konse-        Arbetsgruppen har inte upptäckt några sådana
34671: kvenserna av detta. Arbetsgruppen skulle dessut-       olägenheter med öppnandet för konkurrensen,
34672: om avge erforderliga förslag tili ändring av lag-      för vilkas skull konkurrensen inte borde tillåtas
34673: stiftningen samt komma med förslag tili ad-            på det sätt som arbetsgruppen har föreslagit.
34674: ministrativa och organisatoriska ändringar. Ar-            Trafikministeriet har på grund av betänkan-
34675: betsgruppens betänkande blev fårdigt 20.4.1998.        det satt i gång en omfattande remissbehandling
34676:     Den ikraftvarande lagen om bannät ger redan        och ministeriet förväntar sig att få utlåtandena
34677: nu internationell godstrafik och kombinerad            innan mitten av juni. Under sommaren och hös-
34678:                                             KK 460/1998 vp                                             5
34679: 
34680: ten definieras trafikministeriets ståndpunkt tili     utveckla järnvägstrafiken har EUs kommission
34681: öppnandet av bannätet mer exakt.                      föreslagit ökning av konkurrensen.
34682:    Järnvägstrafiken har förlorat betydande               1 Finland har järnvägstrafiken dock haft mer
34683: marknadsdelar i Europeiska unionen under de           framgång än i de flesta mellaneuropeiska länder-
34684: senaste årtiondena. Europeiska unionens kom-          na. Såsom det konstateras i motiveringen tili
34685: mission har dock kommit fram tili att minskning-      spörsmålet, har VR som bolag fungerat tämligen
34686: en av järnvägstrafikens betydelse inte får fortsät-   väl och betalat staten både banavgift och divi-
34687: ta. Kommissionen anser att järnvägstrafiken har       dender. Trafikministeriet anser att öppnandet
34688: möjligheter att ha framgång på gemenskapens           för konkurrens inte är en målsättning i sig själv,
34689: område, eftersom det är en säker, trygg, miljö-       utan ett medel för att ytterligare effektivera Fin-
34690: vänlig och snabb trafikform. Järnvägstrafikens        lands järnvägstransporter och göra dessa trans-
34691: potential är tillgänglig för användning, om om-       porter allt fördelaktigare för dem som behöver
34692: ständigheterna görs fördelaktiga. Som ett sätt att    transporttjänster.
34693: 
34694:      Helsingfors den 8 maj 1998
34695: 
34696:                                                                           Trafikminister Matti Aura
34697:                                             KK 461/1998 vp
34698: 
34699: Kirjallinen kysymys 461
34700: 
34701: 
34702: 
34703: 
34704:                                    Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Juomaveden laadun varmistamisesta
34705: 
34706: 
34707: 
34708:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34709: 
34710:     Pääsiäisen aikaan Heinävedellä sairastui äkil-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34711: liseen vatsatautiepidemiaan tuhansia ihmisiä.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34712: Taudinaiheuttajaksi osoittautui saastunut juo-
34713: mavesi. Juomavesi on otettu järvestä, Kerman                    Onko Hallitus tietoinen saastuneiden
34714: selältä, josta se vedenottamon kautta on virran-             juomavesien ja myös likaisten uimavesien
34715: nut vesijohtoverkostoon. Puhdistus ei ollut kui-             mukanaan tuomasta kansanterveydelli-
34716: tenkaan tarpeeksi tehokasta. Saastunut järvivesi             sestä vaarasta ihmisille sekä mitä se vai-
34717: on tiettävästi aiheuttanut sairastumisen, vaikka             kuttaa vesistöjen eläimistöön (esim. Sai-
34718: ihmiset ovat käyttäneet sitä vain peseytymistar-             maan norppaan), kaloihin ja lintuihin ja
34719: koituksessa saunassa.                                        sitä kautta ihmisiin, ja
34720:     On väitetty, että saastunut vesi on kulkeutu-               mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
34721: nut Kuopiosta pitkin vesistöä alas Heinävedelle              jaamiseksi, ja
34722: ja tulee virtaamaan kohti Savonlinnaa. On väi-                  kuinka Hallitus aikoo estää sen, ettei
34723: tetty, että Kuopiossa vatsataudin aiheuttivat ul-            nykyisessä vallitsevassa EU-tilanteessa
34724: komailta tuodut elintarvikkeet. Jätevesiin pääsi-            ulkomailta tuoda likaisia elintarvikkeita,
34725: vät taudin aiheuttajat, jotka kulkeutuivatjärviin.           kun kotimaisten elintarvikkeiden määrä
34726:  Mahdollisesti koko Heinäveden reitin vesistö on             tulee supistumaan kilpailun kiristyessä
34727: saastunut ja aiheuttaa ihmisissä sairastumisen               markkinoilla, sekä
34728: pelkoa vesistöjen varsilla.                                     miten Hallitus aikoo edesauttaa van-
34729:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          hentuneiden vedenpuhdistamoiden kun-
34730: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme                 toon saattamista Suomessa?
34731: 
34732:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
34733: 
34734:                      Jouko Jääskeläinen /skl                  Tauno Pehkonen /skl
34735: 
34736: 
34737: 
34738: 
34739: 280043
34740: 2                                           KK 461/1998 vp
34741: 
34742: 
34743: 
34744: 
34745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34746: 
34747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettu tiedottamaan runsaasti sinilevää sisältäväs-
34748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sä vedessä uimiseen liittyvistä vaaroista. Poik-
34749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keuksellisen lämpimänä kesänä 1997 jouduttiin
34750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            antamaan tilapäisiä uimakieltoja kolmella uima-
34751: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      rannalla valvonnassa todetun veden hygieenisen
34752: myksen n:o 461:                                       laadun huononemisen takia.
34753:                                                           Saimaannorppa välttää likaantuneita vesialu-
34754:           Onko Hallitus tietoinen saastuneiden        eita samoin kuin sen ravinnokseen käyttämät
34755:        juomavesien ja myös likaisten uimavesien       kalat. Siitä, miten likaantuneissa vesissä esiinty-
34756:        mukanaan tuomasta kansanterveydelli-           vät taudinaiheuttajat vaikuttavat saimaannorp-
34757:        sestä vaarasta ihmisille sekä mitä se vai-     paan, ei ole juurikaan tietoa, mutta usein ne ai-
34758:        kuttaa vesistöjen eläimistöön (esim. Sai-      heuttavat kalanpyydyksissä tai muuten vahin-
34759:        maan norppaan), kaloihin ja lintuihin ja       goittuneille hylkeille ihotulehduksia. Linnut ovat
34760:        sitä kautta ihmisiin, ja                       sopeutuneet varsin laajasti erilaisiin vesiekosys-
34761:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        teemeihin ja monet lajit ovat jopa hyötyneet
34762:        jaamiseksi, ja                                 vesien rehevöitymisestä. Niillä esiintyy myös tau-
34763:           kuinka Hallitus aikoo estää sen, ettei      teja ja loisia, joilla saattaa olla yhteyksiä pilaan-
34764:        nykyisessä vallitsevassa ED-tilanteessa        tuneen veden kanssa. Viimeisin tapaus sattui Es-
34765:        ulkomailta tuoda likaisia elintarvikkeita,     poon Suomenojan jätevesialtaalla, johon ilmei-
34766:        kun kotimaisten elintarvikkeiden määrä         sesti oli päässyt puhdistamon aktiivitietettä mah-
34767:        tulee supistumaan kilpailun kiristyessä        dollisesti teknisen häiriön vuoksi. Eläinlääkintä-
34768:        markkinoilla, sekä                             ja elintarvikelaitos tutkii jatkuvasti näytteitä, jo-
34769:           miten Hallitus aikoo edesauttaa van-        ten poikkeuksellisiin tilanteisiin päästään puut-
34770:        hentuneiden vedenpuhdistamoiden kun-           tumaan nopeasti.
34771:        toon saattamista Suomessa?                         Elintarvikkeiden puhtautta tutkitaan kansal-
34772:                                                       lisessa elintarvikevalvontaohjelmassa tuotujen
34773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puitteiden mukaisesti. Tutkimuksia tehdään ta-
34774: vasti seuraavaa:                                      savertaisesti sekä kotimaisista että ED-alueelta
34775:                                                       tulevista elintarvikkeista. Tämän lisäksi tuetaan
34776:    Hallitus on tietoinen juomaveden saastumi-         uusien elintarviketutkimusmenetelmien kehitys-
34777: seen liittyvästä kansanterveydellisestä vaarasta      työtä, jotta uusia elintarvikehaittoja pystyttäisiin
34778: ja on pyrkinyt vaikuttamaan tämän vaaran elimi-       lähitulevaisuudessa tutkimaan rutiininomaisesti
34779: noimiseen lukuisin eri tavoin. Juomaveden väli-       niin kotimaisista kuin sisämarkkinakaupassakin
34780: tyksellä levinneet epidemiat, joita valitettavasti    liikkuvista elintarvikkeista.
34781: on sattunut lähes vuosittain, ovat olleet useiden         Ruokamyrkytys- ja vesiepidemiat ovat olleet
34782: poikkeuksellisten yhteensattumien seurausta.          keskeisesti esillä sosiaali- ja terveysministeriön
34783: Tavanomaisissa oloissa juomaveden terveydelli-        ohjeistuksessa sekä kuntien viranomaisille anne-
34784: nen laatu on Suomessa hyvä, ja sitä valvotaan         tussa koulutuksessa. Vuonna 1994, jolloin sattui
34785: lakisääteisesti säännöllisin tutkimuksin.             edellinen laaja vesijohtoveden aiheuttama epide-
34786:    Uimaveden hygieeninen laatu on Suomessa            mia (noin 1 000 sairastunutta), sosiaali- ja ter-
34787: yleensä ollut erinomainen. Myös sitä valvotaan        veysministeriö lähetti kuntien terveydensuojelu-
34788: säännöllisin tutkimuksin. Uimaveteen liittyvinä       viranomaisille kirjeen, jossa kehotettiin varmis-
34789: sairastumisina ei ole raportoitu muita kuin Cer-      tamaan, että vesi- ja viemärilaitosjärjestelmät
34790: caria-toukan aiheuttamaa järvisyyhyä sekä joi-        ovat asianmukaisia ja että niiden kunnossapidos-
34791: nakin kesinä runsaina esiintyviin sinileväkukin-      ta huolehditaan. Mahdolliset haavoittumisalttiit
34792: toihin liittyviä iho- ja silmä-ärsytysoireita. Täl-   vedenottamot kehotettiin tarkistamaan. EY-
34793: laistenkin esiintyminen on harvinaista, koska         määräysten mukaisia poikkeuslupia talousveden
34794: kuntien terveydensuojeluviranomaisia on velvoi-       laatuvaatimusten täyttämisestä on myönnetty
34795:                                              KK 461/1998 vp                                               3
34796: 
34797: vain lyhyiksi määräajoiksi ja niihin on sisällytetty       Viimeisen vuosikymmenen aikana vesilaitos-
34798: vaatimus tilanteen kuntoon saattamisesta. Poik-        ten toimintavarmuus ja veden laatu ovat olennai-
34799: keuslupia ei ole myönnetty terveysperusteisten         sesti parantuneet erityisesti suurilla vesilaitoksii-
34800: laatuvaatimusten täyttämisestä.                        Ia. Pohjaveden käyttöä on lisätty ja pintavesilai-
34801:    Parhaillaan on sosiaali- ja terveysministeriön      toksilla siirrytty parempiin raakavesilähteisiin ja
34802: yhteydessä toimivan lääkintähuollon neuvotte-          tehostettuihin vedenkäsittelyihin. Tämä suun-
34803: lukunnan työryhmässä valmisteilla kuntaopas            taus jatkuu edelleen ulottuen yhä pienempiin lai-
34804: ympäristöterveydenhuollon erityistilanteita var-       toksiin.
34805: ten. Siinä tullaan antamaan yksityiskohtaiset toi-        Talousveden laadun parantamiseksi ja vesi-
34806: mintaohjeet epidemiatilanteiden varalle ja niiden      huollon muiden puutteiden poistamiseksi valtio
34807: ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on      tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä, ku-
34808: asettanut syksyllä 1997 valtakunnallisen ruoka-        ten pohjaveden käyttöön siirtymistä ja kuntien
34809: myrkytysten seurannanjohtoryhmän,jonka teh-            välisiä yhteishankkeita maa- ja metsätalousmi-
34810: täviin kuuluu mm. vesiepidemioiden torjuntaan          nisteriön momentilta maksettavin määrärahoin
34811: ja ehkäisemiseen liittyvien viranomaistoimenpi-        vuonna 1998 noin 95 miljoonalla markalla.
34812: teiden yhteensovittaminen.
34813: 
34814:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
34815: 
34816:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34817: 4                                            KK 461/1998 vp
34818: 
34819: 
34820: 
34821: 
34822:                                          Tili Riksdagens Talman
34823: 
34824:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om farorna med att siroma i vatten som innehål-
34825: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ler rikligt med blågröna alger. Under den excep-
34826: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tionellt varma sommaren 1997 var man tvungen
34827: man Jouko Jääskeläinen m.fl. undertecknade             att utfårda tillfålliga simförbud på tre simsträn-
34828: spörsmål nr 461:                                       der på grund av att man vid övervakningen kon-
34829:                                                        staterat att vattnets hygieniska kvalitet försäm-
34830:           Är Regeringen medveten om de risker          rats.
34831:        för befolkningens hälsa som förorenat              Saimenvikaren undviker förorenat vatten på
34832:        dricksvatten och även smutsigt simvatten        samma sätt som de fiskar som den använder till
34833:        för med sig samt hur detta inverkar på          föda. Man känner inte så bra till hur de sjuk-
34834:        djurvärlden i vattendragen (t.ex. på sai-       domsalstrare som förekommer i förorenat vatten
34835:        menvikaren), fiskarna och fåglarna och          inverkar på saimenvikaren, men ofta orsakar de
34836:        via dem på människorna och                      hudinfektioner hos sälar som fastnat i fiskered-
34837:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-       skap eller som skadats på annat sätt. Fåglarna
34838:        ta till saken, och                              har anpassat sig rätt så bra till olika vatteneko-
34839:           hur ämnar Regeringen hindra att man          system och flera arter har t.9..m. haft nytta av att
34840:        inte i den nu rädande EU-situationen im-        vattnen blivit övergödda. A ven hos dem före-
34841:        porterar förorenade livsmedel, då mäng-         kommer sjukdomar och parasiter, som kan ha
34842:        den av inhemska livsmedel kommer att            samband med förorenat vatten. Det senaste fallet
34843:        minska dä konkurrensen blir härdare på          skedde i avloppsvattenbassängen i Finno i Esbo,
34844:        marknaderna, samt                               där aktivslam från reningsverket antagligen på
34845:           hur ämnar Regeringen främja att för-         grund av en teknisk störning hamnat. Anstalten
34846:        åldrade vattenreningsverk fås i skick i         för veterinärmedicin och livsmedel undersöker
34847:        Finland?                                        kontinuerligt prover och därför kan man snabbt
34848:                                                        ingripa vid exceptionella situationer.
34849:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Livsmedlens renlighet undersöks enligt de ra-
34850: anföra följande:                                       mar som skapats i det nationella programmet för
34851:                                                        livsmedelsövervakning. Undersökningar görs
34852:    Regeringen är medveten om folkhälsoriskerna         likvärdigt både beträffande inhemska livsmedel
34853: som hänför sig till förorenat dricksvatten och har     och livsmedel som kommer från EU-området.
34854: strävar efter att på flera olika sätt bidra till att   Dessutom stöder man arbetet med att utveckla
34855: denna fara elimineras. Epidemier som spritt sig        nya metoder för att undersöka livsmedel, så att
34856: via dricksvattnet, som tyvärr förekommit nästan        man i framtiden kan undersöka nya livsmedels-
34857: årligen, har varit en följd av flera exceptionella     risker rutinmässigt såväl vad gäller inhemska
34858: sammanträffanden. 1 vanliga förhållanden är            livsmedel som livsmedel som rör sig i handeln
34859: dricksvattnets kvalitet i Finland god och kvalite-     inom den inre marknaden.
34860: ten övervakas lagstadgat med hjälp av regel-              Matförgiftningsepidemier och epidemier orsa-
34861: bundna undersökningar.                                 kade av vatten har på ett centralt sätt tagits upp i
34862:    Simvattnets hygieniska kvalitet har i allmän-       social- och hälsovårdsministeriets anvisningar
34863: het varit utmärkt i Finland. Man övervakar även        samt i den skolning som ges kommunala tjänste-
34864: den genom regelbundna undersökningar. Som              män. År 1994, då den senaste omfattande epide-
34865: sjukdomsfall som beror på simvattnet har endast        min orsakad av vattenledningsvatten (ca 1 000
34866: rapporterats simmarklåda som orsakas av Cer-           insjuknade) inträffade, sände social- och hälso-
34867: caria-larven samt hud- och ögonirritation i sam-       vårdsministeriet till de kommunala hälsoskydds-
34868: band med den rikliga blågrönalgblomningen un-          myndigheterna ett brev med uppmaning om att
34869: der vissa somrar. Det är dock ovanligt att dessa       försäkra sig om att vatten- och avloppsverken är
34870: förekommer, eftersom de kommunala hälso-               ändamålsenliga, och att man sköter om deras
34871: skyddsmyndigheterna är skyldiga att informera          underhåll. Eventuella känsliga vattentäkter upp-
34872:                                             KK 461/1998 vp                                            5
34873: 
34874: manade man att granska. Dispens enligt EES-           band med bekämpning och förebyggande av epi-
34875: bestämmelserna från att uppfylla kvalitetsbe-         demier orsakade av vatten.
34876: stämmelserna för hushållsvatten har beviljats            Under detsenaste årtiondet har vattenverkens
34877: endast för korta perioder och i dem har ingått        funktionssäkerhet och vattnets kvalitet b1ivit vä-
34878: krav om att få ordning på situationen. Dispens        sentligt bättre särskilt vad gäller stora vatten-
34879: från att uppfylla hälsomässiga kvalitetskrav har      verk. Man har ökat användningen av grund-
34880: inte beviljats.                                       vatten och ytvattenverken har övergått tili bättre
34881:    En arbetsgrupp vid medicinaldelegationen,          råvattenkällor och effektivare vattenhantering.
34882: som fungerar i samband med social- och hälso-         Denna tendens fortsätter fortfarande och omfat-
34883: vårdsministeriet, bereder som bäst en handbok         tar allt mindre vattenverk.
34884: för kommunerna för specialsituationer inom mil-          För att förbättra hushållsvattnets kvalitet och
34885: jö- och hälsoskyddet. 1 den kommer man att ge         eliminera andra brister inom vattenförsörjningen
34886: detaljerade direktiv för epidemisituationer och       stöder staten år 1998 samhälleliga vattenförsörj-
34887: för att förebygga dem. Social- och hälsovårdsmi-      ningsåtgärder, såsom en övergång tili att använ-
34888: nisteriet har hösten 1997 tillsatt en riksomfattan-   da grundvatten samt kommunernas gemensam-
34889: de 1edningsgrupp för uppfö1jning av matförgift-       ma projekt, med ca 95 miljoner mark genom
34890: ningar. Ledningsgruppen har som uppgift att           anslag från jord- och skogsbruksministeriets
34891: bl.a. förenhetliga myndighetsåtgärderna i Sam-        moment.
34892: 
34893:      Helsingfors den 15 maj 1998
34894: 
34895:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
34896:                                              KK 462/1998 vp
34897: 
34898: Kirjallinen kysymys 462
34899: 
34900: 
34901: 
34902: 
34903:                                     Sulo AUtoniemi /kesk: Rangaistusasteikon muutosten vaikutuksista
34904:                                         rangaistuskäytäntöön
34905: 
34906: 
34907:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34908: 
34909:    Rikoslainsäädännössä on tunnusmerkistöjen           että nimenomaan rangaistusmaksimin merkittä-
34910: kautta määritelty ja sijoitettu kriminalisoinnin       vä alentaminen johtaa ilman muuta aleutuvaan
34911: piiriin sellaiset teot, jotka eivät ole yhteiskunnan   rangaistuskäytäntöön. Asia on kaikin tavoin
34912: kannalta hyväksyttäviä. Tunnusmerkistö sisäl-          pulmallinen ja se pitäisi lakiesityksiä sorvailevan
34913: tää teosta seuraavan rangaistuksen. Asianomai-         hallituksen ja sen asianomaisen ministeriön pe-
34914: nen lainkohta sisältää rangaistuksen minimin ja        rusteellisesti selvittää, muuten lainsäädäntötoi-
34915: maksimin, esimerkiksi vähintään kaksi, enintään        minta on tuuliajolla. Kaiken lisäksi asia pitäisi
34916: kymmenen vuotta vankeutta.                             selvittää lakia soveltavan instituution eli oikeus-
34917:    Eduskunnan käsitellessä hallituksen antamia         järjestelmän suunnasta eikä jonkun oikeusminis-
34918: esityksiä esimerkiksi juuri rikoslainsäädännön         teriössä pari kuukautta työskennelleen lainsää-
34919: alueella on jäänyt epämääräiseksi se, kumpi vai-       däntöneuvoksen iltatyönä.
34920: kuttaa enemmän tuomioistuinten rangaistuskäy-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34921: täntöön, rangaistusasteikon minimi vai maksimi.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34922: Ne, jotka ovat halunneet rangaistusmaksimien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34923: huomattavaa alentamista, ovat perustelleet asiaa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34924: usein sillä, että on turha pitää yllä ylisuuria ran-
34925: gaistusmaksimeja, joita ei koskaan käytetä ja                    Onko eduskunnalle muun muassa ri-
34926: että tuomioistuinten rangaistuskäytännön muu-                 koslainsäädännön alueelta lakiesityksiä
34927: tokset ovat kiinni rangaistusminimieTI muutok-                antava Hallitus ja sen asianomainen mi-
34928: sista. Tältä pohjalta rangaistusmaksimeja on ri-              nisteriö tietoinen, mikä vaikutus on ran-
34929: koslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhtey-                   gaistusasteikossa tapahtuvalla merkittä-
34930: dessä merkittävästi alennettu. Samalla on kui-                vällä rangaistusmaksimin alentamisella
34931: tenkin jouduttu myös havaitsemaan, että tuo-                  tuomioistuinten rangaistuskäytäntöön,
34932: mioistuintemme rangaistuskäytäntö on merkit-                  vai onko niin, että pelkästään minimi-
34933: tävästi lieventynyt esimerkiksi kansainväliseen               rangaistukseen tehtävät muutokset vai-
34934: tasoon nähden. Nyt väitetään useankin asiantun-               kuttavat tuomioistuinten noudattamaan
34935: tijan ja myös tuomioistuinten jäsenten taholta,               rangaistuskäytäntöön?
34936: 
34937:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
34938: 
34939:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
34940: 
34941: 
34942: 
34943: 
34944: 280043
34945: 2                                            KK 462/1998 vp
34946: 
34947: 
34948: 
34949: 
34950:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34951: 
34952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaikuttaa ryöstön ja törkeän ryöstön silloiseen
34953: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,           rangaistuskäytäntöön. Eduskunnan lakivalio-
34954: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kunta asettui tukemaan ehdotettua ratkaisua.
34955: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Lainmuutos tuli voimaan vuoden 1991 alussa.
34956: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Muutoksen vaikutukset ilmenevät tuomioistuin-
34957: n:o 462:                                               tilastosta. Kahtena viimeisenä vanhan lain voi-
34958:                                                        massaolovuotena ryöstöstä tuomittiin keski-
34959:           Onko eduskunnalle muun muassa ri-            määrin 9,3 kuukauden pituisia ehdottomia van-
34960:        koslainsäädännön alueelta lakiesityksiä         keusrangaistuksia ja törkeästä ryöstöstä 34,9
34961:        antava Hallitus ja sen asianomainen mi-         kuukauden pituisia. Kahtena seuraavana vuon-
34962:        nisteriö tietoinen, mikä vaikutus on ran-       na, uuden lain aikana, vastaavat luvut olivat 9,2
34963:        gaistusasteikossa tapahtuvalla merkittä-        kuukautta ja 34,2 kuukautta. Ottaen huomioon
34964:        vällä rangaistusmaksimin alentamisella          sen, että ryöstön enimmäisrangaistus oli tässä
34965:        tuomioistuinten rangaistuskäytäntöön,           välissä alentunut neljällä vuodella ja törkeän
34966:        vai onko niin, että pelkästään ruinimiran-      kahdella, muutokset olivat merkityksettömiä.
34967:        gaistukseen tehtävät muutokset vaikutta-        Lainsäätäjän tahto rangaistustason säilymisestä
34968:        vat tuomioistuinten noudattamaan ran-           ennallaan huomattavista asteikkomuutoksista
34969:        gaistuskäytäntöön?                              huolimatta toteutui esimerkillisellä tavalla.
34970:                                                            Rangaistusmaksimin alentamisella voidaan
34971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myös tavoitella muutosta rangaistustasossa.
34972: vasti seuraavaa:                                       Tämä oli tarkoituksena kun yhdessä ryöstöri-
34973:                                                        koksia koskevien muutosten kanssa alennettiin
34974:     Rikoslain kokonaisuudistuksen yhtenä kes-          varkauden enimmäisrangaistus kahdesta vuo-
34975: keisenä tavoitteena on ollut rangaistustason           desta yhteen vuoteen kuuteen kuukauteen van-
34976: uudelleen arvioiminen. Tässä tarkoituksessa on         keutta. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä
34977: korotettu eräitä enimmäis- ja vähimmäisrangais-        todettiin, että maksimin "alentaminen olisi selvä
34978: tuksia. Toisia rangaistusmaksimejaja -minimejä         ohje lainkäyttäjille. Se osoittaisi, että lainsäätäjä
34979: on puolestaan alennettu. Rangaistusmaksimeja           suhtautuu varkausrikoksiin aikaisempaa lievem-
34980: on saatettu alentaa siksi, että rangaistustasoa on     min". Lievennystavoitteen taustalla oli silloinen
34981: haluttu laskea. Maksimeja on alennettu myös            epäsuhta eräiden väkivaltarikosten ja varkausri-
34982: siitä syystä, että jossakin rikoslajissa rangaistus-   kosten rangaistustasojen välillä. Eduskunnan la-
34983: asteikon täysin käyttämätön yläosa on ollut hy-        kivaliokunta tuki myös tätä hallituksen ehdotta-
34984: vin laaja. Näissä tilanteissa on arvioitu, että ran-   maa muutosta, joka sekin tuli voimaan vuoden
34985: gaistusmaksimi on ollut muihin rikoksiin ja va-        1991 alussa. Varkauksista tuomittujen ehdotto-
34986: kiintuneeseen oikeuskäytäntöön verrattuna suh-         mien vankeusrangaistusten keskipituus oli 2,4
34987: teettoman korkea.                                      kuukautta kahtena uudistusta edeltävänä vuon-
34988:     Silloin, kun rangaistusmaksimin alentamisen        na, 1989 ja 1990. Kahtena seuraavana vuonna,
34989: tarkoituksena on ollut vain kaventaa asteikon          uuden lain aikana, keskipituus oli 2,0 kuukautta.
34990: käyttämätöntä yläosaa, tämä on tehty selväksi          Vaikka pelkät ehdottomat vankeusrangaistukset
34991: asiaa koskevassa hallituksen esityksessä. Esi-         eivät annakaan täydellistä kuvaa varkauden ran-
34992: merkkeinä voidaan mainita rikoslain kokonais-          gaistustasosta, jo nämä luvut osoittavat selvän
34993: uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluneet          muutoksen tapahtuneen. Varkauksissa lainkäyt-
34994: törkeä ryöstö, jonka enimmäisrangaistus alen-          täjät siis noudattivat eduskunnan tahtoa rangais-
34995: nettiin 12 vuodesta 10 vuoteen, ja ryöstö, jonka       tuskäytännön muuttamisesta. Tosin on todetta-
34996: rangaistusmaksimi alennettiin lO:stä kuuteen           va, että varkauksista tuomittujen vankeusran-
34997: vuoteen vankeutta. Esityksen perusteluissa to-         gaistusten pituus oli jo pitemmän aikaa lyhenty-
34998: dettiin, että alentamisen tarkoituksena ei ollut       nyt ilman mitään lainmuutoksia.
34999:                                            KK 462/1998 vp                                            3
35000: 
35001:    Hallitus on tietoinen rangaistusmaksimien         vanhentuneita rangaistusasteikkoja siten, ettei
35002: alentamisen vaikutuksesta rangaistuskäytän-          toimenpiteellä ole epätoivottuja vaikutuksia ran-
35003: töön. Edellä kuvatut esimerkit kertovat, että hal-   gaistustasoon. Kaiken kaikkiaan hallituksen kä-
35004: lituksen-ja eduskunnan- käsitys vaikutuksis-         sitys on, että suomalaiset tuomioistuimet halua-
35005: ta on ainakin näissä tapauksissa ollut myös oi-      vat toimia lainsäätäjän tahdon mukaisesti,ja että
35006: kea. Oikeuskäytäntöä voidaan tietyissä rajoissa      tämä tahto on yleensä myös mahdollista välittää
35007: ohjata sekä rangaistusmaksimeilla että -mini-        tuomioistuimille.
35008: meillä. On kuitenkin myös mahdollista korjata
35009: 
35010:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
35011: 
35012:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
35013: 4                                           KK 462/1998 vp
35014: 
35015: 
35016: 
35017: 
35018:                                         Tili Riksdagens Talman
35019: 
35020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de två sista åren när man tillämpade den gamla
35021: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        lagen dömdes för rån ovillkorliga fångelsestraff i
35022: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      genomsnitt på 9,3 månader och för grovt rån i
35023: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         genomsnitt 34,9 månder. Under de två följande
35024: 462:                                                  åren, dvs. efter att den nya lagen trätt i kraft, var
35025:                                                       motsvarande siffror 9,2 månader respektive 34,2
35026:           Är Regeringen, som avlåter till riksda-     månader. När man beaktar att maximistraffet
35027:        gen lagförslag bl.a. om strafflagstiftning-    för rån under denna tid hade sjunkit med fyra år
35028:        en, och dess vederbörande ministerium          och i fråga om grovt rån med två år, var ändring-
35029:        medvetna om vilken inverkan en avse-           arnas inverkan obetydlig. Lagstiftarens vilja att
35030:        värd sänkning av straffmaximum har i           bibehålla straffnivån oförändrad trots betydan-
35031:        fråga om straffpraxis, eller förhåller det     de ändringar i straffskalorna förverkligades på
35032:        sig så att endast ändringarna i fråga om       ett föredömligt sätt.
35033:        straffminimum påverkar den praxis som              Genom ändring av straffmaximum kan man
35034:        domstolarna iakttar?                           också eftersträva ändringar i straffnivån. Detta
35035:                                                       var målet när man i samband med revideringen
35036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av rånbrott sänkte maximistraffet för stöld från
35037: anföra följande:                                      två år till ett år sex månader fångelse. 1 regerings-
35038:                                                       propositionen konstaterades att sänkningen av
35039:    Ett av de centrala målen i samband med straff-     maximistraffet "ger lagskiparna en fingervisning
35040: lagens totalrevidering har varit en omprövning        om att lagstiftarens inställning till stöldsbrott
35041: av straffnivån. 1 det här syftet har man höjt vissa   inte är lika sträng som tidigare". 1 bakgrunden
35042: minimi- och maximistraff. Andra minimi- och           låg det faktum att det fanns ett missförhållande
35043: maximistraff har åter sänkts. Straffmaximum           mellan straffnivån för vissa våldsbrott och straff-
35044: har kunnat sänkas när man velat sänka straffni-       nivån för stöldsbrott. Riksdagens lagutskott un-
35045: vån. 1 fråga om vissa brottstyper har man även        derstödde detta förslag och även denna ändring
35046: sänkt maximistraffen därför att högst uppe på         trädde i kraft vid ingången av år 1991. De ovill-
35047: straffskalan har funnits ett mycket stort område      korliga fångelsestraffen för stöld var i genomsnitt
35048: som överhuvudtaget inte har använts. 1 dessa          2,4 månader under de två åren som föregick
35049: situationer har man bedömt att maximistraffet är      reformen, dvs. 1989 och 1990. Under de två där-
35050: oproportionerligt stort jämfört med vad som är        påföljande åren, när den nya lagen haqe trätt i
35051: fallet i fråga om andra brott och gängse rätts-       kraft, låg genomsnittet på 2,0 månader. Aven om
35052: praxis.                                               de ovillkorliga fångelsestraffen inte ger någon
35053:    När sänkningen av maximistraffen varit syf-        fullständig bild av straffnivån för stöld, visar
35054: tad att enbart minska det oanvända området            redan dessa siffror klart att det skett en ändring.
35055: högst uppe på straffskalan, har detta klarlagts i     1 fråga om stöld har lagskiparna således iakttagit
35056: vederbörande regeringsproposition. Som exem-          riksdagens vilja att ändra straffpraxis. Visserli-
35057: pel kan nämnas grovt rån i fråga om vilket ma-        gen måste man konstatera att fångelsestraffen för
35058: ximistraffet sänktes i samband med strafflagens       stöld redan under en längre tid hade blivit kortare
35059: första revideringsskede från tolv år till tio år      utan några lagändringar.
35060: fangelse, och rån i fråga om vilket maximistraffet        Regeringen är medveten om att en sänkning av
35061: sänktes från tio år till sex år fångelse. 1 motive-   straffmaximum påverkar domstolspraxis. Ovan
35062: ringarna konstaterades att syftet med sänkning-       beskrivna exempel visar att både regeringens och
35063: en inte var att påverka dåvarande straffpraxis i      riksdagens uppfattning om effekterna åtminsto-
35064: fråga om rån och grovt rån. Riksdagens lagut-         ne i nämnda fall har varit riktiga. Rättpraxis kan
35065: skott understödde förslaget. Lagändrjngen träd-       i viss mån styras med hjälp av både minimi- och
35066: de i kraft vid ingången av år 1991. Andringens        maximistraff. Det är emellertid också möjligt att
35067: inverkan framgår av domstolsstatistiken. Under        rätta till föråldrade straffskalor så att åtgärden
35068:                                           KK 462/1998 vp                                             5
35069: 
35070: inte har några oönskade effekter på straffnivån.    verka i enlighet med lagstiftarens vilja och att
35071: Allt som allt kan det konstateras att regeringens   denna vilja i allmänhet också kan förmedlas tili
35072: uppfattning är att domstolarna i Finland vill       domstolarna.
35073: 
35074:      Helsingfors den 18 maj 1998
35075: 
35076:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
35077:                                              KK 463/1998 vp
35078: 
35079: Kirjallinen kysymys 463
35080: 
35081: 
35082: 
35083: 
35084:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituoitujen verottamisesta
35085: 
35086: 
35087: 
35088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35089: 
35090:     Olen kirjallisessa kysymyksessäni 332/1998 vp       myös maksettaisiin ja että jokainen alan yrittäjä
35091: kysynyt, aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että          ottaisi tuon ennakkoverolipun. Yrittäjiähän lie-
35092: prostituution kautta hankittavat tulot saataisiin       nee jo useita tuhansia. Jos joku meistä muista
35093: verotuksen piiriin. Hallitus on vastannut tuuman        jättää veronsa maksamatta, on verottaja heti
35094: mittaisesti ministeri Jouko Skinnarin allekirjoi-       kimpussa luisin ottein.
35095: tuksin. Vastauksen lyhyys johtunee asian arka-             Tietäen varsin hyvin aiheuttavani ylenpalttis-
35096: Iuonteisuudesta. Kiitän kuitenkin vastauksesta.         ta vaivaa, esitän kuitenkin nöyrimmästi uudel-
35097:     Hallitus on vastannut erääseen KHO:n pää-           leen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
35098: tökseen viitaten, että prostituution kautta saata-      viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35099: va tulo on veronalaista ja että prostituoitu voi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35100: pyytää ennakkoverolipun. KHO:n päätös saat-
35101: taa liittyä tapaukseen, jossa eräs tamperelainen                  Tietääkö Hallitus, miten moni maam-
35102: nainen halusi ennakkoverolipun ryhtyäkseen                     me tuhansista prostituoiduista on pyytä-
35103: harjoittamaan tuota maailman vanhinta ammat-                   nyt ennakkoverolipun, ja
35104: tia. En minä kuitenkaan sitä tarkoittanut kysyä,                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
35105: onko prostituution kautta saatava tulo veron-                  että kyseisen ammatin harjoittajatjoutui-
35106: alaista. Totta kai se on. Kysymykseni tarkoitti                sivat itse kukin verolle pantaviksi?
35107:  sitä, mitä aktiivista hallitus on tehnyt, että verot
35108: 
35109:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35110: 
35111:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
35112: 
35113: 
35114: 
35115: 
35116:  280043
35117: 2                                            KK 463/1998 vp
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35123: 
35124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          arvioiden mukaan palvelujaan tarjoaisi noin
35125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           2 000 suomalaista ja noin 500-2 000 ulkomaa-
35126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         laisen vaihtuva joukko (Pekka Lith, Palvelusek-
35127: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          torin harmaat markkinat, 15.2.1997). Ulkomaa-
35128: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           laisista suurimman osan on arvioitu tulevan Ve-
35129: n:o 463:                                                näjältä. Maidemme välillä sovellettavan veroso-
35130:                                                         pimuksen mukaan Venäjällä asuvan täällä har-
35131:           Tietääkö Hallitus, miten moni maam-           joittamasta prostituutiosta saarnat tulot verote-
35132:        me tuhansista prostituoiduista on pyytä-         taan hänen asuinvaltiossaan.
35133:        nyt ennakkoverolipun, ja                             Prostituutio kuuluu ilmiönä käytännössä har-
35134:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          maaseen talouteen, koska toimintaa pyritään
35135:        että kyseisen ammatin harjoittajat joutui-       yleensä harjoittamaan salassa. Harmaan talou-
35136:        sivat itse kukin verolle pantaviksi?             den selvittämisessä keskeisiä ovat verotarkastuk-
35137:                                                         set. Tarkastuksia on kohdistettu myös muun
35138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            muassa ravitsemus- ja majoitustoimintaa sekä
35139: vasti seuraavaa:                                        seuralaispalvelua harjoittaviin yrityksiin, joilla
35140:                                                         on epäilty olevan yhteyksiä prostituoitujen toi-
35141:    Verohallinnosta saadun tiedon mukaan sillä ei        mintaan. Uudenmaan verovirasto esimerkiksi on
35142: ole tilastotietoja siitä, kuinka moni prostituoi-       tänä vuonna tehnyt talousrikosten tutkimiseksi
35143: duista on ilmoittanut veroilmoituksessaan tuloja        tarkastuksia, joiden yhteydessä on muun ohella
35144: toiminnastaan. Tilastoja ei ole myöskään siitä,         pyritty selvittämään ilotyttötoimintaa. Prosti-
35145: kuinka monelle olisi määrätty ennakko tällaises-        tuoitujen tulojen selvittäminen tarkastuksissa on
35146: ta toiminnasta saaduista tuloista. Esimerkiksi           toiminnan luonteen vuoksi kuitenkin vaikeata.
35147: pääkaupunkiseudun verotoimistojen arvioiden                  Erityispiirteidensä vuoksi prostituutiota ei tu-
35148: mukaan melko harvat ilmoittavat tuloja kysy-             lisikaan tarkastella pelkästään verotuksellisena
35149: myksessä olevasta toiminnasta. Joissakin ta-             kysymyksenä, vaan laajempana ongelma-aluee-
35150: pauksissa tuloja on saattanut tulla esille, kun          na yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa,
35151: verovelvolliselta on pyydetty selvitystä elanto-         kuten verohallinto on menetellytkin. Tilannetta
35152: kustannusten rahoituksesta.                              pyritään seuraamaan myös kysyjän tarkoitta-
35153:    Käytettävissä ei myöskään ole tietoja siitä,          masta näkökulmasta. Myös kysyjän toivotaan
35154: missä määrin kaupallista prostituutiota Suomes-          informoivan hallitusta havaitsemistaan kysy-
35155: sa tosiasiallisesti harjoitetaan. Poliisin esittämien    myksessä tarkoitetuista epäkohdista.
35156: 
35157:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
35158: 
35159:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
35160:                                               KK 463/1998 vp                                               3
35161: 
35162: 
35163: 
35164: 
35165:                                           Tili Riksdagens Talman
35166: 
35167:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Lith, Palvelusektorin harmaat markkinat,
35168: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              15.2.1997). Den största delen av utlänningarna
35169: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          beräknas komma från Ryssland. De inkomster
35170: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             som en prostituerad bosatt i Ryssland här får av
35171: mål nr 463:                                              prostitution beskattas i hemviststaten i enlighet
35172:                                                          med det skatteavtal som tillämpas mellan Fin-
35173:            Vet Regeringen hur många av de tu-            land och Ryssland.
35174:         sentals prostituerade i vårt land som har           Som fenomen hör prostitution i praktiken tili
35175:         begärt förskottsdebetsedel, och                  den ekonomiska gråzonen, eftersom de prosti-
35176:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         tuerade i allmänhet försöker hålla verksamheten
35177:         för att var och en som utövar yrket i fråga      hemlig. Vid utredning av den ekonomiska gråzo-
35178:         skall påföras skatt?                             nen spelar skatteinspektioner en central roll. In-
35179:                                                          spektioner har bl.a. utförts också vid företag som
35180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bedriver närings- och inkvarteringsverksamhet
35181: anföra följande:                                         samt tillhandahåller eskortservice och som miss-
35182:                                                          tänks ha en koppling tili prostitution. Nylands
35183:     Enligt uppgift från skatteförvaltningen har          länsskatteverk har t.ex. i år gjort inspektioner för
35184: den ingen statistik över hur många av de prosti-         att utreda ekonomiska brott. 1 samband med
35185: tuerade som i skattedeklarationen har uppgett            dem har man bl.a. försökt utreda om verksamhe-
35186: inkomsterna av sin verksamhet. Det finns inte            ten omfattar glädjeflickor. Att vid inspektioner-
35187: heller någon statistik över hur många som har            na utreda de prostituerades inkomster är dock
35188: påförts förskott på inkomster av dylik verksam-          svårt på grund av verksamhetens natur.
35189: het. T.ex. huvudstadsregionens skattebyråer                 På grund av sina särdrag borde prostitution
35190: uppskattar att rätt få uppger inkomst av verk-           inte granskas enbart som en skattemässig fråga
35191: samheten i fråga. 1 vissa fall har detkunnat kom-        utan i samarbete med olika myndigheter som ett
35192: ma fram uppgifter om inkomsterna, då den skatt-          mer omfattande problemområde, vilket skatte-
35193: skyldige ombetts redogöra för hur han eller hon          förvaltningen också har gjort. Strävan är att följa
35194: förtjänar sitt uppehälle.                                situationen även ur d~?.n synvinkel som spörs-
35195:     Det finns inte heller tillgång tili uppgifter om i   målsställaren avser. Aven spörsmålsställaren
35196: viiken utsträckning kommersiell prostitution             ombeds informera regeringen om sådana i spörs-
35197: verkligen bedrivs i Finland. Enligt polisen bjuds        målet avsedda missförhållanden som han upp-
35198: tjänster ut av ca 2 000 finländare och ca 500-           täcker.
35199:  2 000 utlänningar av olika nationalitet (Pekka
35200: 
35201:       Helsingfors den 20 maj 1998
35202: 
35203:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
35204:                                             KK 464/1998 vp
35205: 
35206: Kirjallinen kysymys 464
35207: 
35208: 
35209: 
35210: 
35211:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vammaisten lasten hoitamisesta
35212: 
35213: 
35214: 
35215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35216: 
35217:    Vammaisten lasten hoitaminen perheessä on          mutta moni jo muutenkin väsynyt saattaa hel-
35218: ensinnäkin henkisesti raskasta ja toisekseen hoi-     posti luopua taistelussa byrokratiaa vastaan.
35219: totoimet vievät runsaasti aikaa, eikä hoitajalla,        Asiaan pitäisi saada muutos siten, että sosiaa-
35220: isällä tai äidillä, ole juurikaan vapaa-aikaa omien   linen byrokratia suhtautuisi myönteisesti ihmis-
35221: harrastustensa toteuttamiseen. Jos vammaisia          ten hankkiessa heille kuuluvia sosiaalisia tukia.
35222: lapsia on perheessä useita, rasitus on moninker-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35223: tainen, vaikkakaan vanhemmat eivät toki valita,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35224: koska vammainen lapsi on vanhemmille yhtä tär-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35225: keä, joskus jopa tärkeämpi kuin terve lapsi.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35226:    Yhteiskunta antaa suhteellisen runsaasti ta-
35227: loudellista ym. tukea vammaisen lapsen hoidos-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,
35228: sa. Ongelmana on tässäkin se valtava byrokratia,             että sosiaalihuollon nykyisin kovin asia-
35229: joka tuntuu joskus valjastetun pelkästään sitä               kasvastainen byrokratia saadaan positii-
35230: varten, että vammaisen lapsen vanhemmat eivät                viseksi esimerkiksi niitä vammaisten las-
35231: tarvitsisi tukea. Erään kuluneella viikolla esite-           ten vanhempia kohtaan, jotka hakevat
35232: tyn televisio-ohjelman mukaan ja vammaisen                   lastensa hoitoon liittyviä laillisia tukia,
35233: lapsen vanhempien kertomana jokaisesta mar-                  mutta saavataina ja joka paikassa kieltei-
35234: kasta saa verisesti taistella, koska aina ensimmäi-          sen vastauksen ja vasta kovan takkuami-
35235: nen vastaus tukea haettaessa on kielteinen. Sit-             sen jälkeen saavuttavat oikeutensa?
35236: keä yrittäjä palkitaan, kun jaksaa ajaa asiaansa,
35237: 
35238:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35239: 
35240:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
35241: 
35242: 
35243: 
35244: 
35245: 280043
35246: 2                                            KK 464/1998 vp
35247: 
35248: 
35249: 
35250: 
35251:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35252: 
35253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhteiset koulutustilaisuudet eri alojen työnteki-
35254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jöille lujittavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
35255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vammaiselle lapselle voidaan lisäksi vammai-
35256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
35257: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tukitoimista annetun asetuksen (759/1987) nojal-
35258: n:o 464:                                               la laatia palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitel-
35259:                                                        man tarkoituksena on juuri selvittää lapsen kaik-
35260:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,      ki tarvitsemat palvelut ja tukitoimet yhdessä lap-
35261:         että sosiaalihuollon nykyisin kovin asia-      sen vanhempien kanssa. Palvelujen toteuttami-
35262:         kasvastainen byrokratia saadaan positii-       seksi voidaan nimetä vastuuhenkilö ja suunnitel-
35263:         viseksi esimerkiksi niitä vammaisten las-      ma tulisi aina tarkistaa tarpeen mukaan. Van-
35264:         ten vanhempia kohtaan, jotka hakevat           hemmille palvelusuunnitelmasta on katsottu ole-
35265:         lastensa hoitoon liittyviä laillisia tukia,    van suurta hyötyä, koska lapsen tarvitsemia pal-
35266:         mutta saavat aina ja joka paikassa kieltei-    veluja voidaan suunnitella pidemmällä aikavälil-
35267:         sen vastauksen ja vasta kovan takkuami-        lä. Palvelusuunnitelma on osoittautunut myös
35268:         sen jälkeen saavuttavat oikeutensa?            hyväksi koordinaatio- ja työvälineeksi työnteki-
35269:                                                        jöille.
35270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vammaiset henkilöt ovat sosiaali- ja tervey-
35271: vasti seuraavaa:                                       denhuollon suurkuluttajia. Tavoitteena on kehit-
35272:                                                        tää sellainen saumaton palveluketju,jossa asiak-
35273:     Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat korkea-        kaan palvelu- ja hoitokokonaisuus voidaan halli-
35274: laatuisia, kohtuullisen tehokkaasti järjestettyjä      ta. Palvelukokonaisuuden hallinta on avainkysy-
35275: ja kattavia. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestel-    mys asiakkaiden palveluketjujen monimuotois-
35276: mä toimii kuitenkin asiakkaan kannalta joskus          tuessaja verkottuessa. Tähän uusi teknologia voi
35277: kaavamaisesti ja pirstoutuneesti.                      tuoda ratkaisun. Ministeriö on juuri käynnistä-
35278:     Ministeriö on kuntia ohjatessaan kiinnittänyt      mässä alueellisen makropilottihankkeen, jonka
35279: huomiota asiakaslähtöisyyteen. Valtakunnalli-          tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä
35280: sessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuol-       sosiaaliturvan osalta kehittää ja testata asiakas-
35281: lon järjestämisestä vuosina 1998-2001 tavoit-          keskeistä ja saumatonta hoito- ja palvelujärjes-
35282: teena on luoda kuntiin lähi- ja avopalveluihin         telmää koskevaa tietoteknologiaa ja -verkkoja.
35283: perustuva palvelujärjestelmä. Asiakkaan tarpei-            Nykyisten säännösten perusteella sosiaali-
35284: den, odotusten ja toiveiden tulisi olla lähipalvelu-   huollon asiakkaan asema ja oikeudet ovat vai-
35285: jen järjestämisen lähtökohtana. Tämä tarkoittaa        keasti hahmotettavissa. Nykyisten lakien sään-
35286: uusien palveluratkaisujen kehittämistä ja tarjoa-      nökset eivät myöskään riittävän selkeästi koros-
35287: mista sekä yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien pal-   ta asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Terveyden-
35288: velukokonaisuuksien räätälöimistä moniamma-            huollossa laki potilaan oikeuksista ja asemasta
35289: tillisenaja eri viranomaisten välisenä yhteistyö-      tuli voimaan vuonna 1993. Sosiaali- ja terveysmi-
35290: nä. Tämä palvelujen kehittämissuunta on jo             nisteriössä valmistellaan parhaillaan vastaavaa
35291: omaksuttu monessa kunnassa.                            hallituksen esitystä sosiaalihuollon asiakkaan
35292:     Asiakasmyönteiset palvelut tuovat myös             asemasta ja oikeuksista.
35293: muutoksen työntekijöiden työ- ja toimintatapoi-           Lakiehdotuksen tavoitteena on lisätä sosiaali-
35294: hin. Nämä muutokset eivät tapahdu itsestään.           toimen asiakkaan aktiivisuutta, itsemääräämis-
35295: Toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät     oikeutta ja osallistumista, oikeutta hyvään so-
35296: paikallisen tason yhteistä strategiaa ja suunnitel-    siaalihuoltoon ja siihen liittyvään kohteluun, tie-
35297: mallista kehittämistyötä. Henkilöstön uusien           donsaantioikeutta sekä varmistaa riittävä oi-
35298: työ- ja toimintatapojen omaksumista voidaan            keusturvan toteutuminen. Erityistä huomiota on
35299: edesauttaa erilaisin kehittämisprojektein. Myös        kiinnitetty sellaisten asiakasryhmien oikeustur-
35300:                                             KK 464/1998 vp                                            3
35301: 
35302: vaan, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää   Myös asiakkaan ja sosiaalihuollon henkilöstön
35303: huolta omista oikeuksistaan. Tällaisia ryhmiä         vuorovaikutusta ja yhteistyötä selkeytetään. Asi-
35304: ovat paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat de-     akkaan kohtelussa ja asian käsittelyn aikana on
35305: mentoituneet vanhukset, kehitysvammaiset sekä         asiakkaan etuja yksilölliset tarpeet otettava huo-
35306: lapset ja nuoret.                                     mioon. Asiakasta on myös kohdeltava siten, ettei
35307:    Asiakaslähtöisyys on lakiehdotuksen keskei-        hänen ihmisarvoaan loukata. Pyrkimyksenä on,
35308: nen periaate. Tavoitteena on, että asiakkaan          että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle
35309: mahdollisuudet osallistuaja vaikuttaa palvelujen      vielä kuluvana istuntokautena.
35310: suunnitteluun ja toteuttamiseen parantuvat.
35311: 
35312:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
35313: 
35314:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35315: 4                                           KK 464/1998 vp
35316: 
35317: 
35318: 
35319: 
35320:                                         Tili Riksdagens Talman
35321: 
35322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      av olika utvecklingsprojekt. Gemensam utbild-
35323: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ning för arbetstagare inom olika sektorer förstär-
35324: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ker samarbetet och samverkan.
35325: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             För handikappade barn kan man också göra
35326: 464:                                                  upp en serviceplan med stöd av förordningen om
35327:                                                       service och stöd på grund av handikapp (759/
35328:           Vad ämnar Regeringen göra för att            1987). Syftet med serviceplanen är nämligen att
35329:        byråkratin som nuförtiden är synnerligen       tillsammans med föräldrarna utreda vilka tjäns-
35330:        besvärlig för klienterna inom socialvår-       ter och stödformer barnet behöver. Man kan utse
35331:        den skall bli positivare t.ex. för handikap-   en person som ansvarar för genomförandet av
35332:        pade barns föräldrar som ansöker om oli-       tjänsterna och planen skall alltid ses över vid
35333:        ka stöd som de enligt lag har rätt tili för    behov. Föräldrarna anses ha haft stor nytta av
35334:        vård av sina barn, men som alltid får          planen, eftersom man kan planera de tjänster
35335:        negativa besked och först efter mycken         som barnet behöver på längre sikt. Serviceplanen
35336:        tröghet uppnår sina rättigheter?               har också visat sig vara ett bra koordinations-
35337:                                                       och arbetsredskap för arbetstagarna.
35338:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Handikappade personer är storkonsumenter
35339: anföra följande:                                      inom social- och hälsovården. Avsikten är att
35340:                                                       utveckla en sådan hållbar servicekedja med hjälp
35341:    Våra social- och hälsovårdstjänster är av hög      av viiken man kan ha kontroll över klientens
35342: kvalitet, de är relativt effektivt ordnade och hel-   service- och vårdhelhet. Kontrollen över service-
35343: täckande. Ur klientens synvinkel fungerar emel-       helheten är en central fråga när klienternas servi-
35344: lertid social- och hälsovårdssystemet ibland          cekedjor blir allt mer mångfacetterade och bildar
35345: schablonmässigt och splittrat.                        nätverk. Ny teknologi kan erbjuda en lösning på
35346:    Ministeriet har i fråga om styrningen av kom-      detta. Ministeriet håller på att inleda ett regionalt
35347: munerna fåst vikt vid klientcentrering. I den riks-   makropilotprojekt som syftar till att, i fråga om
35348: omfattande planen för anordnande av social- och       social- och hälsovårdstjänsterna samt den sociala
35349: hälsovården åren 1998-2001 är det ett må1 att         tryggheten, utveckla och testa datateknologi och
35350: skapa ett servicesystem som baserar sig på när-       datanät som berör klientcentrerade och funge-
35351: service och öppen service i kommunerna. Man           rande vård- och servicesystem.
35352: skall utgå från klienternas behov, förväntningar          Utgående från gällande bestämmelser är det
35353: och önskemål när det gäller att ordna närservice.     svårt att uppfatta vilken ställning och vilka rät-
35354: Detta innebär att man utveck1ar och erbjuder nya      tigheter klienterna inom socialvården har. Be-
35355: servicemodeller samt skräddarsyr servicehelhe-        stämmelserna i gällande lagar framhäver inte hel-
35356: ter enligt klienternas individuella behov i form av   ler klienternas självbestämmanderätt i tillräckligt
35357: ett samarbete mellan olika yrkesgrupper och           hög grad. Vad gäller hälso- och sjukvården träd-
35358: myndigheter. Denna riktning i fråga om utveck-        de lagen om patientens ställning och rättigheter i
35359: ling av tjänster omfattas redan i många kommu-        kraft år 1993. Vid social- och hälsovårdsministe-
35360: ner.                                                  riet bereds för tillfållet en motsvarande regerings-
35361:    Kundvänliga tjänster medför också en föränd-       proposition om klienternas ställning och rättig-
35362: ring i arbetstagarnas arbets- och verksamhetsme-      heter inom socialvården.
35363: toder. Dylika förändringar sker inte automa-              Syftet med propositionen är att öka klientens
35364: tiskt. Fungerande och klientcentrerade tjänster       aktivitet, självbestämmanderätt och deltagande
35365: förutsätter en gemensam strategi på det lokala        inom socialvården, förbättra klienternas rätt tili
35366: planet och ett planmässigt utvecklingsarbete.         god socialvård och därtill hörande bemötande,
35367: Personalens förmåga att tillägna sig nya arbets-      rätt att få upplysningar samt garantera att en
35368: och verksamhetsmetoder kan främjas med hjälp          tillräcklig rättssäkerhet förverkligas. Särskild
35369:                                             KK 464/1998 vp                                            5
35370: 
35371: uppmärksamhet har fåsts vid rättssäkerheten för       genomförandet av servicen. Även samverkan och
35372: sådana klientgrupper som har dåliga förutsätt-        samarbetet mellan klienterna och socialvårds-
35373: ningar att själva se om sina rättigheter. Dylika      personalen kommer att klargöras. 1 fråga om
35374: grupper är dementa åldringar som behöver              bemötandet av klienterna och behandlingen av
35375: mycket vård och omsorg, utvecklingsstörda samt        ärenden skall klienternas fördel och individuella
35376: barn och ungdomar.                                    behov beaktas. Klienten skall också bemötas så
35377:    Klientcentrering är en viktig princip i lagför-    att hans människovärde inte kränks. A vsikten är
35378: slaget. Syftet är att förbättra klienternas möjlig-   att propositionen skall avlåtas tili riksdagen
35379: heter att delta i och påverka planeringen och         ännu under pågående sessionsperiod.
35380: 
35381:      Helsingforsden 15 maj 1998
35382: 
35383:                                                                     M inister Terttu Huttu-Juntunen
35384:                                             KK 465/1998 vp
35385: 
35386: Kirjallinen kysymys 465
35387: 
35388: 
35389: 
35390: 
35391:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Sato-yhtiöiden aravakauppojen selvittämi-
35392:                                        sestä
35393: 
35394: 
35395:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35396: 
35397:    Sato-yhtiöt ovat ostaneet 600 aravahuoneis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35398: toa epäselvissä olosuhteissa ja epäselvään hin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35399: taan. Asiasta käydään naurettavaa väittelyä,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35400: mutta se joka herättää eniten ihmetystä, on, että     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35401: yhteiskunta, jonka varoilla ja säännösten alaise-
35402: na aravatuotanto toteutetaan, ei ole lainkaan                   Milloin Hallituksen ja yhteiskunnan
35403: osoittanut kiinnostusta asiaan. Herää kysymys,               taholta aletaan tuntea kiinnostusta Sato-
35404: mistä on kysymys. Onko kysymys taas 1970-                    yhtiöiden hämäriin aravakauppoihin ja
35405: luvun mallin mukaisesti joistakin hämäräkau-                 ryhdytään selvittämään asiaa perusteelli-
35406: poista,joissa poliittiset puolueet ovat yhtenä saa-          sesti asiaan kuuluvalla virkamiestasolla?
35407: mamiehenä rakennusteollisuuden suunnasta?
35408: Asiaa lienee syytä selvitellä.
35409: 
35410:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35411:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
35412: 
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 280043
35417: 2                                              KK 465/1998 vp
35418: 
35419: 
35420: 
35421: 
35422:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
35423: 
35424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Valtion asuntorahasto ja Valtiokonttori teki-
35425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             vät yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa
35426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           24.9.1997 päätöksen selvittää Sato-Yhtymä
35427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Oyj:n vuokra-asuntojen hankintajärjestelmää.
35428: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Sato-Yhtymä Oyj:lle toimitettiin tieto selvityk-
35429: n:o 465:                                                  sen aloittamisesta ja pyyntö toimitettavista tie-
35430:                                                           doista 6.10.1997. Selvityksen tekijäksi valittiin
35431:            Milloin Hallituksen ja yhteiskunnan            Valtion asuntorahaston tilintarkastajana toimi-
35432:         taholta aletaan tuntea kiinnostusta Sato-         va Tuokko Deloitte & Touche Oy.
35433:         yhtiöiden hämäriin aravakauppoihin ja                Asuntorahaston tilintarkastaja pyysi rahas-
35434:         ryhdytään selvittämään asiaa perusteelli-         ton ja Valtiokonttorin aravarajoituslain 23 §:n
35435:         sesti asiaan kuuluvalla virkamiestasolla?         mukaisen valvontaoikeuden nojalla Sato-Yhty-
35436:                                                           mä Oyj:tä toimittamaan luovutuksiin liittyvät
35437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              asiakirjat selvityksen tekemistä varten. Sato-Yh-
35438: vasti seuraavaa:                                          tymä Oyj toimitti ensimmäisen vaiheen luovutus-
35439:                                                           ta koskevat asiakirjat, mutta kieltäytyi aluksi
35440:     Sato-Yhtymä Oyj on hankkinut vuosina 1996             antamasta toisen vaiheen luovutusta koskevia
35441: ja 1997 omistukseensa noin 6 300 aravavuokra-             asiakirjoja vedoten siihen, ettei aravarajoitusla-
35442: asuntoa kaksivaiheista menettelyä käyttäen.               kia voida soveltaa toisen vaiheen luovutuksiin.
35443: Arava-asuntojen aikaisemmat omistajat luovut-             Tässä kannanotossaan Sato-Yhtymä Oyj nojau-
35444: tivat ensin aravavuokratalot tätä vaihetta varten         tui Valtiokonttorin 3.5.1996 antamaan kirjee-
35445: perustamilleenja omistamilleen omistusyhtiöille.          seen, jonka yhtymä katsoi puoltavan tällaista
35446: Yhtiöiden tarkoituksena oli yhtiöjärjestyksen             tulkintaa.
35447: mukaan ylläpitää ja vuokrata asuntoja. Kunta                 Valtion asuntorahaston johtokunta asetti
35448: oli nimennyt yhtiöt luovutuksensaajiksi. Nimeä-           19.3.1998 ns. Sato-työryhmän selvittämään
35449: miset ja luovutuskorvausten määrät ovat olleet            Sato-Yhtymä Oyj:n käyttämää kaksivaiheista
35450: aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen               aravavuokratalojen hankintajärjestelmää. Työ-
35451: käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta           ryhmän tehtävänä oli selvittää omistusyhtiöiden
35452: annetun lain (1190/1993) 8 §:n 1 momentin ja              osakkeiden luovutuksen eli toisen vaiheen yksi-
35453:  10 §:n mukaiset.                                         tyiskohdat ja se, oliko ja missä määrin arava-
35454:     Toisessa vaiheessa Sato-Yhtymä Oyj tarjosi            asuntojen hankinnoissa käytetty aravarajoitus-
35455: alkuperäisille aravavuokra-asuntojen omistajille          lain mukaisesta luovutushinnasta poikkeavaa
35456: suunnatussa osakeannissa omia osakkeitaan pe-             hintaa. Tehtävänä oli myös valmistella esitys toi-
35457: rustetun omistusyhtiön osakkeita vastaan. Saa-            mista, joihin selvityksen lopputulos antoi aihetta.
35458: tujen tietojen perusteella oli epäiltä vissä, että täs-      Työryhmässä oli sekä valtion että Sato-Yhty-
35459: sä vaiheessa omistusyhtiöiden osakkeiden luovu-           mä Oyj:n edustajia. Kumpikin osapuoli pyysi
35460: tushinnat ovat ylittäneet luovutuskorvaukset.             asiantuntijalausuntoja yhteensä viideltä asian-
35461: Sallitun luovutuskorvauksen ylittävät määrät on           tuntijalta.
35462: em. aravarajoituslain 9 §:n 5 momentin mukaan                Työryhmä on päättänyt työskentelynsä mää-
35463: maksettava kunnalle, jonka tulee tilittää varat           räajan puitteissa 22.4.1998 ja valmistellut muis-
35464: Valtiokonttorilie ja edelleen Valtion asuntora-           tion, joka vastaa valtion edustajien näkemystä
35465: hastolle.                                                 asiasta. Sato-Yhtymä Oyj on vielä ilmaissut kan-
35466:     Asuntorahasto ja Valtiokonttori kiinnittivät          tansa 27.4.1998 päivätyssä kirjeessään.
35467: kuntien huomiota kirjeellään 21.8.1997 siihen,               Asuntorahaston johtokunta on kokoukses-
35468: tapahtuuko aravavuokratalojen luovutuksen-                saan 29.4.1998 päättänyt yksimielisesti työryh-
35469: saajan nimeämisen yhteydessä todellista omista-           män esitysten perusteella, että toisen vaiheen luo-
35470: janvaihdosta ja kehottivat ottamaan tarvittaessa          vutuksissa aravarajoituslain mukainen luovutus-
35471: yhteyttä jompaan kumpaan viranomaiseen.                   korvaus ei ole ollut pohjana apporttiomaisuuden
35472:                                          KK 465/1998 vp                                             3
35473: 
35474: tai Sato-Yhtymä Oyj:n osakkeiden arvoa määri-      maksetun ylihinnan perimiseksi omistusyhtiöi-
35475: teltäessä. Asuntorahasto on todennut Sato-Yh-      den omistajilta eli myyjiltä. Jos ylihintaa ei mak-
35476: tymä Oyj:n osakkeen arvosta tehtyjen tarkistet-    seta Valtiokonttorilie annettuun määräaikaan
35477: tujen laskelmien perusteella, että Sato-Yhtymä     mennessä, valtio vie asian lääninoikeuden rat-
35478: Oyj on suorittanut vuosina 1996 ja 1997 toteute-   kaistavaksi.
35479: tuissa arava-asuntojen hankinnoissa ns. ylihin-       Kuten edellä olevasta ilmenee, asiaa on selvi-
35480: taa noin 120 milj. markkaa.                        tetty niin perusteellisesti kuin se tähän mennessä
35481:    Asuntorahastonjohtokunta on päättänyt ryh-      on ollut mahdollista. Myös toimenpiteet ns. yli-
35482: tyä toimenpiteisiin aravavuokra-asunnoista         hinnan maksamiseksi valtiolle on käynnistetty.
35483: 
35484:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
35485: 
35486:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
35487: 4                                          KK 465/1998 vp
35488: 
35489: 
35490: 
35491: 
35492:                                        Tili Riksdagens Ta/man
35493: 
35494:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Statens bostadsfond och Statskontoret fattade
35495: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       i samarbete med miljöministeriet 24.9.1997 ett
35496: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     bes1ut om att utreda det system en1igt vi1ket Sato-
35497: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr        koncernen anskaffat hyresbostäder. Satokoncer-
35498: 465:                                                 nen underrättades 6.10.1997 om att utredningen
35499:                                                      in1etts och anmodades samtidigt att lämna upp-
35500:           När ämnar man från Regeringens och         gifter. Det bes1öts att utredningen skulle utföras
35501:        samhällets sida börja hysa intresse för       av bo1aget Tuokko De1oitte & Touche Oy, som är
35502:        Satobo1agens skumma aravaköp och ut-          revisor för bostadsfonden.
35503:        reda saken grund1igt på behörig tjänste-          Bostadsfondens revisor anmodade med stöd
35504:        mannanivå?                                    av den tillsynsrätt som fonden och Statskontoret
35505:                                                      har en1igt 23 § i aravabegränsningslagen Sato-
35506:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        koncernen att för utredningen över1ämna de
35507: anföra fö1jande:                                     hand1ingar som gällde över1åte1serna. Satokon-
35508:                                                      cernen över1ämnade de hand1ingar som gällde
35509:    Satokoncernen (Sato-Yhtymä Oyj) förvärva-         det första skedet av överlåte1sen, men vägrade till
35510: de under 1996 och 1997 äganderätten till ca 6 300    en början att över1ämna de handlingar som gäll-
35511: aravahyresbostäder genom ett förfarande i två        de det andra skedet av över1åte1sen under åbero-
35512: steg. Aravabostädernas tidigare ägare överlät        pande av att aravabegränsnings1agen inte kunde
35513: först aravahyreshusen till sådana ho1dingbo1ag i     tillämpas på de över1åtelser som skett i det andra
35514: sin ägo som de hade grundat för detta steg. Syftet   skedet. 1 denna ståndpunkt stödde sig Satokon-
35515: med bo1agen var en1igt bo1agsordningen att upp-      cernen på Statskontorets skrivelse av 3.5.1996,
35516: rätthålla och hyra ut bostäder. Kommunen hade        som koncernen ansåg ta1a för en sådan tolkning.
35517: angett bo1agen som mottagare vid över1åte1sen.           Direktionen för Statens bostadsfond tillsatte
35518: Mottagarna angavs och be1oppen av över1åte1se-       19.3.1998 den s.k. Satoarbetsgruppen för att ut-
35519: ersättningarna bestämdes i en1ighet med 8 §          reda det system i två steg som Satokoncernen
35520: 1 mom. och 10 § 1agen om användning, över1åte1-      använt för anskaffning av aravahyreshus. Ar-
35521: se och in1ösen av aravahyresbostäder och arava-      betsgruppen hade till uppgift att utreda detaljer-
35522: hyreshus (1190/1993).                                na vid överlåte1sen av ho1dingbo1agens aktier,
35523:    1 det andra skedet erbjöd Satokoncernen i en      dvs. det andra skedet, samt om och i vi1ken ut-
35524: aktieemission som riktades till de ursprungliga      sträckning det vid anskaffningarna av aravabo-
35525: ägarna av aravahyresbostäderna sina egna aktier      städer hade använts sådana priser som avvek
35526: mot aktier i det ho1dingbo1ag som grundats. På       från över1åte1sepriset enligt aravabegräns-
35527: basis av erhållna uppgifter kunde man misstänka      nings1agen. Arbetsgruppen hade även till uppgift
35528: att överlåte1sepriserna för aktierna i ho1dingbo-    att bereda förs1ag till sådana åtgärder som s1utre-
35529: 1agen i det skedet hade överstigit överlåte1seer-    sultatet av utredningen gav an1edning till.
35530: sättningarna. Belopp som överstiger den tillåtna         1 arbetsgruppen var både staten och Satokon-
35531: överlåtelseersättningen skall en1igt 9 § 5 mom. i    cernen företrädda. Vardera parten begärde sak-
35532: den ovan avsedda aravabegränsnings1agen beta-        kunnigut1åtanden av sammanlagt fem sakkunni-
35533: 1as till kommunen, som skall redovisa medlen till    ga.
35534: Statskontoret och vidare till Statens bostads-           Arbetsgruppen avs1utade sitt arbete 22.4.1998
35535: fond.                                                inom utsatt tid och utarbetade en promemoria,
35536:    Bostadsfonden och Statskontoret fåste genom       som motsvarar den uppfattning som statens re-
35537: sin skrive1se 21.8.1997 kommunernas uppmärk-         presentanter har om saken. Satokoncernen med-
35538: samhet på om det i samband med att mottagare         de1ade dessutom sin uppfattning i en skrive1se av
35539: av aravahyreshus anges också sker faktiska ägar-     27.4.1998.
35540: byten och uppmanade att vid behov ta kontakt             Bostadsfondens direktion bes1öt enhälligt vid
35541: med någondera myndigheten.                           sitt sammanträde 29.4.1998 utgående från ar-
35542:                                             KK 465/1998 vp                                             5
35543: 
35544: betsgruppens förslag att värdet av apportegen-           Bostadsfondens direktion har beslutat att vid-
35545: domen eller av Satokoncernens aktier inte vid         ta åtgärder för att av holdingbolagens ägare, dvs.
35546: överlåtelserna i det andra skedet hade bestämts       säljarna, driva in det överpris som betalts för
35547: på basis av en ersättningsöverlåtelse enligt arava-   aravahyresbostäderna. Om överpriset inte beta-
35548: begränsningslagen. Bostadsfonden har utgående         las tili Statskontoret inom utsatt tid, kommer
35549: frånjusterade beräkningar av aktievärdet i Sato-      staten att föra ärendet tilllänsrätten för avgöran-
35550: koncernen konstaterat att koncernen vid an-           de.
35551: skaffningarna av aravabostäder åren 1996 och             Som framgår av vad som anförts ovan har
35552: 1997 beta1ade ett s.k. överpris om ungefår 120        saken utr.etts så grundligt som det hittills varit
35553: mi1j. mk.                                             möjligt. A ven åtgärderna f6r att det s.k. överpri-
35554:                                                       set skall betalas tili staten har inletts.
35555:      Helsingfors den 18 maj 1998
35556: 
35557:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
35558:                                                KK 466/1998 vp
35559: 
35560: Kirjallinen kysymys 466
35561: 
35562: 
35563: 
35564: 
35565:                                       Sulo Aittoniemi lkesk: Sivuoireita aiheuttavien lääkkeiden korvaa-
35566:                                           misesta sairausvakuutuksesta
35567: 
35568: 
35569:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
35570: 
35571:     Lääkäri saattaa määrätä potilaalle kalliitakin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35572: lääkkeitä, joiden sitten heti käyttämisen alkuvai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35573: heessa todetaan aiheuttavan potilaalle voimak-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35574: kaita allergisia oireita. Lääkäri joutuu vaihta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35575: maan lääkityksen, mutta käyttökelvottomiksi
35576: jääneet lääkkeet jäävät omavastuuosuuden osal-                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35577: ta potilaan tappioksi ja hän joutuu Junastamaan                  siin sellaisen käytännön aikaansaamisek-
35578: uuden Iääkekuurin. Oikeus ja kohtuus olisi, että                 si, että Kela lunastaisi sellaiset lääkärin
35579: Kela korvaisi nämä käyttämättäjääneet lääkkeet                   määräämät palautetut lääkkeet, jotka
35580: palautettuina. Yksi mahdollisuus tähän liittyen                  potilaalle aiheutuvien allergisten oireiden
35581: ainakin eräissä tapauksissa olisi, että lääketehdas              vuoksi osoittautuvat käyttökelvottomik-
35582: tai apteekki ottaisi nämä lääkkeet uudelleen käy-                si ja jäävät käyttämättä?
35583:  tettäväksi, jolloin tappio jäisi Kelalle ja tätä kaut-
35584:  ta yhteiskunnalle.
35585: 
35586:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35587: 
35588:                                             Sulo Aittaniemi /kesk
35589: 
35590: 
35591: 
35592: 
35593:  280043
35594: 2                                          KK 466/1998 vp
35595: 
35596: 
35597: 
35598: 
35599:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35600: 
35601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lääkepakkausten jatkokäyttö on mahdotonta
35602: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        potilasturvallisuuden takia. Myös silloin kun
35603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      potilaalle on jäänyt avaamaUomia pakkauksia,
35604: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       on käytännössä mahdotonta varmistua täysin
35605: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        aukottomasti, että lääkkeet ovat edelleen turval-
35606: n:o 466:                                             lisesti käytettävissä. Syynä tähän on muun muas-
35607:                                                      sa se, että lääkkeiden säilytysolosuhteista ei voi
35608:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      olla riittävän luotettavaa tietoa. Näin ollen ni-
35609:        siin sellaisen käytännön aikaansaamisek-      menomaan lääketurvallisuus estää kerran myy-
35610:        si, että Kela lunastaisi sellaiset lääkärin   tyjen lääkkeiden ottamisen uudelleen myyntiin.
35611:        määräämät palaotetut lääkkeet, jotka              Tarpeettomien kustannusten välttämiseksi
35612:        potilaalle aiheutuvien allergisten oireiden   korvataan        sairausvakuutuslain perusteella
35613:        vuoksi osoittautuvat käyttökelvottomik-       yleensä korkeintaan kolmen kuukauden hoitoai-
35614:        si ja jäävät käyttämättä?                     kaa vastaava lääkemäärä. Jos lääke ei potilaalle
35615:                                                      sovi, aiheutuu kolmen kuukauden lääkkeistäkin
35616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarpeettomia kustannuksia sekä potilaalle että
35617: vasti seuraavaa:                                     kansaneläkelaitokselle. Tämän vuoksi tulisi sekä
35618:                                                      lääkäreiden että potilaiden kiinnittää erityistä
35619:     Käyttämättä jääneet kalliit lääkkeet aiheutta-   huomiota lääkehoidon aloitusvaiheessa määrät-
35620: vat ylimääräisiä kustannuksia sekä potilaalle että   täviin ja hankittaviin lääkemääriin. Jos sairaus-
35621: kansaneläkelaitokselle. Asiaan on kiinnitetty        vakuutuksesta korvattaisiin potilailta käyttä-
35622: huomiota jo sosiaali- ja terveysministeriön anta-    mättä jääneiden lääkkeiden omavastuuosuudet,
35623: massa lääkkeiden määräämistä koskevassa mää-         voisivat potilaat hankkia lääkehoidon aloitus-
35624: räyksessä (1995:48). Määräyksen mukaan on            vaiheessa tarpeettoman suuria lääkemääriä.
35625: suositeltavaa määrätä ensimmäisellä kerralla         Näistä käyttämättömistä lääkkeistä aiheutuisi
35626: pieni aloituspakkaus, jos potilaalle määrätään       kansaneläkelaitokselle huomattavia lisäkustan-
35627: uutta pitkäaikaishoitoon tarkoitettua lääkettä.      nuksia.
35628: Kun lääkkeen on todettu sopivan potilaalle, on            Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt
35629: tärkeä määrätä etenkin pitkäaikaishoitoon tar-       huomiota lääkekorvausuudistuksen yhteydessä
35630: koitettu lääke taloudellisina pakkauksina. Lää-      myös lääkkeiden määräämiskäytäntöön. Minis-
35631: kemäärän suuruuteen tulisi sosiaali- ja terveys-     teriö asetti 5.2.1998 lääkemääräämiskäytännön
35632: ministeriön määräyksen mukaan kiinnittää eri-         kehittämisprojektin johtoryhmän. Projekti pyr-
35633: tyistä huomiota, kun kyseessä on kallis lääke tai    kii rationaalisempaan lääkehoitoon. Tarkoituk-
35634: kun lääke saattaisijoutua väärinkäytön kohteek-       sena on kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen
35635: si.                                                   aikana ruotivoida lääkäreitä tarkoituksenmukai-
35636:     Lääkeasetuksen mukaan apteekkarin on huo-         sempaan lääkemääräämiseen hyödyntäen valta-
35637: lehdittava siitä, että apteekissa olevat lääkkeet     kunnallisia hoito-ohjelmia, eri tiedotuskanavia
35638: ovat laadultaan moitteettomia. Tämän mukaan          ja tietotekniikan uusia opetusmenetelmiä. Myös
35639: apteekkari ei voi ottaa uudelleen myyntiin poti-      tämän projektin työn tulokset tulevat jatkossa
35640: laiden palauttamia lääkkeitä. Lääkejakelun ja         vaikuttamaan potilaiden lääkekustannuksia hil-
35641: lääketurvallisuuden näkökulmasta jo avattujen         litsevästi.
35642: 
35643:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
35644: 
35645:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35646:                                               KK 466/1998 vp                                                 3
35647: 
35648: 
35649: 
35650: 
35651:                                           Tili Riksdagens Talman
35652: 
35653:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           ningar i fortsatt användning. Också i det fallet att
35654: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             patienten har kvar oöppnade förpackningar är
35655: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           det i praktiken omöjligt att fullständigt försäkra
35656: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              sig om att det alltjämt är tryggt att använda
35657: 466:                                                       läkemedlen. Orsaken till detta är bl.a. att man
35658:                                                            inte kan ha tillräckligt säkra uppgifter om hur
35659:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             och var läkemedlen har förvarats. Sålunda utgör
35660:         åstadkommandet av en praxis, enligt vii-           framför allt läkemedelssäkerheten ett hinder för
35661:         ken folkpensionsanstalten skulle lösa in           att läkemedel som sålts redan en gång tas tili ny
35662:         sådana av läkare förskrivna läkemedel              försäljning.
35663:         som lämnas tilihaka på den grund att                  För undvikande av onödiga kostnader ersätts
35664:         läkemedlen tili följd av allergiska symp-          på grundval av sjukförsäkringslagen i regel en
35665:         tom hos patienten visar sig oanvändbara            läkemedelsmängd motsvarande högst tre måna-
35666:         för honom och därför blir oanvända?                ders behandling. Om läkemedlet inte passar pa-
35667:                                                            tienten föranleder också en sådan läkemedels-
35668:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              mängd för tre månader onödiga kostnader för
35669: anföra följande:                                           såväl patienten som folkpensionsanstalten. Där-
35670:                                                            för borde både läkare och patienter fåsta särskilt
35671:    Dyra läkemedel som blir oanvända orsakar                avseende vid de läkemedelsmängder som i början
35672: extra kostnader för både patienten och folkpen-            av en behandling förskrivs och anskaffas. Om
35673: sionsanstalten. Frågan har uppmärksammats i                sjukförsäkringen skulle ersätta självriskandelar-
35674: social- och hälsovårdsministeriets föreskrift om           na för läkemedel som patienterna inte använt,
35675: förskrivning av läkemedel (1995:48). Vid för-              skulle detta kunna leda tili att patienterna skaffar
35676: skrivning av ett nytt läkemedel som är avsett för          onödigt stora läkemedelsmängder i det inledande
35677: Jångvarig medicinering rekommenderas enligt                behandlingsskedet. För dessa oanvända läkeme-
35678: föreskriften att det första gången förskrivs en            del skulle folkpensionsanstalten åsamkas bety-
35679: liten begynnelseförpackning. När det konstate-             dande extra kostnader.
35680: rats att läkemedlet är lämpligt, är det viktigt att           Social- och hälsovårdsministeriet har i sam-
35681: framför allt läkemedel för långvarig medicine-             band med revideringen av läkemedelsersättning-
35682: ring förskrivs i ekonomiförpackningar. Enligt              en uppmärksammat också förskrivningspraxi-
35683: social- och hälsovårdsministeriets föreskrift bör          sen. Ministeriet har den 5 februari 1998 tillsatt en
35684: särskild uppmärksamhet fåstas vid läkemedels-              ledningsgrupp för projektet för utvecklande av
35685: mängden när det är fråga om ett dyrt läkemedel             praxis vid läkemedelsförskrivning. Projektet ar-
35686: eller ett läkemedel som kan bli föremål för miss-          betar för en rationellare läkemedelsbehandling.
35687: bruk.                                                      A vsikten är att inom ramen för projektet, som
35688:     Enligt läkemedelsförordningen skall apoteka-           enligt preliminära planer skall pågå tre år, moti-
35689:  ren se tili att de läkemedel som finns på apoteket        vera läkarna tili en mer ändamålsenlig läkeme-
35690: är felfria tili sin kvalitet. Detta innebär att apote-     delsförskrivning baserad på ett utnyttjande av
35691: karen inte tili ny försäljning kan ta sådana läke-         riksomfattande behandlingsprogram, olika in-
35692:  medel som patienterna lämnat tillbaka. Med                formationskanaler och nya datatekniska under-
35693:  hänsyn tillläkemedelsdistributionen och -säker-           visningsmetoder. Också resultaten av detta pro-
35694:  heten är det omöjligt att med tanke på patientsä-         jekt kommer i framtiden att ha en dämpande
35695:  kerheten ta redan öppnade läkemedelsförpack-              effekt på patienternas kostnader för läkemedel.
35696: 
35697:       Helsingforsden 12 maj 1998
35698: 
35699:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35700:                                              KK 467/1998 vp
35701: 
35702: Kirjallinen kysymys 467
35703: 
35704: 
35705: 
35706: 
35707:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin, rajavartiostooja tullin yhteistoimin-
35708:                                         nan turvaamisesta
35709: 
35710: 
35711:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35712: 
35713:     Poliisin, tullin ja rajavartioston yhteistoimin-   kyräily ei ole hyväksijuuri nyt, kun ollaan siirty-
35714: taa on ainakin aikaisempina vuosikymmeninä             mässä uuteen aikaan Schengenin sopimuksen
35715: häirinnyt tietynlainen reviiriajattelu eli se, että    pohjalta.
35716: toisen viranomaispiirin toimintojen laajentumis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35717: ta omalla alueella ei ole katsottu hyvällä silmällä.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35718: Viime vuosina tämä ajattelu on vähentynyt vähe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35719: nevien resurssien paineessa ja jopa lainsäädäntöä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35720: on muokattu niin, että yhteistyö olisi mahdollis-
35721: ta.                                                              Aikooko Hallitus valmistellessaan la-
35722:     Schengenin sopimuksen voimaantulo asettaa                 kia rajavartiostojen toiminnasta sekä ra-
35723: näille kolmelle viranomaispiirille entistä suurem-            joilla tapahtuvasta tarkastuksesta huo-
35724: mat haasteet. Nimenomaan rajavartiostolla ja                  lehtia siitä, että säännökset luovat par-
35725: tullilla tulee olemaan suuri vastuu EU:n ulkora-              haan mahdollisen pohjan viranomaisten,
35726: jojen valvonnassa. Hallitus on valmistellut uutta             niin rajavartiolaitoksen, poliisin kuin tul-
35727: lakia rajavartiostoista ja rajojen vartioinnista.             linkin keskinäiselle yhteistyölle ilman re-
35728: Asia on ollut jo valtioneuvoston käsittelyssä.                viiriajattelun luomia hankaluuksia erityi-
35729: Siellä on tiettävästi ilmennyt hankaluuksia ni-               sesti nyt, kun Schengenin sopimuksen
35730: menomaan rajavartiolaitoksen ja tullin välillä                voimaansaattamista valmistellaan?
35731: reviiripohjaisessa ajattelussa. Tämän tyyppinen
35732: 
35733:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35734: 
35735:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
35736: 
35737: 
35738: 
35739: 
35740: 280043
35741: 2                                             KK 467/1998 vp
35742: 
35743: 
35744: 
35745: 
35746:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35747: 
35748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Lakiehdotuksen mukaan rajavartiolaitos
35749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huolehtisi Suomen rajojen rajavalvonnasta sekä
35750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         henkilöiden maahantulo- ja maastalähtövalvon-
35751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          taan kuuluvista rajatarkastuksista asetuksella
35752: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           rajavartiolaitoksen valvottaviksi säädetyillä ra-
35753: n:o 467:                                                janylityspaikoilla. Rajavartiolaitos suorittaisi
35754:                                                         myös edelleen tullilaitoksen ohella tullivalvontaa
35755:            Aikooko Hallitus valmistellessaan la-        sekä siihen kuuluvia alustavia tullitoimenpiteitä
35756:         kia rajavartiostojen toiminnasta sekä ra-       merellä, meren rannikolla ja maarajoilla sekä
35757:         joilla tapahtuvasta tarkastuksesta huo-         sellaisilla rajanylityspaikoilla, joilla tullilaitos ei
35758:         lehtia siitä, että säännökset luovat par-       ole järjestänyt tullivalvontaa.
35759:         haan mahdollisen pohjan viranomaisten,              Rajavartiolaitos voisi tullilaitoksen viran-
35760:         niin rajavartiolaitoksen, poliisin kuin tul-    omaisen pyynnöstä suorittaa henkilöiden maa-
35761:         linkin keskinäiselle yhteistyölle ilman re-     hantuloon ja maastalähtöön kohdistuvaa tulli-
35762:         viiriajattelun luomia hankaluuksia erityi-      valvontaa myös niillä rajanylityspaikoilla, joilla
35763:         sesti nyt, kun Schengenin sopimuksen            tullilaitos huolehtii tullivalvonnasta. Lisäksi ra-
35764:         voimaansaattamista valmistellaan?               javartiolaitos voisi poliisin pyynnöstä yksittäis-
35765:                                                         tapauksessa suorittaa valvonta-alueellaan sellai-
35766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sia poliisilaissa tarkoitettuja yleisen järjestyksen
35767: taen seuraavaa:                                         ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvia kiireel-
35768:                                                         lisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymät-
35769:    Eduskunnalle annetussa hallituksen esitykses-        tä suorittaa.
35770: sä laiksi rajavartiolaitoksesta (HE 42/1998 vp)             Tarkoituksena on lisäksi, että eduskunnalle
35771: ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rajavartiolai-       annettaisiin tulevalla syysistuntokaudella halli-
35772: toksesta. Hallituksen esityksessä todetaan erik-        tuksen esitys poliisilain muuttamisesta niin, että
35773: seen, että esityksellä ei muuteta poliisin, tullilai-   poliisillekin säädettäisiin asianmukaiset toimi-
35774: toksen ja rajavartiolaitoksen nykyistä tehtäväja-       valtuudet henkilöiden maahantulo- ja maasta-
35775: koa eikä siirretä näiden viranomaisten nykyisiä         lähtövalvontaan kuuluvien rajatarkastusten suo-
35776: tehtäviä toiselle viranomaiselle. Rajavartiolai-        rittamiseen.
35777: tokselle ei ehdoteta annettavaksi uusia tehtäviä,           Poliisin ja rajavartiolaitoksen lisäksi myös tul-
35778: vaan nykyisin pääosin asetustasolla säädetyt teh-       lilaitos on perinteisesti suorittanut henkilöiden
35779: tävät ehdotetaan säädettäväksi tyhjentävästi            maahantuloon ja maastalähtöön kuuluvia val-
35780: laissa.                                                 vontatehtäviä. Passintarkastajista annetun ase-
35781:    Esityksessä tarkoitettuun lakiin ehdotetaan          tuksen (1532/1994) mukaan passintarkastusvi-
35782: sisällytettäväksi toteutetun perusoikeusuudis-          ranomaisena toimii rajavartiolaitos ja sen ohella
35783: tuksen edellyttämällä tavalla tarkkarajaiset ja         poliisi. Niillä passintarkastus-ja rajanylityspai-
35784: tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaiset            koilla,joilla rajavartiolaitos tai poliisi ei huolehdi
35785: säännökset rajavartiolaitoksen tehtävistä ja nii-       passintarkastuksesta, voi passintarkastusviran-
35786: den toteuttamisessa noudatettavista periaatteis-        omaisena toimia myös tulliviranomainen siten
35787: ta sekä rajavartiolaitoksen ja rajavartiomiehen         kuin sisäasiainministeriö tullilaitosta kuultuaan
35788: toimivaltuuksista. Ehdotettu laki on näiltä osin        määrää.
35789: rakenteellisesti voimassa olevan poliisilain (493/          Edellä mainitun hallituksen esityksen (HE 42/
35790: 1995) kaltainen. Lakiehdotukseen sisältyy lisäksi       1998 vp) perusteluissa todetaan, että viranomais-
35791: rajavartiolaitoksen hallintoa sekä rajavartiotoi-       ten voimavarojen tehokkaan ja tarkoituksenmu-
35792: minnassa tarpeellisten tietojen, hankintaa, käyt-       kaisen kohdentamisen kannalta olisi edelleen pe-
35793: tämistä, tallentamista ja luovuttamista koskevia        rusteltua, että myös tullilaitos osallistuisi henki-
35794: säännöksiä.                                             löiden maahantulo- ja maastalähtövalvontaan
35795:                                                KK 467/1998 vp                                              3
35796: 
35797: kuuluviin rajatarkastuksiin sellaisilla rajanylitys-     nön lisäksi muutoinkin jo perinteisesti nojautu-
35798: paikoilla, joilla se tullitehtäviensä vuoksi joka        nut erikseen annettuihin säännöksiin, joista kes-
35799: tapauksessa toimii mutta joilla rajavartiolaitok-        keisimmät sisältyvät voimassa olevaan poliisi-,
35800: sella tai poliisilla ei ole yksiköitä. Jos tullilaitos   tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoimin-
35801: katsoo voivansa suorittaa tulevaisuudessakin             nasta annettuun asetukseen (105111978).
35802: tällaisia tehtäviä, tullilaitokselle tulisi säätää          Edellä sanotun perusteella ja ottaen huo-
35803: asianmukaiset toimivaltuudet niiden suorittami-          mioon eduskunnalle jo annettuihin hallituksen
35804: seen.                                                    esitykseen Suomen liittymisestä tarkastusten as-
35805:    Kysymyksessä esitetty arvio poliisin, tullilai-       teittaista lakkauttamista yhteisillä rajoilla koske-
35806: toksen ja rajavartiolaitoksen yhteistyöhön koh-          viin Schengenin sopimuksiin tehdyn pöytäkirjan
35807: distuvista hankaluuksista voijohtua siitä tullilai-      ja sopimuksen sekä yhteistyöstä henkilöiden tar-
35808: toksen taholta yleisesti esiin tuodusta näkemyk-         kastusten lakkauttamiseksi yhteisillä rajoilla ls-
35809: sestä,jonka mukaan henkilöiden maahantulo- ja            lanninja Norjan kanssa tehdyn sopimuksen eräi-
35810: maastalähtövalvontaan kuuluvat rajatarkastuk-            den määräysten hyväksymisestä sekä niihin liit-
35811: set voitaisiin toteuttaa yksinomaan tullilainsää-        tyviksi laeiksi (HE 20/1998 vp) ja hallitukseen
35812: dännön nojalla ja että tämän vuoksi ei tullilaitok-      esitykseen laiksi poliisin henkilörekistereistä an-
35813: sen käsityksen mukaan olisi tarvetta edellä tar-         netun lain muuttamisesta (HE 22/1998 vp) sisäl-
35814: koitettuun lainsäädännön uudistamiseen.                  tyvät lakiehdotukset on katsottava, että poliisin,
35815:    Hallituksen esitys (HE 42/1998 vp) sisältää           tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tarkoituk-
35816: edellä selostetut nimenomaiset säännökset, joi-          senmukaiseenja hyvään yhteistoimintaan on riit-
35817: den nojalla poliisin, tullilaitoksen ja rajavartio-      tävät lainsäädännölliset perusteet myös siinä ti-
35818: laitoksen yhteistoimintaa voidaan nykyisestäkin          lanteessa, kun Schengenin sopimukset tulevat
35819: joustavasti tehostaa. Mainittujen viranomaisten          Suomen osalta voimaan.
35820: yhteistoiminta on tavanomaisen hallintokäytän-
35821: 
35822:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998
35823: 
35824:                                                                   Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35825: 4                                             KK 467/1998 vp
35826: 
35827: 
35828: 
35829: 
35830:                                           Tili Riksdagens Talman
35831: 
35832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         stämmelser om gränsbevakningsväsendets för-
35833: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           valtning samt om inhämtande av information
35834: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         som är nödvändig för gränsbevakningsverksam-
35835: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            heten och om registrering, användning och ut-
35836: 467:                                                     lämning av denna information.
35837:                                                             Enligt lagförslaget skall gränsbevakningsvä-
35838:            Ämnar Regeringen vid beredningen av           sendet sköta övervakningen av Finlands gränser
35839:         en lag om gränsbevakningssektionernas            samt den gränskontroll som har samband med
35840:         verksamhet samt om kontroll vid grän-            övervakningen av personers in- och utresa på de
35841:         serna sörja för att bestämmelserna skapar        gränsövergångsställen som enligt förordning
35842:         en så bra grund som möjligt för samarbe-         skall övervakas av gränsbevakningsväsendet.
35843:         tet mellan myndigheterna såväl i fråga om        Gränsbevakningsväsendet skall vid sidan av tull-
35844:         gränsbevakningsväsendet, polisen som             verket fortsättningsvis också sköta tullövervak-
35845:         tullen utan de svårigheter som ett revir-        ning samt därtill hörande förberedande tullät-
35846:         tänkande för med sig speciellt nu när man        gärder på havet, vid havskusten och landgränser-
35847:         bereder genomförandet av Schengenav-             na samt på de gränsövergångsställen där tullver-
35848:         talet?                                           ket inte har anordnat tullövervakning.
35849:                                                             På begäran av en tullmyndighet skall gränsbe-
35850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vakningsväsendet kunna sköta tullövervakning
35851: anföra följande:                                         som riktar sig mot personers in- och utresa även
35852:                                                          pä sådana gränsövergängsställen där tullverket
35853:    1 regeringens proposition till Riksdagen med          sköter tullövervakningen. Ytterligare skall
35854: förslag tilllag om gränsbevakningsväsendet (RP           gränsbevakningsväsendet inom sitt bevaknings-
35855: 42/1998 rd) föresläs att en ny lag om gränsbevak-        område i enstaka fall på polisens begäran kunna
35856: ningsväsendet skall stiftas. I regeringens proposi-      sköta sådana i polislagen avsedda brådskande
35857: tion konstateras särskilt att man genom proposi-         polisuppgifter för upprätthållande av allmän
35858: tionen inte ändrar den nuvarande uppgiftsfördel-         ordning och säkerhet som polisen inte utan dröjs-
35859: ningen mellan polisen, tullverket och gränsbe-           mäl kan sköta.
35860: vakningsväsendet eller överför dessa myndighe-              Avsikten är dessutom att regeringen under
35861: ters nuvarande uppgifter till någon annan myn-           höstsessionen tili riksdagen avlåter en proposi-
35862: dighet. Det föreslås inte att gränsbevakningsvä-         tion om ändring av polislagen sä att även polisen
35863: sendet skall ges nya uppgifter, utan avsikten är         ges vederbörande befogenheter att utföra gräns-
35864: att det i lagen uttömmande skall bestämmas om            kontroll som har samband med övervakningen
35865: gränsbevakningsväsendets uppgifter om vilka              av personers in- och utresa.
35866: för närvarande huvudsakligen bestäms genom                  Vid sidan av polisen och gränsbevakningsvä-
35867: förordning.                                              sendet har även tullverket traditionellt skött
35868:    Enligt förslaget skall i den lag som avses i          övervakningsuppgifter som har samband med
35869: propositionen tas in skarpt avgränsade och med           personers in- och utresa. Enligt förordningen om
35870: ändamälsenlighetsprincipen överensstämmande              passkontrollörer (153211994) tjänstgör gränsbe-
35871: bestämmelser om gränsbevakningsväsendets                 vakningsväsendet och dessutom polisen som
35872: uppgifter och om principerna för deras utförande         passkontrollmyndighet. På sådana passgransk-
35873: samt om gränsbevakningsväsendets och en                  nings- och gränsövergångsställen där varken
35874: gränsbevakningsmans befogenheter på det sätt             gränsbevakningsväsendet eller polisen sörjer för
35875: som reformen av de grundläggande fri- och rät-           passkontrollen kan även en tullmyndighet tjänst-
35876: tigheterna förutsätter. Den föreslagna lagen lik-        göra som passkontrollmyndighet enligt vad inri-
35877: nar tili denna del till sin struktur gällande polislag   kesministeriet bestämmer efter att ha hört tull-
35878: (493/1995). 1 lagförslaget ingår ytterligare he-         verket.
35879:                                              KK 467/1998 vp                                             5
35880: 
35881:    1 motiveringen tiii ovan nämnda regeringspro-       stämmelser med stöd av vilka samarbetet mellan
35882: position (RP 4211998 rd) konstateras att det med       polisen, tullverket och gränsbevakningsväsendet
35883: tanke på ett effektivt och ändamålsenligt inrik-       flexibelt kan effektiveras ytterligare. Samarbetet
35884: tande av myndigheternas resurser fortsättnings-        mellan nämnda myndigheter har förutom sed-
35885: vis skulle vara motiverat att även tullverket deltar   vanlig förvaltningspraxis även i övrigt av hävd
35886: i den gränskontroll som har samband med över-          grundat sig på särskilda bestämmelser, av vilka
35887: vakningen av personers inresa och utresa vid de        de mest centrala ingår i gällande förordning an-
35888: gränsövergångsställen där tullverket även i öv-        gående samarbete mellan polis-, tuli- och gräns-
35889: rigt har verksamhet på grund av tullåtgärderna         bevakni ngsm yn digheterna ( 105 I/1978).
35890: men där gränsbevakningsväsendet eller polisen              På grundval av det ovan anförda och med
35891: inte har enheter. Om tullverket anser att det även     beaktande av de lagförslag som ingår i tili riksda-
35892: i fortsättningen kan sköta dessa uppgifter, bör        gen redan avlåtna regeringsproposition om god-
35893: tullverket ges vederbörande befogenheter för           kännande av vissa bestämmelser i protokollet
35894: skötseln av dem.                                       och avtalet om Finlands anslutning tili Schengen-
35895:    Den i spörsmålet framförda bedömningen om           avtalen om gradvis avskaffande av kontroiier vid
35896: de svårigheter som kan drabba samarbetet mel-          de gemensamma gränserna och i samarbetsavta-
35897: Ian polisen, tullverket och gränsbevakningsvä-         Iet med lsland och Norge om gradvis avskaffande
35898: sendet kan ha sitt ursprung i den av tullverket        av personkontroller vid de gemensamma grän-
35899: allmänt framförda åsikten enligt viiken den            serna samt med förslag tiii Iagar som hör samman
35900: gränskontroll som har samband med övervak-             med dem (RP 20/1998 rd) och i regeringens pro-
35901: ningen av personers inresa och utresa skulle kun-      position med förslag tiii Iag om ändring av lagen
35902: na utföras enbart med stöd av tullagstiftningen        om po1isens personregister (RP 22/1998 rd) mås-
35903: och att det enligt tullverkets mening av denna         te det anses att det finns en tiilräcklig Iagstift-
35904: orsak inte föreligger något behov för den ovan         ningsgrund för ett ändamålsenligt och bra sam-
35905: avsedda revideringen av Iagstiftningen.                arbete mellan polisen, tullverket och gränsbevak-
35906:     Regeringens proposition (RP 42/1998 rd)            ningsväsendet även i en situation när Schengen-
35907: innehåller sådana ovan nämnda uttryckliga he-          avtalen träder i kraft för Finlands del.
35908: 
35909:      Helsingfors den 11 maj 1998
35910: 
35911:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
35912:                                               KK 468/1998 vp
35913: 
35914: Kirja11inen kysymys 468
35915: 
35916: 
35917: 
35918: 
35919:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Schengenin sopimuksen edellyttämän lisä-
35920:                                          henkilökunnan hankkimisesta
35921: 
35922: 
35923:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35924:    Schengenin sopimuksen tullessa voimaan se            jo ennakkoon epäluuloisena valtiopäiväjärjes-
35925: edellyttää tietyillä aloilla, erityisesti poliisivoi-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten valtioneuvos-
35926: missa, lisähenkilöstön hankkimista. Esimerkiksi         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraava
35927: keskusrikospoliisissa on usean kymmenen henki-          kysymys:
35928: lön tarve alueen tietoverkon palveluksessa.
35929:    Lisähenkilöstön tarve on erityisesti poliisissa                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
35930: korvattu sillä, että kenttähenkilöstöä on koulu-               Schengenin sopimuksen edellyttämät
35931: tettu erikoistehtäviin. Kenttäväen keskuudessa                 henkilöstön lisäresurssit esimerkiksi po-
35932: syntynyt aukko on yleensä täytetty henkilöstön                 liisissa hankitaan nykyisen henkilöstön
35933: uudelleenjärjestelyillä sekä painopisteiden tar-               lisänä eikä niin kuin yleensä, että resurssit
35934: kistamisella ja uudelleen koordinoinnilla. Yleen-              otetaan kenttähenkilöstöstä, johon syn-
35935: sä tämä on onnistunut vielä niin hyvin, että on                tynyt vajaus sitten paikataan voimava-
35936: voitu lakkauttaa lisäksi parikymmentä muuta                    roja uudelleen kohdentamalla, painopis-
35937: poliisin virkaa.                                               teiden tarkistamisella sekä uudelleen
35938:    Edellä olevan perusteella on siis syytä esittää             koordinoinnilla?
35939: 
35940:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
35941: 
35942:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
35943: 
35944: 
35945: 
35946: 
35947: 280043
35948: 2                                             KK 468/1998 vp
35949: 
35950: 
35951: 
35952: 
35953:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35954: 
35955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että Schengenin tietojärjestelmästä tehdään ky-
35956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           selyitä ja sinne tallennetaan tietoa vastaavalla
35957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tavoin kuin nyt tehdään poliisin omiin kansalli-
35958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          siin tietojärjestelmiin. Näin ollen itse SIS-tieto-
35959: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           järjestelmästä ei aiheudu lisähenkilöstötarvetta,
35960: n:o 468:                                                vaan kyseessä on lähinnä jokaisen poliisimiehen
35961:                                                         uudesta työvälineestä, jonka tehokas käyttämi-
35962:             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      nen edellyttää koulutuksen läpiviemistä.
35963:         Schengenin sopimuksen edellyttämät                  SIS-tietojärjestelmää varten jokainen jäsen-
35964:         henkilöstön lisäresurssit esimerkiksi po-       valtio joutuu perustamaan oman niin kutsutun
35965:         liisissa hankitaan nykyisen henkilöstön         SIRENE-toimistonsa. Tarkoituksena on, että
35966:         lisänä eikä niin kuin yleensä, että resurssit   SIRENE-toimisto tullaan sijoittamaan keskusri-
35967:         otetaan kenttähenkilöstöstä, johon syn-         kospoliisissajo olevien Interpolin ja EDU/Euro-
35968:         tynyt vajaus sitten paikataan voimava-          polin kansallisten yksiköiden yhteyteen, jolloin
35969:         roja uudelleen kohdentamalla, painopis-         koko kansainvälistä yhteistyötä pystyttäisiin
35970:         teiden tarkistamisella sekä uudelleen           osin hoitamaan samoilla työntekijöillä.
35971:         koordinoinnilla?                                    Kansallisen SIRENE-toimiston on arvioitu
35972:                                                         vaativan 24 henkilön työpanoksen, jolloin vuo-
35973:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sittaiset palkkauskustannukset olisivat n. 5,7
35974: taen seuraavaa:                                         milj. mk. Pääosa henkilöstöstä on rikosylikons-
35975:                                                         taapeleita ja tietopalvelusihteereitä. SIRENE-
35976:     Schengenin sopimusjärjestelmän voimaan-             toimisto toimii vuorokauden ympäri.
35977: saattamisen taloudelliset vaikutukset kohdistu-             Kansallisesta SIS-järjestelmän ja SIRENE-
35978: vat ensi sijassa poliisihallintoon ja riippuvat osit-   toimiston perustamisesta aiheutuvat kustannuk-
35979: tain Schengenin yleissopimuksen vaikutuksista           set ovat suurimmillaan vuonna 2001, jolloin nii-
35980: rikollisuustilanteeseen.       Sisärajatarkastusten     den on arvioitu olevan 13,5 milj.mk. SIRENE-
35981: poistumisen voidaan olettaa vaikuttavan rajan           toimisto aloittaa toimintansa aikaisintaan loka-
35982: ylittävän rikollisuuden (esim. huumausainerikol-        kuussa 2000, mutta tietojärjestelmän ja osan hen-
35983: lisuus, ajoneuvorikollisuus ja laiton maahantulo)       kilöstöstä on oltava käytettävissä jo aikaisemmin
35984: lisäksi myös siten, että perinteisten rikosten sel-     teknisiä testauksia varten.
35985: vittäminen vaikeutuu, koska rikoksella viedyn               Rajan ylittävät poliisitoimenpiteet eivät ole-
35986: omaisuuden takaisinsaanti ja henkilöiden tavoi-         tettavasti tule lisääntymään merkittävästi
35987: tettavuus rikosprosessin aikana vaikeutuvat. Jos        Schengenin yleissopimuksen myötä. Tarkkailu ja
35988: rikollisuus lisääntyy Schengenin sopimusjärjes-         erityisesti tekninen tarkkailu poikkeavat ns. nor-
35989: telmän vuoksi tiivistyneestä Schengenin poliisi-        maalista poliisityöstä,joten niiden suorittaminen
35990: yhteistyöstä huolimatta, vaatii tämä asianmu-           vaatii erityiskoulutettua henkilöstöä ja välineis-
35991: kaista poliisin ja muiden turvallisunsviranomais-       töä.
35992: ten toimintamenetelmien tarkistamista. Tämä                 Rajan ylittäviätakaa-ajojaon arvioitu olevan
35993: voi merkitä myös henkilöstö- ja teknisten resurs-       vuodessa noin 0-5 tapausta Lapissa Ruotsin ja
35994: sien uudelleen kohdentamista. Luotettavasti             Norjan vastaisilla rajoilla. Aikaisemmin rajan
35995: Schengenin yleissopimuksen vaikutusta rikolli-          ylittävällä takaa-ajolla ei ole ollut lainsäädännöl-
35996: suustilanteeseen kyetään arvioimaan vasta yleis-        listä pohjaa, joten voidaan olettaa, että Schenge-
35997: sopimuksen soveltamisen aloittamisen jälkeen.           nin yleissopimuksen soveltamisen aloittamisen
35998:     Schengenin yleissopimus antaa uusia työväli-        myötä tapaukset voivat lisääntyä jonkin verran.
35999: neitä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomai-       Takaa-ajosta ei suoranaisesti aiheudu lisähenki-
36000: sille rikollisuuden torjuntaa ja tutkimista varten,     löstön tarvetta. Lapin kihlakunnan poliisilaitos-
36001: joita on tarkoitus käyttää tähänastisten toimin-        ten poliisimiehet tulee kouluttaa tätä virkatehtä-
36002: tamallien lisänä. Tarkoituksena on esimerkiksi,         vää varten.
36003:                                           KK 468/1998 vp                                           3
36004: 
36005:    Vuosien 1999-2002 menokehysten valmiste-         selvitetään. SIRENE-toimiston perustamiseen ja
36006: lun yhteydessä Schengen-sopimuksen vaikutuk-        toimintaan tarvittavat menot maksetaan tämän-
36007: set poliisin menokehykseen arvioitiin olevan suu-   hetkisen tiedon mukaan poliisin kehyksestä. Po-
36008: rimmiiiaan vuonna 2001, jolloin kustannukset        liisin yksiköiden rahoituskehysten valmistelussa
36009: olisivat 15,2 milj.mk.                              otetaan Schengen-sopimuksen aiheuttamat lisä-
36010:    Schengen-sopimuksen aiheuttamien kustan-         kustannukset huomioon.
36011: nusten jakaantumista eri viranomaisten välillä
36012: 
36013:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
36014: 
36015:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
36016: 4                                           KK 468/1998 vp
36017: 
36018: 
36019: 
36020: 
36021:                                         Tili Riksdagens Talman
36022: 
36023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      des förorsakar själva SIS-systemet inget behov av
36024: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        mer personal, utan det är främst fråga om ett nytt
36025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      arbetsredskap för varje polisman. För att detta
36026: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         nya redskap skall kunna utnyttjas effektivt krävs
36027: 468:                                                  det utbildning.
36028:                                                           Varje medlemsstat måste inrätta ett eget s.k.
36029:           Ämnar Regeringen se tili att de extra       SIRENE-kontor för SIS-systemet. Avsikten är
36030:        resurser som Schengenavtalet förutsätter       att placera SIRENE-kontoret vid centralkrimi-
36031:        t.ex. inom polisen skaffas genom att den       nalpolisen i anslutning tili Interpols och EDU/
36032:        nuvarande personalen utökas och inte           Europois nationella enheter, varvid det interna-
36033:        som vanligt genom att resurserna tas ur        tionella samarbetet tili en del kan skötas av sam-
36034:        fåltpersonalen, där luckan sedan fylls ge-     ma personal.
36035:        nom omfördelning av resurserna, änd-               Det nationella SIRENE-kontoret beräknas
36036:        ring av tyngdpunkterna samt förnyad            kräva 24 anställda, varvid de årliga lönekostna-
36037:        samordning?                                    derna är ca 5,7 milj. mk. Största delen av perso-
36038:                                                       nalen består av kriminalöverkonstaplar och sek-
36039:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         reterare för informationstjänst. SIRENE-konto-
36040: anföra följande:                                      ret är verksamt dygnet runt.
36041:                                                           De kostnader som inrättandet av SIS-systemet
36042:     De ekonomiska verkningarna av Schengenav-         och SIRENE-kontoret i Finland medför är som
36043: talen gäller i första hand polisförvaltningen och     störstår 2001, då de beräknas uppgå tili 13,5 milj.
36044: beror delvis på Schengenkonventionens verk-           mk. SIRENE-kontoret inleder sin verksamhet
36045: ningar på brottsligheten. Avskaffandet av de inre     tidigast i oktober 2000, men informationssyste-
36046: gränskontrollerna kan antas påverka dels brotts-      met och en del av personalen måste vara tiligäng-
36047: ligheten över gränserna (t.ex. narkotikabrotts-       liga redan tidigare för att tekniska tester skall
36048: lighet, fordonsbrottslighet och iliegal invand-       kunna genomföras.
36049: ring), dels utredningen av traditionella brott så         Det antas att Schengenkonventionen inte
36050: att den försvåras, eftersom det blir svårare att få   kommer att medföra någon betydande ökning av
36051: tilihaka stulen egendom och att nå personer un-       polisåtgärder över gränserna. Observation och i
36052: der straffprocessens gång. Om kriminaliteten tiii-    synnerhet teknisk observation avviker från det
36053: tar på grund av Schengenavtalen trots att poli-       s.k. normala polisarbetet, varför dessa uppgifter
36054: seos samarbete har stärkts genom Shengen, mås-        kräver personai med specialutbildning och ut-
36055: te de metoder som används av polisen och andra        rustning.
36056: säkerhetsmyndigheter ändras. Dettakan innebä-             När det gäller förföljande över gränsen beräk-
36057: ra även en omfördelning av personalresurserna         nas antalet fall vara ca 0-5 per år i Lappland vid
36058: och de tekniska resurserna. Schengenkonventio-        gränserna tili Sverige och Norge. Tidigare har det
36059: nens verkningar på kriminaliteten kan tiliförlit-     inte för förföljande över gränsen funnits någon
36060: ligt bedömas först efter att avtalet börjar tiiiäm-   grund i lag, varför det kan antas att dessa fall
36061: pas.                                                  ökar något när Schengenkonventionen börjar
36062:     Schengenkonventionen ger medlemsstaternas         tiilämpas. Förföljande kräver inte direkt extra
36063: behöriga myndigheter nya arbetsredskap för be-        personal. Poliserna vid polisinrättningarna i
36064: kämpning och undersökning av brott. Dessa             Lapplands härad bör utbildas för detta tjänste-
36065: skall utgöra ett tiiiägg tili de verksamhetsmodel-    uppdrag.
36066: ler som hittilis använts. Avsikten är t.ex. att man       Vid beredningen av utgiftsramarna för 1999-
36067: i Schengens informationssystem kan göra för-          2002 beräknades verkan av Schengenavtalet på
36068: frågningar och lagra information på samma sätt        poliseos utgiftsram vara som störst år 2001, då
36069: som i poliseos egna nationella datasystem. Såle-      kostnaderna beräknas uppgå ti1115,2 milj. mk.
36070:                                           KK 468/1998 vp                                          5
36071: 
36072:    Fördelningen av kostnaderna av Schengenav-       verksamhet betalas med polisens medel. Vid be-
36073: talet mellan olika myndigheter är under utred-      redningen av de ekonomiska ramarna för poli-
36074: ning. Enligt nuvarande uppgifter skall utgifterna   sens enheter beaktas de merkostnader som
36075: för inrättandet av SIRENE-kontoret och dess         Schengenavtalet orsakar.
36076: 
36077:      Helsingfors den 13 maj 1998
36078: 
36079:                                                                Inrikesminister Jan-Erik Enestam
36080:                                            KK 469/1998 vp
36081: 
36082: Kirjallinen kysymys 469
36083: 
36084: 
36085: 
36086: 
36087:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Homevaurioista aiheutuvien riita-asioiden
36088:                                       vähentämisestä asuntokaupoissa
36089: 
36090: 
36091:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36092:    1990-luvun muoti-ilmiö asuntokaupassa ovat           Vaikka homehuuma on hieman laskenut, tuli-
36093: olleet väitteet ja riidat homevaurioista ja niiden   si asiaan ainakin vastaisen varalle saada jonkin-
36094: aiheuttamista ongelmista. Loppujen lopuksi epä-      laiset normitukset siitä, milloin voidaan puhua
36095: määräiseksi koetusta ilmiöstä on saatu ainekset      kaupan purkua tai korvausta edellyttävästä ta-
36096: mittavaan määrään oikeusjuttuja sekä riitojen        pauksesta. Vaikka asian normittaminen lienee
36097: puimista erilaisten asimiesten luona. Riita asun-    vaikeaa, kysyn kuitenkin valtiopäiväjärjestyksen
36098: tokaupasta saattaa homeväitteen pohjalta kestää      37 §:n 1 momenttiin viitaten:
36099: useita vuosiaja maksaa hyvinkin kaikkine kului-
36100: neen huoneiston verran. Tämä johtuu siitä, että                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36101: tarkkaan ottaen mistä tahansa asuinhuoneistos-              siin edes jonkinlaisen normituksen luo-
36102: ta tai talosta löytyy riidan pohjaksi hitunen ho-           miseksi asuntokaupassa riehuvan home-
36103: metta, kun sitä siinä tarkoituksessa ja mikro-              huuman suhteen niin, että korvausvaati-
36104: skoopin avulla haetaan. Mitään normeja kun                  mukset ja oikeudenkäynnit selvästi te-
36105: asiassa ei ole juuri olemassa.                              kaistuilla perusteilla voitaisiin välttää?
36106: 
36107:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36108:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
36109: 
36110: 
36111: 
36112: 
36113: 280043
36114: 2                                            KK 469/1998 vp
36115: 
36116: 
36117: 
36118: 
36119:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36120: 
36121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lähtökohtaisesti myyjän velvollisuutena on
36122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ilmoittaa ostajalle asunnon puutteet tai viat. Os-
36123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tajalla puolestaan on velvollisuus tarkastaa asun-
36124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         to tavanmukaista huolellisuutta noudattaen.
36125: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Kosteus- ja homevauriot tulevat kuitenkin usein
36126: n:o 469:                                               ilmi vasta kaupanteon jälkeen. Tällöin ostaja voi
36127:                                                        vedota virheeseen vain, jos myyty asunto poik-
36128:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keaa merkittävästi yleisestä laatutasosta. Osta-
36129:        siin edes jonkinlaisen normituksen luo-         jalla on siten oikeus olettaa, että myytävä asunto
36130:        miseksi asuntokaupassa riehuvan home-           ei ole olennaisesti huonompi kuin muut saman-
36131:        huuman suhteen niin, että korvausvaati-         ikäiset ja esimerkiksi rakentamistavaltaan vas-
36132:        mukset ja oikeudenkäynnit selvästi te-          taavat asunnot. Vanhemmissa rakennuksissa
36133:        kaistuilla perusteilla voitaisiin välttää?      kosteusvauriot näyttävät olevan niin tavallisia,
36134:                                                        ettei vähäisen kosteus- tai homevaurion perus-
36135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teella yleensä voida vaatia hinnanalennusta.
36136: vasti seuraavaa:                                           Virhettä koskevat säännökset on laadittu ylei-
36137:                                                        siksi niin, että samat säännökset koskevat yhtä-
36138:    Rakennusten kosteus- ja homevaurioista on           läisesti kaikkia asunnon laatuun liittyviä ominai-
36139: tullut viime vuosina yhä kasvava ongelma. Ra-          suuksia. Säännöksissä ei voitaisikaan määritellä
36140: kennuskannasta jopa puolessa on arvioitu ole-          kaikkia asunnoita tai kiinteistöitä vaadittavia
36141: van jonkinasteisia kosteus- tai homevaurioita.         ominaisuuksia ja luetella niissä mahdollisesti
36142: Se, että asuntokauppojen yhteydessä syntyy rii-        esiintyviä vikoja tai puutteita. Tämänkaltaista
36143: toja vastuukysymyksistä, on osa paljon laajem-         erityissäännöstä ei ole katsottu tarkoituksenmu-
36144: paa ongelmaa.                                          kaiseksi myöskään homevaurioiden osalta, vaik-
36145:    Kosteus- ja homevaurioiden merkitys asunto-         ka homeongelmat olivat asuntokauppaa koske-
36146: kaupassa ratkaistaan sen mukaan, katsotaanko           via lakeja valmisteltaessa jo varsin hyvin tiedos-
36147: kaupassa olevan oikeudellisesti vaikuttava virhe.      sa.
36148: Vaikka asuntokauppaa koskeva lainsäädäntö ja-              Kuten kysymyksessäkin todetaan, normien
36149: kautuu sen mukaan, onko kysymys kiinteistön            asettaminen olisi hankalaa. Ensiksikin säännök-
36150: vai asunto-osakkeiden kaupasta, virhesääntely          sessä olisi otettava huomioon eri homelajit ja
36151: perustuu tältä osin samoihin periaatteisiin.           niiden pitoisuudet huoneilmassa tietyillä mit-
36152:    Yksityishenkilöt voivat asuntokaupassa va-          taustekniikoilla mitattuina. Kaikki homekasvus-
36153: paasti sopia kaupan ehdoista ja myös siitä, kuka       to ei nimittäin ole yhtä haitallista, vaan siihen
36154: vastaa asunnon puutteista ja vioista. Asunto-          vaikuttavat homeen laji ja itiöpitoisuuden mää-
36155: kauppalain ja maakaaren säännöksiä sovelle-            rä. Tekniikka samoin kuin tieto eri homevau-
36156: taan,jolleivät osapuolet ole toisin sopineet. Sopi-    rioistaja niiden haitoista muuttuu varsin nopeas-
36157: musvapaus näkyy myös virheen käsitteessä. Vir-         ti. Toiseksi sopimusehdot, markkinointi ja myy-
36158: heestä on kysymys silloin, kun myyty asunto ei         jän antamat ilmoitukset sekä myös rakennuksen
36159: vastaa sitä, mitä kaupassa on sovittu tai ostaja on    ikä, käyttötarkoitus ja rakennustekniikka ovat
36160: olosuhteet huomioon ottaen voinut perustellusti        seikkoja, joilla tulee olla merkitystä virhearvioin-
36161: edellyttää. Huonokuntoisessakaan asunnossa ei          nissa. On selvää, että ostajalla on oikeus edellyt-
36162: ole virhettä, jos ostaja on tiennyt, mitä hän on       tää parempaa tasoa uudelta kuin vuosikymme-
36163: ostamassa. Jotta asunnossa olevan homevaurion          niä sitten rakennetulta rakennukselta.
36164: perusteella voisi saada korvausta, sen tulee lisäk-        Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oh-
36165: si olla objektiivisesti arvioituna sillä tavoin mer-   jeen asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaa-
36166: kittävä, että se vaikuttaa asunnon arvoon.             lisista, kemiallisista ja mikrobiologisista tekijöis-
36167:                                           KK 469/1998 vp                                             3
36168: 
36169: tä (1997:1). Tämän niin sanotun sisäilmaohjeen      merkittävimpään sopimukseen valmistaudutaan
36170: tarkoituksena on terveellisyyden vaatimusten        huolellisesti. Nykyiset säännökset myyjän ja os-
36171: kannalta määritellä huoneilman laadulle asetet-     tajan välisestä vastuunjaosta varmistavat sen,
36172: tavia vaatimuksia. Koska asuntona markkinoi-        että kummallakin osapuolella on intressiä mah-
36173: dun huoneiston tai rakennuksen tulee soveltua       dollisimman perusteellisesti selvittää kaupan
36174: asumistarkoitukseen, voidaan sisäilmaohjetta        kohteen ominaisuudet ennen kaupan tekemistä.
36175: käyttää hyödyksi myös arvioitaessa kaupan vir-          Vaikka homeongelmat ja eräät niitä koskevat
36176: heellisyyttä.                                       riidat ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa,
36177:    Tieto kosteus- ja homevaurioiden yleisyydestä    eivät ainakaan oikeustilastot anna aihetta puhua
36178: on saanut aikaan sen, että kaupan osapuolet ovat    "homehuumasta". Kiinteistöriitojen määrä kä-
36179: entistä tarkempia asuntoa tarkastaessaan, tietoja   räjäoikeuksissa on pysynyt suhteellisen vakaana.
36180: antaessaan ja laatiessaan sopimuksia. Kokonaan      Vuosittain kiinteistön kaupan virhettä koskevia
36181: uutta on se, että ennen kaupan tekemistä pyyde-     riitoja on koko 1990-luvun tullut vireille noin 200
36182: tään ulkopuolisia arvioita rakennuksen kunnos-      kappaletta.
36183: ta. Onkin yksinomaan hyvä, että taloudellisesti
36184: 
36185:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
36186: 
36187:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
36188: 4                                           KK 469/1998 vp
36189: 
36190: 
36191: 
36192: 
36193:                                         Tili Riksdagens Talman
36194: 
36195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sin sida skyldighet att granska bostaden med
36196: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        iakttagande av sedvanlig omsorg. Fukt- och mö-
36197: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gelskador framkommer dock ofta först efter kö-
36198: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         pet. Köparen kan då åberopa fel endast om den
36199: 469:                                                  sålda bostaden avsevärt avviker från den allmän-
36200:                                                       na kvalitetsnivån. Köparen har således rätt att
36201:           Avser Regeringen att skrida till åtgär-     anta att den sålda bostaden inte är väsentligt
36202:        der för att införa åtminstone något slags      sämre än andra bostäder av samma ålder och
36203:        normering för den mögelhysteri som             t.ex. motsvarande byggnadssätt. 1 äldre byggna-
36204:        grasserar inom bostadshandeln, så att er-      der förefaller fuktskador att vara så vanliga att
36205:        sättningskrav och rättegångar på klart         prissänkning i allmänhet inte kan krävas på
36206:        fiktiva grunder skulle kunna undvikas?         grund av en obetydlig fukt- eller mögelskada.
36207:                                                          Bestämmelserna om fel har utformats allmänt
36208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         så att samma bestämmelser likvärdigt gäller för
36209: anföra följande:                                      alla egenskaper som har att göra med en bostads
36210:                                                       skick. Det vore inte heller möjligt att i bestäm-
36211:     Fukt- och mögelskador har under de senaste        melserna definiera alla de egenskaper som kan
36212: åren blivit ett ständigt växande problem. Det har     krävas hos en bostad eller fastighet och uppräkna
36213: uppskattats att fukt- och mögelskador av någon        de fel och brister som eventuellt kan förekomma
36214: grad finns i upp till hälften av byggnadsbestån-      i dem. Det har inte heller ansetts ändamålsenligt
36215: det. Att tvister om ansvarsfrågorna uppstår i         med detta slags specialbestämmelser beträffande
36216: samband med bostadsköp är en del av ett mycket        mögelskador, även om mögelproblemen var
36217: större problem.                                       mycket väl bekanta redan då lagarna om bo-
36218:     Fukt- och mögelskadornas betydelse vid en         stadsköp bereddes.
36219: bostadsaffår avgörs enligt en bedömning av om            Såsom även i spörsmålet konstateras, är det
36220: det vid ~öpet har begåtts ett fel med juridisk        vanskligt att uppställa normer. För det första
36221: verkan. A ven om lagstiftningen om bostadsköp         borde bestämmelsen beakta de olika mögelarter-
36222: är uppdelad beroende på om det är fråga om köp        na och halten av dem i inneluften mätt med vissa
36223: av en fastighet eller bostadsaktier, bygger felreg-   mätningstekniker. Ali mögelvegetation är nämli-
36224: leringen i detta avseende på samma principer.         gen inte lika skadlig, utan skadligheten påverkas
36225:    Enskilda personer kan vid bostadsköp fritt         av viiken mögelart det är fråga om och av spor-
36226: avtala om köpevillkoren och även om vem som           halten. Tekniken liksom kunskapen om olika
36227: skall ansvara för bostadens fel och brister. Be-      slag av mögelskador och olägenheterna av dem
36228: stämmelserna i lagen om bostadsköp och jorda-         ändras mycket snabbt. För det andra är avtals-
36229: balken skall tillämpas, om inte parterna har avta-    villkoren, marknadsföringen och de meddelan-
36230: lat om någonting annat. Avtalsfriheten avspeglas      den som säljaren givit omständigheter som bör
36231: också på begreppet fel. Om fel är det fråga, då en    ha betydelse vid värderingen av ett fel. Det är
36232: såld bostad inte svarar mot vad som avtalats vid      klart att köparen har rätt att förutsätta bättre
36233: köpet eller vad köparen med beaktande av om-          skick på en ny byggnad än på en som byggts för
36234: ständigheterna med fog hade anledning att förut-      årtionden sedan.
36235: sätta. lnget fel föreligger ens när det gäller en        Social- och hälsovårdsministeriet har utfårdat
36236: bostad i dåligt skick, om köparen har känt till,      en anvisning som gäller fysikaliska, kemiska och
36237: vad han är i fård med att köpa. För att man skall     mikrobiologiska faktorer för bostäder och andra
36238: kunna få ersättning på grundval av en mögelska-       lokaler att vistas i (1997:1). Syftet med denna s.k.
36239: da, bör den dessutom objektivt värderad vara så       inneluftanvisning är att definiera de krav som bör
36240: betydande att den inverkar på bostadens värde.        ställas på inneluftens kvalitet utgående från
36241:    Primärt är det säljarens skyldighet att meddela    sundhetskraven. Eftersom en lägenhet eller bygg-
36242: köparen bostadens fel och brister. Köparen har å      nad som marknadsförs som bostad måste lämpa
36243:                                            KK 469/1998 vp                                                5
36244: 
36245: sig att bo i, kan inneluftsanvisningen utnyttjas     säkrar att det ligger i bägge parters intresse att så
36246: även vid värdering av fel vid köp.                   grundligt som möjligt klarlägga köpobjektets
36247:    Vetskapen om att fukt- och mögelskador är         egenskaper innan affåren görs.
36248: allmänna har lett tili att parterna vid bostadsköp      Trots att mögelproblemen och vissa tvister
36249: är noggrannare än tidigare då bostäder granskas,     som gäller dem har uppmärksammats synligt i
36250: då upplysningar ges och avtal uppgörs. Helt nytt     offentligheten, ger i varje fall rättsstatistiken inte
36251: är att man före avslutandet av ett köp ber utom-     anledning att tala om någon "mögelhysteri".
36252: stående värdera en byggnads skick. Det är enbart     Antalet fastighetstvister i tingsrätterna har för-
36253: bra att ett ekonomiskt betydande avtal bereds        blivit relativt stabilt. Antalet anhängiggjorda
36254: omsorgsfullt. De nuvarande bestämmelserna om         tvistemål som gäller fel vid fastighetsköp har
36255: ansvarsfördelningen mellan säljare och köpare        under hela 1990-talet hållit sig kring ca 200 per år.
36256: 
36257:      Helsingforsden 19 maj 1998
36258: 
36259:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
36260:                                            KK 470/1998 vp
36261: 
36262: Kirjallinen kysymys 470
36263: 
36264: 
36265: 
36266: 
36267:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan asemasta itsehallintoalueena
36268: 
36269: 
36270: 
36271:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36272: 
36273:    Ahvenanmaa on Suomelle rasite, siitä ei pääse     maan suuntaan vain kasvavat, vaikka hyvinvoin-
36274: mihinkään. Itsehallintolain mukaan sillä ei ole      ti siellä lisääntyy kohisten. Kukaan ei ole kos-
36275: emomaahan nähden käytännössä mitään velvol-          kaan kysynyt, miten punnukset asiassa ovat eli
36276: lisuuksia vaan pelkästään oikeuksia. Sen ei tar-     onko Manner-Suomi nettomaksaja vai saaja.
36277: vitse kantaa vastuuta alueen puolustuksesta. Se      Turhaa on oikeastaan kysyäkään, koska rätingit
36278: on saanut erivapauksien kautta oikeudet nouk-        saadaan helposti sellaisiksi kuin halutaan, mutta
36279: kia rusinat pullasta EU-sopimuksen puitteissa        kysyn nyt kuitenkin.
36280: monella eri tavoin, ja sen kalastajat ryöstökalas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36281: tavat lohet merestä, merialueiden muiden kalas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36282: tajien jäädessä nuolemaan näppejään. Ahvenan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36283: maalaisten vaatimukset eduista kasvavat koko         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36284: ajan ja Manner-Suomi, tottakai, hyväksyy kaik-
36285: ki vaatimukset.                                                Onko Hallituksella käsitystä siitä,
36286:    Välittämättä sen enemmälti edellä esitetystä             onko Manner-Suomi suhteessa Ahve-
36287: esipuheesta on syytä todeta, että valtion kassasta          nanmaahan nettomaksaja vaiko netto-
36288: juoksee vuosittain todellinen virta markkoja                saaja valtion ja maakunnan välillä kulke-
36289:  (myöhemmin euroja) Ahvenanmaan kassaan.                    vien asiaan liittyvien rahavirtojen pohjal-
36290:  Asia on osin nähtävissä itsehallintolain 7 luvun           ta laskettuna eli esimerkiksi vastaavaa
36291:  määräyksistä tasoituksia, ylimääräisiä määrära-            laskutapaa noudattaen kuin Euroopan
36292:  hoja ja hyvityksiä koskien. Rahavirrat Ahvenan-            unionin ja Suomen välillä?
36293: 
36294:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36295: 
36296:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
36297: 
36298: 
36299: 
36300: 
36301:  280043
36302: 2                                          KK 470/1998 vp
36303: 
36304: 
36305: 
36306: 
36307:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36308: 
36309:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hallintolain 49 §:n nojalla maakunnalle. Tällaista
36310: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        verohyvitystä on maksettu Ahvenanmaan maa-
36311: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kunnalle vuonna 1997 verovuodelta 1995 noin
36312: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       43,8 milj. mk. Ahvenanmaan valtuuskunta on
36313: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        huhtikuussa 1998 vahvistanut verohyvityksen
36314: n:o 470:                                             määräksi verovuodelta 1996 noin 51,8 milj.
36315:                                                      markkaa. Asiaa ei ole vielä esitelty tasavallan
36316:           Onko Hallituksella käsitystä siitä,        presidentille.
36317:        onko Manner-Suomi suhteessa Ahve-                Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehal-
36318:        nanmaahall nettomaksaja vaiko netto-          lintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä
36319:        saaja valtion ja maakunnan välillä kulke-     määrärahaa ja erityistä avustusta itsehallinto-
36320:        vien asiaan liittyvien rahavirtojen pohjal-   laissa tarkemmin säädetyin perustein. Myös
36321:        ta laskettuna eli esimerkiksi vastaavaa       näistä määrärahoista päättää Ahvenanmaan val-
36322:        laskutapaa noudattaen kuin Euroopan           tuuskunta. Itsehallintolain mukaan tasavallan
36323:        unionin ja Suomen välillä?                    presidentti vahvistaa tasoitusta koskevan val-
36324:                                                      tuuskunnan päätöksen sekä edellä tarkoitettuja
36325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muita määrärahoja koskevat valtuuskunnan
36326: vasti seuraavaa:                                     päätökset. Ahvenanmaan valtuuskunnan pää-
36327:                                                      tökset on vahvistettava niitä muuttamatta tai
36328:     Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahve-        jätettävä vahvistamatta.
36329: nanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnos-          Tilastokeskuksen selvitysten mukaan valtion
36330: ta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain       menot Ahvenanmaalle olivat vuonna 1994 961
36331: valtion varoista määrä, joka vahvistetaan itse-      milj. mk ja tulot Ahvenanmaalta 606 milj. mk.
36332: hallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahve-     Näiden viitteellisten selvitysten mukaisesti Man-
36333: nanmaan valtuuskunta toimittaa tasoituksen           ner-Suomi on nettomaksaja 355 milj. markan
36334: vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodel-     osuudella. Vuoden 1996 osalta on toistaiseksi
36335: ta. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion      käytettävissä vain vastaavat tiedot menojen osal-
36336: tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden          ta. Valtion menot Ahvenanmaalle olivat mainit-
36337: tulot, lukuun ottamatta uusia valtion lainoja,       tuna vuonna 1 064 milj. mk. Tiedot tulojen ja-
36338: kerrotaan itsehallintolain mukaisella tasoituspe-    kautumisesta maakunnittain saadaan tämän
36339: rusteella, joka on 0,45 prosenttia.                  vuoden loppupuoliskolla. Vasta tällöin saadaan
36340:     Jos maakunnassa maksuunpantu tulo- ja va-        selville, oliko Manner-Suomi vuonna 1996 suh-
36341: rallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta     teessa Ahvenanmaahan nettomaksaja vai netto-
36342: verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu itse-      saaja.
36343: 
36344:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
36345: 
36346:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
36347:                                           KK 470/1998 vp                                             3
36348: 
36349: 
36350: 
36351: 
36352:                                       Tili Riksdagens Talman
36353: 
36354:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    0,5% av motsvarande skatt i hela riket, tillkom-
36355: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      mer det överstigande beloppet landskapet med
36356: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    stöd av 49 § självstyrelselagen. År 1997 fick land-
36357: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       skapet Åland för skatteåret 1995 en dylik skatte-
36358: 470:                                                gottgörelse tili ett belopp av ca 43,8 milj. mk.
36359:                                                     Alandsdelegationen har i april 1998 fastställt
36360:           Har Regeringen någon uppfattning          skattegottgörelsens J?.elopp tili ca 51,8 milj. mk
36361:        om huruvida fastlandet i förhållande tili    för skatteåret 1996. Arendet har ännu inte före-
36362:        Åland är nettobidragsgivare eller nettobi-   dragits för republikens president.
36363:        dragstagare uträknat på basis av pen-            Enligt självstyrelselagen kan landskapet
36364:        ningströmmarna mellan staten och land-       Åland även beviljas extra anslag och särskilda
36365:        skapet, dvs. om man t.ex. iakttar samma      bidrag på grunder som närmare bestäms i själv-
36366:        räknesätt som tillämpas på penning-          styrelselagen. Ålandsdelegationen beslutar om
36367:        strömmarna mellan Europeiska unionen         också dessa anslag. Enligt självstyrelselagen
36368:        och Finland?                                 stadfåster republikens president delegationens
36369:                                                     beslut om avräkning samt om ovan nämnda övri-
36370:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ga anslag. Ålandsdelegationens beslut skall stad-
36371: anföra följande:                                    fåstas oförändrat eller lämnas utan stadfåstelse.
36372:                                                         Enligt statistikcentralens utredningar var sta-
36373:    Enligt självstyrelse1agen för Åland tillförs     tens utgifter för Åland 961 milj. mk 1994. Inkom-
36374: landskapet Åland för att täcka utgifterna för       sterna från Åland var 606 milj. mk. Utgående
36375: självstyrelsen årligen av statsmedel ett belopp     från dessa riktgivande utredningar blir fastlandet
36376: som fastställs vid en i självstyre1selagen nämnd    nettobidragsgivare med en andel om 355 milj.
36377: avräkning. Ålandsdelegationen verkställer årli-     mk. När det gäller 1996 har man hittills tillgång
36378: gen avräkningen i efterhand för varje kalenderår.   till motsvarande uppgifter endast i fråga om ut-
36379: Avräkningsbeloppet beräknas så att de i stats-      gifterna. År 1996 var statens utgifter för Åland
36380: bokslutet för respektive år redovisade inkomster-   1 064 milj. mk. Uppgifter om hur inkomsterna
36381: na med undantag för upptagna nya statslån mul-      fördelar sig per landskap fås under andra hälften
36382: tipliceras med den i självstyrelselagen nämnda      av detta år. Först då vet man om fastlandet 1996
36383: avräkningsgrunden, som är 0,45 %.                   var nettobidrags$ivare eller nettobidragstagare i
36384:    Om den i landskapet för ett skatteår debitera-   förhållande tili Aland.
36385: de inkomst- och förmögenhetsskatten överstiger
36386: 
36387:      Helsingforsden 18 maj 1998
36388: 
36389:                                                                      Finansminister Sauli Niinistö
36390:                                             KK 471/1998 vp
36391: 
36392: Kirjallinen kysymys 471
36393: 
36394: 
36395: 
36396: 
36397:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan palauttamiseen tähtäävien neuvot-
36398:                                        telujen aloittamisesta
36399: 
36400: 
36401:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36402: 
36403:     Neuvostoliitto valloitti toisen maailmansodan      Jan alueen palauttamisesta. Näin siitäkin huoli-
36404: aikana Karjalan alueen Suomelta. Nykyinen Ve-          matta, että Karjalan alueen takaisin saaminen on
36405: näjä on myöntänyt aloittaneensa sotatoimet ja          yhtä huono bisnes kuin Itä-Saksan palauttami-
36406: täten vääryydellä valloittaneensa Suomen aluet-        nen Länsi-Saksan yhteyteen ja asiaan muutenkin
36407: ta.                                                    liittyisi monia väestöllisiä ongelmia. Onhan se
36408:     Neuvostoliitto valloitti saman sodan aikana        historiallinen osa Suomea.
36409: myös Ja panilta Kuriilien saaret. Japani on toistu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36410: vasti vaatinut niiden palauttamista ehtona rau-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36411: hansopimukselle. Kun Venäjän presidentti Boris         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36412: Jeltsin nyt on vierailulla Japanissa, saattaa hy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36413: vinkin olla, että Venäjä suostuu laajemman sopi-
36414: muksen osana Kuriilien saariryhmän takaisin                      Aikooko Hallitus vaatia neuvottelujen
36415: palauttamiseen.                                               aloittamista Karjalan palauttamiseksi
36416:     Jos ja kun niin käy,että Venäjä tekee sopimuk-            erityisesti siinä tapauksessa, että Venäjän
36417: sen Kuriilien saariryhmän palauttamisesta Venä-               ja Japanin välisissä keskusteluissa pääs-
36418: jälle, olisi oikeus ja kohtuus vaatia vastaavia neu-          tään sopimukseen Kuriilien saarten pa-
36419:  votteluja myös Suomen ja Venäjän välille Karja-              lauttamiseksi Japanille?
36420: 
36421:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36422: 
36423:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
36424: 
36425: 
36426: 
36427: 
36428:  280043
36429: 2                                          KK 471/1998 vp
36430: 
36431: 
36432: 
36433: 
36434:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36435: 
36436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hyvien valtiollisten suhteiden edellytys on,
36437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että arvioimme mennyttä rehellisesti. Arvostam-
36438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      me sitä, että lähihistoriamme vaiheet nähdään
36439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       myös Venäjällä totuudenmukaisessa valossa.
36440: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Suomen ja Venäjän raja on vahvistettu kan-
36441: n:o 471:                                             sainvälisoikeudellisesti Pariisin vuoden 1947 rau-
36442:                                                      hansopimuksessa. Japanin ja Venäjän välillä ei
36443:           Aikooko Hallitus vaatia neuvottelujen      rauhansopimusta ole tehty. Ratkaisematon kiis-
36444:        aloittamista Karjalan palauttamiseksi         ta Etelä-Kuriilien saarista on ollut esteenä rau-
36445:        erityisesti siinä tapauksessa, että Venäjän   hansopim ukselle.
36446:        ja Japanin välisissä keskusteluissa pääs-        Suomi on sitoutunut Euroopan turvallisuus-
36447:        tään sopimukseen Kuriilien saarten pa-        ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa vuo-
36448:        lauttamiseksi Japanille?                      delta 1975 rajojen loukkaamattomuuteen. Tä-
36449:                                                      män mukaan rajoja voidaan muuttaa vain rau-
36450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Suomella ei
36451: vasti seuraavaa:                                     päätösasiakirjan allekirjoittajana ole aluevaati-
36452:                                                      muksia.
36453:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
36454: 
36455:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
36456:                                            KK 471/1998 vp                                             3
36457: 
36458: 
36459: 
36460: 
36461:                                        Tili Riksdagens Talman
36462: 
36463:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ser är att vi bedömer det passerade på ett ärligt
36464: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sätt. Vi uppskattar att man också i Ryssland ser
36465: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skeendena i vår närhistoria i ett sanningsenligt
36466: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        ljus.
36467: 471:                                                    Gränsen mellan Finland och Ryssland har
36468:                                                      folkrättsligt fastställts i 1947 års fredsfördrag i
36469:           Ämnar Regeringen kräva att förhand-        Paris. Mellan Japan och Ryssland har något
36470:        lingar inleds om ett återlämnande av          fredsavtal inte ingåtts. Den olösta tvisten om
36471:        Karelen, särskilt i det fall att man i sam-   Södra Kurilerna har utgjort ett hinder för ett
36472:        talen mellan Ryssland och Japan når ett       fredsavtal.
36473:        avtal om att Kurilerna återlämnas tili Ja-       I slutdokumentet 1975 från Konferensen om
36474:        pan?                                          säkerhet och samarbete i Europa har Finland
36475:                                                      förbundit sig tili gränsers okränkbarhet. Enligt
36476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta kan gränser ändras endast med fredliga
36477: anföra följande:                                     medel och genom förhandlingar. Som signatär av
36478:                                                      slutdokumentet har Finland inte territoriella
36479:    En förutsättning för goda politiska förbindel-    krav.
36480: 
36481:      Helsingfors den 15 maj 1998
36482: 
36483:                                                                     Utrikesminister Tarja Halonen
36484:                                             KK 472/1998 vp
36485: 
36486: Kirjallinen kysymys 472
36487: 
36488: 
36489: 
36490: 
36491:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliittisten ryhmien välisten neuvotteluiden
36492:                                        järjestämisestä
36493: 
36494: 
36495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36496: 
36497:     Parlamentarismissa yleinen käytäntö on se,        kasvaa koko ajan. Edessämme saattaa olla lasku-
36498: että hallitus tekee päätöksiä maan asioiden hoi-      kausi ja lama, joka kasaa eteemme ennennäke-
36499: tamiseen liittyen ja oppositio arvostelee niitä       mättömiä vaikeuksia. Kerjäläisten laumat saat-
36500: sekä esittää vaihtoehtoja. Joissakin yhteiskun-       tavat täyttää valtateiden varret.
36501: nan kannalta hyvin tärkeissä asioissa on ollut           Nyt tarvittaisiin kansallista ja poliittista yksi-
36502: tapana, että vastuu otetaan yhteisesti. Tällainen     mielisyyttä. Keskustan puoluejohtaja Esko Aho
36503: esimerkki on lähimenneisyydestä, kun eduskun-         on tätä ehdottanut, mutta saanut ainakin suu-
36504: ta yksimielisesti takasi suomalaisen pankkijärjes-    rimmilta hallitusryhmiltä SDP:ltä ja Kokoo-
36505: telmän toimintakyvyn.                                 mukselta tylyn vastauksen. Täytyy kysyä valtio-
36506:     Maamme on surkeassa taloudellisessa jamas-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
36507: sa. Valtiolla on velkaa yli 400 miljardia markkaa
36508: ja lisää tulee koko ajan huolimatta siitä, että                  Miksi nykyinen Hallitus suhtautuu ty-
36509: elämme ehkä kaikkien aikojen parasta korkea-                  lysti puoluejohtaja Esko Ahon käden-
36510: suhdanteen aikaa. Todellinen työttömien määrä                 ojennukseen yhteistyöstä surkeaan ja-
36511: kurssilaiset mukaan lukien on 500 OOO:n seutu vil-            maan joutuneen ja kohti tuntemattomia
36512: la. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan maas-                vesiä purjehtivanmaamme Juotsaamisek-
36513:  samme on tietyllä tavoin yhteiskunnan ulkopuo-               si ohi karikoiden poliittisen ja isänmaal-
36514:  lelle jääneitä ihmisiä 500 000. He eivät ole vähä-           lisen yhteistyön keinoin?
36515:  osaisia, vaan osattornia ja heidän lukumääränsä
36516: 
36517:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36518: 
36519:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
36520: 
36521: 
36522: 
36523: 
36524:  280043
36525: 2                                           KK 472/1998 vp
36526: 
36527: 
36528: 
36529: 
36530:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36531: 
36532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta kehityksestä sekä yhteiskunnallisen tutkimus-
36533: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja selvitystoiminnan tuloksista on välttämätöntä.
36534: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Näin turvataan myös opposition edustajille hei-
36535: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         dän niin halutessaan mahdollisuus käyttää kaik-
36536: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kea sitä tietoaineistoa, mihin hallitus ja sen eri
36537: n:o 472:                                               ryhmät toimintansa perustavat.
36538:                                                            Hallituksen toiminta Suomen osallistumiseksi
36539:            Miksi nykyinen Hallitus suhtautuu ty-       euroalueeseen heti sen toteutuessa ja eduskun-
36540:        lysti puoluejohtaja Esko Ahon käden-            nan siihen liittyvä, perusteelliseen harkintaan
36541:        ojennukseen yhteistyöstä surkeaan ja-           nojannut päätöksenteko on ajankohtainen esi-
36542:        maan joutuneen ja kohti tuntemattomia           merkki mittavan ja avoimen selvitystyön merki-
36543:        vesiä purjehtivanmaamme luotsaamisek-           tyksestä tärkeän poliittisen ratkaisun valmistele-
36544:        si ohi karikoiden poliittisen ja isänmaalli-    misessa. Vastaavalla tavalla esimerkiksi ennen
36545:        sen yhteistyön keinoin?                         kansanedustajain vaaleja käytävässä poliittises-
36546:                                                        sa keskustelussa myös oppositiolla ja eri yhteis-
36547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuntatahoilla on ajankohtaisiin selvityksiin ja
36548: vasti seuraavaa:                                       tutkimustietoon perustuvat mahdollisuudet esit-
36549:                                                        tää näkemyksensä yhteiskuntaolojen kehittämi-
36550:    Kysymyksen perusteluissa esitetään yleinen          sestä ja siihen tarvittavasta yhteistyöstä mm. ta-
36551: parlamentaarinen käytäntö: hallitus tekee pää-         lousneuvoston jo tuottaman ja parhaillaan val-
36552: töksiä maan asioiden hoitamiseksi, oppositio ar-       misteltavana olevan uuden aineiston nojalla.
36553: vostelee niitä ja esittää vaihtoehtoja. Hallitus ai-       Hallitus jatkaa eduskunnalle tiedonantona
36554: koo jatkossakin toimia tämän käytännön mukai-           vuonna 1995 esitettyyn ohjelmaansa perustuvan
36555: sesti ja toivoo sitä myös oppositiolta. Erityisesti     yhteistyöhenkisen talous-, työllisyys- ja sosiaali-
36556: tosiasioihin pitäytyvien käytännöllisten vaihto-        politiikan toimeenpanoa. Seuraavaa vaalikautta
36557: ehtojen esittäminen auttaisi kansalaisia seuraa-        koskevien, eri puolueiden yhteisten tavoitteiden
36558: maan poliittista elämää.                                sopimisen ajankohta on parlamentaarisen käy-
36559:    Parlamentaarisen käytännön toteutumiseksi            tännön mukaisesti seuraavien kansanedustajain
36560: avoin tiedonvälitys taloudellisesta ja sosiaalises-     vaalien jälkeen.
36561: 
36562:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
36563: 
36564:                                                                          Pääministeri Paavo Lipponen
36565:                                            KK 472/1998 vp                                            3
36566: 
36567: 
36568: 
36569: 
36570:                                        Tili Riksdagens Talman
36571: 
36572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och utredningsarbetet. Sålunda säkerställs också
36573: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att oppositionens representanter, om de så vill,
36574: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     har möjlighet att utnyttja allt det kunskapsmate-
36575: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        rial på vilket regeringen och dess olika grupper
36576: 472:                                                 baserar sin verksamhet.
36577:                                                         Regeringens verksamhet för att göra Finland
36578:           Varför är den nuvarande Regeringen         delaktigt i euroområdet genast när detta genom-
36579:        avogt inställd till partiledare Esko Ahos     förs och riksdagens grundligt övervägda besluts-
36580:        samarbetsinvit i syfte att genom ett poli-    fattande i anslutning tili denna, är ett aktuellt
36581:        tiskt och fosterländskt samarbete lotsa       exempel på betydelsen av ett omfattande och
36582:        vårt land, som råkat i en bedrövlig situa-    öppet utredningsarbete vid beredning av viktiga
36583:        tion och seglar mot okända vatten, ige-       politiska avgöranden. På motsvarande sätt, t.ex.
36584:        nom grynnorna?                                i den politiska diskussionen före ett riksdagsval,
36585:                                                      har också oppositionen och olika samhällsgrup-
36586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        per möjlighet att utifrån aktuella utredningar och
36587: anföra följande:                                     aktuell forskning framföra sin syn på samhällsut-
36588:                                                      vecklingen och det önskvärda samarbetet bl.a.
36589:    I motiveringen tili spörsmålet presenteras all-   utifrån ekonomiska rådets redan producerade
36590: män parlamentarisk praxis: regeringen fattar be-     nya materia! och sådant materia! som ännu är
36591: slut om skötseln av landets ärenden, oppositio-      under beredning.
36592: nen utövar kritik och lägger fram alternativ. Re-        Regeringen fortsätter genomförandet av sin
36593: geringen ämnar också i fortsättningen handla i       på regeringsprogrammet grundade samför-
36594: enlighet med denna praxis och hoppas att oppo-       ståndspolitik i ekonomiska frågor samt syssel-
36595: sitionen gör detsamma. Särskilt framläggande av      sättnings- och sociala frågor. Regeringsprogram-
36596: praktiska alternativ grundade på fakta skulle        met överlämnades tili riksdagen 1995 som ett
36597: hjälpa medborgarna att följa det politiska livet.    meddelande. Den rätta tidpunkten för avtal om
36598:     För att parlamentarismen skall fullföljas är     olika partiers gemensamma mål under nästa val-
36599: det nödvändigt med en öppen kommunikation i          period infaller, såsom parlamentarisk praxis bju-
36600: fråga om den ekonomiska och sociala utveckling-      der, efter nästa riksdagsval.
36601: en samt resultatet av det samhälleliga forsknings-
36602: 
36603:      Helsingfors den 13 maj 1998
36604: 
36605:                                                                      Statsminister Paavo Lipponen
36606:                                            KK 473/1998 vp
36607: 
36608: Kirjallinen kysymys 473
36609: 
36610: 
36611: 
36612: 
36613:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Koulumatkatukea koskevien säännös-
36614:                                      ten muuttamisesta
36615: 
36616: 
36617:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36618:    Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36619: opiskelijoiden koulumatkatuesta pitää sisällään      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36620: sellaisen kummallisuuden (lapsuksen?), että tu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36621: kea voidaan maksaa enintään yhdeksältä kuu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36622: kaudelta lukuvuodessa. Kuitenkin oppilaitokset
36623: toimivat tätä pitemmän ajan vuodessa, ja on sel-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
36624: vää, että koulumatkatukeakin tulee maksaa                   muuttaakseen lakia lukioiden ja ammatil-
36625: koko siltä ajalta jonka oppilaitos toimii. Tarvit-          listen oppilaitosten koulumatkatuesta si-
36626: taviin korjauksiin kuuluu myös matkatuen edel-              ten, että tukea maksetaan koko siltä ajal-
36627: lytyksenä olevan 10 kilometrin yhdensuuntaisen              ta, jonka oppilaitos toimii, ja muuttaak-
36628: matkan lyhentäminen 5 kilometriin eriarvoisen               seen 10 kilometriksi määrätyn yhden-
36629: kohtelun poistamiseksi. En pidä millään lailla              suuntaisen matkan tukirajan 5 kilomet-
36630: perusteltuna myöskään sitä, että oppilaalle (hä-            riin ja poistaakseen pienituloisia perheitä
36631: nen vanhemmilleen) määrätään matkakustan-                   rasittavan matkakustannusten omavas-
36632: nuksiin omavastuu, koska se on iso ongelma                  tuuosuuden sekä tukeakseen myös vii-
36633: erityisesti pienituloisimpien vanhempien kohdal-            konloppuisin kotiin matkustavien oppi-
36634: la. On myös oppilaita, jotka asuvat kouluviikon             laiden matkoja?
36635: koulupaikkakunnalla, ja heillekin tulee turvata
36636: edestakaiset matkat kotiin.
36637: 
36638:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36639: 
36640:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
36641: 
36642: 
36643: 
36644: 
36645: 280043
36646: 2                                            KK 473/1998 vp
36647: 
36648: 
36649: 
36650: 
36651:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36652: 
36653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         itselleen. Lisäksi kunnilla on edelleen mahdolli-
36654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suus omilla varoillaan rahoittaa koulukuljetuk-
36655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sia.
36656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-              Koulumatkatukeen oikeutettu vähävaraisesta
36657: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          perheestä oleva 17 vuotta täyttänyt opiskelija on
36658: myksen n:o 473:                                        yleensä oikeutettu opintotukeen. Opintotuessa
36659:                                                        opiskelijan vanhempien vähävaraisuus otetaan
36660:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      huomioon siten, että opintorahaa saa korotettu-
36661:         muuttaakseen lakia lukioiden ja ammatil-       na, jos vanhempien yhteenlasketut ansio- ja pää-
36662:         listen oppilaitosten koulumatkatuesta si-      omatulot ovat vuodessa enintään 82 000 mark-
36663:         ten, että tukea maksetaan koko siltä ajal-     kaa. Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittä-
36664:         ta, jonka oppilaitos toimii, ja muuttaak-      vää täyttä 8 200 markkaa kohden 10 prosenttia.
36665:         seen 10 kilometriksi määrätyn yhden-           Esimerkiksi kun alle 20-vuotiaan vanhempiensa
36666:         suuntaisen matkan tukirajan 5 kilomet-         luona asuvan opiskelijan vanhempien yhteenlas-
36667:         riin ja poistaakseen pienituloisia perheitä    ketut tulot ovat 90 000 markkaa, saa hän 130
36668:         rasittavan matkakustannusten omavas-           markan opintorahan korotettuna 250 markalla.
36669:         tuuosuuden sekä tukeakseen myös vii-           Tällöin hänen kuukausittainen opintorahansa
36670:         konloppuisin kotiin matkustavien oppi-         on yhteensä 380 markkaa. Korotuksen tarkoi-
36671:         laiden matkoja?                                tuksena on parantaa erityisesti vähävaraisesta
36672:                                                        perheestä tulevan opiskelijan opiskeluedellytyk-
36673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siä. Samankaltaisen järjestelmän luominen kou-
36674: vasti seuraavaa:                                       lumatkatukeen olisi ongelmallista. Tarveharkin-
36675:                                                        nan lisääminen monimutkaistaisi kaavamaiseksi
36676:     Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten           tarkoitettua järjestelmää ja toisi mukanaan hal-
36677: koulumatkatuesta annetun lain (4811997) mu-            linnollisesti nykymalliin huonosti istuvaa ta-
36678: kaan koulumatkatuen piiriin kuuluvat lukioi-           pauskohtaista harkintaa.
36679: den ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat            Vuonna 1997 koulumatkatukea myönnettiin
36680: sekä ammatillisen oppilaitoksen, musiikkioppi-         44 909 opiskelijalle ja tukeen käytettiin yhteensä
36681: laitoksen sekä muun oppilaitoksen ammatilli-           44 miljoonaa markkaa. Vuodelle 1998 koulumat-
36682: seen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat.       katukeen on varattu 140 miljoona markkaa, kun
36683: Tukea myönnetään, kun opiskelija käyttää               koulumatkatukea myönnetään ensimmäistä ker-
36684: koulumatkaansa joukkoliikennettä tai oppilai-          taa koko vuodelta. Määräraha on mitoitettu
36685: toksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta.        aiemmin samaan tarkoitukseen käytettyjen val-
36686: Muulla tavoin koulumatkansa kulkevalle tuki            tionosuusmenojen perusteella. Koulumatkatu-
36687: maksetaan vain, kun edellä tarkoitetut tavat ei-       keen varatun määrärahan niukkuuden vuoksi
36688: vät ole mahdollisia. Tuki on tarkoitettu päivit-       tukea maksetaan vasta tiettyjen kilometri- ja kus-
36689: täisiä koulumatkoja varten ja edellytyksenä on,        tannusrajauksien kautta muodostuvan opiskeli-
36690: että yhdensuuntainen koulumatka on vähin-              jan omavastuuosuuden jälkeen. Tuen määräyty-
36691: tään kymmenen kilometriä ja kuukausittaiset            misperusteiden väljentäminen esimerkiksi laske-
36692: koulumatkakustannukset ylittävät 300 mark-             malla kilometrirajaa 10 kilometristä viiteen kilo-
36693: kaa. Lukuvuoden aikana tukea saa koulutyö-             metriin, ulottamalla tuki viikonloppumatkoihin
36694: päivien määrän perusteella enintään yhdeksältä         sekä poistamalla opiskelijan omavastuuosuus
36695: kuukaudelta. Tuki määräytyy julkisen liiken-           merkitsisivät huomattavaa saajamäärän lisäystä
36696: teen hintatason mukaan. Opiskelijan kuukau-            ja kuukausittaisen tuen kasvua. Nykyisen koulu-
36697: sittaisen omavastuun (250 mk) ylittävät kustan-        matkatukeen varatun määrärahan puitteissa ei
36698: nukset korvataan ilman muuta tarveharkintaa            ole valtiontaloudellisia edellytyksiä näin suurten
36699: matkustavasta riippuen joko matkalipun myy-            uudistusten toteuttamiseen.
36700: jälle, oppilaitoksen ylläpitäjälle tai opiskelijalle      Hallituksen näkemyksen mukaan nykyinen
36701:                                             KK 473/1998 vp                                             3
36702: 
36703: koulumatkatuki mahdollistaa koulumatkojen             tanut niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka eivät
36704: tukemisen valtion varoista lukion ja ammatillis-      aiemmin ole saaneet koulumatkakustannuksiin-
36705: ten oppilaitosten opiskelijoille aiempaa yhden-       sa minkäänlaista tukea. Koulumatkatuen toimi-
36706: mukaisemmin periaattein paikkakunta- ja oppi-         vuutta on tarkoitus seurata ja valtiontalouden
36707: laitoskohtaiset sekä liikennepoliittiset olosuhteet   tilan niin antaessa myöten myös kehittää nykyis-
36708: huomioon ottaen. Uudistus on erityisesti paran-       tä kattavammaksi järjestelmäksi.
36709: 
36710:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
36711: 
36712:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36713: 4                                           KK 473/1998 vp
36714: 
36715: 
36716: 
36717: 
36718:                                         Tili Riksdagens Ta/man
36719: 
36720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lad familj är berättigad tili stöd för skolresor är
36721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        han i allmänhet också berättigad tili studiestöd. 1
36722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      samband med studiestödet beaktas det faktum
36723: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          att föräldrarna är mindrebemedlade så a tt studie-
36724: mål nr 473:                                           penningen betalas tili höjt belopp om föräldrar-
36725:                                                       nas sammanlagda förvärvs- och kapitalinkom-
36726:           Vilka åtgärder avser Regeringen att         ster är högst 82 000 mark per år. Höjningen mins-
36727:        vidta för att ändra lagen om stöd för          kar med 10 procent för varje helt belopp av 8 200
36728:        skolresor för studerande i gymnasier och       som överskrider inkomstgränsen. Ett exempel:
36729:        yrkesläroanstalter så att stödet betalas       När de sammanlagda inkomsterna för föräldrar-
36730:        för hela den tid läroanstalten är verksam      na tili en studerande under 20 år som bor hemma
36731:        och för att ändra gränsen för stöd för en      är 90 000 mark, får han studiepenningen på 130
36732:        resa i ena riktningen från 10 kilometer tili   mark förhöjd med 250 mark. Hans studiepenning
36733:        5 kilometer och för att slopa självriskan-     per månad är då sammanlagt 380 mark. A vsikten
36734:        delen i resekostnaderna, viiken belastar       med höjningen är förbättra studieförutsättning-
36735:        familjer med små inkomster, samt för att       arna särskilt för studerande som kommer från
36736:        understödja resor för elever som reser         mindrebemedlade familjer. Det skulle vara svårt
36737:        hem tili veckosluten?                          att skapa ett liknande system när det gäller stödet
36738:                                                       för skolresor. lnförande av behovsprövning skul-
36739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         le göra systemet, som är avsett att vara schablon-
36740: anföra följande:                                      mässigt, mer komplicerat och skulle föra med sig
36741:                                                       prövning från fall till fall, vilket förvaltningsmäs-
36742:     Enligt lagen om stöd för skolresor för stude-     sigt sitter illa i den nuvarande modellen.
36743: rande i gymnasier och yrkesläroanstalter (48/            År 1997 beviljades 44 909 studerande stöd för
36744:  1997) gäller stödet studerande vid gymnasier och     skolresor och det användes sammanlagt 44 miljo-
36745: läroanstalter samt studerande som deltar i            ner mark för stödet. F ör 1998 har det reserverats
36746: grundläggande yrkesutbildning vid yrkesläroan-        140 miljoner mark för stödet när det nu för första
36747: stalter, musikläroanstalter samt andra läroan-        gången beviljas för hela året. Anslaget har dimen-
36748: stalter. Stöd beviljas när den studerande för sin     sionerats på basis av de statsandelsutgifter som
36749: skolresa använder kollektivtrafik eller sådan         tidigare använts för samma ändamål. På grund
36750: skolskjuts som läroanstaltens huvudman ordnar.        av att det anslag som reserverats för stöd för
36751: För dem som fårdas på annat sätt betalas stöd         skolresor är knappt betalas stödet först efter stu-
36752: endast när ovannämnda fårdsätt inte är möjliga.       derandes självriskandel som bildas genom vissa
36753: Stödet är avsett för de dagliga skolresorna och en    kilometer- och kostnadsbegränsningar. Att luck-
36754: förutsättning är att skolvägen i ena riktningen är    ra upp grunderna för bestämmande av stödet
36755: minst tio kilometer och att skolresekostnaderna       genom att exempelvis sänka kilometergränsen
36756: per månad överstiger 300 mark. Stöd betalas för       från 10 kilometer tili 5 kilometer, genom att ut-
36757: högst nio månader per läsår på basis av antalet       sträcka stödet tili veckoslutsresor samt genom att
36758: skolarbetsdagar. Stödet bestäms enligt prisnivån      slopa studerandens självriskandel skulle medföra
36759: inom kollektivtrafiken. För de kostnader som          en betydande ökning av antalet stödtagare och av
36760: överstiger den studerandes självriskandel per         stödet per månad. lnom ramen för det nuvarande
36761: månad (250 mk) betalas ersättning utan närmare        anslaget för stödet föreligger inga statsekonomis-
36762: behovsprövning beroende på fårdsättet antingen        ka förutsättningar att verkställa så stora refor-
36763: till den som säljer biljetten, till läroanstaltens    mer.
36764: huvudman eller till den studerande själv. Dessut-        Enligt regeringens åsikt ger det nuvarande stö-
36765: om har kommunerna fortfarande möjlighet att           det för skolresor möjlighet att stödja skolresorna
36766: finansiera skolskjutsarna med egna medel.             för studerande vid gymnasier och yrkesläroan-
36767:     Då en 17-årig studerande i en mindre bemed-       stalter med statens medel enligt enhetligare prin-
36768:                                           KK 473/1998 vp                                            5
36769: 
36770: ciper än tidigare med beaktande av förhållande-     stöd för sina skolresekostnader. Avsikten är att
36771: na på enskilda orter och i enskilda läroanstalter   följa hur stödet för skolresor fungerar och om
36772: och med hänsyn till trafikpolitiska aspekter. Re-   den statsekonomiska situationen det medger
36773: formen har särskilt förbättrat situationen för de   också utveckla systemet så att det blir heltäckan-
36774: studerande som inte tidigare fått något slag av     de.
36775: 
36776:      Helsingforsden 15 maj 1998
36777: 
36778:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36779:                                         KK 474/1998 vp
36780: 
36781: Kirjallinen kysymys 474
36782: 
36783: 
36784: 
36785: 
36786:                                 Markku Pohjola /sd ym.: Asuinhuoneistojen vuokrien kohtuullista-
36787:                                    misesta
36788: 
36789: 
36790:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36791: 
36792:    Asuinhuoneistojen vuokrat varsinkin pääkau-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36793: punkiseudulla ovat nousseet monin paikoin koh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36794: tuuttoman korkeiksi. Ns. markkinat eivät ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36795: johtaneetkaan kohtuulliseen vuokratasoon. Pi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36796: kemminkin päinvastoin!
36797:    Viime aikoina ovat mm. eräät suuret vuokran-             Mitä Hallitus aikoo tehdä toisaalta
36798: antajat tehneet kohtuuttoman suuria vuokran-             lainsäädännön valmistelussa ja toisaalta
36799: korotuksia, jopa 30% kerrallaan.                         vuokra-asuntorakentamisen vauhditta-
36800:    Vuokrasääntelyn ja vuokralaisen irtisanomis-          miseksi, jotta kohtuullinen ja oikeuden-
36801: suojan poistaminen eivät ole johtaneet markki-           mukainen vuokrataso jälleen saataisiin
36802: noiden tasapainoon vaan monin paikoin "riisto-           aikaan?
36803: vuokriin".
36804:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
36805: 
36806:          Markku Pohjola /sd         Matti Saarinen /sd         Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
36807:          Reino Ojala /sd            Erkki Partanen /sd         Reijo Laitinen /sd
36808:          Ulla Juurola /sd           Reijo Kallio /sd           Heikki Rinne /sd
36809:                    Jorma Rantanen /sd                  Tarja Kautto /sd
36810: 
36811: 
36812: 
36813: 
36814: 280043
36815: 2                                          KK 474/1998 vp
36816: 
36817: 
36818: 
36819: 
36820:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pitää hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa,
36822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ei siis myöskään huoneenvuokrasuhteissa. Arvo
36823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sinänsä on, että sopimuksen ehdoista voidaan
36824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          aidosti neuvotella ja molempien osapuolten edut
36825: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         voidaan ja onnistutaan kohtuudella ottamaan
36826: myksen n:o 474:                                      huomioon. Vuokrasuhteen osapuolten lisäksi
36827:                                                      myös yhteiskunta hyötyy siitä, jos huoneenvuok-
36828:           Mitä Hallitus aikoo tehdä toisaalta        rasuhteissa on vallalla sopimuskäytäntöjä, jotka
36829:        lainsäädännön valmistelussa ja toisaalta      yleisesti koetaan kohtuullisiksi. Tällaisiin käy-
36830:        vuokra-asuntorakentamisen vauhditta-          täntöihin kuuluu, että sopijapuolten edut ote-
36831:        miseksi, jotta kohtuullinen ja oikeuden-      taan kohtuullisesti huomioon mukaan lukien
36832:        mukainen vuokrataso jälleen saataisiin        myös vastapuolen mahdollisuudet sopeutua tar-
36833:        aikaan?                                       peellisiin sopimusehtojen muutoksiin. Varsinkin
36834:                                                      jatkuvista suorituksista ja vastasuorituksista
36835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koostuvissa ja pitempiaikaisiksi tarkoitetuissa
36836: vasti seuraavaa:                                     sopimusuhteissa tätä seikkaa on syytä korostaa.
36837:                                                          Niinpä on tarkasteluun otettava sellaiset sopi-
36838:    Vuokra-asuntokanta on yli 100 000 asuntoa         musehtojen muutos- ja vuokran korottamisme-
36839: suurempi kuin ennen asuinhuoneiston vuokrien         nettelyt, joissa uhataan esim. sopimuksen irtisa-
36840: sääntelyn purun aloittamista vuonna 1991.            nomisella ja näin painostetaan hyväksymään
36841: Vuokra-asuntokannan kokoa koskevat viimei-           kohtuuttomia vuokria tai irtisanomalla sopimus
36842: simmät viralliset tilastotiedot ovat vuoden 1996     yritetään saada vuokraa korotetuksi sellaisessa
36843: lopun tilanteesta. Sen mukaan nykyinen vuokra-       tilanteessa, jossa vuokran korottamiseksi vuok-
36844: asuntokanta on noin 720 000 asuntoa.                 ranantajan nostama kanne ei olisi menestynyt.
36845:    Vaikka vuokra-asuntokannan lisäys on siis         Tuomioistuin nimittäin voi vuokranantajan kan-
36846: ollut varsin merkittävä, ei sekään yhdessä valtion   teesta korottaa vuokraa tai muuttaa vuokran
36847: tukeman tuotannon kanssa ole riittänyt nosta-        määräytymistä koskevaa ehtoa, mutta tällöin
36848: maan tarjontaa kysyntää vastaavaksi. Tällä het-      otetaan tarkastelun alle koko sopimus ja sen
36849: kellä kysyntä kasvaa pääkaupunkiseudulla ja          kaikki ehdot. Sellainen vuokranantaja, joka hil-
36850: kasvukeskuksissa, joissa työtä ja toimeentuloa       jattain on vapaasti tehnyt vuokralaisensa kanssa
36851: on tarjolla. Kysyntä kohdistuu nimenomaan            sopimuksen ja vastoin itse sopimaansa alkaa
36852: pienasuntoihin. Tällaisia kasvualueita ovat          vaatia vuokraa lisää tai vaatii muutettavaksi
36853: muun muassa Oulun, Tampereen, Turun ja               vuokran määräytymistä koskevaa sopimuseh-
36854: Jyväskylän seudut.                                   toa, ei menestyisi tässä hankkeessaan ajamalla
36855:    Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia vuokrien        kannetta, jollei sopimussuhteessa ole jotain mer-
36856: määrään ja niiden määräytymistä koskeviin eh-        kittävää suoritusten ja vastasuoritusten epätasa-
36857: toihin ja ehtojen muuttamistapoihin on koko          painoa verrattaessa sitä siihen sopimusehtojen
36858: ajan seurattu. Vuokrataso on jonkin verran           kokonaisuuteen, mistä osapuolet ovat aikanaan
36859: noussut. Näin on tapahtunut osittain sääntelyn       sopineet.
36860: purun johdosta, kun nyt voidaan sopia vuokran            Vuokra-asuntokannan kasvu vastaamaan
36861: määrästä ja määräytymisestä entistä vapaam-          kunkin ajan kysyntää on tehokkaimpia keinoja
36862: min, mutta myös muista syistä. Tarjolle on tullut    saada ja pitää vuokrataso kohtuullisena. Halli-
36863: myös laadullisesti parempia asuntoja, jotka          tuksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on
36864: luonnollisesti nostavat vuoden keskivuokrata-        kuluvan kuun 12 päivänä päättänyt välittömästi
36865: soja verrattessa niitä edellisvuoden vuokra-asun-    ottaa käyttöön talousarviossa asuntotuotantoon
36866: tokannan keskivuokriin.                              ehdollisena osoitetusta l ,5 miljardin markan
36867:    Valitettavasti vuokrien tarkistamisessa on al-    määrärahasta yhden miljardin. Loput määrära-
36868: kanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida      hasta eli 500 miljoonaa markkaa on päätetty
36869:                                            KK 474/1998 vp                                           3
36870: 
36871: ottaa käyttöön ensi elokuun puolivälissä, jos val-      Kohtuuhintaisen erilaisia asumisvaihtoja tar-
36872: tion tukeman uustuotannon kustannuskehitys           joavan tilaanteen aikaansaaminen asuntomark-
36873: on enintään samaa luokkaa kuin kuluvan vuo-          kinoilla on monen osatekijän tulos. Eräillä paik-
36874: den tammi-huhtikuussa. Hallitus on kuluvan           kakunnilla kehittyvä, kysyntää vastaavien vuok-
36875: kuun 14 päivänä osoittanut tämän myöntämis-          ra-asuntojen suoranainen puute saattaa ennen
36876: valtuuden käytettäväksi vuokra- ja asumisoi-         pitkää muodostua myös työvoiman saannin es-
36877: keustalojen asuntolainoihin. Summalla arvioi-        teeksi, jolloin myös uudet työpaikat jäävät
36878: daan voitavan rakentaa runsaat 2 000 asuntoa.        alueelle syntymättä. Tällainen kierre ei ole ke-
36879:    Vuokrien kohtuullisena pysymiseen ja kysyn-       nenkään etu. Hallitus pyrkii omalla toiminnal-
36880: tää vastaavan tarjonnan aikaansaamiseen tarvi-       laan lisäämään erityisesti kohtuuhintaisten
36881: taan edelleen myös vapaarahoitteista tuotantoa.      vuokra-asuntojen tarjontaa ja asuntomarkkinoi-
36882: Asuntorakentamiseen sopivien tonttien kaavoi-        den tasapainoista kehitystä.
36883: tustilanteeseen ja saatavuuteen yleensäkin on si-
36884: ten myös kiinnitettävä huomiota. Kuntien toi-
36885: minta on tässä keskeisellä sijalla.
36886: 
36887:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
36888:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
36889: 4                                            KK 474/1998 vp
36890: 
36891: 
36892: 
36893: 
36894:                                          Tili Riksdagens Talman
36895: 
36896:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Tyvärr har det i fråga om justeringen av hyror-
36897: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       na också börjat förekomma procedurer som inte
36898: de medlem av statsrådet översänt följande av           kan anses godtagbara i något som helst avtalsför-
36899: riksdagsman Markku Pohjola m.fl. underteck-            hållande, alltså inte heller i hyresförhållanden.
36900: nade spörsmå1 nr 474:                                  Ett värde i sig är att man kan föra faktiska under-
36901:                                                        hand1ingar om villkoren för avta1et och att man
36902:            Vad ämnar Regeringen göra å ena si-         kan och 1yckas bevaka vardera partens skä1iga
36903:         dan inom beredningen av 1agstiftningen         intressen. Utöver parterna i hyresförhållandet
36904:         och å andra sidan för att få fart på byg-      drar också samhället nytta av att en avtalspraxis
36905:         gandet av hyresbostäder, så att vi åter kan    som allmänt upp1evs som skä1ig är rådande i
36906:         få till stånd en skä1ig och rättvis hyresni-   hyresrelationerna. Tili en sådan praxis hör att
36907:         vå?                                            parternas intressen beaktas på ett skäligt sätt,
36908:                                                        däri inbegripet motpartens möj1igheter att an-
36909:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          passa sig tili erforderliga ändringar i avta1svillko-
36910: anföra fö1jande:                                       ren. 1 synnerhet då det är fråga om avta1sförhå1-
36911:                                                        landen som innehåller kontinuer1iga prestationer
36912:    Beståndet av hyresbostäder omfattar nu över         och motprestationer och som är avsedda att vara
36913: 100 000 fler bostäder än innan avveck1ingen av         1änge är det skä1 att framhålla denna aspekt.
36914: hyresreg1eringen för bostads1ägenheter in1eddes            Därför bör vi behand1a sådana förfaranden i
36915: år 1991. Den senaste officiella statistiken över       fråga om ändring av avtallsvillkoren och höjning
36916: stor1eken på hyresbostadsbeståndet gäller situa-       av hyran där det t.ex. före1igger hot om uppsäg-
36917: tionen vid utgången av år 1996. Enligt den omfat-      ning som används för att pressa fram oskä1iga
36918: tar beståndet av hyresbostäder nu ca 720 000           hyror, eller där man genom uppsägning av avta-
36919: bostäder.                                              1et försöker få hyran höjd i en situation där ett
36920:    Även om ökningen i hyresbostadsbeståndet            käromå1 av hyresvärden i syfte att höja hyran inte
36921: alltså har varit avsevärd, har inte ens detta, till-   går igenom. Domsto1en kan näm1igen efter käro-
36922: sammans med den statsstödda produktionen,              må1 av hyresvärden höja hyran eller ändra villko-
36923: varit tillräck1igt för att öka utbudet så att det      ren för hyresbestämning, men då behand1as hela
36924: motsvarar efterfrågan. 1 detta nu ökar efterfrå-       avta1et och samt1iga villkor. En hyresvärd som
36925: gan i huvudstadsregionen och i tillväxtcentra,         ny1igen fritt ingått ett avta1 med en hyresgäst och
36926: där arbete och utkomst står till buds. Efterfrågan     som tvärtemot vad han sjä1v kommit överens om
36927: gäller uttryckligen små bostäder. Tili tillväxtom-     börjar kräva högre hyra, eller att avta1svillkoret
36928: rådena hör bl.a. Uleåborgs-, Tammerfors-, Åbo-         om hyresbestäning skall ändras, kan inte ha
36929: och Jyväsky1ätrakterna.                                framgång genom att anföra käromå1, om det inte
36930:    Uppfö1jningen av hur avveck1ingen av hyres-         i hyresavta1et råder en betydande imba1ans me1-
36931: reg1eringen inverkar på hyresbe1oppen, villkoren       1an prestationer och motprestationer i re1ation
36932: för bestämningen av dem och sätten att ändra           till den he1het som avta1svillkoren utgör och som
36933: villkoren har varit kontinuerlig. Hyresnivån har i     parterna i tiden kommit överens om.
36934: viss mån stigit. Detta har delvis skett på grund av        B1and de mest effektiva medlen att få tili stånd
36935: att regleringen avveck1ades, eftersom det nu är        och bibehålla ett bestånd av hyresbostäder som
36936: möj1igt att friare än förr komma överens om            motsvarar den aktuella efterfrågan är att bestån-
36937: hyresbe1oppet och bestämningen av hyran, men           det växer. Regeringens ekonomisk-po1itiska mi-
36938: det finns också andra skäl. Utbudet omfattar nu        nisterutskott har den 12 dennes bes1utat att ome-
36939: kva1itativt mer högtstående bostäder, vi1ket na-       de1bart tai bruk en mi1jard av de för bostadspro-
36940: tur1igtvis höjer den genomsnittliga årshyresnivån      duktion villkor1igt ans1agna med1en på 1,5 mi1-
36941: vid jämförelse med de föregående årens genom-          jard. Resten av ans1aget, dvs. 500 mi1joner mark,
36942: snittliga hyror för hyresbostadsbeståndet.             kommer att tas i bruk i med1et av augusti 1998,
36943:                                             KK 474/1998 vp                                               5
36944: 
36945: om kostnadsutvecklingen inom den statsstödda             En situation då olika boendealternativ tili skä-
36946: nyproduktionen ligger i högst samma klass som i       ligt pris finns på bostadsmarknaden är ett resul-
36947: januari-april i år. Regeringen har den 14 maj         tat av ett otal delfaktorer. Den direkta brist på
36948: beslutat att befogenheten att bevilja dessa edel      hyresbostäder som mot svarar efterfrågan och
36949: skall användas tili aravaiän för hyreshus och         håller på att uppstå på vissa orter kan inom kort
36950: bostadsrättshus. Mao räknar med att drygt 2 000       också bli ett hinder för tillgången på arbetskraft,
36951: bostäder kan byggas för denna summa.                  och då uppstår inte heller nya arbetsplatser på
36952:    För att hyrorna skall hållas skäliga och för att   orten. En sådan spiral gagnar ingen. Regeringen
36953: utbudet skall motsvara efterfrågan behövs allt-       strävar efter att genom sin aktivitet öka utbudet
36954: jämt också fritt finansierad produktion. Därför       särskilt på hyresbostäder tili skäligt pris och stöd-
36955: är det också skäl att fåsta uppmärksamhet vid         ja en balanserad utveckling av bostadsmarkna-
36956: planläggningssituationen och den allmänna till-       den.
36957: gången beträffande tomter som lämpar sig för
36958: bostadsbyggande. Här intar kommunernas akti-
36959: viteter en central ställning.
36960: 
36961:      Helsingfors den 18 maj 1998
36962: 
36963:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
36964:                                             KK 475/1998 vp
36965: 
36966: Kirjallinen kysymys 475
36967: 
36968: 
36969: 
36970: 
36971:                                    Jukka Tarkka /nuors ym.: Pienyhtiöitä koskevasta lainvalmiste-
36972:                                       lusta
36973: 
36974: 
36975:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36976: 
36977:     Hallituksen osakeyhtiölakia koskevasta esi-       suurin ponnin on ollut verotus, ja on myös syytä
36978: tyksestä (HE 89/1996 vp) antamassaan mietin-          miettiä, olisivatko nämä ongelmat ratkaistavissa
36979: nössä talousvaliokunta totesi: "Ministeriön on        ehkä helpompaakin tietä". Ministeriön virka-
36980: pikaisesti selvitettävä, tarvitaanko pienyhtiöistä    miesten julkisuuteen viime aikoina antamat lau-
36981: oma lakinsa vai voidaanko niitä koskevat sään-        sunnot osoittavat huolestuttavaa vastahakoi-
36982: nökset sisällyttää osakeyhtiölakiin" (Ta VM 24/       suutta noudattaa eduskunnan tahdonilmausta.
36983:  1996 vp). Valiokunta kiinnitti ministeriön huo-         Pienyhtiöiden toimintaa tarpeettomasti hait-
36984: miota myös pienten yhtiöiden vaikeuksien pois-        taavat säännökset vaikeuttavat tuntuvasti yrittä-
36985: tamiseen verolainsäädäntöä muuttamalla. Mie-          mistä ja heikentävät vakavasti niiden työllistä-
36986: tinnössä kiirehditään selvitysten suorittamista       mismahdollisuuksia. Asian pikainen selvittämi-
36987: niin, että "ne ovat mahdollisesti valmiina toteu-     nen on jo hallitusohjelmankin perusteella välttä-
36988: tettavaksi ennen osakepääoman korotuksen siir-        mätöntä.
36989:  tymäajan päättymistä". Eduskunta yhtyi tähän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36990:  lausumaan lakiesityksen kolmannessa käsittelys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36991:  sä 16.12.1996.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36992:     Vastatessaan suulliseen kysymykseen kysely-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36993:  tunnilla 20.3.1997 oikeusministeri Häkämies to-
36994:  tesi yleisluonteisesti, että asia on ministeriössä             Millä aikataululla eduskunnan hyväk-
36995:  valmistelussa. Hän liitti vastaukseen kuitenkin             symän lausuman mukainen lainvalmiste-
36996:  yhtiömuotoa koskevan varauksen sanomalla,                   lutyö etenee, ja
36997:  että yrittäjyyteen liittyvät ongelmat eivät aina-              millaiset vaihtoehdot ovat sen lähtö-
36998:  kaan suurelta osalta sinänsä ole kiinni yhtiölain-          kohtana?
36999:  säädännöstä. "Tässäkin kysymyksessä kaiketi
37000: 
37001:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
37002: 
37003:                      Jukka Tarkka /nuors                       Risto Penttilä /nuors
37004: 
37005: 
37006: 
37007: 
37008:  280043
37009: 2                                          KK 475/1998 vp
37010: 
37011: 
37012: 
37013: 
37014:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37015: 
37016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pakamari sekä Teollisuuden ja Työnantajien
37017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Keskusliitto TT. Lisäksi työryhmään on määrät-
37018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ty pysyviä asiantuntijoita, jotka edustavat tilin-
37019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Tar-      tarkastajia, asianajajia ja tiedeyhteisöä.
37020: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Toimeksiannon mukaan työryhmän on selvi-
37021: n:o 475:                                             tettävä pienimuotoiseen yritystoimintaan liitty-
37022:                                                      vät yhtiöoikeudelliset ongelmat ja niiden suhde
37023:           Millä aikataululla eduskunnan hyväk-       muun muassa vero-, kirjanpito- ja tilintarkastus-
37024:        symän lausuman mukainen lainvalmiste-         lainsäädäntöön. Työryhmän tulee selvittää niitä
37025:        lutyö etenee, ja                              yleisiä periaatteita, jotka yhtiölainsäädäntöä ke-
37026:           millaiset vaihtoehdot ovat sen lähtö-      hitettäessä tulisi pienten ja keskisuurten yritysten
37027:        kohtana?                                      osalta ottaa huomioon. Työryhmän on määrä
37028:                                                      erityisesti arvioida, tulisiko pienimuotoista yri-
37029:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tystoimintaa helpottaa yksinkertaistamaila tai
37030: taen seuraavaa:                                      selkeyttämällä osakeyhtiölain säännöksiä vai
37031:                                                      luomalla uusi pienyhtiöille tarkoitettu yhtiö-
37032:    Oikeusministeriö on kesäkuun 4 päivänä 1997       muoto.
37033: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-         Työryhmän määräaikaa on pidennetty niin,
37034: tää, miten pienen ja keskisuuren yritystoiminnan     että se päättyy toukokuun 31 päivänä 1998. Työ-
37035: edellytyksiä voidaan parantaa yhtiölainsäädän-       ryhmän muistio on tarkoitus lähettää laajalle
37036: töä kehittämällä. Työryhmässä on oikeusminis-        lausuntokierrokselle. Asian jatkovalmistelusta
37037: teriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi   oikeusministeriössä päätetään lausuntomenette-
37038: edustettuna Suomen Yrittäjät ry, Keskuskaup-         lyn päätyttyä.
37039: 
37040:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
37041: 
37042:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
37043:                                             KK 475/1998 vp                                              3
37044: 
37045: 
37046: 
37047: 
37048:                                         Tili Riksdagens Talman
37049: 
37050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       varnas Centralförbund TT företrädda. 1 arbets-
37051: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gruppen finns dessutom permanenta sakkunni-
37052: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ga, som företräder revisorerna, advokaterna och
37053: damot Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs-         den vetenskapliga gemenskapen.
37054: mål nr475:                                               1 enlighet med sitt uppdrag skall arbetsgrup-
37055:                                                       pen utreda bolagsrättsliga problem som ansluter
37056:           Hur kommer Iagberedningen i enlighet        sig tili småskalig företagsverksamhet och hur
37057:        med riksdagens uttalande att framskrida        problemen förhåller sig tili bl.a. skatte-, bokfö-
37058:        tidsmässigt, och                               rings- och redovisningslagstiftningen. Arbets-
37059:           vilka alternativ kommer att Iigga tili      gruppen skall utreda de allmänna principer som
37060:        grund för beredningen?                         bör beaktas i fräga om små och medelstora före-
37061:                                                       tag när bolagslagstiftningen utvecklas. Arbets-
37062:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         gruppen skall särskilt bedöma om förutsättning-
37063: anföra följande:                                      arna för småskalig företagsverksamhet skall för-
37064:                                                       bättras genom att förenkla och klarlägga bestäm-
37065:    Justitieministeriet har den 4 juni 1997 tillsatt   melserna i aktiebolagslagen eller genom att skapa
37066: en arbetsgrupp med uppgift att utreda hur verk-       en ny bolagsform för små bolag.
37067: samhetsförutsättningarna för små och medelsto-           Arbetsgruppens mandattid har förlängts till
37068: ra företag kan förbättras genom att utveckla bo-      och med den 31 maj 1998. Meningen är att arbets-
37069: lagslagstiftningen. 1 arbetsgruppen är förutom        gruppens promemoria skall genomgå en omfat-
37070: justitieministeriet och handels- och industrimi-      tande remissbehandling. Justitieministeriet be-
37071: nisteriet även Företagarna i Finland r.f., Central-   slutar om den fortsatta behandlingen efter re-
37072: handelskammaren samt lndustrins och Arbetsgi-         missförfarandet.
37073: 
37074:      Helsingfors den 18 maj 1998
37075: 
37076:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
37077:                                               KK 476/1998 vp
37078: 
37079: Kirjallinen kysymys 476
37080: 
37081: 
37082: 
37083: 
37084:                                      Päivi Räsänen /skl: Tasa-arvolain poikkeusten suhteesta kirkon
37085:                                          pappisvirkaan
37086: 
37087: 
37088:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37089: 
37090:     Suomessa on perinteisesti varottu valtiovallan       ja sen myötä myös osa uskonnonharjoittamista.
37091: taholta liiallisesti puuttumasta kirkkojen ja seu-       Seurakunnan paimenen viran perustus on Raa-
37092: rakuntien sisäisiin asioihin, varsinkaan opillisiin      matussa, kristillisen uskon ja opin Pyhässä kir-
37093: kiistakysymyksiin. Tässä suhteessa valtiovalta           jassa. Kirkon paimenvirka kuuluu kristillisen us-
37094: on menetellyt huomattavasti viisaammin kuin              kon sisältökysymyksiin aivan eri tavalla kuin
37095: naapurimaassamme Ruotsissa, jossa hallitus on            seurakuntien talousjohtajan tai siivoojan virat.
37096: aika ajoin puuttunut valtionkirkon toimintaan ja            Virkakysymystä ei voida erottaa kristillisen
37097: provosoinut kirkon sisäisiä ongelmia.                    uskon harjoittamisesta loukkaamatta samalla
37098:      Hyvinkään käräjäoikeus on nyt kuitenkin teh-        seurakuntien ja kristittyjen oikeutta vapaaseen
37099: nyt ennakkopäätösluonteista tasa-arvolain (laki-         uskonharjoittamiseen. Suomen evankelisluteri-
37100: naisten ja -miesten välisestä tasa-arvosta) tulkin-      laisessa kirkossa toimii useita herätysliikkeitä,
37101: taa. Oikeus tuomitsi Hyvinkään seurakunnan               jotka pitäytyvät Raamatun ja luterilaisen tun-
37102: korvauksiin tasa-arvolain rikkomisesta, kun sen          nustuksen mukaiseen perinteiseen käsitykseen
37103:  kirkkovaltuusto valitsi kappalaiseksi miehen,            paimenvirasta. Valtiovallan taholta ei pitäisi
37104:  vaikka virkaa oli hakenut tasa-arvovaltuutetun           puuttua kirkkojen sisäisiin oppikiistoihin Raa-
37105:  mielestä pätevämpi nainen.                               matun tulkinnasta. Siten tulisi myös kunnioittaa
37106:      Tasa-arvolain mukaan sen säännöksiä ei so-          tasa-arvolain poikkeussääntöä kirkkojen toi-
37107:  velleta evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksi-         minnalle.
37108:  sen kirkkokunnan eikä muidenkaan uskonnollis-               Tasa-arvolaissa on viisaasti haluttu poikkeus-
37109:  ten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liitty-           pykälällä kunnioittaa uskonvapautta ja jättää
37110:  vään toimintaan, ei myöskään perheenjäsenten             papinvirkaan liittyvät kysymykset kirkkojen ja
37111:  välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuu-       seurakuntien itsensä ratkaistaviksi. Sen vuoksi
37112:  luviin suhteisiin.                                       Hyvinkään käräjäoikeuden ratkaisu olla huo-
37113:       On esitetty, että tasa-arvolain poikkeukset oli-    mioimaHa tasa-arvolain poikkeuksia on käsittä-
37114:  sivat vanhentuneet naispappeuden hyväksymi-              mätön.
37115:  sen myötä, mutta täytyy muistaa, että ortodoksi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37116:  nen kirkkokunta ei vihi edelleenkään naisia pa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37117:  peiksi eikä siellä edes ole merkittäviä hankkeita        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37118:  naispappeuden toteuttamiseksi. Hyvinkään kä-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37119:  räjäoikeuden päätös voisi pahimmillaan enna-
37120:  koida lisääntyviä oikeusprosesseja ja seurakun-                    Onko Hallitus tietoinen tasa-arvolain
37121:   tien toiminnan häiriintymistä. Muodollisesti an-               2 §:n tulkintaan liittyvistä ongelmista, ja
37122:   sioituneet naisteologit voisivat rahastaa kor-                    aikooko Hallitus varmistaa sen, että
37123:   vauksia hakemalla avoimiin papinvirkoihin                      valtiovalta pidättäytyy, uskonvapautta
37124:   esim. pohjoisten Iestadiolaisseurakuntien alueil-              kunnioittaen, puuttumasta kirkkojen
37125:   la.                                                            uskonnonharjoittamista koskeviin asioi-
37126:       Papin virka on oleellinen osa kristillistä oppia           hin?
37127: 
37128:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
37129: 
37130:                                              Päivi Räsänen /skl
37131: 
37132: 
37133:  280043
37134: 2                                           KK 476/1998 vp
37135: 
37136: 
37137: 
37138: 
37139:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37140: 
37141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen yhdyskunta on työnantajan asemassa, sovel-
37142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuisivat lain säännökset työnantajan velvoitteista
37143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siihenkin."
37144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-             Kuten lakiesityksen perusteluissa on erikseen
37145: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         todettu, valtion puolelta ei tasa-arvolakia säädet-
37146: 476:                                                   täessä haluttu puuttua naispappeuskysymyk-
37147:                                                        seen,jonka on katsottu olevan luonteeltaan puh-
37148:           Onko Hallitus tietoinen tasa-arvolain        taasti uskontokunnan sisäinen asia. Suomen
37149:        2 §:n tulkintaan liittyvistä ongelmista, ja     evankelis-luterilainen kirkko on sittemmin omal-
37150:           aikooko Hallitus varmistaa sen, että         ta osaltaan hyväksynyt naispappeuden, joka ai-
37151:        valtiovalta pidättäytyy, uskonvapautta          kanaan vahvistettiin kirkkolakiin tehdyllä muu-
37152:        kunnioittaen, puuttumasta kirkkojen             toksella.
37153:        uskonnonharjoittamista koskeviin asioi-             Uskonnon ja omantunnon vapaudesta on sää-
37154:        hin?                                            detty hallitusmuodon 9 §:ssä ja uskonnonva-
37155:                                                        pauslaissa (267/1922). Uskonnonvapauslaissa
37156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           todetaan, että uskontoa saa harjoittaa, mikäli
37157: vasti seuraavaa:                                       lakia ja hyviä tapoja ei loukata. Näiden edellytys-
37158:                                                        ten täyttyessä voidaan todeta, että eri uskonto-
37159:    Tasa-arvolakia säädettäessä vuonna 1985             kuntien uskonnonharjoittamista koskeviin opil-
37160: eräät elämänalueet rajattiin lain soveltamisalan       lisiin kysymyksiin valtiovalta ei puutu.
37161: ulkopuolelle. Hallituksen esityksessä (HE 57/              Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu Hyvin-
37162: 1985 vp) tasa-arvolaiksi todetaan, että "lain          kään käräjäoikeuden 17 päivänä huhtikuuta
37163: säännöksiä ei sovellettaisi evankelis-luterilaisen      1998 antamaan tasa-arvolakiin perustuvan riita-
37164: kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden          asian tuomioon, johon on haettu muutosta. Tuo-
37165: uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoi-            miovalta kuuluu hallitusmuodon mukaan riip-
37166: tukseen liittyvään toimintaan. Lakia ei siten so-      pumattamille tuomioistuimille. Asian ollessa
37167: vellettaisi kirkollisiin toimituksiin, kuten papiksi   tuomioistuimessa edelleen vireillä hallitus ei näe
37168: vihkimiseen. Esityksellä ei näin ollen puututtaisi      mahdolliseksi ottaa kantaa yksittäiseen tasa-ar-
37169: naispappeuskysymykseen. Milloin Uskonnolli-            volain tulkintakysymykseen.
37170: 
37171:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
37172: 
37173:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37174:                                            KK 476/1998 vp                                               3
37175: 
37176: 
37177: 
37178: 
37179:                                        Tili Riksdagens Talman
37180: 
37181:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vare skall bestämmelserna om arbetsgivarens
37182: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skyldigheter tillämpas."
37183: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Så som det i propositionens motiveringsdel
37184: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          särskilt har konstaterats, ville man inte från stats-
37185: 476:                                                 maktens sida då jämställdhets1agen stiftades in-
37186:                                                      gripa i kvinnoprästfrågan som tili sin natur har
37187:           Är Regeringen medveten om proble-          ansetts vara en rent intern sak för religionssam-
37188:        men i anslutning tili tolkningen av 2 § i     funden. Finlands evangelisk-lutherska kyrka har
37189:        jämställdhetslagen, och                       senare för egen del godkänt kvinnopräster, vilket
37190:           avser Regeringen säkra att statsmak-       på sin tid fastställdes genom en ändring av kyrko-
37191:        ten med högaktande av religionsfriheten       lagen.
37192:        inte ingriper i frågor som gäller kyrkornas      Bestämmelser om religionsfrihet och samvets-
37193:        religionsutövning?                            frihet finns i 9 § regeringsformen och i religions-
37194:                                                      frihetslagen (26711922). 1 religionsfrihetslagen
37195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sägs att religion må utövas såvitt lag eller god sed
37196: anföra följande:                                     inte kränks. Så Iänge dessa villkor uppfylls kan
37197:                                                      man konstatera att statsmakten inte ingriper i
37198:    När jämställdhetslagen stiftades 1985 lämna-      lärofrågor som gäller religionsutövningen i olika
37199: des vissa livsområden utanför Jagens tillämp-        religionssamfund.
37200: ningsområde. 1 regeringens proposition (RP 57/          1 spörsmålet har hänvisats tili en dom som
37201: 1985 rd) med förslag tili jämställdhetslag konsta-   Hyvinge tingsrätt avkunnatden 17 aprill998 iett
37202: teras att "1agens bestämme1ser inte alls tillämpas   tvistemål som grundar sig på jämlikhetslagen.
37203: på verksamhet i ans1utning tili evange1isk-1ut-      Domen har överklagats. Domaremakten till-
37204: herska kyrkans, ortodoxa kyrkosamfundets och         kommer enligt regeringsformen oberoende dom-
37205: andra religiösa samfunds religionsutövning. La-      stolar. Då ärendet alltjämt är anhängigt vid dom-
37206: gen skall så1unda inte tillämpas på kyrkliga för-    stol anser regeringen det inte möjligt att ta ställ-
37207: rättningar som t.ex. prästvigningar. Detta bety-     ning tili frågan om tolkning av jämställdhetsla-
37208: der att 1agen inte ingriper i kvinnoprästproble-     gen i detta enskilda fall.
37209: matiken. Står ett religiöst samfund som arbetsgi-
37210: 
37211:      Helsingfors den 18 maj 1998
37212: 
37213:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37214:                                            KK 477/1998 vp
37215: 
37216: Kirjallinen kysymys 477
37217: 
37218: 
37219: 
37220: 
37221:                                   Satu Hassi /vihr: Sähköautojen verotuksesta
37222: 
37223: 
37224: 
37225:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37226:    Tällä hetkellä sähköautot saavat erillisestä          Kaupunki-ilman laatua parantavat maakaa-
37227: anomuksesta vapautuksen autoverosta. Myös            subussit ovat kilpailukykyisiä silloin, jos niille
37228: maakaasuautot voivat saada vapautuksen auto-         myönnetään vapautus vuosittaisesta dieselveros-
37229: verosta. Verovapaus onkin olennainen keino           ta. Vapautus onkin toistaiseksi myönnetty.
37230: kannustaa näiden uusien autotyyppien kehitte-            Nykytilanteessa voidaan pitää järkevänä tek-
37231: lyyn ja käyttöön.                                    nologia,- liikenne- ja terveyspolitiikkana edistää
37232:     Sähköauto ei aiheuta paikallisia päästöjä,       sähköautojen ja maakaasuautojen markkinoi-
37233: koska siinä ei ole pakokaasuja synnyttävää polt-     den ja tuotannon syntymistä.
37234: tomoottoria. Sähköauton teknologia on toistai-          Monissa muissa Euroopan maissa ja USA:ssa
37235: seksi, nykyisillä valmistussarjoilla, huomattavas-   sähköautoja suoranaisesti subventoidaan edellä
37236: ti kalliimpaa kuin perinteisen polttomoottoriau-     mainituista syistä joko suorilla subventioilla tai
37237: ton. Lisäksi sähköautoista joutuu maksamaan          niiden käyttäjille myönnetyillä veroeduilla.
37238: dieselveron. Maakaasu-auton päästöt taas ovat           Valtiontalouden kannalta sähköautojen vero-
37239: huomattavasti vähäisemmät kuin bensiinillä ja        vapaudella ei toistaiseksi ole merkitystä: rekiste-
37240: dieselöljyllä toimivien autojen. Molempien yleis-    rissä sähköautojen määrä on muutama sata.
37241: tyminen parantaisi merkittävästi kaupunki-il-           Valtiontaloudellista perustetta verotuskäy-
37242: man laatua, millä olisi myönteinen vaikutus kan-     tännölle, joka tehokkaasti ennaltaehkäisee ym-
37243: santerveyteen ja myös terveydenhuollon pitkän        päristöystävällisen teknologian tuloa Suomeen,
37244: aikavälin kuluihin.                                  ei siis ole.
37245:     Koska autovero lasketaan auton hinnasta, ta-         Nykyistä käytäntöä yksinkertaisempi menet-
37246: vanomaista autoa kalliimmasta sähköautosta           tely olisi säätää lailla määräaikaisesta sähköau-
37247: joutuu maksamaan suuremman veron kuin vas-           ton autoverovapaudesta sekä sen ja maakaasu-
37248: taavasta polttomoottoriautosta auto- ja poltto-      autojen dieselverovapaudesta. Nämä verova-
37249: aineveroja koko sen elinkaaren aikana. Korkea        paudet voidaan poistaa siinä vaiheessa, kun
37250: hinta ja korkea vero hidastavat tehokkaasti säh-     nämä puhtaammat autotyypit ovat yleistyneet.
37251: köauton yleistymistä.                                Vasta siinä vaiheessa niiden verolla on merkitys-
37252:     Ministeriön myöntämä tapauskohtainen va-         tä valtiontaloudelle.
37253: pautus autoverosta on helpotus yksittäiselle säh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37254: köauton hankkijalle, mutta se ei edistä sähköau-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37255: ton kaupallista läpimurtoa.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37256:     Sähköautot saatettaisiin kohtuullisen kilpai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37257: lukykyisiksi tavanomaisiin autoihin verrattuna
37258: poistamalla niiden autovero ja dieselvero ja peri-               Aikooko Hallitus tehdä sähköautojen
37259: mällä vain normaali käyttömaksuja arvonlisäve-                ja maakaasuautojen markkinoita ja tuo-
37260:  ro. Tällöin sähköautojen hintataso asettuisi lä-             tantoa edistäviä muutoksia näiden auto-
37261: helle perinteisten autojen hintatasoa.                        jen verotukseen edistääkseen niiden läpi-
37262:                                                               murtoa markkinoilla?
37263:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
37264: 
37265:                                            Satu Hassi /vihr
37266: 
37267: 
37268: 280043
37269: 2                                             KK 477/1998 vp
37270: 
37271: 
37272: 
37273: 
37274:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37275: 
37276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          johtuu siitä, ettei moottoriajoneuvoveroa kanne-
37277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta pienistä kolmi- tai nelipyöräisistä sähkökäyt-
37278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         töisistä ajoneuvoista, jotka luetaan autoista ja
37279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          moottoripyöristä eroteltuna niin sanottuun L-
37280: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            luokkaan kuuluviksi ajoneuvoiksi.
37281: 477:                                                        Autoverolaissa varsinaisia sähköautoja koh-
37282:                                                         dellaan lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin
37283:            Aikooko Hallitus tehdä sähköautojen          polttomoottorilla varustettua autoja, joskin
37284:         ja maakaasuautojen markkinoita ja tuo-          edellä mainittujen L-luokkaan kuuluvien sähkö-
37285:         tantoa edistäviä muutoksia näiden auto-         ajoneuvojen vero on tuntuvasti alennettu 30 pro-
37286:         jen verotukseen edistääkseen niiden läpi-       senttiin ajoneuvon hinnan perusteella määräyty-
37287:         murtoa markkinoilla?                            västä verotusarvosta. Valtiovarainministeriö on
37288:                                                         kuitenkin myöntänyt sähkökäyttöisille ajoneu-
37289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voille hakemusperusteisia verohuojennuksia ja
37290: vasti seuraavaa:                                        siten omalta osaltaan tukenut näiden kehitystyö-
37291:                                                         tä ja käyttöönottoa Suomessa. Sähkökäyttöisten
37292:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain mu-             ajoneuvojen kehittelyoja käyttöönoton tukemis-
37293: kaan moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla             ta verohuojennusten avulla on pidetty kannatet-
37294: polttoaineelia kuin moottoribensiinillä tai bensii-     tavana niiden alhaisen paikallisen päästätason
37295: nialkoholilla on suoritettava moottoriajoneuvo-         vuoksi erityisesti kaupunki-ilman laadun paran-
37296: veroa, jonka avulla pyritään tasoittamaan eri           tamisen kannalta, joskin on muistettava, että
37297: tavoin verotettujenja eri hintaisten käyttöpoltto-      sähköautojen käytöstä saatava ympäristöhyöty
37298: aineiden autoilijoille aiheuttamia kustannusero-        kokonaisuudessaan riippuu olennaisesti sähkön
37299: ja. Vuotuista moottoriajoneuvoveroa, jota kut-          tuotantotavasta. Hiilellä tuotettua sähköä käyt-
37300: sutaan myös dieselveroksi, on suoritettava säh-         tävä auto on kokonaispäästöjen osalta epäedulli-
37301: kökäyttöisestä ajoneuvosta sen mukaan kuin              sempi kuin polttomoottorilla varustettu auto ny-
37302: lain 5 §:ssä säädetään. Säännöksen mukaan säh-          kyiset hyvät polttoainelaadut ja polttomoottori-
37303: kökäyttöisen ajoneuvon varsinainen ajoneuvo-            käyttöisten ajoneuvojen kehittynyt tekninen taso
37304: vero on saman suuruinen kuin vastaavan diesel-          huomioon ottaen. Valtiovarainministeriössä ei
37305: käyttöisen ajoneuvon. Koska sähköä kuitenkin            ole toistaiseksi valmisteilla lainsäädännöllisiä
37306: käyttövoimana verotetaan polttoaineverotuk-             muutoksia sähköajoneuvojen verotuskohteluun,
37307: sessa merkittävästi lievemmin kuin dieselöljyä          vaan ne tulevat harkittaviksi vasta siinä vaihees-
37308: sen energiasisältöön suhteutettuna ja koska             sa, kun kysymys on kaupallisesta tuotannosta,
37309: myös sähkön hinta on huomattavasti alhaisempi           jolloin vasta voidaan arvoida verotuksen avulla
37310: kuin moottoribensiinin ja dieselöljyn, voidaan          toteutettavan tuen todellinen tarve.
37311: moottoriajoneuvoverotuksen peruslähtökohdat                 Kuten kysyjä itsekin toteaa, sähköautojen
37312: huomioon ottaen sanoa, että moottoriajoneuvo-           korkea valmistushinta on syy ,joka on hidastanut
37313: verotukseen sisältyy huomattava verotuki säh-           niiden yleistymistä. Koska hintaan perustuvasta
37314: köautoille. On lisäksi todettava, ettei sähkökäyt-      autoverosta on myönnetty hakemusteitse vero-
37315: töisestä ajoneuvosta kanneta lainkaan moottori-         vapautuksia, verotuskäytäntö ei ole estänyt säh-
37316: ajoneuvoverolain 14 §:ssä tarkoitettua lisäveroa        köautojen markkinoillepääsyä. Sähköautojen
37317: toisin kuin sellaisista bensiini- tai dieselöljykäyt-   laajan kaupallisen tuotannon läpimurto ei ole-
37318: töisistä ajoneuvoista, joita ryhdytään käyttä-          kaan verotuksellinen kysymys. Sähköautojen
37319: mään niiden käyttöpolttoainetta lievemmin ve-           kaupallistuminen riippuu ennen muuta suurten
37320: rotetulla käyttövoimana.                                autonvalmistajien päätöksistä ja heidän käytän-
37321:    Osa taajamakäyttöön tarkoitetuista sähkö-            nössä maailmanlaajuisesti valitsemastaan strate-
37322: käyttöisistä ajoneuvoista on lain nojalla vapaa         giasta. Selvää on myös, että asiaan vaikuttavat
37323: vuotuisesta moottoriajoneuvoverosta. Tämä               ennen muuta markkinaodotukset siellä, missä
37324:                                              KK 477/1998 vp                                             3
37325: 
37326: automarkkinat ovat moninkertaisesti suurem-            puolelle niiden käyttövoimasta riippumatta. Sel-
37327: mat kuin meillä. Mikään autonvalmistaja ei voi         laisia hankkeita, joissa autoverotuksen piirissä
37328: rakentaa tuotantoaan sen varaan, mitä mahdolli-        olevia paketti- ja henkilöautoja ryhdyttäisiin val-
37329: sesti tapahtuu Suomen hyvin pienillä markki-           mistamaan maakaasukäyttöisiksi, ei valtiova-
37330: noilla, varsinkin kun autonvalmistajien käytettä-      rainministeriön tiedossa tällä hetkellä ole. Val-
37331: vissä on suuria markkina-alueita,joilla ei esiinny     tiovarainministeriön pitkään noudattaman käy-
37332: verokysymyksiä lainkaan. Ongelma on lisäksi            tännön mukaan tällaisten hankkeiden tukemi-
37333: erityisesti akkuja koskeva tekninen kysymys, jos-      nen olisi kuitenkin verohuojennusteitse harkitta-
37334: sa läpimurtoon vaikuttaa pääasiallisesti muualla       vissa samoin perustein kuin muidenkin ympäris-
37335: kuin Suomessa tapahtuva kehitystyö.                    töhankkeiden yhteydessä, joskin on epätodennä-
37336:     Maakaasukäyttöisten linja-autojen käytön           köistä, voidaanko tällaisten ajoneuvojen vero-
37337: avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristö-        tuen avulla saavuttaa liikenteen ympäristökuor-
37338: etuja taajamien ilmanlaadun kannalta, varsin-          mituksen vähentämisen kannalta riittävän te-
37339: kin,jos verrataan keskenään perinteisellä teknii-      hokkaita vaikutuksia.
37340: kalla varustettua dieselkäyttöistä ja maakaasu-           Verotuksessa on edellä sanotun mukaisesti jo
37341: käyttöistä ajoneuvoa. Eräiden viimeaikaisten tu-       nykyisin käytössä huomattavia etuja niin sähkö-
37342: losten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että uu-        autoille kuin maakaasukäyttöisillekin autoille.
37343: simmat ratkaisut parantavat dieselkäyttöisen           Osittain veroedut johtuvat suoraan lainsäädän-
37344: ajoneuvon päästötasoa niin merkittävästi, että         nöstä, osittain edut ovat hakemusperusteisia.
37345: molemmat vaihtoehdot ovat kilpailukykyisiä             Näyttää siltä, että nykyisten verotukien suuren-
37346: keskenään päästöjen vähentämisessä. Pelkäs-            tamisella ei voida vaikuttaa sähkö- tai maakaa-
37347: tään käyttövoiman perusteella ei siten voida rat-      sukäyttöisten ajoneuvojen läpimurtoon markki-
37348: kaista jonkin vaihtoehdon edullisuutta, vaan           noilla eikä edes näiden sinänsä ympäristön kan-
37349: huomiota on kiinnitettävä myös muihin ajoneu-          nalta usein edullisten ajoneuvojen osuuden kas-
37350: voteknisiin ratkaisuihin.                              vuun Suomessa. Hakemusperusteisten, lähinnä
37351:     Maakaasukäyttöiset ajoneuvot nauttivat jo          tutkimus- ja kehittelykäyttöön tarkoitettujen
37352: nykyisin laajalti veroetuja. Yksinomaan maa-           etujen siirtäminen pysyvään lainsäädäntöön tu-
37353: kaasua polttoaineena käyttämään tarkoitetuista         lee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun tekniikka
37354: ajoneuvoista ei kanneta moottoriajoneuvovero-          kaupallistuu. Lainsäädäntöratkaisuja suunnitel-
37355: laissa tarkoitettua varsinaista moottoriajoneu-        taessa kuitenkin on otettava huomioon sen hetki-
37356: voveroa eikä myöskään laissa säädettyä Iisäve-         nen paras tietämys muun muassa elinkaaritasolla
37357: roa. Sen lisäksi, että maakaasuautot on vapautet-      saavutettavista ympäristövaikutuksista. Vero-
37358: tu niiden käyttövoiman perusteella määräytyväs-        tuen edellytykseksi ehkä asetettavat päästärajat
37359: tä moottoriajoneuvoverosta, maakaasu on polt-          on myös tarpeen asettaa sen mukaisiksi, että var-
37360: toaineverotuksessa huomattavasti lievemmin ve-         mistetaan aikanaan käytettävissä olevan par-
37361:  rotettu kuin moottoribensiini tai dieselöljy, sillä   haan mahdollisen tekniikan hyödyntäminen.
37362:  sen vero on energiasisällön mukaan verrattuna         Myös tuen tarve voidaan ratkaista vasta silloin,
37363:  alle kymmenesosa näiden liikennepolttoaineiden        kun on tiedossa kaupallistuvan tuotteen kustan-
37364:  verosta. Siten voidaan perustellusti nykyisen ve-     nustaso vanhan tekniikan mukaisiin vaihtoehtoi-
37365:  rolainsäädännön puitteissa katsoa, että yksin-        hin verrattuna. Valtiovarainministeriö katsoo,
37366:  omaan maakaasua polttoaineena käyttävä ajo-           että nykyinen verotukia maakaasu- ja sähkö-
37367:  neuvo on verotuksellisesti poikkeuksellisen edul-     käyttöisille ajoneuvoille kohdistava verotuskäy-
37368:  lisessa asemassa verrattuna esimerkiksi vastaa-       täntö toimii käytettävissä olevat mahdollisuudet
37369:  viin dieselkäyttöisiin ajoneuvoihin.                  huomioon ottaen kohtalaisen hyvin. Ministeriö
37370:      Maakaasukäyttöisten linja-autojen tai mui-        kuitenkin seuraa tilannetta ja jos perusteltua ai-
37371:  den raskaan liikenteen ajoneuvojen autoverotuk-       hetta on, ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin esi-
37372:  sen osalta ei puolestaan ole edes mahdollisuuksia     merkiksi hakemusperusteisten verotukien siirtä-
37373:  harkita veroetujen myöntämistä kaikkien tällais-      miseen lainsäädännön tasolle.
37374:  ten ajoneuvojen jäädessä autoverotuksen ulko-
37375: 
37376:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
37377: 
37378:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
37379: 4                                             KK 477/1998 vp
37380: 
37381: 
37382: 
37383: 
37384:                                           Tili Riksdagens Talman
37385: 
37386:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Utgångspunkten i bilskattelagen är att egentli-
37387: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ga elbilar behandlas på samma sätt som bilar
37388: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        försedda med förbränningsmotor, även om skat-
37389: man Satu Hassi undertecknade spörsmål nr 477:           ten på ovan nämnda elfordon i kategori L känn-
37390:                                                         bart är reducerad till30 % av beskattningsvärdet,
37391:            Ämnar Regeringen i fråga om beskatt-         som bestäms enligt priset på fordonet. Finansmi-
37392:         ningen av elbilar och naturgasbilar göra        nisteriet har dock beviljat eldrivna fordon ska tte-
37393:         sådana ändringar som skulle främja              lättnader efter ansökan och således för sin del
37394:         marknaden för och produktionen av               understött utvecklandet och ibruktagandet av
37395:         dessa bilar att befordra deras genombrott       dessa fordon i Finland. Utvecklandet och ibruk-
37396:         på marknaden?                                   tagandet av eldrivna fordon har ansetts vara värt
37397:                                                         understöd i form av skattelättnader på grund av
37398:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fordonens låga lokala utsläppsnivå, särskilt med
37399: anföra följande:                                        tanke på en förbättring av luftkvaliteten i städer-
37400:                                                         na, även om man bör komma ihåg att den totala
37401:    Enligt lagen om skatt på motorfordon skall för       miljönyttan av elbilar i väsentlig grad beror på
37402: begagnande av motorfordon med annat bränsle             hur elektriciteten produceras. En bil som drivs
37403: än motorbensin eller bensinalkohol betalas mo-          med elektricitet som producerats med koi är i
37404: torfordonsskatt. Genom skatten eftersträvas en          fråga om totalutsläpp mindre fOrdelaktig än en
37405: utjämning av de kostnadsskillnader som drabbar          bil som har en förbränningsmotor, om man beak-
37406: bilförare på grund avolika beskattning och olika        tar nuvarande goda bränslekvaliteter och den
37407: bränslepris. Den årliga motorfordonsskatten,            högt utvecklade tekniska nivån på fordon med
37408: som också kallas dieselskatt, skall betalas för         förbränningsmotorer. Finansministeriet förbere-
37409: eldrivna fordon i enlighet med bestämmelserna i         der inte tills vidare några ändringar i lagstiftning-
37410: 5 §. Enligt bestämmelsen är den egentliga for-          en beträffande beskattningen av elfordon, utan
37411: donsskatten för fordon som drivs med elektricitet       ändringarna övervägs fOrst i och med att den
37412: lika stor som motsvarande skatt för fordon som          kommersiella produktionen kommer i gång.
37413: drivs med dieselolja. Eftersom vid bränslebe-           Först i det skedet kan det verkliga behovet av ett
37414: skattningen elektricitet dock beskattas betydligt       stöd via beskattningen bedömas.
37415: lindrigare än dieselolja som drivkraft i förhållan-        Såsom spörsmålsställaren också själv konsta-
37416: de tili energiinnehållet och eftersom elpriset ock-     terar utgör det höga tillverkningspriset för elbilar
37417: så är betydligt lägre än priset på motorbensin och      orsaken tili att de inte snabbt slagit igenom. Ef-
37418: dieselolja, kan man med hänsyn tili utgångs-            tersom skattefrihet på ansökan beviljats i fråga
37419: punkten för motorfordonsskatten säga att mo-            om den på bilpriset beräknade bilskatten är det
37420: torfordonsbeskattningen innehåller ett betydan-         inte beskattningsförfarandet som hindratelbilar-
37421: de skattestöd för eldrivna bilar. Dessutom kan          na från att komma ut på marknaden. Elbilarnas
37422: det konstateras att den tilläggsskatt som avses i       kommersiella genombrott är överhuvudtaget
37423: 14 § lagen om skatt på motorfordon inte alls            inte en skattefråga. Kommersialiseringen av elbi-
37424: uppbärs för eldrivna fordon tili skillnad från          lar är framförallt avhängig av de stora bilprodu-
37425: bensin- eller dieseloljedrivna fordon som börjar        centernas beslut och deras strategival i det världs-
37426: använda lindrigare beskattat bränsle som driv-          omspännande perspektivet. Det är också klart
37427: medel.                                                  att det framförallt beror på förväntningarna hos
37428:    En del eldrivna fordon avsedda för tätorter är       de bilmarknader som jämfört med vår marknad
37429: enligt lagen befriade från den årliga motorfor-         är mångdubbelt större. Ingen biltillverkare kan
37430: donsskatten. Detta beror på att motorfordons-           bygga upp sin produktion utifrån det som even-
37431: skatt inte uppbärs för små eldrivna fordon med          tuellt inträffar på den Iilla finländska markna-
37432: tre eller fyra hjul, som tili skillnad från bilar och   den, särskilt när biltillverkarna förfogar över sto-
37433: motorcyklar inräknas i den s.k. kategorin L.            ra marknadsområden där några skattefrågor
37434:                                             KK 477/1998 vp                                             5
37435: 
37436: överhuvudtaget inte existerar. Problemet är dess-     projekt i vilka tillverkningen av paket- och per-
37437: utom av teknisk natur och gäller särskilt bilbatte-   sonbilar som omfattas av bilbeskattningen skulle
37438: rierna. Ett genombrott härvidlag är i huvudsak        ändras så att fordonen kan drivas med naturgas
37439: beroende av utvecklingsarbete på andra håll än        känner finansministeriet för närvarande inte tili.
37440: Finland.                                              Enligt finansministeriets långvariga praxis kunde
37441:     Genom att använda bussar som drivs med            ett skattestöd för dylika projekt dock övervägas
37442: naturgas kan betydande miljöfördelar uppnås i         på samma grunder som för andra miljöprojekt.
37443: fråga om luftkvaliteten i tätorter, särskilt om       Det är dock osannolikt att en tillräckligt effektiv
37444: man sinsemellan jämför dieseldrivna fordon med        minskning av miljöbelastningen av trafiken kan
37445: traditionell teknik och naturgasdrivna fordon.        åstadkommas med hjälp av skattestöd för sådana
37446: Enligt vissa resultat från den senaste tiden verkar   fordon.
37447: de nyaste lösningarna dock kunna förbättra ut-           Enligt det ovan sagda beviljas i beskattningen
37448: släppsnivån när det gäller dieseldrivna fordon så     redan nu betydande förmåner för såväl elektrici-
37449: mycket att båda alternativen är konkurrenskraf-       tets- som naturgasdrivna bilar. Dels beror skatte-
37450: tiga sinsemellan i fråga om minskade utsläpp.         förmånerna direkt på lagstiftningen, dels är för-
37451: Endast på basis av drivmedlet är det således inte     månerna beroende av ansökan. Det verkar som
37452: möjligt att avgöra huruvida ett visst alternativ är   om man genom en utvidgning av de nuvarande
37453: fördelaktigare, utan uppmärksamheten måste            skattestöden inte skulle kunna inverka på att
37454: riktas också mot andra fordonstekniska lösning-       fordon som drivs med elektricitet eller naturgas
37455: ar.                                                   slår igenom på marknaden eller ens på att ande-
37456:     Fordon som drivs med naturgas har redan nu        len av dessai och för sig ofta miljövänliga fordon
37457: vidsträckta skattefördelar. För fordon som ute-       ökar i Finland. Att tili den permanenta lagstift-
37458: slutande är avsedda att drivas med naturgas som       ningen överföra förmåner baserade på ansökan
37459: bränsle uppbärs inte någon egentlig motorfor-         vilka närmast är avsedda för forsknings- och
37460: donsskatt som avses i lagen om skatt på motor-        utvecklingsändamål blir aktuellt i det skede då
37461: fordon eller någon tilläggsskatt enligt lagen. För-   tekniken kommersialiseras. När lagstiftningslös-
37462: utom att bilar som drivs med naturgas är befriade     ningar planeras finns det dock skäl att beakta den
37463: från motorfordonsskatt på grund av drivmedlet,        just då tillgängliga bästa kunskapen bl.a. om de
37464: beskattas naturgasen vid bränslebeskattningen         miljöeffekter som kan fås under hela livscykeln.
37465: betydligt lindrigare än motorbensinen eller die-      De gränser för utsläpp som eventuellt krävs för
37466: seloljan, eftersom skatten på naturgas vad ener-      skattestöd bör också fastställas så att bästa möj-
37467: giinnehållet beträffar utgör mindre än en tionde-     liga framtida teknik utnyttjas. Också behovet av
37468: del av skatten på motorbensin eller dieselolja.       stöd kan avgöras först när man känner tili kost-
37469: Det är därför inom ramen för nu gällande skatte-      nadsnivån i fråga om den produkt som kommer-
37470: lagstiftning befogat att anse att fordon som ute-     sialiseras jämfört med alternativen enligt gamma!
37471: slutande drivs med naturgas skattemässigt befin-      teknik. Finansministeriet anser att nuvarande
37472: ner sig i en sällsynt fördelaktig position jämfört    skattepraxis med skattestöd för fordon som drivs
37473: t.ex. med motsvarande dieseldrivna fordon.            med naturgas och elektricitet fungerar relativt väl
37474:     När det gäller bilbeskattningen i fråga om        med hänsyn tili möjligheterna. Ministeriet följer
37475: bussar som drivs med naturgas eller andra fordon      dock upp situationen och vidtar, om det finns
37476: i tung trafik är det inte ens möjligt att överväga    motiverad anledning därtill, åtgärder för att t.ex.
37477:  beviljande av skatteförmåner, eftersom samtliga      överföra det ansökningsbaserade skattestödet tili
37478: dessa fordon står utanför bilbeskattningen obe-       lagstiftningsnivå.
37479:  roende av vilket drivmedel de använder. Några
37480: 
37481:      Helsingfors den 20 maj 1998
37482: 
37483:                                                                             Minister Jouko Skinnari
37484:                                             KK 478/1998 vp
37485: 
37486: Kirjallinen kysymys 478
37487: 
37488: 
37489: 
37490: 
37491:                                     Raimo Vistbacka /ps: Avioeropäätöksistä tiedottamisesta
37492: 
37493: 
37494: 
37495:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37496: 
37497:    Käräjäoikeudet ovat ilmeisen poikkeuksetta          sa voi toinen aviopuoliso jättää tahallaan tiedot-
37498: ilmoittaneet virallisesti avioeropäätöksestään ai-     tamaita erosta toiselle osapuolelle.
37499: noastaan toiselle avioeroa yhdessä hakeneista             Myös oikeuskanslerinvirasto on päätökses-
37500: aviopuolisoista. Tästä on käytännössä seurannut        sään 834/111996 puuttunut edellä esitettyyn on-
37501: monia tilanteita,joissa toinen aviopuolisoista on      gelmaan, jonka poistamiseksi tulisi ohjeita ja
37502: saanut tiedon erosta jopa sattumalta toiselta          säännöksiä muuttaa niin, että myös yhdessä
37503: aviopuolisolta tai hänen tutultaan. Tämä on            avioeroa hakeneiden puolisoiden toisellekin osa-
37504: puolestaan saattanut johtaa siihen, että päätöstä      puolelle lähetettäisiin päätös virallisesti tiedoksi
37505: vaille jäänyt henkilö on voinut antaa tietämät-        tuomioistuimen puolesta.
37506: tään väärää tietoa muuttuneesta siviilisäädys-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37507: tään virallisiin asiakirjoihin.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37508:     Kyseinen tilanne johtuu siitä, että puolisoiden    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37509: hakiessa avioeroa yhteisellä hakemuksella pää-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37510: tös toimitetaan nykyisten ohjeiden ja määräysten
37511: mukaan postiennakolla vain yhteisen hakemuk-                     Mihin toimiin ja millä aikataululla
37512:  sen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Hänen tehtä-           Hallitus aikoo ryhtyä määräysten ja oh-
37513: väkseen on jätetty toiselle osapuolelle päätök-               jeiden uusimiseksi niin, että tuomioistui-
37514:  sestä ilmoittaminen. Käytännössä on tällaisten               met lähettäisivät avioeropäätöksestään
37515:  avioparien kohdalla usein sellainen tilanne, ettei-          toiselle osapuolelle postiennakkona lähe-
37516:  vät he enää asu yhdessä ja saattavat olla hyvin              tettävän virallisen päätöksen lisäksi viral-
37517:  vähän keskenään tekemisissä tai peräti vakavas-              lisen ilmoituksen myös toiselle eropäätös-
37518:  sa riidassa keskenään. Näin ollen ääritapaukses-             tä koskevalle osapuolelle?
37519: 
37520:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
37521: 
37522:                                           Raimo Vistbacka /ps
37523: 
37524: 
37525: 
37526: 
37527:  280043
37528: 2                                          KK 478/1998 vp
37529: 
37530: 
37531: 
37532: 
37533:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37534: 
37535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        le edustamilleen asianosaisille. Jotkin asiaryhmät
37536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat kuitenkin sellaisia, joissa asiamiestä ei käy-
37537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tetä. Näissä asioissa ratkaisusta saa tiedon var-
37538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            muudella vain se, joka lunastaa toimituskirjan.
37539: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Hänestä riippuu, saavatko ja kuinka nopeasti
37540: sen n:o 478:                                          muut saman hakemuksen asianosaiset ratkaisus-
37541:                                                       ta tiedon.
37542:           Mihin tOimun ja millä aikataululla              Oikeusministeriön tiedon mukaan menettelys-
37543:        Hallitus aikoo ryhtyä määräysten ja oh-        sä,jossa saman hakemuksen kaikille asianosaisil-
37544:        jeiden uusimiseksi niin, että tuomioistui-     le lähetetään vain yksi yhteinen toimituskirja, ei
37545:        met lähettäisivät avioeropäätöksestään         ole ilmennyt ongelmia muiden asiaryhmien kuin
37546:        toiselle osapuolelle postiennakkona lähe-      avioeroasioiden osalta. Harkinta-ajan jälkeen
37547:        tettävän virallisen päätöksen lisäksi viral-   yhteisellä hakemuksella tehtyjen avioerohake-
37548:        lisen ilmoituksen myös toiselle eropäätös-     musten osalta tilanne saattaa olla toisenlainen
37549:        tä koskevalle osapuolelle?                     kuin muissa hakemusasioissa. Avioerohakemus-
37550:                                                       ta tehtäessä puolisot saattavat usein jo asua eril-
37551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lään ja ovat harkinta-ajan kuluessa selvittäneet
37552: vasti seuraavaa:                                      omaisuuden jakoon ym. liittyvät asiat. Avioeron
37553:                                                       hakeminen saattaa olla viimeinen yhdessä hoi-
37554:    Lainsäädännöllisenäja yleisesti käräjäoikeuk-      dettu asia, jonka puolisot pystyvät helposti suo-
37555: sissa noudatettavana käytäntönä niin hakemus-          rittamaan ilman asiamiestä. Toimituskirjan saa-
37556: kuin muissakin asioissa on, että usean asianosai-     jakaan ei yleensä voi tietää, ettei sitä ole lähetetty
37557: sen yhteisellä hakemuksella vireille panemasta         molemmille.
37558: asiasta annetun ratkaisun toimituskirja toimite-          Oikeusministeriön mielestä edellä kerrottua
37559: taan vain yhtenä kappaleena. Toimituskirja toi-        tilannetta on pidettävä sellaisena epäkohtana,
37560: mitetaan yleensä sille, jonka nimi on mainittu        jonka korjaaminen vaatii toimenpiteitä. Asiaan
37561: ensimmäisenä lueteltaessa jutun asianosaisten          on ottanut kantaa myös apulaisoikeuskansleri
37562: nimiä. Näin on menetelty, koska yhden hake-            7.4.1998 antamassaan päätöksessä nro 834/1/96.
37563: muksen perusteella tehdystä ratkaisusta annetus-          Oikeusministeriö tulee uudistamaan lainsää-
37564: ta toimituskirjasta toimitusmaksu voidaan periä        däntöä siten, että oikeus tulee antamaan avioero-
37565: vain kerran. Menettelystä saattaa olla seuraukse-      asioissa niin toiselle osapuolelle kuin hakijaliekin
37566: na, etteivät kaikki asianosaiset saa ratkaisusta       kirjeitse tiedon siitä, että päätös on annettu mää-
37567: ainakaan välittömästi tietoa. Tosin monesti usei-      rättynä päivänä. Tällöin hän voi tarvittaessa tila-
37568: den asianosaisten puolesta toimii asiamies. Hä-        ta jäljennöksen päätöksestä.
37569: nellä on velvollisuus antaa päätös tiedoksi kaikil-
37570: 
37571:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
37572: 
37573:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
37574:                                             KK 478/1998 vp                                               3
37575: 
37576: 
37577: 
37578: 
37579:                                          Tili Riksdagens Talman
37580: 
37581:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ärenden är dock sådana att ombud inte anlitas. 1
37582: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         dessa mål känner endast den som löser ut expedi-
37583: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tionen säkert tili om utslaget. Det beror på denna
37584: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             person ifall andra parter i samma ansökan infor-
37585: nr 478:                                                meras om beslutet och hur snabbt detta sker.
37586:                                                           Enligt den information justitieministeriet för-
37587:           Vad ämnar Regeringen göra för att            fogar över har det inte framkommit några pro-
37588:        förnya förskrifterna och anvisningarna,         blem med att endast en gemensam expedition
37589:        så att domstolarna utöver den officiella        skickas tili alla parter i samma ansökan förutom
37590:        skilsmässodomen som skickas per post-           i skilsmässomål. När en ansökan om skilsmässa
37591:        förskott tili den ena parten även skickar       lämnas som en gemensam ansökan efter betänke-
37592:        ett officiellt meddelande tili den andra        tiden kan situationen vara annorlunda än i andra
37593:        part som berörs av utslaget, och när äm-        ansökningsärenden. När de gör sin ansökan om
37594:        nar den göra detta?                             skilsmässa kan makarna redan ofta bo på var sitt
37595:                                                        håll och under betänketiden har de rett ut hur
37596:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          egendomen skall fördelas och andra relevanta
37597: anföra följande:                                       frågor. Ansökan om skilsmässa kan vara den
37598:                                                        sista sak som görs tillsammans och den klarar
37599:    En Iegislativ princip som allmänt följs av tings-   makarna lätt av utan ett ombud. Den som fått
37600: rätten i såväl ansöknings- som andra ärenden är        expeditionen vet ofta heller inte att den inte
37601: att expeditionen med beslutet i ett mål som an-        skickats tili båda.
37602: hängiggjorts av flera parter med en gemensam              Justitieministeriet anser att den situation som
37603: ansökan sänds endast i ett exemplar. Expeditio-        redogjorts för ovan måste anses vara ett sådant
37604: nen tiliställs vanligen den vars namn är först         missförhållande som bör åtgärdas. Även justitie-
37605: bland parterna. Detta förfarande följs eftersom        kanslersadjointen kommenterade frågan i sitt
37606: expeditionsavgiften för en expedition med ett be-      beslut nr 834/1/96 av den 7 april 1998.
37607: slut som har sitt upphov i en ansökan kan uppbä-          Justitieministeriet kommer att förnya Iagstift-
37608: ras endast en gång. Förfarandet kan leda tili att      ningen så att domstol skall informera båda par-
37609: alla parter inte åtminstone direkt upplyses om         terna skriftligt om att beslutet har givits på be-
37610: beslutet. Å andra sidan anlitar flera parter ofta      stämt datum. Om det behövs kan den andra
37611: ett ombud som skall delge beslutet tili alla parter    parten då beställa en kopia av beslutet.
37612: som han eller hon representerar. Vissa grupper av
37613: 
37614:      Helsingfors den 20 maj 1998
37615: 
37616:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
37617:                                             KK 479/1998 vp
37618: 
37619: Kirjallinen kysymys 479
37620: 
37621: 
37622: 
37623: 
37624:                                    Sinikka Hurskainen /sd: Huumeiden vastaisesta valistuksesta
37625: 
37626: 
37627: 
37628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37629: 
37630:     Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa          lastoissa, sillä huumausainerikoksista annettujen
37631: viime vuosina. Vaikka tilanne ei olekaan niin         tuomioiden määrä on kasvanut 1990-luvulla voi-
37632: vaikea kuin useimmissa muissa Euroopan mais-          makkaasti. Huumausainerikoksista epäillyt hen-
37633: sa, on nykyinen huumeiden käytön lisääntymis-         kilöt syyllistyvät usein myös muihin rikoksiin,
37634: kehitys katkaistava. Huumeiden käyttö on li-          kuten varkauksiin. Useissa tapauksissa prosti-
37635: sääntynyt maan eri osissa, käyttäjät ovat entistä     tuutio ja huumausaineet ovat kytkeytyneinä toi-
37636: nuorempia ja erilaisista sosiaalisista ryhmistä.      siinsa. Prostituutio on lisääntynyt myös Helsin-
37637: Erityisen huolestuttavaa on, että suuri osa huu-      gissä.
37638: mekokeiluista on eri aineiden sekakäyttöä. Kan-          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996
37639: nabis on käytetyin laiton huume, jonka kokeili-       toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus
37640: joista osasta tulee ns. kovempien huumeiden           kansalliseksi huumausaineohjelmaksi. Se val-
37641: käyttäjiä, osan lopettaessa 1-2 kertaan.              mistui maaliskuussa 1997. Miten toimikunnan
37642:     Huumeiden käyttäjät ovat useimmiten nuoria,       ehdotuksiin valistustyön, hoitoonohjauksen,
37643: asuvat yksin, polttavat tupakkaa ja käyttävät         uusien rikoksentorjuntamenetelmien, valvonnan
37644: alkoholia keskimääräistä enemmän. Työttömyys          ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämi-
37645: ja osin siitä johtuva syrjäytyminen ovat 1990-        seksi on jo ehditty käytännön tasolla vastata?
37646: luvulla luoneet pohjaa huumeiden leviämiselle.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37647: Huumeiden käyttö aiheuttaa yksilöllisiä hait-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37648: toja. Ne voivat olla luonteeltaan sosiaalisia, ter-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37649: veydellisiä ja taloudellisia- pahimmillaan huu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37650: meet saattavat ajaa käyttäjänsä itsemurhaan.
37651: Suonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyy li-                  Mitä Hallitus on tehnyt huumausai-
37652: säksi vakavia tartuntatautiriskejä, kuten hepa-              neiden käytön vähentämiseksi ja huu-
37653: tiitti- ja hiv-tartunnat.                                    mausaineiden vastaisen valistuksen
37654:     Huumeiden leviäminen näkyy myös rikosti-                 eteen?
37655:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
37656: 
37657:                                         Sinikka Hurskainen /sd
37658: 
37659: 
37660: 
37661: 
37662: 280043
37663: 2                                          KK 479/1998 vp
37664: 
37665: 
37666: 
37667: 
37668:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37669: 
37670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eräät massakulttuurin muotivirtaukset. Huu-
37671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mausainerikollisuus on luonteeltaan kansainvä-
37672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      listä. Euroopan yhdentymiskehityksen muka-
37673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka         naan tuomat kasvavat liikenne- ja matkustajavir-
37674: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        rat sekä kansainvälistyminen lisäävät riskiä huu-
37675: sen n:o 479:                                         mausaineiden käytön yleistymiseen myös Suo-
37676:                                                      messa sekä Suomeen tulevien huumausainemää-
37677:           Mitä Hallitus on tehnyt huumausai-         rien kasvuun. Suomen EU-jäsenyys sekä mah-
37678:        neiden käytön vähentämiseksi ja huu-          dollisesti vuoden 1999 alusta voimaan tuleva
37679:        mausaineiden vastaisen valistuksen            Schengenin sopimus tulee vaikeuttamaan tulli- ja
37680:        eteen?                                        poliisiviranomaisten mahdollisuuksia toteuttaa
37681:                                                      perinteistä valvontaa.
37682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Huumausainerikollisuus on 1990-luvulla li-
37683: vasti seuraavaa:                                     sääntynyt. Huumerikoksista epäiltyjä oli vuonna
37684:                                                       1997 noin 7 000. Ns. huumausainevankeja kai-
37685:    Tehdyt tutkimukset osoittavat, että huumaus-      kista vankeusvangeista oli 1986 2,2 %, vuonna
37686: aineiden käyttö on yleistynyt ja erityisesti nuor-    1997 jo 13,5 %. Tuomitut ovat usein huonotuloi-
37687: ten huumausainekokeilut ovat lisääntyneet ja         sia sekä sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa. Van-
37688: että huumausaineita liikkuu maassamme aikai-         keustuomiot eivät yleensä edistä tuomitun selviy-
37689: sempaa enemmän. Huumausainemarkkinoille              tymistä, minkä vuoksi huumausainevankien
37690: on tullut myös uusia, nimenomaan nuorisolle          määrän voimakasta kasvua on pidettävä erityi-
37691: tarkoitettuja huumausaineita. Pääkaupunkiseu-        sen huolestuttavana. Voimassa oleva lainsäädän-
37692: dulla nuoret kokeilevat huumeita huomattavasti       tö sisältää mahdollisuuden jättää syyttämättä tai
37693: paljon enemmän kuin muualla asuvat. Helsinki-        tuomitsematta henkilö, joka sitoutuu sosiaali- ja
37694: läisen peruskoulun 8.-9. luokalla olevista noin      terveysviranomaisten hyväksymään hoitoon.
37695: 15 % on kokeillut tai käyttänyt marihuanaa tai       Syyttämättä jätettyjen suhteellinen osuus huu-
37696: hasista. Vastaava luku on noin 30% kahta vuot-       mausainetapauksissa on suhteellisesti pienenty-
37697: ta vanhemmilla lukion ja ammattikoulujen oppi-       nyt. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa ol-
37698: lailla. Useimmiten huumeiden käyttö rajoittuu        laan käynnistämässä tutkimusta, jossa selvite-
37699: vain muutamaan kokeilukertaan. Käytetyin lai-        tään huumausainerikoslainsäädännön sovelta-
37700: ton huume on kannabis. Eri aineiden sekakäyttö       mista. Tutkimuksen pohjalta tehdään tarvittavat
37701: sekä erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteis-     esitykset tilanteen korjaamiseksi. Kunnissa on
37702: käyttö ovat kuitenkin 1990-luvulla lisääntyneet      laadittu omia huumausainepoliittisia ohjelmia,
37703: ja muodostavat laajimman huumausaineongel-           joihin sisältyy konkreettisia toimenpiteitä. Kun-
37704: mamme. Pääkaupunkiseudulla on arvioitu ole-          nat ovat lisänneet resurssointiaan huumeiden
37705: van noin 3 000 kovien huumeiden (amfetamiini         käytön ehkäisyyn ja hoitoon, vaikka eräillä aloil-
37706: ja opiaatit) käyttäjää. Ongelmakäyttäjät ovat        la ilmenee edelleen voimakastakin kehittämistar-
37707: usein myös sosiaalisesti syrjäytyneitä sekä psyyk-   vetta.
37708: kisestija fyysisesti sairaita. Tutkimusten mukaan        Huumausaineiden käytön tehokas ehkäisy ja
37709: noin 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon päihde-      vähentäminen edellyttää kiinteää ja pysyvää yh-
37710: asiakkaista on käyttänyt huumausaineita, noin        teistyötä eri hallinnonalojen sekä järjestöjen ja
37711: 20% lääkkeitä ja muut yksinomaan alkoholia.          kansalaisryhmien kesken. Eri tahot painottavat
37712:    Yhteiskunnassamme 1990-luvulla tapahtu-           huumausainekysymyksessä erilaisia seikkoja,
37713: neet rakenteelliset muutokset, kuten taloudelli-     mikä on välttämätöntä ja oikein. Tehokas huu-
37714: nen Jama ja työttömyys, huonontavat huumaus-         mausainepolitiikka edellyttää laajaa kansalais-
37715: ainetilannetta. Samaan suuntaan vaikuttavat          keskustelua, jossa avoimesti ja monipuolisesti
37716: myös kansainvälisten yhteyksien tiivistyminenja      valotetaan huumausainekysymystä eri puolilta
37717:                                              KK 479/1998 vp                                            3
37718: 
37719: sekä haetaan uusia keinoja huumausainekysy-            muassa eri ryhmille kohdennettua valistusta.
37720: mykseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi ja         Seurannan tehostamiseksi Stakesiin on muodos-
37721: vähentämiseksi.                                        tettu kansallinen huumausaineseurantakeskus,
37722:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996    joka toimii Euroopan unionin huumausaineseu-
37723: toimikunnan laatimaan ehdotuksen kansallisek-          rantajärjestelmän osana. Oy Alko Ab:n uudel-
37724: si huumausaineohjelmaksi. Toimikunta luovutti          leenorganisoinnin yhteydessä huumausaineseu-
37725: 23.4.1997 mietintönsä, joka sisälsi ehdotuksen         rantaa, tutkimusta ja valistusta suorittavaa hen-
37726: kansalliseksi huumausainestrategiaksija toimin-        kilöstöä on siirretty Stakesiin sekä Kansanter-
37727: taohjelmaksi vuosille 1997-2001. Mietinnnöstä          veyslaitokseen, mikä on tehostanut edellytyksiä
37728: saatujen lausuntojen mukaan sen linjaukset tar-        tukea kuntia ja alueita niiden huumausaineiden
37729: joavat hyvän pohjan tulevien vuosien huumaus-          vastaisissa toimissa. Järjestöjä on tuettu niiden
37730: aineiden käytön ja huumausaineilmiöön liitty-          osallistumisessa huumausaineiden käyttöä eh-
37731: vien haittojen vähentämiseksi. Toimikunnan eh-         käisevään työhön. Poikkitieteellinen huumausai-
37732: dottaman kansallisen huumausaineohjelman toi-          netutkimus on avainasemassa kehitettäessä yh-
37733: meenpano edellyttää huumeisiin liittyvien toi-         teiskunnan laaja-alaisia toimenpiteitä huumaus-
37734: mien priorisointia, kohdentamista ja laadun pa-        aineiden käytön ja huumausaineilmiöön liitty-
37735: rantamista laajalla skaalalla yhteiskunnallisia        vien syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseksi.
37736: toimenpiteitä. Mietinnön pohjalta on syysistun-        Kansanterveyslaitoksessa valmistellaan parhail-
37737: tokaudella tarkoitus antaa hallituksen periaate-       laan esitystä kansalliseksi huumausainetutki-
37738: päätös huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan           musohjelmaksi.
37739: rajoittamiseksi.                                          Kansallisen huumausainepolitiikkamme läh-
37740:     Huumausainepolitiikkamme noudattaa pe-             tökohta ovat edelleen koko väestöön kohdistu-
37741: rusratkaisua, jonka mukaan sosiaalisia ja yhteis-      vat toimet, joilla lainsäädännön, tiedotuksen ja
37742: kunnallisia ongelmia säädellään yleisillä yhteis-      kasvatuksen keinoin pyritään ehkäisemään huu-
37743: kunta-, sosiaali- ja terveyspoliittisilla toimilla.    mausaineiden kokeilua ja käyttöä. Huumausai-
37744:  Huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä eh-            neiden kulutukseen voidaan vaikuttaa ehkäise-
37745:  käistään ensisijaisesti vaikuttamalla väestön elin-   västi tarkoin harkitun valistuksen sekä tiedotta-
37746:  olosuhteisiin ja elämän tapoihin. Tärkeää on tu-      misen keinoin myös kehittämällä hoitopalveluja.
37747:  kea sellaisia elinolosuhteita ja toimintakulttuu-     Huumausaineiden suurkuluttajille tarkoitettuja
37748:  reja, joissa huumeiden kysyntä ja tarjonta on         erityispalveluja kehittämällä ehkäistään tehok-
37749:  mahdollisimman vähäistä. Yleisten yhteiskunta-        kaimmin huumausainekuolemia sekä huumaus-
37750:  poliittisten ja ehkäisevien toimien lisäksi tarvi-    aineisiin liittyvää rikollisuutta. Vuonna 1997 so-
37751:  taan huumeongelman hoitamiseen ja korjaami-           siaali- ja terveysministeriö antoi ohjeen opioidi-
37752:  seen tähtääviä toimia sekä kontrollipoliittisia       riippuvaisten hoidonjärjestämisestä eräillä lääk-
37753:  keinoja. Noudattamaamme rajoittavaan huu-             keillä yliopistollisissa keskussairaaloissa sekä
37754:  mausainepolitiikkaan kuuluu selkeästi myös ko-        Hesperian sairaalassa.
37755:  keilun ja käytön kieltäminen.                            Nuoren lähiympäristö, erityisesti koti ja kou-
37756:     Yhdyskuntasuunnittelu, sosiaalipolitiikka,         lu, ovat keskeisiä tekijöitä ehkäistäessä nuoren
37757:  opetus ja valistus kuuluvat huumeiden käytön          huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä. Nuo-
37758:  ehkäisyyn. Ennaltaehkäisy liittyy olennaisena         ren sosiaaliset olosuhteet, turvallisen kasvun
37759:  osana sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa päih-     edellytykset sekä mahdollisuudet itsenäiseen
37760:  dehuollolla ja ehkäisevällä päihdetyöllä on Suo-      omaehtoiseen toimintaan ovat tärkeitä tekijöitä
37761:  messa vankka perinne. Kontrolliviranomaisilla         turvattaessa lapsen ja nuoren sosiaalistumista
37762:  ehkäisy alkaa valistuksesta ja jatkuu rikosten        yhteiskuntaan. Päihdehuoltolaki ja raittiustyö-
37763:  selvittämiseen ja rangaistusten toimeenpanoon.        laki velvoittavat kuntaa omalta osaltaan edistä-
37764:     Huumausaineiden käyttöä ehkäistään ja vä-          mään terveitä elämäntapoja, luomaan turvallisia
37765:  hennetään valistuksen, hoidon ja kontrollin kei-      kasvuedellytyksiä sekä ehkäisemään päihteiden
37766:  noin. Tehokas huumausainepolitiikka edellyttää        ongelmakäyttöön johtavia olosuhteita.
37767:  toimenpiteitä sekä kysynnän että tarjonnan ra-           Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntiin suun-
37768:  joittamiseksi sekä kansallisesti että osallistumal-   natussa ohjauksessa monin eri tavoin painotta-
37769:  la kansainväliseen yhteistyöhön, muun muassa          nut ehkäisevän päihdetyön tärkeyttä erityisesti
37770:  lähialueillamme tehtävään huumausainetorjun-          viime vuosina. Ministeriö on järjestänyt koulu-
37771:  taan. Huumausainetilanteen seuranta on kes-           tusta kuntien nuorten parissa työskentelevälle
37772:  keistä suunniteltaessa vastatoimenpiteitä, muun       ammattihenkilöstölle sekä järjestöjen työnteki-
37773: 4                                            KK 479/1998 vp
37774: 
37775: jöille huumekokeilujen ja käytön ehkäisyn tehos-       koimattomilla on huumekokeiluja. Huumeko-
37776: tamiseksi. Lääninhallitukset ovat olleet aktiivi-      keilut kasaantuvat erityisesti päivittäin tupakoi-
37777: sesti mukana tässä toiminnassa. Ministeriö on          ville ja usein alkoholia käyttäville nuorille. So-
37778: tukenut raittiustyölain mukaisilla määrärahoilla       siaali- ja terveysministeriö on painottanut toi-
37779: kuntien ja järjestöjen toteuttamia päihteiden          minnassaan sitä, että lasten vanhempien, muiden
37780: käytön ehkäisyhankkeita. Yhtenä pääpaino-              aikuisten sekä erilaisten viranomaisten ja yhtei-
37781: alueena näissä hankkeissa on ollut huumausai-          söjen tulee tuntea vastuunsa ja omalla toiminnal-
37782: neiden käytön ehkäisy. Myös Raha-automaatti-           laan ja esimerkillään luoda nuorille mahdolli-
37783: yhdistyksen tuottoa on enenevästi ohjattu huu-         suuksia terveeseen ja turvalliseen elämään.
37784: mausaineiden käytön ehkäisyyn. Sosiaali- ja ter-           Vuonna 1997 on ministeriön toimesta käyn-
37785: veysministeriö on käynnistänyt valtakunnan laa-        nistetty kaikissa sairaanhoitopiireissä ammatti-
37786: juisen Verkostoituvat erityispalvelut -projektin,      henkilöstöä koskeva huumausineiden käytön eh-
37787: jonka tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata      käisyä ja hoitoa käsittelevä koulutus.
37788: sosiaalihuollon erityispalvelut kaikille niitä tar-        Suomen huumausainelainsäädäntö noudatte-
37789: vitseville myös pienissä kunnissa. Tämä tarkoit-       lee yksityiskohtaisesti YK:n kansainvälisiä huu-
37790: taa mm. lastensuojelun, päihdehuollon ja vam-          mausaineyleissopimuksia ollen eräiltä osin sitä
37791: maishuollon erityispalveluiden saatavuuden tur-        ankarampi. Huumausainevalvontaamme tiu-
37792: vaamista.                                              kennettiin viimeksi vuoden 1994 alusta voimaan
37793:     Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Sta-     tulleella huumausainelainsäädännön uudistuk-
37794: kesille keskeisen vastuun päihdetyön kehittämi-        sella, jolla luotiin edellytyksiä kansainvälisen yh-
37795: sessä. Stakesiin on vuoden 1997 alusta perustettu      teistyön tehostumiselle huumausainevalvonnas-
37796: ehkäisevän päihdetyön ryhmä, jonka työssä on           sa sekä käynnistettiin huumausaineiden lähtöai-
37797: painotettu nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn         neiden valvonta. Suomeen on osana EU:n huu-
37798: liittyvän toiminnan tehostamista. Stakes kehit-        mausaineseurantajärjestelmää luotu viranomais-
37799: tää yhdessä kuntien kanssa työmenetelmiä ja luo        ten välinen yhteistyömenetelmä uusien huu-
37800: erikokokoisia kuntia varten laaja-alaisia ehkäi-       mausaineiden käytön leviämisen valvomiseksi.
37801: sevän päihdetyön toimintamalleja sekä vahvistaa        Järjestelmän täysimittainen käyttöönotto edel-
37802: kuntien ammatillisen henkilöstön osaamista jär-        lyttää lainsäädännön muuttamista siten, että val-
37803: jestämällä koulutusta ja tuottamalla koulutusai-       vonnan piiriin voidaan ottaa aineita, joiden val-
37804: neistoja. Stakes on ollut toimeenpanemassa pai-        vonta EU-maissa katsotaan tarpeelliseksi jo en-
37805: kallisia kouluterveystutkimuksia, joissa on selvi-     nen niiden kriminalisoimista YK-järjestelmän
37806: tetty nuorten päihteiden käytön yleisyyttä. Kun-       piirissä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä
37807: nissa toteutetuista ja käynnissä olevista nuorten      on vireillä huumausainelainsäädännön muutos,
37808: päihteiden käytön ehkäisyhankkeista on kerätty         jolla on tarkoitus laajentaa eräiden psykotroop-
37809: tietoa, ja ne tullaan yhdistämäään järjestöjen         pisten aineiden (esim. bentsodiatsepiinit) valvon-
37810: hankkeiden kanssa yhteiseksi tietopankiksi In-         taa siten, että ne edellyttäisivät maahantuonti- ja
37811: ternetiin.                                             maastavientiluvan. Poliisin tutkintakeinoja on
37812:     Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-       laajennettu huumausainerikollisuuden torjun-
37813: den edistämisen keskuksen (TEK) ja sen jäsenjär-       nan tehostamiseksi. Vuonna 1995 tuli voimaan
37814: jestöjen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäi-       lainsäädännön uudistus, jossa parannettiin polii-
37815: syssä. TEK:n tehtävänä on järjestöjen tekemän          sin mahdollisuuksia saada tietoja eri viranomai-
37816: työn kehittäminen sekä suoraan nuoriin suun-           silta. Vuonna 1995 tuli voimaan puhelin- ja te-
37817: nattu tiedotus-, viestintä- ja vaikutustoiminta.       lekuuntelu-uudistus tärkeiden rikosten estämi-
37818: Terveyden edistämisen keskus kehittää yhteis-          seksi ja selvittämiseksi. Poliisilain uudistuksen
37819: työssä jäsenjärjestöjensä kanssa joukkotiedotus-       yhteydessä tullaan harkitsemaan eräiden epä-
37820: ta ja siihen liittyviä aineistoja sekä paikalliselle   konventionaalisten tutkintakeinojen käyttöön
37821: tasolle soveltuvia toimintamalleja.                    ottamista myös Suomessa. Kyseeseen tulisivat
37822:     Sosiaali- ja terveysministeriö on valtakunnal-     tällöin ns. valeostot ja soluttautuminen. Käänne-
37823: lisessa suunnitelmassa asettanut lasten ja nuor-       tyn todistustaakan käyttöönottoa rikoksesta
37824: ten terveyden edistämisen yhdeksi toimintansa          saadun hyödyn menettämisessä selvitetään osa-
37825: keskeisistä painoalueista. Aikuisten päihteiden-       na konfiskaatiosäännöstön uudistamista, sa-
37826: käyttötavat vaikuttavat keskeisesti nuoriin.           moin selvitetään todistajien ja mahdollisten vih-
37827: Myös nuorten tupakoinnin ja huumekokeilujen            jepalkkioiden saajien turvallisuuden takaavat
37828: yhteydet ovat selvät. Vain erittäin harvoilla tupa-    säännökset.
37829:                                            KK 479/1998 vp                                            5
37830: 
37831:    Yhteistyötä on tehostettu huumeiden salakul-      mausainerikollisuus on otettu huomioon poliisin
37832: jetuksen paljastamiseksi ja torjumiseksi poliisin,   toimintastrategiasuunnittelussa. Poliisin koulu-
37833: tullin ja rajavartiolaitoksen kesken. Huumeiden      tuksessa huumerikosten tutkintaan on kiinnitet-
37834: kulkeutumista Suomeen on torjuttu myös lähi-         ty erityistä huomiota. Poliisin toimintaa on suun-
37835: alueiden maiden kanssa yhdessä toteutetuilla         nattu huumausaineiden tarjonnan, myös ns. ka-
37836: huumausaineiden torjuntaprojekteilla ja Suo-         tukaupan tehokkaaseen torjuntaan, jolloin kiin-
37837: men poliisin sekä lähialueiden (Venäjä ja Baltian    nijäämisriski lisääntyy ja kohdistuu tehokkaasti
37838: maat) poliisin ja muiden viranomaistahojen yh-       sekä huumausaineiden myyjiin että käyttäjiin.
37839: teistyötä lisäämällä. Suomen poliisi on koulutta-    Kiinnijäämisriskin oleellinen lisääntyminen vai-
37840: nut lähialueiden poliiseja ja muita viranomaisia     kuttaa myös huumausaineiden tarjontaa vähen-
37841: huumausainerikosten tunnistamiseksi sekä huu-        tävästi. Varusmiespalvelua ja vankiloissa van-
37842: merikosten tutkimisen ja torjunnan tehostami-        keusrangaistusta suorittavien keskuudessa ta-
37843: seksi. Poliisi on toimintaansa tehostaakseen an-     pahtuvaan huumeiden käytön vähentämiseen on
37844: tanut myös sisäisen määräyksen huumausaineri-        pyritty vankeinhoitoviranomaistenja muiden vi-
37845: kosten torjunnan järjestämiseksi. Mainitussa         ranomaisten yhteistyötä lisäämällä. Kouluissa,
37846: määräyksessä veivoitetaan poliisi huumausaine-       kerhoissa, yms. tapahtuvan valistustyön ja kam-
37847: rikosten tutkinnan yhteydessä myös antamaan          panjoinoin avulla poliisi on pyrkinyt tehokkaasti
37848: tietoa hoitoon hakeutumisesta ja ohjaamaan hoi-      jakamaan tietoa lapsille ja nuorille huumausai-
37849: toa tarvitsevat hoidon piiriin. Lisääntynyt huu-     neiden käyttöön liittyvistä vaaroista.
37850: 
37851:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
37852: 
37853:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37854: 6                                           KK 479/1998 vp
37855: 
37856: 
37857: 
37858: 
37859:                                         Tili Riksdagens Talman
37860: 
37861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      även i Finland samt för att de narkotikamängder
37862: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som kommer tili Finland ökar. Finlands EU-
37863: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      medlemskap samt Schengenavtalet som eventu-
37864: man Sinikka H urskainen undertecknade spörs-          ellt träder i kraft från början av år 1999 kommer
37865: må1 m479:                                             att inverka på tuli- och polismyndigheternas möj-
37866:                                                       ligheter att genomföra en traditionell övervak-
37867:          Vad har Regeringen gjort för att min-        ning.
37868:        ska narkotikabruket och för narkotika-             Narkotikabrottsligheten har ökat på 1990-ta-
37869:        upp1ysningen?                                  let. Antalet misstänkta för narkotikabrott var år
37870:                                                       1997 ca 7 000. Så kallade narkotikafångar var år
37871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1986 2,2% av alla fångar, år 1997 redan 13,5 %.
37872: anföra följande:                                      De dömda är ofta småinkomsttagare och 1öper
37873:                                                       en risk för att bli socialt utslagna. Fängelsestraf-
37874:    Undersökningar visar att bruket av narkotika       fen främjar i allmänhet inte den dömdes möjlig-
37875: har blivit vanligare och i synnerhet ungas narko-     heter att klara sig, därför är den kraftiga ökning-
37876: tikaexperiment har ökat. Det finns mera narkoti-      en av narkotikafångar mycket oroväckande. 1
37877: ka i omlopp i vårt land än tidigare. På narkotika-    den nuvarande lagstiftningen ingår en möjlighet
37878: marknaden finns även nya former av narkotika          att låta bli att väcka åtal eller döma en person,
37879: särskilt avsedda för unga. 1 huvudstadsregionen       som förbinder sig tili vård godkänd av social- och
37880: prövar unga på narkotika betydligt mera än unga       hälsovårdsmyndigheterna. Den relativa andelen
37881: som bor på annat håll. Av elever i grundskolans       av dem som man låtit bli att väcka åtal mot i
37882: 8-9 klass har ca 15% prövat eller använt mari-        narkotikafall har relativt sett minskat. Vid rätts-
37883: juana eller hasch. Motsvarande siffra är ca 30 %      politiska forskningsinstitutet kommer man att
37884: för två år äldre eleveri gymnasium eller yrkessko-    starta en undersökning där man utreder tillämp-
37885: la. Oftast begränsar sig narkotikabruket tili en-     ningen av narkotikalagstiftningen. På basis av
37886: dast några experimentgånger. Den mest använda         undersökningen gör man nödvändiga förslag tili
37887: olagliga narkotikan är cannabis. Blandbruk av         att rätta tili situationen. 1 kommunerna har man
37888: olika ämnen samt särskilt blandbruk av alkohoi        gjort upp egna narkotikapolitiska program, i vil-
37889: och läkemedel har dock på 1990-talet ökat och är      ka det ingår konkreta åtgärder. Kommunerna
37890: vårt största narkotikaproblem. 1 huvudstads-          har ökat sina resurser för att förebygga narkoti-
37891: regionen beräknar man att det finns ca 3 000          kabruk och för vård, trots att det på vissa områ-
37892: personer som använder hård narkotika (amfeta-         den fortfarande förekommer t.o.m. ett starkt be-
37893: min och opiater). Missbrukare är ofta även so-        hov av utveckling.
37894: cialt utslagna samt psykiskt och fysiskt sjuka.          Ett effektivt förebyggande och minskande av
37895: Enligt undersökningar har ca 10 o;,, av social- och   narkotikabruk förutsätter ett tätt och permanent
37896: hälsovårdens rusmedelsklienter använt narkoti-        samarbete mellan olika förvaltningsområden
37897: ka, ca 20% läkemedel och övriga enbart alkohol.       samt organisationer och medborgargrupper. Oli-
37898:    De strukturella förändringar som inträffade i      ka instanser poängterar olika faktorer i narkoti-
37899: vårt samhälle på 1990-talet, såsom den ekono-         kafrågan. En effektiv narkotikapolitik förutsät-
37900: miska lågkonjunkturen och arbetslösheten, för-        ter en omfattande medborgardiskussion, där
37901: svårar narkotikasituationen. 1 samma riktning         man öppet och mångsidigt belyser narkotikafrå-
37902: verkar även det att de internationella kontakter-     gan från olika håll samt söker nya medel för att
37903: na blir tätare samt modeströmningarna inom            förebygga och minska problem i anslutning tili
37904: vissa populärkulturer. Narkotikabrottsligheten        narkotikafrågan.
37905: är tili sin karaktär internationell. De ökade tra-       Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
37906: fik- och resenärströmmarna som Europas inte-          28.2.1996 en kommission för att utarbeta ett för-
37907: grering för med sig samt internationaliseringen       slag tili nationell narkotikastrategi. Kommissio-
37908: ökar risken för att narkotikabruket blir allmänt      nen har avlåtit sitt betänkande 23.4.1997. 1 be-
37909:                                               KK 479/1998 vp                                              7
37910: 
37911: tänkandet ingick ett förslag till nationell narkoti-    Alko Ab har personalen som haft hand om nar-
37912: kastrategi och åtgärdsprogram för åren 1997-            kotikauppföljning, forskning och upplysning
37913: 2001. Enligt de utlåtanden man fått angående            överflyttats tili Stakes och folkhälsoinstitutet.
37914: betänkandet ger dess riktlinjer en bra grund för        Detta har effektiverat förutsättningarna för att
37915: att under de kommande åren minska på narkoti-           stöda kommunerna och områdena i deras verk-
37916: kabruket och problemen som förorsakas av nar-           samhet för att bekämpa narkotika. Man har stött
37917: kotikafenomenet. För att kunna genomföra det            organisationerna i deras arbete för att förebygga
37918: nationella narkotikaprogram som kommissio-              narkotikabruk. En tvärvetenskaplig narkotika-
37919: nen föreslår förutsätts samhälleliga åtgärder i         forskning intar en nyckelposition då det gäller att
37920: stor utsträckning för att prioritera, rikta och för-    utveckla samhällets omfattande åtgärder för att
37921: bättra kvaliteten på åtgärderna i anslutning tili       förstå förhållandet mellan orsak och verkan i
37922: narkotika. På basis av betänkandet kommer re-           anslutning tili narkotikabruket och narkotikafe-
37923: geringen att under höstsessionsperioden fatta ett       nomenet. Vid folkhälsoinstitutet bereds som bäst
37924: principbeslut om att begränsa efterfrågan och           ett förslag tili ett nationellt narkotikaforsknings-
37925: utbudet.                                                program.
37926:     Vår narkotikapolitik följer en grundprincip             Utgångspunkten för vår nationella narkotika-
37927: enligt viiken sociala och samhälleliga problem          politik är fortfarande åtgärder som riktar sig tili
37928: regleras med allmänna samhälls-, social- och häl-       hela befolkningen, med vilka man med hjälp av
37929: sovårdspolitiska åtgärder. Bruket av narkotika          lagstiftning, information och uppfostran strävar
37930: och övriga rusmedel förebyggs i första hand ge-         efter att förebygga bruk av och experiment med
37931: nom att påverka befolkningens levnadsförhål-            narkotika. På narkotikakonsumtionen kan man
37932: Ianden och levnadssätt. Det är viktigt att stöda        påverka förebyggande med noggrant övervägd
37933: sådana Ievnadsförhållanden och verksamhets-             upplysning och information och även med att
37934: kulturer där efterfrågan och utbudet på narkoti-        utveckla vårdtjänster. Genom att utveckla speci-
37935: ka är så små som möjligt. Förutom allmänna              alservice avsedd för storkonsumenter av narkoti-
37936: samhällspolitiska och förebyggande åtgärder be-         ka kan man effektivast förebygga dödsfall p.g.a.
37937:  hövs åtgärder som siktar på att sköta och rätta tili   narkotika samt brottslighet i anslutning till nar-
37938:  narkotikaproblemet samt kontrollpolitiska åt-          kotika. Social- och hälsovårdsministeriet gav år
37939:  gärder. Till den restriktiva narkotikapolitik som      1997 anvisningar om att vid universitetssjukhus
37940:  vi följer hör även ett tydligt förbud mot att pröva    och vid Hesperia sjukhus ordna vård med vissa
37941:  och använda narkotika.                                 läkemedel för personer beroende av opioider.
37942:      Samhällsplanering, socialpolitik, undervis-           De ungas närmiljö, särskilt hemmet och sko-
37943:  ning och upplysning ingår i förebyggande av nar-       Ian, är centrala faktorer då det gäller att förebyg-
37944:  kotikabruk. Förebyggande ingår som en väsent-          ga ungas bruk av narkotika och andra rusmedel.
37945:  lig del i social- och hälsovården, där missbrukar-     De sociala förhållandena, förutsättningarna för
37946:  vården och arbetet för förebyggande av rusme-          ett trygg uppväxt samt möjligheterna till en själv-
37947:  delsbruk har en stark tradition i Finland. För         ständig frivillig verksamhet för de unga är viktiga
37948:  kontrollmyndigheterna börjar förebyggandet             faktorer då det gäller att trygga barnets och den
37949:  med upplysning och fortsätter med att utreda           ungas möjligheter att anpassa sig till samhället.
37950:  brott och att verkställa straff.                       Lagen om missbrukarvård och lagen om nykter-
37951:      Bruket av narkotika förebyggs och minskas          hetsarbete förpliktar kommunerna att för sin del
37952:  med hjälp av upplysning, vård och kontroll. En         främja sunda levnadsvanor, skapa trygga upp-
37953:  effektiv narkotikapolitik förutsätter åtgärder för     växtförutsättningar samt förebygga sådana för-
37954:  att minska både på efterfrågan och utbudet både        hållanden som leder till missbruk.
37955:  nationellt och genom att delta i internationellt          Social- och hälsovårdsministeriet har på
37956:  samarbete, bl.a. i den bekämpning av narkotika         många olika sätt poängterat i den styrning som
37957:  som utförs inom våra närområden. Det är viktigt        riktar sig tili kommunerna vikten av den förebyg-
37958:  att följa upp narkotikasituationen då man plane-       gande missbrukarvården, särskilt under de se-
37959:   rar motåtgärder, bl.a. upplysning som riktar sig      naste åren. Ministeriet har ordnat utbildning för
37960:  tili olika grupper. För atteffektivera uppföljning-    den yrkesutbildade personai som arbetar med
37961:  en har vid Stakes bildats en nationell central för     unga i kommunerna samt för organisationernas
37962:   narkotikauppföljning, som fungerar som en del         personai för att effektivera förebyggandet av nar-
37963:   av Europeiska unionens narkotikauppföljnings-         kotikaexperiment och -bruk. Länsstyrelserna
37964:   system. 1 samband med omorganiseringen av Oy          har varit aktivt med i denna verksamhet. Ministe-
37965: 8                                            KK 479/1998 vp
37966: 
37967: riet har med anslag enligt lagen om nykterhetsar-      och ungas hälsa till ett av de centrala priorite-
37968: bete stött de projekt för att förebygga rusmedels-     ringsområdena inom sin verksamhet. Vuxnas
37969: bruk som kommunerna och organisationerna ge-           ~)Jsmedelsvanor inverkar väsentligt på de unga.
37970: nomfört. 1 dessa projekt har ett högt prioriterat      Aven sambandet mellan ungas tobaksrökning
37971: 9.mråde varit förebyggande av narkotikabruk.           och narkotikaexperiment är uppenbart. Endast
37972: A ven Penningautomatföreningens a vkastning            få icke-rökare har prövat på narkotika. Narkoti-
37973: har i allt större utsträckning riktats till förebyg-   kaexperimenten hopar sig speciellt hos de unga
37974: gande av narkotikabruk. Social- och hälsovårds-        som röker dagligen och använder alkohoi ofta.
37975: ministeriet har startat ett riksomfattande projekt     Social- och hälsovårdsministeriet har isin verk-
37976: som gäller specialservice som bildar nätverk, vars     samhet poängterat att föräldrarna, andra vuxna
37977: syfte är att på lång sikt trygga socialvårdens spe-    samt särskilt myndigheterna och organisationer-
37978: cialservice för alla dem som är i behov av det,        na skall känna sitt ansvar och genom sin verk-
37979: även i små kommuner. Detta betyder att man             samhet och sitt exempel skapa möjligheter för de
37980: tryggar att specialservice är tillgänglig bl.a. inom   unga till ett sunt och tryggt liv.
37981: barnskyddet, missbrukarvården och handikapp-              Ar 1997 har man på ministeriets initiativ vid
37982: vården.                                                alla sjukvårdsdistrikt startat en utbildning för
37983:     Social- och hälsovårdsministeriet har gett Sta-    den yrkesutbildade personalen i förebyggande
37984: kes ett centralt ansvar beträffande utvecklandet       och vård av narkotikabruk.
37985: av arbetet för förebyggande av rusmedelsbruk.             Narkotikalagstiftningen i Finland följer i de-
37986: Vid Stakes har i början av år 1997 grundats en         talj FN:s internationella konventioner om nar-
37987: enhet för alkohol- och narkotikaprevention, i          kotika och är till vissa delar stramare. Vår narko-
37988: vars arbete man betonat en effektivering av verk-      tikaövervakning blev stramare senast i och med
37989: samheten i anslutning till förebyggande av ungas       narkotikalagstiftningsreformen som trädde i
37990: rusmedelsbruk. Stakes utvecklar tillsammans            kraft från början av år 1994 och med viiken man
37991: med kommunerna arbetsmetoder och skapar                skapade förutsättningar för att effektivera inter-
37992: omfattande verksamhetsmodeller för förebyg-            nationellt samarbete beträffande narkotikaöver-
37993: gande av rusmedelsbruk för olika stora kommu-          vakning samt startade en övervakning av ut-
37994: ner samt förstärker kunnandet hos den yrkesut-         gångsmaterialet för narkotika. 1 Finland har
37995: bildade personalen i kommunerna genom att              man som en del av EU :s system för narkotika-
37996: ordna utbildning och producera utbildningsma-          uppföljning skapat en samarbetsmetod mellan
37997: terial. Stakes har verkställt lokala skolhälso-        myndigheterna för att övervaka spridningen av
37998: vårdsundersökningar, där man utrett hur all-           narkotikabruket. För att man skall kunna ta i
37999: mänt det är att unga använder rusmedel. Om de          bruk systemet maximalt förutsätter det att lag-
38000: projekt som gäller förebyggande av ungas rusme-        stiftningen ändras så att övervakningen även
38001: delsbruk, de som genomförts i kommunerna och           omfattar ämnen vars övervakning anses nödvän-
38002: de som är på gång som bäst, har man samlat in          dig i EU-länderna redan innan de kriminaliseras
38003: uppgifter och man kommer att förena dem med            inom FN-systemet. Dessutom håller man vid so-
38004: organisationernas projekt till en gemensam data-       cial- och hälsovårdsministeriet på med en änd-
38005: bank i Internet.                                       ring av narkotikalagstiftningen, vars syfte är att
38006:     Ministeriet har utökat sitt samarbete med          utvidga övervakningen av vissa psykotropiska
38007: Centret för hälsofrämjande och dess medlemsor-         ämnen (t.ex. benzodiazepiner) så att de skulle
38008: ganisationer beträffande förebyggande av ungas         förutsätta import- och exporttillstånd. Polisens
38009: rusmedelsbruk. Centret för hälsofrämjande har          undersökningsmetoder har utvidgats för att ef-
38010: som uppgift att utveckla det arbete som organisa-      fektivera bekämpningen av narkotikabrottslig-
38011: tionerna utför, till centrets uppgifter hör dess-      heten. År 1995 trädde en lagreform i kraft, där
38012: utom sådan informations-, kommunikations-              polisens möjligheter att få information av olika
38013: och påverkningsverksamhet som riktar sig direkt        myndigheter förbättrades. År 1995 trädde tele-
38014: till de unga. Centret för hälsofrämjande utveck-       fon- och teleavlyssningsreformen för att hindra
38015: lar i samarbete med medlemsorganisationerna            och utreda grova brott i kraft. 1 samband med
38016: masskommunikation och materia! i anslutning            reformen av polislagen kommer man att övervä-
38017: till denna samt verksamhetsmodeller som lämpar         ga att tai bruk vissa okonventionella undersök-
38018: sig för den lokala nivån.                              ningsmetoder även i Finland. Det skulle då vara
38019:     Social- och hälsovårdsministeriet har i den        fråga om s.k. skenköp och infiltrering. Ibrukta-
38020: riksomfattande planen ställt främjande av barns        gande av omkastad bevisbörda i samband med
38021:                                             KK 479/1998 vp                                             9
38022: 
38023: förverkande av nytta som vunnits genom brott          undersökning av narkotikabrott även ge infor-
38024: utreds som en del av reformen av konfiskations-       mation om att söka sig tili vård och hänvisa tili
38025: bestämmelserna, likaså utreds bestämmelserna          vård dem som är i behov av det. Den ökade
38026: som garanterar trygghet för vittnen och personer      narkotikabrottsligheten har beaktats i planering-
38027: som får eventuella tipsarvoden.                       en av poliseos åtgärdsstrategi. 1 utbildningen av
38028:     Samarbetet mellan polisen, tullen och gräns-      poliser har man fåst särskild uppmärksamhet vid
38029: bevakningsväsendet har effektiverats för att av-      undersökning av narkotikabrott. Poliseos verk-
38030: slöja och bekämpa narkotikasmuggling. Narko-          samhet har inriktats på effektiv bekämpning av
38031: tikans möjligheter att komma tili Finland har         utbudet på narkotika, även vad gäller s.k. gatu-
38032: bekämpats även med hjälp av projekt som gäller        handel, då risken att bli ertappad ökar och riktar
38033: bekämpning av narkotika och som genomförts            sig effektivt både mot narkotikaförsäljare och
38034: tillsammans med länderna i närområdena och            missbrukare. Då risken att bli ertappad avsevärt
38035: genom att öka samarbetet mellan polisen i Fin-        ökar inverkar detta även på att utbudet på narko-
38036: land samt polisen i närområdena (Ryssland och         tika minskar. Genom att öka samarbetet mellan
38037: de baltiska länderna) och andra myndigheter.          fångvårdsmyndigheterna och andra myndighe-
38038: Polisen i Finland har utbildat poliser och andra      ter har man strävat efter att minska det narkoti-
38039: myndigheter i närområdena i att identifiera nar-      kabruk som förekommer bland dem som utför
38040: kotikabrott samt i att undersöka och bekämpa          sin värnplikt och dem som tjänar sitt fångelse-
38041: narkotikabrott. Polisen har för att effektivera sin   straff. Med hjälp av upplysningsarbete och kam-
38042: verksamhet även gett interna föreskrifter om att      panjer i skolor, klubbar o.dyl. har polisen strävat
38043: ordna bekämpningen av narkotikabrott. 1 dessa         efter att effektivt informera barn och unga om
38044: föreskrifter förpliktas polisen att i samband med     farorna i anslutning tili narkotikabruk.
38045: 
38046:      Helsingforsden 19 maj 1998
38047:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
38048: 
38049: 
38050: 
38051: 
38052:  2 280043
38053:                     j
38054: 
38055:                     j
38056:                 j
38057:                 j
38058:             j
38059: 
38060:             j
38061:         j
38062:         j
38063:     j
38064:     j
38065: 
38066: j
38067: j
38068:                                            KK 480/1998 vp
38069: 
38070: Kirjallinen kysymys 480
38071: 
38072: 
38073: 
38074: 
38075:                                   Matti Saarinen /sd ym.: Postipalvelujen turvaamisesta Nummi-
38076:                                      Pusulassa
38077: 
38078: 
38079:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38080: 
38081:    Uudellamaalla SIJaitsevan 5 700 asukkaan          noelämän kilpailukyvyn alenemiseen. Tilanteen
38082: Nummi-Pusulan kunnassa ei ole enää postitoi-         nurjuuteen on kiinnitetty huomiota monilta eri
38083: mistoa, sillä Postin rationalisointitoimien vuoksi   tahoilta.
38084: kunnassa siirryttiin niin kutsuttuihin asiamies-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38085: posteihin.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38086:    Saatujen käytännön kokemusten perusteella         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38087: postitoimiston lakkauttaminen on ollut erittäin      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38088: epäonnistunut toimenpide. Asiamiespostien yl-
38089: läpitäjät ovat vaihtuneet useasti. Niiden mahdol-              Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
38090: lisuudet palvella elinkeinoelämää, kuntaaja kun-            kuvatuista ongelmista, ja
38091: talaisia ovat oleellisesti huonommat postitoimis-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38092: toon verrattuna.                                            ryhtyä riittävän hyvien postipalvelujen
38093:    Käytännön postipalvelujen heikkous on vai-               aikaansaamiseksi Nummi-Pusulan kun-
38094: kuttanut Nummi-Pusulan kunnan ja sen elinkei-               nassa?
38095: 
38096:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
38097: 
38098:           Matti Saarinen /sd             Lauri Metsämäki /sd            Markku Pohjola /sd
38099: 
38100: 
38101: 
38102: 
38103:  280043
38104: 2                                         KK 480/1998 vp
38105: 
38106: 
38107: 
38108: 
38109:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38110: 
38111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       passa, 09810 Nummi Mallan puoti -nimisessä
38112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lähikaupassa ja 09930 Leppäkorpi kyläkaupas-
38113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa.
38114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-          Näistä postiliikenteen kannalta merkittävin
38115: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       on Saukkolan posti, jonka yrittäjää Posti on vali-
38116: n:o 480:                                             tettavastijoutunut vaihtamaan pari kertaa. Posti
38117:                                                      on panostanut paikkakunnalle enemmän ja hel-
38118:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      pottanut nykyisen yrittäjän toimintaa muun
38119:        kuvatuista ongelmista, ja                     muassa linjayhteyksillä Postin tietoverkkoon
38120:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mukana seuraavine päätelaitteineenja hinnoitte-
38121:        ryhtyä riittävän hyvien postipalvelujen       luohjelmineen. Uuden yrittäjän hoidossa Sauk-
38122:        aikaansaamiseksi Nummi-Pusulan kun-           koJan posti on nyt toiminut hyvin.
38123:        nassa?                                            Nummi-Pusulan alueen seuraavaksi suurin
38124:                                                      posti on Pusula,joka toimii Sale-ketjun kaupassa
38125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kiitettävästi. Nummen ja Leppäkorven yrittäjien
38126: vasti seuraavaa:                                     hoitamat postit ovat toimineet jo seitsemisen
38127:                                                      vuotta samojen yrittäjien kauppojen yhteydessä.
38128:    Postin palvelujen tarjonta on Nummi-Pusulan       Asiakaspalaute on ollut pelkästään myönteistä.
38129: alueella pysynyt lähes ennallaan. Suomen Posti           Asiakkaiden muuttuneet asiointitottumukset
38130: Oy:n koko maan kattava kuljetus- ja jakeluverk-      ovat vaikuttaneet siihen, että Postipankki ostaa
38131: ko takaavat tasapuolisen palvelun sekä kirje-,       aikaisempaa vähemmän pankkipalveluja Postin
38132: tavara- että lehtijakelussa. Tähän Postin palve-     toimipaikkaverkosta. Suurin osa asiakkaista
38133: luun ei ole tullut muutoksia konttoriverkoston       maksaa laskunsa automaateilla, kirjeitse, puheli-
38134: muutosten myötä.                                     mitse tai tietokoneella. Posti tarjoaa Postipankin
38135:    Postin kiinteiden toimipisteiden verkko on pi-    palveluja juuri niin monesta postista kuin Posti-
38136: detty Nummi-Pusulassa yhtä tiheänä kuin aikai-       pankki haluaa niitä Postilta ostaa.
38137: semminkin Postipankin palvelutarjonnassa ta-             Posti on hakenut yhteistyössä yrittäjien kans-
38138: pahtuneista muutoksista huolimatta. Postin pal-      sa sitä synergia-etua, minkä se menetti Postipan-
38139: velupisteitä on siirretty kannattavuussyistä toi-    kin palvelujen poistuttua. Tällä yhteistyöllä Posti
38140: mimaan toisen palveluyrityksen yhteyteen. Yksi-       on voinut pienilläkin paikkakunnilla taata Pos-
38141: tyishenkilöt saavat yrittäjän hoitamasta postista    tin asiakkaille kiinteän palvelupisteen. Posti tu-
38142: kaikki samat palvelut kuin postin omalla henki-       kee kaikkia yrittäjien hoitamia posteja koulutuk-
38143: lökunnalla     toimivasta     postikonttoristakin.    sella ja jatkuvana yhteistyöllä Postin alueellisten
38144: Nummi-Pusulassa yrittäjien hoitamien postien          myyntipäälliköiden kanssa, jotka vastaavat pal-
38145: myötä postipalvelujen palveluaikakin on lisään-       velujen kehittämisestä ja valvonnasta näissä pos-
38146: tynyt.                                                teissa.
38147:    Nummi-Pusulan alueella toimii neljä yrittäjän         Postin edustajat ovat lähiaikoina menossa
38148: hoitamaa postia: 09430 Saukkola toiminimi             keskustelemaan Nummi-Pusulan kunnanjohta-
38149: Artikaano -nimisessä kehyspalveluyrityksessä,        jan kanssa Postin nykyisistä palvelujärjestelyistä
38150: 03850 Pusula Sale-ketjun päivittäistavarakau-         Nummi-Pusulassa.
38151: 
38152:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
38153: 
38154:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
38155:                                            KK 480/1998 vp                                              3
38156: 
38157: 
38158: 
38159: 
38160:                                         Tili Riksdagens Talman
38161: 
38162:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Av dessa är den viktigaste med tanke på post-
38163: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        trafiken Saukkola, vars företagare Posten tyvärr
38164: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har varit tvungen att byta några gånger. Posten
38165: man Matti Saarinen m.tl. undertecknade spörs-         har satsat mer på orten och underlättat den nuva-
38166: mål nr 480:                                           rande företagarens verksamhet bland annat ge-
38167:                                                       nom att ge tillträde tili Postens datanät med
38168:           Är Regeringen medveten om proble-           medföljande terminaler och prissättningspro-
38169:        men som beskrevs i motiveringarna, och         gram. Nu fungerar postkontoret i Saukkola väli
38170:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och med att den nya företagaren tar hand om
38171:        för att åstadkomma tillräckligt bra post-      den.
38172:        tjänster i Nummi-Pusula kommun?                   Den näst största posten i Nummi-Pusula är
38173:                                                       Pusula som fungerar utmärkt i Sale-kedjans af-
38174:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         får. Posttjänsterna i Nummi och Leppäkorpi har
38175: anföra följande:                                      redan i ungefår sju år fungerat i samband med
38176:                                                       affårer som sköts av samma företagare. Gensva-
38177:     Postens utbud av tjänster har i Nummi-Pusula      ret hos kunderna har varit enbart positivt.
38178: bevarats i nästan oförändrat skick. Posten Fin-          Kundernas vanor att uträtta ärenden har för-
38179: land Ab har ett transport- och distributionsnät       ändrats, vilket har lett tili att Postbaoken köper
38180: som täcker hela Jandet och som garanterar jämlik      fårre banktjänster än förut av Postens kontors-
38181: service både inom brev-, varu-, och tidningsdist-     nät. De tlesta kunderna betalar sina räkningar
38182: ributionen. Dessa posttjänster som Posten erbju-      med automater, per brev, per telefon eller med
38183: der har inte förändrats trots att kontorsnätet har    dator. Posten erbjuder Postbankens tjänster i så
38184: förändrats.                                           många postkontor som Postbaoken vill köpa
38185:     Postens nätverk av fasta kontor har behållits     tjänster av.
38186: lika tätt som förut i Nummi-Pusula oberoende av          Posten har i samarbete med sina företagare
38187: ändringarna i Postbankens tjänsteutbud. Servi-        sökt den synergiförmån som den förlorade när
38188: cefilialer som ägs av Posten har på grund av          Postbankens tjänster avskaffades. Med detta
38189: lönsamhetsskäl övergått tili att verka inom andra     samarbete har Posten även på små orter kunnat
38190: serviceföretag. Privatpersoner får av posten som      trygga Postens kunder en fast servicefilial. Posten
38191: sköts av en företagare samtliga tjänster som av ett   stöder alla poster som sköts av företagare med
38192: postkontor som sköts av Postens egen perso nai. 1     fortbildning och kontinuerligt samarbete med
38193: Nummi-Pusula har även servicetiden för post-          Postens regionala försäljningschefer, som ansva-
38194: tjänsterna förlängts när företagare har börjat        rar för utvecklandet och övervakningen av tjäns-
38195:  sköta dem.                                           terna i dessa postkontor.
38196:     1 Nummi-Pusula kommun finns det fyra post-           Representanterna för Posten ämnar snart dis-
38197:  kontor som sköts av företagare: 09430 Saukkola       kutera Postens nuvarande servicearrangemang i
38198:  i samband med inramningsföretaget T:mi Arti-         kommunen med kommundirektören i Nummi-
38199:  kaano, 03850 Pusula i Sale-kedjans dagligvaru-       Pusula.
38200:  butik, 09810 Nummi i närbutiken Mallan puoti
38201:  och 09930 Leppäkorpi i ortens handelsbod.
38202: 
38203:      Helsingfors den 20 maj 1998
38204: 
38205:                                                                           Trafikminister Matti Aura
38206:                                             KK 481/1998 vp
38207: 
38208: Kirjallinen kysymys 481
38209: 
38210: 
38211: 
38212: 
38213:                                    Annika Lapintie /vas: Sikiötutkimuksen etiikasta
38214: 
38215: 
38216: 
38217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38218: 
38219:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        van, ehkä vammaisen lapsen hoitamiseen ja kas-
38220: Tampereella on sikiötutkimuslaitteiden hankin-        vattamiseen. Yhteiskunnan tehtävänä on huo-
38221: taa, tutkimuksiin osallistumista ja aborttia si-      lehtia siitä, että vanhemmat saavat kaiken mah-
38222: kiön vammaisuuden perusteella "kaupiteltu"            dollisen tuen paitsi tässä pohdinnassaan, myös
38223: kunnallisille päättäjille rahansäästösyillä. On ve-   lapsensa hoitamisessa ja kasvattamisessa sekä
38224: dottu siihen, että vammainen ihminen tulee yh-        omassajaksamisessaan. Vammainen lapsi on oi-
38225: teiskunnalle liian kalliiksi, ja siitä syystä hänen   keutettu kaikkeen tarvitsemaansa apuun ja tu-
38226: elämänsä olisi paras lopettaa ennen kuin se on        keen kuten kuka tahansa meistä sairastuessaan
38227: alkanutkaan.                                          tai vammautuessaan.
38228:    Tällaiset perustelut ovat epäeettisiä. Ainoa          Terveessä, sivistyneessä yhteiskunnassa ihmi-
38229: kestävä lähtökohta niin ihmisten yhteiselämälle,      sen arvoa ei mitata hänen "kauneudellaan tai
38230: yhteiskunnallisille päätöksille kuin terveyden-       rohkeudellaan" eikä hänen vammansa tai sairau-
38231: huolioliekin on kaikkien ihmisten yhtäläisen ih-      tensa aiheuttamilla kustannuksilla. Rodunjalos-
38232: misarvon kunnioittaminen.                             tusopit kuuluvat menneisiin, ihmiskuntaa järkyt-
38233:    Sikiötutkimukset ja niiden kehittäminen ovat       täneisiin yhteiskuntakokeiluihin ja kauhukerto-
38234: tärkeitä. Niiden avulla voidaan jo nykyisin ennen     muksiin.
38235: lapsen syntymää hoitaa tai lievittää monia sai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38236: rauksia tai vammoja. Ne ovat tärkeitä myös siksi,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38237: että vanhemmat voivat ehkä jo ennen lapsen syn-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38238: tymää valmistautua vastaanottamaan vammai-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38239: sen lapsen, joka aina aluksi asettaa vanhempansa
38240: monenlaisten eettisten pohdintojen ja uusien tun-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38241: teiden eteen. Läheskään kaikki vanhemmat eivät               ryhtyä estääkseen rodunjalostusoppien
38242: halua aborttia, vaikka tiedossa olisi, että lapsi            leviämisen ja ihmisten asettamisen arvo-
38243: tulee olemaan vammainen.                                     järjestykseen heidän terveydentilansa pe-
38244:    Vanhempien tulee voida ilman painostusta                  rusteella?
38245: harkita, riittävätkö heidän voimavaransa tule-
38246: 
38247:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
38248: 
38249:                                          Annika Lapintie /vas
38250: 
38251: 
38252: 
38253: 
38254: 280043
38255: 2                                          KK 481/1998 vp
38256: 
38257: 
38258: 
38259: 
38260:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38261: 
38262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyiseen käytäntöön liittyy kuitenkin tietty-
38263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jä ongelmia lähinnä diagnoosin teon myöhäisen
38264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ajankohdan johdosta sekä menetelmästä johtu-
38265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika          vista epäkohdista. Viime aikoina on pyritty löy-
38266: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tämään aikaisempaa varhempia tutkimusajan-
38267: n:o 481:                                             kohtia mahdollistavia tekniikoita, muun muassa
38268:                                                      soveltamaan kaikukuvaustekniikkaa. Seulonta-
38269:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tutkimuksiin osallistuville ja erityisesti riskiryh-
38270:        ryhtyä estääkseen rodunjalostusoppien         miin kuuluville on pyritty järjestämään riittäväs-
38271:        leviämisen ja ihmisten asettamisen arvo-      ti neuvontaa ja joustava pääsy jatkotutkimuk-
38272:        järjestykseen heidän terveydentilansa pe-     siin, jotta seulonnasta aiheutuva epävarmuus ja
38273:        rusteella?                                    huolestuneisuus jäisivät mahdollisimman vähäi-
38274:                                                      siksi.
38275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Osallistuminen kaikkiin edellä kuvattuihin
38276: vasti seuraavaa:                                     seulontatutkimuksiin on vapaaehtoista. Testitu-
38277:                                                      losten perusteella voi odottava äiti anoa raskau-
38278:     Kysymyksen perusteena on tieto, että Tampe-      den keskeytystä ns. aborttilain perusteella "kun
38279: reella on "kaupiteltu" sikiön kromosomiseulon-       on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai
38280: tatutkimuksia päättäjille sillä, että vammainen      että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea
38281: ihminen aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia         sairaus tai ruumiinvika". Lääkintöhallituksen
38282: menoja.                                              ohjekirje "Ohjeet raskauden varhaisesta toteami-
38283:     Kysymyksessä esitetään myös, että sikiötutki-    sesta, keskeytystä harkitsevien neuvonnasta ja
38284: muksen kehittäminen on tärkeää monestakin            keskeytyksen suorittamiseen liittyvistä toimenpi-
38285: syystä, mutta on epäeettistä perustella seulontoja   teistä" (29.6.1979/Dno 3905/02/79) suositteli,
38286: yhteiskunnan säästöillä. Ihmisarvoa ei pidä mi-      että raskauden keskeytystä harkitsevien neuvon-
38287: tata ulkoisilla tekijöillä tai hänen vammansa ai-    nassa tulee pyrkiä selvittämään asiakkaan elä-
38288: heuttamilla kustannuksilla. Kysyjän mielestä yh-     mäntilanne ja selostamaan olemassa olevat vaih-
38289: teiskunnan tehtävänä on sitä paitsi tukea vam-       toehdot ratkaisun edellytysten luomiseksi. Neu-
38290: maisen lapsen vanhempia ja huolehtia vammai-         vonnan tavoitteena tulisi olla tukea asiakasta
38291: sen tarvitsemasta avusta ja terveydenhuollosta.      hänen tehdessään ratkaisua. Asiakkaalle tulee
38292:     Suomessa kuten muissakin kehittyneissä           antaa myös tietoa niistä sosiaalipalveluista, joita
38293: maissa on sikiön kromosomihäiriöiden seulonta-       hän voi saada. Ohjekirje on sittemmin kumottu,
38294: tutkimuksia tehty jo 1970-luvun lopulta. Alussa      mutta toimii edelleen suosituksena palvelujen
38295: lapsivesipunktioita tai istukkanäytteen ottoa tar-   järjestämisessä.
38296: jottiin monissa kunnissa yli 35-37-vuotiaille            Suomessa on haluttu tarjota odottaville äideil-
38297: naisille. Nykyisin on siirrytty ns. seerumiseulon-   le mahdollisuutta varmistua lapsensa terveyden-
38298: taan, joka sopii kaikille ikäryhmille. Seulonnan     tilasta ja vähentää raskauteen liittyviä riskejä.
38299: avulla voidaan havaita Downin syndrooman li-         Valtaosa naisista osallistuu tähän tutkimukseen
38300: säksi eräitä vaikeita sikiöanomalioita. Tätä tut-    ja 88 % suurentuneen riskiryhmän naisista osal-
38301: kimusta tarjotaan raskaana oleville hieman vaih-     listuisi myös uuden raskauden aikana. Sosiaali-
38302: televin ohjelmin useimmissa Suomen kunnissa,         ja terveysministeriön käsityksen mukaan kunnis-
38303: mutta osallisturuisaktiivisuus on vaihdellut mel-    sa toteutetut sikiöseulonnat eivät ole ristiriidassa
38304: koisesti (45-85 %). Kuitenkin seulontaan osal-       hallitusmuodon 5 §:n syrjintäkiellon kanssa, eli
38305: listujat pitävät tutkimusta hyvänä, ja 88% suu-      ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
38306: rentuneen riskin ryhmästä osallistuisi vastaa-       asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
38307: vaan tutkimukseen myös uuden raskauden aika-         kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
38308: na.                                                  terveydentilan, vammaisuuden tai muun henki-
38309:                                              KK 481/1998 vp                                              3
38310: 
38311: löön liittyvän syyn perusteella. Suomen 4.4.1997       kunnallis-taloudellisin perustein. Sosiaali- ja ter-
38312: allekirjoittama Euroopan neuvoston ns. bioetiik-       veysministeriö korostaa kuitenkin, että äitiys-
38313: kasopimus pitää sisällään kaikkinaisen syrjinnän       huollon keskeinen tavoite on edistää sekä kehit-
38314: ihmisen perimän perusteella.                           tymässä olevan lapsen että äidin terveyttä ja hy-
38315:     Tampereen yliopistollisen sairaalan antaman        vinvointia ja luoda perusta vastasyntyneen, äidin
38316: selvityksen mukaan sairaalassa on sikiödiagnos-        ja koko perheen tukemiselle heidän tarpeitaan
38317: tiikkaa tehty 1980-luvulta lähtien,jolloin lapsi ve-   vastaavasti. Ministeriön tiedossa ei ole, että vas-
38318: si- tai istukkanäytteitä otettiin tutkimusta halua-    taavia perusteluja olisi käytetty laajemmin vas-
38319: vilta yli 37-vuotiailta alkuraskauden aikana.          taavia päätöksiä perusteltaessa.
38320: 1990-luvulla kehitettiin uusi seulontatutkimus eli        Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri käynnis-
38321: kaikille odottaville äideille tarkoitettu veritutki-   tämässä valtakunnallista kyselyä eri seulontojen
38322: mus,jonka perusteella voitiin vähentää lapsivesi-      nykytilasta maamme kunnissa. Ministeriön tar-
38323: tutkimuksiin osallistuvien äitien määrää. Kun-         koitus on selvittää mm. sikiön kromosomihäi-
38324: nille uuden menetelmän käyttöön ottaminen              riöiden seulontojen nykytilaaja menetelmät. Sel-
38325: merkitsi lisäkuluja. Tampereen yliopistollisen         vitys valmistuu loppukesällä ja sen perusteella
38326: sairaalan genetiikan ylilääkäri laati laskelman,       arvioidaan mahdollisten valtakunnallistenjatko-
38327: jonka tavoitteena oli osoittaa uuden menetelmän        toimenpiteiden tarve.
38328: kustannusvaikutus vanhaan menetelmään ver-                Eduskunnassa vastikään hyväksytty muutos
38329: rattuna. Sairaanhoitopiiri toteaa, että laskelma,      lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista määrää
38330: jossa arvioidaan myös vammaisen lapsen koulu-          valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neu-
38331: tuksesta ja sosiaalihuollosta aiheutuvia kustan-       vottelukunnan perustamisesta. Neuvottelukun-
38332: nuksia, on turha seulontatutkimuksen etujen            nan tehtävänä on käsitellä terveydenhuoltoon ja
38333: esittelemistä ajatellen.                               potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä
38334:     Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kyseisten     periaatteelliselta kannalta. Valmisteilla olevan
38335: kulujen vertailua päätöksenteon perusteluna            asetuksen mukaan tulee neuvottelukunnan mm.
38336: epäeettisenä ja katsoo niiden olevan ristiriidassa     tehdä aloitteita, antaa lausuntoja ja suosituksia
38337:  Hallitusmuodon 5 §:n tarkoituksen kanssa. Sai-        terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä sekä
38338:  raanhoitopiirin käyttämän perustelun taustalla        herättää näitä kysymyksiä koskevaa yhteiskun-
38339:  näyttäisi olevan ajatus, että äitiyshuollon tarkoi-   nallista keskustelua.
38340:  tuksena on vammaisuuden eliminoiminen yhteis-
38341: 
38342:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
38343: 
38344:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38345: 4                                          KK 481/1998 vp
38346: 
38347: 
38348: 
38349: 
38350:                                        Tili Riksdagens Talman
38351: 
38352:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Nuvarande praxis har dock varit förknippad
38353: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       med vissa problem närmast på grund av den sena
38354: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     diagnosen och metodens nackdelar. Under sena-
38355: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål           re tid har man försökt hitta tekniker genom vilka
38356: nr 481:                                              undersökningen kan tidigareläggas, bl.a. till-
38357:                                                      lämpning av ultraljudsteknik. För dem som del-
38358:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tar i undersökningarna och speciellt för personer
38359:        ta för att förhindra att rasförädlingsläror   i riskgrupperna har man försökt ordna tillräcklig
38360:        sprids och att människor rangordnas en-       rådgivning och en flexibel tillgång tili fortsatta
38361:        ligt sitt hälsotillstånd?                     undersökningar för att minimera den osäkerhet
38362:                                                      och oro som är förknippad med fosterundersök-
38363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningarna.
38364: anföra följande:                                         Deltagandet i alla ovan beskrivna undersök-
38365:                                                      ningar är frivilligt. Utifrån testresultatet kan den
38366:    Spörsmålet grundar sig på en uppgift om att       blivande modern anhålla om att havandeskapet
38367: man marknadsfört kromosomundersökningar i            avbryts enligt den s.k. abortlagen "när det finns
38368: fosterlivet till beslutsfattare i Tammerfors med     skäl att förmoda, att barnet skulle komma att
38369: motiveringen att en handikappad människa för-        vara psykiskt efterblivet eller behäftat med eller
38370: orsakar samhället stora utgifter.                    senare komma att behäftas med svår sjukdom
38371:    1 motiveringen sägs också att det av många        eller svårt kroppslyte". Medicinalstyrelsens an-
38372: olika orsaker är viktigt att utveckla fosterdiag-    visningar om ett tidigt konstaterande av havan-
38373: nostiken, men att det är oetiskt att motivera        deskap, rådgivning till personer som överväger
38374: undersökningarna med att de ger samhället inbe-      att avbryta det och åtgärder i samband med ett
38375: sparingar. Människovärdet får inte mätas i yttre     avbrytande (29.6.1979/Dnr 3905/02179) innehöll
38376: faktorer eller kostnader som ett handikapp för-      en rekommendation om hur man i rådgivningen
38377: anleder. Spörsmålsställaren anser att det dess-      till en person som överväger att avbryta havande-
38378: utom är samhällets sak att stöda föräldrar till      skapet skall försöka reda ut klientens livssitua-
38379: handikappade barn och se till att den handikap-      tion och redogöra för existerande alternativ i
38380: pade får den hjälp samt den hälso- och sjukvård      syfte att skapa förutsättningar för avgörandet.
38381: han behöver.                                         Målet med rådgivningen skall vara att klienten
38382:    1 Finland liksom också i andra utvecklade         får stöd inför sitt beslut. Klienten bör också un-
38383: Iänder har undersökningar av kromosomrubb-           derrättas om den sociala service som finns att
38384: ningar hos foster utförts sedan slutet av 1970-      tillgå. Anvisningarna har sedermera upphävts,
38385: talet. Till en början erbjöds kvinnor över 35-37     men de fungerar fortfarande som en rekommen-
38386: i många kommuner amniocentes (instick i livmo-       dation vid ordnande av service.
38387: dern för fostervattensprov) eller korionvillibiop-       1 Finland har man velat erbjuda blivande
38388: si (provtagning av placenta). Numera har man         mödrar en möjlighet att få klarhet i barnets häl-
38389: övergått till serumundersökning vilket lämpar        sotillstånd och att minimera riskerna med havan-
38390: sig för alla åldersgrupper. Genom undersökning-      deskapet. De flesta deltar i undersökningarna
38391: en kan man förutom Downs syndrom upptäcka            och 88 % av kvinnorna i den grupp där risken är
38392: vissa svåra fosteranomalier. Denna undersök-         ökad skulle delta också vid en ny graviditet. En-
38393: ning erbjuds gravida kvinnor i de flesta kommu-      ligt social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
38394: ner i Finland enligt något varierande program,       ning står fosterundersökningarna i kommunerna
38395: men deltagandet har växlat avsevärt (45-85 %).       inte i strid med diskrimineringsförbudet enligt
38396: Deltagarna i undersökningen anser dock att den       regeringsformens 5 §, enligt viiken ingen utan
38397: är bra, och 88 % av den grupp där risken är ökad     godtagbart skäl får ges en annan ställning på
38398: är beredda att delta i en motsvarande undersök-      grund av kön, ålder, ursprung, språk, religion,
38399: ning också vid en ny graviditet.                     övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller handikapp
38400:                                             KK 481/1998 vp                                              5
38401: 
38402: eller av någon annan orsak som hänför sig tili        nera handikapp av samhällsekonomiska skäl.
38403: hans person. Europarådets konvention om bio-          Social- och hälsovårdsministeriet betonar dock
38404: etik, som Finland undertecknade den 4 april           att mödravården har som centralt mål att främja
38405: 1997, innefattar all slags diskriminering på          såväl det ofödda barnets som moderns hälsa- och
38406: grundval av genotyp.                                  välfård och att lägga grunden för det stöd den
38407:     Enligt en utredning från Tammerfors universi-     nyfödda, modern och hela familjen behöver i
38408: tetssjukhus har fosterdiagnostik utförts vid sjuk-    framtiden. Ministeriet har inte kännedom om att
38409: huset sedan 1980-talet då fostervattens- och pla-     motsvarande motivering skulle ha använts i stör-
38410: centaprov i början av graviditeten togs på de över    re utsträckning som stöd för Iiknande beslut.
38411: 37-åringar som önskade genomgå en undersök-              Social- och hälsovårdsministeriet är i fård med
38412: ning. Under 1990-talet utvecklades en ny under-       att genomföra en riksomfattande enkät om den
38413: sökningsmetod, dvs. en blodundersökning av-           aktuella situationen beträffande olika undersök-
38414: sedd för alla blivande mödrar i avsikt att minska     ningar i landets kommuner. Ministeriet avser att
38415: antalet mödrar som deltar i fostervattenunder-        utreda bl.a. nuläget och metoderna vid undersök-
38416: sökningar. Den nya metodt?.n medförde extra           ningarna av kromosomrubbningar hos foster.
38417: kostnader för kommunerna. Overläkaren i gene-         Utredningen blir fårdig i slutet av sommaren och
38418: tik vid Tammerfors universitetssjukhus utarbeta-      därefter bedöms behovet av eventuella fortsatta
38419: de en kalkyl i avsikt att påvisa den nya metodens     rikstäckande åtgärder.
38420: kostnadeseffekt i jämförelse med den gamla me-           Enligt den av riksdagen nyligen godkända
38421: toden. Sjukvårdsdistriktet konstaterar att kalky-     ändringen av lagen om patientens ställning och
38422: len, som också innehåller en beräkning av kost-       rättigheter skall det inrättas en riksomfattande
38423: naderna för utbildning och socialvård för ett         etisk hälso- och sjukvårdsdelegation. Delegatio-
38424: handikappat barn, är onödig med tanke på pre-         nen har tili uppgift att behandla etiska principfrå-
38425: sentationen av fördelarna med en undersökning.        gor som gäller hälso- och sjukvården samt pa-
38426:     Social- och hälsovårdsministeriet anser att det   tientens ställning. Enligt en förordning som är
38427: är oetiskt att använda dylika kostnadsjämförel-       under beredning torde delegationen bl.a. vara
38428: ser som utgångspunkt i beslutsfattandet och att       initiativtagare, avge utlåtanden och rekommen-
38429: de strider mot syftet med regeringsformens 5 §.       dationer i etiska frågor som rör hälso- och sjuk-
38430:  Sjukvårdsdistriktets motivering verkar grunda        vården samt väcka samhällsdebatt i dessa frågor.
38431:  sig på tanken att mödravårdens syfte är att elimi-
38432: 
38433:      Helsingfors den 19 maj 1998
38434: 
38435:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
38436:                                            KK 482/1998 vp
38437: 
38438: Kirjallinen kysymys 482
38439: 
38440: 
38441: 
38442:                                   Raimo Vistbacka /ps: Vuokrankorotusten vaikutuksesta valtion
38443:                                      sosiaalimenoihin
38444: 
38445: 
38446:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38447: 
38448:    Suomessa luovuttiin asuntojen vuokrien tasoa      miolle on jäänyt asiantilan vaikutus yhteiskun-
38449: säädelleestä vuokrasääntelystä muutamia vuosia       nan sosiaalisiin menoihin. Totuushan on, että
38450: sitten siksi, että markkinoille saataisiin lisää     useat ylisuuriin vuokrankorotuksiin suostuneet
38451: vuokra-asuntoja ja että myös sijoittajatahot kiin-   vuokralaiset joutuvat turvautumaan korotusten
38452: nostuisivat vuokra-asuntotoiminnasta. Toimen-        jälkeen asumistukeen pystyäkseen selviytymään
38453: pide toikin esimerkiksi vakuutusyhtiöt mukaan        vuokransa maksusta. Tilanne lisää siis käytän-
38454: asuntomarkkinoille,jossa ne hankkivat omistuk-       nössä asumistukea tarvitsevien joukkoa. Nurin-
38455: seensa usein kokonaisia kerrostaloja ja korjasi-     kurisuutta lisää vielä se, että nämä yhteiskunnan
38456: vat ne yhteiskunnan tuen avulla hyvään kun-          asumistukirahat valuvat käytännössä suoraan
38457: toon, minkä jälkeen ne vuokrattiin ns. kovan         häikäilemättömien sijoitusrahalla pelaavien,
38458: rahan vuokra-asuntohinnoilla. Näin yhtiöt pää-       kerrostaloja ostaneiden liikemiestahojen tai
38459: sivät heti hyötymään vapaasti määräytyneestä         suurten kymmenillä miljardeilla pelaavien va-
38460: vuokratasosta. Totuus kuitenkin on, ettei mark-      kuutusyhtiöiden taskuun. Ketä tämä tilanne
38461: kinoiile tullut merkittävästi lisää vuokra-asunto-   hyödyttää? Ei ainakaan vuokralaista eikä veron-
38462: tarjontaa ja moniila paikkakunnilla on edelleen-     maksajia! Moraalisestikin tilanne on epäilyttävä,
38463: kin säännöstelyn poistumisesta huolimatta huu-       kun yhteiskunta epäsuorasti tukee ja suosii mah-
38464: tava pula varsinkin pienemmistä vuokra-asun-         dollisimman häikäilemätöntä ja kylmää toimin-
38465: noista.                                              taa vuokra-asuntomarkkinoilla ensin jakamalla
38466:     Viime aikoina on tullut esiin lukuisia tapauk-   avustusta sijoitustalojen korjauksiin ja sitten siir-
38467: sia, joissa joko suuri vakuutusyhtiö tai muu si-     tämällä asumistukimäärärahoja käytännössä
38468: joittajataho on ostanut vanhan vuokralaisia          suoraan keinottelijoiden ja sijoittajien taskuun.
38469: täynnä olleen kerrostalon ja jopa täysin ilman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38470: mitään korjaustoimia ilmoittanut nostavansa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38471: vuokria jopa noin 50 %:lla. Eräissä tärkeimmissä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38472: liikemiesten hankkimien talojen tapauksissa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38473: ovat korotukset olleet noin 100 %. Asunnoissa
38474: jopa vuosikymmeniä asuneet asukkaat ovatjou-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38475: tuneet erittäin pahaan tilanteeseen, kun pienillä           vuokrasäännöstelyn purkaminen on joh-
38476: tuloilla maksettu vuokra nouseekin yhtäkkiä lä-             tanut sijoittajapiirien suurisuuntaiseen
38477: hes kaksinkertaiseksi. Viranomaiset ovat olleet             vuokra-asuntotalojen ostoon ja niissä
38478: lähes voimattomia, kun vuokrasäännöstelyä ei                olevien asuntojen vuokrien ylisuuriin,
38479: enää ole ja oikeusprosessi on vuokralaisen koh-             jopa 40-100 %:n suuruisiin korotuksiin,
38480: dalla liian hidas, kallis ja epävarma keino hakea           ja että tämä puolestaan lisää asumistuki-
38481: kohtuutta vuokraansa. Ainoaksi keinoksi on                  määrärahojen tarvetta mainittujen asun-
38482: käytännössäjäänytjoko muuttaa pois asunnosta                tojen kohdalla, jolloin yhteiskunnan lisä-
38483: tai suostua ylikorkeaan yli todellisen maksuky-             ku1uiksi tulleet varat päätyvät suoraan
38484: vyn olevaan vuokraan.                                       sijoittajatahojen taskuun, sekä
38485:     Kyseinen tilanne on tänä päivänä hyvin ylei-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38486:  nen, ja siitä on käyty julkisuudessakin runsaasti          tämän kyseenalaisen ja moraalittoman
38487:  keskustelua viime viikkoina. Vähemmälle huo-               kehityksen katkaisemiseksi?
38488: 
38489:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
38490: 
38491:                                          Raimo Vistbacka /ps
38492: 280043
38493: 2                                          KK 482/1998 vp
38494: 
38495: 
38496: 
38497: 
38498:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38499: 
38500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asuntokannan keskivuokriin. Vuokra-asunto-
38501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kanta on tänä aikana myös kasvanut. Nettolisäys
38502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on yli 100 000 asuntoa, mikä on varsin myöntei-
38503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           nen ilmiö.
38504: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Valitettavasti vuokrien tarkistamisessa on al-
38505: sen n:o 482:                                         kanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida
38506:                                                      pitää hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa.
38507:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        Toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden aikaan-
38508:        vuokrasäännöstelyn purkaminen on joh-         saamiseksi ei ole mitään tarvetta omaksua tällai-
38509:        tanut sijoittajapiirien suurisuuntaiseen      sia sopimuskäytäntöjä. On myös arvo sinänsä,
38510:        vuokra-asuntotalojen ostoon ja niissä         jos sopimuksen ehdoista voidaan aidosti neuvo-
38511:        olevien asuntojen vuokrien ylisuuriin,        tella keskenään. Saatua yksilöllisten sopimusten
38512:        jopa 40-100 %:n suuruisiin korotuksiin,       tekomahdollisuutta on siten osattava myös ar-
38513:        ja että tämä puolestaan lisää asumistuki-     vostaa -jotta se voisi säilyä -ja käyttää niin,
38514:        määrärahojen tarvetta mainittujen asun-       että sopijapuolten edut otetaan kohtuullisesti
38515:        tojen kohdalla, jolloin yhteiskunnan lisä-    huomioon mukaan lukien tällöin myös vasta-
38516:        kuluiksi tulleet varat päätyvät suoraan       puolen mahdollisuudet sopeutua tarpeellisiin so-
38517:        sijoittajatahojen taskuun, sekä               pimusehtojen muutoksiin.
38518:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Toimivat asuntomarkinat edellyttävät hyvän
38519:        tämän kyseenalaisen ja moraaliUoman           vuokranantajatavan syntymistä ja noudattamis-
38520:        kehityksen katkaisemiseksi?                   ta. Tämä on yhtä oleellinen lähtökohta kuin ylei-
38521:                                                      sesti hyväksytty vaatimus velvoitteensa täyttä-
38522:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         västä vuokralaisestakin. Varsinkin huoneen-
38523: vasti seuraavaa:                                     vuokrasuhteissa, jotka ovat eräs tyyppi jatkuvia
38524:                                                      suorituksista ja vastasuorituksista koostuvia ja
38525:    Vuokrasääntelyn vuonna 1991 alkaneen pu-          yleensä pitempiaikaisiksi tarkoitettuja sopimus-
38526: run ja toukokuun alussa vuonna 1995 voimaan          suhteita, tätä seikkaa on syytä erityisesti koros-
38527: tulleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun        taa.
38528: lain (481/1995) tuoman huomattavan sopimisen             Niinpä hallitus joutuu mitä ilmeisimmin otta-
38529: vapauden lisäämisen jälkeiset tapahtumat vuok-       maan tarkastelun alle sellaiset sopimusehtojen
38530: ra-asuntomarkkinoilla ovat monessa suhteessa         muutos- ja nimenomaan vuokrankorottamisme-
38531: olleet odotettuja ja toivottuja. On kuitenkin        nettelyt, joissa uhataan esim. sopimuksen irtisa-
38532: myös ilmiöitä, joita ei ole pidettävä myönteisinä.   nomisella ja näin painostetaan hyväksymään
38533: Vuokrasääntelyn purku ei varmastikaan ole kai-       kohtuuttomia vuokria tai irtisanomalla sopimus
38534: ken syy silloinkaan, kun sillä on osuutta asiassa.   yritetään saada vuokraa korotetuksi sellaisessa
38535:    Vuokrasääntelyn purun ja sopimisen vapau-         tilanteessa, jossa vuokran korottamiseksi vuok-
38536: den lisäämisen vaikutuksia vuokrien määrään ja       ranantajan nostama kanne ei olisi menestynyt.
38537: niiden määräytymistä koskeviin ehtoihin ja ehto-     Tuomioistuin nimittäin voi vuokranantajan kan-
38538: jen muuttamistapoihin sekä muita vuokra-asun-        teesta korottaa vuokraa tai muuttaa vuokran
38539: tomarkkinoilla esiintyviä ja niihin vaikuttavia      määräytymistä koskevaa ehtoa, mutta tällöin
38540: ilmiöitä on koko ajan seurattu. Keskivuokrataso      otetaan tarkastelun alle koko sopimus ja sen
38541: on kieltämättä jonkin verran noussut, osittain       kaikki ehdot. Niinpä sellainen vuokranantaja,
38542: sääntelyn purunjohdosta, kun nyt voidaan sopia       joka hiljattain on vapaasti tehnyt vuokralaisensa
38543: vuokran määrästä ja määräytymisestä entistä          kanssa sopimuksen ja vastoin itse sopimaansa
38544: vapaammin, mutta myös muista syistä. Tarjolle        alkaa vaatia vuokraa lisää tai vaatii muutetta-
38545: on tullut myös laadullisesti parempia asuntoja,      vaksi vuokran määräytymistä koskevaa sopi-
38546: jotka luonnollisesti nostavat vuoden keskivuok-      musehtoa, ei menestyisi tässä hankkeessaan aja-
38547: ratasoja verrattessa niitä edellisvuoden vuokra-     malla kannetta,jollei sopimussuhteessa ole myös
38548:                                             KK 482/1998 vp                                           3
38549: 
38550: jotain merkittävää suoritusten ja vastasuoritus-      noin 180 000 ruokakuntaa. Toisaalta yli 100 000
38551: ten epätasapainoa verrattaessa sitä siihen sopi-      asunnon lisäys asuntokannassa, jos se toteute-
38552: musehtojen kokonaisuuteen, mistä osapuolet            taan valtion asuntolainoittamana vuokra-asun-
38553: ovat aikanaan sopineet.                               totuotantona, vaatisi yli 40 miljardin markan
38554:     Vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuutta ja          osoittamista tähän tarkoitukseen.
38555: sopimussuhteiden pysyvyyttä on varmistettu               On myös muita keinoja vaikuttaa kohtuutto-
38556: myös siten, että tarvittaessa asukkailla on mah-      miin ehtoihin ja menettelyihin. Vuokra-asunto-
38557: dollisuus saada asumistukea vuokrien maksami-         kannan kasvu vastaamaan kunkin ajan kysyntää
38558: seen ja tarvittaessa myös toimeentulotukea. Tu-       on tehokkaimpia keinoja saada ja pitää vuokra-
38559: kea maksetaan vain kohtuullisten asumiskustan-        taso ja vuokrasuhteen ehdot kohtuullisina.
38560: nusten hoitamiseen eikä suinkaan miten korkean        Vuokra-asuntokannan kasvu sääntelyn purun
38561: vuokran suorittamiseen hyvänsä. Niinpä asumis-        alottamisen jälkeen on ollut huomattava. Kanta
38562:  menojen yleinen nousu ei suoraan lisää samassa       on nyt noin 720 000. Tämä ei kuitenkaan riitä,
38563:  suhteessa valtion asumistukimenoja kuin mitä         vaan tarvitaan lisää sekä valtion tukemaa että
38564:  vuokra nousee. Asumistukijärjestelmässä sovel-       vapaarahoitteista tuotantoa.
38565:  lettava kohtuullisten asumismenojen verrattain          Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
38566:  tiukka määrittely aiheuttaa sen, että noin puolel-   kunta on kuluvan kuun 12 päivänä päättänyt
38567:  la tuensaajista asumistuki ei nouse vuokrankoro-     välittömästi ottaa käyttöön talousarviossa asun-
38568:  tusten vuoksi lainkaan. Tämän lisäksi tuen-          totuotantoon ehdollisena osoitetusta l ,5 miljar-
38569:  saajien asumismenojen nousu on ollut yleistä         din markan määrärahasta yhden miljardin. Lo-
38570:  vuokratason kehitystä maltillisempaa. Vuonna         put määrärahasta eli 500 miljoonaa markkaa on
38571:  1997 asumistuensaajien vuokrat nousivat noin         päätetty ottaa käyttöön ensi elokuun puolivälis-
38572:  0,80 mk/m 2/kk eli 2,2 %:lla, mikä on selvästi       sä, jos valtion tukeman uustuotannon kustan-
38573:  vähemmän kuin yleinen keskivuokrien nousu.           nuskehitys on enintään samaa luokkaa kuin ku-
38574:  Näin ollen vuokrien korotusten asumismenoja          luvan vuoden tammi-huhtikuussa. Hallitus on
38575:  lisäävä vaikutus on vähäisempi kuin voisi olet-      kuluvan kuun 14 päivänä osoittanut tämän
38576:  taa. Asumistuen saajien asumismenojen nousu          myöntämisvaltuuden käytettäväksi vuokra- ja
38577:  keskimäärin l mk/m 2/kk merkitsee arviolta noin      asumisoikeustalojen aravalainoihin. Summalla
38578:  40-50 miljoonan markan suuruista asumistuki-         arvioidaan voitavan rakentaa runsaat 2 000
38579:   määrärahan lisätarvetta. Asumistuen saajia on       asuntoa.
38580: 
38581:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
38582:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
38583: 4                                             KK 482/1998 vp
38584: 
38585: 
38586: 
38587: 
38588:                                           Tili Riksdagens Talman
38589: 
38590:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          under föregående år. Under denna tid har antalet
38591: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-        hyresbostäder också ökat. Nettoökningen är mer
38592: de medlem av statsrådet översänt följande av            än 100 000 bostäder, vilket är ett mycket positivt
38593: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade               fenomen.
38594: spörsmål nr 482:                                           Tyvärr har det vid justeringen av hyrorna ock-
38595:                                                         så börjat förekomma förfaranden som inte kan
38596:            Är Regeringen medveten om att av-            anses godtagbara i något som helst avtalsförhål-
38597:         vecklingen av hyresregleringen har lett tili    lande. För att få till stånd en fungerande mark-
38598:         att investerarkretsar i stor stil köpt hyres-   nad för hyresbostäder behöver man inte tillämpa
38599:         bostadshus och höjt hyrorna för bostä-          sådan avtalspraxis. Det är också ett värde i sig att
38600:         derna i dem excessivt, rentav med 40-           man kan föra faktiska underhandlingar om av-
38601:         100 %, och att detta å sin sida ökar beho-      talsvillkoren. Det bör finnas en uppskattning av
38602:         vet av anslag för bostadsbidrag för dessa       möjligheten att ingå individuella avtal - för att
38603:         bostäder, varvid de medel som utgör ex-         den skall kunna bibehållas - och möjligheten
38604:         tra utgifter för samhället kanaliseras di-      skall nyttjas så att vardera avtalspartens intres-
38605:         rekt i investerarnas fickor, samt               sen beaktas på ett skäligt sätt, inklusive den an-
38606:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        dra partens möjligheter att anpassa sig till behöv-
38607:         för att bryta denna tvivelaktiga och omo-       liga ändringar i avtalsvillkoren.
38608:         raliska utveckling?                                En fungerande bostadsmarknad förutsätter
38609:                                                         att det uppkommer en god praxis bland hyres-
38610:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           värdarna och att den följs. Detta är en lika vä-
38611: anföra följande:                                        sentlig utgångspunkt som det allmänt godkända
38612:                                                         kravet på att hyresgästen skall uppfylla sina skyl-
38613:    Det som inträffat på bostadsmarknaden efter          digheter. 1 synnerhet i hyresförhållanden, som är
38614: att avvecklingen av hyresregleringen inleddes år        ett slag av avtalsrelationer som är sammansatt av
38615: 1991 och efter den avsevärda ökning av avtalsfri-       kontinuerliga prestationer och motprestationer,
38616: heten som följde i maj 1995 då lagen om hyra av         och som är avsedda att vara långvariga, är det
38617: bostadslägenhet (481/1995) trädde i kraft har i         skäl att särskilt framhålla denna faktor.
38618: många hänseenden varit väntat och efterlängtat.            Därför kommer regeringen alldeles uppenbart
38619: Men det finns också fenomen som inte kan anses          att bli tvungen att granska sådana förfaranden
38620: positiva. Avvecklingen av hyresregleringen är           för ändring av avtalsvillkoren och uttryckligen
38621: säkert inte orsaken tili allt, inte ens i de fall där   för höjning av hyran där man hotar t.ex. med
38622: den faktiskt har spelat in.                             uppsägning av avtalet och därigenom pressar
38623:    De verkningar som avvecklingen av hyresreg-          motparten att godkänna oskäliga hyror, eller där
38624: leringen och den ökade avtalsfriheten har på hy-        man genom att säga upp kontraktet försöker få
38625: resbeloppen och villkoren för hyresbestämning-          hyran höjd i en situation där ett käromål av
38626: en och sätten för ändring av hyresvillkoren samt        hyresvärden för att höja hyran inte har utsikter
38627: andra fenomen som förekommer på hyresmark-              att gå igenom. Domstolen kan nämligen på basis
38628: naden och inverkar på den har hela tiden varit          av hyresvärdens käromål höja hyran eller ändra
38629: under uppsikt. Den genomsnittliga hyresnivån            villkoren för hyresbestämningen, men då be-
38630: har onekligen stigit i viss mån, delvis på grund av     handlas hela hyresavtalet och samtliga villkor.
38631: att regleringen avvecklades, eftersom man nu allt       Därför har en hyresvärd som nyligen fritt har
38632: friare kan komma överens om hyresbeloppet och           ingått ett hyresavtal med sin hyresgäst och som,
38633: bestämningen av hyran, men också av andra or-           tvärt emot vad han själv kommit överens om,
38634: saker. Vi har nu också ett utbud av kvalitativt         börjar kräva högre hyra eller ändring av avtals-
38635: mer högststående bostäder, vilket naturligtvis          villkoren om hyresbestämningen, ingen fram-
38636: höjer den årliga genomsnittliga hyresnivån i rela-      gång med detta genom att gå i käromål, om det
38637: tion till medelhyran för hyresbostadsbeståndet          inte finnsen markant imbalans i hyresförhållan-
38638:                                            KK 482/1998 vp                                               5
38639: 
38640: det visavi prestationer och motprestationer, i re-   håll som får bostadsbidrag. Å andra sidan skulle
38641: Iation tili den helhet som avtalsvillkoren bildar    en ökning i bostadsbeståndet på mer än 100 000
38642: och som parterna i tiden har kommit överens om.      bostäder via den statligt finansierade produktio-
38643:    Att hyresbostadsmarknaden fungerar och att        nen av hyresbostäder kräva att över 40 miljarder
38644: avtalsförhållandena är permanenta har också          mark anvisas för ändamålet.
38645: säkrats på så sätt att de boende vid behov har           Det finns också andra sätt att på verka oskäli-
38646: möjlighet att få bostadsbidrag för betalning av      ga villkor och förfaranden. Bland de mest effekti-
38647: hyran och vid behov också utkomststöd. Stödet        va sätten att få ökningen i beståndet av hyresbo-
38648: betalas endast för skötseln av skäliga boende-       städer att motsvara den aktuella efterfrågan är
38649: kostnader och alls inte fOr betalning av hur höga    att hyresnivån och villkoren för hyresförhållan-
38650: hyror som helst. Detta betyder att den allmänna      dena hålls skäliga. Efter att avvecklingen av reg-
38651: stegringen i boendekostnaderna inte direkt ökar      leringen inleddes har ökningen i antalet hyres-
38652: statens utgifter i form av bostadsbidrag i samma     bostäder varit betydlig. Beståndet omfattar nu ca
38653: proportion som hyran höjs. Den relativt strikta      720 000 hyresbostäder. Detta är emellertid inte
38654: definitionen av skäliga boendekostnader som          tillräckligt, utan det behövs mer såväl statligt
38655: tillämpas inom bostadsbidragssystemet leder tili     stödd som fritt finansierad produktion.
38656: att bostadsbidraget för ungefår hälften av bi-           Regeringens ekonomisk-politiska ministerut-
38657: dragstagarna inte alls ökar på grund av en hyres-    skott har den 12 dennes beslutat att omedelbart
38658: höjning. Dessutom har ökningen i bidragstagar-       tai bruk en miljard av det villkorliga anslag på 1,5
38659: nas boendeutgifter varit mindre än höjningen av      miljarder mark som i budgeten anvisats för bo-
38660: den allmänna hyresnivån. År 1997 steg hyrorna        stadsproduktion. Vidare beslöts att resten av an-
38661: för bostadsbidragstagarna med ca 0,80 mk/m 2/        slaget, dvs. 500 miljoner mark, tas i bruk i medlet
38662: mån., dvs. med 2,2 %, vilket är klart mindre än      av augusti 1998, om kostnadsutvecklingen inom
38663: den allmänna ökningen i genomsnittshyrorna.          den statligt stödda nyproduktionen ligger i högst
38664:  Detta innebär att hyresstegringarna har ökat bo-    samma klass som under januari-april i år. Re-
38665: endekostnaderna mindre än vad man kunde vän-         geringen har den 14 maj beslutat att befogenhe-
38666: ta. Den genomsnittliga stegringen av bostadsbi-      ten att bevilja dessa edel skall användas tili arava-
38667: dragstagarnas hyra med 1 mk/m 2/mån. innebär         Iän för hyreshus och bostadsrättshus. Man räk-
38668: ett behov av ca 40-50 miljoner mark meri ansla-      nar med att drygt 2 000 bostäder kan byggas för
38669:  gen för bostadsbidrag. Det finns ca 180 000 hus-    denna summa.
38670: 
38671:      Helsingfors den 19 maj 1998
38672: 
38673:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
38674:                           j
38675:                          j
38676:                         j
38677:                        j
38678:                       j
38679:                      j
38680:                     j
38681:                    j
38682:                   j
38683:                  j
38684:                 j
38685:                j
38686:               j
38687:              j
38688:             j
38689:            j
38690:           j
38691:          j
38692:         j
38693:        j
38694:       j
38695:      j
38696:     j
38697:    j
38698:   j
38699:  j
38700: j
38701:                                              KK 483/1998 vp
38702: 
38703: Kirjallinen kysymys 483
38704: 
38705: 
38706: 
38707: 
38708:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Työkyvyttömyystilastojen kehittämisestä
38709: 
38710: 
38711: 
38712:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38713: 
38714:    Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38715: lä olevien luvuissa ovat muun muassa Kelan ti-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38716: lastoissa skitsofreniapotilaat ja kehitysvammai-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38717: set samassa ryhmässä, jolloin edellä mainittujen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38718: ryhmien eläköitymisestä ei saada erikseen tietoja.
38719: Tällainen asiantila voi johtaa hallinnossa ja                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38720: päätöksenteossa puutteellisiin johtopäätöksiin.               ryhtyä kehittääkseen työkyvyttömyys-
38721: Nämä tiedot olisivat myös kummallekin potilas-                tilastoja siten, että skitsofreenikkojen
38722: ryhmälle ja heitä edustaville järjestöille kuitenkin          ja kehitysvammaisten osalta saadaan
38723: tärkeitä.                                                     asiaankuuluvat, kumpaakin ryhmää
38724:                                                               erikseen koskevat tiedot?
38725:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
38726: 
38727:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
38728: 
38729: 
38730: 
38731: 
38732: 280043
38733: 2                                            KK 483/1998 vp
38734: 
38735: 
38736: 
38737: 
38738:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38739: 
38740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sussa työkyvyttömyyseläkkeet on tilastoitu sai-
38741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rauksien perusteella ICD-lO:n pääluokkien mu-
38742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaisesti. Tämän lisäksi julkaisussa on tilastoitu
38743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          työkyvyttömyyseläkkeitä myös eräiden keskei-
38744: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           simpien sairauksien alaluokkien perusteella.
38745: sen n:o 483:                                           Mielenterveyden häiriöiden yhtenä alaluokkana
38746:                                                        on muun muassa tilastoitu skitsofrenian perus-
38747:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teella myönnetyt eläkkeet.
38748:        ryhtyä kehittääkseen työkyvyttömyys-                Eläketurvakeskus, Kuntien eläkevakuutus ja
38749:        tilastoja siten, että skitsofreenikkojen        Valtiokonttori ovat toimittaneet vuodesta 1996
38750:        ja kehitysvammaisten osalta saadaan             alkaen yhteisesti Suomen työeläkkeensaajat -ni-
38751:        asiaankuuluvat, kumpaakin ryhmää                mistä tilastojulkaisua. Tämä julkaisu koskee
38752:        erikseen koskevat tiedot?                       koko työeläkejärjestelmää. Siinä on tilastotietoja
38753:                                                        myös työkyvyttömyyseläkkeistä. Tässä tilastos-
38754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa on päädytty ainakin alkuvaiheessa tilastoi-
38755: vasti seuraavaa:                                       maan työkyvyttömyyseläkkeeseen johtaneita
38756:                                                        sairauksia sairauksien pääluokituksen mukaises-
38757:    Suomessa otettiin käyttöön vuoden 1996 alus-        ti. Jos yleistä tarvetta tarkemmalle tilastoinnille
38758: ta uusi tautiluokitusjärjestelmä ICD-10. Tätä          ilmenee, julkaistavaa tietoa voidaan myöhem-
38759: ennen käytössä oli tautiluokitus ICD-9. Nämä           min harkita laajennettavaksi sisältämään tietoja
38760: molemmat luokitusjärjestelmät perustuvat Maa-          myös erityisesti kiinnostavista sairauksista ala-
38761: ilman terveysjärjestö WHO:n tautiluokitukseen.         luokittain.
38762: Niissä sairaudet jaetaan tiettyihin pää- ja ala-           Kuntien eläkevakuutuksella ja Valtiokontto-
38763: luokkiin. Kummassakin järjestelmässä yhtenä            rilla on myös omia tilastojulkaisuja niiden hoi-
38764: pääluokkana on mielenterveyden häiriöt. Tähän          dettavana olevien eläkejärjestelmien osalta.
38765: pääluokkaan kuuluu molemmissa tautiluokituk-               Eläketurvakeskus toimittaa myös yhdessä
38766: sissa sekä skitsofrenia että kehitysvammaisuus.        Kansaneläkelaitoksen kanssa tilastojulkaisua ni-
38767: Mainittujen tautiluokitusjärjestelmien luokitus-       meltään Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Tämä
38768: koodit poikkeavat kuitenkin niin paljon toisis-        julkaisu koskee työ- ja kansaneläkkeensaajia.
38769: taan, että luotettavia tilastotietoja voimassa ole-    Siinä julkaistiin vuonna 1996 ensimmäisen ker-
38770: viin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtaneista sai-        ran tietoja myös työkyvyttömyyseläkkeisiinjoh-
38771: rauksista voidaan tuottaa vain sairauksien pää-        taneista sairauksista. Julkaisussa työkyvyttö-
38772: luokkatasolla. Työkyvyttömyyseläkkeistä on             myyseläkkeeseen johtaneet sairaudet on tilastoi-
38773: kuitenkin tilastotietoja myös eräistä pääluokka-       tu pääluokitustason lisäksi myös eräiden keskeis-
38774: tasoa tarkemmista sairausryhmistä. Näitä ryh-          ten alaluokkien mukaisesti. Muun muassa älylli-
38775: miä on kuitenkin toisinaan jouduttu tilastoissa        nen kehitysvammaisuus työkyvyttömyyden syy-
38776: yhdistelemään, jotta ne vastaisivat vanhojen ja        nä on omana alaluokkanaan. Skitsofrenia on
38777: uusien tautiluokituskoodien mukaista ryhmitte-         tässä julkaisussa tilastoitu yhdessä neuroosien
38778: lyä. Luokituskoodien eroavuudet merkitsevät            sekä persoonallisuus- ja käytöshäiriöiden kans-
38779: sitä, että eläkerekistereissä esiintyy uusia ja van-   sa.
38780: hoja sairauskoodeja vielä kymmenien vuosien                Kansaneläkelaitos julkaisee myös omia tilas-
38781: ajan.                                                  tojaan muun muassa työkyvyttömyyseläkkeistä.
38782:    Eläketurvakeskus toimittaa vuosittain yksi-         Myös niitä koskevat mainitut tautiluokituskoo-
38783: tyisten alojen työeläkejärjestelmää koskevaa ti-       deihin liittyvät tilastointivaikeudet. Kansanelä-
38784: lastotietoa Työeläkejärjestelmän tilastollinen         kelaitoksen ilmoituksen mukaan sen työkyvyttö-
38785: vuosikirja -nimisenä julkaisuna. Julkaisun 1osas-      myyseläketilastoista ei nykyisellään muutoin-
38786: sa on tilastot yksityisen sektorin eläkkeistä ja II    kaan saa riittävää kuvaa työkyvyttömyyseläk-
38787: osassa yksityisen sektorin työsuhteista. J ulkai-      keistä, koska kansaneläkkeen pohjaosan lak-
38788:                                            KK 483/1998 vp                                            3
38789: 
38790: kauttamisen myötä vain osa työkyvyttömistä           suuden. Asia kuuluu Eläketurvakeskuksen tilas-
38791: henkilöistä voi saada kansaneläkelain mukaista       to-osaston päätettäviin asioihin.
38792: työkyvyttömyyseläkettä.                                  Kehitysvammaisten sosiaaliturva on pää-
38793:    Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuk-         asiassa Kansaneläkelaitoksen hoitamien etuuk-
38794: sen toimesta julkaistavien eläketilastojen sisältö   sien varassa. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen
38795: on suunniteltu yleisiä luokitteluperusteita käyt-    mukaan älyllinen kehitysvammaisuus pystytään
38796: täen kattamaan lähinnä yleiskiinnostuksen tar-       tilastoimaan omana alaryhmänään. Eri asia on,
38797: peen. Ainakin Eläketurvakeskuksen tilastorekis-      tarvitaanko näin erittelevää tilastointitapaa, kun
38798: tereistä voidaan kuitenkin ajaa erillistarpeita      älyllisestikin kehitysvammaisten sosiaaliturvaa
38799: varten myös julkaistuja tilastotietoja tarkempia     on pyrittävä kehittämään muun väestön sosiaali-
38800: tietoja, jopa yksittäisen kolmimerkkisen sairaus-    turvan tavoin ilman tautiluokituksen mukanaan
38801: koodin tarkkuudella. Tiedon käyttötarkoitus          tuomaa eriarvoisuutta.
38802: ratkaisee erikseen tuotettavan tiedon maksulli-
38803: 
38804:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
38805: 
38806:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38807: 4                                            KK 483/1998 vp
38808: 
38809: 
38810: 
38811: 
38812:                                          Tili Riksdagens Talman
38813: 
38814:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionen har statistiken över invalidpensioner sam-
38815: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         manställts på basis av sjukdomar enligt ICD-1 O:s
38816: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     huvudgruppering. Dessutom har invalidpensio-
38817: damot Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-           ner också statistikförts utgående från sådana un-
38818: mål nr 483:                                            dergrupper som omfattar vissa centrala sjukdo-
38819:                                                        mar. Bl.a. när det gäller pensioner som beviljats
38820:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        på basis av schizofreni baseras statistiken på un-
38821:         ta för att utveckla statistiken över arbets-   dergruppen schizofreni inom huvudgruppen psy-
38822:         oförmögna så att man i fråga om personer       kiska sjukdomar.
38823:         som lider av schizofreni och utvecklings-          Pensionsskyddscentralen,       Kommunernas
38824:         störda personer kan få relevanta uppgif-       pensionsförsäkring och Statskontoret har fr.o.m.
38825:         ter om båda grupperna var för sig?             1996 tillsammans gett ut statistikpublikationen
38826:                                                        Suomen työeläkkeensaajat. Denna publikation
38827:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gäller hela arbetspensionssystemet. Den innehål-
38828: anföra följande:                                       ler även statistiska uppgifter om invalidpension-
38829:                                                        erna. 1denna statistik har man åtminstone till en
38830:     Vid ingången av 1996 togs ett nytt sjukdoms-       början beslutat sig för att göra upp statistiken
38831: klassifikationssystem, ICD-1 0, i bruk i Finland.      över sjukdomar som lett till invalidpension enligt
38832: Före det hade man använt sjukdomsklassifika-           sjukdomsklassifikationssystemets huvudgrup-
38833: tion ICD-9. Båda klassifikationssystemen grun-         per. Om det uppstår ett allmänt behov av mer
38834: dar sig på Världshälsoorganisationen WHO:s             specificerad statistik, kan man i framtiden över-
38835: sjukdomsklassifikation och delarin sjukdomar-          väga en utvidgning av det publicerade materialet
38836: na i vissa huvud- och undergrupper. 1 båda syste-      så att det även innehåller uppgifter om i synner-
38837: men är en av huvudklasserna psykiska sjukdo-           het intressanta sjukdomar undergruppsvis.
38838: mar. Denna huvudklass omfattar i båda sjuk-                Kommunernas pensionsförsäkring och Stats-
38839: domsklassifikationerna både schizofreni och ut-        kontoret ger även ut egna statistikpublikationer
38840: vecklingsstörning. Klassifikationskoderna i            gällande de pensionssystem som sköts av dem.
38841: sjukdomsklassifikationssystemen avviker dock               Tillsammans med Folkpensionsanstalten ger
38842: så pass mycket från varandra att tillförlitlig sta-    Pensionsskyddscentralen även ut statistikpubli-
38843: tistik över sjukdomar som lett till gällande inva-     kationen Statistik över pensionstagarna i Fin-
38844: lidpensioner kan fås endast i fråga om huvud-          land. Denna publikation gäller arbets- och folk-
38845: grupperna. När det gäller invalidpensioner finns       pensionstagare. 1 den publicerades första gången
38846: det emellertid statistiska uppgifter även om vissa     1996 även uppgifter om sjukdomar som lett till
38847: sjukdomsgrupper inom huvudgrupperna. lbland            invalidpension. Statistiken över sjukdomar som
38848: har man dock varit tvungen att i statistiken sam-      lett till invalidpension har gjorts upp utgående
38849: manslå dessa grupper för att de skall motsvara         från både huvudgrupperna och vissa centrala
38850: grupperingen enligt både gamla och nya sjuk-           undergrupper. Bl.a. psykisk utvecklingsstörning
38851: domsklassifikationskoder. Skillnaderna i klassi-       som orsak till arbetsoförmåga utgör en egen un-
38852: fikationskoderna innebär att både nya och gamla        dergrupp. 1 denna publikation har schizofreni
38853: sjukdomskoder kommer att finnas i pensionsre-          statistikförts tillsammans med neuroser samt
38854: gistren ännu tiotals år framöver.                      personlighets- och beteendestörningar.
38855:     Pensionsskyddscentralen ger årligen ut publi-          Folkpensionsanstalten ger också ut egna sta-
38856: kationen Työeläkejärjestelmän tilastollinen vuo-       tistikP.ublikationer bl.a. gällande invalidpensio-
38857: sikirja, som innehåller statistiska uppgifter om       ner. Aven de berörs av problemen med sjuk-
38858: den privata sektorns arbetspensionssystem. Dell        domsklassifikationskoderna när det gäller statis-
38859: innehåller statistik över pensionerna inom den         tik. Enligt Folkpensionsanstalten ger den nuva-
38860: privata sektorn och del II statistik över arbetsför-   rande statistiken över invalidpensionerna inte
38861: hållanden inom den privata sektorn. 1 publika-         annars heller en tillräcklig bild av invalidpen-
38862:                                             KK 483/1998 vp                                              5
38863: 
38864: sionerna, eftersom endast en del av de arbets-          Ändamålet avgör avgiften för sådana uppgifter
38865: oförmögna kan få invalidpension enligt folkpen-         som sammanställs särskilt. 1denna fråga beslutar
38866: sionslagen efter att folkpensionens basdel av-          Pensionsskyddscentralens statistika vdelning.
38867: skaffades.                                                 Socialskyddet för utvecklingsstörda är i första
38868:    Innehållet i den pensionsstatistik som publice-      hand beroende av de förmåner som Folkpen-
38869: ras av Folkpensionsanstalten och Pensions-              sionsanstalten sköter. Enligt Folkpensionsan-
38870: skyddscentralen har planerats så att det genom          stalten kan psykisk utvecklingsstörning statistik-
38871: användning av allmänna klassifikationsgrunder           föras som en egen undergrupp. Det är en annan
38872: skall kunna tiiifredsställa det allmänna intresset.     fråga om en så specificerad statistik behövs, då
38873: För särskilda behov kan emellertid ännu nog-            strävan skall vara att även socialskyddet för psy-
38874: grannare uppgifter än de som publicerats sam-           kiskt utvecklingsstörda skall utvecklas på samma
38875: manställas utgående från Pensionsskyddscen-             sätt som socialskyddet för den övriga befolkning-
38876: tralens statistikregister, t.o.m. med en noggrann-      en utan den ojämlikhet som sjukdomsklassifika-
38877: het på enskilda sjukdomskoder med tre tecken.           tionen medför.
38878: 
38879:      Helsingforsden 18 maj 1998
38880: 
38881:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
38882:                                               KK 484/1998 vp
38883: 
38884: Kirjallinen kysymys 484
38885: 
38886: 
38887: 
38888: 
38889:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk: Pätevien koulunkäyntiavustajien mää-
38890:                                          rästä
38891: 
38892: 
38893:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38894: 
38895:     Koulunkäyntiavustajia tarvitaan peruskou-           tämistuella, vaan säästösyistä se palkkaa epäpä-
38896: luissa entistä enemmän opettajien apuna. Tämä           teviä.
38897: johtuu eritysoppilaiden määrän lisääntymisestä             Erityisoppilaiden kannalta usein vaihtuva
38898: peruskouluissa. Mm. dysfaattisten (puhehäi-             koulunkäyntiavustaja,jolla ei ole koulutusta ky-
38899: riöisten) lasten sekä keskittymishäiriöistä kärsi-      seiseen työhön, on huono, sillä useille erityisop-
38900: vien lasten lukumäärä on lisääntynyt. Kuntien           pilaille pysyvä, turvallinen ihmissuhde on erittäin
38901: yhteisiä erityiskouluja, mukautettuja (EMU) ja          tärkeä. Myös luokan ilmapiiri kärsii suunnatto-
38902: harjaantumiskouluja (EHA) on lakkautettu. Ti-           masti ainaisesta työntekijöiden vaihtumisesta.
38903: lalle on perustettu yksittäisiä EMU- ja EHA-            Opettajankin kannalta tilanne on kestämätön,
38904: luokkia, joissa opiskelee hyvin eritasoisia ja eri-     koska koulunkäyntiavustajien jatkuva työhön-
38905: ikäisiä oppilaita samassa ryhmässä. Näissä olo-         opastaminen sitoo paljon hänen resurssejaan,
38906: suhteissa opettaja tarvitsee päteviä ja pitkäaikai-     jotka ovat siten poissa hänen työstään, opettami-
38907:  sia koulunkäyntiavustajia.                             sesta.
38908:      Ongelmana on se, että vaikka koulunkäynti-            Kuntien säästötoimenpiteet ja valtionosuuk-
38909:  avustajia koulutetaan vuosittain useilla kursseil-     sien leikkaukset ovat johtaneet jopa sellaisiin ti-
38910:  la, niin kouluille ei perusteta tarpeellisia koulun-   lanteisiin, joissa sellaisillekin oppilaille, joille lää-
38911:  käyntiavustajan virkoja. Onko tarkoituksenmu-          käri on määrännyt koulunkäyntiavustajan, ei
38912:  kaista uhrata varoja sellaiseen koulutukseen, jos-     avustajaa ole palkattu.
38913:  ta valmistuttuaan koulutetulle ei ole osoittaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38914:  koulutustaan vastaavaa virkaa? Koulutukseen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38915:  osallistuneille on luotu mielikuvia siitä, että kou-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38916:  lunkäyntiavustajista on puutetta ja heille on työ-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38917:  paikkoja tarjolla.
38918:      Koulunkäyntiavustajia kuitenkin kunnissa                       Mitä Hallitus aikoo tehdä sille, että
38919:  toimii. Pääsääntöisesti näitä tehtäviä hoitavat                koulutetut koulunkäyntiavustajat eivät
38920:  täysin kouluttamattomat työllistämistuella pal-                pääse koulutustaan vastaavaan työhön,
38921:  katut nuoret, jotka saavat olla työssä puoli vuot-             vaan heidät korvataan epäpätevillä ja
38922:  ta yhtäjaksoisesti, ei siis koko lukuvuotta. Tästä             usein avustajaksi kykenemättömillä työl-
38923:  seuraa se, että kyseiset nuoret eivät ole päteviä              listämistuella palkatuilla nuorilla, ja
38924:  hoitamaan koulunkäyntiavustajan työtä. Nopea                      miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
38925:  vaihtuvuus vaihtaa pois myös ne nuoret, jotka                  että riippumatta kunnan taloudellisesta
38926:   oppivat puolen vuoden aikana kyseisen työn hy-                tilanteesta kunnalla olisi varaa perustaa
38927:  vin. Kuitenkin samaan aikaan on työttömänä                     tarpeellinen määrä koulunkäyntiavusta-
38928:   päteviä ja hyvin koulutettuja koulunkäyntiavus-               jan virkoja, jotta erityisoppilaat saisivat
38929:   tajia, joita kunta ei voi kuitenkaan saada työllis-           heille kuuluvan tuen koulussa?
38930: 
38931:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
38932: 
38933:                                         Aulis Ranta-Muotio /kesk
38934: 
38935: 
38936: 
38937: 
38938:  280043
38939: 2                                           KK 484/1998 vp
38940: 
38941: 
38942: 
38943: 
38944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan peruskoulun kasvatus ja opetus on jär-
38946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten
38947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaisesti. Tämän opetuksen yksilöllistämistä
38948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-       koskevan säännöksen on katsottu edellyttävän,
38949: ta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         että koulu huolehtii myös muun ohella tarvitta-
38950: sen n:o 484:                                          vien koulu- ja luokkakohtaisten avustajien paik-
38951:                                                       kaamisesta. Koulunkäyntiavustajista ja avusta-
38952:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sille, että      jien kelpoisuusvaatimuksista ei koululainsää-
38953:        koulutetut koulunkäyntiavustajat eivät         däntöön sisälly erityisiä säännöksiä. Edellä tode-
38954:        pääse koulutustaan vastaavaan työhön,          tun yleissäännöksen mukaisesti kouluun palkat-
38955:        vaan heidät korvataan epäpätevillä ja          tujen avustajien palkkauskustannukset luetaan
38956:        usein avustajaksi kykenemättömillä työl-       opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
38957:        listämistuella palkatuilla nuorilla, ja        tun lain (70511992) mukaisesti opetustoimen me-
38958:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       noihin, joihin myönnetään laskennallista val-
38959:        että riippumatta kunnan taloudellisesta        tionosuutta.
38960:        tilanteesta kunnalla olisi varaa perustaa          Vuoteen 1993 saakka peruskoululaissa oli eri-
38961:        tarpeellinen määrä koulunkäyntiavusta-         tyinen säännös, jonka mukaan vaikeasti vam-
38962:        jan virkoja, jotta erityisoppilaat saisivat    maisia oppilaita varten koulussa voi olla koulun-
38963:        heille kuuluvan tuen koulussa?                 käyntiavustajia. Opetusministeriö antoi sään-
38964:                                                       nöksen nojalla tarkemmat määräykset koulun-
38965:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käyntiavustajien ottamisesta. Opetusministeriön
38966: vasti seuraavaa:                                      päätös sisälsi lähinnä valtionosuuteen oikeutta-
38967:                                                       vien kustannusten määrittelyä varten koulun-
38968:    Opetushallituksen lukuvuotta 1994--95 kos-         käyntiavustajien lukumäärää ja työaikaa koske-
38969: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus-          via määräyksiä. Koulunkäyntiavustajan kelpoi-
38970: kouluissa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia       suudesta määräyksissä todettiin, että avustajana
38971: yhteensä 1 610 ja sivutoimisia 255. Koulunkäyn-       tulee olla kussakin tapauksessa riittäväksi kat-
38972: tiavustajia on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-,   sottava kyky ja taito tehtävänsä suorittamiseen.
38973: liikunta- ja kehitysvammaisia oppilaita varten.       Kun opetustoimessa siirryttiin vuoden 1993 alus-
38974: Vaikeimmin kehitysvammaiset lapset siirtyivät         ta laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään,
38975: elokuussa 1997 voimaan tulleen lainsäädäntö-          määräykset kävivät tarpeettomiksi ja säännös ja
38976: muutoksen yhteydessä peruskouluun. Vaikeim-           sen nojalla annetut määräykset kumottiin.
38977: min kehitysvammaisten oppilaiden avustajina           Myöskään avustajan kelpoisuusvaatimusten
38978: toimii noin 60 henkeä. Koulunkäyntiavustajista        määrittelyä ei katsottu tuolloin enää tarpeellisek-
38979: suuri osa on palkattu työllisyysvaroilla. Vain osa    si, vaan vastuu avustajapalveluiden laadusta jä-
38980: avustajista on saanut tehtävään erityisen koulu-      tettiin kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille.
38981: tuksen, kuten kehitysvammahoitajan koulutuk-              Peruskoulun opettajien kelpoisuuksia koske-
38982: sen.                                                  vaa sääntelyä on viime vuosina muutettu siten,
38983:     Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään       että kelpoisuusvaatimuksia on väljennetty ja li-
38984: suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin         sätty kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien
38985: terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh-       harkintavaltaa virkojen ja tehtävien täytössä.
38986: täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään         Muutoksilla on haluttu korostaa myös muiden
38987: pääosin kansanopistoissa. Koulutus kestää yh-         kuin muodollisten valintaperusteiden huomioon
38988: deksästä kuukaudesta vuoteen. Opetushallitus          ottamista valintaprosessissa. Peruskouluasetuk-
38989: on vahvistanut tutkinnon perusteet toukokuussa        sen (718/1984) 107 §:n mukaan viran väliaikai-
38990: 1995, ja ne tulivat voimaan elokuussa samana          seksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enin-
38991: vuonna.                                               tään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla
38992:    Peruskoululain (476/1983) 3 §:n 1 momentin         ei ole muodollista kelpoisuutta. Henkilöllä tulee
38993:                                             KK 484/1998 vp                                                3
38994: 
38995: olla kuitenkin riittävä taito ja kyky viran tai       mään kuuluvien avustettavien osalta, ei hallitus
38996: tehtävän hoitamiseen.                                 esitä yhtenäisten kelpoisuusvaatimusten säätä-
38997:    Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista-          mistä avustajia varten. Joka tapauksessa kelpoi-
38998: massa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-       suusvaatimukset voitaisiin määritellä vain suh-
38999: sen koulutusta koskeva lainsäädännöksi (HE 86/        teellisen yleisellä tasolla ja ne jättäisivät kunnille
39000: 1997 vp). Uudet lait ehdotetaan tuleviksi voi-        ja kouluille laajan harkintavallan.
39001: maan 1 päivänä elokuuta 1998. Perusopetusla-             Koulutuksen järjestäjät saavat osana opetuk-
39002: kiehdotuksessa koulunkäyntiavustajia koskevaa         sen yksikköhintojen mukaan laskettua rahoitus-
39003: sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Perus-         ta valtionosuutta myös koulunkäyntiavustajien
39004: opetuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vammai-           palkkakustannuksiin. Erityisopetuksessa yksik-
39005: sella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppi-   köhinnat ovat muuta opetusta korkeammat
39006: laalla on oikeus saada maksutta muun muassa           muun muassa avustajien palkkauksen johdosta.
39007: opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse-         Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
39008: mis- ja avustaja palvelut, muut opetus- ja oppilas-   uusien koululakien nykyistä selkeämmät toimin-
39009: huoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet Lain        nalliset säännökset ja rahoitussäännökset tur-
39010: 37 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta henki-         vaavat koulunkäyntiavustajapalveluiden riittä-
39011: löstöä ovat lakiehdotuksen perusteluiden mu-          vyyden. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä
39012: kaan muun muassa koulunkäyntiavustajat.               päättää avustajien paikkaamisesta ja heidän so-
39013: Koulunkäyntiavustajat voidaan ottaa joko työ-         veltuvuudestaan tehtäväänsä. Uuteen lainsää-
39014: tai virkasuhteeseen.                                  däntöön liittyvällä koulutuksen arvioinoilla on
39015:    Ottaen huomioon että koulunkäyntiavustajan         tarkoitus seurata myös avustajapalveluiden
39016: tutkinnon perusteet ovat olleet voimassa vasta        asianmukaisuutta. Mikäli epäkohtia ilmenee,
39017:  vuodesta 1995 ja että koulunkäyntiavustajan          hallitus puuttuu niihin tarvittaessa myös säätä-
39018:  tehtävät ja palvelussuhteiden kesto poikkeavat       mällä avustajien kelpoisuusvaatimuksista.
39019:  suuresti eri oppilaitoksissa ja eri vammaisryh-
39020: 
39021:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
39022: 
39023:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39024: 4                                           KK 484/1998 vp
39025: 
39026: 
39027: 
39028: 
39029:                                         Tili Riksdagens Talman
39030: 
39031:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           grundskolan anordnas med beaktande av elever-
39032: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nas ålder och förutsättningar. Det har ansetts att
39033: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       denna bestämmelse om individualisering av un-
39034: dagsman Aulis Ranta-Muotio undertecknade              dervisningen förutsätter att skolan också ser tili
39035: spörsmål nr 484:                                      att de assistenter som behövs i skolan och i klas-
39036:                                                       serna anställs. Någon särskild bestämmelse om
39037:           Vad ämnar Regeringen göra åt att de         skolgångsbiträden och krav på utbildning hos
39038:        utbildade skolgångsbiträdena inte får ar-      biträdena ingår inte i skollagstiftningen. Löne-
39039:        bete som motsvarar deras utbildning,           kostnaderna för de biträden som en skola anställt
39040:        utan ersätts med inkompetenta ungdo-           i enlighet med den allmänna bestämmelsen räk-
39041:        mar som avlönas med sysselsättningsbi-         nas enligt lagen om finansiering av undervis-
39042:        drag och ofta inte klarar av att vara assis-   nings- och kulturverksamhet (705/1992) tili såda-
39043:        tent, och                                      na utgifter för undervisningsväsendet som kal-
39044:           hur ämnar Regeringen se tili att kom-       kylmässig statsandel beviljas för.
39045:        munerna oberoende av sin ekonomiska                Fram tili år 1993 fanns det i grundskolelagen
39046:        situation har råd att inrätta ett nödvän-      en särskild bestämmelse enligt viiken det för
39047:        digt antal tjänster som skolgångsbiträde       gravt handikappade elever kunde finnas skol-
39048:        så att specialeleverna får det stöd som de     gångsbiträden i skolan. Undervisningsministe-
39049:        har rätt tili i skolan?                        riet meddelade med stöd av denna bestämmelse
39050:                                                       närmare föreskrifter om anställningen av skol-
39051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gångsbiträden. Undervisningsministeriets beslut
39052: anföra följande:                                      innehöll främst föreskrifter om antalet skol-
39053:                                                       gångsbiträden och deras arbetstid i och för fast-
39054:    Enligt utbildningsstyrelsens utredning av spe-     ställandet av de kostnader som berättigar tili
39055: cialundervisningen läsåret 1994-95 hade grund-        statsandel. 1 bestämmelserna om behörigheten
39056: skolorna sammanlagt 1 610 skolgångsbiträden i         för skolgångsbiträden sades att ett biträde i varje
39057: huvudsyssla och 255 i bisyssla. Skolgångsbiträ-       enskilt fall skall ha sådan förmåga och fårdighet
39058: den finns speciellt för gravt hörsel- eller synska-   att sköta uppgiften som kan anses tiliräcklig. När
39059: dade och rörelse- eller utvecklingshämmade ele-       man inom undervisningsväsendet i början av
39060: ver. De gravast utvecklingsstörda barnen flytta-      1993 övergick tili det kalkylmässiga statsandels-
39061: des i och med en lagändring som trädde i kraft i      systemet blev föreskrifterna överflödiga och be-
39062: augusti 1997 över tili grundskolan. Ungefår 60        stämmelsen i lagen och föreskrifterna med stöd
39063: personer fungerar som assist tili dessa elever. En    av den upphävdes. Det ansågs då inte heller läng-
39064: stor del av skolgångsbiträdena avlönas med sys-       re nödvändigt att bestämma om behörighetsvill-
39065: selsättningsmedel. Bara en del av assistenterna är    koren för skolgångsbiträden, utan ansvaret för
39066: särskilt utbildade för uppgiften, t.ex. vårdare av    kvaliteten på biträdestjänsterna överläts på kom-
39067: utvecklingshämmade.                                   munerna och andra som ordnar utbildning.
39068:    Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-         Regleringen av behörigheten för lärare i
39069: ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande        grundskolan har de senaste åren ändrats så att
39070: som utbildning för en yrkesexamen inom hälso-         behörighetsvillkoren har mjukats upp och kom-
39071: vården och det sociala området. Utbildningen          munernas och andra utbildningsaanordnares
39072: ordnas huvudsakligen i folkhögskolor. Utbild-         prövningsrätt har ökats när tjänster och uppgif-
39073: ningen räcker mellan nio månader och ett år.          ter besätts. Genom ändringarna har man velat
39074: Utbildningsstyrelsen har fastställt grunderna för     betona att även andra än formella antagnings-
39075: examen i maj 1995 och de trädde i kraft i augusti     grunder bör noteras i antagningsprocessen. En-
39076: samma år.                                             ligt 107 § grundskoleförordningen (718/1984)
39077:    Enligt 3 § 1 mom. grundskolelagen (476/1983)       kan någon som saknar formell behörighet anstäl-
39078: skall den fostran och undervisning som ges i          las som interimistisk handhavare av en tjänst och
39079:                                                 KK 484/1998 vp                                           5
39080: 
39081: timlärare för högst ett läsår. En sådan person            hör, föreslår regeringen inte att enhetliga behö-
39082: skall dock ha tillräcklig skicklighet och förmåga         righetsvillkor skall bestämmas för skolgångsbi-
39083: att sköta tjänsten eller uppgiften.                       träden. Det vore i alla fall möjligt att bestämma
39084:     Utbildningslagstiftningen håller på att refor-        behörighetsvillkoren bara på en relativt allmän
39085: meras. Regeringen har avlåtit en proposition tili         nivå och de skulle lämna en omfattande pröv-
39086: riksdagen med förslag tili ny lagstiftning om ut-         ningsrätt åt kommunerna och skolorna.
39087: bildningen (RP 86/1997 rd). De nya lagarna före-              Utbildningsanordnarna får statsandel också
39088: slås träda i kraft den 1 augusti 1998. I förslaget tili   för lönekostnaderna för skolgångsbiträden så-
39089: lag om grundläggande utbildning föreslås att reg-         som en del av den finansiering som räknas enligt
39090: leringen av skolgångsbiträden skall förtydligas.          priset per enhet för undervisning. Inom special-
39091: Enligt lagens 31 § 1 mom. skall elever som är             undervisningen är priserna per enhet högre än
39092: handikappade eller annars behöver särskilt stöd           inom annan undervisning bl.a. på grund av avlö-
39093: ha rätt att utan avgift få bland annat sådana             ningen av assistenter.
39094: tolknings- och biträdestjänster, övriga undervis-             Med hänsyn tili ovanstående anser regeringen
39095: nings- och elevvårdstjänster samt särskilda hjälp-        att de nya skollagarnas tydligare bestämmelser
39096: medel som krävs för att eleven skall kunna delta          om verksamheten och finansieringsbestämmel-
39097: i undervisningen. Den övriga personai som avses           serna säkrar tillräckliga skolgångsbiträdestjäns-
39098: i lagens 37 § 2 mom. utgörs enligt motiveringen           ter. En kommun eller annan utbildningsanord-
39099: tili Jagförslaget bl.a. av skolgångsbiträden. Skol-       nare beslutar om anställningen av assistenter och
39100: gångsbiträdena kan anställas antingen i arbets-           om deras lämplighet för uppgiften. Med hjälp av
39101: avtalsförhållande eller i tjänsteförhållande.             den utvärdering av utbildningen som hänför sig
39102:     Med beaktande av att examensgrunderna för             tili den nya lagstiftningen avser man kontrollera
39103: skolgångsbiträden har varit i kraft endast sedan          att även biträdestjänsterna fyller måttet. Ifall
39104: år 1995 och att skolgångsbiträdenas uppgifter             missförhållanden framkommer ingriper reger-
39105: och längden på deras anställningsförhållanden             ingen vid behov också genom bestämmelser om
39106:  varierar i hög grad i olika läroanstalter och i fråga    behörighetsvillkoren för biträden.
39107:  om tili vilket slag av handikappgrupp eleverna
39108: 
39109:       Helsingfors den 18 maj 1998
39110: 
39111:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39112:                                             KK 485/1998 vp
39113: 
39114: Kirjallinen kysymys 485
39115: 
39116: 
39117: 
39118: 
39119:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Poweria-ohjelmaan liittyvän pilottiteh-
39120:                                       taan rahoituksesta
39121: 
39122: 
39123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39124: 
39125:    Lapissa on saatu liikkeelle ns. Poweria-ohjel-     hakemus on lähetetty Tekesille,jonka kauttajae-
39126: ma Oulun yliopiston, Rovaniemen ammattikor-           tuista mm. valtionyhtiöiden myynnistä valtiolle
39127: keakoulun ja Kemijärven ammattiopiston yh-            tulleista rahoista on tähän saakka suurin osa
39128: teistyöllä. Tavoitteena on tuottaa osaavaa henki-     mennyt etelään.
39129: löstöä korkean teknologian yrityksiin sekä edis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39130: tää tuotekehittelyä.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39131:     Pohjoisessa on herättänyt ihmetystä se, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39132: kauppa- ja teollisuusminiteriö ei ole ollut halukas   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39133: rahoittamaan Poweria-ohjelmaan olennaisesti
39134: liittyvää pilottitehdasta, jonka sijoituspaikka tu-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
39135: lee olemaan Kemijärvi. Pilottitehtaassa kehite-              Lapissa käynnistyneeseen ns. Poweria-
39136: tään ja testataan yritysten tuotteita. Kustannus-            ohjelmaan liittyvän pilottitehtaan rahoi-
39137: arvio on noin 7 miljoonaa markkaa ja uusin                   tuksen järjestämiseksi?
39138: 
39139:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
39140: 
39141:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
39142: 
39143: 
39144: 
39145: 
39146:  280043
39147: 2                                        KK 485/1998 vp
39148: 
39149: 
39150: 
39151: 
39152:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
39153: 
39154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         -Oulun yliopistoon on perustettu tehoelekt-
39155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       roniikan professuuri, joka sijoittuu Rovaniemen
39156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ammattikorkeakouluun; professuurin rahoittaa
39157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       OPM
39158: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          - TM on käynnistänyt ESR-rahoituksella
39159: myksen n:o 485:                                     projektin, jossa koulutetaan tehoelektroniikan
39160:                                                     työntekijöitä Lappiin.
39161:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        Tarkoituksena on myös perustaa pilottiteh-
39162:        Lapissa käynnistyneeseen ns. Poweria-        das, jonka sijoituspaikka olisi Kemijärvi. Pilotti-
39163:        ohjelmaan liittyvän pilottitehtaan rahoi-    tehtaan rahoitus on auki investointien osalta.
39164:        tuksen järjestämiseksi?                      Pilottitehtaan investointeihin on haettu tukea
39165:                                                     Tekesiltä, jossa tukihakemuksen käsittely on
39166:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kesken. Tekesin yritystuet kohdistuvat t&k-toi-
39167: taen seuraavaa:                                     mintaan. Mikäli t&k-hanke sisältää hankkeen
39168:                                                     toteuttamisen kannalta välttämättömiä laitehan-
39169:    Oulun yliopiston, Rovaniemen ammattikor-         kintoja, voi Tekes harkita niiden osallistumista
39170: keakoulun ja Kemijärven ammattiopiston yh-          hankintaan, mutta osana t&k-hanketta.
39171: teistyöllä on käynnistetty ns. Poweria-ohjelma.        Muista tukimahdollisuuksista voi tiedustella
39172:    Tekesin ETX-teknologiaohjelman yhteydessä        Lapin TE-keskuksen yritysosaston yritystutki-
39173: on noussut esille tarve tehoelektroniikan t&k-      joilta, jotka myös selvittävät eri mahdolliset
39174: toiminnan kehittämisestä. Ehdotus on saanut         Poweria-ohjelmaan soveltuvat tukimuodot reu-
39175: tukea mm. Salcomp Oy:ltä. Sen toteuttamiseksi       naehtoineen.
39176: on koottu ns. Poweria-ohjelma, joka koostuu
39177: useasta osa-alueesta:
39178:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
39179: 
39180:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39181:                                            KK 485/1998 vp                                              3
39182: 
39183: 
39184: 
39185: 
39186:                                        Tili Riksdagens Talman
39187: 
39188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          - vid Uleåborgs universitet har en professur i
39189: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kraftelektronik inrättats och den har förlagts tili
39190: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    yrkeshögskolan i Rovaniemi; professuren finan-
39191: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade               sieras av UVM
39192: spörsmål nr 485:                                          - AM har med finansiering från ESF inlett ett
39193:                                                       projekt, där arbetstagare utbildas i kraftelektro-
39194:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att        nik för Lappland.
39195:        vidta för att ordna finansiering för den           Avsikten är också att bygga en pilotfabrik,
39196:        pilotfabrik som anknyter tili det s.k.         som skall förläggas tili Kemijärvi. Finansiering-
39197:        Poweria-programmet som har inletts i           en av pilotfabriken är öppen vad gäller investe-
39198:        Lappland?                                      ringarna. Om stöd för investeringarna i pilotfa-
39199:                                                       briken har ansökts hos Tekes, där behandlingen
39200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av stödansökan pågår. Tekes företagsstöd inrik-
39201: anföra följande:                                      tas på FoU-verksamhet. lfall ett FoU-projekt
39202:                                                       innehåller anskaffningar av anordningar som är
39203:    1 samarbete mellan Uleåborgs universitet, yr-      nödvändiga för att projektet skall kunna genom-
39204: keshögskolan i Rovaniemi och yrkesinstitutet i        föras, kan Tekes överväga att deltai anskaffning-
39205: Kemijärvi har ett s.k. Poweria-program inletts.       en av dem, men som en del av FoU-projektet.
39206:    1 samband med Tekes teknologiprogram ETX               Frågor om övriga stödmöjligheter kan ställas
39207: har ett behov att utveckla FoU-verksamheten för       tili företagsforskarna vid företagsavdelningen
39208: kraftelektronik uppkommit. Förslaget har fått         vid Lapplands T &E-central. De reder också ut de
39209: stöd bl.a. av Salcomp Oy. För att genomföra det       olika, eventuella stödformer som lämpar sig för
39210: har ett s.k. Poweria-program sammanställts, i         Poweria-programmet och villkoren för dem.
39211: vilket ingår flera delområden:
39212: 
39213:      Helsingfors den 19 maj 1998
39214: 
39215:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
39216:                                            KK 486/1998 vp
39217: 
39218: Kirjallinen kysymys 486
39219: 
39220: 
39221: 
39222: 
39223:                                   Raimo Tiilikainen /r ym.: Työterveyslaitoksen pelastuspukujen ser-
39224:                                      tifioinneista
39225: 
39226: 
39227:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39228: 
39229:    Polarsafety Oy on hakenut sertifiointia pelas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39230: tuspuvulleen 850 Työterveyslaitokselta syys-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39231: kuussa 1995. Työterveyslaitos ei kuitenkaan ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39232: suostunut sertifioimaan kyseistä pukua vedoten       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39233: siihen, että asiantuntijana toimiva erikoistutkija
39234: on osallistunut vastaavan puvun suunnittele-                   Miten on mahdollista, että Työter-
39235: miseen Ruotsin puolustusvoimien Försvarets                  veyslaitoksen keskeinen työntekijä voi
39236: Materialverketille. Kyseiselle henkilölle ei Suo-           itse tehdä suunnittelutyötä ja aiheuttaa
39237: messa ole olemassa varahenkilöä, joten serti-               mahdollisesti suomalaisille yrityksille
39238: fiointi olisi hoidettava yhteistyössäjonkin muun            koko tuotteen CE-hyväksynnän kiellon
39239: eurooppalaisen laitoksen kanssa. Kuitenkin                  Suomessa?
39240: Työterveyslaitos on sekä ennen että tapauksen
39241: jälkeenkin hyväksynyt vastaavia malleja CE-hy-
39242: väksynnällä.
39243:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
39244: 
39245:           Raimo Tiilikainen /r          Pehr Löv /r                    Pekka Kuosmanen /kok
39246:           Kari Kantalainen /kok         Juhani Sjöblom /kok            Kalevi Lamminen /kok
39247:           Oiva Savela /kok              Håkan Malm /r                  Raimo Mähönen /sd
39248:                                         Jorma Vokkolainen /vas
39249: 
39250: 
39251: 
39252: 
39253: 280043
39254: 2                                           KK 486/1998 vp
39255: 
39256: 
39257: 
39258: 
39259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39260: 
39261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotka on määritelty kuuluvaksi ns. kategorioihin
39262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         2ja 3.
39263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suomessa toimii yksi ilmoitettu henkilönsuo-
39264: jäsenen vastaavaksi kansanedustaja Raimo Tiili-       jainten EY-tyyppitarkastuksia tekevä laitos,
39265: kaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Työterveyslaitoksen fysiikan osasto. Sen toimi-
39266: n:o 486:                                              alaan kuuluvat myös nyt käsiteltävässä kirjalli-
39267:                                                       sessa kysymyksessä tarkoitetut pelastuspuvut.
39268:            Miten on mahdollista, että Työter-         Ilmoitettuna laitoksena se tekee pelastuspukujen
39269:        veyslaitoksen keskeinen työntekijä voi         EY -tyyppitarkastuksia.
39270:        itse tehdä suunnittelutyötä ja aiheuttaa           Toiminnassaan tulee laitoksen täyttää henki-
39271:        mahdollisesti suomalaisille yrityksille        lönsuojaimia koskevan direktiivin liitteen V vä-
39272:        koko tuotteen CE-hyväksynnän kiellon           himmäisehdot. Liitteessä käsitellään vähim-
39273:        Suomessa?                                      mäisehtoina henkilökuntaan, varoihinja välinei-
39274:                                                       siin liittyviä kysymyksiä. Siinä käsitellään myös
39275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökunnan riip-
39276: vasti seuraavaa:                                      pumattomuuden varmistamiseen.
39277:                                                           Kun Työterveyslaitos toimii ilmoitettuna lai-
39278:     Suomen liityttyä vuoden 1994 alusta Euroo-        toksena, se ei kuitenkaan ole viranomainen sillä
39279: pan talousalueeseen, ET Aan, tuolloin voimassa        tavoin, mitä esimerkiksi tarkoitetaan hallinto-
39280: olleet koneita, laitteitaja tuotteita koskevat kan-   menettelylaissa. Kuitenkin Työterveyslaitos on
39281: salliset tyyppitarkastukset ovat asteittain poistu-   velvollinen ottamaan huomioon sellaisia omia
39282: neet. Kuitenkin ET An alueella noudatetaan            käyttäytymissääntöjä ja henkilöstön asemaan
39283: muutamien tuoteryhmien kohdalla omaa pakol-           liittyviä määrittelyjä, jotka antavat sille mahdol-
39284: lista EY-tyyppitarkastusta. Tällaisesta tyyppi-       lisuuden tulla hyväksytyksi ilmoitetuksi laitok-
39285: tarkastuksesta on tuotteen valmistaja tai valmis-     seksi. Mikäli Työterveyslaitos ei täytä näitä omi-
39286: tajan edustaja velvollinen huolehtimaan. Tyyp-        naisuuksia, jotka se pääosin on itse määritellyt,
39287: pitarkastus osaltaan on tarkoitettu varmenta-         joudutaan arvioimaan sen asemaa uudelleen.
39288: maan, että esim. sellaiset henkilönsuojaimet, joi-        Työterveyslaitos ei mahdollisen EY-tyyppi-
39289: ta tarkastusvelvollisuus koskee, ovat turvallisia     tarkastustodistuksen antajana toimi sillä tavalla,
39290: ja EY -vaatimusten mukaisia. EY-tyyppitarkas-         että sen vaikutukset estäisivät tuotteen pääsyn
39291: tuksen tekee erityinen ns. ilmoitettu laitos, jonka   markkinoille. Markkoinoilla olevien tuotteiden
39292: ET An jäsenvaltio on todennut toimintaan päte-        ominaisuuksia arvioivat jälkikäteen markkina-
39293: väksi ja joka on ilmoitettu EY:n komissiolle.         valvonnasta vastaavat viranomaiset, käytännös-
39294: Ilmoitettujen laitosten yhteystiedot julkistetaan     sä yleensä työsuojeluviranomaiset tai kuluttaja-
39295: myös EY :n virallisessa lehdessä.                     viranomaiset.
39296:     ETA-alueella jäsenvaltiot ovat velvollisia vi-        Työterveyslaitoksen fysiikan osaston toiminta
39297: ranomaistoiminnassa noudattamaan esim. työ-           pelastuspukujen tyyppitarkastustodistuksia an-
39298: suojelukysymyksissä direktiivejä. Niiden toi-         tavana ilmoitettuna laitoksena ei ole käsitteelli-
39299: meenpano on pyritty toteuttamaan suomalaisilla        sesti mikään yksinoikeus. Euroopan talous-
39300: säädöksillä. Valtioneuvoston päätöksessä henki-       alueella on noin 20 sellaista ilmoitettua laitosta,
39301: lönsuojaimista (1406/1993) on käsitelty EY-           jotka ovat oikeutettuja antamaan pelastuspuku-
39302: tyyppitarkastustodistuksen antamista. Mainitun        ja koskevia tyyppitarkastustodistuksia.
39303: valtioneuvoston päätöksen 12 §:n mukaan, jos              Koska erilaiset tekijät kuten erikoistuminen,
39304: henkilönsuojainmalli täyttää sitä koskevat mää-       maantieteelliset tai kielelliset olosuhteet taikka
39305: räykset, ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-       muut syyt, mm. kustannustekijät, voivat vaikut-
39306: tyyppitarkastustodistus ja ilmoitettava siitä ha-     taa siihen, millaisia laitoksia on soveliasta käyt-
39307: kijalle. Tällainen velvoite koskee henkilönsuo-       tää, valmistaja valitsee itse tyyppitarkastuksen
39308: jaindirektiivin (89/686/ETY) sellaisia tuotteita,     tekevän laitoksen. Suomalainen valmistaja saa
39309:                                              KK 486/1998 vp                                               3
39310: 
39311: valita itse, käyttääkö se suomalaista laitosta tai         Kirjallisessa kysymyksessä mmmttu Polar-
39312: muuta ETA-alueella hyväksynnän saanutta ko-            safety Oy ei ole ilmoittanut, miten se tulee suh-
39313: missiolle ilmoitettua laitosta. Kaikissa tilanteissa   tautumaan Työterveyslaitoksen esittämään
39314: ei ole edes käytettävissä toimialaltaan soveltuvaa     asian järjestämiseen siten, että Työterveyslaitos
39315: suomalaista ilmoitettua laitosta.                      avustaisi yhtiötä tyyppitarkastuksen hankkimi-
39316:     Työterveyslaitoksen pätevyyden toimia ilmoi-       sessa muulta ilmoitetulta laitokselta.
39317: tettuna laitoksena on arvioinut Mittatekniikan             Työterveyslaitoksen toiminta on lakisäätei-
39318: keskus. Mittatekniikan keskus on myös ilmoitta-        sesti järjestetty siten, että sen talous perustuu
39319: nut, että Työterveyslaitos on täyttänyt henkilön-      suoran budjettirahoituksen lisäksi omaehtoiseen
39320: suojaindirektiivin edellä mainitussa liitteessä V      varainhankintaan. Tähän varainhankintaan si-
39321: mainitut ehdot.                                        sältyy käytännössä erilaisia tutkimus-, selvitys-,
39322:     Kun nyt kirjallisessa kysymyksessä on tullut       konsultaatio- ja kehitystehtäviä. Myös koulutus
39323: esiin, voiko Työterveyslaitos kieltäytyä antamas-      ja tiedotus ovat Työterveyslaitoksen maksullisen
39324: ta tyyppitarkastustodistusta, on tilannetta arvi-      palvelun piirissä. Työterveyslaitos päättää itse
39325: oitava Työterveyslaitoksen ilmoitettuna laitok-        henkilöstönsä käytöstä siten, että se palvelee jär-
39326: sena noudattamien menettelytapasääntöjen mu-           kevästi Työterveyslaitoksen tehtävien hoitamis-
39327: kaan. Tähän nähden on perusteltua, että Työter-        ta tuloksellisesti ja tehokkaasti. Mikäli sama hen-
39328: veyslaitos käyttää riippumatonta henkilökuntaa         kilö tekee sellaisia tehtäviä, jotka voivat osoittau-
39329: tyyppitarkastustodistuksen antamisen edellyttä-        tua riippumattomuuden kannalta toiminnalli-
39330: missä tarkastus- ja muissa toimenpiteissä. Saa-        seksi esteeksi, tulee Työterveyslaitoksen itse huo-
39331: dun selvityksen mukaan tässä tapauksessa on            lehtia sellaisten henkilöiden varaamisesta suori-
39332: asianomaisen ilmoitetun laitoksen palveluksessa        tettaviin tehtäviin, että ilmoitetun laitoksen teh-
39333: oleva henkilö tullut sillä tavalla riippuvaiseksi      tävät voidaan hoitaa. Mikäli näin ei voida toi-
39334: aikaisemmista toimenpiteistään, että hän on kat-       mia, on luontevaaja välttämätöntä, että Työter-
39335: sonut itsensä tässä tilanteessajäävilliseksi. Vaik-    veyslaitos ei vaaranna riippumattomuuttaan,
39336: ka hänen toimintaansa ei voida arvioida hallinto-      vaan jättää haetun tyyppitarkastuksen tekemät-
39337: menettelylain jääviyssääntöjen mukaan, voidaan         tä.
39338: hänen toimintansa katsoa Työterveyslaitoksen               Koska valmistajalla on mahdollisuus käyttää
39339: menettelytapasääntöjen mukaan sillä tavalla pe-        muita ETA-alueen ilmoitettuja laitoksia, käytän-
39340: rustelluksi, että hän pidättäytyy tarkastustoimes-     nössä ei voi syntyä sellaista tilannetta, johon ky-
39341: ta.                                                    symyksessä on viitattu. Tuotteen pääsy ETA-
39342:     Koska toiminnan on oltava tasapuolista ja          alueen markkinoille on joka tapauksessa mah-
39343: yhdenvertaista suhteessa muihin tyyppitarkas-          dollista hoitaa muiden ilmoitettujen laitosten
39344:  tuksen hakijoihin, on tarpeen selvittää ilmoitetun    kautta. Tässä tapauksessa Työterveyslaitos on
39345:  laitoksen toimesta, voiko se toimia palvelujen        oma-aloitteisesti viitannut mahdollisuuteen
39346:  tuottajana itse tai hankkia palvelut "alihankinta-    tyyppitarkastustodistuksen toimittamisesta si-
39347:  na" muulta ilmoitetulta laitokselta tai osittain      ten, että käytetään apuna muun ilmoitetun lai-
39348:  omaa toimintaansa täydentäen muulta akkredi-          toksen palveluja.
39349:  toidulta laitokselta.
39350:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
39351: 
39352:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juttunen
39353: 4                                           KK 486/1998 vp
39354: 
39355: 
39356: 
39357: 
39358:                                         Tili Riksdagens Talman
39359: 
39360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 Finland finns ett anmält organ som utför
39361: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         EG-typkontroll av personlig skyddsutrustning,
39362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dvs. avdelningen för fysik vid Institutet för ar-
39363: man Raimo Tiilikainen m.fl. undertecknade             betshygien. Dess verksamhetsområde omfattar
39364: spörsmål nr 486:                                      även de räddningsdräkter som avses i spörsmålet
39365:                                                       till hands. Som anmält organ utför det EG-typ-
39366:           Hur är det möjligt att en central arbets-   kontroller av räddningsdräkter.
39367:        tagare vid Institutet för arbetshygien själv       1 sin verksamhet skall organet uppfylla mini-
39368:        kan utföra planeringsarbete och möjligen       mivillkoren i bilaga V till direktivet om personlig
39369:        orsaka finska företag avslag av CE-god-        skyddsutrustning. Som minimivillkor i bilagan
39370:        kännande för hela produkten i Finland?         behandlas frågor som ansluter sig till personal,
39371:                                                       medel och utrustning. Däri behandlas också frå-
39372:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gor som gäller säkerställandet av personalens
39373: anföra följande:                                      oberoende.
39374:                                                           När Institutet för arbetshygien fungerar som
39375:     Efter det Finland i början av år 1994anslöt sig   ett anmält organ, är det dock inte myndighet på
39376: till Europeiska ekonomiska samarbetsområdet           det sätt som .~vses t.ex. i lagen om förvaltnings-
39377: EES, upphörde den då gällande nationella typ-         förfarande. Andå är Institutet för arbetshygien
39378: granskningen av maskiner, anordningar och pro-        skyldigt att beakta sådana egna handlingssätt
39379: dukter gradvis. Emellertid tillämpar man på           och definitioneri anslutning till personalens ställ-
39380: EES-området en egen obligatorisk EG-typkon-           ning som möjliggör att det kan godkännas som
39381: troll för vissa produkter. Produkttillverkaren el-    anmält organ. Om lnstitutet för arbetshygien
39382: ler dennes representant är skyldig att ta hand om     inte har dessa egenskaper, som det i huvudsak
39383: sådan kontroll. Typkontrollen är avsedd att ga-       själv har definierat, måste dess ställning utvärde-
39384: rantera att t.ex. sådan personlig skyddsutrust-       ras på nytt.
39385: ning, som kontrollskyldigheten gäller, är säker           lnstitutet för arbetshygien som utfårdare av
39386: och uppfyller EG-kraven. EG-typkontroll utförs        ett EG-typkontrollintyg fungerar inte på sådant
39387: av ett särskilt anmält organ, som en medlemsstat      sätt att dess verksamhet skulle hindra en produkt
39388: av EES har konstaterat vara kompetent för verk-       från att släppas ut på marknaden. Egenskaperna
39389: samheten och som har anmälts till EG:s kommis-        hos produkterna på marknaden utvärderas i ef-
39390: sion. Kontaktuppgifterna om de anmälda orga-          terhand av de myndigheter som svarar för mark-
39391: nen publiceras också i Europeiska gemenskaper-        nadsövervakningen, i praktiken i allmänhet ar-
39392: nas officiella tidning.                               betarskyddsmyndigheterna eller konsument-
39393:     Medlemsstaterna är skyldiga att i myndighe-       myndigheterna.
39394: ternas verksamhet på EES-området efterfölja di-           Avdelningen för fysik vid Institutet för arbets-
39395: rektiven i arbetarskyddsfrågor. Verkställandet        hygien är inte ensamberättigad att som anmält
39396: av dem sker genom finska författningar. I stats-      organ utfårda typkontrollintyg för räddnings-
39397: rådets beslut om personlig skyddsutrustning           dräkter. På det europeiska ekonomiska samar-
39398: (1406/1993) behandlas utfårdande av EG-typ-           betsområdet finns ca 20 anmälda organ som har
39399: kontrollintyg. Enligt 12 § i beslutet skall det an-   rätt att utfårda typkontrollintyg för räddnings-
39400: mälda organet utfårda ett EG-typkontrollintyg         dräkter.
39401: för en skyddsmodell om den uppfyller de krav              Då olika omständigheter, såsom specialise-
39402: som ställts på den, och meddela därom till sökan-     ring, geografiska eller språkliga förhållanden el-
39403: den. Denna skyldighet gäller sådana produkter         ler andra orsaker, t.ex. kostnader, kan bidra till
39404: på tillämpningsområdet av direktivet om perso-        hurudana organ som är lämpliga att anlitas, väl-
39405: nai skyddsutrustning (89/686/EEG) som har de-         jer tillverkaren själv det organ som skall urföra
39406: finierats att höra till kategorierna 2 och 3.         typkontrollen. En finsk tillverkare kan själv välja
39407:                                             KK 486/1998 vp                                                 5
39408: 
39409: om han eller hon anlitar ett finländskt organ eller       1 spörsmålet nämnda Polarsafety Oy har inte
39410: annat organ godkänt på EES-området och an-             meddelat hur det skall förhålla sig tili lnstitutets
39411: mält tili kommissionen. 1 alla situationer står inte   för arbetshygien förslag om att lnstitutet skulle
39412: ens ett finländskt organ med passande verksam-         biträda företaget att anskaffa typkontroll av ett
39413: hetsområde tili buds.                                  annat anmält organ.
39414:     lnstitutets för arbetshygien kompetens att            Institutets för arbetshygien verksamhet är i
39415: fungera som anmält organ har evaluerats av             lagstiftningsväg ordnad så att dess ekonomi ba-
39416: Mätteknikcentralen. Den har också meddelat att         serar sig inte bara på direkt budgetfinansiering
39417: lnstitutet för arbetshygien uppfyller de villkor       utan också på frivillig medelsanskaffning. Detta
39418: som anges i ovan nämnda bilaga V tili direktivet       innehåller i praktiken olika slags undersök-
39419: om personlig skyddsutrustning.                         nings-, utrednil}gs, konsulterings- och utveck-
39420:     När nu i spörsmålet frågan har kommit upp          lingsuppgifter. Aven utbildning och information
39421: om lnstitutet för arbetshygien kan vägra att ut-       ingår i Institutets för arbetshygien avgiftsbelagda
39422: fårda ett typkontrollintyg, måste situationen          tjänster. Institutet fattar själv beslut om använd-
39423: övervägas enligt de bestämmelser om handlings-         ningen av sin personai så att den förnuftigt tillgo-
39424: sätt som lnstitutet som anmält organ efterföljer. 1    doser ett effektivt och ekonomiskt handhavande
39425: detta avseende är det motiverat att lnstitutet för     av Institutets uppgifter. Om en och samma per-
39426: arbetshygien anlitar oberoende personai i de           son utför uppgifter som med tanke på oberoende
39427: granskningar och andra åtgärder som utfårdan-          kan utgöra hinder för verksamheten, skall Insti-
39428: det av typkontrollintyg förutsätter. Enligt den        tutet för arbetshygien själv se tili att det tili sina
39429: förklaring som mottagits har personen anställd         uppgifter utser sådana personer att det kan sköta
39430: av det anmälda organet i fråga i detta fall blivit     sina uppgifter som anmält organ. Om man inte
39431: beroende av sina tidigare åtgärder på sådant sätt      kan göra så, är det naturligt och nödvändigt att
39432: att hon ansett sig vara jävig i situationen. Fast      Institutet för arbetshygien inte riskerar sitt obe-
39433: hennes handling inte kan bedömas enligt jävig-         roende utan lämnar ifrågavarande ansökan om
39434: hetsbestämmelserna i lagen om förvaltningsför-         typkontroll obeaktad.
39435: farande, kan hennes förfarande enligt lnstitutets         Då tillverkaren har möjlighet att anlita andra
39436: för arbetshygien bestämmelser om handlingssätt         anmälda organ på EES-området, kan det inte i
39437: anses vara motiverat på det sätt att hon avhåller      praktiken uppstå en sådan situation, tili viiken
39438: sig från kontrollverksamheten.                         spörsmålet hänvisar. Det är i varje fall möjligt att
39439:     Då verksamheten skall vara opartisk ochjäm-        sköta en produkts väg tili marknaden via andra
39440:  lik i förhållande tili andra sökanden av typkon-      anmälda organ. I detta fall har Institutet för
39441:  troll, är det nödvändigt att det anmälda organet      arbetshygien frivilligt hänvisat tili möjligheten
39442:  utreder om det kan producera tjänster själv eller     att utfårda typkontrollintyg genom att anlita
39443:  anskaffa tjänsterna som "underleverans" av an-        tjänster av ett annat anmält organ.
39444:  nat anmält organ eller av annat ackrediterat or-
39445:  gan som delvis komplettering tili sin egen verk-
39446:  samhet.
39447:      Helsingforsden 18 maj 1998
39448: 
39449:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
39450:                                             KK 487/1998 vp
39451: 
39452: 
39453: Kirjallinen kysymys 487
39454: 
39455: 
39456: 
39457: 
39458:                                    Jorma Vokkolainen /vas ym.: Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen
39459:                                         opiskelun tuesta annetun lain toteutumisesta
39460: 
39461: 
39462:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39463: 
39464:     Pitkään jatkuneen vaikean työttömyystilan-         40-49 vuotta. Yli 50-vuotiaita oli 21 % (205).
39465: teen aikana on kaikille työllisyyspolitiikasta vas-    Ammattitaustaltaan koulutuksen aloittaneista
39466: tuullisille selvinnyt se, että pelkkä talouden kasvu   yli puolet on ollut toimihenkilöitä. Rakennus- ja
39467: ei voi olennaisesti parantaa pitkäaikaistyöttö-        teollisuusammateista on tullut 19 %, kaupallisel-
39468: mien asemaa. Toinen yhtä ilmeinen työvoimaan           ta alalta 11 %ja palvelusaloilta 9 %.
39469: liittyvä ongelma on se, että työttömäksi jäävät,           Lain tavoitteisiin nähden se on saavuttanut
39470: vasta 40 vuoden iässä olevat - mahdollisesti           harvinaisen huonosti oman kohderyhmänsä eli
39471: pitkäänkin työmarkkinoilla toimineet - eivät           pitkäaikaistyöttömät. Syykin on helposti havait-
39472: työttömäksi jouduttuaan saa kovinkaan helposti         tavissa tutkimalla lain asettamia edellytyksiä
39473: töitä vanhalla koulutuksella työkokemuksestaan         saada tavallisen opintuen sijaan korkeampaa pit-
39474: huolimatta.                                            käaikaistyöttömän omaehtoista tukea. Pelkäs-
39475:     Tämän hallituksen aikana työttömyyden ai-          tään lain asettamat yleiset edellytykset muodos-
39476: kaiseen, omaehtoiseen koulutukseen on ryhdytty         tavat seitsemän (poissulkevan) vaatimuksen luet-
39477:  suuntaamaan ensimmäistä kertaa merkittävää            telon,joiden kaikkien on täytyttävä koulutuksen
39478:  huomiota, aluksi ohjelmallisella tasolla ja lähitu-   alkamishetkellä.
39479:  levaisuudessa lisääntyvillä voimavaroilla. Laki           Lain mukaan tukea maksetaan (numerointi
39480:  pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun           vain tässä):
39481:  tuesta säädettiin osana koulutusvakuutuspaket-            1) pelkästään koulutusajalta;
39482:  tia vuonna 1997. Nykyisessä muodossaan laki on            2) ammatillisia valmiuksia edistävän koulu-
39483:  säädetty määräaikaiseksi (1.8.1997-1.8.1998)          tuksen ja opiskelun on oltava päätoimista;
39484:  erillisohjelmaksi (HE 3711997 vp),jonka tarkoi-           3) hakijan on tullut pyrkiä ja päästä tavoittele-
39485:  tuksena oli antaa pitkäaikaistyöttömille mahdol-      maansa koulutukseen;
39486:  lisuus saada aikaisempaa parempaa toimeentu-              4) hakijan tulee täyttää opintoihin osallistu-
39487:  loturvaa aikuisopiskelun ajalta ja viranomaisille     mista ja etenemistä koskevat edellytykset;
39488:  tarpeellista tietoa jatkovalmistelua varten. Lain         5) tukeen ei olisi oikeutta muun etuuden turvin
39489:  etuuksien maksuun varattiin resursseja 300 mil-       tai sivutoimisesti työttömyysturvalla opiskelleel-
39490:  joonaa markkaa valtion vuoden 1997 talousar-          1a, joka havittelee lain tuella paremman etuuden
39491:   vioon. Lain oli määrä helpottaa työttömyystur-       piiriin pääsemistä, ja
39492:   van ja opintotuen välisestä erosta aiheutuneen           6) hakijan on oltava pitkäaikaistyötön (12
39493:   kynnyksen madaltumista. Hallituksen esitykses-       kuukautta yhtäjaksoisesti työnhakijana tai
39494:   sä lakia arvioitiin käyttävän hyväksi noin 8 000     useammassa jaksossa yhteensä 12 kuukautta ja
39495:   henkilön (13% noin hiukan vajaasta 70 000 työt-      rinnastettavissa 12 kuukautta yhtäjaksoisesti
39496:   tömästä), jotka täyttävät työllisyysasetuksen        työttömänä olleeseen);
39497:   2 §:n pitkäaikaistyöttömän määritelmän. Nyt              7) hakijan on täytynyt olla työmarkkinoilla
39498:   voidaan katsoa, kuinka on käynyt.                    yhteensä 12 vuoden ajan viimeksi kuluneen 18
39499:      Työministeriöstä saadun tiedon mukaan ai-         vuoden aikana (poikkeuksena 4 §:n 3 momentin
39500:   kana 1.3.1997-31.3.1998 lakia on käyttänyt           aika) (työhistoriavaatimus).
39501:   hyväkseen kaikkiaan 966 henkilöä, eli vuosita-           Viimeisen kohdan mukaan pitkäaikaistyöttö-
39502:   son kiinnostus tällä hetkellä on 1 500 henkilön       mällä, joka on ollut palkkatyössä tai yrittäjänä
39503:   (2, 1 %:n) luokkaa. Tällä hetkellä lakia kaikkiaan    vähintään 12 vuotta, olisi oikeus työttömyyspäi-
39504:   hyväksikäyttäneistä naisia on ollut 64% (616)         värahan tai työmarkkinatuen tasoiseen etuuteen
39505:   ja aloittaneista 68% (657) kuului ikäryhmään          omaehtoisen, ammatillisia valmiuksia edistävän
39506: 
39507:  280043
39508: 2                                           KK 487/1998 vp
39509: 
39510: koulutuksen ajalta. Työhistoriaa tarkasteltaisiin     koulutusvakuutuksen perusajatus ei toteudu pit-
39511: 18 vuoden ajalta ennen koulutuksen alkamista.         käaikaistyöttömien kohdalta.
39512: Koulutuksen tulee olla päätoimista, tutkintoon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39513: johtavaa ja laajuudeltaan vähintään 20 opinto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39514: viikkoa.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39515:    Lain vaatimukset- varsinkin 12 vuoden työ-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39516: historiavaatimus 18 vuoden aikana ennen koulu-
39517: tuksen alkamista - johtaa siihen, että 13 %:n                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39518: käyttöasteen sijasta pitkäaikaistyöttömän oma-               ryhtyä, jotta pitkäaikaistyöttömien oma-
39519: ehtoista tukea voi ja haluaa käyttää ainoastaan              ehtoisesta tuesta annetun lain määrälliset
39520: 2% (noin 70 000) sellaisista pitkäaikaistyöttö-              ta voitteet voitaisiin saavuttaa, ja
39521: mistä, jotka täyttäisivät lain edellytykset. Mikäli              millä aikataululla tämä voi toteutua
39522: lakia ei pikaisesti korjata realistiseen suuntaan,           nykyisten suunnitelmien puitteissa?
39523: 
39524:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
39525: 
39526:           Jorma Vokkolainen /vas          Raimo Mähönen /sd              Eila Rimmi /vas
39527:           Jukka Gustafsson /sd            Reijo Laitinen /sd             Pekka Saarnio /vas
39528:           Anne Huotari /vas               Kari Uotila /vas               Mikko Immonen /vas
39529:           Mikko Elo /sd                   Pentti Tiusanen /vas           Tapio Karjalainen /sd
39530:                                               KK 487/1998 vp                                               3
39531: 
39532: 
39533:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39534: 
39535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           opintojen valinnoista perustui kevään 1997 yh-
39536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            teishakuun ja kesällä järjestettyihin valintako-
39537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          keisiin. Pitkäaikaistyöttömillä ei näiden valinto-
39538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma               jen osalta ollut vielä tietoa uudesta tukimuodos-
39539: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ta. Lain hyväksymisen ja voimaantulon jälkeen
39540: myksen n:o 487:                                          tuesta ovat tiedottaneet sekä opetushallinto että
39541:                                                          työhallinto ja työttömyyskassat; viimeksi maini-
39542:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tut erityisesti kohderyhmään painottuen.
39543:         ryhtyä, jotta pitkäaikaistyöttömien oma-             Toinen tekijä, joka on saattanut vaikuttaa
39544:         ehtoisesta tuesta annetun lain määrälliset       tuensaajien määrään, on se, että pitkäaikaistyöt-
39545:         tavoitteet voitaisiin saavuttaa, ja              tömien tulee paitsi hakeutua ja pyrkiä omaehtoi-
39546:            millä aikataululla tämä voi toteutua          seen koulutukseen myös päästä tavoittelemaansa
39547:         nykyisten suunnitelmien puitteissa?              koulutukseen. Se on voinut muodostua esteeksi,
39548:                                                          koska koulutustarjonnan kohdentamisessa ei il-
39549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             meisestikään ole otettu huomioon tämän erityis-
39550: vasti seuraavaa:                                         ryhmän tarpeita. Seurantatietoja tältä osin ei ole
39551:                                                          käytettävissä.
39552:     Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun               Koulutusvakuutuksen toinen vaihe on käyn-
39553: tukemista koskeva järjestelmä on ollut voimassa          nistynyt ja se koskee 1.8.1998 jälkeen käynnisty-
39554: elokuun 1997 alusta lähtien. Tukea on käyttänyt          vää koulutusta. Koulutuspäivärahan saaruis-
39555: ja omaehtoiseen opiskeluun hakeutunut ja pääs-           edellytyksiä on lievennetty. Koulutuspäivärahan
39556: syt vain 12 % ennakkoon arvioidusta määrästä.            saaminen edellyttää 10 vuoden työhistoriaa edel-
39557: Lakiesitystä valmisteltaessa pitkäaikaistyöttö-           listen 15 vuoden aikana. Koulutusta edeltävien
39558: mien määrää, ikä- ja koulutusrakennetta sekä              12 kuukauden aikana saajan on täytynyt olla
39559: työhistoriaa selvitettiin tilastokeskuksen yksilö-        työttömänä vähintään 4 kuukautta eli 86 päivää.
39560: kohtaisesta, koko väestöä koskevasta aikasarja-           Koulutuspäivärahaa voi saada enintään 500 päi-
39561: aineistosta vuosilta 1987-1995. Tietokannan               vältä. Näin ollen työttömyyspäivärahan ja kou-
39562: perusteella pitkäaikaistyöttömän ehdon täyttä-            lutuspäivärahan yhteenlaskettu enimmäiskesto
39563: neitä arvioitiin olevan 267 000. Työhistoriaeh-           on 586 päivää.
39564: don täyttäviä tästä joukosta arvioitiin olevan                Koska pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen
39565: noin 61 200 eli 23%.                                      opiskelun tuki on luonteeltaan määräaikainen
39566:      Potentiaalisen kohderyhmän koulutushaluk-           erillisohjelma, liitettiin koulutusvakuutuksen
39567: kuudesta ei ollut olemassa luotettavia tietoja.           toiseen vaiheeseen enimmäismaksuaikaa koske-
39568: Arvioinnissa lähdettiin koulutustutkimusten               va siirtymäsäännös. Ne ansiopäivärahaa saaneet
39569:  yleisistä tuloksista, joiden mukaan koulutusha-          opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa ennen
39570:  lukkuus laskee iän mukaan ja on korkeampi nai-           vuoden 1998 loppua, voivat saada koulutuspäi-
39571:  silla ja pitkälle koulutetuilla. Oletusten perusteel-    värahaa 100 ylimääräiseltä päivältä eli yhdessä
39572:  la arvioitiin, että noin 13 %:11a kohderyhmästä          työttömyyspäivärahan kanssa enintään 686 päi-
39573:  olisi niin voimakas koulutusmotiivi, että se joh-        vältä. Näin ollen määräaikaista pitkäaikaistyöt-
39574:  taisi omaehtoiseen koulutukseen hakeutumiseen            tömille tarkoitettua erillisohjelmaa ei ole tarkoi-
39575: ja myös oppilaitokseen sisäänpääsyyn.                     tus jatkaa.
39576:      Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen koulu-                 Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun
39577:  tuksen tuen saajina oli maaliskuun 19981oppuun           tuen rahoitukseen on varattu 300 miljoonan mar-
39578:  mennessä 966 opiskelijaa. Tuen saajien määrään           kan siirtomääräraha. Sosiaali- ja terveysministe-
39579:  on vaikuttanut erityisesti lain voimaantuloajan-         riöstä saadun tiedon mukaan tukipäätöksillä on
39580:  kohta: laki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuus-          sidottu määrärahasta reilut 90 miljoonaa mark-
39581:  sa 1997 ja vahvistettiin heinäkuun 1997 lopulla,         kaa. Mahdollisesti käyttämättä jäävä raha käy-
39582:  kun pääosa syyslukukaudella 1997 aikavien                tetään uudistuksen toisen vaiheen rahoitukseen.
39583: 
39584:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
39585: 
39586:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
39587: 4                                           KK 487/1998 vp
39588: 
39589: 
39590: 
39591:                                          Tili Riksdagens Talman
39592: 
39593:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tidpunkter hade långtidsarbetslösa ännu inte bli-
39594: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         vit informerade om den nya stödformen. Sedan
39595: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     lagen blivit godkänd och trätt i kraft har under-
39596: damot Jorma Vokkolainen m.fl. undertecknade            visnings- och arbetsförvaltningen samt arbetslös-
39597: spörsmål nr 487:                                       hetskassorna informerat om stödet, de sistnämn-
39598:                                                        da med särskild inriktning på målgruppen.
39599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            En annan faktor som kan ha inverkat på anta-
39600:        ta för att de kvantitativa mål som gäller       let stödtagare är det faktum att det inte räcker
39601:        1agen om stödjande av långtidsarbets1ö-         med att långtidsarbetslösa söker sig till frivillig
39602:        sas frivilliga studier skall kunna nås och      utbildning, utan de måste också bli antagna tili
39603:           med viiken tidtabell kan detta ske en-       önskad utbildning. Detta kan ha utgjort ett hin-
39604:        ligt nuvarande planer?                          der, eftersom man vid inriktande av utbildnings-
39605:                                                        utbudet tydligen inte har beaktat den här grup-
39606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pens särskilda behov. Några data om det här
39607: anföra följande:                                       föreligger inte.
39608:                                                            Den andra fasen av utbildningsförsäkringen
39609:     Systemet med stödjande av långtidsarbetslö-        har börjat och den tillämpas på utbildning som
39610: sas frivilliga studier har tillämpats sedan början     börjar 1.8.1998 eller därefter. Förutsättningarna
39611: av augusti 1997. Stödet har utnyttjats av endast       för erhållande av utbildningsdagpenning har
39612: 12% av det antal personer som på förhand be-           lindrats. För att en person skall få utbildnings-
39613: räknades ansöka om och bli antagna tili frivilliga     dagpenning skall han eller hon ha 10 års arbets-
39614: studier. När lagförslaget bereddes utredde man         historia som hänför sig till de senaste 15 åren.
39615: långtidsarbetslösas antal, ålders- och utbild-         Dessutom måste personen ha varit arbetslös i
39616: ningsstruktur samt arbetshistoria på basis av sta-     minst 4 månader, dvs. 86 dagar, under de 12
39617: tistikcentralens tidsserier som täcker hela befolk-    månader som föregår utbildningen. Utbildnings-
39618: ningen och gäller åren 1987-1995. Utifrån upp-         dagpenning kan betalas för högst 500 dagar. Så-
39619: gifterna i databasen beräknade man att 267 000         ledes kan arbetslöshetsdagpenning och utbild-
39620: personer uppfyllde kriterierna på långtidsarbets-      ningsdagpenning sammanlagt betalas för högst
39621: löshet, medan cirka 61 200, dvs. 23% uppfyllde         586.
39622: kriterierna på arbetshistoria.                             Eftersom stödet för långtidsarbetslösas frivil-
39623:     Några tillförlitliga uppgifter om den potentiel-   liga studier har karaktären av ett tidsbestämt
39624: la målgruppens utbildningsmotivation förelåg           specialprogram intogs i utbildningsförsäkring-
39625: inte. Vid bedömningen utgick man från resultat         ens andra fas en övergångsbestämmelse om den
39626: av allmänna utbildningsutredningar, enligt vilka       maximala betalningstiden. Tili de studerande
39627: utbildningsmotivationen minskar med åren och           som erhåller inkomstrelaterad dagpenning och
39628: är högre hos kvinnor och personer med långvarig        som inleder sina studier före utgången av 1998
39629: utbildning. Utifrån dessa antaganden beräknade         kan utbildningsdagpenning betalas för ytterliga-
39630: man att ungefår 13% av målgruppen skulle haen          re 100 dagar; dvs. i sammanlagt högst 686 dagar.
39631: så stark utbildningsmotivation att de skulle söka      Avsikten är inte att fortsätta med det tidsbestäm-
39632: tili frivilliga studier och också bli antagna.         da specialprogrammet för långtidsarbetslösa.
39633:     Stöd för långtidsarbetslösas frivilliga studier        Ett reservationsanslag på 300 mi1joner mark
39634: hade fram till slutet av mars 1998 betalts tili 966    har reserverats för finansiering a v stödet för lång-
39635: studerande. Tidpunkten för lagens ikraftträdan-        tidsarbetslösas frivilliga studier. Enligt uppgift
39636: de har inverkat på antalet stödtagare: lagen an-       från social- och hälsovårdsministeriet har av det-
39637: togs av riksdagen i juni 1997 och stadfåstes i         ta anslag i form av stödbeslut bundits drygt 90
39638: slutet av juli 1997, medan merparten av eleverna        miljoner mark. De pengar som eventuellt blir
39639: till de studier som inleddes hösten 1997 valdes i      outnyttjade kommer att användas för att finan-
39640: samband med gemensam elevansökan på våren              siera reformens andra fas.
39641: 1997 och urvalsproven på sommaren. Vid dessa
39642: 
39643:      Helsingfors den 18 maj 1998
39644: 
39645:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
39646:                                             KK 488/1998 vp
39647: 
39648: Kirjallinen kysymys 488
39649: 
39650: 
39651: 
39652: 
39653:                                     Heikki Rinne /sd: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan Tielaitos-
39654:                                        ta koskevista linjauksista
39655: 
39656: 
39657:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39658: 
39659:     Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti          Kentältä kantautuvista viesteistä kuitenkin
39660: toukokuussa 1997, että Tielaitos säilytetään bud-      välittyy perusteltuja epäilyksiä, että Tielaitoksen
39661: jettitalouden piirissä toimivana virastokokonai-       ylin johto ei toiminnassaan olisi sitoutunut mi-
39662: suutena. Päätökset merkitsevät sitä, että Tielai-      nisterivaliokunnan päätöksiin ja linjauksiin.
39663: toksen sisälle muodostettavat (muodostetut) ti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39664: laaja-tuottaja-organisaatiot eivät aiheuta irtisa-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
39665:  nomisia. Ratkaisulla korostettiin sitä, että oman     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39666: ja vieraan työn osuus suhteessa volyymiin pide-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39667:  tään entisenä.
39668:     Perusteluissa todetaan, että sekä tiehallinnon                 Noudattaako Tielaitoksen ylin virka-
39669:  että tuotannon markkinoiden kehittämiseksi tie-                miesjohto talouspoliittisen ministeriva-
39670:  hallinto voi kilpailuttaa tuotantoa alan yrittäjien            liokunnan tekemiä päätöksiä ja linjauk-
39671:  ja oman tuotannon kesken osapuolten sopimaila                  sia, ja jos ei noudata,
39672:  tavalla. Liikenneministeriö korosti, ettei se pidä                mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
39673:  irtisanomisia valtion henkilöstöpolitiikan kan-                koo ryhtyä asian suhteen?
39674:  nalta mahdollisena.
39675: 
39676:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
39677: 
39678:                                              Heikki Rinne /sd
39679: 
39680: 
39681: 
39682: 
39683:  280043
39684: 2                                         KK 488/1998 vp
39685: 
39686: 
39687: 
39688: 
39689:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39690: 
39691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tienpitoon käytettävissä olevat määrärahat ovat
39692: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       alentuneet noin kolmanneksella, on seurauksena
39693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     väistämättä tarve vähentää henkilöstöä. Tielai-
39694: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki         tos onkin uudistanut toimintaansa pitkäjäntei-
39695: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sesti usean vuoden ajan ja vähentänyt samalla
39696: n:o 488:                                            henkilöstöään luonnollista poistumaa hyödyn-
39697:                                                     täen. Nykyisellä rahoitustasolla henkilöstön vä-
39698:           Noudattaako Tielaitoksen ylin virka-      hentämistarvetta jää kuitenkin edelleen.
39699:        miesjohto talouspoliittisen ministeriva-        Tielaitos noudattaa talouspoliittisen ministe-
39700:        liokunnan tekemiä päätöksiä ja linjauk-      rivaliokunnan päätöksiä ja linjauksia. Lisäksi
39701:        sia, ja jos ei noudata,                      Tielaitoksen kehittämistä ja henkilöstön määrän
39702:           mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-    sopeuttamista jatketaan laitoksen henkilöstön
39703:        koo ryhtyä asian suhteen?                    kanssa yhteisesti l4.ll.l997 hyväksytyn henki-
39704:                                                     löstöpolitiikan mukaisesti ilman työnantajan
39705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuotannollisista tai taloudellisista syistä tekemiä
39706: vasti seuraavaa:                                    irtisanomisia. Henkilöstön kanssa sovitun mu-
39707:                                                     kaisesti tämä edellyttää henkilöstöitä samalla
39708:    Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-    muun muassa valmiutta tarvittaessa vaihtaa työ-
39709: kunta päätti 20.5.1997 Tielaitoksen sisäisestäja-   tehtäviä ja paikkakuntaakin. Hyödyntäen henki-
39710: kamisesta tiehallintoon ja tuotantoon. Tämän        löstön luonnollista poistumaa päästään muuta-
39711: päätöksen mukainen organisaatio on käynnisty-       massa vuodessa nykyrahoituksen ja riittävän kil-
39712: nyt vuoden 1998 alussa.                             pailukyvyn edellyttämälle henkilöstötasolle.
39713:    Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tuo-        Myös lomautuksilta pyritään jatkossakin vältty-
39714: tannon tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä          mään henkilöstön kanssa sovittavien järjestely-
39715: edelleen kilpailukyvyn parantaminen. Koska          jen avulla.
39716: 
39717:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
39718:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
39719:                                           KK 488/1998 vp                                              3
39720: 
39721: 
39722: 
39723: 
39724:                                        Tili Riksdagens Talman
39725: 
39726:    1 det syfte 37 § mom. riksdagsordningen anger    konsekvensen. Vägverket har också 1ångsiktigt
39727: har Ni, Fru Talman, till vederbörande medlem av     förnyat sin verksamhet under flera år och samti-
39728: statsrådet översänt följande av riksdagsman         digt skurit ner sin personalstyrka genom att ut-
39729: Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 488:         nyttja den naturliga personalavgången. Med den
39730:                                                     nuvarande finansieringsnivån finns det dock
39731:           Följer Vägverkets högsta tjänsteman-      ännu behov av att skära ner personalen.
39732:        naledning finanspolitiska ministerutskot-       Vägverket följer finanspo1itiska ministerut-
39733:        tets beslut och riktlinjer, och om inte,     skottets beslut och riktlinjer. Dessutom kommer
39734:           vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-       utvecklingen av Vägverket och anpassningen av
39735:        geringen vidta i ärendet?                    antalet anställda att fortsätta enligt den personal-
39736:                                                     politik som i samråd med verkets personai god-
39737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kändes den 14.11.1997, utan att arbetsgivaren
39738: anföra fåljande:                                    säger upp personai på grund av produktionsskäl
39739:                                                     eller ekonomiska skäl. Enligt en överenskommel-
39740:    Regeringens finanspolitiska ministerutskott      se med personalen fårutsätter detta samtidigt att
39741: beslöt 20.5.1997 att Vägverket internt delas upp    personalen vid behov är beredd att byta arbets-
39742: i två delar: vägadministration och produktion.      uppgifter och tili och med ort. Genom att utnytt-
39743: En omorganisering i enlighet med detta beslut       ja den naturliga personalavgången nås inom någ-
39744: trädde i kraft i början av år 1998.                 ra år den personalnivå som den nuvarande finan-
39745:    Det centra1a målet med förnyelsen är att för-    sieringen och en tillräcklig konkurrenskraft för-
39746: bättra produktionseffektiviteten och lönsamhe-      utsätter. Man försöker även i fortsättningen und-
39747: ten samt en fortsatt förbättring av konkurrens-     vika tvångspermitteringar med hjälp av arrange-
39748: kraften. Eftersom anslagen tili väghållning har     mang som man kommer överens om med perso-
39749: reducerats med ungefår en tredjedel, blir behovet   na1en.
39750: av att skära ner personalstyrkan den oundvikliga
39751: 
39752:      Helsingforsden 14 maj 1998
39753: 
39754:                                                                         Trafikminister Matti Aura
39755:                                           KK 489/1998 vp
39756: 
39757: Kirjallinen kysymys 489
39758: 
39759: 
39760: 
39761: 
39762:                                   Hannu Takkula /kesk ym.: Sikiöseulonnan käytön laajuudesta ja
39763:                                      rahoituksesta
39764: 
39765: 
39766:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39767: 
39768:    Jokaiselle ihmiselle on taattu oikeus elämään.   laanko säästöpaineiden alla luopumassa ainut-
39769: Sivistyneen yhteiskunnan tehtävänä on tarjota       kertaisen elämän kunnioittamiseen ja pelastami-
39770: puolestaan kaikille edellytykset ihmisarvoiseen     seen pohjautuvasta hoitoetiikasta.
39771: elämään - kaikissa oloissa.                            Yhteiskunnan todellisen sivistyksen mitan tu-
39772:    Tiukkeneva taloudellinen tilanne, valtion-       lee edelleenkin olla siinä, miten vähempiosaisista
39773: osuusleikkaukset ja niiden kunnille aiheuttamat     huolehditaan.
39774: jatkuvat säästövaatimukset ovat tuottaneet ko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39775: via ja epäinhimillisiä asenteita muun muassa ke-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39776: hitysvammaisiaja vanhuksia kohtaan. Nyt esille      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39777: tullut Tampereen tapaus on pöyristyttävä esi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39778: merkki ihmisyyden ja ihmisarvon syrjäytymises-
39779: tä hallitsemattomien markkinavoimien vyöryes-                Onko Tampereen tapaus ainoa laatu-
39780: sä päätöksentekoon. Tampereellahan on laskel-              aan vai tehdäänkö tällaista seulontatyötä
39781: min selvitetty yhden kehitysvammaisen ihmisen              vammaisten ja vanhusten osalta yleisem-
39782: aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle.                   minkin, ja
39783:    Tampereen esimerkki herättää kysymyksiä                   miten tällaista tutkimusta valtion ta-
39784: myös lääkärien etiikan suhteen. Kysyä sopii, ol-           holta rahoitetaan?
39785: 
39786:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
39787: 
39788:                     Hannu Takkula /kesk                      Juhani Alaranta /kesk
39789:                     Päivi Räsänen /skl                       Jorma Kukkonen /sd
39790: 
39791: 
39792: 
39793: 
39794: 280043
39795: 2                                          KK 489/1998 vp
39796: 
39797: 
39798: 
39799: 
39800:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39801: 
39802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyiseen käytäntöön liittyy kuitenkin tietty-
39803: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jä ongelmia lähinnä diagnoosin teon myöhäisen
39804: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ajankohdan johdosta sekä menetelmästä johtu-
39805: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           vista epäkohdista. Viime aikoina on pyritty löy-
39806: Takkulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tämään aikaisempaa varhempia tutkimusajan-
39807: myksen n:o 489:                                      kohtia mahdollistavia tekniikoita, muun muassa
39808:                                                      soveltamaan kaikukuvaustekniikkaa. Seulonta-
39809:          Onko Tampereen tapaus ainoa laatu-          tutkimuksiin osallistuville ja erityisesti riskiryh-
39810:        aan vai tehdäänkö tällaista seulontatyötä     miin kuuluville on pyritty järjestämään riittäväs-
39811:        vammaisten ja vanhusten osalta yleisem-       ti neuvontaa ja joustava pääsy jatkotutkimuk-
39812:        minkin, ja                                    siin, jotta seulonnasta aiheutuva epävarmuus ja
39813:          miten tällaista tutkimusta valtion ta-      huolestuneisuus jäisivät mahdollisimman vähäi-
39814:        holta rahoitetaan?                            siksi.
39815:                                                          Osallistuminen kaikkiin edellä kuvattuihin
39816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seulontatutkimuksiin on vapaaehtoista. Testitu-
39817: vasti seuraavaa:                                     losten perusteella voi odottava äiti anoa raskau-
39818:                                                      den keskeytystä ns. aborttilain perusteella, "kun
39819:     Kysymyksen perusteena on kannanotto, että        on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai
39820: sivistyneen yhteiskunnan tehtävänä on tarjota        että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea
39821: kaikille edellytykset ihmisarvoiseen elämään -       sairaus tai ruumiin vika". Lääkintöhallituksen
39822: kaikissa olosuhteissa.                               ohjekirje "Ohjeet raskauden varhaisesta toteami-
39823:     Kysyjien arvion mukaan aiheuttavat mm.           sesta, keskeytystä harkitsevien neuvonnasta ja
39824: kuntien säästöpaineet muutoksia asenteisiin          keskeytyksen suorittamiseen liittyvistä toimenpi-
39825: vammaisia ja vanhuksia kohtaan. Esimerkkinä          teistä" (29.6.1979/Dno 3905/02/79) suositteli,
39826: kysyjät mainitsevat Tampereen tapauksen, jossa       että raskauden keskeytystä harkitsevien neuvon-
39827: on arvioitu yhden kehitysvammaisen ihmisen yh-       nassa tulee pyrkiä selvittämään asiakkaan elä-
39828: teiskunnalle aiheuttamat kustannukset.               mäntilanne ja selostamaan olemassa olevat vaih-
39829:     Kysyjät tiedustelevat myös, onko lääkärien       toehdot ratkaisun edellytysten luomiseksi. Neu-
39830: hoitoetiikka muuttumassa säästöpaineista joh-        vonnan tavoitteena tulisi olla tukea asiakasta
39831: tuen.                                                hänen tehdessään ratkaisua. Asiakkaalle tulee
39832:    Suomessa kuten muissakin kehittyneissä            antaa myös tietoa niistä sosiaalipalveluista, joita
39833: maissa on sikiön kromosomihäiriöiden seulonta-       hän voi saada. Ohjekirje on sittemmin kumottu,
39834: tutkimuksia tehty jo 1970-luvun lopulta. Alussa      mutta toimii edelleen suosituksena palvelujen
39835: lapsivesipunktioita tai istukkanäytteen ottoa tar-   järjestämisessä.
39836: jottiin monissa kunnissa yli 35-37-vuotiaille            Suomessa on haluttu tarjota odottaville äideil-
39837: naisille. Nykyisin on siirrytty ns. seerumiseulon-   le mahdollisuutta varmistua lapsensa terveyden-
39838: taan, joka sopii kaikille ikäryhmille. Seulonnan     tilasta ja vähentää raskauteen liittyviä riskejä.
39839: avulla voidaan havaita Downin syndrooman li-         Valtaosa naisista osallistuu tähän tutkimukseen
39840: säksi eräitä vaikeita sikiöanomalioita. Tätä tut-    ja 88 % suurentuneen riskiryhmän naisista osal-
39841: kimusta tarjotaan raskaana oleville hieman vaih-     listuisi myös uuden raskauden aikana. Sosiaali-
39842: televin ohjelmin useimmissa Suomen kunnissa,         ja terveysministeriön käsityksen mukaan kunnis-
39843: mutta osallistumisaktiivisuus on vaihdellut mel-     sa toteutetut sikiöseulonnat eivät ole ristiriidassa
39844: koisesti (45-85 %). Kuitenkin seulontaan osal-       Hallitusmuodon 5 §:n syrjintäkiellon kanssa, eli
39845: listujat pitävät tutkimusta hyvänä, ja 88 % suu-     ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
39846: rentuneen riskin ryhmästä osallistuisi vastaa-       asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
39847: vaan tutkimukseen myös uuden raskauden aika-         kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
39848: na.                                                  terveydentilan, vammaisuuden tai muun henki-
39849:                                               KK 489/1998 vp                                             3
39850: 
39851: löön liittyvän syyn perusteella. Suomen 4.4.1997        ta. Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysy-
39852: allekirjoittama Euroopan neuvoston ns. bioetiik-        mysten valiokunta on ottanut kantaa mm. sikiön
39853: kasopimus pitää sisällään kaikkinaisen syrjinnän        ihmisarvoonja oikeusturvaan, alkuraskauden si-
39854: ihmisen perimän perusteella.                            kiödiagnostiikkaan, raskauden keskeyttämiseen
39855:     Tampereen yliopistollisen sairaalan antaman         sekä perimän tutkimiseen ja siihen vaikuttami-
39856: selvityksen mukaan sairaalassa on sikiödiagnos-         seen. Lääkärikunnan keskuudessa ovat eettiset
39857: tiikkaa tehty 1980-luvulta lähtien,jolloin lapsive-     kysymykset keskeisesti esillä.
39858: si-tai istukkanäytteitä otettiin tutkimusta halua-          Vanhuksiin liittyviä seulontatutkimuksia teh-
39859: vilta yli 37-vuotiailta alkuraskauden aikana.           dään vaihtelevassa määrin Suomen kunnissa.
39860:  1990-luvulla kehitettiin uusi seulontatutkimus eli     Tarkoituksena on saada esimerkiksi 75 vuotta
39861: kaikille odottaville äideille tarkoitettu veritutki-    täyttäneiden terveydestä, toimintakyvystä ja so-
39862: mus,jonka perusteella voitiin vähentää lapsivesi-       siaalisesta hyvinvoinnista tietoja ja samalla jär-
39863: tutkimuksiin osallistuvien äitien määrää. Kun-          jestää asianomaisille tarvittavaa hoitoa ja tukea.
39864: nille uuden menetelmän käyttöön ottaminen               Näihin seulontatutkimuksiin ei yleisesti ottaen
39865: merkitsi lisäkuluja. Tampereen yliopistollisen          liity eettisiä ongelmia.
39866: sairaalan genetiikan ylilääkäri laati laskelman,            Valtion tuki kuntien terveydenhuollon suorit-
39867: jonka tavoitteena oli osoittaa uuden menetelmän         tamille seulontatutkimuksille suoritetaan sosiaa-
39868: kustannusvaikutus vanhaan menetelmään ver-              li- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
39869: rattuna. Sairaanhoitopiiri toteaa, että laskelma,       osuudesta annetun lain perusteella. Kunnille
39870: jossa arvioidaan myös vammaisen lapsen koulu-           suoritetaan vuosittain terveydenhuollon käyttö-
39871: tuksesta ja sosiaalihuollosta aiheutuvia kustan-        kustannusten valtionosuus laissa määrättyjen
39872:  nuksia, on turha seulontatutkimuksen etujen            laskennallisten perusteiden mukaisesti.
39873:  esittelemistä ajatellen.                                   Sosiaali-ja terveysministeriö on juuri käynnis-
39874:     Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kyseisten      tämässä valtakunnallista kyselyä eri seulontojen
39875:  kulujen vertailua päätöksenteon perusteluna            nykytilasta maamme kunnissa. Ministeriön tar-
39876:  epäeettisenä ja katsoo niiden olevan ristiriidassa     koitus on selvittää mm. sikiön kromosomihäiri-
39877:  Hallitusmuodon 5 §:n tarkoituksen kanssa. Sai-         öiden seulontojen ja osteoporoosiseulontojen
39878:  raanhoitopiirin käyttämän perustelun taustalla         nykytilaa ja menetelmät. Selvitys valmistuu lop-
39879:  näyttäisi olevan ajatus, että äitiyshuollon tarkoi-    pukesällä ja sen perusteella arvioidaan mahdol-
39880:  tuksena on vammaisuuden eliminoiminen yhteis-          listen valtakunnallisten jatkotoimenpiteiden
39881:  kunnallis-taloudellisin perustein. Sosiaali- ja ter-   tarve.
39882:  veysministeriö korostaa kuitenkin, että äitiys-            Eduskunnassa vastikään hyväksytty muutos
39883:  huollon keskeinen tavoite on edistää sekä kehit-       lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista määrää
39884:  tymässä olevan lapsen että äidin terveyttä ja hy-      valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neu-
39885:  vinvointia ja luoda perusta vastasyntyneen, äidin      vottelukunnan perustamisesta. Neuvottelukun-
39886: ja koko perheen tukemiselle heidän tarpeitaan           nan tehtävänä on käsitellä terveydenhuoltoon ja
39887:  vastaavasti. Ministeriön tiedossa ei ole, että vas-    potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä
39888:  taavia perusteluja olisi käytetty laajemmin vas-       periaatteelliselta kannalta. Valmisteilla olevan
39889:  taavia päätöksiä perusteltaessa.                       asetuksen mukaan tullee neuvottelukunnan mm.
39890:     Suomen Lääkäriliiton 6.5.1988 hyväksymissä          tehdä aloitteita, antaa lausuntoja ja suosituksia
39891:  eettisissä ohjeissa todetaan kohdassa 1, että lää-     terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä sekä
39892:  kärin velvollisuutena on suojata ihmiselämää ja        herättää näitä kysymyksiä koskevaa yhteiskun-
39893:  lievittää kärsimystä. Hänen tulee pitää pääta-         nallista keskustelua.
39894:  voitteenaan edistää terveyttä ja sen saavuttamis-
39895: 
39896:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
39897: 
39898:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39899: 4                                          KK 489/1998 vp
39900: 
39901: 
39902: 
39903: 
39904:                                        Tili Riksdagens Talman
39905: 
39906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          re tid har man försökt hitta tekniker genom vilka
39907: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          undersökningen kan tidigareläggas, bl.a. till-
39908: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      lämpning av ultraljudsteknik. För dem som del-
39909: dagsman Hannu Takkula m.fl. undertecknade            tar i undersökningarna och speciellt för personer
39910: spörsmål nr 489:                                     i riskgrupperna har man försökt ordna tillräcklig
39911:                                                      rådgivning och en flexibe1 tillgång tili fortsatta
39912:           Är Tammerforsfallet det enda i sitt slag   undersökningar för att minimera den osäkerhet
39913:        eller är dylik hälsokontroll när det gäller   och oro som är förknippad med fosterundersök-
39914:        handikappade och äldre allmänt före-          ningarna.
39915:        kommande och hur finansierar staten               Deltagandet i alla ovan beskrivna undersök-
39916:        dessa undersökningar?                         ningar är frivilligt. Utifrån testresultatet kan den
39917:                                                      blivande modern anhålla om att havandeskapet
39918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avbryts enligt den s.k. abortlagen "när det finns
39919: anföra följande:                                     skäl att förmoda, att barnet skulle komma att
39920:                                                      vara psykiskt efterblivet eller behäftat med eller
39921:    Spörsmålet utgår ifrån att alla människor i ett   senare komma att behäftas med svår sjukdom
39922: civiliserat samhälle skall erbjudas människovär-     eller svårt kroppslyte". Medicinalstyrelsens an-
39923: diga livsvillkor- under alla omständigheter.         visningar om ett tidigt konstaterande av havan-
39924:    Spörsmålsställarna bedömer att bl.a. trycket      deskap, rådgivning tili personer som överväger
39925: på kommunerna att spara orsakar attitydföränd-       att avbryta det och åtgärder i samband med ett
39926: ringar gentemot handikappade och äldre. Som          avbrytande (29 .6.1979/Dnr 3905/02/79) innehöll
39927: exempel anför spörsmålsställarna Tammerfors-         en rekommendation om hur man i rådgivningen
39928: fallet i vilket de samhälleliga kostnaderna för en   tili en person som överväger att avbryta havande-
39929: handikappad människa har beräknats.                  skapet skall försöka reda ut klientens 1ivssitua-
39930:    Spörsmålsställarna förhör sig också om huru-      tion och redogöra för existerande alternativ i
39931: vida läkaretiken håller på att förändras på grund    syfte att skapa förutsättningar för avgörandet.
39932: av trycket att spara.                                Målet med rådgivningen skall vara att klienten
39933:    1 Finland liksom också i andra utvecklade         får stöd inför sitt beslut. Klienten bör också un-
39934: Iänder har undersökningar av kromosomrubb-           derrättas om den sociala service som finns att
39935: ningar hos foster utförts sedan slutet av 1970-      tillgå. Anvisningarna har sedermera upphävts,
39936: talet. Tili en början erbjöds kvinnor över 35-37     men de fungerar fortfarande som en rekommen-
39937: i många kommuner amniocentes (instick i livmo-       dation vid ordnande av service.
39938: dern för fostervattensprov) eller korionvillibiop-       1 Finland har man velat erbjuda blivande
39939: si (provtagning av placenta). Numera har man         mödrar en möjlighet att få klarhet i barnets häl-
39940: övergått tili serumundersökning vilket lämpar        sotillstånd och att minimera riskerna med havan-
39941: sig för alla åldersgrupper. Genom undersökning-      deskapet. De flesta deltar i undersökningarna
39942: en kan man förutom Downs syndrom upptäcka            och 88 % av kvinnorna i den grupp där risken är
39943: vissa svåra fosteranomalier. Denna undersök-         ökad skulle delta också vid en ny graviditet. En-
39944: ning erbjuds gravida kvinnor i de flesta kommu-      ligt social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
39945: ner i Finland enligt något varierande program,       ning står fosterundersökningarna i kommunerna
39946: men deltagandet har växlat avsevärt (45-85 %).       inte i strid med diskrimineringsförbudet enligt
39947: Deltagarna i undersökningen anser dock att den       regeringsformens 5 §, enligt viiken ingen utan
39948: är bra, och 88% av den grupp där risken är ökad      godtagbart skäl får ges en annan ställning på
39949: är beredda att deltai en motsvarande undersök-       grund av kön, ålder, ursprung, språk, religion,
39950: ning också vid en ny graviditet.                     övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller handikapp
39951:    Nuvarande praxis har dock varit förknippad        eller av någon annan orsak som hänför sig tili
39952: med vissa problem närmast på grund av den sena       hans person. Europarådets konvention om bio-
39953: diagnosen och metodens nackdelar. Under sena-        etik, som Finland undertecknade den 4 april
39954:                                             KK 489/1998 vp                                                5
39955: 
39956: 1997, innefattar all slags diskriminering på          har tagit ställning bl.a. i frågor som gäller fostrets
39957: grundval av genotyp.                                  mänskliga värde och rättssäkerhet, fosterdiag-
39958:     Enligt en utredning från Tammerfors universi-     nostik i början av graviditeten, avbrytande av
39959: tetssjukhus har fosterdiagnostik utförts vid sjuk-    havandeskap samt genetisk forskning och gente-
39960: huset sedan 1980-talet då fostervattens- och pla-     rapi. Inom läkarkåren intar de etiska frågorna en
39961: centaprov i början av graviditeten togs på de över    central plats.
39962: 37-åringar som önskade genomgå en undersök-               Hälsokontroll av äldre utförs i varierande ut-
39963: ning. Under 1990-talet utvecklades en ny under-       sträckning i de finländska kommunerna. Syftet
39964: sökningsmetod, dvs. en blodundersökning av-           är att t.ex. när det gäller personer som fyllt 75 få
39965: sedd för alla blivande mödrar i avsikt att minska     kunskap om deras hälsa, funktionsförmåga och
39966: antalet mödrar som deltar i fostervattenunder-        sociala välfård och samtidigt ordna vård och stöd
39967: sökningar. Den nya metod~.n medförde extra            tili dem vid behov. Hälsokontrollerna är i all-
39968: kostnader för kommunerna. Overläkaren i gene-         mänhet inte f6rknippade med några etiska pro-
39969: tik vid Tammerfors universitetssjukhus utarbeta-      blem.
39970: de en kalkyl i avsikt att påvisa den nya metodens         Statsbidrag för hälsokontroller som utförs av
39971: kostnadeseffekt i jämförelse med den gamla me-        kommunernas hälso- och sjukvård betalas enligt
39972: toden. Sjukvårdsdistriktet konstaterar att kalky-     lagen om planering av och statsandel för social-
39973: len, som också innehåller en beräkning av kost-       och hälsovården. Statsandelen tili kommunerna
39974: naderna för utbildning och socialvård för ett         betalas årligen för driftskostnaderna för social-
39975: handikappat barn, är onödig med tanke på pre-         och hälsovården på i lagen bestämda kalkylmäs-
39976: sentationen av fördelarna med en undersökning.        siga grunder.
39977:     Social- och hälsovårdsministeriet anser att det       Social- och hälsovårdsministeriet är i fård med
39978: är oetiskt att använda dylika kostnadsjämförel-       att genomföra en riksomfattande enkät om den
39979: ser som utgångspunkt i beslutsfattandet och att       aktuella situationen beträffande olika undersök-
39980: de strider mot syftet med regeringsformens 5 §.       ningar i landets kommuner. Ministeriet avser att
39981: Sjukvårdsdistriktets motivering verkar grunda         utreda bl.a. nuläget och metoderna vid undersök-
39982: sig på tanken att mödravårdens syfte är att elimi-    ningarna av kromosomrubbningar hos foster.
39983: nera handikapp av samhällsekonomiska skäl.            Utredningen blir fårdig i slutet av sommaren och
39984: Social- och hälsovårdsministeriet betonar dock        därefter bedöms behovet av eventuella fortsatta
39985:  att mödravården har som centralt mål att främja      rikstäckande åtgärder.
39986:  såväl det ofödda barnets som moderns hälsa och           Enligt den av riksdagen nyligen godkända
39987:  välfård och att lägga grunden för det stöd den       ändringen av lagen om patientens ställning och
39988:  nyfödda, modern och hela familjen behöver i          rättigheter skall det inrättas en riksomfattande
39989:  framtiden. Ministeriet har inte kännedom om att      etisk hälso- och sjukvårdsdelegation. Delegatio-
39990:  motsvarande motivering skulle ha använts i stör-     nen har tili uppgift att behandla etiska principfrå-
39991:  re utsträckning som stöd för liknande beslut.        gor som gäller hälso- och sjukvården samt pa-
39992:     I Läkarens etiska regler som Finlands Läkar-      tientens ställning. Enligt en förordning som är
39993:  förbund antog den 6 maj 1988 konstateras i           under beredning torde delegationen bl.a. vara
39994:  punkt 1 att läkarens plikt är att skydda männis-     initiativtagare, avge utlåtanden och rekommen-
39995:  koliv och lindra lidande samt att hans främsta       dationer i etiska frågor som gäller hälso- och
39996:  mål skall vara att befrämja hälsa och övervinna      sjukvården samt väcka samhällsdebatt i dessa
39997:  sjukdom. Finlands Läkarförbunds etiska utskott       frågor.
39998: 
39999:      Helsingforsden 19 maj 1998
40000: 
40001:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
40002:                                              KK 490/1998 vp
40003: 
40004: Kirjallinen kysymys 490
40005: 
40006: 
40007: 
40008: 
40009:                                     Bjarne Kallis /skl ym.: Natura 2000 -ohjelmasta tehtyihin muistu-
40010:                                         tuksiin annettujen vastineiden allekirjoittamisesta
40011: 
40012: 
40013:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40014: 
40015:    Maanomistajat tekivät Natura 2000 -ohjel-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40016: masta yhteensä noin 14 000 muistutusta, joihin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40017: ympäristökeskukset ovat antaneet vastineensa            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40018: huhtikuun puolessa välissä 1998. Ainakin osa            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40019: vastineista (mahdollisesti kaikki) on vailla min-
40020: käänlaista allekirjoitusta. Yleensä asiakirjan tu-                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
40021: lee olla päivätty ja allekirjoitettu. N atura 2000 on          kuvatusta epäkohdasta, ja täyttääkö alle-
40022: yksityisen maanomistajan kannalta merkittävä                   kirjoittamaton vastine asiakirjalle asete-
40023: asia ja jo siitä syystä muistutusten vastineelle               tut muodolliset vaatimukset?
40024: tulisi asettaa korkeita vaatimuksia niin sisällön
40025: kuin myös muodon suhteen.
40026: 
40027:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
40028: 
40029:                       Bjarne Kallis /skl                         Päivi Räsänen /skl
40030:                       Hannu Takkula /kesk                        Matti Väistö /kesk
40031:                                                 Pehr Löv /r
40032: 
40033: 
40034: 
40035: 
40036:  280043
40037: 2                                         KK 490/1998 vp
40038: 
40039: 
40040: 
40041: 
40042:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40043: 
40044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Asiakirjan allekirjoittaminen on asiakirjan
40045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muotovaatimus vain niissä tapauksissa, joista
40046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     niin on säädetty, kuten esimerkiksi kiinteistön
40047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne         kauppakirjan laatimisesta (maakaari 540/1995
40048: Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       2luku 1 §).Toisaalta asiakirjan allekirjoittamista
40049: myksen n:o 490:                                     on pidetty sinä ajankohtana, jolloin sen katso-
40050:                                                     taan tulevan julkiseksi (laki yleisten asiakirjojen
40051:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     julkisuudesta 83/1951 1 luku 3 §). Hallintoviran-
40052:        kuvatusta epäkohdasta, ja täyttääkö alle-    omaisen lähettämät asiakirjat hallintokäytän-
40053:        kirjoittamaton vastine asiakirjalle asete-   nön mukaisesti allekirjoitetaan. Alueellisten ym-
40054:        tut muodolliset vaatimukset?                 päristökeskusten valmistelemat vastineet Natura
40055:                                                     2000 -verkostoa koskeviin muistutuksiin toimi-
40056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tettiin muistutuksen jättäneille kirjeellä, jonka
40057: vasti seuraavaa:                                    olivat allekirjoittaneet ympäristöministeriön yli-
40058:                                                     johtaja Pekka Kangas ja luonnonsuojelujohtaja
40059:    Kysymyksessä viitataan vastineisiin, jotka       Ilkka Heikkinen.
40060: laadittiin vastauksena maanomistajien ja mui-           Kirjeen liitteenä olleessa vastineessa ilmoitet-
40061: den asianosaisten ympäristöministeriön Natura       tiin niiden henkilöiden nimet, jotka alueellisessa
40062: 2000 -verkostoa koskevasta ehdotuksesta jättä-      ympäristökeskuksessa olivat valmistelleet asiaa,
40063: miin huomautuksiin asianomaisten kuulemisen         jotta muistutuksen tekijät ovat voineet tarvit-
40064: yhteydessä.                                         taessa esittää tarkempia kysymyksiä asian val-
40065:                                                      mistelijalle.
40066: 
40067:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
40068: 
40069:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
40070:                                           KK 490/1998 vp                                              3
40071: 
40072: 
40073: 
40074: 
40075:                                       Tili Riksdagens Talman
40076: 
40077:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      krav på handlingen enbart i de fall om vilka så
40078: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-    stadgas, vilket t.ex. är fallet i fråga om ett köpe-
40079: de medlem av statsrådet översänt följande av        brev för en fastighet (jordabalken 54011995
40080: riksdagsman Bjarne Kallis m.fl. undertecknade       2 kap. 1 §). Å andra sidan har undertecknandet av
40081: spörsmål nr 490:                                    handlingar ansetts vara den tidpunkt då hand-
40082:                                                     lingarna blir offentliga (lagen om allmänna
40083:           Är Regeringen medveten om det miss-       handlingars offentlighet 83/1951 1 kap. 3 §). För-
40084:        förhållande som beskrivs i motiveringen,     valtningspraxis är att handlingar som sänds av en
40085:        och uppfyller genmälet de formella kra-      förvaltningsmyndighet undertecknas. De gen-
40086:        ven på en handling?                          mälen tili anmärkningarna om nätverket Natura
40087:                                                     2000 som de regionala miljöcentralerna utarbeta-
40088:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de sändes tili dem som gjort anmärkningar un-
40089: anföra fö1jande:                                    dertecknade av miljöministeriets överdirektör
40090:                                                     Pekka Kangas och naturvårdsdirektör Ilkka
40091:    1 spörsmå1et hänvisas till de genmälen som       Heikkinen.
40092: utarbetades som svar på de anmärkningar som            1 det genmäle som utgjorde bilaga till brevet
40093: markägarna och andra berörda gjorde om miljö-       angavs namnen på de personer som vid de regio-
40094: ministeriets förslag tili nätverket Natura 2000 i   nala miljöcentralerna hade berett ärendet, så att
40095: samband med att vederbörande hördes.                de som gjort anmärkningar vid behov kunde
40096:    Att en handling undertecknas är ett formellt     göra mer exakta frågor tili handläggarna.
40097: 
40098:      Helsingforsden 26 maj 1998
40099: 
40100:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
40101:                                              KK 491/1998 vp
40102: 
40103: Skriftligt spörsmål 491
40104: 
40105: 
40106: 
40107: 
40108:                                      Pehr Löv /sv m.fl.: Handikappades rätt tili Specialtransport
40109: 
40110: 
40111: 
40112:                                           Tili Riksdagens Talman
40113: 
40114:    Yrkesträningsskolan i Nykarleby upprätthåi-         som den yrkesförberedande utbildningen är god-
40115: Jer tre ykesförberedande utbildningar. Utbild-         kända av såväl utbildningsstyrelsen som under-
40116: ningarna är utlokaliserade tili Korsnäs och Kors-      visningsministeriet och F olkpensionsanstalten i
40117: holm. Målet är att ge fårdigheter för arbete, att      sina egna direktiv (16.10.1997 och 18.9.1997)
40118: utreda arbetsplatsmöjligheter, klarlägga fram-         skrivit att ersättning ges för såväl grundläggande
40119: tidsplaner, stöda vidareutbildning, elevernas hel-     yrkesutbildning som yrkesförbererande utbild-
40120: hetspersonligheter och ge grunder för ett så själv-    ning.
40121: ständigt Iiv som möjligt. Individuelia läroplaner         Detta försätter en handikapp person i en säm-
40122: och studieplaner görs upp. Under utbildningens         re ställning än en frisk person.
40123: gång sker praktikperioder för att kartlägga för-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
40124: mågan att arbeta och ett av målen är att ordna en      ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
40125: arbetsplats enligt de individuelia förutsättningar-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40126: na efter avslutad utbildning.                          följande spörsmål:
40127:     Många av skolans elever är hänvisade tili taxi
40128: med handikapputrustning. Dessa elever har inte                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
40129:  berättigats skolresestöd med motiveringen att                 ta för att handikappade personer inte
40130:  studierna inte är sådana som i lagen om stöd för              sätts i en ojämlik ställning p.g.a. behovet
40131:  skolresor avsedda studier som ger rätt tili skolre-           av specialtransport?
40132:  sestöd. Detta trots att såväl den yrkesinriktade
40133: 
40134:       Helsingforsden 28 april 1998
40135: 
40136:                       Pehr Löv /sv                              Margareta Pietikäinen /sv
40137: 
40138: 
40139: 
40140: 
40141:  280043
40142: 2                                           KK 491/1998 vp
40143: 
40144: Kirjallinen kysymys 491                                                                      Suomennos
40145: 
40146: 
40147: 
40148: 
40149:                                    Pehr Löv /r ym.: Vammaisten oikeudesta erityiskuljetukseen
40150: 
40151: 
40152: 
40153:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40154: 
40155:    Uudessakaarlepyyssä to1m1va ammatillinen           koulumatkatukeen oikeuttavia opintoja. Näin
40156: harjaantumiskoulu ylläpitää kolmea ammattiin          siitä huolimatta, että niin ammattiin tähtäävä
40157: valmistavaa koulutusta. Koulutukset on sijoitet-      kuin ammattiin valmistavakin koulutus ovat
40158: tu Korsnäsiin ja Mustasaareen. Koulutuksen ta-        sekä opetushallituksen että opetusministeriön
40159: voitteena on tarjota valmiuksia työhön, selvittää     hyväksymiä ja Kansaneläkelaitos on omissa oh-
40160: työpaikan saamismahdollisuuksia, selkiyttää tu-       jeissaan (16.10.1997 ja 18.7.1997) kirjoittanut,
40161: levaisuudensuunnitelmia, tukea jatkokoulutus-         että korvausta maksetaan sekä ammatillisesta
40162: ta, oppilaiden kokonaispersoonallisuutta ja tar-      peruskoulutuksesta että ammattiin valmistavas-
40163: jota perusta mahdollisimman itsenäiseen elä-          ta koulutuksesta.
40164: mään. Oppilaille laaditaan henkilökohtaiset ope-          Tämä asettaa vammaisen tervettä huonom-
40165: tus- ja opiskelusuunnitelmat. Koulutuksen aika-       paan asemaan.
40166: na on harjoittelujaksoja, joilla selvitetään työky-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40167: kyä, ja yhtenä tavoitteena on työpaikan järjestä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40168: minen yksilöllisten edellytysten mukaan koulu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40169: tuksen päätyttyä.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40170:    Monet koulun oppilaista joutuvat käyttä-
40171: mään vammaisten kuljetukseen varustettua tak-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40172: sia. Näillä oppilailla ei ole oikeutta koulumatka-            ryhtyä, jotta vammaiset eivät joutuisi eri-
40173: tukeen sillä perusteella, että opinnot eivät ole              arvoiseen asemaan erityiskuljetuksen tar-
40174: koulumatkatuesta annetun lain tarkoittamia                    peen vuoksi?
40175: 
40176:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
40177: 
40178:                      Pehr Löv /r                               Margareta Pietikäinen /r
40179:                                              KK 491/1998 vp                                             3
40180: 
40181: 
40182: 
40183:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40184: 
40185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin-
40186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          noista. Lakiin liittyvän asetuksen 4 §:n mukaan
40187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kunnan vastuulla oleviin kuljetuspalveluihin
40188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr              kuuluvat myös opiskeluun kuuluvat kuljetukset.
40189: Lövin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle
40190: n:o 491:                                               taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla
40191:                                                        tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulli-
40192:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         set kustannukset ilman omavastuuosuutta. Tuki
40193:        ryhtyä, jotta vammaiset eivätjoutuisi eri-      on tällöin saajalle koulumatkatukea edullisempi.
40194:        arvoiseen asemaan erityiskuljetuksen tar-       Vammainen opiskelija voi kuitenkinjoutua mui-
40195:        peen vuoksi?                                    ta opiskelijoita huonompaan asemaan, jos kunta
40196:                                                        korvaa matkustuskustannuksista esimerkiksi
40197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vain joukkoliikenteen taksan ylittävät kustan-
40198: vasti seuraavaa:                                       nukset. Tällöin vammainen opiskelija joutuu
40199:                                                        maksamaan kustannuksista enemmän itse kuin
40200:     Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis-     vastaavassa tilanteessa oleva ei-vammainen opis-
40201: kelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/          kelija. Tarkoituksenmukaista voisi olla kehittää
40202: 1997) mukaan koulumatkatuen piiriin kuluvat            vammaispalvelulakia siten, että päivittäisiin
40203: lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli-     koulukuljetuksiin opiskelijan omavastuu olisi
40204: jat sekä ammatillisen oppilaitoksen, musiikkiop-       samalla tasolla kuin koulumatkatuessa.
40205: pilaitoksen sekä muun oppilaitoksen ammatilli-             Opiskelija, joka ei täytä vaikeasti vammaisen'
40206: seen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat.       määritelmää, voi saada tukea koulumatkoista
40207: Tukea myönnetään, kun opiskelija kulkee koulu-         aiheutuviin kustannuksiin lukioiden ja ammatil-
40208: matkansa joukkoliikenteellä, oppilaitoksen yllä-       listen oppilaitosten opiskelijoiden koulumatka-
40209: pitäjän järjestämällä koulukuljetuksella tai           tuesta annetun lain mukaan. Vammaisuus voi-
40210: muulla tavalla, jos edellä mainitut tavat eivät ole    daan ottaa huomioon lukioiden ja ammatillisten
40211: mahdollisia. Tuen saamisen keskeisenä edelly-          oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta
40212: tyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka            annetun lain 4 §:n 3 momentin ja asetuksen 3 §:n
40213: on vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset          mukaan siten, että tuki maksetaan opiskelijalle
40214: koulumatkakustannukset ylittävät 300 mark-             itselleen, jos opiskelija ei voi käyttää joukkolii-
40215: kaa. Koulumatkatuki määräytyy julkisen liiken-         kennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestä-
40216: teen hintatason mukaan.                                mää koulukuljetusta. Tällöin tuki on 70 prosent-
40217:     Opiskelija, joka ei käytä koulumatkaansa           tia täysimääräisestä tuesta, kuten muillakin sa-
40218: joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän        massa tilanteessa olevilla opiskelijoilla. Tuki
40219: järjestämää kuljetusta, vaikka hänellä olisi siihen    määräytyy opiskelijan kodin ja oppilaitoksen
40220:  mahdollisuus, ei kuulu tuen piiriin, kuten ei         välisen matkan mukaan. Alhaisempi korvaa-
40221:  myöskään opiskelija, jolle on osoitettu maksuton      vuusaste perustuu siihen, että näissä tilanteissa
40222:  asuntolapaikka. Oikeutta koulumatkatukeen ei          tuettava matka on yleensä pitempi kuin muissa
40223:  myöskään ole opiskelijalla,joka saa tukea koulu-      tilanteissa korvattava kulkuvälineessä kuljettu
40224:  matkasta aiheutuviin kustannuksiin jonkin             matka.
40225:  muun lain nojalla.                                        Vammaisten opiskelijoiden koulumatkojen
40226:     Vaikeasti vammainen opiskelija ei kuulu kou-       tukemisessa ilmenneiden ongelmien vuoksi ope-
40227:  lumatkatuen piirin, koska vammaisuuden perus-         tusministeriön tarkoituksena on yhteistyössä
40228:  teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista   Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysminis-
40229:  (380/1987) annetun lain 8 §:n mukaan kunnan on        teriön kanssa selvittää vammaisten koulumatko-
40230: järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle koh-        jen tukemiseen liittyviä ongelmia ja lainsäädän-
40231:  tuulliset kuljetuspalvelut, jos hän tarvitsee niitä   nön yhteensovituksen tarpeita.
40232: 
40233:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
40234: 
40235:                                                                            Ministeri Claes Andersson
40236: 4                                            KK 491/1998 vp
40237: 
40238: 
40239: 
40240: 
40241:                                           Till Riksdagens Talman
40242: 
40243:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en i anslutning tilllagen ingår i fårdtjänst också
40244: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sådana transporter som en gravt handikappad
40245: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        behöver för studier. Kommunen kan ersätta en
40246: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr            gravt handikappad för skäliga kostnader för
40247: 491:                                                    transport med taxi, invalidtaxi eller motsvarande
40248:                                                         fordon, utan sjä1vriskandel. Stödet är i detta fall
40249:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         förmånligare för mottagaren än stödet för skol-
40250:         ta för att handikappade personer inte           resor. En handikappad studerande kan dock
40251:         sätts i en ojämlik ställning p.g.a. behovet     råka i en sämre situation än andra studerande om
40252:         av specia1transport?                            kommunen betalar ersättning för resekostnader-
40253:                                                         na endast tili den del de överstiger exempelvis
40254:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           kollektivtrafiktaxan. En handikappad studeran-
40255: anföra följande:                                        de b1ir då tvungen att betala en större del av
40256:                                                         kostnaderna själv än en icke-handikappad i mot-
40257:    Enligt lagen om stöd för skolresor för stude-        svarande situation. Det vore ändamålsenligt att
40258: rande i gymnasier och yrkesläroanstalter (48/           utveckla lagen om service och stöd på grund av
40259: 1997) gäller stödet studerande vid gymnasier och        handikapp så att den studerandes självrisk vid
40260: läroanstalter samt studerande som deltar i              dagliga skoltransporter skulle vara på samma
40261: grund1äggande yrkesutbildning vid yrkesläroan-          nivå som i fråga om stödet för skolresor.
40262: sta1ter, musikläroanstalter samt andra läroan-             En studerande som inte uppfyller kriterierna
40263: stalter. Stöd beviljas när den studerande för sin       för en gravt handikappad kan få stöd för kostna-
40264: sko1resa använder kollektivtrafik eller sådan           der föranledda av skolresor enligt lagen om stöd
40265: sko1skjuts som läroanstaltens huvudman ordnar           för skolresor för studerande i gymnasier och
40266: eller fårdas på annat sätt om ovan nämnda fård-         yrkesläroanstalter. Handikapp kan enligt 4 §
40267: sätt inte är möjliga. En viktig förutsättning för att   3 mom. lagen om stöd för skolresor för studeran-
40268: få stödet är att skolvägen i ena riktningen är          de i gymnasier och yrkesläroanstalter och enligt
40269: minst 10 kilometer och att skolresekostnaderna          3 § i motsvarande förordning beaktas så att stö-
40270: per månad överstiger 300 mark. Stödet för skol-         det betalas till studeranden själv om han inte kan
40271: resor bestäms en1igt prisnivån för kollektivtrafi-      utnyttja kollektivtrafik eller den skolskjuts som
40272: ken.                                                    läroanstaltens huvudman ordnar. Stödet är då 70
40273:    En studerande som för sin skolresa inte använ-       procent av stödet tili fullt belopp, såsom för an-
40274: der kollektivtrafik eller sådan skolskjuts som lä-      dra studerande i samma situation. Stödet be-
40275: roanstaltens huvudman ordnar, även om det är            stäms enligt sträckan mellan den studerandes
40276: möj1igt för honom, är inte berättigad tili stöd,        hem och läroanstalten. Att ersättningen är 1ägre
40277: inte heller en studerande som har anvisats en           grundar sig på att den sträcka för viiken det
40278: avgiftsfri p1ats i elevhem. Berättigad till stöd för    beta1as stöd i dessa situationer vanligen är längre
40279: skolresor är inte heller en studerande som en1igt       än den sträcka för viiken det beta1as ersättning i
40280: någon annan lag får stöd för de kostnader som           andra fall.
40281: föranleds av skolresan.                                    På grund av de problem som framkommit i
40282:    En gravt handikappad studerande omfattas             stödet för skolresor för handikappade studeran-
40283: inte av stödet för skolresor eftersom kommunen          de har undervisningsministeriet för avsikt att i
40284: enligt 8 § 1agen om service och stöd på grund av        samarbete med Finlands Kommunförbund och
40285: handikapp (380/1987) skall ordna skälig fård-           social- och hälsovårdsministeriet utreda dessa
40286: tjänst för en gravt handikappad som behöver             problem och behoven av sammanjämkning av
40287: sådan service för att att klara de funktioner som       lagstiftningen.
40288: hör tili normallivsföring. Enligt 4 § i förordning-
40289: 
40290:      He1singfors den 19 maj 1998
40291: 
40292:                                                                              Minister Claes Andersson
40293:                                            KK 492/1998 vp
40294: 
40295: Kirjallinen kysymys 492
40296: 
40297: 
40298: 
40299: 
40300:                                    Esa Lahtela /sd: Opintotukea saavan opiskelijan ulkomaantyön
40301:                                       verotuksen kohtuullistamisesta
40302: 
40303: 
40304:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40305: 
40306:     Kansainvälistyminen on muodostumassa yhä          summan Suomessa. Tämä perustuu siihen, että
40307: tärkeämmäksi elementiksi nuoren ihmisen tule-         opintotuki maksetaan verottomana käteen veron
40308: vaisuuden kannalta. Kokemukset ja tiedot muis-        pidätyksen jäädessä riippumaan muista ansai-
40309: ta kulttuureista ja elämäntavoista on voitava         tuista tuloista. Ruotsin osalta noudatetaan mai-
40310: hankkia jo nuorella iällä. Tämä on laajasti tun-      nitun kaltaisessa tapauksessa käytäntöä, jossa
40311: nustettu tosiasia, minkä vuoksi on rakennettu         Ruotsissa ansaittu tulo vapautetaan verotukses-
40312: useita järjestelmiä, jotka tukevat nuorten mah-       ta Suomessa, mutta opintotukena ansaittua tu-
40313: dollisuuksia hankkia esimerkiksi työkokemusta         loa verotetaan siten, että sen määrä lisätään
40314: muualta kuin Suomesta.                                Ruotsissa ansaittuun ja veroprosentti tästä tulos-
40315:     Opintotuen varassa elävälle opiskelijalle on      ta on progression mukainen. Ruotsissa ansaitus-
40316: työn kautta hankittu kokemus muista kulttuu-          ta tulosta maksettua veroa ei siis hyvitetä samoin
40317: reista ja niissä asuvien ja työskentelevien ihmis-    kuin eräiden muiden maiden kanssa tehtyjen ve-
40318: ten olosuhteista usein ainoa mahdollisuus oma-        rosopimusten mukaan toimitaan (ns. hyvitysme-
40319:  kohtaiseen kansainvälistymiseen. Varallisuus ei      nettely), vaan ainoastaan tulo, josta vero on
40320:  riitä kokemusten kartuttamiseen ilman samanai-       Ruotsissa kannettu, vapautetaan verosta täällä
40321:  kaista palkkatyötä.                                  (ns. vapautusmenettely).
40322:      Kansainvälistymisellä ja näin hankituilla ko-       Tämä ongelma olisi poistettavissa lainmuu-
40323:  kemuksilla on myös kansantaloudellista merki-        toksella, jolla säädettäisiin, että päätoimisella
40324:  tystä. Ne kokemukset, joita nuoret muista maista     opiskelijalla on oikeus ansaita 40 000 markkaa
40325:  hankkivat, ovat sitä tiedollista pääomaa, jota me    ulkomaantyötulona siten, että tätä ei otettaisi
40326:  tulevaisuudessa tarvitsemme myydessämme tie-         progression pohjaksi täällä Suomessa niissäkään
40327:  toteknisiä taitojamme maailmalle.                    tapauksissa, kun solmitut verosopimukset sen
40328:      Ulkomaantyöskentely on kuitenkin opiskeli-       sallisivat. Ainoastaan tämän summan ylittävältä
40329:  jalle taloudellisesti tavallista raskaampaa aikaa.   osalta tulo otettaisiin progression pohjaksi. Opis-
40330:  Asumiskulut ja muut vastaavat suoritukset ovat       keluiden päätoimisuus voitaisiin todeta esimer-
40331:  usein kokoluokkaa suurempia kuin kotimaassa.         kiksi opintorahan maksamista koskevia tietoja
40332:  Yhteydet lähiomaisiin ja mahdolliset kotimaan-       hyväksikäyttämällä.
40333:   matkat maksavat.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40334:      Verotus asettaa tiettyjä esteitä tämän yhteis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40335:   kunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40336:   vän elämänvaiheen käytännön toteutukseen.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40337:   Esimerkiksi Pohjoismaiden osalta noudatetaan
40338:   Suomessa menettelyä, jonka perusteella Ruotsis-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40339:   sa kesän aikana 40 000 markkaa ansainnut pää-               siin opiskelijoiden ulkomaantyöstä saa-
40340:   toiminen opiskelija joutuu maksamaan enem-                  mien tulojen verotuksen saattamiseksi
40341:   män veroa kuin jos hän olisi ansainnut koko                 kohtuullisemmalle tasolle?
40342: 
40343:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
40344: 
40345:                                             Esa Lahtela /sd
40346: 
40347: 
40348: 
40349:  280043
40350: 2                                          KK 492/1998 vp
40351: 
40352: 
40353: 
40354: 
40355:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40356: 
40357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maantulo otetaan huomioon verotuksessa brut-
40358: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tomääräisenä samoin kuin kotimaankin tulot.
40359: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Näin lasketusta valtion-, kunnallis- ja kirkollis-
40360: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       verosta jätetään sitten maksuunpanematta ulko-
40361: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          maantulosta johtuva osa. Menettelyllä pyritään
40362: 492:                                                  siihen, että osan tuloistaan ulkomailta saava
40363:                                                       maksaa Suomesta saamastaan tulosta veroa suh-
40364:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        teellisesti yhtä paljon, eli saman tosiasiallisen ve-
40365:        siin opiskelijoiden ulkomaantyöstä saa-        rokannan mukaan kuin hän maksaisi Suomessa
40366:        mien tulojen verotuksen saattamiseksi          veroa samansuuruisesta, yksinomaan Suomesta
40367:        kohtuullisemmalle tasolle?                     saadusta kokonaistulosta. Tämä menettely,jossa
40368:                                                       tulosta verotetaan vain maksajavaltiossa, mutta
40369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joka vaikuttaa verotukseen saajan asumisvaltios-
40370: vasti seuraavaa:                                      sa, on vakiintuneen kansainvälisen käytännön ja
40371:                                                       Suomen noudattaman verosopimuspolittikan
40372:    Pohjoismaiden välisen tulo- ja varallisuusve-      mukainen.
40373: roja koskevan kaksinkertaisen verotuksen vält-            Suomen verotuksen tasoa korkeampi vero-
40374: tämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 26/1997) 15         tuksen kokonaistaso, jolle henkilön verotus saat-
40375: artiklan 1 kappaleen mukaan voidaan Suomessa          taa lopullisesti joskus asettua, on kuitenkin riip-
40376: asuvaa päätoimista opiskelijaa verottaa Ruotsis-      puvainen myös toisen valtion verotuksen tasosta.
40377: sa siellä tekemästään työstä saamastaan palkka-       Tapauksissa,joissa sekä ulkomailta että Suomes-
40378: tulosta. Sopimuksen 25 artiklan 3 kappaleen c)        ta ansiotuloa saavan kokonaisverorasitus ylittää
40379: kohdan mukaan tällainen palkkatulo vapaute-           yksinomaan Suomessa samansuuruista koko-
40380: taan Suomen verosta. Tällainen vapautettu palk-       naistuloa saavan kokonaisverotuksen, keskeise-
40381: katulo voidaan kuitenkin sisällyttää verotuspe-       nä syynä ei siis ole Suomen verotus vaan se, että
40382: rusteeseen Suomessa (25 artiklan 3 kappaleen d)       ulkomaan vero on henkilön tulotasoon nähden
40383: kohta). Näin \asketusta Suomen verosta on kui-        korkeampi kuin vastaava Suomen vero.
40384: tenkin jätettävä maksuunpanematta se osa, joka            Verotuksen osalta voidaan vielä todeta, että
40385: johtuu ulkomailta saadusta palkkatulosta. Vero-       jos esimerkiksi Ruotsista saatua palkkatuloa ei
40386: tusperusteeseen sisällyttäminen edellyttää, että       otettaisi huomioon, kun Suomessa määritetään
40387: sisäisessä verolainsäädännössä on tästä säännös.       verotuksen suuruutta (ulkomaantulon progres-
40388:    Tällainen säännös sisältyy kansainvälisen          siovaikutus), se merkitsisi erittäin olennaista
40389: kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta anne-         muutosta tähän asti noudatettuun käytäntöön.
40390: tun lain (1552/1995) 6 §:ään. Mainitun lain 6 §:n 1    Jos Suomessa otettaisiin huomioon ulkomaille
40391: momentin mukaan vieraasta valtiosta saatu tulo,        maksettu vero muulla tavoin kuin nyt käytössä
40392: johon Suomi on kansainvälisessä sopimuksessa           olevan progressioehtoisen vapautusmenetelmän
40393: luopunut käyttämästä verotusoikeuttaan, on             mukaisesti, merkitsisi se muun ohessa, että Suo-
40394: luonnollisen henkilön veronalaista tuloa. Vero-        men valtio ja muut veronsaajat siinä tapaukses-
40395: tusperusteeseen sisällyttäminen tarkoittaa sitä,       sa, että Ruotsissa verotuksen taso on korkeampi
40396: että verotusta toimitettaessa ulkomaantulo aluk-       kuin Suomessa, korvaisivat verovelvolliselle sen
40397: si lasketaan yhteen kotimaan tulon kanssa ja           osan Ruotsin verosta, joka ylittää Suomen vero-
40398: vähennykset tehdään yhteenlasketusta tulosta.          tuksen tason mukaisen veron. Kysymyksessä oli-
40399: Tällöin oikeus mm. perusvähennykseen, joka             si asiallisesti tulonsiirto Suomen veronsaajilta
40400: myönnetään vain tietyn enimmäistulon saaville,         Ruotsin veronsaajille.
40401: ratkaistaan kokonaistulon perusteella. Ulko-
40402: 
40403:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
40404: 
40405:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
40406:                                             KK 492/1998 vp                                              3
40407: 
40408: 
40409: 
40410: 
40411:                                          Tili Riksdagens Talman
40412: 
40413:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bruttobeloppet på samma sätt som inhemsk in-
40414: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         komst. Av den stats-, kommunal- och kyrkoskatt
40415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som uträknats på detta sätt lämnas sedan den
40416: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              andel som föranleds av utländsk inkomst ode-
40417: 492:                                                   biterad. Syftet med förfarandet är att en person
40418:                                                        som får en del av sina inkomster från utlandet
40419:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          betalar skatt på inkomst från Finland relativt sett
40420:        att få beskattningen av studerandes in-         lika mycket, dvs. enligt samma faktiska skatte-
40421:        komster av arbete utomlands på en skä-          sats enligt viiken han i Finland skulle betala skatt
40422:        ligare nivå?                                    på en sammanlagd inkomst tili samma belopp,
40423:                                                        förvärvad enbart i Finland. Detta förfarande,
40424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          där inkomst beskattas endast i den utbetalande
40425: anföra följande:                                       staten, men som påverkar beskattningen i den
40426:                                                        stat där mottagaren är bosatt, stämmer överens
40427:     Enligt artikel 15 stycke 1 i avtalet mellan de     med vedertagen internationeli praxis och den
40428: nordiska Iänderna för att undvika dubbelbe-            skatteavtalspolitik som Finland iakttar.
40429: skattning beträffande skatter på inkomst och på            Den totala beskattningsnivå som är högre än
40430: förmögenhet (FördrS 2611 997) kan en i Finland         den finska beskattningsnivån och som en persons
40431: bosatt studerande som studerar på heltid beskat-       beskattning någon gång slutgiltigt kan stanna på
40432: tas i Sverige för löneinkomst som han erhållit för     är emeliertid också beroende av beskattningsni- 1
40433: arbete som han utfört där. Enligt artikel25 stycke     vån i den andra staten. 1sådana fall därden totala
40434: 3 punkt c) i avtalet befrias en sådan löneinkomst      skattebelastningen för en person som erhålier
40435: från ftnsk skatt. Sådan från skatt befriad lönein-     förvärvsinkomst såväl från utlandet som från
40436: komst kan dock inräknas i beskattningsunderla-         Finland överskrider den totala beskattningen i
40437: get i Finland (artikel 25 stycke 3 punkt d)). Av       fråga om en person som erhålier en totalinkomst
40438: den finska skatt som uträknats på detta sätt skall     tili samma belopp enbart i Finland, är den vikti-
40439: dock den andel som föranleds av löneinkomst            gaste orsaken således inte den finska beskatt-
40440: som förvärvats utomlands lämnas odebiterad.            ningen utan den utländska skatten, som i förhål-
40441: För att inkomst skall inräknas i skatteunderlaget      lande tili personens inkomstnivå är högre än
40442: förutsätts att en bestämmelse om detta ingår i den     motsvarande finska skatt.
40443: interna skattelagstiftningen.                              Beträffande beskattningen kan man dessutom
40444:     En bestämmelse a v detta slag ingår i 6 § lagen    framhålia att om löneinkomst från t.ex. Sverige
40445: om undanröjande av internationell dubbelbe-            inte beaktas då beskattningens storlek faststälis i
40446:  skattning (155211995). Enligt 6 § 1 mom. i nämn-      Finland (progressionsverkan av utländsk in-
40447:  da lag är inkomst som förvärvats i en främmande       komst), skulie detta innebära en ytterst väsentlig
40448:  stat, och i fråga om viiken Finland i ett interna-    förändring i den praxis som hittilis följts. Om
40449:  tionellt avtal har avstått från att använda sin       man i Finland beaktade skatt som betalts tili
40450:  beskattningsrätt, skattepliktig inkomst för en fy-    utlandet på ett annat sätt än i enlighet med un-
40451:  sisk person. Att inkomst inräknas i beskattnings-     dantagsmetoden med progressionsförbehåli,
40452:  underlaget innebär att då beskattningen verk-         skulle det bl.a. medföra att finska staten och de
40453:  ställs adderas inkomsten från utlandet tili en bör-   övriga skattetagarna, i det faliet att nivån på
40454:  jan tili inkomsten från hemlandet, och avdragen       beskattningen i Sverige är högre än i Finland,
40455:  görs från den sammanlagda inkomsten. I detta          skulie ersätta den skattskyldige med den del av
40456:  fali avgörs rätten tili bl.a. grundavdrag, vilket     den svenska skatten som överskrider skatten en-
40457:  endast beviljas personer som erhålier en viss max-    ligt nivån på den finska beskattningen. Det skulie
40458:  imiinkomst, på basis av den totala inkomsten.         i sak vara fråga om en inkomstöverföring från
40459:   Utländsk inkomst beaktas i beskattningen tili        finska skattetagare tili svenska skattetagare.
40460: 
40461:       Helsingforsden 20 maj 1998
40462: 
40463:                                                                              Minister Jouko Skinnari
40464:                                           KK 493/1998 vp
40465: 
40466: Kirjallinen kysymys 493
40467: 
40468: 
40469: 
40470: 
40471:                                   Risto Kuisma /rem: Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toteuttamista
40472:                                       vuokrankorotuksista
40473: 
40474: 
40475:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40476:     Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka nykyään      suostunut vuokrankorotuksiin irtisanomisuhan
40477: kuuluu Pohjola-konserniin, omistaa asuntokiin-      edessä, toiset taistelevat oikeuksiensa puolesta
40478: teistöjä useilla paikkakunnilla Suomessa, mm.       edelleenkin epävarmoina tulevaisuudestaan.
40479: Helsingin Vuosaaressa, Helsingin kantakaupun-       Asukkaita on uhattu vieläpä 100-150 markan
40480: gissa, Espoon Soukassa, Nokialla ja Tampereel-      lisäkorotuksilla, mikäli he eivät suostu annettui-
40481: la. Kiinteistöjen asukkaat ovat saaneet Pohjolal-   hin ehtoihin, sekä kielletty tuomasta omaa laki-
40482: ta tammikuun lopussa 1998 ilmoituksen vuok-         miestään vuokranantajan ja vuokralaisten väli-
40483: rien korotuksesta 20 prosentilla, mikä käytän-      seen neuvotteluun.
40484: nössä merkitsee 400-700 markan korotuksia              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40485: vuokriin. Korotuksen hyväksymiselle annettiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40486: aikaa 1 viikko, ja korotus tuli voimaan 1.4.1998.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40487: Vuokrasopimuksissa on ollut vuodesta 1995 al-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40488: kaen indeksiehto.
40489:     Monet asukkaista ovat asuneet huoneistois-                Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-
40490: saan kymmeniä vuosia. Asukkaat ovat pyrkineet              seksi, että ylisuuria vuokrankorotuksia
40491: neuvottelemaan Pohjolan kanssa korotuksien                 pyritään toteuttamaan jopa uhkauksien
40492: kohtuullistamisesta tai edes jaksottamisesta,              ja pakottamisen keinoin ja että yksityisen
40493: mutta määrällisiin myönnytyksiin ei ole vuok-              kansalaisen oikeusturva on uhattuna
40494: ranantajan taholta suostuttu, vaan uhattu irtisa-          suurten sijoittajayhtiöiden pyrkiessä var-
40495: nomisilla niitä, jotka eivät suostu asetettuihin           mistamaan keinoja kaihtamatta maksi-
40496: ehtoihin. Osa asukkaista on säikähdyksissään jo            maalisen voittonsa?
40497: 
40498:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
40499: 
40500:                                          Risto Kuisma /rem
40501: 
40502: 
40503: 
40504: 
40505: 280043
40506: 2                                          KK 493/1998 vp
40507: 
40508: 
40509: 
40510: 
40511:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40512: 
40513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja käyttää niin, että sopijapuolten edut otetaan
40514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohtuullisesti huomioon mukaan lukien tällöin
40515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös vastapuolen mahdollisuudet sopeutua tar-
40516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           peellisiin sopimusehtojen muutoksiin.
40517: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Toimivat asuntomarkkinat edellyttävät hy-
40518: n:o 493:                                             vän vuokranantajatavan syntymistä ja noudatta-
40519:                                                      mista. Tämä on yhtä oleellinen lähtökohta kuin
40520:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-      yleisesti hyväksytty vaatimus velvoitteensa täyt-
40521:        seksi, että ylisuuria vuokrankorotuksia       tävästä vuokralaisestakin. Tätä seikkaa on syytä
40522:        pyritään toteuttamaan jopa uhkauksien         erityisesti korostaa varsinkin huoneenvuokra-
40523:        ja pakottamisen keinoin ja että yksityisen    suhteissa, jotka ovat eräs tyyppi jatkuvia suori-
40524:        kansalaisen oikeusturva on uhattuna           tuksista ja vastasuorituksista koostuvia ja yleen-
40525:        suurten sijoittajayhtiöiden pyrkiessä var-    sä pitempiaikaisiksi tarkoitettuja sopimusuhtei-
40526:        mistamaan keinoja kaihtamatta maksi-          ta.
40527:        maalisen voittonsa?                               Niinpä hallitus joutuu mitä ilmeisimmin otta-
40528:                                                      maan tarkastelun alle sellaiset sopimusehtojen
40529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muutos- ja nimenomaan vuokran korottamisme-
40530: vasti seuraavaa:                                     nettelyt, joissa uhataan esim. sopimuksen irtisa-
40531:                                                      nomisella ja näin painostetaan hyväksymään
40532:    Vuonna 1991 alkaneen vuokrasääntelyn pu-          kohtuuttomia vuokria tai irtisanomalla sopimus
40533: run ja sopimisen vapauden lisäämisen vaikutuk-       yritetään saada vuokraa korotetuksi sellaisessa
40534: sia vuokrien määrään ja niiden määräytymistä         tilanteessa, jossa vuokran korottamiseksi vuok-
40535: koskeviin ehtoihinja ehtojen muuttamistapoihin       ranantajan nostama kanne ei olisi menestynyt.
40536: sekä muita vuokra-asuntomarkkinoilla esiinty-        Tuomioistuin nimittäin voi vuokranantajan kan-
40537: viä ja niihin vaikuttavia ilmiöitä on koko ajan      teesta korottaa vuokraa tai muuttaa vuokran
40538: seurattu. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että      määräytymistä koskevaa ehtoa, mutta tällöin
40539: vuokrataso on jonkin verran noussut, osittain        otetaan tarkastelun alle koko sopimus ja sen
40540: sääntelyn purunjohdosta, kun nyt voidaan sopia       kaikki ehdot. Niinpä sellainen vuokranantaja,
40541: vuokran määrästä ja määräytymisestä entistä          joka hiljattain on vapaasti tehnyt vuokralaisensa
40542: vapaammin, mutta myös muista syistä. Tarjolle        kanssa sopimuksen ja vastoin itse sopimaansa
40543: on tullut myös laadullisesti parempia asuntoja,      alkaa vaatia vuokraa lisää tai vaatii muutetta-
40544: jotka luonnollisesti nostavat vuoden keskivuok-      vaksi vuokran määräytymistä koskevaa sopi-
40545: ratasoja verrattessa niitä edellisvuosien vuokra-    musehtoa, ei menestyisi tässä hankkeessaan aja-
40546: asuntokannan keskivuokriin. Vuokra-asunto-           malla kannetta,jollei sopimussuhteessa ole myös
40547: kanta on tänä aikana myös kasvanut. Nettolisäys      jotain merkittävää suoritusten ja vastasuoritus-
40548: on yli 100 000 asuntoa.                              ten epätasapainoa verrattaessa sitä siihen sopi-
40549:    Valitettavasti vuokrien tarkistamisessa on al-    musehtojen kokonaisuuteen, mistä osapuolet
40550: kanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida      ovat aikanaan sopineet.
40551: pitää hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa.           On myös muita keinoja vaikuttaa kohtuutto-
40552: Toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden aikaan-          miin ehtoihin ja menettelyihin. Vuokra-asunto-
40553: saamiseksija ylläpitämiseksi ei ole mitään tarvet-   kannan kasvu vastaamaan kunkin ajan kysyntää
40554: ta omaksua tällaisia sopimuskäytäntöjä. On           on tehokkaimpia keinoja saada ja pitää vuokra-
40555: myös arvo sinänsä, jos sopimuksen ehdoista voi-      taso ja vuokrasuhteen ehdot kohtuullisina.
40556: daan aidosti neuvotella keskenään. Saatua yksi-      Vuokra-asuntokannan kasvu sääntelyn purun
40557: löllisten sopimusten tekomahdollisuutta on siten     alottamisen jälkeen on ollut huomattava ja kai-
40558: osattava myös arvostaa- jotta se voisi säilyä-       kin puolin tervetullut. Kanta on nyt noin 720 000.
40559:                                            KK 493/1998 vp                                         3
40560: 
40561: Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisää       on enintään samaa luokkaa kuin kuluvan vuo-
40562: sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa tuo-     den tammi- ja huhtikuussa. Hallitus on kuluvan
40563: tantoa.                                              kuun 14 päivänä osoittanut tämän myöntämis-
40564:    Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-     valtuuden käytettäväksi vuokra- ja asumisoi-
40565: kunta on kuluvan kuun 12 päivänä päättänyt           keustalojen aravalainoihin. Summalla arvioi-
40566: välittömästi ottaa käyttöön talousarviossa asun-     daan voitavan rakentaa runsaat 2000 asuntoa.
40567: totuotantoon osoitetusta 1,5 miljardin markan           Uustuotannon tarvitsemasta kaavoitettujen,
40568: määrärahasta yhden miljardin. Loput määrära-         rakentamiskelpoisten tonttien saatavuudesta on
40569: hasta eli 500 miljoonaa markkaa on päätetty          myös huolehdittava. Kunnat ovat tässä avain-
40570: ottaa käyttöön ensi elokuun puolivälissä, jos val-   asemassa.
40571: tion tukeman uustuotannon kustannuskehitys
40572: 
40573:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
40574: 
40575:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
40576: 4                                            KK 493/1998 vp
40577: 
40578: 
40579: 
40580: 
40581:                                          Tili Riksdagens Talman
40582: 
40583:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett skäligt sätt beaktar avtalsparternas respektive
40584: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       intressen, inklusive motpartens möjligheter att
40585: de medlem av statsrådet översänt följande av           anpassa sig tili erforderliga ändringar i avtalsvill-
40586: riksdagsman Risto Kuisma undertecknade                 koren.
40587: spörsmål nr 493:                                          En fungerande bostadsmarknad förutsätter
40588:                                                        att det uppstår en sund praxis bland hyresvär-
40589:            Vad avser Regeringen göra för att för-      darna och att den följs. Detta är en lika väsentlig
40590:         hindra att man försöker genomdriva             utgångspunkt som det allmänt godtagna kravet
40591:         överstora hyreshöjningar rentav genom          på att hyresgäster skall uppfylla sina förpliktel-
40592:         att tillgripa hot och tvång, och att den       ser. Det är skäl att särskilt framhålla denna fak-
40593:         enskilda medborgarens rättsskydd är ho-        tor i synnerhet i hyresförhållanden, som är ett
40594:         tat på grund av att stora investeringsbo-      slag av avtalsrelationer som bygger på kontinuer-
40595:         lag utan att sky några medel går in för att    liga prestationer och motprestationer, och som i
40596:         säkra sina maximala vinster?                   allmänhet är avsedda att vara långvariga.
40597:                                                           Regeringen kommer följaktligen alldeles up-
40598:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          penbart att bli tvungen att närmare granska så-
40599: anföra följande:                                       dana förfaranden för ändring av avtalsvillkor
40600:                                                        och uttryckligen för höjning av hyran där man
40601:    Uppföljningen av hur avvecklingen av hyres-         t.ex. hotar med uppsägning av a vtalet och därige-
40602: regleringen, som inleddes år 1991, och den ökade       nom tvingar motparten att godkänna oskäliga
40603: avtalsfriheten påverkat hyresbeloppen och vill-        hyror, eller genom att säga upp avtalet försöker
40604: koren för hyresbestämningen samt sätten att            höja hyran i en situation där ett käromål av
40605: ändra dessa villkor, ävensom andra fenomen som         hyresvärden i syfte att höja hyran inte har möjlig-
40606: förekommer och inverkar på hyresmarknaden,             het att gå igenom. Domstolen kan nämligen på
40607: har varit kontinuerlig. Allmänt taget kan vi kon-      basis av ett käromål av hyresvärden höja hyran
40608: statera att hyresnivån i viss mån har stigit, delvis   eller ändra villkoren om hyresbestämning, men
40609: på grund av att regleringen avvecklades, efter-        då behandlas avtalet isin helhet inklusive samtli-
40610: som det nu är möjligt att friare komma överens         ga villkor. En hyresvärd som nyligen ingått ett
40611: om hyresbeloppen och hyresbestämningen, men            avtal med sin hyresgäst och som i strid med vad
40612: också av andra orsaker. Det finns nu kvalitativt       han själv kommit överens om börjar kräva högre
40613: mer högtstående bostäder som naturligtvis höjer        hyra, eller annars kräver ändring av avtalsvillko-
40614: genomsnittshyresnivån för året, jämfört med ge-        ren om hyresbestämning, kan nämligen inte
40615: nomsnittshyran för hyresbostäderna under tidi-         framgångsrikt driva ett sådant projekt, om det
40616: gare år. Också antalet hyresbostäder har under         inte förekommer en avsevärd imbalans mellan
40617: denna tid ökat. Nettoökningen är mer än 100 000        prestationerna och motprestationerna i avtals-
40618: bostäder.                                              förhållandet, jämfört med avtalsvillkoren i den
40619:    Tyvärr har det vid justeringen av hyrorna ock-      helhet om viiken parterna tidigare kommit över-
40620: så börjat förekomma förfaranden som inte kan           ens.
40621: anses godtagbara i något som helst avtalsförhål-          Det finns också andra sätt att påverka oskäli-
40622: lande. Det finns inget behov av en sådan praxis        ga villkor och förfaranden. En ökning av hyres-
40623: för att få tili stånd och upprätthålla en fungeran-    bostadsbeståndet så att det motsvarar den aktu-
40624: de hyresbostadsmarknad. Det ligger också ett           ella efterfrågan hör till de mest effektiva sätten att
40625: egenvärde i att det är möjligt att föra faktiska       uppnå och bibehålla en skälig hyr~,snivå och skä-
40626: underhandlingar om villkoren i ett avtal. Det är       liga villkor i hyresförhållandena. Okningen i an-
40627: också skäl att sätta värde på denna möjlighet att      talet hyresbostäder efter att avvecklingen av hy-
40628: ingå individuella avtal- för att den skall kunna       resregleringen inleddes har varit a vsevärd och på
40629: bibehållas- och att använda den så att man på          alla sätt välkommen. Det finns nu ca 720 000
40630:                                             KK 493/1998 vp                                                  5
40631: 
40632: hyresbostäder. Men detta är inte tiiiräckligt, utan   produktionen inte ligger högre än under januari
40633: det behövs alltjämt både fritt finansierad och        och april i år. Regeringen har den 14 maj beslutat
40634: statsunderstödd produktion.                           att befogenheten att bevilja dessa medel skall
40635:    Regeringens ekonomisk-politiska ministerut-        användas tili aravaiän för hyreshus och bostads-
40636: skott har den 12 dennes beslutat att omedelbart       rättshus. Man räknar med att drygt 2000 bostä-
40637: tai bruk en miljard av det anslag på 1,5 miljarder    der kan byggas för denna summa.
40638: som i budgeten anvisats för bostadsproduktion.            Det är också skäl att se tili att det finns tillgång
40639: Resten av anslaget, dvs. 500 miljoner mark, kom-      tili stadsplanerade byggnadsdugliga tomter. Här
40640: mer att tas i bruk i medlet av augusti 1998, om       har kommunerna en nyckelposition.
40641: kostnadsutvecklingen inom den statsstödda ny-
40642: 
40643:      Helsingfors den 19 maj 1998
40644: 
40645:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
40646:                                            KK 494/1998 vp
40647: 
40648: 
40649: Kirjallinen kysymys 494
40650: 
40651: 
40652: 
40653: 
40654:                                   Timo Ihamäki /kok: Keravan-Lahden oikoradan rakentamisesta
40655: 
40656: 
40657: 
40658:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40659: 
40660:    Nopeat Itäradat -projekti esittää, että Kera-     lu sille, että projektiyhtiö halutaan perustaa. Toi-
40661: van ja Lahden välinen oikorata rakennettaisiin       veena on, että oikorata olisi valmis vuonna 2002.
40662: pääosin yksityisen rahoituksen turvin.               Valtion budjetin mahdollisuuksilla sen arvioi-
40663:    Ratahallintokeskuksen yleissuunnitelma val-       daan valmistuvan vasta noin kymmenen vuoden
40664: mistui helmikuussa, mutta rahaa hankkeen to-         kuluttua.
40665: teuttamiseen arvioidaan löytyvän vasta ensi vuo-        Helsingin ja Lahden välinen junamatka ly-
40666: situhannen puolella. Jotta hanke saataisiin aikai-   henisi 26 kilometriä. Rata parantaisi yhteyksiä
40667: semmin alkuun, on tutkittu yksityisrahoituksen       Itä-Suomeen ja Suomesta Venäjälle. Samalla se
40668: mahdollisuuksia.                                     toisi lisää väljyyttä Helsingistä Tampereen kaut-
40669:    Oikoradan kustannukset ovat alustavien las-       ta pohjoiseen kulkevalle junaliikenteelle.
40670: kelmien mukaan noin kaksi miljardia markkaa.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40671: Radan yleissuunnitelma on parhaillaan lausun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40672: tokierroksella.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40673:     Valtiolla rakennusaika mitoitetaan saatavissa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40674:  olevan rahoituksen mukaan, kun taas projekti-
40675:  yhtiö pystyy hankkimaan rahoitusta nopeam-                    Minkälaiset valmiudet on rakentaa
40676:  min.                                                        Kerava-Lahti-oikorata yksityisellä ra-
40677:     Juuri rakentamisnopeus on keskeinen peruste-             hoituksella?
40678: 
40679:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
40680: 
40681:                                          Timo Ihamäki /kok
40682: 
40683: 
40684: 
40685: 
40686:  280043
40687: 2                                         KK 494/1998 vp
40688: 
40689: 
40690: 
40691: 
40692:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40693: 
40694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      PPP on yleisnimike, joka pitää sisällään kaiken-
40695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       laista yhteistyötä, mm. tullitiet ja jälkirahoitus-
40696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hankkeet.
40697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         Suomessa Järvenpää-Lahti-tiehankkeessa
40698: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       on sovellettu jälkirahoitusmenettelyä, missä val-
40699: 494:                                                tio ostaa tienpidon kokonaispalvelun yksityisyri-
40700:                                                     tyksiltä. Yrityksille valtio maksaa korvauksen
40701:          Minkälaiset valmiudet on rakentaa          tienpidosta sopimuskauden aikana liikenteen
40702:        Kerava-Lahti-oikorata yksityisellä ra-       mukaan, ts. voidaan sanoa, että tietullit maksaa
40703:        hoituksella?                                 valtio. Malli sopii hyvin suurten tiehankkeiden
40704:                                                     toteutukseen Suomessa.
40705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomessa PPP-mal\in soveltuvuutta myös
40706: vasti seuraavaa:                                    rautatiehankkeisiin on selvitetty, mutta toistai-
40707:                                                     seksi soveltuvaa mallia ei ole löydetty. Liiken-
40708:    Yksityisrahoituksen yhteydessä puhutaan          nöinnin yhdistäminen PPP-malleihin on osoit-
40709: usein ns. PPP-mallista (Public Private Partner-     tautunut vaikeaksi.
40710: ship). Tällöin kysymys on uudenlaisesta julkisen        Liikenneministeriö jatkaa edelleen PPP-mal-
40711: ja yksityisen sektorin yhteistyöstä liikennehank-   lien kehittämistä. Myös liikenneinfrastruktuuri-
40712: keissa.                                             kysymyksiä selvittävä ministerityöryhmä käsit-
40713:    Euroopan unioni on ajanut voimakkaasti           telee tätä asiaaja tekee esityksen kuluvan vuoden
40714: PPP:n käyttöä erityisesti suurten liikennehank-     loppuun mennessä yksityisrahoitusmallin käy-
40715: keiden toteutuksessa sekä pyrkinyt helpotta-        töstä jatkossa.
40716: maan mallin soveltuvuutta säädösuudistuksilla.
40717: 
40718:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
40719: 
40720:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
40721:                                          KK 494/1998 vp                                             3
40722: 
40723: 
40724: 
40725: 
40726:                                       Tili Riksdagens Talman
40727: 
40728:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    håller o1ika former av samarbete, bl.a. tullvägar
40729: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-     och efterfinansieringsprojekt.
40730: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      I Finland har man på vägprojektet Träskän-
40731: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr         da-Lahtis tillämpat efterfinansieringsförfaran-
40732: 494:                                               det, i vilket staten av privatföretag köper ett
40733:                                                    heltäckande servicepaket för väghållningen. Sta-
40734:          Hurdan beredskap finns det att bygga      ten betalar under avtalsperioden företagen en
40735:        en privatfinansierad genbana mellan         ersättning för väghållningen utgående från trafi-
40736:        Kervo och Lahtis?                           ken; man kan alltsä säga att staten betalar vägtul-
40737:                                                    larna. Modellen lämpar sig väl för utförande av
40738:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt      stora vägprojekt i Finland.
40739: anföra fö1jande:                                      1 Finland har det utretts hur bra PPP-model-
40740:                                                    1en skulle 1ämpa sig även för järnvägsprojekt,
40741:    I samband med privatfinansieringen talas det    men tills vidare har man inte funnit någon lämp-
40742: ofta om den s.k. PPP-modellen (Public Private      lig modell. Det har visat sig vara svårt att förena
40743: Partnership). Dä är det fräga om ett nytt samar-   trafikering med PPP-modellerna.
40744: bete i trafikprojekt mellan den offentliga och        Trafikministeriet fortsätter ännu att utveckla
40745: privata sektorn.                                   PPP-modellerna. Även ministerarbetsgruppen
40746:    Europeiska unionen har kraftigt verkat för      för trafikinfrastrukturfrågor behand1ar denna
40747: användningen av PPP särskilt vid utförande av      sak och gör före slutet av året en framställning
40748: stora trafikprojekt och har försökt underlätta     om användningen av privatfinansieringsmodel-
40749: modellens tiiiiämplighet genom författningsre-     len i fortsättningen.
40750: former. PPP är en allmän benämning som inne-
40751: 
40752:      Helsingfors den 18 maj 1998
40753: 
40754:                                                                        Trafikminister Matti Aura
40755:                                              KK 495/1998 vp
40756: 
40757: Kirjallinen kysymys 495
40758: 
40759: 
40760: 
40761: 
40762:                                     Timo Ihamäki /kok: Lahti-Heinola-moottoritien rakentamisesta
40763: 
40764: 
40765:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40766: 
40767:     Suunniteltu moottoritien rakentaminen Hel-          siin välittömästi jatkaa Lahteen asti ulottuvan
40768: singistä Lahteen ja edelleen Heinolan Lusiin on         moottoritien valmistuttua.
40769: toteutumassa           Järvenpää-Lahti-tieosuuden           Liikenneministeriö on aikaisemmilla rakenta-
40770: osalta, joka rakennetaan yksityisrahoitushank-          mistoimenpiteillään valmistautunut nykyisen
40771: keena. Liikenneministeriön suunnitelmissa on            moottoriliikennetien muuttamiseen Lahti-Hei-
40772: rakentaa moottoritie aina Lusiin saakka. Myös           nola-osuudella moottoritieksi. Moottoriliiken-
40773: tämän, jo osittain rakennetun noin 30 kilometrin        netien rakentamisen yhteydessä on Heinolan
40774: tieosuuden rakentamiseen on harkittu yksityisra-        kaupungin kohdalla 13 kilometrin tieosuus ra-
40775: hoitusmallia.                                           kennettuja moottoritieksi ja myös Kymenvirran
40776:     Valtakunnalliset 4-tie ja 5-tie kulkevat samaa      yli kulkeva lähes kilometrin pituinen silta on ra-
40777: yhteistä väylää pitkin välillä Helsinki-Lusi. Lu-       kennettu nelikaistaiseksi ja moottoritietasoisek-
40778: sissa tiet haarautuvat siten, että 4-tie vie Päijän-    si. Myös Lahden Joutjärven kohdalla on osa
40779: teen itäpuolitse Keski-Suomeen ja pohjoiseen ja         tiestä jo rakennettu moottori tieksi.
40780: 5-tie vie Savoon, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen             Lahti-Heinola-tieosuuden rakentamisesta
40781: ja Lappiin. Välillä Helsinki-Lusi on siis yhteistä      moottoritieksi ei ole tehty päätöksiä. Valtakun-
40782: tietä, ja sitä ollaan nyt rakentamassa Lahteen          nalliseen merkitykseen nähden tieosuuden ra-
40783: saakka moottoritieksi.                                  kentaminen mahdollisimman pian olisi tärkeää.
40784:      Väli Lahti-Heinola on liikennemäärältään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40785:  rasitettu ja kuormitettu. Olisi tarkoituksenmu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40786: kaista rakentaa se paremmin liikennevirtoja vä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40787:  littäväksi moottoritieksi aina Lusin risteykseen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40788:  saakka, josta eteenpäin liikenteen jakautuessa 4-
40789:  tielle ja 5-tielle tultaisiin jo toimeen nykyisenas-            Onko mahdollista ja millä aikavälillä
40790:  teisilla teillä. Aikataulullisesti rakentamispää-             rakentaa     Lahti-Heinola-moottoritie
40791:  tökset olisi tehtävä siten, että tietyömaata voitai-          yksityisrahoitushankkeena?
40792: 
40793:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
40794: 
40795:                                             Timo Ihamäki /kok
40796: 
40797: 
40798: 
40799: 
40800:  280043
40801: 2                                        KK 495/1998 vp
40802: 
40803: 
40804: 
40805: 
40806:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40807: 
40808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lä moottoriliikennetieksi, mutta viimeksi raken-
40809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      nettu osuus Heinola-Lusi Tähtiniemen siltoi-
40810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    neen toteutettiin suoraan moottoritieksi.
40811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          Lahden-Heinolan moottoriliikennetieosuut-
40812: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      ta on täydennetty useilla ohituskaistoilla, ja ne
40813: 495:                                               toimivat ainakin toistaiseksi paremmin kuin vilk-
40814:                                                    kaammalla Järvenpää-Mäntsälä-välillä teh-
40815:          Onko mahdollista ja millä aikavälillä     dyssä kokeilussa. Täydentäminen moottoritieksi
40816:        rakentaa     Lahti-Heinola-moottoritie      on kuitenkin tulossa tarpeelliseksi ja se on liiken-
40817:        yksityisrahoitushankkeena?                  neministeriön "Suomen liikennejärjestelmä
40818:                                                    2020" -selvityksessä sijoitettu vuoden 2005 jäl-
40819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keen aikavien 36 hankkeen joukkoon. Hankkeen
40820: vasti seuraavaa:                                   kustannusarvio on 230 milj. mk.
40821:                                                         Mitään kaavailuja Lahti-Heinola -hankkeen
40822:    Valtatien 4 välillä Järvenpää-Lahti on käyn-    rahoitustavasta ei vielä ole. Seuraavaksi yksityis-
40823: nissä moottoritien toisen ajoradan rakentaminen    rahoitushankkeeksi on sen sijaan selvityksen
40824: Suomessa ensi kertaa sovellettavalla yksityisra-   alaisena Porvoon-Loviisan moottoriliikenne-
40825: hoitusmenettelyllä. Tiejakson kapasiteetti alkoi   tien täydentäminen moottoritieksi.
40826: osoittautua riittämättömäksi liikennemäärän             Hallitus on asettanut puheenjohdollani toimi-
40827: noustua jonkin verran ennakoitua nopeammin         van ministerityöryhmän, jonka tehtävänä on
40828: tasolle 12 000-14 000 autoa vuorokaudessa lii-     vuoden loppuun mennessä laatia kaikki liikenne-
40829: kenneturvallisuuden heiketessä samalla hälyttä-    muodot käsittävä lähivuodet kattava infrastruk-
40830: västi. Yksityisrahoitusmenettelyllä voitiin ai-    tuuriohjelma. Työryhmä tulee ottamaan kantaa
40831: kaistaa hankkeen toteutusta muutoin tiukassa       yleensä tiehankkeiden rahoitukseen, suurten
40832: budjettitilanteessa.                                hankkeiden toteuttamisjärjestykseen, aikatau-
40833:    Valtatien 4 liikennemäärä Lahdesta edelleen     luun ja samalla myös hankkeisiin, joissa yksityis-
40834: Heinolan kautta Lusiin on hieman pienempi kuin      rahoituksen käyttö voidaan katsoa mahdollisek-
40835: Lahden eteläpuolella, mutta kuitenkin yli 10 000    si. Siinä yhteydessä myös Lahti-Heinola -moot-
40836: autoa vuorokaudessa. Viime vuosikymmenellä          toritiehanke tullee esille ja käsitellyksi.
40837: aloitettu osuus Lahti-Heinola rakennettiin vie-
40838: 
40839:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
40840: 
40841:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
40842:                                             KK 495/1998 vp                                              3
40843: 
40844: 
40845: 
40846: 
40847:                                         Tili Riksdagens Talman
40848: 
40849:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           byggda avsnittet mellan Heinola och Lusi som
40850: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           även inbegriper Tähtiniemi bro utfördes direkt
40851: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       som en motorväg.
40852: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                Motortrafikledavsnittet mellan Lahtis och
40853: mål nr 495:                                           Heinola har byggts ut med tlera omkörningsfiler,
40854:                                                       och de fungerar åtminstone tills vidare bättre än
40855:           Är det möjligt att bygga en motorväg        motsvarande försök på den livligare sträckan
40856:        mellan Lahtis och Heinola som ett privat-      mellan Träskända och Mäntsälä. Det kommer
40857:        finansierat projekt och enligt viiken tidta-   dock att vara behövligt att bygga ut vägen till en
40858:        bell?                                          motorväg, och i trafikministeriets utredning
40859:                                                       "Suomen liikennejärjestelmä 2020" har den pla-
40860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         cerats bland de 36 projekt som skall påbörjas
40861: anföra följande:                                      efter år 2005. Kostnadskalkylen för projektet är
40862:                                                       230 milj. mk.
40863:    På riksväg 4 mellan Träskända och Lahtis              Det finns ännu inga planer gällande finansie-
40864: pågår byggandet av en andra körbana på motor-         ringsformen av projektet Lahtis-Heinola. En
40865: vägen enligt ett privatfinansieringsförfarande,       utredning pågår om byggandet av nästa projekt
40866: som för första gången tillämpas i Finland. Väg-       med privatfinansiering, nämligen motortrafikle-
40867: avsnittets kapacitet började visa sig vara otill-     den mellan Borgå ovh Lovisa.
40868: räcklig, när trafikmängden fortare än förutsett          Regeringen har bildat en ministerarbetsgrupp
40869: uppnådde nivån 12 000---14 000 bilar per dygn,        under mitt ordförandeskap. Gruppens uppgift är
40870: samtidigt som trafiksäkerheten försämrades oro-       att utarbeta ett program som täcker alla trafik-
40871: väckande. Med privatfinansieringsförfarandet          formernas infrastrukturer under de närmaste
40872: kunde utförandet av projektet tidigareläggas i en     åren. Arbetsgruppen kommer att ta ställning tili
40873: annars kärv budgetsituation.                          finansieringen av vägprojekten generellt, samt i
40874:    Trafikmängden på riksväg 4 från Lahtis till        viiken ordning projekten utförs, deras tidtabell
40875: Lusi via Heinola är något mindre än söder om          och även ta ställning till projekt, där privatfinan-
40876: Lahtis, men ändå över 10 000 bilar per dygn.          siering kan anses vara möjlig. 1det sammanhang-
40877: Byggandet av sträckan mellan Lahtis och Heino-        et torde motorvägsprojektet Lahtis-Heinola
40878: la påbörjades under det förra årtiondet, och den      komma upp och behandlas.
40879: byggdes ännu som en motortrafikled. Det senast
40880: 
40881:      Helsingfors den 13 maj 1998
40882: 
40883:                                                                           Trafikminister Matti Aura
40884:                                             KK 496/1998 vp
40885: 
40886: Kirjallinen kysymys 496
40887: 
40888: 
40889: 
40890: 
40891:                                    Timo Ihamäki /kok: Itä-Suomi-työryhmän saavuttamien tulosten
40892:                                        arvioinnista
40893: 
40894: 
40895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40896: 
40897:    Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen                Osa ehdotuksista on jäänyt kokonaan toteu-
40898: köyhintä aluetta on Itä-Suomi, kun perusteena         tumatta, osa on jäänyt puolitiehen. Itä-Suomen
40899: käytetään BKT/asukas. Hallitus perusti asianti-       asemaa uudessa aluepoliittisessa luokituksessa
40900: lan korjaamista varten Itä-Suomi-työryhmän ja         on parannettu, mutta päätös näyttää maakun-
40901: teki periaatepäätöksen, että Itä-Suomen tilanne       nan mielestä jäävän elämään vain paperilla yri-
40902: otetaan huomioon kaikkien ministeriöiden pää-         tysinvestointien rahoituksen puutteessa.
40903: töksenteossa.                                             Yritysinvestointien toteuttamisen rahoitusta
40904:    Yleisesti Itä-Suomessa ollaan tyytymättömiä        ei ole lisätty, vaan päinvastoin vähennetty, joten
40905: viime vuoden alkupuolella asetetun Itä-Suomi-         uusien kansallisen aluepolitiikan mukaisten kor-
40906: työryhmän esitysten läpimenoon. Ennen muuta           keampien tukiprosenttien hyödyntäminen on
40907: keskeiset elinkeinopoliittiset esitykset eivät ole    mahdotonta.
40908: johtaneet jatkotoimiin.                                   Kuitenkin yleisesti ja myös valtionhallinnossa
40909:    Itä-Suomi-työryhmässä keskeisinä koettiin          on nähty, että Itä-Suomessa on todella rakenteel-
40910: vero- ja elinkeinopoliittiset toimenpide-esitykset.   lisia ongelmia ja että niihin on saatava korjaus.
40911: Näitä olivat lähinnä yritysten vapaa poisto-oi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40912: keus, ulkomaisten yritysten nykyisestä poikkea-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40913: va verokohtelu, suuryritysten maakunnallisten         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40914: yksiköiden investointi- ja kehittämismahdolli-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40915: suuksien parantaminen sekä investointien tuke-
40916: minen.                                                         Onko Hallitus itse tyytyväinen Itä-
40917:                                                              Suomi-projektin tuloksiin?
40918:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
40919:                                           Timo Ihamäki lkok
40920: 
40921: 
40922: 
40923: 
40924: 280043
40925: 2                                             KK 496/1998 vp
40926: 
40927: 
40928: 
40929: 
40930:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40931: 
40932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tilastojen valossa näyttää siltä, että muutto-
40933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           liikkeen kehityksessä ei kuitenkaan ole tapahtu-
40934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nut vastaavaa käännettä parempaan kuin tuo-
40935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          tannossa ja työllisyydessä. Hallitus pitääkin eri-
40936: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tyisesti nuorten poismuuttoa Itä-Suomesta vaka-
40937: 496:                                                    vana ongelmana ja pitää tärkeänä työpaikkojen
40938:                                                         luomista opintonsa päättäneille nuorille sekä
40939:           Onko Hallitus itse tyytyväinen Itä-           korostaa oppilaitoksien ja työnantajien välisen
40940:         Suomi-projektin tuloksiin?                      yhteistyön kehittämistä.
40941:                                                             Itä-Suomi-projektia käynnistettäessä oli tie-
40942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dossa, että valtiontalouden tila ei mahdollistaisi
40943: vasti seuraavaa:                                        suurien uusien menoerien kohdistamista Itä-
40944:                                                         Suomeen. Tästä huolimatta on Itä-Suomeen
40945:     Itä-Suomi-projektin tuloksellisuutta voidaan        kohdistettu myös budjettivaikutuksiltaan huo-
40946: tarkastella toisaalta alueen talous- ja työllisyysti-   mattavan suuria panostuksia viimeisten kahden
40947: lanteen kehityksen ja toisaalta käynnistettyjen         vuoden aikana. Tutkimus- ja kehittämistoimin-
40948: toimenpiteiden määrän ja tuloksellisuuden suh-          nan tukeminen mm. Bioteknia II/Microteknia
40949: teen.                                                   -hankkeen kautta, matkailun edistäminen mm.
40950:     Itä-Suomi-työryhmän toimeksiannon lähtö-            Kolin kehittämisprojektien kautta sekä yritysten
40951: kohtaisena tavoitteena oli aikaansaada pidem-           toimintaympäristön parantaminen valtatie 5:n
40952: män aikavälin strateginen linjaus koko alueen           parantamisen ja Savonlinnan liikennejärjestely-
40953: kehittämiseksi perinteisen, valtion talousarvioon       jen kautta ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka
40954: kohdistuvan hankelistauksen sijaan. Niin työ-           ovat edellyttäneet myös merkittävää rahoituspa-
40955: ryhmän jäsenten valinnassa kuin toimeksiannos-          nostusta valtiolta.
40956: sakin painotettiin yksityisen sektorin sitomista            Itä-Suomi-työryhmän esityksien toimeenpa-
40957: uudella tavalla työhön ja toimenpiteisiin, lisäksi      noa arvioitaessa on tuloksia usein vähätelty viit-
40958: korostettiin alueen toimijoiden keskinäisen yh-         taamalla siihen, että alueella ei ole käynnistetty
40959: teistyön vahvistamista.                                 työryhmän esittämiä verotuksellisia kokeiluja.
40960:     Itä-Suomi-projekti käynnistettiin vuoden            Nämä esitykset ovat osoittautuneet vaikeimmik-
40961: 1996 alussa, jolloin Itä-Suomen talouden kasvu-         si toteuttaa, mutta muiden vastaavantyyppisten
40962: vauhti oli muuta maata hitaampaa. Tämän jäl-            toimenpiteiden käynnistäminen aluekehityksen
40963: keen on Itä-Suomen taloudellinen kehitys alueel-        edistämiseksi ei edelleenkään ole poissuljettu
40964: lisen bruttokansantuotteen kasvulla mitaten ol-         vaihtoehto ja sisäasiainministeriö selvittää tähän
40965: lut maan keskiarvon mukaista eli tuotannon ta-          liittyviä mahdollisuuksia.
40966: soeron kasvu suhteessa muuhun maahan on py-                 Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet työ-
40967: sähtynyt. Samoin työllisyyden kehitys kääntyi           ryhmän ne esitykset, jotka ovat nopeasti toteutu-
40968: vuonna 1996 parempaan suuntaan, ja työttö-              neetjoko täysin tai suurimmalta osin työryhmän
40969: mien määrä on laskenut kaikissa Itä-Suomen              esityksien mukaisina. Näitä ovat mm. seuraavat
40970: maakunnissa, joskin hieman hitaammin kuin               esitykset (numerointi alkuperäisen työryhmära-
40971: muualla maassa.                                         portin mukaan):
40972:     Pitkäaikaistyöttömien samoin kuin alle 25-              Esitys 1. Itä-Suomen erityisasemaa koskeva
40973: vuotiaiden työttömienkin määrä aleni viime              valtioneuvoston periaatepäätös
40974: vuonna Itä-Suomessa yhtä nopeasti kuin muual-               Esitys 2. Periaatepäätöksen seurantatyöryh-
40975: lakin maassa. Vuoden 1998 alussa pitkäaikais-           män asettaminen
40976: työttömiä oli Itä-Suomessa lähes 1 500 vähem-               Esitys 4. Suomen ja Venäjän välisten rajanyli-
40977: män kuin vuotta aiemmin, nuorisotyöttömien              tyspaikkojen kehittäminen
40978: määrässä vähennys oli samana aikana 1 300 hen-              Esitys 7. Itä-Suomen koulu -projektin toteut-
40979: keä eli 16 °/.>.                                        taminen
40980:                                                KK 496/1998 vp                                             3
40981: 
40982:    Esitys 11. Bioteknia II/Microteknian rahoitus         arvioinnissa budjettilukuihin keskittyminen on
40983:    Esitys 12. Joensuun yliopiston psykologian            liian suppea lähtökohta. Tavoitteena oli myös
40984: laitoksen rahoitus                                       mm. alueen toimijoiden yhteistyön edistäminen,
40985:    Esitys 24. Outokummun kivi- ja tekniikkakes-          missä ollaan onnistuttu hyvin. Yhteistyö ja vuo-
40986: kuksen rakennushankkeen toteutus                         rovaikutus on lisääntynyt huomattavasti niin
40987:    Esitys 39. Itä-Suomen matkailun yhteistyö-            maakuntien välillä kuin niiden sisälläkin, ja pro-
40988: strategian laatiminen                                    jektin myötä on avautunut uusia yhteistyökana-
40989:    Esitys 46. Kotitalouksien työllistämismahdol-         via niin yritysten, viranomaisten kuin poliittisten
40990: lisuuksia helpottava kokeilu                             päätöksentekijöidenkin välille. Esimerkiksi Itä-
40991:    Esitys 49. Alueen keskeisimpien tieyhteyksien         Suomen neuvottelukunnan toiminta on nyt ai-
40992: parantaminen                                             kaisempaa tiiviimpääja laaja-alaisempaa samoin
40993:    Esitys 52. Matkailullisen vesitieverkon raken-        kuin mm. matkailun alalla tehtävä yhteistyö.
40994: tamisen aloittaminen                                         Itä-Suomi-projektin tuloksien arvioinnissa on
40995:     Esitys 55. Kansallisen tukialueluokituksen           useimmissa tapauksissa keskitytty erittäin ly-
40996: nostaminen vastaamaan EU-luokitusta                      hyen tähtäimen tarkasteluun, jossa paino on ol-
40997:     Esitys 58. Matkailun imagokampanjan käyn-            lut jopa vain yksittäisten valtion lisätalousarvio-
40998: nistäminen.                                              esityksien alueellisen painottumisen arvioinnis-
40999:     Koko Itä-Suomen luokittelu EU:n alue- ja             sa. Tulevaisuudessa tapahtuvassa pidemmän ai-
41000: rakennepolitiikan korkeimpien tukien tavoite l           kavälin merkityksen tarkastelussa saatetaan kui-
41001: -alueeksi vuosille 2000-2006 näyttää tällä het-          tenkin päätyä arvioon, jossa Itä-Suomea koske-
41002: kellä käytettävissä olevien tietojen valossa toden-      va periaatepäätös nähdään nykyistä merkittä-
41003: näköiseltä. Tämä merkitsisi EU:n rahoituksen             vämmäksi vedenjakajaksi ja välittömästi sen jäl-
41004: kasvun lisäksi myös näihin kehittämishankkei-            keen toteutetut toimenpiteet vähintäänkin hy-
41005: siin sitoutuvan kotimaisen julkisen rahoituksen          väksi aloitukseksi Itä-Suomen uuskehittämiselle.
41006: kasvua, mikä nostaisi Itä-Suomeen kulkeutuvan                Johtopäätöksenä voidaan todeta, että budjet-
41007: valtion rahoituksen tasoa selvästi nykyisestä.           tiraamien puitteissa on pystytty asettamaan mo-
41008: Toisaalta jo nykyisellä rahoituskaudella on käy-         nin tavoin painopistettä Itä-Suomeen ja Itä-Suo-
41009:  nyt ilmi, että EU:n tukemien kehittämishankkei-         mi-työryhmän työ on siten osoittautunut hedel-
41010:  den osalta kriittisin tekijä ei yleensä ole rahoituk-   mälliseksi. Hallitus on tyytyväinen Itä-Suomi-
41011:  sen määrä vaan kyky kehittää riittävästi uusia,         projektin piirissä toistaiseksi toteutettuihin toi-
41012:  innovatiivisia hankkeita alueen työllisyyden pa-        menpiteisiin, mutta toteaa, että uusia erityistoi-
41013:  rantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolista-           menpiteitä tullaan todennäköisesti vielä tarvitse-
41014:  miseksi.                                                maan lähivuosina, jotta Itä-Suomen aluekehitys-
41015:     Itä-Suomi -projektin tavoite oli laajempi kuin       tilanne saadaan entistä paremmin tasapainotet-
41016:  vain valtion yksittäisiin budjettimomentteihin          tua suhteessa muuhun maahan.
41017:  vaikuttaminen, minkä johdosta myös tulosten
41018: 
41019:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
41020: 
41021:                                                                               Ministeri Jouni Backman
41022: 4                                            KK 496/1998 vp
41023: 
41024: 
41025: 
41026: 
41027:                                          Tili Riksdagens Talman
41028: 
41029:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt statistiken verkar det dock som om det
41030: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         i utvecklingen av flyttningsrörelsen inte skett
41031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samma förändring tili det bättre som inom pro-
41032: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             duktionen och sysselsättningen. Regeringen an-
41033: 496:                                                   ser också att i synnerhet det faktum att ungdo-
41034:                                                        marna flyttar bort från östra Finland är ett all-
41035:            Är Regeringen själv nöjd med resulta-       varligt problem och att det är viktigt att skapa
41036:         ten av projektet för östra Finland?            arbetsplatser för ungdomar som slutfört sina stu-
41037:                                                        dier samt betonar vikten av samarbetet mellan
41038:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          läroanstalter och arbetsgivare.
41039: anföra följande:                                          När projektet för östra Finland inleddes var
41040:                                                        man medveten om att det statsekonomiska läget
41041:     Resultaten av projektet för östra Finland kan      inte tillät någon koncentration av nya stora ut-
41042: granskas med avseende på dels utvecklingen av          giftsposter till östra Finland. Trots detta har till
41043: det ekonomiska läget och sysselsättningsläget i        östra Finland under de senaste tvä åren riktats
41044: regionen, dels antalet inledda åtgärder och resul-     stora satsningar med en avsevärd inverkan ocksä
41045: taten av dem.                                          på budgeten. Stödandet av forskning och utveck-
41046:     Det ursprungliga målet för arbetsgruppen för       lingsverksamhet bl.a. genom Bioteknia ll/Micro-
41047: östra Finland var att åstadkomma en långsiktig         teknia-projektet, främjandet av turism bl.a. ge-
41048: strategisk riktlinje för utvecklande av hela regio-    nom utvecklingsprojekten i Koli samt stärkandet
41049: nen i stället för den traditionella uppräkning av      av företagens verksamhetsmiljö genom förbätt-
41050: projekt som avser statsbudgeten. Säväl vid valet       ring av riksväg 5 och trafikarrangemang i Nyslott
41051: av arbetsgruppens medlemmar som i uppdraget            är exempel på åtgärder som har krä vt en betydan-
41052: poängterades att den privata sektorn bör bindas        de ekonomisk satsning också från statens sida.
41053: pä ett nytt sätt till arbete och ätgärder, dessutom       När verkställigheten av förslagen av arbets-
41054: betonades stärkandet av det inbördes samarbetet        gruppen för östra Finland har bedömts, har re-
41055: mellan aktörerna i regionen.                           sultaten ofta nedvärderats med hänvisning till att
41056:     Projektet för östra Finland inleddes vid in-       genomförandet av arbetsgruppens förslag som
41057: gången av 1996, dä den ekonomiska tillväxten           gäller beskattningen inte har inletts i regionen.
41058: var långsammare i östra Finland än i de övriga         Dessa förslag har visat sig vara svårast att ge-
41059: delarna av landet. Därefter har den ekonomiska         nomföra, men att inleda andra motsvarande åt-
41060: tillväxten i Östra Finland, mätt regionvis med         gärder för att främja regionutvecklingen är fort-
41061: bruttonationalprodukten som måttstock, legat           farande inte uteslutet och inrikesministeriet utre-
41062: pä samma nivä som den genomsnittliga tillväxten        der möjligheterna till detta.
41063: i landet, dvs. skillnaden i produktionsnivän i för-       Mindre uppmärksamhet har de förslag fätt
41064: l}ällande till resten av landet ökar inte längre.      som snabbt har genomförts antingen helt eller till
41065: A ven sysselsättningen förbättrades 1996 och an-       största delen i enlighet med arbetsgruppens för-
41066: talet arbetslösa har sjunkit i alla landskap i östra   slag. Sådana är bl.a. följande förslag (numrering
41067: Finland, om än i en något långsammare takt än i        enligt arbetsgruppens ursprungliga rapport):
41068: det övriga Finland.                                       Förslag 1. Statsrädets principbeslut som gäller
41069:     l fjol sjönk antalet långtidsarbetslösa liksom     östra Finlands särställning
41070: antalet arbetslösa under 25 år lika snabbt i östra        Förslag 2. Tillsättande av en arbetsgrupp för
41071: Finland som på annat håll i landet. Vid ingången       uppföljning av principbeslutet
41072: av 1998 var antalet långtidsarbetslösa i östra Fin-       Förslag 4. Utvecklande av gränsövergångs-
41073: land nästan 1 500 fårre än ett år tidigare. Under      ställena mellan Finland och Ryssland
41074: samma period sjönk antalet arbetslösa ungdo-              Förslag 7. Genomförande av ett skolprojekt i
41075: mar med 1 300, dvs. 16 %.                              östra Finland
41076:                                              KK 496/1998 vp                                            5
41077: 
41078:    Förslag II. Finansiering av Bioteknia II/Mic-           Målet med projektet för östra Finland omfat-
41079: roteknia                                               tade mer än att enbart påverka enskilda moment
41080:    Förslag 12. Finansiering av institutionen för       i budgeten. Därför är siffrorna i budgeten också
41081: psykologi vid Joensuu universitet                      en alltför snäv utgångspunkt när det gäller att
41082:    Förslag 24. Genomförande av ett byggnads-           bedöma resultaten. Målet var också bl.a. att
41083: projekt för ett sten- och teknikcentrum i Outo-        främja samarbetet mellan aktörerna i regionen,
41084: kumpu                                                  vilket har lyckats väl. Samarbetet och växelver-
41085:    Förslag 39. Uppgörande av en samarbetsstra-         kan har ökat märkbart såväl mellan Jandskapen
41086: tegi för turismen i östra Finland                      som inom dem och projektet har öppnat nya
41087:    Förslag 46. Försök som gäller underlättandet        samarbetskanaler mellan företag, myndigheter
41088: av privathushållens sysselsättningsmöjligheter         och politiska beslutsfattare. T.ex. den verksam-
41089:    Förslag 49. Förbättrande av de viktigaste väg-      het som delegationen för östra Finland utövar är
41090: förbindelserna i regionen                              nu ännu mera koncentrerad och omfattande än
41091:    Förslag 52. Inledande av byggandet av ett           tidigare, så också bl.a. samarbetet inom turis-
41092: vattenvägsnät för turism                               men.
41093:    Förslag 55. Höjande av den nationella klassifi-         När resultaten av projektet för östra Finland
41094: ceringen av stödområden så att den motsvarar           bedömts har granskningen i de flesta fall varit
41095: EU :s klassificering                                   mycket kortsiktig, och tyngdpunkten har t.o.m.
41096:    Förslag 58. Inledande av en imagekampanj för        lagts på hur regionerna betonas i enskilda
41097: turismen.                                              tilläggsbudgetpropositioner. Vid en framtida
41098:    Att hela östra Finland för perioden 2000-           granskning som tar sikte på betydelsen på längre
41099: 2006 kommer att klassificeras som mål 1-områ-          sikt kan det dock hända att man kommer fram tili
41100: de, vilket inom EU:s regional- och strukturpoli-       ett resultat där principbeslutet som gäller östra
41101: tik berättigar tilJ de högsta stöden, verkar i da-     Finland ses som en mera betydande vattendelare
41102: gens Jäge högst sannolikt. Detta skulle förutom        än i dag och de åtgärder som vidtagits omedel-
41103: en ökning av finansieringen från EU dessutom           bart efter beslutet som åtminstone en bra start på
41104: innebära en ökning av den inhemska offentliga          nyutvecklingen i Östra Finland.
41105: finansiering som binds tili dessa utvecklingspro-          Slutligen kan det konstateras att man inom
41106: jekt, vilket klart skulle höja nivån på den statliga   budgetramarna på många sätt har kunnat betona
41107: finansiering som går tilJ östra Finland. Å andra       östra Finland och att arbetsgruppens arbete såle-
41108: sidan har det redan under den pågående finansie-       des burit frukt. Regeringen är nöjd med de åtgär-
41109: ringsperioden framkommit att den mest kritiska         der som hittiiis har vidtagits inom ramen för
41110: faktorn när det gäller utvecklingsprojekt som          projektet för östra Finland men konstaterar att
41111: stöds av EU i allmänhet inte är finansieringens        det under de närmaste åren troligen kommer att
41112: storlek, utan förmågan att i tilJräcklig utsträck-     behövas nya specialåtgärder för att regionut-
41113: ning utveckla nya innovativa projekt för att för-      vecklingen i östra Finland skall bli ännu bättre
41114: bättra sysselsättningen i regionen och göra nä-        balanserad i förhållande tili de övriga delarna av
41115: ringslivet där mera mångsidigt.                        landet.
41116: 
41117:      Helsingfors den 20 maj 1998
41118: 
41119:                                                                             Minister Jouni Backman
41120:                                         KK 497/1998 vp
41121: 
41122: Kirjallinen kysymys 497
41123: 
41124: 
41125: 
41126: 
41127:                                 Timo Ihamäki/kok: Peruspäivärahanja työmarkkinatuen lapsikor-
41128:                                     vausten yhtenäistämisestä
41129: 
41130: 
41131:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
41132: 
41133:    Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41134: kumpaakin 118 markkaa päivässä. Kuitenkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41135: peruspäivärahassa lapsikorvaus on 24 markkaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41136: ja työmarkkinatuessa 9,6 markkaa. Järjestelyllä   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41137: on ilmeisesti haluttu luoda eroa työmarkkina-
41138: tuen ja peruspäivärahan välille.                           Miksi työmarkkinatueoja peruspäivä-
41139:                                                          rahan lapsikorvaus on erisuuruinen?
41140:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41141: 
41142:                                        Timo Ihamäki /kok
41143: 
41144: 
41145: 
41146: 
41147:  280043
41148: 2                                       KK 497/1998 vp
41149: 
41150: 
41151: 
41152: 
41153:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
41154: 
41155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    symys oli säästölaista valtion menojen vähentä-
41156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     miseksi. Vuonna 1997 työmarkkinatuessa mak-
41157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   settiin lapsikorotuksia 186 milj. markkaa, joten
41158: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-    säästövaikutukset valtiolle olivat 280 milj. mark-
41159: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kaa.
41160: 497:                                                  Samassa yhteydessä kun lapsikorotuksia alen-
41161:                                                   nettiin, tehtiin myös menoja lisääviä muutoksia.
41162:           Miksi työmarkkinatuen ja peruspäivä-    Työmarkkinatuen saajalle alettiin maksaa työ-
41163:        rahan lapsikorvaus on erisuuruinen?        voimapoliittisen koulutuksen ajalta ylläpitokus-
41164:                                                   tannusten korvauksia. Koulutuspaikkoja lisät-
41165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tiin, minkä myötä myös opintotukimenot lisään-
41166: vasti seuraavaa:                                  tyivät. Tarkoituksena on ollut suunnata työ-
41167:                                                   markkinatukea muutoinkin työvoimapoliittis-
41168:    Työmarkkinatuen lapsikorotukset olivat         ten toimenpiteiden aikaisen toimeentulon tur-
41169: aiemmin saman suuruiset kuin peruspäivärahas-     vaamiseen muun muassa harjoittelupaikkoja li-
41170: sa. Vuoden 1996 alusta lukien taso alennettiin    säämällä.
41171: 40 %:iin peruspäivärahan lapsikorotuksista. Ky-
41172: 
41173:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
41174: 
41175:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41176:                                          KK 497/1998 vp                                              3
41177: 
41178: 
41179: 
41180: 
41181:                                       Tili Riksdagens Talman
41182: 
41183:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fräga om en sparlag för att minska statens utgif-
41184: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ter. År 1997 utbetalades barnförhöjningar inom
41185: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ramen för arbetsmarknadsstödet tili ett be1opp
41186: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr           av 186 milj. mk, varvid staten sparade 280 mi1j.
41187: 497:                                                 mk.
41188:                                                         Samtidigt som barnförhöjningarna sänktes
41189:           Varför är arbetsmarknadsstödets och        gjordes även sådana ändringar som ökade utgif-
41190:        grunddagpenningens barnförhöjningar           terna. Tili mottagare av arbetsmarknadsstöd
41191:        olika stora?                                  började betalas ersättning för kostnaderna för
41192:                                                      uppehälle under tiden för deltagande i arbets-
41193:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        kraftspolitisk utbildning. Antalet studieplatser
41194: anföra fö1jande:                                     utökades, varvid även utgifterna för studiestödet
41195:                                                      steg. A vsikten har varit att också annars rikta
41196:    Arbetsmarknadsstödets barnförhöjning var          arbetsmarknadsstödet tili tryggandet av utkoms-
41197: tidigare lika stor som grunddagpenningens.           ten under tiden för arbetskraftspolitiska åtgärder
41198: Fr.o.m. ingängen av 1996 sänktes nivån till40%       bl.a. genom att öka antalet praktikplatser.
41199: av grunddagpenningens barnförhöjning. Det var
41200: 
41201:      Helsingfors den 18 maj 1998
41202: 
41203:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41204:                                             KK 498/1998 vp
41205: 
41206: Kirjallinen kysymys 498
41207: 
41208: 
41209: 
41210: 
41211:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Veteraanien kuntoutuspalvelujen lisäämi-
41212:                                        sestä
41213: 
41214: 
41215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41216: 
41217:     Kuntoutuspalvelujen merkitys ikääntyville         Ie kuntoutusta olisi tarjottava niin usein kuin
41218: sotiemme veteraaneiiie on vuosi vuodelta tär-         heidän terveydentilansa vaatii.
41219: keämpi. Kuntoutuksella on suuri merkitys myös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41220: siltä kannalta, että veteraanit voisivat asua koto-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41221: naan mahdollisimman pitkään.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41222:     Vaikka kuntoutukseen pääsevien määrä on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41223: lisääntynyt, yhä on niitä veteraaneja, jotka eivät
41224: ole päässeet vielä kertaakaan kuntoutukseen.                    Onko Hallitus valmis lisäämään vete-
41225: Nyt olisikin pikaisesti tarjottava kaikiile sotiem-          raanien kuntoutukseen Osoitettavia mää-
41226: me veteraaneiile mahdollisuus yhteiskunnan tar-              rärahoja niin paljon, että kaikki sotiem-
41227: joamiin kuntoutuspalveluihinja tavoitteena tuli-             me veteraanit pääsisivät kuntoutukseen
41228: si olla, että lähivuosina päästäisiin siihen, että           ja tavoitteeksi asetettaisiin, että veteraa-
41229: veteraaneille tarjottaisiin mahdollisuus saada               nit saisivat jo lähivuosina oikeuden kun-
41230: kuntoutusta vuosittain. Sodassa vammautuneil-                toutukseen vuosittain?
41231: 
41232:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41233: 
41234:                                          Ossi Korteniemi /kesk
41235: 
41236: 
41237: 
41238: 
41239: 280043
41240: 2                                            KK 498/1998 vp
41241: 
41242: 
41243: 
41244: 
41245:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41246: 
41247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuoden 1996 lopussa oli maassa veteraani-
41248: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          väestöä 196 204, joista miehiä 146 712 ja naisia
41249: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        49 492. Veteraanien luonnollinen poistuma on n.
41250: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-         12 000 henkeä vuosittain. Vuoden 1996 kuntou-
41251: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tusmäärärahoilla, jotka olivat 170 miljoonaa
41252: n:o 498:                                               markkaa, annettiin veteraaneille kuntoutusta yh-
41253:                                                        teensä 27 598 kuntoutusjaksoa. Laitoskuntou-
41254:           Onko Hallitus valmis lisäämään vete-         tuksen pisimmät kuntoutusjaksot olivat 4 viik-
41255:        raanien kuntoutukseen osoitettavia mää-         koa ja niitä annettiin 59 veteraanille, 3 viikon
41256:        rärahoja niin paljon, että kaikki sotiem-       mittaisia jaksoja annettiin 2 970 veteraanille ja 2
41257:        me veteraanit pääsisivät kuntoutukseen          viikon mittaisia 14 487 veteraanille. Aviopuoli-
41258:        ja tavoitteeksi asetettaisiin, että veteraa-    son laitoskuntoutusjaksoja oli 1 368. Laitoskun-
41259:        nit saisivat jo lähivuosina oikeuden kun-       toutusjaksoihin sisältyi 423 418 kuntoutusvuoro-
41260:        toutukseen vuosittain?                          kautta. Laitoskuntoutuksen lisäksi on avokun-
41261:                                                        toutusta annettu 7 303 kuntoutusjaksoa, joihin
41262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on kuulunut 87 183 kuntoutuskertaa ja kotikun-
41263: vasti seuraavaa:                                       toutusta 1 411 kuntoutusjaksoa,joihin on kuulu-
41264:                                                        nut 16 530 kuntoutuskertaa.
41265:    Veteraanikuntoutuksen toteuttaminen perus-             Hallitus tekee eduskunnalle esityksen veteraa-
41266: tuu rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädet-          nikuntoutukseen vuosittain varattavasta määrä-
41267: tyyn lakiin (1184/1988), asetukseen (1348/1988)        rahasta syyskuun alkuun mennessä. Veteraani-
41268: ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin rinta-    kuntoutukseen varatut määrärahat ovat tämän
41269: maveteraanien kuntoutukseen kuuluvasta tutki-          vuoden talousarviossa kaikkiaan 200 miljoonaa
41270: muksesta ja hoidosta (määräyskokoelma                  markkaa, joista valtaosa rahoitetaan Raha-auto-
41271: 1994:44). Puolison osallistuminen kuntoutuk-           maattiyhdistyksen tuotosta. Mikäli kysymykses-
41272: seenja yksityisten ammatinharjoittajien toimimi-       sä esitetty tavoite kerran vuodessa tapahtuvasta
41273: nen palvelun tuottajana mahdollistettiin lain          kuntoutusjaksosta jokaiselle veteraanille toteu-
41274: muutoksella v. 1993 (1227/1993). Kyseisissä sää-       tettaisiin, tarvittaisiin veteraanikuntoutukseen
41275: döksissä on määritelty valtion talousarviossa          määrärahaa yli miljardi markkaa, vuoden 1996
41276: vuosittain jaettavien kuntoutusmäärärahojen ja-        suuruisella määrärahalla ja avo-laitoskuntoutus-
41277: koperusteet, kuntoutukseen hakumenettely, hy-          rakenteella laskettuna. Määrärahakorotus olisi
41278: väksymismenettely ja valintakriteerit. Veteraani-      5-6-kertainen vuoden 1998 tasoon verrattuna.
41279: kuntoutuksesta annetun lain 2 §:n 3 momentin           Näin suureen yksittäisen määrärahan korotuk-
41280: mukaan valittaessa rintamaveteraaneja kuntou-          seen ei ole mahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä.
41281: tukseen tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tar-            Veteraaniväestön keski-iän kasvu on antanut
41282: ve ja kiireellisyys ja erityistä huomiota on kiinni-   aihetta tarkastella veteraanikuntoutuksessa tar-
41283: tettävä siihen, että veteraanilla,jonka vamma tai      vittavia sisältö- ja painotusmuutoksia. Puutteena
41284: sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä, on          on nähty kuntoutuksen tavoitteiden, sisällön ja
41285: mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Kuntou-             keinojen painottuminen lähinnä työikäisen vete-
41286: tukseen hakeudutaan aloitteesta, jonka tekee ve-       raanin tukemiseen fyysisen kuntouttamisen kei-
41287: teraani itse tai hänen suostumuksellaan omainen        noin. Kuntoutus ei ole myöskään tukenut riittä-
41288: tai sosiaali- tai terveydenhuollon viranomainen.       västi ikääntyvän veteraanin itsehoitoa. Omaeh-
41289: Anomus tehdään kirjallisesti (asetus rintamave-        toisen jatkuvan kuntoutuksen puuttuessa mene-
41290: teraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen             tetään usein liian nopeasti kuntoutusjakson aika-
41291: muuttamisesta 1041/1997). Hakemukseen liite-           na saavutetut tulokset.
41292: tään lääkärin todistus, jonka pohjalta arvioidaan         Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, Ve-
41293: kuntoutuksen kiireellisyyttä.                          teraaniprojekti -97, esitti veteraanikuntoutuksen
41294:                                            KK 498/1998 vp                                             3
41295: 
41296: sisällön muutoksia erillisen "Ikääntyvä veteraani    kehittämillä malleilla pyritään toimintakyvyn ja
41297: - itsenäinen selviytyminen" -projektien avulla.      kotikuntoisuuden ylläpitämiseen tukemalla eri-
41298: Projektityö toteutetaan osana kuntoutuspalvelu-      tyisesti itsehoitoa ja omaa oivaltamista.
41299: ja tarjoavien toimintayksiköiden ja heidän sidos-       Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vete-
41300: ryhmiensä toimintaaja yhteistyössä sotainvalidi-     raanikuntoutuksen kehittämistä edistävä johto-
41301: ja veteraanijärjestöjen kanssa.                      ryhmä seuraa kuntoutuksen kehittämisprojek-
41302:     Aloitteellisuutta on ollut veteraanikuntoutuk-   tien edistymistä ja järjestää valtakunnallisia ja
41303: sen sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen        alueellisia koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ve-
41304: myös kunnissa. Veteraanikuntoutus on tunnis-         teraanikuntoutuksen uusista toimintamalleista
41305: tettu tärkeäksi osaksi vanhusväestön tarvitse-       ja tarvealueista.
41306: maa kuntoutusta, joten veteraanikuntoutuksen
41307: 
41308:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
41309: 
41310:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
41311: 4                                             KK 498/1998 vp
41312: 
41313: 
41314: 
41315: 
41316:                                           Tili Riksdagens Talman
41317: 
41318:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             49 492 var kvinnor. Den natur1iga avgången är ca
41319: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             12 000 personer per år. Med 1996 års rehabi1ite-
41320: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         ringsans1ag, som var 170 mi1j. mk, ordnades sam-
41321: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-            man1agt 27 598 rehabi1iteringsperioder för vete-
41322: må1 nr 498:                                             ranerna. lnom anstaltsrehabiliteringen var den
41323:                                                         längsta rehabiliteringsperioden 4 veckor och i
41324:            Är Regeringen redo att öka ans1agen          den deltog 59 veteraner. 1 en 3 veckor 1ång reha-
41325:         för veteranrehabi1iteringen så mycket att       biliteringsperiod deltog 2 970 veteraner och i en 2
41326:         alla veteraner som de1tagit i våra krig kan     veckor 1ång period 14 487 veteraner. F ör äkta
41327:         få rehabi1itering, och så att det som må1       makar anordnades 1 368 ansta1tsrehabi1iterings-
41328:         kan uppställas att alla veteraner inom de       perioder. Anstaltsrehabiliteringsperioderna om-
41329:         närmaste åren får rätt till år1ig rehabilite-   fattade sammanlagt 423 418 rehabiliteringsdygn.
41330:         ring?                                           Utöver detta ordnades 7 303 rehabiliteringspe-
41331:                                                         rioder öppen rehabilitering, som omfattade 87
41332:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           183 rehabiliteringsgånger, och 1 411 rehabilite-
41333: anföra fö1jande:                                        ringsperioder i form av rehabilitering i hemmet,
41334:                                                         som omfattade 16 530 rehabiliteringsgånger.
41335:     Rehabi1iteringen av veteraner grundar sig på            Regeringen gör varje år före september en
41336: 1agen och förordningen om rehabi1itering av             framställning till riksdagen beträffande det an-
41337: frontveteraner (1184/1988 och 1348/1988) och på         slag som skall reserveras för veteranrehabilite-
41338: socia1- och hä1sovårdsministeriets anvisningar          ringen i statsbudgeten. 1 innevarande års budget
41339: om undersökning och vård som hör till rehabili-         har sammanlagt 200 milj. mk reserverats för vete-
41340: teringen av frontveteraner (föreskriftssam1ingen        ranrehabiliteringen, som i huvudsak finansieras
41341: 1994:44). Genom en 1agändring 1993 (1227/1993)          med Penningautomatföreningens avkastning.
41342: b1ev det möj1igt för en veterans äkta maka att          Det i spörsmålet nämnda målet med en årlig
41343: de1ta i rehabilitering och för sjä1vständiga yrkes-     rehabiliteringsperiod för varje frontveteran för-
41344: utövare att arbeta som serviceproducenter. 1 de         utsätter ett anslag på över en miljard mark räknat
41345: nämnda författningarna finns bestämme1ser om            enligt 1996 års anslag och fördelning mellan öp-
41346: grunderna för förde1ningen av de mede1 som årli-        pen och anstaltsrehabilitering. En sådan höjning
41347: gen ans1ås för ändamå1et i statsbudgeten, ansök-        skulle vara fem- eller sexfaldigjämfört med 1998
41348: ningsförfarandet, godkännandeförfarandet och            års nivå. En så stor höjning av ett enskilt anslag
41349: urva1skriterierna. En1igt 2 § 3 mom. 1agen om           kan inte genomföras på kort sikt.
41350: rehabi1iteringav frontveteraner skall, då frontve-          Eftersom veteranernas medelålder ökar har
41351: teraner utses för rehabilitering, behovet av reha-      behovet att ändra veteranrehabiliteringens inne-
41352: bi1itering och den skyndsamhet som krävs beak-          håll och tyngdpunkt tagits upp för behandling.
41353: tas och särski1d uppmärksamhet fåstas vid att           Det har ansetts vara en nackdel att tyngdpunkten
41354: veteraner som har en skada eller sjukdom som            i fråga om rehabiliteringens mål, innehåll och
41355: orsakar störning i funktionsförmågan får möj1ig-        metoder närmast ligger vid fysisk rehabilitering
41356: het till rehabi1itering. Rehabi1itering söks på ini-    för veteraner i yrkesaktiv ålder. Rehabiliteringen
41357: tiativ av veteranen sjä1v eller med hans samtycke       har inte heller i tillräcklig grad understött åldran-
41358: av en anhörig eller en socia1- eller hä1sovårds-        de veteraners egenvård. Utan frivillig kontinuer-
41359: myndighet. Ansökan görs skrift1igen (Förord-            lig rehabilitering förlorar man ofta alltför snabbt
41360: ning om ändring av förordningen om rehabi1ite-          de resultat som uppnåtts under rehabiliteringspe-
41361: ring av frontveteraner 1041/1997). Till ansökan         rioden.
41362: bifogas ett 1äkarintyg, som utgör grund för bedö-          Social- och hälsovårdsministerits arbets-
41363: mingen av rehabiliteringens skyndsamhet.                grupp, Veteranprojektet -97, gav sitt förslag till
41364:    Anta1et veteraner uppgick i s1utet av år 1996        ändringar inom ramen för ett separat projekt
41365: ti11196 204 personer, varav 146 712 var män och         med namnet "lkääntyvä veteraani - itsenäinen
41366:                                           KK 498/1998 vp                                            5
41367: 
41368: selviytyminen" (Den åldrande veteranen - att        ringen har som mål att upprätthålla funktions-
41369: klara sig självständigt). Projektet genomförs som   förmågan och förmågan att klara sig i det egna
41370: en del av rehabiliteringsproducenternas och de-     hemmet genom att särskilt stöda egenvård och
41371: ras intressentgruppers verksamhet i samarbete       egen aktivitet.
41372: med krigsinvalidernas och veteranernas organi-         En ledningsgrupp som tillsatts av social- och
41373: sationer.                                           hälsovårdsministeriet för att främja utvecklandet
41374:    Också kommunerna har tagit initiativ tili re-    av veteranrehabiliteringen följer rehabiliterings-
41375: former av veteranrehabiliteringens innehåll och     projektet och ordnar riksomfattande och lokala
41376: verksamhetsmetoder. Veteranrehabiliteringen är      utbildnings- och överläggningstillfållen med nya
41377: i kommunerna en viktig del av den rehabilitering    verksamhetsmodeller och behovsområden inom
41378: som den äldre befolkningen behöver, varför de       veteranrehabiliteringen som tema.
41379: modeller som utvecklats inom veteranrehabilite-
41380: 
41381:      Helsingfors den 19 maj 1998
41382: 
41383:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
41384:                     j
41385:                     j
41386:                 j
41387:                 j
41388:             j
41389:             j
41390:         j
41391:         j
41392:     j
41393:     j
41394: j
41395: j
41396:                                            KK 499/1998 vp
41397: 
41398: 
41399: Kirjallinen kysymys 499
41400: 
41401: 
41402: 
41403: 
41404:                                    Timo Ihamäki /kok: Naturan toimeenpanosta Ruotsin mallin mu-
41405:                                        kaisesti
41406: 
41407: 
41408:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41409: 
41410:     Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelma on he-         on ollut neuvotteluyhteys maanomistajien kans-
41411: rättänyt kohuaja keskustelua ympäri maan. Ym-         sa. Lopputulos vaikuttaa siltä, että yhtään aluet-
41412: päristöministeriö haluaa ilmeisesti toteuttaa         ta ei ole tarvinnut ottaa vastoin asianosaisen
41413: mahdollisimman laajan Natura-ohjelman Suo-            suostumusta. Näin asia olisi pitänyt hoitaa meil-
41414: men luonnon monimuotoisuuden säilyttämisek-           läkin.
41415: si.                                                      Suomalainen kansantalous seisoo yhä vankas-
41416:     Natura-ohjelma on tehty ympäristöministe-         ti puujaloilleen. Suomalaista puuntuotantoa ei
41417: riössä ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vi-      tietenkään saa vaarantaa erilaisin ylimitoitetuin
41418: rastotyönä. Sen jälkeen järjestettiin kuulemisti-     suojeluohjelmin. Maaseutummekaan kantokyky
41419: laisuuksia ympäri maata. Kuitenkin Natura-oh-         ei kestä olemassa olevien elinkeinojen mahdolli-
41420: jelma sai aikaan peräti 13 500 muistutusta.           suuksien rajua supistamista. Ympäristöpolitii-
41421:     Yleisarvio valmisteluista ei ole ollut kovin      kan on otettava huomioon myös maaseudulla
41422: hyvä. Natura-ohjelmaan on otettu maita keskus-        asuvat ihmiset ja heidän harjoittamansa elinkei-
41423: telemaHa maanomistajien ja muiden asianosais-         not Maaseudulla harjoitettava yritystoiminta on
41424: ten kanssa. Maanomistajat ovat pitäneet Natu-         sekin kohta yhden suojeluohjelman arvoinen.
41425:  ran valmistelua "ylhäältä" käsin määräilevänä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41426:  On jopa epäilty ympäristöhallinnon toimien ob-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41427: jektiivisuutta. Epätietoisuus ja pelko Natura-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41428:  alueiden kohtalosta tulevaisuudessa on ymmär-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41429:  rettävää, niin vähäistä on tiedotus asiasta ollut.
41430:     Ruotsissa Naturaa lähestyttiin aivan eri taval-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41431:  la. Uudet suojelualueet otetaan Ruotsissa Natu-             ryhtyä, jotta Natura voitaisiin Suomessa-
41432:  raan vain ja ainoastaan maanomistajan suostu-               kin toimeenpanna vapaaehtoisin sopi-
41433:  muksella. Jos johonkin alueeseen on sisältynyt              muksin,ja
41434:  luonnontieteellisen näkemyksen kannalta jotain                 miten Hallituksen suojelupolitiikka on
41435:  aivan korvaamatonta, niin valtio on lisännyt pa-            ottanut huomioon kansan taloudellemme
41436:  noksiaan alueen suojelemiseksi. Kaiken takana               aiheutuvat menetykset?
41437: 
41438:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41439: 
41440:                                           Timo Ihamäki /kok
41441: 
41442: 
41443: 
41444: 
41445:  280043
41446: 2                                          KK 499/1998 vp
41447: 
41448: 
41449: 
41450: 
41451:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41452: 
41453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tonsuojelualueilla suojelu on kuitenkin toteutet-
41454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tava viipymättä senjälkeen kun alueesta on tehty
41455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilmoitus komissiolle.
41456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden
41457: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         suojelun yksityiskohtaiset toteuttamistoimet py-
41458: 499:                                                  ritään aina hoitamaan vapaaehtoisin keinoin.
41459:                                                       Näitä ovat alueiden ostot vapaaehtoisin kau-
41460:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        poin, suojelualueen perustaminen maanomista-
41461:        ryhtyä, jotta Natura voitaisiin Suomessa-      jan hakemuksesta sekä maanomistajan ja valtion
41462:        kin toimeenpanna vapaaehtoisin sopi-           väliset muut vapaaehtoiset sopimukset. Natura-
41463:        muksin, ja                                     alueiden suojelun toteuttamisessa noudatetaan
41464:           miten Hallituksen suojelupolitiikka on      käytännössä luonnonsuojelulain periaatetta,
41465:        ottanut huomioon kansantaloudellemme           jonka mukaan alueen suojelun toteuttamistapa
41466:        aiheutuvat menetykset?                         on sovitettava suojelun tarkoituksen mukaan ja
41467:                                                       suojelu on aina pyrittävä toteuttamaan ensisijai-
41468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti vapaaehtoisin keinoin. Esimerkiksi viime
41469: vasti seuraavaa:                                      vuonna (1997) tehtiin suojeluohjelmien toimeen-
41470:                                                       panemiseksi yli 500 vapaaehtoista kauppaa ja
41471:    Natura 2000 -verkoston laatimisen perustana        toista sataa maan vaihtoa. Maanomistajien hake-
41472: oleva EU :n luontodirektiivi edellyttää, että ver-     muksesta yksityisiä suojelualueita perustettiin
41473: kostoon ehdotettavat alueet valitaan yksin-            133. Pakkolunastukseen päädyttiin vain kahdek-
41474: omaan luonnontieteellisin perustein. Siihen on        san alueen osalta.
41475: sisällytettävä luontodirektiivin liitteen 1 mukai-        Natura 2000 -verkostoon ehdotettavista maa-
41476: sia luontotyyppejä ja liitteen II mukaisia lajien     alueista noin 95 % on sellaisia alueita, joiden
41477: elinympäristöjä käsittäviä alueita siten, että suo-    suojelusta valtioneuvosto on jo aiemmin tehnyt
41478: tuisan suojelutason säilyminen näiden osalta on        periaatepäätöksiä. Alueiden suojelusta aiheutu-
41479: voitava varmistaa. Lisäksi lintudirektiivin edel-      via taloudellisia vaikutuksia on selvitetty näiden
41480: lyttämiksi erityisten suojelutoimien alueiksi on       päätösten tekemisen yhteydessä erikseen. Var-
41481: osoitettava kooltaan ja lukumäärältään sopivim-        sinkin vanhojen metsien suojelusta päätettäessä
41482: mat alueet. Alueiden valintaperusteista johtuu,        suojelun taloudellisia vaikutuksia on selvitetty
41483: että verkostoon tulee kuulumaan sekä valtion           varsin huolellisesti. Lisäksi ympäristöministeriö
41484: että yksityisten omistamia alueita. Pelkästään         on erikseen tilannut Natura 2000 -verkoston
41485: valtion omistamien ja muiden riidattomien aluei-       vaikutusten arvioinnin Suomen ympäristökes-
41486: den sisällyttämisellä Natura 2000 -verkostoon ei       kukselta. Selvityksessä on tarkasteltu ehdotetun
41487: direktiivien verkostolle asettamien vaatimusten        Natura 2000 -verkoston luonnonsuojeluvaiku-
41488: voida katsoa täyttyvän.                                tuksia sekä sosiopoliittisia, valtiontaloudellisia ja
41489:    Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodi-         puuntuotannollisia vaikutuksia. Selvitys on ollut
41490: rektiivin mukaisten alueiden suojelu on toteutet-      Natura 2000 -ministerityöryhmän käytössä ja on
41491: tava kuudessa vuodessa siitä, kun EU :n komissio       luonnollisesti käytössä myös silloin, kun valtio-
41492: tai neuvosto on hyväksynyt alueen kuuluvaksi           neuvosto tekee päätöksensä Natura 2000 -ver-
41493: verkostoon. Lintudirektiivin mukaisilla linnus-        koston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä.
41494: 
41495:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
41496: 
41497:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
41498:                                           KK 499/1998 vp                                                 3
41499: 
41500: 
41501: 
41502: 
41503:                                        Tili Riksdagens Talman
41504: 
41505:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dena enligt fågeldirektivet skall skyddet dock ge-
41506: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     nomföras ofördröjligen efter att anmälan om
41507: de medlem av statsrådet översänt följande av         området gjorts tili kommissionen.
41508: riksdagsman Timo Ihamäki undertecknade                  De detaljerade åtgärderna för att skydda om-
41509: spörsmål nr 499:                                     råden som hör tili nätverket Natura 2000 sker
41510:                                                      alitid såvitt möjligt med friviliiga medel. Tili dem
41511:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hör förvärv av områden genom frivilliga köp,
41512:        ta för att Natura också i Finland skall       inrättande av skyddsområden på ansökan av
41513:        kunna genomföras genom frivilliga avtal,      markägarna samt andra frivilliga avtal mellan
41514:        och                                           markägarna och staten. Vid genomförandet av
41515:           hur har Regeringen i sin skyddspolitik     skyddet av Naturaområdena följs i praktiken den
41516:        beaktat de förluster som nationalekono-       princip i naturvårdslagen enligt viiken sättet för
41517:        min åsamkas?                                  genomförandet av skyddet av ett område bör
41518:                                                      anpassas tili ändamålet för skyddet, och man bör
41519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        alltid primärt gå in för att skyddet sker på frivillig
41520: anföra följande:                                     grund. Tili exempel i fjol (1997) gjordes över 500
41521:                                                      frivilliga köp och ett drygt hundratal markbyten
41522:    EU:s habitatdirektiv, som ligger tili grund för   för att genomföra skyddsprogram. På ansökan
41523: utarbetandet av nätverket Natura 2000, förutsät-     av markägare inrättades 133 privata skyddsom-
41524: ter att de områden som föreslås tili nätverket       råden. Tvångsinlösning skedde bara i fräga om
41525: väljs uteslutande på naturvetenskapliga grunder.     ätta områden.
41526: Där bör ingå områden som innehålier de naturty-         Av de markområden som föreslagits för nät-
41527: per som framgår av habitatdirektivets bilaga 1       verket Natura 2000 är ca 95% sådana om vars
41528: och de livsmiljöer för arter som framgår av bilaga   skydd statsrådet redan tidigare fattat principbe-
41529: II på så sätt att man där kan säkra att en gynnsam   slut. De ekonomiska verkningarna av att områ-
41530: skyddsnivå bevaras. Dessutom bör man som             den fredas har undersökts separat i samband med
41531: områden för de särskilda skyddsåtgärder som          beslutsfattandet. 1 synnerhet då beslutet om
41532: fågeldirektivet förutsätter anvisa sådana områ-      skydd av gamla skogar fattades undersöktes de
41533: den som till storlek och antal är bäst lämpade för   ekonomiska konsekvenserna av skyddet mycket
41534: ändamålet. På grund av kriterierna för valet av      omsorgsfullt. Dessutom har miljöministeriet hos
41535: områden kommer nätverket att omfatta såväl           Finlands miljöcentral separat rekvirerat en un-
41536: statliga som privatägda områden. Om enbart så-       dersökning av verkningarna av nätverket Natura
41537: dana områden som staten äger och andra icke          2000. 1 undersökningen behandlas naturvårds-
41538: omtvistade områden inkluderas i nätverket Na-        verkningarna samt de sociopolitiska, statsekono-
41539: tura 2000, kan man inte anse att de krav som         miska och virkesproduktionsverkningarna av
41540: direktivet stälier på nätverket blir uppfylida.      det föreslagna nätverket Natura 2000. Under-
41541:     Skyddet av de områden enligt habitatdirekti-     sökningen har nyttjats av ministerarbetsgruppen
41542:  vet som ingår i nätverket Natura 2000 bör ge-       för Natura 2000 och används naturligtvis också
41543:  nomföras inom sex år efter den tidpunkt då EU-      då statsrådet fattar beslut om godkännande av
41544:  kommissionen eller rådet har godkänt området        Finlands förslag tili nätverket Natura 2000.
41545:  som hörande till nätverket. 1 fågelskyddsområ-
41546: 
41547:      Helsingfors den 25 maj 1998
41548: 
41549:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
41550:                                             KK 500/1998 vp
41551: 
41552: Kirjallinen kysymys 500
41553: 
41554: 
41555: 
41556: 
41557:                                    Timo Ihamäki /kok: Valmisteverolainsäädännön luonnon kiven-
41558:                                        näisvesien markkinoille aiheuttamista ongelmista
41559: 
41560: 
41561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41562: 
41563:     Luonnon kivennäisvesien kaupallista hyödyn-       koska sen kokonaiskivennäispitoisuus on alle
41564: tämistä Suomessa haittaa makeis- ja virvoitus-        500 mg/1. Ruotsalainen Ramlösa puolestaan pa-
41565: juomaverolaki, jossa määrätään kivennäisvesille       kataan Hartwallin kanssa tehdyn sopimuksen
41566: virvoitusjuomavero ja ympäristöperusteinen li-        mukaisesti kierrätettäviin pulloihin, joten kerta-
41567: sävero. Luonnosta saatava talousvesi on vapaa         käyttöpulloihin siirtyminen ei liene todennäköis-
41568: kummastakin verosta. Rajana on kokonaiski-            tä. Jäljelle veroista vapautuvista kivennäisvesistä
41569: vennäispitoisuus 500 mg/1. Tämä valmistevero-         jää vain Perrier. Perrierin myynti on kuitenkin
41570: lain kohta on myönnetty ongelmaksi.                   erittäin vähäistä, koska sitä ei ole edes päivittäis-
41571:     Ympäristöministeriön 12.10.1994 asettama          tavaramyynnissä. Lisäksi Perrier pakataan
41572: jaosto, joka tutki valmisteverolainsäädäntöä,         omaan, tavaramerkkinä toimivaan erikoispul-
41573: asettui sille kannalle, että luonnon kivennäisve-     loonsa, josta tuskin tullaan luopumaan.
41574: det tulisi vapauttaa kokonaan valmisteverolain-          Nykyinen valmisteverolainsäädäntö sen si-
41575: säädännön piiristä. Jaoston kannanotot eivät ole      jaan syrjii tällä hetkellä esimerkiksi suomalaista
41576:  kuitenkaan johtaneet lainsäädäntötoimiin.            Viquaa, koska kertakäyttöpullojen lisävero kos-
41577:     Aikaisemmin tekemääni kirjalliseen kysymyk-       kee sitä. Pahimmassa tapauksessa Viquan pullot-
41578:  seen (n:o 168/1998 vp) ministeri Skinnarilta saa-    taminenjoudutaan lopettamaan. Jako verollisiin
41579:  massani vastauksessa todettiin, että myös kaikki     ja verottorniin luonnon kivennäisvesiin koko-
41580:  ulkomaiset luonnon kivennäisvedet pitäisi va-        naiskivennäispitoisuuden perusteella on luonno-
41581:  pauttaa Euroopan unionin syrjimättömyysperi-         tonta ja siitä tulisikin luopua.
41582:  aatteen mukaisesti valmisteverosta ja sen lisä ve-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41583:  rosta. Tämän pelätään johtavan siihen, että          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41584:  tuontikivennäisvesien vapauduttua valmisteve-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41585:  ron lisäveron piiristä kertakäyttöpakkausten         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41586:  määrä kasvaisi merkittävästi Suomen markki-
41587:  noilla. Tämän pelätään aiheuttavan haitallisia                 Onko Hallitus tietoinen valmistevero-
41588:  heijastusvaikutuksia muiden juomapäällysteiden              lainsäädännön luonnon kivennäisvesien
41589:  toimiviin kierrätysjärjestelmiin. Syytä tähän               markkinoille aiheuttamista ongelmista,
41590:  huoleen ei kuitenkaan ole, koska Suomessa                   ja
41591:  myynnissä olevia tuontikivennäisvesiä ovat vain                mihin toimiin Hallitus aikoo asian kor-
41592:  Perrier, Evianja Ramlösä. Evian on jo tällä het-            jaamiseksi ryhtyä?
41593:  kellä vapaa valmisteverosta ja sen lisäverosta,
41594: 
41595:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41596: 
41597:                                           Timo Ihamäki /kok
41598: 
41599: 
41600: 
41601: 
41602: 280043
41603: 2                                           KK 500/1998 vp
41604: 
41605: 
41606: 
41607: 
41608:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41609: 
41610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vin (80/777/ETY) mukaisesti kaikki luonnon ki-
41611: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vennäisvedet niiden kivennäissuolapitoisuudesta
41612: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riippumatta jätettäisiin virvoitusjuomaveron ja
41613: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        lisäveron ulkopuolelle. Luonnon kivennäisvesi
41614: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         voitaisiin myös hiilihapottaa ilman, että se tulisi
41615: 500:                                                  veron piiriin. Jaosto esitti, että vero koskisi ai-
41616:                                                       noastaan sellaisia vesiä, joihin on keinotekoisesti
41617:           Onko Hallitus tietoinen valmistevero-       lisätty kivennäissuoloja. Jaosto totesi lisäksi, että
41618:        lainsäädännön luonnon kivennäisvesien          luonnon kivennäisvesien verovapaus edellyttäisi
41619:        markkinoille aiheuttamista ongelmista,         Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön perustuvan
41620:        ja                                             syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti sitä, että
41621:           mihin toimiin Hallitus aikoo asian kor-     verosta olisi vapautettava myös vastaavat maa-
41622:        jaamiseksi ryhtyä?                             hantuodut luonnon kivennäisvedet. Näitä vesiä
41623:                                                       on markkinoillamme huomattavasti enemmän
41624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuin kotimaisia luonnonvesiä.
41625: vasti seuraavaa:                                          Virvoitusjuomaverovapaudella sinänsä ei näi-
41626:                                                       den juomien osalta olisi suurta valtiontaloudel-
41627:     Virvoitusjuomaveroa ja sen ympäristöperus-        lista merkitystä. Virvoitusjuomaveron ympäris-
41628: teista lisäveroa kannetaan hiilihapotetuista limo-    töperusteiDen lisävero on kuitenkin veroteknisis-
41629: nadeista ja niihin rinnastettavista tullinimikkee-    tä ja tarkoituksenmukaisuussyistä kytketty juo-
41630: seen 2201 kuuluvista kivennäisvesistä ja hiiliha-     mista fiskaalisin perustein kannettavaan perus-
41631: potetusta vedestä. Tullinimikkeistön mukaan ki-       veroon. Virvoitusjuomaverosta vapautettavat
41632: vennäisvedellä tarkoitetaan sekä keinotekoisesti,     juomat vapautettaisiin siten samalla myös niiden
41633: kivennäissuoloja lisäämällä valmistettua vettä        ei-kierrätettäviin päällyksiin kohdistuvasta ym-
41634: että luonnosta sellaisenaan saatavaa vettä, joka      päristöperusteisesta lisäverosta. Tällöin vaarana
41635: sisältää kivennäissuoloja. Makeis- ja virvoitus-      olisi, että kertakäyttöistenjuomapäällysten mää-
41636: juomaverolakiin (1474/1994) sisältyy määritel-        rä Suomen markkinoilla kasvaisi merkittävästi
41637: mä, jonka mukaan kivennäisvedeksi katsotaan           jätepolitiikan ja ympäristötavoitteiden vastaises-
41638: sellainen edellä tarkoitettu vesi, jonka kivennäis-   ti. On totta, että kirjallisessa kysymyksessä mai-
41639: suolapitoisuus on vähintään 500 mg litraa koh-        nittuja virvoitusjuomaveron perusveron ja lisä-
41640: den. Virvoitusjuomaveron perusveroa kanne-            veron piiriin kuuluvia kivennäisvesiä pakataan
41641: taan 0,27 markkaa litralta ja lisäveroa 4 markkaa     tällä hetkellä kertakäyttöpulloihin vain vähäises-
41642: litralta. Lisäveroa ei ole suoritettava, jos vähit-   sä määrin. Realistista on kuitenkin olettaa, että
41643: täismyyntipäällys perustuu ympäristöministe-          veron poistaminen muuttaisi luonnon kivennäis-
41644: riön hyväksymään, panttiin perustuvaan kierrä-        vesien pakkaamiseen liittyviä kustannustekijöitä
41645: tysjärjestelmään ja on uudelleen täytettävä. Jos      siten, että valmistajat ja maahantuojat muuttaisi-
41646: vastaavasti hyväksytty, pantillinen päällys on        vat tekemiänsä pakkausjärjestelyjä kertakäyttö-
41647: raaka-aineena hyödynnettävä, lisäveroa on suo-        pakkauksia suosivaan suuntaan. Tätä johtopää-
41648: ritettava 1 markka litralta.                          töstä tukee kertakäyttöisten päällysten edulli-
41649:     Hallitus on useaan otteeseen selvittänyt vir-     suus. Lisäksi vapauttamisella saattaisi olla hai-
41650: voitusjuomaveron lisäveron yleiseen toimivuu-         tallisia, ennalta arvaamattomia heijastusvaiku-
41651: teen liittyviä kysymyksiä. Ympäristötaloustyö-        tuksia muiden juomapäällysten toimiviin kierrä-
41652: ryhmän asettama pakkausjaosto esitti muun             tysjärjestelmiin.
41653: ohella lisäverojärjestelmää koskevassa selvityk-          Myös niillä kotimaisilla luonnon kivennäisve-
41654: sessään, että erilaisten vesien verotuskohtelua       sien pullottajilla, joita lisävero tällä hetkellä kos-
41655: muutettaisiin siten, että luonnon kivennäisvesien     kee, on mahdollisuus välttyä lisäverosta siirty-
41656: hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta         mällä uudelleen täytettäviin päällyksiin tai mak-
41657: annetun Euroopan unionin neuvoston direktii-          saa alempaa veroa, jos päällys on raaka-aineena
41658:                                              KK 500/1998 vp                                            3
41659: 
41660: hyödynnettävä. Hakija voi itse perustaa kierrä-        näisvedet. Koskajoidenkin virvoitusjuomien va-
41661: tysjärjestelmän tai liittyä usean yrityksen järjes-    pauttamisella virvoitusjuomaverosta ja täten
41662: telmään. Toiminnassa jo olevatjärjestelmät ovat        myös kertakäyttöpäällysten lisäverosta olisi hai-
41663: avoimia kaikille asianomaisen alan yrityksille.        tallisia vaikutuksia juomapäällysten ympäristö-
41664: Valmisteverovelvollisella on myös mahdollisuus         tavoitteiden mukaiseen kierrätykseen yleensä, ei
41665: hakea veron huojennusta sillä perusteella, että        tällainen vapautus olisi tarkoituksenmukainen
41666: valmisteveron perimistä voitaisiin yksittäista-        ilman, että koko juomapakkausten kierrätysjär-
41667: pauksessa pitää kohtuuttomana.                         jestelmän toimintaan liittyvät kysymykset perus-
41668:    Edellä esitetyn perusteella hallitus ei ole aina-   teellisesti selvitetään. Hallituksen tarkoituksena
41669: kaan tässä vaiheessa katsonut tarkoituksenmu-          on jatkossakin seurata juomapakkauksiin koh-
41670: kaisesti esittää, että virvoitusjuomaverostaja sen     distuvan virvoitusjuomaveron lisäveron yleistä
41671: lisäverosta vapautettaisiin kaikki luonnon kiven-      toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita.
41672: 
41673:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
41674: 
41675:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
41676: 4                                           KK 500/1998 vp
41677: 
41678: 
41679: 
41680: 
41681:                                         Tili Riksdagens Talman
41682: 
41683:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kunna kolsyras utan att för den skull omfattas av
41684: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        accisen. Sektionen föreslog att accisen endast
41685: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skall gälla vatten med på konstgjord väg tillsatta
41686: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            mineralsalter. Sektionen konstaterade dessutom
41687: 500:                                                  att skattefrihet för naturliga mineralvatten enligt
41688:                                                       principen om icke-diskriminering som grundar
41689:           Är Regeringen medveten om de pro-           sig på gemenskapernas regelverk förutsätter att
41690:        blem som accislagstiftningen medför för        också motsvarande importerade mineralvatten
41691:        marknaden för naturliga mineralvatten,         måste befrias från accis. Det finns betydligt fler
41692:        och                                            sådana vatten på marknaden än inhemska natur-
41693:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       liga vatten.
41694:        för att korrigera förhållandet?                    Slopandet av läskedrycksaccisen för dessa
41695:                                                       drycker skulle i och för sig inte ha någon större
41696:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betydelse för statsekonomin. Läskedrycksaccis-
41697: anföra följande:                                      ens tilläggsaccis som påförs av miljöskäl är dock
41698:                                                       på grund av skattetekniska skäl och ändamålsen-
41699:     Läskedrycksaccis och en tilläggsaccis som på-     1ighet kopplade tili grundaccisen, som uppbärs
41700: förs av miljöskä1 uppbärs för kolsyrade läske-        på fiskala grunder. Drycker som befrias från
41701: drycker och med dem jämförbart mineralvatten          läskedrycksaccisen befrias samtidigt från till-
41702: och kolsyrat vatten som hör till tulltariffposition   1äggsaccisen, som av miljöskäl påförs förpack-
41703: 2201. Enligt tulltariffpositionen avses med mine-     ningar som inte kan återanvändas. Faran är då
41704: ra1vatten både konstgjort, genom tillsats av mi-      att antalet engångsförpackningar ökar betydligt
41705: neralsalt framställt vatten samt vatten som ut-       på Finlands marknad, vilket strider mot avfalls-
41706: vinns som sådant i naturen och som innehåller         politiken och mi1jömålen. Det stämmer att de i
41707: mineralsalter. Lagen om sötsaks- och läske-           det skriftliga spörsmålet nämnda minera1vatten
41708: drycksaccis (1474/1994) innehåller en definition      som omfattas av läskedrycksaccisens grundaccis
41709: enligt viiken mineralvatten är ett sådant ovan        och tilläggsaccis för närvarande i mycket liten
41710: avsett vatten, vars mineralsalthalt är minst 500      utsträckning förpackas i engångsflaskor. Det är
41711: mg per 1iter. Grundaccisen för läskedrycker är        dock realistiskt att anta att ett avskaffande av
41712: 0,27 mk per liter och tilläggsaccisen är 4 mk per     accisen förändrar kostnadsfaktorerna när det
41713: liter. Tilläggsaccis beta1as inte om detaljhandels-   gäller mineralvattensförpackningarna så att till-
41714: förpackningen är en av miljöministeriet god-          verkarna och importörerna ändrar sina förpack-
41715: känd returförpackning som kan fyllas på nytt.         ningsarrangemang i en riktning som gynnar en-
41716: Om en 1ikaså godkänd returförpackning kan             gångsförpackningar. Denna slutledning stöds av
41717: återvinnas som råmaterial är tilläggsaccisen          engångsförpackningarnas förmånlighet. Dess-
41718: 1 mk per liter.                                       utom kan skattefriheten ha skadliga, oförutsäg-
41719:     Regeringen har flera gånger utrett frågor i       bara återverkningar på andra fungerande system
41720: anslutning till läskedrycksaccisens tilläggsaccis.    för återvinning av dryckesförpackningar.
41721: En förpackningssektion som tillsatts av miljö-            Också inhemska företag som tappar sådant
41722: ekonomiarbetsgruppen föreslog bl.a. i sin utred-      naturligt mineralvatten på flaska som för närva-
41723: ning om tilläggsaccisen att beskattningen av oli-     rande omfattas av tilläggsaccisen, kan undvika
41724: ka vatten borde ändras så att alla vatten enligt      tilläggsaccisen genom att övergå tili förpackning-
41725: Europeiska unionens råds direktiv om tillnärm-        ar som kan fyllas på nytt eller betala en lägre accis
41726: ning av medlemsstaternas lagstiftning om utvin-       om förpackningsmaterialet kan återvinnas som
41727: ning och saluförande av naturliga mineralvatten       råmaterial. De system som finns för närvarande
41728: (80/777/EEG) oberoende av vattnets mineralsalt-       är öppna för alla företag inom branschen. Accis-
41729: halt inte omfattas av läskedrycksaccis och till-      skyldiga kan också ansöka om skattelättnad om
41730: läggsaccis. Naturligt mineralvatten borde också       accisen i enskilda fall kan anses vara oskälig.
41731:                                             KK 500/1998 vp                                              5
41732: 
41733:     Med anledning av det ovan anförda har reger-      målen generellt sett, skulle en sådan skattebefriel-
41734: ingen åtminstone inte i detta skede ansett detvara    se inte vara ändamålsenlig utan att frågorna i
41735: ändamålsenligt att föreslå att alla naturliga mine-   anslutning tili hela systemet för återvinning av
41736: ralvatten skall befrias från läskedrycksaccis och     dryckförpackningar samtidigt grundligt utreds.
41737: tilläggsaccis. Eftersom avskaffande av läske-         Regeringens avsikt är att också i fortsättningen
41738: drycksaccisen för vissa läskedrycker och därige-      följa med hur tilläggsaccisen för dryckförpack-
41739: nom också tilläggsaccisen för engångsf6rpack-         ningar fungerar i allmänhet och uppmärksamma
41740: ningar skulle ha skadliga verkningar för åter-        eventuella behov av ändringar.
41741: vinningen av dryckförpackningar enligt miljö-
41742: 
41743:      Helsingfors den 20 maj 1998
41744: 
41745:                                                                             Minister Jouko Skinnari
41746:                                            KK 501/1998 vp
41747: 
41748: Kirjallinen kysymys 501
41749: 
41750: 
41751: 
41752: 
41753:                                   Timo Ihamäki /kok: EU:n Suomen maakuntia koskevan ohjelma-
41754:                                      politiikan toimivuudesta
41755: 
41756: 
41757:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41758:    Maakunnissa on arvosteltu Suomen kansalli-        ei saada tukemaan maakuntien omaa aluekehit-
41759: sen alue- ja rakennepolitiikan toimivuutta. Maa-     tämistyötä tehokkaasti, jäävät korkeat tukitasot
41760: kuntien oma EU:n rakennerahoitukseen perus-          hyödyntämättä.
41761: tuva kehittämispolitiikka ei ole toiminut halutul-      Tavoitteeksi on asetettu se, että kansallinen
41762: la tavalla, eikä ole myöskään tuottanut toivot-      raha annetaan maakuntiin työvoima- ja elinkei-
41763: tuja tuloksia. Pääsyy tähän on ollut se, että eri    nokeskusten päätettäviksi. Tämä edellyttää sa-
41764: ministeriöt ovat niiden hallussa olevilla EU:n       malla sitä, että valtion alueviranomaiset sitoutu-
41765: ohjelmapolitiikkaan sidonnaisilla rahoilla har-      vat vahvasti yhdessä maakunnallisten liittojen
41766: joittaneet omaa kansallista politiikkaansa irral-    kanssa kehittämispolitiikan suunnitteluun ja to-
41767: laan maakuntien kehittämistavoitteista.              teuttamiseen.
41768:    Maakuntien hyväksytyt ohjelmatavoitteet              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41769: ovat jääneet merkittävästi ilman kansallista ra-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41770: hoitusta erityisesti Etelä-Savossa. Kaikkein räi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41771: keimmän tilanteen väitetään olevan kauppa- ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41772: teollisuusministeriön osalta. Se on jopa vastoin
41773: valtioneuvoston päätöstä vähentänyt maakun-                     Missä määrin Hallitus pitää oikeutet-
41774: nan yritystukirahoista EU:n rahoituksesta pää-              tuna maakunnista tulevaa kritiikkiä
41775: tetyn pääomasijoitusrahan peruspääomaosuu-                  EU:n ohjelmapolitiikan toimivuudesta,
41776: den.                                                        ja
41777:    Maakunnissa pidetään välttämättömänä sitä,                   mitä Hallitus aikoo tehdä, että aluepo-
41778: että uudella ohjelmakaudella korjataan nykyiset             litiikan kansallinen hallinto saadaan tu-
41779: alue- ja rakennepolitiikan virheet. Koko Itä-Suo-           kemaan maakuntien omaa aluekehittä-
41780: mi on pääsemässä EU:n korkeimman tuen aluee-                mistyötä?
41781: seen. Mikäli aluepolitiikan kansallista hallintoa
41782: 
41783:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41784: 
41785:                                          Timo Ihamäki /kok
41786: 
41787: 
41788: 
41789: 
41790: 280043
41791: 2                                          KK 501/1998 vp
41792: 
41793: 
41794: 
41795: 
41796:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41797: 
41798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus on seurannut EU:n tavoiteohjelmien
41799: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        edistymistä ja on tietoinen niistä vaikeuksista,
41800: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joita ohjelmien toteuttamisessa on ilmennyt.
41801: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-           Huhtikuussa 1997 hallitus antoi eduskunnalle
41802: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        selonteon alueiden kehittämisestä annetun lain
41803: 501:                                                 tavoitteiden toteutumisesta (VNS 2/1997 vp).
41804:                                                      Tässä selonteossa todetaan, että lain tavoitteet
41805:            Missä määrin Hallitus pitää oikeutet-     vastaavat hyvin unionin keskeisiä aluepolitiikan
41806:        tuna maakunnista tulevaa kritiikkiä           periaatteita. Rakennerahasto-ohjelmien toi-
41807:        EU:n ohjelmapolitiikan toimivuudesta,         meenpano on olennaisesti edistänyt omaehtoi-
41808:        ja                                            suustavoitteen toteutumista. Selonteossa käsitel-
41809:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että aluepo-   lään myös käytännön ohjelmatyössä ilmenneitä
41810:        litiikan kansallinen hallinto saadaan tu-     kitkatekijöitä ja esitetään toimenpiteitä niiden
41811:        kemaan maakuntien omaa aluekehittä-           korjaamiseksi. Nämä koskevat erityisesti valtion
41812:        mistyötä?                                     talousarviokäytännön muuttamista ja ohjelmien
41813:                                                      toteutuksen joustavuuden lisäämistä.
41814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallitus päätti joulukuussa 1997 alueiden ke-
41815: vasti seuraavaa:                                     hittämisestä annetun lain mukaisista tavoiteoh-
41816:                                                      jelmista ja aluekehitysrahojen suuntaamisen ylei-
41817:     EU :n rakennerahastojen toimintaperiaattei-      sistä periaatteista (ONo 147/512/97). Tämä pää-
41818: siin kuuluu, että tukitoimet valmistellaan, toteu-   tös linjaa ja yhteensovittaa alueellista kehittämis-
41819: tetaan ja toteutumista seurataan yhteistyössä eri    työtä vuonna 1998, ja se on vuotta 1999 koskevan
41820: osapuolten kanssa. Toinen vaatimus on, että          valmistelun pohjana. Päätös tukee maakunnit-
41821: päätöksenteko on hajautettu ns. läheisyysperi-       taisten aluekehittämisohjelmien toteuttamista ja
41822: aatteen mukaisesti. Kun EU:n rakennerahasto-         vuoden 1999lopussa päättyvän EU :n rakennera-
41823: jen alueellisten tavoiteohjelmien (tavoiteohjel-     hastokauden alueellisten ohjelmien loppuun
41824: mat 6, 2 ja 5b) toteuttaminen aloitettiin, edelly-   saattamista sekä uuteen rakennerahastokauteen
41825: tettiin, että Suomi omaksuu nämä periaatteet.        valmistautumista. Päätöksessä on erillinen koh-
41826: Tämä merkitsi muutoksia niihin hallinnollisiin       ta, jossa käsitellään yhteistyötä eri viranomaisten
41827: käytäntöihin, joita aikaisemmin oli noudatettu       kesken ja maakuntien välillä. Hallitus edellyttää
41828: alueelliseen kehitykseen vaikuttavista hankkeis-     muun muassa, että ministeriöt huolehtivat siitä,
41829: ta päätettäessä.                                     että työvoima- ja elinkeinokeskukset ja muut
41830:     Maakunnan yhteistyöryhmällä on ratkaiseva        aluehallintoviranomaiset voivat toiminnassaan
41831: asema hankkeista päätettäessä. Se käsittelee         ottaa huomioon alueellisissa kehittämisohjelmis-
41832: kaikkia EU-tuella osarahoitettavia eri hallinnon-    sa määritellyt tavoitteet ja strategiat.
41833: alojen kehittämistoimenpiteitä ja niistä muodos-         Riippumattomat arvioitsijat ovat myös tar-
41834: tuvia toimenpidekokonaisuuksia. Käsittelyn           kastelleet EU :n rakennerahasto-ohjelmien toi-
41835: keskeisenä tavoitteena on varmistaa hankkeen         mivuutta. Heidän antamissaan väliraporteissa
41836: yhteensopivuus sekä valtakunnalliseen tavoite-       on käsitelty maakuntien ohjelmien ja valtion vi-
41837: ohjelmaan että maakunnan omassa ohjelmassa           ranomaisten sektoripolitiikan keskinäistä suh-
41838: määriteltyihin strategisiin painotuksiin. Ohjel-     detta osana ohjelman hallintoa. Arvioitsijat ovat
41839: matyö on näin olennaisesti lisännyt alueiden vai-    havainneet ongelmat, joihin kysymyksessä viita-
41840: kutusmahdollisuuksia hankkeiden valintaan. Se        taan. Kuitenkin arvioitsijat ovat todenneet
41841: on aktivoinutja konkretisoinut keskustelua kun-      myös, että ohjelmakauden aikana eri osapuolet
41842: kin alueen tavoitteista ja yksittäisten hankkeiden   ovat oppiruisprosessin kautta päässeet yhä pa-
41843: vaikutuksista niiden toteutumiseen. Ohjelmissa       rempaan yhteistyöhön.
41844: on tehty kaikkiaan runsaat 10 000 hankepäätös-          Toisaalta esimerkiksi tavoite 6 -ohjelman ar-
41845: tä, jotka ovat tukeneet alueellista kehittämistyö-   vioitsijat huomauttavat, että kumppanuus-peri-
41846: tä.                                                  aate on käsitettävä laajemmin kuin eri hallinnon-
41847:                                             KK 501/1998 vp                                            3
41848: 
41849: alojen ja maakuntien liittojen välisenä yhteistyö-    sä ministeriöiden ja niiden aluehallinnon välisis-
41850: nä. Tässä arvioitsijat viittaavat sekä alueen asuk-   sä tuloskeskusteluissa. Edelleen nämä ohjelmat
41851: kaiden osallistumiseen että maakuntien välisiin       toimivat keskeisenä pohjana, kun Suomi laatii
41852: yhteisiin hankkeisiin. Ohjelmien seurantakomi-        uutta EU:n rakennerahastojen ohjelmakautta
41853: teat ovat käsitelleet arvioitsijoiden raportteja ja   koskevat ohjelmaesityksensä komission hyväk-
41854: tehneet niiden perusteella päätöksiä ohjelmien        syttäväksi.
41855: toteutuksen tehostamiseksi.                              Uuden vuosia 2000-2006 koskevan ohjelma-
41856:     Maakuntien liitot ovat tarkistaneet vuonna        kauden yksityiskohtainen valmistelu on käynnis-
41857: 1994 valmistellut aluekehittämisohjelmansa.           sä komissiossa ja jäsenmaissa. Komissio antoi
41858: Tarkistetut ohjelmat ovat valmistuneet kaikissa       ehdotuksensa uusiksi rakennerahastoasetuksiksi
41859: liitoissa vuoden 1998 alussa. Ohjelmat on laadit-     maaliskuussa. Suomen kannanotot valmistel-
41860: tu maakunnan eri viranomaisten, seutukuntien          laan rakennerahastotyöryhmässä ja hyväksy-
41861: ja muiden toimijoiden välisenä yhteistyönä. Tar-      tään EU-ministerivaliokunnassa. Kuluvan ohjel-
41862: koituksena on, että maakuntien strategiset valin-     makauden kokemukset vaikuttavat olennaisesti
41863: nat ja rahoitustarpeet yhteensovitetaan ministe-      kannanottojen muodostumiseen.
41864: riöiden tulostavoitteisiin syksyllä 1998 käytävis-
41865: 
41866:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
41867: 
41868:                                                                            Ministeri Jouni Backman
41869: 4                                          KK 501/1998 vp
41870: 
41871: 
41872: 
41873: 
41874:                                        Tili Riksdagens Talman
41875: 
41876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     prob1em som har framkommit när programmen
41877: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       har fullföljts.
41878: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        1 apri11997 gav regeringen en redogörelse tili
41879: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr           riksdagen för förverkligandet av målsättningar-
41880: 501:                                                 na i lagen om regional utveckling (SRR 2/1997
41881:                                                      rd). 1 redogörelsen konstateras att målen i Iagen i
41882:           1 viiken mån anser Regeringen att kri-     hög grad motsvarar de centrala principerna för
41883:        tiken som 1andskapen riktar mot EU:s          unionens regionpolitik. Genomförandet av
41884:        programpo1itik är befogad, och                strukturfondsprogrammen har främjat uppnå-
41885:           vad ämnar Regeringen göra för att den      endet av målet för egna initiativ. Redogörelsen
41886:        nationella administrationen av regiona1-      behandlar också problem som framkommit i det
41887:        politiken skall fås att stöda 1andskapens     praktiska programarbetet och föreslår åtgärder
41888:        eget utvecklingsarbete?                       för att korrigera dem. Åtgärderna är framför allt
41889:                                                      ändringar av statens budgetpraxis och ökad flex-
41890:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ibilitet när det gäller genomförandet av program-
41891: anföra följande:                                     men.
41892:                                                         Regeringen fattade i december 1997 ett beslut
41893:    Tili verksamhetsprinciperna för EU:s struk-       om de målprogram och allmänna grunder för
41894: turfonder hör att stödåtgärderna bereds, genom-      inriktningen av regionutveck1ingspengar som av-
41895: förs och följs upp i samarbete med de berörda        ses i 1agen om regiona1 utveckling (Dnr 147/512/
41896: parterna. Ett andra krav är att beslutsfattandet     97). Bes1utet drar upp linjerna för och samordnar
41897: är ut1oka1iserat enligt den s.k. närhetsprincipen.   det regionala utvecklingsarbetet under år 1998
41898: När genomförandet av EU:s strukturfonders re-        och utgör grund för beredningsarbetet år 1999.
41899: gionala målprogram (6, 2 och 5b) inleddes förut-     Beslutet stöder genomförandet av de 1andskaps-
41900: sattes att Finland omfattar de nämnda principer-     vis uppgjorda regionala utvecklingsprogrammen
41901: na. Detta innebar förändringar i de administrati-    och fullföljandet av de program som gäller regio-
41902: va förfaranden som tidigare hade iakttagits när      nala mål under den EU-strukturfondsperiod som
41903: det fattades beslut om projekt som inverkade på      går ut i s1utet av 1999 samt förberede1serna inför
41904: den regionala utvecklingen.                          den nya strukturfondsperioden. 1 beslutet finns
41905:    Landskapets samarbetsgrupp har en avgöran-        en särskild punkt som behandlar samarbetet me1-
41906: de roll när det gäller beslut om projekten. Samar-   Ian olika myndigheter och landskapen. Reger-
41907: betsgruppen behandlar alla utvecklingsåtgärder       ingen förutsätter bl.a. att ministerierna sköter om
41908: inom olika förvaltningsområden och åtgärdshel-       att arbetskrafts- och näringscentralerna och de
41909: heter som delfinansieras med EU-stöd. Det vikti-     övriga myndigheterna inom regionalförva1tning-
41910: gaste målet för denna behand1ing är att säkerstäl-   en kan beakta utvecklingsprogrammens må1 och
41911: la att projektet överensstämmer både med det         strategier i sin verksamhet.
41912: riksomfattande målprogrammet och de strategis-          Också obundna bedömare har gjort en utvär-
41913: ka tyngdpunkter som fastställts i landskapets        dering av EU:s strukturfondsprogram. Deras
41914: eget program. Programarbetet har på så vis be-       mellanrapporter har behandlat förhållandet mel-
41915: tydligt ökat regionernas påverkningsmöjligheter      lan landskapens program och de statliga myndig-
41916: vid vai av projekt. Det har aktiverat och konkre-    heternas sektorpolitik som en del av administre-
41917: tiserat diskussionen om regionernas mål och de       ringen av programmet. Bedömarna har också
41918: enskilda projektens verkningar. Inom ramen för       observerat de problem som det hänvisas tili i
41919: programmen har det fattats drygt 10 000 beslut       spörsmålet. De har dock konstaterat att de olika
41920: om projekt som stöder det regionala utvecklings-     parterna under programperiodens gång lärt sig
41921: arbetet.                                             att samarbeta allt bättre.
41922:    Regeringen har följt med hur EU:s målpro-            Å andra sidan påpekar t.ex. må1 6-program-
41923: gram har framskridit och den är medveten om de       mets bedömare att partnerskapsprincipen skall
41924:                                          KK 501/1998 vp                                            5
41925: 
41926: uppfattas i en vidare bemärkelse än samarbete      teriernas resultatmål i de resultatförhandlingar
41927: mellan olika förvaltningsområden och förbun-       som förs mellan ministerieroa och deras regional-
41928: den på landskapsnivå. Här hänvisar bedömarna       förvaltning hösten 1998. Programmen utgör vi-
41929: både till invånarnas deltagande och tilllandska-   dare en viktig grund för de programförslag som
41930: pens gemensamma projekt. Programmens upp-          Finland utarbetar för EU:s strukturfonders näs-
41931: följningskommitteer har behandlat bedömarnas       ta programperiod och som skall godkännas av
41932: rapporter och på grundval av dem fattat beslut     kommissionen.
41933: om effektivering av genomförandet av program-         Den detaljerade beredningen av nästa pro-
41934: men.                                               gramperiod som infaller 2000-2006 har inletts i
41935:    Förbunden på landskapsnivå har justerat de      kommissionen och i medlemsländerna. Kommis-
41936: regionutvecklingsprogram som utarbetades           sionen lade fram sina förslag tili nya förordning-
41937: 1994. De justerade programmen blev fårdiga i       ar om strukturfonderna i mars. Finlands stånd-
41938: alla förbund i början av 1998. Programmen är       punkter bereds i strukturfondsarbetsgruppen
41939: resultatet av ett samarbete mellan olika myndig-   och godkänns av EU-ministerutskottet. Erfaren-
41940: heter, ekonomiska regioner och andra aktörer.      heterna från den pågående programperioden in-
41941: A vsikten är att landskapens strategiska vai och   verkar i hög grad på ståndpunkterna.
41942: finansieringsbehov skall samordnas med minis-
41943: 
41944:      Helsingfors den 25 maj 1998
41945: 
41946:                                                                         Minister Jouni Backman
41947:                     j
41948:                     j
41949:                 j
41950:                 j
41951:             j
41952:             j
41953:         j
41954:         j
41955:     j
41956:     j
41957: j
41958: j
41959:                                             KK 502/1998 vp
41960: 
41961: Kirjallinen kysymys 502
41962: 
41963: 
41964: 
41965: 
41966:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäynnin prosessiuudistuksesta
41967: 
41968: 
41969: 
41970:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41971: 
41972:    Alioikeuksissa on käytössä sekä siviili- että         Vaikka olen itse eduskunnan ja lakivaliokun-
41973: rikosprosessin osalta uudet prosessisäännökset        nanjäsenenä ollut muita uudistuksia sorvaamas-
41974: Hovioikeudet joutuvat tämän valmistelun ja            sa, esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
41975: pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn ja poliisitut-    menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
41976: kintapöytäkirjojen hylkäämisen noidankehään           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41977: lähiaikoina. Jo nyt on selvästi nähtävissä se, mikä
41978: tiedettiin jo lakeja tehtäessä. Uudistus ei onnistu             Mitä Hallitus aikoo tehdä sen kaaok-
41979: ja tuomioistuinprosessi joutuu kaaoksen val-                 sen estämiseksi, joka alioikeuksissa on
41980: taan. Kun poliisitutkintapöytäkirjaa ei pidetä               syntymässä ja lähiaikoina hovioikeuksis-
41981: käsittelyn runkona, käsittely on harhailevaa ja              sa toteutuu epäonnistuneen ja vain muu-
41982: päätösten oikeudenmukaisuus sattumanvarais-                  toshalun vuoksi toteutetun prosessiuu-
41983: ta. Suurena haittana uudistuksen lisäksi on se,              distuksen seurauksena?
41984: että syyttäjäkuntamme on aivan liian harvalu-
41985:  kuinen.
41986:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
41987: 
41988:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
41989: 
41990: 
41991: 
41992: 
41993:  280043
41994: 2                                        KK 502/1998 vp
41995: 
41996: 
41997: 
41998: 
41999:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42000: 
42001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käsittelyn suullisuus, välittömyys ja keskitys.
42002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suullisen käsittelyn tarkoituksena on turvata kä-
42003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sittelyn välittömyyttä ja keskittämistä sekä pa-
42004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      rantaa mahdollisuuksia johtaa oikeudenkäyntiä
42005: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tehokkaasti ja jäsentyneesti. Suullisessa menette-
42006: n:o 502:                                            lyssä voidaan myös aikaisempaa paremmin var-
42007:                                                     mistautua siitä, että asianosaisen lausuma on tul-
42008:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen kaaok-      lut oikein ymmärretyksi. Esimerkiksi rikosasiois-
42009:        sen estämiseksi, joka alioikeuksissa on      sa entisenlainen, poliisitutkintapöytäkirjaan tu-
42010:        syntymässä ja lähiaikoina hovioikeudes-      keutunut menettely ei ole enää tämän vuoksi
42011:        sa toteutuu epäonnistuneen ja vain muu-      mahdollista, vaan esitutkintapöytäkirja on syyt-
42012:        toshalun vuoksi toteutetun prosessiuu-       täjän syyteharkinnan pohjana.
42013:        distuksen seurauksena?                           Uudistukset ovat olleet laajoja. Muutosvaihe
42014:                                                     uudenlaisen prosessin periaatteiden oppimiseksi
42015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vie pitkään. Niitä ei ole voitu vielä kaikilta osil-
42016: vasti seuraavaa:                                    taan omaksua ja niissä on varmaankin myös kor-
42017:                                                     jattavaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole osoittau-
42018:    Alioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyt on        tunut, että uudistuksia olisi pidettävä epäonnis-
42019: uudistettu riita-asioiden osalta 1.12.1993 ja ri-   tuneina.
42020: kosasioiden osalta 1.1 0.1997lukien. Hovioikeus-        Rikosprosessin ja hovioikeusmenettelyn uu-
42021: menettelyn uudistaminen on tullut voimaan va-       distusten osalta on kovin aikaista esittää arvioita
42022: jaa kuukausi sitten eli 1.5.1998 alkaen.            toteutuksen onnistumisesta. Tiedossa on, että ne
42023:    Uudistusten tavoitteena on ollut parantaa        vaikuttavat merkittävästi syyttäjien tehtäviin.
42024: kansalaisten oikeusturvaa luomalla tuomioistui-      Syyttajälaitoksen voimavaroja lisättiin aikaisem-
42025: mille aikaisempaa paremmat keinot käsitellä         paan verrattuna paikallishallintouudistuksen
42026: asiat perusteellisesti ja antaa hyvin perusteltu    yhteydessä joulukuussa 1996. Voimavarojen riit-
42027: tuomio. Tarkoituksena on ollut myös päästä en-       tävyyttä seurataan ja arvioidaan tarvittaessa uu-
42028: tistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeusso-        delleen saatujen kokemusten pohjalta.
42029: pimusten velvoitteet täyttävään oikeudenkäynti-         Uudistusten toteutumista kokonaisuudessaan
42030: menettelyyn.                                         seurataan sekä selvitetään ja korjataan mahdolli-
42031:     Keinoina tavoitteiden toteuttamiseksi ovat       sia ongelmia. Myös koulutusta jatketaan.
42032: 
42033:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
42034: 
42035:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
42036:                                            KK 502/1998 vp                                               3
42037: 
42038: 
42039: 
42040: 
42041:                                        Tili Riksdagens Talman
42042: 
42043:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          garantera att behandlingen är omedelbar och
42044: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          koncentreras samt att göra det lättare att effek-
42045: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tivt och helhetsmässigt leda rättegången. Under
42046: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         det muntliga förfarandet kan man även bättre
42047: mål nr 502:                                          försäkra sig om att ett anförande av en part har
42048:                                                      förståtts korrekt. Tili exempel i brottmål är det
42049:           Vad ämnar Regeringen göra för att          därför inte längre möjligt att använda det tidiga-
42050:        förhindra det kaos som håller på att upp-     re förfarande som baserade sig på polisundersök-
42051:        stå vid tingsrätterna och snart även hov-     ningsprotokoll, utan åklagaren prövar med stöd
42052:        rätterna tili följd av den misslyckade pro-   av förundersökningsprotokollet om åtal skall
42053:        cessreform som endast drevs igenom på         väckas.
42054:        grund av en lust att ändra?                       Reformen har varit omfattande. Ändringsske-
42055:                                                      det, dvs. att man lär sig principerna i en ny pro-
42056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        cess tar en lång tid. Det har ännu inte varit möjligt
42057: anföra följande:                                     att omfatta demtili alla delar och det finns säkert
42058:                                                      något i dem som måste ses över. Hittills har det
42059:    För tvistemålens del förnyades rättegångsför-     dock inte visat sig att revisionen måste anses vara
42060: farandet den 1 december 1993 och brottmålens         ett misslyckande.
42061: den 1 oktober 1997. Det nya förfarandet vid              Det är alltför tidigt att komma med uppskatt-
42062: hovrätterna trädde i kraft för en knapp månad        ningar om hur lyckad revisionen av brottsproces-
42063: sedan, dvs. den 1 maj 1998.                          sen och hovrättsförfarandet är. Det som är känt
42064:    Målet för revisionen var att förbättra medbor-    är att den klart påverkar åklagarnas uppgifter.
42065: garnas rättsskydd genom att ge domstolarna           Åklagarväsendets resurser ökades i samband
42066: bättre metoder att grundligt behandla mä! och        med reformen av lokalförvaltningen i december
42067: meddela en väl motiverad dom. Syftet var även        1996. Det följs med hur väl dessa resurser räcker
42068: att skapa ett rättegångsförfarande som bättre        tili och vid behov beräknas de på nytt med stöd av
42069: uppfyller förpliktelserna i de konventioner om de    de erfarenheter som fåtts.
42070: mänskliga rättigheterna som binder Finland.              Hur revisionerna i deras helhet genomförs
42071:    Sätten att nå dessa mål är en muntlig hand-       följs samt utreds och eventuella problem ses över.
42072: läggning, omedelbarhet och koncentration. Av-        Ä ven utbildningen fortsätts.
42073: sikten med den muntliga förhandlingen är att
42074: 
42075:      Helsingfors den 25 maj 1998
42076: 
42077:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
42078:                                              KK 503/1998 vp
42079: 
42080: Kirjallinen kysymys 503
42081: 
42082: 
42083: 
42084: 
42085:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Perheen tulontasauksesta verotuksessa
42086: 
42087: 
42088: 
42089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42090: 
42091:    Puolisoiden erillinen verottamiskäytäntö si-         asiasta on tehty myös lakialoite. Kun lakialoit-
42092: sältää eräitä positiivisia seikkoja. Negatiivisena      teeseen ei saa ministerin vastausta asian toteutta-
42093: puolena voidaan pitää sitä, että jos vain toinen        miskelpoisuudesta, esitän tehdystä lakialoittees-
42094: puoliso on töissä, mutta tulot käytetään yhteises-      ta huolimatta valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
42095: ti perheen menoihin, verotus on työssä käyvälle         1 momenttiin viitaten seuraavan kysymyksen:
42096: osapuolelle suhteellisesti ajatellen varsin anka-
42097: raa. Tietynasteiseen tasapuolisuuteen päästäi-                    Tulisiko Hallituksen mielestä perhei-
42098: siin,jos työssä käyvän puolison palkasta ainakin               den tuloverotusta kehittää siihen suun-
42099: osa verotettaisiin kotona olevan puolison tuloina              taan, että vain toisen puolison työssä käy-
42100: ja veroaste tätä kautta alenisi. Asiaan voisi lisäksi          dessä verotettava tulo jaettaisiin verotuk-
42101: liittyä ehtoja, jotka liittyisivät perheen olosuhtei-          sessa osaksi tai kokonaan työssä käyvän
42102: siin, kuten elätettävänä olevien lapsien määrä                 ja kotona olevan puolison tai avopuoli-
42103: jne.                                                           son kesken, mikäjossakin määrin alentai-
42104:     Tätä kysymystä tehdessäni havaitsin, että                  si perheen veroastetta?
42105: 
42106:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42107: 
42108:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
42109: 
42110: 
42111: 
42112: 
42113:  280043
42114: 2                                           KK 503/1998 vp
42115: 
42116: 
42117: 
42118: 
42119:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42120: 
42121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         se on saanut osakseen verrattain vähän. Syynä on
42122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ilmeisesti se, että yksilöllisen veronmaksukyvyn
42123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        arvioimista pidetään meillä nykyään luonnollise-
42124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         na, koska perheissä on pääsääntönä molempien
42125: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          puolisoiden työssäkäynti. Vaikka työllisyystilan-
42126: n:o 503:                                               ne onkin tällä vuosikymmenellä heikentynyt, rat-
42127:                                                        kaisuksi ei ole ainakaan laajalti esitetty keinoja,
42128:           Tulisiko Hallituksen mielestä perhei-        joiden avulla naiset saataisiin uudelleen vetäyty-
42129:        den tuloverotusta kehittää siihen suun-         mään pois työelämästä. Yksi tällainen keino olisi
42130:        taan, että vain toisen puolison työssä käy-     kysyjän ehdottarua yhteisverotus, joka on kyllä
42131:        dessä verotettava tulo jaettaisiin verotuk-     silloin tällöin viime vuosien verokeskustella
42132:        sessa osaksi tai kokonaan työssä käyvän         noussut taas esille. Aloitteissa on tavanmukaises-
42133:        ja kotona olevan puolison tai avopuoli-         ti korostettu sitä, ettei kysymys ole naisten jäämi-
42134:        son kesken, mikäjossakin määrin alentai-        sestä kotiin, vaan kummasta puolisosta tahansa.
42135:        si perheen veroastetta?                         Käytännössä muutos kuitenkin koskisi nimen-
42136:                                                        omaan naisia, joiden yleensä pienempipaikkaisi-
42137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lla kannattaisi miestä useammin valita kotiinjää-
42138: vasti seuraavaa:                                       misen tai palaamisen vaihtoehto. Tämä olisi kan-
42139:                                                        santalouden voimavarojen käytön kannalta tuh-
42140:     Perheverotuksessa Suomi lähti uusille linjoille    lausta, sillä vaikka miesten ja naisten palkkaerot
42141: vuonna 1976, jolloin meillä siirryttiin puolisoi-      ovat edelleen selvät, naiset alkavat tämän päivän
42142: den yhteisverotuksesta ansiotulojen erillisvero-       Suomessa olla paremmin koulutettuja kuin mie-
42143: tukseen. Päätöstä edelsi monivuotinen vilkas yh-       het. Siten ei tulisi edistää toimia, joilla heidän
42144: teiskunnallinen keskustelu, jossa esitettiin argu-     halukkuuttaan hakeutua työelämään tai pysyä
42145: mentteja niin uudistuksen puolesta kuin sitä vas-      siinä heikennettäisiin.
42146: taankin. Uudistuksen kannattajat korostivat eri-           Yhteisverotukseen palaamisesta ei ole halli-
42147: tyisesti sitä, että yhteisverotus on merkittävä este    tuksen parissa keskusteltu eikä tämän suuntaisia
42148: naisten hakeutumiselle työelämään ja toimii siten       uudistuksia ole vireillä. Kysyjän tarkoittama
42149: jarruna myös sukupuolten tasa-arvolle, josta            muutos olisi suomalaisessa yhteiskunnassa taka-
42150: noihin aikoihin käytiin vilkasta keskustelua var-       peroista kehitystä. Yhteisverotukseen palaami-
42151: sinkin Pohjoismaissa. Vastustajat taas katsoivat,       nen ei olisi myöskään sopusoinnussa hallitusoh-
42152: ettei tulisi luopua tuloverotuksen klassisesta peri-   jelman kanssa,jossa korostetaan työntekemiseen
42153: aatteesta, jonka mukaan perheen veronmaksu-            ja yrittämiseen kannustavia toimia. Hankaluute-
42154: kyky tulee arvioida sen yhteenlaskettujen tulojen       na olisi myös uudistuksen toteuttaminen vero-
42155: mukaan. Uudistusta puoltavia näkökohtia pi-             kertymän kannalta neutraalisti, sillä muutos olisi
42156: dettiin lopulta painavimpina, joten muutos to-          omiaan vähentämään tuloveron tuottoa. Vajaus
42157: teutettiin ja laajennettiin myöhemmin koske-            pitäisi kattaa käytännössä verojärjestelmän sisäi-
42158: maan myös pääomatuloja ja varallisuutta. Tällä          sin keinoin, joita ei olisi helppo löytää. Uudistuk-
42159: hetkellä yhteisverotuksen piirteitä on jäljellä lä-     sen tarpeellisuutta vähentää myös kotihoidon
42160: hinnä vähennysjärjestelmässä, jossa alijäämähy-         tukijärjestelmä, jolla tuetaan samaa perheiden
42161: vitys eli käytännössä korkovähennys samoin              ryhmää, joihin myös yhteisverotukseen palaami-
42162: kuin eläkevakuutusmaksuvähennys ovat tietyin            nen kohdistuisi. Kotihoidon tuellakin on sen hy-
42163: edellytyksin vähennettävissä puolison verotuk-          vistä piirteistä huolimatta työllistymiskynnystä
42164:  sessa.                                                 korottava vaikutus, joka tosin on vain väliaikai-
42165:     Ansiotulojen erillisverotus on ollut voimassa       nen.
42166: jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Arvostelua
42167: 
42168:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
42169: 
42170:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
42171:                                              KK 503/1998 vp                                              3
42172: 
42173: 
42174: 
42175: 
42176:                                          Tili Riksdagens Talman
42177: 
42178:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skattebetalningsförmågan numera som någon-
42179: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ting naturligt, eftersom huvudregeln för familjer-
42180: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-        na är att bägge makarna arbetar. Trots att syssel-
42181: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           sättningsläget har försämrats under detta decen-
42182: 503:                                                    nium har man åtminstone inte i någon större
42183:                                                         omfattning framfört sådana lösningsmetoder
42184:           Anser Regeringen att inkomstbeskatt-          med vilkas hjälp man skulie få kvinnorna att på
42185:        ningen av familjer bör utvecklas i en rikt-      nytt dra sig tilihaka från arbetslivet. Den sambe-
42186:        ning som innebär att i sådana faJI då bara       skattning som spörsmålsstäliaren föreslår är en
42187:        den ena av makarna arbetar skali den             sådan metod. Sambeskattningen har alitid då
42188:        beskattningsbara inkomsten i beskatt-            och då lyfts fram i skattedebatten under de senas-
42189:        ningen helt elier delvis fördelas melian         te åren. 1 initiativen har man i alimänhet betonat
42190:        den som arbetar och den make eJler maka          att det inte är fråga om att kvinnorna skali stanna
42191:        elier sambo som är hemma, vilket i någon         hemma, utan alternativet gälier viiken som helst
42192:        mån skulle sänka skatteuttaget i familjen?       av makarna. 1 praktiken skulie förändringen
42193:                                                         dock gälia uttryckligen kvinnorna. De har i aii-
42194:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mänhet en Iägre lön, och därför Iönar det sig
42195: anföra följande:                                        oftare för dem än för männen att välja alternati-
42196:                                                         vet att stanna hemma elier återvända dit. Detta är
42197:    När det gälier beskattningen av familjer gick        slöseri med tanke på användningen av de sam-
42198: Finland in för nya Iinjer 1976, då man hos oss          hälJsekonomiska resurserna, därför att även om
42199: övergick från sambeskattning av makar tili sär-         Iöneskillnaderna melian män och kvinnor alit-
42200: beskattning av förvärvsinkomsterna. Beslutet            jämt är tydliga börjar kvinnorna i dagens Fin-
42201: föregicks av en Iivlig samhälisdebatt under             landhaen bättre utbildning än männen. Man bör
42202: många år där man argumenterade för och emot             därför inte främja åtgärder som försvagar kvin-
42203: reformen. Förespråkarna betonade speciellt att          nornas vilja att söka sig tili eller stanna kvar i
42204: sambeskattningen är ett stort hinder för att kvin-      arbetslivet.
42205: nor skali söka sig ut i arbetslivet och bromsar             En återgång tili sambeskattning har inte dis-
42206: således också jämstälidheten melian könen, vil-         kuterats i regeringen och några reformer i den
42207: ket då diskuterades Jivligt i synnerhet i de nordis-    riktningen är inte anhängiga. Den förändring
42208: ka Jänderna. Motståndarna ansåg att man inte            som spörsmålsställaren avser skulie innebära en
42209: bör frångå den klassiska principen i inkomstbe-         tillbakagång i det finländska samhäliet. En åter-
42210: skattningen, enligt viiken familjens skattebetal-       gång tili sambeskattning står inte heller i sam-
42211: ningsförmåga skali bedömas enligt de samman-            klang med regeringsprogrammet, där man beto-
42212: Jagda inkomsterna. De åsikter som stödde refor-         nar åtgärder som uppmuntrar tili arbete och före-
42213: men ansågs slutligen väga tyngre, och reformen          tagande. En svårighet är också att genomföra
42214: genomfördes och utsträcktes senare tilJ att gälla       reformen på ett neutralt sätt med tanke på be-
42215: också kapitalinkomster och förmögenhet. Drag            skattningsutfaliet, eftersom förändringen är äg-
42216: av sambeskattning finns för närvarande kvar             nad att minska intäkten av inkomstskatten. 1
42217:  närmast inom avdragssystemet, där underskotts-          praktiken skulie det gälia att täcka underskottet
42218: gottgörelsen, dvs. i praktiken ränteavdrag Iiksom        med metoder inom skattesystemet, vilka inte är
42219: avdrag för pensionsförsäkringspremier, på vissa         lätta att finna. Också stödsystemet för hemvård
42220:  vilikor kan dras av i makens elier makans be-          minskar behovet av en reform. Genom stödsyste-
42221:  skattning.                                              met stöds samma grupp av familjer som skulie stå
42222:     Särbeskattning av förvärvsinkomsterna har           som föremål vid en återgång tili sambeskattning.
42223:  gälit i mer än tjugo år. Den har kritiserats förhål-   Trots de goda egenskaperna har hemvårdsstödet
42224:  landevis litet. Orsaken är uppenbarligen att hos       en verkan som innebär att sysselsättningströs-
42225:  oss betraktas bedömningen av den individuelia           keln höjs. Denna verkan är dock bara tillfållig.
42226: 
42227:      Helsingfors den 20 maj 1998
42228: 
42229:                                                                               Minister Jouko Skinnari
42230:                                            KK 504/1998 vp
42231: 
42232: 
42233: Kirjallinen kysymys 504
42234: 
42235: 
42236: 
42237:                                    Mikko Elo /sd ym.: Valtion rahojen jakautumisesta maakuntien
42238:                                       välillä
42239: 
42240: 
42241:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42242: 
42243:     Maakuntahallinnon kehittyessä maakunnista            Valtion panostuksessa eri maakuntiin onkin
42244: on tullut tilastoyksiköitä, joiden kehitystä voi-     pyrittävä entistä suurempaan oikeudenmukai-
42245: daan seurata entistä paremmin Tilastokeskuksen        suuteen. Ei voi olla oikein, että eräät maakunnat
42246: antamilla selvityksillä. Niinpä Tilastokeskus on      saavat vuodesta toiseen eniten valtion rahaa,
42247: jo kaksi kertaa 1990-luvulla (vuosina 1994 ja         mikä näkyy näiden maakuntien voimakkaana
42248:  1996) tutkinut valtion menojen jakautumista          kehityksenä. Esimerkiksi Satakunnan osalta ei
42249: maakunnittain.                                        ole kysymys muusta kuin oikeudenmukaisuuden
42250:     Tilastokeskuksen luvut kertovat selvää kieltä     toteuttamisesta. Ilman valtion panostusta koulu-
42251: maakuntien saamista valtion rahoista. Samat           tukseen ja tutkimukseen Satakunta jää jälkeen
42252: maakunnat (Lappi, Ahvenanmaa ja Kainuu)               jatkuvasti niistä maakunnista,joissa on oma yli-
42253:  saavat toistuvasti eniten valtion rahaa tilastojen   opisto ja siihen liittyvää tutkimusta.
42254:  mukaan. Toisaalta taas Päijät-Häme, Satakunta,           Aluepoliittisessa rahanjaossa on pakko to-
42255:  Kymenlaakso ja Pirkanmaa jäävät lapsipuolen          teuttaa uudelleenjärjestelyjä. Eräs tapa olisi ja-
42256:  asemaan valtion rahojen jaossa.                      kaa maakunnille esimerkiksi korkeakouluope-
42257:     Satakunnan osalta valtion panostuksen puute       tukseen ja tutkimukseen tietty asukasmäärään
42258:  näkyy erityisesti koulutuksessa ja hallinnossa.      pohjautuva rahamäärä. Näin jokainen maakun-
42259:  Satakunnassa on vain niukalti valtion hallinto-      ta voisi kehittää omaa koulutustaan ja tutkimus-
42260:  palveluja ja maakunnasta puuttuu lähes täysin        taan haluamallaan tavalla. Nykyinen käytäntö
42261:  yliopistotasoinen koulutus. Valtion rahojen          valtion panostuksen jakamisessa johtaa entistä
42262:  niukkuus Satakunnassa näkyy taantuvana kehi-         suurempiin vääristymiin ja epäoikeudenmukai-
42263:  tyksenä erityisesti maakunnan tärkeimpien kes-       suuksiin. Lähinnä korkeakoulujen avulla kasvu-
42264:  kusten Porin, Rauman ja Kankaanpään osalta.          keskukset kehittyvät ja toisaalta taantuvat paik-
42265:  Näiden kaupunkien talousalueilla työttömyys           kakunnat jäävät entistä enemmän kehityksestä
42266:  pysyy korkeana ja Satakunta kokonaisuutena on        jälkeen.
42267:  jatkuvaa väestötappioaluetta.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42268:      Verrattaessa eräisiin samankokoisiin maa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42269:   kuntiin valtion panostus Satakuntaan on vuosi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42270:   tasolla jopa kaksi miljardia markkaa vähemmän       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42271:   kuin vertailumaakunnissa. Erityisesti valtion pa-
42272:   nostuksen niukkuus näkyy korkeakouluopetuk-                   Onko Hallitus tietoinen valtion raho-
42273:   sessaja tutkimuksessa. Maakuntavertailussa Sa-             jen epäoikeudenmukaisesta jakautumi-
42274:   takunta jää koulutuksen osalta tappiolle jopa              sesta maakuntien välillä, ja jos on,
42275:   700 miljoonaa markkaa vuodessa eräisiin muihin                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42276:   maakuntiin verrattuna. Vuosikymmenessä tämä                ryhtyä valtion menojen suuntaamiseksi
42277:   merkitsee 7 miljardin jälkeenjäämistä koulutuk-            maakunnille nykyistä oikeudenmukai-
42278:   sessa. Kun toisaalta tiedämme, että koulutus ja            semmin?
42279:   osaaminen ovat aivan ratkaisevia tämän päivän
42280:   yhteiskunnassa, tämä kehitys ei saa jatkua lop-
42281:    pumattomiin.
42282: 
42283:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42284: 
42285:            Mikko Elo /sd                  Veijo Puhjo /va-r              Timo Laaksonen /vas
42286:            Timo Kalli /kesk               Juha Korkeaoja /kesk           Sinikka Hurskainen /sd
42287: 
42288:  280043
42289: 2                                         KK 504/1998 vp
42290: 
42291: 
42292: 
42293: 
42294:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42295: 
42296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koitettu edistämään alueellisten kehittämista-
42297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voitteiden toteuttamista. Vuoden 1998 talousar-
42298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      viossa aluekehitysrahoiksi on kokonaan tai osit-
42299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           tain määritelty 29 momenttia,joiden aluekehittä-
42300: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        miseen käytettävä osuus on noin 4,1 miljardia
42301: n:o 504:                                             markkaa.
42302:                                                         Tämän vuoden alussa valmistuivat maakun-
42303:           Onko Hallitus tietoinen valtion raho-      tien aluekehittämisohjelmat. Satakunnan alue-
42304:        jen epäoikeudenmukaisesta jakautumi-          kehittämisohjelman toimintalinjoina lähivuosi-
42305:        sesta maakuntien välillä, ja jos on,          na korostuvat erityisesti osana elinkeinojen ke-
42306:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hittämistä yliopistotasoisen koulutuksen ja tut-
42307:        ryhtyä valtion menojen suuntaamiseksi         kimuksen vahvistaminen sekä valtion aluehallin-
42308:        maakunnille nykyistä oikeudenmukai-           non kehittäminen Satakunnassa. Tulevien vuo-
42309:        semmin?                                       sien aluepolitiikan painopisteiden määrittelyssä
42310:                                                      ja valtion talousarvioiden valmistelussa otetaan
42311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huomioon maakuntien aluekehittämisohjelmien
42312: vasti seuraavaa:                                     valtionrahoitusta edellyttävät kärkihankkeet.
42313:                                                          Parhaillaan on sisäasiainministeriössä menos-
42314:     Maakuntien, seutukuntien ja kuntien väliseen     sa hanke, jossa selvitetään Satakunnassa ja Päi-
42315: tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen vaikute-     jät-Hämeessä vuosina 1995-97 alueelliseen ke-
42316: taan monentyyppisillä toimenpiteillä. Suoraan        hittämiseen käytetyn valtionrahoituksen mää-
42317: alueiden kehittämisestä annettuun lakiin perus-      rää. Siinä yhteydessä selvitetään noin sadan mää-
42318: tuvat toimenpiteet, jotka tähtäävät alueellisten     rärahan osalta, mikä osuus niistä on sitoutunut
42319: erojen tasapainottamiseen tai erityyppisten          EU :n alueellisten tavoiteohjelmien osarahoituk-
42320: alueiden kehittymisedellytysten parantamiseen,       senaja mikä osuus on käytetty puhtaasti kansal-
42321: ovat osa näistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi eri    lisesti alueellisen kehittämisen rahoitukseen.
42322: hallinnonalojen toiminnassa tapahtuvat uudis-         Hankkeen perusteella on tarkoitus mm. arvioida
42323: tukset ja kehittämishankkeet usein vaikuttavat       kansallisen aluepolitiikan merkitystä ja rahoitus-
42324: alueiden asemaan joko välittömästi tai välillises-   tarvetta EU :n alue- ja rakennepolitiikan rinnalla.
42325: ti.                                                   Lisäksi on tarkoitus kehittää maakunnittaista
42326:     Valtion talousarviossa on vuodesta 1994 al-       aluekehittämiseen käytettävien määrärahojen
42327: kaen nimetty aluekehitysrahoiksi ne eri hallin-      budjetointia.         ·
42328: nonalojen määrärahat, jotka on erityisesti tar-
42329: 
42330:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
42331: 
42332:                                                                   Hallintoministeri Jouni Backman
42333:                                            KK 504/1998 vp                                            3
42334: 
42335: 
42336: 
42337: 
42338:                                        Tili Riksdagens Talman
42339: 
42340:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          definierat tili regionutvecklingspengar 29 mo-
42341: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ment av vilka är 4,1 miljarder mark den delen
42342: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      som skall användas för den regionala utveckling-
42343: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-         en.
42344: mål nr 504:                                              Förbunden på landskapsnivå fick i början av
42345:                                                      detta år regionutvecklingsprogrammen fårdiga.
42346:           Är Regeringen medveten om hur orätt-       Som riktlinjer i Satakundas regionutvecklings-
42347:        vist statens pengar riktats mellan land-      program betonas inom de närmaste åren särkilt
42348:        skapen och om så är fallet,                   som en del av näringslivets utveckling, förstärk-
42349:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ningen av utbildning och forskning på universi-
42350:        för att statens utgifter skall riktas mera    tetsnivå samt utvecklingen av statens regional-
42351:        rättvist än i dagens läge?                    förvaltning i Satakunda. Då man definierar
42352:                                                      tyngdpunkterna inom regionalpolitiken för de
42353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommande åren och förbereder statsbudgeten
42354: anföra följande:                                     skall man tai beaktande de topprojekt som förut-
42355:                                                      sätter statsfinansiering.
42356:    Tili en balanserad regional utveckling mellan         På inrikesministeriet är det för närvarande på
42357: landskapen, de ekonomiska regionerna och             gång ett projekti vilket man utreder i Satakunda
42358: kommunerna påverkas genom varierande åtgär-          och Päijät-Häme den statsfinansiering som har
42359: der. De åtgärder som baserar sig på lagen om         använts för regional utveckling under åren
42360: regional utveckling och som är inriktade på ba-      1995-97. 1 anslutning härtill utreder man också
42361: lanseringen av regionala skillnader eller förbätt-   ungefår om ett hundra anslag viiken del av dem
42362: ringen av olika slags utvecklingsförutsättningar     har förbundits tili delfinansieringen av EU's
42363: är en del av dessa åtgärder. Dessutom påverkar       målprogram och viiken del har använts helt na-
42364: ofta de reformer och utvecklingsprojekt som sker     tionellt för att finansiera regional utveckling.
42365: inom olika förvaltningsområden direkt eller indi-    Projektet har i syfte att man bl.a. kan evaluera
42366: rekt regionernas ställning.                          den nationella regionalpolitikens betydelse och
42367:    1 statsbudgeten har från och med år 1994 ut-      finansieringsbehov i samband med EU's regio-
42368: satts till regionutvecklingspengar de anslag som     nal- och strukturpolitik. Dessutom är det me-
42369: har beviljats för de olika förvaltningsområdena.     ningen att utveckla budgeteringen av de anslag
42370: Dessa skall i synnerhet användas för att befrämja    som skall användas för att utveckla den land-
42371: förverkligandet av regionala utvecklingsända-        skapliga regionalutvecklingen.
42372: mål. 1 1998 års budget har man helt eller delvis
42373: 
42374:      Helsingfors den 15 maj 1998
42375: 
42376:                                                               Förvaltningsminister Jouni Backman
42377:                                             KK 505/1998 vp
42378: 
42379: Kirjallinen kysymys 505
42380: 
42381: 
42382: 
42383: 
42384:                                    Raimo Vistbacka /ps: Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjauk-
42385:                                       sesta
42386: 
42387: 
42388:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42389: 
42390:    Paikallistie 16853 (Kangasaho-Lehtomä-             käli tien kunto pidetään nykyisellään, tulee se
42391: ki-Autio) on paikoin hyvin kapea ja siinä on          vaarantaruaan ja hankaloittamaan metsätalou-
42392: jyrkkiä mutkia sekä vaikeita mäkikohtia. Lisäksi      den, turvetuotannon ja matkailuelinkeinon tule-
42393: tiellä on yksi erittäin kapea silta. Tien kunnossa-   vaisuutta ja kannattavuutta tien vaikutuspiiris-
42394: pito rajoittuu nykyisin lanaukseen ja hiekoituk-      sä.
42395: seen, josta ei hiekan tiehen painumisen takia ole         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42396: suurta hyötyä tien kunnolle. Tiellä on 12 tonnin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42397: painorajoitus,joten sillä eivät voi ajaa tukkirekat   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42398: eivätkä laajoilta turvealueilta liikennöivät turve-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42399:  rekat. Lisäksi alueella toimii yksi suurehko mat-
42400:  kailuyritys, jonne tulisi päästä linja-autoilla,              Mihin toimiin ja millä aikataululla
42401:  mutta tien nykyisen kunnon vuoksi se ei onnistu.            Hallitus aikoo ryhtyä paikallistien 16853
42402:     Tien kohtuullisen suuren hyötykäyttöpaineen              muutos- ja peruskorjaustyön käynnistä-
42403:  takia tulisi se saada mahdollisimman pikaisesti             miseksi?
42404:  perusparannus- ja muutostöiden kohteeksi. Mi-
42405: 
42406:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42407: 
42408:                                           Raimo Vistbacka /ps
42409: 
42410: 
42411: 
42412: 
42413:  280043
42414: 2                                          KK 505/1998 vp
42415: 
42416: 
42417: 
42418: 
42419:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42420: 
42421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pääosin tämän liikenteen edellyttämässä kun-
42422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nossa. Ongelmia syntyy lähinnä lisääntyneistä
42423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       turvekuljetuksista Karstulan puoleisessa päässä.
42424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Tielle jouduttiin asettamaan 12 tonnin paino-
42425: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rajoitus 27.4.1998 kevätkelirikon aiheuttaman
42426: sen n:o 505:                                          tien pehmenemisen takia. Tätä tilapäistä paino-
42427:                                                       rajoitusta pidetään pari kolme viikkoa riippuen
42428:          Mihin t01mnn ja millä aikataululla           kevään etenemisnopeudesta ja tien kuivumisesta.
42429:        Hallitus aikoo ryhtyä paikallistien 16853      Tien perusparantaminenja päällystäminen mak-
42430:        muutos- ja peruskorjaustyön käynnistä-         saisi noin miljoona markkaa kilometriltä. Lisäksi
42431:        miseksi?                                       Vihurinjoen sillan leventäminen maksaisi noin
42432:                                                       0,4 milj. mk sekä Nytkymenmäen ja Martinmäen
42433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kiertäminen noin 2 milj. mk. Toimenpiteistä saa-
42434: vasti seuraavaa:                                      tava hyöty on tien vähäinen liikenne, kustannuk-
42435:                                                       set sekä muut kiireellisemmät kohteet huomioon
42436:    Paikallistie 16853 sijaitsee Soinin ja Karstulan   ottaen vähäinen eikä niiden toteuttaminen ole
42437: kunnissa Vaasan ja Keski-Suomen tiepiirien            mahtunut tiepiirin lähivuosien ohjelmiin. Tie pi-
42438: alueella. Tien pituus on noin 20 km ja sen liikenne   detään liikennöitävässä kunnossa normaalein
42439: on vähäistä (Karstulan puolella keskimäärin 150       hoito- ja kunnostustoimin niin kuin monet muut-
42440: autoa/vrk ja Soinissa alle 100 autoa/vrk). Tie on     kin vastaavanlaiset tiet.
42441: 
42442:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
42443: 
42444:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
42445:                                             KK 505/1998 vp                                            3
42446: 
42447: 
42448: 
42449: 
42450:                                         Tili Riksdagens Talman
42451: 
42452:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med anledning av ett ökande antal torvtranspor-
42453: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ter på vägavsnittet nära Karstula.
42454: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-          Vägen måste beläggas med en viktbegränsning
42455: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 på 12 ton den 27 april 1998 p.g.a. att vägen
42456: spörsmål nr 505:                                      förmjukats under menförestiden. Denna tillfålli-
42457:                                                       ga viktbegränsning är i kraft två tili tre veckor
42458:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        beroende på hur fort våren framskrider och bero-
42459:        skrida, och enligt viiken tidtabell, för att   ende på hur fort vägen torkar. En grundförbätt-
42460:        inleda omändringen och grundförbätt-           ring och en beläggning av vägen skulle kosta ca
42461:        ringen av bygdeväg 16853?                      en miljon mark per kilometer. Därtill skulle en
42462:                                                       breddning av Vihurinjoki bro kosta ca 0,4 milj.
42463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mk och en omväg runt höjderna Nytkymenmäki
42464: anföra följande:                                      och Martinmäki ca 2 milj. mk. Den nytta som
42465:                                                       kan vinnas genom åtgärderna skulle med beak-
42466:     Bygdeväg 16853 befinner sig i Soini och           tande av den glesa trafiken, kostnaderna samt
42467: Karstula kommuner på gränsen mellan Vasa              övriga mer brådskande projekt vara liten. Åtgär-
42468: vägdistrikt och Mellersta Finlands vägdistrikt.       derna har inte fått plats i vägdistriktets program
42469: Vägens längd är ca 20 km och den är glest trafike-    för de närmaste åren. Vägen hålls i trafikerbart
42470: rad (på Karstulas område i medeltal 150 bilar/        skick genom normala underhålls- och repara-
42471: dygn och i Soini under 100 bilar/dygn). Vägen är      tionsåtgärder liksom även många andra motsva-
42472: tili största delen i ett skick som denna trafik-      rande vägar.
42473: mängd förutsätter. Problem uppstår närmast
42474: 
42475:      Helsingforsden 13 maj 1998
42476: 
42477:                                                                         Trafikminister Matti Aura
42478:                         j
42479:                     j
42480:                     j
42481:                 j
42482:                 j
42483:             j
42484:             j
42485:         j
42486:         j
42487:     j
42488:     j
42489: j
42490: j
42491:                                             KK 506/1998 vp
42492: 
42493: 
42494: Kirjallinen kysymys 506
42495: 
42496: 
42497: 
42498: 
42499:                                    Tuija Pohjola /sd: Toimeentulotuen ja asumistuen ohjeistuksesta
42500: 
42501: 
42502: 
42503:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42504: 
42505:    Viime syksynä säädettyjen toimeentulotuen ja       tinnössä ja perustuslakivaliokunnan lausunnos-
42506: asumistuen muutosten yhteydessä perustuslaki-         sa esittämät kannanotot. Sosiaalitoimistoihin on
42507: valiokunta totesi lausunnossaan, että asumistuen      pikaisesti saatava lainhengen mukainen ohjeistus
42508: parannusten on tultava voimaan ennen toimeen-         kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tur-
42509: tulotuen muutosten voimaantuloa. Asumistuen           vaksi.
42510: muutokset tulivat voimaan 1997 loppupuolella             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42511: annetulla valtioneuvoston päätöksellä. Käytän-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42512: nössä asumistuen korotukset tapahtuvat asteit-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42513: tain asumistuen vuositarkastusten yhteydessä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42514: koko vuoden 1998 aikana. Toimeentulotuen
42515: muutokset tulivat voimaan 1. maaliskuuta. Tällä                   Miten Hallitus aikoo menetellä, jotta
42516: hetkellä sosiaalitoimistoissa ei oteta huomioon                sosiaalitoimistot saavat toimeentulotuen
42517: asumistuen muutosten voimaantulon vaihtele-                    ja asumistuen muutoksiin liittyen ohjeet,
42518: vaa ajankohtaa. Sosiaalitoimistot eivät ole saa-               jotka ottavat huomioon asumistuen as-
42519: neet lainkaan ohjeistusta, joka ottaisi huomioon               teittaisen muutoksen ja eduskunnan esit-
42520:  lainsäätäjien sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie-            tämät kannanotot?
42521: 
42522:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42523: 
42524:                                            Tuija Pohjola /sd
42525: 
42526: 
42527: 
42528: 
42529:  280043
42530: 2                                          KK 506/1998 vp
42531: 
42532: 
42533: 
42534: 
42535:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42536: 
42537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niissä kotitalouksissa, jotka ensisijaisten etuuk-
42538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sien kohoamisen jälkeenkin ovat edelleen toi-
42539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       meentulotuen piirissä." Eduskunnan perustus-
42540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       lakivaliokunta totesi saman asian sosiaali- ja ter-
42541: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        veysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa
42542: 506:                                                  (PeVL 31/1997 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokun-
42543:                                                       nan mietinnön (StVM 33/1997 vp) mukaan ensi-
42544:           Miten Hallitus aikoo menetellä, jotta       sijaisia etuuksia koskevat toimenpiteet vähentäi-
42545:        sosiaalitoimistot saavat toimeentulotuen       sivät nykyistä toimeentulotuen käyttöä. Valio-
42546:        ja asumistuen muutoksiin liittyen ohjeet,      kunta katsoi, että painopisteen tulee jatkossakin
42547:        jotka ottavat huomioon asumistuen as-          olla ensisijaisten etuuksien tason kehittämisessä
42548:        teittaisen muutoksen ja eduskunnan esit-       sekä muidenkin sellaisten järjestelyiden luomi-
42549:        tämät kannanotot?                              sessa, jotka johtavat toimeentulotukiasiakkai-
42550:                                                       den vähenemiseen.
42551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Toimeentulotuen ja asumistuen muutosten
42552: vasti seuraavaa:                                      yhteisvaikutusta selvitettiin perusteellisesti toi-
42553:                                                       meentulotukiuudistusta koskevan hallituksen
42554:    Laki toimeentulotuesta (141211997) tuli voi-       esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. So-
42555: maan maaliskuun alusta 1998. Se korvasi aikai-        siaali- ja terveysministeriö toimitti sosiaali- ja
42556: semmat toimeentulotukea koskevat säännökset,          terveysvaliokunnalle muun muassa lukuisia esi-
42557: jotka sisältyivät sosiaalihuoltolakiin (71 0/ 1982)   merkkilaskelmia, jotka valaisivat muutosten yh-
42558: ja valtioneuvoston päätökseen toimeentulotuen         teisvaikutuksia toimeentulotuen saajien tuen ta-
42559: yleisistä perusteista (988/1993). Toimeentulotu-      soon. Kuitenkin on havaittavissa, että tukijärjes-
42560: kiuudistuksen yhteydessä parannettiin eräitä toi-     telmien kokonaisuutta saattaa olla vaikea hah-
42561: meentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia,          mottaa. Olen kuvannut toimeentulotuen mää-
42562: muun muassa asumistukilaissa (408/1975) tar-           räytymistä ja asumistuen vaikutusta toimeentu-
42563: koitettua asumistukea. Uusi valtioneuvoston           lotuen määrään vastauksessani kansanedustaja
42564: päätös asumistuen määräytymisperusteista               Holopaisen kirjalliseen kysymykseen n:o 413/
42565: (1202/1997) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta          1998 vp.
42566:  1998, ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä tai        Vastauksesta ilmenee, että asumistuen tarkis-
42567: sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettä-               tuksen ajankohdalla ei ole vaikutusta toimeentu-
42568: vään tai tarkistettavaan asumistukeen.                 lotuen saajan käytettävissä kuukausittain ole-
42569:     Ensisijaisten etuuksien parantamisen pää-          vaan rahamäärään,jos hän on asumistuen tarkis-
42570: asiallisena tavoitteena oli vähentää tarvetta tur-     tuksenjälkeenkin oikeutettu toimeentulotukeen.
42571: vautua toimeentulotukeen. Toimeentulotuki-            Tämä johtuu siitä, että asumistuki otetaan mui-
42572:  uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE         den tulojen tavoin huomioon toimeentulotukea
42573: 217/1997 vp) perusteluissa selostetaan uudistuk-       määrättäessä. Tulojen kasvaessa toimeentulo-
42574: sen vaikutuksia kotitalouksille seuraavasti:           tuen määrä pienenee vastaavasti. Asumistuen
42575:  "Osalle toimeentulotukiasiakkaista näiden ensi-       tarkistus vaikuttaa ainoastaan henkilön yhteis-
42576: sijaisten etuuksien parantaminen aiheuttaa hei-        kunnalta saaman tuenjakautumiseen toimeentu-
42577:  dän tulotasonsa kohoamisen siinä määrin, että         lotuen ja asumistuen kesken, ei näiden tukien
42578: heillä ei enää ole tarvetta turvautua toimeentulo-     yhteismäärään. Asumistuen korotus parantaa
42579:  tukeen. Toisaalta toimeentulotuen perusosaa           niiden kotitalouksien taloudellista asemaa, joi-
42580:  koskevat muutokset merkitsevät valtaosalle toi-       den kohdalla korotettu asumistuki ylittää aikai-
42581:  meentulotuen saajista tuen tason alenemista. Eri      semmin maksetun toimeentulotuen ja asumis-
42582:  etuuksista yhteensä koostuvan tuen taso alenee        tuen yhteismäärän.
42583: 
42584:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
42585: 
42586:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
42587:                                            KK 506/1998 vp                                               3
42588: 
42589: 
42590: 
42591: 
42592:                                        Tili Riksdagens Talman
42593: 
42594:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hushåll som fär utkomststöd även efter höjning-
42595: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       en av de primära förmånerna." Detsamma kon-
42596: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     staterade riksdagens grundlagsutskott i sitt utlå-
42597: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr          tande tili social- och hälsovårdsutskottet (GrUU
42598: 506:                                                 31/1997 rd). Enligt social- och hälsovårdsutskot-
42599:                                                      tets betänkande (Sh UB 33/1997 rd) minskar åt-
42600:           Hur ämnar Regeringen förfara för att       gärderna beträffande de primära förmånerna an-
42601:        socialbyråerna i anslutning tili ändringen    vändningen av utkomsstödet. Utskottet ansåg
42602:        av utkomststödet och bostadsbidraget          att tyngdpunkten också i fortsättningen skallläg-
42603:        skali få sådana anvisningar som beaktar       gas vid utvecklandet av de primära förmånernas
42604:        den gradvisa förändringen i bostadsbi-        nivå samt vid andra nya arrangemang som leder
42605:        draget och de stäliningstaganden som          tili att antalet utkomststödsklienter minskar.
42606:        riksdagen har framfört?                           Den sammanlagda verkningen av ändringar-
42607:                                                      na av utkomststödet och bostadsbidraget utred-
42608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        des grundligt i samband med riksdagsbehand-
42609: anföra följande:                                     lingen av regeringens proposition med förslag till
42610:                                                      revidering av utkomststödet. Social- och hälso-
42611:     Lagen om utkomststöd (1412/1997) trädde i        vårdsministeriet tilistälide bl.a. social- och hälso-
42612: kraft den 1 mars 1998. Den ersatte de tidigare       vårdsutskottet ett stort antal räkneexempel som
42613: bestämmelser om utkomststödet som ingick i so-       belyste ändringarnas sammanlagda verkan pä
42614: cialvärdslagen (71011982) och statsrådets beslut     klienternas utkomststöd. Det är dock uppenbart
42615: om de alimänna grunderna för utkomststöd (988/       att det kan vara svärt att gestalta den helhet som
42616: 1993). I anslutning tili revideringen av utkomst-    stödsystemen bildar. Jag har i mitt svar på riks-
42617: stödet förbättrades några med hänsyn tili ut-        dagsman Holopainens skriftliga spörsmäl 413/
42618: komststödet primära förmåner, bl.a. det bo-          1998 rd beskrivit hur utkomststödets storlek fast-
42619: stadsbidrag som avses i lagen om bostadsbidrag       ställs och hur bostadsbidraget inverkar på ut-
42620: (40811975). Ett nytt statsrådsbeslut om grunder-     komststödet.
42621: na för bostadsbidraget (1202/1997) trädde i kraft        Av svaret framgår att tidpunkten för juste-
42622: den 1 januari 1998 och det tillämpas på bostads-     ringen av bostadsbidraget inte inverkar på det
42623: bidrag somen beviljas elier justeras nämnda dag      belopp som mottagaren av utkomststöd har tili
42624: elier senare.                                        sitt förfogande månad, om han ocksä efter juste-
42625:     Det huvudsakliga syftet med förbättringen av     ringen av bostadsbidraget är berättigad tili ut-
42626: de primära förmånerna var att minska behovet         komststöd. Detta beror på att bostadsbidraget
42627: av utkomststöd. I motiveringen till regeringens      liksom övriga inkomster beaktas när utkomsstö-
42628: proposition om revideringen av utkomststödet         dets storlek fastställs. När inkomsterna ökar
42629: (RP 217/1997 rd) redogörs för reformens verk-        minskar utkomststödet i motsvarande grad. Jus-
42630: ningar för hushällen på följande sätt: "För en del   teringen av bostadsbidraget inverkar endast på
42631: av klienterna inom utkomststödet medför för-         hur det stöd som klienten får från samhället för-
42632:  bättringarna av dessa primära förmåner att deras    delas mellan utkomststöd och bostadsbidrag,
42633: inkomstnivå stiger så mycket att de inte längre      inte på det sammanlagda beloppet av dessa stöd.
42634:  behöver ty sig tili utkomststöd. Å andra sidan      Höjningen av bostadsbidraget förbättrar den
42635:  innebär ändringarna i utkomststödets grunddel       ekonomiska situationen för de hushåll för vilka
42636:  att stödnivån sjunker för största delen av motta-   det höjda bostadsbidraget överstiger det tidigare
42637:  garna av utkomststöd. Det stöd som består av        utbetalade sammanlagda beloppet av utkomst-
42638:  flera olika förmåner tiilsammans sjunker för de     stöd och bostadsbidrag.
42639: 
42640:       Helsingforsden 19 maj 1998
42641: 
42642:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
42643:                                 J
42644:                             J
42645:                             J
42646:                             J
42647:                         J
42648:                         J
42649:                     J
42650:                     J
42651:                     J
42652:                 J
42653:                 J
42654:                 J
42655:             J
42656:             J
42657:         J
42658:         J
42659:         J
42660:     J
42661:     J
42662:     J
42663: J
42664: J
42665:                                              KK 507/1998 vp
42666: 
42667: Kirjallinen kysymys 507
42668: 
42669: 
42670: 
42671: 
42672:                                     Mikko Kuoppa Iva-r: EU:n työsuojeludirektiivin soveltamisesta
42673: 
42674: 
42675: 
42676:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42677: 
42678:    Suomen liittyessä ETAan ja myöhemmin                muun muassa työsuojeluohjelmien laatimista,
42679: EU:niin otettiin työsuojeluun liittyvä ED-lain-        työvälineiden hankintaa ja uuden teknologian
42680: säädäntö osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tuol-            aiheuttamien muutosten hallintaa, useiden sa-
42681: loin oli käsitys, että Suomen työsuojelusäädökset      malla työpaikalla toimivien työnantajien yhteis-
42682: ovat korkeaa tasoa ja vastaavat eurooppalaista         toimintaa ja työsuojelun koordinointia. Lisäksi
42683: tasoa. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka Suomen 40        säännöstä työntekijöiden oikeudesta pysyä työ-
42684: vuotta vanhaa työturvallisuuslaki on vuosien           suojeluun liittyvien taloudellisten kustannusten
42685: mittaan korjattu, se ei enää kykene vastaamaan         ulkopuolella on täsmennettävä. Tarvitaan siis
42686: nykyisiin työolojen ongelmiin.                         työturvallisuuslain kokonaisuudistus.
42687:    Työsuojelulainsäädäntö on Suomessa muu-                Hallituksen ED-ministerivaliokunta on tiettä-
42688: tenkin sekava ja se sisältää monia heikkoja            västi ottanut sellaisen kannan, että Suomen työ-
42689: kompromisseja. Esimerkiksi työturvallisuuslain         suojelulainsäädäntö on kunnossa ja että siihen
42690: 9 § sanoo, että työnantajan on kohtuudella otet-       tarvittaisiin vain pari kosmeettista täsmennystä.
42691: tava huomioon kaikki työoloihin vaikuttavat te-           EU:n komissiolla on mahdollisuus viedä asia
42692: kijät. Komissiossa tämä termi "kohtuudella" on         EY-tuomioistuimeen. Se olisi huonoa mainetta
42693: herättänyt ihmetystä, ja siellä arvioidaan aivan       Suomelle työsuojelussa sekä Suomen toiminnalle
42694: oikein, että sen avulla työnantaja voi helposti        EU:n puheenjohtajamaana ensi vuonna.
42695: kiertää velvollisuuksiaan turvallisten ja terveel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42696: listen työolojen järjestämisessä.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42697:     EU:n komissiolle Suomen antamat selvitykset        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42698: eivät ole kelvanneet, ja komissio on nyt antanut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42699: Suomelle virallisen huomautuksen työsuojelun
42700: puitedirektiivin puutteellisesta implementoinnis-                Onko Hallitus tietoinen, että EU:n ko-
42701: ta. Komission käsityksen mukaan Suomen olisi                  missiolle annetut selitykset Suomen työ-
42702: selvennettävä säännöksiä muun muassa siten,                   suojelulainsäädännöstä eivät ole tälle kel-
42703: että työnantajalla on velvollisuus hankkia päte-              vanneet ja näin komissiolla on mahdolli-
42704: vää ulkopuolista apua työsuojelu- ja ehkäisytoi-              suus tehdä perusteltu lausunto ja viedä
42705: menpiteiden järjestämiseksi, jos yrityksellä ei täl-          asia EY-tuomioistuimeen?
42706: laista pätevyyttä ole omasta takaa. Tämä koskee
42707: 
42708:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42709: 
42710:                                           Mikko Kuoppa Iva-r
42711: 
42712: 
42713: 
42714: 
42715: 280043
42716: 2                                           KK 507/1998 vp
42717: 
42718: 
42719: 
42720: 
42721:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42722: 
42723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        unioninjäseneksi Euroopan komissio ryhtyi val-
42724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vomaan direktiivien täytäntöönpanoa Suomes-
42725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa.
42726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                Suomen viranomaiset ovat vuodesta syksystä
42727: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           1996lähtien keskustelleet Euroopan kommission
42728: n:o 507:                                              edustajien kanssa puitedirektiivin ja työturvalli-
42729:                                                       suuslain vastaavuudesta. Selvityksiä on annettu
42730:           Onko Hallitus tietoinen, että EU:n ko-      suullisesti ja kirjallisesti. Komission kysymyksiin
42731:        missiolle annetut selitykset Suomen työ-       annettu kirjallinen vastaus hyväksyttiin kolmi-
42732:        suojelulainsäädännöstä eivät ole tälle kel-    kantaisesti. Suomen taholta on tuotu esille, että
42733:        vanneet ja näin komissiolla on mahdolli-       vaikkakaan Suomen lainsäädäntö ei kaikissa
42734:        suus tehdä perusteltu lausunto ja viedä        yksityiskohdissa sisällä direktiivin sanamuotoja
42735:        asia EY -tuomioistuimeen?                      vastaavia yksittäisiä säännöksiä, niin siitä huoli-
42736:                                                       matta Suomen lainsäädännön vakiintunut tul-
42737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kinta ja soveltamiskäytäntö ovat vähintään di-
42738: vasti seuraavaa:                                      rektiivin vaatimuksia vastaavia.
42739:                                                           Direktiivin antamisen perustana oleva EY:n
42740:     Euroopan komissio on 11.2.1998 päivätyssä         perustaruissopimuksen 118a artikla sekä puitedi-
42741: ulkoasiainministerille osoitetussa kirjeessään        rektiivin 2 ja 8 johdantokappaleet edellyttävät
42742: pyytänyt Suomen hallitusta esittämään kannan-         pyrkimystä työntekijöiden turvallisuuden ja ter-
42743: ottonsa komission huomautuksiin, jotka koske-         veyden parantamiseen kuitenkin siten, että saa-
42744: vat neuvoston 12.6.1989 antaman direktiivin 89/       vutettua työsuojelun tasoa ei mitenkään saa huo-
42745: 391/ETY toimenpiteistä työntekijöiden turvalli-       nontaa. Valitulla direktiivin täytäntöönpanorat-
42746: suuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi        kaisulla on pyritty juuri tähän päämäärään.
42747: työssä (jälj. puitedirektiivi) kansallista täytän-    Lainsäädäntöä on muutettu ja täydennetty siltä
42748: töönpanoa.                                            osin kuin direktiivi on tuonut parannusta ole-
42749:     Puitedirektiivin antamisen jälkeen Suomessa       massa olevaan tilanteeseen. Erityisen tärkeäksi
42750: ryhdyttiin selvittämään kolmikantaisesti direk-       lainsäädännön muutostarvetta arvioitaessa on
42751: tiivin sisältöä ja sen mahdollisia vaikutuksia Suo-   katsottu se, että lainsäännön muutokset on voitu
42752: men lainsäädäntöön, vaikka Suomi ei tuolloin          toteuttaa kolmikantaisessa yhteisymmärrykses-
42753: ollut edes Euroopan yhteisöjen jäsen. Ensimmäi-       sä, sillä vain tässä tapauksessa voidaan varmistaa
42754: nen laaja selvitys valmistui kolmikantayhteistyö-     uusien säännösten laaja yhteiskunnallinen hy-
42755: nä jo vuonna 1990.                                    väksyntä ja niiden käytännön soveltamisen te-
42756:     Konkreettisiin lainsäädäntömuutoksiin di-         hokkuus.
42757: rektiivi johti vuoden 1994 alusta lukien, jolloin         On selvää, että Suomessa on määrätietoisesti
42758: Suomi Euroopan talousaluetta koskevan sopi-           pyritty kohentamaan työsuojelulainsäädäntöä
42759: muksen perusteella saattoi direktiivin osaksi         yhtäältä direktiivien valossa ja toisaalta kansal-
42760: kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin täytän-      listen tarpeitten mukaan. Hallitus on tähän men-
42761: töönpano toteutettiin muuttamalla työturvalli-        nessä käytyjen keskustelujen pohjalta katsonut,
42762: suuslakia (299/1958) lailla 144/1993 siinä laajuu-    että Suomen lainsäädäntö täyttää ja pääosin ylit-
42763: dessa kuin katsottiin tarpeelliseksi. Lain muu-       tää direktiivin edellyttämän suojelun tason, kun
42764: toksen sisällöstä ja laajuudesta vallitsi kolmikan-   otetaan huomioon työturvallisuuslaki, sen nojal-
42765: tainen yhteisymmärrys.                                la annetut alemmanasteiset säädökset sekä va-
42766:     Euroopan talousaluetta koskevan sopimuk-          kiintunut soveltamiskäytäntö.
42767: sen mukainen EFT A:n valvontaviranomainen                 Komission huomautus sisältää kuitenkin
42768: (ESA) hyväksyi aikanaan Suomen ratkaisun ja           eräiltä osin sellaista uutta valaistusta direktiivin
42769: katsoi, että Suomen lainsäädäntö täyttää direk-       tulkintaan, jota ei aikaisemmin ole ollut tiedossa.
42770: tiivin vaatimukset. Suomen liityttyä Euroopan         Komission antaman virallisen huomautuksen
42771:                                            KK 507/1998 vp                                             3
42772: 
42773: pohjalta on nyt pääteltävissä, että säädökset ei-    aloitetaan siltä osin kuin Suomen lainsäädäntö ei
42774: vät ilmeisesti kokonaisuudessaan sittenkään si-      edellä mainituista syistä ole direktiiviä vastaava.
42775: sällä kaikkia direktiivissä mainittuja yksityis-     Tässä selvittelytyössä kiinnitetään huomiota nii-
42776: kohtia riittävän selvästi ja kattavasti. Toisaalta   hin seikkoihin, jotka komissio on tuonut esille ja
42777: on kuitenkin todettava, että eräät virallisen huo-   pyritään aikaansaamaan tarpeelliset säädös-
42778: mautuksen perustelut ovat vähintäänkin tulkin-       muutokset siten, että epäselvyttä direktiivin
42779: nanvaraisia.                                         asianmukaisen kansallisen täytäntöönpanon
42780:    Virallista huomautustaja sen aiheuttamia toi-     osalta ei jää. Muilta osin esitetään komissiolle
42781: menpiteitä on käsitelty ulkoasiainministeriön,       sen vaatimaa lisäselvitystä. Mitä työturvallisuus-
42782: oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministe-    lain säännöksiä tarkkaan ottaen tullaan muutta-
42783: riön kesken. Sitä on käsitelty myös EU-asioiden      maan, selviää lopullisesti vasta myöhemmän val-
42784: komiteassa sekä EU-ministerivaliokunnassa.           mistelutyön yhteydessä.
42785:    Ministerivaliokunta on tehnyt periaatepää-           Tarvittavat säädösmuutokset on tarkoitus
42786: töksen,jonka mukaan komissiolle vastataan seu-       valmistella vuoden 1998 loppuun mennessä kol-
42787: raavien suuntalinjojen mukaan: Työturvallisuus-      mikantaisessa yhteistyössä työnantajien ja työn-
42788: lain täydentämiseen tähtäävä säädösvalmistelu        tekijöiden edustavimpien järjestöjen kanssa.
42789: 
42790:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
42791: 
42792:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
42793: 4                                           KK 507/1998 vp
42794: 
42795: 
42796: 
42797: 
42798:                                         Tili Riksdagens Talman
42799: 
42800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nen att övervaka hur de olika direktiven har
42801: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        genomförts i Finland.
42802: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Finländska myndigheter har sedan hösten
42803: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr            1996 diskuterat med representanter för Europeis-
42804: 507:                                                  ka kommissionen om huruvida ramdirektivet
42805:                                                       och lagen om skydd i arbete motsvarar varandra.
42806:           Är Regeringen medveten om att de för-       Utredningar har lämnats såväl muntligen som
42807:        klaringar om Finlands arbetarskyddslag-        skriftligen. Det skriftliga svar som gavs på kom-
42808:        stiftning som givits tili EU-kommissionen      missionens frågor godkändes av alla tre parter.
42809:        inte har godtagits av denna och att kom-       Från Finlands sida har man framfört att även om
42810:        missionen således har en möjlighet att         den finska lagstiftningen inte i detalj innehåller
42811:        framställa ett motiverat yttrande och föra     enskilda bestämmelser med motsvarande ord-
42812:        saken till EG-domstolen?                       vändningar som i direktivet så motsvarar veder-
42813:                                                       tagen tolkning och tillämpningspraxis trots detta
42814:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         minst de krav som ställs i direktivet.
42815: anföra följande:                                          Artikel 118a i Fördraget om upprättandet av
42816:                                                       Europeiska gemenskapen som ligger tili grund
42817:     Europeiska kommissionen har i ett tili utrikes-   för direktivet samt de inledande styckena 2 och 8
42818: ministern riktat brev av den 11 februari 1998 bett    i ramdirektivet förutsätter strävanden för att för-
42819: Finlands regering att framföra sin ståndpunkt i       bättra arbetstagarnas säkerhet och hälsa så att
42820: fråga om kommissionens anmärkningar som gäl-          den nivå i fråga om arbetarskyddet som uppnåtts
42821: ler det nationella genomförandet av rådets direk-     inte får försämras på något sätt. Med det sätt på
42822: tiv 89/391/EEG av den 12 juni 1989 om åtgärder        vilket man valt att genomföra direktivet har man
42823: för att främja förbättringar av arbetstagarnas        försökt uppnåjust detta mål. Lagstiftningen har
42824: säkerhet och hälsa i arbetet (nedan ramdirekti-       ändrats och kompletterats tili den del som di-
42825: vet).                                                 rektivet har inneburit förbättringar i rådande
42826:     Efter det att ramdirektivet utfårdades började    förhållanden. När man bedömt behovet av änd-
42827: man i Finland på trepartsbasis utreda direktivets     ringar i lagstiftningen har man ansett det vara
42828: innehåll och dess eventuella inverkan på vår lag-     speciellt viktigt att ändringarna har kunnat ge-
42829: stiftning, även om Finland på den tiden inte ens      nomföras i samförstånd mellan alla tre parter, för
42830: var medlem i Europeiska gemenskaperna. Den            endast på så sätt kan man vara säker på att de nya
42831: första omfattande utredningen blev klar som ett       bestämmelserna får ett brett understöd i samhäl-
42832: trepartssamarbete redan 1990.                         let och att de tillämpas effektivt i praktiken.
42833:     Vid ingången av 1994 började direktivet leda          Det är klart att man i Finland målmedvetet
42834: tili konkreta ändringar i lagstiftningen då Fin-      har försökt förbättra arbetarskyddslagstiftning-
42835: land i enlighet med EES-avtalet genomförde di-        en å ena sidan på det sätt som direktivet förutsät-
42836: rektivet isin nationella lagstiftning. Detta skedde   ter och å andra sidan enligt våra nationella be-
42837: genom en ändring (144/1993) av lagen om skydd         hov. Regeringen har utgående från de diskussio-
42838: i arbete (29911958) i den utsträckning som det        ner som hittills förts ansett att vår lagstiftning
42839: ansågs nödvändigt. Om innehållet och omfatt-          uppfyller och i de flesta avseenden överstiger den
42840: ningen av lagändringen rådde samförstånd mel-         skyddsnivå som direktivet förutsätter, då man
42841: lan alla tre parter.                                  beaktar lagen om skydd i arbete, de författningar
42842:     Finlands sätt att genomföra direktivet god-       på lägre nivå som utfårdats med stöd av denna
42843: kändes i tiden av en i EES-avtalet angiven            samt vedertagen tillämpningspraxis.
42844: EFT A:s övervakningsmyndighet (ESA) soman-                Kommissionens anmärkning innehåller emel-
42845: såg att Finlands lagstiftning uppfyller direktivets   lertid till vissa delar sådana nya tolkningar av
42846: krav. Efter det att Finland blev medlem i Euro-       direktivet som man inte tidigare har känt tili.
42847: peiska unionen började Europeiska kommissio-          Utifrån kommissionens officiella anmärkning
42848:                                             KK 507/1998 vp                                               5
42849: 
42850: kan man nu sluta sig tili att författningarna i sin   stiftningen inte av ovan nämnda orsaker motsva-
42851: helhet uppenbarligen trots allt inte tillräckligt     rar direktivet. I detta utredningsarbete skall man
42852: tydligt och heltäckande innehåller alla de detaljer   fåsta uppmärksamhet vid de omständigheter
42853: som nämns i direktivet. Å andra sidan måste man       som kommissionen har lyft fram och försöka få
42854: konstatera att vissa motiv i den officiella anmärk-   tili stånd de ändringar som behövs i våra författ-
42855: ningen sannerligen ger rum för tolkningar.            ningar, så att det inte kvarstår någon oklarhet i
42856:    Den officiella anmärkningen och de åtgärder        fråga om att direktivet genomförts på behörigt
42857: som följer därav har behandlats i samråd mellan       sätt i den nationella lagstiftningen. För övrigt
42858: utrikesministeriet, justitieministeriet och social-   skall man lämna kommissionen den komplette-
42859: och hälsovårdsministeriet. Frågan har också be-       rande utredning som den begärt. Exakt vilka
42860: handlats i kommittt'm för EU-ärenden och i EU-        bestämmelser i lagen om skydd i arbete som kom-
42861: ministerutskottet.                                    mer att ändras klarnar slutgiltigt först i ett senare
42862:    Ministerutskottet har fattat ett principbeslut     skede av beredningsarbetet.
42863: enligt vilket Finland svarar kommissionen enligt          A vsikten är att behövliga ändringar i lagstift-
42864: följande riktlinjer: Lagstiftningsberedningen         ningen skall beredas före utgången av 1998 i ett
42865: som syftar tili att komplettera lagen om skydd i      trepartssamarbete mellan de mest representativa
42866: arbete påbörjas tili den del som den finska lag-      arbetstagar- och arbetsgivarorganisationerna.
42867: 
42868:      Helsingfors den 18 maj 1998
42869: 
42870:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
42871:                                              KK 508/1998 vp
42872: 
42873: Kirjallinen kysymys 508
42874: 
42875: 
42876: 
42877: 
42878:                                     Veijo Puhjo /va-r ym.: Tilastokeskuksen työttömyystilastojen uudis-
42879:                                         tuksesta
42880: 
42881: 
42882:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42883:     Tilastokeskus on ilmoittanut muuttavaosa           tilastointia EU-normien mukaiseksi, otettiin
42884: toukokuusta 1998 lähtien työttömyyden tilas-           käyttöön muitakin luokitteluja ja periaatteita,
42885: tointia siten, että työttömiksi luokitellaan vain      jotka keinotekoisesti alentavat työttömyyden ta-
42886: ne, jotka ovat neljän viimeisen viikon aikana           soa. Määräaikaisesti lomautettua henkilöä ei
42887: etsineet aktiivisesti työtä. Ennakkotietojen mu-       enää katsota työttömäksi. Tilastokeskuksen työ-
42888: kaan Tilastokeskuksen työttömyysluvut kaunis-          voimatilastoissa hyvin vähäinenkin, yhden tun-
42889: tuvat tämän vuoksi noin 40 000 hengellä. Muu-          nin työ tilastointiajanjaksolla luokittelee henki-
42890: tosta kuvataan EU-sopeutukseksi ja sitä perus-         lön työlliseksi.
42891: tellaan EU:n tilastoviraston Eurostatin yhtenäi-           Keskusteluissa ja mm. Tilastokeskuksen ai-
42892: senä tilastokäytännöllä. Kaunistetut työttö-           neistoissa on jäänyt epäselväksi, onko EU:llaju-
42893: myysluvut aiotaan julkaista takautuvasti vuo-          ridinen oikeus ja valta määrätä, miten työttö-
42894: desta 1989lähtien.                                     myyttä on tilastoitava Suomessa. Se, että Tilasto-
42895:     Muutos soveltuu huonosti Suomen käytän-            keskus muuttaa työttömyyden tilastointia kolme
42896: töön ja tilanteeseen. Työttömiltä on edellytetty       kertaa noin puolentoista vuoden aikana (tammi-
42897: ilmoittautumista työvoimatoimistossa 3---6 kuu-        kuussa 1997, toukokuussa 1997 ja toukokuussa
42898: kauden välein. Suurtyöttömyyden vallitessa ti-          1998) ja että määrittelyjä muutetaan kesken tilas-
42899: heämpi asioiminen työvoimatoimistoissa olisi-          tovuoden, luo vaikutelman, että EU:n taholta on
42900: kin hankalaa, sillä se voisi pahasti ruuhkauttaa       painostettu Suomea tilastokäytännön muutta-
42901:  muutenkin ylikuormitetut työvoimapalvelut. Ti-        miseen. Useat rinnakkaiset takautuvat tilastot
42902: lastokeskuksen omassa aineistossa on myös huo-         vaikeuttavat tilastojen käyttöä ja antavat tilas-
42903:  mautettu, että kesäkuukausina työn etsiminen          toinnista epäluotettavan kuvan. Syntyy myös
42904: on vaikeaa, koska yritysten työvoiman rekry-           epäilys, että työttömyystilastoja halutaan muut-
42905:  tointi hiljenee lomien ajaksi. Mekaaninen neljän      taa poliittisin perustein kauniimmiksi. Vaikka
42906:  viikon kriteerin soveltaminenjohtaisi tilastoidun     työministeriön rekistereihin perustuvat tilastot
42907:  työttömyyden keinotekoiseen laskuun kesäkuu-          säilyvät rinnalla, talouspoliittisessa keskustelus-
42908:  kausina. (Työttömyys ja työllisyys tilastoissa,       sa ja päätöksenteossa nojataan yleensä Tilasto-
42909: Tilastokeskus 1997, s. 31-32)                          keskuksen työttömyystilastoihin.
42910:     Uusi työttömyyden kriteeri pudottaa työttö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42911:  mien joukosta ne, joilla on vähiten mahdolli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42912:  suuksia työn saamiseen ja jotka sen vuoksi eivät      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42913:  koe tiheää asiointia työvoimatoimistoissa tar-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42914:  peelliseksi. Suurelta osin kyse lienee pitkäaikais-
42915:  työttömistä. On outoa, jos työttömyydestä eni-                   Onko EU:lla juridinen oikeus määrä-
42916:  ten kärsineet poistetaan työttömyysluvuista ja                tä, miten työttömyyttä tilastoidaan Suo-
42917:  siirretään työvoiman ulkopuolelle.                            messaja onko EU:n taholta mahdollisesti
42918:     Kun Tilastokeskus jo vuoden 1997 alussa                    painostettu Suomea tilastokäytännön
42919:  eräiltä osin muutti työttömyyden ja työllisyyden              muuttamiseen?
42920: 
42921:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
42922: 
42923:           Veijo Puhjo /va-r               Mikko Kuoppa /va-r              Esko-Juhani Tennilä /va-r
42924: 
42925: 
42926: 280043
42927: 2                                            KK 508/1998 vp
42928: 
42929: 
42930: 
42931: 
42932:                                         Eduskunnan Puhemiehe IIe
42933: 
42934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         massa olleessa työvoimatilastoinnissa ei nouda-
42935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettu työnhaun neljän viikon aktiivisuuskriteeriä
42936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        työvoimatoimistossa asioinnin osalta. Työvoi-
42937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-        matilastot eivät näin ollen täyttäneet EU:n edel-
42938: jon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           lyttämää kansainvälisen vertailukelpoisuuden
42939: n:o 508:                                               vaatimusta.
42940:                                                            Suomen poikkeuksellisen työllisyystilanteen
42941:            Onko EU :lla juridinen oikeus määrä-        vuoksi Tilastokeskus siirtyi asteittain EU :n käyt-
42942:         tä, miten työttömyyttä tilastoidaan Suo-       tämään, ILO:n suosituksen mukaiseen tilastoin-
42943:         messa ja onko EU:n taholta mahdollisesti       tikäytäntöön vuoden 1997 alusta lukien. Työvoi-
42944:         painostettu Suomea tilastokäytännön            matoimistossa asioinnin tiheyden osalta käytet-
42945:         muuttamiseen?                                  tiin aluksi kuuden kuukauden kriteeriä, joka
42946:                                                        muutettiin myöhemmin kolmeksi kuukaudeksi.
42947:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Siirtyminen asiointivälin lyhyempään kriteeriin
42948: vasti seuraavaa:                                       oli mahdollista työllisyystilanteen parantuessa
42949:                                                        ja työvoimahallinnon asiakaskäytäntöjen tehos-
42950:    Tilastotieto on keskeinen väline EU:n päätös-       tuessa.
42951: ten valmistelussa ja niiden toteuttamisen seuran-          Työvoimatoimistossa asiointi on vain yksi kri-
42952: nassa. Yhteisön tilastotoimen tavoitteena on,          teeri työttömäksi tilastoinnille. Omaehtoinen
42953: että eri jäsenmaista saadaan vertailukelpoisia tie-    työn etsiminen on katsottu aktiiviseksi työn-
42954: toja. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yh-         hauksi, jos se on tapahtunut tutkimusta edeltä-
42955: teisön tilastoista on annettu lähes 150 perusta-       neen neljän viikon aikana. Toukokuun 1998
42956: missopimuksen artikloihin perustuvaa säädöstä.         uudistuksen myötä työvoimatoimistossa asiointi
42957: Ne määrittelevät varsin yksityiskohtaisesti, mi-       tulee siten saman neljän viikon työnhaun aktiivi-
42958: tenjäsenvaltioiden on laadittava tilastot yhteisön     suuskriteerin alaiseksi. Tilastokeskuksen työvoi-
42959: tarpeisiin.                                            matilastointia syksyllä 1997 arvioinut riippuma-
42960:    Työvoimatutkimuksesta on koko Suomen jä-            ton asiantuntijaryhmä suositti mahdollisimman
42961: senyyden ajan ollut voimassa yhteisön asetus.          pikaista siirtymistä täysimääräisesti EU :n tilas-
42962: Uusi työvoimatutkimusta koskeva asetus tuli            tokäytäntöjen mukaiseen tilastointiin. Tämä
42963: voimaan tämän vuoden maaliskuussa. Tilasto-            koski olennaisesti työnhaun aktiivisuuden neljän
42964: keskus on sopeuttanut vaiheittain omaa työvoi-         viikon aikakriteerin noudattamista.
42965: matilastointiaan EU:n säädösten ja käytäntöjen             On huomattava, että jos kansalliset tilasto-
42966: mukaiseksi. Tässä kuvattu koskee vain Tilasto-         käytännöt eivät ole riittävästi EU :n omaksumien
42967: keskuksen tilastointia, ei työministeriön tilas-       käytäntöjen mukaisia, EU:n tilastovirasto arvioi
42968: tointia.                                               laskennallisesti kansallisten poikkeamien vaiku-
42969:    Kansainvälisen vertailtavuuden kannalta on          tukset EU:n omia tilastoja varten. Tästä syystä
42970: tärkeää, että työvoimatilastoinnissa käytetään         Tilastokeskuksen julkaisemat Suomea koskevat
42971: yhteneväisiä käsitteitä ja määritelmiä. EU:n työ-      viralliset työllisyys- ja työttömyysluvut ovat jos-
42972: voimatilastoinnissa noudatetaan ILO:n työtilas-        sain määrin poikenneet EU:n tilastovirastonjul-
42973: tosuositusta vuodelta 1985. Työttömäksi määri-         kaisemista Suomea koskevista tilastoista. Työ-
42974: tellään henkilö, joka haastatteluhetkellä on 15        voimatilastojen ED-sopeuttamisen yksi tarkoi-
42975: vuotta täyttänyt, on vailla työtä, on työhön käy-      tus on ollut poistaa tämä tilastojen käyttäjille
42976: tettävissä seuraavan kahden viikon aikana ja on        haitallinen epäkohta.
42977: aktiivisesti etsinyt työtä kuluneen neljän viikon          Työvoimatilastoinnin uudistuksen yhteydessä
42978: aikana.                                                on monipuolistettu työmarkkinoista saatavaa
42979:    ILO:n suosituksen antamaa mahdollisuutta            kuvaa. Vuoden 1997 alusta lukien on otettu käyt-
42980: soveltaa tarvittaessa kriteereitä kansallisiin oloi-   töön ja julkaistu uusia työllisyys- ja työttömyys-
42981: hin on käytetty hyväksi Suomen työvoimatilas-          indikaattoreita,jotka kuvaavat mm. erityyppisiä
42982: toinnissa. Tilastokeskuksen vuoteen 1996 voi-          työsuhteita sekä ns. piilotyöttömiä eli henkilöitä,
42983:                                                KK 508/1998 vp                                            3
42984: 
42985: jotka eivät syystä tai toisesta aktiivisesti etsi työ-      Todettakoon, että Tilastokeskus on tiedotta-
42986: tä, mutta voisivat kuitenkin ottaa työtä vastaan.        nut laajasti ja useaan otteeseen tilastointiuudis-
42987: Pyrkimyksenä on, että täydentäviä työttömyys-            tuksesta ja pitänyt saataviila mahdollisimman
42988: ja työllisyysindikaattoreita otetaan myös osaksi         vertailukelpoista takautuvaa tilastoaineistoa.
42989: EU :n piirissä tapahtuvaa työvoimapolitiikan             Lopulliset uuden tilastointitavan mukaisiksi kor-
42990: suunnittelua. Jossain määrin näin on jo tapah-           jatut aikasarjat julkaistaan toukokuun lopussa.
42991: tunutkin.
42992:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
42993: 
42994:                                                                               Ministeri Jouni Backman
42995: 4                                           KK 508/1998 vp
42996: 
42997: 
42998: 
42999: 
43000:                                         Tili Riksdagens Talman
43001: 
43002:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1996 iakttogs arbetssökandets aktivitetskriteri-
43003: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        um, dvs. fyra veckor, inte i fråga om besök på
43004: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      arbetskraftsbyrån. Arbetskraftsstatistikerna upp-
43005: man Veijo Puhjo m.fl. undertecknade spörsmål          fyllde således inte EU :s krav på internationell
43006: nr 508:                                               jämförbarhet.
43007:                                                          På grund av det exceptionella sysselsättnings-
43008:           Har EU juridisk rätt att bestämma hur       läget i Finland övergick Statistikcentralen från
43009:        arbetslösheten skall statistikföras i Fin-     ingången av 1997 stegvis tili den statistikförings-
43010:        land och har man från EU eventuellt ut-        praxis enligt ILO:s rekommendation som an-
43011:        övat påtryckning på Finland i syfte att        vänds inom EU. 1fråga om besöksfrekvensen vid
43012:        ändra statistikpraxisen?                       arbetskraftsbyråerna användes i början sex må-
43013:                                                       nader som kriterium. Senare ändrades det tili tre
43014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         månader. Övergången tili det kortare kriteriet
43015: anföra följande:                                      blev möjlig när sysselsättningsläget förbättrades
43016:                                                       och arbetskraftsförvaltningens kundpraxis ef-
43017:     Statistisk information är ett viktigt medel vid   fektiverades.
43018: beslutsberedningen inom EU och vid uppfölj-              Att besöka arbetskraftsbyrån är bara ett av
43019: ningen av hur besluten verkställs. Målet för ge-      kriterierna för att en person skall statistikföras
43020: menskapens statistikväsen är att få jämförbara        som arbetslös. Att söka arbete på eget initiativ
43021: uppgifter från de olika medlemsländerna. 1 syfte      har betraktats som aktivt sökande av arbete, om
43022: att säkerställa jämförbarheten har närmare 150        sökandet har pågått under de fyra veckor som
43023: rättsakter baserade på EG-fördraget utfårdats.        föregår undersökningen. 1 och med reformen i
43024: De anger synnerligen detaljerat hur medlemssta-       maj 1998 ställs således kriteriet att besöka arbets-
43025: terna skall utarbeta statistik för gemenskapens       kraftsbyrån under samma aktivitetskriterium
43026: behov.                                                som gäller i fråga om att söka arbete, dvs. fyra
43027:     Gemenskapens förordning om arbetskrafts-          veckor. En oberoende expertgrupp som hösten
43028: forskning har gällt under hela den tid som Fin-       1997 bedömde Statistikcentralens arbetskrafts-
43029: land har varit medlem av EU. En ny förordning         statistik föreslog en möjligast snabb fullständig
43030: om arbetskraftsforskning trädde i kraft i maj i år.   övergång tili statistikföring enligt statistikpraxis
43031: Statistikcentralen har stegvis anpassat sin statis-   inom EU. Detta gällde i synnerhet iakttagandet
43032: tikföring av arbetskraften så att den stämmer         av tidskriteriet fyra veckor aktivt sökande efter
43033: överens med regelverk och praxis inom EU. Det-        arbete.
43034: ta gäller enbart Statistikcentralens statistikfö-        Det är skäl att notera att om den nationella
43035: ring, inte arbetsministeriets.                        statistikpraxisen inte i tillräcklig grad överens-
43036:     För den internationella jämförbarheten är det     stämmer med den praxis som tillägnats inom EU,
43037: viktigt att man inom statistikföringen av arbets-     uppskattar EU:s statistikkontor kalkylmässigt
43038: kraften tillämpar enhetliga begrepp och defini-       verkningarna av avvikelserna för EU:s statisti-
43039: tioner. lnom EU :s statistikföring av arbetskraf-     ker. Därför har de officiella sysselsättnings- och
43040: ten iakttas ILO:s rekommendation om arbetssta-        arbetslöshetssiffror som publicerats av Statistik-
43041: tistik från 1985. Som arbetslös definieras en per-    centralen i någon mån avvikit från de statistiker
43042: son som vid tidpunkten för intervjun har fyllt 15     beträffande Finland som publicerats av statistik-
43043: år, är utan arbete, står tili förfogande för arbete   kontoret. Ett av syftena med anpassningen av
43044: under de två följande veckorna och aktivt har         arbetskraftsstatistikerna tili EU har varit att av-
43045: sökt arbete under de senaste fyra veckorna.           hjälpa detta missförhållande, vilket är störande
43046:     Den möjlighet att vid behov tillämpa kriterier-   för dem som använder statistikerna.
43047: na på nationella förhållanden som ILO:s rekom-           1 samband med reformen av statistikföringen
43048: mendation ger har använts inom statistikföring-       av arbetskraften har bilden av arbetsmarknaden
43049: en av arbetskraften i Finland. 1 Statistikcentra-     gjorts mångsidigare. Från ingången av 1997 har
43050: lens statistikföring av arbetskraften fram tili år    man tagit i bruk och publicerat nya sysselsätt-
43051:                                            KK 508/1998 vp                                              5
43052: 
43053: nings- och arbetslöshetsindikatorer, som beskri-         Det kan konstateras att Statistikcentralen på
43054: ver bl.a. olika typer av arbetsförhållanden samt     bred basis och upprepade gånger har informerat
43055: s.k. dolda arbetslösa, dvs. personer som av en       om reformen av statistikföringen och sett tili att
43056: eller annan orsak inte aktivt söker arbete men       möjligast jämförbar retroaktivt statistiskt mate-
43057: som dock skulle kunna ta emot ett arbete. A vsik-    rial finns att tillgå. 1 slutet av maj publiceras de
43058: ten är att kompletterande arbetslöshets- och sys-    slutliga tidsserierna, som har rättats sä att de
43059: selsättningsindikatorer också skall tas in som ett   överensstämmer med det nya sättet att föra sta-
43060: Ied i den arbetskraftspolitiska planeringen inom     tistik.
43061: EU. 1 viss utsträckning har detta redan skett.
43062: 
43063:      Helsingfors den 25 maj 1998
43064: 
43065:                                                                            Minister Jouni Backman
43066: 
43067: 
43068: 
43069: 
43070: \
43071: 1
43072: 1
43073:  1
43074:  1
43075:   1
43076:   1
43077:    1
43078:    1
43079:     1
43080:     1
43081:      1
43082:      1
43083:       1
43084:       1
43085:        1
43086:        1
43087:         1
43088:         1
43089:          1
43090:          1
43091:           1
43092:           1
43093:            1
43094:            1
43095:             1
43096:             1
43097:              1
43098:              1
43099:                                             KK 509/1998 vp
43100: 
43101: Kirjallinen kysymys 509
43102: 
43103: 
43104: 
43105: 
43106:                                    Hannu Takkula /kesk: Maantien 944 kunnostamisesta välillä
43107:                                       Autti-Kemijärvi
43108: 
43109: 
43110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43111: 
43112:    Maantie 944 välillä Autti-Kemijärvi kuuluu         nopalveluja. Tulevaisuudessa matkailun merki-
43113: Lapin tiepiirin toimenpideohjelmaan. Alkupe-          tyksen odotetaan entisestään korostuvan alueen
43114: räisen suunnitelman mukaan tänä vuonna 1998           elinkeinona. Matkailun myötä kasvavien tiellä
43115: ko. tietä piti korjata noin 8 miljoonan markan        liikkujien määrä lisää entisestään tien kuormitus-
43116: määrärahalla kapeiden vesistöpenkkojen osalta.        ta.
43117: Sinänsä oikean suuntaisen, mutta riittämättö-             Autin ja Kemijärven välisen tien kunnosta-
43118: män hankkeen toteutuksesta kuitenkin luovut-          ruistöiden käynnistäminen kapeita vesistöpenk-
43119: tiin. Lapin tiepiiristä saatujen viimeisimpien tie-   koja laajemmin edistäisi paitsi liikenneturvalli-
43120: tojen mukaan kyseisiin muutostöihin ryhdytään         suutta, myös turvaisi paikallisille maansiirtoyrit-
43121: vuoden 1999 kuluessa.                                 täjille ja kuorma-autoilijoille Koillis-Lapin työt-
43122:     Maantie 944 on erittäin huonokuntoinen öljy-      tömyysalueella elintärkeitä työn- ja ansionsaan-
43123: sorapintainen tie. Kelirikon aikana se on paikoin     timahdollisuuksia.
43124: ajokelvoton ja näin erityisen vaarallinen liiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43125: neturvallisuudelle varsinkin Luusuan kylän koh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43126: dalla. Ko. paikallistie on Autin-Kemijärven           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43127: alueella asuvien kyläläisten ohella säännöllisesti    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43128: myös raskaan liikenteen käytössä. Lisäksi alueel-
43129: la on maatiloja sekä matkailupalvelu-ja muita                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maan-
43130: maaseutu yrityksiä.                                          tie 944 välillä Autti-Kemijärvi saadaan
43131:     Erityisesti matkailuyrityksille huonot tieyh-            pikaisesti tienkäytön tarpeita vastaavaan
43132: teydet ovat muodostumassa tosiasialliseksi es-               kuntoon?
43133: teeksi kehitettäessä alueen matkailu- ja elinkei-
43134: 
43135:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
43136: 
43137:                                          Hannu Takkula /kesk
43138: 
43139: 
43140: 
43141: 
43142: ~80043
43143: 2                                         KK 509/1998 vp
43144: 
43145: 
43146: 
43147: 
43148:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43149: 
43150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maantiellä 944 on ensi kesän päällysteohjel-
43151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       massa öljysorapäällysteen uusiminen noin 11 ki-
43152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lometrin matkalla Pirttikoskelta pohjoiseen. Sa-
43153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          massa yhteydessä korjataan pahimpia routavau-
43154: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       riokohtia sekä kantavuudeltaan heikoimpia koh-
43155: n:o 509:                                            tia. Hankkeen kustannusarvio on 2,3 milj. mk.
43156:                                                         Kysymyksessä tarkoitettujen Karsimusperän
43157:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maan-    ja Reinikansalmen siltojen uusimisen sekä niihin
43158:        tie 944 välillä Autti-Kemijärvi saadaan      liittyvien tieosuuksien parantamisen aloittami-
43159:        pikaisesti tienkäytön tarpeita vastaavaan    seen kuluvana vuonna pyrittiin saamaan työlli-
43160:        kuntoon?                                     syystyömäärärahaa, samoin myös aikaisempina
43161:                                                     vuosina. Kun tämä ei ole järjestynyt, on kohteet
43162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jouduttu siirtämään vuosille 1999 ja 2000. Kus-
43163: vasti seuraavaa:                                    tannusarvio on 8,6 milj. mk.
43164:                                                         Lapin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-
43165:    Perustienpidon       rahoitustason      (mom.    man 1998-2002 mukaan on maantiellä 944
43166: 31.24.21) useampana vuonna jatkuneesta alene-       vuonna 2000 tarkoitus toteuttaa Luusuantien
43167: misesta on seurannut, että rahoitus sitoutuu yhä    parantaminen Kemijärven keskustassa. Hanke
43168: tarkemmin tieverkon päivittäiseen hoitoon sekä      sisältää myös kevyen liikenteen väylän rakenta-
43169: tärkeimpiin kunnostustoimenpiteisiin. Tällöin-      misen. Kustannusarvio on 8,4 milj. mk.
43170: kin asetetaan etusijalle päätieverkko, jonka lii-       Vuonna 2002 alkavaksi on puolestaan ohjel-
43171: kennemäärät ja samalla myös liikenteen suju-        moitu Oilunganniemen kohdan parantaminen.
43172: vuudelle ja turvallisuudelle asetettavat vaati-      Hankkeen kustannusarvio on 7,0 milj. mk, ja sitä
43173: mukset ovat suurimmat. Investointimahdolli-         tullaan aikanaan ehdottamaan työllisyystyöoh-
43174: suudet ovat hyvin rajoitetut nyt kysymyksessä       jelmaan.
43175: mainitulla seututieluokan tiellä, jolla liikenne-        Vuoden 2002 jälkeen on määrärahasyistä jää-
43176: määrä on luokkaa 500 autoa vuorokaudessa.            mässä suunniteltavana oleva parannustyö välillä
43177:    Tiepiirien vuosittain laatimat 5-vuotiset toi-    Kemijärven keskusta-Ruopsan tienhaara. Sen
43178: minta- ja taloussuunnitelmat ovat vain alustavia     kustannusarvio on noin 12 milj. mk.
43179: ohjelmia,joihin monet tekijät voivatjopa vuosit-
43180: tain tuoda muutoksia.
43181: 
43182:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
43183: 
43184:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
43185: 
43186: 
43187: 
43188: 
43189:                                                                                                     1
43190:                                             KK 509/1998 vp                                             3
43191: 
43192: 
43193: 
43194: 
43195:                                          Tili Riksdagens Tafman
43196: 
43197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       läggningsprogrammet för nästa sommar. Vid
43198: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         samma tillfålle repareras de värsta tjälskadorna,
43199: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samt ställen vars bärkraft är svag. Kostnadskal-
43200: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            kylen för projektet är 2,3 miljoner mk.
43201: 509:                                                      Under det innevarande året och under de före-
43202:                                                        gående åren har man försökt få sysselsättnings-
43203:           Vad ämnar Regeringen göra för att            anslag för att påbörja förnyandet av de i frågan
43204:        landsväg 944 på sträckan mellan Autti           åsyftade Karsimusperä och Reininsalmi broar,
43205:        och Kemijärvi snabbt skall fås i det skick      samt för att påbörja förbättrandet av de vägav-
43206:        som motsvarar väganvändarnas behov?             snitt som hör tili dessa områden. Då detta inte
43207:                                                        har ordnats, har man varit tvungen att flytta
43208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dessa projekt tili år 1999 och 2000. Kostnadskal-
43209: anföra följande:                                       kylen är 8,6 miljoner mk.
43210:                                                           Enligt verksamhets- och ekonomipianeo
43211:    Reduceringen av finansieringsnivån för bas-         1998-2002 för Lapplands vägdistrikt är det me-
43212: väghållningen (mom. 31.24.21) har pågått under         ningen att år 2000 på landsväg 944 utföra förbätt-
43213: flera år, och följden är att finansieringen inriktas   randet av Luusuantie i Kemijärvi centrum. 1pro-
43214: allt mer precist på dagligt underh~.ll samt på de      jektet ingår även byggandet av en led för cykel-
43215: viktigaste repareringsåtgärderna. A ven då prio-       och gångtrafik. Kostnadskalkylen är 8,4 miljo-
43216: riteras riksvägsnätet, på vilket trafikmängderna       ner mk.
43217: och samtidigt kraven på trafikens smidighet är            För år 2002 har det däremot planerats att
43218: störst. lnvesteringsmöjligheterna är mycket be-        förbättrandet av stället vid Oilunganniemi skall
43219: gränsade på den i spörsmålet nämnda regionvä-          påbörjas. Kostnadskalkylen för projektet är 7,0
43220: gen, på viiken trafikmängden är ungefår 500 bilar      miljoner mk och det kommer i sinom tid att
43221: per dygn.                                              föreslås att projektet tas med i sysselsättnings-
43222:     Verksamhets- och ekonomipianeroa som               programmet.
43223: vägdistrikten årligen utarbetar för fem år framåt         Efter år 2002 kommer förbättringsarbetet som
43224: är endast preliminära, och många faktorer kan          planeras mellan Kemijärvi centrum och Ruopsa
43225: t.o.m. årligen medföra ändringar i dessa planer.       vägskäl på grund av anslagsskäl att utelämnas.
43226:     Vad landsväg 944 anbelangar står förnyandet         Kostnadskalkylen för detta är ungefår 12 miljo-
43227: av oljegrusbeläggningen på den ungefår II kilo-        ner mk.
43228: meter långa sträckan norr om Pirttikoski i be-
43229: 
43230:      Helsingfors den 13 maj 1998
43231: 
43232:                                                                           Trafikminister Matti Aura
43233: 
43234: 
43235: 
43236: 
43237: \
43238:                                              KK 510/1998 vp
43239: 
43240: Kirjallinen kysymys 510
43241: 
43242: 
43243: 
43244: 
43245:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Kevyen liikenteen väylän rakentamises-
43246:                                        ta Saarijärven Tarvaalaan
43247: 
43248: 
43249:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43250: 
43251:    Saarijärven kaupungin alueella on pari vuosi-           Paikallisen liikenteen lisäksi tietä käyttää ras-
43252: kymmentä odotettu kevyen liikenteen väylänjat-          kas liikenne pohjoisesta ja luoteisesta Keski-Suo-
43253: kon rakentamista Sara-ahon teollisuusalueen             mesta Mänttään, Jämsänjokilaaksoonja Tampe-
43254: kohdalta Tarvaalan koululle. Kysymyksessä on            reelle. Viime vuosina parannettu maantie kulkee
43255: noin kolmen kilometrin pituinen tieosuus.               kauniin maisema-alueen kautta ja sitä käytetään-
43256: Maantie on melko kapea ja mutkainen. Suunni-            kin runsaasti myös ajettaessa Saarijärven-
43257: telmat kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi          Karstulan suunnasta maakunnan keskukseen Jy-
43258: lienevät valmiina.                                      väskylään.
43259:    Tällä tieosuudella kulkee paljon pieniä ala-            Kevyen liikenteen erottaminen muun liiken-
43260: asteen koululaisia kävellen ja polkupyörillä.           teen väylältä mahdollisimman pian on erityisesti
43261: Koulumatkan pituus ei edellytä kaupungin jär-           turvallisuussyistä tärkeää.
43262: jestämää kuljetusta oppilaille. Pimeään vuoden-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43263: aikaan syksyisin ja talvisin tien vaarallisuus las-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43264: ten kannalta korostuu, joskin se on vaarallinen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43265: aina.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43266:    Kasvavan ja ammattikorkeakouluksi muuttu-
43267: van Keski-Suomen maatalous- ja metsäopiston                        Millä aikataululla Hallitus aikoo to-
43268: suurin toimipiste, Tarvaalan maatalousosasto,                   teuttaa Saarijärven kaupungissa Sara-
43269: aiheuttaa tiellä runsaasti sekä kevyttä että henki-             ahon teollisuusalueen ja Tarvaalan kou-
43270: löauto- ja raskasta liikennettä. Samoin suureh-                 lun välisen kevyen liikenteen väylän ra-
43271:  kon Kuntokylpylä Summassaaren liikenne kul-                    kentamisen ?
43272:  kee tällä tiellä. Lisäksi tien varrella on runsaasti
43273:  pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Tietä käyttä-
43274:  vät myös rullasuksihiihtäjät ja rullaluistelijat.
43275: 
43276:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
43277: 
43278:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
43279: 
43280: 
43281: 
43282: 
43283:   ll0043
43284: 2                                        KK 510/1998 vp
43285: 
43286: 
43287: 
43288: 
43289:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43290: 
43291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sessa päässä Saarijärveltä Uuraisiin suuntautu-
43292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vaa maantietä 6303. Tien pohjoispäässä liikennöi
43293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuorokaudessa noin 1 800 autoa. Viimeisten vii-
43294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          den vuoden aikana tiellä on sattunut yksi henki-
43295: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       lövahinkoon johtanut onnettomuus. Tätä noin
43296: myksen n:o 510:                                     seitsemän metrin levyistä maantietä käyttävät
43297:                                                     lukemattomat koululaiset.
43298:           Millä aikataululla Hallitus aikoo to-         Saarijärven kaupunki on laatinut ehdotuksen
43299:        teuttaa Saarijärven kaupungissa Sara-        oman alueensa kohteiden kiireellisyysjärjestyk-
43300:        ahon teollisuusalueen ja Tarvaalan kou-      sestä. Näistä ensimmäisenä on valtatien 13 varsi
43301:        lun välisen kevyen liikenteen väylän ra-     Sara-ahossa, toisena maantie 6304 välillä vt 13-
43302:        kentamisen?                                  Kirjapainon tie, kolmantena pt 19839 välillä M u-
43303:                                                     seo- Riihipellontie ja neljäntenä kohteena, jota
43304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kysymyksessä tarkoitetaan, mt 6304 välillä Kir-
43305: vasti seuraavaa:                                    japainontie -Tarvaala. Näistä kohteista mah-
43306:                                                     tuvat tiepiirin vuoteen 2002 ulottuvaan toimen-
43307:     Tiepiirit toteuttavat alueellaan perustienpi-   pideohjelmaan vain kaksi ensiksi mainittua.
43308: don rahoituksella (mom. 31.24.21) muutamia          Näillä näkymin kyseinen Tarvaalaan asti ulottu-
43309: kevyen liikenteen väylähankkeita vuosittain.        va kohde ajoittuu siten vuoden 2002jälkeen.
43310: Keski-Suomen tiepiirin alueella pystytään nykyi-        Keski-Suomen tiepiiri on 7.4.1998 päättänyt
43311: sellä rahoitustasolla vuosittain toteuttamaan       edellä mainitulla alueella Tarvaalaan asti no-
43312: noin 10-15 kilometrin verran uusia kevyen lii-      peusrajoitukseksi 60 kilometriä tunnissa. Tien
43313: kenteen väyliä. Nämä kohteet valitaan liikenne-     valaiseminen pyritään myös toteuttamaan liiken-
43314: turvallisuusperustein sekä tapahtuneiden onnet-     neturvallisuussyistä.
43315: tomuuksien ja ennakoitujen riskien perusteella.         Tiepiirissä on lisäksi 12.5.1998 valmistunut
43316: Lopullinen kiireellisyysjärjestys muokataan yh-      tarveselvitys,joka koskee puheena olevaa tiejak-
43317: teistyössä kuntien, seutukuntien ja maakunnan        soa. Selvityksen pohjalta tullaan Saarijärven
43318: liiton kanssa.                                       kaupungin edustajien kanssa käymään hankkei-
43319:     Nyt tehty kysymys koskee Saarijärven puolei-     den ajoituksesta tarkentavia neuvotteluja.
43320: 
43321:      Helsingissä toukokuun 25. päivänä 1998
43322: 
43323:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
43324:                                                  KK 510/1998 vp                                            3
43325: 
43326: 
43327: 
43328: 
43329:                                               Tili Riksdagens Talman
43330: 
43331:        1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       norra delen av vägen trafikerar det ungefår 1 800
43332:     ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         bilar per dygn. Under de senaste fem åren har det
43333:     lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hänt en olycka med personskada som följd. Den-
43334:     man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            na ungefår sju meter breda landsväg används av
43335:     mål nr 510:                                            otaliga skolelever.
43336:                                                               Saarijärvi stad har utarbetat ett förslag om i
43337:                   Enligt viiken tidtabell ämnar Re-        viiken ordning projekten på stadens område skall
43338:                geringen låta utföra byggandet av en led    utföras. Det första projektet av dessa är sträckan
43339:                för cyke1- och gångtrafik mellan Sara-aho   på riksväg 13 i Sara-aho, det andra landsväg 6304
43340:                industriområde och Tarvaala skola i Saa-    mellan riksväg 13 och Kirjapainontie, det tredje
43341:                rijärvi stad?                               1oka1väg 19839 mellan Museo och Riihipellontie
43342:                                                            och det fjärde projektet, som avses i spörsmå1et,
43343:       Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är landsväg 6304 mellan Kirjapainontie och Tar-
43344:     anföra följande:                                       vaala. Av dessa får endast de två förstnämnda
43345:                                                            plats i vägdistriktens åtgärdsprogram för projekt
43346:        Vägdistrikten utför årligen med ruedel för bas-     som skall utföras senast år 2002. Sam det nu ser
43347:     väghållningen (mom. 31.24.21) några ledprojekt         ut infaller således det ifrågavarande projektet
43348:     för cyke1- och gångtrafik på sina områden. 1           som omfattar Tarvaala efter år 2002.
43349:     Mellersta Fin1ands vägdistrikt kan man med den            Mellersta Finlands vägdistrikt har den
43350:     nuvarande finansieringsnivån årligen bygga un-         7.4.1998 bestämt att hastighetsbegränsningen på
43351:     gefår 10-15 kilometer nya leder för cykel- och         den ovan nämnda sträckan tili Tarvaala är 60
43352:     gångtrafik. Dessa projekt vä1js med beaktande av       kilometer i timmen. Målet är att även införa
43353:     trafiksäkerhetssynpunkter samt med beaktande           vägbelysning i syfte att förbättra trafiksäkerhe-
43354:     av olyckor och riskana1yser. Den slutliga priori-      ten.
43355:     tetsordningen fastställs i samarbete med kommu-           Vägdistrikten har dessutom 12.5.1998 utarbe-
43356:     nerna, de ekonomiska regionerna och landskaps-         tat en behovsutredning som gäller det ifrågava-
43357:     förbundet.                                             rande vägavsnittet. På basis av utredningen kom-
43358:        Spörsmålet gäller sträckan vid Saarijärvi på        mer man att med representanter för Saarijärvi
43359:     landsväg 6303 mellan Saarijärvi och Urais. På          stad mer precist förhand1a om projekttidtabellen.
43360: 
43361:               Helsingfors den 25 maj 1998
43362: 
43363:                                                                               Trafikminister Matti Aura
43364: 
43365: 
43366: 
43367: 
43368: \
43369: 
43370: 
43371: 
43372: 
43373:       \
43374:           \
43375: